N:o 222, 007419-14-48 . Rion Copacabanalla
puolustettiin ihmisoikeuksia
Ilman valtion kovaa kouraa
ei olisi nykyistä Helsinkiäkään
Pakkoliitos on
joskus pakko tehdä ...8?9
MA ANA N TA I 24. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Antti Vuorenrinne
Puoluevaltuutetut Joona Räsänen ja Niina Malm
kiittävät vaaliohjelman selkeyttä ja ytimekkyyttä
SDP linjasi Kotkassa
Suomen suunnan
...3, 4?5
Ukrainan talous roikkuu avun varassa ...12. M a rras ku uTA 2 01 4
Sateenkaarilippu
liehuu ympä
ri maailmaa
...16?17
Seurakunnissa
nähtiin demari
jytkyjä ...10?11
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Venäjä
kiistää syytökset ja syyttää Ukrainaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin
harkitsee asettuvansa ehdolle maan
seuraavissa presidentinvaaleissa, uutisoi
n
venäläinen Itar-Tass.
Uutistoimiston haastattelussa Putin sanoo,
että ehdokkuus vaaleissa 2018 on mahdollinen
mutta hän ei ole tehnyt asiasta päätöstä.
n
ajoi voittoon kauden päättävässä Abu Dhabin gp:ssä.
Valtteri Bottas oli kolmas, Kimi Räikkönen
kymmenes ja Nico Rosberg 13:s.
Europarlamentaarikot Merja Kyllönen (vasemmalla), Heidi Hautala, Paavo Väyrynen, Liisa Jaakonsaari ja Sirpa Pietikäinen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Helsingissä viime perjantaina.
Politiikka
Kulttuuri
3
16?17
4?5
6?7
8?9
10?11
12?13
14
15
Rinne haluaa valtiosta
aktiivisen
Demari.fi
Sanojen merkitykset muuttuvat kielen ilotulitukseksi
Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta, pääkirjoitus, Kupla
Talouspolitiikka muuttuu
hitaasti, Kimmo Kiljusen
kolumni
Kolme pakkoliitosta on loppusuoralla
Demarit pärjäsivät seurakunnissa
Ukraina on vararikon partaalla
?Ei gallup-hätää, kokoomus.
Lukekaa Stubbin twiittejä
Koreasta. 0800 96675
puh. 298 ihmistä kuoli.
Ukraina ja länsimaat syyttävät kapinallisia.
Niiden mukaan kapinalliset käyttivät ohjusta, jonka Venäjä oli toimittanut heille. 24.11.
Nimipäivät tänään:
Lemmikki, Lempi, Sivi
(ruots.) Siv
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.39
Oulussa 9.22
Aurinko laskee:
Helsingissä 15.34
Oulussa 14.46
Nimipäivät huomenna:
Kaarina, Kaija, Kaisa, Kaisu, Katariina, Kati, Katja, Katri, Katriina, Riina
(ruots.) Kajsa, Karin, Katarina, Katja, Katrina
Uutiskertaus
-7...0
Kuopiossa kuolleina löydetyt lapset
olivat 2,5-vuotias ja puolitoistakuukautinen. Fantastic visit!?
Pekka Ervasti Twitterissä
Ihmiset
18?19
Pride-kulkue kansoitti Copacabanan
20?21 Harri Järvinen jatkaa Keilai-
Koulu maan alla
Keskustelua ja taustaa
Lewis Hamilton voitti tämän kauden
F1-maailmanmestaruuden. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
. Vaasa
. Osat on määrä kul-
n
jettaa Hollantiin tutkittavaksi.
Malaysia Airlinesin matkustajakone ammuttiin alas heinäkuussa. Pieni- ja keskituloisten verotusta keventämällä voitaisiin kuitenkin vahvistaa
kuluttajien ostovoimaa.
Hollantilaistutkijat saivat päätökseen Itä-Ukrainassa alasammutun
koneen osien etsinnät. Muu Suomi:
puh. Helsinki, Uusimaa,
. Tänään jumalanpalveluksissa muistetaan kaikkia, joita lasten kuolema koskettaa.
-1...1
0...3
Lehtikuva / Markku Ulander
SDP on valmis keventämään verotusta pieni- ja keskituloisilta ensi vaalikaudella. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
. Tampere ja ympäristö:
. 0200 30011
puh. Tampere
. Lasten äiti on pidätetty henkiri-
n
koksesta epäiltynä.
Äiti ilmoitti kuolleista lapsista lauantaina itse hätäkeskukseen. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Kokemus tämäkin.?
Heli Paasio Twitterissä (perjantaina)
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Puoluevaltuusto hyväksyi
n
puolueen eduskuntavaaliohjelman kokouksessaan Kotkassa.
Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, ettei isoihin ja kalliisiin uudistuksiin ole ensi vaalikaudella varaa. Äänestystulos salissa tasan ja nyt
uusäänestys lipuilla nimenhuudon
kera. Perhe oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana,
Kuopion kaupungista kerrotaan.
Kuopion Tuomiokirkossa muistettiin eilen
tapauksen uhreja. Hamilton
luliiton kärjessä, sarjakuvat
ja tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
?Eka kerta omalla uralla. 0200 71000. Kirkko oli avoinna hiljentymistä varten iltakuuteen asti. Paikalle saapunut poliisipartio tapasi äidin asunnon ulkopuolelta. 0200 55888
puh
Demokratiassa toimitaan
voimasuhteiden mukaan.
?Työvuoro
tehtävä loppuun?
Rinne lupasi, että SDP hoitaa
hallituksessa ?työvuoronsa loppuun asti?. Nykyinen 18 prosentin palkkaero
on tulevalla vaalikaudella kutistettava kymmeneen prosenttiin.
SDP haluaa tasaarvoisen avioliittolain
?Toimettomaksi haukuttu hallitus
on tehnyt
paljon.?
Eduskunnan äänestykseen ensi
viikolla tuleva avioliittolaki puhutti SDP:n puoluevaltuutettuja viikonvaihteessa Kotkassa.
Useissa puheenvuoroissa vaadittiin, että tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksytään.
Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen esitti
lauantain yleiskeskustelussa,
että puoluevaltuusto ottaa asiaan kantaan ja evästää sillä
tavalla myös demarien edus-
kuntaryhmää. Myös varhaiskasvatuslaki on saatava alulle.
. Taustalla ovat rakennemuutos ja suhdannetaantuma. Hämeen Jouni Mäkelä
oli huolissaan suomalaisten
osaamisesta tulevaisuudessa.
Hän vaati koulutuspoliittista
keskustelua SDP:ssä.
Helsingin Timo Kontio sanoi koulutuksen ulkopuolelle
jäävän tuhansia nuoria. Näiden megatrendien varaan voimme rakentaa, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä, menestyksellistä elinkeinotoimintaa ja uutta työtä,
Rinne sanoi.
Velanotto on laantunut,
sote valmistuu
Rinne kiisti puheessaan, että
nykyisellä hallitusyhteistyöllä
ei olisi saatu aikaan mitään.
. Uusi vienti löytyy
maailman megatrendeistä kuten kaupungistumisesta, väestön ikääntymisestä sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien torjunnasta.
. Opetusministeri Krista Kiuru vaati Rinteen tavoin valmiutta uudistaa
41 vuotta vanha varhaiskasvatuslaki.
. Kaikki sopeutustoimetkaan
eivät ole olleet oikeudenmukaisia, Rinne myönsi ja mainitsi
esimerkkinä lapsilisien leikkauksen.
. Uudet innovaatiot ovat
jääneet puuttumaan.
Ville Skinnari, Antti Rinne ja Hilkka Halonen pitivät neuvoa SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa.
. Sosialidemokratia on ainoa
liike, joka kantaa huolta tästä,
Kokki sanoi ja vaati sote-uudistuksessa panostusta ennaltaehkäisyyn ja lähipalveluihin.
Rinne kieltäisi
nollatyösopimukset
SDP:n puheenjohtaja Antti
Rinne puuttui puoluevaltuustossa voimakkaasti työelämän
tasa-arvokysymyksiin.
. On raivattava ideologiset
esteet valtion aktiivisuudelta,
Rinne sanoi poliittisessa tilannekatsauksessaan puoluevaltuustolle.
SDP:n puoluevaltuusto oli
viikonvaihteessa koolla Kotkassa.
Rinteen mukaan hallituksella
on oltava mahdollisuus ja myös
velvollisuus tehdä enemmän
sen eteen, että Suomeen syntyy
uutta hyvää työtä. Niillä on saatava uusia vientimahdollisuuksia ja
sitä kautta uusia työpaikkoja.
Uutta vientiä Rinne kaavailee
sekä teollisuuden että palvelujen aloille. Vaalikauden tärkein
uudistus, sote-uudistus on vietävä läpi. Hän
vaati nuorisotakuuta kehitettävän niin, että ongelmille määritellään nollatoleranssi.
Puoluehallituksen kuopiolainen jäsen Hannu Kokki kiinnitti huomiota iso- ja pienituloisten väliseen eroon elinajaAntti
Vuorenrinne
Demokraatti,
Kotka
nodotteissa. Toimettomaksi haukuttu
hallitus on tehnyt paljon.
Rinne totesi, että hallituksen
myötävaikutuksella on tehty
kaksi pitkää, laajaa ja maltillista työmarkkinaratkaisua ja
niiden päälle yhteistyö tuotti
myös eläkesovun.
Työttömyys ei ole Rinteen
mukaan revennyt samoihin mittoihin kuin 1990-luvun laman
aikana. Investoinnit
ovat Rinteen mukaan nyt avainasemassa. Näin myös tapahtui.
Demariopiskelijoiden Pekka
Tuuri lupasi opiskelijoiden tulevan maakuntiin rakentamaan
tiet ja kiertoliittymät, jos asiaa
vielä empivät demariedustajat
kääntyvät lain kannalle.
. Maan kilpailukyky alkaa
luokkahuoneista, Kiuru siteerasi Henry Fordia.
Useissa puheissa oltiin huolestuneita koulutuksen säästöistä. Ihmisten hyväksikäyttö on
lopetettava, Rinne vaati.
Rinteen mielestä myös miesten ja naisten välistä palkkaeroa on kavennettava. 24.11.2014
3
???On raivattava ideologiset esteet?
Rinne: Valtio voi olla
aktiivinen työn luoja
Antti Vuorenrinne
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne perää valtiolle aktiivisempaa roolia, kun
Suomeen haetaan uusia investointeja.
. Tiedotustilaisuudessa
lauantaina Rinne arvioi lakiesityksen valmistuvan muutamassa viikossa.
Jäljellä olevat viisi kuukautta
on Rinteen mukaan käytettävä
hyvin. Ihmisoikeuksien toteutumisen pitää olla sosialidemokraateille itsestäänselvyys, Demarinuorten pääsihteeri Mikka Lönnqvist sanoi puoluevaltuustossa.. Jos sosialidemokraatit ovat
seuraavassa hallituksessa, nollatyösopimukset lopetetaan, alipalkkaukseen puututaan ja vuokratyön sääntöjä selkiytetään.
Rinteen mielestä epätyypillisissä työsuhteissa työskente-
levät ovat nykyajan torppareita
tai mäkitupalaisia.
. Ero on huomattava
ja kasvaa.
. Kasvutoimia on tehtävä
harkiten. Verotuksen progressiivisuutta on lisätty, harmaata taloutta suitsittu, perustoimeentuloturvaa parannettu, sosiaalija terveyspalvelu-uudistus on
ratkaisuvaiheessa, valtion velanotto on puoliintunut ja talouden sopeutustoimia on tehty 6,4
miljradilla, Rinne luetteli.
Vanhasen hallitus käytti rahat veronkevennyksiin. Tässä
suhteessa SDP on tuonut ilmeisen muutoksen hallituspolitiikkaan.
Rinne myönsi, että hallituksen työllisyystavoitteita ei ole
saavutettu. Emme voi lopettaa, ennen
kuin pilli viheltää.
Keskustelussa puoluevaltuutetut tukivat puheenjohtajan näkemyksiä. Yrityksissäkään ei ole toimittu, jotta Suomi olisi pärjännyt muuta Eurooppaa paremmin
SDP haluaa muun muassa
lisätä valtion investointeja, vah-
vistaa energiaomavaraisuutta
ja parantaa yksin asuvien asemaa. SDP:n puoluevaltuusto
hyväksyi kaksipäiväisessä kokouksessaan Kotkassa sunnuntaina puolueen eduskuntavaaliohjelman.
. Tällä ohjelmalla voitamme vaalit, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puoluevaltuustolle.
Vaaliohjelma piirtää kuvan
siitä suunnasta, johon SDP haluaa Suomen ohjata tulevalla
vaalikaudella.Pitkä taantuma
on tarkoitus voittaa niin, että
samalla ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.
Ohjelma sisältää tuttuja ja
uusia teesejä kevään vaalikentille. Mikä
rakennus?
2. Ensisijaisesti on tehtävä
kaikki kasvun ja työllisyyden
eteen, jotta huolehditaan reilusta työelämästä ja voidaan
laittaa perusasiat kuntoon.
Tämä on juuri oikea järjestys,
kommentoi ohjelmaa Demarinuorten puheenjohtaja Joona
Räsänen.
Suunta Suomelle
??
5. Myös työllisyyden ja investointien korostamista pidettiin tärkeänä.
. Hallitus
kokoontuu tässä
talossa. Ollaan
Lahdessa,
mutta mikä talo on
kuvassa?
3. Legendaarinen
rakennus
itäisessä
Suomessa. Tässä talossa käydään usein
hallitusneuvotteluja. Porukka on päässyt oikeasti päättämään, mitä puolue
kevään eduskuntavaaleissa tavoittelee. Millä nimellä tämä Ylen
rakennus
tunnetaan?
??
??
Vastaukset: 1) Säätytalo 2) Sibeliustalo 3) Imatran
valtionhotelli 4) Naantalin Kultaranta 5) Valtioneuvosto 6) Helsingin kaupungintalo 7) Iso Paja
??
Eduskunnan täysistunto. Erityisen tyytyväisiä
puolueaktiivit olivat ohjelman
tiiviiseen esitystapaan ja konkreettisuuteen. 4
24.11.2014
??Puoluevaltuusto hyväksyi eduskuntavaaliohjelman kokouksessaan
Kuvakisa
Tunnetko
rakennukset?
1. Ky-
Demokratiaa kaikille. Ainoassa
käsittelyssä vuoden 2014 kolmas lisätalousarvioesitys.
selytunti ja ensimmäisessä
käsittelyssä lakivaliokunnan
mietintö tasa-arvoisesta avioliittolaista.
raportti kaivosalan kehityksestä julkaistaan.
??
??
EK esittelee uuden puheenjohtajansa.
ILO:n pääjohtaja vierailee Suomessa.
Keskiviikko 26.11.
??
??
Eduskunnan täysistunto. Mikä
rakennus?
SDP:n eduskuntavaaliohjelma painottaa työtä, tasa-arvoa ja
turvallisuutta.
Ohjelma kantaa nimeä ?Suunta Suomelle?.
Lähes tuhat puolueaktiivia osallistettiin ohjelman valmisteluun syksyn aikana.
Puolue haluaa muun muassa kieltää nollatyösopimukset, lisätä julkisia investointeja sekä lisätä työelämän tasa-arvoa.
Ohjelma on poikkeuksellisen tiivis ja sen valmistelussa on haluttu korostaa konkretiaa.
Politiikan viikko
Maanantai 24.11.
??
Vähemmistövaltuutetun järjestämä Rasismi, politiikka ja
eduskuntavaalit -seminaari.
Tiistai 25.11.
7. Lähetekeskusteluissa vuoden 2015
talousarvioesityksen täydennys ja valtioneuvoston luonnonvaraselonteko. Ollaan
Helsingin
kauppatorin kulmilla. Siis
missä?
??
??
??
??
6. Mikä
rakennus?
4. Tiistaina vietetään
YK:n kansainvälistä naisiin
kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.
??
??
Tela ja Sitra julkistavat selvityksensä perustulokokeilusta
Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee raporttinsa puualan kehityksestä.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vierailee
Suomessa.
Perjantai 28.11.
??
Kansalaisjärjestöt kertovat ilmastokokousodotuksistaan.
Eduskunnan täysistunto. Lähetekeskustelussa muun
muassa selonteko Afganistanin tilanteesta.
Torstai 27.11.
Työ- ja elinkeinoministeriön
??
??
??
??
Metalliliiton valtuusto alkaa.
Miesten rooli naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä
-tilaisuus eduskunnan Kansalaisinfossa. Mikä on tämä
talo?
Työ, tasa-arvo ja
turvallisuus SDP:n
kampanjan kärkeen
Sosialidemokraatit lähtevät
eduskuntavaaleihin työn, tasaarvon ja turvallisuuden teemoilla. Tässä on hyvin esitetty
Suomelle se suunta, miten
maan kokemasta talouskurimuksesta päästään eteenpäin. Kesäisin
presidentin
voi bongata
täältä. Uutena avauksena puolue haluaa kieltää nollatyösopimukset.
?Rohkea ja eteenpäin
katsova ohjelma?
SDP:n vaaliohjelma sai myönteisen vastaanoton puoluevaltuustolta. Yli tuhat puolueaktiivia on
osallistettu ohjelman valmisteluun. -tapahtuma eduskunnan Kansalaisinfossa.
??
Eduskunnan täysistunto.
Äänestys tasa-arvoisesta avioliittolaista.
Lukiolaiset tarjoavat ratkaisujaan nuorisotyöttömyyteen
-tapahtuma.
??
Mielenosoitus tasa-arvoisen
avioliittolain puolesta.
Lauantai 29.11.
??
??
??
??
SDP:n Arjen turvallisuus -tapahtuma Rovaniemellä, mukana SDP:n puheenjohtaja
Antti Rinne.
Oulun sosialidemokraattisen
piirin piirikokous
SDP:n Arjen turvallisuus -tapahtuma Tampereella.
Lapin demaripiirin Demariakatemia.
Sunnuntai 30.11.
??
Eduskunnan Kauhajoelle siirtymisen 75-vuotismuistotapahtuma alkaa Kauhajoella.
Eduskunta siirtyi Kauhajoelle
talvisodan sytyttyä.
Salametsästyksen takia kanta on romahtanut, ja Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa elää vain 140?155
sutta. Helppo lukea ja sisällöltäänkin onnistunut. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Suomessa sudet ovat herättäneet paikallisesti
pelkoa ja aiheuttaneet kotieläinvahinkoja. Toivottavasti
sama asenne ulottuu kotimaahankin.
tiikereiden tilanne Vertautuu
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan susia aletaan pian metsästää laillisestikin.
