6 politiikka . 22 elämä . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 010 766 1047. . ElokuuTA 2016 n0 34 Sote iskee kuin hammassärky politiikka . 16 arman alizad . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 27 SAK:n ykkösmies ei pomottele kotona Eläkkeet riittävät – jos töitä riittää Elämän esteetikko tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. Hinta 2 € 25
Sote-sopan haju leviää jo Suomen rajojen yli.. ElokuuTA 2016 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 25. www.paperiliitto.fi Lehdessä 6 Sote myytiin yksityiselle rahalle 8 Ei, juu ja jaa Tuomiojalle 9 Demokraatti.fi 10 Suomen pohjoisimmat demarit 14 ”Etelän strategia” hiipuu Yhdysvalloissa 15 Indeksi: Perintövero demokratisoi varallisuutta 16 Eläkkeet riittävät – jos töitä riittää 21 Nauru on lääke 22 Olipa kerran minä: Arman Alizad 26 Maailma Armanin silmin 27 Kasvot peilissä: Jarkko Eloranta 28 Lintumaailman taistelupari 29 Kesäpöhö pois vyötäröltä 31 Tohlopin historia on televisiosta tuttu 32 Phalle oli edelläkävijä 34 Elokuvat: Kuin säyseä härkä 36 Mooses kuvien ja äänen virrassa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Kun historiakärpänen puree 42 Puheenvuoro: Antti Palola 43 Puheenvuoro: Joona Räsänen 44 MIelipide: Yle sortuu ylimielisyyteen 45 Mielipide: Puheenjohtajasta jäsenäänestys 46 Mielipide: Sote ei synny näillä eväillä 47 Suomalainen demari 48 Salmiakkia 49 Liiton tyttö jää eläkkeelle 50 Järjestötoiminta 53 Ristikko 54 Televisio 56 Horoskooppi, Närästäjä, radio 39 Liike 31 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Miila Halonen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Arman Alizadin kanssa pahis Ihana rahan tuoksu
Seksuaalikasvatus pitää aloittaa mahdollisimman varhain, mutta lapsen kehitystason mukaan. Mikä oli vaikein kysymys Naimamaisteri-testissä. Työministeri Jari Lindström esittää yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien siirtämistä eläkkeelle. . KUVa jarI SoINI Minkä ikäisille voi puhua seksistä. Ilmapuntari Usvaa. Festareilla ympäri Suomen, kuten Lahden YleX Popissa, Ruisrockissa, Weekendissa ja Tubeconissa. Elinkeinoelämän keskusliitto patisti jäsenyritystensä johtoa mukaan vuosi sitten. Sosiaalija terveysministeriö tukee kampanjaa. ” Seksivalistuksessa ei pidä keskittyä vain nuoriin.. Kysymys HIV:n yleisimmästä tartuntatavasta. Kondomin saaminen ei tarkoita että rynnätään heti harrastamaan seksiä. . Tässä ajassa on hirveä haaste, että nuoren pitää olla mediakriittinen ja -lukutaitoinen siinä iässä kun tietoa haluaa etsiä. Seksuaalisuus on laajempi käsite kuin pelkkä seksi. Tarvitsevatko aikuisetkin seksivalistusta. Radiomafian (nykyinen YleX) kesäkumikampanja alkoi vuonna 1995. Kampanjaan on kuulunut aina kesäkumibiisi, jonka esittäjät ovat vaihtuneet vuosittain. Minkä ikäisille voi jakaa kondomeja. Nuoret saavat tietoa hyvin monta reittiä pitkin, kuten terveystiedon tunneilta, opiskelijaterveydenhuollosta, verkkopalveluista ja kampanjoista. Kesäkumikampanjassa kondomeja markkinoidaan välineenä, jolla pidetään huolta itsestä ja kumppanista. . Aikuisen ei tarvitse tehdä seksivalistuksesta esitelmää, vaan hän voi vain vastata lapsen esittämään kysymykseen ja lapsi on tyytyväinen. 3 25. Tuolloin muun muassa EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta oli solidaarinen ja lupasi leikata tuloistaan viisi prosenttia neljän vuoden ajan. Kun vanhemmalla iällä aloitetaan uusi suhde, kondomin käytöstä voi olla jopa 40 vuotta aikaa, joten seksivalistuksessa ei pidä keskittyä vain nuoriin. 50–60-vuotiaiden avioerot ovat nousussa, ja yhä useam pi eläkeläinen elää uutta nuoruuttaan. Esitys tosin on kopio Ilkka Taipaleen (sd.) mallista, jossa yli 60-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä yritettiin saada työkyvyttömyyseläkkeelle. KesäKumitusta jo ysäriltä TEKSTI MaTlEENa KaNTola . Jos tiesi kaikki vastaukset, sai Naimamaisteriarvonimen ja pinssin. Kondomeista ei puhuta pelottelemalla vaan positiivisessa hengessä ilon ja nautinnon kautta, Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen sanoo. Ehdottomasti! Jo Naimamaisteri-testissämme näkyy, että nuoret tietävät asiat paremmin kuin aikuiset. Toki netissä liikkuu paljon väärääkin tietoa, ja nuori voi joutua sivulle, jonka sisältö ei välttämättä sovi omalle ikätai kehitystasolle. Perussuomalaisen kikkalaarin pohja paistaa, kun puolue kierrättää ominaan muiden ideoita. Maailmanparantaja . Kun hhetki tulee käsille toisen ihmisen kanssa, kondomia tulee todennäköisemmin käytettyä jos siihen on jo tutustunut. Pienelle lapselle puhutaan siitä miten arvokas ja tärkeä oma keho on ja lähdetään rakentamaan itsetuntoa ja suhdetta omaan kehoon. Räntää. Kampanja on laajentunut järjestöyhteistyöksi, jossa ovat mukana Väestöliitto, Suomen Punainen Risti, Sotilaskotiliitto ja Syöpäjärjestöt. Tarkoitus on, että kondomi tulee välineenä tutuksi ennen kuin sen oikea käyttötarve on ajankohtainen. Käsitys HIV:stä suonensisäisten huumeiden käyttäjien ja homoseksuaalien tautina on sitkeässä, mutta todellisuudessa HIV tarttuu tänä päivänä tyypillisimmin heteroseksissä. Tälle keksittiin jo nimikin: Lex-Lindström. Kondomiin liittyy edelleen myyttejä ja ankeita mielikuvia, jotka ovat yksi syy siihen että kondomi jää käyttämättä. . Jo ala-asteikäisen voi antaa tutustua kondomiin, jos lapsi on kiinnostunut. . Mistä nuoret saavat seksivalistusta. Kiky eli yhteiskuntasopimus syntyi, mutta kuinka moni johtaja osallistuu talkoisiin leikkaamalla palkkojaan. Viidellä suurimmilla festarilla oli Seksikiska-koju, jossa voi keskustella turvaseksistä SPR:n hivja seksuaalityön vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Missä Kesäkumeja jaettiin menneenä kesänä. Viime kesänä jaettiin 200 000 kondomia, joista 170 000 jaettiin festareilla ja loput 30 000 varuskunnissa. Verkossa on helppo keskustella vaikeistakin asioista anonyymisti. ElokuuTA 2016 Iloista seksivalistusta Mikä on erityistä Kesäkumikampanjassa. Lisäksi kiskalla pystyi suorittamaan Naimamaisteritestin, jossa testattiin tietoutta sukupuolitautien tarttumisesta ja kondomista
Veroparatiisitaloutta suitsivia pelisääntöjä rukataan teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:ssä, vaikka kehitysmaat ovat vaatineet, että verosäännöistä sovittaisiin YK:ssa, jotta nekin pääsisivät yhteiseen neuvottelupöytään. Kansan turhautuminen purkautuu postinjakajiin. Kirjoittaja on kansanedustaja sd. Kansainvälinen verojärjestelmä ei voi toimia, jos sen on suunnitellut maailman rikas vähemmistö. Samaan aikaan Posti suunnittelee panostuksia ruohonleikkauspalveluun ja kukkien kasteluun. Pienemmät resurssit ja heikko hallinto on huomioitava ratkaisuja suunnitellessa. ElokuuTA 2016 Viikon sana » Albert Einstein: Mielikuvitus on tärkeämpää kuin älykkyys. Näyttää siltä, että Postista ollaan tekemässä vähän tahallaankin kansallinen naurunaihe ja murheenkryyni. Ratkaisuja tähän on haettava hyvässä ja avoimessa keskustelussa, jossa huomioidaan toimialan eri toimijat ja johon otetaan mukaan avoimesti myös oppositiopuolueet. Posti on ollut jo jonkin aikaa otsikoissa. On kolme syytä, miksi Suomen tulisi puoltaa kehitysmaiden oikeutta osallistua päätöksentekoon. Kehitysmaat ovat yleensä investointien kohdemaita. Sen myötä laista ollaan poistamassa vaatimukset postitoiminnan säännöllisyydestä ja laadusta, riittävistä resursseista ja pitkäjänteisestä postitoiminnan järjestämisestä. Kolmanneksi, kehitysmaiden haasteet ovat erilaiset. Olennaista Postilain uudistuksen seuraavissa ratkaisevissa vaiheissa on se, että yhdenvertaiset, saavutettavat ja kohtuuhintaiset postipalvelut voidaan turvata koko maassa. Köyhimmät maat eivät nyt pääse mukaan verotietojen automaattiseen vaihtoon, koska tekniset vaatimukset ovat niin korkeat. Olemme jo saaneet tottua uutisiin Postin toistuvista ytkierroksista ja massairtisanomisista. Kansainvälinen verojärjestelmä ei voi toimia, jos sen on suunnitellut maailman rikas vähemmistö. Viikoittaisia jakelupäiviä ollaan karsimassa kolmeen, ja kerrostalojen luukkujakelusta ollaan luopumassa. ja reilua. Myös Postin henkilöstön kuormitus on ajettu tappiin. Esimerkiksi OECD:n malliverosopimus suosii investoinnin lähtömaan verotusoikeutta kohdemaan kustannuksella, toisin kuin YK:n vastaava sopimus. Kirjoittaja on Kepan veroasiantuntija. Näin sitä on helpompaa vaatia yksityistettäväksi ja alistettavaksi markkinoille. Postin kehittämiseen löytyy vaihtoehtoja postin ja kotiin kannetun sanomalehden tulee olla kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Kuormaa lisää se, että Postin henkilöstöpolitiikka on kaikkea muuta kuin avointa Opposition ääni katja taimela leivän paikallisten kotipalveluyrittäjien suusta, kuten on jo nähty muun muassa aterioiden kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa eri puolilla maata. Ensinnäkin on epäoikeudenmukaista ja naiivia olettaa, että kehitysmaat seuraisivat muiden sopimia sääntöjä. Kesän aikana on kuultu postin jakeluhäiriöistä monilla seuduilla. Hallitus on lähtenyt uudistamaan postilakia asteittain. Posti on valinnut tavaksi reagoida muuttuneeseen markkinatilanteeseen lähinnä kirjepostia vähentämällä, perustoimintoja heikentämällä, irtisanomisilla ja satsaamisella epäolennaisiin toimintoihin. 4 25. Toimiala avataan kermankuorinnalle, kun samalla palvelutasoa ajetaan alas. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo lyydia kilpi Veroparatiiseja ei suljeta ilman kehitysmaita Veroparatiisit pitäisi sulkea, mutta miksi työ ei etene. Näillä aloilla se tulee suurena toimijana vääristämään kilpailua ja viemään. Toiseksi, riippuvuus kehitysyhteistyöstä jatkuu, kunnes kehitysmaat pystyvät verottamaan. Kuva, jota Postin viimeaikainen julkisuus maalaa, ei ole yhtiölle kunniaksi. OECD:ssä sovitut säännöt suosivat teollisuusmaita kehitysmaiden kustannuksella
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti, ettei pitkäaikaistyöttömiin pidä suhtautua kuin eläkkeellä oleviin. Hän on todiste siitä, että lausahdus ”Matkailu avartaa” ei ole puuta heinää. Ilokseni hän on juuri niin puhelias, rento ja ystävällinen kuin olin olettanutkin. Vastassaan perussuomalaisilla on Lex Orpo. Perusuomalaiset haluaa kertaratkaisulla vuosia työttöminä olleet yli 60-vuotiaat eläkkeelle. Inhimillinen Lex Taipale säästäisi työvoimapalvelun vähiä resursseja ja auttaisi palkkaamaan heitä, joilla on realistisemmat mahdollisuudet päästä töihin. Kansan Uutisissa esittää punavihreää blokkia. Minimaalinen taloudellinen kustannus ja suuri inhimillinen voitto, he perustelivat. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Televisiota katsoessa tulee usein miettineeksi, millainenkohan tuokin tyyppi on ihan oikeasti. Sosialidemokraatit ovat pitäneet Lex Taipaleen uusimista esillä. Ehdotus sai ristiriitaisen vastaanoton. Haastatteluaika tuntuu hurahtavan silmänräpäyksessä. Täytyy toivoa, että keskusta näyttäisi tälläkin vaalikaudella pehmeämmän puolensa. Hän on mainiota juttuseuraa, sillä hän kohtaa ihmisen ihmisenä ja antaa itsestään paljon. Alizad inhoaa lavastettuja kuvia, mutta tässä tilanteessa on aitoutta, sillä usein hän tekee näin aivojen kaivatessa nollausta työnteon lomassa. Nyt on kuitenkin ehdotettu vain kertaratkaisua. Lex Taipale S DP:n pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma esittää Lex Taipaleen uusimista. Jos vuodessa vain prosentti vähintään viisi vuotta työttöminä olleiden työttömyysjaksoista päättyy työllistymiseen ja jos työttömien tuesta muutoinkin leikataan, Orpon puheille on vaikea löytää katetta. Alizad vastaa hyvin sitä kuvaa, minkä hänestä on julkisuudesta saanut. Olkoon laki Lex Lindström, kunhan asia etenee. Tämä olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun”, ryhmä tiedotti ja tuli Lex Taipaleen ja sosialidemokraattien kannalle. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide Pl 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Viikonloppuna perussuomalaiset vietti ministeriryhmänsä kesäkokousta Pirkanmaalla. 5 25. Myös kasvava nuorten pitkäaikaistyöttömyys vaatii huomiota. Pääministeri Juha Sipilä on pyytänyt anteeksi lama-ajan yrittäjiltä 1990-luvun tapahtumia Suomessa. KuvA jAri soini Matkojen avartama Arman Alizad hyppää kuvausta varten hoverboardin päälle huristelemaan pitkin avokonttoria. Vaarallisissa paikoissa käynyttä Alizadia voi sanoa rohkeaksi, mutta suuremman vaikutuksen tekee hänen kasvunsa ihmisenä. ElokuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Se oli 2005 säädetty laki, jolla noin 4 000 laman aikana työtä vaille jäänyttä pitkäaikaistyötöntä pääsi eläkkeelle. Kansanedustaja Erkki Tuomioja ehdotti yhteistä vaaliohjelmaa SDP:lle, Vasemmistoliitolle ja Vihreille. Olkoon laki Lex Lindström, kunhan asia etenee. Vanhasen I hallitus hyväksyi Lex Taipaleen. Orpo pelkää Lex Taipale -ikäluokkien seuraavan toisiaan. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson oli ehtinyt jo 13.8. Työelämäja tasa-arvovaliokunnan demarijäsenet tekivät kirjallisen kysymyksen yli 60-vuotiaan ja yli viisi vuotta työttömänä työmarkkinatuella olevien työttömien pääsemisestä eläkkeelle. Huolta voisi kantaa niistä taas yhden pettymyksen kokevista, jotka jäisivät nippa nappa eläketuen kriteerien ulkopuolelle. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus oy Demokraatti Painopaikka: lehtisepät oy, Tuusula ISSN-l 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. ArmAn AlizAdin hAAstAttelu sivullA 22 Kohtaaminen teKsti AnnA-liisA blomberg . 09 7010 459. Aito ja mukava ovat sanoja, joilla voi kuvata miestä itseään. Kertoo hänen tinkimättömyydestään, että hän suostuu vain siihen, mikä tuntuu itsestä aidolta ja mukavalta. Vaatii uskallusta kyseenalaistaa ajatteluaan ja tarvittaessa myöntää olleensa väärässä. Työministerinä toimiessaan myös Lauri Ihalainen (sd.) piti esillä Lex Taipaleen toisintoa. He eivät tule työllistymään, jokainen meistä ymmärtää sen, hän kuvasi yli 60-vuotiaiden yli 2 500 päivää työttöminä olleiden realiteetteja. Heitä on todella autettava takaisin työelämään, hän lausui Lännen Medialle. Pisteet ehdotuksen sävyisyydesta Tuomiojalle. Puolueelle on syytä toivoa lämpimästi menestystä Lex Taipaleen kanssa. Laki on nimetty SDP:n kansanedustajana toimineen Ilkka Taipaleen mukaan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-liisa Blomberg, 050 408 1359 JK Lex Orpo vs. ”On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Kymmenen prosenttiyksikköä täytyy kannatuksesta sulaa ennen kuin Soinin joukot alkavat hahmottaa ryhmiä, jotka ovat heihin vaaleissa toiveensa laittaneet. Se on sääli, sillä olisin kernaasti kuunnellut enemmänkin tarinoita hänen kuvausmatkoiltaan maailmalla. Ehdotettu tuki olisi koskenut vajaata viittätuhatta henkeä eli ryhmää, josta työllistyi viime vuonna demarikansanedustajien mukaan 14 (!) henkeä. Siinä olisivat Vasemmistoliitto, ”ehkä vihreät” ja SDP, jolle Andersson samassa haastattelussa jakoi moitteita. Tuonaikainen ministeri Hanna Mäntylä (ps.) vastasi, ettei eläketuki ole linjassa työurien pidentämistavoitteiden kanssa
Päätöksenteko palveluiden järjestämisestä ja sen rahoittamisesta tapahtuu SDP:n linjauksissa aluekuntatasolla. Tämä on poliittista realismia. Mikään leikkaussysteemi sote ei voi olla, vaan palvelut pitää tuottaa entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin Haatainen sanoo. – Eiväthän ihmiset saa valita kuin sen, menevätkö yksityiselle ja mille yksityiselle. – Ihmiset eivät vain tiedä tätä. Siihen hallitus on palaamassa marraskuussa. 6 25. Näin myös sote-rahoitus hoituisi edelleen verovaroin, valtionosuuksin ja asiakasmaksuin. SDP esitteli viime viikolla oman linjauksensa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä. – Esitys pirstaloisi palvelut erilaisten tuottajien toteutettavaksi ja kokonaisuus hukkuu. SDP:n mukaan myös yksittäiset kunnat voivat kantaa aluekuntien sisällä tuottajavastuuta. Hallituksen malli mahdollistaa verovarojen kierrättämisen yritysten voittoihin. Kermavaahtoa SDP:n ehdotus perustuu 18 aluekunnan malliin. Muutokset pitää myös toteuttaa kuntalaissa. Ne varat pitää säilyttää julkisessa järjestelmässä ja niiden pitää vahvistaa ihmisten palveluita, sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) sanoo. Esimerkiksi terveysaseman tai leikkaavan sairaalan voi valita mistä vain. Siitä voi seurata maksujen nousu tai palvelujen rajaaminen. ElokuuTA 2016 Sotesta on tulossa markkinoiden villi länsi S DP pelkää hallituksen sote-paketin muuttavan sosiaalija terveyspalvelut markkinoiden villiksi länneksi, missä rusinat myydään ulkomaille ja pullassa lukee maakuntahallinto. Hallituksen mallissa on 18 maakuntaa. – Tarvitsemme niitä rinnalle ja täydentämään. Soten valinnanvapauslainsäädäntö on yhä auki. Päätöksentekoa varten valitaan aluekuntavaltuustot. Tällöin kunta saisi sopimukseen perustuen alueeltaan rahaa palvelun tuottamiseen. Haatainen puhuu hallituksen valinnanvapaudesta “kermavaahtokuorrutuksena”. Haataisen mielestä hallitukselta on hukassa se, että sote-palvelut vastaavat ihmisten perustarpeista. Kaikkialla missä yksityistä palvelutuotantoa on tullut lisää, kustannukset ovat nousseet, kun se saa monopoliaseman markkinoilla. – Tämä voi olla tavoite, mutta pitkässä juoksussa se nähdään. SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan hallitus on koplannut sote-palveluihin keskustapuolueen ikiaikaisen unelman maakuntahallinnosta ja kokoomuksen tavoitteen uittaa yksityiset yritykset palveluiden tuottajiksi. Tätä tietoa on lisättävä. – Se on hyväksyttävä lukumäärä. Säästöjä vai säästöhaaveita Hallitus uskoo sote-palveluiden uudel leenorganisoinnin tuovan kolmen miljardin säästöt pitkän ajan kuluessa. SDP:n linjauksissa sotepalveluiden järjestäjä ja tuottaja eli aluekunta päättää itse, missä laajuudessa se käyttää yksityisiä toimijoita tai kolmatta sektoria palveluntuottajina. Ulkomailla saakka haistetaan sote-sopasta nouseva rahan tuoksu, Rinne varoittaa. – Me emme kannata pakkoyhtiöittämistä. – Tämä tavoite näyttää toteutuvan hyvin, jos porvarihallituksen malli etenee. Johannes Ijäs Demokraatti P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jaakko Hämeen-Anttila: Leikkausnegatiivisuus pitäisi jo vihdoin korvata uskolla tulevaisuuteen.. Myöskään perusja erityistason välinen palveluiden yhdistäminen ei toimi. Hallituksen mallissa maakunta järjestää sotepalvelut ja tuottajina voivat toimia julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat. Hän pitää hallituksen mallin riskinä, että lopulta julkinen puoli vastaa kaikesta, jos muut palvelun tuottajat eivät selviä. Olemme myös samaa mieltä siitä, että erityistason palveluiden viisi aluetta pitää koota yliopistollisten sairaaloiden ympärille, Haatainen sanoo. Puolueen mielestä järjestämisvastuun pitää olla suurilla aluekunnilla. Haatainen muistuttaa, että Suomessa on julkisen järjestelmän sisällä laaja valinnanvapaus jo nyt
Asiakasmaksuja ei saa nykyisestä korottaa, jotta palveluiden tasapuolinen saatavuus ei vaarannu. laiva on laStattu Demareilla Yli 1 500 demaria risteilee M/S Baltic Queenillä SDP:n ja Demokraatin järjestämällä risteilyllä. työväki on lukevaa väkeä Tampereella Työväenmuseo Werstaalla vietetään Työväenkirjallisuuden päivää. to 25.8. . . Ensimmäistä järjestämispäätöstä valmisteltaessa aluekunnan on selvitettävä, onko kunnilla mahdollisuus toimia tuottajana. Erityisen vaativan tason palveluiden järjestämisestä viidellä erityisvastuualueella sovitaan aluekuntien kesken. . 7 25. la 27.8. . la 27.8. . Sosiaalija terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin, valtionosuuksin ja palvelumaksuin. . . . Kuntalain pohjalta muodostuva aluekunta vastaa perusja erityistason palveluiden järjestämisestä ja pääosin myös tuottamisesta. . Tätä työtä vahvistetaan ja kehitetään. . . Jaakko Hämeen-Anttila: Leikkausnegatiivisuus pitäisi jo vihdoin korvata uskolla tulevaisuuteen. Jo perinteeksi muodostunut yhteiskunnallinen kirjallisuustapahtuma on järjestetty vuosittain kesästä 2010 alkaen.. Järjestöillä on kunnissa merkittävä ennaltaehkäisevä rooli. Tähän turvataan riittävät resurssit. Sosiaalija terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin, valtionosuuksilla ja palvelumaksuilla. . . . Ihmisten pitää saada arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti. ElokuuTA 2016 SDP:n Sote-linjaukSen lähtökohtia . . Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat voivat tuottaa palveluita aluekunnan kanssa tehdyllä sopimuksella. . Sote-palvelujen järjestäjä eli aluekunta päättää, missä laajuudessa palvelutuottajina käytetään yksityisiä toimijoita ja kolmatta sektoria tai kuntia. . Demokraatin viikon valinnat tukkaPöllyä kannuStavamPaa Lapsija perhejärjestöt lanseeraavat yhteisen Kasvatuspuntari-kampanjan, jolla herätellään vanhempia miettimään, miten lapsia kannattaa nykytiedon valossa kasvattaa. Laivalla on monipuolista ohjelmaa tiukasta asiasta kepeään huvitteluun
ElokuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA H allitus uskoo enemmän keppiin kuin porkkanaan. SDP:ssä esityksen vastaanotto oli hillityn varo vainen. Työttömyysajan etuihin on jo tehty kiristyksiä. Noin neljänneksellä eli noin 200 000 tuensaajalla on palkkatuloja. Hän aikoo keskustella Tuomiojan kanssa tarkemmin tämän näkemyksestä. Juu, ei ja jaa Tuomiojan yhteistyöesitykselle SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomiojan sunnuntaina esittämä avaus kolmen oppositiopuolueen yhteiselle ohjelmatyölle sai vasemmistoliitosta hyväksynnän ja vihreiltä torjunnan. hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Luukulta toiselle Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO llman tukia monilla pienipalkkaisilla ei olisi varaa käydä töissä. Erkki Tuomioja kaipaa SDP:ltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta yhteisiä linjauksia esimerkiksi perustuloon ja Eurooppa-politiikkaan. Esimerkiksi asumistuki toimii siis kuin epäsuora yritystuki. ” Politiikkaan tarvitaan uutta suuntaa.” Lehtikuva / Roni Rekomaa. Mukava lisä vuokraasuntoja omistaville. Ja siihen, että työttömät ovat työtä karttavia laiskureita, jotka mieluiten elävät yhteiskunnan hulppeilla tuilla. Rinne sanoo Tuomiojan olevan oikeassa siinä mielessä, että politiikkaan tarvitaan uutta suuntaa. Fiksumpi olisi porkkanalla houkutella työttömiä ja yrityksiä löytämään toisensa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli vähäsanainen entisen ulkoministerin ehdotuksesta. Tämä merkitsee monen kohdalla siirtymistä työttömyyskorvauksilta yhteiskunnan muille tuille. Erilaiset yhteiskunnan tuet ovat mukavia myös yrittäjille. Tuomioja ehdotti, että kolmen suurimman oppositiopuolueen tulisi hahmottaa yhteisiä tavoitteita seuraavalle hallitukselle ja mennä yhteisessä rintamassa seuraaviin vaaleihin. Ihmisiä siis työnnetään työmarkkinoille, joilla on vain rajallisesti työpaikkoja. Samaisessa artikkelissa Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren kertoo tutkimuksestaan, jonka mukaan asumistuesta siirtyy vuokriin jopa 30–50 prosenttia. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ei näe mahdollisuuksia suoralle vaaliyhteistyölle SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa. 8 25. Ilman niitä monilla pienipalkkaisilla ei olisi varaa käydä töissä eikä pienipalkkaisilla aloilla työntekijöitä. Sen mukaan 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä Tuomiojan avaus on tervetullut. Lisäksi asumiskuluihin käytetään toimeentulotukea. Hallitus on pitkään varoitellut, että sen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi voi olla tulossa ikäviäkin toimia. Realistisemman näkemyksen pienituloisen arjesta – ja monen keskivertosuomalaisen arjesta – sai Helsingin Sanomien vuokra-asumista käsitelleestä jutusta. Niinistön mukaan vihreät haluavat tarjota ensisijaisesti omaa vaihtoehtoaan eikä ”taipua blokkiajatteluun”. – Mutta nämä erot ovat merkittävästi vähäisempiä kuin ne, jotka erottavat nämä puolueet nykyisistä hallituspuolueista. Tuomioja sanoi, että puolueiden on haettava yhteisiä linjauksia esimerkiksi perustuloon, Eurooppa-politiikkaan tai kestävään energiatalouteen. Yhteiselle vaaliohjelmalle hänkään ei näe tarvetta
Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin tuhat myönteisen päätöksen saanutta ihmistä, jotka odottavat, että heidät ohjataan asumaan tiettyyn kuntaan. Vieläkö joku luulee että hallitus kiusatakseen kansalaisia tekee leikkauksia, vai onko tavoitteena joku muu. Onko niin että puolueen etu on vieläkin maan etua tärkeämpi. Kyllä me pienituloiset olemme iloisia, kun muutamilla menee tosi hyvin. Äänestämme ilolla kokoomusta ja keskustaa kaikissa tulevissa vaaleissakin.” Raija Toivonen ”Ainoa toimiva keino työllisyyden parantumiseen on keynesiläinen talouspolitiikka, so. julkisinvestointien (jotka toteutetaan yritysten avulla) kautta terveeseen kasvuun. Turvapaikan saaneille haussa tuhansia kuntapaikkoja Turvapaikan tai oleskeluluvan saaneille ihmisille tarvitaan tuntuvasti lisää kuntapaikkoja. Eikö vieläkään päästä siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen puhaltamaan. Ulkopuolisen selvityksen arvo on noin 39 000 euroa. Järjestäytynyt rasismi halutaan rikoslakiin Useiden nuorisojärjestöjen tukema kampanja pyrkii kieltämään järjestäytyneeseen rasismiin osallistumisen lailla Suomessa. Pistesijoja tuli sen lisäksi neljä, eli joukkueen 54 urheilijasta viisi ylsi kahdeksan parhaan joukkoon. Tällöin kasvavat verotulot ja alentuvat työttömyys-ja sosiaalimenot mahdollistavat palvelujen ylläpitämisen ilman leikkauksia ja nykyistä alemmalla verotasolla.” Seppo Rantamaula ”Voi voi ja vieläkin voi. EU:n tilanne solmussa Presidentti Sauli Niinistön mukaan jo voitetuksi luultu EU:n pankkikriisi on tekemässä paluuta Britannian brexit-kansanäänestyksen jälkeen. ElokuuTA 2016 ”EI” ammatillisen koulutuksen säästöille Tuhannet ihmiset vastustivat maanantaina ammatillisen opetuksen säästöjä. Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo Politiikan syksy käynnistyy. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on myös suhtautunut ehdotukseen suopeasti. Mukana oli noin 40 ammatillisen koulutuksen järjestäjää eri puolilta maata. Kampanjan tukijoissa on poliittisia nuorisojärjestöjä ja opiskelijajärjestöjä. Niinistön mukaan EU:n tilanne on muullakin tavoin solmussa. Niinistö kuitenkin arvioi, että sekä EU:n yhdentymisen syyenenemistä että unionin hajoamista toivovat joutuvat pettymään. Kenen syy Helsingin kaupunki on valinnut BDO Oy:n selvittämään, miksi Länsimetron liikennöinnin aloittaminen on myöhästynyt lähes puolella vuodella ja mitä se mahdollisesti tulee Helsingin kaupungille maksamaan. Hallituksen tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste. Siihen osallistui opiskelijoita, henkilökuntaa ja koulujen johtoa. Pitkäaikaistyöttömien eläkeratkaisu riiheen Pitkäaikaistyöttömien eläkeratkaisusta keskustellaan hallituksen budjettiriihessä, toteaa työministeri Jari Lindström (ps.). Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on puolestaan todennut, että eläkeratkaisu on mahdoton toteuttaa. ”Kantapään kautta” tämä kansa oppii, ei muulla tavalla.” Kalevi Tikka Lehtikuva / Martti Kainulainen. Huh huh.” Tapio Arola ”Kansalaiset saavat sitä mitä vaaleissa tilaavat. Ensi vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus on 310 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia pienempi kuin se oli vuonna 2013. Kotimaisen huippu-urheilun menestyksen tavoittelu perustuu turhan vahvasti uskoon ja toiveajatteluun, summaa olympiajoukkueen johtaja Mika Kojonkoski tilanteen. Työllisyysasteen kausija satunnaisvaihteluista tasoitettu trendi oli heinäkuussa 68,4 prosenttia. Työllisyysluvut eivät lähesty hallituksen tavoitetta Työttömyysasteen trendi pysyi heinäkuussa 8,9 prosentissa eli kesäkuun tasolla, ilmenee Tilastokeskuksen tutkimuksesta. Hänen mukaansa markkinaehtoisemmin määräytyvät palkat yhdistettynä pienipalkkaisia auttaviin tulonsiirtoihin johtaisi pienempiin tuloeroihin ja parempaan työllisyyteen. Hänen mukaansa ehdotus on saanut tukea muun muassa ammattijärjestöiltä ja oppositiopuolue SDP:ltä. Työttömyysaste oli heinäkuussa 7,8 prosenttia, kun se viime vuoden heinäkuussa oli 8,4. Tulos on Suomen kaikkien aikojen kehnoin olympiakisoissa. Suomen edun mukaista on Niinistön mukaan kasvattaa unionin yhteistä toimintaa ja roolia turvallisuuden saralla, Niinistö sanoi. Työttömiä oli noin 214 000. Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksen mukaan koulutuksen rahoituksesta leikataan pysyvästi ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Perustajat muistuttavat, että Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on moittinut Suomea siitä, että harva rasismijuttu päätyy oikeuteen. lukijat kommentoivat hallituksen tekosia ja sDP:n avauksia värikkäästi. sDP:n eDuskuntaryhmäkin Palasi kesälaitumilta ja kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa raumalle. Työja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että kuntapaikkoja on tällä hetkellä noin 4 700, kun niitä tarvittaisiin arvioiden mukaan 7 000–8 000. Jos ihmiset eivät ymmärrä omaa etuaan niin kuka heitä voi sitten neuvoa. Heistä miehiä ja naisia oli yhtä paljon. ”Onhan se valinnanvapaus niin hienoa, että jaetaan verorahat ulkomaille sijoittajien taskuun. Ja vielä joku tarjoaa yleislakkoa. 9 25. Länsimetron piti aloittaa liikennöinti jo elokuun puolivälissä, mutta näillä näkymin liikennöinti alkaa vasta ensi vuonna. Turpiin tuli, paitsi naisten nyrkkeilyssä Rion olympilaisten Suomen ainoan mitalin, pronssin, nyrkkeili Mira Potkonen (kuvassa). TEMin kansliapäällikkö leikkaisi palkkoja Palkat ovat Suomessa liian korkeat tuottavuuteen verrattuna, työja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kirjoitti Kauppalehdessä. Rasismi halutaan rikoslakiin yli sadan kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella
Sama sukunimi on ja ei ole sattumaa. Sille, jonka silmä hakee mieluummin hillasuota, käppyräkoivikkoa ja tunturisopulin jälkiä, Utsjoella on kaikkea. Nyt Utsjoen demareita on kokoontunut puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Mika Aikion kotiin. Joka puolella on tilaa, ilmaa ja pohjoisen Lapin loppukesän kirpeää tuoksua. Tervehdykset vaihdetaan pohjoissaamen kielellä – saamelaisenemmistöisessä kunnassa enemmistö demareistakin on saamelaisia. 10 25. Tänään on tarkoitus puhua siitä, millaista paikallispolitiikka on Suomen pohjoisimmassa kunnassa ja miten muun Suomen päätökset täällä näkyvät. Mikan lisäksi paikalla ovat Ara Aikio, Riitta Aikio ja Elle Aikio. Mutta onko täällä sellaista ihmettä kuin demareita. Muunkin nimisiä demareita Utsjoella on, mutta tietysti pienellä paikkakunnalla myös yhteiset sukujuuret ovat yhdistävä tekijä. On. ElokuuTA 2016 Suomen pohjoisimmat demarit A iligas-tunturin huipulta Utsjoen kylä näyttää pieneltä ripellykseltä huumaavan avaran maiseman keskellä. Täällä on terveyskeskus, kirjasto ja yksi ruokakauppa mutta ei baaria, vaatekauppaa tai uimahallia. Sille, jonka mielestä avaruus on yhtä kuin tyhjyys, Utsjoen kylällä ei ole paljon mitään. Puhutaan kielipolitiikasta, työstä ja vähän myös siitä, miten täällä tuntureiden välissä voi tulla demariksi.. Viikon hillatilanne käydään pikaisesti läpi: saaliissa ei ole tänä vuonna erityistä hurraamista mutta ”aina sieltä jotain saa”. Vieläpä monta
ElokuuTA 2016 Suomen pohjoisimmat demarit Teno-joki ei ole Mika, Ara, Elle ja Riitta Aikiolle raja. 11 25. Elämä ulottuu luontevasti sen päälle ja toiselle puolelle.
