Demokraatti 24.6.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_24062021_001.indd 1 15.6.2021 11.16. ke sä ku ut a KALASTUS TEEMA Kalaan melkein kotiovelta. Hän kiittää suomalaisia sisukkuudesta, jolla tautitilanne saatiin paremmaksi. PAL.VKO 2021-31 00 74 43 -2 11 2 24.6.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 21 / 24 . TAAS SÄRKI Roskakala muuttuu herkuksi KIROILEVA KASVISANASTO Hörtsöstä myrkkynääpikkään VAALIT Ei syytä tuhkanripotteluun Kiitos! Etulinjassa koronatoimia johtanut Krista Kiuru sanoo, että rajoituksille ei ollut vaihtoehtoja
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_24062021_002.indd 1 15.6.2021 9.48
KESÄKUUTA 2021 VAALIT KUKA MINÄ OLEN. KULTTUURI NUORET ILMIÖ de_24062021_03.indd 3 16.6.2021 9.34. 3 Demokraatti 12 /2 1 26 14 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 24. Ryhmis isojen kysymysten äärellä. NUORUUS Äänestysaktiivisuus suurin häviäjä. Neljä nuorta, 11 vuotta ja kolme elämänvaihetta
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. de_24062021_04.indd 4 16.6.2021 10.25. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 12 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Erityisvaalit Viikon kuva: Iloittelu kielletty Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Elina Pylkkänen D-analyysi: Nukkuvat voittavat D-ilmiö: Ei jytkyä, ei romahdusta Indeksi: Varallisuus keskittyy Alastalon salissa: D’Hondt ja Rönkä Nuoret: Mitä meistä tuli Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielenpäällä: Kukkia ja sieniä Teatteri: Teini-Sofia ja ihmemaa Kirjavisa: Alastonta menoa Biennaali: Taiteen ja saaren lumo Kirjat: Puskalan putiikki Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Perttu Pölönen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Krista Kiuru Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Maria Sahlstedt 14 57 SÄRKI Gourmetia laiturin nokasta ANTTON RÖNNHOLM Kuntavaalit + TEEMA Kalastus 57 5 6 8 11 12 14 24 25 26 32 34 36 42 43 44 49 50 54 65 72 73 74 Huono äänestysaktiivisuus vääristää demokraattista päätöksentekoa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 5.8
Äänestysprosentti sukelsi, vaikka ennakkoäänestysaikaa pidennettiin. PÄÄMINISTERIPUOLUEEN ASEMASTA ei ole kuntavaaleja tavattu Suomessa voittaa, eikä niin tapahtunut tälläkään kerralla. Hienoista nousua nähtiin muun muassa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Espoossa. Matala äänestysprosentti puolestaan madalsi perussuomalaisten tulosta ennakoidusta, eikä kesäkuisena vaalisunnuntaina nähty ps-miesten massavyöryä. Tulos oli puolueelle ja puheenjohtaja Petteri Orpolle jo vaali-iltana näkyvä helpotus, koska eduskunnassa puolue on jäänyt perussuomalaisten varjoon. Keskustan odotettua parempi ja perussuomalaisten odotettua huonompi tulos saattoi yllättää monet, mutta myös niiden kohdalla tulee muistaa kuntavaalien omanlaisensa luonne kymmenien ja taas kymmenien yksittäisten vaalien summana. Valtakunnallista tilannetta tuijottamalla pääsee vain puolitiehen niin ennakoinnissa kuin analyysissa. Äänestysprosentin laskemisessa noin 55 prosenttiin on oma murheellisuuteensa, ja se tuki kokoomuksen selvää voittoa. Vaikeampaa oli seutukunnissa. SDP:n viimeisin kuntavaalivoitto on vuodelta 2004. Helsingin herruus pysyi niin ikään kokoomuksella jopa yllättävän suurella marginaalilla ainakin voitosta haaveilleiden vihreiden järkytykseksi. Vaalien siirtyminen koronakriisin seurauksena oli silti tärkeä terveysturvallisuuden syistä, ja seuraavissa vaaleissa olemme toivottavasti normaalimmassa tilassa. Vaikka kokoomus on vaalien suurin puolue, keskusta jatkaa valtuutettujen määrässä ylivoimaisena ykkösenä pienten kuntien voimalla. Vaalit pidettiin liki 300 kunnassa, ja valtakunnalliset teemat eivät monesti tavoita yksittäisen kunnan tilannetta ja äänestäjäkuntaa. de_24062021_05.indd 5 15.6.2021 9.48. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kuntavaalit näyttivät taas erityisyytensä Pääkirjoitus ÄÄNESTYSPROSENTTI SUKELSI. Monin paikoin myös tuntui, että kuntavaalien varsinaiset asiat nousivat päärooliin suurissa medioissa vasta vaaliviikolla. Valtakunnallisissa gallupeissa kaukana kärjestä oleva kokoomus voitti neljännen kerran putkeen ja säilyi ainoana yli 20 prosentin kuntapuolueena. K untavaalit näyttivät jälleen erityislaatunsa suomalaisessa vaalijärjestelmässä. Tämän vuoden tulos jatkoi laskevaa trendiä mutta riitti toiseen sijaan, vaikka kannatus laski viime vaaleista. Tampereella pormestaripaikan pitäminen näytti jäävän vain 15 äänen päähän. Puheenjohtaja Sanna Marin sanoi suoraan, että kokonaistulos oli pettymys. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Orpon kotikaupungissa Turussa kokoomus piti kärkipaikkansa
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Ve sa M oi la ne n de_24062021_06.indd 6 15.6.2021 9.51
de_24062021_06.indd 7 15.6.2021 9.51. Turkulaiset eivät ehtineet pitkään iloita sateenkaariväreihin maalatusta suojatiestä. Ennakkoluulottomuutta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa viestivään iloiseen suojatiehen iski pykäläintoinen poliisihallitus, joka totesi suojatien tieliikennelain vastaiseksi. 7 Demokraatti VÄÄRÄN VÄRISTÄ SUOJAA. Poliisihallitus ilmoitti sateen kaari maalauksen olevan liikenteenohjaus laite, jonka tulee olla vain valkoinen
Tästä voitaisiin poiketa, jos esimerkiksi työnhakijan työkyky on alentunut. JUHA JAATINEN FACEBOOKISSA Kryptovaluutoista pelkästään Bitcoinin louhintaan käytetty vuosittainen energiankulutus on koko maapallon vuosittaisesta energian kulutuksesta. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. ERKKI TUOMIOJA FACEBOOKISSA Tämä kohu on viihdettä kansalle, mitään todellista merkitystä mihinkään asiaan sillä ei ole. TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voisivat tehdä jatkossakin työnhakijoille työtarjouksia. Sitä on luonnehdittu aktiivimalli kakkosen parannelluksi versioksi. de_24062021_08.indd 8 16.6.2021 9.58. Ne olisivat velvoittavia eli edellytys työnhakijan työttömyysetuuden jatkumiselle, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. – Tutkimustulosten perusteella uskomme näiden keinojen edistävän työllisyyttä. Monet ovat ottaneet matalan korkotason huumassa tulotasoon nähden aika huikeitakin asuntolainoja – niin omaa kuin sijoitusasuntoa varten. TYÖLLISYYS Ovatko pääministeri Marinin muutaman kympin kuittisulkeiset vallan vahtikoirien tähtihetkiä vaikka verrattuna 30 miljardin HX-hankintojen seurantaan. Palveluita varten hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Moni olettaa, että korkotaso ei nouse ja asuntojen hinnannousu jatkuu. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tarkkana asuntolainan kanssa Uusia työllisyyskeinoja V IIK O N LU KU 0,6 Poliittisen opposition lietsomasta debatista voisi päätellä, että Suomi on nääntymässä velkataakan alle. IISAKKI KIEMUNKI FACEBOOKISSA Onko ymmärrettävä niin, että pääministeri ei voi luottaa Valtioneuvoston kanslian virkamiesten tulkintoihin ja ohjeisiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. prosenttia. HALLITUS KAAVAILEE uutta, niin sanottua pohjoismaista työnhakumallia, jossa työttömälle annettaisiin nykyistä parempaa yksilöllistä palvelua. Taustalla oli tämän päivän tapaan pitkään kestänyt hintojen nousu. Seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee, kohtuullistettaisiin. Helsingin Sanomat muistuttaa jutussaan, että 1990-luvun alun lamassa asuntojen hinnat tippuivat noin 50 prosenttia. Sen arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työtarjous ei olisi velvoittava, jos työnhakija olisi ennen työtarjousta hakenut työmahdollisuuksia sovitun määrän. – Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, Haatainen sanoo. Tarkkana kuitenkin kannattaa olla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo hallituksen käyvän ehdotukset tarkasti läpi. Mallissa työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Myös alueen työmarkkinatilanne huomioitaisiin. Päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen huonossa taloustilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Malli on yksi hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että työttömyysetuuden työssäoloehto perustuisi työnhakijan tuloihin ja päivärahan maksaminen automatisoitaisiin sekä TE-toimistojen henkilökunnan lisäämistä, työnhakijoiden tapaamisten aloittamista nykyistä aikaisemmin ja tietoteknologian parempaa hyödyntämistä. Vaara vaani kotitalouksien velkaantumisessa. Ei edes Marinille, joka voi varmasti sapuskansa maksaa. OSIN SAMOJA keinoja tarjoaa Tukholman yliopiston taloustieteen professorin Markus Jäntin vetämä tutkijaryhmä, joka muuttaisi työttömyysturvan keston suhdanneperusteiseksi. Ei ole, etenkin kun Suomi saa lainaa lähes nollakorolla. Työssä on huomioitu työllisyyden lisäksi vaikutukset tulojen jakautumiseen ja hyvinvointiin Suomessa, Markus Jäntti sanoo. Työllistymistä tukisivat keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tällä palkataan noin 1 200 uutta virkailijaa
Tampereella annettiin kuntavaaleissa noin 115 000 ääntä. Etenkin näin meitä kaikkia koettelevana koronaaika na toivoisi, että pandemian kaltaisen asian takia ei väänneltäisi faktoja omien tarpeiden ja poliittisten intohimojen mukaan. de_24062021_08.indd 9 16.6.2021 9.58. Se on vähän halpahintaista, muistuttaa Demokraatin väki. Kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto sai vain 15 ääntä enemmän kuin SDP. PT:N UUSI JOHTAJA HALUAA EDISTÄÄ DIALOGIA TALOUSPOLIITTISESSA KESKUSTELUSSA JA TORJUU KUPLIA. Maliranta näkee uuden roolinsa PT:n johtajana aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka edistää dialogia talouspoliittisessa keskustelussa, tuo siihen tutkimuspohjaista sisältöä sekä torjuu kuplia. Hyvä Petteri, tässä vähän faktaa: hallitus ei ole – vastoin kokoomuksen disinformaatiota – korottanut veroja ja kansainvälisessä vertailussa Suomi on velkaantunut korona-aikana varsin hillitysti. Sanoit kuntavaalien jälkeen, että kansa olisi tuominnut hallituksen velanoton. Vaalidraamaa tamperelaisittain KUNTAVAALEISSA MONELLA paikkakunnalla tuli yllättäviä ja valtakunnallisesta tilanteesta eroavia muutoksia. Hän aloittaa tehtävässään elokuun alussa. Hän on erikoistunut talouskasvun ja työmarkkinoiden kysymyksiin. Toivottavasti tunnet edes pienen piston sydämessäsi laukoessasi väitteitäsi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PERUNA PUUTIAINEN Odotettu kesäherkku Odottamaton kesäherkuttelija Hyvä Petteri, hellitä jo, vaalit menivät. Olisiko jo kokoomuksen aika palata faktapohjaisempaan politiikkaan. TUTKIMUS VAALIT Maliranta PT:n johtajaksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON taloustieteen professori Mika Maliranta on valittu Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudeksi johtajaksi. Kansa olisi varmasti tuominnut hallituksen, jos se ei olisi ottanut velkaa ja eikä olisi pelastanut koronan runtelemia yrityksiä sekä kuntia ja niiden palveluita. Erityisen dramaattiseksi tilanteen teki se, että kokoomuksen nosti SDP:n ohi hieman ennen vaaleja kuolleen RKP:n ehdokkaan, pitkäaikaisen kaupunginvaltuutetun Peter Löfbergin saamat 160 ääntä. Kumma juttu, että yrityksien suulla usein puhuva kokoomus tässä asiassa käänsi kelkkansa. Viime kaudella Tampereen pormestarina toimi SDP:n Lauri Lyly, entinen SAK:n puheenjohtaja. Ensin oppositiopolitiikkanne ja sitten vaalikampanjanne perustui katteettomalle pelottelulle hallituksen taloudenpidosta ja velkarahalla elämisestä. Yksi jännittävimpiä oli Tampereella, missä vasta tarkistuslaskennassa varmistui, että SDP menetti pormestaripaikan. Monet talousviisaat, niin kotikuin ulkomaiset, itse asiassa pitävät velalla elvyttämistä tässä tilanteessa viisaana. Höpöhöpö. Mika Maliranta seuraa PT:n johtajan virassa työja elinkeinoministeriöön alivaltiosihteeriksi siirtynyttä Elina Pylkkästä. Pormestarineuvotteluja vetää nyt kokoomuksen pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen. Maliranta työskentelee parhaillaan Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusprofessorina sekä Jyväskylän yliopiston taloustieteen professorina. Ja mikä olennaisinta, Suomi on parhaiten koronasta selvinneitä maita
Mikä on Juhana Vartiaisen toinen nimi. Minkälaisia päiviä on kutsuttu pesäpäiviksi. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Susanna Oksanen Muistakaa grillata kasviksia ja leppoisaa BÄÄHANNUSTA 10 VIS V 1. Vuo nna 20 08 6) Tim Spa rv 7 ) Org ani zat ion of the Pet rol eum Exp ort ing Cou ntr ies eli öljy nvi ejäm aid en org ani saa tio 8) Vie no 9) Vuo den pis im piä päi viä juh ann usv iik olla 10 ) 27 tun tia NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Halpahintaista koronapeliä P erinteisesti kivat tai jämäkkää toimintaa osoittavat päätökset tehdään yhdessä, mutta ikävät päätökset on tehnyt aina ”joku muu”. 6. Kuinka vanha on Joe Biden. 10. Vas tau kse t: 1) Vuo nna 199 2 2) SD P:n Joh ann a Oja laNie mel ä 3) Mik ael 4) 78vuo tia s 5. Minä vuonna Tanska voitti jalkapallon EM-kultaa. Kuka on Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni. Tämä siitä huolimatta, että kyseiset puheenjohtajat olivat itse olleet valtioneuvoston koronaryhmässä näitä päätöksiä sorvaamassa. Keskusta aloitti tämän venkoilun jo puoliväliriihessä ja jatkoa tuli vaalitenteissä. 9. 2. Niissä vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat syyttivät sosiaalija terveysministeriötä ja ministeri Krista Kiurua tiukoista koronatoimista ja niiden vaikutuksista eri aloille. 7. Vaalien loppusuoralla alkoi hallituksen yhtenäisyys rakoilla yhdessä päätetyissä koronatoimissa. 5. Montako tuntia juhannuksena saa liputtaa. Minä vuonna hän osallistui ensimmäisen kerran kuntavaaleihin. Kulttuurija palvelualojen työntekijöiden äänten kalastelussa vihreät ja vasemmistoliitto myös ”unohtivat” mainita sen, että monet toimintaa rajoittavat päätökset ovat alueellisia. Minkä niminen myrsky pyyhälsi yli Suomen viime viikolla. Mistä sanoista tulee lyhenne OPEC. 3. Etenkin kun tauti edelleen jyllää Suomessa ja muualla Euroopassa. 4. 8. Politikointi kuuluu politiikkaan, mutta koronakortilla pelaamisesta ja hurskastelusta tulee aika tympeä maku. Kuka sai kuntavaaleissa eniten ääniä Rovaniemellä. de_24062021_10.indd 10 16.6.2021 9.23
Voimaeläimesi on Peppi Pitkätossun apina Herra Tossavainen. Harva esimerkiksi tietää, että työtuloa ve rotetaan kevyemmin kuin työttömyyse tuuksia. Tähän asti on keskitytty ennemminkin passiivisiin työllisyystoi miin, lähinnä taloudellisiin kannustimiin. Aloitin tehtävässä kesäkuussa ja tutustu misvaihe on kesken. Mitä oppeja sieltä voisi tuoda Suomeen. Johdan kansliapääl likön apuna työllisyyteen ja työvoimapo litiikkaan liittyvien hankkeiden valmiste lua. Hienoa kiivetä päätöksentekotorniin. ODOTUKSET JA PAINEET OVAT AIKAMOISET. Tutkitun tiedon merkitys korostuu koko ajan. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Peppi Alivaltiosihteeri Työllisyys nousee kuin hevonen suorille käsille. Esimer kiksi oppivelvollisuusiän nosto ja eläke putken lisäpäivien poisto ovat jo tavoit teeseen liittyviä päätettyjä toimia. Kova tavoite, millä keinoilla tuo toteutuu. Etenkin kun rahaa on käytettävissä aina vain vähemmän. Nöyrällä mielellä tie tenkin, koska tavoitteet työllisyydessä on nostettu korkeuksiin. Olit aikaisemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Mutta ilman olkapäällä istu vaa neuvon antajaa ja hauskuttajaa työ olisi paljon vai keampaa. Hyvän yhteiskunnan lähtökohtana pidetään sitä, että kaikilla työikäisillä on työtä. de_24062021_11.indd 11 16.6.2021 9.27. Muuten päätöksen teko olisi holtitonta ja väärin kansalaisia kohtaan. Varmasti tulee haasteita vastaan, mutta uskon kaikilla olevan yhteinen tahtotila työllisyyden parantamisessa. Sen sivutuotteena tulee vahva julkinen talous. Miksi. Tehtäviäni pantiin vireille jo kehysrii hessä, missä linjattiin tavoitteeksi vah vistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla työllisyyttä nostamalla. Haastattelun alussa jo sanoin, että tähän työhön pitää lähteä rohkeana ja vahvana kuin Peppi Pitkä tossu. Tämä on uusi virka. Mikä PT:n merkitys on. Ruotsissa on perinteisesti työllisyys ollut aina talouspolitiikan keskiössä. Kieltämättä odotukset ovat aikamoi set. Tällaista ajattelua pitäisi saada enemmän Suomeen: pitäisikö syyn ja seurauksen vaihtaa paikkaa. Olennaista on saada kaikki sidosryh mät mukaan ja keskittyä oikeasti vaikut taviin toimiin. Itse asiassa tässä pi tää olla Peppi Pitkätossu, joka jaksaa nos taa työllisyysasteen melkein 80 prosent tiin, niin kuin Peppi hevosensa. Olit Ruotsin valtiovarainministeriössä ekonomistina. Päätöksiä varten keinoja on mietittävä tarkkaan kustan nusvaikuttavuuden kautta, jol loin tarvitaan tutkittua tie toa. Mikä meno Elina Pylkkänen, työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri. Myös valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa pitää selkeyttää
Tai jos kärjistyksissä mennään vääristelyn ja suoranaisen valehtelun puolelle. VAALIEN JÄLKEEN alkoi poliitikkojen ja median jeesustelu huonosta äänestysaktiivisuudesta ja sen syistä. Huono äänestysaktiivisuus vahvistaa yhteiskunnan eriytymistä. Varmasti kesäajalla, vaalien siirrolla ja vaikkapa koronaväsymyksellä voi olla vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Se on vaali, jossa äänestäjä voi käytännössä eniten vaikuttaa oman kuntansa päättäjiin ja saamiinsa palveluihin. Tällä aikataululla ei pystytä vaalijärjestelmää rukkaamaan, mutta maakuntavaalien jälkeen alkaa varsinainen vaaliputki. Hyvä kysymys on miksi, sillä kuntavaalit koskettavat enemmän äänestäjän arkea. Maakuntavaalit ovat tällä tietoa jo tammikuussa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Jos äänestysprosentti jatkaa laskua, pian yli puolet äänestysikäisistä katsoo, että äänestäminen ei jostain syystä kannata. Vaalikampanjointiin kuuluu kilpailijan verbaalinen haastaminen. Selvitysten mukaan aktiivisimmin äänestävät koulutetut ja hyvätuloiset. Sodan juuri päätyttyä äänestäminen ja kunnallinen demokratia ei ollut ensimmäisenä mielessä. Eli äänessä ovat juuri ne, jotka voivat ennen vaaleja eniten vaikuttaa asiaan. Olennaista on myös yhteiskunnan eriytyminen, jota äänestyskäyttäytyminen ruokkii ja vahvistaa. Vaalit vailla oikeutusta KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄJÄ VOI ENITEN VAIKUTTAA PÄÄTTÄJIIN. Joissain maissa taas ei käydä puolueiden välistä poliittista keskustelua, vaan kampanjointi keskittyy paikallisiin kysymyksiin. Tämä muuttaa vaalityön luonnetta, kun kampanjoinnissa korostuu puolueen poliittinen linja paikallisia asioita enemmän. Poliitikot kuitenkin koettelevat omaa uskottavuuttaan, jos pääviesti muuttuu useaan kertaan matkan varrella. analyysi de_24062021_12.indd 12 16.6.2021 9.15. Onneksi valtiollisissa vaaleissa äänestysaktiivuus on toistaiseksi ollut kuntavaaleja parempi. Mutta on turha huutaa muutoksen perään, jos puolueet eivät itse osaa tehdä politiikasta tavalliselle ihmiselle kiinnostavaa tai jos media takertuu vaalien alla päiväkausiksi epäolennaisuuksiin, kuten pääministerin aamiaisten maksajaan. SUOMALAISET OVAT pohjoismaisessa vertailussa laiskoja äänestäjiä. Kuntapalvelut ovat kuitenkin usein tärkeimpiä harvemmin vaaliuurnille vaivautuville eli vähävaraisille ja huonommin koulutetuille. Kyse on myös demokraattisen päätöksenteon legitimiteetistä, kansanvaltaisen järjestelmän hyväksyttävyydestä. Merkittävää oli äänestysaktiivisuuden lasku 55,1 prosenttiin. Jos tälle päivälle epäedullista vertailukohtaa hakee, niin viimeksi äänestysprosentti jäi näin heikoksi vuonna 1945. Eroja voi olla kansanluonteessakin, mutta naapurimaista kannattaa katsoa, miten siellä saadaan väki liikkeelle vaalipäivänä. Jytkyt ja romahdukset eivät toteutuneet. Nykypäivänä kuntavaalien kehno äänestysaktiivuus on tärkeä kysymys. Esimerkiksi Ruotsissa on yhdistetty samaan ajankohtaan valtiopäivävaalit sekä maakäräjäja kuntavaalit. Peräkkäisinä vuosina ovat eduskuntavaalit (2023) ja presidentinvaalit sekä europarlamenttivaalit (2024). Niissä puolueilla on valtava työ vakuuttaa äänestäjät siitä, miksi kokonaan uusissa vaaleissa kannattaisi äänestää. K untavaalit voi kiteyttää kolmella sanalla: ei isoja muutoksia
