Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 16, 17, 19 Vesi jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin – samalla tavalla kuin epätasaisesti jakautuva varallisuus Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi ?! . Hinta 3 € 24. TOUKOKUUTA 2018 N0 21 Nyt kysytään lukijoilta POLITIIKKA . . .. 9 Vesi jakaa maailmaa POLITIIKKA
Kannen kuva: Emilie Uggla Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi 6 Hallitus on valjastanut jo virkamiehetkin sote-propagandaan. Tulevaisuuskin on jo kohta otettu hallintaan. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Akseli Hemmingin kanssa Nyt on SDP:ssä vauhtia. 2 24. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta. TOUKOKUUTA 2018 Lehdessä 6 Sote vie Suomea markkinoiden alttarille 8 Uutiskertaus 10 Arkadianmäeltä: SDP haluaa oikeudenmukaisempaa verotusta 12 Britannian kuningashuone katsoo kohti nykypäivää 14 Gaza, maanpäällinen helvetti 15 Vesi jakaa ihmiskuntaa 17 Eriarvoisuus jakaa maailmaa 19 Maailma kylässä 20 Kaksi päivää tulevaisuudessa 22 Salmiakkia 23 Vältä kesän vatsanväänteet 24 Olipa kerran minä: Akseli Hemminki 28 Kesän tärkeät keltaiset pörriäiset 29 Kasvot peilissä: Jussi Lampi 31 Kana taiteen rajapinnassa 32 Tullimuseo ja vuoden 1918 muistot 35 Naisten sotahistoria on pitkä mutta vähemmän verinen 36 Kirjavisa 39 Puheenvuoro: Joona Räsänen 40 Mielipiteet 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Teijo Teivainen
Jos olisit politikoija, vanhan koulukunnan agitaattori, niin mikä olisi sloganisi. – Mitä siellä vakuuskuorien alla on. Ehkä kaikki ne, missä mainitaan dialektiikka. Pidän kyllä rapista ja suosikkiartistini on varmaan sitten Paleface, en kai nyt kehtaa muutakaan sanoa. Sillä pyritään mystifioimaan ja hämäröittämään asioita. – Kai tässä vuoden 1968 viisikymppisiä vietettäessä pitää ottaa tämä vanha: ”Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia”. Voiko kysyä, että mikä on tieteellinen voimaeläimesi. Minulla ei ole varsinaisesti voimaeläintä, samaan tapaan kuin ateistilla ei ole suosikkijumalaa. Ja kenen kanssa hän menisi seuraavaan hallitukseen, jos sinne huolittaisiin. Oletteko ns. – Ei minulla varsinaista voimaeläintä ole, vähän kuin kysyisi ateistilta suosikkijumalaa. TEKSTI TOPI JUGA . Olen toipumassa demareiden Tulevaisuusforumista, jossa olin vähän kiusaamassa maailmanpoliittisilla kysymyksillä. Sinut on nähty Palefacen musiikkivideoilla. ”Merihaka näyttää Itä-Saksalta, mutta on vapauden tyyssija”. Kun Merihaasta ei tarvitse poistua, niin päivä tuntuu lottovoitolta. Miten ristiriitainen on kapitalismin maailma. KUVA PEKKO KORVUO KUULUMISIA KENTILTÄ Mikä meno maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Vastaukseni ei kuitenkaan perustu vain siihen, että jotkut intiaanikansojen edustajat ovat sanoneet, kuinka voimaeläin-termiä ei saisi käyttää muut kuin he. Olemme parvekekavereita. Silloin tulee tuuhea merkitysavaruus, josta ei Erkkikään ota selvää. Olipas paha. Ja tietysti täytyisi olla äänestäjiä, joita sinisillä ei ole. Todellisuudessa edistetään pääomaan perustuvia etuoikeuksia. Asut Merihaassa, mikä on sen maailmanpoliittinen ulottuvuus. Enkä viittaa Tuomiojaan, hän ottaa kyllä usein asioista selvää. Meillä on täällä mahtava meno, kannattaa tulla vaikka joskus Merihaan ”betoniklubi”. Vieläkin hiukan hengästyttää, mutta kivaa oli. Täytyy olla motivaatio, jos aikoo olla ehdolla valtakunnallisissa vaaleissa. Tieteellisessä mielessä, mikä on tuuhein poliittinen teoria. saunakavereita. Siihen peliin ei pitäisi sitten lähteä mukaan. – En tiedä ollaanko kauheasti saunottu. Mitä kysyisit Juha Sipilältä. Se on kyllä tosi hyvä. – Se näyttää Itä-Saksalta, joskus haisee ja tuoksuu Itä-Saksalta, mutta oikeasti se on vapauden tyyssija. – Kapitalismissa huijataan esittämällä, että nyt edistetään vapautta. Suhtaudun varsin vapaushenkisesti siihen, että muilta kulttuureilta saa lainata. 3 24. TOUKOKUUTA 2018 K up la Lehtikuva / Emmi Korhonen Pohdin vakavasti politiikan jättämistä
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että hyvinvointiyhteiskunta ei saa sulkea silmiään ikäihmisten hädältä. loudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin toimintoihin. Nyt, ehkä porvarihallituksen huumaannuttamana, yritätte jälleen lyhentää suomalaisten lomaoikeutta. Ville Ranta Hyvä EK O litte jälleen yritysten asialla, kun esititte nipistystä työntekijöiden lomiin. Suhteellisessa köyhyydessä ja alle minimibudjetin elävissä ihmisissä on paljon eläkePari valittua sanaa. Tämä on tosin ollut teidän lähes ikiaikainen hankkeenne. Ihmettelee Demokraatin väki Olisi luullut kikyn tuoman työajanpidennyksen vähäksi aikaa riittävän. Suhteellisesti köyhiä oli vuonna 2016 Suomessa 660 000. Yksinasuvan minimibudjetti on ilman asumismenoja 600–669 euroa kuukaudessa iästä riippuen. ”Yksi vaihtoehto on poistaa laista viides lomaviikko, joka ylittää EU-direktiivin määrittämän neljän viikon minimin. Vuonna 2016 Suomessa yksin asuvan henkilön kohdalla köyhyysraja oli 1 190 euroa kuussa. Näin kuljettaisiin kohti EU-käytäntöjä”, perustelitte. Olisi luullut kikyn tuoman työajanpidennyksen vähäksi aikaa riittävän. Näiden köyhien eläkeläisten tilannetta sosialidemokraatit haluavat parantaa. Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu myös alle minimibudjetin elävistä ihmisistä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Mediaanitulolla tarkoitetaan keskimääräistä tuloa, kun kaikkien kotitalouksien tulot laitetaan suuruusjärjestykseen. Hallituksen toteuttamat kansaneläkeindeksien jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen korotukset sekä Kelan tukien leikkaukset ja omavastuiden korotukset ovat kiristäneet kohtuuttomasti heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien eläkeläisten asemaa. Perustelitte esitystänne sillä, että EU:n uusi lainsäädäntö velvoittaa tekemään lakiin yritysten kustannuksia kasvattavia muutoksia. Näitä alle minimibudjetin eläviä on Suomessa 440 000 henkilöä. 4 24. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Plaa plaa. Suhteellinen köyhyys vaihtelee siis maittain. Toisin sanoen, jos kotitaloudella on käytettävissä alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä käytettävistä olevista tuloista, se on määritelmällisesti köyhä. Eläkeläisköyhyyteen on puututtava! EUROOPASSA KÖYHYYSRAJANA KÄYTETÄÄN yleisesti pienituloisuuden perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Vuokralla yksin asuvan kokonaisminimibudjetti on 1 077–1 234 euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen. Yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on lähes 30 prosenttia. TOUKOKUUTA 2018 VIIKON SANA » Kiinalainen sananlasku: Ihminen voi olla köyhä kotonaan, mutta ei tien päällä. Hyvä EK, säästöesityksenne kuulostaa siltä, että työnantajat olisivat hyvää hyvyyttään aikoinaan lahjoittaneet viidennen lomaviikon työntekijöille. Siksi onkin käsittämätöntä, että hallituspuolueiden edustajat ovat niin tuohtuneita Antti Rinteen lupauksille korottaa pienimpiä eläkkeitä tulevina vuosina. Siksi olisitte voinut olla rehellinen, eikä mennä Euroopan unionin selän taakse huutelemaan. Aikanaan työntekijät ”maksoivat” kohtuullisen korvauksen lomaviikostaan. Suhteellisessa köyhyydessä elävät joutuvat kamppailemaan elääkseen normaalia elämää ja pystyäkseen osallistumaan yhteiskunnan taOpposition ääni MERJA MÄKISALO-ROPPONEN läisiä. Ihan yllättää, että tässä asiassa EU-direktiivi maistuu paremmalta kuin Suomen oma lainsäädäntö. Todellisuudessa työmarkkinaneuvottelut ovat kaupankäyntiä, jossa mitään ei saa ilmaiseksi
TOUKOKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Sen kunniaksi Hemminki näyttää pientä lääkepulloa, jolla toistaiseksi on vain symboliarvo. Tämä mahdollistettaisiin nimenomaisesti tiivistämällä omistamisen veropohjaa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Syököön demari siis jatkossakin kaikkien suomalaisten pöydässä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Sen piiriin kuuluisivat myös ay-liikkeet. SDP vastasi korostamalla, että toimivassa markkinataloudessa yritysten ei pitäisi tehdä esimerkiksi investointipäätöksiä veroetujen takia. Ison osan hänen ajastaan vie nykyisin tutkimus ja siihen nivoutuvat työt. Tästä syöpälääkärin arjesta puhuimme Hemmingin kanssa säästeliäästi. Päätös oli onnistunut. Myös pääomaverokantoihin SDP esittää maltillisia korotuksia. SDP haluaakin ohjelmallaan johdattaa Suomea maltillisesti kohti eurooppalaista keskiarvoa. JK. Toimivassa markkinataloudessa yritysten ei pitäisi tehdä investointipäätöksiä veroetujen takia. SDP asettaisi lähdeveron esimerkiksi kuitenkin vain viiteen prosenttiin, jolloin sen ei nähdä ratkaisevasti vaikuttavan sijoituksiin. Viimeisimmän laajan ohjelman SDP esitteli viime viikolla, kun vuoronsa sai juurikin vuoteen 2030-katsova vero-ohjelma. Ajankohtaisen politiikan ohella SDP on esitellyt ratkaisuvaihtoehtojaan myös tulevaisuuden haasteisiin Suomi 2030 -ratkaisuohjelmien avulla. Enää edes leväperäisimmät kommentoijat tuskin voivat tuoda esiin vastaavia näkemyksiä. On kuitenkin syytä muistuttaa, miten tärkeä rooli toimivalla verotuksella on ollut hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Sosialidemokraatit halusivat asettaa esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien, kuten rahastojen, osingot verolle. Tällä puolue tarkoittaa kriteeriä ja arviointityökalua, millä varmistettaisiin, että verotusta hyödynnetään tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa, terveyden edistämisessä ja talouden vahvistamisessa. Siinä alle 15 000 euroa vuodessa palkkaa ansaitseva saisi palkanmaksun yhteydessä veronmaksun sijasta työtulotuen. SDP:n mallissa nykyisestä työtulovähennyksestä käytännössä poistettaisiin rajoite, jonka mukaan työtulovähennys ei tekisi verotusta miinusmerkkiseksi. Vero-ohjelmassa kiinnitetään huomiota etenkin omistamisen verotukseen, joka puolueen mielestä on Suomessa suhteellisen kevyttä. Vuonna 2018 Hemminki tutkimusryhmineen on suuren läpimurron kynnyksellä. Veroetujen sijasta SDP haluaisi auttaa pieniä yrityksiä täsmäkeinoin, joita olisivat esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkausvähennys, työtulotuki ja arvonlisäveron alarajan korottaminen. Pienija keskituloisten verotuksen keventämiseksi puolue esittää puolestaan muun muassa työtulotukea. Työn verotusta SDP haluaa puolestaan keventää etenkin pienija keskituloisilta. Yrittäjien etujärjestöt älähtivät jo vähennyksien poistamisen haitallisista vaikutusta yritysten kilpailukykyyn. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA JANNE ORA Yhteisessä pöydässä S osialidemokraatteja on viime vuosina kritisoitu voimakkaasti siitä, ettei puolueella ole esittää omia vaihtoehtoja. Lisäksi puolue haluaisi ottaa käyttöön laaja-alaisen kestävän kehityksen arvolisäveron. Lisäksi puolue poistaisi yrittäjäja metsälahjavähennykset. Verouudistusten esittäminen ei ole koskaan helppoa, sillä niihin sisältyy aina vahvoja ideologisia latauksia. Antti Rinteen mukaan vero-ohjelmasta voi nousta ensi kevään eduskuntavaalien teemoiksi esimerkiksi institutionaalisille sijoittajille kaavailtu lähdevero. 5 24. Lääkärintyön sijaan juttelimme tutkimuksesta, viranhaltijoiden mielivallasta, löyhän hirren karmeudesta, basson soitosta ja bändielämästä, luovuuden ja uuden keksimisen ehdoista. Suomessa omistamisen verotus on 16 prosentin luokkaa, kun esimerkiksi koko EU:ssa sen taso on keskimäärin 21 prosenttia. Sen, jossa valinnat ovat vaikeita ja joskus vähissä: sinulla on syöpä. Hemmingin kumppaneineen kehittämä viruslääke on vaiheessa, jossa sitä lähiaikoina aletaan tutkia kliinisissä ihmiskokeissa. Syövän genetiikkaa käsitelleen väitöskirjan jälkeen hän päätti valita perustutkimusta epävarmemman polun, soveltavan tutkimuksen. Hemminki on ihminen, jonka kaltaisen toivoisi lääkärikseen, jos kohdalle osuisi monelle tuttu tilanne. Toivottavasti SDP:n eteenpäin katsovan ohjelman myötä yhteinen ruokailu käydään tulevaisuudessa entistäkin oikeudenmukaisemmin. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 AKSELI HEMMINGIN HAASTATTELU SIVULLA 24 Akselin valinta Syöpätutkija ja lääkäri Akseli Hemminki teki kauaskantoisen päätöksen 1990-luvun lopulla. Ohjelman keskiössä on näkemys, jonka mukaan hyvinvointivaltion verotus kannattaa pohjata laajaan veropohjaan ja alhaisiin verokantoihin
Valiokunnan on kerrottu pitäneen muistiota niin heppoisena, ettei sitä voitu sisällyttää sen lausuntoon. SDP:n valtiovarainvastaava, kansanedustaja Timo Harakka totesi puolestaan sanoi Hetemäen laskelmien olevan ”syvältä stetsonista”. Poliittinen kenttä jakautuu kahtia Rinteen mukaan soten ympärillä käytävä keskustelu kertoo osaltaan suomalaisen poliittisen kentän jakautumisesta kahtia. Muuten minun on vaikeaa ymmärtää, miksi korkeatasoinen virkamies tuo tällaisen sepustuksen valtiovarainvaliokunnalle. Muistion mukaan maakuntien menokehykset taasen rajaavat ja samalla toteuttavat aiemminkin esillä pidetyn kolmen miljardiin leikkauksen tulevista sote-menoista. Rinne ei näihin säästöihin usko. Rinteen mukaan uudistuksen hankaluus kulminoituu hallituksen poliittiseen päätökseen, jossa julkisilta toimijoilta viedään kunnollinen mahdollisuus kehittää palveluita, kun bisnes ja voitontavoittelu nostetaan keskeiseksi arvoksi. Ensimmäiseksi kohteeksi nousevat asiakasmaksut. TOUKOKUUTA 2018 Markkinoiden alttarilla Antti Rinne sanoo hallituksen valjastaneen jo valtiovarainministeriön virkamiehetkin sote-lobbaukseen S DP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo olevansa hyvin huolissaan siitä, mitä hallituksen sote-malli tarkoittaa sote-palveluiden tulevaisuudelle eli sille, että palvelut olisivat laadukkaita ja kaikkien saatavilla. Tämä on kokoomuksen ajamaa kovaa ideologista ajattelua. Hän ihmettelee, miten valtiosihteeri voi puhua muistiossaan neljän miljardin euron sosiaalija terveyspalveluiden säästöpotentiaalista, joka syntyisi ”tiedon ja teknologian käytöstä”. Hänen tehtävänsä oli luultavimmin mahdoton. Hän katsoi, että Hetemäkeä on ohjeistettu, että pitää saada jotkin säästöt paperille. Sitten on niitä puolueita, SDP etunenässä, jotka haluavat kehittää hyvinvointivaltiota eri tavoin. Seuraavana vaihtoehtona seuraa verotuksen kiristäminen. – Valtiovarainministeriö siis huolehtii siitä, kuinka paljon vähemmän rahaa maakunnilla on palveluihin. Rinne kuvaileekin Hetemäen muistiota ”aikamoiseksi flopiksi”. Rinne nostaa esiin muun muassa sosialidemokraattien ohjelmat niin kasvatuksen ja opetuksen, perhevapaajärjestelmän kuin sosiaaliturvan kehittämiseksi. – Suomen historian suurinta sote-uudistusta ei pitäisi puolustaa hatusta vedetyillä luvuilla, Kiesiläinen kirjoitti blogissaan. Käsittämätöntä ylimielisyyttä suomalaisia kohtaan. Nykyhallitus vie Rinteen mukaan hyvinvointivaltiota ajassa vuosikymmeniä taaksepäin kohti yövartijavaltiota. Rinteen lisäksi muun muassa Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen on tylyttänyt Hetemäen muistiota. – Ymmärräm arvostamaani Hetemäkeä. – On puolueita, jotka haluavat siirtää hyvinvointivaltion syrjään. Rinteen mukaan Hetemäen esittämä säästöväline eli soten kehysbudjetointi leikkaa palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Minusta kaikki viittaa siihen, että ei ole kyse hänen omasta tahdostaan tapahtuvasta toiminnasta, Rinne sanoo. Rinteen mukaan sote-uudistus P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Tervo: Yhdysvaltain armeijassa pysyy paremmin hengissä kuin yhdysvaltalaisissa kouluissa. 6 24. Rahaa lapioidaan yksityisten yritysten voittoihin ja samalla kaivetaan kuoppaa ihmisten palveluiden laadulle ja saatavuudelle. Hän pitää Hetemäen lukuja tuulesta temmattuina ja huonosti huonosti perusteltuina. Valinnanvapaus olisi Hetemäen mukaan kustannusneutraali, nolla euroa. – Kaikki ne elementit, joilla voitaisiin hillitä sosiaalija terveyspalvelujen kustannusten nousua tulevaisuudessa hoidon laatua ja saatavuutta vaarantamatta, on nyt uhrattu markkinoiden alttarille, Rinne sanoo Hän pitää tämän ”uhrauksen” osana valtioavarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamaa muistiota soten säästöpotentiaalista
Nykyisin järjestämisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä. KUKA KAIPAA LOMAA Demarinuoret tyrmäsi EK:n ehdotuksen leikata ihmisten lomia. Meillä on järjestelmässä rikkiolevia kohtia kuten lääkärille pääsy, ikäihmisten ympävuorokautinen hoiva ja lastensuojeluun liittyvät puutteet. KURJISTAMISEN KASVOT Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo kokoomuksen kansanedustajan Susanna Kosken antaneen kasvot ajattelulle, joka tuottaa pienituloisia kurjistavaa politiikkaa Suomessa. LEIKKIRAHAN SATUMAA Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) ihmettelee, miksi politiikassa on paljon rahasta piittaamattomia ihmisiä – sotesta alkaen. Tuottamisessa järjestäjä-tuottaja voi käyttää tuottajina yksityisiä firmoja, kolmatta sektoria mutta myös kuntia. Jos hallitus ”huojuvalla tyylillä, epämääräisellä valmistelulla ja eduskunnan työperiaatteiden rikkomisella” saa soten ja maakuntamallinsa maaliin, Rinteen mukaan se korjataan seuraavassa hallituksessa – jos SDP on hallituksessa – ennen kuin lait ehtivät täytäntöönpanoon. Hallituksen mallissa maakunnat järjestävät palvelut, tosin maakuntien liikelaitos voi niitä myös tuotLehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Jari Tervo: Yhdysvaltain armeijassa pysyy paremmin hengissä kuin yhdysvaltalaisissa kouluissa taa. Nuorisojärjestön mukaan ehdotus on vastuuton ja se vaikeuttaisi entisestään monien työelämässä uupumusta kokevien työntekijöiden tilannetta. Nykyiset peruskunnat huolehtivat kunnille jäljellä jäävistä tehtävistä. 7 24. Rinnekin sanoo, että sotelle tarvitaan isommat järjestäjä-tuottajat. Siksi, että terveyserot ovat kasvaneet ja väestö ikääntyy. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA tarvitaan. – Oleellista on, että sote-palvelujen järjestäjä-tuottaja-organisaatioille tarvitaan oma verotusoikeus. ”Ehkä tässä satumaailmassa on leikkihetki, jossa pelataan monopolia leikkirahalla”, hän kirjoittaa. – Tarvitaan vaikuttavampia, kustannustehokkaammin toteutettuja palveluita. Uudet isommat sote-kunnat voisivat lähtökohtaisesti olla hallituksen suunnittelemien maakuntien kokoisia, mutta ne on rakennettu kuntalain pohjalta ja ne verottavat sote-palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavat rahat ja niihin on valittu omat valtuustot, Rinne sanoo. Rinteen mukaan kokoomuksen ja keskustan poliittinen lehmänkauppa, jossa kokoomus markkinallistaa ideologisesti ja keskusta on tarrautunut maakuntauudistuksen kautta valtapolitiikkaan, on unohtanut sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet paremmista palveluista. – Korjataan erityisesti järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan, joka on iso syy sille, etteivät rahat tule riittämään ja ettei ongelmia saada ratkaistua. Johannes Ijäs Demokraatti. TOUKOKUUTA 2018 Nykyhallitus vie hyvinvointivaltiota ajassa taaksepäin kohti yövartijavaltiota. Uusiksi menevät niin soten järjestämisen ja tuottamisen periaatteet kuin maakuntamallikin. Nämä pitää korjata ja poistaa terveyserojen kasvuun vaikuttavat tekijät