Mutta kaivostoiminta on nyt sitä, että omistajat ovat ulko maalaisia ja tänne jäävät vain roskat, Mika sanoo. Rajakauppa tuo kuntaan mukavasti uutta ra haa, ja kunnan työttömyysprosentti on kymmenen tietämillä eli paljon parempi kuin Lapissa keskimäärin. – Utsjokilaiset ovat aika sitoutu mattomia, mutta tähän asti moni on mennyt ehdolle keskustan listalle, koska on laskenut, että sieltä pää see helpoimmin läpi, Riitta selittää. Esimerkiksi Ellen työhön tervey denhoitajana kuuluu kaikkea äitiys huollosta lähtien, ja kun pulmia tu lee vastaan, ei ole toimintaterapeut teja, puheterapeutteja ja muita eri tyisasiantuntijoita, joiden puoleen kääntyä. – Alkuun itsenäisyys tuntuu hie nolta, mutta vähitellen taakka kas vaa, Elle sanoo. Niinpä väki on vaihtunut tiuhaan. Viime kaudella Utsjoen 15 valtuu tetusta keskustalaisia oli kahdeksan eli määräenemmistön verran, ny kyään enää kuusi. – No, kunnanjohtaja on sentään nyt pysynyt. Yhdellä virkamiehellä voi olla kolme eri salkkua, eikä hän puhelimeen vastatessaan tiedä, mikä rooleista pitää tällä kertaa ve tää päälle. Tästä pääsee Norjaan. – Etenkin vanhustenhuollossa tu lee ongelmia. Kaikki pitää tehdä itse Mika Aikio on kirvesmies, Riitta on jäänyt eläkkeelle julkishallin non töistä, Ara opiskelee lastenoh jaajaksi ja työskentelee nyt päivä kodissa ja Elle on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Norjassa ja Uts joella. ” Yhdessä vaiheessa sanottiin, että valtuuston joka kokouksessa valitaan uusi kunnanjohtaja.” ” Kun jotkut saamelaiset poliitikot laittavat solmion kaulaan, he alkavat heti puhua suomea.” Utsjoki on pohjoissaameksi Ohcejohka. Norjassa hänellä on 60 pro sentin virka ja Utsjoella hän tuottaa saamenkielisiä palveluita. Samaan aikaan joillakin aloilla on työvoimapulaa. Meillä ei ole terveys keskuksen vuodeosastolla yhtään hoitajaa, joka osaisi saamea. – Se on se kotouttamisaika, eivät kä ne koskaan kotoudu, Mika naurahtaa. Demarit olivat mu kana vastustamassa. Saamenkielinen koulutie siis tys sää väistämättä, ja hyvin usein se vie nuoret kokonaan muualle. Täällä keskus talla ei kuitenkaan mene mitenkään huikeasti. Ivalosta kotoisin oleva Riitta alkoi kuitenkin imeä vasem mistolaisia vaikutteita jo asuessaan nuorena Kotkassa, ja kun hän pa lasi Ivaloon, oli demareihin kuulu valla kaverilla helppo työ houkutella Riitta mukaan. Toisin sa noen itse pitää tehdä ihan kaikki. Riitta Aikio tuo keskusteluun silti pienen optimistisen tuulahduksen. Yhtiöllä oli tarkoitus etsiä Utsjoelta timantteja. Vapise, keskusta Utsjoen valtuustossa suurin puolue on keskusta, kuten pienillä paikka kunnilla tapaa olla. Utsjoen kuntapolitiikan kielenä saame esiintyy vaihtelevasti. – Minun lapsilleni saame oli vielä koulussa kuin pakkoruotsia, mutta lapsenlapset ovat Inarissa jo saamen kielipesissä, hän kertoo. ElokuuTA 2016 Ei tullut timanttikaivosta Heti alkuun käy selväksi, että Mika, Ara, Riitta ja Elle Aikiolle luonto Utsjoen kylän ympärillä ei ole mi tään tyhjyyttä – mutta ei myöskään pelkkä resurssi. Toisaalta kokouskieli on omanlais taan saameksikin, eivätkä kaikki ole sitä opetelleet. – Pakkosulauttaminen on ollut niin vahvaa, että kun jotkut polii tikot laittavat solmion kaulaan, he alkavat heti puhua suomea, Mika sanoo. Suurimpana ongelmana hän pitää kuitenkin koulutusta. Heistä uusi laki tarkoittaa sitä, että Metsähalli tus haluaa muuttaa kaiken rahaksi. Keskustan edus tajat ovat enimmäkseen iäkkäitä, ja todellinen keskustahenki on de mareiden mukaan heikoissa kanti missa. Vaikka tu ristin silmään Utsjoella puhutaan joka paikassa saamea, kieli joutuu täälläkin taistelemaan paikastaan ja saamelaisten kokemuksen mu kaan heidän palvelunsa heikkene vät koko ajan. Mika kertoo saaneensa aatteen äidin maidosta, Riitan äiti taas ei kertonut edes isälle, mitä puoluet ta äänes ti. Toki Utsjoellakin uusille työpai koille olisi tarvetta. Työpaikkoja on silti myös lähtenyt. Hyvästä esimerkistä käy irlan tilaisen yhtiön kaivoshanke parin vuoden takaa. – Tällä hetkellä yläasteen voi käydä vielä melkein kokonaan saa meksi – ei täysin kokonaan, koska opettajia ei aina saa – mutta sen jäl keen täällä ei ole kuin lukio, eikä si täkään voi käydä saameksi. Sama ongelma näkyy kunnan hal linnossakin. Osa palaa myöhemmin, iso osa ei. – Minutkin piti vähän aikaa sitten lähettää Ivaloon hoitoon vain siksi, että Utsjoen terveyskeskuksessa ei riitä joka työvuorolle sairaanhoi tajaa, joka saisi laittaa tippaa. 12 25. Paikallis ten mielestä kaivos uhkasi alueen luontoa, ja yhteistyöllä hanke saa tiin torpattua. Saamenkielinen koulutie on lyhyt Oman haasteensa paikkojen täyttä miseen tuo kielikysymys. – Me katsoimme kokonaisuutta, Ara jatkaa. Mika Aikio kuvaa tilan netta jopa niin, että keskustan pe rustukset alkavat murtua. Hoi toalalla täällä olisi töitä, mutta on gelma on siinä, ettei työpaikkoja löydy tänne muuttavien hoitajien miehille, Riitta kertoo. Sitä paikalliset demarit eivät halua, heille luonto on muutakin. Yhdessä vaiheessa oli sellainen sanonta, että valtuuston joka kokouksessa valitaan uusi kun nanjohtaja, Mika sanoo. Ne, jotka eivät mene lukioon, joutuvat lähte mään muualle. Kun väkeä ja sitä myötä työkavereita on vähän, työ on usein hyvin itsenäistä. Ara ja Mika nostavat esiin uuden metsähallituslain. Lääkä reissä on yksi, kotipalvelussa yksi hoitaja, Elle Aikio sanoo. Riitan, Mikan, Aran ja Ellen omat tiet demareiksi ovat keskenään hy vin erilaiset. Ailigas-tunturilta näkyy koko kylä. Elle kertoo, että sivistyslautakunta toi mii kokonaan saameksi, sillä siellä ei ole suomalaisia jäseniä yhtään. No, olenhan minä päässyt Utsjoen tekniseen lautakuntaan kiintiönai sena jäteasioita ratkomaan, Riitta sanoo ja nauraa makeasti. – Sosiaalityöntekijät ovat meillä vuoden tai kaksi, Elle sanoo. Niille, joiden mielestä Lappi on yksi kokonaisuus: Utsjoelta on Iva loon 164 kilometriä. – Meiltä on kysytty, että miten te ette demareina halua työpaikkoja ja kannatusta. Nelikko kertoo, että työ täällä on monella tavalla erilaista kuin isoilla paikkakunnilla. – Silloin parikymppisenä uskoin muuttavani politiikalla maailman. Utsjoen kunnantalo sopii maisemaansa.. Esimerkiksi aikanaan iso työllistäjä hotelli on nyt lopettanut. Monelle taakka on liikaa
Hänen isänsä, kanadalainen intiaani, teki elämäntyönsä muun muassa YK-tason politiikassa alkuperäiskansojen asialla, äiti taas toimi saamelaisaktiivina. Demareissa on tuntunut, että täällä minä pärjään ja saan jotain aikaan, Ara sanoo. Miten käy Utsjoen Norja-yhteistyön, miten määritellään rajan molemmin puolin asuvien asema, miten hoidetaan saamenkieliset palvelut. Kokoomus tuntui kaukaiselta ja kaupunkilaiselta. . Kunnanvaltuuston puoluejakauma: keskusta 6 paikkaa, kokoomus 4, RKP 2, SDP 1, perussuomalaiset 1, vasemmistoliitto 1 Utsjoki Elle, Riitta, Ara ja Mika Aikio päätyivät demareiksi kukin omaa reittiään. Ara puolestaan imi vaikuttamishalun kotoa. Muu maa ei ymmärrä kummoisesti Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan erityistilanteita, mutta täällä on usein onnistuttu ajamaan tärkeitä asioita yhdessä. Sekin pitäisi ratkaista, miten koulujen tilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Sotea, kalastusta ja roskia Utsjoella politiikan syksyyn kuuluu paikallisia erikoisuuksia mutta myös sellaisia aiheita, jotka kuulostavat tutuilta joka kunnassa. Elle, Riitta, Ara ja Mika Aikio kertovat, että mitään kovin tiukkaa vääntöä ei kuitenkaan ole odotettavissa. – Isä oli sitä mieltä, että eivät perinteiset puolueet auta alkuperäiskansoja, ja mietin pitkään, mihin lähtisin. . . Vajaat 1250 asukasta . – Saamelaiskysymyksestä on sotessa yksi lause, Elle Aikio tuhahtaa. Suurimmat kylät Utsjoki, Nuorgam ja Karigasniemi . 13 25. Sitä seurataan Utsjoella tiiviisti ja kauhulla, sillä toteutuessaan se rajoittaa etenkin saamelaisten perinteisiä lohenpyyntimuotoja tuntuvasti. Eduskuntaan on tulossa kiistelty Tenon kalastussopimus. Myös sote puhuttaa. He kertovat, että keskustan asema Suomen päälaella horjuu pahemman kerran.. . Tua Onnela Demokraatti, Utsjoki Kuvat Tua Onnela . Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kunta . Ehkä maisema auttaa asettamaan asiat mittasuhteisiinsa. ElokuuTA 2016 Elle lähti politiikkaan ennen kaikkea saamen kielen elvyttämisen vuoksi ja siirtyi demareihin saamelaislistan levittyä. Paikallisten demarien mukaan tämänhetkisessä sote-suunnitelmassa ei ole huomioi tu ollenkaan sellaisia asioi ta, jotka täällä Suomen päälael la ovat olennaisia. Kunnan sisäistä politiikkaa värittää syksyllä kuuma roskakysymys
Nyt republikaanien on mahdotonta tehdä pesäeroa kansallismieliseen populistiin, jonka on luonut heidän itsensä harjoittama politiikka. Vähemmistöjen kasvanut vaikutusvalta on kuitenkin tekemässä loppua etelän strategiasta eli republikaanien polittisesta keinosta säilyttää perinteinen valta-asemansa. Vuosikymmenien aikana vähemmistöjen kannatus on suuntautunut entistä vahvemmin demokraateille ja nyt Hillary Clinton käyttää tuota potentiaalia täysimääräisesti hyödyksi. Alunperin syvä etelä oli demokraattien hallussa 1800-luvun puolivälistä aina 1940-luvulle asti. Täällä Jumala ja aseenkanto-oikeus ovat kaikki kaikessa eikä vähemmistöjä paljon suvaita. He ryhtyivät systemaattisesti vetomaan etelän valkoisiin, jotka kannattivat osavaltioiden oikeuksia, liberaalia markkinataloutta sekä rotuerottelua. Vuosien 1968–2008 aikana ainoastaan kuvernöörit Jimmy Carter ja Bill Clinton onnistuivat viemään enemmistön etelän valitsijamiehistä ja nostamaan demokraatit Valkoiseen taloon. Toki on hyvä huomioida, että Obaman presidenttiyden varmistaneet voitot etelässä tulivat vaa’ankieliosavaltioiksi muuttuneissa Floridassa, Etelä-Carolinassa ja Virginiassa. Se on republikaanien ydinaluetta, jossa myös sijaitsee uskonnollisten konservatiivien Raamattuvyöhyke. Tämän historian huomioiden on ristiriitaista miten useat republikaanipoliitikot ovat karsastaneet Trumpin harjoittamaa retoriikkaa vaikka hän itse asiassa edustaa 1950ja 1960-luvuilla syntynyttä modernia konservatismia 2010-luvun twistillä. Republikaanien ratkaisu sai noin 90 prosenttia mustista siirtymään demokraattien kannattajiksi ja teki republikaanisesta puolueesta valkoistakin valkoisemman. Etelän valkoisten perinteiset ennakkoluulot mustia kohtaan ovat korvautuneet Trumpin retoriikassa Meksikosta vyöryvillä latinoilla ja merten takaa tulevilla muslimeilla. Tuon allekirjoituksen jälkeen Johnson totesi luovuttaneensa yhdellä kynänvedolla etelän ikuisiksi ajoiksi republikaaneille. Väri etelässä ei ole kuitenkaan aina ollut punainen. Republikaanien strategian myötä demokraatit menettivät vuosikymmeniksi otteen presidenttiydestä ellei heidän ehdokkaansa ollut etelästä. Itse etelän strategia on puolestaan nimitys republikaanien pyrkimykselle saavuttaa ylivalta ja säilyttää se etelän osavaltioissa vetoamalla valkoisten pelkoihin vähemmistöjä kohtaan. Ei ole siis ihme, että näin 1960-luvulla muodostettu republikaanien linnake on myös Donald Trumpin vahvaa tukialuetta. P oliittisesti Yhdysvaltain etelä on alue, joka kattaa osavaltiot Teksasista Virginiaan. Trumpin nousu Abraham Lincolnin luoman puolueen presidenttiehdokkaaksi ei olisi ollut mahdollista elleivät republikaanit olisi vihkiytyneet vuosikymmeniksi pelkoja ja ennakkoluuloja ruokkivalle politiikalle. Republikaanien ydinkannattajiin tämä viesti tuntuu uppoavan. Vuosien 1880–1904 aikana demokraattien presidenttiehdokkaat saivat järjestelmällisesti 65–70 prosenttia äänistä ja vuosien 1904– 1948 aikana luku nousi yli 70 prosenttiin. Ennen Barack Obaman valintaa presidentiksi pidettiin mahdottomana pohjoisen demokraatin edes voittaa presidentinvaaleja. Nykyisten gallupien valossa Clinton näyttää antavan vähemmistöjen avustuksella kuoliniskun republikaanien etelän strategialle voittamalla kaikkien etelän vaa’ankieliosavaltioiden lisäksi vahvoina republikaanien osavaltioina pidetyt Georgian, Etelä-Carolinan ja Missourin.. Demokraattien asema alkoi kuitenkin romahtaa Trumanin, Kennedyn ja Johnsonin hallintojen harjoittaman vähemmistöpolitiikan myötä. 14 25. Lehtikuva / Brian Blanco Monet republikaanit karsastavat Donald Trump retoriikkaa, vaikka hän edustaa 1950ja 1960-luvuilla syntynyttä modernia konservatismia 2010-luvun twistillä. ElokuuTA 2016 janne kokko Maailma tänään ”Etelän strategia” kituu Yhdysvaltain politiikassa Trumpin nousu presidenttiehdokkaaksi ei olisi ollut mahdollista elleivät republikaanit olisi vihkiytyneet vuosikymmeniksi pelkoja ja ennakkoluuloja ruokkivalle politiikalle. Demokraattien ote etelästä kirposi lopullisesti vuonna 1964 Johnsonin allekirjoittaessa kansalaisoikeuslain antaen mustille täydet kansalaisoikeudet valkoisten rinnalla. Etelän strategian avustuksella republikaanit pystyivät hyödyntämään myllerryksessä olevia valtasuhteita
tukea eri suunnilta – Valkokypärät edustavat humanitaarista apua parhaimmillaan”, sanoo YK:n humanitaarisen avun toimiston tiedottaja amanda Pitt. Rauniopelastajien Nobel-ehdokkuutta tukevat muun muassa lääketieteellisten avustusjärjestöjen liitto, Christian Aid ja Britannian Islamic Relief. Hän nousi koko maailman tietoisuuteen 2014 kaivettuaan lähes yliinhimillisin ponnistuksin Mahmoud-nimisen poikavauvan raunioista. Valkokypärien työ kuuluu maailman vaarallisimpiin. Pomminpurkua – Valkokypärät haluavat olla hyödyksi sen sijaan, että liittyisivät johonkin sotaa käyvistä ryhmistä, sanoo juuri Syyriasta palannut Ole solvang ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchista. Pääasiallista toimintakenttää ovat kapinallisten alueet, joita Syyrian hallitus ja Venäjä pommittavat. Lyndal Rowlands IPS; YK, New York Valkokypärät eli Syyrian siviilipuolustusryhmän jäsenet etsivät eloonjääneitä hallituksen joukkojen tynnyripommi-iskun jälkeen Syyrian Aleppossa. Sen keskeisimpiä havaintoja on, että emme ole ainoastaan monessa vauraassa maassa palanneet lähes sadan vuoden takaisiin tuloja varallisuuseroihin vaan olemme kulkemassa takaisin kohti perimyskapitalismia. Siviilien tappaminen tarkoituksella on sotarikos. Perintöverotus ja varallisuusverotus ovat monessa maassa lakkautettu tai niitä on vahvasti lievennetty. Nobel-taloustieteilijä James Meaden raportti (1978) on ehdotuksissaan kiinnittänyt erityistä huomiota perhedynastioiden varallisuuskasaumien estämiseen. n n n Vaatimusta uuden sukupolven alkuvarallisuuden tasaisemmasta jaosta on usein pidetty pelkästään sosialistiseen ajatteluun kuuluvana. tahallista siviilien tappamista. Perintöverotusta, varallisuuden verotusta ja varallisuuden demokratisointia koskevalle keskustelulle uutta vauhtia antoi thomas Pikettyn vuonna 2014 ilmestynyt kirja. Rauhannobelin saaja julkistetaan lokakuun alussa. Raportin mukaan perintövero on tehokas ja oikeudenmukanen vero. IPS / Shelly Kittleson. Valkokypärät – viralliselta nimeltään Syyrian siviilipuolustus – luonnehtii itseään puolueettomaksi humanitaariseksi järjestöksi. On vaikea olla ajattelematta, että se on tahallista ja tähdätty juuri pelastajia vastaan, hän sanoo. Meade raportin seuraaja Mirrlees Review (2010) jatkaa Meaden linjoilla ehdottamalla veroa, joka kohdistuu kaikkeen elinaikana vastaanotettuun varallisuuteen. matti tuomala Indeksi Perintövero demokratisoi varallisuutta NykyiseN hallitukseN kaavailut perintöveron alentamiseksi heijastelevat monen oikeistopolitiikon ja elinkeinoelämän pitkäaikaisia toiveita. ”Kuoleman veron”, kuten sitä jotkut kutsuvat USA:ssa, vastustajat pitävät sitä moraalittomana ja epäreiluna. Perintöveron poistaminen Suomessa vankistaisi entisestään perimyskapitalismia. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston kansantalous tieteen professori. ElokuuTA 2016 ” Valkokypärien noin 3 000 vapaaehtoista ovat pelastaneet raunioista yli 60 000 ihmistä. Se hankaloittaa sukupolven vaihdoksia pienyrityksissä ja maataloudessa. – Toinen isku vaatii usein enemmän uhreja kuin ensimmäinen, koska ihmisiä on ehtinyt kerääntyä paikalle. Se voi olla hyvin progressiivinen ja sillä on vähäiset kannustinvaikutukset, koska vero maksetaan kuoleman jälkeen ja kohdistuu ei-ansaittuun varallisuuteen. Se on tuottanut tulosta. Solvangin mukaan valkokypärät tekevät muutakin kuin kaivavat ihmisiä raunioista. Solvang korostaa, että kyse ei ole vain ammustyypeistä vaan siviilien joutumisesta vaaravyöhykkeeseen. Ehdokkuuden takana on 133 järjestöä ja henkilöä eri puolilta maailmaa, ja Syria Campaign kerää lisää tukijoita internetissä. Säätiö ei kerro ehdokkaiden nimiä vaan julistaa ainoastaan voittajan. Verotuksen oikeudenmukaisuus tosin liittyy maksettujen verojen kokonaissummaan, ei maksukertojen lukumäärään. Verotuksen oikeudenmukaisuus liittyy maksettujen verojen kokonaissummaan, ei maksukertojen lukumäärään. – He ovat perustaneet kaksi ryhmää, jotka purkavat räjähtämättömiä ammuksia, valtaosin rypälepommeja.” Pelastajat ovat vedonneet YK:n turvallisuusneuvostoon, että se estäisi tynnyripalopommien käytön ja perustaisi lentokieltoalueen Syyriaan. Nobelin säätiön mukaan rauhanpalkinnon saajia on ehdotettu ennätysmäärä eli 376. 15 25. Se on myös tärkeä osa liberaalia yhteiskuntaajattelua. Yhä useammin kohteeseen pudotetaan ensin yksi pommi, ja kone palaa pommittamaan lisää hetken päästä, kun rauniopelastajat ovat ehtineet paikalle, Solvang kertoo. Syyrian sisällissodassa on kuollut jo 250 000 ihmistä, ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kotoaan. Tällaisessa maailmassa taloutta eivät kontrolloi lahjakkaimmat vaan perhedynastiat. On ymmärrettävää, että pienyritysten sukupolvenvaihdoksia, eikä suurten osakesalkkujen sukupolvenvaihdosta, käytetään poliittisessa propagandassa perusteluna perintöveron lakkauttamiselle Vastustajien mukaan ei ole oikeudenmukaista, että perintöomaisuudesta joutuu maksamaan toistamiseen veroa, koska tuloista on jo aiemmin maksettu veroa. Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtavissä Suomessa. Syyrian valkokypärät Nobel-ehdokkaana Valkokypäriksi (White Helmets) kutsuttu Syyrian vapaaehtoisten rauniopelastajien järjestö nauttii laajaa kannatusta Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Nobel-ehdokkuus julkistettiin elokuussa samoihin aikoihin, kun yksi tunnetuimmista valkokypäristä, khaled Omar harrah, kuoli pelastusoperaation aikana Aleppossa. Perintöjen verotuksen äänekästä vastustusta on viime vuosina ollut lähes kaikissa vauraissa maissa. Ylimpien tulo-osuuksien ennätyksellinen kasvu 1990-luvun lopulla näkyy myös ylimpien varallisuus-osuuksien kasvuna kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Sen noin 3 000 vapaaehtoista ovat pelastaneet raunioista yli 60 000 ihmistä
Se myös kannustaa jatkamaan työelämässä pidempään. – Muuten moni ikääntyvä nai nen joutuisi luopumaan esimerkiksi asunnosta. Pienituloisten lisäksi myös pätkä ja silpputyöläisten eläkkeet jäävät pieniksi. Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman on esittänyt, että elä kelupauksesta pitäisi luopua ai nakin osittain. Hänen vastuulleen työeläkeyhtiössä kuu luu eläkepolitiikka. Lisäksi eläkkeitä syövät vanhempainvapaat. Tavallisella pal kansaajalla on todella heikko kyky ottaa vastaan suuria taloudellisia riskejä. Silloin toi mii myös eläkejärjestelmä suunni tellulla tavalla. UP/työryhmä. – Heidän tukenaan ovat perustur vaetuudet, kuten takuueläke ja elä keläisen asumistuki. Kianderin mu kaan epäluottamus juontuu ennen kaikkea heikosta työmarkkinatilan teesta. Leskeneläke tukee nimenomaan ikääntyneiden naisten toimeentu loa aviomiesten kuoltua. – Sekin on iso muutos verrattuna heidän vanhempiensa eläkeikään, joka on ollut 63 tai 65 vuotta. Kianderin mielestä malli merkit sisi syvällistä muutosta suomalai seen järjestelemään. Tulevat eläkeiät riippuvat pitkälti siitä, missä määrin työurien piden tämisessä onnistutaan. – Meidän mallimme on ollut, että riskit kannetaan kollektiivisesti eikä yksilön niskaan kaadeta vastuuta eläketurvaksi tarkoitettujen raho jen sijoittamisesta. Sen vuoksi myös eläkekarttumat jäävät pieniksi. Se kertoo siitä, miten työmark kinat Suomessa toimivat, Kiander arvioi. Heillä ei kuitenkaan ole varaa säästää lisäeläkkeitä, koska palkat ovat pienet. Kustannuksetkin pysyvät ku rissa. Eläkeiän alentaminen perustui siis ennustevirheeseen. Suomalainen työeläke tuottaa Kianderin mukaan kansainvälisessä vertailussa kohtalaisen tuoton. Kiander pitää aiheellisena myös pelkoa pienistä eläkkeistä. – Vaikka vanhuuseläkkeen alara jaa laskettiin kahdella vuodella, kes kimääräinen eläkkeellesiirtymisikä kääntyi nousuun, kuten pitikin. Nyt voimaan astuvassa eläkeuudistuk sessa eläkeiän alennus vedetään ta kaisin ja alin vanhuuseläkeikä palaa asteittain 65 vuoteen. Kiander ar vioi, että 1990luvulla syntyneiden eläkeikä voi nousta 68–69 vuoteen. – Nuoret kokevat huolta ihan pe rustellusti. Ensi vuoden alussa voimaan astuva eläkeuudistus on tehty parhaan tä mänhetkisen tiedon valossa pitkälle tulevaisuuteen, vakuuttaa Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander. Selvitysten mukaan erityisesti nuoret ja naiset epäilevät eläketur vansa riittävyyttä. Kaikesta huolimatta vuoden 2005 eläke uudistus on Kianderin mukaan toi minut varsin hyvin. Ihmisten tulisi hä nen mielestään säästää itse eläk keitään yksilöllisillä eläkesijoituk silla. Eläkejärjestelmän kestävyyttä on koetellut vuonna 2009 alkanut ta louskriisi. – Tämä ei ole eläkejärjestelmän vika. Hän kuitenkin varoittaa maalaile masta kauhukuvia. – Tähän sisältyy ikävä puoli. Jos ei pääse töihin, ei pääse osalliseksi työeläkejärjestel mästä. Tärkein on elinaikakerroin, joka rajoittaa elä kekustannusten nousua, vaikka elinaika pitenisi oletetusta. Syynä poukkoiluun on, että ny kyisten ennusteiden valossa ihmi set elävät ja nauttivat eläkkeistään viisi ja puoli vuotta pidempään kuin aiemmin oletettiin. Tätä voi kompensoida jatkamalla töissä pi dempään. Yksilölliseen eläkesäästämiseen. Se kertoo Kianderin mu kaan enemmän talouden ja työlli syyden ongelmista kuin eläkejärjes telmästä. Eläkeikä nousussa Tammikuussa voimaan astuvaan eläkejärjestelmään on sijoitettu so peutumismekanismeja. ElokuuTA 2016 Eläkejärjestelmä toimii – jos talous ja työllisyys ovat kunnossa ” Eläkejärjestelmän kestävyyttä on koetellut vuonna 2009 alkanut talouskriisi. – Hyvin suuri osa työntekijöistä on pienituloisia. Kuitenkin kan salaisten luottamus omaan eläke turvaansa horjuu. Järjestelmää kehutaan ulkomaita myöten. Kun elinajan odote nousee, elin aikakerroin pienentää kuukausit tain maksettavaa eläkettä. Jos eliniän pidentyminen jatkuu voi makkaana, myös täyteen eläkkee seen oikeuttava eläkeikä nousee vuoden 2030 jälkeen, Kiander sa noo. Kun eläkejärjestelmää uudistet tiin edellisen kerran vuonna 2005, vanhuuseläkkeen alarajaa laskettiin kahdella vuodella 63 vuoteen. Samoilla säännöillä Kiander toteaa, että köyhät ja pieni tuloiset tarvitsisivat parempia eläk keitä. 16 25. Eläkejärjestelmässä epäsuhtaa on hieman korjattu. Naisen euro ja naisen eläke Naisen euro työmarkkinoilla on 80 senttiä, mutta naisen eläkeeuro vain 75 senttiä. Kiander pitää parempana, että si joitusriskit kannetaan kollektiivi sesti ja turvallisesta sijoitustoimin nasta huolehtivat alan ammattilai set. Kiander huomauttaa, että järjes telmän perheeläke on melko hyvä. – Jos elinikä pitenisi tosi reip paasti, tuollaiseen 80 vuoden elä keikään voitaisiin päättyä vuoteen 2100 mennessä. – Uudistus edellyttää, että talous ja työmarkkinat toimivat. Opiskelusta ja van hempainvapaasta karttuu hieman eläkettä. – Eläkejärjestelmän talous alkoi näyttää huonommalta, ja syntyi pai netta eläkeuudistukseen. – Siinä mielessä eläkejärjestelmä kohtelee kaikkia oikeudenmukai sesti, että kaikista ansioista saa elä ketuloa samoilla säännöillä, Kiander muistuttaa. Naisten ansiotaso on pienempi ja työurat lyhyempiä. Luottamus horjuu Luottamus suomalaiseen eläketur vaan on asiantuntijoiden keskuu dessa luja. Se on heikentänyt työl lisyyttä
