Demokraatti 24.10.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Norwegianilla ei ole yhtään lentäjää työsuhteessa Ilmailuala sai taas uuden kohun ...3 Virpi Kirves-Torvinen ?Keskusta sanelee, ei neuvottele? . lok aku uta 201 3 Akavan terveysohjelma korostaa ennaltaehkäisyä ...4?5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Se sopi kaikille, koska hyötyjänä oli ympäristö. Eläkeiän pakkonostoa ajava keskusta ei oppinut mitään Rukan lumilta, sanoo Jutta Urpilainen. Hän ihmettelee keskustan sanelupolitiikka ja sanoo puolueen kärsivän tupoallergiasta. Henk Hom auttaa työnsä ohessa rouva Lubbersia ?Edustan sopimisen kulttuuria? Hollanti kokeilee omaisten hoitovelvollisuutta ...11 Tässä on Pardian uusi puheenjohtaja ...9 TO R STA I 24. ...6?7 ?Menkää päivystykseen, kun tyttärenne tila romahtaa. ...17?19. ...3 Mielenterveyspotilaiden omaiset ovat saaneet tuen sijaan tylyjä vastauksia Henkilökunta tinki eduistaan ? ympäristö voitti Suomen luonnonsuojeluliiton henkilökunta ehdotti omiin etuihinsa heikennystä. N:o 202, 007443-13-43
Espanjan kokonaistuotanto laski yli kaksi vuotta, mutta heinä-syyskuussa yllettiin heiveröiseen kasvuun. Kuhaa pyydetään Helsingin Pitkänsillan rannassa. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 13 ?Suurpetopolitiikassa on syytä huomata, että petoja suojelevat tahot, jotka eivät ole usein mitenkään kosketuksissa maaseudulla tapahtuviin petojen aiheuttamiin ongelmiin.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12 Urpilainen suomi vaihtoehtobudjetteja Suomi voi kivuta ennaltaehkäisevän hoidon mallimaaksi, pääkirjoitus, Päivän porvari 14?15 16 Presidentit ovat luoneet valtionjohtajuuden linjan Kirjavisa Artistisen tyylikäs esikoisteos Työntekijät suostuivat pienempiin kilometrikorvauksiin, Kimmo Kiljusen kolumni Ihmiset Ulkomaalaiset lentäjät hakevat turvaa Suomesta 17?19 Ohuen langan varassa 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yh- Homojen oikeudet ovat Armenialle EU-mörkö Keskustelua ja taustaa Raimo Piirainen blogissaan distystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Arvonsa tunteva maailmanmestari ?Suurimmat tragediat eivät synny konfliktista oikean ja väärän välillä vaan konfliktista kahden oikean välillä.? Lännen blogari Vs. Helsinki, Uusimaa, . Hän sanoo, että teollisuuden yt-neuvotteluissa on jatkuvasti suurempia ihmismääriä, kuin koko peliala työllistää. n Työeläkeyhtiöiden johtajien etujen ja sidonnaisuuksien valvonta tiuken- tuu. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 71000. Ajankohtaisohjelma 45 minuuttia lak- n Kari Hulkko kautetaan vuodenvaihteessa ja aamulähetys Huomenta Suomen tuotanto ulkoistetaan. Kaikkiaan 20 henkilöä irtisanotaan ja 10 henkilötyövuotta vähennetään muilla järjestelyillä. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntien yhdistäminen kouluissa koettelee lakia, sanoo Opetushallitus. Vastedes työeläkeyhtiöiden pitää julkis- taa tiedot johtajiensa hallitustehtävistä ja laatia periaatteet johdon palkitsemiselle. Uusista säännöistä ovat sopineet työmarkkinaosapuolet ja sosiaali- ja terveysministeriö. Lakiesitys on määrä antaa eduskunnalle vielä tänä syksynä. n Espanjan kaksi vuotta kestänyt taantuma on päättynyt, ilmoittaa maan keskuspankki. Valtiovarainministeri n Urpilaisen (sd.) mukaan siitä tulisi työllistämistä haittaava sivukulu. Urpilainen kommentoi opposition budjettivaihtoehtoja eduskunnan keskustelussa. päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Keskustaa Urpilainen suomi siitä, että puolue haluaa korottaa eläkeikää vaikka neuvottelematta palkansaajapuolen kanssa. 7...9 10...12 MTV Media vähentää yt-neuvottelujen jälkeen yhteensä 30 henkilötyövuotta. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Vaasa . Viraston n tietojen mukaan kouluissa eri puolilla maata on ollut kiinnostusta yhdistää elämänkatsomustiedon ja eri uskontokuntien opetusta. n Björn Wahlroos ei usko pelialan ratkaisevan Suomen talouden ongel- mia. 24.10. Nimipäivät tänään: Rasmus, Asmo (ruots.) Fjalar, Rasmus Päivä kuvana Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 8.23 Oulussa 8.40 Aurinko laskee: Helsingissä 17.45 Oulussa 17.23 Nimipäivät huomenna: Sointu (ruots.) Yvonne -3...3 Jutta Urpilainen moittii perussuomalaisia ehdotuksesta palauttaa Kela-maksu yrityksille. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Tampere
Hän myös ihmettelee, miten kyseinen rahasto rahoitettaisiin. ?Sanelu ei toimi Suomessa? Jutta Urpilainen sanoi eilen eduskunnassa käydyssä budjettikeskustelussa oppositiopuolueiden kärsivän?tupo-allergiasta?. Vaikka heidän elinolosuhteensa muuten tasoittu- vat kantaväestön tasolle ajan myötä, 20?30 vuotta maassa asuneiden työllisyysaste oli edelleen seitsemän prosenttia huonompi kuin koko väestön työllistymisaste. Koko väestön työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2010. Samaan aikaan maahanmuuttajien työllisyysaste oli vain 42 prosenttia. . Hän toivoi myös, että esimerkkiä seurataan laajemmaltikin elinkeinoelämässä. Urpilainen uskoi, että asialla on merkitystä myös siihen, miten työmarkkinaratkaisussa lopulta käy. STT Maahanmuuttajanaisten on vaikea päästä töihin Maahanmuuttaja kotoutuu parhaiten opiskelemalla, tekemällä työtä ja hankkimalla kielitaidon. Näin totesi työministeri Lauri Ihalainen työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisraportin julkaisutilaisuudessa maanantaina. Raportti on lajissaan ensimmäinen maahanmuuttajien oloja kartoittava selvitys. Raportti löysi ongelmia etenkin maahanmuuttajien työllistymisestä. Hän arvioi, että opposition esityksien toteutuminen estäisi työmarkkinasovun syntymisen. 24.10.2013 3 ??Urpilainen: Keskusta ei neuvottele vaan yksipuolisesti sanelee ?Tupo-allergia yhdistää varjobudjetteja? Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoo opposition olevan omissa budjettiesityksissään hallituksen linjoilla etenkin isoissa talouslinjauksissa. Palkansaajien luottamusta ei saada sanelupolitiikalla. Keskusta ei ottanut opiksi Rukan lumista. Vapaa sivistystyö ja kielikurssit voisivat olla mahdollisia verkostoitumispaikkoja. Vielä syyskuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ajoi työnantajien sivukulujen alentamista. . Suomessa tarvitaan nyt sopimista, ei riitelyä, Jutta Urpilainen sanoi. Perussuomalaisten budjettiesityksessä Urpilainen ihmetLehtikuva / Markku Ulander Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen arvioi, että osa opposition tekemistä talouden tasapainottamiseen tähtäävistä budjettiesityksistä nostaisi valtion menoja. teli yritysten Kela-maksun palauttamista. Kela-maksun palautus olisi merkittävä lisäkulu työtä tarjoaville yrityksille, Urpilainen muistutti. Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi Urpilainen kiitteli Ilmarisen linjanvetoa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kiitteli tuoreeltaan työeläkeyhtiö Ilmarisen linjanvetoa, jonka mukaan pörssiyhtiöissä pitäisi pidättäytyä hallitusten jäsenten palkkioiden korotuksista. Urpilainen sanoi eduskunnan keskustelussa keskiviikkona, että hän on iloinen pörssiyhtiöiden merkittävältä omistajalta tulleesta kannanotosta. Samalla Urpilainen ehdotti, palkkioiden korotuksista luopuisi myös yritysten johto. Etenkin keskustan esitys eläkeiän nostamisesta ihmetytti Urpilaista. . Kun työhön pääsy on vaikeaa kantasuomalaisillekin, se on moninkerroin vaikeampaa maahanmuuttajille, Lauri Ihalainen pahoitteli laman seurauksia. Maahanmuuttajanaiset työllistyvät selvästi huonommin kuin -miehet. Puolue haluaisi yksipuolisesti sanella eläkeiän noston välittämättä ?Suomessa tarvitaan nyt sopimista, ei riitelyä.? työntekijöiden näkemyksistä tai eri osapuolten tähän mennessä hyvässä yhteisymmärryksessä käymistä eläkeneuvotteluista. Syinä ovat naisen ikä, lapset ja maahantulon syyt. Jos perheessä on runsaasti pieniä lapsia, äiti jää kotiin heitä hoitamaan eikä osallistu työmarkkinoille. Joissakin kunnissa on hankkeita, joissa äidit voivat käydä kielikurssilla myös sinä aikana, kun he hoitavat lapsia. Tiina Tenkanen UP. Myös kulttuuriset sekä koulutukselliset erot vaikuttavat. . Urpilaisen mielestä keskustan ja perussuomalaisten varjobudjetit sisälsivät pääosin tuttuja esityksiä Uusia ajatuksia löytyi vain vähän. Osa esityksistä merkitsisi Urpilaisen mukaan valtion menojen kasvua. Tällaisena hän piti muun muassa keskustan esittämää infra-rahastoa. Voi olla, että jo lähtömaassa naisella on ollut heikompi koulutus, Uudenmaan ely-keskuk- sen maahanmuuttopäällikkö Husein Muhammed pohtii. Ihalainen pelkää, että maahanmuuttajaäidit unohdetaan kotiin kaiken kotouttamistyön keskellä
YK:n ensimmäinen pääsihteeri oli a) U Thant b) Trygve Lie c) Dag Hammarskjöld 4. Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee psykiatrista erikoissairaanhoitoa ja erityisopetusta koulussa, Suomen tervey- ?? ?? Ikääntyville on turvattava säännölliset ja kattavat terveystarkastukset Lapsiperheille on turvattava riittävä moniammatillinen tuki kuten kotipalvelu Jokaiselle pitää tarjota asiantunteva elintapaohjaus vähintään kerran viidessä vuodessa Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut on vapautettava arvonlisäverosta Työpaikoilla pitää tukea terveyttä edistäviä elintapoja Puheenjohtaja Sture Fjäder, Suomen terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tänään ja huomenna Torstai 24.10. ?? ?? Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet -seminaari, Helsinki ?? ?? YK-päivä ?? ?? ?? ?? Itämeri-foorumi, Turku Suomenruotsalaiset kansankäräjät julkaisee tutkimustietoa suomenruotsalaisten asemasta Super kertoo näkemyksensä kuntien säästöistä, Jyväskylä RKP kertoo eurovaaliehdokkaidensa nimiä Espoon kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Tampereen ilmanlaatuselvitys julkistetaan Perjantai 25.10. ?? ?? Trafin Liikenteen tila 2013 -seminaari Tieteentekijöiden liitto julkistaa Vuoden tieteentekijän Ilmapuntari Turbulenssia. YK:n nykyinen pääsihteeri on a) Ban Ki-moon b) Kofi Annan c) Boutros Boutros-Ghali 5. Nykyinen kuntiin pohjautuva malli on tullut tiensä päähän, asiantuntija Paula Ilveskivi korosti. Järjestö nostaa lapset ja nuoret ennaltaehkäisevän hoidon kärkeen. . Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi a) 1953 b) 1954 c) 1955 3. Yhdistyneet kansakunnat YK perustettiin 24. Ennen riitti, että oli epämääräisten ja ket- jutettujen urakoitsijoiden takia huolissaan rakentamisen laadusta. Nyt saa samoista syistä pelätä henkensä puolesta lentokoneessa. Halpalentoyhtiöiden halpojen hintojen taustat ovat selviämässä. Lentäjien sopimukset voivat vaihtua lennon määränpään mukaan ja työsuhteet ketjutetaan tai muutetaan yrittäjäpohjaisiksi. Sumua. Rahoitus on saatava kestävämmälle pohjalle, koska terveydenhuollon menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, puheenjohtaja Sture Fjäder korosti esitellessään ohjelmaa keskiviikkona. Akavan mielestä painotus pitää siirtyä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jolloin sairaanhoidon tarve vähenee kansanterveyden kohentuessa. . YK:ssa on jäsenvaltioita yhteensä a) 193 b) 201 c) 203 8. Esitys ei tuolloin kelvannut keskustavetoisille hallituksille.. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kärkihankkeena esitelty kasvurahasto oli jo mukana Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten ohjelmissa. 1990-luvun laman jäljet ovat näkyneet muun muassa siinä, Yksilöiden valinnanvapautta pitää lisätä Rahoitus seuraa potilasta esimerkiksi palvelusetelinä tai laskutuksella Ennaltaehkäisevälle hoidolle valtakunnalliset laatukriteerit ?? Sekava kuntoutusjärjestelmä uudistettava ?? ?? Sämpyläpussi on ongelmista pienin Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottaminen pitää erottaa toisistaan ?? ?? Ilmiö Vastaukset: 1) a, 2) c, 3) b, 4) a, 5) a, 6) b, 7) a, 8) b, 9) a, 10) b Demokraatti marja.luumi@ demari.fi denhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki tähdensi. Hänen mukaansa nyt on korkea aika tehostaa niitä palveluja, joilla voidaan ehkäistä ongelmia jo ennakkoon. Akavan ohjelmasta poimittua Vastaukset palstan alalaidassa. Sinkkuelämä ei ole niin ruusuista kuin elokuvissa ja televisiossa annetaan ymmärtää. Jo itse sana antaa todellisuutta ruusuisempaa kuvaa. Siksi on parempi puhua yksinelävästä, kun tarkoitetaan aikuista naimatonta, eronnutta tai leskeä, joka ei elä avio- tai avoliitossa. Yksinelävän pienimpiä murheita on kaupan hyllyllä muoviin sullottu kymmenen sämpylän pussi, kun aamiaiseksi hyvinkin riittää yksi tai kaksi. Yksineläviä on Suomessa paljon. 4 24.10.2013 10 kysymystä Tunnetko YK:n? 1. joten ei ihme, että yhdistysten luvatussa maassa Yksinelävien yhdistys on turkulaisvetoinen. Yhdistys on perustettu parantamaan yksinelävien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Sen puheenjohtaja Tomi Flemming on perjantaina Turun demarien vieraana (Painimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, klo 18.30) kertomassa miljoonasta ihmisestä marginaalissa. Marja Luumi että lasten sijoittamiset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet huimasti. Keskusta tarjoaa varjobud- jetissaan vanhaa kakkaraa uudelleen lämmitettynä. Eniten heitä suhteessa asukaslukuun on Turussa ? yli puolet . lokakuuta a) 1945 b) 1946 c) 1947 2. YK:n turvallisuusneuvostossa on pysyviä jäsenmaita a) Viisi b) Kuusi c) Seitsemän 6. Suomen nykyinen YK-suurlähettiläs on a) Jorma Viinanen b) Jarmo Viinanen c) Iiro Viinanen 7. Suomi on kuulunut YK:n turvallisuusneuvostoon a) Kerran b) Kaksi kertaa c) Kolme kertaa ??Akava julkisti terveyspoliittisen ohjelmansa Ennaltaehkäisevän hoidon mallimaaksi? Akava vaatii tuoreessa terveyspoliittisessa ohjelmassaan, että terveydenhuollon rakenne ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan mahdollisimman pian. . Haluamme rakentaa Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaan, sillä väestön hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä, Fjäder huomautti. ?? ?? ?? Lapset ja nuoret keskiössä Akava korostaa ohjelmassaan, että terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus pitää siirtää taloudeltaan ja väestöpohjaltaan riittävän laajalle vastuutaholle. . YK:n uusin jäsenvaltio on a) Etelä-Sudan b) Itä-Timor c) Montenegro 10. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin 1945 a) New Yorkissa b) San Franciscossa c) Los Angelesissa 9
