Huom! Rohkaisemme kaikkia kiinnostuneita ilmoittautumaan viimeistään 9.2.2018 www.tsl.fi. Helpoimmin ilmoitusasiat saa hoidettua puhelimella 09 701 0560 tai sähköpostilla ilmoitukset@demokraatti.fi 100 nimeä SDP:n vuoden 1918 kuka kukin on. Kotimaiset villa-asusteet, laamapaidat Maria Kurosen seur. Lehden levikki oli vuonna 1917 lähes 80 000 kappaletta. sivut 32—33 Hallin vanhin myymälä yläkerrasta toivottaa vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleeksi. Kurssilla opetellaan kirjoittamaan yleisönosastoon mieltä kuohuttavasta aiheesta, sekä harkittu kirjoitelma Facebookkiin tai Twitteriin. Teatteriteema sivut 45—55 Demokraatin pilapiirtäjä Ville Ranta teki sarjakuvan vuoden 1918 alkuvaiheista Helsingissä. Torstaina 25 p. Etenkin naisten rooli nousee vahvasti esille. Tampereen Teatterin, Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Oopperan kevään suurproduktioissa käydään vuoden 1918 tapahtumiä läpi. 12.02.2018 alkaa “Kirjoita ja vaikuta” -verkkokurssi Työväen Sivistysliitto TSL SIVISTYSTYÖTÄ JO VUODESTA 1919 LÄHTIEN Sivistynyttä käytöstä sosiaaliseen mediaan. Arvostettu opettaja antaa palautetta tekstistä sekä kannustavat opiskelijatoverit. Sivut 20—23. Nyt on hyvä mahdollisuus harjoitella itsensä ilmaisua kirjoittamalla, sekä parantaa käytöstapoja niin kutsutussa sosiaalisessa mediassa. Sisällisota taipuu näyttämölle Vuoden 1918 vaikeat valinnat Tampereella keväällä 1918 käydyt rajut taistelut viimeistään käänsivät sodankulun valkoisille voitokkaaksi. KURONEN Hallin vanhin myymälä yläkerrasta toivottaa vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleeksi. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Ilmoituksia vastaan otetaan Hakaniemen ilmoituskonttorissa arkisin kello 8.30–16.00 välisenä aikana. Hakaniemen kauppahalli 09 701 3568 M. Kotimaiset villa-asusteet, laamapaidat Maria Kurosen seur. Tammikuuta Työmiehen paluu N:o 4 Tilaushinnat Demokraatti Ilmoituksia 2018 Tilatkaa lehti tilauskonttoristamme puhelimella 09 701 0500 tai lähettäkää tilaus suoraan sähköpostilla tilaajapalvelu@demokraatti.fi. Tämä lehti on tehty siksi etteivät vastaavat tapahtumat toteutuisi koskaan Suomessa. Demokraatti ilmestyy tällä viikolla Työmies–nimisenä. Päätoimittaja-toimitusjohtaja Mikko Salmi Puhelinnumero: 09 7010 504, Sähköposti: mikko.salmi@demokraatti.fi Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Hinta on 105 euroa koko vuodelta. — — — Irtonumeron hinta 3 euroa. Posti kantaa lehden kotiinne niin kaupungeissa kuin maaseuduilla torstaisin tai perjantaisin. Lehdessä on paljon juttuja vuoden 1918 tapahtumista. Kurssin hyvä suorittaminen edellyttää tietokonetaitoa, sekä kärsivällisyyttä 10 viikkoa kestävään opetukseen. Edward Gylling oli vaikeiden valintojen edessä. Hakaniemen kauppahalli 09 701 3568 Demokraatti muistaa vuotta 1918 ja tuolloin kiellettyä edeltäjäänsä, jo vuodesta 1895 ilmestynyttä Työmiestä
OSUUSKUNTA TRADEKA Perustettu 1917 Liittykää jäseneksi www.tradeka.fi Ruokailkaa aina oman etunne vuoksi oman liikkeenne ruokalassa. Liiketoimintakumppaneille Kehittäkäämme ja kasvattakaamme omistamiamme liiketoimintakumppaneita vastuullisesti. Jakakaamme merkittävä osa vuosivoitostamme Suomen kansan hyväksi: viime vuonna jaoimme kaikkiaan 2,5 miljoonaa. TAMMIKUUTA 2018 Tehköön omistaminen hyvää Osuuskunta Tradeka on 230 000 jäsenen nykyaikainen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatuksena olkoon harjoittaa merkityksellistä omistajuutta. Olkaamme suomalainen edistysmielinen omistaja. Yhä uudelleen ja uudelleen on osoittautunut paikkansapitäväksi, että omistajana voimme edistää sellaista liiketoimintaa, joka tuottaa taloudellista tulosta, hyvää kaikille Suomen kansalaisille sekä osuuskuntalaisille – nykyisille ja tuleville. K uv a: T yö vä en m us eo W er st as. Suomen kansalle Sijoittakaamme alati liiketoimintaan ja muihin kohteisiin, joilla ratkotaan yhteiskunnallisia haasteista ja ankaraa taloudellista tilannetta. Osuuskunta toteuttakoon toiminnassaan aina jäsentensä tahtoa. Tukekaamme myös kehitystä ja työpaikkojen synnyttämistä Suomeen. 2 25. Osuuskuntalaisille Vaikuttakaamme Osuuskunta Tradekan jäseninä myönteisesti Suomen liikeelämään ja koko yhteiskuntaan sekä olkaamme samalla oikeutettuja saamaan itsellemme merkittäviä jäsenetuja
TAMMIKUUTA 2018. 3 25
Aikuiseksi kasvettuaan lapsena myyty Fredrik Feldt ryhtyi työmieheksi, muutti vuonna 1903 töihin maatilalle Etelä-Suomeen, Inkooseen. He saivat viisi poikaa; esikoisenaan isoisäni Fredrik Vilhelmin. Kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja teellinen suomenkielisen työväenyhdistyksen ja työväentalon perustamiseksi. Hyvinvointiyhteiskunta oli syntynyt. Erinäisten kuljetusten jälkeen hänen tiensä päättyi Inkoon Västankvarniin, jossa hän ja hänen toverinsa kaivoivat omat hautansa, joihin heidät teloitettiin 25.5.1918. Hän rakastui talon tyttäreen Ainaan, jonka kanssa perusti perheen. Sen tarina kertoo vuoden 1918 sisällissodan alkuvaiheista.. Valtiovarainministeripuoluetta odottaa nimittäin rökäletappiotakin pahempi tulos: nollalla ehdokkaalla saa nolla prosenttia äänistä. Jos sallitte lievän kritiikin kehujen ohessa, hyvä vitsinne olisi voinut olla vieläkin parempi. TAMMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Blaise Pascal: Useimmat elävät mieluummin toisten mielissä kuin omaa elämäänsä. Lasten lisäksi saatettiin myydä myös vanhuksia, sairaita tai vammaisia. Sellainen oli Suomi 100 vuotta sitten. Rutikuivista, puolueen tulevaa toimintaa pohtivista seminaariluonteisista päivistä olette onnistuneesti luonut lennokkaan huumorijutun Pahkasian hengessä. Jutun mukaan puheenjohtaja Antti Rinne aikoo taivutella ”viihteellisessä ympäristössä puoluehallituksen jäseniä, jotta nämä eivät antaisi hänelle lentävää lähtöä pois politiikasta”. Perhe muutti vuonna 1905 Karjaalle, jossa Fredrik Feldt oli aloitOpposition ääni MAARIT FELDT-RANTA min olin 7-vuotias, oli Suomi kovin erinäköinen. Vuosikymmenien päästä, kun minä – saman suvun tytär – kolme sukupolvea myöhemPari valittua sanaa Hyvä Olli, kirjoititte viikonloppuna ilmeisesti vitsiksi tarkoitetunkin Näkökulma-jutun Iltalehteenne otsikolla ”Rökäletappiota odottava SDP luovuttamassa – johtajat kutsuttu kaksipäiväiseen kriisikokoukseen korpihotelliin”. Ja miten tärkeää on, että me yhdessä – yli puoluerajojen, yli hallitus-oppositioasetelman – teemme kaikkemme, jotta kaikki ihmiset voisivat tuntea olevansa arvokkaita yhteisen hyvinvointiyhteiskuntamme jäseniä. Huutolaisten ylläpito oli usein huonoa ja heillä saatettiin teettää paljon töitä. Kirjoituksenne olikin hauska leikkaus toimittajamielen ytimeen. Tämä olisi voinut olla kirjoituksenne huipennus, punch line. Poliittiset tapahtumat eskaloituivat ja punaisten riveissä toiminut Fredrik Feldt vangittiin. Aloitin vuonna 1975 ensimmäisten ikäpolvien joukossa maksuttoman peruskoulun – koulun johon pääsivät kaikki lapset, myös me eri tavalla osattomat. Joka päivä, noustessani eduskunnan jykevät kiviportaat, ajattelen miten suuri saavutus pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on ollut tälle pienelle, aikanaan kovin jakautuneelle maalle. 4 25. Hän oli tuolloin 39-vuotias viiden lapsen isä. Häntä pidettiin vankina työväentalossa, jonne hänen vaimonsa Aina salakuljetti hänelle ruokaa. Hyvä toimittaja Ainola Ville Ranta Tällä viikolla lehdessä ei ole Ville Rannan pilakuvaa, sillä hän on piirtänyt aukeaman mittaisen sarjakuvan sivuille 32–33. Ystävällisin terveisin, Demokraatin toimituksen väki Olette onnistuneesti luonut lennokkaan huumorijutun Pahkasian hengessä. Huutolaisuus oli järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Yhdessä, yli rajojen ISOISÄNI ISÄ FREDRIK Feldt myytiin huutokaupassa 7-vuotiaana lapsena vähiten tarjonneelle. Olisitte voinut kirjoittaa, että ainakin SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen saa enemmän ääniä kuin kokoomuksen ehdokas
Vihdoin ja viimein istuvan presidentin Sauli Niinistönkin tolkuton kannatus on osoittanut järjellistymisen merkkejä. Voi hyvänen aika. Totta kai sellainen vaalitulos, joka nyt siintää edessä, antaa pohdittavaa. Sulkasen näyttelijänuran alkuvaiheessa hänelle tarjottiin merkittävä elokuvarooli. Sampo Terho haukkui viikonloppuna kaikki poliitikot ja puolueet ympäriltään ja nosti oman puolueensa siniset politiikan turmeluksen yläpuolelle. Terho ja kumppanit ovat olemassa historiallisen vehkeilyn seurauksena. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä sarjassa Haatainen on ollut ylivertainen. Sulkasesta tuli koko kansan tuntema juro pellavapää, valkokankaan ja Pentinkulman Akseli Koskela. Kun tapaan satojen roolien konkarinäyttelijän Aarno Sulkasen Helsingin Kaupunginteatterin aulassa, jännityksenpoikanen katoaa saman tien. Tähän lienee osasyynä vuosien takainen kokemus yhdysvaltalaisen pianotaiteilijan jututtamisesta Porin jazzfestivaaleilla. Kolikon toisella puolella ovat ehdokkaan tolkuttomat jutut ja väitteet. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Välillä on tuntunut siltä, että niitä ovat jotkut kopioineetkin presidentistä alkaen. Nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki vaalien kaikkein erikoisimman tempun sitomalla omaa jatkoaan keskustan johdossa Vanhasen vaalimenestykseen. KUVA JANI LAUKKANEN Akseli Koskelan näköinen mies. Kampanjoinnin pitkää alkuvaihetta leimasi jonkinlainen säästöliekki kai Niinistön suosion ylivoimaisuuden vuoksi. Kokeneen näyttelijän ja herrasmiehen läsnäololla Sulkanen ottaa tilanteen haltuunsa. Mikäli vaalit eivät ratkea ensimmäisellä kierroksella, siellä nähdään toistamiseen vihreiden Pekka Haavisto tai neljättä kertaa presidentiksi pyrkivä Väyrynen, joka käy omaa sotaansa myös mediaa vastaan. Edvin Laine käynnisteli vuonna 1967 Täällä Pohjantähden alla -elokuvan kuvauksia ja halusi Sulkasen päärooliin. Jokaisella äänellä on väliä, vaikkei siltä tuntuisi. Valitsijayhdistyksen jalkatyöllä itsensä vaivoin ehdolle tunkenut ikipyrkyri Paavo Väyrynen on kieltämättä ollut se väriläiskä, jota ainakin media tuntui kaipaavan vaisuja keskusteluja ja katsojia herättelemään. Solmuun mennyt noviisivuosien haastattelu palaa ajoittain takaraivoon kummittelemaan. Väläyttihän aikamme Kekkonen äskettäin letkeästi, ettei toista kierrosta tule. TAMMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Vannomatta paras, kuitenkin K un tämä kirjoitus ilmestyy retrosti paperille painettuna torstaina, on presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinaiseen vaalipäivään enää kolme yötä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tänään ilmestyy Ylen viimeinen mittaus ennen sunnuntaita. Virsi on vanha kuin taivas, mutta todettakoon nyt vielä: gallupit eivät edelleenkään äänestä vaan äänioikeutetut. Ehdokkaat jatkavat kampanjointia kukin tahoillaan. Tällä kertaa mistään Pekka-hypestä ei ole ollut tietoakaan, vaan myös hänen kannatuksensa on pysynyt leimallisesti alempana kuin puolueensa. Suuret kansainväliset kysymykset ovat toistuneet Haataisen teemoissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vielä on todennäköistä, että vaaleissa nähdään vain yksi kierros, historiallisesti. SDP:n ehdokasta Tuula Haataista ei kukaan pääse syyttämään siitä, etteikö hän olisi tehnyt avauksia tai ottanut kantaa, myös ajankohtaisiin asioihin. Niinistö on voinut kampanjoida rennolla mielellä ja joskus ylimielisyyden rimaakin hipoen. Onneksi parin viime viikon aikana Kuningas Saulia on lähdetty tosissaan haastamaan. 5 25. Leppoisan maailmanmiehen otteella Sulkanen helpottaa minun ja valokuvaaja Jani Laukkasen työtä. Matti Vanhasen tilanne on surullisin, sillä entisen pääministerin rauhallinen arvovalta ei näytä riittävän edes keskustan jäsenten keskinäisissä sabotöörin lailla venkoilevan Väyrysen voittamiseen. JK AARNO SULKASEN:N HAASTATTELU SIVULLA 38 Joskus jännitän, kun menen haastattelemaan pitkän uran tehnyttä taiteilijaa. Kuuluvat nämä asiat presidentin tontille tai eivät, ainakin se arvopohja, jonka hän presidenttinä tarjoaisi, on tullut selväksi. Silloin toimittajaharjoittelijan ja kuuluisan pianistin kemiat, aikataulut ja vuorokausirytmit eivät kohdanneet. Röyhkeydellä ei ole rajaa. Kaikki ovat mukana Ylen suuressa vaalitentissä torstaina, joten jos säväyttävän esiintymisen aikoo vielä tehdä, sen aika on käsillä. Ennakkoääniä on annettu jo pitkästi yli miljoona
TAMMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Ville Kopra: Nuoremman polven poliitikot ovat ujoja ulkopoliitiikan analyyseissa. Joka tapauksessa akavalaisia liittoja osallistuu mielenilmaukseen, johon saattaa liittyä myös työnseisauksia. Tapio Bergholmin mukaan nykyhallituksen kaudella on jo tehty iso, sadan korvauspäivän leikkaus, mikä herättää aktiivimalliin yhdistettynä kysymyksen koko mallin mielekkyydestä. Tässä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, Bergholm summaa. STTK:n liitot voivat myös osallistua mielenilmaukseen. Kuvankäsittely Timo Sparf Torilla taas tavataan Hallitus romuttaa kolmikantaa, aktiivimalli on uusin esimerkki yksipuolisesta sanelusta J uha Sipilän (kesk.) porvarihallitus on toteuttanut leikkauksia leikkauksien perään ja kadottanut keskusteluyhteyden palkansaajaliikkeeseen, toteaa ammattiyhdistysliikkeen historiaan perehtynyt SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Tätä kirjoittaessa ei ollut vielä selvillä, mitä Akavan hallitus asiasta keskiviikkona päätti. Aihetta ei saisi jättää sedille. Senaatintorilla järjestetään 2.2. Sitä vastustavan kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 130 000 suomalaista. 6 25. Ay-liikettä hallituksen tempoilevuus Bergholmin mukaan hermostuttaa. Hallitus ei ole kajoamassa työlainsäädännön perusteisiin, mutta työmarkkinakäytäntöjen suhteen tilanne on Bergholmin mukaan toinen. Työntekijäkeskusjärjestöistä mukana on SAK. – Ensin aloitettiin perustulokokeilu, jossa hallitus antaa rahaa ilman ehtoja ja samaan aikaan ehdollisuutta lisätään aktiivimallilla. – Sovittuun ei voi luottaa ja palkansaajien sosiaaliturvaan tehdään sanelemalla yksipuolisesti ratkaise. Viimeisin niitti suurelle osalle ay-liikkeestä on vuoden vaihteessa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli. mielenilmaus aktiivimallia vastaan
Aihetta ei saisi jättää sedille. – Meillä on nyt selkeää näyttöä siitä, että nykyinen hallitus käy huomattavasti vähämmän keskustelua ay-liikkeen kanssa kuin aiemmat, Salo toteaa. Fjäder varoo myös politisoimasta asiaa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder aikoo esittää keskiviikkona Akavan hallitukselle, ettei järjestö osallistu keskusjärjestönä mielenilmauksen järjestämiseen. Jäsenliitot voivat osallistua, hän on sanonut jo aiemminkin. Nyt on alkanut Korhosen toiminnan arvostelu. – Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan, Antti Rinne vaatii hallitukselta. Tässä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. SITTEN MENEE YLEISSITOVUUS Työministeri Jari Lindström (sin.) väläytti työehtosopimusten yleissitovuuden purkua. Aktiivista kolmikannan romutusta Akavalaisittain ison Insinööriliiton puheenjohtajan Samu Salon tunnelmat ovat samankaltaisia kuin Tapio Bergholmilla. Aktivointitoimet jakavat ay-kenttää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi Demokraatille maanantaina esittävänsä Akavan hallitukselle, ettei Akava keskusjärjestönä osallistu. TAMMIKUUTA 2018 Ville Kopra: Nuoremman polven poliitikot ovat ujoja ulkopoliitiikan analyyseissa. – On parempi olla mukana, kun asiaa valmistellaan, hän katsoo. – He eivät käytännössä pysty saamaan te-toimistoista palvelua, siellä ei ole asiantuntemusta jäsenten asioihin. – Kyllähän se pahasti siltä näyttää, että maan hallitus on heittänyt kolmikannan toimivana järjestelmänä romukoppaan. Liittotasolla Insinööriliitto on jo tehnyt oman päätöksensä osallistumisesta. Johannes Ijäs Simo Alastalo Demokraatti – Malli on kaikkien kannalta huono riippumatta työntekijäryhmästä, eikä se huomioi eri alojen erityispiirteitä. EPÄOIKEUDENMUKAISTA ELÄKETTÄ Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) ihmettelee, kuinka kansanedustajat itse päättävät eläkkeestään. Salon mukaan yhä useammassa akavalaisessa liitossa pohditaan tällä hetkellä vakavasti osallistumista. Fjäder puolustaa sitä, että Akava ja STTK ovat olleet vaikuttamassa mallia valmistelleessa työryhmässä, ja näin ollen on voitu välttää kenties vieläkin huonompi malli. En usko, että valtavaa invaasiota tulee meidän liittojen osalta. Salon mukaan aktiivimalli on ongelmallinen Insinööriliiton jäsenille. Tiistaina Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoi Demokraatille toivovansa, että Akavan keskiviikkona kokoontunut hallitus päättäisi osallistumisesta mielenilmaukseen. Siinä on myös isoja ongelmia ja eroja riippuen siitä, missä päin Suomea asuu, Samu Salo toteaa aktiivimallista. 7 25. Salo nostaa esimerkkinä aktiivimallin ja työaikalain valmistelun. Sosiaaliturva on ollut vakuutusluonteista, ja sen maksajina ovat olleet työntekijät ja heidän työnantajansa. Salon mukaan aktiivimallissa pitäisikin hyväksyä mahdollisuus käyttää Insinööriliiton omaa työllistymisen tuen palvelua. Siksi Fjäderin mukaan on parempi, ettei Akava ole keskusjärjestönä mukana. via muutoksia. VÄÄRIN PALJASTETTU Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen nosti julkisuuteen piispa Teemu Laajasalon hulvattoman rahankäytön. Insinööriliitto on valmis kehittämään asioita, emme ole mikään ei-liike, Samu Salo sanoo. Keskusjärjestöpäätös olisi painava. Fjäderin mielestä on vähän myöhäistä pitää mielenilmauksia nyt eli ”huuto” alkaa jälkijättöisesti.. – Tämä prosessi on ollut yli vuoden käynnissä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Työtaistelut ja niiden uhat YLEISLAKKO maaliskuu 1956, 19 päivää LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA maaliskuu 1978 Devalvaatiokompensaatio (taustalla 1977 syksyn palkankorotusten myöhennys) LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA maaliskuu 1984 TUPO-tavoitteet YHTEISLAKKO maaliskuu 1986, kaksi päivää SUURMIELENOSOITUS lokakuu 1991 Palkansaajakeskusjärjestöt Senaatin tori, (noin 40 000) MIELENOSOITUS helmikuu 1992 MIELENOSOITUS huhtikuu 1992 SAK toimintapäivä useilla paikkakunnilla, (noin 300 000–350 000) LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA marraskuu 1992 Työlainsäädäntö LAAJAN TYÖTAISTELUIDEN UHKA toukokuu 1993 Työlainsäädäntö MIELENOSOITUS marraskuu 1993 Eduskuntatalo, Työttömien Valtakunnallinen Yhteisjärjestö Murrostorstai (noin 15 000) LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA syyskuu 1994 Työttömyysturva LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA toukokuu 1996 Lipposen hallituksen työttömyysturvaleikkauksia vastaan Liittona vai keskusjärjestönä mielenilmaukseen Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toivoo, että Akava voisi SAK:n tavoin osallistua keskusjärjestönä mielenilmaukseen aktiivimallia vastaan. helmikuuta. Kolmikantaisten työryhmien epäonnistuminen johtuu Salon mukaan myös siitä, ettei niitä nykyisin juuri pohjusteta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Salon mielestä omaehtoisen kouluttautumisen ja aktiivisen työnhaun pitäisi olla riittävä osoitus aktiivisuudesta. Fjäder kiittää hallitusta siitä, että työvoimapalveluihin on luvattu nyt lisää rahaa ja aktiivimallin ongelmia on tarvittaessa luvattu korjata. – Ei ole minun asiani arvioida, kuka menee mukaan. – Alle nelikymppinen ihminen voi saada 4 000 euron ”sopeutumiseläkettä” lopun elämäänsä. Fjäder käy läpi järjestön parannusehdotuksia: suunnitteilla olevaa toista aktiivimallia ei pidä toteuttaa, omaehtoinen työnhaku on sisällytettävä nykymalliin ja lakia aktiivimallista on muutettava niin, että työnhaulla voi välttyä työttömyysturvan alenemiselta. – Toivomme, että olisi enemmän keskustelua ministeritasoisten henkilöiden kanssa siitä, mitkä ovat kulloinkin neuvoteltavissa asioissa vaihtoehdot ja sitten konsensuksessa vietäisiin asoita eteenpäin. Fjäderin mukaan Akavan jäsenkunta on aika hajallaan asiassa, ja sitäkin kantaa on, että hallituksen aktivointitoimenpiteet voivat olla hyväkin asia. Akavassa ei kuitenkaan nähdä aktiivimallia ongelmattomana. Käytännössä niissä valtiovalta on pyrkinyt sanelemaan. Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorille 2
Vientilupia harkittaessa on vaa’an toisella puolella sodan ja hävityksen uhka. Ei pidä olla osa ongelmaa, jos voi pyrkiä ratkaisuun. Meidän pitäisi miettiä, pitäisikö suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ylläty Kristerssonin Nato-lausunnosta. Joku aseita vie kuitenkin ja rikastuu, sanotaan, mutta argumentti ei ole eettisesti kestävä. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Kotimaisen puolustustarviketeollisuutemme tuotetta käytetään kaikesta päätellen ihmisten, mahdollisesti myös siviilien tappamiseen, vaikka kansainväliset sopimukset kieltävät aseiden myynnin sodan osapuolille. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia. Johannes Ijäs Demokraatti Jos Ruotsi hakee Natoon... kauko-ohjattavien lennokkien laukaisualustoja. Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson uskoo, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa. Rinne painottaa, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot on tehtävä valtakunnan turvallisuuden kannalta. TAMMIKUUTA 2018 S uomalaisen Patrian valmistama miehistönkuljetusajoneuvo kuvattiin hiljattain Jemenin sodassa. – Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Suomi seuraa tarkkaan Ruotsin Nato-keskustelua. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee maiden välillä. Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. 8 25. Tämä hahmotetaan jo alakoulussa, mutta Suomen hallitus ei sitä vientikiimassaan ymmärrä. Jos henki lähteekin, se lähtee kaukana Jemenissä. Perustelut eivät toimi lennokkialustojen kohdalla. – Tässä on monta jos-sanaa, mutta tilanne muuttaisi lähiympäristön turvallisuustilannetta. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan suomalaisaseiden käyttäminen Jemenissä ei ole ongelma, koska sota puhkesi vasta kaupanteon jälkeen. Arabiemiraatteihin vuonna 2015 viety panssariajoneuvo oli uutissivustoilla julkaistun videon mukaan varusteltu jälkikäteen konekiväärillä. Minulle on tullut selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa, Rinne summaa. – Olen jutellut Löfvenin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään. Puolustustarviketeollisuus tuo Suomeen työpaikkoja ja rahaa. – Puolustuksellisesti olemme eri mittakaavassa kuin Ruotsi. Olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan. – Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se mikään uusi kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut maan pysyvän liittoutumattomana. Suomi kuitenkin päättää itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan, Rinne sanoo. Lennokit voi halutessaan aseistaa muun muassa ohjuksin. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Kesällä Suomen hallitus päätti viedä Jemenissä sotiviin Arabiemiraatteihin myös Rahat ja henki, Jemenissä Ei pidä olla osa ongelmaa, jos voi pyrkiä ratkaisuun
Ankarimmin verottavassa maakuntakeskuksessa Kokkolassa näitä veroja maksetaan jopa runsaat 3 000 euroa enemmän. Katriina Kajannes Aktiivimalli on kaikille kurittava. Hallituspuolueet ja muut porvaripuolueet ovat sivistymättömiä. Se ajaa aktiivisesti välttämättömiä EMU-uudistuksia, joita Suomen europelkoinen hallitus on väistellyt ja vastustanut. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin. STT:n haastattelemat puoluehallituksen jäsenet muistuttavat, että presidentinvaalit ovat leimallisesti henkilövaali, ei puoluevaali samalla tavoin kuin vaikkapa eduskuntatai kuntavaalit, joissa voidaan selvemmin mitata puoluejohdon menestystä. Kiistelty malli näyttää jakavan ihmisiä puoluekannatuksen perusteella. Harakan mukaan myös Sipilän hallituksen on muutettava suuntaa tai jäätävä peräkammariin, kun Saksa ja Ranska johtavat EU:n tulevaisuutta. Unto Jukka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO ”AKTIIVIMALLI ON UNELMADUUNIIN VIEVÄ TIE”, SANOO PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ JA SAMALLA HÄN MYÖS HEHKUTTAA SUOMEN TYÖLLISYYSASTEEN PARANEMISTA. Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Tämä Kansakunnan, puolueen ja ihmisen sivistyksen mittari = Suhtautuminen köyhään, työttömään, vanhukseen Ja teot heidän hyväkseen. Ja turha puhua Tanskan mallista, kun siellä on valtio pannut resursseja työllistämiseen. pam.fi/liity puh. – Suomessa asia ei ole ollut keskustelussa moneen vuoteen, enkä usko, että siinä tulee nopeita ratkaisuja, Soini kertoi suomalaistoimittajille tapaamisen jälkeen.. Suomessa päättäjät ajattelevat, että säästetään vaan ja se otetaan ihmisten selkänahasta. ASIASTA ON MYÖS TOISENLAISIA NÄKEMYKSIÄ, MUUN MUASSA TYÖTTÖMILLÄ. Jo voimaan astunutta mallia vastustaa 56 prosenttia ja kannattaa 37 prosenttia. Laskelmassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä kunnallis-, kirkollisja kiinteistöveroa yhteensä hieman yli 14 000 euroa. Suomi ei harkitse Palestiinan tunnustamista Suomi ei harkitse Palestiinan tunnustamista palestiinalaisten presidentin vetoomuksesta huolimatta, sanoo ulkoministeri Timo Soini (sin.). Aktiivimallia puolustaa yli puolet keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannattajaksi ilmoittautuvista. SPD:n tulos syyskuun liittopäivävaaleissa oli surkein vuosikymmeniin. 030 100 600 SUURELLA SYDÄMELLÄ -RIIPUS Tue korulla Tuula Haataista presidentiksi Osta verkkokaupasta: www.sdpkauppa.fi/tuote/kaulakoru 95 € käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton kunnallisten verojen selvityksestä. Puoluejohtaja Martin Schulz lupasikin vaalien jälkeen viedä puolueensa oppositioon, mutta taipui lopulta alustaviin hallitusneuvotteluihin. 9 25. On kyse sitten työttömyydestä tai vanhustenhoidosta. SDP:n kannattajat vastustavat aktiivimallia Yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista vastustaa työttömyysturvan aktiivimallia. Toinen kierros lähestyy Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Kokkola ankarin verottaja, Helsinki lempein Maakuntakeskuksista kuluvan vuoden kevein verottaja on Helsinki, joka madalsi kunnallisveroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. TYÖNTEKIJÄN PUOLTA TYÖELÄMÄSSÄ PITÄÄ VAIN AMMATTILIITTO. Presidentti Mahmud Abbas vetosi maanantaina Brysselissä EU-maihin, jotta niistä kaikki tunnustaisivat Palestiinan valtiona. SPD aloittaa hallitusneuvottelut Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) lähtevät mukaan virallisiin hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa, päätti ylimääräinen puoluekokous. Eurooppa käänsi uuden lehden – Eurooppa on kääntänyt uuden lehden, arvioi SDP:n kansanedustaja Timo Harakka Saksan demarien päätöstä neuvotella yhteishallituksesta CDU:n kanssa. – Jo nyt tiedetään, että uusi hallitus kääntää Saksan EUja EMU-linjan nykyistä yhteisvastuullisemmaksi. Yhteensä 642 delegaatista 362 kannatti neuvotteluja. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella. TAMMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Vaalitulos ei vaikuta Rinteen asemaan SDP:n puoluehallituksen jäsenet eivät usko, että Tuula Haataisen mahdollisesti vaatimattomaksi jäävä vaalimenestys heijastuisi sanottavasti puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen asemaan. Sen sijaan SDP:n ja vasemmistoliiton tukijoista yli 80 prosenttia tyrmää aktiivimallin