ElokuuTA 2016 ” Riskit kannetaan kollektiivisesti, eikä yksilön niskaan kaadeta vastuuta eläketurvaksi tarkoitettujen rahojen sijoittamisesta.” ” Naisen euro työmarkkinoilla on 80 senttiä, mutta naisen eläkeeuro vain 75 senttiä. Ku va nk äs itt ely Tim o Sp arf. 17 25
. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mukaan asia olisi helppo korjata. . . . Kyse on hänestä oikeudenmukaisuudesta. 2005: Kaikkia työeläkkeitä korotetaan leikatun indeksin mukaan. . Eläkkeelle jäävien eläkkeissä otetaan huomioon palkkatason yleinen kehittyminen. – Talo pitää jättää seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa tai vähintään yhtä hyvässä. . . Hän kehuu eläkejärjestelmäämme. Sitä vanhempien eläkkeitä korotettiin ns. Tämän takia työmarkkinoita tulisi Näkkäläjärven mukaan muuttaa reilummiksi. Ansiotasoindeksi Työeläkeindeksi Kuluttajahintaindeksi 2005 2010 2015 Näin indeksit nousevat Lähde: Eläketurvakeskus. Myöhemmin järjestelmä johti ns. puoliväli-indeksillä eli puolet korotuksesta tuli hintojen ja puolet ansiotason nousun mukaan. EläkEfaktaa EläkEindEksi 170 160 150 140 130 120 110 100 2000 Keskim. Keskimääräinen työeläke oli 1 797 euroa. Rahastot pidettävä kunnossa – Jotta nuorilla olisi toiveita samanlaisesta eläkkeestä kuin aiemmilla polvilla, eläkevarat tulisi sijoittaa kestävästi ja eläkemaksuja nostaa tarvittaessa. Sama periaate sopii eläkkeisiin, Näkkäläjärvi sanoo. Näkkäläjärvi lisää, että hänen isänsä on yhä 65-vuotiaana töissä. Nuorille ikäluokille on luvassa vain leikatut eläkkeet tai pitkät työurat.” Nuorten luottamus eläkejärjestelmään ei ole kummoinen. – Nykyinen systeemi on hyvä, ja taitettu indeksi kelpaa minullekin sitten eläkkeellä. – Keskimääräinen työeläke on kuitenkin kohtalaisen hyvä. ElokuuTA 2016 Elinaikakerroin keveämmäksi ” Suuret ikäluokat voittivat edellisessä eläkeuudistuksessa. Joka kuudes eläkeläinen on tuloköyhä. Indeksin mukainen korotus olisi ollut 1,1 prosenttia. – Työelämästä pitää tehdä sellainen, että niissä kurjimmissakin töissä jaksaa sinne eläkeikään saakka. Palkkakertoimen avulla huolehditaan, että työuran aikana hankittu eläkekertymä säilyttää arvonsa. Kaikesta työstä eläkettä Ensi vuoden alusta jo 17-vuotiaana tehdystä työstä kertyy eläkettä. 1996–2004: Alle 65-vuotiaiden eläkkeitä korotettiin puoliväli-indeksillä. . leikatulla indeksillä, josta 20 prosenttia tuli ansiotason nousun ja 80 prosenttia hintojen nousun mukaan. . . . Silpputyöt lisäävät pieniä eläkkeitä. 1963–1976: Työeläkkeitä korotettiin kokonaan palkkaindeksin mukaisesti. kokonaiseläke Kansanja takuueläkkeisiin on tehty vv ja ss kertakorotukset. Hän huomauttaa, että eläkeläisköyhyyteen puututaan parhaiten nostamalla alimpia eläkkeitä eli kansanja takuueläkettä. 1977–1995: Työeläkkeitä korotettiin ns. . . . Viime joulukuussa se oli 1 456 euroa kuukaudessa. ylieläkeongelmaan. 2015 sekä kansanettä työeläkkeiden indeksikorotus leikattiin 0,4 prosenttiin. . – Suunta on oikea, mutta kaikesta työstä pitäisi kertyä eläkettä. . Epäsuhta on kuitenkin selvä. . – Suuret ikäluokat voittivat edellisessä eläkeuudistuksessa. – Nollatuntisopimukset tulisi kieltää, vanhempainvapaata tulisi uudis taa 6 + 6 + 6 -mallin mukaiseksi, kotihoidontukea pitäisi lyhentää ja yli kolmivuotiaiden päivähoito tulisi saada Ruotsin mallin mukaisesti osittain maksuttomaksi. . – Kevennetään elinaikakertoimen vaikutusta. Uhkana Näkkäläjärven mukaan on, että rahastot pienenevät 2060 mennessä, jos taitettua indeksiä muutetaan. . 18 25. . Kun palkansaaja jäi eläkkeelle, hänen ensimmäinen eläkkeensä oli huomattavasti suurempi kuin hänen viimeinen palkkansa. Lähes joka kolmas Suomessa asuva aikuinen on eläkeläinen. Vuoden 2015 lopussa työeläkettä sai 1 440 000 henkilöä. . Kaksikymmentä vuotta siten alkaneissa eläkkeissä puolet on indeksikorotusta. Muuten hyvinvointimenoihin ei ole varauduttu. Sinällään pidempi elinikä oikeuttaa hänestä pidemmät työurat. . Nuorille ikäluokille on luvassa vain leikatut eläkkeet tai pitkät työurat, Näkkäläjärvi kärjistää. Alkuun korotus oli tarpeen, sillä työeläkkeet olivat hyvin pieniä. – Kaikki tulee lopulta nuorten piikkiin. . . . . Työeläkerahastoissa on 180 miljardia euroa. . Yli 4 000 euron kuukausieläkettä saavista 80 prosenttia oli miehiä. Vaikka kertymä 15-vuotiaana tehdystä kesätyöstä olisi pieni, se olisi signaali, että kaikki työnteko kannattaa, Näkkäläjärvi perustelee. Jos jäisin eläkkeelle 65-vuotiaana samanlaisella työuralla kuin isäni, saisin liki viidenneksen pienempää eläkettä. Työeli vanhuuseläkkeitä korotetaan työeläkeindeksin (TEL-indeksi) mukaan, kansanja takuueläkkeitä Kela-indeksin mukaan. Se on 800 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorilla ei ole näköpiirissä turvattua eläkettä, kuten juuri eläkkeelle jääneellä sukupolvella. He pääsivät aiemmin eläkkeelle tai superkarttuman turvin hyville eläketuloille. . Vuonna 2015 lakisääteisiä työeläkkeitä maksettiin 25,3 miljardia euroa. – Rahastoiva eläkejärjestelmä on tarpeen, koska suuret ikäluokat ovat pitkään eläkeiässä. Poikkeuksellisesti vuosina 1993–1995 pienennettiin TEL-indeksiä, koska työntekijät alkoivat maksaa palkastaan työntekijöiden eläkemaksua
Uusia palkansaajia ja siten eläkkeenmaksajia on tänä vuonna syntynyt vähemmän kuin koskaan itsenäisyytemme aikana. – Suomelta puuttuu väestöpoliittinen ohjelma, Näkkäläjärvi huomauttaa.. 19 25. Näkkäläjärven mukaan tähän on yksi ratkaisu, maahanmuutto. ElokuuTA 2016 ” Uusia palkansaajia eli eläkkeenmaksajia on tänä vuonna syntynyt vähemmän kuin koskaan itsenäisyytemme aikana. Sen taannoinen vauvabuumi johtui hyvistä perheetuuksista ja vanhempainvapaista. Toinen keino huolehtia väestönkasvusta tai -pysyvyydestä olisi toimia Ruotsin tavoin. Väestöpoliittinen ohjelma tarpeen Yhtä palkansaajaa kohden on tulevaisuudessa entistä useampi lapsi, koululainen ja eläkeläinen. – Jos jätetään pakolaiset pois laskelmista, Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän kuin sieltä tänne. Väestön pysyvyys on itse asiassa maahanmuuton varassa
Sähköiseen maailmaan Demokraatti on tuonut vahvimmankin toimijan haastavan ajankohtaisen, analyyttisiä uutisia tarjoavan vaihtoehdon. ElokuuTA 2016 Jukka-Pekka Flander ”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee monipuolista mediaa. Kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti taustoittaa ajan ilmiöitä ja antaa tilaa uudelle ajattelulle.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja. 20 25
21 25. Samantekevää liittyykö naurunaihe arjen komiikkaan tai onko kyseessä hihityttävä vitsi. Tärkeimmät lähteet: Psychology Today ja Tiede -lehti Naurua, lisää naurua St oc kb yt e. luovuuS Tutkimusten mukaan työpaikan ideointipajat ja aivomyrskyt tuottavat luovimpia ratkaisuja ideamalleja, kun pohdinnan luonne on positiivinen ja mukaan mahtuu paljon naurua. Naurun on todettu alentavan stressihormonien määrää elimistössä ja ihmiskeho ja mieli reagoivat nauruun luonnostaan positiviisesti. Positiivisella mielellä olevan ihmisen ajattelun näkökulma on laajempi ja muisti toimii paremmin kuin negatiivisessa mielentilassa olevan. Pelkkä kasvojen naurulihasten aktivoiminen saa aivot tuottamaan myönteistä tunnetilaa. HYvÄNoloNtuNNe Nauru vapauttaa elimistössä endorfiinia, joka tunnetaan mielihyvähormonina. Tätä ihmisille luontaista reaktiota voisi varmasti hyödyntää myös työyhteisöissä. iHmiSSuHteet Nauru vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja nostattaa yhteishenkeä. Makeanhimo voi johtua elimistön alhaisesta endorfiinimäärästä, samoin joidenkin ihmisten matala kipukynnys. Endorfiinia vapautuu myös liikunnan ja urheilun, tai vaikkapa seksin harrastamisen aikana. mitÄ joS ei Naurata Jos haluat piristää mieltäsi, mutta mikään ei vaan naurata, niin ei hätää – aivoja voi huijata. Muodosta kasvoillesi hymyn näköinen ilme; käännä suupielet ylöspäin ja jännitä isoja poskipäälihaksia niin, että silmänurkkiin ilmestyy naururyppyjä. Positiivinen mielentila aktivoi aivojen osan, joka on keskeisessä osassa luovaa ongemanratkaisua. Endorfiini toimii myös ihmiskehon omana kipulääkkeenä. Nauru lisää rentoutta ja hyvänolontunnetta. ElokuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi StreSSi Kun arki painaa päälle, aikataulut ahdistavat ja stressi alkaa hiipii mieleen, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja keksiä jotakin aihetta nauruun. Endorfiini vaikuttaa ihmisen perustoimintoihin, haluun syödä, juoda ja nukkua. Duken yliopiston kulttuuriantropologi Mahadev Apten mukaan mitä useammin ja enemmän ryhmä ihmisiä nauraa yhdessä, sitä vahvemmin he sitoutuvat tunnetasolla yhteen
– Nyt kun katsoo taaksepäin, niin minähän teen sitä työtä, mikä on ohjelmoitu sisääni koko ikäni. Jo lapsena hän eli ääripäitä – välillä hän erakoitui täysin omiin maailmoihinsa ja toisena hetkenä pyyhälsi huippusosiaalisena kavereidensa kanssa. Lapsuudestaan ja nuoruudestaan hän muistaa elävimmin tarinat – hetket, joina hän istui ukin sylissä kuuntelemassa niitä tai ne lukuisat ja edelleen jatkuvat kerrat, kun hän ahmi tarinoita valkokankaalta tai kirjojen sivuilta. Hän oli kuin Lassi ja Leevi -sarjakuvien Lassi, joka uppoutui omaan mielikuvitusmaailmaansa. 22 25. ElokuuTA 2016 Tarinoista todellisuuteen TeksTi anna-liisa blomberg . Televisio-ohjelmien teko on vienyt aikuisen Alizadin monenlaisiin kasvattaviin ja omaa maailmankuvaa haastaviin seikkailuihin.. kuvaT jari soini Olipa kerran minä A rman Alizad seikkaili lapsena lohikäärmeiden ja velhojen kanssa. Kerron muiden ihmisten tarinoita, Alizad sanoo
23 25. ElokuuTA 2016
Esteetikko päätyi vaatturiksi vähän vahingossa – hän luonnehtiikin kohtalokkaiden sattumien kuljettaneen häntä. Häntä on kehuttu rohkeaksi, mutta hän painottaa, että peloton hän ei ole. 24 25. Alizad astui kehään kamppailulajien mestareiden – ”oikean elämän jediritareiden” – kanssa ja sai turpaansa niin, että soi. Estetiikka on aina vetänyt Alizadia puoleensa, ja hän löytää kauneutta sieltäkin, missä muut sitä eivät ehkä näe – vaikkapa insinööritaidoissa. Ja jos et pelkää, et voi olla rohkeakaan! Silloin olet ehkä tyhmänrohkea ja voit tehdä jotain todella hölmöä ja epäonnistua pahasti, Alizad sanoo. Rohkea pelkuri Omien rajojen kokeilu, epämukavuusalueella vierailu ja hypyt tuntemattomaan kiehtovat Alizadia. Nuorena tarinat innostivat, mutta mieleen ei koskaan juolahtanut, että jotain niihin liittyvää voisi tehdä elääkseen. – Suurimmalla osalla ei ole varmasti mitään hajua, kuinka paljon he voisivat henkisesti kasvaa ja kokea uusia juttuja – kyseenalaistaa omia ” Ihmisiä kohdatessa on pakko riisua kaikki ennakkoasenteet ja kohdata heidät ihmisinä.”. – Teimme siellä ohjelmia itsellemme ja niin teen vieläkin. – Oli selvää, etten voi voittaa heitä, mutta voitin siinä itseni joka kerta, kun olin sen viisi minuuttia tosi pahasti epämukavuusalueellani, hän kuvailee. Jos haluan mennä haastattelemaan kotkametsästäjää, menen ja toivon, että muutkin haluavat nähdä sen, hän kuvailee. Kill Arman -sarjassa hän kokeili rajojaan tutustumalla kamppailulajeihin maapallon eri kolkissa. Hän kuvailee esimerkiksi lentotukialuksia ”älyttömän esteettisiksi ja kauniiksi”. Yksi henkisen kasvuni haaste ja kulmakivi on ollut ymmärtää, että ääripäiden välistä löytyy miljoona muuta sävyä, hän kuvailee. Kohtalokkaita sattumia Arman Alizad kiihtyy nollasta sataan innostuessaan, ja sen huomaa myös hänen puheestaan. ElokuuTA 2016 – Olen aina ollut tavallaan ääripäiden ihminen – kaikki on aina ollut joko tai. – Minua pelottaa koko ajan superpaljon, mutta kun tiedostaa pelon, se auttaa. – Kun menin sinne, olin ensimmäistä kertaa 20 vuoteen hyvä koulussa, koska kaikki siellä todella kiinnosti, Alizad kertoo. – Koulussa en löytänyt asioita, joista olisin ollut kiinnostunut, enkä saanut mitään järkevää tehtyä. Hän ei tiedä, missä olisi, jollei kaveri olisi vinkannut hänelle vaatekoulusta. Olin Etelä-Tapiolan lukiossa niiden kauppikseen, lääkikseen, oikikseen tai valtsikkaan lähtevien tyyppien keskellä, että: ”No mä diggaan velhoista ja lohikäärmeistä”, hän kuvailee. Suoraan sanoen hän oli täysin pihalla siitä, mitä hänestä tulee isona. Ehkä jonkin muun kanavan työtapa ei olisi innostanut jatkamaan televisiossa. Kun jokin asia kiinnostaa, hän hyppää siihen täysillä, mutta jollei kiinnostuksen kipinä syty, ei leimahda Alizadkaan. Sekin oli kohtalokas sattuma, että räätälin ammatti veikin televisioon ja Alizad teki Dresscode-ohjelmansa juuri MoonTV:lle. Alizadin mielestä ihmisten pitäisi kokeilla rajojaan enemmän, eikä hän nyt tarkoita rohkeutta ottaa pataan kung fu -mestarilta, sisua hiihtää avantoon täysissä talvitamineissa tai uskallusta ottaa tälli vanginvartijan etälamauttimesta
Kasvattavia kohtaamisia Alizad tietää mistä puhuu. . Hän toivoo lastensa oppivan katsomaan maailmaa avarasti ja yrittäen ymmärtää niitäkin näkökulmia, joista ei itse pidä. . Olen aina aktiivisesti tilanteessa mukana, se on tapani kokea se hetki. Olin jo menettänyt toivoni siihen, että minusta tulee isona yhtään mikään. – Toivon, että he tekisivät itse omat päätöksensä antamatta yhteiskunnan vääristyneiden ihanteiden vaikuttaa niihin ja omaan hyvyyteen, Alizad sanoo. Lapsuuden unelmani oli päästä hävittäjälentäjäksi tai Tähtien sodan TIE-fightertai x-wing-lentäjäksi. ElokuuTA 2016 . Lapsilleen hän haluaa opettaa itsekunnioitusta, jonka kautta rakentuu myös muiden kunnioitus. Alizad ei ole koskaan ajatellut lähtevänsä politiikkaan, vaikka kysytty on. Turtumista vastaan Alizadin arki on kiireinen, ja se sopii hänelle, koska hän tekee työkseen jotain, mikä voisi yhtä hyvin olla harrastus. Pohjantähden alla -sarja taas on kääntänyt katseet esimerkiksi suomalaiseen asunnottomuuteen, vanhustenhoitoon ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Suomessa. Ihminen, jota ihailet. Matkat maailman köyhillä ja vaarallisilla alueilla olivat avartaneet mielen. – Mitä tarvitsen ja haluan, on aika skidien kanssa. – Kolumni oli loistava esimerkki siitä mustavalkoisesta elämästä, elämänasenteesta ja maailmankuvasta, mikä minulla on ollut. Häntä ei juuri näe juhlissa, kun aiemmin hänet saattoi bongata ”jokaisissa kissanristiäisissä ja skumppabileissä”. Viimeinen ristiretki -sarja antoi äänen muun muassa bangladeshilaisille laivanpurkajille, Kambodzan roskienkerääjälapsille, Romanian mustalaisille ja ihmisille etiopialaisella pakolaisleirillä. Käänne tapahtui Kill Arman -sarjan kuvauksissa, Pietarin katulapsista juttua tehdessä. . – Mitä enemmän juttelet ihmisten kanssa ja mitä enemmän on kohtaamisia, sitä enemmän opit ja huomaat, että samassa tilanteessa olevilla ihmisillä on monta erilaista tarinaa siitä, mikä kaikki on johtanut siihen tilanteeseen, Alizad sanoo. Olin hämmästynyt, että niin pahoja ja laskelmoivia ihmisiä ihan oikeasti on olemassa. Hän kirjoitti vuonna 2008 maahanmuuttoa voimakkaasti kritisoivan kolumnin City-lehteen. Ajatus ohjelmaosioon syntyi Alizadin mukaan ”täysin vailla tunnetasoa”, silkasta kiinnostuksesta. yleisö äänesti hänet myös vuoden 2015 Venla-gaalassa parhaaksi televisioesiintyjäksi . Hän kuluttaa vähemmän ja hän kertoo myös erakoituneensa. Jos et olisi vaatturi ja televisio-alan ammattilainen, mikä sinusta olisi tullut. – Selvisi, kuinka paljon näistä lapsista tehdään sosiaalipornoa – miten jotkut käyttävät heitä kampanjoissaan vain ajaakseen omaa asiaansa. Oli pelastukseni, että minusta tuli räätäli. Hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan nykyisellä työllään paljon enemmän. palkittiin Kultaisella Venlalla vuonna 2014 parhaana televisioesiintyjänä ja Arman ja viimeinen ristiretki nappasi parhaan realityohjelman palkinnon . Vietän kaiken vapaa-aikani lasten kanssa, hän kertoo. . Pietarin katulapset vakavoittivat Alizadin ohjelmien henki muuttui Viimeinen ristiretki -sarjan myötä vakavammaksi ja maailman yhteiskunnallisia ongelmia valottavammaksi. En haluaisi, että turrun niin, ettei se tunnu enää missään, Alizad kertoo. – Se teki siitä minulle paljon henkilökohtaisempaa. Ohjelmanteossa kohdattuja vaikeita aiheita täytyy käsitellä ja niihin täytyy ottaa etäisyyttä, jottei mieli puudu kauheuksille. ” Yksi henkisen kasvuni haaste ja kulmakivi on ollut ymmärtää, että ääripäiden välistä löytyy miljoona muuta sävyä.” Taito, jonka haluaisit vielä oppia. syntynyt 1971 Iranin Teheranissa . Lentämisen. Se herätti minua siitä omasta pienestä, mustavalkoisesta maailmasta, jossa ei tarvitse ajatella, Alizad kertoo. Hävittäjälentäjäksi haluan vieläkin – ehkä vielä joku päivä lennänkin sellaista. Syvemmälle aihet ta pengottaessa sen vakavuus, hauraus ja herkkyys valkeni, kun ovet lastenkoteihin eivät auenneetkaan tuosta vain. Välillä kuitenkin tarvitsee vapaata. On helppoa ajatella, että joku on vankilassa, koska hän on paha ja toinen on pudonnut yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle silkkaa saamattomuuttaan. hänen tv-ohjelmiaan ovat muiden muassa Dresscode (2001), Kill Arman (2009, 2010), Arman ja viimeinen ristiretki (2013, 2015), Arman ja Kamerunin kummilapset (2014), Arman Pohjantähden alla (2016) . Oli järkyttävää kohdata pieniä lapsia, jotka imppaavat liimaa, vetävät kovia huumeita ja asuvat kaduilla – ja kaikki tämä tapahtuu vain joidenkin satojen kilometrin päässä Helsingistä. Alizad uskoo, etteivät ihmiset välttämättä lokeroi pahalla, vaan laiskuuttaan. – Ihmisiä kohdatessa on pakko riisua kaikki ennakkoasenteet ja kohdata heidät ihmisinä, hän painottaa. Vakavat aiheet ovat vaikuttaneet Alizadin tapaan elää. Ihailen hänen älykkyyttään – miten monisävyisesti hän osaa nähdä ja tulkita asioita. Heräsi halu antaa ääni ihmisille, jotka eivät saa ääntään kuuluville, mutta ansaitsisivat sen, Alizad selvittää. 25 25. . – En haluaisi olla uutisreportteri, joka viileästi juontaa kameralle, että täällä ympärilläni nyt ihmisiä kuolee. En oikeasti tiedä yhtään, mikä minusta olisi tullut, jollei minusta olisi tullut vaatturia. Alizad otti yhteyttä lehteen ja halusi tehdä selväksi, ettei ole enää lainkaan samaa mieltä. – Jos pystyn työlläni muuttamaan jotain ihmisissä henkilökohtaisella tasolla – saada aikaan jonkinlaisen heräämisen – niin sitten olen tehnyt työni oikein, katsojilta juuri tällaisista muutoksista kertovaa palautetta saanut Alizad summaa. Ihailen ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan energiaa, elämänfilosofiaa, älykkyyttä ja maailmankatsomusta. Se on elämäni tärkein asia. Se kosketti Alizadia isänä, kun tuli peilanneeksi katulapsien tilannetta omiin lapsiin. Sitä kautta eri kulttuurit, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, lasten suojelu sekä naisten ja lasten oikeudet alkoivat kiinnostaa. 26-vuotiaana hänestä tuli yksi Suomen nuorimmista vaatturimestareista . räätäli, tv-juontaja, toimittaja, tuottaja . Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten helposti ihminen lokeroi, hän sanoo. 13-, 6ja 3-vuotiaat tyttäret entisen puolison kanssa ArmAn AlizAd asenteitaan ja olla jatkuvassa muutoksessa, Alizad sanoo. KOlmE KYSYmYSTÄ JA VASTAUSTA ” Heräsi halu antaa ääni ihmisille, jotka eivät saa ääntään kuuluville, mutta ansaitsisivat sen.” ” Suurimmalla osalla ei ole varmasti mitään hajua, kuinka paljon he voisivat henkisesti kasvaa ja kokea uusia juttuja.”. . . Viime syksynä vanha kolumni kaivettiin nettikeskusteluissa lyömäaseeksi turvapaikanhakijoita vastaan
Huomista ei välttämättä aina tulekaan. Hän on vanginnut valokuviinsa tarinoita ihmisistä eri puolilta maailmaa. Hänen äidillään ei ole töitä ja hänen isänsä joutui laivanpurkamossa tapahtuneen onnettomuuden vuoksi työkyvyttömäksi. Hän voitti Mongolian suurimman kotkametsästysfestivaali-turnauksen. Olen niin onnellinen, että sain tänään osallistua kilpailuun. kotkametsästäjä: monGolia – Tämä oli veljeni kotka ennen kuin hän meni armeijaan. Nyt se on minun, enkä aio palauttaa sitä, koska olen aina halunnut kotkametsästäjäksi. Kuvat jähmettävät hetken ja tunnelman paikoilleen ja pakottavat katsojansakin pysähtymään niiden ääreen aivan toisella tavalla kuin televisiota katsellessa. Pyysimme Alizadia poimimaan kuviensa joukosta suosikkinsa ja kertomaan tarinan niiden taustalla.. Leirin lähellä olevan rajan ylittää päivittäin kymmenet, jopa sadat ihmiset. Ja vielä voitin. Tämä on suurin unelmani koskaan, 13-vuotias kotkametsästäjätyttö Asho kertoo. ElokuuTA 2016 RistiRetken 1. Isoveli tekee ympäri vuoden seitsemänä päivänä viikossa töitä ja on perheen elättäjä. Ruumin polttaminen oli oman äitini kuoleman ohella konkreettinen havahtuminen siitä, että tiimalasi on jo käännetty. 26 25. Kuvat Arman Alizad tRisHana: BanGlaDesH Trishana on kolmevuotias tyttö, jonka kuusitoistavuotias isoveli on laivanpurkaja. lapsisisaRukset: etiopia Kulen pakolaisleirillä Etiopiassa on noin 50 000 sotaa paennutta etelä-sudanilaista. Linssin läpi Arman Alizad on työssään usein kameran edessä, mutta viihtyy hän sen takanakin. kausi, aRman polttaa Ruumista: intia Intiassa olin konkreettisesti kuoleman kanssa kosketuksissa ollessani töissä krematoriossa
