Demokraatti 24.10.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. SEURAA TULOSILTAA 14.4. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. Paaterolle kyse oli tavallisesta työpäivästä. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. MUUTOS! VAALIEXTRA. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . Se haluaa enemmän. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Mihin niitä tarvitaan. Tilaa Demokraatti 47 € neljä kuukautta De_10102019_76.indd 76 2.10.2019 15.00 Päivä ministeri Sirpa Paateron matkassa lähes uuvutti toimittajan ja kuvaajan. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. lo ka ku ut a JOULUPUKKI Kuka on parran takana YHDYSVALLAT Kreml, köyhä ja suuri huijaus TYÖLLISYYS Impivaaralaisuus uhkaa Suomea KESTÄVÄ KEHITYS TEEMA Muutos on alkanut 24.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Normi päivä PAL.VKO 2019-43 00 74 43 -1 91 9 Demok24102019_01-002.indd 1 15.10.2019 12.50. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 76 Demokraatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11
(09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Demok24102019_01-002.indd 2 15.10.2019 12.50. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Demok24102019_01-002.indd 2 15.10.2019 12.50 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Käytä aina originaalilogoa
Ihmiskunta herää hitaasti kestävään kehitykseen. LOKAKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA TYÖLLISYYS TULEVAISUUS YHDYSVALLAT ILMIÖ ULKOMAAT Maahanmuuton ja talouden kohtalonyhteys. 3 Demokraatti 20 /1 9 26 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 24. Trump vai joku muu – muuttuuko mikään. De_24102019_03.indd 3 15.10.2019 13.25
Va. SIRPA PAATERO Ministeri + TEEMA Kestävä kehitys 59 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 29 30 31 32 38 41 42 48 50 52 54 56 67 68 72 73 74 De_24102019_04.indd 4 16.10.2019 11.32. 32 38 JOULUPUKKI Kuka parran takana luuraa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 7.11. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Sosiaalisuus on yksi poliitikon tärkeimmistä ominaisuuksista. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sisältö 20 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kokoomus kipuilee Viikon kuva: Trumpin takinkäännöt Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt?: Antero Kekkonen D-analyysi: Hävitty taistelu Arkadianmäeltä: Kunnat pulassa D-ilmiö: Kohti Impivaaraa Mepit show: Miapetra Kumpula-Natri Alastalon salissa: Juhlien loppu Puu: Tulevaisuuden raaka-aine USA: Suuri spektaakkeli Huom!: Jarkko Eloranta Sote: Lääkäripulaan rahaa Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kirjat: Näyttelijästä kirjailijaksi Kirjat: Merenpeitto Teatteri: Koiran morsiamet Elokuvat: Mies ei tunne mitään Kolumni: Laura Ruohonen Pelin purku: Yhteiskunnan peili Puheenvuoro: Kaisa Penny MIelipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Merja Jutila Roon IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sirpa Paatero Pukkivisa: Arvaa kuka! Kasvot peilissä: Jere Mattila Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Helsingin keskustatunnelin kaa tuminen vaa’ankieliasemassa olleen SDP:n kielteiseen kantaan hermos tutti Vapaavuoren täydellisesti. K okoomus istui hallituk sessa yhtäjaksoisesti vuosina 1987–2003 ja uudelleen vuosina 2007–2019. Maassa ei ole ollut vasemmistoenemmistöistä eduskuntaa vuosikymmeniin. Alkusyksyn aikana kokoomuslai set ovat rutisseet kuin pahaiset kaka rat. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kokoomus kipuilee oikean ja vasemman puristuksessa Pääkirjoitus PUOLUE ON PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ. Helsinkiä johtaa ko koomuslainen pormestari Jan Vapaavuori, jota moni ehti kehua viime vuosien aikana liki sosiali demokraattiseksi porvariksi, kun tämä iski asuntoministerinä kapulat muun muassa kalustekauppamiljo nääri Toivo Sukarin kauppakes kushankkeen rattaisiin. Kokoomuksen vaisua ja jokseen kin surullista avausta oppositiopuo lueena on katsottava tätä laajempaa taustaa vasten. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Por mestari purki pettymystään vähän kaikkialla, muun muassa Helsingin Sanomissa pukahtaessaan, että ”on hyvä tietää, ketä syyttää, kun työpai kat katoavat entisestään keskustasta, liikenne puuroutuu ja palveluita on vähemmän ja satamat voivat huo nommin”. Muun muassa hoitajamitoituskysymyk sessä kokoomus on syyttänyt asiassa toimeksi pannutta nykyhallitusta siitä, mitä on itse jättänyt tekemättä. Suomeen valittiin myös kokoomustaustainen presidentti vuonna 2012. Maassa on Antti Rinteen hal litus ja perussuomalaisten johtama oppositio. EDUSKUNNASSA KOKOOMUSLAISTA tyylilajia on ollut välillä vaikea erot taa perussuomalaisesta. Jokin heijastusvai kutus tuntuu myös pääkaupungin politiikassa. De_24102019_04.indd 5 16.10.2019 11.32. Variksetkin nauravat silmänkääntö tempun yritykselle. Kokoomus on puun ja kuoren vä lissä. Omalla tavallaan tätä yhtälöä ovat oireilleet niin Petteri Orpo, Juhana Vartiainen kuin Elina Lepomäkikin, kykypuo lueen kyvykkäimmiksi arvioidut päättäjät. Ei voi kuin toivoa, että de mokratialle tarpeellisen kritiikin si sältö muuttuu punnitummaksi. Satojatuhansia maksa neen ja vuosia vieneiden selvitysten tulos ja siitä seuranneet johtopäätök set eivät miestä miellyttäneet ja syy oli silti niiden, jotka ”halveksuivat demokratian pelisääntöjä”. En nen viime kevättä SDP ei ollut voit tanut eduskuntavaaleja tällä vuosi tuhannella. Kahta kokoomuslaista pääministeriä tällä vuosikymme nellä piti seurata kolmas, ystävänsä Alexander Stubbin syrjäyttä nyt Petteri Orpo, mutta niin vain puolue jäi porvarillisen Suomen eduskuntavaaleissa kolmanneksi SDP:n ja vielä perussuomalaisten kin taakse
Tuskin pöly ehti laskeutua päätöksestä hylätä samassa rintamassa Yhdysvaltojen kanssa Isisiä vastaan taistelleet kurdit, kun Trump aloitti kurdien alueelle hyökänneen Turkin kovistelun. V iik on ku va A FP , Br en da n Sm ia lo w sk i De_24102019_06.indd 6 15.10.2019 14.40. Trumpin Lähi-itää koskeneet päätökset ovat merkinneet Yhdysvaltojen vetäytymista alueelta ja samalla Venäjän ja Iranin vallan kasvua siellä. 6 Demokraatti KOHTI UUSIA TAKINKÄÄNTÖJÄ. Yhdyvaltain presidentillä Donald Trumpilla riittää kiireitä
7 Demokraatti De_24102019_06.indd 7 15.10.2019 14.40
Tuppuraisen mukaan tällä hetkellä on riskinä, että myönteinen kehitys pysähtyy. De_24102019_08.indd 8 16.10.2019 11.05. MIKAEL JUNGNER TWITTERISSÄ PÄTKÄT HOKSAUS Ikärasismi kuriin V IIK O N LU KU 68 muovikassia. – Tässä ei ole kysymyksessä mikään Euroopan takapiha, vaan meidän lähialueemme, jonka vakaus on meille kaikille tärkeää. MIKKO ISOTALO TWITTERISSÄ EU ei laajene – ainakaan vielä KYSE EI OLE EUROOPAN TAKAPIHASTA, VAAN MEIDÄN LÄHIALUEESTAMME. Viime vuonna maailmassa kulutettiin yli 860 miljoonaa muovikassia. Suomalaiset käyttivät yhtä henkilöä kohden Toimihenkilökeskusjärjestö STTK listasi keinoja ikääntyneiden työllisyystilanteen parantamiseksi. Kokousta johtanut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) (kuvassa) pitää tilannetta hyvin valitettavana. 8 Demokraatti Kilpailukieltosopimusten kieltäminen on yksi merkittävimmistä syistä Kalifornian menestykseen. – Muutama maa oli kriittinen ja yksi jäsenmaa oli hyvin vastahankaan. STTK laskee, että jos työnantajan sivukulut poistuisivat määräajaksi – esimerkiksi yhdeksi vuodeksi – ja jos sen seurauksena kymmenen prosenttia yli 55-vuotiaista työllistyisi, se merkitsisi 6 000 työllistä lisää. EU-komissio on suosittanut jäsenyysneuvottelujen avaamista, ja myös Suomi on aloittamisen kannalla. Kun yksimielisyyttä edellytetään, niin ei ollut mahdollista tehdä päätelmiä, Tuppurainen sanoo. Länsi-Balkanin laajentumista on käsitelty ministerien kesken jo useita kertoja. Pohjois-Makedonia ja Albania ovat kummatkin tehneet merkittäviä uudistuksia, jotta neuvottelut voitaisiin avata. iStock EU:N LAAJENEMINEN Ei ole järkeä, että osaaja pakotetaan kilpailukieltosopimuksella puolen vuoden työttömyyteen yhteisillä varoilla. Erityisesti Ranska on ollut laajentumisen suhteen epäileväinen. TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Ylimitoitetut kilpailukiellot ovat hiekkaa markkinatalouden rattaissa. Koska raha on hyvä konsultti jopa työmarkkinoiden ikärasismin kitkemiseksi, ehdotus työnantajan sivukulujen määräaikaisesta poistamista on erityisen kannatettava, jos työnantaja työllistää yli 55-vuotiaan työttömän. VIIME VIIKON eurooppaministerien kokous ei onnistunut löytämään yksimielistä kantaa Pohjois-Makedonian ja Albanian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta
Koulutustaustalla tai pienituloisuudella ei ollut vaikutusta aloitteiden allekirjoittamiseen. Berliinin muurin murtumista on kohta 30 vuotta. Nyt, sinun presidenttiaikanasi, joutuu miettimään Yhdysvaltojen, tai siis sinun toimintalogiikkaasi. Mutta olet vielä oppipoika maailmanpolitiikan kähminnöissä, ja sinua vedätetään, neuvoo Demokraatin väki Niinistö rikkoi sketsikaton Äänestämistä parempaa Suomalainen asuu yksin Suomi on sinkkumaa. Kansalaisaloite on myös tasa-arvoinen vaikutuskeino milleniaali-ikäpolven keskuudessa. Oli aika hyytävää, kuinka uhrasit kurdit Turkille, vaikka kurdit olivat merkittävässä roolissa Yhdysvaltojen liittolaisena, suurelta osin jopa rintamavastuussa, tuhoamassa Isis-järjestöä. Tai sen puutetta. Ihailet itsevaltiaita, kuten Venäjän Putinia ja Turkin Erdogania. Tuolloin kylmä sota ja ydinaseilla kalistelu päättyi, mutta nyt hieman seesteisempi aika on taas muuttunut kylmäksi ja kyyniseksi. Hyvä Donald, Yhdysvallat on pitänyt itseään maailmanpoliisina, kuin vähän vinksahtaneena seriffinä, joka piti tarpeellisena omalla, ehkä vähän hassulla logiikalla ohjata maailmaa sellaiseksi kuin Yhdysvallat sen näki. Lukijoidensa puolesta närkästymisestä huolehtivat iltapäivälehdet pitivät tätä lähes loukkaavana, mutta Niinistö rikkoi lasikaton todennäköisesti ensimmäisenä suomalaishahmona kyseisessä sarjassa. Yleensä korkea koulutus lisää poliittista osallistumista. Niinistö sai jopa oman hahmon komediaklassikko Saturday Night Lives -sarjaan. Ja Niinistön roolihan on vain jatkumoa Tarja Halosen pääsystä Conan O’Brienin talk shown vitseihin. Nuorten äänestysinto laskee, mutta kansalaisaloitteet kiinnostavat. Tilanne näkyy jo nyt kerrostaloasuntojen määrän kasvussa. Yksinasuvien määrä on kasvanut tasaisesti jo pitkään. Suomalaisista on yksinasuvia 1,2 miljoona eli huikeat noin 45 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuoden 2015 vaalitutkimuksen mukaan 19–34-vuotiaista 49 prosenttia oli kannattanut ainakin yhtä kansalaisaloitetta, kun vanhemmissa ikäryhmissä allekirjoittaneita oli liki puolet vähemmän. Yhteiskunnalle sinkkuutuminen on haaste. Vielä 1960-luvulla asuntokunnassa oli kolme henkilöä, 1980-luvulla luku oli laskenut 2,5, henkilöön ja viime vuonna luku tippui alle kahteen. De_24102019_08.indd 9 16.10.2019 11.05. Tämä kertoo jotain maailmanpolitiikan tilanteesta, jossa yhteisten sääntöjen asemesta ratkaisevat aseellinen voima ja erilaiset diilit, joissa kansat ja rajat ovat pelinappuloita. 9 Demokraatti TALOUS LASIKATTO ASUMINEN VAALIT SOMESSA KANSALAISALOITE PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Ransu Karvakuono Topi Hirvenvainuuja TV-juontaja Luonto-opas Hyvä Donald Trump Pienen maan edustajana hieman hirvittää. Osasyy tähän on sinulla hyvä Donald. Esimerkiksi asuntotuotantoa joudutaan pohtimaan tarkkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön perusrauhallinen olemus sai ansaittua kiitosta valtiovierailulla Yhdysvalloissa, kun hän pystyi säilyttämään rauhallisen ilmeensä tiedotustilaisuudessa, missä Donald Trump yksinpuhui ja sätti toimittajia
5. Esimerkiksi Tehyn arvioiden mukaan ainakin 30 kunnassa käytävät yt-neuvottelut koskevat myös tehyläisiä hoitajia. Hoitoalan on jättänyt moni koulutettu työntekijä jo ennen yt-neuvotteluja. Jar i Sill anpää (19 96) 4. Kuka on vihreiden puoluesihteeri. Vaikka kuntatalouden talouskurimuksessa keinot ovat vähissä, pitää hoitajapulasta valittavien päättäjien katsoa myös peiliin. Eräs kansanedustaja toimi kolmen kuukauden ajan SDP:n väliaikaisena puheenjohtajana vuonna 1993. 4. 3. Kuka. Supersankari kohtaa naamiokiellon Hong Kongin yössä. 10. Ant ti Kal lio mäk i (sd .), hop eal le 2. Kuka historiamme kansanedustajista on sijoittunut parhaiten olympiakisoissa. Vel i Liik ane n 5. Ven älä ine n opp osit iopol iiti kko Ale kse i Nav aln yi 6. Hoitajapula on ollut tiedossa jo pitkään, mutta tästä huolimatta monessa kunnassa on leikattu sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöresursseista. 9. Kuka on kuvassa. 198 7 8. Minä vuonna Sauli Niinistöstä tuli kansanedustaja. Kem ika aliv iras to 10. Mikä on Tukes. Vas tau kse t: 1. Valtakunnan tasolla päättäjät ovat puolestaan osaltaan heikentäneet kuntien tilannetta leikkaamalla niiden valtionosuuksia. 2. Tosin rehellisyyden nimissä pitää muistaa, että sosiaalija terveydenhuolto vie valtaosan kuntien menoista. Brn o 7. Erityisen kinkkiseksi tilanteen tekee samaan aikaan paheneva hoitajapula. Erilaiset säästötoimet eivät aina kaan paranna alan vetovoimaa, vaikka päättäjien hoitajapulapuheita kuunnellessa luulisi kohta koittavan ajan, että hoitajat saavat koulutustaan ja työtään vastaavaa palkkaa ja arvostusta. Krii tik ko Sep po Hei kin hei mo NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Lyhytnäköisyys kostautuu M oni kunta kärvistelee talousongelmissa ja ratkaisua haetaan taas kuntatyönkijän jaksamisesta eli jatkossa samat työt tehdään vähemmällä väellä. De_24102019_10.indd 10 15.10.2019 15.33. Kuka artisti on levyttänyt kautta aikain myydyimmän suomenkielisen levyn. Syynä on ollut muun muassa jaksaminen ja työolot. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Mohd Rasfan 10 VIS V 1. 8. Missä maanosassa on Kaskadivuoristo. Ant ero Kek kon en 9. 6. 7. Kuka kirjoitti Mätämunan muistelmat. Poh joi s-A merik ass a (U SA) 3. Mikä on Tšekin toiseksi suurin kaupunki asukasluvultaan
Kun lähdin politiikkaan, kylmä sota oli päättymässä ja Berliinin muuri murtui. Eikä pelkästään parempaan. Hän toimii vielä Kansan Sivistysrahaston valtuuskunnan puheenjohtajana. Antero Kekkonen Ylen toimittaja nousi revolverityylillä eduskuntaan. Kotkassa syntynyt ja eläkkeelle jäätyään Kotkaan palannut Kekkonen oli toimittaja-aikanaan televisiosta tuttu. Edessä oli uusi 20 vuoden rupeama, sillä Kekkonen pääsi läpi ja toimi Kymen vaalipiirin kansanedustajana (sd.) vuodet 1987–2007. – Koko yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut ahdistavaksi. Hän kehuu rahaston työtä ”pieneksi mutta kauniiksi”, eli pienillä apurahasummilla saadaan paljon aikaiseksi. – Edelleen myös pyydetään aika usein puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin. 11 Demokraatti Politiikan nykyinen keskustelukulttuuri on muuttunut lohduttomaksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Arja Jokiaho ja Pekka Sipola MISSÄ OLET NYT. Vuonna 2013 Vuonna 1994 De_24102019_10.indd 11 15.10.2019 15.33. KSR:ssa hän on ollut eri luottamustehtävissä kymmeniä vuosia. Tuolloin elettiin demareiden kulta-aikaa, kun SDP:n kannatus oli yli 34 prosenttia. Kekkonen pitää politiikan nykyistä keskustelukulttuuria lohduttomana, jopa ihmisvihaa tihkuvana. Maailma oli muuttumassa, ja me toimittajat kaipasimme uutta ajattelua ja tyyliä. Yhdeksi syyksi hän näkee sosiaalisen median. Kekkosen eduskunta-ajoista on politiikanteko muuttunut paljon. Omaelämäkerralliset kirjat Haukkavuoren poika ja Ja Vanhakin vallattiin ovat saamassa jatkoa. VALTAKUNNAN POLITIIKASSA Kekkonen ehti toimia jopa SDP:n väliaikaisena puheenjohtajana, kun Ulf Sundqvist erosi tehtävästä. Halusimme korostaa riippumatonta tiedonvälitystä. Kotkaan palattuan Kekkonen on jatkanut kirjallista tuotantoaan. Ammatti on ammatti ja kansanedustajan työ luottamustehtävä, Antero Kekkonen kertoo. Paineet tulivat ulkoa. Hän oli Ylen ensimmäisiä toimittajia, jotka tenttasivat revolverityyliin poliitikkoja. – Puntarointiani helpotti se, että en ollut ehdokasasiassa itse aloitteellinen. Hieman perinteisemmin ajatelleen Ylen johtokunnan kunniaksi pitää sanoa, että sieltä ei sen enempää painostettu kuin ohjeistettukaan toimittajia. Luottamustehtäviään Kekkonen on karsinut. En osaa arvottaa näitä tehtäviä keskenään. S e oli aika vaikea päätös, kun takana oli 20 vuoden toimittajaura, Antero Kekkonen muistelee ehdokkuuttaan eduskuntavaaleissa. Tuntui, että maailma menee kohti parempaa ja humaanimpaa tulevaisuutta. – Uusi tyyli oli irtiottoa valtiokeskeisestä ja tavallaan valtion palveluksesta olleesta Ylestä. Nyt kehitys on kääntynyt ja yhteiskunnan ilmapiiri muuttunut ahdistavaksi
P ari viikkoa sitten julkaistut Tilastokeskuksen väestöennusteet olivat karua luettavaa. Tämä on hieno, mutta populismin kyllästämä tavoite. Suomen tilanteessa puhe koko maan asuttuna pitämisestä on myös osin petollista politiikkaa – ja populismia. Syntyvyys laskee ennustettua nopeammin ja väestö vanhenee hurjaa vauhtia. Ylen tekemän tuoreen kyselyn mukaan suuri osa kansanedustajista pitää koko Suomen asuttamista mahdollisena. Sama tilanne on monilla kuntapalveluilla. Aro pitää epärealistisena, että perinteisellä aluepolitiikalla enää pystyttäisiin kääntämään tätä kehitystä. Koko Suomen asuttuna pitämistä ovat ajaneet puolueista etenkin keskusta ja perussuomalaiset. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ylen kyselyn yhteydessä haastateltu keskustan kansanedustaja Ari Torniainen totesi, että ”jokaisen suomalaisen on voitava asua siellä missä hän haluaa”. Kyselyyn vastasi 116 kansanedustajaa. Samalla Suomen eri osien eriarvoistuminen kiihtyy, kun ihmiset muuttavat suurempiin kaupunkeihin. Tähän on myös pohjannut sen ajama aluepolitiikkaa. Jos esimerkiksi syrjäseudulle luotu työpaikka on vain erilaisten aluetukien varassa, niin tällaisen työllistämisen hintalappu voi olla yhteiskunnalle melkoinen. Suomi on jo pitkään seurannut globaalia kehitystä, missä ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Kuinka paljon yhteiskunnan pitää maksaa sellaisesta yksilön ylellisyydestä, missä ihminen voi asua missä haluaa. Mutta hinnalla millä hyvänsä sitä ei kannata tehdä. Tämän lehden jutussa (sivu 16) Suomen arvostetuimpiin alueja väestörakenteen tutkijoihin kuuluva Timo Aro sanoo, että Suomi ei ole ollut kokonaan asuttu enää vuosikymmeniin. Etenkin keskusta on pitkään vaalinut ajatusta koko maan säilyttämisestä asuttuna. TAISTELU KOKO maan asuttuna pitämisestä on kuitenkin ilmeisesti jo hävitty. Niissä talouden yhtälö on monessa muuttotappiokunnassa kestämätön, kun veronmaksajat vähenevät ja vanheneva väestö tarvitsee koko ajan enemmän palveluita. Eri mieltä oli vajaa viidesosa eli 21 edustajaa, kymmenkunta ei osannut sanoa. Perinteinen aluepolitiikka ei ole toiminut. Toki jokainen voi asua siellä missä haluaa, mutta samalla pitää kysyä, kuinka paljon yhteiskunnan pitää maksaa tällaisesta yksilön ylellisyydestä. Tämä taistelu hävittiin jo PUHE KOKO MAAN ASUTTUNA PITÄMISESTÄ ON OSIN PETOLLISTA POLITIIKKAA – JA POPULISMIA. Suomen kaltaisen pienen maan ongelma on, että vetovoimaisimmat kaupungit sijaitsevat Etelä-Suomessa. Sen takana on varmasti suurin osa suomalaisista. Väestö on keskittynyt kaupunkeihin ja kaupunkialueille jo viimeiset 30 vuotta. Tavoite koko Suomen pitämisestä asuttuna – mahdollisuuksien mukaan – on hyvä ja kannatettava. Suomessa pitää keksiä uusia keinoja maan pitämiseksi elinvoimaisena. Samoin ajattelee eduskunnassa moni muukin kuin vain keskustan kansanedustaja. Kolme neljäsosaa vastanneista, eli 84 kansanedustajaa, oli sitä mieltä, että tavoite pitää koko Suomi asuttuna on realistinen. De_24102019_12.indd 12 16.10.2019 11.21
Syöty liha on tästä noin kolmannes. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Luonnonvarakeskus Arvostamme suomalaista työtä. ! 160 kg 24,9 kg 19,4 kg 33,4 kg 81 kg 80 kg 65 kg 64 kg 93 % 1 2 3 De_24102019_12.indd 13 16.10.2019 11.21. Hiihto Suomalaisista 34 prosenttia hiihti viime vuonna. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Kaikkein kauimpana kestävästä ruokavaliosta on keski-ikäinen, 40–49-vuotias, hyvätuloinen mies. . Viljaa suomalaisista söi lihaa vuonna 2018 Siipikarjanlihaa / henkilö / vuosi Naudanlihaa / henkilö / vuosi Sianlihaa / henkilö / vuosi Hedelmiä Vihanneksia Keskimääräinen kulutus vuodessa / henkilö / 2018 Grafiikka: Emilie Uggla / Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimusyhtiö Kantar, Luke ja Aalto yliopisto Velkaantuminen Maksuhäiriömerkintä on jo 400 000:lla suomalaisella, ja määrä kasvaa. . Alle 30-vuotiaiden ruokavalinnat ovat muita suomalaisia ympäristöystävällisempiä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Kaikkein vähiten punaista lihaa syövät yli 70-vuotiaat. . . . 10 vuotta sitten suomalaisista kävi ladulla 42 prosenttia. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Lihan kulutus Suomessa Nestemäisiä maitotuotteita Lihaa * * Kulutus on laskettu ruhopainona, jossa mukana ovat myös luut ja hävikki