Olisi myönnettävä, että euroalueen demaripuolueet ovat ansaitusti kannatusvaikeuk sissa harjoittamansa talouspolitii kan takia. 10 25. Pohjoismaista mallia ylistävät puheet ovat myös osoitus pohjoismaisen sosialidemokratian vahvuudesta. Kun puhuu pohjoismaalaisten vai kuttajien kanssa, niin he muistavat usein korostaa, että amerikkalais ja eurooppalaispoliitikkojen pohjois maista – taloudellisen tehokkuuden ja laajalle jakautuvan vaurauden yh distävää – mallia ylistävät puheet ovat itse asiassa osoitus pohjois maisen sosialidemokratian vahvuu desta. Bri tannian työväenpuolueen Jeremy Corbyn melkein syrjäytti Theresa Mayn pääministerin paikalta ke vään 2017 parlamenttivaaleissa. Sosialidemokratian kriisipuhe ja monien demaripuolueiden heikot vaalitulokset ovat johtaneet siihen, että Suomessa lukuisten pääkirjoi tustoimittajien, twittervaikuttajien mutta myös huolissaan olevien de marikeskustelijoiden piirissä esiin tyy usein suorastaan determinis tistä suhtautumista sosialidemokra tian väistämättömään alamäkeen. Yksi selitys sosialidemokratian ja sosiaalireformismin uudelle aallolle Yhdysvalloissa ja Britanniassa on se, että nuoremmat ikäluokat ovat kyl lästyneitä äärimmäisiin varallisuus ja tuloeroihin. Bernie Sanders nousi Yhdysval tojen suosituimmaksi poliitikoksi ja nuorten suosikiksi perinteisellä so sialidemokraattisella agendalla ja populistisella poliittisella tyylillä. Sosialidemokratia nousee kanveesista E uroalueen sosialidemo kratia on ansaitusti kan natusvaikeuksissa – mutta sosialidemokra tia on pitänyt pintansa pohjoismaissa ja tekee paluuta eng lanninkielisessä maailmassa Sosialidemokraattisten puoluei den kriisistä on käyty keskustelua 1980luvulta lähtien, mutta globaa lin finanssikriisin jälkeen on pu huttu jopa sosialidemokratian kuo lemasta. Saksan hallitustyös kentelyssä demarien on ollut vaikea löytää omaa vahvaa profiilia Angela Merkelin rinnalla. Vaihtoehdottomuus syö kannatusta Euroalueella sosialidemokratian ro mahtamiseen ja näivettymiseen on vaikuttanut se, että sosialidemo kraattisilla puolueilla ei ole ollut tar jota talous ja yhteiskuntapolitiik kaan vaihtoehtoa vallitsevalle lin jalle, joka on johtanut taloudellisesti heikkoihin ja yhteiskunnallisesti kes tämättömiin tuloksiin eri maissa. Antti Alaja Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiö tutkimuspäällikkö Sosialidemokratian uusi aalto nousee USA:sta ja Britanniasta. Olen usein miettinyt, että sosia lidemokratian uusi tuleminen edel lyttäisi ainakin itsekritiikkiä ja it seluottamusta. Sandersin kaltaiset poliitikot ovat pystyneet osoitta maan, että kaikille saatavissa oleva terveydenhuolto ja maksuton kor keakoulutus eivät ole utopistisia ta voitteita vaan jo todellisuutta Poh joismaissa. Deterministisiin puheenvuoroi hin sosialidemokratian vääjäämät tömästä alamäestä on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti. Ranskassa sosialistien François Hollande nousi presidentiksi ta louskurikriitikkona, mutta presi denttinä hänen linjastaan ei saanut selvää. Es panjan PSOE ja Saksan SPD saivat pitkään vaaleissa yli 30 tai jopa 40 prosentin äänipotteja, mutta nekin joutuvat nykyään tyytymään noin 20–25 prosentin kannatukseen. Hollannissa PvDA toteutti leikkauspolitiikkaa pienempänä hal lituskumppanina yhdessä keskusta oikeistolaisen pääministerin Mark Rutten kanssa. Puheet sosialidemokratian kuole masta ovat Pohjoismaiden tapauk sessa aikamoista liioittelua, sillä Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa so sialidemokraattiset puolueet ovat edelleen joko parlamentin suu rimpia puolueita tai ainakin kisaa vat suurimman puolueen paikasta, vaikka demarit eivät asetakaan enti seen tapaan yhteiskunnallisen kes kustelun hegemoniaa. Poikkeus on Portugalin suosittu demaripuolue, joka onnistui kään tämään Portugalin talouden kas vuun vähemmän kireällä talouspo litiikalla. Usein tällaisessa puheessa unoh detaan se, että sosialidemokraattis ten puo lueiden suuret kannatusro mahdukset ovat tapahtuneet erityi sesti Etelä ja KeskiEuroopan euro maissa, mutta pohjoismaisesta ja anglosaksisesta näkökulmasta kriisi näyttäytyy erilaisessa valossa. Ainakin perinteiset demaripuolu eet Euroopassa, kuten Kreikan Pa sok, Hollannin PvDA ja Ranskan Parti Socialiste, ovat romahtaneet kansanpuolueista 5–10 prosentin kannatuksen pikkupuolueiksi. Pohjois mainen sosialidemokratia ei ole hä viämässä mihinkään, ja sosialide mokratia on tehnyt vuosikymmen ten jälkeen paluuta anglosaksiseen maailmaan. Financial Timesin Wolfgang Münchau kiteytti muutama vuo sien sitten sosialidemokraattien on gelman euroalueella niin, että oppo sitiossa sosialidemokraatit saattavat puhua julkisista investoinneista, mutta hallitusvastuussa demarit pai nottavat mieluummin tarjontapuo len linjaa uskottavuussyistä. TAMMIKUUTA 2018 ” Nuoremmat ikäluokat ovat kyllästyneitä äärimmäisiin varallisuusja tuloeroihin. Sosialidemokratian uusi aalto Yhdysvaltojen ja Britannian tapauk sessa voidaan havaita suorastaan sosialidemokratian uusi aalto
11 25. TAMMIKUUTA 2018 USA USA Pohjoismaat Pohjoismaat Eurooppa Eurooppa SO SIA LID EM O K RA TIA SO SIA LID EM O K RA TIA
– Kutsun sitä terrorismiksi, Hentilä totesi lapuanliikkeestä. Kun kerran kommunistit halusivat elää sosialistisessa yhteiskunnassa, niin miksei heitä saisi ’auttaa’ sellaiseen pääsemisessä.” – Näin mautonta terrorismin puolustelua ei voi hyväksyä, Hentilä kommentoi kirjassaan Niinistön näkemystä. TAMMIKUUTA 2018 Työmies_Demari_140x100.indd 1 16.1.2018 13:06:01 Valkoinen Suomi loppui vasta välirauhaan Sisällissotaa seuranneiden 1920–30-lukujen tapahtumia on professori Seppo Hentilän mukaan käsitelty Suomessa siloittelevasti ja häveliäästi. Siloitteluun on Hentilän mukaan syyllistytty myös akateemisessa historiantutkimuksessa. – Vuoden 1918 asenteet, kokemukset, käytännöt ja menettelytavat tunkeutuivat yhteiskunnallisiin instituutioihin, oikeudenkäyttöön, politiikkaan, koulutukseen, työelämään, tieteisiin ja taiteisiin – aivan kaikkialle, Hentilä kirjoittaa. Simo Alastalo Demokraatti Lehtikuva / Markku Ulander Häveliästä, sanoo Seppo Hentilä 1920–30-lukujen historiankirjoituksesta. – Historioitsija Niinistökin on alan asiantuntijana varmasti tietoinen siitä, että lapuanliike syyllistyi muun muassa kolmeen poliittiseen murhaan, kymmeniin pahoinpitelyihin, satoihin vapaudenriistoihin ja oikeuslaitoksen halventamiseen. Valkoinen Suomi lakkautettiin Hentilän mukaan vasta talvisodan päättäneen rauhan ja Neuvostoliiton sanelemien rauhanehtojen myötä, jolloin useita valkoisen Suomen järjestöjä kiellettiin. Että sellaista ”hevosenleikkiä”, Hentilä jatkaa. Rakennusperinteitä arvostaen Suomalaisen rakentamisen ja RAKENTAJIEN EDUNVALVOJA jo yli 90 vuoden ajan. – Vuoden 1944 välirauhansopimus pelasti suomalaisen demokratian, Hentilä sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa. Helsingin Paasitornissa kirjansa Vuoden 1918 pitkät varjot – Muistamisen historia ja politiikka julkistustilaisuudessa puhunut Hentilä totesi, ettei esimerkiksi lapuanliikeestä ole Suomessa uskallettu puhua sellaisena ilmiönä mikä se on ollut. 12 25. Hentilän mukaan vuoden 1918 sisällissota muovasi Suomesta uudenlaisen yhteiskunnan, jota on totuttu kutsumaan valkoiseksi Suomeksi. Vähättelyyn on Hentilän mukaan syyllistynyt myös historioitsija, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.), joka kirjoittaa vuonna 2003 ilmestyneessä lapuanliikettä käsittelevässä kirjassaan näin: ”Se oli suoralinjaisella, diplomatiasta piittaamattomalla talonpoikaisjärjellä perusteltua ja usein vielä juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä. Hän jatkoi samanlaisen käsitteiden kätkemisen koskeneen myös Isänmaallista kansanliikettä IKL:ää, jonka nimittämistä fasistiseksi liikkeeksi on Suomessa vältelty
– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen. Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti. – Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla. 13 25. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa. Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Topi Juga Demokraatti. – Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota. TAMMIKUUTA 2018 ” Istuva presidentti on pyrkinyt häivyttämään perinteistä ideologista vastakkainasettelua. Vaaleissa mitataan arvoja Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Tuula Haatainen uskoo, että ihmiset tekevät presidentinvaaleissa valintansa lopulta ehdokkaan arvojen perusteella. SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä, että hän on halunnut tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun. – Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa. Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla. Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään. Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua. Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi. – Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään. – Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut. – Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. – Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa. Niinistö tähyää politiikan yläpuolelle Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa. – On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille. Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa. Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. – Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi
– Hän kertoi ratsastaneensa vielä pitkät pätkät sen jälkeen, kun saksalaiset olivat pidättäneet hänet Hollolassa. Löytyneessä Franckin päiväkirjassa on yksi merkintä Armas Rönnholmistakin, huhtikuussa 1918: Erkki-hevonen tuli kotiin ja Rönnholm pesi hevoskärryt. N aantalissa nimi Rönnholm on tunnettu pitkään. – Uskoon tulleet sanovat, etteivät tiedä hetkeä, jolloin tulivat uskoon. Isä oli sotilaallisista tehtävistä kysyessä vastannut olleensa Kansanvaltuuskunnan kaartin plutoonan päällikkö. Liki yhtä pitkään valtuustossa toimi myös hänen isänsä Armas Rönnholm vuosina 1926-1972. Valtuuston nykyinen puheenjohtaja Mikko Rönnholm (sd.) on vaikuttanut kuntapolitiikassa jo puolen vuosisataa. Historia on kiehtonut aina, mutta lapsuudessa faaraot ja dinosaurukset olivat päällimmäisenä. Olen kuitenkin melko varma, että kiinnostuksen heräämiseen vaikutti, kun koulussa pilkattiin vasemmistoa ja sosialidemokraatteja haukuttiin kommunisteiksi. – Hän sanoi, että yksi reissu siihen saareen riittää. Kiusasivat: ”Sano kanki, isäs on entinen vanki”, hän kertoo. Omaisille järjestettyyn tutustumispäivään isä ei tullut. Ilmeisesti Armas vei myöhemmin ainakin Erkin satulan. Siinä oli tietämättömyyttä, väärää informaatiota ja mielikuvia. 14 25. Tänä päivänäkin on tärkeä huomata, ettei totuuden kanssa pidä leikkiä, vaan totuus pitää pystyä löytämään, hän sanoo. Rönnholmit, Naantalista Kolme sukupolvea Naantalin Rönnholmeja samassa kuvassa. On tunnustettava tosiasiat, mutta samalla on osattava asettua aikalaisten asemaan. – Aina on vallankumousfanaatikkoja, mutta laajat joukot lähtevät kapinaan puutteen ja kurjuuden takia. Nyt hän kannustaa isää kokoamaan arvokasta historiantietoa: – Blogistasi muodostuu hyvää poliittis-, paikallisja kulttuurihistoriallista aineistoa, mutta olisi tärkeää. Rönnholmit asuvat nyt kauppiaana toimineen Atte Franckin talossa. Minulla on vähän samoin. Hevonen ei ehkä ollut Erkki, Rönnholm kertoo. TAMMIKUUTA 2018 ” Totuuden kanssa ei pidä leikkiä, vaan totuus pitää pystyä löytämään. Isä Armas oli osallistunut kapinointiin vuonna 1918 ja sai ehdollisen niin kutsutun junankivittäjän tuomion – eli sai viisi vuotta vankeutta ja menetti kansalaisoikeutensa. Työväentalo oli Mikko Rönnholmille toinen koti, jonka toiminta urheiluseuroineen ja nuorisojaostoineen tuli tutuksi. Liike oli lähellä lapsesta asti. Eniten hän moitti venäläisten vankien kohtelua. Mikko kävi myöhemmin samassa saaressa aliupseerikoulun. Arvokas historia talteen Rönnholmin mukaan historia on tärkeä tuntea. Naantalista Isosaareen Armas ei puhunut paljon vuoden 1918 tapahtumista. – Nyt tuntuu, että miten joku on ollut niin tyhmä, että on lähtenyt sotimaan. Sitten joku saksalainen sanoi, että eivät kai vangit hevosella kulje ja hevonen vietiin. Armas omaksui vankileiriltä palattuaan pasifistisen ja pohjoismaisen sosialidemokratian, ja toimi myöhemmin 1920-luvulla työväenyhdistyksen puheenjohtajana. He olivat sikalan aitauksessa ilman ruokaa, ja joutuivat kaivamaan maasta juuria syötäväksi. Vasemmalla Mikko Rönnholm, muotokuvassa hänen isänsä Armas Rönnholm ja oikealla Antton Rönnholm. Kun puhuimme saaresta, hän kyllä tunnisti sieltä paikkoja. Eivät he ole mitään sosialistisia vallankumouskirjoja lukeneet, tuskinpa isänikään, hän pohtii. 20-vuotispäivänään Armas sai tuomion Suomenlinnassa ja päätyi Isosaaren vankileirille. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ei ehtinyt tavata isoisäänsä Armasta, eikä kansalaissotaa kotona erityisesti korostettu. Se tiedetään, että hänen tehtävänsä oli hakea elintarvikkeita lähiympäristöstä. Myös Mikon isoisä Antton ehti aikanaan olla ”vanhanaikaisessa valtuustossa”. Mikko uskoo, että isän tarinassa on osin ajautumista
15 25. Poliittisesti sitä ei olisi ikinä saavutettu, Rönnholm kuvailee. Kun rakennusliikkeet sitä ehdottivat, se meni läpi. Toisaalta lama pakotti yrittämään rohkeasti: Muumimaailma tuli Naantaliin. Rönnholm pitää haitallisena, että toisiinsa kuulumattomia asioita – kuten maakuntauudistus ja valinnanvapaus – sotketaan keskenään. – Se oli positiivinen vaihe olla mukana, kun rakennettiin uusia kouluja ja terveyspalveluja. Puheenjohtajan nuijan hän luovutti neljänkymmenen vuoden jälkeen seuraajalleen viime syksynä – luottavaisin mielin. Antton ja Mikko Rönnholm tutkailevat Sosialisti-lehteä vuodelta 1918. On huolestuttavaa, jos minua nuoremmat sukupolvet eivät ehkä näe, miten käy jos vallan kunnallisista päätöksistä luovuttaa markkinoille. Kuntapolitiikan kirjavat vuodet Mikko Rönnholmin mukaan Paavo Lipponen on uskottavalla tavalla esittänyt, että jos kunnallinen yleinen äänioikeus ja demokraattinen kunnallishallinto olisivat olleet olemassa, ei kapinaa olisi tullut. Naantalissa 1990-luvun lama ja samaan syssyyn tullut yritysten verotuksen muutos löivät kaupungin polvilleen, kun suuri veronmaksaja Neste ei eräs vuosi maksanut markkaakaan veroja. Antton-pojan polku on kulkenut eri reittejä kuin isän, mutta johtaako polku vielä jonain päivänä Naantaliin ja paikallispolitiikkaan. Täytyy ajatella, että edustat koko järjestöä ja kaupunkiakin. Myöhemmin politiikka on värittynyt ”kuntarakenteiden kanssa pelaamisella”. Keväällä hän luopuu valtuuston puheenjohtajuudesta. – Olemmeko ymmärtäneet, millainen merkitys tällä demokraattisella prosessilla on ihmisten osallisuudelle. Toki olen jo 37, joten saattaisivat rajat tulla iänkin puolesta vähän vastaan, hän naurahtaa. ”Politiikan harrastus” silti jatkuu, onhan valtuustokautta jäljellä vielä pitkälti. Vastuu siirtyy seuraaville Isänsä tapaan Mikko luotsasi Naantalin työväenyhdistystä. – Koskaan ei pidä sanoa ”ei koskaan”, ja onhan tässä tietysti raskas viitta hartioilla, kun ajattelee Armaksen ja isän pitkiä uria kuntapolitiikassa. Kuinka pitkään yli 50 vuoden isä vielä aikookaan olla, niin sellaisiin suorituksiin minä en enää kykene. Luvassa on enemmän vapautta. – SDP oli vaatinut pitkään vuokratalojen rakentamista, muttei se porvarilliselle enemmistölle sopinut. Häntä huolettaa, katoaako myös ymmärrys siitä, kuinka pitkän historiallisen kehityksen – aina Ruotsinvallan ajasta – ja monen polven työn tulos tämän päivän demokraattinen päätöksenteko on. Ei minulla mitään sellaisia salattuja ajatuksia ole, joita nyt pitäisi päästä sanomaan, mutta valtuuston puheenjohtajana on monasti tullut mieleen, että tuohon kohtaan olisi ehkä ollut aihetta sanoa, hän kuvailee. – Sillä on suuri merkitys, että ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, hän summaa kuntapolitiikan tärkeyden. Hän itse lähti paikalliseen päätöksentekoon silloin, kun suuret muutokset, kuten peruskoulu-uudistus ja kansanterveyslaki odottivat toteuttamista. Antton pohtii, ettei vastaavaa pitkäjänteisyyttä enää ole. Se tapahtuu varkain ja sitä on vaikea saada takaisin, Rönnholm sanoo. Pystyimme parantamaan hyvinvointia joka vuosi. – Järjestön ja valtuuston puheenjohtajana omien mielipiteiden esille tuominen on rajoitetumpaa. TAMMIKUUTA 2018 ” Jos kunnallinen yleinen äänioikeus ja demokraattinen kunnallishallinto olisivat olleet olemassa, ei kapinaa olisi tullut. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Naantali Kuvat Anna-Liisa Blomberg. Silloinkin tietysti rutistiin, ettei rahaa ole, vaikka silloin oli, Rönnholm kuvailee. Ennen lamaa kaavoitetut tontit eivät tahtoneet käydä kaupaksi, mutta siitäkin poiki hyvää. Allekirjoittaneet ilmoittivat eroavansa liitosta, koska siihen kuuluminen on ”vastoin sosdem periaatteita”. 25.tammikuuta lehteen oli joku laittanut julkisen anteeksipyynnön ”porvarien perustamaan Pienviljelijäin liittoon yhtymisestä”. saada muistiin vielä lisäksi kaikki, mitä muistat Armaksen kertomasta, hän sanoo
16 25. Osa arvokasta historiaa, hienoa tulevaisuutta rakentamassa.. TAMMIKUUTA 2018 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi Työmies (1895–1918), Suomen Sosialidemokraatti (1918–1988), Demari (1988–2001), Uutispäivä Demari (2001–2012), Demokraatti (2012–)
u u u NÄIN EI OLISI tarvinnut käydä. Valkoiset keksivät keväthangilla brändätä oman taistelunsa vapaussodaksi, joka teki heistä suomalaiskansallisen suuren kertomuksen kantajia. Punaiset tekivät vallankumousta vapautuakseen sortovallasta, kuten sosialistinen agitaatio oli pari vuosikymmentä joukkoliikkeen voiman liekkiä lietsonut. Väliin jäi kovin vähän tilaa kompromisseille, tinkimisen varaa. Vapaussotaperspektiivistä on paradoksaalista, että sosialidemokraatit olivat itse asiassa olleet Suomen valtiollisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisen etu. Vanha järjestys ja sitä kannatellut järjestysvalta olivat romahtaneet, mutta mitä tilalle. Elettiin ikään kuin ”pahan kierteessä”, jossa kansakuntaa jakaneet epäluulot ja teot ruokkivat toinen toisiaan. Siinä kiteytyi marxilaisuuden luokkapohjainen kehityskulku, jossa toki oli variaatioita sovellettavan menettelytavan suhteen. TAMMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi 201 8 Vapauden kaksi kaihoa 1918 V apaus lienee kaikkein ”jaloin” abstrakti ja romantisoitu ideaali, jonka puolesta kamppailla – ja tarpeen niin vaatiessa vaikka kaatua. Vapauskäsitykset olivat dialektisesti törmäyskurssilla, jonka lopputulos ratkaistiin väkivallalla. Sekä valkoiset että punaiset katsoivat edustavansa Suomen kansaa, sitä aitoa ja oikeaa. Sen nimissä vuodatettiin Suomessa 1918 verta, omaa ja vihollisen, molemmin puolin rintamaa. Hegeliläinen valtioaatteeseen tiivistyvä historia oli heidän puolellaan. Suomen sisällissota ei ollut historiallinen välttämättömyys, vaikka jälkikäteen tarkasteltuna kovin vääjäämättömästi sitä kohti kuljettiin koko pitkä syksy 1917. 17 25
18 25. Aloite ja auktoriteetti olivat karanneet SDP:n puolue-elinten käsistä. Katkelma vuonna 1978 kirjoitetuista muisteluista.. Siltähän P. Uutta hallitusta ei saatu kootuksi enää leirirajan ylitse, mutta asetelma ei kuitenkaan välittömästi kääntynyt täysin toivottomaksi yhteisesiintymisen kannalta. Sen myötä eduskunta päätti 15. Kuka saisi määrittää sen, mikä ja millainen olisi uusi uljas itsenäinen Suomi. u u u SDP:N OLI VAIKEA hyväksyä, että se menetti lokakuun alun vaaleissa enemmistönsä eduskunnassa. Sipoon Nikkilässä otettiin yhteen 9. He näkivät yhteiskunnallisen edistyksen edellyttävän pesäeroa taantumuksellisesta Venäjästä. E. marraskuuta äänin 127–68 ryhtyä korkeimman vallan käyttäjäksi. Bolsevikkien vallankaappaus Pietarissa vakuutti viimein Suomen porvaritkin siitä, että maa oli riuhtaistava irti Venäjän kaaoksesta. Enää ei kyetty yhdistymään edes itsenäisyysjulistuksen merkeissä, jonka eduskunta hyväksyi 6. Köyhä Suomen kansa ryhtyi katkomaan kahleitansa, vapauslaulut huulillaan. Agitaatio koveni samaa tahtia kurjistuvien elinolosuhteiden kanssa. Kadun ja kentän kaartit tekivät paikallisesti kumousta, jonka vietäväksi myös työväenliikkeen keskusjohto antautui. Vaan vallasta siinä taisi viime kädessä olla kyse molemmilla, enemmän kuin vapaudesta. SDP puski Maalaisliiton sekä muutamien muiden itsenäisyysmiesten tukemana läpi valtalain, jonka eduskunta hyväksyi 18. Ei SDP itse asiaa vastustanut, mutta sillä oli oma ehdotus menettelytavasta sen toteuttamiseksi, nyt neuvotellen vallankumouksellisen Venäjän kanssa. Paluuta ei enää ollut, vaan punakaartit ja suojeluskunnat hankkivat jo parhaansa mukaan aseistusta – omien puolustamiseksi, järjestyksen ylläpitämiseksi, vihollisuuksien varalta. heinäkuuta äänin 136–55. Seuranneessa vaalikamppailussa sosialidemokraatit kävivät katkeraa luokkataistelua vastavallankumouksen voimia vastaan. Svinhufvudin senaatti sitten joutuikin hakemaan tunnustuksen, ennen kuin muut maat rohkenivat siunaamaan Suomen itsenäisyyden tammikuun alkupäivinä. Vaikka varsinainen vallankumous vielä lykkääntyi, lakon aikana tapahtui lukuisia väkivaltaisuuksia ja veritekoja, jotka painoivat porvaripuolen tiivistämään rivejään. Vuonna 1918 oli vaikeat ajat. Enemmistön muodostivat samat ryhmät kuin kesällä valtalaissa, mutta siitä ei ollut tälläkään kertaa kestäväksi koalitioksi. Mikko Majander VTT Mikko Majander on poliittisen historian dosentti ja ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. rintamassa. Valkoinen armeija alkoi riisua Venäjän sotaväkeä aseista, mutta joutuikin sotimaan suomalaisia ”puna-ryssiä” vastaan saavuttaakseen nyt kiihkeästi janoamansa kansallisen vapautuksen. joulukuuta porvarien äänin 100–88. Työväenliike oli ryhtynyt suurlakkoon, jonka yhteydessä puntaroitiin vakavasti valtiollisen vallan ottamista omiin käsiin. Suomi hukkasi mahdollisuuden kansallisesti yhdistävään vapautusrintamaan. Sisällissota syttyi käytännössä Viipurin seudulla yli viikkoa ennen, kuin Helsingissä sytytettiin punainen lyhty työväentalon torniin vallankumouksen merkiksi. u u u MUSTE ITSENÄISYYDEN KANSAINVÄLISISSÄ tunnustusasiakirjoissa oli tuskin kuivunut, kun Suomessa jo kahakoitiin ja aikaisempaa järjestäytyneemmissä muodoissa. Voimaan asti se ei ehtinyt, sillä porvaripuolueet alistuivat Venäjän väliaikaisen hallituksen määräämään eduskunnan hajotukseen. tammikuuta, kun suojeluskuntalaiset torjuivat ampumalla punaisten tekemää aseiden takavarikointiretkeä. TAMMIKUUTA 2018 ” Paluuta ei enää ollut, vaan punakaartit ja suojeluskunnat hankkivat jo parhaansa mukaan aseistusta
Tannerille oli tarjottu Kansanvaltuuskunnan finanssiministerin virkaa. Se ei Tannerille käynyt. SDP:n vaikuttaja Väinö Tanner onnistui jäämään syrjään punakapinasta, vaikka hänelle tarjottiin kansanvaltuuskunnan finanssiministerin virkaa. Otto Wille Kuusinen, Kullervo Manner ja Yrjö Sirola olivat olleet kumouksen asialla jo kauan. Se oli Tannerille suuri pettymys. Se ei Tannerille käynyt. Mutta nyt löytyi myös Oskari Tokoin nimi Kansanvaltuuskunnan listalta, ja Eetu Salinin, joka oli tarmokkaasti vastustanut väkivaltaa. Murhat, ryöstöt ja pahoinpitelyt olivat jokapäiväisiä uutisia. Suomen radikaali vasemmisto oli noussut vapaissa vaaleissa valittua eduskuntaa vastaan, joten nimitys ”punakapina” ei ole historiallisesti väärä. TAMMIKUUTA 2018 Rauhan ja Elannon mies T ammikuussa 1918 Suomessa oli kasarmeissa ja laivoilla eri puolilla Suomea yli 70 000 venäläistä sotilasta. Oli kuitenkin odotettavissa, että loppuselvitystä tehtäessä ne julistettaisiin mitättömiksi. Se luvattiin tehdä, mutta ei ilmaiseksi. E. Elämä vasta itsenäistyneessä valtakunnassa oli käynyt päivä päivältä levottomammaksi. Sen hän tiesi, että melkoinen osa SDP:n päättäjistä oli loppuun asti harannut vastaan. Svinhufvudin hallitus teki oikeistoenemmistön voimin päätöksen oman armeijan luomisesta, radikaali vasemmisto syytti sitä vallankaappauksesta. Elannon lopulliseksi vahingoksi jäi vain mitätön summa, mutta tietämättömän yleisön parissa koettiin kirveleviä tappioita. Ketkä kaikki olivat lähteneet mukaan kapinaan. Hän hylkäsi tarjouksen saman tien ja sanoi kysyjälle, että yritys näytti huonolta ja kapinalliset ”tulisivat taittamaan niskansa ja sitä paitsi saattamaan työväenluokan turmioon.” Elanto oli tärkeä ruokatavaran tuottaja ja nyt keskellä punaisten valtaamaa Helsinkiä. Kun hän pari päivää myöhemmin teki lähtöä Helsinkiin, maailma oli jo kääntynyt saranoiltaan. Maltilliset sosialistit kannattivat eduskunnassa poliisien määrärahan korotusta, jotta järjestys saataisiin aikaan. Osuusliike Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner oli valintansa tehnyt jo aiemmin. Ne painettiin vanhoilla laatoilla, joten ne olivat siinä mielessä ”aitoja”. Kaupungissa kaikki oli sekaisin. Kun P. Suomen Pankki, joka nyt oli punaisten hallussa, alkoi painaa tuhannen ja viidensadan markan seteleitä, sillä vallankumous ja sota nielivät rahaa. Hallituksen päätös lisäsi vettä niiden myllyyn, jotka kannattivat vallankumousta. Lasse Lehtinen Kirjoittajan Tanner-kirja ilmestyi viime vuonna ” Kaartilaiset pyrkivät hakemaan ruokaa myymälöistä ja syömään Elannon ravintoloissa velaksi. Siitä Tanner oli iloinen, että Hannes Ryömä, Väinö Voionmaa ja Wäinö Wuolijoki eivät olleet mukana. Myöhemmin hän kuuli Salinin selittäneen: – Kun minä olen enemmän kuin kaksikymmentäviisi vuotta työväen kanssa marssinut, kuinka voisin sen nyt jättää, kun se on tekemässä tyhmyyksiä. – Hyvä oli, etteivät kaikki sentään olleet antaneet hulluuttaa itseään, Tanner totesi. Työväen Arkisto. tammikuuta 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi punainen lyhty, joka oli merkki punakaarteille. Niin kävi, että Helsingin valtauksen jälkeen ”punaisten inflaatiosetelit” julistettiin Suomen Pankin määräyksellä mitättömiksi. Ihmiset eivät päässeet töihin, ja virastot oli suljettu. Tanner siirtyi hankkimaan tietoja poliittisesta tilanteesta. Asiasta solmittiin kirjallinen sopimus, jonka jälkeen Elanto sai maksunsa säännöllisesti. 19 25. Hän antoi Elannon kassarouvien tehtäväksi poimia nämä setelit joka ilta muiden joukosta ja laittaa ne uudelleen kiertoon. Seuravana päivänä avainkohteet kaupungissa miehitettiin. Kansanvaltuuskunta ilmoitti, että Elannon on muonitettava joukot. Se tapahtui liian myöhään. Kello yhdeltätoista illalla 26. Tannerin onnistui saada tietoonsa seteleiden sarjanumerot. Hän jäi syrjään punakapinasta ja hiihteli tammikuun viimeisen viikonlopun Kauniaisten maisemissa. Kaartilaiset pyrkivät hakemaan ruokaa myymälöistä ja syömään Elannon ravintoloissa velaksi. Asemalla ilmoitettiin, että junat eivät kulje, on suurlakko. Punakaarteja ja suojeluskuntia oli molempia nelisensataa ja kummallakin kolmisenkymmentä tuhatta miestä aseissa
Pakeni Neuvosto-Venäjälle, toimi SKP:n keskuskomitean järjestäjänä. HÄMÄLÄINEN KALLE Työmiehen toimittaja, kirjoitti usein pääkirjoituksia kapinan aikana, pakeni Neuvosto-Venäjän kautta Muurmannin legioonaan ja edelleen Britannian kautta Kanadaan. Levyseppä, punakaartin ambulanssiosaston päällikkö ja yleisesikunnan jäsen. Sai surmansa Kuusisen klubin murhissa 1920. GYLLING EDVARD Tilastotieteilijä, SDP:n puoluejohtoa, kansanvaltuuskunnan jäsen helmikuusta 1918 alkaen, johti myös Suomen Pankkia. HEIKKILÄ SETH Kansanedustaja ja Länsisuomen Työmiehen ja Sosialistin alkuaikojen päätoimittaja, sai vankilatuomion. Epäiltiin vakavista sotarikoksista (”Suinulan teurastaja”). ELORANTA VOITTO Punakaartin Kouvolan rintaman päällikkö, pakeni Neuvosto-Venäjälle. HUOTARI ANTON Kansan Lehden päätoimittaja, joutui kapinan jälkeen vankilaan neljäksi vuodeksi, palasi Kansan Lehteen ja vuonna 1923 Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajaksi, hirttäytyi työhuoneessaan 1931. Palasi Suomeen 1928 ja toimi mm. 20 25. Pakeni Neuvosto-Venäjälle mutta ei liittynyt SKP:n jäseneksi. HAAPALAINEN EERO Punakaartin ylipäällikkö, korvattiin pohjoisen rintaman murruttua kolmen miehen, Adolf Taimen, Eino Rahjan ja Evert Elorannan troikalla, pakeni Neuvosto-Venäjälle ja kuoli Stalinin vainoissa 1937. AALTO, ARTTURI Työmiehen toimittaja, pysyi syrjässä kapinasta, huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajiin, kapinan jälkeen Suomen Sosialidemokraatin toimittaja ja kansanedustaja. HARVALA KAARLO Toimi vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana, vankilatuomion jälkeen toimittajana ja kansanedustajana, oli SDP:n puheenjohtaja 1930–1942. HÄNNINEN (VALPAS), EDVARD Siltasaaren ”paavi”, Työmiehen päätoimittaja, joka loppuaikana eristäytyi toimitustyöstä, vastusti vallankumousta, teki sovintoesityksen kapinan loppupuolella, pakeni Venäjälle. HYRSKY F. Kapinan jälkeen kansanedustaja ja ministeri, oli vuodesta 1936 alkaen sotavuodet mukaanlukien eduskunnan puhemies (–1945). punakaartin muonittajana, sai elinkautisen tuomion ja istui Tammisaaressa kaksi vuotta, toimi sen jälkeen Turussa mm. V. HELLSTEN KARL FREDRIK ”Koo Äffä”, SDP:n entinen puheenjohtaja ja Länsisuomen Työmiehen ensimmäinen päätoimittaja, toimi Turussa mm. AALTONEN, ALEKSI Turkulaisen Sosialistin toimittaja, kuului Turun vallankumousneuvostoon, myöhemmin kansanedustaja, ministeri SDP:n puoluesihteeri ja Kelan pääjohtaja AALTONEN ALI Toimittaja ja Venäjän-Japanin sodan veteraani, punakaartin ylipäällikkö sodan alussa, erotettiin tammikuussa ja toimi sen jälkeen esikuntatehtävissä. HYRSKYMURTO TUOMAS Turkulainen kauppias, sodan alussa punakaartin Turun ratsujen päällikkö, sitten Tampereella punaisten pohjoisen rintaman esikunnassa. Evert Eloranta. SDP:n kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä. A. AARNIO ERL. 100 ihmistä – merkkihenkilöitä ja osa huonommin tunnettuja – jotka olivat mukana vuoden 1918 tapahtumissa. Kuusisen klubin murhien pääjärjestäjänä. Puuseppä, punakaartin yleisesikunnan sihteeri, myöhemmin johti esikunnan liikenneosastoa HUPLI VÄINÖ Toimittaja ja osuuskauppamies, pysyi syrjässä sisällissodasta, huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, kapinan jälkeen lyhyen aikaa SDP:n puoluesihteeri, myöhemmin kansanedustaja ja ministeri. osuuskauppaneuvojana. Ei paennut Viipurista kansanvaltuuskunnan mukana vaan piilotteli mm. Kustannus oy Kansanvallan perustajia AILIO JULIUS Arkeologi ja Museoviraston esihistorian osaston johtaja, senaattori Tokoin senaatissa, pysyi syrjässä sisällissodasta ja kuului huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajiin, myöhemmin kansanedustaja ja Työväen akatemian johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja AIROLA MATTI Kansanedustaja ja kansanvaltuuskunnan jäsen, pakeni Neuvosto-Venäjälle, menehtyi Stalinin vainoissa. Kotkan kaupunginvaltuutettuna. Vankilatuomion jälkeen toimi ay-liikkeen tehtävissä. HAKKILA VÄINÖ Pysyi syrjässä sisällissodasta, juristi, johti vankeinhoitolaitosta sisällissodankin aikana, vaikka kuului puolueessa kapinan vastustajiin. ELORANTA EVERT Kansanedustaja ja Työmiehen toimittaja, oli SDP:n puoluejohtoa ja kansanvaltuuskunnan jäsen, nimitettiin punakaartin ylimpään johtotroikkaan, pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa oli SKP:n teollisuuskomitean jäsen, katosi Stalinin vainoissa. Työmiehen toimitussihteeri, pysyi syrjässä kapinasta, oli huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, kapinan jälkeen mm. Oli SKP:n alkupäivien oppositiomiehiä ja tuomittiin kuolemaan ns. Ida Aalle-Teljo. HAUSEN ERNST Virolaissyntyinen punakaartin esikuntapäällikkö, myöhemmin kuului myös diktaattori Mannerin esikuntaan. Eteenpäin-lehden päätoimittajana. HUTTUNEN EVERT Kansanedustaja ja lehtimies, SDP:n merkittävimpiä itsenäisyysmiehiä (valtalaki), Viipurin Työ-lehden päätoimittaja, kapinan jälkeen toimittajana useissa työväenlehdissä, viimeksi Suomen Sosialidemokraatissa. ARJANNE OSKARI Juristi, kansanvaltuuskunnan jäsen sodan loppuvaiheessa. Väinö Tannerin avustuksella, siirtyi myöhemmin Neuvostoliittoon, jossa toimi Karjalan neuvostotasavallan johtajana, ammuttiin Stalinin vainoissa. Palasi Suomeen 1936, sai presidentin armahtamana ehdonalaisen tuomion, työskenteli Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa ELO EMIL Työmiehen työmarkkinatoimittaja ja pilalehti Kurikan päätoimittaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, siirtyi kapinan jälkeen Muurmannin legioonaan, josta päätyi loppuelämäkseen Britanniaan, toimi siellä kirjeenvaihtajana ja maalarina EVÄ KUSTAA Asemamies ja toimittaja, Tampereen järjestyskaartin rykentinkomentaja, toimi Tampereella punakaartin pohjoisen rintaman esikunnassa, pakeni Neuvosto-Venäjälle ja kuului SKP:n perustajiin, kuoli jo 1927. TAMMIKUUTA 2018 SDP:n vuoden 1918 kuka kukin on AALLE-TELJO, IDA Kansanedustaja, sosialidemokraattien naisliiton puheenjohtaja 1900– 02 ja 1916–18, vastusti aseellista toimintaa, mutta valittiin vallankumoukselliseen Työväen Pääneuvostoon, pakeni Viroon, jossa vangittiin 1919 ja tuomittiin vankilaan, toimi myöhemmin mm. HOLM J. AF HEURLIN LAURI Tilanomistaja ja maanviljelijä, pysyi syrjässä sisällissodasta, kuului huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, oli Suomen Sosialidemokraatin ensimmäinen toimitusjohtaja 1918–1919 ja kuului lehden johtokuntaan kuolemaansa saakka. Valpas ei hyväksynyt bolshevismia ja palasi Suomeen. Teloitettiin Lahden valtauksen yhteydessä huhtikuussa