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: A lu ek eh itt äm is en ko ns ul tt ito im is to M D I Keski-ikä Kuntavaaleissa nousi uusien valtuutettujen keski-ikä vuodella eli 51 vuoteen. Laskua viime vaaleista on 0,4 prosenttiyksikköä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto Arvostamme suomalaista työtä. Väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun. Kasvua selittää ensisijaisesti maahanmuutto, mutta myös positiivinen luonnollinen väestönlisäys, joka perustuu väestön nuoreen ikärakenteeseen. Vieraskielinen väestö kasvaa ennusteessa 491 000 henkilöllä. Samaan aikaan kotimaiset kieliryhmät supistuvat voimakkaasti eli yhteensä noin 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä laskeneen syntyvyyden ja kasvavan kuolleiden määrän takia. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Vieraskielinen väestö kasvaa voimakkaasti Kotimaiset kielet ovat pian ahdingossa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen väestönkehitystä kieliryhmittäin vuosien 2016–2040 aikana Vieraskieliset yhteensä Suomi Ruotsi 30 000 20 000 10 000 -10 000 -20 000 -30 000 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 20 26 20 27 20 28 20 29 20 30 20 31 20 32 20 33 20 34 20 35 20 36 20 37 20 38 20 39 20 40 Väestöennusteen mukaan Suomen väestö kasvaisi 41 000 asukkaalla vuosien 2020–2040 aikana. de_24062021_13.indd 13 15.6.2021 14.28. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Nuoret ehdokkaat Kuntavaalien ehdokkaista 8,5 % oli alle 30-vuotiai ta
14 Demokraatti ILMIÖ Ei paha de_24062021_14.indd 14 15.6.2021 14.33
15 Demokraatti Tutkija Mikko Majander pitää kunta vaalien tulosta pääministeripuolueelle ja hallitukselle normaalina välivaalien tappiona. de_24062021_14.indd 15 15.6.2021 14.34
SDP:n varapuheenjohtajat, kansanedustajat Niina Malm ja Matias Mäkynen näkevät, että seuraavissa vaaleissa SDP:n pitää parantaa erityisesti ehdokasasettelussa. Tappiota tuli, vaikka puolue oli oppositiossa. Myös kokoomus ohitti vihreät. Pääministeripuolueelle ja hallitukselle tämä on normaali tappio välivaaleissa, Majander sanoo. Perinteisesti SDP on ollut vahva keskisuurissa seutukaupungeissa. Tällä kertaa asetelmassa voi havaita lievää muutosta. Jyväskylässä SDP palasi suurimmaksi puolueeksi. Samaan hengenvetoon voi todeta, että tulos on siedettävä. HALLITUSPUOLUE VIHREILLE kuntavaalit olivat raju pettymys. de_24062021_14.indd 16 15.6.2021 14.34. Sen sijaan suuret kaupungit olivat muun muassa edellisissä kuntavaaleissa vaikeat. Kuntavaalituloksessa Malm sanoo yllättyneensä siitä, että perussuomalaisten jytky jäi tulematta ja keskusta sai kohtuullisen tuloksen. Majander pitää vaalitulosta tarpeellisena muistutuksena siitä, että poikkeusaikojen suosion varaan ei pidä laskea liikaa. – Mitään erityistä tarvetta ripotella tuhkaa päälle ei ole. Seutukaupungeissa tulos oli monin paikoin miinusmerkkinen, vaikka johtoasema paikoin säilyikin. – Lisäaika toi mukanaan vasemmistodemonisointia ja aika kiivaita hyökkäyksiä Sanna Marinia kohtaan. Majander vertaa myös perussuomalaisten tulosta edellisiin kuntavaaleihin. Helsingissäkin se haastoi jo kokoomusta. Edellisten kuntavaalien tulos oli puheenjohtaja Ville Niinistön johdolla historiallisen hyvä ja vihreistä tuli suurin puolue muun muassa Touko Aallon Jyväskylässä. Vihreiden vaalit ratkaistaan yliopistopaikkakunnilla. Ajatuspaja Magman tutkija ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mikko Majander ei näe syytä laittaa päätä pensaaseen. Helsingissä on menty niin pitkään mahalaskua, että tästäkin tuloksesta pitää olla iloinen. En tarkoita nyt vain aamiaiskohua, kun sanon, että nuo kaksi kuukautta koituivat SDP:lle kohtalokkaiksi. Aki Lindén pelasti Turun. Seitsemän suurimman kaupungin mittarilla demarit keskimäärin vahvistuivat hieman. – Marin-Lyly-akseli pelasti Tampereen. SDP:n hän kokee hävinneen puolueista eniten kuntavaalien siirrossa. Raju tulos. Mäkysen mielestä yllätyksenä voi pitää muutosten pysymistä maltillisina. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo ja Heikki Sihto Kuvat Mikko Huotari P oikkeuksellisten korona-aikojen kuntavaalit olivat pääministeripuolue SDP:lle pettymys. Ennen huhtikuun vaaleja ei tätä olisi ehditty tehdä. Tätä taustaa vasten muutos oli dramaattinen. Koronaepidemian alussa tullut kannatusnousu on tasaantunut. – Seitsemässä suurimmassa kaupungissa, joista vihreät on riippuvaisin, pudotus oli keskimäärin neljä prosenttiyksikköä
Keskusta sai pahiten pataan sekä prosenteissa että äänimäärissä. LISÄAIKA TOI MUKANAAN VASEMMISTODEMONISOINTIA. Siitä huolimatta he saattoivat olla vaalien suurin voittaja, Majander sanoo. Keskusta säilytti asemansa puolueena, jolla on eniten kunnanvaltuutettuja. Vaikka keskustan tulos oli ennätyksellisen huono, puheenjohtaja Annika Saarikko näytti vaali-iltana helpottuneelta. Majanderin mukaan tulos voisi tehdä lopun keskustan vellomisesta hallituksessa. Nyt he pääsivät esiin keskustan vahvoilla paikkakunnilla. – Nyt he voivat jatkaa tämän johdon kanssa paljon vakaammalla pohjalla. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho oli alkuvuodesta lupaillut jopa hallituksen hajoamista, jos keskusta jää vaaleissa perussuomalaisten taakse. – Politiikka on mahdollisuuksien taidetta ja vaalit tulkinnan taidetta. Ei vain se, että mitä kunnassa saadaan aikaan muutamalla lisävaltuutetulla. Kaikki riippuu siitä, mihin rinnastetaan. Valtuutettujen määrän perusteella näin myös on. Tulosta ei nytkään voi pitää jytkynä. Kuntavaalien suurinta draamaa oli ennakoitu keskustaan. – Kuntavaalit ovat perussuomalaisille vain väliaskel matkalla kohti eduskuntavaaleja. – Tämä on pidemmässä perspektiivissä perussuomalaisille tärkeä juttu. 17 Demokraatti tradeka.fi/liity Liity nyt: Etuovemme yhteiseen hyvään Timo Soinin johtama perussuomalaiset oli viime vaalien aikaan hallituksessa ja hajoamisen partaalla, joten menestys oli heikko. Politiikka on tällaista. Se luo parempaa pohjaa eduskuntavaalityölle oppositiosta käsin. Huolet eivät ole ohi, mutta nyt keskustassa on suurempi sisäinen rauha. Tulos on merkittävä keskustalle. de_24062021_14.indd 17 15.6.2021 14.34
Yksi niistä on kesä, jota hän kuvaa vaaleille huonoksi ajankohdaksi. – Uskon aikaisempien vaalien tapaan koulutettujen ja hyvätuloisten äänestäneen muita ryhmiä aktiivisemmin. Jos Juhanan poliittista uraa on kokoomuksessa seurannut, hän on ollut aika tehokas nostattamaan varteenotettavillekin ajatuksille vastustusta. – Orpo teki aika ison numeron siitä, että heidän kannatuksensa kasvoi alle prosentin. Puheet Orpon jatkosta puheenjohtajana eduskuntavaaleihin saakka ovat ennenaikaisia. de_24062021_14.indd 18 15.6.2021 14.35. Ja kun alhainen äänestysprosentti hyödytti kokoomusta, ei siinä nyt ihan valtavaa epäluottamuslausetta tullut kansalta hallitukselle. – Siitä helsinkiläiset pitävät. Pormestarin paikalla olisi toivottavaa, että asia olisi juuri päin vastoin. – Työtä tehtiin paljon ja ehdokkaat olivat hyviä, mutta ykköspaikkaan ei nyt ylletty. Tavoitteena ollut ykköspaikka ei toteutunut, SDP oli äänimäärällään vaalien toiseksi suurin puolue. Majander muistuttaa Elina Valtosen keränneen Helsingissä huiman äänipotin. Rönnholm pitää kuntavaalien lähes historiallisen alhaista äänestysprosenttia (55,1 %) demokratian toteutumisen kannalta huolestuttavana. D-ILMIÖ Lehtikuva / Vesa Moilanen KUNTAVAALIEN MERKITTÄVIMMÄKSI tulokseksi Majander nostaa kokoomuksen muuttuneen aseman. Joku muukin saattaa haluta pääministerin paikalle. Vaalit olivat monella tavalla poikkeukselliset ja tuloksissa riittää pitkäksi aikaa purettavaa. Se kenen johdolla kokoomus menee eduskuntavaaleihin ratkaistaan vuoden kuluttua puoluekokouksessa. 18 Demokraatti Lehdet kuin sinistä tapettia SDP:N VAALITULOS ei ollut puoluesihteeri Antton Rönnholmin odotusten mukainen. Esimerkiksi Jyväskylässä ollaan ykkönen ja Turussa SDP teki positiivisen tuloksen. Hän arvioi, että SDP:n tuloksessa näkyi pieneksi jääneen äänestysprosentin lisäksi muun muassa äänestäjien ”koronaväsymys” ja pääministeripuolueen hallitusvastuu. Rönnholm näkee, että äänestysaktiivisuuden laskulle löytyy useita syitä. – Tulos asettaa kiistatta kokoomuksen suomalaisen politiikan kartalle johtavana oppositiopuolueena. Onhan se pettymys, kun sitä lähdettiin hakemaan. Majander ennakoi Vartiaisen jatkavan vapaavuorelaisena itsenäisen Helsingin puolustajana. Rönnholm odottaa mielenkiinnolla, miten uusissa valtuustoissa alkaa arki ja yhteistyö sujua, kun niihin tuli paljon uusia valtuutettuja. Liian pitkälle menevää tulkintaa johtaja-asetelmasta ei kannata vielä tehdä. Siirtopäätös kuitenkin tehtiin sen hetkisen parhaan tiedon perusteella. Se oli se suuri mandaatti. Alueelliset erot olivat meilläkin suuria. Kunnallinen demokraattinen päätöksenteko vääristyy, jos vaikuttaminen keskittyy heille. Mutta esimerkiksi Vantaalla, missä teimme todella vahvaa vaalityötä, menetimme kaksi paikkaa. Hän pitää kuitenkin osin jossitteluna pohdintaa siitä, olisiko äänestysprosentti ollut parempi, jos vaalien ajankohtaa ei olisi siirretty. Kuten keskustan auringonnoususta puhunut Saarikko, myös Petteri Orpo tulkitsi kokoomuksen tulosta vaali-iltana suurella pensselillä. – Valtosen asema vahvistui. Majanderin mukaan kokoomuksen voitto on silti suuri asia, koska ero perussuomalaisiin revähti selkeäksi. Se on ehkä vaalien merkittävin tulos kokonaiskuvan kannalta. Hän pelasti Helsingissä kokoomuksen. Nyt nähtiin selvästi, että kuntavaalit ovat leimallisesti paikallisvaalit, Antton Rönnholm sanoo. Suomen näkyvimmäksi kuntapoliitikoksi on nousemassa poisjäänyttä pormestari Jan Vapaavuorta seuraava Juhana Vartiainen (kok.). Valtakunnan politiikkaan hän ei usko vaalituloksen merkittävästi vaikuttavan
– Muiden maiden käytännöistä löytyy paljon mielenkiintoisia malleja. 19 Demokraatti Alennusta tien päällä ja perillä tradeka.fi/liity Liity nyt: Lehdet kuin sinistä tapettia Maakuntavaalit ovat tällä tietoa tammikuussa. Hän pitää olennaisina tekijöinä hyvää ehdokasasettelua ja viestintää siitä, miksi vaalit ovat tärkeät. Rönnholmin mielestä puolueilla on tarkan pohdinnan paikka, kuinka niissä saadaan suomalaiset innostumaan äänestämisestä. de_24062021_14.indd 19 15.6.2021 14.35. JATKOSSA PITÄÄ KESKUSTELLA VAALIRAHOITUKSEN SUITSIMISESTA JA KAMPANJAKATOISTA. Joissain maissa ei esimerkiksi käydä lainkaan TV:ssa puolueiden välistä poliittista keskustelua, vaan kampanjointi keskittyy paikallisiin kysymyksiin ja keskusteluihin, Rönnholm sanoo. Tätä on käsitelty puoluesihteereiden parlamentaarisessa vaalityöryhmässä, mutta toistaiseksi oikeistopuolueet ovat vastustaneet vaalibudjettien rajoittamista. – Jatkossa pitäisi jatkaa keskustelua myös vaalirahoituksen suitsimisesta ja kampanjakatoista, jotta saisimme ehdokkaat tasaveroisempaan asemaan. Esimerkiksi Ruotsissa on valtiopäivävaalit samaan aikaan kuin maakäräjäja kuntavaalit. Ja syykin siihen on toki selvä: Vaalien ajan lehdet ovat kuin sinistä tapettia eli kyllä esimerkiksi kokoomuksen ehdokkailla on vaaleissa yleensä enemmän rahaa käytettävissä. Hän mainitsee yhtenä mallina useamman vaalin niputtamista samaan ajankohtaan. Rönnholmin mielestä Suomessa pitäisi avoimesti miettiä, miten äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa
20 Demokraatti de_24062021_20.indd 20 15.6.2021 14.43
210302_Lehti-ilmoitus_Juhannus_Demokraatti_85x118+5mm.indd 1 3.3.2021 9.15.22 de_24062021_20.indd 21 15.6.2021 14.44. tradeka.fi/liity Liity nyt: Auttaako ammattiliitto työelämän muutoksissa. 21 Demokraatti … sekä lukuisia muita matkailijan etuja Tradekan jäsenille
22 Demokraatti RAUHAISAA JA LÄMMI7TÄ KESÄÄ! Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Ollaan yhteydessä myös etäaikana! Tilaa EU-kuulumiset suoraan sähköpostiisi meppien kotisivuilta. miapetra.fi @kumpulanatri eeroheinaluoma.fi @heinaluoma de_24062021_20.indd 22 15.6.2021 14.44
jhl.fi/liity de_24062021_20.indd 23 15.6.2021 14.44. 23 Demokraatti Aurinkoista kesää! Ammattiliitossa olet vahvempi
24 Demokraatti Antti Koskela ekonomisti STTK Indeksi Varallisuus keskittyy yhä enemmän Erityisen hälyttävää on 25–34-vuotiaiden olematon varallisuus. Varallisuuserot vaikuttavat ihmisen arkeen enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin tuloerot. Erityisen hälyttävää on 25–34vuo tiaiden olematon varallisuus. Alle 45vuotiaiden nettovarallisuus on hyvin heikkoa, vaikka kolmi ja nelikymppiset ovat jo tukevasti työssäkäyvää väkeä. Samalla palkan verotusta tulee keventää. Varallisuusmassalla voi ta sata kulutusta yli ajan, eli varallisuus tasaa tulojen muutosta. 2. VARALLISUUSEROISTA PITÄISI puhua enemmän. Varallisuuseroista on juuri julkaistu Ti lastokeskuksen tilasto. Pienistä pääomatuloista vero on 30 prosenttia ja vähän isommista 34 prosenttia. S uomessa puhutaan jatkuvasti tuloeroista. Vuonna 2019 luku on ollut 49,6 prosenttia. Näiden syiden valossa yhteiskuntapo liittisessa keskustelussa voidaan hieman jarruttaa keskustelua tuloeroista ja pai nottaa varallisuuserojen yhteiskunnallista merkitystä ja kasvua. Kyse on kui tenkin ihmisistä, joista vähintään duu naritaustaiset ovat olleet töissä parhaim millaan jo vuosikymmenen. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten va rakkain kymmenys omisti noin 43 pro senttia nettovarallisuudesta. Sa maan aikaan tuloeroja mittaava giniker roin on pysynyt melko vakaana. Varakkaimman 20 prosentin omis tusosuus varallisuudesta on kasvanut vii meisen kahden vuosikymmenen aikana alle 60 prosentista yli 65 prosenttiin. Joko siitä näkö kulmasta, että ne kasvavat jat kuvasti (vaikka ne eivät aina kasva), tai sitten vaaditaan suurempia tuloeroja kannustimien lisää miseksi. Sa maan aikaan suurella, vähemmän varak kaalla 80 prosentin osuudella varallisuus on laskenut. Esimerkiksi auton huolloista tai pienistä kotiremonteista syntyvistä kustan nuksista ei tarvitse juuri huolehtia, jos taus talla on riittävästi varallisuutta. Ansiotuloverotus on progressiivista. de_24062021_24.indd 24 15.6.2021 14.22. Samoin varallisuusveron palauttamisesta. Va rakkaimpia ovat kuusi ja seitsemänkymp piset. Tuloeroissa jakauma ei ole lainkaan näin jyrkkä. Pääomatulossakin on kyllä ny kyään progressio, mutta se on olemattoman pieni. Havainto on, että varakkaimman kymmenyksen osuus net tovarallisuudesta on viime vuosina kasva nut 47 prosentista 50 prosenttiin. Sen sijaan varallisuuseroista ei puhuta juuri koskaan. Kirjoitus on lyhennetty Antti Koskelan STTK:n blogista. Selvää on, että varallisuu den ja pääomien verottamisen osuutta ”ve rokakusta” voidaan nostaa. Sen sijaan tuloerot eivät juuri kasva. Ei yllätä, että perintöveron nostosta käy dään keskustelua. Samasta tilastosta havaitaan, että varal lisuus keskittyy myös ikäryhmittäin. Tähän on ainakin kolme syytä. Tätä hämmästelen, koska varallisuuserot vaikuttavat ihmisten elämään huomattavasti enemmän kuin tu loerot. 1. Tästä voidaan päätellä suoraan, että va rallisuuden kasvu Suomessa keskittyy va rakkaimmalle kymmenesosalle väestöstä, mutta neljäsosalla suomalaisista kotita louksista ei ole nettovarallisuutta juuri lainkaan. Varallisuus eroissa näkyykin sukupolvien välisen kui lun jyrkentyminen. Suurituloisin kymmenes tienaa alle 25 prosenttia bruttotuloista (Tilastokeskus 2016). 3. Lisäksi varallisuus pois taa riskejä. Si ten tuloeroja (brutto) tasataan melko voi makkaasti. Varallisuuserot todella kasvavat, no peasti
Kyllä, keskusta. Haluamme nähdä reaktionne. Näitkö, meni aika pahasti tunteisiin. Ne ovat siinä isolla, koko ajan. Kuinka tyytyväiseltä Orpo voi näyttää. Ja meillä on täällä jo sata prosenttia Raahen Pattijoesta laskettuna. Huomaan ikävöiväni vanhoja vaalilähetyksiä, ajoilta, jolloin en niitä edes katsonut. Pysyykö pokka. Myönteiset tunteet voi maltilisesti näyttää, pettymys pitäisi kätkeä. Mutta voitteko silti sanoa sen. Liian ennenaikaista. Vartin välein käydään kysymässä ja taas sama slogan. Lähetystä, joka alkaisi, kun tulos on valmis. Emme tiedä edes ennakkoäänten lopullista saldoa, 400 000 ääntä puuttuu. Vähän niinkuin vaalilähetyksissä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Näitkö, meni aika pahasti tunteisiin. de_24062021_25.indd 25 16.6.2021 9.58. Sitten kuullaan etukäteen harjoitellut, viestintätoimistojen sparraamat kiteytykset. 25 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Hyväntuulisuus on ainakin hakusessa. Lähetyksessä puoluejohtajat pakotetaan toistamaan papukaijamaisesti asiaa, jonka jokainen katsoja ja toimittaja tietää. Puheenjohtajat odottavat ennakkoäänten tulosta rivissä kuin tositv:n häätöäänestystä. Studioon on kutsuttu D’Hondtin menetelmän tuntevat vaaliasiantuntijat kertomaan tuhannetta kertaa mikä on D’Hondtin menetelmä. Kaikki tietävät mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä. D’HONDT JA RÖNKÄ V aalien tuloslähetyksistä on jo ajat sitten tullut itseään toistavaa viihdettä. Suurten kaupunkien tulos valmistuu viimeisenä. Tulos ei ole vielä valmis. Uudelleen ja uudelleen. Me tiedämme, että on liian aikaista Petteri, Sanna ja Annika. Sami Borgin on pakko nähdä unia vaalilähetyksistä. Katsojan on hyvä parin vuoden välein todeta, ettei hän sitä vieläkään täysin ymmärrä. Onko Matti Röngän ja Borgin yhteisessä piilotajunnassa useinkin vaali-ilta. VOI OLLA, että vaali-illoista on tullut yhdenlainen demokratian rituaali, jossa kansa antaa tuomionsa puoluejohtajille suorassa televisiolähetyksessä. Aina se ei onnistu ja siitä voi jääkaappireissun jälkeen keskustella. Vain itse tulos, lyhyt osa lähetyksestä on uutta. Auringot nousevat ja sydämet ovat oikealla. Ruudussa ovat luvut, joista jokainen voi tarkastaa asian. Usein vuorosanat sanotaan täsmälleen samanlaisina. Kokoomuslaiset ovat varmimpia äänestäjiä, perussuomalaiset ovat vaarassa jäädä kotiin. Voittajan ja häviäjän ilmeet peilautuvat kotikatsomoiden riemussa ja pettymyksessä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ja Victor D’Hondt (1841–1901) saisi itse selittää menetelmänsä. Takelteleeko tuo. Toistaminen kuuluu rituaaliseen käyttäytymiseen