– Keskusta ei ole antanut hallitusohjelmassa mandaattia sille, että Suomen kunnille alettaisiin valmistella erilaisia tehtäviä eikä kuntaliitosten erityiselle vauhdittamiselle, viime hallituskaudella kuntaja uudistusministerinä toiminut keskustalainen kansanedustaja Anu Vehviläinen on tiedotti. Tilannetta vaikeuttaa myös verotulojen rytmityksen muutos. Julkisuudessa on puhuttu ”kevytkunnista”. Tainio muistuttaa, että monilla alueilla on omat elinvoimatekijänsä, joita voidaan hyödyntää. Esimerkiksi kuntalakia uudistet taessa mietitään, onko kuntien mahdollista De_24102019_14.indd 14 16.10.2019 11.26. KUNTALIITON VARATOIMITUSJOHTAJA Hanna Tainion mielestä kuntien taloustilanne on niin huono, että jo tällä kaudella pitäisi käydä vakavaa keskustelua kuntien yhdistymisistä. Tainio sanoo ymmärtäneensä, että lakisääteisesti kunnille voisi säätää eri tehtävät. Tietyissä osissa Suomea syntyvyysluvut ovat niin karut, että on kysyttävä, miten aluepolitiikkaa voidaan edistää, jos alueen kunnilta puuttuvat resurssit. Siksi uudistusten on kuljettava rinta rinnan. Kun lukee valtiovarainministeriön tuoretta kuntatalousohjelmaa, toinen toistaan kylmemmät kuntatalouden tunnusluvut lyövät silmille. Ja voidaanko muutoksia tehdä. Ei sellaista aluepolitiikkaa pysty tekemään, Tainio sanoo suoraan. Kuntalaisten palvelut olisi silti hoidettava tavalla tai toisella. Tällaista ei kuitenkaan ole hallituksessa tekeillä. Ei ole kuitenkaan realistista, että jokainen kunta kasvaisi. Paateron mukaan tärkeintä on saada ensin vuoden loppuun mennessä valmistuva tilannekuva kuntien elinvoimaisuudesta. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock K untaministeri Sirpa Paateron mukaan ensin on selvitettävä, täytyykö joka kunnan hoitaa kaikkia samoja tehtäviä. Lainakanta kasvaa. Ja niin edelleen. 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Kunnat pinteessä Selviääkö Suomen kuntakenttä enää ilman liitoksia. Esimerkiksi sote-menot paisuvat väestön ikääntyessä. Paateron ministeriössä on käynnissä selvityksiä ja lakihankkeita, joilla haetaan ratkaisuja ja jotka voivat johtaa muutoksiin kuntien tehtävissä. Valtionosuuksista leikattiin viime hallituskaudella liki 800 miljoonaa euroa. Monessa kunnassa on myös jouduttu investoimaan ennakoitua enemmän esimerkiksi sisäilmainvestointien takia. Mutta huomauttaa sote-uudistuksen olevan samalla kuntauudistus, koska kunnilta häviää tehtäviä ja rahoitusta. Kuntien taloudellista tilannetta on luonnehdittu historiallisen huonoksi. Myös kilpailukykysopimus kuritti kuntataloutta. Tulojen ja menojen epätasapaino pysyy vuosina 2020–2023 mittavana. Hän on kehottanut hallitusta, jossa siis keskustakin on, panemaan kaikki voimavarat sote-uudistukseen ja maakuntien edistämiseen. Äkkiseltään ajattelee, että kuntia pitäisi saattaa kiireesti yhteen. Kurjistuva kuntatalous voi konsultti, jota uskotaan. Tainio ymmärtää myös soteen keskittymisen. KUNTAJA omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) käy läpi syitä kuntien huonolle taloudelliselle menestykselle. Kuntien verotulot eivät ole kasvaneet työllisyyden noustessa. Rahoitusmahdollisuudet heikkenevät. Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti lisäsi 1,1 miljardia kuntien valtionosuuksia. – Koko maan pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on aika mahdoton yhtälö, kun katsoo väestökehitystä
Rinteen hallitus ryhtyi toimiin jo ensimmäisessä budjetissaan korottaen pienituloisten eläkkeitä. – Miksei jossain tapauksessa raha voisi mennä suoraan sille, joka oikeasti palvelut järjestää. Rahaa on haettavana 10 miljoonaa euroa, mutta pyyntö köyheneviltä kunnilta olisi yhteensä kymmenkertainen. Tosin rahaa kuntien yhdistymisiin ei toistaiseksi ole varattu. Paatero näyttää monistetta tai ”lakanaa” listasta, jossa on aakkosjärjestyksessä 89 kuntaa, jotka ovat hakeneet harkinnanvaraiseen valtionosuuteen korotusta. Se nähtäisiin äänestäjien petkuttamisena. Esimerkiksi koulu voidaan järjestää toisen kunnan alueella. Toki nyt jo on kuntayhtymät ja vastuukuntamalli tiettyjen yhteisten tehtävien hoitoon. De_24102019_14.indd 15 16.10.2019 11.26. Paatero ei uskalla ennustaa, paljonko niitä on tämän hallituskauden lopulla. Rinne on puhunut ”ensimmäisestä erästä” ja sanonut, että toivottavasti sitä ”pystytään tämän vaalikauden aikana jo täydentämään toisella erällä”. Sama pätee myös politiikkaan. – Jos kunnilla voi olla eri tehtävä, vasta sitten käydään keskustelu, olisiko se poliittisesti järkevää. Hallitusohjelma pyrkii pitämään Suomen alueellisesti tasapainoisena. Hän lupasi sen ”vaiheistaen” ja ”julkisen talouden kestävyyden rajojen sisäpuolella”. Paatero painottaa, ettei hän eikä SDP ole vielä ottanut kantaa kuntien tehtävien eriyttämiseen, mutta asia on käytävä läpi. Paatero muistuttaa, etteivät tälläkään hetkellä kaikki kunnat tee samoja tehtäviä. Hänen on pyrittävä entistä totisemmin kohti satasta jo tämän vaalikauden aikana. Alustavien tietojen mukaan perustuslaki ei estä sitä, että kunnilla voisi olla erilaiset tehtävät. Valtiovarainministeriössä on Paateron mukaan myös ”aivoriihi” pohtimassa näitä toimia. – Mutta kaikkien kaupunkien ei tarvitse olla Kehä III:n sisäpuolella. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI tehdä muutoinkin yhteistyötä kuin perustamalla yhtiö. JO VIIME hallituskaudella käynnistyi hanke, jossa selvitetään perustuslain reunaehtoja kuntien tehtävien eriytymiselle. Hallitusohjelmassa lukee selvällä suomella, että ”kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla”. Paatero muistuttaa, että ensin odotetaan hankkeen loppuraporttia. Tulkinnasta onkin tullut yksi keskeinen ajuri hallitukselle ponnistella kohden sen tärkeäksi näkemää tavoitetta, eläkeläisköyhyyden poistamista. Mutta mitä Rinne vappuna 2018 lupasi. Joissakin kunnissa syntyy kuitenkin vain lapsi tai pari. Nyt kuntia on 311. Mikään ei enää muuta sitä vallalle päässyttä tulkintaa, että Antti Rinne antaa tämän vaalikauden aikana 100 euroa lisää pienituloisille eläkeläisille. Paateron mukaan kannattaa pitää tosiasiana, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin, vaikkei heitä siihen kannustettaisikaan. Meillä on eri puolella Suomea kaupunkeja, joiden ympärille elinvoimaa tulee. Myös seutuvaltuustojen perustamiseen kannustetaan. – Jos sanon jonkin määrän, se katsotaan tavoitteeksi. Näin Rinne ei tietenkään itse voisi julistaa, koska tulkinnasta on tullut totuus. Hän lupasi alle 1 400 euron eläkkeisiin 100 euroa nettona kuukaudessa ”useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen”. 15 Demokraatti Rinne toteutti jo eläkelupauksensa Sosiaalisessa mediassa pärjää se, joka pystyy luomaan ensimmäisenä jollekin ilmiölle tulkinnan, johon kaikkien on otettava kantaa. Jos ollaan tarkkoja, Rinne on periaatteessa jo ensimmäisen erän maksaessaan toteuttanut sen, mitä vappuna 2018 lupasi. Se on se juttu. Jatkossa siis pohdittaisiin, olisiko edes velvollisuutta tarjota kaikkia palveluja. Vappusataseksi ristitty summa on tasan satku, ei yhtään vähempää
Työllisyysaste olisi pakko saada nousuun. Luopumista ovat liputtaneet porvaripuolueet mutta myös vihreät. Työministeri Timo Harakka (sd.) on paljon vartijana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan on arvioinut, että sosiaalija terveydenhuollossa tarvitaan tulevien 15 vuoden aikana lähemmäs 200 000 uutta työntekijää. Ilman heitä emme selviä, kun syntyvyys tippuu. ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTON MDI:n aluetutkija Timo Aro pitää maahanmuuton – niin työperäisen kuin koulutusperusteisen – lisäämistä toimivimpana ratkaisuna työikäisten määrän kasvattamiseksi. ETK:n mukaan tarvitaan ainakin 15 000 uutta maahanmuuttajaa lisää vuodessa. – Aihe on Suomessa valitettavasti arka. Aro patistaa poliitikkoja miettimään Suomen asenneilmapiiriä. Suomen tulevaisuus on pitkälti paranevan työllisyyden varassa. Nyt on kyse selviytymisestä. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan nettomaahanmuutto pitäisi vähintäänkin tuplata nykyisestä, jos vähäinen syntyvyys haluttaan kompensoida eläkerahoituksen turvaamiseksi. Hän pelkää osin sen takia Suomen olevan altaILMIÖ De_24102019_16.indd 16 16.10.2019 11.41. Asiaan pitäisi saada vauhtia, ellemme halua väestöennusteen kauhukuvien toteutuvan. Määrä on hirmuinen. Teksti Johannes Ijäs, Simo Alastalo, Heikki Sihto S uomen syntyvyys on romahtanut. Se tietää kovia aikoja valtiontaloudesta aina eläkejärjestelmään. 16 Demokraatti KOHTI IMPIVAARAA Riittääkö Suomen vetovoima houkuttelemaan maahan työntekijöitä muista maista. Rinteen hallitus pyrkii lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Niin kutsutusta tarveharkinnasta se ei kuitenkaan aio luopua. Suurin este tälle on Aron mukaan jäykkä työlupapolitiikka. Siitä ei ole meillä käyty oikeaa poliittista keskustelua perussuomalaisten nousun jälkeen
Aro pitää epärealistisena, että perinteisellä aluepolitiikalla enää pystyttäisiin kääntämään tätä kehitystä. Aro kuvaa ennusteita Suomen väestökehityksestä jäätäviksi. – Tämä on aluekehityksen uusi piirre: alueella voi olla samanaikaisesti käynnissä positiivinen ja negatiivinen rakennemuutos. Saksan teollisuuden keskusliiton puheenjohtaja Dieter Kempf jyrähti elokuussa AfD:n nousun vaikeuttavan sitä, että Saksaan pystytään houkuttelemaan taitavia työntekijöitä ulkomailta. Minulla ei ole siitä riittävää käsitystä, että Suomesta menisi huonoja De_24102019_16.indd 17 16.10.2019 11.41. 17 Demokraatti vastaaja, kun Pohjoismaat kilpailevat ulkomaisesta osaavasta työvoimasta. – Keskustan pitkään toistama mantra alueellisesta tasa-arvosta tuntuu aika ontolta, kun todellisuudessa koko maa ei ole enää ollut asuttuna vuosikymmeniin. Suomessa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa, että maahanmuuttokriittisyys on yleiseuroopalainen ilmiö. Kainuussa tilanne on kehittynyt muuta maata nopeammin, Aro sanoo. Aro pitää Kainuuta mallimaakuntana – tai kauhukuvana – siitä, minkälaiseksi suuri osa Suomesta kehittyy, jos väestöennusteet toteutuvat. – Muukalaisviha ja nationalismi eivät sovi yhteen kansainvälisesti menestyksekkään Saksan talouden kanssa, Kempf sanoi. Kainuussa on negatiivisen väestönkehityksen rinnalla erittäin positiivinen rakennemuutos talous-, työllisyysja investointikehityksessä. – Eri maissa ovat tilanteet vähän erilaisia. Ellei Suomessa saada työikäisten määrää kasvamaan, näkee Aro kehityksen johtavan maan eri alueiden polarisaatioon ja eriarvoistumiseen. ASENNEILMAPIIRISTÄ ON kannettu huolta myös Saksassa, missä nousussa on ollut jyrkkä oikeistopopulistipuolue Vaihtoehto Saksalle (AfD). Ja samalla krooninen työvoimapula
Tämä johtuu siitä, että lupaprosessit ovat niin hitaita. On olemassa paljon maita, joissa on paljon pienempi väestö kuin Suomessa ja ne tulevat sen kanssa toimeen. – Eihän eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuta se, mikä on väestön absoluuttinen koko vaan se, mikä on työssäkäyvien suhde työssäkäymättömään väestöön. Hänen mukaansa iso asia olisi kuitenkin saatavuusharkinnan poistaminen, josta hallitusohjelmakirjausta ei ole. Hän toteaa syntyvyyden laskun aiheuttavan julkiselle taloudelle menojen kasvua ja toisaalta verotulojen pienenemistä. – Tämä on se, josta pitäisi puhua. Joudutaanko aikanaan pienentämään ihmisten eläketuloja. Vaikutti, että yksi hallituspuolue eli perussuomalaiset käytännössä ei ainakaan tehnyt riittävästi töitä prosessien nopeuttamiseksi. – Tuolloin ei ollut ehkä aivan riittävästi potkua tehdä työtä työperäisen maahanmuuton eteen. Eivät ihmiset lakkaa tekemästä lapsia missään vaiheessa. Häkämies toteaa, että viime vaalikaudella työperäisen maahanmuuton lupaprosessijonot kasvoivat. Toivon mukaan ei, Jyri Häkämies sanoo. Vääristynyt väestöpyramidi oikaisee itsensä ajan saatossa, Halla-aho sanoo. Ja jossain vaiheessahan syntyvyys luultavasti taas lähtee nousuun. Olennaista on terve väestörakenne, jossa tuottavaa työtä ja yrittämistä verottamalla voidaan rahoittaa palvelut, joita väestö tarvitsee. Rinteen hallitus pyrkii hallitusohjelman mukaisesti lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Halla-ahon linja herättää kysymyksiä siitä, miten valtiontalous kehittyisi ja miten kävisi vaikkapa eläkejärjestelmällemme. Enemmänkin hän sanoo törmänneensä siihen, että kun yritys pyrkii hakemaan työvoimaa ulkomailta, tarve ehtii mennä ohi. De_24102019_16.indd 18 16.10.2019 13.59. Ylen Ykkösaamussa syyskuussa Jussi HalJOS OLET YKKÖSLUOKAN ASIANTUNTIJA, ET HALUA OLLA KAKKOSLUOKAN KANSALAINEN. – Vaikka tämän sanominen ei ehkä ole korrektia, niin aikanaan vanhemmat ikäluokat väistyvät paremmille metsästysmaille ja sitten meillä on mahdollisesti stabiilimpi, pienempi väestö Suomessa. Olisiko siis Suomessa hyväksyttävä ”stabiilimpi, pienempi väestö” eikä tämän vuoksi oteta ulkomailta ihmisiä. Häkämies muistuttaa, että työperäisesti maahan tulleiden ja Suomessa pitkään asuneiden työllisyysaste on erittäin korkea. Pentikäinen pitää hyvänä hallituksen ensitoimenpiteitä työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi. – En ymmärrä, miksi Suomen väestön pitäisi olla hamaan tulevaisuuteen juuri sen kokoinen kuin se on nyt tai miksi sen pitäisi kasvaa koko ajan. – Sen ymmärtää jokainen. Perussuomalaiset katsoo, ettei työperäinen maahanmuutto paranna julkisen talouden tilaa vaan pahentaa sitä. – Sitä tämä hallitus ei tule tekemään, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja suree. Tämän hallituksen suhteen olen optimisti, Häkämies sanoo. PERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA Jussi Halla-aho ei hyväksy puolueen toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä. – Uskon, että meillä olisi väljempi suhtautuminen ulkomaiseen työvoimaan, jos meillä perussuomalaisten asema ei olisi niin vahva ja toisaalta ammattiyhdistysliike ei suhtautuisi niin torjuvasti, Pentikäinen sanoo. Siihen vaikuttavat niin moninaiset seikat kulttuurissa ja ihmisten elämäntavoissa, että sitä on hyvin vaikea ennustaa. – Syntyvyydessäkin tulee jossain pohja vastaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei ole törmännyt ilmiöön, jossa suomalainen ilmapiiri estäisi ihmisiä tulemasta tänne. 18 Demokraatti viestejä maailmalle. Mutta kyse on tilapäisestä ongelmasta. Tulemme olemaan ainakin jonkin aikaa aika vaikeassa tilanteessa ikäluokkien välisen vääristymän vuoksi, Halla-aho sanoo
Kyllähän tänne tunkua on. Hoitoalan ammattilaisten kohdalla työvoimavajeen on arvioitu kasvavan viiden vuoden sisällä 20 000 työntekijään. Halla-aho ei allekirjoita sitä, että perussuomalaiset loisivat negatiivista ilmapiiriä, jotta Suomeen ei pystyttäisi hankkimaan työperäisellä maahanmuutolla koulutettuja työntekijöitä. Eikö tältä mantereelta löydy osaavaa työvoimaa täällä avoinna oleviin työpaikkoihin, Halla-aho sanoo. Luku pitää sisällään kolmansista maista tulevien työluvat ja muista EU-maista tulleiden työssäolon rekisteröinnin. – Meidän mielestämme EU/ ETA-alueiden ulkopuolelta hanttityöntekijöiden maahantuonti pitäisi kertakaikkiaan lopettaa, siis saatavuusharkintaa pitäisi tiukentaa. Samaan aikaan Suomen työperäinen nettomaahanmuutto on 12 000 ihmistä vuodessa. Ja myös vakavammatkin rikokset kuten ihmiskauppa ja kiskonnan tapainen työsyrjintä, joka on tosiasia esimerkiksi joissakin etnisissä ravintoloissa. Määrää pitäisi Harakan mukaan selvästi nostaa. Poliisilla ei Harakan mukaan ole riittäviä voimavaroja ihmiskaupparikosten seikkaperäiseen tutkintaan. TYÖMINISTERI TIMO HARAKKA ei ymmärrä Halla-ahon ajattelua. Hänen mukaansa satsaukset pitäisi tehdä suomalaisten alityöllistettyjen, vähän koulutettujen ja työttömien jatkokouluttamiseen ja työllistämiseen. – Päinvastoin kuin perussuomalaisten propagandamylly jauhaa, meillä on tiukempi suhtautuminen työehtojen polkemiseen. Se, että näin ei tehdä, kertoo siitä, että meillä on haluttomuutta ja kyvyttömyyttä maksaa työstä sellaista palkkaa, että sillä saataisiin ihmisiä töihin. – Niin saadaan selville työehtojen rikkomiset ja liian matalat palkat. Hän sanoo todenneensa ainoastaan sen juridisen tosiasian, että sisämarkkinoiden kannalta kaikki EU-kansalaiset ovat samassa asemassa kuin Suomen kansalaiset. Eli onko perussuomalaisten tavoite se, että EUja ETA-alueilta tavoiteltaisiin työvoimaa Suomeen. Ministeri pitää lähtökohtana sitä, että tulijat ovat ammattilaisia ja osaajia. Se tarkoittaa, että työvoimatarpeiden ennakoinnista pidetään huoli alueittain ja aloittain ja katsotaan tehokkaalla kansainvälisellä rekrytoinnilla, mihin saadaan tulijoita, Harakka sanoo. Rinteen hallitus on kirjannut ohjelmaansa alipalkkauksen kriminalisoinnin. RINTEEN HALLITUS ON KIRJANNUT OHJELMAANSA ALIPALKKAUKSEN KRIMINALISOINNIN. – Eli jos meillä on joillakin sektoreilla työvoimasta pulaa, mikään ei estä tuomasta tänne työvoimaa muualta EUalueelta. Päinvastoin saatavuusharkinta säilyy. – Tietenkään maahanmuutto itsessään ei ole mikään tavoite, mutta me haluamme esittää kysymyksen, että minkä takia työntekijät ja huippuosaajat pitää tuoda Bangladeshista ja Nigeriasta eikä puolen miljardin ihmisen EU/ETAalueelta. Harakan mukaan ulkomaisen työvoiman valvonnassa oli Sipilän hallituksen kaudella paljon ongelmia. Samaan aikaan meillä on selkeästi vastuullisempi linjaus, että rekrytoimme osaajapulaan ihmisiä maailmalta, koska kilpailu on kovaa. – Mielenkiintoinen ajatus, että perussuomalaiset ja ilmapiiri estäisivät hyvinpalkattujen ihmisten maahantulon, kun se selvästikään ei estä huonosti palkattujen ihmisten maahantuloa. – Puhun osaajien maahanmuutosta, koska se ei tarkoita pelkästään erityisasiantuntijoita vaan myös ammattitaitoista suorittavan tason työvoimaa. Ilmiötä vastaan voidaan hänen mukaansa taistella myös puuttumalla työoloihin. – On hyvin vaikea ymmärtää, mistä syntyy heidän hokemansa, että tänne halutaan ulkomaista halpatyövoimaa. 19 Demokraatti la-aho korosti, että puolen miljardin ihmisen EUja ETA-alueilta saa tuoda työvoimaa ilman saatavuusharkintaa. De_24102019_16.indd 19 16.10.2019 13.59
Mutta se tuntuu turhan yleiseltä ajatusvirheeltä, että voisimme karkottaa turvapaikanhakijat ja huonosti koulutetut ja ottaa tilalle vain huippuosaajia. 20 Demokraatti – Jos tämä luku alkaisi edes kakkosella, päästäisiin alkuun, ministeri toteaa. Tämän tilanteen kiteytti hyvin ex-työministeri Tarja Filatov: – Jos olet ykkösluokan asiantuntija, et halua olla kakkosluokan kansalainen. – Muuten emme pääse tämän hetkisestä luvatusta neljästä kuukaudesta yhteen kuukauteen. Suomen kilpailuasetelma ulkomaisen työvoiman osalta ei ole kehuttava suhteessa valtakielisiin suurmaihin kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Ranskaan ja Britanniaan. Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa esitti Twitterissä, että työlupakäsittely käännettäisiin kokonaan ympäri. Harakan mukaan näin menetellään jo erityisasiantuntijoiden kohdalla. OSAKSI KANSAINVÄLISEN rekrytoinnin ketjua Harakka hahmottaa myös Suomeen etsiytyvät opiskelijat, joiden houkuttelua tänne pitäisi hänen mukaansa lisätä. Toiseksi kulttuurilla ja ympäristöllä on iso merkitys. Myös opintonsa täällä päättäneiden Suomeen jäämiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Viranomaiset hoitaisivat luvat kuntoon, kun ihminen on jo töissä. – Normaalissa työlupamenettelyssä lupaa täytyy odottaa ennen kuin saa aloittaa työt. – Tehdään tästä kokonainen ketju, joka ulottuu lähtömaasta rajalle ja rajalta työpaikkaan. Erityisasiantuntijat voivat aloittaa työt ilman lupaakin, mutta ei se paljon lohduta, kun olet vuoden töissä suomalaisessa firmassa ilman niitä oikeuksia, joita oleskelulupa antaa. Keinoksi Harakka nostaa sujuvamman hallinnon. Harakan mukaan käsittelyaikoja pitäisi saada nopeammiksi. Migrin tilanne näyttää pahalta. MIKSI SUOMEN VÄESTÖN PITÄISI KASVAA KOKO AJAN. Lähtömaasta Suomen rajalle saakka ulkomaisen työvoiman rekrytointi on suurlähetystöverkostoa pyörittävän ulkoministeriön alaa. Meillä pitäisi olla salliva ja monikulttuurinen ympäristö, kuten Kanadassa, jossa koko kansallinen identiteetti perustuu monimuotoisuuteen. OIKEISTOPOPULISTIEN VAHVAN kannatuksen on pelätty karkottavan ulkomaista työvoimaa. – Imagomarkkinointi ulkomaille pitäisi olla sellaista, että Suomi toivottaa tervetulleeksi kuten vaikka Kanada, johon tulee 300 000 ihmistä joka vuosi. Siksi meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että työntekijöiden maahanmuutto siirtyy sisäministeriöstä työja elin keinoministeriöön. – Meillä on hirveitä pullonkauloja työperäisten oleskelulupien myöntämisessä. Syitä on Harakan mukaan kaksi. Kansainvälinen rekrytointi ulkoministeriön, sisäministeriön, työja elinkeinoministeriön ja kaupunkien yhteistyönä pitää saada toimimaan. – Jos erivärinen ihminen saa nakkikioskilla pataan, niin lyöjä ei katso onko hän huippuluokan insinööri vai pakolainen. Harakka ei usko gallup-johdossa olevien perussuomalaisten tekevän Suomesta vähemmän houkuttelevan. – En usko tähän ollenkaan. De_24102019_16.indd 20 16.10.2019 13.59. Jatkossa Suomessa odottava työpaikka tarkoittaisi oleskelulupahakemuksen siirtymistä suoraan työja elinkeinoministeriön käsiteltäväksi. Kun töihin mielivä ihminen saapuu EUtai ETA-alueen ulkopuolelta Suomen rajalle, hän törmää byrokratiasumppuun
Isossa kuvassa päätös oli perusteltu. – Sitäkin voisi miettiä, että onko siitä kauheasti ongelmaa, jos joku ei osaa suomen kieltä täydellisesti, kun se tulee firmaan töihin. Se oli ehto sille, että saimme vastaavasti valtiontukisäännösten estämättä tehdä koulutusvientiä muihin maihin. Valmistuneiden oleskelulupaa on ensitoimena jatkettu automaattisesti kahteen vuoteen. Emme voi tuottaa koulutusta Suomessa ilmaiseksi niiden maiden kansalaisille, joiden maihin vietynä siitä pitää maksaa. PALJON ESILLÄ ollutta saatavuusharkintaa ei olla poistamassa, mutta hallitus pohtii malliin muutoksia. ÄLYTÖNTÄ TUHLAUSTA. Se ei tarkoita sitä, että tilalle tulisi yksi valtakunnallinen alue vaan sen pohtimista, voisivatko alueet olla vähän nykyistä isompia. Vuonna 2016 EUja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille määrättiin lukukausimaksut. Vaikka päätös on laskenut korkeakoulujen hakijamääriä, Harakka pitää sitä perusteltuna. TÄÄLLÄ VALMISTUNEISTA ULKOMAALAISISTA OPISKELIJOISTA USEAMPI LÄHTEE MAASTA KUIN JÄÄ TÄNNE TÖIHIN. – Kyse on työlupakäytännöistä kullakin Ely-alueella. Muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan täällä valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista useampi on lähtenyt maasta kuin on Suomessa töissä. – On totta, että se on vaikeuttanut tilannetta entisestään. 21 Demokraatti – Onhan se selvä, että jos joku on tänne asti raahautunut, selvinnyt tästä ilmastosta ja kielestä, ehkä löytänyt jonkun kaverinkin vahingossa ja on halukas jäämään, meillä ei olisi missään tapauksessa varaa päästää häntä pois. – Meillä on budjettiriihessä kirjaus, että alueiden yhtenäistämistä tutkitaan. Ihan älytöntä tuhlausta. Ihan looginen pointti. Se on aika vanha systeemi eikä mikään maailman elegantein, ja se on rakennettu aivan toiseen maailmanaikaan, Timo Harakka sanoo. Ulkomaalaislain pykälässä yleisesti määriteltyä saatavuusharkintaa tulkitaan käytännössä maakuntien Ely-keskuksissa. De_24102019_16.indd 21 16.10.2019 13.59. Harakan mukaan tavoitteeksi pitää asettaa, että Suomeen tulee enemmän ulkomaalaisia ja heille täytyy olla kannusteita tänne töihin jäämiseen