Työskenteli punakaartin yleisesikunnassa vakoiluosaston päällikkö. Teloitettiin Stalinin vainoissa 1938. KETO, J. (JAAKKO WILLIAM) Pysyi syrjässä sisällissodassta, kapinan aikana Kuluttajain Lehden päätoimittaja, kuului Suomen Sosialidemokraatin toimituskuntaan 1918–19, myöhemmin SDP:n puoluetoimikunnassa, kansanedustajana ja ministerinä. Teloitettiin Länkipohjassa seuraavalla viikolla. KIISKINEN AURA Kansanedustaja, Työväen pääneuvoston lakivaliokunnan puheenjohtaja, hoiti sodan loppuvaiheessa työllisyysasioita myös kansanvaltuuskunnassa, pakeni Neuvosto-Venäjälle, oli SKP:n perustajajäseniä. sikäläisen Eteenpäin-lehden toimittaja. Syyllistyi sotarikoksiin. W. Sai useita kuolemntuomioita, jotka muutettiin vapausrangaistuksiksi. JOKINEN VÄINÖ kansanedustaja, Sosialistin päätoimittaja (–1917), kansanvaltuuskunnan sihteeri ja Työväen pääneuvoston jäsen, pakeni Neuvosto-Venäjälle. Menehtyi Leningradin piirityksessä. Edward Gylling. Toimitti lentokoneita Neuvostoliittoon, jonne palasi 1934. Pakeni Neuvosto-Venäjälle ja kuoli Stalinin vainoissa 1935. KUUSINEN OTTO WILLE Kansanedustaja ja Työmiehen toimituspäällikkö. Yrjö Kallinen.. KALLINEN YRJÖ Pasifisti, Oulun työväenneuvoston sihteeri, neuvotteli rauhanomaisesta ratkaisusta Oulussa valkoisten joukkojen lähestyessä kaupunkia. Selvisi Stalinin vainoista, on haudattu Kremlin muuriin. Joutui piileskelemään kevään -18, ja pakeni Ruotsiin, jossa eli maanpaossa kuolemaansa saakka. KAATRA KÖSSI Työväenrunouden suurmies, ei osallistunut taistelutoimiin, mutta sivalteli kynällään. Kuului ns. TAMMIKUUTA 2018 SDP:n vuoden 1918 kuka kukin on HÄRMÄ ERKKI Kansanedustaja ja rakennusliiton puheenjohtaja, toimi punaisten hallinnossa alansa jaostonjohtajana, sai vankilatuomion, nousi sittemmin kansanedustajaksi. Kirjoitti salanimellä ”Henkipatto” ensimmäisenä sisällissotaa käsitelleen romaanin ”Punaiset ja valkoiset – kuvaus Suomen luokkasodasta 1918”. KOHONEN JALO Kansanedustaja ja Kuopion piirin puheenjohtaja, kansanvaltuuskunnan jäsen ja Suomen Pankin komissaari. Palasi Neuvostoliittoon 1926 ja menehtyi Stalinin vainoissa 1938. ITKONEN RIETI Asianajaja ja toimittaja, pysyi syrjässä kapinasta, huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, kapinan jälkeen kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja sekä Hyvinkään kauppalanjohtaja ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Sai kuolemaantuomion, mutta lopulta todettiin syyttömäksi ja vapautettiin. JÄRVINEN ARVO 16-vuotias sotasankari, sai 50 markan palkkion vallattuaan yksinään Kuhmoisten taistelussa kuularuiskun, jonka ansiosta 200 punakaartilaista pääsi pakenemeen Pietari Kalmin valkoisten joukkojen saartorenkaasta. KALLIO O. Uran viimeiset työvuodet Turun ja Porin läänin maaherrana. Hän kuoli Petroskoissa vuonna 1968. KARHINEN HANNA Kansanvaltuuskunnan jäsen, pakeni Ruotsiin, josta Neuvosto-Venäjän kautta Yhdysvaltoihin, siellä mm. Pakeni Neuvosto-Venäjälle, osallistui Venäjän sisällissotaan ja menehtyi Stalinin vainoissa. 21 25. KALJUNEN HEIKKI Satulaseppä ja verhoilija, Terijoen rintaman punakaartin päällikkö ja sodan loppuvaiheessa diktaattori Mannerin esikunnassa. LEHTIMÄKI KONRAD Kirjailija ja kansanedustaja, julkaisi 1917 pasifistisen utopiaromaanin ”Ylös helvetistä”. Epäilty syylliseksi punaisten panssarijunien ylipäällikön Gustav Tamlanderin murhaan. LAAKSOVIRTA EINARI Juristi ja asianajaja, toimi kansanvaltuuskunnassa lainvalmistelijana ja avusti sen valtiosääntöehdotuksen laadintaa, pakeni Neuvosto-Venäjälle, kuoli Stalinin vainoissa. Kuusisen klubin murhien uhreihin. Kuului SDP:n ylimpään puoluejohtoon, kansanvaltuuskunnan jäsen, siirtyi Neuvostoliittoon, SKP:n perustajia, Kominternin korkea virkailija ja NKP:n politbyron jäsen. Pääsi pakoon Tampereen saartorenkaasta, sodan jälkeen Muurmannin legioonassa ja Neuvostoliiton puna-armeijan ilmavoimissa ja vakoilijana. LEHTIMÄKI VERNER Edellisen nuorempi veli, punakaartin päälliköitä, ”Turun ratsujen” komentaja, Hugo Salmelan kuoleman jälkeen Tampereen puolustajien päällikkö. Syyllistyi sotarikoksiin. Jäi kiinni 1920, vankilatuomio. KIVIRANTA ANTTI Helsingin punakaartin johtajia, kuului vallankumouksen toimeenpanevaan komiteaan, kansanvaltuuskunnan jäsen, harhautti jo antautumispäätöksen tehneet punakaartilaiset taisteluun saksalaisia vastaan Helsingissä. KOKKO MIKKO Mestaripainija, punakaartin helsinkiläisten joukkojen ja omatekoisen panssarijunan komentaja, kenties taitavimpia punaisten rintamapäälliköitä, murtautui Tampereen saartorenkaasta ja osallistui taisteluihin sodan loppuun saakka. Oli myös Yhdysvalloissa lentokoneteollisuuden palveluksessa. Kokko oli Neuvostoliitossa tsekisti, eli salaisen poliisin palveluksessa. Myöhemmin kansansivistäjä, kansanedustaja ja ministeri. Kuului harvalukuiseen joukkoon, joka selvisi Stalinin vainoista. Siirtyi SKDL:n leiriin, sen puheenjohtaja 1946
Johti 1920-luvulla mm. Oli myöhemmin yksi ns. Vaasan ja Mikkelin teattereita ja näytteli myöhemmin yli 50 kokoillan elokuvassa. Kuusisen klubin murhien uhreista. TAMMIKUUTA 2018 LEHEN TUURE Kansanvaltuuskunnan sihteeri, pakeni Neuvosto-Venäjälle, SKP:n perustajajäseniä, toimi Kominternissa, Hertta Kuusisen ensimmäinen puoliso. LEHTINEN J. K. Joutui vankilaan, jossa menehtyi 1919. RAHJA JUKKA Edellisen veli, pietarinsuomalainen, kuului bolshevikkipuolueeseen, oli joulukuussa 1917 ja tammikuussa 1918 punakaartin tärkeä aseidenhankkija. H. PERTTILÄ VALFRID Merimies ja kirvesmies, ay-toimitsija ja kansanedustaja. Aarne Orjatsalo.. PÄRSSINEN HILJA Kansanedustaja, opettaja ja kirjailija, kansanvaltuuskunnan jäsen maaliskuusta alkaen, pakeni kapinan jälkeen Neuvosto-Venäjälle, mutta palasi pian Suomeen. Julkaisi 1938 teoksen ”Viimeinen taisto – Punaisen rintamapäällikön muistelmia vuodelta 1918”. Nuortevan tytär oli viime sotien aikana kuuluisa vakoilija Kerttu Nuorteva. NUORTEVA SANTERI Yhdysvalloissa asunut entinen kansanedustaja edusti USA:ssa Kansanvaltuuskuntaa, palasi Neuvostoliittoon 1920 ja oli Neuvosto-Karjalan johtajia. ROVIO KUSTAA Tehdastyöläinen, Helsingin miliisipäällikkö ennen kapinaa, piilotteli Leniniä asunnossaan kesällä 1917, kapinan aikana oli kansanvaltuuskunnan tulkkina Pietarissa, kapinan jälkeen toimi SKP:ssa ja oli Neuvosto-Karjalan puoluejohtaja, ammuttiin Stalinin vainoissa. (JUHO KUSTAA) Kansanedustaja ja Työmiehen ”linnatoimittaja”, varsinaisesti oikolukija, loppuvaiheessa myös toimitussihteeri, kapinan jälkeen siirtyi Neuvosto-Venäjälle, jossa toimi mm. Haavoittui sodan alkupäivinä Kämärän aseman taistelussa kuljettaessaan asejunaa punakaartille. LETONMÄKI LAURI Työväen järjestyskaartin johtomiehiä, vallankumouksen toimeenpanevaan komitean jäsen. Sovittelija, jota punaiset syyttivät petoksesta ja valkoiset ”palkitsivat” 12 vuoden kuritushuonetuomiolla. Lääketieteen tohtori, Lääkintöhallituksen pääjohtaja ja ministeri. Oli yksi Kuusisen klubin murhan (1920) uhreista. Pakeni Neuvosto-Venäjälle, SKP:n perustajia, kuoli Stalinin vankileirillä. Työväen pääneuvoston (punaisten eduskunta) puheenjohtaja, pakeni Ruotsin kautta Neuvostoliittoon, SKP:n perustajajäseniä, selvisi Stalinin vainoista. MÄKELIN YRJÖ SDP:n itsenäisyysmiehiä, kannatti jääkäriliikettä, oululaisen Kansan Tahdon päätoimittaja, kuului puoluejohtoon, jäi sodan alkaessa Tampereelle, kärsi vankilatuomion, jonka jälkeen joutui 1923 uudelleen pidätetyksi, kuoli selliin. (EMIL KONSTANTIN) Metalliliiton sihteeri, punaisten keskushallinnossa johti metalliteollisuusosastoa, pakeni kapinan jälkeen Neuvosto-Venäjälle, kieltäytyi SKP:n jäsenyydestä, osallistui taisteluihin Aunuksen vapaaehtoisjoukkoja vastaan. RÄISÄNEN YRJÖ (SASU PUNANEN) Työmiehen toimitussihteeri, jatkoi kapinan jälkeen samassa tehtävässä Suomen Sosialidemokraatissa, myöhemmin aikansa tunnetuin poliittinen pakinoitsija, kansanedustaja, kuului ns. PAASIVUORI MATTI Kansanedustaja, oli syrjässä sisällissodasta ja rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, sodan jälkeen tynkäeduskunnan ainoa SDP:n kansanedustaja, Tannerin kanssa tärkeä puoluetoiminnan ja puoluelehdistön henkiinherättäjä kapinan jälkeen, ammattijärjestön ja SDP:n puheenjohtaja useaan kertaan, ministeri 1926–1927. K. RINNE VILHO Kuului punakaartin Karjalan rintamaesikuntaan ja myöhemmin diktaattori Mannerin esikuntaan. LUMIVUOKKO J. SKP:n johtotehtävissä, organisoi myös maanalaista toimintaa Suomessa, menehtyi Stalinin vainoissa. LUNDBERG WILLIAM Sorvari ja Arbetet-lehden toimittaja, Turun miliisipäällikkö vuoden 1917 kahinoissa, pakeni itää kohti ja jäi vangiksi Myrskylässä, teloitettiin Suomenlinnassa (11.5.). LONKAINEN JUSSI Toimittaja, kirjailija, työväenrunoilija, Sortavalassa ilmestyneen Kansa-lehden päätoimittaja; sai kapinan jälkiselvittelyissä linnatuomion, toimi sodan jälkeen mm. Kansan Työn päätoimittajana ja kahdesti SDP:n kansanedustajana LOUHIKKO E. Sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi. RYÖMÄ HANNES Pysyi syrjässä sisällissodasta, huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja 1918–1922, kirjoitti kriittisen pamfletin ”Vallankumousvuoden tapahtumista” kapinan jälkeen. MANNER KULLERVO Eduskunnan puhemies, kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja ja Työmiehen toimituspäällikkö. Vankilatuomion jälkeen toimi opettajana ja SDP:n kansanedustajana, kaunokirjalliset teoksensa hän kirjoitti Hilja Liinamaan nimellä. LÖNNGREN PEKKA Tamperelainen toimittaja nimitettiin kotikaupunkinsa poliisipäällikköksi helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa, jatkoi tehtävässä Tampereen punaisen vallan aikana. ORJATSALO AARNE Tampereen teatterin, Tampereen työväenteatterin ja Kansallisteatterin näyttelijä, Pakeni Tampereelta ennen saartorenkaan sulkeutumista, myöhemmin Muurmannin legioonassa, siirtyi Yhdysvaltoihin, jossa kuoli 1941. Kuoli piirityksen aikana räjähdysonnettomuudessa esikunnassaan. LINDQVIST KONSTA Kansanedustaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, pakeni Neuvosto-Venäjälle ja liittyi SKP:hen. Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja (pääministeri) ja sodan loppuvaiheessa ”Suomen diktaattori”. SALMELA HUGO Näyttelijä, toimi punaisten Tampereen rintaman ylipäällikkönä. ”kuutosiin”, siirtyi sotien jälkeen SKDL:n riveihin. PARIKKA JALMARI Näyttelijä ja teatterinjohtaja, oli sisällissodassa Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkönä. SALIN EETU Vanhan työväenliikkeen legendaarinen agitaattori, kuului maltillisiin sosialidemokraatteihin, mutta sekaantui kapinaan suostumalla Kansanvaltuuskunnan Tiedonantoja -lehden toimittajaksi. SAK:n sihteeri 1930-luvulla, myöhemmin Lomaliiton toiminnanjohtaja. OKSANEN YRJÖ Työmiehen oikolukija-toimittaja-yleismies kapinan aikana, auttoi loppuvaiheessa Algot Untolaa lehden tekemisessä. (JOHAN HENRIK) Kansanedustaja, Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Työmiehen toimittaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, pakeni Neuvosto-Venäjälle, menehtyi Stalinin vainoissa. Palasi Suomeen ja vankilatuomion jälkeen sosialidemokraattina ay-liikkeen tehtäviin. 22 25. Palasi sodan jälkeen toimittajaksi. Miina Sillanpää. RAHJA EINO Pietarinsuomalainen bolshevikki, hankki bolshevikkihallitukselta aseita punakaartille, toimi punakaartin ylipäällikkökunnassa, pyrki murtamaan Tampereen saartorengasta hyökkäämällä etelästä Lempäälää kohti 2000 miehen ja kahden panssarijunan voimin, pakeni Neuvostoliittoon ja toimi SKP:ssa, myöhemmin puna-armeijan kenraaliluutnantti, sai Stalinin vainoissa kuuolemantuomion, mutta kuoli ennen sen täytäntöönpanoa. Oli kansanvaltuuskunnan jäsen, pakeni kapinan jälkeen Neuvosto-Venäjälle, toimi SKP:ssä, joutui epäsuosioon 1935, jonka jälkeen teki itsemurhan. Palasi Suomeen jatkosodan jälkeen, toimi Kansankulttuurin johtajana ja SKP:n ideologina. NYQVIST EDVARD Muurari, Helsingin punakaartin päällikkö sodan lopussa, olisi ollut valmis antautumaan saksalaisille, mutta Viipurista palannut kansanvaltuutettu Kiviranta esti hankkeen, myöhemmin Helsingin muurarien puheenjohtaja
I. Sotien jälkeen toimi SDP:n hyväksi toimittamalla mm. 23 25. esikunnan Viipuriin siirron jälkeen (”kukistui omaan puuhakkuuteensa sekä osaksi myös alkoholiin”), oli sodan jälkeen Muurmannin legioonassa, josta siirtyi Viroon, osallistui Viron vapaussotaan, pyrki talvisodan sytyttyä Suomeen, mutta Oskari Tokoin tavoin ei saanut ”amnestiaa”. WESLEY AUGUST Punakaartin yleisesikunnan päällikkö, sodan alkaessa Joensuun piiripäällikkö, poistui kuviosta 6.4. Ammuttiin alas Venäjän sisällissodassa. ÅHLSTEDT AXEL Turkulaisen Arbetet-lehden toimittaja, pakeni kohti Viipuria, vangittiin ja tuotiin Tammisaareen, josta pakeni ja esiintyi pitkään salanimellä, oli Ruotsalaisen työväenliiton henkiinherättäjiä ja Arbetarbladetin päätoimittaja kapinan jälkeen. TURKIA MATTI Kansanvaltuuskunnan prokuraattori (oikeuskansleri), SDP:n puoluesihteeri, siirtyi kapinan jälkeen Pietariin, josta 1922 Ruotsiin ja 1927 takaisin Suomeen. SILLANPÄÄ MIINA Pysyi syrjässä sisällissodasta, oli Työläisnaisen toimittaja, myöhemmin Suomen ensimmäinen naisministeri Tannerin vähemmistöhallituksessa 1926. Kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi, armahduksen jälkeen Kuluttajan Lehden toimittajana. WUOLIJOKI WÄINÖ Syrjässä sisällissodasta, Tannerin ja Paasivuoren ohella puolueen henkiinherättäjiä, kirjoitti toukokuussa 1918 Suomen Sosiaalidemokraatin näytenumeroon, myöhemmin kansanedustaja ja eduskunnan puhemies. TAIMI ADOLF Bolshevikki, vallankumouksen toimeenpanevaan komitean jäsen, kansanvaltuutettu, toimi punakaartin kolmihenkisessä ylipäällikkökunnassa, SKP:n perustajia, jäi kiinni maanalaisesta toiminnasta Suomessa 1928 ja istui pitkän tuomion, siirtyi sen jälkeen Neuvostoliittoon. TAINIO TAAVI SDP:n varhaisia revisionisteja, vangittiin kapinan jälkeeni. WALLENIUS ALLAN Punaisen Turun postikomissaari, pakeni Ruotsiin ja Venäjälle, jossa toimi mm. TÄHTELÄ KALLE Turkulaisen Sosialistin päätoimittaja, maltillinen, vaati vallankumousmiesten erottamista SDP:stä. SVENTO REINHOLD Työmiehen artikkelimies, mm. ”kuutosia”, siirtyi sotien SKDL:oon. VOIONMAA VÄINÖ Tokoin senaatin jäsen 1917, pysyi syrjässä kapinasta, sen jälkeen Työväen Sivistysliiton perustajajäsen, pohjoismaiden historian professori ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun (Tampereen yliopisto) kansleri, kuului Suomen valtuuskuntaan Tarton rauhanneuvotteluissa. Otto Wille Kuusisen sihteerinä, kuoli Stalinin vainoissa, hänen veljensä jääkäri Paul Wallenius kaatui valkoisten puolella Kalevankankaan taistelussa. TUOMI ONNI Kansanedustaja ja Sorretun Voima -lehden päätoimittaja, siirtyi kapinan jälkeen Neuvosto-Venäjälle, kuoli Petroskoissa (1933). Turkulaiset vallankumousmiehet puolestaan vaativat Tähtelän erottamista lehdestä. Pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa liittyi puna-armeijan lennostoon. SVETSHNIKOV MIHAIL Eversti, korkea-arvoisin punakaartia avustanut venäläinen upseeri, komensi Turun ja Tampereen punakaarteja, helmikuussa kaartin ylipäällikön neuvonantajaksi, jatkoi sotilasuraa Neuvosto-Venäjällä, ammuttiin Stalinin puhdistuksissa. TANNER VÄINÖ Syrjässä kapinasta, Elannon pääjohtaja, kapinan jälkeen sosialidemokraattisen työväenliikkeen johtoa, SDP:n puheenjohtaja, pääministeri ja sotavuosien voimahahmo. TAMLANDER GUSTAF GRESSEN Punaisten panssarijunien ylipäällikkö, murhettiin 1918 Vehkalahdella, epäiltiin petoksesta. Vatanen, oli kesästä 1917 Työmiehen lähes vakituinen kolumnisti, tuli toimitukseen, kun muu toimitus oli paennut Viipuriin huhtikuussa 1918, ammuttiin toukokuussa 1918. VILMI OTTO Työmiehen ja Eteenpäin-lehden toimittaja, kirjoitti pääkaupungin asioista, keväällä 1918 usein pääkirjoituksia, siirtyi Kotkasta kapinan loppuvaiheessa Neuvosto-Venäjälle, teloitettiin Stalinin vainoissa. Vankilatuomion jälkeen Suomen Sosialidemokraatin toimittaja ja kansanedustaja. VAHTERI ANTTI Työmiehen ulkomaantoimittaja, kapinan jälkeen Suomen Sosialidemokraatin toimittaja ja sotien aikana pääkirjoitustoimittaja, siirtyi sotien jälkeen STT:n apulaisjohtajaksi. SIROLA YRJÖ Työmiehen päällikkötoimittaja, kansanedustaja ja SDP:n puoluetoimikunnan jäsen, kansanvaltuuskunnan ulkoministeri, SKP:n perustajajäsen, toimi Otto Wille Kuusisen aisaparina kuolemaansa saakka. UNTOLA ALGOT Kirjailija ja Työmiehen viimeinen toimittaja, käytti kirjailijanimiä Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja J. pääkirjoituksia ulkopolitiikasta, kapinan jälkeen toimittajana Suomen Sosialidmeokraatissa, myöhemmin kansanedustaja ja ulkoministeri, siirtyi sotien jälkeen SKDL:n riveihin. UKSILA HANNES Jääkäriliikkeen etappimies, Kansan Tahdon ja Sosialistin toimittaja, vaati 1917 syksyllä vallankumousmiesten erottamista puolueesta, punakaartin Satakunnan rintaman päällikkönä. Nils Robert af Ursin.. USENIUS ARTHUR Kansanedustaja, oli Kansanvaltuuskunnan lähettiläs Ruotsissa, kapinan jälkeen liittyi Ruotsissa SKP:n jäseneksi ja siirtyi 1921 Neuvosto-Karjalaan, teloitettiin Stalinin vainoissa. TOKOI OSKARI Maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri (Tokoin senaatti), kansanvaltuuskunnan jäsen, kapinan jälkeen Muurmannin legioonassa, josta Yhdysvaltoihin. WIIK KARL HARALD Kuului SDP:n puoluejohtoon, vastusti vallankumousta ja erosi puoluetoimikunnasta, suostui toimimaan kansanvaltuuskunnassa kielenkääntäjänä ja sihteerinä, palasi politiikkaan SDP:ssä 1919, myöhemmin Arbetarbladetin päätoimittaja ja kansanedustaja, sotien aikana ns. SDP:n puoluesihteeri sisällissodan jälkeen. TAMMIKUUTA 2018 SALMIO TOIVO Pysyi syrjässä kapinasta, toi Työmiehen toimitukseen syrjässä pysyneiden rauhanvetoomuksen 9.4.1918, oli myös sen allekirjoittajia, Elannon ja myöhemmin OTK:n johtaja, ministerinä viime sotien aikana. Toimi Amerikan työväenliikkeessä ja avusti Suomea sotien aikana. AF URSIN NILS ROBERT Vanhan työväenliikkeen ikoni, SDP:n perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, vetosi kapinan osapuoliin julmuuksien estämiseksi, joutui pakenemaan Neuvosto-Venäjälle, toimi opettajana, palasi Ruotsin kautta Suomeen 1922. Koonneet Antti Vuorenrinne ja Rolf Bamberg Hugo Salmela. SAMMATTI ARVI Punakaartin 15-vuotias lähetti, oli Algot Untolan surman silminnäkijä, myöhemmin merimies. VASTEN ALEKSANTERI Tampereen punapäälliköitä, Adolf Taimen veli, siirtyi kapinan jälkeen Neuvosto-Venäjälle, ammuttiin Stalinin vainoissa. dollariapua kommunismin vastaiseen kamppailuun
Monet eteläisen Suomen kaupungit olivat jo vuoden 1917 puolella siirtyneet käytännössä vasemmistovaltaan. Sekin on meille selvinnyt, että tuo vallankumous lopullisesti menestyäkseen on oleva kansainvälinen, niinkuin riisto ja sorto ovat kansainvälisiä. Jussi T. Kumouksen alkumetreillä hän syrjäytti punakaartin ylipäällikön Ali Aaltosen, joka oli sortunut alkoholiin Pietarin asehakumatkallaan. 24 25. /-/ Toveri Työmies 28.1.1918 Sisällissota syttyy Kun sosialidemokraattien puolueneuvosto oli päättänyt 19.–23.1.1918 kokouksessaan valita puoluetoimikuntaan ”lisäjäseniä”, nämä ryhtyivät nopeasti valmistelemaan vallanottoa. tammikuuta, että puoluetoimikunnan asettamalle toimeenpanevalle komitealle oli annettu ”vallankumouksellinen elementtioikeus”. Työväen järjestyskaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen matkusti tammikuun 1918 alussa Pietariin neuvottelemaan bolshevikkien kanssa aseavusta. Asejuna ja esinäytös Viipurissa ”Lahtarikaartit ja senaatti. Työmies julkaisi puoluetoimikunnan uuden kokoonpanon vasta seuraavana päivänä. eri puolilla maata. tammikuuta alkaen. Pelkää kenties ”punaisia”; luulen, veli parka: viaton ei sielu sulla. Se tapahtui 26.1. tammikuuta. Hannu Soikkanen arvioi puoluehistoriassaan, että vallankumoukseen johti pikemminkin tapahtumien oma logiikka kuin mitkään suunnitelmat. Vallankumousmelskeitä ja sekoilua Työmies kertoi vasta 26. Sodan esinäytös näyteltiin Viipurissa, jossa suojeluskunnat ja punakaartit olivat vastakkain jo 19. Sota olisi syttynyt ilman tällaista julistustakin, mutta siitä saatiin hyvä perustelu vallanotolle. Kumousmelskeissä kaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen erotettiin ja tilalle nousi Haapalainen.. Bolshevikkien asejuna lähtikin Pietarista kohti punaista Suomea 25. Se on jo aikoja sitten siinnyt sorronalaisissa mielissä, puhjennut puheeksi ja purkautunut alkuyrityksiinkin siellä täällä. Mutta kun hajallisissa hapuiluissa on hävitty, jouduttu tekemään erehdyksiä ja ottamaan harha-askeleitakin, niin on itseämme arvostellen tultu siihen vakaumukseen, että vain työväen luokan yleinen vallankumous voi meidät vapauttaa. Svinhufvudin senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25. tammikuuta puoluetoimikunta oli nimennyt valitut ”lisäjäsenet” toimeenpanevaksi komiteaksi. Viina tosin maistui Haapalaisellekin. Lappalainen puolestaan toteaa Punakaartin sota -kirjassaan, että 19.1.1918 jälkeinen tilanteen kehitys pitäisi tuntea tunti tunnilta, jotta voitaisiin päätellä eri toimien syiden ja seurausten välisiä suhteita. Aaltosen laatima junan suojaamissuunnitelma olikin lähes ainoa punaisten sotilaallinen suunnitelma ennen vallanottoa. Välillä taisteltiin, välillä neuvoteltiin. ”Kunnallislakkoja” syntyi tihenevään tahtiin Eero Haapalainen nousi vallankumouksen johtoon tultuaan valituksi ns. Mutta emmepä voi itse aikaamme valita, emme taisteluhetkeä mielemme mukaan määritellä. TAMMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Työväen vallankumous. Mihin muotoihin se pukeutuu ja mitä vaiheita on kestettävinämme, sen voi vain tulevaisuus osottaa. Seuraavana päivänä, (27.1.), kun mobilisaatio oli jo käynnistynyt, Työmiehessä kerrottiin, että punakaartien ja järjestyskaartien välinen sotakirves oli haudattu ja kaartien ”esikunnat yhtyvät yleisesikunnaksi kaarteille, joiden viralliseksi nimeksi otetaan Suomen Punanen Kaarti, jonka määräyksiä maan kaikkien kaartien osastojen on noudatettava.” Toimeenpaneva komitea teki vallankumouspäätöksensä 26.1. ”Kerta kaikkiaan: ”Suomen hallitus” on julistanut sodan Suomen työtätekevää luokkaa vastaan, kaikkea kansanvaltaisuutta vastaan, saattaakseen lopullisesti toteutetuksi vallanhimoiset pyyteensä”, Työmies jatkoi. Puheenjohtajaksi valitun Eero Haapalaisen vallankumousaktiivisuutta pidetään ratkaisevana sysäyksenä toiminnan aloittamiseen. Päätökseen liittyivät käskyt mobilisoinnin jatkamisesta, vangitsemisista ja eri laitosten valtauksista. Tosin vallanotto viivästyi lähes vuorokaudella, kun helsinkiläisille punakaartilaisille ei saatu ajoissa aseita. Vaikka ”vallankumous” lopulta tehtiin, sen toimijoilla oli varsin heppoiset käsitykset siitä, mitä sen jälkeen tapahtuisi. illalla merkiksi mobilisaatiosta. Olot itse alun antavat, kipinän sytyttävät. ja sen mukaan toiminta tuli käynnistää 27.1. Muuten noinko arka. toimeenpanevan komitean puheenjohtajaksi. tammikuuta. tammikuuta. Jälkeenpäin oli pitkään epäselvyyttä jopa siitä, milloin kuuluisa vallankumouksen punainen lyhty sytytettiin Helsingin työväentalon torniin. Hanke onnistui siitä huolimatta, että Aaltonen antautui suurkaupungin houkutuksille ja ratkesi juopottelemaan useiksi päiviksi. Luulisinpa, veli tuossa uinuu turvan unta, ympärillä verraton kun valvoo asekunta. /-/ Ei ole tuo vallankumous nyt vasta syntynyt. Mutta yhden asian me tiedämme, varmasti tiedämme, sen että voitto on oleva meidän. Varmaa on hänen mielestään kuitenkin se, että vallanottoon päädyttiin eskalaation takia aikaisemmin kuin kukaan alkuaan oli kaavaillut. Senaatti tunnustanut ne omiksi kätyreikseen”, Työmies otsikoi 26. Lopputuloksena Viipuri jäi kuitenkin jo 25. Eikä tule taistelumme oleva helppoa eikä nopeasti voittoon vievää, senkin tiedämme. tammikuuta punakaartin hallintaan. Jo 23. aamuyöllä
tammikuuta. TAMMIKUUTA 2018 Vallankumous julistettiin Työmiehessä maanantaina 28. Lehden takasivun alakertana oli nimimerkki Toverin kolumni (juttu viereisellä sivulla).. 25 25. Lehti oli vain 2-sivuinen
Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Muista myös some!. ÄlÄ sirisTele silMiÄsi, vaan poikkea meille maksuttomaan näöntarkastukseen. paperiliitto.. Kaikkien kasvoille passeleita. 26 25. TAMMIKUUTA 2018 SANOJEN TAKANA •••• •••• Tämä tarjous on voimassa koko vuoden ajan. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi info paasioptiikka.fi @ Meiltä löytyy laaja valikoima lasinsankoja, on pyöreitä, soikeita ja kantikkaita. Siltasaarenkatu 12 Helsinki P. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä autovakuutuksesi ajan tasalle. Edelleen tänä päivänä tarjoamme parasta turvaa tien päälle. facebook.com/Paperiliitto/ twitter.com/Paperiliittory/ Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Näin 1960-luvulla. Materiaalit muovia ja metallia