Vuoden 2010 perus koululaisista tuli poronhoitaja, merkonomi, mestarijuoksija ja levyseppä-hitsari. 26 Demokraatti Mitä meistä tuli. NUORET Teksti Aila Pääkkö / Kuvat Demokraatin ja haastateltujen arkistot sekä Pasi Korkealaakso de_24062021_26.indd 26 15.6.2021 14.50
27 Demokraatti Mitä meistä tuli. de_24062021_26.indd 27 15.6.2021 14.50. Tänään he ovat kaikki nuoria aikuisia oman itsenäisen elämän kynnyksellä. Ensi keväänä hän valmistuu myös ylioppilaaksi. Tapasimme tuolloin karigasniemeläisen Aada Vuolabin, vaasalaisen Mici Kalliolan, lappeenrantalaisen Moona Korkealaakson ja hankolaisen Vili Lindin. Samalla kävimme läpi heidän harrastuksiaan. Näyttää siltä, että peruskoulumme antaa hyvät eväät elämään, ainakin, jos on uskomista tässä haastateltavien neljän nuoren elämäntiehen viimeisen yhdentoista vuoden aikana. Peruskoulun tarkoituksena on taata kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. 2021 A ada Vuolab valmistuu poronhoitajaksi Inarissa sijaitsevasta Saamelaisalueen koulutuskeskus Sogsakkista. Toistamiseen, vuonna 2016, kerroimme näistä ”nelosista”, kun he pääsivät alakoulusta. Mitä kuuluu Aadalle, Micille, Moonalle ja Vilille tänään. Myöhemmin tehtävät ammatinvalinnat ovat jokaisen omassa harkinnassa – ja kaikkien ulottuvilla. M iten nuoren elämä muuttuu 11 vuodessa. Nämä nuoret ovat pärjänneet kouluaikansa hyvin ja tulevaisuuteen luottaen. Koulutus on kestänyt kolme vuotta. Aada on suorittanut samanaikaisesti kaksoistutkintoa ja käynyt lukiota Ivalossa. Aada oli kilpauimari, Mici pelasi sählyä ja futista, Moona juoksi kilpaa ja Vili soitti huilua. Suomalainen peruskoulu on opettanut ja kasvattanut lapsia 1970-luvun alkupuoliskolta asti. Uutispäivä Demari teki vuoden 2010 syksyllä vertailun pienten ekaluokkalaisten koulupäivästä ja sen pituudesta tutustuen neljään pieneen ekaluokkalaiseen eri puolilla Suomea
Kilpaurheilijan tavoitteena ovat luonnollisesti aina edessä olevat kisat. Opiskeluun kuului onneksi harjoitteluaikoja eli työssä oppimista, ja ne Aada sai suorittaa vanhempiensa porotilalla. Hän on harjoitellut jo pitkään tähtäimenään heinäkuussa pidettävät EM-kilpailut Virossa ja elokuun MM-kisat Nairobissa. Silloin tietää, miksi on harjoitellut, Moona Korkealaakso kertoo. 28 Demokraatti POROTALOUS ON MINUN TULEVAISUUDEN ELINKEINONI. Valmentajana toimii luumäkeläinen Jarmo Viskari. – Se on pitkäjänteistä työtä, ja työpäivät voivat venyä yli 12-tuntisiksi. – Tulevaisuuden haaveenani on jatkaa opiskeluja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, joskin ala on vielä hakussa, hän naurahtaa omille suunnitelmilleen. Samoin kalastusharrastus jatkuu säännöllisen epäsäännöllisenä. Porot ja poronhoito ovar Aadalla lähellä sydäntä, ja hän uskoo, että porotalous tulee olemaan hänen tulevaisuuden elinkeinonsa ja Lappi säilynee kotimaakuntana. Nuoren naisen vapaa-ajasta osan vie poronhoitajakoulusta löytynyt poikaystävä. NUORET Kysymykseen mikä kaksoistutkinnon suorittamisessa on ollut vaikeinta, hän vastaa miettimättä: pitkät välimatkat ammattikouluun Inariin, lukioon Ivaloon ja kotiin Karigasniemelle. M oona Korkealaakson lähes koko elämän on täyttänyt yleisurheilu. Lajiksi on valikoitunut kilpajuoksu. Tein turhia matkoja kouluun ja takaisin kotiin. Se harmitti. Merkittävää menestystäkin on jo tullut, sillä Moona pinkoi vuoden 2019 Kalevan kisoissa 5 000 metrillä nuorten Suomen mestariksi. Yläkoulun kilpauintiharrastus on jäänyt ammattikoulun vuoksi, mutta itse tehtyjä perhoja, joista Aada kertoi aikaisemmassa jutussa, syntyy vielä omiksi tarpeiksi. Mutta tykkään tehdä sitä. Molempiin kisoihin urheilijavalinnat tehdään vain paria viikkoa ennen kisoja. – Ammattikoulussa alku oli hankala pitkien bussimatkojen ja koko ajan muuttuvien lukujärjestysten vuoksi. Hän kokosi poroja aitaukseen sekä mönkijällä että moottorikelkalla. Meidän koiramme ovat siinä suurena apuna, Aada kertoo. – Juoksuharrastuksen paras palkinto on se, kun tulee onnistumisia. Hän auttoi myös isäänsä poroerotuksissa ja ruokki talvella poroja tunturissa. Vielä ei tiedetä, pidetäänkö näitä 2016 2016 de_24062021_26.indd 28 15.6.2021 14.51. Kesän Aada viettää kotona omalla porotilalla ja lukee syksyllä alkaviin ylioppilaskirjoituksiin. Lisäruoka pitää porot kasassa, jotta niitä ei tarvitse paimentaa koko ajan. Mestaruus oli tavoitteiden täyttymys, mikä oli vaatinut vuosien harjoittelun
Kaikki tehtävät tehdään netissä ja koulu on avoinna vuorokaudet ympäri, ja opiskeluni voin sisällyttää harjoittelukauden aikatauluihin. kisoja: koronan vuoksi. – Nettilukio on minulle todella hyvä vaihtoehto. Omaa opinpolkuaan Moona kertoo muistelevansa hyvällä, ja sieltä hän on oppimisen lisäksi saanut hyviä ystäviä koulukavereista. – Moni ala kiinnostaa. Moonan päätähtäin on vuoden 2024 olympialaisissa ja siellä menestyminen, kuten monella muullakin kilpaurheilijalla. Lapsuuden kodissaan asuva Moona viihtyy hyvin Lappeenrannassa, ja varsinaisia ammattisuunnitelmia hänellä ei vielä ole. Ensi syksynä minulla on aikomus kirjoittaa osa aineista ja keväällä loput, kertoo Moona lukion suunnitelmistaan valmistua valkoisen lakin omistajaksi. Moona Korkealaakso on käynyt kaksi ja puoli vuotta Kimpisen lukiota Lappeenrannassa, ja hän vaihtoi nettilukioon viime talvena. – Olen aina viihtynyt koulussa, eikä se ole ollut vaikeaa. 2021 de_24062021_26.indd 29 15.6.2021 14.51. Vasta nyt, kun harjoittelu on muuttunut lähes kokopäiväiseksi, on aikapula tullut mukaan kuvioon. – Suomen mestaruudesta kisataan taas elokuussa, se näyttää nyt jo aika varmalta. Tämä ei ollut vielä selvinnyt lehden mennessä painoon. 29 Demokraatti NETTILUKIO ON MINULLE HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN KOULU ON AVOINNA VUOROKAUDET YMPÄRI. Aika näyttää, mikä minusta lopulta tulee
Kouluajoista Micillä on vain mukavia muistoja, vaikka hän tunnustaakin olleensa joskus luokkansa kovaäänisin kaveri. Hänen työpäivänsä keittiökalusteiden asentajana vievät miestä paikasta toiseen, ja töitä riittää. Lyhyt haastatteluhetki järjestyi sunnuntai-illalle, jolloin hän oli kotona ja puhelimen tavoitettavissa. 2016 2021 de_24062021_26.indd 30 15.6.2021 14.52. Niitä hän edelleen jonkin verran harrastaa – minkä pitkäaikaiselta jalkavammaltaan pystyy. – Kun lukio ei aikanaan yläkoulun jälkeen kiinnostanut minua, vaihtoehdoksi valikoitui kauppaopisto. Kesää Mici viettää kotikaupungissaan Vaasassa. Elämään kuuluu lähihoitajana työskentelevä tyttöystävä. Valmistun sieltä näinä päivinä merkonomiksi. En ole katunut valintaani ja olen pystynyt tekemään töitä opiskelujeni ohessa, Mici Kalliola kertoo. He ovat asuneet saman katon alla nyt pari kuukautta. Micin harrastuksiin kuului sähly ja futis. EN OLE KATUNUT VALINTAANI JA OLEN PYSTYNYT TEKEMÄÄN TÖITÄ OPISKELUJENI OHESSA. – Vaasan luonto on upea, kyllä täällä aika kuluu, kehaisee Mici kotikaupunkiaan, jossa hän sanoo viihtyvänsä hyvin. 30 Demokraatti NUORET 2016 2021 V aasalainen Mici Kalliola on kiireinen nuorimies. Kysymykseen suomalaisesta peruskoulusta hän vastaa naurahtaen, että ”ihan ok”
Vili soitti lapsena huilua, mutta se harrastus on jäänyt muistojen joukkoon. – Minun kouluvuoteni ovat hiukan vaikeasti selitettävissä, sillä en ole lukijatyyppiä, naurahtaa Vili koulumuistoilleen. 31 Demokraatti tradeka.fi/liity Liity nyt: Etuovemme yhteiseen hyvään KOULUVUOTENI OVAT HIUKAN VAIKEASTI SELITETTÄVISSÄ, SILLÄ EN OLE LUKIJATYYPPIÄ. – Mutta soittajan taito onneksi säilyy, joten ei voi tietää, vaikka vielä joskus tulisi huilua puhalleltua. Hän kertoo viihtyvänsä hyvin työssään ja opinnoissaan. Nuoren miehen elämään kuuluu töiden ja autojen lisäksi sipoolainen tyttöystävä, jonka lakkiaisia vietettiin viime viikonloppuna. Hän on silmin nähden helpottunut asiasta, sillä hänelle on tärkeää, että ammattitutkinnon paperit ovat tulossa. – Nyt jo näyttää varmalta, että valmistun syksyllä levyseppä-hitsariksi, kertoo Vili Lind. Ammattikoulua Lohjalla käynyt Vili joutui keskeyttämään koulunkäynnin ja vaihtamaan oppisopimuskoulutukseen. – Kylä on luonnonkaunis ja meri hulppeine uimarantoineen on ainutlaatuinen, Vili kehuu. de_24062021_26.indd 31 15.6.2021 14.52. Hanko kotikaupunkina on mieleinen, ja oma pieni Lappohjan kylä on ollut turvallinen kasvupaikka. K orona sotki hankolaisen Vili Lindin valmistumishaaveet keväällä pahemman kerran. – Olen sen sijaan tekijä ja viihdyn, kun saan tehdä käsilläni, korjata vaikka autoa. Tällä hetkellä hän laivaa kivihiiltä Koverharin satamassa huoltomiehen vakanssilla. Muistelemme myös Vilin kanssa viimeistä yhtätoista kouluvuotta ja mitä sille matkalle on mahtunut
Läheisyysperiaate sopii käytännönläheisille sosialidemokraateille erityisen hyvin. 32 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT E U:n kehityksen suuria periaatteita on ollut läheisyysperiaate – ajatus, jonka mukaan päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmisiä ja eurooppalaiseen päätöksentekoon siirretään vain niitä asioita, joita ei voida tehokkaasti hoitaa jäsenmaissa. Läheisyysperiaate kestää PIDÄN AJATUSTA YLIKANSALLISISTA VAALILISTOISTA HARVINAISEN HUONONA HAHMOTELMANA. Terveydenhoidon on jatkossakin syytä pysyä kansallisissa käsissä, sillä jäsenmaat tietävät parhaat tapansa huolehtia kansalaisten terveydenja sairaanhoidosta. Suomen hallitus on antanut yhden paikan nuorisojärjestö Allianssin täytettäväksi, joka on hieno tapa osoittaa arvostusta uuden sukupolven edustajille. Ulkopolitiikassa on hyvinkin perusteltua siirtyä EU:n kannanmuodostuksessa määräenemmistömenettelyyn. Koronasta saatujen kokemusten mukaan yhtä selvältä vaikuttaa, että pandemiatapauksissa tarvitsemme EU:lle roolia lääkintävälineiden varastoinnissa ja pandemiasuunnittelussa. Nyt yhdenkin jäsenmaan veto estää EU:n ääntä kuulumasta tai viivästyttää päätöksentekoa kohtuuttomasti. Työhön osallistuu 108 europarlamentaarikkoa ja 108 kansallisten parlamenttien edustajaa, jäsenmaiden hallitusten ministereitä ja suoraan kansalaisten edustajia kustakin jäsenmaasta. EU:n tulevaisuuskonferenssi käynnistää EU:n tulevaisuustyön ja ideoiden kokoamisen. Tehdään muutoksia siellä, missä kokemus on osoittanut meidän tarvitsevan enemmän eurooppalaista yhteistyötä ja päätöksentekoa, ennemmin kuin rakennetaan federalistisiin oppeihin perustuvia teoriataloja. Tulevaisuustyöhön liittyy paljon federalistisia odotuksia, erityisesti EU-parlamentin poliittisten ryhmien keskuudessa. Tämä subsidiariteettihan ei lupaa lopullista maailmanjärjestystä tai päämäärää, vaan se mahdollistaa unionin kehittymisen ajassa ja saatujen kokemusten valossa. Unkari on tätä asemaansa käyttänyt hyväkseen jo monta kertaa. Suomen, kuten monen muunkin jäsenmaan idea on ollut, että tulevaisuustyö tehdään ilman EU:n perussopimusten avaamista. Konferenssin idea on koota laajasti kansalaisten käsityksiä EU:n toiminnan tarpeellisista muutoksista. de_24062021_32.indd 32 14.6.2021 15.54. Federalistista ajattelua turvallisempana lähestymistapana pidän läheisyysperiaatteeseen nojaamista. Kanta on perusteltu, sillä aiemmasta tiedämme, että sopimusten avaaminen on pitkä ja mutkainen polku, vaatiihan se kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden
On hyvä pitää mielessä, että EU on ensisijaisesti ihmisiä varten, ei ensi sijassa poliittisen vallan käyttöä varten. Erityisesti Suomessa, jossa listavaaleja ei ole käytetty vuosikymmeniin, menettely vain sekoittaisi mieliä ja vaikeuttaisi valintoja. Parlamentissa on kannatusta uudelle ylikansalliselle vaalilistalle, jossa osa europarlamentaarikoista valittaisiin jäsenmaiden sijasta koko Euroopan laajuisilta listoilta. Ja Euroopan laajuisessa listavaalissa jäisi täysin auki, keille näin valitut edustajat olisivat vastuussa toiminnastaan. Se loisi parlamenttiin kahden kerroksen edustajia ja tekisi vaalin äänestäjille vaikeaksi hahmottaa. Valintojen kauaksi siirtämistä ei tarvita. Pidän ajatusta ylikansallisista vaalilistoista harvinaisen huonona hahmotelmana. 33 Demokraatti Koko perhe yhdessä syömään -20 % tradeka.fi/liity Liity nyt: TULEVAISUUSKONFERENSSIN PÖYDÄLLE näyttää nousevaan myös EU-vaalien vaalitapa. de_24062021_32.indd 33 14.6.2021 15.54. Oma maa tai maa alueena toteuttaa myös demokratiassa hyvin läheisyysperiaatetta. ULKOPOLITIIKASSA ON PERUSTELTUA SIIRTYÄ EU:N KANNANMUODOSTUKSESSA MÄÄRÄENEMMISTÖMENETTELYYN
Joillakin kasveilla on kiehtova historia, joka kuuluu nimessä. Tuoksusimakkeen arvelisi olevan överiäitelä vaaleanpunainen koristekukka, mutta vielä mitä, se on tavallinen heinä. Loogista, eikö. Jotkut nimet taas johtavat sumeilematta harhaan. Kukkien nimet edustavat suomen kieltä kauneimmillaan. Koska olen realisti (en pessimisti, vaikka joku muuta väittää), katson jo syksyyn. Hörtsö sentään ei taida olla, vaikka tiedänkin monta ihmistä, joille se sopisi osuvasti. Sitä on kutsuttu myös kasakan jalanjäljeksi. Oletko sinä, Rolle, juhannuskielellä. Harmion arvellaan tuleen Suomeen tsaarin Venäjän sotilaiden mukana, kun nämä toivat kotimaastaan rehua hevosilleen. Sehän siis alkaa käytännössä juhannuksesta, kun päivät alkavat lyhetä ja lintujen mekastus vaieta. Kirjailija Roope Lipasti ehdotti muinoin Metsälehden kolumnissaan, että suomen kielen kirosanat ja haukkumanimet voisi korvata sienten nimillä. Joitakin kukkien nimiä ei tarvitse mitenkään selitellä. Vaikka harmio ei ole mitenkään haitallinen tulokaslaji, sen nimi kertonee jotain tuon ajan suomalaisten suhtautumisesta. Harmio on yksi Suomessa esiintyvistä niin sanotuista sotatulokkaista. Se on tietenkin keltainen kukka, joka ei tällä kertaa ole keltainen vaan oranssi. Esimerkiksi jänönhännän löytäessään ei voi muuta kuin tulla hyvälle mielelle. Jokaiselle suomalaiselle tulee varmaan jotain mieleen kaihoillakosta, ainakin juhannuksena. Hänen mukaansa edes Tintti-sarjakuvan kapteeni Haddockin rikas solvaussanasto ei vedä mielikuvituksellisuudessa vertoja meikäläiselle sieninimistölle. (TO) MINÄKIN RAKASTAN suomen kielen rikasta luontosanastoa, jonka floorapuolelta poimit hurmaavan kimpun. Niinpä täydennän kukkaloistoasi sienivasullisella. Monet kukkien nimet tekevät toista vuoroa ihmisten niminä. ”Senkin myrkkynääpikkä!””Lähe ny vetää, haisunahikas!” ”Sehän on ihan oluttympönen koko mies.” Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Kapteeni Haddockin rikas solvaussanasto ei vedä vertoja sieninimistölle. Kukkien nimet kun edustavat suomen kieltä kauneimmillaan ja hauskimmillaan. 34 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Kukkakedolta sienimetsään J uhannuksen kunniaksi ajattelin poimia seitsemän erilaista kukkaa – tosin en niityltä vaan kasvikirjasta. Vuokot ja Mintut ovat kaikille tuttuja, mutta myös esimerkiksi Arho ja Hilpi ovat kasveilta lainattuja ihmisten nimiä. Entä miltä kasvi näyttää, jos sen nimi on oranssikeltano. Omia suosikkejani ovat sellaiset nimet, jotka onnistuvat sekä kuvailemaan kasvin ulkonäköä täydellisen osuvasti että huvittamaan. de_24062021_34.indd 34 14.6.2021 15.58. Hieman ristiriitaiset tunteet jättää myös jäykkärölli
35 Demokraatti … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. tradeka.fi/liity Liity nyt: Yksin noita tympösiä riittää jo joka lähtöön. Viimemainittu ainakaan ei ole papukaijaa nähnytkään, niin mitäänsanomattoman väritön ja tylsä se on. (RB) de_24062021_34.indd 35 14.6.2021 15.58. Yltäkylläisellä laji.fi-sivustolla niitä on listattuna 25. Ydinperheen nimissä lajistossamme on myös tytönsieni ja liuta akansieniä. jos vaikka löytäisin kauan etsimäni kovakalvoharsukkaan. Kantaja kotelosieniä on suomeksi nimettynä noin 8 000. Luovaa mieltä – tai sitten ihan pragmaattista luokittelukykyä – on tarvittu sellaisissa nimissä kuin vaikkapa risarengasryhäkäs, hitutötterö, tappitämäkkä ja papukaijahäiväkkä. Mikä valloittava nimikirjo se onkaan! Minä esimerkiksi tunnen aika hyvin kyllä ukonsienen, macrolepiota procera, mutta lepiota-suvusta löytyy nelisenkymmentä muutakin sukulaista tahmaukonsienestä kainoukonsieneen. Viherakansieni on suosikkini. Sienten nimeämisestä vastuullisten on joskus epäilty olleen pienessä madonlakissa (huumausaineeksi luokiteltua psilosybiiniä sisältävä lajiryhmä) urakkaa tehdessään, mutta onpa sitä hommaa ollutkin. Alkavana syksynä tulen kollaamaan visusti Lohjan seudun metsät. Puikkolämäkkäkin olisi kiva ylläri
KORONAN TALTUTTAJA Tämäkin vielä, Krista Kiuru ajatteli pandemian levitessä. Mutta Kiuru ei sitä voi tehdä. On keskityttävä kokonaiskuvaan. Milloin on rajoitettu liikaa, milloin liian vähän – jokainen tuntuu katsovan pandemiaa omista intresseistään. Tämä ministeri on Krista Kiuru (sd.), perheja peruspalveluministeri, joka on antanut tavallaan kasvot päätöksenteolle kriisinhoidossa. Hän on yleensä joutunut kertomaan julkisuudessa, mitä rajoitustoimia on pakko ottaa käyttöön, jotta suomalaiset säästyisivät koronapandemian vaaroilta. de_24062021_36.indd 36 14.6.2021 16.47. Jotkut manailevat, että ”mitä se pahan ilman lintu, Kiuru, on tällä kertaa keksinyt”. 36 Demokraatti KASVO Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen A jankuva on ollut puolitoista vuotta tämä: vakavailmeinen ministeri astuu tv-kameroiden eteen kertomaan, mitä tiukennuksia arkeen koronapandemian takia on suunnitteilla ja miksi
37 Demokraatti de_24062021_36.indd 37 14.6.2021 16.48
