Demokraatti 25.5.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

to uk ok uu ta Sopiminen on vaikeaa, sanovat ammattisopijat. SOPU PELI de_25052023_001.indd 1 de_25052023_001.indd 1 15.5.2023 11.21 15.5.2023 11.21. PAL.VKO 2023-23 00 74 43 -2 31 MUSIIKKI TEEMA Aivot kaipaavat musiikkia AFRIKKA Elintärkeä kumppani TERRORISMI Nato-Suomesta maalitaulu KOTKAT Kaikkien kotipesä 25.5.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 23 / 25 . Mutta helpompaa ja yleisempää kuin uskotaan
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_25052023_002.indd 1 de_25052023_002.indd 1 12.5.2023 13.49 12.5.2023 13.49. O tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
KASVO KULTTUURI TEEMA de_25052023_03.indd 3 de_25052023_03.indd 3 15.5.2023 17.52 15.5.2023 17.52. Musiikki muokkaa aivoja monella tavalla. 3 Demokraatti 10 /2 3 44 32 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 25. TOUKOKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI AFRIKKA AIVOT MUSIIKKI Eurooppa tarvitsee Afrikkaa. Isän jalanjäljet, oma tie
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Musiikki muokkaa aivoja. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 8.6. 51 28 KAUPPAHÄIRIKÖT Lähestymiskielto asiakkaalle MUSIIKKI Avain aivoihin + TEEMA Musiikki & aivot 51 5 6 8 11 12 14 21 23 24 27 28 30 32 38 39 40 44 48 49 58 64 65 66 de_25052023_04.indd 4 de_25052023_04.indd 4 15.5.2023 17.44 15.5.2023 17.44. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 10 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Työnjako kuntoon Viikon kuva: Tyhjää pullistelua Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Vee Tirinen D-analyysi: Verokiima D-ilmiö: Parempaa sopimista Alastalon salissa: Palli heiluu D-kolumni: Esa Suominen Kotkat: Kaikkien kotipesä Mepitshow: Eero Heinäluoma Kauppa: Häiriköt kuriin Terrorismi: Nato-maa maalina Kuvataide: Pariisista nuoruuteen Teppo: Isän jäljiltä omalle tielle Kirjavisa: Unohdettu satusetä Kolumni: Jyrki Liikka Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Rosa Meriläinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Maria Kurikkala Kolumni: Annu Lehtinen Kasvot peilissä: Pekka Rantala Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Periaatteessa Nato on sotilasliitto, jonka monet asiat kuuluisivat teknisesti ylipäällikön tontille. SUOMEN NYKYINEN perustuslaki tuli voimaan 23 vuotta sitten, eikä siitä löydy tarkkaa käsikirjoitusta siitä, millä kaavalla sotilastai ulkopolitiikan harmaalla alueella olevien päätösten pitäisi mennä. Se ei silti takaa, että seuraavat presidentit ja valtioneuvostot välttyisivät epäselvistä muotoseikoista johtuvista arvovaltakiistoista. Demokraatissa pitkin kevättä haastatellut perustuslakiasiantuntijat uskovat, että Natossa olo vahvistaa tasavallan presidentin asemaa ulkopolitiikan johdossa valtioneuvoston ohi. Silti todellisuudessa Nato on valtioiden puolustusliitto. N ato-jäsenyys muuttaa valtionjohdon käytännön työnjakoja jopa tahtomattamme. Nato-jäsenyyden kaltainen tilanne oli lakia laadittaessa vuonna 1999 vielä utopiaa. Hallitusmuodostaja Petteri Orpo (kok.) on silti ilmoittanut, ettei perustuslain viilaamiselle ole hänen mielestään tarvetta. Toinen syy tulee tasavallan presidentille aikoi naan annetusta ylipäällikön roolista. Siksi perustuslakikin pitää tutkia ja tarvittaessa päivittää jo ennen seuraavia presidentinvaaleja. Siellä tehdään myös suomalaisten arkeen vaikuttavia poliittisia päätöksiä, jotka meillä totutusti ovat enemmän valtioneuvoston hommia. Syvän rauhan aikana tehtävää pidettiin hyvin symbolisena. