ta m m ik uu ta Ole valmis Ida-Susanna Pöllänen haluaa pöllyttää SDP:n hyssyttelevää maanpuolustus ajattelua. de_25012024_001.indd 1 de_25012024_001.indd 1 16.1.2024 10.13 16.1.2024 10.13. Tra deka jä senedu t -20 % PAL.VKO 2024-07 00 74 43 -2 40 2 SELF HELP TEEMA Kyllä ongelmia aina keksii NUORET Takapiruus kiehtoo PRESIDENTTI Vaalivankkureiden matkassa TYÖELÄMÄ Sopiminen politisoituu 25.1.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 24 / 25
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 15.1.2024 9.45 15.1.2024 9.45. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero
Syvissä sfääreissä. KASVO KULTTUURI POLITIIKKA de_25012024_03.indd 3 de_25012024_03.indd 3 17.1.2024 10.58 17.1.2024 10.58. Talvisodan henkeä ei enää ole. 3 Demokraatti 2/ 24 34 22 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 25. TAMMIKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VAALIT AKIMOF MAANPUOLUSTUS MInuuttiaikataululla ympäri Suomea
www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.2. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 2/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ruotsi pelästyi Viikon kuva: Trump jyrää Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Saana Siekkinen Alastalon salissa: Lisää lämpöä D-ilmiö: Yritetään jo sopia Työelämä: Sopu vai taivasosuus Mepitshow: Eero Heinäluoma Vaalit: Kansan pulssilla D-kolumni: Esa Suominen Politiikka: Presidiumin paluu Ay: Kahden tulen välissä Nuoret: Tärkeät takapirut Saksa: Vaikea Ukraina-tuki Akimof: Syvissä sfääreissä Holokausti: Syyllinen vai syytön Elokuvat: Paholaisen puutarha Kirjavisa: Nyrjähtänyt maailma Kolumni: Jyrki Liikka Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Katri Söder IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ida-Susanna Pöllänen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Susan Saarinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n PETRI VANHALA Sopija + TEEMA Self help 53 5 6 8 11 12 14 20 21 22 27 28 30 32 33 34 40 41 42 46 48 50 51 61 64 65 66 Sopiminen sujuu kun keskusteluvälit ja luottamus toimivat. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 14 de_25012024_04.indd 4 de_25012024_04.indd 4 17.1.2024 11.22 17.1.2024 11.22
PALAUTE OSOITTAAKIN karusti, miten oikeassa Byden oli. Byden on ammattisotilaaksi epäsovinnainen hahmo: hän on vienyt upseerinsa Tukholman Pride-marssille, laulanut siellä Elvistä sateenkaarikansan keskellä, ja muutenkin puhunut avoimesti erilaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja heikompiosaisten suojelemisen tärkeydestä. Tasan 210 vuotta sitten, 14. Kukaan ei kuulemma voi taata, että maan rauhantila jatkuisi ikuisesti. Hän varoitti, että Ruotsin pitäisi osata valmistautua myös sotaan nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa, ettei kansankodin resilienssi riittäisi, jos riskit realisoituisivat. Niin taloudessa kuin turvallisuudessakin, liioittelematta tai vähättelemättä uhkia. Pimennossa pitäminen ei ole ikinä oikea tapa valmentaa tulevaan. Yhtä rumaa olisi sanoa lääkärin janoavan epidemioita tai palopäällikön kaipaavan murhapolttoja. SUOMESSA TIEDETÄÄN, ettei pieniltä mailta aina historian melskeissä kysytä, haluavatko ne olla rauhassa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Kun Ruotsi pelästyi puhetta Pääkirjoitus RUOTSALAINEN YHTEISKUNTA EI TÄLLÄ HETKELLÄ OSAA TIEDOSTAA TAI KOHDATA RISKEJÄ. R uotsi järkyttyi tammikuun alussa, kun puolustusvoimien komentaja Micael Byden meni Sälenin turvallisuusseminaarissa sanomaan ääneen ruman sanan. Ehkä meillä Suomessa ymmärretään historiamme takia paremmin, että kansalaisille pitää kertoa vaikeistakin asioista realistisesti. de_25012024_05.indd 5 de_25012024_05.indd 5 17.1.2024 9.46 17.1.2024 9.46. Ruotsalainen yhteiskunta ei tällä hetkellä osaa tiedostaa tai kohdata riskejä, jos se ei edes pysty panikoitumatta puhumaan turvallisuuspolitiikan uhkakuvista oikeilla nimillä. Syytös on monessakin mielessä kohtuuton. Ei sitä kysynyt Ruotsikaan, viimeisessä sodassaan. Ongelma onkin, etteivät ruotsalaiset aina usko, että kaikki yksinvaltiaat eivät vieläkään tajua tätä viisautta. Tästä suuttuneet norjalaiset julistautuivat itsenäisiksi, mutta Ruotsi sai Englannilta ja Venäjältä luvan taltuttaa vastarinta väkivalloin. Kansalaiset eivät halua kuulla, miten vähän suurvallat edelleenkin piittaavat pienempiensä periaatteista. Lyhyen, turhan ja kalliin sotaretken jälkeen Norja kukistuikin kesällä 1814 – tai suostui kahakointiin väsyneen Tukholman kanssa kompromissiin, yhteisen kuninkaan alaisuuteen. tammikuuta 1814 Ruotsi ja Tanska olivat Saksan Kielissä päässeet keskenään sopuun etupiirijaostaan. Ruotsi kokee olevansa valtiona eräänlainen ”turvallinen tila”. RUOTSI OPPI tuolloin, ettei hyökkäys sodalla voiteta mitään pysyvää. Tanska otti itselleen Ruotsin hallitsemat Pommerin alueet, ja antoi vastineeksi valtioliittoonsa kuuluneen Norjan. Nytkin lehtikolumnistit kauhistelevat Micael Bydenin ”toivovan sotaa” puheillaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ch ip So m od ev ill a EIKÖ SUURESTA MAASTA LÖYDY MUITA. de_25012024_06.indd 6 de_25012024_06.indd 6 16.1.2024 16.10 16.1.2024 16.10. Donald Trump voitti ylivoimaisesti Yhdysvaltain republikaanien ensimmäiset esivaalit Iowassa viikko sitten. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämän vuoden presidentinvaaleista tulee uusinta viime vaaleista, jossa vastakkain olivat Trump ja demokraattien Joe Biden
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kukin pysyköön tontillaan Hallituspuolueista ja työnantajaleiristä kuuluu kova naukuna siitä, kuinka ammattiyhdistysliike on tullut poliitikkojen ja vaaleissa valitun hallituksen tontille, kun se yrittää vaikuttaa hallitusohjelmaan. de_25012024_08.indd 8 de_25012024_08.indd 8 17.1.2024 10.08 17.1.2024 10.08. NASIMA RAZMYAR X:SSÄ Aikuiskoulutustuki ei ole apu sotealan työvoimapulaan, koska lähes yhtä moni opiskelee samalla tuella sotealalta pois. Tässä tilanteessa pitää myös muistaa, että hallitus on omilla toimillaan tullut voimalla työmarkkinajärjestöjen tontille ja politisoinut neuvottelujärjestelmän – mistä työnantajat ovat nyt olleet hiljaa. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT on pettynyt siihen, ettei mallista päästä neuvottelemaan työmarkkinaosapuolten kesken. Hän pitää huolestuttavana kehityksenä, jos hallitus määrittää ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä lainsäädännöllä etukäteen, millainen palkanmuodostus eri toimialoilla voi olla. Ennen ja jälkeen hallitusohjelman valmistumisen. Nyt hallitus aikoo edetä asiassa lakiteitse. SAANA SIEKKINEN X:SSÄ TYÖELÄMÄ M aa se ud un Tu le va is uu de n ky se ly V IIK O N LU KU 60 Hallituksen suunnitelmia rajoittaa poliittisia lakkoja ja heikentää irtisanomissuojaa vastustaa suomalaisista yli prosenttia. Poliitikot, näpit irti TYÖANTAJAPUOLELLA ON erilaisia näkemyksiä Suomen vientivetoisesta työmarkkinamallista. Työministerin ehdotus lainapainotteisesta uudelleenkouluttautumisen mallista olisi myrkkyä työvoimapula-aloille. Poliitikkojen ei tulisi tähän puuttua, siitä meillä on vuosien varrelta huonoja kokemuksia, Jalonen sanoo. ARTO SATONEN X:SSÄ Näinkö hallitus ajattelee osaamisen parantamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta: yritetään betonoida ihmiset kerran valittuihin ammatteihin. – Työmarkkinajärjestelmän toimivuus pohjautuu siihen, että sopijaosapuolet yhdessä määrittävät, mihin suuntaan palkanmuodostus ja sovittelujärjestelmä kehittyvät. – Hallitusohjelmakirjaus tekee nykyisenkaltaisesta työriitojen sovittelujärjestelmästä todennäköisesti tarpeettoman, koska sovittelujärjestelmän mahdollisuudet ratkoa vaikeita työmarkkinakriisejä heikkenevät olennaisesti. KT katsoo, että hallitusohjelman työriitojen sovittelua koskeva kirjaus rajoittaa merkittävästi sovittelujärjestelmän mahdollisuuksia ratkoa yhteiskuntavaarallisia työtaisteluja ja turvata työrauhaa. HALLITUS OHJELMA KIRJAUS VOI LISÄTÄ JA PITKITTÄÄ TYÖRAUHA ONGELMIA. Erilaiset edunvalvojajärjestöt ovat kuitenkin kautta aikain yrittäneet vaikuttaa päättäjiin. Hallitusohjelmakirjaus saattaa pikemminkin lisätä ja pitkittää työrauhaongelmia, koska työriitalain mukaisella sovittelujärjestelmällä ei olisi enää välineitä sovitella kriisejä. KT:n toimitusjohtajan Markku Jalosen mukaan edelleen kärjistyvässä työmarkkinatilanteessa olisi tärkeää saada aikaan päänavaus yhteiselle sopimiselle työmarkkinamallista
Niistä seuraavaksi eniten luottamusta nauttivat vastaajien itsensä kannattama puolue ja tiedotusvälineet. Palvelun mukaan vuosi 2023 oli myös ensimmäinen, jolloin jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin 1800-luvun esiteollisella ajanjaksolla. Ehkä naisiltakin voisi viedä äänioikeuden. Menettääkö sen, jos on vaikka ollut ulkomailla töissä useamman vuoden. Ja mikä nykymaailmassa enää on kantasuomalaisuuden määritelmä. Heitähän pidettiin vielä 1800-luvulla älylliseltä kapasiteetiltaan jossain miehen ja lapsen välillä olevilta. Kumpaankin kertoi luottavansa runsaat 60 prosenttia. Pimeys syö euroja SUOMI MENETTÄÄ jopa yli sadan miljoonan euron verotulot vuosittain pimeiden, viranomaisrekisterien ulkopuolella toimivien yritysten vuoksi, arvioi Verohallinto. ILMASTO VEROT YHTEISKUNTA Presidentti on Suomen luotetuin SUOMEN YHTEISKUNNALLISISTA toimijoista presidentti on ylivoimaisesti luotetuin. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimukseen vastanneista yli 80 prosenttia kertoi luottavansa presidenttiin erittäin tai melko paljon. Kyselyyn vastasi noin tuhat iältään 18–79-vuotiasta suomalaista joulukuussa. Verohallinnon mukaan suuri osa rekisterien ulkopuolella toimivista yrityksistä harjoittaa harmaata taloutta. Vaikkapa kieltää muilta kuin Suomessa syntyneiltä äänestysoikeus. Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin vuosi ja todennäköisesti myös kuumin ainakin kymmeniintuhansiin vuosiin, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu. Verohallinnon mukaan Suomessa oli vuonna 2021 arviolta jopa yli 7 000 yritystä, jotka harjoittivat elinkeinotoimintaa, mutta eivät kuuluneet arvonlisävero-, työnantajatai ennakkoperintärekisteriin. Lähes yhtä moni sanoi tuntevansa jonkinasteista epäluottamusta hallitusta kohtaan. Ja hyvä ps, anteeksi tämä yleistys, mutta todennäköisesti Halla-ahon näkemyksen jakaa suuri osa puolueen kannattajakuntaa. Kuuminta 100 000 vuoteen ILMASTONMUUTOKSEN KYSEENALAISTAJILLE pamahti kova luku. Siksi kirjoitan teille kaikille. de_25012024_08.indd 9 de_25012024_08.indd 9 17.1.2024 10.08 17.1.2024 10.08. Kyselyssä oli mukana 11 yhteiskunnallista toimijaa. Hyvä ps, mikä olisi seuraava vaihe kansalaisuusvaateissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LÄMPÖHALVAUS KYLMÄHALVAUS Sadomasokisti sulaa Sadomasokisti jäätyy Hyvä ps, presidenttiehdokkaanne Jussi Halla-aho (ps) totesi vaalikonevastauksessaan, että kansanedustajilta ja ministereiltä voisi jatkossa edellyttää suomalaista syntyperää. Suomessa on tähän mennessä ollut lukuisa joukko kansanedustajia, Suomen kansalaisia, mutta muualla syntyneitä, jotka ovat hoitaneet tämän luottamustehtävänsä kunnialla. Tällainen vaadehan jo koskee Suomen presidenttiä. Määrä vastaa noin 1–2 prosenttia suomalaisyritysten määrästä. Suomi menettäisi valtavan osaamispääoman, jos kansanedustajan tai ministerin tehtävät rajattaisiin vain Suomessa syntyneille. Neljäntenä on eduskunta, johon ilmoitti luottavansa hieman yli puolet vastaajista. Maan hallitukseen kertoi luottavansa vajaa puolet vastaajista. Palvelu pitää todennäköisenä, että yhtä lämmintä ei ole ollut ainakaan viimeisten 100 000 vuoden aikana. PS. Ja äänestävät vielä miehiä enemmän vihervasemmistoa, pohtii Demokraatin väki
Kuinka pitkään kesti Tanskan kuningatar Margareetan valtakausi. Kaksi kolmasosaa katsoo, että Suomen pitäisi vähentää nopeasti taloudellisia siteitä Kiinaan, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvoja asennetutkimuksesta, jossa suomalaisilta kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Yhdysvalloista, Kiinasta sekä kahdeksasta muusta merkittävästä maailmanpolitiikassa toimivasta valtiosta. Mikä yhtiö on maailman suurin sähköautovalmistaja. Milloin on mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys presidentinvaaleissa. 7. 2. 6. Oik eat vas tau kse t: 1) Ant ti Pel tta ri 2) 31.1 .–6 .2. Suomalaiset kuvailevat Kiinaa liki yksimielisesti keskusjohtoiseksi diktatuuriksi ja 60 prosenttia suomalaisista katsoo maan olevan ”laajentumishaluinen suurvalta”. 3. 10. Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti Kiinaan (72 %) ja Venäjään (94 %). 20 24 3) 52 vuo tta 4) Kiin ala ine n BYD 5) Jaa kko Häm een -An ttil a 6) Toi mist oka lus tei ta 7) 7,6 mag nitu dia 8) Ale ksis Kiv i 9) Ihm isi ä tel ine illä 10 ) Tik li MAAILMAN TILA • Kiina-riski pelottaa Demokratia hyvä, diktatuuri paha S uomalaisten mielestä ystävät löytyvät nyt demokraattisista länsimaista. Mitä tuotteita Martela valmistaa. 8. Kyselyn kymmenestä maasta suhtautuminen Japaniin, Saksaan ja Isoon-Britanniaan on kaikkein myönteisintä Ranskan ja Yhdysvaltojen seuratessa lähellä perässä. Kuka on kirjoittanut näytelmän Nummisuutarit. 4. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, STR 10 VIS V 1. Mikä oli Kalle Päätalon ensimmäinen kirja. Suomalaisista yli puolet (69 %) pitää Yhdysvaltoja arvaamattomana liittolaisena, koska siellä Donald Trumpin kaltaiset henkilöt voivat nousta presidentiksi. Kuka aloitti vuodenvaihteessa eduskunnan pääsihteerinä. 9. Kuinka voimakkaasti maa järisi uudenvuodenpäivänä Japanissa. Minkä lintulajin tieteellinen nimi on Carduelis carduelis. Siitä huolimatta kolme neljäsosaa (74 %) pitää Yhdysvaltoja ongelmistaan huolimatta länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa ja Suomellekin tärkeänä kumppanina. Ihan kuin Ihan kuin IHMISIÄ IHMISIÄ de_25012024_10.indd 10 de_25012024_10.indd 10 17.1.2024 11.28 17.1.2024 11.28. Kuka on kuvassa. 5
Ruotsissa elinkeinoelämä pitää tärkeänä, että on vahva ja järjestäytynyt ay-liike, jonka kanssa he voivat neuvotella. Hallitus ”kannustaa” työntekoon, pitäisikö vastaavasti ”kannustaa” työnantajiakin. Sosiaaliturvan leikkaukset tietävät tosi raskaita aikoja esimerkiksi työttömäksi jääville jäsenillemme. Mitä ajatuksia herättävät ministeritason heitot ”ay-mafiasta”. Voimaeläimesi on koirasi Elli. Pohjoismaisen mallin ydin on, että neuvotellaan ja luotetaan toisiin. Meidän pitäisi panostaa osaamisen parantamiseen työpaikoilla, mutta myös työntekijöiden omaehtoiseen kouluttautumiseen työuran aikana. Mikä hallituksen työelämäuudistuksista eniten huolettaa. Työnantajille ei esitetä mitään kannusteita, että he etsiside_25012024_11.indd 11 de_25012024_11.indd 11 15.1.2024 14.01 15.1.2024 14.01. Mikä olisi tärkein työelämäuudistus, joka pitäisi tehdä. Nyt jo voidaan puhua pienituloisten kohdalla sen alasajosta. Ennakoin, että esimerkiksi sosiaaliturvan osalta joudutaan miettimään esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulevaisuutta. Miksi. 11 Demokraatti vät mahdollisuuksia tarjota kokoaikaista työtä. Kummastuttaa, että osa-aikaista työtä tekevien toimeentuloa leikataan, jotta kokoaikatyö lisääntyisi. Kokonaisuus. Karu meno oli jo syksyllä ja se näyttää jatkuvan. Mikä meno, SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen. Huolettaa, miten sosiaaliturvan lukuisat eri leikkaukset kohdentuvat yksittäisille henkilöille niin, että heidän tilanteensa tulevat olemaan täysin kohtuuttomia. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on aivan järjetön ratkaisu, kun ihmisen pitäisi voida kehittää osaamistaan tai jopa vaihtaa ammattia työuransa aikana. Että ei edes yritetä löytää tasapainoa työnantajien ja työntekijöiden näkemysten välillä. Huolettaa, että mitä sen tien päässä on, jos alamme puhua tällä tavalla toisistamme, eikä siihen puututa. Kun Elli tulee viereen sohvalla, siitä saa voimaa ja se rentouttaa. Toivon, ettei sitä kadotettaisi tämän kaiken keskellä ihan kokonaan. Se myös näkee huonot hetket ja tulee lohduttamaan. Varmasti jotakin voidaan korjata, mutta tuskin kaikessa palataan takaisin. Työn ja turvan puolustaja Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on aivan järjetön ratkaisu. Onko seuraavalla hallituksella mahdollisuutta korjata tilanne. Epätasapainoinen leikkausten kokonaisuus huolettaa. Ellin kanssa lenkkeily ja ulkoilu antaa virtaa. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat kokoaikatyötä, mutta sitä ei löydy
fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Varautumisessa taistellaan normaaliuden harhaa vastaan. Kun he tinkivät muutoksen hidastamisesta talouden vuoksi, tulevat he samalla osoittaneeksi, että pitävät tilannetta sittenkin normaalina. He ajattelevat suoraviivaisesti. Voi kun lämpenisikin! Monet poliitikot vakuuttavat ilmastonmuutoksen olevan totta. Kun toimintamallit on mietitty ja harjoiteltu, ne auttavat reagoimaan kuormittavissa oloissa. Myös mielikuvat lämpimästä ovat Suomessa turhan myönteisiä. Ihmisillä on taipumus pitää viimeiseen saakka kiinni normaaliuden ajatuksesta. LISÄÄ LÄMPÖÄ! K un pakkasta on 20 astetta ja maassa metri lunta, monet tuntevat kiusausta naureskella ilmastonmuutokselle. Vaikutelma muuttuu, jos katsotaan tekoja. Jos 1950-luvun Suomessa olisi keskusteltu ilmastonmuutoksesta, Pylkkänen olisi saattanut ajatella aiheesta omin päin mitä tahansa. Ilmastonmuutoksen suuri ongelma arkikokemuksen kannalta on sen vähittäisyys. Toiveena on, että ihmiset tunnistaisivat hätätilan ja toimisivat tehokkaasti ja oikein. Vaikka tutkijat puhuvat nopeudesta, vauhdin tuntu ei välity lumikolan varteen. Heh heh. On vaikea ymmärtää miten asteittaiselta näyttänyt kehitys voisi äkillisesti kiihtyä, kuivuus ja äärimmäiset sääilmiöt pahentua. Vasta kolmannessa vaiheessa, kun tieto on vihdoin mennyt perille, ihmiset toimivat, jos he pystyvät paniikiltaan liikkumaan. Vaikka korpifilosofi Pylkkänen pitää itseään asiantuntijana, uteliaisuus ajaa hänet oppimaan lisää ”linsensseiksi” kutsumiltaan biologian lisensiaateilta. 12 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Ennusteet uhkaavasta katastrofista eivät ole vakuuttaneet. KUN HÄTÄ ei ole poikkeusoloissakaan tämän näköinen, käynnissä on psykologisen torjunnan ensimmäinen vaihe, kieltäminen. Ai kallistuma, missä. Varautumisessa taistellaan tätä normaaliuden harhaa vastaan. Miksi kaikki huutavat. Ei tämä laiva uppoa! Seuraavassa vaiheessa totuudesta käydään kauppaa. Jäätiköiden vetäytyminen ja keskilämpötilan nousu ovat abstrakteja lumitöiden rinnalla. Kivahan se on, jos on kesällä hellettä. VEIKKO HUOVISEN Havukka-ahon ajattelijan (1952) päähenkilö Konsta Pylkkänen, koomiseksi kirjoitettu, kouluttamaton metsätyömies kunnioittaa tiedettä. Kun emme hahmota, tarvitsemme tiedettä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Muuta sanovat valehtelevat tai ainakin liioittelevat. Nyt on kuten aina ennenkin. Lämmön tai sen puutteen tuntee ihollaan ja tieteeksi riittää ovensuun mittari. de_25012024_12.indd 12 de_25012024_12.indd 12 16.1.2024 15.10 16.1.2024 15.10. Syyt ovat psykologisia. Siksi jokaisen lennon alussa kerrataan jo sataan kertaan kuullut turvaohjeet. Mutta ”lisenssien” tietoja hän ei olisi kyseenalaistanut. Kuka niin sanoo. Puhumattakaan lajikadosta tai massiivisesta elinkelpoisia olosuhteita etsivästä siirtolaisuudesta, joka muuttaa yhteiskuntia
< 30 % 30 %–35 % > 35 % G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke va Maanpuolustus Varusmiesten maanpuolustustahto on korkein koko kymmenvuotisen mittaushistorian. Romutus Viime vuonna autoja romutettiin 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Puolustusvoimat Lähde: Autoalan tiedotuskeskus Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työvoimapula iskee Hyvinvointialueilta jää eläkkeelle, suurin osa vanhuuseläkkeelle, keskimäärin joka kolmas työntekijä (32 %) seuraavien kymmenen vuoden aikana. Arvio eläkkeelle jäävistä hyvinvointialueen työntekijöistä 2024–2033* Hyvinvointialueilla eläköityy 10 seuraavan vuoden aikana A Etelä-Karjala 1 710 31,7 % B Etelä-Pohjanmaa 3 174 32,0 % C Etelä-Savo 2 682 34,5 % D Helsingin kaupungin sosiaali-, terveysja pelastusyhtymä 4 792 32,1% E HUS-yhtymä 7 983 29,6 % F Itä-Uusimaa 777 32,2 % G Kainuu 1 302 35,4 % H Kanta-Häme 2 187 33,1 % I Keski-Pohjanmaa 1 239 29,4 % J Keski-Suomi 3 713 31,9 % K Keski-Uusimaa 1 233 31,7 % L Kymenlaakso 2 225 33,2 % M Lappi 2 979 35,7 % N Länsi-Uusimaa 2 766 31,0 % O Pirkanmaa 5 943 29,7 % P Pohjanmaa 2 439 31,4 % Q Pohjois-Karjala 2 662 33,4 % R Pohjois-Pohjanmaa 5 672 31,3 % S Pohjois-Savo 4 079 32,4 % T Päijät-Häme 2 430 31,6 % U Satakunta 3 523 34,0 % V Vantaa ja Kerava 1 377 28,2 % X Varsinais-Suomi 6 830 30,4 % Yhteensä 74 196 31,6 % yleis sihteereistä sairaalaja laitosapulaisista ylilääkäreistä 50% 44% 43% A C Q S G R M J P B U O X H T L N V D E K F * työja virkasuhteiset vakuutetut 31.3.2023 I Hyvinvointialue eläköityviä % ! de_25012024_13.indd 13 de_25012024_13.indd 13 15.1.2024 14.08 15.1.2024 14.08. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
