Demokraatti 24.10.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

lo ka ku ut a Sovittelija Anu Sajavaara toivoo, että Bulevardin ovi kävisi mahdollisimman vähän. de_24102024_001.indd 1 de_24102024_001.indd 1 15.10.2024 9.49 15.10.2024 9.49. PAL.VKO 2024-45 00 74 43 -2 41 9 POLITIIKKA TEEMA Mainedemokratia luo näkyvyyttä TIEDUSTELU EU:n tiedustelukummajainen JALONEN Pragmaattinen neuvottelija METSÄ Metsäkeskustelu räjähti 24.10.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 24 / 24
ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! de_24102024_002.indd 1 de_24102024_002.indd 1 15.10.2024 9.57 15.10.2024 9.57. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Tärkeintä on oma polku. Toivottavasti ette tule tänne. LOKAKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KOMPROMISSI-KARI OKSANEN SOVITTELIJA SDP:n puheenjohtajien oikea käsi. 3 Demokraatti 19 /2 4 34 20 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 24. KASVO KULTTUURI POLITIIKKA de_24102024_03.indd 3 de_24102024_03.indd 3 14.10.2024 17.14 14.10.2024 17.14
Oksanen: Kun yksi muotti ei riitä Venetsia: Vähemmistösulatto Kirjavisa: Kritiikki ja vastaisku Kolumni: Rolf Bamberg Kirja: Hyvä ja paha meri Puheenvuoro: Antti Lindtman Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ville Merinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Anu Sajavaara Kolumni: Marja-Liisa Manka Kasvot peilissä: Laura Malmivaara Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Pukkivisa: Kuka parran takana. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 7.11. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 14 METSÄKESKUSTELU Talousmetsä vai suojelu de_24102024_04.indd 4 de_24102024_04.indd 4 15.10.2024 12.48 15.10.2024 12.48. 19 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Nato-realismia Viikon kuva: EU vikisee Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Arto J. Virtanen D-analyysi: Parasta paikallista D-ilmiö: Metsään meni taas Anttila: Kaikkien kaveri Mepitshow: Maria Guzenina Jalonen: Turha huudella sivusta EU: Turhaa tiedustelua. Ka nn en ku va :J an i La uk ka ne n 32 JOULUPUKKI Visa käyntiin + TEEMA Mainedemokratia 53 5 6 8 11 12 14 20 25 26 30 32 34 40 41 42 46 50 51 52 61 62 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Luonnon monimuotoisuus ja talousmetsä sopivat samaan lauseeseen
Sinne Ruotsi aikoo sijoittaa 600–1 000 maavoimien sotilasta. Ruotsin suunnitelmat osoittavat, että vielä ensi vuonna meidän on pärjättävä puolustuksessa kuten nytkin – pitkälti omin voimin. Toisen maininnan mukaan Nato päätti vuoden 2024 huippukokouksessaan ”kehittää” sotilaallista läsnäoloaan Suomessa. Lisäksi Ruotsi lupaa lähettää merivoimiltaan kuusi sota-alusta Pohjois-Atlantille, ja osallistua Naton ilmavalvontaan enintään 24 lentokoneella. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Ruotsi näyttää meille Nato-realismia Pääkirjoitus TÄLLÄ HETKELLÄ RUOTSI EI PYSTY LÄHETTÄMÄÄN TUHANSIA SOTILAITA SUOMEEN. Tällaisia mainostarpeita Ulf Kristerssonilla ei ole. Tällä hetkellä Ruotsi ei pysty lähettämään tuhansia sotilaita Suomeen, koska heillä on vaikeuksia saada tarpeeksi henkilöstöä sotaväen perustehtäviinkään. Toinen asia, joka meidän pitäisi innostuksissamme muistaa, on ettei Nato ole vielä tehnyt poliittisia päätöksiä Suomeen perustettavista joukoista tai tukikohdista. SUOMEN PUUTTUMINEN hallitusesityksestä ei tarkoita, että naapuri lipeäisi yhteistyökuvioista. Ne ovat suomalaisittain hivenen hämmentävää luettavaa. Meillä on vain ollut aina poliittisesti enemmän halua korostaa, jopa liioitella Ruotsin osallistumista puolustukseemme. Hän pystyy puhumaan äänestäjilleen realistisesti siitä, mihin Ruotsin sotilaalliset voimat riittävät. Alussa kiitellään, miten tuore Nato-jäsenyytemme parantaa alueen turvallisuutta. Suomi esiintyy siinä vain kaksi kertaa. TÄNNE KAAVAILTUJA, Ruotsin johtamia Nato-joukkoja tai yleensäkään mitään Suomen tukemista ei hallituksen esityksessä erikseen mainita. ESITYKSEN MUKAAN vuonna 2025 Ruotsin Nato-satsauksien painopiste on Latvian suojaksi tulevassa monikansallisessa prikaatissa. Mihin ruotsalaisilta unohtui meillä mediassa syksyn ajan hehkutettu yhteinen Lapin puolustus, jonka piti poliitikkojen keulinnan perusteella olla jo varma ja sovittu juttu. Hallitus haluaa parlamentin siunaavan muun muassa joukkoja naapurimaan puolustamiseen – mutta yllättäen tämä maa ei olekaan Suomi. Arktiselle alueelle eli Norjaan ja Suomeen Ruotsi laskee voivansa irrottaa vain parisataa erikoisjoukkojen sotilasta. Ne kyllä tulevat mutta eivät niin nopeasti kuin olemme luulleet. Yhteensä Ruotsi varaisi vähälukuisista asevoimistaan Natolle korkeintaan 1 200 sotilasta, joista siis valtaosan Baltiaan. R uotsin hallitus julkaisi lokakuussa esityksensä maan ensi vuoden Nato-suunnitelmiksi. de_24102024_05.indd 5 de_24102024_05.indd 5 15.10.2024 12.49 15.10.2024 12.49
Unkari on tällä hetkellä unionin jäsenmaista koostuvan EU:n neuvoston kiertävä puheenjohtajamaa. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Fr ed er ic k Fl or in BLAA, BLAA, EI KIINNOSTA. Muun muassa saksalaismeppi Moritz Körner kutsui parlamentissa puheenvuorossaan Orbánia Venäjän ja Kiinan hyödylliseksi idiootiksi. Venäjää tukeva Unkarin pääministeri Viktor Orbán esitteli EU:n valtavirrasta poikkeavia, meppejä jopa pöyristyttäneitä ajatuksiaan Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. de_24102024_06.indd 6 de_24102024_06.indd 6 16.10.2024 9.33 16.10.2024 9.33
7 Demokraatti de_24102024_06.indd 7 de_24102024_06.indd 7 16.10.2024 9.33 16.10.2024 9.33
Nyt kaivetaan mineraaleja, kohta haikaillaan vettä. PINJA PERHOLEHTO X:SSÄ ”Se Carunan myynti oli niin hyvä veto, että eiköhän tehdä sama vedelle.” T. SDP ja muut oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen hallituksen lakiesityksestä. Sovittelija voisi olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa neuvotteluosapuolten kanssa, jotta niillä olisi riittävästi tietoja oman alansa tilanteesta. SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly sanoo SDP:n tavoitteeksi, että käsien sitomisen sijaan valtakunnansovittelijan toimiston resursseja ja tietojen keräämistä pitäisi vahvistaa sekä sen puolueetonta roolia korostaa vielä nykyisestä. PIRITTA RANTANEN X:SSÄ Ilmastonmuutos ja globaali turvallisuustilanne tekevät vedestä yhä strategisemman luonnonvaran. Toistaiseksi näistä ei ole vielä direktiiviä. V IIK O N LU KU 80 prosenttia. – Valtakunnansovittelijan toimiston roolia laajennettaisiin niin, että se voisi olla tarvittaessa nykyistä aktiivisemmin mukana jo neuvottelujen alkuvaiheessa auttamassa osapuolia muodostamaan yhteinen tilannekuva esimerkiksi talous-, tuottavuus-, palkkaja kustannuskehityksestä. EDUSKUNTA RUOTI ”palkkakuoppalaiksikin” kutsuttua hallituksen hanketta viime viikon välikysymyskeskustelussa. Lylyn mukaan SDP:n tavoitteena onkin kehittää neuvottelujen huolellista valmistelua. Emme saa sallia vesilaitosten yksityistämistä. Orpon hallitus kurittaa työntekijää monesta suunnasta. Tarjolla on vain heikennyksiä. Jatkossa suomalainen työntekijä voi odottaa työelämäparannuksia, nykyistä työntekijäystävällisempää työlainsäädäntöä, lähinnä vain Euroopan unionin sääntelystä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tule apuun EU! Joka palkkakuoppaa kaivaa... Hallitus MERVI UUSITALO-HEIKKINEN X:SSÄ POLITIIKKA Th e Ca rb on M aj or s D at ab as e, Yl e Koko maailman nyt toimivista yrityksistä 57 tuottaa maailman päästöistä de_24102024_08.indd 8 de_24102024_08.indd 8 16.10.2024 9.43 16.10.2024 9.43. Sovittelija voisi myös kerätä palkkatasa-arvoa koskevia tietoja osapuolille, Lauri Lyly listaa. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen mielestä tulevan EU-komission pitäisi edistää etenkin työehtosopimusten kattavuutta ja psykososiaalista työsuojelua. Sovittelijan pitäisi myös voida pyytää – joko oma-aloitteisesti tai kumman tahansa neuvotteluosapuolen pyynnöstä – kesken työehtosopimusneuvottelujen osapuolet valtakunnansovittelijan toimistolle kulloisenkin tilanteen selvittämiseksi. Huoltovarmuutemme ytimessä oleva vesi on säilytettävä turvallisissa käsissä. Niin sanottu vientimalli asettaisi valtakunnansovittelijalle palkkaneuvotteluissa katon vientialojen tekemään sopimustasoon
Tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista tekniikan alan ammattilaisista vain 35 prosenttia uskoo työllistyvänsä omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin, jos jäisi työttömäksi. Samaan aikaan on uudesta koulutuksesta huutava pula. Puheet olivat puheita. de_24102024_08.indd 9 de_24102024_08.indd 9 16.10.2024 9.43 16.10.2024 9.43. Se tulisi mahdollisesti koskemaan myös alle 20 000 euron arvoisten perintöjen myyntiä. Näillä toimillako saadaan oppimisja koulutustaso nousuun ja Suomeen uusia osaajia. TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK selvitti kyselytutkimuksessaan tekniikan alan korkeakoulutettujen näkemyksiä ikäsyrjinnästä. Haaste on pysyvä, elleivät asenteet muutu, Jokinen sanoo. Perintöveron poisto voi myös johtaa muun verotuksen kiristämiseen.Viime vuonna perintövero tuotti valtiolle noin 1,17 miljardia euroa. Osansa leikkauksista ovat jo saaneet vaikkapa ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutuksen tuki. Viimeisimpänä on ensi vuonna voimaan tuleva opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksen lähes 15 miljoonan euron leikkaus. TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen kuvaa tuloksia pysäyttäviksi. Alle 50-vuotiaista vastaajista lähes 70 prosenttia uskoo saavansa töitä työttömäksi jäädessään. Luovutusvoitosta maksetaan pääomatuloveroa, joka on perinnön suuruuden mukaan 30 tai 34 prosenttia. – Asennemuokkaus yhteiskunnassa ja työpaikoilla on välttämätöntä. Verotietojen mukaan hyvätuloiset ovat yleensä suurimpia perintöverojen maksajia. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Taas huono diili köyhälle HALLITUS POHTII perintöveron lopettamista. Tässä pienituloinen voi olla häviäjä. Näissä talkoissa on mukana ja vetovastuussa kokoomus, entinen sivistysporvaripuolue, joka vielä ennen viime eduskuntavaaleja vannoi, että koulutus on heille melkein pyhä asia. Vihreä siirtymä, tekoäly ja lähes kaiken digitalisoituminen vaativat uutta osaamista ja uusia osaajia. Jokinen kysyykin, ovatko ikääntyneet ongelmajätettä vai osaavinta työvoimaa. Nyt Suomessa on käynnissä järjestelmällinen jatkuvan oppimisen alasajo. Perintöveron korvaajaksi on pohdittu perintöä myytäessä maksettavaa luovutusvoittoveroa. Vuonna 2020 perinnöistä 59 prosenttia oli alle 20 000 euron. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari YLEISSITOVA SITKO SOPIMUSTEN VILLI LÄNSI Hyvä leipä Hallituksen leipä Hyvät koulutusleikkaajat, Suomen valttina on vuosikaudet pidetty osaamista, mutta nyt sen pohjaa rikotaan urakalla, säästöjen nimissä – ja vähän ideologian ja omituisten arvojenkin. Vähintään 50 000 euron vuosituloja ansaitsevat maksavat suurimpia perintöveroja. Ikääntynyt, ongelmajätettä vai osaavinta työvoimaa. Hyvä hallitus, toimintanne on lyhytnäköistä ja tulee Suomelle todella kalliiksi, uskoo Demokraatin väki. Opetushallituksen mukaan tällä määrärahalla on täydennyskoulutettu vuosittain kymmeniätuhansia opettajia eri koulutusasteilla. Eli koulutusleikkaus osuu juuri heihin, joiden pitäisi osata opettaa uusia asioita muille. Joka vuosi uusi ikäryhmä tulee 50+ ikäiseksi. Ikäsyrjintään on TEKin mukaan vaikeaa puuttua, koska se on piilossa syrjivissä rakenteissa. Perintöveroa ei peritä, jos henkilön perintöosuus jää alle 20 000 euron. Keskimäärin perintöja lahjavero on ollut Suomessa 9–12 prosenttia
Missä kaupungissa järjestetään opiskelijatapahtuma Kauppakadun Appro. 7. W. 4. Mistä kuorma-automerkki IVECO on lyhenne. Bus h, 94 vuo tta 3) Ind ust ria l Veh icl es Cor por atio n 4) Jyv äsk ylä ssä 5) HPK 6) Wik ile aks in per ust aja Jul ian Ass ang e 7) Tek nol ogi ate olli suu den var ato im itu sjo hta jan a 8) säh köa jon euv oje n pik ala tau sla itt eita 9) rep ubl ika ani en J. Israel testaa nyt YK:n uskottavuutta. Libanonin rauhanturvaoperaatiolla on YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen tuki. 9. Israel, itsekin YK:n jäsenmaa, on vaatinut YK:ta vetämään rauhanturvaajat Libanonista. Oik eat vas tau kse t: 1) Kyö sti Kal lio 2) Geo rge H. Viimeisin vaihe tämänkertaisessa kriisissä on Israelin hyökkäys Libanonissa toimivia YK:n rauhanturvaajia vastaan. YK:n rauhanturvaoperaatio Unifil on syyttänyt Israelin asevoimia asemiensa tahallisesta ampumisesta. VIIKON MEEMI AFP / Stringer ELÄMÄ tarvitsee kulmia de_24102024_10.indd 10 de_24102024_10.indd 10 15.10.2024 12.46 15.10.2024 12.46. Mikä joukkue antoi tällä kaudella jääkiekon SM-liigassa ensimmäiset valmentajapotkut. 8. Missä tehtävässä Minna Helle toimii toistaiseksi. Mitä Kempower valmistaa. 2. 5. Kuka oli Suomen presidenttinä talvisodan syttyessä. Viime viikolla tätä kirjoitettaessa YK oli ilmoittanut Unifil-operaation jatkavan kaikissa nykyisissä asemissaan. Ketkä ovat Yhdysvaltain presidentinvaalien varapresidenttiehdokkaat. Päätöslauselmassa muun muassa vaaditaan, että Israel vetäytyy Etelä-Libanonista ja että alueen ainoat aseelliset joukot Litanijoen eteläpuolella ovat YK:n rauhanturvaajia tai Libanonin asevoimien joukkoja. Libanonin rauhanturvaoperaation taustalla on YK:n päätöslauselma 1701, joka solmittiin vuoden 2006 Libanonin sodan seurauksena. Lisäksi kaikki Libanonin aseelliset ryhmittymät piti riisua aseista. Suomesta Libanonissa on 200 rauhanturvaajaa. Kuka on toiseksi vanhimmaksi elänyt Yhdysvaltain presidenttinä toiminut henkilö. 3. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Kuka ja mistä tehtävästä tuttu. D . Kuinka monta hallitusta on ollut itsenäisessä Suomessa. 6. Perusteluna on näiden turvallisuuden takaaminen. 10. Van ce ja dem okr aat tie n Tim Wal z 10 ) 76 MAAILMAN TILA • Israel rikkoo kansainvälisiä sopimuksia YK:n uskottavuus testissä L änsimaiden reagointi on ollut vaisua, kun Israel on tuhonnut Gazaa ja tappanut sen siviilejä sekä hyökännyt naapurimaihinsa
Virtanen kuvaa siirtymistään Lääketeollisuus ry:n viestintäja vastuullisuusjohtajaksi komissaari Jutta Urpilaisen kabinetista puoli vuotta sitten. Virtanen kertoo Suomi-kuvansa avartuneen, kun Suomea katsoi 27 EU-maan keskeltä. Hän kertoo näkemyksensä vahvistuneen siitä, että Suomen pitää olla avoin, aktiivinen ja ennakoiva EU-vaikuttamisessa. Euroopassa lääketeollisuus käyttää eri aloista toiseksi eniten rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Politiikkasektoreista seurattavana olivat muun muassa digitaalisuus, liikenne ja viestintä. Yksi edellytys on, että hyvinvointialueilla ja sairaaloissa tehtäisiin nykyistä enemmän kliinisiä lääketutkimuksia. Arto J. Yritämme viestiä eri vaikuttajille, että hyvinvointialueiden tki-toimintaan kannattaa investoida. Virtanen näkee, että Suomella on hyvät edellytykset saada merkittävästi enemmän kansainvälisen lääketeollisuuden investointeja täällä tehtävään tki-toimintaan. Lisäksi hän vastasi komissaarin strategisesta ja operatiivisesta viestinnästä. K irjaimellisesti hyppy tuntemattomaan veteen, Arto J. POLITIIKKAAN VIRTANEN ei tunne vetoa muuta kuin järjestötasolla. Jarrumiehen roolissa todellinen vaikuttaminen vaikeutuu. VIRTANEN TYÖSKENTELI Urpilaisen kabinetin jäsenenä neljä ja puoli vuotta. Virtanen kertoo Suomen aseman heikentyneen vertailussa, joka mittaa, kuinka nopeasti eri maissa lääke pääsee markkinoille saatuaan myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta. – Haluamme olla aktiivisia keskustelussa, jossa lähinnä säästöillä haetaan terveydenhuoltoon tehokkuutta. Maantieteellisesti Tyynenmeren alue, merten takaiset alueet ja jäsenmaista Suomi. Vuonna 2005 Vuonna 2024 de_24102024_11.indd 11 de_24102024_11.indd 11 14.10.2024 9.34 14.10.2024 9.34. Tunnen kohtuullisen hyvin nykyisen puoluejohdon ja pidän heitä ammattireiskoina. Halu ja kyky yhteistyöhön, vilpittömään vuoropuheluun, hapertui. Lääketeollisuus ry edustaa 39 yritystä, jotka kehittävät uusia innovatiivisia lääkehoitoja. Virtanen Säästöt eivät saa yksin ratkaista terveydenhoidossa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Demokraatin arkisto ja Lääketeollisuus ry MISSÄ OLET NYT. Työkokemusta on kertynyt ennen Brysseliä muun muassa viestintätoimistossa, SDP:n poliittisena sihteerinä ja erityisavustajana valtiovarainministeriössä. Yritämme nyt laventaa agendaamme. Virtanen on toiminut yli 15 vuotta vaikuttamisen ja viestinnän tehtävissä. Lääketeollisuuden näkemys on, että pitäisi katsoa vaikuttavuutta yli lyhyen budjettisyklin. – Brysselin vuosien aikana tuntui, että Suomessa ilmapiiri koveni ja kärjistyi. Tehtäväkenttä oli laaja. – Monimuotoinen, mutta supermielenkiintoinen kokonaisuus. – Olen seurannut puolueen toimintaa levollisin mielin. – Ala on ollut ehkä vähän varovainenkin julkisessa keskustelussa. – Tässä voittaisivat kaikki. Uutta lääkettä kehittävä yritys kustantaa lääkkeen sekä henkilöstökulut, ja potilas saa uuden hoidon. Osa Virtasen nykyistä työtä on nostaa suomalainen lääketeollisuus yhteiskunnallisesti näkyvämmäksi ja tutummaksi. Lääketeollisuuden agendalla on nopeuttaa uusien lääkehoitojen siirtymistä potilastasolle. Politiikka on pitkää peliä, ja olen tyytyväinen näkemääni. – Tunnustuksellisena sosialidemokraattina poliittisia intohimoja ei voi välttää, mutta nyt haluan pysytellä taustalla. 11 Demokraatti Pidän nykyistä puoluejohtoa ammattireiskoina. Terveydenhoitojärjestelmä säästää, kun uudet lääkehoidot vaikkapa nopeuttavat toimintaja työkyvyn palautumista
HALLITUKSEN LAKIESITYS ei ota kantaa palkankorotusprosentteihin. Paitsi kustannuksiltaan. Tässä lehdessä haastateltu KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen toteaakin palkankorotusten kohdentamisen jo jonkin verran helpottaneen kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. KT:n laskelmien mukaan tällä sopimuksella palkkaero kapenee 1,77 prosenttia viidessä vuodessa. MERKITTÄVÄÄ VUODEN 2022 sopimuksessa on miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventaminen. Tällaista työvoimapulaa tai muuta vastaavaa kriisiä ei ole Suomessa vielä nähty. Yleensä tällaista solidaarisuutta harrastavat ne, joilla on jo enemmän. Parasta paikallista sopimista HALLITUS JA TYÖNANTAJAT VOIVOTTELEVAT SOVITTELU LAUTAKUNNAN KATALUUTTA. Vuonna 2022 tehty kuntaja hyvinvointialoja koskeva kunta-alan palkkaohjelma oli tappio työnantajien vaalimalle epäviralliselle vientimallille. Samalla ne tietoisesti sulkevat silmänsä siltä, että kyseiset sopimukset ovat suurelta osin sellaista paikallista sopimista, mitä työnantajat ovat pitkään toivoneet. Kuntaja hyvinvointialuealat ovat naisvaltaisia. Lakiesityksessä asiaa koskeva kohta on vähintäänkin ympäripyö reästi muotoiltu: ”sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta”. Kuntaja hyvinvointialojen sopimukset uudistivat näiden alojen palkkausjärjestelmät. Tämä kuitenkin koskee suurta työntekijäryhmää. Tosin edellä mainitusta merkittävyydestä voi olla montaa mieltä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi korotusten täsmäkohdistamisen tietyille ammattiryhmille. analyysi de_24102024_12.indd 12 de_24102024_12.indd 12 16.10.2024 10.40 16.10.2024 10.40. Työntekijöistä 80 prosenttia on pienipalkkaisia naisia ja Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työehtosopimusten piirissä on puoli miljoonaa palkansaajaa. Uskoo ken haluaa. Loppunäytös, sen mahdollinen läpimeno esitetyssä muodossa, nähdään todennäköisesti vasta perustuslakivaliokunnassa. Julkisten alojen vuoden 2022 palkkaohjelma on hallituksen ja työnantajien himoitsemaa paikallista sopimista. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. HALLITUS JA työnantajat voivottelevat kuntaja hyvinvointialojen vuoden 2022 sopimusten kalleutta, sopimukset sorvanneen sovittelulautakunnan kataluutta sekä kuntaja hyvinvointialojen työnantajan höveliyttä. V ääntö vientivetoisesta työmarkkinamallista on edennyt eduskuntaan. Se edellyttäisi, että työnantaja haluaa maksaa enemmän kuin on valtakunnansovittelijan tarjoama yleinen linja, niin sanottu vientialojen palkkakatto. Utopistinen on myös se ajatus, että kuntaja hyvinvointialojen sisällä, pääosin pienipalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla, päätettäisiin solidaarisesti kohdentaa palkankorotukset tietyille työntekijäryhmille. Paljosta puheesta huolimatta palkkaerot eivät Suomessa ole ennen tätä merkittävästi kaventuneet. Hallitus myös väittää, että vientivetoinen työmarkkinamalli ei sido valtakunnansovittelijan käsiä. Tämä on aikamoista utopiaa ja työmarkkina-arjelle vierasta ajattelua. Palkkaohjelma takasi useiden vuosien ajaksi vientialoja korkeammat palkankorotukset. Hallitus sanookin, että edelleen, vientimallista huolimatta, liitot voisivat sopia vaikka kuinka korkeista palkankorotuksista
