Demokraatti 24.4.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2025-19 00 74 43 -2 50 8 6 414880 074923 2 5 8 Yhdessä annamme enemmän. RAUHANTEKIJÄ Rauha ei synny vain aseilla VAALIT Kutkuttavan jännittävä vaaliyö HENKILÖSTÖSÄÄSTÖT Haulikolla asiakkaan nilkkaan 24.4.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 8/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 25 / 24 . Tutustu ja liity jäseneksi . hu ht ik uu ta Kuuntele Tietokirjailija Marjo Pihlajaniemi kannustaa johtajia korvat hörölle. duunaria de_24042025_001.indd 1 de_24042025_001.indd 1 9.4.2025 15.41 9.4.2025 15.41. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Yhteinen hyvä syntyy kestävästä liiketoiminnasta. Palautamme tänäkin vuonna 10 % tuloksestamme yhteiskuntaan apurahoina, lahjoituksina ja sijoituksina
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Demokraatti 205 x 275_vappu_2025.indd 1 Demokraatti 205 x 275_vappu_2025.indd 1 7.4.2025 16.45.00 7.4.2025 16.45.00 de_24042025_002.indd 1 de_24042025_002.indd 1 8.4.2025 11.19 8.4.2025 11.19. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
3 Demokraatti 8/ 25 36 22 54 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 24. Luottamus ratkaisee neuvotteluissa. HUHTIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TUPLAVOITTO PUOLUSTUS AY-POMO Suomi kallistui vasemmalle. VAALIT POLITIIKKA TEEMA de_24042025_03.indd 3 de_24042025_03.indd 3 14.4.2025 10.13 14.4.2025 10.13. Maanpuolustustuksen rahoitus on levällään
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ei tarvitse palkata konsultteja, kun talo on jo niitä täynnä. 38 14 TYÖVOIMAPULA Säästöjä vai työntekijöitä. 8/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ongelmien vuoro Viikon kuva: Tullisota Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tatu Kuivalahti D-analyysi: Virkanimitysten suo D-ilmiö: Työvoimapula vaanii Indeksi: Elina Pylkkänen D-kolumni: Meri Valkama Itäraja: Rajalaki saa jatkoa Mepitshow: Maria Guzenina Riku Aalto: Se sininen hetki Elokuva: Tappajahain oppipoika Kirja: Pikkunisäkkään arkea Elokuva: Beatnikin harharetket Kolumni: Rolf Bamberg Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Suvi-Anne Siimes IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Marjo Pihlajaniemi Kolumni: Sami Kuusela Kasvot peilissä: Valburg Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Duunarit tuntevat työnsä parhaiten. MARJO PIHLAJANIEMI Kuuntele duunaria -kirjailija + TEEMA Se 3 prosenttia 54 5 6 8 11 12 14 20 31 32 35 36 38 44 45 46 50 52 53 61 64 65 66 de_24042025_04.indd 4 de_24042025_04.indd 4 11.4.2025 15.12 11.4.2025 15.12. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Seuraava numero ilmestyy 8.5. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
V aalivoitto tuli psykologisesti demareille ja etenkin puolueen kenttäväelle tarpeelliseen hetkeen. Järjen käyttö ja reilumpien ratkaisujen valitseminen saa nyt ajaa ideologioiden ja keinotekoisten luokkataistelulinjojen ohi. Puoluejohto korostaa, että kannatuksen sulaminen johtui siitä, ettei paikallispolitiikka kiinnosta heidän äänestäjiään. Tämä näkyi jo ehdokasasettelun vaikeuksissa, kun puolueosastot joutuivat haalimaan listoilleen jopa rikostaustoiltaan hämäriä viheltäjiä. Ilmassa on nostalgista paluuta vanhaan SDP-kokoomus-keskusta-vallanjakoasetelmaan, koska myös oikeistokenttä tiivistyi kokoomuksen taakse. USKALTAAKO SE tehdä niin, riippuu täysin hallituspuolueiden riskinottohaluista. PÄINVASTOIN voittajapuolueetkin tarvitsevat paikallistasolla yhä enemmän yhteistyötä, että julkisen talouden kriisit saadaan selätettyä. Hallitus istuu vielä pari vuotta, ja pystyy ajamaan eduskunnassa sairaalaja työmarkkinauudistuksiaan lähes yhtä kivuttomasti kuin ennenkin. Voi olla, että persut valitsevat aiem paakin jyrkemmän identiteettipolitiikan ja alkavat jahdata kuviteltuja woke-mörköjä tai Yleä uudella innolla. Pilkuntarkasti imagoaan vaaliva ja muuttava puolue joutuu valitsemaan, kannattaako sen ajaa hallituskauden loppuun asti päätöksenteossa elinkeinoelämän etuja niin korostetusti kuin tähän asti. de_24042025_05.indd 5 de_24042025_05.indd 5 14.4.2025 10.30 14.4.2025 10.30. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Ei enää valitusta vaan valintoja Pääkirjoitus MITÄ OPPOSITIO AIKOO VAALIVOITOLLAAN TEHDÄ. Tämä ei puoluejohtoa haitannut – ja nyt tarjolla on ollut terveen itsekritiikin sijaan lähinnä uhmaa. Politiikassa alkoi nyt pääsiäisen jälkeen pitkä vaaliton kausi, johon on hauskempaa lähteä voittajana. Joissain kunnissa tällaista äänestäjäkunnan uusjakoa ei ole sitten 1970-luvun nähty. Se, että kansalaiset halusivat nyt palata vanhojen suurpuolueiden valtakauteen, ei tarkoita sitä että asioiden hoitamiseen pitäisi käyttää 1970-luvun reseptejä. Suomessa vain pelkkä vihollisten etsiminen ei kanna mitään puoluetta loputtomiin. VAIKEINTA ON perussuomalaisilla. Silti ainakin kokoomuksessa lasketaan nyt tarkasti kosmeettisten korjausliikkeiden tarvetta, ehkä jopa Sari Sairaanhoitajan kaivamista naftaliinista. Mitä oppositio aikoo vaalivoitollaan tehdä, onkin sitten toinen asia. Lähes koko oppositio pärjäsi kuntaja aluevaaleissa huomattavan hyvin. Julkisuudessa ne ovat lähinnä moitiskelleet äänestäjiä opposition lupauksiin lankeamisesta
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tullivaateet muulle maailmalle sytyttivät globaalin kauppasodan ja syöksivät maailmantalouden epätoivon ja -varmuuden tilaan. de_24042025_06.indd 6 de_24042025_06.indd 6 9.4.2025 14.04 9.4.2025 14.04. Kiina on jo asettanut vastatulleja ja Eurooppa yrittää tiivistää rivejään, jotta Trump ei pääse kilpailuttamaan EU-maita keskenään. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP / O le Be rg -R us te n HEI ME SUKELLETAAN. Pörssikurssit ovat sukeltaneet useana päivänä
7 Demokraatti de_24042025_06.indd 7 de_24042025_06.indd 7 9.4.2025 14.04 9.4.2025 14.04
JUSSI PULLINEN X:SSÄ Finanssikriisissä ei tiedetty missä taseissa ja taloissa ongelmat olivat. Hän viittaa tietoihin, joiden mukaan hallitus voisi harkita erityisesti pienija keskituloisille kohdentuvia ansiotuloveron kevennyksiä. Tullien laskutapa ja muu logiikka on pähkähullua, paluuta 1900-luvun alkuun. HEIKKI PURSIAINEN X:SSÄ POLITIIKKA V IIK O N LU KU 610 148 ihmistä. Yhtenä perusteluna Trump esikuntineen pitää huolta vaihtotaseen alijäämästä. Tai ainakin SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen toivoo järjen voittaneen hallituksen veropolitiikassa. SDP on ajanut vastaavia veronkevennyksiä omassa vaihtoehtobudjetissaan. Siitä sitten voidaan vähitellen evoluution myötä siirtyä oravannahkoihin. – Veikkaan, että kehysriihen jälkeen aika moni pettyy. Nyt tiedetään, että ongelmat ovat yhdessä valkoisessa talossa. Vastaavasti keskituloisten verotaakka on Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan kireimmillään 10 vuoteen. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Takaisin oravannahkoihin Donald Trump julisti tulleillaan globaalin kauppasodan asetelmalla Yhdysvallat vastaan muu maailma. iStock de_24042025_08.indd 8 de_24042025_08.indd 8 14.4.2025 10.37 14.4.2025 10.37. Jos samaan aikaan pitää tasapainottaa julkista taloutta, niin ei ole mitään mahdollisuutta näitä kaikkia toteuttaa. – Toivoisin, että hallituksessa on järki voittanut ja veronkevennykset saataisiin kohdennettua oikeudenmukaisemmin kuin tähän mennessä. Ajatuksena on, että kauppa olisi jatkossa tasapainossa jokaisen kauppakumppanin kanssa. On käyty keskustelua myös perintöverosta, yhteisöverosta ja ylempien marginaaliveron reippaasta alentamisesta. Viestiä on Räsäsen mukaan viety useampaan kertaan hallituksen suuntaan siinä toivossa, että sitä kuunneltaisiin. Ansiotuloverotus on Orpon kaudella keventynyt eniten 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilta. Suomen väestössä oli vuoden 2024 lopussa äidinkieleltään vieraskielisiä henkilöitä yli 10 prosenttia, eli Ti la st ok es ku s Josko jo verojärki voittaa OHO, ORPON hallitus saa melkein kiitosta SDP:stä. Maailma on asennossa, jossa kommunistinen Kiina postaa vapaakauppaa puolustavia videoita Ronald Reaganista. ARI PAUNA X:SSÄ Suomen valtiovarainministeri on päiväkaupalla twiitannut raivokkaasti maahanmuutosta, mutta ei suomalaisten tulevaisuutta uhkaavasta kauppasodasta ja varallisuuden tuhoutumisesta. Onko vaarana, että pienija keskituloisille tehdään riihessä ansiotuloverojen kevennykset, mutta ne jäävät kooltaan kosmeettisiksi. Hän viittaa turbulenttiin kansainväliseen ympäristöön, josta aiheutuva epävarmuus heijastuu myös kotimarkkinoille. – Mikäli veronkevennysvaraa on, nyt pitää olla tavallisten ihmisten vuoro, Räsänen sanoo. Ehkä tavoitteena on vähitellen unohtaa niin taala kuin eurokin ja palata vaihdannaistalouteen, jossa tavara vaihtuu tavaraan. Räsäsen mukaan talouskasvua olisi syytä tukea verotuksen keinoin juuri nyt. – Veronkevennyksillä olisi tässä tilanteessa varsinkin tavallisten ihmisten kukkaroissa suurin vaikutus
Kuin tuuliviiri ORPON HALLITUS pidensi hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, mutta Ylen vaalitentissä kaikki puheenjohtajat lupasivat, että heidän aluevaltuutettunsa pitävät kiinni kahden viikon hoitoonpääsystä, vaikka laki ei enää velvoita siihen. Samaan aikaan irtisanomiskynnyksen madaltamisen kanssa valmistelette muiden muassa määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentämistä, lomautusilmoitusajan lyhentämistä, takaisinottovelvollisuuden poistamista alle 50 hengen yrityksissä, yhteistoimintavelvotteiden keventämistä ja työttömyysturvan leikkauksia. Moni heistä tuki avokätisesti Donald Trumpin vaalikampanjaa. Hyvä hallitus, tavoitteenne tuskin kaunistavat sen enempää työllisyyskuin talouslukujakaan, mutta ihmisten työkykyä ja hyvinvointia ne syövät. Vastalahjaksi odotettiin muun muassa verohelpotuksia ja sääntelyn keventämistä, joka vahvistaisi etenkin teknojättien asemaa. Pörssikursseista hävisi viikossa kuusi triljoonaa Amerikan dollaria. Odottavissa on, että jatkossa yhä useampi uupuu työelämässä toimeentulon epävarmuuden kalvaessa, pohtii Demokraatin väki. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on kertonut, että jatkossa työttömän ensimmäisestä rikkeestä seuraisi viikon karenssi ja toisesta kuuden viikon työssäolovelvoite. Työministeri Arto Satonen (kok.) totesi Ylen haastattelussa, että uudet tiukennukset koskevat työttömien työnhakijoiden rangaistuksia. Työntekijän elämään se tuo lisää epävarmuutta ja huolta, etenkin määräaikaisissa työsuhteissa oleville. Samalla taivaan tuuliin hävisi myös kymmeniä miljardeja miljardöörien omaisuudesta. Ne on tarkoitus kohdistaa työttömyysturvan alkupäähän, jotta työttömyys ei pitkittyisi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Haulikolla omaan jalkaan MYRSKY VISKILASISSA MYRSKY SKUMPPALASISSA Trumpin tullisodan uhri Trumpin tullisodan uhri Hyvä hallitus, mikään ei tunnu Teille riittävän työntekijöiden kyykyttämisessä. Tämä kaikki yhdessä on aikamoinen ja yksipuolisesti vain työntekijään ja tämän oikeuksiin kohdistuva leikkauslista. MAHTAA PIILAAKSON miljardöörejä harmittaa. – Hallitus ensin leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta – joka kolmannen kiireettömän perusterveydenhuollon lääkärikäynnin resurssit – ja nyt pokkana kertoo, että kyllä me tätä hoitotakuuta puolustamme hyvinvointialueilla, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ihmetteli tentissä. Sitä kutsutaan myös niin sanotuksi pärstäkerrointulevaisuudeksi, kun työntekijän työsuhdeturvaa heikennetään ja mielivaltainen irtisanominen helpottuu. Nykyisin työttömän ensimmäisestä rikkeestä seuraa vain huomautus, toisesta viikon karenssi. de_24042025_08.indd 9 de_24042025_08.indd 9 14.4.2025 10.37 14.4.2025 10.37. Hyvä hallitus, suunnittelemanne kokonaispaketti tekee aika kattavasti työelämästä turvattomampaa ja epävarmempaa. TALOUS POLITIIKKA POLITIIKKA Eikä tässä vielä kaikki HALLITUS SUUNNITTELEE kovempaa keppiä työttömille. Nyt on vuorossa tavoite madaltaa irtisanomiskynnystä. Vielä enemmän harmittaa tavallista amerikkalaista, jonka piilaaksolaisiin verrattuna mitättömät pörssikursseihin sidotut eläkesäästöt hupenivat pörssin romahtaessa. Tulikin Trumpin tullit
8. 10. 5. Mikä on Birdlife Suo men vuoden lintu 2025. Kauppasodassa on nyt menossa niin sanottu välirauha, kun Yhdysvallat kertoi toissa viikolla, että sen asettamista tuontitulleista suuri osa pantiin 90 päivän tauolle – vain yhden päivän voimassaolon jälkeen. 7. Etenkin Kiina vastasi liki yhtä kovilla tulleilla ja Yhdysvallat nokitti lisätulleilla – se nosti Kiinalta perimänsä tullit 125 prosenttiin. 2. 4. EU:n Yhdysvalloille asettamat vastatullit eivät edes ehtineet tulla voimaan ennen tätä ilmoitusta. Tullisota on saanut muun muassa maailman pörssit villiin jojotukseen. VIIKON MEEMI Lähi-idän KAUHUN tasapaino AFP / Hazem Bader de_24042025_10.indd 10 de_24042025_10.indd 10 11.4.2025 15.48 11.4.2025 15.48. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. EU:n asettamat vastatullit olivat Kiinaa hillitymmät. 9. Moni talousviisas sanoo Yhdysvaltain tullipolitiikan todennäköisesti ajavan maan taantumaan. Tänä aikana sovelletaan vain 10 prosentin tullia. Minä nimisen kierto palkinnon miesten koris liigan voittajajoukkue saa. Missä EUmaassa käytetään eniten sähköä asukasta kohden. Mistä sanoista tulee lyhenne Saab. Mitkä ovat Suomessa yleisimmät siitepöly allergian aiheuttajat. 3. Kiina on kertonut taistelevansa kauppasodassa loppuun saakka, jos sopua ei löydetä. Muu maailma seuraa perässä. Kuka on kuvassa. Myös Suomessa osakkeiden arvot ovat sahanneet Trumpin mielenliikkeiden mukaan. Donald Trump lätkäisi muulle maailmalle mielivaltaisesti lippalakkinsa alla kehitetyt liki historiallisen kovat tullit ja kauppasota alkoi. 6. Oik eat vas tau kse t: 1) koi vu ja hei nä 2) ne ova t Don ald Tru mpi n tul lili s tal la 3) 2,8 4) huu hka ja 5) Kie lto jen vas tai ses ta tup ako inn ist a sis ätil ois sa 6) Alp o Rus i 7) Pan tte rip ats aan 8) Suo mes sa 9) Sve nsk a Aer opl an Akt ie bol age t 10 ) 68 % (20 23) MAAILMAN TILA • Tullisota sotki maailmantalouden 90 päivän välirauha M eno on kuin hiekkalaatikolla, jolla kiukuttelevat pikkupojat potkivat kilvan hiekkaa toistensa päälle. Mikä on korkeakoulu tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden järjestäyty misaste. Mistä tunnetaan asumattomat Heard ja McDonaldinsaaret. Mistä tavasta YKdip lomaattina työskennellyt Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov muistetaan YK:ssa. Mikä on Donald Trumpin tasoitus golfissa (omien sanojensa mukaan)
Se selittää maailmaa loogisesti ja järkeenkäyvästi. Miten pitää suhtautua. Voiko esimerkiksi kristitty harjoittaa buddhalaisuutta. Se on fakta, vaikka ihmismieli usein toivoisi, että kunpa kaikki säilyisi muuttumattomana, eikä tulisi yllätyksiä. Mitä buddhalaisuus on. Koskaan ei tarvitse olla passiivinen alistuja, vaikka olisi tilanne, jolle ei näennäisesti voi tehdä mitään. Se syntyi ratkaisemaan elämän peruskysymyksiä – KRIISISSÄ ON TÄRKEINTÄ YLLÄPITÄÄ TOIVOA. Teen yleensä joka aamu meditaation, joka antaa hyvän energialatauksen ja keskittymisen koko päiväksi. Buddhalaisessa perinteessä on paljon vertauskuvia ja yksi lempivertauskuvani on leijona. Buddhalaisittain ajatellen ei ole tarvetta tehdä raja-aitoja eikä määriMikä meno, Suomen Buddhalaisen unionin puheenjohtaja Tatu Kuivalahti. Tärkeintä on ylläpitää toivoa, käydä rohkaisevia keskusteluja ja saada positiivinen vaikutus käyntiin. Yksi niistä on, että mikään ei ole pysyvää ja kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Aina voi tehdä jotain, aloittaa vaikka keskustelun muiden kanssa. Mikä on voimaeläimesi. Buddhalaisuuden mukaan elämässä on tiettyjä lainalaisuuksia, miten elämä toimii. Kriisit ovat osa elämää ”Ratkaisevaa on se, miten suhtaudumme niihin.” Teksti ja kuvitus Nora Vilva ja iStock mitä on elämä, mitä on kärsimys ja miten sen voi voittaa. Buddhalaisuus on yli 2 500 vuotta sitten syntynyt elämänfilosofia. Ratkaisevaa on, miten suhtautuu niihin. Buddhalaisuudessa ajatellaan, että elämässä on kaiken hälyn taustalla syvä pohjavire, muuttumaton myötätunnon voima. Buddhalaisuudessa on kiehtovaa, että se elää ajassa eikä ole ristiriidassa tieteen kanssa. Buddhalaisuudessa käsitellään paljon elämän epävarmuutta. Kyllä voi. Harjoituksen tai meditaation avulla ihminen alkaa tiedostaa tämän elinvoiman olemassaolon. Pienistä asioista syntyy isoja, ja ne alkavat muuttaa yhteiskuntaa ja koko maailmaa. Buddha ei ole jumala vaan tavallinen ihminen, joka oivalsi jotakin syvällistä elämän luonteesta. Vaikka olosuhteet muuttuvat, on elämässä valtava elinvoima, joka kantaa meidät läpi muuttuvien olosuhteiden ja kärsimysten. Se edustaa rohkeutta ja periksiantamatonta voimaa. de_24042025_11.indd 11 de_24042025_11.indd 11 9.4.2025 14.10 9.4.2025 14.10. Ihan hyvä. Se on avarakatseinen elämänfilosofia, joka tarjoaa ratkaisuja ajatusmalleja elämään. 11 Demokraatti telmiä. Kaikki isot muutokset ja ilmiöt ovat aina yksilöiden aikaansaamia.Kriisit ovat osa elämää. Maailmassa tapahtuu asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Leijona liittyy kärsimykseen sillä tavalla, että se muistuttaa, että omat pelot voi voittaa
Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on enemmistö johtajavalinnasta päättävässä Kelan valtuustossa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_24042025_12.indd 12 de_24042025_12.indd 12 11.4.2025 16.22 11.4.2025 16.22. Hallitus siirsi pääjohtajan nimityksen vaaliviikolta huhtikuun loppuun. Räjäytetään nimitykset JOHTAJAVALINNOISSA KANNATTAISI MIETTIÄ MYÖS VAIHTOEHTOA ”YLLÄTTÄVÄ”. Ottamatta kantaa hakijoiden pätevyyteen, toivoo, että niihin valittavalla on osaamista tehtävään. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2020, kun joukko kokoomuspoliitikkoja, myös työministeri Arto Satonen (kok.), kutsui kirjallisessa kysymyksessään poliittisia virkanimityksiä korruptioksi ja vaati niiden lopettamista. P ätevin, sopivin vai muuten vaan mukava mies hallituspuolueesta. Siinä ylimmän johtajan rooli on merkittävä. Syystäkin. KESKUSTELU POLIITTISISTA virkanimityksistä on jämähtänyt kiertämään pientä kehää. Innovaatiot ja muu uuden kehittäminen on tahmeaa. Nyt kokoomusvetoinen hallitus todennäköisesti ajaa samaa Arto Satosta Kelan seuraavaksi pääjohtajaksi – keskustapuolueen liki ikiaikaiseen läänitykseen – vaikka mediassa olleiden tietojen mukaan hän ei ehdokashaastatteluissa noussut kärkiehdokkaiden joukkoon. Niitä ovat kaikki hallitukset tehneet, vaikka samat puo lueet oppositiossa olleessaan niitä tuimasta paheksuvat. Tällä toki turvataan jatkuvuus – eikä väliportaan johtajien tai muiden työntekijöiden tarvitse pelätä isoja muutoksia. Suomessa ei ole päästy irti poliittisista virkanimityksistä. Etenkin, kun ison valtiollisen laitoksen johtaminen usein vaatii myös poliittista pelisilmää ja lobbaamista. Kokoomuksen kootut selitykset siirrolle olivat täyttä sketsiä. Toimittajan silmin katsottuna monen ison valtion viraston toiminta on osin kankeaa ja säilövää. Johtajavalinnoissa kannattaisi rohkeasti miettiä myös vaihtoehtoa ”yllättävä”. Kokoomus todennäköisesti pelkäsi poliittisen virkanimityksen aiheuttaman kohun vaikutusta vaalimenestykseen. Suomessa syyttä väheksytään tällaista kokemusta. Hallitus on vetkuttanut ja pelannut pääjohtajan valintaa. ”Pätevin” on usein merkinnyt pitkään alalla tai samalla työnantajalla työskennellyttä. Pelkästään pitkä eduskuntaja ministerikokemus koulii monipuolisesti muuhunkin kuin politiikan tekemiseen. Poliittiset intohimot pääsevät valloilleen, kun pitkään vaihtoehtoina ovat olleet pätevin tai poliittisesti sopivin. Vaikka poliittisia virkanimityksiä, tai palkkiovirkoja, syystäkin paheksutaan, ei se automaattisesti merkitse sitä, että poliitikko olisi epäpätevä esimerkiksi Kelan johtajaksi. Se voi halutessaan kävellä yli Kelan hallituksesta, joka esitti pääjohtajan tehtävään Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimitusjohtaja Heli Backmania äänin 8-1. Sääliksi käy pitkän ja hienon poliittisen uran tehnyttä Satosta. Olisiko jo aika isommallekin nimitysremontille. Jokainen hallitus sortuu poliittisiin virkanimityksiin. VALTION ISOJEN laitosten johtajapaikat ovat tärkeitä ja näkyviä pestejä. Tuon yhden äänen sai Satonen
Ylempi korkeakoulutai tutkijakoulutusaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Korkea-aste yhteensä Toisen asteen koulutus Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon Yhteensä Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. D EM O G RA A FI Koulutus nostaa järjestäytymistä Yhä harvempi duunari, etenkään mies, kuuluu ammattiliittoon. Maailmantalous Donald Trump ja Yhdysvallat julisti tulleillaan kauppasodan muulle maailmalle. Muut työntekijät Johtajat Prosessija kuljetustyöntekijät Palveluja myyntityöntekijät Toimistoja asiakaspalvelutyöntekijät Ammatit yleensä Rakennus-, korjausja valmistustyöntekijät Asiantuntijat Erityisasiantuntijat Sotilaat Ammattiliittoon kuuluvat 15–74-vuotiaat ammatin mukaan vuonna 2023, % Järjestäytyneet 15–74-vuotiaat palkansaajat koulutusasteen mukaan vuonna 2023, % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 10 20 30 40 50 60 70 Ei kuulu liittoon tai työttömyyskassaan Pelkän työttömyyskassan jäsen Ammattiliiton jäsen G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ty öv oi m at ut ki m us , Ti la st ok es ku s de_24042025_13.indd 13 de_24042025_13.indd 13 11.4.2025 13.49 11.4.2025 13.49. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Korkeakoulutettujen järjestäy tymisaste sen sijaan kasvaa. Hinta on noussut sahaten vuodesta 2018 saakka. 13 Demokraatti Kullan hinta Kullan hinta rikkoi hintaennätyksensä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kauppalehti Lähde: STT Arvostamme suomalaista työtä
Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho 14 Demokraatti de_24042025_14.indd 14 de_24042025_14.indd 14 11.4.2025 16.00 11.4.2025 16.00. 14 Demokraatti ILMIÖ Loppuvatko ensin RAHAT VAI TYÖNTEKIJÄT. Työvoimapula vaanii julkista sektoria, vaikka menossa ovat lähes historialliset irtisanomiset
15 Demokraatti HENKILÖSTÖSÄÄSTÖT OVAT AIKAMOISTA MYRKKYÄ TYÖVOIMAPULAN HELPOTTAMISELLE. 15 Demokraatti de_24042025_14.indd 15 de_24042025_14.indd 15 11.4.2025 16.00 11.4.2025 16.00
Muuttoliikkeestä hyötyvät isot kaupungit ovat oma lukunsa, kun niissä lasten määrän kasvu haastaa opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja. Etenkin, kun nyt ei ole kyse vain lomautuksista vaan myös irtisanomisista. – Nämä ovat kaikki kuitenkin niin sanottuja hakupainealoja. Palveluiden tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. – Varhaiskasvatuksessa työvoimapula voi pahentua ikäluokkien pienemisestä huolimatta, kun varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee. Osin myös keventyneet työntekijämitoitukset helpottavat työvoimapulaa. Kun hyvinvointialueita haastaa väestön vanheneminen, niin kunnissa isona ongelmana on syntyvyyden heikentyminen ja sen vaikutukset. – Työllisyystilanne ei taida tämän hallituksen aikaan korjaantua, mutta jos nyt tehdään säästötoimilla äkkinäisiä, työnantajakuvaa heikentäviä liikkeitä, niin edessä on vielä isompia ongelmia. Luulisi, että tämän tyyppinen itseaiheutettu ongelma olisi korjattavissa, Ruskoaho sanoo. Hän pitää henkilöstösäästöjä tässä tilanteessa aikamoisena myrkkynä työvoimapulan helpottamiselle. – Muuten olemme lähivuosina työvoiman kanssa todella ongelmissa. Esimerkiksi lähihoitajat ovat todella iso ammattiryhmä, jossa eläköityvien tilalle tarvitaan myös maahanmuuttoa. HYVINVOINTIALUEILLA PITÄISI PYSTYÄ KATSOMAAN SEURAAVAA TALOUS ARVIOTA KAUEMMAS. KT:n säästökyselyn mukaan tänä vuonna lomautuksien odotetaan nousevan lähes korona-ajan tasolle. Myös vuonna 2030 voimaantuleva henkilöstömitoitus de_24042025_14.indd 16 de_24042025_14.indd 16 11.4.2025 16.00 11.4.2025 16.00. – Nyt painetaan paniikkinappulaa etenkin hyvinvointialueilla, Julkisen ja Hyvinvointialojen Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. Etenkin hyvinvointialueilla joudutaan miettimään, miten osa palveluista järjestetään, jos työntekijöitä vähennetään. – Kyllä tässä on tarkan pelin paikka. – Säästöt ovat alalle melkoinen mainehaitta. Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi opiskeluun pääsyyn. Hän näkee tässä yhtenä helpottavana tekijänä opetettavien nuorten määrän vähenemisen, kun syntyvyyden lasku alkaa vähitellen pienentää ikäluokkia. Ruskoaho pitää kuntien ja hyvinvointialueiden ongelmia osin vastakkaisina. 16 Demokraatti D-ILMIÖ K untien ja hyvinvointialuiden sopimusneuvotteluja käydään poikkeuksellisen synkissä merkeissä. Myös maahanmuutto vaikuttaa tilanteeseen, kun monella tänne tulevalla on perhe mukana. Tällä hetkellä työvoimapula on suhteellisesti pahinta monilla korkeakoulutetuilla aloilla aina sosiaalityöntekijöistä psykologeihin ja lääkäreihin. RUSKOAHO EI pidä tilannetta menetettynä. Julkisen sektorin eläkevakuuttaja Kevan tuoreen selvityksen mukaan noin kolmannes kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöistä on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uhkaavaa opettajapulaa on Ruskoahon mukaan vaikeampi paikata maahanmuutolla. Väistämättä tämä vaikuttaa siihen, mitä etenkin työmarkkinoille tulevat nuoret miettivät näiden alojen houkuttelevuudesta. Ekströmin mielestä kunnissa ja hyvinvointialueilla pitäisi pystyä katsomaan seuraavaa talousarviota kauemmas. – Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa täydentämään kotimaista koulutustarjontaa. Tästä tilanteesta hyvinvointialueet eivät enää selviä ilman valtion apua, joka niiden rahoituksesta päättää. Tulijoita olisi vaikka kuinka paljon, mutta sisään otettavien määrä on ruuvattu niin tiukaksi, että moni jää ulos tai hakee opiskelupaikkaa vuosikausia. Suomessa työttömyys huitelee jo yli yhdeksässä prosentissa. Etenkin hyvinvointialueet kipuilevat taloutensa kanssa. Tämän vaikutuksen arvioidaan näkyvän jo ensi vuosikymmenellä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla oli viime vuonna irtisanomisia eniten sitten 1990-luvun laman. Kyse on hyvin työvoimavaltaisista tehtävistä, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo. Nykyiset koulutusmäärät eivät vastaa työntekijöiden tarvetta. – Opetuspuolen työntekijätarpeen arvioiminen ei kuitenkaan ole helppoa, eikä syntyvyyden väheneminen ole kokonaisuutena ollenkaan positiivinen asia. TYÖVOIMAPULA ON osassa työtehtäviä toistaiseksi helpottanut – ainakin työttömien hoitajien määrällä mitattuna – kun julkisella sektorilla on vähennetty väkeä. Säästötoimien rinnalla huolta aiheuttavat työvoimapula ja henkilöstön eläköityminen. Hän tunnustautuu optimistiksi ja uskoo, että Suomessa voidaan useilla aloilla helpottaa omin toimin julkisen sektorin työvoimapulaa – edellyttäen, että yhteistä tahtoa tähän löytyy. Työnantajia edustavan Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tekemän kyselyn mukaan henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet jatkuvat myös tänä vuonna. Ekströmin mielestä juhlapuheet julkisen sektorin työpaikkojen pitoja vetovoiman vahvistamisesta voi unohtaa, jos KT:n tutkimuksen arviot henkilöstösäästöistä toteutuvat. Ekström myöntää taloustilanteen vakavuuden
KIANDER PITÄÄ hyvinvointialueiden alkutaivalta paljon onnistuneempana kuin julkisesta keskustelusta voisi luulla – myös työvoimatilanteen osalta. Ruskoaho pitää tässä tilanteessa olennaisena tuottavuuden kehittämistä. KEVAN toimitusjohtaja Jaakko Kiander toppuuttelee pahimpia työvoimapulan pelkoja. Suomessa työikäisten määrä kasvaa lähinnä vain maahanmuuton ansiosta. 17 Demokraatti pahentaa työvoimapulaa, kun varhaiskasvatuksen työntekijöiden koulutusvaateet kiristyvät. RAHASTA VÄÄNNETÄÄN parhaillaan myös kuntaja hyvinvointialojen palkkaneuvotteluissa. – Tämä näkyy niin yksityisellä ja julkisellakin sektorilla. Työvoimapulaa helpottaneet maahanmuuttajat jäävät isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, Jaakko Kiander sanoo. Jos Suomessa pitkään laskussa ollut syntyvyys saataisiin käännettyä kasvuun, näkyisi muutos työmarkkinoilla vasta 20 vuoden kuluttua. Ymmärrän, että maahanmuutto aiheuttaa monenlaista tunnetta, mutta meillä ei ole sille vaihtoehtoa. Talousongelmista ja säästöistä huolimatta palveluista on suurelta osin pystytty pitämään huolta. Myös edessä oleva puolustusmenojen kasvattaminen voi vaikuttaa julkisen sektorin rahoitukseen. Hänen mielestään alueet ovat onnistuneet talouden tasapainottelussa, vaikka valtiolta tuleva rahoitus rajoittaa niiden liikkumavapautta. Neuvottelupöydissä puhutaan suurista summista, sillä kyJULKISEN SEKTORIN TYÖ TILANTEESSA TOTUUS ON MIELIKUVAA PAREMPI. Kiander pitääkin hyvinvointialueiden tilannetta melko myönteisenä. – Eivätkä ne julkisen sektorin palkatkaan enää ihan huonoja ole. Valtiontalouden mahdolliset lisäsäästöt olisivat uhka hyvinvointipalveluiden rahoitukselle. – Itse näen, että hyvinvointialueet ovat alkushokista selvittyään tehneet hyvää työtä. Kiander myös muistuttaa, että varsinkin taantumassa julkisen alan työpaikkoja on pidetty pysyvämpinä kuin yksityisellä sektorilla. Hän uskoo, että nykyisellä henkilöstömäärällä pystyttäisiin tarjoamaan tehokkaampaa ja vaikuttavampaa hoitoa, jos julkisella sektorilla pystyttäisiin kehittämään muun muassa työnjakoa ja uusia toimintatapoja. Uusien työntekijöiden löytäminen voi olla vaikeaa etenkin Itäja Pohjois-Suomessa. – Säästöihin liittyvät julkisen sektorin irtisanomiset ovat nyt liki ennätysmäisiä, mutta työntekijöiden kokonaismäärään verrattuna vähennys ei kovin suuri. Hän pitääkin maahanmuuttoa olennaisena, ja tällä hetkellä ainoana, keinona vastata julkisen alan työntekijöiden eläköitymiseen. Eläköitymisessä on kuitenkin isoja alueellisia eroja. – Jos puolustusmenoja pitää kasvattaa seuraavalla hallituskaudella jopa kolmella miljardilla eurolla, niin mistä tämä raha otetaan. Moni alue on turvautunut vuokratyövoiman vähentämiseen ja korvannut tätä työtä omalla vakinaisella työvoimalla. Hän pitää esimerkiksi julkisen sektorin eläköitymisvauhtia melko normaalina. Rahoitustasapaino on monella alueella parantunut ja osa hyvinvointialueista näyttää tekevän tänä vuonna ylijäämäisen tuloksen. – Tilanne voi olla haastava alueilla, joilla väestörakenne on muuta maata iäkkäämpää. Myönteinen kehitys voi katketa, jos Suomen taloustilanne heikkenisi merkittävästi nykyisestä. Hän arvelee, että hyvinvointialueiden mainekuvaan on osaltaan voinut vaikuttaa kielteinen keskustelu sen työtilanteesta, vaikka totuus on tässäkin mielikuvaa parempi. – Tässä puhutaan valtavista henkilömääristä. de_24042025_14.indd 17 de_24042025_14.indd 17 11.4.2025 16.00 11.4.2025 16.00. Monissa tehtävissä palkka on lähellä suomalaisten keskiansioita. Jo prosentin parannus tuottavuudessa olisi työvuosissa valtava hyppy. Se on tällä hetkellä ainoa tekijä, joka pitää yllä työikäisen väestön tasapainoa
Tilanne oli sama myös valtion työpaikkojen sopimusneuvotteluissa. Olisi aika erikoista, jos tästä ei jäisi kustannusmarginaalia, jota voisi ohjata palkkausjärjestelmien kehittämiseen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ seessä ovat noin 400 000 palkansaajan sopimukset. Sellaisesta pidetään kiinni. Neuvottelujen takaraja on huhtikuun lopussa. Tällä myös turvattaisiin julkisen sektorin houkuttelevuutta yksityiseen sektoriin verrattuna. JHL:llä on oma täky palkkaneuvotteluihin, joissa keskustellaan myös vuosia 2026 ja 2027 koskevan palkkaohjelman jatkosta. SÄÄSTÖT VAIKUTTAVAT SIIHEN, MITÄ NUORET MIETTIVÄT NÄIDEN ALOJEN HOUKUTTELEVUUDESTA. Vuositasolla kuntien ja hyvinvointialojen työvoimakustannukset ovat noin 25 miljardia euroa. – Meillä tarkempiin yksityiskohtiin ei ole vielä päästy, mutta tämän kuukauden aikana legojen pitäisi mielellään asettua jotenkin kohdilleen, jotta sopimus voisi syntyä kuun vaihteessa. de_24042025_14.indd 18 de_24042025_14.indd 18 11.4.2025 16.00 11.4.2025 16.00. JHL:n teettämä tuore selvitys vahvistaa näkemystä, jonka mukaan eläköityminen keventää palkkakustannuksia, kun palveluvuosien myötä korkeampaa palkkaa saavia siirtyy eläkkeelle. Uskon, että ilman ohjelmaa käynnissä olevat neuvottelut olisivat paljon vaikeampia. – Palkkaohjelma on neuvottelupöydissä sovittavien asioiden ydintä. KT ei ole ottanut kantaa, pitäisikö palkkaohjelmaa jatkaa vai irtisanoa se. JHL näkee muiden palkansaajajärjestöjen tavoin, että aikanaan neuvotteluissa sovittua palkkaohjelmaa pitää kunnioittaa. Tämän jutun tekovaiheessa viikolla 16 neuvotteluissa ei oltu vielä puhuttu palkankorotusprosenteista. Ekström sanoo JHL:n yrittäneen jo pitkään nostaa tätä keskusteluun, mutta työnantaja ei ole ottanut asiaa kuuleviin korviinsa. Jotain suuntaa mahdollisesta palkkatarjouksesta saa työnantajia neuvottelupöydässä edustavan Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajan Henrika Nybondas-Kankaan näkemyksestä, jonka mukaan teollisuudessa neuvoteltu niin sanottu yleinen linja on julkiselle sektorille liikaa. – Jengiä jää nyt paljon eläkkeelle kunnista ja hyvinvointialueilta. Valtion työmarkkinalaitos tarjosi työntekijöille yhteensä 6,3 prosentin korotusta, kun yleiseksi linjaksi oli jo muodostunut noin 7,8 prosenttia. – Onhan se jo pitkään ollut fakta, että nuoremmilla työntekijöillä sisääntulopalkat ovat pienempiä kuin senioriteettiin päässeillä, vaikka toki palkkaus suurelta osin perustuu työn vaativuuteen. Hän muistuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden olevan oma kenttänsä, jossa ratkaisevassa roolissa ovat KT:n hallituksessa istuvat kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät. Vuoden 2022 neuvottelukierroksen kuukausitolkulla venyneitä neuvotteluja ei kukaan halua, Håkan Ekström sanoo. JHL:n Håkan Ekström uskoo, että valtion neuvottelupöydässä taustalla hääräsi myös Orpon hallitus. Kuntia ja hyvinvointialueita koskeva vuonna 2022 tehty palkkaohjelma oli kovan väännön tulos
de_24042025_14.indd 19 de_24042025_14.indd 19 11.4.2025 16.00 11.4.2025 16.00
SAIMME TILAISUUDEN tutustua lähem min myös EU:n ydintehtäviin kuuluvaan kauppapolitiikan regiimiin, kun USA asetti EU:lle korkeat tuontitullit. de_24042025_20.indd 20 de_24042025_20.indd 20 11.4.2025 16.03 11.4.2025 16.03. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Talouden lääkärilaukun instrumentit hajallaan S uomi liittyi Euroopan unioniin 30 vuotta sitten. Hintojen nousuvauhti ei ole yhtä läinen eri euromaissa. Tämä olisi meillä vaatinut nopeam paa korkojen laskua helpottamaan etenkin velkaisten yritysten ja kotitalouksien tilan netta. Niitä olisi tarvittu inflaation hallinnassa viime vuosina. Talouspolitiikan välineistöstä puuttuu myös oma raha ja korkopolitiikka. Kauppapoli tiikkakaan ei ole enää omassa talouspoli tiikan työkalulaatikossa. Suomessa hintojen nousu pysähtyikin monia EUmaita aiem min. Finanssipolitiikka on Suomen päättäjien viimeinen meisseli talouden kriisien korjaussarjassa. Muiden euromaiden tukeminen ja yh teisvelka risoo suomalaisia siksi, että olemme nettomaksajina jo jäsenmaksuissa sekä velaksi otettua rahapottia jaettaessa ja takaisin maksettaessa – omien kansal listen velkojen päälle. Koko rakennusala on kärsinyt pahasti kuluttajien pelästyessä korkeita euriboreja. Myös kansallisesti on tehty mer kittäviä toimivaltaan liittyviä hallintora kenteen uudistuksia, kuten hyvinvointi alueiden perustaminen ja kuntien tehtä vien ja velvoitteiden muutokset. Vas taperustettujen hyvinvointialueiden rahoi tuskriisi oli näkyvin ja koskettavin teema myös alue ja kuntavaaleissa. Valuutan ulkoi sen arvon alentaminen on tosin kyseen alainen pikafixi, sillä se ei pakota paran tamaan tuotantoprosessien tuottavuutta ja monesti se kiihdyttää inflaatiota. VALUUTTAKURSSIPOLITIIKAN INSTRUMENTTIA, devalvaatiota, olisi tarvittu kil pailukykymme parantamiseksi eurokriisin jälkeen. Mutta kun talous on velkaantunut, siihenkään ei saada tehoja. Markkaaikana devalvaatio oli lähes säännönmukaisesti talouspolitiikassamme se väline, jota käytettiin talouden virkistä miseen laman pohjasta. Teimme sen sijaan sisäisen eli fis kaalisen devalvaation, jolla tuotantokus tannuksia saatiin hillittyä ulkomaankau passa menestyäksemme. Finanssipolitiikka taitaa olla viimeinen meisseli, joka Suomen päättäjillä enää on talouden kriisien korjaussarjassa. Muutamaa vuotta myöhemmin liityimme myös eu roalueeseen ja vaihdoimme kan sallisen valuuttamme euroksi. Tehtävien, velvoitteiden ja hallinnollisten toimivaltasuhteiden uus jaon konkreettiset vaikutukset näkyvät useimmiten kunnolla vasta kriiseissä. Yhteistä lainaa otet tiin myös koronataantumasta elpymiseen ja nyt keskustellaan sotaan ja puolustuk seen liittyvistä rahoitustarpeista. Myös työ markkinoiden pelisääntöjä ja palkanmuo dostuksen periaatteita on muutettu. EU:N BYROKRATIA ja ylivertainen asema suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön ovat tulleet tutuiksi välillä omituiseltakin näyt tävässä sääntelyssä ja viimeistään finanssi kriisissä ja sitä seuranneessa eurokriisissä. Mitään näistä muutoksista tai uudis tuksista ei ole tehty vahingossa, vaan tar koituksena on ollut maailman muutoksiin vastaaminen. EU:n omiin varoihin. Olimme kyllä jo tottuneet siihen, että tullit määrätään si sämarkkinaalueella yhteisesti ja maksut menevät EUbudjetin tuloiksi ja kuuluvat ns. Kaksi vuotta sitten tulimme puolustusliitto Naton täys jäseneksi. Mutta kun pelot telut tullitariffeista huitelevat 20 prosen tin suuruusluokassa, herää halu neuvotella kahdenkeskisesti erivapauksista