Sitten Tampereella hölmistyneenä huomattiin, että siellä onkin suomalaisia vastassa. Ohjelma muistomerkillä alkaa lauantaina kello 11 Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnan ja helsinkiläisen Koiton Laulu kuoron tilaisuutta varten sävelletyllä esityksellä. Haussa oli jakolinjat ylittävä konsensus. Veljessotaa Majander pitää neutraalina ilmaisuna, joka ei ota kantaa siihen kumpi puoli on oikeassa. TAMMIKUUTA 2018 Yksi sota, monta nimeä Pian Suomen sisällissodan taistelujen alettua sotaa ryhdyttiin molemmin puolin rintamaa nimeämään tavoilla, jotka palvelivat omia päämääriä. Varsinaisen sodan aikana, taistelujen jo käynnistyttyä kevättalvella 1918, sodalle keksittiin Majanderin mukaan propagandistinen nimi. Sisällissota tuntui tässä suhteessa vielä neutraalimmalta. Sana on iskevä ja hyvä. – Olen koko lailla salliva tässä suhteessa. Seminaari alkaa kello 14 kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan avauksella. Sodan päätyttyä nimet ovat jääneet elämään ja niitä on keksitty lisää. 1918 Tie Tammisaareen 100-vuotis muistotapahtuma Sisällissodan uhreille järjestetään muistotapahtuma lauantaina 9. Muistotapahtuma on avoin kaikille. Tapahtuman järjestää Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys sekä yhteistyökumppanit. Kello 12.30 tarjolla on kenttälounas, jonka jälkeen ohjelma jatkuu seminaarilla Dragsvikin varuskunnassa, osoitteessa Raaseporintie 39. 27 25. Luokkasota-nimi vuoden 1918 tapahtumille kuulostaa Majanderin korvissa SKP:läiseltä, vaikka toki sisällisodan leirejä sopii tarkastella sosioekonomisestakin näkökulmasta. – Kansalaissota oli toiseen tasavaltaan sopiva demarisana. Historian tutkimukselle ja menneisyyteen suhtautumiselle on arvokasta, jos tunnustetaan, että moni asia näyttäytyy eri kulmasta erilaiselta ja eri käsitykset pystyvät elämään rauhanomaisesti rinnakkain. Sorto ja kapina kuuluvat samaan vokabulaariin. Voi olla, että tulkinta meni överiksi, mutta kyllä mobilisaatio vapaussotaan oli käyttövoima jo sodan aikana. Kapina on arkisempi ja henkilökohtaisempi. Nimitys popularisoitui Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle -kirjan (1993) yhteydessä, vaikka Ylikangas ei tietenkään sitä keksinyt, Majander sanoo. päivä kesäkuuta Tammisaaren punavankimuistomerkillä, Dragsvikin kasarmialueen lähistöllä. Toki merkitys vaihteli riippuen siitä oliko puhujana punainen vai valkoinen. Tykkään itse kapinasta. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander suosii historiantutkimuksen kautta arkikäyttöön vakiintunutta nimitystä sisällissota. Valkoinen osapuoli brändäsi sotansa vapaussodaksi. – Ylikankangas toi tutkimuksessaan esiin vahvasti sen, että Pohjanmaalta lähdettiin taistelemaan nimenomaan ryssiä vastaan eli vapauttamaan Suomea. Tampereella hölmistyneenä huomattiin, että vastassa onkin suomalaisia. Tutkijan näkökulmasta Majander suosii sanaa sisällissota, mutta ei pane pahakseen muitakaan nimityksiä. Vallankumous on jo vähän fiinimpi, valtioteoreettinen sana. Ilmoittautumiset https://www.lyyti.in/tammisaari. Käsite vakiintui sodan jälkeen Moskovassa perustetun Suomen kommunistisen puolueen SKP:n analyyseihin. Aikaisemmin sovittelevampana nimenä käytettiin 1960-luvulla vakiintunutta kansalaissotaa, jossa oli Majanderin mukaan sisällissotaa suurempi poliittinen lataus. – Punaisten näkökulmasta kapinaan oli kunniallista ryhtyä sortovaltaa vastaan. Seminaariin mahtuu 500 osallistujaa. – Veljessota pukee sanoiksi tragedian ja yleistää kokemuksen, joita sisällissodan aikana esiintyi, kun sota jakoi perheitä rintamalinjojen molemmille puolelle. Aikalaiskokemusta kuvaa Majanderin mukaan paremmin molemmin puolin rintamaa käytetty sana kapina. Simo Alastalo Demokraatti Pohjanmaalta lähdettiin taistelemaan ryssiä vastaan. Muistopuheen pitää arkkipiispa Kari Mäkinen. Puheenvuoroja seminaarissa esittävät kirjailija Sirpa Kähkönen, kapteeniluutnantti ja kirjailija Timo Laurila, historioitsija ja kirjailija Sture Lindholm, sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta. – Luulen, että suomenkielisen sisällissota-nimen läpimurto on aika myöhäistä perua
Viipurissa teloitettuun SDP:n kansanedustajaan, joutsenolaiseen Sofia Hjulgréniin liittyy monia kertomuksia tämän viimeisistä sanoista. Huttusen tulkinta on, että punaiset ymmärsivät itsensä pikemminkin vallankumouksillisiksi, minkä vuoksi oikeastaan hekin osaltaan samaistivat esivallan valkoisiin. Kirjallisuuden perusteella esivaltaoppi ei ollut helppo pala valkoisellakaan puolella. – Vuosisatojen ajan ainoa koulutus, mitä ihmiset olivat saaneet oli rippikoulu, Huttunen muistuttaa. Huttusen tutkimuksen lähteinä on kirkollista kirjallisuutta, historiateoksia ja kaunokirjallisuutta. Vaikka vuodesta 1923 alkaen Suomessa oli mahdollista jättäytyä uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolelle, kirkosta ei juurikaan erottu. Esimerkiksi Kainin ja Abelin tarina veljessurmasta heijastuu useissa teksteissä. Colliander katsoi sisällissodan olevan osa lopun ajan ahdistuksia, jotka ennakoivat Kristuksen paluuta. Aktivistien, esimerkiksi jääkäriliikkeen parissa eli voimakkaana vapaussota-tulkinta, jolloin kyse oli nimenomaan venäläistä esivaltaa vastaan nousemisesta. Kirkkohistorioitsija Ilkka Huhta on muistuttanut, että työväenliikkeessä kirkonvastaisuus ei yleensä ollut kristinuskon vastaisuutta vaan kirkkoinstituution kritiikkiä. Taipalsaaren kirkon pihalla olevassa ”vapaussodan muistomerkissä” on teksti ”Suomen itsenäisyyden ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta”. Sadan vuoden matka on ollut myös kamppailua siitä, kenen kertomuksilla on tunnustettu paikka julkisessa ja yhteisessä muistissa. TAMMIKUUTA 2018 Raamattu on vahva ase sodassa R aamatussa on monia moraalisia pohjavirtoja, jotka säätelivät ideologisia kantoja sisällissotaan niin punaisella kuin valkoisella puolella. Tämä johtuu Raamatun asemasta tuolloisessa yhteiskunnassa. luku käsittelee kuuliaisuutta esivallalle. Marxilainen teoria taas lähtee yhteiskuntaluokkien kamppailusta kehityksen moottorina. Se on maallistunutta apokalyptiikkaa. Kuolema on tarkoituksellinen, se on annettu Suomen tai vaikkapa työväenluokan puolesta. Colliander tulkitsi, että lopun ajan ahdistuksiin kuuluu niin Venäjän vallankumous kuin sisällissota. Huttunen kirjoittaa, miten kirkosta eronnut SDP:n kansanedustaja Väinö Hakkila puhui punavankien armahduksesta vastatessaan kokoomuksen pappisedustajalle Wilhelmi Malmivaaralle. Hakkila luki otteita suoraan Vuorisaarnasta muistuttaen viimeisestä tuomiosta. Näin sanoo yliopistonlehtori Niko Huttunen, joka tutkimuksessaan Raamatullinen sota kävi läpi kirjallisuutta sisällissodasta toiseen maailmansotaan. ”Kirkon katsottiin kääntäneen selkänsä varsinaiselle kansalle. Huttunen toteaa, että puhe terrorin uhreista ja sodan syyllisyydestä on yhä kipein kohta sisällissodan muistoissa. Tämä on havainnollinen esimerkki, miten sankari voi jättää hyvin erilaisia perintöjä. Paavalin esivaltaopetus muodosti sisällissodan aikaan monille vahvan perustan ymmärtää sodan tapahtumia. – Se ei ole vain jotakin, mikä tapahtui joillekin toisille jossain toisessa ajassa. Sukupolvelta toiselle on siirtynyt vain kokemusten paino. Teloitettuja vainajia saatettiin kuvata Kristus-hahmoisina. – Oikeastaan punaisten olisi pitänyt pystyä luomaan jokin vaihtoehtoinen tulkinta, jossa olisi saatu esivalta toimimaan heidän puolestaan. – Väinö Tanner aikanaan huomauttikin eduskunnassa, että ei varmaan minkään maan sotilasvala ole suunnattu niin paljon sisäistä vihollista vastaan kuin meidän sotilasvalamme. Myös sosialistit käyttivät Raamattua käsitystensä tulkkina. Katekismus työläisten selkäytimessä Niko Huttunen kiinnostui sisällissodan raamatullisista yhtymäkohdista tehdessään väitöskirjaa. – Usein näistä vainajista kerrotaan, mitä viimeisenä sanoina sanottiin, kuinka maahan vuotava veri huutaa kostoa. Ne ovat asettuneet elämään yhtaikaa ja rinnakkain. Huttunen viittaa esimerkiksi erääseen muistoteokseen, jossa teloituksiin sekoittuu Kristuksen kulkeminen Golgatalle. ”Sisällissotaa on katsottava rehellisesti” Kun arkkipiispa Kari Mäkinen avasi sisällissodan muistovuoden Helsingin Kallion kirkossa, hän painotti, että kirkossa sisällissotaa ja sen sadan vuoden perintöä on katsottava niin suoraan, kaihtelematta ja rehellisesti kuin mahdollista. Kun tullaan vuoteen 1918 aktivistit, kirkko ja siihen pohjautuva esivallan kunnioitus löytävät itsensä samalta puolelta, ja esivaltaopetus otetaan osaksi valkoista tarinaa. Huttuselle itselleen nousi näitä kuvauksia lukiessa mieleen virsikirjan pääsiäisvirsien kärsimysmystiikka. Tämä on Kainin ja Abelin tarinasta. Vähitellen molemmille kertomuksille ja kummallekin muistille on rakentunut olemassaolon oikeus. Hän alkoi pohtia, miten tämä on heijastellut punaisten ja valkoisten ajattelussa. Huttusen mukaan kansanomaisella tasolla sosialismi saatettiin kokea kristinuskon kaltaisena pelastusnäkynä, jonka raamatulliset elementit on helppo havaita. I. Huttunen selvitti Raamatusta kumpuavia tulkintoja, joita annettiin sodan tapahtumille. Kentällä tämä esivalta-asia näkyi punaisten kapinan ponnettomuutena ja valkoiset saivat satoja vuosia vanhan käsitteen omalle kannallaan. Roomalaiskirjeen 13. Huttunen kyseenalaistaa sosialismin uskonnonvastaisten näkemysten vaikutuksen. Paljon on myös kerrottu. Se on osa meitä. Huttunen näkeekin tämän jäytäneen punaisilla sodan moraalista oikeutusta. Se on meitä muokannut; se on osa meidän identiteettiämme, Mäkinen kuvasi. – Joutsenolaisen paikallisperinteen mukaan hän sanoi ”Isä anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät”. Uhriajattelussa nousevat esiin sankariuhrit. Huttusen kirjallisesta aineistosta nousevat esiin myös talioperiaate eli silmä silmästä -periaate sekä uhri-retoriikka. Jopa voimakkaasti uskonnonvastaiset ihmiset jäivät kirkkoon. 28 25. Niitä sodan molemmat osapuolet hyödynsivät. Hjulgrénin viimeisiksi sanoiksi Huttusen lukemisessa kirjallisissa lähteissä mainitaan myös raamatullinen ”te voitte kyllä tappaa ruumiin mutta ette henkeä”, mikä viittaa työväenaatteeseen ja sosialismiin. Uhri jättää esimerkin, jonka mukaan pitää esimerkiksi jatkaa yhteiskunnan rakentamistaan hänen edustamallaan tavalla. Se on varmasti iso mentaalinen juttu. – Apokalyptiikaan kuuluu, että suuren käänteen, uuden maailman alkamisessa levottomuus lisääntyy. Esivaltaoppi heijastuu myös voimakkaasti sotilasvalaan, jonka Huttunen toteaa olevan jatkumoa vuodelta 1918. – Sisällissodan ajan yhteiskuntaoppi oli keskeisesti katekismuksen esivaltaoppi, sen on täytynyt olla ihmisten selkäytimessä. Ne ovat apokalyptiikka, esivaltaopetus, talioperiaate eli silmä silmästä -periaate sekä Kristuksen seuraaminen, josta juontuvat sodan uhrikäsitykset eli niin sankariuhrikuin terroriuhrityyppikin. On ollut valkoista muistia ja kertomista, on ollut punaista muistia ja kertomista. Huttunen nostaa esimerkin siitä, miten esivaltaoppi näkyy yhä. – Paljon on jäänyt kätköön ja kertomatta. Valkoisella puolella punaisten tulkittiin nousseen kapinaan esivaltaa vastaan. Huttusen yllätti voimakas apokalyptiikan asema. Punaisilla apokalyptiikka suodattui marxilaisen historianfilosofian kautta kristillisin kielikuvin, Niko Huttunen sanoo. Esimerkiksi piispa O. Johannes Ijäs Demokraatti ” Sisällissotaa on katsottava suoraan, kaihtelematta ja rehellisesti.. Tässä retoriikassaan työväenjohto nojasi paljolti Raamattuun, sillä luterilainen työväestö tunsi raamatullisen puheen paremmin omakseen kuin marxismin”, Huhta on todennut. Huttusen mukaan sisällissodan tapahtumia on tarkasteltu Raamatun valossa neljän suuren teeman kautta. Tämän katsottiin oikeut tavan väkivaltaan. – Aktivistit olivatkin hyvin pettyneitä kirkkoon, koska autonomian aikana kirkko oli esivallan kunnioittamisen kannalla. Hän osasi käydä pappia vastaan tämän omilla aseilla
Ku va nk äs itt ely Tim o Sp arf. 29 25. TAMMIKUUTA 2018 Luterilainen työväestö tunsi raamatullisen puheen paremmin omakseen kuin marxismin
TAMMIKUUTA 2018 Ville Ranta. 30 25
TAMMIKUUTA 2018. 31 25
. Lähde; Oskari Tokoi -esite, FM Seppo Mutka SDP:n lehdistö vastusti väkivaltaa SDP:n lehdistö suhtautui vuonna 1918 epäillen väkivallan käyttöön ja lehdistön enemmistö kannatti sosialidemokraattien osallistumista hallitukseen yhdessä porvariston kanssa vastoin puolueen kautskylaista ideo logiaa. Hänellä oli hyvät suhteet Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Armahdus Tasavallan presidentti armahti Tokoin kaikista häntä vastaan nostetuista 1918 tapahtumien syytteistä erikoislaki Lex Tokoilla. . haudattiin oman toiveen mukaisesti Forest Hillin hautausmaahan. . Kannuksessa sijaitseva Tokoi-museo kertoo Oskari Tokoin vaiherikkaasta elämästä. Tokoi toimi pääministerinä ja senaattorina ja sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. ensimmäinen vaimo Johanna Juhontytär Työkkö . TAMMIKUUTA 2018 Oskari Tokoi – kahden kuolemantuomion pääministeri K eskipohjanmaalla Kannuksen maalaispitäjässä syntynyt Oskari Tokoi eli värikkään elämän. Oskari Tokoi muutti Englantiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin vuonna 1921. Työväen arkisto 1918. Suurin yksimielisyys saavutettiin valtalain säätämisessä, minkä katsottiin merkitsevän hyvin pitkälle menevää Suomen itsenäisyyttä. Museota ylläpitää Oskari Tokoin säätiö. Hän vieraili Suomessa ja kotipitäjässään Kannuksessa 1949. – Vastaavia erimielisyyksiä syntyi oikeudesta käyttää joukkovoimaa työväen vaatiessa useissa kaupungeissa osallisuutta paikalliseen valtaan sekä suhtautumisessa eduskuntavaalitappion syihin syksyllä 1917, tutkija Juha Matikainen sanoo. Kannuksessa oli suuri ihmisjoukko häntä rautatieasemalla vastaanottamassa. Matikainen tutki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sanomalehdistöä Venäjän maaliskuun vallankumouksesta 1917 Suomen sisällissodan päättymiseen keväällä 1918. syntyi 1873 Tokoin talossa, Yläviirteen kylässä . . . Hän osti maatilan, viljeli maata ja piti pientä kauppaa. kuoli vuonna 1963 Yhdysvalloissa 90 vuoden ikäisenä. Tokoi-museo on Kannuksen keskustassa, jyhkeän työväentalon talonmiehen huoneistossa. 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi ja 1916 pääministeriksi. . Tokoi kirjoitti kolme muistelmakirjaa, joissa muistelee elämäänsä Suomessa. Yhteiskunnalliseen toimintaan Tokoi lähti mukaan vastustamalla venäläisten asevelvollisuuslakia. Yhdysvalloissa Tokoi aktivoitui ajamaan työläisten asioita. Tutkittavina on 16 työväenlehteä, jotka eivät olleet puolueen omistuksessa tai ohjauksessa. Tokoi lähti vuonna 1891 kahdeksantoistavuotiaana nuorukaisena kotikylästään Amerikkaan ja työskenteli siellä hiilija kultakaivoksilla. . . Tokoin museo on avoinna talviaikaan sopimuksen mukaan ja kesäaikaan joka päivä. Sisällissodan aikana Tokoi johti elintarvikehuoltoa, ja sodan sytyttyä hän teki useita viljanhakumatkoja Venäjälle. . Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli nuorena. Hän vuokrasi ystäviensä kanssa rauta-, mangaanija hopeakaivoksen, jolla vaurastui ja saattoi palata takaisin Suomeen ja Kannukseen vuonna 1900. Näin lähes koko puoluelehdistö asemoitui puolueessa oikealle. Suomenkielisen Raivaaja-lehden toimittajana Tokoi toimi lähes 30 vuoden ajan, ja Talvisodan syttyessä hän toimitti amerikansuomalaisten apua sotaakäyvään Suomeen. Aila Pääkkö Demokraatti, Kannus OSKARI TOKOI . Matikainen selvitti myös työväenlehdistön suhtautumista aseelliseen kumoukseen marraskuun suurlakon jälkeen 1917. Tokoi kuului myös pakolaisista perustettuun suomalaislegioonaan everstin arvoisena yhteysupseerina. 32 25. Tokoi solmi kaksi avioliittoa, molemmat Yhdysvalloissa. Tupa ja kaksi kammaria kertovat kuvin, lehtileikkein ja huonekaluin Tokoin elämästä Suomessa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. . Matikainen havaitsi SDP:n lehdissä mielipide-eroja sekä toistensa että puoluejohdon kanssa. Puoluelehdistön kritiikki kohdistui punakaartilaisradikalismiin, minkä vuoksi monet lehdet joutuivat kaartien kanssa vaikeuksiin, Matikainen kertoo. Lehtikirjoittelussa kuitenkin vastustettiin jyrkästi väkivaltaisia menetelmiä ja vaadittiin puoluetta pysymään parlamentarismissa. Sodan päätyttyä punaisten tappioon kansalaisvaltuuskunta pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa Tokoi auttoi pakolaisia. Toinen vaimo Eva Whittaker Johnsson. Juhani Aro Demokraatti Monet työväenlehdet joutuivat kaartien kanssa vaikeuksiin. – Sisällissodan jälkeinen voittajien historiankirjoitus leimasi SDP:n lehdistön kiihottaneen oppimattomat työläisjoukot kapinaan porvaristoa vastaan. . Hänet valittiin yksikamariseen eduskuntaan 1907. Mies oli tämän jälkeen merkitty yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, ja niinpä vastuuta yhteisten asioiden hoitamiseen alkoi tulla. Ne tulivat selvästi esiin niiden kirjoittaessa vuoden 1917 keskeisistä poliittisista tapahtumista
I Iniö gick det lugnast till. Rödgardister = Punakaartilaiset. I nbördeskriget 1918 är Finlands kollektiva trauma konstaterade redan professor Heikki Ylikangas i sin klassiska bok ”Vägen till Tammerfors” som utkom i mitten av 1990-talet. Här förekom inga strider. Väljarbeteendet framgår tydligt av den bifogade valstatistiken. Lugnt = Rauhallista. Däremot uppstod blodiga strider både i Korpo och Nagu. Skärgård = Saaristo. Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ. Det gällde en matros vid namn Selim Lindström som ombord på isbrytaren Sampo med tyska marinsoldater på Gullkrona fjärd bröt upp is för den tyska kryssaren Kolberg och som plötsligt stötte på isbrytaren Murtaja och ångfartyget Dragsfjärd, vilka var fulla med rödgardister på väg mot Åbo. 33 25. Vårvinter = Kevättalvi. TAMMIKUUTA 2018 Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi SANASTO Ammunition = Ammukset. Då noterade han händelser från 1918 som han inte förut fäst sig vid. En bok med strikt traditionell vit vinkling. Recension = Arvostelu. En häftig beskjutning följde. Genom dagböcker, personliga brev och berättelser har Gustav Wickström lyckats täcka denna historiska lucka. Finland igår, Syrien idag... Fyller ett tomrum I årtionde efter årtionde har skärgårdsborna i Åboland undvikit att diskutera 1918. I Dalsbruk fick socialisterna vid 1917 års lantdagsval 742 röster. Rött och lugnt i Dalsbruk Ett heroiskt kapitel berättar om arbetarnas kamp i det röda Dalsbruk, industriorten i Dragsfjärds kommun (i dag Kimitoön), som än idag hundra år senare är ett av den finlandssvenska arbetarrörelsens starkaste fästen. Isbrytare = Jäänmurtaja. Inte ens de naturfagra svenskspråkiga skärgårdskommunerna i Åboland skonades från krigets fasor. Gustav Wickström har skrivit en bok om 1918 i Åbo skärgård. I förordet berättas hur han för några år sedan lyssnade på ljudband som han tillsammans med sin far inspelat i Korpo under 1970-talet. Majoritet = Enemmistö. Alla vilka själva var med är för länge sedan borta. JOHAN KVARNSTRÖM Då kriget kom till skärgården 1918 ” De otränade rödgardisterna hade inte en chans. Litorale. Helsingfors 2017, 241 s.. De borgerliga bara 134 röster. Henrik Helenius Författaren Gustav Wickström är läkare och ordförande för Åbo Social demokrater. BOKRECENSION Gustav Wickström: En storm är lös – Åbolands skärgård vårvintern 1918. Som så många historiker tidigare konstaterat: de otränade rödgardisterna hade inte en chans mot den med preussisk disciplin väldrillade tyska armén. Inget under att de tyska kanonerna snart skulle meja ner de röda på isen – ”som säd under lien”. De slösade oerhört med ammunition”. Vansinne = Hulluus. Det visade sig att händelsen inte ens nämns i det enda verk som hittills berört inbördeskriget i Åbo skärgård, nämligen ”Skärgårdens frikår” av Ludvig Lindström. Texten löper geografiskt och kronologiskt börjande från den tyska uppladdningen i Houtskär i väst. ARBETARBLADET.FI:SSÄ. I synnerhet kampen om ön Lohm i Korpo skärgård var ovanligt häftig. Wickström skriver: ”...uppe på de höga Lohmbergen, låg de röda och sköt alldeles vansinnigt. Eller som författaren lakoniskt konstaterar: ”I Dragsfjärd behövde de röda inte ens tillsätta någon revolutionskommitté, eftersom socialdemokraterna innehade majoritet i kommunens fullmäktige”. Ganska självklart eftersom de finländska vitgardisterna tillsammans med tyskarna från väster steg för steg trängde undan de röda i riktning österut. Erövringen av Murtaja är noga dokumenterad i ett kapitel. Striden innebar slutet på den röda tiden i Åbo skärgård. Fasor = Kauhut. Inbördeskrig = Sisällissota. Åter exempel på krigets oerhörda vansinne. JUTTU ON JULKAISTU 10.1. Det är iögonenfallande hur lugnt det faktiskt var i Dalsbruk under den tid de röda hade makten. Wickström som är läkare och mångårig ordförande för den svenska socialdemokratiska partiavdelningen i Åbo är rätt man för verket
Myös sosialidemokraattinen työväenliike sai tässä tilanteessa aloittaa toimintansa uudelleen. – 1918 on aika laajakantoinen ja moniulotteinen juttu, jossa on kaikenlaisia puolia. Simo Alastalo Demokraatti Vuoden 1918 muistorahaan suunniteltiin kuvaa teloituksista. – Svinhufvud antoi joulukuun 7. Hentilän mukaan huomiota on herättänyt jälkikäteen enemmän Svinhufvudin samana päivänä tekemä päätös, jossa hän armahti 6 500 lieviä tuomioita saanutta punavankia. Niille historioitsijoille, jotka pitävät vapausotatulkintaa edelleen esillä, tämä on kiusallinen juttu. Kiusallinen juttu vapaussotatulkitsijoille Professori Seppo Hentilän mukaan Svinhufvud antoi lähes viime töinään valtiohoitajana asetuksen, jolla oli erittäin kauaskantoiset seuraukset. Asiasta on aiemmin puhuttu lähinnä akateemisissa tutkimuksissa. Kun murhattujen omaiset koettivat saattaa syylliset tuomiolle, käytännössä jokainen juttu raukesi Svinhufvudin antaman syytesuojan perusteella. päivä 1918 sisällissodan valkoiselle osapuolelle syytesuojan: ”Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa … ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.” – Svinhufvud arvasi, että näitä ryhdytään kaivelemaan, kun poliittinen tuuli oli kääntymässä, Hentilä sanoo. Epäröimättä kääntykää heidän puoleensa niin suurissa asioissa kuin pienissäkin, ja rohkeasti tarttukaa telefooniin tai rustatkaa elektrooninen epistola! Eespäin kuin myrsky rynnätkää. He eivät ole tätä halunneet käsitellä. Kun sota keväällä 1918 päättyi, saksalaismielinen Svinhufvud ryhtyi tekemään Suomesta monarkiaa ja hankkimaan sille kuningasta Saksasta. Hentilän mukaan Suomen sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa tapettiin noin 7 000 punaista laittomasti. Valkoisten syytesuojan hän ajattelee olleen aiheena jälkipolville kiusallinen. Pois orjamieli jättäkää! { { www.miapetra.fi www.liisajaakonsaari.fi Eespäin kuin myrsky Eurooppaan rynnätkää! Nämä meidän naiset osaavat kyllä asioitamme hoitaa Brysselissä. Saksa kuitenkin hävisi I maailmansodan ja poliittinen tuuli kääntyi. TAMMIKUUTA 2018 Kansalaiset! Älkää langetko nurkkakuntaiseen tapainturmelukseen vaan tähytkää rohkeasti rajojemme yli Eurooppaan! Etuanne Euroopan unionissa väsymättä vaalivat Miapetra Kumpula-Natri sekä Liisa Jaakonsaari. 34 25. Suomi tarvitsi diplomaattisen tunnustuksen sodan voittajilta Yhdysvalloilta, Ranskalta ja Englannilta. Lokakuussa eduskunta valitsikin Suomen valtaistuimelle Hessenin prinssi Friedrich Karlin, joka oli Saksan keisarin lanko. Aihe muutettiin asiasta nousseen kohun takia.. Kuningasmieliset perustivat omaksi puolueekseen Kansallisen kokoomuksen. Sen ehtona olivat vapaat eduskuntavaalit, saksalaisten joukkojen karkottaminen ja kansainvälistä pöyristystä herättäneiden vankileirien lakkauttaminen. Valkoisten syytesuoja vääristi vuoden 1918 jälkipyykkiä Myöhemmin koko kansan Ukko-Pekkana tunnettu Suomen tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud toimi heti sisällissodan jälkeen Suomen väliaikaisena valtionpäämiehenä eli valtionhoitajana
Hän oli ollut jonkin aikaa vuosisadan taitteessa Japanissa lähetyssaarnaajana. Noiden haavojen päälle on yritetty laittaa käärettä jo sata vuotta. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus muuttui ensin vihaksi, joka ilmeni kiihkona, mielenosoituksina ja mellakkoina. Nuori itsenäinen Suomi sai kannettavakseen valtavan henkisen taakan, jossa todellisia voittajia on vaikea löytää. Tasan sata vuotta sitten Suomessa käynnistyi sisällissota, kun Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi. On kuitenkin asioita, jotka vielä sadan vuoden jälkeenkin tuottavat mielessämme voimakkaita tunnereaktioita. Kun työläistaustaiset jääkärit palasivat Saksasta Suomeen, he joutuivat isiensä ja perheidensä kanssa eri puolille rintamaa. Sisällissodan surullisimmat tapahtumat liittyvät perheiden hajoamisiin. Mistä syntyy se käsittämätön viha, joka tekee ihmisestä sotatilanteessa hirviön. Trauma on kuitenkin niin syvä, että todellinen puhdistus on alkanut vasta muutama vuosi sitten. 35 25. Siellä hän oli nähnyt yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden karmeat vaikutukset. Suomalainen sisu on vuoltu Karjalan männystä ja pettämättömästä graniitista. En ole koskaan saanut tietää, tarttuiko hän aseeseen, mutta sydämensä oli aina oikeudenmukaisen punainen. Katkeria ovat tarinat, joissa naiset ja lapset ovat joutuneet vankileireillä epäinhimillisen kärsimyksen uhreiksi. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Keitä ne on ne sankarit?. Tämä ohje päteekin hienosti epämääräisiin konkursseihin, riitaisiin eroihin ja rattijuopumustuomioihin. Itsenäisessä Suomessa oli ollut levotonta jo vuoden päivät Venäjän tsaarivallan kukistuttua. Sotatoimien alettua hän ei kyennyt muiden pappien tavoin menemään valkoisten puolelle. Aseisiin tartuttiin, kun kärsimättömyys ja paine kasvoivat liian suuriksi. Vuoden 1918 todellinen puhdistus on alkanut vasta muutama vuosi sitten. Tähän kysymykseen emme koskaan saa varmaa vastausta. Tämä lehti on vahva vetoomus sen puolesta, ettei vastaavaa tragediaa enää koskaan tapahdu. Vaikka sata vuotta noista kunniattomista tapahtumista on kulunut, vieläkin sydämessä puristaa. Tornia katsoessani muistan tänään erityisesti omaa isoisän isääni Alfred Wellroosia, joka toimi sisällissodan aikana Tampereella pappina. Se on Suomen historian yksi suurimmista virheistä. Uskon, että talvija jatkosodan tarinat tulevat aina olemaan kansallisen itsetuntomme rakennusaineita. Minun työhuoneeni ikkunasta on suora näköyhteys työväentalon torniin. Tuo lyhty on nimittäin turvassa juuri uudistetussa Lenin-museossa Tampereen työväentalolla. Venäjän levottomuus, pula elintarvikkeista sekä ylimääräiset eduskuntavaalit hermostuttivat koko poliittista järjestelmää. Viime aikoina olen monen toverin kanssa puhunut suvun vaiheista sisällissodassa. Tänään sinne ei (Luojan kiitos) syty punaista lyhtyä sodan syttymisen merkiksi. Tämä Työmiehen erikoisnumero on kunnianosoitus sata vuotta sitten eläneille ihmisille, jotka epätoivo ja luottamuksen puute ajoivat toisiaan vastaan. Sata vuotta on niin pitkä aika, että historiankirjoitus pyöristää kulmia, ja ihmiset alkavat suhtautua moraalisesti arveluttaviin asioihin hyvinkin lempeästi. TAMMIKUUTA 2018 K un joku perheen tai lähipiirin ihmisistä on törttöilyt oikein kunnolla, on appiukollani tapana sanoa, että sadan vuoden päästä ei enää tunnu missään. Kun vuonna 2039 muistelemme talvisodan 105 kunnian päivää, uudet sukupolvet elävät kansankuntamme kohtalon hetket mielenliikutusten vallassa
TAMMIKUUTA 2018 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. 36 25. Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini
Ku va t W ik im ed ia Co m m on s Serkukset Tyyne Natalia Backberg (vas.) ja Rauha Sinisalo Lahdessa huhtikuussa 1918. Punaisiin naisiin kohdistui silmitöntä naisvihaa. Myös naisjärjestöt vastustivat naisten osallistumista sotaan, mursihan se totuttuja sukupuolirooleja. Valkoisten, niin kirkon, lehdistön, sodanjohdon kuin valkoisia kannattaneiden kulttuurivaikuttajienkin suhtautuminen naiskaartilaisiin oli jyrkän vihamielinen ja tuomitseva. Teloitettujen naiskaartilaisten määrä oli suhteessa suurempi kuin punakaartin miehillä. Noin kaksituhattakuusisataa työväenliikkeen naista päätti toimia vallankumouksen hyväksi Suomessa ennennäkemättömän radikaalilla tavalla. Suurin osa heistä teloitettiin pian kuvan ottamisen jälkeen. Moottorina useimmilla oli ideologia ja aatteet, mutta myös elintarvikepula, työttömyys ja huonot asuinolosuhteet vaikuttivat liittymispäätökseen. Pääasiallinen lähde: Wikipedia Nora Vilva Demokraatti Helena Aalto ja Elli Vuokko teloitettiin Lahdessa toukokuussa 1918. Miesten vaatteisiin pukeutumista halveksuttiin ja pidettiin ”luonnottomana”. Raivoa ja naisvihaa Sata vuotta sitten nainen ja ase oli kielletty, suoraa raivoa synnyttävä yhdistelmä. Arvioidaan, että yli 750 naiskaartilaista menetti henkensä sisällissodan aikana. Tavoitteena rotuhygienia. He leikkasivat tukkansa lyhyiksi, pukeutuivat hameen sijasta miesten housuihin ja asuihin, tarttuivat aseisiin ja muodostivat punakaartiin pelkästään naisista koostuvia osastoja. TAMMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Vallankumouksen vihatut naiset S isällissodan myrsky syvensi punaisten ja valkoisten välistä kuilua, antaen siinä sivussa myös sysäyksen suomalaiselle ”varhaisfeminismille”. Naisvankeja Rauten tehtaalla Lahdessa. Naiskaartilaiset toimivat punaisten palkkalistoilla saaden noin kolminkertaisen rahamäärän naisten normaaliin päivätyöhön verrattuna. Sotaan osallistuneiden naisten teloituksia on pidetty myös rotuhygienisinä puhdistustoimenpiteinä. Useiden teloitettujen naiskaartilaisten pidätyskorteista löytyi merkintä ”housut” tai ”hengselit”. Teloituksia 2010-luvulla tutkineen Marjo Liukkosen mukaan sodan voittajilla oli tarkoituksena rakentaa porvarillinen Suomi ja punaisten naisten katsottiin olevan uhka suomalaisen rodun puhtaudelle. Kumpikin teloitettiin toukokuussa.. Mannerheimin mukaan sotiminen oli miesten yksinoikeus ja naisen paikka oli kotona. Arkkipiispa Gustaf Johanssonin mukaan naiskaartilaiset piti jättää ”saatanan haltuun”. 37 25. Naiskaartilainen Aino Mäkinen. Joissain puheissa heiltä vietiin jopa ihmisarvo. Arvioidaan, että noin joka kymmenes naiskaartilainen kohtasi teloituskuoleman
38 25. TAMMIKUUTA 2018 TEKSTI JANNE ORA . KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä ” Isoisä ei suostunut puhumaan sodasta, ei edes silloin, kun yritin Akselin rooliin lypsää niistä ajoista.