Yhteisvastuu ja sitoutuminen pandemian selättämiseen näkyy siinä, että Suomessa on pystytty pitämään koronatilannetta hyvin aisoissa – tämä tauti ei ole ottanut meistä valtaa. valtiotieteiden maisteri 2001 (Turun yliopisto) . Normaalioloissakaan hoitajamitoituksen vieminen läpi tai lääkäriinpääsyn helpottaminen perusterveydenhuollossa ei hoidu käden käänteessä. . Kiuru huomauttaa, että edelliseltä hallituskaudelta rästiin jääneitä velvoitteita oli niitäkin, kuten asiakasmaksuja vammaispalvelulakien uudistukset. Mutta ei tässä voi lähteä hetkeksikään herpaantumaan. . SDP:n kansanedustaja 2007– . En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos en pyrkisi tekemään kaikkeni sen eteen, että ihmiset voisivat elää turvassa. – Henkinen paine on mennyt luihin ja ytimiin ja vastuu tuntuu harteilla koko ajan. Kiuru myöntää, että oli aika tiukka paikka heti vuoden alkajaisiksi kertoa, että tarvitaan uusia järeitä toimia muuntoviruksen leviämisen estämiseksi. Tänä keväänä hänen viestissään oli yhä enemmän positiivista virettä: jos nyt jaksaisimme vielä vähän aikaa malttaa mielemme, niin kesästä voi nauttia entistä vapaammin. Pääluokka on kelvannut pikemminkin säästöjen etsimiseen. Kiuru puhuu hallituksen toimintakyvystä. . Kiuru ei niistä hätkähdä, koska hän kertoo olevansa sellainen ihminen, joka ei odota, että elämässä pitäisi päästä aina helpolla. Siksi olemme joutuneet tekemään raskaita päätöksiä. Ympärivuorokautisen hoivan parantamisen lisäksi olemme juuri saaneet lausuntokierrokselle muiden vanhuspalvelujen uudistamisen. Viime joulun aikaan näytti siltä, että uusi brittivariantti vaatii ripeitä toimia. Pahinta olisi hänen mielestään se, että päätöksentekokyky lamaantuisi kaiken kritiikin, paniikin ja yksittäisten vaateiden alla. syntynyt 5.8.1974 Porissa . Me aikuiset olemme kieltäytyD-KASVO de_24062021_36.indd 38 14.6.2021 16.48. . – Isoja uudistuksia on onnistuttu viemään läpi hyvin vähän. Tai muuten ei hyvää seuraa. 2 Reposaaren idyllinen puutalokaupunginosa tarjoaa paljon nähtävää. perheja peruspalveluministeriksi 2019– . . . Jos vanhusten palvelut laitetaan kuntoon, eikö pitäisi laittaa myös lasten, nuorten ja perheiden asiat paremmalle tolalle. Porin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001 – Harva ymmärtää, että minulla on omalta osaltani vastuu ihmisten terveydestä ja viime kädessä hengestä. – On ollut hienoa huomata, että me suomalaiset olemme osoittaneet, kuinka sisukas ja aikaansaava kansa me olemme. opetusministeri 2013–2014 . Kovia paikkoja on riittänyt. opetusja viestintä ministeri 2014–2015 . Hallitusohjelmaan oli kasattu valtavasti odotuksia, että sosiaalija terveyshuollossa pystyttäisiin viimein tekemään suuria uudistuksia. Mihin suosittelet tutustumaan tänä kesänä Suomea kiertäessä. Olen nukkunut levottomia öitä sen takia, että onko meillä toimintakykyä tehdä kansan elämää ja terveyttä suojelevia päätöksiä, koska niiden vaikutukset ovat niin moninaiset. opettanut sivuja päätoimisesti filosofiaa, ilmaisutaitoa ja uskontoa sekä opinto-ohjausta 1996–2007 . . Paineita siis oli ja on. KORONAKRIISI ON siis sävyttänyt hallitustaipaleen kahta ensimmäistä vuotta. 3 PAIKKAA 3 Porin kaupungin keskusta, jokiranta ja keskustan kauniit puistoalueet miellyttävät silmää. Tampereen yliopiston toiminnan suunnittelija Porin yliopistokeskuksessa 2004– 2005 . Koko 2010luku meni siinä suhteessa hyvin mollivoittoisesti, Kiuru kuvaa. – Isoissa kriiseissä on pystyttävä nousemaan niiden yläpuolelle ja tekemään sen, mikä on koko kansakunnalle välttämätöntä, ministeri vastaa kriitikoille. . 38 Demokraatti 1 Upea Yyterin hiekkaranta on ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka. asuntoja viestintäministeri 2011–2013 . Korona-aika on hänen mielestään vaikuttanut myös päätöksentekoon, kun tilanteet tulevat eteen yhä nopeammin. . KRISTA KIURU . Kiuru antaa suomalaisille tunnustusta, kun kriisi on koskettanut jokaista tavalla tai toisella. Yksi kova paikka oli se, kun hän joutui esittämään viime vuoden maaliskuussa koronan tultua Suomeen ensin pääministerille ja muille ministerikollegoille poikkeuslakia pandemian takia – lakia, joka on tarkoitettu lähinnä sota-aikana käytettäväksi. – Olemme pystyneet hyvin nopeasti tekemään ratkaisuja ja löytämään tarvittavia työkaluja. 24/7 työskentelemiselle ei tässä tilanteessa ole vaihtoehtoja. . Kiuru myöntää huokaisseensa, että ”tämäkin vielä”, kun hyvin nopeasti selvisi, että Suomessakin joudutaan varautumaan pahimpaan. – Eikä siinä vielä kaikki
PAHINTA OLISI, ETTÄ PÄÄTÖKSEN TEKOKYKY LAMAANTUISI KRITIIKIN JA PANIIKIN ALLA. Olemme pystyneet viemään mielestäni SDP:lle tärkeitä tavoitteita todella kovalla vauhdilla eteenpäin. Ja pitää muistaa, että nyt ollaan vasta hallituskauden puolivälissä. Yleensä hyvin viilipyttynä pysyvässä Kiurussakin näkyi hermostumisen merkkejä. Kiuru on tyytyväinen, että ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin hallitusohjelmassa todellakin satsataan sosiaalija terveyshuoltoon, eikä sieltä vain säästetä – koronasta huolimatta. Uudistuksesta saa ja pitääkin olla monta mieltä, mutta keskustelua pitäisi käydä tosiasioiden pohjalta. de_24062021_36.indd 39 14.6.2021 16.48. JA SITTEN tulee vielä se valtavan iso ja pitkään veivattu sote-uudistus. – Emme vain voi jättää muita tärkeitä asioita tekemättä pandemian takia. – Oppositiolla näytti olevan käsissään aivan muu kuin hallituksen sote-esitys eli aivan erilainen käsitys siitä, millaista uudistusta Suomessa viedään eteenpäin. On kyllä vaatinut ylivertaista kykyä pitää kaikkia palloja samaan aikaan ilmassa ja varmistaa, että mikään ei karkaa. Tavoite on ollut, että eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla. – Valmistauduimme siihen todella hyvin ja olen joutunut pitämään todella tarkkaa huolta siitä, että tämä uudistus myös tehdään. Sellaisiakin vetoomuksia tuli, että uudistus olisi koronakriisissä jätetty tekemättä. Opposition jarruttelun halu tuli esille kesäkuun ensimmäisenä päivänä, kun eduskunta keskusteli sote-uudistusta käsittelevää välikysymystä. 39 Demokraatti neet näkemästä, millaisessa maailmassa kasvava polvi elää. Se olisi ollut vastuutonta, Kiuru puuskahtaa
On vähän surullista katsoa tällaista kehitystä, koska harvoin kukaan yksin saa mitään hyvää aikaan. Hän sanoo, ettei hänellä ole hallussaan mitään ”salaisia ainesosia”. 40 Demokraatti YHDEKSI VAHVUUDEKSENI LASKEN, ETTÄ HALUAN JOUKKOISTAA IHMISET. Politiikkaa tehdään pikavoittojen toivossa, oman imagon voimistamiseksi ja julkisuudessa hyötymiseksi. – Tosiasioiden vääristely ja saivartelu tuntuu todella pahalta. Tärkeää on pistää neuvottelemaan ihD-KASVO de_24062021_36.indd 40 14.6.2021 16.48. Kiuru on ollut eduskunnassa lähes 14 vuotta ja tämä ilmiö on näinä vuosina valitettavasti yleistynyt. Politiikan murros, jossa populistiset voimat saavat jalansijaa näyttäytyy hänen mielestään asioiden pinnallistumisena: mennään skandaaleista skandaaleihin ja perehtyminen asioiden hoitamiseen, ”pyhentyminen” niiden äärelle jää vähemmälle. Krista Kiuru tunnetaan taitavana neuvottelijana. Hän pitää piittaamattomuutta tosiasioista nykypäivän suurena vitsauksena. – Tällainen politiikan suunta ei puhuttele oikein minua
Perhetaustaansa hän kuvaa perinteiseksi punamulta-henkiseksi. Mutta kuka ehtisi edes leikata nurmikkoa, kun parvekkeen lasitkin ovat vielä pesemättä. He ovat olleet todella tärkeä tuki ja turva, Kiuru kiittää kaksikkoa. – Olen aina halunnut kunnioittaa tosiasioita ja saada näkemyksilleni niin poliittisen kuin asiantuntijoiden tuen. Jokainen tarvitsee turvallisen olkapään, ihmisen, johon voi ottaa yhteyttä tiukan paikan tullen. Näiden kuntavaalien alla yksi puhelu pysäytti: eräs ihminen jota pyysin ehdokkaaksi totesi, että olisi kivaa päästä mukaan edes jotenkin, ei välttämättä ehdokkaaksi. Kaverinsa kanssa Kiuru kävi kuuntelemassa, mitä eri puolueilla oli tarjota ja kaksikko esitti myös tiukkoja kysymyksiä. 41 Demokraatti kin väriä”. Hän huomasi, että kokoomuksen tapa kohdella politiikasta kiinnostuneita nuoria oli tyly. EI OLLUT ollenkaan selvää aikoinaan, että Krista Kiurusta olisi tullut poliitikko. – Viimeksi eilen (kesäkuun ensimmäisenä) puhuin pitkään presidentti Tarja Halosen kanssa. – Hyvin nopeatempoisena ja asioihin intohimoisesti suhtautuvana ihmisenä ajattelin, etten taida olla ihan paras valttikortti kuntapolitiikkaan. Toiselle kaiken hyvän toivottaminen myös ilahduttaa aina. Punainen Risti on ollut hänelle yksi rakkaimmista harrastuksista, myöhemmin hän toimi järjestön varapuheenjohtajana ja valtuuston puheenjohtajana pitkään. Kun sitten saadaan jotain hyvää aikaan, voimme olla siitä iloisia yhdessä. – Hoidan nyt nämä hommat, jotka minulle on tehtäväksi annettu. Kiuru oli pitkään sitä mieltä, että järjestömaailma toimii sukkelasti maailman laittamiseksi kuntoon. Kysymisen voima, sitä hän painottaa nyt. – Molemmat ovat osaltaan omalla osaamisellaan kantaneet minua läpi näidenkin vaikeiden aikojen. Hän painottaa, että hänen jaksamisestaan ei tarvitse olla huolissaan, vaikka työskentely vaikeiden asioiden parissa viekin hyvin paljon energiaa. Lukiolaistyttö tykkäsi sekä Martti Ahtisaaresta että Kalevi Sorsasta, jotka kisasivat SDP:n presidenttiehdokkuudesta. – Pidän tärkeänä, että kannamme huolten toisten jaksamisesta juuri näinä aikoina. – Tiesin jo silloin, että jos SDP:ssä on Sorsan kaltaisia vahvoja johtajia ja Ahtisaaren tapaisia suuria visionäärejä, puolueella pysyvät jalat vakaasti maassa, mutta pää voi olla pilvissä, hän muis telee. Silti hän ei lukiovuosien jälkeen hakeutunut politiikkaan, vaikka ”tunnustiPIITTAAMATTOMUUS TOSIASIOISTA ON NYKYPÄIVÄN SUURI VITSAUS. johdolta ja omalta eduskuntaryhmältäni hyvin paljon luottamusta työskennellä hyvin merkityksellisissä tehtävissä puolueen apuna – myös oppositiovuosina. – Voi kun me kysyisimme lähipiiriltämme, kiinnostaisiko lähteä mukaan, mutta me olemme siihen liian kainoja. SDP:n kokouksessa taas paikalla oli toistasataa kuulijaa. Krista Kiuru toivoo, että kysyisimme tätä läheisiltämme ja vähän tuntemattomammiltakin. – Minulla on aina ollut se onni poliittisella urallani, että olen saanut puoluede_24062021_36.indd 41 14.6.2021 16.48. Mutta kun olin luvannut... Hallituskausi on vasta puolivälissä, joten tiukkoja paikkoja lienee luvassa, ja turvasatamien antajia tarvittaneen myöhemminkin. Ovi avautui Arkadianmäelle toisella yrittämällä ja toisella kaudella Kiuru oli jo ministeri. Vakuutuin, että SDP tekee työtä niiden asioiden eteen, joita itse pidän tärkeinä. miset, joilla on paras kyky ja mandaatti päättää asioista. Politiikan kipinä iski Ulvilassa lukion viimeisinä vuosina, kun Suomessa olivat edessä presidentinvaalit. Politiikka ei ollut perheen arkipäivässä läsnä. Kiuru mainitsee erityisesti kaksi ihmistä. Sitä ennen nuori nainen oli pitänyt politiikkaa ”vanhempien herrasmiesten hitaana liikkeenä kohti parempaa maailmaa”. Krista Kiuru korostaa, että tässä ajassa on vaikea asettaa itselleen mitään tavoitteita pitemmälle tulevaisuuteen tai haaveilla mistään erityisestä. Vihreät ei vakuuttanut, kun sen ”joukkovoima” oli laskettavissa kokouksessa yhden käden sormin. – Onneksi minulla on niin hyvä avustajakunta ja kannustava lähipiiri; se on auttanut pysymään hyvässä vireessä. Kyllä meidänkin pitää osata avata ovia, niin että ihminen uskaltaa tulla mukaan omana itsenään ja tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu luontevalta, Kiuru heittää palloa SDP:nkin suuntaan. Mistä Kiuru sitten haaveilee ja unelmoi. Toinen on monessa roolissa meritoitunut politiikan konkari Erkki Liikanen. Haaveita tulee olla ja monesta asiasta unelmoin politiikan ulkopuolella, esimerkiksi omasta pihasta, jossa voisi kasvattaa vihanneksia ja kukkia. KUINKA SINÄ voit. Ja niinhän siinä kävi, että Krista Kiuru lunasti paikkansa Porin kaupunginvaltuustossa. Mummo ja pappa viljelijät maata, isä työskenteli tehtaassa, äiti oli ompelija ja kouluttautui myöhemmin hoitamaan kehitysvammaisia. Omaksi vahvuudekseni lasken sen, etten tee päätöksiä, joita oma porukka ei voisi hyväksyä, niistä tulee tunnistaa SDP:n periaatteet. Tiimipelaaja, se hän on ehdottomasti, koska yksinpuurtaminen ei ole järkevää. – Olen halunnut aina joukkoistaa ihmiset. Käänne tapahtui vuonna 2000, kun eräs lähipiirin ihminen sai hänet houkutelluksi ehdokkaaksi kuntavaaleihin Porissa. – Siinä tuli tunne, että tällä porukalla voi saada suuria aikaiseksi
Lähes puolet äänioikeutetuista päätti jättää vaikuttamatta näissä vaaleissa. Kuten tapahtui Kööpenhaminassa. Toisaalta myrkylliseksi muuttunut poliittinen some-debatti karkottaa niitä, joita kiinnostaisi rakentava ja puoluerajat ylittävä yhteistyö. Ja vielä sekin, että asiat ovat Suomessa kuitenkin suhteellisen hyvin. Luulen, että perimmäinen syy on siinä, että ihmiset eivät enää vain välitä. Ja nyt koronavuonna kasaantunut väsymys ja näköalattomuus varmaan löi ilmiöön vielä oman kertoimensa päälle. Toki on sanottava, että demareihin kiinnittyvät nuoret ovat valioluokkaa ja uusia kärkiä Sanna Marinin viitoittamalla tiellä varmasti tulee. Mutta sen pitäisi herättää, että se uutisointi ei enää niinkään pureudu politiikan sisältöihin, vaan alkaa olla puhdasta viihdettä ja identiteettien kirkastamiseen ja vastakkainasetteluun keskittyvää pintahöttöä. Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Ottelu ei taatusti unohdu aivan pian keneltäkään sen nähneeltä – läsnä oli koko tunnespektri lohduttomasta surusta ja järkytyksestä epäuskoiseen riemuun ja ylpeyteen. Mitä jos ihmiset eivät enää vain välitä paskan vertaa politiikasta. VÄHITEN JAKSAVAT VÄLITTÄÄ NE, JOILLE JULKISET PALVELUT OVAT TÄRKEIMPIÄ. de_24062021_42.indd 42 16.6.2021 10.36. Jos tapahtuisi jotain todella järkyttävää, ehkä ihmisten parhaat puolet, välittäminen ja yhteistyö heräisivät jälleen henkiin. Kun reissulta palasi kotiin ja seuraamaan kuntavaalien ääntenlaskentaa, fiilis muuttui täysin päinvastaiseksi. Ääneen tätä ei ehkä pitäisi sanoa, mutta on valitettava tosiasia, että keskivertoäänestäjän tietämys tai ymmärrys siitä, mistä asioista valtuustot tai eduskunta päättävät, on jo varsin heikkoa. Kommentaattorit ovat luonnollisesti hakeneet selitystä passiivisuuteen sieltä sun täältä, mutta ehkä sitä kaikkein ilmeisintä syytä ei ole kehdattu ääneen sanoa. Ja vähiten jaksavat välittää vieläpä ne, joille julkiset palvelut olisivat itse asiassa usein niitä tärkeimpiä. Joskus äänestävän yleisön välinpitämättömyys voi jäädä huomaamatta vaalitaiston kiihdyttämiltä ehdokkailta ja meiltä muilta politiikasta kiinnostuneilta, kun vielä mediakin on täyteen juttua vaaleista ja kiinnostavimmista poliitikoista. Ja tämä politiikasta ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta etääntyminen on vakavasti myös SDP:n ongelma, kun emme varsinaisesti profiloidu nuorten suosikkipuolueena ja toimintaan mukaan tulee määrällisesti vähän uusia ihmisiä. Se, että vaalit lykättiin koronan takia kesäsunnuntaille tai että valtakunnan julkisuudessa puhuttiin teemoista, jotka eivät juurikaan liity kuntien toimintaan millään tavalla, ovat vain tekosyitä. MINUSTA TUNTUU, että zeitgeist on juuri nyt sellainen, että hidas ja monien mielestä tylsähkö poliittinen prosessi tai kuntien palvelutuotanto ei jaksa elämyksiä himoitsevaa kansalaista kiinnostaa. Vahvimmaksi tunnemuistoksi kuitenkin itselleni jäi ihmisten syvä välittäminen, inhimillisyys ja silkka hyvyys sen jälkeen, kun Tanskan talismaani Christian Eriksen vaipui nurmen pintaan ja loputtomilta tuntuneiden minuuttien jälkeen lopulta saatiin elvytettyä takaisin elämään. 42 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi P ääsin paikan päälle Kööpenhaminan Parken-stadionille todistamaan Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-avausta Tanskaa vastaan. EIHÄN YHTEISKUNNALLINEN apatia mikään uusi asia tietysti ole
Olen saanut palautetta, että annan joskus itsestäni pelottavan vaikutelman. KASVOT PEILISSÄ Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_24062021_42.indd 43 16.6.2021 10.36. Vain olemalla itselleen rehellinen voi olla onnellinen ja hyvä muita kohtaan. Yksi henkisen kasvun mitta ovat pienet tyttäreni, joista peilaan omia onnistumisia ja epäonnistumisia. Silloin on hiljaista ja henkilökohtainen peili kirkkaimmillaan. Usein on siedettävä sitä, että kaikki eivät ole lopputulokseen tyytyväisiä. Käyn keskusteluja itsekseni yöaikaan. 43 Demokraatti Maria Sahlstedt 37-vuotias Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja P eiliin katsoessa pyrin tarkkanäköisyyteen ja havaitsemaan sekä fyysiset että henkiset muutokset. Työpäivän päätteeksi peiliin katsoessa on usein turhautunut olo siitä, että en ole onnistunut riittävästi. Olen suorapuheinen ja kärsimätön, mutta arvostan hyvää debattia. On hyvä kyseenalaistaa omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Ne poistavat stressiä tehokkaasti. Niin kauan, kun pystyn katsomaan peiliin, pystyn tekemään noita päätöksiä ja käsittelemään kritiikin. Ystävät ovat tärkeitä peilejä. Samalla olen saanut valtavan määrän kiitosta siitä, että olemme lisänneet päättäjien ymmärrystä ja luoneet alalle uskoa siihen, että selviämme kriisistä ja pääsemme taas takaisin töihin. Kestän hyvin henkistä painetta, jota on liittynyt työhöni jo vuosia. On myös tarpeellista saada kannustusta. Se on samaan aikaan sekä palkitsevaa että raastavaa. Monet asiat on tarpeellista kuulla muilta. Liikun mieluiten rankkojen, koko kehoa kuormittavien lajien parissa. Tähän pyrin kiinnittämään huomiota. Työssäni vaaditaan päätöksentekokykyä nopeissa tilanteissa. Ulkonäkö on asia, jonka tiedostan, mutta jota en mieti kovin paljon. Pidän kehoani kestävänä, mutta tiedän kokemuksesta mitä käy, jos sen laiminlyö
Johanna Freundlichin piti viime kesänä ohjata Ryhmäteatterin kesätuotantona juuri McCourtin Seitsemännen portaan enkeli, mutta se siirrettiin sattuneista pandemiasyistä tälle kesälle. Toki itsestäänselvästi se, että ne olivat molemmat järjettömän isoja myyntimenestyksiä, mutta meiltä Suomesta löytyy yhteiseksi tekijäksi myös teatteriohjaaja Johanna Freundlich ja Ryhmäteatterin Suomenlinnan kesänäyttämö. Niinpä Freundlichin ja ryhmisläisten piti miettiä jotain vähän pienempää ohjattavaa tilalle. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko V uonna 1996 ilmestynyt amerikanirlantilaisen Frank McCourtin omaelämäkerrallisen kirjasarjan avaus Seitsemännen portaan enkeli oli jättimäinen myyntija arvostelumenestys sekä palkintorohmu. Hänelle juolahti mieleen Gaarderin yli 600-sivuinen romaani, jossa käydään läpi käytännössä koko filosofian historia. Vuonna 2010 hän teki käsin poimitun ryhmänsä kanssa Tony Kushnede_24062021_44.indd 44 16.6.2021 10.23. Suomenlinnassa on tänä kesänä luvassa valoisaa draamaa isoista teemoista. Viisi vuotta aiemmin Norjassa ilmestyntyt Jostein Gaarderin romaani Sofian maailma oli ensin pohjoismaalainen, sitten maailmanlaajuinen kirjailmiö. Että sellainen suppea aihe. 44 Demokraatti KULTTUURI Teini-Sofia filosofian ihmemaassa EIHÄN SOFIAN MAAILMAA ARKIJÄRJELLÄ AJATELLEN PITÄISI OLLA MAHDOLLISTA TEHDÄ NÄYTTÄMÖLLE. Hyvissä ajoin jo viime talvena alkoi kuitenkin näyttää siltä, että ”Enkeli” olisi edelleen tällekin kesälle tuotannollisesti liian iso juttu toteutettavaksi. Teos on käännetty liki 60 kielelle, se on tähän päivään mennessä myynyt lähes 50 miljoonaa, ja oli vuonna 1995 englanniksonsa myötä maailman myydyin kirja. Pulitzeria ja muita isoja kirjallisuuspalkintoja putoili. Viidelle näyttelijälle. Mikä voi yhdistää näitä kahta erilaista teosta, joista edellinen kumpuaa Amerikan unelmaa tavoittelemaan lähteneen siirtolaisperheen tosikokemuksista, ja toisen aiheena on historiaa, nykyarkea ja fantasiaa yhdistelevä mielenmatka, oslolaisen teinitytön sukellus filosofian syövereihin. EIPÄ JOHANNA Freundlichin päätä ole aiemminkaan palellut, kun on tarttunut ohjaustöihin
Historiallisella miljööllä on ollut merkittävä rooli hänen dramatisoidessaan Jostein Gaarderin Sofian maailma -romaania näyttämölle. 45 Demokraatti Teini-Sofia filosofian ihmemaassa Johanna Freundlich ohjaa nyt ensimmäistä kertaa Hyvän Omantunnon linnakkeessa Suomenlinnassa. de_24062021_44.indd 45 16.6.2021 10.23