Kyllähän tämä on iso muutos, vaikka aikaisemminkin olin liittopuheenjohtajana. Ei nyt ihan ruumiista irtoamisen kokemus, mutta välillä voi melkein sellaistakin fiilistä olla. Perheenjäsenet katsovat kasvojani varmaan vähän eri tavalla kuin suuri yleisö. 27 25. ElokuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Se on iso muutos. Peilissä näen myös aviopuolison ja isän. Työssä julkisuus ja tunnettuus on hyvä asia, mutta onhan meillä kaikilla olemassa myös se privaatti minä. Nyt sitä sitten on koko palkansaajaliikkeen kasvona. Tässä uudessa tilanteessa joutuu välillä vähän nipistelemäänkin itseään, että ”aijaa, tuo naamari tuolla on SAK:n puheenjohtaja”. Kyllä se talvi tekee aina semmoisen kohtalaisen värittömän ja kalvakan ilmeen. Nyt kun katsoo peiliin, kyllähän siinä miettii tämän uuden työn myötä, että nämä kasvot nyt sitten näkyvät julkisuudessa ja tv:ssä – ja kasvot varmaan myös tunnistetaan kadulla. kUVa Jari soiNi Jarkko Eloranta, 50 N äin loman jälkeen peilistä näkyy leppoisampi ilme ja terveemmän väriset kasvot. Omaa yksityisyyttä on entistä vähemmän ja se varmaan vaikuttaa myös julkiseen käyttäytymiseen. Välillä itselläkin on vähän epätodellinen olo, että onko tämä vieläkään oikeastaan totta ja mitä se oikein tarkoittaa. Tämä on julkinen ammatti ja kun on miljoonan ihmisen edusmies, silloin pitää myös antaa hyvä kuva itsestään ja ennen kaikkea organisaatiosta. Vaimo kyllä muistutti, että ”ihan sama mikä pomo olet, mutta täällä kotona sä olet kuitenkin se sama kaveri kuin aiemmin, älä kuvittele, että se jotenkin muuttuu”. Kesän jälkeen on ihan mukava katsella peiliin. Jarkko Eloranta on SAK:n puheenjohtaja.. On ihan hyvä ja tervettä, että kotona pysyy elämässä kiinni eikä tarvitse leijua yhtään
ElokuuTA 2016 Luonto TeksTi ja kuva anTTi simonen Pieni peittosi suuren Kukapa ei kirjosieppoa tai käpytikkaa tuntisi. Naputteluvimmasta alkaa myös pienempien kolopesijöiden suojarakenteiden tärveleminen ja pesänryöstöt. Kirjosieppo on varmasti odotettu ja varsin pidetty pihapiiriin sijoitettujen pönttöjen pesijä, joka muuttolintuna taittaa keväisin melkoisen matkan vietettyään talven lämpimässä ympäristössä Afrikan sisäosissa. Molemmat lajit kuuluvat varsin hyvin menestyneisiin pesimälintuihimme. Se pystyy isännöimään ruokintapaikkaa jopa närhenkin kokoisiin kilpailijoihin nähden. Verkkainenkin pöntönrakentaja saa asukkaan mökkiinsä lähes takuuvarmasti, sillä kirjosieppoisukki vain näyttelee sujuvasti uskollisuuttaan ensipesintään puolisokseen saamalleen kumppanilleen. Hyökkäys on paras puolustus kirjosiepon kokemuksessa. Ihmisen tehokas metsien käyttö ei ole lannistanut käpynikkaria, vaikka sen talvinen ravinto pitkälti perustuu havupuiden siementuotantoon, käpyihin. Käpytikan sopeutumaa ovat myös kesän hyönteisravinnon monipuolinen hyödyntäminen ja sen lisäksi valitettavasti myös pikkulintujen munien ja poikasten ryöstely. 28 25. Heti kun naaras aloittaa munien haudonnan, uros pistäytyy esittelemään vieläpä läheisyydessä sijaitsevaa tyhjää pönttöä uudelle puolisoehdokkaalle, ja usein juuri näin kehkeytyy rinnakkainen pesue, jonka huoltoon isukki ei kuitenkaan kovin pontevasti muutoin intoudu satsaamaan. Mutta pihapiirien talviruokinnan yleistyttyä käpytikka on ottanut siinä rohkeasti paikkansa. Nokan naputtelu liittyy pääasiassa viestintään, ravinnonhankintaan ja tietysti myös kolopesän rakentamiseen. ” Kirjosieppoisukki vain näyttelee sujuvasti uskollisuuttaan ensipesintään puolisokseen saamalleen kumppanilleen.. Käpytikka tokenee lopulta lähtemään loitommalle, ja kirjosieppo jatkaa rauhoittuen poikastensa ruokkimista. sopeutuva ryöstelijä Kirjosieppo ei sinällään ole kovin nirso reviirilintu, sillä tavanomaisesti se puolustaa vain pesäpaikkaa, josta parhaat kähinät ja riidat syntyvät. Käpytikan menestys ja runsastuminenkin puolestaan perustuu varsin hyvään sopeutumiskykyyn. Ärhäkkä pesän puolustaja Tarinamme riitaisuuteenkin erikoistuneet osapuolet kohtaavat toisensa pihapiiriympäristön omaksuneina asukkaina nokikkain hyvinkin toistuvasti. Kirjosieppo tuntee luissaan ja ytimissään vanhasta kokemuksestaan käpytikan uhkan ja suivaantuu jo pelkästä punahousuisen nokittajan näkemisestä: se syöksyy välittömästi kohti tehden tulisia hyökkäyksiä. Tikka väistää aluksi hiivistäen likeltä sujahtavaa sieppoa, joka ei suinkaan tyydy tähän eleeseen vaan syöksyy lopulta suoraan käpytikan kylkeen tämän ja omienkin höyhenien pölähdysten paljastaessa napakan kontaktin. Sopivan kolon se ryöstää usein jopa muilta lajeilta, sinitiaiselta ja talitintiltäkin, jotka molemmat täällä talvehtivina lajeina pyrkivät suojaamaan jälkeläistuotantonsa mahdollisimman aikaisella pesinnän aloittamisella. Tällöin se elää melko lailla nomadinomaista elämää käpysatoa seuraillen
Tekoäly alkaa olla jo niin taitavaa, että asiantuntijahommatkaan eivät ole enää turvassa. Saisi tutkija ajatella – ja teinit jahdata pokemoneja ilman paheksuntaa. Pähkinät Pähkinöitä on helppo kantaa aina mukana ja ne pitävät nälän tehokkaasti kurissa. vettä Välipalatauolla voi ottaa tavaksi juoda pari lasia vettä. Vertailun vuoksi: yhdessä omenassa on noin 40 kcal, keskikokoisessa banaanissa noin 85 kcal ja dallaspullassa 324 kcal. On vain ajan kysymys, että joku taitava koodaaja kehittää algoritmin tutkimushommista suoriutumiseen. Yleensä aina samoin sanankääntein. 29 25. Lisukkeena kannattaa kokeilla vaikkapa kanelia ja omenanpaloja, tai sokeritonta mehukeittoa. Ehkä edessämme on aika, jolloin jonkinasteinen joutilaisuus ei ole enää joko häpeä tai harvojen etuoikeus. Selkeät välipalahetket ehkäisevät myös napostelua, joka salakavalasti lisää energiansaantia ja kerryttää vyötärönympärystä kuin huomaamatta. Ehkä edessämme on aika, jolloin jonkinasteinen joutilaisuus ei ole enää joko häpeä tai harvojen etuoikeus. Teknologian kehitys on tehnyt eri ammattikunnista tarpeettomia kautta historian. Se ei valittaisi hallinnollisista velvollisuuksista, ei tekisi huolimattomuusvirheitä ja jaksaisi kirjoittaa rahoitushakemuksia liukuhihnalta ilman turhautumisen tunteita. Suolan määrissä on paljon vaihtelua; sadassa millilitrassa kivennäisvettä voi olla suolaa jopa 6–20 milligrammaa. Sanahirviöt ovat mahdollisuuksia tuotannon tehostamiselle, mutta uhkia työpaikoille. Kahvitauon kiusaukset, pullat ja keksit, kannattaa kadonneen vyötärölinjan nimissä unohtaa ja sen sijaan nauttia kahvin kaveriksi terveellinen välipala. n n n todennäköisessä lähitulevaisuuden skenaaRiossa niin asiantuntijakuin muissakin töissä automatisoidaan vain joitain tehtäviä kokonaisten töiden sijaan. Inhimillinen kapasiteetti on silloin mahdollista suunnata toimintaan, jossa se on parhaimmillaan. Jos olo on normaaleista yöunista huolimatta päivällä nuukahtanut ja veto poissa, voi syynä olla nestehukka. Eli siis tekemällä kaikkea sellaista, mitä tämän päivän mittareilla pidetään vähän turhana. Yleensä 100–200 kalorin välipala riittää hyvin. Vyötärölinjastaan tarkan sopiva pähkinäannos on pari ruokalusikallista päivässä. Proteiinipatukat Proteiinipatukka voi olla mukavaa vaihtelua silloin tällöin. Jotain ehkä tarttis tehdä. Mikä silloin jäisi ihmisen osaksi yhteiskunnassa. Saman toistamisessa robotti hakkaa pahaisen ihmismielen 10-0. Pähkinät sisältävät paljon energiaa, mutta myös hyviä rasvoja, mineraaleja, E-vitamiinia ja proteiinia. Puhdas vesi nesteyttää kehoa parhaiten. Robotti olisi epäilemättä tuottavampi tutkija. Toisin kuin lomalla, enää ei tarvitse heti auringon pilkahtaessa rynnätä jäätelökioskille tai korkata olutta mökkilaiturilla. Yksi työelämän hyvistä puolista on säännöllisen ateriarytmin helppo noudattaminen. On lounastauko ja pari kahvitaukoa. Ajankäytön rakenteiden myötä muuttuvat sitä koskevat arvot. Villeiltä kuulostavien visioiden mukaan työt saattavat loppua kaukaisemmassa tulevaisuudessa ainakin melkein kaikilta. Naisen keskimääräinen vedentarve päivässä on vähän reilu kaksi litraa, miehellä kolme. Voi hyvin olla, että robotti tekee tulevaisuudessa myös allekirjoittaneen työt. Nora Vilva Demokraatti Pöhö pois Povareshka. Ainakin aluksi. Robotin haasteena ovat toki kriittiseen ja luovaan ajatteluun liittyvät kompetenssit, mutta kuinka monelta tieteilijältäkään odotetaan tänä päivänä tekemisiensä kyseenalaistamista tai uusia ajatuksia. Robotisaatiosta, automatisaatiosta ja digitalisaatiosta, sekä niiden uhista ja mahdollisuuksista työlle ja tuottavuudelle puhutaan lähes tauotta. Lotta Harju Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija. hedelmät Kauden hedelmät ja marjat kannattaa hyödyntää, sillä ne pursuavat antioksidantteja ja vitamiineja, ovat käteviä kuljettaa työpaikalle sekä pitävät verensokerin tasaisena. Maustetuissa kivennäisvesissä kannattaa suosia sokeritonta vaihtoehtoa. Kivennäisvesissä kannattaa tarkistaa tuotteen sisältämän natriumin eli suolan määrä. Jos korkea verenpaine tai turvotus vaivaa, niin silloin hanavesi tai pullotettu, maustamaton lähdevesi on kivennäisvettä terveellisempi vaihtoehto. ElokuuTA 2016 Tutkijarobotti, uhka vai mahdollisuus. Sisällysluettelo kannattaa kuitenkin lukaista huolella läpi, sillä monissa patukoissa on huomattavasti enemmän sokeria kuin proteiinia. Työpäivän aikana tulee helposti juotua pelkkää kahvia. maitotuotteita Raejuusto tai maustamaton maitorahka sisältävät paljon proteiinia, mutta eivät sellaisenaan välttämättä ole kovin houkuttelevia välipaloja. Passivoituisimmeko vai käyttäisimmekö aikamme osallistumalla julkiseen elämään, ylläpitämällä sosiaalisia suhteita – tai antamalla intohimon johdattaa tekemisiä. Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Arki on koittanut ja monet huomaavat grilliherkkujen, saunaoluiden ja marjapiirakoiden kertyneen kesämuistoksi vyötärölle. Sopiva välipalan koostumus vaihtelee sen mukaan, mitä muuta syö päivän aikana eli mikä on päivän kokonaiskalorimäärä ja miten paljon painoa haluaa pudottaa. Työn tuottavuuden lisäksi robotit voivat olla suuri mahdollisuus työturvallisuudelle ja -hyvinvoinnille, kun tympeitä, yksitoikkoisia ja raskaita työprosesseja voidaan automatisoida
30 25. ElokuuTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kestää Helsingistä New Yorkiin
– Ohjelmassa yritin opettaa vanhalle väelle uusia biisejä ja nuorille vähän vanhempia lauluja, Alatalo kertoo. Mikko Alatalo laulatti koko kansaa Tammerkosken sillalla ja Iltatähtija Hittimittari-ohjelmissa hän pääsi todistamaan, kuinka televisios sa esitetyistä kappaleista tuli hittejä yhdessä yössä. Näyttely ei ole nähtävissä 3.–4.9. Tuttuja juttuja Kuvassa Heikki ja Kaija istuvan keittiönpöytänsä ääressä. Nää niitä lauluja on -näyttely on avoinna Tampere-talon Talvipuutarhassa 20.9. Se oli tietysti mielenkiintoista, Hallikainen luonnehtii. Idea näyttelystä syntyi, kun kanavan tiedottajina toimineet Tarja Flemming ja Eila Karhu-Soininen ryhtyivät muistelemaan menneitä. Televisiohistoriaa tehtiin, kun presidenttiehdokkaat Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari vierailivat vaalipäivän kynnyksellä Joel Hallikaisen ja Timo Koivusalon Tuttu juttu -ohjelmassa. Se näkyy myös näyttelyssä. Eletään 1960-lukua. Ohjelmia tehtiin taitavien visionäärien kanssa. – Television pitää hengittää maail man ja ihmisten tahtiin ja vastata erilaisiin tarpeisiin, hän summaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampereß Mikko Alatalo bongasi näyttelystä kuvan itsestään ja nuoresta Jari Sillanpäästä Tammerkosken sillalla -ohjelman kuvauksista. – TV2:n ilmapiiri oli luova ja kokeellinen. Liki kaksi miljoonaa katsojaa pääsi ehdokkaiden lähelle uudella tavalla, mikä saattoi myös vaikuttaa äänestyspäätöksiin. – Minusta on hienoa, että oli ohjelmia, jotka kiihottivat artisteja tekemään uusia lauluja. 31 25. Näyttelyyn on vapaa pääsy Tampere-talon aukioloaikoina. Vaikka kuinka koetti sanoa, että ei ole, vaan se on sarjanäytelmä, sillä ei ollut mitään vaikutusta, Roine kertoo. Kaijan roolissa nähty Eila Roine muistelee, kuinka sarjanäytelmän myötä hänestä tuli tavallaan koko kansan omaisuutta. – Se yllätti täysin, että olin äkkiä jokaisen tuttu ja yleisö uskoi vuorenvarmasti, että Heikin ja Kaijan elämä oli oikeasti meidän elämäämme. Nyt ei näe paljon sellaisia ohjelmia, joissa artistit voisivat esitellä uusia biisejään, Alatalo harmittelee. Flemmingin mukaan parhaimmillaan televisio-ohjelmat dokumenteista teatteriin ja lastenohjelmiin taltioivat historiaa ja heijastelevat aikaansa. Esimerkiksi Kalle Holmbergin Rautaaika ja Jouko Turkan Seitsemän veljestä ovat tuotantoja, jollaisiin ei taida olla paluuta, Karhu-Soininen pohtii. ElokuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Tohloppilaisia ajankuvia nostalgiannälkäisille Y leisradion 90-vuotisjuhlan kunniaksi Tampere-taloon on koottu 80 valokuvan näyttely TV2:n ohjelmista. saakka. Anna-Liisa Blomberg. – Siihen saakka oli puhuttu vaaliliturgiaa ja äkkiä ehdokkaat olivatkin vailla käsikirjoitusta kahden verbaalikon ohjelmassa
Viimeiset elinvuotensa taiteilija rakensi Tarot-puutarhaa. Vertanen on perusgraafikko, puupiirtäjä. Ehkä ne voivat viedä mietteet Suomen lippuunkin, mihin näyttelyyn liittyvässä tekstissä viitataankin. Saakka, ti, to, pe 11–17, ke 11–18, la–su 12–16 Galleria Sculptor, Helsinki Warren Kingin veistoksia Avoinna 4.9. Teos on kolmiulotteinen, mutta se on kuitenkin säilyttänyt paljon grafiikan perusolemuksesta. Ehkä se viittaa kuvaajan ja kuvattavien suhteeseen, sen haurauteen ja onttoutenkin. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Se on rauhallinen, ehkä vähän meditatiivinenkin. Itse ihastuin nuorena, lähes puoli vuosisataa sitten, näihin teoksiin kovin. Teosten sinivalkoinen väritys ja niiden säännöllinen aaltoviiva ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan pysähdyttäviä ja ajatuksia herättäviä. Saint Phallen aktiivisuudesta ja oivalluskyvystä ne ainakin kertovat. Helsingin Taidehalli on tuonut Juhlaviikoille runsaan kavalkadin ranskalais-amerikkalaisen Niki de Saint Phallen (1930–2002) veistoksia ja piirustuksia. Koin ne vapauttavina. Voi mukana olla myös feministinenkin ulottuvuus, vaikka itse en sitä päällimmäisenä hahmotakaan. Hän on kuitenkin perinteen uudistaja, hän venyttää lajin rajoja useampaankin suuntaan, on tehnyt sitä miltei koko uransa ajan. Jotakin hyvin tehokasta näissä teoksissa on. 32 25. Ehkä nuo performanssit, joissa taiteilija ystävineen ampuu värejä teoksiin, voidaan nähdä provokaationa miesten edustamalle väkivaltaiselle maailmalle. ElokuuTA 2016 Vapautumisen aikaa KUVATAIDE Helsingin Taidehalli Helsingin juhlaviikot – Niki de Saint Phalle. Teosten materiaali, pahvi, on kiinnostava kuten myös se, että hahmojen selkäpuoli on jätetty viimeistelemättä. Kingin tavoitteena on kuvata kylän kaikki asukkaat yksi kerrallaan. Mutta nämäkin teokset pysähdyttävät katsojan, herättävät ajatuksia. Galleria G, Helsinki Annu Vertasen puupiirroksia Avoinna 28.8. Näyttelyn esitteestä käykin ilmi, että hahmojen lähtökohta on kiinalaisessa kylässä, jossa taiteilijan isovanhemmat ovat asuneet ennen maan sisällissotaa. Grafiikkaa hienostuneesti Annu Vertasen näyttelyssä on hyvin erilainen tunnelma kuin Niki De Sain Phallen. Tämän näyttelyn hieno installaatio ikään kuin avaa ohuelle paperille painettujen kuvioiden maailmaa kuin verhon takaa katsojalle. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Seppo Heiskanen. En tiedä, miten nykyinen internetin kautta kaiken nähnyt ja läpeensä somettunut sukupolvi suhtautuu Saint Phallen kaltaiseen taiteilijaan. Ensi katsomalla tuntuu kuin näyttely olisi liiankin täysi, miltei hengästyttävä. Veistokset on tehty pahvista leikkaamalla ja liimaamalla. Monitahoisesta vapatumisen ajasta Saint Phallen teokset viestivätkin humoristiseen tapaan. Toisaalta tällainen näyttely saakin olla barokkisen runsas. Niki De Saint Phalle: Audrey, 1968. Taiteilijan tuotannossa on aikaisemminkin ollut erilaisia tapettija verhoteemoja. Niki De Saint Phalle on tehnyt myös lukuisia julkisia teoksia. Niiden hahmot eivät sittenkään ole luonnollisia vaan pikemminkin kubistissävyisesti tyyliteltyjä. Mukana välähtää kuvia, jotka voi yhdistää mustien vapautusliikkeeseen, kansalaisoikeustaisteluun. Niiden asennot ja ilmeetkin vaikuttavat ensi katsomalla luonnollisilta. Pahvikansaa Warren Kingin näyttelyssä tulijaa tervehtivät suunnilleen luonnollisen kokoiset veistokset. Hän toimii parhaillaan grafiikan opettajanakin Kuvataideakatemiassa. Ja lopulta tuo kuvasto tuo mieleen myös hippiajan; sen kukoistushan alkoi 1960-luvun lopulla. Mielenkiintoinen kokonaisuus joka tapauksessa. Leveätakamuksiset, ronskin näköiset, värikkäät ja usein iloisesti tanssivat naishahmot viestivät seksuaalisesta vapautumisesta, johon länsimaissa ehkäisypillerin yleistyminen oli suonut mahdollisuuden viitisenkymmentä vuotta sitten. Yksi meillä päin tunnetuimista lienee Tukholman Moderna Museetin lähistölle pystytetty ”Hon – A Cathedral”, naishahmo, jonka sukuelinten kautta voi astua sisään teokseen. Avoinna 20.11. Noissa teoksissa on jotakin kiinalaista tai ainakin itämaista
ElokuuTA 2016 Niki De Saint Phalle: Kolme Sulotarta, 1995–2002. 33 25. Avoinna Galleria Heinossa 28.8. saakka. Tuloksena on suurikokoisia lintujen ja nisäkkäiden kuvia. Uudessa näyttelyssään hän on kiinnostavalla tavalla tarttunut vanhojen painotuotteiden kirjainten erilaisten merkkien ja kuva-aiheiden yhtäläisyyksiin. Gallerian seinille ripustettuina ja niille osittain maalattuinakin ne ovat vaikuttavan näköisiä ja antavat koko galleriatilalle oman tunnelmansa. Terrakottaväri tuo teoksiin oman vanhalta näyttävän sävynsä. Jussi Twoseven on työskennellyt eläinaiheiden parissa jo parisen vuotta. Jani Ruscican tuotantoon kuuluu grafiikkaa, maalauksia, videoita ja performansseja. Hän on perusmaalari, joka vyöryttää vivahteikasta, vapaamuotoisen abstraktia kuviota mukaansa tempaavalla tavalla. Avoinna Galerie Anhavassa 28.8. Avoinna Galleria Amassa 28.8. saakka. Jussi Twoseven: Bubo bubo, 2016.. Janne Kaitala: Etenijä, 2016. saakka. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Janne Kaitala on monin tavoin kiinnostava taiteilija. Annu Vertanen: Contemplating Blue And White, 2016. KUVATAIDE KUVATAIDE Jani Ruscica: U niin kuin ultramariini, 2016. Välillä teoksessa on näkevinään jotakin tuttua, sitten taas kuvioiden pyörteet ottavat sellaisenaan mukaansa
Esimerkiksi Rockysta (1976) alkanut tolkuton elokuvasarja ripustautui suuren yleisön kaipaamaan ristiin niin uhrautuvasti, että masokistisen jeesuksen oli suostuttava nyrkkeilysäkin rooliin piestäväksi ennen havahtumistaan myyttisiin voimiinsa iskeä vastustajansa lattiaan. Rane Aunimo Demokraatti tiivista tajuntaa yhtenä rikoshistoriamme hämärimpänä rikosmysteerinä. Perinteen liepeillä Juho Kuosmanen tunnistaa perinteen ja samalla erkanee siitä. Urheilun vaarallisimpiin lajeihin lukeutuva nyrkkeily kiinnostaa elokuvantekijöitä varmaankin myös siksi, että se mahdollistaa kärsimyksestä jalostuvan taistelutahdon pelkistämisen vain kahden henkilön väliseen kamppailuun kehässä, jossa ratkotaan jopa elämän ja kuoleman välisiä kysymyksiä. Kuten nyrkkeilijä Olli Mäen uraa seuranneet tai siitä lukeneet tietävät, suomalaisässän tilaisuudesta amerikkalaista mestaria vastaan ei seurannut suuren yleisön hehkuttamaa historiallista legendaa vaan urheilulliseen nöyryytykseen päättynyt vihlaiseva tappio kotiyleisön edessä. Olli Mäki (Jarkko Lahti) kamppaili maailmanmestaruustittelistä kesällä 1962. On nostettava hattua debyyttiohjaajan uhkarohkealle yritykselle, joka ei lakonisessa pienuudessaan ja mustavalkoisessa ulkoasussaan kerjää osakseen kaupallista kohottavuutta. Kihlaukseen johtava teerenpeli on arkailevan Ollin ja itsevarman Raijan katseilla ja eleillä tasapainoileva lemmenleikki. Pakko silti sanoa kriittiseen sävyyn, ettei elokuvan varovainen Kuin säyseä härkä tunneilmaisu – ja maailma osu aivan siihen hermoon kuin odottaisi tämänkaltaiselta, eräänlaiselta vaihtoehtoelokuvalta. Lopputulosta vaivaa humoristinen nostalgia, joka peittää riipaisevia elämänvalheita.. 34 25. Muotovalio teos kaipaisi lyhyesti sanottuna sisältöönsä jonkin hiertävämmän kysymyksen kuin sen, suostuuko kotikontujen mielitietty vielä tanssiin epäröivän partnerinsa kanssa. Paradoksi on siinä, että he luulevat luopuvansa keskiluokan kahleista eivätkä huomaa korvaavansa siteet muulla. Katseeseen kätketty Vaikka Hymyilevä mies kertoo nyrkkeilijästä ja päällisin puolin tämän valmentautumisesta, sen todellista polttoainetta on pieni, syventymistään vielä vartova romanssi, jonka Mäki (Jarkko Laine) kokee kotikylän kaunottaren (Oona Airola) kanssa ja joka asettaa mestaruusottelun merkityksen vaakalaudalle ainakin tiukan ja omaakin asemaansa Mäen rinnalla pönkittävän managerin Elis Askin (Eero Milonoff) mielestä. Voi olla makuasia, mutta Mäen sisäinen kuva jää hieman ristiriitaiseksi. Kuosmanen sen sijaan kaivaa tappiosta intiimin sisäisen kamppailun. Jo maailmallakin noteeratussa esikoiselokuvassa asetutaan toki heikomman asemaan sinänsä perinteisesti tunnustelemaan tämän mahdollisuuksia maineikasta suosikkia vastaan suuren titteliottelun alla. Joku toinen olisi tehnyt elokuvan siitä, kuinka Mäki puri maailmanmestaruusottelun häviöstä sisuuntuneena hammasta ja nousi pari vuotta myöhemmin Euroopan mestariksi. Ranskassa jos missä osataan arvostaa Aki Kaurismäen kaihoisalle romanttisuudelle kylkensä kääntävää toiveikasta sentimentaalisuutta, joten minään jättiyllätyksenä palkintoa ei voi pitää. Monesti pugilistit ovat suurkaupunkien slummeista tai maaseudun köyhyydestä nousseita kouluttamattomia ajelehtijoita, jotka yhtä hyvin olisivat voineet päätyä laskemaan tiilenpäitä. On vaikea nähdä hänen päähenkilössään sitä sisukasta taistelijaa, joka laihdutti itseään kilotolkulla ”väärään” painoluokkaan ja päätti vielä myöhemmin nousta lattiasta uusiin korkeuksiin. Milonoff tekee suurisuisen maailmanmiehen roolin aika samantyyppisesti kuin ”Remun” Ganesissa (2007). Urheiluelokuvien ytimessä olevat sankaritarinat toistavat kulunutta kaavaa vaikeuksien kautta voittoon nousevista altavastaajista. Semminkin kun Kuosmanen oli jo aiemmin palkittu festivaaleilla oppilastyöstään Taulukauppiaat (2010). Lievää vastamäkeä kulkemalla voi erottua suuremmassakin massassa, kuten Hymyilevälle miehelle (2016) kävi Cannesin filmifestivaalien arvostetussa kakkossarjassa, jonka voiton elokuva nappasi. Kommuuni Tanskan kärkiohjaajiin lukeutuvan Thomas Vinterbergin uutuus kertoo mukamas kapinallisista ihmisistä, jotka lyövät hynttyyt 1970-luvun yhteisöhengessä. Lopputulos ei kerro silti mitään puolen vuosisadan takaisesta arvoituksesta eikä kanna omillaankaan. Juureva sosiaalinen tuntuma yhteisön arkeen on myös yksi Kuin raivon härän (1980), Martin Scorsesen avainteoksen, tenhoavuutta. Nyrkkeilyelokuvan draamaa ja kaarta toivova pettyy varmasti, mutta elokuvasta taidemuotona kiinnostuneille sillä on annettavaa. Vaikkei teos hohkaakaan vastaavaa kylmää tyylikkyyttä kuin vaikkapa Betoniyö (2012), Pirjo Honkasalon etäinen ohjaustyö nousee useammin kuin kerran mieleen elokuvan katsomisen aikana. Vaikka sen tunnistaa, kaiho jää vähän puolitiehen. Suositun Luokkakokouskomedian ohjaaja Taneli Mustonen toistaa tapahtumat uudelleen nykyajassa kalastaen läpinäkyvästi vanhan tragedian arkulla. Pikaarviot Bodom Bodominjärven murhat kesällä 1960 hiertävät yhä suomalaisten kollekELOKUVA KOOnnut Rane aunimO ELOKUVA Sankari. Valmentajan (Eero Milonoff) harmiksi miehen ajatukset olivat muualla. ElokuuTA 2016 ELOKUVA Hymyilevä mies Ohjaus: Juho Kuosmanen Pääosissa: Jarkko Lahti, Oona Airola, Eero Milonoff 2016, 93 minuuttia Ensi-ilta 2.9