39 25. Punaisten plutoonanpäälliköksi sisällissodassa päätyvä Akseli Koskela on monelle suomalaiselle yhtä kuin nuoren Aarno Sulkasen näyttelemä hämäläisjurrikka vaaleassa tukassaan.. TAMMIKUUTA 2018 Valkokankaan punapäällikkö N äyttelijä Aarno Sulkanen muistetaan lukuisista roolisuorituksista teatterissa, televisiossa ja valkokankaalla. Hän tuli suuren yleisön tietoisuuteen viisikymmentä vuotta sitten näytellessään Akseli Koskelaa Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa
Sattumien kautta Koskelaksi Täällä Pohjantähden alla -elokuvan kuvausten aikoihin Sulkanen oli hieman alle kolmikymppinen. Sulkanen madaltaa ja käheyttää äänensä edvinlainemaisen dramaattiseksi. Hän oli osallistunut sisällissotaan punaisten puolella ja joutunut sodan päätyttyä Akseli Koskelan tavoin Hennalan vankileirille Lahdessa. – Siitä koekuvauksen kohtauksesta Fennadalla tuli helvetin hyvä. Sisällissodan vaiheista hän on lukenut paljon, kaunokirjallisuudesta tietokirjoihin. AARNO SULKANEN – Muistan elämäni loppuun yhden tietyn pätkän koekuvauksista Fennada Filmin studiolla Helsingissä. Kun oli aika kova hätätilanne, saatoin sillä kertaa myös pyytää kohtalaisen hyvää palkkiota. Aurinko valaisee Sulkaselle tutun maiseman, nyt jäättömänä kimaltelevan Eläintarhanlahden ja lumettoman Tokoinrannan. Yksi sattuma johti toiseen. Isoisän kokemukset sodasta olivat enimmäkseen vaiettu puheenaihe Sulkasen perheessä. . Hennalan vankileiri kuvattiin ylhäältä päin. Sulkanen katsoi sopivan vapaapäivän. – Minusta tuntuu, että Suomessa moni ei näe tätä sisällissodan kytkeytymistä laajempaan kokonaisuuteen. Kansallisfilmografian mukaan se oli siihenastisista suomalaiselokuvista ylivoimaisesti kallein: tuotantokustannukset kohosivat 2,6 miljoonaan markkaan. Elokuvassa Akseli Koskelan ja muiden punaisten olot Hennalassa kuvattiin koskettavasti. Kerran musiikkinäytelmän harjoituksia oli katsomassa Matti Kassila, yksi kehitteillä olleen Täällä Pohjantähden alla -elokuvan käsikirjoittajista. Vanhoilla päivillä hän kuitenkin kerran sanoi, ettei mikään asia maailmassa ole niin tärkeä, että sen puolesta kannattaa sotia. He ajattelevat sitä yksinomaan suomalaisten valkoisten ja punaisten välisenä sotana. Kallein ja katsotuin Täällä Pohjantähden alla oli aikansa suurelokuva. Pian Sulkasen tukkaa vaalennettiin Akselin roolia ja koekuvausta varten. – Isoisä ei koskaan suostunut puhumaan sodasta, ei myöskään silloin, kun Akselin roolia varten yritin vähän lypsää häntä niistä asioista ja ajoista. – Minulla oli täysi työ, etten olisi purskahtanut nauruun kesken sen kohtauksen, Aarno Sulkanen muistelee viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Myös Tuntematon sotilas oli tulossa Pyynikin ohjelmistoon, mutta vasta loppukesästä. Ei minun ole sitä käsitystä tarvinnut myöhemminkään muuttaa. . syntynyt Lahdessa 1940 . Sulkanen vaihtaa pikaiset kuulumiset Lutissa aterioivien kollegoidensa kanssa. TAMMIKUUTA 2018 . On vuoden lyhyin päivä, mutta talven sää kohottaa kerrankin mieltä. Kohtauksesta tuli aika vaikuttava, vaikka meillä ei loppujen lopuksi ollut kovin paljon väkeä. Kun katsoo Hennalasta otettuja dokumentaarisia valokuvia, näkee että elokuvassa leiri näytti hyvin samalta kuin todellisuudessa. Kun Sulkanen valmistautui rooliinsa Koskelana, hän yritti kysyä isoisältään tämän sotakokemuksista.. työskennellyt näyttelijänä Mikkelin Teatterissa (1963–65), Joensuun Kaupunginteatterissa (1965– 69) ja Helsingin kaupunginteatterissa (1969–1977), freelance-näyttelijänä (1977–2000) ja uudelleen Helsingin Kaupunginteatterin vakituisena näyttelijänä 2001–08), josta hän jäi eläkkeelle 2008. Trilogian kolmannen osan Edvin Laine ohjasi itsenäisenä Akseli ja Elina -nimisenä elokuvana, joka valmistui vuonna 1970. – Näytelmään tarvittiin sankariroolin esittäjää. Takana on kymmeniä näytelmiä ja rooleja, tuhansia työtunteja: ensin kuukausipalkkaisena, välillä freelancerina ja sittemmin jälleen vakinaisena. Täällä, Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöillä, hän näytteli vuosikymmeniä. Sulkasen isän puoleinen isoisä oli syntynyt vuonna 1890. Tehtiinhän me toki muitakin kohtauksia niissä koekuvauksissa. Ohjaaja Matti Tapio soitti ja tiedusteli kiinnostiko pääosa Sulkasta. Pääosa kuvauksista tehtiin Sipoossa, jossa oli jo entuudestaan sopivia rakennuksia fiktiivisen Pentinkulman kuvaamiseen. Elokuva keskittyi Väinö Linnan romaanitrilogian kahteen ensimmäiseen osaan. Saattoiko Sulkanen lähteä mahdollisimman pian Tampereelle neuvottelemaan. asuu Helsingissä . Pohjantähdessä käytettiin sen ajan mittapuulla paljon avustajia ja elokuvassa oli monia näyttäviä kohtauksia. Yli kolmituntinen elokuva tehtiin nopeassa aikataulussa: kuvaukset alkoivat syksyllä 1967 ja ensi-illassa elokuva oli syyskuussa 1968. . Istumme puoliltapäivin Helsingin Kaupunginteatterin Lutti-henkilöstöravintolassa. näytellyt rooleja laidasta laitaan, satuprinssistä vanhainkodin asukkaaseen . Elokuva keräsi myös eniten katsojia, valmistumisvuoden 1968 loppuun mennessä sen oli nähnyt noin 600 000 katsojaa ja kaikkiaan sitä kävi elokuvateattereissa katsomassa yli miljoona ihmistä. Historia ja etenkin Suomen historia kiinnostavat häntä. – Ajattelin jo Pohjantähden teon aikoihin, että sisällissota liittyi vahvasti yleisempään Euroopan myllerrykseen ja myös suurvaltojen pyrkimyksiin, joista Suomelle koitui Euroopan reunavaltiona omat seurauksensa. Tie päärooliin aukeni osin sattumien kautta. Kyllä kiinnosti, saattoihan hän. Kiire ja hätä löytää pääosanesittäjä oli kova. 40 25. Sodan taustoja ei nähdä Aarno Sulkanen sanoo aina olleensa kova lukemaan. Koekuvauksessa Edvin Laine näytteli Elinaa ja lausui muun muassa repliikin ”älä sitten aattele meittiä, meillä on täällä kyllä varjelija”. Myös siinä Aarno Sulkanen näytteli Akseli Koskelaa. Tapahtuman muistelu naurattaa miestä vieläkin. Kuvauspaikalle rakennettiin elokuvaa varten myös lisää lavasteita ja tapahtumapaikkoja, esimerkiksi Koskelan torppa. Aarno Sulkanen sanoo, että yleiset muistikuvat elokuvan teosta ovat hänellä melko hataria, koska hän keskittyi niin tiiviisti Akselin – Kohtauksen onnistuminen luultavasti ratkaisi sen, että sain Akselin roolin. . Teimme kohtauksen, jossa Akseli on lähdössä viemään punaisia joukkoja Venäjälle epäonnistuneen sotimisen jälkeen. Tampereelle kaivattiin Pyynikin kesäteatteriin pääosan esittäjää kotimaiseen Ruista ranteessa -musiikkinäytelmään. – Väinö Linna oli yhden ainoan kerran katsomassa kuvauksia, juuri sinä päivänä, kun Hennalan joukkokohtausta kuvattiin. Edvin oikein eläytyi, Sulkanen sanoo ja painottaa taas puhettaan lainemaisesti. Kassila lähestyi Sulkasta ja tarjosi koekuvauksia elokuvaan
Odotimme punalippujen ja punaisten käsivarsinauhojen kanssa, että Turun juna kulkisi ohi, jotta pääsisimme jatkamaan kuvauksia. – Väinö Linna sanoi itse kirjoittaneensa torpparitrilogian, jossa hän tarkastelee torppareiden asemaa ja sitä kehitystä, miten torppareiden käy. – Se siinä minuakin häiritsi, kyllä se liian siloiteltua kuvaa välitti. Jouko Turkka oli samanlainen. Edvinhän sanoi itse, ettei hän ole elokuvassa sen enempää punaisten kuin valkoisten puolella. Tottahan se on, ettei Edvin Laine ollut mikään elokuvaohjaaja. Toki miettisin aika tarkkaan, että mikä ja millainen juttu on kyseessä, ennen kuin vastaisin mitään lopullista. Sulkasen mieleen on jäänyt joukkokohtausten teosta kuitenkin yksi erityinen tapaus. Sulkasen mukaan Pohjantähti ei herättänyt erityisen suuria intohimoja sen enempää vasemmalla kuin oikealla sen valmistuttua. Oli ihan ymmärrettävää, ettei heillä riittänyt kiinnostusta elokuvaan, Sulkanen sanoo. Helsingin Sanomien arvostelija Paula Talaskivi otsikoi ensi-illan jälkeen arvionsa sanoin ”Pohjantähti – hyvä huono elokuva”, mikä Suomen Kansallisfilmografian mukaan noudatti filmin vastaanoton yleistä linjaa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA rooliin. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi Helovirran Kauko ja Hannes Häyrinen. – Trilogia olisi kannattanut kertoa kolmessa elokuvassa niin kuin kirjakin. Aarno Sulkasen mielestä Pohjantähden yksi pulma oli maalaisyhteisön kuvauksessa. TAMMIKUUTA 2018 Minkä roolin haluaisit vielä näytellä. Ja onhan elokuvan teosta jo puoli vuosisataa. Yksi parhaimpia minun kohdalleni sattuneita opettajia ja ohjaajia oli Ritva Arvelo. – Jos joku soittaa ja pyytää vielä mukaan, olen kyllä valmis yhä töihin. – Kaupunkilaiset, jotka eivät työläistä ja maalaista olleet nähneetkään, naureskelivat ja sanoivat, että miten nyt näin vanhanaikaista maalaiskuvausta voidaan tehdä. Arvostan ohjaajia, jotka tietävät, mitä he haluavat ja joilla on selkeä näkemys siitä jutusta, mitä ollaan yhdessä tekemässä. Ketä näyttelijäkollegaa arvostat paljon. Ei tuollainen vaihe Suomen historiassa mene ohi hetkessä. Mistäpä ne olisivat sen tienneet, että siellä semmoisia kuvataan, Sulkanen muistelee. Rooli on yksi vaikeimmista. Esimerkiksi Heiskasen Karin kanssa oli hyvä tehdä työtä. Elokuvan valmistuminen ajoitettiin tarkoituksella 50 vuotta sisällissodan jälkeen. Pohjantähden käsikirjoitus ja koko elokuva meni kuitenkin liikaa Linnan romaanin henkilöiden kuvittamiseksi. En pysty yhtä näyttelijää nimeämään, mutta on hyvin monia minulle merkityksellisiä näyttelijöitä, joiden kanssa olen työskennellyt. 41 25. Kun juna meni ohi, matkustajat katsoivat naamat pitkällä, että mitä täällä oikein tapahtuu. Sen sijaan he tekevät sitä ihmistä ja roolihahmoa, josta kulloinkin on kysymys. Vapaaherra valmiudessa Sulkanen on ollut kymmenkunta vuotta eläkkeellä, vapaaherrana niin kuin hän itse asian ilmaisee. Sitä taloudellista riskiä ei kuitenkaan uskallettu ottaa, Sulkanen sanoo. Sisällissota jätti jälkensä, ja ne jäljet ovat osittain näkyvissä jopa vielä. Yleisöä elokuva kiinnosti, mutta kritiikki oli melko nuivaa. – Kun punaiset joukot tekivät sotaan lähtöä, sitä kuvattiin Helsingin ja Turun välisellä junaradalla jollakin pikku asemalla. –Elokuvasta ei kukaan hirveästi närkästynyt, mutta ei siitä myöskään tullut sitä kansaa eheyttävää elokuvaa, mitä jotkut kuvittelivat ja sanoivat jopa ääneen. Arvostan näyttelijöitä, joista paistaa se, että he tekevät työtään näyttelemättä itseään. Elokuvataiteessa uusi ohjaajasukupolvi ja uuden aallon elokuva tekivät myös Suomessa tuloaan. Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöillä niin kuin muissakin töissään Sulkanen nähtiin monenlaisissa rooleissa. Sekä kirjassa että elokuvassa torpparit lähtevät työläistoverien mukaan Tampereelle ilman, että he oikeastaan kunnolla tietävät miksi ja mitä tekemään ovat sinne menossa, Sulkanen sanoo. Akseli ja Elina on elokuvana huomattavasti parempi kuin Pohjantähti. Ketä ohjaajaa arvostat elokuvan tai teatterin puolella. Hamletin. Hänestä 68 vuoden eläkeikä ei näyttelijälle välttämättä ole hyvä asia. Pohjantähti-elokuva osui kulttuurin ja yhteiskunnallisten suurten muutosten taitekohtaan. Sellaisia ohjaajia on monia. Rajaamisen vaikeus Aikalaiskritiikissä puntaroitiin sitä, olisiko Pohjantähteä tullut rajata ja jopa sitä montako erillistä elokuvaa tarinasta olisi ollut tehtävissä: yksi elokuva torpparikysymyksestä, toinen työväen luokan oikeuksista ja järjestäytymisestä sekä kolmanneksi elokuva sisällissodasta. Hän seuraa tiivisti alaansa yhä ja käy säännöllisesti teatterissa katsomassa uusia näytelmiä ja klassikoiden uusia versioita.. Elokuvan valmistumisvuonna 1968 opiskelijaradikalismi ja vasemmistolaisuus olivat koko Euroopassa ajankohtaisia. Osui taitekohtaan Täällä Pohjantähden alla sai aikalaisilta melko kirjavan vastaanoton. Hamlet tuo ihmiselon mahdottomuuden selvästi esille
Aikaa on. Heitä kolmasosa hiivapalasta kulhoon ja pakasta loppupaketti muovipussissa. Kalat eivät rikkoudu pitkässäkään haudutuksessa, jos ne eivät kiehu – siksi maltillinen lämpötila. Kylläpä vain … ja lasillinen rieslingiä. Huljuttele perinpohjaisesti kuuratussa tiskialtaassa, kylmän veden alla kaloista liemen samentavat suomut pois. Rantakala on vanha ruokalaji, nuotanvetäjien ja verkonkokijoiden voimaannuttaja. Sekoita seuraavana päivänä velliin 3 dl vehnäjauhoja ja ruokalusikallinen (ei virallinen 15 ml vaan ihan lusikkalusikallinen) suolaa. Osta viidelle ruokailijalle kilo pieniä muikkuja. Niin se kunikaallisuus: kerro tarina – muistakin pitää naama peruslukemilla. Keski-Suomessa ruokaan on ollut tapana lisätä vettä, vaikka ei siitäkään voi puutu. Voit levollisin mielin ryhtyä iltaja yöpuuhiin. Laita vuoka 150-asteiseen uuniin. No, tällä ohjeella... Nälkä, ja leivän, voin ja kalan tuoksu jo valmiina, kaikkien suut naurussa ja Ollin vähän sirkkelöidyssä kädessä suuri kauha. Laske lämpötila sataan asteeseen. Hikisiä, vahvoja miehiä nortit suissa pohtimassa ja sitten voimansa äärimmilleen ponnistamassa. TAMMIKUUTA 2018 Rantakalaa tiskialtaan reunalta Keiteleen ranta Sumiaisissa kohtaa kerrostalokeittiön Helsingin Vuosaaressa Muistan hyvin Pellisen Ollin rantakalan ja suuren porukan sitä syömässä. Sininen taivas, mahdottoman tuntuinen kivenjärkäleen vääntö käsipelillä, rautaisin kangin ja puuseipäin, minäkin vähäinen kivija puupönkkiä asettelemassa suuressa moreenimontussa. Kuvat Timo Sparf. Savolaiset sanovat rantakalaksi selvää ranskalaisperäistä confitia, jossa ruoka kypsennetään paksun rasvan (tässä voin) sisällä ilman lisättyä nestettä – epäilemättä hyvää. Katso naisten ampumahiihdon maailman cup. Nyt leivotaan todella hidas Työmies-leivän lähiöversio. Leikkaa kahden kevätsipulinipun vihreät osat uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi ja reilusti tilliä kaveriksi. Pari hyppysellistä suolaa ja neljänneskilo voita. Vartin päästä otus on herännyt kuplimaan ja vienosti sihisemään. Anna leipien kohota leivinpaperoidulla uunipellillä tunnin verran. Etkö siis ole koskaan tehnyt leipää itse. Nyt pilataan loputkin perinteet hipsteröimällä sekaan valkoviiniä ja mustapippuria. Siksi keitin perunoita ja tein appelsiini-jugurttiporkkanaraastetta oheen. ”Ei tässä mitään rojalisteja olla, mutta alun perin Turun linnan hovileipureilta salaa kähvelletty taikinajuuri on kulkenut meillä suvussa, siis säilyneiden tietojen perusteella, vähintään Katarina Jagellonican ajoista asti, ja siihen perustuu tämän leivän uskomaton maku, sisuksen kuohkeus ja kuoren ylimaallinen rapeus.” Vieraasi kyllä nielevät tarinan upean leivän kyytipoikana, ja mestarileipurin (tai jos huonosti käy, impostöörin) maineesi alkaa kiiriä poikki Suomenniemen. Vaivaa taikinaa yhdellä kädellä niin kauan, että olkapäässä alkaa tuntua. Paista tunti 200-asteisen uunin keskitasolla; kypsä leipä kumisee pohjaan koputettaessa. Lirauta kaksi tai kolme desiä hapokasta valkoviiniä vuokaan ja vettä sen verran, että neste näkyy juuri ja juuri kalojen väleistä. ja mene taas nukkumaan. Käy koiran kanssa tai ilman koiraa lenkillä, töissä yms. Kaavi puhtaalla kädellä ja ruokaveitsellä taikina itsestäsi. Sitä kyllä syötiin sata vuotta sitten Työmiehen aikaan. Heräät leivänsyöntipäivään. Puhko muikut, huuhtele ja valuta. Timo Sparf Demokraatti Kuninkaallinen leipä What! Et ole tosissasi. 42 25. Nyt kävi niin, että leipäni valmistuu vasta huomenna. Myöhemmin siihen on uinut sipuli, tilli, maustepippuri ja jopa peruna. Siivoa keittiö. Ounastelet jo nenässäsi ja kielelläsi tuoreen leivän auvon. Lado kalat. Ripsuttele maustepippuria ja mustapippuria myllystä tai morttelissa rouhittuina. Puoli litraa lempeän lämmintä vettä, 2 dl rukiisia mallasjauhoja tai tällä kertaa kaljamallasrouheita ja 1 dl grahamvehnäjauhoja. Alunperin ruokaan tuli vain kalaa, suolaa, voita, vettä ja joskus ruisleivän kannikoita. Lisää taikinaan 4 dl vehnäjauhoja (tai vehnäja ruis-) ja ruokalusikallinen sokeria. Nautitaan leivän kanssa (yksi leipäohje ohessa – ei FODMAP). Muut sipulit ovat jopa parempia tässä, mutta eivät sovi FODMAP-raasuille. Käy saunassa tai tee muuta mukavaa. Tee kunnolla jauhotetulla pöydällä taikinasta kaksi tasapaksua pötkylää
Minä rupesin ammattijärjestön apumieheksi.. Sitten rupesi hirvittämään, ja hieroin rauhaakin porvarien kanssa. Kävin samana syksynä Saksan puoluekokouksessa ammentamassa lisäoppia. Valta sokaisi. Ihan aiheesta. Panivat sitten vankilaan, syyttömän miehen! Oikeistososialistit, revisionistit ja osuuskauppaporvarit olivat ottaneet puolueen ja lehden haltuunsa: Tanner, Paasivuori ja Ryömä. Ei auttanut. Oulun kokouksessa 1906 minut valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Väkivaltaa vastustin kaikissa muodoissa – yhtä paljon kuin yhteistyötä porvarien kanssa! Vallankumous oli tuleva vasta sitten, kun kapitalismi olisi kypsä. Oli säihkettä ja jytyä, kun Karl Kautsky ja Eduard Bernstein kiistelivät aatteesta. Minunkin oli paettava Venäjälle. Venäjän bolshevikit viettelivät kukkopojat kapinan tielle. Otin toimitukseen niitä marraskuun sosialisteja, akateemisia kukkopoikia, kuten Kuusisen, Mannerin ja Sirolan. Ne olivat minun poikiani ja oikeaoppisia siltasaarelaisia sosialisteja – aluksi. Forssan kokouksessa 1903 minut vielä naurettiin ulos. Olin hänen kannallaan, eikä minulle löytynyt vastusta Suomesta. En sietänyt bolshevikkien kotkotuksia eivätkä he minua. Sanoin ensin, että joutavatkin saada nokkiinsa. Olin sentään tämän lehden, siis Työmiehen päätoimittaja 17 pitkää vuotta (1901–1918). Jouduin palaamaan Suomeen. TAMMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI ANTTI VUORENRINNE KUVA ATELIER REMBRANDT Edvard Valpas-Hänninen, 143 E n ole katkera mutta kuitenkin… Varmaan se näkyy naamastakin. 43 25. Kun tulin Työmiehen aputoimittajaksi 1899, sinne tilattiin Saksan sosialidemokraattien Vorwärts ja Die Neue Zeit. Sitten ne rupesivat koketeeraamaan. Kautsky oli johtava Marxin ja Engelsin oppien tulkitsija, todellinen sosialisti. Minua sanottiin paaviksi. Ei se koskaan ollut
Sivistys suojaa. Liikenneturva muistuttaa, että heijastin ja heijastava tuote ovat kaksi eri asiaa. Monenlaisia uhkakuviakin on luotu. Presidentinvaalien yhteydessä on ymmärrettävästi käyty keskustelua Suomen paikasta Euroopassa ja maailmassa. Heijastimeksi voi kutsua ainoastaan EN 13356 -standardin mukaista tyyppihyväksyttyä henkilösuojainta. Etenkin lapsille on tarjolla kokonaan heijastavasta materiaalista tehtyjä ulkovaatteita. Hyvä heijastin palauttaa valon ja loistaa kirkkaasti.. u u u Joulun välipäivinä vierailin uusitussa ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa. Mitä luontevammat suhteet arjessa, sitä vahvemmat edellytykset kaikilla tasoilla. Tapoja niin ihmisten kuin lemmikkienkin näkyvämmäksi tekemiseen on onneksi monia. Toivottavasti me suomalaisetkin löydämme useammin tiemme esimerkiksi sivistyskaupunkeihin Pietariin ja Moskovaan. Heijastavasta langasta tehdyt asusteet ovat hyvä lisä, mutta oikeita heijastimia ei tule unohtaa – mitä useampi heijastin, sen näkyvämpi lopputulos. Ja jos osaamista on vain varautuminen erilaisiin uhkakuviin, peli on menetetty. Mikäli esimerkiksi Venäjä-kuva muodostuu vain otsikoiden kautta, paljon jää tavoittamatta. Paikalliset olosuhteet ja ilmiöt on tunnettava, jotta suurempia lankoja voi keriä. Monet uhat selätetään näkemällä uhkia suuremmat mahdollisuudet. Kuin huomaamatta tullaan osaksi ongelmaa. Jalankulkijan heijastin on suomalainen keksintö, joka vilkkunut tienpenkereillä jo 50-luvulta lähtien. Omassa työssäni suhteet naapurin vertaisviranomaisiin ovat muodostuneet luonteviksi ja jatkuviksi. Toivon, että hallinnon kaikilla tasoilla pidetään huolta hyvistä ja suorista yhteyksistä naapureihin. Viime vuosina markkinoille on tullut laaja kirjo heijastinkankaasta tehtyjä vaatteita, selkäreppuja ja muita varusteita. 44 25. Jokaisella valtioneuvoston asiantuntijalla tulisi olla vahvempi kyky ymmärtää ja analysoida lähialueita ja maailmaa kunkin tehtävästä käsin. On tai ei, mutta tosiasia on, että esimerkiksi ministeriöiden virkakunnan Venäjä-osaamisesta ei huolehdita edes sattumanvaraisesti. Siellä Valamon aarteet ovat hyvässä tallessa ja yhteisessä arvostuksessa. TAMMIKUUTA 2018 T yössäni lapsiasiavaltuutettuna vierailen viikoittain eri puolella Suomea. Kansalaiset matkustavat, viettävät lomaa, tutustuvat naapuriin. Ulkoministeriö kouluttaa omansa, muut hallinnonalat ovat heikommilla. u u u Joskus tuntuu, että pelkotilat saavat järjenjuoksun ja arkisen ajattelun jäätymään. Esimerkiksi Pietarissa vieraillessani järjestimme kollegani kanssa tiedotustilaisuuden, joka kesti parisen tuntia. Eivät epäsäännöllisiksi ja sattumanvaraisiksi jälkijättöisiksi reagoinneiksi. Se, mikä pelottaa, laittaa mukauttamaan toimintaa epänormaaliksi. Suomen ulkoministeriön ja Moskovan erityisen osaavan suurlähetystömme tutkimus viime vuodelta kertoo, että venäläisistä vahva enemmistö eli yli kaksi kolmesta suhtautuu Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Se ei ole vain Suomen etu, vaan myös sivistysvaltion tapa toimia. Pääset näin katsomaan heijastinta valon takaa, autoilijan näkökulmasta. Aikaa ja sen ilmiöitä ymmärtävä kansa, joka osaa lukea sekä rivit että rivien välit pärjää parhaiten tässä monentasoisen tiedon ajassa. Kaikista myönteisimmin Suomeen suhtautuvat nuoret, pitkälle koulutetut ja hyvätuloiset. Uuden virkamiehen koulutusohjelmassa nämä asiat ovat marginaalin marginaalissa. Oli ilo huomata, että raja vetää taas. Tietojen tulee löytyä myyntipakkauksesta tai nettikaupan tuotetiedoista. Monet uhat selätetään näkemällä uhkia suuremmat mahdollisuudet. Viisaimmillaan se on varautumista, pahimmillaan aivan jotain muuta. Lisääntynyt tarjonta on merkki siitä, että yhä useampi haluaa lisätä liikenneturvallisuutta ja valita saasteettoman liikkumistavan myös pimeänä vuodenaikana. Venäjä Tuomas Kurttila Ekovinkki PAULA VÄISÄNEN, VALONIA Vain riittävät heijastimet riittävät Ilman heijastinta, tummissa vaatteissa kulkevaa jalankulkijaa tai pyöräilijää on auton ratista lähes mahdotonta havaita ajoissa – varsinkin, kun meneillään on tilastojenkin valossa tavallista pimeämpi talvikausi. Erityisesti olisi pidettävä huolta nuoren sukupolven historiallisesta ja kulttuurillisesta osaamisesta, jotta Suomen paikan Pohjolassa pystyisi ymmärtämään syvällisesti. Yhtä moni arvioi Suomen ja Venäjän suhteet normaaleiksi tai rauhallisiksi. Yhtäältä on vahvistettava virkakunnan osaamista. Heijastavien tuotteiden takaisinheijastavuudessa voi olla suuria eroja. Pidä ystävä lähellä, muut vielä lähempänä. u u u Virkakunnan ulkoja turvallisuuspoliittista osaamista pitäisi vahvistaa määrätietoisesti. Ei siinä sen ihmeellisempää. Tuomas Kurttila on Suomen lapsiasiavaltuutettu, Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtaja. Jokainen rajanylitys näissä merkeissä on molempien maiden ja kansojen etu. Tasavallan presidentin kanslian roolia tässä tarvittaisiin koko valtioneuvoston tukena. Aseta heijastin tai heijastava tuote noin kymmenen metrin päähän ja osoita sitä oman nenänpään kohdalle asetetulla taskulampulla. Heijastimen teho kannattaa testata. Jokin koetaan epäluotettavana, mutta etäisyyksien kasvattaminen saa vain aikaan etäisyyden kasvamisen. On ollut ilo vierailla ystävällisesti kutsuttuna tutustumassa esimerkiksi Pietarin ja Moskovan hallintoon sekä lasten ja perheiden palveluihin. Viime viikolla vierailin Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa. Olen tavannut kymmenittäin venäläisiä toimittajia, yksittäin ja ryhmissä. Heijastinliivi on oiva apu, mutta sen rinnalle on tullut muitakin erillisiä vaatteita ja asusteita – esimerkiksi heijastinvaljaat sopivat kaikenlaisten takkien päälle. Ylitarkastajien taso on pitkäjänteisen hallinnon perusta. u u u Se, mitä et tunne, pelottaa. On tärkeää tunnistaa, ettei hyvien naapuruussuhteiden korostaminen ole siis liturgiaa, vaan täyttä totta. Turistit tietävät museoon tulla aistimaan sekä menneiden aikojen että nykyhetken tunnelmaa. Vierailut päiväkodeissa, kouluissa, balettioppilaitoksessa, lastensuojeluyksiköissä, terveydenhuollossa ovat luoneet arkista keskustelua ja kohtaamista. Presidentinvaaleissa on tuotu esille, että nuorella polvella ei välttämättä olisi samanlaista ulkoja turvallisuuspoliittista harrastuneisuutta kuin aiemmin. Aseta heijastavan tuotteen vertailun vuoksi myös oikea heijastin. Epävarmuus itsestä ja toisesta on varmin tie erityiskysymysten ihmeelliseen ja ohdakkeiseen maailmaan
Valkoiset valtasivat työläiskaupungin, ja siitä alkoi punaisten via dolorosa vankileireille ja teloitusmontuille. 45 25. TAMMIKUUTA 2018 Tampereen verikevät 1918 Vuoden 1918 sisällissodan haavat arpeutuivat hitaimmin Tampereella. Seuraavilla aukeamilla pureudutaan TTT:n ”Tytöt 1918” -musikaaliin ja TT:n ”1918 Teatteri taistelussa” -näyttämöteokseen. Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri ja Tampereen Ooppera ovat rakentaneet kukin tälle keväälle suurproduktiot, joissa kevään 1918 tapahtumat saavat uutta valotusta teatterin ja musiikin keinoin. Keväällä sata vuotta sitten Tammerkosken rannoilla käytiin veristä kaupunkisotaa, josta tuli käännekohta. Ka ri H ulk ko Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Teatterikevät K Tampereen Teatterin 1918 – Teatteri taistelussa -suurproduktiossa punaiset (harjoituskuvassa on heitä näyttelevistä Mari Turunen ja Elina Rantala) joutuvat ahdinkoon valtaamassaan teatteritalossa.