Myös tiikerit ovat susien tapaan kärsineet elinalueiden pirstoutumisesta, ja siksi niitä hakeutuu entistä useammin asutuille seuduille.
Vastaanotto ei ole sen lämpimämpi kuin Suomen pihoissa käyvillä
susilla, vaan bisneksen ohella yksi syy tiikereiden salametsästykseen
ovat pelot ja vanhingot.
Harva suomalainen on kuitenkaan sitä mieltä, että muunmaalaisilla
ihmisillä on oikeus hävittää kartalta omia vaarallisiksi tai haitallisiksi
katsomiaan lajeja, kuten tiikereitä, norsuja ja leijonia. Moni muukin laji sarvikuonoista ja norsuista kilpikonniin taantuu vauhdilla, sillä niitä ja niiden
osia halutaan koristeiksi, itämaisen ?lääketieteen. Itse metsästyksen voivat kuitenkin hoitaa tavalliset paikalliset asukkaat, sillä köyhyydessä eläviä ihmisiä on helppo
värvätä mukaan.
Viimeisen sadan Vuoden
. 24.11.2014
Kotkassa
5
Pääkirjoitus
Fuse
Harvinainen
näky.
Tiikerit
keikkuvat
sukupuuton
partaalla.
Antti Vuorenrinne
Salametsästys on
suomalaistenkin asia
Eemeli
Peltonen
Demokraatti, Kotka
eemeli.peltonen@
demari.fi
aikana ihmiset ovat hävittäneet 97 prosenttia tiikereistä. salametsästyksestä. Ennen mahtavasta lajista on jäljellä enää rippeet:
vaivaiset 3000 vapaana elävää yksilöä ripoteltuina sinne tänne.
Tiikereiden kohtalo on yksi esimerkki maailmalla valtaisana rehottavasta ongelmasta . Ohjelma on erittäin selkeä
ja ytimekäs. Esimerkiksi kansainvälinen Cites-sopimus sääntelee yli 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin ja niistä tehtyjen tuotteiden kauppaa. Meillä ulkomailla se on joka päivä.
kiinnostavasti myös suomalaiseen susikeskusteluun. Osin sopimus on tuottanutkin onnistumisia.
Tällaisessa kansainvälisessä politiikassa myös Suomi on mukana ?
sillä aktiivisuudella, jonka itse valitsee.
Toisekseen suomalaiset voivat vaikuttaa omalla käyttäytymisellään.
Valitettavan moni turisti ostaa tietämättömyyttään matkamuistoja,
jotka on tehty uhanalaisista eliöistä. Se puolestaan on lietsonut
salakaatoja. Esimerkiksi työelämäkysymykset
ja yrittäjien asiat olivat hirvittävän hyvä osa ohjelmaa, kommentoi puoluevaltuuston jäsen
niina malm Kaakkois-Suomesta.
?Porukka
on päässyt
oikeasti
päättämään.?
n n n
helposti kaukaiselta ongelmalta, johon ei voi tai tarvitse vaikuttaa. Näin asukkaat saavat turismituloja pitäessään uhanalaiset lajinsa hengissä.
salametsästys tuntuu suomalaisesta
Joona Räsäsen mielestä asiat
ovat SDP:n vaaliohjelmassa
juuri oikeassa järjestyksessä.
Niina Malm kiitteli ohjelman
ytimekästä esitystapaa.
n n n
Kupla
AFP Photo / Marty Melville
Teillä Suomessa on nenäpäivä vain kerran
vuodessa. rohdoksiksi ja jopa
lemmikeiksi. Niin ei kuitenkaan ole.
Ensinnäkin salametsästystä torjutaan ja yritetään torjua kansainvälisellä politiikalla monin tavoin. Uhanalaiset kasvitkin kelpaavat osaksi isoa kansainvälistä bisnestä.
Uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa pyörittävät usein kansainväliset rikollisliigat. Kyselemättä ostettu harmittoman näköinen korallikoriste kirjahyllyllä voi todellisuudessa tukea
kansainvälistä laitonta bisnestä, jota tehdään sukupuuton partaalla
keikkuvilla lajeilla.
Parempi idea on vaikkapa ostaa paikallisilta opaspalveluja kansallispuistoon
6
24.11.2014
??Antti Rinteen uudenlaiset avaukset ovat saaneet rahapiirit kauhistumaan
Rakkaamme
Linnea Elisabeth
Dahl
o.s. Rinne sanoo, että on
pyrkinyt muuttamaan talouspolitiikan painotusta käytettävissä olevalla pelivaralla.
. Työttömyyskorvausta voisi saada jonkin aikaa
uuden yrityksen perustamista
varten.
Lappiin keskusta esittää kokeilua, jossa kootaan valtion
aluehallintoa yhteen.
Rinne sai kiitosta vuoropuhelusta
Suomen talousdemokratia ry:n
tuleva varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen kuunteli valtiovarainministeri Antti Rinteen
näkemyksiä Raha ja talous -klubin tilaisuudessa. Tällaisen aloittavan yhtiön mahdollisuudet olla
mukana globaalissa kilpailussa riippuvat myös näistä
valtion innovaatiotuista, toteaa Salonen. Rahajärjestelmään kriittisesti suhtautuvan
kansalaisjärjestön edustajana
Aaltonen arvioi Rinteen valtiovarainministerikauden kuulostavan lupaavalta.
Aaltonen ei kuitenkaan pidä
tekoja vielä riittävinä. Jos demarit olisivat yksin
hallituksessa, olisi EU-säätelyn kehysten puitteissa esitetty
isompia kakkuja elvytykseen.
Pörssipomot
kauhuissaan
Rinne kertoi linjauksistaan
viime viikolla Raha ja talous
-klubin keskustelussa Jussi
Ahokkaan ja Lauri Holapan
haastateltavana.
Jussi Ahokas sanoo, että Suomen talouspolitiikassa hallitsee
tiukan talouskurin ajatus. (STT)
tuksen pöydissä, Männistö kirjoittaa.
Männistö sanoo myös haluavansa tehdä työelämässä erilaisia asioita ja säilyttää kosketuksensa tavalliseen työelämään.
Lasse Männistö on ollut julkisuudessa muun muassa siitä,
että hänen oli jo määrä aloittaa
Helsingin apulaiskaupunginjohtajan viransijaisena. 28.3.1928 Parainen
k. Lämmin kiitos
osanotosta.
Salonen: Laivoja
rakentamaan
innovaatiotuella
Kansanedustaja Kristiina
Salonen (sd.) on tyytyväinen valtioneuvoston päätökseen jatkaa laivanrakennuksen innovaatiotukien myöntämistä myös tänä vuonna.
Valtion vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa ehdotettiin kymmentä miljoonaa euroa laivanrakennukseen ja alusten innovatiivisten ratkaisujen kustannuksiin. 29.10.2014 Vantaa
Hiljaa voimat uupui,
lähdön hetki läheni.
Väistyi vaiva, tuli rauha,
uni kaunis, ikuinen.
Linnean muistoa
kunnioittaen:
Mikko perheineen
Petri, Marko ja Miia
perheineen
Ilmari ja Britta
sisar ja veli perheineen
ystävät ja läheiset
Siunattu läheisten
läsnäollessa. Jos Männistö olisi lähtenyt eduskunnasta, hänen tilalleen kansanedustajaksi olisi
noussut varasijalta Räty.
Julkisen kohun jälkeen Männistö päätti jättää apulaiskaupunginjohtajan tehtävät väliin.
(STT)
Sipilä tekstaili
vahingossa
Heinäluomalle
Männistö tylsistyi
kansanedustajan
hommiin
Kokoomuksen kansanedustaja
Lasse Männistö jättää ensi
kevään eduskuntavaalit väliin.
Hän perustelee päätöstään blogissaan muun muassa sillä, että
kansanedustajalla on vain vähän operatiivista vastuuta, eikä
henkilökohtaista päätösvaltaa
ole ollut riittävästi.
. Laine
s. Hän kertoo, kuinka erään pörssiyhtiön yritysjohtaja kertoi sanoneensa ulkomaalaisille kollegoilleen, että Suomessa on
uusi vasemmistolainen valtiovarainministeri, ?niin vasem-
Keskusta haluaa
ensin kokeilla
uudistuksia
Keskustan puoluevaltuusto haluaa, että seuraavalla vaalikaudella käynnistetään joukko alueellisia ja paikallisia kokeiluja.
Niillä testattaisiin, miten erilaiset uudistukset toimivat käytännössä.
Esimerkkinä kokeilusta keskusta mainitsee muun muassa
sen, että ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa käytettäisiin
starttirahana. Valtioneuvosto päätti
myöntää rahaa Turun telakalle kahden uuden TUI-varustamon risteilijän rakentamiseen.
. Näiden laivojen rakentaminen ei tuo työtä pelkästään Turun seudulle, vaan
myös esimerkiksi lukuisille
satakuntalaisille alihankintayrityksille, sanoo Salonen.
Salonen muistuttaa, että
Turun telakan lisäksi esimerkiksi Raumalla on meneillään mittavat hankkeet
telakkatöiden käynnistämiseksi uuden yhtiön RMC:n
kautta.
. Rinne
on tuonut siihen uusia äänenpainoja puheenjohtajakampanjastaan alkaen.
Ahokkaan mukaan ekonomistit ja yritysmaailma
ovat olleet uusista avauksista
osaksi kauhuissaan. Valtava määrä aikaa
käytettynä sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka on jo
päätetty toisaalla, kuten työmarkkinajärjestöjen tai halli-
Keskustan puheenjohtaja Juha
Sipilä aiheutti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ylimääräistä sydämentykytystä eduskunnan puhemiehelle Eero
Heinäluomalle (sd.).
Sipilä kertoi Porissa puolueensa valtuuston kokouksessa,
että lähetti vahingossa Heinäluomalle ennen puoltayötä tekstiviestin, jossa pyysi tätä soittamaan kiireellisessä asiassa.
Tekstiviestin piti lähteä eräälle
keskustan piirijohtajalle.
Heinäluoma soitti puolenyön
jälkeen siltä varalta, että eduskunta pitäisi kutsua kiireellisesti
koolle, Sipilä kertoi nolona. Männistö olisi sijaistanut tehtävässä nykyistä sosiaali- ja terveysministeriä Laura Rätyä
(kok.). (STT). (Demokraatti)
Kristiina Salonen.
Talouspolitiikka
muuttuu hitaasti
Valtiovarainministeri ja SDP:n
puheenjohtaja Antti Rinne uskoo elvyttävämpään talouspolitiikaan. Rinteen
tavoin Aaltonen näkee EU:n
kehysten rajoittavan Suomen
mahdollisuuksia toimia.
Rinnettä hän kiittää kuitenkin halusta käydä vuoropuhelua.
Torstaisen keskustelun anti vastasi Aaltosen mielestä odotuksia, niin hyvässä kuin pahassa.
Keskustan puoluevaltuusto
kokoontui viikonloppuna Porissa. Isoa laivaa on kuitenkin
hidasta kääntää.
Jotta pysyvä muutos talouspolitiikkaan saataisiin aikaan,
ihmiset pitää Rinteen mukaan
innostaa mukaan. Tavoitteen
taakse on saatava koko puolueväki, sillä näkemykset talouspolitiikasta vaihtelevat SDP:n
sisällä.
Hallitusohjelma on nyt
kompromissi, jossa näkyy ideologisten erojen lisäksi osaksi
tarpeetonta yksityiskohtaisuutta
Heistä lähes kolmasköyhyys.
osa on EU:n luokitusten
mukaan köyhiä. 24.11.2014
Kolumni
Kimmo Kiljunen
kimmo.kiljunen@formin.fi
Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Elina
Harju
Demokraatti
elina.harju@
demari.fi
mistolainen, että ette edes
tiedä niin vasemmistolaisia
olevan?. Mutta miksi vanhimmat
ihmiset ovat meillä suhteellisesti ottaen heikoimmilla. Siellä kuten
Tanskassa käytetään eläketarkistuksissa sataprosenttista ansiotasoindeksiä.
Suomi niittää maailmalla mainetta hyvinvoinnin mallimaana. Palkoissa naisten euro on 80
senttiä, mutta eläkkeissä mummon
euro jää 66 senttiin.
Valtakunta on vauraampi kuin historiassa koskaan, mutta ihmisen saavuttaessa kunnioitettavan 90 vuoden
iän hän elää 30 prosentin todennäköisyydellä kansainvälisesti määritellyn köyhyysrajan alapuolella . (STT)
EU-kansalainen
käyttää keskimäärin 198
muovikassia
vuodessa.
Häpeätahra
t
ämän päivän Suomessa köyhyys uhkaa
erityisesti kolmea sosioekonomista ryhmää: opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä. Se johtuu
ansiosidonnaisesta eläketurvasta, joka aluksi
pitää eläketason kohtuullisena. Mitä iäkkäämmäksi tulet, sitä todennäköisempiä ovat toimeentulovaikeudet ja suoranainen köyhyys. Mutta iän
myötä toimeentulovaikeudet ja köyhyysriski
kasvavat.
Kohtaamme uskomattoman häpeätahran:
vanheneminen korreloi suoraan köyhtymisen
kanssa. Lamaa ei voida kuitenkaan
ratkaista yksin julkisen talouden toimenpitein, mukaan tarvitaan myös yrityksiä.
. Tätä ei todeksi usko, mutta
tulonjakotilasto on tunMitä iäkkäämteeton.
mäksi tulet,
Ikäryhmässä
sitä todennä75?84-vuotiaat jo yli 20
köisempiä ovat
prosenttia elää köyhyystoimeentulorajan alla. ja pysyvästi.
n n n
Kansainväliset vertailut osoitta-
että yhtä paljon köyhiä yli 75-vuotiaita kuin Suomessa ei löydy Länsi-Euroopasta. Haavoittuvin ryhmä
ovat yli 75-vuotiaat, yksinelävät naiset. Tarvitaan
myös vientä ja kansainvälisten megatrendien seuraamista,
Rinne sanoo.
Antti Rinteen mielestä tiukka
talouskuri ei ratkaise ongelmia.
Hän uskoo elvytykseen.
Talouspolitiikan vallitsevaa
ajattelutapaa ei kuitenkaan
muuteta yhdessä yössä.
?Jos demarit olisivat yksin
hallituksessa, olisi esitetty
isompia kakkuja elvytykseen.
Muovipussien
tolkuttomalle
käytölle loppu
EU alkaa hillitä muovipussien
käyttöä. Hollannissa eläkeindeksi on sidottu palkkoihin. Jäsenmaat päättävät tarvittavista toimista.
Toinen vaihtoehto on varmistaa, että kaikki kaupoista saatavat muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien.
Mahdollista on myös keksiä
muita yhtä tehokkaita keinoja
vähentää muovikassien käyttöä. Tässä suhteessa Suomessa on vielä
paljon parannettavaa . ja ehkä myös muualta
opittavaa.. Näin on jopa Italiassa.
Alankomaiden eläkejärjestelmä on useissa
kansainvälisissä vertailuissa arvioitu maailman laadukkaimmaksi. Yli 85-vuotivaikeudet ja
ailla tilanne vain pahesuoranainen
nee. Jäsenmaat vahvistivat
perjantaina EU-parlamentin ja
neuvoston välillä neuvotellun
direktiivimuutoksen asiasta.
Ehdotuksen mukaan jäsenmaat voivat asettaa tavoitteeksi,
että vuonna 2019 myydään asiakasta kohden korkeintaan 90
kassia ja vuonna 2025 40 kassia. Yritysjohtajan näkemyksen mukaan maa on Rinteen linjalla matkalla lähes sosialismiin.
Rinteen mukaan tämä kuvaa
esitettyä kritiikkiä hyvin.
Hän linjaa, että julkista omaisuutta on käytettävä tehokkaammin luomaan talouskasvua. Komission mukaan EU:ssa käytetään
henkeä kohti keskimäärin 198
muovikassia vuodessa. Meillä kuitenkin yli
75-vuotiaista 19,5 prosenttia elää köyhyysrajan alla, kun Alankomaissa ainoastaan kaksi
prosenttia.
Hollantilaisten eläkejärjestelmän tunnusta,
?sukupolvien solidaarisuutta?, voidaan pitää
enemmän kuin oikeutettuna. Puuttuuko meiltä sukupolvien solidaarisuutta?
Viime kädessä yhteiskunnan kehitystaso
mitataan sillä, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Kun täytät
65 vuotta, siirryt pienempituloisten joukkoon.
Eläkkeelle siirryttäessä köyhien suhteellinen
määrä ei suuresti eroa työikäisistä. Se on sietämätön ongelma. Outoa on
kuitenkin se, että suurissa Länsi-Euroopan maissa kuten Saksassa ja Iso-Britanniassa koko väestön köyhyysasteet ovat
vat,
7
suurempia kuin Suomessa mutta yli 65-vuotiaista pidetään huomattavasti paremmin
huolta. Onneksi useimmilla tilanne kohenee päästäessä työnsyrjään kiinni.
Työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät ovat pahimmassa asemassa. Erityisesti
iäkkäämpien on lähes mahdotonta työllistyä.
Työnantajat mieluummin hyväksikäyttävät
eläkejärjestelmää ja siirtävät vanhempia työntekijöitä eläkkeelle.
Entä mikä odottaa eläkkeellä. Kaikille on yhteistä, että he eivät ole
työelämässä mukana.
Työikäisestä väestöstä on pitkäaikaisia
köyhiä 7 prosenttia. Pysyvää kasvua ei luoda rakentamalla tienpätkiä ja korjaamalla homekouluja. Suomi on auttamattomasti
muista Pohjoismaista jäljessä. Alle 25-vuotiailla nuorilla
aikuisilla vastaava osuus on 13. Siellä pitkäaikaisköyhyyden aste on sama kuin Suomessa eli
seitsemän prosenttia. Ohuet hedelmäpussit voivat jäädä sääntelyn ulkopuolelle.
Valtioneuvoston tiedotteen
mukaan tarkoitus on vähentää
merten roskaantumista ja erityisesti muoviroskan aiheuttamia haittoja eliöstölle
8
24.11.2014
??Valtio tiukentaa otettaan kunnista, pakko on taas keinona
Kolme kuntien
pakkoliitosta loppusuoralla
Kunnilla on edessä kovat ajat.
Yhdenvertaisuutta sosiaali- ja
terveyspalveluissa vahvistava
sote-uudistus siirtää kunnilta
pois puolet tehtävistä, kriisikuntia tulee lisää ja kuntapolitiikan työkaluja teroitetaan
kansainvälisten mallien mukaisesti.
