Demokraatti 25.10.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Seuraava tavoite on Euroopan parlamentti. TÄHTI 25.10.2018 / 4,90€ FUTISPAPPI Arsenal valitsi minut ALEKSIS KIVI Ei se taiteilijaelämä vaan kuolema POPULISMI RANSKASSA Macronin kultalusikka alkaa ruostua 43 /1 8 TEEMA Vaalit voitetaan liikkuvien äänillä Lapin Demokraatti_001.indd 1 15.10.2018 14.31. lo ka ku ut a Mikkel Näkkäläjärvi hallitsee poroerotuksen, jääkiekon ja politiikan. 43 • 20 18 / 25
2 Demokraatti Demokraatti_001-039.indd 2 15.10.2018 14.40
” Kolmannes äänioikeutetuista äänestää toisin kuin edellisellä kerralla.” ULKOMAAT ILMIÖ Demokraatti_001-039.indd 3 15.10.2018 14.40. 3 Demokraatti 43 /1 8 16 32 59 POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI / 25. LOKAKUUTA 2018 / ILMESTYY TORSTAISIN / IRTONUMERO 4,90 € TEEMA SÄIDEN ARMOILLA Puolueiden kannatus on jatkuvaa vuoristorataa. ÄÄNESTÄMINEN Kerro koulutuksesi, minä kerron kuinka äänestät. EMMANUEL MACRON Nousu, uho ja kohta tuho
Macron: Ranskan Kennedy kriisissä Kielikylvyssä: Kjell Westö Keskisarja: Kivi elää vaikka kuoli Levyt: Viiden tähden isimusaa Elokuvat: Pölösen paluu Tässä ajassa: Juska is back! 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 30 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Mikkel Näkkäläjärvi Toimitus testaa: Konttorikahvit Meitä vedätetään: Avokado Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Vuokko Piekkala Masennus: Kun mieli pimenee 32 38 39 40 42 41 44 50 52 54 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504 Toimituspäällikköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi, Ismo Puljujärvi (toimitusharjoittelija) Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, 2018 Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Väkivaltainen ja hyvin ystävällinen, ihmisarka, äidinkielinero... 4 Demokraatti Sisältö 43 /1 8 POLITIIKKA KULTTUURI Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Arkadianmäeltä: Hyvästi eduskunta! D-ilmiö: Puolueet säiden armoilla Indeksi: Satu verotuksesta Alastalon salissa: Hyödyllinen idiootti Työmarkkinat: Euroopan huipulle. 44 TEEMU KESKISARJA + TEEMA Äänestäminen 59 ! Demokraatti_001-039.indd 4 15.10.2018 14.40. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.f i Pääkirjoitus: Uusi Demokraatti Viikon kuva: Sudan Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Miapetra Kumpula-Natri D-analyysi: Konkarit kumoon. 13 MIAPETRA KUMPULA-NATRI Ihmisillä on oppimista delfiineiltä Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Aleksis Kivi oli iloinen poika ja surun poika. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Tämä lehti on Demokraatin erikoisnumero, jonka lukukokemuksesta keräämme jälleen palautetta. Sen lisäksi tarvitaan ilmiöiden juuriin kurottava painettu lehti, joka paketoi poliittisen keskustelun ja syventää sitä. Olemme uudistaneet verkkolehtemme 2020-luvulle ja haluamme tehdä saman printtilehdelle. Aikakauslehden tehtävä on taustoittaa poliittisia ilmiötä ja uutisia sekä tehdä uusia avauksia. Sinunkin mielipiteelläsi on merkitystä. Uskomme palautteen perusteella, että myös muodolla on väliä. N or a V ilv a Demokraatti_001-039.indd 5 15.10.2018 14.40. Tunnemme lukijamme nyt huomattavasti paremmin ja tiedämme, mitä meiltä odotetaan. Lisää kaipaisin taustoittavia poliittisia juttuja, kulttuuria ja vähän urheiluakin.” Savolaismiehen vastaus on kuin lukijatutkimuksemme tulos pienoiskoossa. NYT KÄSISSÄSI on lukijatutkimuksen tuloksena syntynyt kokonaan uusi lehtituote. Vastaus on selkeä ja painokas: ”Tilaan Demokraattia, koska haluan tietää, mitä demarit ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta. Verkkolehtemme www.demokraatti.fi tarjoaa kotimaan politiikan ja työmarkkinoiden uutiset reaaliaikaisesti jokaisena viikon päivänä. INNOSTAVIA LUKUHETKIÄ uuden, upean Demokraatin parissa! Toivomme, että lehteä on yhtä nautinnollista lukea kuin sitä oli tehdä. Poliittinen media elää tällä hetkellä uutta tulemistaan. POLIITTINEN MEDIA ELÄÄ UUTTA TULEMISTAAN. UUSI DEMOKRAATTI ei halua tulevaisuudessa vain seurata poliittisen median kehitystä, vaan johtaa sitä. ”Mikä Demokraatissa on tällä hetkellä parasta, mitä kaipaisit lisää?”, kuuluu ensimmäinen kysymykseni. Kun kolme vuotta sitten siirryimme viikkolehteen, oli se eräänlainen välivaihe matkalla kohti aikakauslehtijulkaisua. Uskomme, että premium-luokan aikakauslehteen halutaan tarttua kodeissa, työpaikoilla ja kahviloissa. Kiitän usean vuosikymmenen tilauksesta ja kerron, että teemme lukijatutkimusta. Tällä hetkellä Suomesta puuttuu laadukkaasti toimitettu vasemmistolainen poliittinen aikakauslehti. Varsinkin verkkomedia mahdollistaa ihmisten tavoittamisen puoluekannasta riippumatta. 5 Demokraatti Mikko Salmi mikko.salmi@demokraatti.fi Twitter: @msalmi Uusi Demokraatti Pääkirjoitus P uhelimen toisessa päässä vastaa energisen kuuloinen mies Savonlinnasta. Tavoitimme viime keväänä toimittajakuntamme kanssa reilusti yli sata lukijaamme ja kyselimme mielipidettä Demokraatista. Aloitamme uuden soittokierroksen kuullaksemme työmme jäljestä. Kysely oli monella tapaa silmiä avaava
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / A lb er t G on za le z Fa rr an Demokraatti_001-039.indd 6 15.10.2018 14.40
Demokraatti_001-039.indd 7 15.10.2018 14.40. MIkäli muutosta ei saada aikaiseksi, uhkaa Eurooppaa satojen tuhansien ilmastopakolaisten vyöry Afrikasta tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Sudanissa on ilmastonmuutos jo aiheuttanut kuivuutta ja nälänhätää. 7 Demokraatti ILMASTOPAKOLAISET EUROOPAN RAJALLA. Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPPC:n tuore raportti kertoi hälyttävästä kiireestä puuttua ilmaston lämpenemiseen. Kuva eteläsudanilaiselta leiriltä, jonne ihmiset ovat paenneet kotiseutunsa kuivuutta
ANTTI RINNE TWITTERISSÄ Suomessa on aivan poikkeavat opettajat, yhteiskuntamme kruununjalokivi. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) (kuvassa) ihmettelee, miten turvataan osaaminen ja nuorten valmistuminen ammatillisessa koulutuksessa, kun sen rahoitusta on leikattu 200 miljoonaa euroa. Myös amislaiset ovat huolissaan. TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Mitä enemmän nuoret vaikuttavat, sitä parempaa huomisen politiikka on. Eduskunnan nuorin on Ilmari Nurminen, 27 ja vanhin Pertti Salolainen, 78. Demokraatti_001-039.indd 8 15.10.2018 14.40. PILVI TORSTI TWITTERISSÄ TORNION TERÄSTEHDAS on Pohjoismaiden suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Laatunen kirjoitti viisaita sanoja kahvilatapahtumia käsitelleessä kirjoituksessaan: ”Jos ei tunne voimassaolevaa lainsäädäntöä ja esittää uudistuksia osaamatta substanssia, ei se tee uudistuksista menneeseen aikaan verrattuna ylivertaisia. TEOLLISUUS HUUTAA osaajapulaa ja hallitus vannoo osaamisen nimiin. Pohjanoteerauksen teki v-tyylillä kokoomuksen Juhana Vartiainen, joka haukkui eduskunnan kahvilassa ex-EK-pomo Lasse Laatusen. Outokummun tehdasalue on kokonaiskulutukseltaan 3,5 TWh eli noin neljä prosenttia koko Suomen kulutuksesta, mikä vastaa koko Lahden kaupungin sähkönkulutusta. KANSANEDUSTAJAT OVAT valitelleet eduskunnan rapistunutta keskustelukulttuuria. Tämä on merkinnyt 1600 opettajan ja lähiopetuksen vähentämistä. Esitysten nimeäminen työmarkkinoiden uudistamiseksi ilman järkevää sisältöä ei ole mitään uudistuspolitiikkaa.” KOULUTUS iStock Jukka-Pekka Flander Kylmä reformi Rahoitusta on leikattu 200 miljoonaa. Heidän ikäeronsa on Orpo uskoi ilmastonmuutokseen tasan yhden päivän. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS PUHETAITO Sähkösyöppö V-tyyli laskeutui eduskuntaan V IIK O N LU KU 51 vuotta. Tästä huolimatta ruostumattoman teräksen tuotannossa Kemi-Tornio tuotantoketjun hiilijalanjälki on maailman pienin. Amisbarometrin mukaan lisää opetusta toivovien opiskelijoiden määrä on kahdessa vuodessa kasvanut 15 prosentilla
Elämme viheliäisessä noidankehässä. Lämpötilan nousua kahdella asteella pidettiin aiemmin rajana, jonka maapallo vielä kestäisi. Tunnistatte tien, jolla kuljette, mutta olette välinpitämättömiä muuttamaan kurssia. Esimerkiksi Unkarissa Sorosin rahoittama yliopisto on pitkään ollut oikeistopopulistisen hallituksen hampaissa. Kuinka lähelle peruuttamatonta on mentävä, että ymmärrämme pakittaa. Yhtä lailla Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin eivät voi sietää liberaalia demokratiaa puolustavaa Sorosia. Nyt Soros rahoittaa demokratiahankkeita eri maissa. Varoituskyltit liiskautuvat kasvoihinne bensasyöpössä avoautossa. Kaikki ovat loogisella tavalla oikeassa mutta traagisesti väärässä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Suomessa todistellaan kilpaa, ettei pienen maan pikkuruisilla toimilla ole tuon taivaallista merkitystä. Gallupeissa keskusta on jäänyt johtavasta SDP:stä jo 4–5 prosenttiyksikön päähän. Mikään muu ei riitä. Huolestunein terveisin Demokraatin toimitus VAALIT Trump suosikki 2020 vaaleissa Voittajan vankkurit DONALD TRUMP on kansainvälisten vedonlyöntitoimistojen ylivoimainen voittajasuosikki Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2020. YK:n uusimman ilmastoraportin viesti on yhtäaikaa hyytävä ja kuumottava. Esimerkiksi Unibet antaa Trumpin voitolle kertoimen 2,5, kun pahimman haastajan, demokraattisenaattori Kamala Harrisin voitto toisi rahat takaisin kymmenkertaisina. 9 Demokraatti TALOUS ESA TIKKANEN Entinen NHL-jääkiekoilija MÄRTA TIKKANEN Kirjailija Yllättävä pari PARI VALITTUA SANAA Hyvät Maan ihmiset, kuljette kohti tuhoa. Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta erikseen vaan yhdessä. Kiinalaiset haluavat itselleen saman, jonka rikas länsi on saalistanut itselleen. Yhdysvalloissa syytetään Kiinaa, ettei se ole tehnyt tarpeeksi. Ryöstöparonista tuli vapaan maailman pelastaja EILEN ROSVO, tänään sankari. Hurraatte vedenpaisumukselle. KESKUSTELU SEURAAVASTA hallituskokoonpanosta käy jo kiivaana politiikan kulisseissa ja osin julkisuudessakin. Uutiskanava CNN:n ensimmäisessä kyselyssä demokraattisuosikiksi nousi varapresidenttinäkin toiminut Joe Biden. Unkarilaistaustaisen Sorosin Open Society -säätiö ilmoitti toukokuussa muuttavansa Berliiniin, koska Unkarissa on "yhä enemmän poliittista ja laillista sortoa". AFP / Stan Honda Demokraatti_001-039.indd 9 15.10.2018 14.40. Tuore raportti osoittaa, että näin ei mitä todennäköisimmin ole, vaan jo ilmaston lämpeneminen 1,5 asteella aiheuttaisi järisyttäviä seurauksia maapallolle. Vaalitappio on vienyt aina oppositioon. Muun muassa valuuttapeleillä – kuten Suomen markalla vuonna 1996 – miljardiomaisuuden keränneestä sijoittaja George Sorosista on tullut vapaan maailman sankari. Keskustan lehti Suomenmaa muistutti pääkirjoituksessaan syyskuussa, ettei keskusta ole ollut hallituksessa yli 30 vuoteen muuna kuin pääministeripuolueena
Ja toisaalta, kiinnostaako ketään. Se on uuvuttava taktiikka, mutta usein vasta tässä vaiheessa vakavat neuvottelut alkavat. Sepä hedelmällinen lähtökohta neuvottelulle. Uudesta kulttuurista kertoo myös se, että moni ay-päättäjä muistaa pääiStock Demokraatti_001-039.indd 10 15.10.2018 14.40. 10 Demokraatti H allituksen ilakointi työllisyyden parantumisesta ei ole voinut jäädä politiikkaa vakavasti seuraavilta huomioimatta. Monet tuomiopäivän torvet muistuttivat, että suomalaiset juovat lakimuutoksen vuoksi itsensä hengiltä. Se paikka oli totaalisen väärä löysille puheille. Sama usvainen tunnelma leijuu maakuntavaalien yllä. Toisaalta työnantajat ja hallitukset kehuvat sitä luotettavaksi sopimuskumppaniksi. Olisikohan tullut aika tunnustaa, että holhous meni tässä kohtaa överiksi. Nyt hallituspuolueiden kansanedustajat povailevat taas vaalien ajankohdan siirtoa. M aakuntavaaleista tulee mieleen Samuel Beckettin kuuluisa näytelmä: Huomenna hän tulee. Hallituksella ei riitä maltti pitkäjänteisiin ja osapuolet sitouttaviin ratkaisuihin. A lkoholilakia muutettiin vuoden alusta niin, että perinteisen keskikaljan sijaan kaupan hyllyiltä löytyy myös A-olutta ja limuviinoja. Tuossa miesvaltaisessa ryhmässä sitkeä työttömyys vain jatkaa kasvuaan. Hallitus kehuskelee parantaneensa myös pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä. SDP:n ryhmästä uutta alkoholilakia kannatti ainoastaan varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Näin ei kuitenkaan monen yllätykseksi ole käynyt. Nyt Suomen yhtenä vahvuutena pidettyä sopimusyhteiskuntaa ajetaan alas, vaikka työministeri Jari Lindström (sin.) kertoi hallituksen valmistelleen kolmikannassa irtisanomissuojan heikentämistä. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan näkemys tästä kolmikantavalmistelusta on ”pari puhelinsoittoa hallitukselta”. Tosin kukaan ei enää muista, milloin vaalien piti edes olla. Totta sekin – mutta vain osittain, sillä yli tuhat päivää työttömänä olleet ovat jääneet vaille hallituksen huomiota. Terve iset hallit uksel ta: PÄTKÄT Sopimusyhteiskunnan raunioilla ministeri Sipilän todenneen SAK:n hallituksen kokouksessa, että työttömyysturvan heikennyksiä ei tehdä, jos kiky menee läpi. SALMIAKKIAAKKOSET Mikko Salmi mikko.salmi@demokraatti.fi A B C NÄRÄSTÄJÄ MEEMI Kenellekään EI ANNETA enempää, kuin hän jaksaa kantaa. Draaman jännite perustuu siihen, ettei huomista tule koskaan. Perinteisessä kolmikannassa osapuolet saattoivat kaataa vastapuolen esityksen veto-oikeudella. A mmattiyhdistysliikettä pidetään vähän harmaana. Hallitus kehuu vieneensä työmarkkinoilla asioita eteenpäin, vaikka yksimielisyyttä ei ole
Se näkyy niin tavallisen ihmisen elämässä kuin myös yrityspuolella esimerkiksi data-investointien kasvuna, mikä taas on edellytys datatalouden kasvulle. Lipponen osallistui Skypen välityksellä lukupiiriin. Ja eläminen Helsingissä on tarjonnut paljon paikalliseksotiikkaa. Olen edelleen perheen vaasalainen nomadi. Hyvä meno. Puhelujen roaming-maksujen poisto. Ja kirpaisee HJK-asujen pesu VPS-raitaan tottuneelle. Kirpaisiko perusvaasalaista muuttaa Helsiinkiin. Lasten harrastusten takia on muukin kuin keskusta tullut tutuksi. Olet intohimoisen lukijan maineessa. Kirjat ovat ihanaa vaihtelua direktiiviluonnosten lukemiselle. 11 Demokraatti ELÄMÄ TUNTUU VÄLILLÄ LENTÄMISELTÄ HELSINKI-BRYSSELSTRASBOURG-VÄLIÄ. Miksi. Uskon, että ihmisillä on vielä oppimista delfiinien viestintätavoista. Voimaeläimesi on delfiini. Historianopettajan varmuudella Lipponen yhdistää faktaa ja fiktiota. Syksyllä Brysselissä luimme perustamassani naisten kirjakerhossa Päivi Lipposen historiallisen romaanin. Juureni ovat saamelaisuudessa ja luontosuhteeni on sen takia ehkä tavallista vahvempi. Syksyn kirjasuositus. Hankkimalla asema ja luottamus ensin oman ryhmän sisällä. Merkittävin peukalonjälkesi EU-kansalaisen elämään. Arki pyörii Brysselissä. Täältä minulla on lähes joka paikkaan lyhempi matka kuin Brysselistä. Lisäksi delfiini on maailman kauneimpia eläimiä ja se on myös älykäs. Delfiini on laumaeläin ja symbolisoi minulle ajattomuutta ja rajattomuutta, kuten myös meri. Onko Brysselin byrokratia maineensa veroista. Mikä meno meppi Miapetra Kumpula-Natri. Leimat ovat edelleen kovaa huutoa. Tärkeintä oli muuttaa lasten arki Brysselistä Helsinkiin. No on! Suomeen verrattuna Brysselistä puuttuu perusluottamus ihmisiin ja digitalisaatio etenee asioissa uskomattoman hitaasti. SDP:n europarlamentaarikon mielestä ihmisillä on oppimista delfiinien viestintätavoista. Sillä tavalla alkaa saada merkittäviä tehtäviä. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Brysselissä kuin delfiini vedessä Demokraatti_001-039.indd 11 15.10.2018 14.40. Millä eväillä yksi meppi voi vaikuttaa EU-parlamentissa
Eduskunnassa istuu liki kaikissa puolueissa henkilöitä, jotka ovat olleet edustajina vuosikymmeniä. KOVIN JYKEVÄÄ kantoalustaa peräkkäisten kausien määrän rajoittaminen ei tunnu saavan edes niiden joukossa, jotka voisivat olla muutoksen saajapuolella. Yhdeksi keinoksi on väläytelty jopa kansanedustajan peräkkäisten kausien määrän rajausta. Miksei kansanedustajille voisi tehdä samaa. Kysyimme asiasta poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajilta viereisen sivun D-gallupissa. Nopeampi edustajakierto voisi kannustaa tuoreempia kykyjä ehdolle ja lisätä uusien vaikuttajien läpimenoa. Vaalibudjeteille hän asettaisi katon. Vuoden 1970 vaaleissa valittu Tuomioja oli välillä kaupungin hommissa ja palasi eduskuntaan 90-luvun alussa. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. ENTÄ MILLAISTA kierto nykyisin on. E duskuntavaalien äänestysprosentti laski trendinomaisesti 1960-luvun huippuvuosista aina vuoden 2007 vaaleihin saakka, jolloin äänioikeuttaan käytti vain hieman yli kaksikolmasosaa uurnille oikeutetuista. Ajatus on sukua presidentin valtaoikeuksien rajoittamiselle. Kukaan tuskin toivoo tilannetta, jossa suurin osa edustajista vaihtuisi. Vain yksi ilmoitti kannattavansa edustajakausien rajausta. Nykyisen eduskunnan kahdestasadasta kansanedustajasta liki kolmannes istuu Arkadianmäellä ensimmäistä kauttaan. Uusiutuminen on tässä valossa suhteellisen terveellä tasolla jo nyt. Mitään alarajaa lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Samoja naamoja PARLAMENTARISMISSA KANSA PÄÄTTÄÄ, KETKÄ PÄÄTTÄVÄT. Ajatus kulkee jotensakin näin: vaalijärjestelmä on sitä legitiimimpi eli hyväksyttävämpi kansalaisten silmin mitä korkeampi äänestysprosentti on. Vuodesta 1991 sama henkilö on voitu valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Ikärasismikorttiakin voisi väläyttää: mitä pahaa on kokemuksessa. Demarinuorten Mikkel Näkkäläjärvi puolestaan korostaa vastauksessaan, että myös kokemusta tarvitaan. Käyrä on sittemmin kääntynyt lievästi ylöspäin yli 70 prosenttiin, mutta esimerkiksi Ruotsin äskettäisissä vaaleissa äänestysprosentiksi tuli meikäläisittäin komeat 87 prosenttia. Kohtalaisen suurta. Toisaalta voi vedota parlamentarismin perusideaan: kansa päättää, ketkä päättävät. HALLITSEVAN ELIITIN ja tottelevien alamaisten kuilua ei kannata silti ehdoin tahdoin kasvattaa. Demokraatti_001-039.indd 12 15.10.2018 14.40. Vihreiden Sameli Sivonen kaipaa eduskuntaan muitakin kuin "vanhoja setämiehiä". Vain annetut äänet lasketaan, ja poliittiset valtasuhteet määrittyvät niiden mukaisesti. Erkki Tuomiojan (sd.), Ben Zyskowiczin (kok.), Seppo Kääriäisen (kesk.) ja Kari Uotilan (vas.) kaltaiset veteraanit jatkaisivat eduskunnassa maailman tappiin, elleivät he itse päättäisi jättäytyä sivuun, kuten Kääriäinen ja Uotila nyt tekevät. Lakimuutoksen taustalla oli uuden Kekkosen pelko. analyysi Presidentin peräkkäisiä toimikausia on rajattu
EI Demokratian, perustuslain ja kansalaisten yhdenvertaisuuden nimissä jokaisella tulee olla mahdollisuus asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Vaaleissa äänestämällä nimittäin. Juominen Suomalaisten alkoholinkulutus vähenee, vaikka myynti laajenee. Maailma ruokittaisiin ruokahävikillä Globaalisti tuotetusta ruuasta jää vuosittain käyttämättä 1,3 miljardia tonnia hedelmistä ja vihanneksista eli 3,7 biljoonaa omenaa kalasta eli 3 miljardia Atlantin lohta lihasta eli 7,5 miljoonaa lehmää D EM O G RA A FI 35% 20% 45% G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: ha vi kk iv iik ko .fi EI Myös kokemusta tarvitaan. 13 Demokraatti MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Demarinuorten pj. Tarvitaan sekä kokeneita politiikkoja että uusia kasvoja. 4/5 HENRIK VUORNOS Kokoomusnuorten pj. SAMULI VOUTILA PS-nuorten pj. SUVI MÄKELÄINEN Keskustanuorten pj. Sen sijaan vaalibudjeteille pitäisi asettaa katto, mikä auttaisi uusia ja erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Demokraatti_001-039.indd 13 15.10.2018 14.40. • Ruokahävikki on merkittävä hiilijalanjäljen kasvattaja. D-gallup: Pitäisikö kansanedustajan peräkkäisten kausien määrää rajata. KYLLÄ Sääntö lisäisi kansanedustajien vaihtuvuutta ja eduskunnan monipuolisuutta. EI Kansa äänestää valtaan sen, jonka he katsovat parhaaksi. • Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, se olisi maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja USA:n ja Kiinan jälkeen. ! Syöminen Tilastojen mukaan suomalaiset ahmivat eläimiä ja kasveja enemmän kuin koskaan ennen. Ei! SAMELI SIVONEN Vihreät nuoret pj. EI Suomalaiset saavat jo nyt päättää, kenen kansanedustajan kautta rajataan, ja kenen ei. Kyseessä on demokratian perusperiaate. Olisi muitakin kuin vanhoja setämiehiä päättämässä koko Suomen asioista