Myös naisten asemaa on hei kennetty. Sil loinkin, jos en joudu testaamaan oikeuk siani tuomioistuimessa. Päättäjät ja lain toimeenpanijat eivät saa toimia tuomareina, vaan tuomiot tulee toteuttaa riippumattoman lai toksen kautta. Oikeus valtion puolustaminen on Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden kärkiteesejä. Yksilö ei kykene siihen yksin. Oikeusvaltio on heikon turva KELLOT TIKITTÄVÄT OSASSA EUROOPPAA VÄÄRÄÄN SUUNTAAN. Kuten yleisesti modernien demokratioiden pe rustuksissa, myös oikeusvaltioajattelun synty minen ajoittuu valistuksen aikaan, tavoitteeseen mu rentaa jumalallinen ja val tiollinen mielivaltainen auktoriteetti. Tässä keskiössä on oikeusvaltion noudattaminen. Usein on vain helpompi vaieta ja alistua. 22 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT K oskettaako oikeusvaltio minua. Ajatus on yksinkertainen: kun on osa Euroopan unionia, pitää sitoutua sen yhteiseen arvopohjaan. Miksi oikeusvaltiosta sitten puhutaan jatku vasti. Kellot tikittävät osassa Eurooppaa väärään suun taan. Esimerkiksi Unka rin tapauksessa valtapuolue Fidesz on pääministerinsä Viktor Orbanin johdolla pyrkinyt rajoittamaan eri mieltä olevaa kriittistä me diaa, hankaloittanut poliit tisen opposition toimintaa ja syyllistynyt korruptioon, myös EUvarojen osalta. Kansalaisilla on oltava oikeus lakiin pohjau tuvaan tasapuoliseen ja läpinäkyvään oikeuden käyntiin – lähtökohdista riippumatta. Siimaa ei saa antaa yhtään. Valitettava tosiasia on, että vaaran merk kejä on ilmassa. Ensimmäisinä vallan alle musertuvat vähemmistöt ja heikoim massaasemassa olevat, enemmistöön kuuluvat huomaavat tämän harvoin. Oikeus valtio ei ole kaukainen, vain harvoin kohdattava arvo vaan ar jessa ja ympärillä jatkuvasti läsnäoleva todelli suus. Oikeusvaltion murentuminen on usein salakavala ja vaivihkainen. Tuen täysin rinnoin kaikkia Suo men ja EU:n pyrkimyksiä ihmisten suojelemiseen. Jos oikeusvaltio murenee, tarkoittaa se pahimmil laan paluuta mielivaltaisuuteen. EU:n on oltava se voima, joka lait taa stopin oikeusvaltion murentamiselle. Yksilön on äärimmäisen vaikeaa – ja vaa rallista – nousta epärehellistä valtiokoneistoa vas taan. Ja kun luisu alkaa kiihtyä, sitä on vaikeaa py säyttää. De_24102019_22.indd 22 14.10.2019 15.06. Niin oikeusvaltio kuin vallan kolmijakokin poh jautuvat mielivaltaisen päätöksenteon vastusta miseen ja mielipidevapauteen – mielivaltaisuu den vaarallisuudesta löytyy varoittavia esimerk kejä tästä päivästä ja aikaisemmasta historiasta, synkimmillään Neuvostoliiton valeoikeuden käynnit ja vankileirit sekä NatsiSaksan kansan murha. Tämän vuoksi on tärkeää, että vahvat puolusta vat heikompia. Oikeusvaltio ajattelu linkittyy vahvasti ranskalaisen filosofin Montesquieun ajatukseen val lanjakoopista. Päättäjien ja tuomareiden on kus sakin tilanteessa noudatettava olemassa olevia, ih misten ja demokratian turvaksi säädettyjä lakeja
Vii meisin kyynisen, seurauksista piittaamattoman politiikan esi merkki on lokakuun toiselta vii kolta, jolloin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump taipui puhelinkeskustelussa vetämään amerikkalaisjoukot Rojavan kur dialueelta. Toimittaja Thomas L. Idealismia ei kuule edes juhlapuheissa. Friedman esitteli oman versionsa vapaaseen markkinatalou teen liittyvästä pelastususkosta puolileikilli sessä kultaisten kaarten teoriassaan. De_24102019_22.indd 23 14.10.2019 15.06. Irakin sodan aikaan kyynisyys vielä ver hottiin vapauspuheeseen. Joukkojen vetämistä ei edes yritetty kuorruttaa Yhdysvaltain tavanomaisilla ul kopoliittisilla ihanteilla. Syrjäytettyä baatheliit tiä ja armeijan johtoa ryhdyttiin vainoa maan, ja Irak suistui kaaokseen. Maailmanpolitiikan pelilaudalla on vah voja pelaajia, jotka eivät jaa avoimen yh teiskunnan ihannetta. Saddamin johtaman sunnalaisen baathpuolueen kukistuttua tilalle nousi shiiaenemmistöä edustava pääministeri Nuri al-Maliki. Idealismi loppui juhlapuheista S uurvallat puuhailevat takapi hoillaan kammottavuuksia. Ajateltiin, että Saddamin poistaminen riittää ja tilalle tulisi demokratia, vakaus ja kukoistava markkinatalous. Idealismi paljastui nopeasti naiiviu deksi. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Turkki kiitti ja hyökkäsi Syyriaan miltei välittömästi. Eurooppa oli kylmän sodan jälkeen yh dentynyt ja vauraus oli alkanut hiipiä myös entisiin itäblokin maihin. Venäjä ei ollut vielä hyökännyt Georgiaan. Yhdysvaltain aseistamat ja suomalaisten kouluttamat Rojavan kurdit ovat olleet tär keä kumppani Isisin vastaisessa taistelussa. Trump ei ole reto riikassaan suosinut aiempien presidenttien ajatusta Yhdysvalloista demokratian ja va pauden lähettiläänä. SYYSKUUN 11. Turkille vahva kurdialue heti Syyrian rajan toisella puolella on ollut uhka kurdipuolue PKK:n ja sisäpolitiikan vuoksi. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. America first on ollut hänen mottonsa. Sadda min upseeristo muodosti rungon Isisille, ja Irakin kukistuminen vahvisti Iranin ase maa LähiIdässä. Tähän Bushin Yhdysvallat kyseli mukaan myös Suomea ja Irakissa hyvämaineisia suomalaisia ra kennusliikkeitä. Fried manin mukaan maat, joissa on McDonalds eivät koskaan hyökkäisi toistensa kimppuun. Trumpin ratkaisu voi olla taitamatto muutta mutta myös kyynistä valtapolitiik kaa. terroriiskuista huolimatta vallalla oli vielä optimismia, kun Bush nuorempi käynnisti liittolaisineen Ira kin sodan tekaistujen todisteiden varjolla. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Idealismi paljastui nopeasti naiiviudeksi. Yhdysvaltain vihollinen Irakissa muis tutti mytologista Hydraa, jonka irtileika tun pään tilalle kasvoi kaksi uutta
Mutta ymmärrän hyvin naisval taisten alojen huolen. Pape riliiton Vanhala on mielissään siitä, että varsinkin Tehystä on kasvamassa entistä vaikutusvaltaisempi liitto. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää monien muiden työ markkinoilla toimijoiden ohella hanka lana todella pitkäksi, noin puoleksitoista vuodeksi venyvää neuvottelurupeamaa. Toivon, että sen mukaan edetään. – Minä edustan sitä koulukuntaa – olkoon se sitten oikein tai väärin – että päänavaajan, mikä se kulloinkin on, so pimusta seurataan. Sitä ei voi kiistää, että jäsenet haluavat aina palkkaa lisää, Vanhala huomauttaa. Palkankorotusprosentti muodostui aika samaksi kaikilla aloilla. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva S yksyn työmarkkinoilla al kaa olla täysi hööki päällä, kun SAK:lainen Paperiliitto aloitti viime viikolla neuvot telut paperiteollisuuden uu desta työehtosopimuksesta. Vanhala muistuttaa, että taloustilanne vaikuttaa osaltaan myös siihen, kuinka juohevasti sopimuksia syntyy. – Siksi nojaan tähän viennin avauksen merkitykseen. KAKSI VUOTTA sitten vientiteollisuus määritti pitkälti palkankorotusvaran. – Tätä se on. Muun muassa hoitajaliitot ovat vaati neet palkkaohjelmaa, naisvaltaisten alo jen nostamiseksi palkkakuopasta. Paperiliiton puheenjohtaja kehottaa työnantajia, lähinnä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta, katsomaan myös pei liin. – Puolessa vuodessa voi taloudessa ta pahtua mitä tahansa. Päänavaajana toimii jälleen teknolo giateollisuus. PAPERILIITTO KIERSI ympäri maata kuu lostelemassa Ajan tasalla kiertueella omien jäsentensä odotuksia tesneuvot teluissa. Toinen on vastapuolen kentän tunte minen: – Ei kannata esittää toiselle asioita, joista tiedät jo esittäessäsi, ettei tästä tule mitään. – Kaikkien kannalta olisi parempi, jos sopimuskaudet olisivat aika samanmit taisia. – Pitää muistaa, että kilpailukykysopi mukseen liittyvän 24 tunnin lisätyöajan myötä palkat laskivat. 24 Demokraatti Päänavaaja näyttää suunnan” YMMÄRRÄN HYVIN NAISVALTAISTEN ALOJEN HUOLEN. Jokainen liitto katsoo oman jäsenistönsä etuja. TYÖMARKKINAT Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala muistuttaa, että omilleen pitää olla rehellinen neuvottelujen tuoksinassa. Hän on pitkän neuvottelijauransa ai kana oppinut kuitenkin tärkeän asian: – Omilleen pitää olla rehellinen. – Suomi kaipaa uusia vahvoja am mattiliittoja. Äärimaltillisten palkkaratkai sujen jälkeen toiveena on luonnollisesti lompakkoa hieman enemmän lihottava korotus. Hoitajaliitoilla on oikeus sanoa mitä ne haluavat. lous kestää, jos kovimmat palkkavaateet menevät läpi. Vanhala huomauttaa, että vaikka viime kierroskin käytiin liittojen kesken, kovin keskitetyltä se vaikutti. Samaan aikaan Vanhala on kuiten kin huolissaan siitä, kuinka Suomen ta De_24102019_24.indd 24 16.10.2019 11.32. Silloin olet hankaluuksissa. Hän vierastaa joidenkin liittojen aja tusta, että ne jo etukäteen ilmoittavat vaativansa muutamaa prosenttia pal kankorotuslisää tietämättä, mitä pään avaaja saa. Työantajapuoli nimenomaan halusi eroon keskitetyistä. Se on hieno asia, hän kiittää. – Se keskustelu on aika erikoista, koska sopimusten väli on niin pitkä, Vanhala perustelee. Teknologiateollisuus on jo istunut to vin neuvottelupöydässä, mutta esimer kiksi julkinen sektori aloittaa jo etukä teen vaikeiksi arvioidut neuvottelunsa vasta keväällä. Hoitajia tarvitaan tässä maassa yhä enemmän ja he ovat hyvin järjestäytyneitä. Älä lupaa sellaista, mistä tiedät jo etukä teen, ettet pysty sitä pitämään. Toisen kunnioittaminen on hyvän sopimuksen alku. Nykyinen kaksivuotinen sopimus Metsäteollisuus ry:n kanssa umpeutuu marraskuun lo pussa
Puu on syrjäyttämässä muovin hyvin monenlaisessa tuotannossa vaatteista pulloihin ja pilleihin. De_24102019_24.indd 25 16.10.2019 11.32. Kovin lukuisiin Vanhala suhtautuu skeptisesti; ehkä yksi tai kaksi lisää... Vanhala on kiertänyt maailman sellu ja paperitehtaita ja nähnyt, millaisiin lai toksiin muualla törmää. 25 Demokraatti TES-MAAILMA JA teollisuuspolitiikka ovat eri asia. Vanhala uskoo, että seuraava suuri askel nähdään, kun lääketeollisuus sukeltaa metsään hyö dyntämään puun sivuvirtoja. – Teimme paljon töitä, etteivät po liitikot olisi omilla toimillaan teh neet päätöksiä, jotka sammuttaisivat teollisuutta Suomessa, Vanhala huo mauttaa. Siitä on osoituksena muun muassa Äänekos ken suuri sellutehdashanke, ja muista kin sellutehtaista on keskusteltu. – Olemme siis tehneet ainakin joitain asioita oikein, Paperiliiton puheenjoh taja pohtii. Vanhala pelkää, että ovia tulee sulkeu tumaan lisääkin. Se on nähty uusista investoin neista iloitsevassa Suomessakin. Rau malla sammui paperikone ja Oulussa paperikone muuttuu kartonkikoneeksi. Hän ei puuttuisi metsänhakkuiden rajoitta miseen. – Suomalaiset yhtiöt tekevät vastuul lista metsäpolitiikkaa. Petri Vanhala sanoo puun olevan tulevaisuuden raaka-aine. – Puuhan, uusiutuva luonnonvara, kestää kaiken muun paitsi polttamisen. – Ilmastonmuutokseen löytyvät rat kaisut teknisistä keksinnöistä, ei kielto jen kautta. Työntekijä ja työnanta japuoli seisoivat yhteisessä rintamassa puolustamassa metsäteollisuutta, kun yleinen mielipide toitotti, että se on au ringonlaskun ala. Vanhala muistuttaa, että uusien tuot teiden myötä vanhoja poistuu – valitet tavasti. Ääni kellossa onkin muuttunut. Se, ettei Suomi omilla toimillaan lisäisi metsäteollisuuden tuskaa liittyy Paperi liiton puheenjohtajan mielestä myös il mastonmuutoksen torjuntaan. Vanhala uskaltaa väittää, että siihen ei muu liitto yllä maassa, jossa ammattiliittoon kuuluminen hiipuu. Metsäteollisuus on tulevaisuuden ala, joka tulee huolehtimaan puhtaammasta maailmasta. Hän muistuttaa erilaisiin metsäja ympäristökeskusteluihin liittyen, että Suomessa tehdään vastuullista metsäpolitiikkaa. LUOTTO OMAN liiton edunvalvontaan ei näytä hiipuneen vaikeiden vuosien jäl keen. Paperiliiton järjestäytymisaste on 97 prosenttia. Jos annamme puuntuotannon täältä pois, joku valtaa kyllä sen aukon, ja maapallo ei todella kaan voi paremmin
Kuten Ukraina-gaten edeltäjä Venäjä-gate, tämä skandaali on Wall Street -demokraattien, kaupallisen median ja siihen integroituneen sisäisen tiedustelupalveluverkoston tapa ohjata Yhdysvaltain poliittista keskustelua pois epämukavista kysymyksistä. Yksi suuri motivaatio Venäjä-gate-salaliittoteoriaan oli Hillary Clintonin kykenemättömyys myöntää oma häviönsä. Tämän skandaalin mukaan Donald Trump on ollut yhteydessä Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyyn ja toivonut että Zelensky tarjoaisi hänelle tietoa, jota voisi käyttää Demokraattisen puolueen kärkiehdokas Joe Bidenia vastaan. Tätä skandaalia myös kutsutaan nimellä ”Ukraina-gate”. Erona on se, että tällä kertaa löytyy edes tämä pöytäkirja. Pöytäkirja puhelusta on kuitenkin epätäydellinen, ja siitä puuttuu suora yhteys rikokseen. Joe Bidenin poika Hunter Biden istui Burisman, ukrainalaisen energiayhtiön, hallituksessa ja hänen palkkionsa oli 50 000 dollaria kuukaudessa, vaikka hänellä ei ollut minkäänlaista kokemusta energia-alasta Yhdysvalloissa tai Ukrainassa. Teksti Robert Fonsén / Kuva AFP, Brendan Smialowski Y hdysvaltojen poliittista kenttää on viime viikkojen ajan hallinnut Ukraina-skandaali. Minä olisin samaa mieltä. Ukraina-gaten pääidea on, että Trump on kalastellut Zelenskyltä tietoa mahdollisista luurangoista Joe Bidenin kaapissa, ja tämä nähdään viran hyväksikäyttönä. Miksi demokraatit valitsivat juuri tämän aiheen nostaakseen virkasyytteen. Tämä skandaali on kuratoitu spektaakkeli, joka siirtää yhdysvaltalaisten katseet mahdollisimman kauas oikeista systemaattisista ongelmista kuten köyhyydestä ja epätasa-arvosta. Sama pätee päätökseen nostaa virkasyyte Trumpin pyynnöstä tutkia Bidenia, eikä esimerkiksi siitä, että Trump on ollut osallisena Saudi-Arabian johtamassa kansanmurhassa Jemenissä. Kuten edeltävässä ”Venäjä-gatessa”, on myös tässä skandaalissa heikot todisteet. Nixonia kohtaan ei nostettu virkasyytettä siitä, että hän vastoin sotaoikeudellisia periaatteita pommitti Kambodžaa ja Laosia ja oli mukana valtavassa ihmisoikeusrikkomuksessa. Kun Yhdysvalloissa puhutaan Kremlistä ja Kiovasta, ei tarvitse puhua sisäisestä köyhyydestä ja kärsimyksestä. Clinton ei pystynyt myöntämään, että hänen vaalikampanjansa epäonnistuminen oli hänen omaa syytään, vaan syy piti löytää jostain muualta. Wall Street -demokraatit, jotka edustavat Yhdysvaltain eliittiä ja tämän eliitin sisäistämää luokkaideologiaa, eivät halua keskustella aiheista, kuten epätasa-arvoisuudesta, koska heillä ei ole mitään tarjottavaa Yhdysvaltojen työväelle, ja he tietävät sen. Noin puoli vuotta sitten Venäjä-gate kulminoitui Robert Muellerin julkaisemaan raporttiin, jossa todettiin, että todisteita salaliitosta ei löytynyt. Tämä ilmiö on hallinnut uutisointia niin tehokkaasti, että miltei mistään muusta ei olla puhuttu joko ollenkaan tai vain hyvin marginaalisesti. On syytä huomata, että Joe Bidenilla oli varapresidenttinä rooli Ukrainan 2014 vallankumouksessa ja Ukraina oli hänelle niin tärkeä, että hän piti viimeisen puheensa varapresidenttinä Ukrainan parlamentille ja kehotti tämän jäseniä seuraamaan talouskuripolitiikkaa ja yksityistämään julkisia palveluita. Syyte tuli sen takia, että hän suututti Yhdysvaltojen eliitin jäseniä ja hänet nähtiin luokkapetturina. Ajatus siitä, että yhdysvaltalaiset olivat vihaisia poliittisille instituutioille YHDYSVALLAT De_24102019_26.indd 26 16.10.2019 11.41. Tämä nimi juontaa tietysti Nixonin Watergate-skandaalista, ja ilmiötä voisi kuvailla seuraavasti: Hillary Clintonin vuoden 2016 vaalitappion jälkeen Yhdysvaltain Demokraattisen puo lueen eliitit, valtamedia ja valtamediassa työskentelevät entiset Yhdysvaltain tiedustelupalvelun jäsenet levittivät kahden vuoden ajan salaliittoteorioita siitä, kuinka Trumpin 2016 vaalikampanja oli tehnyt yhteistyötä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa. Viimeisen kahden vuoden ajan Yhdysvaltojen poliittisella kentällä on puhuttu Venäjä-gate-ilmiöstä enemmän kuin mistään muusta aiheesta. TÄMÄ ON hyvä esimerkki Demokraattisen puolueen eliitin prioriteeteistä. Trump on myös pyytänyt Kiinaa tutkimaan Bidenia. 26 Demokraatti Amerikan suurin spektaakkeli KUMPIKAAN YHDYSVALTOJEN PUOLUEISTA EI TARJOA MITÄÄN TYÖVÄENLUOKALLE
Se ei halua uutisoida oikeasti tärkeistä asioista, jotka voisivat herättää epämukavia kysymyksiä siitä, kuinka tästä maasta voitaisiin luoda sellainen, missä suurimmalla osalla ihmisistä olisi hyvä olla. Pelkään, että jos Demokraattinen puolue valitsee Bidenin, Trump ei tule olemaan vain yhden kauden presidentti. Samalla suurin osa tämän maan tapahtumien uutisoinnista suodattuu kaupallisen valtamedian kautta. Mutta järkevältä tuntui, että Venäjä oli syyllinen Clintonin häviöön. 27 Demokraatti ja perinteisille poliitikoille 40 vuoden aikai sen elintason laskun ja Demokraattisen puolueen täyttämättömien lupausten jälkeen, tuntui järjettömältä. Trump, kuten muutkin kaupalliset poliitikot Yhdysvalloissa, on mielestäni läpeensä korruptoitunut ja aiheut tanut valtavan määrän kipua ja kärsimystä tässä maassa – varsinkin rotuja sukupuolivähemmistöjen sekä maahanmuuttajien ja naisten keskuudessa. Ja juuri tästä syystä valtamedia teeskentelee, että häntä ei olisi olemassa, tai haukkuu häntä staliniksi. Voittaa kumpi tahansa, me häviämme. Lopputulos on se, että kaksi rikasta korruptoitunutta miestä syyttää toisiaan korruptiosta. Kumpikaan puolue ei tarjoa mitään työväenluokalle. De_24102019_26.indd 27 16.10.2019 11.41. Bernie Sanders on ainoa ehdokas, joka kannattaa julkista terveydenhuoltoa, ilmaista julkista koulutusta, kovempaa verotusta rikkaille ja kampanjarahoituksen uudelleenrakentamista tavalla, jossa yksityisellä keskittyneellä vallalla suuryritysten muodossa ei olisi niin paljon valtaa poliittisessa järjestelmässä. EN KRITISOI demokraatteja sen takia, että ajattelisin Trumpin olevan yhtään parempi
28 Demokraatti Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_24102019_28.indd 28 15.10.2019 14.00
Yhteistä tavoitteenasettelua sen paremmin laatukysymyksistä kuin kustannuksista ei kuitenkaan ole tehty. Aikaisempaa hitaamman kasvun takia monet ovat jo haikailleet äärimaltillisia, jopa miinusmerkkisiä sopimusratkaisuja. Onnistuessaan aluillaan oleva työmarkkinakierros on kuitenkin tärkein ja vaikuttavin työllisyystoimi. Ansiokehitysohjelmia voi olla perusteltua käyttää aloilla, joissa jälkeenjääneisyys on huomattavaa ja palkkakehityksen korjaamisen tarve ilmeinen suhteessa muuhun työmarkkinakehitykseen. Nyt arvio on, että työnantaja pyrkii potkimaan lattian rikki ja tekemään avausta heikompia sopimuksia. Mainittujen maksusiirtojen lisäksi yrityksiä on autettu muun muassa yhteisöveron alennuksella ja kansaneläkemaksun poistolla. Sopimuskierroksella vientiteollisuuden avauksen onnistuminen on kaikkien etu, ja sen syntymistä muut liitot varmasti tukevat. TYÖMARKKINAKIERROS ON TÄRKEIN JA VAIKUTTAVIN TYÖLLISYYSTOIMI. Yhtenä kärkitavoitteena palkansaajilla on ilmaisen työn teettämisen lopettaminen, mutta jokainen liitto hakee kiky-tunteihin parhaat ratkaisut omista lähtökohdistaan. 29 Demokraatti Sopimuskierroksesta kierroksia työllisyyteen H uo m ! Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja H uo m att av ia kir joit uk sia työ elä m äst ä U seat tahot palkansaajista työnantajiin ja poliitikkoihin ovat esittänet kasapäin keinoja työllisyysasteen nostamiseksi. Molemmat miljardiluokan helpotuksia nekin. Onkin mielenkiintoista, että samat henkilöt, jotka haluavat aivan oikein vahvistaa julkista taloutta, esittävät heti perään veronalennuksia. On puhuttu muun muassa työttömien palvelujen parantamisesta, maahanmuuton lisäämisestä, osaamisen kehittämisestä ja perhevapaauudistuksen toteuttamisesta. Sopimuskausien hajautuminen ei palvele koordinoitua sopimustoimintaa, ja siksi tavoitteena on saada sopimuskausien päättymisajankohdat lähemmäksi toisiaan. Ongelmia tuovat kansainvälisen talouden epävarmuus ja Suomen hidas talouskasvu. Ammattiyhdistysliikkeellä odotukset ovat korkeammalla mutta realistisella tasolla. Näitä toimia on nimenomaan perusteltu tarpeella saada investointeihin rahaa. Palkkatuki ja työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden muutos ovat jo nytkähtäneet liikkeelle. Palkanmaksuvaraa työnantajilla pitäisi olla, sillä yrityksiä on viime sopimuskierroksella tuettu miljardien eurojen maksusiirroilla työntekijöille. Ei siis veronalennuksissa, koska julkinen talous ei sitä kestä. Sen sijaan sosiaaliturvan tai työlainsäädännön heikentämiset palkansaajien näkökulmasta eivät ole toimivia eivätkä hyväksyttäviä työllisyystoimia. MATALIA PALKKOJA on kaikilla SAK:n sopimusaloilla niin miehillä kuin naisilla. Viime kierroksella viennin avaus muodosti sopimusratkaisujen kustannusvaikutukselle sekä katon että lattian. De_24102019_28.indd 29 15.10.2019 14.00. Uutisia yt-neuvotteluista tulee tihenevään tahtiin niin teollisuudesta kuin kunta-alalta. Yrityksiltä on syytä odottaa myös työllisyyttä tukevia investointeja. SAK liittoineen on linjannut muutamia periaatteita sopimuskierroksen läpiviemiseen. Palkkapolitiikan tavoitteena on siksi oltava solidaarisuus, alimpia palkkoja on korotettava suhteellisesti enemmän. Asiassa onkin kaikki kivet syytä kääntää. SAK LÄHTEE siitä, että palkansaajien ostovoiman kehitys on oltava palkankorotusten varassa. KUTEN ALUSSA totesin, yksittäisiä työllisyyskeinoja on esitetty runsaasti. Sitä kautta myös julkinen talous ja kansantalous vahvistuvat. Nyt olisi siis monen muun työllisyystoimen ohella keskityttävä siihen, että saamme Suomeen seuraavan noin puolen vuoden aikana liittokohtaisen työmarkkinaratkaisun, joka tukee sekä palkansaajien ostovoimaa että yritysten kilpailukykyä. Kaikille on saatava säälliset sopimukset
Myös pelastustoimi liitetään samaan rakenteeseen. – Aikavälillä 2005–2016 on erikoissairaanhoitoon palkattu 3 700 sairaalalääkäriä ja samaan aikaan terveyskeskuksiin on palkattu 300 lääkäriä. MAAKUNTIEN KEHITTÄMISja käyttöönottohankkeiden rahoitus toteutetaan valtionavustuksina. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, kun ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa. RINTEEN HALLITUS tekee sote-uudistusta siirtääkseen hoidon painopistettä perusterveydenhuoltoon paljon rahaa vievästä erikossairaanhoidosta. Se vaatii arviolta noin tuhannen uuden lääkärin palkkaamista julkiseen terveydenhuoltoon. De_24102019_30.indd 30 16.10.2019 11.56. Lisää rahaa on Kiurun mukaan luvassa seuraavina vuosina. Tämä on osa hallituksen kolmivuotista ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaalija terveydenhuollon perustasoa. 30 Demokraatti LÄÄKÄRIPULA Terveyskeskuksille 70 miljoonaa lisärahaa PERUSTERVEYDENHUOLLON TOIMINTA EI OLE MEILLÄ NIIN VANKKAA KUIN PITÄISI OLLA. Toinen ongelma hoitoon pääsyn hitauden lisäksi on se, että painopiste on mennyt yhä enemmän erikoissairaanhoitoon. Sote-palvelut hallitus aikoo viedä 18 maakuntaan ja 15 yhteistoiminta-alueelle. Tällä hetkellä osa ihmisistä joutuu jonottamaan kiireettömään hoitoon jopa viikkoja. Ensimmäisen haun on määrä alkaa joulukuussa. – Nykyrahallakin alle puolet pystyy järjestämään tällaisen hoitotakuun. Teksti Johannes Ijäs H allitus myöntää ensi vuodelle noin 70 miljoonaa euroa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja muun muassa uusien lääkäreiden palkkaamiseen. TULEVAISUUDEN SOSIAALIja terveyskeskus -uudistus pyrkii viiteen tavoitteeseen. – Perusterveydenhuollon toiminta ei ole meillä niin vankkaa kuin pitäisi olla, Kiuru sanoo. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia hoidetan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu seitsemän päivän hoitotakuu, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisen pitäisi päästä viikossa lääkäriin terveyskeskuksessa. Ne ovat tutkimuksen parempi laatu, toimivat ja yhteensovitetut palvelut, palvelujen yhdenvertaisuus, painotus ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä kustannusten nousujen hallinta. Kiuru muistuttaa, että jo nyt lähes 43 prosenttia suomalaisista pääsee julkisessa sosiaalija terveydenhuollossa viikossa lääkäriin. Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaissumma on noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2020. Valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Tulevaisuuden sote-keskuksessa olisi tarjolla myös erikoislääkärien konsultaatiota. Lisäksi tutkimusja kehittämistoimintaan satsattaisiin perustasolla. Meno ei voi jatkua näin, vertasi perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa tiistaina. Ensimmäinen valtionavustushaku pyritään avaamaan vuoden 2019 aikana. Hallituksen tavoite on vahvistaa perustason sote-palveluita. Mutta meillä on paljon toimijoita, jotka eivät edes siedettävällä tavalla selviydy tästä haasteesta