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Työnjako kuntoon – ennen uutta presidenttiä Pääkirjoitus YLIPÄÄLLIKÖN ROOLI TUO NATO-SUOMEN PRESIDENTILLE UUDEN LISÄMANDAATIN. Viime vuonna eduskunnan perustuslakivaliokunta halusi, että perustuslain toimivuudesta Nato-oloissa tehtäisiin uusi arvio, kunhan jäsenyys on varmistunut. Nyt ylipäällikköys tuo Nato-Suomen presidentille uudenlaisen lisämandaatin. Vaikka vielä viime keväänä juhlapuheissa korostettiin, että selviämme jäsenyydestä vain muutamilla kosmeettisilla lainmuutoksilla, niissäkin riittää lainsäätäjille töitä. Luultavasti hänen näkemyksensä perustuu oletukseen, ettei taloudenpitoon keskittyvälle oikeistohallitukselle tule kiistoja nykyisen tasavallan presidentin kanssa huippukokousten lautasjaosta tai Suomen ulkopolitiikan suunnasta. TÄMÄ JOHTUU pitkälti EU:n painotusten muuttumisesta Ukrainassa käydyn sodan takia. Turvallisuusja geopolitiikka nousevat talousasioiden rinnalle, osittain ohikin. de_25052023_05.indd 5 de_25052023_05.indd 5 15.5.2023 15.20 15.5.2023 15.20. MEILLÄ ON tällä hetkellä taitava, demokraattiseksi laillisuusmieheksi tiedetty valtionjohtaja. Ulkoja turvallisuuspolitiikan käytännön työnjaolle pitää olla mahdollisimman selkeä pelisääntöpohja
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ki ril l Ku dr ya vt se v de_25052023_06.indd 6 de_25052023_06.indd 6 12.5.2023 14.46 12.5.2023 14.46
Venäjällä Voiton päivän juhlinta oli tavallista vaisumpaa Ukrainassa käytävän sodan takia. Marssin pelättiin tuovan mieleen Ukrainassa kuolleet sotilaat. 7 Demokraatti TYHJÄÄ PULLISTELUA. de_25052023_06.indd 7 de_25052023_06.indd 7 12.5.2023 14.46 12.5.2023 14.46. Myös eri puolilla maata järjestetyissä paraateissa ja Moskovan pääparaatissa kalustoa oli vähän ja sekin suurelta osin vanhentunutta. Venäjällä oli tänä vuonna muun muassa osassa kaupunkeja kielletty niin sanotun kuolemattoman rykmentin marssi, jolla muistetaan toisen maailmansodan sankarivainajia
RIIKKA PURRA TWITTERISSÄ Perussuomalaisissa on halua hivuttaa Suomea Unkarin tielle. – Työttömyys on usein kiinni talousja työllisyystilanteesta. JOHANNA VUORELMA TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ Suomessa rakennettiin viime vuonna uutta maatuulivoimaa koko maailman maiden vertailussa G lo ba lW in d da ta Edessä työelämän villi länsi PAIKALLINEN SOPIMINEN on hyvä työkalu, mutta väärin käytettynä siitä tulee työelämän hyväksikäytön väline, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Työttömyysturvan heikentäminen ei ole työllisyystoimi vaan leikkaus, SAK muistuttaa. Ja hyvä niin. TYÖELÄMÄN JÄYKKYYS ON TIETYN PORUKAN HOKEMA, EI TOTUUS NYKYPÄIVÄN TYÖELÄMÄSTÄ. Taantumassa ansiosidonnainen työttömyysturva ylläpitää palkansaajien ostovoimaa ja kotimarkkinoita, SAK toteaa tiedotteessaan. Elorannan mukaan lisää