Sen hyvin tietää myös keskusteluumme osallistuva teatterinjohtaja Reino Bragge, joka on kuitenkin ihastunut Lyytikäisen immersiivisyysideasta. Sadan vuoden perspektiivi antaa Lyytikäisen mukaan teatterintekijälle sopivan välimatkan käsitellä näitä tapahtumia inhimillisestä näkökulmasta. – Nähdä se kaikki sitä kautta, että molemmilla osapuolilla oli syynsä Ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen palaveeraa videosuunnittelija Joonas Tikkasen (keskellä) ja näyttelijä Antti Tiensuun kanssa. Pääosassa talo Tampereen Teatterin rakennus oli sisällissodan lopun aikojen alun, Tampereen valtauksen, keskeisiä tapahtumapaikkoja. Esityksessä voi faktojen suhteen olla joitain epätarkkuuksia, ja ne ärsyttävät minua, mutta eivät niitä huomaa muut kuin historiaan vihkiytyneimmät katsojat. Kuularuiskun takana näyttelijä Ville Majamaa, lattialla Arttu Ratinen ja oikealla istumassa Esa Latva-Äijö.. Silloin olisi pitänyt tehdä koko esitys vain muutamalle kymmenelle ihmiselle, jota kuitenkin olisi ollut tekemässä talon koko porukka – sellaisessa kuviossa taiteelliset palikat eivät vain osu taloudellisiin koloihin. Tuotantoon kuuluu poikkeuksellisen mittavaa videototeutusta ja esitys levittäytyy koko taloon: kussakin esityksessä pieni osa katsojista pääsee osallistumaan ikään kuin sisältä käsin draamaan kiertämällä näyttelijöiden mukana teatteritalon sokkeloissa. Pian pari hätääntynyttä naista tulee katsomon oviaukkoihin, mutta mekastava miesjoukko tempaa heidät kohta lämpiön käytävälle. Konekivääripesäke teatteritalon yläkerrassa, jonne osa katsojista pääsee esityksessä kurkistamaan. Kiihkeitä lauseita: ”Hiljaa, punikkihuora!” ”Kuka on teidän päällikkönne?” ”Ammutaan se tähän!” ”Ketään ei saa teloittaa, esikunnan määräys.” Sitten laukaus, joku lyyhistyy lattialle. Lyytikäinen korostaa, että kun kyse on lopulta fiktiosta vaikkakin faktoihin perustuvasta, ovat tuollaiset ”virheet” draaman edun nimissä hyväksyttävissä. Ne metalliset äänet ovat lähteneet ladattavista kivääreistä. Perimmiltään onkin, vaikka on nyt draamaa, sepitettä. 46 25. Ja vieläpä paikoissa, joissa todellisuudessakin taisteltiin sata vuotta sitten. – Olen aika lailla kurkkuani myöten täynnä sisällissotaa, mutta on ilo tajuta, että kaikki tämä perehtyminen ei ole mennyt hukkaan, ja toivon sen näkyvän näyttämöllä. Oman taustatutkimustyönsä Lyytikäinen sanoo olleen kalkkiviivoille asti niin laajaa ja intensiivistä, että ensi-illan jälkeen hän arvelee lukevansa vähän aikaa jotain ihan muunlaista kirjallisuutta, romanttista viihdettä vaikka. Teatterin pääohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen otti sisällissota-aiheen työn alle sekä ohjaajana että kirjoittajana. ”1918 – Teatteri taistelussa” -näytelmän tarina lähti syntymään perusteellisen taustoituksen pohjalta. Voin vain kuvitella, millainen kokemus se tulee olemaan niille, jotka eivät ole koskaan käyneet niissä kerroksissa, tuumaa Bragge, joka pääsee spektaakkelissa myös näyttämölle: teatterinjohtaja esittää sadan vuoden takaista TT:n johtaja Jalmari Lahdensuota, joka osallistui valkoisten puolella Tampereen taisteluihin. – Toivoin ensin, että olisin pystynyt jotenkin kierrättämään koko yleisön tuolla teatterin sokkeloissa, koska ne autenttiset paikat ja se tunnelma, mikä noissa portaikoissa huokuu on ainutkertainen ja nimenomaan kokemuksellinen juttu. Se ei ole pelkästään aikavaan myös eräänlainen todellisuushyppy sadan vuoden taakse. Pääroolin esittäjä oli jo valmiina: teatterirakennus. Se voisi olla totta. Yksi punaisista ammutaan suggestiivisessa vihanpurkauksessa lämpiön parketille. Niinpä teatterissa ei sodan muistovuoden ohjelmistoa suunniteltaessa tarvinnut etsiä aihetta kaukaa. – Olen tietysti kulkenut paljonkin teatteritalon kaikissa mahdollisissa tiloissa, mutta kun olen nyt pari kertaa ollut mukana esitykseen kuuluvilla kierroksilla, täytyy sanoa, että henki suorastaan salpautuu siellä. Suurtuotanto ja pienryhmät 1918 – Teatteri taistelussa -produktio on Tampereen Teatterille suuri voimannäyttö. Metallista kalsketta, aggressiivista huutelua. Valkoisten joukkojen miehet ovat tunkeutuneet Tampereen Teatteriin, jota punaiset ovat pitäneet tukikohtanaan keväällä 1918. Se löytyi omien jalkojen alta, jokapäiväiseltä työpaikalta. Käsikirjoittaja-ohjaaja haluaa, että vaikka suurtuotannolla ei oikeastaan ole henkilöpäähenkilöä eikä perinteisessä mielessä yhtenäistä tarinaakaan, sisällissodan tunnot nousisivat näkyviin ruohonjuuritasolla. Mukana on käytännössä koko teatterin taiteellinen henkilökunta ja roolimiehitystä tue taan vielä TYK:n (Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaitoihin erikoistunut lukio) opiskelijoilla, jotka tuovat näyttämölle oikeaikäisyyttä; monet Tampereen taisteluihin etenkin punaisten puolella osallistuneet olivat hyvin nuoria, oikeastaan lapsia vielä. Lyytikäisen oli hyväksyttävä, että käytännössä moinen toive ei voinut toteutua. Käsikirjoitustyössä Lyytikäisellä oli asiantuntija-apuna historioitsija Tuomas Hoppu, jolla oli sopivaa erityisosaamista juuri tällaiseen hankkeeseen. – Minun pyrkimykseni on ollut saada fokusoitua katsojalle yksilöiden inhimillinen kokemus siinä sodassa. Se tuntuu pelottavan todelta. Isolle produktiolle ei riitä pelkkä näyttämö. Katsojien osallistamisella, fiinimmin sanoen esityksen immersiivisyydellä eli kokemuksellisuuteen perustuvalla esitystavalla, ohjaaja haluaa tuottaa uudenlaista teatterielämystä. TAMMIKUUTA 2018 Ihminen ihmistä vastaan Taistelu Tampereesta fokusoituu TT:n spektaakkelissa yksilötason kokemuksiin I stun Tampereen Teatterin katsomon vasemmalla laidalla, vitosrivillä. Selkäni takaa yleisölämpiön puolelta alkaa kuulua metakkaa. – Tuomas on sparrannut minua aiheen sisälle ja perehdyttänyt minua paitsi sisällissodan myös tämän teatteritalon historiaan, jota hän on ihan erikseen tässä yhteydessä lähtenyt tutkimaan. Se hetki tulee ihon alle kaikessa raastavuudessaan nyt, vuonna 2018, kun istun seuraamassa Tampereen Teatterin sisällissota-aiheisen suurtuotannon harjoituksia
Mutta vielä 1930-luvullakin oli poliittinen teko mennä esimerkiksi työväenteatterin esitykseen. Keväällä 2018 tamperelaiset ja muut voivat mennä vaikka peräkkäisinä päivinä katsomaan kahden teatteritalon sisällissota-aiheiset esitykset. Lyytikäiselle sisääntulokokemus Tampereelle vähän päälle parikymppisenä oli poikkeuksellisen väkevä. Vastakkainasettelun aika on ohi Vuoden 1918 tilanteessa myös Tampereen molemmat teatterit olivat puolensa valinneet. Rolf Bamberg Demokraatti, Tampere TT:n Teatteri taistelussa -esityksen harjoituksessa ollaan kohtauksessa, jossa valkoiset joukot ovat rynnäköineet teatteritaloon. Eipä monikaan Tampereella enää tänä päivänä ajattele, että olisi menossa porvariteatteriin tai vasemmistolaisten teatteriin. Lyytikäinen ja Bragge eivät kumpikaan ole syntyperäisiä tamperelaisia, mutta molemmat ovat saaneet aistia, kuinka juuri Tampereella kokemus sisällissodasta on ollut erityisen vahva erityisen pitkään. TAMMIKUUTA 2018 Teatterikevät ryhtyä siihen taisteluun. Poliittinen kahtiajako ei enää ole rasitteena. 47 25. – Tulin 1990-luvun puolivälissä Kalle Holmbergin ohjaukseen Pyynikin kesäteatterin Täällä Pohjantähden alla -esityksen Koskelan Elinaksi, ja se oli kyllä sellainen koulu että... Kuvat Kari Hulkko. Kalle sparrasi minua aiheeseen täydellä voimallaan, ja oli siinä pakko alkaa itsekin ottaa selvää sisällissodan taustoista ja sen jäljistä tässä kaupungissa. Reino Bragge kertoo, ettei hän vuonna 2010 alkaneen Tampereen Teatterin johtajapestinsä aikana ole törmännyt enää vastakkainasetteluun kaupungin teatterielämässä. Niitä motiiveja voi syvimmiltään olla yhä vaikea ymmärtää, mutta olen yrittänyt päästä sisälle siihen tilaan ja tilanteeseen, missä ihmiset sinä aikana elivät. Niin TT:n 1918 – Teatteri taistelussa kuin TTT:n Tytöt 1918 nostavat suurtuotantoinakin sodasta esiin yksilötason inhimillisen kokemuksen, ja sen kovan hinnan, joka aatteen palosta oli maksettava. Työväenteatteri TTT oli tietysti punainen, Tampereen Teatteri liputti valkoisin värein. – Molemmilla teattereilla voi olla omat faninsa, syystä tai toisesta, mutta harvalle poliittisesta. Vaikka kahtiajako on hälvennyt, sadan vuoden takaisten tapahtumien jättämät arvet ovat parantuneet ehkä hitaammin kuin muualla. Kuvassa vasemmalta Elina Rintala, Mari Turunen, Matti Hakulinen ja Ella Mettänen
Se oli radikaali asia siihen aikaan, Peltola kuvailee. Naiskaar tit perustetaan maaliskuussa. Sirkku Peltolalle juolahti, eikä se ole uutta. – Naiskaartit olivat pitkään vaiettu ja tuntematon asia. Sota turruttaa väkivallalle jo parissa viikossa. – Tampere oli täynnä nuoria, it sellisiä naisia. Tyttöjen arki muuttuu tammi kuussa 1918, kun vallankumouksen laineet lyövät Tampereelle. Mutta lo pulta halutaan näyttää vain se pieni tyttö, joka on elänyt tällaisen ajan historiassa, hän jatkaa. Naisena ja äiti nä on järkyttävä ajatus, että nuo rimmat Tampereen naiskaartissa olivat 15vuotiaita tyttöjä, lapsia. Mitä ihmiselle tapah tuu, että hän radikalisoituu. Tässä on todella paljon isoja kysymyksiä, joita halusin tutkia ja tarkastella, Peltola kertoo. Alistettu asema suh teessa isäntään on poissa. Terroristiksi radikalisoituminen voi tapahtua muutamassa kuukau dessa. Valkeakosken naiskaarti esimerkiksi on muuttunut nyt Tampereen naiskaartiksi. Miten valtavan työn kautta tähän on tultu ja kuinka isoista asioista puhutaan. – Kuinka syvää eriarvoistumisen kehitys ja tunne eriarvoisuudesta pi tää olla, että naapurit voivat tappaa naapureitaan. Siitä tuli yksi keskei nen lähde. Trauma taipuu musikaaliksi Peltola huomasi taustatyötä teh dessään, että sisällissota herättää edelleen ihmisissä suuria tunteita. Kaupungissa odottaa uudenlainen elämä, jopa sosiaali nen nousu. – Kyllä siinä hirveän isoon aihee seen sohaisee edelleen. On työ tehtaassa, omaa rahaa ja oma elämä. Tytöt 1918 kertoo tapahtumien keskeiset vaiheet muutaman henkilön kautta. TAMMIKUUTA 2018 Miten ihmisestä kasvaa tappaja TTT:n Tytöt 1918 on musiikkiteatteria painavista ja osin vaietuista aiheista Ohjaaja ja käsikirjoittaja Sirkku Peltola päätti kymmenen vuotta sitten, että kun vuodesta 1918 tulee kuluneeksi sata vuotta, hän haluaa käsitellä sisällissodan tapahtumia vähemmän esillä olleesta näkökul masta. Pumpulin ja Amurin tytöt Tytöt 1918 tutustuttaa katsojan puu villatehdas Pumpulissa työskente leviin ja Amurin työläiskorttelissa asuviin, erilaisista taustoista tule viin nuoriin naisiin ja heidän elä mänsä iloihin ja suruihin. On erilaisia suhtautumistapoja tais teluihin, monenlaisia ihmissuhteita ja kohtaloita. 48 25. Vaikka he eivät olleet palkallisesti korkealle kohotettuja, he pystyivät jollakin tapaa tulemaan toimeen omillaan. Musikaali lajina on ponnistus, ta rina on kova, koreografia vaikea ja musiikkikin erittäin vaativa. Käsikirjoitusta varten Peltola kahlasi läpi arkistoja ja muita läh teitä penkoen Tampereen naiskaar tin historiaa. Monitaitoinen työryhmä ison ääressä Sirkku Peltola kertoo ihailevansa ja kunnioittavansa TTT:n ensembleä, joka taipuu upeisiin suorituksiin. – Mielestäni musikaali on niin vai kea laji – valtava ponnistus ja niin monen osaalueen suurtyö – että haluan sille myös mahdollisimman vahvan ja merkityksellisen sisällön, Peltola kuvailee. Tarina alkaa marraskuusta 1917, kun piikatyttö Lempi muuttaa Teis kosta Tampereelle ja tulee töihin tehtaaseen. Anneli Kannon Veri ruusut käsittelee Valkeakosken nais kaartia, mutta siinä sivutaan myös Tamperetta. Olen nosta nut tämän keskeiseksi teemaksi, Pel tola kertoo. Sisällissota leimah taa kuun loppupuolella. – Se on mielenkiintoinen suuren ja pienen kontrasti. Tehtaita suljetaan ja punakaartien aseellinen toiminta alkaa. Kari Sunnari Taistojen tielle! Tytöt 1918 -musikaalissa vallankumouksen pyörteisiin lähtevät Eriikka Väliahde ja Emmi Kaislakari (edessä) sekä heidän takanaan Heidi Kiviharju, Karoliina Vanne ja taaimmaisena Antti Nieminen ja Marketta Tikkanen.. Tänään kantaesityksensä Tam pereen Työväen Teatterissa saava Tytöt 1918 katsoo kipeään historian vaiheeseen mutta vie Peltolan mu kaan myös tänään ajankohtaisten yhteiskunnan ja ihmisyyden kysy mysten ääreen. Useimmille ei luultavasti juolahda mieleen, että tästä tehdään musi kaali. – Olen ottanut sieltä henkilöitä tähän stooriin, osan monen myllyn kautta miksattuina. Päätin ottaa sen haasteen, että sadan vuoden jäl keen pitää olla jo mahdollista käsi tellä tätä aihetta ja missä muodossa tahansa, Peltola sanoo. Hänen käsissään muun muassa Minna Canthin ”Anna Liisa” ja ”Työmiehen vaimoon” poh jaava ”Suruttomat” ovat taipuneet musikaaleiksi. Miltei jokainen, jonka kanssa Pel tola aiheesta vuosien mittaan pu hui, halusi kertoa oman sukunsa tarinoita – asioita, jotka olivat ehkä vasta paljastuneet ja joista oltiin vaiettu. – Kirjailija Samuli Paronen on sanonut, että ihminen kasvaa hi taammin kuin tappaja. Se saa ajattelemaan, miten sellainen on mahdollista, Peltola sanoo
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Teatterikevät ENSI-ILTA 17.2. TAMMIKUUTA 2018 – Monet musikaalit tehdään niin, että tanssiryhmä tanssii, on muutama laulaja, ja näyttelijät näyttelevät kohtaukset. Se on sitä toista kasvamista. Ei kasvamista tappajaksi vaan päinvastoin, Sirkku Peltola kiteyttää. – Viitisentoista vuotta sitten Marjo Kuusela sai tietää, että hänen oman perheensä historiasta löytyy tarina sisällissota-aiheeseen liittyen. – Kaikkinainen myötäeläminen, toisen ihmisen kärsimyksen ymmärtäminen tekee ihmiselle hyvää. Heidän kanssaan ohjaaja Peltola on tehnyt töitä aiemminkin, mutta koreografi Marjo Kuuselan kanssa yhteistyö on ensimmäinen. Peltola tuumii, että parhaimmillaan musikaali herättää pohtimaan, miten isojen kriisien jälkeen yhteiskunta voi eheytyä ja toisaalta millaisia uhrauksia on vaadittu, että voimme tänään elää hyvinvointiyhteiskunnassa. 49 25. 014 266 0110 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri | #jklteatteri @jklteatteri ENSI-ILTA 7.2. Sirkku Peltola.. KU N ISOIS Ä SUOMEEN HIIHT I Te kst i Da niel Katz Ohjaus Tommi Auvin en OHJELMISTOSSA KEVÄÄLLÄ 2018 MYÖS Seikkailumusikaali PETER PAN • Tunnevoimainen draama KOLME SISARTA Musiikkinäytelmä ONNENSIRPALEITA • Yllättävä komedia TÄTI JA MINÄ Liput ilman palvelumaksua Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä Vapaudenkatu 36 | p. Olen ylpeä tästä porukasta, Peltola sanoo. Jouni Innilä, Anneli Karppinen, Arja Koriseva ja Ari-Kyösti Seppo Esa Leskinen Sami Keski-Vähälä Kriisikomedia työstä, arvostuksesta ja sen puutteesta Naurua ja kauhua yläkoulun käytävillä koulukiusatun selviytymistarina Henrik Ståhl Lippupisteeltä ostettaviin lippuihin lisätään palveluja toimitusmaksut. Musikaalissa tärkeä osa kerrontaa on musiikki ja myös tanssi-ilmaisu. Minä kysyin viisi vuotta sitten, tulisiko hän koreografiksi aihees ta tehtävään musikaaliin. Meillä koko porukka tekee kaikkea. – Oman historian tutkimisen täytyy mielestäni olla loputonta, jotta voimme käsittää jotain tästä ihmisenä olemisen touhusta, hän sanoo. ENSI-ILTA 20.3. MIELIPUOLEN PÄIVÄKIRJA LUUSERI Riemukas musiikkipitoinen sukukronikka Rooleissa mm. Kappaleiden sanoituksista vastaa Heikki Salo ja sävellys on Eeva Konnun. Marjo on tanssitaiteen akateemikko ja legendaarinen tanssija-koreografi, ja hänen kanssaan käydyllä dialogilla on ollut merkittävä rooli musikaalia tehdessä
2013 Liika Viisas . Tyyppi siis luiskahtaa koko ajan sormiemme välistä. Ensi kesäksi sarjaan valmistuu vielä kuudes osa, Lassilan näytelmä ”Pirttipohjalaisia”, ja sitten grande finale: koko kuuden setti on tarkoitus saada näytille Tampereen teatterikesässä ensi elokuussa. . . Hurme kertoo löytäneensä syvälle menneellä perehtymismatkallaan Lassilan tuotantoon löytänyt rohkeamman tyylittelijän kuin osasin uskoakaan. 2017 Sanamyrsky (kirj. Vaikka hänellä oli pohjalla jo laaja perehtyneisyys Lassilaan, niin hankkeesta selviäminen edellytti ”syventäviä opintoja”. . 50 25. – Lassilasta tehdyissä väitöskirjoista luin ilolla havainnon, jonka jäljillä olen ollut itsekin: tämä tyyppi oli monisärmäinen karnevalistinen nauraja ja sitä kautta ehdottomasti kirjallisuuden uudistaja. Juha Hurme) . Hurmeen mukaan Lassila-Untola-Rantamalan persoonaan liittyi se ”ihan patologinen seikka”, että kaikkien elämänsä käänteiden jälkeen hän lakkasi elämästä ihmisen elämää. Se, että hänet 1918 sitten teloitettiin äärivasemmistolaisena kiihottajana, perustui juuri siihen, että hän oli Irmari Rantamalan nimimerkillä kirjoittanut juttuja työväenlehteen. Kun tämä oli vuonna 1917 kirjoitellut Rantamalana Työmieheen, lehden toimitussihteeri Yrjö Räisänen kysyi kynäniekalta, haluaisiko tämä liittyä ammattiyhdistykseen ja sosialidemokraattiseen puolueeseen. Siis sivistyksellinen valistus. . Ehkä sopiva ilmaisu on itsestään tietoinen teksti, hänen proosansa tai näytelmänsä ei yritä olla realistisia kuvauksia vaan hän hyvin brechtiläisesti muistut. Ja kun oli työnsä tehnyt, hänet ammuttiin tarpeettomana tai pulmallisena todistajana, Hurme naurahtaa hirtehisesti kolkolle ajatuskululleen. – Tiesin, että Lassilan tuotannossa on asioita, joista monilla ihmisillä ei ole mitään käsitystä, joten tärkein päämäärä oli saada tätä näkymää laajemmaksi. Olen käyttänyt tässä teatteria ikään kuin mainokseksi mahtavan kirjailijan tuotannolle: ”Hei, ihmiset, lukekaa näitä kirjoja.” Koko sarja on vuodesta 2014 alkaen nähty kutsuttuina vierailuesityksinä myös Työväen Näyttämöpäivillä Mikkelissä. . Hän lähti tekemään viisiosaista ja viisi vuotta kestävää esityssarjaa Maiju Lassilan tuotannosta. Hän teki kansakunnan perusvalun, kertoi kirjoissaan ja näytelmissään, keitä me olemme. Nimimerkkien taa piiloutuminen kuului siihen strategiaan. Ammattiteattereilta sitoutumista moiseen viisivuotisprojektiin ei voinut odottaa, joten sen toteuttajaksi koottiin Porin teatterikerhon harrastajanäyttelijöistä ja muutamista muista nuoren polven näyttelijöistä kokoonpantu Otava Ensemble. Hän toi meille satiirisen ja – tämä on ihan hullua sanoa kun puhutaan sata vuotta sitten tapahtuneesta – postmodernin tyylin. 2014 Kun Lesket lempivät . Suurelle yleisölle välittynyt kuva Lassilasta on aika kaksulotteinen. Heppumme ilmoitti, että voisi liittyä – Maiju Lassilana ammattiliittoon ja Rantamalana sosdem-puolueeseen. Kuka hän siis oikein oli. Eikä Hurme malttanut Sanamyrskyyn lopettaa. – Jotkut hänen teoksistaan ovat kuin kyynisen porvarin, toiset taas syvästi sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen puuttuvan ihmisen kirjoittamia. 2016 Avuttomia . Rohkea tyylittelijä Hurme ei lakkaa hämmästelemästä, kuinka yksi ihminen saattoi kirjailijana revetä niin monennäköisiin teksteihin. Hurme mainitsee 2012 ilmestyneessä Hullu-romaaniinsa huvittavan yksityiskohdan Untola/Rantamalan viime vaiheista. Lassila-esitykset sovittanut, ohjannut ja viidennen, viime kesänä kantaesitetyn ”Sanamyrskyn” myös kirjoittanut Hurme luonnehtii koko settiä luonnoksiksi. Hän ei varsinaisesti koskaan ollut perinteisellä tavalla vasemmistolainen, vaan se oli sen ajan määräämä kytkentä. Hän eli elämänsä viimeiset kahdeksan vuotta Runeberginkadun loukossaan ilman ihmiskontakteja, vimmatusti kirjoittaen, mutta hänellä ei ollut edes kustantajaan suoraa yhteyttä, vaan pikkulapset kiidättivät hänen tekstejään julkaistavaksi. – Hän on liian vähän hyödynnetty resurssi kirjallisuudessamme. – Mitä sieltä sitten tuli: noin 30 proosateoksen satsi, jossa hän käy erilaisin strategioin läpi mitä erilaisimpia asioita asioita ja oikeastaan perustaa Suomen. – Ja paljon. Toisella tasolla oli halu saada myös mukana olevat näyttelijät innostumaan, koska ohjaaja tiesi, ettei heilläkään ollut juuri mitään tietoa Lassilasta. Sivistystehtävää ja syventäviä opintoja Kun Hurme ryhtyi Lassila-souviin, hänellä oli kolmenlaisia pyrkimyksiä. Ensimmäisenä oli halu nostaa tätä vähän syrjään sysättyä mestaria paremmin suuren yleisön tietoisuuteen. sikymmenellä, jolle hänen tuotantonsa keskittyy. – Kiehtovinta on koko hänen elämäntarinansa kytkeytyminen siihen ihmeelliseen tuotantoon. 2018 Pirttipohjalaisia (kantaesitys ensi kesänä) Kaikki esitykset toteuttanut Otava Ensemble JUHA HURMEEN LASSILA-SARJA. – Nehän ovat olleet tyhjän tilan teatteria, eräällä tavalla mallinnoksia. Yhtäältä hän oli kirjoittamiensa hupaisten tekstiensä tähden hauska viihdyttäjä, toisaalta Rantamalan väkivaltaisen kuoleman kautta traaginen marttyyri. Se on antanut tulokseksi äärimmäisyysihmisen, joka menee kaiken sen läpi, mitä me pidämme normaalina ja mitä voimme kuvitella siitä, miten ihmiset noin ylipäätään elivät ja ajattelivat 1900-luvun toisella vuoJuha Hurme ohjaa parhaillaan Kansallisteatteriin uusinta näytelmäänsä Lemminkäinen. TAMMIKUUTA 2018 Jari Soini Heppu, joka pohjusti Suomen Kun Juha Hurme sai vuonna 2013 valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan mahdollistui vertaistaan hakeva teatterihanke. Hurme huomauttaa, ettei oikein itsekään tiedä, millä nimellä kirjailijaa pitäisi milloinkin kutsua, Maiju Lassilaksi, Algot Untolaksi, Irmari Rantamalaksi, salanimiä ja nimimerkkejä tällä kaverilla piisasi. – Värväämäni näyttelijät tiesivät tähän lähtiessään, että korvaukset työstä tulisivat olemaan ihan symbolitasoa, mutta tulivat ilolla mukaan, koska tässä hankkeessa oli luvassa kivaa tekemistä ja sauma oppimiseen, sanoo Hurme. Siksi Hurme käyttää toistuvasti kirjailijasta – mitenkään tämän arvoa alentamatta – sellaisia ilmauksia kuin tyyppi, heppu, kaveri jne. Lähestyn aihetta omalla tavallani, ja olen jo keksinyt näytelmälleni sopivan luonnehdinnan: radikaalisti kiva. 2015 Mestari Nyke & Manasse Jäppinen & Elämän vaihteessa . . Kolmanneksi vaikuttimeksi Hurme myöntää henkilökohtaiset syyt
Siellä on varmasti vielä valepohjia, joiden takaa löytyy jotain uutta. Vuonna 1995 Hurme teki Ylioppilasteatterille kesänäytelmän ”Terra potatis”, jonka ideana oli 1910-luvun kautta pohtia, mikä oli se ajanjakso ennen Suomen itsenäistymistä. Se on jo iloisella tavalla hämmentävää, mutta ei tarvitse lukea kuin pari sivua eteenpäin, kun käy selväksi, että tämän Maijun lempilukemistoa on viihdekirjailija Lassi Maijula! Hurme ihastelee tätä brechtiläisen vieraannuttamisen juhlaa ajalta, jolloin kyseinen termin isä oli vasta 18-vuotias tuntemattomuus. 51 25. Siitä lähtien olin Lassilasta ihan myyty. Kouluikäisenä hän luki Tulitikkuja lainaamassa ja piti siitä kovasti asiaa miettimättä. TAMMIKUUTA 2018 Teatterikevät Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Pirun verran punaisempi taa lukijalle tai katsojalle että hei, tämä on tällaista näytelmää ja hulabaloota. Eli niin kuin Meri totesi, Harhama oli ensimmäinen moderni suomalainen romaani. – Sitä me voimme kutsua modernismiksi. – Sen on julkaissut Maiju Lassila -niminen kirjailija, ja heti sen heti ensimmäisessä virkkeessä selviää, että kirjan päähenkilö on 18-vuotias erotiikkaa ja seksuaalista nälkää tihkuva Maiju Lassila. – Siinä oli aika radikaali dramaturgia ja valitsin itse keksimieni henkilöiden sekaan Algot Untolan ihmeellisen hahmon ja Sakari Pälsin. Leo Lindstedtin suppea Lassila-elämäkerta oli minulle tärkeä sysääjä lähteä perehtymään lisää. 27-vuotiaana olin jo jonkun sortin teatterintekijä ja silloin vastaani tuli Veijo Meren essee, jossa hän kirjoitti Harhamasta. Tuntui uskomattomalta, että siellä ”Tulitikkujen” takana voi olla jotain tällaista. Lassila oli näissä asioissa edelläkävijä Suomessa. Tutkimus jatkuu Hurme kertoo oman tiensä Lassilan luo lähteneen monille tutusta pisteestä. Hurme ottaa esimerkiksi heti Tulitikkuja lainaamassa -klassikon jälkeen kirjoitetun pienoisromaanin Rakkautta. Rolf Bamberg Demokraatti Ensi-ilta Revontulihallissa 14.2.2018 Leena Pöysti, Satu Silvo, Carl-Kristian Rundman, Ulla Raitio Teksti Miksei ihanan sukupuolineutria Irmari-etunimeä ole hyväksytty nimipäiväkalenteriin?. – Kun tuotanto on niin rikas, sitä täytyy lueskella koko ajan. – Olin kymmenen vuotta tyytyväinen siihen annokseen. Tutkimukset jatkuvat, vaikka teatterihanke teemasta on kohta pulkassa. Hurme sanoo olevansa yhä pysyvästi koukuttunut Lassilaan