– Kun suljen jonkun oven, niin se myös pysyy kiinni. Lähtökohta kansanedustajaksi oli helpompi Stefan Wallinilla, joka toimi ensin kuusi vuotta puolueensa ministereiden erityisavustajana ja kaksi vuotta valtiosihteerinä. He kaikki sanovat eduskuntatyön olleen varsinainen politiikan korkeakoulu, jossa oppi on tullut välillä kantapään kautta. – Ministerisalkkuihin ei voi jäädä asumaan, Wallin toteaa päättäväisesti. 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Hyvästi eduskunta! Moni konkari jättää valtakunnan politiikan ensi keväänä vapaaehtoisesti. Se ei ole niin kuin Nato-jäsenyys, että se on suljettuna, mutta ei lukittuna. Stefan Wallin vakuuttaa, että Cheek palaa ennen kuin hän. Eduskunnan on nyt jättämässä myös vapaaehtoisesti moni vanha konkari. Hyppäsin yritysmaailmasta suoraan politiikkaan kokemattomana, Toivakka naurahtaa. Lenita Toivakka (kok.), Timo Kalli (kesk.), Riitta Myller (sd.) ja Stefan Wallin (rkp) ovat päättäneet, etteivät asetu ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Yli 20 vuotta politiikassa mukana ollut kansanedustaja toteaakin, että työtä on tehtävä yli puoluerajojen ja on KUN OLLAAN HALLITUKSESSA, OLLAAN TODELLAKIN HALLITUKSESSA. Wallin pääsi lopulta kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä vuonna 2007, minkä jälkeen hän on ehtinyt kantamaan niin ympäristö-, kulttuurikuin puolustusministerin salkkuja. Nyt hänestä tuntuu, että kaikki on politiikan saralta nähty. TIMO KALLI Stefan Wallin Lenita Toivakka Teksti Ismo Puljujärvi / Kuvat Nora Vilva Demokraatti_001-039.indd 14 15.10.2018 14.40. Kokemusta nuorisopolitiikasta tai poliittisena avustajana työskentelystä Toivakalla ei ollut entuudestaan. Yksityinen sektori kuitenkin houkuttelee miestä siinä määrin, että politiikka saa jäädä tähän. Niissä osa voittaa, osa häviää. – Välillä tuntui kuin olisin tullut ensimmäiselle luokalle. KESKUSTAN TIMO KALLI ei aio kokonaan jättää politiikkaa, vaan on jo ilmoittanut olevansa käytettävissä maakuntavaaleissa. Uusia haasteita hän ei ole ehtinyt suunnittelemaan, koska vaalikautta on vielä paljon jäljellä. E duskuntavaalit ovat armottomat. Lenita Toivakan poliittinen ura alkoi kunnallisvaaleista 2004, ja siitä muutama vuosi myöhemmin työhuone sijaitsi jo Arkadianmäellä. Jokaisella edustajalla on oma tarinansa, miten ja mistä syystä on päätynyt politiikkaan
Wallin huomasi perussuomalaisten jytkyn jälkeen vuonna 2011, että jotain muuttui eduskunnan sisäisessä ilmapiirissä. Toivakka pitää myös julkisuuden painetta armottomana. Kalli ja Toivakka pitävät tärkeänä sitä, kuinka he ovat voineet vaikuttaa maakuntansa asioihin. Uraansa pohtiessaan Myller toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenenä työskentely oli uran parasta aikaa. ”Kyllä tämä oli nyt tässä”, tulee kuin yhdestä suusta. – Pitäisi varmaan lyödä vetoa, kumpi tekee ensin paluun, Cheek vai minä, Wallin virnistää, ja veikkaa Cheekiä. Yksi ensimmäisistä Suomen europarlamentaarikoista, Riitta Myller, sanoo nauttineensa siitä, miten kansanedustajana on ajan hermolla keskustelun aiheista ja poliittisesta tilanteesta. – Jos on pelkästään tiedotusvälineiden tai satunnaisten kohtaamisten varassa, ymmärrys ei ole silloin yhtä vahvaa. Kiitosta saavat niin työkaverit kuin myös äänestäjät. Eduskunnan erityisluonteesta seuraa Kontulan mukaan kamppailua vallasta, näkyvyydestä ja politiikan suunnasta. ÄÄNESTÄJÄ EI aina ymmärrä, kuinka raskasta ja kokonaisvaltaista kansanedustajan työ voi toisinaan olla. Hän uskoo jokaisen kansanedustaja saavan julkisuudesta osansa vuorollaan. Johannes Ijäs eduskuntatimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI Demokraatti_001-039.indd 15 15.10.2018 14.40. – Silloin kun ollaan hallituksessa, ollaan todellakin hallituksessa. Sama periaate toimii, jos ollaan oppositiossa, Kalli tokaisee. VAPAA-AIKAA EI TYÖN JÄLKEEN PALJON JÄÄ. Osasyyllisenä pidetään sosiaalisen median tuomaa helppoutta lähestyä edustajia kärjekkäillä palautteilla. Vaan miten kävi. Jo hänen aikana eduskunnan kielenkäyttö oli, noh, värikästä Anna Kontula (vas.) on tuoreessa kirjassaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä tutkinut kansanedustustajien kirjoittamattomia hierarkioita ja epävirallista kanssakäymistä. – Jopa pieneltä tuntuva tiehanke on voinut olla suuri asia paikallisille asukkaille, Toivakka sanoo. Mutta helppoa julkisuuteen tottuminen ei ole, etenkään silloin, jos itse joutuu kovempaan ryöpytykseen. RIITTA MYLLER Kovemmat kielet Kun eduskunta kokoontui eduskuntatalon remontin aikana Sibelius-Akatemiassa, puhuttiin, että pienet väistötilat tuhoavat edustajien upean keskustelukulttuurin. Ehkä kaikille olisi parasta, jos keskityttäisiin nimenomaan politiikkaan. 15 Demokraatti ymmärrettävä eduskunnassa tietynlainen toimintatapa ja mentaliteetti. Kontulan mukaan demokratian keskiössä on konflikti. – Eduskuntaan saapui iso joukko poliittisesti kokemattomia henkilöitä, jotka eivät kaikki ymmärtäneet kultaista sääntöä, että asiat riitelevät ihmisten sijaan, Wallin muistelee. Eduskunnan nyt jättävät konkarit sanovatkin kansanedustajavuosien antaneen paljon, mutta työ on myös vaatinut oman veronsa. Eduskuntataloon paluun jälkeen avarat tilat kaunistaisivat myös kansanedustajien kielenkäytön. Päällimmäisenä tunteena kaikilla näyttää olevan jopa pieni helpotus. Tämä tekee kansanedustajien työstä raskasta, mutta niin tavallaan kuuluukin olla. – Kansanedustajan työssä pitää olla jatkuvasti tavoitettavissa, kommentoimassa ja vastuullisena toimijana. Hänestä on ymmärrettävää, että media seuraa kansanedustajien toimintaa. Useampi nyt luopuvista edustajista kertoo huomanneensa, että yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on kiristynyt vuosien aikana. Koko nelikko on yhtä mieltä mahdollisesta paluusta eduskuntaa. Sama tulee mieleen lukiessa kirjaa Veikko Vennamosta. "Jos eduskunnasta ei kuulu peitsien kolinaa, on jokin vialla." Kontula ei tarkoita, että pitää tapella tappelun vuoksi, mutta erilaiset intressit ja vallantavoittelu näkyvät ristiriitoina. Vapaa-aikaa ei työn jälkeen paljon jää, Myller perustelee. – Sisältä käsin opin ymmärtämään uudella tavalla eurooppalaista yhteistyötä ja sen välttämättömyyttä, Myller summaa. Monet konkariedustajat ovat ilmoittaneet, etteivät asetu ehdolle ja haukkuneet eduskunnan keskustelukulttuurin
16 Demokraatti ILMIÖ SDP:N NOUSUN TAUSTALLA SAATTAA OLLA HYVINVOINTIVALTION UUSI TULEMINEN. Demokraatti_001-039.indd 16 15.10.2018 14.40
17 Demokraatti Puolueet SÄIDEN armoilla Politiikan tuulet nostavat nyt SDP:tä. Teksti Simo Alastalo ja Topi Juga / Kuvitus Emilie Uggla, Timo Sparf ja iStock Demokraatti_001-039.indd 17 15.10.2018 14.40
Toimittajien suhtautuminen politiikan ulkopuolelta keskustan puheenjohtajaksi nostettuun Sipilään muuttui Hämäläisen mukaan viimeistään syksyllä 2013. Puolueet ovat jo jonkin aikaa sitten ryhtyneet mittaamaan menestystään myös muilla tavoin. Timo Soinin ja perussuomalaisten jytkyyn päättyneet eduskuntavaalit olivat vuotta aiemmin olleet keskustalle katastrofi. – Häntä ryhdyttiin noteeraamaan. Gallupista pitää tehdä uutisia. Kuusela pitää sosiaalista mediaa "karma-apparaattina", joka heijastaa yleistä mielipidettä. – Itse näen ja koen gallupit nykyään kauhean epäkiinnostavina. Kiviniemi kertoi toimittajille, ettei hän hae enää jatkokautta keskustan puheenjohtajana. Kuuselan Underhood-palvelu mittaa poliitikkojen somepärjäämistä robottien avulla. Jos arvot ovat kohdillaan ja työtä tehdään johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi, se näkyy myös viestinnässä. – Pääministeri Jyrki Katainen ja oppositiojohtaja Juha Sipilä olivat Mikkelin torilla, kun tuli tieto gallupista, jossa keskusta oli ohittanut kokoomuksen. – Näin se aina tapahtuu, jos se on tapahtuakseen. Mutta Helsingin Sanomat uutisoi viimeisimmän (HS 19.9.) mittauksensa perusteella jälleen, että vihreät menevät alaspäin, vaikka lasku oli edelliseen mittaukseen vain 0,5 prosenttiyksikköä. Toimittajat ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin äänestäjät. – Gallup-menestys vaikuttaa huomattavan paljon siihen miten puolueista kirjoitellaan. Vihreiden kannatus on tullut viitisen prosenttia alas. Asian huomasi myös keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmien kokouksia Mikkelissa syksyllä 2013 seurannut Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Entinen poliitikko, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes pitää gallupien saamaa julkista huomiota kohtuuttomana. H ämäläisen mukaan kannatusmittauksiin liittyy toiveita ja pelkoja muun muassa siksi, että ne vaikuttavat puolueen tarinaan. – Julkikuvaan vaikuttaa kaikki tehty pohjaduuni. Varmasti puolueet niitä tutkivat ja niistä saa nopeita tarinoita aikaiseksi. Median gallup-jutuissa hän sen sijaan näkee isoja puutteita. Myös Kuusela käyttää esimerkkinä vihreitä ja puolueessa vuosi sitten kesällä tapahtunutta puheenjohtajavaihdosta. Syy pienten muutosten dramatisointiin on Vuorelman mukaan lehtien tarvitsema tarina. Se vahvisti omalta osaltaan keskustan myönteistä kierrettä. Puolue oli romahtanut edellisten vaalien tuloksesta seitsemän prosenttiyksikköä, menettänyt 15 kansanedustajaa ja paikkansa eduskunnan puhemiehistössä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden aikana. Kevään ja kesän aikana keskustan asema ykköspuolueena vahvistui. Jos nousu ei ala, puolue joutuu etsimään uutta vaihdetta. Tuloksen myötä pintaan nousivat vanhat pohdinnat agraaripuolueen lopullisesta katoamisesta puoluekartalta. – Jos maine on paska, niin se on mielestäni aika lailla puolueen oma vika, vaikka huonoon tulokseen halutaan löytää ulkopuolinen syy. Niitä kahta ei voi erottaa. Vuorelma ottaa esimerkiksi vihreiden kuluneen vuoden kannatuskehityksen. Mutta niiden merkitys on muuttunut, kun kantaansa ilmoittamatta jättävien määrä koko ajan kasvaa, Siimes sanoo. 18 Demokraatti V aalitappion kokenut keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi kautensa lopulla lauseen, joka osoittautui myöhemmin profeetalliseksi. Kuuselan mukaan monet elättelevät harhakäsitystä, että ihmisten somessa näkyvät mielipiteet olisivat pelkkää nopeatempoista kohuihin reagointia. Ei ole olemassa maineen pilaavia salaliittoja. Siinä ei ole mitään järkeä, silti niin tehdään melkein jokaisen mittauksen kohdalla. – Painotan aina, että ei pitäisi analysoida virhemarginaalien sisällä tapahtuvia muutoksia. Ville Niinistöä seurannut Touko Demokraatti_001-039.indd 18 15.10.2018 14.40. Niillä myydään mediaa. – Suomessa kannatusmuutokset mittauksesta toiseen ovat käytännössä aina prosenttiyksikön luokkaa ja se voi olla virhe. Myös politiikan tutkija Johanna Vuorelma on vakuuttunut kannatusmittausten vaikutuksesta. Sipilään suhtauduttiin valtavan kunnioitD-ILMIÖ tavasti ja innostuneesti, vaikka hän ei ollut ehtinyt tehdä mitään ihmeellistä paitsi saada nokan nousuun, Hämäläinen kertoo. P oliitikkojen mainetta analysoivaa start up -konsulttiyritystä luotsaavan Sami Kuuselan asiakkaina ovat muun muassa keskusta, SDP, RKP ja "yksi iso puolue", joka ei Kuuselan mukaan halua julkisuutta. – Tällä naamalla ei enempää irtoa, väsyneen oloinen Kiviniemi totesi tiedotustilaisuudessaan huhtikuussa 2012. Vuoden sisällä Kiviniemen erosta poliittinen sää oli vaihtunut ja keskusta oli uuden puheenjohtajansa Juha Sipilän luotsaamana jälleen gallup-ykkönen. He tahtovat lähteä voittajan vankkureiden perään, Hämäläinen sanoo. Puheet olivat vahvasti ennenaikaisia. – On ihan perusteltua katsoa trendiä eli verrata tuloksia vuoden takaiseen. Keskustan tapauksessa uusi vaihde oli Juha Sipilä. Hän itse uutisoisi vain virhemarginaalin ylittävät muutokset
NIILLÄ MYYDÄÄN MEDIAA. Hän on hiljaisempi jäbä kuin Niinistö. – Mielestäni kohuille annetaan liikaa merkitystä. Esimerkiksi vihreiden suosion lasku on paljon monimutkaisempi asia kuin vain Touko Aalto läpsimässä homoklubilla perseelle. Henkilöristiriitoihin juuttunut julkisuus "Ruusujen sota" -tarinoineen (Suomen Kuvalehti) on ohitse ja SDP:stä on ryhdytty puhumaan mahdollisena, jopa todennäköisenä pääministeripuolueena. 19 Demokraatti Aalto on joutunut yksityiselämäänsä koskevien julkisten kohujen kohteeksi. TÄLLÄ NAAMALLA EI ENEMPÄÄ IRTOA. Kuuselan mukaan kohut ovat liian helppo selitys kannatuksen laskulle. Se ei ole kohu eikä internetlähtöistä. Julkiset kohut voivat tehdä poliitikosta myös mielenkiintoisen. Mittausten kärjessä on pääoppositiopuolue SDP, tosin ero hallituspuolue kokoomukseen on pieni. – Perinteinen media syyllistyy usein lietsontaan ja saa myös kohuja aikaan. Kun ”vanha media” kirjoittaa ”somekohusta”, niin se voi tarkoittaa vain kymmenen ihmisen närkästymistä tai muutaman kirjoittajan keskinäistä erimielisyyttä Twitterissä. – Kohun kurimuksessa olleet ovat kertoneet, että he saavat henkilökohtaisella tasolla paljon tukea. S yyskuussa 2018 Juha Sipilä on ollut Suomen pääministeri runsaat kolme vuotta ja keskusta on jälleen vajonnut virhemarginaalin sisään Kiviniemen ajan pohjalukemista. Kuuselan mukaan sosiaalisesta mediasta löytyy aina myös puolustajia. Kuuselan mukaan poliittiset somemyrskyt syntyvät usein perinteisen median nostattamina. Meidän datamme osoittaa, että Aalto ei ole onnistunut linjaamaan itseään mielipidemittariksi. NÄEN JA KOEN GALLUPIT KAUHEAN EPÄKIINNOSTAVINA. Demokraatti_001-039.indd 19 15.10.2018 14.40
20 Demokraatti JOS MAINE ON PASKA, NIIN SE ON MIELESTÄNI AIKA LAILLA PUOLUEEN OMA VIKA. Demokraatti_001-039.indd 20 15.10.2018 14.40
Näin kävi aikanaan myös Ville Niinistön kohdalla. Ne ovat puolueita siinä missä muutkin puolueet. Vastavoimaksi nousee ”köyhyys on kiellettävä” -trendi. – Kulunut 15 vuotta on toisen maailmansodan jälkeen pisin yhtäjaksoinen kausi, jolloin Suomessa on ollut porvaripääministeri. Puolueen kuiva kausi johtuu Hämäläisen mukaan lamaantumisesta. – Hänet aletaan ottaa vakavasti, kun hän on ollut pidempään puheenjohtajana. U nto Hämäläinen muistuttaa, että SDP oli pääministeripuolue edellisen kerran Paavo Lipposen aikaan. Mutta en jaksa nähdä myöskään paluuta menneisyyteen, jossa sosialidemokraateilla olisi vahva erityisasema missä tahansa vaaleissa. – Demarit olivat siinä omimmillaan. – Mutta kuinka pitkälle se kantaa, sitä en osaa sanoa. – Hyvinvointivaltiolla on aika paljon puolustajia. Nyt jää puolueen jalkojen alla alkaa kuitenkin vahvistua. – Sosialidemokraattiset puolueet eivät ole Euroopassa enää missään erityisessä asemassa. Vuorelma mukaan SDP:n gallup-nousuun vaikuttaa myös aktiivimalliin liittyvä politiikka. Ohjelmatyö on ollut aika perusteellista ja mukana on ollut paljon sellaista, jota ei ole tehty vain siksi, että vastustetaan hallituksen politiikkaa, Vuorelma sanoo. Pitkässä trendissä hyvinvointivaltio on kärsinyt. Koko puolueen nousu vuodesta 1966 lähtien ja johtavan puolueen asema 40 vuoden ajan siitä eteenpäin perustui siihen, että SDP:ltä tuli aina yhteiskunnallisia aloitteita ja pureskeltavaa poliittiseen keskusteluun. Myös Rinteen aseman paraneminen oli osittain sen ansiota. Hämäläisen tavoin myös Suvi-Anne Siimes katsoo, että demareilla on ollut pitkään imago-ongelmia, joiden perimmäisiä syitä hän kertoo itsekin pohtineensa. – SDP idea on olla aloitteen tekijä. Ei se mihinkään häviä. – Demareilla on ollut tarjota vaihtoehtoja ja linjauksia. Usein aloitteet kuten kansanterveyslaki, päivähoito ja neljän viikon vuosiloma myös toteutuivat. Vuorelman mukaan sosialidemokraatit ovat viime aikoina havahtuneet. Konsulttiyritystä luotsaavan Sami Kuuselan mielestä kohuille, joita media lietsoo, annetaan liikaa merkitystä. Tammi-helmikuun gallupeissa näkyi parin prosenttiyksikön nousu. Unto Hämäläinen näkee SDP:n gallup-nousun taustalla vihreiden kielteisen kannatuskehityksen. Johanna Vuorelma näkee Rinteen nousevan profiilin taustalla osittain myös ajan kulumisen. Tällä vaalikaudella menestys oli keskittynyt vihreisiin. Koska myönteisiä, vahvoja aloitteita ei ole ollut, on sanottu "ei" muiden aloitteille. 21 Demokraatti Kuusela epäilee, että taustalla saattaa olla hyvinvointivaltion uusi tuleminen. Kuluneen viidentoista vuoden aikana SDP ei ole samanlaiseen aktiivisuuteen Hämäläisen mukaan pystynyt. Vuosi sitten alkoi käänne eikä Touko Aalto saanut uutena puheenjohtajana sitä nostetta, joka Ville Niinistöllä oli ollut jo monta vuotta. Sitten SDP:n Antti Rinteen mahdollisuus avautui ja hän onnistui siinä. Liikkeelle ei voi lähteä takki auki. Kuluneen viidentoista vuoden aikana myös sosialidemokraattisten puolueiden asema Euroopassa on entisestään muuttunut. – Sosialidemokraatit eivät pidä tästä, mutta SDP:stä on tullut tänä aikana ei-puolue. Timo Sparf Demokraatti_001-039.indd 21 15.10.2018 14.40. – En ole koskaan uskonut höpötyksiin, että vasemmisto kuihtuu ja häviää jonakin päivänä. Hämäläisen mukaan uuden oppiminen on puolueissa vielä monin paikoin kesken. – Olen oppinut vuosien varrella, että oppositiosta vain yksi puolue kerrallaan voi menestyä kunnolla. SDP:llä ei ole ollut näin pitkää taukoa edes 1950–60-lukujen hajaannuksen aikana, Hämäläinen sanoo. Aktiivimalli ei ollut väkisin rakennettu linjaus vaan tuli ikään kuin luonnostaan ja sillä saatiin aikaan laajempaa liikehdintää. Sitä on nakerrettu paljon aktiivimalleilla ja pienillä leikkauksilla. Myös hänellä uskottavan roolin rakentaminen otti aikansa
Kyse ei ole vain luottamuksesta. Tilanne on mahdollisuus sosialidemokratialle, sillä meillä on ongelmaan ratkaisu: pidetään kaikki mukana. 22 Demokraatti Lauri Finér Veropoliittinen asiantuntija Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Indeksi Satu verotuksen dynaamisista vaikutuksista Kaikkialla länsimaissa on tehty 1980-luvulta lähtien hyväosaisia suosivaa veropolitiikkaa. Kansa ei vaurastunut. Kaikki 95 sosialidemokraattia äänestivät vastaan, mutta Maltillisen kokoomuksen vetämä hallitus sai tavoitteensa läpi. Lupaukset pettivät, mutta sijoitustilistä tuli ennustetusti varakkaiden verosuunnittelun aarreaitta. Samat 42 miljardia olisi voitu käyttää esimerkiksi lähiöiden olojen parantamiseen – kouluihin, hoivaan, kotoutumiseen ja poliiseihin. Tilastot kertovat myös, että kaikkialla länsimaissa on tehty 1980-luvulta lähtien hyväosaisia suosivaa veropolitiikkaa. Osakeverotusta on voinut keventää sijoitustilillä keskimäärin viidennekseen aiemmasta. Lopulta eriarvoisuuden ruokkima turvattomuus heijastuu kaikkialle yhteiskuntaan. Hinta Ruotsin valtiolle oli jättimäinen: vuosina 2012–2017 sijoittajia tuettiin 42 miljardilla kruunulla eli noin neljällä miljardilla eurolla. Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun varakkaimpien edut voittivat. Kuorikikkailuun puuttumisen sijaan hallitus siirsi budjettiriihessä huomiota toisaalle osakesäästötilien puliveivauksella. Kuten aina, kun oikeisto alentaa pääomaveroja, myös Ruotsissa sijoitustiliä perusteltiin niin kutsutuilla dynaamisilla vaikutuksilla. Keskiluokka voi maksaa kovan hinnan, jos suunta ei muutu. M arraskuussa 2011 Ruotsissa äänestettiin investeringssparkonton eli sijoitustilin käyttöönotosta. Anders Blomin tuore väitöskirja kuvaa, miten Suomen hyvä veli -verkostot juonivat toisilleen veroporsaanreikiä. Ruotsidemokraattien kannatus syyskuun vaaleissa oli 18 prosenttia, kun kymmenen vuotta sitten sillä ei ollut yhtään kansanedustajaa. Demokraatti_001-039.indd 22 15.10.2018 14.40. Ongelmia voi aluksi eristää lähiöihin – aitojen ja piikkilankojen taakse. Miten kävi. Tarina on vain osattava kertoa ja tehtävä se todeksi – niin lähiöissä, maaseudulla kuin sijoittajapiireissä. Valtaosa veroedusta valui siis alle prosentille rikkaimmista. Politiikka ei kestä enää yhtään uutta rikkaille suunnattua veroporsaanreikää. Vuosina 2011–2018 suurituloisimpien – joihin kuuluu 0,8 prosenttia väestöstä – osuus osakevarallisuudesta kasvoi 45 prosentista 54 prosenttiin. Sijoitustilin luvattiin vaurastuttavan kansaa ja luovan talouteen kasvua. Merkkejä sijoitustilin synnyttämästä kasvusta ei ole havaittu. Tuloerotilastot kertovat, että 2000-luvulla Ruotsi on jättänyt muut Pohjoismaat taloudellisessa eriarvoisuudessa kauas taakseen. Petettyjen lupausten myötä luottamus vallassa olleisiin poliitikkoihin on kärsinyt. Aivan kuin Yhdysvalloissa, Italiassa tai Suomessa, myös Ruotsissa se on kanavoitunut populistiliikkeiden nousuun. Osakesijoittajien määrä laski. Suomessa sijoitustilin korvikkeena ovat vakuutuskuoret