Työmarkkinapuolella sitä ei yksin pystytä korjaamaan, sanoo Paperiliiton Petri Vanhala. Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock de_25012024_14.indd 14 de_25012024_14.indd 14 17.1.2024 9.54 17.1.2024 9.54. 14 Demokraatti ILMIÖ Hiekan potkiminen riittää Hallitus tuhoaa urakalla luottamusta
de_25012024_14.indd 15 de_25012024_14.indd 15 17.1.2024 9.54 17.1.2024 9.54. 15 Demokraatti TILANNETTA EI PURETA SILLÄ, ETTÄ OTETAAN HALLITUSOHJELMASTA YKSI OSA POIS JA SITTEN KAIKKI ON HYVIN
lisiäkään, niin Metsä Group ei myöskään nähnyt tarpeelliseksi tuoda sopimuspöytään niitä ajatuksia, jotka maan hallituksella nyt on. Uskon Hämälän olevan tämän takana. – Omassa neuvottelupöydässä näkee, että sopiminen sujuu kun keskusteluvälit ja luottamus toimivat. Hän uskoo, että myös Orpon hallitus voisi hyödyntää jatkuvaa neuvottelua – yksipuolisen sanelun asemesta. Viime neuvottelukierroksella yrityskohtaiset sopimukset vaativat yhdeksän kuukauden aikana yhteensä 252 neuvottelukertaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ yllä Suomessakin osataan vielä sopia, vaikka työmarkkinat ovat nyt täynnä riitelyä. Hän on suora ja rehellinen sekä ymmärtää tilanteen missä sopimuksia pitää rakentaa – vaikka ei itse ole pöydässä, Petri Vanhala sanoo. Kolme suurinta työnantajaa oli valmistautunut, mutta de_25012024_14.indd 16 de_25012024_14.indd 16 17.1.2024 9.54 17.1.2024 9.54. Nyt hallitus tuhoaa urakalla luottamusta. Hän kuitenkin toteaa, että vaikka Hämälä ei hallituksia hauku, sen enempää nykyistä kuin edelSUOMI KAIPAA VUOROPUHELUA. Vanhala ei halua tarkemmin avata hyvässä hengessä käytyjä neuvotteluja tai sopimuksen sisältöä. – Ilkan kanssa on helppo käydä asioita läpi, vaikka ei aina samaa mieltä olisikaan. Vanhala vertaa ”vanhan ajan” keskitettyjä neuvotteluja Metsäteollisuus ry:n kanssa nykyiseen yrityskohtaiseen sopimiseen. Kummankin harjoitteluun on pitänyt panostaa – molemmin puolin. Tässä mallissa ei tule katkoksia neuvotteluun eikä synny sopimuksen loppuessa isoa painepistettä. Itse vähän epäilin, että voiko yrityskohtainen sopimus olla sellainen, mutta sen ympärillä muiden korotukset sitten lopulta pyörivät. Metsä Group ja Paperiliitto kertoivat toissa viikolla tehneensä yrityskohtaisen työehtosopimuksen kemialliseen metsäteollisuuteen. Vanhala uskoo, että nyt tehdystä sopimuksesta jää ”jonkinlainen jälki työmarkkinapöytään”, vaikka kyseessä onkin yrityskohtainen sopimus. Käsittääkseni teknologiateollisuudessa on jo pitkä perinne osapuolten välisestä vuoropuhelusta, Vanhala pyörittelee. Ennen selvittiin neuvottelukierroksesta 10–20 tapaamisella työnantajien kanssa. METSÄTEOLLISUUS ALOITTI isoista liitoista tämän kevään neuvottelukierroksen. – Uudessa mallissa juodun kahvin ja palaverien määrä on hirveä. Siellä voitaisiin nähdä, että lopputulos on usein parempi kun ihmiset puhuvat toistensa kanssa. Olisiko jatkuvan neuvottelun mallista apua myös muille aloille. Metsä Groupin kanssa tehdyn sopimuksen palkankorotuksia ei ole vielä kerrottu, mutta voiko siitä tulla tämän kierroksen niin sanottu valtakunnallinen palkka-ankkuri, työnantajien vaaliman vientivetoisen Suomen mallin palkankorotuskatto. – Viime kierroksella Stora Enson kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen STTK:n Antti Palola totesi, että nyt tehtiin sopimusten valtakunnallinen tolppa. Tilanne oli sama kaksi vuotta sitten viime kierroksella. Niissä oli takapiruna Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä, jota Vanhala kutsuu vanhan liiton patruunaksi. Metsä Groupin ja Paperiliiton sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Työmarkkinapuolella sitä ei yksin pystytä korjaamaan. – Josko tällainen sopimus jollain tavalla purkaisi jäistä tilannetta myös hallituksen puolella. Samalla se on merkinnyt valtavaa työmäärän kasvua. Koeponnistimme tätä mallia Metsä Groupin kanssa nyt ensimmäisen kerran ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, Vanhala kertoo. Suomi kaipaa vuoropuhelua. Se tulee voimaan jo 1.4., vaikka vanha sopimus olisi ollut voimassa kesäkuun loppuun saakka. – Kyllä tätä mallia voi suositella muillekin. Yhteinen rauha on nyt rikottu. Vanhala kuvaa viime neuvottelukierrosta molemmin puolin erittäin raskaaksi ja hankalaksi. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoo neuvottelujen edenneen kokonaan toisenlaisessa hengessä kuin hallituksen työmarkkinoille runnomat uudistukset. IHAN HELPPOA jatkuvan neuvottelun malli tai yrityskohtainen sopiminen ei ole. – Toistaiseksi voimassa oleva pakottaa jatkuvaan neuvotteluun
Paperiliiton neuvottelijat joutuivat viime kierroksella opettamaan sopimista monille työnantajille, joista usealle tuli yllätyksenä sopimisen työläys. Osapuolet ovat tavanneet epävirallisesti muutaman kerran. – Meiltä oli pöydässä kavereita, jotka ovat tehneet sopimuksia 20 vuotta. Kaksi vuotta yhteydenpito oli aika vähissä, mutta nyt tapaamiset ovat olleet hyvähenkisiä. Vanhala kehuu Paperiliiton neuvottelijoiden asennetta. VAIKKA VANHALA kehuu Metsä Groupin kanssa käytyjen neuvottelujen hyvää henkeä, ei hän kuitenkaan osaa suositella yrityskohtaisiin sopimuksiin siirtymistä muille liitoille. 17 Demokraatti neuvotteluihin tuli myös paljon työnantajia, jotka eivät olleet koskaan edes avanneet työehtosopimusta. Jos kevään ”rahakierroksella” ei päästä sopuun, koko sopimus raukeaa. Neuvottelut olivat työläät ja veivät pitkän ajan. – Pitää muistaa, että neuvottelujen ajan 80 prosenttia metsäteollisuudesta jyskytti koko ajan. Vanhalan mukaan ääripäässä olivat yrittäjät, jotka olivat vasta uutisista kuulleet, että yleissitovuus lähtee. Lähtökohta oli, että olemme tilanteessa rehellisiä, emme käytä hyväksi tätä osaamista. Työehtosopimukset syntyivät viidelle UPM:n liiketoiminta-alueelle vasta 112 päivää kestäneiden lakkojen jälkeen. Se viimeinen viidennes, UPM, oli se vaikea pala. de_25012024_14.indd 17 de_25012024_14.indd 17 17.1.2024 9.54 17.1.2024 9.54. Ja sen, että pitkä työtaistelu väistämättä heijastuu väleihin pitkään – molemmin puolin. Harvoin siellä tulee sellaisia hankalia tilanteita, että jouduttaisiin lukemaan työehtosopimusta. – Asiat ja ihmiset pitää osata erottaa, mutta se ei aina ole niin helppoa. Pitää muistaa, että aina tulee seuraava kierros. Tilanteesta vain pitää päästä yli ja kasvaa. Välillä olimme enemmän konsultti kuin liiton neuvottelija. SUOMI KAIPAA VUOROPUHELUA. Vanhala myöntää, että viime kierros UPM:n kanssa oli ”nätisti sanottuna hankala”. Oikeasti maailma toimii työpaikoillakin aika hyvin. Kyse oli 2+2-sopimuksesta, jonka palkoista neuvotellaan tänä keväänä. – Se on täysin väärä kuva, EK:n osin vaalima, että työpaikoilla kävellään koko ajan tes kädessä. Etenkään teknologiateollisuuteen tai kemian aloille, joilla yrityskohtaisten sopimusten määrä olisi valtava
– Tätä tilannetta ei pureta sillä että otetaan ohjelmasta yksi kohta pois ja kaikki olisi hyvin. Mutta tarvittaisiin edes yhteistä keskustelua, jonka jälkeen voitaisiin lopettaa hiekan potkiminen ja todeta, että nyt tämä riittää, jatketaan taas elämää. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Vanhala ei näe metsäteollisuudessa paluuta vanhaan, yleissitoviin sopimuksiin. Etenkin naisvaltaisia aloja voidaan retuuttaa, kun isot liitot eivät pysty niitä tukemaan. Vanhala summaa työntekijöiden kannalta yrityskohtaisiin siirtymisen olennaisiksi muutoksiksi työmäärän merkittävän lisääntymisen ja yhtenäisen edunvalvonnan vaikeutumisen. Tämä on kahden rintaman taistelu. – Sillä puolella ymmärrettiin, kuinka vaikeita asioita nämä ovat palkansaajapuolelle. Mutta heijastusvaikutukset kestävät vielä vuosia, Vanhala ennustaa. Itse pidän kovimpina liikkeinä työtaisteluoikeuden rajoittamista ja sosiaaliturvan leikkauksia. – Työmarkkinatilanne rauhoittuisi todella paljon, jos hallitus luopuisi edes tästä uudistuksesta. Työntekijöiden kaikki sopimukset neuvottelevalla Paperiliitolla on kuitenkin työnantajia parempi näkemys koko sopimuskentän tilanteesta. – Vieläkin selitellään Sipilän hallituksen tekemää kikyä eikä kansa ole sulattanut tuolloin tehtyä taksiuudistusta. – Itse pidän virheenä samanaikaista työmarkkinoiden lyömistä ja sosiaalipuolen heikentämistä. – Meille annettiin tämä malli, valinnanvaraa ei ollut, Vanhala huokaa. Sen verran paljon on ohjelmaan lyöty erilaista palikkaa. – Suomessa on paljon fiksuja vuorineuvoksia, jotka varmasti näkevät mihin tässä mennään. Hän kuitenkin odottaa, että jossain vaiheessa joku työnantaja vielä toteaa, että muutosten hintalappu on kovempi kuin niistä saatava hyöty. Minä kerroin, että sellaista aikanaan kutsuttiin Metsäteollisuus ry:ksi. Hän arvelee tämän yllättäneen etenkin monet perussuomalaisten äänestäjät. Suuria muutoksia ei nähdä, mutta työmarkkinoista tulee äärimmäisen huonosti ennustettavia. Tämä vaikeuttaa investointeja, kun ei nähdä mitä on tulossa. – Paikallisen sopimisen voi ilmaista myös haluna sopia alle työehtosopimuksen. – Yhtiöitä kyllä kiinnostaisi tietää minkälaisia sopimuksia kilpailijat ovat tehneet, mutta heidän puolellaan tietojen vaihto on aika varovaista. Hän kuitenkin myöntää hallituksen ja työnantajien osuneen yhdessä hyvin lankulle, kun muutoksia lähdettiin viemään eteenpäin. – Työnantajille ei tämä käy, vaikka nykymalli heitäkin koettelee. Hän pelkää, että hallituksen ajamien muutosten negatiiviset jäljet ovat pelottavan pitkät verrattuna niistä saataviin hyötyihin. Vanhalan mielestä edelliseen kuuluu olennaisena osana paikallisen sopimisen lisääminen, mikä on ollut työnantajien pitkäaikainen toive. Vanhala myös ihmettelee, miksi hallitus koplasi työmarkkinauudistukset ja kovat sosiaaliturvan uudistukset. – Jossain vaiheessa tulee hallitus, joka vie sopimista vähän vasemmalle ja sitten hallitus joka vie sitä vähän oikealle. Etenkin työnantajat onnistuivat tavoitteidensa ajamisessa hallitusohjelmaan. VANHALA ON huolissaan työmarkkinakentän yhteentörmäyksestä, jossa hallitus työnantajien taustatuella ajaa järeitä muutoksia. Toivon heidän vielä vaikuttavan asioihin. Vanhala on varma, että hallituksen uudistuksista tulee uusi vääntö viimeistään tes-pöydissä. Ja myös varmasti osattiin laskea, kuinka kalliiksi tämä heille tulee erilaisten mielenilmausten takia. Vanhalan mielestä hallituksen ei pitäisi lisätä Suomen sisäistä levottomuutta kun maailma on jo muutenkin levoton. Isot liitot pärjäävät, mutta pienemmät ovat pulassa, kun työtaisteluoikeutta rajoitetaan ja samalla työtaisteluiden tukemista vaikeutetaan kovilla sakoilla. de_25012024_14.indd 18 de_25012024_14.indd 18 17.1.2024 9.54 17.1.2024 9.54. VANHALA PITÄÄ hallitusohjelman tavoitteita niin laajana kokonaispakettina, että sieltä on vaikea nostaa niin sanottuja pahimpia heikennyksiä. Sipilän hallitukselta tämä ei onnistunut. Vanhala näkee, että työnantajat luottavat Purran ja Orpon tuovan heille enemmän hyvää kuin työmarkkinapöydissä voisi saada. Viime kierroksella osa pienemmistä yrityksistä pohti, pitäisikö heidän rakentaa yhteinen neuvottelupooli. Tämä merkitsee työrauhahäiriöiden lisääntymistä. Ei ammattiyhdistysliike odota, että hallitus vetäisi kaikki tavoitteensa takaisin. YRITYSKOHTAISESSA SOPIMISESSA JUODUN KAHVIN JA PALAVERIEN MÄÄRÄ ON HIRVEÄ. Hän näkee hallituksen politisoineen työmarkkinaneuvottelut. Vanhala ei usko, että seuraavat hallitukset tulisivat tekemään merkittäviä korjausliikkeitä – jos Orpon hallitus onnistuu tavoitteissaan. Hänelle sopisi, että neuvottelut siirrettäisiin vaikka heti takaisin Snellmaninkadulle Metsäteollisuus ry:n alaisuuteen ja tehtäisiin yksi yhteinen sopimus. Myös vientivetoisen mallin vieminen lakiin osuisi moniin naisvaltaisiin liittoihin ja niiden sopimusoikeuteen
Siinä on palkansaajille ja työttömille monia epäoikeudenmukaisia, hankalia ja kipeitä asioita. Mielenosoituksessa on kyse protestista hallitusohjelman työelämän sekä sosiaaliturvan heikennyksiä koskevia kirjauksia vastaan. Tai sitten hallitus siirtäisi edes joitain asioita työnantajien ja -tekijöiden yhteiseen pöytään. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo Stop nyt -mielenilmauksella muistutettavan suomalaisia historiallisen epätasapainoisesta – työnantajan eduksi – hallitusohjelmasta. – Hallituksen tavoitteena on lisätä työnantajan määräysvaltaa. Mukaan kutsutaan kaikki kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot myös toisista keskusjärjestöistä. – Tämä on nähty jo aikaisemminkin, muun muassa metsäteollisuudessa. ANTTI PALOLA sanoo hallituksen työelämää koskevia uudistuksia puhtaasti ideologisiksi. – Ja väistämättä hallitusohjelman toteutuminen heijastuisi tuleviin tes-neuvotteluihin ja politisoisi työmarkkina-asiat. Neuvottelujen käynnistymistä mutkistaa työnantajille antelias hallitusohjelma. PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT SAK ja STTK järjestävät yhdessä mielenosoituksen Helsingissä helmikuun 1. Eloranta pohtii hallituksen toimien pidempiaikaisia vaikutuksia. SAK:n Eloranta on samaa mieltä. Ja myös paikallisessa sopimisessa olisi löydettävissä tasapainoisempi ja myös palkansaajan murheet huomioiva lähestymistapa, Eloranta toteaa. Jos työrauhaa halutaan parantaa niin varmasti siihen olisi muitakin keinoja kuin nyt esillä olleet. Ihmettelen, että hallitus pyytää meitä tuomaan esityksiä, joilla ei myöskään olisi mitään työllisyysja talousvaikutuksia. Hän pitää huolestuttavana tilannetta, missä työmarkkinakenttää hallitsevat tulehtuneet välit ja epäluottamus. Työnantajat ovat valmiita maksamaan todella kovan hinnan ajamiensa uudistusten läpisaamisesta. de_25012024_14.indd 19 de_25012024_14.indd 19 17.1.2024 9.54 17.1.2024 9.54. 19 Demokraatti Tulisi edes kompromissi TUSKIN ON KENELLEKÄÄN EDUKSI, JOS TYÖ MARKKINOISTA TULEE POLIITTISTA KAUPPA TAVARAA. – Toivomme, että tämä mielenosoitus yhdistettynä myöhemmin päätettäviin työtaistelutoimiin saisivat herätettyä niin elinkeinoelämän kuin maan hallituksen, että kyllä tässä nyt kannattaisi neuvotella näistä asioista, eikä ottaa selkävoittoa työntekijöistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Mutta toistaiseksi työnantajat ovat olleet lojaaleja toisilleen ja hallitukselle. – Emme me odota, että hallitus vetäisi kaikki ehdotuksensa pois, mutta jonkinlainen kompromissi pitäisi löytyä, jotta pääsisimme irti tiukasta vastakkainasettelusta. Miksi neuvotella, jos laskee hallitusohjelman antavan paremman tuloksen. Mitään todennettuja työllisyysja talousvaikutuksia niillä ei ole, hän sanoo. Tuskin on kenellekään eduksi, jos työmarkkinoista tulee poliittista kauppatavaraa. Uskon, että silläkin puolella mietitään ovatko kaikki hallituksen ajamat ohjelmakirjaukset hintansa arvoisia. Jatkossa eduskuntavaaleissa käydään työelämäkannat tarkkaan läpi. – Tässä tilanteessa voisi nyt toimia jonkinlainen kolmikantainen lähestymistapa. ELORANTA PITÄÄ neuvottelujen käynnistämistä hankalana, kun asetelma on kaksikantainen: työntekijät vastaan hallitus ja työnantajat. päivä. Missään mallissa palkansaajille ei tule riemuvoittoa, mutta jotenkin ongelmakohtia pitäisi pystyä käymään yhdessä läpi, Jarkko Eloranta sanoo. Liittojen tavoite on realistinen eli kompromissi hallituksen esityksistä. Näin on myös Eloranta arvioinut työnantajien ajattelevan. – Hallitus on peräänkuuluttanut, että palkansaajapuolen pitäisi tuoda vastaavia omia esityksiä, jos hallituksen esityksiin ei olla tyytyväisiä. Hän uskoo työnantajien valmistautuneen tilanteeseen isolla sotakassalla, jolla katetaan mielenilmauksista yrityksille tulevat kustannukset
Satosen mukaan paras tie vientivetoisen työmarkkinamallin valmistelussa olisi ollut neuvotteleminen asiasta kaksikantaisesti työmarkkinaosapuolten kesken. Ruotsin mallista hallitus tosin on toteuttamassa vain työnantajaa hyödyttävät elementit. Hallitus on kuitenkin omilla linjauksillaan ottanut tältä työltä pohjan pois, sillä työn mitätöityminen tarkoittaisi hallitusohjelman mukaisesti etenemistä. SUOMESSA NYT harjoitettava sanelupolitiikka tulee todennäköisesti jättämään työmarkkinoillemme arven, joka ei Malmin mukaan edistä taloutta eikä yhteiskunnallista luottamusta. Miksi siis uhrata isoja edistysaskeleita heille voitollisessa tilanteessa, Malm kysyy. Vientivetoinen malli ei syntynyt kaksikantaisesti. Teksti Demokraatti / Kuva iStock T yöministeri Arto Satonen (kok.) kertoi viime viikolla, että vientivetoisen työmarkkinamallin valmistelu lähtee liikkeelle kolmikantaisena lainsäädäntöhankkeena. 20 Demokraatti Taivasosuus lakkosumasta TYÖELÄMÄ SATOSEN MALLISSA VAHVA VAHVISTUU JA ENNESTÄÄN HEIKKO HEIKKENEE. SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm arvioi, että Satonen on varmasti tietoinen siitä, että työnantajien intressit lähteä neuvottelemaan ovat erittäin hatarat. – Yhden vuoden lakkosuman jälkeen heille on koittamassa toiveiden tulevaisuus. SATOSEN MUKAAN tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle ensi syyskuussa. Ja se puolestaan on juuri sitä, mitä työnantajat toivovat. – Vientimallissa otetaan esimerkkiä naapurimaastamme Ruotsista. de_25012024_20.indd 20 de_25012024_20.indd 20 17.1.2024 10.51 17.1.2024 10.51. Malli on kaikkea muuta kuin oikea Ruotsin malli, jossa myös työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Satosen mallissa vahva vahvistuu ja nnestään heikko eheikkenee. Hän ennakoi vilkasta lakkokevättä koko Suomeen sekä työmarkkinaosapuolten välien kylmenemistä entisestään. Työja elinkeinoministeriön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä ovat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, STTK, Akava ja Palkansaajakeskusjärjestön yhteinen edustaja. – Siitä olemme samaa mieltä ministerin kanssa, että kaksikantainen neuvottelu olisi tärkeää saada aidosti toimimaan. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen joulukuun alussa
Me arvostamme ja kunnioitamme oikeuslaitosta, parlamentarismia, riippumatonta mediaa ja muita oikeusvaltion instituutioita. Demokratian vahvuus näkyy sen liikkeellepanevassa voimassa, yhteentuovassa vaikutuksessa. Mitä syvemmällä omissa siiloissaan eri väestöryhmät ovat, sitä helpompaa on yhteiskunnallisen eripuran lietsominen. Siitä me suomalaiset emme halua luopua. Sananvapaus puntarissa DEMOKRATIA VAATII JOKA PÄIVÄ TÖITÄ, JOTTA SÄILYTÄMME SEN. Itse kuitenkin sanoisin, että demokratia on myös vahva. Se on jotain juuri niin vahvaa, niin väkevää, että se saa meidät liikkeelle joka päivä, ja peräänantamattomasti toimimaan arvojemme puolesta. Se on tarkoitettu suojaamaan tiedonvälitystä hallitusten mielivallalta. TULEVANA SUNNUNTAINA on demokratian, kansanvallan juhlapäivä. USEIN KUULEE sanottavan, että demokratia on hauras. Emme anna tilaa voimille, jotka demokratiaa yrittävät horjuttaa. Suomessa Yleisradiota kohtaan suunnatut syytökset ja kohtuuttomat vaatimukset rahoituksen leikkaamisesta ovat huolestuttavia. 21 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT S uomalaiset luottavat keskeisiin demokratian tunnusmerkkeihin laajasti. Meillä on itäisessä naapurissa varoittava esimerkki epädemokratiasta, jossa uutiset kerrotaan valtiovallan suulla ja oppositiossa toimiminen on elämän ja kuoleman kysymys. de_25012024_21.indd 21 de_25012024_21.indd 21 16.1.2024 11.58 16.1.2024 11.58. Jutta Urpilainen on demokratiaan, sananvapauteen ja hyvinvointivaltiomme perusarvoihin sitoutunut ehdokas, jota äänestämällä turvaa enemmän kuin äkkiseltään oivaltaa. ORPON OIKEISTOHALLITUKSEN syntyminen on antanut tilaa äärimmäisyysmielipiteille, oikeusviranomaisten toiminnan kyseenalaistamiselle ja hyökkäyksille riippumatonta yleisradiotoimintaa vastaan. EU-parlamentissa hyväksyttiin äskettäin tiedotusvälineiden vapautta koskeva säädös. Äänestäessäni ehdotuksen puolesta en arvannut asian muuttuvan ajankohtaiseksi myös Suomessa. Se vaatii töitä joka päivä, jotta säilytämme sen, mikä oikeusvaltioksi kutsumme. Säädöksellä turvataan julkisessa omistuksessa olevan median toimintaa edellyttämällä sille riittäviä resursseja ja vahvistamalla toiminnan avoimuutta. Strategia on selvä: kyseenalaistamalla riippumatonta mediaa kylvetään syvempää epäluuloa, epäluottamusta tiedonvälitykseen ja tehdään tilaa omille some-ajan totuuksille. Suomessa oikeutta saa lakien mukaisesti, uutiset kerrotaan todenmukaisesti, poliittisiin päätöksiin voi vaikuttaa ja perustuslakiin voi luottaa. Äänestämme maan presidentistä, ulkopolitiikan johtajasta ja keskeisestä yhteiskunnallisesta vaikuttajasta. Siksikin luulisi, että olisimme jo oppineet läksymme ja puolustaisimme moniarvoista tiedonvälitystä kaikenlaista suvaitsemattomuutta vastaan. Se voi nousta myös arvoon arvaamattomaan – vaikka Jutan arvoja ei tarvitse arvailla. Siinä vaaditaan kaikkia jäsenmaita kunnioittamaan mediapalvelujen tarjoajien toimituksellista vapautta