Uteliaisuus vaikutti ja halu tutustua Jyväskylän kaupunginteatteriin. Koriseva ja Seppo näyttelevät nyt ensi kertaa yhdessä, myös työskentely tässä teatterissa on molemmille ensimmäinen kerta. Koriseva kertoo pelaavansa mielellään tennistä huomattavasti parempia vastustajia vastaan. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti Virpi Kirves-Torvinen. H. Sepon mielestä näyttelijän ammatin yksi hieno puoli on, että siinä saa perehtyä syvällisesti kulloinkin käsillä olevaan teemaan. 52 25. Jonkinasteista kevennystä on täytynyt olla, Koriseva sanoo. Lavasteena on Karmo Menden loihtima hautausmaa. – Jos näytelmä liikuttaa, puhuttaa tai koskettaa, se on hyvä. Hyvää tuulta Arja Koriseva on ollut mukana monissa musikaaleissa, kuten ”The Sound of Musicissa” Seinäjoen kaupunginteatterissa sekä Imatran Teatterissa. Väliajan jälkeen ikääntyneempien Weran ja Bennon rooleissa nähdään Anneli Karppinen ja jäähyväisroolinsa tekevä Jouni Innilä. Klezmer-musiikki viehättää Näytelmässä kuultava klezmervaikutteinen musiikki ei ollut Korisevalle entuudestaan tuttua, vaikka muunlainen kansanmusiikki on tullut tutksi. Ne ihmiset, jotka ovat nähneet minut teatterilavalla aiemmin, näkevät nyt jotain erilaista, Koriseva lupaa. Myös katsoja saa olla tarkkana kielen ja sanojen kanssa, Koriseva pohtii. – Katson itse maailmaa aika vinosti välillä. Esitykset jatkuvat 11. Isoisä Benno on 150 senttimetriä pitkä kornetisti tsaarin armeijassa. Auvisen tapa tuoda asioita esiin on vakuuttanut. Ei saarnaa tai pilkkaa Koriseva ja Seppo miettivät molemmat etukäteen, millaista esityksen huumori tulee olemaan koskien juutalaisia. Klezmer on Itä-Euroopan juutalaisten kansanmusiikkia, jota he ovat esittäneet esimerkiksi perhejuhlissa. Olen saanut myös Arjalta paljon naurua, iloa ja hyväntuulisuutta, hän kertoo. Musiikista vastaa Sari Kaasinen ja koreografiasta Jouni Prittinen. Nauran omille toilailuilleni aika paljon silloin kun hommat menevät metsään, Seppo jatkaa. – Meidän ei tarvitse kiinnittää huomiota tuon toisen parin tapaan tehdä rooleja, yhtenäisyys tulee tekstistä, Seppo selvittää. Daniel Katzin esikoisteos palaa näyttämölle Jyväskylän kaupunginteatterissa ”K un isoisä Suomeen hiihti” on kirjailija Daniel Katzin esikoisteos vuodelta 1969. helmikuuta. Kun isoisä Suomeen hiihti-näytelmä saa ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterissa 17. Nyt työn alla olevassa tekstissä on mukana niin Katzin oman juutalaisen perheen historiaa kuin Suomen historian sodan aikaisia tapahtumia. Nyt näytelmä saa ensi-iltansa Tommi Au visen ohjaamana ja dramatisoimana Jyväskylän kaupunginteatterissa 17. Monista elokuvaja televisiorooleistaan tunnettu Seppo on työskennellyt esimerkiksi Kuopion kaupunginteatterissa, Riihimäen Teatterissa ja Ryhmäteatterissa. Näytelmä ei saarnaa eikä julista, ivaa tai pilkkaa. Koriseva luonnehtii tarinaa väkeväksi. Tiedämme aika vähän juutalaisten sisäisestä maailmasta. helmikuuta. – Tilanteet vaihtuvat nopeaan tahtiin. Näytelmässä on myös monia eri tasoja, joilla se haastaa myös katsojan. Kun Korisevalla on musikaaleissa ollut yleensä selkeä naispääosa, niin nyt hän on tekee näytelmän ensimmäisellä puoliskolla Weran roolin ja esittää väliajan jälkeen useampia pieniä rooleja. Bennon ollessa rintamalla hänen puolisonsa Wera yrittää pärjätä monenkirjavin keinoin ja rientää pelastamaan häntä tämän loukkaannuttua. toukokuuta asti. Koriseva on viehättynyt klezmeristä ja pitää musiikin sekä tekstin roolia esityksessä erityisen tärkeinä. – Tekstissä on repliikkejä, joita on täytynyt miettiä, mitä ne tarkoittavat. Sama pätee näyttämöllä. Näytelmässä ei jäädä makaamaan paikoilleen ja junnaamaan asioita puhki, Seppo jatkaa. Sieltä löytyy samantyyppisiä ajatuksia. – Juutalaiset ovat itse viljelleet huumoria selviytyäkseen. Erkon palkinnon. Katz sai romaanin julkaisuvuonna siitä esikoisteoksille jaettavan J. TAMMIKUUTA 2018 Humoristinen pala Suomen juutalaisten historiaa Arja Korisevan ja Ari-Kyösti Sepon mukaan huumori poistaa ahdistavuuden Kun isoisä Suomeen hiihti -näytelmästä. ”Isoisä” on hänelle ensimmäinen puhenäytelmä, musiikkipitoinen toki sekin. Arvostan myös Tommi Auvista tekijänä, Koriseva summaa. – Ohjaaja Tommi Auvisen työtapa on niin positiivinen, että se tarttuu kaikkiin ihmisiin. – Opin ja imen kuin pesusieni ohjaajalta ja kaikilta, jotka ovat kanssani lavalla, hän nauraa. Persoonallista päähenkilöpariskuntaa Bennoa ja Weraa esittävät laulajana tunnettu Arja Koriseva ja näyttelijä Ari-Kyösti Seppo. Klezmer-muusikot kiersivät esiintymässä toiseen maailmansotaan asti Itä-Euroopan juutalaisyhteisöissä. – Tämä on ihan erilaista verrattuna siihen, mitä olen koskaan aiemmin tehnyt
TAMMIKUUTA 2018 Teatterikevät ”Aika on muuttunut, teksti ei” Tamperelainen ohjaaja Tommi Auvi nen luki Daniel Katzin esikoisteoksen jo sen ilmestymisvuonna. Ravintolateatterissa Kesto n. Kyseessä on hänen ensimmäinen produktionsa Jyväskylän kaupunginteatterissa. ASTI VERTIGO Boileau Narcejac Kainulainen: Psykologinen trilleri ihmismielen syövereistä. Auvisen mukaan näytelmän esittämiseen juuri nyt ei ole muuta erityisempää syytä kuin että teksti on yhä hyvä. 1 h 30 min väliaikoineen 28 € ”Uuden Pulkkisen sketsit ja tekstit ovat elävinä ihailtavaa surrealismia. PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ Arvioitu kesto 2 h väliaikoineen 36 € / 34 € / 26 € JÄRKYTTÄVÄN HAUSKA KOMEDIA! Jos haluaa nähdä komedian, joka naurattaa ja koskettaa, niin Suurenmoista on oikea valinta” – Esityksen ohjaaja Panu Raipia ”Panut Rajala ja Raipia ovat tehneet uskomattoman teon. Tuukka Huttusen hurja suoritus viimeistelee Komediateatterin täysosuman, joten Päämäärä Tuntematon on viiden tähden esitys.” Matti Kuusela, Aamulehti Kesto 1 h 30 min sisältäen väliajan 18,50 € / koululaisryhmät 9,50 € Suosittelemme yli 3-vuotiaille Tuotanto Suomen Teatteriopisto OHJAAJANA RÖLLIN LUOJA ALLU TUPPURAINEN Päänäyttämöllä Ensi-ilta 9.5. WWW.JURKKA.FI. Tämä näytelmä on myös oma originelli pieni pala Suomen historiaa. Auvinen pitää näytelmän kieltä uskomattoman hienona. Hän on ohjannut saman näytelmän aiemmin vuonna 2006 Tampereen Teatterissa. Se teki lähtemättömän vaikutuksen. – Suurin haaste onkin saada se toimimaan puhuttuna, hän sanoo. Kuva: MRP Matila Röhr Productions Oy Ohjaus Panu Raipia Dramatisointi Outi Keskevaari Ensi–ilta 7.6.2018 T ampereen K omediaTeaTTerin KesäTeaTTerissa P U H T A A T V A L K E A T L A K A N A T TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI www.komediateatteri.fi Lapintie 3 a, 33100 Tampere puh. 0207 288 388 puh. Juuri tätä Pulkkiselta kaipaankin.” Aamulehti, Markus Määttänen K18 K18 RAVINTOLATEATTERISSA Kesto 1 h 30 min väliaikoineen 32 € / 30 € / 22 € KEVÄÄN UUTUUS! Ensi-ilta 16.2. ja 20.4. Huumori on Auvisen juttu. Mitä muuta juutalaissuvut Suomessa ovat olleet kuin selkeitä pakolaisia. Kesto n. Sieltä nousee voimakkaammin esiin eri asioita kuin ennen. – Se istuu paremmin todelliselle ja vakavalle pohjalle. Silloin muutama asia jäi hampaankoloon, ja nyt hän on halunnut toteuttaa asioita uudella tavalla. – Katzin teksti ei ole muuttunut, mutta aika on. www.kokkolanteatteri.fi ESITYKSET 2.2.-12.5.2018 päänäyttämö JOEL LEHTONEN – TUOMO RÄMÖ Putkinotko Klassikon räjäyttävä uustulkinta! Näyttämöllä Tiina Weckström ENSI-ILTA 17.3.2018 VIRONKATU 7 . – Valehtelematta luen sen vieläkin kerran vuodessa, näyttelijänäkin tunnettu Auvinen kertoo. 1h 30 min väliaikoineen 28 € Kivelä Niko Koomikko Niko Kivelä, kenties uransa kovimmassa nousukiidossa, esiintyy nyt ensimmäistä kertaa Komediateatterin lavalla. ALIVALTIOSIHTEERI Ilo ilman virallisuutta on teeskentelyä K18 Ensi-ilta 2.2. 00170 HELSINKI . 53 25. Ohjaaja yllättyi käydessään tekstiä näytelmää varten läpi. Salmi osaa kirjoittaa, eikä mies ole pidätellyt älyttömyyskynäänsä, mikä on hyvä. hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min KEVÄÄLLÄ TAMPEREEN KOMEDIATEATTERISSA! PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ 21.4. Ravintolateatterissa La 17.3
Tahto ja hohto -elämäkerta on siinä poikkeuksellinen, että vaikka se noudattaa varsin perinteistä kronologista muotoa, se ei missään vaiheessa nuupahda luettelomaiseksi cv-kirjallisuudeksi vaan kertoo päähenkilönsä elämänkaaresta kirjallisella imulla. Ritvan aviopuoliso ja kirjan kirjoittajan isä Kalle Holmberg ei ollut heistä vähäisimpiä eikä vähä-äänisimpiä. Se vaati joskus epäortodoksisia ratkaisuja ja valintoja, mutta täysipäisinä koko perhe ruljanssista selvisi. ”Kotkien varjosta lentoon” on osuva luvun nimi tämän ajan kuvaamiselle. Parasta A-ryhmää ovat kohteen iholle pääsevät elämäkerrat, jotka tarjoavat uusia näkökulmia sekä uutta tietoa ja tarinaa päähenkilöstä vailla mitään tietoista kohauttamisen tarvetta. TAMMIKUUTA 2018 Lähietäisyydeltä kirjoitettu hieno taiteilijaelämäkerta KIRJAT Annina Holmberg: Tahto ja hohto – Ritva Holmbergin taiteilijantie Siltala 2017, 300 s. Annina Holmbergin äidistään Ritva Holmbergista kirjoittaman elämäkerran ”Tahto ja hohto” voi ilman epäilystä sijoittaa tuohon A-luokkaan. C-sarjaa ovat keskushenkilöään palvoen jalustalle nostavat tai kohteensa itseriittoisuuden tähden nolostuttavat elämätai omaelämäkerrat. Kakkossarjaan kuuluvat kuivakkuuteen asti perusasialliset kronikat, jotka eivät tuo kohdehenkilön kuvaan juuri uutta, mutta dokumentoivat olemassa olevan tiedon huolella. Se tapahtui salaa puolisolta, josta sattumoisin oltiin juuri leipomassa sen arvostetummaksi ja oikeammaksi katsotun Suomen Teatterikoulun uutta rehtoria. Tämän luvun kiinnostavia kohtauksia on esimerkiksi se, miten logonomiksi Helsinkiin opiskelemaan tullut Ritva pyrki ja pääsi Teatterikoulun korkeakouluosastolle. Ensimmäisessä otsikolla ”Tahto ja sen kummit” käydään sopivan vauhdikkaasti läpi sukutaustat, lapsuus ja itsenäistymisen vaiheet, joissa Kalle oli jo vahvasti läsnä. Niinpä Annina Holmbergin kirja on myös kertomus siitä, kuinka Ritva H. Kallen maineeseen kohottaneen Lapualaisoopperan ja muiden kautta päästäänkin sitten ”Turun kotkien” aikaan eli Ralf Långbackan ja Kalle Holmbergin syystä glorifioituun viisivuotiseen kauteen Turun kaupunginteatterin johdossa. Sitä siiville nousua vauhditti muun muassa Ritvan parivuotiskausi Åbo Svenska Teaterin johdossa 1970-luvun puolivälin jälkeen. Ja kuinka hänen onnistui ajankäytöllisesti välillä mahdottomilta tuntuvissa oloissa pitää myös avioliittonsa kasassa ja hoitaa äitiyden velvollisuudet. Tähtihetkiä ja perhekriisejä Keskimmäinen pääluku on otsikoitu ”Hohto ja sen hinta”, ja se kertoo nimensä mukaisesti Ritvan ohjaajauran hohdokkaimmista vuosista 1980-luvulta seuraavalle vuosituhannelle. oli tuossa menestystarinassa. 54 25. Teatterilaisista tavataan kirjoittaa kolmen kategorian elämäkertakirjoja. Loistetta loivat muun muassa menestykset Helsingin kaupunginteatterin pienelle näyttämölle perustetun ja yhdessä KalKari Hulkko Ritva Holmberg Kallion kimalluksen aikoihin 1990.. Ritvasta tuli rouva Holmberg pari viikkoa lakkiaistensa jälkeen, 19-vuotiaana, ja silloin lapsikin, tuleva elämäkerturi Annina, oli jo tuloillaan. Kallen varjosta valoon Noiden vuosikymmenten teatterihistoriaa hallitsivat monet omaääniset tekijät ja persoonallisuudet. Ritva Holmbergin (1944–2014) elämänpolku kuljetaan päästä päähän, ja Annina Holmberg näyttää sen kartoittajana omat dramaturgiset kykynsä: tv-käsikirjoittajana toimineena hän tietää, miten tarina pidetään elossa silloinkin, kun ulkoisia tapahtumia on niukemmin, kuinka kiihdytellään kohokohtiin ja kuinka niistä lasketellaan hallitusti alas. Annina Holmbergin kirja palauttaa mieliin, kuinka tärkeä palanen dramaturgi Ritva H. Turku ja Ruotsi ponnahduslautoina Ritva Holmbergin taiteilijan tie on jaettu kirjassa kolmeen etappiin eli päälukuun. Koko tuo kausi oli tärkeä ”kummi” Ritvan pääsylle luomaan omaa teatteriuraa myös ohjaajana, mistä ensimmäiset menestykset tulivat Ruotsista ja jäivät siksi Suomessa paljolti huomiotta. Se on tyylikkäästi muttei särmättömästi rakennettu tarina omapäisestä ja silti laajasti pidetystä ja arvostetusta teatterinaisesta, joka teki taiteellisen uransa ajassa, jolloin teatteri eli monenlaisia murrosaikoja. raivasi tiensä Kalle H:n työparin statukselta täysin omin avuin ansaittuihin taiteellisiin voittoihin
u u u Vanhempia kehotetaan jatkuvasti valvomaan las tensa nettiaikaa. Suomen seuraava itsenäinen vuosisata voisikin alkaa komeasti ainutlaatuisella ihmiskokeella: Las tenkulttuurista pois tyttöjen halveksunta! Mitä kaikkea siitä seuraisi, jos kertakaikkiaan lo petettaisiin altistamasta niin pojat kuin tytöt naisia ja tyttöjä halveksiville ja vähätteleville tarinoille heti ja tästä päivästä. Ritva oli taistelija, mutta pelkällä tahdolla hän ei syöpää vastaan käy nyt: ”Ei tämä ole kamppailulaji eikä kasvainta voi meditoida pois” hän totesi käydessään läpi kaikki kovat hoidot. Kun päivitellään, miten hitaasti ja kankeasti sukupuoliroolit muut tuvat, kuinka tytöt vieläkään eivät hakeudu teknisille aloille ja pojat karttavat päivä koteja, olisi syytä katsoa hyvin tarkkaan, millaisia asenteita ja roolimalleja pikkuisille vauvasta asti päivittäin aktiivisesti opetetaan heille tehdyissä oh jelmissa. Veikkaisin järisyttäviä muutoksia seuraavan su kupolven tasaarvoon, ammatinvalintaan ja ylei seen hyvinvointiin! u u u Lopuksi kiitos ja kumarrus Astrid Lindgrenille ja muille visionää reille, joiden teoksissa kohtaamme ainutlaatuisia tosia ihmislapsia, tyttöjä ja poikia. Hetkittäin, esimerkiksi Holmbergien ystäväpiirin juhlimi sia kuvatessaan, tuo sisäpiiriläisyys jättää lukijan vähän ulkopuoliseksi, mutta onneksi se ei ole kirjan hallit seva piirre. Annina Holmbergin teksti kul kee lajityypin standardeihin näh den poikkeuksellisen rennosti ja elävästi. Jo se, etteivät 2018 syntyneet pallerot enää seuraisi ainut takaan avoimen sovinistista lastensarjaa en simmäisten viiden ikävuotensa aikana, tekisi hui kean muutoksen aiempaan. Kirjailijatausta nä kyy. Se ”hinta” olivat muun muassa aviomiehen alkoholismin katalysoi mat perhekriisit sekä tietyt taiteelli set pettymykset ja vastoinkäymiset, joita temperamenttisen, omanar vontuntoisen Ritvan ei ollut helppo sulattaa. Laura Ruohonen len kanssa vedetyn itsenäisen en semblen produktioissa, aika teat terikoulun dramaturgian lehtorina sekä monet yksittäiset kiitosta ke ränneet ohjaukset/dramatisoinnit eri puolilla Suomea ja edelleen vä hän Ruotsissakin. Lopetettaisiin tyttöjä aliar vioivien ja loukkaavien lastenohjelmien tekeminen, näyttäminen ja katsominen. Kirjoittaja on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja.. Jopa tasaarvopyrkimyksistään tun netun Svenska Ylen suositun ”Bertil”sarjan ainoa tyttöhahmo on vaaleanpunainen (sic) turhamai nen possu, jonka rooli on vuoroin jäkättävän tädin vuoroin huolehtivan äidin tavoin komennella ja opastaa hauskuuksia tekeviä poikia, sen sijaan että hän saisi olla tyttöpuolinen lapsi yhdessä muiden kanssa. Tytöt ovat yhä pelottavan usein pelkkää pakollista rekvisiittaa poikien tarinoissa. Kalle Holmbergista on vielä yh tenäinen elämäkerta tekemättä, vaikka hän itse on teatterivuo siaan ja koko elämäänsä toki avan nut kahdessa hienossa esseistisessä muistelmakirjassaan. Kirjan viimeinen luku ”Mat riarkka” kuvaa lähinnä Ritvan 2010lukua – vaikeuksia sopeutua ajatukseen eläköitymisestä teatteri töistä, sairastumisesta parantumat tomaan syöpään ja pitkää kamppai lua tautia vastaan. Rentoa ja elävää Tahto ja hohto on kirjoitettu erin omaisen hyvin. Ne olivat aina naisten aiheuttamia: läskit virtahe pomammat rytkyivät sirkuksen kumoon ja söpöt puputytöt tarkertuvat pahiksen verkkoon. Kaava on lannistavan tuttu lasten kulttuurista. 55 25. Mikä virhe! Katsottuani kaksi satunnaisesti valittua jaksoa suosittua pikkulasten animaatiota ”Ryhmä Hau” olin valmis heittämään tietokoneen seinään. Aktiivisesti opetettai siin lapsille, että edes yhdessä maailman maassa, meillä Suomessa, on mahdollista antaa tyttöjen rauhassa kasvaa, ilman, että iso osa energiasta ku luu jokapäiväisestä vähättelystä selviämiseen. Näin seksististä, sovinistista ohjelmaa en ole nähnyt aikoihin. Perheyhteys on ollut tekijälle tie tysti korvaamaton etu: hän on pääs syt niin lähelle kohdettaan kuin päästä voi. Tytöt ovat yhä pelottavan usein pelkkää pakollista rekvisiittaa poikien tarinoissa. Jos aidosti haluamme edistää yhteiskunnallista tasaarvoa, on tähän tultava iso muutos. Mutta kuinka moni seuraa, millai sia sukupuolirooleja ja asenteita pallerot valtakun nankanavan lastenohjelmista it seensä imevät. Nimenomaan näitä ohjelmia lapset usein jätetään kat somaan itsekseen sillä aikaa, kun vanhemmat hoitavat kotia, univa jetta tai keskinäistä suhdettaan. Ehkä isässä olisi Annina Holmbergille seu raava kirjallinen työmaa. Äitinsä sairauden etenemistä ku vatessaan Annina Holmbergin ote tiivistyy äärimmäisen henkilökoh taiseksi. Jospa kyseessä olisi yksi amerikkalainen höpö sarja, mutta ei. Se päättyi hyväk syttyyn tappioon 17.7.2014. Pikkupojan johtamien viiden upean sankarikoiran liepeillä roikkui pieni vaalean punainen sylikoiranarttu, joka lähetettiin pois ja loista pyörimästä heti, kun tosihommat alkoivat. Vai ken ties jo onkin…. Rolf Bamberg Demokraatti Kun kansa on kahdella jaollinen, se on tuplasti itseään pienempi. TAMMIKUUTA 2018 Aforismi välipalaksi Ryhmä Hau ja naisvihan aakkoset R ankan työrupeaman jälkeen ajattelin palkita itseäni mahdollisimman leppoisalla kulttuu riannilla ja avasin Yle Areenan lastenohjel mat. Se ei tuo lukijalle silti kiu sallista tirkistelyn tunnetta, sillä kir joittaja ei jää piehtaroimaan mur heessa vaan nostaa esiin tahtonai sen omaperäisen luonteen esiin
Pika-arviot KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA ELOKUVA ryhtyneen C. Oikea suomalainen ihme koettiin kaksikymmentä vuotta myöhemmin, kun veriviholliset löysivät toisensa puolustaakseen isänmaata idän jättiläistä vastaan. Valkoisen puolen ydinmaille Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvista romaaneistaan tunnettu menestyskirjailija Antti Tuuri on laatinut käsikirjoituksen Ilkka Vanteen ohjaamaan vahvasti dramatisoituun puolipitkään teokseen, jollaisia ei teatterilevityksessä ole ollut tapana nähdä. Kolmiodraama on kliseinen, joskin näyttävä. Kuvaavaa kai sekin, että nyt ilmestyvää dokumenttielokuvaa on ollut tukemassa Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry, joka oman ilmoituksensa mukaan ”vaalii ja pitää esillä vapaussotaan osallistuneiden tai muutoin maamme vapauttamiseen ja myöhemmin sen itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muistoa”. MRP Matila Röhr Productions Oy / Riku Isohella. Muutaman tammikuun lopun päivän aikana kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat vallattiin Suomeen Venäjän armeijasta palanneen ja valkoisten joukkoja johtamaan ELOKUVA Tammisunnuntai 1918 Ohjaus: Ilkka Vanne 2018, 50 minuuttia Synkin hetki Joe Wrightin perinnetietoinen näköispatsasdraama rajaa tapahtumansa vain muutamaan viikkoon. Muun muassa heille taistelut olivat nimenomaan vapaussotaa valkoisen totuuden näkökulmasta, jossa Suomen vastahankittu itsenäisyys oli vaakalaudalla punaisen kapinan johdosta. Teos vilisee nimiä, joista osasta kuultiin sittemminkin aivan muissa yhteyksissä: Sven Fazer, Eljas Erkko, Henrik Renqvist... ”Vapaussodasta” puhutaan varmuuden vuoksi sekä yhdistyksen nimessä että sen tarkoituksen perustelussa. Kuolettavan tylsä aviomies (Samuli Edelmann) tulee petetyksi. Elokuvakäsikirjoittajanakin Tuuri on vanha kettu jo 80-luvun lopulta Pekka Parikan työparina. Viis luokasta Parasta elokuvassa on erinomaisen harkittu ja huolellinen visuaalinen suunnittelu. Jos Timo Koivusalo olisi saanut Pohjantähti-uusintoihinsa vähääkään Tammisunnuntai 1918:n (2018) ilmeikkyyttä, olisivat nekin voineet pelastua katselukelpoisiksi. Esimerkiksi luokkakysymystä kriisin taustalla hädin tuskin sivutaan, mikä saa dokumentin vaikuttamaan jonkinlaiselta Väinö Linnan historiakäsityksen kumoamiselta. Tuntematon sotilas Näinä viikkoina miljoona katsojaa on nähnyt Aku Louhimiehen ohjaaman kolmannen filmatisoinnin Väinö Linnan romaanista. Sinänsä neutraali termi sisällissotakaan ei ole kaikille kelvannut muun muassa venäläisten ja saksalaisten sotilaiden mukanaolon perusteella. Mannerheimin päiväkäskyn jälkeen. Viulisti Paavo Westerbergin esikoisohjaus perustuu hänen elämänkumppaninsa Emmi Pesosen käsikirjoitukseen. Menestynyt viulisti (Matleena Kuusniemi) loukkaantuu auto-onnettomuudessa ja ryhtyy suhteeseen oppilaansa (Olavi Uusivirta) kanssa. G. Siihen uutta näkökulmaa tuovat kohtaukset kotirintamalta. Sen aikana alaisilleen, vaimolleen ja työtovereilleen äksyilevä vanha herra Winston Churchill (Gary Oldman) kamppailee paitsi ulkoisia myös sisäisiä vihollisiaan vastaan sekä pyrkii vakuuttamaan epäilijät tulevien uhrausten välttämättömyydestä. 1920-luvun kehitys ja 30-luvun alun tapahtumat olivat viedä maan oikeistofasismin tielle. 56 25. TAMMIKUUTA 2018 ELOKUVA Valkoista Suomea Dramatisoitu dokumenttielokuva näyttää, kuinka suojeluskuntalaiset ryhtyivät vapaussotaansa Suomen sisällissota sata vuotta sitten oli lyhyt mutta verinen, ja sen kipeydestä kielii muun muassa meidän päiviimme jatkunut keskustelu sodan nimestä, josta kevään 1918 raakuuksien osapuolet kävivät vielä taistelujen päätyttyäkin uutta kamppailua. Rane Aunimo Demokraatti Yön hämärässä. Tuuri pohjustaa sodan syttymistä ja osapuolten motiiveja aina Suomen suuriruhtinaskunnan syntymisestä Venäjän yhteyteen vuonna 1809 alkaen, mutta näkökulma on tiukasti valkoinen. E. Varmasti arvo sinänsä, että dokumentti keskittyy sodan alkuvaiheiden vähemmän tunnettuihin vaiheisiin Pohjanmaalla ja etenkin Ylistarossa, missä suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat satoja itsenäistymisen jälkeen maahan jääneitä venäläissotilaita aseista. Liki puolentoista vuosisataa käsittävä pitkä historian kaari jää näin lyhyessä teoksessa väistämättä pinnallisten lauseiden varaan, jotka eivät tee oikeutta teoksen hioitulle yleisilmeelle. Vapaussotaan valmistautuneet suojeluskuntalaiset tarttuivat aseisiin sata vuotta sitten Pohjanmaan Ylistarolla. Teknisesti elokuva pärjää kansainvälisessäkin vertailussa varsin pitkälle, mutta kokonaisnäkemyksestä ehkä puuttuu suuri visio ja päämäärä
Tätä asiaa Jallu pahoitteli. Muutaman kuukauden kuluttua asui näköetäisyydellä viisi muutakin punaleskeä ja liki 30 punaorpoa. Presidentinvaaleista keskustelimme niiden virallisella nimellä, emme puhuneet Niinistön vaaleista. Perheen isä oli jo jonkun aikaa ollut petipotilaana. Äidistä hakivat turvaa myös neljän vuoden ikäinen tyttö ja lapsista vanhin, kuusivuotias poika. Jos Niinistö edelleen saa jatkaa, on mielenkiintoista seurata, nähdäänkö kannatustaan etukäteen julistaneita tovereita enemmänkin itsenäisyyttämme Linnassa juhlimassa. Pahaa tekee jo ajatuskin siitä, että hallitus leikkausveitsellään puuttuisi koulutusmäärärahoihinkin. Opettaja sanoikin suoraan, että sosialidemokraatti äänestää sosialidemokraattia ja piste! Totesimme opettajan kanssa, että ei SDP:n vaaliohjelmassa ole mitään sellaista, joka sotisi maailmankatsomustamme vastaan. Mukaan kuitenkin lähti, kun toverit peräytyivät kylästä. Muutaman kuukauden kuluttua asui näköetäisyydellä kuusi punaleskeä ja liki 30 punaorpoa. Tuomiotakaan ei edes vielä keritty hänelle julistamaan. Missäs isäntä on, kuului tiukka kysymys. Tätä aikaa ja entistä Tuo punainen isä oli isäni isä eli taatani Roosin Ville, vaimo tarmokas ja sanavalmis mummuni Anna, lapset Erkki ja Maija ja se sängyn alle paennut oli tuleva isäni Antti, jonka jalkaa suojeluskuntalaisen kivääri teloi. Sinne se lähti, pakoon, niin kuin muutkin, vastasi vaimo. Yksi kovistelijoista sohi sängyn alle kiväärillänsä ja tuloksena oli pienen lapsen itku. Mahtoiko Runeberg sitä tarkoittaa runoillessaan ”vertaistensa lailla jo unohtua saiskin.” u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että hän lukee vain itselleen sopivia kirjoja. TAMMIKUUTA 2018 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Miehen tie johti jo parin kuukauden kuluttua Hämeenlinnan punavankileirille ja ilmeisesti nälkäkuolemaan siellä. Niinistöä arvostaen epäilemme, että tuskinpa kovin monta. Hyvästi silloin maineemme korkean koulutuksen maana. Itkijä kiskottiin sängyn alta näkyviin, jalka verta tippuen. u u u Vuoden 1918 tapahtumista käytetään jo niille kuuluvaa sisällissota-nimeä. Ei siitä ole nyt enää apua, totesi mies. Vaimo esteli lähtöä, lupasi puhua Harsun isännällekin. Sitä nimeä käyttäviä tutkijoita voi uskoa ja kirjoittamaansa luottaa. Vaimo jäi järkyttyneenä kaksikuukautinen vauva sylissään istumaan. Ankaria uhkauksia ladellen poistuivat kutsumattomat vieraat, lahtareiksikin silloin sanotut. Annetaan siis aisankannattajillekin oma ääni ja arvo! Lopuksi totesi Jallu, että jälleen pääsevät urheiluselostajamme ylistämään hiihtäjiämme näiden hiihtäessä kiinni tukun edellään hiihtäviä päänahkoja. Niin että sitten toverit, äänestämään! Numerosi on kuusi, opettaa nyt Ruusi! u u u Tässä ja tulevissa jutuissani palaan myös sadan vuoden takaisiin asioihin katsellen niitä syntymäkyläni, silloisen Karkun Palvialan näkökulmasta. Jos leikata pitää, leikataan sitten vaikkapa joitakin hallituspuolueille rakkaita tukimuotoja. Isäni siis haavoittui sisällissodassa, talvija jatkosodat hän sotikin sitten haavoittumatta. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö kumpi tulee hiippakunnalle halvemmaksi, pitää piispaa pappilan ruokapöydässä vaiko Jerusalemin ravintolapöydissä. 57 25. Vastaan nyt, etten tiedä. Katsotaanpa siis pieneen työläispirttiin, jonka ovi keväällä 1918 repäistiin auki ja sisään ryntäsi miehiä ase kädessä. Oletan, että ensi syksynä nähdään lääkäriopintoihin ryntäys. Sisällissotakirjallisuutta voi suositella. Tämä puute pitää korjata. u u u Televisio tarjosi hyvää ohjelmaa Elossa 24h. Se oli viimeinen kerta, kun vaimo näki miehensä ja lapset isänsä. Makuasioista eivät sivistyneet kiistele. Varsinainen vaalipäivä on vielä edessä. Tarkoittaen tällä tuoreimpia Kekkoskirjoja, joissa kuitenkin on yleensä säälimättömästi sivuutettu eräs merkittävä ihmisluokka – aisankannattajat. Miksi siis lipsua oman ehdokkaamme takaa. Valehtelet, sanottiin hänelle ja koko pieni huusholli käännettiin melkein nurin. Vapaussotakirjallisuuttakin toki vielä ilmestyy. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.
Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . Tervetuloa! 70 VUOTTA 75 VUOTTA Heikkilä Asta henkilöstösihteeri, eläk. Keskustelua johdattelee Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kahvipannu kuumana klo 17.30. yhdistys. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. ArviYhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Hollola 26.1.2018 Tikka Pertti paperityöntekijä, eläk. klo 10.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. TUL-Tampere. oidaan myös presidentinvaaleja. klo 18 Heinon Leipomon kahvilassa, Sastamalankatu 68, Sastamala. Aprilliristeilylle 6.–7.4.2018 ennakkoilmoittautuminen on vauhdissa, www.tul.fi Piiri järjestää yhteiskuljetuksen. ja ma 29.1. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kirjakahvilassa Kari Varvikko: Puutalojen Hermanni to 25.1. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. klo 18–19. HUS odottaa Sotea. Palkkaja muiden työehtojen sopimusneuvotteluihin tarvitaan myös tulevaisuudessa uutta osaamista. Kangasala 261.1. . (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Husin valtuuston varapuheenjohtaja Maija Anttila päivittää tilannetta 29.1. Vaimokeesitys Nokian Työväen Teatterissa su 28.1. klo 18 Torkkelinkatu 11:n kokoushuoneessa. kahvitarjoilu klo 17:45. . 59 25. TUL:n voimisteluja tanssijaoston jaoston kokous la 27.1. Tervetuloa. Tilaisuuden järjestää Hgin krist. Kokoontuminen Linnankatu 67. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 25.1. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 HELSINKI . TUL Joy Games tapahtuma Joensuussa 10.2., tapahtumakutsut osoitteessa tuljoygames.fi. klo 18. Turun Sos.dem. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Ratas ry:n kuukausikokous 7.2. TAMMIKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. krs. klo 17–19. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Studia Generalia ma 29.1. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Seurojen vuosi-ilmoituksen 2017 ja yhteyshenkilötietojen 2018 sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul.fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö ja SAK:n Sastamalan Paikallisjärjestö järjestävät ay-tilaisuuden to 1.2. Kommentaattorina Kalevi Suomela. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. klo 15. Lasse Lehtinen: Tanner – itsenäisen Suomen mies. sd. Haastattelijana Pekka Hurme. Uudenmaan kirjoittajat ry:n järjestämä kirjakahvila. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraisen alustamana keskustelemme minkälaista uutta osaamista ay-liike tarvitsee aikana, jolloin hallitus kyykyttää työttömiä aktiivimallillaan. Viikkolehti, netti ja some VAASAN SOS.DEM. PIRKANMAA . klo 10. Arvila Erkki Eelis tekn.johtaa, eläk. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Vantaa 27.1.2018 Mahdollset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tai Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Asta Heikkilä. Kahvitarjoilu. . Piiritoimisto suljettuna pe 26.1
60 25. Esikoisohjaaja László Nemes ei halua saarnata, pelata shokkikuvilla eikä osallistua kansallisiin surutöihin. MAANANTAI 29.1. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Huippujengi 14.30 Amazing Race 15.30 Kokkisota 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Oscar, Greta ja heidän kotinsa 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.35 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino: Lopullinen ratkaisu 22.35 Grammys 60 v: parhaita hetkiä 00.05–00.35 Jäitä hattuun (12) Prisma: Lemmikkien villi sydän Yle TV1 klo 19.00 1/2. MAANANTAI 29.1. Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin voittaneessa teoksessa kuvataan keskitysleirin kauhuja sammakkoperspektiivistä, yhden vangitun silmin.. N: Seela Sella, Leea Klemola. Joe: Kosto (12) 00.15 Elokuva: Poliisiopisto 3 (12) 02.05 Holmes NYC (12) 03.05–03.35 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla Ugandassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. Järkyttävää työtä ruumiskasojen ja verilammikoiden keskellä tekevä Saul on silti monella tapaa etuoikeutettu leirihelvetissä. Unkarilainen Son of Saul (2015) erottuu massasta rajaamalla tapahtumansa noin puoleentoista vuorokauteen lokakuussa 1944 ja kuvaamalla tuhoamiskoneiston julmaa arkea vain yhden vangitun näkökulmasta. Muodikas käsivara säästetään silti vain kuumottavimpiin jaksoihin, joista hyytävimmässä seistään öisellä metsäkuopalla. Ne muodostavat eräänlaisen sumuverhon, joka korostaa olosuhteiden hämärää kaoottisuutta. I. KESKIVIIKKO 31.1. Älykkäänä, sosiaaliset tilanteet herkästi vaistoavana ja leirin säännöt omaksuneena hän luovii massamurhien koneistossa niin kauan ja niin pitkälle kuin se vain on natsien sallimissa rajoissa mahdollista. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Keinoja kaihtamatta (12) 00.30 Yhdistetyn maailmancup: Seefeld 01.25 Alppihiihdon maailmancup: Lenzerheide 02.20 Rikospaikka 02.50 Mökkireissu 03.45 Nuori MacGyver (12) 04.40–05.28 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Vili Vilperin seikkailut x 2 07.25 LEGO Friends 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Haluatko miljonääriksi. Uudet kuvaustekniikat paljastavat niiden luonnolliset vaistot. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.55 Yökylässä Maria Veitola 00.50 Kokkisota 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.40 Pukumiehet (7) 03.35 Modus (12) 04.30–05.20 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Vili Vilperi (7) x 2 07.25 LEGO Friends 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Haluatko miljonääriksi. Saul Ausländer (Géza Röhrig) on uskonveljien ja -sisarten ruumiiden hävittäjäksi pakotettu juutalaismies, sonderkommando, joka odottaa itsekin varmaa kuolemaa. Nemes osoittaa ihailevansa maanmiestensä Miklós Jancsón ja Béla Tarrin tinkimättömyyttä mutta myös ranskalaisen Robert Bressonin matemaattisuutta. 18.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 19.00 Hyvät ja huonot uutiset x 2 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Stand Up! -SPESIAALI 22.00 Elokuva: G. 11.00 Hulluna moottorikelkkailuun 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.13 TEEMA 12.00 Muodin äärirajoilla 12.45 Kino: Mies joka riisui tähdet 14.20 Historia: Vietnamin sota 15.20 Ellan matkassa: Etelä-Italia 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.50–17.13 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. O: Auli Mantila. Kuvassa bengalinkissanpentu leikkii sulalla. 20.00–20.47 Syke (12) 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hard Sun (16) 23.00 James Corden Show 23.40 The Leftovers (16) 00.35–01.25 Villi kortti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. KK: Laura Ruohonen. Kymmenistä keskitysleirien kauhuja kuvaavista elokuvista vain harva hylkää osapuolet uhreihin ja pyöveleihin jakavan yksioikoisen näkökulman. TAMMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Docstop: Mun sukupuoli 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Historia: Angkor Watin arvoitus 13.25 Jääkärin morsian (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.45 A-studio 16.15 Newton 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Suuri vaalikeskustelu: Presidentinvaalit 2018 22.35 Ulkolinja: Katalonia – lippujen sota 23.36 Uutiset 23.40 Uutiset Uutis-Suomi 23.50 Oddasat 00.05 Silta (16) 01.05–01.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Mimmit 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.42 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Kambodzha 10.50 James Corden Show 11.30 Tanskan toisenlaiset frendit 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Kohteessa: Intia 13.20 Linen mukana maailman ympäri 13.50 Dok: Erilaiset kaksoset 14.50 Irina palaa kotiin 15.20 Naissotilaat 15.50 Downshiftaajat (12) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Dok: Mikä alastomuuudessa kiusaa. Kotikatsomo: Yksinen (12) Yle TV1 klo 23.10 Kaksi omapäistä naista haaksirikkoutuu autiolle saarelle. Lemmikkejä kohdellaan usein perheenjäseninä mutta niillä on salainen maailma, jota tuskin tunnistaisimme. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Australian kaunein koti 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. Hänen elokuvansa on mykkänä huutava kysymys, mihin yksilö venyy äärimmäisissä olosuhteissa, joissa selviytyminen on puhdasta sattumankauppaa. Oikein rajaamalla ja olennaiseen keskittymällä vihlaisee syvemmältä kuin mahtipontisilla, hyvää tarkoittavilla pintaraapaisuilla. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.05 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.05 Kino Klassikko: Rosvopäällikkö Salvatore Giuliano (12) 23.05 Elävä arkisto: Presidentit 23.06 Presidenttien aika – Ståhlbergista Paasikiveen 00.35–01.05 Valitut sanat: Greenwell & Tervo YLE TV1 05.55 Akuutti: Botox – uuden ajan lääke 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Norjan vuonot 13.25 Punainen viiva (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Suuri vaalikeskustelu: Presidentinvaalit viitottuna 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 4 Blocks – veriveljet (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Puuharit 07.16 Sanni Sateenkaari 07.29 Pikku Kakkosen posti 07.34 Töötti ja Pulteri 07.55 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Varanasi 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Kätevän emännän juhlat 12.00 Lippu rakkauteen 12.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 13.00 Tobias leipoo maailmalla 13.45 Laivakokin matkassa 14.15 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 14.45 Elämäni eläimet 15.45 X Games 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 X Games 18.30 Mestis: LeKi SaPKo 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Downshiftaajat (12) 23.20 Deadweight (7) 00.45–01.10 Jonah from Tonga (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 25 26 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI DOKUMENTTI PROJEKTI: MACHINES (7) YLE TV1 KLO 21.30 Palkittu elokuva työstä, koneista ja työläisistä Intian Gujaratissa sijaitsevassa suuressa tekstiilitehtaassa, jossa olosuhteet ja työntekijän asema ovat samat kuin sata vuotta sitten. Saulia ympäröivistä henkilöistä, huoneista ja maisemista piirtyvät puolestaan vain epätarkat visuaaliset äärirajat. O: Rahul Jain. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Ruusu Antonio Solerille 12.55 Jatku, oi suloinen yö (12) 14.20 Elävä arkisto: Presidentit 14.21 Presidenttien aika – Ståhlbergista Paasikiveen 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.50 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Viikon vinkki RANE AUNIMO Kauhun kierre Elokuva: Saulin poika Yle Teema klo 21.00 LAUANTAI 27.1. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Komedia suurista elämänvalinnoista. 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Hauskat kotivideot x 2 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Poliisiopisto 4 – Korttelipoliisit 22.50 Stand Up! -SPESIAALI 23.50 Elokuva: RED (12) 02.05–03.05 Stand Up! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest
17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Taivaallista menoa 19.00 Ystävällisesti Lars Lerin 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Nuoret poliitikot 21.00 Efter Nio 22.00 Helteinen helmikuu (12) 23.00 Kerrostalojen prinsessat 23.30–00.27 Luontomatkalla Ugandassa YLE TV1 05.55 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.25 Herrojen Eeva (7) 14.40 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Lemmikkien villi sydän 20.00 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster (12) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Katalonia – lippujen sota 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.18 Sasu 07.29 Noksu 07.35 Timppa 07.45 Nuottiavain 07.55 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.23 Galaxi 08.24 Tenavat (7) 08.32 Jack (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.47 Kohteessa: Pohjois-Italia 11.00 Ali Show: Maria Monde, Kirsi Alm-Siira 12.00 Vaarallista laihdutusta. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland x 3 22.55 James Corden Show 23.35–00.00 Rouva varapresidentti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 61 25. Robot (16) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Working Girl – tieni huipulle 15.20 Nigellan helpot herkut 16.00 Sääilmiöiden Top 10 17.00 Tuubi 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.15 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Veriside (16) 00.25 Alppihiihdon maailmancup: Lenzerheide 01.20 Yhdistetyn ja hiihdon maailmancup: Seefeld 02.15 Putous 03.35 Viikingit (16) 04.35–05.28 Bosch (12) NELONEN 05.00 Astral-TV 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 06.55 Angry Birds Toons 07.00 LEGO Friends 07.25 Disney esittää: DuckTales (7) 07.45 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Kung Fu Panda (7) 08.30 LEGO City 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 MasterChef Kanada x 2 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 MM-ralli LIVE: EK12, Monte Carlo 15.10 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 15.15 Hauskat kotivideot 16.15 Leijonan luola 17.15 Tulossa: Suomen hauskin tavis 17.20 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 19.00 Leijonan luola 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Star Wars: Uusi toivo (12) 23.35 Elokuva: Sherlock Holmes: A Game of Shadows (12) 02.10 Stand Up! 03.10–04.10 Napakymppi TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 10.50 Puhelinreitti Saltfjelletin yli 11.00 Skavlan 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Presidentit 12.01 Presidenttien aika – Ståhlbergista Paasikiveen 13.30 Historia: Stalin 14.25 Muodin äärirajoilla 15.15 Tiededokumentti: Aivot 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Ruokaratsia 17.25–00.27 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Hulluna moottorikelkkailuun 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.02 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Tunkeutuja (12) 23.05–01.02 Kino: Villit vuodet (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Sukuni tarina 13.25 Laivaston monnit maissa 14.40 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 00.10 Prisma: Totuus sähkötupakasta 01.05–01.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Katinkontti 07.11 Hau Hau, Piip ja Veli 07.23 Baba 07.35 Askarrellaan 07.44 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.47 Kohteessa: Italian kaupungit 11.00 Ali Show: Lauri Ylönen, Maria Monde 12.00 Luonto lähellä sydäntä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Köyhä vai hemmoteltu 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Kätevän emännän juhlat 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Ennen kuin kuolen 20.00 Uusi päivä 20.30 Tissit (7) 20.46 Kaikki hyvin, Pekka (12) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fortitude – ikiroudan kirous (16) x 2 23.35–00.20 Rakas kiven sisässä MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Islannista maailman huipulle: Heida Rún Sigurdardóttir 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (12) 12.28 Lewis Carrollin salainen maailma 13.25 Milanon naisten paratiisi (12) x 3 16.25 Dok: Sebastian Fagerlund – suuntia ja kohtaamisia 17.25 FEM 17.25 Soranin sota 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00–23.55 TEEMA 20.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 21.00 Saulin poika 22.42 Yö ja usva (16) 23.15 Uusi Kino: Pysähdys 23.21–23.55 Uusi Kino: Levyt ja valokuvat YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Suoerämaa 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Itse asiassa kuultuna Tapani Raittila 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka 13.40 Vaiheessa: Unelmien nainen 14.00 SuomiLOVE 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Neiti Marplea ei petetä (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45 Arto Nyberg 19.30 Presidentinvaalien 1. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Kauneuden hinta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet 23.35 Putous 01.05 Kauneuden hinta 02.00 Kaappaus keittiössä 02.55 Rizzoli & Isles (12) 03.50 Pomo piilossa 04.45–05.42 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Vili Vilperin seikkailut x 2 07.25 LEGO Friends 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50– 10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä II (12) 00.15 Stand Up! 01.15 Holmes NYC (7) 02.15–02.45 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Kuka oli Alice Miller. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Manuela leipoo 14.00 Pomo piilossa 15.00 Putous 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. TAMMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.49 Historia: Petturien lapset 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Peltsin Lappi 14.05 Prisma: Totuus sähkötupakasta 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 15.40 Akuutti: Botox uuden ajan lääke 15.50 16.45 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Suoerämaa 19.40 Epäilyksen polttopiste: Tennison (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Pako pimeydestä (16) 23.15 Karkotetut (16) 00.15–01.15 Capital – rahan mahti (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Tiketi Tok 07.03 Olivia 07.24 Martta puhuu 07.47 Tilkkupeiton tarinoita 07.51 Nelli ja Noora 08.00 Vilkki Ankka 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Sohvaset (7) 09.38 Tenavat (7) 09.46 Kammokatu (7) 10.00 James Corden Show 10.40 Pakoon helppoa elämää 11.30 Syke (12) 12.20 Naissotilaat 12.50 Villi kortti 13.40 Hiihdon Ski Classics: La Diagonela 14.50 Arctic Lights – Antti Autin tarina 16.00 X Games 18.00 Leijonien olympiamitalit: 1988 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Donna (12) 19.35 Kätevän emännän juhlat 20.00 Sohvaperunat 20.54 Naurupalat 21.00 Salainen agentti 86 (12) 22.45 James Corden Show 23.25–00.15 Mr. 01.05 Sääntö-Suomi 02.00 Kauneuden hinta 02.55 Bull (7) 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 Disneyn esikoulu (7) 07.35 Angry Birds Toons 07.40 LEGO Friends (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.40 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Forrest Gump (12) 00.55 Stand Up! 01.55 Holmes NYC (12) 02.55–03.25 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 11.00 Närbild 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Seymour: pianistin oppitunteja elämästä 14.20 Sami Yaffa – Sound Tracker 15.15 Jäitä hattuun (12) 15.45 Viikset (S) 15.50 Eskapistit (S) 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Sairaat ja sidotut 12.00–17.14 TEEMA 12.00 Tarkastaja tulee (12) 13.30 InRealLife: teinit netissä 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50–17.14 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Sääilmiöiden Top 10 14.30 Tinan matkassa 15.30 Unelmarempat 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät (12) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight: Sairaat ja sidotut 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.40 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Marsh & Mazzarella 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 22.00 Kino Suomi: Riisuminen (16) 23.30–00.40 Uusi Kino: Road Movie (16) 27 28 29 30 31 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. kierroksen tulosilta 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.27 Kim ja Kai 07.34 Pipsa Possu 07.40 Ninni ja Nestori 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Oktonautit 08.41 Onnelin ja Annelin talvi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Urheiluhullut 09.35 Galaxi Play 10.00 Sohvaperunat 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Uusi päivä 12.00 Uusi päivä 12.30 Uusi päivä 13.00 Yle Live: Zara Larsson 14.00 Hiihdon Ski Classics: Marcialonga 15.30 X Games 17.30 Pääpeli: Roope Tonteri – vaiettu totuus 18.00 Leijonien olympiamitalit: 1994 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkaaja: Tansania 20.00–20.47 Torpedot (12) 21.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Silta (16) 23.05 Donna (12) 23.30 Totuuden treffit 00.20– 00.50 Inside No. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Tuubi 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Rimakauhua ja rakkautta (12) 01.00 Rouva Ministeri (12) x 3 03.45–04.40 Kohde (12) NELONEN 06.00 Lazy Town (S) 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Vili Vilperi 07.15 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.35 Angry Birds Toons 07.40 LEGO Friends (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Angry Birds Toons x 2 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 19.00 Kadonneen jäljillä (S) 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Näin tehtiin elokuva Veljeni vartija 21.30 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 00.15 Napakymppi 01.15 Stand Up! 02.15 Holmes NYC (12) 03.10–03.40 Poliisit (7) YLE 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa 10.30 Vem vet mest. kierroksen tulosilta 20.30 Uutiset 20.45 Presidentinvaalien 1. 9 (12) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Manuela leipoo 10.30 Makumuistoja 11.30 Kauneuden hinta 12.30 Kokkisota 13.30 Kaappaus keittiössä 14.25 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 15.30 Myytinmurtajat 16.35 Mökkireissu 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Hiihtoextra 19.30 Presidentinvaalien tulosilta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Presidentinvaalien tulosilta 23.00 Rikospaikka 23.30 Bull (7) 00.25 Yhdistetyn ja hiihdon maailmancup: Seefeld 01.20 Alppihiihdon maailmancup: Lenzerheide 02.15 Rikoksista pahin (12) 03.10 Penn & Teller: Naruta meitä! (12) 04.05–05.28 Voitolla yöhön NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 06.55 Angry Birds Toons 07.00 LEGO Friends 07.25 Madagascarin pingviinit 07.45 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 MasterChef Kanada 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 13.00 Hauskat kotivideot x 2 15.00 Hyvät ja huonot uutiset 16.00 Elokuva: Toy Story 2 (7) 17.55 Tulossa: Suomen hauskin tavis 18.00 Elokuva: Up – kohti korkeuksia (7) 20.00 Napakymppi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Pearl Harbor (16) 00.30 Stand Up! 01.30–03.30 Poliisit (7) x 4 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.14 Koiruli ja Kaija 09.15 Kysy Laralta (7) 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.50 Viidakkojytä 09.55 Zorro the chronicles (7) 10.17 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.20 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00–17.12 TEEMA 12.00 Hamlet liikemaailmassa (12) 13.25 Jackpot 2 (7) 14.00 Syyssonaatti 16.10–17.12 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.00 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Skavlan 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50–23.00 Presidentinvaali 2018 YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Pisara 11.05 Kotiin Näkkälään 12.05 Docstop: Mun sukupuoli 12.35 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.30 Neljästoista vieras 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Vedenalainen Pompeji 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Machines (7) 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Oddasat 23.10 Kotikatsomo: Yksinen (12) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.52 Niksi-Nella 06.58 Ystäväni Ronja 07.05 Tinga Tinga -tarinat 07.17 Astroset 07.32 Siiri ja Krokotiili 07.37 Kaapo 08.03 Pelle Hermanni 08.15 Pingu 08.23 Galaxi 08.24 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Mystinen Intia 11.00 Ali Show: Sanna Stellan 11.29 Ali Show: Lauri Ylönen 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Irina palaa kotiin 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Elämäni eläimet 15.00 Donna (12) 15.30 Uusi päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 X Games 19.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Tissit (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Mr. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Vanhan talon uusi elämä 15.30 Unelmarempat 16.30 Sara La Fountain Australiassa x 2 17.25 Salatut elämät (12) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 12.30 Laivakokin matkassa 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.30 Kekseliäs nikkari 14.15 Tanskalainen maajussi 14.45–15.26 Luonto lähellä sydäntä 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Naissotilaat 19.30 Halko 19.37 Katto 20.00 Uusi päivä 20.30 Inside No. Robot (16) 22.45 Game of Thrones (16) 23.45–00.15 Jonah from Tonga (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Kuinka monta ihmistä arvioidaan kuolleen vuoden 1918 taisteluissa. TAMMIKUUTA 2018 Ristikko 4/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 5. Jos if Sta lin 2. 26 6. Kuinka monta kävijää oli Linnanmäellä vuonna 2016. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Lilja Degerth Helsingistä. Mikä on vesiliikennejuopumuksen raja. Pro mill e Sudoku 1. 99 vuo tta 10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 10. Millä nimellä paremmin tunnetaan Josif Dzugasvili. Mikä oli Suomen merkittävin saaliskala vuonna 2016 kiloissa laskettuna. Pal kin tok oro ke 8. 3. 4. tam mik uut a) 9. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Ratkaisu Ristikon 2/2018 ratkaisu: Torstaina 11.1. 7. 9. Noi n 38 00 7. Kuinka paljon Suomen Työväen Urheiluliitto täyttää tänä vuonna. 6. Kuinka monta maata osallistuu Etelä-Korean talviolympialaisiin. Kuinka monta vankilaa oli Suomessa vuoden 2016 lopussa. 2. 62 25. 3. Ter äks ine n 4. Onnea voittajalle!. 8. 93 (til ann e 20. Sila kka 5. Mitä stalin on suomeksi. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Mikä on podium. 1 10 00 käv ijä ä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Palvelumaksu 0€/netistä, muutoin 12€/varaus. 599€ DUBROVNIK, 5 pv Lähdöt 14.4., 12.5., 9.6., 30.6., 14.7., 25.8., 3.10. 599€ MILANO, 4 pv Lähdöt 10.5., 14.6., 27.9. SUORA T LENNO T! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 19,2 snt/min. 1789€ ELÄMÄNMAKUINEN MADRID JA SEGOVIA, 6 pv Lähdöt 27.4., 25.5., 28.9. 1199€ PROVENCEN KIERTOMATKA, 4 pv Puolihoito! Lähdöt 26.4., 10.5., 12.7., 20.9. 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh. 1899€ KAIKILLA KIERTOMATK OILLAMME: • suorat lennot Helsingistä • hyvätasoiset keskustahot ellit • runsas matkaohjelm a • yhteisiä ruokailuja • suomenkieli nen opas! ELÄMYKSELLISTÄ MATKAA MATKAPOIKIEN MUKANA! Katso kaikki 100 kaupunkija kiertomatkakohdettamme! matkapojat.fi KAUPUNKILOMALLE Hinta sis. TAMMIKUUTA 2018 matkapojat.fi varaa ilman toimitusmaksua! Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-pe 8-18, su 10-13 Puh. suorat lennot Helsingistä, hotelliyöpymiset 2hh aamiaisin, lentokenttäkuljetukset kohteessa sekä suomenkielinen kaupunkikierros (Ljubljanassa englanninkielinen kaupunkikierros, Dubrovnikissa/Maltalla ei kaupunkikierrosta). Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin!. 749€ MALTA, 6 pv Lähdöt 12.4., 10.5., 26.6., 24.7., 14.8., 4.9., 9.10. 63 25. 1059€ IRLANNIN LINNAT JA PUUTARHAT, 5 pv Lähdöt 7.5., 4.6. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. 1149€ LUMOAVA ELBAN SAARI, SIENA JA PISA, 5 pv Lähdöt 25.6., 16.7. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. 1089€ ITALIAN JA RANSKAN RIVIERA, 5 pv Puolihoito! Lähdöt 17.6., 2.10. 699€ LONTOO, 4 pv Lähdöt 15.3., 29.3., 12.4., 10.5., 24.5., 14.6., 5.7., 2.8., 13.9., 18.10., 22.11. 659€ BRATISLAVA, 4 pv Lähdöt 26.4., 14.6., 23.8., 18.10. BARCELONA, 4 pv Lähdöt 30.3., 26.4., 24.5., 7.6., 5.7., 2.8., 6.9. 699€ ANDALUSIAN KIERTOMATKA, 7 pv Lähdöt 17.5., 26.10. 699€ LJUBLJANA, 4 pv Lähdöt 9.5., 6.6., 4.7., 8.8., 12.9. 1349€ BIARRITZ, BILBAO JA BASKIMAA, 8 pv Puolihoito! Lähdöt 5.5., 15.9. 649€ DUBLIN, 4 pv Lähdöt 2.3., 20.4., 11.5., 8.6., 13.7., 17.8., 21.9., 12.10., 16.11. suorat lennot Helsingistä, matkatavarat lennoilla, hotelliyöpymiset 2hh aamiaisin, bussikuljetukset ja yhteiset ateriat, retket, kaupunkikierrokset ja vierailut kohteissa matkaohjelman mukaan sekä suomenkielisen paikallisoppaan palvelut. 1399€ MALTA JA GOZO VÄLIMEREN AURINKOISET SAARET, 6 pv Puolihoito! Lähdöt 26.4., 22.5., 21.8., 25.9. 1199€ SVEITSIN KIERTOMATKA, 5 pv Puolihoito! Lähdöt 26.5., 6.10. KAIKKI MATKAMME JA VARAUKSET: MATKAPOJAT.FI PALJON OHJELMALLISIA KIERTOMATKAKOHTEITA! Hinta sis
Westö on itse kirjoittanut erityisesti romaaneissaan Missä kuljimme kerran ja Kangastus 38 valokuvanäyttelyn kuvaamista ajoista. Ruotsalaiset kysyvät häneltä usein, miksi suomalaiset ovat niin käytännöllisiä. Vastapuolta ei enää nähty täytenä ihmisenä hyvine ja huonoine puolineen. Postija logistiikkaalan unioni — Ota yhteyttä – ilomme on palvella osaamisellamme. Marja Luumi Demokraatti Työväentalon juhlasalin takaosa näytti tältä pommituksen jälkeen huhtikuussa 1918. Seitsemän hengen voimalla palvelemme asiakkaitamme talousarjessa. Helsingin kaupunginmuseo / Ivan Timiriasew P. Polttokaiverrusta. 007443-1804 Torstaina 25 p. Westön huomio kiinnittyi erääseen asiaan, kun hän kiinnostui yhä kiihkeämmin kansalaissotaan ja sitä edeltävään aikaan. Pilvipalvelumme on siellä missä sinä ja puhelimesi. Näin kävi silloinkin. Soita jo tänään: 09 -726 22 00 Tilija toimistopalvelua jo vuodesta 1996. Westö käy usein puhumassa kirjoistaan Ruotsissa. Hän uskoo, että surullisen ajanjakson muistaminen ja katsominen kirkkain silmin on ollut vaikeaa kaikille katsantokannoista riippumatta. Olitpa suutari, räätäli tai yhdistysaktiivi Me osaamme hoitaa taloutesi: Laskemme palkat, maksamme laskut, tilitämme verot sekä pidämme kirjanpitosi ajanhermolla. — Älkäämme siis koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä. Kuunnelkaamme toinen toisiamme. Se oli tapa, jolla koko 1910–luvun ajan mustamaalattiin vastapuolta. Henkilökunnassamme on näkemystä, kokemusta, innostusta ja uutta osaamista. Kirjailija muistutti, että juuri tämä tie johtaa väkivaltaan ja sotiin. Arvomme: oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Myymälä nro 39 (Metallitalon puolella) Harjutorinkatu 1 00500 HELSINKI P. 040 765 0176 UUSI VUOSI ja UUDET TOIMITILAT Puusta mistä muusta. Hän kiinnostui vuosien 1917—1918 tapahtumista osittain siksi, että hänelle ei koululaisena tai nuorena opiskelijana kerrottu läheskään koko totuutta näistä vuosista. Hänen mielestään tämä pragmatismi ja suomalaisten kyky eheytyä — joskin vaikean kautta — pitäisi muistaa myös näinä täysin erilaisina aikoina, ”joina moni varoittaa kuplissa elämisen, eriarvoisuuden ja yhteiskunnan pirstaloitumisen vaaroista”. ”Älkäämme koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä” Helsingin historiaan vuonna 1918 pureudutaan talojen kautta valokuvanäyttelyssä ”Talot vieraiden käsissä”, joka avattiin torstaina Helsinki Congress Paasitornissa. — Kun ihmiset kaivautuvat henkisiin juoksuhautoihinsa, vastapuolta ei enää kuunnella. Kouluja hän ei halua moittia. — En usko, että olisin 1960–70 tai edes 1980–luvulla edes saanut kiihkotonta ja täysin avointa selontekoa näistä ajoista muualtakaan, Westö huomautti. 09 7531535 Yleinen sauna avoinna ti-su klo 14.00-20.00 (sauna–aika klo 21.30 asti) -perinteinen puulämmitteinenPostiljooni tai postivirkailija! SINUN asiaasi ajaa www.pau.fi . Sinun menestyksesi on yhteinen tavoitteemme!. Konsultoimme, koulutamme ja seuraamme muutoksen tuulet puolestasi. Tammikuuta N:o 4 – 2018. Kummallakin puolella viljeltiin pahoja taruja vastapuolesta, kylvettiin kauhua ja halveksuntaa, luotiin irvikuvia, joita alettiin uskoa todeksi. Tule käymään, löydät meidät Hakaniemen Hallin uusista väistötiloista Hakaniemen torilta, seinien sisältä . Westöllä on vastaus: — Meillä on kenties kollektiivisessa muistissa, kuinka käy, kun solvaat ja aliarvioit poliittista vastustajaasi tarpeeksi. Pääosassa ovat erityisesti Helsingin työväentalo ja Katajanokan upseerikasino, jotka kokivat kovia synkkänä ajanjaksona. — Sisällissodan tapahtumien tunnustaminen, se että puolin ja toisin toimimme niin kuin toimimme, oli pitkään lähes ylivoimaista