Tällä hetkellä sote-uudistuksen säästöistä konkreettisia ovat ilmeisesti vain ne kolme miljardia, jotka VM:n mukaan saadaan palveluista vastaavien maakuntien menokehyksillä. Eli todennäköisesti maakunnat pääsevät menokehyksiinsä vain leikkaamalla toimintaansa, jos uudistus ei tuo muualta säästöjä. Moni käy täällä vain kääntymässä ja lähtee pois esimerkiksi vaikean kielen, ikävän sään tai haastavan byrokratian takia. Marja Luumi Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Lisäksi monet ammatit on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. STTK haluaa helpottaa maahanmuuttoa – Työvoiman saatavuusharkinnasta voitaisiin luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu, puheenjohtaja Antti Palola painotti STTK:n edustajiston kokouksessa. TOUKOKUUTA 2018 ” Sanomme ehdottomasti ei palkkojen polkemiselle. Myös ammattiliitoilla on merkittävä rooli säällisten työehtojen noudattamisen valvomisessa. Sen mukaan soteuudistuksen tavoite HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Plussaa vai miinusta – ihan sama Valtiovarainministeriön perustelut ovat ”epäloogisia, harhaanjohtajavia ja vilpillisiä”. Hän muistutti, että jos suomalaisia ei riitä täyttämään työvoiman tarvetta, pitkällä aikavälillä tarvitaan työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. Hänet omalta valtiovarainministeriajaltaan tunteva Antti Rinne arvioi, että Hetemäki on joutunut tekemään tilaustyön. – Yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. Mielenkiintoinen on valtiosihteeri Martti Hetemäen rooli. leikata kustannuksia kolmella miljardilla eurolla kohdistuu pääosin sosiaalipalveluihin ja pitää valtiovarainministeriön perusteluja ”epäloogisina, harhaanjohtajavina ja vilpillisinä”. – Saatavuusharkinta usein lisää byrokratiaa ja viivästyttää työvoiman hankintaa tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy. Heillä on myös usein opiskeluja työpaikka valmiina. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA H allituksen sote-hankkeen säästötavoitteet ovat viime päivinä saaneet jälleen kovaa kritiikkiä. Kysymys kuuluukin, ovatko ministeriöiden virkamiehet nykyään enemmän uskollisia kulloinkin vallassa olevilla hallituksille vai faktoille. Hetemäen muistion lukuja kritisoi myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto nuiji Valtiovarainiministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen tuoreen muistion arviota 4,6 miljardin euron sote-säästöistä. – Siihen kuuluu Suomeen työn takia tulleita osaajia ja ammattilaisia, rakkauden perässä tulleita, opiskelijoita, pakolaisia, turvapaikanhakijoita, perheen yhdistämisen kautta tulleita ja niin edelleen. 8 24. Arviointineuvoston mukaan arvio ei ole uskottava eikä kerro kuinka säästötavoitteisiin päästään vaarantamatta palveluiden laatua tai saatavuutta, edes kustannusvaikutuksen etumerkkiä ei pystytä päättelemään. Palola perustelee saatavuusharkinnasta luopumista sillä, että vastoin yleistä luuloa maahanmuuttajista monet tulevat hänen mukaansa Suomeen nimenomaan opiskelemaan ja tekemään töitä. – w, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle. STTK ei Palolan mukaan tingi reunaehdoista, kun maahanmuutto lisääntyy. Palola huomautti, ettei ole olemassa yhtenäistä maahanmuuttajien joukkoa. STTK haluaa hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti. Ryhmä on hyvin moninainen
Kysely löytyy verkosta osoitteesta: www.demokraatti.fi/lukijakysely Mikko Salmi päätoimittaja Mielipiteelläsi on merkitystä! Kiitos ajastasi!. TOUKOKUUTA 2018 Hyvä Demokraatin lukija, nyt kysymme Sinun mielipidettäsi Demokraatin kehittämiseksi. 9 24. Olemme uudistamassa lehteämme ja haluaisimme kuulla näkemyksesi. Demokraatin verkkolehdestä löytyvässä kyselyssä selvitetään muun muassa lehden ja verkkosivuston suosikkiosastoja. Lisäksi kysymme ideoitasi siitä, miten uutta lehteä voisi kehittää
10 24. – Veropohjaa tiivistämällä voimme keventää pienija keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta. – Jos arvonlisäverotus perustuisi kestävään kehitykseen, esimerkiksi korjauspalveluiden käyttö ja kierrätys voisivat nauttia alemmista verokannoista. Siinä alle 15 000 euroa vuodessa palkkaa ansaitseva saisi palkanmaksun yhteydessä veronmaksun sijasta työtulotuen. Koko EU:ssa taso oli keskimäärin 21 prosenttia. Mikäli Jokinen oikeasti tulkitsee kansanedustajan ”Ylen omistajan roolin” niin, ettei kansanedustaja voi kysyä päätoimittajalta uutiskriteereistä edes julkisesti ilman uhkaa ”listalle” joutumisesta, hän on itse ymmärtänyt jotain väärin. Tällä hetkellä suurin kannustinloukku on pienimpien palkkojen kohdalla, joista ei makseta lainkaan ansiotuloveroa. Toisin sanoen Jokinen ajattelee, että hänen on vaikea perustella julkaisupäätöksiä. Päätoimittajan mukaan Harakan ei olisi pitänyt julkistaa kysymystään. Demokraatti kertoi viikko sitten tiistaina Jokisen ja SDP:n kansanedustajan Timo Harakan kiivaaksi käyneestä keskustelusta pikaviestipalvelu Twitterissä. Työntekijämaksujen keskimääräinen taso on noussut kymmenen vuodessa noin 6 prosentista liki 10:een.. Nyt pienituloisimmatkin suorittavat palkastaan tasaveronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut. TOUKOKUUTA 2018 ” Veropohjaa tiivistämällä voimme keventää pienija keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta. Vuonna 2015 omistamisen verojen osuus oli maassamme 16 prosenttia. Jokinen sanoi Helsingin Sanomille, että ”Kansanedustajana – eli Ylen omistajan roolissa – hän (Harakka) väittää meidän tehneen journalistisesti vääriä ratkaisuja”. Harakkaa ihmetytti, miksi näyttelijä Jasper Pääkkösen rooli Spike Leen elokuvassa meni kokousuutisoinnin edelle. Twitter-keskustelun ja HS:n haastattelun perusteella Jokinen vaikuttaa lämpeävän perusteetta. Harakka on sattumoisin Ylen entinen toimittaja Jääskeläisen kaudelta. SDP esittää matalapalkkaisten työllistämisen helpottamiseksi työtulotukea. SDP:n työtulotukimallissa ansiotulovero voisikin jäädä negatiiviseksi. Niistä tämän päivän tiedotustilaisuudessa Helsingissä esiteltiin erityisesti kahta. ”Hän vaatii meitä myöntämään virheen asiassa, jossa ei ole mitään virhettä. Harakan mukaan arvonlisäverotuksen reformi vaatii ajattelutavan muutosta. Rinteen mukaan talouspolitiikan pitää palvella yhteiskuntapolitiikkaa ja maailman muuttuessa on löydettävä ratkaisuja, jotka luovat yhteiskuntaan turvaa ja kansalaisille luottamusta siitä, että jatkossa pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Sillä myös vähennetään eriarvoisuutta ja taataan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne linjaa. Tällöin käteen jäävä lisätulo kannustaisi ottamaan työtä vastaan. Minun on puolestani vaikea ymmärtää, kuinka julkaisupäätösten perustelu voi olla julkisesti niin vaikeaa. SDP:n ohjelmalla kuljettaisiin maltillisesti kohti eurooppalaista keskiarvoa, muttei vielä saavutettaisi sitä. Ylen uusi päätoimittaja näyttää herkkähipiäiseltä kuumakallelta Asiallisesti kyse on siitä, että Jokinen syyttää Harakkaa ”painostuksesta”, siis juuri sen kaltaisesta toiminnasta, jota Juha Sipilä harjoitti Yleä kohtaan Atte Jääskeläisen päätoimittajuuden aikana. Hän nimenomaan teki sen julkisesti, eikä esimerkiksi lähettämällä yksittäiselle toimittajalle sarjaviestejä, kuten Sipilä. – Tasapuolinen verotus palvelee myös liike-elämää ja kilpailua. Y le sai uuden päätoimittajan kuulantyöntäjämiehestä, nallekarhumaisen lupsakkaasta Jouko Jokisesta, joka vaikuttaa kuitenkin ensimmäisen tehtävässään koetun julkisen kohun perusteella muurahaiskekoon istuneelta, herkkähipiäiseltä ja jotain työnkuvastaan väärin ymmärtäneeltä. Harakka on lisäksi oppositiossa istuva niin sanottu rivikansanedustaja, ei pääministeri. Nämä maksut muodostavat työllistymistä vaikeuttavan verokiilan. SDP ottaisi käyttöön kriteerit ja arviointityökalun, joilla varmistetaan, että verotusta hyödynnetään tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa, terveyden edistämisessä ja talouden vahvistamisessa. – Minulle on ollut aina suuri arvoitus, minkä takia Elinkeinoelämän keskusliitto ei voimakkaaammin aja toimenpiteitä, joilla veronkiertoa tai aggressiivista verosuunnittelua voitaisiin paremmin hillitä, hän jatkaa. Reformia edesauttaisi hänen mukaansa se, että EU:ssa on tapahtunut ajattelutavan muutos. Työtulotuesta kertoi SDP:n eduskuntaryhmän talouspoliittisen yksikön päällikkö, ekonomisti Joonas Rahkola. Eli maksukyky vaikuttaa verojen tasoon. Vero-ohjelman mukaan Suomessa omistamisen verotus on suhteellisen kevyttä. Jokinen puolustaa Ylen uutisointia HS:lle veSIMO ALASTALO, JOHANNES IJÄS, TOPI JUGA Arkadianmäeltä SDP haluaa oikeudenmukaisempaa verotusta SDP julkaisi viime viikolla vero-ohjelmansa. Harakka on johtanut vero-ohjelman valmistelua. Ensinnäkin Harakka kysyi uutiskriteereistä, ei omasta asiastaan tai henkilökohtaisen hyödyn perään. Uudella työtulotuella kohdentaisimme veronkevennykset myös kaikkein pienituloisimmille palkansaajille ja näin tuettaisiin myös osa-aikaisten työllistymistä. Työtulotuella vauhtia työllistämiseen SDP:llä on useita ehdotuksia veropohjaa tiivistävistä toimenpiteistä. Investoinnit koulutukseen, terveyteen ja muihin kasvun edellytykseen luovat pohjan yrittäjyydelle, aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen parantaa kotimarkkinayritysten kilpailuasemaa, Harakka summaa. Se mahdollistaa jälleen jäsenmaiden entistä enemmän määrittää omaa arvonlisäverotustaan. Vuoteen 2030 katsova ohjelma sisältää linjaukset siitä, mikä rooli verotuksella on hyvinvointivaltiossa. Kyseessä on periaateohjelma, ei siis esimerkiksi vaaliohjelma tai ohjelma, jota olisi vielä toistaiseksi viety vaihtoehtobudjettiinkaan. Keskustelu käynnistyi, kun Harakka kysyi Jokiselta julkisesti, miksei Ylen pääuutislähetys huomioinut tiistaina pääkaupunkiseudulla pidettyä hätäkokousta, jossa kaupungit tyrmäsivät yhdessä hallituksen kaavaileman sote-mallin. – On syytä palata verotuksen perusasioihin. Harakan mukaan tulevaisuuden talous korostaa entisestään tarvetta progressiiviselle verotukselle. Veroilla rahoitetaan hyvinvoinnin takaavat julkiset palvelut ja etuudet. Kommenteissaan hän hyökkää voimakkaasti ja asiattomasti sekä Ylen journalismia että minua kohtaan henkilökohtaisesti.” Jokisen mielestä Harakka ”unohtaa totaalisesti kansanedustajan erityisroolin suhteessa Yleen”. Kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mukaan nimenoman omistamisen veropohjaa tiivistämällä mahdollistetaan työn verotuksen keventäminen. – Tällä hetkellä veropohjassa on lukuisia aukkoja, joita hyödyntämällä verot voidaan joissain tilanteissa välttää jopa kokonaan. SDP:n vero-ohjelma sisältää myös lyhyen aikavälin toimenpiteitä omistamisen veropohjan tiivistämiseksi. Jokinen edellyttää verhojen takaista keskustelua
Yksi keskeisimmistä ehdotuksista koskee lähdeveroa. Etsimme yrityskumppania lehden tilausmyyntiin! Demokraatti antaa: • opastuksen myyntiin ja hyvät kohderyhmäaineistot yrittäjälle • myyntisopimuksen, missä yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet ansaita • tarvittavan taustatuen Lisätietoja: Levikkipäällikkö Nina Lindén, 09 701 0507 050 370 3102, nina.linden@demokraatti.fi ! iSto ck Jatkaako Jokinen edeltäjänsä Jääskeläisen linjoilla hallituksen politiikan suojelijana?. – Tätä voi verrata siihen, että piensijoittaja maksaa vähimmillään 25,5 prosenttia veroa, usein vielä vähän korkeampaa, Finér huomauttaa epätasa-arvosta. Sitä perittäisiin myös yhteisöiltä, jotka on tällä hetkellä vapautettu osinkoverosta. Illan aikana kuullaan rauhanlauluja, amerikansuomalaisia työväenlauluja ja paljon muuta. 11 24. – Ongelma on se, että kun annetaan suomalaisille esimerkiksi eläkerahastoille tai sijoitusrahastoille verovapaus, niin verosopimukset ja EU-oikeuden velvoitteet johtavat siihen, että sama verovapaus joudutaan antamaan ulkomaisillekin, Finér selventää. Jos Jokisen mielestä mielenilmauksista uutisoiminen ei oikeasti kuulu Ylen pääuutislähetysten tehtäviin, linjaus on mielenkiintoinen. TOUKOKUUTA 2018 Ylen uusi päätoimittaja näyttää herkkähipiäiseltä kuumakallelta Analyysi TOIMITTAJA KOMMENTOI EDUSKUNNAN TAPAHTUMIA RANE AUNIMO rane.aunimo@ demokraatti.fi doten Ylellä asiasta olleeseen muuhun uutisointiin ja siihen, että valtuustojen kokouksessa ei päätetty mistään. Uudistusta tiedotustilaisuudessa esitteli SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér. Hän taustoitti, miten tällä hetkellä valtaosa kaikista osingoista maksetaan institutionaalisille sijoittajille, jotka eivät maksa niistä lainkaan veroa. Olet tottunut puhelimen kautta tapahtuvaan uusmyyntiin. Luvassa on iloittelua, mainiota musiikkia ja hyvää meininkiä. Nykyistä enemmän veronmaksajia SDP ehdottaa useita toimenpiteitä osinkotulojen veropohjan tiivistämiseksi. Lavalle astuvat Paleface, Mikko Perkoila ja Jani Uhlenius sekä Rajamäen Pojat. Mikäli Jokinen haluaa ohjata keskustelua Ylen uutiskriteereistä yksityisiin kanaviin, linjaus on äärimmäisen erikoinen. Kysymyskin on paikallaan: jatkaako Jokinen edeltäjänsä Jääskeläisen linjoilla hallituksen politiikan suojelijana. Veron ulottaminen myös yhdistyksiin ja säätiöihin olisi SDP:n mukaan perusteltua veropohjan tiivistämiseksi. SDP asettaisi lähdeveron esimerkiksi viiteen prosenttiin, jolloin sen ei nähdä ratkaisevasti vaikuttavan sijoituksiin. Se kuitenkin vaikeuttaisi verovälttelyä. Finérin mukaan vero-ohjelma ei lyö lukkoon mitään tarkkoja lähdeveroprosentteja, mutta vaikuttavuusarvioita on laskettu 5 prosentin lähdeverolla. Johannes Ijäs Demokraatti Rauhan iltamat 9.6.2018 klo 18, Kulttuuritalo Kareliassa, Tammisaaressa. Konserttiin on vapaa pääsy! Lämpimästi tervetuloa! Sinulla on oma yritys ja haluat tehdä tulosta itsellesi
Sosiologi tohtori Kehinde Andrews, Britannian ensimmäisten mustien tutkimuksen opettaja Birminghamin yliopistosta piti sa ideaa suorastaan loukkaavana, että rasismi voitettaisiin rotujen keskinäisellä sekaantumisella. Ihmiset hurrasivat ja Meghan hymyili amerikkalaisena verrattomasti hereämmin kuin englantilaiset morsiammet ennen häntä. EEVA LENNON Maailma tänään AFP / Gareth Fuller. Meghan ei antanut armoa vielä tämänkään jälkeen, kun musta kuoro lauloi kuuluisan soul-kappaleen Stand by me. Prinssit näyttivät jäykemmiltä ja vakavammilta, mutta tämähän oli selvästi tapahtunut heidän siunauksellaan. 12 24. Ja totisesti onhan Harryn ja Meghanin romanssi jotain aivan uutta Britannian kuningasperheessä. Nyt on show ohi ja arki koittanut. Alku oli todella kaunis. Taipuuko Meghan kuninkaallisen tamman rooliin. Katsokaa nyt Kate Middletonia. Kuninkaallinen perhehän ei totisesti edusta demokratiaa vaan perittyä etuoikeutta. Harry, eläköitynyt sotilas on feministi-mies. Hän saarnaa voimakkaasti rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta, viittaa jopa mustien orjuuteen Yhdysvalloissa ja Martin Luther Kingiin. Oli kuin jostain todella hienosta televisiosarjasta, kun tumma Meghan yksinkertaisen kauniissa asussaan monien vitivalkoisten huntujensa alla astui yksin kirkkoon yksinäisen laulajan säestyksellä. On sanottu, että kun kuninkaalliset ovat osa brittien identiteettiä, ei totisesti ole pahitteeksi, että he saavat vähän maahanmuuttajaverta. Elävä ja älykäs tyttö on ensimmäinen kuningasperheen nainen, jolla on akateeminen lopppututkinto, mutta ei uskalla enää sanoa mitään ja on täysin omistautunut kuninkaallisen tamman rooliin ja tekee velvollisuudentuntoisesti lapsia, täällä on esitetty. Harry ja Megan olivat tyytyväisiä, he olivat todistaneet että kaksi kulttuuria voi elää kauniisti rinnakkain – ainakin, jos ne on ympätty yhteen kuninkaallisten ja Hollywoodin perinteisillä taidoilla. Kaiken päätteeksi morsian on 36-vuotias kokenut nainen, joka on kerran jo ollut naimisissa. On muistettu, että Britannialla oli jo 1700-luvulla musta kuningatar nimeltä Charlotte. Loppu olikin sitten perinteistä kuninkaallista hevosoopperaa, jossa nuoripari ajoi avovaunuissa ja ratsuväen ympäröimänä läpi Windsorin kylän. Viesti oli selvä: minä olen musta ja sillä siisti ja tuon tänne oman kulttuurini. Prinssi Harry joutui avoimesti moittimaan sensaatiolehdistöä niiden kommenttien rasistisista sävyistä. Mutta Meghania ja Kate Middletonia tilanne selvästi huvitti ja nauratti. Varsinkin vanhempien häävieraiden ja monen nuoremmankin kuninkaallisen shokki oli ilmeinen. Mutta tuo tyttö osoitti häillään, että hänessä on puhtia, mikä sen yhteiskunnallinen vaikutus sitten lieneekään. Ei kai tässä nyt enää sentään olla siinä tilanteessa, että “pisara vierasta verta” tuomitsee ihmisen niin kuin Julien Teatterilaivassa tai ihmiset Elia Kazanin kuulussa elokuvassa. Totta tietysti, että Meghan on melkein valkoinen ja noin huikaisevan kauniit naiset voittavat kyllä rasisminkin. Tämä ei muuta mitään, tämä vain osoittaa, että Harrylla on hyvä maku naisten suhteen, hän naureskeli. Mutta sitten paikalle säntää musta amerikkalainen pappi ja alkaa pitää kiihkeää gospel-tyyppistä saarnaa. Eikä siinäkään kaikki, hän on feministi, minä kans -liikkeen kannattaja ja kamppaillut rotujen tasa-arvon puolesta ja herjannut presidentti Trumpia. Hän oli kansallisuudeltaan saksalainen, mutta hänessä oli paljon afrikkalaista verta. Oli se aikamoinen shokki, kun saatiin kuulla, että kuningattaren pojanpoika prinssi Harry menee naimisiin amerikkalaisen Hollywood-näyttelijättären kanssa, jonka äiti on musta. Harryn vanhemman veljen Williamin puoliso ei tullut yläluokasta vaan keskiluokasta. M eghanin ja Harryn liitto on ollut Britanniassa viime kuukausina pääpuhenaiheena. Britannian kuninkaallisilla on kyky upottaa tulijat omaan kulttuuriinsa. Hääseremonian toimitti Canterburyn arkkipiispa. Kaikki Britannian mustat eivät kuitenkaan jakaneet tätä käsitystä. Mutta minä sopeudun myös teidän kulttuuriinne niin kuin kunnon maahanmuuttajien tulee tehdä. Kulttuurien rajat sulivat Meghanin ja Harryn häissä. Lopuksi laulettiin vanha kunnon God Save the Queen, Jumala kuningatarta suojelkoot ja Meghan lauloi mukana. TOUKOKUUTA 2018 Britannialla oli jo 1700-luvulla musta kuningatar nimeltä Charlotte. Meghan on ehkä voimakkaampi persoonallisuus kuin miehensä, mutta meille on vakuutettu, että ei se mitään. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Ei sitä keltaisessa lehdessä mukisematta nielty. Niin ilahduttavaa kun tämä kaikki olikin radikaalimmalle Britannialle, niin nyt aletaan ihmetellä, voiko joku olla samanaikaisesti prinsessa ja taistella sukupuolten tai rotujen tasa-arvon puolesta. Se on varmasti ollut helpotus hallitukselle, koska se on edes vähän vienyt huomiota brexitneuvottelujen sekasorrolta ja niitä koskevilta sisäisiltä eripuraisuuksilta. Ja muuttiko se mitään. Ja missä määrin tämä vähentää rasismia Britanniassa. Sitten jo vähän hellitettiin ja päästiin laulamaan perinteistä englantilaista virttä. Meghan ei ole afrotukkainen tummapintainen nainen; hän on hyvin kaunis ja näyttää Pippa Middletonilta (Kate Middletonin kaunis sisar) ja pukeutuu kuin prinsessa Diana