änekoskella kahvila Willen ovi alkaa käydä puolta tuntia ennen h-hetkeä. Olla mielipidevaikuttaja. SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilaisen vaalitilaisuuteen ensimmäisten joukossa saapuvat myös Marja-Leena Turunen ja Juha Oksanen. – On tullut seurattua vaalikeskusteluja ja muita ehdokkaita on jo ennättänyt seurailla telkkarista. Hiljalleen yltyvä puheensorina täyttää tunnelmallisen 1890-luvulla rakennetun hirsitalon salin. – Varsinkin syrjäseutujen ihmiset, ettei olisi niin kaupunkikeskeinen. Hän on aina tullut esiin silloin, kun on tarvinnut, Oksanen luonnehtii. Urpilainen tuli tässä viime metreillä mukaan, niin tultiin katsomaan minkä oloinen ihminen hän on näin, kun livenä näkee, Turunen kertoo. 22 Demokraatti VAALIKIERTUE Kansan pulssilla Demokraatti hyppäsi päiväksi Jutta Urpilaisen vaaliauton kyytiin. Presidentillä ei ole valtaa sisäpolitiikassa, mutta sekä Turunen että Oksanen kokevat, että presidentti voi ottaa kantaa monenlaisiin asioihin. Turusen mielestä olisi tärkeää, että presidentti ottaisi huomioon koko Suomen. – Tämä kakku, Oksanen veistelee. – Voisi olla vähän niin kuin Sauli (Niinistö). Porstuasta peremmälle astuessaan UrpiTeksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg de_25012024_22.indd 22 de_25012024_22.indd 22 17.1.2024 10.04 17.1.2024 10.04. Hän itsekin haaveilee vanhasta puutalosta, hän paljastaa. Jutta Urpilainen jää suustaan kiinni kahvilan omistajien kanssa. KELLO 13 Willen ovi käy jälleen, mutta salissa saadaan vielä hetki odottaa. Mikä sai heidät paikalle. Olen itse maalta lähtenyt, niin sympatiani on heidän puolellaan. Kahvia ja kakkua kannetaan pöytiin
– Jutta, sisko sisarueni, kaunis ja viisas. Niitä kuullaan niin Urpilaisen harrastuksiin, maan turvallisuuteen, koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön kuin työmarkkinatilanteeseenkin liittyen. Hän lausuu väkevästi Kalevalan alkusanat – tilaisuuden kunniavieraalle sovitettuna. Siitä, että kaikki ihmiset pidetään yhteiskunnassa mukana. – Kivaa, tytöt toteavat yhdestä suusta. – Tällä runolla toivotin Martti ja Eeva Ahtisaaren tervetulleeksi suureen vaalijuhlaan Jyväskylän yliopiston salissa. Ja niissä vaaleissa kävi hyvin. Ulkoisen turvallisuuden lisäksi on tärkeää kantaa huolta myös sisäisestä turvallisuudesta. de_25012024_22.indd 23 de_25012024_22.indd 23 17.1.2024 10.04 17.1.2024 10.04. Marja-Leena Turunen ja Juha Oksanen tulivat kuulemaan Urpilaista Äänekoskella. Hän nappasi minua silloin käsistä kiinni ja niin teit sinäkin – toivotaan, että tämä tuo onnea. [-] Lyökämme käsi kätehen, sormet sormien lomahan, lauloaksemme hyviä, parahia pannaksemme, Piitulainen lausuu ja ojentaa kätensä Urpilaiselle. lainen otetaan vastaan aplodein. Tervetuloa Äänekoskelle, Piitulainen päättää esityksensä. Kädet lyövät yhteen, sormet taittuvat tiukasti sormien lomahan. Lähe nyt kanssa laulamahan, saa kera sanelemahan. On tärkeää puolustaa rajoja, mutta myös arvoja. Millaista oli tavata Jutta. Ennen kuin matka jatkuu, on aikaa kysymyksille. – Toivon, että tässä ajassa heräisi ymmärrys siitä, että ei ole järkeä lähteä niin sanotusti ottamaan mittaa miehestä tai Maija Piitulainen lausui runon Jutta Urpilaiselle. Urpilainen pitää puheen, jossa toistuvat hänen kampanjansa tärkeimmät viestit. Ennen häntä mikrofoniin tarttuu Maija Piitulainen. 23 Demokraatti Laukaassa yhteiskuvaan Urpilaisen kanssa halusivat 10-vuotiaat Aino ja Kerttu
Urpilaisen päivä on alkanut kahdeksalta kotoa Kokkolasta. Se menee ihmisille ihon alle. – Ihmiset kokevat tämän sellaisena viestinä, että he eivät kelpaa tähän yhteiskuntaan. Jyväskylässä Jasu Mannonen halusi yhteiskuvan Urpilaisen kanssa. Kampanjapäivät ovat pitkiä ja tiivistahtisia. Se, että ihmiset kokevat, etteivät he kelpaa, hajottaa tätä yhteiskuntaa ja ajaa meitä toisiamme vastaan. Edellisten presidentinvaalien aikaan lähetin kaikille ehdokkaille Keep calm and help the refugees -lapaset. Sitä hän haluaa jatkaa presidenttinäkin. Usein ollaan välillä sisällä ja välillä ulkona, niin täytyy olla varusteet sen mukaan. – Ihan sama viesti tuli Perhossa tänään, että pitäisi pitää myös maaseudun asioita esillä ja pyrkiä presidenttinä myös vähentämään maaseudun ja kaupungin välistä vastakkainasettelua. Se on iso karhunpalvelus sisäiselle turvallisuudelle. Urpilaiselle kiertäminen ja ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Toki minulla on myös tällaisia eväsjuttuja mukana, jos verensokeri laskee, hän kertoo ja kaivaa laukustaan pussin pähkinöitä. Matkan varrella oli aamukahvitilaisuus Keski-Pohjanmaalla Perhossa ja Keski-Suomen ensimmäisenä etappina oli Viitasaari. de_25012024_22.indd 24 de_25012024_22.indd 24 17.1.2024 10.04 17.1.2024 10.04. – Odotan, että Jutta voittaa! Nyt pitäisi saada oma väki liikkeelle ja äänestämään Juttaa, etteivät ne mene muitten taakse, hän sanoo. KELLO 14.50 Laukaan K-marketin pihalle pystytetyn teltan edustalla odottaa jo joukko ihmisiä. Hänet tunnetaan paikallisissa demaritapahtumissa grillimestarina, joka paistaa parhaat makkarat. – Olen tehnyt lapasia vuodesta 2016 lähtien, kun meille tuli paljon turvapaikanhakijoita ja heidän oikeusturvansa oli vähän hiikun kiikun. Pentti Toivakka, taustalla Tony Melville. Väkeä kulkee kauppareissulla ohi, moni jää kuuntelemaan Jutta Urpilaisen puhetta. Paljon vaalityötä ja vaalien välissä maakuntakierroksia tehneenä Urpilainen tietää, että tässä puuhassa tärkeintä on, että varusteet ovat hyvät. – Pitää olla lämpimät vaatteet ja hyvät kengät. Vaalikentillä monet kohtaamiset jäävät mieleen. Meidän pitää olla sisäisesti eheitä, jotta olemme myös ulkoisesti vahvoja, Urpilainen muistuttaa. Moni haluaa vaihtaa kuulumiset ja napata kuvan myös kansanedustajien kanssa. hän pystyy nostamaan keskusteluun niitä teemoja, jotka ovat myös maaseudulla asuville tärkeitä, hän sanoo. Päivien aikana luotan siihen, että piirien toiminnanjohtajat huolehtivat, että saan jotakin syömistä. Se ei ole pitkällä aikavälillä myöskään työnantajien eikä missään määrin taloutemme tai yhteiskuntamme etu. Moni suuntaa myös asiakseen Pentti Toivakan luo. Siksi olen vedonnut sen puolesta, että asioista oltaisiin valmiita sopimaan, Urpilainen toteaa viimeksi mainitusta. KARAVAANI KULKEE MINUUTTI AIKA TAULUSSA, MUTTA URPILAINEN PITÄÄ KIINNI KIIREETTÖMÄSTÄ TUNNELMASTA. Pitää olla kansan pulssilla ja tietää, mitä ihmiset ajattelevat, hän kiteyttää. Puheen jälkeen rupatellaan ja otetaan yhteiskuvia. Kyytiin nousevat Urpilaisen lisäksi kampanjakoordinaattori Essi Virtanen ja SDP:n kansanedustaja Jani Kokko – hänen kollegansa Piritta Rantanen seuraa omalla autollaan. Hän kertoo, että virallinen, teippauksin varustettu auto jäätyi kovissa pakkasissa ja nyt matka taittuu vara-autolla. 24 Demokraatti VAALIKIERTUE naisesta loppuun asti. Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon ajatus siitä, että vain syntyperäiset suomalaiset saisivat toimia kansanedustajana, on noussut esiin kohtaamisissa. Millaisia odotuksia hänellä on presidentinvaaleihin. KESKI-SUOMEN PIIRIN toiminnanjohtaja Merja Närhi hyppää vaaliauton ratin taakse. Kun presidentti on arvojohtaja ja kansakunnan unilukkari, Kaarina Heiskanen antoi presidenttiehdokkaalle ihmisoikeuslapaset. Kerron Urpilaiselle Turusen terveiset ja toiveen, että presidentin tulisi pitää mielessä myös syrjäseutujen ihmiset. Kerrospukeutuminen toimii
Jussi Meriluoto puhuu Urpilaisen kanssa Gazan tilanteesta ja siitä, millä tavoin EU on ottanut siihen kantaa. PreLisää tunnelmia ja kuvia kiertueelta verkossa: Demokraatti.fi Jämsässä kuunneltiin tarkkaan Urpilaisen puhetta. Kasvoilla näkyy iloisia hymyjä. Entä millaisia odotuksia hänellä on tulevalle presidentille. Hän pitää tärkeänä, että puheita tulkattaisiin enemmän paitsi tapahtumissa myös televisiossa. Jasu Mannonen on pyrkinyt pääsemään paikalle aina, kun Jyväskylässä on de_25012024_22.indd 25 de_25012024_22.indd 25 17.1.2024 10.05 17.1.2024 10.05. Se on sellainen asia, mikä miellyttää. sidenttiehdokkaan rutistus on lämmin ja tuttavallinen. – Minulla on yleensä vain henkilökohtainen ja komission työpuhelin, mutta nyt olen kolmen puhelimen loukussa, kun pitää olla erikseen vaalipuhelin, hän nauraa. Auton halkoessa hämärtyvää maisemaa Urpilainen syö ja selaa viestejä ja sosiaalista mediaa. Hän halusi näin kannustaa myös muita kuuroja paikalle. Urpilainen suuntaa vielä Toivakan luo – matkaevääksi on saatava vaalimakkaraa. – Jos puolittain vakavissani, puolittain kevennetysti sanon, niin toivoisin, että uusi tasavallan presidentti ei ole niin kauhean yrmeä ja synkistelijä. Suomi on avoin yhteiskunta, jossa halutaan vaalia sitä, että kuilu päättäjien ja kansalaisten välillä olisi mahdollisimman pieni, Urpilainen kuvaa. Suomessa kansalaiset ja päättäjät voivat kohdata toisiaan arkisesti, kuten nyt Laukaassa, mutta maailmalla näin ei usein ole. Urpilainen kiertää väkijoukossa kättelemässä ja halaamassa. Totta kai vakavista asioista pitää puhua asiallisesti ja vakavastikin, mutta joskus tuntuu, että nykyinen presidentti on kovin synkkä ja yrmeä silloinkin, kun ei olisi välttämättä tarvetta, Meriluoto luonnehtii ja toivoo vaikeiden asioidenkin keskelle enemmän toivon viestiä. Urpilaisen tarttuessa mikrofoniin saa hän vierelleen viittomakielen tulkin, jonka järjesti paikalle Liisa Särkijärvi. KELLO 15.50 takit jätetään autoon, kun siirrymme Jyväskylässä kauppakeskus Seppään. Mitä Särkijärvi ajattelee Jutta Urpilaisesta. Hän on vähän kuin äitihahmo, hyvin turvallisen oloinen henkilö, hän luonnehtii viittoen, Eija Jääskeläisen tulkkaamana. Meriluodon mielestä EU-tason puheet ja toivomukset humanitaarisesta avusta ovat olleet liian heikkoja – hän toivoi painavampia sanoja. Eturivissä kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) ja Tuomo Alanen. Hän uskoo, että Urpilaisella on paljon sellaista kansainvälistä tietämystä ja osaamista, jota presidentin tehtävässä tarvitaan. – Minun mielestäni hän on sillä lailla vaatimaton, että ei ole ollakseen. 25 Demokraatti Närhi vinkkaa Urpilaiselle, että on aika lähteä
Urpilainen mainitsee puheessaan, miten Suomen itsenäisyyden aikana kahdentoista presidentin joukkoon on mahtunut yksi nainen – Tarja Halonen. Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Harri Sandell vinkkaa puheen jälkeen jo yleisökysymyksiin siirtyneelle Urpilaiselle, että nyt olisi aika lopettaa, jos hän aikoo ehtiä yhdeksältä Tampereelta lähtevään junaan. MÄNTTÄ-VILPPULAN VALTUUSTOSALIIN on kokoontunut noin seitsenkymmenpäinen joukko kuulemaan presidenttiehdokasta. Kaksi minuuttia etuajassa. Hän on jo päättänyt, ketä aikoo äänestää, muttei paljasta nimeä. – Tämä on minulle tärkeä paikka. Kahvila Akuliinan eteen kaarretaan kahdeksan minuuttia myöhässä. Jyväskylässä syntyJämsän työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kari Leppänen kertoo, että Jämsässä on hyvä vaalimeininki. 26 Demokraatti VAALIKIERTUE vieraillut presidenttiehdokkaita. de_25012024_22.indd 26 de_25012024_22.indd 26 17.1.2024 10.05 17.1.2024 10.05. – Yhden asian vielä haluan sanoa, Urpilainen sanoo – ainakin kahdesti. – Uskon, että Urpilaisella on mahdollisuus erottua sillä, että hän ymmärtää turvallisuuden laaja-alaisessa kontekstissa, hän sanoo. Sellaista tarvitsemme näinä vaikeina aikoina. Mutta sitten on ihan oikeasti aika lähteä. KELLO 17.30 ollaan vielä matkalla, vaikka pitäisi olla jo Jämsässä. neelle Urpilaiselle on ollut tärkeää kiertää Keski-Suomen paikkakuntia ja myös pirkanmaalainen Mänttä-Vilppula on hänelle läheinen. Toisaalta hänkin toteaa, että turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa niin, että ehdokkaiden on hankala erottua toisistaan. Meillä voidaan valita myös toinen naispresidentti – ja se on Jutta, kommentoidaan yleisöstäkin. Karavaani kulkee minuuttiaikataulussa, mutta Urpilainen pitää kiinni kiireettömästä tunnelmasta. – Jutan takana ollaan ja ollaan sitä mieltä, että tarvitaan edustava, kokenut ja rauhallinen poliitikko, joka osaa yhdistää kansaa ja jolla on paljon tietoa ja kokemusta ulkopolitiikasta. Viimeksi elokuussa kävin, ei oikeastaan ole kesää ilman Mänttä-vierailua, hän kertoo. Tien päällä puhe kääntyy Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, Urpilainen kyselee Jani Kokon näkemyksiä. – Sehän romuttaisi koko Yhdysvaltain valta-aseman kansainvälisesti. Ajokeli on liukas. Kokkoa pyydetään usein tutkijan roolissa kommentaattoriksi, kun mediassa käsitellään politiikkaa rapakon takana. Kysyn Kokolta, miltä Suomen presidentinvaalit ovat hänestä näyttäneet. Ylipäätään historiantutkijan roolissa ajattelen, ettei sillä Nato-kysymyksessä lopulta ole kovin suurta merkitystä, kuka siellä Valkoisessa talossa on – demokraatti vai republikaani, Kokko sanoo. Hän arvioi, että esimerkiksi pelot siitä, että Donald Trump vetäisi valtaan noustessaan Yhdysvallat pois Natosta, ovat turhia. Hän sanoo, että nyt on aika näyttää maailmalle, ettei Suomessa nainen tasavallan presidenttinä ole poikkeus tai erikoisuus. Moni teistä tietää, että minun äidinpuoleisella suvullani on kesäpaikka Juupajoen Hirvijärvellä. Hän pitää hyvänä, että kisassa on monta hyvää ehdokasta. – Otetaan nyt käyttöön tämä naiskortti. Täällä on asunut minulle hyvin tärkeitä sukulaisia ja Mäntässä olen viettänyt aikaa lapsuudesta asti. – Sanon näin, että sopivaa arvojohtajaa tarvitaan, jotta hyvinvointivaltio pärjää jatkossakin. Junaankin ehditään. Jämsäläiset kuulijat kiittävät Urpilaista siitä, että tämä pitää esillä sisäisen turvallisuuden teemoja ja puhuu myös työmarkkina-asioista – ne ovat puhuttaneet ja huolettaneet täälläkin. Koska turvallisuuspolitiikassa on aika vaikeaa löytää linjaeroja ehdokkaiden välillä, niin se ratkaisee, hän sanoo. MATKA JATKUU Jämsään. Kuuden vuoden takaiseen verrattuna erilaisilta ja kiinnostavammilta, koska useammalla ehdokkaalla on nyt hyvät mahdollisuudet menestyä
Vaikka gallupit eivät vielä toista kierrosta lupaakaan, on paras sosialidemokraattinen tulos sitten Halosen uudelleenvalinnan saavutettavissa. Ensinnäkin elettä kannattaa lukea viestinä puolueväelle siitä, ettei puolueen merkitys uuden uran, ja sen mukanaan tuoman liiketaloudellisen menestyksen, mahdollistajana ole unohtunut. D-kolumni J utta Urpilaisen kampanja sai tervetullutta deus ex machina -apua, kun lehdet julkaisivat tiedon entisen puheenjohtajan Sanna Marinin sekä hänen entisen erityisavustajansa Tuulia Pitkäsen yhteisyrityksen peräti 50 000 euron lahjoituksesta kampanjalle. Panostus on taloudellisesti tuntuva, mutta sisältää myös muita viestejä joita on syytä tarkastella. MARIN JA PITKÄNEN EIVÄT VAIKUTA UNOHTANEEN MISTÄ OVAT TULLEET. Marin kumppaneineen on ollut poliittinen piikki lihassa jo aiemmin, ja nyt uusi isku tulee oikeiston omilla aseilla. Tällä yksinäänkin on merkitystä – se osoittaa, että me tulemme taas. de_25012024_22.indd 27 de_25012024_22.indd 27 17.1.2024 10.05 17.1.2024 10.05. Ja ennen muuta se haastaa meitä – puoluetoiminnassa mukana olemisen kautta yhteiskunnassa hyviin asemiin edenneitä – panostamaan myös taloudellisesti puolueen toimintaan, kampanjoihin sekä uusien ideoiden ja tekijöiden tukemiseen. KAIKEN KAIKKIAAN toivon, että Marinin ja Pitkäsen esimerkki kaivaa myös muista sosialidemokraateista tekemisen iloa ja uskoa – omalla tavallaan ja mahdollisuuksiensa puitteissa. 27 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Tämä on tärkeää, ja toivon mukaan kirittää aktiiveja lahjoittamaan kykyjensä mukaan joko rahaa, aikaa tai molempia, Urpilaisen kampanjatyöhön. Esimerkkejä riittää – vaikkapa startup-miljonäärejä lahjoittamassa entisille opinahjoilleen tai erilaisia säätiöitä, jotka rahoittavat vaikkapa syöpätutkimusta tai demokratiatyötä. Kolmanneksi ele toivon mukaan rohkaisee muita taloudellisen riippumattomuuden saavuttaneita lahjoittamaan sellaiseen yhteiskunnalliseen, tai muuhun yleishyödylliseen, toimintaan, jolla tavoitellaan muuta kuin omaa välitöntä taloudellista etua. Eriarvoistuvassa maailmassa – halusimme tai emme – tällaisella toiminnalla tulee olemaan kasvava rooli. Mutta nyt tavoitteena ei olekaan tienata odottamalla vastineeksi veronalennuksia tai muita etuoikeuksia – vaan rahoittaa yhteisvastuullisempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Kaikki me tunnemme kuitenkin tapauksia, joissa näiden suhteiden ja muiden ihmisten henkilön eteenpäin nostamiseksi näkemän vaivan merkitys tuppaa unohtumaan, kun asemaan on ehditty kotiutua. Tämä on itsessään tärkeä viesti ja tavoittanee myös heidät, jotka pettyivät nopeaan ratkaisuun siirtyä politiikasta taaemmas. Itsehän minä tämän kaiken olen saavuttanut! Marin ja Pitkänen eivät vaikuta unohtaneen mistä ovat tulleet eivätkä nostele tikkaita muiden nenän edestä itse talonharjalle päästyään. Massimimmeistä mallia Tukea yhteisvastuullisemmalle politiikalle, ei etuoikeuksille. Puoluetoiminta – minkä tahansa lipun alla – on mahdollistanut lukuisille ihmisille nousun yhteiskunnalliselle huipulle, taloudellisine etuineen, niin virkakoneistossa kuin liike-elämässäkin. Ja neljänneksi – uskon, että lahjoitus on omiaan lisäämään kiukkua erinäisissä poliittista oikeistoa lähellä olevissa rahoitusta junailevissa ringeissä. Toiseksi ele on omiaan osoittamaan, että uskoa presidenttiehdokkaaseen on
– Silloin puolue oli oppositiossa ja oli erityisen tärkeää, että saatiin yhteistyö eduskuntaryhmän ja puolueen välillä sujumaan hyvin. 28 Demokraatti Presidiumin paluu VAIN SILLOIN SYNTYY USKOTTAVAA POLITIIKKAA, KUN PUHUTAAN SAMOJEN ASIOIDEN PUOLESTA. Aivan ensimmäisen presidiumin toiminnasta hän nostaa esiin erityisesti yhden käytännön tuloksen: – SDP:hän oli silloin puolue, joka käynnisti vaihtoehtobudjettien teon. VIIME PUOLUEKOKOUSKAUDELLA presidium lakkautettiin silloisen puheenjohtajan Sanna Marinin aloitteesta. Presidium on aika joustava instrumentti, ja niin sen pitää ollakin. Kun puolue oli pitkän tauon jälkeen oppositiossa, pidettiin tärkeänä, että talouslinja on hyvin tuotu esille – että se on hyvin valmisteltu ja myös kansalaisten näkyvillä. Tuohon aikaan Heinäluoma seurasi presidiumin toimintaa etäältä, myöhemmin hän istui itse presidiumissa sekä puoluesihteerin että puheenjohtajan roolissa. Presidium ei ole päättävä elin, vaan sen rooli on valmisteleva. Uffe oli presidiumin perustamisessa aloitteentekijänä. Sitä varten se on aikoinaan perustettukin. ”Ihmiset ovat kokeneet tärkeäksi käydä valmistelevaa ja suuntaviivoja viitoittavaa keskustelua.” Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock S DP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo kiitteli taannoin Demokraatissa sitä, että puolueeseen on perustettu jälleen presidium. . Puolueen ja eduskuntaryhmän johtoa yhdistävä puolue-elin, jonka perustaja on puoluehallitus. Nyt toimintaansa taas jatkavan presidiumin historia ulottuu puheenjohtaja Ulf ”Uffe” Sundqvistin aikaan 1990-luvun alkuun. – Taustalla on ajatus, että tarvitaan tällainen kokoava elin, joka aina välillä pysähtyy yhdessä katsomaan toisaalta eduskuntaryhmän hektisiä päivänpolitiikkaan liittyviä asioita ja toisaalta miettimään strategiaa – puoluetoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Niin, mikä. Siitä kehitettiin ajatus vaihtoehtobudjetista. Puoluehallituksen työohjeessa todetaan, että presidiumin tehtävänä on valmistella asioita puoluehallituksen kokouksille, toimia tarvittaessa puoluehallituksen kokousten välissä akuuttien asioiden käsittelemisessä tai muissa puoluehallituksen sille delegoimissa asioissa. Sen jälkeen oppositiopuolueet tekivät vaihtelevalla innolla varjobudjettejaan. – On jokaisen puoluejohdon harkittavissa, mitä halutaan tehdä ja mikä on sen rooli. Markku Hyvärinen oli puoluesihteeri ja Antti Kalliomäki ryhmän puheenjohtaja, Eero Heinäluoma taustoittaa. PRESIDIUMIN ROOLI on vaihdellut eri aikoina. Hallitusvastuun aikoina sen merkitys on ollut Heinäluoman arvion mukaan vähäisempi – silloin keskeisempi rooli on ollut ministeriryhmällä, jonka kokouksissa puolueen ja eduskuntaryhmän johto on läsnä. Näkkäläjärvi kuvaa puoluetoiminnan ikuisuushaasteeksi sitä, miten tieto saadaan kulkemaan puoluekoneiston, eduskuntaryhmän ja hallituksessa ollessa vielä ministeriryhmänkin välillä siten, että kaikki olisivat samalla sivulla ja työ etenisi yhtä jalkaa. SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kiteyttää, että presidium on puolue-elin, jossa istuvat puolueen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajistot, puoluevaltuuston puheenjohtaja, puoluesihteeri sekä eduskuntaryhmän pääsihteeri. Hän koki presidiumin työskentelyn hyödylliseksi, hedelmälliseksi ja välttämättömäksikin. Jokaisen sukupolven johtajat arvioivat, mikä on heille paras tapa organisoida työnsä, Heinäluoma summaa. Presidiumin kokoonpano 2023–2027: – SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman – Varapuheenjohtajat Nasima Razmyar, Niina Malm ja Matias Mäkynen – Puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi – Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen – Eduskuntaryhmän varapuheen johtajat Johanna Ojala-Niemelä ja Kim Berg – Eduskuntaryhmän pääsihteeri Kari Anttila – Puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo PRESIDIUM de_25012024_28.indd 28 de_25012024_28.indd 28 11.1.2024 10.53 11.1.2024 10.53. Tähän haasteeseen presidium hänen mielestään vastaa. . – Vain silloin syntyy uskottavaa politiikkaa, kun puhutaan samojen asioiden puolesta. On tärkeää, että sillä, mitä tehdään päivittäisessä oppositiopolitiikassa, on yhteys siihen pidemmän ajan ajatteluun, hän perustelee. SDP:N PRESIDIUM