Vaikka tulosta ei ole tullut, Sipilä ei ole löytänyt ulos. Demokraatti_001-039.indd 23 15.10.2018 14.41. Sipilän tapauksessa heikkous on astetta vakavampaa, koska hallituspuolue perussuomalaisten ja heitä seuranneiden sinisten suhde journalismiin muistuttaa avointa sotaa. Aiemmat pääministerit ovat yrittäneet pitää kiusallisimmat hetkensä poissa julkisuudesta vaikka politiikassa olisi rytissyt tai hallitus olisi kaatunut. Oikeistopopulistien mukaan journalismi ei saisi palvella moniarvoista yhteiskuntaa vaan enemmistödemokratiaa, samanlaista kuin Puolassa ja Unkarissa, jossa media on vallan seurakoira. Puolan ja Unkarin linjalla on Suomessa kannatusta. Kiukuttelu on heikkoutta, sen oppivat lapsetkin varttuessaan. Journalismin vastaisen taistelun päävihollinen on ollut verorahoitteinen Yleisradio, jonka tehtävänkuvauksesta perussuomalaiset poistattivat "monikulttuurisuus-ideologiaksi" leimaamansa viittauksen vähemmistöjen puolustamiseen. Eräs Juha-draaman tunnuspiirteistä on vaikea suhde mediaan. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Sipilä on koko kautensa ajan ojentanut tiedotusvälineitä, kiukutellut ja kirjelmöinyt toimittajille, lytännyt kysyjiä ja esitettyjä kysymyksiä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a HYÖDYLLINEN IDIOOTTI Muut uhkailevat ovien takana, Sipilä toimii kuin johtaisi draamaan erikoistunutta tuotantoyhtiötä. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. S tart up -pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa on nähty enemmän draamaa kuin maakuntateatterissa. Ukko vaihtoon -slogan on tarkoittanut pääministerille toistaiseksi vain otsikoihin päätynyt aikomusta kävellä presidentin luo. Vaikka hallitus ei kaadu, Sipilä toimii kuin johtaisi draamaan erikoistunutta tuotantoyhtiötä, jolle on jostakin syystä annettu sivutöiksi Suomen asioiden hoitaminen. Hoitamattoman herkkähipiäisyytensä vuoksi hän on ajautunut vapaata mediaa vastustavien oikeistopopulistien hyödylliseksi idiootiksi. Pääministeri Sipilä on erikoistunut retoriseen eroamiseen, jolla hän on brändännyt uraansa silloinkin, kun kaikki on ollut hyvin. Esitykset ovat olleet teatteriksi harvinaisen epäuskottavia. Sipilä on toista maata. Eräs neronleimauksen arkkitehdeistä oli nykyinen sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. Lentäminen Niinistön vastaanotolle lähes toteutui, tosin Sipilä ei päässyt Turun lentokentältä autolla Naantaliin asti, koska draaman kaari pakotti hänet palaamaan Kesärannan saunaan polttamaan "valmiiksi täytettyä" eroilmoitusta. Omituista kiukuttelua suorissa lähetyksissä harrastavalla pääministerillä on Yle-trauma. Käsittämätöntä Yle-linjaansa vetävä perussuomalaiset ja heidän väriä vaihtaneet aateveljensä keräsivät viime vaaleissa puoli miljoonaa ääntä
TEM:n työolobarometri viime vuodelta kertoo, että kiire ja tiukat aikataulut vaikeuttavat arkea. Näin Suomen työelämä sinne ponnistaa. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva "EI OLISI PAHITTEEKSI, JOS TÖISSÄ OLISI JOSKUS HAUSKAAKIN." "MIELEKÄS JA MERKITYKSELLINEN TYÖ ANTAA POTKUA PAREMPIIN TULOKSIN." Demokraatti_001-039.indd 24 15.10.2018 14.41. Eikä olisi pahitteeksi, jos töissä olisi joskus hauskaakin. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on enää reilu vuosi. SAK:n Hyvän työn mittari osoittaa, että työelämän laatu koetaan keskinkertaiseksi. Kukaan ei kiusaa, kiitetään, kun on kiittämisen hetki. J okaisella on mielikuva siitä, mitä on työelämä. Ja palkka "kohdillaan". Suurimmaksi ongelmaksi nousi Suomessa vähäinen palaute esimiehiltä ja työpaikan henkinen ilmapiiri. Suomi kipusi kolmanneksi. Kysytäänpä työmarkkinoiden edusmiehiltä, mikä mättää eniten, ja millä kolmen keinon kärjellä Suomen työelämä nousee Euroopan parhaaksi. Tällaisesta työelämästä moni haaveilee. Nykyinen hallitus on jatkanut urakkaa. Työja elinkeinoministeriö (TEM) ja Tekes vertailivat hanketta varten suomalaista työelämää 28 EU-maahan ja Norjaan. 24 Demokraatti TYÖMARKKINA & TALOUS Euroopan huipulle. Mielekäs ja merkityksellinen työ antaa potkua yhä parempiin tuloksiin. Syrjintää ja kiusaamista ei ole saatu kitketyksi. Kannustava ilmapiiri, mutkattomat suhteet johtoon ja työkavereihin saavat ihmeitä aikaan. Lauri Ihalainen (sd.) käynnisti työministerinä ollessaan Työelämä 2020 -hankkeen, jonka tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi. Työnsä saa tehdä niin, ettei kiire ole niskassa koko ajan
Kehittämisen sijaan jouduimme säästämään, mutta nyt onneksi tilanne on parempi. Lisäksi huoli terveydestä ja toimeentulosta kuormittaa. 1 2 3 "Lisää luottamusta" 1 2 3 S uomalaiseen työmarkkinaan liittyvä luottamuspula harmittaa Sture Fjäderiä, Akavan puheenjohtajaa. – Työskentelykulttuuri ja toimintatavat eivät ole kehittyneet vastaamaan työelämän ja työn nopeaa murrosta. – Kymmenen vuoden taantuma söi monella tavalla suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Tekoäly ja digitalisaatio haastavat työelämää. Tässä lainsäädäntö on tärkeää. Uudenlaiset uhat koettelevat työterveyttä, kuten sisäilmaongelmat ja alustaja etätyö. Työkulttuurin pitäisi olla sellainen, että jokainen voi kyseenalaistaa miten asioita tehdään. Tärkein keino on luottamus, sen rakentaminen ja säilyttäminen. Luottamusta rakennetaan sillä, mitä tapahtuu nyt ja miten toimimme tällä hetkellä. Jatkuvan oppimisen kehittäminen on keskiössä. 25 Demokraatti "Kiire pois työelämästä" S AK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan pahimmat esteet Euroopan mallimaaksi löytyvät SAK:n Hyvän työn mittarista: – Kiire ja kova työtahti ovat isoja esteitä hyvälle työelämälle. Usein uudistuksia lähdetään tekemään siinä vaiheessa, kun vaihtoehtona on vain täysremontti. Talous ja työllisyys ei ole vain nousua – sen viime taantuma opetti. Jokaista pitäisi rohkaista kehittämään omaa osaamista tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia, joissa huomioidaan työtehtävä, osaamistaso ja omat valmiudet. Paikallisen sopimisen kehittäminen on se suunta, johon meidän tulee edetä. Turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet ovat työnantajan vastuulla. Yhteisissä pöydissä neuvotellen pitäisi pystyä luomaan enemmän uutta ja luopumaan vanhasta. Pitää keskustella tulevaisuuden ratkaisuista eikä pelkästään nojata vanhaan. On pidettävä huoli osaamisesta ja sen kehittämisestä. nollatuntisopimuksissa ja työttömyysturvan kehittämistä yksinkertaisempaan ja tasoltaan riittävämpään suuntaan. "Lisää vaikuttamista" 1 2 3 S TTK:n puheenjohtaja Antti Palola löytää keskeisen syyn, miksi Suomi ei ole Euroopan paras työelämässä. Ensiksi meidän tulee parantaa luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välillä. – Se tarkoittaa usein sitä, että on vaikeaa hyväksyä eri osapuolten ehdotuksia. Asioita pitää valmistella yhdessä. Kiirettä ja aikapainetta pitää poistaa riittävällä resursoinnilla, työn organisoinnilla ja johtamisella sekä toimivilla työvälineillä ja teknologialla. Meidän vastustajamme ovat rajojemme ulkopuolella, ei Suomessa. Demokraatti_001-039.indd 25 15.10.2018 14.41. Suomen tulee työelämässä olla nopea ja ketterä. "Paikallista sopimista" 1 2 3 T oimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta painottaa, että Suomi ja suomalainen työelämä pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa. STTK:n kyselyn mukaan vain 42 prosenttia työntekijöistä pääsee vaikuttamaan paljon tai jonkin verran työpaikkansa kehittämiseen. Huolet liittyvät pätkätöihin, työttömyyteen ja nollasopimuksiin. Suomen menestys pohjautuu yhdessä sopimiseen ja yhdessä tekemiseen. Luottamusta tarvitaan johdon ja työntekijöiden sekä myös jokaisen työyhteisön jäsenen väillä. Tarvitsemme tiukempaa sääntelyä mm. Työilmapiirin pitäisi kannustaa kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja. Osaamisen kehittäminen. Tarvitaan vahvempaa yhteistoimintaa ja työsuojelua. Suomen pitää pyrkiä tasa-arvoisempaan työelämään, johon kuuluu myös samapalkkaisuus. Mahdollisuus vaikuttaa. Jotkut tehtävät ja ammatit poistuvat, mutta myös uusia syntyy
26 Demokraatti Teksti Simo Alastalo / Kuvitus ja grafiikka Emilie Uggla Macron Jupiter POPULISMI RANSKASSA Demokraatti_001-039.indd 26 15.10.2018 14.41
– Parlamenttivaaleissa kuka tahansa hölmö tuli Macronin siivellä valituksi. Kuluneen vuoden aikana osoite on ollut otsikoissa, koska PS on myynyt kruununjalokivensä kauppakeskuksiin erikoistuneelle sijoitusyhtiölle. – Kutsun sitä Macron-vallankumoukseksi, Kanuty sanoo. Matteo Renzistä tuli Italian pääministeri saman ikäisenä kuin Macron, mutta ennen sitä Renzi oli demokraattisen puolueen puheenjohtaja ja Firenzen pormestari. S eine-joen vasemmalla rannalla, Pariisin seitsemännessä kaupungin osassa on keisari Napoleon III:n voittoisan taistelun mukaan nimetty parin korttelin kadunpätkä. Kyse ei ole pilkasta. – Macron on sairastunut kreikkalaisesta mytologiasta tuttuun hybrikseen. Uusista parlamentaarikoista valtaosa on ensikertalaisia. Samalla hänen La République En Marché -liikkeensä sai kaksi kolmasosaa Ranskan kansalliskokouksen edustajanpaikoista. Meillä on nyt kaikkien aikojen heikoimmat kansanedustajat. Muuton syy liittyy mutkan kautta Napoleon III:een, joka oli kuuluisamman Napoleonin veljenpoika. POLITIIKAN KULTAPOIKA, JOLLA ON ISO HYMY, UNELMAVÄVY, RANSKAN KENNEDY. Onko hän sairastunut kreikkalaisesta mytologiasta tuttuun hybrikseen. 27 Demokraatti Investointipankkiirista tuli Ranskan presidentti vain 39-vuotiaana. Puolue on juuri lokakuussa muuttanut tiloista pois. Viimeisten vuosikymmenten ajan kadun nimi Rue de Solférino on viitannut monarkistisen sotahistorian sijaan Ranskan sosialistipuolueeseen (PS). – Macronilla oli yhdessä vaiheessa hyvin läheiset suhteet Blairin taustalla vaikuttaneeseen Labour-puolueen uudistajaan Peter Mandelsoniin, Kanuty sanoo. – Macron on presidenttinä hyvin monarkistinen. Hänet valittiin Ranskan historian ensimmäiseksi presidentiksi. Hänen lempinimensä on Jupiter. – Politiikan kultapoika, jolla on iso hymy, unelmavävy, Ranskan Kennedy, Kanuty luettelee. Sosialistipuolueelle Macron oli paitsi vallankumous myös katastrofi, joka romahdutti puolueen paikkamäärän Ranskan parlamentissa 280:stä kolmeenkymmeneen. » Demokraatti_001-039.indd 27 15.10.2018 14.41. Kansaa kuuntelevalle uudistajalle, joka ei uskonut oikeistoon eikä vasemmistoon, etsittiin lehdissä osuvaa nimeä. TOISIN KUIN antiikin Jupiterilla, ylijumala Macronilla on fanituotteita myyvä nettikauppa, josta voi ostaa presidentin kuvilla ja sloganeilla varustettuja mukeja ja t-paitoja. – Osoitetta voi verrata Lontoon Downing Streetiin, sosialistipuolueen kansainvälisistä suhteista vastaava Pierre Kanuty sanoo. Se on hyvin tuskallista. Nimi myös kummittelee politiikan tutkimuksessa, jossa PS-asiantuntemusta kutsutaan solferinologiaksi. Nuoria johtajia on nähty toki ennenkin. Hän on itse valinnut nimen, Kanuty väittää. Osa heistä ei ymmärrä mitä he tekevät. Louis Bonaparte nimellä vaalit voittanut Napoleon oli presidenttinä Ranskan nuorin, kunnes tasavallan korkeimpaan virkaan valittiin keväällä 2017 39-vuotias investointipankkiiri Emmanuel Macron. Hän on neljäkymmentä ja eräs demokraattisen järjestelmän kaikkien aikojen menestyneimmistä tulokkaista. Kanuty vertaa Macronia myös nuorena vallanhuipulle nousseeseen Britannian pääministeriin Tony Blairiin, jonka parinkymmenen vuoden takaista menestystarinaa Macron on huolellisesti opiskellut. Ironinen merkityksen muutos on peräisin sosialistipresidentti Francois Mitterandin kauden alusta vuodelta 1981, jolloin PS muutti päämajansa Rue de Solférino 10:een
Vasemmisto on "sotkun" myötä hajallaan ja tilannetta pahentavat Revault d'Allonnes-Bonnefoyn mukaan parin vuoden sisällä syntyneet uudet liikkeet. Vertailukohtia Suomen nykyhallitukseen löytyy Kaupin mukaan myös puolueohjelmia välttelevästä start up -politiikasta, jossa hätäiseen valmisteluun perustuvasta jatkuvasta uudistamisesta on tehty itseisarvo. Britanniassa oli nähty pieleen mennyt brexit-äänestys, Yhdysvalloissa voitti Trump ja oikeistopopulistit menestyivät muun muassa Italian, Itävallan ja Saksan vaaleissa. Linjassa on hyvin paljon samaa kuin talouspolitiikassa muualla Euroopassa. – Ammattiliittojen rintamaa on rikottu välttämällä yhteisiä kokouksia. Blair oli viisi vuotta työväenpuolueen puheenjohtaja ennen kuin hänestä tuli Britannian pääministeri. Vasemmiston yhdistäminen yhteisen tavoitteen taakse on ainakin EU-vaalien edellä liki ylivoimaista. Meidän täytyy antaa äänestäjille toivoa. Poliitikkona Macron syntyi kultainen lusikka suussaan. Yliopistossa Macchiavellistä lopputyönsä tehneen Ranskaan erikoistuneen professori Niilo Kaupin mukaan Macronin politiikkaa toimii hajota ja hallitse -periaatteella. Kun uudistuksia tehdään nopeasti toisensa jälkeen ja sitten joku huomauttaa, että ohhoh, meillähän on ongelmia kansainvälisten sopimusten tai juridiikan kanssa, sanotaan ”oh shit” ja peruutetaan. 28 Demokraatti POPULISMI RANSKASSA Blairiin verrattuna Macronin poliittinen menneisyys on ohut. – Macron on kuin Oliver Stonen Wall Street -elokuvan Gordon Gekko, tosin vähemmän väkivaltainen. Kohteena on ollut erityisesti ammattiyhdistysliike. – Tulee mieleen Maon jatkuva vallankumous, jossa kommunistista yhteiskuntaa piti jatkuvasti uudistaa. – Ranskassa on iso julkinen sektori, jonka henkilöstömäärän leikkauksia Macron on väläytellyt. Kauppi näkee Macronin poliittisessa ohjelmassa yhtäläisyyksiä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päämääriin. – Macron voitti epätoivon hetkellä. KESKUSTALIBERAALINA kampanjoineen Macronin linja on valinnan jälkeen ollut lähinnä uusliberaali. SOSIALISTIPUOLUEEN europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Christine Revault d'Allonnes-Bonnefoy kutsuu Macronin aiheuttamaa hävitystä sotkuksi. Vahvaan oikeiston ja vasemmiston jakoon perustuvassa ranskalaisessa politiikassa Macron oli puolueiden ulkopuolelta tuleva kummajainen, kohtelias populisti, joka ei ollut kiinnostunut poliittisesta ideologiasta. – Ranskassa on edelleen vasemmiston äänestäjiä, mutta juuri nyt he eivät tiedä, kykenemmekö enää voittamaan vaaleja. Tämä on päästrategiamme kevään EU-vaalien alla. Vuoden 2014 jälkeen on syntynyt kaksi uutta ryhmää, Jean-Luc Mélenchonin populistinen La France Insoumise (alistumaton Ranska) ja PS:n ehdokkaana presidentinvaalit hävinneen Benoit Hamonin vuosi sitten Lähde: Ifop-JDD kuukausi barometri Emmanuel Macronin kannatus on tippunut nopeasti hänen toissa toukokuisen valintansa jälkeen. Macroninkin kannatus hiipuu MACRON 70 Virkakauden alku Vuosi tehtävässä 60 50 40 30 20 HOLLANDE SARKOZY CHIRAC Demokraatti_001-039.indd 28 15.10.2018 14.41. Kauppi löytää muiden mielipiteitä hyljeksivälle poliittiselle valmistelulle vertailukohtia myös bisnesmaailman ulkopuolelta. Macronin nopeaa poliittista nousua edesauttoi Ranskan lehdistö, joka teki hänestä tuhansia kansijuttuja. Tosin lähes kaikilla hänen edeltäjillään on käynyt samoin. Hän on puhunut 120 000 työpaikan lakkauttamisesta. – Tätä voi kutsua nimelllä "oh shit politics". – Hän ei tiedä millaista on aloittaa nollasta, kohdata vaikeuksia ja epäonnistumisia ennen huipulle pääsemistä. Kaikki rakastuivat, myös iso osa sosialistien äänestäjistä. Macron on ajanut myös yritystason paikallista sopimista, joka nakertaa eturyhmien voimaa ja vaikutusvaltaa, Kauppi sanoo. Vanhastaan Ranskan vasemmistoon on kuulunut sosialistipuolueen ohella kommunistipuolue ja vihreät. Sen sijaan Macron on neuvotellut liittojen kanssa yksitellen. Kanuty ei kutsuisi Macronin paria vuotta talousministerinä merkittäväksi poliittiseksi kokemukseksi
29 Demokraatti perustama Generation.s, le mouvement. Mikäli Macron ei pysty siihen, Le Pen saattaa voittaa vuonna 2022. Sosialistipuolueen tavoitteena on Revault d'Allonnes-Bonnefoyn mukaan tehdä selväksi, että samat arvot jakava Eurooppa-myönteinen joukko pitää edelleen sisällään oikeiston ja vasemmiston. Le Peniä saattaa auttaa se, ettei Macron ole puuttunut Ranskan mittaviin lähiöongelmiin, marginalisoitumiseen tai diskriminaatioon. Jos koulutusta, terveydenhuoltoa, palkkatasa-arvoa ja sosiaaliturvaa ei saada Euroopan tasolla inhimillisemmäksi, hyötyjiä ovat oikeistopopulistit. Niilo Kaupin mukaan tällaiset ongelmat eivät hänen äänestäjiään kiinnosta. Siksi tänne valittiin selkeästi oikeistoa edustava pääministeri. POLITIIKKONA MACRON SYNTYI KULTAINEN LUSIKKA SUUSSAAN. Pierre Kanutyn mukaan Macronin on pakko menestyä kevään EU-vaaleissa. – Se ei toimi Ranskassa. Rankassa voittaja saattaa ennen pitkää olla äärioikeistolaisen National Frontin Marine Le Pen, joka hävisi presidentinvaalit vasta toisella kierroksella. Myös talousja sosiaalipolitiikka on ollut hyvin liberaalia, ei missään tapauksessa sosialidemokraattista. Jean-Luc Mélenchonin johtama La France Insoumise arvostelee katujulisteissaan Macronin rikkaita suosivia verolinjauksia. – Macronin tila toimia on hyvin kapea ja hänen on pakko voittaa niin, että ero Le Peniin on suuri. Hän ei ole rakentanut poliittista uraansa pikku hiljaa epäonnistumisten kautta, vaan hypännyt suoraan huipulle. – Macron on hyväosaisten presidentti. Lehdet kirjoittavat politiikan sisältöjen sijaan lähes pelkästään henkilöristiriidoista, Revault d'Allonnes-Bonnefoy sanoo. Macron on Revault d'Allonnes-Bonnefoyn mukaan epäonnistunut ideologisen jaon lakkauttamisessa. – Sosiaalinen Eurooppa ei edisty niin kauan, kun EU-parlamentin enemmistö on liberaaleilla, jotka sanovat, että sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenvaltioille. Tämä on viestimme. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Demokraatti_001-039.indd 29 15.10.2018 14.41. – Vasemmiston hajaannus on painajaismainen. Voitto on kirjoitettu Macronin tarinaan. Presidentti on itse maalannut Ranskan politiikasta kuvan, jossa on vain kaksi vaihtoehtoa, hän itse ja Le Pen. – Ja Euroopan tulevaisuus on vasemmistossa. Vaikka hän väittää toisin, Kauppi sanoo. REVAULT D'ALLONNES-BONNEFOY pelkää, että oikeistolaisen politiikan voittajia ovat lopulta kansan pettymystä kuuntelevat populistit. Macroniin pettyneissä suurin ryhmä ovat entiset sosialistien äänestäjät, jotka PS haluaa takaisin