TOUKOKUUTA 2018 Tradekan jäsenille extraetuja kesään BURGER KING ® -ravintoloissa ilmainen sundae-jäätelö Restelin BURGER KING ® -ravintolat tarjoavat normaalihintaisen aterian ostajalle ilmaisen sundae-jäätelön 1.6.– 31.7. 13 24. 2018. Katso eturavintolat tradeka.fi/muut-edut Muut extraedut Tradekan jäsenille kesäisiä extraetuja tarjoavat myös Synsam, Kauppahalli24.fi sekä Liikuntakeskus Pajulahti. Edun saat, kun näytät Tradekan jäsenen PINS-korttisi tilausta tehdessäsi. Katso kaikki vuosija extraetusi tradeka.fi. Lisäksi saat vuosietusi -20 % normaalihintaisesta ateriasta
14 24. Lisäksi lapsilla esiintyy yhä enemmän pelkotiloja, ahdistusta ja stressiä, 20 koulun rehtorit raportoivat. Psykososiaalinen tuki oli rehtoreiden vastaus kysyttäessä, mitä palestiinalaiskouluissa kaivataan nyt kipeimmin. Palestiinalaistyttö Reham Qudaih, 14, herää öisin omaan huutoonsa nähtyään toistuvan unen, jossa hänen isänsä makaa ammuttuna verilammikossa. Pelkästään toukokuun 10. Palestiinalaiset ovat polttaneet rajalla autonrenkaita ja yrittäneet tehdä reikiä Israelin pystyttämään aitaan. Israelin armeija on vastannut kumiluodeilla ja kovilla ammuksilla.. Sen kyselyyn vastasi 300 iältään 10–12-vuotiasta lasta, joista 56 prosenttia sanoi näkevänsä painajaisia. Palestiinalainen mielenosoittaja on kuvattu Gazan kaupungin lähellä. päivään mennessä Israelin vastatoimissa oli kuollut yli 40 ja loukkaantunut 5 500. – He ovat kokeneet tuhoisia sotia ja eläneet saarroksissa 11 viime vuotta. Nyt he näkevät, miten ystäviä ja sukulaisia haavoittuu ja kuolee, joten pelko perheenjäsenten menettämisestä kasvaa, hän jatkaa. AFP / Mahmud Hams ” Puolet Gazan alueen lapsista on ruoka-avun varassa ja joka neljäs tarvitsisi psykososiaalista tukea. Kamppailu paluuoikeudesta Palestiinalaiset aloittivat maaliskuun lopussa Gazan ja Israelin raLasten ongelmat kasautuvat Gazassa, koska heillä ei ole mahdollisuutta toipua edellisestä traumasta ennen kuin uusia tulee jalla Suureksi paluumarssiksi kutsutut mielenosoitukset, joissa he vaativat oikeutta palata Israeliin vanhoille asuinsijoilleen. Tämän jälkeen pelkästään viime viikon maanantain yhteenotoissa kuoli 55 palestiinalaista. Painajaiset ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Gazan palestiinalaislasten keskuudessa yltyvän väkivallan myötä, kertoo alueella avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC). TOUKOKUUTA 2018 Lasten traumat pahenevat Gazassa Noin 60 palestiinalaista kuoli ja yli 2000 loukkaantui israelilaissotilaiden tulituksessa viime viikon yhteenotoissa Gazan ja Israelin välisellä rajalla. – Lapset joutuvat todistamaan väkivaltaa sen lisäksi, että alueen muutenkin heikkenevä tilanne koettelee heidän mielenterveyttään, NRC:n pääsihteeri Jan Egeland sanoo
Sen Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin perustamissa siirtokunnissa asuu yli 600 000 juutalaista. Lähteet: BBC, Wikipedia PALESTIINALAISALUEET miehitys on vienyt. Sähkökatkot ovat jokapäiväisiä, ja vesihuollon piirissä on vain yksi perhe kymmenestä. Sotilaallinen miehitys vaihtui tiukkaan taloussaartoon 2007, kun islamistinen Hamas sai alueella vallan. Länsirannan palestiinalaishallintoa johtaa Fatah-järjestö, jolla on ollut huonot välit Hamasiin. Israel on miehittänyt alueita laittomasti vuodesta 1967. NRC tukee Gazan opettajia Pa remman oppimisen ohjelmassa, joka on kehitetty yhdessä Tromssan yli opiston kanssa. ” 14-vuotias Reham Qudaih on kärsinyt painajaisista siitä asti, kun Israel hyökkäsi Gazaan vuonna 2014. YK ennustaa alueen muuttuvan pian elinkelvottomaksi. Meillä ei ole sähköä tai ruokaa. Israel veti siirtokuntansa Gazasta 2005. Tilannetta pahentaa se, että Yh dysvallat on leikannut tukeaan Pa lestiinan pakolaisten avustusjärjes tölle. Qudaih oli toipumassa trau moistaan, kun hänen isäänsä am muttiin jalkaan tämän kevään mie lenosoituksessa. Samana päivänä Israelin joukot tappoivat 20 mielenosoittajaa ja haa voittivat yli 700:aa, joukossa myös lapsia. YK:n lasten rahaston Unicefin mukaan puolet alueen lapsista on ruokaavun va rassa ja joka neljäs tarvitsisi psyko sosiaalista tukea. Emme saa hoi toa, eikä meillä ole mahdollisuutta edes leikkiä, Reham Qudaih se littää. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein on vaatinut Israelia lopettamaan tappavan voi mankäytön aseettomia mielenosoit tajia vastaan. Elinkelvoton vuonna 2020 Israel ja Egypti ovat pitäneet Gazaa taloussaarrossa vuodesta 2007, mikä on aiheuttanut pysyvän humanitaa risen kriisin. 15 24. Gazan lasten ongelmat ka sautuvat, koska heillä ei ole mahdol lisuutta toipua edellisestä traumasta ennen kuin uusia tulee, Tromssan yli opiston kasvatuspsykologian profes sori Jon-Håkon Schultz muistuttaa. Sota kesti 50 päivää ja siinä surmattiin lähes 2 200 palestiinalaista, joista 490 oli lapsia. TOUKOKUUTA 2018 AFP / Mahmud Hams IPS / Mohammed Omer Viime aikojen yhteenotot ovat entisestään vaikeuttaneet lasten elämää Gazassa, jossa oli jo ennestään puutetta kaikesta. Yli 6 miljoonaa palestiinalaista elää muissa maissa. – Väkivaltaisen kokemuksen aiheut tamat painajaiset ja traumat jat kuvat lapsilla usein kuukausia ja jopa vuosia. – Lähdimme mielenosoitukseen vaatimaan oikeuksiamme, jotka Gazassa on asukkaita 1,8 miljoonaa ja Länsirannalla 2,8 miljoonaa. Tharanga Yakupitiyage Will Higginbotham YK, New York, Inter Press Service. Palestiinalaisten sisäinen eripura on osaltaan vaikeuttanut Lähi-idän rauhanhankkeita. Gazan pinta-ala on 365 ja Länsirannan 5 970 neliökilometriä. Tätä menoa Gaza on elinkel voton vuonna 2020, YK ennustaa. Reham Qudaih on kärsinyt pai najaisista siitä asti, kun Israel hyök käsi Gazaan vuonna 2014
Uganda, Niger, Mosambik, Intia ja Pakistan kuuluvat maihin, joissa suuret ihmisjoukot joutuvat hankkimaan puhtaan veden kauempaa kuin puolen tunnin kävelymatkan päästä. Niger oli vuoden 2016 tilastossa maail man toiseksi kehittymättömin valtio. Kuva Zimbabwesta. Miljoonat ihmiset etsivät pitkien taipaleiden takaa vettä, joka osoittautuu usein likaiseksi. 844 miljoonalle kamppailu vedestä on päivittäistä. TOUKOKUUTA 2018 Vesipula on koko maailman ongelma IPS / Jeffrey Moyo Puhdas vesi on yhä kaukainen haave miljoonille ihmisille maailmassa. Tim Wainwright IPS, Lontoo Kirjoittaja johtaa Britanniassa toimivaa WaterAid-järjestöä. Maailman johtajien tulee pitää se kirkkaana mielessä, kun he kokoontuvat kesällä arvioimaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteessa numero kuusi eli veden ja vessojen turvaamisessa. Sen noutamiseen menee yli kaksi kuukautta aikaa. Samaan aikaan lähes 300 000 alle viisivuotiasta kuolee vuosittain ripuliin, joka aiheutuu likaisesta vedestä ja huonosta hygieniasta. Malissa osuudet ovat 93 ja alle 50 prosenttia. ” Nelihenkinen perhe tarvitsee 73 000 litraa vettä vuodessa. Eriarvoisuus koettelee kovimmin naisia ja tyttöjä, joiden kontolla veden hankinta usein on. Sen noutamiseen menee yli kaksi kuukautta aikaa, joka on pois muista töistä tai koulunkäynnistä. Kehitys vaatii puhdasta vettä, eriarvoisuus koettelee kovimmin naisia ja tyttöjä, joiden kontolla veden hankinta usein on Maailmankuvia KOONNUT HEIKKI SIHTO Tänä keväänä maailma on seurannut jännittyneenä, joutuuko Etelä-Afrikan Kapkaupunki sulkemaan vesihanat kokonaan. Nykytahdilla puhdas vesi saadaan kaikille vasta 2066 ja vessat ensi vuosisadalla. Tiukka säästökuuri näyttää lykänneen tuomiopäivää tällä erää, mutta vesiongelmat ovat kasvava ongelma kautta maailman. Vaatii tahtoa ja rahaa Vesikriisin ratkaisu edellyttää poliittista tahtoa ja rahoitusta. Sahelin alueen sisämaavaltiot Niger ja Mali kärsivät sekä kuivuudesta että ajoittaisista tulvista. YK:n suosittelema minimi on 50 litraa vettä henkeä kohti päivässä, joten nelihenkinen perhe tarvitsee 73 000 litraa vettä vuodessa. Vesihuollon piirissä on 72 prosenttia varakkaimmista mutta vain 41 prosenttia köyhimmistä. Jos vettä koskevaa tavoitetta ei saavuteta, epäonnistutaan todennäköisesti myös koulutuksen, ravitsemuksen, terveyden, tasa-arvon ja yhteiskunnallisen vakauden edistämisessä. Kumpaakin pitäisi löytyä, sillä hyväksymällä kestävän kehityksen tavoitteet 2015 YK:n jäsenmaat lupasivat poistaa köyhyyden ja turvata kaikille puhtaan veden ja vessan vuoteen 2030 mennessä. WaterAid-järjestön raportti vesihuollon tilasta 2018 paljastaa, että yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. Äärimmäisen köyhyyden poistaminenkin on mahdotonta ilman puhdasta vettä ja vessoja. Harva on edes kuullut, että 1,2 miljoonan asukkaan Maputo Mosambikissa kamppailee kuivuuden aiheuttaman ankaran vesipulan kanssa. Tavoitteista ollaan jo pahasti jäljessä. 16 24. Intia on osoittanut, että nopea edistyminen on mahdollista: vuoden 2002 jälkeen vesihuollon piiriin on saatu yli 300 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa melkein Yhdysvaltain väkilukua. Sellainen ei tapahdu vahingossa vaan vaatii paneutumista ja priorisointia. Eriarvoisuus ulottuu veteen Raportti kertoo, että tuloerot heijastuvat myös vedensaantiin: vaikka vesihuolto kohenee, köyhimmät jäävät usein ilman. Heikoimmat, kuten iäkkäät, sairaat ja vammaiset sairastuvat herkimmin likaisesta vedestä, usein kohtalokkain seurauksin
Oxfam on laatinut tätä työtä tukemaan indeksin, joka luokittelee valtiot sen mukaan, mitä ne tekevät taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Mittareita ovat reilu ja tehokas verotus, koulutus-, terveysja sosiaalimenot sekä oikeu denmukainen työmarkkinapolitiikka. Terveysja koulutuserot sekä ylisukupolvinen köyhyys myös ruokkivat rikollisuutta. Kuvan bangladeshilaiset lapset ovat päässeet paikallisen Brac-kansalaisjärjestön pitämään esikouluun. Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Se vie pohjaa talouskasvulta ja köyhyyden vähentämiseltä sekä vahvistaa sukupuolten epätasa-arvoa. Maailmanlaajuinen kestävä kehitys vaatii eriarvoisuuden vähentämistä, mutta viime aikoina suunta on ollut monin paikoin päinvastainen. YK:n kaksi vuotta sitten hyväksymät Kestävän kehityksen tavoitteet on määrä toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kuilun kaventamiseksi on kosolti työkaluja, mutta niiden ottaminen käyttöön vaatii valtioilta läpinäkyvyyttä, tutkittua tietoa ja vastuullisuutta. Nigeria, Bahrain ja Myanmar painuvat indeksin pohjalle päinvastaisista syistä: pienet koulutus-, terveysja sosiaalimenot, työvoiman ja naisten heikko asema sekä verotus, joka kurittaa köyhiä ja hemmottelee äveriäimpiä. Köyhien ja rikkaiden välinen kuilu levenee niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. TOUKOKUUTA 2018 Eriarvoisuus estää kestävän kehityksen IPS / Mahmuddun Rashed Manik Koulutus vähentää eriarvoisuutta. Abby Maxman IPS, Boston, Yhdysvallat Kirjoittaja johtaa Oxfam-järjestöä Yhdysvalloissa. Samalla sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja demokratia rapautuvat. Jyrkkä taloudellinen eriarvoisuus jarruttaa monin tavoin kehitystavoitteiden toteutumista. Tavoitteisiin pääsy vaatii runsaasti rahaa, mutta resurssit ovat olemassa. Avustusjärjestö Oxfam kertoi aiemmin tänä vuonna, että varallisuuden keskittyminen maailmassa kiihtyy. Indeksin kärjessä ovat Ruotsi, Belgia ja Tanska, niitä seuraavat Norja, Saksa ja Suomi. Valtioille se muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vain, jos kansantaloudet toimivat kaikkien hyväksi harvojen sijasta. 17 24. Suomi kuutossijalla Indeksin kesällä julkaistu ensimmäinen versio kattaa 152 valtiota. Kärkimaita leimaavat suuret sosiaalimenot ja työntekijöiden turvattu asema. Maailman rikkain valtio, Yhdysvallat, on vasta sijalla 23. Sillä rahalla voisi kustantaa opetuksen 124 miljoonalle lapselle, jotka eivät ole koulussa, ja lääkitä vähintään 6 miljoonaa vuosittain tarpeettomasti menehtyvää lasta. Lisäksi moni listan kärkipään maista toimii veroparatiisina ja helpottaa siten eriarvoisuuden ylläpitoa muissa maissa. Yhteisin ponnistuksin on mahdollista juuria äärim mäinen köyhyys maailmasta kokonaan meidän aikanamme. Kahdeksan rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhemmän puolikkaan 3,6 miljardia henkeä. Valtioiden tehtävä on jakaa ne oikein. Kehitysmaat menettävät vuosittain yli sadan miljardin dollarin arvosta tuloja ylikansallisten yritysten verovälttelyn vuoksi. Vaikka ääripäiden vertailu antaa vaikutelman, että rikkaat maat ovat hyviä ja köyhät pahoja, se ei päde kaikkiin. Vasta alussa olevan työn onnistuminen vaatii tarkkaa seurantaa ja tiedonkeruuta pitkin matkaa. USA on siten G7-maista heikoin ja sijalla 21 kaikkiaan 35 OECD-maan joukossa. Vauraus keskittyy Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää valtioilta perusteellista näkökulman muutosta ja voimavarojen uusjakoa. Se paljastaa, että kolme neljästä valtiosta ei tee eriarvoisuuden vähentämiseksi puoliakaan siitä, mitä ne voisivat. Se tarkoittaa köyhyyden juurimista, ilmastoja ympäristöuhkien torjumista, sosiaalisen sekä taloudellisen tasa-arvon lisäämistä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta. Sen vahtiminen jää kansalaisten kontolle. Oxfamin indeksi pyrkii herättämään julkista keskustelua eriarvoisuuskriisistä ja sen ratkaisuista
Kaisaniemen puisto. KURONEN vuodesta 1914 Miesten ja Naisten kesähatut saapuneet * Unisukat * Diabetessukat ym. TOUKOKUUTA 2018 Yksilölliset puukortit •pienille •nuorille •hänelle •heille LAHJOJA •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. Pääpartnerit: Maailma kylässä -festivaali 26.–27.5.2018 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki maailmakylassa.fi | #maailmakylässä Oikeudenmukaisen maailman puolesta Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää: Dobet Gnahoré (CIV/FRA) Abou Diarra (MLI/FRA) 47SOUL (JOR/PSE/GBR) Jupiter & Okwess (COD) Muuan Mies ja sata muuta esitystä Musiikkia ja dokumentteja Puhetta ja toimintaa Kansalaisjärjestöjä ja katukeittiöitä JO N X PI LL EM ER Tapahtumaa tukee: Helsingin kulttuurikeskus Freshlyground (ZAF) La 26.5. 18 24. klo 18. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin Tervetuloa kesäiseen l l Palvelemme: ma-pe 8-20, lauantaisin 8-18 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l Onko tämä sinun ilmoituspaikkasi! M
Lisäksi pitäisi lisätä suomalaisen terveydenhuollon ja muiden viranomaisten ymmärrystä ja osaamista, Nuikka sanoo. Esimerkiksi ilmastokriisi, ihmisoikeuskysymykset sekä toisten ihmisten reilu ja oikeudenmukainen kohtelu ovat kaikkien maailman ihmisten asioita, hän sanoo. Toiminnanjohtaja Miia Nuikka toivoo, että tapahtumassa uusien ihmisten olisi helppo tulla tutustumaan Solidaarisuuteen ja maailman ihmisiä yhdistäviin kysymyksiin. Festareille on vapaa pääsy. Kansalaisaloite vaatii erillislakia silpomisen estämiseksi. Kuvat: Maailma kylässä -festivaali. Lisää resursseja ennaltaehkäisyyn Millaiset asiat Maailma kylässä -festarilla puhuttavat tänä vuonna. Maailma kylässä -festivaali on Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla 26.–27.5. – Keskeisin kysymys on, miten saamme tiedon ympärileikkausten vaarallisuudesta, haitallisuudesta ja laittomuudesta nykyistä paremmin niille, jotka silpomista harjoittavat. TOUKOKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Maailman ihmiset yhdessä Solidaarisuus osallistuu Maailma kylässä -festareille M aailma kylässä -festivaali tuo tulevana viikonloppuna tuulahduksen kansainvälistä tunnelmaa ja väriä Helsingin keskustaan. 19 24. – Joissain maissa se on vienyt toimintaa enemmän maan alle ja vaikeuttanut siten joiltain osin myös silvottujen tyttöjen tilannetta. Solidaarisuuden asiantuntijoita voi tavata järjestön kojulla, ja he herättelevät keskustelua myös Twitterissä tunnisteella #asiantuntijapäivystää. Nuikka uskoo, että Finlaysonin huhtikuussa jättämä kansalaisaloite herättää keskustelua tyttöjen sukupuolielinten silpomisesta. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Enää ei ole sellaisia ongelmia, jotka koskisivat pelkästään kehitysmaita. – Enää ei ole sellaisia ongelmia, jotka koskisivat pelkästään kehitysmaita. Mukana menossa myös kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden poppoo. Nuikka muistuttaa, että erillislaki voi aiheuttaa myös uusia ongelmia. – Haluamme olla rohkea ja näkyvä keskustelija muun muassa tasa-arvoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja naisten taloudelliseen voimaantumiseen liittyvissä kysymyksissä, Nuikka sanoo. Solidaarisuuden mielestä nykyinen lainsäädäntö riittää, ja tärkeämpää olisikin panostaa sen toimeenpanoon liittyvien pulmien ratkaisuun ja ennaltaehkäisevään työhön. Lisää tietoa www.maailmakylassa.fi