Ihmiset ovat kokeneet presidiumin tärkeäksi paikaksi käydä tätä valmistelevaa, pohjustavaa ja suuntaviivoja viitoittavaa keskustelua. – Paikalle on tultu ihailtavalla varmuudella ja keskusteluun on osallistuttu aktiivisesti – puheenaiheet eivät ole loppuneet. NÄKKÄLÄJÄRVI KERTOO, että presidium pyrkii saman pöydän ääreen noin kerran kuukaudessa. Puoluesihteeri on ilahtunut siitä, että syksyn kokemusten perusteella presidiumin porukka on erittäin sitoutunutta ja innostunutta. – Saamme paljon tietoa siitä, millaisia mielipiteitä kansalaisilla on meistä, politiikasta – monista erilaisista asioista – ja minkälaisia johtopäätöksiä meidän ehkä kannattaisi siitä tehdä, Näkkäläjärvi kuvaa tutkimusten tarjoamia eväitä. Käsitelty on esimerkiksi tulevia vaalikampanjoita – mitä niissä kannattaisi tehdä. de_25012024_28.indd 29 de_25012024_28.indd 29 11.1.2024 10.53 11.1.2024 10.53. Näkkäläjärvi pitää tärkeänä, että presidiumissa tehdään myös yhteiskunnallista analyysiä – missä tilanteessa yhteiskuntana olemme ja mitä seuraavaksi on mahdollisesti tapahtumassa. 29 Demokraatti Nykyinen linja, jossa opposition vaihtoehdot voidaan esitellä ja niistä keskustellaan eduskunnan suuressa salissa, otettiin käyttöön vasta Heinäluoman toimiessa eduskunnan puhemiehenä kaudella 2011–2015. Syyskaudella presidium kokoontui neljä kertaa. Lisäksi on kahlattu läpi ja analysoitu tutkimustietoa, jota saadaan niin puolueen itse tekemistä tutkimuksista kuin vaikkapa puoluebarometreistä
Tällaisessa tilanteessa on hieman hankala olla yhtäältä ay-aktiivi ja toisaalta hallituspuolueen edustaja, myöntää perussuomalaisten ay-aktiivien yhdistyksen Peruspuurtajien puheenjohtaja Ari Perämaa. Teollisuusliitto ilmoitti joulukuun lopulla raskaan teollisuuden kahden päivän lakoista, joilla ammattiliitto patistelee hallitusta aitoihin neuvotteluihin. Hallituksen leikkauslinja ja sitä vastustavat poliittiset lakot ovat monelle perussuomalaiselle ayaktiiville vaikea paikka. – Hakaniemen ay-mafiaa ei kiinnosta työpaikkojen säilyminen Suomessa, ei maamme kilpailukyky, ei talouskasvu, ei isänmaan eikä työntekijän etu. – Mitään etua ei ole saatu ilmaiseksi, kaikkien puolesta on jouduttu vääntämään – ne ovat saattaneet vaatia isojakin työtaisteluita. En ole kyllä Rydmanin lausunnon takana henkilökohtaisesti pätkääkään, Ari Perämaa sanoo. Vuodesta 2008 perussuomalaisissa vaikuttanut ja kolmatta kautta Vesilahden kunnanvaltuustossa istuva Ari Perämaa ajattelee, että kytkimen nostamisen sijaan hänenkin on pyrittävä vaikuttamaan sen verran, minkä pystyy. Että siellä ajateltaisiin ehkä vähän toisin ja ymmärtäväisemmin ay-liikettä kohtaan, hän sanoo. – PS ja hallitus on haukuttu mennen tullen, eli näissä työelämäheikennyksissä mandaattia ei ole annettu tuohon, nukkuvien puolue on varteenotettava vaihtoehto seuraavissa eduskuntavaaleissa, Perämaan jakamassa viestissä ladellaan. de_25012024_30.indd 30 de_25012024_30.indd 30 17.1.2024 10.18 17.1.2024 10.18. Tällaista palautetta Perämaa saa paljon. – Palkansaajat eivät nyt ihan hirveästi kärsi – ne, jotka ovat vakitöissä. Perämaan oman puolueen elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) kommentoi asiaa laajalti kritiikkiä herättänein sanankääntein. – Tilanteet muuttuvat. Ja perussuomalaiset on poliittinen järjestö, johon kuulun. Lähettäjä kertoo, että hänen työpaikallaan ollaan lakossa ja työkavereilta on tullut kovaa kritiikkiä. ARI PERÄMAA jakoi 14. JOS TÄYSIN tuomitsevalle linjalle lähtee, on Perämaan mukaan väärässä puolueessa. Myös positiivista palautetta tulee. joulukuuta, SAK:n Painava syy -lakkopäivänä, X:ssä saamansa tekstiviestin. Mutta ne, jotka ovat pätkätöissä tai työttöminä, heitähän tämä koskettaa aika kamalasti. Miltä tällainen lausunto Peruspuurtajien puheenjohtajasta tuntuu. Ei aina voi olla vaihtamassa puoluetta, kun asiat eivät mene oman mielen mukaan. Ammattiyhdistys liikkeessä on paljon perussuomalaisten äänestäjiä. Kaikkea ei voi hyväksyä, mitä puolueelta tulee, mutta ihan kaikkea ei voi tuomitakaan, Perämaa puntaroi Demokraatin haastattelussa. 30 Demokraatti TYÖELÄMÄ KAHDEN TULEN VÄLISSÄ Teksti Anna-Liisa Blomberg H allitus on ajamassa läpi työelämäuudistuksia, joita työntekijäpuolen ammattiliitot vastustavat. – Kyllä se on vähän taiteilua kahden tulen välissä. On vain sopeuduttava ja koetettava jollain tapaa vaikuttaa puolueeseen. – Tuntuu aika harkitsemattomalta ministerin suuhun tuollainen lausunto, kun perussuomalaiset koostuu aika pitkälti palkansaajista. Mitä näistä heikennyksistä sinun itsesi on vaikea tai mahdoton hyväksyä. Niin kyllä ne kaikki heikennykset aina kolahtaa – elämäntilanteesta ja ihmisestä riippuen eri asiat. Sitä ohjaa vain itsekäs oman valta-aseman varmistelu. Onneksi maassa on vihdoin hallitus, joka ei taivu öykkäröinnin edessä, Rydman kirjoitti viestipalvelu X:ssä. Palautteen laatu riippuu usein siitä, missä elämäntilanteessa kukin on. Olen ay-liikkeen jäsen, sehän on minun etujärjestöni. Ja ay-liike on palkansaajien etujärjestö
On hajanaisia ihmisiä hajanaisilla luottamuspaikoilla. Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat vahvoja ay-liikkeessä, mutta siellä on myös paljon perussuomalaisia, jotka eivät ole järjestäytyneet ay-liikkeen sisällä. 31 Demokraatti – Itse en ole ikinä ollut työttömänä, mutta kyllä nämä kaikki heikennykset työttömyyskorvausaikoihin ja -rahoihin ovat sellaisia. Peruspuurtajat ry de_25012024_30.indd 31 de_25012024_30.indd 31 17.1.2024 10.18 17.1.2024 10.18. On huonojakin työpaikkoja, joissa johdetaan pelolla. – Eihän siinä mitään muuta mahdollisuutta ole kuin neuvotella. Miten tätä solmua pitäisi ratkoa. Ja ne kohdistuvat pitkälti työnantajiin, ja tietysti työntekijätkin menettävät sen päivän tai kahden palkkansa. Ja sen pitää olla aitoa sopimista, ei työnantajan sanelupolitiikkaa. Lähipiirissä on ihmisiä, jotka ovat työttömiä ja joilla on tiukkaa, niin tietää, että ei se elämä helppoa ole. – En henkilökohtaisesti tunne lintsareita, jotka olisivat vapaaehtoisesti työttöminä. En usko, että jos on henkisesti asiat kunnossa, että sellaiset ihmiset ovat tahallisesti työttömänä. Toisena hän nostaa esiin ensimmäisen palkattoman sairauslomapäivän. – Jos olet pari päivää kuumeessa tai on vaikka korvatulehduksia lapsilla – niin siinä voi olla moni nuori perhe aika vaikeuksissa, jos monta kertaa vuodessa lähtee se päivän palkka pois. – Hallitus on nyt tämä ja poliitikot muuttuvat, mutta Peruspuurtajien nettisivuilta löytyvä toiminta-ajatus ei ole muuttunut. Perämaa itse on Teollisuusliiton jäsen. Sillä mennään, vaikka poliitikkojen mielipiteet muuttuisivat. Hän ryhtyi ajamaan ay-aktiiveille suunnattua puolueyhdistystä Timo Soinin puheenjohtajuuden aikaan vuonna 2012. VUONNA 2021 Peruspuurtajat otti vahvasti kantaa yrityskohtaisen sopimisen lisääntymiseen. HALLITUSNEUVOTTELUT OVAT kaikkien puolueiden mielipiteiden yhteistulos, Perämaa muistuttaa. Kaikkea ei pidä myydä, ja jotkut ovat saaneet vähän enemmän läpi kuin jotkut muut, hän kuvaa. En tiedä, kuinka hallitus saadaan painostettua neuvottelupöytään, kun tuntuu, että lakot eivät tehoa. – Omien kokemusten mukaan paikallinen sopiminen on hyvä, jos siellä on perälauta, jonka alle ei saa mennä. Pienemmillä työpaikoilla ehkä taivutaan, ei uskalleta vastustaa sitä, mitä määrätään, ettei tule kenkää. Mitä Perämaa siitä tuumaa. Yhdistys perustettiin vuonna 2019. Tuki heille on aika vähäistä ja toiminta on aika yksinäistä, Perämaa kertoo. En tiedä, ovatko ne olleet niitä erittäin tärkeitä asioita, että on voitu kaikki muut unohtaa. – En ole lakkojen kannalla, ne kohdistuvat väärään kohteeseen, mutta kun ei ole mitään muutakaan keinoa, lakkojen kautta ilmeisesti on mentävä kuitenkin. – Peruspuurtajat koettaa tukea ammattiyhdistysliikkeessä olevia perussuomalaisia. Perälauta on ehdoton. Yleensä on jotain muuta oiretta taustalla. Paikallisen sopimisen lisäämistä haikaillaan hallitusohjelmassakin. – Tuntuu, että kokoomus on saamassa kaikki läpi ja perussuomalaiset hyvin pienen osan siitä, mitä on ennen vaaleja luvattu. PERUSPUURTAJIA Ari Perämaa luotsaa jo kuudetta kautta. Perämaan mukaan hallitukseen pääsy ei ole muuttanut tarvetta perussuomalaisten ay-aktiiviyhdistykselle. Peruspuurtajissa on toimijoita eri ammattiliitoista. Mitä ajatuksia herätti Teollisuusliiton ilmoitus jyrkistä lakkotoimista
Hän itse kokee juuri taustalla vaikuttamisen itselleen luontevimmaksi. EHKÄ MIELUUMMIN OLEN TAKA PIRUNA VAIKUTTAMASSA NIIHIN VARSINAISIIN VAIKUTTAJIIN. On ollut todella mielenkiintoista ammentaa niistä ja laajentaa omia tietoja, Harjula sanoo. – Usein ihmiset ajattelevat vaikuttajan olevan se, joka on ehdolla vaaleissa ja on se näkyvä tyyppi päätöksenteossa, mutta myös esimerkiksi järjestökentällä puheenjohtajat, muut aktiivit, työntekijät ja kampanjapäälliköt ehdokkaiden takana ovat vaikuttajia. . – On ollut laidasta laitaan eri alojen asiantuntijoita. Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutusohjelma. Sitä pitäisi tuoda laajemminkin tietoon, ettei se ole vain niiden puku päällä Etelärannassa istuvien miesten asia kertoa, miten pitää tehdä. Harjula suorittaa kampanjointiin liittyvää tehtävää SAK:n Painava syy -kampanjassa. – Hänellä on vähän erilainen talouskatsomus kuin muilla ekonomisteilla. Ilman heitä eivät myöskään ne esillä olevat vaikuttajat pääsisi sinne, minne he pyrkivät, hän kiteyttää. Demokraatti tutustuu kurssiin kolmen jutun sarjassa, jossa tämä on toinen. Kampanjointi on yksi koulutuksen teemoista, ja hän tarttuikin innolla mahdollisuuteen lähteä Demarinuorten sometiimiin tekemään Jutta Urpilaisen presidentinvaalikampanjaa. Hän on tehnyt erilaisia somesisältöjä Instagramiin ja Tiktokkiin. WILHELMIINA SEPPÄ-OJANPERÄÄ järjestömaailma vetää puoleensa ja varsinkin kampanjaviestintä kiinnostaa. – Ajattelin, että minulla voisi olla siihen myös annettavaa, koska olen tehnyt pitkään digitaalista nuorisotyötä – itseäni nuoremmille kohdennettua viestintää. SDP:n, Työväen Sivistysliiton, Demarinuorten ja Demariopiskelijoiden yhteistyössä järjestämä. Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin urapolkuihin ja vahvistetaan osallistujien omaa ääntä yhteiskunnallisina vaikuttajina. Paljon on saatu irti myös puhujavieraista. Ay-asiat kiinnostavat, ja sillä rintamalla riittää juuri nyt hulinaa. Käyty on kaksi viikonlopun mittaista lähijaksoa, etätapaamisia on ollut kaksi. Koulutuksessa syvennytään talouden rakenteisiin ja päätöksenteon taustoihin, opitaan vaikuttamistyön muotoja sekä vuorovaikutus taitoja. On ollut tosi positiivinen ja hieno kokemus, hän kuvailee. Kumpi tekee väistöliikkeen vai tuleeko törmäys. Oli ihan supermielenkiintoista kuulla taloudesta tästä näkökulmasta. . . KOULUTUS ON antanut hyviä eväitä jo nyt, kaksikko arvioi. Teemoina ovat olleet media ja viestintä, talous ja työllisyys sekä kampanjointi. Koulutuksessa kuultiin myös SAK:n väkeä. Siitä jäi mieleen jonkun esittämä vertaus työmarkkinatilanteesta: – Kaksi autoa ajaa täysillä vastakkain ja sitten katsotaan, kummalla pettää kantti. Harjulan mieleen erityisen kiinnostavana ja ajatuksia herättäneenä jäi Sosten pääekonomisti Anni Marttinen, joka puntaroi, kuka taloudesta puhuu ja kuka siitä ”saa” puhua. 32 Demokraatti NUORET VAIKUTTAJAT Tärkeät takapirut TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJAT . Sitähän ei toivo kukaan. Teksti Anna-Liisa Blomberg T ulevaisuuden vaikuttajat -koulutus alkoi syksyllä eduskuntaan tutustumisella. . Siellä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Pinja Perholehto kuvasivat Wilhelmiina Seppä-Ojanperän mielestä hienosti sitä, mitä kaikkea vaikuttaja voi olla. Wilhelmiina Seppä-Ojanperä, 26, ja Eetu Harjula, 22, tähtäävät taustavaikuttajiksi. En ole puolueen jäsen enkä puoluetoiminnassa mukana, niin osaan katsoa asioita myös vähän ulkopuolisen silmin. – Ehkä mieluummin olen takapiruna vaikuttamassa niihin varsinaisiin vaikuttajiin, Harjula kuvailee. Samaan tulokseen on tullut Eetu Harjula, joka vielä muutama vuosi sitten olisi vastannut haluavansa näkyvälle paikalle. Parasta antia heidän mielestään on ollut mahdollisuus tutustua uusiin, itsensä kanssa samanmielisiin ja -ikäisiin ihmisiin eri puolilta Suomea, keskustella ja avartaa maailmankatsomustaan. Talouteen on monenlaisia näkökulmia, jotka ovat ihan tieteellisesti perusteltuja, Harjula toteaa. de_25012024_32.indd 32 de_25012024_32.indd 32 17.1.2024 10.22 17.1.2024 10.22
Vapaa tila on tiheästi asutussa Reinin laaksossa tiukassa. Troisdorfin kunnallispolitiikka hermostuttaa nyt koko Saksaa. SAKSASSA MONILLA POLIITTISILLA JOHTAJILLA ON YMMÄRRYS UUDEN AJAN TARPEISTA. Teksti Visa Noronen R ein virtaa ohi romanttisesti, mutta sen varrella, Kölnin lähellä sijaitsevan Troisdorfin kaupungin teollisuusalue on tylsän harmaa. – Meillä on nyt noin viidestä kahdeksaan vuotta aikaa kuroa umpeen vaje – sekä asevoimissa että teollisuudessa ja yhteiskunnassa, puolustusministeri Boris Pistorius sanoi Welt am Sonntagin haastattelussa. Noin kolmannes tästä meni Ukrainaan. Viime vuonna Saksa vei suuremmasta arvosta aseita kuin koskaan aikaisemmin: Saksan hallitus antoi luvan viedä aseita 12,2 miljardin euron arvosta vuonna 2023. Kun teollisuutta ajettiin alas, Troisdorfissakin tilaa jäi vapaaksi ja muut ottajat iskivät silmänsä alueeseen. Kaupungin pormestarin Alexander Biberin mukaan kyse on myös kaupungin asukkaiden suojelemisesta maaperän puhdistamisen kuluilta sitten, kun tehdas joskus lopettaa toimintansa. Se on Saksan tärkein sytyttimien ja räjähdysaineiden kehittäjä ja valmistaja. Kristillisdemokraattien ja vihreiden äänin kaupunki haluaa muuttaa sen asuinja liiketiloiksi. Joensuun kokoisen kaupungin kuntapoliitikot estävät Euroopan tärkeimmän ammus tehtaan tuotannon laajentamisen. Ilman sen valmistamia pieniä osia suuret ammukset eivät toimi ja jopa Ukrainan kaupunkeja suojelevat ilmatorjuntaohjukset jäävät valmistumatta. Yrityksen pitäisi nyt laajentaa tuotantoa nopeasti. Dynitec toimittaa tuotteitaan lukuisille eurooppalaisille puolustusalan yrityksille. Saksan aseteollisuuden toimintakyvyllä on vaikutus kansainvälisesti. Troisdorfin ongelmat johtuvat osittain puolustusteollisuuden alasajosta kylmän sodan jälkeen. Erityisesti puolustusteollisuudessa kapasiteettivaje on kurottava umpeen, jotta Venäjän uhka pidetään kurissa. Vladimir Putinin tavoitteiden tiedetään olevan Ukrainaa laajempia ja Donald Trumpin voittoa pidetään vaarana Saksan turvallisuudelle, mikä vaatii maalta uutta ajattelua. Nyt EU tarvitsisi nopeasti miljoona ammusta pelkästään Ukrainan tarpeita varten. – Paine tuottaa siellä on suuri, koska ampumatarvikkeet ovat todellinen pullonkaula, puolustusministeri Boris Pistorius painotti liittopäivillä, Saksan parlamentissa. Nyt monet saksalaiset ovat oppineet, että teollisuusalueen tapahtumista riippuu Euroopan turvallisuus. Asvaltin ja teollisuushallien peittämällä alueella 120 työntekijän Dynitec-yritys tekee ammusten sytyttimiä ja räjähdysaineita niin huomaamattomasti etteivät edes monet kaupungin asukkaat ole huomanneet tehtaan olemassaoloa aikai semmin. Kylmän sodan aikana Dynamit Nobel, Dynitecin edeltäjä kaupungissa, työllisti yli 4 000 henkeä. Diehl oli jo vuokrannut tuotantolaitoksensa ympäriltä lisätilaa voidakseen laajentaa tuotantoaan, mutta nyt kaupunginhallitus on päättänyt ottaa etuosto-oikeudella haltuunsa osan teollisuusalueesta, jolla Dynitec sijaitsee. valmistamaan vain noin 100 000 tykistökranaattia vuodessa. 33 Demokraatti SAKSA Kuntapolitiikka ohittaa sodan Ukrainan armeijalta loppuvat ammukset samalla kun Venäjä lisää iskujaan Saksassa. Maa on maailman viidenneksi suurin aseiden viejä Yhdysvaltojen, Venäjän, Ranskan ja Kiinan jälkeen. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. TUOTANTOKAPASITEETIN vähentäminen johti siihen, että Venäjän hyökätessä Ukrainaan Saksan teollisuus pystyi de_25012024_32.indd 33 de_25012024_32.indd 33 17.1.2024 10.22 17.1.2024 10.22. Jos tehdasta nyt laajennetaan, tilaa tarvitaan erityisesti uusia suojavyöhykkeitä varten – niille ei voi enää tulla asumaan. Teknologiajätti Diehl, joka omistaa osan Dynitecistä, sanoo, ettei Troisdorfille vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ole eivätkä muut yritykset voi hoitaa Dynitecin toimituksia. Vaikka liittokansleri Olaf Scholz jarruttelee järeimpien aseiden toimittamista Ukrainaan ja uusi, varustautumista ja Ukrainan aseapua vastustava Sahra Wagenknechtin johtama puolue on nousemassa suosituksi liikkeeksi, Saksassa monilla poliittisilla johtajilla on ymmärrys uuden ajan tarpeista
Puolueen nuorta, nousevaa polvea edustava Ida-Susanna Pöllänen, reservin alikersantti, haastaa ja ravistelee aatetovereiden perinteisiä ajatuksia. de_25012024_34.indd 35 de_25012024_34.indd 35 11.1.2024 11.05 11.1.2024 11.05. 35 Demokraatti KASVO PUOLUSTUS MINISTERI AINESTA 35 Demokraatti Maanpuolustusosaaminen ei ole tavannut kuulua demareiden ydinalueisiin
Vallitseva sää ja epätavallinen kohtaamispaikka suuntaavat ajatukset ikävän ajankohtaisiin teemoihin: valtion ja sen kansalaisten turvallisuuteen, kriisinkestävyyteen, huoltovarmuuteen. PÖLLÄSTÄ ON LUONNEHDITTU SDP:N ”JOHTAVAKSI RESERVILÄISTEN ÄÄNEKSI”. Pöllänen saapuu keskipäivän kokouksesta liikuntahallille kädet yhä kylminä ja posket punaisina tammikuisesta tuiverrustaivalluksesta. Mikä sopisi sen paremmin, sillä haastateltavamme on ulkoja turvallisuuspolitiikan tuntija. Haastateltavan lämpötila nousee saman tien, sillä olemme juonineet salibandyaiheiset kuvaukset heti tapaamisen kärkeen. de_25012024_34.indd 36 de_25012024_34.indd 36 11.1.2024 11.05 11.1.2024 11.05. Puolueessa hänet tunnetaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijuuden lisäksi etenkin vahvan maanpuolustuksen ja armeijan puolestapuhujana. Mutta, huh sentään, olemme onneksemme lämpimässä: Helsingin Hakaniemessä, ison liikuntakeskuksen tiloissa. PÖLLÄNEN LIENEE suurelle yleisölle vielä suhteellisen tuntematon, mutta demareissa hän on vaikuttanut jo hyvän matkaa nuoresta iästään huolimatta. Pöllänen pelaa salibandya kilpatasolla, nelosdivisioonassa, SB Vantaa Emut -joukkueessa. 36 Demokraatti D-KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen T apaamme Ida-Susanna Pölläsen hyytävää viimaa puhkuvana pakkaspäivänä, syvällä sydäntalven routaisen maan alla