Sen kesto vähän sovituksesta riippuen on väliaikoineen 6–7 tunnin väliltä. Vuonna 2018 hän ohjasi Kansallisteatteriin Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian, jossa eletään kahdessa ajassa kahdessa maassa eivätkä sen päähenkilöt käytännössä kohtaa toisiaan ollenkaan. Vuonna 2019 Espoon kaupunginteatterissa oli ensi-illassa Johannan ohjaus Sanaton rakkaus, jossa toinen päähenkilöistä on kuuro: haastava paikka katsojan tavoittavan dialogin ohjaamiselle, kun se käydään merkittäviltä osin viittomakielellä. Siinäpä se – arkijärjellä on Gaarderin romaanin kanssa vain vähän tekemistä. Suomessa siihen on uskallettu tarttua vain kahdesti. Ajatus läheä työstämään Sofian maailmaa Ryhmiksen Suomenlinnan näyttämölle lähti Freundlichilta, ja tavallaan vähän myös linnakkeelta itseltään. – Kun hyvissä ajoin selvisi, ettei Seitsemännen portaan enkeliä voi tänäkään kesänä toteuttaa, tarjosin tätä, ja ilokseni myös Ryhmis syttyi idealleni. Ja nyt: Sofian maailma. JOHANNA FREUNDLICH oli romaanin suomennoksen ilmestymisen aikaan 1994 ottavaisessa 17 vuoden iässä, siis pari vuotta päähenkilö Sofiaa vanhempi. (No, teksityslaite tuli tässä kohtaa avuksi). 46 Demokraatti TEATTERI rin Pulitzer-palkitun draamajärkäleen, nykyteatterin kovimpiin kulttiklassikoihin kuuluvan Angels in American. – Kun olin kirjan sitten lukenut, oli oikeasti sellainen olo, että on käynyt jonkun myllyn läpi. Ihan tuolloin hän ei kuitenkaan romaaniin tarttunut, vaan muutama vuosi myöhemmin parikymppisenä. Ensikosketus oli heti väkevä. Eihän sitä ihan arkijärjellä ajatellen pitäisi olla mahdollista tehdä näyttämölle. Siinä kun mennään vähän eri sfääreissä. – En tiennyt kirjasta etukäteen mitään eikä minulla ollut juuri mitään pohjaa filosofian historiasta, joten luin tarinaa askel kerrallaan eteenpäin. Freundlich kertoo ajatelleensa, että uuden ohjausidean täytyi olla vähintään yhtä sytyttävä kuin Seitsemännen portaan enkelin – muuten valintaan olisi Suvi Blick oli ohjaajan ehdoton ykkösvalinta filosofian ihmemaassa seikkailevan Sofian rooliin. de_24062021_44.indd 46 16.6.2021 10.24. Sen käänteet jäivät kyllä mieleen
– Nimenomaan. Siinä heitetään lukijalle haastetta, se antaa jokaiselle mahdollisuuden käsittää se omalla tavallaan. 15-vuotiaan Sofian päärooli vaatii erityisen paljon, sillä sen esittäjä on näyttämöllä melkein koko näytelmän keston. Romaanin yhdeksi motoksi voisi nostaa Alberto Knoxin vinkkkauksen Sofialle: ”Tullaksemme hyviksi filosofeiksi tarvitsemme ainoastaan kyvyn ihmetellä.” Sopisiko tuo vähän sovellettuna avainlauseeksi myös näytelmäsovituksen katsojalle, Johanna Freundlich. – Sofian maailma tuntui siinä tilanteessa niin erilaiselta ja niin eri tavalla haastavalta kuin Seitsemännen portaan enkeli, että se tuntui myös tarjoavan taiteellisesti kunnianhimoiset lähtökohdat. kavaa olla. Ohjaaja on iloinen, että harjoitukset päästiin aloittamaan loppukeväällä suoraan Hyvän Omantunnon linnakkeessa. Hänen katseeseensa syttyy tässä kohtaa kevyt kujeellinen pilke. FILOSOFIALLAKIN ON totta kai sijansa näytelmässä. – Sopisi. Pohdiskelevampi elämänasenne tuntuu mukavalta tässä ajassa, jossa paljon korostetaan nopeita ratkaisuja ja tulee myös ylilyöntejä kun ei pysähdytä miettimään. Niin kuin sketsit filosofien MM-jalkapallosta tai filosofien tietovisasta, jossa he karahtavat kiville, kun eivät tunne brittiläistä jalkapallotriviaa!. – ...no just ne, esimerkiksi. Minua liikuttaa tuossa kirjassa erityisesti se ajatus, ettei aina tarvitse olla varmoja heti ja kaikesta. Oli vaan vahvasti sellainen olo, että tämä on hänen roolinsa, ja se on entisestään vahvistunut tämän hartettavaksi, mutta olen monesti kokenut, että juuri ne jutut, jotka tuntuvat aluksi mahdottomimmilta, antavat teatterilliselle toteutukselle paljon tilaa ja haastavat mielikuvitusta. Rooliin valikoitui nyt toukokuussa teatterikorkeasta näyttelijäksi valmistunut Suvi Blick. Visualisoijien kanssa suunnittelutyötä oli toki tehty pohjiksi jo paljon. – Se on ollut ihan mahtavaa. 47 Demokraatti tullut hänen mielestään vääränlaista kompromissin makua. – Minulle oli alusta alkaen selvää, että jos Suvi ei tulisi tähän, kannattaisi miettiä jotain kokonaan toista ideaa toteutettavaksi. Työryhmässä porukan kuopusta kuulemma kutsutaan leikillisen kunnioittavasti Maisteriksi. – Sofiahan ei itse valitse yhtä ideologiaa tai filosofiaa vaan hän voi ikään kuin de_24062021_44.indd 47 16.6.2021 10.24. Freundlich kertoo halunneensa ottaa tämän näytelmän rakentelussa heti alusta alkaen kaikki teatterin työkalut käyttöön musiikkeineen ja audiovisuaalisine tehokeinoineen. Mutta ei se tarkoita, että koko näytelmä edustaisi sitä estetiikkaa. – Ehkä ei ole liioiteltua nostaa tässä esiin Monty Python -ryhmää, jolla on sketsejä, joissa on päällä aika hillitön meininki ja samaan aikaan taustalla näkyy kuitenkin vahva perehtyneisyys historiaan... Miljööllä on tärkeä sijansa hänen itsensä laatimassa dramatisoinnissa. Ei tarvinnut nyhrätä missään harjoitustilassa. Näyttämöllä herää myös henkiin erilaisin hahmotuksin nippu filosofeja. NYT ENSIMMÄISTÄ kertaa Suomenlinnan näyttämöllä ohjaava Freundlich sanoo halunneensa mennä dramatisoinnissaan valoisuus ja elämänmyönteisyys edellä, koska sellaisena hän teoksenkin kokee, vaikka siinä ollaan hetkittäin myös syvissä vesissä. Siinä on vähän sellaista Liisa Ihmemaassa -meininkiä, vertaa Johanna Freundlich, ja siihen on selvä viite myös rooliluettelossa. Pythonit ovat toimineet jonkinlaisena inspiraattorina dramatisoinnissani, muistuttamassa, ettei kaikki pidä niin haudanvaPYTHONIT OVAT TOIMINEET JONKINLAISENA INSPIRAATTORINA DRAMATISOINNISSA. – Tämä on hirveän vahvasti räätälöity sekä tälle linnakkeelle, kesäteatterille että tälle ensemblelle. Sofian maailman lähes koko näyttelijäviisikko onkin sitä perua. ESITYKSEN ROOLITUSTA tehdessään ohjaajalla oli käsissä tilanne, että piti miettiä, syntyisikö tuleva uusi esitys perutun Seitsemännen portaan enkelin huolella valitun ensemblen pohjalta. Täällä tähän tulee ihan eri tunnelma kuin jos oltaisiin tekemässä tätä jossain upouudessa black boxissa. Kirjan menestyksen salaisuuksia onkin ehkä se, että se ei missään vaiheessa selitä itseään puhki. Gaarderin romaanissa ovat keskeisellä sijalla sellaiset pikkuteemat kuin ihmisenä olemisen ja ajattelumme perusteet sekä filosofian historian lyhyttä keskipidempi oppimäärä antiikin Kreikasta 1800-luvun Hegeliin ja meidän aikakautemme Simone de Beauvoiriin asti. Totta kai vaikuttaa tällaiseen esitykseen, jossa välillä matkataan ajassa vuosisatojen taa, että se tehdään tilassa, jonka muurit henkivät historiaa. Näin nuoren päähenkilön Sofian innostus uusiin asioihin kuten filosofiaan, voidaan saada koko rikkaudessaan näkyviin. Kerran vain luettiin teksti läpi, ja sitten ruvettiin tekemään, Siperia opettaa -hengessä. Rooligalleriasta löytyvät muun muassa antiikin ykkösketjusta Sokrates ja Aristoteles, keskiajalta Tuomas Akvinolainen ja valistuksen ajalta Immanuel Kant. – Olen samaa mieltä siitä, että Gaarderin teos on haastava näyttämölle sovishoppailla, hyppiä ideasta toiseen. Niiden dramatisoimissa ei ole olemassa mitään ilmeisimpiä reittejä, miten sellaisia pitäisi tehdä
Ryhmäteatterin Sofian maailman ensi-ilta on Suomenlinnassa Hyvän Omantunnon linnakkeessa 1.7. Siksi on melkein noloa palata haastattelun päätteeksi Seitsemännen portaan enkelin peruuntumiseen ja korona-arkeen, josta linnoituksen teatteritilassa muistuttaa oikeastaan vain muiden kuin näyttelijöiden naamallaan pitämät maskit. Innostus sen tekemisestä helpotti kaikkia: tiedettiin että saadaan jotain ihanaa menetetyn tilalle, kertoo ohjaaja, ja sanoo olevansa onnekas tässä epävarmassa ajassa, jossa freelancereilla on tukalaa ja monilla teattereilla vaikeaa tehdä pitkän tähtäyksen suunnitelmia: hänellä on kalenterissaan merkintöjä myös tulevista ohjaustöistä. Ja kun se vielä tapahtuu tavallaan kahdesti, ensin viime vuoden keväänä ja sitten uudestaan talvella. Kun Seitsemännen portaan enkeli sitten päätettiin talvella jättää lopullisesti tekemättä edelleen epävarmojen tuotanto-olosuhteiden vuoksi, tilanne oli ohjaajalle helpompi. Muut neljä näyttelijää – Jouni Innilä, Aarni Kivinen, Sari Mällinen ja Robin Svartström – saavat hekin huhkia ihan tosissaan, sillä tehtävänä ovat kaikki loput näytelmän kolmisenkymmentä roolia Sofian äidistä ja bestiksestä filosofeihin ja Kermit-sammakkoon (!). asti. Esitykset jatkuvat 4.9. Isompi shokki oli keväällä 2020, kun ei ollut vielä tietoa, että uusi yritys olisi heti tänä vuonna. Mutta on kysyttävä, miten tuollaisen ison, huolella pohjustetun työn peruuntuminen vaikuttaa ohjaajaan. – Olihan se kova pala, kun pari viikkoa ennen harjoitusten alkua pantiin homma jäihin. TEATTERI Viime kesänä Seitsemännen portaan enkelin peruuntuminen ei jättänyt syviä arpia Johanna Freundlichin sieluun, kun tiedossa oli, että tänä kesänä ”saadaan jotain ihanaa menetetyn tilalle”. Hänessä on jotain persoonallista oman tiensä kulkijaa, joka istuu Sofiaan hahmoon. Ryhmäteatterin harjoituksissa kaikesta näkee, että Sofian maailman prosessi on edennyt suotuisissa merkeissä: ohjaajalla on mieli on korkealla, työryhmällä kova vire, linnakkeen katoksen alta pilkottelee aurinko ja linnut mekastavat. Olimme näytelmään musiikin tehneen Matti Kallion kanssa ehtineet valmistella sitä jo hyvin pitkälle, ja minulle jäi työhuoneelle ikään kuin mausoleumiin iso kasa Irlantiin liittyvää kirjallisuutta ja musiikkia. – Samalla, kun todettiin, että sitä ei voi toteuttaa, pohdittiin heti olisiko muuta, jota voitaisiin tehdä, ja tuli ajatus Sofian maailmasta. de_24062021_44.indd 48 16.6.2021 10.24. 48 Demokraatti joitusprosessin kuluessa
Unto Vesa starttaa elokuvamuistoin. ”Ei tämän opuksen tarvinnut leffalle mitenkään kumarrella, paikoin jopa päivastoin. Vastauk set sähköpostilla kirjavisa@de mokraatti.fi lehtemme kesätauon vuoksi vasta viimeistään 22.7. Marlon Brando, Eva Marie Saint ja Karl Malden kaikki parhaimmissa rooleissaan, Elia Kazanin palkitussa ohjauksessa (vaikka mies muista syistä pysyi Hollywoodissa kiisteltynä loppuun asti). Lipun hinta on ollut 175 markkaa, ja elokuva – siis Alaston satama – oli kyllä joka markan arvoinen. Näin seisovi kauniina luonto yhä, sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä. Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa, – Nyt on juhannus! – Tahtoo se riemuiten laulaa.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Tapahtui veden äärellä T aisi olla kevätkauden viimei nen tehtävä enempi osastoa leffavisa, sillä perille pääs tiin ilmeisesti pitkälti Os carvinkkien perusteella. Malloyn veljeksiähän esittivät elokuvassa metodinäyttelemisen supertähdet Marlon Brando ja Rod Steiger. ”En ole koskaan On the Waterfrontin suomennosta lukenut, mutta se on tietysti leffana perin tuttu. Heidän filosofinen keskustelunsa koskettaa humanismin ja sosiologian perimmäisiä kysymyksiä. Visan laaja versio on nähtävissä verkkolehdessämme Demokraatti.fi lä hiaikoina. Tietenkin Budd Schulberg käytti täysimääräisesti hyväkseen lähdeaineistoaan: New York Sunin toimittaja Malcolm Johnsonin 24-osaista artikkelisarjaa vuodelta 1948 (Crime on the Waterfront) täydennettynä kahden vuoden aikana tehdyillä tutkimusreissuilla New Yorkin Hobokenin satama-alueeseen. Niin ja se palkittu, visassa kysytty Alastoman sataman kirjailija-käsikirjoittaja: Budd Schulberg.” Jari-Pekka Vuorelakaan ei kirjaa ole lukenut. Samoin nyrkkeilykirjailija George Irish antoi todennäköisesti Visakirjalle eväät hienoihin nyrkkeilijän sielunmaiseman kuvauksiin.” Oikein vastasivat myös Taru Vuorimaa, Sirpa Taskinen, Pertti Alanen, Matti Kärkkäinen ja Juhani Niemi. Schulberg osasi muotoilla ne kysymykset vakuuttavalle arkikielelle. Järkyttävän hyvä filmi myös silloisen nuorukaisen mielestä. Palkinto Pertti Alaselle, joka avasi ytimekkään vastauksensa yhtä yti mekkäästi unkariksi: szervusz. Yh delle palkinto. (rb) de_24062021_49.indd 49 15.6.2021 14.11. Suomentaja Sirpa Kauppisen suorituksesta en ole yhtä varma, mutta nykyään, kun levyautomaatit muistetaan ja televisiot ovat itsestäänselvyyksiä, ”soittokaappi” ja ”näköradio” ovat ihan hauskojakin. Ohjaaja Elia Kazanilla oli noihin aikoihin Schulbergin tavoin tarve todistella salaliittojen paljastamisen tärkeyttä. Siis kuka, mikä, milloin. Four Aces oli kuitenkin ihan kirjaimellisesti sen niminen lauluyhtye.” Myös Eero Reijoselle vain elokuva oli entuudestaan tuttu, mutta lukukoke mus oli nyt positiivinen. ”Nyt on juhannus näin laulavi taivas, maa, sitä lintuset livertäen haastaa. Pois painui jo pilvet metsän taa, niin selkeä on ilma ja kukassa maa. Kii lalaisia hän toki olikin. Ne varsin harvat, jotka pääsivät. 49 Demokraatti VISASITAATTI 12 Koska maailmankirjallisuudesta ei helpolla löydy juhannusrunoja, ote taan kotimainen kirjailija avuksi. Kaipa satamagangsterin muotokuva muistutti oikeastikin mafiajohtaja Albert Anastasiaa. Visassa ammoin esiintyneitä myös hän, jota on myös työläisrunoilijain fakkiin joskus haluttu sijoittaa. ”Romaania en ole lukenut, vaikka se ilmestyi tasokkaassa Kompassikirjat-sarjassa, mutta elokuvan näin elokuvapäiväkirjani mukaan 29.8.1960 (nuorempana kuin olisi ollut sallittuakaan) elokuvateatteri Ilveksessä Lahdessa
Kokonaisuuteen kuuluu kuva ja äänitai detta, videoita, tila ja ympäristötaidetta, elokuvia ja performansseja. saakka, 12.6.–29.8. Avoinna 26.9. Sama meri. Ja tietenkin ympärillä on meri, Suomenlahti. Biennaalin taiteilijat ja ra kentajat ovat onnistuneet tässä tasapai nottelussa hyvin. Mukana on 41 taiteilijaa Suomesta ja eri puolilta maailmaa. On mukana perinteisiä maalauksiakin, joiden synty on kiinnostava. ma–su 11–18, 1.–26.9 ke–su 11–18. Tadashi Kawamata: Vallisaaren majakka. Luonnon ja varsinkin linnoituksen kellareiden ja kasemattien yksityiskohdat ovat niin voimakkaita, että ne vievät helposti kävijöiden kaiken huomion. Aluetta hallitse vat luonto ja linnoitus. Teksti Seppo Heiskanen / Kuvat Maija Toivanen V allisaari tarjoaa kansain väliselle näyttelylle hienot puitteet. Hän asui Vallisaa ren Luotsitalossa vuoteen 1965 ja maa lasi sen jälkeen paljolti muistinvaraisesti Alicija Kwade: Pars pro Toto. Puitteet ovat hienot, mutta alueelle on vaikeaa rakentaa näyttely. Tekijä on Topi Kautonen (1921–2011). On sankka lehtometsä, jonka keskellä on lampi, on satakielen ja mui denkin lintujen laulua yllin kyllin, on kukkia ja perhosia. KUVATAIDE de_24062021_50.indd 50 16.6.2021 10.07. KUVATAIDE Helsinki Biennaalissa taide kilpailee Vallisaaren luonnon ja historian kanssa. Vesibussi saarelle lähtee Helsinki Biennaali -paviljongilta Vanhan Kauppahallin vierestä. 50 Demokraatti Taiteen ja saaren lumo Vallisaari – Helsinki Biennaali. Luontoa on kunnioitettava, mutta samalla siihen on tuotava jotakin uutta tärvelemättä kokonaisuutta. Toisaalta on ranta valleilta majesteettisesti kohoava, venä läisten rakentama linnoitus, joka kertoo varsin konkreettisesti maamme ja maail man historiasta. Taide jää tässä kilpailussa hel posti toiseksi. Suurin osa teok sista on tehty tätä näyttelyä varten, mutta on joukossa aikaisemmin syntyneitäkin
51 Demokraatti de_24062021_50.indd 51 16.6.2021 10.07
Talossa on vielä keittiökalusteita ja muutakin muistona ajasta ennen vuotta 1996, jol loin asuminen siinä päättyi. Biennaalin nimenä on Sama meri. Siinä hän muun ohella piirustusten avulla nivoo yhteen omaa ja Vallisaaren historiaa. Ne kertovat pit kään historiaan liittyvistä kerrostumista eli kuten latinankielinen nimikin vihjaa: osa edustaa kokonaisuutta. Vielä ansaitsee tulla mainituksi etelä korealaisen Hayon Kwonin teos 489 vuotta. Konkreettisesti se tulee esiin japanilaisen Tadashi Kawamatan jätepuusta rakennetussa Vallisaaren majakassa, joka kohoaa korkeuksiin vallin päältä ja näkyy joka suuntaan ym päröivälle merelle niin kuin majakan pi tääkin. Käytävä tun tuu jatkuvan jonnekin salaperäseen ja oudon tuntemattomaan tilaan. Meren kysymyksiin tarttuu myös Jaakko Niemelä niin ikään kauas nä kyvässä Laituri 6:ssa. Se tulee esiin videoissa ja käsitteel lisissä teoksissa. Pitkälle valojen avulla hän on luonut tuttuun, erehtymättömän hieno varaiseen tapaansa Aleksanterin patte rin ruutikellariin ja holvitiloihin uuden tunnelman – tai vanhan. Sen kuuden met rin korkeuteen nouseva vettä tihkuva punainen katto muistuttaa siitä miten korkealle vesi nousee jos mannerjääti köt sulavat. Meren tuovat mieleen myös Berlii nissä työskentelevän Alicija Kwaden teoksen Pars pro Toto pyöreäksi hiotut kivet. Ne ovat kuin merestä kallironnalle sattumanvaraisesti kulkeutuneita me ren silottamia esineitä. Historian kerrostumien etsimisestä on kysymys myös Marja Kanervon teoksessa A-rappu. Ne on kerätty eri puolilta maailmaa, ja niiden kuviot ovat merkkejä maailmankaikkeuden muinai sesta muotoutumisesta. Hän toimi myös Ateneumin vahtimestarina. Se muistuttaa meitä siitä yhteydestä, jonka meri maapallon ihmisille luo. Se kertoo Koreoiden rajasta, KUVATAIDE de_24062021_50.indd 52 16.6.2021 10.08. Olemassaolevista aineksista on luo nut teoksensa myös Maaria Wirkkala. Kokonaisuus on yksi näyttelyn hienoimmista. Valot nostavat esiin myös kierreportaiden kai teen ja linnoituksen kalustoon kuuluvan renkaan. Mennei syyttä saman rakennuksen huoneista on etsinyt myös latvialainen Inga Meldere teoksesssaan Repeatin Patterns. Se onkin tavalla tai toisella läsnä monissa teok sissa. 52 Demokraatti rantoja ja interiöörejä. Siinä hän on etsi nyt ja raaputtanut esiin yksityiskohtia Luotsitalon rappukäytävästä. Esiin on tullut erilaisia maalikerroksia, mutta myös myöhempää materiaalia
Kestää 489 vuotta ennen kuin kaikki miinat ovat vaarattomia. de_24062021_50.indd 53 16.6.2021 10.08. Inga Meldere: Repeating patterns. Jaakko Niemelä: Laituri 6. BIENNAALIN NIMI MUISTUTTAA MEITÄ SIITÄ YHTEYDESTÄ, JONKA MERI MAAPALLON IHMISILLE LUO. Sen paikka ja rakenne ei ole vielä tiedossa. Seuraava Helsinki Biennaali kootaan kahden vuoden päästä. Vallisaareen sen voi aja tella liittyvän sikäli, että venäläinen lin noituskin oli rakennettu rajan turvaami seksi, ja toisaalta alueella on yhä räjäh tämättömiä ammuksia, joita kaikkia ei vielä ole tehty vaarattomiksi. Komea animaatio kuvaa sarjan räjähdyksiä tuolla alueella. 53 Demokraatti joka on yksi maailman miinoitetuim mista