Nyt perustuslakivaliokunnan demarijäsenistä vain Gebhard esitti lain hylkäämistä. Viimeksi käännytyslakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät, Eva Biaudet ja SDP:stä Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar. Valiokunnan mielestä kyse on edelleen perustuslain 73 §:n mukaisesta rajatusta poikkeuksesta perustuslakiin. – Ikävä tosiasia on, että syy lakiin eli aggressiivinen ja arvaamaton Venäjä ei ole poistunut mihinkään, vaan sen toimet ja kokonaistilanne ovat jopa pahentuneet, Lindtman totesi asiaa käsitelleessä eduskunnan täysistunnossa. SYY LAKIIN ELI AGGRESSIIVINEN JA ARVAAMATON VENÄJÄ EI OLE POISTUNUT MIHINKÄÄN. On toden näköistä, että äänestyksiin päästään vasta touko-kesäkuussa, tai jopa alkukesästä. Koska kyseessä on poikkeuslaki, sen hyväksyminen vaatii kaksi äänestystä: 5/6:n enemmistön vaatiman kiireellisyysäänestyksen ja 2/3:n enemmistön vaatiman voimaantulon. 21 Demokraatti RAJALAKI Suomen itäraja pysyy kiinni Teksti Demokraatti / Kuva iStock H allitus haluaa jatkaa viime heinäkuussa hyväksyttyä tilapäistä rajalakia vuoden 2026 loppuun asti, ja pitää lain sisällön edelleen samana. RAJALAISTA TEKEE tälläkin kertaa mietinnön eduskunnan hallintovaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon. Valiokunnan lausunnon mukaan laki on säädetty tilanteessa, jossa ei ole ollut muuta tehokasta keinoa torjua Suomen painostamista maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Asiaa pohtineen eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan rajalain jatkaminen voidaan säätää poikkeuslakina. Virallisesti kyseessä on laki ”väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi”. Kolme perustuslakivaliokunnan jäsentä – Fatim Diarra (vihr.), Elisa Gebhard (sd.) ja Johannes Yrttiaho (vas.) – jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Heidän mielestään laki on yhä perusoikeuksien vastainen. 21 Demokraatti de_24042025_21.indd 21 de_24042025_21.indd 21 11.4.2025 17.14 11.4.2025 17.14. SDP:N PUHEENJOHTAJAN Antti Lindtmanin mukaan rajalain voimassaolon jatkamiselle on hyvät perusteet, ja eduskuntaryhmässä asialla on laaja kannatus. Ei mitään uutta itärajalta
Heinäluoma sai 18 917 ääntä, kun kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä saaneen Daniel Sazonovin (kok.) äänimäärä oli 11 754. Lindtman myönsi vaali-iltana, että tulos oli sellainen, ettei siitä uskaltanut edes unelmoida. SDP NOSTI kannatustaan monessa suuressa kaupungissa. Edellisen kerran SDP voitti kuntavaalit Paavo Lipposen aikana 2004. Vaalituloksen perusteella puolue saa pormestaripaikat Tampereella ja Turussa. Lindtmanin mielestä vaalivoitto sekä kuntaettä aluevaaleissa kertoo kansalaisten muutoksenhalusta – ja hallituksen on otettava se selkeänä kehotuksena linjansa vaihtamiseen. – Kyllähän näissä (vaaleissa) oli erittäin voimakas yleispoliittinen lataus, ja jos katsoo hallitusja oppositiopuolueiden tuloksia yhteensä, niin kyllähän tähän vaalitulokseen selvä viesti tässä vaiheessa sisältyy. 22 Demokraatti VAALIT Tuplavoitto Teksti Demokraatti, STT Kuvat Lehtikuva, Markku Ulander S iinä meni 20 vuotta, mutta nyt se on siinä! Kiitos kansalaiset, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman hehkutti SDP:n vaalivalvojaisissa. Turussa SDP:stä tuli suurin puolue ensimmäisen kerran vuoden 1992 jälkeen. Lindtman näkee, että kuntaja aluevaaleja voi pitää välivaaleina eduskuntavaaleihin. Tampereella pormestariksi nousee kansanedustaja Ilmari Nurminen ja Turussa Piia Elo. Eveliina Heinäluoma uskoo, että demareille pääkaupunkiin valitut teemat terveydenhoidosta ja koulutuksesta toimivat näissä vaaleissa erityisen hyvin. Hän myös keräsi eniten ääniä koko maassa. Kokoomus voitti lopulta SDP:n vain reilun kahden tuhannen äänen erolla. Myös Helsingissä ykkössija oli lähellä. SDP:n Eveliina Heinäluoma oli kuntavaaleissa ylivoimainen ääniharava Helsingissä. de_24042025_22.indd 22 de_24042025_22.indd 22 14.4.2025 11.01 14.4.2025 11.01. SDP:n Eveliina Heinäluoma oli kuntavaaleissa koko maan ylivoimainen ääniharava. Vaikka kyseessä olivat paikallisvaalit, tulos osoittaa Lindtmanin mukaan myös sen, että hallituksen valtakuntaan ajamat aluepolitiikka-, tukija sotelinjaukset eivät miellytä kansalaisia. SDP voitti kuntaja aluevaalit. SDP:n vaalivalvojaisissa päästiin pitkästä aikaa tuulettamaan vaalivoittoa. KUNTAJA aluevaaleissa tapahtui paluu niin sanotun vanhan kolmen suuren Antti Lindtman: SDP:n vaalivoitto on hallitukselle selvä kehotus linjan vaihtamiseen. – Viisas hallitus ei sivuuta tätä tulosta, vaan muuttaa linjaansa, hän vetoaa. Koko maan kolmanneksi suurin äänimäärä oli SDP:n Ilmari Nurmisella, 7 207
Puolueen tulos oli yli viisi prosenttiyksikköä parempi kuin neljä vuotta sitten. KUNTAVAALIEN äänestysaktiivisuus laski neljän vuoden takaisesta. de_24042025_22.indd 23 de_24042025_22.indd 23 14.4.2025 11.01 14.4.2025 11.01. Sen kannatus keskimäärin puolittui viime kuntaja aluevaaleista. Nyt kuntavaaleissa äänesti 54,2 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti nousi yli neljä prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Perussuomalaisille vaalitulos oli antijytky. SDP voitti kuntavaalit 23 prosentin ääniosuudella. VIISAS HALLITUS EI SIVUUTA TÄTÄ VAALITULOSTA, VAAN MUUTTAA LINJAANSA. Kärjessä olivat SDP, keskusta ja kokoomus. Vuonna 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1 ja sitä edeltävissä vaaleissa vuonna 2017 prosentti oli 58,9. SDP:n kannatus nousi viime vaaleista 3,2 prosenttiyksikköä. Aluevaalien äänestysprosentti 51,7 prosenttia. SDP sai kaupunginja kunnanvaltuustoihin yhteensä noin 250 lisäpaikkaa. 23 Demokraatti puolueen aikaan. Aluevaalit SDP voitti 22,5 prosentin osuudella annetuista äänistä
24 Demokraatti 24 Demokraatti PAIMION SOSIALIDEMOKRAATIT RY Huhtala Päivi Koivukangas Olli Kuuselan Mervi Lahti Lasse Laitinen Seppo Mäentaka Asko Olander Jouko Pajala Matti Rannikko Sari Rantanen Riitta Sahlström Salli Ristilä Pasi Salo Kalevi Salo Tapani Virta Timo Vapun kunniaksi haluamme toivottaa iloista ja aurinkoista kevään juhlaa! Vapputerveisin, PAPERILIITON TOIMISTON VÄKI Petri Vanhala Juhani Siira Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Peltola Jyri Eija Valkonen Eeva Eloranta-Jokela Annika Maunula Minna Koskinen Sari Nikkilä Susann Laine Päivi Pietikäinen Kaisu Björk Kirsi Siira POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Enroth Jori Gustafsson Jouni Järvinen Aarno Koivunen Aila Kojima Eila Lehtonen Kyösti Lehtonen Pirjo Mustonen Lahja Mäensivu Karita Ruislehto Kirsti Tikkanen Jukka Tikkanen Maila PORVOON DEMARIT RY Nevalainen Eila Lehesniemi Matti Kettunen Vesa Hilkka Reinivuo Piirainen Marko Mirja Suhonen RAFAELIN ENKELIT TURKU Christian Alari Jukka Alari Jouko Glader Ari Hakulinen Juha Korvenmaa Kari Malinen Aimo Massinen Antti Paasio Eero Pulli Esko Randell Ari Rantanen Antti Vuorenrinne RIIHIMÄEN SOSIALIDEMOKRAATIT RY Mikko Arminen Matti Kinnunen Jouni Valli Matti Silvonen Petri Mattila Minna Palkia Mikko Räsänen Isto Kaarnalehto Kristiina Ruuskanen Kirsti Tolvanen Kari Vilkman Sari Palm Lindholm-Teräväinen Maarit Merja Latvaniemi Hannu Nokkala Veijo Tolvanen TURUN KRISTILLISET SOSIALIDEMOKRAATIT Kirsi Kauliomäki Merja Huovinen Jouko Tuominen Päivi Nuotio Heikki Palmu TURUN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hallitus Mari Lahti, pj Ville Lintunen, vpj Tatu Alari Hans Ekroth Maria Kumpuoja Miku Kuuskorpi Mikko Luoma Janne Nieminen Iris Nordman Päivi Nuotio Minttu Ojanen Sami Peltola Vuokko Puljujärvi Ville Roslakka Taina Riikka Ari Virta Työntekijät Petja Raaska Johanna Jalonen Aada Uhlgrén TURUN SEUDUN WANHAT TOVERIT kerhotapaaminen 7.4.2025 Eija Esko Lassi Halsas Esko Heinonen Jorma Hellsten Kristiina Hellsten Arto Jokela Maija Jäntti Eira Järviö Jarmo Järviö Sirkka Kamunen-Närvä Heikki Karlin Kristiina Karlin Mauri Kivilaakso Leena Koikkalainen Tapio Kurvinen Hannu Laaksonen Helena Lahti Tapani Lahti Pekka Lehtinen Markku Lehtokari Ilse Leppäranta Aimo Massinen Tuomas Mikkola Matti Mäki Maijaliisa Nieminen Jarmo Niitynperä Sinikka Niitynperä Pekka Ojanen Esa Rae Leena Raiskio Vesa Raiskio Ulla Rannikko Veikko Rinne Rauno Saari Veijo Saarinen Marja Salmi-Tuominen Esko Saranpää Matti Siltanen Maija-Liisa Soukkanen Pertti Toivonen Hannu Valma Markku Varnila Iloista vappua! de_24042025_24.indd 24 de_24042025_24.indd 24 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41
25 Demokraatti 25 Demokraatti FORSSA Hannu Rekunen KOKKOLA Autio Tiina Haapasaari Emma perheineen Niittymäki Pentti Pikkarainen Kaija Pikkarainen-Haapasaari Jaana ja Haapasaari Vesa Pohjonen Veikko Saarikettu Eila Saarikettu Ritva Sundström Jesper Sykäräinen Sakari Teerikangas Emilia Teerikangas Juha Teerikangas Kristiina LEMPÄÄLÄ Rajala Harry NOKIA Päivärinta Matti RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kotirinta Kaisu TAMMISAARI Helenius Henrik de_24042025_24.indd 25 de_24042025_24.indd 25 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41
Ty ry Iloista vappua! de_24042025_24.indd 26 de_24042025_24.indd 26 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41. 26 Demokraatti RIIHIMÄEN SOSIALIDEMOKRAATIT Työtä ja oikeudenmukaisuutta vuodesta 1903 Etelä-Espoon Sos.-dem
www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! de_24042025_24.indd 27 de_24042025_24.indd 27 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41. 27 Demokraatti Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen
28 Demokraatti Hyvää vappua! teollisuusliitto.fi Yhdessä parempaa työelämää pam.fi/liity Joukkovoimaa tarvitaan jatkossakin! Iloista vappua! de_24042025_24.indd 28 de_24042025_24.indd 28 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41
29 Demokraatti de_24042025_24.indd 29 de_24042025_24.indd 29 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41
Hauskaa vappua 30 Demokraatti de_24042025_24.indd 30 de_24042025_24.indd 30 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41
Se on suuri vahinko, sillä sen myötä usko Yleen ei ole koetuksella vain perussuomalaisilla vaan myös niillä, jotka vielä tuomitsevat kansanmurhan – raskaimmaksi määritellyn rikoksen ihmisyyttä vastaan, jonka estämiseen jokaisella valtiolla on velvollisuus. Vaikka millaisille kiekuroille aivonsa vääntäisi, logiikkaa on mahdoton ymmärtää. ”Kaksi, kolme, ammu!” Kuuluu pamaus. Silti mikään ei ole saanut kansainvälistä yhteisöä tiukasti toteamaan, että nyt riittää. Kyse onkin siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena. de_24042025_24.indd 31 de_24042025_24.indd 31 11.4.2025 16.41 11.4.2025 16.41. D-kolumni Kansanmurha ei saanut Yleä vaatimaan Israelilta samaa kuin Venäjältä. KOHTAUS ON vain yksi esimerkki Israelin yleisradioyhtiö Kanin kuluneen puolentoista vuoden aikana tuottamasta sisällöstä, jota on leimannut toistuvasti palestiinalaisten epäinhimillistäminen sekä Israelin Gazassa toteuttamalla kansanmurhalla ilakointi. Gazan ihmisille, hän kirjoittaa ammuksen kylkeen. Toiminnallaan Yle on tehnyt näkyväksi, etteivät kaksoisstandardit ole sille ongelma. Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, Yle vaati EBUa sulkemaan Venäjän ulos Euroviisuista. Vieressä rivissä nököttävissä muissa ammuksissa on lisää viestejä, Achihun lukee ne ääneen: Gazalle, rakkaudella; Maailman rohkeimmat miehet, Israelin miehet; Onnittelut! ”Haluan, että lähetämme nämä ammukset matkaan”, Achihun sanoo ja kipuaa panssarivaunuun. (-) Yle ei boikotoi Euroviisuja sen takia, että Israelin tv-yhtiö osallistuu laulukisaan”, Yleltä ilmoitettiin Ilta-Sanomille maaliskuussa sen jälkeen, kun yli 10 000 suomalaista vaati adressillaan Yleä vetoamaan EBUun Israelin sulkemiseksi laulukisoista. ”Hyvää työtä! Hyvä tiimi!” Achihun riemuitsee. Riemukas musiikki ottaa kierroksia, kun Achihun toistaa käskynsä kerta toisensa jälkeen. Achihunin tempauksen ohella on lähetetty ohjelmaa, jossa israelilaissotilas nimittelee palestiinalaisia seksuaalirikollisiksi ja turvallisuusuhkaksi. Kaksoisstandardien voitto RUUMIIDEN MÄÄRÄSTÄ VIIS: TERVETULOA EUROVIISUIHIN, ISRAEL! Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). ”Yle on riippumaton media, eikä se siksi voi harjoittaa valtiotason politiikkaa. 31 Demokraatti T austalla soi karnevalistinen musiikki, kun toimittaja Rotem Achihun tarttuu tussiin. Mutta Israelin osalta Ylen ääni kellossa on ollut toisenlainen. On kuunneltu lapsikuoroesitystä ”kaikkien tuhoamisesta” sekä esitetty lastensairaalan johtaja, tohtori Hussam Abu Safia terroristina – ainuttakaan todistetta osoittamatta. Yle voisi halutessaan olla aktiivinen toimija. Lopulta homma on hoidettu, ja on kehujen vuoro. Niin ei ole tehnyt myöskään Euroopan yleisradiounioni EBU, jonka viesti on jälleen tässä kohtaa kevättä ajankohtainen, ja jo toista vuotta perättäin sama, ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel! ISRAELIN PÄÄSTÄMINEN Euroviisuihin sopii myös Suomen yleisradioyhtiölle Ylelle. Tiedote oli ylevä: ”Yle puolustaa aina länsimaista demokratiaa, oikeusvaltion perusperiaatteita, sananvapautta ja ihmisarvoa. Yle ei voi olla mukana tapahtumassa, jossa räikeästi näitä arvoja vastaan hyökännyt Venäjä voi käyttää yhtä Euroopan tunnetuinta brändiä oman etunsa ajamiseen.” Vaatimus toteutui. ”Pommitamme heitä nyt”, komppaavat ympärillä seisovat israelilaissotilaat. Achihun aloittaa lähtölaskennan
32 Demokraatti RAUHANVÄLITYS RAUHA ei synny vain aseilla Ukrainalainen sovittelija Mariia Levchenko rakentaa sovintoa rikkinäisen maailman keskellä. Tutkijatohtori San Die gon yliopistossa Kalifor niassa, jossa hän tutkii ukrainalaista diasporaa ja sen roolia rauhan ra kentamisessa. Nyt hän asuu Bon nissa, joka on läntisessä osassa Saksaa, noin kuudensadan kilometrin päässä Berliinistä. RAUHAN JA DEMOKRATIAN RAKENTAMINEN VOI KESTÄÄ VUOSIKYMMENIÄ, MUTTA NE VOIVAT ROMAHTAA HETKESSÄ. de_24042025_32.indd 32 de_24042025_32.indd 32 11.4.2025 16.52 11.4.2025 16.52. Siellä hän syntyi, kasvoi ja väitteli kansainvälisestä ta loustieteestä tohtoriksi. Hänen työssään yhdistyvät tiede ja ruohon juuritaso. Teksti ja kuva Johannes Roviomaa B erliini, Saksa. . On maa liskuun puoliväli. MARIIA LEVCHENKO . Työskentelee konsult tina Yhdysvaltain rau haninstituutissa (USIP) ja Berghofsäätiössä, joka on yksi Saksan suurimpia ja vanhimpia rauhanor ganisaatioita. Sak salaiset ovat heränneet kevääseen ja euroop palaiset uudenlaiseen ”turvallisuusarkkiteh tuuriin”. . Ukrainalainen sovittelija Mariia Lev chenko, 38, on edellisenä päivänä osallistu nut seminaariin, johon on saapunut rauhan kasvattajia ja tutkijoita ympäri Eurooppaa. Mitä tapahtuu rauhan neuvottelijan ja sovittelijan silmin katsottuna sodan varjossa. Hän on kotoisin Ukrainan läntiseltä lai dalta Khmelnytskyin kaupungista. Aikaisemmin työs kennellyt Euroopan turvallisuus ja yhteis työjärjestössä (Etyj) ja River Phoenix Center for Peacebuilding järjestön Euroopan tiedotus ja koulutusjohtajana. MITEN KAUPPATIETEILIJÄ päätyi sovittelun ja dialogin pariin. – Myös rikkinäisessä maailmassa on edis tettävä rauhaa vuoropuhelun voimalla ja kuuntelemisen taidolla, Levchenko sanoo
helmikuuta 2022. – Esimerkiksi Etiopiassa työs kennellessäni opin, että oromoilla ei ole kielessään sanaa, joka tar de_24042025_32.indd 33 de_24042025_32.indd 33 11.4.2025 16.52 11.4.2025 16.52. Kymmeniä ihmisiä kuoli, kun mielenosoit tajat ja armeija ottivat yhteen Kiovan kaduilla. Myös hän on todistanut silmitöntä väki valtaa. – Kaikki se poliittinen kuohunta ja väki valta kaduilla sai ukrainalaiset miettimään uudelleen, mitä haluamme elämältämme, Levchenko sanoo. Aikaisemmista kon flikteista ja niiden sovittelusta voidaan op pia, mutta on mahdoton ajatus, että samat metodit toimivat Afrikassa, Aasiassa tai Eu roopassa, Lev chenko kertoo. – Konfliktit ovat juurisyineen ja taustoi neen erilaisia, mutta jotain yhdistäviä ele menttejä on. Hän löysi pian sovittelutyön ja dialogin. Pian tämän jälkeen Venäjä val tasi Krimin niemimaan laittomasti ja ItäUk rainassa käynnistyi sota, jossa kuoli tuhan sia ihmisiä. – Tuon hetken jälkeen pysähdyin ja aloin pohtimaan, mitä väkivalta ja rauha merkit sevät minulle ja mitä voin tehdä rauhan ai kaansaamiseksi ja koko yhteisön rauhoitta miseksi. Levchenko lopetti kauppatieteiden opetta misen yliopistossa ja alkoi edistämään rau haa, jonka järkkymistä hän oli todistanut. Tuolloin Ukrainassa käynnistyi vallankumous, jota on kutsuttu ”arvokkuuden vallankumoukseksi”. Hänen työpöydällään on rauhan ja dialogin edistä mistä ympäri maailmaa, erityisesti Ukrai nassa, Etiopiassa ja KeskiAfrikan Tšadin tasavallassa. Lopulta presidentti Viktor Janukovytš syrjäytettiin. Hän esimerkiksi näki, kuinka eräs nainen ammuttiin kuoliaaksi kadulla. Esimerkiksi se, että sovittelu ja dialogi on aloitettava esittämällä älykkäitä kysymyksiä ja selvittämällä erilaisten ihmis ten tarpeet yhteisössä. 33 Demokraatti Vuonna 2014 Levchenko opetti Khmel nytskyin yliopistossa taloustieteitä. Tässä vaiheessa muu Eurooppa oli vielä silmät ummessa tapahtumille, jotka olivat ukrainalaisille arkitodellisuutta. SOTA LAAJENI Venäjän hyökätessä Ukrai naan täydellä voimalla 24. Levchenko on työskennellyt rauhan pa rissa nyt jo kymmenen vuoden ajan