Pöllänen on täysin samaa mieltä Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kanssa siitä, että jokaisen reserviläisen tulisi olla sekä henkisesti että ruumiillisesti varautuneita vuoden 2025 alkuun mennessä kriisitilanteiden ja konfliktien varalta. Hän valmistui vuoden päästä Varsovan tutkinnon jälkeen maisteriksi euroop palaisen vaikuttajaviestinnän tutkinnosta Maastrichtin yliopistosta; lopputyön aihe tuolloin oli tasa-arvokysymykset sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa, tapaustutkimuksena Suomen Puolustusvoimat. Sotien aikainen henki ja osaaminen eivät ole enää tallessa meillä suomalaisilla, ja toivoisin, että onnistuisimme hankkimaan ne takaisin. de_25012024_34.indd 37 de_25012024_34.indd 37 11.1.2024 11.05 11.1.2024 11.05. Opinnoistaan, osaamisestaan ja monista alan luottamustehtävistään huolimatta Pöllänen on ajoittain joutunut vähättelyn ja jopa suoranaisen tytöttelyn kohteeksi sekä omien että muiden parissa. PÖLLÄSELLÄ ON sanojensa tueksi tietoa ja osaamista turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. TOISENLAISTAKIN LEIMAKIRVESTÄ on Pölläsen suuntaan heiluteltu politiikan taistelukentillä. Jos sitten tapahtuisi se pahin, osaisimme ainakin toimia paremmin, kun olisimme siihen sekä henkisesti että myös käytännössä varautuneita. Miksi olet halunnut ja päättänyt profiloitua juuri tässä asiantuntijaroolissa. Senkin luonnehdinnan minusta olen kuullut monesti. Hän on reservin alikersantti, kriisija sodanajan tehtävissään tiedusteluun erikoistunut aliupseeri. Se, miten maailma tällä hetkellä pyörii, vaatii kuitenkin, valitettavasti, myös niitä inhottavampia toimia – rauhan töiden lisäksi. Miksi meillä on mikään tarve muuttaa mitään. – Kun puhun maanpuolustuksesta ja asevelvollisuuden kehittämisestä, huomaan usein sen, kuinka halutaan pysyä vanhassa: kaikkihan on kuulemma ihan hyvin. 37 Demokraatti IDA-SUSANNA PÖLLÄNEN . Varsovan yliopistossa suoritetun kandidaatintutkinnon tutkielman aiheena oli Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys. – Uskallan puhua esimerkiksi puolustusmäärärahojen kasvattamisen tarpeesta, mutta se ei tee minusta sotahullua militaristia. harrastaa salibandya, lukemista ja vapaaehtoista maanpuolustusta Pöllästä on luonnehdittu jopa SDP:n ”johtavaksi reserviläisten ääneksi”. valmistunut vaikuttajaviestinnän maisteriohjelmasta Maastrichtin yliopistosta; Master of Arts (European Public Affairs), kandidaatintutkinto Varsovan yliopistosta; Bachelor of Arts (International Relations) . perheeseen kuuluvat avopuoliso ja kilpikonna . Taannoin näin kävi esimerkiksi SDP:n puoluekokouksessa. – Vaikka toisin esiin faktoja, tilastoja ja laskelmia, joudun silti toistuvasti kuulemaan sitä samaa argumenttia, että kaikki on maanpuolustuksen ja turvallisuuden osalta ihan hyvin. – Moni puolueessa haluaa puhua maail manrauhan rakentamisesta ja ylläpitämisestä. keskeisiä luottamustoimia ja muita tehtäviä: SDP:n ulkoja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen, Ulkopolitist-verkkolehden kirjoittaja, aiheina Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikka, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan jäsen 2023–2027, Demarinuorten liittohallituksen jäsen 2022–2024 . Pöllänen sanoo, että esimerkiksi monet hänen oman sukupolvensa edustajat olisivat aika lailla hukassa monissa aivan arkisissa, hyvin mahdollisesti toteutuvissa kriisitilanteissa. Salonius-Pasternak kehotti runsaasti kesSOTIEN AIKAINEN HENKI JA OSAAMINEN EIVÄT OLE ENÄÄ TALLESSA SUOMALAISILLA. IDA-SUSANNA PÖLLÄNEN on suorittanut asevelvollisuuden Santahaminassa. – Toivoisin, että Suomessa jokainen osaisi ja tietäisi varautua konflikteihin ja kriiseihin. työskentelee asiantuntijana HAUS kehittämiskeskuksessa . Pöllänen painottaa, että valtion ja sen ihmisten turvallisuus syntyy monesta muustakin olennaisesta tekijästä kuin vahvasta, itsenäisestä armeijasta. syntynyt Tukholmassa 1995 . Kysymys kirvoittaa Pölläsessä pari naurahduksentapaista. Ainakin osa vanhemmista tovereista taitaa yhä elellä aika lailla entisajan lintukototunnelmissa. – Jos nyt menisivät sähköt eikä meille tulisi juoksevaa vettä, ei juuri kukaan tietäisi miten ratkaista nuo ongelmat. On totta, että olen SDP:ssä ainakin uusi ja ehkä kuuluvinkin ääni turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen teemoissa. – Tuo on mielenkiintoinen luonnehdinta. Ei meitä ole hirveän monta, jotka näistä asioista puhuvat. Se varmaan aiheuttaa lievää hämmennystä joissakin ihmisissä
– Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset johtavat entistä suurempaan jakolinjaan varakkaiden ja köyhien välillä. D-KASVO de_25012024_34.indd 38 de_25012024_34.indd 38 11.1.2024 11.05 11.1.2024 11.05. – Onhan meillä jo nytkin jatkuvasti päällä erilaisia kriisejä koronapandemiasta energiakriisiin ja moniin muihin Ukrainan sodan heijastusvaikutuksiin. Myös ilmastonmuutos voi aiheuttaa meille kaikille yllättäviä kriisitilanteita. Tasa-arvon toteutuminen on Pölläsen mielestä tärkeää sekä asevelvollisuuden että kansalaispalvelun suorittamisessa – sikäli, jos sellaiseen järjestelmään siirryttäisiin. – Järjestelmänä siviilipalvelus ei kuitenkaan palvele kokonaisuutta kriisinhallinnan kannalta. Kansalaisvelvollisuus kestäisi Pölläsen mallissa kuusi kuukautta, kutakuinkin yhtä pitkään kuin nykyinen armeijan lyhin palvelusaika. – Epätasa-arvoisuus ja -oikeudenmukaisuus ovat nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän suurimmat epäkohdat. 38 Demokraatti kustelua herättäneessä haastattelussaan itse kutakin myös laittamaan kotivaran, kuten ruoan, lääkkeet ja veden kuntoon. Hän muuttaisi ne pakolliseksi myös naisille. SOSIALIDEMOKRAATTISEN AATTEEN perinteisemmät, pehmeämmät painotukset tulevat näkyviin, kun porvarihallituksen sosiaaliturvaleikkaukset nousevat puheeksi Pölläsen kanssa. Jakolinja ei saa paisua syväksi ja selväksi. Pölläsen mielestä kansalaispalveluksessa koulutettaisiin erilaisiin yleisiin kansalaistaitoihin ja kriisivalmiuksiin ja -teemoihin, kuten vaikkapa ensiavun antamiseen, tulentekoon, ruoanlaittoon ja vedenkeittoon kenttäoloissa sekä erilaisten hybridija kyberturvauhkien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Kunnioitan ja arvostan jokaista, joka valitsee ja suorittaa siviilipalveluksen omista syistään ja arvoistaan käsin. Uudistuksessa hän lakkauttaisi siviilipalveluksen nykyisessä muodossaan ja korvaisi sen yleisellä kansalaisvelvollisuudella, jonka suorittaisivat ne, jotka kieltäytyvät aseellisesta palveluksesta esimerkiksi eettisistä syistä. – Siviilipalvelus on hyvä asia. Sekä naiset että miehet osallistuisivat kutsuntoihin. Hän näkee yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhkana myös sisäiselle turvallisuudelle: mitä jakautuneempi ja eripuraisempi kansa on, sen alttiimpi se on myös ulkoisille uhille. Hänen mielestään jokaisen suomalaisen on hyvä huolehtia kunnostaan, terveydestään ja hyvinvoinnistaan silloin, kun asiat ovat hyvin, jotta kriisinsietokyky ja henkinen joustavuus olisivat mahdollisimman hyvät silloin, kun niitä eniten tarvitaan. PÖLLÄNEN TEKISI kohtalaisen laajan uudis tuksen nykyiseen asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamiseen perustuvaan kansalaisvelvollisuuteen. Pöllänen tähdentää hänkin koko kansan kriisiensietokyvyn tärkeyttä. Kirjastossa työskenteleminen ei ole yhteiskunnan kriisinhallinnan ja -kestävyyden kokonaisuuden kannalta kovin hyvä ratkaisu
Se on minulle tosi tärkeää. – Olen myös löytänyt suomalaisen kaunokirjallisuuden. Pöllänen näkee monenlaisia polkuja ja mahdollisuuksia edessään. Ensikertalainen sai kovan kilpailun vaalipiirissä 628 ääntä. Onneksi puolueen nykyjohto tuntuu olevan ainakin osin samoilla linjoilla. Seuraava poliittinen tavoite on päästä eduskuntaan myöhemmin. – Yhtenäinen kansa on kaikkein voimakkain puolustus. – Koin Nato-keskustelun hyvin mielenkiintoisena, erityisesti siksi, että olin omassa kandin työssäni esimerkiksi nostanut esiin presidentin vaikutuksen kansan mielipiteeseen. Sen on Suomen historiakin osoittanut. KANDIDAATIN tutkielmassaan vuon na 2019 Pöllänen pohti ja ennakoi tulevia kehityskulkuja: Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. PÖLLÄNEN ON monessa mukana. – SDP on aina ollut tietyllä tavalla rauhanliike. Puhumme paljon terveysasioista ja pehmeästä turvallisuudesta. Pöllänen muistelee, kuinka hänen kandityönsä aihetta aikanaan hämmästeltiin Varsovassa. Hänen keskeiset teemansa liittyivät maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. – Voisin milloin vain muuttaa takaisin Keski-Eurooppaan. Hän työskentelee asiantuntijana kehittämispalveluiden tiimissä HAUS kehittämiskeskuksessa, valtionhallinnolle koulutusja kehittämispalveluita tuottavassa valtionyhtiössä. 39 Demokraatti 1 Terveys ja se, että jaksan liikkua, olla ja tehdä asioita. Äitini työskentelee lastentarhassa, matalapalkka-alalla. Eduskuntavaalien tulostaan hän kuvaa lieväksi pettymykseksi. SDP:ssä Pöllänen on toiminut ja toimii monissa tehtävissä, Demarinuorissa esimerkiksi toisena puheenjohtajana kv-työryhmässä. de_25012024_34.indd 39 de_25012024_34.indd 39 11.1.2024 11.05 11.1.2024 11.05. Mitkä kolme asiaa ovat sinulle tärkeitä. – Enpä olisi uskonut, että se tulisi ajankohtaiseksi näinkin nopeasti. Nykyisin hän toimii muun muassa SDP:n ulkoja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsenenä. Meillä on nyt aika profiloitua ja tuoda esiin näkemyksiä siitä, minkälainen Nato-Suomi voisi olla. Onko ilmapiiri SDP:ssä hyssyttelevä siinä, mitä tulee maanpuolustusasioihin. PÖLLÄSTÄ ILAHDUTTAA se, että kansa ja eri puolueet vasemmalta oikealle ovat pysyneet turvallisuuspolitiikan suunnasta – mukaan lukien Nato-jäsenyys – yhtenäisinä kaikista leikkauksista ja kovista ajoista huolimatta. Isäni kipuilee tätä nykyä kallistuvien elinkustannusten ja pienen eläkkeen kanssa. Meidän pitää uskaltaa puhua myös kovasta turvallisuudesta, jos aiomme olla hallituspuolue ensi kaudella. Mutta miten käy niiden, joilla ei ole tukiverkostoa ja jotka nyt tiputetaan sosiaalituista pois. Samoin on tärkeää miettiä Suomen roolia ja kansainvälistä yhteistyötä EU:n sisällä. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka tämä myös sittemmin toteutui: aina, kun presidentti Niinistöltä tuli kannustavia kommentteja Naton suhteen, nousi suomalaisten kannatus Nato-jäsenyyden suhteen. Kaunokirjallisuudessa puolella hän kuvailee olevansa 1800-luvun kirjallisuuden ”suuri fani”, mieluisia ovat muun muassa Jane Austenin ja Brontën sisarusten romaanit. Vanhempieni tukiverkostot ovat onneksi kunnossa. PÖLLÄNEN HARMITTELEE sitä, jos demarit jättävät puolustusja turvallisuuspolitiikan teemat vain oikeiston ja hallituspuolueiden toimintakentäksi. – No, on se vähän sitä. OMAN SUKUPOLVENI EDUSTAJAT OLISIVAT AIKA HUKASSA MONISSA ARKISISSA KRIISITILANTEISSA. Natoon olisi mahtava päästä töihin. Pöllänen oli ehdolla viime eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. – Sama oli nähtävissä myös, kun korkeimmat päättäjät alkoivat yleisesti kääntyä aiempaa vakaammin Naton puolelle. 3 TÄRKEINTÄ 3 Minulle on tärkeää mahdollisuus kehittyä ja oppia asioista ja syttyä niille. Pitkän aikavälin tähtäimessä on puolustusministerin työ. 2 Ihmissuhteet: hyvä parisuhde sekä se, että perheen ja ystävien kanssa kaikki on ja menee hyvin. Niin käy vaikkapa lukemalla kirjoja ja osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin. – Nyt meidän on aika tehdä aiempaa rohkeampaa oppositiopolitiikkaa puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tällä hetkellä luen Satu Rämön Hilduria. – Itsekin tulen pienipalkkaisesta perheestä. Ukrainan sodan aikana on julkaistu monia mielenkiintoisia kirjoja paitsi sodasta myös sen taustoista, ja niiden parissa olen viettänyt aikaani. Asiantuntijan töissään häntä kiinnostaisivat kansainväliset tehtävät, työskentely ja asuminen ulkomailla. Historia, etenkin maailmansotien historia sekä itsenäisen Suomen aikainen historia ja yhteiskunnallinen kehitys kiehtovat Pöllästä, ja hän lukee niitä käsittelevää tietokirjallisuutta. – Erityisesti olen kiinnostunut turvallisuusteemaisista kirjoista. Haluan ravistella tuttuja ajatuksia
Tässä todellisuudessa yksittäinen esimerkki tukia väärinkäyttävästä sosiaalipummista riittää perusteeksi murentamaan sosiaaliturvajärjestelmän. 40 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi J os jotakin tässä maailmassa inhoan, niin persuilua. EN TOSIN ole koskaan tunnistanut tuota demaria, jota some-palstoilla piestään olan takaa – päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ilman muuta moni persu ja persuilua harrastava oikeistokonservatiivi on kovasti eri mieltä kanssani ja näkee demarit heidän taskuistaan pöllityillä rahoilla porskuttavina loisina, jotka naivisti halailevat koko maailmaa ja yrittävät haalia tänne pohjoiseen paratiisiin mahdollisimman paljon islamilaisista kulttuureista peräisin olevia elättejä, jotta pystymme säilyttämään poliittisen hegemoniamme. Toisaalta ja toisaalta. Meille asioissa on lukuisia harmaan eri sävyjä, joita erittelemme pitkissä pohdinnoissa. Ja niin edelleen. Sen, että ihmisen tunne voittaa aina lopulta faktan ja isoinkin valhe muuttuu totuudeksi, kun sitä tarpeeksi kauan toistaa. Loppumattomasti. Se on yhä enemmän politiikan päivittäistä polttoainetta. Olemme tietysti täysin oikeassa, mutta onko siitä lopulta hyötyä, jos valtaan pääsy edellyttää tulevaisuudessa yhä enemmän röyhkeyttä, vastakkain asettelua, tahallista väärinymmärrystä ja silkkaa moraalista pöyristelyä. IHMISEN TUNNE VOITTAA AINA LOPULTA FAKTAN. de_25012024_40.indd 40 de_25012024_40.indd 40 17.1.2024 11.04 17.1.2024 11.04. Ei pidä tietystikään vaipua vastustajan tasolle, mutta pahoin pelkään, että SDP antaa oikeistolle tasoitusta pitämällä ihmisiä fiksumpina mitä me olemmekaan. Moraalinen pöyristely on nykypolitiikan polttoaine Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Mutta valitettavasti se näyttää toimivan. Me emme oikein räksytä oppositiossakaan, me kaivamme ja tarkistamme loputtomiin faktoja ja numeroita ja muistamme aina myös vähän kehua hallitusta, jos vähänkään siihen on aihetta. Persuilulla vedotaan ihmisen alimpiin vaistoihin, kuten pelkoon, vihaan ja itsekkyyteen. Persut ovat puolestaan vallanneet presidentinvaalien huomion Halla-ahon provoilla, joilla ei sinänsä ole mitään tekemistä itse viran kanssa. Eli kommunismin kaikkine fillareineen ja lihan syrjäyttävine vegenyhtöineen. Persuilijat ovat nimittäin ymmärtäneet jotain olennaista tästä ajasta ja kenties historiastakin. Siinä vähän vastakkainasettelua ja provokaatiota kolumnin kärkeen. Yli kaiken muun. Mutta työeläkejärjestelmän tulevaisuus, sairaalaverkkoselvitykset ynnä muut tylsät asiat, jotka vaativat yli viidentoista minuutin keskittymisen – ne eivät jaksa kiinnostaa juuri ketään. Kokoomus voitti viime vaalit hokemalla Marinin hallituksen velkaantumista. PERINTEINEN DEMARI saattaa olla liian kiltti ja kohtelias tähän aikaan. Voittoon asti se ei mestaria vielä kanna, mutta puoluetta se kantaa. Persuilussa yhdistyy ja tiivistyy nähdäkseni seuraavat komponentit: tietämättömyys, ilkeys, lyhytnäköisyys, kaksinaismoralismi, uhriutuminen, häpeämättömyys ja ennakkoluuloisuus. Haemme konsensusta ja parlamentaarista yhteistyötä. Noin. Ylikierroksilla käyvän woke-hörhön kommentti voi hetkessä tuhota vuosikymmenien työn sukupuolten tasa-arvon puolesta
Kotona tietysti juteltiin paljon yhteiskunnallisista asioista. Haluan pitää oikeudenmukaisuuden ylimpänä arvonani. Viime aikoina olen viimein huomannut päässeeni siihen elämäntilanteeseen, että olen saanut itsevarmuutta tehdä omaa juttuani enkä enää mene niitä polkuja, jotka muut minulle osoittavat. Tärkeintä on aina olla heikoimman puolella. Olen käynyt aika pohjalla omien kokemuksieni kanssa ja nähnyt paljon suhteellisen nuoresta iästä huolimatta. En tykkää persoonana olla paljon esillä, mikä on ehkä vaikuttanut siihen, miten vaikuttamisurani on rakentunut. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_25012024_41.indd 41 de_25012024_41.indd 41 17.1.2024 10.12 17.1.2024 10.12. Omien kokemuksieni kautta olen nähnyt, kuinka paljon yhteiskunnassa on pahaa oloa ja tosi paljon korjattavaa. Pitkään mietin, mitä muut haluavat minusta ja mitä muut ajattelevat siitä, mitä teen. Pidän järkevämpänä etsiä yhteiskunnallisessa keskustelussa kompromisseja kuin hakea vastakkainasettelua. Tiedän itse, että kun ihminen saa tarvittavaa tukea, niin hänellä on mahdollisuus päästä todella pitkälle. 41 Demokraatti Susan Saarinen 26-vuotias Demariopiskelijoiden pääsihteeri N uorempana, kun katsoin peiliin, näin maskin. Sukuni ensimmäisenä päädyin korkeakouluun opiskelemaan kansainvälistä oikeutta, mutta nyt lähden haaveiden perässä sote-alalle. Olen aina laittanut muut itseni edelle ja miettinyt, että teenkö tarpeeksi. Sinne, auttamisen pelipaikoille, halusin jo lukioaikoina. Se on hyvä ohjenuora myös politiikassa. Näin kun ikä lähenee kolmeakymmentä, alkaa tulla tärkeäksi seurata omaa polkua ja elää oman näköistä elämää. Olin viime vuoden Brysselissä tekemässä EU-juttuja, ja ne ovat intohimoni. Verrattuna moniin tovereihini, minulla ei ole vaikuttamistaustaa ennen yliopistovuosia. Sekin vaikuttaa, että tulen vähävaraisesta perheestä
Biisintekeminen on minulle osa temperamenttia ja olemassaoloa. Bändin viimeiseksi jääneestä singlestä Kevät (1986) on tullut Suomi-rockin klassikko. TUOREELLA KAIKENLAISTA uutta tulossa -levyllä on sama fiilis kuin monen artistin ensialbumilla. 42 Demokraatti KULTTUURI PIKKUISEN SYVEMMISSÄ SFÄÄREISSÄ Teksti Timo Kalevi Forss / Kuvat Jani Laukkanen L aulaja-lauluntekijä Liisa Akimofin ura käynnistyi rock-yhtye Tavaramarkkinoiden keulakuvana 1980-luvun alussa. Musiikkiakaan Akimof ei ole jättänyt. de_25012024_42.indd 42 de_25012024_42.indd 42 17.1.2024 11.55 17.1.2024 11.55. Akimofille on kertynyt niin paljon biisejä, että kun niitä päästään julkaisemaan, on varaa mistä valita. Biisi on päätynyt koulun laulukirjoihin ja siitä ovat tehneet oman versionsa niin räppäri Adi L Hasla kuin raskasmetallijyrä Kotiteollisuuskin. Lopuksi kertoja vielä karkaa vankilasta ja jatkaa rikollista elämäänsä Algeriassa. – Olen tehnyt musiikkia sellaisessa yhteydessä, jossa siihen on ollut mahdollisuus. Minulle ei ole ollut mitenkään olennaista tehdä mitään soolouraa. Levyn avaavalla nimibiisillä Kaikenlaista uutta tulossa Akimof pohtii hirtehisellä huumorilla, millaista olisi olla vankilassa. Nyt, 28 vuoden tauon jälkeen, on tarjolla harvinaista herkkua, kun uusi sooloalbumi Kaikenlaista uutta tulossa on juuri nähnyt päivänvalon. Moneen taipuva Akimof ei levytystauolla ole levännyt laakereillaan. Hän on keikkaillut harvakseltaan ja tehnyt musiikkia tuottamiinsa tv-ohjelmiin. Ei ole ollut relevanttia, että tässä tehtäisiin jotain tuotteita, Akimof miettii. Akimof on tehnyt myös neljä sooloalbumia, joista edellinen Valopää ilmestyi vuonna 1996. ”Kuinka siellä vankilassa ollaan, paadunko mä ihan kokonaan, kiusaako ne Liisa Akimof osuu juuri ilmestyneen uuden levynsä ajankuvassa napakymppiin. Kepeä pop-melodia on maukkaassa ristiriidassa naisvankilan arkitodellisuutta kuvailevan tekstin kanssa. Hän on toiminut tuottajana perustamassaan Production House tv-tuotantoyhtiössä sekä muun muassa kunnostanut ekologiseen perinnerakennustyyliin omistukseensa hankkimaa sata vuotta vanhaa Huopalahden asemaa Helsingin Haagassa. Näin monipuolista ja idearikasta levyä ei synnytetä vuodessa