Terävämpiä otteita tulee esimerkiksi kuntaliitoksiin. Metropolilain luonnos saadaan lausunnoille lähiaikoina ja esitys
metropolikaupungiksi valmistuu joulukuussa.
Suomen metropolin on voitettava monia ongelmia: on turvattava elinvoima ja työpaikat,
pärjättävä metropolien kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, poistettava asuntopula ja
parannettava päätöksentekoa.
Ongelmien ratkomiseksi löytyy maailmalta monia malleja.
Aucklandissa vuonna 2010 toteutettu kahdeksan kunnan yhdistäminen on tuore esimerkki
kyvystä tehdä toimiva metropoliliitos. Tanska pudotti kuntien määrän kolmasosaan vapaaehtoista tietä. ?Superpääkaupunkina. Parhaillaan valtiovallan selvittäjät viimeistelevät esitystä useilla uusilla liitoksilla luotavasta metropolikaupungista.
Pakkoreformeja
lukuisissa maissa
Kuntiin kohdistuva pakko on
yhä yleinen keino maailmalla.
Viime vuosina on toteutettu
lukuisia kansallisia kuntareformeja joko pakolla tai vapaaehtoisesti.
Kuntarakenteita on remontoitu rajusti kriisimaissa, kuten Kreikassa. Moni
vannoo vapaaehtoisuuteen,
mutta valtion pakkotoimet palaavat taas käyttöön. Edelliset
pakkoliitokset tehtiin 40 vuotta
sitten.
Pakkoliitos oli aiemmin yleisesti käytetty keino myös Suo-
messa. Kaikki
suuret keskuksemme Oulua
lukuun ottamatta kannattivat
kaupunkiseutujen pakkoliitoksia, mutta aie hautautui.
Kolme kriisikuntaa,
ensi vuonna useampia
Pakkoratkaisuja aletaan nyt
tuoda keskusten ympärille, ei
kuitenkaan kaupunkien toivo-. Samoin on
tehnyt Kanada, josta Helsin-
gille esimerkiksi sopii Toronto.
Siellä lopetettiin metropolihallinto ja yhdistettiin pakolla kahdeksan kuntaa.
Yhdysvaltain talouden voima
perustuu kymmeniin metropoleihin, joita on luotu laajoilla liitoksilla.
Metropoliliitosten kuuluisin malli on New York, jonka
nousu maailmankaupungiksi
alkoi runsas vuosisata sitten,
kun viisi kuntaa (Manhattan,
Bronx, Brooklyn, Queens, Staten Island) liitettiin yhteen.
USA:n 2000-luvun metropoliratkaisuista suurin on Kentuckyn pääkaupungin Louisvillen tueksi vuonna 2003 toteutunut kaupunki-maakunta-liitos.
Louisville Metro on onnistunut vahvistamaan elinkeinoja,
mutta tärkein läksy on, että
metropoliliitosta ei pidä lykätä.
Louisvillessä liitos syntyi vasta
kolmannella yrittämällä ja esimerkiksi Indianapolis, joka toteutti vastaavan liitoksen jo
1970, on menestynyt paljon paremmin.
Helsinkiin liitettiin 1946 neljä
kuntaa (Haaga, Huopalahti,
Kulosaari ja Oulunkylä) ja osia
Vantaasta (tuolloin Helsingin
maalaiskunta). Muun muassa hallintokulut supistuvat.
Australia on vahvistanut järjestelmällisesti metropolejaan
pakkoliitoksilla. Suomen lähialueella Tanska, Liettua ja Saksan
osavaltiot ovat toteuttaneet laajoja kuntareformeja. Valtiolle taat-
tiin toimivalta kriisikuntien
osalta 2013 kuntarakennelailla.
Maamme hallitus hyväksyi
tämän vuoden alussa myös lakiluonnoksen, joka sisälsi mahdollisuuden liittää kaupunkiseuduilla toisiinsa kiinni kasvaneita kuntia yhteen. Moni unohtaa, että esimerkiksi Helsinki kasvoi nykymittoihin vasta, kun valtio lakiin perustuen yhdisti kuntia
niiden tahdon vastaisesti.
Helsingin iso alueliitos
vuonna 1946 on suurin Suomessa toteutettu pakkoliitos.
Pääkaupunkimme laajeni pintaalaltaan kahdeksankertaiseksi
sen seurauksena.
Helsingin alueliitoksen toteutukseen päädyttiin, kun
koko kansakunnalle avainasemassa ollutta pääkaupunkia haluttiin vahvistaa, poistaa
asuntopulaa ja luoda paremmat
asumisolot työväestölle. Kaikki
nämä perustelut ovat käyttökelpoisia myös nykytilanteessa.
Parin viikon päästä julkistetaan esitys Helsingin vahvistamiseksi kuntia yhdistämällä.
Vesa Lappalainen.
Porin maantiede muuttuu suuresti, kun Lavia
maakunnan laidalta pakkoliitetään kaupunkiin
tammikuun alussa 2015.
Nouseeko Helsinki
metropolikilpailuun?
Helsingin alueella on edessä
nousu metropolisarjaan. toimivasta Aucklandista
(1,4 miljoonaa asukasta) juuri
julkaistu arvio kertoo, että pormestarijohtoinen rohkea liitos
tuo hyviä tuloksia. Kauempana Kanada, Australia ja
Uusi Seelanti ovat esimerkkejä
pakkoliitoksia suosivista teollisuusmaista.
Suomessa kuntauudistus
ajettiin karille eikä hallitusohjelman reformitavoitetta ole
pystytty toteuttamaan, mutta
pakko on palautettu kuntapolitiikan keinoksi
Puuta myyneet metsänomistajat katsovat, että
kartelli laski puun myyntihintoja ja aiheutti näin vahinkoa
puunmyyjille.
Hovioikeuden
ratkaisu
koski 13 metsänomistajaa, joiden osalta käräjäoikeus oli
maaliskuisen ratkaisunsa tehnyt. Julkinen riitely
on vähentynyt.
. Lavialaisten keskuudessa ei
ole Pori-mörköä, Heinonen tiivistää.
Hannu Taavitsainen
MKFI
Reijo Paananen, Tytti Tuppurainen ja Antti Rinne esittelivät SDP:n
eduskuntavaalikampanjan ohjelman päälinjoja viime perjantaina
Helsingissä.
Tytti Tuppurainen
SDP:n
vaalipäälliköksi
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen on SDP:n vaalipäällikkö tulevissa eduskuntavaaleissa. Maarajaa
on Poriin vuonna 2010 liittyneen Noormarkun kautta, sillä
välissä sijaitsee Ulvila.
Lavia kärvisteli kriisikuntana
yli vuosikymmenen kahteen
otteeseen. Kevään puheenjohtajavaali jätti
jälkensä puolueeseen, mutta
Tuppuraisen ja Rinteen mukaan ongelmia on onnistuttu
jo ratkomaan. Tuppurainen on
ensimmäisen kauden kansanedustaja Oulusta ja Demarinaisten puheenjohtaja. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies
Vesa Lappalainen ennustaa,
että ensi vuonna kriisikuntien
luku kasvaa kolmeen, kenties
seitsemään.
Kuntalakiuudistus on tuomassa kuntakonsernit tarkasteluun vuonna 2015, jolloin kriisilista saattaa venyä jopa 20 kunnan mittaiseksi.
Kunnanjohtaja: Lavian
asukkaat helpottuneita
Lavian kunnanjohtaja Pekka
Heinonen kertoo, että liitokseen liittyi vahvoja tunnelatauksia.
Kun pakkoratkaisu viimein
syntyi, kuntalaisten keskuudessa tunnetaan helpottuneisuutta.
Pori saa kiitosta aktiivisesta
otteesta ja hyvästä tiedottamisesta.
. Onko nyt vuorossa
astuminen metropolikaupunkien raskaaseen sarjaan. Yhtiöt
kiistivät hintavaikutukset.
STT-Demokraatti
-KOTITAKKEJA
-VILLAHOUSUJA
naisille, miehille
-Laamapaitoja
-N.lahkeellisia
alushousuja
Aukioloajat: arkisin 10-15
la
9-14
Helsinki laajeni pinta-alaltaan kahdeksankertaiseksi vuoden 1946 alueliitoksen seurauksena. Lavia torjui
aluksi kaikki liitosaikeet, sitten
johto repesi kahtia. Tieyhteys on,
mutta mutkallinen. Lievä enemmistö haikaili liitosta Kankaanpään kanssa, mutta valtio päätti
toisin.
Porissa puolestaan koettiin,
että kaupungilla ei ole yhteistä
Lavian kanssa. Pohjoissuomalaisena kansanedustajana minulle on tärkeää, että koko maan kehityksestä pidetään huoli myös taloudellisesti vaikeana aikana,
Tuppurainen sanoo.
Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että
Tuppuraisen valinta on selkeä
viesti siitä, että koko Suomi
halutaan pitää kasvun edellytysten piirissä. 24.11.2014
9
Kari Hulkko
malla tavalla. Lisäksi
hän on SDP:n puoluehallituksen jäsen.
Tuppuraisen mukaan vaalipäällikkönä hän myös vahvistaa kuvaa SDP:stä koko maan
puolueena.
. Se kumosi
maaliskuisen käräjäratkaisun ja
palautti vyyhden takaisin käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Noin 650 metsänomistajaa vaatii oikeudessa kolmelta
metsäyhtiöltä korvauksia kartellista. Tartun toimeen innolla ja
tarmolla, Tuppurainen sanoo.
Tuppurainen kertoo, että
SDP voi saavuttaa hyvällä
yhteistyöllä vaalivoiton. roolista.
. Pori saa 1.1.2015
syliinsä kriisikunta Lavian Satakunnan laidalta ja Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvi joutuu Kurikan osaksi. SDP
ottaa vaalipäällikön tehtävään
mallia maailmalta niin sanotun ?spokespersonin. Entä mitä siihen sanovat itsenäiset naapurikunnat?. Nyt koko vyyhden käsittely jatkuu käräjäoikeudessa.
Markkinaoikeus katsoi joulukuussa 2009, että kolme isoa
metsäyhtiötä Stora Enso, UPM
(nyk. UPM-Kymmene) ja Metsäliitto syyllistyivät puukartelliin vuosina 1997-2004. Tuppurainen
on osaava, motivoitunut ja ai-
kaansaava, Rinne kehuu. Kolmas pakkoratkaisu kohdistuu Varsinais-Suomeen, jossa Tarvasjoki liitetään
pakolla Liedon kuntaan.
Pori-Lavia-liitos on pakkoratkaisuna erikoinen, sillä kumpikin vastusti sitä. Uskon, että voimme
nousta suurimmaksi puolueeksi kevääseen mennessä.
Trendi on nouseva, Tuppurainen kommentoi Helsingin
Sanomien tuoreinta gallupia,
jonka mukaan SDP:n kannatus on nyt 16,4 prosenttia.
Rane Aunimo
Demokraatti
HO palautti puukartellikanteet käräjäoikeuteen
Metsänomistajien vahingonkorvausvaatimukset puukartellissa
eivät ole vanhentuneita, katsoo
Helsingin hovioikeus
Ollin vetoapu oli merkit
tävä, sanoo Lea Oksiala.
Tynkkynen on siis sekä Var
kauden kirkkoherra että Jo
roisissa seurakunnan luotta
mushenkilö. Esimerkiksi ää
nestysaktiivisuudella ei näytä
olleen vaikutusta asiaan.
SDP pärjäsi varsin vaihtele
vasti eri seurakunnissa. He kokevat, etteivät saa
seurakunnalta tarpeeksi palve
luja.. Ei ihan tavallinen
kuvio.
. Ja hyvin kävi,
saimme paikoista puolet.
Tämän syksyn seurakunta
vaaleissa Demariseurojen me
nestys Raaseporissa perustui
Huuhtasen mukaan hyvään nä
kyvyyteen.
. Monet epäili
vät puolueen näkymistä ehdo
kaslistassa. Kirkon
pitää tukea ihmisiä pienissä ja
isommissakin asioissa aineelli
sesti ja henkisesti.
Varkaudessa äänestyspro
sentti oli niukasti alle valtakun
nallisen 15,5 prosentin.
. Aiempaa ak
tiivisempi vaalityö. Esi
merkiksi Raaseporissa, Var
kaudessa ja Joroisissa äänestä
jät antoivat demarilistoille jopa
häkellyttävän suuren tuen.
Seurakuntavaaleissa SDP oli
monissa kunnissa liikkeellä po
liittisilla tunnuksilla. Itse arvelen tavoittaneeni
ihmisiä, jotka muuten eivät olisi
olleet aktiivisia seurakuntavaa
leissa.
. Olemme tosi
onnellisia vaalituloksestamme,
se oli ihan tajuton voitto meille.
Saimme lähes 37 prosentin ää
nimäärällä neljä lisäpaikkaa,
kertoo itsekin valituksi tullut
opettaja Lea Oksiala.
Hän arvioi, että kuntalaiset
äänestivät vaalissa muutoksen
puolesta.
. Samoin
keskusta ja kokoomus.
Äänestäjille oli taas tarjolla
myös monenlaisia sitoutumat
tomien ehdokaslistoja, joiden
ehdokkaat ovat usein kuntapo
litiikassa jonkin puolueen edus
tajia.
. Edellisissä
seurakuntavaaleissa demarit li
säsivät paikkojaan yhdellä, nyt
lisäpaikkoja ropisi neljä.
. Voi sitä vaalityön kepeyttä
?Kirkko ei voi olla pelkkää
sanahelinää, on oltava myös
tekoja. Korostin henkilökohtaisen
vaalityön merkitystä, ehdok
kuus ei riitä. Tässä ei ole mitään ristirii
taa. Tilanne on historiallinen.
Tärkeintä on nyt saada kirkon
arki toimimaan laajan Raase
porin alueella mahdollisimman
tasaarvoisesti niin seurakunta
laisten kuin työntekijöiden kan
nalta.
Varkaudessa
44,4 prosentin potti
Rehellisten ihmisten Varkau
dessa Kirkonväen sosialide
mokraatit kahmivat peräti 44,4
prosenttia äänistä. Kyllähän sitoutumattomat
ovat usein seurakuntavaaleissa
kristillisdemokraattien peite
järjestönä, tietää kokenut seu
rakuntavaikuttaja Heikki Alanen Varkaudesta.
Demarivyöry
Raaseporissa
Tammisaaren ja Karjaan kau
punkien ja Pohjan kunnan
vuonna 2009 tekemän kun
taliitoksen seurauksena ensi
vuoden alussa aloittaa toimin
tansa Raaseporin suomalainen
seurakunta. Kirkon pitää tukea ihmisiä
aineellisesti ja henkisesti.?
ja kohtaamisten määrää, myhäi
lee Tuula Huuhtanen.
. Mutta menimme
reilusti demareina vaaleihin,
jotta äänestäjät tietäisivät,
mitä edustamme. Olemme tunnustaneet rei
lusti väriä. 10
24.11.2014
??Poliittiset tunnukset, aktiivinen vaalityö ja hyvä ehdokaslista olivat toimiva yhdistelmä
Demarit pärjäsivät mainiosti
Eva Comét
Puoluetunnukset. Äänestysmahdollisuutta lii
kekeskuksissa on lisättävä. Nyt meillä on 12 paikkaa
kirkkovaltuuston 27 paikasta.
Loistava äänimäärä ja tulos.
Ajattelin ennalta, että kym
menen paikkaakin olisi meille
jytky. Se kuuluu Raa
seporin seurakuntayhtymään
ja vaaleissa valittiin edusta
jat myös yhteiseen kirkkoval
tuustoon.
Uudessa tilanteessa demarit
pärjäsivät hienosti, vaikka ää
nestysprosentti oli vain kym
menen.
. Otimme silloin käyttöön
Demariseurat. Täällä on nyt murrosaika.
Seurakunta on ollut aika kon
servatiivinen. Nyt meillä ei ole yh
tään varajäsentä. Punainen lanka toi
minnassamme on olla lähellä
seurakuntalaisia ja toimia kaik
kien varkautelaisten hyväksi.
Pyrimme myös alentamaan
kynnystä tulla mukaan seura
kunnan toimintaan. Nyt
siihen oli mahdollisuus vain yh
tenä päivänä ja ihmiset äänesti
vät siellä vilkkaasti, kertoo Ala
nen, joka ennen eläköitymis
tään toimi Partaharjulla tyttö
jen ja poikien keskuksessa jär
jestösihteerinä.
Tuula Huuhtanen on aktiivinen vaalityöpuurtaja.
Viime kuntavaaleissa hänellä oli usein vaalikentillä
mukanaan myös Siiri-kissa levittämässä sosialidemokratian ilosanomaa.
Joroisissa ?ihan
tajuton vaalivoitto?
Vaalitulos oli poikkeuksellinen
Joroisissa, EteläSavon pohjois
osan kunnassa. Nyt onkin tärkeää saada
kontaktia niihin, jotka eivät ole
aktiivisia kirkon asioissa mutta
maksavat ison osan kirkollisve
rosta. Jokainen ehdokas tuo ää
niä. Kerrassaan loistava tulos.
Seurakuntaneuvostoon ja kirk
kovaltuustoon oli molempiin
12 paikkaa, me saimme kum
paankin seitsemän edustajaa,
iloitsee itsekin kirkkaasti läpi
mennyt diakoni ja musiikkite
rapeutti Tuula Huuhtanen.
Hän toimi Raaseporin sosia
lidemokraattisen kunnallisjär
jestön vaalivastaavana ja vaali
työn jokapaikanhöylänä.
Neljä vuotta aikaisemmin
Karjaan suomalaisessa seura
kunnassa demarit lähtivät ensi
kertaa vaaleihin poliittisin tun
nuksin.
. Jois
sakin meni erinomaisesti. Kirkko ei
voi olla pelkkää sanahelinää,
on oltava myös tekoja, ihmis
Markku
Lahikainen
Demokraatti
markku.lahikainen@
demari.fi
ten rinnalla kulkemista. Mainostimme ensi
kertaa lehdessä neljä kertaa ja
jaoimme 5 000 esitettämme.
Demarit ovat olleet Varkau
dessa seurakuntavaalikentillä
poliittisin tunnuksin 1970lu
vulta lähtien.
. Hyvä ehdo
kaslista.
Siinä asioita, jotka olivat yh
teisiä syksyn seurakuntavaa
leissa menestyneille sosialide
mokraateille. Hän oli
vaalin ylivoimainen ääniharava.
. Tosin ehdokkaita ei todella
kaan ollut helppo saada listalle.