paikallista sopimista vaadittaessa usein puhutaankin järjestäytymättömien yritysten oikeudesta olla noudattamatta työehtosopimusten vähimmäisvaateita. Osaksi ymmär tämättä sitä itsekään. Heidän tavoitteensa on ohittaa ay-liike ja työehtosopimukset paikallisessa sopimisessa ja sallia paikallinen sopiminen lain nojalla myös järjestäytymättömille yrityksille, Jarkko Eloranta toteaa. eniten. KORHONEN TWITTERISSÄ Demokratian heik kouksia on, että de mokraattisesti valitut edustajat voivat al kaa nakertaa demo kratian edellytyksiä päästyään valtaan. Elorannan mielestä paikallinen sopiminen on hyvä työkalu, mutta väärin käytettynä se avaa oven sanelulle ja työehtojen polkemiselle. Pienet ovat hallituk sen mahdollisuudet vaikuttaa, jos va semmalta kysytään. de_25052023_08.indd 8 de_25052023_08.indd 8 15.5.2023 12.25 15.5.2023 12.25. Talouskasvu ratkaisee työllisyysasteen kehityksen. – Tuhannet SAK:laiset luottamusmiehet tekevät tuhansia paikallisia sopimuksia vuosittain. Esteinä ovat ihmis oikeudet, perustus laki, EU, kansainväli set sopimukset, leh distönvapaus ja oikei siin johtopäätöksiin päätynyt tutkimus. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Leikkaus säästön vaatteissa V IIK O N LU KU 5. Suurin osa työttömäksi joutuvista työllistyy uudelleen työttömyyden ensimmäisinä kuukausina. Eloranta painottaa, että suomalaisen työelämän jäykkyys on ”enemmän tietyn porukan ajattelua tukeva hokema kuin totuus nykypäivän työelämästä”. – Jos järjestäytymättömät yritykset saavat mahdollisuuden ohittaa työehtosopimukset, ”edessä voi olla työelämän villi länsi”. JANNE M. Työttömyysturvan heikentäminen ei siis ole työllisyystoimi vaan leikkaus. Sitä ei pidä vaarantaa leikkauksilla. – Elinkeinoelämän järjestöt ovat käyneet vahvaa ja värittynyttä kampanjaa paikallisen sopimisen puolesta jo pitkään. Usein aloite paikalliseen sopimiseen tulee työntekijäpuolelta, vaikka julkisuudesta toisen kuvan saakin, hän sanoi viitaten tuoreeseen kyselyyn, jossa SAK:laisista luottamusmiehistä 63 prosenttia kertoo, että työpaikalla on tehty paikallinen sopimus kahden viimeisen vuoden aikana
Kuntatutkija Timo Aron mukaan Suomen 309:sta kunnasta 257:ssa on vähemmän asukkaita kuin neliökilometrillä Kalliossa. Teidän ja perussuomalaisten arvot ovat monin osin toistensa vastakohtia, alkaen suhtautumisesta maahanmuuttajiin, ilmastonmuutokseen ja vähemmistöihin. Lisäksi perussuomalaiset ovat loiskuttaneet likasankoa päällenne pitkin hallitusneuvotteluja. Porvarillisuutennekin taitaa muiltakin osin olla humaanimpaa kuin perussuomalaisilla. Viimeisen 12 kuukauden aikana 10 suurimman kaupungin muuttovoitto on noin + 31 000 henkilöä. de_25052023_08.indd 9 de_25052023_08.indd 9 15.5.2023 12.25 15.5.2023 12.25. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari AITO ASIA MUOVIHELY Nykypäivälle vierasta Lapsenomaista riemua Hyvä RKP, teillä on paha paikka. Olimme ykkössijalla, kun mitattiin korkeakoulutettujen prosenttiosuutta 25–34-vuotiaista. Teillä on paljon pelissä. 