– Kestävää rauhaa ei voi saada aikaan, jos investoidaan vain aseisiin. Dialogiin osallistuvat erityisesti nuo ret ja naiset, joiden ääni konfliktien kes kellä jää usein kuulematta. Levchenko puhuu ”burnoutsyndroo masta”, jota koetaan myös rintaman ul kopuolella. Da Rocha on ol lut rakentamassa sovintoa ympäri maa ilmaa, esimerkiksi Ruandassa kansan murhan jälkeen. Keskustelun herättely Saksassa on hä nen mukaansa vaikeaa, sillä toisen maa ilmansodan äärimmäiset julmuudet ovat edelleen muistissa. KESTÄVÄÄ RAUHAA EI SAADA VAIN ASEISIIN INVESTOIMALLA. Tärkeä osa on myös läheisillä ja yh teisöllä. Sen jäl keen osallistujat käyttävät oppimiaan tai toja keskinäisen luottamuksen rakenta miseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn. Niiden rakentaminen kestää vuosikymmeniä – ellei jopa satoja – mutta ne voivat ro mahtaa hetkessä. – Rauhaa ja demokratiaa yhdistää eräänlainen haavoittuvaisuus. Dialogissa sukellamme syvemmälle ih misten arvoihin ja tarpeisiin. Ukrainassa Levchenko työskentelee paikan päällä kansalaisyhteiskunnan jä senten, aktivistien ja paikallishallinnon sekä maan sisäisten pakolaisten kanssa. Osallistu jat käsittelevät henkistä hyvinvointia ja traumoja sekä oppivat torjumaan pro pagandaa ja disinformaatiota, jotka ovat alati läsnä sotaa käyvien ryhmien tai val tioiden välillä. LEVCHENKO NOSTAA esiin myös Suo men roolin rauhanrakentajana. – Yksi suurimmista virheistä, joita olen nähnyt rauhantyön kentällä on jat kuvuuden puute. LEVCHENKOA HARMITTAA, että sovitte lutyön merkitystä ei ymmärretä välttä mättä neuvottelupöydissä tai mediassa kaan. de_24042025_32.indd 34 de_24042025_32.indd 34 11.4.2025 16.52 11.4.2025 16.52. Ukrainaa on puolustettava asein, mutta myös ylläpi tämällä yhteiskunnan eri instituutioiden toimintakykyä. Heillä voi olla väärin käsityksiä tai erimielisyyksiä kuvaavia sa noja, mutta ei käsitettä konflikti. Silti sosiaalisen koheesion edistäminen myös sodan aikana on ratkaisevan tärkeää, Lev chenko sanoo. Sodan varjossa lukuisat kansalaisjärjestöt ja yksittäi set ihmiset pyrkivät edistämään ukrai nalaisten toimintakykyä ja luottamusta. Levchenko sanoo, että rauhaa on erit täin hankala ylläpitää, jos menetämme yhteyden toisiimme, emmekä enää kuuntele tai osaa käydä dialogia keske nämme. Ti lanne neuvottelupöydissä näyttää vai kealta. – Ellemme keskity siihen, että an namme tilaa ja toivoa osallistujille, emme voi päästä kovin pitkälle Ukrai nan henkisessä ja fyysisessä jälleenra kentamisessa. 34 Demokraatti RAUHANVÄLITYS koittaisi konfliktia. Levchenkon kumppani on José Pascal Da Rocha, entinen ammattiso tilas, josta tuli myöhemmin kansainväli nen rauhanneuvottelija. KUN KYSYN Levchenkolta yleisellä ta solla demokratian tulevaisuudesta, hän huokaisee syvään ja sanoo, että kysy mykseen on vaikea vastata täydestä sy dämestä. – Suomi on meille (ukrainalaisille) hämmästyttävä esimerkki kestävyydestä ja siitä, miten ihmiset taistelivat demo kratian puolesta. – Tärkeintä on luoda turvallinen tila, jossa voi käydä dialogia, joka ei ole sama asia kuin pelkkä keskustelu tai väittely. Hän on nähnyt työssään, miten sovintoa syntyy. Dialogiprosessi ei ole kertaluontoinen asia, vaan sen tulevai suus on turvattava. Silti hän saa voimaa jokapäiväiseen työhönsä, koska hänellä on kyky kuvi tella myös toisenlainen maailma. – Pienet valtiot, jotka ovat säilyttäneet identiteettinsä, ovat mielestäni demo kratian seuraava sukupolvi. – Sanon ihmisille, jotka työskentelevät korkealla poliittisella tasolla, että heidän pitäisi tulla yhteiseen dialogitilaisuuteen edes kerran elämässään. Tällainen työ on pitkäjänteistä, eikä suuria ”voittoja” tapahdu hetkessä. Suomi on ollut erittäin aktiivinen rauhanrakennustyössä, kou luttanut diplomaatteja myös Ukrainassa ja tukenut meitä avokätisesti. – Meidän on käytävä myös epämuka via keskusteluja, jotka nostavat esiin vi haa ja pelkotiloja. Esimerkiksi Saksan tuleva liittokans leri, kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz, haluaa vahvistaa Sak san puolustusta yhteensä 900 miljardilla eurolla. ON INVESTOITAVA MYÖS IHMISTEN VÄLISIIN SUHTEISIIN. Se on yksi suu rimmista rauhanrakennusaloitteista so dan syttymisen jälkeen. On inves toitava myös ihmisten välisiin suhteisiin. Levchenko kertoo, että he opettavat, miten vuoropuhelua edistetään. SOTA UKRAINASSA on kestänyt yli kym menen vuotta ja täysimittainen sota yli tuhat päivää. Hän törmää työssään siihen, että rauhantyötä rahoittavat tahot eivät ole kovin kiinnostuneita ruohonjuuritason työstä. Levchenko sanoo, että jälleenraken nus ei voi lähteä tyhjästä. Sovitteluprojekti on saanut rahoituksen Norjan ulkoministeriöltä. Ukraina, sen naapurival tiot ja koko Eurooppa on väsynyt. Levchenkon mielestä Euroopan suu rimpien valtioiden, kuten Saksan, Rans kan ja IsoBritannian tulee vahvis taa puolustustaan, mutta samalla pitää huolta sosiaalisesta kestävyydestä. Sillä jos niitä ei käydä, on olemassa suuri riski, että jumiu dumme ja ongelmat toistuvat. Hän ker too, että ukrainalaiset katsovat Suomea ylöspäin. Yhteisöissä ja perheissä on toivottomuutta ja uupumusta, johon tarjotaan vastalääkkeeksi monenlaista psykososiaalista tukea
Nyt tietä ulos kriisien kierteestä etsitään kahden Italian entisen pääministerin, Enrico Lettan ja Mario Draghin, sekä presidentti Sauli Niinistön raporttien opeilla. Kunhan pidetään mielessä, että yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen eivät voi olla synonyymejä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien polkemiselle, ympäristöstä viis veisaamiselle ja esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten laiminlyömiselle. Blairin pessimismi saattaa olla ylimitoitettua, sillä EU on viime vuosina tiukan paikan tullen löytänyt yhteisen sävelen jopa poikkeuksellisen hyvin. Vastuullisuus on eurooppalaisille yrityksille kilpailuvaltti. Osallistuin demariryhmän puolesta neuvotteluihin EU:n leluturvallisuuslainsäädännön päivityksestä, ja työpöydälläni on tällä hetkellä parlamentin oma-aloitemietintö liittyen kolmansista maista käsin toimivien verkkokauppojen sääntelyyn. EUROOPAN UNIONIN työkalu muuttaa maailmaa on asetusten ja direktiivien säätäminen. Haluan olla parlamentin puolesta lisäämässä painetta, jotta EU:ssa päästäisiin pikavauhtia sopuun tullivapauden poistamisesta kolmansista maista saapuvilta alle 150 euron paketeilta ja että EU:n digilainsäädäntöä toimeenpantaisiin entistä kunnianhimoisemmin. Nämä ovat sääntelyä, jota myös yritykset toivovat vahvistettavan – nimenomaan kilpailukyvyn nimissä. 35 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT T ämän vuosikymmenen alkupuolella Eurooppa on sukeltanut kriisistä kriisin. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia. Monet yritykset ovat jo investoineet kestävyysraportointiin ja vastuullisuustoimiin. Kun yritysvastuudirektiiviä taannoin sorvattiin, osa suomalaista yrityskenttää vetosi julkisesti hallitukseen, jotta Suomi ei torppaisi direktiiviä. Taannoin Brysselissä kirjakiertueella käynyt Tony Blair analysoi, että Eurooppa rutistuu kolmen ison – Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian – ja kovaa vauhtia nousevan Afrikan puristukseen. Lähestulkoon kaikki kuitenkin jakavat analyysin, että Euroopan osuus maailmanmarkkinoista, maailman väestöstä ja globaalista vaikutusvallasta on pienemässä, ja siksi kilpailukykyhaaste pitää ottaa vakavasti. Sääntelyn järkeistäminen ei ole huono tavoite, sillä pienet yrityksen ovat Euroopan selkäranka. Kun tätä tuoretta lainsäädäntöä nyt avataan, ei saa kepittää etukenossa olleita yrityksiä. Esimerkiksi Trumpin tullipoukkoilu ei saa johtaa siihen, että kiinalaisen krääsän vyöry Eurooppaan kasvaa entisestään, ja kilpailuasetelma muuttuu eurooppalaisten kauppiaiden kannalta yhä epäreilummaksi. de_24042025_35.indd 35 de_24042025_35.indd 35 11.4.2025 14.10 11.4.2025 14.10. Ajan myötä, jos lainsäädännön yhteisja kokonaisvaikutuksia ei pystytä riittävällä tavalla arvioimaan, voi syntyä päällekkäisyyksiä ja kohtuutonta byrokratiaa erityisesti pienille yrityksille. Kilpailukyky haastaa EU:ta SÄÄNTELYN JÄRKEISTÄMINEN ON HYVÄ TAVOITE. YKSINKERTAISTAMISTA EI kannata ideologisesti vastustaa, mutta myöskään sääntely ei saa olla kirosana
– Tavoite on aina, että pystytään luomaan ilmapiiri, jossa voidaan käydä luottamuksellisia keskusteluja ja neuvotteluja toisia kunnioittaen, vaikka erimielisiä ollaankin. Toivon, että olen osannut antaa tällaisen mielikuvan itsestäni neuvottelukumppaneille. – Parasta työssä on se, kun tapaa jäseniä työpaikoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. – Nyt on voimat koottu yhteen. 28.4. Hän naurahtaa, että sitä olisi parempi ehkä kysyä neuvottelukumppaneilta. Neuvotteluissa on yksi kohta, jota ei voi oppia mistään oppikirjasta. . Sitä termiä Aalto käyttää. Sen pitää olla mielessä, mikä on jäsenten kannalta järkevin vaihtoehto kokonaisuudessaan. Välttämättä kaikilla prosessissa olleilla liitoilla ei olisi ollut samanlaisia mahdollisuuksia puolustaa työehtosopimuksia kuin nyt, jos ne olisivat jatkaneet itsenäisinä, Aalto arvioi. Se sininen hetki Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on oppinut tunnistamaan, milloin sopimus on saatava aikaiseksi. Helpompaa on hänen mukaansa sanoa, että ”ei nyt” ja erityisen vaikeaa sovun perusteleminen on juuri omille. Hän pohtii sitä, mistä on ylipäänsä hyvä johtajuus tehty. Kiinnostus ammattiyhdistysliikettä kohtaan kulkee verenperintönä. – Ei auta nokittaa toisia, vaikka kuinka olisi eri mieltä. 36 Demokraatti NEUVOTTELIJA 60 VUOTTA RIKU AALTO . Hän jatkoi tiedekunnan puolelle ja valmistui vuonna 1995 hallintotieteiden maisteriksi. Fuusio oli pitkän ja vaiheikkaan rupeaman tulos. Tämä päivämäärä on jäänyt Riku Aallolle mieleen. Aalto on ollut Suomen suurimman ammattiliiton puheenjohtaja 17 vuotta. Aalto eteni ensin talousja jäsenasiainsihteeriksi ja myöhemmin liiton talouspäälliköksi, ennen kuin puheenjohtajan työt alkoivat vuonna 2008. Aalto huomauttaa, että ay-puolella ei ole ylellisyyttä valita tehdäänkö työehtosopimus vai ei. Kotikunta oli tuolloin jo vaihtunut Vantaaksi. On tunnettava tarpeeksi hyvin neuvottelukumppani, jotta kumpikin tietää, että juuri nyt kiistaan on löydyttävä ratkaisu. – Se on löytää se sininen hetki, jolloin sopimus täytyy tehdä. Vuonna 1992 lama kuritti Suomea, ja työura ei tahtonut aueta. Riku Aaltokin pääsi nopeasti luottamustehtäviin, ennen kuin opinnälkä vei miestä eteenpäin Murikka-opistoon ja myöhemmin Työväen Akatemiaan. Teksti Marja Luumi / Kuvat Mikko Huotari 1. Aina ei kannata istuttaa väkeä viikkotai kuukausitolkulla lakossa, jos arvio on, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen. – Enpä osannut arvata, mihin se tie vie, kun ensimmäistä kertaa astuin autotehtaan portista sisään, 60 vuotta täyttävä Aalto pohtii. Opiskelut eivät jääneet tähän, vaan hän luki ensin kunnallistutkintoa Tampereen yliopistossa valmistuen sosionomiksi. Se on tehtävä. Hän laittoi paperit sisään ja tuli valituksi. Juuri elek troniikkaasentajaksi valmistunut nuori mies liittyi Metalliliittoon heti ensimmäisenä työpäivänään Saab-Valmetin autotehtaalle tullessaan. Luulen, että olen hyvä löytämään sen sinisen hetken, Aalto pohtii. de_24042025_36.indd 36 de_24042025_36.indd 36 10.4.2025 9.40 10.4.2025 9.40. Mikä oman organisaation rooli on yhteiskunnassa ja miten täytät liikkeelle määritetyn tehtävän. Aalto näki Tikkurilan kirjastossa Demaria lukiessaan, että Metallityöväen liitto hakee jäsenrekisterivastaavaa. Se on tämän työn suola. Sekä isä että veli työskentelivät jo samaisella autotehtaalla Uudessakaupungissa, ja he olivat omien työosastojensa luottamusmiehiä. – Hyvällä johtajalla on käsitys siitä, mitä häneltä odotetaan. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tilil le FI23 8000 1800 2830 05 Viite numero: 40170510954620 tai KSR:n Teollisuusliiton rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Riku Aalto. 6.1983. Millainen Aalto on neuvottelijana. LIITON JOHTAMINEN, kokonaisuuden hallinta ja kentän odotuksiin vastaaminen on aikamoista tasapainottelua. YHTENÄ URANSA merkittävänä merkkipaaluna hän pitää kolmen liiton, Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin ja Puuliiton, yhdistymistä Teollisuusliitoksi vuonna 2017. Tämän neuvottelukierroksen päänavauksen syntymiselle Teollisuusliiton lakot olivat hänen mielestään paikallaan. Joukkuepeli. Mahdolliset onnittelut voi ohja ta Mieli ry:lle lasten ja nuorten mie lenterveystyön tukemiseen
Kolmivuotisen sopimuksen aikana palkankorotukset ovat 7,8 prosenttia. 37 Demokraatti PARASTA TYÖSSÄ ON SE, KUN TAPAA JÄSENIÄ TYÖPAIKOILLA JA ERILAISISSA TILAISUUKSISSA. Valveutuneisuus työpaikoilla kasvoi valtavasti. Muut saavat sitten saman vähemmällä vaivalla. Hän on huolissaan siitä, mihin politiikka on menossa Suomessakin. Tämä ajatus tuntuu Aallosta epäreilulta, koska Teollisuusliitto neuvottelee sopimusta omille jäsenilleen – ja usein vielä työtaisteluilla. Kun poliittisilla mielenilmauksilla ei saatu asioita työntekijöille ystävälliseen asentoon, me hoidimme sen edunvalvonnan kautta. Eduskuntavaaliehdokkuudelle hän naurahtaa: ”Ei ole mitään suurta suunnitelmaa tähdätä seuraavaksi eduskuntaan.” de_24042025_36.indd 37 de_24042025_36.indd 37 10.4.2025 9.40 10.4.2025 9.40. Väki ymmärsi tekstikysymysten arvon. Tämä johtui hänen mukaansa siitä, että työntekijäpuoli onnistui taklaamaan merkittävän osan maan hallituksen työntekijöihin kohdistamista heikennyksistä työehtosopimuksen määräyksillä. Nykyhallitusta on luonnehdittu kaikkien aikojen vihamielisimmäksi työntekijöitä kohtaan. Aalto sanoo, että strategia toimi. – Tätä roolia on tarjottu vuosien mittaan erilaisille toimijoille, mutta ei se vain näytä maistuvan. Tämä oli myös jäsenistön ja aktiivien suuren enemmistön tahto. Kyse on siitäkin, millaista johtamista liitto tarvitsee ja onko itsellä edellytyksiä siihen vai ei, Aalto muotoilee. SAK:laiset ammattiliitot, Teollisuusliitto mukaan lukien, julkistivat myös poikkeuksellisesti palkankorotustavoitteensa, joka oli kymmenen prosenttia kahdelle vuodelle. – Hallitusohjelman leikkausja heikennystoimet olivat yksiselitteisesti niin rajut, että niihin oli pakko reagoida voimakkaasti. Aaltokin sanoo, ettei vastaan ole tullut hänen ay-urallaan moista. – Mielestäni kannatti, vaikka hallitus sai vedetyksi läpi lainsäädäntöhankkeensa heikennyksineen. Moni Teollisuusliiton jäsenkin on joutunut kokemaan, mitä leikkaaminen esimerkiksi työttömyysturvasta oikeasti tarkoittaa. Kutkuttaisiko vielä neljäs kausi puheenjohtajana. Teollisuusliitto on ollut useimmiten luomassa sitä yhteistä linjaa. – Saimme Teollisuusliitossa jonkin verran palautetta heti sovun synnyttyä, mutta kritiikki palkankorotusten tasosta vaimeni nopeasti lähes kokonaan. Ihmiset havahtuivat. Emme halunneet, että tekstikysymyksistä syntyisi työnantajapuolella elämää suurempi asia. TEOLLISUUSLIITON LIITTOKOKOUS on kolmen vuoden päästä. – Sinne on vielä aika pitkä aika, joten tätä on hieman aikaista spekuloida. Kymmenen prosentin palkankorotuksia ei tullut. Tämä ei ollut kosto kenellekään. Viime talvena nähtiin Suomessa harvinaisia poliittisia lakkoja. Tietysti siinä on aina riskinsä julkistaa oma tarkka päämäärä, kun kaikki eivät käsitä sitä tavoitteena vaan tietynlaisena lupauksena. Työnantajat herkästi sanovat aina, että tässä neuvotellaan palkankorotuksista koko Suomen työntekijöille. – Tavoitteena oli ostovoimakuopan lapioiminen umpeen, ja ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että siinä onnistutaan. – Julkinen keskustelu kohdistui enemmän palkankorotuksen tasoon. Moni on kysynyt, kannattiko. Politiikkakin polttelee, kun Aalto oli kuntavaaliehdokkaana Vantaalla
Siksi Marjo Pihlajaniemi kirjoitti sellaisen. 38 Demokraatti KASVO HALOO! Duunarin ääni ei ole kuulunut johtamisoppaissa. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen 38 Demokraatti de_24042025_38.indd 38 de_24042025_38.indd 38 10.4.2025 10.59 10.4.2025 10.59
39 Demokraatti 39 Demokraatti de_24042025_38.indd 39 de_24042025_38.indd 39 10.4.2025 10.59 10.4.2025 10.59