! Verkkokauppa Suomalaiset tilasivat elokuussa Kiinasta yhteensä 3,2 miljoonaa tuotetta, suurelta osin pikamuotia. Vastaava luku oli vuonna 2010 lähes 61 000. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: El äk et ur va ke sk us Vanhemmat ikäluokat saavat eläke-euroilleen nuoria sukupolvia paremman vastineen Vuonna 1940 syntyneet saavat jokaista eläkejärjestelmään maksamaansa euroa kohti keskimäärin yli viisi euroa eläkettä. de_24102024_13.indd 13 de_24102024_13.indd 13 15.10.2024 10.34 15.10.2024 10.34. Eläkejärjestelmän ongelmien taustalla on syntyvyyden lasku. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Syntyvyys syö nuorten eläkkeitä Suomen eläkejärjestelmä perustuu siihen, että seuraava sukupolvi rahoittaa ison osan edellisen sukupolven eläkkeistä. Selkärankaiset Selkärankaiset villieläinpopulaatiot ovat pienentyneet noin 73 prosentilla 50 vuodessa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Muotija urheilukauppa ry Lähde: WWF Arvostamme suomalaista työtä. Syntyvyyden lasku kasvattaa nuorempien sukupolvien maksupainetta. Vuonna 2010 syntyneet saavat jokaista eläkejärjestelmään maksamaansa euroa kohti 1,7 euroa eläkettä. Viime vuonna Suomessa syntyi 43 000 lasta
de_24102024_14.indd 14 de_24102024_14.indd 14 16.10.2024 9.17 16.10.2024 9.17. 14 Demokraatti 14 Demokraatti LUONNON MONI MUOTOISUUS JA PUUN KÄYTTÖ SAADAAN SOPIMAAN SAMAAN LAUSEESEEN
Vuodesta 1976 metsätöillä itsensä elättänyt metsuri Lasse Vertanen pitää tärkeänä nyt käytävää ympäristökeskustelua. Se ei olisi sitä kaivannut, kun ala on jo pitkään yrittänyt sovittaa toimintaansa muun muassa vaateisiin rajoittaa hakkuita ja ennallistaa metsiä. 15 Demokraatti ILMIÖ 15 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat iStock ja Lehtikuva, Hannu Huttu H ukkajoen raakkutuho ajoi metsäteollisuuden pahaan julkisuuskriisiin. Tämä näkyy myös metsäkeskustelussa. Ovat ne sitten eläinten pesiä tai hakomispuita, kyllä ne huomioidaan ja kierretään. Mutta julkisuudessa usein käydään keskustelua ötököistä, joista tavallisella ihmisellä ei ole tietoakaan. Me metsässä suojelemme sitä mitä näemme ja minkä ymmärrämme. Siksi jokaisella suomalaisella on näkemys metsästä. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Nyt mennään METSÄÄN de_24102024_14.indd 15 de_24102024_14.indd 15 16.10.2024 9.17 16.10.2024 9.17. Kysytään metsän kanssa työskenteleviltä, miltä Suomessa käytävä metsäkeskustelu vaikuttaa. – Osapuolet ovat helkkarin kaukana toisistaan. Mutta näkee sen omasta näkökulmastaan, metsätöistä elantonsa saavana, välillä etäisenä ja turhauttavana
Huonosti meni myös Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitolla ja Metsähallituksella, kuin ne ensin vähättelivät asiaa. Sivistynyt keskustelu häviää, kun koko yhteiskunta on kohta polarisoitunut. Sellaista ei saa tapahtua. Olen miettinyt, olisiko tilanteen kuitenkin puhkaissut joku muu tekijä, kun alla kyti jo valmiiksi tulehtunut tilanne, Petri Vanhala toteaa. – Nyt nostetaan kaikki mahdolliset virheet ja rikkomukset tikunnokkaan. Tällaisista asioista pitäisi puhua rohkeammin. Hän muistuttaa samalla, että Suomessa tehdään vuodessa yli 100 000 puukauppaa ja metsissä käynnistyy joka arkipäivä 400–500 työmaata. Tätä yhteensovittamista teSE ON KOVA PAIKKA, JOS HUKKAJOEN TAPAUS PÄÄTTYY YKSITTÄISEN KONEKUSKIN SUOLAAMISEEN. Hän muistuttaa, että Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia on metsää. – Saan varmasti palautetta oman puolen sohimisesta, mutta kyllä metsäteollisuus epäonnistui Hukkajoen tapauksesta kertomisessa, Vanhala arvioi. ETENKIN SOMESSA käytiin Hukkajoesta vähemmän sivistynyttä keskustelua. – Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään ja siksi metsästä keskustellaan, Niemi sanoo. Hän pitää Hukkajoen raakkutuhoa valitettavana poikkeustapauksena, eikä sitä olisi pitänyt tapahtua. – Se on aika kova paikka, jos Hukkajoen tapaus päättyy yksittäisen konekuskin suolaamiseen. Stora Enso epäonnistui hänen mielestään viestinnässä totaalisesti ja Metsäteollisuus ry:n viestintä puolestaan saa arvosanan huono. Raakkutuho sai myös kansalta aika voimakkaan tuomion. Tällä hän viittaa muun muassa vahvasti polarisoituneeseen metsäkeskusteluun, jossa on vaikea yhdistää luontoarvoja ja talousmetsää. Ja myös Hukkajoen jälkeen paljastuneista muista vastaavista tapauksista. Vanhala sanoo Hukkajoen tapauksen iskeneen pahan kolhun koko alan maineeseen. Rikoshan se oli ja tapahtunutta on aika turhaa selitellä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ PAPERILIITON PUHEENJOHTAJA Petri Vanhala pohtii, olisiko nyt käyty raju metsäkeskustelu puhjennut jostain muusta syystä kuin vain Hukkajoen raakkutuhosta. – Hukkajoen tapahtumat olivat todella ikävä asia. Sen verran Vanhala antaa synninpäästöä, että sanoo ymmärtävänsä MTK:n lähestyvän tapausta metsänhinnan ja maanomistajan silmin. Kyllä metsäyhtiöiden pitää tietää missä koneet voivat liikkua ja missä eivät. – Kun tieto tapahtuneesta tuli, kesti Stora Ensolta laskujeni mukaan viisi päivää ennen kuin he sanoivat mitään ja sitten toiset viisi päivää ennen kuin johtaja meni purolle. Perustellaan, että poliisitutkinta on kesken. – Nytkin vielä vaietaan. Ympäristölait ovat hyviä, mutta Vanhalan mielestä alalla pitäisi olla pelisilmää ja osaamista toimia jo ennen velvoittavia lakeja. Niemi sanoo alan käyvän jatkuvaa keskustelua metsälajeista ja vesistövaikutuksista. Tavoitteena on metsän ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. de_24102024_14.indd 16 de_24102024_14.indd 16 16.10.2024 9.17 16.10.2024 9.17. Kyllä, on kesken, mutta se vaikeneminen ei edesauta tilannetta. – Puhumme ehkä puolin ja toisin vastapuolesta ohi. Vanhala korostaa metsäyhtiöiden vastuuta. METSÄTEOLLISUUS RY:N metsäjohtaja Karoliina Niemi vastaa järjestön metsäpolitiikasta. Hänen mielestään ne voivat ulkoistaa toimintojaan, mutta ei vastuuta. Ei ala ole sitä ansainnut. Ja koko tämän ajan mediassa jauhettiin tapahtunutta. Kun olen aika paljon nähnyt eri maiden metsäteollisuutta, niin hyvällä omalla tunnolla voin sanoa Suomen ja Ruotsin hoitavan metsäteollisuutensa kohtuullisen hyvin. VANHALA PELKÄÄ, että metsäteollisuus heräsi liian myöhään ympäristötietoisuuteen. – Nyt metsäyhtiöissä puhutaan paljon ympäristöarvoista, sitä en kiellä, mutta toivottavasti se ei ole sellaista päälleliimattua ”viherpiiperrystä”, joka ei siirry työmaille. Työntekijät ovat saaneet osansa ryöpytyksestä etenkin korjuupuolella, mutta myös tehtaissa
Ja sen pohjaksi lisää riippumattomien tutkijoiden ja järjestöjen selvityksiä, kuinka Suomessa pitää metsiä kohdella. – Tarvitsemme yhteisen puusta tehdyn keskustelupöydän. Annamme hassun viestin Brysseliin, jos olemme täällä riitaisia. Nyt Metsäteollisuus ry saa erilaisista aineistoista tietoa lajien esiintymisistä ja jakaa sitä jäsenyrityksille. Tämä helpottaisi yritysten omaa ennakkosuunnittelua ja vähentäisi virheriskiä. Hukkajoen kaltaisten tapauksien estämisessä Niemi pitää olennaisena tiedonsaannin parantamista. – Kun katsoo vaikka omaa kotipaikkaa Kaakonkulmaa, niin paha siellä on sanoa ihmisille, että nyt puunhakkaaminen lopetetaan. Uskon, että nämä näkemykset voi sovittaa yhteen. Mistä raha sitten tänne alueelle tulee?” Kyllä minäkin tiedän, että sitä rahaa ei alueelle saada mistään muusta toiminnasta. Niemi kaipaa myös valtion vahvaa rahallista osallistumista suojelutoimiin. – Tieto mahdollisista lajiesiintymisistä pitäisi saada ennakkoon ja ajantasaisena suoraan yrityksille jo ennen kuin tehdään metsänkäyttöilmoitus. Siinä talousmetsäihmiset voivat sanoa, että tarvitaan taMETSÄTEOLLISUUS EPÄONNISTUI SIINÄ KUINKA SE KERTOI HUKKA JOEN TAPAUKSESTA. – Meillä on monta sekalaista näkemystä riittääkö metsä vai ei. 17 Demokraatti kee muun muassa Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n monimuotoisuustiekartta. 17 Demokraatti de_24102024_14.indd 17 de_24102024_14.indd 17 16.10.2024 9.17 16.10.2024 9.17. lousmetsää, joka tuo maahan rahaa. Paljon lajitietoa ja toimintaohjeita saadaan kuitenkin ympäristöhallinnolta vasta sen jälkeen, kun metsänkäyttöilmoitus on toimitettu metsäkeskukselle. Silloin myös valtion tulisi tehdä rajaukset, suojella kohde ja maksaa korvaukset maanomistajalle. Tärkeää on myös metsäteollisuuden työllisyysvaikutus. Sitten he kysyvät, ”Petri, mitäs me sitten teemme täällä. Nyt keskustelu on Vanhalan mielestä osin ristiriitaista, kun tutkittua tietoa käytetään valikoidusti tai tukemaan omaa ajatusmaailmaa. NIIN PETRI VANHALA kuin Karoliina Niemikin kaipaavat Suomeen lisää faktapohjaista metsäkeskustelua. Ja samaan aikaan pelkäämme, mitä metsiämme koskevia päätöksiä siellä tehdään. Hän näkee tilanteen osaltaan johtaneen siihen, että Suomella ei ole yhtä yhtenäistä metsäpolitiikkaa, jota voisi ajaa EU:ssa. – Ympäristöministeriö on nimennyt raakun kiireellisesti suojeltavaksi prioriteettilajiksi. Vanhala muistuttaa usein unohtuvan, että joku omistaa metsän ja heistä suuri osa haluaa joskus muuttaa metsän rahaksi. Ja luontoihmiset voivat sanoa, että luonnosta pitää huolehtia ja tarvitaan vanhoja sekä luonnonmukaisia metsiä
Yhteisen näkemyksen löytyminen on nyt erityisen tärkeää, kun EU-maat valmistelevat parhaillaan aina vuoteen 2050 saakka ulottuvia kansallisia ennallistamissuunnitelmia. Hän myöntää Suomessa eri osapuolten lähestyvän metsäkeskustelua eri näkökulmista. – Suunnitelma on Suomen luonnonvarasektorille yksi isoimpia lainsäädäntöhankkeita, mitä on koskaan ollut. – Meitä on täällä metsässä töissä enää muutama suomalaisukko. Pienyrityksille on jaettu vastuu, jota osa haluaa ja pystyy kantamaan, mutta mukana on myös niitä, joilla ei ole sitä halua tai kykyä, Vertanen muotoilee. Orpon hallitus saa Niemeltä edeltäjäänsä paremman arvosanan metsäpolitiikan hoitamisesta kotimaassa ja EU-tasolla. PALATAAN VIELÄ Hukkajoelle. Jotta metsät sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja samalla turvataan puun saatavuus, pitää metsiä hoitaa aktiivisesti ja huolehtia niiden elinvoimaisuudesta. Metsien kiertoaika on valtavan pitkä. Vertanen sanoo leivän tulevan helpommalla monelta muulta alalta. – Tämä ei ole helppo harjoitus Suomelle. Niissä aikajänne on kymmeniä vuosia. Hän sanoo lähes kaiken vastuun työmaista siirtyneen metsään, eikä osaaminen työmailla tahdo enää riittää. Monessa muussa maassa maankäytön muutos on tapahtunut aikaisemmin. Yksi metsäkeskustelussa vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Niemen mielestä sopeutuminen tulevaisuuden ilmastoon. Tämä on olennainen kysymys puuraaka-aineen riittävyydelle. FirMEITÄ ON METSÄSSÄ TÖISSÄ ENÄÄ MUUTAMA SUOMALAIS UKKO. Siinä on tärkeää löytää ratkaisut metsien talouskäytön ja luonnontilan yhteensovittamiseksi. Se voi aiheuttaa aika ristiriitaisia päätöksiä, kun ajatellaan metsätaloutta tai metsäteollisuuden investointeja. 18 Demokraatti VÄLILLÄ KIIVAASTAKIN metsäkeskustelusta huolimatta myös Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi uskoo, että yksi yhteinen ja laajempi näkemys metsäpolitiikkaan on Suomessa löydettävissä. LOPPU ON LÄHETETTYÄ TYÖ VOIMAA. – Tämä ei onnistu passivoitumalla. Suomen hallitus tai EU-komissio voi katsoa asiaa vain muutaman vuoden aikajänD-ILMIÖ teellä. Myös hallitustasolla. Meillä on edelleen suuri osa maapinta-alasta metsää ja lisäksi paljon vesistöjä ja maataloutta. Toinen tekijä on metsäalan ammattitaidon häviäminen. – Metsänkorjuussa ja hoidossa on ulkoistettu lähes kaikki toiminnot johtoa ja puun ostoa lukuun ottamatta. Metsuri Lasse Vertanen ei yllättynyt Hukkajoen tapahtumista. Loppu on valtava määrä lähetettyä työvoimaa. – Päätöksissä ei saa hätiköidä. de_24102024_14.indd 18 de_24102024_14.indd 18 16.10.2024 9.17 16.10.2024 9.17
Vertanen ei halua syyllistää Suomeen tulevia työntekijöitä. pientä, puun kaarnan alla piilossa olevaa ötökkää, jos se ei osaa suojella metsässä työskentelevää ihmistä, jonka sosiaaliturvatunnuskin on tiedossa. Helsingissä on helppo unohtaa, kuinka iso aluetaloudellinen merkitys metsäteollisuudella ja sen tuotantolaitoksilla on monella paikkakunnalla. Jos sitä ei kanneta, pitää lainsäätäjän puuttua peliin. Vertanen sanoo ihmetelleensä pitkään, kuinka metsäsektori osaisi suojella Viitala toivoo metsäkeskusteluun perinteisen puu-paperi-sellu-yhdistelmän rinnalle alan moderneja tuotteita kuten älypakkaukset, biopolttoaineet ja jopa metsäteollisuuden tuottaman hiilidioksidin. Oppilaitoksessa metsäalan perustutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta ilman aikaisempia opintoja. Metsät koetaan yhteisiksi ja siksi jokaisella suomalaisella on niiden hoidosta oma näkemys. – Olennaista on, miten tämä kaikki tehdään. Se on noin neljäsosa sopimusten mukaisesta metsurin keskituntipalkasta. – Metsäteollisuudella on paljon hyvää viestiä kerrottavana, mutta ollaanko sitä valmiita kuulemaan. KANSANEDUSTAJA Juha Viitala (sd.) muistuttaa metsästä puhuttavan koko ajan enemmän luonnonvarana – ja tämä herättää tunteita. de_24102024_14.indd 19 de_24102024_14.indd 19 16.10.2024 9.17 16.10.2024 9.17. – Jos ekologiset ja sosiaaliset ongelmat halutaan kuntoon, pitää kilpailuttamisesta vastaavien suurimpien metsäteollisuusyritysten sekä Metsähallituksen ja osan metsänhoitoyhdistyksistä ryhdistäytyä ja kantaa vastuunsa tilanteesta. Kyse on usein elämän ja kuoleman kysymyksestä. Hän on ollut luottamushenkilönä vuodesta 1983 saakka ja toiminut eri tehtävissä muun muassa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksessa. Viime keväänä työsuojeluviranomaiset kertoivat tapauksesta, jossa metsäalan yritys maksoi ulkomaalaisille työntekijöille noin neljän euron tuntipalkkaa. Hän sanoo Suomessa osattavan metsäteollisuus ja -talous. 19 Demokraatti man nimi vaan vaihtuu, kun tulee ongelmia. Hän näkee, että raakku-tapauksessa yritysten vastuullisuus ei ollut vaadittavalla tasolla. Viitala seurasi pitkään metsäja paperiteollisuuden kehittymistä lähes aitiopaikalta UPM:n Rauman paperitehtaan työsuojeluvaltuutettuna. Viitala painottaakin metsäteollisuuden innovatiivisuutta, vaikka toistaiseksi innovaatiot kytevät suurelta osin vielä pinnan alla. Vertanen näkee selvän yhteyden riittämättömän osaamisen ja ympäristöongelmien välillä. Heistä suuri osa ei ole aikaisemmin edes käynyt havumetsävyöhykkeen metsässä. – Tässä ei kanneta vastuuta ihmisten oikeuksista saatikka ympäristöstä, kun metsätyömaalle tuodaan ihmisiä muutaman päivän koulutuksella. Vertanen pitää metsäkeskustelussa lähtökohtana, että metsiä käytetään, ne tarjoavat töitä ja samalla saadaan raaka-ainetta jalostukseen. Tässä vastuu on johtamisessa, niin valtion kuin metsäalan yhtiöidenkin. Vertanen on pitkään seurannut metsäalan tilannetta eri tehtävissä. Mutta kun valvontaresursseja on aika rajallisesti, on avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen ja palauttaminen tärkeää. Aluehallintovirasto ja työsuojelu niitä käyvät tarkistamassa – silloin kun sattuvat löytämään. Metsäteollisuus ei ole ehkä täysin pysynyt ympäristötietoisuuteen liittyvässä muutoksessa mukana, Viitala pohtii. KANSANEDUSTAJANA VIITALA on huomannut ison eron siinä, kuinka eri tavalla metsistä puhutaan Helsingissä ja esimerkiksi hänen kotikaupungissaan Raumalla. Hänen mielestään metsäteollisuudessa ahneus on ajanut vastuullisuuden yli. TUOTANTO LAITOKSEN SÄILYMINEN VOI OLLA PAIKKA KUNNALLE ELÄMÄN JA KUOLEMAN KYSYMYS. Hän uskoo tämän osaltaan avaavan suomalaista lukkiutunutta metsäkeskustelua. Aika helposti vastuiden rajat jäävät epäselväksi niin puunkorjuussa kuin metsänhoidossakin. Töitä teetetään törkeillä työehdoilla. Hän uskoo alaa koskevan keskustelun muuttuvan nykyistä myönteisemmäksi, jos innovatiivisuutta ja tuotteiden jalostusasteen nostamista osattaisiin viestiä paremmin. Se on aikamoista viherpesua, jos tehdään hienoja ohjelmia, joita ei kuitenkaan viedä työmaille. Tässä asiassa lyödään kantoja lukkoon liian helposti. Viitala arvelee metsäkeskustelua osaltaan vääristävän metsien merkitys Suomen taloudelle ja metsään liittyvä tunnelataus. Nyt kukaan ei tunnu olevan huolissaan työntekijöistä, joita tänne tuodaan riistettäväksi. – Jos ala ei pidä huolta työntekijöistä, ei työmaille saada työntekijöitä, jotka pitäisivät huolta luonnosta. Tämän viestimisessä niin kotimaassa kuin EU:n suuntaankin on vielä opettelemista. Hän kertoo työvoimaa metsätyöhön välittävästä suomalaisyrityksestä, joka opettaa yhden päivän pikakoulutuksella raivaussahan käyttäjäksi. Tämä usein unohtuu ympäristöarvoja painottavassa keskustelussa. – Pitää myös myöntää, että metsätyömaiden ennakkosuunnittelu ja sen saaminen työmaille on edelleen kova haaste. Viitala korostaa yritysten omaa vastuuta koko tuotantoketjusta ja tehtävistä sopimuksista. – Metsäteollisuuden uudet tuotteet voivat korvata vaikka fossiilista tuotantoa
de_24102024_20.indd 20 de_24102024_20.indd 20 15.10.2024 12.57 15.10.2024 12.57. Kyseessä on hiljattain eläköitynyt, juuri Rafael Paasio -mitalilla palkittu Kari Anttila, joka on urallaan todistanut muun muassa Suomen nopeimmat hallitusneuvottelut. Ulla-Maija Rajakangas, Raimo Luoma ja Anttila olivat samaan aikaan valtiosihteereitä Kataisen-Stubbin hallituksessa. SDP:n kansanedustajien mielestä Anttila osaa auttaa. Suomista ei häirinnyt se, että Anttila oli aktiivinen työväenyhdistyksessä. Vajaa 10 vuotta pääsihteerinä tarkoittaa sitä, että Anttilalla on valtavat määrät tietoa politiikan kulisseista. H. Hän muistuttaa, että tällainen kaari ei ollut hänen vanhemmilleen mahdollista. Niinpä Anttila mainitsee muun muassa isänsä alkoholismista ja vanhempiensa kuolemasta. 20 Demokraatti KOMPROMISSI-ANTTILA KOMPROMISSIANTTILA SDP:n puheenjohtajien oikea käsi jää eläkkeelle. Lapsena Anttilaa otti päähän, kun kaiut timesta kuulutettiin koulussa, ketkä olivat saaneet sosiaalitoimiston monot. Tai että jokaisessa luokkahuoneessa on kaikkia yhteiskuntaluokkia läsnä, jotta jatkossa vältytään luokkien väliseltä konfliktilta. Kehuissa nostetaan esiin psykologinen silmä, huumorintaju ja holististinen johtajuus. Anttila kuvaa itseään tyypilliseksi hyvinvointiyhteiskunnan ensimmäisen aallon tuotteeksi. Demareiden neljästä valtiosihteeristä kolme oli tuolloin Kankaanpäästä, Rajakangas ja Anttila jopa samasta Kankaanpään Lohikon kylästä. Keskikoulussa Anttila oli vapaaoppilas. Oittisen idea oli, että sosioekonomisista taustoista riippumatta meidän täytyy turvata ihmisille mahdollisuus oman potentiaalinsa käyttämiseen. Aktiivisuutta herätteli Anttilan kokoomuslainen historianopettaja Eeva Suominen, joka kunnioitti paljon poliittista toimintaa. Anttila on rakastettu mies. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs Kuvat Nora Vilva S DP:n eduskuntaryhmän työskentelyä on pyörittänyt jo vuosia kuivaa huumoria viljelevä ikuinen optimisti, joka kutsuu itseään ”kompromissi-Anttilaksi”. Hän on nähnyt läheltä SDP:n melko nopeat puheenjohtajavaihdokset ja ollut tiiviisti mukana hallitusneuvotteluissa. – Tosi arvostettu meidän suunnalta, vakuuttaa kokenut kokoomusedustaja. – Hyvää ajattelevat ihmiset ajattelivat, että se täytyy kertoa, että täällä on näitä vapaaoppilaita, Anttila toteaa. SDP:n kansanedustajille hän on ollut tuki ja turva erilaisissa vaiheissa. – R. Siksi pitää olla pienois-Suomi joka luokkahuoneessa. Se kerrottiin kaikille koulun ilmoitustaululla. ANTTILAN SOSIAALISET kyvyt jalostuivat lapsuudessa. Paikkana oli Kankaanpää, joka kuulostaa Anttilan kertomusten perusteella valtiosihteerien hautomolta. Kun hän oli keskikoulussa, tuli peruskoulu. Ennen haastattelua Anttila on lähettänyt toimittajille CV:nsä. Eduskunnan käytävillä hänestä kuulee pelkästään myönteistä. ANTTILA VALMISTUI ylioppilaaksi ja eteni yliopistoon. – Ette varmaankaan saa keneltäkään kommenttia, ettei tykkäisi Karista, pitkän linjan SDP-edustaja sanoo. Sisältö on paikoin poikkeuksellisen henkilökohtainen, sillä Anttila on täydentänyt sitä haastattelua varten. Kaikki tulivat Kankaanpäästä. Hänen kerrotaan olevan aina hyvällä tuulella. Nämä ovat aika toteutuneita oppeja eikä niin itsestään selviä
21 Demokraatti ANTTILA ON RAKASTETTU MIES. HÄNEN KERROTAAN OLEVAN AINA HYVÄLLÄ TUULELLA. de_24102024_20.indd 21 de_24102024_20.indd 21 15.10.2024 12.57 15.10.2024 12.57