Tamminen kirjassaan tiestään Euroopan parlamenttiin toukokuun vaaleissa. n n n viime hetkillä karille . Myös toinen tärkeä vientiala kemianteollisuus on vienyt omat neuvottelunsa läpi. mikä olisi iso onnettomuus . Pitäisi olla selvää, että koko maan edun mukainen keskitetty tuloratkaisu ei voi eikä saa kaatua näihin kysymyksiin. Metsäteollisuudessa on ollut kysymys huomattavasti vaikeammasta ristiriidasta. tilanteesta seuraisi välittömästi vastuullisten ja syyllisten hakeminen. Metsäteollisuuden työnantajat ovat kuitenkin pyrkineet ajamaan läpi sopimusheikennyksiä muun muassa työajoissa. On jo korkea aika saada metsäalan neuvottelukulttuuri raiteille, jotka tuottavat sopimuksia eivätkä jatkuvia konflikteja. Viime päiVät oVat Leila Lehtomäki ja asiantuntija Paula Ilveskivi korostavat ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Päivän porvari Ilmoitin Tarulle (Tujuselle), että ehdokkuuteni ydin on, että minä olen hänen ja Jyrki Kataisen papereissa ykkösketjun kandidaatti. Jääkiekkovalmentaja Juhani ?Tami. Keskusjärjestöt kokoontuvat huomenna perjantaina arvioimaan, onko liittokohtaisten soveltamisneuvottelujen tulos niin kattava, että kaksi- ja ehkä kolmivuotinen keskitetty ratkaisu voidaan allekirjoittaa. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly varoitti (Demokraatti 23.10.) aiheellisesti, että jos tuloratkaisu kaatuisi, mukana menisi paljon isoja asioita, joita ei kenties koskaan saataisi takaisin neuvottelupöytään. Hän viittasi muun muassa hallituksen vastaantuloihin, veroissa, työttömyysturvassa ja kilometrikorvauksissa sekä pitkälle edenneisiin eläkeneuvotteluihin. Pelissä on siis paljon, minkä pitäisi olla myös niiden tahojen tiedossa, joiden käsissä ratkaisuun pääsy nyt on. Hyvää esimerkkiä vastuunkannosta ovat näyttäneet esimerkiksi Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus, jotka hoitivat soveltamisneuvottelut mallikkaasti. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Vs. Mustaa Pekkaa on perinteisesti tyrkätty ammattiliittojen käsiin, mutta se olisi varsinkin nyt tosiasioiden vastaista. Suuri toimihenkilöliitto Pro on edellyttänyt, että ratkaisu syntyy sen kaikilla sopimusaloilla. Ohjelmat ovat pohjana, kun Akava esittelee tavoitteensa ensi eduskuntavaaleihin. Kari Hulkko Metsäteollisuuden neuvottelut ovat tällä hetkellä suurin kanto laajan työmarkkinasovun tiellä. Metsäpatruunoilla on vastuun paikka olleet työmarkkinaneuvottelujen kiriviikkoa, ja tänään tilanne on jo kalkkiviivoilla. Elokuun lopulla päätetty keskusjärjestöjen palkkalinja sisälsi ajatuksen, että nyt sovitaan vain rahasta eikä tilannetta sotketa sopimusten tekstipuolen asioilla. Ratkaisut ovat kiikastaneet pitempään kunta- ja valtiosektorilla sekä ennen muuta metsäteollisuudessa. Julkisella sektorilla on aiheuttanut päänvaivaa, miten erittäin maltillista palkankorotusta ja erilaisia lisiä tulisi tulkita. Perusterveydenhuollossa täytyy olla riittävästi aikaa paneutua ihmisiin, ja moniammatillista yhteistyötä täytyy parantaa, Leila Lehtomäki esitti. Ohjelmia jo vino pino Akavalta on jo aiemmin tullut omat ohjelmansa työllisyydestä, veropolitiikasta ja elinkeinopolitiikasta. Valmisteilla on vielä linjaukset hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Vastuun paikka on siis nimenomaan metsäpatruunoilla. mikäli työmarkkinaneuVottelut karahtaisiVat Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Se on kohtuullinen vaatimus, joka perustuu siihen, että metsätyönantajat eivät voi vetää välistä enempää kuin mitä muut ovat sopineet. 24.10.2013 5 Pääkirjoitus Birgitta Suorsa
Itse asiassa neuvottelimme kolmelle alimmalle palkkaryhmälle 50 euron korotuksen kuukausipalkkaan. Emme. Yksi selvitettävä ovat kilometrikorvaukset. En saa siitä minkäänlaisia korvauksia. Olen kyllä koettanut ehdottaa työnantajalle nastarengasetua, jos työntekijä pyöräilee läpi vuoden. Birgitta Suorsa UP Suomen luonnonsuojeluliitossa leikataan kilometrikorvauksia. Muussa palkansaajakentässä pidetään varmaan tiukasti kiinni tästä edusta. Eikä tässä poljeta työehtoja, koska me haluamme näin. Yritämme ohjata ihmisiä ympäristöystävällisiin käytäntöihin. . Kaupungin talous vain kulkee muutaman vuoden yrityspuolta perässä, sanoo Rantakokko. Se astuu voimaan 2015. Ilmarinen: Malttia palkkiokorotuksiin Työeläkeyhtiö Ilmarisen mielestä pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten palkkiokorotuksista on syytä pidättäytyä. ?Yritämme ohjata ihmisiä ympäristöystävällisiin käytäntöihin, luottamusmies Ilpo Kuronen sanoo. Rautaruukki katkaisi tappiokierteen nyt kaikkiaan 130 miljoonaan euroon. Aiemmin tässä kuussa Rautaruukki ilmoitti yt-neuvotteluista Peräseinäjoen tehtaalla. Tammisen mukaan Ruukille tärkeistä markkinoista Saksan, Ruotsin, Norjan ja Venäjän odotetaan kehittyvän muita markkinoita paremmin. Autoilevat työntekijämme olivat sitä mieltä, että alennus 30 senttiin on sopiva. Paljonko Luonnonsuojeluliitossa ajetaan työmatkoja henkilöautolla? . (STT-Demokraatti) Työeläkkeisiin tulee niukka korotus Työeläkkeisiin tulee ensi vuonna niukka 1,4 prosentin indeksikorotus. Minulla ei ole kilometrimääristä tarkkaa tietoa. Ihmiset ajavat autoillaan jopa enemmän kuin työasioissa pitäisi ajaa, jotta he saavat verotonta palkanlisää eli kilometrikorvauksia. . Sijoitussalkun tuotto oli 6,5 prosenttia. Koko konsernin tulosparannustavoite nousee ?Ei tässä poljeta työehtoja? Olette polkemassa palkansaajien etua? . Vuodessa noin 2 600 kilometriä, pyörällä. Työntekijämme hyväksyivät tämän, myös autoilevat. Pidämme tässä taloustilanteessa perusteltuna, että pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ei koroteta ensi kevään yhtiökokouksissa, sanoi sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio osavuosiraportissa. Ilmarisen sijoitustuotot kasvoivat tammi?syyskuussa. Niinpä ajattelimme haastaa työnantajamme ja muut uuteen ajatteluun. Oliko päätös täysin yksimielinen? . Kaupunginjohtaja Antti Rantakokon jättämässä talousarvioesityksessä ensi vuonna irtisanottaisiin 35 esimiestason työntekijää ja valmisteltaisiin 200 työntekijän irtisanomista seuraavaksi vuodeksi. Salon taloustilanne näyttää kriittiseltä, mutta kaupunginjohtaja uskoo, että pohjakosketus on nyt saatu. . (STT) Salo suunnittelee yli 200:n irtisanomista Salon kaupunki suunnittelee irtisanovansa yli 200 työntekijäänsä kahden seuraavan vuoden aikana. Itse asiassa ehdotin, että kilometrikorvaus olisi puolitettu 22 senttiin. Valtiovarainministeriö kartoittaa yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa haitallisia tukia. Miksi tällaiseen päädyttiin, luottamusmies Ilpo Kuronen? . Jotta saisi kilometrikorvaukset, autossa pitää matkata vähintään kaksi?kolme ihmistä, julkista kulkuneuvoa ei ole tarjolla tai mukana on sellaista tavaraa, jota olisi vaikea kuljettaa julkisilla välineillä. Paljonko sinulle itsellesi tulee vuodessa työmatkakilometrejä? . Työeläkeindeksiin on sidottu muun muassa ansio- ja perhe-eläkkeet sekä useita etuuksia.. Käytäntönä on ollut aikaisemminkin, että auton käytöstä korvataan vain halvimman julkisen kulkuneuvon matkalipun hinta, jos matkan olisi pysty- nyt tekemään julkisilla kulkuvälineillä. . Sen tavoitteena on noin 30 miljoonan euron vuotuinen tulosparannus. (STT) on pörssiyhtiöiden merkittävä omistaja. Muista eduista koetamme pitää kiinni niin paljon, kuin keskitetyn raamit antavat myöten. Liikevaihto laski reiluun 590 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Sakari Tammisen mukaan yhtiö alkaa valmistella teräsliiketoiminnassa uutta tehostamisohjelmaa. Tuottoja vahvistivat etenkin pörssiosakkeet. Ilmarinen arvioi, että osakemarkkinoiden näkymät loppuvuodelle ovat varovaisen myönteiset. Teräsyhtiö Rautaruukin tulos kampesi pois tappiolta heinäsyyskuussa. Yhtiö teki nollatuloksen, kun viime vuoden vastaavaan aikaan tappio ennen veroja oli 32 miljoonaa euroa. 6 24.10.2013 ??Luottamusmies puolustaa Luonnonsuojeluliiton ratkaisua Työntekijät suostuivat kilometrikorvausten leikkaamiseen Muutenkin tiukalla työehtosopimuskierroksella yksi palkansaajapuolen neuvottelijoista halusi omaehtoisesti heikentää työsuhde-etujaan. STTK:laiseen Erityisalojen toimihenkilöliittoon Ertoon kuuluva Suomen luonnonsuojeluliiton henkilöstö pienensi kilometrikorvauksiaan. Verovapaa kilometrikorvaus on 45 senttiä, mutta SLL:n henkilöstöllä vain 35 senttiä. . Eurooppa on selviytymässä taantumasta ja pikkuhiljaa Suomenkin taloudessa alkaa olla positiivisia merkkejä, Ritakallio sanoi. Syyskuun lopussa se oli omistajana 81 suomalaisessa pörssiyhtiössä. . Ilmarinen . Nousu lähtee työpaikkojen luomisesta yksityiselle sektorille. Suomessa tilanne jatkuu hänen mukaansa huolestuttavana. Yritämme kuitenkin näyttää mallia muille, että kaikki autolla ajettavat kilometrit eivät ole tarpeellisia. Aiotteko heikentää muitakin työehtoja?
Heistä valtaosa on työntekijöitä ja parikymmentä toimihenkilöitä. Tämä on ikävä uutinen. Suomen julkisuuskuvalle tällainen touhu ei ole kaikkein palkitsevinta.. Lisäksi Imatran tutkimuskeskuksesta vähennetään 13 työntekijää. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) pitää vähennyksiä kovana iskuna Etelä-Karjalalle. . Kaikki kelpaa, kun kiusattavat on löydetty. n n n nimityksessä saattaisi olla, että jospa hän oppisi talon tavoille. Syystä kysytään, saattaisi olla, kuinka uskottavaa Suoettä jospa hän men ihmisoikeuspolioppisi talon tiikka on. tavoille. Halla-ahon tuomio tuli blogikirjoituksesta, jossa hän silmää räpäyttämättä väittää islamia pedofiliauskonnoksi, ja toteaa ryöstelyn ja verovaroilla loisimisen olevan somaleille kansallinen erityispiirre. 24.10.2013 Kolumni Kimmo Kiljunen kimmo.kiljunen@formin.fi Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja. Gary Faber Nimitys antaa Halla-aholle uuden foorumin p Työeläkkeet eivät näytä pysyvän inflaation vauhdissa. Palkkakerroin nousee 1,7 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuluttajahinnat nousevat ensi vuonna 2,1 prosenttia. Korotus lasketaan kuluneen vuoden palkkojen ja hintojen noususta. Tukea ja turvaa on oltava tarjolla. Persujen mukaan ulkomaalaiset sekä loisivat laiskoina että vievät työpaikkamme. Irtisanottuja ei lämmitä eikä alueen verotuloja kasvata, että tehtaanjohtaja ilmoittaa valtaosan vähennyksistä tapahtuvan eläköittämisillä ja siirroilla, Kymäläinen sanoo. Hänen mielestään Stora Enson on nyt kannettava yhteiskuntavastuuta ja näytettävä se huolehtimalla irtisanotuista. . Se vaikuttaa muun muassa sairaus-, äitiys-, isyysja vanhempainrahojen tulorajoihin. (STT) Stora Enso vähentää yli 150 Imatralla Metsäyhtiö Stora Enso vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi Imatran-tehtailtaan 143 henkilöä. Sen on tässä työssä merkittävin eurooppalainen valtioiden välinen järjestö. Ja perään Soini pääsee irtisanoutumaan ja oikomaan, ja taas paistatellaan julkisuudessa. Erimielisyys, ei yhtenäisyys, on populistisen liikkeen menestyksen tae. Vielä tänä vuonna indeksikorotus oli puolet suurempi. Todennäköisempää on, että Halla-aho käyttää Euroopan neuvostoa foorumina, jossa kiihottaa tuntoja ja nostattaa mediamyrskyjä. Perussuomalaiset ovat taitavia julkisuustilan hyväksikäyttäjiä. Se seuraa systemaattisesti ihmisoikeuksien toteutumista maanosassamme. Ei ihme, että muut puolueet ovat hämmentyneitä, kun perussuomalaiset nimittivät järjestöön Suomen edustajaksi Halla-ahon. Hän on saanut lainvoimaisen tuomion uskonrauhan Ainoa lohtu rikkomisesta ja kiihottaHalla-ahon misesta kansanryhmää nimityksessä vastaan. Lausunto on avoimen herjaava ja somaleja kansanryhmänä häpäisevä ja panetteleva. Oppimiskykyisenä mies kohtaa Euroopan neuvostossa kaihdettaAinoA loHTu HAllA-AHon 7 via ulkomaalaisia, jotka kaiken lisäksi puhuvat ihmisten oikeuksista. Tämä lienee toiveajattelua. yhtä kansanosaa. Eipä tosin Soinin puolueessa johdonmukaisuus ole ennenkään ollut määräävä tavaramerkki. (Demokraatti, STT) erussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on syvästi närkästynyt eduskuntaryhmien puheenjohtajien poikkeuksellisesta lausunnosta, jossa nämä valittivat kansanedustaja Jussi Halla-ahon nimittämistä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäseneksi. ?Työpaikkakiusaamista, jolla demonisoidaan ja nöyryytetään pienempää?, töräyttää Soini. Euroopan neuvosto perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteita. Yksi puoluenestori täräyttää kannan, jolla saadaan näyttävä julkisuus. Outoa, että Soini ei huomaa ryhmätoverinsa ?työpaikkakiusaavan, demonisoivan ja nöyryyttävän
Yty yrittää toiminnanjohtaja Jaakko Kiisken mukaan saada heistä järjes täytymään reilut puolet. Nyt se on vaikeaa, kun jokaisella lentäjällä on oma so pimus, eikä yksikään lennä työ suhteessa. Norwegian air shuttle pilots association Fin land eli Naspa ry edustaa Nor wegianin air shuttlen Suomesta lentäviä liikennelentäjiä. Naspa on läheisessä yhteis työssä suomalaisia liikennelen täjiä edustavan Suomen lentäjä liitto FPA:n kanssa ja hakee aka valaisen ammattijärjestö Yksi tyisalojen esimiehet ja asian tuntijat Ytyn jäsenyyttä. Suomesta operoi noin 60 len täjää Norwegianilla. Lentäjät vuok rattiin Espanjasta. Kuka valvoo esimerkiksi lentäjä yrittäjien lentotuntien määrää? Kuka tietää, onko lentäminen enää turvallista. Yhtiö on mitä ilmeisimmin kopioinut lentä jiensä rekrytointimenetelmät toisesta halpalentoyhtiöstä Ryan airista. Lentäjiä vaaditaan perustamaan firma, joka te kee sopimuksen vuokrafirman kanssa. Kysymyksiä satelee. Juhani Aro Demokraatti ?Lentäjät vuokrattiin Espanjasta. Sitä kautta päästiin yleissitovasta työehtosopimuksesta eroon.? Halpalentoyhtiö Norwegian on kiillottanut kilpeään maalauttamalla koneidensa peräsimiin pohjoismaisia ikoneita, kuten kirjailija ja tasa-arvotaistelija Minna Canthin. Norwegian. Silloin Yty saisi tarkemman kuvan ti lanteesta. Sitä kautta päästiin yleissitovasta työeh Järjestäytymisastetta yritetään nostaa Norwegianin Suomesta ope roivat lentäjät ovat nyt ryhdis täytyneet. Kun ennen lennettiin Oslo? Malaga?Osloreittiä, reitti muuttuikin Malaga?Oslo?Ma lagareitiksi. Mielenkiintoista on, että aktivoituneet lentäjät ovat kaikki ulkomaalaisia. Tiistaina ilmoitettiin uuden lentäjäyhdistyksen perustami sesta Suomeen. Hen kilöstö oli normaalissa työsuh teessa Norwegianiin. Tämä puolestaan tekee sopimuksen Ryanairin kanssa. Syntyy rakennusalalta tuttu ketjutus: pääurakoitsija (len toyhtiö) myy osaurakan ali hankkijalle, joka puolestaan myy osaurakan alihankkijalle (tässä tapauksessa lentäjien firmalle). Urakoiden ketjutus on Suo messa johtanut rakentamisen surkeaan laatuun. Tavoitteena on saada toimiva keskusteluyhteys työn antajan kanssa. 8 24.10.2013 ??Norwegianissa pelataan kovaa peliä Ulkomaalaiset lentäjät hakevat turvaa Suomesta Ilmailualan kovaakin kovempi peli jatkuu. Nyt pelätään, että Ryan airin tavoista tulee maan tapa. Norwegian oli aiemmin ihan tavallinen lentoyhtiö, joka ope roi lähinnä Pohjoismaissa. Nyt sitä ei ole, koska ei ole työsuhteitakaan. Naspan perustaneet lentä jät haluavat pysytellä salassa, koska Norwegian ei salli ay toimintaa. . Koska Norwegian air shuttle ei hyväksy lentäjiensä aktiivista osallistumista am mattiyhdistystoimintaan, vas taperustetun yhdistyksen hal lituksessa on aluksi FPA:n jä senjärjestöjen liikennelentäjiä sekä Ytyn lakimies, tiedotti Yty tiistaina. tosopimuksesta eroon, kuvai lee akavalaisen Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat Yty ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski. Lentäjä: Perusta firma! Ilmeisesti Norwegian on kopioi massa toisenkin toimintamallin Ryanairilta. Mitä mahtaa tapahtua lentoyhtiöissä, kun kukaan ei enää tiedä, kuka hei dän koneitaan lentää. Varmaa myös on, että lentä jät eivät tässä ainakaan pääse tienaamaan. Alan työntekijäjärjestöissä myös ihmetellään, mihin lento turvallisuus on menossa. Kun sit ten yhtiöstä sukeutui halpalen toyhtiö, alkoivat tavatkin muut tua kunnianarvoisasta lentoyh tiöstä markkinahäiriköksi, joka tähtää vain ja ainoastaan mah dollisimman halpoihin len toihin. . Tällä kertaa etsimeen hakeutuu norjalainen halpalento yhtiö Norwegian