22 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautuu EU:hun myönteisesti. Valta ja ministeripestit polttelevat, mutta samalla sitä laimentaa pelko puolueen hajaannuksesta. pohtii Demokraatin väki. Edellä olivat muun muassa Baltian maat, Puola ja Chile. EU-kannatus ennätystasolla SUOMALAISISTA 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen ja 17 prosenttia kielteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvoja asennetutkimuksesta. EU-kriittisimpiä ovat perussuomalaisten äänestäjät (57 % suhtautuu kielteisesti). Hyvä RKP, olette puhuneet paljon arvoista. Vuonna 2011 Suomi oli sijalla 18 ja 2021 olimme valuneet jo sijalle 29, vaikka korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista oli kasvanut jo 40 prosenttiin. Asuminen keskittyy, ja rakennemuutos laukkaa SUOMALAISET KESKITTYVÄT suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. EU-jäsenyyden suosio jatkaa ennätystasolla, jonne se nousi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Miten sitten kävisi ruotsin kielen asemalle Suomessa. Eduskuntatutkimuksen vuoden 2019 vaalien jälkeen tekemässä tutkimuksessa RKP:n äänestäjät suhtautuivat kaikista puolueista perussuomalaisiin ylivoimaisesti kielteisimmin. Ovatko arvot kauppatavaraa. Sen jälkeen muut maat ovat porhaltaneet Suomesta ohi, vaikka meilläkin korkeakoulutettujen määrä on ollut lievässä kasvussa. KOULUTUS ASUMINEN EU Suomi jää osaamisessa jälkeen SUOMI OLI korkeakoulutuksen suurvalta vuonna 1991. Porvarihallitusneuvotteluista vetäytyminen saattaisi johtaa toisella kierroksella teille harvinaiseen ja epätodennäköiseen tilanteeseen eli joutumiseen oppositioon. EU:hun kielteisesti suhtautuvista 76 prosenttia ei koe suomalaisen demokratian toimivan hyvin. Nämä asenteet ovat tuskin merkittävästi laimentuneet. Yhteistyöllä perussuomalaisten kanssa, eli porvarihallituksella, voi olla kova hinta
Kristittyjen kolme suurinta juhlaa ovat pääsiäinen, joulu ja…. Kuinka pitkä on Saimaan kanava. lin sse iss ä 8) Lap pee nra nna ssa 23, 3 km ja Ven äjä n puo lel la 19, 6 km (yh tee nsä 42, 9 km ) 9) Nor jan 10 ) Hel lun tai MAAILMAN TILA • Ostovoima hupenee Palkansaaja köyhtyy P alkansaajien ostovoima on inflaation takia huvennut ennätysvauhtia. Esimerkiksi Ruotsissa valtiovarainministeri ”puhutteli” keväällä isoja ruokakauppaketjuja, jotka tämän jälkeen lupautuivat alentamaan useiden tuotteiden hintoja. Tässä yhteydessä on puhuttu voittomarginaalivetoisesta inflaatiosta eli suoremmin ilmaistuna ahneusinflaatiosta. Kuinka leveä on Suomen alueveden alue. Tällä hetkellä merkittävin selittäjä inflaatiolle ovat nousussa olevat asuntolainojen korot, mutta myös muun muassa ruuan hinta syö osaltaan ostovoimaa. Mistä vaalipiiristä on toiseksi vähiten kansanedustajia ja kuinka monta heitä on. Nordea arvioi, että kotitalouksille kertyi korona-aikana ylimääräisiä säästöjä yhteensä noin 10 miljardin euron arvosta, joista jäljellä oli noin seitsemän miljardia viime vuoden lopulla. 10. Mikä on diopteri. Mikä tuttu eläin on Sus scrofa domestica 5. Suomessa kulutusta ovat ylläpitäneet korona-aikana kertyneet kotitalouksien säästöt. Millä nimellä kutsutaan nykyään Helsingin entistä Heikinkatua. 7. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Mikko Huotari Kundit, nyt OTETAAN HALLITUSNEUVOTTELUILME! 10 VIS V 1. Mitä ovat Pork Pie, Trilby ja Fedora 4. 3. Kuka hän on. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen on arvioinut, että suomalaispalkansaajien reaalipalkat ovat laskeneet vuoden 2010 reaalipalkkatasolle. Tilannetta käytetään myös hyväksi. de_25052023_10.indd 10 de_25052023_10.indd 10 16.5.2023 10.57 16.5.2023 10.57. 9. Oik eat vas tau kse t: 1) 12 mer ipe nin kul maa eli 22, 2 km 2) Lap in vaa lip iirist ä, 6 3) mie ste n hat tumal lej a 4) sik a eli kes ysi ka 5) Man ner hei min tie 6) RKP :n kan san edu sta ja And ers Adl erc reu tz 7) opt ise n tai tto kyv yn mitt a, esi m. Minkä maan hallintaan kuuluu Pohjoisella jäämerellä sijaitseva Karhusaari. Osa yrityksistä perustelee hinnankorotuksiaan inflaatiolla, vaikka tähän ei olisi todellista syytä. 2. 8. 6. Loppuvuodelle ennustetaan palkansaajien ostovoiman lievää parantumista muun muassa palkankorostusten ansiosta
Juridiset ongelmat voivat olla monipolvisia ja vaatia salapoliisityötä. Miksi kesäduunariinfoa tarvitaan. Ihmiset eivät aina itsekään osaa kysyä sitä kysymystä, joka olisi keskeisin. Työturvallisuusasioiden pitää olla kunnossa. Kesäduunari-infon yhteystiedot ja lisätietoja: kesaduunari.fi. 11 Demokraatti Ykkösvinkkisi kesäduunarille. Olen oikeustieteiden opiskelija ja etsin kesätöitä juuri työoikeuden saralta, ja tämä tuli vastaan – täydellinen pesti, jossa pääsee neuvomaan ihmisiä. Kiinnitä huomiota aina kin siihen, ovatko työtunnit merkitty sopimukseen ja millaisia ne ovat – onko tuntimäärä kiinteä vai vaihteleva. Mikä meno, SAK:n, STTK:n ja Akavan kesäduunarineuvoja Vee Tirinen. Entä työnantajalle. Tärkeää on myös maininta sovellettavasta työehtosopimuksesta. Miksi juuri työoikeus kiinnostaa. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena ja tutustua siihen tarkasti. Pitää selvittää, vaikuttaako taustalla jokin oikeudellisesti merkittävä asia, jota yhteydenottaja ei ole ymmärtänyt tuoda esille. Se on hyvä sana kuvaamaan tätä neuvontaa. asioista myöhemminkin – on tärkeää. Sitä ole pakko allekirjoittaa heti. Se on valtavan sympaattinen, tosi rauhallinen laumaeläin, joka tykkää viettää aikaa seurassa. Voimaeläimesi on kapybara, miksi. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva, Timo Sparf ja iStock KOULUISSA PITÄISI OLLA ENEMMÄN OHJAUSTA TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSISTA. Pesti on alkanut hyvillä fiiliksillä! Kivaa, että linjat ovat auki ja pääsee vastaamaan kysymyksiin. Kuvat, joissa muut eläimet istuvat niiden selän tai pään päällä ovat söpöjä. de_25052023_11.indd 11 de_25052023_11.indd 11 15.5.2023 15.13 15.5.2023 15.13. Olisi hyvä, että kouluissakin olisi enemmän ohjausta työntekijöiden oikeuksista. Edellisen lisäksi kunnollinen perehdytys – sellainen, josta työntekijälle tulee sellainen olo, että hän voi kysyä epäselvistä Salapoliisihommissa Kesäduunarineuvoja on kesäduunissa itsekin. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun esittely olisi hyvä juttu. Se on ihmisläheistä, mutta siinä on myös oikeustieteen systemaattinen, ison kuvan lähestymistapa asioihin. On hyvä varmistaa etukäteen, että on työnantajan kanssa ”samalla sivulla” asioista. Kun menee työelämään ensimmäistä kertaa, tietopohja omista oikeuksista ja esimerkiksi liittojen toiminnasta on usein hutera. Joskus on mahdollista, että useampi asia on työsuhteessa pielessä – sieltä voi paljastua juurisyitä tilanteeseen. Miten päädyit hommaan. Olin iloisesti yllättynyt siitä, että tulin valituksi