Hän on mukana elinkeino ja elinvoima -työryhmässä. – Haluan vaikuttaa ohjelmaan yrittäjän näkökannalta, koska se ei ehkä vielä näy niin voimakkaasti SDP:ssä, sanoo oululainen Jari-Pekka Raitamaa. Hän tuli valituksi kestävää ruuantuotantoa ja eettistä kuluttamista käsittelevään ryhmään. Tilaisuuden aluksi tarjoiltiin kaikille ryhmille yhteistä pureskeltavaa kosmologian professori Kari Enqvistiltä sekä Sitran vanhemmilta tutkijoilta Jouni Backmanilta ja Liisa Hyssälältä. Tässä yhteiskunnassa tasa-arvoa ei ole ihan vielä saavutettu, täytyy aina tavoitella parempaa. Pienetkin ympäristöteot ovat tärkeitä. Liisa Hyssälä kommentoi Rinteen sanomaa kertomalla, että Kansanvallan peruskorjaus -selvityksen aluksi haastatelluilla filosofeilla Maija-Riitta Ollilalla ja Timo Airaksisella oli yksi tärkeä viesti: – Ihmiset tarvitsevat toivon näkymän. Kaksi päivää tulevaisuudessa Toivo on tärkeä viesti ihmisille S DP:n poliittista ohjelmaa nikkaroivat työryhmät saivat viime viikon lopulla eväitä työhönsä Tulevaisuusfoorumissa. Backman ja Hyssälä puhuivat demokratian rakenteiden ja toimintatapojen uusimisesta, ja alustusta seuranneen paneelikeskustelun perusteella saattoi päätellä SDP:n olevan siinä oikeilla jäljillä. Orivesiläinen Jyrki Kallio kokee saaneensa professori Eeva Fuhrmanin alustuksesta paljon tärkeää uutta tietoa ja syventävää faktaa jo tutuista asioista. Ohjelmatyö Emily Strohm – Lähdin ohjelmatyöhön, koska halusin päästä kehittämään puolueen ohjelmaa ja pohtimaan, miten saisimme positiivisen kautta kehitettyä tätä yhteiskuntaa, helsinkiläinen Emily Strohm kertoo. – Meillä on neljäsataa ihmistä ohjelmatyössä, ja se on tuonut uudenlaista innostusta politiikan tekoon. Avainsana on tasa-arvon läpileikkaavuus. Pöydällä on Kallion mukaan isoja asioita, mutta hänen mielestään asenne ratkaisee. TOUKOKUUTA 2018 Miksi lähdit mukaan SDP:n ohjelmatyöhön. Työtä tehdään esimerkiksi freelancereina ja usealle yritykselle samaan aikaan. – Se on työryhmämme keskeisin haaste, että tasa-arvo saadaan näkymään luontevasti kaikilla politiikan sektoreilla. Lisäksi työntekijät ovat tänä päivänä yhä useammin yrittäjiä. Millaisia näkökulmia hän haluaa mukanaan työryhmätyöhön tuoda. – Olen aina tiennyt, että tänne tuodaan paljon elintarvikkeita, mutta yksi Fuhrmanin kalvoista konkretisoi, että jossain on se alue, jossa kahvi kasvaa, eikä se ole niin hyvässä kunnossa, koska suomalaiset juovat niin paljon kahvia, Kallio kuvailee. Fuhrman muun muassa kertoi, että yli 80 prosenttia suomalaisten negatiivisesta vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen kohdistuu ulkomaille. Enää ei ole niin, että menet työhön ja jäät siitä eläkkeelle, hän muistuttaa. Kun puolue kyseli sähköpostitse jäsenten halua osallistua SDP:n poliittiseen valmisteluun, tarttui viime kuntavaaleissa puolueeseen liittynyt Kallio heti mahdollisuuteen. Strohm toimii sihteerinä ihmisten välistä tasa-arvoa käsittelevässä työryhmässä. Olemme tuottamassa sellaista pohjaa keskustelulle, joka voi sitouttaa ihmisiä aivan uudella tavalla yhteiskunnalliseen ajatteluun ja keskusteluun, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi saamastaan palautteesta. – Ei pitäisi asettaa vastakkain työnantajia ja työntekijöitä, koska molempia tarvitaan. 20 24. Ja se ei ole sellainen, josta ei jää jälkiä, hän sanoi. Hän pitää tärkeänä, että tasa-arvo nousee näkyvästi esille kaikessa SDP:n tekemisessä. Tasa-arvoon pitää pyrkiä kaikessa, eikä siitä voida tinkiä, hän sanoo. Työ on murroksessa. Raitamaalla on itsellään pk-yritysten kansainvälistymistä edistävä ohjelmistoalan yritys. Asenne kulutukseen ratkaisee Ihmisen toiminnan vaikutuksia maapallolle pohtivat työryhmät kuulivat ja keskustelivat kahden päivän mittaan monista aiheista, mutta YK:n kestävän kehityksen raportista aloitettiin. Henkeä nostattaneen yhteisen startin jälkeen jakauduttiin ryhmiin kuulemaan eri alojen asiantuntijoita niistä kuudesta tulevaisuuden haasteesta, jotka muodostavat SDP:n poliittisen ohjelman rungon. Jos jotain menee rikki, voisiko Tulevaisuusfoorumi tarjosi eväitä työryhmätyöhön muun muassa hyvinkääläiselle Niko Eskeliselle ja orivesiläiselle Jyrki Kalliolle.. – Mitäpä jos tuhlaisimme vähemmän. Kun olen seurannut demareiden menoa, niin te olette antaneet äänestäjille toivon näkymän
– Meillä on yllättävän paljon tietoa, mutta emme osaa jostain syystä käyttää sitä päätöksenteossa. Esimerkiksi robotiikan vaikutukset – millaista tukea, koulutusta ja muuta tarvitaan niille, joiden työpaikka lähtee, Eskelinen kuvailee. SDP:n ohjelmatyö on juuri nyt niin hyvää, että kunhan valmista tulee, on varmasti hyvä paikka fiilistelyllekin. TOUKOKUUTA 2018 Ääniraita Mikkel Näkkäläjärvi, Pohjoismainen yhteistyö -työryhmän puheenjohtaja SDP:n tulevaisuusfoorumin tunnuskappaleeksi sopisi… John Lennonin Imagine. Meidän pitäisi kertoa selkeämmin, että kun tavoittelemme tällaista yhteiskuntaa, tarvitaan näitä poliittisia päätöksiä, ja että perustamme esityksen tähän tutkimustietoon, Eskelinen sanoo. Kappaleessa on vahva rauhan ja unelmoinnin sanoma, mikä sopii hyvin SDP:n tulevaisuustyöhön. En halunnut ostaa uutta, koska soitin toimii, vaikka yksi sen käyttöä helpottava ominaisuus on rikki, Kallio kertoo. Isometsä pitää tärkeänä, että paikallinen, kansainvälinen ja globaali näkökulma on mukana kaikissa poliittisen ohjelman osissa. Otin soittimen kannen irti ja laitan levyn käsin paikalleen. Tieto ja tutkimus paremmin käyttöön Etlan tutkija Hanna Virtanen latoi työn murrosta ja teknologian kehitystä käsittelevälle poppoolle tietoja oppivelvollisuusiän nostamisen mahdollisista taloudellisista ja inhimillisistä hyödyistä. 21 24. Isometsä kertoo, että globaaliasioissa hänen ”lempilapsensa” on kehitysyhteistyö. Hän kuvailee ryhmän aihepiiriä valtavaksi möykyksi, jossa kaikki erilliset osat vaikuttavat toisiinsa. sen korjata uuden ostamisen sijaan. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Helsinki Tulevaisuusfoorumin yhteisessä osiossa kuultiin alustuksia ja päästiin myös äänestämään niitä koskevissa kysymyksissä. Koska moni verotuskysymys on globaali, yritämme tehdä yhteistyötä verotusryhmän kanssa, hän sanoo. – Meillä on ylipäätään kehitysrahoituksen ja globaalin talouden kysymykset vahvasti esillä. Kun SDP:n ohjelmatyö saadaan maaliin, aion luukuttaa sen kunniaksi täysillä… Aerosmithin kappaletta Dream on, koska se on hyvä fiilistelybiisi. Sitten vaan viemään SDP:n avauksia vaalikentille ja hallitusohjelmaan – tekemään niitä todeksi! Jari-Pekka Raitamaa Sanni Isometsä – Olin mukana jo aikaisemmassa työryhmässä ja näen, että tämä on paras mahdollinen suora tapa vaikuttaa ohjelmaan, globaalit asiat -ryhmän sihteeri Sanni Isometsä kertoo. Ryhmän pöydällä on muun muassa järjestöjen rooli, jonka nykyinen hallituspoltiikka on tuntunut jättäneen yritysten varjoon. Kuvat Anna-Liisa Blomberg. Hän kiteytti, että sen hyödyt mitä todennäköisimmin ylittävät kustannukset. DVD-soittimeni meni rikki niin, ettei levyn soittimen sisään kuljettava kelkka toimi. Niko Eskelinen piti Virtasen esittelemiä tuloksia sellaisina, että niitä – ja ylipäätään kaikkea tutkimustietoa – olisi syytä hyödyntää nykyistä paremmin. Minulle laulu edustaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamista. Se on ruotsalainen työväenlaulu, joka on Nuorison marssin sävelessä. Niko Eskelinen on mukana tulevaisuus ja teknologiat -työryhmässä. – Miten teknologia vaikuttaa, kun se tulee työhön, ja miten se taas heijastuu siihen, millaisia poliittisia päätöksiä pitää tehdä. Pitää uskaltaa unelmoida! Kun ajattelen pohjoismaista yhteistyötä, päässäni soi… Vi bygger landet
Kaikessa on kyse oikeudenmukaisuudesta. Onneksi kansalaiset eivät ajattele samoin. Viime syksystä alkaen sitkeä puolueen ohjelmatyö on alkanut kantaa hedelmää. SDP:n gallup-menestyksen voi helposti kuitata pääoppositiopuolueen normaaliksi kannatusloikaksi, mutta kun puolueen avauksiin tutustuu tarkemmin, SDP tarjoaa tällä hetkellä aidosti uudenlaisen suunnan Suomen kehittymiselle aina vuoteen 2030 saakka. Tänä päivänä tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen verokohtelu on toisinajattelua. Pitkästä aikaa SDP on alkanut taas kiinnostaa nuoria. Vuoden 2012 kuntavaalitappion jälkeen emme löytäneet oikein itseämme hallitusvastuusta kokoomuksen kanssa. Seurasi pitkä epävarmuuden aika. Porvarihegemonian aika alkaa viimeinkin olla ohi. Ilmoittautuneita tuli satamäärin ja jo sammuneeksi tuomittu hiillos alkoi hehkua. Seinäjoen puoluekokouskrapula ei ottanut laantuakseen oikein millään. Muistan kuinka EU-parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari ääneen ihmetteli, miten olin valinnut juuri SDP:n. Demarit otetaan monen vuoden jälkeen tosissaan. Ei ihme, että porvaripiireissä SDP vaikuttaa pitkästä aikaa vaaralliselta poliittiselta liikkeeltä, joka kamppailee tosisKun SDP löysi juonen saan pääministerin tehtävästä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Hallitusvastuu lupasi vaaleista korkeintaan ”torjuntavoittoa”. Puheenjohtaja Antti Rinne huomautti monessa kohdassa, että SDP:stä oli tullut riitelevä perhe, johon kukaan ei oikein halunnut tulla kylään, äänestämisestä puhumattakaan. Siitä huolimatta en epäillyt hetkeäkään, kun minua kysyttiin mukaan. Vero-ohjelmassaan puolue nostaa esiin tärkeän periaatteen, joka hallitukselta on unohtunut; samasta tulosta ja varallisuudesta on maksettava sama vero. Sisäinen turhautuneisuus ei lientynyt kohonneesta gallup-kannatuksesta huolimatta. SDP on palannut pitkästä aikaa yhteiskunnan uudistamisen johtajaksi. Sitten tapahtui jotain merkillistä. Porvarihegemonian aika alkaa viimeinkin olla ohi. Jopa tarkkasilmäisenä tunnettu kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki tulkitsee SDP:n ehdotuksia tahallisesti väärin. Kun hallituspuolueet yksissä tuumin torppasivat Rinteen vappupuheen köyhien eläkeläisten aseman kohentamiseksi, äänestäjät eivät seuranneetkaan perässä. Tämä ei kaverikapitalisteille käy. SDP on puolueiden imagotutkimuksen valossa ihmisläheisin puolue, johon äänestäjät pitkästä aikaa uskovat. Peräti 67 prosenttia Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista pitää Rinteen aloitetta vähintäänkin harkitsemisen arvoisena. TOUKOKUUTA 2018 L iityin SDP:hen vuonna 2012 kunnallisvaalien alla. Omistuksen verotusta ei saa nostaa eurooppalaiselle tasolle, vaan palkkaverotuksen korkea osuus on oikein. Vastaukseni oli kristallinkirkas; minussa asuu niin voimakas oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano, etten voinut ajatella muutakaan puoluetta. 22 24. Puolueen työryhmiin haettiin avoimella haulla aatteellisesti innostunutta puolueväkeä ja yhtäkkiä puolueen kenttäväessä heräsi kiinnostus. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. SDP:stä on vaivihkaa jälleen kasvanut yhteiskuntaa uudistava liike, joka nojaa vahvaan oikeudenmukaisuuden ajatukseen. Puolue on lyhyessä ajassa tuonut esityksen uudesta sosiaaliturvamallista, luonut tiekartan perhevapaauudistukseen ja viimeisimpänä kertonut askelmerkit oikeudenmukaisempaan verotukseen. Puheenjohtajan taakse eivät kaikki linnoittautuneet edes hyvähenkisen Lahden puoluekokouksen jälkeen alkutalvesta 2017. Kun sitä seurasi vielä epäluottamuksen ilmapiiri hallituksen uusien vetureiden Rinne-Stubb välillä, oli surkea vaalitulos vuoden 2015 vaaleissa enemmän kuin odotettavissa. Sen kannatus alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä on korkeammalla tasolla kuin pitkään aikaan. SDP on Suomen historiassa pitänyt näitä arvoja ja demokraattista yhteiskuntajärjestelmää parhaiten esillä. Puheet SDP:n lopullisesta hiipumisesta olivat todellisuutta jopa omassa piirissä. Uuden puoluesihteerimme Antton Rönnholmin johdolla käynnistettiin puolueen ohjelmatyö. Oma puoluekokouksemme Seinäjoella ei myöskään palvellut yhtenäisyyttämme. SDP luokiteltiin ei-puolueeksi, jolla ei ollut vastauksia Suomen tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä
Astiat Käytä raa’alle ja kypsälle lihalle eri lautasia ja välineitä. Monitoimikylmälaukku on repun ja jakkaran yhdistelmä. Käsidesi on kätevä piknikillä. Säilytä kylmässä Piknikja retkiruoat säilyvät parhaiten kylmässä. Pese raakaan lihaan koskeneet astiat vedellä ja saippualla ennen kuin tarjoilet niillä kypsennettyä lihaa. Helteessä kokkaaminen vaatii huolellisuutta. TOUKOKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ulkoruokailu kutsuu – vältä vatsanväänteet Ruokamyrkytyksen oireet alkavat yleensä vuorokauden sisällä pilaantuneen ruoan syömisestä. Nora Vilva Demokraatti. Etenkin lämpimällä kelillä kannattaa lihat laittaa jääkaappiin marinoitumaan. Lihat Itse marinoidut lihat ovat monen grillimestarin tavaramerkki. 23 24. Kädet Hyvä käsihygienia on turvallisen ruoanlaiton a j o. Raakaan lihaan käytettyä marinadia ei kannata säästää kypsän lihan kastikkeeksi. Käsien pesu saippualla juoksevan veden alla vie pöpöt mennessään
Viiden vuoden takainen painajainen on kaamea muisto. Hemmingin tutkimusryhmän kehittämä syöpähoito, onkolyyttinen immunoterapia ja hoidossa käytettävät onkolyyttiset virukset, ovat menossa kohti ensimmäisiä kliinisiä, ihmisillä tehtäviä lääkekehityskokeita. ” Nuivat virkamiehet ja akateemisen maailman selkäänpuukottajat kirkastivat omia arvoja.. Onkolyyttinen immunoterapia perustuu ihmiselimistön puolustusjärjestelmän, immuunikyvyn, hyödyntämiseen virusten avulla. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Vaikeuksien voittaja K eväällä 2012 syöpätutkija Akseli Hemminki ajettiin kafkamaiseen umpikujaan. Hemmingin tutkijakumppaneineen tekemä havainto vahvistui vähitellen vuosien 2007 ja 2008 kuluessa, kun ryhmä hoiti syöpää sairastavia potilaita kokeellisessa hoito-ohjelmassa. Hemminki näyttää pientä lääkepulloa. – Onkolyyttiset virukset ovat syövänhoidon konseptina olleet olemassa määritelmästä riippuen jo sata, kuusikymmentä tai kaksikymmentä vuotta. Pullo konkretisoi kuitenkin tavoitteen, jota kohti Hemminki tutkijakollegoineen sekä Hemmingin perustama ja johtama lääkekehitysyhtiö Tilt Biotherapeutics ovat menossa. Hemmingin ryhmä hoiti potilaita kehittämällään geneettisesti muunnelluilla adenoviruksilla, jotka kukistavat syöpäsolut ja -kasvaimet ja tekevät sen parhaimmillaan hämmästyttävällä teholla. Keväällä 2018 Hemminki hymyilee vapautuneesti: elämä näyttää valoisalta. Minä en siis ole keksinyt onkolyyttistä virusta, Hemminki selventää Demokraatin haastattelun alussa. Kokeet alkavat näillä näkymin vuodenvaihteessa 2018–19. Se on tyhjä. 24 24. – Tärkein oma havaintoni oli se, kun potilaissa näimme, että onkolyyttiset virukset ovat itse asiassa immunoterapiaa eli ne aktivoivat elimistön immuunijärjestelmää. Virus tuhoaa kasvaimen Onkolyysi tulee kreikan kielestä: kasvain on kreikaksi onkos, lysis tarkoittaa liukenemista ja irrotusta. ”Tuntui, että kaikki, minkä vuoksi olin työskennellyt kaksikymmentä vuotta, oli romahtanut: tutkimusryhmäni, perustamani yritys, potilashoidot, kliininen tutkimuksemme”, Hemminki kirjoittaa Kuoleman laakso -kirjassaan. Pullossa ei vielä ole syöpäkasvainta kukistavia viruksia. TOUKOKUUTA 2018 TEKSTI JANNE ORA . Onkolyyttisen immunoterapian takana on vuosikymmenten mittainen lääketieteellinen tutkimustyö ja -tieto. Sanapari kokeellinen hoito johtaa maallikon helposti harhaan. Syöpäkasvaimissa jakaantuva virus näyttää erittäin vaaralliselta elimistön puolustusjärjestelmän näkökulmasta – seurauksena on immuunireaktio kasvainta kohtaan, Hemminki avaa hoidon mekanismia. Pahimmassa tapauksessa mielikuva vie virheellisesti uskomuseli kansankielellä sanottuna hömppähoitoihin, joita niiden markkinoinnissa kuitenkin nimitetään vaihtoehtohoidoiksi. Arkisissa yhteyksissä luonnon villit adenovirukset – erotuksena laboratoriossa geneettisesti muunneltu adenoviruksiin – tunnetaan flunssien ja ripulien aiheuttajana
25 24. TOUKOKUUTA 2018
Lapsuudessa perhe muutti ” Syövän hoidon meidän kehittämämme onkolyyttinen virus voi kyllä mullistaa. Kaikilla Hemmingin hoitamalla 290 potilaalla levinnyt syöpä oli edennyt vaiheeseen, jossa kaikki muut hoitomuodot oli käytetty. Ihastuin ideaan ja lähdin post doc -tutkijaksi USA:han opettelemaan alaa, Hemminki muistelee. Nuorten miehen katse osui kiinnostaviin tutkimusselostuksiin onkolyyttisestä viruksesta ja geeniterapiasta syövän hoidossa. . – Ammatinvalinnallisesti olin pragmaattinen. . harrastuksia ja rentoutumis keinoja muun muassa basson soittaminen, eMBAopinnot, hiihtäminen ja, saunominen AKSELI HEMMINKI Perustutkimusta vai ei. Hemmingin piti päättää jatkaako syövän genetiikan ja perustutkimuksen parissa vai mennäkö kohti epävarmempaa polkua, soveltavaa tutkimusta. Fimean silloisen uuden osastopäällikön tekemä tutkintapyyntö johti Hemmingin käräjille, yli kahden vuoden roikkumiseen löyhässä hirressä. Kyse ei oikeuden mukaan ollut kliinisestä lääketutkimuksesta vaan yksittäisten potilaiden hoitamisesta kokeellisella syöpähoidolla. TOUKOKUUTA 2018 . Hemmingin lääkäriperheen esikoinen kehittyi joustavaksi ja monenlaisten ihmisten kanssa toimeen tulevaksi, kun miljööt ja luokkatoverit vaihtuivat tiuhaan. – Joitakin tutkimuspapereita oli julkaistu jo 1990-luvulla onkolyyttisestä viruksesta. Isä, Kari Hemminki, tutkii syövän mekanismeja. Löyhään hirteen Mutta mikä oli Hemmingin pinne viitisen vuotta sitten, se painajainen, jota hän kirjassaan elävästi kuvaa. Hemminki oli vasta väitellyt syövän genetiikasta. syntynyt 1973 Helsingissä . Jälkimmäinen ei tuntunut uramielessä kovin jännittävältä, joten päädyin ”helppoon ratkaisuun”, eli lääketieteelliseen pyrkimiseen. Akseli Hemminki on perheensä esikoinen ja hänellä on neljä sisarusta. Farssi ei naurattanut Käräjöinti karaisi Hemminkiä, mutta se jätti hänelle myös monia kysymyksiä, jotka ovat vastauksia vailla. väitteli Helsingin yliopistosta, aiheena syövän genetiikka, väitöstyö palkittiin kunnia maininnalla . Tutkijan maine oli uhattuna, mikä näkyi tutkimusten rahoitusten katkeamisena ja yhteistyökumppaneiden varovaisuutena. Elettiin aikaa ennen internetin isoa läpimurtoa. Olen pohjimmiltani introvertti, sisäänpäin kääntynyt ihminen. . Fimea pyysi poliisia tutkimaan oliko Hemmingin ryhmä tehnyt kliinistä lääketutkimusta ilman tutkimuslupaa. . Sen sijaan, että osastopäällikkö olisi halunnut ymmärtää, mistä oli kyse, hän teki siitä poliisiasian. Mikään ei voita tunnetta, kun basso jyrisee luita ja ytimiä myöten. Viihtyy omissa oloissaan Viime aikoina Hemminki on tutkimustyön, opettamisen, firman pyörittämisen ja vastaanoton pitämisen lisäksi keskittynyt erityisesti Aalto-yliopiston Executive MBA-johtajakoulutukseen. – Ajattelin jälleen pragmaattisesti, että yritän alkuun jotakin vaikeampaa ja sitten madallan rimaa, jos ei ala natsaamaan. Hemmingin korkeakoulu onkolyyttisen virukseen ja immunoterapian mahdollisuksiin oli Alabaman yliopisto, alan edelläkävijä. Koulutus on antanut paljon hyöyllisiä työkaluja johtamiseen ja myös yhden erityisen henkilökohtaisen oivalluksen. . – Osastopäällikkö ei edes tiennyt, että olimme käyneet ennen hänen tutkintapyyntöään jo kymmenisen kertaa tapaamassa Fimean väkeä, kysymässä heidän neuvojaan ja näkemyksiään asiassa. – Oli iso päätös lähteä Yhdysvaltoihin, mutta vielä isompi päätös oli palata takaisin. Koulutuksen kohkinnassa kovin aktiivinen Fimean osastopäällikkö saattoi tehdä poliisille tutkintapyynnön ja samalla toimia käräjäoikeuden keskeisenä todistajana. eri professuureja vuodesta 2007 . Lukiossa pidin luonnontieteistä ja historiasta. Lääkäriperheen esikoinen Akseli Hemmingin vanhemmat ovat myös lääkäreitä ja tutkijoita. . Hemminki oli hoitanut vuosina 2007–12 yhteensä 290 potilasta yksityisessä sairaalassa. Nautin kaikkein eniten silloin, kun saan olla rauhassa yksin mökillä kirjoittamassa artikkelia. – Luottamus, lojaalius, rehellisyys ja päämääräkeskeisyys ovat minulle tärkeitä arvoja, joita sovellan suhteissani alaisiin, esimiehiin ja yhteistyökumppaneihin. Akseli Hemmingin elämän ja työn kannalta 1990-luvun loppu merkitsi tärkeää vaihetta, vedenjakajaa. deryhmänä ovat johtajina vähintään kymmenen vuotta työelämässä toimineet. Oikeudenkäyntifarssi uhkasi kuitenkin muuttua Hemmingin henkilökohtaiseksi tragediaksi. Osa potilaista oli saanut myös muuta kokeellista hoitoa. Hemmingin mukaan lapsuudessa ulkomailla hioutuneet psykologiset kyvyt auttavat häntä myös nykyi. . 26 24. tutkija, lääkäri, keksijä, profes sori, toimitusjohtaja, basisti . Pitkä tarina on syheröinen, eikä monia sen yksityiskohtia voi kuvata lehtiartikkelissa. julkaissut vajaa 300 artikkelia ja osuuksia alan kirjoissa syövästä ja sen hoidosta . Oikeusprosessi näyttäytyy yhä Hemmingille mielettömänä farssina, joka olisi ollut vältettävissä. Kasvava paine tuntui ja näkyi kaikkialla, kotona ja töissä. kahden bioalan yrityksen perustaja . – Meille teetettiin persoonallisuustyypin määritys, jonka avulla aloin ymmärtää itseäni paremmin. Kokeellinen hoito perustui Hemmingin tutkimusryhmänsä kanssa kehittämään geneettisesti muunneltuun onkolyyttiseen adenovirukseen. Hemminki piti siitä, että lääketieteessä yhdistyivät useimmat luonnontieteet. Äiti, Elina Hemminki, tunnetaan muun muassa kansanterveyden, tutkimusmenetelmien ja lääkepolitiikan asiantuntijana. ” Soittaminen antaa totaalisen vapauden arkielämän murheista. Esimerkiksi: miten poliisitutvanhempien työn takia paljon ja usein. Tiivistäen: Suomen lääkevalvontaviranomainen Fimea teki poliisille tutkintapyynnön Hemmingin tutkimusryhmän työstä. Tuomari hylkäsi syytteet. Akseli Hemminki selasi pölyttyneitä julkaisuja lääkiksen kirjastossa. Nuivat virkamiehet ja akateemisen maailman selkäänpuukottajat kirkastivat omia arvoja ja toimintatapoja entisestään