Silti meillä oli eniten ehdok
kaita. Uutena meillä
oli pop up vaalityö, eli ehdokas
pakkasi jäätelölaukkuun esit
teet ja muuta materiaalia, otti
lyhdyn ja lähti torille vaalityö
hön. Oli tämä melkoinen his
torian potku, hehkuttaa vaali
työn veturina jälleen sukkuloi
nut Heikki Alanen.
Alasen mukaan yksi menes
tyksen avain oli Varkaudessa
erittäin hyvä ehdokaslista.
. Olimme näkyvästi esillä leh
timainoksin, flyerein ja sosiaali
sessa mediassa. Me olemme libe
raaleja, olemme tavallisen ih
misen asialla, hehän maksavat
kirkollisverostakin valtaosan.
Meillä menivät viime kuntavaa
litkin hyvin, olimme ainoa Etelä
Savon kunta, joka sai lisäpaikan.
Lea Oksiala on kunta- ja kirkkovaltuuston jäsen
Joroisissa.
Hieno vaalitulos syntyi Ok
sialan mukaan hyvällä kam
panjalla.
. Kirkonväen de
mareiden kaikki ehdokkaat va
littiin kirkkovaltuustoon ja paik
koja olisi tullut lisääkin, jos eh
dokkaita olisi ollut enemmän.
. Jos saan neuvostopaikan,
jäävään itseni, kun käsittelyssä
on esimerkiksi naapuriseura
kuntien yhteisiä virkoja.
Olli Tynkkysen mukaan vaa
litulokseen vaikutti se, että Kir
konväen demareiden ehdok
kaat puhuivat ihmisille ihmis
ten kielellä.
. Niinpä. Meillä oli kolme lehtimai
nosta ja kirjoittelimme ahke
rasti lehtiin.
Markku Lahikainen
Olli on kirkkoherra ja
seurakunnan luottamushenkilö
Varkauden kirkkoherra Olli Tynkkynen lähti pyynnöstä ehdolle naapurikunta Joroisten kirkkovaltuustoon ja
imuroi huikean 150 äänen saaliin.
Mielenkiintoinen piirre Jorois
ten seurakuntavaaleissa oli se,
että Kirkonväen demareiden
listalle oli saatu sitoutumatto
mana kunnassa asuva naapuri
kaupungin Varkauden kirkko
herra Olli Tynkkynen
Uskon, että demarit ovat
tasa-arvon ajajina etulinjassa
myös kirkon puolella, Nurminen jatkaa.
Ilmari Nurmisen mielestä
olisi kunnia päästä tulevaisuudessa vaikuttamaan kirkon linjaan kirkolliskokouksessa.
Anna-Liisa Blomberg
Demokraatti. 24.11.2014
monissa seurakunnissa
11
Markku Lahikainen
Heikki Alanen on vaikuttanut vahvasti Varkauden seurakuntahallinnossa lähes 40 vuotta. Varsinkin nyt, kun on heikko
taloudellinen tilanne ja syrjäytyminen ja köyhyys lisääntyvät,
on tärkeää pitää kiinni siitä, että
diakoniatyöhön riittää resursseja, hän sanoo.
. Toki me luottamushenkilöt
olemme parin vuoden päästä
vaikuttamassa myös kirkolliskokousedustajien valintaan
ja sitä kautta koko kirkon linjaan. Kirkolla ja demareilla on
kuitenkin hyvin sama sävel aatteessa . Se kertoo siitä,
että olen tehnyt jotain oikein
tämän neljä vuotta. Kirkkohallitus on
edellyttänyt, että seurakuntien
on muodostettava isompia yhtymiä.
Toinen luottamushenkilöiden keskeinen tehtävä Ilmari
Nurmisen mukaan on pohtia,
miten kirkon verovaroja käytetään.
. Hän
keräsi viidenneksi eniten ääniä
koko maassa ja alle 30-vuotiaista
ehdokkaista hän oli suosituin.
. Hän pitää 16-vuotiaiden äänioikeutta seurakuntavaaleissa hyvänä, kunhan nuoret vain sitä käyttäisivät.
Anrietta Kuosku
Ilmari Nurminen pääsi jatkamaan työtään kirkkovaltuutettuna.
Nuori kirkkodemari Sastamalan ääniharavana
Sastamalalainen Ilmari Nurminen keräsi neljä vuotta sitten ensimmäisissä seurakuntavaaleissaan 202 ääntä ja nousi
tuolloin 19-vuotiaana Sastamalan äänikuninkaaksi.
Tänä syksynä Nurminen varmisti paikkansa kirkon luottamustehtävässä 345 äänellä. Hän hämmästelee, miksi kirkossa demarit eivät ole ykköspuolue.
. On hienoa
jatkaa näiden töiden parissa,
Nurminen kertoo.
Nurminen haki luottamustoimeen SDP:n Yhteisvastuu ja lähimmäistyö -listalta. me huolehdimme heikoista, Nurminen luonnehtii.
Rakenneuudistusta
ja diakoniaa
Ilmari Nurminen uskoo, että
tulevan kauden aikana käsi-
tellään paljon rakenneuudistusasioita. Tuntui hyvältä, että äänimäärä kasvoi
12
24.11.2014
??Lännen avusta huolimatta raha pakenee kiitovauhdilla
Ukraina huojuu
vararikon partaalla
Ukrainan epätoivoinen taloustilanne on jäänyt maan itäosia
piinaavien taistelujen varjoon.
Ilman lännestä tulevaa apua
Ukraina ajautuisi vararikkoon.
Asiantuntijoiden mukaan Ukrainan velkojen uudelleenjärjestely voi olla edessä tukipaketeista huolimatta.
Epävarmuutta kuvastaa se,
että raha pakenee maasta kovaa vauhtia. Onko
oikein, että poliittisista syistä
annettaisiin rahaa maalle, joka
ei täytä ehtoja, hän kysyy.
Sutela epäilee, että erityiskohtelu ei mene IMF:n suurimmissa jäsenmaissa eli Yhdysvalloissa ja isoissa EU-maissa pitkään läpi.
Sutela arvioi, että vararikkoon julistautuminen ja velkojen uudelleenjärjestely voivat
jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi.
. Uudistusten etenemistä arvioidaan joulukuussa.
Sopimukseen kuuluu laaja vapaakauppaosio, jonka voimaantuloa on lykätty
Ukrainan toiveesta ja Venäjän painostuksesta.
EU on kuitenkin poistanut yksipuolisesti tulleja ukrainalaisilta tuotteilta. Brysselissä Ukrainaa
kovistellaan kulissien takana
siitä, että maa ei voi ulkoistaa
ongelmiaan muille.
. Lainaerät
saadakseen Ukrainan pitäisi
sitoutua kiristämään vyötä ja
uudistamaan korruptoituneen
taloutensa rakenteita.
Ukrainan hallinnon kyky
uudistaa talouttaan on vahvasti
kyseenalaistettu myös vastikään pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Ukrainalle
löytyy ymmärrystä, mutta lai-
??
??
??
Tavalliset ukrainalaiset joutuvat elämään keskellä karmivaa talouskriisiä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta
äänistä, vaali ratkeaa toisella
kierroksella ensi kuun lopulla.
Vuoden 2011 vallankumousta
kutsutaan Tunisiassa jasmiinivallankumoukseksi maan kansalliskukan mukaan. Silloin paljon asioita
olisi vain pakko tehdä, kun mitään muuta ei voi. Ukrainalaiset talouden toimijat tuntevat, että heidän varansa ovat paremmassa turvassa muussa valuutassa kuin
hryvniassa, sanoo Suomen pankin ekonomisti Laura Solanko
puhelimitse Kiovasta.
. PohjoisAfrikan ja Lähi-idän maita kuohuttanut arabikevät sai tuolloin
alkunsa tunisialaisen katukauppiaan polttoitsemurhasta.
STT-AFP-Reuters. Tämä
on merkittävä kädenojennus, sillä Ukraina
pystyy nyt käymään kauppaa tullivapaasti
sekä EU:n että Venäjän kanssa.
Venäjä on uhannut asettaa tulleja ukrainalaisille tuotteille, jos vapaakauppa-alue
EU:n kanssa tulee voimaan.
Kaivannaisala ei ole
valmis avoimuuteen
Tunisia äänesti vapaissa
presidentinvaaleissa
Suuret kaivannaisalan yritykset
eivät ole valmiita julkistamaan
maakohtaisia tietoja maksamistaan veroista, varoittaa Transparency Internationalin tuore
selvitys.
Järjestö kävi läpi tiedot, joita
124 maailman suurinta kaivannaisyhtiötä ovat julkistaneet
viideltä alueelta: korruption
vastainen toiminta, globaalin
toiminnan ja tytäryhtiöiden läpinäkyvyys sekä maa- ja hankekohtainen rahaliikenne.
Tunisiassa äänestettiin sunnuntaina presidentistä ensimmäistä kertaa vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen. IMF on jo katsonut
julkisen talouden alijäämää
koskevia ehtoja läpi sormien.
Periaatteessa IMF ei voi rahoittaa maita, jotka ovat sodassa. Ilman ulkomaista apua
maa joutuisi maksukyvyttö-
mäksi. Sen toivotaan vähentävän mahdollisuuksia veronkiertoon.
EU:ssa lain odotetaan tulevan voimaan ensi vuoden puolivälissä ja Kanadassa ehkä aiemminkin. Biron
IPS, Washington
Ehdokkaita oli lähes 30. Äänestystuloksen odotetaan valmistuvan kahden vuorokauden kuluessa.
Ennakkosuosikkeja ovat istuva väliaikaispresidentti, ihmisoikeusaktivisti Moncef
Marzouki ja viime kuussa parlamenttivaalit voittaneen Nida
Tounes -puolueen Beji Caid
Essebsi.
Korruption vastainen toiminta oli melko laajaa ja kasvussa, mutta erityisesti maakohtainen raportointi jäi heikoksi, sanoo Transparencyn
puheenjohtaja Jose Ugaz.
Hän muistuttaa, että ylikansallisten yhtiöiden valta
globaalissa taloudessa ylittää
jopa suurimpien valtioiden
mahdin.
Euroopan unionissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa on
vireillä lakiuudistuksia, jotka
velvoittavat yhtiöt raportoimaan verotietonsa maakohtaisesti. Maan valuutan kurssi putoaa kuin kivi.
IMF:n tukipaketin ohella EU ja Yhdysvallat tarjoavat Ukrainalle taloudellista apua.
Summat jäävät selvästi IMF:n tukea pienemmäksi.
EU pyrkii tuomaan Ukrainaa lähemmäs
Eurooppaa myös poliittisen tuen avulla.
EU:n ja Ukrainan välinen yhteistyösopimus astui voimaan marraskuun alussa.
Sopimus edellyttää Ukrainalta poliittisia
uudistuksia kuten oikeusvaltion kehittämistä ja korruption kitkemistä. Ukrainan
suurimmat velkojat ovat lännessä, mutta merkittäviä tappioita koituisi myös Venäjälle.
Jäätyneiden suhteiden takia
länsimaiden ja Venäjän on vaikea löytää yhteisymmärrystä
siitä, miten tilannetta hoidetaan.
Toistaiseksi länsi jatkaa Ukrainan patistamista uudistuksiin ja maa sinnittelee ulkomaisen avun varassa. IMF myönsi
keväällä Ukrainalle 12 miljardin
euron tukipaketin, josta valtaosa
on vielä vapauttamatta. Tämän
lisäksi Ukrainan on arvioitu tarvitsevan IMF:ltä uutta tukea 8?12
miljardia euroa.
Kykeneekö maa
uudistuksiin?
Kuten EU:n kriisimaille myönnetty apu, IMF:n tuki Ukrainalle on ehdollista. Ei tämä maa ole ikinä ollut
hyvä panemaan reformeja toimeen, eikä se tilanne ole parantunut mitenkään viimeisen
vuoden aikana.
STT
Lehtikuva / Vesa Moilanen
IMF on jo katsonut
julkisen talouden
alijäämää
koskevia ehtoja
läpi sormien.
Näin länsimaat auttavat
??
??
Velkajärjestely
vaikea toteuttaa
??
Sutelan mukaan velkajärjestely
olisi kuitenkin poliittisesti hyvin vaikea toteuttaa. Niin kauan
kuin apua ulkoa tulee, asioita
voidaan pyrkiä tekemään vähän pehmeämmin, Laura Solanko sanoo.
. Jatkuva sotatila
on pahentanut rahahuolia merkittävästi.
Lainoittajat ovat joutuneet
kiperän kysymyksen eteen.
Minkä verran Ukrainan lainaehtoihin voidaan myöntää helpotuksia. Tämä on viimekätinen syy
siihen, minkä takia valuutta on
viime aikoina heikentynyt niin
voimakkaasti.
noittajien kärsivällisyys on koetuksella. Ukrainan valuutan
hryvnian kurssi on pudonnut
lähiviikkoina kuin kivi.
. Yhdysvalloissa öljyteollisuus taistelee lakia vastaan oikeudessa.
Carey L. Itä-Ukrainassa sotimista
ei ole pidetty avun esteenä.
Lappeenrannan teknillisen
yliopiston professori Pekka
Sutela pitää myönnytyksiä kyseenalaisena.
. Joku sanoi puolivakavissaan,
että kun kaikki tietävät, että Putin halutessaan on seitsemässä
päivässä Kiovassa, eihän tänne
kannata mitään investoida.
Ukrainan talous nojaa pitkälti
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukeen. IMF:n pitäisi kohdella kaikkia maita samalla tavalla
Tautia on jo maan kaikilla 12 hallintoalueella sekä
pääkaupungissa Freetownissa.
Ulkomailta on saatu apua.
Britannia on lähettänyt työntekijöitä ja välineitä sekä pystyttänyt testaus- ja hoitopaikkoja
pääkaupunkiin. Uskomme, että
tässä ajassa ja kovalla työllä
saamme taudin kuriin, Kargbo
sanoo.
Taudin nopeaa leviämistä
selitetään ihmisten asenteilla
sekä puutteilla asukkaiden valistamisessa ja mobilisoinnissa.
Taistelua ebolaa vastaan haittaavat perinteiset uskomukset
ja traditiot.
Viranomaisiin
ei luoteta
Sierra Leonen asukkaat ja kansalaisjärjestöt epäilevät hallituksen kykyä selvitä epidemiasta.
. Niin ei tehdä,
eikä edes karanteeni toimi kunnolla, valittaa väkivallanvastaisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Bernard Conteh.
Yksistään marraskuun 2. Viranomaisten pitäisi ennakoida tilanne paremmin. päivänä raportoitiin 61 uutta tautitapausta eri puolilta maata,
mikä nosti tartuntojen luvun yli
Sierra Leone
??
Valtio Länsi-Afrikassa
??
Asukkaita 6,0 miljoonaa
??
Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 51,7 %
??
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 43,3 %
??
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä
183/187
Lähde: YK
Lapset ovat ebolan suurimpia kärsijöitä. Emme olleet varautuneet
tähän vitsaukseen. Tauti vie monelta vanhemmat tai ebolasta selvinneet lapset
joutuvat syrjityksi.
. Sierra Leone
ohitti Liberian, jonka tautitilanne oli pahin kuukautta aiemmin. Kukaan ei tiedä, milloin epidemia päättyy. 24.11.2014
13
Kuvat AFP Photo / Francisco Leong
Itäisen Sierra Leonen Kenemaan perustettiin kesällä tarkistusasemia, joilla testataan läpikulkumatkalla olevia ihmisiä ebolatartunnan varalta.
Ebola karkasi käsistä Sierra Leonessa
Länsiafrikkalainen
Sierra
Leone kamppailee pahenevan
ebolaepidemian kanssa heikoin
voimavaroin.
. Etulinjassa toimiville terveystyöntekijöille tulisi maksaa kunnolla
ja varmistaa, että heidät on suojattu tartunnalta. Ihmiset pesevät, koskettelevat ja hautaavat kuolleitaan
edelleen, vaikka siitä on varoitettu moneen otteeseen?, sanoo kansallisen ebolakomitean
puheenjohtaja Alfred Palor
Conteh.
Tartunnan saaneet karttelevat sairaaloita pelätessään leimautumista, ja kanssaihmiset
karttelevat myös taudista selvinneitä.
Lansana Fofana
IPS, Freetown
Leviäminen kiihtyy
Brittiläinen African Governance Initiative -järjestö sanoo
ebolan leviävän Sierra Leonessa nyt yhdeksän kertaa nopeammin kuin kaksi kuukautta
sitten. Liberiassa oli marraskuun
alussa reilut 2 500 tartuntaa ja
Guineassa, josta epidemia alkoi,
yli 1 400.
Tauti puhkesi huhtikuussa,
ja Sierra Leone on menettänyt
sen jälkeen 5 lääkäriä ja yli 60
muuta terveystyöntekijää.
Varoituksia
ei totella
Oikeusministeri Frank Kargbo
pitää hätätilapäätöstä välttämättömänä.
. Se tuli yllätyksenä, ja koska terveydenhuoltomme on heikko, selviämme vain kansainvälisen tuen
avulla, sanoo terveys- ja sanitaatioasioiden ministeri, tohtori Abubakar Fofana.
Britannian Pelastakaa lapset -järjestön lokakuun lopulla
julkaiseman raportin mukaan
Sierra Leonessa saa ebolan viisi
ihmistä tunnissa ja tilanne on
huolestuttava.
Hallitus pitää kuitenkin lukua liioiteltuna ja sanoo tilanteen jopa kohenevan osissa
maata.
neljäntuhannen. Myös Kiinasta
on tullut apua, ja Kuuba on lähettänyt kymmeniä lääkäreitä.
Lääkärit ilman rajoja varoittaa kuitenkin, että lisää apua kaivataan kipeästi kaikkiin taudin
torjunnan ja hoidon vaiheisiin.
Sierra Leonen hallitus julisti
uuden, vuoden kestävän hätätilan heti, kun heinäkuussa alkanut kolmen kuukauden hätätila
päättyi.
Romulla ja räjähteillä
lastatut säiliöt tekevät pahaa
jälkeä.
Piilossa
pommeilta
Opposition alueella toimii 115
alakoulua, pääasiassa väliaikaistiloissa. Kellarissa opiskelevien
vanhemmat voivat vain toivoa, etteivät lapset vilustu pahasti. Hoitoa jouduttaisiin hakemaan Turkista, ja reitti sinne
on täynnä vaaroja.
Lasten koulumatkaa reunustavat hajalle pommitetut rakennukset. Hallituksen joukot puolestaan yrittävät saartaa Alep-
pon oppositioalueet kokonaan,
mikä vaatii enää muutaman kilometrin etenemisen.