– Jag känner att jag inte kan prioritera bort skrivandet nu. Här önskar författaren Kjell Westö kunna tillbringa en allt större del av året. Men då får det gärna finnas vissa bekvämligheter i skrivarstugan, som duschvatten. arbetarbladet.fi:ssä. Ansvaret har på ett absurt sätt runnit ner till individnivå. Jag säger inte att politiker svikit överlag, men nog politiken. Jag har dåligt samvete för att jag inte är med Text och bild Johan Kvarnström Författaren Kjell Westö beskriver sig som “vänsterliberal, socialliberal eller måttfull vänster” och ser klimatförändringarna som den viktigaste frågan i vår tid. Jag känner att jag inte kan prioritera bort skrivandet nu. Alla kan dö när som helst och del av mina jämnåriga har gjort det. I valdebatterna är det ingen som vågar säga att den ständiga tillväxten är oförenlig med hållbarhet. Med tron på ständig tillväxt som grundproblem. Systemfelet beror Westö framför allt på marknadslogikens expansiva drag. Han har tillfrågats och övervägt, men, som vanligt, tackat nej. Hans alternativ vore SDP, men det blir ingen kandidatur. Höstens tystnad börjar ta över Nagu. V i träffas alldeles i slutet av en sommar med hetta, torka och skogsbränder. Många blir deprimerade av detta ansvar, helt förståeligt. – Jag hör till en generation som utnyttjat möjligheten till en expansiv livsstil. Och nu är brunnen tom. Jag vill komplettera min litterära produktion och vet att jag inte kan skriva om politiken som en Jörn Donner. Är inte det förunderligt, att en ödesfråga som planetens beboelighet lämnas till individuella val. Men jag gör det. Det system de försöker kompensera för är så groteskt och glupskt. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. För även om han ser alla val i Europa som ödesval just nu så lever man bara en gång. Med tanke på hur mycket han rest och sett världen den senaste tiden finner han det svårt att tala om klimatfrågan “utan att vara en hycklare”. – En del företag och stormrika altruister gör bra saker, men det räcker inte. – Det är som en symbolisk ultralight-version i lyxproblemstappning av världens läge med klimatförändringarna och sötvatten som bristvara, säger Westö. Pidempi versio on julkaistu 12.9. Då kommer vi till frågan om det skulle behövas en Kjell Westö i riksdagsvalet 2019. Det är inte värt mycket att nu som Sanasto hycklare = tekopyhä kandidat = ehdokas klimatförändring = ilmastonmuutos komplettera = täydentää livsstil = elämäntapa samvete = omatunto 57-åring börja ändra sig. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Demokraatti_001-039.indd 30 15.10.2018 14.41. – Givetvis, och det blir inte bättre att fler länder vill följa Trumps exempel och lämna Parisavtalet
31 Demokraatti Pintaa syvemmälle Työväen Sivistysliiton verkkojulkaisu www.aikamerkki.org ku lt t uuri lah ja.f i Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! Demokraatti_001-039.indd 31 15.10.2018 14.41
Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen Demokraatti_001-039.indd 32 15.10.2018 14.41. 32 Demokraatti KASVO KAHDEN LAMAN KASVATTI Taantuma petti nuoret, mutta tahtopelaajan lapa ei tutise
33 Demokraatti Demokraatti_001-039.indd 33 15.10.2018 14.41
Helsingissä Näkkäläjärveä työllistää Demarinuorten puheenjohtajuus sekä monet muut tehtävät ja -toimet. Asuu ja työskentelee Helsingissä sekä Rovaniemellä . – Olen jääkiekossa tahtopelaaja pikemmin kuin taitava. Inarilaislähtöinen Näkkäläjärvi pelasi nuoruudessaan jääkiekkoa Euroopan unionin pohjoisimmassa jääkiekkoseurassa, Tunturikiekossa. Kotikonnuilta Inarista ei löytynyt töitä kuukausienkaan töiden etsimisen jälkeen, joten hän päätti muuttaa Rovaniemelle ja ryhtyä puhelinmyyjäksi. Hakeudun mielelläni paikkoihin, joissa saan vääntää ja taistella, Näkkäläjärvi kuvaa. Nykyisin Näkkäläjärvellä on valitettavan vähän aikaa jääkiekolle. Hänen mukaansa sama asenne pätee muuhunkin tekemiseen niin nykyisissä töissä politiikassa kuin opiskelussa. Taantuma-ajan näköalattomuus oli herättänyt inarilaisnuorukaisen yhteiskunnallisen ja poliittisen tietoisuuden. Näkkäläjärvi muutti Vaasaan ja aloitti konetekniikan insinööriopinnot 2011. Demokraatti_001-039.indd 34 15.10.2018 14.41. Ei liene yhteensattuma, että 1990-luvun lama-ajan alussa syntynyt Näkkäläjärvi käyttää asumisjärjestelyistään varhaislapsuudestaan tuttua käsitettä – kahden asunnon loukku – tosin sanatriossa on nyt huomattavasti myönteisempi sointi kuin tuolloin. . . Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja 2014 . Rovaniemen kaupunginhallituksen työt pitävät häntä niin ikään Rovaniemellä. Hänet valittiin Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtajaksi, kun opintoja oli pari vuotta takana. Hän pitää kiinni siitä, että käy kerran viikossa pelaamassa kavereiden kanssa. Kun syksyllä 2008 iski finanssikriisi, näkymät muuttuivat lyhyessä ajassa täysin, Näkkäläjärvi muistelee. Näkkäläjärvi koki vuoden 2008 syksyllä monen ikätoverinsa tapaan sukupolveaan määrittelevän keskeisen ilmiön. M ikkel Näkkäläjärvi toteaa leikillisesti olevansa kahden asunnon loukussa. Hän muistelee, miten opettajat vuonna 2006 uhosivat lähitulevaisuuden lupaavia näkymiä, jotenkin näin: hei, tiedättekö mitä nousukausilaiset, suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle ja pian teidät suorastaan revitään luentopenkeiltä kovapalkkaisiin hommiin! – Opettajat kehottivat meitä jatko-opintoihin tähtääviä jatkamaan opinnot loppuun. – Se oli opettavaa ja vaativaa työtä, joka kehitti kykyä ymmärtää pelkän puheen perusteella ihmisten senhetkisiä fiiliksiä. Syntynyt Inarissa 1990 . Sosiaalidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtaja vuodesta 2016 . Pohjoismaiden ja Baltian maiden demarinuorten FNSU:n puheenjohtaja 2014–2016 . 34 Demokraatti D-KASVO MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI . Ylioppilas Näkkäläjärvi huomasi olevansa kahden laman kasvatti. . Opiskelee yhteiskuntatieteiden maisterin koulutusohjelmassa Lapin yliopistossa D emarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, 28, heittää ison jääkiekkokassin olalle ja suuntaa kohti raitiovaunupysäkkiä ja kiekkotreenejä. . . Vaasassa hän meni pian mukaan opiskelijapolitiikkaan. Hänen yhteiskuntatieteiden maisterin opintonsa ovat Lapin yliopistossa. – On turha vaatia muilta, jos ei ole valmis laittamaan itseään peliin. . . SDP:n Pohjoismaa-työryhmän puheenjohtaja
Matkustettiin ja ajeltiin paljon. 35 Demokraatti N äkkäläjärven arki on kiireinen eikä tämä syksy tee siihen asiaan poikkeusta. – Matkakuume on nousussa, Näkkäläjärvi myönsi juuri matkan alla. Autossa oli aina paljon aikaa, mutta ei koskaan tylsää. Näkkäläjärvi tavoittelee EU-parlamenttiin SDP:n ehdokkaana toukokuun 2019 vaaleissa. Matka Yhdysvaltoihin on erityinen. San Antonion miljoonakaupungissa, lähellä Meksikon rajaa, tuleville eurooppalaispäättäjille esitellään siirtolaisuusasioiden parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen toimintaa. I narista oli melkoinen matka kaikkialle – matkattiin sitten Tunturikiekon linja-autossa kohti vieraspeliä tai köröteltiin äidin matkassa sukuloimaan Ranualle tai Rovaniemelle. Näkkäläjärvi on yksi noin 20 nuoresta eurooppalaispäättäjästä, jotka Yhdysvaltojen hallinto kutsui IVLP (International Visitor Leadership Program)-tutustumiskäynnille. Alkusyksyyn mahtuu myös merkittävä päätös. Ohjelmassa on syksyn mittaan muun muassa pitkä Yhdysvaltojen matka, junassa sukkulointia Rovaniemen ja Helsingin väliä, ideointia, esiintymisiä, Demarinuorten toimintaa ja kokouksissa istumista: poliitikon päivittäistä arkea. Automatkat menivät niin, että radio pauhasi taustalla ja puhuttiin yhteiskunnallisista asioista. Näkkäläjärven päätös on myös valinta, joka samalla sulki pois ehdokkuuden ensi kevään eduskuntavaaleissa. – Äidin kanssa pohdittiin aamupalan ja iltateen lomassa yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kolme viikkoa kestävällä matkalla muun muassa Charlottesvillessä eurooppalaisvieraille valotetaan paikallisen äärioikeiston nousun juurisyitä sekä paikallisen vuoden takaisen terrori-iskun taustoja. Puhuttiin milloin misHAKEUDUN MIELELLÄNI PAIKKOIHIN, JOISSA SAAN VÄÄNTÄÄ JA TAISTELLA. Matkalla vierailijat solmivat arvokkaita henkilökohtaisia kontakteja nykyisiin ja tuleviin isäntämaan päättäjiin. Demokraatti_001-039.indd 35 15.10.2018 14.41
Lapsena opin jo ennen koulua kirjoittamaan tietokoneella ja vasta myöhemmin koulussa kynällä. Maapallon yhteinen ykkösuhka, ilmastonmuutos, mietityttää ja huolestuttaa Näkkäläjärveä paljon. Veli kuoli. – Ilmastonmuutos on tullut jäädäkseen ja muokkaa maapalloa jatkuvasti ja pysyvästi. Näkkäläjärvi on matkoillaan miettinyt monia mieltään lähellä olevia teemoja, kuten tietosuoja-asioita, terveydenhuoltoa, äärioikeiston uhkaa Euroopassa, ympäristön tilaa ja pakolaisuutta. Minä kyselin, äiti vastasi ja sitten debatoitiin. Näkkäläjärven äiti ja isä erosivat, kun Mikkel oli seitsenvuotias. – Kyllä se äidin peruja on, Näkkäläjärvi nyökkää ja hymyilee samalla hieman ujosti – niin että miehen koko olemus kertoo mittaamattomasta lämmöstä äitiä kohtaan. – Hän kavereineen opetti minulle tietokoneasioita ja strategiapelien pelaamista. Veljen kuolema lähensi suhdetta omiin vanhempiin entisestään. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Jos emme hyvin pian yhdessä löydä ratkaisua ja tiukempia toimia muuttaa kurssia, niin esimerkiksi Suomen luonto, ympäristö ja sen monimuotoisuus ovat nykyiseen verrattuna aika erilaisia, kun olen eläkeiässä. Työn takia muutakin matkustelua tulee paljon. Hän oli taitava shakissa, piti vaikeiden matemaattisten ongelmien ratkomisesta ja luki englanninkielisiä paksuja romaaneja. Näkkäläjärven isä Aslak Näkkäläjärvi on koulutukseltaan insinööri ja omistaa poroja, kuten myös Mikkel Näkkäläjärvi itse. M ikkel pelasi jääkiekkoa, jalkapalloa, salibandyä ja vaelsi tuntureilla. 36 Demokraatti täkin. Kesäisin hän osallistui jääkiekkoleireille. Olen samalla yrittänyt olla kovettamatta itseäni. Lähellä kotia auto ajoi isoveljen päälle tutulla paikalla. Lapsena ja nuorena Mikkel osallistui kesäisin vasanmerkintään eli vasanleikkoon ja marrasjoulukuussa poroerotukseen. Eron jälkeen äiti vastasi pääasiassa perheen kahden pojan kasvatuksesta, vaikka Näkkäläjärvi oli säännöllisesti myös isällään. Koskaan kun ei tiedä, näkeekö sitä ihmisen viimeistä kertaa. 2 Tein merkittävän ratkaisun myös 2014, kun muutin Helsingistä takaisin Lappiin. – Kun on kokenut näin vaikean menetyksen, niin lopulta se vie siihen ajatukseen, että kaikesta kyllä selviää, jopa tästä. – Esimerkiksi EU:n tietosuoja-asetus kuulosta todella byrokraattiselta. – Olen alkanut ajatella, että kun toimin ihmisten kanssa, yritän aina käyttäytyä niin, ettei kenenkään kanssa jää asioita hampaankoloon. Mikkel Näkkäläjärvi matkustaa tätä väliä säännöllisesti. Poronhoito tuli tutuksi Näkkäläjärvelle jo poikavuosista alkaen. Kaikkia meitä koskee paljon se, miten globaalit lääkäritai lääkeyritykset, sairaanhoitopiirit ja työterveysyritykset käyttävät terveystietojamme. – Matkustaminen voi joillekin tuntua raskaalta mutta minä nautin junassa istumisesta, kun saan ajatella rauhassa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Nuorena päätin isoveljeni kuoleman jälkeen, että elämä jatkuu eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Vaikeissa tilanteissa ajattelen, että tästäkin minä selviän. Ajan myötä isoveljen kuolema alkoi kypsyttää Mikkeliä kuitenkin toisella tavalla. Yhteiskunnallisuuden itu taidettiin istuttaa jo näihin aikoihin. Isoveli oli Mikkelille esikuva ja opettaja. Inarista ei löytynyt töitä ja menin Rovaniemelle puhelinmyyjäksi. – Kesti aika pitkään ennen kuin pystyin tai halusin puhua siitä. Ilman sitä ei synny oivalluksia ja asioiden syvällinen ymmärtäminen ontuu, vaikka monet asiat sinänsä tulisivat hoidetuiksi. Marraskuisena iltana 2001 Juhan Aslak oli palaamassa kotiin mummolasta, jossa hän oli ollut syömässä. Vastaava iso päätös oli muuttaa Rovaniemeltä Vaasan opiskelemaan. sitä ajattelee isommin, niin esimerkiksi kansalaisten tietosuojan globaali sääntely on todella tärkeää. Nuorempana sulkeuduin aika paljon. Ehdoton ykköslaji oli jääDemokraatti_001-039.indd 36 15.10.2018 14.41. – En ole toki ainoa jolla on hankalia kokemuksia, mutta silloin erityisen vaikeaa oli sekin, kun näki miten raskasta se oli omille vanhemmille. Mikkelin äiti, Outi Korpilähde, työskenteli Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opettajana ja myös toimittajana Ylen Lapin Radion toimituksessa. Näinkin vaikeista asioista on hyvä pystyä puhumaan. Kun 1 Muutin Inarista Rovaniemelle lukion jälkeen. Juhan Aslakia kiinnostivat tietokoneet, erilaiset pelit ja matematiikka. – Nykyisin ei koskaan tunnu siltä, että olisin missään tilanteessa täysin toivoton tai lohduton. J unamatka Helsingistä Rovaniemelle tai päinvastoin kestää 8-12 tuntia – päivästä ja junasta riippuen. Hän oli täyttänyt juuri 18 vuotta, abiturientti. Olen yrittänyt vaalia sitä, että minulla joka päivä on aikaa asioiden pohtimiseen. Isoveli Juhan Aslak Näkkäläjärvi oli Mikkeliä seitsemisen vuotta vanhempi. kiekko
37 Demokraatti TAANTUMAAJAN NÄKÖALATTOMUUS HERÄTTI YHTEISKUNNALLISEN JA POLIITTISEN TIETOISUUDEN. Demokraatti_001-039.indd 37 15.10.2018 14.41
Tällaista juodaan huoltamoilla. TOIMITUS TESTAA Murukahvi Clipper luomu 14 pistettä • Täyteläinen, erikoinen, kahvilakahvin makuinen. Parhaat pisteet sai yllättäen pikakahvi, vaikka moni raatilainen oli ennen testiä vähätellyt sellaisen makua. Demokraatti_001-039.indd 38 15.10.2018 14.41. • Tykkään, vaikka makua voisi olla enemmänkin. • Väljähtänyt maku, maistuu Macronin Kauppatorilla juomalta kahvilta. Automaattikahvi on maineensa veroista Konttorin kahvitestissä löytyi yllätysvoittaja – ja häviäjä. • Tunkkainen, savukkeenmakuinen. Muiden kahvien väliset erot olivat yllättävän pienet, vaikka viimeisenä maisteltiin hifistelykahviksikin kutsuttua pressopanulla tehtyä kahvia. • Kuravettä, ei etäisestikään muistuta kahvia. • Varmastikin murukahvia. • Ei tuoksu kahvilta eikä oikein maistukaan. 38 Demokraatti KULUTTAJA Teksti Heikki Sihto / Kuvat Heikki Sihto ja iStock Makuraadissa Timo Sparf, Nora Vilva, Emilie Uggla ja Rane Aunimo. Tätä kutsuttiin ”paksuksi” ja ”savukkeenmaun kyllästämäksi”. • Paksu suuntuntuma, onko pakko niellä. • Kaakaomainen, ei erityisen kahvinen makuelämys. Muistuttaa chocokahvia. Maistuu Macronin Kauppatorilla juomalta kahvilta. Tätä voisi juoda huomaamatta pitkin päivää. RAADIN SUOSIKKI 1 2 3 4 Automaattikahvi 7 pistettä • Vetinen, mausta puuttuu täyteläisyys. Pressokahvin puolustukseksi pitää sanoa, että se testattiin viimeisenä. • Maku muistuttaa kaarnaa, aika hapokasta. • Karvain testatuista, on ainakin paljon makua. Pressokahvi jäikin viimeiseksi. Raati ei tiennyt mitä kahvia milläkin kierroksella oli mukissa. Neljäs kahvimukillinen aiheutti testiryhmässä lievää taisteluväsymystä ja liiallista kofeiinipiikkiä. Demokraatin toimituksen raati maisteli peräkkäin automaattikahvin lisäksi suodatin-, pikaja pressokahvin. Kaikille kahveille annettiin pisteitä asteikolla 1-5. • Onko tämä edes kahvia. Hyvää. Suodantinkahvi Pauligin Juhlamokka 8 pistettä • Perinteisen huoltamokahvin makuista, ei piristä. • Mieto, murukahvimainen, mukava ja helppo juoda. S okkotesti on armoton ja lopputulos yllättävä, kun neljä vannoutunutta kahvinjuojaa testaa erilaisia työpaikan kahveja. Sen verran testiryhmän taustasta, että kolme heistä juo työpaikalla yleensä automaattikahvia, yksi pikakahvia ja kaikki satunnaisesti pressopannulla tehtyä kahvia. Pressopannukahvi Robert Paulig NewGuinea 5 pistettä • Tästä tulee kofeiinimyrkytys, suuhun jää hiekkainen tunne
Meillä tässä on korjattavaa. Kysyn näkemystä S-ryhmän Tiina Pensaselta, hedelmäja vihannesosion valikoimapäälliköltä. MITEN MEITÄ VEDÄTETÄÄN. Muuten kypsytyksessä ei ole onnistuttu. Kyllä syöntikypsän pitäisi olla syöntikypsä. Miten pitäisi suhtautua syöntikypsänä myytyyn avokadoon, joka on ostettaessa aivan raaka ja kypsyy vasta neljässä viidessä päivässä kotona. S-ryhmän valikoimassa luomulaatuiset avokadot myydään syöntikypsä-lupauksella. Kuluttajan ei tarvitse tietää minkälainen syöntikypsän tulee olla. – Meidän syöntikypsien avokadojemme hintaan vaikuttaa hivenen se luomulaatuisuuskin. Joku lajike on vaatimattomana, pelkkänä "avokadona". – Kun se syöntikypsänä myydään, niin syöntikypsä sen pitäisi olla. Näinhän tämän ei pitäisi olla. Se on kaksinkertainen esikypsytettyyn verrattuna. Ja sitten ovat ne akuutissa avokadonälässä kauppaan rientänyttä ostajaa himottavat, syöntikypsyyttä vannovat versiot. Huomionarvoinen asia on myös kilohinta. Toinen lajike kertoo olevansa esikypsytetty. No entäs, kun luvattu syöntikypsyys ei toteudu, niin ei kai pelkkä luomulaatuisuus tuplaa kilohintaa. Puhelimeen vastaa S-ryhmän Tanja Talvenheimo, tuotelaatupäällikkö. 39 Demokraatti Teksti Nora Vilva / Kuva iStock MEITÄ VEDÄTETÄÄN Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Kypsä, mutta niin raaka K aupan vihannesosastolta löytyy eri kypsyysasteilla itseään myyviä avokadoja. Kerro, me selvitämme! toimitus@ demokraatti.fi Demokraatti_001-039.indd 39 15.10.2018 14.41. Tästä huolimatta avokado on usein kivikova eli täysin raaka. – Ei, ei tuplaa
Aborttioikeuden rajaamista lobbaa EU-instituutioissa kansainvälinen verkosto, joka pyrkii laajemmin naisten ja vähemmistöjen oikeuksien rajoittamiseen. 40 Demokraatti U l koministeri Soinin luottamusäänestyksestä kehkeytyi käsittämätön näytelmä viime kuussa. Trump alkoi toteuttaa liikkeen agendaa nimittämällä korkeimpaan oikeuteen aborttia vastustavan tuomarin, kieltämällä aborttineuvonnan Yhdysvaltain rahoittamilta kehitysyhteistyöjärjestöiltä ja ajamalla säädöstä, joka veisi valtion rahoituksen abortteja tarjoavilta terveysasemilta. Aiheeseen liittyvässä keskustelussa sekä Soini itse että pääministeri Sipilä kehystivät ulkoministerin abortinvastaisen toiminnan hartaan katolilaisen yksityisajatteluksi. Naisten todennäköisyys kuolla aborttiin on suurin Afrikan länsija keskiosissa, missä vaarallisia abortteja on suhteessa eniten. Kanadan abortinvastainen liike, jonka tilaisuuteen ulkoministerimme työmatkallaan osallistui, koostuu lähes täysin uskonnollisista konservatiiveista. Abortinvastaisen liikkeen poliittinen merkitys on korostunut viime vuosina myös Euroopassa. Vähiten abortteja tehdään siellä, missä aborttioikeus on laajin, seksuaalikasvatus kattavaa ja ehkäisyvälineitä helposti saatavilla. ”Elämän puolesta” kampanjoivan liikkeen politiikka johtaa käytännössä sekä aborttien että kuolemien lisääntymiseen. Ylivoimaisesti suurinta kuolleisuus on osavaltioissa, joissa aborttioikeutta on Pro Life -liikkeen vaatimuksista rajattu. Liikkeen politiikka, joka tähtää aborttien vähentämisen sijaan aborttioikeuden kieltämiseen, vahingoittaa naisia ympäri maailmaa. Hallitus pyyhki pöytää parlamentarismilla, kun muut puolueet taipuivat sinisten kiristykseen tehdä ministerin luottamusäänestyksestä hallituskysymys. Abortinvastainen liike on kuitenkin kaikkea muuta: kovaa, kansainvälisesti järjestäytynyttä politiikkaa. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com ABORTINVASTAINEN LIIKE ON KOVAA, KANSAINVÄLISESTI JÄRJESTÄYTYNYTTÄ POLITIIKKAA Demokraatti_040-076.indd 40 15.10.2018 15.00. Viime vuosina useissa Euroopan maissa, Puolasta Espanjaan, on käsitelty aborttioikeuden rajaamista. Liikkeen kannattajat ovat verranneet aborttia holokaustiin ja sen poliittiseen agendaan kuuluu myös seksuaalikasvatuksen ja ehkäisyn vastustaminen. Abortteja vastustava liike kutsuu itseään nimellä Pro Life, elämän puolesta. Kuoleman puolesta Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutioita. Naapurimaassa Yhdysvalloissa vastaava liike tuki presidentinvaaleissa Donald Trumpia. Läntisen maailman korkein äitikuolleisuus on Yhdysvalloissa. Maailmassa tehdään vuosittain noin 25 miljoonaa vaarallista aborttia, 97 prosenttia niistä kehittyvässä maailmassa