Hemminki on maailman lääkäreistä eniten hoitanut syöpäpotilaita onkolyyttisellä viruksella. Monia töitä ja rooleja Oivallukset ovat tärkeitä Hemmingin töissä. Voisiko hoitomuoto tuoda hänelle peräti lääketieteen Nobel-palkinnon. – Bändin liideri ”ei halunnut olla tekemisissä ihmisten kanssa jotka käyttäytyvät noin törkeästi”. Tutkija, keksijä, professori, potilaita hoitava lääkäri, lääkeyrityksien perustaja ja toimitusjohtaja, perheenisä, aviomies. Tämä vitsi on paras, koska se on lähellä totuutta. Keräilet bassoja. Tyttöystävä oli kertonut kommentistani liiderille. Esimerkiksi Iron Maidenin Steve Harris liidaa monia bändin biisejä bassokuvioillaan ja kitarat komppaavat. Valitettavasti on harvinaista että kaikki nämä natsaavat kaikki kohdalleen. – Parhaat ideat ja oivallukset iskevät, kun olen rentona esimerkiksi mökillä saunassa tai hiihtoladulla. Moni keikka on soitettu huomattavasti isommilla areenoilla kuin espoolaisissa pitserioissa. Jos sallitaan kevyempi musiikki, niin Paul McCartneyn kuviot ovat vertaansa vailla. – Ekstrovertti nauttii ja energisoituu, kun saa sosialisoida coctail-tilaisuuksissa lasi kädessä. Ekalla bassotunnilla opetettiin ding, tokalla däng, ja kolmannelle tunnille basisti ei ilmestynyt, koska pukkasi keikkaa. Säännöllinen lepo ja palautuminen ovat tärkeitä ihan kuin urheilijoilla.. 3. Hemminki on haastattelua edeltävässä sähköpostissaan kertonut, että hänen elämäntavoitteensa on selkiytynyt: ”nykyään olen varma että haluan käyttää elämäni syövän parantamiseen”. Hän on myös keksijä, joka on menestyksekkäästi patentoinut 11 lääketieteellistä innovaatiota. Tiedekunnan parhaan väitöskirjan tekijä. Hemminki myöntää, että monien roolien yhtälöä on ajoin vaikea hallinnoida. Illalla tapahtui seuraavaa: – Bändini johtaja oli järjestänyt asiat niin että hän esiintyi toisen kitaristin kanssa akustisesti alkuillasta ennen kuin koko bändi soitti loppuillasta. Hemmingin kasvoilla käväisee vaikeasti tulkittava ilme, lempeän huvittunut. Mikään ei voita tunnetta, kun basso jyrisee luita ja ytimiä myöten, keikkasetti toimii, runsaslukuisella yleisöllä on riehakas nousuhumala ja roudari hoitaa soittokamat keikan jälkeen. Totuuden hetki herra Hemmingille: mullistaako onkolyyttinen immunoterapia syövän hoidon. Viiniä lipitellessä hän virittäytyi kunnon keikkavireeseen katselemalla Rock Star -klassikkoa, joka kertoo 1980-luvun hard rock -skenestä. Maailman tiukin raskaan metallirockin basisti, kuollut tai elävä, ja miksi. – No, Nobel-palkinto myönnetään yleensä perustutkimuksen edustajille, Hemminki maistelee hömelöä ehdotusta, jatkaa sitten: – Mutta syövän hoidon joo, sen meidän kehittämämme onkolyyttinen virus voi kyllä mullistaa. ”False metal” sanottaisiin metallipiireissä, Hemminki pohtii. Huippututkija. 27 24. TOUKOKUUTA 2018 Hemminki sanoo, että luovuus vaati riittävästi etäisyyttä ja tilaa perusarjen rutiineista. – Soittaminen antaa totaalisen vapauden arkielämän murheista. Bassoa Hemminki on soittanut useissa yhtyeissä, joiden yhteinen nimittäjä on raskaanpuoleinen rock. – Heikkouteni on muistaa levätä riittävästi. Hänellä oli myös tuhdinpuoleinen krapula. Lainausmerkeissä siksi, että kyseessä on enemmänkin visio kuin strategia. Basistin vitsi Hemminki oli noin kolmevitonen, kun hän yhtenä lauantaiaamuna oli kuolemanväsynyt ja flunssainen. Kyllä minä niissäkin tilanteissa pärjään jos on pakko, mutta se vie valtavan paljon energiaa. Helppo soittaa ja hoitaa, yksinkertainen ja kaunis instrumentti, jossa on erottuva soundi. Pari päivää myöhemmin basisti Hemminki kuitenkin sai lähtöpassit bändistä. Minkä basson otat mieluimmin lavalle raskaan rockin keikalle. Basisti on joukkuepelaaja, mahdollistaja, yrittäjä, sovittelija, ei sooloilija. Mikä on paras kuulemasi basistivitsi. Hän kertoo korjailleensa ”näitä fiiliksiään punaviinillä lauantai-iltapäivällä” päästäkseen keikkakuntoon illaksi espoolaiseen pitseriaan. Hemmingin rock-asenne on kohdillaan. – Vuorovaikutusta noiden asioiden välillä on paljon, mutta tasapainoa niiden välille en aina löydä. Hemminki ei arkaile sanoa, että hän edustaa tutkimusryhmänsä kanssa onkolyyttisen virusterapian huippua maailmassa. Tokaisin akustisen esityksen aikana liiderin tyttöystävälle, että ”miltä tuntuu kun kaikki naiset täällä haluavat rakastella poikaystäväsi kanssa?” Hemmingin tokaisu oli suora lainaus Rock Star -elokuvasta ja se sopi hänen mielestään hyvin tilanteeseen. Hemminki pyrkii pitämään viikonloput perheelleen, vaimolle ja kolmelle lapselleen. Rammsteinilla bassokuvio on myös usein johtava. Metallissa basso on yleensä varsin pienessä roolissa kitaroiden alla, mutta poikkeuksiakin on. – Tämän vision mukaiseen toimintaan tarvitsen sekä tutkimusryhmääni, biotech-firmaani, että vastaanottoani. Tämä sopii mun elämänfilosofiaan. Alansa ykkönen Luokan priimus. MusicManin Stingrayn, joka on Leo Fenderin 70-lukuinen innovaatio. sin sopeutumaan erilaisiin sosiaalisuutta vaativiin kuvioihin
Pisto voi olla allergiselle vaarallinen. Talvehtimaan valmis kuningatar hylkää pesän syksyllä, jolloin kimalaisyhteisön muut jäsenet hakeutuvat runsaskukkaiseen paikkaan ja ylensyövät itsensä hengiltä. Ottanut päävastuun maamme mustikkasadon pölyttämisestä. KIMALAINEN Sympaattinen, hidas, karvapallero. Herhiläisen pesän lähelle ei kannata ängetä. Syöpöttelee mettä kukista, mutta ei ole varsinainen pölyttäjä. Ei yleensä pistä, ellei ole pahasti huidottuna. Miten nämä nyt erottaa toisistaan ja kuinka varmasti tulee piikistä. Luonto TEKSTI NORA VILVA. AMPIAINEN Ärhäkkä, sileäpintainen tyyppi, pistää uhattuna. Värikkäät vaatteet ja hedelmäiset parfyymit vetävät ampiaisia puoleensa. 28 24. Pistää vain uhattuna, jolloin piikki irtoaa ja mehiläinen kuolee. Tykkää grillilihasta, hedelmistä ja makeista juomista. Hento karvapeite erottaa mehiläisen ampiaisesta. MEHILÄINEN Rauhallinen pölyttäjä, joka elää tuhansien yksilöiden yhdyskunnissa kasvatellen jälkeläisiään ja tuottaen hunajaa. Ruokkii toukkansa lihalla. Saalistaa pikkuotuksia ja on hyödyllinen pölyttäjä. HERHILÄINEN Jättiampiainen, joka helposti kasvaa 3,5 senttiseksi. Puutarha kukkii ja keltamusta pistimillä varustettu pörriäisjengi valtaa ilmatilan. TOUKOKUUTA 2018 Pakoon vai paniikkiin. Pistoksen myrkky on kymmenen kertaa tujakampaa kuin tavallisen ampiaisen. Erinomainen hajuaisti
Tietysti jos on ollut kolme-neljä viikkoa kiertueella ja elänyt epäsäännöllistä elämää ja valvonut pitkään, niin sittenhän peilissä on aika lohduton näky vastassa aamuisin. Ei peili toimi siihen mitenkään herätteenä. TOUKOKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Jussi Lampi, 57 N yt kun on työrupeama meneillään, niin ensimmäisenä peilistä katsoo, että pitääkö ajaa parta. Tukka rupesi harmaantumaan kun olin 18, joten ei silläkään ole niin väliä enää. En hirveästi viihdy peilin edessä. On hirveän vaikeaa olla omana itsenään valokuvissa. En seuraa ikääntymistä, varsinkaan peilin kautta. Mielestäni ikääntyminen on nimenomaan pään sisällä tapahtuva asia. 29 24. Tarkistan vaan, miltä näytän, mutta en rupea siinä mitään syvällisiä miettimään. Nyt jos alkaisi kasvaa mustia hiuksia, sitten ehkä olisin huolissani. Jussi Lampi on näyttelijä ja muusikko.. Kaikenlaiset ajatukset tästä elämästä ja siitä mitä on saavuttanut ja mitä haluaisi vielä saavuttaa ovat yleensä siellä yön pimeinä tunteina tapahtuvia juttuja, kun ei uni maita tai muuten vaan pää käy kierroksilla. Se on aamuinen traditio, jonka ohitan nopeasti. Sitä mukaa kun korjaa elintapojaan, myös aamuiset tapaamiset oman itsensä kanssa helpottuvat. Tässä kun ikää on tullut lisää, niin mieleen tulee ystäväni, tanssija-koreografi Ari Nummisen sanonta jo kahdenkymmenen vuoden takaa, ”kaikki on taulussa, mitä on ajettu”. Niitä tulee, kun on tullakseen. Kun on yksinään omissa oloissaan ja miettii mitä on tullut tehtyä ja ennen kaikkea mitä on saanut tehdä. Näyttelijäntyön mukanaan tuomaa on se, että yleensä kun otetaan valokuvia, ne liittyvät johonkin produktioon ja silloin saa olla joku toinen, se roolihahmo. Ehkä se jotenkin vastaa sitä peiliin katsomista. Niin kuin että onpas tullut ryppyjä lisää
En toki tarkoita, etteikö omilla ponnistuksilla olisi merkitystä menestymisen kanssa. Ihmiset, jotka kokevat kiitollisuutta saamastaan hyvästä, ovat tutkitusti valmiimpia ratkaisuihin, jotka hyödyttävät muita – vaikka heidän omalla kustannuksellaan. u u u Psykologisissa tutkimuksissa on havaittu paitsi taustan, myös kiitollisuuden kokemuksen vaikutus ihmisen identiteettiin ja käyttäytymiseen. Hyväosaisuuden sokeuttava harha Nyt olisi hyvä hetki kääntää keskustelu siihen, miten hyväosaiset voisivat ymmärtää, mistä kaikesta on syytä tuntea kiitollisuutta. u u u Nämä keskustelut tulivat mieleeni, kun katsoin kansanedustaja Susanna Kosken ja työttömän Anna-Maija Tikkasen keskustelua televisiossa. Siksi sillä, miten hyväosaiset maailmaa ja ihmisyyttä jäsentävät, on suuri merkitys yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Keskustelun jälkeen on puitu paljon Kosken kyvyttömyyttä empatiaan. u u u Tämä ei ole Susanna Kosken, vaan ihmismielen ongelma: psykologisissa tutkimuksissa on havaittu, että ihmisten on helpompi tunnistaa ulkopuoliset esteet elämässään, kuin omien lähtökohtien etuoikeudet tai onnekkuus. Hyväosaiset äänestävät aktiivisemmin, ja pääsevät kaikkialla maailmassa päättäjiksi helpommin kuin huono-osaiset. Elina Hirvonen iStock. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. 30 24. Pikemminkin kuin yksittäisen kansanedustajan empatiakyvystä, kyse on laajemmasta asiasta: siitä, miten hyväosaisten kyvyttömyys tunnistaa omia etuoikeuksia vaikuttaa yhteiskuntaan. TOUKOKUUTA 2018 Viikkolehti, www.demokraatti.fi ja some LIT* * sa ira an sii st i 16 Jäsenäänestyksessä ehdolla Helsingin demareiden eduskuntavaaliehdokkaiksi TUS 7 Elisa Gebhard @gebhardelisa @kajahtaa Jenni Karjalainen Kansanedustajaehdokkaiden jäsenvaali HELSINKI N uorena dokumenttielokuvaopiskelijana yritin selvittää, miten alalla työskentelevät ihmiset tulevat toimeen. Nyt olisi hyvä hetki kääntää keskustelu siihen, miten hyväosaiset voisivat ymmärtää, mistä kaikesta on syytä tuntea kiitollisuutta. Tämä vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu muihin: hyväosaiset ovat vähemmän empaattisia kuin huono-osaiset, suhtautuvat ahneuteen positiivisemmin, ja valehtelevat todennäköisemmin neuvottelutilanteissa. Loistavaa esimerkkiä kiitollisuudesta näyttivät Supercellin Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen, jotka tuottavien yrityskauppojen jälkeen kiittivät ensimmäisinä yhteiskuntaa, joka on antanut mahdollisuuden menestyä, ja päättivät sekä maksaa veronsa Suomeen, että tukea säätiön kautta huono-osaisia nuoria. Epämääräisistä vastauksista ymmärsin, että suurella osalla ihmisistä, joiden kanssa keskustelin, oli toimeentulon turvana myös jotain muuta kuin taiteellinen työ: perintö, vanhempien hankkima asunto, hyvin tienaava puoliso. Silti keskustelut käytiin ikään kuin näillä asioilla ei olisi mitään merkitystä. Mutta niin on myös lukemattomilla itsestä riippumattomilla tekijöillä, kuten sillä, minkälaiseen yhteiskuntaan ja perheeseen syntyy, saako elää lapsuutensa rauhassa vai väkivallan tai turvattomuuden keskellä, ja tarkoittaako lause ”nyt ei ole rahaa” omassa ympäristössä nälkää vai sitä, ettei tänä vuonna ole varaa matkustaa Thaimaaseen. u u u Suomessa on keskusteltu vuosikausia siitä, miten työttömät saataisiin töihin ja köyhät venyttämään penniä paremmin
Lucy puolestaan on kosmopoliittinen sika, joka on unkarilaisen villasian mangalitzan ja duroc-teollisuussian risteytys. Demokraatti. TOUKOKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kana taiteen rajapinnassa Koen Vanmechelen tekee Evoluutio I -teosta 2018. Taidemuseo Göstan puistossa on näyttelyyn liittyen esillä Mechelse Maatiaiskanoja, jotka edustavat 22. Taiteilija korostaa, ettei hän koskaan tapa eläimiä vaan antaa luonnollisesti kuolleille eläimille uuden elämän teostensa osina. Hänen tuotantonsa sisältää maalauksia, veistoksia, videotaidetta, suuria bioinstallaatioita sekä sosiaalisia ja yhteisöllisiä hankkeita. 1965) tekee väkivahvoja, ekspressionistisia maalauksia ja arvoituksellisia veistoksia, joiden materiaaleissa eläimet ovat näkyvästi läsnä. Mangalitza-emakko porsaineen majailee kesän ajan Taavetinsaaressa, johon niille on rakennettu oma sikala ja aitaus. Hänen näyttelynsä It’s About Time, Kyse on ajasta tuo hänen taiteensa koko sen monimuotoisuudessaan Serlachius-museo Göstaan ja sitä ympäröivään puistoon. 31 24. Vanmechelen pyrkii avaamaan näkymiä tulevaisuuteen, jossa ihmiset eivät riistä luontoa tai toisiaan vaan elävät tasapainossa keskenään. Kr is Ve rv ae ke E läimet saavat uuden merkityksen, elävänä ja kuolleena, belgialaisen käsitetaiteilija Koen Vanmechelen töissä. Risteyttäminen ja sen tuloksena syntyvä monimuotoisuus ovat hänen taiteensa keskeisiä käsitteitä. Risteytystyön tuloksena syntyneitä kanoja on ollut näyttelyissä eri puolilla maailmaa. sukupolvea taiteilijan maailmankuulussa kanojen risteyshankkeessa. Kansainvälisesti tunnettu Vanmechelen (s. Hanke on herättänyt mielenkiintoa tiedemaailmassa, sillä jokainen risteyttämällä syntynyt kanasukupolvi on osoittautunut entistä terveemmäksi ja vastustuskykyisemmäksi. Vanmechelen työskentelee taiteen ja tieteen rajapinnassa
Kansallisarkiston vaikuttava verkkonäyttely ”1918 – Kansalaissota asiakirjojen kertomana” sulkeutui viime viikonloppuna, mutta vastaavasti Suomenlinnassa avautui uusi näyttely, joka käsittelee sisällissotaa yhden valtion laitoksen ja ammattkunnan näkökulmasta. TOUKOKUUTA 2018 Tullimuseokin liittyi 1918-muistajiin V uoden 1918 sisällissodan kulkuja, vaikutuksia ihmisten arkeen sotakuukausina ja sen jälkeen sekä vallankumousyrityksen jättämiä arpia ja heijastumia nykypäivään on tänä muistovuonna käsitelty kiitettävän monipuolisesti. Helsingissä sijainnut Tullihallitus lopetti toimintansa, ja maan Tullimuseon Linda Laakkonen esittelee 1918-näyttelyn hahmoinstallaatiota, josta löytyy niin punakaartilainen, tullivirkaimies kuin saksalaissotilaskin. Kas, eksynyt ritarin perhonen tunnustelee laukauksen rosoa, sileää siltapaatta kuumempaa. Taiteiden puolelta mieliin jäävät pitkäksi aikaa monet vaikuttavat teatteriesitykset, joita ovat tehneet niin ammattiteatterit, 1918-produktioihin varta vasten perustetut työryhmät kuin harrastajateatteritkin. Sodan syitä ja seurauksia on käsitelty tuoreista näkökulmista, samoin ihan uutta valaistusta ovat saaneet sodan paikallisemmat vaikutukset eri kaupungeissa ja pitäjissä. Ei tuulta. Kuvat Kari Hulkko. Aurinko lämmittää. Kaunokirjallisuuden puolella on saatu niin proosaa kuin runouttakin. Viikko sitten avattu Tullimuseon teemanäyttely ”1918 – Sota viraston sisällä” kertoo siitä hankalasta tilanteesta, johon maamme tullihallinto joutui talvella 1918 Kansanvaltuuskunnan ottaessa eteläisen Suomen haltuunsa. Ilahduttavaa on, että tämä on tehty asiallisesti, vailla kiihkoa, katkeruutta, revanssihenkeä. Tampereen museoksekus Vapriikki esimerkiksi avasi heti alkuvuodesta uudistetun Tampere 1918 -pysyväisnäyttelynsä ja Espoon kaupunginmuseossa WeeGee-museokeskuksessa on edelleen nähtävänä koskettava ”Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa. Ohessa esimerkkinä ryhmään kuuluvan ja teoksen toimittaneen Jorma Vakkurin runo: ”Lensikö jokin ohi. Tuoreimpana teoksena julkistettiin viime viikolla AD18-ryhmän antologia ”Neljänteen polveen – sata suomalaista runoa vuonna 1918 + 100”. Se on seitsemän runoilijan kolme vuotta sitten perustetama ryhmä, jonka piirissä syntyneistä runoista koottiin valikoima ”sisällissotaheijasteisia runoja nykyarjessa”. 32 24. Runokattauksen punaisena lankana on kestävän rauhan mahdollisuus. Hengittelen. Myös punavankileirien verinen historia on viimeinkin saanut kunnon valotusta. Nojailen Pitkänsillan pilariin. Vihdoin se lehahtaa torin suuntaan.” Tullimiehet pahassa raossa Myös monet museot ovat osallistuneet muistovuoteen erikoisnäyttelyillään. Kirjallisuudessa 1918-aiheisia tietokirjoja on suorastaan vyörynyt kirjakauppoihin
Tullimuseon näyttely on avoinna koko kesän. Niillä eivät valkoiset valtaajat juuri juhlineet. Entistä virkamiehistöä kehotettiin jättämään työnsä, mutta monet kuitenkin jäivät – puhtaasti toimeentulosyistä. Varsin pysäyttävä on esimerkiksi Tampereen tullikamarilta talteen otettu murrettu kassalipas, jossa ei aikoinaan ollut muuta kuin pikku kasa markan arvoisia ruokalipukkeita. Monet jättivätkin toimensa liittyäkseen valkoisiin joukkoihin. Karu oli lopulta punaisen tullineuvostonkin kohtalo. Hahmoinstallaatiossa tullivirkailijan univormuun sonnustettu nukke on puristuksissa punakaartilaisen ja saksalaissotilaan välissä. Rolf Bamberg Demokraatti Tampereen tullikamarin auki murrettu kassalipas aarteenaan punakaartin ruokakuponkeja. 33 24. Rakennus löytyy Susisaaresta juuri niiltä sijoilta, joilla pahamaineinen punavankileiri sata vuotta sitten sijaitsi. Sen alkuperäisestä seitsemän hengen kokoonpanosta vain kaksi – puheenjohtaja ja punaisen tullihallinon pää eli komissaari Alfred Blomqvist heistä toisena – selvisi hengissä paettuaan Venäjälle. TOUKOKUUTA 2018 tärkeimmät tullitoimipaikat mm. Pysäyttävä on tietysti itse Tullimuseon sijaintikin. Tehtäviinsä jääneiden tulliviranomaisten tilanne oli ristiriitainen. Kun punaisten tappio alkoi keväällä 1918 käydä selväksi, oli tulliväen valittava puolensa. Tullimuseon kompaktissa näyttelyssä on nähtävillä muun muassa paljon puhuvaa asiakirjamateriaalia ja esineistöä vuodelta 1918 sekä tuolloista tullihallinnon tilannetta valottavia graafisia esityksiä. Joillakin paikkakunnilla oltiin varmasti ”kansalaissota”-käsitteen ytimessä, kun entiset ammattiveljet saattoivat ampua tosiaan esimerkiksi Helsingin taisteluissa. Kaksi neuvoston jäsentä teloitettiin, kolme kuoli vankileirillä kesällä 1918. He olivat valtion virkamiehinä aiemmin palvelleet laillista esivaltaa, ja joutuivat nyt hyväksymään punaisen vallankumoushallituksen käytännöt ja komennon. itärajalla, Kotkassa ja Turussa tulivat punaiseen komentoon. Museo löytyy osoitteesta Suomenlinna B 20 D, Hamilton-Polhem-kurtiini. Maan merkittävimmät tullikamarit jäivät 1918 punaisten hallitsemalle alueelle.