Siinä tilanteessa kannattaakin odottaa, että ajatus tulee ja menee pois. Nykyään tehdään influensseri-meininkiä eli markkinoidaan jotakin tuotetta kertomalla, että tänäänkin mulla oli niin hemmetin hyvä aamu, kun mulla oli nämä tietyt merinovillasukat jalassa. – Aluksi ajattelin, että eihän tällaista missään nimessä voi tallentaa. Akimof suhtautui biisiin aluksi epäröiden. on kuitenkin usein merkki siitä, että on tullut tehdyksi jotain merkittävää – parhaimmassa tapauksessa jopa tabuja rikkovaa. Huorittelusta on tullut todella tätä päivää. – Media on yksipuolistunut tosi paljon, sellaista entisenlaista moniäänisyyttä ei enää ole. Jos aiot olla todella kingi tai kuningatar, niin ilmoitat: ”Minä olen se lesbohuora”. En tiedä, kuinka paljon siellä liikkuu niitä huumeita ja tuleeko niistä sitten ainoa helpotus. Tilalle on tullut muita sisältöteollisuuden haaroja. 44 Demokraatti KULTTUURI toiset vangit, joudunko tekeen pervoja juttuja, kaikenlaista uutta tulossa”, Akimof hoilaa ilkikurisen korkealta ja kovaa. Se on kuitenkin Suomessa rangaistava teko, josta voi saada kuusi kuukautta ehdotonta vankeutta, Akimof kertoo arvoituksellisesti ja nauraa päälle sydämensä kyllyydestä. Biisi lähti tällaisista kuvitelmista. Liisa Akimof osuu näin ajankuvassaan napakymppiin, ja #lesbohuorassa on myös hittipotentiaalia, mutta sitä tuskin tullaan kuulemaan tämän päivän sisäsiistiä linjaa ylläpitävillä radiokanavilla. Mukaan tuli sitten erilaisia tilanteita, jollaisissa itse kukin meistä on varmaan ajatellut, että ’nyt riitti, mä muutan johonkin Borneoon’. – Lehdistökenttä on kaventunut, ja aito journalismi on vähentynyt valtavasti. Akimofilla on biisin esittämiseen liittyen agenda: – Olen painattanut #lesbohuora-paitojakin. Jengi alkoi laulamaan kertosäkeissä mukana: ’Pian käräjillä tavataan, panee tuomari stopin tähän hommaan’. Monet ihmiset ovat niin masentuneita, että he ajattelevat vetävänsä itsensä nuoran jatkeeksi. Akimof maalaa tilanteesta melko dystooppisen kuvan. Laulussa ironisoidaan vihapuhetta. Bändissä, niin levyllä kuin tulevilla keikoilla, soittavat Liisaa parikymmentä vuotta nuoremmat indiemuusikot, jotka toteuttavat artistin visiot oivaltavan raikkaasti. Tämä on livebiisi. Sehän on todella simppeli laulu, ihan perusvankilaballadi. Nyt otetaankin se sana haltuun. – Se biisi syntyi haravoidessa. de_25012024_42.indd 44 de_25012024_42.indd 44 17.1.2024 11.55 17.1.2024 11.55. SIITÄ PUUTTUU INHMILLINEN HAURAUS. Leevi and the Leavings -henkinen diskokomppi yhdistyy ajan henkeä ankaralla huumorilla ruotivaan tekstiin. LEVYN PÄÄTTÄVÄ biisi #lesbohuora on niin tykkiä tavaraa, että se saa takuulla kuulijan purkan pysähtymään. Hän on samaan syssyyn vihervassari, riistokapitalisti, 40-kiloinen heroinisti ja poliisien kanssa liittoutunut keinottelija, jota naapurit tarkkailevat riistakameralla. Ja mitä siitä sitten seuraisi. IISINTEKEMINEN ON MINULLE OSA TEMPERAMENTTIA JA OLEMASSAOLOA. Ajatus tulee, ajatus menee taas on biisi tahdonvoiman puutteesta ja saamattomuudesta. JOS ARKIELÄMÄN ilmiöistä laulamalla on nyt vaikea päästä radioaalloille, on koko mediailmastommekin valtavassa murroksessa. Biisissä seikkaillee karmea ”lesbohuora”, joka mellastaa lgbt-ystäviensä kanssa. Levyn on tuottanut muun muassa Räjäyttäjätja Amuri-yhtyeistä tuttu tamperelaisbasisti Mikko Siltanen ja kitaraa soittaa Litku Klemetin bändissä mainiota jälkeä tehnyt Pekka Tuomi. Huumorista huolimatta biisissä tikun nokkaan nostettu nimittely on monelle totisinta totta. Biisissä lauletaan: ”Monina päivinä olet miettinyt ruohonleikkaamista, monina päivänä olet, ajatus tulee, ajatus menee pois”. Kaikki läpivalaistaan. Kaikenlaista uutta tulossa -albumi soi 1980-lukulaisen pop-estetiikan hengessä, ja välillä pistäydytään Liisa Akimofin aikaisemmiltakin levyiltä tutuissa lattaritunnelmissa. Tämä on yllättävää, sillä Liisa Akimof on yli 60-vuotiaanakin yhä energinen kuin uudenvuoden sähikäistulite. Sana freimataan uudestaan, ja siitä tuleekin kunniatitteli. Kappaleeseen on saatu mahdutettua niin kunnianloukkaukset kuin salaliittoteoriatkin. Kun esitin #lesbohuoraa keikoilla, se menikin yllättäen täysillä läpi. Ymmärsin, että huorittelu on vähintäänkin sukupuolija sukupolvikokemus. – Vankilaan ei saa ottaa läppäriä, eikä kitaraakaan. Se on mun mielestä niin idioottimainen juttu, että se on jo todella hauska. Lisäksi bändiin kuuluvat kosketinsoittaja Antti Vuorenmaa ja rumpali Sebastian Krühn. – Jossain vaiheessa minulle tuli sellainen tilanne, että jouduin ihan oikeudenmukaisuuden vuoksi spekuloimaan, pitäisikö minun mahdollisesti turvautua oman käden oikeuteen. – Ihmiset tulivat keikoilla kertomaan, että muun muassa opettajat, sosiaalityöntekijät ja palveluammateissa toimivat saavat kaikki paljon huorittelua osakseen. Puhun nyt ylhäältä alaspäin tulevasta, institutionaalisesta mediasta. – Kertosäe vie pikkaisen diipimpiin sfääreihin. Taiteen tekemisessä oman teoksen häpeäminen ja epäilyttävänä pitäminen TÄYDELLISEKSI HIOTTU EI KIINNOSTA PÄTKÄÄKÄÄN. Sain impulssin siitä, että eräs henkilö oli useamman kerran sanonut miettineensä ruohonleikkaamista
Siitä puuttuu inhimillinen hauraus, joka tekee siitä samaistuttavaa. Tähän ei ole kellään minkäänlaista ratkaisua. 45 Demokraatti Uudeksi tiedon valtaväyläksi on muodostunut some, joka yksipuolistaa tiedonsaantia entisestään. Nuoremmat ihmiset eivät osaa enää kuulemma lukea. olkoon se sitten vaikka musaa . – Kaikkihan pystyvät tekemään nyt mitä vain, tekoälyä voi pyytää kirjoittamaan vaikka television komediasarjoja. Olennaista siinä ei kuitenkaan ole sliipattu täydellisyydentavoittelu, vaan ihmisyys, jota Akimofin särmikäs persoona edustaa isolla iillä. Akimof paljastaa tehneensä itse uuden levynsä kannenkin teko älyllä. Epätäydellisyys ja virheet ovat kaikista kiinnostavimpia asioita, missä ikinä ne tapahtuvatkaan. Jos he sitten kuulevat jonkun uuti sen Tiktokista, he eivät tiedä, onko se feikkiuutinen vai mikä. on tämän päivän mediamaisema. Liisa Akimof näkee tulevaisuudessamme kuitenkin myös toivon pilkahduksia. – Ihmiset ovat kuitenkin ihmisiä. Ne, jotka haluaisivat demokratiaa ja muuta kivaa, näyttävät loppujen lopuksi jäävän inisemään taustalle. Ne sumentavat monen ihmisen pään yli demokratia-ajattelun. Annat sille vain tarpeeksi materiaalia ja – louhi tuosta ja tee samanlainen. Lähdekritiikki on valitettavasti menettänyt täysin arvonsa. Tästä seuraa kuplautumista. Sisällöntuotantoa tehostaa nykyään myös tekoäly. de_25012024_42.indd 45 de_25012024_42.indd 45 17.1.2024 11.56 17.1.2024 11.56. Elämme globaalissa maailmassa, jossa on valtavia taloudellisia intressejä. ei kiinnosta pätkääkään. Sen huomaa varsinkin keikoilla. Täydelliseksi hiottu . Läppärimaailmassa vanhoilla instituutioilla ei ole mitään hegemoniaa. Tämä on hurjaa, mutta se BIISINTEKEMINEN ON MINULLE OSA TEMPERAMENTTIA. Ja se puuttuu, jos tekoälyä käytetään liikaa. Mielestäni monet ihmiset ovat yllättävänkin hereillä. Sama pätee vaikkapa valokuviin, videoihin ja musiikkiin. – Perinteisen median kyky tavoittaa varsinkin nuorempia ihmisiä on heikentynyt. – Valmis maailma on tylsä maailma. On paljon ihmisiä, jotka suhtautuvat tähän nykymenoon kriittisesti ja tajuavat, mitä on meneillään
Teksti Kari Sallamaa / Kuva iStock de_25012024_46.indd 46 de_25012024_46.indd 46 17.1.2024 11.17 17.1.2024 11.17. 46 Demokraatti KULTTUURI Cissi Klein on Norjan häpeä Katriina Huttunen avaa holokaustin muurin
Tarpeeksi moni norjalainen oli antisemitisti. Kun leirikuolemassa ei ole mieltä, ei sitä ole elämälläkään. Jostain syystä yksikään lähde ei ole saksaksi. Rangaistukseksi, ei holokaustin vaan omien uhraustensa takia, liittoutuneet jakoivat maan, jotta se ei koskaan nousisi. Huttunen ei anna anteeksi: koska Hitler on Saksa on Hitler, saksalaiset ovat ”myötäilijöitä, opportunisteja ja hyödyllisiä idiootteja, myös Heidegger”. Lopuksi tekijä virittelee Laibachja Rammstein-yhtyeiden kautta saksalaisuuden metallinmakuista menneisyyden ja tulevaisuuden käärmeympyrää. Eikö SS-panttipataljoonamme syyllistynytkään juutalaismurhiin Ukrainassa, norjalaiset ”viikingit” kyllä Lvivin joukkomurhassa 1941. Lyhytjänteisempi ei jaksaisi lukea kaikkea tekijän referoimaa ja siteeraamaa, mutta sen, joka uskoo hänen loppusanansa, että holokausti ei ole historiaa, että se ei ole ohi, on pakko lukea, koska sitä ei voi ymmärtää, eikä saa. Hän aloittaa Volkswagenilla, joka vapautti jokaisen saksalaisen ajamaan kansanmurhaajaksi. SOTAVETERAANIEN IHAILUSSA kaikkialla on ongelma, ettei kukaan normitappamisen ohella kysy heidän mahdollisia rikoksiaan. Entä sota siviilejä vastaan Saksan kaupungeissa ja Puolan getoissa. Meillä on eduskunnan puhemies, joka on puhunut holohölinästä. Tekijä ei kirjoita itse tuhotehtaista vaan holokaustikirjallisuudesta, jota hänen hyllyssään on paljon, linkkejä toinen lista. Länsi-Saksa panosti unohdukseen ja talousihmeeseen, DDR aukottoman valvonnan utopiaan. Kotona ei puhuttu holokaustista mutta ryssistä sitä enemmän. Tekijä kertoo trondheimilaisesta 13-vuotiaasta Cissi Kleinista, joka pidätettäessä sanoo luokkatovereilleen, ettei kukaan saa nähdä hänen itkevän. KIERTOLIIKKEITÄ ON paljon: tämä asia ei koske Suomea, koska vain kahdeksan pakolaisjuutalaista luovutettiin. Huttunen erottaa läntisen ja itäisen tuhon. Trondheimissa on hänen muistomerkkejään, mutta aikanaan tätä kansanvihollista ei kukaan puolustanut. Toisaalta itäpuolisko tilkitsi unohdusta vaalimalla natsiajan takaista klassista perintöä, olihan sillä Weimar ja Wittenberg. HUTTUNEN ON kiinnostunut Saksan perustamasta 44 000 vankileirin saaristosta ympäri Eurooppaa ja sen yksittäisten miljoonien ihmisten kohtaloista. Langerilta. Teoksen nimen Huttunen on lainannut amerikkalaiselta holokaustikirjallisuustutkija Lawrence L. Kun harvat kuolemanmasiinasta selvinneet palaavat norjalaiskaupunkeihin, koti on pakkolunastettu eikä sitä palauteta. KZ (konzentrationslager), keskitysleiri, on saksalaisella tunnollisuudella rekisteröity, idästä on jäänyt dokumentaatiota vähän. Miksi ei puhuta gulagista, jonka uhriluku on suurempi. Koska jotakin on tehtävä, katutaiteilija Gunter Demnig valmistaa kompastuskiviä (stolpersteine) muistoksi juutalaisista ja romaneista, jotka joskus ovat olleet täällä. Rikostensa takia Saksalla ei ole toivoa, mutta eipä ole maailmallakaan. Myöhemmin ei ole vain vaiettu, vaan ilmiö on kielletty. Koska sotilas tottelee, käskyn vastuu ei ole hänen. Saksalaiset, ukrainalaiset ja kroaatit tunnetuimpina ”murhaavat vapaaehtoisesti ja murhaamisen ilosta, sotilasvalansa ja ideologiansa velvoittamina”. Joillekin holokausti on historiaa eikä enää mahdollinen. Kuljetus on perillä Auschwitzissa 3.3.1943, ja tyttö kuuluu heti kaasutettaviin. Oskar Schindler ei ole sankari, mutta hän sentään teki jotain, omanvoitonpyyteettömästikö. de_25012024_46.indd 47 de_25012024_46.indd 47 17.1.2024 11.17 17.1.2024 11.17. Mutta Saksa on kulttuurikansa, joka tietämättömyyteensä vedoten kielsi syyllisyytensä – pommitusten tuhoamien kaupunkien ja puna-armeijan raiskaamien naisten kansakunta oli itse uhri. Saksalaisille se ei ollut ongelma, koska Hitlerin mukaan juutalainen ei ollut ihminen. Mitä tarkoitti Mannerheimin sanat Hitlerille synttäreillään 1942: meillä ei ole juutalaiskysymystä. Näin on ollut useimmissa kodeissa, monessa on tallella Hitlerin Taisteluni. Muutamia on Suomessakin. Olemme kaikki syypäitä. NORDISTINA HUTTUNEN keskittyy Norjaan, joka Saksan jälkeen on syyllisin juutalaisväestönsä täystuhoon. Weimarin kupeessa toki oli Buchenwald. Nyt on paljon muita ongelmia, ilmastonmuutos ja Ukrainan sota. Auschwitz on anus mundi, maailman peräreikä (Primo Levi). Huttusen isällä oli merkin edustus. Lännestä väki pakkosiirrettiin Puolan parakkien tehotappoon, idässä joukkomurha oli leväperäistä pogromiperinteen mukaisesti, mutta massajälkeä syntyi näinkin. Mutta koska Norja oli saksalaismiehityksen uhri, juutalaisten tuho oli toissijainen. Sankarilliset juutalaisten salakuljettajat Ruotsiin ottivat korvaukseksi asiakkaiden omaisuutta, sama koski tanskalaissmugglereita. Tämä suurin saksalainen, joka vain selittelee, eikä tahra lähde hänestä. Israelkin on tuhoamassa 1 300 uhrin ja 250 panttivangin takia kaksi miljoonaa gazalaista. Ei kollektiivisesti vaan jokainen yksilönä. Vidkun Quislingin nukkehallitus oli innokas putsari, valtaosa väestöstä katsoi sivusta. 47 Demokraatti Katriina Huttunen: Jälkikuolema – Epämukavia ajatuksia holokausti kirjallisuudesta Tammi 2023 KIRJA S kandinaavisen kirjallisuuden palkittu suomentaja Katriina Huttunen on tarttunut omassa teoksessaan vaikeimpaan aiheeseen, holokaustiin. Virossa ei ole, vaikka juuri se ensimmäisenä maana julistettiin judenfreiksi. Endlösung, juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu, oli ennen muuta byrokratiaa. Ja koska juutalaisen, yksilön tai usean, tappaminen ei lain mukaan ollut rikos, kansa, jonka nimissä tällainen lainmuutos tehtiin, oli syyllinen
Steven Spielbergin Schindlerin lista (1993) ja Roman Polanskin Pianisti (2002) ovat elokuvia, jotka perustuvat odotettuun shokkivirtaan. BRITTIOHJAAJAN TEOS avautuu pari minuuttia kestävällä valkokankaan pimeydellä, jonka taustalla äänimaisema kolisee metallisuuttaan. Tapahtumattomuus ja ympäröivä tuho pakottavat nytkin miettimään ulospääsyä, jota ei ole. Jossain näkymättömissä tapahtuu kaikki se, mistä populaariviihde yleensä kertoo. de_25012024_48.indd 48 de_25012024_48.indd 48 17.1.2024 11.24 17.1.2024 11.24. Hyytävä tulkinta on enemmän taiteellinen kuin psykologinen. Kun se iskee, katsoja järkyttyy ja muistaa hirviöiden kamaluuden ja vainottujen hyvyyden. MYSTISIÄ, ÄLYKKÄITÄ ja kuviltaan rohkeasti ajateltuja töitä harvakseltaan ohjaavan Glazerin tausta on yllättäen musiikkivideoissa, esimerkiksi Radioheadin Karma Policessa. Glazer ei pyri lokeroimaan Hössin persoonaa. Pahimpia hetkiä ovat yön näennäisen hiljaiset tunnit, kun päivän tavanomaista hälinää ei ole. Kuuluu vaimea kirkaisu tai yksittäinen laukaus, jotka suodattuvat tavallisen arjen kulkuun. Häiritä voisivat pihalta näkyvät savupiippu, vartiotorni ja piikkilangalla vuorattu muuri tai etäisesti kuuluvat ihmisten äänet ja junanvihellys. Kesäisen puutarhan virheetön kauneus kutsuu ajanviettoon, kukkien haisteluun tai pulahtamaan uima-altaaseen. Niin karmaisevalta kuin se kuulostaakin. 48 Demokraatti KULTTUURI Paholaisen puutarhassa Poikkeuksellisessa Auschwitz-elokuvassa ei nähdä murhia eikä irstailuja, vaan kesäpäivän kauneutta ja varakkaan eliitin tavallista elämää. Koti on Rudolf Hössin ja sen ympärillä keskitysleiri. Keskushenkilöitä ovat Auschwitzin komendantti Rudolf Höss ja hänen perheensä. Teksti Rane Aunimo The Zone of Interest Ohjaus: Jonathan Glazer Pääosissa: Christian Friedel, Sandra Hüller 2023, 105 minuuttia ELOKUVA S adoissa kansallissosialistista Saksaa käsittelevissä elokuvissa, tv-sarjoissa ja kirjoissa toistuu tietty populaarikulttuurinen kauhukuvasto kaikkien hyväksymällä lukuohjeella. Sovituksen tunne seuraa vereen tahriintumisesta ja siitä puhdistautumisesta. Vaikka natsiaihe on teemana niin kulunut kuin jokin voi vain olla, elokuva paljastaa, kuinka uudenlainen muoto voi vielä herättää sen henkiin. Miljoonan juutalaisen murhaaminen onnistuu äärimmäisellä etäännyttämisellä metrien päässä hävityksestä. Myös katsoja höristää korviaan ja avaa mielikuvitustaan tulkitsemaan kuulemaansa. Poikkeuksellisessa Auschwitz-elokuvassa ei silti nähdä murhia eikä irstailuja vaan hyvinvoivan eliitin normaalia elämää. Mies, luultavasti isä, tiirailee maisemia. Teollinen murhaaminen, ghetot, keskitysleirit, summittainen väkivalta ja ihmisen alleviivattu pahuus natsiunivormujen sisällä. Jonathan Glazerin muotokokeilussa ei ole yhtä ainutta lähikuvaa. Seuraavaksi kamera paljastaa herraskaisen kodin, jossa eliitti kasvattaa kuuliaisia lapsiaan. Ensimmäisessä kuvassa valkoinen perhe viettää aurinkoista hellepäivää joentörmällä. Tyyli ei ole itseisarvo vaan siinä toistuu Hössien henkinen välimatka heikompiinsa. László Nemesin modernin klassikon lailla The Zone of Interest (2023) on mykkänä huutava kysymys, mihin yksilö venyy äärimmäisissä olosuhteissa, joissa selviytyminen on puhdasta sattumankauppaa. Uuden ajan tärkein elokuva aihepiiristä on kuitenkin unkarilainen Son of Saul (2015), joka erottuu massasta rajaamalla tapahtumansa puoleentoista vuorokauteen ja yhteen piinattuun vankiin. Emme vielä tiedä, kuka hän on, mutta hiusmallissa on vihjettä. Nemesin ja Glazerin töitä yhdistää ehdoton, kaupallisuudelle selkänsä kääntävä tulkintahorisontti
Hirayamalle työsuoritus on rituaali elämän ytimessä. Täydellisistä päivistä nauttii tokiolainen Hirayama (Kôji Yakusho), joka työskentelee yleisövessojen siivoojana. Hyvesignaloinnin maailma on hänelle yhtä vieras kuin uudet mediat. Hirayaman elämässä ”alkaa tapahtua”, mutta ei siinä mielessä, että jokin mullistuisi. LIKAAN TARTTUVAAN aiheeseensa nähden Perfect Days on hivenen korostuneesti hygieeninen, mutta samalla pohjattoman kiehtova urbaani elämänviipale, jossa yhteiskunnallinen sivullisuus ja osallisuus ovat vain kolikon kaksi eri puolta. Kôji Yakusho lataa Hirayaman eleillä ja ilmeillä, joissa riittää itsessään jo tarinaa. Hirayama elää omanlaisesti, vähään tyytyen, mutta ei tee siitä numeroa. Amerikkalaisen ystävän (1977) ja Paris, Texasin (1984) ohjanneella takavuosien mestarilla on yhä annettavaa tälläkin saralla. Puhtaanapitoalaa kuvaavista elokuvista on kroonista pulaa, mutta Perfect Days -elokuvaa ei ole syytä tulkita laajempana otantana kuin henkilökuvana. Teksti Jukka Sammalisto P itkästä aikaa uusi elokuva tarjoaa pysäyttävän luonnetutkielman, henkilöhahmon, joka jää pysyvänä mieleen. On todennäköistä, että Hirayama ei edusta taustaltaan perinteistä työväenluokkaa vaan on valinnut omasta halustaan tai henkisestä pakostaan tällaisen elämän. 49 Demokraatti Pyttyjen kiillottajan kaksi elämää Saksalaisen Wim Wendersin elokuva on Japanin Oscar-ehdokas. Varsin samantyyppisiä päiviä erottavat toisistaan hennot unisiirtymät, jotka ovat ohjaajan vaimon Donata Wendersin vaikuttavia luomuksia. Paljastuu, että Hirayama on pohjimmiltaan varsin tunteellinen, mutta menneisyytensä suhteen estynyt mies. Pakettiautossaan Hirayama kuuntelee 60ja 70-lukujen englanninkielistä rockia ja yöpuulle käydessään lukee William Faulkneria ja muuta klassikkokirjallisuutta. Yksin elävä vähäpuheinen mies suhtautuu työhönsä säntillisesti ja pieteetillä, eikä häntä tunnu sen lähtökohtainen sottaisuuskaan haittaavan. Kaikki, mikä ihmistä ohjaa, ei koskaan paljastu. Wendersin kerronta on Hirayaman toiminnan ja otteiden mukaisesti ripeää, muttei holtitonta. Kommunikaatioon kutsuvat nuori keskittymiskyvytön apulainen ja tämän tyttöystävä, odottamaton sukulaisvierailu ja kantabaariin saapuva vieras. Wenders ei selitä päähenkilöään puhki vaan sukeltaa hänen sieluunsa kuin harjana, joka iskeytyy pönttöön. ELOKUVA de_25012024_48.indd 49 de_25012024_48.indd 49 17.1.2024 11.24 17.1.2024 11.24. Päivittäin hän ottaa valokuvan samasta puusta. Yllättävät kohtaamiset paljastavat hänestä jotain, ehkä hänelle itselleenkin. Estetiikan luonne nousee tietysti sisällöstã. Ensi-ilta 26.1. PERFECT DAYSIN voi nähdä vastavetona niin sanotun hitaan elokuvan usein itsetarkoituksellistakin otetta saaneelle nykyliikkeelle. Perfect Days Ohjaus: Wim Wenders Pääosissa: Kôji Yakusho, Yumi Asô, Tokio Emoto 2023, 124 minuuttia. Eikä siihen edes paljon tarvita, osoittavat Takuma Takasaki ja Wim Wenders, jotka ovat käsikirjoittaneet Wendersin uutuuden Perfect Daysin. Perfect Days on ensimmäinen suomalaiseen levitykseen saapuva Wendersin fiktioelokuva sitten mainion Don’t Come Knockingin (2005). Rennosti olennaiseen keskittynyttä kuvastoa hallitsee kokonaisvaltainen vaivattomuus
O kuvaa aikaamme, VISASITAATTI 2 Vuoden toinen visakirja on ilmestynyt alkukielellä samana vuonna kuin sesongin avausteos, mutta suomennettuna vasta 2019. Miki Liukkosen O, samoin kuin koko tuotanto, on merkittävä ja ilmaisultaan rikas kuin abstrakti kuvataide.” Sirpa Taskinen osoittaa kiinnostuksen Liukkosen tuotantoa kohtaan kirjastostatistiikalla: Miki Liukkosen (1889–2023) O (’romaani, tai yleispätevä tutkielma siitä miksi asiat ovat niin kuin ovat’, 2017) oli sekä Finlandiaettä Runeberg-palkintoehdokkaana. Kovin selkeää juonta tai langat nippuun sitovaa loppuratkaisua O:lta ei kannata odottaa. Se on osa vuonna 2015 aloitettua, kvartetiksi nimettyä kokonaisuutta, jonka viimeinen osa ilmestyi meillä viime syksynä. Juuri tuo vaikutti siihen, että vihjeitä tuli niukasti. 50 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Löytöretkellä nyrjähtäneessä maailmassa N ihkeähkösti käynnistyy visan kevätkausi ainakin siihen nähden, kuinka paljon tästä kirjailijasta viime syksynä puhuttiin ja kirjoitettiin. Juhani Niemi painaa käynnistysnappulaa. Palkinto Helena Nurmiolle. Kuinkahan moni lukee koko 858-sivuisen jättiläisen alaviitteineen kaikkineen. Mieleeni muistui O:n Jeromen intohimo numeroihin ja listoihin. Nyt siitä on tekeillä myös elokuva, johon runsasta sisältöä joudutaan tietenkin karsimaan reippaalla kädellä. Eli kuten Veikko Huuska kiteyttää vastauksessaan Liukkosen merkityksen: ”Hänen työnsä olivat löytöretkiä nyrjähtävään maailmaan (huomaa preesens).” Liukkosen O:n tunnistivat myös Eero Pirttijärvi, Helena Nurmio, Mauri Panhelainen ja Ossi Lehtiö. Vain harva määrittelee pölyisyyttä numeroilla. Verkkoversiossa aiheesta vähän enemmän. Läpikulkeva aihe teoksissa on päivänpolttava, mutta niissä sukelletaan myös ongelman lähteille. Kun saippuoin itseni, vartaloni tuntuu nuorelta ja notkealta, ikään kuin olisin kaksikymppinen. Minulle avainkohta sitaatissa oli ’pöly, josta huoneen ilma näyttää 86-prosenttisesti koostuvan’. O ei varmaan istu jokaiseen makuun, mutta jos pidät mammuttiteoksista, kummallisuuksista kummallisuuksien itsensä vuoksi, O on sopivaa luettavaa. mennessä (seuraavassa lehdessä ei visaa) sähköpostiin kirjavisa@demokraatti.fi. (rb) de_25012024_50.indd 50 de_25012024_50.indd 50 16.1.2024 16.14 16.1.2024 16.14. Kuka pohjoismaalainen kirjailija, mikä teos. Tämä on teoksen ydin, elämme maailmassa, jossa tietoa on liikaa tarjolla.” Juhani pihtaa kirjailijan nimeä vastauksensa lopulle, mutta annetaan sukunimikaimansa Mauri Niemen kertoa se. ”Käyn suihkussa salongin ja keulapiikin välisessä nurkkauksessa, kuuntelen pumpun käynnistymistä ja yritän olla ruiskuttamatta liikaa seinille, jotta kaikki vesi osuisi allani olevaan paljuun, sillä huoneessa ei ole viemäriä. Kurjaa, ettei Liukkonen saanut sitä hoitoa, mitä olisi tarvinnut.” Tosi kurjaa, menetimme valtavan lahjakkuuden liian varhain. Minun on varauduttava pysyttelemään poissa maista niin kauan kuin etsinnät lakkaavat.” se kertoo valtavasta tiedon määrästä, joka meitä ympäröi, haitaten keskittymistä oleellisiin asioihin. ”Niukoista vihjeistä huolimatta, vastaus löytyi helposti. ”Kevätkausi alkaa vahvasti, suomalaisen kirjallisuuden suuren lahjakkuuden teoksella O, eli yleispätevä tutkielma siitä, miksi asiat ovat niin kuin ovat. Vierastila menestyy sitäkin paremmin, kappaleita 217 ja varauksia 1492. Sitten täytän vesitankin vierassataman hanasta. Helmetissä O:ta on 198 kappaletta, ja sillä varauksia 434. Mutta voi olla, että kirjailijan teoksia luetaan vähemmän kuin hänestä puhutaan. Vastaukset vasta 17.2. Yhdelle palkinto