Naiset
opettavat
Kellariin kokoontuneista alakoululaisista vain muutama
näyttää järkyttyneeltä, monet
jaksavat vielä naureskella, ja
joukko poikia virittää meluisan
laulun.
Kellarin kiviseiniä on yritetty
maalata ja piristää koristeilla.
Kaikki opettajat ovat naisia ja
pukeutuvat peittävään mustaan asuun. Jäljellä olevat mainokset on peitetty mustalla
spraymaalilla muistona islamistisen Isis-järjestön lyhyestä
mellastuksesta alueella. Koulu avattiin viime
vuonna, mutta se jouduttiin pitämään kiinni lokakuulta heinäkuulle, kun hallitus kiihdytti
tynnyripommi-iskujaan, Zakra
sanoo. Kokeet aiotaan pitää kesä?heinäkuulla ja niiden paikat ilmoitetaan julisteissa sekä Turkissa toimivalla
Aleppo tänään -televisiokanavalla.
Turkki, Libya ja Ranska hyväksyvät Syyrian kapinallisalueilla
suoritetun päättötutkinnon, mutta
al-Qudsin mukaan Ranskan yliopistoihin otettiin viime vuonna
vain viisi opiskelijaa Alepposta.
Shelly Kittleson
IPS, Aleppo, Syyria
Assadia vastaan
Opetusohjelma noudattelee
paljolti vanhaa, mutta presidentti Bashar al-Assadin sukua ihannoivat osat on poistettu. Kapinallishallinto pystyy
maksamaan heille vain 55 euroa koko vuonna, mutta opettajat iloitsevat siitäkin, koska se
osoittaa, että arvostamme heidän työtään.
al-Qudsi korostaa, että koulut
antavat lapsille muuta ajateltavaa ympäröivän tuhon ja kuoleman keskellä ja ?ne ovat Syyrian ainoa tie tulevaisuuteen.?. 14
24.11.2014
AFP Photo / Baraa Al-Halabi
Taistelujen repimässä Aleppossa yritetään lapsille tarjota tavallisen elämän eväitä tulevaisuutta varten. Uskontotunneilla opetetaan, että ?taistelu Assadin hallitusta vastaan on uskonnollinen velvollisuus?, Aleppon kapinallisalueen kouluviraston
johtaja Mahmud al-Qudsi.
kertoo.
Hän haluaisi muuttaa opetusohjelmaa vastaamaan kaikkien
syyrialaisten toiveita, mutta
nykyoloissa se ei onnistu. Osa verhoaa myös
kasvonsa.
Zakra oli tekniikan opiskelija ennen sotaa, mutta opettaa
nyt matematiikkaa, englantia ja
luonnontiedettä alakoulussa.
Hän kertoo saavansa palkkaa
noin 40 euroa kuukaudessa.
. Lukion
päättötutkintoon valmistautuvat joutuvat pänttäämään
kotona. Aleppon itäosia hallitsevat Syyrian
hallituksen vastustajat onnistuivat häätämään Isisin alkuvuodesta.
Isis pyrkii yhä Aleppoon, ja
lähin rintamalinja on Mareassa noin 30 kilometrin päässä
idässä. ?Eikä
meillä ole rahaa painaa uusia
oppikirjoja.?
Opettajien palkat kertyvät
pääosin lahjoituksista.
. Pääosin vapaaehtoisvoimin pidetään kouluja pääasiassa 6?13-vuotialle.
??Opetus antaa muuta ajateltavaa tuhon keskellä eläville lapsille
Koulu siirtyi maan
alle Syyrian Aleppossa
Vaikka talvi ei ole vielä tullut
Syyrian Aleppoon, lapset käyvät koulua paksuissa vaatteissa.
Opetus tapahtuu kylmissä ja
kosteissa kellareissa, jotka antavat edes vähän suojaa hallituksen tynnyripommeilta.
Lääkärit ovat monien muiden tavoin paenneet kaupungista. 750 koulurakennuksesta on käytössä vain 20,
kertoo Aleppon kapinallisalueen kouluviraston johtaja Mahmud al-Qudsi.
Hallituksen joukot eivät ole
kaihtaneet iskuja kouluihin ja
Hallituksen joukot eivät ole kaihtaneet
iskuja kouluihin ja terveyskeskuksiin,
joten niiden sijainnit yritetään salata.
terveyskeskuksiin, joten niiden
sijainnit yritetään salata, hän
jatkaa.
Opetusta annetaan nyt pääasiassa 6?13-vuotialle
Valtion luottoluokitus heikkenee.
Peruskoulu-uudistuksen aikana
markkinavoimilla ei ollut vielä
sellaista valtaa politiikassa kuin
nykyään.
Koulu-uudistuksen läpiviennissä Reino Oittisella oli aivan
keskeinen rooli, alusta loppuun
saakka. Ruotsissa peruskoulu-uudistus tuli voimaan
samana vuonna. Se huipentukoon huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Pahan kiErrE on. Rauhan kauppiaat
eivät pärjää.
Nyt todellakin tarvitaan rauhantekijöitä. YK ei
ole kyennyt hoitamaan tehtäviään. Jo ennen Nobel-palkintoa mutta erityisesti nyt voikin kysyä: Miksi?
Aivan kuin ihmiskunnalla ei olisi riittävästi
ongelmia, valloilleen pääsi uusi tuntematon tappava tauti ebola. H. Molemmat ovat todella
suuria rakenteellisia uudistuksia. Tosin ehkä eri maaliin kuin kirjoittaja ajatteli.
Tarkemmin ajatellen sotesta
ja peruskoulusta löytyy yllättävän paljon samankaltaisia piirteitä. Itsestään ne eivät myöskään pääty. Toivottavasti kuitenkin
reilusti ennen sitä.
Kari Hulkko
SDP:n
hyvä kierre
vauhtia, vaarallisia tilanteita ja yllättäviä käänteitä. Valoa on nyt alkanut näkyä. Muitakin esimerkkejä
lupauksien tyhjistä täyttämisistä on paljon. On syntynyt pahan kierre
kaikkiin maanosiin. Pystyvätkö YK ja sen erityisjärjestöt, WHO sekä kansainväliset ja kansalliset
terveysorganisaatiot pysäyttämään ebolan. Maan
suurimman päivälehden mielestä on suuri onni, ettei nykyiselle poliitikkosukupolvelle ole
annettu tehtäväksi peruskoulun
luomista.
Vertailu oli varmaankin ajateltu hauskaksi heitoksi mutta
osuukin yllättäen maaliin. Näin isoa uudistusta
ei nimittäin pidä antaa porvarien peukaloitavaksi.
Myös uudistusta vetävä peruspalveluministeri susanna
huovinen on selvästi potentiaalinen sote-Oittinen, vaikka
onkin poliitikkona pätkätyössä.
Mutta niin otettiin alkuperäinenkin Oittinen aina kouluhallituksesta opetusministeriksi,
kun SDP sen paikan sai. Peruskoulu-uudistajat
tuskin tunnistivat sellaista uussanaa kuin kestävyysvaje. Eurooppaa uhkaa nyt deflaatio eli talouden alamäki ja pysähtyneisyyden tila.
Rauhanliikkeeksi perustettu EU on saanut rauhan Nobelinsa kuten USA:n presidentti Barack
obamakin. Kompromisseja väsättiin. Minä olen viimeksi
kerrannut ne tapahtumat Viljo
ripatin kirjasta R. Itsestään sodat eivät ala. Kansanterveyslain mukana tulivat terveyskeskukset kuntiin.
Sote-uudistuksen tarkoituksena on koota tuolloin ja sen
jälkeenkin luodut terveys- ja
sosiaalipalvelut samaan palveluketjuun.
Muinaisen koulu-uudistuksen tavoin myös sotessa omaisuusmassoja siirtyy uusille järjestäjätahoille ja tehtäviä siirretään organisaatioiden välillä.
Kun nyt hermoillaan sitä,
että Kataisen?Stubbin hallitukset eivät saa aikaan sote-uudistusta edes yhden vaalikauden
kuluessa, pitää muistuttaa, että
peruskoulu-uudistus vei päättäjiltä vähintään kuusi vaalikautta, laskutavasta riippuen
enemmänkin.
Yhtenäiskoulusta oli keskusteltu vakavammin jo ennen
sotia. Euroopan unioni, euroalueen pankkikriisin erityiselimet sekä EU-maiden veronmaksajat joutuvat pelastamaan jäsenvaltioita ja niiden ylivelkaisia yrityksiä. Samaan aikaan EUmaiden asukkaat marssivat kaduilla vaatimassa
turhaan työtä ja parempaa toimeentuloa.
Työpaikat ovat hävinneet, palkat ja eläkkeet
pienentyneet yksityisen sektorin ylivelkaantumisen kierteessä. Sen jälkeen
tarvittiin vielä kahden eri komitean työpanosta.
Koulu-uudistuksen vatkaaminen oli vähintäänkin nykyisen sote-jahnaamisen tasolla.
Vastustajia vaimennettiin väkisin ja väsyttämällä. Kun
voimavarat keskitetään ebolaan, miten käy muiden leviävien tautien torjunnan. Uudistustyö alkoi, kun
reino henrik oittinen oli valittu kouluhallituksen pääjohtajaksi vuonna 1950. Käytännössä tämä tarkoittaa myös
sitä, että markkinat hermostuvat, jos uudistus ei etene. Hän ehtii viedä uudistuksen lopulliseen voittoon
saakka ennen kuin jää eläkkeelle. Pankkikriisin ja
sotien tavoin on syntynyt tautien pahan kierre.
Ihmiskunnalla ei mene hyvin.
n n n
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen voisi olla sote-uudistuksen
Oittinen.
Antti
Vuorenrinne
Demokraatti
antti.vuorenrinne@
demari.fi
vaivannut demareitakin. Valoa on
kansanyhteisöönkin kuuluu 53 nyt alkanut
näkyä.
valtiota.
Politiikassa on nyt
n n n
EurooPan unionilla on nyt ja pitkään tulevai-
suudessa taakkana muun muassa köyhä ja pommitusten runtelema Ukraina. Oittinen:
Työväen sivistäjästä koulun
uudistajaksi (1992).
Oittinen oli koko uudistusprosessin ajan kouluhallituksen pääjohtajana mutta myös
Demokraatti / Työväen arkisto
Reino Henrik Oittinen jyräsi läpi peruskouluuudistuksen.
viisi eri kertaa opetusministerinä vuosina 1948?68. Uudistus käynnistettiin Pohjois-Suomessa
1972 ja päätyi viimeiseksi pääkaupunkiseudulle vuonna 1977.
n n n
15
Jouko Skinnari
Kirjoittaja on lakimies, SDP:n kansanedustaja vuodesta 1980 Hämeestä.
jouko.skinnari@eduskunta.fi
Jos sote-uudistusta halutaan
verrata peruskouluun, päättäjillä ei ole vielä mitään kiirettä.
Ainakin 3?4 vaalikautta on vielä
aikaa.
Mutta on näillä uudistuksilla
erojakin. Sillä
tavalla uudistus eteni.
Sitä paitsi Huovinen sopii
sote-Oittiseksi myös ikänsä
puolesta. Hän johti
myös kahta uudistusta pohjustanutta komiteaa. Niiden tarkoituskin on
suunnilleen sama: poistaa eriarvoisuus kansalaisten väliltä.
Molempien on määrä sillä tavalla luoda hyvinvointivaltion
perustaa, tarkoitan tällä myös
taloudellista perustaa.
Ehkä ei ole yllätys, että molemmille löytyy myös sama vastaanhangoittelija: kokoomus.
n n n
Koulu-uudistuksen
ohella
1970-luvulla säädettiin hyvinvointivaltion perustaksi myös
kansanterveyslaki (1972) ja luotiin lainsäädäntö keskeisiä sosiaalipalveluja varten. Oittisen panos tunnustetaan tärkeäksi uudistuksen
kaikissa vaiheissa komiteatyöstä alkaen.
Nyt pitäisi saada sote-uudistuksellekin oma Oittinen.
Mutta mistä. Suomen peruskoulun alkuun oli aikaa vielä 22
vuotta.
Peruskoulun syntyyn johtanut kehitys on kuvattu monessa
kirjassa. Rauhan aikaansaamiseksi täytyy nähdä vaivaa. Aloittakaamme nyt SDP:n hyvän kierre. 24.11.2014
Näkökulma
Kolumni
Kuka olisi
sote-uudistuksen Oittinen?
Hesarin pääkirjoittaja sohaisi
viime tiistaina (HS 18.11.) sotepäättäjiä sillä tavalla, että haki
sote-uudistukselle vertailukohtaa 1960- ja 1970-lukujen peruskoulu-uudistuksesta. Virkamieskunnasta potentiaalisia ovat tietysti
uudistusta valmistelemassa olleet sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja kirsi Varhila
tai HUS:n johtaja aki linden.
Molemmat ovat sosialidemokraatteja. Valtiot pankkien takaajina ovat
ajautuneet vaikeuksiin. Välillä koko
koulu-uudistus oli hyllyllä pari
vuotta, kun ahti karjalaisen
ykköshallitukseen (oli muuten
porvarihallitus) opetusministeriksi sattui koulu-uudistuksen
synkeä vastustaja kansanpuolueen armi hosia.
Peruskoulu-uudistus hyväksyttiin lopulta eduskunnassa
elokuussa 1968. Puheenjohtaja antti
rinne on tehnyt parhaansa vaikeassa tilanteessa.
Suomen vahvan vaikuttajan Jutta urpilaisen
päätös asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa
on hyvä uutinen. Kuoleman kauppiaat ovat ahkerasti
liikkeellä. Pankkikriisin
kourissa kamppailevat valtiot käyvät erilaisissa
rahakokouksissa lupailemassa miljardikaupalla
apua kuten esimerkiksi aikanaan Haitin maanjäristyksen jälleenrakentamiseen. Aseteollisuudella ympäri maailmaa menee valitettavan hyvin. on vaivannut
Onhan USA:lla paljon enemmän demareitaosavaltioita (50) ja Britannian kin. Aseet hyökkäykseen sekä puolustukseen maalla, ilmassa ja merellä ovat erittäin
kysyttyjä. Tavara
käy kaupaksi. Laajentumishaluinen EU teki paljon töitä saadakseen Ukrainan
vaikutuspiiriinsä.EU:n laajentu- Pahan kierre
mishaluja ei pidättele mikään. Nykyinen sotaisa tilanne on valitettavan monen etu. Haitilla ei ole
juuri mitään tapahtunut. Vuonna 1958
valmistunut kouluohjelmakomitean mietintö muodosti pohjan uudistustyölle
Jos runoudella menee hyvin, niin Diogeneen ei tarvitse
kävellä päivänvalossa kirjallisuuden kentällä lyhty kädessä.
Kokonaan toinen asia on, miten monta merkittävää runoteosta vuodessa ilmestyy. sanojen, kuvien, luetteloiden, historian siipisulkien, nopeiden pysäytyskuvien, sargassomeressä räpiköidä.
Teos on vakavasti otettavaa kirjallisuutta, mutta sen ei tarvitse
olla vakava. ntamo on ottanut perustellusti uusintapainoksen tästä
runoutemme merkkipaalusta.
Peltiset enkelit sijoittuu Aronpuron tuotannossa edelleen kärkeen. Aronpuro on
aina osannut yllättää lukijan.
Muistan ällistelleeni romaanin
yhtä sysimustaa sivua. Nuori runoilija sai kollegiaalista ja käytännön tukea kokoelman luomisessa Eeva-Liisa
Mannerilta, nykyrunoutemme
suurelta yksinäiseltä.
Hyvän startin jälkeen ilmestyi
kollaasiromaani Aperitiff . Mainio esimerkki
on sijoittaa osastoon Kelaathan
alkuun maailmankalenterin tapahtumia vuodesta 1810 vuoteen 1891. siteeraavansa mielellään raamattua.
Aronpuromainen huumori ?
kapitalismin itsehoito-opas
Tuskin suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy yhtä taitavaa
ja nokkelaa kollaasin tekijää
kuin Kari Aronpuro. Jostakin
kadonneiden dokumenttien ja
inkunaabeleiden aarrekammiosta hän onnistuu tekemään
ällistyttäviä löytöjä, kuten P.T.
Barnumin vieläkin varsin käyttökelpoisen ja hupaisan Rahan
tekemisen ja Säilyttämisen taito
(Emil Hagelbergin ja kumpp.
kirjapaino, 1884).
Kirjailija on omakätisesti
maustaen kääntänyt teoksen
keskeiset ajatukset kuten: ?Mitä
tekeekin, tehtäköön se kaikella
voimalla. Aronpuro on jokaisessa
teoksessaan kielen löytöretkeilijä. Onni auttaa rohkeita,
mutta ei milloinkaan sitä, joka ei
jätä osaansa työhön, vaan luottaa ?onneensa. Puolinaisuudet eivät
kelpaa. Maailmansirkus tarjoaa
jokaiselle jotakin, ikioman horoskoopin. 16
24.11.2014
Sanojen merkitykset muuttuvat
Suomen nykyrunous kukkii kaikenlaisia kukkia ja hyvä niin.
Kustantajille runous ei merkitse
kassakoneiden kilinää, päinvastoin. löydy.
Pelkkää barnumia on tyrmäävä
opus. Ota tai jätä -menetelmällä, kollaasinomaisesti,
syntyy kirkasta sanataidetta.
Barnumin kiertävä sirkus oli
alansa huippu, mutta herra B.
oli myös huiputtaja, joka välillä
sai lukea tiilenpäitä.
Urbaanisanakirja määrittelee ?barnum-ilmiön. Kun
suurkustantajat suhtautuvat
nuopeasti runouteen, niin saumaan ovat iskeneet terhakkaat
ja joustavat pienkustantajat.
Pienkustantajalla ei kuitenkaan
ole varoja satsata kunnon markkinointiin. Aronpuromainen
huumori kätkeytyy rivien vä-
Koonnut Sari Saloranta
Kolme lintua
. Otsa rypyssä ei
kenenkään tarvitse Aronpuron
?kollaasibarnumin. ja
?Pyydettyä?
erottuvat
kuin majakan valot.
tokielestä kohti mielikuvitusmaailmaa.
Esitys sopii aikuisille ja lapsille.
Ensi- ilta keskiviikkona 26.11.
klo 19 Tanssiteatteri Hurjaruuthin studionäyttämöllä Helsingissä. Samojen vuosien väliin mahtuu kuulun yhdysvaltalaisen showmies-silmänkääntäjän Phineas Taylor Barnumin
(!) elämänkaari. klo 10 ja 19, 29.11.
klo 16, 30.11. klo 15. kielen
löytöretkeilijä
Rakkaus, intohimo kirjoihin,
erilaisiin selitysteoksiin, kai-
kenmaailman dokumentteihin,
kuuluu Aronpuron työmetodiin. Monimerkityksinen kokoelman nimi, Lokomonyliopisto
(1970), viittaa sekä tehtaaseen
että alma materiin. Runoilijat ovat
joukko, ryhmä, kasti, jolla on
ketunhäntä kainalossa. Aronpuro
taitaa tiheän ja avaran lauseen.