Asutus keskittyy muutamaan pisteeseen. De_24102019_30.indd 31 16.10.2019 11.56. Kamppailu ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi, uusiu tuviin luonnonvaroihin perustuva teollisuusja energiatuotanto sekä huolenpito ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta yleisen tasaarvon ohella puhuvat asuttuna pitämisen puolesta. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. Tuskinpa kukaan on tarkoittanut ja tarkoittaa, että asutusta pitäisi olla jokaisella neliökilometrillä. Voiko koko Suomi pysyä asuttuna. Alueellinen tasapaino oli 1960-luvulta alkaen aina 1990-luvulle asti kiinteä osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista, kun tavoitteena oli mahdollisuuksien tasaarvo. Maalaiskuntien tilanne on entuudestaan tuttu, mutta sama alakierre koskee jatkossa myös erikokoisia kaupunkeja. Nämä tutkimustulokset ovat jyrkässä ristiriidassa meneillään olevan valtavirran kanssa. NIIN SANOTTUUN vanhaan aluepolitiikkaan ei ole paluuta. Tilastokeskus kertoi äskettäin, että Uusimaa on vuonna 2040 – parin vuosikymmenen päästä – ainoa väkilukua kasvattava maakunta. Kriisikestävyys ruoan ja energian osalta on turvattavissa vain koko maan voimavarojen avulla. Mutta kaikkien alueiden tulee olla elinvoimaisia omien vahvuuksiensa pohjalta ja myös valtiovallan politiikan ansiosta. Alueiden elinvoima on meidän aikanamme kiinteä osa ekologisesti kestävää, hiilineutraalia bioja kiertotaloutta – tasa-arvosta puhumattakaan. Kysymys on tahdosta. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa lisääntyvästi monien työtehtävien hoitamisen missä päin maata tahansa, ei välttämättä pääkaupungissa ja keskuspaikoissa. Monipaikkainen asuminen on nouseva trendi. Jos tällainen on mahdollista muissa Pohjoismaissa, joutuu kysymään, miksi ei Suomessa. Näiden tilastojen mukaan väki vähenee kuntatyypistä riippumatta. Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri ALUEIDEN ELINVOIMAISUUDELLA ON JÄREITÄ PERUSTELUJA. ALUEIDEN ELINVOIMAISUUDELLA on järeitä perusteluja. Paria viikkoa aiemmin (25.9.2019) Helsingin Sanomien gallup kertoi, että 70 prosenttia kansalaisista pitää koko maan kattavaa asutusta tarpeellisena. Paikallinen aloitteellisuus ja ennakkoluuloton yhteistyö ovat avaimia myönteiseen aluekehitykseen. Ei ole ollut eikä tule olemaan. Valtiovallan puolestaan pitää huolehtia alueiden saavutettavuudesta ja koulutuspaikoista sekä nykyaikaisesta hallinnon hajauttamisesta. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. 31 Demokraatti K ansanedustajista suuri osa katsoo, että on realistista pitää koko Suomi asuttuna (Yle-tutkimus 7.10.2019). Alueita tyhjenee etelästä pohjoiseen, lännestä itään
32 Demokraatti KASVO IHAN tavallinen TYÖPÄIVÄ – Jonkunhan tämäkin pesti pitää hoitaa, Sirpa Paatero tuumi, kun pääministeri Antti Rinne kysyi häntä kuntaja omistajaohjausministeriksi. Kuntien asiat taas tulivat tutuksi Paateron Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajakaudella. Tilastotieteilijät tykkäävät koota palapelejä, Bruun kertoo. Teksti Sari Saloranta / Kuvat Jani Laukkanen De_24102019_32.indd 32 15.10.2019 9.59. Taukotilan pöydällä on valtava, keskeneräinen palapeli. Paatero aloitti kuntaja omistajaohjausministerinä Antti Rinteen hallituksessa kesällä. Kansantalousosastolla selviää, että täältä löytyy tietoa Suomen taloudesta aina 1860-luvulta asti. Omistajaohjaukseen hän ehti perehtyä kehitysministerinä jo lähes vuoden ajan Stubbin pääministeriyden aikana 2014–2015. Tilastokeskus on yksi monista kymmenistä virastoista ja yhtiöistä, jotka kuuluvat ministeri Sirpa Paateron vastuulle. Työllisyysosastolla ministeriä kiinnostavat erityisesti Ruotsin ja Suomen erilaiset käytännöt perhevapailla olevien tilastoinneista. Paateron mukaan tämä helpotti työn aloittamisessa. N yt mennään, eikä meinata! Tässä riennetään kovaa kiitoa ministeri Sirpa Paateron perässä, kun Tilastokeskuksen pääjohtaja Anne Bruun esittelee hänelle talon uusittuja tiloja. Melkein voisi kuulla ministerin oranssien korkokenkien kopinan, jos kokolattiamatot eivät peittäisi uuden karheita lattioita. Välillä pysähdytään ihailemaan aidoista kasveista rakennettuja viherseiniä
33 Demokraatti De_24102019_32.indd 33 15.10.2019 9.59
Sitten tuli Postin työehtosopimuskiista ja johdon kohtuuttomina pidetyt palkkiot. Usein viikonlopustakin ainakin toisen päivän lohkaisee joku työhön liittyvä juttu. . Mutta tarvitaanko Postia vielä tulevaisuudessa. SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2017 . Väliin mahtuu vielä siis monta tapaamista ja kokousta. Aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ensin Veikkauksen mainokset herättivät pahennusta. Se, että aina sattuu ja tapahtuu, kävi selväksi jo ministeriyden alkumetreillä. Vain viikonloput kotona Kotkassa. SDP:n kansanedustaja vuodesta 2006– . 34 Demokraatti D-KASVO SIRPA PAATERO . . Hänelle valinta ei kuitenkaan ollut yhtään vaikea. – Täytyy myöntää, että kun tähän hommaan tulin, en oikeasti kuvitellut, että Veikkaus on yksi isoimmista hämmennyksistä loppukesällä. Työväen Urheiluliiton (TUL) puheenjohtaja 2007–2016 . . – Kun Antti Rinne kysyi, haluatko tämmöisen pestin, niin vastasin kyllä! Siinä kohtaa ei enää neuvoteltu. ”Jonkunhan se kuitenkin pitää hoitaa”, on Paateron mutkaton asenne. Ehkäisevän päihdetyön ohjaaja– . Tilastokeskuksen palaveri on alkanut aamu kahdeksalta. Kotkan kaupunginvaltuutettu vuodesta 2000– . Miten tätä kaikkea rumbaa jaksaa. De_24102019_32.indd 34 15.10.2019 9.59. Kehitysministeri 2014–15 . Perhe: aviomies ja kaksi aikuista tytärtä – Mutta nämähän on just niitä hommia, että niitä vain yritetään parhaan mukaan hoitaa. Niin kuin nyt viime viikonloppuna Paatero kävi Paatero muistelee, kuinka moni ihmetteli hänen lähtöään tuuliselle paikalle, jossa aina sattuu ja tapahtuu. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja 2015 – 2019 . Tänään päivä päättyy noin iltaseitsemän aikaan. – Kyllä Posti tulee joka tapauksessa olemaan, meillähän on julkisen palvelun velvoite, jota se hoitaa. . . . Kuntaja omistajaohjausministeri 2019 – . . . Mutta minkälaisena ja mitä kaikkea siihen liittyy, on meillä pohdittavana. Syntynyt 1964 Karhulassa . Vaikka toki kaikkien tiedossa ovat Postin vaikeudet, kun kirjeiden määrä pienenee koko ajan. IHAN NORMI päivä, Paatero kuvailee myöhemmin syksyistä keskiviikkoa. . . Postin aiheuttamaa julkisen kohun mittakaavaa Paatero ei myöskään osannut ihan odottaa. Maanantaista perjantaihin Helsingissä
– Olin sitä mieltä, että ei, politiikka ei ole minun lajini. Kuvitelma siitä, että homma on myös enemmän istumista kokouksissa ja papereiden pyörittelyä, ei houkutellut. Aleksilla kolkehtivien ratikoiden tärinä tuntuu sisälle asti. Neljännen kerroksen ikkunasta kuultavat Uspenskin katedraalin sipulit. Se, ettei ole vain yhtä tai kahta juttua hoidettavana, asettaa asiat ikään kuin oikeisiin mittasuhteisiin. Elettiin vuotta 1904 ja venäläistämispolitiikka ei ollut hyvässä huudossa. Nykyajasta muistuttavat eniten pohjakerroksen äänieristetyt, lasiset puhelinkopit. Mihinkään säännölliseen liikuntaharrastukseen ei tässä työssä pysty sitoutumaan, kun aikatauluista ei koskaan tiedä. Finavian kokous on vähän venynyt, mutta vihdoin päästään kuvaajan kera kahden ministerin kanssa haastelemaan. Mutta näitä järjestötapaamisia Paatero ei edes laske työksi. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat kyllä ja Paatero viihtyi hyvin järjestötyössä. Valtionyhtiö Finavialla on 21 lentoasemaa, ja niistä vain muutama elää omilla tuotoillaan. Aviomies Antti käy töissä ja asuu Kotkan kotia. Ulkoilemaan pitää myös päästä aina, kun se on mahdollista. Pehmustetuista kopeista omistajaohjauksen työntekijät voivat olla kännyköillä yhteyksissä valtionyh tiöiden hallitusten puheenjohtajiin. Niissä hän nauttii voidessaan tavata vanhoja, rakkaita ystäviään. Sitten hän soittaa sihteerilleen: ”Moi! Missä on seuraava kokous?” Kello on kymmenen. Kun he vielä olivat kotona, kotityöt hoituivat ”porukalla”. Jaksamiseen auttavat paljon myös tuttujen ja sukulaisten tapaamiset Kotkassa. Lapsuudesta asti hän on kuitenkin aina kuulunut urheiluseuraan. – Tykkään tällaisesta työskentelytavasta, että on monta asiaa meneillään yhtä aikaa. 35 Demokraatti POLIITIKON TYÖ ON IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYÄ. Mutta että poliitikoksi, no way! Tähän vaikutti paljolti myös mielikuva itse työstä. Ja se, että kotiasiat ovat kunnossa. 32 vuotta avioelämää tuli tänä syksynä täyteen. Vielä kolmekymppisenä Paatero ei kuuna päivänä olisi voinut kuvitella olevansa joskus poliitikko. Eli nyt valtionyhtiöiden asioista siirrytään kuntiin. Nykyään aviomies hoitaa myös kotityöt. Asioita ei voi tarkastella vain yhden putken kautta. Kuntaja omistajaohjauksen lisäksi ministerin ”tontille” kuuluvat myös valtionhallinnon digitalisointi ja hallinnon järjestelmien arviointi. Seuraavaksi kokoontuu Kuthanek, suomeksi kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukokous. Kuuden tunnin hyvä yöuni on tärkeä, ja se on riittänyt tähän asti. Omistajaohjauksen tilat linnassa on muutama vuosi sitten uusittu Museoviraston siunauksella. Tämän viikon päätteeksi hän käy puhumassa Iitissä ja osallistuu muun muassa Nuorten Kotkien tapahtumaan. Vieläkin hän muistaa, miten joku vuonna 1996 kysyi kunnallisvaaleihin. – Jos ei meillä kesän aikana ole pesty ikkunoita, niin meillä ei ole pesty ikkunoita, sou! MUSTAN VIRKAVOLVON takapenkillä Paatero tekstailee avustajansa kanssa työasioita. De_24102019_32.indd 35 15.10.2019 9.59. Haastattelun yhteyteen suunnitellun pikaisen lounaan voi kyllä unohtaa. kiertämässä Antti Rinteen kanssa Karhulan ja Haminan toreilla kansalaisia tapaamassa. Työhuoneiden värit vaihtelevat keltaisesta siniseen ja roosaan. Paaterolle tämä sopii hyvin. Sihteeri Iina Kankaisen lasioven takana odottaa jo kolme mustapukuista miestä, Finavian johto. Paatero kieltää olevansa mitenkään kova liikkumaan ja urheilemaan. Uusklassista empireä edustava palatsi on Engelin piirtämä. Jo ennen kuin Paateron työhuoneen vanha seinäkello on ehtinyt lyödä 12 kertaa, sihteeri ilmestyy ovelle. Tapaamisessa keskustellaan lentokenttien tulevaisuudesta. Paatero sanoo suhtautuvansa myös ”armollisesti” kotitöihin. – Ajattelin, että tarvitsee olla hirvittävän kova ja semmoinen tyyppi, joka juoksee ja huutaa barrikadeilla. SDP:hen hän liittyi jo teininä 1979. – Mulla voi olla monta viikkoa, etten käy kaupassa ollenkaan. Paateron työhuone sijaitsee Valtioneuvoston linnassa, Senaatintorin laidalla. Kaksi aikuista tytärtä on jo vuosia asunut omillaan. Täällä, pääportaikon toisella tasanteella Eugen Schauman ampui kuuluisat, kuolettavat laukaukset kenraalikuvernööri Bobrikovia kohti. Kuntosalille ja lenkille hän menee aina joskus, kun voi
Seuraavana päivänä on taas aikainen herätys, demarien puoluehallituksen kokous alkaa aamuseitsemältä Hakaniemessä. 2 Saada perheeseen lapsia eli kaksi tytärtä. Monella on paperinivaska edessään. Onneksi kuvaajalta löytyy lohdullista todistusaineistoa. Siinä auttaa, että on kokonaiskuva asiasta, ettei jää yksityiskohtiin, vaan suhteuttaa kysymyksen johonkin isompaan. Paatero haluaa kannustaa ihmisiä lähtemään rohkeasti politiikkaan. Mutta missä on ministeri Paatero. Kun ministeri sitten palaa asunnolleen joskus kahdeksan aikaan, hän toivoo ehtivänsä vielä piipahtamaan kävelylenkille Töölönlahdelle. – Se on ihan tavallista, että aikataulut venyvät, Paateron eduskunta-avustaja Anniina Horto kertoo. Tähän sisältyy kuulemma aina tietty jännitysmomentti. – Mulle tämä on ollut erittäin hieno juttu päästä kokemaan näitä erilaisia asioita. Ei ole siis mitään korvanappia, jolla olla yhteydessä avustajiin. Pohjatyötä on kyllä yleensä tehty. D-KASVO Paatero halusi tehdä töitä ihmisten kanssa. – Sellaisen kärjekkään puhetavan ottaminen ei ole itselleni sopinut. Ovat oppineet tulemaan ihmisten kanssa toimeen, arvostavat toisten mielipiteitä, pystyvät keskustelemaan, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä. Täysistunto on alkamassa kello 14. Eihän kukaan jaksa syömättä! Tilastokeskuksen aamuvoileivistä ja smoothieista on jo vaikka kuinka monta tuntia. – Mutta eihän maailma kerrasta kuitenkaan muutu neljässä vuodessa. Siinä Sirpa Paatero kauhoo soppaa lautaselleen. Koska niin niitä päätöksiä ei tehdä. Ylipäätään ottamaan haasteita vastaan. Kaikki kansalaisjärjestöt, yritykset, ministeriöt, kaikki kansalaiset. Kuntakokouksen alusta hän ehti napata kuvan. Paatero korostaakin, että vaaleihin ei voi lähteä yksin, ilman muiden tukea. Samoin hän ei usko, että kukaan yksin saa mitään aikaan. TYKKÄÄN TYÖSKENTELYTAVASTA, ETTÄ ON MONTA ASIAA MENEILLÄÄN YHTÄ AIKAA. Rinteen hallituksen naisistuminen näkyy. Tuossa tulee sosiaa lija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, sitten oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, ja siinä sisälle rientää opetusministeri Li Andersson. Siellä hän ajoi muun muassa iltapäiväkerhotoimintaa Kotkan nuorille. Yleisölehterilläkin on vielä tilaa. Eduskunnasta ministerin päivä jatkuu ammattiliittojen edustajien tapaamisella. Mutta ilman muita ihmisiä mä en olisi tässä. Työssään ehkäisevän päihdehuollon ohjaajana hän oli nähnyt nuorten ja lasten ongelmia. – Tämähän on eniten verkostotyötä. Myös tietyt asiat toistuvat, ja niistä ministerit päivittävät koko ajan tietojaan. Paatero tajusi, että paras keino vaikuttaa näiden nuorten asemaan oli kaupunginvaltuuston kautta. – Mutta kun kysymys tulee, ei siinä ole mahdollisuutta niitä lukea, ne pitää pystyä katsomaan etukäteen. Vuonna 2000 alkanut valtuustotyö jatkuu yhä. Mutta hetkinen, mitenkäs se lounas. 36 Demokraatti 1 Muutto yhteen Antti Paateron kanssa vuonna 1985. Sosiaalisuus on Paaterosta yksi poliitikon tärkeimpiä ominaisuuksia. Paatero sanookin aina kuuntelevansa haukkumista hieman hämmennyksissään, ollaan sitten oltu puolella tai toisella. Silloin on kyselytunti ja Paatero istuisi muiden ministerien kanssa hallituksen lehterillä kansanedustajien tentattavana. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Aina tarvitaan muitakin ihmisiä. EDUSKUNTATALON PUHEMIEHEN aukiolle kaartaa mustaa volvoa ja mersua. – Kun katsoo tuota kahdensadan porukkaa eduskunnassa, kyllähän he ovat pääasiassa aika sosiaalisia ihmisiä. Jos olisi torstai, se olisi viimeistä paikkaa myöten miehitetty. Sysäys lähteä ensin kunnallispolitiikkaan lähti konkretiasta. No nyt, vihdoin, oranssi korkokenkä pilkistää Volvon ovesta. De_24102019_32.indd 36 15.10.2019 9.59. Kuntatalouden kokous on ilmeisesti venynyt. Jälkeenpäin hänelle selvisi, että juuri sitä poliitikon työ on, ihmisten kanssa työskentelyä. Sinä aikana, kun Paatero on istunut eduskunnassa vuodesta 2006, SDP on ollut oppositiossa joka toinen vaalikausi. Salissa on noin kolmannes paikalla. 3 TÄRKEINTÄ 3 Lähteä mukaan ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin vuonna 2003. Muidenkin pitää luottaa siihen, että voisit olla hyvä. Sitä ennen on ohjelmassa turvahälytyslaitteiden asennus Helsingin asuntoon. Täysistunnon kello soittaa jo sisällekutsua. Tämä verkko on tosi laaja. Ilta jatkuu hallituksen iltakoululla. – Koska aidosti et koskaan tiedä, mitä sieltä tulee. Pihalle kurvaavista autoista nousee pelkkiä naisia. Osan kysymyksistä pystyy Paateron mukaan ennakoimaan viikon uutisoinnin perusteella. – Jos joku on sitä mieltä, että on saanut yksin jonkun tienpätkän tai koulun aikaan, se ei ole totta. Siinä väkisinkin samat näkökulmat kaivetaan vuorotellen esiin
37 Demokraatti De_24102019_32.indd 37 15.10.2019 10.00
Visa emäntänne antaa tässä ja kahdessa seuraavassa lehdessä rivien väliin piilotettuja ja kierrosten edetessä helpottuvia vinkkejä punanuttumme henkilöllisyydestä. 38 Demokraatti Arvaa kuka. Joulupukkivisa ARVAA NUTUNSISUSHENKILÖ JOULUPUKKIVISA Taas pyörähtää käyntiin Demokraatin joulupukkivisa. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva T änä vuonna joulua odotellessa arvuutellaan jo 44.kerran, kuka julkisuudesta tuttu tyyppi on jemmattu pukin parran taa. Pukkimme kulmat saa kurttuun muun muassa ilmastokriisi, johon päättäjät eivät ole kyenneet puuttumaan radikaalein ja konkreettisin toimin. Yy, kaa, koo – tästä lähtee! Demokraatin joulupukit ottavat usein mielellään kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja niin on nytkin. – Pukki jakaa risuja fossiiliteollisuuden lobbareille ja energiapolitiikan suuria linjoja tehneille poliitikoille kaikDe_24102019_32.indd 38 15.10.2019 10.00
Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Se antaa jalansijaa populismin ja äärioikeiston nousulle. Joulupukkivisa on kaikille avoin arvuuttelu siitä, kuka julkisuudesta tuttu henkilö lymyää parran takana. . . Oikein vastanneiden kesken arvomme Jalo Helsingin Phoenix-ensisammuttimen, jonka on suunnitellut Oiva Toikka. kialla maailmassa. . . Demokraatin joulupukiksi pääsee vain kerran, joten tarkista oheisesta listasta, ettet veikkaa pukkina jo ollutta henkilöä. . Pukillamme on sana hallussa ja halu sanoa, ja hän avaa sanaisen arkkunsa lavalla kuin lavalla. Kiitosta ja kivoja lahjoja on luvassa tänä jouluna erityisesti ilmastonuorille. . – Mutta kyllä me kaikki – keski-ikäiset joulupukkihahmot mukaan lukien – voimme saada risuja siitä, että emme ole muuttaneet elämäntapojamme. . . Joulupukkihan on... – Atte Ahokkaalle ja lukuisille muille, jotka ovat vähän Greta Thunbergin inspiroimina, mutta kuitenkin omaehtoisesti lähteneet vaatimaan toimintaa valtaapitäviltä. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi tai postitse kirjekuoressa Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Vastausten tulee olla perillä viimeistään torstaina 5. Donald Trump saa tietysti oikein ison pehmeän paketin. Kuka hän on. Syyllisiä pukkimme löytää puoluekentän kaikilta laidoilta. . Hän katsoo yhteiskuntien epäonnistuneen sitouttamaan nuoret äänestämään ja osaksi päätöksentekoa. – Kun äänestysprosentit laskevat, vaalien voittajia ovat ne, joilla on parhaat mainostoimistot ja provosoivimmat ajatukset. . Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 19. MIKÄ, MITÄ JA HÄH. joulukuuta, jolloin selviävät myös arvonnan voittajat. joulukuuta. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi! . Sanavalmista pukkiamme huolettaa myös demokratian kriisi. . . DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi ja Miapetra Kumpula-Natri. De_24102019_32.indd 39 15.10.2019 10.00. . 39 Demokraatti VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: . Risuja saa jokainen, joka on jämähtänyt ja unohtanut updeitata ajatteluaan ja päivittää poliittista järjestelmää modernimmaksi ja helpommin lähestyttäväksi
Puhumattakaan lentokentistä, joilla ihmiset vellovat kuin karja jonosta ja tarkastuksesta toiseen. Asuapa keskellä rakasta Eurooppaa, jossa junalla pääsee pitkälle. Vaikka tiedän kyllä lähteväni Kiotoon, jos siihen joskus aukeaa sopiva mahdollisuus. Itse saavuin SAS:lla konetta Arlandassa vaihtaen. Jos taloustieteen perustotuuksiin on luottaminen, jokainen kestävän kehityksen näkökulmasta tehty päätös ohjaa markkinoita terveempään suuntaan. Jotkut ratkaisevat dilemmaa maksamalla oma-aloitteista lentoveroa johonkin ympäristöystävälliseen kassaan. Ja New Yorkin jazzeihin. Tai tietysti jäädä kotiin. Havahduin nolona siihen, että sehän tekee neljä lentoa yhteen viikonloppuun! Joku tuttu Finnairilta tosin väitti, että ekologisin vaihtoehto olisi potkurikoneella Brommaan ja siitä junaan. Kovin harva meistä kuitenkaan kykenee ryhtymään oman elämänsä penttilinkolaksi. KIRJEKIRJASSA 7 + 7 Westö pohtii Juha Itkosen kanssa rohkean avoimesti levottoman aikamme sekä henkilökohtaisia että yleisiä kipukohtia. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ei siten pääse yli eikä ympäri vastuustaan – ei paikallisella, kansallisella eikä ylikansallisella tasolla. Hyvä niin, vaikka maistuukin modernilta anekaupalta yksilöllisten syntien anteeksisaamiseksi. Tahto on vahva, mutta liha heikko. De_24102019_40.indd 40 16.10.2019 11.59. Kaukomaille ei ole niinkään hinku. 40 Demokraatti PIDÄN MATKUSTAMISESTA mutta en erityisemmin lentämisestä. En moiti enkä moralisoi. Kjell Westö kertoi tulleensa Göteborgin kirjamessuille laivalla ja junalla, kun on täysverisenä ammattilaisena kiertänyt niin paljon maailmaa promoamassa romaanejaan. Ja niin kuin lehtijuttukeikalla oleva Itkonen omaatuntoaan lohduttaa, ”jos minä en istuisi tässä, paikallani olisi vuorenvarmasti joku toinen”. Ilmastoahdistusta Göteborgissa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Silti Westö päivää viimeisen kirjeensä Teneriffalla, Itkonen mannertenvälisellä lennolla jossain Atlantin yllä. Harhaudun miettimään, kummat potevat suurempaa ilmastoahdistusta, tiedostavat teinit vai heidän valveutuneet vanhempansa. LENTÄMISEN LOISTOA HIMMENTÄÄ MYÖS SEN LOHDUTON HIILIJALANJÄLKI. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA ei voi jättää kuluttajavalintojen varaan, mutta eivät ne merkityksettömiäkään ole. Molempia askarruttaa se, millaisen maailman me elintasoherkuista nauttineet olemme jättämässä seuraavalle sukupolvelle. Puolentoista tunnin jälkeen alkaa koneessa ahdistaa, vaikka luvussa olisi parempikin kirja. Lentämisen loistoa himmentää myös sen lohduton hiilijalanjälki