Nuorempana, kun kävin ensimmäistä kertaa kosmetologilla, hän sanoi, että kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ryppyvoiteiden käyttö eikä kauheasti kannata nauraa ja hymyillä, koska silloin tulee naururyppyjä. Omassa toiminnassani yritän ylläpitää toivon näkökulmaa. Laadukkaasta lopputuloksesta voidaan aina rakentaa parempaa huomista. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Demokraatti_040-076.indd 41 15.10.2018 15.01. En ole toteuttanut neuvoa. Töissäni kannatan periaatteellista ratkaisuun tähtäävää neuvottelua, en kovaa ja asemalähtöistä tyyliä, jossa toinen osapuoli nähdään vihollisena. Olen tavoitteellinen ja valmis tekemään työtä sen eteen. Se ei aina ole helppoa, koska ihmiset ja tavoitteet ovat erilaisia. 41 Demokraatti Vuokko Piekkala 54-vuotias valtakunnansovittelija E n juurikaan katso itseäni peilistä päivän aikana. Ei ole tärkeää, että juuri minä sanon jotakin tai että minä olen se, joka muistetaan jostakin. Olen sitä mieltä, että niin kauan kun on elämää, on myös toivoa. Toivon, että peilistä näkyisi positiivisuus. Ainoastaan aamulla, kun pesen hampaat ja laitan vähän meikkiä. Naururypyt tulevat ilosta ja kiitollisuudesta. Uskon, että tekijä kiinnostaa, mutta mielestäni työ ratkaisee. Kasvoillani on ryppyjä, mutta ne kertovat elämästä. Mielestäni olennaisempaa on, että olemme saaneet aikaiseksi jotakin hyödyllistä. Tärkeää neuvotteluissa on laadukas lopputulos, ei oma voitto ja toisen tappio
Tämänkaltainen masennus voi ilmentää itseään missä elämänvaiheessa tahansa, ruuhkavuosien kiireissä, huonossa parisuhteessa ja työssä mikä kuormittaa. Eikä voikaan tietää. • MONEN MASENTUNEEN mielenmaisemaa värittää arvottomuuden, vääränlaisuuden ja kelpaamattomuuden kokemus eli häpeä. Kaikkia kuvauksia yhdisti mustuus, synkkyys ja upottavuus. Mitä useampi toipumiskanava ihmisellä on käytössään, sitä varmemmin myös masennuksesta on mahdollista toipua. Masennuksesta kärsivä on usein kiltti ja uhrautuva, omat tarpeensa pois antava ihminen. Masennukseen sairastumiseen ei ole yhtä selkeää syytä. Mielialalääkkeitä käyttää valtava määrä suomalaisista, noin 400 000 ihmistä vuosittain. Noin joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella sairastuneista masennus uusiutuu. Kun puhutaan masennuksesta toipumisesta, on hyvä keskittyä kokonaisvaltaiseen toipumiseen; fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen huomioimiseen. Itseään oppii rakastamaan pikkuhiljaa omiin tunteisiin ja tarpeisiin tutustumalla, ne hyväksymällä ja elämällä niitä kuunnellen. Tosiasia on, että maassamme masennuksen hoito on riittämätöntä. 42 Demokraatti IHMINEN & SUHTEET Teksti Miia Moisio TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock MASENNUS hävittää värit Miltä masennus tuntuu, mistä tietää masentuneensa. Häpeän, näkymättömyyden ja itsestä etääntymisen vastalääke on yksinkertaisuudessaan itsensä rakastaminen. Kun on oikein epävarma ja hukassa itseltään, tulee tuijotettua hyväksyntää toisten ihmisten silmistä. Hän ei ehkä tiedä, kuka on, mitä tarvitsee, mitä tuntee ja mitä elämässään haluaa. Isoin osa sairastuneista joutuu kamppailemaan sairautensa kanssa yksin. Usein kaiken edellä esitetyn tiedostamiseen ja kohtaamiseen tarvitaan terapeuttista apua. ”Liima”. ”Suo, mikä upottaa”. Demokraatti_040-076.indd 42 15.10.2018 15.01. ”Sumu”. Masennus voi johtua monesta tekijästä; suoliston huonovointisuudesta, aivojen välittäjäaineista, stressistä, lapsuuden kasvuympäristöstä ja monesta muusta tekijästä. MASENNUS ON sairaus, selviytymistai suojautumiskeino olosuhteissa, jotka eivät tee ihmiselle hyvää. ”Kaivo”. Masennus haluaa aina kertoa, että jotain on pielessä ja epätasapainossa. Olen kirjassani esittänyt näkemykseni siitä, että masennus on: • KUN IHMINEN ei uskalla tai osaa tiedostaa omia tunteitaan ja tarpeitaan, ei hänellä ole kosketusta itseensä. Masennusta voikin pitää Suomessa lähes kansantautina. Masennus aiheuttaa kantajalleen valtavan määrän inhimillistä kärsimystä – sitä on sellaisen vaikea ymmärtää, joka ei ole koskaan kokenut vakavaa alakuloisuutta tai siihen liittyvää voimattomuutta ja toivottomuuden tunnetta. K irjoitin masennuksesta kirjan Toivon kirja masennuksesta (2018). ”Tankkeri”. Tarvitaan lupa omien tunteiden ja tarpeiden kuuntelemiseen. Eikö se, ettei ole omia tarpeita ja tunteita, oikeastaan tarkoita sitä, että on näkymätön. Silloin pyrkii muuntautumaan toisten odotusten mukaiseksi ja kulloiseenkin seuraan sopivaksi. Siinä masennustarinansa kirjoittaneet ihmiset kuvasivat edellä olevilla sanoilla sitä, miltä masennus tuntuu
Lepää kun väsyttää, syö, kun on nälkä, etsiydy läheistesi seuraan, jos tunnet että tarvitset muiden tukea. Hyvä suoja masennusta vastaan on omien tunteiden kohtaaminen, tiedostaminen ja hyväksyminen. Yksi kerta ei riitä, kehon liikuttamisesta pitää tulla tapa. Masentunut ei halua kuulla klassisia lausahduksia: ”Kyllä se aurinko vielä risukasaankin paistaa”, ”Kyllä kissan on itse häntänsä nostettava” tai ”Ota nyt vaan itseäsi niskasta kiinni”. Tee hyvinvointisi kannalta hyviä valintoja ja muuta elämääsi, jos kaipaat ja tarvitset muutosta. Kyse on elinvoimaisuuden nostattamisesta. 2 Miten voin suojautua masennukselta. Kävele pieni kävelylenkki, mene luontoon, hengittele voimakkaasti sisäänpäin, jumppaa. Kun ei ole yhtään voimia, on vaikea tehdä asioita itsensä hyväksi. Joskus lääkkeet ovat hyvä keino saada paraneminen käyntiin. Hyväksy, rakasta, tue niin paljon kuin mahdollista. Demokraatti_040-076.indd 43 15.10.2018 15.01. 43 Demokraatti 4 KYSYMYSTÄ MASENNUKSESTA 1 Olen masentunut, mutta mistä saisin voimaa lähteä toipumisen tielle. MASENNUKSESTA KÄRSIVÄ ON USEIN KILTTI JA UHRAUTUVA, OMAT TARPEENSA POIS ANTAVA IHMINEN. Mitä tahansa, jotta saat herätettyä lamaantuneeseen olotilaan vaipunutta kehoa. Kaikkein tärkeintä on hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on. 4 Mitä masentunut ei halua kuulla. Keho pitää saada liikkeelle – mieli seuraa perässä. 3 Olen masentuneen läheinen, miten voin parhaiten auttaa. Älä yritä toimia läheisesi terapeuttina, terapia-apu pitää tulla muualta. Älä tee asioita masentuneen puolesta, tehkää yhdessä ja anna masentuneen pikkuhiljaa opetella kantamaan vastuuta itsestään – masentunut tarvitsee kokemusta siitä, että hän itse jaksaa ja pystyy. Mieti, miltä nuo lauseet tuntuisivat, kun et itse ihan oikeasti jaksa mitään tai olo on jostain syystä hyvin toivoton ja kurja. Täytyy kuitenkin muistaa sekin, että masentuneella itsellään on vielä paljon raskaampaa. Älä syyllistä tai tee numeroa siitä, että olet tukena. Miia Moisio vastaa hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Omia tarpeitaan kannattaa kuunnella hyvin tarkkaan. Kaikille lääkkeet eivät kuitenkaan sovi eivätkä kaikki halua niihin turvautua. Tee kaikki rakkaudesta, älä velvollisuudesta. Masentuneen lähellä on raskasta kulkea
44 Demokraatti Elämän kertoja Demokraatti_040-076.indd 44 15.10.2018 15.01
Historioitsija Teemu Keskisarja on kirjallisessa tuotannossaan liikkunut pitkälti marginaalissa, jos ajatellaan Suomen valtiollista historiaa tai kunniakasta kulttuurihistoriaamme. R aatteen tien ja Tolvajärven taistelut, sarjamurhaaja Juhani Adaminpoika ja Huittisten kirvesmurhaaja, suomalaisen seksuaalirikosten varhaishistoriaa... Kunnes kaksi vuotta sitten häneltä ilmestyi kirja Hulttio, joka ei ollutkaan enää kuvaus jostain kansan vähäisistä riveistä ponnistaneen luuserin toilailusta. 45 Demokraatti Teemu Keskisarjan Aleksis Kivi-kirjassa kohdataan niin ilon kuin surun poika. Ei, pääosassa Elämän kertoja Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen Demokraatti_040-076.indd 45 15.10.2018 15.01
Kirja ei uppoudu syvälle hänen tuotantoonsa eikä analysoi sen vaikutusta Suomen tai peräti maailman kirjallisuushistoriaan. Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus on teos joka pitää, minkä nimellään lupaa. Saatuaan nuorison juhlinnasta tarpeekseen Aleksis vetäytyy tuon mainitun kivenlohkareen taa. Siellä, Charlotta Lönnqvistin emännöimässä Fanjunkarsin torpassa Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä. • • • TEEMU ALEKSIS KESKISARJA sanoo saaneensa ensikosketuksen Kiveen jo kohdussa. Paljon ei ollut ikää Teemulle karttunut vielä silloinkaan, kun Kiven elämä historiallisessa mielessä alkoi kiinnostaa. • • • JA KUOLEMA. Ja tähän onneen tahdon viimein tulla, ja puhtauden kautta; sillä puhtaus on elämäni määräys, vaihka ennen tuollon tällön vähän himmenisikin olentoni irstaisuuden loassa. Siellä, erään tietyn kiven takana hän kuulee kohtalokkaan keskustelun, matkaopastaa Keskisarja. Se on kirjailijamonumenttina ikuista laatua, toiselta reunaltaan äkkijyrkkä kallio Siuntion sydämessä. ALEKSIS KIVI TUNNONTUSKAISESSA KIRJEESSÄÄN KAARLO BERGBOMILLE TOUKOKUUSSA 1869 (TEKSTI ON ALKUPERÄINEN EIKÄ SITÄ OLE TOIMITUKSESSA KÄSITELTY) Demokraatti_040-076.indd 46 15.10.2018 15.01. – Kivi, jonka helsinkiläiset ystävät olivat hylänneet ja joka oli fyysisesti jo aika sairas ja henkisesti hajalla, päättää juhannuksena 1872 kuitenkin lähteä Flaggbergetille, ”pyhälle, pahalle vuorelle”, jossa jo vuosisatoja oli tavattu polttaa kokkoja. Sieltä hän joutuu sattumalta kuulemaan kahden nuoren säätyläispariskunnan jutustelua, jossa häntä luonnehditaan pilkallisesti ja vähätellen. 46 Demokraatti oli itse Carl Gustav Mannerheim ja hänen kuohuva nuoruutensa. Ihan vapaaehtoisesti ”Veljekset” kuitenkin luin jo pikkupoikana. Tänä syksynä Keskisarjalta ilmestyy kirja, joka pitää lukijat yhä kansakunnan kirjahyllyn kunniapaikalle kohotettujen henkilöiden parissa. Mutta ei Keskisarja – tietenkään – halua mennä Siuntioon näyttääkseen sen torpan, sen kamarin, sen pöydän, sen teräskärkisen sulkakynän, jolla Kivi romaaninsa (jota sanaa kirjailija itse ei koskaan siitä käyttänyt, eihän hän edes tuntenut koko käsitettä) kirjoitti. – Kivi ei silti ole ollut minulle kaikkein tärkeimpiä kirjailijoita, en ole niin kannesta kanteen Seitsemää veljestä jatkuvasti kahlannut kuin vaikkapa Linnan ”Pohjantähteä” tai Päätalon tuotantoa. Hänen vanhempansa olivat vannotuneita Kivi-ihailijoita, joten poikakin sai kirjailijalta toisen etunimensä. Se kertoo ihminen Aleksis Kiven elämästä. Kun kirjoitetaan henkilöhistorioita tyyliin ”elämä ja teokset”, niin tässä kirjassa on päällimmäisenä se elämä-puoli. Keskisarja kertoo kirjassaan episodin – osin faktapohjaisen, osin kuvitellun, mutta mahdollisen – joka kenties suisti Kiven peruuttamattomasti raiteiltaan ja sille lopunalun matkalle, jonka etappeja olivat Uusi Klinikka ja Lapinlahden mielisairaala Helsingissä ja viimein Alpertti-veljen Tuusulassa omistama tölli, jonka jälkipolvet ovat oppineet tuntemaan ”Aleksis Kiven kuolinmökkinä”. Tuon keskustelun kuuleminen saattoi Keskisarjan mielestä katkaista kamelin selän. Eli siitä, millaista oli hänen lapsuutensa ja miehuutensa, millaisia olivat hänen ihmissuhteensa tai hänen raha-asiansa. Vuonna 1973 ilmestynyt, kanonisoidun T ämä tyyni, raitis ja uneksuva kuva on elämäni pyhin ja korkein aate ja pyrkimys, kunniasta en niinkän paljon pidä lukua. Olemme matkalla Siuntioon, Kiven kirjailijallisen luomistyön kannalta syntymäkunta Nurmijärveä tai koulukaupunki Helsinkiä merkittävämpään pitäjään. – Totta kai jonkun verran käsittelen sitä, miten Seitsemän veljestä kirjoitettiin, mutta etupäässä pyrin historioitsijan työkaluja käyttäen kertomaan, millainen heppu oli Aleksis Kivi. Sen verran pimeän puolella Keskisarja on viihtynyt myös Saapasnahka-tornin kirKIRJAT joitusprosessin aikana, että hän haluaa näyttää Flaggbergetin
47 Demokraatti Demokraatti_040-076.indd 47 15.10.2018 15.01
Keskisarja pudottelee pysäyttävän sarjan adjektiivejä ja muita määreitä: – Hän oli ilon poika ja surun poika. Ei intohimojen kuluttama reuhuaja tai mikään rock-tyyppinen sankari. Ne on kaikki poltettu Fanjunkarsin korkeassa kakluunissa, toteaa Keskisarja koruttomasti. Kyllä niistä pystyy jo elämäkerran kyhäämään. Keskisarja sanoo, että Kiven elämään koskevat faktalähteet olivat surkeat verrattuna esimerkiksi Mannerheimiin tai Kekkoseen... Keskisarjan mielestä Seitsemän veljestä on yksinkertaisesti kielellistä neroutta. 48 Demokraatti kansalliskirjailijan kuvaan enemmän inhimillisiä piirteitä tuonut Veijo Meren kirjoittama Aleksis Stenvallin elämä tuli luetuksi jo alta kymmenvuotiaana. Hän sai paljon tukea, vaikka ei pystynyt koskaan tekemään vastapalveluksia. – On kiitollista, että hänen ystävänsä säilyttivät nuo hänen lähettämänsä kirjeet, yhtään hänen vastaanottamaansa kirjettä ei ole säilynyt. • • • MILLAISENA JO entuudestaan jossain määrin tuttu Aleksis Kivi sitten avautui elämäkerturille työprosessin aikana. Entä sitten tuotanto, millaiseen uuteen näkymään se aukeni historioitsijalle, jolle elämä itsessään on yleensä kiinnostavampi tutkimuskohde kuin teokset. Se että Kivi nyt päätyi Keskisarjan ”tutkimuspöydälle”, heti kohta Mannerheimin jälkeen, johtui varsin yksinkertaisista syistä. – Siksi hän on herättänyt äidillisiä ja isällisiä tunteita aikalaisissa ja ehkä vähän jälkipolvissakin. kaiken kaikkiaan aseistariisuvan sympaattinen kaveri. Demokraatti_040-076.indd 48 15.10.2018 15.01. En oikeastaan ihmettele, että niin monet ihmiset auttoivat häntä hänen elinaikanaan. – ...mutta erittäin hyvät verrattuna vaikka Jeesukseen tai Mikael Agricolaan, josta ei ole muuta kuin joku KIRJAT tarinan katkelma. Väkivaltainen ja hyvin ystävällinen, ihmisarka, äidinkielinero... Kiven lapsuudesta ei ole juurikaan ole luotettavia lähteitä, mutta aikuisvuosiltaan häneltä säilyi 70 kirjettä. – Olen jo kirjoittanut kirjoja monista sotilaista, liikemiehistä, kriminaaleista ja kaiken maailman piruparoista ja joistakin kulttuurivaikuttajistakin, mutta kirjailijaelämäkertaa en ole aiemmin tehnyt. Teemu Keskisarja Lapinlahden sairaala-alueen maisemissa, jotka tulivat Kivellekin tutuiksi tämän elämän loppusuoran dramaattisissa vaiheissa. Se on enemmän kuin monen muun historiallisen henkilön kohdalla
Eli ei elänyt sellaista elämää, joka kirjailijaksi tuloon tarvitaan. E lämänkertomuksen läpäisi ja halkaisi perisnellmanilainen ajatus: sivistystason kohotus on ehto vapaudelle, rauhalle ja onnelle. – Mutta Kiven kielen rytmi ja melodia – ne ovat jäljittelemättömiä. Hän ei tehnyt rikoksia, hänellä ei ollut todistettuja, kovin mielenkiintoisia romansseja. Keskisarjan mielestä Kiven äidinkielellinen virtuositeetti ilmeni myös siinä, miten tämä käsitteli kuulemaansa. – Hänellä ei ollut koskaan mitään ammattia eikä hän käynyt koskaan palkatussa työssä. • • • MUUAN ALEKSIS Kiven myöhempien aikojen korkealle arvostettu kollega muotoili aforismin, jota siteerataan taajaan, väsyttävyyteen asti: ”Kirjailijaksi ei synnytä. – Se on totta. TEEMU KESKISARJA SEITSEMÄSTÄ VELJEKSESTÄ KIRJASSAAN SAAPASNAHKATORNI Demokraatti_040-076.indd 49 15.10.2018 15.01. Erno Paasilinnan ajatelma on klisee. Ja voihan sitä arvostella, ei se oikeinkirjoitus ollut johdonmukaista eikä suomen kirjakieli ollut sillä valmis, kun Seitsemän veljestä tuli painosta. Keskisarjan kirjassa siteeratut, Kiven varsin huolimattomasti raapustamat kirjeet osoittavat kai omalla tavallaan, kuinka lujasti hän panosti Veljesten kieleen. – Arkkivihollinen August Ahlqvist ja monet muutkin arvostelivat hänen kieltään. Jos Aleksis Kivi olisi saanut muijan, lapsia ja talon, harmaantunut ylistettynä kirjailijasetänä ja saanut patsaan elinaikanaan, ei hänen kohtalonsa, ainakaan minua, siinä määrin kiehtoisi kuin nyt. 49 Demokraatti – Ei siis mikään maailmankirjallisuudesta Suomeen singahtanut sirpale. Hänen viimeiset vuotensa, hänen mielisairautensa, se lopullisen romahtamisen syy ja sitten viheliäinen kuolema, ne ovat hänen legendansa ydintä. klo 11.00. – Kivi ymmärsi kuultua, niitä parhaita talvija kesäiltojen tarinoita, joita hän kuuli nuotiolla, kestikievarissa, maantiellä. Toki hän luki 1800-luvun ihmiseksi paljon, mutta kuitenkin vain sellaisen kirjakasan, jonka kuka tahansa nykylukolainen voisi ahmaista yhdessä kesässä. Kivi ei elänyt sellaista elämää. Aapo aavistaa lukutaitoa peräti ”ihmisarvomme ja kunniamme aluksi”. – Ei. On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija.” Päteekö tämä Alek... Ei se ollut viimeinen sana eikä Kiven päälle kehittynyt mitään oikeinkirjoituksen kulttia. Se sama kieli, jonka me olemme nyt kanonisoineet liki pyhäksi, oli joidenkin 1800-luvun kielipaavien mielestä silkkaa roskaa. Kiven aikalaisista monet eivät tuota kielellistä tajua ja tarinankertomisen taitoa osanneet arvostaa. Kivelle ei tapahtunut mitään järisyttäviä asioita ennen kolmeakymmentäviittä ikävuotta. Ja ehkä vähän ne uudenvuodenaattona 1872 lausutut, vähän paradoksaaliset mutta myös profeetalliset viimeiset sanat: ”Minä elän, elän.” Teemu Keskisarja kertoo teoksestaan Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus Helsingin kirjamessujen Suomenlinna-lavalla 27.10. Kivellähän oli hyvin vähän vaikutteita maailmalta. Yksi nerouden muoto on, että ei tarvitse keksiä kaikkea itse, vaan tarttuu mielenkiintoisimpiin lauseisiin, mitkä korviin kantautuvat. – Mutta hän kuoli sellaisen kuoleman, joka on välttämätön legendalle. Hän matkusteli todella vähän, Keskisarjan arvion mukaan hän liikkui käytännössä koko elämänsä halkaisijaltaan noin 50 kilometrin ympyrässä. Kivi ei käynyt edes merillä. Hän kyllä näki mielenkiintoisia asioita esimerkiksi Helsingin laitakaupungilla ja kahdessa vanhassa rintamaan kylässä, Siuntiossa ja Palojoella. Kiven suomenkielisistä kirjeistä on oikeastaan vaikea löytää edes yhtä lausetta, jossa ei olisi ollut vakavaa oikeinkirjoitusvirhettä, siis myös 1860-luvun suurennuslasilla tutkittuna
50 Demokraatti LEVYT Paluu puukkobulevardille Punk Pää Kii: Jos huonoo onnee ei ois mul ei ois onnee ollenkaan Stupido Pää Kii nousi kuin vahingossa vaatimattomasta alakulttuurimenestyksestä valtavirtasuosioon. ROISKAISEVA HUOLETTOMUUS ON OSA BÄNDIN IMAGOA. Vaasankatu on vuonna 2018 muuttunut lähes tunnistamattomaksi, mutta ne yhteiskunnalliset epäkohdat, joita bändi kanavoi, ovat läsnä. Pää Kii tuskin oli koskaan kotonaan saamansa huomion keskellä, ja kuusi vuotta kestänyt levytystauko on bändin kohdalla tarkoittanut matalaprofiilisten sivuprojektien pariin kätkeytymistä ja kielinyt halusta paeta liian suureksi kasvaneen nimen luoman paineen alta. Autotallista tai treenikseltä liian kauas vaeltaminen veisi siltä terän. Pää Kii kuulostaa yhä yhtyeeltä, jonka iskuvoima perustuu ajatukseen ikuisesta keskenkasvuisuudesta. Yhtyeen nimikkolevy vietti lähes puoli vuotta Suomen virallisella listalla ja bändistä haluttiin jopa leipoa jonkinlainen sukupolvensa ääni. Melodinen ja melankolinen punk on muoto, johon on hyvin vähän lisättävää, kun peruskaava on kunnossa. Teksti Joni Kling K uusi vuotta sitten Vaasankatu Helsingin Alppiharjussa oli uutta huippuaan elävän kotimaisen punkrockin maantieteellinen keskipiste. Ennen kuin Bergmanin biisinkirjoitustapaa syyttää protestin ohuudesta, täytyy muistuttaa, että kyseessä on sama bändi, joka 2012 ponnahti valtavirtaan juuri siksi, että se oli kansantajuinen, muttei vailla kykyä havainnoida ympärilleen. Sanoitukset tasapainoilevat inhorealismin ja rappioromantiikan välillä, usein melko perinteisiä ihmissuhdekuvauksia Sä veit mun levyt kirpparille -kappaleen tavoin herjan heiton alle piilottaen. Vasaralla paukutettuihin kertosäkeisiin tiivistetty energia on tallella ja kokonaisuus tuntuu ajatuksella rakennetulta, vaikka roiskaiseva huolettomuus onkin osa bändin imagoa. Demokraatti_040-076.indd 50 15.10.2018 15.01. Toinen pitkäsoitto jatkaa suoraan siitä, mihin edellinen jäi. Yhtye on parhaimmillaan, kun se soittaa ja toimii kuin olisi treenikämpällään. Nykypäivänä äänensä kuuluviin saamiseen vaadittaisiin paljon härskimpää ja minäkeskeisempää asennetta. Solisti Teemu Bergmanista tuli vastentahtoinen nuorisojulkkis päädyttyään kiroilemaan Arto Nybergin ohjelmaan. Sen varrella notkuneista, lukuisissa autotallibändeissä marinoiduista muusikoista muodostettu Pää Kii nousi kuin vahingossa vaatimattomasta alakulttuurimenestyksestä valtavirtasuosioon