Vastaavasti samat toimet taas syövät vasemmistohallitusten kannatusta. K okoomus ajaa edelleen hallitusneuvotteluissa puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla kaikkia palkansaajia koskevaa yhteensä miljardin euron kokoista ansiotuloveron kevennystä. Kokoomus voi myös laskea, että veronkevennyksillä pehmennetään edessä olevien leikkausten äänestäjille aiheuttamaa tuskaa. analyysi de_25052023_12.indd 12 de_25052023_12.indd 12 16.5.2023 10.26 16.5.2023 10.26. Tutkimuksen sisältö tosin oli enemmän napinaa kuin kapinaa. Vielä vuonna 2002 suomalaisista 70 prosenttia piti verotusta liian ankarana. Verotukseen tyytyväisimpiä ovat vihreät (74 %) ja vasemmistoliitto (70 %). Kokoomuksen palkkaveroalelle onkin vaikea löytää kunnon taloudellisia perusteita. Lisäksi pienituloisimmille kokoomus suunnittelee vielä ”lisärangaistusta” eli sosiaalietuuksien leikkaamista. Myös talousvaikuttaja Björn Wahlroos totesi Ylen Ykkösaamussa, että ansiotuloverotuksen alentaminen pienellä prosentilla, ”laveasti”, on kallista eikä tuota merkittävää myönteistä muutosta talouteen. IMF:n tutkimuksessa oli mukana 16 maata ja se tehtiin vuosien 1978–2014 tietojen perusteella. Tutkimuksen mukaan kriittisimmin verotuksen tasoon suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät, joista 83 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana. Niitä ei ole löytänyt myöskään valtiovarainministeriö, joka ei pidä veroalea järkevänä. Kaikki eivät veroalesta edes hyödy, sillä pienimmistä palkoista ei peritä ansiotuloveroa. Ansiotuloveron alennus voi muuttaa kokoomuksen miljardisäästöjen 6+3-yhtälön 6+1+3-ohjelmaksi. Tässä tapauksessa Orpo on päättänyt olla kuuntelematta ministeriötä, vaikka tulevia säästötoimia hän on perustellut sillä, että ne ovat valtiovarainministeriön laskelmiin perustuvia. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Tosin Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n julkaiseman tutkimuksen mukaan veronkiristykset yleensä syövät hallituksen kannatusta, mutta leikkaukset voivat jopa kohentaa oikeistohallitusten kannatusta. Vaarana onkin, että kokoomuksen ajamien miljardisäästöjen 6+3-yhtälö muuttuu 6+1+3-ohjelmaksi, jos palkkaveron keventämisen aiheuttama miljardin euron kokoinen reikä budjetissa pitää paikata uusilla säästöillä tai lainarahalla. Tämä siitä huolimatta, että yleisessä ansiotuloveron keventämisessä yksittäisen palkansaajan saama rahallinen hyöty on minimaalinen. Verokapina vai napina TUTKIMUS NÄYTTÖ ANSIOTULO VERON KEVENTÄMISEN DYNAAMISISTA VAIKUTUKSISTA ON OLEMATON. Verokapina on kuitenkin laantunut. ORPO ILMEISESTI laskee sen varaan, että ansiotuloveron keventämispuheissa on niin vahva psykologinen lataus, että puolue voi rakentaa sillä mielikuvaa palkansaajan ostovoiman pelastajana. SOPIVASTI KOKOOMUKSEN veroalehankkeen tueksi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi viime viikolla arvoja asennetutkimuksen, jonka tiedotteen otsikoinnissa varoiteltiin Suomessa kytevästä verokapinasta. Orpo on perustellut tätä taloutta ja työllisyyttä vauhdittavilla tekijöillä. SDP:n äänestäjistä 56 prosenttia ei pidä verotusta Suomessa liian ankarana. Kokoomuksen äänestäjistä samaa mieltä on 71 prosenttia. Tutkimusnäyttö ansiotuloveron keventämisen dynaamisista vaikutuksista on olematon