Ostajakandidaa teiksi on veikkailtu ainakin ul komaalaisia sijoitusrahastoja. . Tämän hetken yk köstehtäväksi hän näkee työl lisyys ja kasvusopimuksen ai kaansaamisen niin Pardian kuin muillekin sopimusaloille. . Myös tuntityötä on teetetty pidemmässä ket jussa, kuin talon sopimukset sallivat. Sovellusneuvottelujen pää tyttyä henkilöstö ja Ylen johto selvittävät tarkkaan määräai kaisten ja tuntityöntekijöiden työsuhteet ja ne korjataan asianmukaisiksi. Sen jälkeen osapuolet sopi vat tarkemmin alihankinnan ja talon ulkopuolisen työvoiman pelisäännöistä. Birgitta Suorsa UP. Tarkan harkinnan paikka han tässä on, Paatero sanoo. Demokraatti Yle perääntyi vuokratyökiistassa Yleisradion johto ja henki löstö ovat sopineet, että ohjel matuotannon määräaikaisten ja tuntityöntekijöiden asema selvitetään. Samalla Yle perääntyi aikees taan palkata vuokratyönteki jöitä, ja keskitetyn työmarkki naratkaisun sovellusneuvotte lut lähtivät vauhdilla liikkeelle. Henkilöstön alustavan sel vityksen mukaan isoa osaa määräaikaisista on ketjutettu laittomasti. Suoraa työllistä mistä tarvitaan kirjoittajien mukaan ehkäisemään pitkäai kaistyöttömyyden kasvua. Demokraatti Paatero selvittäisi valtion roolin sähköverkkokaupoissa Palkansaajajärjestö Pardian uusi puheenjohtaja Niko Simola on oikeustieteen kandidaatti ja toiminut vuodesta 2005 Pardian neuvottelupäällikkönä. Pardian uusi johtaja luottaa sopimiseen Niko Simola valittiin valtion palkansaajajärjestön Pardian puheenjohtajaksi edustajako kouksessa Helsingissä. Kuinka suuri ja millainen, on tarkkaan pohdit tava, Paatero sanoo. Energiamarkkinavirasto ohjaa esimerkiksi sähkön siirron hinnoittelua samalla tavalla, oli yritys mikä ja minkämaalainen hyvänsä. Paateron mielestä kansal lisesta näkökulmasta pitää kuitenkin miettiä esimer kiksi sitä, mitä tapahtuu verkkojen kehittämiselle. Hän muistuttaa, että säh könsiirtoverkot ovat kan sallisomaisuutta, josta pitää huolehtia. . mark kinaliberalismin myyttejä murtamassa kirjassa popula risoidaan taloustieteen jälki keynesiläistä suuntausta. Alajan ja Suomisen mukaan on outoa, että laajaa hyvin vointivaltiota ja julki sen sektorin alijäämiä on syytetty eurokrii sistä, vaikka oikeasti eurokriisi on ennen muuta yksityinen vel kakriisi ja EU:n raken teellisten valuvikojen aiheuttama kriisi. Julkisten menojen leikkaukset ovatkin joh taneet EU:ssa massatyöt tömyyteen. Siihen ku luu kaikkiaan 24 jäsenjärjestöä, joilla on noin 60 000 jäsentä. He työskentelevät pääasiassa valtion virastoissa ja laitok sissa sekä liikelaitoksissa ja yli opistoissa. Kari Leppänen UP ?Vaikeassa taloustilanteessa sekä työntekijäjärjestöjen että työnantajien on osoitettava vastuunkantoa ja kykyä sopia.? Kansanedustaja Sirpa Paateron (sd.) mielestä olisi syytä selvittää valtion rooli, mikäli tiedot Fortumin sähköverk kojen myynnistä osoittautu vat todeksi. Sen mukaan palkankorotus viedään palkka taulukoihin, jolloin sillä on ker rannaisvaikutuksia taulukon eri tasoilla. Simola seuraa Pardian pu heenjohtajana Antti Palolaa, joka on vahvoilla valittaessa joulukuussa keskusjärjestö STTK:lle uutta puheenjohtajaa. Palkansaajajärjestö Pardia on STTK:n valtiosektorin liit tojen kattojärjestö. Simola on toiminut Pardian yksityisen sektorin neuvottelupäällikkönä vuodesta 2003 lähtien. Simola, 39, on oikeustieteen kandidaatti ja puoluekannal taan sosialidemokraatti. Simola voitti tiukassa äänes tyksessä Suomen poliisijärjes töjen liiton ehdokkaan Mika Nygårdin. 24.10.2013 Jukka-Pekka Flander 9 Kirja: Kysyntää kiristysten sijaan Kalevi Sorsa säätiön projek titutkija Antti Alaja ja yh teiskuntatieteiden maisteri Esa Suominen esittävät tuo reessa kirjassaan vaihtoeh toja nykyiselle valtavirran ta louspolitiikalle, joka heidän mukaansa aiheuttaa epäva kautta, eriarvoisuutta ja työt tömyyttä. Taloutta työväelle . Kiristyspoli tiikan sijaan Euroopassa pitäisi Alajan ja Suo misen mukaan keinoja, jotka vakauttavat talous kehitystä ja tukevat koko naiskysynnän kasvua. Myös Suomessa tarvitaan Alajan ja Suomisen mukaan kysyntäpuolen toimia työlli syyspolitiikassa. He ehdottavat julkiselle sektorille suurta investointi ohjelmaa, joka satsaisi eten kin taloudellisen kasvun kan nalta oleellisiin hankkeisiin ja ekologisesti kestävään yh teiskuntaan. Äkkiseltään kuulostaa pe rustellulta, että valtiolla olisi jokin rooli sähköverkkojen omistuksessa. Vaikeassa taloudellisessa ti lanteessa sekä työntekijäjärjes töjen että työnantajien on osoi tettava vastuunkantoa ja kykyä sopia, Simola sanoi valintansa jälkeen. Valtion neuvottelupöydässä suurimpana vaikeutena on Si molan mukaan ensimmäisen sopimusvuoden 20 euron kuu kausipalkan korotus. Simolan mielestä se tulee so pia keskusjärjestösopimuksen mukaisena yleiskorotuksena ja keskusjärjestöjen tulkintaoh jetta noudattaen. Äänestys päättyi Si molan voitoksi äänin 3329. Äänestyksen ensimmäisellä kierroksella kisasta putosi Tek niikan ja tiedon toimihenki löiden puheenjohtaja Heikki Tuominen. ?20 euroa palkkataulukkoon? Simola sanoo edustavansa työ markkinamiehenä sopimisen kulttuuria
10 24.10.2013 ??Kampanja seksuaalista tasa-arvoa vastaan pelaa Venäjän pussiin Homojen oikeudet EU-mörkö Armenialle Euroopan unioni on yllättäen joutunut sylkykupiksi Arme niassa. Ve näjä sanoi ilmoittaneensa asiasta oikeudelle ja Hollannille. Hollanti pyysi maanantaina merioikeutta kä sittelemään Venäjän vangitsemien aktivistien ja heidän takavarikoidun aluksensa kohtaloa. Hollanti vaatii tutkintavankeudessa olevien 30 henkilön vapauttamista. levittämisen lapsille, ja se on monen mie lestä oikea roolimalli Arme nialle. . Armenian perinteitä ja eurooppalaisia arvoja on vai kea yhdistää, sosiologi Aharon Adibekjan sanoo. Kyseisestä rikoksesta ovat tällä hetkellä syytteessä Kultaisen aamunkoiton johtaja ja sen kaksi parlamentin jäsentä. Jos oikeus toteaa syytetyt syyttömiksi, puolue saa pitää tukensa. Kreikan pääministeri hiostaa puoluetta ulos parlamentista sen jälkeen, kun se yhdistettiin rasismia vastustaneen rapmuusikon surmaan syyskuussa. Osa vangituista on Hollannin kansalaisia ja Greenpeacealus Arctic Sunrise purjehtii Hollannin lipun alla. Facebookissa on suunniteltu Jerevaniin marssia lakia ja ?eurooppalaisia arvoja? vastaan. Venäjä mallina Venäjä kielsi hiljan lailla ?ho mopropagandan. Hän viittaa erityisesti homouden ja suku puolineutraalin avioliiton hy väksymiseen. Adibekjanin mukaan vasta rinta on muhinut siitä asti, kun Neuvostoliitosta irtautunut Ar menia 1990luvulla alkoi alle kirjoittaa kansainvälisiä sopi muksia vähemmistöjen oikeuk sien suojelusta. Kampanja jakaa kansaa. Syynä on tuore tasaar volaki, jota syytetään homou den edistämisestä Euroopan mallin mukaan. Jotkut epäilevät EUkaunan lietsojaksi Armenian hallitusta, joka päätti yllättäen syyskuussa liittyä Venäjän johtamaan Eura sectulliliittoon. Parlamentin 300 jäsenestä 235 äänesti valtion rahoituksen leikkaamisen puolesta. Puolueen jäsenet kutsuivat esitystä perustus lain vastaiseksi ja pidättäytyivät äänestämästä asiasta. Parlamentin päätös mahdollistaa tuen lakkaut tamisen sellaiselta puolueelta, jonka johtaja tai kymmenesosa parlamentin jäsenistä on syytet tyinä osallistumisesta rikollisjärjestön toimin taan. EU:ta lähen nyttäessä sellaista on luvassa Armeniaankin, varoitellaan. Tasaarvon vastainen kam panja kiihtyi syyskuun alussa, jolloin Armenian presidentti . Serz Sarkisjan ilmoitti, että Armenia on valmis liittymään Venäjän johtamaan tulliliittoon. Jotkut kansanedustajat ovat esittäneet muutoksia eniten ristiriitoja herättäneisiin lain kohtiin, mutta keskustelu jat kuu kuumana. vastaan ja perhearvojen puolesta. Kampanja väittää muun muassa, että Norjan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan laki sallii in sestin ja pedofilian ja kannus taa homoliittoihin. Erityistä huolta he rätti määrittely, jonka katsottiin kattavan myös homoseksuaalit. Pelottelua ja valheita Lain vastustajat turvautuvat pe lotteluun. Leda Hovhannisjan, 38, sanoo ole vansa kauhuissaan ajatuksesta, että hänen nyt 16vuotias poi kansa lähtisi Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Ohjelmoija Emma Babajan, 26, taas pitää kampanjaa hölyn pölynä, mutta häntä huolestut taa se, että moni ei huomaa sen levittävän valheita. Marianna Grigorjan IPS, Jerevan Uusi tasa-arvolaki jakaa mielipiteitä Armeniassa, jossa yhteiskunta on perinteisesti ollut miesten hallitsema. Kuva pohjoisen Alaverdin pikkukaupungin sunnuntaimarkkinoilta. Kreikka keskeyttää äärioikeistopuolueen tuen Venäjä boikotoi Greenpeace-oikeudenkäyntiä Kreikan parlamentti päätti keskeyttää äärioikeis tolaisen Kultainen aamunkoitto puolueen puo luetuen. Vangittu jen joukossa on myös suomalainen Sini Saarela. Hollannin mukaan asia tulee Hampurissa toi mivan oikeuden käsittelyyn jo lähiviikkojen aikana. Kampanja hyödyntää sosiaalisessa mediassa kuvas toa suutelevista homopareista ja meikatuista transseksuaa leista. (STTReuters?AFP) Venäjä aikoo boikotoida Greenpeacejutun kä sittelyä kansainvälisessä merioikeudessa. Hollanti on myös aloittanut välimiespro sessin Venäjää vastaan. Venäjän ulkoministeriön edustaja sanoi, että se ei tule hyväksymään oikeuden sovitteluratkai sua, jos se on ristiriidassa Venäjän lakien kanssa. (STTAFP) AFP / Igor Podgorni Sini Saarela on edelleen Venäjällä vangittuna.. Se mutkistaa Armenian lähenemistä EU:hun, jonka itäisessä kumppanuusjär jestelmässä maa on mukana. Armenian ja EU:n assosiaa tiosopimuksen uumoiltiin val mistuvan marraskuussa, mutta EU:n mukaan se kompastuu Armenian jäsenyyteen Eurase cissa, johon kuuluivat ennes tään Kazakstan, ValkoVenäjä ja Venäjä. Laki miesten ja naisten tasa vertaisista oikeuksista ja mah dollisuuksista tuli voimaan Ar meniassa kesäkuussa. Yleisöä kutsutaan taiste luun ?kieroutuneita länsimaisia arvoja. Se syn nytti vastareaktion perinteisesti hyvin miesvaltaisessa yhteis kunnassa
Puhun ihmisten kanssa, kuuntelen heitä. Mielestäni vapaaehtoiset ja ammattilaiset ovat kumppaneita, jotka täydentävät toisiaan, van Rijn pohdiskeli selvittäessään asiaa parlamentille. ?Pakkoa ei saa olla? Hollantilaisilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän osallistumista yhteiskunnan tarjoamien palveluiden vastineeksi. Moraalisesti velvoittava vapaaehtoistyö ei innosta kaikkia. Hallitus laskee säästävänsä vuosittain kaksi miljardia euroa. Vanhainkodit saavat julkisen vallan tukea terveydenhoidon ja asumisen kuluihin. Tällöin on aika luonnollista käydä siellä tekemässä jotakin, Karjalainen pohtii.. Tämä ei ole oikeasti työtä, täällä kävisi joka tapauksessa, pohtii Henk Hom. Rouva Lubbers on tyytyväinen vapaaehtoisten apuun. Omaiset joutuvat töihin hollantilaisessa hoivakodissa Henk Hom, 45, on tuttu näky pienessä hollantilaisessa vanhainkodissa. . Norjassa on lakkautettu yli 350 kirjastoa vuodesta 1995. Kaupan päälle tulee se ilo, jonka Homin apu vanhainkodin asukkaille tuottaa. STT-AFP Hoitopaikan ja vapaaehtoisuuden kytkeminen arveluttaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen ei tiedä Suomesta Hollannin Wilhogenin kaltaisia esimerkkejä. Sen sijaan tiedossa on, että monet omaiset käyvät jo nykyisinkin syöttämässä ja ulkoiluttamassa läheistään. Useimmat perheet suhtautuivat hankkeeseen alusta alkaen innostuneesti, muutama tarvitsi taivuttelua. 24.10.2013 11 AFP Photo / Maude Brulard Venäjä kielsi hiljan lailla ?homopropagandan? levittämisen lapsille, ja se on monen mielestä oikea roolimalli Armenialle. IPS / Milla Sundström Armenia ?? Sisämaavaltio Kaukasiassa ?? Asukkaita 3,1 miljoonaa ?? Kansallisen köyhyysrajan alla 35,8 % ?? ?? ?? Vähintään toisen asteen koulutuksen saaneita miehistä 95 %, naisista 94 % Yli 15-vuotiaista miehistä työelämässä 70 %, naisista 49 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 87/187 Lähde: YK Oslo häviää kirjastojen määrässä kirkkaasti Helsingille Oslo häviää kirkkaasti Helsingille kirjastojen määrän vertailussa, käy ilmi norjalaislehden tekemästä selvityksestä. Oslossa ja Helsingissä on suurin piirtein yhtä paljon asukkaita, mutta Helsingissä on yli kaksinkertainen määrä julkisia kirjastoja Osloon verrattuna, kirjoittaa norjalainen Klassekampenlehti. Lehden selvityksen mukaan Oslossa on yksi kirjasto 37 000:tta asukasta kohti, kun Helsingissä luku on vain 16 000. Norjan toiseksi suurimmassa kaupungissa Bergenissä tilanne on vieläkin Osloakin synkempi: siellä yhtä kirjastoa kohti on 38 000 asukasta. Oslossa ehdotettiin viime viikolla neljän kirjaston lakkauttamista. Hän auttaa vanhainkodissa, jossa hänen isänsä on hoidossa. Työ on vastinetta siitä, että Homin 80-vuotias isä . Tehtävät ovat hänestä helppoja eivätkä vaadi juuri ponnisteluja. Vapaaehtoisuus on vapaaehtoista, siihen ei voi pakottaa. Hän muistuttaa, että ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Kaukana asuville omaisille vapaaehtoistyön tekeminen voi olla jopa mahdotonta. Sen sijaan hyvä on, jos omaiset omaksuvat ajatuksen, että vanhainkodissa tai palvelutalossa oleva vanhus on edelleen osa heidän elämäänsä. . Mustana. Henkilökuntaa on paikoin niin vähän, etteivät työntekijät ehdi kunnolla syöttää saatika sitten ulkoiluttaa vanhuksia. Karjalainen sanoo kuitenkin vierastavansa ajatusta hoitopaikan ja omaisen vapaaehtoistyön välisestä kytkystä. . Eräs nainen on innostunut musiikista, tietyistä laulajista, joten laitan musiikin soimaan ja hän on tyytyväinen. Hom joutuu toisinaan myös siivoamaan lattioita ja kokkaamaan hoitokodissa oleville kahdeksalle vanhukselle. Vapaaehtoiset voivat tehdä tällaista työtä kunnolla ja pitkään vain, jos he ovat oikeasti vapaaehtoisia, Mezzon johtaja Liesbeth Hoogendijk sanoo. . Terveysministeriössä säästöjen metsästystä johtava Martin van Rijn luonnehtii aloitetta rohkaisevaksi ja katsoo sen sopivan suunnitelmiinsa. . Yksi perhe päätti, että omainen siirtyy muualle asumaan. Wilhogenin esimerkki kiinnostaa viranomaisia. Hollantilaisilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän osallistumista vastineeksi yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Hollannin hallitus etsii kuumeisesti säästöjä, ja osana tätä ohjelmaa myös terveydenhuoltojärjestelmää uudistetaan. Tarkoitus on siirtää lähivuosina monia velvoitteita keskushallinnolta paikallistasolle. Kiitos, Henk. Hom tienaa elantonsa maataloustarvikkeiden tukkukaupalla, mutta hän tekee kuukausittain neljä tuntia vapaaehtoistyötä Keski-Hollannissa sijaitsevassa Wilhogenin hoitokodissa. saa asua vihreiden niittyjen keskellä sijaitsevassa paikassa. Homin tehtäviin kuuluu etenkin seuranpitoa. . (STT-NTB) . Meillä on tarpeeksi hoitoammattilaisia, mutta meillä ei ole aina tarpeeksi aikaa muihin tehtäviin kuten vanhuksille lukemiseen tai heidän ulosviemiseensä, hoitaja Rik Remmerswaal sanoo. Hollanti etsii säästöjä Goudan kaupungin lähistöllä sijaitseva Wilhogen osoittaa suuntaa, johon koko Hollanti on kulkemassa. hänkin Henk . Muu jää laitosten omalle kontolle, ja ne saavat itse päättää, mitä palveluja perushoivan lisäksi tarjoavat. Wilhogenissa omaisten vapaaehtoistyö perustuu ?moraaliseen velvollisuuteen?. Enää niitä on maassa jäljellä vajaat 750. Oslo ja Bergen jäivät viimeisiksi koko Pohjolaa koskevassa vertailussa. Saako olla kuppi kahvia, rouva Lubbers, hän kysyy 92-vuotiaalta pyörätuolissa istuvalta asukkaalta. Tämä hyväksyy kernaasti tarjouksen. . Koulutettua hoitohenkilökuntaa hänen ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata. . Siinä sivussa omainen saattaa auttaa myös muita vanhuksia. Osa laitoksissa käyvistä omaisista kokee käynnit puolipakolli- siksi. Vapaaehtoisten oikeuksia puolustava Mezzo-yhdistys varoittaa, että painostus voi johtaa liialliseen työkuormaan. . Pakottaminen ei ole oikea tapa. Henk Homille ei ole ongelma käydä isänsä ja muiden eläkeläisten luona