Nuorisojaosto oli toimelias ja näkyi myös koulussa. Hän myöntää myös halunneensa johtotehtäviin. – Olen oppinut käyttämään hyväkseni ympärillä olevaa viisautta runsaasti. Anttila opiskeli sosialismin aakkosia muun muassa opintokerhoissa, piirikouluissa, kaaderikouluissa ja nuorisoliittolaiskoulussa. – Olen miettinyt – vaikka olen vähän tällainen kompromissi-Anttila ja siinä in between -positiossa – että varmaan sillä oli merkitys sille, että minä olen ollut aina vähän näkökulmien yhteensaattajan roolissa, rakentanut siltaa johonkin. – Minulla on ollut aina paljon kavereita eikä minua ole koskaan edes kiusattu siitä, että olin aika varhaisessa vaiheessa jo leimautunut sosialidemokraatiksi. Silti hän kokee saaneensa olla myös lapsi. Vaikka Anttiloilla ei ollut paljon varoja, hän ei kuitenkaan kokenut olevansa lapsuudessaan köyhä tai yksin. Anttila kuvaa olleensa koko kouluajan yhdistystoimija. Sellainen alkoholistin lapsilla tuppaa olemaan. Mitä tahansa tulee, niin kyllä tästä selvitään. Anttilan kerrotaan kieltäytyneen uudesta työstään kolmesti: kun häntä pyydettiin hakemaan paikkaa, kun hän oli työhaastattelussa sekä kun hänet oli valittu. Joka viikonlopuksi riitti menoa. Se on ollut koko elämän sama juttu. – En tiedä onko se aina hyvä asia, Anttila sanoo ja viittaa yksin selviytymisen eetokseen. Hän oli aktiivinen teinikunnassa ja luontokerhossa ja ajautui usein puheenjohtajan rooliin. Hän kuvaa eksyneensä työväentalolle 12–13-vuotiaana. Perusammatillinen koulutus tuli sieltä. Anttila oli kolmen lapsen sisarussarjasta se, joka toimi vanhempien välissä tulkkina. Anttila summaa, että sosialidemokraattisesta liikkeestä tuli hänelle varhaisessa vaiheessa toinen koti. Sittemmin hänestä tuli Suomen puolustusministeri. de_24102024_20.indd 22 de_24102024_20.indd 22 15.10.2024 12.57 15.10.2024 12.57. 22 Demokraatti KOMPROMISSI-ANTTILA Anttilan vanhemmat kuolivat syöpään perättäisinä vuosina, isä viimeisenä, 45-vuotiaana. – Ei ole varaa ajatella niin, että ei selviytyisi. – Se muuttui kyllä vanhemman ja huolenpitäjän rooliksi jossain vaiheessa. Kari oli tuolloin 20-vuotias. KOLIKOLLA ON kuitenkin kaksi puolta. – Kun olin noin kymmenen vanha vanhempani eivät keskustelleet enää keskenänsä mitään. Hänen lempinimensä oli ”Puna”, mikä johtui siitä, että hänellä oli erittäin punaiset hiukset ja varmaan osittain siitä, että hän oli demari. Sovittelijan roolista puhuttaessa pääsihteerin työpöydällä on sopivasti Matti Salmisen teos Yrjö Kallisen elämä ja totuus. Lapsuutta leimasi isän ja äidin rikkoutuneet välit. VASTA MYÖHEMMIN Anttilalle on selvinnyt, että hänen suvussaankin on sosialidemokraattista taustaa, muun muassa pienviljelijätaata oli sosialidemokraatti. – Pidin kyllä huolta isästäni, joka joutui aina hankaluuksiin ja tappeluihin. Hän kertookin jossakin vaiheessa ymmärtäneensä, että apua saa aina, kun pyytää. Anttila vaikenee toviksi ja kokoaa itseään. Siitä syntyy aika yltiöoptimistinen asenne. ANTTILA KUVAA ITSEÄÄN TYYPILLISEKSI HYVINVOINTI YHTEISKUNNAN ENSIMMÄISEN AALLON TUOTTEEKSI. – Oli sellainen rooli, että täytyi pitää huolta, vaikka minusta olisi pitänyt pitää huolta. SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeriksi Anttila valittiin 2015 Työväen sivistysliiton TSL:n pääsihteerin tehtävästä. Ympärillä oli paljon sukua, tärkeät isovanhemmat mummu ja taata, maatila hevosineen. Keväällä hieman ennen valintaansa Anttila muutti ensimmäistä kertaa Helsinkiin. Vanhempien menettäminen parikymppisenä on Anttilan mukaan vaikuttanut hänen maailmankatsomukseensa. ANTTILA ON ehtinyt työskennellä myös Teiniliiton puheenjohtajana, johon hänet valittiin 1979. On pakko selvitä. Sisällissodassa neljä kuolemantuomiota saanut Kallinen yritti toimia muun muassa rauhanvälittäjänä punaisten ja valkoisten välillä
– Sanna Marin symboloi jotakin sellaista, jonka huomasin myös omassa tyttäressäni. – Minähän olen tuntenut Antin ihan pikku pojasta saakka. Asiantuntijayhteisön johtaminen tapahtuu erilaisilla rajoilla. Toinen oli TSL:n pääsihteeri ja toinen eduskuntaryhmän pääsihteeri. Minulla oli 70-luvun puolivälissä kaksi haaveammattia. Noin suuren ryhmän toiminta tarkoittaa suurin piirtein puolivälissä kapinaa, joka johdon täytyy ratkaista. Mitään ohjelmasta ei muutettu. – Siinä oli valtiosäännöllistä jumppaa. Molemmat toteutuivat. Poliitikon ammatti on muutenkin vaativa ja nostan hattua niille, jotka lähtevät mukaan. Marin edusti jotakin nuorten naisten emansipaatiota ja sellaista vittu nyt me näytetään, että me pystytään. de_24102024_20.indd 23 de_24102024_20.indd 23 15.10.2024 12.57 15.10.2024 12.57. – Perustuslain mukaan tietyt askeleet täytyy käydä läpi. Sitten syötiin kymmenen minuuttia munkkeja ja kutsuttiin media paikalle. Siksi vuoden 2019 neuvotteluissa syötiin aamiaiset ja lounaat yhdessä Säätytalolla. – Kaikki meni kuten pitikin. PUOLUEKENTÄLLÄ PITKÄN aikavälin suuntaus on ollut se, että valtaa on karsiutunut puoluetoimistoilta. Ryhmäkansliaa Anttilakin alkoi rakentaa, kun hän tuli 2015 pääsihteeriksi. – Jos joku muuttuu, täytyy avata koko pakka. Lindtmanin tiedetään arvostavan Anttilaa suuresti. Konfliktit tarjoavat tietoa, joka pitää käsitellä. Siellä on aikarajoja ja toimeksiantoja mutta ketään ei määrätä. 43:lla hän viittaa kansanedustajiin ja 45:llä eduskuntatyön käytänteitä pyörittävän ryhmäkanslian työntekijämäärään. Todettakoon heti tämän hakemuksen aluksi, että toivoisin ryhmän löytävän pääsihteerikseen pätevän henkilön, ja omalta kannaltani paras ratkaisu olisi, jos (se olisi) joku muu kuin minä, Anttila lukee vanhaa työhakemustaan. Hallitusohjelmaneuvotteluista ei kuitenkaan marssittu ulos kuten esimerkiksi Kataisen neuvotteluista 2011. – Kannattaa olla varuillaan mitä nuorena haaveilee. Niin se syntyi. Lopulta hän suostui eduskuntaryhmän pyyntöön. Ja sitten tuli pari muuttujaa, kuten korona ja Ukrainan tilanne. Tunnen hänen isänsä. Lojaalisuuden täytyy olla hyvin selkeä. Siellä tulee monenlaisia käänteitä. Kun vuotamiseen puututtiin, se Anttilan mukaan kaksinkertaistui. Mutta neuvottelut olivat nopeat. Pitää valita tunnustelija, jonka tehtävä on kutsua koolle eduskuntaryhmät, kertoa tunnustelujen tulos ja informoida puhemiestä ja presidenttiä tapahtuneesta. – En kyllä kadehdi sitä roolia, joka tuollaiselle superpoliitikolle tulee. Hallitustunnustelija Rinne päätti jättää kokoomuksen ulos Säätytalon neuvotteluista. Anttila epäilee, että nopeasti nousevat ilmiöt ovat ajalle tyypillisiä. – Oma selitykseni on, että vuotaminen on osa kapinaa. Anttila luonnehtii kokemusta hallitusneuvotteluista ”hemmetin hyväksi”. ANTTILA NÄKEE Sanna Marinin pääministerikauden ja sitä seuranneen kansainvälisen julkisuuden suomalaisittain täysin poikkeuksellisena ilmiönä. Puhemiehenä oli keskustan Matti Vanhanen ja hallitustunnustelijana pääministerin tehtävistä luopunut Antti Rinne. Siinä on montaa mukana. Samalla ne jakavat voimakkaasti ja aiheuttavat myös vihaa. KUN RINNE joutui Posti-kohun päätteeksi jättämään pääministerin tehtävän ja SDP:n puoluevaltuusto valitsi hänen seuraajakseen Sanna Marinin, hallitusohjelmaneuvotteluissa tehtiin Anttilan mukaan todennäköisesti Suomen ennätys. Valmistelut alkoivat jo puolitoista vuotta ennen vaaleja. Kaikki konfliktitilanteet ovat epäselvillä rajoilla, jolloin ne täytyy sopia paremmin. 23 Demokraatti – Arvoisa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. ANTTILA NOSTAA esiin kaksi hallitusneuvotteluja kuvaavaa termiä, kokeilevan hapuilun ja kehkeytymisen. Pääsihteerin työtä hän kuvaa siten, että hänellä oli 43 työnantajaa ja 45 hengen työyhteisö. Vuoden 2019 hallitusneuvottelujen alla silloinen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne laittoi Anttilan vetämään ohjelmaneuvotteluja valmistelevaa työryhmää. Asiantuntijaorganisaatiossa joku päättää jossakin vaiheessa, että meidän asiantuntemustamme ei arvosteta riittävästi. Anttilan mukaan kokoomus suhtautui tunnusteluihin ylimielisesti. – Ei marssittu mutta kaikki mitä siellä tapahtui vuodettiin ulos. Hän olisi varmaan heittäytynyt luodin eteen Sanna Marinin puolesta. Meillä ei ollut ihan näin. Pääsihteeri on aina eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja puolueen puheenjohtajan oikea käsi. Ne kestivät kahdesta kolmeen minuuttia. Hallituksen puolueet valvovat toisiaan, ettei mikään muuttuisi. Se on siirtynyt parlamenttiin eduskuntaryhmille, jossa puolueet järjestävät työnsä ryhmäkansliamallin mukaisesti. – Et tiedä millainen hallitusohjelma on, ennen kuin on tarpeeksi tietoa, josta sitä voidaan jäsentää. Syy vastahakoisuuteen oli TSL:n pääsihteerin tehtävä, jonka Anttila koki tärkeäksi. Anttila vannoo epävirallisen informaation nimiin. Marinin hallituksen syntyvaiheissa tilanne oli toinen. Orpon hallituksen ohjelma on Anttilan mukaan hyvin pitkälle ja tarkasti sovittu. Normaalitilanteessa puhemies on tuleva pääministeri. – Näissä on tiettyjä prosessien lainalaisuuksia. Jotakin sellaista siinä on. – Prosessi, se miten hallitusohjelmaneuvottelut käydään, oli minun vastuullani. ANTTILA TEKI pääsihteeriuransa aikana kahdeksan vuotta läheistä yhteistyötä Antti Lindtmanin kanssa, joka oli ensin eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja lopulta SDP:n puheenjohtaja
Haastattelussa hän innostui kuvaamaan johtamismalleja myös paperille. Jos sinulla alkaa olla jokin oma agenda, olet yhtäkkiä osapuoli väittelyssä etkä voi ollakaan pääsihteerinä. de_24102024_20.indd 24 de_24102024_20.indd 24 15.10.2024 12.57 15.10.2024 12.57. Anttila luonnehtii olleensa syvällä organisaatiodynamiikassa ja ryhmädynaamiset asiat kiinnostavat häntä edelleen. TYTTÄRENI OLISI VARMAAN HEITTÄYTYNYT LUODIN ETEEN SANNA MARININ PUOLESTA. Kasvatustieteen maisteri on perehtynyt laajasti muun muassa työnohjaukseen. Mutta se rooli menee aina edelle. – Voin vahingossa ottaa tai jos kysytään. Hänen mielestään on väärä lähtökohta, jos sanoo, että tekee työtään persoonallaan. Eduskunnassa ei tehdä poliittisia ohjelmia, vaan täällä toimitaan suhteessa hallitusohjelmaan. – Tällaisissa kansanvaltaisissa liikkeissä hitaus on nopeutta. Anttila on tutkinut johtamista ja työyhteisöjä. Hallituksessa toteutetaan hallitusohjelmaa ja oppositiossa yritetään saada hallitus tilille huonoista esityksistä. Anttila ei kuitenkaan muista isoja konflikteja valiokuntapaikkojen, hallintoneuvostojen tai eduskunnan alaisten toimielinten jakamisessa. Anttila korostaa ohjelmatyön merkitystä avaimena SDP:n tulevaisuuden menestykseen. Anttilan mielestä rooli on johtamistyössäkin tärkeä asia. – Se on liian voimakas sana, mutta täytyy olla valmis kuuntelemaan asioita, jotka eivät näy pääsihteerin toimenkuvaan liitetyssä työnkuvauslapussa. Hän pohtii, palaisiko eläkkeellään Tampereen yliopiston johtamistieteen laitoksella kesken jääneen väitöskirjansa pariin. 24 Demokraatti KOMPROMISSI-ANTTILA SDP:n ryhmäkansliassa tilastoidaan esimerkiksi kyselytunnit ja ryhmäpuheenvuorot. Vantaalainen Lindström, oikeustieteen maisteri ja tradenomi, tuli eduskuntaan SAK:n työmarkkinapäällikön tehtävistä. Joudut ja saat kuunnella monenlaisia asioita ja olla kaikissa ytimissä mukana. – Ryhmäkanslia on minulle ollut hyvin teoreettinen juttu. – Työtä tehdään roolilla, jota voi muuttaa, mutta persoonaa ei voi muuttaa. ANTTILA VAKUUTTAA tyytyväisyyttään hänen työtään pääsihteerinä jatkavaan, jo työnsä aloittaneeseen Rami Lindströmiin. Pääsihteeri on jokaisen edustajan palveluksessa. Anttila näkee, että pääsihteerillä ei voi olla omaa valtaa tai agendaa. Ne toimivat myös poliittisena selkänojana. Anttila on esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunnassa esittelijänä ja valmistelijana puheenjohtajan kanssa. Sinun täytyy löytää ja tietää, mikä on roolisi ja tehtäväsi, joka roolia määrittää. Poliittisiin papereihin pitää olla työryhmien kautta riittävästi ajatteluvoimaa. – Työni on ollut loistava paikka miettiä, käsitteellistää ja operationalisoida. PÄÄSIHTEERIN ROOLI on tehdä päätöksenteko mahdolliseksi eli valmistella asioita. Kyllä siinä selkä suoristuu eikä tarvitse häpeillä. Ja jo nyt tuntuu hyvältä tässä, kun Rami hoitaa suvereenisti tuota hommaa, Anttila toteaa vanhassa työhuoneessaan eduskunnassa, josta Lindström on ajettu haastattelun ajaksi. Vuoden 2019 paperit olivat helkutin hyvät. Sen takia olen kiitollinen tästä rupeamasta. – Minä olen aina ollut jossain vastuussa. – Tämä on hyvin reaktiivista. Minusta on tärkeätä vaalia sitä, että pääsihteeristä ei tule osapuolta poliittisiin kamppailuihin. Eläkkeelle ampaiseva Anttila aikoo ensiksi nauttia vähän aikaa siitä, että hänellä ei ole mitään vastuita. Minut otettiin tätä tänne rakentamaan yhdessä näiden ihmisten kanssa. Valiokuntapaikoista myös neuvotellaan. ANTTILAA VOISI luonnehtia erilaisten koulutuksiensa perusteella työyhteisökonsultiksi. Anttila sanoo, että pääsihteerinä hän ei ota asioiden substanssiin kantaa. Kyllä tässä on saanut systeemidynamiikan ja asiantuntijayhteisön ihanteita toteuttaa monella tapaa. Olet vähän terapeuttikin. Anttila toteaa eduskuntaryhmän säätelevän puoluekokouspäätökset, periaateohjelmat ja puoluevaltuuston antamat suuntaviivat. Sitten sinä voit täyttää sen omalla persoonallasi niin kuin jokainen tekee. Hän epäilee, että näin ei käy
Kuluttajien terveyden vaarantaminen, laadultaan heikon tavaran tai väärennösten myyminen ei saa olla kilpailuvaltti, joka asettaa eurooppalaiset yritykset heikompaan asemaan. de_24102024_25.indd 25 de_24102024_25.indd 25 14.10.2024 15.06 14.10.2024 15.06. Kyse on työpaikoista ja ihmisten hyvinvoinnista. Eli Temun tuotteiden alkuperästä ei ole EU:n edellyttämää tietoa, eivätkä ne aina täytä EU:n tuoteturvallisuusvaatimuksia. Niiden eteen meidän kaikkien päättäjien on työtämme tehtävä. Temu houkuttelee siis ostamaan enemmän kuin olisi tarve aggressiivisella ja koukuttavalla mainonnalla. EU:n digipalvelusäädös DSA kieltää alaikäisiin kohdistuvan manipulatiivisen mainonnan. Globaalia kauppaa käyvän alustan on vastattava siihen, miten se aikoo esimerkiksi vähentää riskiä siitä, että alustalla myydään koukuttavien algoritmien avulla jopa terveydelle vaarallisia ja tekijänoikeuk sia loukkaavia tuotteita. Suomen oman komissaarin Henna Virkkusen vastuualueeseen kuuluu myös kiinalaisten kauppa-alustojen sääntöjen tarkastelu. Kiinalainen pakettiralli saatava kuriin KOUKUTTAVIEN ALGORITMIEN AVULLA MYYDÄÄN JOPA TERVEYDELLE VAARALLISIA TUOTTEITA. EU:n tulliuudistuksen myötä Temun ja Sheinin kaltaisten alustojen hyödyntämä, alle 150 euron toimitusten tullivapaus on loppumassa 2028. Euroopan unionin tulevien komissaarien kuulemiset ovat tätä kirjoittaes sa juuri alkamassa. Harva halpaa tavaraa tilaava tietää, että Euroopan komissio on ottanut Temun erityisseurantaan. Vaikka kuluttajalla täytyy olla oikeus ostaa tavaransa sieltä, mistä haluaa, on pelisääntöjen oltava sellaiset, että suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset eivät kärsi asiakaskatoa vääristyneen kilpailun takia. Euroopan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada kiinalaisille tavararallille loppu mahdollisimman nopeasti. Ei toki ole ihme, että edullisuus ja nopeus kiinnostavat kuluttajaa juuri nyt, kun Orpo-Purran hallitus vähentää toimillaan kotitalouk sien ostovoimaa. TEMUA ON tutkittu huonoihin työoloihin ja pakkotyöhön liittyen, sekä siihen, että tuotteet sisältävät myrkkyjäämiä. Tähän on kuitenkin liian pitkä aika. Tässä on iso vaikuttamisen paikka. KIINALAISTEN VERKKOKAUPPOJEN pitäisi toimia EU:n sisällä samoin säännön kuin muidenkin. Pienten kuljetusten massiivinen määrä Kiinasta EU:hun johtaa lisäksi valtavaan pakkausjätteen määrään ja rahtilaivaralliin Itämerellä, joilla molemmilla on ympäristövaikutuksensa. Erityisesti nuoret ovat tälle alttiita. Mutta halvoilla hinnoilla on kääntöpuoli. 25 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT K iinalainen verkkokauppa-alusta Temu on noussut suosioon halpojen hintojen, koukuttavien mainosten ja nopeiden kotiinkuljetusten avulla. Olen jo virittänyt vastuuvaliokunnassani – sisämarkkinaja kuluttajansuojavaliokunta – keskustelua aiheesta
Puheet potkuista voidaan unohtaa. Tiedän oman ammattitaitoni ja sen, ettei ole helppo nakki tällä puolella tätä hommaa hoitaa. 2007 Tehy ja 2022 Tehy ja Super eivät tätä antaneet ainakaan riittävästi. Tätä ei hallituksesta allekirjoiteta. Olen kokoomuksesta ylimmältä tasolta tämän asian varmistanut, enkä ole ainakaan sieltä mitään tällaista vahvistusta saanut. – KT:n toimitusjohtajan valitsee KT:n hallitus, ja se tekee päätöksensä täysin itsenäisesti. 26 Demokraatti KUNTAPOMO VASTAVIRTAAN Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen on monesta asiasta eri mieltä kuin EK ja hallitus. Jalonen muistuttaa, että sopu kunta-alan työmarkkinahistorian laajimman kriisin jälkeen ja sovittelulautakunnan esitykseen perustuen hyväksyttiin yksimielisesti KT:n hallinnossa. MASSIIVISTEN HOITOALAN ja muun henkilöstön lakkojen päätteeksi saavutettua kunta-alan sopua on työnantajapiireissä kaadettu Jalosen syyksi. Sen takia jouduttiin todella kriittisiin tilanteisiin. – Yleensä suojelutyötä on annettu silloin, kun ihmisten henki ja terveys on ollut uhattuna. Kunta-alan neuvottelutulos ei hänen mukaansa liity työuran päättymiseen millään tavalla. Lehden mukaan KT:n johtoon kaivataan ”kovempaa luuta”. Ohjelman myötä nousseita hoitoalan palkkoja pidetään yhtenä syynä hyvinvointialueiden karanneisiin kustannuksiin. – KT tekee täysin itsenäisesti ratkaisun myöskin minun seuraajastani. Jalosen, 64, on jopa uskottu tulleen savustetuksi ulos tehtävästään vuoden 2022 kunta-alan palkkaohjelman vuoksi. KT:n toimitusjohtajaa ei valitse EK eivätkä puolueet, Korhonen jyrisi. – Todellakin. Yksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinapoliittiista keihäänkärjistä on ollut estää palkkaohjelman kaltaisten sopimusten syntyminen julkisille aloille. Kunta-alan ohjelma takaa alalle useiden vuosien ajaksi vientialoja korkeammat palkankorotukset, mikä närästää yksityisellä puolella. Korhonen tuomitsi jyrkästi ulkopuolisten tahojen yrityksen sekaantua järjestön johtajavalintaan. – Minusta tämä on alatyylistä. Heidän joukossaan ovat muun muassa työministeri Arto Satosen (kok.) valtiosihteeri Mika Nykänen ja nykyinen Helsingin pormestari, entinen kansanedustaja Juhana Vartiai nen (kok.). Eduskunnassa säädettiin hoitajien pakkolaiksi kutsuma suojelutyölaki, mutta lakia ei lopulta tarvittu. de_24102024_26.indd 26 de_24102024_26.indd 26 16.10.2024 10.11 16.10.2024 10.11. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että Jalosta olisi halveksittu kokoomuksessa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa palkkaohjelman takia. Minä en todellakaan päätä kaikesta. Jalonen ei allekirjoita väitteitä eläkkeelle savustamisesta. – Olin päättänyt asiasta jo aikaisemmin. – Katsomosta on helppo huudella. Ilmoitukseni tuli täytenä yllätyksenä myöskin KT:n hallinnolle. KRIITTISEKSI PAISUNUT vuoden 2022 hoitoalan ja muun kunta-alan henkilöstön työriita ratkesi vasta 5-vuotisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman ja 3-vuotisen sopimusratkaisun kanssa sorvanneessa sovittelulautakunnassa. Jään neuvottelemani eläkeratkaisun mukaan eläkkeelle maaliskuun alussa, Jalonen sanoo Demokraatin haastattelussa. Palkansaajapuolelta hallituksen on epäilty ajavan jopa ratkaisun murtamista. Taustalla vaikuttaa myös sote-uudistuksessa tehty palkkaharmonisaatio. Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs Kuva KT, Jussi Vierimaa K untaja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalonen valmistautuu eläköitymään keskellä turbulenssia. Jalonen pitää kirjoittelua mauttomana. Jalosen seuraajaksi haki lokakuun alkuun päättyneen määräajan puitteissa 23 ihmistä. JALOSEN ELÄKEPÄÄTÖS on aiheuttanut kuhinaa myös KT:ssa, jonka hallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen tuli syysKIELIKUVA ”SOVITTELULAUTAKUNNAN KASTROIMINEN” NAURATTAA JALOSTA. Tällaiset spekulaatiot tai jopa vaikutusyritykset toimitusjohtajan valintaan voi lopettaa saman tien. Jalonen sanoo olevansa lehtitietojen varassa hallituksen puheenjohtajan mainitsemasta painostuksesta hänen seuraajansa valintaan liittyen. Täytin 64 syyskuun alussa. kuun alussa HS:n jutun jälkeen julkisuuteen poikkeuksellisella tiedotteella
– Korostan, että käynnissä oli poikkeuksellinen kriisi. JALONEN MUISTUTTAA, että kuntaja hyvinvointialueala on naisvaltainen. – Tämäkin on jotenkin jäänyt huomiotta. Oma tehtäväni on tietysti pitää hallitusta jatkuvasti ajan tasalla. Jouduttiin säätämään potilasturvallisuuden takaamiseksi laki. Oli kaksi sovittelijaa, sovittelulautakunta ja kuukausien neuvottelut. Jalonen muistuttaa, että vastuu kriittisten järjestelmien toimivuudesta on myös lakkojen aikana työnantajilla ja käytännössä myös maan hallituksella. Vuonna 2022 oli lakossa 150 000 palkansaajaa ja työpäiviä menetettiin lähes miljoona. Kriisi kosketti koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmää ja kuntasektoria. 27 Demokraatti Jalonen haluaa korostaa, että molemmat työtaistelut olivat poikkeuksellisia tilanteita. – En halua ottaa siihen kantaa millään tavalla. Tässähän saatiin työmarkkinoiden pisin työrauha samaan aikaan, kun de_24102024_26.indd 27 de_24102024_26.indd 27 16.10.2024 10.11 16.10.2024 10.11. Hän puolustaa vuoden 2022 ratkaisua myös sillä, että se kaventaa miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Suurissa sairaaloissa ei illalla tiedetty, kuka tulee aamulla töihin ensiapuun, teholle tai keskolaan. Siunasiko silloinen Sanna Marinin hallitus ratkaisun. Työntekijöistä 80 prosenttia on naisia. Nämä eivät todellakaan ole helppoja ratkaisuja. Jotenkin piti päästä eteenpäin. Varmasti tätä tekivät myös muut kuten sovittelutoimi omalta osaltaan