Riihimäen kaupunginvaltuutetun. Toivoisin, että oppisin näkemään maailman mahdollisimman monen erilaisen ihmisen näkökulmista. Pohdiskelen usein, miten tästä maailmasta saisi oikeudenmukaisemman ja turvallisemman paikan elää. Kanta-Hämeen nuorimman kuntapäättäjän. De_24102019_40.indd 41 16.10.2019 11.59. Olen siksi pienestä pitäen oppinut jakamaan asioita ja myös huolehtimaan muista. Tunnen kiitollisuutta perheelleni ja läheisilleni, jotka ovat tukeneet minua omissa valinnoissani. Olen perheeni ainoa ylioppilas ja myös ainoa, joka haaveilee korkeakoulututkinnosta. Nyt saan tehdä töitä Suomen pääministeripuolueen nuorisojärjestössä poliittisena suunnittelijana. Tulen kuusilapsisesta perheestä. Olen hakenut oikeustieteelliseen tiedekuntaan nyt kolme kertaa. Opiskelun myötä olen huomannut, että oikeustiede on minun juttuni. Luulen, että se tulee olemaan yhä harvinaisemmaksi käyvä taito. Kukaan ei ole koskaan käskenyt minua tekemään asioita tietyllä tavalla tai tehnyt valintoja puolestani. Tarpeettomuuden tunne saattaa helposti vallata ajatukset, jos ei keksi itselleen merkityksellistä tekemistä. Ehkä kaikella on tarkoituksensa. 41 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Jere Mattila 21-vuotias Demarinuorten poliittinen suunnittelija N äen yhteiskunnallisesti aktiivisen nuoren. Välivuosien aikana on tullut myös pohdiskeltua, kuinka suuri syrjäytymisriski välivuosi nuorelle on. Olen huolestunut siitä, kuinka egoismi nostaa päätään yhteiskunnassa: siitä kuinka ei osata asettua muiden ihmisten asemaan. Välivuodet olen viettänyt avoimen yliopiston kursseilla ja töitä tehden
42 Demokraatti KULTTUURI De_24102019_42.indd 42 15.10.2019 12.35
Paitsi kahdessa triviaalissa seikassa. Niin kuin omasta elämästään. Kuitataan näyttelijä-ohjaaja Jussi Nikkilän esikoisromaanin kohdalla asia niin, että hän on kirjoittanut niistä asioista, joista prosaistit useimmiten kirjoittavat. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko K un teatterilainen kirjoittaa romaanin, joka saa nimekseen Näyttelijä, ja sen nimihenkilö on kirjailijan itsensä ikäinen ja hänen itsensä tavoin toisen näyttelijän kanssa perheen perustanut nuori mies, niin kirjallinen muotisana autofiktio on arvioissa ja haastatteluissa kovassa käytössä. Nyt ei ole. Kyllä mulla niitä toistasataa himassa oli, ja luin niitä ihan tosissani. Nikkilä on saanut taajaan vastailla esikoisteoksensa faktapohjista, joten säästettäköön hänet tällä kertaa siltä. Niissä tarinoissahan oli paljon sovituksia klassikoista, ja kun myöhemmin olen tutustunut joihinkin kirjallisuuden suurteoksiin, on tullut ahaa-fiilis, että hei, mähän tunnen tämän stoorin. Kun Näyttelijä-romaani oikeastaan alkaa ja loppuu ”taskarien” eli Aku Ankan taskukirjojen lukemiseen, on kysyttävä, mikä merkitys noilla jo liki viisikymmentä vuotta ilmestyneillä suosituilla sarjakuvapokkareilla on ollut Jussi Nikkilän kirjallisessa kehityshistoriassa. De_24102019_42.indd 43 15.10.2019 12.36. 43 Demokraatti Teatterihistoria vaihtui NÄYTTELIJÄN NYKYARKEEN Jussi Nikkilä kääntyi kesken esikoisromaaninsa kirjoitusprosessin uudelle polulle. Mutta fiktiota, ei romaanimuotoista omaelämäkertaa. Kyllä mä otin taskarit mukaan romaaniini ihan rakkaudenosoituksena. – Suuri. Siis itselleen tutuimmista jutuista
– Olen, joo, parillekin. Kursseilla oli hyvät opettajat, kehaisee Nikkilä. Eivät ne ihan tuon nimisiä olleet, sillä niissä paneuduttiin lyhytproosan kirjoittamiseen, novelleihin. Toki jo pelkkä teksteistä keskusteleminenkin oli hedelmällistä. SE AUTOFIKTIIVISISTÄ ulottuvuuksista, siirrytään Näyttelijä-romaanin omaan syntytarinaan. KIRJAT De_24102019_42.indd 44 15.10.2019 12.36. Ohjaajan saappaita hän sovitteli ensi kerran yhdeksän vuotta sitten Q-teatterin TäydelJussi Nikkilä luki Näyttelijä-teostaan Turun kirjamessuilla lukiolaisten haastattelupisteessä. Tärkein, mitä niiltä olen saanut, on dead linen asettaminen omalle kirjoittamiselle. Jussi Nikkilä on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2008 valmistunut näyttelijä, jota on nähty erityisesti Q-teatterissa, muun muassa megamenestys Kaspar Hauserissa, ja Kansallisteatterissa, jossa hän oli mukana esimerkiksi Kristian Smedsin ohjaamassa Tuntemattomassa sotilaassa. 44 Demokraatti Toinen autofiktiokysymys: Oletko osallistunut romaanisi päähenkilön tapaan ”Ideasta romaaniksi” -tyyppiselle proosakirjoittamisen kurssille. Ja se, että niistä sai työlle jotkut raamit, kun ei vain yksin naputellut niitä juttuja
– Istuin ensin perusteellisesti Teatterimuseon ja Kansallisteatterin arkistoissa tekemässä pohjatöitä, sillä alunperin lähdin kirjoittamaan vuoteen 1886 ja Suomalaiseen Teatteriin sijoittuvaa historiallista romaania. 45 Demokraatti ”TAKAPENKILLÄ MATKALLA KOTIIN NOSTIN KATSEENI HETKEKSI TASKUKIRJASTA NUMERO 145, RÄPYLÄT RANNALLE, AKU! ITÄVÄYLÄ PÖLLYSI, RUOHO TIENPIENTAREILLA OLI ALKUKESÄN VIHREÄÄ JA TAIVAS KAARTUI KAUPUNGIN YLLE AVARANA.” JUSSI NIKKILÄN ROMAANISTA ”NÄYTTELIJÄ” lisessä päivässä, jonka kirjoittajatiimiin hän myös kuului. – Ei se idea välttämättä täyteen umpikujaan ajautunut, hyviä, kiinnostavia ainek sia siinä oli riittävästi, ja ne ovat kehittelemisen arvoisia edelleen. Viimeksi Nikkilä on päässyt näyttämään Shakespeare-osaamistaan Hamletin nimiroolissa Turun kaupunginteatterissa viime keväänä Paavo Westerbergin komeassa ohjaustyössä. KIRJAN PÄÄHENKILÖ , freelancer-näyttelijän epävarmuudessa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen pyörteissä pujotteleva Viktor aikamatkailee mielessään arjen ahdistuksesta lapsuuteensa, joka oli enimmäkseen tasapainoista ja valoisaa aikaa. – Aloite tuli kustantajaltani (Tammi), sieltä kyseltiin, olisiko mulla tällaiseen intressejä – ja niitä oli. Itse kirjoitusprosessi ei lähtenyt liikkeelle ihan samalta pohjalta kuin kaima Jussin suonraivaus Pohjantähdessä. Aihe on minusta kiinnostava siksikin, että suomenkielisen teatterin historia on lopulta aika lyhyt, eikä tuon ajan teatterimaailmaa ole fiktiokehyksessä juuri tarkasteltu. Prosessi eteni yllättävän nopeasti, ja sitä sanottavaa oli lopulta enemmän kuin olin ajatellut olevan. Sitä syntyi noin 60 sivua, mutta se jäi sitten siihen. De_24102019_42.indd 45 15.10.2019 12.36. Musamuistoja niin lapsuuden rokkisankareista kuin omista kitararäpellyksistä, niitä taskareita, mökkireissuja, paras kaveri Ahti, rakas koira Boris... Sanomisen pakko vai halu koettaa oman osaamisensa rajoja. Eli ehkä siinä kohtasivat nuo molemmat, tarve kokeilla omia kykyjäni, mutta myös saada ulos asoita, joita halusin sanoa. Kaikki ovat kirkkaana Vikin mielessä. Ajan kaivamista kaikista mahdollisista väleistä kirjoitustyölle. Arvostetussa London Academy of Music and Dramatic Arts -opinahjossa tämän vuosikymmenen alkupuolella saatu Shakespeare-koulutus kantoi hedelmää, sillä niin Rikhard III (2016) kuin Julia & Romeokin (2018) saivat suitsutusta ja ensin mainitusta irtosi nuorille ohjaajille suunnattu Eino Kaliman rahaston kannustuspalkinto. Mikä sitten sai Nikkilän ryhtymään romaanin vääntöön tilanteessa, jossa teatteriura on ollut selvästi nousukiidossa. Kone lauloi paljolti öisin ja esimerkiksi bussimatkoilla Nikkilän sahatessa Helsingin ja Turun väliä Hamletin harjoitusprosessin aikaan. Nikkilän ohjaajaura on jatkunut mainioissa merkeissä Kansallisteatterin kahdella klassikkototeutuksella. Istumista, näpyttämistä. Loppu olikin sitten sitä puurtamista. Siinä alkuperäisessä viritelmässä oli sivujuoni, josta Näyttelijä-romaani sitten lähti syntymään. Nikkilä ei siis tarttunut yhtenä kauniina päivänä läppäriin ja murahtanut, että ”tuosta se lähtee”... – Joku omakohtaisempi kokemus ja nykyajassa kiinni olevat jutut vain pakottautuivat pintaan, kiteyttää Nikkilä suunnanmuutoksen
Jussi Nikkilässä on tarkan havainnoitsijan vikaa itsessäänkin, vaikka ei huomioitaan mustakantiseen muistivihkoon viekään. KIRJAT De_24102019_42.indd 46 15.10.2019 12.36. Smoothie-baarin terveellisistä juomista on tarkkoja sisältökuvauksia, ihmisten päällään kantamat vaatteet on usein kuvattu merkilleen, kuunnellut biisit ovat totta kai hyvin kirjattuina. – Mulla on kummallinen muisti, sitä ovat ystävätkin joskus ihmetelleet. SE ON NÄYTTELIJÄ. Niiden kirjaaminen tuo kirjassa kosketuspintaa todellisuuteen silloin, kun päähenkilön ajatukset pyörivät ties missä sfääreissä. Nikkilä kertoo tykkäävänsä itse lukea vaikkapa 20 vuotta sitten ilmestyneitä romaaneja, joissa kerrotaan, mitä ruokia kirjan henkilöt syövät, mitä lehtiä lukevat, mitä telkkariohjel”IISA, EN MINÄ OLE SE HENKILÖ, SE ON VAAN JOKU NÄYTTELIJÄ. Jussi Nikkilän kanssa samassa elokuvassa esiintynyt Sirkka-Liisa Klami pääsi yhteiskuvaan näyttelijän kanssa. Viktor on myös loputon tarkkailija, arkisten havaintojen tekijä. Mä saataan muistaa vielä kuukauden päästä, mitä kukin on syönyt jollain lounaalla tai mihin ihmiset ovat tarkalleen siitä tilanteesta lähteneet. NÄYTTELIJÄ. Niin myös Näyttelijä-romaanissa. SELLAINEN, JOKA NÄYTTELEE TAI ON VÄSYNYT SIIHEN JA KIRJOITTAMALLA YRITTÄÄ NÄYTTÄÄ JOTAIN ELÄMÄSTÄ JA IHMISESTÄ.” JUSSI NIKKILÄN ROMAANISTA ”NÄYTTELIJÄ” Kohtaaminen kirjamessuilla. 46 Demokraatti Nykyhetkessä Viki pyrkii olemaan kunnon perheenisä, vaikka usko omiin kykyihin huojahtelee. ”Tuotesijoittelulla” on romaanissa toki myös aikaa peilaava merkityksensä. Niin myös näyttelijän ammatissa
Editointivaiheessa sentään jaoin romaanin kahteen osaan, se tuntui luontevalta. Ja vielä maailmankirjallisuuden klassikon, kun hän on ohjannut Musiikkiteatteri Kapsäkille vauhdikkaan sovituksen Jules Vernen huimasta tarinasta Maailman ympäri 80 päivässä, joka sai ensi-iltansa pari viikkoa sitten. – Verne-seikkailu on ollut siinäkin mielessä hyvin mieluisa ohjattava, että siinä liikutaan koko ajan paikasta toiseen ja siinä sattuu paljon kommelluksia, minkä kautta näyttämösovitukseen löytyi runsaasti huumoria. Hänen yhteydessään aikamääreet ovat häilyviä ja ehkä-sana on runsaassa käytössä. Musta tuntuu, että tuohon romaaniin on nyt valutettu se, mitä mulla on teatterin maailmasta ollut sanottavana. Viktor on jo itse elämäntavaltaan vähän epämääräinen. Näin isokin tarina taipuu hyvin kahden tunnin näytelmäksi. Rakenne on tässä enemmän intuitiivinen, rönsyilevä ja menee ajassa vähän niin ja näin. Rakastamansa teatterin parissa Nikkilä on päässyt konkreettisesti työskentelemään koko syksyn. – Koin sen luonnosmaisuuden vapauttavaksi, se antoi mulle tilaa. Ihmiskuvaus siinä on keskeisessä osassa. VAIKKA PÄÄ proosan parissa on nyt avattu, ei Jussi Nikkilällä ole välittömiä suunnitelmia jatkaa romaanikirjailijan uraansa. Kohta Viki on taas tutusti urbaanilla mielen odysseiallaan. klo 13.30. Maailman ympäri 80 päivässä -seikkailusta on nähtävissä Musiikkiteatteri Kapsäkissä Helsingin Sörnäisissä lyhyen esityskauden vuoksi enää pari esitystä. 47 Demokraatti mia katsovat, mitä rakennuksia on rakenteilla. Romaanin koko rakennekin elää väljissä kehyksissä. – Ehkä jotain muuta seuraavaksi. Kun en todellakaan ole mikään kirjoittajaoppaissa esiteltyjen, prosessia tukevien excel-taulukoiden ja listausten harrastaja, lähdin ihan toiseen suuntaan. Jussi Nikkilä kertoo Näyttelijä-romaanistaan Helsingin kirjamessuilla Senaatintori-lavalla su 27.10. Jussi kertoo lapsuudessaan nauttineensa suuresti juuri seikkailuromaaneista ja nyt jo odottavansa, että hänen omat lapsensa kasvaisivat siihen ikään, että hän pääsisi niitä heille ääneen lukemaan. De_24102019_42.indd 47 15.10.2019 12.36. EHKÄ VÄHÄN paradoksaalisesti Nikkilän romaanin toinen luonteenomainen piirre tarkkojen havaintojen ohella on tietty luonnosmaisuus. Näyttelijä II -teosta ei luultavasti ole luvassa. Eihän mulla tuossakaan ole teatterista itsestään erityistä sanottavaa tai ainakaan valitettavaa. Romaanin II-osan alkuhyppäys totta puhuen hätkäyttää lukijaa, sillä kertojakulma muuttuu siinä minästä kolmanteen persoonaan ja kerronnan luonne muuttuu. – Nautin sellaisesta tavasta luoda ajankuvaa. Teatteri on mulle ensisijaisesti rakas työpaikka ja esikoiskirjailijana olen valinnut sen maailman, jota on ollut helpoin lähestyä. Mutta se on hetkellistä, ja jutun juju selviää heti kohta muutaman sivun jälkeen
Englanti ja Ranska, vanhat viholliset, ovat tukkanuottasilla, eikä kahnauksilta vältytä. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Pekka Nieminen ovat varmuudessaan ja vanhanaikaisuudessaan tehokasta vastalääkettä usein neuroottisesti tempoilevalle nykyajalle. 146) Pahuus ei Merenpeiton hyväsydämisiä hahmoja juuri kosketa. Jossain määrin paikoillaan polkeva tarina pääsee tosin oikeuksiinsa vasta loppuhuipennuksena toimivalla merimatkalla. Uudessa teoksessa eletään 1600ja 1700-luvun taitetta. Hänestä välittyy yhä silti sama tietämisen halu, joka teki Taivaanpallosta niin vetoavan. Sen jatko-osa Merenpeitto on aika lailla samaa sukua, vaikkakaan ei aivan yhtä jännittävä. Merenpeitto on rutinoituneen ammattimiehen työnäyte, vaikka sen henkilöt jäävät Angusia myöten turhan etäisiksi. Angusin aivoituksia lukee mielihyvällä, vaikka romaani kärsii liiasta pituudesta ja pinttymyksestään edetä kilpikonnan vauhdilla. Hän viihtyy taustalla, eikä hänestä siksi ole erityisen kiinnostavaksi keskushahmoksi. Kertoja on Lontoossa asuva ja arvostetun tiedemiehen perheeseen oppipojaksi otettu Angus, johon tutustuttiin läheisesti jo Taivaanpallossa. Sitä ennenkin kirjan parissa viihtyy, mutta silti Merenpeitto on Taivaanpalloa hitaampi ja siksi tylsempi. Kaikki on kuitenkin selvitettävissä: ”Niin mitä me tiedämme maasta, merestä ja taivaasta lienee yhä HISTORIALLISET ROMAANIT ovat suomalaisten lukijoiden mieleen ja Olli Jalonen (s. Hän KIRJAT De_24102019_48.indd 48 16.10.2019 11.42. Sen tietäminen että tietää vähän on tietämään oppimisen alkua.” (s. Niiden todellisuus on kauniin selvärajainen, vaikka tietyiltä osin myös mysteerien peitossa. Jalosen edellinen kirja, kunnianhimoinen Taivaanpallo (2018), voitti ansaitusti Finlandia-palkinnon. Uskottavia yksityiskohtia kyllä riittää, eikä Jalosen keskittyminen herpaannu. Ihmiskunta kehittyy, vaikka tiede ja uskonto jatkavatkin katkeraa kamppailuaan hallitsevasta asemasta. 48 Demokraatti Mahdollinen maailma Olli Jalonen: Merenpeitto Otava 2019, 461 s. Nyt aikuistumassa oleva Angus on omaperäinen ajattelija, mutta ei kummoinen toimija. Jalosen puhdas kieli herättää joka tapauksessa luottamusta ja valaa uskoa. Niissä ei joudu kohtaamaan vaaraa. OLLI JALOSEN viimeisimpien romaanien saamaa suosiota selittää ehkä se, että ne vain hitunen. Tiedemiesten elämä on lähinnä syvällistä ajattelua ja sykähdyttävää tutkimusta eikä siten ehkä realistista. 1954) on lajityypin yksi taitaja. Yksinäisyys ei tunnu terävää kertojaa etenkään nuorempana vaivaavan. KIRJA Finlandia-voittajaromaani saa jatkoa Merenpeitossa, jossa on jälleen pääosassa ihmisen tietämisen halu. Hän haluaa kuumeisesti kasvaa ja löytää paikkansa maailmassa
Kirjat on hyvä lukea kronologisessa järjestyksessä, ja jatkoa on todennäköisesti luvassa, niin rikkaaseen suoneen Olli Jalonen on nyt osunut. Suoraselkäinen isäntä rohkaisee häntä käyttämään elämänsä ponnisteluun yhteisen hyödyn eteen: ”Ja miksikö näin vaikka meitä kumpaakaan ei silloin enää ole. Se edustaa vanhanaikaista kerrontaa, mutta on siinä kategoriassa toimiva teos. Kypsyminen ja omaksuttu tieto lisäävät Angusin uskallusta: ”Luulen että nuoruuden merimyrskyjen jälkeen en ole pelännyt enää mitään mitä luonnossa on koska kaikki siinä oleva on luonnollista eikä se ole kenenkään lähettämää ei rangaistukseksi, ei opetukseksi eikä kostoksi pahoista teoista. Sen ensimmäiset kaksi kolmannesta ovat hyvää, joskin hieman unettavaa, proosaa, mutta parhaimmillaan teos on lopun vauhdikkaalla purjehduksella. Jalonen lainaa poikakirjoista ja Jules Verneltä, mutta onnistuu samalla säilyttämään omaperäisyytensä. Raikkaita tuulia romaanitaiteeseen puhaltavaksi tai sitä uudistavaksi Merenpeitosta ei ole. Tarkka Angus huomaa erilaisuutensa varhain: ”Jotenkin olen jäänyt sivuun tai keskelle, olen yksinäni siinä välissä enkä kenenkään kanssa täysin yhtä.” Rupattelevassa tekstissä on rento puheen rytmi. Siksi että jos kuoltuamme meistä jotain jää niin tieto. De_24102019_48.indd 49 16.10.2019 11.42. klo 14.00 Senaatintori-lavalla ja pe 25.10 klo 17.00 Hakaniemi-lavalla. Jalosen käsittelemiä teemoja ovat pelko ulkopuolisuudesta ja kuluva aika. Surun yli päästään keskittymällä työhön. Naisia ei kirjassa pidetä miesten veroisina, mikä on linjassa tapahtuma-ajan ajattelun kanssa. Olli Jalonen on osunut 1600-luvun tieteen historiaa käsittelevillä romaaneillaan rikkaaseen suoneen. Angusia vaivaa Merenpeitossa tunne siitä, ettei hän vielä vanhempanakaan tiedä tarkkaa suuntaansa, vaan on ikään kuin kuohuvien aaltojen armoilla. Olli Jalonen esiintyy Helsingin kirjamessuilla to 24.10. Vaikka herra Halleykin on tämän minulle sanonut.” MIKÄLI TAIVAANPALLO ei ole tuttu, Merenpeittoon ei kannata ihan suin päin sukeltaa. Ei ehkä mene pahasti harhaan, jos ennustaa sarjan päättyvän lentämistä käsittelevällä teoksella. 49 Demokraatti rakastuu, mutta joutuu pettymään. Ja ehkä nimi tiedon luona.” Angusin kertomuksen toinen osa kärsii tekijänsä tietyistä ratkaisuista. Se sisältää hienoja kiteytyksiä: ”Meri on suuri, maailma on valtavan suuri.” Romaanissa tehdään selväksi, että Angusin kaltaiset levottomat mielet, joille pelkkä arkinen puurtaminen ei riitä, pystyvät oikeissa olosuhteissa suuriin tekoihin
Tähän sarjaan liittyy saumattomasti nyt Koiran morsiamet. Pienet ihmiset suuren kaupungin nielussa kamppailemassa haaveidensa siivittämänä yksinäisyyttä, unohdetuksi tulemista vastaan. L apsuusmuisto Nalle on ollut innoituksen lähde Sirkku Peltolan uudessa näytelmässä Koiran morsiamet, joka kertoo kahdesta sulhotta jääneestä sisaruksesta, Valmasta ja Tulikista. Näin hän pääsee viimein puhumaan Andylle, ja yrittäessään tiukentaa otettaan miehestä, tämä antaa hänelle tylyt lähtöpassit ja uhkaa jopa lähestymiskiellolla. ja näytelmä jatkuu, tai ikään kuin alkaa uudestaan, ihan toisista asetelmista. Maailma on houkuttanut pois niin sulhaset kuin liki kaikki muutkin. Tämä Andy muuttuu haaverakastetusta pakkomielteeksi, jolloin näytelmä saa jopa trillerin luonnetta. He ovat vähän kuin ne laulun Nestori Miikkulainen ja norppa, tällä kertaa ei Saimaan saaressa vaan omalla luodollaan lähiön kerrostalomeressä. Kun Valma näkee yhdellä kyttäyskeikallaan Delilah-biisin hengessä – ”luonaan on toinen / sydämein kuolevan tunsin kun sen nähdä sain” – Andyn heilastelevan erään tunnetun näyttelijättären kanssa, hän päättää puuttua peliin. Valman vaipuessa Andy-takaiskun jäljiltä syvään masennukseen ja ottaessa Tulikin paikan sohvan uumenista, on jälkimmäisen terhennyttävä, jotta eläminen edes jotenkin sujuisi. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari Tampereen Teatterissa. Näytelmän Valma käy tätä kamppailua stalkkaamalla lähiön naapuritalon nuorta miestä. Vakaata pohjoista rotua, ei mikään omille teilleen säntäilevä perunkarvatonkoira. Näin voisi kiteyttää peltolalaisten selvitymiskamppailudraamojen ytimen. Blackout, väliaika... SIRKKU PELTOLAN laatunsa säilyttävän, nyt jo 30 näytelmää käsittävän tuotannon voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan. Peltolan toiseen, ”pieni on kaunista” -draamakatalogiin sisältyvät muun muassa sellaiset näytelmät kuin Mummun saappaassa soi fox, Pieni raha, Ihmisellinen mies sekä Tyttö ja varis, joka poikkeuksellisesti sai kantaesityksensä Sirkku Peltola: Koiran morsiamet Tampereen Työväen Teatteri, kellariteatteri Ohjaus: Sirkku Peltola – Lavastus: Hannu Lindholm – Puvut ja naamiointi: Marjaana Mutanen – Valot ja äänisuunnittelu: Kyösti Kallio – Rooleissa: Teija Auvinen, Sari Mällinen, Saska Pulkkinen DRAAMA PELTOLAN MAALAAMA KUVA NÄISTÄ SISARUKSISTA ON YHTÄ AIKAA SEKÄ LEMPEÄN HELLÄ ETTÄ JULMA. TEATTERI De_24102019_50.indd 50 16.10.2019 11.46. Se sai lasten hääleikissä toimittaa sulhasen virkaa. TOISELLA PUOLISKOLLA pääosaan astuu Valman siihen asti melkein tyystin vaiennut Tulikki-sisko, joka on entinen lähiöbaarijuoppo ja nykyisin asuntoonsa linnoittautunut ihmisfoobikko, jonka ainoa kontakti kanssaihmisiin on viimeiset kolme vuotta ollut samassa asunnossa asuva sisarensa. TTT:n isolla sen mittaluokan esityksiä ovat olleet vaikkapa Suruttomat-musikaali, Patukkaooppera, Tytöt 1918 ja puhtaasti puhenäytelminä ”Kotalain tarun” eli Suomen hevosesta alkaneen näytelmäsarjan kaksi viimeisintä osaa. 50 Demokraatti Sisarukset haaveiden kuristuspannassa Keskisen Nalle oli pystykorva. Mutta sitten tulee muuan koira, ja tulee tapahtumaketju, joka on niin mullistava, että se riittää siirtämään vuoria sisarusten elämänpiirissä. Koiran morsiamissa ollaan saman asian äärellä kuin Kotala-sarjan kakkososassa Yksiöön en äitee ota, edelleenkin kirjailijan parhaana pitämässäni Pienessä rahassa tai kuuden vuoden takaisessa Ihmisellisessä miehessä. Ensinnäkin ovat suurelle näyttämölle tehdyt suuren mittakaavan ja usein musiikilla ja koreografialla höystetyt ohjaukset. Avuksi tulee näyttelijättären karkuteille lähtenyt Lucy, perunkarvatonkoira, jonka Valma otta luvatta hoiviinsa
Linnun vapaus, se on Tulikin kaihon kohde. Toki visualisointipuolella ovat Peltolan luotetut kumppanit, lavastaja Hannu Lindholm ja pukusuunnittelija Marjaana Mutanen, olleet taas asialla sen myös suvereneesti halliten. Peltolan tunnetusti mestarillinen dialogi on nyt käytännössä koko näytelmän alkupuoliskon monologia Valman pajattaessa Andyn ikkunan alla auki omaa elämäntilannetaan ja yksinäisyyden kipujaan. OHJAAJALLA EI tällä kertaa ole näyttämöllä vakiokaartiaan. Surumielisyys ja komediallisuus – vain Sirkku Peltola osaa lomittaa nämä elementit yhtä säröttömästi. Sisarusparin tahtonainen Valma (Sari Mällinen, vasemmalla) vaipuu torjutuksi tultuaan masennukseen, ja silloin koittaa aiemmin sohvan pohjalla eläneen Tulikki-siskon hoivavuoro. Maanisuus näytetään maanisuutena, depressiot depressioina. Kun holhoajasta tulee holhottu. Saska Pulkkinen on nuoruutta heijastelevana haavekuvallisena Andyna yksi variaatio Peltolan näytelmien mieshahmoista. Sisarusten keskinäisen kinastelun lomaan kirjailija lainailee otteita Laulavasta lintukirjasta, joka on ollut Tulikille hänen lamaannuksen vuosinaan elämänilo. Esittäjätriosta Teija Auvista on nähty muutamissa Peltolan ohjauksissa, mutta Sari Mällinen on helsinkiläisnäyttelijänä jopa yllätyksellinen valinta. He näyttäytyvät juuri niin rakastettavina ja ärsyttävinä kuin tällaiset itsepäiset ikäneidot voi kuvitella. Peltola on kirjoittanut myöhäiskeski-ikäisen/varhaisvanhuksen suuhun hauskasti väreilevää puhetta, jossa höpöttävän arkikielen lomassa vilisee englanninkielisiä idiomeja, somekieltä ja nuorisoslangia. Tiltaltti, pyrstötiainen ja liro keventävät kummasti tunnelmaa murheellissävyisessä näytelmätekstissä. Peltolan maalaama kuva näistä sisaruksista on yhtä aikaa sekä lempeän hellä että julma. Ei se ressukkatyyppi eikä kova egoisti, vaan tavallinen nuori mies, joka haluaa elää omaa elämäänsä subjektina eikä objektina. Tekstiä ei todellakaan ole imelletty niin, että esimerkiksi Valman hellyydenkaipuu tulisi yksiselitteisesti hyväksytyksi. Auvinen ja Mällinen tekevät roolinsa kuin olisivat aina esittäneet ikääntyneitä sisaruksia. De_24102019_50.indd 51 16.10.2019 11.46. Ja loistava. 51 Demokraatti Paitsi arkisia asioita, Tulikki alkaa yrittää hoidella myös työttömäksi jääneen Andyn elämää kuntoon..