ElokuuTA 2016 Nyt kootaan uusia kapinarunoja Viime vuoden Stadin kirjallisuuspäivän yhteydessä järjestetty Kapinarunoilta osoittautui menestykseksi, joten kapinalippu on taas nostettu salkoon. Kirjallisuustapahtumaa järjestetään 4.–5. 35 25. Lähetä runosi 30. Otahan yhteyttä! Haluatko puoluekokousedustajaksi. Viime vuoden kapinarunoillan sadosta on juuri ilmestynyt antologia. puiden naavapartojen ympäröimänä jylhässä kallirotkossa Demokraatti Demokraatti tekee vaalityön kanssasi Näkyvyyttä Demokraatissa, kerran viikossa torstaisin ja verkossa 24/7 Aila Pääkkö 09 701 0560 aila.paakko@demokraatti. Haluatko kuntapäättäjäksi?. syyskuuta mennessä Kapinarunoraadille, printattuna osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno” tai sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Mikäli piirissäsi tulee vaalit ilmoita Demokraatissa ja D-verkossa Vaalit kuin vaalit... Hän osaa rakentaa valmiita kuvia ja rytmittää runonsa varmalla tyylitajulla.” pullakahvien luvatussa maassa Arkadian vampyyrit imevät maan kuiviin veroparatiisin ihmissudet ulvovat optioitaan mielenosoittajat unohtavat ottaa mukaansa teroitetut puutapit ja hopealuodit planeetta kuin vuotava jalkapallo bittiavaruudessa loputon sanojen sota tarvitsen happea hetkeksi ulos kaupungista puiston sunnuntai kaljaringistä ajaton punatukka naurahtaa ”poltellen ja poljeskellen” kertoessani naiselle reitin golfkenttien taakse ennen naamakirjoja patamustat papit antoivat nimen Pirunpesä siellä se on golfkenttien takana... Kapinarunoiltaa vietetään tänäkin vuonna Stadin työväenkirjallisuuspäivien yhteydessä. Uusien revolutsioonirunojen keruu on alkanut! Kapinarunon aiheskaala on laaja, kohteena voi olla omistaja, poliitikko tai yhteiskunnalliset rakenteet. Ohessa näytteeksi ensimmäiset säkeistöt Visa Tikan runosta ”Golfkenttien takana”, josta MarjaLeena Mikkolan vetämä arviontiraati sanoi palautteessaan näin: ”Todella lupaava kirjoittaja, joka on selvillä modernista runoudesta ja modernista maailmasta. Kapina voi kohdistua pessimismiä, optimismia, elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan. marraskuuta
Hän ei ollut hylännyt Neuvostoliitto-kirjaa, mutta kutsu armeijaan ja pian talvisota siirsivät kirjoittelut tuonnemmas. Sodan takia hän kertomansa mukaan heitti mereen arkaluontoiseksi katsomiaan aineistoja ennen Marseillen tullitarkastusta. Minuun Go Down, Moses teki vaikutuksen nimenomaan äänillään, mieliinpainuvia visuaalisia oivalluksia piti oikeastaan hakemalla hakea. Näimme esihistoriallisen luolakansan ”printtaamassa” sarjan kädenjälkiä, alkukuvia, ja pian myös ensimmäisen kuvallisen viestin. Välimerellä sodan puhjetessa Paavolainen pääsi matkaan toukokuun puolivälissä. Neuvostoliitollakin oli 1930-luvulla kutsuohjelma, joka pyrki vaikuttamaan ulkomaisten kulttuurivieraiden kautta. Vajaa kolmannes koostuu äskettäin löydetyistä katkelmista ja muistiinpanoista, joita toimittajat ovat kevyesti viimeistelleet ja ryhModerni Mooses kuvien ja äänien virrassa Helsingin juhlaviikkojen tänä vuonna määrällisesti vähän ohuen (jos itsenäiseksi festivaaliksi koko ajan vahvemmin profiloituvaa Stagea ei oteta lukuun) teatteri-, tanssija sirkuslohkon avausesityksenä nähtiin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä italialaisen teatteriguru Romeo Castelluccin paljon maailmaa kiertänyt ”Go Down, Moses”. Suunnitelmien mukaisesti Paavolainen lähti paluumatkalle Odessasta käydäkseen vielä Istanbulissa ja Ateenassa. Vaikka esityksen yhtenä teemana oli tarkastella ihmisen paikkaa nykymaailman päällehyökyvässä kuvavirrassa, sen vahvat visuaaliset kosketukset jäivät loppupuolen aikasiirtymän varaan. Loppukesästä 1936 Paavolainen vietti runsaan kuukauden kansallissosialistisessa Saksassa. H. Hän oli 1934 alkaen yrittänyt saada kutsuviisumin, mutta se järjestyi vasta 1939, ilmeisesti Hella Wuolijoen avulla. Riikonen julkaisi 2014 Paavolaisen elämäkerran nimellä ”Nukuin vasta aamuyöstä”, metodina oli henkilökuvan rakentaminen suhteessa julkaistuihin teksteihin. Matkailun perustana oli Paavolaisen näkemys demokratioiden, fasismin ja kansallissosialismin sekä Neuvostoliiton välisestä suurtaistelusta, joka ratkaisisi kulttuurin tulevaisuuden. K. Hän seurasi ja kommentoi vahvasti maailman tapahtumia, vaikka matkat ja kontaktit eivät nykyään tunnu tiheiltä. Toinen, suurellisin Paavolaisen pidemmistä ulkomaanmatkoista suuntautui 1937 Etelä-Amerikkaan lähes viideksi kuukaudeksi. Se oli tuonut heille sekä menestystä että pettymyksiä. Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ei ilmennyt mitään tavanomaista hankalampaa, joten Paavolainen otaksui kirjoittavansa matkakirjan heti palattuaan. Ne väräyttelivät tahdissa kalvomaista pintaa yhdessä maalaavan näyttelijän kanssa, Ääniaallot tulivat ikään kuin näkyviksi. Hän luovutti aineistot uutuuskirjan toimittajille, jotka molemmat ovat tutkineet Olavi Paavolaisen elämää ja tuotantoa. Guido Mencari. Modernin maailman Mooses saateltiin suureen virtaan tenhoavan negrospirituaalin kera, kohtaussiirtymiä tehtiin teollisen melusaasteen avulla, monia näyttämön tapahtumia äänitausTeATTeRI Helsingin juhlaviikot Romeo Castellucci: Go Down, Moses Ohjaus, lavastus, puvustus, valosuunnittelu Romeo Castellucci – Musiikki: Scott Gibbons – Teksti Claudia Castellucci ja Castellucci – Lavalla Rascia Darwish, Gloria Dorliguzzo, Luca Nava, Stefano Questorio, Sergio Scarlatella, Leena Vanhamäki, Henna Hakkarainen, Juha Sääski Italilaisen Go Down, Moses -esityksen aikasiirtymään käytetään magneettikuvatuubia. Poliittista kulttuuriturismia Paavolaisen modernisuuteen kuului eurooppalainen ja sitäkin laajempi kansainvälisyys. 1938 valmistui vielä Risti ja hakaristi, jossa näkyi yritystä sivilisaatiokriittiseksi synteesiksi matkojen vaikutteista. Neuvostoliiton jääminen Paavolaisen matkakohteista vasta kolmanneksi ei ollut oma valinta. Vuoden lopulla ilmestyi teos Lähtö ja loitsu, alaotsikolla Kirja suuresta levottomuudesta. Me nykyihmiset ymmärsimme sen alleviivatusti: S-O-S. Mukanahan oli jatkuvasti opas tai valvoja. Ennakkoon hehkutettiin sen visuaalista näyttävyyttä ja varoiteltiin voimakkaista ääniefekteistä – jopa korvatulppia suositeltiin. Saksan hyökätessä Puolaan hän oli vielä Kreikassa. Isännät olivat harkinneet mitä näyttää, mutta myös vieras oli voinut vaikuttaa ohjelmaan. K. 1.9. Nopeasti syntynyt kirja Kolmannen valtakunnan vieraana herätti paljon ristiriitaista huomiota. Riikonen Teos 2016, 280 s. ElokuuTA 2016 Kirja joka jäi tekemättä KIRJAT Olavi Paavolainen: Volga virtaa nyt Moskovaan Kirjoituksia Neuvostoliitosta Toim. 2014 näkyykin vietetyn epävirallista Paavolainen-teemavuotta, sillä silloin myös Panu Rajala julkaisi elämäkertateoksensa ”Tulisoihtu pimeään”. Rampin eteen, yleisön ja näyttelijöiden väliin viritetylle harsomaiselle pinnalle maalatut viestit saivat lisätehoa voimakkaista äänistä. Orientalisti Paavolaisen iloksi reitti ulottui Kaukasian Gruusiaan eli nykyisen Georgiaan. 36 25. Neuvostoliitossa hän viipyi 8.8. Ville Laamanen, H. Olavi Paavolaisen poika, professori Pekka Paavolainen sattui äskettäin löytämään isänsä jäämistöstä papereita, jotka näyttivät sivuavan Neuvostoliiton-matkaa, ehkä osina laajempaa suunnitelmaa. Opastettu vierailu kuului isäntien PR-ohjelmaan eurooppalaiselle kulttuuriväelle. asti. Ville Laamasen samanvuotinen ”Suuri levottomuus” selvitti Paavolaisen kansainvälisiä yhteyksiä ja matkoja 1936–39. Keväällä ilmestynyt uutuusteos kokoaa Venäjää ja Neuvostoliittoa koskevat tekstit, jotka kirjailija Olavi Paavolainen (1903–1964) kirjoitti ja osin julkaisi kesän 1939 Neuvostoliiton-kiertomatkansa pohjalta. Esityksen äänimaisema oli kaikkinensa kiinnostava. Suomeen Paavolainen ehti syyskuun lopulla. teostaan varten käyttöönsä neuvostohallinnon sisäisen raportoinnin siitä. Kun esityksen alussa pienokaisensa assan vessaan synnyttänyt kantaäiti, joka laski pienokaisensa urbaaniin Niili-virtaan, ujui myöhemmin magneettikuvaustuubin läpi toiseen aikaan, toiseen maail maan, koettiin viimein jotain kuvallisesti pysäyttävää. Matkan kulku tunnetaan hyvin, sillä Laamanen sai em. Suunnitelmien muututtua Uudessa kirjassa on kolmenlaisia tekstejä
Kolmas kolmannes on Laamasen ja Riikosen johdantotekstejä. Hauskasti tai riipaisevasti Synkkä yksinpuhelu alkaa kohtauksella Odessan satamasta, jossa puhuja 1939 poistuu Neuvostoliitosta. Ja tarkoitan todella ikuista tallentamista. Se sosiaalinen tila, jossa toisia ”seikkailijoita” kohdataan, on olemassa vain ja ainoastaan virtuaalisella tasolla. Live-tapahtumien ajateltiin sopivan juuri elokuvateattereihin, ei niinkään olohuoneisiin. Myös virtuaalitodellisuudessa tekemämme asiat voivat olla ihan muita kuin mitä teemme IRL, todellisessa elämässä, ja fyysinen olomuotomme voi olla aivan toinen. Joku voi saada innovaationkin. Puhutaan muunnellusta todellisuudesta. Muitakin muistikaikuja löytyy. 37 25. Älä lue kirjaa, paheksu sitä. Hertta Kuusinen. Videoiden avullahan tätä on jo kokeiltu hyvällä menestyksellä. Se sotkeutuu jo nyt väistämättä todelliseen elämään. n n n Pelien maailma on tullut entistä lähemmäksi. Tiesittekö muuten, että yli 98 prosenttia YouTubeen sijoitetusta materiaalista saa katsojia. Ajatukset sisältyvät pääosin jo kirjoittajien toissavuotisiin teoksiin. Eihän kyse ollut todellakaan seksistä ja nautintoaineista. Mutta tämä on vasta alkua. Voimme sen avulla kokea tunteen, että olemme fyysisesti jossakin muualla kuin juuri nyt olemme. Kävely on tämän uusimman PokémonGovillityksen oleellinen osa. Paavolainen oli harkinnut vielä sotien jälkeen matkakirjaa Neuvostoliitosta. Nykyajan ilmiö tämäkin: mitä vähemmän jostakin tiedät tai välität, sitä varmemmat mielipiteet. ”Tämä salainen harrastukseni kestää kyllä julkisuuden. Tämä virtuaalisuus on jo toteutunut, joten sen vastustamiseen ei kannata käyttää voimavaroja. En odotellut raitiovaunua. Juhani Ruotsalo toitti suurkaupungin ympärivuorokautinen taustahumu, magneettikuvausta säesti todenmukaisen sekopäinen saundimaailma, luolaihmisten aikaansaama, luonnossa pieni melu moninkertaistui... Päiväkirjamerkintöihin perustuva omakohtainen ja kansallinen itsetilitys ilmaisee jopa eksistentiaalista muutosta. Ehkä pitäisi alkaa suunnitella jo oman karaokeesiintymisen ikuistamista. Sodanjälkeinen Paavolainen ei voinut löytää keinoja tai syytä matkakokemuksensa elvyttämiseen, saati sen kyyniseen editointiin. Kestääkö omanne?” puuskahdin tuntemattomalle, joka naapuripöydästä äsähteli pelilleni. Kultturellissa tuttavapiirissä vastaanotto oli lähinnä tyrmistynyt, jälkikasvua lukuunottamatta. Käyttöaste on arkistoksi hyvä. Sodassa Paavolainen oli uppoutunut aivan toisenlaiseen projektiin, josta tuli hänen pääteoksensa Synkkä yksinpuhelu (1946). Tekniikan kehittyminen teki kuitenkin juuri tuon, usein lähiössä sijaitsevan kodin television paikaksi. Aloittaa voi vaikkapa tilakokemuksen syventämiseen soveltuvilla 360:n asteen videoilla, joita on alkanut putkahdella esille omaan somemaailmaani. Niitä on tarjolla muun muassa maailman suurimmassa arkistossa, YouTubessa, joka on ollut kehittelyssä mukana. Olen ymmärtänyt, että ne ovat osoittautuneet menestyksiksi. Tulevaisuuden bisneksen suuruudesta annetut arviot ovat niin valtaisat, että kolumnin merkit eivät siihen oikein riitä. Älä katso videota, tuomitse se. Niin kuin niissä olisi ollut puolustelemista. 30-luvun Paavolaisen maalauksellinen hurmoksellisuus ainakin oli käynyt antikvaariseksi. Rolf Bamberg Demokraatti Hajurako, makutottumukset ja kuulopuheet suurentavat näkökentän.. Tietysti kannattaa miettiä, mitä kaikkea siitä seuraa tai voi seurata. En rakentanut, kai ainakaan oikeal la tavalla. Se sotkeutuu jo nyt väistämättä todelliseen elämään. Siihen kannusti mm. Saman tilan vievät Paavolaisen 1945–46 eri yhteyksissä julkaisemat kolme artikkelia, jotka julkaistaan nyt ensi kertaa yhdessä. Jatkokeskustelussa kävi ilmi, että tämä kova kasvattajaisä oli kyllä kieltänyt omilta lapsiltaan kaiken mahdollisen, mutta itselleen hän oli varannut oikeuksia niin, että ne säteilivät naapureillekin. Jotenkin ne jätettiin liian luonnosmaiselle asteelle – tai ehkä oletettiin katsojien rakentavan aihioista omia visioitaan. Pelien maailma on tullut entistä lähemmäksi. Silti sekä sotakokemus että poliittisen tilanteen mullistus tekivät vaikeaksi sovittaa muistikuvia realiteetteihin. Kuolleet voivat herätä henkiin konserttilavoilla esimerkiksi hologrammeina. Mutta sitä en olisi arvannut, että minä ja miljoonat muut jahtaisimme kävelyretkillä japanilaisia satuolentoja tabletit käsissämme. Historian hauskuutta on se, että kun 1930-luvulla televisiota eli tuolloin kaukonäkölaitetta kehiteltäessä juuri tällaiset ajatukset olivat paljon esillä. Kommentit vaihtelivat ajanhukasta kapitalismin kierouteen, mutta aitoakin paheksumisen henkeä riitti siinä määrin, että aloin jo puolustella omia tekemisiäni. Sisällöllisesti monenlaisia isojakin teemoja äitimyytin uudelleenasemoinnista moderniin exodukseen sivunnut esitys ei erityisemmin sytyttänyt. Vaikuttavaa, kaikki tyynni. Enemmän kotimatkalla kelasin muistojani magneettikuvaputken ihmeellisistä tivoliäänistä kuin Toisen Mooseksen kirjan uustulkintaa. Ei korvia repivää, kaukana esimerkiksi Roman Viktjukin pari vuotta sitten Helsingin kaupunginteatterissa ohjaaman Toveri K:n ahdistavasta kakofoniasta. On melkoisen varmaa, että nämä teknologian avulla saavutetut muutokset olemisessamme valuvat myös kulttuurin esiintymislavoille, esimerkiksi teattereihin ja elokuvasaleihin, joissa esimerkiksi konsertteja ja muita tapahtumia on voinut viime vuosina seurata reaaliajassa etäisyyksistä huolimatta. Jari Sedergren Villi, vapaa ja virtuaalinen Aforismi välipalaksi mitelleet. Jolkuttelin juuri pari kilometriä, että uusi olio syntyisi haudotusta munasta. ElokuuTA 2016 Ennustelin kesän alussa, että vientiä riittää kesäkulttuurin parissa. Tässä on teoksen varsinainen lisä Paavolaisen kuvaan
Samassa lehdessä Työmies uutisoi päätöksiä eri paikkakunnilta. Mikä iva! /--/ Vaivaishoitoasioita järjestellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Korpilahdella oli päätetty asettaa ehdokkaita verotuslautakuntaan ja kansakoulujen johtokuntiin. Ja – ensimmäisenä ja viimeisenä – verotuskysymys. Kuntain laiminlyönti huolehtia kunnollisesta alkuopetuksesta antaa papistolle tilaisuuden vakiinnuttaa kiertokoululaitostaan jarruksi koulu-uudistuksen tielle. Viimeksi se keväällä taas uudelleen nostettiin pystyyn, mutta tuskin nostajat sen luota loitota ehtivät, kun jo taasen kellahti uneen. Vaikka Hän on tehnyt minusta köyhän, Hän on suonut minulle hyvän ja kunniallisen vaimon. Kaikki edellyttäisi työväen ja muiden vähävaraisten mukanaoloa. ja miestä vedätetään huolella vielä jatkossakin. 38 25. 1350) SUOmENNOS IlmARI lAhTI jA VäINö hOkkANEN . Järvenpään demarien nuoriso-osaston henkiinherättämistä koskevassa uutisessa oli havaittavissa lievää turhautumista: – Liian raaka maaperä sos.dem. Kunnalliseen elämään suhtautumisesta keskustellaan parhaillaan järjestöissä. ElokuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus BOccAccIO: DEcAmERONE (N. /--/ Mikä on näinollen luonnollisempaa kuin se, että työväestö julistamalla vaalilakon sanoutuu irti kaikesta vastuunalaisuudesta moiseen kunnalliskomentoon nähden. Työmiehen pääkirjoitus 25.8.1916 Äänioikeus nautaja sikaluvun mukaan Vaalilakko oli elokuussa 1916 päivän trendi. Jo kolme eri kertaa on nuoriso-osastoa herätetty henkiin ja toiminta alotettu, mutta aina se nukahtaa. Mutta – tiellä ovat äänioikeusolot, jotka antavat äänivallan harvoille pohatoille näiden nautaja sikaluvun mukaan, mutta tekevät tyhjiksi työväestön yritykset vaikuttaa sille niin tärkeitten asiain ratkaisuun. nuorisoliikkeelle on vielä Järvenpää. ”Havaitessaan oven olevan sisältä päin lukossa hän koputti ja koputettuaan ajatteli: ’Minun on tosiaan syytä olla Jumalalle kiitollinen. Yleinen ääni oikeus kunnallisvaaleissa saavutettiin sisällissodan jälkeen 1920. Paitsi kunnille varsinaisesti kuuluvia tehtäviä, joiden merkitys yhä kasvaa (raitiotiet, terveydenja sairaanhoitokysymykset, kouluasiat, työttömyyden torjuminen, asuntokysymys ym.), olisi elintarvekysymys nyt, erikoisen polttavana vaatinut tarkkaa seuraamista ja tarmokasta toimintaa kuntien puolelta. pääkirjoituksessaan vaalilakkoa. /--/ Jo yhdeksännelletoista vuosisadalle maailman sivistysmaissa siirryttäessä niin suuriäänisesti toitotetut periaatteet: ”Ei velvollisuuksia ilman oikeuksia” – ”ei verotusta ilman edustusta” – ne ovat yhä kuolleita kirjaimia Suomen ”edistyneessä”, ”sivistyneessä” ja ”kansanvaltaisessa” maassa. TUlkINTA ROlf BAmBERg mitä se on: Voi tätä sinisilmäistä aviomiestä! Lukitun oven takana hänen vaimonsa Peronella hoputtaa juuri rakastajaansa piiloutumaan tyhjään viinitynnyriin, kun he ovat tulleet liki rysän päältä yllätetyksi. Vaikka valtiollinen yleinen ääni oikeus oli saavutettu jo kymmenen vuotta sitten, kunnissa äänioikeus perustui varallisuuteen. Voiko ajatella verisempää vääryyttä, kuin on olotila sellainen kuin maassamme nyt vallitseva. Boccaciolle erotiikka oli iloinen asia.. Paikallisesti voitiin harkita toisin, jos ”voidaan mennä vaaleihin kompromisseitta ja täysin itsenäisesti”. Tuskin olen lähtenyt, kun hän sulkee oven sisältä, ettei kukaan pääsisi häntä häiritsemään.’” Sellainen on henki Decameronessa, jossa on nimensä mukaisesti kymmenen kertaa kymmenen ilkikurista tarinaa miesten ja naisten välisistä mitä moninaisimmista touhuista. Ei Järvenpään nuorisosta näytä olevan ”liittolaisiksi”. Kyseessä oli suositus. Sosialidemokraatit päättivät asiasta erikseen jokaisessa kunnassa. Mutta eipä ole kuluttajien pääjoukko, työväestö, voinut olla osallisena järjestämässä niitä toimenpiteitä, joiden olisi määrä ja jotka jossakin määrin voisivatkin hillitä keinottelua ja kiskontaa. Työmies suositteli 25.8. Petäjävedellä puolestaan päätettiin, että ”koska järjestäytynyt työväestö ei voi hyväksyä vanhentunutta pääomaan, eläimiin ja puihin perustuvaa äänioikeutta, niin ei voida ottaa osaa vaaleihin, asettamaan luottamusmiehiä päättämään köyhälistölle raskaista velvollisuuksista, joten ehdottomasti päätettiin olla lakossa”. ”Aina se nukahtaa” Järjestötoiminta oli sata vuotta sitten toisinaan yhtä nihkeää kuin myöhemminkin, vaikka vaalimenestys toi liikkeeseen uusia jäseniä. Siksi työväen liikkeessä keskusteltiin siitä, tulisiko kunnallispolitiikkaan osallistua lainkaan, koska vaikutusmahdollisuudet olivat mitättömät. Mutta vain maaseudun järjestöissä voidaan siitä keskustellakaan, sillä kaupungeissa ympäröi kunnallisia hallintopaikkoja rahavaltaisen asteikon kiinanmuuri, joka sulkee työväen tykkänään ulkopuolelle
Erkki Järvistä se on puraissut ehkä Keijo Kalevaa kovemmin. – Niin, aina tulee jälkeenpäin mieleen, että olisi pitänyt, Keijo Kaleva nyökkää. 39 25. ElokuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi V anhat asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Historiakärpäsen puremat Erkki Järvinen ja Keijo Kaleva ovat kovasti innostuneet tutkimaan omien kotiseutujensa historiaa. Näin tuumii 76-vuotias Erkki Järvinen. Vahinko vain, ettei niitä tullut kyseltyä äidin vanhemmilta, mutta sehän on ihan yleistä, että se jää. Sittenhän niitä apuvoimia rupesi löytymään ihan automaattisesti, kun yksi ja toinen tuttu alkoi lähettää minulle aineistoa, Järvinen kuvailee. Erkki Järvinen on kerännyt eri lähteistä mittavan kokoelman synnyinkylänsä, pirkanmaalaisen Visuveden historiaa vuonna 2012 perustamalleen Lemmenniemi.fi-nettisivulle. Eivät ne asiat kiinnosta silloin, kun pitäisi kysellä. – Aluksi talletin sivuille tietoja vähin erin. Anna-Liisa Blomberg. Sivuilta löytyy kaikkea mahdollista – tukuttain vanhoja valokuvia, otteita vanhoista lehdistä, tietoa vanhoista rakennuksista, kylällä ajan saatossa toimineista yrityksistä ja kertomuksia kaikenlaisista kylän tapahtumista. Näillä ystävyksillä on pitkä yhteinen historia työväenliikkeen parissa ja molempia on puraissut historiakärpänen. – Erkki on kerännyt sekä työväenperinnettä että paikallisperinnettä talteen erittäin paljon, ja minusta siitä kannattaa kertoa muillekin, Kaleva sanoo