KT määrittää itse omat tavoitteensa ja käy järjestöjen kanssa neuvottelut, kun aika on. Tämä unohtuu, kun sanotaan, että tehkää vain paikallisesti noin. Sen jälkeen KT:lla olisi periaatteessa mahdollisuus irtisanoa uuden toimitusjohtajansa johdolla myös julkisen sektorin vuoteen 2027 jatkuva palkkaohjelma. Palkankorotuksia on voitu kohdentaa työvoimapula-aloille. Jalosen mukaan ohjelma on jo vähän helpottanut kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. Sekö tässä on haaveena EK:ssa ja muualla, että sopimus irtisanotaan ja halutaan neuvotella uudestaan. Kyllä tämä pitkä työrauha oli kultaakin kalliimpi näissä olosuhteissa. Kriisejä on ollut vuoden 2022 lisäksi 2007, jolloin oli Tehyn joukkoirtisanomisuhka sekä 2001, jolloin nähtiin lääkärilakko. – Onko meillä Suomessa sairaalat lähes kiinni kuukausia, tai lastensuojelu, pelastustoimi tai koulut ja päiväkodit. – Tämä ei ole mikään yleiskorotus. USEITA KESKUSJÄRJESTÖRATKAISUJA neuvotelleena Jalonen toteaa pitävänsä taloustilanteen analyysia yhtenä nykyisen sopimisen ja myös hallituksen sovittelujärjestelmään esittämän uudistuksen heikkouksista. Jalonen muistuttaa, että Ruotsissa taustalla oli työmarkkinaosapuolten pitkä oma neuvotteluprosessi. Jalonen ei tunnu pitävän Satosen puheita julkisen alan sisällä Ruotsin tavoin edistettävästä palkkatasa-arvon korjaamisesta kovin realistisina. Mallista puhuttaessa hän kertaa sitä, mitä KT on asiasta lausunut. de_24102024_26.indd 28 de_24102024_26.indd 28 16.10.2024 10.11 16.10.2024 10.11. Kun katsoo tätä lakiesitystä, se on mielestäni edelleen auki. – Jos verrataan Suomen kuntia ja hyvinvointialueita Ruotsin julkiseen sektoriin, varallisuusero jakaa palkankorotuksia on huima. Jalonen ei halua spekuloida irtisanomisella. 28 Demokraatti KUNTAPOMO meillä muodostettiin hyvinvointialueet ja tehtiin Suomen suurin hallintouudistus. Ruotsissa on oma työmarkkinakulttuurinsa ja sopimusjärjestelmänsä. Sovittelija toimisi myös poikkeustilanteiden varalle koottavien sovittelulautakuntien puheenjohtajana, joten avauksen perusteella määrittyvää yleistä linjaa ei ilmeisesti kyettäisi lain voimaan tultua ylittämään myöskään lautakunnassa. Ajatuksena on muuttaa lakia sovittelutoiminnasta niin, ettei valtakunnansovittelija enää voisi ylittää viennin päänavausta. Jalonen vaikuttaa liittyvän ketjun jatkoksi. Hallitus perustelee lakiesitystä Ruotsin mallilla. – Minä en katsomosta huutelijoiden juttuihin ota kantaa. On varmasti kaunis ajatus, että ammattijärjestöt suostuisivat luopumaan tai hyväksymään pienempiä korotuksia, mutta en ole törmännyt siihen oikeastaan koskaan. Satosen ja hallituksen jatkuva vetoaminen Ruotsiin ja sen malliin on koettu palkansaajapuolella turhauttavana. Kunta-alan vuoden 2022 sopuun liittyen Jalonen haluaa vielä korostaa, että nimenomaan sovittelulautakunta teki kuntaja hyvinvointialan palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman. JALONEN MUISTUTTAA sovittelujärjestelmän olevan elimellinen osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. KT:n työehtosopimusten piirissä on puoli miljoonaa palkansaajaa. Jalonen alleviivaa, että sovittelujärjestelmän pitäisi jatkossakin pystyä ratkomaan todella vakavia yhteiskuntavaarallisia kriisejä. Kielikuva tuntuu naurattavan Jalosta. Yksi keskeinen ero Suomen ja Ruotsin välillä on julkisen talouden tilanne. – Meillä on pohjoismaisiin sisarjärjestöihin hyvät suhteet, tiedämme missä mennään. Kaikkien näiden ratkaisemiseen on tarvittu sovittelulautakuntaa. Tämä on unohtunut kokonaan. Paremmin palkatut insinöörit tuskin hevin tinkisivät omastaan hoitajien hyödyksi. Kriittinen vesihuolto. – Nythän meillä mennään suoraan lakitiehen. Tarkoitus on uudistaa kaikki kuntien ja hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmät ja kohdistaa korotuksia paikallisesti työvoiman saatavuuden perusteella. Kun partien välillä ei ole yhteistä näkemystä, pidän sitä vähintäänkin ongelmallisena jatkon kannalta. Ruotsin malli on sittemmin viety asetuksiin. – Suomen talouden tilanne, kilpailukyky, ostovoima, palkat ja hinnat oliSOVITTELUJÄRJESTELMÄN PITÄISI JATKOSSAKIN PYSTYÄ RATKOMAAN YHTEISKUNTAVAARALLISIA KRIISEJÄ. – Varsinkin sen jälkeen, kun EK luopui yksipuolisesti keskitetyistä ratkaisuista, erityisesti yksityisellä sektorilla lähes kaikki sopimukset ovat syntyneet lakkouhkien tai lakkojen kautta, eli sovittelun kautta. TYÖMARKKINAMALLISTA EI siis ole työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä. KT:n lähtökohta on ollut Jalosen mukaan koko ajan se, että keskeisten työmarkkinaosapuolten pitäisi itse neuvotella Suomen työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmästä. Ja kriittisiä yhteiskunnan ydinpalveluja koskeva työrauha on KT:n tessien alla. Jalonen sanoo, että valitettavasti eteenpäin ei päästy. Kokoomuslaiset ovat todenneet käytäväpuheissa, että kyseisen työmarkkinamallin yhtenä päämääränä on sovittelulautakunnan kastroiminen. Voiko sovittelija tai sovittelulautakunta poiketa millään tavalla yleisestä linjasta edes poikkeustilanteissa. Vuodenvaihteessa oli montakin yritystä, KT oli aktiivinen niissä. VIIMEISIN NYKYHALLITUKSEN työmarkkinauudistus on eduskunnan käsittelyssä oleva vientimalli. – Olen ollut kohta 36 vuotta työmarkkinajohtotehtävissä. Kunta-alan sopimus ja työrauhavelvoite päättyvät ensi huhtikuun lopussa
Ostopalvelut ovat vielä kalliimpia. Nykyinen rahoituspohja ei riitä niiden velvoitteisiin. He yrittävät päivittäin selviytyä siellä. – Mitalin toinen puoli on se, että valtava työvoimapula on johtanut laajaan todella kalliin vuokratyövoiman ostopalveluiden käyttöön erityisesti hyvinvointialueilla mutta muuallakin. – Tämä vahvasti viittaa Mika Nykäseen. Mutta nythän tässä saattaa käydä niin, että se on kohta tällainen EK:n vasalli, joka sitten tavallaan alistuu siihen, mitä Etelärannassa halutaan tehtävän, Eloranta sanoo löylyä lisäten. Jos emme saa riittävästi työvoimaa ja jonkinlaisia palkankorotuksia, muut kulut ovat merkittävän suuria. Jalonen näkee KT:n toimineen työmarkkinakentällä pragmaattisesti ja ratkaisuhakuisesti. Työmarkkinamallin pelätään myös johtavan suorastaan ikuiseen palkkakuoppaan naisvaltaisilla aloilla. Tehtävävelvoitteita, mitoituksia ja rahoituspohjaa pitäisikin tarkastella – ja yhtäaikaisesti. 29 Demokraatti ”Kylmäverinen operaatio” KUNTAJA hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajan Markku Jalosen eläkkeellejäänti maaliskuussa herättää spekulaatioita. Heilläkin on vielä sana sanottavana tässä kokonaisuudessa. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo Demokraatille, että hänestä vaikuttaa siltä, että taustalla on kokoomuksen ja EK:n operaatio. Jalonenkin muistuttaa, että palkkaliukumat ovat aina olleet julkisella sektorilla yksityissektoria pienempiä. KT:n toimitusjohtajan tehtävään on ilmoittautunut 23 hakijaa. Vastuu hyvinvointialueiden rahoituksesta on Jalosen mukaan poliitikoilla. Sellainen pöytä pitäisi saada tavalla tai toisella takaisin. Joukossa on muun muassa työministeri Arto Satosen (kok.) valtiosihteeri Mika Nykänen (s. Minä tiedän, missä tilanteessa ne ovat. Pidän kohtuuttomana sitä arvostelua, joka kohdistuu hyvinvointialueisiin. Jalonen kuvaa hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta haastavaksi. vat keskeisillä työmarkkinaosapuolilla aina paremmin tiedossa kuin nykyisin. Aluehallitusten ja -valtuustojenkin liikkumatila on ohut keskushallinnon voimakkaan ohjauksen vuoksi. – Sote-henkilöstö, varhaiskasvatuksen opettajat, tietyt erityisopettajat ja muutkin ryhmät. Elorannan näkemyksestä huokuu ajatus, ettei KT olisi kovin itsenäinen. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että eläkkeellejäänti on monelle yllätys. Jalonen huomauttaa myös, ettei yleisen linjan määrittely ole yksinkertaista. MARKKU JALONEN summaa työmarkkinajärjestelmämme olevan tällä hetkellä hallituksen toimien seurauksena historiansa suurimmassa muutoksessa. Samaan aikaan on työvoimapulaa ja palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Pään avaajaosapuolet käyvät toki keskustelua keskenään, mutta laajaa työmarkkinaosapuolten tilannekuvapöytää ei ole. Taloustilanne saattaa muuttua. KT on ajanut pitkään esimerkiksi suojelutyön säätämistä pysyvästi lakiin ja laittomien työtaistelutoimien sakkojen nostamista. KT toki myös jakaa hallituksen tavoitteita. Sovittelulautakunnasta tulleella kehittämisohjelmalla pyritään taklaamaan tätä pulaa. KT:ssa palkkausjärjestelmän kehittämisohjelma nähdään vastauksena palkankorotusten kohdentamiseen ammattiryhmille, joista on pulaa. Tätä ei oikein tuolla Etelärannassa haluta aina ymmärtää. – Tämä on todella hankala yhtälö. – Meillä on suuri vastuu kansalaisten päivittäisistä ydinpalveluista KT:n sopimusneuvottelutoiminnassa. 29 Demokraatti de_24102024_26.indd 29 de_24102024_26.indd 29 16.10.2024 10.11 16.10.2024 10.11. 1966). KT on tehnyt selvityksiä vuokratyövoiman käytöstä hyvinvointialueilla, joissa siihen palaa 600–700 miljoonaa euroa vuositasolla. Jutussa pohdittiin, että kokoomuksessa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa löysänä pidettyä Jalosta on halveksittu palkkaohjelman vuoksi ja hänen tilalleen halutaan ”kovempi luu”. – Kaipaan talouden tilannekuvaa, jossa ovat mukana keskeiset palikat, jotka vaikuttavat myös työmarkkinaratkaisuihin ja kustannustasoon. – Minun mielestäni tämä on tosi kylmäverinen operaatio. Markku on nimenomaan ylläpitänyt sitä itsenäisyyttä ja tehnyt sen pesäeron, että he eivät ole mikään EK:n etäispääte. Sitä ei voi sysätä vain hyvinvointialueiden johtajille. Toki hakijoissa on kovia työmarkkinaihmisiä. KUNNISSA JA hyvinvointialueilla kärsitään Jalosen mukaan kaikilla mittareilla Suomen suurimmasta työvoimapulasta. Niiden välillä voi olla yli puoli vuotta eroa. Uudistetaan palkkausjärjestelmät ja kohdistetaan paikallisesti korotukset niin, että voidaan edistää työvoiman saatavuutta. – Oma taustani on se, että neuvottelemalla pitäisi päästä ratkaisuihin eikä pitäisi sulkea kategorisesti pois mitään keinoja tai sopimusjärjestelmää. Kyllä tämä näyttää selvästi tällaiselta EK-kokoomus-operaatiolta jälleen kerran. Eloranta arvelee, että EK:ssa ja kokoomuksessa haaveillaan nyt Nykäsestä Jalosen seuraajana. Hyvinvointialueilla on laajoja sopeutustoimia ja muutosneuvotteluja. Osaava ja sopimusyhteiskuntaa kannattava työmarkkinajohtaja painetaan eläkkeelle ja korvataan henkilöllä, joka haluaa irtisanoa palkkaohjelman ja sitten pakottaa julkisen sektorin viennin raamiin, Elorannan näkemys kuuluu. Sitä kautta syntyy pitkällä aikavälillä eroa yksityisen sektorin hyväksi. Sopimukset alkavat ja päättyvät eri aikaan. Sen takia emme myöskään ole koskaan olleet sulkemassa esimerkiksi keskitettyjä ratkaisuja ulos kokonaan. – Ja sen itsenäisyys vähenee
Toiminnan rajaus sotilasja siviilitiedusteluun onkin usein häilyvä. Toisaalta Donald Trumpin paluun varalta Euroopan parlamentissa käydään paraikaa vilkkaasti epävirallisia keskusteluja maanosan oman puolustuskyvyn lisäämisestä ja USA-riippuvuuden vähentämisestä myös tiedustelupuolella. Menettelytavoista vallitseekin parlamentissa jo suurempi erimielisyys. – Vaikka Kamala Harris voittaisi Yhdysvaltain presidentinvaalit, yleisesti nähdään, että myös hänen viestinsä olisi, että Euroopan pitää tehdä paljon enemmän oman puolustuksensa eteen, kertoo puolustuskysymyksiin erikoistunut parlamenttiedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveri (kok.). Sen tärkeimmät seurantakohteet liittyvät globaaleihin turvallisuusuhkiin, terrorismin torjuntaan ja nyttemmin myös EU-maihin kohdistuvaan hybridisodankäyntiin – pitkälti siis samaan mitä Natokin valvoo. Omia ”agentteja” tai operatiivista tiedustelutoimintaa EU INTCEN:illä ei ole. Valtaosa Euroopan maiden asevoimista on yhä vajaamiehityksessä, eikä edes Naton täkäläistä komentojärjestelmää meinata saada täyteen vahvuuteensa. DNI:n pieni toimisto kokoaa näistä sitten tarvittavat raportit poliittiselle johdolle. VIELÄ VUOSIKYMMEN sitten jotkut sotilaallisesti liittoutumattomat jäsenmaat toivoivat EU:n kehittävän eräänlaista korvike-Natoa, omaa sotilaallista ulottuvuuttaan, johon kuuluisivat omat asevoimat ja oma vahva sotilastiedustelukin. – Siellä on Director of National Intelligence, joka saa tiedusteluanalyysit jenkkien 17:ltä eri tiedustelupalvelulta. Unionin tiedusteluelin, viralliselta nimeltään EU Intelligence and Situation Centre, EU INTCEN, on osa EU:n yhteistä turvallisuus– ja puolustuspolitiikkaa. 30 Demokraatti TIEDUSTELU EU INTCEN – tiedustelukummajainen Mihin Nato-aikana tarvitaan EU:n omaa sotilasja siviilitiedustelua. OSALLA PARLAMENTTIEDUSTAJISTA on Toverin mukaan epärealistinen visio Yhdysvaltain asemaa korvaavasta ”euroarmeijasta”. Myös Yhdysvalloissa tiedusteluyhteisö koostuu lukuisista eri kilpailevista sotilasja siviilivirastoista, joiden keräämän tiedon siivilöiminen poliittisille päättäjille vaatii omaa erillistä koordinoijaa. – Lisääminen edellyttää tietenkin sitten myös vahvempaa sotilastiedustelua, koska puolustusta ei voida kehittää pitkäjänteisesti eikä operaatioita suunnitella ja toteuttaa ilman tarkkaa tilannekuvaa ja arvioita uhista, Toveri muistuttaa. Satsataan sen sijaan olemassa olevien kansallisten palvelujen parantamiseen. Vuonna 2012 nykyisen muotonsa saanut yksikkö toimii EU:n ulkosuhdehallinnon alaisuudessa, pääasiakkainaan EU:n komissio ja neuvosto. Strategisella tasolla EU:lle pitäisi Toverin mielestä luoda yhdysvaltalainen järjestelmä eri maista tulevan tiedon koordinoidumpaan ja järjestelmällisempään käsittelemiseen. Tämän takia Toveri ei usko, että EU:n itsenäistä sotilastiedustelukykyäkään voisi INTCEN:in alle merkittävästi kasvattaa. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock E U:n oman sotilasja siviilitiedustelun asemaa pohditaan paraikaa unionin kulisseissa. de_24102024_30.indd 30 de_24102024_30.indd 30 16.10.2024 10.14 16.10.2024 10.14. Sama sopisi EU:lle, Toveri ehdottaa. Tämä tarve muuttui Nato-jäsenyyksien takia. Se on analyysitoimisto, joka perustaa raporttinsa jäsenmaiden tiedustelupalveluiden, viranomaisten ja EU:n sotilasedustajien kautta saatuun tietoon ja avointen lähteiden tutkimiseen. Suomalaismeppi muuttaisi EU:n nykyistä tiedusteluelintä amerikkalaisen tiedusteluyhteisön suuntaan. ULKOPUOLISTEN ON vaikea arvioida, kuinka tehoton, turha tai loistelias nykyinen EU INTCEN oikeasti on. Uudenlainen organisoiminen voisi sen sijaan lisätä EU:n tiedustelunkin omavaraisuutta. Tarkoituksena on ollut antaa EU:n poliittiselle johdolle ennakkovaroituksia ja arvioita sotilaallisten uhkien ja turvallisuuskriisien kehittymisestä. – Turha rakentaa EU:lle omia tiedustelupalveluja; niihin ei riitä väkeä, osaamista eikä oikein rahaakaan. Se on salattu tiedusteluelin, jonka toiminnasta ja saavutuksista on varsin vähän julkista tietoa saatavilla
EU INTCEN:iä on viimeiset viisi vuotta johtanut Portugalin ulkomaantiedustelun entinen päällikkö José Casimiro Morgado. EU-sotilastiedustelun ylimmän virkamiehen tulkinta asiaintilasta hämärsi EU:n tilannekuvaa ja antoi Venäjälle mainion propagandavaltin peitellä tekemisiään. Asiantuntijoiden mukaan EU INTCEN on ollut avainasemassa, kun unionissa on luotu strategisia arvioita ääri-islamilaisesta terrorismista ja radikalisoitumisen riskeistä. de_24102024_30.indd 31 de_24102024_30.indd 31 16.10.2024 10.14 16.10.2024 10.14. 31 Demokraatti TURHA RAKENTAA EU:LLE OMIA TIEDUSTELUPALVELUJA; NIIHIN EI RIITÄ VÄKEÄ, OSAAMISTA TAI RAHAA. Näissä asioissa jäsenmaat ovat aiempaa tiiviimmässä tiedonvaihdossa keskenään, ja EU:n valmius estää uusia iskuja on parantunut. Sen jatkoksi huhtikuussa 2014 EU:n sotilasesikunnan silloinen tiedustelupäällikkö, suomalainen amiraali Georgij Alafuzoff vakuutti monessa yhteydessä medialle, ettei EU-tiedustelu ole havainnut Itä-Ukrainassa suuria määriä venäläisiä sotilaita. Esimerkiksi Itävallan tiedustelupalvelun tiedetään vuotaneen salaista tietoa Venäjälle vuosien ajan. Myös eriasteiset vakoiluepäilyt ovat vähentäneet joidenkin jäsenmaiden tiedustelupalveluiden halua yhteistyöhön EU-tasolla. Todellisuudessa Ukrainan itäosien yhteenotot olivat alusta alkaen Venäjän masinoimia ja venäläisjoukkojen mahdollistamia. Venäläisten Krimin valtausaikeet helmikuussa 2014 pysyivät tiedustelulta liian pitkään pimennossa. Tiedustelulla on ollut vuosittain noin satakunta työntekijää, joukossaan myös suomalaisia. Monet sen onnistumiset ja epäonnistumiset on raportoitu epäsuorasti EU:n turvallisuusja tiedustelutoimintaa laajemmin käsittelevien lausuntojen ja analyysien kautta. Tiettävästi siviilipuolella EU INTCEN auttoi jäsenmaiden terrorisminvastaisen tiedusteluyhteistyön vahvistamisessa vuoden 2015 Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen. Yksi noloimmista liittyy Suomeen. Amiraali toisti läntisen tiedusteluyhteisön ihmetykseksi Venäjän meriselitystä, että paikalliset ”venäjänkieliset vapaaehtoiset”, olivat siellä vain tyytymättömiä menoon ja huolissaan venäjänkielisten asemasta. Vuoden 2014 loppuun mennessä Itä-Ukrainassa oli käynnissä täysi sota Ukrainan hallituksen joukkojen, venäläissotilaiden ja näiden tukemien kapinallisten välillä. SOTILAALLISISSA ASIOISSA EU-tiedustelun historiaan mahtuu sen sijaan outoja epäonnistumisia
Opinnotkin veivät aiheen pariin. – Ei yhden ihmisen tarvitse olla kaik kialla. Lue tarkemmat visaohjeet ohesta ja vedä mietintämyssy päähän – se on menoa nyt! Demokraatin joulupukki 2024 on syntynyt samana päivänä kuin Jean Sibelius, tosin runsaat 120 vuotta myö hemmin. Hän itse ei tällä kertaa lähde mukaan. Teidän, rakkaat visailijat, pitäisi arvata, kuka hän on. Se sisuunnutti minut mukaan, hän kertoo lähdöstään päättäjäksi. Puk kimme muistelee, kun hän viidennellä luokalla sai käsiinsä ensimmäisen his toriankirjan. Hän on kiinnostunut monista asioista, mutta pienestä pitäen häntä on viehättänyt erityisesti menneisyys. – Hän on leikannut niin hirveästi vä hempiosaisilta ja jättänyt meidät hyvä tuloiset rauhaan. – Luin kahdessa päivässä koko kirjan ja vielä niin, että muistin hyvin ulkoa, mitä siellä joka sivulla on sanottu. 32 Demokraatti JOULUPUKKIVISA DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio Margit Eskman Sakari Kiuru Veikko Helle Matti Ahde Erkki Aho Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Vappu Taipale Pekka Oivio Antti Kalliomäki Anu Kaipainen Pirjo Ala-Kapee Lasse Lehtinen Arto Bryggare Antero Kekkonen Pertti Paasio Tarja Halonen Teemu Selänne Liisa Jaakonsaari Säde Tahvanainen Kari Rajamäki Päivi Lipponen Mandi Malek Pelle Miljoona Erkki Tuomioja Tapani Kansa Erkki Liikanen Reino Paasilinna Maarit Feldt-Ranta Maria Guzenina Eero Heinäluoma Tommy Tabermann Lauri Lyly Jukka Virtanen Mikael Jungner Amin Asikainen Ann Selin Antti Lindtman Timo Harakka Sanna Marin Mikkel Näkkäläjärvi Miapetra Kumpula-Natri Karri Miettinen (Paleface) Matias Mäkynen Päivi Niemi-Laine Jukka Gustafsson Piia Elo Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa Arvuuttelu alkakoon! Demokraatin joulupukin mysteeriä ratkotaan jälleen. Val kopartamme on kasvanut yliopistokau pungin kupeessa ja asuu edelleen sa massa noin kymmenentuhannen asuk kaan kunnassa. Että ihan sama, kuka siellä on. Yk sityiskohdat, kuten nimet ja vuosiluvut, jäävät minulla hyvin mieleen. Vinkit helpot tuvat joka kierroksella. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva O n taas se aika vuo desta, kun perin teikäs joulupukki visa starttaa. Pukkimme aatteista jotain paljastanee se, keille hän jakaa risuja ja keille lahjoja. Tuhmien listalta tänä vuonna löytyy val tiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Lahjoja ja kiitoksia saavat aluevaa leihin ehdolle lähtevät. de_24102024_32.indd 32 de_24102024_32.indd 32 15.10.2024 10.47 15.10.2024 10.47. – Moni ihminen valitti, että mikä asia milloinkin on rempallaan. Siellä hän on myös vai kuttanut pitkään. Tilanne on erit täin haasteellinen kaikilla hyvinvointi alueilla, pukkimme tietää. Pu naiseen nuttuun on jälleen puettu julkisuudesta tuttu hahmo. Kun kysyin, että oletteko yrittäneet saada muutosta aikaiseksi, oletteko käyneet äänestä mässä, he vastasivat, että ei äänestämi sellä voi vaikuttaa. Oikeastaan vähän vihaan sitä, että pitäisi jotenkin aina olla ehdolla kaikissa vaaleissa. Visaemäntänne ti pauttelee tuttuun tapaan tässä ja kah dessa seuraavassa lehdessä vihjeitä puk kimme henkilöllisyydestä
Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi viimeistään 8.12. . Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 29.11., jotta se ehtii varmasti perille. de_24102024_32.indd 33 de_24102024_32.indd 33 15.10.2024 10.48 15.10.2024 10.48. 33 Demokraatti PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . . Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 19. Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . . joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. . . Oikein vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin Functional form -veitsitelineen viidellä veitsellä
34 Demokraatti KASVO Riidan Valtakunnan sovittelija Anu Sajavaara on huolissaan vastakkain asettelun ilmapiiristä. RATKAISIJA 34 Demokraatti de_24102024_34.indd 34 de_24102024_34.indd 34 16.10.2024 10.18 16.10.2024 10.18
de_24102024_34.indd 35 de_24102024_34.indd 35 16.10.2024 10.18 16.10.2024 10.18. Tässä huoneessa, osoitteessa Bulevardi 6, työehtosopimusneuvotteluissaan työriitaan ajautuneet osapuolet etsivät sovittelijan avulla yhteistä säveltä. Sopuun päästään nyt kuva-asiassakin – Sajavaara istuu neuvottelupöydän keskivaiheille. RATKAISIJA 35 Demokraatti ITSE NEUVOTTELU PROSESSIHAN ON HIRVEÄN KIEHTOVA. 35 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen ”E n halua ainakaan sitä kauheaa Putin-kuvaa, jossa olen pitkän pöydän päässä, valtakunnansovittelija Anu Sajavaara parahtaa, kun mietimme kuvauspaikkoja
SAJAVAARALLA ON nyt takana runsaat kaksi vuotta nelivuotisesta kaudestaan. Anu Sajavaara pyrkii muun muassa varmistamaan, ettei liitoilla olisi tarvetta hakea neuvotteluihinsa ratkaisua hänen toimistostaan. – Kuljemme sivutoimisten sovittelijoiden kanssa aika paljon kentällä ja koetamme tunnustella, voimmeko jotenkin ennaltaehkäistä sitä, että pöytään tuodaan lakkotai työsulkuilmoitus. RATKAISUA HAETAAN yhä useammin ja entistä herkemmin Bulevardilta. Jos hän saisi päättää, käytössä olisi soikea pöytä, jossa kukaan ei ole istumapaikkansa perusteella toisten yläpuolella. – Onko niin, että koska ei itse kyetä tai haluta tehdä ikäviä asioita ja vaikeita ratkaisuja, on helpompi tulla hakemaan ne Bulevardilta. Hän kertoo pohtineensa, onko hänestä konfliktinratkaisijaksi. Julkisuudessa on kuvattu, että edessä on poikkeuksellisen vaikea ja periaatteellisesti erittäin hankala kierros. Aina Bulevardille ei tarvitse tulla neuvottelemaan. Silloin orastavat työriidat setvitään ilman julkisuutta. Tapetilla on nyt hallituksen lakiesitys vientivetoisesta palkkamallista. Tilanne pöydässä ei ole hyvässä balanssissa, jos toisella puolen on kymmeniä vuosia neuvotelleita konkareita ja toisella vastavalmistuneita. – Vaikka nyt puolin ja toisin nähdään kaikenlaisia peikkoja – ja hallituksen toimet ovat neuvottelupöydissä aika vahvasti mukana – sanon silti, että kaikki neuvottelukierrokset ovat aina hankalia. Hän on järjestänyt osapuolille myös neuvottelukoulutusta. Istuin kerran tähän keskelle, mutta osapuolet sanoivat heti, että et sinä noin voi tehdä, ja minut palautettiin pöydän päätyyn. Jos sitä ei löydy, ollaan pulassa, kun maailma ympärillä muuttuu vauhdilla. Sajavaaraa huolettaa työmarkkinoiden ilmapiiri, jossa keskinäinen syyttely ja vastakkainasettelu ovat lisääntyneet. de_24102024_34.indd 36 de_24102024_34.indd 36 16.10.2024 10.18 16.10.2024 10.18. Pitäisi hakea jatkuvuutta. 36 Demokraatti D-KASVO – Tämähän on neuvottelupöytänä ihan toivoton. Sellainen pingis, jossa pallotellaan kentän toiselta puolelta toiselle on ihan myrkkyä talouden ja yritysten toiminnan kannalta. Hän mietti tovin ennen tehtävään tarttumista. Kuinka siitä, että halutaan ihan eri asioita, päästään lopulta ratkaisuun, jossa ei ehkä olla puolin ja tosin järin tyytyväisiä, mutta sopimus silti syntyy. BULEVARDILLA TEHDÄÄN paljon myös sellaista työtä, joka ei näy ulos. – Pitää itse pitää sitä neuvotteluprosessia yllä, oikeasti sitkeästi istua ja neuvotella. Osapuolten pitäisi keskustella, että kuinka kevyin perustein tänne tullaan. Sajavaara on lanseerannut ”työelämätorstait”, jolloin eri työmarkkinaporukoissa vain keskustellaan eri teemoista. Sajavaaraa harmittaa se, millä perustein sitä – Työmarkkinaratkaisujen pitäisi tuoda vakautta ja ennustettavuutta. – Itse neuvotteluprosessihan on hirveän kiehtova. Ei tuolta päästä ole mitään mahdollisuuksia nähdä, miten toisessa päässä ihmiset reagoivat asioihin. Työnantajaleirissä parinkymmenen vuoden aika na oli kuitenkin kertynyt niin paljon kokemusta neuvotteluista, että hän uskoi selviävänsä. – Nyt on aika paljon uusia neuvottelijoita. Nyt on tehty isoja muutoksia, eikä kukaan tiedä, millainen seuraava hallitus on – tapahtuuko sitten vetoa toiseen suuntaan. Toivomme, että asiat saadaan ratkottua ennen niiden kärjistymistä. – Tästä työstä mielekästä ja merkityksellistä tekee se, kun osapuolet, joilla on tänne tullessa sukset hyvinkin pahasti ristissä, lähtevät täältä yhteisen asiakirjan kanssa. Eivät sopimukset synny ilman sitä. Keskusteluyhteys tuntuu olevan hukassa joka suuntaan, kolmikannassakin. Siitä Sajavaara ei pidä. Monet liitot ovat olleet itse aktiivisia ja pyytäneet koulutusta. Bulevardilla riittää työtä seuraavaksi puoleksi vuodeksi, kun tes-neuvottelut työnantajaja työntekijäpuolen liittojen välillä ovat käynnistyneet. Hän kutsuu ilmiötä neuvottelujen ulkoistamiseksi, ja trendin ovat havainneet myös hänen pohjoismaiset kollegansa. Sovittelijat voivat auttaa neuvottelujumia auki vapaaehtoisella sovittelulla, mutta Sajavaara korostaa, että osapuolilla hanskat eivät saa tippua. Vapaaehtoinen sovittelu on Sajavaaran iloksi lisääntynyt
Kuinka uuskonservatismi jyllää ja työelämässä jo olevat naiset komennetaan joissakin maissa takaisin kotiin. Sajavaaran mieleen on jäänyt kansainvälisen työjärjestön ILO:n kesäkonferenssi, jossa hän toimi Suomen työnantajapuolen päädelegaattina. Siellä ja myöhemmin Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) hänen työsarkaansa olivat EU-asiat. On hurmaava asia, että lapset ovat unohtaneet eikä traumoja heille jäänyt, Sajavaara hymyilee. Anu Sajavaara kertoo, että taide on henkireikä, jonka pariin hän hakeutuu vapaa-ajalla ja toisinaan myös työpäivinä. Palvelualojen työn antajat Palta ry:n työmarkkinapäällikkö, toimialapäällikkö ja neuvottelujohtaja 2013–2022 . Hän tyrmää puheet matalapalkkaisten alojen ikuiseen palkkakuoppaan hautaamisesta. Kolmivuotias uskoi kivenkovaa, että äiti on kuollut. Hän muistelee, miten nuorempi lapsi vakuuttui siitä, ettei kotiin soitellut äiti vaan joku muu. Sajavaara on toiminut myös muun muassa Jyväskylän yliopistossa tutkijana, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja Euroopan unionin neuvostossa juristi-lingvistinä sekä asian tuntijatehtävissä kauppaja teollisuus ministeriössä ja oikeus ministeriössä . – Kyllä tässä on erittäin outoja voimia liikkeellä. Elinkeinoelämän keskus liitto EK:n asiantuntija 2005–2013 . Tämä on ensimmäinen työtehtäväni, jossa ei ole mitään kansainvälistä kuviota. Sajavaara on tyrmistynyt siitä, kuinka viime vuosina tasa-arvoasioissa on otettu takapakkia jopa eurooppalaisissa yhteiskunnissa. de_24102024_34.indd 37 de_24102024_34.indd 37 16.10.2024 10.18 16.10.2024 10.18. Se on ollut yleinen periaate käytännössä jo 1960luvulta. BULEVARDILLA ON juuri remontoitu, joten ison neuvotteluhuoneen seinät ovat tyhjät taiteesta. Hän huomauttaa, että työnantajan puolelta työsulkuja ei ole kovin paljon historiassa nähty. syntynyt 20.12.1964 Helsingissä . Kolmen viikon kokous oli istuttava kokonaan. perheseen kuuluvat aviomies ja kaksi aikuista lasta kritisoidaan. – Meillä on pitkälle kehittynyt olan yli katselun perinne. – Silloin oli tunne, että maailma alkaa pikku hiljaa olla tasa-arvoponnistelujen vuoksi valmiimpi. Silloin ajattelin, että voi kauhistus, kuinka kovaa hintaa nyt maksetaan äidin töistä. Liikenneja erityis alojen työnantajat LTY:n työmarkkina-asiamies 1999–2005 . oikeustieteiden kandidaatti . Sitä on surullista katsoa, kun muistelee niitä kulta-aikoja ja sitä, miten Suomi oli monessa asiassa aikamoinen esikuva muille – oli kiva olla suomalainen 2000-luvun alkupuolella. Ensimmäinen pesti työnantajaleirissä oli Liikenneja erityisalojen työnantajat LTY:ssä. RATKAISUA HAETAAN YHÄ USEAMMIN JA ENTISTÄ HERKEMMIN BULEVARDILTA. – Minulla on aina ollut vahva halu kansainvälisiin tehtäviin. Hän toimi myös Business Euro pen tasa-arvotyöryhmän puheenjohtajana. Uransa hän aloitti juristiksi valmistuttuaan eri ministeriöissä ja juristi-lingvistinä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa Luxemburgissa. Isällä oli täysi työ todistella toisin. valtakunnansovittelija 2022– . Sain aikaistettua paluuta päivällä. Naisten määrä johdossa lisääntyi vauhdikkaasti, ja perhevapaissa edettiin. Jono ulottuisi tuonne Kauppatorille saakka, jos minkäänlaista jarrua ei olisi. – Viimeisen viikon alussa mies soitti ja kysyi, voinko mitenkään tulla aikaisemmin kotiin. Sajavaara ei yhdy arvioihin siitä, että työnantaja ohjaisi lain myötä kaikki neuvottelut Bulevardille. BULEVARDILLE ANU Sajavaara tuli Palvelualojen työnantajat Paltan neuvottelujohtajan tehtävästä. Aika oli antoisaa, mutta raskastakin. – Se kritiikkihän lähtee siitä oletuksesta, että palkkaratkaisut tulevat aina Bulevardin kautta! Korostan, ettei kukaan estä osapuolia tekemästä keskenään juuri niin isoja palkkaratkaisuja kuin haluavat, jos siitä päästään yhteisymmärrykseen. Kun tulin, tyttö nukkui nalle kainalossa eteisen kynnysmatolla odottamassa. harrastaa lukemista, ruuanlaittoa, taidetta ja metsäkävelyjä . Päänavaajaratkaisun synnyttäminen olisi lähes mahdotonta, jos olisi pelko, että perässä tulee paljon aloja, jotka saavat enemmän kuin päänavaaja. Mikään uusi asia yleisen linjan noudattaminen ja päänavaajan suojaaminen ei ole, Sajavaara muistuttaa. – Bulevardin lähitienoo on ihana sen takia, että tässä on paljon gallerioita. EK:ssa hän hoiti EU-tason työmarkkinakoordinaatiota ja toimi pääneuvottelijana esimerkiksi silloin, kun vanhempainvapaaja työaikadirektiiveistä neuvoteltiin. EK:n vuodet olivat kiivaita matkustusvuosia. 37 Demokraatti ANU SAJAVAARA
PALKATTUA HENKILÖSTÖÄ Bulevardilla on nyt Anu Sajavaaran lisäksi sihteeri. Kun väsymys vaivaa ja molemmilla neuvottelujohtajilla ovat jäsenistönsä odotukset paineena niskassa, tunteet välillä kuumenevat. Ruotsissa Medlingsinstitutet tuottaa tilastotietoa osapuolten käyttöön. Puolin ja toisin se kielenkäyttö on aika kauheaa, miten he puhuvat toisistaan. Vaikeille asioille yleensä pyritään löytämään vastinparit osapuolten papereista. Tukena ja ”tärkeinä sparrauskavereina” on myös seitsemän sivutoimisen sovittelijan joukko. Sajavaara huolehtii, että he pysyvät työkykyisinä. – Joskus menee sellaiseksi pikkuasioista jankkaamiseksi, että ei nähdä metsää puilta, Sajavaara kertoo. Sajavaara muistuttaa, että Venäjällä uutisoitiin kevään poliittisten lakkojen johtuvan siitä, etteivät suomalaiset ole yksimielisiä Ukrainan tukemisesta. Sajavaara yleensä aloittaa neuvottelut kysymällä, mitä kuuluu. Valvottaminen ei kuitenkaan ole tätä päivää, hän sanoo, vaikka päivät saattavat venyä sovittelun viime metreillä. Se huolestuttaa, että kun joka puolelta leikataan, leikataanko myös sellaisista instituutioista, jotka tuottavat työmarkkinoille tarvittavaa tietoa. Jos näin olisi myös meillä, väkeä tarvittaisiin lisää. Teoksen nimi on Väsynyt. Se hirvittää. Epävirallisemminkin. – Tänne tulee myös niitä, jotka sanovat, että pidä meitä mahdollisimman väde_24102024_34.indd 38 de_24102024_34.indd 38 16.10.2024 10.18 16.10.2024 10.18. Joskus tie eteenpäin on sopia, että jokin asia selvitetään seuraavan sopimuskauden aikana. Vastauksista saa vainun siitä, millainen keskusteluyhteys osapuolilla on ja ollaanko tilannekuvasta edes jokseenkin samalla sivulla. Se on ihan tehokasta. Se sopii Bulevardille, jossa ainakin ennen haettiin sopua kellon ympäri. – Pakan kasassa pitäminen on hirveän tärkeää. Ei ole koskaan hyvä asia, että toinen osapuoli näkee, että aha, nyt tämä juttu meni ihon alle. Yleensä keskeytän neuvottelut siinä vaiheessa, pidetään paussi. Muutaman kerran olen pannut porukat kävelemään räntäsateeseen. – Muistutan, että tänne saa tuoda eväitä, käydään välillä vähän kävelemässä ja pidetään huoli siitä, että ihmiset pystyvät myös nukkumaan riittävästi. Suomessa osapuolet saavat tietoa esimerkiksi Etlalta, Laborelta, Valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankilta. – Tyypillinen esimerkki voi olla, että työnantajapuolella halutaan lisää paikallista sopimista, niin löydetäänkö työntekijäpuolen listoilta vaikka jokin luottamusmiehen tiedonsaantioikeuden lisääminen. Onko se kuin Studio Julmahuvin sketsissä, jossa pohditaan kokousviinerin leikkaamista – kuka sen leikkaa, kuinka tasan se menee ja kuka sen veitseen jääneen hillojäämän nuolee. Sajavaaran suosikki toimiston kokoelmasta on hänen omassa huoneessaan. Näitä osapuolet myös hyvin hyödyntävät. Pitäisikö palkattua väkeä olla enemmän. – Sieltä saattaa tulla aika ronskiakin tavaraa. Siksi toivoisin, että pystyisimme ratkomaan asiat yhdessä ja näyttäisimme yhtenäistä rintamaa. Sajavaara saa toisinaan hyvää tarkoittavia neuvoja ”vanhasta maailmasta”, että sopimukset syntyvät yön yli. Sellaisia, joille ei helposti lasketa vaikutuksia. – Itse aina toivoisi, että päätöksiä tehtäisiin tiedon, eikä mutun varassa. Hankalimmat asiat ovat Sajavaaran mukaan ideologisia. – Yritän tehdä tämän niin normaalin työajan puitteissa kuin mahdollista. – Ei ole hyvä, että ulkopolitiikasta tulee ristiriitaisia viestejä, eikä niitä ole hyvä tulla neuvotteluistakaan. Kenenkään aivot eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla ilman ravintoa ja lepoa. Vaikka on myös ilahduttavia esimerkkejä kulttuurin muutoksesta neuvottelijoiden vaihtuessa, on Sajavaaran mukaan silti edelleen vastakkainasettelusta eläviä. 38 Demokraatti D-KASVO Joskus vaikeassa tilanteessa lähden kävelylle ja käyn ehkä katsomassa pari näyttelyä. Sajavaara toivoo, että turbulentteina aikoina osapuolet tekisivät vastuullisia ratkaisuja ja varmistaisivat, että ainakin työmarkkinat toimisivat häiriöttömästi. Sajavaaran mielestä se riippuu täysin siitä, mikä instituution tehtäväksi nähdään. – Siellä vedetään ihan omia tulkintoja näistä meidän keskinäisistä riidoista. Se on pronssipatsas, jossa istuva nainen nojaa leukaa käteensä. MILLAISTA KAUPANKÄYNTIÄ Bulevardilla nähdään. Valvominen vastaa yhden promillen humalaa, sekin kannattaa muistaa. – He ajattelevat tehtäväkseen asettaa kapuloita rattaisiin. Sajavaara katsoo, että neuvotteluissa kontrollinsa menettävä tietyllä tavalla menettää myös pelin. Niin voi käydä silloin, kun asiat eivät etene tai toinen osapuoli esittää jotakin, mitä toisella puolen pöytää ei voida käsittää. hän tässä yhteisessä pöydässä, että me ei kestetä katsoa noita silmiin. NEUVOTTELUISSA KONTROLLINSA MENETTÄVÄ TIETYLLÄ TAVALLA MENETTÄÄ MYÖS PELIN. Monet työnantajaja työntekijäliitot tekevät Sajavaaran mukaan paljon hyvää yhteistyötä neuvottelujen välillä. Ennen Bulevardille tuloa ratkaisua on yleensä yritetty pitkään omin voimin, ja osapuolet ovat jo valmiiksi väsyneitä. Tunteet viilenevät, ja taas osataan käyttäytyä asiallisesti
3 TÄRKEINTÄ 3 Täytyy pitää ihmisistä, olla jonkinlainen sosiaalinen sielu. 2 Ratkaisuhakuisuus ja ongelmanratkaisutaito. Pitää pystyä kuuntelemaan ja kuulemaan. 39 Demokraatti 1 Isot korvat. de_24102024_34.indd 39 de_24102024_34.indd 39 16.10.2024 10.18 16.10.2024 10.18. Mitkä ovat sovittelijan kolme tärkeintä ominaisuutta
Punaisten johto oli evakuoitu Viipuriin, jossa Villehard myöhemmin joutui valkoisten vangiksi. Mieheni esitteli itsensä ja asiansa ja kysyi: – Kuka sinä olet. de_24102024_40.indd 40 de_24102024_40.indd 40 16.10.2024 9.53 16.10.2024 9.53. Sieltä löytyi muotokuva, jossa oli paljon samaa näköä mieheni kanssa. Niinpä eräänä hellepäivänä läksimme Euran Paneliaan etsimään hautausmaalta hänen mummunsa veljen, Juho Villehard Hakkisen, sukulaisia. Ovet olivat tietenkin lukossa. Unohdin tänne juomapullon ja työstä tullessani ajattelin hakea sen. Tämä oli ollut ammatiltaan seppä mutta valittu myös vuonna 1916 ja 1917 sosialidemokraattien kansanedustajaksi. Tuntemattoman tädin Rauman murre oli kuulostanut vieraalta kieleltä, josta ei saanut mitään selvää. Kannattaa nousta tuolilta toteuttamaan haaveitaan. Olimme kuulleet, että sen seinällä olisi Villehardin muotokuva. Hänet teloitettiin siellä vuonna 1918 kansanvaltuuskunnan jäsenyyden vuoksi. Pihaan ajoi auto, josta astui ulos nuorehko mies. 40 Demokraatti J okaisessa suvussa on henkilöitä, joista ei ole hiiskahdettu. Etsiville avattiin KOLUMNI Marja-Liisa Manka marja-liisa.manka@docendum.fi Kirjoittaja on työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto. Kyseltyämme muotokuvasta hän lähti penkomaan varastoja. NIEMI OLI ostanut tunnesyistä viime keväänä työväentalon. Kyltin mukaan se olisi vain tiistaisin auki. Yhdistyksellä ei ollut enää varaa pitää taloa yllä, mutta hän aikoi yrittää haalia ainakin lämmityskulut pitämällä kahvilaa motoristeille, tansseja sen vuosien liukastamalla lattialla ja tilauksesta muutakin. PALA PALALTA ALKAA VAIKENEMISEN MUURI MURTUA. Pala palalta alkaa vaikenemisen muuri murtua ja miehellenikin hahmottua, mistä hän on kotoisin, siltä toiseltakin puolelta. Sylvi oli kyläillyt mieheni kotonakin tämän ollessa pikkupoika. Voi ei! Ikkunoistakaan ei näkynyt sisään. Polvenkorkuisesta hän oli siellä käynyt vanhempiensa mukana. Kuin sadusta: etsiville avataan! Uusi omistaja Sulo Niemi kutsui meidät sisään ja esitteli upeaa taloa, jonka ikkunoista paistoi aurinko. Oli torstai. Varastossa oli paljon vanhoja työväenyhdistyksen asiakirjoja ja materiaalia. KUKKIA HAUTAUSMAALLA kastelevalta rouvalta saimme ajo-ohjeet seuraavaan etappiimme, Panelian työväentalolle. KÄVELIMME LÄPI joltisenkin monta hautariviä Hakkisia etsiessämme, kunnes löysimme sammaloituneen hautakiven, jonka alla lepäsi hänen vaimonsa Ida ja tyttärensä Sylvi. Olen tartuttanut sukututkimusintoni mieheenikin. – Tämän talon omistaja. AIKA MONTA vuotta olemme tästä haaveilleet. Sisällissodassa hän oli työskennellyt kansanvaltuuskunnassa Oskari Tokoin alaisuudessa
Mutta aion hyväksyä sen ja oikeastaan nautinkin siitä. Muutos on omassa katseessa. On kiinnostava ajatus nähdä itsensä juuri sellaisena kuin just nyt on. Osittain väsyneempi ja osittain jotenkin tarkempi. Nykyään näen paljon ristiriitaisemman peilikuvan. Tuntuu, että nuorena katsoin vähän itseni ohi, koska ei sillä ollut niin väliä katsonko, kuka siellä peilissä on, vai katsonko vain pintaa. Kuka minä oikeasti olen. Varauduin kauhunsekaisesti tähän viidenkympin taitteeseen, ja tuntuu, että se, mitä näen peilikuvassani nyt, liittyy myös siihen. Olen katsonut peiliin koko elämäni. Suhde peilikuvaan on muuttunut koko ajan. Se on erilaisempi nykyään. Täyttäessäni viisikymmentä sanoin ääneen eräälle ystävälleni, että olen kyllästynyt itseeni. Yritän poistaa itseni katsomisen tapaa, mihin olen nuoresta asti tottunut. Se on vaikeaa. Ulkoista ja sisäistä. Olen tehnyt sekä mallin että näyttelijän töitä, ja nyt jotenkin tuntuu, että nuorena olin sellainen pinta, johon laitettiin erilaisia rooleja. Vaatteita, maskeja, tyylejä – kaikki kävi. 41 Demokraatti Laura Malmivaara 50-vuotias näyttelijä ja valokuvaaja. En vain peilikuvaani vaan siihen, millaisena olen itseni tuonut näytille. Olen kyllästynyt Laura Malmivaaraan. N äen muutosta. Olin puhdas, mahdollisimman helppo kanvas muille. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_24102024_41.indd 41 de_24102024_41.indd 41 16.10.2024 10.08 16.10.2024 10.08. Välillä kaipaan sitä kirkkautta ja heleyttä, mikä siihen nuoreen minään liittyi, mutta toisaalta olen myös hirveän kyllästynyt siihen. Yritän nyt itsekin nähdä peilikuvani uusin silmin. Se, miten katsoo itseään, on tässä iässä sellaista poisoppimista. Työni takia muutos tulee silmilleni joka käänteessä, enkä edes pääse pakoon sitä
42 Demokraatti de_24102024_42.indd 42 de_24102024_42.indd 42 14.10.2024 11.14 14.10.2024 11.14