Valkeapää on matkalla harvinaiseen joukkoon, jos vain pystyy välttämään kaupallisen viihteen soidin kutsut. Valkeapään elokuva on traaginen ja kipeä mutta myös vapauttava kuvaus surusta selviytymisestä. Vankeuden ja vapauden teemat lävistävät Valkeapään tähänastista tuotantoa, vaikka hänen elokuvansa saattavat näyttää ulkoisesti eriparisilta. Muukalainen on liki mykkä, pastoraaliseen menneisyyteen sijoittuva arvoitus, He ovat paenneet nuorten irtautumista kahleista ahdistuneesti haukkova synkkä road movie ja kutkuttavasti nimetty Koirat eivät käytä housuja (2019) sadomasokististen seksuaalifetissien maailmaan hyppäävä musta komedia tai synkkä draama, näkökulmasta ja mielentilasta riippuen. 52 Demokraatti ELOKUVAT Mies, joka ei tunne mitään J.-P. Valkeapään kaksi aikaisempaa ohjausta floppasivat surkeasti lippuluukuilla, vaikka sekä Muukalainen (2009) että He ovat paenneet (2014) ovat pienellä budjetilla tehtyjä taidonnäytteitä, joista huokuu kunnianhimo ja rakkaus elokuvaan taiteenlajina. Jälkimmäinen palkittiin parhaan elokuvan Jussi-patsaalla ja Valkeapää ohjauksestaan. Teksti Rane Aunimo P itkäkestoisesti omalaatuiset ja rohkeat suomalaiset elokuvaohjaajat ovat laskettavissa yhden käden sormin: Aki Kaurismäki, Pirjo Honkasalo, Markku Lehmuskallio ja lista alkaa lähestyä loppua. De_24102019_52.indd 52 15.10.2019 12.39. Nuoremman sukupolven tekijöistä J.-P
Rajatila on vedessä, jonka visuaalisuutta Terrence Malickia arvostava ohjaaja osaa itsekin hyödyntää. Ympäristön sumentaminen geneeriseksi kaupunkimaisemaksi on varmasti tarkoituksellista. Raha, nahka ja masennus eivät taivu perinteiseksi rakkaustarinaksi, eikä kehityskertomus Strangin edellisen pääosan Tom of Finlandin (2017) kaltaiseksi kesyilyksi. Maksullinen palvelu tarjoaa kärsineelle kanavan jo menetetyiksi luultuihin tukahdutettuihin hermosoluihin, mutta roolipeleissä on reunaehtonsa. Yksinhuoltaja (Pekka Strang) kohtaa domina Monan (Krista Kosonen). Rolf Bamberg Joker Joaquin Phoenixin esittämästä kiusatusta hiirulaisklovnista kuoriutuu kylmä tappaja Jokeri Martin Scorsesen Koomikkojen kuninkaalle ja Taksikuskille kumartavassa madonluvussa. Voimakkaiden vastakohtien traagisessa elokuvassa on siis ristiriitansa mitä emotionaaliseen tarttumapintaan tulee mutta myös omanlaisensa katarsis, puhdistava kliimaksi. Lopulta elämä tai sattuma heittää turtumuksen silmille omalla tavallaan yksinäisen dominanaisen (Kosonen), johon miehelle kehittyy voimakas riippuvaisuus. Se on viisasta, jottei vaikuta haudanvakavalta suomalaiselta Lars von Trieriltä, joka haluaa vain järkyttää. KRISTA KOSONEN ja ”seksi” takaavat aiempaa suuremman mediahuomion, mutta itse elokuva liikkuu valtavirran ulkopuolella. De_24102019_52.indd 53 15.10.2019 12.39. Rane Aunimo Roolipeli. Tytär tekee parhaansa herätelläkseen tyhjyyteen tuijottelevaa vanhempaansa mutta saa osakseen vain uusia pettymyksiä. Tarina on yhtäaikaa marginaalinen ja yleinen, ja voisi tapahtua missä tahansa maailmassa. VALKEAPÄÄ EI selitä sivullisten ja surullisten suhdetta puhki. Tuonpuoleinen tuntuu houkuttelevalta niille, joille nykypäivä on liikaa kestää. Jo sen ensimmäiseen viiteen minuuttiin mahtuu enemmän latautunutta sisältöä, elokuvallista oivallusta ja tunnetta kuin viiteen nykypäivän muuhun kotimaiseen elokuvaan. Toisaalta neonvaloissa kylpevät tummanpuhuvat miljööt ja vaarallinen valtapeli myös vieraannuttaa. Lääkärimieheen (Pekka Strang) kohdistuu sellaista kipua, joka saa katsojankin kiemurtelemaan penkissä. Strang esittää teini-ikäisen tyttärensä (Ilona Huhta) yksinhuoltajaisää, jonka suru vaimonsa kuolemasta ei hellitä. Voisi kuvitella, että hän haluaa vain kuolla, mutta todellisuudessa tohtori haluaa elää, tuntea edes jotakin ja saada yhteyden vaimoonsa. Epätoivon kuvaus ajaa täysillä kohti varmaa umpikujaa, mutta Valkeapää annostelee kipeisiin kohtauksiin myös salakavalaa huumoria. Sanotaan suoraan: tämän elokuvan katsominen sattuu. Vaarana on, että sen voi saavuttaa vain kuolemalla. DRAAMA RAKKAUSDOKUMENTTI SYNKISTELYDRAAMA Marianne & Leonard: Sanoja rakkaudesta Brittiohjaaja Nick Broomfieldin uusin työ on ennen kaikkea dokumentti 60-lukulaisesta rakkaustarinasta, vasta toissijaisesti musiikkidokumentti, vaikka sen toinen keskushenkilö onkin maineikas lauluntekijä. 53 Demokraatti Koirat eivät käytä housuja Ohjaus: J.-P. Leonard Cohenin ja hänen norjalaisen muusansa Marianne Ihlenin elämänmittaisena kestänyt läheinen suhde on kuvattu koskettavasti ja sokeroimatta. Häiritsevyys on fyysistä ja henkistä. Surulla on kasvot, eivätkä ne ole kansallisia tai keskiluokkaisia. Valkeapää Pääosissa: Pekka Strang, Krista Kosonen, Ilona Huhta 2019, 106 minuuttia Ensi-ilta 1.11. Todd Phillipsin synkistelydraamassa syypäitä moraalikatoon ovat valkoisen rahaeliitin irstailevat ja pöyhkeilevät riikinkukot
Ihmisäänet täyttivät salit, laulaen, puhuen ja huutaen. Robotteja sumussa – puhutteko minusta. T aide on yhteiskunnan ja aikan sa peili, sanotaan. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni De_24102019_54.indd 54 16.10.2019 11.44. KURAATTORI RALPH RUGOFFIN mukaan näyttelyllä ei ollut varsinaista teemaa, mutta valeuutisten ja somehuminan maailmassa taiteella on mahdollisuus avata reittejä pois petollisten itsestäänselvyyksien näköalattomuudesta, hypätä raja-aitojen yli ja etsiä sitä, mitä emme vielä tiedä. Kun näyttely illansuussa suljettiin, näin pääpaviljongin ja sen edustalla seisovien vierailijoiden ja vartijoiden yhtäkkia katoavan sakeaan usvaan. Arvelin kohtaavani ilmastonmuutoksen ja ekokatastrofin. Mikään ei ole totta. Kuunteliko heitä kukaan. Metsään meni. Päänäyttelyyn ei oltu tällä kertaa valittu ainuttakaan suomalaista taiteilijaa. Oikeat ihmiset poseerasivat nukkemaisissa asennoissa räikeissä kulisseissa jotka toivat mieleen vanhojen satujen ja painajaisten oudot maailmat. Siksi olikin erityisen kiinnostavaa, että italialaisen Lara Favarottin teokseen, joka keskustelun muodossa striimattiin salaisesta bunkkerista, oli kutsuttu mukaan suomalainen ajattelija. Onkin oireellista, että pääpalkinnon, siis yhden maailman arvostetuimmista kuvataidepalkinnoista, sai tänä vuonna teatteriesitys, keinotekoiselle hiekkarannalle lavastettu miniooppera, hyvin eksklusiivinen hanke, jonne tuhansien muiden lailla turhaan jonotin. Tämän logiikan mukaan Venetsiassa joka toinen vuosi järjestettävä maailman suurin kansainvälinen taidebiennaali on siis paras mahdollinen paikka ottaa selvää, mitä minulle ja maailmalle kuuluu. Se kertoo, keitä olemme tänään. Taide paljastaa – jopa tahtomattaan – sen mitä arvostamme, mikä meitä pelottaa ja keiden tarinoita pidämme kertomisen arvoisina. Näyttely jätti silti epätodellisen ja kliinisen olon: kaikki oli esitystä, lavastettua, teatteria. Naisia esittivät monen miestaiteilijan töissä törröhuuliset, groteskisti meikatut ja lanteitaan ketkuttavat transseksuaalit. Kaikille abstraktin taiteen inhoajille tämä näyttely olisi täysosuma: suuri osa teoksista oli selkeitä kuin sarjakuva: maalauksen konna repii mummolta käsilaukkua, koira puree poliisia. Päänäyttelyssä näin valokuvia, öljymaalauksia, piirroksia, punoksia, patsaita, elokuvia, videoita ja animaatioita ihmisten vartaloista ja kasvoista, ihmisrobotteja ja -nukkeja, kaakeleista tehtyjä ihmisten vaatteita, ihmisen vaatteista tehtyjä eläinihmisiä. Katosivatko puheet eetteriin, vai ovatko jotkin ajatukset arvaamattomia kuin voikukan siemenet, joista kukaan ei tiedä, missä ja milloin ne itävät. Tunteet olivat suuria ja dramaattisia, tekokyyneleet virtasivat puroina, mutta mikään ei koskettanut ketään. Taiteilijoiden kuvaama nykytodellisuus oli rujo ja tyhjä spektaakkeli, jossa nukkejen ja robottien lailla sätkimme, itkemme, toistamme vanhojen elokuvien ja historian kauhujen tarinoita mekaanisesti ja mieltä vailla, sen sijaan, että eläisimme. VIETIN BIENNALESSA jokunen viikko sitten kaksi päivää. 54 Demokraatti TUNTEET OLIVAT SUURIA JA DRAMAATTISIA, TEKOKYYNELEET VIRTASIVAT PUROINA, MUTTA MIKÄÄN EI KOSKETTANUT. Pääosassa oli ihminen, ihminen ja ihminen. Favarottin pääteos – katolle asetetettujen höyrykoneiden synnyttämä sumupilvi – peitti kaiken ja maailman suurin taidebiennale katosi usvaan kuin uni tai muinaisen sivilisaation muisto. He olivat ilmeettömyydessään yhtä keinotekoisia ja naamioituja kuin ihmisrobotit animaatiossa
Sanoi sen olevan Alexandra Salmelan kirjoittama 27 eli kuolema tekee taiteilijan. Kunnes apurina toiminut tytär sanoi lukeneensa (muttei erityisesti pitäneensä) tuollaisen teoksen. Kun miehelle lopulta valkeni mikä hänen edessään oli, hänen päänsä näytti ikään kuin jähmettyvän. Seulomalla tekstistä löytyy kirjailijaksi aikovan Angien tarina (ja vinoilua suomalaisille). Palkinto Juhani Niemen kaapinrakennustiimille. (rb) De_24102019_54.indd 55 16.10.2019 11.44. Tuo puolisonsa on visassa totta kai jo esiintynyt eikä niin kovin kauan sitten. Itse kirjasta pitää sanoa, että kovin levottomalta se tuntui, osin tekotaiteelliselta höpinältä, tahallista vai tahatonta. ”Pähkäilin sitaattia keittiökaappien kasailun keskellä, ja täytyy myöntää, että tyhjää raksutti. Sitten vain kirjastoon lainaamaan kyseistä opusta, ja toden totta, sieltähän visasitaatti löytyikin. ”Hän totesi että olento oli aivan ennennäkemätön ilmestys. Se oli noussut omia aikojaan suiston liejusta. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi tai osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Teos on hänen ensimmäinen Suomeksi ilmestynyt ja voitti saman tien Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja nousi myös Finlandia-ehdokkaaksi.” Tauno Telaranta kuittaa vielä sen yhden vihjeen: ”Salmelan ehdokkuus herätti keskustelua, sillä hän ei ollut Suomen kansalainen, kuten palkinnon säännöt edellyttivät, vaan Slovakian kansalainen. Siis kuka ja mikä ympäristötietoinen teos, jonka nimihenkilö tässä esittäytyy. Hauska kokeilu, mutta vähempikin kikkailu olisi riittänyt minulle.” Salmelan tunnistajia olivat myös Matti Kärkkäinen, Mauri Niemi, Pekka Jäntti sekä Mauri Panhelainen, Eero Reijonen ja Ossi Lehtiö, joiden vastauksista voi lukea laajemmin visan verkkoversiosta. Myöhemmin Suomen Kirjasäätiö poisti kansalaisuusvaatimuksen säännöistä.” Sirpa Taskinen on lukukokemuksesta vähän pyörryksissä. Yhdelle palkinto. Itse Herra Kirjailija teki kuitenkin näyttävän uran runoilijana, näytelmäkirjailijana ja erityisesti lastenkirjoillaan. Nimikin on erikoinen – 27 eli kuolema tekee taiteilijan – samoin grafiikka. Luvut ovat lyhyitä ja niitä on paljon; niiden nimet ovat luonnollisesti omalaatuisia. Mutakokkareet ja takkuiset kaislakimput valuivat yhä liejun mukana pitkin sen kookasta mustaa olemusta. Onneksi ei sentään värillisiä sivuja tai päällään seisovia tekstejä. ”Salmela on valmistunut teatteridramaturgiksi Bratislavan teatterikorkeakoulusta sekä suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi Kaarlen yliopistosta Prahasta. Palkittu teos kuitenkin. Nimi on itse asiassa numeromystiikkaa: monet taiteilijat (tai ainakin rokkarit) ovat kuolleet 27 vuotiaina. Possu on naapuriperheen nuorimman lempilelu. ”Tässä kirjassa mikään ei ole tavallista. Salmela on nuori (s.1980), slovakialaissyntyinen suomeksi ja slovakiaksi kirjoittava kirjailija, joka kyllä omaa potentiaalia, onhan tässäkin esikoisessa omat hyvät puolensa, kuten teoksen koostuminen pienistä oivaltavista tarinoista.” Jorma Kataja lisää kirjailijasta muutaman faktan, joita sitaattivihjeissä viitattiin. Tämä mies oli kuitenkin valokuvaaja – eikä oikea valokuvaaja koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä.” Myyttisen iän tarinoita T äyden kympin eli kymmenen vastauksen visajaksolla ensiksi pääsee esiin Juhani Niemi, joka on saanut nikkariavultaan myös kirjallista tukea. Se johtui siitä, että hänen tukkansa yritti nousta pystyyn. Vastaukset viimeistään 28.10. 55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 18 Tästä kirjailijapariskunnan miespuoliskosta on todettava, että hänen nuorena edesmennyt rouvansa on jäänyt lukevan maailman muistiin isommin kirjaimin ainakin englanninkielisen kulttuuripiirin ulkopuolella
56 Demokraatti PELIN PURKU De_24102019_56.indd 56 14.10.2019 13.30
Laji löi suurelle yleisölle läpi Ranskassa pidettyjen hienojen MM-kisojen kautta. Ikävä kyllä tyttöjen puolella tässä ollaan vielä selvästi jäljessä, mutta itse uskon asian korjautuvan jo lähitulevaisuudessa. Olen pelannut jalkapalloa suhteellisen vaatimattomalla tasolla muutamassa Itä-Helsingin joukkueessa, sekä vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Treeneihin tullaan vaikka räntä piiskaa kenttää eikä kaverille motkoteta huonoista syötöistä tai epäonnistuneista laukauksista. Naisten jalkapallon asema ja arvostus eri maissa kertookin paljon siitä, missä yhteiskunnassa mennään tasa-arvossa. Se on antanut loistavan peruskunnon, kavereita ja lisännyt itse tuntoa. 57 Demokraatti Yhteiskunnan peili JATKUVA KESKUSTELU TASA-ARVOSTA NAISTEN JALKAPALLON YHTEYDESSÄ ON TURHAUTTAVAA. Poikien puolella jalkapallo onkin yksi maamme parhaimmista kotouttamisen keinoista. Yhteiskunta panostaa lapsiinsa, se on tasa-arvoinen ja turvallinen. Toki vastaan on tullut myös vähätteleviä kommentteja ja halventavaa suhtautumista. Tyttöjen jalkapallo edustaa hienon lajin kaikkein parasta ilmentymää. Lisäksi penkkiurheilijana se on ollut minulle selvästi seuratuin laji. Näissä asioissa näen pientä sukupuolieroa tyttöjen hyväksi. Ilokseni olen kuitenkin huomannut, että tässäkin asiassa nuoret ovat viisaampia. Mutta itselleni juuri lasten, ja etenkin tyttöjen jalkapallo edustaa hienon lajin kaikkein parasta ilmentymää. Tänä vuonna monessa maassa naiset ovat taistelleet – ja saavuttaneet – tasa-arvoiset palkkiot maidensa lajiliitoilta. Tätä ovat parvekkeellani ihailleet viime vuosina useat ulkomaiset ystäväni; keitä ovat nuo kaikki pikkupojat ja -tytöt jotka pyöräilevät keltaisissa ja vihreissä sukissaan kotimme ohi ilman vanhempiaan. Vuosi 2019 oli naisjalkapallon supervuosi. Yhdeksän vuotta kentän laidalla kolmen pelaajan isänä antaa perspektiiviä seurata asioita laajemmasta näkökulmasta. Jalkapallo on sopivan rajua ja fyysistä tytöille. Luulin tietäneeni lajista jo paljon, mutta omien lasten kautta peliin on tullut mukaan uusia, hieman yllättäviäkin näkökulmia. Se on nopeutta, taitoa ja älykkyyttä vaativa fyysinen laji. Myös monet suuret jalkapalloseurat ovat parin vuoden aikana panostaneet naisten jalkapalloon selvästi entistä enemmän. Megan Rapinoesta tuli, jos ei nyt jokaisen urheiluihmisen, niin ainakin kymmenien miljoonien jalkapallofanien tuntema pelaaja, jolla on vahva yhteiskunnallinen viesti joka kuuluu pitkälle. Teksti Jaakko Haikonen, STTK:n viestintäasiantuntija I tselleni läheisin urheilulaji on aina ollut jalkapallo. Koska laji on maailmanlaajuinen, suhteellisen edullista ja helppoa harrastaa, on lajin piiriin tullut paljon nuoria maahanmuuttajataustaisia poikia. Ei ole sattumaa, että Pohjoismaat ovat vahvasti edustettuina arvoturnauksissa. MAAILMAAN MAHTUU toki paljon toinen toistaan hienompia urheilulajeja, ja niiden kirjo kertoo omaa arvokasta viestiään lajien moninaisuudesta. KAHDEN PELAAVAN tytön isänä olen kokenut yleisen suhtautumisen tyttöjen jalkapalloon olevan pääasiassa erittäin hienoa. Hiki virtaa, ja kentällä otetaan tytöstä mittaa. Kaikki hiemankin enemmän tyttöjalkapallon kanssa tekemisissä olleet ovat huomanneet, että tytöt ovat erittäin tunnollisia harjoittelijoita. Toisaalta jatkuva keskustelu tasa-arvosta naisten jalkapallon yhteydessä on hieman turhauttavaa. Jotakin toivoisi tyttöjalkapallon vielä saavan poikien puolelta omaan toimintaansa. Treeneihin tullaan vaikka räntä piiskaa kenttää eikä kaverille motkoteta, kirjoittaa Jaakko Haikonen. Lisäksi vaikka peli on kovaa, valitusta ja filmaamista ei juuri näe. Aina, kun tyttäreni ovat pelanneet poikien turnauksissa, tai mukana poikien joukkueissa, on toisten pelaajien suhtautuminen ollut reilua. On ollut hienoa nähdä tyttöjen kasvavan lajin parissa pikkutytöistä aikuisuuden kynnykselle. Getty Images De_24102019_56.indd 57 14.10.2019 13.30. Laji sopiikin mielestäni loistavasti tytöille. Lajissa ei keskitytä pukeutumisen tai muun ulkokuoristen asioiden kautta tuomareiden miellyttämiseen, vaan pääasia on ihan muualla. Merkittävää on myös kuinka jalkapalloharjoituksiin on usein, ei toki aina, lasten mahdollisuus mennä itsenäisesti. Toisaalta maissa, kuten Iran, pelkkä jalkapallon katseleminen stadionilla on naisilta kielletty. Tärkeintä on itse peli, eikä ole oikein vaatia pelaajien toimivan tasa-arvon lähettiläinä
58 Demokraatti UUSI ESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Tilaa esitettä käyttöönne osoitteesta muista@sivistysrahasto.fi De_24102019_58.indd 58 14.10.2019 13.35
Tukipilarit huomiseen Kestävän kehityksen ykköskysymys on nyt ilmastokriisi. Sen selättäminen vaatii oikeudenmukaisuutta. De_24102019_59.indd 59 14.10.2019 15.03. 59 Demokraatti TEEMA » Ke st äv ä ke hi ty s Ke tä än ei jä te tä ke hi ty ks es sä jä lke en
60 Demokraatti TEEMA 1 Ei köyhyyttä 2 Ei nälkää 3 Terveyttä ja hyvinvointia 4 Hyvä koulutus 5 Sukupuolten tasa-arvo ”KUINKA TE KEHTAATTE?” Fossiilisiin polttoaineisiin upotetut miljardit voitaisiin käyttää hyvinvoinnin parantamiseen, uskoo ilmastoguru Petteri Taalas. Kokouksessa ei myöskään tehty konkreettisia päätöksiä. Kokouksessa loistivat poissaolollaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. HALLITUSTENVÄLISEN ILMASTOPANEELIN IPCC:n raportit ovat vyöryneet globaaliin tietoisuuteen kolmessa aallossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. YK:n ilmastokokous sai paljon palstatilaa, mutta sitä moitittiin myös ponnettomaksi. 16-vuotiaan ruotsalaisen ilmastoaktivistin neljä minuuttinen puhe sai valtavasti mediahuomiota New Yorkin ilmastokokouksessa syyskuussa. I lmastokriisin ikoni, Greta Thunberg, elää todennäköisesti pidempään kuin useimmat vallassa olevat päättäjät ja teräväkielisimmät arvostelijat. Viime lokakuussa julkaistun Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviesti De_24102019_60.indd 60 15.10.2019 14.33. – Muutos on tulossa, halusitte tai ette, Thunberg sanoi, ja yleisö osoitti innokkaasti suosiotaan. Periaatteessa faktat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta arvovaltaisen paneelin ulostulot ovat herätelleet päätöksentekijöitä ympäri maailmaa. Hänellä on henkilökohtainen perspektiivi pitkälle tulevaisuuteen, joka on ilmastonmuutoksen vuoksi epävarma. Thunbergin kasvoja kuumotti kiihko, kun hän töksäytti useaan kertaan Teksti Mikko Huotari ”kuinka te kehtaatte”
Se ei ollut tapahtuma, jossa kaiken piti ratketa, Taalas sanoo. De_24102019_60.indd 61 15.10.2019 14.33. – Tästä on tarkoitus aloittaa tie, joka johtaa ensi vuoden lopussa järjestettävään Brittien isännöimään ilmastokokoukseen. Oliko YK:n syyskuinen ilmastokokous pannukakku, kuten kriitikot moittivat. Nyt keskilämpötila on noussut jo noin yhden asteen. Maailman ilmatieteen järjestö WMO on hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n perustaja ja isännöijä. Hänet valittiin ensi vuonna alkavalle jatkokaudelle. Taalas johti muun syyskuun 2019 ilmastohuippukokouksen tiederyhmää. Elokuussa IPCC julkaisi maankäyttöraportin, joka paljasti, että välinpitämätön maankäyttö on johtanut hiilivarastojen pienenemiseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon SUOMELLA ON KUNNIANHIMOISIN TAVOITE ELI OLLA HIILINEUTRAALI JO VUONNA 2035. Siellä pitäisi sopia konkreettisista toimenpiteistä, jotka liittyvät Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. – Syyskuun ilmastokokouksen tarkoitus oli olla alkupaukku Pariisin sopimuksen toimeenpanon kunnianhimon tason nostamiselle. Syyskuussa julkaistu raportti käsitteli merenpinnan nousun ja jäätiköiden sulamisen peruuttamattomia seurauksia. Petteri Taalas on johtanut YK:n alaista ja Genevessä sijaitsevaa Maailman ilmatieteen järjestöä vuodesta 2016 lähtien. 61 Demokraatti 6 Puhdas vesi ja sanitaatio 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua 7 Edullista ja puhdasta energiaa oli, että keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla verrattuna esiteolliseen aikaan on merkittäviä vaikutuksia elämään maapallolla