En nimittäin tiennyt, että pidän Leoš Janá?ekin musiikista. Hittejä voi poimia vuosikymmenten varrelta, niitä kuuntelee puoli minuuttia ja etsii seuraavan. Ensimmäisen vinyyliostoni tein Oulussa: levykassissa kannettiin riemuisasti kotiin Hurriganesin Rock and Roll all Night Long. Selvää on, että jos kuuntelisin musiikkia vinyylilevyiltä, testi olisi kertonut todellisen ikäryhmäni. Ilman radioaaltojen laineita en välttämättä olisi koskaan löytänyt hänen musiikkiaan. Sinne voi mennä haahuilemaan ja samalla voi ihmetellä, mitä oikeastaan on etsimässä. Musiikin kuuntelu on muuttunut. TOINEN AARREAITTA on kirjasto, mikä tietenkään ei ole mikään yllätys. Pitkäjännitteisyys kuuntelussa on kadonnut, vaikka tuubista voisi hyvin poimia kuunneltavaksi kokonaisia long play -äänitteitä. Tšekkiläisen oopperasäveltäjän teoksissa on jotain kiinnostavaa ja omaleimaista, joka puhuttelee. 51 Demokraatti Tiesitkö, että saatat tykätä oopperasta T ein kepeän testin, jossa kyseltiin musiikin kuuntelutottumuksia. Sitä huomaa jälleen selaavansa YouTubea ja etsivänsä jotain kuunneltavaa. Hauskaa on se, että jokin biisi vie kohti seuraavaa vanhaa tuttua ja muiden tuttujen hittien pariin. Usein, lähes aina, etsiytyy tutun musiikin ääreen. Se oli mullistavaa aikaa, sillä musiikkia saattoi kuunnella missä tahansa. Perille pääsee vain keventämällä kuormaa. Kun Radio Suomen countryn, bluesin ja nykykansanmusiikin erikoisohjelmat on pantu lihoiksi, jäljelle jää hyväksi vaihtoehdoksi Ylen Radio 1, jonka musiikkiohjelmat onneksi osaavat yllättää. Ensimmäisiä muistikuvia on, kun kävelin aurinkoisena kesäaamuna liftauspaikalle ja kuuntelin David Byrnen ja Brian Enon levyä My Life In the Bush of Ghosts, joka oli äänitetty kaverin levyltä c-kasetille. Tulos kertoi, että olen 30-vuotias, mikä ei ihan pidä paikkaansa. Kätevää ja rasittavaa. Syy tulokseen ei kuitenkaan ollut kovin yllättävä, sillä kuuntelin silloin musiikkia YouTubesta tai Spotifysta. Levysoitinta minulla enää ei ole ollut vuosiin, vanhat vinyylit ovat toki tallessa. de_25012024_50.indd 51 de_25012024_50.indd 51 16.1.2024 16.14 16.1.2024 16.14. Kun avasin kirjan sattumanvaraisesta kohdasta ja luin runon, jokin liikahti sisälläni. Siellä kirjojen päädyt tai kannet houkuttelevat lukijaa tarttumaan kirjaan: ota minut mukaan. En tiennyt sitäkään, että Tomas Tranströmerin runous puhuttelee, vai pitäisikö sanoa resonoi. Levykaupan sopivasti iloisen pullea myyjä innostui analysoimaan Rauli ’Badding’ Somerjoen esiintymistä: ”Kun muut veivaavat kehoa näin päin, Somerjoki veivaa toisinpäin.” Sain kaupan päälle myyjän liikunnallisen esityksen hilpeän hekotuksen kera. Onneksi on radio. Hän on todennut sarkastisesti, että kirjoittaessaan hän tuntee itsensä pyöröoveen juuttuneeksi ihmiseksi, jolla on käsissään liian monta matkalaukkua. Sovellus osaa tarjota sitä, mitä luulet haluavasi kuunnella. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni KIRJASTOSSA VOI HAAHUILLA JA IHMETELLÄ, MITÄ ON OIKEASTAAN ETSIMÄSSÄ. JOKU SAATTAA muistaa korvalappustereot, tuon mukana kannettavan, paristoilla toimivan kasettisoittimen, jossa on mukana kuulokkeet. Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa 2015 Jukka Petäjä kirjoittaa muun muassa, että ankkuroituminen modernismiin näkyy siinä, että Tranströmer mieluummin karsii ilmaisua kuin rikastaa sitä
52 Demokraatti Lehti, verkko ja some Rakennuspalikoita ajatteluun. ILMIÖ ULKOMAAT KASVO TEEMA KULTTUURI POLITIIKKA de_25012024_52.indd 52 de_25012024_52.indd 52 16.1.2024 15.28 16.1.2024 15.28
TEEMA Meille on tullut hyvin rakkaaksi valheellinen ajatus siitä, että omilla teoillaan voi käsi kirjoittaa elämänsä juuri sellaiseksi kuin tahtoo, psyko terapeutti Emilia Kujala sanoo. Se lf he lp -b uu m i O m a ap u, pa ra s ap u. Yhä ylös yrittää Kuluttajat eivät niele kaikkea Kolumni: Pekka Sauri Perfektionismin taakka de_25012024_53.indd 53 de_25012024_53.indd 53 16.1.2024 15.39 16.1.2024 15.39
de_25012024_54.indd 54 de_25012024_54.indd 54 16.1.2024 15.24 16.1.2024 15.24. 54 Demokraatti TEEMA NOPEASSA JA KILPAILU KESKEISESSÄ MAAILMASSA OMAAN PÄRJÄÄMISEEN HALUTAAN OHJEITA
Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho E lintavoissa tuntuu kaikki olevan pielessä, jos uskoo hyvinvointiin liittyviä otsikoita. Viime vuosituhannen loppumetreillä suomalaiset innostuivat Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa -kirjasta ja Jari Sarasvuon Sisäisestä sankarista, mutta nyt nimikkeitä tehtaillaan tuon tuosta ja samaan aikaan mediat tarjoavat jos jonkinmoista vinkkiä hohdokkaamman elämän rakennuspalikoiksi. Onneksi ongelmat ovat helposti selätettävissä käden käänteessä – esimerkiksi viiden vinkin avulla – jos uskoo hyvinvointijuttujen tehtailijoita. 55 Demokraatti Oman onnensa seppä Kovenevien arvojen maailmassa janotaan tietoa itsensä kehittämiseen. Itsetunto mataa maanrajassa, parisuhteessa on liian vähän seksiä, työntekeminen ei innosta, on tullut laihdutettua väärin kaikki nämä vuodet ja komerot pursuavat täysin hyödytöntä rojua. Aina ei ratsasteta faktoilla. Self help -kirjallisuus myy nyt kuin häkä. Ihmiset janoavat tietoa, jolla voi kohentaa elämänlaatua, kehittää itde_25012024_54.indd 55 de_25012024_54.indd 55 16.1.2024 15.24 16.1.2024 15.24
– Meidän ajassamme on paljon sitä, että henkisen kilpailukyvyn vuoksi kehotetaan sijoittamaan itseensä ja oman potentiaalin kirkastamiseen. Se on lohdullinen viesti, Kujala sanoo. – Hetkittäin näyttää melko surkealta, kun katsoo minkä tasoisiksi otsikot ovat menneet, Kujala sanoo. – Monille on hirveän vaikea hyväksyä se, että näin ei aina ole, Kujala sanoo. Self help -sisällöt tarjoavat kuluttajille helposti lähestyttäviä keinoja navigoida haasteita täynnä olevassa maailmassa. Buumin taustalla on myös hyvinvointitietoisuus, joka on monella tapaa tehnyt maail maa paremmaksi. Kujala korostaa, että omien pyrkimyksien lisäksi ihmisen elämään vaikuttavat toiset ihmiset, sattuma ja yhteiskunta. – Kritisoin sitä, että turhia tarpeita tuottamalla tehdään rahaa. Niitä tuottavat hyvin erilaiset ihmiset, osa on asiantuntijoita, mutta joukossa on julkkiksia, sosiaalisen median vaikuttajia ja itseoppineita guruja. Sosiaalinen media on muuttanut ihmisten tapoja tiedon etsimiseen ja saamiseen. – Samaan aikaa olen huolissani some-maailmassa esiin tulevasta sisällöstä, jossa ei aina faktoilla ratsasteta. Hankalassa tilanteessa oleva ihminen etsii itselleen apua, ja toisen hädällä voidaan rahastaa ja johtaa häntä harhaan. Laadukkaiden sisältöjen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Self help -sisältöjen huikean nopean kasvun taustalla on sosiaalinen media, joka on asettunut tärkeäksi osaksi useimpien ihmisten arkea. Pseudotieteellisen self helpin ja puoskaroimisen vastustamiseksi on syntynyt eräänlainen self helpin alalaji, science help. – Jos iltapäivälehdillä ei ole uutista Vladimir Putinin vehkeilystä tai Sanna Marinin juhlimisesta, niin sitten klikkiotsikoiksi nostetaan esimerkiksi viisi vinkkiä hyvinvointitai parisuhdeongelmien ratkaisuiksi. TEEMA de_25012024_54.indd 56 de_25012024_54.indd 56 16.1.2024 15.24 16.1.2024 15.24. – Mediatalot tuottavat palvelusisältöjä, kuten nettija lehtiartikkeleita. SELF HELP -sisällöissä on usein uusliberalistinen ihmiskäsitys, eli taustalla kummittelee ajatus siitä, että ihminen on oman onnensa seppä. Hän on myös itse kirjoittanut self help -kirjoja. Kun ihmisen perustarpeet on tyydytetty, kulutusyhteiskunta alkaa luoda uusia tarpeita. Uudet sisällöt voivat antaa tärkeää tietoa, mutta toiminta ei ole aina eettistä, Kujala sanoo. Viimeisin niistä on Suuri self help -huijaus, joka ilmestyi marraskuussa Storytel-kirjapalvelussa. Upouudet aiheet leviävät kulovalkean tavoin, kun ihmiset jakavat linkkejä toisilleen. – Kun sanon, että ihminen ei ole oman onnensa seppä, niin sitä kritisoidaan väittämällä, että sitten kukaan ei voi vaikuttaa mihinkään. Science helpillä viitataan siis oma-apukirjallisuuteen, jossa tiedettä popularisoidaan ja joskus myös kritisoidaan muualla self helpin kentällä esitettyjä väitteitä. EMILIA KUJALA kertoo kuluttavansa self help -sisältöjä sekä henkilökohtaisista että ammatillisista syistä. Itseensä täytyy panostaa ja itseään pitää kehittää. Meille on tullut hyvin rakkaaksi valheellinen ajatus siitä, että omilla teoillaan voi käsikirjoittaa elämänsä juuri sellaiseksi kuin tahtoo. Kujalan huomio on etenkin oma-apusisällöillä rahastamisessa ja liian helpon kuuloisissa vastauksissa monimutkaisiin kysymyksiin. 56 Demokraatti seä ja menestyä. Virtahevon ja sisäisen sankarin kaltaiset oivallukset olisi nykyajassa vikkelään kaluttu loppuun. Niinhän se ei tietenkään ole. Self help -sisältöjä tarjotaan monien eri medioiden kautta. – Yhtälö on hyvin monimutkainen, mutta me haluamme yksinkertaisia selityksiä. Hän siis uhkarohkeasti kritisoi alaa, jolla myös itse toimii. Kujala asemoi oman työnsä tuohon laariin. Positiivisena ilmiönä Kujala pitää sitä, että self help -sisältöjen kuluttajat osaavat olla myös kriittisiä, eli kaikkea ei niellä pureksimatta. Asetelma ei ole yksinkertainen. Minulla on ollut vilpitön pyrkimys edistää ihmisten hyvinvointia, Kujala sanoo. Juuri tällaisella markkinastrategialla osa hyvinvointisisältöjen tuottajista toimii. Se on tehnyt tietä seksuaalisuuden monipuolisuudelle ja sille, että mielenterveyden pulmista voi puhua julkisesti. kemuksia ja havainnut, että he eivät ota kaikkea annettuna, vaan kyseenalaistavat asioita ja nappaavat itselleen hyödylliseksi kokemia asioita. Sosiaalinen media elää ja hengittää nopeasti kulutettavan sisällön avulla. On uraauurtavaa, että on pystytty antamaan sanat sellaisille asioille, joista yhteiskunnassa ei ole aikaisemmin pystytty puhumaan. Nopeassa ja kilpailukeskeisessä maailmassa omaan pärjäämiseen halutaan ohjeita, psykoterapeutti Emilia Kujala sanoo. Menestymisen edellytys on yhteiskunnan rakenteissa ja narratiiveissa. – Kun olen itse kirjoittanut kateudesta tai häpeästä, niin toivon, että se ei ole ollut sellaista sisältöä, jolla yritetään tuottaa ihmisille uusia ongelmia, jotta voidaan tarjota niihin kehnoja ratkaisuja ja rahastaa sillä. – Professori Suvi Salmenniemi on tutkinut self help -kirjojen käyttäjien koVIRTAHEVON JA SISÄISEN SANKARIN KALTAISET OIVALLUKSET OLISI NYKYAJASSA VIKKELÄÄN KALUTTU LOPPUUN. Uudessa tilanteessa perinteisetkin mediat ovat joutuneet kilpailemaan yleisön kallisarvoisesta ajasta. Niillä halutaan tarjota ihmisille vastauksia, joita nykyään ei enää saada esimerkiksi kirkosta tai muualta, Kujala sanoo. Myös geeneillä on suuri vaikutus
Entä jos syntynyt pulma ei olekaan vain minun syytä, Kujala sanoo. – Tämä vastuuttamisen prosessi on kiinnostanut minua jo siinä vaiheessa kun työskentelin yliopistolla tutkijana. KUN IHMISILLE annetaan neuvoja elämänsä parantamiseksi, samalla heille siirretään vastuuta asiasta. Self helpissä korostuu jo nimensä perusteella yksilö ja se, mitä yksilö voi tehdä itselleen. Tai menestystä ei tule, vaikka on kokeillut kaikki konstit, jota menestysoppaassa kehotetaan tekemään. KUN IHMISEN PERUSTARPEET ON TYYDYTETTY, KULUTUS YHTEISKUNTA ALKAA LUODA UUSIA TARPEITA. – Surullisin näkymä on se, että jos yhteiskunnan ongelmia yritetään liiaksi ratkaista yksilön tasolla ja yksilöä vastuuttamalla. Surkuhupaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. – Siinä tilanteessa ehkä ihminen herää huomaamaan, onko tässä jotain muutakin kuin vain minä. Halusin ymmärtää ihmisten elämäntapoihin ja elämäntapamuutoksiin liittyviä kysymyksiä, Kujala sanoo. de_25012024_54.indd 57 de_25012024_54.indd 57 16.1.2024 15.24 16.1.2024 15.24. Pitäisi olla kokonaisvaltaisempi näkemys, vaikka se voi tuntua monien mielestä epäkiinnostavalta. 57 Demokraatti Joskus voi tulla eteen vaikeita tilanteita, joita ei omilla ponnisteluilla voitetakaan, vaikka on yrittänyt kaikkensa. – Olisi hyvä tuoda itsensä lisäksi muita näkökulmia, jotka vaikuttavat elämänkulkuun, hyvinvointiin tai onnellisuuteen. Esimerkiksi se, kun työttömiä on yritetty kouluttaa somevaikuttajiksi
Se on sama asia kuin että jos autot hajoavat huonokuntoisilla teillä, niin aletaan vain lisätä autonkorjaajien määrää. – Tutkimuksessa perfektionismi nähdään kahden taipumuksen tai ominaisuuden yhdistelmänä: tavoitetaso ja tavoitteiden saavuttamista koskeva huoli, kasvatustieteen professori Markku Niemivirta sanoo. Self helpillä ei myöskään paranneta vaikeita ongelmia. – Maallikkopuheessa perfektionismin vastine on täydellisyyden tavoittelu. Tavoittelusta taakaksi P aineita pukkaa joka suunnasta. Kansankielessä perfektionisti viittaa usein uutteraan ihmiseen, joka ei suostu tinkimään tavoitteistaan, ja merkityksessä saattaa olla positiivinen tai jopa ihaileva sävy. Nykytutkimus on valaissut perfektionismin varjopuolia, joista yhä useammat ihmiset kärsivät. Autot hajoavat vastaisuudessakin sellaisilla teillä, Kujala sanoo. Uskon kyllä positiivisesti siihen, että rakenteita voidaan muuttaa. – Määritelmän mukaan perfektionismilla viitataan poikkeuksellisen kovaan tavoitetasoon, johon on yhdistettynä huoli tavoitteiden saavuttamisesta. TEEMA de_25012024_54.indd 58 de_25012024_54.indd 58 16.1.2024 15.24 16.1.2024 15.24. – Poliitikkojen ei olisi hyvä väläytellä pelkästään terapiatakuuta ratkaisuna mielenterveyden pulmiin. Näiden kahden taipumuksen muitakin yhdistelmiä toki löytyy. SELF HELP SISÄLTÖJEN KULUTTAJAT OSAAVAT OLLA MYÖS KRIITTISIÄ, ELI KAIKKEA EI NIELLÄ PUREKSIMATTA. Kujalan mielestä on huolestuttavaa, että yhä useampi ihminen tarvitsee terapiaa pärjätäkseen ja selviytyäkseen. Perfektionisti ei ainoastaan tavoittele erinomaisuutta, vaan pitää sitä välttämättömänä. Sen lisäksi, että muut haluavat sinun olevan fiksu ja filmaattinen ja ties mitä, niin itsekin voi alkaa kurkotella liian korkealle. Siinä ryhmässä olleet nuoret olisivat tarvinneet jotain muuta, kuten sosiaalihuollon palvelua. Perfektionismi on ominaisuus, jossa yksilö asettaa itselleen ja toisille epärealistisen korkeita vaatimuksia. Nämä ovat pohjimmiltaan rakenteellisia ongelmia. Täydellisyys sanana viittaa JOS HUOLET OVAT KORKEALLA, NIIN AINA LÖYTYY LINKKI HEIKOMPAAN HYVINVOINTIIN. Hän oli yliopistosta valmistumisen jälkeen töissä firmassa, jossa hänet laitettiin kouluttamaan työttömiä työnhakijoita tekemään timanttinen cv ja pitämään timanttinen hissipuhe. – Nämä ihmiset olivat vaikeasti työllistyviä. Siksi kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa. – Yhteiskunnan ei pitäisi toimia niin, että se ottaa koppia vasta, kun mitään muuta ei ole tehtävissä. 58 Demokraatti Kujalalla on myös omakohtainen kokemus. Jotain on mielletty väärin, jos yritetään tuolla tavalla kaivaa ihmisistä potentiaalia esiin
On kuitenkin olemassa tutkimuksellista näyttöä siitä, että häiritsevään perfektionismiin ja käsitykseen itsestä voidaan vaikuttaa positiivisesti. KLISEISESTI SANOEN, PITÄÄ OLLA ARMOLLINEN ITSELLEEN. – Osin tällainen taipumus, jossa vaatii itseltään liian paljon, voi linkittyä temperamenttitekijöihin, ja niitä on vaikeampi muuttaa kuin muita itseä koskevia käsityksiä. – Lähestulkoon riippumatta tavoitteiden tasosta: jos huolet ovat korkealla, niin aina löytyy linkki heikompaan hyvinvointiin. Jos asian tiedostaa, niin se auttaa jo siinä, että ei projisoi näitä omia pettymyksiä ja tyytymättömyyden tuntemuksia muuhun ympäristöön, Niemivirta sanoo. – Esimerkiksi jos opiskelija kokee, että vanhemmat odottavat häneltä aivan tolkuttomasti, niin todennäköisesti se heijastuu nuoren omiin käsityksiin ja kokemuksiin. Nimenomaan huolien määrä on ratkaiseva, Niemivirta sanoo. – Ihmissuhteiden näkökulmasta ilmiötä on tutkittu vähemmän, mutta onhan se raskasta lähipiirille, jos henkilö vaatii itseltään tolkuttomasti eikä koskaan ole tyytyväinen. Lisäksi on havaittu, että joskus henkilöllä voi olla perfektionistisia odotuksia muita kohtaan, eli vaatii muilta samoja asioita kuin itseltään. – Vaikka ihminen tiedostaa taipumuksensa, niihin ei ole välttämättä aivan helppo puuttua. Perfektionismia on nyttemmin tutkittu myös sosiaalisesta näkökulmasta. Kliseisesti sanoen, pitää olla armollinen itselleen. Vaikean perfektionismin taustalla olevia asioita voi olla hankala muuttaa, mutta näiden taipumusten kanssa voi opetella tulemaan toimeen. – Näissä yleensä on kyse siitä, että opetellaan realistisia tavoitteita, opitaan hyväksymään virheitä. – Perfektionismi on linkittynyt erilaisiin persoonallisuuden rakenteisiin ja biologis-neurologisiin tekijöihin, kuten temperamenttiin ja muihin syvärakenteisiin, Niemivirta sanoo. de_25012024_54.indd 59 de_25012024_54.indd 59 16.1.2024 15.24 16.1.2024 15.24. PERFEKTIONISMISTA EI pääse eroon aivan olankohautuksella. 59 Demokraatti myös siihen, että haluaa esittäytyä muille täydellisenä ja aikaansaavana menestyjänä, Niemivirta sanoo. Ja jos hänellä on liian korkeita odotuksia ja vaatimuksia muita kohtaan, niin silloin on hankala tilanne, Niemivirta sanoo. Kyse on syvärakenteesta. Tieteellistä tarkastelutapaa kuvastaa arjen sanonta ’kun mikään ei riitä’, eli tavoitellaan loputtomasti, mutta milloinkaan ei saavuta tyytyväisyyttä. Ei-haitallinen perfektionismi voi kannustaa ihmisiä saavuttamaan korkeita tavoitteita ja parantamaan suoritustaan. Häiritsevä perfektionismi voi olla taakka, joka heijastuu myös ihmissuhteisiin. Haitallinen perfektionismi voi puolestaan johtaa stressiin, uupumukseen ja jopa mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. PERFEKTIONISMIN OMINAISUUKSISTA tavoitetasoa voidaan ajatella adaptiivisena ja tavoitteiden saavuttamista koskevaa huolta epäadaptiivisena, siis ei-haitallinen ja haitallinen. Siihen ei kuulu häiritsevää tyytymättömyyttä ja riittämättömyyden tunnetta. – Arkikielen käsitys perfektionismista liittyy enemmän tavoitetasojen saavuttamiseen, mutta siitä puuttuu kylkiäisenä oleva huoli tai tyytymättömyys omiin aikaansaannoksiin. Itseen kohdistuvien odotuksien lisäksi on tarkasteltu, kuinka henkilö kokee muiden odotukset ja kuinka kovia odotuksia sitä kautta itselleen asettaa