Pahanilkiset tikkataulut ovat kuitenkin vain pahvia ja kyllä runous ja taide kestävät aikaa paremmin kuin pahvi. – Aloin kirjoittaa runoja viisivuotiaana. Oksasen taiteilijuus kumpuaa lapsuudenkodin kannustavasta ilmapiiristä. Ne ovat täällä sisälläni, eivät ne ole minnekään kuihtuneet tai kutistuneet. de_24102024_42.indd 43 de_24102024_42.indd 43 14.10.2024 11.14 14.10.2024 11.14. 43 Demokraatti KULTTUURI YKSI MUOTTI EI RIITÄ Kesällä 80 vuotta täyttänyt Aulikki Oksanen luo yhä uutta. Uusia runoja syntyy yhä, ja niitä on saatu kuulla runoutta ja musiikkia yhdistävissä Oksasen konserteissa, joissa hänen kanssaan ovat esiintyneet laulajat Vuokko Hovatta ja Tuure Kilpeläinen sekä jazzmuusikot Jarmo Saari ja Panu Savolainen. Pian hän löysi kuitenkin itsensä näyttelemästä Ylioppilasteatterista, ja esikoisteos runokokoelma Hevosen kuolema ilmestyi vuonna 1966. Teksti Timo Kalevi Forss / Kuvat Jani Laukkanen A ulikki Oksanen on tehnyt pitkän uran kirjailijana. Heinäkuussa 80 vuotta täytynyt taiteilija ei ole koskaan mahtunut ahtaisiin raameihin. Luovuuttaan hän on kirjoittamisen lisäksi toteuttanut vuosikymmenien varrella niin näyttelijänä, laulajana kuin kuvataiteilijana. – Jo Hevosen kuolemassa oli sekaisin runoa ja proosaa. Sen merkkipaaluja ovat niin runot, romaanit kuin laulutekstitkin. KESKI-SUOMESSA JA Satakunnassa varttunut Oksanen tuli Helsinkiin opiskelemaan opettajaksi. – Tunnistan tuon ja olen ilahtunut siitä, että asia koetaan näin, sillä kyllä sisäinen lapsi ja leikki elävät minussa voimakkaina. TAPAAN AULIKKI Oksasen aurinkoisena syyspäivänä kustantamon tiloissa Helsingin ydinkeskustassa. Kaikesta tästä kertoo rehellisesti ja tarkasti mutta toisaalta myös kauniisti ja koskettavasti Helena Ruuskan kirjoittama elämäkerta Aulikki Oksanen, hyppy syreenien tuleen. He osasivat arvostaa lapsen kiihkoa ja näkemystä. Silmissä on tuttu tarkkaavainen pilke, ja puhe soljuu energisenä ja vuolaana virtana. Aurinkoiselta vaikuttaa myös Oksanen itse. Minua on yritetty ahtaa ties mihin lokeroihin. sekä ikivihreiksi muodostuneet rakkauslaulut Sinun, sinua rakastan ja Puhu minulle rakkaudesta. Olen siitä edelleen kiitollinen, Aulikki Oksanen aloittaa. Tärkeintä on ollut kulkea omaa polkua ja tehdä omaa työtä niin hyvin kuin osaa. Oksanen ei ole koskaan mahtunut yhteen muottiin vaan on loikkinut taiteen lajien raja-aitojen yli omaa tietään kulkien. Läpi pitkän uran hänen tekemisissään on säilynyt riemukas leikin taso ja kyky nähdä asioita yhtä ennakkoluulottomasti kuin lapsi. Yhteistyö Kaj Chydeniuksen kanssa poiki muun muassa poliittisen laulun klassikot Siirtotyöläinen ja Kenen joukoissa seisot. Vanhempani oivalsivat, että asia on minulle tärkeä. Niinkin olisi kyllä voinut tapahtua, sillä en ole mielestäni päässyt hirveän helpolla tässä yhteiskunnassa
Oksanen näkee kuitenkin toivoa erityisesti nuorissa ihmisissä ja ihmisten yhteisöllisessä toiminnassa. Tiede, tutkimus ja faktat antavat meille hälytysmerkkejä. Syyksi sellaiseen riittää jo syntyminen väärässä paikassa. Romaaneja, runokokoelmia, novellikokoelmia, tv-käsikirjoituksia ja lastenkirjoja on syntynyt vuosikymmenien aika na kymmenittäin. – Jossain vaiheessa Alpon kuoleman jälkeen olin syvässä kuopassa ja itkin silmäni puhki. Kaj ymmärsi runoutta ja säveltäjänä nosti aina meidät runoilijat tasavertaisina rinnalleen. Soitto on surusta tehty, mutta siitä laulusta tuli ihmeen kevyt ja valoisa. – On suurenmoista lausua omia runoja konserttisalien hienossa akustiikassa. Se on esiintyjälle erittäin kannustavaa. Se on soitin, joka on minulle Stradivariuksen arvoinen. Kaikki solmiutuu taisteluun maailman herruudesta. – Hämmästelen sitä, miten ihmiset, joilla on omia lapsia ja lastenlapsia voivat olla välittämättä ympäristön ja luonnon tilasta, tulevaisuudesta. Sen takia tulevaisuuden puolesta tulee toimia ja taistella. – Ukrainan sodan alkaminen oli järkyttävää. Esikoisromaani Tykkimiehen syli ilmestyi vuonna 1968. H. Aulikki Oksanen nähdään jatkossakin lavalla esittämässä runojaan, silloin hän saa käyttää rakkainta instrumenttiaan – suomen kieltä. 44 Demokraatti KULTTUURI MINUA ON YRITETTY AHTAA TIES MIHIN LOKEROIHIN. Murheellista on myös se, ettei kyse ole vain paikallisesta sodasta vaan koko maailman tilasta. – Keväällä tehtyjä uusia runoja tulee mukaan Helise taivas -runokokoelmani uuteen painokseen. Heidän pitäisi ajatella myös huomisen maailmaa. Kaikkein suosituimmiksi Aulikki Oksasen tuotannosta ovat kuitenkin nousseet lauletut runot, joita ovat säveltäneet muun muassa Kaj Chydenius, Otto Donner, Tuure Kilpeläinen ja Kerkko Koskinen. Erityisesti Oksanen toivoo myös, että arvostaisimme suomalaista kulttuuria. Mutta kun pääsin kuopasta, tapahtui jonkinlainen luomisen ihme, rupesin vain laulamaan, ja laulu syntyi itsestään kuin ikioma kansanlaulu. – Suomen kulttuuri on vahva ja rikas, mutta se voi olla myös haavoittuvainen, jos sen yli jatkuvasti ajetaan. Suomi on sointuva, viljava, aistivoimainen ja tuhathapsinen kieli. – Tuo Brechtin runo tuntuu taas järkyttävän ajankohtaiselta. de_24102024_42.indd 44 de_24102024_42.indd 44 14.10.2024 11.14 14.10.2024 11.14. HELENA RUUSKAN Aulikki Oksanen, hyppy syreenien tuleen -elämäkerrassa kuvataan useita matkoja Neuvostoliittoon ja Venäjälle. – En juurikaan kysynyt itseltäni olenko oikea kirjailija, koska asia ratkesi sillä, että Hevosen kuolema sai J. Oksanen pääsi laulamaan tekstejään myös itse levylle, mutta sen lisäksi niitä tulkitsi suuri joukko loistavia solisteja. Vaikka itäisen naapurimme poliittiset järjestelmät vaihtuvat, asuu itärajan takana ihmisiä, joita Oksanen muistelee lämmöllä. Faktat hälyttävät toimimaan, estämään luonnon tuhoa ja ilmastokatastrofia. TÄRKEINTÄ ON OLLUT KULKEA OMAA POLKUA. Kyse ei ole enää vain valtioiden sodasta vaan myös ihmisten välisestä. Kaikkein voimakkaimmin monilahjakkaan Oksasen taiteilijakutsumusta on juuri vastannut kirjoittaminen. Uusia runoja syntyy Oksaselta yhä, ja niitä julkaistaan myös kovien kansien välissä. – Olen onnekas runoilija ja kirjailija, koska saan käyttää suomen kieltä. MYÖS YMPÄRISTÖN tila herättää Oksasessa huolta. Toivon hartaasti, että ihmiset ymmärtäisivät myös tulevan elämän ehtoja, ei vain sitä päivää, jossa itse elävät. – Kaj Chydenius ja Kaisa Korhonen ovat olleet ikiystäviäni 1960-luvun Ylioppilasteatterista lähtien. Kaisa puolestaan oli silmissäni alusta lähtien yhtä aikaa lumiaura ja Sirius. En ole aikaisemmin kokenut maailmassa näin ennennäkemätöntä ihmisten välistä vihaa. Ihmiset kuuntelevat intensiivisesti. VUOSI 2023 oli Aulikki Oksaselle raskas, sillä hänen menetti aviomiehensä Alpo Halosen, joka teki elämänuransa vasemmistoaktiivina ja muurarina. Nyt heidän tapaamisensa tuntuu mahdottomalta. Mutta onhan siinäkin vähän sarkastinen koukku: ”Kenraali, ihminen on hyvin käyttökelpoinen / Hän osaa lyödä ja hän osaa tappaa/ Mutta hänessä on yksi vika / hän osaa ajatella.” Vaikea on itsenikin tämän päivän painajaisesta kirjoittaa. ”Minä elän synkkää aikaa”, totesi saksalainen näytelmäkirjailija ja runoilija Bertolt Brecht aikanaan. Yhdessä kyseltiin, kokeiltiin ja tuuletettiin aikaa, vastustettiin sotaa ja iloittiin nuoruudesta. Ei mikään kansakunta kehity, jos kulttuurilta nypitään höyhenet ja sulat ja vain toivotaan, että se silti jaksaa lentää. Hän ihmettelee ihmisten itsekkyyttä ja sokeutta elää vain tätä hetkeä. Erkon palkinnon. Myös konserteissa kuullaan aivan uusia runoja Vuokko Hovatan ja Tuure Kilpeläisen laulamina. – Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että niitä mun lauluja ovat laulaneet niin monet upeat ja erilaiset laulajat, Kaisan ja Vuokko Hovatan lisäksi muun muassa Arja Saijonmaa, Sinikka Sokka, Emma Salokoski, Pepe Willberg ja Johanna Rusanen-Kartano, unohtamatta sellaisia mahtavia porukoita kuin Kom-teatterin kuoro ja Agit Prop. Tuossa vaiheessa Aulikki Oksanen tunsi syystäkin olevansa jo kirjailija, sillä esikoisteos oli saanut hyvän vastaanoton. – Nuorten ääniä ja hälytyksiä on pakko kuunnella. Joskus tuntuu, että voi vain ihmetellä ja kysellä, montako Pilatusta tähän maailmaan mahtuu
45 Demokraatti de_24102024_42.indd 45 de_24102024_42.indd 45 14.10.2024 11.14 14.10.2024 11.14
Jokainen ihminen on lopulta tavalla tai toisella sisäisesti pirstoutunut ja häilyvä – vieras jossain ympäristössä ja enemmän kotonaan toisessa. Ehjä identiteetti on ehkä sittenkin vain teoreettinen myytti. 46 Demokraatti KULTTUURI Mamu-, homoja itetaide juhlivat Venetsiassa Venetsian biennaali 2024 suuntautuu globaalisesti modernin muunnelmiin abstraktiosta kansan omaisuuteen pikemminkin kuin etsii intohimoisesti uutta. Pohjoisen ja etelän jännite korostuu. de_24102024_46.indd 46 de_24102024_46.indd 46 16.10.2024 10.27 16.10.2024 10.27. Open Group (Jurij Biley, Pavlo Kovach, Anton Varga): Repeat after Me, performatiivinen videoinstallaatio, 2022. Teksti ja kuvat Kimmo Sarje T oiseuden ja vierauden variaatiot, Foreigners Every where, on Venetsian biennaalin tämänkertainen teema
de_24102024_46.indd 47 de_24102024_46.indd 47 16.10.2024 10.27 16.10.2024 10.27. 47 Demokraatti Lydia Ourahmane: 21 Boulevard Mustapha Benboulaid (entrance), 1901–2021
Näyttää, että Afrikan ja Etelä-Amerikan helteet sulattivat osan tyylidog meista. Ahmed Umar: Talitin (Kolmas), performanssi, videotaltiointi, 2023. Kieli ilmentää eroja sosiaalisessa taustassa, oppineisuudessa, varallisuudessa ja luokassa. Innovaatioiden ja mullistusten tiet voivat olla arvaamattomia. Ongelma tiedostetaan, ja rakenne on asteittain murenemassa kriittisen tutkimuksen, digitalisaation ja postmodernin moniarvoisuuden ravistaessa. Jos ihonväri erottaa valtaväestöstä, on altis rasistiselle syrjinnälle. Se dokumentoi väkevästi kolonialismin ja sisällissodan repimää Algerian historiaa. Repeat after Me -projektissa (2022), ”performatiivisessa installaatiossa”, eläydytään sodan ääniin. de_24102024_46.indd 48 de_24102024_46.indd 48 16.10.2024 10.27 16.10.2024 10.27. Algeria itsenäistyi Ranskan koloniasta 1962. Taiteen dynamiikka on kuitenkin kaavamaisia malleja vivahteikkaampaa ja ovelampaa. Giardinin keskuspaviljongin näyttelyssä on esimerkkejä marokkolaisen Casablancan koulun geometrisen abstraktion paikallisista muunnelmista 1960-luvulta ja brasilialaisen konkretismin persoonallisesta kolorismista pääväreistä maaväreihin 1950-luvulta. Ranskalaiseen tyyliin muotoillun puuoven eteen on vahvistukseksi konstruoitu teräsovi monine lukkoineen. TAITEESSA KESKUSTA ja periferia muodostavat väistämättä valtarakenteita, jotka ovat tuottaneet yksipuolisia tulkintoja. Niiden logiikka saa huomiota biennaalissa. Reuna-alueiden, jotka voivat olla kokonaisia maanosia, muukalaisuus perinteisissä keskuksissa on kuitenkin sitkeää. Länsimaiden valkoinen, patriarkaalinen ja heteronormatiivinen kulttuuri mielletään usein neutraaliksi, yleispäteväksi mittapuuksi. 48 Demokraatti KULTTUURI Jos osaksi on sattunut pakolaisuus, on vierastyölainen tai maahanmuuttaja, muukalaisuus on sekä sisäistä että ulkoista ja konkreettista. Open Group -ryhmänä toteutettu Puolan paviljongin ”militaristinen karaoke” on vahva poliittinen kannanotto Ukrainan puolesta ja sotaa vastaan, kun maa taistelee vapautuakseen Venäjän kolonialistisesta otteesta. Tämän uskomuksen Venetsian biennaali moniäänisesti kyseenalaistaa. ALGERIALAISEN Lydia Ourahmanen readymade-veistos – 21 Boulevard Mustapha Benboulaid (entrance) 1901–2021 – on hänen vuokrahuoneistonsa karmeineen irti leikattu ulko-ovi. Panssariovi on koristeltu yksinkertaisin taontatöin. Ukrainalaiset Karimah Ashadu: Machine Boys, videoelokuva, 2024. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat erottamaton osa yksilöllisyyttä, jonka ilmaiseminen ja toteuttaminen voi olla jännitteessä valtakulttuurin kanssa. Vammaista kiusataan
AHMED UMARIN Talitin (Kolmas) -performanssin videotaltioinnin (2023) ja Karimah Ashadun Machine Boys -videoelokuvan (2024) rinnastaminen avaa monitahoisen näkymän mieheyden eri puolien ymmärtämiseen. läistä mutta tyyliteltyä ja karrikoitua. Tämän vuoden biennaalin kuraattori on brasilialainen Adriano Pedrosa. Lontoossa syntyneen ja Nigeriassa varttuneen Ashadun elokuva kertoo Lagosin okada-moottoripyörätakseista, joiden ryhmäkulttuuria leimaa itsevarma, aggressiivinen maskuliinisuus ja sitä tukeva tyylitietoinen pukeutumiskoodi. 49 Demokraatti sotapakolaiset imitoivat kasvot suoraan kameraa päin kranaattien, kivääreiden, tykkien, tankkien, ohjusten, helikoptereiden ja sireenien ääniä ja pyytävät sitten yleisöä toistamaan saman. Nerokas moniottelija – taiteilija, säveltäjä ja kuraattori Wael Shawky – vastaa lähes koko esityksestä. ETELÄ-AMERIKAN JA AFRIKAN HELTEET SULATTIVAT OSAN TYYLIDOG MEISTA. Norjassa asuva sudanilaissyntyinen Umar on transvestiittitanssija, jonka liike on pysähdyttävän kaunista ja sujuvaa, miehen feminiinisyyttä upeimmillaan. Egyptiläiset hävisivät, ja brittiläistä komentoa jatkui aina vuoteen 1956. Taltioinnissa hän esittää perinteisen sudanilaisen häätanssin. de_24102024_46.indd 49 de_24102024_46.indd 49 16.10.2024 10.27 16.10.2024 10.27. Kokonaisuudesta muodostuu vangitseva ja koskettava. Keskellä bensan ja pakokaasun katkuista täysin ajoon keskittynyttä kaahausta motoristin ahdistus kääntyy mielenrauhaksi. Oopperan replikointi klassiseksi arabiaksi on yksinkertaista ja sivistynyttä ja musiikki minimalistista, monotonista. Oopperan ihme toteutuu. Lavastus on visuaalisesti täyteWael Shawky: Drama 1882, still-kuva filmatisoidusta pienoisoopperasta, 2024. asti. EGYPTIN PAVILJONKI on biennaalin yksi mielenkiintoisimmista ja suurin yllättäjä. Biennaali on avoinna 24.11. Sosiaalisesti ja taloudellisesti ”okadariders” ovat ahtaalla. Elokuvalle myönnettiin biennaalissa nuoren lupauksen Hopeinen Leijona -palkinto. Taiteilijan mukaan teos ääniraitoineen on kuin ”liikkuva maalaus”. Hän on myös ohjannut filmatisoidun Drama 1882 postmodernin pienoisoopperan (2024), joka kertoo Egyptin traagisesta Urubi-kapinasta (1879–1882) brittien koloniaalista hallintoa vastaan. Esiintyjät liikkuvat tanssinomaisesti
Lehden johtava kriitikko kirjoitti Turusen kirjasta suorasukaisesti, että ’harvoin tapaa näin kaavamaisesti rakennettua kasvutarinaa’. Tuntui kuin minuun olisi katsottu niinkuin kukaan ei ennen olisi minua katsonut.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kritiikki ja vastaisku K irjasyksy alkaa olla kiivaimmillaan, kun kirjamessukausi avattiin kuun alussa Turussa ja Helsingin vastaavat ovat nyt käsillä. ”Saara Tuomisen Rakkaudenhirviö on nuoren ihmisen kasvutarina lapsuudesta nuoreksi aikuiseksi. Kirjallisuuspoliittisen näytelmän kruunasi se, että kaikesta huolimatta Turunen sai teoksestaan Hesarin kirjallisuuspal kinnon.” Raila Rinne tarttuu Turusen rooliin näytelmäkirjailijana. Kirjailija vastasi tähän seuraavan romaaninsa sivuhenkilön kautta kertomalla, millaiseen epätoivoon esikoisteoksen saama ymmärtämätön kritiikki saattoi aloittelevan kirjailijan. 50 Demokraatti VISASITAATTI 16 Peruutetaan edellisestä tehtävästä muutama vuosi taaksepäin, ja pysähdytään romaaniin, jota silloin hehkutettiin ja palkittiin rutkasti, ulkomaita myöten, sillä se on saanut käännöskirjapalkinnot muun muassa Norjassa ja Latviassa. Dramaturginen ote, mainiosti kuvatut tilanteet ja sujuva teksti auttavat lukijaa pysymään mukana ilmeisen autofiktiivisessä tarinassa.” Helena Nurmiokin näyttää vaikuttuneen: ”Sellaisen vaikutuksen tuo Rakkaudenhirviö aikoinaan teki, että kaikki kolme seuraavaakin Saara Turusen teosta on tullut luettua.” Turusen tiesivät myös Veikko Huuska, Satu Kaarenoja, jolle viikon palkinto, Juhani Niemi, Eero Pirttijärvi, Sirpa Taskinen ja Tarmo Tikka. Se rakentuu välähdyksenomaisista episodeista. Yksi selitys tuotteliaisuuteen ja onnistumiseen on kirjoittajan lahjakkuuden ohella hänen opiskelunsa Teatterikorkeakoulussa. Kirjailija on ollut sittemmin esillä monessa valossa. Liekö tämä virkistänyt myös visaväkeä, koska vastauksia ei ihan helppoon tehtävään tuli jo kaksinumeroisesti. Sitten, silmänräpäyksen verran, tunsin jonkun muuttuneen ja hetken se oli koiran katse, vaatimen vainunneen hirvaan katse, joka heti sammui, mutta minä olin jo sulanut, liuennut, uponnut jonnekin syvälle alkumereen, jossa merikoirat nuolevat kantapäitä ja tulinen tähti saa lihan kärventymään. Sen vuoksi on mukava arvata ilman varmistusta, että visan päähenkilö on suomalainen kirjailija Saara Turunen. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Etsitty teos lienee hänen proosaesikoisensa ’Rakkaudenhirviö’, jonka vastaanotossa vuonna 2015 maan suurimman päivälehden kulttuuriosasto näytteli merkittävää roolia. Niistä nautin erityisesti, sillä saan taas asiaa kipaista kirjastoon tai vaania suosikkiteatterien ohjelmistouutisia.” Mauri Niemi on Turusen tyylistä innostunut. Vastaukset viimeistään 28.10. Näytelmiinsä tekijä kertoo ammentaneensa ideoita niin elokuvista, kirjallisuudesta kuin mytologiastakin. Enemmän näistä visan verkkoversiossa. Jokainen on pieni tarina, ja ne yhdistyvät vähitellen kokonaisuudeksi. Ne kaikki ovat saavuttaneet menestystä ja kutsuja myös ulkomaille. Yhdelle palkinto. Eihän mikään estä luovaa ihmistä ottamasta, lainaamasta ja varastamasta, kunhan tekee sen taiten ja tyylillä, ei kopioimalla. ”Saara Turusen ja kantaesitykset tehneen Q-teatterin erinomaisia yhteisiä juttuja ovat olleet ’Tavallisuuden aave’, ’Medusan huone’ ja ’Järjen hedelmät’. ”Tuskinpa on tyypillisempää pohjoiskarjalaista sukunimeä kuin Turunen. Siis kuka, mikä läpimurto. Hauskaa, että Kirjavisa on taas löytänyt yhden aikalaiskirjallisuutemme helmen. ”Ennen kuin ehdin paeta, olivat silmäsi jo minussa, pupillit laajentuivat ja kulmat rypistyvät niin kuin rypistyvät luonnontieteilijän kohdatessa jonkun tunnistamattoman limakkolajin. (rb) de_24102024_50.indd 50 de_24102024_50.indd 50 15.10.2024 16.50 15.10.2024 16.50. Mauri Panhelainen saa olla vastaajista numero yksi
Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_24102024_51.indd 51 de_24102024_51.indd 51 16.10.2024 10.35 16.10.2024 10.35. Antiteesi: suomalaissa musikaalituotannoissa, olivat ne sitten ulkotai kotimaista perua, on tapahtunut visionäärinen kumous, joka saa formaattituotteetkin eläviksi. Näin oli jopa aika surumielisessä Niin kuin taivaassa -musikaalissa, jonka Höglund ohjasi Helsingin kaupunginteatterille reilu kolme vuotta sitten. Molemmat ovat myös ennen ohjaajakarriääriään aloittaneet musiikkiteatteriuransa esittävältä puolelta, musikaalinäyttelijöinä. Vaikka niissäkin on varmasti ollut alkuperäistuottajan sanelemat raamit sille, mitä saa ja ei saa näyttämötoteutuksessa tehdä, kaikista on välittynyt tietty ominaislaatu, harjannelainen riemu ja vauhti. Sitä paitsi varsinkin isoissa Suomeen tuoduissa Broadwayja West End -musikaaleissa formaattivaatimukset ovat tavanneet olla niin tiukat, että kotimaisten versioiden ohjaajille ja visualisoijille on jäänyt varsin vähän liikkumatilaa. 51 Demokraatti Takinkäännättäjät T eesi: Musikaalit ovat suuren yleisön viihdettä, eivät taidetta. Ennen pyrin välttelemään isojenkin teatteritalojen sinänsä pieteetillä toteutettuja suurmusikaaleja, koska niissä tuppasi toteutumaan se vanha sananlasku monen kakun ulkoisen koreuden ja sisällön laatusuhteesta. Jacob Höglund teki viime vuosikymmenellä pitkään ohjaustöitä lähinnä suomenruotsalaisissa teattereissa ennen kuin nousi laajemman teatteriyleisön tietoisuuteen Vaasan kaupunginteatterin Myrskyluodon Maijan (2018) ja ennen kaikkea Turun kaupunginteatterin Cabaret’n (2020) siivittämänä. VOI MAHOTON, MINKÄ MENON JA MEININGIN HARJANNE OLI TAAS LUONUT. En paljon odotellut elokuvakäsikirjoituksesta musikaaliksi muokatulta teokselta, mutta voi mahoton, minkä menon ja meiningin Harjanne oli taas näyttämölle luonut. Varmaan siksi he saavat itse esittäjistä esiin enemmän kuin musikaalirooleissa ehkä olisi odotettavissakaan. Siitä ura urkeni sitten maan johtavan musiikkiteatteriosaajan, Helsingin kaupunginteatterin leipiin Lilla Teaternin veturiksi. Pelkkä persoonallinen musamaikka (vaikka Jaakko Wuolijoki rokkaakin roolissa rouheasti) ei riittäisi nostamaan TTT:n esitystä siihen korkeuteen, missä se nyt lentää. Näin ovat monet nirppanokkaisen laatutietoiset puhedraaman ystävät – minä joukon jatkona – tottuneet ajattelemaan tästä esittävän taiteen genrestä, joka on monen ison teatteritalon budjettisuunnittelun peruspalikoita. Harjanne pääsi vuonna 2014 opiskelemaan musiikkiteatterin tekemistä Lontooseen, ja Höglund puolestaan muutti viime vuosikymmenen lopulla Tukholmaan. Sitähän rockia ränttäävän koulubändin perustavista muksuista kertova mutta muilta perusasetuksiltaan aika amerikkalaisen kaavamainen musikaali ehdottomasti vaatii. Liekö molemmissa tapauksissa irtautuminen suomalaisesta molli-ilmastosta vaikuttanut siihen, että molempien musikaaliohjauksista on välittynyt duurihenki – oli biisien sävellaji sitten mikä tahansa. Nämä kaksi nuoremman polven musiikkiteatteriohjaajaa ovat saaneet minut kääntämään takkini. Billy Elliot, Kinky Boots, Pieni merenneito, Priscilla ja School of Rock ovat tuotteliaan ja erittäin kysytyn Samuel Harjanteen menestysohjauksia viimeisen reilun puolen vuosikymmenen ajalta. VIIHDYTIN ÄSKETTÄISELLÄ syyslomallani itseäni myös teatterilla, ja näistä näkemistäni esityksistä nousi omaksi yllätykseksinikin sykähdyttävimmäksi TTT:n School of Rock. ANTITEESINI TUEKSI riittää alkuun kaksi nimeä: Samuel Harjanne ja Jakob Höglund. Jälleen kerran ihastelin Harjanteen kykyä saada lapsinäyttelijät hehkumaan lavalla