– Ne asuivat täällä kesäkauden ja menivät takaisin. – Kun työväentalolla on talkootöitä tehty, olen ollut se piiskuri. Alkujaan sahana aloittaneella tehtaalla on ollut suuri merkitys alueen työväenliikkeelle. Järvinen on itse liittynyt työväenyhdistykseen vuonna 1972 ja toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana, sihteerinä ja sittemmin taloudenhoitajana. Vaneritehtaan kupeessa Järvinen, kuten moni muukin visuveteläinen, on tehnyt työuraansa vuonna 2011 konkurssiin menneessä Visuveden vaneritehtaassa. Vitsi kertoo, että tänne jäivät sellaiset, jotka olivat vähän karussa kotoa, eivätkä uskaltaneet mennä takaisin, Kaleva vir nistää. Vuodesta 1978 lähtien haettiin opetusministeriön työväenja seurantaloille myöntämiä korjausavustuksia ja komeaa taloa on kunnostettu lattiasta kattoon. Tehtaan perusti Eelis Lahtinen, entinen torpan poika. ElokuuTA 2016 Työväentalon isäntärenki Tänä vuonna 110-vuotista taivaltaan juhlivan Visuveden työväenyhdistys Kehityksen historiaakin Järvinen on pyrkinyt parhaansa mukaan keräämään. Hauska on sekin tarina, miten aluetta alettiin asuttaa. Kaleva kertoo, että vuonna 1548 kuningas Kustaa Vaasan hovimarsalkka neuvoi lääkkeeksi Visuveden tienoilla havaittuihin lappalaisten ja pirkkalaisten keskinäisiin tappeluihin, että tuodaan kahinointia laimentamaan asukkaiksi juonia savolaisia. – Ja onhan sieltä Savosta niitä vääräleukoja tänne tullut! Ja 1800-luvulla muuttoliike Etelä-Pohjanmaalta tänne oli voimakas, Järvinen täydentää. Erityisesti hän on tarkastellut vuoden 1918 tapahtumia. Hän tuntee vuonna 1908 valmistuneen ja vuonna 1925 laajennetun työväentalon läpikotaisin. – Kun äiti ja isä olivat muutaman kuukauden ikäisiä, oli äiti Vaskiveden rintamalinjan punaisella puolella ja isä siinä rajalla. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Visuvesi Kuvat Anna-Liisa Blomberg. Kävipä vain niin, että työväenyhdistyksen pöytäkirjat ja paperit vuosilta 1907–1915 katosivat kansalaissodan aikana, kun yhdistyksen kaikki omaisuus oli takavarikossa. Kalevan suvussa oli sekä punaisten että valkoisten kannattajia, joten oikeuden pöytäkirjoja on ollut mielenkiintoista lukea. Se on edistänyt suhteita työväen ja patruunan välillä. Keijo Kaleva tuumii, että vaikka patruunahenkeä aikanaan onkin ollut, on patruuna itse lähtenyt ”aika pienestä mökistä”. Olen työväentalon isäntärenki, Järvinen kertoo. – Jos hän olisi halunnut, ei täällä työväenyhdistystä olisi, Järvinen sanoo. Vääräleuat kahakoita lievittämään Historiasta löytyy hirveitä tarinoi ta mutta myös paljon suupielet hymyyn nostattavaa knoppitietoa. Tapaaminen kehdossa Järvisen tapaan myös Keijo Kaleva on tutkinut oman synnyinkylänsä historiaa. Vaskivedellä käytiin helmi–maaliskuussa kahden viikon taistelu, ” Vitsi kertoo, että tänne jäivät sellaiset, jotka olivat vähän karussa kotoa, eivätkä uskaltaneet mennä takaisin.” Visuveden työväentalo on valmistunut vuonna 1908, ja sitä on kunnostettu vuosien saatossa ahkerasti. 40 25. Pöytäkirjoista ei ole sen sijaan tarvinnut kaivaa sitä tietoa, että hänen äitinsä ja isänsä ovat tavanneet toisensa ensi kertaa jo kehdossa. Ennen kiinteän asutuksen syntymistä 1500-luvun puolella Pirkkalasta tultiin Visuvedelle erämetsälle ja kalastamaan. Kuinka ollakaan, he menivät molemmat äitien sä kanssa samaan paikkaan – Ojansuun torppaan – ja ovat siellä olleet yhteisessä kehdossa, Kaleva kertoo. Se oli aikaa, jolloin naapuri kääntyi naapuria vastaan hurjillakin syytöksillä. – Olen elättänyt toivetta, että jos ne sattuisivat löytymään Kansallisarkistosta vuoden 1918 syytöspapereiden todistusaineistosta, Järvinen kertoo. jossa aluetta haltuunsa havitelleet punaiset joutuivat lopulta vetäytymään. – Varmasti silloin, kun ay-liike ei ollut niin selkiytynyt, tehtaanjohtaja piti suhteita yllä työväenyhdistyksen kautta, Kaleva sanoo Järvisen säestäessä nyökkäyksin
(Visuveden Kaiut 15.3.1931) Kesäistä kansanjuhlaa Kansanjuhla arpajaisten ja monien muiden huvien kanssa vietettiin Visuvedellä Ruoveden pitäjässä viime sunnuntaina, tuhat-lukuisten kansanjoukko in läsnä-ollessa. Gallen-Kallela viihtyi Visuvedellä Yleisesti tunnettu on Gallenin Aino-taulu ja tätä taulua sanotaan hänen maalanneen ja kehitelleen Murtosaaressa ollessaan. Juhlapaikkana oli Kaivoksen talon isännän hyväntahtoisesti antama niitty, joka sijaitsi kanavan länsipuolella pohjanmaalle johtavan maantien varrella. J. ElokuuTA 2016 Poimintoja Lemmenniemi.fi-sivun tarinoista Erkki Järvinen on kerännyt Lemmenniemi.fi-verkkosivulleen mittavan määrän paikallishistoriaa. Toiset muistavat, että taiteilijalla oli mallina myös ”Visuveden Keisari”vainaa. Kansakoulun opettaja Ruovedellä E. Väinämöisen venettä airoineen oli myös ensiksi monella tavalla restauroitava ”Väinämöisen aikaiseksi” malliksi kelvatakseen. 41 25. Väinämöisen mallina oli hänellä ollut KeppiKalle vainaa. juhlankäytänn ön, pitämällä puheen ”Lasten opettamisen tarpeellisuude sta ja kirjallisuuden hyödystä.” Esitelmän jälkeen alkoivat leikit huvikentällä. (Satakunta, 7.8.1880). Aina kin hän on siitä suurimman osan, jollei kokonaan täällä maalannut. Silen alkoi klo 4 j.pp. Niitty oli kaunistettu monilukuisilla lipuilla, erityisellä puheja soittolavalla, kukkasriu’ulla ja lehvillä. Taulussa näkyvistä Ainon ympärillä vedestä esiin hypänneistä ahvenista kertoi isäni kuinka taiteilija näitä kalanmalleja kuivali auringossa saaren pirtin seinustalla. Rouva Gallen oli ollut Ainona, joskin Antti Kannan vaimoa kerrotaan hänen myös käyttäneen naismallinaan. Mitä muuten tulee noihin Aino-taulun maisemiin, joita kirjallisuudessa kiitetään tyypillisiksi Karjalan maisemiksi, niin on niistä ainakin reunakuvan maisema suoraan Murtosaaren rannasta Kaakkosaareen päin avautuva; taiteilija maalasi sen erään kallion liepeeltä katsottuna
Jokaisen on voitava tulla toimeen työtä tekemällä ja työn tekemisen on oltava aina kannattavampaa kuin jouten olemisen. Tavoitteen saavuttaminen ei ole tärkeä ainoastaan hallituksen maineelle. Kun työ on jokaisen ihmisen velvollisuus, siitä saatavan säällisen palkan on oltava jokaisen oikeus. Samanaikaisesti täyttämättä on 40 000 avointa työpaikkaa. Hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta tämän hallituskauden aikana ei näytä toteutuvan. Se on yhteiskunnan kehittymisen ja laajan turvallisuuden tae. Yhteiskunnan on huolehdittava heikommista kuten lapsista, sairaista ja vanhuksista. Työn tekeminen on ollut aina kaiken toiminnan perusta – myös työväenja ammattiyhdistysliikkeen. Palkasta maksetaan veroja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palvellut ja edut rahoitetaan. Työllisyysaste on nyt 68 prosentin paikkeilla ja aivan liian matala. Se on sitä toimeentulon, ihmisarvon ja sosiaalisten verkostojen kannalta. Työ pitääkin nostaa sille kuuluvaan arvostukseen. Pitkäaikaistyöttömiä on 120 000. Keskiluokka maksaa myös säntillisesti veronsa ja maksunsa, hoitaa lapsensa ja pitää huolen läheisistään. Jokin tässä yhtälössä mättää. Oikeudenmukaiseen verotukseen kuuluu, että parempipalkkaiset maksavat enemmän veroja kuin vähemmän ansaitsevat. Työ pitää nostaa sille kuuluvaan arvostukseen. Meidän on kyettävä purkamaan kannustinloukkuja siten, että ihmisen on aina kannattavampaa ottaa työtä vastaan kuin olla työttömänä. Uskon jokaisen haluavan tehdä töitä. Monet esimerkit läheltä ja kaukaa osoittavat, mitä seuraa, kun keskiluokka kokee asemansa toivottomaksi ja menettää uskonsa tulevaisuuteen. Näissä pohjalaismummon sanoissa on iso viisaus. Jokaisen ihmisen velvollisuus on osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitämiseen, kukin voimavarojensa mukaan. Lähes satavuotiaaksi elänyt isoäitini sanoi aikanaan, että siitä ei seuraa mitään hyvää, jos nuoret ihmiset ovat joutilaina ja vailla järkevää tekemistä. Mutta kaikki maksavat. u u u Suomessa on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä. Kunnianpalautus keskiluokalle. Mielestäni meidän on nostettava keskiluokka kunniaan, hoidettava heidän asiansa kuntoon. Suomalainen työtätekevä keskiluokka pitää yhteiskunnan pystyssä. Työtä on siis lupa jopa rakastaa ja siitä saa innostua. En kannata pakkotyötä tai halpatyömarkkinoita. Poliittiset päättäjät: pitäkää keskiluokka tyytyväisenä. Pitkäkestoinen työttömyys johtaa pahimmassa tapauksessa syrjäytymiseen ja kasvattaa sosiaalisia ongelmia. Pinnareita ja välistävetäjiä arvioin olevan todella vähän. u u u Tehtävästä riippumatta mikä tahansa työ sujuu helpommin, jos asenne on kohdallaan. Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja. Sillä on suuri merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja etujen rahoittamiseksi kestävällä pohjalla ja valtion velkaantumisen taittumiseksi. 42 25. ElokuuTA 2016 antti palola Puheenvuoro T yö on ihmiselle tärkeä asia. Tästä hyvinvointiyhteiskunta tunnetaan
Puolueen linjaja tulevaisuuskeskustelua sopiikin käydä tilanteessa, jossa maassa on vallassa epäsuosittu porvarihallitus. Samalla meidän on syytä pohtia suhdettamme markkinatalouteen. Ennen uusia puolueohjelmia kannattaa ensin tarkistaa ajattelutapaamme muutamilta osin. Keskustelua sosialidemokratian suunnasta kannattaa siis käydä Suomen tulevaisuutta pohtien. Vain sosialidemokratian ja puolueen suunnasta puhuminen rajaa tarpeettoman pieneksi kuulijakuntamme sekä ne ihmiset, jotka keskusteluun luontevasti osallistuvat. Huoli huomisesta lisääntyy ja tulevaisuus näyttää sumuiselta. Emme myöskään pääse pakoon muuttuvaa maailmaa. Pääministeripuolueeksi nouseminen edellyttää meiltä paljon parempaa. Suomi tarvitsee enemmän tervettä markkinataloutta porvarihallituksen hyvävelikapitalismin sijaan. Tästä nykyinen hallitus on hyvä esimerkki. u u u Pahoin pelkään, että porvarihallitus jättää taloutemme rapakuntoon. Päivänpolitiikan vääntöjen keskellä unohdamme välillä katsoa kauemmaksi. Ajattelumme keskiössä pitääkin olla se, mitä haluamme Suomessa seuraavien vaalien jälkeen tehdä. Tosin omakaan kannatuksemme ei anna aihetta ilakointiin. ElokuuTA 2016 joona räsänen Puheenvuoro S DP:n suunta on jälleen kesällä puhuttanut paljon ja tuleva puoluekokous helmikuussa pitää huolen siitä, että aihe pysyy pinnalla jatkossakin. Liian usein puhumme muutoksista nimenomaan negatiivinen kulma edellä. Muutosta kannattaa ennemmin hyödyntää ja ohjata kuin jääräpäisesti vastustaa. Siihen keskusteluun on huomattavasti helpompi hypätä mukaan myös uusien ihmisten, jotka eivät ole puolueen jäseniä. Vanhoilla ajattelumalleilla emme tähän muutokseen pysty vastaamaan. Työelämän muutos, digitalisaatio, robotisaatio ja uudet palvelutuotannon tavat ovat hyviä esimerkkejä näistä. Kuukausittaiset gallup-luvut kertovat aina jostakin, mutta maratonlajissa maali on kauempana. Pelkällä vastustamisella annamme aloitteet muiden käsiin ja silloin jälki saattaa olla ihmisten kannalta todella kylmää. Tässä SDP:llä olisi suuri mahdollisuus, kuitenkaan unohtamatta vahvaa sosiaalista ja ekologista omatuntoamme. Tähän tilanteeseen kaivataan sosialidemokraateilta vastauksia. Ajattelutapamme kaipaa muutosta. Jos valtiontalous olisi kakku, olisimme me etupäässä kunnostautuneet kakun jakajina. Olemme tunnetusti hyviä keksimään veroeuroille käyttötarkoituksia ja jos valtiontalous olisi kakku, olisimme me etupäässä kunnostautuneet kakun jakajina. Moni kysyy tällä hetkellä, että mihin Suomi ja maailma ovat menossa. Voimme valita, vastustammeko kaikkea muutosta pelokkaasti, vai tarttuisimmeko muutosten mahdollisuuksiin innostuen. Tilannetta emme pääse pakoon. Nyt meidän pitää keskittyä erityisesti siihen, miten yhteistä valtiontalouden kakkua voidaan kasvattaa. 43 25. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.)
Nyt olisi korkea aika panna edes oman Yleisradiomme johto järjestykseen ja vaatia Yleltä tällaisenkin piilosotapropagandan levittämisen lopettamista. Trump on iskenyt oikeaan asiaan sanoessaan, että amerikkalaiset ovat olleet öljyn ja vaikutusvallan himossaan sokaistuneita ja saaneet tahtomattaan Lähi-idän arabit sekasortoon. Nyt ehkä minäkin ammun vähän yli: suosituilta näytti aikoinaan natsienkin kansankokoukset. Valtion hankkimaa lainarahaa tulisi antaa vain perustettuja työpaikkoja vastaan, sillä osinkoihin ja paratiiseihin siirtynyt raha ei palaa pyörittämään hyvinvointiyhteiskuntaa. ElokuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Aina kun maksuhelpotuksia käsitellään hallituksessa, perustellaan helpotuksia sillä, että syntyy uusia työpaikkoja. Heidän politiikkansa ei mukaile faktoja. Nythän Ylen ohjelmapolitiikka on ollut pitkään perin oikeistolaisvoittoista. Sotapeleillä ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa. Poliitikot levittelevät käsiään ja ilmeisesti vain keskenään toteavat, että on hienoa, kun sotapeliteollisuus kukoistaa ja valtio saa rahaa. Tuntitolkulla. Kun vastaavat johtajat ovat valinneet itse sopivaksi näkemänsä linjan, sitä ei muuteta, vaikka hyvin perusteltua aihetta olisikin. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Olen tyrmistynyt. Ei ole syntynyt. Viime vuosina on työnantajien maksuja (yhtiövero, kelamaksut jne) poistettu, ja edelleen jää saamatta vuosittain noin 4 700 miljoonaa euroa, noin saman verran kuin valtion uusi lainanotto (netto). Veronalennukset menevät yrityksille ja suurituloisille luodaan veronkiertomahdollisuuksia. Touko Virkkala Kokkola Opportunisti on henkilö, joka moraalista välittämättä pyrkii käyttämään uusia tilanteita ja tilaisuuksia hyväkseen. Eelis Pulkkinen Kun joka vuosi kilahtaa tilille puoli miljardia, on Ylessä alkanut ilmetä ylimielisyyden oirei ta. Ainakin mitä tulee sinne lähetettävän palautteen vaikutuksiin ohjelmien sisältöihin. Se kun on paljon vahingollisempaa kuin tupakka, viina tai sokeri, joilla kyllä jaksetaan meitä tavallisia kansalaisia pelotella joka päivä Ylessäkin. Hyvinvointiyhteiskunnasta ollaan siirrytymässä pahoinvointiyhteiskuntaan. Tarkka totuus on talouspolitiikassa vaikeasti vangittavissa. Näyttää ilmiselvältä, että Ylen vastaavat johtajat ja hallintoneuvosto, joka johdon valitsee, ei ole tässä tapauksessa lainkaan ymmärtänyt Yleisradion sivistystehtävää. Kun maailmassa terrorismi ja silmitön väkivalta ovat arjessa monissa maissa läsnä, Suomen Yleisradio katsoo aiheelliseksi lähettää näitä yöllisiä sotapeliohjelmia. Soinilla on keihään kärki tylsistynyt hallitustrion hölmöyksiä selvitellessä.. Omaa tietään kulki myös Galileo Galilei, joka muutti silloisia kirkon sanelemia käsityksiä maailman kaikkeudesta. On siinä kikyllä tekemistä. Osingot jaetaan omistajille, ja osa katoaa paratiiseihin. Soinilla on keihään kärki tylsistynyt hallitustrion hölmöyksiä selvitellessä. Tämä paljastaa henkisen rappio tilan, jossa poliitikkomme ovat luopuneet valitsemasta, mikä on hyvää ja pahaa tai oikein ja väärin – pääasia on että kassat kolisevat. Opportunisti on ollut haukkumasana esimeriksi Suomen vasemmiston arvostellessa porvareita. Olen lähestynyt tiukoillakin sähköposteilla Ylen johtoa ja hallintoneuvostoa mielestäni tärkeässä asiassa. Hän joutui kitumaan paavin pannassa vuosikausia, kunnes hänen neroutensa tunnustettiin. Väärien profeettojen valheet ovat vaikeasti paljastettavissa. Hän ärsytti rahakkaat koronkiskurit ja hänet tuomittiin kuolemaan. Toivottavasti talousasioita työkseen seuraavat uskaltavat ottaa kantaa nykymenoon. Kimmo Hotulainen erityisopetuksen rehtori eläkkeellä ”Sotapeleillä ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa. Vaalitaistelu on kovaa. Sipilä, Orpo ja Soini vievät työtätekevät kurjuuteen sekä lisäävät työaikaa ja alempia palkkoja. Kolehti ei ole tuottanut mitään. Että oikein pitää veronmaksajien rahoilla tälläkin tavalla sotaharjoituttaa kansalaisiamme. He katsovat voivansa toteuttaa omaan ideologiaansa ja poliittiseen katsomukseensa kuuluvaa ohjelmapolitiikkaa. Nyt hävinnyttä rahaa kerätään koulutuksesta, tutkimuksesta, terveydenhoidosta, eläkkeistä, kotihoidontuesta... Jollei nyt suoranaisesti terroristeja tästä kasva niin takuuvarmasti sotakoneiston oivia pelinappuloita. 44 25. Meillä nykyisin opportunismia edustavat Väyrys Paavo ja Timo Soini. Valtio siis ottaa lainaa, joka menee yhtiöiden osinkoihin. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi SOS-talousmalli on 1200-luvulta Yleä vaivaa ylimielisyys Maailman isot opportunistit Perustuvatko talouspoliittiset suositukset tieteeseen vai ideologiaan. Tämä piilosotilaskasvatustyö on tuottanut hyvää hedelmää. SOS-pojat hallitsevat mediaa, ja mediayhtiöt hyötyvät SOS-poikien talouspolitiikasta. Nämä sotapelit on tarkoitettu ihmisen tyhmistämiseen. Muille kuin palkkatyöläisille suositellaan vapaaehtoista osallistumista yhteiskunnan kuluihin. Yle on ryhtynyt lähettämään terrorisotapelikisoista selostettuja ohjelmia. Kaupallisuushan tämän hyvin sotaisan peliteollisuuden on synnyttänyt. Hänet yrittää kammeta syrjään kaksi oikeaa konservatiivia. Perusteluina lähetyksille minulle on kerrottu, että kun se on niin suosittua, on Ylen oltava siinä mukana. Läntisen maailman suurin nykyinen opportunisti on varmaankin jenkkien konservatiivitien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä miljardööri Donald Trump. Kautta aikojen merkittävin opportunisti lienee ollut lehtolapsena syntynyt Jeesus Nasaretilainen Lähi-idässä. Näin sanotaan sanakirjassa. Monien aikuistenkin mielestä aseilla saadaan rauha aikaan, ja mitä ihmeellisimpiä tappovälineitä kehitellään pelien tapaan reaalimaailmassa, sitä komeampaa on ihmisten tuhoaminen. Paavo ajaa edelleen omaa politiikkaansa, jossa hänellä on vuosikymmenet ollut pyrkimys kalifiksi kalifin paikalle
Elinkeinoelämän keskusliittoa ja nykyistä Sipilän hallitusta ei erota yhteiskuntaja työmarkkinapolitiikassa toisistaan mitenkään. Talousliberalismin opein ei pystytä nostamaan maata syvästä kriisistä. Tästä Talvivaara/Terrafame viimeisenä esimerkkinä. Viime kerralla viheliäisintä oli, että monet puoluekokousehdokkaat eivät olleet valmiita kertomaan kantaansa edes ennen puoluekokousta saati puoluekokousehdokasasettelun aikaan. Jo hallitusohjelma syntyi sisäpolitiikan osalta monin osin EK:n ja Suomen Yrittäjien edustajien kirjoittamana. Entä onko taloudenpidossamme parantamisen varaa, jollei meillä ole varaa ja rohkeut ta uudis tua edes neuvoa antavan jäsenäänestyksen keinoin. Argumentit, joita olen vuosien varrella kuullut jäsenäänestystä vastaan, ovat häkellyttäviä. Ei olisi luullut kannan muodostamisen olleen vaikeaa, kun ehdokkaitakin oli vain kaksi. jne. Näissä yhteistyö on laajaa valtion, julkisten laitosten, yliopistojen ja yritysten kesken. Kysynkin, pitääkö puolueen eliitti ja vanha polvi rivijäseniä tolloina ja ajattellaanko viisauden piilevän vain puoluekokousedustajien päässä. Aasiassa on kaupunkivaltio, jossa asioita hoidetaan valtiojohteisesti ja joka on menestynyt koulutuksen ja liiketoiminnan ja julkisten palvelujen alueel la. Yhteistyö työnantajajärjestöjen ja hallituspuolueiden välillä on tiivistä ja jatkuvaa. Tulevassa puoluekokouksessa tilanne tullee olemaan monimutkaisempi, kun ehdokkaita lienee useita – ja hyvä niin! Äänes täjän kuluttajansuojaan kuuluu, että äänioikeutta käyttäessään äänestäjä tietää, kenelle ainutkertainen ääni menee. Valtiota on Suomessa käytetty yritysten tappioiden kantoon. On sanottu, että media on päättänyt erottaa Antti Rinteen. Ohjelman keskeisiä aloja ovat muun muassa kaikkinainen digitaalisuuden hyväksikäyttö, biolääketiede, terveysteknologia, veden ja jäteveden käsittely, liikenne, materiaalit, vertikaaliset viljelmät ja kyberturvallisuus sekä kaupunkisuunnittelu ja – rakentaminen. Jopa ministerit perustelevat kantojaan työnantajajärjestöjen laatimien kuvaajien ja lausuntojen perusteella. Ilman neuvoa antavaa jäsenäänestystä kuluttajansuojaa ei ole, sillä puoluekokousehdokkaiden asettelu päättyy jo syyskuun lopussa. Veikko Räntilä SDP:n ja ay-liikkeen tiivistä yhteistyötä tarvitaan Puheenjohtajasta jäsenäänestys Kesän hiljaiselo on tuottanut keskustelun SDP:n puheenjohtajan henkilöstä. Tarvitaan myös kehitysohjelma markkinoinnille brändäyksestä ja kansainvälistymisestä. Veikko Simpanen Espoo Kootaan taas hyvinvointivaltion rakentajatahot kansanliikkeiden yhteistyöhön korjaamaan porvareitten aiheuttamat vauriot.. Tällä yhteistyöllä Suomesta rakennettiin hyvinvointija sivistysvaltio, vapautettiin työntekijää alamaisasemasta, luotiin sosiaaliturva kansalle ja luotiin lakisääteinen organisoitu työsuojeluja työterveystoiminta jne. Kehittyville yrityksille pitäisi saada nykyistä sitoutuneempia omistajia, jottei alkavaa menestystä panna heti lihoiksi myymällä ne kansainvälisille suuryrityksille. Jäsenet eivät kuulemma ole tarpeeksi valveutuneita voidakseen äänestää viisaasti, ja jäsenäänestys on kallista. Valtio on onnistunut luomaan menestyvän yhteiskunnan. 45 25. Se on Singapore. Talousliberalismi on saanut näyttää kyntensä jo neljännesvuosisadan ajan. Siellä valtion ohjaavan käden otetta ei vierasteta, Pieni kansakunta joutuu kokoamaan keskitetysti voimavaransa. Se korostaa liiketoiminnassa vain omistajan intressiä ja jättää muut sidosryhmät osattomiksi. Singaporessa on onnnistuttu kehittämään paikallisista yrityksistä globaaleja toimijoita. Tällä yhteistyöllä myös voidaan oikeiston toteuttamien purkutoimien jälkeen saada hyvinvointivaltio, sosiaaliturva ja työolot kuntoon. Itse soisin näkeväni, että SDP:n puheenjohtajan valitsevat SDP:n jäsenet neuvoa antavalla jäsenäänestyksellä. Harjoitetun politiikan korjaamikseksi tarvitaan parlamentaarista tiede-, innovaatio-, teknologia, infrastruktuurija teollisuuspolitiikkaa. Siellä on laajat yritysten kehittämisohjelmat. Talouden kurimuksen katkaisu vaatii valtion vastuullista käyttöä elinkeinojen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Jotkut pitävät yhteistyötä jopa vahingollisena. Otetaan opiksi ja kootaan pelotta ja epäröimättä hyvinvointivaltion rakentajatahot taas tiiviiseen kansanliikkeiden yhteistyöhön korjaamaan porvareitten purkutöillään hyvinvoinnillemme aiheuttamat vauriot. Olemme nähneet, että nykyinen valintatapa repii puoluetta ja jättää jälkeensä kaunoja. Aulikki Pentikäinen Espoo Nykyisin toistuvasti sanotaan, että SDP ja ay-liike eivät saisi enää tehdä yhteistyötä. Siihen tarvitaan julkisen vallan ohjelmaa ja laajaa yhteistoimintaa eri tahojen kanssa. Hallituksen valtionyritysten yhtiöittämissuunnitelmat ovat kaukana tästä. Demareiden on tultava nykyaikaan ja luotettava suoraan demokratiaan ja äänestäjiinsä. Tämä tulisi ymmärtää kaikkien palkansaajien työpaikoillaan ja yhdistyksissään sekä SDP:n poliittisten toimijoiden. ElokuuTA 2016 Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi Suomi nousuun valtiollisella kehittämisohjelmalla Suomella, Japanilla ja Etelä-Korealla on kokemusta siitä, miten sodan jälkeisestä alhosta noustaan valtion teollistamisohjelmalla. Tässä yhteistyössä 30 vuotta mukana olleena ihmettelen näitä moittivia mielipiteitä