Pihlajaniemi huomasi opiskeluissa lähdekirjallisuutta etsiessään, että hänen kaipaamaansa duunarin näkökulmaa ei löytynyt oikein mistään. Ei hän ollut suunnitellut kirjan kirjoitta mista, mutta: – En oikeastaan nähnyt vaihtoehtoa olla kirjoittamatta sitä. PIHLAJANIEMI HAASTATTELI ensin työntekijöitä, jotka olivat SAK:n kyse lyssä ilmaisseet halukkuutensa osallis tua jatkotutkimuksiin. Siellä heräsi halu päästä ulkomaantoimittajaksi. Varsinkin populaa rimpi johtamiskirjallisuus loistaa pois saolollaan. Ei tar vitse palkata ulkopuolista konsulttia, kun sinulla on koko talo täynnä konsultteja. Ensimmäisen käsikirjoituksen valmistuttua hän ha lusi tehdä vielä lisää haastatteluja, jotta saisi kokoon kattavamman otoksen. – Kysyin uutispäälliköltä, että miksi sinä minut lähetät, kun on varmasti muita paljon kokeneempiakin toimitta jia. Auranmaan Viikkolehdestä irtosi ensimmäinen kesätyö. – Halusin ehdottomasti, että duunarit pääsevät ääneen. Ehkä siinä on ripaus pohjalaista sinnikkyyttä. Miksi duunaria kannattaa kuunnella. Ensim mäinen oli Tampereella, kun hän opis keli historiaa yliopistossa ja päätti ottaa sivuaineeksi tiedotusopin. Hän vastasi, että sinä olet niin hyvä tekemään semmoisia mummonitketys juttuja, Pihlajaniemi nauraa. En sin piti löytää haastateltavat. Aina, kun luen niitä, näen ihmisten kasvot ja kuulen heidän äänensä päässäni. Kus tantaja totesi siihen, että eikö siinä olisi ihan hyvä otsikko, Pihlajaniemi muis telee. Kun Pihlajaniemi haluaa jotakin, hän tekee suunnitelman ja seuraa sitä päättä väisesti. Pihlajaniemi koki myös, että haasta teltavat olivat luottaneet häneen ja an taneet itsestään niin paljon, että hän on heillekin sen velkaa, että kirja valmistuu. Tärkein vaihe oli se, kun rupesin puhumaan ihmisille projektista. Siellä hän pääsi en simmäiselle ulkomaankeikalleen Koso voon seuraamaan pohjalaisen rauhan turvaajan työtä. Vastasin vähän kärsimättömästi huudahtaen, että ”no kuuntele duunaria, niin onnistut!”. Sitaa tit ovat mielestäni kirjan paras osa. – Jokaisen haastattelun jälkeen mi nulla oli sellainen olo, että nämä ihmi set ovat ihan uskomattomia! Miten he osaavat kertoa asioista niin konkreetti sesti ja samalla luoda isoa kuvaa. Kirjoittaminen osoittau tui mahdottomaksi, joten hän palasi kir joituspöydän ääreen toukokuussa. Lo pulta hän haastatteli yli 20 työntekijää eri puolita Suomea. Taannoin yksi sellainen – työ ja orga nisaatiopsykologian opiskelu – poiki toi sen. Pihlajaniemi ryhtyi työstämään kirjaa, joka valottaisi, millaisista syistä organi saation uudistaminen epäonnistuu ja miten vaikeissakin muutoksissa voi on nistua kuuntelemalla työntekijöitä. Kurikassa syntynyt ja kas vanut Pihlajaniemi kertoo ottaneensa pohjalaisuudesta parhaita paloja, kuten määrätietoisuuden. – Kustantaja kysyi, että mitä sinä ha luat tällä kirjalla sanoa. PIHLAJANIEMI ON niitä ihmisiä, joilla pitää aina olla joku projekti meneillään. Ke sällä hän sai kustantajan ja kirja julkais tiin maaliskuussa. Muuten tekisin saman virheen kuin mistä kirjoitan, jos kirjoi tan duunareista ilman, että heidän ää nensä kuuluu. Hän oli pyöritellyt mielessään jo takin muutoksenkestävyydestä, mutta ot sikko ei tahtonut millään irrota. Pihlajaniemi saavutti lopulta tavoit teensa eli pääsi Ilta-Sanomiin ulko maantoimittajaksi. Moni sanoi, että tuo on tärkeää ja tuota kirjaa ei todellakaan ole olemassa. Siitä se ajatus sitten lähti. 40 Demokraatti D-KASVO V iime syksynä Marjo Pihlajaniemi kä veli Hakaniemessä työpäivän jälkeen metroon ja jut teli kustantajansa kanssa kirjansa ni mestä. Hän etsi ihmisiä, joiden työpaikoilla oli ollut sekä työn tekijöiden että yrityksen näkökulmasta hyvin sujuneita muutoksia. Pihlajaniemen tuore kirja Kuuntele duunaria & menesty antaa organisaa tioiden johdolle vinkkejä, miten kan nattaa toimia, jotta yrityksessä erilaiset muutostilanteet sujuisivat mahdollisim man hyvin. Hän epäili jo tiedonhakutaitojensa ruostuneen, mutta yhteydenotto Tampe reen yliopiston Duunarithankkeen tut kijoihin vahvisti, että johtamista ja työ elämää on tutkittu varsin vähän työnte kijöiden vinkkelistä. Opintojen loppu suoralla – gradua vaille valmiina – hän pääsi töihin Ilkkaan. – Kirjoittamisen aikana tuli käytyä kaikki mahdolliset tunteet epätoivosta innostukseen. Kustan tajan ehdotukset hän oli ampunut alas, mikään ei tuntunut tarpeeksi hyvältä. Pihlajaniemen suunnitelman ensim mäinen askel oli hankkia töitä toimitta jana. Silloin alkoi tuntua, että olisi synti jättää se vain pöytälaatikkoon. Hän avaa, miten vaikeatkin muutokset voi viedä läpi niin, että niille saa työntekijöiden hyväksynnän. – He tuntevat työnsä parhaiten. Kirjoissa keski tyttiin asiantuntijoiden ja ylempien toi mihenkilöiden johtamiseen. de_24042025_38.indd 40 de_24042025_38.indd 40 10.4.2025 10.59 10.4.2025 10.59. – Tutkija Tiina Saari heitti, että sinä hän voisit kirjoittaa. Hän teki sitä muu taman vuoden ja sen jälkeen vielä tovin muita toimittajahommia. Sen jäljiltä SAK:n viestintäpäällik köä voi nyt kutsua myös tietokirjailijaksi. Pihlajaniemi sai ujutettua yhteen SAK:n kyselyyn mukaan muutaman oman kysymyksensä. Ensimmäi set tulokset saatuaan hän pyysi lomaa käsikirjoituksen työstämiseen. MARJO PIHLAJANIEMEN polulla on kaksi käännekohtaa, jotka ovat määrittä neet sitä, miten hänestä tuli hän. – En ollut siinä vaiheessa täysin varma, osaanko kirjoittaa kirjaa, pys tynkö siihen, saanko tarpeeksi materi aalia, mutta oli vain sellainen olo, että minun täytyy ainakin yrittää. Kirjaprojektin tahti hiipui viime ke väänä, kun SAK:n viestinnässä oli hai pakkaa hallituksen työmarkkinaheiken nyksiä vastustavan Painava syy kam panjan kanssa
– Meillä on tämmöinen ayperhe, Pih lajaniemi hymyilee. Se on aika hyö dyllistä, kun pystymme näkemään miltä asiat näyttävät toistemme silmin. – Minulla on hyvin monenlaisia koke muksia. Olen aina ollut liiton jäsen, koska äiti sanoi, että täytyy olla, enkä koskaan kyseenalaistanut, että miksi en olisi. de_24042025_38.indd 41 de_24042025_38.indd 41 10.4.2025 10.59 10.4.2025 10.59. asuu Helsingin Vuosaaressa aviomiehensä kanssa, perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa ja kotoa jo muuttanut poika miehen edellisestä liitosta . Pardiasta löytyi muutakin kuin palo kehittää työelämää. 41 Demokraatti MARJO PIHLAJANIEMI . Pihlajaniemi pitää työstään SAK:n viestinnässä, koska hän pääsee näkemään kulissien taakse. Imeydyin työelä mäkysymysten maailmaan. syntynyt Kurikassa 1979 . Kaikkeen sii hen, mitä neuvotteluissa ja poliittisessa päätöksenteossakin taustalla tapahtuu. – Johto voi siirrellä palikoita organi saatiossa ja periaatteessa aloittaa isoja muutoksia, mutta se, tuleeko niistä totta, on aika pitkälle kiinni heistä, jotka ovat siellä komentoketjun toisessa päässä. – Pardia tavallaan ratkaisi sen, mi ten minusta tuli minä. Postija logistiikka-alan unioni Paun Reitti-lehden toimittaja 2016–2018 . Pihlajaniemi tapasi siellä aviomiehensä, joka työskentelee nykyään Pron leivissä, kun Pardia yh distyi Prohon. – Meillä on edelleen aina paljon kes kusteltavaa ayasioista. – Se on todella jännittävää. JOHTAJALLA EMPATIA ON VALTTIA. Pihlajaniemi muistuttaa muutosten olevan työntekijöiden arjessa konkreet tisia – niiden toteuttaminen jää yleensä heidän harteilleen. On tässä välillä vähän samanlainen tun nelma, Pihlajaniemi virnistää. Pihlajaniemi on kasvanut duunari perheessä, jossa isä oli sähkömies ja äiti toimistotyöntekijä. rakastaa luonnossa liikkumista ja harrastaa suunnistamista TOINEN PIHLAJANIEMEN minuutta mää rittänyt käänne oli työ valtion henkilös töä edustaneen palkansaajajärjestö Par dian viestinnässä. tietokirjailija, esikoisteos Kuuntele duunaria & menesty – opas muutoksenkestävään organisaatioon (Vastapaino 2025) . En koskaan nuorempana ajatellut, että minua voisi vat kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat tai politiikan seuraaminen. Melkein yhtä jännittävää kuin olla jossakin so taalueella kirjeenvaihtajana, mikä oli se ensimmäinen urasuunnitelmani. Hän antaa kiitosta aykeltanokan palkkaamisesta. työskennellyt aiemmin mm. Kun äiti siirtyi asian tuntijatyöhön ja innostui työsuojelusta, alkoi myös ayliike tulla Pihlajaniemelle tutummaksi. Se taas vaatii, että olet aidosti kiinnostunut ihmisistä – mitä he työssään tekevät ja mitä he ajattelevat. Työntekijän näkökulmasta johtajan tärkein ominaisuus ei välttämättä ole hänen osaamisensa, vaan se, miten hän kohtaa duunarin. Työuralleni on osunut myös sellaisia het kiä, jotka ovat olleet tavallaan myös kir jassa pontimena siihen, että miten ne asiat olisi kannattanut hoitaa. STTK:LAISESTA PARDIASTA Pihlaja niemi siirtyi SAK:laisen Posti ja logis tiikkaalan unioni Paun viestintään en nen kuin hänet pestattiin SAK:n pää konttorille. – Pitää katsoa asioita toisten ihmis ten ja eri henkilöstöryhmien silmin. filosofian maisteri . En ole ollut pelkästään työpai koissa, missä kaikki on mennyt putkeen. Hän teki liiton lehteä ja hääri viestinnän parissa. Tiedottaja Pardiassa 2013–2016 . Kuinka hyvin koet itse tul leesi kuulluksi uransa eri vaiheissa. Empatia on valttia. KIRJASSAAN ORGANISAATIOIDEN muu tostilanteisiin opastava Marjo Pihlaja niemi painottaa duunarin kuuntelemi sen tärkeyttä. Se on tosi kivaa, että toinen on vähän erilaisessa liitto perheessä kuin itse on. SAK:n viestintä päällikkö 2018– . Ilta-Sanomissa ja Ilkassa . – Eihän minulla ollut hirveästi koke musta eikä tietoa aymaailmasta paitsi se, mitä äiti oli kertonut. Jos nyt jutteli sin parikymppisen itseni kanssa, hoput taisin, että ota näistä asioista jo nyt sel vää
Jos kus kyse on kohtuullisen kivuttomasta asioiden uudella tavalla tekemisestä, toisinaan vastassa ovat muutosneuvot telut, joissa ihmisiä irtisanotaan. Työn tekijöillä on oikeus kuulla muutoksista henkilökohtaisesti ja mielellään siinä vaiheessa, kun asioihin voi vielä ottaa kantaa. Pihlajaniemestä tuli sattumalta aiheen kokemusasiantuntija, kun SAK:ssa oli muutosneuvottelut. Jossain vaiheessa se saattaa vaikuttaa ajatteluusi siitä, että aina työntekijöillä on jotakin valitetta vaa. Monelle riit tää, että olosuhteet ovat sellaiset, että työn voi tehdä järkevästi, huolellisesti ja mukavassa porukassa. Kumpikaan rooli ei ole helppo. – On ajatuksia, mutta nyt täytyy le vätä hetki. Pih lajaniemi sai pitää työnsä. Niiden päätteeksi viime lokakuussa 11 ihmisen työt lop puivat – osa eläköitymisen kautta. Olin itsekin vähän yllättynyt siitä, kuinka vahvasti koin sen. Muutoksen keskellä luottamus on en siarvoisen tärkeä asia. – Samaan aikaan taukohuoneen kah vikone on ollut rikki vuoden. Pihlajaniemi antaa esimerkiksi tilan teen, jossa johto hehkuttaa jotakin uutta hankintaa – kallista hienoa ohjelmistoa tai uutta työkalua. MUUTOKSET VOIVAT olla erilaisia. Kuinka hyvin se osataan huomioida. Edellä mainittu aito kuunteleminen ja ymmärtäminen voi olla yksi luottamuksen rakennuspali koista. Haastateltava oli vas tannut, että hän on kantapään kautta oppinut, ettei tässä puljussa mitään voi sopia suullisesti, vaan pitää olla mustaa valkoisella. – Valitettavan huonosti. – Luottamus ei välttämättä löydy heti, mutta ei kannata lopettaa yrittämistä. – Siinä usein unohtuu, että ihmisillä on tarve surra ja puhua asiasta. – Se on jännä, että kaikki tietävät luot tavatko he johonkin tahoon tai ihmiseen, mutta se on monimutkaisempaa, kun ryhdytään katsomaan, mistä palikoista se luottamus on syntynyt. Varoja hän kerää muun muassa myy mällä luentoja kirjastaan. En pystynyt käytännössä kirjoittamaan sanaakaan. KIRJA ON valmis, joten Marjo Pihlaja niemellä on tietysti taas uusi projekti tu lilla. Selitettäi siin, miksi tämä asia on tehtävä ja miksi tämä olisi järkevää. Hän on osa 20 hengen tii miä, joka kerää varoja nuorten, naisten ja vammaisten ihmisten oikeuksien edis tämiseksi sekä paikallisten kansalaisjär jestöjen työn tukemiseksi. Mikään ei kuor mita niin paljon kuin epä tietoisuus. Moni haastateltava muisti vuo sienkin takaa tosi epämiellyttäviä tilan teita. Katsotaan tämä tämän vuo den Kapuaprojekti ja katsotaan sitten, että mitä seuraavana vuonna. – Kun olet johtaja, pöydällesi tuodaan jatkuvasti ongelmia. Luottamukseen voivat vaikuttaa vahvasti myös aiemmat kokemukset. 42 Demokraatti D-KASVO 1 Arvostus. – Vuorovaikutuksella tämä pystytään estämään – kun ihmiset kuuntelisivat toisiaan ja toistensa tarpeita. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa muutostilanteessa duunarin näkökulmasta. Pihlajaniemi ku vaa, että se on hyvin abstrakti, mutta sa maan aikaan konkreettinen asia. Työntekijä on työnsä paras asiantuntija, ja häntä pitää myös kohdella asiantuntijana. Ja koska se on Kapua, me myös kapuamme – syksyllä on viikon vaellus Tadžikista nin Fannvuoristossa, Pihlajaniemi in toilee. de_24042025_38.indd 42 de_24042025_38.indd 42 10.4.2025 10.59 10.4.2025 10.59. Se voi olla työntekijöille hyvin traumaattista. Mieti sitä työntekijää, kun hän kuulee, että laitet tiin kymmenisen tonnia tuohon ja sata tonnia tähän, mutta siihen ei ole ollut va raa, että saataisiin taukotilaan uusi kah vikone. 2 Tieto. PIHLAJANIEMI MUISTUTTAA, etteivät duunarit yleensä halua kuuta taivaalta, vaan ihan tavallisia asioita. Sekin on ta vallaan sitä ihmisten inhimillisyyttä, että kun johtajana joudut tekemään epämiel lyttäviä päätöksiä, niin yleensä yrität päästä tilanteesta mahdollisimman no peasti. Jossain vaiheessa tulee tunne, että eivät ne siellä hemmetin johdossa ymmärrä mistään mitään. Luottamuksen ytimessä on Pihlajanie men mukaa yleensä se, että ihmisellä on todisteita siitä, että toinen ei halua va hingoittaa sinua. Puriko kirjoi tuskärpänen, onko jo ajatuksia uudesta teoksesta. Haluat vetää muutosneuvottelut vauhdilla siinä minimiajassa ja mennä eteenpäin. Lähtemään joutuvien ihmisten murheet, mutta myöskin työhön jäävän ihmisen tuskan. Työntekijänä taas saat pöydällesi asioita tehtäväksi, mutta et ymmärrä, miksi ne tehdään, mitä hyötyä siitä on. Kun on aitoa halua ymmärtää, löytyy sitä myös toiselta puolelta. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kohtaaminen. Suru työlle pitäisi pystyä antamaan tilaa, eikä mennä eteenpäin ilman, että asioita kä sitellään. Eräs Pihlajaniemen haastateltavista kertoi, kuinka uusi johtaja toivoi, että jo kin asia käytäisiin läpi kasvotusten säh köpostin sijaan. Myös se, ettei nyt ole kerrottavaa, on tietoa. – Joukkueena lähdemme sitten sinne katsomaan, miten apu viedään perille. – Tulokset tulivat, kun olin Pariisissa kummityttöni luona ja minulla oli tar koitus siellä kirjoittaa kirjan viimeinen käsikirjoitus. Hän on lähtenyt mukaan kehitysyh teistyöjärjestö Kapuan hankkeeseen Tad žikistanissa
de_24042025_38.indd 43 de_24042025_38.indd 43 10.4.2025 10.59 10.4.2025 10.59. 43 Demokraatti JOHTAJAN TÄRKEÄ OMINAISUUS ON MITEN HÄN KOHTAA DUUNARIN
Sitten laitan korviini ihanan Yle Areenan ja valitsen tiedepodcastin. Trumpin tai Muskin kaltaiset narsistit kyllästyisivät täällä sekunneissa. MUTTA PARAS lääke Amerikan sekoilujen aiheuttamaan ahdistukseen on suomalainen kenttätason politiikka. Enää ei ahkeruutta tai kunnollisuutta arvosteta, vaan kaikesta on tullut räikeää – ja vierasta. MUTTA APU on lähellä. ON MYÖS hienoa, ettei keskimääräinen poliitikko ei ole ”hurmaava esiintyjä”. Viimeinenkin jenkkien aiheuttama ahdistus katoaa, kun Merja tai Raimo nousee pönttöön piirikokouksessa ja pitää huolella valmistelemansa puheenvuoron sotesta ja mitä sille pitäisi tehdä. ELON MUSKILLE kävi kuitenkin kuten monille ikäisilleni miehille: menestys nousi hattuun ja hän alkoi ajatella, että omat onnistumiset eivät liity onneen tai etuoikeuteen vaan puhtaasti omaan nerouteen ja ahkeruuteen. Olemme turvassa. Suomalaisen poliitikon tärkein taito on sietää tylsyyttä. SUURIN SYY ahdistukseen ainakin minulla on Trump. Että ennen oli paremmin. Joka päivä luen, kuinka jenkkien johtaja loukkaa taas uutta ihmisryhmää samalla kun Trumpin oikea käsi Elon Musk vie köyhältä sosiaaliturvan ja nauraa päälle Twitterissä. Ilkeydestä palkitaan ja valehtelijat voittavat. Vaikka välillä päättäjien välillä leiskuu somessa, olen huomannut käytännön työssäni helsinkiläisessä lautakunnassa, että me kaikkien puolueiden edustajat kuuntelemme kiltisti virkakuntaa, joka valmistelee asiat huolella ja laatii jokaisesta asiasta kymmenien tai satojen sivujen materiaalit. Universumia ei kiinnosta. KUN OIKEIN ahdistaa, menen internetiin ja katson matkan Helsingistä Washingtoniin. Kosmologia toimii hyvin, sillä miljardien valovuosien mittakaavoilla ei ole mitään tekemistä Trumpin asettamien tullien kanssa. 44 Demokraatti V iime aikoina on tuntunut, että säällisyys on kadonnut maailmasta. Tylsyyden ylistys KOLUMNI Sami Kuusela sami@samikuusela.com Kirjoittaja on yrittäjä ja demari. de_24042025_44.indd 44 de_24042025_44.indd 44 11.4.2025 16.49 11.4.2025 16.49. Se on 6931 kilometriä. Kaavaehdotuksen meluja tärinäselvitysten äärellä on pakko nöyrtyä ja rauhoittua. Maailman mahtavin bisnesmies oli aiemmin tulevaisuuden puolella. Paypal-yhtiöllään Musk toi maksamisen internetiin ja Tesla-yhtiön hankittuaan tämä rohkea tyyppi teki sähköautoilusta normaalia ja auttoi ilmastoa. USA:n pääkaupunki on tosi kaukana. Ja että omat arvot ja elämäntyyli ovat parempia kuin nuorempien, vähemmistöjen tai naisten tapa olla ja elää. ME SUOMALAISET olemme ihanan asiallinen kansa. HARMITUSTANI LISÄÄ, että olen ihaillut miljardööri Elon Muskia, koska olen start upyrittäjä. Kyllä, kaukaisen Amerikan presidentti on saanut kaltaiseni keski-ikäisen demarin hämmentymään. TRUMPIN TAI MUSKIN KALTAINEN NARSISTI KYLLÄSTYISI TÄÄLLÄ SEKUNNEISSA
Saattaisi olla mukava tietää, mitä nämä pallerot lautasellani ovat, miksi minulle tarjoillaan naurista ja onko tuo leijuva neste simaa, mutta ketä oikeastaan kiinnostaa – kyllä tällä korjaussarjalla uuteen nousuun kiidetään. Olen leikkisä luonne, ja tänä vappuna veistelin nakeista lisäsormia itselleni. Ainoana miinuksena nämä epämääräiset sääolosuhteet ja kanssajuhlijat, jotka tulevat jankuttamaan, että kaapuni on Temusta. Pyh, sanon minä. 45 Demokraatti Valburg 1315-vuotias vesikauhuisten suojelupyhimys Y llättävän viehättävä olo, vaikka teekkarikylässä vietetty pre-vappu paistaakin tänään patjamaisina silmäpusseina kasvoillani. Sain keskiajalla kuulla, että muistokseni on perustettu kevätjuhla. KASVOT PEILISSÄ Teksti Ympyrätalon Kennel Kuva AI de_24042025_45.indd 45 de_24042025_45.indd 45 11.4.2025 10.48 11.4.2025 10.48. Olin, että blaah, taas jotain unettavaa hyminää ja harpunsoittoa, mutta tämähän onkin hulvattoman kreisi karnevaali. Haukkaanko palan etusormestani vai kuorettomasta nakista! Siinähän ihmettelette. Kyllä jokainen tähän ikään päässyt osaa oman kaapunsa neuloa