Kyse on tahdosta ja uskaltamisesta. On liian vaikeaa toteuttaa.. Pelkkä hintakilpailu suosii työvoimalla kikkailevia yrityksiä ja lopputulos kaupungin talouden ja työn laadun osalta ei aina ole kehuttava. Mielestäni Mikkelin on nostettava esille ja kannustettava niitä yrityksiä, jotka eivät harrasta kikkailua. Eivätkö vihreät itse huomaa eturistiriitaa? Pentti Hartikainen SDP:n Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Joensuu. Omaishoitoa on tärkeää kehittää pitkäjänteisesti. Itse menen ajatuksissa vielä pidemmälle. 2. Samalla meillä on Mikkelissä ja seudulla rakennusfirmoja, joiden palkkalistoilla ja aliurakoitsijoina ei ole muita kuin meidän omia asukkaitamme ja yrityksiä. Käytännössä näin ei voida edetä. 3. Hyvän tavoitteleminen väärin keinoin ei saa olla suotavaa. Pelkkä hintakilpailu suosii työvoimalla kikkailevia yrityksiä, ja lopputulos ei aina ole laadultaan ja kaupungin talouden kannalta kehuttava. Tahtoa ja uskaltamista Mikkeli on asettanut tavoitteekseen vahvistaa aluetaloutta ja painaa työttömyys alas kolmanneksella. Onko Suomella vara valita uudelleen noin tärkeään tehtävään ideologiaministeriä. Valtuusto on hyväksymässään tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa korostanut kaupungin tulopohjan vahvistamista. Siinä elinkeino- ja työllisyyspolitiikka on keskeistä ja työpaikkojen lisääminen välttämätöntä. Ohjelma sisälsi seuraavat tavoitteet, joihin pohjautui myös optio 20 prosentin kunnallisverokattoon: 1. Tulisiko hallituksen pohtia salkkuvastuita uudelleen. Vanhuspalveluohjelmassa vaadimme vahvempaa omaishoitolakia, jotta voimme taata yhtenäiset myöntämisperusteet tuelle sekä selkeän oikeusturvan omaishoitajalle ja -hoidettavalle. Puoluekokouspäätöksen mukaan omaishoitajien tasavertainen asema tulee turvata koko maassa, säätää korvaukset Kelan maksettavaksi ja turvata hoitajille jaksamista tukevat, lakisääteiset vapaapäivät. Vähennetään yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden (= pitkäaikaistyöttömien) määrää vuosittain 100 henkilöllä. Vuonna 2013?2016 syntyy Mikkeliin 500 työpaikan nettolisäys. Kaupunki ja sen konserniyhtiöt remontoivat jatkuvasti kiinteistöjään. Nämä rakentamisen miljoonat on saatava työllistämään kaupunkilaisia. Tiedossa on, että jotkut Mikkelin seudun rakennusyrittäjät käyttävät lähes kokonaan muualta tulevaa työvoimaa. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta, helpottaa työn ja hoidon yhteensovittamista ja tukea jaksamista. Nämä ovat erittäin tärkeitä tavoitteita myös sosialidemokraateille. Varmaan aikanaan selviää, miten paljon vahinkoa ja menetettyä liikevaihtoa on syntynyt, kun laivakalusto lepää laiturissa. Jäänmurtokaluston operointi on ilmeisen tuottoisaa puuhaa. Omaishoidon kulut ovat vain murto-osa laitoshoidon kustannuksista, ja säästö kunnille on merkittävä. Suomalaiselle osaamiselle arktisilla alueilla on käyttöä, ja tämä on myös hallitusohjelmaan kirjattu. Hankintamenettelyssä hankinnat voidaan ohjata näille yrityksille. Omaishoidon on kuitenkin aina oltava vapaaehtoinen valinta, eikä siihen saa missään tilanteessa ihmisiä pakottaa tai painostaa. pitää huomioida yksilöllisesti. Niin omaishoitajalla kuin -hoidettavallakin on oltava oikeus omaan ja hyvään elämään. OmaishOitO istuu hyvin Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Ihmisten ja yritysten on tavoiteltava hyvää oikein keinoin. Tässä kehityksessä on voimakkaasti mukana myös ammattiliitto, jossa itsekin työskentelen. Eivätkö vihreät itse huomaa eturistiriitaa? Sen sijaan en ymmärrä enkä hyväksy sitä, että ideologiaan perustuen puututaan toisten laillisiin elinkeinoihin ja toimeentuloon. Hyvin järjestettynä omaishoito on sekä inhimillisesti että taloudellisesti fiksua politiikkaa. On törkeää, että vastuuministeri toimi hallituksen elinkeinopolitiikan vastaisesti. Kansanedustaja Jukka kärnä muiden joukossa nosti tämän tärkeän kysymyksen esille. Hyviä kehittämislinjauksia ei saa tyrmätä vetoamalla ?kehyksiin?. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä, mutta aina se ei näy arjen päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä työryhmä valmistelee omaishoidon kehittämisohjelmaa, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Vastaavasti kaikki 300 000 suomalaista omaishoitajaa säästävät jopa kolme miljardia euroa Omaishoidon kulut ovat julkisen sektorin kuluja. kuten ikä, terveys, perhesuhteet ja työelämään osallistuminen . Kaupungin net- toväkiluku lisääntyy vuosittain 250 asukkaalla. Edellä mainitut tavoitteet eivät onnistu, jos kaupungin rahoja ohjataan muualle. Kaupungilla konserniyhtiöineen on täydet mahdollisuudet muotoilla tarjouspyyntöjen kriteerit niin, että niihin saadaan aluetaloudellista vaikuttavuutta ja paikallisille ihmisille töitä. En hyväksy sitä hokemaa, että: ?Ai ai, kun on vaikeat ajat, ei näille mitään mahda. Eikö meillä ala olla jo tarpeeksi näyttöä? Arvostan itsekin kestävää kehitystä ja kunnioitan ympäristöarvoja. Omaishoitajan tilanne . Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Mikkelin miljoonat kaupunkilaisia työllistämään On laskettu, että esimerkiksi Mikkelin kaupungin tekemä kuuden miljoonan urakan hankinta karkeasti laskien tuo kaikkine vaikutuksineen 130 työpaikkaa ja 660 000 euroa kunnallisveroja kaupungin kassaan. Mikäli hankinta siis työllistää paikallisia veronmaksajia. Mikkelissä on viimeisimmän tilaston mukaan noin 250 työtä vailla olevaa rakennusalan työntekijää. Siksi on välttämätöntä uudistaa palveluita ja rakenteita. Tärkeänä kehittämisen suuntana pidän satsaamista omaishoitoon. Kahlitaan itseämme puihin, vapautetaan tarhakettuja villiintymään ja tappamaan pienriistaa, riekutaan ja roikutaan milloin missäkin. Törkeintä tässä ideologian oikeutetuksessa ovat eronneen ministeri hautalan tekemiset. Ne työllistävät ja maksavat veroja Mikkelille. 12 24.10.2013 Kolumni Anneli Kiljunen Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Kymen vaalipiiristä ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja. anneli.kiljunen@eduskunta.fi Satsataan omaishoitoon erilaisia perheitä vauvasta vaariin. Arvion mukaan omaishoitosopimuksen turvin omaistaan hoitavat 40 000 ihmistä tuovat kunnille noin 1,3 miljardin euron säästön. Olemme myös puolueena pitäneet välttämättömänä, että omaishoidon tukea kehitetään osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. On arvioitu, että nykyisen palvelurakenteen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tarvitaan jatkossa jopa 120 000 uutta työntekijää. Pelisääntöjen muuttamisella astutaan nykypelureiden varpaille. Mutta on selvää, että muutos koituu kaupungin ja veronmaksajien parhaaksi. Satu Taavitsainen Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP EteläSavon puheenjohtaja Kaupungeilla konserniyhtiöineen on hyvät mahdollisuudet muotoilla esimerkiksi rakennushankkeiden tarjouspyyntöjen kriteerit niin, että saadaan paikallisille ihmisille töitä. Puolueiden vastuu ministerisalkkujaossa Viime aikojen tapahtuminen perusteella olisi pitänyt kaikille olla selvää, ettei ole yhtään perusteltua syytä aiheuttaa valtioomisteisille yrityksille yhtään enempää vahinkoa, kuin jo nyt on aiheutettu. Nykyisen hallituksen salkkujaossa on perustavaa laatua oleva valuvirhe. Vihreän puolueen ministerin ei pitäisi missään tapauksessa antaa vastata valtion omistajapolitiikasta, Miksikö. Näitä vain murtolukuja vasten on vaikea ymmärosa laitoshoitää, miksi kunnat yrittävät hakea don kustansäästöjä leikkaamalla omaishoi- nuksista, dosta eivätkä päinvastoin kehitä ja säästö omaishoitoa tärkeänä osana kun- kunnille on nan palveluita. merkittävä. OmaishOitO kOskettaa hyvin n n n ikääntymispolitiikkamme keskeiseen ajatukseen kotona asumisen tukemisesta. Omaishoidon kehittämisryhmälle pitää mielestäni asettaa korkea tavoitetaso, ja parannuksia pitää myös toteuttaa. Suuria uudistuksia voi tehdä vain, jos katsomme rohkeasti tulevaisuuteen, yli budjetti- ja vaalikausien. Tavoitteena tulee olla, että omaishoitajaksi haluava ja kykenevä saa omaishoitotilanteessa myös yhteiskunnalta tarvitsemansa tuen
Ståhlberg ja P. Tosin joissakin kohdissa voi saada aavistuksen sympatioista, ei kuitenkaan juuri antipatioista. Dosentti Seppo Tiihosen prologi ja epilogi ovat kirjalle ikään kuin liima, joka kokoaa yksittäiset artikkelit ja auttaa ymmärtämään eri presidenttikausia kansakunnan historian virrassa. Tarja Halonen nosti ensimmäisenä presidenttinä toden teolla tasa-arvon ja globalisaation presidentin ulottuvuuksiksi. Mitä tulee istuvaan presidenttiin Sauli Niinistöön, hänen kohdallaan kirja on tavallaan kesken. ja varmasti lain noudattajia . Syntyy kuitenkin mielikuva, että hän on monen presidentin ominaisuuksien yhdistelmä. Kukin keskittyy yhteen presidenttiin. E. Niiden varovainen soveltaminen ei ole tarkoittanut aina heikkoutta tai päättämättömyyttä, vaan pyrkimystä sovitteluun ja mahdollisimman laajaan yksimielisyyteen. Mutta ei hätää. Suomalaisen valtiojohtamisen pitkä linja Siltala 2013 360 s. lua ja venymistä valtiosääntöjuridiikan raameissa. Esimerkiksi K. Mutta nyt valtionpäämiehet ovat yksien kansien välissä, mikä tekee lukukokemuksesta ainutlaatuisen. Artikkeleista ei löydy sensaatioita, mutta niitäkin enemmän presidenttien viranhoitoon liittyvää kirjoittajien tutkimustyötä ja taustalukemista. (Kuva teoksesta Presidentti johtaa). Se koskee myös yhtä ja toistaiseksi ainoata naispresidenttiä. Harva tulee ajatelleeksi, että presidenttiys polveutuu tsaarinvallan ajoilta ja yhteyksiä löytyy Ruotsi-Suomen kustavilaiseen kauteen saakka. Hän toimi tarkasti, kun Suomi irrottautui sodan jälkeisistä sidoksista Neuvostoliitto/Venäjään ja suuntasi yhä kiinteämmin länteen. Ratkaisevaa on ollut kuitenkin se, millaisia tilanteita he ovat kohdanneet virkakaudellaan. Kansalaiset ovat perinteisesti kokeneet presidentin jonkinlaisena keisarin korvikkeena herrojen mielivaltaa vastaan. Laillisuusvalvonta ja nimenomaan perustuslakien noudattaminen on ollut tärkeä osa presidenttien työtä. Svinhufvud olivat juristeja ja ankaria laillisuusmiehiä, jotka tiukan paikan tullen vetosivat lakiin ja järjestykseen. Mauno Koivisto tuli maanvyörymän omaisesti postkekkoslaisena ilmiönä. Martti Ahtisaari ohitti poliitikot ja toi työtapoihin kansalaisten tuntoja kuulostelevat maakuntamatkat. On elämänkertoja, ja muutama on ollut itsekin hyvin tuottelias. J. Mutta kuten poliittinen toiminta yleensäkin, niin myös valtionjohtaminen on vaatinut ajoittain luovaa ajatte- Kirjat Presidentit ovat luoneet valtionjohtajuuden linjan Seppo Tiihonen, Maritta Pohls ja Juha Korppi-Tommola (toim.): Presidentti johtaa . Esimerkistä käy Kyösti Kallio. Aika muovasi maan johtamista Presidenttien toimintaan ovat vaikuttaneet heidän koulutusja ammattitaustansa sekä poliittinen kokemuksensa. Tiukka laillisuusmies, ulkopoliittinen realisti, talousmies, kansakunnan tilaan puuttuva ja yhteistyöhakuinen. Kirjan tekijät ovat signeeraamassa Helsingin kirjamessuilla Siltalan osastolla tänään klo 14.35. Matti Linnanahde Presidenteissä Suomea on kohdannut hyvä herraonni. Mutta juristeja . Ote on lähes kauttaaltaan ammattimaisen viileätä. Osa kirjoittajista tiedetään kokeneiksi luettavan kynän käyttäjiksi. Ilman Tiihosen osuutta kirja olisi jäänyt irrallisemmaksi poliittis-historialliseksi antologiaksi. presidenteissä Suomea on kohdannut hyvä herraonni. K. Näin on saatu aikaan arvokas tietopaketti. Antoisa kooste historian virrasta Tämä kirja ei osu toki mustaan aukkoon, sillä presidenteistämme löytyy runsaasti kirjallisuutta. Yleisesti voi sanoa, että vahvat ja heikommat. Se koskee myös yhtä ja toistaiseksi ainoata naispresidenttiä. Presidenttiyden juuret kaukana Millaiset presidentit ovat sitten Suomea johtaneet. Loppupuheessa vertaillaan vielä presidenttien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä toimintaa ja johtamistapoja. olivat myös Risto Ryti, J. Paasikivi ja Urho Kekkonen, joiden toimintaa kuitenkin sääteli paljon ulkopoliittisten vaatimusten mukainen realismi Kekkonen oli myös aktiivinen sisäpoliittinen vaikuttaja. Ja niin oli parlamentaarisuutta edistänyt Mauno Koivistokin, kun hän valtaoikeuksiensa mukaisesti piti hallituksen muodostamisen vuonna 1987 presidentin käsissä. Nykyisessä useita piirteitä Kolmen sosialidemokraattisen presidentin valinnat ovat yhdistyneet mielenkiintoisesti ajan hengen mukaiseen kansanvaltaisuuteen. Maahan ei tullut itsenäistymisen jälkeen kuningasta, mutta presidentin suuret valtaoikeudet säilyivät pitkään ja ovat muuttuneet vain vitkalleen perusteellisten vääntöjen jälkeen. Valtaoikeuksiaan eri presidentit ovat käyttäneet vaihtelevasti. Jälkimmäisten puolustukseksi pitää kuitenkin huomauttaa, että kaikki presidentit ovat olleet aikakautensa tuotoksia. Aina he ovat nousseet kulloisestakin sisäpoliittisesta tilanteesta eikä suotta sanota, että Yksi suuri murroskohta. Joidenkin kohdalla on kustantaja saattanut tehdä hienosäätöä niin, että on syntynyt tyylillisesti yhdenmukainen teos. Arvioita eri presidenteistä edeltää kirjan alussa esittely Suomen valtiojohtamisen pitkästä linjasta. Vaikeuskerroin kasvaa entisestään, kun kysytään, että entäs ne valtionhoitajat. Pääministeri Mauno Koivisto ja presidentti Urho Kekkonen viimeisessä yhteisessä presidentin esittelyssä 4.9.1981. Lisäksi presidenttejä on käsitelty runsaasti muiden valtiomiesten kirjoissa. Syksyllä ilmestyi tietoteos Presidentti johtaa, joka käy läpi kaikki valtiojohtajamme ensimmäisestä nykyiseen. Kirjan tekijät ovat tunnustettuja valtiollisen elämän asiantuntijoita historiantutkimuksen, valtio-opin ja journalismin parista. Ahtisaari oli diplomaattiominaisuuksilla varustettu sosiaalinen lahjakkuus, jolle herkkä sisäinen kompassi näytti suunnan. ulkopolitiikan strategiksi, eikä aiheetta. 24.10.2013 13 Harva suomalainen osaa luetella tuosta vain kaikki tasavallan presidentit ja vielä oikeassa järjestyksessä. Tarja Halo- nen mursi naisena lasikaton ja nousi niin ikään ilmiönä. Koivistoa luonnehditaan kirjassa mm