Olihan sen soundille leimallisen tärkeä kitaristi Bernard Butler ottanut hatkat jo toisen albumin jälkeen, kun muu maailma oli vasta heräilemässä englantilaisen kitarapopin suloihin. Vuoden 2010 debyyttinsä jälkeen yhtään hänen julkaisuaan ei ole tarvinnut mainostaa paluulevynä. Humoristinen pohjavire arkielämän tarinoiden ja surrealistisen tajunnanvirran välillä on tallella, mutta tarve pyrkiä sundqvistilaisen painavaan tragikoomisuuteen esikuvan koomista puolta tavoittamatta vaivaa. Se osoittaa, ettei materiaalia ole synnytetty väkisin, vaan vaikertavat kitaramelodiat ja Andersonin lauluääni kouraisevat samalla teholla kuin 90-luvun levyillä. Jos manageripuolelta saa tukea, kuuluu elinkaariajatteluun, että viiden vuoden syklin jälkeen artistin on oltava valmis kierrätettäväksi Vain elämää -mankelin läpi tai katoamaan. Uusi levy tehonnee sekin vaikkapa varhaisen Ultra Bran tai Juice Leskisen valikoitujen tekstien ystäviin, eikä ole vailla koukuttavia hokemia ja oivalluksia. Nelihenkinen helsinkiläisyhtye Panssarijuna on tuonut raikasta vaihtelua perinnetietoisen, iskelmäsävyisen indiemusiikin kentälle. En mainitse nimiä. Tässä ilmastossa Yona on pysynyt merkityksellisenä ja kompromissittomana artistina. Musiikkia sisäisille isukeille Tarinankerrontaa kääntöraiteelta Harmaantunutta dekadenssia Seitsemäs albumi on Cooperin testi Demokraatti_040-076.indd 51 15.10.2018 15.01. Tuntuu silti, että bändi on pelännyt lipsumista huumorimusiikin genreen ja lähtenyt mallintamaan sellaista musiikin ja kerronnan maailmaa, johon vaadittava tietotaito on jo tekijöidensä myötä kadonnut. Levy on alusta loppuun huolella tuotettu, pehmeä, jazzahtavakin, syntetisaattoreilla kudottu hotelllin aulabaarin kokolattiamatto, ei mikään virkattu pannulappu. Neljännen albumin myötä bändi, joka hullutteli ja jopa rienasi suomalaisen musiikkiperinteen kustannuksella, vakavoituu. The Blue Hour on jo kolmas Suede-levy viiden vuoden sisään. Vaikka siivet menestykseltä eivät katkenneet täysin, jäi bändin paras luomiskausi hieman torsoksi. Brittipopin isoista nimistä Suede vaikutti 1990-luvulla epätodennäköiseltä pitkän iän saavuttajalta. Hiphopista, soulista ja jazzista ammentavassa musiikissa on jotain ajatonta. Popkirjoittamisen perinteen mukaan kuuluisi vielä mainita, että näin laatutietoisen ja tuoreelta kuulostavan levyn tekemisen tässä vaiheessa uraa on mahdollistanut taustalla häärinyt joukko maamme eturivin biisinkirjoittajia ja tuottajia. 51 Demokraatti Indie Jaakko Eino Kalevi: Out of Touch Domino Indie Panssarijuna: Voiko tähän kuolla Trauma Blues Rock Suede: The Blue Hour Rhino Pop Yona: 7 Universal Jyväskyläläislähtöinen Jaakko Eino Kalevi ehti vaikuttaa vuosikymmenen verran kotimaisten indiepiirien oudokeaarteena, vain päätyäkseen pari vuotta sitten ensimmäisenä suomalaisartistina kansainvälisen Domino Recordsin talliin. Usein liian tosissaan. Moni nykyartisti on yrittänyt. Voisi kuvitella, että keskisuomalainen villasukkameno ja näpertämishenkinen tapa tehdä musiikkia olisi ulkomailla nähty eksoottisena voimavarana, mutta Jaakko Eino Kalevin levyillä nämä piirteet kuuluvat enää vaivoin ja Out of Touchin äänimaailma kertoo yhtä paljon artistin kuin koko indiekentänkin murroksesta. Trendien muuttuessa se tuntuu enemmän solahtavan uomiin kuin pakottavan uusia vaatteita ylleen. Heistä on kyllä kirjoitettu ja tullaan kirjoittamaan vuodesta toiseen. Kotimaisen popmusiikin kenttä on yhä armoton, jos olet pelkällä etunimellä musiikkia tekevä, 20–30-vuotias nainen. Jaakko Eino Kalevi on tullut pisteeseen, jossa hieman ikäistään vanhemmalta ja hieman epäcoolilta kuulostaminen on sallittua, jopa toivottua. Aktivoiduttuaan vuonna 2013 uudelleen on yhtye Brett Andersonin johdolla ehkä halunnut ottaa tuon menetyksen takaisin. Rivien välissä voi kuulla Frank Zappaa, Rick Wakemanin kosketinsoundeja ja David Sanbornin kasarisaksofonia – siis musiikkia isiemme levyhyllyistä. Kaikki näkyvyys on hyödynnettävä. Gösta Sundqvistin menehdyttyä 2003 on laulunkirjoittajamestarille etsitty turhaan manttelinperijää. Jos Suede jo uransa alussa eli laina-ajalla, voi heille suoda nyt uusintaottelun. Sueden uusi elämä 2010-luvulla on harvinainen esimerkki onnistuneesta paluusta nostalgian kautta, vaikka aikoinaan vaarallisesti eläneen bändin soitossa kuuluu toki luonnollista pehmentymistä
Pölösen paras elokuva Koirankynnen leikkaaja (2004) on myös hänen katsotuimpansa. Ydinteokset kuvaavat rakennemuutoksen eläneen Suomen kadonnutta aikaa. Nostalgisen maaseudun kuvaajan läpimurto oli tunnin mittainen Onnen maa (1993). 52 Demokraatti ELOKUVAT K otimaisen elokuvan kaupallinen pohjakosketus otettiin 1990-luvun lamavuosina. Minä lähden Pohjois-Karjalaan Teksti Rane Aunimo Demokraatti_040-076.indd 52 15.10.2018 15.01. Kuningasjätkä (1998) jatkoi ohjaajan aallonharjaa tukinuitolla. Tuli katkerasti lopetettu televisiosarja Karjalan kunnailla, kaksi elokuvafloppia ja lopulta konkurssi. Jos sen jälkeisellä nousulla olisi ohjaajan nimi, se olisi Markku Pölönen. Entisen menestysohjaajan Rauni Mollbergin Paratiisin lapset (1994) antoi iltapäivälehdelle aiheen julistaa, ettei teatteriin tullut yhtään katsojaa. Nimeään myöten ohjaajan uran kokoavaa Omaa maata (2018) on mahdoton tulkita muuna kuin paluutyönä, kun edellisestä ohjauksesta on kulunut lähes vuosikymmen. Pölösen osalta pohtii samaa kysymystä kuin Timo Koivusalon ja hänen Olavi Virtansa (2018) kohMarkku Pölösen paluuelokuva kokoaa ohjaajan uran nimeään myöten. Vuosituhannen alun jälkeen Pölösen ote kirposi valkokankaat vallanneiden sliipattujen kaupunkielokuvien katveessa. Kivenpyörittäjän kylä (1995) oli ensimmäinen suomalainen kassahitti vuosikausiin
Rane Aunimo EPOOKKI DRAAMA MUSIIKKI A Star Is Born Jo kolmas uusintaversio vuoden 1937 elokuvasta on näyttelijä Bradley Cooperin esikoisohjaus. Tarvitaan sisua, hikeä ja kyyneleitä. Visuaalinen ilme on viimeisen päälle. Oona Airola esittää yrittäjäsuvun tytärtä, joka nai köyhän rintamamiehen. Musiikki hengittää mahtavasti. Straussin taivaallisen Tonava kaunoisen käyttöä kyllä ihmettelee 1950-luvun Pohjois-Karjalan syvältä savesta ammentavassa uutteran työn ylistyksessä. 53 Demokraatti dalla: vieläkö vanhempi yleisö seuraa entistä luotto-ohjaajaansa. OMA MAA erottuu Pölösen varhaisemmista maaseutuepookeista lähinnä siinä, ettei se vala yletöntä nostalgiaa raskaan ja koruttoman raivaaja-arjen ylle. Leipuriyrittäjien uppiniskainen tytär (Oona Airola) rakastuu jatkosodassa haavoittuneeseen työväenluokkaiseen Veikkoon (Konsta Laakso), jolle morsiamen herraskaiset vanhemmat nyrpistävät nenäänsä. Juurevaa paikallisväriä tuovat kuvaaja Konsta Sohlbergin järvimaisemat ja kuusenlatvat sekä ohjaajan aina suosimat verevät sivuhenkilöt puheenparsineen ja elämänviisauksineen. MARKKU PÖLÖNEN on vanhakantainen elokuvantekijä heikkouksineen mutta myös vahvuuksineen. Yksi heistä pitää rokkamaisen ripityksen kunnioituksesta. Ohjaaja näyttelee toista pääosaa itse, mutta elokuvan todellinen yllätys on läpilyövän laulajatähden rooliin pestattu Stefani Germanotta, Lady Gaga. Hänen teoksensa korostavat sellaisia muinaisjäänteiltä nykyelokuvassa tuntuvia hyveitä kuten ystävyyttä, luottamusta ja sydämen sivistystä. Ainakin aihe on syvintä Pölöstä, sotienjälkeiseen Pohjois-Karjalaan sijoittuva uudisasukasdraama ja rakkaustarina. Kylmän sodan todellisuus koettelee muusikkoparin rakkautta. Rakastavaisten taustalle leviävä Hollywood-tyylinen liekkimeri on nostettu omituisesti myös elokuvan mainosjulisteeseen. Veikko on kuolla ja hairahtuu paremman huomisen kynnyksellä tarpeettomaan virheeseen, joka vaarantaa nuorenparin yhteisen tulevaisuuden. Tiivis kerronta voi tuntua steriililtä. Cold War Euroopan kärkiohjaajiin lukeutuvan puolalaisen Pawel Pawlikowskin teos sijoittuu Idan (2013) tavoin toisen maailmansodan jälkeisin vuosiin. Markku Pölönen on vanhakantainen elokuvantekijä heikkouksineen ja vahvuuksineen. Aikakausi, itäinen Suomi ja raivaajahenki ammentavat Omaan maahan erityisesti Kuningasjätkän ja Koirankynnen leikkaajan eetosta. Perinteinen televisiomainen ilmaisutyyli tietysti harmittaa, mutta Pölönen taitaa edelleen koskettavan sentimentaalisuuden ja lämpimän huumorin. Elokuva perustuu löyhästi ohjaajan vanhempien elämäntarinaan. Edellistä, vuoden 1976 versiota muistuttava tarina kulkee kaavamaisen varmasti. Umpimetsää kaataessa ja peltoa kääntäessä sisukas tytär todisOma maa Ohjaus: Markku Pölönen Pääosissa: Oona Airola, Konsta Laakso, Antti Virmavirta, Marjaana Maijala, Mika Nuojua, Hannu-Pekka Björkman 2018, 109 minuuttia taa taipumattoman luonteensa paitsi vanhemmilleen myös sairaalaan uudestaan joutuvalle miehelleen. Demokraatti_040-076.indd 53 15.10.2018 15.01. Rane Aunimo Kapinallinen
54 Demokraatti Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi KARISMA ON TALLELLA, SUURUUDENHULLUUS TAPISSA, HÄPEÄMÄTÖN ITSERIITTOISUUS YHÄ KUKASSA. Etenkin, kun myös Jussi Parviainen sivuraiteelle saattaen vaihdettuna oli saatu hiljaiseksi. Ihanaa. Kevään lopulla ilmestyneen elämäkertansa Jumalan rakastaja tiimoilta messulavalla haastateltavana ollut Jussi Parviainen tosiaan ehti puolessa tunnissa tehdä tuon kaiken. JOUKO TURKAN kaksivaiheisen vaikenemisen – ensin vapaaehtoinen hiljaiselo, sitten kuolema – ja aina kantavaäänisen ja asiastaan intoutuneen Kalle Holmbergin samoihin aikoihin tapahtunut poismeno jätti suomalaiseen teatterikenttään äänityhjiön. Tavaraa tuli niin täydeltä laidalta ja niin suorin sanoin, että tottumattomammat tai Juskan megalomanian jo unohtaneet joutuivat välillä nikottelemaan. Raisumpia otsikoita olisi irronnut messukeskuksen auditoriota paljon pienemmän Kuisti-lavan ääreltä. Ja kehua, kuinka komea ja hyväkroppainen hän on joskus ollut eikä vieläkään hassumassa kondiksessa. Paljon palturiakin, mutta myös paljon villoja. Iltapäivälehdelle esimerkiksi piisasi messujutun pääotsikoksi ”Aaro kasvaa vauhdilla”, vaikka se ei kai ole erityisen poikkeuksellista reilun puolenvuoden ikäisten poikalasten keskuudessa. ”Parviainen haukkui nuoret näyttelijät”, ”Parviainen pilkkasi teatterikoulun nykyopetusta”, ”Jussi väittelee tohtoriksi Jeesuksesta” tai vanhoja kaivellen: ”Jussi Parviainen sanoutui vielä kerran irti Oulun paskanheittojupakasta”. Ja miten hänen Valtakunta-näytelmänsä julistettiin 1980-luvulla merkittävimmäksi eurooppalaiseksi näytelmäksi kymmeneen vuoteen ja kymmenen vuotta eteenkinpäin katsoen. Kari Hulkko Demokraatti_040-076.indd 54 15.10.2018 15.01. Valloittavaa. Haastattelijana toiminut kokenut toimittaja Juha Roiha sai välillä vähän punastella Parviaisen itsekehujen ja kollegojen dissauksen hehkussa. Tässä ajassa Juska is back! Ä skettäisillä Turun kirjamessuilla kansa ja media rynnistivät antaumuksellisimmin tasavallan presidentin ja hänen puolisonsa perässä, vaikka paljon mielenkiintoista puhetta oli päällä kaikki kolme päivää kaikkiaan kymmenessä esiintymispisteessä
Kovin vain on ollut valjua viime vuodet. Teatterien johtamisesta on tullut talouskeskeisessä ilmapiirissä tylsä ammatti, harvat ohjaajat pääsevät provosoimaan, nuorista näyttelijöistä monet valmistuvat teatterikorkeakoulusta tv-viihdyttäjiksi ennemmin kuin näyttämödiivoiksi ja itse koulussa tai alan muissa opinahjoissa opiskellaan ainakin ulkoapäin katsellen huolestuttavan säntillisesti. Helsingin nyt alkavilla kirjamessuilla Parviainen julistaa ilosanomaansa Messukeskuksen Hakaniemi-lavalla tänään torstaina 25.10. Juska Paarma (Parviaisen alter ego näyttämöllä) is back! Kaikista taiteista juuri teatteri tarvitsee eniten tällaisia hurjimuksia, onhan se nimenomaan itsensä esille asettamisen taidetta. Miituu-keskustelu on ollut viime aikojen ainoita kuohuttavia aiheita, mutta siihen kytkeytyvä lynkkausmentaliteetti on tehnyt siitäkin ikäväsaundista. Käy vastaamassa osoitteessa: demokraatti.fi Mitä mieltä olet uudesta Demokraatista. KEHU! HAUKU! KEHITÄ! Demokraatti_040-076.indd 55 15.10.2018 15.01. 55 Demokraatti Parviaisen uho Turussa oli kaikkine ylilyönteineenkin parasta eliksiiriä kaamosväsymykseen. TOIVOTTAVASTI PARVIAISEN Turun messuaminen ei jää huutavan älähdykseksi korvesta. klo 19. Karisma on tallella, suuruudenhulluus tapissa, häpeämätön itseriittoisuus yhä kukassa. No, ehkäpä Lapin yliopistolta Rovaniemeltä kajahtaa joulukuussa lisää, kun Parviaisen väitöskirjatyö Transsendenssin kommunikoimista näyttämöllä tarkastetaan. Puhetta ja porinaa voi odottaa myös sen rinnalla työn alla olevasta kirjasta Jeesuksen menestystarina
OLEN YMMÄRTÄNYT , että kyseessä oli häivähdys pyhää; yhtä aikaa pelottavaa ja houkuttelevaa. Liverpoolilla se on yhdessä veisattu You’ll Never Walk Alone. Ja kuinka Arsenalin menestykseen eivät auta edes rukoukset. 56 Demokraatti M ies voi rakastaa elämänsä aikana kuutta tai seitsemää naista, mutta vain yhtä jalkapallojoukkuetta.” Italialaisen näyttelijän Paolo Villaggion (sovinismiin vivahtavat) sanat kannattamansa Sampdorian voitettua Italian mestaruuden kertovat olennaisen fanin elämästä. Ihmisen pyhään kuuluu rajanylitys, taivaan tavoittelu: Barcelona ilmaisee asian Mes que un club: se on enemmän kuin seura. Sen Englannin kirjeenvaihtajan Eric Battyn kertomukset, toimituksen vakioveikkauskohteiden aprikointi ja lauantaiset TV2:n mustavalkoiset lähetykset Aulis Virtasen selostusten myötä nostivat Englannin I divisioonan seurat kullanhohtoisiksi. Mutta suurin niistä on rakkaus. Isälläni oli kioskikauppa ja sen ohessa posti sekä veikkauspiste. Yhdessä Veikkaus&Lotto -lehden historiallisessa kuvassa makasi pitkätukka Charlie George odottaen joukkuetovereidensa halausta ratkaistuaan vuoden 1971 tuplamestaruuden Arsenalille. Vuoteni ei ala tammikuussa vaan elokuussa, kun kausi starttaa. Puhuessani Arsenalista puhun meistä. Jalkapallofanin elämän ydin on oma seura, kaikki muu on marginaalista, kirjoittaa intohimoinen jalkapallofani, kirkkoherra Kari Kanala. Ajan myötä ymmärrän, että tämä on pakkoavioliitto ja -neuroosi. Niinpä asiamiehelle tuli myös Veikkaus&Lotto -lehti. Joukkuevalinta oli tehty ja tukkani alkoi kasvaa. Kuinka työkaverini kyllästyvät, kun käännän kahvikeskustelun puheenaiheet jalkapalloon tai miten kaikkiin puheenaiheisiin löytyy (maailman)selitys jalkapallosta. Kuinka pappina sorrun kaiken maailman taikauskoisiin tapoihin, jotta Arsenal voittaisi tärkeän pelin. Yhdeksän kuukauden ajan pelipäivänä vatsaa kourii pelko ja raskaiden tappioiden jälkeen seuraavaan peliin kestävä kammottava synkkyys. Arsenalilla se on laulu, jonka Highburylla ja Emirates Stadiumilla kuulen, laulan ja kyynelehdin: And it’s Arsenal… Arsenal FC… We’re by far the greatest team, The world has ever seen. Vaimoni mukaan Valioliigan kommentaattori Pasi Rautiainen muuttaa meille silloin asumaan. Tai kuten pappina ajattelen: seuraan, joka on valinnut minut. Pitempään kuin mikään muu omasta tahdostani luoma suhde. Jos seurasi pettää ja aiheuttaa kärsimystä, sinä annat anteeksi.” (Villaggio) Jalkapallofanin elämän ydin on oma seura, kaikki muu on marginaalista. Pyhä on Jumalan erottamana elämää edistävää, huonossa tapauksessa ihmisen erottamana koukuttavan kahlitsevaa. Ylpeys ja häpeä ovat joskus kovin lähellä toisiaan. Minulle Arsenal on kuin Rautavaaralle pelikortit: Raamattu, almanakka ja rukouskirja. Miten kahdeksanvuotiaana pojankloppina alkanut suhde on vahvistunut jo 43 vuotta. MISTÄ KAIKKI alkoi. Miksi minut nähdessään ystäväni ajattelevat hetken jalkapalloa ja Arsenalia. Ketä olemme kesällä ostaneet, kenestä olemme luopuneet. Minun rakkaani on Arsenal. Annan elämäni määräytyä Arsenalin ottelukalenterin ja tv-lähetysten mukaan. Niin, mistä kaikki alkoi. Siinä laulussa kaikuvat usko, toivo ja rakkaus. Demokraatti_040-076.indd 56 15.10.2018 15.01. Ollessani Lontoon merimieskirkon pappina jätin järjestämäni jumalanpalveluksen väliin, kun ystäväni sai meille liput Highburylle Arsenal-Liverpool –peliin. ”Rakkaus on ikuinen. Viikonlopun ottelu, siitä toipuminen ja seuraavaan valmistautuminen – viikosta ja vuodesta toiseen. PELIN PURKU / Kari Kanala Arsenal – rakkauteni VAIMONI MUKAAN VALIOLIIGAN KOMMENTAATTORI PASI RAUTIAINEN MUUTTAA MEILLE ASUMAAN, KUN KAUSI STARTTAA.. Kyse on kiihkeästä rakkaussuhteesta seuraan, jonka minä olen valinnut. Kuinka tämä suhde on kestänyt ajoittaisesta masennuksesta, silkasta välinpitämättömyydestä ja suoranaisesta vihasta huolimatta
57 Demokraatti Saksalainen keskikenttäpelaaja Mesut Özil on nyky-Arsenalin kiistelty tähtipelaaja, joka ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa viime kesän maailmanmestaruuskisoihin. AF P/ Ia n Ki ng to n Demokraatti_040-076.indd 57 15.10.2018 15.01
Demokraatti_040-076.indd 58 15.10.2018 15.01. – Jenni Karjalainen jennikoo.fi ” JK Tehdään yhdessä parempi tulevaisuus! Siihen tarvitsemme välittämistä ja tekoja! Sinikka Vepsä Sairaanhoitaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Arjen asiantuntija eduskuntaan Nyt on taas tilaisuus tehdä maailmasta parempi paikka. 58 Demokraatti Eduskuntavaalit 2019 KOSKA YHTEISKUNTA KUULUU KAIKILLE
Demokraatti_040-076.indd 59 15.10.2018 15.01. Vaikka puoluekanta on edelleen tärkein ehdokkaan valintaan vaikuttava tekijä, eduskuntavaalit voittaa se puolue, joka saa liikkuvat ja epävarmat äänestäjät. 59 Demokraatti Mihin menet äänestäjä. Teksti Merja Jutila Roon / Kuvitus ja grafiikka Emilie Uggla TEEMA » Ä än es tä m in en Ih m ise n ta us ta lla on iso m er ki ty s ää ne st ys pä ät ök se n te ke m ise ss ä
Poikkeuksellisesti Suomessa naiset äänestävät hieman miehiä aktiivisemmin. Mitä enemmän on edellä mainittujen taustamuuttujien päällekkäisyyksiä, sitä heikommin henkilö todennäköisesti äänestää. Mutta jos nuorten äänestyskäyttäytymistä tarkastellaan koulutustaustan mukaan, niin muodostuu aivan toisenlainen kuva. Tämä tarkoittaa, että lähes puolitoista miljoonaa suomalaista ei käyttänyt äänioikeuttaan ja siten ”ei mikään” -puolue sai kansalaisten keskuudessa eniten kannatusta. Korkeakoulutetut nuoret itseasiassa käyttävät äänioikeuttaan keskivertoäänestäjää aktiivisemmin. 60 Demokraatti Ä ÄNESTYSAKTIIVISUUS vaaleissa on laskenut roimasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi esimerkiksi vanhempien koulutustaso ja äänioikeutetun terveys vaikuttavat, ja vaaleista riippuen myös henkilön asuinpaikka. Kuilut ikäryhmien sisällä ovat suuria. Äänestämättömien lukumäärä oli vaaleissa eniten ääniä saaneeseen keskustaan verrattuna reilusti yli kaksikertainen ja vastasi kolme kertaa SDP:n saamaa äänimäärää. Koulutustausta on yksi äänestyskäyttäytymiseen eniten vaikuttavista tekijöistä. Aktiivisimpia äänestäjiä ovat korkeasti koulutetut, hyvätuloiset, 55-69 -vuotiaat sekä ammattiryhmistä maatalousyrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMISEEN vaikuttaa muun muassa henkilön ikä, koulutusja tulotaso. Eduskuntavaaleissa 2015 vain perusasteen opinnot suorittaneista 58 prosenttia äänesti, kun korkeakoulutetuista 85 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Tutkimusten mukaan äänestämättömyys ei ”korPu ol ue id en ka nn at us ed us ku nt av aa le iss a, % 1995 28,3 22,9 24,7 21,4 19,1 16,5 8,5 7,1 4,9 3,5 21,1 18,2 17,7 19,8 17,9 11,2 6,5 5,1 3 1,3 KESKUSTA KOKOOMUS PERUSSUOMALAISET SDP VASEMMISTOLIITTO RKP KRISTILLISDEMOKRAATIT VIHREÄT 1999 2003 2007 2011 2015 TEEMA Demokraatti_040-076.indd 60 15.10.2018 15.01. Nuorten heikosta äänestysaktiivisuudesta puhutaan paljon. Kotimaan äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli 70,1 prosenttia. Esimerkiksi 25–34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneet äänestävät 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin vain peruskoulun suorittaneet. Vähiten äänestävät vähän koulutetut, nuoret, maahanmuuttajataustaiset ja ” Kolmannes äänioikeutetuista äänestää toisin kuin edellisellä kerralla.” työttömät