62 Demokraatti TEEMA 10 Eriarvoisuuden vähentäminen 13 Ilmastotekoja 12 Vastuullista kuluttamista 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Tämän jutun kuvituksena on ohjelman 17 kunnianhimoista tavoitetta. Kehittyvät maat painivat erilaisten ongelmien kanssa kuin kehittyneet maat. New Yorkin kokouksessa isot päästäjämaat, kuten Kiina, Intia ja Yhdysvallat, eivät tuoneet merkittäviä uusia avauksia. – Merkittävin asia on energiantuotanto eli se, miten tuotamme energiaa. Pelisäännöt sovitaan globaalisti, mutta suurin osa päätöksistä tehdään kansallisella tasolla. Metsät tai ruokavaliot ovat selvästi pienempiä kysymyksiä kuin nämä kolme isoa. – Mutta Euroopan maat toivat sinne tavoitteen, että pyritään hiilineutraaliuteen vuonna 2050. Suomen mediaympäristössä pienet ja isot asiat ovat pikkuisen menneet sekaisin, Taalas sanoo. – Jos fossiilienergiaa saadaan vähennettyä, sen ostamiseen käytettävät miljardit voitaisiin käyttää ihmisten hyvinvoinnin parantamisen. Eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa kunnianhimon taso on kova. Kylmien vyöhykkeiden maihin kohdistuu erilaisia paineita kuin lämpimien AGENDA2030 YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin 25.9.2015. Taalas huomauttaa, että Euroopalla on myös kauppapoliittinen kannustin. Eli ei kokous ihan pannukakku ollut, Taalas sanoo. De_24102019_60.indd 62 15.10.2019 14.33. – Euroopan unionin alue on fossiilienergian suhteen köyhä, eli täällä käytettävä fossiilienergia on tuontienergiaa, Taalas sanoo. Mitkä ovat kiireellisimpiä asioita. Ohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Toisena tulee liikenne ja kolmantena teollisuus. ILMASTOKRIISIN SELÄTTÄMISEKSI pitäisi tehdä reippaita toimenpiteitä ripeästi. – Kannattaa harrastaa skaala-analyysia, eli erottaa isot asiat pienistä asioista. Kullakin maalla on omat haasteensa. IPCC-raportin perusviesti on se, että meillä on tekniset ja taloudelliset edellytykset päästä Pariisin sopimuksen tavoitteeseen. Hän viittaa Suomessa käytyyn kiihkeään keskusteluun liharuuasta ja metsähakkuista. Suomi toi kunnianhimoisimman tavoitteen, eli että ollaan hiilineutraaleja jo vuonna 2035. Ruotsin tavoite on vuodessa 2045
Hän suosittelee energiatehokkaiden talojen rakentamista ja maalämpöjärjestelmien asentamista. Voiko yksilö tehdä muuta kuin huolestua. Vaikka ilmastokriisi pakottaa vähentämään tietynlaista kuluttamista ja tuotantoa, vähäpäästöiseen maailmaan siirtyminen voi olla myös portti uudenlaiseen liiketoimintaan. Suomen Mielenterveys ry julkaisi raportin ympäristöahdistuksesta, joka aiheuttaa muun muassa unihäiriöitä, ylivirittyneisyyttä, alakuloisuutta tai levottomuutta. Maailmassa tehdään vuosittain lähes neljä miljardia lentomatkaa. – Parhaillaan kehitetään keinoja, joilla pystytään poistamaan hiiltä savukaasuista ja ilmakehästä, mutta teknologiat eivät ole vielä valmiita. Jäljelle jäävä kymmenen prosenttia pitäisi kompensoida hiilinieluja tehostamalla. De_24102019_60.indd 63 15.10.2019 14.33. Liikkumiseen ja asumiseen liittyvät yksilövalinnat ovat merkittäviä, Taalas vastaa. Se on joutunut ilmastoaktivistien silmätikuksi. Sellaisissa ympäristöissä olisi hyvin toivottavaa, että lisäenergian tarvetta tyydytettäisiin ilmastomyönteisillä keinoilla, eli uusiutuvalla energialla, vesivoimalla ja ydinvoimalla, Taalas sanoo. – Ja ruokavaliokin on tärkeä, vaikka se on vaikutuksiltaan pienempi. Korkeilla leveysasteilla, esimerkiksi Suomessa, tarvitaan paljon lämmitysenergiaa. Nykyinen teknologia mahdollistaa vain pienien lentokoneiden käyttämisen sähköllä. – Se voi olla mahdollisuus Suomen kaltaisille maille, joissa on puuraakaainet ta ja sitä osataan käyttää. – Kiina on tarttunut tähän, ja se on johtava aurinkoteknologian rakentaja maailmassa. Nyt ainoa tiedossa oleva keino on sitoa hiiltä biosfääriin ja maaperään, Taalas sanoo. Määrä on kymmenen kertaa suurempi kuin 40 vuotta sitten. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA on arvioinut, että vuonna 2035 tehdään yli seitsemän miljardia kaupallista lentomatkaa. 63 Demokraatti vyöhykkeiden maihin. – Siinä mielessä lihansyönti on hölmöläisen hommaa, että voisimme käyttää tuonkin peltoalan tuottaaksemme ihmisille ravintokasveja. Lentäminen tuottaa kasvihuonekaasuja ja muita päästöjä. Taalaksen esittämän skenaarion mukaan fossiilienergian käytön pitäisi pudota EU:ssa 90 prosenttia nykyisestä. FOSSIILIENERGIAN KÄYTÖN PITÄISI PUDOTA EU:SSA 90 PROSENTTIA NYKYISESTÄ. Maailman peltoalasta 70 prosenttia uhrataan siihen, että karjalle tuotetaan rehua. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi metsien kasvattamista. YKSILÖ TUNTEE voimattomuutta ilmastonmuutoksen edessä. – Kehittyvissä maissa, kuten Intiassa, energiantarve kasvaa edelleen. Ilmastokriisin vaatimat toimenpiteet vaikuttavat teollisuuteen ja sitä kautta myös työpaikkoihin. – Suomen kannalta mielenkiintoinen kysymys on, kuinka teräsbetonirakennetta voidaan korvata puurakenteella. Sääntely vaikuttaa Suomessa etenkin energiaintensiivisiin aloihin, kuten metalliteollisuuteen, metsäteollisuuteen ja rakentamiseen. Lentoliikenne on edelleen hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. – Jos Euroopan unionissa pyritään hiilineutraliuteen vuonna 2050, fossiilienergian aiheuttamat hiilidioksidipäästöt pitää pystyä poistamaan muilla keinoilla. Vähäpäästöisissä teknologioissa on uusia mahdollisuuksia, Taalas pohtii. Metsäteollisuus voi näytellä merkittävää roolia, jos muovimateriaaleja aletaan korvata puupohjaisilla materiaaleilla. Taalas odottaa mielenkiinnolla, missä vaiheessa kuluttajille aletaan raportoida, minkälaisella hiilijalanjäljellä tuotteet on valmistettu. – Lentoliikenne on toistaiseksi suuruusluokaltaan noin kolme prosenttia maailman päästöistä. Asumisessa vaikuttaa se, millä talo lämpiää ja millä se jäähtyy. – Päästöihin vaikuttaa se, jos valitsee sähköisen liikenteen, biopolttoaineen tai kevytliikenteen, kuten pyöräilyn tai kävelyn. Se ei ole ison kuvan kannalta ratkaisevin tekijä, Taalas sanoo. – Rakentamisessa tarvitaan terästä ja betonia. Myös arjessa tapahtuva kuluttaminen kuormittaa ilmastoa. Samalla voidaan varastoida hiiltä rakennuksiin. Teräksen valmistaminen ja sementin tuotanto ovat varsin suuria energian kuluttajia, Taalas sanoo. – Yksilöllä on muutamia keinoja vaikuttaa. – Vanhat fossiilipohjaiset ratkaisut voivat olla pitkällä aikavälillä häviäjiä
– Meidän yhteiskunnassamme on mahdollista, että voimavaroja kohdistetaan uhkiin ja riskeihin, jotka kohdistuvat meihin vasta vuosikymmenien päästä. Elinolojen parantuminen välillisesti vähentää painetta esimerkiksi väestönkasvuun, kun vaurauden kasvaessa on vaikkapa varaa kouluttaa myös perheen tytöt. – Suomessa tapahtuu samanlaisia kehityskulkuja, mutta ne eivät ole niin räikeitä. Kyse on ikään kuin tarvehier arkiasta. Voi olla, että kestävästä ja reilusta liiketoiminnasta tulee yksi vahva kriteeri silloin, kun tehdään esiDe_24102019_60.indd 64 15.10.2019 14.33. Eriarvoisuuden torjuminen on yksi kestävän kehityksen tukipilareista. Tähtäimessä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ympäristöstä huolehtimisen edellytyksenä on laaja yhteiskunnallinen kehitys ja jonkin asteinen vauraus. – Vastuunkantamisen trendi näyttää vahvistuvan, ja yrityksien jalanjälkeä tullaan tarkkailemaan entistä enemmän. Ensin pitää kitkeä köyhyys ja nälkä, sitten kehittää hyvinvointia ja koulutusta. VIIME AIKOINA on ollut paljon pohdintaa siitä, onko kapitalismi mennyt rikki. Tai jopa niin, että ne eivät suoraan osu meihin vaan välillisesti esimerkiksi muuttoliikkeiden kautta. Sellainen puhe saa vastakaikua sellaisissa porukoissa, joilla ei ole niin hyvää tulevaisuuden näkymää kuin parempiosaisilla, Muranen sanoo. Yrityksien pitäisi myös huolehtiatyöntekijöistään, suojella ympäristöä sekä toimia reilusti alihankkijoiden kanssa. Melkein 200 yhdysvaltalaista suuryrityksen johtajaa allekirjoitti elokuussa vetoomuksen. – Kestävä kehitys vaatii toimenpiteitä leveästi eri sektoreilla. Mukana olivat muun muassa Applen, Amazonin, General Motorsin, JPMorgan Chasen, Pepsin ja Walmartin johtajat. Köyhien maiden ihmisten elämä kuluu perustarpeiden tyydyttämisessä tai välittömästi haasteista huolehtimisesta. 64 Demokraatti TEEMA Ilmasto ei pelastu ilman oikeudenmukaisuutta ILMASTOKRIISI ON nostanut vanhan tutun termin, kestävän kehityksen, jälleen parrasvaloihin. Osin tämä muutos on jo käynnissä. Vetoomuksen pääsisältö oli, että yrityksien ei pitäisi keskittyä pelkästään osakkeenomistajien etujen ajamiseen. – Jos ihmisyyden ensimmäinen ”tehtävä” on saada puitteet kuntoon, seuraava vaihe on opetella olemaan ihmisiksi muiden ihmisten ja ympäröivän maailman kanssa, Muranen sanoo. Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää yhteiskunnan tarpeet ilman, että tulevat sukupolvet joutuvat maksajiksi. Mitä tasaisempi tulonjako yhteiskunnassa on, sitä paremmin päästään kestävän kehityksen tavoitteisiin, sanoo SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen. – Olen melko varma, että Kiinassa tapahtuu samankaltainen kehityskulku ja siellä havahdutaan siihen, että täytyy hoitaa kuntoon pitkälle ulottuvia ongelmia, kuten ilmastonmuutos. – Hyvä esimerkki on perussuomalaisten välinpitämätön tapa puhua ilmastosta. Kun perusasiat alkavat olla kunnossa, on voimia kohentaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja katsoa pitkälle tulevaisuuteen. ON KYLLÄSTYMISEEN asti hoettu, että yritysten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Monissa kehittyneissä maissa eriarvoistuminen on lisääntynyt. Suurimmalla osalla voimavarat eivät kulu perustarpeiden välittömään tyydyttämiseen, joten paukkuja riittää myös tulevaisuudesta huolehtimiseen. Meidän yhteiskunnassamme on tehokkaampia tulonsiirtoja ja hyvinvointivaltion terveydenhuolto. Kun yhteiskunta alkaa muuttua epäoikeudenmukaiseksi, ihmisiltä katoaa halu huolehtia yhteisistä asioista, kuten ilmastokriisistä. – Ero Yhdysvaltojen sisällä on samanlainen kuin kehitysmaan ja kehittyneen maan ero, Muranen sanoo. Yhdysvalloissa korkeimman ja matalimman tulokymmenyksen naisilla elinajanodotteessa on eroa melkein 15 vuotta. Vauraissa Pohjoismaissa ihmiset ovat hyvin koulutettuja ja tiedostavia. Ohjelman läpäisevänä periaatteena on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. – Euroopassa ja Pohjoismaissa globaali ilmastohuoli on kaikkein voimakkainta, mutta suuri osa maailman asukkaista ei ole kuullutkaan hiilidioksidipäästöistä. Tämä ajattelu näyttää tulleen tiensä päähän. – Jos katsoo edellisessä vaiheessa olevia maita, kuten Kiinaa, niin tällä hetkellä siellä on huolestuttu lähiympäristön tilasta, vesistöistä ja ilmansaasteista, Muranen sanoo. YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen tavoitteista vuonna 2015. – Vaikka puhe selittyy osin myös identiteettipolitiikalla, tätä eriarvoisuuden ulottuvuutta ei pidä unohtaa
Ilmiö on tuttu myös Suomessa. Hyväosaisten vastaus ei voi olla siinä vaiheessa, että korkea verotus on ryöstöä, jos esimerkiksi pääomatuloja aletaan uudelleen verottaa progressiivisesti. Siinä vaiheessa, kun työelämässä on vain kourallinen työpaikkoja, jotka ovat perinteisesti mitattuna tuottavia, keskeinen kysymys on se, mistä suuret kansanjoukot saavat toimeentulonsa. merkiksi julkisia hankintoja, Muranen sanoo. – Ranskalaisen ekonomisti Thomas Piketty on nostanut esiin, että nyt ja tulevaisuudessa hyödyt valuvat yhä pienemmälle porukalle, Muranen sanoo. Tekoälyn, digitalisaation ja robotisaation vauhdittama kehitys voi aiheuttaa yhtä suuren murroksen kuin aikoinaan saatiin sähköllä ja polttomoottoreilla aikaan. – En usko, että työn tarve loppuu, mutta jos 90 prosenttia työstä on matalapalkkaista, yhteiskunnalla täytyy olla erittäin isot tulonsiirrot, jotta vauraus ei keskity liikaa. Kun ympäristöajattelu otti ensiaskeleitaan, monet firmat yrittivät kohentaa mainettaan ”viherpesulla”. De_24102019_60.indd 65 15.10.2019 14.33. – Polarisaatio tulee lisääntymään, jos tekoälyn saralla tapahtuu loikka, jolla saadaan tuottavuuskehitys kohenemaan, Muranen sanoo. Sellaisesta kehityksestä on jo viitteitä. VIIME VUOSIKYMMENINÄ työmarkkinat ovat polarisoituneet maailmalla. 65 Demokraatti 14 Vedenalainen elämä 15 Maanpäällinen elämä 16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto 17 Yhteistyö ja kumppanuus KUN VOIMAVARAT EIVÄT KULU PERUSTARPEIDEN TYYDYTTÄMISEEN, PAUKKUJA RIITTÄÄ MYÖS TULEVAISUUDESTA HUOLEHTIMISEEN. – Joka tapauksessa tulemme tarvitsemaan hyvin vahvoja tulonsiirtoja, jos vauraus alkaa keskittyä. Työllisyys on kasvanut korkeasti koulutettujen ja vähiten koulutettujen piirissä, samalla kun työllisyys heikentyy koulutusja palkkajakauman keskiosassa. Se voisi olla jonkinlainen perustulon ja ansiotulon yhdistelmä. Halvat konstit eivät ole kestäneet kriittistä tarkastelua, joten falskit markkinointiyritykset ovat karsiutuneet. Liiketoiminnan tarkkailu vaatii läpinäkyviä ja yleisesti hyväksyttyjä mittareita, joiden tuloksiin voidaan luottaa. Meillä korkeapalkkaisten töiden osuus on kasvanut monia muita maita enemmän. Ei ole hyvä, jos meille syntyy uusi perijöiden yhteiskuntaluokka. Tällaiset toimenpiteet voivat olla yhteiskunnan vakauden kannalta täysin välttämättömiä
Mutta miten tehdä maailmanparannuk sesta valtavirtaa. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehi tyksen toimintaohjelmasta Agenda 2030:sta ja 17 tavoit teesta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Team Finland verkoston puitteissa rakennamme yh teistyötä suomalaisten ja kehittyvissä maissa toimivien järjestöjen ja yritysten välillä. Kiistelyn ja vastakkainasettelun sijaan meidän on toimittava yhdessä, ja nopeasti. Meidän on rohkeammin katsottava oman tutun toimin tamme ulkopuolelle ja löydettävä tehokkaampia keinoja hyödyntää osaamistamme yhdessä. Kestävä kehitys ei saa olla irrallinen ele mentti elämässämme vaan sisäänraken nettu tapa ajatella ja toimia. Olemme maail manparantajia, minkä sanon ylpeydellä. Kestävä tulevaisuus rakennetaan yhdessä KOLUMNI Teksti Juha-Erkki Mäntyniemi, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon toiminnanjohtaja MITEN TEHDÄ MAAILMANPARANNUKSESTA VALTAVIRTAA. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaa tii pelkästään kehitysmaissa arviolta noin 2 500 miljardin dollarin vuosittaisia investointeja vuoteen 2030 asti. Kuten tiedämme, muutos läh tee pienestä. Yksi tällainen toimintamalli on Fingon vetämä kansainvälinen Bridge 47 hanke (bridge47.org), jonka avulla rakennamme elinikäisen oppisen siltoja vapaaajalla ja kouluissa tapahtuvan kasvatuksen välille. Järjestöt pystyvät lisää mään oman työnsä vaikuttavuutta uusien kumppanuuk sien kautta ja suomalaisten yritysten on helpompi löytää liiketoimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen ratkai suilleen uusilla markkinoilla. Tä män haasteen voittaminen vaatii ajattelutavan muutosta kaikessa toiminnassamme. Näitä asioita moni meistä miettii yhä useammin arjessaan. Suomalaisella, mutkattomalla tavalla toimia yhdessä on esimerkin voimaa, jota voimme hyödyntää enemmän. Jäsenemme toimivat kaikkialla maail massa, useimmiten kaikkein haa voittuvimpien kanssa. Todellisuus on kuitenkin se, että olemme vielä kaukana tästä ideaalista. Omien tavoitteiden si jaan tarvitsemme yhteisiä tavoitteita ja yhteistä tekemistä. Globaalin kansalaiskasvatuksen merkitystä ei voi kyllin korostaa, jotta saamme juurrutettua kestävän kehityksen ajattelua meille kaikille ja saamaan aikaan py syvää muutosta. Agenda on hyvä viitekehys, jonka avulla tehdään kestävän kehityksen edistäminen ymmär rettäväksi eri toimijoille. De_24102019_66.indd 66 15.10.2019 15.36. 66 Demokraatti TEEMA M itä kestävä kehitys on ja kuinka minä voin siihen vaikuttaa. Fingossa, kehitysjärjestöjen katto järjestössä, teemme käytännönläheistä työtä jäsenjärjestöjemme kanssa ta voitteenamme reilumpi ja kestävämpi maail ma. Perus taitojen lisäksi tarvitaan myös globaaleja kansalaistaitoja demokratian ja vakaan toimintaympäristön turvaamiseksi. Haasteet voidaan voittaa vain kaatamalla perinteiset ra jaaidat sekä omassa mielessä että organisaatioiden vä lillä. Lisää hyviä käy täntöjä löytyy globaalikasvatusverkoston sivustolta (glo baalikasvatus.fi). SUOMI ON arvostettu toimija koulutussektorilla ja ha luamme olla mukana ratkaisemassa maailman oppimi sen kriisiä, missä 800 miljoonaa lasta ja nuorta on edelleen vailla luku ja kirjoi tustaidon perusteita vuonna 2030
PUHEENVUORO Kaisa Penny Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Niiden, kenellä on varaa, on toimittava ensin. nista tekijöistä, joiden summasta muo dostuu yhteiskunta, jossa kaikki pysyvät mukana, tai sitten eivät. Samalla kertomuk set köyhyydestä ja sen vai kutuksista opetukseen ja oppilaisiin ovat ravistelevaa kuultavaa. Mutta pidempi tarkastelujakso näyttää, että vuosikymmeniä jatkunut tuloerojen ka ventuminen pysähtyi 1990luvulla, tu loerot repesivät ja ovat pysyneet tuolla korkealla tasolla sen jälkeen. TULEVAISUUDESSA ERIARVOISUUTEEN johtavat tekijät vain kasvavat ja moni mutkaistuvat. Thunbergia kritisoi vat somen soturit muistavat kertoa, et tei Suomen, Euroopan tai oikeastaan kenenkään päästövähennyksillä ole väliä, jos Kiina ja kaikki muut eivät ole mukana yhtälailla. JA NE tuloerot, ne eivät tosiaan ole li sääntyneet tällä vuosituhannella. Kevään vaaleissa puhuttiin paljon eriarvoisuudesta, siitä onko se lisään tynyt vai ei. Ilmastonmuutos lisää radikaalisti eri arvoisuutta. Maail man tasaarvoisimmassa koulussa oppilaiden tausta vaikuttaa niin osallis tumiseen kuin mahdollisuuksiin. Se lisää sitä maiden välillä, mutta myös maiden sisällä. Niiden, kenellä on varaa, on toimittava ensin. 67 Demokraatti Eriarvoisuus on ihan kaikkien ongelma S uomalainen peruskoulu on tasaarvossaan maailman huippua. Siksi eriarvoi suuden vähentämisellä pitäisi olla vä liä kaikille. Työmatkailijaa tai varakasta matkustajaa lentovero ei hätkäytä, mutta vähävaraisen perheen lomamat kaa se siirtää taas vähän kauemmaksi. Se miksi Suomen ja muiden länsi maiden tulee toimia ilmastokysymyk sessä etunenässä on kuitenkin muu takin kuin päästöjä. Yhteiskunnan tai yksilöiden eriarvoi suus ei ole kuitenkaan vain tuloeroja. Syntyvyyden vähenemi nen ja väestön ikääntyminen lisäävät haasteita. Samalla keskustelu muuttuu usein eipäsjuupas väittelyksi vaihtoehtojen etsimisen sijaan. RUOTSALAINEN GRETA THUNBERG on onnistunut tekemään näkyväksi ilmas tonmuutoksen aiheuttaman sukupol vien välisen eriarvoisuuden. Peppi Pit kätossuun osuvasti verrattu Thunberg on kyennyt antamaan kokonaiselle su kupolvelle äänen vaatia meiltä toimia nyt, jotta tulevat sukupolvet eivät mak saisi toimimattomuutemme laskua. Meillä on velvol lisuus johtaa muutosta niin historial lisen kuin sosiaalisen oikeudenmukai suuden näkökulmasta. Kun kouluun tullaan nälkäisenä tai luokka retkipäivänä ollaan kipeänä – koska ei ole rahaa – on tasaarvo kaukana. Keskustelu typistyi kuiten kin usein väittelyyn tuloeroista ja siitä, ovatko ne kasvaneet vai eivät. Ta saarvo tai eriarvoisuus koostuvat mo laitteita. Puhtaan ve den vähetessä tai ilmaston lämmetessä rahalla saa niin vettä kuin ilmastointi De_24102019_66.indd 67 15.10.2019 15.36. Tasaarvoisimmat yhteiskunnat ovat tutkitusti turvallisimpia, onnellisimpia ja kilpailukykyisimpiä. Ilmastonmuutos tulee muut tamaan kaiken. Lentovero voi hillitä lento matkustamisen hurjaa lisääntymistä, mutta sitä on aiheellisesta kritisoida so siaalisen oikeudenmukaisuuden näkö kulmasta