SAATTAA NÄYTTÄÄ ristiriitaiselta, että samaan aikaan kuin masennuksen osuus sairauslomista ja työkyvyttömyyseläkkeistä on jatkuvasti lisääntynyt, itsemurhien määrä on Suomessa puolittunut 1990-luvun alusta lähtien. Palvelujen siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille ei toistaiseksi näytä tuoneen ongelmaan ratkaisua. ALITUISESTI UUTISOIDAAN sosiaalija terveydenhuollon voimavarojen riittämättömyydestä, kun väestö vanhenee ja alalle on yhä vaikeampi saada työntekijöitä. Yksi luonnolliselta kalskahtava selitys voi olla työn laadun muuttuminen ruumiillisesta henkiseksi työksi tai aivotyöksi. Osa etenkin nuoria painavasta ahdistuksesta ja masennuksesta on kyettävä ehkäisemään ja voittamaan tavallisen arkisen kanssakäymisen ja kokemusten jakamisen avulla. Ei ole vaikea päätyä olettamukseen, että myös sairauksien painopiste on samalla siirtynyt kaulan alapuolelta kaulan yläpuolelle. Toinen todennäköinen selitys on se, että mielenterveyden ongelmista voidaan tänä päivänä puhua tarvitsematta naamioi da niitä somaattisiksi vaivoiksi. Erityisesti kiinnittää huomiota nuorten aikuisten siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. KOLUMNI Teksti Pekka Sauri, filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka toimitti Yölinja-ohjelmaa Radio Cityssä ja Yleisradiossa vuosina 1986–2002 TEEMA de_25012024_60.indd 60 de_25012024_60.indd 60 17.1.2024 11.25 17.1.2024 11.25. Selvältä näyttää, että mitkään terveydenhuollon resurssit eivät riitä, jos yhä suurempi osa ihmisistä saa jonkin mielenterveysdiagnoosin ja päätyy mielenterveyspalveluiden hoitojonoon. Mutta keskustelukulttuuria on muutettava niin, että ahdistuksen, masennuksen ja häpeän kokemuksia voidaan lievittää, ennen kuin ne kärjistyvät terveydenhuollon toimenpiteitä vaativiksi diagnooseiksi. Se vaatii vielä jonkin verran harjoittelua. Tästä seuraa, että myös niiden kansantaloudelliset vaikutukset ovat täysin erilaiset. Miksi mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet. Jotakin on tehtävä, että ahdistuksesta, masennuksesta ja näköalattomuudesta kärsivät ihmiset saavat elämäntilanteeseensa huojennusta ennen kuin heistä tulee terveydenhuollon asiakkaita. Ristiriita on selitettävissä sillä, että mielenterveyden ongelmien noustua sallituksi puheenaiheeksi masennus tunnistetaan helpommin, ja itsemurhaan johtava toivottomuus vähenee avun löytyessä aiempaa nopeammin. Tällä en tarkoita sitä, etteikö terveydenhuolto tarvitsisi lisää resursseja. Ahdistus puolittuu jakamalla SAIRAUKSIEN PAINOPISTE ON SIIRTYNYT KAULAN ALAPUOLELTA KAULAN YLÄPUOLELLE. Suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on masennus. Mielenterveyden ja somaattisen terveyden ongelmilla on yksi silmiinpistävä ero suhteessa työelämään: mielenterveyden ongelmat keskittyvät työikäisiin ihmisiin, kun taas somaattisen terveyden ongelmat painottuvat eläkeikäisiin. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, se on hyvä saavutus. Perusperiaate on yksinkertainen: ahdistus ja häpeä puolittuvat jakamalla. 60 Demokraatti M ielenterveys on noussut tukija liikuntaelinten sairauksien rinnalle ja ohi työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauslomien perusteena. Kysymys on ensi sijassa kommunikaatiosta – siitä, miten puhumme toistemme kanssa ja erityisesti, miten kuuntelemme toisiamme
Uusi hallitusohjelma lupaa ve ronkevennyksiä keski ja suuritu loisille ja leikkaa so siaaliturvasta. Näke mättä sitä, että näihin osaalueisiin kohdistuvat leikkaukset tulevat puremaan kovalla paineella yhteis kuntarauhaan ja itse kansantalou teen, jota leikkauksilla halutaan parantaa. Eikä syyttä: Suomen talouden näkymät heikentyivät merkittävästi koronapandemian ja myöhemmin Ukrainan sodan seurauksena. Suomen Kuvalehden (5.1.2024) juttu ”Farstan futarit” kertoo Ruotsin sosioekonomisesti hei kommassa asemassa olevien nuorten olevan jatkuvassa vaa de_25012024_61.indd 61 de_25012024_61.indd 61 16.1.2024 14.49 16.1.2024 14.49. Lisäksi sen ajamat epäreilut työ markkinauudistukset lakkooi keuden rajoittamisesta aina en simmäisen sairauspäivän palkat tomuuteen rapauttavat Suomen perinteistä yhteisymmärrykseen pohjautuvaa sopimuskulttuuria ayliikkeen ja työnantajajärjes töjen välillä. Jutun mukaan Ruotsissa oli viime vuonna ennätyksellisen paljon ampumiskuolemia. Koulun ja sosiaalitoimen edelly tyksiä puuttua asiaan pitäisi sen sijaan parantaa. Poliitti sen päätöksenteon lyhytnäköisyy dellä on katalat seuraukset. Jengiytymisen nopea kasvu on vakava uhka kansalliselle turval lisuudelle. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Jengirikollisuuden lisääntymisen juurisyy on epäonnistunut sosiaalipolitiikka Ratkaisuja etsittäessä painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisyssä rankaisemisen sijaan. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tilanteen ratkaise miseksi esittänyt poliisien mää rän lisäämistä, sekä aseita etsiviä satunnaistarkastuksia Suomen sosioekonomisesti huonommille alueille. Näin myös Ruotsin pää ministeripuolue maltillinen ko koomus on tehnyt. SUOMEN JULKISTA sisäpoliit tista keskustelua hallitsevat tällä hetkellä talous ja nuorten hälyt tävää tahtia yleistyvät väkival tarikokset. rassa ajautua rikollisuuteen. Kir joituksen mukaan Ruotsin tu loerojen kasvu on ollut muihin OECDmaihin verrattuna no peampaa viime vuosikymmeninä. Vankeusrangais tus ei ratkaise ongelmaa vaan siir tää sitä myöhemmäksi. Näin ollen so siaaliturvan leikkaukset ja kasva vat tuloerot vaarantavat yhteis kuntarauhan ja siivittävät kansal lista turvattomuutta. Hallituspuolueiden edustajien suulla on todettu maa hanmuuton olevan pääsyyllinen tähän ilmiöön. Sosiaaliturvan leikkausten myötä ihmisten perustarpeet ku ten ruoka ja koti ovat vaarassa ja tulevaisuuden näkymät synkke nevät. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Suomen nykyinen hallitus on pyrkinyt el vyttämään julkista taloutta muun muassa laajoilla, sosiaa lista eri arvoisuuskehitystä edistävillä so siaaliturvaleikkauksilla. Näin ajattelemalla se kuitenkin epäonnistuu näke mään todelliset syyseuraussuh teet. Pelkäämme Ruotsin koh taloa, mutta silti teemme saman laista politiikkaa kuin se. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Nämä toimet lisää vät kansalaisten tuloeroja, mutta onko se todella sitä, mitä hallitus haluaa. Ratkaisuja etsittäessä painopis teen pitäisi kuitenkin olla ennalta ehkäisyssä rankaisemisen sijaan. Rikollisuuden pitkäjänteinen ehkäisy olisi myös taloudelli sesti kannattavinta Suomen si säisen turvallisuuden näkökul masta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Huoli julkisesta taloudesta nousi esiin erityisesti viime kevään edus kuntavaaleissa, kun etenkin ko koomus käytti sitä kampanjansa tärkeimpänä teemana. Enni Ervasti Yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Lapin yliopisto Demariopiskelijoiden liittohallituksen varajäsen Epävarmuus omasta ja perheen tulevaisuudesta voivat pahimmil laan ajaa epätoivoisiin toimiin, joista esimerkkinä on rikollisuu teen ajautuminen
Hallitus esittää lakko-oikeu teen rajoituksia ja lakkosakkojen korottamista. Onko niin, että Reino Oittisen luoma ajatus tasa-arvoisesta peruskoulusta on poistumassa koulutusjärjestelmästämme. Lainapainotteisuus lisää eriarvoistamista ainakin ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa. Selviääkö palkalla opintolainojen koroista ja lyhennyksistä. Suurin osa edellä mainituista leikkauksista jäi kertomatta kokoomukselta ja perussuomalaisilta viime vuoden eduskuntavaalien alla. Se Suomen hallituksen toimintatapa, että ensin rajoitetaan työntekijöiden lakkooikeut ta ja sen jälkeen leikataan lakimuutoksilla työehtoja ja sosiaaliturvaa, heikentää demokraattisessa yhteiskunnassa suomalaisten ihmisoikeuksia. Esimerkistä käyvät lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat, joilla on pitkä koulutus ja matala tulotaso. Vaikeina aikoina presidentin tehtävää ei ole aikaa harjoitella. Pertti Pokki Laitila Työntekijöiden lakko-oikeus säilytettävä Orpon hallitus esittää muun muassa ansiopäivärahan leikkauksia, työttömyyspäivärahan ehtojen kiristämistä, vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttamista sekä asumistukeen, toimeentulotukeen ja vanhempainrahaan heikennyksiä. Velkaraha aiheuttaa monelle nuorelle pohdintaa.Kannattaako opiskella ammattiin, jossa toimeentulo on vaatimaton valmistumisen jälkeen. Työnantaja ei myöskään maksa lakon ajalta palkkaa ja tekemättömät työt kurotaan umpeen lakon jälkeisinä päivinä. Presidentin tehtävänä ei ole jakaa kansaa tai ajaa vain vahvimpien ja menestyvimpien etuja, vaan olla aidosti tavallisten kansalaisten puolella ja yhdistää ihmisiä. Yksi keino oli opiskelijoiden toimeentulon muuttaminen enemmän velkapainotteisempaan suuntaan. Miten rakentaa omaa elämää. 2021 lakoissa Suomessa menetettiin yhteensä 34 100 työpäivää, kun Tanskassa vastaava luku oli 243 400. On Suomen etu, että seuraava presidentti on jo valmiiksi maailmalla tunnettu ja luotettavana pidetty henkilö. Hän on eurooppalaisuuteen sitoutunut punavihreä nainen, jolla on pitkä kokemus politiikasta ja vahva ulkopolitiikan osaaminen. Hän rikkoi lasikattoja SDP:n ensimmäisenä naispuolisena puheenjohtajanaSuomen ensimmäisenä naispuolisena valtiovarainministerinä ja ensimmäisenä naispuolisena EU-komissaarina. Tässä Jutta Urpilaisen monipuolinen kokemus on eduksi. Jarno Strengell pääluottamusmies, JHL Mikkeli Jutta Urpilainen olisi erinomainen tasavallan presidentti Seuraava tasavallan presidentti aloittaa työnsä hyvin erilaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa kuin aiemmat. Suomessa oli 2000–2015 keskimäärin 128 lakkoa vuodessa, Tanskassa 542 lakkoa. Kun yhteiskunta unohtaa ja hylkää vanhan opintorahapohjaisen koulutusjärjestelmän, se ilmoittaa, että yhteiskunta ei halua kouluttaa nuoria kaikille yhteiskunnan tarvitsemille aloille. Tarvitsemme presidentin, jolla on rohkeutta olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Presidentin on uskallettava olla myös arvojohtaja. Lisäksi työntekijälle voitaisiin määrätä henkilökohtainen 200 euron lakkosakko. Suomi tarvitsee presidentin, joka kertoo arvoistaan avoimesti ja jolla on rohkeutta vaatia, että suomalaisessa yhteiskunnassa ketään ei jätetä. Hallitus esitteli valtiontalouden velkajarruksi keinoja, jotka myös osoittavat matemaattisen osaamisen laskua. Lisäksi helpotetaan irtisanomista. Tarvitsemme presidentin, jonka ei tarvitse alkaa etsiä puhelinluettelosta valtiojohtajien puhelinnumeroita, vaan hänellä on ne hallussa jo valmiiksi. 62 Demokraatti MIELIPIDE Boomeri pohtii opintolainoja Pisa-tulosten mukaan matemaattinen osaaminen on heikentynyt. Jutta on näyttänyt uransa aikana useaan kertaan, ettei pelkää uusia haasteita tai vaikeisiin paikkoihin astumista. Suomessa lakot ovat 2000-luvulla vähentyneet verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Presidenttiä ei enää määritä hänen Venäjä-suhteensa, vaan hänen on pystyttävä neuvottelemaan monien kumppanimaiden kanssa. Työehtoihin hallitus esittää ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuutta. Maria-Riitta Mällinen Lapin Sosialidemokraattien puheenjohtaja LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_25012024_62.indd 62 de_25012024_62.indd 62 16.1.2024 14.02 16.1.2024 14.02. Presidentin rooli olisikin luonteva jatkumo Urpilaisen nykyiselle työlle. Kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina Jutta on vastannut EU:n suhteista 126 valtioon ympäri maailman. Jutta olisi erinomainen valinta tasavallan presidentiksi. Viimeisimpänä hän neuvotteli yhteistyösopimuksen EU:n ja 79 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtion välillä
Opinnot Forssassa johtivat työskentelemään mielisairaanhoitajana Turun Kupittaalla. Kokoonnumme ravintolan Wanhan Herran tiloihin ma 5.2. Sepposelle tyypilliseen tapaan hän saavutti keskeisen roolin ja nautti laajaa luottamusta niin oman piirinsä, ryhmänsä kuin osuuskunnan johdon ja toimihenkilöiden keskuudessa. Häntä jäävät kaipaamaan vaimo Ullan lisäksi lapset Hanna-Maija ja Hannu perheineen, sekä laaja ystäväpiiri. Senkin jälkeen hän jatkoi Kuluttajaosuustoiminnan säätiön hallituksen puheenjohtajana. Pientä purtavaa löytyy. Äkillinen sairaskohtaus ei varoittanut tulostaan. Toimittuaan samalla SDP:n paikallistoiminnassa Sepponen tuli valituksi Turun sos. Hallinnon jäsenenä Sepponen osallistui ja jätti oman puumerkkinsä kaikkiin Tradekan viime vuosikymmenien keskeisiin päätöksiin. Vapaa-ajallaan hän nautti Lapin matkoista, metsästyksestä, mökistä ja perheensä parissa olemisesta. Ulla Sepponen Perttu Puro Petja Raaska Kirjoittajat ovat vaimo, Tradekan toimitusjohtaja ja Turun SDP:n toiminnanjohtaja. Monenlainen verkostotyö muodosti työn rungon matkalla kohti historiallista vuoden 1992 kunnallisvaalivoittoa. Myös Tradekassa Sepposen vaaliosaamiselle oli käyttöä ja hän toimi osuuskunnan edustajiston vaalien vaalilautakunnan puheenjohtajana 1990-luvulta alkaen. Toisena aiheena on presidentinvaalit. Sepponen siirtyi 1990-luvun puolivälissä VVO:lle ja myöhemmin YH-koteihin isännöitsijäksi. Hän nautti sekä keskusvaalilautakunnan henkilöstön että muiden puolueiden edustajien arvostusta ollen pitkään takaamassa demokraattisen prosessin sujuvuuden Turussa. Tervetuloa! Yhdistystoiminta KUOLLUT Tradekan mies MONIPUOLISEN YHTEISKUNNALLISEN taustavaikuttaja Ilkka Sepposen (9.7.1949–2.12.2023) kuolinuutinen joulukuun alussa järkytti kaikki hänet tunteneet. 63 Demokraatti HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Lappi vei Ilkan sydämen. Tradekalaiset muistavat Sepposen pitkäaikaisena sekä edistysmielisen osuustoimintaliikkeen arvot sisäistäneenä ja pragmaattisena hallinnon jäsenenä. Sepponen valittiin osuuskunnan hallintoneuvostoon ensimmäisen kerran vuonna 1992. dem. Lehti, verkko ja some de_25012024_63.indd 63 de_25012024_63.indd 63 17.1.2024 10.19 17.1.2024 10.19. Yhdistysaktiivisuus alkoi jo nuorena muun muassa vapaapalokunnassa. kunnallisjärjestön ay-toimitsijaksi 1980-luvulla. Ilkka Sepposelle myönnettiin vuonna 2007 Rochdale-ansiomerkki tunnustuksena asioituneesta toiminnasta osuuskauppaliikkeen piirissä. Tervetuloa! Puheenjohtaja. lounaalle klo 11 alkaen. klo 12 Laivurien talossa, Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. Tapaaminen pe 26.1. Sepposen perehtyneisyys tehtävään johti siihen, että hänet valittiin vaalikaudesta toiseen riippumatta SDP:n vaalimenestyksestä. Ilkka Sepponen oli valittuna Osuuskunta Tradekan ja sen edeltäjien edustajistoon 1980-luvun lopulta aina vuoteen 2022 saakka, joista toistakymmentä vuotta edustajiston Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana. Vuodesta 2014 Sepponen kuului Osuuskunnan hallitukseen vuoteen 2020 asti. Näinä vuosina Sepponen aloitti Turun keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana toimien tehtävässä merkittävät kolme vuosikymmentä. Ajankohtaiset asiat. Samalla hän jatkoi vaikuttamista SDP:n taustavaikuttajana paikallisista toimielimistä aina puoluekokousedustajaksi saakka. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. Ilkka Sepponen eli lapsuutensa ja nuoruutensa Humppilassa. Eläkkeellä Sepponen aktivoitui loppuelämäkseen Wanhoissa tovereissa. Vieraaksemme tulee klo 12 Palvelualojen ammattiliiton aluepäällikkö Ulla Immonen, jonka aiheena on työmarkkinapoliittinen tilanne
64 Demokraatti RISTIKKO 2/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_25012024_64.indd 64 de_25012024_64.indd 64 10.1.2024 9.43 10.1.2024 9.43. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Koirailla myös rinta on punainen, keväällä värit hehkuvat talvea kirkaammin. Aiemmin niitä kävi pihassa muutamia silloin tällöin. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Helena Ketola Närpiöstä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 65 91 37 24 8 17 38 24 69 5 24 89 65 37 1 76 13 48 95 2 53 26 79 18 4 89 45 12 76 3 38 52 96 41 7 41 67 83 52 9 92 74 51 83 6 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 23/2023 RATKAISU 21.12. Olen iloinnut siitä, että urpiaiset ovat löytäneet ruokinnalle sankoin joukoin. Pesimäajan ulkopuolella urpiaiset kulkevat ruokailemassa suurehkoissa, levottomasti liikuskelevissa, nopeasti paikkaa vaihtavissa parvissa koivikoissa ja peltojen laidoilla talventörröttäjissä. Ruskourpiaisilla on varsin vahvaa kullanruskeaa väritystä kyljen viirutuksen seassa. Tundraurpiaiset ovat selvästi vaaleampia ja kyljissä on vähemmän viirutusta kuin urpiaisella. Yleensä vasta vähän myöhemmin keväällä, mutta nyt ne olivat mestoilla jo ennen vuodenvaihdetta. ais ud ok u. Laskin, että porukassa on enimmillään viitisentoista yksilöä. co m 6 2 4 8 2 4 9 3 1 3 5 6 8 9 1 2 3 8 5 1 4 8 3 2 U usi lintuvuosi käynnistyi erittäin kylmässä säässä, kunnon paukkupakkasissa. Joukossa kun voi olla myös joitakin tundratai ruskourpiaisia. Urpiaiset pesivät pääosin pohjoisessa Suomessa ja se onkin Lapissa yleisimpiä pesimälintuja. ”Turpon” olen onnistunut tapaamaan, ruskourpiaista en. Ruokinnalla riitti kuhinaa, kun sinija talitiaiset, urpiaiset, pikkuvarpuset, punatulkut, käpyja harmaapäätikat kävivät tankkaamassa kylmästä selviytyäkseen. Ehkä tänä vuonna… de_25012024_64.indd 65 de_25012024_64.indd 65 10.1.2024 9.43 10.1.2024 9.43. Urpiaisen tieteellinen nimi on Carduelis flammea, ja sen tunnistaakin hyvin otsansa punaisesta ”liekistä”. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Meillä Pirkanmaalla oli tammikuun ensimmäisellä viikolla noin 30 asteen pakkasia. Urpiaisparvia kannattaa usein kiikaroida tarkkaan
Silloin olin kirjastossa todella paljon ja luin kaiken mahdollisen. Asuimme kirjaston vieressä, ja istuin siellä lukemassa. Ja sitten luin. Se on todella vetävällä tavalla kirjoitettu. Joululomalla päiväkirjoja lueskellessani huomasin, että olin joskus yläasteikäisenä huolestunut elämän lyhyydestä siitä näkökulmasta, että en ehkä ehdi lukea kaikkia klassikkokirjoja. Paulo Freire: Sorrettujen pedagogiikka Emmi Itäranta: Teemestarin kirja Victor Hugo: Kurjat Kirja on avannut silmäni sille, mikä yhteys on yhteiskunnan muuttamisella ja koulutuksella. de_25012024_66.indd 66 de_25012024_66.indd 66 17.1.2024 11.57 17.1.2024 11.57. En myöskään halua tehdä mitään muuta silloin kun luen. Kirjaa tekee mieli vain lukea ja lukea. Haluan voida palata tarinassa taaksepäin. Olin myös samaan aikaan ”valaistunut” siitä, kuinka paljon kirjoja on, että siellä Nastolan kirjastossa ei ole kaikki maailman kirjat, vaan niitä on vaikka kuinka paljon enemmän – että mitä jos en ehdi. Kirjailijalla on varmasti ollut pyrkimys muuttaa yhteiskuntaa kirjoittamalla, kulttuurin avulla. Haluan uppoutua tarinaan ja kieleen. En halua yhdistää siihen mitään touhukkuutta enkä halua, että se on mikään tehokkuushetki, vaan se on nimenomaan oma hetkeni. Muutoksenteko on mahdollista yhteisvoimin. Haluan lukea vanhanaikaista kirjaa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Opin lukemaan 4-vuo tiaana. Kirjastonhoitajat eivät aluksi uskoneet, että luen itse, kun olin vasta neljävuotias. Ja mikä tärkeintä – ihmiset oppivat ymmärtämään, että asioita voi muuttaa ja kuinka niitä voi muuttaa. Vähän myöhemmin vanhempani erosivat ja hain kirjastosta vähän pakopaikkaa tilanteelle. TSL teki silloin Into-kustannuksen kanssa yhteistyötä ja päätin, että luen kaikki Into-kustannuksen julkaisemat tietokirjat, mutta niitä on tosi paljon. Pysähtyä ajettelemaan asioita, uppoutua tunnelmaan. Jos kirja on oma, niin saatan tehdä sinne reunahuomautuksia ja muistiinpanoja. Yksi heistä toi minulle kirjan ja pyysi lukemaan eri kohtia siitä. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukeminen on hetki itselle Onko elämä liian lyhyt kaikkien klassikkokirjojen lukemiselle, pohti TSL:n pääsihteeri Katri Söder. Tykkään scifistä. Se projekti on yhä kesken. Se oli sellainen suomalaisen kirjallisuuden vaihe. Jossain vaiheessa luin Lauri Viidat, Ilmari Kiannot, Minna Canthit. Inhimillisyys ja toivo ovat läsnä tässäkin. Vaikka kirjassa kuvataan kurjuutta, ovat lempeys, lähimmäisenrakkaus ja ihmisen hyvyys koko ajan läsnä. Oli myös vaihe, jolloin luin paljon tietokirjoja. Freire toi pedagogiikkaan ja koulutukseen sellaisen näkökulman, että niiden avulla ihmiset itse voivat miettiä ja ymmärtää, mikä tässä yhteiskunnassa on sellaista, mitä pitää muuttaa. Tämä on siitä ihana scifi-kirja, että sen tarina ei tunnu kaukaiselta, vaan hämmästyttävästi kokee, että tämä todellisuus voisi olla ihan kohta kulman takana, jos emme tee mitään. Rakastan suomen kieltä. Tykkään myös lukea runoja. Mikään näistä ei onnistu äänikirjan kanssa. Dystooppinen kuvaus tulevaisuudesta, jossa makea vesi on vähissä. Vaikka tästä on tehty elokuva ja tv-sarja, niin suosittelen silti lukemaan kirjan. Ja vaikka kirja on vanha, se imaisee vahvasti mukaan tunnelmaan. Se on kuin pako todellisuudesta, niin erilaista kuin tämä maailma, jossa olemme. Luen edelleen tosi paljon ja myös kirjoitan itse. Luen tosi monenlaista. Luen suomeksi
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 15.1.2024 9.45 15.1.2024 9.45. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero
ta m m ik uu ta Ole valmis Ida-Susanna Pöllänen haluaa pöllyttää SDP:n hyssyttelevää maanpuolustus ajattelua. de_25012024_001.indd 1 de_25012024_001.indd 1 16.1.2024 10.13 16.1.2024 10.13. Tra deka jä senedu t -20 % PAL.VKO 2024-07 00 74 43 -2 40 2 SELF HELP TEEMA Kyllä ongelmia aina keksii NUORET Takapiruus kiehtoo PRESIDENTTI Vaalivankkureiden matkassa TYÖELÄMÄ Sopiminen politisoituu 25.1.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 24 / 25