Olin siis siinä mielessä täysin neitseellinen katsoja nähdessäni nyt hänen teoksesta Jonna Eiskoselle lämmittämän ja muokkaaman version. Sekä esityksen nimi että Chris af Enehielmin siihen tekemät lavastus ja monikerroksinen puku vievät ajatukset itään ja itämaisiin filosofioihin. Ote on kuitenkin kevyt ja liikekielessä liikutaan hyvin laajalla skaalalla afrikkalaisuudesta alkaen. Kiitos vihjeestä! Pian ilmeni, että sitaatti ei ole siitä; kirja kertoo pietarilaisista. Viktor Pelevin oli toinen, hänen kirjansa ?Viides maailmanvalta. voisi olla se, josta sitaatti on. Katinas on liettualaissyntyinen monen suomalaiskoreografin käyttämä luottotanssija. Esitystä seuratessani en voinut välttyä ajatukselta, miksi niin monen tanssijan on nykyään ryh- Tanssi En muista nähneeni Ervi Sirénin vuonna 1998 itselleen tekemää sooloa Neljän tarinan vuori, jossa hän käsittelee tanssia ja omien tanssinäkemyksiensä kehittymistä. 2002) antaa sen kuvan, että Neuvostoliiton avaruusohjelma olisi ollut pitkälti pelkkää bluffia. Mutta kun sitä ei löytynyt. Tyydyn siihen, että vastaan Pelevin ja Viides maailmanvalta ja jään mielenkiinnolla odotta- maan torstaita ja oikeaa vastausta.? Lähellehän se meni, kirja vaan oli väärä. Vielä kerta kiellon päälle eli Jari-Pekka Vuorelan kommentti, siis Tampereelta edelleen. ?Viktor Pelevinkin on sitten saavuttanut salakavalasti aikuisiän, näköjään jo viime vuonna. Jostakin aikuisuuden saavuttamisen tapaisesta on kyse tässä teoksessakin.? n n n Antti Parkkosen tapaan myös joensuulainen Kalle Salminen oli kahden vaiheilla ja jo harhaan menossa. ?Kirjavisan vinkit ja sitaatin luettuani olin satavarma siitä, että kyseessä on tuttu kirjailija Vasili Aksjonov (1932?2009) ja hänen meilläkin 1960-luvulla kulttikirjaksi noussut Matkalippu Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi Hieno soolo tanssijuudesta punakeltaisena hehkuva kultakala ovat kuin itämaisesta puutarhasta, jossa Eiskosen prinsessa vaeltaa. Samoin led-valojen kuvioima lattia oli pimeässä kaunis näky. Eri asia on, mikä niiden yhteys oli esityksen nimeen ja teemaan työstä. Esiintyjänä Katinaksen näyttämöläsnäolo kantoi, mutta sisällöllisesti ja rakenteellisesti Work oli aivan liian hapuileva. Annikki Alku Zodiak . Näin kertoo jäljitystyöstään Antti Parkkonen Pyynikilta ?Venäläisiä satiirikkoja löysin pikahaulla nykyajalta vain kaksi: Andrej Astvatsaturov ja Viktor Pelevin. Eikö vahva tanssijuus enää riitä taiteilijuuden rakennuspuiksi? Katinaksen esityksessä oli muutama mielenkiintoinen hetki, mutta kokonaisuutena se vaikutti vielä hyvin idea-asteella olevalta. Voimapaperista muotoutuva elävä vuori ja sen sisältämä yllätys toimivat. Päähenkilö koulutetaan avaruuslentäjäksi ja hän luulee olevansa kuussa . Ainoa hauskuus, joka sattui silmääni, oli erään tietyn koiran kutsuminen toveri Laikaksi. 14 24.10.2013 Neukkujen avaruusohjelmako Käännös kylmän sodan Bondseikkailujen kirjoittajasta sen ideologisen sodan toisen osapuolen eli suuren ja mahtavan Neuvostoliiton avaruusohjelman kulta-aikoihin syntyneen kirjailijan suuntaan oli varsin näppärä, eikö. Pikaselasin sen kirjastossa ja se vaikuttaa luettavalta, siis lainasin. mutta löytääkin itsensä Moskovan metrotunnelista. Kirjasta on Australi- assa tehty teatteriversio vuonna 2006.? n n n Tampereen vahvaan visakaartiin kuuluvalla Vesa Kautolla on tuore näköhavainto sitaattitekstin monumentista. ?Televisiossa esitettiin äskettäin kolmiosainen sarja Venäjän kaupungeista. Ja onko käännös laisinkaan, ovatko kirjailijat peräti samalla asialla? No, oli miten oli, Taavi Lehtolainen Kuopiosta saa avata pelin tällä viikolla. ?Heti perustiedot: Viktor Pelevin, Omon Ra vuodelta 1992, esikoisromaani avaruusohjelmasta Moskovan metrossa. Lohduton ja veijarimainen ?paljastus. Hänen kirjansa ovat olleet erityisesti nuorison suosiossa, mutta ylemmät tahot eivät liene yhtä ihastuneita. kommunistien propagandapuuhailusta. Niillä isä toivoi jälkeläiselleen menestystä. Muuten perhe-elämä kuvataan rikkinäiseksi ja sotilasakatemia julmaksi amputoimisineen. Kirjastosta löytyi vain Ast... Tekstin kaikenlaisten raakuuksien vuoksi minun piti lukea se harppomalla. Viisisakarainen punatähti odotti viimeisenkin sakaran tipahtavan ja kommunismin vyöryvän yli maiden ja merien. Upseerikoulutuksen saanut Pelevin uskalsi Neuvostoliiton romahdettua irvailla lohduttomuutta, joka ei juuri antanut sijaa naisille eikä rakkaudelle. Rohkea nuorimies...? Sirpa Taskinen Helsingistä täydentää perustietoja näin: ?Moskovassa 51 vuotta sitten syntynyt Viktor Olegovich Pelevin on koulutukseltaan sähköinsinööri, mutta hän toiminut myös journalistina ja mainostoimistossa copywriterina. Hänen fantasia- ja scifi-muotoisia tekstejään onkin tulkittu varsin rajuksi kritiikiksi Neuvostoliittoa, sittemmin Venäjää kohtaan. Moskovaa käsittelevässä osassa näytettiin avaruustutkimuksen muistomerkki, jossa raketti on ylöspäin kapenevan savuvanan varassa. Viikon visakirjan näyte kuvaa tätä muistomerkkiä. Neuvostoliiton avaruusohjelmaan liittyy visakirjakin, Viktor Pelevinin Omon Ra, kirjoittajan ensimmäinen romaani. jnen kirja ?Ihmiset alastumuudessa?. Visakirjan kannessa häntä luonnehditaan erääksi nyky-Venäjän nimekkäimmistä kirjailijoista. Suomeksi häneltä on käännetty viisi romaania.? Pysytään Tampereella. Silti kokonaisvaikutelma on aasialaisen viehättävä, mutta myös arvoituksellinen. Vaikka esitys ei ole tarinallinen, siitä löytyy neljä eri jaksoa, jotka helposti mieltää naishahmon eri elämänvaiheiksi tai näkökulmiksi. Eiskonen on erittäin karismaattinen tanssija, jonka tarkka ja läsnä oleva fyysinen ilmaisu on luontevaa ja viimeisteltyä. Hänen tanssinsa on sekä herkkää että voimakasta. Lavastuksen ilmavat hopeanhohtoiset sermit, hopealyhty ja dyttävä myös koreografiksi. Pelevinin varhaisempi tuotanto kuitenkin on julkaistu kokonaisuudessaan netissä venäjäksi ja on luettavissa ilmaiseksi. Visassa haettu Omon Ra (1992, suom. Vaikutelmaa korostavat Anna Pölläsen taiten muuntuvat valot. Kaunis esitys istuu tanssijalleen kuin se olisi hänelle alun perinkin tehty. Hapuileva esikoissoolo Esitysillan aloitti Andrius Katinaksen itselleen tekemä soolo Work. Uuden tanssin keskus Work Idea ja esitys Andrius Katinas Assistentti Saara Töyrylä Musiikki Onute Narbutaite Neljän tarinan vuori Koreografia Ervi Sirén Lavastus ja puvut Chris af Enehielm Valot Anna Pöllänen Ääni Aake Otsala Tanssi Jonna Eiskonen Jonna Eiskonen tanssii Ervi Sirénin koregrafiomassa sooloteoksessa Neljän tarinan vuori.. Se ilmestyi 1992 ja suomeksi Keltaisessa kirjastossa 2002. Viktor Pelevin syntyi 1962, kävi Moskovassa teknillisen korkeakoulun ja osallistui luovan Kirjavisa kirjoittamisen kursseille. Päähenkilöpojan nimi koostuu oman maan poliisijärjestön ja muinaisegyptin lintuhahmoisen jumalan nimistä
Joidenkin mielestä (60-lukulaiset?) Omon Ra on seuraavan sukupolven vastaus ja kommentti Aksjonovin Matkalippu tähtiin-romaaniin. Kyseinen teos ei kuitenkaan ollut tuttu, joten piti tehdä hieman tutkimustyötä netissä. Minusta se on outoa. 2002). olenko minä, tahtomattani, kasvattanut häntä kemiallisen saastepesäkkeen naapurissa, reitillä jonka yli kulkevat ilmavirrat kantavat mukanaan kaljuuntumista ja loistavia auringonlaskuja aiheuttavia teollisuuspäästöjä. Kolmanneksi mieleen tuli venäläisen Viktor Pelevinin teos Omon Ra, johon sitaatti sitten sopikin. Kirja teki voimakkaan vaikutuksen. Urhea kosmonautiksi pyrkivä nuorukainen tulee näin järkyttävästi petetyksi.? Tehtävä sai hankolaisen Juhani Niemen tarttumaan uuden tuttavuuden romaaniin. ?Tyyli ja paikan kuvaus johdattivat jäljille, eli Venäjän suuntaan mennään. Molemmat ovat saaneet Venäjän kenties arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Venäjän Bookerin. Siinä kuvataan ihmistä kasvottoman järjestelmän hyväksi käyttämänä. Ensi vuoden 40 000 euron palkinnon saajiksi on ehdolla kolme yksin työskentelevää taiteilijaa ja kaksi taiteilijaparia. Yksin taidetta tekevät ehdokkaat ovat luonnon ja kulttuurin rajoja tutkiva nykytaiteilija Riitta Ikonen, taidemaalari Leena Nio ja maalauksistaan sekä nukkeveistoksistaan tunnettu Pauliina Turakka Purhonen. Kaupunginosaa voimakkaasti hallitseva metalliraketti ei kuitenkaan sopinut kuvaan Oslon, eikä leikkipuisto Katri Lipsonin Kosmonautissa esiintyneen Murmans- kin osalta. Näinkin kirjan voi lukea.!? Tuula Hynynen, tamperelaisia nääs taas, oli peräti kolmen vaiheilla. ?Viikon sitaatista tuli jälleen déjà lu -ilmiö. Nauttiko hänen äitinsä jotain geeneihin vaikuttavaa ainetta ollessaan raskaana. Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsee palkintolautakunnan kutsuma kansainvälinen taideasiantuntija, jonka nimi julkistetaan myöhemmin. STT. Opus on satiirinen kuvaus neuvostoyhteiskunnasta joskus avaruuskilpailun aikaan. Synkän humoristisesta otteesta tulee jotenkin mieleen Kurt Vonnegut. päivänä ja se on auki huhtikuun 20. Molemmat käyttävät tyylikeinonaan satiiria, mikä myös Venäjällä on ollut ikivanha keino kiertää totuutta. Hän on muun muassa kirjoittanut romaanin erään koko maailmaa järkyttäneen historiallisen tapahtuman tiimoilta. Kuka on tämä paljon palkittu, yksityisyyttään varjeleva kirjailija, jonka nimi vilahtelee usein myös Nobel-spekulaatioissa? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 29.10. mennessä. Ars Fennica -ehdokkaiden ja palkittujen joukossa on joinakin vuosina ollut taiteilijoita myös muista Pohjoismaista ja Baltian maista. Jo esikoisteoksen nimi antoi viitteitä siitä, että hän tulisi myöhemmissä kirjoissaan tutkailemaan tarkasti kotimaansa elämänmenoa, historiaa, politiikkaa . Ajattelin ensin, että se olisi Lars Christensenin Velipuolesta, joka menee nyt TV-sarjana, siinäkin kirjassa esiintyy leikkipuisto. Palkintoa tavoittelevat taiteilijaparit puolestaan ovat videoteoksia ja performansseja tekevät Tellervo Kalleinen ja Oliver KochtaKalleinen sekä IC-98 eli Patrik Söderlund ja Visa Suonpää, joiden tuotanto koostuu monipuolisesta nykytaiteesta. Palkinnon myöntää vuonna 1990 perustettu Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö. Sitten löysin Viktor Pelevinin (s. Mielenkiintoinen lukukokemus, voin suositella.? Palkinto menee Tuula Hynyselle. Joitakin yhtäläisyyksiä kirjailijoilla kuitenkin onkin. Ja ovat edelleen merkittäviä ja arvostettuja kirjailijoita niin synnyinmaassaan kuin ulkomailla. (Ihmiset sanovat, että tämän seudun auringonlaskut eivät olleet likikään yhtä upeita kolmekymmentä tai neljäkymmentä vuotta sitten.) Ihmisen syyllisyys historiassa ja hänen oman verensä vuorovesissä on mutkistanut teknologian, päivittäin tihkuvan petollisen kuoleman myötä.? Lehtikuva / Markku Ulander Uupi Tirronen Ars Fennicasta kilvoittelevat taiteilijapari IC-98 eli Visa Suonpää (vasemmalla.) ja Patrik Söderlund, Leena Nio, taiteijapari Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, Riitta Ikonen sekä Pauliina Turakka Purhonen. Ars Fennica päätyy suomalaisiin käsiin Seuraava Ars Fennica -kuvataidepalkinto jaetaan suomalaiselle taiteilijalle. Kirja käsittelee neukkuyhteiskuntaa ja sen saavutuksia postmodernistisesti salaliittoteorian pohjalta, eli kaikki on vain suurta sumutusta ja petosta. päivään asti. Tuoreet ehdokkaat nimesi palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimii lääketieteen tohtori Leena Niemistö. ja niin on tapahtunut. Esimerkiksi viimeisimmän tunnustuksen vei elokuussa tanskalainen Jeppe Hein. Ars Fennica 2014 jaetaan todennäköisesti loppukeväästä. Kaikkien ehdokkaiden yhteisnäyttely avautuu nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä helmikuun 7. 24.10.2013 15 pelkkää bluffia? tähtiin (1961). Yhdelle palkinto. ?Heinrichin hiusraja on alkanut kohota. 1962) Omon Ran (1992, suom. Vai olenko minä jollain tapaa syypää. (rb) Viikon sitaatti Tämä jo viidellä eri vuosikymmenellä romaaneja julkaissut kirjailija kuuluu kiistatta nykykirjallisuuden suurten kertojien joukkoon. Nyt sitten tuli aloitettua lukemaan uudemman polven venäläistä tuotantoa, jota tässä edustaa Viktor Pelevin romaanillaan Omon Ra vuodelta 1992. Eipä ollut ja pettymys oli valtava. Molemmat ruotivat kukin tavallaan neuvostojärjestelmää (ja kapitalismia) ankaralla kädellä
Samalla ne paljastavat pettymyksiä, joihin on alistuttu. Tekstin hajanaisina pulpahtelevista muistoista ei tosin voi tietää, ovatko ne aitoja. Myös minä olen elänyt, kirjeet protestoivat. Joskus hän äityy ilkeän mustasukkaiseksi jälkeenjääville, jopa Rosalle mutta erityisesti tulevalle miniälle. Annin (kirjeiden) rakkaus on itsekeskeistä ja kiihkeän omistushaluista. Nekin ovat tietysti muiden syytä. Näin asettaudutaan kuolemanhalun ja elämänvimman samuuteen, katkeraan ja omistushaluiseen luopumiseen. Kirjeet kuten mikä tahansa teksti ovat yritys hallita tätä mielentilaa. Kirjallisuuden metaforana asetelma ei ole ainutlaatuinen, mutta Muinonen toteuttaa sen ilmavasti, hämmästyttävän eloisasti, taidolla muttei turhan itsetietoisesti. Artistisen otteensa Muinonen taittaa hillityn tragikoomiseksi, kun Annin mahdoton yritys raukeaa, kieli muuttuu sirpaleiseksi ja paperitkin leviävät lattialle. Aikanaan hän menee onnellisiin naimisiin, Ann jälleen silminnäkijänä häissä. Rosaa hän muistuttaa, että Luc ei tule koskaan rakastamaan häntä kuten oma äiti rakastaa (rakastaisi). Ann lupaa noudattaa aikataulua ja pitää muut ihmiset sivussa. Niiden välittämisestä huolehtisi myöhemmin talouden- ja lastenhoitaja Rosa, joka asuu samassa talossa lähes perheenjäsenenä. Lucin isäksi mainitaan Roberto Grotto, milloin vuorikiipeilijä, milloin liikemies. ilman nimeä . Enimmät käsin kirjoitetuista viesteistä on osoitettu parille lähimmälle ihmiselle, muut etäisemmille tai tuntemattomille. Ymmärrettäköön, että kirjeet muodostavat ainoan käytettävän lähteen. Olkoon siis vain kirja tai vielä mieluummin teksti. Teksti koostuu kymmenistä kirjeistä samalta päivältä, kirjoittajana keski-ikäinen Ann Miel jossain ehkä eurooppalaisessa kaupungissa. Surmaajalle osoitetuissa kirjeissä . 16 24.10.2013 Maija Muinonen (s.1983, Kotka) julkaisee ensimmäisen teoksensa, mutta näkee, että hän ei ole vitiviaton aloittelija. Kuten nykyisillä esikoiskirjailijoilla usein, hänellä on kirjallisuuden ja filosofian yliopistoopintoja, kirjoittamisvalmennusta ja esiintymisiä eri foorumeilla, esimerkiksi Helsingin Ylioppilasteatterissa. Teoksesta ei tiedä, onko se romaani vai mikä. Kirjeet selostavat pienintäkin yksityiskohtaa myöten, miten hän varttuu, käy koulunsa, kiertelee nuoruudessaan, sivistyy ja asettuu lopulta synnyinkaupunkiinsa paperikauppiaaksi. Lucista tulee täydellinen poika ja mies, joka elää ainakin 500 vuotta. Samalla Ann purkaa mieltään menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Annilla on poika Luc, joka ei vielä osaa lukea. enemmän kuin he koskaan pystyisivät. Annin rakkaus kohdistuu pakahduttavimmin Luciin. Voiko ihmistä omistaakaan täydellisemmin kuin kuvittelemalla koko hänen elämänsä? Vääjäämätön raukeaminen Ilmeinen kontrollivimma on myös vaikerrusta, että kuviteltu tulevaisuus on samalla Annin elämättä jäävä elämä. Tämä on kuolevan mustasukkaisuutta elämäänsä jatkavasta maailmasta. Kirjeissä Annin mieli liikkuu samanaikaisesti sekä tulevai- suuteen että taaksepäin. Itsestään selvästi Ann uskoo, että hänen ohjeitaan (tai määräyksiään) totellaan. Omistushaluista rakkautta Ann kuvaa hautajaisensa kuin olisi itse seuraamassa (kuten lupaa ollakin). Hän vannottaa ihmisiä iäti muistamaan ja rakastamaan häntä. puhutteluna ?Te. Tarkoituksena on selittää, mutta vielä enemmän antaa ohjeita jäl- 500 arkin urakka Ann kirjoittaa, sillä hän tietää kuolevansa huomenna klo 13:02. Muutaman vihjeen mukaan hän olisi parantumattomasti sairas. Koska hän ei halua kärsimyksiä keenjääville. Hän eläytyy läheistensä suruun, mutta korostaa rakkautta, jota nämä tuntevat häntä itseään kohtaan. Vastavuoroisesti Ann rakastaa heitä . Toisella loogisella tasolla niidenkin olemassaolo on Muinosen kirjan varassa. Hän on ollut tietymättömissä niin kauan, että voisi olla fiktiota. Hänellekin tehdään kirje. Rosalle määrätään Lucin huoltajaksi ja annetaan tarkat ohjeet tämän tulevaisuudesta. Kaksikon on muutettava tiettyyn taloon, jossa yhteisen tutun Paulin on asuttava heidän kanssaan. Tehtävä olisi helppo ja vaaraton, palkkio pankista nostettavissa heti kun työ on tehty. Ensimmäinen kirjeistä kiittää paperitehtaan myyntijohtajaa 500 valkoisesta paperiarkista. Ann aikoo täyttää ne kaikki vielä samana päivänä. Suuri osa kirjeistä on hänelle. Kuusilapsisessa perheessä kaikki rakastavat toisiaan, mutta ennen kaikkea edesmennyttä Annia. Ann myös kärttää vastarakkautta. Kaikki tieto kirjoittajasta ja tilanteesta on peräisin niistä. Asetelmassa pelkistyy tekstien synnyn ja vaikutussuhteiden peruskysymyksiä. Kirjat Artistisen tyylikäs esikoisteos Maija Muinonen: Mustat paperit Teos 2013, 167 s. itselleen eikä muille, hän on tilannut oman ennenaikaisen kuolemansa. Tuntemattoman miehen kanssa on sopimus, että tämä ampuu Annin huomenna puistossa. Maailmaa ei voi sulkea eikä itseään avata kirjoittamalla. Viimeinen henkäys vahvistaa: ?kaikki mikä lopullisesti päättyy / päättyy aina keskeytykseen?. Maija Muinonen on tänään mukana Helsingin kirjamessuilla MInustako kirjailija -keskustelussa Louhi-lavalla klo 17.00 Juhani Ruotsalo Heini Lehväslaiho Maija Muinosen esikoiskirjan kategorisointi tuottaa arvioijalle päänvaivaa.