On puhuttu paljon sähköisen viestinnän lukutaidosta, ja miksei sama koskisi myös lehdistöä. Jorma Härkönen Lappeenranta Kovinta ääntä maahanmuutosta pitävät ovat unohtaneet ihmisyyden ja inhimillisyyden. En itsekään hyväksy kaikkea, mitä maahanmuuttoon liittyy, mutta siihen kuuluvat ongelmat eivät vähene omien kansalaisten pahaa oloa lisäämällä, pelottelulla tai millään muullakaan salaliittoteorialla, joilla perussuomalaiset ovat alkaneet pelotella alkaen kansojen vaihdosta – ja vain puoluepolittisten syiden vuoksi. Meneekö todellisuus ohitsemme siksi, ettemme paneudu riittävästi tarjolla olevaan tiedonkulkuun. Tällaisesta toiminnasta luonnollisesti seuraa myös omiin kansalaisiimme kohdistuva pysyvä viha, jota seuraavat myöhemmin yhä radikaalimmat toimenpiteet. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Rauhaa rakastava kansa ei halua elää vihan varjossa Viestintää vastaanottaessaan pitää olla kriittinen varsinkin nykyisen somevillityksen aikana. Minusta pelottavat merkit ovat jo syntymässä. Millaisena tavallinen kansalainen, jonka elämäntavoite on rauha, inhimillisyys, toisista välittäminen ja oikeudenmukaisuus kokee maahamme laajalle tietoisesti levitetyn rasismin. iS to ck De_24102019_68.indd 68 14.10.2019 13.38. Tiedän, että kiihkeimmät maahanmuuton vastustajat älähtävät. He myös nostattavat vihaa omissa kannattajajoukoissakin, kohteena ne, jotka ovat eri mieltä menettelytavoista ja tavoitteista. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tuhotaanko demokratiaa itsekkyydellä ja itsekeskeisyydellä. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Onko perusssuomalaisten tavoite vihan levityksellä tuhota kansamme yhtenäisyys, demokraattinen toiminta ja päätöksenteko. Toisaalta ne, jotka pitävät kovinta ääntä maahanmuutosta, ovat unohtaneet ihmisyyden ja inhimillisyyden. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Vihan nostatuksella ovat sodatkin aina alkaneet. Kansa kyllä ymmärtää, mihin jatkuva vihanlietsonta hädänalaisia kohtaan on tarkoitettu. Pitkään politiikkaa seuranneena näen nykytilanteen siten, että perussuomalaisilla on työnjako, jossa vasen käsi yllyttää tekemään. Ohjataanko kansaa ottamaan vastaan totuuden asemasta epätotuuksia, jotta päättäjät voisivat nostaa polittista kannatustaan. Oikea käsi kieltää, ettei mitään rasistista tai vihanlietsontaa eikä varsinkaan vihakirjoittelua ole tehty ja taputtaa hellästi vasenta kättään
Namibia on merenrantavaltio, ja Botswana sen vieressä sijaitsee sisämaassa. Ovatko päättäjät järjiltään. Toivottavasti nykyinen SDP-vetoinen hallituksemme tarttuu toimeen kunnolla ja palauttaa edes jonkinlaisia korkeamman tason alueoppilaitoksia näille oman kannatusalueensa paikkakunnille. Näivetetään tarkoituksella alueita ja kaupunkeja, joilla menestys ja toimeentulo on hyvinkin pienestä kiinni. Mitä Afrikka ensi kädessä saattaisi tarvita. Tulevaisuus tarkoittaa paluuta luontoon, mutta uudella tiedolla ja ymmärryksellä. Euroopan unionissa on 28 jäsenvaltiota, Afrikan unionissa 55 valtiota. Samanlainen näyttää olevan tyhjien asuntojen määrä myös Mikkelissä ja etenkin Savonlinnassa. Nykyinen kehitysapu on EU:n jäsenvaltioiden nihkeästi luovuttamaa raha-apua, joka osittain valuu korruption kitaan hyödyttämättä kansalaisia. Keskustavaltaisen hallituksen aikana Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo saivat näissä merkeissä pahasti nenilleen. Puhdasta vettä kaivoista, sähköä aurinkopaneeleilla paikallisesti hajatuotettuna, organisoitua jätehuoltoa, kompostoreita, terveysja maatalousneuvontaa, kouluja kyliin ja ilmaisia opiskelumahdollisuuksia kumppanimaissa. Maat ovat laajoja ja asukkaita on harvassa kuten Suomessa. 69 Demokraatti Oppilaitokset takaisin! Afrikka tarvitsee kumppanuusmaita Euroopasta Komissaariehdokas Jutta Urpilaisen osalle lankesi uuden Afrikka-strategian luominen. Tehtävä on tärkeämpi kuin aavistammekaan. Esimerkkinä voisi ajatella Suomen kumppanuutta Namibian ja Botswanan kanssa. Mutta keskusta on edelleen mukana nykyisessäkin hallituksessamme! Kotiseutu kunniaan! Juhani Jaatinen De_24102019_68.indd 69 14.10.2019 13.38. Botswana on naapurimaa, joka yhteisen matkailun kannalta on hyvä asia. Tämä on käsittämätöntä keskittämistä ja ruuhkauttamista, jonka seurauksena opiskelijoilla on ollut suuria vaikeuksia saada keskittämispaikkakunnalla opiskelija-asuntoa. Imatralla tilanne on aivan toinen, opiskelijoilta vapautuneita asuntoja on enemmän kuin markkinatilanne sietää. Edellä mainituilla paikkakunnilla oli ennen edellistä hallitusta vilkkautta, energiaa, ja runsaslukuisten opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisöjen luomaa aktiivisuutta, myös kaupallisessa mielessä. Hän oli erittäin huolestunut tavoista, joilla aiemman keskustavaltaisen hallinnon aikana on kuihdutettu näiden kaupunkien koulutusmahdollisuuksia ja sen myötä myös paikkakuntien yleistä elintasoa. Ulla Grünstein suunnittelija Helsinki Pääministeri Antti Rinne on tänä kesänä vieraillut Mikkelissä ja Savonlinnassa. Parempi käytäntö syntyy, jos EU:n ja Afrikan maiden välille kehitetään uusi kumppanuusmaaohjelma, jossa maat löytävät toisensa koon, väkiluvun, kielen, sijainnin, historian, uskonnon, keskinäisen sympatian ja matkailun mukaan yhteistyötä tekevinä kumppaneina. Nämä ovat luonnonvara, joka uusiutuu ja kasvaa viiden vuoden välein. Ja nämä asunnot olivat Lappeenrantaan verrattuna vielä opiskelijallekin kohtuuhintaisia. Afrikka voisi elää matkailusta ja tuottaa monitahoista opastus-, opetusja palvelutaloutta sekä ekologista, erikoistunutta matkailutarjontaa. Jo vanhastaan Namibialla on lämpimät ystävyyssuhteet Suomeen. Biodynaamista ruokatuotantoa, luonnonyrttien tuntemusta, tutkimusta ja käyttöä sekä ravinnon ja terveyden alan monimuotoista taitajajoukkoa ja käsityökulttuurin osaajia. Jos joku on onnistumassa saamaan yksityisen vuokra-asunnon, hän joutuu miettimään useamman kerran, onko siihen varaa. Matkailijoita. Kohdemaat pysyvät etäisinä ja niiden asukkaat vieraina. Ketä tällaiset keskittämiset palvelevat. Afrikka on osittain säästynyt teollisen maailman hapatukselta, ja sillä on mahdollisuus astua suoraan tulevaisuuteen ilman suurta painolastia. Vuokra-asunnot ovat Lappeenrannassa nyt kiven alla. Tämä näkyy myös Imatralla, jossa lopetettiin kaupungille vilkkautta tuonut ammattikorkeakoulu, joka siirrettiin Lappeenrantaan
He saavat etupäässä pääomatuloja, joiden verotusta laskettiin 1990-luvun alussa. Paitsi, jos tulos halutaan ideo logisesti raapia hoitotyöntekijöiden nahasta, kuten tähän asti on haluttu tehdä. Tulo-ja omaisuuserojen kasvu lähti kiihtymään 1990-luvulla. Veikko Räntilä Tampere limiseen ja kasvattamiseen. Moni syyttää muita vastuuttomuudesta. Tätä ei haluta nähdä, koska isommat palvelukokonaisuudet on toteutettava halvemmalla yksityisissä hoitolaitoksissa eli sälyttämällä puhdistuspalveluja kotipalvelualan työt hoitotyöntekijöiden niskaan. USA:n 19 miljardööriä toivovat omaisuusveroin kerättävän 10 vuodessa 3 000 miljardia dollaria pienituloisten verohelpotuksiin, infrastruktuurin investointeihin, päivähoitoon, puhtaaseen energiaan ja opiskelijoiden velkojen helpotuksiin. Vastikään on julkaistu tutkimus rikkaiden ihmisten arvoista ja asenteista. Tulonjaon toisessa ääripäässä olevat ihmiset ovat juuttuneet alemmille tulotasoille siksi, että he eivät ole ottaneet vastuuta itsestään. Lisäksi on palkattava myös koulutettuja laitoshuoltajia palvelutaloihin tekemään työtä, jota lähihoitajat joutuvat nykyisin tekemään eli siivousta, iltapalan valmistusta sekä yleistä puhtaanapitoa. Samaa ehdottavat demokraattien presidenttiehdokkaat Sanders ja Warren. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE De_24102019_70.indd 70 15.10.2019 16.10. Ylimmän promillen tulot ovat viisinkertaistuneet ajalla 1990–2007. Yhteiskunnan kokonaisvaltainen toimivuus, pääomien käytön tehokkuus, kansallisen hyvinvoinnin luonti, hyvän yhteiskunnan turvaaminen tai tasa-arvo eivät kuulu näiden ihmisten ajatteluun. Puhumattakaan että kyseenalaistettaisiin perintöjen, ilman omaa työtä kasaantuneen pääoman haltuunotto tai muuten pohdittaisiin liiketoiminnan etiikkaa ja moraalia. Eli laitoshuoltajille enemmän työsarkaa yksityisissä hoitolaitoksissa, ja näin enemmän resursseja vapautuu hoitotyöhön. Tulokehityksessä irtioton muista ovat tehneet ylin prosentti ja erityisesti ylin promille. Ei se voi olla vaikeaa. Tällä ryhtiliikkeellä eli laitoshuoltajien lisäämisellä myös yksityisen palvelutuotannon tarpeisiin paranisi myös yksityisten hoitolaitosten julkikuva hyvän hoidon antajana. Sami Korkiakoski Lahti Suomen tulonsaajien ylimpään promilleen kuuluu noin 5 000 ihmistä. Huipputuloiset näkevät vastakohtanaan sosiaaliturvan varassa elävät ihmiset, julkisen sektorin työntekijät ja työttömät. Suurimmaksi osaksi nämä ihmiset ovat miljonäärejä ja muutamat heistä miljardöörejä. He ovat ylpeitä saavutuksistaan ja oikeuttavat asemansa huipulla vastuullisina, ahkerina ja rohkeina talouskasvun tekijöinä. Sosiaalituilla eläjät ja työttömät nähdään moraaliltaan arveluttavina. 70 Demokraatti Mitä rikkaat ajattelevat. Huonosti resurssoidulla työllä ei pidä kehuskella Hoitoalan työnantajien olisi syytä katsoa ongelmia suoraan silmiin ja korjata pitkään jatkuneet rakenteelliset ongelmat yksityisissä palvelulaitoksissa. Työttömät käyttävät monen perijän mielestä tukia hyväkseen, ja ay-liike ajaa jääräpäisesti vain omia etujaan. Tällä hetkellä yksityisten hoitolaitosten antama kuva hoidosta nykyisellään on suoraan sanoen surkea. Pääoma luo uutta tuloa ja varallisuutta. Oma itsekkyys verhotaan suvun perintöomaisuuden vaaToista maata ollaan USA:ssa. Jätän arviot ja kommentit lukijalle. He esittävät, että heitä tulee verottaa enemmän. Siellä rikkaiden miljardöörien maailmankuvaa on alkanut huolestuttaa valtavat tuloja omaisuuserot. Investointipankki JP Morganin pomo Jamie Dimon, suursijoittaja Warren Buffet ja investointipankki Blackstonen puheenjohtaja Stephen Schwarzman ovat sanoneet suurten tuloerojen estävän hyvin toimivan yhteiskunnan
klo 10., ohjaus Pekka Ruohonen. – su 24.11. Kahvipannu kuumana klo 17.30 alkaen! Muistathan Stadin työväenkirjallisuuspäivät 22.–24.11. klo 18–20 Studia Generalia: Merkillinen Mauno – Manu. klo 18–20 Avoin keskusteluja opintoilta ”Maahanmuuttajat ja työllisyys”. Ti 12.11. Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset 5 § kokoukselle määritellyt asiat. 80 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät KOKOUKSET Maija Savolainen eläkeläinen, Helsinki 6.11.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maija Savolainen. klo 12. Tervetuloa! PIRKANMAA • TUL-Tampere. Anne Torkkel-Naumanen palvelupäällikkö, Espoo 5.11.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anne Torkkel-Naumanen. klo 11. Sen jälkeen jatketaan keskustellen noin tunnin ajan. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 6.11. Reijo Vartia eläkeläinen, Helsinki 13.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Reijo Vartia. Ata Hautamäki kirjailija, Helsinki 29.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Katri Valan rahastoontilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ata Hautamäki. klo 17.30. Kommentaattorina professori Jussi Pakkasvirta. www.tyovaenperinne. Tarkemmat ohjelmatiedot myöhemmin. Keskustelun isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Kommenttipuheenvuorossa Tuula Vaarakallio. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta HELSINKI • Professori Juha Herkman luennoi kirjastaan Populismin aika torstaina 24.10. mennessä pia.reutsalo@rul.fi, tiedustelut 045 773 021 22, kutsu ja ilmoittautumislinkki löytyy myös piirin sivuilta www.tultampere.fi. klo 12–18 Suomalainen kapitalismi -seminaari. To 24.10. Metalli74:n kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anneli Koivisto. Tilaisuus on kaikille avoin. fi. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tie Tampereelle-dokumenttinäytös ke 30.10. Avoinna ti 10–18, ke 12–18, to– pe 10–16, ma suljettu. La 16.11. Pe 4.10.–pe 29.11. Elokuvateatteri Niagarassa, liput 7 €, va raukset 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@tul.fi Seurapalvelun toimintaryhmän kokous to 31.10. Illan isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. klo 18–19.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. Vesa Hulkkonen tekee keskustelusta muistion. Irma Suonpää seurakuntaneuvos, Rauma 5.11.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Irma Suonpää. To 7.11. klo 18–20 Studia Generalia: Populismin aika; Professori Juha Herkman luennoi. Ennen tilaisuutta Työväenkirjaston ystävien syyskokous klo 16:30. Ohjelmamuutokset ja -lisäykset ovat mahdollisia. Tervetuloa! KESKI-SUOMI • Valmetin metallityöväen ammattiosasto ry 74:n syyskokous 13.11. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Miinassa. Jarmo Mielonen toimii keskustelun puheenjohtajana. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 24.10. . Jouluglögit klo 17:30 alkaen. Järjestäjä: Hakaniemen sosialidemokraatit, opintotyöryhmä. Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen, Seppo Lindblom, Pekka Korpinen, Raija Oranen, Tapio Bergholm ja Unto Hämäläinen. klo 17–19 Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala kertoo kirjastossa uutuusteoksestaan Kivenmurskaajat. Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla. 75 VUOTTA 75 VUOTTA Kari Anttila pääsihteeri, Lohja 20.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Anttila. Pe 22. Le ik ka a ta lte en ! Aatosta jaloa, marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuspäivät. Anneli Koivisto eläkeläinen, Helsinki 27.10.2019 Vastaanotto lauantaina 19.10.2019 kello 13.00–18.00 Helsingin Työttömät (Helsingin Työkanava HETY) ry:n tiloissa, Katajanokanlaituri 4 K6, 2.krs. Tarinoita työpaikoilta – 10 vuotta kuvituksia elintarviketyön tekijöistä (Maria Björklund). Tampereen Työväentalon Tellervossa TUL:n Seurapäivät Hotelli Scandic City Tampere 23.–24.11., ilmoittautumiset 10.11. Ei lahjoja tai kukkia, nekin eurot rahastoon. • Työväenliikkeen kirjaston syksyn tapahtumia. Järjestäjinä Karl Marx -seura, Demokraattinen Sivistysliitto ja Kansan Sivistysliitto. De_24102019_71.indd 71 16.10.2019 11.29. 70 VUOTTA Heikki Kajanto säätiön asiamies, Helsinki 22.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Katri Valan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Heikki Kajanto. klo 10., ohjaus Anita Heinonen, to 31.10. Irene Korimäki kertoo pamilaisten maahanmuuttajien kokemuksista. Kommenttipuheenvuoron käyttää tutkija Tuula Vaarakallio ja illan isäntänä Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Avauspuheenvuoroja avoimessa tilaisuudessa käyttävät toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä, Ozan Yanar, Helsingin kaupunginvaltuustosta ja Eve Kyntäjä, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija. To 12.12
Nimi: Osoite: De_24102019_72.indd 72 14.10.2019 13.40. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 20/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi RISTIKON 18/2019 RATKAISU 26.9. Minkki saa vauhtinsa pysähtymään vasta monen metrin päässä ja on matkalla vaihtunut lajiltaan äimän käeksi. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marjatta Suuniittu Sastamalasta. Metsähiiri pomppelehtii mökin nurkalta tammen taakse. Onnea voittajalle! A S T E O N A S L I I N A K O T V E T O S I L A I T A L I A T A R N O N A S A S I I E P A K T I R I C K N I L S A V O I N O L A S A K A N A L U T I K A T T A P A P T A H O T I T A S T I A O L I I V I R M O R A K A S T A U S U P A S I L T K I S T A L A A I R A M A A R I S I K O G O L F I I V A R I K I A S M A A K N E V K U T I U T L A A K I O K E I T H N R A I L E P M A R S A L I S A K I T K A E R O T A U O M A K O K O U S I S T U T U S A V E N O R I T L I I T U I K R A U U N I L A A N E M I A T S A D I N U A Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Hiiri kahistelee kukkapenkissä. De_24102019_72.indd 73 14.10.2019 13.40. Minkki käyristyy puolentoista metrin päässä jouseksi ja singahtaa. Eikö mitä! Se hilpaiseekin runkoa pitkin oravan ketteryydellä tammen latvaan, oksaa pitkin jättiläistuomeen ja siitä vielä suurempaan tervaleppään ja näkymättömiin. Valotusaika on pitkä kamerani pienen kennon kyvyt ylittävällä herkkyydelläkin, mutta onni voi asustaa niinkin pienessä asiassa, kuin kameran napin painamisessa. co m 5 3 1 6 9 7 8 2 6 5 4 2 9 8 4 8 3 7 9 1 3 7 8 8 4 54 92 87 31 6 36 15 49 27 8 78 23 16 95 4 82 74 65 13 9 41 59 73 86 2 69 31 28 54 7 25 86 34 79 1 13 47 92 68 5 97 68 51 42 3 I nhottava, maassa vipeltävä, myyräkuumetta levittävä elukka! Täydellinen valo. Hiiri ampaisee ilmaan, ponkaisee kuivuneesta korresta suoraan sivulle ja on haihtunut. En inhoa vaan kunnioitan tuota eläintä. Aloituslauseessa on kaikki pielessä. Sormeni on kameran liipaisimella; tuohon pienen lehvän kohdalle kun se ilmestyy, laukaisen. Kaunis pikku liikunta-artisti ei kanna myyräkuumetta – se on sen naapurin, lyhythäntäisen ja piipertämällä maanmyötäisesti liikkuvan metsämyyrän kontolla. Hankala kuvattavani tulee esiin vasta hämärän myötä ja liikkuu nopeasti hyppien, säikähtää pienintäkin liikahdustani ja västäräkin tirskahdusta
Suuri osa suomalaisista vaalitutkijoista on kirjoittanut tähän artikkeleita. Olin aina omassa huoneessani lukemassa. Olen opiskellut niin pitkään, että jossain vaiheessa lukemisesta tuli enemmänkin sellainen pakollinen asia. Luin kaikkea. Luin niin paljon, että äitini oli huolissaan, kun en ikinä käynyt ulkona. Vähemmän nyt, mutta edelliset 5 vuotta toimin täysipäiväisenä tutkijana. Odotan innolla, että hän kasvaa sen verran, että pystyy keskittymään ja voin lukea hänelle satuja alusta loppuun. Juuri tällä hetkellä se ei ole vielä mahdollista. Kirjoittajalla on vuosikymmenten kokemus sopimisesta työnantajan puolella. Tässä raportissa on hirveästi hyviä havaintoja. Meidän kadulla kävi kirjastoauto. Olin opiskeluaikana aina myös töissä, eli kaikki vapaa-aika piti käyttää lukemiseen. Eero Murto: Virkamiesvaltaa. 1 2 3 De_24102019_74.indd 74 15.10.2019 11.45. Nyt olisin taas hyvin innostunut, mutta tällä hetkellä en ehdi lukea vapaa-ajalla mitään muuta kuin kuvakirjoja kaksivuotiaalle lapselleni. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tiukka asia voittaa dekkarin Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri Merja Jutila Roon odottaa paluuta romaaniaikaan. Kaikki aika, mitä luki, piti käyttää valtiotieteen kirjallisuuteen. Se on tosi ajankohtainen nyt, kun neuvottelukierros on alkanut. Ehkä paras kirja, mitä olen lukenut vuosiin. Maatilan eläimistä on luettu ahkerimmin viime aikoina. Tämän jälkeen ymmärtää politiikkaa ja päätöksentekoa aivan eri tavalla, eli miten poliittinen valta toimii Suomessa, ministeriöissä ja vallan ytimessä. Lukemisesta on tullut sellainen asia, jota teen lähinnä töissä. Tästä kirjasta hyötyy kuka vaan, joka on mukana puoluepolitiikassa tai tekee vaaleja. Oikeusministeriö: Poliittisen osallistumisen eriytyminen – eduskuntavaalitutkimus 2015 Tämä on sarja ja oikeusministeriö julkaisee tämän jokaisesta eduskuntavaalista. Sen jälkeen kun olin väitellyt, ei vapaa-ajalla edes huvittanut lukea pariin vuoteen. Seuraan koko ajan, mitä uutta lastenkirjallisuutta tulee. Ei ollut enää aikaa lukea romaaneja. Oli huono omatunto, jos ei lukenut. Ei kauhean nopealukuinen, mutta yksityiskohtaisuudessaan hyvin avartava. Se on osa työidentiteettiäni. Seuraava ilmestyy ensi heinäkuussa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olin nuorena tosi innokas lukemaan. Lasse Laatunen: Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa Olen itse toimittanut tämän julkaisun. Kaikki lastenja nuortensarjat ja teininä muun muassa presidenttien elämänkertoja. Odotan, että parin vuoden päästä lomalla voisi lukea ja rentoutua jossain palmun varjossa romaania lukien
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. (09) 774 3110, sähköp. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Demok24102019_01-002.indd 2 15.10.2019 12.50
Tilaa Demokraatti 47 € neljä kuukautta De_10102019_76.indd 76 2.10.2019 15.00 Päivä ministeri Sirpa Paateron matkassa lähes uuvutti toimittajan ja kuvaajan. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Mihin niitä tarvitaan. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . lo ka ku ut a JOULUPUKKI Kuka on parran takana YHDYSVALLAT Kreml, köyhä ja suuri huijaus TYÖLLISYYS Impivaaralaisuus uhkaa Suomea KESTÄVÄ KEHITYS TEEMA Muutos on alkanut 24.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Normi päivä PAL.VKO 2019-43 00 74 43 -1 91 9 Demok24102019_01-002.indd 1 15.10.2019 12.50. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. SEURAA TULOSILTAA 14.4. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . Paaterolle kyse oli tavallisesta työpäivästä. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Se haluaa enemmän. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. MUUTOS! VAALIEXTRA. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. 76 Demokraatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 19 / 24 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23