54 Demokraatti Myyttinen Puskalan putiikki päivänvaloon KALEVI SORSA KAUHISTUI, KUN SAI TIETÄÄ KUINKA LAAJAA HÄMÄRÄPERÄINEN PUOLUEVAKOILU SDP:N SIIPIEN SUOJISSA OLI. Se myös katkeroitti eläköityneen puoluevakoojan. Sodan aikana Puskala toimi Aseveljien liiton puolivirallisen SAT/VIA-mielialatarkkailun johtotehtävissä Helsingissä. Sodan kynnyksellä Puskala valittiin ensin Helsingin ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtajaksi ja 1940 Metalliliiton järjestäjäksi. Risto Reuna hahmottaa Veikko Puskalan elämäntarinaa alusta alkaen kalajokisesta talopudokkaasta helsinkiläiseksi metallityöntekijäksi. Hänelle puolueen kunniajäsenyys oli tärkeä tunnustus, ehkä siksi, että se jäi ainoaksi. Yksi joukossa oli myös puolueen entinen järjestösihteeri Veikko Puskala. SDP:n puolueriidan aikana Veikko Puskala päätyi Emil Skogin vanavedessä puolueen oppositioon hävittyään puoluesihteerikilvan vuoden 1955 puoluekokouksessa Väinö Leskiselle. Silloisesta Noppa-vyyhdistä epäillyn Paavolan oli määrä toimia puoluekokouksen puheenjohtajistossa, mutta hän ei koskaan ilmestynyt paikalle. KIRJAT de_24062021_54.indd 54 15.6.2021 14.19. Kirjoittaja hakee kohteensa ankarista lapsuusja nuoruuskokemuksista johtolankoja tulevalle elämänkaarelle. KIRJA Risto Reunan tuore teos paikkaa isoa aukkoa työväenpuolueiden historiankirjoituksessa. Kalevi Sorsan kukittamien veteraanien joukossa oli nimekkäitä asevelisosialisteja kuten Veikko Helle ja Johannes Koikkalainen. Toiminnan lähes luonnollisena jatkumona oli siirtyminen sodan jälkeen ”taistelevan sosialidemokratian” riveihin. Puskala ei voinut suitsuttaa saavutuksiaan julkisuudessa. opposition Päivän Sanomat -lehden toimitusjohtaja, Reunan mukaan tosiasiallinen päätoimittaja. Puskala liittyi vuonna 1935 SDP:hen ja SAK:laiseen ay-liikkeeseen. Reuna kirjoittaa, miten Puskalalle kunniajäsenkirjan ojentanut Kalevi Sorsa oli kauhistunut, kun tullessaan SDP:n puheenjohtajaksi sai Puskalalta eräällä automatkalla tietää kuinka laajaa hämäräperäinen puoluevakoilu SDP:n siipien suojissa oli. Viimeistään Väinö Tannerin sotasyyllisyystuomion aikoihin Puskalasta tuli vankkumaton antikommunisti. Puskala oli jonkun aikaa sos.dem. Samalla hän kehitti puolueen paikallista ja työpaikkakohtaista tiedusteluverkostoa. HISTORIANTUTKIJA, TOHTORI Risto Reunan kirjoittamassa elämäkerrassa Veikko Puskalan ura ja myyttiseksi hahmottunut ”Puskalan putiikki” tulevat vihdoin päivänvaloon. Puskalasta tuli SDP:n järjestösihteeri ja Väinö Leskisen tuuraaja puoluesihteerin tehtävissä. Risto Reuna: Puskalan putiikki Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä Docendo 2021, 520 s. Vähemmälle huomiolle jäi puolueen uusien kunniajäsenten nimeäminen. Teksti Antti Vuorenrinne / Kuva Työväen arkisto M oni muistaa SDP:n vuoden 1984 puoluekokouksen siitä, että tamperelainen komisario Sulo Aittoniemi aikoi pidättää Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan suoraan estradilta. Hänestä tehtiin pian jäsentarkkailija, joita sosialidemokraatit tarvitsivat kommunistisen liikkeen maanalaiskaudella
Mitä hyötyä Puskalan putiikista oli, jää lukijan pääteltäväksi. Lehmuksen kautta Puskala solmi yhteyden puolustusvoimien viestiyhteyskeskuksen päällikköön Armo Karkaukseen. Putiikki toimi läheisesti yhteistyössä työnantajataustaisen Suomalaisen yhteiskunnan tukisäätiön (SYT) kanssa, joka oli yksi Puskalan päärahoittajista. Organisaatio levitti puolueen sisällä valekirjeitä, sopivia paljastuksia ja vuotoja sekä salakuuntelun avulla saatuja tietoja kärjistääkseen puolueriitaa. de_24062021_54.indd 55 15.6.2021 14.19. 55 Demokraatti Veikko Puskala oli ehdolla puoluesihteeriksi SDP:n vuoden 1955 puoluekokouksessa mutta jäi Väinö Leskisen jyräämäksi. Puskalan putiikki hankki ja välitti tietoa Suomen kommunistisen liikkeen sisältä eri tahoille: työnantajapiireille, ay-liikkeen sosialidemokraateille SDP:lle, Supolle ja lopulta myös tasavallan presidentille, Urho Kekkoselle. Kun kyse on vakoilusta, tapahtumien virta lienee luonnostaankin liukas kuin saippua, joka pyrkii luiskahtamaan lukijan kädestä juuri kun hän luulee pääsevänsä kärryille. Tärkein heistä oli puolueen keskuskomitean sihteeristössä Kulttuuritalon puoluetoimistossa työskennellyt ay-sihteeri Veikko Hauhia. Puolueura oli silti ohi. Kekkonen piti saamaansa informaatiota arvokkaana. RISTO REUNA on Puskala-kirjaansa varten tehnyt valtavan taustatyön. Putiikki ei kuitenkaan tyytynyt pelkkään urkintaan. Hänet tunnettiin taistolaissiiven sisärenkaan vaikutusvaltaisena jäsenenä, jolla oli pääsy SKP:n ja sen vähemmistön kaikkein salaisimpiin neuvotteluihin ja tietolähteisiin. Tosiasiassa Hauhia oli jo vuonna 1956 luopunut valheellisena pitämästään kommunismista ja sopinut yhteistyöstä Puskalan kanssa. Hän perusti mainospainon (Kilama oy), jonka ohessa alkoi pyörittää yksityisesti puoluevakoiluorganisaatiotaan. Yhteistyökumppanina ja todellisena kummina oli entinen Päämajan tiedustelumies, sosialidemokraattinen puolustusministeriön kansliapäällikkö Kalle Lehmus. Tätä kautta Puskala sai käyttöönsä moderneja salakuunteluja tallennuslaitteita. Niissä sovittiin valtakunnallisten vaalien ehdokasasettelun häirinnästä sekä SKP:n osapuolijaon kärjistämisestä. Puskalan oikealla puolella istuvat Eero Antikainen ja Aatto Väyrynen. Työväenpuolueiden uusimman historiankirjoituksen ammottavia aukkoja teos paikkaa osaltaan kiitettävästi. Kirja vilisee yksityiskohtia. Häntä kiinnosti erityisesti tarkat tiedot Neuvostoliiton NKP:n ja SKP:n yhteyksistä. Putiikilla oli SKP:n organisaation eri tasoilla jopa satoja tiedottajia, joita oli kaikissa puoluepiireissä. Verkostoa käytettiin myös SKP:n hajottamiseen. 1960-luvulla Puskala ja Hauhia kokosivat puolueen hajottamiseen tähtäävän ryhmän, jota ryhdyttiin kutsumaan toimintaeli T-linjaksi. Puskala ei lähtenyt opposition TPSL-puoluehankkeeseen vaan palasi SDP:n riveihin. Verkoston huipulla oli todellisia myyriä, viisi SKP:n palkkalistoilla ollutta toimitsijaa. Hajotusorganisaation piirivastaavat kokoontuivat vuoteen 1971 saakka puolivuosittain Vaasan edustalle Raippaluotoon pitämään suunnittelukokouksia. Sodan jälkeisen ”taistelevan sosialidemokratian” kohdalla asia lienee yksiselitteisempi. Pystyikö 1960ja 1970-lukujen ”rähmällään ollut” Suomi lopulta paremmin hanskaamaan Neuvostoliiton ja sen kanssa vehtaavien kommunistien pyrkimykset, kun sillä oli käytettävissään ”Bror Erikssonin” alias Puskalan urkkimat tiedustelutiedot ja SKP:n sisäinen myyräntyö
56 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala. O de_24062021_56.indd 56 15.6.2021 17.19
Siimat kireällä de_24062021_57.indd 57 15.6.2021 22.03. 57 Demokraatti K al as tu s Lu on to el äm yk siä ja go ur m et ia . Nyt särjen imago ruokakalana on kohentunut. TEEMA Puolitoista miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta
de_24062021_58.indd 58 16.6.2021 10.55. Miksei onkeen tartu valmiiksi fileoitua kirjolohta, kalapuikkoja tai jotain muuta helppoa. 58 Demokraatti TEEMA Ahdin väheksytyt aarteet Teksti Mikko Huotari / Kuvat Nora Vilva ja Istock Kaupungeissa kalastamisen suosio kasvaa. T aas tuli särki. Äh, kohta menee järki. Olemme tottuneet teollisesti valmistettuun kalaan, mutta kun jaksaa hieman paneutua, kotirantojen kalasta saa tuoretta herkkua ruokapöytään. Suomen vesistöissä on monimuotoinen kalakanta, mutta suuri osa kalalajeista on halveksuttuja ja niitä hyödynnetään vähän
59 Demokraatti de_24062021_58.indd 59 16.6.2021 10.55
Ja niitä karkaa. KALASTUKSENVALVONNALLA ON iso rooli kalastuksen järjestyksen ylläpitämisessä. Esimerkiksi Lauttasaaren sillalle kerääntyy sankat määrät silakanlitkaajia keväisin. Ikävä kyllä samasta syystä kalastusrikollisuuteen törmää kaikilla Helsingin vesialueilla jatkuvasti. Välillä kalaretket suuntautuvat Tammisaareen tai muualle etelärannikon suuntaan. Sellainen tapaus on viety syyteharkintaan tänäkin keväänä, Linder sanoo. – Sakkoja ja hallintosanktioita on annettu. – Kaupunkikalastusta harrastavat kaikenikäiset, pääasiassa kuitenkin varttuneemmat miehet ja naiset. Linderin arvion mukaan Helsingin vesien valvonta on kuitenkin kohtuullisen hyvällä tasolla. Uistimella, perholla ja onkimalla. Jos sellaisen ottaa, tulee yli 3 200 euron hallintosanktio plus sakot päälle. Viime vuonna kaikenlaisia lupia myytiin noin 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019, ja sama tahti näyttää jatkuvan tänä vuonna. – Rokastamisessa koukku on milloin mistäkin kiinni, silmästä tai niskasta. Muutaman vuoden takaisessa kalataloustarkkailuraportissa Helsingin ja Espoon merialueen vapaa-ajankalastuksen saaliiksi arvioitiin noin 100 tonnia. Sillä oli golfpallon kokoinen reikä mahassa ja suolet roikkuivat ulkona. Rokastaminen tarkoittaa kalastamista, jossa isoja koukkuja käyttämällä ja nykimällä yritetään tarttua kalaan ulkoapäin. – Valvontaa ei oikein enempää pysty tehostamaan. Linder sanoo, että väärinkäytösten määrä on ollut kasvusuunnassa, suurinpiirtein samassa suhteessa kalastajien määrän kasvamisen kanssa. MONET MIELTÄVÄT kalastuksen kuuluvan mökkimaisemiin ja erämaaolosuhteisiin, mutta kaupunkialueilta löytyy paljon puhtaita ja kalaisia vesiä. Varsinkin nyt korona-aikana. Ongelmiakin esiintyy. – 20 prosenttia on saaliin osuutta ja loppu on virkistäytymistä, arkisten asioiden unohtamista ja luontokokemuksen tuomaa euforiaa ja hyvää oloa, Yrjölä vastaa. Se on tosi tärkeä monelle kalastajalle, Yrjölä sanoo. Yrjölä harrastaa lähinnä vapakalastusta. – Meillä on valtakunnallisestikin ajatellen ihan huikeat kalavedet. – Olen yrittänyt keksiä keinoja saada ihmiset syömään aliarvostettuja kaloja, Yrjölä sanoo. – Suvannolta löytyi yksi kesä yli kuusikiloinen hauki pinnassa kellumassa. Pääkaupungin vesistöt ovat kalastusta ajatellen tyydyttävässä kunnossa. Erityislupa-alueilla kalastetaan ilman lupaa väärin metodein. Tilanne on muuttunut, koska 1980-luvun jälkeen jätevedet on johdettu kalliotunnelia pitkin ulkomerelle. Vanhemmalla väellä on muistoissa ajat, jolloin jätevedet ohjattiin Vanhankaupunginlahteen. Myös tehtaiden katoaminen kaupungin keskustasta on puhdistanut vesiä. – Kun on lasten kanssa kalassa, saa helposti särkiä ja ahvenia. Myös Hämeenlinna ja Kuopion Suvasvesi ovat vakiokohteita. TEEMA de_24062021_58.indd 60 16.6.2021 10.55. Niihin toimii perinteinen perkaus ja suomustus, ruisjauhoissa pyöritys ja voi-öljy-seoksessa ruskeaksi paistaminen. KAUPUNKIKALASTUKSEEN KUULUU yhtenä säikeenä sosiaalisuus. Mistä syntyy kalastuksen tenho. Joskus tulee tehtyä myös pidempiä reissuja Lappiin. – Pietarin jätevedenpuhdistamon puhdistuksen tehostumisen jälkeen joitakin vuosia sitten myös ulkomeren ravinnekuormat ovat vähentyneet huomattavasti, Linder sanoo. Rokastaminen on kiellettyä, koska se vaurioittaa kaloja. Karmeaa hommaa katsoa. Helsingissä kalastaa vuosittain yli 50 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan pääkaupungissa. Rapeaksi paistettu särki, silakka tai ahven kelpaa aina. Kun ihmiset kerääntyvät apajapaikoille, törmää väkisinkin muihin harrastajiin. Yrjölän mielestä Helsingin kalastuksen valvonta on huonossa jamassa. Hän on kuvittanut yksityiskohtaisilla piirroksilla kalakirjoja, ja tekee Kalastus-lehteen reseptejä, joissa hyödynnetään halveksuttuja kaloja. Luvatonta kalastusta, roskaamista ja säännöistä ja laeista piittaamatonta kalastusta. Nytkin siellä ollaan melkein joka ilta. Yrjölä on siis varsinainen kalavalistaja, koska kuvituksien kautta kansa voi kohentaa heikkoa lajituntemusta ja reseptien avulla roskakaloina pidetyt paljastuvat gourmetiksi. Esimerkiksi luonnonkudusta olevalle taimenelle, joka on rauhoitettu koko Itämeren alueella, on määrätty suojeluarvot. Ei piitata alamitoista tai saaliskiintiöistä ja rokastetaan. Se oli tempaistu koukulla kiinni ja maha oli revennyt auki, Yrjölä sanoo. Jos halutaan oikein kunHelsingissä kalastaa vuosittain yli 50 000 ihmistä. Kaupunkikalastus painottuu kevääseen ja syksyyn. Siellä tutustuu ihmisiin. 60 Demokraatti Palkittu graafikko Sakke Yrjölä on intohimoinen kalastaja. – Tuntuma on, että määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Rikkeitä tapahtuu etenkin Vanhankaupunginkosken suvannolla, joka on yksi suosituimmista kalastuspaikoista. Hän kalastaa pääasiassa Helsingissä ja lähiympäristössä. Myös ulkomaalaistaustaiset ovat innokkaita onkijoita, Helsingin kaupungin kalatalousasiantuntija Jukka Linder sanoo. – Vanhankaupunginkosken suvannolla, Kalasatamassa, Mustikkamaalla ja Lauttasaaressa on paljon väkeä kalastamassa. Kylmän veden aikaan merellä on taimenen pään menoksi viritettyjä merkitsemättömiä salaverkkoja, jotka aiheuttaavat pahimmillaan vaaratilanteita moottorin sotkeutuessa niihin
Suomalaisista yli neljännes, eli 27 prosenttia, harrasti kalastusta. Lähde: Luke Suomessa oli vapaa-ajan kalastajia vuonna 2018 1,5 miljoonaa. Kuinka kaupunkikalastuksen mahdollisuuksia voitaisiin kehittää. – Kalastusta kaupungin rannoilla voidaan kehittää varaamalla kalastajille ”avonaisia” ranta-alueita tai ainakin niin että rantarakentamisessa huomioitaisiin myös kaikkien kaupunkilaisten ulkoilutarpeet, joissa olisi sijaa myös pienimuotoiselle vapakalastukselle, Linder vastaa. Mökillä laiturinnokassa ongitut särjet heitetään usein takaisin järveen tai annetaan lemmikkien ruuaksi. Yrjölä teki viime vuonna kalankäsittelyoppaan, jota varten hän selvitti kalojen lihasruotojen rakennetta, eli pilkkoi kaloja osiin ja katsoi mitä sisältä löytyy. – Kaupungin erityiskalastuskohde Vanhankaupunginkoski ja suvanto tarjoavat hyvät mahdollisuudet rannalta onkijoille ja mahdollistavat myös esteettömän kalastuksen. – Erityisen vahingollista luonnolle ja linnuille on, kun hylättyjä siimoja ja koukkuja jätetään vesiin ja rannoille. Sitä pidetään muun muassa ruotoisena. Täytyisi miettiä, onko siitä enemmän menoja kuin hyötyä, Linder pohtii. Kun puhutaan kämmentä isommista lahnoista, eli yli puolikiloisista, niin niissä on jo paljon lihasruotoja. de_24062021_58.indd 61 16.6.2021 10.55. – Ruotoisuus on suhteellista. VAPAA-AJAN KALASTUS Vapaa-ajan kalastajia oli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2016. Jos saa 25-senttisen särjen tai vimman, joka Miksei onkeen tartu valmiiksi fileoitua kirjolohta, kala puikkoja tai jotain muuta helppoa. 61 Demokraatti nolla tehostaa, niin siellä pitäisi olla 24/7 valvomassa, ja se kuitenkin maksaa. 15-senttinen särki on aika yleinen onkikalan koko. Sen lihasruodolle ei tarvi tehdä mitään, koska se on niin hiusmainen ettei takerru kurkkuun, Yrjölä sanoo. Joidenkin kalastajien piittaamattomuus aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä myös muille lajeille. Suosituimpia saaliskaloja ovat kuha, siika, hauki, ahven, erilaiset särkikalat ja vaelluskaloista taimen. Muun muassa kalan koko vaikuttaa asiaan. – Olen kehittänyt erilaisia tapoja. Yrjölä haluaa puhdistaa särjen ja muiden aliarvostettujen kalojen maineen, mutta kuinka särjen kanssa pitäisi sitten toimia. Ruotomäärissä paljastui paljon eroja. Kosken kunnostus ja infrastruktuurin kohentaminen alkaa ensi vuonna ja siinä parannetaan edelleen kalastusmahdollisuuksia kaikille kalastajaryhmille. Mielikuva elää valitettavan sitkeästi suomalaisten mielissä. Suomalaismiehistä kalasti 37 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Ne eivät lähde yhtä helposti kuin lohikaloista, joilla lihasruodot ovat suorassa rivissä ja helppo poistaa. Joka kevät menehtyy vesilintuja näihin ”siimasoppiin”, Linder sanoo. HELSINGISTÄ VOI saada suurimman osan Suomessa murtovesissä esiintyvistä lajeista. Pula-aikojen jälkeen Suomessa levisi näkemys, että särki on roskakala. Harrastuskalastajien nostama kalasaalis oli hieman yli 22 miljoonaa kiloa vuonna 2018
Tarjoile esimerkiksi peruna-lanttumuusin, paistettujen kasvisten ja salaatin kera. Rapeat salakat voi syödä rankoineen kaikkineen. Rohkeasti siis kesälläkin särkiä syömään! 20–30 salakkaa 3–5 tl suolaa de_24062021_58.indd 62 16.6.2021 10.55. – Tässä tulee bonuksena sama kuin jauhetussa kalassa. – Kalaa ei siis hajoteta, vaan se voidaan paistaa kokonaisena. Eri kalalajien käsittelyyn voi perehtyä tutustumalla Sakke Yrjölän tekemään kirjaan Kalankäsittelyn opas (Nemo, 2020). Geosmiinin, eli mullanja mudantuoksuisen yhdisteen, kertyminen kalan lihaan ja rasvakudokseen on alueellista ja yksilöllistä. Kun lihasruodot menevät pätkiksi, ne eivät tunnu enää suussa eivätkä takerru nieluun, Yrjölä sanoo. Laita jauhoseos ja peratut kalat pieneen muovipussiin. on aika yleinen kala Vanhankaupunginkoskella, niin yksi tapa päästä lihasruodoista eroon on paistaa se viiltäen, Yrjölä sanoo. Pyörittele kalat huolellisesti jauhoissa. Perkaamisen ja suomustamisen jälkeen katsotaan mihin suuntaan selkäja pyrstölihaksessa olevat lihasruodot kulkevat. Kalastus rikollisuuteen törmää kaikilla Helsingin vesi alueilla jatkuvasti. Sakke Yrjölä Leivitykseen 1 dl karkeaa ruisjauhoa ½ dl korppujauhoa Paistamiseen reilusti öljyä pannuun 2 rkl voita paiston loppu vaiheessa Asettele kalat pannulle säteittäin pyrstöpäät kohti keskustaa ja paista keskikuumalla pannulla öljyssä rapeiksi. ”Salakkaa ja pikku särkeä saa joka rannasta määrättömästi nyt”, Yrjölä sanoo. Särkikaloilla on sellainen maine, että kesän aikana niihin tulee mudan makua. Yrjölän kokemuksien mukaan särkikalat eivät välttämättä ole kesälläkään mudanmakuisia. – Geosmiineja sisältävässä vesistössä muutkin lajit, esimerkiksi muikku, ahven ja kuha saavat osansa mudanmausta, koska geosmiinit päätyvät kalaan kidusten kautta. Suomustaminen ei ole tarpeen. TEEMA Vielä on yksi myytti murrettavaksi. Sitten tehdään 3–5 millimetrin välein poikittaisia viiltoja, joilla lihasruodot pätkitään. Graafikko ja kalakuvittaja Sakke Yrjölän ajankohtainen resepti. 62 Demokraatti Saken rantamuikut (paistetut salakat tai pikkusärjet) Perkaa salakat: leikkaa pää pois ja vatsaontelo auki saksilla ja poista sisukset. Siten tulee kaikki ravintoaineet hyödynnetyksi. Valuta vesi pois ja suolaa kalat. Perinteisesti käytetään ruisjauhoa. Halutessasi voit lisätä voita öljyn joukkoon. Pohjamudan ja vesikasvien syönti ei siis selitä ongelmaa. Vaihtelua kaipaava voi kokeilla rohkeasti erilaisia jauhoja ja karkeampiakin viljatuotteita, joiden avulla saa varioitua rakennetta ja makua. Huuhtele kalat korkeareunaisessa astiassa runsaassa vedessä pyörittäen. Ruoto sisältää hivenaineita ja kalkkia, jotka ovat ihmiselle hyvää tavaraa