Fiktiivisessä kirjassa kerrotaan Williamin traagisesta varhaisesta kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. 415 Suom. Lincoln ja hänen vaimonsa kärsivät Williamin menetyksen johdosta. Vanhemmat ovat tulla hulluksi, koska samaan aikaan käydään Amerikan sisällissotaa ja paineet pohjoista johtavan Lincolnin harteilla ovat suuret. Williamin kohtalo ei sittenkään ole murheellisempi kuin muiden edesmenneiden. On lohdullista ajatella buddhalaisesti, että kuolleet syntyvät uudestaan, sillä muuten rakkaiden menettäminen voi olla liian kova pala. Lincoln bardossa on juuri tällainen kirja. 34 24. Tämä johtuu teoksen epämääräisyydestä. Teos hyötyisi enemmästä maanläheisyydestä, sillä ylimaallisuus ei tee uppoutumisesta helppoa. Siinä on hetkensä, mutta historian solmuista ja todellisista henkilöistä ei saada isä-Lincolnia lukuun ottamatta revittyä tarpeeksi irti. Suomentaja Kaijamari Sivill on kuitenkin kääntänyt haastavan kirjan hienosti. Pojan menehtyminen ei sentään suistanut isä-Lincolnia kokonaan järjiltään, ilmeisesti vain siksi, että tämän oli huolehdittava sotaa käyvästä valtiosta. Hänet tunnetaan parhaiten novelleistaan, joista monet ovat kokeilevia ja ilkikurisia. Surevalla isällä on lopulta pieni rooli. TOUKOKUUTA 2018 Romaani välitilasta KIRJAT George Saunders: Lincoln bardossa Siltala 2018, s. Lincoln bardossa on siis taas yksi historian suurmiehestä kertova romaani, mutta erilainen sellainen. Tekijän kokemattomuus pitkässä muodossa näkyy etenkin siinä, ettei ilmaisu aina ole jämäkkää. Lincoln bardossa sisältää asiasta syvällisiä ajatuksia: ”Presidentti saattoi vain seistä katselemassa silmät levällään; tässä uudessa ja julmassa valtakunnassa hänellä ei ollut minkäänlaista valtaa.” Esa Mäkijärvi Geroge Saunders ei taaskaan päästä lukijaa helpolla.. Ei-amerikkalaisena lukijana jäin myös kaipaamaan johdantoa, joka taustoittaisi Lincolneista ja Yhdysvaltojen sisällissodasta. Saundersin teos sijoittuu suureksi osaksi sinne, ja on näin vaikeaselkoinen. Siinä ei ole kronologista tarinaa, mutta proosan sävy on sen keskiössä olevan pojan kohtalon takia selvästi surumielinen. Kerronta kääntyy lopulta hieman liikaa sisäänpäin. Puhujat murehtivat tekemiään virheitä ja janoavat yhteyttä, joka jää heiltä saavuttamatta. Yhdet rakastavat sitä ja toiset pitävät sitä pettymyksenä. Varsinaista kertojaa kirjassa ei ole, vaan lyhyet repliikit muodostavat vuolaan vuoropuhelun. Jotkin buddhalaiset koulukunnat kutsuvat bardoksi tilaa, jossa ihminen on menehtymisensä jälkeen ja ennen uudelleensyntymäänsä. Presidentti Lincoln pysyi hänkin hengissä vain pari vuotta poikansa jälkeen, ennen kuin joutui poliittisen murhan uhriksi. Saundersin ystävät tunnistavat sen sävyn, jossa melankoliaa kevennetään mustalla huumorilla. Vaikea romaani Saundersin kirja on jakanut mielipiteitä. Ihmiskunnan yhteinen suru Matti Pulkkisen mukaan romaani on sika joka syö kaiken. 1958) osaa yllättää. Romaanin nimi juontaa juurensa Saundersin buddhalaisuuteen. Saunders suhtautuu bardoon suurella kunnioituksella. Yhdessä nämä äänet, jotka kuuluvat eläville ja kuolleille, kertovat monikulttuurisesta Amerikasta. Lukijan eläytymistä vaikeuttaa se, että Saundersin tyyli on sirpaleisempi kuin historiallisissa teoksissa yleensä. George Saunders kertoi haastattelussa yrittäneensä kirjoittaa Lincolnista mahdollisimman vähän, mutta tämän hahmo on niin voimakas, ettei sen häivyttäminen onnistu. Lincoln bardossa on kummallinen ja häiritsevä kirja. Lincoln bardossa on kokeellinen historiallinen romaani, jonka päähahmoja ovat Yhdysvaltojen presidentti Abraham Lincoln (1809– 1865) ja hänen poikansa William (1850–1862). Hän päästää pojastaan irti ajoissa. Kaijamari Sivill George Saunders (s. George Saundersin teos on imenyt sisäänsä kaikenlaista ainesta kuten enemmän tai vähemmän autenttisia lainauksia historiallisiksi esitetyistä lähteistä: ”Mary Lincolnin mielenterveys ei ollut alkujaankaan vahva, ja nuoren Willien menettämiseen päättyi hänen elämänsä toimintakykyisenä vaimona ja äitinä.” William Lincoln kuoli lavantautiin, melko yleiseen sairauteen 1800-luvulla. Odotettu ensimmäinen romaani Lincoln bardossa sai vuoden 2017 Booker-palkinnon. Se on mielenkiintoisempi kuin samaa aihetta käsittelevät tai sivuavat työt, kuten esimerkiksi Steven Spielbergin yksipuolinen elokuva Lincoln (2012). Se hallitsee kirjaa, vaikka sen nimi viittaakin kuuluisan presidentin sijaan hänen poikaansa. Se on jälleen jotakin hieman muuta kuin mitä Saundersilta on osattu odottaa. Saundersin romaanista piti tulla novelli, mutta tekstiä syntyi normaalia enemmän. Teksti on silti aina kaunista: ”Pohjoisesta vyöryi saderintama, joka jakautui sotilaallisen täsmällisesti kymmeniksi purosiksi niin, että joka ainoalla kivikodilla ja sairaskummulla oli pian ikioma sivujokensa; näiden sivujokien vesi muuttui kahviksi, viiniksi, viskiksi ja takaisin vedeksi.” Proosan upeus selittää Booker-palkinnon. Taakka oli raskas: ”Sen surullisempia silmiä en ole nähnyt kenelläkään.” Romaani kasvaa riipaisevaksi tarinaksi kuolemasta, joka kuuluu elämään. Lincoln bardossa on taiteellisesti korkeatasoinen, vaikka ei viihdytä. Presidentti ymmärtää, että hänen tuntemansa suru ei ole ainutlaatuista, eikä hänen omaansa
Tämä käy ilmi Anna Larsdotterin hiljattain suomeksi ilmestyneestä teoksesta ”Naiset sodissa.” Viime vuonna Ruotsissa nimellä ”Kvinnor i strid2 saman teoksen julkaissut Larsdotter on ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Kuitenkin esimerkiksi Vietnamin sotaan naisia osallistui molemmilla puolilla. Sodasta ihmeen kaupalla selvinnyt Reitsch oli viimeisiä Hitlerin Berliinin bunkkerin elossa olleita ja führerin itsemurhan silminnäkijöitä. Erityisen paljon heitä oli amerikkalaisia vastaan taistelleissa Pohjois-Vietnamin ilmatorjuntaja huoltojoukoissa. Hän on työskennellyt pitkään Populär Historia -lehden toimittajana ja Militär Historia -aikakauslehden päätoimittajana. 35 24. Toisen maailmansodan aikana naisia oli aiempaa moninaisimmassa tehtävissä. Ensimmäiset naiset astuivat palvelukseen Lontoon ilmatorjuntapatteristoon loppukesällä 1941. Ovet ovat avautuneet Toinen maailmansota muutti sotaan osallistuneissa maissa myös siviilipuolella varsin pysyvästi miesten ja naisten välistä työnjakoa. Neuvostoliiton asevoimissa oli lähes miljoona naista ja monet puna-armeijan tunnetuimmista tarkka-ampujista olivat naisia. Lotista, kuten punakaartin naisistakin olisi voinut kirjoittaa hieman enemmänkin, mutta kielimuuri ymmärrettävästi estää meikäläisen historiankirjoituksen laajempaa käyttöä tämän kaltaisen teoksen lähteenä. Naiset saivat kantaa kranaatteja tykeille, mutta itse laukaisu oli miessotilaiden tehtävä. Naisia on kuitenkin ollut eri tavoin aktiivisesti mukana sodissa vuosisatojen ajan. Varhaisimmassa sodissa naisten piti pukeutua miehiksi päästäkseen rintamalle, myöhemmin he perustivat sotilaallisia naisyhdistyksiä, joista kirjassa mainitaan esimerkkinä suomalainen Lotta Svärd -järjestö. Naisten apuun on sodissa usein turvauduttu viimeisenä oljenkortena. Tästä tematiikasta on aiemminkin kirjoitettu varsin paljon. Ville Jalovaara Ebba Ritzen Anna Larsdotter kirjoittaa kansantajuisesti naisten rooleista sodissa.. Yksi erikoisimpia Larsdotterin kirjassaan kertomia esimerkkejä naisten osallistumisesta maailmaansotaan on Saksassa sodan aikana Luftwaffen suihkukoneita ja itsemurhatehtäviin tarkoitettuja miehitettyjä V-1 ohjuksia testanneen koelentäjä Hanna Reitschin tarina. Toisin kuin miehillä, varsinaisiin taistelutehtäviin osallistumiseen on naisten kohdalla liittynyt jonkinlainen vapaaehtoisuus, eikä naisia ole yleensä velvoitettu ottamaan ainakaan asetta käteen. Reitsch oli fanaattinen natsi, joka oli valmis ottamaan mitä tahansa riskejä miellyttääkseen Adolf Hitleriä. Suomalaisessa historiankirjoituksessa on viime vuosina käsitelty naisten osallistumista sotiin, erityisesti vuoden 1918 sisällissodan punaisella puolella niin huollossa kuin myös rintamilla olleiden naisten näkökulmista. Toisen maailmansodan itärintaman totaalisessa sodassa tällaiseen hienosäätöön ei ollut varaa. Viimeisen parikymmenen vuoden aikana länsimaiden armeijoissa on tasa-arvon nimissä poistettu monia rajoituksia naisten osallistumiselle myös taistelujoukkoihin. Kylmästä sodasta huolimatta naisten asevelvollisuus toteutettiin sodan jälkeen vain harvassa maassa. TOUKOKUUTA 2018 Naisten sotahistoria on pitkä mutta vähemmän verinen KIRJAT Anna Larsdotter: Naiset sodissa Suom. Anna Larsdotter käy kirjassaan läpi naisten erilaisia rooleja sodissa 1600-luvulta aina 1970-luvun puolivälissä päättyneeseen Vietnamin sotaan. Tätä kehitystä Anna Larsdotterin teoksessa ei laajemmin tarkastella, vaikka sen kautta voisi avautua uusia näkökulmia siihen, millaisia tulevaisuuden konfliktit mahdollisesti ovat ja mitä niiden ehkäisemiseksi voidaan tehdä. Viimeiset oljenkorret Naisten motiivit osallistua sotiin ovat olleet historian saatossa hyvin moninaiset. Kun Venäjän väliaikainen hallitus taisteli vuonna 1917 olemassaolostaan ja miehet karkasivat joukoittain rintamalta, taistelumoraalia kohottamaan lähetettiin vapaaehtoinen naispataljoona. Virallisessa historiankirjoituksessa sotiin osallistuneet naiset ovat jääneet erityisteoksia lukuun ottamatta varsin vähälle huomiolle. Ulla Lempinen Atena 2018, 349 s. Hänen lehtityössä omaksumansa tyyli kirjoittaa historiasta suurelle yleisölle ymmärrettävällä tavalla näkyy myös Naiset sodissa -kirjassa
”Pyysalo toimii vuosikymmen sitten perustetun Jarkko Laineen seuran puheenjohtajana ja vahvistaa osaltaan kotimaisen runouden vankkaa tukikohtaa ja perinnettä Suomen Turussa. Myöhemmissä runoissa (joita tosin olen vain selannut) tyyli näyttää muuttuneen kokeilevammaksi ja typografialla leikitteleväksi, mikä ei innosta minua lukemaan.” Mauri Panhelainen pureutuu vähän tarkemmin tähän Pyysalon nykytuotantoon. Pyysalon ainoa romaani on hyvin läheistä sukua runoudelle, rakkaussellaiselle. Runojen lisäksi hän on kirjoittanut myös novelleja ja yhden proosateoksen. Muun muassa ’Ostetaan myydään’ -kokoelmassa vuodelta 2013 käyttölyriikaksi nimettyihin teksteihin on sepitetty monenlaista ainesta, paljon viittauksia ajankohtaisiin tapahtumiin, assosiaatioita herättäviä sanaketjuja ja vitsikkäitä monivalintatehtäviä lukijalle. Jotenkin sitä pyrkii seuraamaan, mitä tuon yliopiston entiset ja nykyisetkin oppilaat saavat aikaiseksi. ”Minulle taas vähän tuntemattomampi runoilja, lieneekö syynä nuorehko ikä vai turkulaisuus. ”Koko aikuisikänsä byrokraattina isänmaata palvelleen Visakallon oli ihan pakko käyttää pähkinänpuremisaikaa opuksen ’Hakemus Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi’, jonka tekstistä visataiteilija vastasi. Tämän (dis)informaation myötä toivotan hyvää lukulomaa syyskauden alkua odotellessa.” Tamperelainen Tuulikki Lepomäki-Lahtinen kirjoittaa turkulaisesta näin. Nimikin oli brosyyrillä upea, ’Turku palaa’. Avaus 11. Siis jo aikaan, johon sijoittuvat dinosaurukset. Nimenomaan tästä Pyysalon teoksesta sitaatti on peräisin.” Juhani Niemi ei ihan samassa yliopistossa ole istunut, mutta... Tosin seurasin professori Irmeli Niemenkin luentoja kirjallisuudesta, mutta hänen aikanaan ei vielä ollut kyselyn kohteen tuotannosta tietoakaan. Romaaninsa ’Alaska’ istuu napakasti pohjoiseen ulottuvuuteen, vaan kun suvinen oodi ei ole siitä, täytyy hakeutua Pyysalon runouden pariin (jatkuu...)” Ja loput seuraavana päivänä: ”Pyysalon esikoisen ensimmäinen runo. Onhan kyselyn kohde syntynyt vasta 1974 Turussa. (Kirjailija kiitti kyllä opea myöhemmin.) Runot saavat myös jäädä, koska visataiteilija on paljon kiinnostuneempi todellisuudesta, kuin pelkästään kielen rakenteesta.” u u u Ossi Lehtiö on saman opinahjon poikia kuin kirjailijamme. Hän on ollut mukana perustamassa joka toinen vuosi kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle myönnettävää Jarkko Laine -palkintoa. / Amelikan kuljat impelialistit on voitettu / -” jne. Turun Sanomien kolumnistina hän on 3.3.2018 pohtinut ajankohtaista anteeksipyytämisen tematiikkaa. Turkulaisuus näkyy myös siinä, että Pyysalo on Jarkko Laine -seuran puheenjohtaja. Pyysalon esikoinen oli vakavahenkisempi, mutta runoilijan ääneen on ilmestynyt myöhemmin huumoria ja karnevaalihenkeä Laineen tapaan. ”Joni Pyysalon esikoiskokelma Jätän tämän pimeän kalustamatta (2001) on miellyttävästi arkisen pehmeää luettavaa. Sen kirjan pohjoinen ulottuvuus on nimessä, Alaska. Sitaatti on hänen esikoisteoksestaan ’Jätän tämän pimeän huoneen kalustamatta’. Metsossa kaikki hänen teoksensa hyllyillä, vaikka ansaitsisivat olla lainassa, kierrossa, luettavina.” Eero Reijonen tarinoi taas vähän pidemmästi, vaikka ”ihan uusi tuttavuus tämä visarunoilija kisaajalle on, mutta epäilemättä mielenkiintoinen kaveri on kyseessä”. Jolla taas ei ole mitään tekemistä Pyysalon tuotannon kanssa. Kansallisteatterissa vuonna 2012 otetussa videoklipissä Marko Gustafsson, ylen toimittaja, kyselee, miten runoilijan polku alkoi ja vieläkö visataiteilija julkaisee runoja, vai siirtyykö hän kokonaan proosaan. Josta taas tulee mieleen kysymys, mikä on Alaskan suurin vitsi. Pyysalo vastasi kivasti, että syy runoilijaksi ryhtymiseen oli tyhmyys. ”Olennainen kysymys on, kadutaanko tekoa vai kiinnijäännin seurauksia”, hän tiivistää. ”Onpahan minullakin jonkinlainen, kaukaa haettu yhtymäkohta näihin runoilijoihin. Piti sanomani sekin, että visataiteilija on ilmeinen huumorimies. Sarah Palin!. ”Kyseessä on turkulainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja Joni Pyysalo. Kansalaissodan satavuotismuistovuonna kannattaa palata Toivo Pekkasen muistelmateokseen Lapsuuteni. Poliisi on kantanut sisällissodasta selvinneen, isän menettäneen, köyhän ja monilapsisen perheen tavarat vuokrahuoneesta pihalle: ’Siellä säkkiteltassamme minä ajattelin, että ensimmäiseksi täytyisi opettaa hävittämään juuri viha.’” Näin tämä visarunoilija linkittyy aikaisempaan visakirjalijaan ja sisällissodan satavuotismuisteluun.” u u u Sirpa Taskinen ei oikein piittaa kokeilevasta runoudesta. Nyt huomaan, että kaikki minuun voimakkaasti vaikuttaneet professorit ovat olleet jostain kumman syystä demareita! Kun kyselyn kohde valmistui maisteriksi 1999, niin parin vuoden jälkeen hän julkaisi esikoisteoksensa Jätän tämän pimeän kalustamatta (WSOY, 2001). Hän toimii Jarkko Laine -seuran puheenjohtajana ja on ollut perustamassa joka toinen vuosi jaettavaa Jarkko Laine -palkintoa.” Unto Vesa lähetti ytimekkään jatkokertomuksen. Taiteilija byrokratian välineenä. Nuoremman polven runoilija tunnistettiin kohtalaisen hyvin. Jos strategiapaperiin yritti työntää mukaan jotain lennokasta, kenties klassikkokirjasta siteerattua, heti kiskaistiin paluumatkalla Saabin ovi sormille ja virkamies sai könytä kaulukset pystyssä ja omalla vossikalla kustannuspaikalleen. 36 24. (Turku muuten valittiin vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi). Voi jeesus, ajattelee harras Visakallo, miksi kaikki omalle hollille sattuneet kansliapäälliköt olivat puusilmäisiä taskulaskinmiehiä, ministerin puhenukkeja. Leena Lander oli kurssitoverini professori Litzenin luennoilla ja hän opetti minut oikeastaan kädestä pitäen seuraamaan, mitä kirjallisella alalla tapahtuu. Laine uudisti suomalaista runoutta jo 1960-luvun lopulla monella tavalla. Väri on tosin vähintään punamusta. Epäilemättä. TOUKOKUUTA 2018 ” Visaukko hyvästelee lukijat muutamaksi kuukaudeksi Arto Mellerin säkein. No, vanhan hallintomiehen sydäntä lämmitti tekstin raikkaus ja iskevät ja rohkeat sitaatit. En tosin ole sitä kokonaan lukenut, mutta kyllä Pyysalossa on ainesta varteenotettavaksi romaanikirjailijaksikin. Lopuksi hän kirjoittaa: ”Anteeksipyyntö voi parhaimmillaan lopettaa vihan. Tästä teoksesta Joni Pyysalolle myönnettiin Suomen kirjailijaliiton erikoispalkinto teoksen ilmestymisvuonna. Visakevään päätös: ”Arkisen pehmeää luettavaa” Kirjavisan Suvivirsi on taas soinut kaikille tasapuolisesti, ja aika hyvin se on kuunneltukin. Olen käynyt intin Turussa, tosin jo ennen visarunoilijan syntymää mutta kuitenkin sen toisen runoilijan syntymän jälkeen. päivä.: ”Joni Pyysalo, runoilija Suomen Turusta kuten Jarkko Lainekin, ja tämän kunniaksi perustetun seuran aktiivi. Ja reilusti. Hänellä oli jo 16-vuotiaana selvät urasuunnitelmat ekonomin tai juristin karriääreistä, mutta sitten äidinkielenopettaja ohjasi harhaan. Vaikka tosiasiassa järvien vedet. Ensimmäisenä sähköpostilaatikolle ehti Jorma Kataja, joka kertoo ne tärkeimmät asiat. ”Sulaa se sokeri vielä vanhankin suussa, tähän tulokseen tulin, kun huomasin, että visan kohteena oli oman Alma Materini myöhempää, siis paljon myöhempää, vuosikertaa oleva henkilö. Yksi hänen jippojaan oli ärrätön runoteksti: ”Tulun ja Polin lääni on punainen. / Jaappanin lohikäälme on mulskattu. Olin ymmärtävinäni teosten sisällön tai en, Leena teki hyvää työtä ja sijoitti minutkin erääseen kirjaansa! Mutta nyt kyseessä on niin nuori tekijä, että minä olen aloittanut tämän toisen opiskelukierrokseni Turun yliopistossa jo ennen hänen syntymäänsä
Ehkä olen selannut sitä työn merkeissä.) Tähän kohtaan kirjoitan lisäyksen: kyseinen runokirja saapui tänään pääkirjastoon, ja kävin sen hakemassa. Runoilija ei ole tinkinyt liituraidasta.. Luin sen heti, silloin tällöin pysähtyen: Tämä on hyvä... Minulla ei ole siitä aiempia muistikuvia. Sitaattiruno on hyvä, kesäinen.” Myös Pertti Vuorela ja Matti Kärkkäinen tunnistivat tämän kesäisen runon. / Lapio herätti kiven joka kertoi / kuinka yksinäistä maata tämä on.’” Sirkka-Liisa Piirainen taitaa viitata vastauksensa alussa erääseen verkkosivustoon eikä itsevalaisevaan kuoriaiseen. Nähdään elo-syyskuun vaihteessa. TOUKOKUUTA 2018 juuri nyt ovat poikkeuksellisen korkealla, valitsin Pyysalon visakirjasta kesäksi runon (osan siitä), joka kertoo päinvastaista: ’Veden pinta on alhaalla, / pilkoin muutaman puun, kaivoin maata. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Curt Richter Joni Pyysalon dandy-look on aina ollut viimeisen päälle. Odotan sen saamista luettavakseni. Viimeisen keväisen palkinnon saa Unto Vesa. Aika tasaisen tuntuinen teos. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Jätän tämän pimeän kalustamatta ilmestyi 2001 WSOYn kustantamana. tuo on hauska. ”Kiiltomato, tuo luonnon ihme, johdatti minut suoraan runoilija, kirjailija Joni Pyysalon jäljille. Visaukko hyvästelee lukijat muutamaksi kuukaudeksi Arto Mellerin säkein: ”Jätän puistattavat puistot, / viivoittimella piirretyt käytävät, / leijonankidat ammollaan / Kuljen kesäyössä kysymässä / nimeä Nisäkkäältä, sen nisää, Kalalta / kuninkaallisessa lammikossa / kutuaan.” (Kokoelmasta Kuningatar Hysteria, 1993). (Kirja odottaa tilattuna pääkirjastossa. Siitä jäi mukava maku. tämäpä osuva... 37 24
TOUKOKUUTA 2018. 38 24
Uutta teknologiaa ja osallisuuden muotoja hyödyntämällä SDP:n esitysten kommentointi olisi avoinna laajimmalle mahdolliselle yleisölle. 39 24. Tappion kärsineeltä puolueelta vaadittiin tuolloin ennen kaikkea uudistumista ja poliittisen linjan kirkastamista. Hjallis Harkimon ja Mikael Jungnerin perustama Liike Nyt -ryhmittymä pyrkii haastamaan puolueita omaksumaan uudenlaisia toimintatapoja. Puolue asettaisi realistisen taloudellisen raamin ja ihmiset saisivat priorisoida sisällön. SDP:n aloitteellisuus oppositiossa ajoittuu hetkeen, jolloin yhteiskunnassa keskustellaan laajemminkin politiikan tilasta ja puolueiden kyvyttömyydestä uudistaa Suomea vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Myös muun muassa eriarvoisuuden vähentämisen toimenpideohjelma, veropoliittinen ohjelma sekä muut eri toimenpideohjelmat ja avaukset viitoittavat rohkeasti tietä kohti 2030-lukua. Sitkeästä ei-puolueen maineesta kärsinyt puolue on onnistunut neljässä vuodessa kirkastamaan linjaansa. Näin saisimme samalla käyttökelpoista tietoa siitä, miten esittämiimme uudistuksiin suhtaudutaan laajemminkin. Suuri kiitos puolueen uusista avauksista kuuluu ennen kaikkea aktiivisille työryhmille, jotka ovat pohjustaneet toiminnallaan tätä työtä. Samalla tämä työ antaa mahdollisuuden arvioida ja kehittää avauksiamme entistäkin toteuttamiskelpoisemmiksi vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. JOONA RÄSÄNEN Puheenvuoro. Asettamalla SDP:n avaukset tärkeysjärjestykseen suomalaiset tulisivat samalla laatineeksi puolueelle työlistan, ehkä jopa vaaliohjelman, seuraaviin eduskuntavaaleihin. Tästä laadukkaat vaihtoehtobudjetit ovat hyviä esimerkkejä. Näihin toiveisiin yhtyivät paitsi puolueen kenttäväki myös toimittajat näkökulmissaan. Odotukset sosialidemokraattien alkavalle kaudelle oppositiossa tulivat samalla nostetuiksi korkealle. Kansanvaltaiselle liikkeelle on vaikea kuvitella sopivampaa tapaa aloittaa eduskuntavaalikampanja, kuin kääntymällä alkajaisiksi suoraan kansalaisten puoleen. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Asettamalla SDP:n avaukset tärkeysjärjestykseen suomalaiset tulisivat samalla laatineeksi puolueelle työlistan, ehkä jopa vaaliohjelman. Voisimme esimerkiksi kysyä suoraan suomalaisilta, mitkä SDP:n esittämistä uudistuksista he itse haluaisivat nähdä toteutettavan seuraavilla vaalikausilla. Myös Sitra on aikaisemmin julkaissut painavan selvityksen konkaripoliitikko Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin arvioista kansanvaltaisen järjestelmämme kehittämiseksi parempaan suuntaan. Puolueen toiminta oppositiossa ei ole ollut vain hallituksen esitysten kategorista vastustamista, vaan myös omien uskottavien vaihtoehtojen tarjoamista. Oppositiossa SDP on työstänyt esimerkiksi mallinsa perhevapaiden ja sosiaaliturvan uudistamiseksi. TOUKOKUUTA 2018 Kansanliike kuuntelemaan kansalaisia S DP:n vaalitappio viime eduskuntavaaleissa johdatteli puolueen vaikean hallitustaipaleen jälkeen oppositioon. Meillä sosialidemokraateilla olisikin nyt oiva mahdollisuus ennen seuraavia eduskuntavaaleja nousta edelläkävijäksi uusien osallistumisen muotojen hyödyntämisessä. Nyt, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaan vuoden verran, on hyvä hetki arvioida SDP:n suoriutumista oppositiossa