24.10.2013 ??Vastuu psyykkisesti oireilevan nuoren hoidosta kaatuu yhä omaisten niskaan Ohuen langan varassa l?l?l 17
Tyttäreni lääkepelko on saanut vahvistua kaikessa rauhassa. Missään vaiheessa hoitoa lääkärit eivät ole ottaneet kuitenkaan lääkepelkoa huomioon. . Tilanne päättyi täydelliseen katastrofiin, ja Marika yritti itsemurhaa, Kirsi vakavoituu. Kirsistä hoidon aikana pitäisi keskustella nuoren kanssa siitä, mitä tapahtuu hoidon jälkeen. Hoidossa nuoria tulisi kohdata myös heidän omasta maailmastaan käsin. Minusta se oli heitteillejättö, Kirsi lataa. ?Menkää päivystykseen sitten, kun tyttärenne tila romahtaa.? potilaan vanhemmille voisi antaa edes jonkinlaista tietoa nuoren tilanteesta. . Olisimme välttyneet monelta ikävältä asialta, jos olisimme saaneet alusta asti tukevampaa tukea. Kimmo ei edes tiennyt, mitä hoito sisältää, äiti kertoo. Myöhemminkin Kimmolla on ollut vaiheita, jolloin hän on vastustanut voimakkaasti avun hakemista. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, vaan heidän täytyi mennä terveyskeskuksen kautta viemään asiaa eteenpäin. . Jos tietäisin, missä kyseinen lääkäri nykyisin työskentelee, veisin hänelle kukkia, Terttu summaa. Neljä vuotta epätietoisuudessa Raijan poika Kimmo sairastui psyykkisesti yläkouluikäisenä. Se oli vanhemmille melkoinen shokki. Samalla lääkäri tekee potilaalle karhunpalveluksen, Kirsi sanoo. Jatkohoitosuunnitelma unohtui Täysi-ikäisyys on suhteellista Viime jouluna perheen rauhasta ei ollut tietoakaan. Silloin tuomio puhelimen toisessa päässä kuulosti armottoman tylyltä ?menkää päivystykseen sitten, kun tyttärenne tila romahtaa?. . Tällaista reittiä en toivoisi toisille, äiti sanoo hiljaa. Poika ei aluksi halunnut apua, mutta lopulta hän suostui menemään vanhempien sitkeän suostuttelun jälkeen koulupsykologille. . Tuo aika on kulunut äidistä suurimmaksi osaksi epätietoisuudessa. . Täysi-ikäisen lapsen kohdalla vanhempi ei saa puuttua, eikä saa sairaudesta tietoa. Heittäisin täysi-ikäisyyden ja vaitiolovelvollisuuden romukoppaan. Oikean diagnoosin saaminen oli helpotus koko perheelle. Tuolloin Marika asui ulkomailla ja joutui siellä paikalliseen psykiatriseen sairaalaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva lähihoitaja Terttu taas kertoo, että hänen tyttärellään Hennalla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Marika on myös verbaalisesti lahjakas, ja lääkäritkin menevät helposti hänen kanssaan lankaan. Marika pääsi jouluksi sairaalasta kotiin ilman jatkohoitosuunnitelmaa. . Opettajana työskentelevä Kirsi ei arkaile sanoa, että hänen tyttärensä Marika sairastaa skitsofreniaa. Koulupsykologin kanssa muutaman kerran juttelu ei aut- tanut oireisiin. Siitä on kulunut nyt neljä vuotta. Molempien lapset ovat jo nuoria aikuisia. Äidit miettivät, miten tilanne voisi ollakaan toinen, jos Marikan ja Hennan hoitopolut olisivat kulkeneet toisin. . Koulupsykologista seuraava taho noin vuoden kuluttua oli nuorisopsykiatrian poliklinikka, jossa Kimmo kävi muutaman kerran. Kun tilanne myöhemmin paheni, vanhemmat kysyivät, olisiko pojan mahdollista päästä samalle tutulle psykologille. Lopulta Kimmo sai sairaalahoitoa nuorisopsykiatriselta osastolta sekä myös terapiaapua, äiti selvittää.. Alku oli hyvä. Lääkkeettömyys tekee toisinaan tilanteen hurjaksi. Marika kieltäytyy syömästä lääkkeitä, koska hän pelkää niiden sivuvaikutuksia. Alussa kun oireet olivat lieviä, oli vaikeaa saada hoitoa. Siihen se apu sitten lopahtikin, Terttu kuvailee hoidon toteutumista käytännössä. ?Omaista ei tulisi missään tapauksessa jättää yksin vaikeaan tilanteeseen. Kyseessä on jokaiselle vanhemmalle ainutkertainen lapsi, Terttu tilittää. Äidistä olisi hyvä, jos joku ammatti-ihminen voisi säännöllisesti soittaa ja kysyä tyttäreltä, mitä hänelle kuuluu. Terttu muistaa yhä lääkärin, joka kuunteli häntä ja otti omaisena huomioon. . Kerran oli hienoa, kun lääkäri kysyi, mitä mieltä minä olen vanhempana tilanteesta, Kirsi huokaa. Äiti muistaa, miten tytär oli kovin ahdistunut ja avun tarpeessa. Muutama sana ei ole kenenkään tietosuojasta pois. Omaisvastaaville olisi huutava tarve.? Kuvakooste Arja Jokiaho Yliopisto-opintoja ja kesätöitä Marika oireili jo lukioikäisenä. Varsinainen sairastuminen tapahtui kuitenkin itsenäistymisvaiheessa. Tertusta on älytöntä, että nuorelta itseltään kysytään kriisitilanteessa, haluaako hän sairaalaan vai kotiin. Usein nuori ei näe oman tilanteensa vakavuutta samoin kuin esimerkiksi vanhemmat. . Vaitiolovelvollisuus on noussut itseisarvoksi. Hän muutti toiselle paikkakunnalle, ja pian kotiin alkoi tulla yöllisiä puheluita. Vaitiolovelvollisuudesta huolimatta äidin mielestä Myös Tertun tytär Henna sairastui itsenäistymisvaiheessa lukion jälkeen. 18 24.10.2013 lll Nauru helähtää ilmaan Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen Keski-Suomen toimistossa Jyväskylässä. Sinänsä heistä oli hienoa, että siellä omaisetkin otettiin mukaan nuoren hoitoon. Muuten Marikan sairauteen on mahtunut erilaisia vaiheita. Parhaimpina aikoina hän on tehnyt hyvin yliopisto-opintoja, eikä maisteritutkinnon loppuunsaattamiseenkaan tarvitsisi enää suurta rutistusta. Kesällä hän oli töissä, mutta sitten sairaus alkoi taas näyttää pimeämmän puolensa. Silloin vanhemmat tajusivat, että jotain oli pielessä. Sairauden aikana Henna on asunut eri paikkakunnilla, ja äiti on huomannut hoitokäytännöissä huomattavia eroja. Hennaa hoidettiin aluksi masennuspotilaana
Nyt eri ihmiset hoitavat näitä asioita, äiti selvittää. Raijan mielestä psykiatrien tulisi painottaa terapiaa yhtä tärkeänä kuin lääkkeitäkin. Yhden ihmisen elämä on todella arvokas. Nuoret ovat tässä sijaiskärsijöinä, Viinikka sanoo. Yhdistys järjestää omaisille Prospect-ryhmäkoulutusta, jonka tarkoituksena on tukea omaisten arjen jaksamista. Viinikka toivoo, että terveydenhuoltohenkilökunnalta riittäisi pari minuuttia myös omaisille; silloin he voisivat kokea usein vaikeankin tilanteen toisin. . Vastuu ei kuulu omaisille tai läheisille. Omaisten vastuu nousee välittämisestä ja rakkaudesta. Yleensä perheen osallistumisesta hoitoon on apua. Lähteet: Jaatinen, Tiina K.M.& Raudasoja, Jari: Suomalaisten sairaudet ( Sanoma Pro Oy 2013), Pelkonen, Risto&Huttunen, Matti O., Saarelma, Kaija: Sairaus ja toivo ( Kustannus Oy Duodecim 2013).. Hänestä olisi kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että nuori myös käytännössä pääsee avun piiriin. Pirjo-Riitta Viinikka uskoo, että terveydenhuoltohenkilökunnalta liikenisi kaksi minuuttia aikaa myös mielenterveyskuntoutujan omaisille. . Toiminta perustuu sitoutumattomuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Lähde: www.omaisten.org Psyykkisesti sairastuneen nuoren tukeminen ?? Virpi KirvesTorvinen ?? ?? Demokraatti, Jyväskylä ?? ?? ?? Kokemukset siitä, ettei pysty vaikuttamaan omaan tilanteeseensa, voivat synnyttää nuorella opittuakin avuttomuuden tunnetta. Psyykkiseen sairastumiseen voi liittyä tunne siitä, ettei koe itseään sairaaksi. Potilas ei aina ole välttämättä siinä tilanteessa, että pystyisi ottamaan sairaudestaan asiatietoa vastaan. Nuori voi käydä lääkärin vastaanotolla erilaisten fyysisten syiden takia, mutta lopulta taustalta voikin löytyä itsensä viiltelyä ja muuta psyykkistä oireilua. On tärkeää, että nuori tietää jo heti ensimmäisestä lääkärikäynnistä, kenellä on vastuu hänen hoidostaan. Sanaton viestintä on masentuneen kohtaamisessa tärkeää, ja se saattaa jäädä nuorelle jopa sanoja paremmin mieleen. ?? ?? ?? ?? Tietoa kannattaa tarjota sopivan kokoisissa erissä ja varsinkin sellaisista yksityiskohdista, joista nuori on kiinnostunut. Noin puolella henkilöistä, jolla on jokin vaikea mielenterveydellinen häiriö, on jossain vaiheessa samaan aikaan myös päihdehäiriö. Monilla huumeiden käyttäjillä on jo aloitusvaiheessa myös mielenterveyden ongelmia. Myönteinen ilmapiiri nuoren kotona vähentää sairauden aktivoitumista. Siksi hänestä ei olekaan ihme, että tutkimusten mukaan 38 prosenttia omaisistakin masentuu, ja heistä osa jopa sairaalahoitoa tarviten. Viinikan mukaan laman jälkeiset puutteet kouluterveydenhuollossa näkyvät yhä selkeästi. Tällä hetkellä omaishoidon tukea saa Suomessa yli 40 000 ihmistä, mutta heistä vain yksi-kaksi prosenttia on mielenterveyskuntoutujien omaisia. Viinikan mukaan heikoin asema on niillä nuorilla, joilla on kaksoisdiagnoosi, eli mielenterveys-, sekä päihdeongelma. . Myös moni mielenterveyskuntoutuja ja heidän omaisensa on saanut apua sieltä tiukan paikan tullen. Jos potilaalla on meneillään vakava psykoottinen kriisi, tietotaito ja aika eivät riitä Mobilessakaan. Omaista ei tulisi missään tapauksessa jättää yksin vaikeaan tilanteeseen. Muutama sana ei ole kenenkään tietosuojasta pois. Haasteellisen tilanteesta tekee sen, että meiltä puuttuu lähes kokonaan nuorten matalan kynnyksen palvelut. Omaisvastaaville olisi huutava tarve. Mielenterveyskuntoutujan omaisten on edelleen vaikea saada omaishoidon tukea. 24.10.2013 19 Hoitovastuun ei tulisi kuulua omaisille Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomen piirin toiminnanohjaaja Pirjo-Riitta Viinikka ei epäröi vastata, kun kyse on siitä, kenelle kuuluu vastuu psyykkisesti oirehtivan nuoren hoidosta. . Jos on herkkyyttä mielenterveydellisiin häiriöihin, ei ole valmiuksia kohdata kovaa yhteiskuntaa. Hänestä voi tulla vaikka millainen helmi. Jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu. Viinikka kiittelee kriisikeskus Mobilen toimintaa. Kaikesta huolimatta hän on myös kiitollinen poikansa saamasta hoidosta ja tuesta. . ?Kun ei ole psykoosia, eikä itsemurhayritystä, emme voi ottaa sairaalaan sisälle?, on tuntunut äidistä kaikkea muuta kuin helpottavalta vastaukselta. Varsinkin alkuvaiheessa Raija olisi kaivannut tietoa, koska kaikki oli niin uutta, eikä heillä ollut aiempaa kokemusta psyykkisistä sairauksista. Äiti kysyi myös keskusteluapua Kimmon sisarelle. Viinikka toivoo, että myös Keski-Suomessa toteutuisi yhden puhelinsoiton malli, jossa nuorellekin järjestyisi apua yhdellä yhteydenotolla. Matala kynnys tarkoittaa sitä, että nuori pääsee ajoissa puhumaan mieltään askarruttavista asioista. Haaveena yhden puhelinsoiton malli ?Vaitiolovelvollisuus on noussut itseisarvoksi. Yhdistys on Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton jäsenyhdistys. Se on ainut vastuu, joka omaisella ja läheisellä on, Viinikka kiteyttää. Viinikka kuvailee omaisten vastuuta raskaaksi kantaa. Nuorella voi olla kuvitelmia, ettei häntä voida auttaa. Olisi tärkeää, että olisi alusta asti joku aikuinen, joka ottaisi kopin nuoresta ja jonka kanssa voisi keskustella sairaala-asioista, lääkityksestä, koulutuksesta ja muusta. . Hän ihmettelee, miksi kukaan ei puutu siihen, miksi näin on päässyt käymään. Sitä sisko ei saanut, koska hänellä ei ollut olemassa diagnoosia. Raija ehdottaa, että nuorille voisi olla myös iltaisin vastaan- ottoaikoja, ettei heidän tarvitsisi lähteä kesken koulupäivän pois. . Samalla lääkäri tekee potilaalle karhunpalveluksen.? Tiedon kaipuu Usein vastaanotolla on ollut haasteena se, että Kimmo on ollut lääkkeistä väsynyt, ja hänen ajatuksensa ovat katkeilleet. Sairaalahoitoonkaan pääseminen ei ole ollut aina itsestäänselvyys. Yhteiskuntajärjestelmän täytyy vastata omistaan
Lisäksi tulisi kannustaa julkisen liikenteen käyttöön. STT Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. Mitä enemmän seisoo, sitä pienempi on kuolleisuusriski, Katzmarzyk sanoo. Työssä istumista voi vähentää esimerkiksi järjestämällä kävelykokouksia tai käyttämällä portaita hissin sijaan. Sama yhteys näyttäisi olevan television katselulla. 20 24.10.2013 ??Paikallaan kököttäminen lyhentää elämää Juoksu ja jumppa eivät pelasta istujaa Aktiivinenkaan liikuntaharrastus ei riitä, jos päivät muuten kuluvat sohvalla tai toimistossa istumalla. Näin sanoo amerikkalainen professori Peter Katzmarzyk, joka on verrannut aiheesta tehtyjä tutkimuksia. . Mutta pelkkä liikuntasuositusten täyttäminen ei riitä, vaan täytyy miettiä istuen vietetyn ajan määrää ja yrittää vähentää sitä, Katzmarzyk sanoo. . Mahdollisuuksien mukaan töitä voisi tehdä seisaallaan. . Juokseminen kolme kertaa viikossa ei ole tarpeeksi, jos sen lisäksi istuu päivittäin toimistossa 12 tuntia. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on ilmennyt, että istuminen on yhteydessä aikuisten ennenaikaisiin kuolemiin. Se vaikuttaa esimerkiksi aineenvaihduntaan. Penningtonin biolääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa työskentelevä Katzmarzyk puhui aiheesta HEPA Europen konferenssissa, joka pidettiin tällä viikolla Helsingissä. Ei maksimisuositusta istumiselle Katzmarzyk kertoo, etteivät tutkijat vielä osaa suositella enimmäisaikaa päivittäiselle istumiselle. . Tutkijat puhuvatkin fyysisesti passiivisesta elämäntavasta. Ennenaikaisten kuolemien syinä nousevat esiin erityisesti sydän- ja verisuonitaudit. Passiivisen elämäntavan on todettu olevan yhteydessä ?Mitä enemmän seisoo, sitä pienempi on kuolleisuusriski.? Tästä on kyse ?? Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut passiivisen elämäntavan olevan neljänneksi merkittävin tekijä ennenaikaisiin kuolemiin. ?? Aikuiset suomalaiset ovat paikoillaan 80 prosenttia valveillaoloajastaan, ja päivähoidossa lapset ovat liikkumatta 60 prosenttia ajasta. ?? Istumisen vähentäminen ja liikkumisen lisääminen ovat tavoitteena myös toimenpideohjelmassa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kuun alussa. Tarkoituksena on nostaa liikunta osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa myös ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen. Kohonnutta riskiä Katzmarzyk selittää sillä, että istuessa kehon suurimmat lihakset jäävät käyttämättä. Fyysinen aktiivisuus on erittäin hyödyllistä. Tiedämme, että istuminen pitkiä aikoja on pahaksi, mutta emme tiedä vielä tarkkaa aikaa. Erityisesti toimistossa työskentelevien tulisi professorin mielestä kiinnittää istumiseen huomiota. Työkaverin puheilla kannattaisi käydä ihan konkreettisesti eikä vain laittaa sähköpostia tai soittaa puhelimella. Myös päättäjien pitäisi professorin mielestä tukea kävelyä tai pyöräilyä