Viime kuussa meillä teattereihin tullut Presence on Soderberghin ensimmäinen kauhuelokuva, pohjimmiltaan perinteinen juttu kummitustalosta. Sillä tavalla opin. Molemmat ovat myös lajityyppiviihdettä, jota Soderbergh on tehnyt paljon. Maineensa Soderbergh (s. Irrotin kameran ja kuvasin sillä neljä vuotta kaikenlaista. Kipinä elokuvaan oli tosin syttynyt jo aiemmin. Molemmat on käsikirjoittanut David Koepp, joka on kirjoittanut isoa Hollywood-viihdettä, Jurassic Parkeja ja Indiana Joneseja. Viime viikolla ensi-iltansa saanut Black Bag taas on vakoilujännäri, jossa aviopari joutuu vastakkain. Baton Rouge on yliopistokaupunki. 46 Demokraatti KULTTUURI Tappajahain oppipoika Steven Soderbergh nosti aikoinaan indieelokuvaa ilmiöksi, mutta on ohjannut myös isoa Hollywood-viihdettä. Steven Soderbergh Black Bag -elokuvansa kuvauksissa. Otin collegessa animaatiokurssin, mutta ei se sopinut minulle. Esikoinen Seksiä, valheita ja videonauhaa (1989) sai Cannesissa Kultaisen palmun ja oli merkittävä tekijä amerikkalaisen indie-elokuvan nousussa ilmiöksi 1990-luvulla. Hän muistelee katsoneensa sen 28 kertaa. Esimerkiksi Ocean’s Elevenistä (2001) alkanut kolmen ryöstökomedian sarja tuotti yhteensä reilusti yli miljardi dollaria. Molemmat pyörivät parhaillaan myös Suomen valkokankailla. Yhdeksänvuotiaana Soderbergh oli käymässä isovanhempiensa luona Floridassa ja meni katsomaan Steven Spielbergin Tappajahain (1975). Kuvaukset kestivät kahdeksan päivää. TUON ESIKOISELOKUVANSA Steven Soderbergh teki 25-vuotiaana kotikulmillaan Louisianan Baton Rougessa. Teksti Harri Römpötti, Karlovy Vary Kuvat Claudette Barius/Focus Features S teven Soderberghilta on tullut tänä vuonna ensi-iltaan peräti kaksi elokuvaa. de_24042025_46.indd 46 de_24042025_46.indd 46 11.4.2025 16.55 11.4.2025 16.55. 1963) loi kuitenkin pienillä riippumattomilla elokuvilla. – Siellä minusta tuli elokuvaohjaaja. Liikaa töitä ja liian vähän tuloksia
47 Demokraatti de_24042025_46.indd 47 de_24042025_46.indd 47 11.4.2025 16.56 11.4.2025 16.56
Olin vain välillä sekoittanut ohjaamisen elokuvabisnekseen. Soderbergh oli myös onneton kuvauksissa eikä osannut ratkoa ongelmia. Kohta perään hän tekikin rikoskomedian Mieletön juttu (1996), jonka pääroolissa ovat George Clooney ja Jennifer Lopez. Kafkasta tuli kaupallinen floppi. – Piti palata harrastelijaksi. Teininä tuntui turhalta mennä elokuvakouluun, koska tein jo elokuvia, joita opiskelijat eivät voineet tehdä. URALLE MAHTUU toinenkin kriisi. Sen jälkeen Soderbergh on tehnyt enimmäkseen viihdettä, mutta yleensä aikuisempaa kuin Hollywoodin valtavirta. Hänellä ei ollut vielä takanaan suuria menestyksiä ja hän oli epävarma kyvyistään saada valmiiksi iso elokuva, jota varten kehitettiin uutta tehostetekniikkaa. Nuori Soderbergh teki parikymmenminuuttisia lyhäreitä, kun opiskelijat saivat tyytyä tekemään vain parin minuutin pätkiä. Tappajahai ei ole koskaan jättänyt Soderberghia rauhaan. En halunnut olla Spielberg, mutta halusin oppia häneltä. Välissä on myös ehkä vähän turhankin kunnianhimoisia elokuvia, kuten uusintaversio Andrei Tarkovskin Solariksesta (2002) ja vallankumoussankarin Ernesto Che Guevaran kaksiosainen elämäkertafilmi Che (2008). Soderbergh ohjasi molemmat kaudet kokonaan. George Lucasin Tähtien sodan (1977) kanssa se kampesi 1970-luvun amerikkalaisen elokuvan aikuista ja yhteiskunnallista uutta aaltoa kohti 1980-luvun erikoistehosteilla ladattua toimintaviihdettä. Soderbergh uskoo yhä niin. Piti täyttää lomake, jolla tyyppi saatiin kytkemään virta päälle. Sen tuotoksi kerrotaan 10 580 dollaria, siis ei oikeastaan mitään. Olihan se kiinnostava kokemus. Juuri se esimerkki innoittaa Soderberghia yhä. The Knick -sarja (2014–2015) kertoo sairaalasta 1900-luvun alun New Yorkissa. Ja keskityinkin pari kuukautta. Hän väittää, että kuvausryhmään kuului vain neljä henkeä. SODERBERGH MUISTELI oppivuosiaan ja uraansa viime kesänä tšekkiläisellä Karlovy Varyn elokuvafestivaalilla. My Life with Liberacen (2013) kuvausten jälkeen Soderbergh ilmoitti jäävänsä eläkkeelle elokuva-alalta. Steven Spielberg oli Tappajahaita tehdessään 27-vuotias. Moni ei ole nähnyt lopputulosta. Nuorena tuntui, että minun piti selvittää Tappajahain salaisuudet. 48 Demokraatti KULTTUURI – Tappajahai herätti heti kaksi kysymystä: mitä ohjaaminen tarkoittaa ja kuka on Steven Spielberg. Hän on katsonut sitä yhä uudelleen aina näihin päiviin saakka. Sen jälkeen joko luin elokuvista, katsoin niitä tai tein niitä, jos olin hereillä. Myöskään seuraava elokuva Kukkulan kuningas (1993) ei menestynyt kovin hyvin. de_24042025_46.indd 48 de_24042025_46.indd 48 11.4.2025 16.56 11.4.2025 16.56. Senkin jälkeen piti anoa joka päivä sähköä erillisellä lomakkeella. Menin takaisin Baton Rougeen ja tein elokuvan, joka käsitteli epäsuorasti hajonnutta avioliittoani. – Päätin typerästi keskittyä maalaamiseen. Se kuvaa miesporukan dynamiikkaa samaan tapaan kuin Rio Bravo (1959) ja monet muut Howard Hawksin klassikot. Monista ongelmista huolimatta Spielberg ei painikoinut. – Byrokratia oli silloin yhä voimissaan. Bisnestä Soderbergh sai pyörittää varsinkin vuosina 2000–2006 George Clooneyn kanssa perustamassaan yhtiössä Cate Blanchett nähdään nais pääosassa Steven Soderberghin tuoreimmassa, Suomessa juuri ensi-iltaan tulleessa elokuvassa Black Bag. Ensimmäisenä kuvauspäivänä Barrandovin studiolla ei ollut sähköä. Mutta Soderbergh sanoo, että pikkuruinen hanke palautti hänet oikeille raiteille ohjaajana. Siksi joiltakin jää huomaamatta, että Tappajahai on myös erittäin taitavasti tehty elokuva, jonka pinnan alla on enemmän kuin vain uimareita hotkiva hai. Kun maassa vietettiin samaan aikaan kirjailija Franz Kafkan kuoleman satavuotismuistojuhlaa, Soderbergh palasi luontevasti muistelemaan myös uransa toiseen elokuvaan, Kafkaan (1991), joka kuvattiin Prahassa. Soderbergh myös kuvasi kokeellisen Schizopolisin (1996) itse. Näyttelin pääroolin itse, koska en voinut pyytää ketään muuta työskentelemään ilmaiseksi. – Tappajahai vain paranee ajan myötä. Kolmikymppisenä hän vajosi kriisiin eikä tiennyt, haluaisiko jatkaa elokuvien tekemistä. Olin varma, että elokuvaohjaamisen geneettinen koodi löytyy siitä. Nyt hän kirjoittaa kirjaa elokuvaohjaamisesta – Tappajahain pohjalta. Kauhuelokuva Tappajahai oli valtava menestys. Se on edelleen yksi Soderberghin rennoimpia ja viihdyttävimpiä elokuvia. Sitten tuli tv-sarja The Knickin käsikirjoitus ja rakastuin taas tähän työhön. Siinä Soderbergh joutui hallitsemaan hermonsa, kun alle vuosi aiemmin sosialismista demokratiaan siirtyneen maan sekavat olot heittivät kapuloita rattaisiin
49 Demokraatti TAPPAJAHAIN NÄHTYÄNI JOKO LUIN ELOKUVISTA, KATSOIN NIITÄ TAI TEIN NIITÄ, JOS OLIN HEREILLÄ. Ocean-elokuvissa sain leikkiä visuaalisuudella ja ne ovat täynnä vanhan Hollywoodin hohtoa. Section Eight Productions. de_24042025_46.indd 49 de_24042025_46.indd 49 11.4.2025 16.56 11.4.2025 16.56. – Se on haitannut elokuvaa enemmän kuin aikoinaan tv:n tai videon tulo. Kukaan ei enää tiedä, miten alan talous toimii. Se ei häntä vaivaa. Nyt elokuvaa katsotaan telkkarista Y-kertaa, mutta se ei tuota suoraan mitään, kun lippuja ei myydä. Tuore elokuvani Black Bag on vakoilujännäri, mutta toisaalta pohjimmiltaan draama parisuhteesta. Hankkeen talouden sekavuus turhautti Soderberghia, ja oli iso syy eläköitymisaikomuksen takana. Yhtiö tuotti Soderberghin ja Clooneyn ohjauksia mutta myös muiden. Ennen tehtiin elokuva X:llä dollarilla ja se tuotti Y:n verran. En voinut tehdä sekä sitä että ohjata omia elokuviani. – Halusimme Clooneyn kanssa tuoda hyviä indie-elokuvia studiosysteemiin. Sen ensimmäinen tuotanto oli Ocean’s Eleven. Se toimi liiankin hyvin. Kovin taiteellisia elokuvia Soderbergh ei ole ohjannut viime vuosina. – Viihde-elokuvat ovat ihan kunniallisia, kunhan eivät ole kertakäyttömuovia. VIIME AIKOINA elokuva-ala on muuttunut kovasti. Mutta nyt Soderbergh tuntuu olevan vauhdissa päätellen jo kahdesta ensi-illasta tänä vuonna. Molemmat uutuudet ovat selkeästi lajityyppiviihdettä. Suomessa My Life with Liberace nähtiin elokuvateattereissa, mutta se oli periaatteessa HBO:n tv-tuotanto. Esimerkiksi Christopher Nolanin Insomnia (2002) ja Todd Haynesin Kaukana taivaasta (2002) olivat sen tuotoksia. Soderbergh sanoo striimauspalveluiden kasvua tuhoisaksi
Fysiologisena erikoisuutena pitää kuitenkin noteerata päästäinen. KIRJA Rotat, myyrät, hiiret ja monet muut pikku nisäkkäät ovat monien silmissä ikäviä tuholaisia, mutta tuore tieto teos löytää uusia, positiivisiakin ominaisuuksia pikku nisäkkäistä. Empatia on tulosta rotTammihiiri. MITEN ON tämän pikkuväen ”henkisen elämän” laita. Myös päästäisen sydän pamppailee ylikierroksilla. Kirjassa käydään tarkasti läpi pikkunisäkkäiden anatomia, aineenvaihdunta, älykkyys, käyttäytyminen, ravinto, elinympäristö ja kaupan päälle kartoitetaan niiden roolia kulttuurissa eli myyteissä, saduissa, tarinoissa ja arkisissa uskomuksissa. Vaikka eläin on hiirtä pienempi, se kuluttaa happea keskimäärin 9,6 kuutiosenttiä/ gramma/tunti, kun taas esimerkiksi kissalla vastaava lukema on vain 0,5 cm3/g/ tunti. Kirjassa todetaankin, että suomalainen pikkunisäkkäiden tutkimus on huippuluokkaa ihan kansainvälisessäkin vertailussa. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat iStock P aavo Hellstedtin ja Juha Laaksosen tekemä Suomen pikku nisäkkäät taitaa olla perusteellisin eläimiä käsittelevä opus. On myös Myyräntie, Myyränkatu, Myyränkuja, Myyräpolku Myyrävägen ja muita vastaavia Kirjan pitkän, seikkaperäisen ja monimutkaisen tieteellisen osuuden esittely jääköön tässä arviossa vähemmälle, ja keskitytään enemmän niihin arkisempiin, kulttuurisiin merkityksiin. Siksi sen on syötävä parin tunnin välein, muuten tuloksena on nälkäkuolema. Pikkunisäkkäistä inhotuimmalla ja pelottavimmalla eli rotalla, on havaittu olevan empatiaa, joka tunnetaan nimellä tunnetartunta. de_24042025_50.indd 50 de_24042025_50.indd 50 8.4.2025 10.51 8.4.2025 10.51. 50 Demokraatti KULTTUURI Pienimpien puolella Paavo Hellstedt – Juha Laaksonen: Suomen pikkunisäkkäät – hiiret, myyrät, päästäiset, sopulit Tammi 2025, 320 s. Siinä yhden yksilön tunne siirtyy tiedostamattomasti toiseen yksilöön. Suomi onkin, ainakin katuosoitteiden perusteella, hiirija myyräkansaa: kartoilta löytyy Hiirenkujaa, Hiirenpolkua, Hiirentietä, Hiirikatua..
Pikkunisäkkäät seikkailevat myös unissa, ja niin usein että niistä on kehittynyt uskomuksia. Näin kirjassa todetaan: ”Jo pienillä myyränpoikasilla oli havaittavissa selvää vaihtelua käyttäytymisessä. Myyrillä on niin ikään huomattu olevan persoonallisia piirteitä. Tunnetuin on tietysti Walt Disneyn ensimmäinen luomus Mikki Hiiri. de_24042025_50.indd 51 de_24042025_50.indd 51 8.4.2025 10.51 8.4.2025 10.51. Luonnossa petojen tuoma paine vaihtelee, ja erilaisissa petopaineissa erilaiset personallisuudet selviytyvät ja pääsevät todennäköisemmin lisääntymään”. Hiiren näkeminen kertoo omasta arkuudesta, kontiainen viestii varovaisuudesta ja tarkkailevaisuudesta, rotta taas monitulkintaisena saattaa viitata pelkoihin mutta toisaalta myös menestymiseen. EI OLE ihme, että esimerkiksi monissa saduissa ja myyteissä pikkunisäkkäät saavat kasvot ja äänen. Kaupungin vallanneen rottalauman huilua soittamalla kartoittanut Hamelnin pillipiipari lienee myös kaikille tuttu. 51 Demokraatti Lehti, verkko ja some Rakennuspalikoita ajatteluun. Metsämyyrä (isossa kuvassa) sekä metsähiiri (pieni kuva yllä), tunturisopuli (pieni kuva vasemmalla yllä) ja rotta ovat pääosissa tuoreessa luontokirjassa. Toiset poikaset lähestyivät tuntematonta kohdetta varovaisesti, luikkivat välillä piiloon ja palasivat jonkin ajan kuluttua jatkamaan tarkastelua. Vaellusten aikana sopulit eivät tosiasiassa liiku minkäänlaisina laumoina, vaan yksilöinä, joilla vain on maantieteestä johtuen usein sama suunta. ILMIÖ ULKOMAAT KASVO TEEMA KULTTUURI POLITIIKKA tien sosiaalisesta elämästä, jossa ne muodostavat elinikäiset suhteet toisiinsa. Esimerkiksi on uskottu ja uskotaan yhä, että sopulit vaeltavat laumoissa ja tekevät joukkoitsemurhia. Monet tarinat ovat tietysti vain tarinoita, mutta jotkut uskomukset ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle vuosisatojen ajan. Jotkut tutkivat uusia asioita innoissaan saadakseen selville, voisiko oudon asian vaikkapa syödä. Rotilla on oletettu olevan jopa tietynlainen kulttuuri, koska jokaisella rottayhteisöllä on omanlaisensa elämäntapa. Jotkut olivat selvästi rohkeampia kuin toiset, ne liikkuivat enemmän ja tutustuivat ympäristöön ahkerammin ja kauempana pesäkolosta. Ehkä juuri siksi rotasta on tullut suosittu lemmikkieläin
BURROUGHSIN omaelämäkerrallinen esikoistrilogia Junkie, Queer ja The Yage Letters kertoo hänen alter egonsa kirjailija William Leen huumeisista harhailuvuosista Välija Etelä-Amerikassa. QUEER-SANALLA ON tämän elokuvan nimessä seksuaalisiin identiteetteihin ja valintoihin liittyvää nykymerkitystään laajempi ja tavallaan myös kirjaimellisempi ulottuvuus. Lopun näkymä kirjailijan kohtalokkaasta avioliittotragediasta on esimerkiksi aika turha. Lee tappaa aikaansa Mexico Cityn kuppiloissa tykittämällä, juomalla ja naimalla, kunnes iskee silmänsä aika peruuttamattomasti nuoreen ex-sotilaaseen Eugene Allertoniin (Drew Starkey). MEXICO CITYN joutilas elämänmeno katkeaa milloin rajuihin petikohtauksiin, milloin Leen harhanäkyihin, ja lopulta viidakkoseikkailuun, joka ei tosiaan ole mitään vihreän timantin metsästystä. Elokuvassa kirjailija (Daniel Craig) vetelehtii Mexico Cityn”beatnik-siirtokunnassa”. ELOKUVA KULTTUURI de_24042025_52.indd 52 de_24042025_52.indd 52 14.4.2025 9.41 14.4.2025 9.41. Lee saa kuitenkin Eugenen matkakumppanikseen lähtiessään etsimään Amazonasin viidakoista yagen-erikoisosaajaa tohtori Colleria. Teksti Rolf Bamberg L ähtöasetus: pysähtynyt aika, tapahtumien yllä kuoleman enteet. Burroughsin nistiproosa kiinnostaa yhä elokuvan aiheena. Queer Ohjaus: Luca Gua dagnino Pääosissa: Daniel Craig, Drew Starkey, Jason Schwartzman, Lesley Manville 2024, 137 min. Ensi-ilta 25.4. Vanhempi mies vieraassa maassa, jossa hänellä on intohimonsa hämäränä kohteena nuorempi mies. Siitä tulee pahoissa refloissa kärvistelevälle Leelle melkoinen ilmestyskirjareissu pimeyden ytimiin. Pääroolissa maineikas englantilaisnäyttelijä, ohjaaja on italialainen. Minulle riittää luonnehdinnaksi, että ”uransa paras”. Häneen iskee outo ajatus: voisiko hän seisahtua, vakiintua. Väärin. Siellä ollaan sekä juoppoja, nistejä että queereja, ja Lee vielä kaupan päälle ”yagen” eli ayahuascan, köynnöskasvista uutettavan tajunnanlaajentajan perässä. Kuolema Venetsiassa -elokuvan uudelleenfilmatisointiako siinä siis ollaan kyhäämässä. Vaikka Luca Guadagninon uusi elokuva Queer nostaa tunnelmillaan mieleen tuon Thomas Mannin romaaniin perustuvan Luchino Viscontin elokuvaklassikon, tämä rosoinen ja houreinen teos kertoo aivan toisenlaisista ihmisistä. Aivan hurjan sivuroolin tohtori Collerina tekee tunnistamattomaksi maskeerattu toinen brittinäyttelijä Lesley Manville. 52 Demokraatti Beatnikin harharetket William S. Daniel Craigin mainostetaan tekevän Queerissa ”uransa rohkeimman” roolin, kaiketi homorakkauskohtausten vuoksi. Tohtori Coller ei näet ole mikään tavallinen hullu tiedemies, vaan ehta noitanainen. Sen takaa jo se, että elokuvan pohjana ei ole Mannin kaltaisen hienostuneen kertojan romaani, vaan beat-sukupolven rappioromantikon William S. Burroughsin varhaisteos Queer. Guadagnino liittää elokuvaansa Burroughsin henkilöhistoriaa jossain kohdin alleviivatusti. Leen houreinen maailma on näet joka suuntaan viisto ja outo, minkä Luca Guadagnino näyttää aika räväköin piirroin
Kansallislaulu soimaan: ”O’er the land of the free and the home of the brave!” Smithsonianin tuorein museo on muuten vuonna 2016 avattu Afroamerikkalaisen historian ja kulttuurin museo. Takavarikoidusta taiteesta järjestettiin ikään kuin varoittavaksi esimerkiksi 650 teoksen laajuinen ”Rappiotaiteen näyttely”, joka kiersi ympäri Saksaa ja tavoitti monimiljoonaisen yleisön. Se, mikä ei käynyt kaupaksi, poltettiin. Paljon isomman, kuin samoihin aikoihin olleet natsiviranomaisten kanonisoimat saksalaisen taiteen näyttelyt. 53 Demokraatti Uudet goebbelsit S aksalaisella käsitteellä entartete kunst, rappiotaide, on karmea kaiku. Vance, eikä varmaankaan vastentahtoisesti. SE, MIKÄ EI KÄYNYT KAUPAKSI, POLTETTIIN. Trump haluaa siis kitkeä Smithsonianin museoista ja tutkimuskeskuksista ”sopimattoman, mielipiteitä jakavan ja epäamerikkalaisen ideologian”. Saksan kansallissosialistisen puolueen masinoima kampanja pyrki liiskaamaan modernin taiteen maanrakoon, pois kansan silmistä. Homman käsikassarana toimii varapresidentti J. D. Esimerkiksi ekspressionismi ja impressionismi laskettiin ihan genretasolla tähän arveluttavan epäsaksalaisen taiteen fakkiin puhumattakaan sitten bauhausista, kubismista, surrealismista, dadaismista... Koska Goebbels halusi jättimäisestä operaatioistaan Saksalle jotain taloudellista hyötyä – eli kuten hänen itsensä väitetään sanoneen ”vähän rahaa tästä roskasta” – takavarikoituja töitä kaupiteltiin ulkomaisiin taidemuseoihin ja keräilijöille. Hänen koneistonsa iski vuonna 1937 saksalaisiin taidemuseoihin, joista takavarikoitiin liki 20 000 ”rappiotaiteilijoiksi” katsottujen tekijöiden töitä. Sen otsikkona on pelottavasti ”Totuuden ja järjen palauttaminen Amerikan historiaan”, ja kohteena Smithsonianin mahtava museokompleksi Capitoliumin kupeessa Washingtonissa. Tämä sama posthumanisti Trump (tarkoittaa tässä ”humanismin jälkeinen aika”) on myös putsaamassa liittovaltion virastojen ja laitosten kielenkäytöstä muun muassa sanat diversity monimuotoisuus, female naispuolinen, inequities eriarvoisuus, marginalized syrjäytynyt ja jopa victims uhrit. Miten arvelette niille käyvän trumpilaisen hengen vallitessa. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_24042025_52.indd 53 de_24042025_52.indd 53 14.4.2025 9.41 14.4.2025 9.41. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat myös Amerikkalaisten naisten historian museo ja Amerikan latinojen kansallismuseo. Pyhä luottamukseni siihen, että demokraattisissa valtioissa ei enää koskaan synny entartete kunstin kaltaisia massahyökkäyksiä taidetta ja kulttuurihistoriaa kohtaan – ainakaan valtiojohdon aloitteesta – horjahti presidentti Donald Trumpin erään uuden käsittämättömän määräyksen tähden. Vahvana katalysaattorina moiseen puhdistusoperaatioon oli, että tällainen taide näyttäytyi natsien silmissä erityisesti juutalaisten ja bolshevististen taiteilijoiden hengentuotteena eli siten yksiselitteisesti ”rappiollisena” Merkittävimpänä kellokkaana projektissa oli tietysti propagandaministeri Joseph Goebbels. Joseph Goebbels ei pyöri haudassaan, vaan tanssii ilosta. Tuo lausahdus ajankohtaistui kuukausi sitten. ”KÄRSIVÄLLISYYTEMME KAIKKIEN niiden kanssa, jotka eivät ole pystyneet käymään yksiin kanssamme, on lopussa.” Näin julisti tuona ”rappiotaiteen” puhdistusvuonna 1937 natsi-Saksan kulttuuriviraston kuvataiteen laitoksen johtaja Adolf Ziegler