Itämeren maat myös tyydyttivät muiden maiden viljan tarvetta jopa siinä määrin, että Itämerta kutsuttiin ”Euroopan vilja-aitaksi”. Joskin kirjoittajat myöntävät, että tarkkaa määrää ei edes pysty laskemaan. MEIDÄN AIKANAMME 1900-luvulla Itämeri on joutunut palvelemaan esimerkiksi Neuvostoliiton propagandaa. Skandinaavien, germaanien, balttien ja slaavien kulttuurin leviäminen Euroopan pohjoisosiin on Itämeren ansiota, mihin viitataan jo Kalevalassakin. Itse asia, Itämeri, jää silloin taustalle tai katoaa täysin lukijan horisontista. Nouseva kapitalismi tarvitsi tervaa, palkkeja ja muuta puutavaraa kauppalaivastoihinsa, ja sitä löytyi runsaasti Pohjolan metsistä. de_24102024_52.indd 52 de_24102024_52.indd 52 16.10.2024 10.52 16.10.2024 10.52. Petri Laukan ja Ari Turusen kirjoittaman kirjan nimi olisikin voinut olla Itämeren kertomukset, sillä sen rannat ovat nähneet vuosisatojen saatossa yhtä moraalittomia tekoja ja häikäilemättömiä ihmisiä kuin Topeliuksen hopearahakin. Meri on ollut niin monen sodan todistajana, että kirjassa on erikseen luettelot kaikista vuosisadoista ja niiden aikana käydyistä sodista ja valloituksista 1100-luvulta 2000-luvulle asti. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva Julija Kumpinovica S atusedän tarinassa Hopearahan kertomukset kuvataan, kuinka tietty kolikko kulkeutuu toinen toistaan paheellisemman, ahneemman ja vallanhimoisemman hallitsijan rahakirstuun. Myös monet hyvät aatteelliset asiat ovat kulkeutuneet Itämeren paikoista toisiin aaltoja pitkin. Nyt kirjan nimi on sikäli harhaanjohtava, että eihän ole Itämeren syy, että ihmiset ovat käyttäneet sitä hyväkseen pahoja töitä tehdessään. Nyt uusi kylmä sota koettelee taas Itämerta, kun siellä liikkuu hämäräperäiKIRJA Petri Laukka & Ari Turunen: Pahameri – Itämeren myrskyisä historia Aula & Co 2024, 252 s. On Itämerellä ja sen rannoilla tapahtunut paljon muun muassa taloutta edistäviä asioitakin. Siinä mielessä sitä voi kutsua myös pahaksi mereksi. Meren rantavaltioita hallitessaan Neuvostoliitto kehitti iskulauseen ”Itämeri – rauhan meri”. Palkaksi kaikesta ihmiselle antamastaan, Itämeri on kuitenkin saanut osakseen paljon pahaa, saasteita kaikissa mahdollisissa muodoissaan. Vesiteiden taitava hyödyntäminen oli jo 1200-luvulla nostanut Hansaliiton eurooppalaisen kaupan mahtitekijäksi. Propaganda upposi suomalaisiinkin, kun Agit Prop esitti samannimistä laulua, vaikka Itämeren rannat olivat hampaisiin asti militarisoituja. Kirjassa esitelläänkin erikseen Itämeren tärkeät kauppakaupungit. 52 Demokraatti Itämeren vaahtopäät KULTTUURI Pahameri-kirjaa lukiessa tulee mieleen tietty Topeliuksen satukin. Kirja alkaa keskiajasta, jolloin viikingit ja näiden perässä katolisen kirkon edustajat ja hirmuhallitsijat lähtivät valloitusja ristiretkilleen, joille Itämeri tarjosi mainion vesiväylän, ja päätyy Ukrainan sotaan ja kaasuputken räjäyttämiseen. Paikoin kirja eksyy liikaakin esittelemään ja setvimään yksityiskohtaisesti ihmisten välisiä uskonnollisia, poliittisia ja taloudellisia selkkauksia. siä aluksia ilman tunnistusjärjestelmää ja kaasuputkia ja telekaapeleita on katkaistu
KLIK! de_24102024_53.indd 53 de_24102024_53.indd 53 14.10.2024 12.56 14.10.2024 12.56. TEEMA Poliitikon ja influensserin raja hämärtyy Kolumni: Johanna Vuorelma Maine demokratia on hyper visuaalisuutta Nykyään politiikassa ratkaisee kuvissa näkyminen ja visuaalisuus. M ai ne de m ok ra tia So m ep re es en s te ke e po liit iko n. Se ajaa jo ohi asiasisällöistä
54 Demokraatti TEEMA de_24102024_54.indd 54 de_24102024_54.indd 54 16.10.2024 9.31 16.10.2024 9.31
Se pärjää parhaimmin, joka osaa uida kuvien tulvivassa virrassa. 55 Demokraatti Ken on KUVASSA poliittisin Kuvilla ja kuvallisuudella on yhä suurempi rooli politiikassa ja yhteis kunnallisessa vaikuttamisessa. Teksti Janne Ora Kuvitus Arja Jokiaho / Kuvat Lehtikuva, iStock, kuvakaappaukset somesta MAINEDE MOKRAT IAN AIKAKAU SI ON MYÖS HYPER VISUAALI SUUDEN AIKAKAU TTA. de_24102024_54.indd 55 de_24102024_54.indd 55 16.10.2024 9.31 16.10.2024 9.31
Tasavertaisuuden ihanteesta on siirrytty kohti julkista keskustelua ja viestintää, jossa väittämien ja mielipiteiden arvo perustuu esittäjänsä maineeseen ja tunnettuuteen. IMAGI(NI)NG DEMOCRACY -tutkimushankkeen havaintojen mukaan poliitiMAINEDEMOKRATIAAN SIIRTYMINEN ON MERKINNYT MUUTOKSIA JULKISUUDEN PELISÄÄNTÖIHIN JA ARVOPOHJAAN. Luhtakallio on tutkinut muun muassa kansalaisaktivismia eri maissa, poliittista osallistumista ja sen eriarvoisuutta sekä näihin teemoihin liittyviä teoreettisia kysymyksiä. – Mainedemokratiaan siirtyminen on merkinnyt muutoksia julkisuuden pelisääntöihin ja arvopohjaan. Poliittisen viestinsä luontoaktivistit osasivat kuitenkin rakentaa hänestä hyvin taitavasti. Nyt on tärkeää saada itsensä näkyviin, Luhtakallio kiteyttää. Hyvässä ja pahassa sitä ei unohda varmaan kukaan. de_24102024_54.indd 56 de_24102024_54.indd 56 16.10.2024 9.31 16.10.2024 9.31. Monessa tapauksessa se on jopa asiasisältöjä keskeisempää. Luhtakallio sanoo, että julkisuudessa tapahtuvaa poliittista toimintaa hallitsee nykyisin maineeseen perustuva toimintalogiikka, joka muuttaa merkittävällä tavalla demokraattisen julkisuuden perinteistä arvopohjaa. Dramaattiset kuvat ja esittäjän maine korvaavat kuiviksi ja tylsiksi koetut asia-argumentit. Se voi muuttaa tosi paljon monen poliitikon julkisuuskuvaa, Luhtakallio sanoo. Performansseilla ei ole kuitenkaan aitouden kanssa mitään tekemistä sinänsä. LUHTAKALLION MIELESTÄ perinteinen ajatus demokraattisesta julkisuudesta ei sekään välttämättä ole toteutunut koskaan missään yhteiskunnassa kovin hyvin, mutta: – Perinteisen demokratian ajatuksessa lähdetään kuitenkin siitä, että poliittisessa keskustelussa argumentoidaan erilaisista asioista, ilmiöistä ja näkemyksistä. Se on muuttunut. Luhtakallio kutsuu ilmiötä mainedemokratiaksi. – Nykyisin näkyminen on keskeisintä myös politiikassa. – Aktivistit onnistuivat tuottamaan niin ikonisia kuvia, että sellaista näkee harvoin. Sosiaalisen median kautta suosituksi tulleiden influenssereiden toiminta sisältää usein aitouden esityksiä. – Autenttisuuden performanssi voi näyttää läheiseltä: siltä, että mehän tunnemme tämän ihmisen. – Aiemmin politiikassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa oli tärkeää saada äänensä kuuluviin. Sosiologian professori Eeva Luhtakallio ei ota kantaa teon oikeutukseen. Visuaalinen viesti oli vahva ja selvä. Luhtakallion johtamassa tutkimushankkeessa on hänen mukaansa havaittu toistuvasti, että näkyminen ja visuaalisuus läpäisevät poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen aktivistiryhmistä poliitikkoihin. Mainedemokratiassa näkymisen vaatimus tuottaa Luhtakallion mukaan esimerkiksi ”autenttisuuden performansseja”, tarkkaan suunniteltuja aitouden esityksiä. Kyse on aitouden pelistä, joka on aina taitavan kuratoinnin tulosta. Hän johtaa Helsingin yliopistossa kansainvälistä Imagi(ni)ng Democracy -hanketta, jossa tutkitaan visuaalisen poliittisen osallistumisen kysymyksiä Suomessa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa. 56 Demokraatti TEEMA un eduskuntatalon korinttilaistyyliset pylväät ja portaat värjäytyivät punaisiksi Elokapinan ja Återställ Våtmarker -liikkeiden julkisuustempauksessa, jäi ilmastonmuutoksen seurauksista varoittava visuaalinen viesti tuskin kenellekään epäselväksi
On monia esimerkkejä historiasta siitä, miten erilaisin tavoin kuvat ovat aina olleet poliittisesti merkityksellisiä ja käyttökelpoisia. Siksi kuvista on selvästi tullut myös keskeinen osa sitä, miten tehdään politiikkaa. Kuvien poliittisen ja yhteiskunnallisen käytön ilmeinen ominaispiirre nykyajassa liittyy juuri niiden määrään, kuvien käyttäjiin ja jakelijoihin. Joka ikisessä kuvassa ja some-postauksessa voi piillä mahdollinen poliittinen kytkös, mahdollisuus politiikan tekemiseen ja vaikuttamiseen; ainakin siihen voi olla ituja. Marinin aiemmassa julkisuuskuvassa läheisyyden ja etäisyyden vaikutelmat vuorottelivat. Kuvat ja videoklipit kirjaimellisesti tulvivat kaikkialla ja kaikkialle. – Tanssivideossa mentiin sellaiseen julkisuuskuvan ääripäähän, joka ei olkenenkään muiden kuvilla ollut asiaa julkisuuteen. Luhtakallion mukaan juuri influensseri-poliitikkojen julkisuuskuva on usein aitouden esittämistä. Luhtakallio havainnollistaa asiaa yksittäisellä lukuesimerkillä. Greta Thunbergin selfieistä kasvoi lopulta, hyvinkin nopeasti, maailmanlaajuinen ympäristöliike, Luhtakallio havainnollistaa. Julkisen esittämisen rajat oli silti vedetty tiukalle – näennäisestä rentouden ja maanläheisyyden vaikutelmasta huolimatta. Yhdysvalloissa julkaistaan sosiaalisen median eri alustoilla kahdessa minuutissa yhtä paljon kuvia kuin 1950-luvun puolivälissä kaikki silloiset mediat julkaisivat yhdessä vuodessa. Kun sen hallinta menee tosi pieleen, jokainen pystyy näkemään sen, missä rajoissa olisi pitänyt liikkua. Moni päätyy astumaan sille tontille. – Se on kuitenkin muuttunut sosiaalisen median myötä, että kuvat ovat keskeisiä kaikessa ihmisten arkisessa toiminnassa. – Tanssivideosta syntynyt kohu on valovoimainen esimerkki siitä, mitä autent tisuusperformanssin tasapaino merkitsee. 57 Demokraatti kon ja influensserin raja on ylimalkaan hämärtymässä: influensserin ja poliitikon roolit lähentyvät toisiaan. Myös ex-pääministeri Sanna Marinin julkisuuskuvaan pätee Luhtakallion mukaan aitouden esittämisen performanssi. – Esimerkiksi selfiet ovat näennäisesti pinnallinen hauskanpidon muoto, mutta ne voivat olla myös paljon muuta. Kuvia katsotaan ja otetaan, niitä muokataan, kommentoidaan, jaetaan ja niistä puhutaan julkisesti. – Tavallaan voisi väittää, että kaikista on tullut jonkinlaisia näennäisiä portinvartijoita. Mutta onko miljoonista some-selfieiden ottajista, muokkaajista ja lähettäjistä tullut uudessa hypervisuaalisuuden ajassa myös entisaikojen kuvatoimittajien tapaan julkisuuden portinvartijoita, jotka hallinnoivat ja säätelevät kuvien tuloa ja tulvaa julkisuuteen. Kuvien määrä ja nopeus on moninkertaistunut. Aiemmin kuvajournalismi oli oma erityinen ja erikoistunut alueensa, eikä POLIITIKON JA INFLUENSSERIN RAJA ON HÄMÄRTYMÄSSÄ, NE ALKAVAT MUISTUTTAA TOISIAAN. Some-jättien käytlenkaan enää sopinut Marinin julkisuuden suunniteltuun skaalaan: siihen, jossa ihmiset päästettiin jossakin määrin lähelle Marinia, mutta kaiken aikaa kuitenkin tarkasti mietittynä ja säädeltynä sen suhteen, mitä hänestä näytetään julkisuuteen. de_24102024_54.indd 57 de_24102024_54.indd 57 16.10.2024 9.31 16.10.2024 9.31. Yksittäinen sosiaalisen median käyttäjä on kuitenkin verkon algoritmien armoilla. – Monet influensserit ja tubettajat aloittavat usein ikään kuin poliittisesti neutraaleina, mutta heihin kohdistuu nykyään kovaa painetta olla kantaa ottavia. – Kuvien määrä on valtava ja kuvien tulva on kaiken aikaa kaikkien ulottuvilla. Marinin julkinen kuva on suunniteltu tarkkaan. Päättääkö some-väki, mitkä kuvat saavat julkisuutta ja mitkä eivät. Luhtakallio toteaa, että ammattilaisten ottamat ja valitsemat kuvat trendaavat myös nykyisin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Heitä ovat sosiaalisen median alustojen kautta valtakunnanpolitiikkaan, julkisuuteen ja kansanedustajiksi ponnistaneet somesukupolven päättäjät, kuten Ville Merinen (sd.), Minja Koskela (vas.) Miko Bergbom (ps.) ja Joakim Vigelius (ps.). – Marin päästi jossakin määrin lähelle, mutta silti oli tarkasti mietitty, mitä hänestä halutaan näyttää julkisuuteen. – Viime aikoina Sanna Marinin julkisuuskuvan kehitys on vienyt sellaiseen suuntaan, jossa monet eivät enää oikein tunnista sitä Marinin alkuperäistä autent tisuusperformanssia. – Kuvat ovat aina olleet politiikan ja poliittisen elämän käyttövoimaa. Julkisuuteen vuotaneesta tanssivideosta syntynyt kohu teki särön Marinin ja hänen taustavoimiensa luomaan aitouden vaikutelmaan. Luhtakallion mielestä esimerkiksi muutamat kansanedustajat edustavat hyvin uuden sukupolven influensseri-poliitikkoja. MAINEDEMOKRATIAN AIKAKAUSI on myös hypervisuaalisuuden aikakautta. Kuvien tulva julkisuudessa on uutta, kuvien käyttö politiikassa on yhtä vanhaa kuin politiikka ja poliittinen vaikuttaminen. Eivät viime kädessä, arvioi Luhtakallio
Aktivistit voivat itse yrittää hahmottaa sekä itselleen että muille, miten voi tehdä poliittiseksi vaikkapa jonkin niin henkilökohtaisen ja kipeän asian kuin itsemurha. Esimerkiksi TikTokin voittokulku nuorisossa herättää hänessä kysymyksiä vaikkapa viime eduskuntavaalien menestyjiä ja vaalien voittajia ajatellen. VAIKKA YKSITTÄINEN sosiaalisen median kuluttaja on pitkälti some-jättien ja algoritmien armoilla, kelluu kuvien tulvassa myös hedelmällisiä mahdollisuuksia; verkossa ja somessa piilee siemeniä ja ituja sekä poliittiseen että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. NYKYISIN NÄKYMINEN ON KESKEISINTÄ POLITIIKASSA, JOPA ASIASISÄLTÖJÄ KESKEISEMPÄÄ. Ihmisinä, joilla ei ole mitään sananvaltaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Hypervisuaalisuuden ajanjaksoon kytkeytyy monia muitakin pitkän aikavälin historiallis-yhteiskunnallisia virtauksia, kehityskulkuja ja ilmiöitä. Vaikka marginalisoidut ryhmät ja ihmiset eivät saisi suurta ja laajaa julkisuutta, heidän toimintansa saattaa olla kuitenkin sekä poliittisena projektina että henkilökohtaisen emansipaation kanavana tosi merkittävä. LUHTAKALLIOTA MIETITYTTÄVÄT some-alustojen kielteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Omakuvissa voi käsitellä vaikkapa mielenterveyttä ja mielenterveyskuntoutujia koskevia teemoja, kuten yhteiskunnassa vallitsevia normeja tai leimaavia ajatusmalleja ja puhetapoja. Poliittinen projekti saattaa olla sarja selfieitä, joissa ihmiset itkevät. 58 Demokraatti TEEMA tämät algoritmit ovat nykyisin ne todelliset gatekeeperit, julkisuuden portinvartijat. Näin voi käydä Luhtakallion mukaan erilaisten vastajulkisuuksien kautta. Luhtakallio korostaa tämän uudehkon ilmiön yhteiskunnallista merkittävyyttä ja sen vivahteita, joita ei valtajulkisuuden yhteiskunnallisessa keskustelussa aina täysin ymmärretä ja sisäistetä. – Heillä on seuraajia ja he saavat julkaistua viestejään. Sitä kautta on esimerkiksi viraalisuudelle olemassa mahdollisuuksia, vaikka algoritmien logiikka vartioi ja säätelee julkisuuden kuvia ja viestejä. – Äkkiä voimmekin puhua mielenterveysaktivisteista. Kokemus siitä, että viestini puhuttelee muitakin on tärkeä, ja sitä ei kannata väheksyä. – Mikä merkitys demokratian toimivuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon on esimerkiksi sillä, että meillä on yksi aivan ylivertainen kanava, jonka kautta saadaan melko helposti hankittua nuorten ääniä vaaleissa. de_24102024_54.indd 58 de_24102024_54.indd 58 16.10.2024 9.31 16.10.2024 9.31. – Osittain tämä kehitys on jo muuttanut juuri sitä ”maan hiljaisten” ilmiötä. Tutkija Taina Meriluoto on Imagi(ni)ng Democracy -hankkeessa esimerkiksi analysoinut suhteellisen tuoretta ilmiötä, jossa nuoret mielenterveyskuntoutujat kommentoivat ja viestivät omakuvillaan. Sosiaalisen median julkisuuslogiikka voi auttaa murtamaan esimerkiksi ajatusmalleja, joissa marginalisoidut ryhmät totutaan näkemään maan hiljaisina. Se kanava on valtavan sukupuolittunut, kuten sosiaalinen media on toki kaikkineen. Yksi hypervisuaalisuuden ja sosiaalisen median kanssa rinnan kulkeva sukulaisilmiö on hyperindividualisaatio, yksilöllisyyden ja personallisuuden korostaminen yhä voimakkaammin modernin some-maailman aikakaudella. – Aktivistien kuvallisuudessa ei ole pakko välttämättä löytää edes sanoja, koska sanoma tulee kaikille selväksi: tunnetila tulee jaettua, kun näkee, miten toinen itkee silmänsä turvoksiin
Se vetoaa nykyihmiseen, jonka mediakriittisyys ja keskittymiskyky eivät keskimäärin ottaen ole kovin hyvää tasoa. Läpimurto oli ensikertalaiselta kova suoritus, mutta taustoihin nähden eduskuntaan valituksi tuleminen ei ollut kovin yllättävää. Politiikassa Merinen on pitänyt esillä nuorten mielenterveyteen liittyviä teemoja. – En koe vieläkään olevani niinkään poliitikko. Merinen sahasi omaa oksaansa kesän 2024 eurovaalien kampanjassaan vaatimalla EU-tasoista sosiaalisen median käyttökieltoa alle 16-vuotiaille. He ovat joko poikkeuksellisen lahjakkaita tiivistämään sanomansa, he uskaltavat olla erityisen persoonallisia tai sitten heillä voi olla harvinaisen hyvä idea. Kansanedustajuuden alkutaipaleella paljon huomiota herätti, kun Merinen silminnähden liikuttui eduskunnassa pitämässään puheessa kesäkuussa 2023. de_24102024_54.indd 59 de_24102024_54.indd 59 16.10.2024 9.31 16.10.2024 9.31. Hän sanoo haluavansa olla empaattinen, kuunteleva, keskusteleva ja muita ihmisiä kunnioittava poliitikko. Merisen toiminta havainnollistaa hyvin poliittisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen muutosta ja murrosta, jonka yksi ilmenemismuoto on some-influensserin ja poliitikon roolien lähentyminen ja yhdentyminen. MERINEN SANOO katsovansa mainedemokratian ilmiöitä yhä hieman toisesta suunnasta kuin puhtaasti perinteisestä päivänpolitiikasta käsin. – Mainedemokratian trendi ei ole hyvä, vaikka tavallaan olen itse jopa hyötynyt siitä. Myös politiikassa siirrytään Merisen mielestä enenevästi kohti samankaltaista julkisuuden ja sen hallinnan lainalaisuuksia ja tapoja kuin sosiaalisessa mediassa. Merinen oli saanut suurta suosiota Terapeuttivillenä sosiaalisessa mediassa. Merinen on psykoterapeutin koulutuksellaan, ammattitaidollaan ja persoonallisella tyylillään tullut suosituksi nuorison ja nuorten aikuisten keskuudessa nimenomaan sosiaalisen median alustoilla ja niiden ansiosta, etenkin Instagramissa ja TikTokissa. Sosiaalinen media voi mahdollistaa kiusaamisen, mutta monille naisille se voi merkitä myös altistumista aidosti vaarallisille tai vaarallisen tuntuisille tilanteille ja epämiellyttäville ilmiöille. KEVÄÄN 2023 eduskuntaavaaleissa Ville Merinen (sd.) nousi uudeksi kansanedustajaksi. Merisen mielestä esimerkiksi kansanedustaja, tubettajana tunnetuksi tullut Miko Bergbom (ps.) on uuden ajan taitava some-poliitikko. – Mitä enemmän sinulla on seuraajia, sitä enemmän sinua seurataan. – Koko ihmiskunta on isoissa vaikeuksissa ja silti törmää liian usein kestämättömiin ratkaisuihin ja helppoihin selityksiin. Merinen näkee trendin tyhmistävänä ja vaarallisena. Taustalla oli Merisen ahdistavaksi ja aggressiiviseksi kokema eduskunnan keskustelukulttuuri. SOSIAALISESSA MEDIASSA ESILLÄ OLEMINEN ON NAIS PUOLISELLE POLIITIKOLLE JA MYÖS INFLUENSSERILLE HUOMATTAVAN ISO RISKI. 59 Demokraatti Luhtakallio painottaa, että sosiaalinen media on paljon armottomampi julkisuusfoorumi naisille ja muunsukupuolisille kuin se on miehille. – Huomio keskittyy tiettyihin henkilöihin, jotka eivät sattumalta ole päätyneet asemaansa. – Sosiaalisessa mediassa esillä oleminen on naispuoliselle poliitikolle ja myös influensserille huomattavan iso riski. – He keräävät somessa valtavan suosion, koska he kertovat aina jonkin yksinkertaistetun viestin. Merisen mukaan sosiaalisessa mediassa, politiikassa ja ylimalkaan kaikessa yhteiskunnallisessa viestinnässä ja vaikuttamisessa on viestien näkyvyyden saamisen kannalta valttia yksinkertaistaminen ja asioiden äärimmilleen tiivistäminen. Hänestä sosiaalinen media on peruuttamattomalla ja pysyvällä tavalla muuttanut julkisuuden kehämäistä, itseään vahvistavaa logiikkaa. – Bergbom osaa tiivistää sanomansa äärimmäisen tehokkaasti ja käyttää rohkeasti persoonaa ja tunnetta viestinnässään, Merinen sanoo. Poliittisen kulttuurin ja yhteiskunnan murroksessa kohti mainedemokratiaa Merinen näkee kuitenkin – tässäkin hieman paradoksaalisesti omaa taustaansa vasten – ongelmallisia piirteitä. Merinen jatkaa poliitikkona samalla linjalla, jolla hän tuli tunnetuksi myös Terapeuttivillenä. – Sosiaalisessa mediassa on tosiaan isosti tuota mainedemokratian ja tunnettuuden ilmiötä. Siitä puhutaan aivan liian vähän etenkin demokratian näkökulmasta. Koko ajan putkahtelee kaiken maailman guruja, joilla ei ole sanomisilleen tiedepohjaa eikä myöskään ammatillista osaamista. – Ei ole niin, että jotkut ovat vain erityisen paljon muita paljon nokkelampia ja näppärämpiä TikTokissa ja muilla some-alustoilla, vaan ne ovat aivan erilaisia eri ihmisille. MERINEN KUVAA nykyistä julkisuuskulttuuria pikemmin hyperpersoonallisena kuin hypervisuaalisena. Hänen mukaansa sosiaalinen media on yhtenä isona taustatekijänä mielenterveysongelmien kasvussa