60-lukulaisista Aronpuron heimolainen, Veikko Pietilä (kokoelmat Korona ja Jäähyväiset
amiraalille), jätti sikseen runouden ja valitsi tieteen. Liput: 15/10 e
ryhmät aamunäytöksiin 8 e/hlö
kussiot, huilu ja kora ovat perinteisiä guinealaisia ja laulut
ja lorut susun, malinken ja suomen kielillä.
Taina Relanderin ja AdaHalosen visuaalinen suunnittelu hyppää pois perinteisestä
afrikkalaisesta väri- ja muo-
lta Esko
Salmisen kanssa
Kansallisteatterissa
Esko Salminen nousee yleisön pyynnöstä Kansallisteatte-
Esko Salminen.
rin näyttämölle esityssarjassa,
jossa Mika Myllyaho haastattelee elävää näyttelijälegendaa.
Haastattelut syväluotaavat mit-. ja odottaa ?jotakin sattuvaksi?. Kieli on
väline, mieli on välineen palvelija. seuraavasti: ?Ihmisillä on voimakas
taipumus hyväksyä omasta persoonallisuudestaan lausuttuja
yleispäteviä ja moniselitteisiä
lausumia ja pitää niitä viisaina.?
(urbaanisanakirja.com/word/
barnum/efekti).
Ihminen haluaa tulla höynäytetyksi. Aronpuro
tunnustaa ?Pyydetyissä. luovat barnumimaiset ristiretket
kielipelin ja ajallisen labyrintin
sokkeloihin. Muut esitykset: 27.11. Vertaisin häntä ammattitaitoiseen käsityöläiseen.
Jokainen kokoelman rakenne
on tarkkaan harkittu kokonaisuus. tavallisesti vaivaishuone tai vankila (the poorhouse or the jail), sillä laiskuus
on kaikkien paheiden ja paljon
köyhyyden alku.. Aronpurolta ei montaa ?liparia. Aronpuro
on aina kirjoittanut maantieteellisesti tarkkaa runoa: Kiinan ja Rääkkylän runot (1972),
Gathandu (2005) ja Amerikkalainen barnum, Aronpuron runojen maantiede on sekä fyysinen paikka, mutta ennen kaikkea kielen geografia.
Pelkää barnumia ?
tyrmäävä opus
Runoteosten sivumäärä rajoittuu yleensä alle sadan. Täysinpalvelleena kirjastonhoitajana Aronpuro hallitsee niin Deweyn kymmenluokituksen, museoidut reikäkortit kuin semiotiikan. Herra
Vinkiksi viikolle
Barnum oli todellinen henkilö,
mutta kirjailijan esittämät faktatiedot, ovat tavallaan hääyön
ensioikeus. Se näkee matkallaan
kummia olentoja ja kuulee ihmeellistä musiikkia.
Guinealaisen N?Fanly Camaran ja suomalaisen Outi
Kallisen esittämät eläin- ja ihmishahmot kertovat pieniä tarinoita tanssin ja musiikin avulla.
Soittimet, kuten balafoni, per-
Syksyn kirjatulvassa
?Pelkkää
barnumia. Ani harva kokoelma
käsitellään asiallisesti mediassa.
Jokaisella kriitikolla näyttää olevan omat sapluunansa, johon
tulkinta tukeutuu.
Runous on kuitenkin se kirjallisuuden laji, joka näyttää
suuntaa fiktiiviselle kirjallisuudelle. klo
10 ja 19, 28.11. Onneksi viidakkorumpu kumisee runouden harrastajien parissa.
Aronpuro aloitti
1960-luvulla
Kari Aronpuron kirjallinen
tuotanto on komea kaari aina
1960-luvun Peltisistä enkeleistä
saakka. tanssillisia
musiikkitarinoita
Afrikasta
Tarinoita siitä, kuinka pieni merikilpikonna alkaa miettiä, minkälaista elämä onkaan kuivalla
maalla ja päättää lähteä itse katsomaan. Barnum kirjoitti tämän kapitalistin itsehoito-oppaan varmaan vankilassa istuessaan. Aronpuro onnistuu koukuttamaan lukijan.
Kun Otavan Iso Tietosanakirja (1960) vaikenee viihdeartistista, mutta mainitsee saksalaisen täysin tuntemattoman
teatterinjohtaja Viktor Barnowskyn (1875?1952), on pakko
googlettaa. Sellaisille ihmisille ?sattuu. Teoksista otetaan mini(mi)
painoksia. Runous hävisi, tiede voitti.
Kieli on väline . ja tulla ravituksi niin
henkisesti kuin hengellisesti
kuin ruumiillisesti. Aronpuro osaa olla
hyväntahtoinen satiirikko. avoin
kaupunki (1965). Runouden noutopöydästä voi jokainen lukija napata oman ?barnuminsa. Teoksen lukeminen kerralla läpi on yhtä mahdotonta
kuin yrittäisi muutamassa päivässä selvitä Leevi Lehdon
erinomaisesti kääntämästä Joycen Ulysseksesta (2012).
Oman viehätyksensä lukijasemiootikon varjotanssille ?
yritykselle tulkita teosta
// Teirän tarttee ny käyrä / messeinä
markkinoille.?
Syksyn kirjatulvassa ?Pelkkää
barnumia. erottuvat kuin majakan valot.
Seppo Järvinen
Anna Breu: Deep End. Kun
Aronpuro rakentaa teosta, hän
toimii kuin kunnon kirvesmies,
joka klubiaskin kanteen piirtää
täydellisen talon.
Pyydettyä on tunnustuksellinen kirja. Tarina on liioittelematon
ja puhutteleva. Lukemisen ja löytämisen ilo on taattu.
Lyhyen ajan sisällä ilmestyneet
neljä teosta Peltiset enkelit uusintapainos), Retro 1964?2008,
Pelkkää barnumia ja Pyydettyä, antavat oivallisen kuvan
ja läpileikkauksen runoilijasta,
jonka viisikymmentävuotiseen
työsarkaan ?self-made?, tai paremminkin ?ready-made. ja ?Pyydettyä. Ehkä näin on suur-
tavaa näyttelijänuraa, ja niiden
lomassa nähdään Salmisen väkevää näyttelijäntaidetta.
Luvassa on runoutta ja draamaa Kivestä Shakespeareen,
unohtumattomia monologeja
Salmisen lukuisista rooleista
sekä mehukkaita anekdootteja roolitöiden takaa . klo 19. L.
Steppburnin syntyneen vuonna
2008 Haskihatussa. -runouteen mahtuu kolmisenkymmentä teosta konseptualismista konkretismiin, uuden runon benji-hypyistä lähes uskonnolliseen metafysiikkaan. Taiteellinen
askartelija mainitsee työmenetelmänä selin kääntymisen lukijaan. Teoksena
?pelkkää barnumia. Teos on ainoa Aronpuron omakustanne.
Lukemisprosessin aikana lukijan on syytä käyttää Aronpuron tekstien parissa ?luovaa havainnointia. En rinnasta Aronpuroa kuin yhteen suomalaiseen runoilijaan, Väinö Kirstinään, suomalaisen kuvarunon
isään. klo 19 yhteisillassa esiintyvät tanssitaiteilijat Andrius Katinas sekä
isälle. Kalle Päätaloa kutsuttiin
tarkkuutensa takia ?Milli-Kalleksi?, kauaksi tästä ei Aronpurokaan jää. kello 19 Ehkä 10
years! -juhlailtaan, jossa nähdään Anna Torkkelin esittämä
soolo Carlo for ever sekä Tashi
Iwaokan teos A Way of the
Dragon [a scheme for making
one love] in Suomi.
Tamperelainen runoilija Kari Aronpuro (s. Se tuo
mieleen fingilskan, paikan jossakin preerian laidalla, jonka
asukkaista ei ole muuta jäljellä
kuin rupsahtaneet ristit.
Runoilija ei jätä
lukijaa yksin
Pyydetyn loppuosassa on Aronpuron ?uskontunnustus?: ?Haluan esiintyä monena, katsoa
maailmaa useista näkökulmista,
Uuden tanssin ja esitystaiteen
festivaali Kutomolla Turussa kela 26.?29.11.
korostaa kielen keskeistä asemaa, tähdentää sijainnin vaikutusta teokseen.. Aronpuro on kulkenut
semiootikkona, semantikkona
ja strukturalistina vielä pitemmälle kuin Kirstinä. Vesa Haapala
Runoja, 722 s.
ntamo 2010
liin. Aronpuro mainitsee näyttelyesitteessä Banks. 24.11.2014
Kirjat
kielen ilotulitukseksi
17
Kari Aronpuro: Pelkkää barnumia
Runoja, 319 s.
ntamo 2014
Kari Aronpuro:
Pyydettyä eli Miten ihmeessä
kokoelmani ovat syntyneet
Esipuhe Leena Kirstinä
Esseitä, 184 s.
ntamo 2014
Kari Aronpuro: Retro 1964-2008
Toim. klo 19 tanssitaiteilijat Jamila Johnson-Small ja Mira
Kautto eli immigrants and
animals esittävät tuoreen teosparinsa Laura Laura . Haskihattu on mainio nimi. Kirjallisuudentutkija, tuo
oiva onkimies tai nainen, löytää ?barnumista. Varsin
nuori käsitetaiteilija. 1940) on saanut tuotannostaan lukuisia kirjallisuuspalkintoja.
Runous ja kuvataide, siinä
on pettämättömän symbioottinen suhde. Liput 34 / 31 / 25 e
ten kustantajien mielestä. // Joka iikalla ny
ihan oma paikka / ja teirät on
järkätty tollai riveihi. Uuden tanssin ja esitystaiteen festivaalin avaa keskiviikkona 26.11. on rakenteellisesti tarkkaan suunniteltu
mobile, runouden ilmiasun saanutta tajunnanvirtaa. Joka toinen nykyrunoilija kokeilee erilaisia fontteja, omituisia asemointeja niin
että runon viesti sumentuu.
Kokeellinenkaan runous ei ole
itsetarkoitus. Koruttoman kaunis essee Sotilasasia on muistokirjoitus rintamalla kaatuneelle
Uuden tanssin
ja esitystaiteen
festivaali Turussa
XS Vol.6 . William
William.
Perjantain 28.11. Se on osa suomalaisen sotalapsen historiaa.
Runon kautta runoilija kirjoittaa maailman ja mikrohistorian
pois, mutta muistot ja alkukuvat
jäävät.
Lähes Milli-Kallen
veroinen
Ehkä Aronpuron tarkoitus on
saada lukija ?kirjoittamaan?.
Aronpuron kokoelmien merkkijonot eivät ole vain merkkejä,
ilmiasuja tai saateviitteitä. Rihmasto (1986) asettuu Aronpuron tuotannossa
kärkeen.
Pyydetyssä kirjailija kertoo,
kuinka valmiiksi painettu teos
makuloitiin ja painettiin uudelleen. eli aivoja. Kesto 1 h 15 minuuttia.
Ei väliaikaa. Siinä kirjailija kertoo
teostensa taustat ja syntyhistoriat, mutta myös oman elämän
kulmakivet. Onneksi Aronpuro ei jätä
lukijaa yksin:
?SOM MORO // Sanat, tää
on ihme juttu! / Olette saanu
unenne totee. Kirjayhtymä hylkäsi liian vaikeaselkoisena Aronpuron Kemin
kirjastonhoitajana kirjoittaman
teoksen Kalpea aavistus verenkierrosta (1977). Torstai-illassa
27.11. sitä sun tätä
ja erehtyy luokittelemaan teoksen vaikka leksikoniksi.
Teos kuin tarkkaan
suunniteltu mobile
Kirjan tutkailu on tavalliselle
lukijalle, runouden ystävälle,
lukukokemuksena elämys. Työn jäljestä mestari tunnetaan.
Pelkkää barnumia ja Pyydettyä teosten julkistamistilaisuudessa Tampereen Metsossa
oli Aronpuron kuvataiteellisen
puolen esittely Banks L. Suotta ei
Aronpurolle ole myönnetty
Eino Leino ?palkintoa ja EevaLiisa Manner -palkintoa.
?Vaikea runoilija?
takaa löytämisen ilon
Onko Aronpuro sitten ?vaikea?
runoilija. elävää
suomalaista teatterihistoriaa
tässä ja nyt! Vahvasti hetkessä
kiinni pitäytyvä, improvisatorinen esitys on joka ilta takuulla
hauska ja puhutteleva, yllätyksellinen ja erilainen - lupaa
Kansallisteatteri.
Kansallisteatterissa torstaina
27.11. klo 19 poikkitaiteellisen Anna Breu -ryhmän
esitys Deep End. Latoja oli jättänyt sivuille
sivunumerot, joita ei pitänyt
olla. Katinaksen Zodiakissa 2013 kantaesitetty, työn käsitettä tarkasteleva sooloteos WORK on yhtäältä henkilömuotokuva ja toisaalta rakenteellinen maisema.
Liisas danst Rosas on Pentin ja
Risun kevytkenkäinen kunnianosoitus omille kehoille, niiden
villille viisaudelle ja niihin sisältyvälle muistille.
XS-festivaali huipentuu lauantaina 29.11. Esimerkkejä Aronpurolle ei tarvitse etsiä. Jokainen kokoelma on elävä organismi, joka synnyttää uutta rihmastoa. Steppburnin & Kari Aronpuron käsitetaiteellinen kavalkadi.
Liisa Pentti ja Liisa Risu
Näistä neljä on tieteellekin kokonaan uusia lajeja. Metsähallituksen tiedotteen mukaan Lapista on löytynyt yksitoista Suomelle uutta
tanhukärpäslajia. Shanghain eläintarhassa temmeltävät siperiantiikerinpennnut tutustuivat viime viikolla maailman ihmeellisyyksiin myös tästä perspektiivistä.
??Hongkong: Mielenosoittajien pääleirin purkaminen alkoi
Pride-kulkue
kansoitti Copacabanan
Lehtikuva / Jukka Salmela Metsähallitus
Suomi. Kuvassa tanhukärpänen mallia
Platypalhus wuorentausi.. 18
24.11.2014
Kiina
24.11.2014
AFP Photo / Johannes Eisele
19
AFP Photo / Bulent Kilic
Viikon kuvat
Kokosi:
Nora Vilva
Kuvatekstit:
Ilkka Yrjä
Turkki.
Mies tervehti Bosporinsalmella liiteleviä lokkiparvia 19. Poliisi
seurasi sivusta, kun
joukko kiinteistön
omistajien palkkaamia
työntekijöitä purki
mielenosoittajien
rakentamia esteitä
Admiraltyn alueella.
Osa mielenosoittajista
vain vaihtoi paikkaa
laajalla leirialueella.
Brasilia. marraskuuta. Rion Copacabanalla järjestettiin gay pride -tapahtuma 16. marraskuuta. Salmella on leveyttä leveimmässä kohdassa 3,7 kilometriä ja kapeimmillaan 700
metriä.
AFP Photo / Joe Raedle
Yhdysvallat.
Fergusonissa Missourin osavaltiossa jatkuivat mielenosoitukset poliisien ampumiin luoteihin
elokuussa kuolleen Michael Brownin tapauksen johdosta. Kadulle uhreiksi tekeytyneet mielenosoittajat vaativat yhä
vastauksia: miksi poliisi ampui nuorukaisen?
AFP Photo / Yasuyoshi Chiba
AFP Photo / Alex Ogle
Hongkong.
Hongkongin
viranomaiset ovat
käynnistäneet
demokratiaa vaativien
mielenosoittajien
pääleirin osittaisen
purkamisen kaupungin
keskustassa. Mahtoivatko linnut suunnata
Euroopasta Aasiaan ??vai päinvastoin. Paikallisen tanssi- ja teatteriryhmä Dzi Croquettesin perustaja Bayard Tonelli (kuvassa) otti osaa.
klo 13.30 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa.
Vieraanamme kuntoutussihteeri
Johanna Juola Kuuloliitosta ja aiheena:
?Mitä jos en kuule?. Kahvio ja arpajaiset joulumielellä!
. Matinkylän sosialidemokraatit
kokoontuvat taas. Ensimmäisessä käsittelyssä
lakivaliokunnan mietintö
avioliittolakia koskevasta
kansalaisaloitteesta.
Perjantaina 28.11. Lähetekeskustelussa
valtioneuvoston luonnonvaraselonteko.
Keskiviikkona 26.11. Sääntömääräisten asioitten
HELSINKI
lisäksi käymme
keskustelua kevään
Framin
auditoriossa, Kampusranta 9 B, Seinäjoki.
Kokouksen
?
Kaarelan
Sosialidemokraatit
ry.
eduskuntavaalinäkymistä
dosentti
pöytäkirja pidetään julkises. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Vieraanamme on
uusi espoolainen kansanedustajaehdokas Veijo Baltzar.
Yleisohje:
Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienim
Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.
Virat
Korkeakouluyhdistys ry:n
VARSINAINEN KOKOUS
pidetään Kokkolan
B.VirtanenChydeniuksen
- Urja
Sarjakuvat Yliopistokeskus
Tiistaina 25.11. Tervetuloa!
. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Riihimäen Sosialidemokraatit ry.
Syyskokous to 27.11. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.
fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@
demari.fi tai faksilla 09 701 0569
julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Piklee muistelmiensa ensimmäistä osaa,
Maakuntavaltuuston
puheenjohtaja
kujoulu 12.12. Roihuvuoren Eläkkeensaajat ry:n
viikkokokous ma 24.11. Ilmajoen
työväenyhdistyksen
mukaisiksi. klo 16. Sos.dem. Jäsenet joukolla
mukaan!
. Näin entistä useampi maa
voisi innostua hakemaan kisoja.
. ?
30.6.2015.
Torstaina 27.11. Ilmajoen Työväenyhdistys. Mitaleja jaetaan kesällä yli 300 kisatapahtumassa, talvella noin sadassa.
Keilailuliiton valtuusto valitsi viikonloppuna Järvinen
yksimielisesti kahden vuoden
jatkokaudelle. Hän on johtanut
liittoa vuodesta 2008. Sääntömääräinen syyskokous ti 25.11. Tervetuloa!
janmaan liiton toimistossa, Kampusranta 9Pertti
C, Seinäjoki.
nelmäessä, Kaarelantie 86, kerhoJohtokunta.
huoneisto. Siviiliammatiltaan Järvinen on SAK:n
yhteyspäällikkö.