Pilottivaiheen jälkeen hanke poiki yhteensä viisi suurkeittiöja kuluttajatuotetta. Säätiöllä on useita Itämereen liittyviä hankkeita. Särkiä pyydystämällä voidaan poistaa ravinteita merestä. L ähikalahankkeessa luotiin ensimmäistä kertaa markkinaehtoinen arvoketju Saaristomeren särkikalalle. – Osalle on arvo että kala on kotimaista ja että sillä on positiivinen ympäristö vaikutus. – On yksi pullonkauloista, kuinka löydetään kysynnän ja tarjonnan välillä tasapaino. – Särkeä kutsutaan roskakalaksi, mutta emme halua käyttää sitä termiä, koska kala on ensisijaisesti resurssi. Haaste on se, että särki ja lahna on parasta pyytää niiden kutuaikaan keväällä, ja silloin pitäisi myös pystyä ennakoimaan kalan tarve koko loppuvuodeksi. – Lähikalahankkeessa sai kalastaa vain särkeä, lahnaa tai muita särkikaloja. Niiden tarkoituksena on vähentää Itämeren rehevöitymistä ja ravinnekuormaa. Lähikalahankkeessa lähdettiin kierrättämään ravinteita merestä hyötykäyttöön särkikalan muodossa, Mäki sanoo. – Valtion projektin kokemuksien pohjalta loimme hankkeelle omat kestävän kalastuksen säännöt, joita hankkeemme kalastajat sitoutuivat noudattamaan. – Ilahduttavaa on, että hankkeen aikana on meistä riippumatta lyönyt läpi myös muita kotimaisesta särjestä tai lahnasta valmistettuja tuotteita. Niissä ei ole välttämättä kiinnitetty huomiota siihen, mitä saaliille tehdään. He sitoutuivat ostamaan markkinahintaan hankkeen kalastajilta saaliin ja tekemään siitä kalamassaa ja lähikalapihvejä Turun alueen suurkeittiöille. Me halusimme lähteä edistämään sitä ihmisten elintarvikekäyttöön, Lähikalahankkeen projektipäällikkö Miina Mäki sanoo. Vesistöjen hoitokalastuksia on tehty Suomessa 1970-luvulta lähtien. – Tällä ketjulla pyrittiin varmistamaan, että kaikki kala tulee käyttöön eikä synny tilannetta, jossa on kalaa, mutta ei tiedetä mihin se laitetaan. Kesällä kun niihin tahtoo tulla vähän mudan makua. Syntyi muun muassa Pirkka-Saaristolaispihvi ja sittemmin kolme eri tuotetta, jotka ovat edelleen kaupoissa, vaikka hanke jo loppui. Nyt särkija lahnatuotteita käytetään monissa kunnissa esimerkiksi koulujen ruokalistoilla. John Nurmisen Säätiön vuosina 2015–2019 toteutetussa hankkeessa kohotettiin merkittävästi särkikalan imagoa ruokakalana. Emme halunneet luoda loputtomasti tukiriippuvaista systeemiä. – Erilaisten biomassojen mukana merestä voi poistaa ravinteita. Särjen matka kulki merestä lautaselle. Pyydykset olivat myös sellaisia, joista oli pystyttävä vapauttamaan kaikki muu mahdollinen saalis elävänä. de_24062021_58.indd 63 16.6.2021 10.55. – Tavoitteena oli kaupallistaa merialueen hoitokalastus siten, että saadaan syntymään markkinaehtoisia arvoketjuja, jotka jatkavat olemassa oloa hankkeen päättymisen jälkeen. Sen vuoksi on syntynyt erikoinen tilanne: kotimaisesta särkimassasta on markkinoilla jopa pulaa. Kalan märkäpainosta noin 0,8 prosenttia on fosforia, joka on sinilevän kannalta merkittävin rehevöittävä ravinne. – Se oli ensimmäinen tavoite, mutta myös kalan hyödyntäminen sen jälkeen oli meille tärkeää, Mäki sanoo. Hankkeessa kalastettiin yhteensä 700 tonnia lahnaa ja särkeä Saaristoja Selkämereltä, ja poistettiin kalan mukana noin viisi tonnia rehevöittävää fosforia merestä. 63 Demokraatti Särkeä syömällä Itämeri puhdistuu Kotimaisesta särkimassasta on markkinoilla jopa pulaa. Ennen Lähikalahanketta valtiolla oli projekti, jossa pyrittiin löytämään käyttöä kalastajien särkija lahnasivusaaliille, jota tuli muun kaupallisen kalastuksen ohella. Hanke oli monella tapaa menestys. Luonnonkala-säilyke esimerkiksi tulee Itä-Suomesta, ja Järkisärki on löytänyt kuluttajat hyvin, Mäki sanoo. Perinteisissä järvien hoitokalastuksissa se on käytetty mihin milloinkin, kompostiin, suoraan pellolle tai joissain tapauksissa turkistarhoille rehuksi. Hankkeeseen lähti Turun seudulta elintarvikealan pienyrittäjiä, jotka olivat jo toteuttaneet vastaavanlaisia arvoketjuja
Näissä elottomissa viemäreissä on onkea turha uittaa. Suuret järvet kestävät kuormaa paremmin, mutta pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Historia on surkein selitys asialle – viimeisen jääkauden jälkeen nämä vedet virtasivat yli kymmenen tuhatta vuotta vapaina, viimeiset sata vuotta ne ovat olleet padottuina. Jokivesistä yli 10 000 kilometriä on kehnossa, ellei surkeassa kunnossa. Kalastus on ollut tapa oppia tuntemaan vedenalainen maailma. Kalastajat ovat heitä, jotka ensimmäisenä ovat lähteneet ennallistamaan pienvesiä. Isot voimalaitokset ovat asia erikseen – niillä on toki merkitystä sähköntuotannolle. Ei tarvitse ihmetellä, miksi uimaranta on muuttunut mutapohjaiseksi, kasvillisuuden tunkemaksi, sinilevien vaivaamaksi. Saaliin saaminenkin on muuttunut toissijaiseksi. Helsingissä kinastellaan tarpeettomaksi käyneestä jokisuun padosta, joka estää vaelluskalojen nousun koko yläpuoliseen vesistöön. Ilman ruokaa kestämme viikkojakin. Kalastus ei ole vain kalastusta KALASTAJAT OVAT LÄHTENEET ENSIMMÄISENÄ ENNALLISTAMAAN PIENVESIÄ. Ne on joskus rakennettu sen ajan tarpeita varten, mutta saaneet jäädä paikoilleen jonkin kulttuurihistoriallisen syyn perusteella. 64 Demokraatti P aljon on vettä virrannut Oulujoessa siitä, kun ensimmäisen kerran sinne onkeni laitoin. Ihminen selviää hengissä ilman vettä vain muutaman päivän. Suomi on satojen, kenties tuhansien turhien patojen maa. Harva tulee ylipäätään ajatelleeksi hypätessään ojan yli, että ennen siinä solisi viehättävä puro. KOLUMNI Teksti Jukka Halonen, toimittaja, tietokirjailija TEEMA de_24062021_64.indd 64 14.6.2021 13.58. Se on ollut kurkistus pinnan alle. Jo tämän pitäisi havahduttaa muutkin kuin kalastajat oivaltamaan vesien merkitys. Jonakin päivänä – toivottavasti pian – vien lapsenlapseni ensimmäistä kertaa ongelle. Luoja paratkoon toivon, että hänen sukupolvensa on meitä paljon viisaampi. Kalastajat ovat ensimmäisenä vaatimassa kalateitä voimalaitoksiin, suojavyöhykkeitä pelloille, kosteikkoja ja laskeutusaltaita ojitusalueille. Pikkupojan intohimoinen halu päästä kalaan on sentään hieman rauhoittunut, mutta polte ei ole sammunut. Ei ole vain kalastajan asia, että erityisesti eteläisen Suomen vedet virtaavat maitokahvin värisenä, järvet välkkyvät kaakaon lailla. Vuosikymmenet ovat kuitenkin opettaneet, että kalastus ei ole itseisarvo, vaan tapa nauttia luonnosta. Oulujokikin virtaa nyt veltosti voimalaitostuotannon tarpeisiin, kun se kymmeniä tuhansia vuosia sai puskea pärskien vetensä Itämereen. Noiden kilometrien rantamille mahtuu monta ihmisasumusta. Sen jälkeen olisi ollut vuosikymmeniä aikaa asian korjaamiseen, mutta mitään ei tapahdu. Sotien jälkeisen jälleenrakennuksen aikana luontoarvot saivat ohittua. Samalla se on saanut oivaltamaan, kuinka välinpitämättömiä suomalaiset ovat vesiasioissa. Maaja metsätalous pukkaa typpeä ja fosforia, samoin kiintoaineja orgaanista hajakuormitusta, ja siihen vielä metsätalouden ja turvetuotannon synnit päälle. SUORASTAAN JULMA on ollut rakennettujen vesistöjen kohtalo. Nämä lasten entisajan rakkaat leikkipaikat on järjestelmällisesti tuhottu. Selitystä ei tarvitse kaukaa etsiä, jos katsoo joen törmälle asti viljeltyjä peltoja tai hakee lähimmän metsäojan
LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_24062021_65.indd 65 14.6.2021 14.02. Kaupungin tämän vuoden talousarviossa rekrytointiongelma kuvataan yhdeksi toimialan riskiksi: ”Koko toimialan osalta henkilöstön saatavuus on keskeinen epävarmuustekijä. Kun asumiskustannukset Helsingissä ovat selvästi muuta maata korkeammat, muualla Suomessa kunta-alan ammateissa työskentelevien kiinnostus muuttaa tänne ei todennäköisesti ole kovin korkea. THL selvitti viime vuonna kuntien ja kotihoidon yksiköiden henkilöstötilannetta (Yle Uutiset 10.2.2021). Ja ”riittävä” ei tässä yhteydessä tarkoita samaa kuin lain edellyttämä minimi. Helsingillä riittää haasteita koronan jälkeisessä tilanteessa. Kymmenen vuoden kuluttua 65 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan Helsingin väestöstä noin 20 prosenttia. Kun niitä priorisoidaan, on kärkeen nostettava resurssointiongelmat. Yksiköistä 20 prosenttia kertoi käyttävänsä kouluttamatonta henkilöstöä, 74 prosenttia käyttää opiskelijoita ja 43 prosenttia tekee töitä vajaalla henkilöstömäärällä. Petri Lillqvist Helsinki Palkka on vain osa ratkaisua – myös riittävään henkilöstö mitoitukseen on panostettava. Sote-alan henkilöstömitoituksen on lähdettävä liikkeelle työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisen näkökulmasta. Se tarkoittaa kahdeksaa yksikköä yhteensä 269:sta. Samaan aikaan koko väestömäärän ennustetaan kasvavan 9 prosenttia. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Hoitajapulaa ei ratkaista puhumatta hoitajien palkoista HELSINGIN KAUPUNGILLA on jatkuvia rekrytointiongelmia sote-palvelujen henkilöstön kanssa. Sitä kautta voidaan edes toivoa löytyvän kestävä ratkaisu ongelmaan, joka lähivuosina koskee yhä suurempaa osaa helsinkiläisistä. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Vaikka palkkaus sovitaankin työehtosopimuksissa, on Helsingin vakavasti mietittävä millaisella aktiivisella palkkapolitiikalla se voi edesauttaa näiden kroonisten ongelmien korjaamisessa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tilannetta pyritään parantamaan jatkuvalla rekrytoinnilla, mutta haasteena on, että koulutettua työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla.” Helsingin asukasmäärä kasvaa hitaasti mutta vanhenee nopeasti. Palkka ei kuitenkaan ole kuin yksi osa ratkaisua – myös riittävään henkilöstömitoitukseen on panostettava. Kuntasektorilla palkkahajonta on pieni, eli kunta-alan työntekijät ansaitsevat suunnilleen saman suuruisia palkkoja koko maassa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Odotettavissa oleva elintason lasku on huono houkutin. Helsingissä hoivakotien ja kotihoidon yksiköistä kolme prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole koskaan rekrytointiongelmia
Tämä edellyttää suun terveydenhuollon henkilöstöresurssien pysymistä vähintään nykyisellä tasolla, joka sekin vaikuttaa kovin haastavalta. Suun infektioiden lisääntymisellä ja pahenemisella on suora yhteys moniin kroonisiin sairauksiin. Nykyisillä arvoilla ja toimilla en usko näin tapahtuvan. Nämä hälyttävät tekijät ovat saaneet meidät, suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n käynnistämään laajemman keskustelun työelämän ja alan koulutuksen sisällöistä ja haasteista. Viivästyneen hoitoon hakeutumisen tai pääsyn vuoksi suun sairaudet ovat monella potilaalla edenneet, ja näin lisääntyy jatkossa vaativampien hoitojen tarve. Todellisuudessa hoitovelka on tätäkin suurempi, sillä luvussa eivät näy ne ihmiset, joilla on suussaan hoidontarvetta, mutta jotka eivät ole toistaiseksi hakeutuneet hoitoon. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat suurimmassa vaarassa myös suusairauksien pahenemiselle. Heikentynyt suun kunto vaikuttaa myös leikkausjonojen purkuun niitä hidastavasti; infektio suussa kun estää vaikkapa tekonivelleikkauksen. Alalta siirrytään entistä useammin muille toimialoille, ja koulutuksen keskeytysprosentit ovat kasvussa. Tämä toimintamalli vaatii sekä riittävästi moniammatillisia hoitotiimejä, työskentelyyn soveltuvia tiloja sekä työnjaon kehittämistä. Suurin suunterveyden hoitovelka on alueilla, joilla koronatilanne on ollut hankalin ja paikkakunnilla, joilla suun terveydenhoidon ammattilaisia siirrettiin koronatehtäviin, esimerkiksi näytteenottoon maan raja-asemille, satamiin ja lentokentälle. Kokonaisuutena suun terveydenhuollon hoitovelan purkaminen sekä alan vetoja pitovoimaisuuden kehittäminen vaativat uusia ajatuksia ja toimintamalleja. Suun terveys on saatava osaksi kokonaisterveyttä, ja sille on löydyttävä tekijät. 66 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Nyt on suun vuoro Hoitokerran lyhentämistä tehokkaampi olisi ”kerralla kuntoon” -malli. Rokotussuojan lisääntyessä myös tämä piilevä hoitovelka tulee lisäämään suun terveydenhoidon paineita. Tarvitaan merkittäviä kansanterveydellisiä ratkaisuja, joihin päättäjien on panostettava niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Tulevat hyvinvointialueet ja kunnat ovat tulevaisuudessa paljon vartijoina. Koronaepidemia on kasvattanut THL:n laskelmien mukaan suun terveydenhuollon hoitovelan jo 1,3 miljoonaan potilaskäyntiin. THL:n arvion mukaan suun terveydenhuollon hoitovelan purkamiseen tarvitaan pahiten ruuhkautuneilla alueilla jopa kolmen vuoden työpanos. Joillain paikkakunnilla hoitovelan purkuun on keinoksi otettu myös hoitoaikojen lyhentäminen. Seija-Sofia Käärmelahti Puheenjohtaja Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry. Krooninen työvoimapula vaivaa alaamme, niin julkisella kuin yksityissektorilla. Työstä on tullut yksipuolista temppujen tekemistä ja kokonaisvaltainen suun terveyden edistäminen on saanut väistyä korjaavan hoidon alta. Suun terveydenhuollon henkilöstön jaksaminen on kovilla. Yksittäisen asiakkaan hoitokertojen määrä ja hoitojakson pituus kasvavat kohtuuttomasti, kun yksittäiset hoitokerrat lyhenevän pahimmillaan noin 20 minuutin pyrähdyksiksi. Viivästyneen hoitoon hakeutumisen tai pääsyn vuoksi suun sairaudet ovat monella potilaalla edenneet, ja näin lisääntyy jatkossa vaativampien hoitojen tarve. Tilastojen valossa tämä saattaa vaikuttaa hetkellisesti myönteiseltä ratkaisulta, mutta varsinaisen suun terveydenhuollon ydinkysymykseen sillä ei ole myönteistä vaikutusta. de_24062021_66.indd 66 16.6.2021 10.32. Myös tulevaisuudessa. Huomattavasti hoitokerran lyhentämistä tehokkaampi olisi ”kerralla kuntoon” -malli, jossa moniammatillisella suuhygienistin, hammashoitajan ja hammaslääkärin yhteistyöllä ja pidemmillä hoitokerroilla hoidettaisiin asiakkaan suu parhaimmillaan kuntoon yhden potilaskäynnin aikana
On erinomaista, että valtuustoissa on paljon kansan kaikista, myös syvistä riveistä nousseita, ylempiin toimihenkilöihin ja yrittäjiin kuuluvia, osaavia henkilöitä. Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen VATTin ja kumppaneiden tuoreen (v. Siksi pidetään meteliä tuosta valtiontalouden kannalta mitättömästä asiasta. Miksi kunnallisvaalien jo kauan laskenut äänestysaktiivisuus on vain 55,1 prosenttia. Eläkeläiset, koulutetut, rikkaat ja menestyneet ahkerasti. Taloyhtiöni 50-vuotisjuhlassa tarjottiin kostea illallinen myös osakasluetteloon merkittyjen asukkaiden seuralaisille. Nuoret, vähän koulutetut, köyhät ja syrjäytyneet äänestävät laiskasti. Kevytateriaetua voitaisiin tietenkin ”oikeudenmukaisuussyistä” verottaa, mutta mikä olisi vaihtoehto. Markku J Kekäläinen Espoo de_24062021_66.indd 67 16.6.2021 10.32. Puolueiden ehdokaslistoissa olivat 2017 kunnallisvaaleissa ja ovat varmaan nytkin aliedustettuina nuoret, työläiset, matalapalkkaiset, työttömät, yksin asuvat, vammaiset, ulkomaalaistaustaiset sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat. Kunnallinen yleinen ja yhtäläinen äänioikeushan säädettiin maahan sata vuotta sitten ilolla tervehdittynä uudistuksena. Rajanveto ehdottomasti itse kustannettavien ja yksinkertaisuuden vuoksi ”ilmaisten” etujen välillä ei aina ole helppoa. Vähän vanhempien nuorten aikuisten äänestysprosentti jäi sekin 40 prosenttiin. Oikeudenmukainen verottaminen olisi ollut suhteettoman monimutkaista. Toisaalta moni illallisestaan yhtiövastikkeessa maksanut ei ollut paikalla. Mielestäni ei ole kohtuutonta, jos virka-asuntoon, jossa otetaan vastaan valtiovieraita sekä muitakin virallisia ja puolivirallisia vieraita, kuuluu ateriaetu. Pääministeri Sanna Marinin ”ilmaisesta” ravintoedusta nostettiin ennen kuntavaaleja kohu, jonka takana lienevät eräät hänen suosionsa kasvusta huolestuneet piirit. 67 Demokraatti Valtuustoihin pitää saada tasapainoinen sosiaalinen ja alueellinen edustus Paljon melua tyhjästä Kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi nyt vaatimattomaan 55,1 prosenttiin. Omalle kohdalleni tuollaisia ilmaisia aterioita on kannettu eteen aika lailla harvakseltaan. Huono kehitys nähtiin jo vuoden 2017 kunnallisvaaleisa, joissa ylivoimaisesti suurin puolue, nukkuvien puolue sai 1.8 miljoonaa äänetöntä tukijaa (41 %). Nuoret arvostavat kuitenkin ainakin yhden selvityksen mukaan periaatteessa kunnallista demokratiaa. Heitä, nyt yliedustettuina, tarvitaan ehdottomasti yhteisen hyvän edistämisessä. Jo nyt on asian ympärillä käytävän kohun yhteydessä kulutettu niin paljon rahaa, että Marinille sillä rahalla voitaisiin kustantaa aamu puuro muutamaksi sadaksi vuodeksi eteenpäin. Tällaisia ehdokkaita toki ilahduttavasti oli ja on. Pääministeri kurvaa virka-autollaan turvamiehen saattamana lähipuotiin ostamaan omalla rahallaan kauraryynejä. Myös alueellinen edustavuus on kunnallisdemokratialle hyvin tärkeää. 2021) selvityksen mukaan köyhimmät asuinalueet, monet kuntien maaseutumaiset alueet ja lähiöt, ovat aliedustettuina kunnallisvaltuustoissa. Väestön edustavuuden vinous näkyy vielä ehdokaslistoja vahvemminkin valittujen kunnallisvaltuustojen kokoonpanoissa. Tutkimusten mukaaan äänes tysaktiivisuus on yhteydessä ikään, koulutusja tulotasoon. Nuorista alle 25 vuotiaista äänioikeutetuista kansakunnan toivoista 2/3 jätti äänestämättä vuoden 2017 kunnallisvaaleissa. Seuraavaksi suurimmat puolueet, Kokoomus ja SDP, saivat kumpikin alle kolmanneksen (noin 0,5 miljoonaa) tästä äänimäärästä. Tutkijoiden mukaan ainakin lähikoulujen lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu koulun lähistöllä. Korviini ei ole kuulunut käyttökelpoista esitystä pienten etuuksien verottamiseksi. Vuosi 2024 presidentinvaaleineen lähestyy vauhdilla, ja pelko Marinin menestyksestä horjuttaa oikeis ton rivejä. Jos näitä vähäisiä etuja ryhdyttäisiin verottamaan, pitäisi sen koskea kaikkia. Nuo ateriat voitaisiin toimittaa jostakin valtion tai kunnan ruoka-annoksia muutoinkin valmistavasta laitoksesta. Tulkoon jatkossa uusiin valittaviin kunnallisvaltuustoihin mahdollisimman hyvä, tasapainoinen sosiaalinen ja alueellinen edustavuus! Jorma Leppänen Eläkeläinen, YM Joensuun Enon Louhioja Nyt pidettiin meteliä valtiontalouden kannalta mitättömästä asiasta. Ajatus, että kaikki nämä nautitut ”ateriaedut” nauttijoineen ja hintoineen olisivat kaikkien nähtävillä, ei ole poissuljettu, mutta ei välttämättä tarkoituksenmukainenkaan. Kaksi kolmasosaa väes töstä on esimerkiksi vailla korkea-asteen tutkintoa. Hyvä edustuksellinen demokratia edellyttää kuitenkin kaikkien mukana pitämistä
68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Opetuksen järjestämisestä on tehty liian monimutkaista Sopiiko Sari sairaanhoitaja jatkossa työehtonsa itse. Toimintaa ohjaavat monet huonosti toimivat tietojärjestelmät, jotka varastavat aikaa varsinaisesta opetuksesta ja vaikeuttavat opettajien ja opiskelijoiden arkipäivän työtä. Lukiota ja ammattikoulua kehitetään kiivaasti, mutta varsinaista rakenteellista ongelmaa ei yritetä ratkaista. Työehtosopimusrakenteen pitää elää ajassa, mutta siihen tehtävät isot rakenteelliset muutokset on neuvoteltava ja sovittava yhdessä, eikä yksipuolisesti sanelemalla. Suomalainen työehtosopimusjärjestelmä on perustunut kautta historian kolmikantaan, jossa työnantajat, työntekijät ja valtiovalta ovat yhdessä sopineet keskeisistä työelämän pelisäännöistä. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistettiin lakia, rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Tavoitteena oli asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Luottamus sopimusjärjestelmään syntyy ihmisten välillä. Suomi ja suomalaiset ovat perustaneet elämänsä ja hyvinvointinsa kautta historian vahvaan yhdessä toimimiseen ja sopimiseen. Vai sopiiko tulevaisuudessa jokainen sairaanhoitaja tai opettaja omat työehtonsa itse työnantajansa kanssa. Huonosti toimivat tietojärjestelmät varastavat aikaa varsinaisesta opetuksesta. Näin tulee olla myös jatkossa. Koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta tehtiin erittäin monimutkainen järjestelmä, jonka ongelmia yritetään nyt ratkaista digitalisaatiolla. Eläkevakuutusjärjestelmä, työttömyysvakuutusjärjestelmä, sosiaaliturva, perhevapaat, lomat, työaika, muut työelämän pelisäännöt ja ammatillinen koulutus ovat asioita, joita ei voi eikä saa vaarantaa yksipuolisella sanelulla. Ilkka Nokelainen Imatra de_24062021_68.indd 68 14.6.2021 14.29. Kaikki tietävät, ettei toisen asteen koulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Työehtosopimus rakenteen isot muutokset on neuvoteltava ja sovittava yhdessä. ”Suomalaisen hyvinvointivaltion kriisistä tulee mieleen huonosti toimiva dysfunktionaalinen perhe, joka on salaa sitoutunut ylläpitämään yhteistä ongelmaa.” kirjoitti Anu Kantola kolumnissaan (HS 23.2.21). Kehittämistä vaikeuttaa myös ratkaisutapa, jossa lähestymme ongelmia mieluummin lisäämällä niihin uusia asioita kuin vähentämällä niitä. Viime kädessä kysymys on oppijan ja opettajan vuorovaikutuksen järjestämisestä niin, että se parhaiten edistää oppimista ja tuottaa tavoiteltavaa osaamista. Metsäteollisuus ja teknologiateollisuus ovat lähteneet horjuttamaan työelämän sopimusrakennetta irtautumalla keskitetystä työehtosopimustoiminnasta. Päätöksissä nojaamme helppoihin ja nopeisiin ajattelun oikoteihin ja varsinkin paineen alla teemme asioista vain monimutkaisempia. Sitä joko on tai sitten ei. Mutta miten kävikään. Yksinkertaiset ratkaisut vaatisivat enemmän ajattelua, mutta tehokkuuden nimissä olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa kiireen takia lähes joka kolmas työntekijöistä kokee, ettei ehdi tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Keskiöön tulisi nostaa opetus, opiskelu ja oppiminen. Kuvaus sopii hyvin myös koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Koulutuksen ja opetuksen järjestämistä pitäisi yksinkertaistaa. Jukka Söderdahl Pori Suomalaisen työelämän sopimusrakenne horjuu