TEEMA KOLMEA PROSENTTIA KOHTI Asevelvollisuuteen käytettyä aikaa pidetään ilmaisena. 54 Demokraatti Pu ol us tu s Tu rv al lis uu sp ol iit tin en ym pä ris tö m uu tt uu . Kansan taloudelle sillä on iso hinta. Teksti Mikko Huotari Kuvitus Arja Jokiaho de_24042025_54.indd 54 de_24042025_54.indd 54 11.4.2025 14.05 11.4.2025 14.05
de_24042025_54.indd 55 de_24042025_54.indd 55 11.4.2025 14.05 11.4.2025 14.05. 55 Demokraatti 55 Demokraatti MUU EUROOPPA HYÖTYY, KUN ITÄRAJAN MAAT SATSAAVAT PUOLUSTUKSEEN
Ehkä tähän keskusteluun tarvitaan kuitenkin pieni hitunen realismia. On hirveän helppo heitellä näitä prosentteja sinne ja tänne, Räsänen sanoo. Vai onko. Budjetti on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Räsäsen mielestä Suomi ei voi nostaa puolustusmenoja kaventamalla hyvinvointiyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Toinen yhtä tärkeä asia on se, että nyt kun puolustukseen panostetaan, pitäisi muistaa, mitä puolustetaan. ON VAIN NUMERO. Turvallisuuspolitiikassa vallitsee tällä hetkellä niin suuri konsensus, että oppositiokaan tuskin on laittamassa kapuloita rattaisiin. – Aika monella on ensimmäisenä johtopäätöksenä se, että tavoitteiden saavuttaminen ei ole realismia kaikille Nato-maille lyhyellä aikavälillä. Ja nyt on jopa salonkikelpoista sanoa ääneen, että uhka on Venäjä. Nato vaatinee tulevaisuudessa kolmen prosentin tietämillä olevaa puolustusbudjettia. Kolmen prosentin vaatimuksen on tulkittu tulevan ailahtelevaisesti käyttäytyvän Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin taholta. Puolustusliitto tekee linjauksensa huippukokouksessa ensi kesäkuussa Haagissa. Keskustelu lisäresursseista olisi varmasti käyty Natossa ilman Trumpinkin puheita. Hän viittasi siihen, että hallitusten on tehtävä vaikeita päätöksiä ja satsattava puolustukseen suosittujen sosiaaliturvaohjelmien sijaan. Suomen puolustusmenojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ollaan nostamassa kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Ja se on, että suojaamme meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. Trump on joissain heitoissa puhunut jopa viidestä prosentista. Rajat tulevat vastaan monella tavalla, koska markkinatkaan eivät pystyisi reagoimaan niin nopeasti ja tuottamaan kaikkien maiden puolustusvoimille kalustoa nopeasti kasvavalla tahdilla, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sanoo. Jos kolmen prosentin vaatimus tulee voimaan, niin esimerkiksi Italialla ja Kanadalla tulee olemaan reippaasti kirittävää, koska niillä puolustusmenot ovat tällä hetkellä alle 1,5 prosenttia. Samaan hengenvetoon Räsänen sanoo, että Suomen turvallisuudesta ei voida tinkiä piiruakaan. Suurin osa suomalaisista todennäköisesti hyväksyy menojen kasvattamisen, koska turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. – Pidemmässä aikaperspektiivissä tilanne on toinen. 40 miljoonan asukkaan Kanadassa puolustusmäärärahoja pitäisi lisätä noin 30 miljardin euron edestä. Naton puolustussuunnittelussa täytyy keskustella todellisesta tarde_24042025_54.indd 56 de_24042025_54.indd 56 11.4.2025 14.05 11.4.2025 14.05. Suomen puolustusbudjetti oli viime vuonna hieman yli kuusi miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 2,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. – Täytyy kuitenkin muistaa, että eihän me tätä Trumpin takia tehdä, vaan Putinin. 56 Demokraatti TEEMA PUOLUSTUS MENOJA EI NOSTETA TRUMPIN TAKIA, VAAN PUTININ. Meillä on siinä mielessä hyvin pullat uunissa, kun Suomi on puolustusmenoissa omalla bkt-osuudellaan seitsemäntenä kaikista Nato-maista. Jotta kolmen prosentin tavoite saavutettaisiin, täytyisi puolustukseen satsata roimasti lisää. KOLME ON vain numero. Mutta kuinka se saavutetaan, on vaikea yhtälö. Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa, että tavoitteen pitäisi olla reilusti yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Roiman kasvun taustalla ovat suuret hankinnat: F-35-hävittäjäkaupat ja Merivoimien alushankinnat. Hän myös totesi, että puolustus on asetettava etusijalle muiden asioiden edelle. Ne olisi tehty ilman Nato-jäsenyyttäkin. – Se on ensimmäinen asia. Näin hallitus on linjannut. Nato päätti vuonna 2014, että jäsenmaiden olisi päästävä kahden prosentin rajan yli vuonna 2024
EHKÄ TÄHÄN KESKUSTELUUN TARVITAAN HITUNEN REALISMIA. Olemme luku-uskovaisia. Silloin suurin osa eurooppalaisista maista luopui asevelvollisuusarmeijoista ja siirtyi ammattiarmeijoihin. Niiden kustannukset näkyvät täysmääräisinä puolustusmäärärahoissa. Sosiaaliturvamaksut huomioiden kustannus on noin 923 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 0,41 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2017. Koronarajoitukset ja Natoon liittyminen solahtivat poliittisen päätöksentekokoneiston läpi ilman kummempaa kitkaa, ja kansa antoi siunauksensa. Julkisesta velasta puhuttaessa huomio kiinnittyy velkasuhdetta kuvaavaan numeroon, vaikka parempi olisi miettiä velanmaksukykyä ja julkisen talouden alijäämää. Näin laskettuna asevelvolliset käyttävät yhteensä vuosittain noin 16 500 henkilötyövuotta palvelukseen. Tämä kustannus ei näy suoraan valtion budjetissa, mutta on todellinen kustannus koko yhteiskunnalle. Näkymätön hintalappu lasketaan karkeasti yleistäen niin, että arvioidaan palveluksessa vietetyn ajan määrä, joka kerrotaan miespuolisen kokoaikaisen työntekijän keskimääräisellä bruttopalkalla. Raportissa korostetaan, että kyseessä on arvio, johon liittyy yksinkertaistuksia. SUOMEN PUOLUSTUSMENOIKSI lasketaan valtion budjetissa näkyvät kulut, joihin kuuluvat muun muassa kantahenkilökunnan palkat, varustehankinnat, koulutuskulut, kiinteistöt ja esimerkiksi F-35-hävittäjien kaltaiset suuret investoinnit. Näiden kahden ilmiön kääntöpuolena on se, että syntyneessä tilanteessa voi olla vaikea käynnistää kriittistä turvallisuuspoliittista keskustelua. Tästä vähennetään maksetut päivärahat. KUN NATON jäsenmaiden kesken vertaillaan määrärahoja, asevelvollisuuden kokonaiskustannuksia ei huomioida. Kapulakieleltä kuulostava termi tarkoittaa sitä hyötyä, joka jää saamatta, kun valitaan jokin toinen asia. Laskentatapa johtunee siitä, että Suomi on harvoja maita, joilla on asevelvollisuusarmeija. Mutta yksi keskeinen kustannus jää virallisissa laskelmissa huomioimatta: asevelvollisuuden todellinen hinta. Määttänen teki tutkija Ville Kaitilan kanssa raportin asevelvollisuuden kustannuksista Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle vuonna 2021. Keskimääräinen bruttopalkka oli vuonna 2017 noin 46 375 euroa vuodessa. KOLME ON vain numero. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että asevelvollisuuden todellinen vaihtoehtoiskustannus Suomelle on merkittävä, noin 0,4 prosenttia kansantalouden tuotannosta vuodessa, vaikka tämä kustannus ei suoraan näy valtion budjetissa. Asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa sitä menetystä, joka syntyy, kun varusmiehet käyttävät aikaa asepalvelukseen sen sijaan, että he tekisivät esimerkiksi palkkatyötä tai edistäisivät opiskelemalla työuraansa. de_24042025_54.indd 57 de_24042025_54.indd 57 11.4.2025 14.05 11.4.2025 14.05. Esimerkiksi palvelusaika voi joillekin tuoda hyötyjä, kuten koulutusta tai kontakteja työelämään, mikä voisi laskea kustannusta. Työllisyyttäkin yritetään kohentaa numero mielessä, vaikka työllisyysastetta kuvaavan luvun koheneminen ei välttämättä nosta tehtyjen työtuntien tai verokertymän määrää. Sitä kautta Venäjä haluaa edistää omia valtapyrkimyksiään. Toisaalta palvelus saattaa myös aiheuttaa lisäkustannuksia, esimerkiksi lykkäämällä opiskelun aloittamista ja työurien alkamista asepalveluksen kestoa enemmän. Toinen suomalaisen politiikan erityispiirre on konsensushakuisuus, etenkin kriisien aikana. Lisäksi nopeasti nostetut puolustusmenot eivät ole välttämättä kustannustehokkaita, koska riittävä tutkimuksellinen näkökulma puuttuu. – Uhkakuva on, että Venäjällä on sotilaallisia kyvykkyyksiä ja myös poliittista halua puuttua sotilaallisesti muiden maiden asioihin. Mutta se ei vielä kerro, mitä se pitää sisällään. Päiväraha on hyvin kaukana säällisestä palkasta, jonka työmarkkinoilla saa, Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen sanoo. Suomalaisessa politiikassa keskitytään usein pelkkään numeroon. – Puuttuva asia on arvo, joka lasketaan asevelvollisten asepalvelukseen käyttämälle ajalle. Tästä yhtälöstä saadaan asepalveluksen vaihtoehtoiskustannukseksi noin 761 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa aseja siviilipalvelusta suorittaa vuosittain noin 22 000 henkilöä, ja keskimääräinen palvelusaika on noin 272 päivää. Kyse on vaihtoehtoiskustannuksesta. Monien arvioiden mukaan nopea puolustusmenojen nostaminen voi tarkoittaa sitä, että päädytään huonoihin ratkaisuihin. Kun kylmä sota päättyi ja Varsovan liitto hajosi, sotilaalliset uhkakuvat muuttuivat Euroopassa. 57 Demokraatti peesta, joka määräytyy tosiasiallisen uhkakuvan pohjalta, Räsänen sanoo. Tässä tapauksessa valitaan siis varusmiespalvelus, eli velvoitetaan tietyn ikäiset miehet armeijaan. Puolustusstrategiset investoinnit ovat vuosikymmenien mittaisia satsauksia, ja uhkakuvat voivat olla ensi vuosikymmenellä hyvin toisenlaiset kuin nyt
LISÄMENOJA ON joka tapauksessa luvassa, joko paljon tai erittäin paljon. jen vuoksi. Puolustusmenojen perusura ilman kertaluonteisia menoja olisi arvion mukaan noin 6,3 miljardia euroa vuonna 2029. PUOLUSTUSMENOJEN LISÄYS herättää paljon kysymyksiä. Toinen tapa laskea on huomioida vuoden 2029 perusura, 6,3 miljardia, ja jättää huomioimatta asevelvollisuuden kustannukset. Niku Määttäsen mukaan velka voi olla järkevä ratkaisu, jos kyse on kertaluonteisista investoinneista, kuten asejärjestelmistä, jotka ovat hankinnan jälkeen toimintakykyisiä kymmeniä vuosia. Tällöin kirittävää on kolmen miljardin euron verran. – Myös Länsija Etelä-Euroopan maat hyötyvät siitä, että itärajan maat satsaavat puolustukseen. Muuten lykkäämme kustannuksia perusteettomasti tulevaisuuteen, Määttänen sanoo. Nykyiset puolustusmenot ovat normaalia korkeammalla tasolla, koska Suomella on kertaluonteisia menoja muun muassa F-35-hävittäjähankintopiirissä, pikemminkin sakenevaa sumua. Näin laskien tavoitteesta, eli 9,3 miljardista eurosta jäisi uupumaan 0,9 miljardia. Siihen olisi suoraselkäistä reagoida heti kiristämällä verotusta tai leikkaamalla joitain muita menoja. Taloustieteilijän näkökulmasta puolustus on julkishyödyke, eli asia, josta muutkin pääsevät nauttimaan, kun jokin taho on sen tuottanut. Niistä voidaan suoriutua menoja leikkaamalla, veroja korottamalla tai lainarahalla. Ero on iso. Tämä on yhteensä noin 500 henkilötyövuotta. Valitettavasti kasvua ei ole näköVuonna 2023 yli 28 000 reserviläistä kertasi noin 185 000 harjoituspäivänä. Venäjän lähellä olevilla mailla on isommat NYKYTILANTEESSA ON VAIKEA KÄYDÄ KRIITTISTÄ TURVALLISUUS POLIITTISTA KESKUSTELUA. Entä kuinka suuresta lisäyksestä on tosiasiassa kyse. Julkisen talouden tasapaino on jo entisestään kateissa. Se myös jossain mielessä vähättelee nuorten aikuisten panosta, Määttänen sanoo. Pysyvien menojen kasvaessa velkaraha ei voi olla järkevä ratkaisu ilman seurauksia julkisen talouden tasapainolle. MAANPUOLUSTUKSESTA puhuttaessa muistutetaan, että jokainen maa on viime kädessä itse vastuussa puolustuksestaan. On havaittavissa aivan selvä vapaamatkustajaongelma. Esimerkiksi Ruotsi hyötyy siitä, että Suomi panostaa maanpuolustukseen nyt, kun uhkakuva on Venäjä. Määttäsen mukaan tässä voidaan nojautua sekä velkaan että sopeuttamiseen. Lähde: Yle TEEMA de_24042025_54.indd 58 de_24042025_54.indd 58 11.4.2025 14.05 11.4.2025 14.05. Molemmat ovat panostuksia puolustukseen, niistä tulee yhteensä 8,2 miljardia euroa. Kaikkein mieluisinta tietysti olisi se, että talous kasvaisi niin roimasti, että kukaan ei joutuisi tekemään ikäviä päätöksiä. Mutta jos puolustusmenot nousevat pysyvästi, on parempi kattaa ne leikkauksilla tai verotuksella. Tehdään kaksi laskuharjoitusta journalistisella tarkkuudella. Todennäköisesti täytyy tukeutua näihin kaikkiin, mutta painotuksien suhteen poliitikot joutunevat tukkanuottasille. 58 Demokraatti Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ilmaissut, että Suomelle ei ole prioriteetti, että Nato huomioisi asevelvollisuuden kustannukset. Tällä hetkellä se on noin 7,3 miljardia euroa. Määttänen sanoo, että laskentatavan muuttaminen ei tietenkään paranna Suomen sotilaallista kyvykkyyttä, mutta se olisi järkevä ottaa huomioon. Mutta ilmeisesti maanpuolustuksen menoja halutaan myös pidemmällä aikavälillä pitää nykyistä korkeammalla tasolla. Ensin lasketaan tämän hetken puolustusmenot, 7,3 miljardia, ja lisätään niiden päälle asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannukset, noin 0,9 miljardia. Ajatuksena saattoi olla se, että ensimmäisenä ei aleta kyseenalaistaa nykyistä laskentatapaa, koska Suomelle on tärkeämpää, että kumppanimaat lisäisivät panostuksiaan puolustukseen. Samalla hän muistutti, että yhdessä asevelvollisuuskustannusten kanssa Suomi nostaa tosiasiassa puolustusmenonsa noin 3,5 prosenttiin. Asevelvollisuuden kustannukset on silti ainakin huomioitu Naton huipulla. – Esimerkiksi jos ohjuksien määrää halutaan nopeasti skaalata ylöspäin, niin siltä osin voidaan ottaa lainaa, koska kyse on kertaluonteisesta menosta. Pääsihteeri Rutte iloitsi Suomen hallituksen tuoreesta esityksestä nostaa puolustusmenoja kolmeen prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. – Kansainvälisissä vertailuissa kuitenkin pitäisi laskea nämä, koska on hassua ajatella, että se olisi ilmainen resurssi, kun nuoret miehet, ja nyt myös naiset, suorittavat asepalvelusta. Jos oletetaan, että Nato päätyy kesäkuussa Haagin kokouksessa kolmen prosentin vaatimukseen, niin Suomen vuosittaisen puolustusbudjetin pitäisi olla noin 9,3 miljardia euroa. Euroopassa on kuitenkin vahva yhteinen näkemys siitä, että Venäjän sotilaalliseen uhkaan täytyy reagoida yhdessä
puolustusmenot, ja samalla ne kasvattavat muiden EU-maiden turvallisuutta, Määttänen sanoo. Yhteensä palvelukseen käytetään noin 16 500 henkilötyövuotta vuosittain. Lä hd e: Et la Vaihtoehtoiskustannus * (palvelusaika palkkana): Ilman sosiaaliturvamaksuja: 761 miljoonaa euroa Sosiaaliturvamaksut mukaan lukien: 923 miljoonaa euroa (josta vähennetään varus miehille maksettavat päivärahat, 40 miljoonaa euroa) Näin kertyy noin 880 miljoonaa euroa vuodessa, joka on noin 0,4 % suhteessa bkt:hen. – Tässä on vahva argumentti sen puolesta, että puolustusinvestoinneista pitäisi päättää EU-tasolla, jotta vältetään vapaamatkustajaongelma. Se on meille julkishyödyke, koska jos sitä ei kukaan yrittäisi ottaa hallintaan, niin ongelmat näkyisivät jollain tapaa myös meillä. Määttäsen mukaan yhteisvelka olisi luonteva, kun puhutaan kertaluonteisista satsauksista. Tämän tilanteen käsitteleminen aiheuttaa taas kustannuksia siellä. Mitään varteenotettavaa mallia yhteisvelasta ei ole tosin vielä ollut esillä. Ääriesimerkkinä Irlanti, joka laittaa puolustukseen vain muutamia prosentin kymmenyksiä suhteessa bkt:hen, Määttänen sanoo. – Jos taas kyseessä ovat pysyvät menot, niin EU:n normaalista budjetista pitäisi osa laittaa puolustukseen. de_24042025_54.indd 59 de_24042025_54.indd 59 11.4.2025 14.05 11.4.2025 14.05. Palveluksen suorittaa vuosittain noin 22 000 henkilöä. Olisi hyvä, että EU rahoittaisi puolustusinvestointeja ja sitten pohdittaisiin, että minne kohteisiin ne kannattaa sijoittaa. Keskimääräinen palvelusaika on noin 272 päivää per henkilö. ASEVELVOLLISUUDEN NÄKYMÄTTÖMÄT KUSTANNUKSET Kuinka paljon aikaa käytetään asevelvollisuuteen. 59 Demokraatti ASEVELVOLLISUUDEN VAIHTOEHTOIS KUSTANNUS ON NOIN 0,4 PROSENTTIA SUHTEESSA BRUTTO KANSANTUOTTEESEEN. Tällä vältetään tilanne, jossa osa maista ei juurikaan satsaa puolustukseen. – Samalla tavalla meidän pitää täällä ymmärtää, että Etelä-Euroopan maihin tulee Afrikasta köyhiä, huonosti koulutettuja ihmisiä. * Vaihtoehtoiskustannus on se taloudellinen hyöty tai tuotto, josta yhteiskunta luopuu, kun nuoret käyttävät aikansa asetai siviilipalvelukseen muun toiminnan (työ, opiskelu, vapaa-aika) sijasta