Harri Järvinen sai jatkokauden Suomen keilailuliiton puheenjohtajana.
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset
ovat maksullisia. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Lähetekeskustelussa selonteko Afganistanin tilanteesta ym.
ja selonteko
sotilasosaston asettamisesta
korkeaan valmiuteen osana
EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. Klo 19 vierailijana kansanSeinäjoella 20.11.2014
edustajaehdokas Ville Jalovaara, klo
POHJANMAA
20.00 toimittaja Kari Varvikko esitteKai
Pön?
nen
?
Kauhajoen Eläkkeensaajat ry. Vierailijana
kehitysministeri Sirpa Paatero.
UUSIMAA
. Myyjät
tarvitsevat runsaasti pöytiä! Ole paikalla!
. ovat
myös lapsille. alkaen klo 11
Kurikan työväentalossa. La?su poniratsastusta ja
su klo 11?15 pääset joulupukin kanssa
kuvattavaksi joulukorttiin, jonka voit
lähettää sukulaisille ja ystäville.
Myyntipöydät täynnä lapsille ja aikuisillekin joulutavaraa. Kun kesäolympialaisissa
lajien määrä vähenisi, kisojen
hakeminen tulisi mahdolliseksi
monille uusille maille ja kaupungeille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hakea
nykyisen kaltaisia mammuttikisoja.
. Talvikisoihinkin voitaisiin
saada uusia järjestäjäehdokkaita, jos lajivalikoima laajenisi lumelta ja jäältä myös sisätiloissa kilpailtaviin lajeihin,
vaikkapa vesilajeihin. Väinö Voionmaa -seuran
<ddd>
<d>.<m>.<yyyy>
sääntömääräinen
syyskokous ti 25.11.
klo 17 Jokisilla, Mustanlahdenkatu 10
pidetään maanantaina 1.12.2014 klo 10.00A Teknologiakeskus
17. Ilmoittautumiset 7.12.
syyskokous ma 24.11. klo 19 Tapanilan
mennessä Pirkko Uusitalo pirkkouuTyöväentalolla, Sompiontie 4, Helsinki.
Kampusranta 9 C . Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Ritytalon katutason kokoustilassa (käynti
sisäpihalta). 20
24.11.2014
Keilailuliiton
nokkamies muokkaisi
olympialaisten lajijakoa
Suomen keilailuliiton puheenjohtaja Harri Järvinen haluaa
joustavoittaa kesä- ja talviolympialaisten nykyistä lajijakoa. Tervetuloa!
kouksen hyväksymien mallisääntöjen
. 60101 Seinäjoki ?sitalo47@gmail.com
www.epliitto.fi
tai puh.040 563
Kokouksessa käsitellään sääntömää4037.
Maksu:
kerhossa,
ovella tai tilille
räiset syyskokousasiat sekä osaston
FI04 4730 4020 1405 55 BIC:HELSFIHH.
sääntöjen muuttaminen puoluekoViitenumero 10016. klo 16.00
TÄYSISTUNTO
Suullinen kyselytunti. Tervetuloa!
Adventtimyyjäiset
. Hänen mielestään kesäkisoista lajeja voitaisiin siirtää talvikisoihin. Pohjanmaan Eläkkeensaajien syystapahtuma ma 24.11. klo 18.
yhdistyksen toimitilassa, Lintuvaarantie 8, Espoo. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään 44.n puoluekokouksen tekemä
sääntömuutos osastojen sääntöihin.
Kahvitarjoilu!
. Ovathan
lumi ja jää vain veden eri olomuotoja, Järvinen perustelee
ehdotustaan.
Hänen mukaansa lajeja siirtämällä saataisiin enemmän tilaa
myös monille sellaisille lajeille,
jotka mielivät olympialaisiin
mutta eivät ole päässeet.
Nykyisin kesäkisoissa on
mukana noin 30 lajia ja talviki-
Sudoku
soissa puolet vähemmän. Talonpojankatu 2 B, Kokkola
1 x 38 mm
1 x 39 mm
1 x 34 mm
Uusi
Ostetaan
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa
ihmiselle.
Toyota-merkkiset
Se on
tilattava.
Vuodesta 1895.
1 x 34
Tilaa
ihmiselle.
A
to
s
Tilaa
ihmiselle.
A
to
s
Vuodesta 1895.
paketti-, avolava,- ja
henkilöautot.
Puh. klo 14 Asuulissa. 040 540 5224
1 x 55 mm
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Tilaa ihmiselle.
Vuodesta 1895.. Käsitellään sääntöjen
määräämät asiat. klo 18?20. Hyvää
?Kääpiöitä ja jättiläisiä?. klo 18 Herttoniemen Säätiön
kerhohuoneella, Näätätie 21. 16.
koulutustiloissa
torstaina 11.12.2014 klo 17.00
Os. Jäsenille 20 e
. Kokoonnumme laittamaan talon valmiiksi
Ad,myyjäisiin to 27.11. Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y. nähtävillä 19.12.2014 Etelä-PohAvoin
tilaisuus
ti
25.11.
klo
19
KanTimosen johdolla. PL 109 . Tapanilan Työväenyhdistys ry:n
ei jäsenille 25 e. Herttoniemen Sosialidemokraattien
Keski-Pohjanmaan 29.-30.11. Tule kuulemaan.
PIRKANMAA
Maakuntavaltuuston2kokous
. klo 13.00
TÄYSISTUNTO
Äänestyksiä.
Suorat verkkolähetykset: www.
eduskunta.fi/verkkolahetys.
Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Ovet lehterille avataan 15 min.
ennen täysistuntoa.
Kansalaisinfo on avoinna
ma-pe klo 10 . Tervetuloa jäsenet
ja jäsenyyttämme harkitsevat Ison
Omenan kirjaston Huvitukseen ma
24.11. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa.
Varaamme oikeuden lyhentää ja
jättää julkaisematta tekstejä.
Kokoukset
sääntömääräinen syysvuosikokous to
27.11. Tervetuloa!
jouluruokaa ja ohjelmaa
Lähetekeskustelussa
valtioneuvoston luonnonvaraselonteko.
Keskiviikkona 26.11. Ensimmäisessä käsittelyssä
lakivaliokunnan mietintö
avioliittolakia koskevasta
kansalaisaloitteesta.
Perjantaina 28.11. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Lähetekeskustelussa selonteko Afganistanin tilanteesta ym.
ja selonteko
sotilasosaston asettamisesta
korkeaan valmiuteen osana
EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 040 540 5224
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT ry
Hautauspalvelut
Surun kohdatessa
et jää yksin
AKT:n VAASAN TOIMISTO
Aluetoimitsija Tapio Huotari
(06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi
Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
fax. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi
Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa
Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla)
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. 020 77 41424
PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA
Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. nähtävillä 19.12.2014 Etelä-Poh040
838
7697
Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA
Yleisohje:
janmaan liiton toimistossa, Kampusranta
9 C, Seinäjoki.
Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari
Taloudenhoitaja
faksi 020 774 2422
Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali
tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 m
Seinäjoella 20.11.2014
Martti Juvonen
Puheenjohtaja
Maakuntavaltuuston2kokous
Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA
bold ja _MIKROILMO_light
040 730 3388
Kai Pön?nen
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Kampusranta 9 C . avoinna ma-pe klo 9-16
PikkarainenPitkäkatu 38 C, 65100 VAASA
faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi
Haapasaari
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
Aluepäällikkö Marja Salmivuori
040 736 2614
Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula
pidetään maanantaina 1.12.2014 klo 10.00 Teknologiakeskus
Sihteeri
Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila
Framin auditoriossa, Kampusranta 9 B, Seinäjoki. (5 kpl) 65 137,30 e
6 oik.
2 252,70 e
5 oik.
56,90 e 113,80 e
4 oik.
10,00 e 20,00 e
Puheenjohtaja
Markku Ahonpää
040 557 0846
21
Keski-Pohjanmaan
Korkeakouluyhdistys ry:n
VARSINAINEN KOKOUS
Tiistaina 25.11. 020 77 41422, 040 351 8755
johanna.kippola@metalliliitto.fi
Jäsenpalvelija Marika Marsch
puh. 16.
pidetään Kokkolan
Yliopistokeskus Chydeniuksen
koulutustiloissa
torstaina 11.12.2014 klo 17.00
Os. (06) 822 3516
keskiviikkoisin klo 11.00-13.00
PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA
Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. 010 7703 640 (vaihde).
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620
Esa Kant
Työttömyysturva 020 690 211
040 778 9810
Vaihde 020 774 002
sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi
Varapuheenjohtaja
Pohjanmaa
Jaana
VAASAN TOIMISTO . (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
1 x 39 mm
liitto ry 1 x 34 mm
1 x 34Metallityöväen
mm
Se on
tilattava.
Vuodesta 1895.
Täyden palvelun toimisto
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
Forum
Hakaniemi
Töölö
1 x 55
mm
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min)
Tilaa ihmiselle.
VAASAN ALUETOIMISTO
Aluetoimitsija Mikko Mäkynen
puh. Talonpojankatu 2 B, Kokkola
1 x 38 mm
Uusi
Ostetaan
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa
ihmiselle.
Toyota-merkkiset
paketti-, avolava,- ja
henkilöautot.
Puh. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. (06) 220 1562
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. avoinna ma 9-12, 13-16
pöytäkirja pidetään julkises. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/
Vaasan toimipiste
Aluetoimitsija Katja Kaivonen,
puh. ei yhtään kpl
6 oik. www.epliitto.fi
Oikea rivi: 211 1X1 112 11X
Voitonjako:
12 oik.
129,50 e
11 oik.
3,60 e
10 oik.
0,00 e
MiniVakio: 7 oik.
5,90 e
Sudokun ratkaisu
Varapuheenjohtaja
Oili
Airaksinen-Rajala
040 561 1884
KOKKOLAN
SOS.DEM
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry.
Os.
Backlundinpolku 1 A
67700 Kokkola
http://kokkola.sdp.fi
Lotto 47/2014
1 4 16 21 34 36 37
Lisänumerot 15 25
Tuplausnumero 17
Voitonjako
T Tuplaus
7 oikein ei yhtään kpl
6+1 oik. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (06) 723 2018
Keskiviikkoisin 14.00-16.00
PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA
Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833
keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. klo 16.00
TÄYSISTUNTO
Suullinen kyselytunti. 020 77 41420, 050 592 3095
jari.leppakangas@metalliliitto.fi
Toimistosihteeri Johanna Kippola
puh. (06) 414 3832
1 x 30
Tilaa
ihmiselle.
Avaa
toinenkin
silmä.
Ti
ih
Tilaa
ihmiselle.
Avaa
toinenkin
silmä.
Ti
ih
Vuodesta 1895.
Vuodesta 1895.
Yhdessä olemme enemmän. 60101 Seinäjoki . PL 109 . ?
30.6.2015.
Torstaina 27.11. 040 709 4337
s-posti: katja.kaivonen@sak.fi
Toimistonhoitaja Riikka Antinaho,
puh. (5 kpl)
19 160,20 e
5 oik.
643,70 e
4 oik.
46,30 e
3 oik.
6,70 e
2 oik.
2,50 e
Veikkaus 47/2014
Kokoukset
Sihteeri
Virve Airaksinen
040 569 8300
Taloudenhoitaja
Erik Cederholm
0500 365 944
Liity sinäkin SAK:n
ammattiliiton jäseneksi!
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. 020 77 41421, 040 707 1399
mikko.makynen@metalliliitto.fi
Aluetoimitsija Jari Leppäkangas
puh. 24.11.2014
Susanna Alatalo
VAASAN SOS.DEM.
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry
Pitkäkatu 50
65100 VAASA
http://vaasa.sdp.fi
sdp.vaasa@netikka.fi
Työväenliikkeen itsenäinen säätiö
tukee omaehtoista kulttuurityötä
Vuoden 2015 apurahat tulee
hakea ajalla 1.11.-31.12.2014
Apurahojen hakuohjeet ja
hakusovellus löytyvät sivuiltamme
www.sivistysrahasto.?
Peliuutiset
Jokeri 47/2014
2211392
Voitonjako
7 oik. 020 774 0311, 040 738 3718,
s-posti: riikka.antinaho@sak.fi
» www.sak.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA:
Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
POHJANMAAN ALUETOIMISTO
Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644
s-posti: eijam.koski@jhl.fi
Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547
Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
puh. Kokouksen
Sakari Ruisaho
KOKKOLAN TOIMISTO . klo 13.00
TÄYSISTUNTO
Äänestyksiä.
Suorat verkkolähetykset: www.
eduskunta.fi/verkkolahetys.
Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Ovet lehterille avataan 15 min.
ennen täysistuntoa.
Kansalaisinfo on avoinna
ma-pe klo 10
06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Varoituksen sana.
Querns jatkaa muutosten
tekemistä Em Cityssä.
22.30
23.15
23.45
00.10
00.15
00.55
01.00
01.10
23.50 Long Islandin sarjamurhaaja Osa 1/2 (12) Ame-
01.15
rikkalainen dokumentti.
00.50 Long Islandin sarjamurhaaja Osa 2/2 (12)
01.50 NCIS Rikostutkijat (12)
Haamujahti.
02.45 Frasier (S) Sovinnonhierontaa.
03.15 - 04.15 Mitä tuli tehtyä
01.45
02.05
02.20
02.30
03.00
- 23.08 Strömsö
SVT: Hitlåtens historia
SVT: Bläckets hjältar
SVT: Hästkrafter
SVT: Aktuellt
SVT: Kulturnyheterna
SVT: ABC
SVT: Nyhetssammanfattning
SVT: Gomorron Sverige
sammandrag
SVT:
En bok, en författare
SVT: Lilla Aktuellt
SVT: Värsta kalaset
SVT: Studio natur
- 03.45 SVT:
Fråga doktorn
FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.10 Wipeout 10.00
Karita, raakaa ja makeaa 10.05 Sara leipoo 10.35 Laumanjohtaja Cesar Millan 11.25 Miehen paikka 12.15 How I Met
Your Mother 13.05 Totta vai tarua. 09.45
Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Vapun valtakunta 11.10
Formula 1: Abu Dhabin osakilpailu
13.30 Pilanpäiten
13.35 Amazing Race Sankarit
sukkahousuissa.
14.35 Pilanpäiten Miten sinä
reagoisit, jos poliisi repeäisi
nauruun nähdessään ajokorttikuvasi?
14.45 Millerit (7) Bahama-mama.
Disneyn esikoulu
Nelonen klo 07.00
Mikki, Minni, Aku, Iines, Hessu ja Pluto auttavat katsojia ratkaisemaan erilaisia pikku tehtäviä. 07.53 Maakuntaradio. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 06.25 Aamusoitto. 07.15-07.44 Aamusoitto. 07.50 Aamuhartaus. 18.50 Iltahartaus. Hornetien 2 vs
1 harjoitus.
Uusi päivä (S) Totuus tekee kipeää.
Ykskaks paksuna (12)
Laura haluaa hankkia uusia
ystäviä, mutta löytyykö sellaisia hiekkalaatikolta?
Imettäjät 4/8. Tellus iskee voimalinjoihin ja ryhmän virhe auttaa
poliisin jäljille.
23.10 Yle Uutiset
23.15 Lupa välittää Lupa Välittää -kampanjan ensimmäisessä suorassa lähetyksessä
kohtaavat räp-mummo Eila
sekä Luostarivuoren koulun
oppilaat kumminsa Pekka
Hyysalon johdolla.
23.45 Miehemme Berliinissä
Salaisten dokumenttien mukaan USA sai jo vuonna 1941
tietoa Saksan myrkkykaasutuotannosta ja Zyklon B:n
käytöstä juutalaisten surmaamiseen. 00.05-05.00 Yöradio. 13.06 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 08.17 Maakuntaradio.
09.05-09.10 Urheiluradio. Uudet, synteettiset
vaatemateriaalit saivat
aikaan vallankumouksen
naisten elämässä.
19.00 - 19.48 Gran Hotel (12)
Mikä tuo Benjaminin takaisin
Gran Hoteliin?
20.00 Tekijänä: Lotta Nieminen Palkittu graafinen
suunnittelija ja kuvittaja on
toteuttanut unelmansa ja
luonut uran New Yorkissa.
?Tämä on kaupunki, joka
mahdollistaa sen, että pystyn olemaan juuri sellainen
kun olen?.
Laguuninvihreän lingerien
kutsu.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S) Saamaton
sulhanen.
20.30 10 kirjaa lapsuudesta
Hannu ja Kerttu - sosiaalihoitaja ja vankilakundi?
Sarjan perinteinen satu on
Grimmin veljesten Hannu ja
Kerttu, josta keskustelevat
Anna Laineen kanssa Claes
Andersson ja Atik Ismail.
18.30 Emmerdale (S) Loppuun
ajettu, osa 1/2.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7) Iidaparka, pyörällä päästään
20.05 Suomen kaunein koti
Sukutalojen tarinat.
21.00 Mentalist (12) Salaisuus
sanomalehdessä.
22.00
22.20
22.25
22.35
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Rizzoli & Isles (12) Yksin
yksinäinen.
23.35 Kuuma laki (12) Pinnan
alla.
00.35 The Good Guys (12) Vanhan koiran temput.
01.35 Super Fun Night (S) Vaarallinen viettelijä.
02.05 - 05.29 Voittostudio
15.15 Pasila 2.5 - The Spin-Off
19.00 Prisma: Keho tehotarkkailussa Tohtori Kevin Fong
19.55 Tarinoita metsästä :
Muurahaiset
20.00 MOT: Maajussille
ilmasta rahaa
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Dokumenttiprojekti:
Neljäs kuolema
22.20 Kotikatsomo: Tellus (12)
Alueellinen sääennuste
Mitä tänään syötäisiin?
Tanssii Tähtien Kanssa
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (7)
uusiksi.
puvat artisti Vicky Rosti ja
näyttelijä, imitaattori Jarkko
Tamminen.
perehtyy uuteen lääketieteeseen, jossa potilaat voivat
seurata oman kehonsa tilaa
vaikkapa älypuhelimeen
liitettävien lisälaitteiden
avulla.
15.15
15.20
15.25
17.15
17.20
17.25
04.00 Teematieto
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren
kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Lilo
ja Stitch (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20
Onnea matkaan, Charlie! (S) 08.50 Kiinalaisen keittiön herkut 09.20 Tomin
keittiö 09.50 Pikakurssi kodinostoon
10.20-10.50 Unelmien talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Jyrki Sukulan makujen
maa Tällä kertaa teemana
kotimainen pihvikarja.