Kärjistäen voisi sanoa, että vaalit voittaa se, joka saa liikkuvat ja epävarmat äänestäjät puolelleen. Loput äänestämättä jättäneet liikkuvat äänestämisen ja äänestämättä jättämisen välillä ja heidän puoluevalintansa saattaa myös vaihdella. Kaksissa viime vaaleissa uskollisimmat äänestäjät olivat kokoomuksella ja Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella. Erityisen heikkoa äänestysaktiivisuus on vain perusasteen suorittaneiden työttömien kohdalla. Mutta tämä ei päde yhtä lailla kaikkiin työttömiin, koska myös korkea-asteen opinnot suorittaneet työttömät äänestävät keskivertoäänestäjää aktiivisemmin. ÄÄNESTÄMÄTTÖMIEN joukko ei kuitenkaan ole pysyvä. On mahdollista, että vain politiikan kaikkein aktiivisimmat ja Euroopan unionista vahvimmat mielipiteet omaavat jaksavat tällä kertaa uurnille. 2015 2011 2007 2003 1999 1995 1991 1987 1983 1979 1975 Puolueuskolliset 20 40 60 80 100 Liikkuvat Nukkujat Lä hd e: O ik eu sm in is te riö , D em ok ra tia in di ka at to rit 20 15 Vuodet 1975–2015, % Äänestäjät eduskuntavaaleissa Demokraatti_040-076.indd 61 15.10.2018 15.01. 61 Demokraatti jaannu” iän myötä kuten aikaisempien sukupolvien kohdalla. Viimeksi vain neljä kymmenestä suomalaisesta käytti niissä äänioikeuttaan. Myös työttömien kohdalla koulutuksen mukainen jakautuminen näkyy vahvasti. Vähiten uskolliset äänestäjät oli vihreillä. Noin puolet äänioikeutetuista harkitsee valintaansa vähintään kahden puolueen välillä. Arviolta enemmän kuin joka kymmenes äänioikeutettu jättää äänestämättä peräkkäisissä eduskuntavaaleissa. Ehdokasta valittaessa ehdokkaan puoluekanta on edelleen tärkein valintaan vaikuttava tekijä. Jos äänestysaktiivisuus on alhainen, lopputulokseen voi helposti vaikuttaa pienetkin liikahdukset. VUODEN 2019 eduskuntavaaleissa yksittäisten puolueiden menestymisen lisäksi on mielenkiintoista nähdä palataanko taas kolmen suuren puolueen aikaan, ja miten toimivat perinteisiin puolueisiin pettyneet äänestäjät, jotka aktivoituivat kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Kolmannes äänioikeutetuista äänestää toisin kuin edellisellä kerralla ja kolmannes jättää äänestämättä. Heistä 82 prosenttia käytti äänioikeuttaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vain kaksi viidestä ää” Ehdokkaan puoluekanta on edelleen tärkein valintaan vaikuttava tekijä. nestäisi samaa ehdokasta eduskuntavaaleissa, jos hän edustaisi jotakin toista puoluetta. Heistä 42 prosenttia äänesti. Vielä 80-luvun taitteessa noin 60 prosenttia äänestäjistä oli puolueuskollisia eli äänestivät samaa puoluetta kuin edellisissäkin vaaleissa. Usein päätös puoluevalinnasta jää vaalien viime metreille. Tosin se selittyy osin sillä, että vihreät ja perussuomalaiset saivat parhaiten ääniä ensikertalaisilta ja vuonna 2011 äänestämättä jättäneiltä. Vaalisuma puolestaan saattaa vaikuttaa äänestysinnon vähenemiseen, etenkin Euroopan parlamentin vaaleissa. Harva kansalainen kokee äänestämistä enää velvollisuudeksi. Nykyään samaa puoluetta peräkkäisissä vaaleissa äänestää reilusti alle puolet äänioikeutetuista. Niissä äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut kaikkein heikointa. Nyt vaalit käydään vain puolitoista kuukautta eduskuntavaalien jälkeen. Heidän äänestäjistään neljä viidestä äänesti samaa puoluetta kummallakin kertaa. 56 prosenttia työttömistä äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Äänestäminen on epävarmaa ja puoluevalinta häilyvämpää. Vuonna 2015 reilu kolmannes äänestäjistä päätti mitä puoluetta äänestää viimeisen kahden viikon aikana, joka kymmenes vasta äänestyspäivänä! Vaikka politiikka on henkilöitynyt, tutkimusten mukaan puoluevalintaan vaikuttaa eniten puolueen arvomaailma, puolueen hyvä linja ajankohtaisissa kysymyksissä, ja se, että puolueella kokonaisuudessaan on päteviä henkilöitä hoitamaan maassa harjoitettua politiikkaa
Kun soittaa vaikuttajalle, joka on vanha tuttu, tietää, millä argumenteilla lähteä liikkeelle, Kantola sanoo. – Jos on aikaisemmin toiminut puoluesihteerinä tai ministerin erityisavustajana, niin tietää hyvin, kuka pystyy vaikuttamaan esimerkiksi ympäristöpolitiikkaan tai soteen. Kopran mielestä politiikassa toimineiden ihmisten siirtyminen viestintätoimistoihin on monella tavalla positiivinen asia. Teksti Mikko Huotari / Kuva iStock TEEMA Demokraatti_040-076.indd 62 15.10.2018 15.01. Viestintätoimiston toiminnassa useimmiten ei ole kyse yksityiskohdista, vaan yleensä yritykset haluavat päästä puhumaan itselle tärkeistä asioista päättäjien kanssa. Sen jälkeen hän siirtyi viestintätoimisto Milttonin pääekonomistiksi. Yksityiskohdista puhutaan vasta yrityksen ja päättäjien välillä, Kopra vastaa. Kysymykseksi nousee, onko oikein käyttää politiikassa hankittua tietoa lobbaamisessa. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että luottamuksellinen tieto lainsäädäntöprosesseissa ja reformeissa pystyttäisiin suojaamaan silloin, kun joku lähtee politiikasta liike-elämään tai konsultoimaan. Raha ratkaisee lobbaamisessa Viestintätoimistojen palveluja halutaan, koska vanhat järjestelmät tutisevat. He tuntevat poliittisen kentän hyvin. – Omien kokemuksien mukaan ei ollut sellaisia tilanteita, joissa olisin ollut esteellinen. V iestintätoimistojen rooli suomalaisessa politiikassa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja asiat vanhenevat nopeasti nyky-yhteiskunnassa. Koitko, että pyöröovien kautta siirtyminen olisi aiheuttanut ongelmatilanteita. Ville Kopra toimi viime hallituskaudella valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) erityisavustajana. – En koe, että minulla olisi ollut yksityiskohtaista tietoa, josta olisi ollut hyötyä muille. Myös esimerkiksi puoluesihteereitä ja ministerien erityisavustajia on rekrytoitu yksityiselle tai järjestöpuolelle. Monet isot viestintätoimistot ovat haalineet entisiä aktiivipoliitikkoja eri puolilta poliittista kenttää, jotta on monipuolisesti tietoa siitä, miten kannattaa lobata. – On syntynyt uusia vahvoja viestintätoimistoja, jotka ovat erikoistuneet poliittiseen lobbaamiseen. – Kun politiikassa mukana olleita ihmisiä on viestintätoimistoissa, lisääntyy niiden kautta ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta, Kopra sanoo. 62 Demokraatti LUOTTAMUKSELLISEN TIEDON KÄYTTÖÄ VOI OLLA VAIKEA SANKTIOIDA. Politiikan piirissä uraa tehneet ihmiset pystyvät tarjoamaan vaikuttamisväyliä yrityksille ja järjestöille. Tänä vuonna Kopra on siirtynyt Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päälliköksi. Usein näissä on tärkeässä roolissa ihmiset, joilla on itsellään poliittinen tausta, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola. SUOMEN AIKAISEMMISTA pääministereistä Matti Vanhanen (kesk.), Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.) ovat olleet mukana lobbaustehtävissä
Luottamuksellista tietoa ei saa käyttää missään asiakastyössä. – Viestintätoimistot ovat vain rasvaa tämän järjestelmän rattaissa, sanoo Anu Kantola, joka oli toinen tutkimuksen laatija. VALTIONEUVOSTON KANSLIAN teettämän Kaikki mukaan. Hän toivoo, että avoimuutta lisättäisiin kaikin tavoin. -tutkimuksen mukaan monet kansalaisjärjestöt kokevat, etteivät ne tule kuulluksi poliittisten päätösten valmistelussa. Viestintätoimistojen käytön lisääntymisen taustalla on poliittisen toimintaympäristön murros. Ne tuntuvat olevan vahvoilla juuri näissä epävirallisissa kontakteissa, jotka eivät ole millään tavalla julkisia, Kantola sanoo. Sen vuoksi erilaiset toimijat käyttävät viestintätoimistoja apuna, kun pyrkivät vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, Kantola sanoo. – Kun talous ja yritykset kansainvälistyvät, suomalainen korporatismi ja kolmikanta tutisevat, Kantola sanoo. Loppujen lopuksi tosin sekin riippuu ihmisen moraalista ja järjenkäytöstä. Kantolan mielestä Paula Risikon (kok.) ajama lobbausrekisteri voisi hiukan parantaa läpinäkyvyyttä. (Kopran mukaan Teollisuusliitto ei ole viestintätoimistojen asiakas). Tutkimustulos paljastaa, että raha ratkaisee lobbaamisessa. 63 Demokraatti TALOUSELÄMÄLLÄ ON KOVAT INTRESSIT POLITIIKAN PUOLELLE. Demokraatti_040-076.indd 63 15.10.2018 15.01. Tämän markkinaraon ovat viestintätoimistot haistaneet. VIESTINTÄTOIMISTOJEN PALVELUITA käyttävät yritykset ja organisaatiot laidasta laitaan. Kolmen kärkenä olivat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Vaikka viestintätoimistot eivät itse lobbaa, usein niiden palveluja ostetaan, jotta päästäisiin lobbaamaan. Luottamuksellisen tiedon käyttöä voi olla vaikea sanktioida, Kopra pohtii. – Lainvalmistelussa virkamiehien yhteydenotoista 47 prosenttia tuli elinkeinoelämän järjestöiltä. Raha ratkaisee lobbaamisessa – Ajatus puolen vuoden karenssista voisi olla fiksu. Kansainväliset yritykset puolestaan tukeutuvat viestintätoimistoihin, koska eivät tunne kovin hyvin Suomen oloja. Isoilla muskeleilla pääsee vaikuttamaan. – Kun on paljon erilaisia työryhmiä ja epävirallisia valmistustapoja, tilanne muuttuu entistä harmaammaksi. Demokratian näkökulmasta on tärkeä varmistaa, että kaikkien ääni kuuluu jollain tavalla. Nykyään on entistä kirjavampia tapoja vaikuttaa päätöksentekoon. Talouselämällä on kovat intressit politiikan puolelle. Ja keskusteluun pääsisi mukaan hankkimatta viestintätoimistojen palveluja. Lakien valmistelussa eniten vuorovaikutuksessa virkamiehiin olivat supervaikuttajat. Vaikuttamiskentän läpinäkyvyys voisi sujuvoittaa prosesseja. Esimerkiksi ammattiyhdistysliike käyttää viestintätoimistojen palveluja päivittääkseen toimintaansa ja pitääkseen yhteyttä median kautta omaan jäsenistöönsä ja potentiaaliseen jäsenistöön
Teollistumisen vaurastamat ja koulutuksen vapauttamat yksilöt erkaantuivat luokistaan, media itsenäistyi ja politiikka kansainvälistyi ja monimutkaistui. Niinpä yhteiskunnallisen todellisuuden ja poliittisen edustusjärjestelmän välinen kuilu alkoi kasvaa. Tämä politiikantutkimuksessa joukkopuolueeksi (mass party) kutsuttu organisaatiomalli, jonka vakiintumisessa ja yleistymisessä sosiaalidemokraattisilla liikkeillä oli suuri merkitys, toimi hyvin 1960-luvulle saakka. Oltiin yhtä perhettä, perhe oli suuri ja sen talo tiilistä rakennettu. K un vielä nykyäänkin suomalaispuolueissa sovellettava paikallis-, piirija kansallistason edustuselimiin perustuva hierarkkinen organisaatiomalli luotiin 1900-luvun alussa, se istui ajan vaatimuksiin hyvin. Vaikka puolueet yhä hallitsevat politiikkaa menneisyydessä saavutetun asemansa nojalla, yhteys kansalaisyhteiskuntaan on käynyt ohueksi. Vaikka puolueväki edelleen tykkää puhua kansanliikkeistä, 95 prosentilla suomalaisäänestäjistä ei ole mitään tekemistä organisoidun puoluetoiminnan kanssa ja aktiivisesti osallistuvien joukko on vielä paljon pienempi. Oli selkeitä yhteiskuntaluokkia ja intressiristiriitoja, ihmiset osallistuivat aktiivisesti ja lähinnä kansallisella tasolla tehtyä politiikkaa oli verrattain helppo seurata ja ymmärtää. • • • YRITYSMAAILMAN KALTAISESSA ympäristössä puolueille olisi jäänyt kaksi vaihtoehtoa: mukautuminen tai kuolema. 64 Demokraatti Kenen hyväksi puolue toimii. Selkeys katosi. • • • VIIMEISTÄÄN 2000-LUVULLA edustamistyhjiö on alkanut kunnolla täyttyä. Mutta puolueet – ja puoluejärjestelmät – ovat kuuluisia muutosvastarinnastaan. Euroopan parlamentteihin voimalla rynnäköinyt kansallismielinen oikeistopopulismi on ammentanut käyttövoimaa protestoimalla vakiintunutta valtiovaltaa vastaan, johon myös perinteiset puolueet lasketaan kuuluviksi. Äänestysaktiivisuuden ja puoluejäsenten määrän väheneminen, sekä liikkuvien äänestäjien ja puolueita kohtaan koetun epäluottamuksen lisääntyminen ovat tunnettuja kohtaanto-ongelman indikaattoreita. Jäsenet valvoivat johtajiaan, kattava organisaatioverkosto mobilisoi tehokkaasti vaaleissa ja tiivis yhteiselo piti viestin kirkkaana. Puolueet ovat niin juurtuneita valtiollisiin päätöksentekoapparaatteihin että niiden toimintaa on hankala hahmottaa ilman puolueita. Myös suora kansalaisosallistuminen – aloitteet, adressit ja alustademokratia – syö jatkuvasti maata puolueiden alta ja soKOLUMNI Teksti Vesa Koskimaa / Kuvitus Emilie Uggla TEEMA Demokraatti_040-076.indd 64 15.10.2018 15.01. Ja tällä on seurauksia. Puoluetoimintaan kytkeytyy myös monenlaisia saavutettuja etuja, jotka hankaloittavat luovaa tuhoa. Sitten puolueiden toimintaympäristö alkoi muuttua
Perinteistä puoluedemokratiaa uhataan nyt monesta suunnasta. Rekrytointia ajatellen puolueen tulisi myös pyrkiä eroon sisäänpäin lämpiävistä traditioista. Demareita harkitseva lahjakas nuori varmaan hämmentyy, kun ensitapaaminen alkaa utelulla siitä, minkä sortin tai monennen polven sosialisti hän on, tai minkä ay-haaran kautta on puolueeseen päätynyt. Jäsenten sijaan tulisi pyrkiä miellyttämään tavallisia demariäänestäjiä, jotka enää harvoin eksyvät puolueosastojen tupailtoihin. PERINTEISTÄ PUOLUEDEMOKRATIAA UHATAAN NYT MONESTA SUUNNASTA. • • • JÄRJESTÖPAINOTTEISEN TOIMINNAN – kuten kentän kiertämisen – sijaan puolueen resursseja voisi suunnata yleisempiin tarkoituksiin, kuten kansalaismielipiteen kartoittamiseen, uskottavien ratkaisuvaihtoehtojen tuottamiseen ja niiden julkiseen levittämiseen. men mielipidevaikuttajat ovat jo vieneet niiltä aloitteen. Nykypuolueen seinät tulee tiilen sijaan valmistaa huokoisista materiaaleista, koska lahjakkaiden yksilöiden merkitys on korostunut politiikassa. Jos puolueet mielivät pitää asemansa, niiden on kyettävä luomaan tiiviimpi yhteys demokratian tärkeimpiin ”kuluttajiin”, äänestäjiin. Toisin sanoen puolueiden on pyrittävä poispäin menneisyyden toimintamalleista, missä puolueita pyöritetään oman sisäpiirin ehdoilla ja sen hyväksi. Edustuselinten valtaa voisi ensinnäkin hajauttaa jäsenistölle, koska elinten legitimiteetti on jäsenkadon myötä käynyt kyseenalaiseksi, tiukka hierarkia ei houkuttele uutta verta ja suora osallistuminen on nykyään teknisesti mahdollista. Jäsenkyselyiden ja muiden osallistavien kehitysinstrumenttien lisäksi avoimella jäsenvaalilla tapahtuva puoluejohdon valinta takaisi puoluejohdolle enemmän toimintatilaa ja mahdollisuus osallistua ”pääministerivaalin esivaaliin” luultavasti houkuttelisi uusia jäseniä mukaan. Kirjoittaja on tutkijana ”Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa” (PALO) –STN -konsortiossa Åbo Akademissa Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Demokraatti_040-076.indd 65 15.10.2018 15.01. 65 Demokraatti JÄSENTEN SIJAAN TULISI PYRKIÄ MIELLYTTÄMÄÄN TAVALLISIA ÄÄNESTÄJIÄ. Demareillakaan ei ole varaa jättää heitä ulkopuolelle. Muutamia asioita kehittämällä SDP voisi uudistua kuvattuun suuntaan
Kansalaisaloitteet ovat esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, joka on onnistunut vastaamaan kansalaisten tahtoon kertoa kantansa ja nostaa tärkeäksi koetut asiat julkiseen keskusteluun. Vaalien välinen aika on pitkä eikä niissä voi välttämättä vaikutTeksti Merja Jutila Roon Politiikan agendalle tulee asoita entistä enemmän perinteisen politiikan ulkopuolelta, varsinkin sosiaalisesta mediasta. Liike Nyt on saanut paljon huomiota puhumalla uusista tavoista osallistua. Kuitenkin myös sen toiminnan kohteena näyttää olevan nimenomaan perinteiset edustukselliset instituutiot. Lähes 30 aloitetta on kerännyt vaadittavat 50 000 kannattajaa. Vuodesta 2012 kansalaisaloitteita on tehty noin 800. Kun äänestysaktiivisuus on laskenut eikä puoluejäsenyys kiinnosta kuten ennen, on herätty siihen, että uudistuksia tulisi tehdä. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kokee, että kansalaisaloitemahdollisuus on edistänyt demokratian toimivuutta Suomessa, ja vain joka viides on sitä mieltä, että he eivät edes harkitsisi kansalaisaloitteen kannattamista. Kansalaisaloite onkin yksi esimerkki siitä, miten koko järjestelmää ei tarvitse muuttaa. Ja koska eri ihmiset haluavat osallistua eri tavoin, ei ole tarvetta keksiä yhtä ja ainoaa osallisuutta parantavaa ratkaisua. Yhtenä syynä tähän on, että maailma ja ihmiset ovat muuttuneet eikä perinteisen demokratian rakenteet ja toimintatavat enää vastaa nykykansalaisten tarpeisiin. Allekirjoittajat ovat keskittyneet kaupunkeihin ja koulutetumpiin kansalaisiin, keski-ikäisiin ja sitä nuorempiin. 66 Demokraatti Nyt halutaan vaikuttaa suoraan ja verkossa V iime vuosina on puhuttu paljon demokratian kriisistä. Idea on, että tapoja osallistua ja vaikuttaa tulee olla useita. Kansalaisaloitteiden määrästä huolimatta niitä allekirjoittavien kansalaisten määrä on suhteellisen pieni. Nykykansalaiset eivät myöskään helposti sitoudu jähmeäliikkeiseen puoluetoimintaan, vaikka he kokisivatkin puolueen arvomaailman läheiseksi itselleen. Koko järjestelmän oikeutus on vaarassa, jos kansalaiset ovat tyytymättömiä ja kokevat, että heidän näkemyksensä eivät välity päätöksentekoon. Perinteinen politiikka on hidasta ja kansalaiset haluavat vaikuttaa asioihin saman tien. Kansalaiset nuoria myöten ovat kuitenkin kiinnostuneet yhteiskunnallisista asioista. ASIOITA TULEE politiikan agendalle entistä enemmän perinteisen politiikan ulkopuolelta, varsinkin sosiaalisesta mediasta. taa jonkun tietyn haluamansa asian puolesta. Voidaan myös kehittää uusia toimintatapoja nykyjärjestelmän puitteissa perinteisen vaaleissa äänestämisen lisäksi. Uusissa vaikuttamisen tavoissa on yleistä vaikuttaminen mahdollisimman suoraan ja mielellään verkossa. VAIKKA KANSALAISALOITTEISSA hyödynnetäänkin suoran demokratian keinoja, tarkoituksena on tuoda ehdotus perinteisen edustuksellisen järjestelmän – tässä tapauksessa eduskunnan päätettäväksi. Liike Nytin ! TEEMA Demokraatti_040-076.indd 66 15.10.2018 15.01