Ke 30.10. klo 14-16 Elinvoimaa -juttutupa Amurin Teon Tuvassa, Satakunnankatu 38, aiheena anteeksiantaminen. klo 19 lamm 16.11. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. 010 770 3620 » www.jhl.fi Puu- ja erityisalojen liitto Rautatienkatu 10, 6. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. 1895. Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Tarjoamme kahvit. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. VuoJärjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. 214 6053. 040 546 7750 2 x 67 mm Kokkolan kaupunginteatterin piristysruiske pimeään syksyyn! Punaista muulloinkin Peter Quilter: kuin jouluna. Inhimillinen ja hullunkurinen komedia maailman huonoimmasta oopperalaulajasta. www.sak.fi/pirkanmaa denmukaisuutta vuodesta 1895. PIRKANMAA . 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys ry ETY. klo 13 ja 19 ti 31.12. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto ä unelmia vuodesta 1895. Sudokun ratkaisu Rautatienkatu 10, 7. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Letto alustaa Vantaan taloudellisesta tilanteesta ja muista kaupungin ajankohtaisista asioista. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. tannushintaan. 06-8229800 www.lipputoimisto.fi 28.2.2012 11.08 » www.puuliitto.fi Yhdessä olemme enemmän Tutustu syyskauden tarjontaan www.teatteri.kokkola.fi. Oulunkylän Sosialidemokraatit järjestävät Puoluesihteeri Reijo Paanasen kyselytunnin to 24.10. 020 774 0370 toimistonhoitaja Salme Hautakorpi, puh. klo 19 alkaen. KERÄYKSET Onnittele ja osallistu työväen kulttuurin tukemiseen. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. 24.10.2013 ?Kokoukset 21 ?Hautaus?palvelut Tampereen seudun metallityöntekijäin ao 195:n Uusi sanomalehti Suomessa! EHDOKKAIDEN ASETTELUKOKOUS Vuodesta 1895. pidetään torstaina marraskuun 7. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa. . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. klo 19 ensi-ilta 2 x 36 pe 22.11. klo 17 Paasitornissa. Päivystys ma klo 10-12, p. klo 12 ja 19 la 23.11. klo 18.30 Malmin toimintakeskuksessa Kirkonkyläntie 2. Vieraana Tarja Tenkula. pidetään keskiviikkona 30.10. klo 19 Liput: 22,- / 20,- /14,Ryhmäalennus alk. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Tarkista huone eteisaulan ilmoitustaululta. Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n jäsenkokous ti 29.10. Urheiluväen sos.dem. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Tasapainon takia. Vuodesta 1895. ki on politiikkaa. a 1895. HÄME SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. krs, muistikuntoutusohjaaja Sinikka Vaipuro antaa käytännön vinkkejä muistihäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon, muistisairaan kohtaamiseen sekä oman muistin virkistämiseen. klo 16.30 TTY:n V krs Miina-salissa, Hämeenpuisto 28, Tampere. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Tervetuloa 2 x 54 mm inenkin silmä. puh. Vuodesta 1895. uodesta 1895 Tasapainon takia. 020 774 0371 aluejohtaja Teuvo Pernu, puh. 20 henk. ryhmälle - 1,-/ lippu Myynti puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Yhdistyksen kokous alkaa klo 17. yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 ja valitaan yhdistyksen toimihenkilöitä sekä piirikokousedustajat. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Kokouksessa käsitellään mm. Tilaisuus järjestetään Helsingin Kalliossa, ravintola Oivassa ti 29.10. Paikalla alustamassa ja vastaamassa kysymyksiin ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöjen Brysselin toimiston johtaja Marianne Muona. Mitä tapahtuu Euroopassa? Tule kysymään ja keskustelemaan Eurooppademarit Tähden järjestämään vapaamuotoiseen keskusteluiltaan Euroopan kuulumisista sekä vaaliasetelmista toukokuun parlamenttivaaleihin. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. klo 13 ja 19 to 28.11. kerros. Esillä: Sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu Tervetuloa Toimikunta Uusi sanomalehti Suomessa! Tampereen KunnallisMALMIN väen Sos.Dem.yhdistys Vuodesta 1895. SOSIALIDEMOKRAATIT ry:n ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS SYYSKOKOUS 7.11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. unelmia vuodesta 1895.MERKKIPÄIVÄHELSINKI . 020 774 0371 isyyspäivä on joka päivä. » . klo 19 Oma näkökulma. Ohjaus: Jussi Moilanen Rooleissa: Mirja Turkkila-Glad Tuomo Kemppainen Jarmo Perälä Milla Kangas Irina Parviainen pe 29.11. klo 13 ja 19 to 12.12. Tule ja ota mukaan myös juttuseuraa toivova lähimmäisesi. UUSIMAA TJ-vinjetti . klo 13 ja 19 to 05.12. klo 19 pe 13.12. Kaikille avoimet tilaisuudet: Ma 28.10. klo 12-14 (huom. Pullakahvit omakus- ?Teatterit Suurenmoista! Vuodesta 1895. Esitykset teatterin päänäyttämöllä 15.11.2013 - 25.1.2014 Syyskauden esitykset: pe 15.11. klo 12 ja 19 la 30.11. klo 19 la 14.12. klo 19 Vuodesta 1895. la 07.12. Vuodesta 1895. arvon ansaitsee. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. päivänä kello 18.00 alkaen ammattiosaston toimistolla, osoitteessa Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi, puh. Sääntömääräinen syyskokous ti 29.10. anvalta. klo 18 Oulunkylän Seurahuoneella, Larin Kyöstintie 7. Kokouksen aluksi Hämeen Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Jouni Mäkelä alustaa keskustelua SDP:n poliittisesta tilanteesta sekä valmistautumisesta ensi kevään europarlamenttivaaleihin ja puoluekokoukseen. Vuodesta Aina uutta. aika) kirjastotalo Metson Pietilä -salissa, 2. klo 19 Myyrmäkitalon tapahtumahuoneessa. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa, käynti sisäpihalta. yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 28.10. Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulutodesta 1895. tava. Yhdistystoiminta nkin kuin jouluna. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan edustajat HTY:n edustajistoon ja valtuustoon. . krs, 33100 Tampere sähköposti: pauli.ukkonen@puuliitto.fi Pauli Ukkonen puh
06.05 Hartaita säveliä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.58 Kuvat liikkuvat: Kallio 07.03 Possu Pallero (S) 07.14 Katinkontti Remix 07.30 Stella ja Sami (S) 07.42 Neppajymykerho 07.47 Pikku perunat (S) 07.53 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.16 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kukkaron herraksi 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Erätulilla?kalavesillä 12.30 Paikka elämässä 7/8: Janella oli kuulovaurion takia vaikea löytää itselleen sopivaa työtä. 14.00 M-studio: Tapani Länsiö 60-vuotta. 18.00?18.15 Tiedevartti. Selvitimme, pitävätkö mobiililaajakaistojen luvatut nopeudet paikkansa. 11.57 Päivän mietelause. 13.00 Klassista kahteen. 13.00 Yle Uutiset. 15.55 Yle News. 23.03 Taustapeili. 19.03 PianoEspoo 2013: Marc-André Hamelin. 22.56 Suomi tänään. Testissä partakoneet. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk Oleilua toimeentulotuella. 21.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. Laura herää sairaalassa muistinsa menettäneenä. 00.05 - 03.59 Uutisikkuna 12.00 Riistametsällä Isokauris. 12.30 Kukkaron herraksi 10/12. Lievästi kehitysvammainen 30-vuotias Tytti opettelee taloudenhoidon kautta askelia itsenäisempään elämään. 13.00 Tanskalaista viiniä 2/6. Tutustutaan tilaan, jossa tuotetaan valkoviiniä Solarisrypäleistä. 13.30 Sportmagasinet 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 8/8. 16.15 Faunin iltapäivä. Mikä laitteista on hyödyllisin ja mielenkiintoisin. Kannabis. 22.00 - 23.30 Kino Suomi: Valkoinen kääpiö (12) (1986) Pohjoisen jäämeren alueella tapahtuu ydinkatastrofi, ja kaivosinsinööri Borg joutuu kohtaamaan lopullisen tuhon läheisyyden. 11.00 Yle Uutiset. 23.33 Minna Pyykön maailma. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 08.15 Ykkösaamu. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Vieraina toimeentulotuella elävä Juhani Rinnehovi, professori Heikki Hiilamo sekä kansanedustajat Annika Saarikko (Kesk.) ja Tarja Filatov (Sd.). 22.00 Ulkolinja: Voittoa Aidsilla 23.00 Yle Uutiset 23.05 Silta (16) 5/10. (U) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 - 17.55 Sydämen asialla (7) Laupias samarialainen. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana näyttelijä Jaana Saarinen. Tutustumme seksihaluja lisääviin ruoka-aineiisiin. 19.00 Lähi-idän herkut 4/4: Egypti. 19.52 Kokkihommia (S) Ruuanlaitto ei katso paikkaa eikä aikaa. 20.00 Kuningaskuluttaja Minkä operaattorin kännykässä netti toimii parhaiten. 19.06 Puheet ja teot pohtii valosaastetta 20.00 Yle Uutiset. Mutta tuen avulla hän onnistui saamaan työpaikan lintupuistosta. 13.00 Syntynyt terve tyttö (7) (Suomi 1943, 99?) O: Ilmari Unho. Pääosissa: The Rock, Steven Brand, Grant Heslov, Kelly Hu, Bernard Hill, Peter Facinelli. 01.10 Monster Jam - Behind the Scenes Varikkobileet. 01.25 - 05.30 MTV3 Deitti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää 08.00 My Little Pony (7) 08.30 Inspector Cartoons (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Onni Extreme 10.20?10.50 Sarahin talo 12.50 Reissussa lasten kanssa Historian havinaa Ateenassa. 13.30 Onni Extreme Kauneus. 14.00 Koti Suomessa Rauma. 14.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 15.00 Huikeat kakut Las Vegasin loisteessa. 16.00 17.00 17.30 18.30 18.50 19.00 Hurja remontti Neljän tähden illallinen Hyvät ja huonot uutiset Nelosen uutiset Nelosen sää Neljän tähden illallinen Radiotoimittajien teemaviikon viimeistä illallista isännöi Juha Vuorinen. 19.30 Matkaoppaat Sunny Beachilla vietetään juhannusta ja oppaat esittävät asiakkailleen shownsa. 20.00 Olipa kerran (7) Puinen sydän. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Hotchnerin veljekset. 22.00 23.00 23.10 23.15 Sarasvuo Nelosen uutiset Nelosen sää NCIS Los Angeles (12) YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Retrolissun ysärit: Girl Power 1990-luku alkoi virallisesti Madonnan Blonde Ambition -kiertueesta, ja viidentoista sentin kengänpohjat kohottivat tyttöenergian uudelle tasolle. 17.30 Hetkiä kaupungissa 8/10. Komedia lapsettomien äitien kerhosta. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 07.50 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 13.03 Urheiluradio. 07.53 Maakuntaradio. 18.28 Suomi tänään. Sisällissodan trauman hälvettyä Yhdysvalloissa alkoi syntyä uudenlaista taidetta, johon teollistuminen ja kaupungistuminen jättivät jälkensä. 19.00 Candlefordin postineiti (7) Perheensä ja elantonsa menettänyt mies saapuu seudulle kosto sydämessään. 20.00 Prisma Studio Kiire, kiire, kiire - pää käy ylikierroksilla! 20.30 - 20.55 Vempainmies Stephen Fry 6/6. 21.55 Suomi tänään. 18.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. 09.05 Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. Pepin ja Sergein välit korjaantuvat taigaiskusta. 20.05 Idols LIVE Suora lähetys Espoon Barona Areenalta. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Enbuske & Linnanahde Crew 23.20 Skorpionikuningas (12) (Yhdysvallat) Toimintafantasia. 18.55 Suomi tänään. New York (16) 00.00 Chuck (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Alcatraz (16) 02.25?05.55 SubChat JIM 11.20 Lentokenttä 11.50 Gordon Ramsay?pannu kuumana 12.45 Pomo piilossa 13.45 Tomin keittiö 14.45 MasterChef Australia 16.05 Leijonan luola Kanada 17.00 Gordon Ramsay? pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Talent USA 21.00 Poliisit 22.00 Vuorien sankarit (S) 23.00 Entisöintipaja 23.30 JIM D: Metsien miehet (12) 00.25 Taksi (S) 00.55 Arktiset vedet 01.25 Leijonan luola Kanada 02.20 Mestariampuja 03.10?03.40 Paluu pulpettiin (S) LIV 09.00 Inno 09.30 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 10.30 Huippukokki lähtee maalle 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Vanessa ja pikkuväki 12.00 Kakkutehdas 12.30 Leila leipoo Ranskassa 13.00 Sisustus uusiksi miehen tapaan ñ USA 14.00 Äidin stailauspäivä 15.00 Liv D Sarja: Kauneusihanteet testissä 16.00 Isännän ja koiran käytöskoulu 17.00 Hurja remontti 18.00 Lauran matkakuvia: Tukholma 18.30 Inno 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Ruotsin miljonääriäidit 21.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät 22.00 Totuuden anatomia (12) 23.00 Ankara isäntäperhe (S) 23.55 LA Ink 00.55 Supernanny (S) 01.50 Supernanny (S) 02.45?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25 Sarah Ferguson?matka sisimpään 10.25 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja 13.05 Spelling-suvun kartano myynnissä 14.00 Top Chef: Jälkiruokamestari 14.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.30 Kodinkohentajat 16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (12) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Koko Suomi leipoo 20.00 House (12) 21.00 AVA Elokuva: Revolutionary Road (12) 23.20 Isänmaan puolesta (16) 00.20 Ratkaisija (12) 01.20?05.20 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.30 24Kitchen 11.25 Hei me leivotaan 11.50 Futurama 12.15 Aarteen tonkijat 12.40 Totta vai tarua. 13.05 Supertehtaat 14.00 Hetki ennen tuhoa 14.57 STT Uutiset 15.00 Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Huutokaupan metsästäjät 18.30 Suomen vartijat 19.00 Seiska News 19.03 How I Met Your Mother 19.30 Family Guy 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Suomen vartijat 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Toivo elää 00.15 The Walking Dead 01.05 Futurama 01.30 American Dad 01.55 Elokuva: Murto ja varkaus 04.10 Suomen vartijat (TXT) 04.35 24Kitchen 05.25?05.59 Sky News TV5 06.00 Kellarin kunkku (S) 06.30 Suhdekoukerot (7) 07.00 Michaelan eläinmatkat 08.00?09.00 Matlock (7) 12.00 Pomo keittiössä 12.30 Kakkukuningas 13.00 Pakkolunastajat (7) 13.30 Tallinna 14.00 Smile TV (7) 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 17.00 Kellarin kunkku (S) 17.30 Suhdekoukerot (7) 18.00 Maatilan prinsessa 18.30 Tatuointistudio HelsINK (S) 19.00 NCIS Rikostutkijat (12) 20.00 Maatilan prinsessa 20.30 Tatuointistudio HelsINK 21.00 Elokuva: Talladega Nights?Bensaa suonissa (12) 23.00 5D: Puumanaiset (S) 00.00 Elokuva: Perfect Stranger? vaara verkossa (12) 02.10 Glamourelämää Essexissä (12) 02.50 Star Trek: The Next Generation (7) 03.45 NCIS Rikostutkijat (12) 04.35?05.39 5D: Haluan vieläkin isommat rinnat (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. N: Kari Heiskanen, Lilga Kovanko, Esko Salminen. N: Paavo Jännes, Salli Karuna, Joel Rinne, Olavi Reimas, Liisa Tuomi, Vilho Siivola. 10.05 Kalle Haatanen: Huumeiden kulttuurihistoria. 15.05 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä. (Mv.) 14.40 Romanipoika Samson Samson on romanipoika ja asuu valtaosan vuotta leirintäalueella. 20.07 Euroopan taivaan alla. 09.00 Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: kehityspäällikkö Marja Niemi. Miten he vaalivat suomalaista identiteettiä ja kulttuuria länsinaapurissa? 21.30 Spotlight: Enemmän kuin pelkkä hakukone Haemme internetistä tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta vain yhden hakukoneen avulla. Mitä enemmän annamme Googlelle tietoa, sitä tarkemmin se tuntee pelkomme, mieltymyksemme ja kiinnostuksemme kohteet. Kemiallinen vahtikoira. 00.15 Nurse Jackie (12) Postilokero. 00.50 Nurse Jackie (12) Nukkuva karhu. 01.25 Perhe on pahin (S) Kahden kesken. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Adoption hinta 02.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Räjähtävä lasti. 03.00 - 05.00 Älypää-TV 23.35 - 23.49 Oddasat 00.15 SVT:n ohjelmaa (2012). SUB 06.00 SubChat 08.25 Looney Tunes Show (S) 08.50 Madagascarin pingviinit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Totuuden hetki 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ylläs?huipulla tuulee 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 C.S.I. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Cape Gloucester. 01.42 - 04.00 Uutisikkuna Pullakranssi. 18.00 Emmerdale (S) Amyn salainen menneisyys. 18.30 Emmerdale (S) Eivät murheet maailmasta lopu. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2519. 