Lakiluonnokset, keskeneräisinä, mutta kohta kuntiin lausunnoille tulevina, ovat netissä luettavissa. Pienten kuntien kyky hoitaa sote-palvelujen taakkaa on tiedostettu, ja ne ovat ratkaisseet asioita omalla tavallaan. Heidän roolinsa palvelujen tuottamismalleissa on karsittu lähes kokonaan pois. Terveydenhuollon ja osittain sosiaalipalveluiden valinnan vapautta on kehitetty viimeisten vuosien aikana monella tavalla. Se on tehtävä nopeasti ja huolella, jotta voidaan nähdä, millaista joustavuutta tarvitaan. Nyt siitä on vaiettu, vaikka tiedetään, että pienten kuntien mahdollisuudet monipuolisen perusopetuksen, elinkeinopolitiikan, työpaikkojen ja kunnan vetovoiman rakentamiseen eivät onnistu ilman monimutkaisia valtiontukia. lähetä Mielipiteesi osoitteeseen Mielipide@deMoKraatti.fi tai deMoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi G et ty Im ag es. Pääministeri Sipilä on todennut, että kuntien lausunnoilla on merkitystä. Ainakin suuri epäluottamuksen tunne kuntia kohtaan. Nyt tämä maakuntamalli on sekasikiö. Kun kahlasin läpi lakiluonnokset päällisin puolin ja tutustuin muihin aineistoihin, jäin miettimään, mitä tästä jää käteen. Niihin on nyt satsattava. Tässä luulossa ollaan kyllä harhateillä. Kirjoitusten MaKsiMiMitta on 3000 MerKKiä. Sen mukaan ne eivät kykenisi ymmärtämään, millaisen muutoksen edessä ollaan, vaan valtiovallan on otettava tiukka kuristusote asioihin. 46 25. Onko mielekästä palata siihen aikaan. Keisarin uudet vaatteet -maakuntamalli Aluehallintolakipaketti viimeistään osoittaa, että koko aluehallinto olisi pitänyt valmistella kunnolla parlamentaarisessa yhteistyössä asiantuntijoita ja kansalaisia kuunnellen. Isoissa kunnissa on vuosien ajan seurattu ja verrattu sote-kustannusten ja palveluiden kehitystä ja korjattu niitä lähemmäs toisiaan. Poliittiset päättäjät halutaan pois ”sekoittamasta sitä, miten palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti”. Isot ja pienet kunnat ovat kantokyvyltään niin erilaiset, ettei kuntarakenteen uudistamista voi sivuuttaa. Kunnissa tiedetään varsin hyvin kustannusten säästömahdollisuudet. Kolmanneksi hallituksen projektiryhmällä on luja luottamus siihen, että valtion tiukka ote palveluiden järjestämiseen ja markkinoiden valtaan palveluiden tuottamisessa saa aikaan sen kolmen miljardin kustannusten hillinnän tai säästön, mitä tavoitellaan kymmenen vuoden aikana. Maakuntataso ja kuntataso Sote-palveluista maakuntatasolle olisi järkevää siirtää erikoissairaanhoito kokonaisuudessaan ja tarvittavat erityissosiaalipalvelut, tutkimusja kehittämistyö ja tarvittaessa joitakin muita palveluita. Tässä lakipaketissa viitataan vain kilpailutuksen piiriin tulevien palveluiden yhtiöittämispakkoon ja monituottajamalliin, mikä tarkoittaa, että julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajat olisivat samalla viivalla. Kunnat ovat kuitenkin hoitaneet sosiaa lija terveyspalveluita yli 150 vuotta. Julkinen sektori on voinut säädellä hintatasoa ja myös seurata palvelujen toteuttamista. Aluehallintokokonaisuus, rahoituksen uudelleen organisointi ja kuntien rooli ovat niin tärkeitä ja tässä lakipaketissa keskeneräisiksi jääneitä, että mielestäni olisi syytä valmistella asia parlamentaarisesti lähtökohdiltaan uusiksi ja ottaa se seuraavien eduskuntavaalien teemaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on teettänyt asiantuntijoilla lakipaketin ehdotuksista arviointiraportin (http:// www.julkari.fi/bitstream/ handle/10024/130798/ Rap2016—012.pdf?sequence=1), minkä toivon kaikkien päättäjien ja kiinnostuneiden lukevan. Raportti on varteenotettavan kriittinen. Maija Anttila sote-lautakunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu, Helsinki Mielipide Kirjoita oMalla niMelläsi. Mutta on epäviisasta tehdä lainsäädäntöä ja tulevaisuuden visiointia liian laajalla pensselillä ja kaikki kunnat samaan nippuun laittaen. Väistämättä tulee mieleen vuosikymmenien takainen suunnitelmatalous, missä oli tiukka valtion ohjaus. Tässä on monia ongelmia, ja niihin viitataan myös THLn arviointiraportissa. Tämä käytäntö on toiminut hyvin. Kuntaliitto on vuosien ajan seurannut erikoissairaanhoidon kustannuksia, joten sielläkin on tiedot ajan tasalla ja näkemykset, miten palveluita kehitetään. Maakuntalaissa on itsehallinto, mutta kaikki keskeiset asiat ovat tiukasti valtion näpeissä – tärkeimpänä rahoitus, toiminnan suunnittelu, investointipolitiikka, keskitetyt tukiyksiköt, kehysbudjetointi... ElokuuTA 2016 600 sivua sotea – ei näillä eväillä! Pääministeri Sipilän hallituksen suuri missio sosiaalija terveyspalvelujen uudelleen organisoimiseksi ja maakuntahallinnon pystyttämiseksi on nyt kaikkien arvioitavissa. Sama koskee erikoissairaanhoitoa. Nyt olisi tärkeätä luoda selkeä yksityinen sektori, mitä voisivat käyttää ne, jotka haluavat. Siitä ei synny hyvää jälkeä. Jos parlamentaarisesti olisi päädytty aluehallinnon uudistamiseen, olisi aluksi pitänyt päättää, onko se kunnallista vai valtiollista. Kun sote-uudistuksessa alan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rahoituspohjat ovat selvinneet, myös yksityisen sektorin pitäisi osallistua kustannuksiin. Kuntatason pohdinta on jäänyt maakuntamallissa kokonaan sivuraiteelle. Monituottajamalli on paitsi yhtiöittämismalli myös ammattijohtajien malli. Toinen suuri epäluottamus kohdistuu demokraattisesti valittuihin päättäjiin. Julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuottajiksi on kunnan toimesta valikoitunut kilpailutuksen kautta myös yksityistä ja kolmatta sektoria. Valinnan vapaus Valinnan vapaus -lainsäädäntö valmistuu marraskuussa. Kuntatasolle pitäisi jättää integroidut sosiaalija terveyspalvelut, joiden uudistamisen välttämättömyys on tiedostettu monissa kunnissa, ja sitä on myös tehty, Helsingissä ja Oulussa esimerkiksi hyvin modernilla ja tulevaisuushakuisella otteella
Pari on selvästi innoissaan asunnon tarjoamista mahdollisuuksista ja uuden yhteisen elämän alusta. Surkein esimerkki maapolitiikan epäonnistumisesta on pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat ovat karanneet jo tavallisten keskituloisten palkansaajien käsistä. Erityisesti pääkaupunkiseudun ylikuumenneet asuntomarkkinat aiheuttavat otsasuonten pullistumista kaikille poliittisille puolueille. u u u Viime viikkoina asuntopolitiikka on noussut taas yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Ylin kerros, oma sauna ja koko asunnon levyinen parveke tarjoavat kaikkea sitä, mitä yhteen muuttavat rakastavaiset tarvitsevat elämänsä kermakakun päälle. Getty Images. Alamme lopulta sovitella sopivaa vuokrahintaa. Asian ytimessä on aktiivinen maapolitiikka, joka on kuntapäättäjien käsissä. Kaupungin yleiseen vuokratasoon nähden vuokrapyyntöni on kohtuullinen. Pokka heittää bloginsa lopuksi haasteen omistavan luokan suuntaan. Siinä tapauksessa olisin maksattanut yhteiskunnalla oman ahneuteni. Jatkuvasti kasvavat yhteiskunnan tulonsiirrot olisivat saaneet taas yhden uuden luvun. Kun Rotuaarillekin on matkaa vain kilometri, ei taksiakaan tarvitse maksaa yöriennoilta kotiin. Niitä säteileviä kasvoja en unohda koskaan. Yksityiset rakentajat ja rakennusyhtiöt ovat keskittyneet kovan rahan asuntojen tuotantoon suurten voittojen toivossa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokkakin kiinnitti huomiota tämän viikon blogissaan karanneisiin asumiskustannuksiin. Hän esittelee tekstissään eduskunnan elokuussa hyväksymää lakia kymmenen vuoden korkotukimallista, jossa kohtuuhintaisia asuntoja valtion tuella rakennuttava yritys vapautuu jo kymmenen vuoden kuluttua asuntojen käyttöä koskevista rajoituksista aiemman 40 vuoden sijaan. Asuntopolitiikka on nostettava kunta vaalien pääteemaksi. Vajaan viidenkymmenen neliön kaksiosta olen pyytänyt 780 euroa sisältäen veden ja nettiyhteyden. Juuri tuo 80 euroa olisi voinut olla se summa, jonka takia vuokralaiset olisivat ainakin kesäaikaan joutuneet turvautumaan asumistuen lisäksi myös toimeentulotukeen. Miten on SATO ja VVO, lähdettekö tekin mukaan vuokrien kilpailukykysopimukseen. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI Pokan mukaan kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttajiksi tarvittaisiin kipeästi uusia toimijoita. Lopulta sanon, että voin pudottaa vuokrahinnan 700 euroon kuukaudessa. Poliittiset puolueet eivät voi jatkuvasti paeta vastuutaan, vaan asuntopolitiikka on nostettava kuntavaalien pääteemaksi. Toki olisin voinut sinnikkäästi pitää kiinni 780 euron vuokrapyynnistäni, mutta samalla ajanut yhteiselämäänsä aloittavat opiskelijat toimeentulonsa äärirajoille. Onko sinulla pokkaa olla nostamatta vuokria. Kun vuokrasopimus on allekirjoitettu ja nuoripari hyvästelty, jään miettimään asunnonomistajan moraalia. Kaikista ilmeistä ja eleistä näen, että muutaman kympinkin vuokrahuojennus olisi tälle pariskunnalle erittäin arvokas asia. Hän muistutti tekstissään, että kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen on viime vuosina ollut vain kuntien vastuulla. Nuori miehenalku rohkaistuu kysymään, onko vuokrahinnassa neuvottelun varaa. Katson pitkään anovan näköisiin silmäpareihin. 48 25. ElokuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Kun palkansaajat ovat sitoutuneet kilpailukykysopimuksella palkkojen nollalinjaan, voisiko omistava luokka tulla talkoisiin mukaan ja sitoutua vuokrankorotusten nollalinjaan seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Minun asunnossani opiskelijapariskunta saa ainakin asua 700 eurolla seuraavat vuodet. Näin tavallisten perheiden rahaa riittää enemmän kotimaiseen kulutukseen. u u u Jos Suomi haluaa oikeasti nousta taantumasta, on kasvukeskusten asumisen hinta saatava kohtuulliseksi lähivuosikymmeninä. I stun nokikkain nuorenparin kanssa Oulun keskustan kaksioni ruokapöydässä
– Onhan kuolema täysin luonnollinen asia, mutta ympärillä olevat muistot olivat raskaita kantaa. Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 15.9.2016 osoitteella Metallityöväen Liitto ry, Kauno Koskela/ Juha Pesola, PL 107, 00531 Helsinki tai sähköpostitse kauno.koskela@metalliliitto.fi tai juha.pesola@metalliliitto.fi. Äiti luki Suomen Sosialidemokraatista, että puolue etsi lähettiä, herätti Paulan ja sanoi, että täällä on sinulle työpaikka. Hakemuksia ei palauteta. työaikaja palkkausjärjestelmien kehittäminen edellytämme . ElokuuTA 2016 Liiton tyttö jää eläkkeelle Ella Kaverma Ay-liikkeen ammattilainen Paula Salomaa vaihtaa vapaalle ja haaveilee etelän auringosta. Lähes kaksi vuotta kului puolueessa eri tehtävissä. – Puolueen puheenjohtajana oli Rafael Paasio. – Liiton jäsenyys on jokaiselle oma valinta, jonka jäsen kokee jonkinlaisena henkivakuutuksena. Työpaikoilla tapahtuvat rajut saneeraukset ja uudet toimintatavat ovat työntekijöille kovia, ja siksi liitoissa ollaan valppaana, Paula kertoo. Aila Pääkkö Demokraatti paula salomaa 60 vuotta . 49 25. Sopimusasian tuntija työskentelee edunvalvonnan toimintaalueella Helsingin keskustoimistossa. Paula lähti työnhakuun ja sai paikan. Kun Paula huomasi Puutyöväenliiton etsivän puhelinvaihdetta, vaihtui työpaikka Paasivuorenkadulta Metallitaloon. Itse olen kiitollinen esimiehilleni, sillä he ovat olleet oikeudenmukaisia, ja olen viihtynyt työssäni. – Aion kyllä matkustaa aina silloin tällöin etelän aurinkoon. lisätietoja tehtävästä antavat sopimuspäällikkö Kauno Koskela 040 828 1624 ja työympäristö päällikkö Juha Pesola 0400 548 441. Salomaan Paula aloitti työuransa SDP:n lähettityttönä reilut neljä vuosikymmentä sitten. Tehtävästä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Paula muistaa olleensa hämmentynyt – eikä koskaan puhutellut puheenjohtajaa nimeltä. Puolison poismeno otti niin lujille, että hän päätti muuttaa uuteen kotiin, missä ei ikävä tule ensimmäisellä ovenavauksella vastaan. Siksi muutto on ollut minulle hyvä ja tervehdyttävä kokemus. Hän tuli heti ensimmäisen työpäiväni aamu na esittäytymään sanoen olevansa Rafu. – Puuliitossa olenkin sitten tehnyt yhtä ja toista, puhelinvaihteesta postittajaksi, sieltä jäsenrekisteriin ja sihteerikoulutuksen jälkeen jäsenlehden toimituksen sihteeriksi, josta työstä nyt olen 1.9. Jäseniä on yli 140 000. Työsuhde alkaa 1.11.2016 tai sopimuksen mukaan. – Me-henki on muuttunut, se on valitettavasti välillä ollut jopa kateissa, mutta haluan uskoa, että nyt menossa oleva uudistus on tervettä ja palvelee entistä paremmin jäsenkuntaa. Metalliliitto edustaa metalliteolli suuden eri alojen työntekijöitä. Ayliike lähellä sydäntä Paula Salomaa on nähnyt ammattiyhdistysliikkeessä työskennellessään koko ay-liikkeen vahvuuden ja muutoksen vuodet 1970-luvulta tähän päivään. Perhe on tärkeä Perhekeskeisellä Paulalla on kolme aikuista lasta ja kolme aikuis tuvaa lastenlasta. metallialan tuntemusta . metallialan edunvalvonta . – Rafael Paasio oli leppoisa, sympaattinen isähahmo ja muisti tervehtiä joka aamu puoluetoimistolle tullessaan. aloitteellisuutta, itsenäisyyttä, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoa Lisäksi arvostamme kielitaitoa. www.metalliliitto.fi. Ja sitä se onkin. jäämässä eläkkeelle, muistelee Paula Salomaa työvuosikymmeniään liiton leivissä. jäsenneuvonta ja koulutus . Elämä ei ole aina kulkenut toiveiden mukaan, sillä kaksi vuotta sitten hän jäi yllättäen leskeksi, ja siitä selviäminen on vienyt voimia. Kaikki työnantajat eivät halua pelkkää hyvää liitossa oleville jäsenille, ja siksi Paulan mielestä tarvitaan vahvaa osaamista ja työntekijöiden puolustamista juuri liiton suunnalta. Ikääntyvät vanhemmat ja perhe saavat edelleen nauttia Paulan huolenpidosta, mutta lukeminen, vesijumppa ja pilates ovat omia harrastuksia, joissa saa elää vain itselleen. Tulevat eläkepäivät Paula aikoo viettää omien mieltymystensä mukaan. Matkalla, ei vastaanottoa Syntymäpäivät Kolme sopimusasiantuntijaa Vuonna 1899 perustettu Metallityöväen Liitto ry on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n jäsen. . metalliliitto palkkaa vakituiseen työsuhteeseen sopimusasiantuntijan keskeiset tehtävät . työlainsäädännön ja alan työehtojen tuntemusta . erimielisyysasioista neuvotteleminen
Jumpan vetää Pirkko Laine. Jari Niemelä syntyi Kokkolassa 2.7.1962. Museo Milavidassa, Tampereella, kokoontuminen klo 15.45 museon aulassa. Ammattiliiton jäsen saa lisäksi pysyvän 10 % liittoalennuksen sekä vuosien myötä kasvavan omistaja-asiakasalennuksen 5–10 %. . POHJANMAA . klo 11–15. Tilaisuuden ohjelmassa on rauhan-, naisja ympäristölauluja. ritva.sankiaho@gmail.com. Kappaleiden taustasta kertoo Merja Minkkinen ja säestää Reino Bäckström. Hallituksen kokous ma 5.9. ElokuuTA 2016 Yhdistystoiminta Apurahat HELSINKI . Ilmoittaudu heti Pertille p. Järjestäjät Tampereen Kuntoliikunta ry Taku ja Pirkanmaan Avh-yhdistys ry. Niemelä palkittiin 2006 Tampereen kaupungin 1. reen Stadionilla, tiedustelut aira.ikonen@tul.fi tai 0400-594880. Kerho tiistaina 6.9. Jari saavuttikin heti Tampereen kunnallispolitiikkaan osallistuttuaan laajaa kannatusta. Seurojen ohjaajille ja aktiiveille tarkoitettu kulttuuritapaaminen järjestetään su 28.8. Ruusujen iltapäivä su 28.8. Turengin Eläkkeensaajat. klo 10. tuli erityisesti meitä Tampereen sosialidemokraatteja ja tamperelaisia kulttuurin ystäviä järkyttävä viesti. TUL-Tampere. srk-talolla klo 13. Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. KYMENLAAKSO . Jari edusti kulttuuria ja monikerroksista paikallista sivistyneistöä. Hän oli legendaarisen työväenliikkeen opinahjon Työväen Akatemian kasvatti ja opiskeli Työväen Akatemian kulttuurilinjalla vuosina 1981– 83. Jari toimi intensiivisesti muun muassa Lauri Viita-seurassa ja Pispalan Moreeni ry:ssä niiden puheenjohtajana. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Muistakaa yhdistystori 27.8. mennessä pääsee mukaan valtakunnalliseen arvontaan! TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 1.9. Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. Turengin liikuntahallilla. Niemelän viimeiseksi projektiksi jäi Pispalan Radion pystyyn polkaiseminen. Kerho POP:n kokoushuoneessa. klo 11–19 paikka numero 32. Ota koti-irtaimistovakuutus nyt, saat 50 % alennuksen ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen toiminnan pyörittämiseen hän panosti ja oli siitä tavattoman ylpeä. Tälläkään alueella Jari ei suinkaan ollut aloittelija, hänellä oli takanaan pitkä ura radiotyössä. Tervetuloa. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Lasten tanssin ohjaaja-kurssi 27.8. Hakuohjeet ja sähköinen hakujärjestelmä löytyvät osoitteesta www.tyovaenopintorahasto.fi Vuoden 2016 hakuaika on 1.9.-30.9.2016 Apurahoista päätetään marraskuussa Työväen Opintorahasto sr Paasivuorenkatu 8 00530 HELSINKI www.tyovaenopintorahasto.fi jarmo.matinlassi@ tyovaenopintorahasto.fi p. linja-autoas. Cabaret musikaali TTT:n suurella näyttämöllä pe 7.10., lippuvaraukset 045 773 021 22 tai jukka.niemine@tul.fi. klo 10–15 TampeJärjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 11. Hänellä lukuisia luottamustoimia. Ohjelmaa on kaiken ikäisille! Ilmoittautuminen Kaukajärven ympärijuoksuun viim. Tervetuloa aloittamaan syyskausi. 044 525 6504 tai sp. Osallistujapassin palauttamalla 6.10. Jari Niemelä oli Tampereen tietäjä Kuollut myöntää APURAHOJA JA AVUSTUKSIA erityisesti työväestön nuorison opiskelun tukemiseksi sekä opintorahaston tarkoitusta edistäville yhdistyksille. puoluekokousasiat. Hänen tuotantonsa aiheesta oli uskomattoman laaja ja tasokas. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Keskustellaan syksyn ohjelmasta ja tämän vuoksi olisi hyvä ,että mahdollisimman moni voisi osallistua suunnitteluun. Järjestää Helsingin sos.dem.naisyhdistys ja Työväenliikkeen kirjasto. Hallitus klo 11. klo 10 Kuusikummun kuntosalissa, kuusitie 20, Kokkola. Helsingin Kotienpuolesta aloittaa syksyn toimintakauden 31.8. Toimittaja ja kirjailija Jari Niemelä oli menehtynyt lauantain vastaisena yönä. 050 501 3063. Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki) yhteislaulua to 1.9. Kauhavan eläkkeensaajat. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Piirin Liikkeelle! -aloitustapahtuma su 28.8. Kuljetus osanottajamäärän mukaan. Jarin poismeno on suuri menetys Tampereelle ja erityisesti sosialidemokraateille. Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf, kuukausikokous to 25.8. 50 25. Hänen pitkä ja ansiokas uransa huomioitiin vuonna 2010 huomionosoituksella, kun Jari nimettiin kaupallisten paikallisradioiden Hall of Fameen. 0500 514 829 Lauantaina 13.8. HÄME . koti-irtaimistovakuutuksesta 50 % Nyt Vakuutukset näppärästi verkosta Turvan verkkosivuilla voit klikkailla kaikessa rauhassa vakuutusasiat kuntoon juuri silloin kun sinulle sopii. Työväen Akatemiasta valmistuttuaan hän aloitti Tampereen yliopistossa toimittajatutkinnon opinnot. Mikäli et voi osallistua, ilmoita toiveistasi sihteerille joko p. Jari Niemelä oli ilmiömäinen sanankäyttäjä niin kirjoittajana kuin puhujanakin. Hän oli keskellä mitä idearikkainta ja toimeliainta elämänvaihetta. Hän on yksi tamperelaisen Radio 957:n veteraaneja ja pitkäaikaisia työntekijöitä. Malminkartanon Asukasyhdistys ry järjestää perinteiset elojuhlat Malminkartanon Piianpuistossa 28.8. luokan kultaisella ansiomitalilla ja vuonna 2008 hän sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. klo 11–13 Tampereella Vehmaisten kentällä yhdessä Kaukajärven ympärijuoksun kanssa. Kahvitarjoilu. Kuntoporukka kokoontuu pe 26.8. Hän toimi vuodesta 1987 alkaen Radio 957:n toimittajana ja välillä sen ohjelmapäällikkönä sekä myös TV-Tampereen ohjelmapäällikkönä. Klikkaa itsesi Turvaan: turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. Tuolijumppa alkaa 2.9. pe 26.8. klo 12 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Nämä Jarin pyrkimykset konkretisoituivat näyttävästi ja monin tavoin. kabinetti. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. 01019 5110. . Jari Niemelä oli tietokirjailijana ja Tampereen historian tutkijana ja taltioijana ehdotonta kärkeä. Kaupunkilehti Tamperelaisen päätoimittajana Jari työskenteli vuosina 1998-2012. Tervetuloa Malminkartanon kesäjuhlaan. klo 17–18.30. Apurahoja ja avustuksia haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Tapahtumassa on myös Kaarelan Sosialidemokraattien ylläpitämä demaritelttakatos. . Leipätyönsä ohessa Jari toimi lukuisissa yhdistyksissä. Tule kuntoilemaan ja keskustelemaan! Myös uudet henkilöt, tervetuloa! UUSIMAA . sp-osoite sekä pankkitilin numero. klo 10. Seurojen Liikkeelle-tapahtumien tiedot piiritoimistoon jukka.nieminen@tul.fi tapahtuman aika, paikka ja sisältö lyhyesti. Vanhusja lähimmäispalveluliitto (Valli) ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva alustaa aiheesta ”Työtä paremman vanhuuden puolesta. Seppo Tuovinen Kirjoittaja oli Jari Niemelän läheinen ystävä. Tervetuloa keskustelemaan ja tuomaan omia ehdotuksia toimintamme vireyttämiseksi. Vapaa pääsy. Tervetuloa laulamaan! Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Me tamperelaiset sosialidemokraatit olimme oppineet tuntemaan Jarin periaatteellisena ja luotettavana toverina, jonka näkemys politiikasta tavoitteellisena yhteiskunnallisena toimintana kantoi yli henkilökohtaisten etupyyteitten. Ohjelmassa kukkaispormestarin, Tampere-seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikaisen tampereen kiälen koulu, Kotkien Puhallinorkesteri, Rantaperkiön Iskun jumppatytöt, yhteistä penkkijumppaa, Ruususeuran neuvontaa, Lekkeripelejä, ruusuarvonta ja virkistävää yhdessäoloa. Me Jarin ystävät ja toverit emme unohda häntä koskaan. Johtokunta. Apurahakemukseen tulee liittää todistus opiskelupaikasta, yhteystiedot, erit. Käsityökerho alkaa 1.9. Aukko on syvä ja menetys kipeä. PIRKANMAA . Jari oli vakaumukseltaan demokraattinen sosialisti ja työväenliikkeen mies suurin kirjaimin. klo 18, Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. juhlat 1.9. Rajaniemen 40v. Markkinat 2.9. Jari nimittikin itseään ”radiotirehtööriksi” ja ”kympiksi”. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Ikäihmiset aktiivikansalaisia – ei rasitteita eikä kulueriä” ma 12.9. klo 15 Tampereella Hatanpään puiston ruusutarhassa. Esillä mm. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli kotikulma Pispala. klo 10. Kaupunginvaltuutetuksi Jari nousi SDP:n vaalilistalta ensi yrittämällä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa
Yhtymävaltuuston kokous peruttu Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. ElokuuTA 2016 Lakiasiat Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa, josta ilmoitetaan erikseen. 51 25. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Säästöpankinranta 2 A 8. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. on peruttu. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, info@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Lisätiedot ja hakulomake säätiön kotisivuilla KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 1.8.-31.8.2016 Hautauspalvelut Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Demokraatin irtonumeromyyntipisteet Espoo R-kioski, Tapiola Sampokuja HElsinki Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 imatra R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 lappEEnranta R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄskYlÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 kokkola R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 oUlU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 tampErE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 tUrkU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 Vaasa R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 www.kpedu.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuuston kokous 1.9
020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. ElokuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 52 25. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?
Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. ElokuuTA 2016 Ristikko 34/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Pap uaUus i-G uin ean . Onnea voittajalle!. 4. 10. 202 1. 7. 10 milj oon ast a dol lar ist a. Minkä vastaanottokeskuksen Australia sulkee. Mikä on burkini. 9. Muh oks elta . 8. 3. 53 25. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Noi n 2 50 yks ilö ä. Pai niss a. Kuinka suuri on Suomen ilveskanta Luonnonvarakeskuksen mukaan. 2. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Mistä hinnasta Playboy-lehden perustaneen Hugh Hefnerin Playboy-kartano myytiin. Ratkaisuja Ristikon 32/2016 ratkaisu: Torstaina 11.8. Poh joi s-A mer ika ssa asu va kan sa, jol la on juu ret sek ä Suo mes sa ett ä Am erik an alk upe räi svä estös sä. 4. Kuinka monta taideresidenssiä Suomessa on. Mistä uusi sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila on kotoisin. 5. 9. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka mones ministerinvaihdos sosiaalija terveysministerin vaihdos oli Sipilän hallituksessa. 10. 2. 6. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Päivi Kähärä Helsingistä. 8. 3. Noi n viis iky mm ent ä. Mus lim ina ist en pei ttä vä uim a-a su. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 5. 6. Nel jäs . Sudoku 1. Minä vuonna Ford on tuomassa itsestään ajavan auton markkinoille. 7. Keitä ovat fintiaanit. Missä lajissa Petra Olli kilpaili Rion olympialaisissa
O: Max Linder. Saaren luonnonvarojen hyödyntäminen uhkaa kuitenkin vaarantaa koko ilmiön. Kioskiroskaa suoltanut kynäilijä päättää nimittäin valmistaa uransa uudelleenmäärittävän teoksen, joka kertoo bussivarikolta poliisin haaviin jäävästä maahanmuuttajasta, jonka kätketyn historian perukoilta löytyy torjuttu muisto Balkanilla riehuneesta sodasta ja kansanmurhasta. Kino Klassikko: Kolme muskettisolttua (7) Teema klo 18.00 (The Three Must-Get-Theres, USA 1922) Mykkäkomedian tuntemattomiin mestariteoksiin lukeutuva parodia Kolmen muskettisoturin kuuluisista seikkailuista, nyt vähemmän tunnetuin painotuksin ja ideoin. Tuntuu myös, että elokuvan onnistumiselle olennaiset painotukset hitaan kehittelyn ja iskevien huippujen välillä ovat paremmin uomissaan. sUnnUnTAI 28.8. KEsKIVIIKKo 31.8. Kuten kirjailijansa, Lampelakin kehittyy visuaalisena ilmaisijana. Näin kunnianhimoiset teemat voivat kuulostaa paperilla kaukaa haetuilta, mutta hiukan onnahtelevan alun jälkeen kahdella kerronnan tasolla etenevät tapahtumat alkavat yhdistyä toisiaan täydentäviksi palasiksi. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Elokuvan päähenkilö on Juha Kukkosen esittämä kirjailijankuvatus, joka pönkittää omaa egoaan naisseikkailuilla, juopottelulla ja ilkeällä viisastelulla. Palattuaan hän näytti heti, ettei ollut menettänyt lahjojaan. Näitä kliseitä toistavia mieskuvia on riittänyt suomalaisessa viihteessä vaivaksi asti, joten on melkoinen temppu veistää rentturomantiikan alta kuuntelemisen arvoista ja katsomisen kestävää. Juha Kukkonen ja Rea Mauranen esiintyvät laadukkaassa kotimaisessa elokuvassa.. Turhapuro (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 X-Men (12) 00.50 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.55–01.25 Weird Loners NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45– 10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45–15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 5.50 Hauskat kotivideot 16.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä II (12) 23.10 Elokuva: Villi pako (16) 01.20 Elokuva: Mystery Date – treffimysteeri 03.25–04.25 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 17.00 Scifin historia 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Kirjaohjelma: Jon Fosse 18.30 Space-pigs – Avaruuspossut 19.05 Elävä arkisto: Ilmailu 19.07 Tule sinäkin siivelle 19.46 Suomen purjelennon historiaa 20.15 Jäämeri 30 päivässä 21.00 Kino: All Is Lost (16) 22.45–00.10 Isäni ja Johnny Cash (12) Taideteollisen korkeakoulun elokuvaohjauksen professoriksi siirtynyt Jarmo Lampela ei tehnyt uutta elokuvaa melkein vuosikymmeneen. Taiteilijan vapauden ja vastuun kysymys kulkee rinnan taistelujen mielettömyydessä tehtyjen eettisten valintojen kanssa muistuttaen, kuinka kipeän raskaaksi taakka saattaa muodostua. TorsTAI 25.8. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Piilokamera 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Diili 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Piilokamera 15.30 Millerit 16.00 Salatut elämät (7) 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Professori Uuno D.G. ElokuuTA 2016 Yle TV1 06.25 Helil kyläs 06.55 Aamutv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Tanskan kauneimmat kodit 13.35 Tuhottu nuoruus (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Ulos luontoon 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pullopostia lapsuudesta 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.00 Ulkolinja: Kreikkalainen omatunto 23.00 Uutiset 23.05–00.35 Dicte (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Puutarhan tonttu 07.10 Mimmi Lehmä ja Varis 07.18 Lauran tähti 07.33 Humps 07.40 Lauri kilpa-auto 07.51 Hommat hoituu 07.55 Anniina Ballerina 08.24 Galaxi 08.25 Viidakkokirja (7) 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kioski: Marjan vallassa 10.30 Dennis, uhkarohkea base-hyppääjä 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Blogistania: Riikka Kurki 12.30 Blogistania: Kajsa Wikman 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Meduusojen maailmassa 14.00 Matkakassi 14.30 Maailman upein saari 15.00 Liikkeellä luonnossa: Merellä 15.30 Heida Disin kamppailu syöpää vastaan 16.30 Onnenetsijät 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Suunnistuksen MM 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 20.55 Kummeli (7) 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) 22.50 Latela 23.20 VICE: Swansea Love Story (16) 00.18–00.30 VICE: The Biggest Guns Money Can Buy MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. Vain anteeksi antamalla, itsemmekin armahtamalla ja eteenpäin katsomalla voimme selviytyä, mutta totuus tekee silti kipeää. Ellet ole nähnyt teosta, katso se nyt. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.01 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 Tiededokumentti: Vihreä uhka 21.55 Kino: Ihmissusi Lontoossa (16) 23.35–00.25 Menetetty yksityisyys Yle TV1 06.25 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Tanskan kauneimmat kodit 13.35 Fennada-klassikot: Ratavartijan kaunis Inkeri (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Maapallon vuorokausi 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pullopostia lapsuudesta 19.00 Samassa veneessä (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dicte (16) 22.35 Uutiset 22.40 Outlander – Matkantekijä (16) 23.40–00.10 Myötätai vastoinkäymisessä Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.53 Kim ja Kai 07.00 Nalle 07.10 Kati ja Töppö 07.22 Lumiukot 07.24 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 10.30 Matkakassi 11.00 Maailman upein saari 11.30 Villi kortti inserttikimara 12.00 Blogistania: Kajsa Wikman 12.30 Blogistania: Terhi Viinikanoja 13.00 Kummeli (7) 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00 Dennis, uhkarohkea base-hyppääjä 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Meille tulee koiranpentu 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Satuhäät 20.50 VICE: Meet London’s Female Queens 21.00 SuomiLOVE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Pulkkinen (7) 22.35 Vuosaari (16) 00.35–04.00 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. Puhu hänelle. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Keittiöelämää 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Backstrom (12) 01.05–01.35 Last Man on Earth (7) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.00– 16.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.05 Neljän tähden illallinen 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.58 Keno 22.00 Elokuva: Baby on Board – Pulla uunissa (12) 00.00 Sol Presents: Local Heroes – Minna Parikka 00.05 Paratiisihotelli Ruotsi 01.05 Poliisit 02.05 Suomen Tulli 03.05–04.10 Mustat lesket (7) Yle TeeMa 17.00 Scifin historia 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Miten elämme vuonna 2020. Minibudjetilla, alle 40 000 eurolla kuvattu Miesten välisiä keskusteluja (2013) on niin kokonaisuutena kuin yksittäisinä jaksoinakin Lampelan uran onnistuneinta elokuvaa, jossa hän yhdistelee jo Eilasta (2001) tuttua yksilökuvausta Itä-Euroopan lähimenneisyyttä värittävään salattuun häpeään ja yleisempään tulkintaan taiteilijuudesta. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Piilokamera 11.05– 12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Suomen ihanimmat häät 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (7) 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Taisteluun vieraslajeja vastaan käytetään paljon varoja ja aikaa sUnnUnTAI 28.8. 25 26 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Taiteilijan valta ja vastuu ELoKUVA: Miesten välisiä keskusteluja Yle TV1 klo 21.05 Tiededokumentti: Vihreä uhka Yle Teema klo 21.00 Keski-Euroopan luontoa ja biotyyppejä uhkaavat kaukaa tuodut vieraslajit, jotka leviävät nopeasti, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia. Kuvassa Albert Uy pitelee Sancristóbalinpunamesikkoa Santa Anan saarella. Prisma: Lajien syntylähteillä Yle TV1 klo 19.00 Biologi Albert Uy pyrkii eräällä Tyynenmeren saarella taltioimaan evoluution itse teossa luomassa uutta eläinlajia. Teoksen mitäänsanomaton nimi esti osaltaan yleisöä löytämästä laatutyötä. 54 25
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pomo piilossa 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Aavikon kyyhkyset (16) 01.25–02.25 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lego Ninjago TV Special (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony 07.40 Lego Elves (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.50–15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Leijonan luola USA 16.55 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Suomen huutokauppakeisari 00.00 Poliisit (12) 01.00 Suomen Tulli 02.00 Poliisit – kotihälytys (12) 03.00–04.00 Mustat lesket (7) Yle TeeMa 16.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 17.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.44 Gran Hotel (12) 20.00 Australian taiteen kehitys 21.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 22.00 Elävä arkisto: Visailua 22.02 Thilia thalia thallallaa 22.34 Thilia thalia thallallaa 23.20–00.18 Yle TV1 05.55 Luontoretkellä: Falketind pelasti minut 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Paska juttu: Vesitetty tuotos 13.05 Trollheimenin voro 13.30 Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tosi tarina: Usko Toivo 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Prisma: Lajien syntylähteillä 20.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Valkoinen kuningatar (16) 23.00 Uutiset 23.05–23.59 Ulkolinja: Kreikkalainen omatunto Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 31.8. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.40 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30– 12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (7) 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.40 Emmerdale (7) 10.40 Piilokamera 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Tähdet kertovat 14.30–15.00 Koiralle koti 15.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Pikkuli 08.00 Hilla ja avaruuden Eetu 08.11 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 08.21 Musarullaa! 08.43 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari 09.23 Jotain rajaa (7) 09.33 Lassie (7) 09.56 Late Lammas 10.00 Satuhäät 10.50 Ja he elivät onnellisina... fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa 21.00 Vares – Pahan suudelma (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.35–01.35 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Lego Elves (7) 08.00 Angry Birds 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Neljän tähden illallinen 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45–16.15 Neljän tähden illallinen 16.20 Leijonan luola USA 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 20.00 Victoria’s Secret Fashion Show 2015 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds (16) 22.00 Hottikset 2.0 23.00 48 tuntia rikoksesta (7) 00.00 Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertti 00.30 Poliisit (7) 01.30–02.30 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 16.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 17.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Simon Reeve ja mahtavat joet 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: Renoir (7) 23.35–00.05 Jäitä hattuun (7) 27 28 29 30 31 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 11.50 Latela 12.20 Tanskalainen maajussi 12.50 Uskon jalkapalloon 13.45 Kummeli Pistohiekalla 14.00 Palloilua: Frisbeegolfin EM 16.20 Yleisurheilua: Eliittikisat Lappeenranta 19.20 Koripalloa: FIN-SWE 21.30 Miehen työ (12) 23.10 Muistin vanki (12) 00.00–02.48 Yle FOLK MTV3 08.10 Mokon suuri maailma 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Pokémon (7) 09.35–10.00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Salatut elämät (12) 12.30 ScoobyDoo! Mask of the Blue Falcon (7) 14.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.30 Salatut elämät 15.00 Koripalloilija Kobe Bryantin tarina 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Pomo piilossa 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Johan Falk 15 – Veritimantit (16) 00.30–01.30 Panttivangit (7) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony 09.00 Neljän tähden illallinen 11.00 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 11.35 MasterChef Australia 14.10 Leijonan luola USA 15.10 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 15.40 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.30 Elokuva: Kaunotar ja Kulkuri II: Pepin seikkailut 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä III (12) 23.10 Elokuva: Big Trouble (12) 01.00 Elokuva: Pipo tiukalla 03.05–04.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 11.00 Kirjaohjelma: Jon Fosse 11.30 Historia: Rajamaa 12.20 Historia: Rajamaa 13.10 Metsänpeitto 13.35 Tiededokumentti: Vihreä uhka 14.30 Taiteen maantiede: Kiina 15.30 Jäitä hattuun (7) 16.00 Yle Live: Pyhimys 17.00 Menetetty yksityisyys 18.00 Kesäkonsertti Schönbrunnista 19.30 Islantilaisia maailman huipulta 20.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.00 Ontto kruunu: Rikhard III (16) 23.10–00.10 John Ford ja Monument Valley (7) Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Thaimaan kaunis luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Tartu Mikkiin 12.35 Puutarhaunelmia 13.05 Camilla Plum ja säilöjän niksit 13.35 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 14.30 Hirmuliskojahti 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Lentävä kuolema (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Miesten välisiä keskusteluja (12) 22.35 Koirankynnen leikkaaja (12) 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 07.46 Pikku Kakkonen 07.47 Nimipäiväonnittelu: 28.8. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 09.40 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Mike & Molly 16.00 Salatut elämät 16.30 Pientä mökkiremonttia 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 55 25. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Nightmare – Painajainen merellä (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Kohde (16) 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Lego Ninjago TV Special (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Transformers Rescue Bots 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Hauskat kotivideot 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.50 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Poliisit 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: American Pie (12) 23.00 Paratiisihotelli Ruotsi 00.00 Poliisit 00.30 Poliisit 01.00–02.00 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 16.00 16.54 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 17.00 Tiededokumentti: Tieteen innovaatiot 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Kirjaohjelma: Tor Åge Bringsværd 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Maanalaiset taistelijat (16) 21.50 Palava pensas (16) 23.15 Uusi Kino: Kiitotie 23.55 Ikkunoita avaruuteen 00.20–00.45 Ikkunoita avaruuteen Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.50 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Paska juttu: Tuotteen historiaa 13.05 Tuhat metriä norjalaista luontoa 13.30 Pekka Puupää kesälaitumilla 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Sota ja rauha (16) 22.30 Uutiset 22.35 Kotikatsomo: Miesten välisiä keskusteluja (12) 00.05–01.00 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 30.8. ElokuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Arildin talot 09.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00 Uutiset 10.05 Avara luonto: Maapallon vuorokausi 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 13.35 Minun totuuteni: Jan Guillou 14.48 Dokumenttiprojekti: Hymyjen maa + epilogi (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Antiikkia, antiikkia 15.50 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Saman taivaan alla: Tohtori Sikari 18.45 Avara luonto: Thaimaan kaunis luonto 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Syrjäinen maa (16) 22.40 Tartu Mikkiin 23.35–01.20 Hercule Poirot: Aikataulukon arvoitus (12) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 27.8. 07.48 Hyrräpäät 07.59 Lasten musiikkiestradi 08.02 Kimmo Kuu 08.22 Dinojuna 08.48 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.20 Tenavat (7) 09.28 Betonin särkijät 09.33 Late Lammas: Lampolan kesäkisat 09.35 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Kummeli (7) 13.25 Villi kortti inserttikimara 13.55 Älä kokeile tätä kotona 14.30 Heimon salaisuudet (7) 16.15 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 16.45 MotorSport Extra: Rallin SM 17.30 Ratsastusta: Esteratsastuksen SM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Patagonia 20.05 Billy Elliot (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Satuhäät 23.00 SuomiLOVE 00.00 Girls (16) 00.28–00.55 Girls (16) MTV3 08.05 Mokon suuri maailma 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Merta lähemmäs kalaan 11.00 Keittiöelämää 12.00 Grillikuume 13.00 Upeat skandikodit 13.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.00 Top Gear Top 41 15.05 MTV.doc: Lumiapinoiden valtakunta 16.00 Diili 17.00 Myytinmurtajat – Top 25 Special 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Risto Räppääjä ja liukas Lennart 21.15 Piilokamera 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Formula 1: osakilpailu 23.45 MTV Sport: F1 Extra 23.55 Broadchurch (12) 00.55–01.50 Rush (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 My Little Pony (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.30 MM-ralli: Saksa, Extra 11.00 MasterChef Australia 13.15 Eläinpotilaiden pelastaja 14.15 Leijonan luola USA 16.15 Elokuva: Etsivä Gadget (7) 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rebound (12) 22.55 MM-ralli: Saksa, Extra 23.25 Criminal Minds (16) 02.20–04.20 Temptation Island Suomi 2 Yle TeeMa 11.00 Elävä arkisto: Ilmailu 11.02 Tule sinäkin siivelle 11.40 Suomen purjelennon historiaa 12.10 Viritetyt vempaimet 12.35 Fidelio 14.55 John Ford ja Monument Valley (7) 15.50 Ikkunoita avaruuteen 16.40 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kolme muskettisolttua (7) 19.00 Kaaskerin Lundström 19.30 Paluu Prahaan 20.50 Haastattelussa Tuomas Holopainen 21.00 To Nightwish with Love 22.00 Yle Live: Nightwish in Mexico City 23.00–00.00 Jack London Yle TV1 05.55 Camilla Plum ja säilöjän niksit 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Luontoretkellä: Kalavedet uhattuna 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Luontoretkellä: Falketind pelasti minut 13.35 Pekka Puupää 14.46 Wallen matkassa: Veteraaniautoilija 14.55 Elokuvan hetki: Hymyilevä mies 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Historia: Elämä JFK:n varjossa 20.00 Tosi tarina: Usko Toivo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Miehen valinta 22.45 Uutiset 22.56 Shetlandsaarten murhat (12) 23.45–00.40 Isisin synty ja nousu (16) Yle TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 29.8. 06.53 Matikkahirviöt 07.04 Keppihevostalli 07.12 Olivia 07.24 Saku & Vaakku 07.35 Askarrellaan 07.41 Pikku hirviötyttö 07.46 Planeetta Kosmo 07.59 Sirkus Temppula 08.04 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Islantia 10.30 Ja he elivät onnellisina... 06.53 Taikakaruselli 07.05 Viljami 07.11 Puuharit 07.28 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.39 Ihan satua 07.44 Pasin ja Kielon valtakunta 07.56 Ryhmä Hau 08.22 Galaxi 08.23 Galaxin Pallo 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämää Riossa 10.30 Matkapassi: Patagonia 11.30 Tienhaarassa 12.00 Blogistania: Terhi Viinikanoja 12.30 Blogistania: Karin Lindroos 13.00 Matkakassi 13.30 Intohimona akvaariokalat 14.00 Moottoreiden murinaa ja etanolin hajua 14.30 YK-miehet moottoripyörillä 15.00 Olutretki Eurooppaan 16.00 Lasten aivot 16.30 Luontoretkellä: Maria – metsästäjä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Juoksuhaaste Afrikassa 20.30 Kimmo (7) 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Bates Motel (16) 23.30–00.25 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Blogistania: Karin Lindroos 12.30 Blogistania: Jonna Vormala 13.00 Sovitut ottelut 13.45 VICE: The Warrior Women of Asgarda 14.00 Elämää Riossa 14.30 Luontoretkellä: Maria – metsästäjä 15.00 Mies ilman penistä 15.35 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Onnenetsijät 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.45 Marren julkkiskampaamo 20.00 Maastopyöräilijä kuilun partaalla 20.30 Latela 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Star Wreck VI: In The Pirkinning (12) 23.45–00.35 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.16 Q Putti 5 07.27 Babar ja Badun seikkailut 07.40 Neiti Etiketti 07.48 Pusse 07.59 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Meille tulee koiranpentu 10.30 Retkikohteena: Hardanger 11.30 Elämää Riossa 12.00 Blogistania: Jonna Vormala 12.30 Blogistania: Anniina Nurmi 13.00 Olutretki Eurooppaan 14.00 YK-miehet moottoripyörillä 14.30 Tienhaarassa 15.00 Latela 15.30 Villi kortti 16.30 Onnenetsijät 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Deception (12) 19.40 Marren julkkiskampaamo 19.55 Miranda 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 20.55 VICE: Illegal Big Cats of Instagram 21.18 VICE: Underground Bare Knuckle Boxing (16) 21.40 Jalkapalloa: Maaottelu GER FIN 23.40 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin
Oinas 21.3.–20.4. Tehän voisitte samalla teemalla tarjota yhdellä äänellä enemmän. Minun oodini Katajanokalle. 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 42. kalat 20.2.–20.3. Uhri yhteiskunnalle kaatuu harvoin omaan laariin. Kielipuolue oppositiossa toimii kuin pariton. Nousuun ovat johtaneet nuoren naishärän vetämät vankkurit. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana varatuomari Kauko Onnela 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20–18.29 Radioteatteri esittää. Uutiset ja sää 12.10–12.55 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma: Koneen Säätiön johtaja Hanna Nurminen 18.00 Romantiikan katkoviiva 18.20–18.29 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konserttiilta Cantar di Pietre -festivaalilta 21.00 Bruckner: Messu e-molli 8-ääniselle kuorolle ja puhaltimille 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Uusi puheenjohtaja on så tyst, så tyst, varför. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. kauris 22.12.–19.1. 23.10–06.00 Yöklassinen. Älä jää haukkomaan henkeä, tarvitset uusia haasteita. Kuka kuorii ne kuuluisat kermat. Syksyn sateet ja politiikka, pakkopari. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 38. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Haapavesi Folk – Warsaw Village Band 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 18/20 21.50 Etnohetki 22.00–22.05 Uutiset ja sää 22.55–23.05 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. peRjanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Musiikin voima: Ralf Långbacka 11.45 Ralf Långbackan valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Olli Kortekankaan ooppera Oma vika 20.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Atomien laulu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Radioateljee esittää: Alussa oli korva–kuuntelemisesta 23.10– 06.00 Yöklassinen lauanTai 06.00–06.03 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10–12.55 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Laulun paikka: Ilmiö nimeltä Tenso 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: Ruusunen 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20–18.29 Radioteatteri esittää. Ministerivaihto, Soini pelasi aikaa, rikos ehti vanhentua, mutta profiilinnostoon oli pakottava tarve. – Petteri täällä. Luonnehoroskooppi iskee kuin veitsi voihin, arvostelukyky, älykkyys, nopea käsityskyky ja hyvä terveys. Kotiutus ja lisää on tulossa. Onnittelut! Vaaka 23.9.–22.10. 12.50–12.55 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Vaeltava kisälli 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 18/20 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Viivojen maailma 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 The Nordic Choir Expedition 2016 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00–23.05 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. ElokuuTA 2016 TORSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Mikisiköhän. Luultavasti tämän tiedostavat jokaisen puolueen leijonapäättäjät. Skorpioni 23.10–22.11. – Mainostoimistossa. Vesimies 20.1.–19.2. Elämän pitää olla balanssissa, joita vaaka mittaa koko ajan. – Joo, katsos kun halpuutus on nyt muotisana ja ihmiset luulevat, että kaupasta saa samalla rahalla enemmän. Varma hän ei ole enää, haluaako terveyspuolelle pkvai suuryritystoimijoita?!. Leijona 23.7.–22.8. Kirjanoppinut, tuore sosiaalija terveysministeri Mattila haluaa aikaa tutustua sotekiemuroiden saloihin. keSkiviikkO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Radiodraaman tuottaja Matti Kajander 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Maakuntahallinnon puurtajat näyttävät painuneen maan alle. Tietoa saa vain löytämällä oikean kaivonkannen, jonka alla pilsnerit pysyvät kylmänä. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 39. Tien päällä. Varmaa, suoraselkäistä politiikantekoa, elämänmakuista ja arvoja kunnioittavaa. Ööh.. Samalla teemalla voitte lisäksi vielä halpuuttaa vaikka palkkoja ja palveluita eli tehdä lisää leikkauksia. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.05 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Avaruusromua. TiiSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma: Tommi Melender 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. kaksoset 21.5.–21.6. Uutiset ja sää 12.10–12.55 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00–17.20 Uutiset ja sää 18.10 Musiikkikamari 18.20–18.29 Radioteatteri esittää. Sairaanhoitajat ja duunarit taitavat olla jo loppuunkaluttuja. Ja jälkikäteen voitte vedota siihen, että vaalilupauksesta pidetään kiinni. Ne tunteet, ne tunteet ovat pinnalla ravulla yhä, vaikka vedet jäähtyvät. Lopputulos on kyllä kaikkien tiedossa, mutta yrittänyttä ei laiteta. Muista varata aikaa harkintaan, älähän hätäile, ja rykäise suu tyhjäksi. Yle radio 1 25.8.–31.8.2016 Prrr! Puhelin soi mainostoimistossa. Politiikan horoskooppi LaatINut madame LOVIISa VIIKON NeItsyt Paavo Väyrynen.. 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen. Mikäli eivät ymmärrä, on aika! Neitsyt 23.8.–22.9. maananTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Epäilijöiden joukko ympärilläsi kasvaa, uskottavuutesi, juuri se, hupenee! Pelkäätkö isoja joukkoja. Halpuutus! – Häh. Hienoa tässä on, että äänestäjä eli veronmaksaja kuitenkin maksaa lopulta kaikki teidän lupauksenne ja halpuutuksen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy 40. Leijonan energiaa tarvitaan alkavana syksynä. Kunniapuheenjohtaja, kansanedustaja, meppi, yrittäjä, ohjaaja, näyttelijä Paavo Väyrynen saavuttaa herraiän. Jousimies 23.11.–22.12. Timon tontille ei kannata mennä, kun sieltä väki karkaa jo muutenkin. Gallupit näyttävät jo aika hyvältä, vaikka Li itse ei ole päässyt näkyvään työvauhtiin. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla UUSI 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55– 15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00–18.15 Romano mirits 18.20–18.29 Radioteatteri esittää. Taas pitäisi keksiä kamppis vaaleihin. 56 007443-1634 25. 22.55–23.05 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Nyt ei ole Matti myöhästynyt, vaan on saanut pullistella ainoana istuvan presidentin haastajana. Rapu 22.6.–22.7. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 41. Tässä ois yksi käyttämätön idea. 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. SunnunTai 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana varatuomari Kauko Onnela 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05–09.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Porin Teljän kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Porin Teljän kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Pyhän Henrikin Katedraalista Helsingistä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Säälittävää, mutta ah niin inhimillistä. Mulla on pää ihan tyhjä. Rakennelmia hiljaisuudesta. Toisen oma ja toisinaan omaksi näyttää riittävän. Parinpuolikas tasapainoilee. Lehden Eerolla on pitkä lista ideoita, mutta sen kaverit taitavat äänestää meitä muutenkin. Minun oodini Katajanokalle. Tuoko syksy daamin framille. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03–19.58 Radioteatteri esittää: 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Taiteilijatapaamisessa säveltäjät Sebastian Fagerlund ja Sampo Haapamäki. – Nerokasta! Äänestä enemmän Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN härkä 21.4.–20.5. Just joo.