Aktivistien pyrkimyksenä oli kiinnittää huomiota Suomen saastuttavaan turveteollisuuteen, jonka tuotanto saattaa jopa kasvaa tulevaisuudessa. Silloin myös hiljaisemmat ryhmät, jotka tekevät tärkeää työtä yhdenvertaisuuden tai ympäristön puolesta, voisivat saada aikaan yhteiskunnallista muutosta politiikan julkisuuden avulla. MUUTAMA VIIKKO ennen eduskuntatalon töhrimistä sadat ihmiset marssivat Helsingin Narinkkatorilta Eduskuntatalon eteen edistääkseen vammaisten ihmisten oikeuksia Suomessa. Politiikan julkisuus vaatii shokeeraamista AKTIVISTIT VALITSEVAT MIELUUMMIN TUNTEITA HERÄTTÄVÄN TEON KUIN VAIKUTTAVAT POLITIIKAN KULISSEISSA. Eduskuntatalon töhrimisestä sen sijaan löytyy satoja juttuja: uutisia, haastatteluja, analyyseja, kolumneja ja pylväiden puhdistuksen reaaliaikaista videoseurantaa. Ei olekaan ihme, jos aktivistit valitsevat mieluummin visuaalisesti näyttävän ja tunteita herättävän teon kuin järjestävät perinteisen mielenosoituksen tai keskittyvät pelkästään vaikuttamiseen politiikan kulisseissa. Vaikka turvetuotannon ongelmat ovat hyvin tiedossa asiantuntijoiden ja poliitikkojen keskuudessa, politiikan julkisuudessa niistä puhutaan harvoin. Hiljainen ahertaminen lainsäädäntöhankkeiden parissa, Suomen kiertäminen kansalaisia kuulemassa tai paikallinen vaikuttaminen poliittisen muutoksen edistämiseksi ei takaa näkyvyyttä. Tiedämme jopa, millä menetelmillä pylväitä puhdistetaan ja paljonko puhdistus maksaa. Vastaavan mittakaavan uuti sointia ei ole ikinä nähty ympäristötuhojen korjaamisesta, joka voi kestää vuosia ja jää usein täysin julkisuuden katveeseen. KOLUMNI Teksti Johanna Vuorelma, valtio-opin dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa TEEMA de_24102024_60.indd 60 de_24102024_60.indd 60 14.10.2024 12.07 14.10.2024 12.07. 60 Demokraatti S yyskuiset uutiskuvat punaisella tahritusta Eduskuntatalosta olivat pysäyttäviä. Aktivistit päättivät käyttää keinoa, joka nostaa aiheen tehokkaasti politiikan julkisuuden areenoille: visuaalisesti näyttävä ja vahvoja tunteita herättävä julkinen teko. Mediavälitteinen politiikka kun elää visuaalisuudesta, tunteista, kohuista ja nopeasti jaettavasta sosiaalisen median sisällöstä. JOS VAMMAISAKTIVISTIT olisivat Eduskuntatalolle marssimisen sijaan päättäneetkin töhriä Eduskuntatalon, he olisivat takuuvarmasti saaneet laajaa näkyvyyttä. Ensimmäinen tarkoittaa lähes automaattista pääsyä politiikan julkisuuden areenoille, kun taas jälkimmäinen voi johtaa täydelliseen näkymättömyyteen. Ympäristöliikkeiden mielenosoittajat onnistuivat siinä, missä monet epäonnistuvat: he saivat asialleen poikkeuksellista näkyvyyttä politiikan julkisuuden areenoilla. Edes satoja ihmisiä keräävien julkisten tapahtumien järjestäminen ei välttämättä tarjoa pääsyä politiikan julkisuuden areenoille. Demokratian kannalta olisi kuitenkin toivottavampaa, että pääsy politiikan julkisuuden areenoille ei vaatisi yhä näyttävämpiä ja visuaalisesti taitavampia tekoja vaan perustuisi edistetyn asian yhteiskunnalliseen painoarvoon. VammaisVoimaa!-tapahtumassa oli mukana yli 50 vammaisjärjestöä, yhteisöä, yritystä ja vammaisasioiden liittolaista, mutta journalistisesta mediasta ei löydy yhtään uutista tapahtumasta tai sen edistämästä asiasta
Sen takia säädimme viime hallituskaudella hoitotakuun. Ainoaksi hyötyjäksi kymmenien miljoonien panostuksesta jäi jo ennestään erinomaista tulosta takova terveysbisnes. Kohtuullinen aika päästä perusterveydenhuollon tai mielenterveyspalveluiden ääreen ei ole kolme kuukautta. Päinvastoin, vaivat ainoastaan pahenevat jonottaessa. Siinä ei säästä hyvinvointialue saati valtio yhtään mitään. Antti Lindtman SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja de_24102024_61.indd 61 de_24102024_61.indd 61 15.10.2024 13.30 15.10.2024 13.30. Tällä hetkellä alueiden on taattava pääsy perusterveydenhuollon palveluiden pariin 14 vuorokauden sisällä, ja tuo oikeus näyttää toteutuvan jo kohtuullisen hyvin: uusimpien tilastojen mukaan jo 88 prosenttia kaikista käynneistä toteutui määräajassa. Sen sijaan SDP:n luoman hoitotakuun toimivuus on jo todistettu. Kokoomuksen alkuperäinen ajatus jonojen lyhentämiseksi oli kaataa tehottomasti ja summamutikassa rahaa yksityiseen terveysbisnekseen, mutta kuten asiantuntijat etukäteen varoittivat, tuo suunnitelma epäonnistui surkeasti. Se on ymmärretty myös hyvinvointialueilla, joista useat vastustavat hoitotakuun vesittämistä. Kuinka moni ikäihminen ehtii lopulta hyödyntämään kokoomuksen kokeilua, jää nähtäväksi. MYÖS HALLITUKSESSA on ymmärretty, että hoitoonpääsystä on muodostumassa kevään aluevaalien keskeisimpiä kysymyksiä. Terveydenhuolto ei voi olla vain joidenkin oikeus – se kuuluu kaikille, ikään tai sosiaaliseen statukseen katsomatta. Nyt tuo oikeus päästä hoitoon aiotaan viedä pois. Palaute oli niin murskaavaa, että kokoomuksen oli pakko miettiä pelinsä uudestaan. Kuulostaa tietysti hyvältä, jopa liian hyvältä ollakseen totta. Jonot eivät lyhentyneet, eikä uusia käyttäjiä yksityisiin palveluihin siirtynyt. 61 Demokraatti Suomalaiset haluavat jonoista hoitoon K evään aluevaaleissa SDP taistelee sen puolesta, että suomalaiset saavat kohtuullisessa ajassa tarvitsemaansa hoitoa. Usealla alueella näin on jo linjattukin. Jokainen ymmärtää, että mitään hyvää ei tapahdu, jos sairaudesta tai vaivasta kärsivä ihminen joutuu epätietoisena, sairaana tai tuskaisena odottamaan noin pitkän ajan. PUHEENVUORO ME TIEDÄMME, että suomalaiset haluavat päästä nopeammin hoitoon. Näihin kokeiluihin on varattu korkeintaan 355 miljoonaa, jotka otetaan valtion tuottavien pörssiomistuksien myynnistä. SDP:n luoman hoitotakuun toimivuus on jo todistettu. Kymmeniä miljoonia näistä ”investointirahoista” on jo ehditty viskata tuuleen, ja paljon kuluu myös silmälääkärija gynekologikäyntien tukemiseen. Nyt luvataan valinnanvapauden nimissä pääsyä kaikille 65 vuotta täyttäneille yksityisen lääkärin vastaanotolle terveyskeskusmaksun hinnalla. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä. Jopa sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on painottanut, että alueiden ei ole mikään pakko tinkiä kahden viikon hoitotakuusta, vaikka rahat pois viedäänkin. Kun kerran ministerikin asiaa on pyytänyt, päätimme vastata ministerin toiveeseen: SDP:n aluevaltuustoryhmät kaikilla hyvinvointialueilla esittävät, että nykyisestä hoitotakuusta pidettäisiin kiinni
Vaikka valtaosa kaupoista on luultavimmin ollut harmittomia, erityisesti kriittisen infran, sotilaskohteiden, liikenteen solmukohtien sekä tiedonsiirtoja energiansiirtoverkkojen lähistöllä sijaitsevat kohteet herättävät suurta huolta. Olipas vahvasti sanottu. Keinovalikoimaan voivat sisältyä esimerkiksi pakkolunastukset tai haltuunotot, mutta keinot on löydettävä. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Jo tehtyihin kiinteistökauppoihin on puututtava Venäjän jo kaksi ja puoli vuotta jatkunut laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on avannut viimeisimmätkin silmät sille, ettemme enää voi suhtautua sinisilmäisesti Venäjän toimintaan. Emme voi vain seurata vierestä Venäjän toimintaa. MIELIPIDE de_24102024_62.indd 62 de_24102024_62.indd 62 15.10.2024 14.25 15.10.2024 14.25. Sama koskisi yhteisöjä. Luulenpa, että Sanna Marinilla olisi kuvaannollisesti vielä monet kerrat mahdollisuus näyttää punaiseksi lakattua keskisormeaan häntä arvosteleville ja vähätteleville. Global Citizen on maailman johtava äärim mäisen köyhyyden poistamiseen omistautunut liike. Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa lähtivät nousuun vuonna 2007. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että Marin on ollut hiljaa Israelin kansanmurhatessa palestiinalaisia. Ukrainan esimerkki on sen osoittanut. Nyt myös sotilasprofessori Marko Palokangas pitää mahdollisena, että Putinin hallinnolla on suunnitelma myös Suomen varalta. Hän kulki kuitenkin määrätietoisesti omalla polullaan rauhaa sovitellen kohti Nobel-palkintoa. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa on elintärkeää, että kiinnitämme huomiota siihen, miten myös ei-toivottuja kiinteistöomistuksia voitaisiin mahdollisesti käyttää vihamieliseen vaikuttamiseen tai vieläkin pahempaan. Ismo Söderling Maakuntavaltuutettu Ruskon demarit, vpj. Lupaa kiinteistön hankinnalle ei myönnettäisi henkilölle, jonka kansalaisuusvaltion EU on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, ja jonka kansalaisuusvaltio voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Yksityishenkilöihinkin voidaan kohdistaa erilaisia painostuskeinoja. Kaikkiaan hallitus Sannan johdolla toimi tavalla, jolla saavutukset hakevat vertaistaan maamme poliittisessa lähihistoriassa. Merkillepantavaa on, että kaupat ovat painottuneet Kaakkois-Suomeen, jonka Venäjän propagandassa on viime aikoina vihjattu kuuluvan historiallisesti Venäjälle. Sanna Marinin hallitus oli maamme kaikkien aikojen suosituin – huonoimmillaankin se on ollut suositumpi kuin Orpon hallitus parhaimmillaan. Jotta Meri Valkamalle tulee joltinenkin käsitys Marinin ja hallituksena aikaansaannoksista, kannattaa kuunnella Sannan jäähyväispuhe (löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/ watch?v=MfAhu4doweQ) hänen jättäessään puolueen puheenjohtajuuden vuosi sitten. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että Sanna Marinin aiempi jyrkkä asenne verosuunnittelua kohtaan on ristiriidassa hänen käytännön taloussuunnittelunsa kanssa. Valmistelussa on lakiesitys, joka kieltäisi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Käsittääkseni siitä tuli hyvä siivu puolueemme presidenttiehdokkaan vaalikampanjaan. Toisaalta Sanna Marin on asemassa, jossa hän jonain päivänä voi olla yksi kyseisen tai jonkun muun kriisin rauhanneuvottelijoista. Sanna puhui vasta New Yorkissa 60 000 ihmisille tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista Global Citizen -järjestön suurtapahtumassa. Häntä riepoteltiin ja ivattiin habituksensa vuoksi. Mutta sitä hän ei tee. Huomio täytyy kuitenkin kohdistaa kaikkiin kiinteistöihin, jotka siirtyivät venäläisomistukseen niiden parinkymmenen vuoden aikana, jolloin meillä ei ollut voimassa minkäänlaisia rajoituksia EUja ETA-alueiden ulkopuolisten kiinteistökaupoille. Johonkin se työstä ansaittu tulo on pantava. Hyvä, että ministeriössäkin kiinteistöomistusten uhkaan on herätty. Sanna Marin hallituskumppaneineen huolehti meistä korona-aikana, luotsasi Suomen Natoon, oli voimakkaasti Ukrainan tuen kannalla ja puolusti sitkeästi sekä menestyksellisesti hallituksen parlamentaarista asemaa suhteessa ”rautanyrkkiä” hamuavaan oikeistoon. Tuntuu siltä, että kirjoittaja on kanadalaista sanontaa siteeraten kompastunut maton raitoihin. Olen varoitellut niihin liittyvistä vaaroista siitä lähtien. Jo tuolloin Venäjä valmistautui Krimin miehitykseen ja hankki kiinteistöjä Krimiltä. Suna Kymäläinen kansanedustaja (sd.), Lappeenranta Jopas Sanna Marinia taas riepotellaan Helsinkiläinen toimittaja ja varavaltuutettu Meri Valkama (vas.) toteaa Demokraatissa numero 17 ”Sanna Marinin toimivan niin räikeässä ristiriidassa aikaisemmin julistamiensa arvojen kanssa, että se niputtaa hänet jo samaan joukkoon perussuomalaisten kanssa”. Nyt on nopeasti löydettävä keinot, joilla jo tehtyihin kauppoihin voidaan puuttua. Saavutuksia on turha toistaa, palstatila ei riittäisi. Ei kuulosta kovin perussuomalaiselta teemalta. Tässä suhteessa kannattaa muistaa Martti Ahtisaaren tilanne
lounaalle. Hän kysyy, miksi valtioneuvoston kanslia, ministerit ja ministeriöt käyttävät viestinnässään alustaa, joka tunnetaan merkittävänä misja disinformaation levittäjänä. Anneli Koivisto Helsinki, eläkeläinen 27.10. Seuraava kerhotapaaminen ma 4.11. dem. pj. 11. ”Alusta on jäänyt kiinni diktatuurien propagandan levittämisestä, ja X on nimetty yhdeksi keskeisimmistä vihapuheen ja maalittamisen pesäkkeistä. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mari Lahti, ”Kuntavaalit ja Turun SDP:n suunta” ja Sos. piirin toiminnanjohtaja Talvikki Jori, ”Vaalinäkymät Varsinais-Suomessa”. Alustan omistaja Elon Musk lietsoi henkilökohtaisesti Britannian kesäisiä mellakoita, joihin X:n levittämät valeuutiset yllyttivät. Vieraamme on SDP:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Jarkko Nissinen, joka pitää meille klo 12 alkaen poliittisen tilannekatsauksen ja avaa kevään vaalinäkymiä. Sos. Kokoonnumme Lahdessa ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 4.11. Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta. yhd. Aiheena kuntaja aluevaalit huhtikuussa 2025. Harakka jätti hallituksen tiedottamisesta X-alustalla kirjallisen kysymyksen, jonka on allekirjoittanut hänen lisäkseen yhdeksän muuta kansanedustajaa. 11. Tapaamista edeltää lounas klo 13–14. • Turun Valt. klo 15, Työväentalon 3. dem. ”Valtionhallinnon oma suositus luettelee arvoja, joita viestinnän tulee noudattaa. 0400 531 361. Aiheesta kaksi alustusta. Aloitteessa muistutetaan, että yhtiö on yksipuolisesti irtisanoutunut disinformaation vastaisesta sopimuksesta, jonka ovat allekirjoittaneet Google, TikTok, Microsoft ja Facebookin emoyhtiö Meta. 63 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hanna-Liisa ja Erkki Liikasen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Arto Seppälä. Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon, Suomen Wanhojen Toverien rahasto Arto Seppälä kunnallisneuvos, Mikkeli 2. klo 14. Matti Vikström p. Niitä ovat muun muassa avoimuus, luotettavuus ja tasapuolisuus. • Turun seudun wanhat toverit. klo 11 alk. kokous pe 25.10. Mikään arvoista ei toteudu X:ssä, joka ei EU-komission mukaan noudata eurooppalaista lainsäädäntöä ja joka ei sitoudu muiden alustojen tavoin vapaaehtoiseen sisällöntarkastukseen”, Timo Harakka toteaa tiedotteessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. krs. virk. Turun Työväentalolla, Eerikinkatu 30, 4 krs, klo 17 alk. SDP:n Harakka: Hallitus pois X:stä Teksti Demokraatti Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) katsoo, että hallituksen olisi syytä poistua X:stä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata kulttuurin tukemiseen KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Teijo Harinen. Tervetuloa! TSWT/toimikunta. de_24102024_63.indd 63 de_24102024_63.indd 63 15.10.2024 15.39 15.10.2024 15.39. ja työntek. Toveriterveisin, puheenjohtaja. Tervetuloa! Tied. Ratas ry:n jäsenkokous 7.11. Teijo Harinen nuorisotoiminnan ohjaaja, Espoo 2. Alustus Petja Raaska vaalivuosi 2025. Palvelu on suljettu Brasiliassa lakiongelmien vuoksi”, aloitteessa sanotaan. – Viranomaiset monissa maissa ovat irtautuneet X:stä, koska on ristiriitaista viestiä turvallisuudesta alustalla, joka itsessään on turvallisuusuhka. Aloitteessa myös kyseenalaistetaan, miksi valtioneuvoston kanslia, valtioneuvoston jäsenet ja ministeriöt käyttävät tästä huolimatta palvelua jopa pääsääntöisenä tiedotuskanavana, joka ohittaa perinteiset ja Julkisen sanan neuvoston velvoitteisiin sitoutuneet tiedotusreitit, kuten Suomen Tietotoimiston. Yhdistyksen lakkauttaminen. Harakka muistuttaa, että monet henkilöt, yhteisöt ja kaupalliset toimijat ovat poistuneet X:stä mainehaitan vuoksi
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_24102024_64.indd 64 de_24102024_64.indd 64 14.10.2024 9.49 14.10.2024 9.49. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 19/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Soiton ja tanssinko aika ja tila. de_24102024_64.indd 65 de_24102024_64.indd 65 14.10.2024 9.49 14.10.2024 9.49. Se, toisin kuin voisi arvella, on älykäs ja oppiva. Talvi tulee, ja tänne meren laitaan jää vain hyppysellinen lokkeja: harmaalokkeja, kalalokkeja ja merilokkeja. Oma lokkim me, ”suomenselkälokki” (Larus fuscus fuscus) muuttaa Saharankin taakse Afrikan rotkovajoaman järvien lahtiin tilapiajahtiin. Duende. Olkoon niin, että juuri lokki on opportunistien crème de la crème. Lokki voi olla ärsyttävä, röyhkeä ja äänekäs, mutta mitäpä olisivat vesiemme kesät ilman. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuomo Joutila Oulusta. Ei, vaan taistelun. Miten lokki pysyy hengissä, kun se on niin huono kalastaja. Se syö ne pellon madot, vanhuuttaan kuolleet kalat, toisten vesilintujen poikaset ja turistin Silakkamarkkinoilta ostamat graavilohivoileivät. Reviiri ja muna, oma muna. Räpylät polkevat kiivaassa tahdissa patiota, nokka kalkattaa ja siivet ovat liitonsa liitäneet ja käyvät nyt aseina kilpailijaa vahingoittamaan ja tahtoaan turhaksi osoittamaan. Ja niin käykin; kohta jalka murtuu, silmä puhkeaa ja siipi jää maata viistämään. Ja pienen elävän kalankin, kun hiiviskelevä uimi nen ja kyttääminen osuvat kohdilleen. Kyllä lokki osaa. Julmia iskuja, nokkaisuja ja puremista. Taivas on tästä lähtien toisten. co m 2 9 6 7 1 5 8 6 7 5 1 7 5 9 3 3 5 7 1 4 5 7 8 1 9 F lamencoko soi. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Camarónko sieltä jonkin pilven reunalta sinkoaa kitaran sivalluksia ja karheita huutoja. ais ud ok u. Tavoite ja täyttymys. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 25 98 46 71 3 43 15 79 28 6 78 63 21 59 4 16 27 54 93 8 89 42 13 65 7 37 56 98 14 2 92 74 35 86 1 61 39 87 42 5 54 81 62 37 9 TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi RISTIKON 17/2024 RATKAISU 26.9
Kirja rinnastuu hyvin nykyaikaan siinä, että ajattelemme nykylapsien olevan huonoja oppimaan ja että heillä olisi paljon mielenterveysongelmia. Kirja kuvaa, miten koko perheen kommunikaatio on ongelmallista, ja lapsi on oppinut olemaan omissa maailmoissaan. Kun olin teini-iässä, vanhempani alkoivat ostaa kirjoja joululahjaksi ja se oli hieno juttu. Niiden avulla voisi vieläkin hoitaa ihmisiä. Ja sitten helposti syytämme lapsia siitä, että he eivät tee asioita oikein, vaikka juurisyy on meissä vanhemmissa. Useat tutkimukset osoittavat, että tämä älypuhelinaika vähentää hyvinvointia. de_24102024_66.indd 66 de_24102024_66.indd 66 16.10.2024 10.48 16.10.2024 10.48. Aloin opiskella 25-vuotiaana psykoterapeutiksi ja luin valtavan määrän ammattikirjallisuutta. Mielestäni olisi todella tärkeää lukea enemmän. Luin sen viikossa. Ensimmäinen kirjavinkkini liittyy terapia-alaan, ja suosittelen sen lukemista kaikille. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Innostuin lukemisesta yläasteella. Kirjassa kuvataan lapsen terapiaa. Freudin teorioissa on paljon vanhentunutta, mutta isolta osin ne pätevät tosi hyvin tänäkin päivänä. Tämä on niitä kirjoja, jotka muuttavat lukijan ajatusmaailmaa. Kirja on kuvaus lasten psykoterapiasta ja on todella vaikuttava. Silloin en ehtinyt lukea kuin iltasatuja ja lasten kirjoja. Axline. R. Yksi psykoterapian oppeja on, että kukaan ihminen ei synny ahdistuneeksi tai mielenterveysongelmaiseksi. Se oli minulle iso juttu kun olin neljätoista. Axline: Dibs etsii itseään Yksi teini-ikäisenä saamistani joululahjakirjoista oli Taru sormusten herrasta. Mielestäni tuo kirja on ihan loistava kuvaus tästä tilanteesta jo 1970-luvulta. Vanhemmat luulevat, että lapsi on hirveän vääränlainen ja hänet pitäisi parantaa. Me vanhemmat itse olemme antaneet lastemme käteen kännykät ja somet ja tietyllä tavalla luistaneet siitä, että lasten tulisi liikkua ja nähdä ystäviä kasvotusten. J. Tämä on ihan loistava kirja, mutta sitä ei taida löytyä suomennettuna. Lapset rakentuvat ympäristön vaikutuksesta. Ruudulta lukeminen ei vastaa millään tavalla kirjan lukemista. Hän on rikkaasta perheestä, ja nykymittapuun mukaan kyseessä olisi autistinen lapsi. Tolkien: Taru sormusten herrasta Peter Gay: A Life For Our Time: Freud Virginia M. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirja voi muuttaa ajatusmaailmaa Ruudulta lukeminen ei vastaa kirjan lukemista, sanoo kansanedustaja Ville Merinen (sd.). R. Suosittelen tämän lukemista kaikille. Uskomatonta, miten hän 1900-luvun alun Wienissä kehitteli opin, johon vielä nykyaikanakin lähes kaikki psykoterapiat perustuvat. Mutta eivät meidän lapsemme ole yhtään sen erilaisempia kuin lapset vaikka 1980ja 90-luvulla. Vaikka kirja on kirjoitettu 1970-luvulla, kuvastaa se hyvin samoja ongelmia, joita kohtaamme tänä päivänä. Kirja oli sen ikäiselle tosi kova juttu ja vähän hurahdinkin siihen maailmaan. Sain ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana ja lukuelämäni vähän jäi siinä. Freudista on monta elämäkertaa, mutta tämä on mielestäni paras. Freud on oikeastaan idolini. Kirjan nimi nimi Dibs etsii itseään, ja kirjoittaja on Virgine M. Ero on siinä, että me vanhemmat olemme niin surkeasti luovuttaneet vallan kaiken maailman laitteille
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! de_24102024_002.indd 1 de_24102024_002.indd 1 15.10.2024 9.57 15.10.2024 9.57. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
lo ka ku ut a Sovittelija Anu Sajavaara toivoo, että Bulevardin ovi kävisi mahdollisimman vähän. PAL.VKO 2024-45 00 74 43 -2 41 9 POLITIIKKA TEEMA Mainedemokratia luo näkyvyyttä TIEDUSTELU EU:n tiedustelukummajainen JALONEN Pragmaattinen neuvottelija METSÄ Metsäkeskustelu räjähti 24.10.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 24 / 24 . de_24102024_001.indd 1 de_24102024_001.indd 1 15.10.2024 9.49 15.10.2024 9.49