Hallitus yhä leikittelee perintöveron poistolla ja muilla lisäetuuksilla hyvätuloisille. Ei ole hyväksyttävää, että se hoidetaan leikkaamalla niiltä, joilla on kaikista vähiten pois otettavaa. Molempia maailmansotia käytiin Euroopassa yli kaksi vuotta ennen kuin amerikkalaiset liittyivät demokratian puolustajiin. Emme saa unohtaa, että koko ihmiskuntaan kohdistuvat eksistentiaaliset uhat – ydinaseet, ilmastonmuutos ja luontokato – vain kasvavat nykyisessä militaristisessa ilmapiirissä. PUOLUSTUSMENOIHIN KÄYTETTÄVÄ osuus BKT:sta nousee. YHTÄ OLEELLINEN on kysymys, miten lisävarustautuminen rahoitetaan. Euroopan maiden oman aseteollisuuden protektionistisen suojelun purkamisella voitaisiin heti saavuttaa merkittävästi lisää kustannustehokkuutta ilman menolisäyksiä. Tärkeämpää kuin maailmansotaan varautuminen on aina sen toteutumisen ja käynnissä olevan sodan laajentumisen ehkäiseminen. Kiireellisin tehtävä Euroopan varustautumisen vahvistamisessa koskee tarvetta turvata Ukrainan puolustuskyky, kunnes sen suvereniteetin turvaava rauha mahdollisimman pian on saatu tehtyä. Varustautuminen ei yksin tuo turvallisuutta F-35-KONEIDEN PELOTE ON HEIVERÖISEMPI KUIN SUOMEN RESERVIN. Siksi varustautuminen ei riitä, vaan meidän on käytettävä kaikkia diplomaattisia ja muita keinoja uhkien ja jännitteiden purkamiseksi ja sen osoittamiseksi, että vain pidättäytyminen sotilaallisen voiman käytöstä antaa mahdollisuuksia minkään kansakunnan hyvinvoinnin parantamiseen. Mutta mihin, se on erikseen katsottava. Se, että myös Euroopan on parannettava sotilaallisia valmiuksiaan, ei voi perustua uskoon sodan väistämättömyydestä. Tämän sijaan tulee toimia niin, että ne, joilla on eniten varallisuutta ja tuloja, osallistuvat suurimmalla panoksella puolustuskyvyn vahvistamiseen. Naton jäsenenäkään ei voi luottaa sinisilmäisesti siihen, että pahan paikan tullen ratsuväki tulee valtameren takaa heti apuun. Suomi on hoitanut puolustuksensa muiden suuresti arvostamalla tavalla ja kustannustehokkaasti. Sen kova ydin on kykymme tarvittaessa mobilisoida ja aseistaa 280 000 sotilaan suuruinen joukko yli 700 000 sotilaskoulutuksen saaneesta reservistä. On perusteltua, että puolustusmenojen laskelmissa otetaan täysimääräisesti huomioon ne kustannukset, jotka Suomelle koituvat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpitämisestä. 60 Demokraatti K un nyt on käynyt selväksi – ja hartaasti toivon tämän koskevan myös golfaavaa valtiojohtoamme – ettei Trumpin USA:n Nato-sitoumukseen voi luottaa, on Euroopassa ryhdytty panostamaan oman puolustuksen vahvistamiseen. Euroopan on joka tapauksessa vahvistettava omaa ”strategista autono miaansa” ja siihen sisältyvää itsenäistä puolustuskykyä. KOLUMNI Teksti Erkki Tuomioja, historioitsija, entinen ulkoministeri TEEMA de_24042025_60.indd 60 de_24042025_60.indd 60 14.4.2025 9.31 14.4.2025 9.31. F-35-hävittäjät ovat tämän rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi, mutta paljon kalliimpi. Oleellisinta ei ole se, mikä on kunkin maan puolustusmenojen osuus kansantulosta, vaan se, minkälaiset ovat tarvittaessa EU:n kyvyt mobilisoida ja yhdessä käyttää lisääntyviä voimavarojaan. Järkeä on kuitenkin käytettävä siinä, miten se toteutetaan. Vastaavaan eivät suuremmatkaan maat Euroopassa kykene
61 Demokraatti Vaalitulos osoitti, että SDP:n reilummalle vaihtoehdolle on kysyntää. SUOMEN SUUNNANMUUTOS on alkanut. Vaalitulos osoitti, että SDP:n reilummalle vaihtoehdolle on kysyntää. Ihmiset kaipaavat toivon näkymää tulevaisuuteen. Vaalitentistä toiseen puolueiden puheenjohtajat keskustelivat niistä. LAAJAN VAALIKAMPANJAN aikana moni ihminen on ilmaissut kohtaamisissamme tyytymättömyyttä Orpon-Purran hallituksen harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Olette kansanvallan sankareita! Jatketaan yhdessä työtä sen eteen, että koko Suomessa kaikki tehdään reilummin. Näkyvä työ tehtiin viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana, mutta jokaisen kampanjan takana oli vuoden tai jopa vuosien näkymätöntä työtä. SDP:n noin 5500 ehdokasta tukijoukkoineen sekä puolueen vapaaehtoiset ja henkilökunta tekivät valtavan työn kevään vaalien eteen. Lämmin kiitos kaikille ehdokkaille, vapaaehtoisille ja sosialidemokraattisen liikkeen henkilökunnalle korvaamattomasta panoksestanne vaalituloksen eteen. Orpon-Purran hallituksen aikana työttömyys on kasvanut Euroopan huippulukemiin, moni tavallinen ihminen elää kädestä suuhun ja venyttää senttiä, ja ihmisten luottamus terveydenhuoltoon ja peruskouluun horjuu. SDP:n pääviesti näissä vaaleissa on ollut: Kaiken voi tehdä reilummin. VOIMME OLLA tyytyväisiä siitä, että SDP:n vaaliteemoista tuli näiden vaalien selkeitä puheenaiheita. SDP:n tehtävä on nyt ja tulevaisuudessa tarjota reilumpi vaihtoehto tälle politiikalle. Voitimme aluevaalit ensimmäistä kertaa ja kuntavaalit ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Ihmiset ovat huolissaan siitä, että pääseekö hoitoon jos hoitoa tarvitsee ja siitä, että ovatko suomalaiset koulut lapsillemme rauhallisia ja hyviä paikkoja oppia. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_24042025_61.indd 61 de_24042025_61.indd 61 14.4.2025 9.29 14.4.2025 9.29. Suunnanmuutos on alkanut S DP sai kevään kuntaja aluevaaleissa historiallisen vaalivoiton. Tarjosimme vaalikampanjan aikana reilumman vaihtoehdon tälle politiikalle. Vaalitulosta voi pitää saavutuksena siksikin, että tiedämme, että kuntaja aluevaalit ovat yleensä olleet SDP:lle haasteelliset vaalit erityisesti siitä syystä, että äänestysaktiivisuus on jäänyt usein matalaksi. Ei ole liioittelua sanoa, että SDP johti vaalien keskusteluja. Näimmepä lopulta senkin, että kokoomus keskitti kampanjan loppusuoran massiiviset taloudelliset mainossatsaukset SDP:ta vastaan oman viestin sijaan. Vaalikampanjaa tehtiin aktiivisesti 275 kunnassa ja 21 hyvinvointialueella ympäri Suomen. Kärkitavoitteemme olivat, että hoitoon pitää päästä kun hoitoa tarvitsee ja se, että lasten ja nuorten oppimiseen panostetaan. Jokaisella kampanjaan eri tavoin osallistuneella on aihetta tyytyväisyyteen. Tämä on vahva viesti siitä, että Suomen suunnanmuutos on alkanut. Tilanne on monessa kodissa nyt tukala. Olemme puolustaneet kahden viikon hoitotakuuta ja perusopetuksen pieniä, 20 oppilaan ryhmäkokoja. Näiden puolesta päättäjämme tulevat myös toimimaan seuraavat vuodet
Hannu toimi paikallisesti Keltun Pojissa, Wanhoissa Tovereissa ja hän osallistui Etelä-Karjalan Viipuri-Seuran toimintaan. Sairaalan asuntolassa asui tuohon aikaan myös sairaanhoitajaksi opiskellut Anja, josta tuli Hannun vihitty vaimo vuonna 1964. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Hän toimi 1990-luvulla Saimaan Pallo ry:n johtokunnassa ja varapuheenjohtajana sekä jalkapalloseura Rakuunoiden puheenjohtajana. Paikallisesti Hannu johti Lappeenrannan Työväenyhdistystä ja kunnallisjärjestöä vuosina 1984–97. 62 Demokraatti Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi Myyryläiselle kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 1997. Puolisoa, isää ja mukavaa sekä yhteistyökykyistä ihmistä jäivät kaipaamaan läheiset Anja-vaimo, lapset Make ja Jatta sekä muut sukulaiset. Hannu opiskeli ammattikoulussa sähköasentajaksi. Hän oli 1990-luvulla puoluevaltuuston jäsen ja kuului sen puheenjohtajistoon. Hannu teki elämänsä aikana mittavan ja monipuolisen yhteiskunnallisen sekä poliittisen vaikuttajan uran. de_24042025_62.indd 62 de_24042025_62.indd 62 11.4.2025 17.09 11.4.2025 17.09. Hän oli Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen 1981–2008. klo 18. Varusmiespalveluksen hän suoritti viestijoukoissa Kouvolassa. Vastuullinen toiminta toi mukanaan lukuisia edustuksia ja jäsenyyksiä kymmenissä eri lautakunnissa, toimikunnissa, työryhmissä, neuvottelukunnissa ja Etelä-Karjalan maakuntaliitossa. Mökkeilyä Myyryläiset harrastivat aktiivisesti. Toinen vapaa-ajan paikka heillä oli Kemijärven Suomutunturilla sijainnut yhteinen osakemökki. Avioliitto jatkui Hannun kuolemaan asti. Omana harrastuksena Hannulla oli urheilussa ja liikunnassa erilaiset joukkuepelit. Merkittävinä paikkoina olivat Tradekan ja Keskinäisen vakuutusyhtiö Turvan hallintoneuvostojen jäsenyydet. Hän toimi myös pitkään lentopallo-otteluiden 1. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Taipalsaaren Pönniälän ”perusmökillä” he kävivät niin usein kuin ehtivät. päivänä. Marjastus, vaellukset luonnossa sekä hiihto ja laskettelu antoivat nautintoa vapaa-aikaan ja pitivät kuntoa yllä. Hän syntyi Viipurissa, sotasairaalassa elokuussa 1942. luokan erotuomarina. Keijo Martikainen kirjoittaja on Hannun tuttava KUOLLUT Monen toimen tekijä LAPPEENRANTALAINEN kunnallisneuvos ja monen toimen tekijä Hannu Myyryläinen siirtyi maallisesta ajastamme ikuisuuteen maaliskuun 17. Työväenyhdistys r.y. UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Hannun isä oli Etelä-Karjalan keskussairaalassa vahtimestarina ja perhe asui sairaalan hallinnoimissa asunnoissa. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. Kuukausikokous Terituvalla to 24.4. Vuonna 2005 hän jäi eläkkeelle. HÄME • Kutsu Lahden Sos.dem. Kaipaajiin ja Hannun muistoa kunnioittaviin kuuluu myös suuri joukko vuosien takaisia ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Hän toimi työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. Hannu, lempinimeltään ”Myry” oli kuollessaan 82 vuoden ikäinen. Hannu Myyryläinen vietti vapaa-aikaansa paljon luonnossa. klo 15 Demari-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana hän toimi kolme kertaa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Laskettelurinteet tulivat tutuksi myös Ranskassa ja Italiassa. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Sosialidemokraattiseen puolueeseen hän liittyi vuonna 1971. Urheilua ja SaiPaa Hannu seurasi aktiivisesti. Kahdesti evakossa ollut perhe muutti rauhan tultua Mäntyharjulle, josta myöhemmin Lappeenrantaan. Hänet tunnettiin ja muistetaan hyvin yhteistyökykyisenä ja aikaansaavana toimijana. Perheeseen syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Työuransa Hannu aloitti Lappeenrannan Sähkölaitoksella mittariasentajana, josta siirtyi myöhemmin Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. naisyhdistyksen huhtikuun kokoukseen su 27.4
Matkoilla, ei vastaanottoa. KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Tampere 27.3.2025 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä lisäksi valitaan vakuutusyhtiölain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu kestävyysraportoinnin varmentaja ja päätetään hänen palkkioistaan. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 14.5.2025 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 19.5.2025 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. de_24042025_63.indd 63 de_24042025_63.indd 63 10.4.2025 16.24 10.4.2025 16.24. Merkkipäivää vietetään perheen parissa mökillä. Ei vastaanottoa. paavola@turva.fi. 85 VUOTTA 75 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Vappu Taipale Helsinki 1.5. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tilille FI23 8000 1800 2830 05 Viitenumero: 40170510954620 tai KSR:n Teollisuusliiton rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Riku Aalto. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväen Kukkasrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Vappu Taipale tai Leo Mechelin -säätiön tilille FI73 1011 3000 2394 74 viestiin: Tuulikki ja Onni Puustisen rauhanrahasto. Heikki Virkkunen Helsinki 24.4. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille Fi85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Heikki Virkkunen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Mieli ry:lle lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. 63 Demokraatti KOKOUKSET Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 21.5.2025 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. Riku Aalto puheenjohtaja, Vantaa 28.4. Aki Ojakangas opetusneuvos, Tampere 30.4. Ei vastaanottoa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aki Ojakangas
64 Demokraatti RISTIKKO 8/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: N de_24042025_64.indd 64 de_24042025_64.indd 64 8.4.2025 17.09 8.4.2025 17.09. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
de_24042025_64.indd 65 de_24042025_64.indd 65 8.4.2025 17.09 8.4.2025 17.09. Birdlife kertoo, että tutkimusten mukaan huuhkajareviirit häviävät suurella todennäköisyydellä ajan myötä noin viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Huuhkaja on tänä vuonna Birdlife Suomen vuoden lintu. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 25 31 78 64 9 41 72 96 35 8 96 84 53 17 2 38 95 42 76 1 12 56 87 49 3 67 49 31 28 5 74 18 25 93 6 83 27 69 51 4 59 63 14 82 7 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 6/2025 RATKAISU 27.3. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kolme vuotta sitten syksyllä huuhkaja pistäytyi pihavieraana. Hankkeessa tavoitteena on selvittää huuhkajan levinneisyys, pesimäkannan suuruus sekä niissä tapahtuneet muutokset. Tästä syystä vuoksi laji on järjestön mukaan erityisen tärkeä ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Syysillan pimeydessä se lensi ääneti ylitseni lähtiessään pihakuusesta. Huuhkajia kuolee paljon tieliikenteessä, törmäyksissä sähkölinjoihin sekä voimajohdoista saatuihin sähköiskuihin. Metsäjänisten väheneminen taas voi vaikuttaa salomaiden huhuilijoiden selviytymiseen talvesta. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eila Repo Kaarinasta. Laji on todettu erittäin uhanalaiseksi populaation pienenemisen takia. co m 2 5 8 6 1 9 3 5 8 4 3 8 5 4 1 5 6 3 6 4 2 8 2 3 5 1 1 4 2 7 O len kohdannut Euroopan suurimman pöllölajin kolme kertaa. Jokainen voi auttaa huuhkajan levinneisyyden ja pesimäkannan kartoittamisessa ilmoittamalla havaintonsa Tiiraan (tiira.fi), jossa järjestelmän ylläpitäjät ja tietyt lintuyhdistysten henkilöt näkevät havainnot. ais ud ok u. Kuvan huuhkaja taas löytyi Helsingistä kesällä 2021. Uusi uhka huuhkajille ovat tuulivoimalat. Birdlifen mukaan Suomen huuhkajakanta on ollut pitkän vähenevä. Vuonna 2017 sellainen viihtyi tovin Tampereella Iidesjärven matonpesupaikan liepeillä. Huuhkajia on myös vainottu. Kaksi kertaa olen käynyt ihmettelemässä huuhkajaa muiden bongareiden kanssa. Lintuharrastajien Tiira-tietokannassa havainnot huuhkajista on usein salattu, etenkin pesimäaikaan. Parantunut jätehuolto ja kaatopaikkojen sulkeminen on vaikuttanut myös populaation kokoon, kun avokaatopaikat ovat olleet niille helppo rottabuffet. Komea näky heikossakin valossa
Se ei ole merkki tyhmyydestä, vaan se on viehättävää inhimillisenä ilmiönä. Kirjoissa on paljon sen ajan tyypillisiä ajatuksia ja pohdintoja. Kirjailija kertoo eri tapauksia, miten Euroopan unionin jäsenmaat nimenomaan muodollisesti improvisoivat, jotta ne saavat tehtyä päätöksiä EU:n kankeissa ja moniin maailmantilanteisiin nähden puutteellisessa säännöskehikossa. Kun niitä ajatuksia lukee vaikka viisi vuotta myöhemmin, niin kiehtovalla tavalla huomaa, miten me jatkuvasti erehdymme pohdinnoissamme. Nyt kun olen elänyt jo aika kauan, niin sitä jännästi huomaa, miten asiat toistuvat ja vanhat teemat putkahtelevat aina uudelleen esille. Sen on kirjoittanut kaksi demokraattipresidentti Clintonin entistä neuvonantajaa. de_24042025_66.indd 66 de_24042025_66.indd 66 9.4.2025 14.26 9.4.2025 14.26. Näemme asiat nenämme edessä, mutta emme hahmota niiden vaikutusta suuremmassa kokonaisuudessa, ja aikalaisina tulkitsemme niiden merkityksen väärin. Daalder, James M. Ivo H. Kun kirja vetää mukaansa, niin unohdan kaiken muun. Olen ehkä jäänyt koukkuun siihen tunteeseen, mikä tuli lapsena – eli oivallukseen, että näistä kirjaimistahan syntyy merkityksellisiä sanoja. Todella paljon kaikesta siitä mitä tapahtuu, jää meiltä laajemmassa perspektiivissä aina huomaamatta. Minua kiinnostaa ajattelu. Kirjailija on hollantilainen filosofi ja tämä on aivan huikea kirja EU:sta. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Erehdymme jatkuvasti pohdinnoissamme Ja se on viehättävää inhimillisenä ilmiönä, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Se näkyy elämässäni edelleen. Lukemiseeni vaikutti paljon, kun eduskunta-aikanani olin neljä vuotta jäsenenä ulkoasiainvaliokunnassa. Kirja kertoo, miten Yhdysvalloilla on jo pitkä traditio siitä, että he eivät halua maata sitovaa kansainvälistä oikeutta tai pelisääntöjä. Luen paljon Euroopasta, sodista, konflikteista, Yhdysvaltain ulkopolitiikasta sekä tavalla tai toisella EU:n toimintaa sivuavaa kirjallisuutta. Olen vahvasti eläytyvä lukija, erityisesti kaunokirjallisuudessa. Lindsay: America Unbound – The Bush Revolution in Foreign Policy Luuk van Middelaar: Alarums and Excursions – Improvising Politics on the European Stage Satu Helin, Pekka Nurminen: Euroopan parlamentti Politiikan kirjahylly 1 3 2 Opin jo tosi pienenä lukemaan. Se on kiehtovaa. Mietitään, että mitenhän tässä nyt käy. Nyt aikuisiällä kaunokirjallisuuden lukeminen on tapa rentoutua. Kirja kertoo republikaanien revolutionäärisestä ulkopolitiikasta 2000-luvun alkuvuosina. Aivan huikean hieno tietokirja EU-parlamentin roolista ja sen roolin kehityksestä siihen vuoteen asti milloin tämä on kirjoitettu. Se käänsi minut intohimoiseksi tietokirjojen lukijaksi. Aikuisiälläkin lukiessa tapahtuu se sama asia, oivallus, että kirjainjonojen, sanojen ja lauseiden kautta aukeaa uusi maailma. Se on erittäin kiehtovaa etenkin silloin, kun käynnissä on joku muutos tai kriisi. Nyt me täällä ahdistumme Trumpin ulkopolitiikan kanssa, mutta tämä ilmiö on ollut jo pitkään totta. Kun aikaa kuluu, alkavat asiat näyttäytyä toisessa valossa. Tykkään myös lukea vähän vanhempia kirjoja, jotka on kirjoitettu jonkun muutoksen aikana
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Demokraatti 205 x 275_vappu_2025.indd 1 Demokraatti 205 x 275_vappu_2025.indd 1 7.4.2025 16.45.00 7.4.2025 16.45.00 de_24042025_002.indd 1 de_24042025_002.indd 1 8.4.2025 11.19 8.4.2025 11.19. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Yhteinen hyvä syntyy kestävästä liiketoiminnasta. PAL.VKO 2025-19 00 74 43 -2 50 8 6 414880 074923 2 5 8 Yhdessä annamme enemmän. duunaria de_24042025_001.indd 1 de_24042025_001.indd 1 9.4.2025 15.41 9.4.2025 15.41. Palautamme tänäkin vuonna 10 % tuloksestamme yhteiskuntaan apurahoina, lahjoituksina ja sijoituksina. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. RAUHANTEKIJÄ Rauha ei synny vain aseilla VAALIT Kutkuttavan jännittävä vaaliyö HENKILÖSTÖSÄÄSTÖT Haulikolla asiakkaan nilkkaan 24.4.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 8/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 25 / 24 . hu ht ik uu ta Kuuntele Tietokirjailija Marjo Pihlajaniemi kannustaa johtajia korvat hörölle. Tutustu ja liity jäseneksi