Siitäkin syystä, että Suomessa palkkaja työehtoja pyritään heikentämään. Onhan Halla-aho saanut kannattajia myös kokoomuksesta. Sähkökäyttöiset autot sopivat hyvin kuntien käyttöön, koska kuntien henkilökunnan päivittäiset ajot jäävät pääasiassa alle 200 kilometrin. Valtionosuusjärjes telmä olisi myös hyvä tapa ohjata kuntia hiilineutraaleiksi. Tämä järjestelmä kannustaisi kuntia automaattisesti parantamaan omien lämpölaitosten toimintaa. Kaukolämpölaitokset polttavat yleensä hiiltä, kaasua, turvetta, öljyä sekä puupohjaista haketta tai pellettiä. Tuolloin Jussi Halla-ahon johtoon Timo Soinilta siirtynyt puolue ei kelvannut enää Juha Sipilän (kesk.) ja Petteri Orpon hallituskumppaniksi. Saarikon keskustasta on eniten valunut kannattajia perussuomalaisten leiriin. Siitä yhtenä esimerkkinä on Timo Soinin johtama perussuomalaisten puolue. Soini pyörsi oman retoriikkansa ja persulinjansa, kun tämä vei puolueensa keskustan Juha Sipilän johtamaan hallitukseen. Yksi mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle, on kaasuja öljypolttimet. Esimerkiksi kunta, joka on päässyt eroon omissa lämpölaitoksissaan fossiilisten (hiili, kaasu, öljy) polttoaineiden käytöstä saisi enemmän valtionosuusjärjestelmän kautta varoja kunnan kiinteisiin kuluihin. Tämä on toteutettavissa helpommin kuin liikenteessä operoivissa kulkuneuvoissa, koska polttimet ovat yleensä aina lämmitetyissä tiloissa ja uusiutuva biopolttoaine on lämmitettävissä helpommin polttoon sopivaksi. Eli kunnanvaltuustoilla on iso rooli omilla päätöksillään ohjata Suomi hiilineutraalitavoitteeseen 2035 valtion hienovaraisella ohjauksella. Pentti Välimaa Pori Orpon persu kosinnassa saattaa olla kuntavaali osuuttakin. Orpo saattaakin laskelmoida, että Halla-aho voi Soinin tapaan tehdä poliittisen täyskäännöksen Tosin puolueiden välissä on syvä juopa EU-politiikan lisäksi maahanmuutossa. Orpo edellyttääkin perussuomalaisilta yhteistyökykyä ja muutosta EU-politiikassa. Siitä huolimatta on vaikea uskoa, että Halla-ahon puolue nykyisellään kelpaisi kokoomuksen hallituskumppaniksi. Jo aiemmin myös keskustan Annika Saarikko ilmoitti hyväksyvänsä Halla-ahon hallituskumppanikseen. Heidän toimestaan hallituksessa saivat jatkaa perussuomalaisista eronnut Timo Soinin ministeriryhmä, joka kansanedustajineen tunnettiin sinisenä tulevaisuutena. Euroopan maista ammattilaisten saaminen Suomen voi jäädä vain unelmaksi. Kaukolämmön tuotannossa on monia erilaisia tuotantotapoja. Poliittisia täyskäännöksiä on tehty aiemminkin. Sekin on huomattu, että etenkin kokoomus on oppositiokauden politikoinnissaan lähentynyt perussuomalaisia. Nämä ovat konservoitavissa helposti ja nopeasti kokonaan käyttämään uusiutuvia biopolttoaineita. Halla-aho ei ilahdu siitäkään. Orpon persukosinnassa saattaa olla kuntavaaliosuuttakin. Lisätyövoimaa onkin mahdollista saada Euroopan ulkopuolisista maista. Kunnat voivat myös omilla päätöksillään siirtyä omistamillaan kulkuneuvoilla vähäpäästöisiin ratkaisuihin, kuten sähköautoihin ja biopolttoaineilla toimiviin autoihin. Orpo puhuu mieluusti työperäisestä maahanmuutosta. Tämä olisi myös hyvä järjestelmä ohjata kuntia hiilineutraalien tavoitteiden toteuttamiseen. 69 Demokraatti Kuntienkin kannattaa tavoitella hiilineutraaliutta Halla-aho kelpaa jo hallituskumppaniksi Kokoomusjohtaja Petteri Orpolle kelpaa nyt jo Jussi Halla-ahon johtama puolue hallituskumppaniksi, vaikkei perussuomalaisten politiikka ole vuoden 2017 jälkeen miksikään muuttunut. Pertti Leppänen Lieto de_24062021_68.indd 69 14.6.2021 14.29. Kaupunkien ja kuntien keskustojen lämmitys hoidetaan yleensä kaukolämmöllä. Näistä vähemmän saastuttavia ja uusiutuvia ovat hake ja pelletti. Valtiolla on yksi hyvä keino ohjata kuntia hiilineutraaleiksi, eli valtionosuusjärjestelmä, jossa valtio ohjaa varoja kunnille kustannuserojen tasaukseen
Kun seura pyysi Perttiä varapuheenjohtajaksi, se oli selvä tunnustus siitä, että hänet tunnettiin ”vanhana marxilaisena radikaalina”. de_24062021_70.indd 70 16.6.2021 11.06. Hynynen oli Marx-seuran varapuheenjohtaja vuosina 2006–2011. Pertin ansio marxilaisen perinnön ylläpitäjänä on saanut myös vankkaa tunnustusta Marx-seuran piirissä. Vanhan valtauksen jälkeen ASY:n pienen uusvasemmistolaisen ryhmän suhteet SDP:hen katkesivat ja ryhmän edustajat, myös Pertti ja minä, jätimme SDP:n. Timo Roos kunnallisneuvos, Hämeenlinna 5.8. Kirsti Paasio Turku 26.7. On selvää, että Pertin osuus nousevan taistolaisuuden vastustajana teorian kentällä oli hyvin tärkeä. pakolaisten puolesta Kos-saarella Kreikassa Jarmo Huhtaniemi teknikko, eläk., Jämijärvi 28.6. Myöhemmin Pertti palasi puoluee seen ja keskittyi sen sisällä teoreettiseen keskusteluun. Kun Pertti luopui varapuheenjohtajan tehtävästä vuonna 2011, häntä varten Marx-seura loi uuden kunniajäsenten kategorian. Rainer Smedman filosofian tohtori, Kokkola 27.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Olli Palomäki. Pertti kirjoitti jatkuvasti moniin päivälehtiin. Sitä ennen se oli ollut marxismista kiinnostuneiden epävirallinen kerho. Vuosina 1974–1990 Pertti oli Väinö Voionmaan opiston opettaja ja vararehtori. Erkki Tuomioja kansanedustaja, valtiotieteen tri, Helsinki 1.7. Pertti matkusteli laajasti Länsi-Euroo pan maissa ja tapasi niissä sosialidemokraattisten ja sosialististen puolueiden edustajia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata historia-konfliktien purkamiseen Historioitsijat ilman rajoja – yhdistyksen tilille FI66 1745 3000 1969 41. Pertin valinnalla pyrittiin myös estämään seuran leimautuminen yhden suuntauksen eli taistolaisuuden mukaan. Vuonna 2007 Marx-seura hyväksyttiin Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäseneksi. Liisa Liimatainen Kirjoittaja on Pertti Hynysen ystävä ja aatetoveri 75 VUOTTA 85 VUOTTA KUOLLUT 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Olli Palomäki aluetoimitsija, eläkeläinen, Ulvila 7.7. Hän oli ainoa kunniajäsen aivan kuolemaansa saakka. Osallistuimme yhdessä myös 1960-luvun opiskelijaliikkeeseen, johon toimme länsieurooppalaisen opiskelijaliikkeen ja uusvasemmiston näkemyksiä. Tällaista keskustelua käytiin intensiivisesti muun muassa SNK:n Turun liittokokouksessa vuonna 1973. Pertin laajoista kontakteista oli apua Marx-seuralle, kun se järjesti seminaareja ja keskustelutapahtumia. 60ja 70-luvun vaihteessa Pertti kävi usein Italiassa ja kauhistui italialaisen uusvasemmiston yhden osan terrorismisympatioita. Hänen perusajatuksensa oli, että sosialidemokratialla on vielä siteet marxilaiseen teoriaan, mutta marxismi oli Pertille ennen muuta menetelmä analysoida yhteiskuntaa. Andersonin vierailun aikana onnistuimme järjestämään keskustelun hänen ja Hertta Kuusisen kanssa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti Lepistön rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Rainer Smedman. Hänen kirjoittamansa artikkelit liittivät länsieurooppalaisen vasemmiston keskustelun Suomessa meneillään olevaan debattiin. Me molemmat edustimme puolueessa vasemmistolaista siipeä. Tuona aikana Pertti toi uusia näkemyksiä vasemmiston keskusteluun ja yhteiskuntapolitiikkaan opetustoiminnallaan ja lukuisilla julkaisuilla. Tilaisuus oli ainutlaatuinen kontakti kommunistisen näkemyksen ja länsieurooppalaisen uusvasemmiston välillä. Hän ei luovuttanut sovulla marxilaisuuden perintöä NL:n holhouksessa nousevalle organisaatiolle. Britta Lindblom toimittaja, vapaaehtoistyöntekijä, Kos, Dodekanissos 30.7. Vahvan teoreettisen pohjansa ansiosta Pertti toi perusteltuja näkemyksiä 60-luvun vasemmistokeskusteluun. 70 Demokraatti Taistolaisuuden vastustaja Pertti Hynynen kuoli Tampereella 22.5.2021 vakavan sairauden oireisiin. Tutustuin Perttiin 60-luvun puolessa välissä, kun toimimme yhdessä SDP:n opiskelijajärjestöissä, minä Tampereen Akateemisessa sosialidemokraattisessa yhdistyksessä ja Pertti Helsingin Akateemisessa Sosialidemokraattisessa yhdistyksessä (ASY). Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kirsti Paasio. Pertti toi suomalaiselle vasemmistolle tietoa läntisen Euroo pan teoreettisesta keskustelusta, jota hän seurasi järjestelmällisesti englannin, saksan ja ranskan kielillä julkaistuista lähteistä. Pertin kontaktien ansiosta eurooppalaisen uusvasemmiston tärkeimmän keskustelufoorumin, New Left Review’n (NLR) päätoimittaja Perry Anderson vieraili ASY:n vieraana Suomessa. 1990-luvulla Pertti matkusti laajasti läntisessä Euroopassa ja raportoi maahanmuuttoliikkeen vaikutuksesta ääri oikeiston nousuun. Toimimme myöhemmin yhdessä myös SDP:n nuorisojärjestössä (SNK) ja opiskelijajärjestössä (SONK). Tutkimuksen tuloksia julkaisi Tampereen yliopisto, Helsingin kaupunki ja Valtioneuvoston kanslia
Liitä runolähetykseen aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Mahdolliset lahjoitukset pyydetään ohjaamaan Työväen Arkiston toiminnan tukemiseen tilille FI37 1521 3000 1027 09, tiedonantoon: Petri Tanskanen. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pertti Huhtala. Jussi Särkelä toiminnanjohtaja, tietokirjailija, Vantaa 28. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Tirronen. Petri Tanskanen FM, arkistonjohtaja, Hyvinkää 14.7. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Kari Tirronen viestintäpäällikkö, eläk., Helsinki 27.7. Katso lisätiedot: www.tyovaenperinne.fi tai kysy lisätietoja: kapinarunot@gmail. Pertti Huhtala rakennusinsinööri, taiteilija, eläk., Saarenkylä 28. Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 22.10.2021 mennessä sähköpostitse: kapinarunot@gmail.com tai postitse: Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Hannu Säkkinen aluejohtaja, eläkeläinen, Kotka 4. 71 Demokraatti HELSINKI • Työväenkirjaston ystävät ry käynnistää jälleen kapinarunojen keruun. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Ari Solonen eläkeläinen, Imatra 25.7. Osa osallistujista pääsee (koronavirustilanteen salliessa) esittämään runonsa Stadin Työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 26.11.—27.11.2021. 7. 60 VUOTTA kintä ”Kapinaruno”. 7. Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Kauko Leppänen kelloseppä, Lahti 5. 70 VUOTTA APURAHAT 50 VUOTTA Tuula Lampinen poliittinen koordinaattori, Helsinki 24.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kymenlaakson rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hannu Säkkinen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR;n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jussi Särkelä. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. com. Mikko Hakkarainen kansainvälinen asiantuntija, Helsinki 13.7. 8. Kuoreen merYhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 8. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tuula Lampinen. de_24062021_70.indd 71 16.6.2021 11.06. Runojen tulee olla uusia. Mahdolliset onnittelut pyydetään ohjaamaan Maarit FeldtRanta -palkinnon kartuttamiseen KSR:n K.A. Kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_24062021_72.indd 72 14.6.2021 14.37. 72 Demokraatti RISTIKKO 12/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Istuin kuin tatti kamera silmällä ja seurasin sen touhuja nopeita liikkeitä välttäen. Se nappasi saaliin ja lähti viemään sitä pesälleen. Ei tapaaminen aina varma nakki ole, mutta tänä vuonna aina kaan vanha kaverini meriharakka ei tuottanut pettymystä. Se ilahduttaa, kun voi tehdä treffit tietyn lajin kanssa. Aiemmin arka ja metsissä viihtynyt sepelkyyhky on alkanut tottua ihmisiin ja kaiketi löytänyt myös kaupungin suoman turvan. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Erja Hakkola Kauhajoelta. Asetuin istumaan rantakivelle Meriharakka lienee silti vielä harvinaisempi citylintu kuin kaupungeissa selvästi yleistynyt sepelkyyhky. ais ud ok u. Betoniviidakossa ei tarvitse pelätä metsästäjän saaliiksi joutumista. Meriharakka on yksi niistä lintulajeista, jotka alkavat olla entistä tutumpi näky myös urbaanissa ympäristössä. Kaupungissa pesiviä meriharakoita voi tavata tepastelemassa puistojen nurmikoilla, penkomassa matoja saaliikseen. Siellä se tuttuun tapaansa haki evästä siitä samasta pienestä lahdenpoukamasta Turun Ruissalon kärjessä kuin viime vuonnakin. J otkin linnut tapaa vuodesta toiseen täsmälleen samalla paikalla. co m 7 2 8 5 6 5 1 4 2 1 6 6 3 2 5 8 5 9 8 3 5 4 1 6 4 H A M E M A L I A N I L I I N I A S K I T I I T R A K S U T T A A A S E A A A T E L T P A K A A S I A K I T A S L A A L A V A K A N I U H A T A I L L A T S U O U T O R I S U N I E L U R A U L M A R L O N O N I S K U R I E E L I M A T O T A T T I B E R I A I I K K A O T S A T E R A R Y A N S A M M I O A L I S O N T E A T I L T O S L O O T A T U S S H E L L U T E S S O U S E A T D U M A S A J U R I A L I S A R E T A O D O T U S L I T A N I A R A J U T A U T A N T T I T E I R T U T I N A A A A S I A A I R A A N A A odottamaan. de_24062021_72.indd 73 14.6.2021 14.37. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se kahlasi rantavedessä, koko ajan lähemmäs ja lähemmäs. Kohta sitä onnisti, eikä aikaakaan, kun show oli ohi ja pitkäkoipi tiessään saaliineen. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 67 12 84 53 9 28 96 35 47 1 43 59 17 28 6 92 71 58 36 4 16 43 92 75 8 35 84 76 19 2 54 27 69 81 3 89 35 41 62 7 71 68 23 94 5 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 10/2021 RATKAISU 27.5. Pian porkkananokka palasi saalistamaan
Äänikirjojen nousun myötä olen laa jentanut ”kirjahyllyäni” myös muihin ka tegorioihin . Se on elämäntapa ja lukeminen on yksi osa sitä. Kun kuulen jonkun hyvän ju tun tai jokin asia resonoi, en halua menet tää sitä ja kirjoitan sen ylös. Työni on pyrkiä ajattelemaan, jäsentämään ja hahmotta maan tulevaisuutta, tulkitsemaan maail maa. Nykyisin keskitytään opettamaan, miten argumentoidaan, puhutaan, esiinnytään, ja kaikki on hyvin ulospäin suuntautunutta. Kirjoittaja pohtii ratkaisuja suurimmille globaaleille ongelmille. Rajojen avaaminen maahanmuutolle taas tekisi tutkimusten mukaan maailmasta kaksi kertaa rikkaamman, kun kehitysapua ei tarvittaisi. Hyvä muistaa nyt internetaikakaudella, että vaikka tiedon määrä ja tavoitettavuus on lisään tynyt, ei tiedon soveltamisen taito ole li sääntynyt yhtään. Se on oma maail mansa ja vie mukanaan. Altistan itseäni tiedolle monin tavoin. Chris Voss: Never Split the Difference Kate Murphy: Et taida kuunnella Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille Politiikan kirjahylly 1 3 2 Ammatillista kirjallisuutta tulee luettua paljon, koska sieltä saan ammennetta vaa omaan työhöni. En voi lukea vaikkapa metrossa. En ahmi kirjoja, vaan jos innostun jostakin, kerron niistä asioista eteenpäin ja haluan muistaa kirjasta kai ken. Kuinka esimerkiksi perustulo nujertaisi köyhyyden ja tulisi halvemmaksi kuin nykyinen malli, jossa tuen saamisen valvontaan käytetään huimasti rahaa. Tietotyöläiselle on hienoa, että ny kyään on mahdollisuus ammentaa kai kista maailman tiedoista. Kaikessa neuvottelussa on sama päämäärä – toisin kuin helposti luullaan, ei kyse ole voittamisesta tai häviämisestä vaan taidosta luoda osapuolten välille yhteisymmärrystä. Parhaimmillaan runous on kuin aivojumppaa. Mutta jos haluaa kehittää erilaista ajattelua, ei kannata lukea samoja kirjoja kuin kaikki muutkin. Ja miksi se on vaikeaa. Kirjassa Voss ei kuitenkaan puhu ammatistaan vaan neuvottelutaidoista pohjaten omiin kokemuksiinsa. Sitten voin joskus myöhemmin palata siihen. Olen sitä tyyppiä, joka lukee jokaisen lau seen ajatuksella. Koko ajan jokin raksuttaa. Luen kirjoja, kuuntelen podcasteja, kat son videoita. Vaikka saamme asioita helposti selville ja faktatkin tarkistettua nopeasti, ei se tee meistä vielä tulkitsi jaa tai ajattelijaa. Olen utelias, mutta se ilmenee muu tenkin kuin lukemalla. Olen jäsentänyt ne aihe piireittäin. Kaadan itseeni koko ajan tietoa. Kirjailija on kiinnostava hahmo – ammatiltaan entinen FBI:n panttivankineuvottelija. de_24062021_74.indd 74 15.6.2021 13.32. Riippuu ihan tilanteesta, mikä kiinnostaa – Aino Sibelius, Trevor Noahin jutut tai vaikka Elon Musk. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Erilainen ajattelu ei kehity, jos lukee samaa kuin muutkin Visionääri Perttu Pölöselle lukeminen on yksi tapa altistautua tiedolle. Entisenä taideopiskelijana tyk kään lukea runoja. Kirjailijan toinen huipputeos, jota voin myös suositella, on Hyvän historia. Kirja on hyvä muistutus kuuntelemisen taidosta ja mitä kaikkea siihen liittyy. Minulla on viisi mustaa vihkoa täynnä aforismeja ja ajatuksia, sellaista purkitet tua inspiraatiota. Teen monesti muistiinpa noja lukemastani. Keskityn aika täysillä siihen, mitä luen. Olin jo pienenä kiinnostunut elämänkerroista ja huomaan, että niitä on yhä helppo kuunnella. Internet on huono työ kalu, jos käytämme sitä vain jo olemassa olevien ajatustemme ja näkökulmiemme vahvistamiseen. Missään ei opeteta, miten kuunnellaan tai vastaanotetaan
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_24062021_002.indd 1 15.6.2021 9.48. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
de_24062021_001.indd 1 15.6.2021 11.16. Hän kiittää suomalaisia sisukkuudesta, jolla tautitilanne saatiin paremmaksi. ke sä ku ut a KALASTUS TEEMA Kalaan melkein kotiovelta. TAAS SÄRKI Roskakala muuttuu herkuksi KIROILEVA KASVISANASTO Hörtsöstä myrkkynääpikkään VAALIT Ei syytä tuhkanripotteluun Kiitos! Etulinjassa koronatoimia johtanut Krista Kiuru sanoo, että rajoituksille ei ollut vaihtoehtoja. PAL.VKO 2021-31 00 74 43 -2 11 2 24.6.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 21 / 24