Maakuntauudistuksen käenpoikana syntyvä Luova vielä yllättää luojansa, keskustalaiset ministerit ja varsinkin heidän tukijoukkonsa MTK:ssa. Maakuntauudistuksen kerrotaan vähentävän hallintoyksiköitä 400:sta 18:aan. Luovaa tässä erilaisia lupaja valvontatehtäviä saavassa virastossa on vain nimi, ja voi ennustaa, että se tulee ottamaan maakunnat ja luonnonvaroja hyödyntävät elinkeinot tiukkaan ”vihreään” otteeseensa. Kunnat ja maaMielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Ase oli ekoase, oikeaa asetta erehdyttävästi muistuttava ”leikkiase”. Harvaan asutun maan jakaminen 18 täyden palvelun hallintoalueeseen on sulaa hulluutta. Maakuntaja soteuudistukset lähestyvät maalia. Kunnista tulee apaattisia reservaatteja. Ote tiedotteesta: ”Tutustumisen toiminnalliseen vaiheeseen kuului ekoaseammuntaa.” Hiihtoliiton tapahtuma Helsingissä. Tiedote: ”...ampumahiihdon ekoaseet vetivät jälleen testaajia puoleensa. Tällöin on tarkoituksella unohdettu muun muassa se, että uusi Luova-virasto aikoo perustaa kaikkiin maakuntiin omat ”valvontakonttorinsa”. Kolmikko löydettiin, aseet olivat ”leikkiaseita”. Ekoaseeseen tarttuva nuori muuttuu tietämättään uhaksi jopa poliisin tarkka-ampujille. Seinäjoella paikallinen hiihtoseura järjesti Lasten Lumipäivät. Pyhä vaihtokauppa ”maakunnat meille – valinnanvapaus teille” on ainutlaatuinen historiassamme. Itsenäisiksi jääneet kunnat ovat kavahtaneet tätä kehitystä. Sis. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI. Uutinen huhtikuussa 2018: Poliisi sai hälytyksen Helsingin Saksalaiseen kouluun, jonne pyrki kolme pistoolein aseistautunutta nuorta. Ekoaseet muistuttavat oikeita tappavia aseita, erehtymisen mahdollisuus on ilmeinen. Esko Salmela Taalintehdas Maakunta on enää vain haitallinen illuusio Keskuskaupunki sanelee uudessa maakunnassa päätökset. Lukioluokan oppilaat puetaan puolustusvoimien maastopukuihin, heille jaetaan ekoaseet ja järjestetään harjoituksia puolustusvoimien suljetulla alueella. Koko kortteli eristettiin, poliisin Karhu-ryhmä ja tarkka-ampujat piirittivät rakennuksen. Näin ei tapahdu. Maakuntahallinnon syntyminen merkitsee sitä, että maailman parhaimpiin luetun valtionhallinnon tehtäviä siirretään maakunnille, joissa kirjavilla kriteereillä valitut palkolliset alkavat uusia tehtäviä hoitaa – maakuntapoliitikkojen ohjauksessa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Osallistujia 250. Ne joutuvat yhdistämään voimansa monessa asiassa. Uutinen päivää aikaisemmin 2018: Automaattiaseella varustautunut henkilö liikkui Turun Ruissalon leirintäalueella. 40 24. Eteläsuomalaisessa kaupungissa järjestettiin nyt keväällä ammunnat, joissa 8-, 10ja 12-vuotiailla tytöillä ja pojilla oli omat sarjansa. Tiedote: ”...mutta erityisesti huomiota keräsi ampumahiihdon tarkkuusrasti, jossa lapset pääsevät ampumaan ekoaseilla.” ”Ekoaseet vastaavat kooltaan oikeaa ampumahiihtokivääriä. Tavoiteryhmä 9–12 vuotiaat lapset ja heidän vanhemmat. Kuuluu jo viestejä, että maakunnan valtapuolueen maakuntavirkamiehiä ollaan jo vakinaistamassa uusiin virkoihin. Tilanteet olisivat voineet päättyä toisin. Poliisi olisi voinut tulkita uhkaavalta näyttävän koululaisten tai puistoliikkujan ”leikkiaseen” virheliikkeen tuhoisin seurauksin. Siitä on kyse, kalliisti rakennetun isänmaamme pelastamisesta keskustalaiselta illuusiolta, maakunnilta. Ekoaseet muistuttavat oikeita tappavia aseita, erehtymisen mahdollisuus on ilmeinen. Maakuntien itsenäisyyskin on pelkkä illuusio. TOUKOKUUTA 2018 Onko lapset opetettava ampujiksi. Olisikohan lastensuojelulla tästä jotakin sanottavaa. Maakuntien keskuskaupungit ovat jo vuosia kahmineet keskinäisessä kasvukilpailussaan ympäryskuntia, joista monissa keskusta on ollut suurin puolue. Useimmille lapsiampujille ase oli niin raskas, että se vaati erillisen tuen. Ote Ampumahiihtoliiton strategiaohjelmasta 2008: ”Ampparikoulu. 6 x 1,5 h ampparikoulutuskertaa.” Amppari tarkoittaa ammuntaa. Erityisen myrkyllisiä maakunnat tulevat olemaan maaseudun pienten kuntien ja kaupunkien kannalta. Miten silloin turvataan suomalaisten yhdenvertaisuus eri puolilla maata. Se on idea, joka on sadassa vuodessa mädäntynyt pelkäksi irvikuvakseen. Osallistujina 450 lasta ja aikuista. Yksi tällainen on keskusjohtoinen maakuntien tilakeskus. Lisäksi ekoaseen tähtäin, lataus ja laukaisu ovat samanlaisia kuin oikean ampumahiihtokiväärin, mutta ekoaseista ei lennä luoteja ja ne ovat täysin turvalliset.” Tavoitteena on 10 000 lapsen saaminen ampumakoulutukseen. Tämä näkyy jo nyt keskustan kannatuksessa. Korruption siemen on jo kylvetty uusiin maakuntiin. Syntyy erilaisia toimintatapoja ja linjauksia. Hallituspuolueista ei näytä irtoavan ryhmää pelastamaan Suomea. Ekoaseet ovat nousseet suureen suosioon niin lasten kuin aikuisten keskuudessa.” Rovaniemellä ja Sodankylässä järjestettiin koululaisille tutustumispäivä varuskuntiin. Kuntien voimavarat hupenevat entisestään ja niistä tulee apaattisia reservaatteja. Keskustassa joko ymmärrys toimii viiveellä tai puolueessa kuvitellaan suuren osan maata lankeavan sen syliin. Maakuntauudistus hyödyttää maakuntakeskuksia ympäristönsä kustannuksella. Minkä maakunnan linja on Suomen linja keskusteluissa Brysselin kanssa. Vaalit niukasti voittanut keskusta ohjaa vaihtokaupan seurauksena Suomea suuntaan, jossa muun muassa maaseudun soteja liikennepalvelut katoavat. Kolme aseistautunutta poliisipartiota teki asemiehen vaarattomaksi. Maakuntavaalijärjestelmä varmistaa sen, että keskuskaupunki sanelee uudessa maakunnassa päätökset. Mistä löytyy tarvittava juristien joukko vaikkapa Kainuuseen
Toinen yleinen ongelma tuntuvat olevan melko runsaat sairauslomat muuhun sosiaalija terveysalan työhön verrattuna. Samalla vähenisi myös byrokratiaa, josta aiheutuu nykyisin suuria kustannuksia. Kukaan heistä ei voi paeta ryhmänsä selän taa, kun tiedetään ratkaisun riippuvan muutamasta edustajasta. Näin päästäisiin pääosin ”yhden luukun malliin”, kun kansaneläke takaisi tarpeellisen sosiaaliturvan pientä eläkettä saaville ja poistaisi eläkeläisten muiden toimeentuloturvamuotojen, kuten eläkkeensaajien asumistuen ja toimeentulotuen tarve. Tiloja hylätään ja haudataan uuteen roskapankkiin. Voimakkaasti ovat myös lisääntyneet tapaukset, jolloin lääkärin määräämät lääkkeet ovat jääneet kokonaan tai osittain ostamatta. Myös tutkimukset ovat osoittaneet, että hoitajien määrä ja asiakkaiden kokema hoivan laatu eivät korreloi. Yli puolella miljoonalla eläkeläisellä Suomessa kokonaiseläketurva jää alle kansainvälisesti määritellyn köyhyysrajan. Tämä puolestaan lisää välitöntä työaikaa ja parantaa hoivan laatua. Kotihoidossa olisi vihdoin aika antaa tilaa asiakkaan äänelle. Kotihoitajien työtä hän toki arvostaa, kuten me kaikki. Kaikki kansanedustajat ovat yhtä lailla vastuussa edessä olevasta isänmaata kohtaavasta katastrofista. Tulokset olivat positiivisia. Yksi kotihoidon ongelmista Suomessa on ns. Hallituksen ministereillä on ilmeisen puutteelliset tiedot pientä eläkettä saavien toimeentulojärjestelmän ”moniluukkuisuudesta” ja siitä johtunee käsittämättömän suuret virheet pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Orpon näkemyksistä täyden kansaneläkkeen sadan euron suuruisen korotuksen menovaikutuksesta valtion taloudelle. Noidankehän sijasta julkisen ja yksityisen yhteistyön kautta on luotavissa positiivinen kierre, jos vain kunnissa löytyy poliittista tahtoa. He elävät suorastaan kurjuudessa. Suomalaisen kansanvaltaisen, laadukkaan hallinnon hautajaisiin on enää muutama viikko. Muutos on mahdollisuus myös tässä työssä. Kunta voi tarjota tähän mahdollisuuden päättämällä palvelusetelin käyttöönotosta. Selvää on, että uudet tilat tulevat keskuskaupunkeihin. Koealueena oli Launeen kaupunginosa, jossa kotihoito ulkoistettiin määräajaksi yksityiselle palveluntuottajalle. Kokeilun alussa asiakastyytyväisyys laski, mutta lähti pian nousuun päätyen lopulta mitatun laadun (asiakkaan lääkityksen seuranta, sairaalakäynnit, poliklinikka käynnit, äkillinen hoitotarve) osalta lähtötilannetta paremmalle tasolle. 41 24. Moni eläkeläinen joutuu hakemaan jatkuvasti apua hyväntekeväisyyslahjoituksista, kuten ruokajonoista. Pelkkä resurssien lisäys ei auta, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Selviytyäkseen välttämättömistä menoista noin puolet eläkeläisistä on pakotettuja hankkimaan muita tuloja ja hakemaan eläkkeensaajan asumistukea. Piiri myös esitti eläkeläisten perusturvauudistuksena kansaneläkkeen korottamista 200 eurolla kuukaudessa ja kansaneläkeindeksin kehittämistä siten, että myös sitä laskettaessa huomioidaan osin yleinen ansiokehitys. Lisäksi takuueläkkeen korotus voi vastaavasti pienentää eläkeläisen saamaa muuta toimeentuloturvaa. Osa eläkeläisistä ei osaa tai ei halua hakea apua useammalta luukulta, vaikka olisi siihen apuun oikeutettu. Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piiri vaati eläkeläisten perusturvan uudistamista niin, että järjestelmää yksinkertaistetaan ja vähennetään tarvetta hakea useammasta eri turvajärjestelmästä lisäturvaa. välittömän työajan osuus. Eläkeläisen riittävän perusturvan hoitaminen monen ”luukun” sijasta kansaneläkkeellä olisi julkiselle hallinnolle rationaalinen ja taloudellisesti järkevä saneeraus eikä suinkaan Suomen valtion velkaantumista lisäävä. Lisäksi kotihoidon erityisenä juttuna on työn tekeminen asiakkaan kotona. Tämä on kannatettava esitys. Illuusio sekin. Sosiaalija terveydenhuollon työ on sitä kaikilta osin. Kotihoito on vaativaa työtä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto selvitti viime vuonna Lahdessa kotihoidon ulkoistuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Samalla mahdollisuuksia luodaan pienille paikallisille toimijoille. Sinisten yksituumaisuus asiassa on mysteeri. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan olemme jo tilanteessa, jossa useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää rahan puutteen takia menemättä lääkäriin. Kotihoidon kustannuksia pystyttiin hillitsemään merkittävästi. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos Espoo kunnat luovuttavat käytännössä korvauk setta suuret investointinsa tilakeskukselle. Veikko Vennamon ja Eino Poutiaisen perintö maaseudun väestön asian ajamisessa tuntuu unohtuneen tyystin. Suuri määrä eläkeläisistä joutuu vielä. tämän lisäksi hakemaan toimeentulotukea. Keskusta ajaa tietysti uudistusta sokeasti. Mika Yli-Kaakinen Heinola Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n tuoreiden laskelmien mukaan ovat Suomen nykyisen hallituksen aikana tehdyt muutokset heikentäneet pienituloisten asemaa. TOUKOKUUTA 2018 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kotihoito on mahdollisuus ”Kotihoidossa olisi vihdoin aika antaa tilaa asiakkaan äänelle. Se jää useissa kunnissa alle 50 prosentin, kun sosiaa lija terveysministeriön linjausten mukaisena tavoitteena on 60 prosenttia. Anette Karlsson epäilee Puheenvuoro-kirjoituksessaan (10.5.), ettei työ kotihoidossa kiinnosta kohta ketään ja että tämän arvokkaan palvelumuodon kehittäminen laiminlyödään. Kansaneläkkeen korotus lisäisi myös julkisen hallinnon verotuloja ja vähentäisi maksuvaikeuksissa olevien eläkeläisten suurta määrää . Kokoomuslaiset ovat uhraamassa ylpeytemme eli rationaalisesti ja tehokkaasti toimivan hallintokoneiston ulkomaisten terveysjättien etujen vuoksi, eikä heihin pysty enää vaikuttamaan. Ulla-Maija Rajakangas toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto Eläkeläisten perusturvan uudistamisella on kiire Moni eläkeläinen joutuu hakemaan jatkuvasti apua hyväntekeväisyyslahjoituksista, kuten ruokajonoista. Hallituksen linjapäätös vain takuueläkkeen korottamisesta koskee vain hyvin vähäistä määrää eläkeläisistä eikä se poista heiltäkään tarvetta hakea lisäturvaa muilta ”luukuilta”, kuten esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotukea – tai apua hyväntekeväisyysorganisaatioilta. Ulkoistamisen myötä parani myös Lahden kaupungin oman kotihoidon tilanne ulkopuolisen toimijan mukanaan tuoman vertailutiedon kautta. ilmeisesti sinisten kansanedustajat uskovat voivansa uudistusta tukemalla turvata paikkansa eduskunnassa. Työtyytyväisyyttä on mahdollista lisätä kehittämällä toiminnan ohjausta ja prosesseja. Kotihoito on hyvä esimerkki siitä, että alalta on puuttunut kilpailu, sen mukanaan tuomat innovaatiot ja palo kehittää toimintaa
42 24. Tarjous on voimassa 15.6.2018 asti. * Ko sk ee va in uu sia til au ks ia. Osa arvokasta historiaa, hienoa tulevaisuutta rakentamassa. TOUKOKUUTA 2018 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi Työmies (1895–1918), Suomen Sosialidemokraatti (1918–1988), Demari (1988–2001), Uutispäivä Demari (2001–2012), Demokraatti (2012–). Demokraatin kesätarjous 35€/3kk* Lehti ilmestyy kerran viikossa torstaisin
Otamme osaa omaisten suruun. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560. Demokraatti Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 43 24. Hän oli sosiaalinen ja huolehti aatteensa mukaisesti myös heikompiosaisista. Arbetarbladetin päätoimittajana Yrsa Stenius toimi vuosina 1973–1978. Hän oli 73-vuotias. Seppäsen kunnallispoliittinen ura alkoi urheilulautakunnan jäsenenä. Suomenruotsalainen Stenius syntyi Helsingissä vuonna 1945, mutta asui suurimman osan työvuosistaan Ruotsissa. Toijalan uusi kirjasto valmistui vuonna 1982 ja terveyskeskus pari vuotta myöhemmin. Hän oli yrittäjämyönteinen ja pyrki turvaamaan monin tavoin toijalalaisten yrittäjien ja yritysten pysymisen paikkakunnalle. Kaupunki neuvotteli yritysten kanssa tekemiinsä sopimuksiin yleensä työllistämisvelvoitteen. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1987. Demokraatin lukijat muistavat pitkän linjan sosialidemokraatin muun muassa Uutispäivä Demarin (Demokraatin entinen nimi) kolumneista. Sodan jälkeen Seppänen meni lämmittäjäksi Tapetti Oy:n Hultin vanhalle tehtaalle. Stenius kuoli kotonaan Tukholmassa viikonloppuna. Stenius on palkittu muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Valtion kirjallisuuspalkinnolla. Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen Toivo ”Topi” Seppänen liittyi heti sodan jälkeen. Seppänen oli Toijalan kunnalliselämässä vahva yhteistyön rakentaja ja päätöksentekijä, voimakkaimmin hän vaikutti 1970ja 1980-luvuilla Toijalan teollistuessa ja palvelujen kehittyessä. Kaupungin tuki teollisuudelle liittyi pitkälti toimintaedellytysten parantamiseen. Stenius oli Aftonbladetin kulttuuriosaston päällikkö vuosina 1979–82 ja poliittinen päätoimittaja 1982–87. Hänelle myönnettiin sekä SDP:n kultainen ansiomerkki että Rafael Paasio -mitali. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Jatkosotaan Seppänen kutsuttiin 18-vuotiaana 1942, sodassa kului kaksi ja puoli vuotta. Hän toimi 37-vuotisen tapettitehdasuransa ajasta pääosan työnjohtajana. Sodan kokeneena hän oli isänmaallinen ja kantoi eritystä huolta veteraanien elämänlaadusta. Vuonna 2016 häneltä ilmestyivät muistelmat Sanojen valtias. Vuonna 2007 hänet nimitettiin Ruotsin lehdistöasiamieheksi. Muita hänen teoksiaan ovat muun muassa vuonna 1994 ilmestynyt Valta ja naiseus sekä vuoden 2007 Koiria, rakkautta ja surua. Seppäsen elämäntyö herättää hänet tunteneissa suurta kunnioitusta. Valtuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1969, puheenjohtajana hän toimi 12 vuotta. Perheeseen syntyivät lapset Lea ja Jorma. Toivo Seppänen oli ihmisenä vaatimaton ja helposti lähestyttävä. Kunnallismiehenä Seppänen oli ahkera ja piti kaikki ryhmät mukana päätöksenteossa. Terveyskeskuksen rakentamisen hyvänä puolestapuhujana toimi hämeenlinnalainen kansanedustaja, Topin tytär Lea Savolainen. Viikkoa myöhemmin menehtyi hänen elämänkumppaninsa Marjatta Seppänen. Perhe oli hänelle läheinen. Hän auttoi monissa asioissa syntymäkuntaansa Toijalaa. Kaupunki oli mukana myös joidenkin teollisuusyritysten investointija rahoitusjärjestelyissä. Risto Nieminen Kirjoittaja on Toijalan työväenyhdistyksen aktiivi Kuollut Yrsa Stenius on kuollut Toimittaja ja kirjailija Yrsa Stenius on kuollut, sanomalehti Aftonbladet kertoi sunnuntaina. TOUKOKUUTA 2018 Vahva kuntapäättäjä jätti jälkensä Toijalaan Ansiokkaan kunnallispoliittisen uran Toijalassa tehnyt kunnallisneuvos Toivo Seppänen kuoli 94-vuotiaana 6.4.2018. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16
Samalla pidetään valtuustoryhmämme kokous. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kuljetusreitti Nummelan linja-autoasema-Lohjan linja-autoasema-Virkkala-Mustio. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. KANTA-HÄME . krs. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. SAKn Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö ry. 44 24. Kaikki jäsenet joukolla mukaan! PIRKANMAA . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Ilmatieteen laitoksen mukaan kevään ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan useimmiten toukokuun alkupuolella. Paluumatkalle seminaarin päätyttyä noin klo 16.15. järjestää yhteiskuljetuksen Tie Tammisaareen -tapahtumaan 9.6. Veteraanien kotiseutumatka Kuruun 14.6., ilmoittautumiset ja tiedustelut jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Ilmoittautumiset leena. Tapaaminen ke 6.6. TUL-Tampere. Riemuleiri Nokian Kuusistossa 29.7.-3.8., tiedustelut 040 592 6177 ja ilmoittautumiset leirit@tul.fi. Lähtö Hakaniemestä klo 8.30. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. mennessä! Naisten liikunnan toimintaryhmän kokous ma 28.5. Aiheena tietokoneen käyttö vaaleissa, siitä alustaa verkkovaikuttamisen kehittäjä Jukka Kivi. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Miinassa. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. HELSINKI . (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Hinta 10*/hlö. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. kaupunginvaltuuston kokousasioita. Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit LUWT. klo 18 Savilahti-talolla, Merikaarrontie 5, Vähäkyrö. UUSIMAA . klo 13 Kokkolan työväentalossa. Metsäpalovaroitus on annettu lähes koko maahan lukuun ottamatta Lapin pohjoisimpia kuntia. Maastopalojen syttymisherkkyys kasvaa entisestään, arvioi meteorologi Juha Tuomala Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa. Vaasan Työväenyhdistys ry jäsenkokous 7.6. Käsitellään mm. TUL:n seurakyselyyn vastaukset 25.5. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 14 Mustion Linnan kesäteatteriin, Teatteri Provinssin esittämään näytelmään Viimeinen patruuna. Kokoukset Lähes koko maassa korkea metsäpaloriski Metsäpaloriski on korkea lähes koko maassa, varoittaa Ilmatieteen laitos. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. STT Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Vasen suora. Janne Ollikainen asiamies, Helsinki 25.5.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Mauno Koiviston rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Janne Ollikainen. Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. . Tilaisuus on kaikille avoin. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. TOUKOKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Järjestämme retken la 11.8. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. – Säätyyppi jatkuu tällä viikolla lämpimänä ja vähäsateisena, ja myös tuuli on ajoittain kohtalaista. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Lippu ja kuljetus 24 *. Hakaniemi Tammisaari Hakaniemi. Lähipäivät eivät tuo tilanteeseen helpotusta, sillä lämmin ja poutainen sää jatkuu. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Jäsenkokous to 31.5. Tervetuloa! Johtokunta. 20100 Turku, turku@pam.fi 50 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Irja Hyvönen eläkeläinen, Rovaniemi 28.5.2018 Olen merkkipäivänäni Lapin kairassa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lapin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Irja Hyvönen. POHJANMAA . Ilmoittautumiset paikallisjärjestön nettisivuilta: https:// paakaupunkiseutu.paikallisjarjesto.fi/. Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista. levonpera@gmail.com tai 040 559 0999
Mikä on Jasper Pääkkösen tuore Hollywooddebyytti. 8. Kuka on Suomen Pankin seuraava pääjohtaja. Kuka kirjoitti kirjan Turhuuksien rovio. Kuinka mones on Suomen miesten jalkapallomaajoukkue lajin maailmanlistalla. Ne tuh oav at ots oni ker ros ta 5. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ratkaisu Ristikon 19/2018 ratkaisu: Torstaina 10.5. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 62. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Vuo kko Pie kka las ta 2. 8. 9. Olli Luu kka ine n 10. Por not äht i, jok a ker too olle ens a sek sisuh tee ssa Don ald Tru mpi n kan ssa 4. Kenestä tulee seuraava valtakunnansovittelija. Kuka on Stormy Daniels. Olli Reh n Sudoku 1. Missä Meghan Markle ja prinssi Harry vihittiin. TOUKOKUUTA 2018 Ristikko 21/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 3. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anna-Liisa Mäkelä Riihimäeltä. Miksi CFC-yhdisteet eli freonit ovat haitallisia. 3,4 pro sen ttia 9. 4. 45 24. Tom Wol fe 7. Pää roo li Spi ke Lee n elo kuv ass a The Bla cKk Kla nsm an 6. Kuka valittiin viime viikolla OAJ:n puheenjohtajaksi. Onnea voittajalle!. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 10. Pyh än Yrjö n kap pel iss a 3. 6. 7. 5. Kuinka suuri palkankorotus sovittiin sähköalalle viime viikolla. 2
Juoksuhaudantie (12) Yle TV1 klo 23.35 Tarina suomalaisesta unelmasta ja pakkomielteen riivaamasta miehestä. Sitten hän otti aseella uhaten lennon komennon. Tanner jättivät rotuerottelun leimaaman USA:n ja asettuivat Pariisiin I maailmansodan jälkeen. Enemmän syntyy kuva ahdistuneesta, huonoa itsetuntoa potevasta ja sivuraiteelle syöksyneestä nobodysta. Ohjaus Veikko Aaltonen, perustuu Kari Hotakaisen romaaniin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Burgerimies 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Theroux ja isku aivoihin 20.00 Syke (12) 21.00 Noin viikon studio 21.25 Au pairit Miamissa 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Leftovers (16) 23.00 Villi kortti 23.50–00.10 Kioski Show MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Duunikunto – Juoksukoulu 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Unelmarempat 15.40 Piha ja parveke x 2 16.40 Miten susta tuli noin rikas. Vuorokauden kestäneessä merkillisessä tapahtumaketjussa sahattiin ristiin ja rastiin pohjoista Eurooppaa ilman kovinkaan selkeää suunnitelmaa. O: Anna Blom ja Ville Tanttu. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.30 Grand Designs Australia 15.30 Remonttipiiskuri 16.25 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 26.5. YLE TV1 05.55 Putkiremontti 06.25 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.05 Kultamitalivaimo 14.30 Ikimuistoinen: Romantiikan Helmiä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Putin ja mafia 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25–00.25 Kahden keikka – vaaralliset yhdessä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.07 Käytöskukka 07.12 Tiketi Tok 07.25 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.36 Laura 07.48 Fluugalaiset 08.01 Maikki ja pelottava Pontso 08.27 Galaxi 08.28 Pertti ja Purtti (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Puuttuminen (7) 11.30 Jätämme jäähyväiset: Turkana-heimo 12.00 Petra rakastaa itseään 12.30 Italian kaupungit 13.30 Koiramies kiertää Islantia 14.00 Kun sydän särkyy 14.30 Imettäjät 15.00 Syrjäisen saaren lumo 15.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. UK 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ikävä kyllä menetettyjä mahdollisuuksiaan ja suuria suunnitelmiaan kaljakuppiloissa tilittäviä nahjuksia riittää jokaiseen niemeen ja nokkaan ilman, että heidän ympärilleen on syytä pystyttää hukkakauraa säälittävästi viljelevää farssia. Viikon vinkki RANE AUNIMO Ilmojen halki käy luuserin tie ELOKUVA: Kaappari Sub la 26.5. Voiko ylpeyden aiheista puhua. Ja koska säälittävä vanhuus naurattaa, seniili Kekkonenkin pyllähtää persuksilleen. Kuvassa Joséphine Baker – tanssija, laulaja ja näyttämötaiteilija. Tapahtumatkin raijataan syyskuulta mukamas pitkäperjantaille parin kikkelivitsin kutsussa. Vain itsestään piittaavista luusereista mokailevia marttyyreja mielellään romantisoivan Aleksi Mäkelän muotokuvan kohteeksi on valikoitunut Suomen ensimmäisenä lentokonekaapparina tunnettu Aarno Lamminparras. Millaiseksi heidän elämänsä muodostui. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Top Gear (7) 00.40 Rikoksista pahin (12) x 2 02.30 The Affair (12) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda 07.25 Rusty Rivets 07.50 Sofia ensimmäinen 08.10 Tashi 08.25 Sonic Boom 08.35 Star Wars Rebels x 3 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Tähän aikaan ensi vuonna 22.00 Temptation Island Suomi 4 + Extra 23.30 Kupla 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Arman Pohjantähden alla 02.30 Rekkakuskit jäällä (7) 03.30–04.30 Katastrofin anatomia (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Historian siivillä 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Stafettkarnevalen 2018 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 Kotiseutu 13.50 Antony Gormley ja suomalaiset savessa 14.10 Matkalla Toven kanssa 15.10 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 16.10 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.53 Keltapaita 18.55 Viidakkojytä (7) 19.00 Obs debatt 19.30 TV-nytt 20.00– 00.02 YLE TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino Klassikko: Kuolematon tarina 21.55 Elävä arkisto: Kesämökillä 21.57 Mökkihöperöt 22.25 Suomalainen onnela: Kesämökki 23.05 Egenland 23.35 Suihku LAUANTAI 26.5.. Kuvassa poliisit (Eeva Litmanen ja Mikko Nousiainen) ja Matti Virtanen (Eero Aho). 