Haluan tutkijana pysytellä erossa omien kantojeni esille tuomisesta. Demokraatti_040-076.indd 67 15.10.2018 15.01. VAALIT SOMESSA S euraan työni vuoksi erilaisia poliittisia keskusteluja virtuaalimaailmassa. Tämä voi hyvin olla edustuksellista demokratiaa piristävä keino, varsinkin, jos muut puolueet innostuvat sen kintereillä luomaan kansalaisia suoraan osallistavia toimintamalleja. toimintaan osallistuvat voivat verkossa käytävän keskustelun ja äänestyksen perusteella vaikuttaa siihen, miten liikkeen kansanedustaja(t) eduskunnassa äänestää. Ero raskaan sarjan Facebook-puolueisiin eli perussuomalaisiin ja vihreisiin on mittava. Kun verrataan erityisesti ”uudempiin” puolueisiin eli vihreisiin, vasemmistoliittolaisiin ja perussuomalaisiin, virtuaalimaailma ei vaikuta olevan erityisen tärkeä sosialidemokraateille. Eniten tarvetta olisi demokratiainnovaatioille, joista kiinnostuisivat sellaiset kansalaiset, jotka eivät nykyisin osallistu poliittiseen päätöksentekoon mitenkään. Tämä tulee ilmi tekemistämme laajoista jäsenja kannattajakyselyistä. Niiden tarkoituksena on lisätä hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta ja vahvistaa linkkiä kansalaisyhteiskuntaan. Demokratian ja osallisuuden kannalta kaikista visaisin ongelma ratkaistavaksi on kasvava osallistumattomien joukko. Ohjenuoranani on ollut, että koitan olla osallistumatta niihin itse. Hyvä demokratiaa edistävä osallistava hanke on sellainen, joka ei rajaa päätöksentekoon osallistuvien joukkoa tai ohjaa agendaa liikaa ylhäältä alaspäin ja sillä on todellista vaikutusta päätöksentekoon. Sosiaalisen median alustoista erityisesti Facebook on menettänyt suosiotaan nuorimpien milleniaalien keskuudessa viime vuosina ja taas kasvattanut suosiotaan heidän isovanhempien parissa. UUSISTA OSALLISTUMISEN tavoista kiinnostuvat helpoiten ennestäänkin aktiivisesti osallistuvat hyväosaiset kansalaiset. Syy sosiaalidemokraattien passiivisuudelle sosiaalisessa mediassa ei löydy pelkästään jäsenistön ja kannattajien ikärakenteesta. Sosiaalidemokraatit sijoittuvat arvoiltaan ja asenteiltaan usein poliittiseen keskustaan. Myös valtio ja kunnat ovat innostuneet erilaisista osallistavista hankkeista kuten kansalaisraadeista ja osallistuvasta budjetoinnista. Tästäkään huolimatta Suomen harmaantunein puolue ei ole edelleenkään erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Sosiaalidemokraattien passiivisuus virtuaalimaailmassa tulee esille myös kun tarkastellaan puolueiden virallisia sosiaalisen median tilejä Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Kirjoittaja on Poliittiset kuplat hankkeen vetäjä Turun yliopistossa FACEBOOKISSA DEMAREILLA ON TOISEKSI VÄHITEN SEURAAJIA KUUDESTA SUURIMMASTA PUOLUEESTA. Ehkä poliittinen keskustelu tai sen seuraaminen ei tunnu tällöin niin luontevalta virtuaalimaailman ympäristössä. Tutkimustemme mukaan sosiaalisen median keskusteluun kun osallistuvat aktiivisemmin nimenomaan sellaiset suomalaiset, jotka ovat arvomaailmaltaan erityisen liberaaleja. Teksti Arttu Saarinen KAIKISTA VISAISIN ONGELMA ON KASVAVA OSALLISTUMATTOMIEN JOUKKO. Heidän tyytyväisyyttään demokratiaan voi kasvattaa mahdollisuus vaikuttaa vaalien välillä eri tavoin. Esimerkiksi Facebookissa demareilla on toiseksi vähiten seuraajia kuudesta suurimmasta puolueesta. Kuluneen lausahduksen mukaan kaikkien suomalaisten sisällä asuu pieni sosiaalidemokraatti. 67 Demokraatti Miksi sosiaalidemokraatit ovat somessa passiivisia. Kokeiluja on ollut monenlaisia ja toistaiseksi on epäselvää, mitä osallistavien hankkeiden mahdolliset vaikutukset demokratian toimivuudelle ovat. Niin myös minussa. Olen passiivinen poliittiseen keskusteluun osallistuja sosiaalisessa mediassa kuten keskimääräinen demarikannattajakin
Kuuntele ja pyydä kaikki kaltaisesi mukaan parempaan puheeseen. SDP:llä on kautta aikojen kattavin ohjelmatuotanto. Arvostat argumentteja. Keksinkö tämä kuunnellessani Obamaa. Luottamus ansaitaan, ja SDP tekee sen vastuullisen urhealla toiminnalla. Hallituksen päätöksistä puhumme omat tulevaisuusvisiomme edellä tosiasiat todeten. Uskottavuutemme Suomi 2030 -vision luojina syntyy osaamisesta ja faktoista. Meitä ja kannattajiamme yhdistää inhimillisyys, aitous ja lämpö. Haasteena on, uskallammeko ottaa riittävästi positiivista paatosta mukaan. Toiseksi on kyky asettua kuulijan asemaan ja vedota tunteisiin, jotka ovat pinnalla tai herättää kokonaan uusia: kun rinnassa läikähtää, on paasattu paatoksella, ja tilanne jää muistiin. Hän on puolellani teot vastaten sanoja, vailla ketunhäntää kainalossa tai omaa lehmää ojassa. 68 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Olemme sillanrakentaja, mutta valmiita uimaan myös vastavirtaan, jotta arvomme toteutuvat. Elät kuten opetat, ihminen ihmiselle. Meillä on vahva talousja vero-osaaminen, ja olemme työelämän ja koulutuksen asiantuntija. Luottamus meihin rakentuu toiminnastamme ja kohtaamisistamme kaikkialla. Perusteluissa olemme kirkas ykkönen. Me olemme sillanrakentaja, mutta valmiita uimaan myös vastavirtaan, jotta arvomme toteutuvat. NO MITEN me puolueena onnistumme tässä. Syvässä päässä Hyvä puhe, parempi maailma O l et kuunnellut Obamaa netistä tai katsot kyselytuntia. Demokraatti_040-076.indd 68 15.10.2018 15.01. Meidän puheitamme on mukavaa seurata, koska me emme ilku ja raivoa. Ymmärrämme mielipide-eroja, sillä omassa porukassammekin on erilaisia näkemyksiä. VIIMEISENÄ EETOS . Et halua kuunnella huutamista. Kenen puheista pidät, mikä mielestäsi tekee sanoman, jota kuunnellaan. Ensimmäisenä on luottamus puhujaan. Viestin omaksumiselle on minusta kolme ehtoa. Vaikka onneksi entistä useampi saa nykyisin äänestää, ja se tehdään ruukunsirpaleiden sijaan paperinpaloilla, perusasetelma ei ole muuttunut. SDP:llä on nimittäin mietittyinä niin tavoitteet kuin ratkaisut. Tulevaisuudessa on vääjäämättä haasteita, mutta emme jää valittamaan. Ja kolmantena, perustelujen täytyy olla loogisia, ja ne pitää pystyä esittämään esimerkein, jotka vastaanottaja käsittää ja tuntee omikseen. En, sen keksi Aristoteles parituhatta vuotta sitten, ja niin klassisen Kreikan puheopin perustaksi on vakiintuivat kolme käsitettä: eetos, paatos ja logos. Toimintamme perustuu sopimiseen ja maltillisuuteen, ja teemme työtä pitkäjänteisesti hyvinvointivaltion eli koko Suomen eteen. Tunnistit itsesi, koska olet demari. Ensimmäistä kutsun itse luottamukseksi, toista tunteeksi ja kolmatta järjeksi. Kuuntelemme sitä, mitä ihmisillä on sydämellä
Arjen kiireessä on hyvä pysähtyä ja katsoa maailmaa kiitollisena lapsen silmin. Ne on luettu parissa viikossa. Demokraatti_040-076.indd 69 15.10.2018 15.02. Kirjahyllyni tarkimmin luettuja kirjoja on Täällä Pohjantähden alla. 69 Demokraatti Politiikan kirjahylly Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Jutta Urpilainen Kansanedustaja (sd) ÄÄNIRAITA Teksti Heikki Sihto / Kuva Nora Vilva Pentinkulma on ykkönen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kaikkiruokainen lukija, joka vaihtaa lomalla dekkarilinjalle. Aikuiselle sanat voivat avautua tavallaan: ”eivätkö ne koskaan valmihiksi saa” sopii lämpimäksi ihmettelyksi paremman yhteiskunnan rakentajista. En koskaan pääse kirjakaupasta ulos ilman uusia kirjoja. Varastossa on varmaankin kymmenen laatikollista kirjoja. Hyväntuulinen laulu viestii, että tahtomiseen tarvitaan meitä kaikkia. Laulussa on myös viesti SDP:lle: ”Sinun täytyy astua johtoon”. Esimerkiksi lomat on varattu romaaneille. Se kertoo hienosti miten maailmassa on monia ihmeitä, joita helposti pitää itsestäänselvyytenä. Rauhanvälityksen edustajana maailman tilaa ajatellessa tulee mieleen… Eteläsudanilaisen rap-artistin, entisen lapsisotilaan Emmanuel Jalin We want peace. Agit-Propin Oppimisen ylistys. Luen paljon elämänkertoja ja historiaa, mutta lisäksi myös kevyempää kirjallisuutta. Joka lukukerralla tarina avautuu hieman eri tavalla. Palaan siihen jatkuvasti. Kesälomalle saatan ostaa 10 dekkaria. Täytyy tunnustaa, että kirjahyllyssäni on vain sekalainen osa kaikista kirjoistani. Kolmannessa osassa sodan dramaattisten tapahtumien jälkeen päästään myös rakentamaan hyvinvointivaltiota. 1 2 1 2 Kun ajattelen vaalikevättä, päässäni soi... Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla Veikko Helle: Puuseppä Suomen eduskunnassa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on kirjahyllyni tärkeimpiä teoksia. Sen puolesta teemme töitä. En jaa Veikko Helteen kaikki poliittiisia näkemyksiä, mutta hänen kirjansa Puuseppä Suomen eduskunnassa kertoo siitä, kuinka vähäisellä koulutuksella, mutta suurella elämänviisaudella voi tehdä hienon uran politiikassa. Rauha on mahdollista saavuttaa, jos tahtoa riittää. Olen lukenut sen kunnolla ehkä kahdeksan kertaa, mutta selailen sitä usein esimerkiksi puheita kirjoittaessani. Pohjantähti kuvaa hienosti murrosaikaa, jona toivo ja epätoivo vaihtelivat. Työväenliike on sivistysliike, ja eduskuntavaaleissa pitäisi puhua koulutuksesta, ehkä keskeisimmästä maamme menestystekijästä. Lapsemme kanssa kuuntelemme… Marjatta Pokelan Ihme ja kumma
Nykyisenlainen yhteiskunta vaatii toimiakseen melkoisen määrän tuloja, ja niitä saadaan verottamalla. Näin tehdään myös silloin kun puhutaan verotuksesta. Verrattaessa pienituloisten kokonaisveroprosenttia suurituloisten vastaavaan, niin suurituloisten verokanta kokonaistuloihin nähden on useimmiten suhteellisesti pienempi kuin pienituloisilla. Verojen leikkauksista puhujia voi hyvällä syyllä kutsua veropopulisteiksi. iStock LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Demokraatti_040-076.indd 70 15.10.2018 15.02. Tähän mennessä suoritetut veronalennukset ja indeksitarkistukset ovat hyödyttäneet enemmän suurituloisia ja verotuksen painopiste on siirtynyt niille, joiden maksukyky on heikompi. Palkkaverotuottojen vähentyminen on helposti korvattavissa muita veroja korottamalla. Veropopulistit hyvin harvoin kertovat mistä valtionmenoista pitää luopua veroalen toteuttamiseksi. Pienituloisten kannalta kaikkein vaikuttavin vero on arvonlisävero, jota he maksavat yhtä suuren osuuden jokaisesta ostoksestaan kuin suurituloisetkin. Vaatimus verojen alentamisesta on myös harhaanjohtava jos se kohdistuu vain yhteen verotuksen kohteeseen, vaikkapa palkan verottamiseen. Tiedämme veromaksajien suurimman ryhmän koostuvan pienija keskituloisista. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Monet ilahtuisivat, jos palkasta jäisi verotuksen jälkeen nykyistä enemmän käteen. Leimasimena käytettynä sillä on helppo tyrmätä vastustaja. Tai sitten verotuottojen alentuessa leikataan valtion kuluja. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Veropopulismi kurittaa pienituloista M ie lip id e Populismi on viime aikoina ollut varsin suosittu ilmaus. Useimmiten sitä kuitenkin käytetään kannattajien kalasteluun tiivistämällä asioita niin paljon, että taustalla olevat muut asiaan vaikuttavat tekijät jäävät sivuun. On helppo vaatia verojen alentamista. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Johtopäätöksenä voi sanoa tuloveroalennusten vaatimisen tarkoittavan verotuksen painopisteen siirtämistä pienituloisille. Markku J Kekäläinen, Espoo On helppo vaatia verojen alentamista. Ei ainakaan silloin, jos verotuksen kiristyminen koskee häntä itseään tai sitä veronmaksajaryhmää, johon hän kuuluu. 70 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ja harva haluaa veroja ylipäätään korotettavan. Usein korvaavana on ollut arvonlisävero, jota moni ei edes koe oikeaksi veroksi
Kuntayhtymämallissa julkinen sektori pitää ohjakset käsissään. Erikoissairaanhoidossa suurten kaupunkien on oltava yhteisessä rintamassa, kuten tälläkin hetkellä. Eikä muutu laittomaksi, jos siihen lisätään perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto. Sellainen meillä on jo erikoissairaanhoidossa, jossa jokaisen kunnan on oltava suuressa kuntayhtymässä. Yleistähän on, että nykyhallitus leimaa opposition esitykset populismiksi ja vastuuttomiksi. Toinen hattutemppu olisi yhdistää maakunnat yhdeksi kunnaksi. Tämä maakuntavaltuusto tulee olemaan täysi nukkehallitus. Niihin on joutunut turvautumaan eläkeläisten ohella myös lapsiperheitä ja työikäisiä työttömiä sekä muita vähäosaisia. Tällä päästäisiin siihen ilmeisesti haluttuun päämäärään, että isossa kaupunkikeskuksissa olevat päättäjät ratkaisisivat koko ”maakunnan” kokoisen kaupungin asioista. Eli tällöin romutetaan vuodelta 1886 säädetty kuntien toimintaa koskeva lainsäädäntö. Tämä ei nyt keskustaja kokoomusjohtajalle käy. Jos kuntien tehtäviä siirretään maakuntamammuteille, lähtee kuntien tehtäviä kauas suureen maakunnalliseen keskukseen, etäälle kuntalaisesta. 71 Demokraatti Nykyhallitus leimaa opposition esitykset populismiksi ja vastuuttomiksi. Viennin tuomasta taloudellisesta kasvusta huolimatta leipäjonot ovat eri paikkakunnalla pidentyneet. Pentti Välimaa, Pori Pieneläkkeiden nostaminen on hallitukselle myrkkyä Eduskunta työskentelee maamme demokratian irvikuvan kanssa. Julkisuudessa alan asiantuntijat antoivat ymmärtää, ettei pieneläkkeiden nostolle löydy nyt perusteita. Sellainen malli ei ole perustuslain vastainen erikoissairaanhoidossa. Se on laadukas ja kustannustehokas. Pieneläkkeiden nostaminen on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) mielestä populismia ja vastuuttomuutta. Malli on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Maakuntamammutin ylin päättävä elin on lakiehdotuksen mukaan demokraattisilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Näin se menee, vaikka mediankin tiedossa on, että Suomessa on paljon eläkeläisiä, joiden eläketulo ei riitä edes perustarpeisiin. Hallituksen johtokolmikko Sipilä, Orpo ja sinisten johtaja Sampo Terho eivät huomaa sitä, että kuinka vastuutonta on runnoa väkisin ja kiireellä suomalaisille sotea, jossa sisällön sijasta pääasiana on maakuntamalli ja yksityistä terveysbisnestä hyödyttävä valinnanvapaus. Sen nimi on maakuntahallinnon uudistus. Suurten kaupunkien kohdalla PARAS-hankkeesta voisi ottaa mallia uuteen järjestelmään. Maksajana se päättää, mitä palveluja yksityiset voivat tuottaa. Oleellista maakunnan kokoisten sote-kuntayhtymien kohdalla on, että jokaisella kunnalla on edustus korkeimmassa päätöksentekoelimessä eli valtuustossa. Maakuntavaltuustossa oleva suurin ryhmä on maakunnan keskuskaupungin hallussa. Tähän kohtaan ei siis pieneläkkeiden nosto sovi, koska koko sote-hankkeen hintalapun suuruutta ei kukaan tiedä. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer Demokraatti_040-076.indd 71 15.10.2018 15.02. Lainsäädäntö siihen on pääosin valmis. Perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto on järjestettävä saman mallin mukaisesti. Siirretään vastuut nykyisille maakuntavaltuustoille. Tämä voitaisiin helposti välttää vanhoin konstein. Koko vaalitouhu ja tarpeettomat kustannukset saataisiin pois tämän näennäisdemokratian alta. Ehdotan, että jatketaan voimassa olevalla kuntalailla, ja lakkautetaan koko maakuntakäsite ja esittelyssä oleva lainsäädäntö. Näin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen alkukesän eläkkeiden nostolupaus sai hallituksen pääporvareilta täystyrmäyksen. Moni eläkeläinen miettii päivittäin, että kumman tänään jättää pois, ruuan vaiko lääkärin määräämän lääkkeen. Rinteen mukaan eläkkeiden nosto ei tapahtuisi kertaheitolla 100 erolla, vaan useamman vuoden aikana. Keskusjohto ohjeistaa omien valtuutettujensa mielipiteitä maakuntavaltuustossa, aivan kuten nyt isoissa kuntayhtymissä. Yli 200 000 asukkaan kaupungeille voisi antaa oikeuden järjestää itse perusterveydenhuolto ja muusosiaalihuolto. Tätä kuntayhtymälle kuuluvaa päätösvaltaa ei saa rajoittaa lainsäädännöllä – joka jo nyt mahdollistaa asiakkaille suuren valinnanvapauden. Nykyisin maakuntaliitoilla on maakuntavaltuustot, joissa myös pikkukunnilla on edustus. Pertti Pokki SDP Varsinais-Suomen piirin vpj Maakuntavaltuusto on ”nukkevaltuusto” Kuntayhtymämalli on toimiva sote-malli Sote-uudistuksessa on haettava yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto
72 Demokraatti . ABB RISTIKKO 43/2018 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteeseen: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: Demokraatti_040-076.indd 72 15.10.2018 15.02
Vas tau kse t: 1. 8. 10 VIS V Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi A uringon mentyä tuli koleaa. 163 8 4. Kuinka maailmaan voi mahtua hämähäkkejä niin, että ei oikein ymmärräkään. Uus i-S eel ant i vuo nna 189 3 7. Taivas alkaa kuultaa hopeaa, ja värit palaavat hentoina aavistuksina puiden kylkiin. Hai-saappaat kiiltävät; Retujen vakosametti olisi liottunut heti. Kello raksuttaa. Isältä lainattu järjestelmäkamera roikkuu kaulassa, loittorengassarja ja 21 DIN diafilmiä. 3. 5. Hur rik aan i on Atla ntin ja Tyy nen val tam ere n itä osa n myr sky ja tai fuu ni Tyy nen val tam ere n län sio san myr sky 2. 2. Muu kalai suu den pel koa 5. Ajatus siitä, että piilossa rullalla voi olla onnistuneita näppäilyjä, tuntuu paluumatkalla mukavalta. Kesän lopulla tuli jo syvä hämärä, pimeä oikeastaan, ja päivä nukkui. Milloin Suomen postilaitos aloitti toimintansa. Urk uri 9. 190 7 6. 73 Demokraatti RATKAISU 41/2018 MUN LUONTO Torstaina 11.10. 6. Niityn heinät kumartavat. 7. 190 0-lu vun alu ssa 8. Milloin polttomoottoriauto ohitti suosiossa sähköautot. 1. Mikäpä on kulkiessa. Mikä oli säveltäjä Johann Sebastian Bachin varsinainen ammatti. Piha puristuu polun nuoraksi, jota metsä korkealta katselee. Ovi täytyy sulkea varovasti. Haavikko on vaiti. Leipien kääreen voipaperi rapisee. Vahvan rukiiset siivut ovat pitkiä, leikattu puukolla rintaa vasten limpun leveimmästä kohdasta, ja voita on raapaistu pintaan häpeilemättömästi. 10. 9. Niittyhopeatäplät lensivät jo viikkoja aiemmin, mutta kesä on ollut lämmin ja aurinkoinen, ja ehkäpä joitakin uusia perhosia on vieläkin kuoriutunut. Milloin oli Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. Valo tulvii. Mikä maa antoi ensimmäisenä naisille äänioikeuden. Kuinka monta pelaajaa on pesäpallossa ulkokentällä. julkaistun ristikon voittaja julkistetaan erikoisnumeron aikataulutuksellisista syistä ensi viikon (44) Demokraatissa. Kaukaa kantautuu lehmän laulu. Per sia n kie len ilm auk ses ta š?h m?t (ku nin gas on ans ass a) 10. Mitä on ksenofobia. Varvut alkavat kimallella kirkkaasti kuin nariseva lumi, sitten joskus. Kiin ala ine n ava ruu sle ntä jä 3. Mikä on taikonautti. Yhd eks än Demokraatti_040-076.indd 73 15.10.2018 15.02. Mistä tulee ilmaus shakkimatti. Usva hoippui verkkaan lahden pohjukasta luhdan yli laidunmaille. 4. Mikä on hurrikaanin ja taifuunin ero
Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Vierailijana kirjailija Seppo Hentilä kertoo viimeisimmästä teoksestaan Pitkät varjot-muistamisen historia ja politiikka. Ilmoittautumiset leena. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. VAASAN SOS.DEM. 0400-423835 LAKIASIAT Lehti, verkko ja some . 74 Demokraatti SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM. levonpera@gmail.com tai 040 5590999. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Läntisen Uudenmaan Wanhat Toverit. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. UUSIMAA Demokraatti_040-076.indd 74 15.10.2018 15.02. Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Puheenjohtaja Olli Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0450 036 5944 Backlundinpolku 1A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Pitkäkatu 50 65100 Vaasa http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Vietämme pikkujoulua Kylpylähotelli Päiväkummussa to 13.12. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. klo 12 alkaen herkullisen joululounaan merkeissä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. krs
www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 14-16 www.vuokralaiset.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Demokraatti_040-076.indd 75 15.10.2018 15.02. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna elokuussa ti-pe klo 11-16. (09) 774 3110, sähköp. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.teollisuusliitto.fi Ota meihin yhteyttä! Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 75 Demokraatti www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www.pardia.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.paperiliitto.fi www.pam.fi www.pau.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www
Me omistamme ja kehitämme yrityksiä, luomme uutta tukemalla innovaatioiden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen, sijoitamme ja turvaamme sekä maltamme myös odottaa omistustemme kehittymistä. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. Toimintamme lähtökohta on merkityksellinen omistajuus, jota toteutamme monella tavalla. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 76 Demokraatti Tradeka 007443-1843 Omistajuus tekee hyvää Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta ja inhimillisemmän markkinatalouden edelläkävijä. 225 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan 1810 Tradeka Demari takasivu_aineisto.indd 1 03/10/2018 9.28 Demokraatti_040-076.indd 76 15.10.2018 15.02. Teemme hyvää tulosta ja jaamme tuotoistamme merkittävän osan yhteiseksi hyväksi