15.05 Kultakuume. 21.05 Eve Mantu: Eve tapaa mustan miniän anopin. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Vempainmies Stephen Fry on testannut kiinnostavimmat uudet keksinnöt. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 29. Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 12.55 Suomi tänään. 06.15 Aamuhartaus. 15.00 Yle Uutiset. 22 24.10.2013 tV- jA RADIO-OhjelmAt Torstai 24.10.2013 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 22.05 Todellisia tarinoita. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Zarkus Poussa. 13.06 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Miltä kaverusten tulevaisuus näyttää? 14.30 - 15.00 Suorana: Kortesmäki 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Hullu juttu Illan matsi: kuluttaja vai vastustaja. 16.30 Galaxi Kosto elää! 16.31 - 16.44 Kesäleiri (7) Fabulan kissa. 16.50 17.00 18.00 18.02 Ystäväni hevonen Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kolme pientä sanaa. 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hehku Onko ihminen tapojensa orja? 20.00 Silminnäkijä: Luukkuun hylätyt vauvat 20.30 - 20.55 Pasila (12) Osa 2: Virginia heartbreaker. 21.00 Mun ainoot 30 minsaa (7) 4/12 Yllätys. 21.25 Poliisi-tv 24 vuotta takana. Raija Pelli ja Seppo Sillanpää valottavat ohjelman alkutaivalta. Entä mikä joutaa romukoppaan? 21.00 Tiededokumentti: Huumeiden vaikutukset (12) 1/3. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Frankilla on nyt edessään kiireinen ja työläs sadonkorjuuaika. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen Toivelista. 18.30 Limbo (S) Osa 3/10. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan Bo Hagström vierailee Capraialla, Välimeren legendaarisella vankilasaarella. Kadut ovat vapaat taiteelle. 07.17 Maakuntaradio. 23.00 Yle Uutiset. Omatuntoklubi jalkautuu kaduille, jonne klubin järjestäjät Marja Salo ja Anna Paavilainen ovat Facebookin kautta kutsuneet bändejä esiintymään. 18.00 - 18.55 Taiteen maantiede: Yhdysvallat 2/3. Uuden ajan unelmat. 07.45 Hartaita säveliä. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 18.50 Iltahartaus. 09.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 20.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Filmiryhmä: Miltä Hitchcock kuulostaa. 10.03 Ajantasa. 11.45 Valomusiikkia. (U) 21.00 Seportaasi: Nostalgista juurihoitoa Ruotsinsuomalaisia on noin 700 000. 20.40 Unohdettuja lauluja. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kalaa ja äyriäisiä on viljalti tarjolla, mutta Bo pääsee maistamaan myös kalastajamuijan spagettia. 18.50 Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00 Politiikkaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 07.15 Aamusoitto. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35?12.35 Pieniä potilaita 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Lavalla Jamie Oliver Pizza. 14.40 Jamie Oliverin helpot herkut Kasvikset kunniaan. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 15.50 16.50 16.55 Pullakranssi. Middle (S) Kiitospäivä. 45 minuuttia Uutiset Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) Eksentrinen eno, tytön paras ystävä. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Niin korjaa Brooke erään yönsä satoa! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Revolutionary Road AVA klo 21.00 Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio pääosittavat Richard Yatesin palkittuun romaaniin pohjautuvaa kuvausta keskiluokan ahdistuksesta 1950-luvun Amerikassa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 A-studio 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.10. 09.10 Sää. O: Timo Humaloja. 23.30 - 00.23 Chick Flicks Elokuvia naisille Naisille tehtyjen Hollywood-elokuvien historiikki nyyhkyleffoista romanttisiin komedioihin, Audrey Hepburnistä Sinkkuelämään. 00.24 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 14.00?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.55 Tonttupartio Red Caps (S) Ystävyyden silta. 17.19 Gazoon (S) Meripeto. 17.25 Tanskalainen maajussi Uudet jaksot alkavat. Ohjaaja: Chuck Russell, 2002. 07.50 Aamuhartaus. 16.15 Maakuntaradio. 11.00 Valkoista valoa. 17.30 Taustapeili. Onko miesten ja naisten kosmetiikassa muuta eroa kuin hinta. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sarja päättyy. 21.50 22.00 22.05 22.45 23.15 Yle Uutiset Urheiluruutu Haven (12) Kaksoisolento. Hehku Taivaan tulet (12) 26/36: Full metal jacket. 00.05 Rakkautta ja jälkikasvua (12) Pää pilvissä. 00.50 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 4/10
Sisäänkäyntiä hätätapauksia varten halutaan siksi ylläpitää. Silminnäkijä-dokumentin Luukkuun hylätyt vauvat ovat toimittaneet Hannele Valkeeniemi ja Pertti Rönkkö. Timo Humalojan eksistentialistisella pohdiskeluelokuvalla Valkoinen kääpiö (1986) on tieteiskuvitelman alku: kaivosinsinööri Martin Borgin ollessa rautakaivoksen uumenissa, sattuu Jäämerellä ydinräjähdys ja Suomen pohjoisosiin julistetaan hätätila. Kaivostyöntekijät ja Borg raivaavat tiensä ulos kaivoksesta ja takaisin sivilisaation pariin. Vuotta myöhemmin Martin Borg sairastuu leukemiaan, ja elokuva kääntyy pohdiskelemaan ihmisyyttä, tunteiden kuolemista ja kuolemaa. Borg uneksii vaaleasta naisesta, joka saattaa olla kuoleman tai elämän symboli, mutta arkitasolla hän joutuu viiltämään kätensä todistaakseen, että hänessä virtaa vielä verta. Tiededokumentti: Huumeiden vaikutukset Yle Teema klo 21.00 Kolmeosaisesssa brittisarjassa selvitetään huumeiden vaikutusta. Huumeiden viihdekäyttö on lisääntynyt rajusti, mutta millaisia biokemiallisia reaktioita kannabis tiedemiesten mukaan kehossa aiheuttaa? Entä kuinka käyttäjät trippejään kuvailevat. Sen, että halvat lääkkeet eivät olleet kehitysmaiden ihmisten saatavilla, arvellaan tuottaneen 10 miljoonaa tarpeetonta kuolemaa. Pieni mutta näkyvä aktivistijoukko mm. Puolustajien mukaan asiaa ei voida tietää. Osa pelkää perheenjäseniään ja salaa asian siksi. YK:n lasten oikeuksien komitea vaatii luukkuja suljettavaksi, koska ne rikkovat lapsen oikeutta saada tieto alkuperästään. Eniten niitä on Saksassa, yhteensä noin sata. Koska vauva jätetään luukkuun nimettömästi, äideistä on vain vähän tietoa. Muun muassa Etiopiassa kasvavan adoptiobisneksen seuraukset ovat karut.. mutta myös perheenäitejä, jotka salaa- vat raskauden muulta perheeltään. (12) Yle TV1 klo 22.00 2000-luvulla lääketeollisuus monopolisoi AIDSlääkkeet länsimaiden hallitusten tukemana. 24.10.2013 ?Olen täällä, tule noutamaan minut? YLE TV2 klo 20.00 . Jos yksikin vauva pelastuu, vauvaluukku on kannattanut, sanoo sisar Daniela. Hän kantaa vuorokauden ympäri kännykkää, joka hälyttää, kun Hyvän Paimenen Sisarten luostarin seinässä olevaan luukkuun on jätetty vauva. Ilmoituksia ei tule usein, kerran pari vuodessa. Köyhille etiopialaisvanhemmille luvattiin tyhjiä. Tanskassa 4-vuotias Masho siirrettiin kodista toiseen ja lopulta lastenkotiin. Ohjaaja Katrine W. Kjær seuraa prosessia ja tapahtumia neljän vuoden ajan. Silloin nauhalta kuuluu viesti ?olen täällä, tule noutamaan minut?. Vauvoja on hylätty ja tapettu kautta vuosisatojen. Lapsen etu on saanut aikaan kiivaan väittelyn. Sairaalat puolestaan vastaavat, että he ovat tiukassa yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa ja että luukkuvauvat päätyvät adoptioon. Yleensä äidillä on kaksi kuukautta aikaa vielä pyörtää päätöksensä ja tiettyjä tunnisteita vastaan saada lapsi takaisin. Kriitikot väittävät, että luukut eivät ole vähentäneet vauvasurmia. Desmond Tutun johdolla päätti kampanjoida lääketeollisuuden jättiläisiä vastaan, mutta taistelu jatkuu yhä. Doc: Adoption hinta Kari Heiskasen esittämä kaivosinsinööri käy syvällä. Yle Fem klo 22.00 Tanskassa kohua herättänyt tarina siitä, kuinka kävi kun Masho ja Ropa adoptoitiin Etiopiasta Tanskaan. Luukkuja on perustettu 2000-luvulla yhteensä 11 Euroopan maahan. Yhteistä on, että taustalla on äärimmäistä hätää ja epätoivoa. Samaa vaativat kriitikot myös Saksassa. (12) Ulkolinja: Voittoa Aidsilla Vauvaluukku sairaalan takapihalla, huomaamattomassa paikassa. Kaivosinssi kohtaa lopullisen tuhon läheisyyden YLE Teema klo 22.00 23 Elokuvan lopputeksti avaa otsikon merkityksen: ?Valkoiseksi kääpiöksi kutsutaan sammunutta, energiansa loppuun polttanutta, keskikokoista aurinkoa, jonka jäljelle jäänyt massa on tiivistynyt äärimmäisen tiheyden omaavaksi, hitaasti jäätyväksi, maan kokoiseksi taivaankappaleeksi.? Timo Humaloja oli tehnyt ohjauksia Mainos-tv:n Teatterituokioon jo 1970-luvun lopulta lähtien ja Valkoinen kääpiö oli hänen ensimmäinen teatterielokuvansa. Martin Borgin roolissa nähdään Kari Heiskanen, joka oli noihin aikoihin huippusuosittu television komediasarjoista Velipuolikuu, Mutapainin ystävät ja Tabu. Muissa pääosissa nähdäänLilga Kovanko, Jaana Raski ja Esko Salminen. Mukana on teiniraskauksia, prostituoituja, huumeiden käyttäjiä . Haluttiin tehdä jotain vauvasurmien ehkäisemiseksi. Nykypäivän vauvaluukku on pieni lämmitetty tila, jossa on liiketunnistin. Keskiajalla ei-toivotun vauvan saattoi jättää esimerkiksi luostarin seinässä olevaan luukkuun. Vauvaluukkujen uusi tuleminen alkoi skandaaleista, joissa vastasyntyneitä löytyi tapettuna jätelavoilta, puistoista tai haudattuna jopa kukkaruukkuihin
Vain Wadan koodia noudattavat maat voivat osallistua olympialaisiin. STT-AFP, Kingston Vonn jää sivuun alppihiihdon cup-avauksesta Amerikkalainen alppihiihtäjä Lindsey Vonn ei kilpaile maailmancupin avauksessa lauantaina Itävallan Söldenissä. Hän jää todennäköisesti sivuun myös Kittilän Levin pu- Mauno Koivisto: 60 vuotta lentopalloa Viime Yli-Hannuksela ei osallistunut talkoisiin vaan ilmoitti olevansa Master Sporta. Maailman antidopingtoimiston Wadan tarkastusryhmän on määrä vierailla Jamaikassa ensi viikon alussa. Jamaikan antidopingtoimiston Jadcon puheenjohtaja Herbert elliott kertoi paikalliselle radioasemalle, että Kolumni Syöksylaskun olympiavoittaja Vonn aloittanee cup-kautensa kotikilpailuillaan Coloradossa marras-joulukuun vaihteessa. . Sen jäseneksi kirjattiin Koivisto ykkösenä. Sikariporras toimi tiennäyttäjänä koko Suomen lentopallolle. Suomen kansa rakasti presidenttiä ja hänen tellervo-vaimoaan. Presidentti Koiviston adjutantti on ikinuori, lentopalloa pelaava, 95-vuotias Jaakko estola. Jos se ei onnistunut, Koivisto sanoi: huonosti järjestetty matka. Presidentti Mauno Koivisto toimi kaksi kautta, siis 12 vuotta. marraskuuta. Kutsun tähän juhlaturnaukseen oli saanut kymmenen lentopallojoukkuetta Mukana oli veteraaneja. Varsinainen merkkipäivä on 25. Myhii, lähep lenkille, virolainen päävalmentaja karjui käytävällä. Myhi eli marko Yli-Hannuksela käänteli aikansa kylkeään, kunnes sai tarpeekseen ja alkoi karjua takaisin päävalmentajalle. . Lopputulos ei nyt ollut tärkeintä. Presidentti Koiviston lentopalloura alkoi jatkosodan aikana vuonna 1944. Pelattiin takalinjoilla. Master Sporta kerrotaan muitakin anekdootteja, jotka piirtävät kuvan oman arvonsa tarkasti tunteneesta mestaripainijasta. Myös elämäkerran alaotsikko on peräisin tällaisesta anekdootista. Kun hänen elämäkertansa on kirjoittanut painin viiden vuoden takainen Euroopan-mestari, täytyy kirjoittajan tietää, mikä erotti Yli-Hannukselan muista painijoista. . 24 24.10.2013 ??Marko Yli-Hannuksela ei talkoista ja krapulalenkeistä perustanut Arvonsa tunteva maailmanmestari Alkuvuonna 1999 Suomen painimaajoukkueen Colorado Springsin -leirin päätteeksi päävalmentaja Hein Pölluste yllätti painijat vaatimalla heitä aamulenkille, vaikka oli luvannut vapaapäivän. Tammikuusssa 2008 muut maajoukkueleirin painijat olivat kokoontuneet talkoilla purkamaan Pajulahden väliaikaista harjoitusmolskia, kun YliHannuksela jo ajoi partaansa omassa huoneessaan. Kun Ala-Huikku kysyi, mik- Katsomosta Lehtikuva / Sari Gustafsson Marko Yli-Hannuksela on viime vuosikymmenten menestynein suomalaispainija. Palaan kotiin Vailiin ja jatkan valmisteluja Beaver Cree-. Tahtotila, Yli-Hannuksela sanoi. STT Wadan tarkastajat pääsevät Jamaikaan Wadan ryhmä saapuu maanantaina kolmipäiväiseksi suunnitellulle käynnille. Wadan pomo John Fahey suutahti aiemmin, kun Jadco halusi siirtää tarkastusryhmän syynin ensi vuoden puolelle. jottelukisasta marraskuussa. Vonn, 29, ei ole kilpaillut sitten helmikuun MM-kilpailuissa sattuneen rajun kaatumisen. Hänen sääriluunsa murtui ja polvisiteet repeytyivät. sunnuntaina Vietettiin Leppävaaran komeassa urheiluhallissa Espoossa presidentti mauno Koiviston lähestyviä 90-vuotissyntymäpäivä kilpailullisissa merkeissä. Myös naisjoukkueita otteli kaikissa ikäluokissa osoittaakseen presidentti Koivistolle kunnioitustaan lentopallon merkeissä. Ottelut pelattiin rennosti. Poikkeuksellisen räjähtävä, Ala-Huikku sanoi elämäkerran julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Tuota räjähtävyyttä kutsuttiin painipiireissä lyöntiherkkyydeksi. Edellisiltana viihdeiltaa viettäneet painijat vääntäytyivät vastahakoisen krapulaisina ylös sängyistään ja juoksemaan. Paitsi yksi. . Eikä juossut. Jarkko ala-Huikun kirjoittamassa elämäkerrassa Marko Yli-Hannuksela . etteivät ne mahdu edes leveään lyöntikäteen. n n n kin kisoihin sekä kauden päätavoitteeseen helmikuussa, Vonn viittasi Sotshin olympialaisiin. valtiovierailuja, hän lähetti tietoa, että ohjelmassa pitää olla myös lentopalloa. Kyseessä on entisessä Neuvostoliitossa ansioituneimmille mestariurheilijoille jaettu arvonimi. Lyöntiherkkyyttä ja tahtoa Yli-Hannuksela on Neuvostoliiton hajoamisesta alkaneen ajanjakson menestynein suomalaispainija seitsemällä arvokisamitalillaan. Presidentti Koiviston johdolla se oli osaltaan nostamassa lentopalloamme kansainväliselle huipulle. Presidentti on saanut sarjatoiminnasta sellaisen määrän mitaleita . Hän ja Tellervo Koivisto suunnittelevat yhdessä presidentin päiväohjelman, kun kyse on liikunnallisesta puolesta. Tellervo Koivisto auttaa miestään päiväaskareissa suurella rakkaudella. Kun annoin punaiset ruusut Maunolle ja Tellervolle, sain kiitokseksi katseen, joka oli hellä ja sydäntä lämmittävä. STT-AFP, Sölden Unto Laurila Kun KoiVisto teKi Fahey ei suoraan uhannut rangaistuksilla, mutta antoi ymmärtää, että Wadalla olisi useita vaihtoehtoja jatkotoimiksi. Rankimmasta päästä olisi Jamaikan julistaminen maaksi, joka ei noudata Wadan koodia. Sitä kautta kansainväliset urheilujärjestöt voisivat langettaa seuraamuksia. Peliareena oli normaalikokoinen, mutta verkkona toimi hamppuköysi, rajoina koivunlehdet ja pelipallona neliskanttinen nahkapallo. Presidentti Koivisto on pelannut lentopalloa 60 vuotta. Varsinainen kilpailullinen pelaaminen alkoi vuonna 1974, jolloin perustettiin Sikariporras. Myhi ei lähep! Myhi on maailmanmestari, Yli-Hannuksela huusi. Mikään vaatimaton mies hän ei ole, käy ilmi tuoreesta kirjasta. sei Yli-Hannuksela osallistunut talkoisiin, ilmoitti seitsenkertainen arvokisamitalisti olevansa Master Sporta. SM, EM, MM . Sen turvin Yli-Hannuksela paiskoi vastustajiaan erityisesti mattopainissa. Yli-Hannukselan oma näkemys parhaasta valtistaan poikkesi kuitenkin Ala-Huikun mielipiteestä.