2016. Pahimmat koomiset maneerinsa hylkäävä tulkki on Kaapparin (2013) ehdottomasti vahvin lenkki, sillä muutoin tositapausta käytetään vain halpojen naurujen keppihevosena. LAUANTAI 26.5. TOUKOKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Ei aikaa vanheta 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00Doc Martin (7) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.05 Veteraanin voitto 14.15 Vuosirenkaita 14.45 Ikimuistoinen: Danny 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00–19.53 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Näytön paikka (12) 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30–00.00 Seksi-Suomen historia (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.04 Kissat 07.11 Puuharit 07.23 Sanni Sateenkaari 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.41 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.59 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Miss Zahra 11.30 Au pairit Miamissa 12.00 XL-sukupolvi 12.45 Kekseliäs nikkari 13.25 Riistametsällä 14.12 Näin Norjassa 14.30 Ruotsin lihavimmat koirat 15.00 Elämäni eläimet 15.30 Spanielipentueen elämää 16.00 Uusi päivä x 2 17.00–18.01 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00–19.50 Syke (12) 20.00 Salainen agentti 86 (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Karppi (12) 22.50–00.35 Hyvää seksiä – myös tytöille x 6 MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. N: Eero Aho, Tiina Lymi. MAANANTAI 28.5. Kari Hietalahti tekee Lamminpartaana uransa ensimmäisen pääosasuorituksen pitkässä elokuvassa. Elokuvan Lamminparras ei ole jalon aatteen harhauttama soturi tai systeemin oravanpyörässä katkeroitunut kostaja, sillä teon motiiviksi tarjotaan vain nalkuttavaa vaimoa ja rahapulaa. Kuva: Mieskuoro Out’n Loud järjestää flashmobin Helsingin metrossa. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Kauhea kankkunen 3 (12) 23.05 Elokuva: Poliisiopisto 3 (12) 00.55 Gordon Ramsay ja kokaiini (12) 01.55 Leijonan luola 02.55–03.55 Grillit huurussa TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.55 YLE TEEMA 12.00 Young Men 13.12 Näin tehtiin Young Men 13.50 Historia: Anarkismin historia 14.45 Elävä arkisto: Kesämökillä 14.47 Mökkihöperöt 15.14 Suomalainen onnela: Kesämökki 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Helsinki Lit 2018 17.55–20.00 YLE FEM 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: 1968mm 19.20 Herkkuja: Paahtovanukas 19.30 TV-nytt 20.00–00.16 YLE TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino: Fading Gigolo (12) 22.30 Yle Live: Rival Sons 23.30 Antony Gormley ja suomalaiset savessa 23.50–00.16 Sininen uni Dok: Ylpeys Teema & Fem klo 20.30 On mukavaa tuntea ylpeyttä saavutuksistaan, mutta uskaltaako ylpeyden tunteen näyttää muille avoimesti. klo 21.00 Kari Hietalahden kaapparihahmo tasapainoilee väkivaltaisen hyökkääjän ja koomisen nobodyn trapetsilla. Miekkonen nousi neljänkymmenen matkustajan kanssa ilmaan Oulun lentokentältä syksyllä 1978 ja neuvotteli itsensä ohjaamoon ennen Helsinki-Vantaalle laskeutumista. 46 24. 24 25 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Pariisin afroamerikkalaiset taiteilijat Teema & Fem klo 12.00 Taiteilijat Josephine Baker, Sydney Bechet ja Henry O. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Versus 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Yhdeksän kuukautta (12) 00.50 Teknavi 01.25 Nuori MacGyver (12) 02.20 Crazy Ex-Girlfriend (7) 03.10 Last Man on Earth x 2 04.05 Middle x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Tashi (7) 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Eläinpotilaiden pelastaja 15.55 Onnenarpa 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Haluatko miljonääriksi
09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Kenen kotona. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämä x 2 11.00 Formula 1: Monacon osakilpailu 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Remonttipiiskuri 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 17.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rouva Ministeri 23.30 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 00.25 Pinnan alla (12) 01.20 Deadly Women – Naistappajat (16) x 2 03.15–05.04 I Dated a Psycho NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 My Little Pony 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Hauskat kotivideot 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55–15.55 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kupla 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 4 – Korttelipoliisit 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Rekkakuskit jäällä (7) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Tähän aikaan ensi vuonna TEEMA & FEM 09.20–12.00 YLE FEM 09.20 Norjalaisia hullutuksia 10.00 Unelmakoti 11.00 Rantahotelli (7) 11.45 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00– 17.21 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Kesämökillä 12.02 Mökkihöperöt 12.29 Suomalainen onnela: Kesämökki 13.10 Historia: Vallan suitset 14.00 Kuninkaittemme jäljillä 15.00–15.10 Hevoshullu 15.20 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–00.38 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Från jord till bord 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Ylpeys 21.00 Efter Nio 22.00 Monster (12) 22.55–00.38 Elokuva: Yksinkertainen murhaaja (16) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Kulkurin tyttö 14.30 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Vintage-valtakunta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Putkiremontti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Victoria (7) 21.45 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Oddasat 23.10–00.25 Dokumenttiprojekti: Tuntematon pakolainen YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Pelle Hermanni 07.12 Tilda ja hänen ystävänsä 07.27 Killen kimppakyyti 07.38 Pusse 07.49 Askarrellaan 07.57 Dinojuna 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.00 Norjan kovin 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Koiramies kiertää Islantia 13.45 Avoimena: Pauline on pysähtynyt 14.15 Lastenosasto 15.00 Au pairit Miamissa 15.30 Petra rakastaa itseään 16.00 Uusi päivä 16.27 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kova ulkokuori 19.30 Tenniksen Ranskan avoin turnaus 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 HairBrained (12) 23.35–00.30 Vihasta ja rakkaudesta MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Pallon ympäri 22.00 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (12) 00.25 Elokuva: Kauhea kankkunen 3 (12) 02.30 Katastrofin anatomia (12) 03.30–04.30 Katastrofin anatomia (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Lääkäri potilaan puolella 10.00 Obs debatt 10.30 Isoisän jalanjäljissä Grönlannissa 11.00 Dok: Ponape, unelma merestä 11.30 Veljeni Leirikunkku (7) 12.00–17.54 YLE TEEMA 12.00 Pariisin afroamerikkalaiset taiteilijat 12.55 Helsinki Lit 2018 14.40 Egenland 15.15 Helsinki Lit 2018 17.35 Radio Dolores (7) 17.55–20.00 YLE FEM 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Marren julkkiskampaamo 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Yksi kaupunki – yksi tarina 20.00–01.20 YLE TEEMA 20.00–20.55 Sinatra: All or Nothing at All 21.00 Veronikan kaksoiselämä 22.35 Sattuman kauppaa (12) 00.35 Uusi Kino: Koti (12) 00.55–01.20 Uusi Kino: Samaa kansaa YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kobrat 09.00 Uutiset 09.05 Nyt tai ei koskaan 09.55 Uutiset 10.00 Itse asiassa kuultuna: Helena Ranta 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Kesäni sudenkorentona 12.50 Dokumenttiprojekti: Ennen rikosta 14.20 Putkiremontti 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Mökki 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Kahden keikka – vaaralliset yhdessä (16) 23.05 Ykkösaamu 23.45–00.35 Historia: Jack Londonin tarina YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.29 Kim ja Kai 07.37 Mimmi Lehmä ja Varis 07.45 Katinkontti 07.56 Ninni ja Nestori 08.09 Ryhmä Hau 08.32 Uula ja Kuu 08.45 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Kesäleiri (7) 09.13 Otso ja sopulit (7) 09.21 Urheiluhullut 09.22 Robomestarit 10.00 Uusi päivä x 6 12.50 Mitä mietit, Ronja Salmi. 13.20 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 15.05 Kohti FIFAn jalkapallon MM-kisoja 2018 15.30 Rallin SM: Kouvola 16.00 Rallicrossin MM 18.00 Tenniksen Ranskan avoin turnaus: Päivän ottelu 20.00 Our Girl (12) 21.00 Operaatio Kultakuume 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Vihasta ja rakkaudesta 23.00 Noin viikon studio 23.25–00.05 Odyssey (16) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Chaplin 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia 09.50 Koiralle koti 11.30 Piha ja parveke 12.00 Piha ja parveke 12.30 Remonttipiiskuri 13.30 Burgerimies 14.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.00 Top Gear (7) 16.35 Syomään! Parempaa ruokaa lapsille 17.30 Versus 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Onnela 20.00 Stadi vs. 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 London Spy (12) 23.00 Operaatio Kultakuume 23.50–00.45 Our Girl (12) MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto – Juoksukoulu 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. TOUKOKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 08.50 Pohjolan luonto 09.00 Uutiset 09.05 Ylen Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Ei aikaa vanheta 14.05 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10–15.40 Ulos luontoon Kevätseuranta 15.50 Susipalatsi (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Tanskan kuninkaalliset linnat 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Kobrat 19.40 Scott & Bailey (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Savuava ase 22.50 Deutschland 83 (16) 23.35–01.25 Juoksuhaudantie (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.5. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Interstellar (12) 00.10 Arman Pohjantähden alla 01.10 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (12) 03.35 Kupla TEEMA & FEM 08.15–12.00 YLE FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Minun kaksi perhettäni 09.14 Koiruli ja Kaija 09.15 Minä ja ritarini: Minä ja ritarini (7) 09.27 Hevostila Mistral (7) 09.50 Keltapaita 09.52 Viidakkojytä (7) 09.57–10.25 Veljeni Leirikunkku (7) 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 IHME-teos 2018: THE BEETLE 14.00 Ruusu Antonio Solerille 14.56 Jatku, oi suloinen yö (12) 16.20–17.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.55 YLE FEM 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli (7) 20.35 Parturin Amerikan-matka 21.00 Missä kuljimme kerran (16) 21.51 Strömsöstä poimittua 22.00 Dok: Strike a Pose 23.25–23.55 True selfie YLE TV1 05.55 Vintage-valtakunta 06.25 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Pisara 11.05 Kesäni sudenkorentona 12.10 Putkiremontti 12.40 Ne kesät Intiassa (12) 13.30 Lumikki ja 7 jätkää 14.40 Arkistokuvia: Rahan rata 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Historia: Viikinkien jäljillä 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kotimaa Kosovo-Suomi 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15–00.15 Sorjonen (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.20 Neljä nenää 07.30 Tinga Tinga -tarinat 07.42 Astroset 07.54 Puutarhan tonttu 08.01 Pingu 08.09 Galaxi 08.10 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.00 Kova ulkokuori x 4 14.05 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 14.35 Isä, äiti ja lapset 15.05 Noin viikon studio 15.35 Imettäjät 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Au pairit Miamissa 19.30 Tenniksen Ranskan avoin turnaus 21.00 Strip Date 21.25 Mitä mietit, Ronja Salmi. 15.35 112 (7) 16.30 Olipa kerran elämä 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Kaap paus keittiössä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Saknad (12) 00.40 Modus (12) 01.40 Bull (12) 02.35 The Affair (12) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 My Little Pony 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55–15.55 Remppa vai muutto 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Leijonan luola 20.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Gordon Ramsay ja kokaiini (12) 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Arman Pohjantähden alla 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Katastrofin anatomia (12) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Grillit huurussa TEEMA & FEM 09.05–11.59 YLE FEM 09.05 Hyvää tarkoittava kehitysapu 10.02 Piha kuntoon 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Kino: Rat Pack (12) 15.10 Yhteinen sävel: Tere Perestroika 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Koulutuksen uudet kuviot 19.00 Sportmagasinet 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00–00.40 YLE TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 22.00 Kino: Ranskalainen sarja (12) 23.45–00.40 Sinatra: All or Nothing at All 26 27 28 29 30 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Gordon Ramsay ja kokaiini (12) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Grillit huurussa TEEMA & FEM 09.00–11.59 YLE FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00– 17.25 YLE TEEMA 12.00 Bodo – kabareekuningas (12) 12.55 Ranskalainen kylä (12) 13.50 El Médico – Cubatonin tarina (12) 15.05 Polkupyörällä Himalajalle 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.05 Klik! 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Yksin kivun kanssa 19.00 Spotlight 19.30 TV-nytt 20.00–23.50 YLE TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Anarkismin historia 21.55 Kino Suomi: Käpy selän alla (12) 23.20 Uusi Kino: Ajatuksia rakkaudesta 23.33 Uusi Kino: Juhannusyö (12) YLE TV1 05.55 Ulos luontoon Kevätseuranta 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Neiti talonmies 14.43 Ikimuistoinen: Iskelmäklassikot 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Afrikka valitsi minut 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 20.00 Seksi-Suomen historia (12) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Collection – muotitalon salaisuus (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00–23.55 Ulkolinja: Putin ja mafia YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Ludovic 07.12 Lasten leikkiä 07.17 Rikke 07.25 Sasu 07.36 Noksu 07.42 Ota koppi! 07.50 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Galaxi 08.20 Tenavat (7) 08.28 Jack (7) 08.39 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.00 Lastenosasto 12.45 Minun luontoni 13.30 Ruotsin lihavimmat koirat 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Norjan kovin 15.10 Villi kortti 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kova ulkokuori 19.30 Tenniksen Ranskan avoin turnaus 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake: China Girl (12) 23.00 Mitä mietit, Ronja Salmi. 47 24. 23.30–00.30 Ruisrock: Ricky-Tick BB & Julkinen Sana MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. UK 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.24 Martta puhuu 07.47 Tilkkupeiton tarinoita 07.51 Nelli ja Noora 08.00 Vilkki Ankka 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Peter Pan (7) 09.48 Kammokatu (7) 10.00 Kohteessa: Italian kaupungit 10.50 Uusi päivä x 4 12.43 Maailman oudoimmat urheilulajit 13.10 Serena 14.40 Villi kortti 15.30 Suunnistuksen SM 17.30 Kultainen keihäs 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon studio 19.35 Siyinqaba – Kallioseinämän kutsu 20.00 Rio Ferdinand ja kuolema 21.00 Jalkapallon Mestarien liiga: Loppuottelu 00.20–01.10 Karppi (12) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Chaplin 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Upeat skandikodit 13.00 Unelmarempat 14.00 Kaunis elämä 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Myytinmurtajat 16.30 Versus 18.00 Samassa liemessä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1 Paalupaikka 20.00 Bumtsibum 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Perintö (16) 00.40 Alasti-klubi 01.35 Rikospaikka 02.05 Zoo (16) 03.00 Pränkkikämppä (12) 03.55–04.50 Game Night NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Stella 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhm 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 LEGO City 08.05 Peukaloisen uudet retket (7) 08.20 Peukaloisen uudet retket (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vain elämää 10.00 Vain elämää 11.00 Hauskat kotivideot x 2 12.50 Leijonan luola USA x 2 14.50 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 17.00 Heikoin lenkki 18.00 Vain elämää 19.00 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Kaunis elämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 23.30 112 uudet jaksot (7) 00.25 Pomo piilossa 01.20 Farang (16) 02.20 American Horror Story: Roanoke (16) x 2 04.00–04.55 Tappajanaiset NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit 07.50 Sofia ensimmäinen 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Remppa vai muutto 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Pallon ympäri 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi. Lande 21.00 Selviytyjät 21.40 Pilanpäiten 21.50 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1 kooste: Monacon osakilpailu 23.30 Bull (12) 00.25 112 uudet jaksot (7) 01.20 Rizzoli & Isles (12) 02.15 Rizzoli & Isles (12) 03.05 Bob’s Burgers 03.30 Bob’s Burgers (7) 04.00–04.25 Weird Loners NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Stella 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhm 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 LEGO City 08.05 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.10 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 Sonic Boom 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Hauskat kotivideot 15.00 Tähän aikaan ensi vuonna 16.00 Heikoin lenkki 17.00 Pallon ympäri 18.00 Elokuva: Toy Story 3 (7) 20.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Selviytyjät 15.20 Pilanpäiten x 2 15.40 Amazing Race 16.40 Miten susta tuli noin rikas. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kenen kotona
Hiirenkorvien aikaan niitä näkee kutulampareissa ja päiväsaikaan toisin kuin myöhemmin kesällä, jolloin ne muuttavat maalle ja alkavat hämärähommiin. Sata millisekuntia. 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 16/16 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana kapellimestari-kuoronjohtaja Jonas Rannila 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Suomen kielen lautakunta 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Casals-kvartetin konsertti Barcelonassa 20.25 Brucknerin 1. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Yksinäisyys hakkeroi aivot 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Suomi 1918 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Katse kaukoitään 20.05 Franz Schubert: Pianotrio 2 Es-duuri 20.55 Luonnon helmassa 21.45 Ykkösvieras 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. TOUKOKUUTA 2018 007443-1821 TORSTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. 48 24. Pullistelevat! Naaras ui kuitenkin karkuun, nousee haukkaamaan ilmaa, sukeltaa nopeasti syvemmälle ja katsoo, onko uroksella, joka kappas kappas ei kerennyt hengittää, palkeita seurata. Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina kyselyn tulokset, jossa 67 prosenttia vastaajista suhtautui myönteisesti Rinteen esitykseen pienimpien eläkkeiden sadan euron korotuksesta. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Piikkiön kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Piikkiöstä 11.00 Jumalanpalvelus Suomen teologiselta opistolta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio. 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän Yle radio 1 24.5.–30.5.2018 mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana konsuli Liina Viies. Porvarimafia on ykskantaan ilmoittanut, ettei tällaiseen tulonsiirtoon voida millään suostua. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Feminismiin liitetyt myytit ja uskomukset. Ihmisarvoinen vanhuus on näemmä porvareille ylellisyyttä. 18.15 Viikon luontoääni: luhtahuitti 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kulttuurin huumehistoria: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. 22.55 Äänitarina. 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Suomen kielen salatut vaiheet 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 16/16 15.30 Suomi 1918 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Suomi 1918. Jos alle 1400 euroa tienaava eläkeläinen saa yhden vaalikauden aikana satasen kuukaudessa enemmän käyttöönsä, voidaan puhua pröystäilystä. Voisikohan kerrankin ostaa lääkkeensä ajallaan. 18.50 Etnohetki 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10–12.55 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Rinteen törkeä temppu Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Vesiliskojen harhaanjohtavaa nimeä ollaan vaihtamassa manteriksi. Kuten muutkin sammakot, ahnaita ovat: siinä mikä hipsuttelee pikku jaloin, ryömii tai möngertää ja mahtuu suuhun, lukee hiukopala, ja sen sanan manteri osaa lukea yön pimeydessäkin. 21.00 Lauantain iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Yle Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana konsuli Liina Viies. Julajev ja kärpänen. 11.00 Valkoista valoa: Asento! Lepo. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.30 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kulttuurin huumehistoria: Lucy in the Sky with Diamonds. Kansalaisilla on näemmä oikeudentajua. Kosiskelu voi kestää päivän tai kaksikin ennen kuin uros asettaa siittiöpakettinsa lammikon pohjaan, josta naaras sen kloaakkiinsa noukkii. Kutua ei oikeastaan näe, naaras nimittäin piilottelee munat sinne tänne kasvustoihin. Jösses, mikä daami! Mun luonto TIMO SPARF. Mihinkähän tuo ”vappusatanenkin” oikein kuluu. Jälleen ollaan nuoremman sukupolven taskuilla. Nuoren Henrikin sotaretki. Millaisia asioita muistamme vuoden 1918 sisällissodasta. Kututanssi on hellyttävää seurailua, lempeää tönimistä ja uroksen riuskoja pyrähdyksiä, jotka päättyvät mahtaviksi venähtäneiden harjan ja pyrstön ja värikkään mahan esittelemiseen naaraalle. Varsinkaan eläkeläisille, työttömille ja lapsiperheille ei saa luvata mitään. Siihenhän kuluu rahaa! Antti Rinteen puheet eläkeläisköyhyydestä on rankkaa vaalipopulisimia. Kotimatka. Liskoja ne eivät ole vaan alle kymmensenttisiä pyrstösammakoita, pohjoisen salamantereita. 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini–latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.10 Bolero, Tarantella ja Kultakyyneleitä 21.40 Suomi 1918 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen: Feminismiin liitetyt myytit ja uskomukset. sinfonia ja Straussin veljesten säveliä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen ON POLIITTISESTI HYVIN arveluttavaa, että ihmisille annetaan vaalilupauksia