14.20 Hestonin huikeat pidot
Roomalaiset orgiat.
15.25 Hulttio ja herrasmies (S)
15.55
16.55
17.25
17.55
18.25
Jaettu parisuhde.
Olipa kerran (12) Unelma
New Yorkissa.
Deittikamera Erilaisia pusuja.
Frasier (S) Sovinnonhierontaa.
Panttilainaamo Yövuoro.
Panttilainaamo Lincolnin
kohtalo.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula!
20.00 Ravintola X Muusikko ja
TV-persoona Axl Smith.
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Spy Hard - lupa
läikyttää (S) Mies ja alas-
21.00 Kaupunki uusiksi: Keskittämispaineita Suomen
pikkukaupungit lakastuvat
keskittämispaineissa.
21.45 Kino: Valintoja (S)
Valloittavassa draamakomediassa Hollywood-tähti
matkustaa etäiseen kauppahalliin opiskellakseen
tulevaa rooliaan ja mieltyy
sanavalmiiseen kassaneitiin.
23.05 Uusi Kino: Hit the road
(S) Tero Jartin lyhytelokuvassa mies tekee rakkauden
opintomatkan Intiaan ja
tavoittelee rakkautta niin
kiihkeästi, ettei havainnoi
ulkomaailmaa.
23.20 Uusi Kino: Milk (S) On hiljainen ilta pikkukaupungissa.
Elämän tyhjyyden voi täyttää
vain maito.
23.40 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25-16.00 SVT:n ohjelmaa
17.25 Sukujuuria etsimässä
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Tiedätkö
mitä?
18.30 Taivaallista menoa:
Kirkkoja ja käymälöitä
19.00 Luontoretkellä: Paranemisen tie Luonto ja
koirat auttoivat Christineä
pääsemään irti päihderiippuvuudestaan, ja hän osallistui
myös vaativaan koiravaljakkokisaan.
19.24 Herkkuja: Karamelli
Kotona voi hyvin tehdä
makeisia, eikä se ole kovin
työlästäkään.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Närbild
20.29 Strömsön saunaillan
parhaat palat
20.45 Oddasat
21.00 Efter Nio
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Arkistosta revittyä:
Hevonen Millaisia rooleja
hevosella on ollut ajan saatossa?
ton ase -elokuvien suosikki
Leslie Nielsen esittää vauhdikkaan toimintakomedian
pääosassa agentti WD-40:ää,
jonka harteilla makaa koko
ihmiskunnan tulevaisuus.
22.40 Kylmä rinki (16) Kausi 4.
Jakso 6/16. 10.55 Pikkujuttu. 06.53 Fungi
(S) 07.00 Karhunpaini 07.09 Pikku Toni
(S) 07.15 Nelli ja Iiro (S) 07.23 Tommin
kiertävä sirkus (S) 07.34 Maltti ja Valtti (S) 07.42 Olivia (S) 07.56 Martta puhuu (S) 08.19 Muumilaakson tarinoita
(S) 08.43-08.51 Klassikkotarina (S)
09.00-09.35 Suklaaleipuri maailman
huipulta 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Niklaksen keittiössä 11.1511.45 Tyylikkäitä tilaratkaisuja 11.50
Yesminen eksoottiset herkut
12.10 Kuningaskuluttaja
12.40 Sydämen asialla (7) Vaarallisia huhuja.
13.30 Naiskohtaloita (7) (Suomi
1947, 88?) Guy de Maupassantin romaaniin perustuva
tarina varakkaan perheen
tyttären epäonnisesta rakkaudesta.
15.00
15.05
15.10
15.15
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
16.05 Arto Nyberg Suorassa
lähetyksessä haastateltavina
maailman hauskimmaksi
ihmiseksi äänestetty Ismo
Leikola, miesten sarjassa
pelaava jääkiekkomaalivahti
Noora Räty sekä Iranin jalkapallomaajoukkueen fysiikkavalmentaja Mikko Kujala.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset
viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 - 17.55 Murdochin murhamysteerit (12) Lentävä
kuolema.
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Uutisvuoto Vieraiksi saa-
12.20 Kakola Pojat saavat yllättäviä sellitovereita.
12.48 Kakola
13.20 Kimmo (7) (12) Superpuuma.
13.45 Uusi päivä (S) Sinkkuelämää.
14.15 Uusi päivä (S) Vehkeilyä.
14.45 Uusi päivä (S) Unelmat
(7) (12). Kuinka saksalaisesta Erwin Respondekista
tuli amerikkalaisten vakooja?
00.40 Uutisikkuna
19.00
19.10
19.20
19.24
19.30
20.00
20.30
21.00
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Taistelulentäjät Päätösjaksossa mm. 06.05 Hartaita säveliä. 03.02-03.56 Levylautakunta. 18.50 Merisää.
18.55 Suomi tänään. 12.55 Suomi tänään. Rakkauden Nangijala.
15.40 - 16.25 Doctor Who (12)
Laulu jumalalle. 08.00-23.00 Yle
Uutiset tasatunnein. Clive
puolestaan on Markin tyttöystävän Emman asianajaja.
23.05 Taistelulentäjät
23.35 Unelmien kolhimat (7)
Dani Santino heittää petturimaisen miehensä pihalle
ja ottaa vastaan uuden työn
jalkapalloseuran henkisenä
valmentajana.
00.40 - 04.00 Uutisikkuna
17.00 - 17.49 Tiededokumentti: Rakennusten salattu
elämä 1/3. 11.03 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 12.00 Turun
tuomiokirkon kello lyö 12. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. 09.11 Maakuntaradio. 22
24.11.2014
tv- ja RaDIO-Ohjelmat Maanantai 24.11.2014
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 17.20-17.28 Urheiluradio.
17.30 Taustapeili. 09.05-09.58 Muistojen
bulevardi. 11.57 Päivän mietelause. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03-19.58 Tapaus sofia Kurki 20.00 RSO konserttilavalla.
20.50 Sellisti Pieter Wispelwey 21.15 RSO:n konsertti jatkuu.
22.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55-15.58 Yle News. 13.03 Urheiluradio. 22.50-23.05 Arvassalo ry: Aika hoitaa
nuoruuden! 23.10-06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 23.03 Taustapeili.
23.33 Illan vieras. 10.05 Yksinkertaisesti
sote! 11.00 Välilevyjä. Neuvolan
täti tulee katsomaan Katrin
ja Sasun Elias-vauvaa.
Kätevä emäntä (7)
21.25
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Lain viitta (12) 6/12. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Agentit
23.45 Fantastic Four: Hopeasurffari 01.20 JO 02.10 JO 03.05
Rojua, rojua 03.55-05.59 Sky News
SUB 10.00-11.00 Lemmen viemää (S) 14.00 X Factor UK 16.35
Explorers-elämysten metsästäjät 17.00 Lemmen viemää (S)
18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.05
Lähiöunelmia (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit
huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Invictus-voittamaton
(S) 23.35 Rakas, sinusta on tullut pullukka 00.35 Lähiöunelmia
(7) 01.00 Grimm (12) 02.00 Hävyttömät (16)
TV5 06.15 Lasten eläinmaailma: Kaikki kissoista 07.10 Ihmemies MacGyver (12) 08.05-09.00 Matlock (12) 12.00 Kellarin
kunkku (S) 12.55 Kadonneet (12) 13.55 Ihmemies MacGyver
(12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Suhdekoukerot (S) 16.25 Kaikki
rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (S) 18.00 Kellarin
kunkku (S) 18.59 Myyntimies Jethro 20.00 Tavallista elämää
21.00 Elokuva: Muuten, se viimeöinen (16) 23.15 5D: Ammattina strippari (12) 00.25 Elokuva: Just Go With It (7) 02.40 Twin
Peaks (12) 03.30-04.28 Spartacus: Areenan kuninkaat (18)
JIM 11.25 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.20 Pomo
piilossa 13.15 LA Ink 14.10 MasterChef 16.10 JIM D: Modern
Marvels 17.05 LA Ink 18.00 MasterChef 19.00 Leijonan luola
20.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 21.00 Australian
kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (7) 23.00 Leijonan luola 00.00
Rekkakuskit jäällä (7) 00.55 Rikkaiden panttilainaamo 01.50
JIM D Henkilökuva: Paljasjalkabandiitti (7) 02.45 MasterChef
Australia All Stars 03.40 LA Ink
LIV 09.00 Sikke-Ruokaa rakkaudella 09.30 Sisustuskaksoset
10.00 Koirakuiskaaja 11.00 James Martin ja herkkuja Välimerellä 11.30 Sisustus uusiksi miehen tapaan 12.30 Kiinalaisen
keittiön herkut 13.00 Ruotsin miljonääriäidit 14.00 Hulluna
häämekkoihin 14.30 Kirsi ja himoshoppaajat 15.30 Neljät
häät 16.25 Olet mitä syöt 16.55 Tanssin superäidit: Miami
17.55 Manhattanin äitiyskonsultti (7) 18.50 Liv & Learn: Arjan keittiössä 18.55 Hurja remontti 19.50 Sinkkuelämää (12)
20.30 Sinkkulaiva 21.00 Devious Maids (12) 22.00 Ringer (12)
23.00 Sinkkuelämää (12) 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Täydelliset
naiset (12) 01.05 Fashion Star 02.05 Rullaavat tytöt (S) 02.40
Häähullut (7) 03.40 Supermarjo ja tytöt 2
AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00-11.00 Hyvästi lemmikki! 12.00 Beverly
Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit
(7) 13.40 Kiinteistöjen kuningas 14.40 Jamie Oliveri 16.10
Makuja & Elämää 16.30 Hyvästi lemmikki! 17.30 Salatut
elämät (12) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00
Grand Designs 20.00 Grand Designs-unelma-asunnot 21.00
Löytäjät 21.30 Tervetuloa Ruotsiin! (S) 22.00 Savuna ilmaan
(12)
23.00 Kosto (12) 00.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 01.00-05.00 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio. 08.15 Urheiluradio. Martha saa elämänsä vaikeimman
jutun puolustaessaan jälleen
teini-ikäistä Mark Draperia, tällä kertaa tuomarin
murhasta syytettynä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
21.35-21.39 Novosti Yle. Ohjelmassa yhdistyvät viihdyttävyys, hauskuus ja oivaltamisen ilo.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuka kutsui
Kokanderin 06.25 Ylen aamu-tv 09.30
Akuutti 10.00-10.50 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51
Nimipäiväonnittelu: 24.11. 04.02-04.56 Kissankehto.
YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä
arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu
05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00-06.30 Yle Puhe
esittää 06.40-07.00 Puheen Aamu 07.20-07.25 Alivaltiosihteeri
08.40-08.50 Sami Yaffa Sound Tracker 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle
Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle
Uutiset 13.02 Olga Temonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle
Uutiset 16.03-17.00 Puheen Iltapäivä 17.08-18.00 Puheen
Iltapäivä 17.15-17.45 Urheilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.0321.30 Urheiluilta 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras
22.00 Yle Uutiset 22.05 Olga Temonen 23.02 Päivä tunnissa
23.30-00.00 Politiikkaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Kodit.
18.00 - 18.45 Historia: Brittikoti 1950-luvulla 1950-luvulla syntyi myös teini-ikäisen
käsite, mutta millaisessa
makuuhuoneessa brittiteinit
transistoriradioitaan kuuntelivat. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 07.15 Urheiluradio. 16.15 Maakuntaradio. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 19.06 Metsäradio.
20.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. 12.15 Omintakeiset, osa 2/6 13.00
Klassista kahteen. 09.00 Yle Uutiset. 15.00
Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 22.05 Jake Nyman. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
08.15 Ykkösaamu. 21.40 Urheiluradio. Tohtori vie
Claran Akhatenin renkaisiin,
jossa vietetään uhrijuhlaa.
Pyramidissa asuvaa jumalaa
lepytetään muinaisin lauluin,
mutta aina ei laulu riitä.
16.30 Nuoret mestarit: Merentutkijamestari Merentutkijamestarin finaali.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 SuomiLOVE Kylmiä väreitä
ja käsinkosketeltavaa tunnelmaa välittää meille tänään
huikea artistikattaus: Anna
Puu, Ismo Alanko, Eva ja Manu, Jannika B, Reino Nordin,
Pete Parkkonen sekä Teflon
Brothers, Stig & Meiju.
(7). 20.06 Sää. 22.05 Kansalaisten osallistaminen
muuttaa journalismia. 14.03 Ajantasa. 18.30 Hengellisen musiikin
toivekonsertti. 18.03 Sekahaku-Tarja Närhi. 17.20 Kiova Gogolista Bulgakoviin 17.40 Nuorten
arkkitehtien Uusi Kaupunki 18.00-18.15 Tapaus Sofia Kurki.
18.20-18.29 Volter Kilpi: Kirkolle. 13.35 Maailmanlopun
odottajat 14.30 Lentoturmatutkinta 15.20 How I Met Your
Mother 16.10 American Dad 16.35 Family Guy 17.00 Karita,
raakaa ja makeaa 17.05 Eläimellistä duunia 18.00 Lyödään
ällikällä 18.30 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Rojua, rojua
21.00 Bones 21.55 The Walking Dead 22.50 S.H.I.E.L.D. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15
Maakuntaradio. 15.05 Maakuntaradio. 06.15
Aamuhartaus
Nykyään Nieminen toimii freelancerina ja hänen asiakkaitaan ovat mm. Vain
osa heistä saa omaishoidon tukea. Saaristen elämä mullistuu. Yhteiseen taipaleeseen mahtuu vakavia sairauksia, mutta myös paljon elämäniloa . Miten
Eja saa uuden elämänsä käyntiin?
Dokumentti seuraa Oivan ja
Ejan viimeisiä yhteisiä kuukausia. Tuo taistelu jatkuu siihen päivään asti,
kun Oiva menehtyy imusolmukesyöpään huhtikuussa 2014.
Suomessa on noin 60 000 sellaista omaishoitajaa, jotka auttavat läheisiään päivittäin. Samalla alkaa myös taistelu omaishoitajan ja vaikeasti
vammaisen oikeuksista. Suuressa omakotitalossa on yksinäistä. 24.11.2014
Omaishoitajan taistelu
YLE TV1
klo 21.30
Neljäs kuolema on dokumenttielokuva rakkaudesta, uhrautumisesta, luopumisentuskasta
ja yksinäisyydestä. Sitten neliraajahalvaantunut Oiva sairastui parantumattomasti syöpään.
Kauppias sotkee pikkukaupunki-idyllin
AVA
klo 22.00
Uusi kuusiosainen kotimainen
jännityssarja ?Savuna ilmaan?
alkaa tilanteesta, jossa Panu perustaa K-kaupan pieneen maaseutukaupunkiin, ja tulee ajaneeksi paikallisen savustamoyrittäjän, Helena Tsaikovskin,
taloudelliseen ahdinkoon.
Helenan alaikäinen tytär
Maria tekee omat ratkaisunsa,
ja pian Panu saa huomata tehneensä peruuttamattoman virheen...
Samalla kun Panu yrittää eksyttää poliiseja jäljiltään, hän
tekee kaikkensa saadakseen selville todelliset syylliset.
Se on vaikeaa, koska ulkopuoliselle kukaan ei kerro mitään, ja paikkakunta tuntuu olevan täynnä vaiettuja salaisuuksia.
Kaiken lisäksi Panu rakastuu täysin väärään tyttöön, Tsaikovskin Mariaan, ja saa pian
huomata omankin henkensä
olevan uhattuna.
Sarjan pääosissa nähdään
Pirkko Hämäläinen esittää uutuussarjassa savustamoyrittäjä Helena Tsaikovskia.
muun muassa Reino Nordin,
Pirkko Hämäläinen, Kreeta
Salminen ja Hannu-Pekka
Björkman. Käsikirjoitus on
Mikko Reitalan ja ohjaus
Mikko Mattilan käsialaa.
Yle Teema klo 20.00
Graafinen suunnittelu on
Lotta Niemiselle ongelmanratkaisua, jossa hän
muuttaa asiakkaan ajatuksen visuaaliselle kielelle.
Kuvittamisessa Lotalla
on taas oma, selkeä tyyli,
jota hän muuntelee asiakkaan ja tuotteen mukaan.
?Tykkään tehdä töitä tosi
laaja-alaisesti ja keksiä itselleni välillä täysin uusia
toimenkuvia.?
Lotta Niemisestä piti
tulla
elokuvaohjaaja,
mutta hakuvaiheessa hän
ymmärsi olleensa aina
eniten kiinnostunut elokuvien alku- ja lopputekstien suunnittelemisesta ja
pyrkikin Taideteollisen
korkeakoulun graafisen
suunnittelun opintoihin.
Opintojen jälkeen Nieminen pääsi töihin Trendilehteen.
Trendin lehtiuudistuksen toteutettuaan hän
muutti päähänpistosta
New Yorkiin, haki sieltä
töitä ja sai harjoittelupaikan haluamastaan suunnittelutoimistosta. Kansaneläkelaitoksen mukaan omaishoito säästää vuosittain julkisia menoja jopa yli
kaksi miljardia euroa.
Oivan kuoleman jälkeen Ejan
täytyy opetella elämään yksin.
Hänellä on vähän ystäviä ja su-
kulaisia. Hermès,
New York Times, Volkswagen, IBM ja United
Airlines.. kysyy,
onko tekniikan avulla
tehtävä seuranta tie pitempään ja terveempään
elämään. ja tietysti rakkautta.
Rakkaus joutuu tosikoetukselle, kun Oiva halvaantuu ta-
paturman takia kaulasta alaspäin toukokuussa 2000. Suhde ainoaan lapseen on katkennut joitakin vuosia aiemmin. Se kertoo myös Saaristen
yhteisistä onnenhetkistä ja arjesta ennen onnettomuutta.
23
Prisma: Keho
tehotarkkailussa
TV1 klo 19.00
Tohtori Kevin Fong perehtyy uudentyyppiseen
lääketieteeseen, jossa potilaat voivat teknisten välineiden avulla seurata
oman kehonsa tilaa esimerkiksi älypuhelimeen
liitettävien lisälaitteiden
avulla.
Dokumentti ?Keho tehotarkkailussa. Oiva ja Eja
Saarinen ovat olleet yhdessä
yli 50 vuotta. Minkälaiset näkymät tekninen kehitys
antaa omatoimiselle terveyden tarkkailulle?
Tekijänä Lotta
Nieminen
Eja Saarinen hoiti miestään Oivaa yksin lähes neljäntoista vuoden ajan. Ejasta tulee
miehensä omaishoitaja, joka huolehtii tästä 24 tuntia vuorokaudessa