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Euroopan keskuspankki EKP Lähde: PES network Arvostamme suomalaista työtä. Synkin tilanne on Suomessa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Syntyvyys romahtaa Suomessa yhtä naista kohden syntyy keskimäärin Kiinassa yhtä naista kohden syntyy keskimäärin . Syntyvyyden lasku on globaali ongelma lähinnä Afrikkaa ja Intiaa lukuun ottamatta. Syntyvyys laskee kovaa vauhtia Pohjoismaissa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Pohjoismaat harmaantuvat . G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: N or di c st at is tic al ag en ci es Korot EKP jatkoi koronnostoja talouden heilunnasta huolimatta. lasta (2022) 1,32 1,20 lasta (2022) de_25052023_13.indd 13 de_25052023_13.indd 13 15.5.2023 17.25 15.5.2023 17.25. Työttömyys Työttömyys on alkuvuodesta pienentynyt EU-alueella Suomi mukaan lukien
14 Demokraatti ILMIÖ Mainettaan parempaa 14 Demokraatti de_25052023_14.indd 14 de_25052023_14.indd 14 16.5.2023 11.56 16.5.2023 11.56
Teksti Heikki Sihto / Kuvat Mikko Huotari de_25052023_14.indd 15 de_25052023_14.indd 15 16.5.2023 11.56 16.5.2023 11.56. Sopimista, paikallistakin, tehdään kuitenkin koko ajan hyvässä yhteishengessä. 15 Demokraatti Mainettaan parempaa 15 Demokraatti Työsopimusneuvottelut näyttävät julkisuudessa yrmeä ilmeiseltä nokittelulta
Onneksi sopimuskautta on vielä 1,5 vuotta jäljellä. Neuvottelukierros saattoi kestää 10–12 kuukautta, Ruohoniemi muistuttaa. – Kyllä palkkaohjelmalla oli ainakin henkistä vaikutusta neuvotteluihimme. Jo useammalla neuvottelukierroksella Aalto ja Ruohoniemi ovat toimineet kierroksen avaajana, jonka sopimuksen tasoon muut liitot ovat pyrkineet – tai siitä yli. Sen mukaan vientialojen yleisen linjan ylittävä palkankorotus toi julkiselle puolelle moniin tehtäviin yhden prosentin ylimääräisen korotuksen. Molempia harmitti viimeisen neuvottelukierroksen venyminen. – Liian pitkä, jos neuvottelut kestävät puoli vuotta. Neuvotteluiden aikana myös inflaatio ja Euroopan energiatilanne olivat isoja kysymysmerkkejä. – Kohtuullisen pitkä aika, Aalto toteaa. Vain tyydyttävä. Pääsemme työryhmissä vihdoin oikeaan jatkuvaan neuvotteluun, miettimään työehtoja ja muita uudistuksia, Ruohoniemi sanoo. Hän ei allekirjoita näkemystä, että Suomessa olisi työmarkkinoilla siirrytty jatkuvan neuvottelun aikaan. – Olen ollut Etelärannassa eri tehtävissä parikymmentä vuotta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ S opiminen, paikallinenkin, on helppoa, jos sen osaa. Niissä on noin 164 750 työntekijää ja toimihenkilöä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Aalto edustaa noin 200 000 liiton jäsentä, Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Ruohoniemi puolestaan 1 174 teknologiayritystä. de_25052023_14.indd 16 de_25052023_14.indd 16 16.5.2023 11.56 16.5.2023 11.56. Viralliset neuvottelut alkoivat syyskuun 1. päivä ja sopu löytyi helmikuun alussa. – Ei ainakaan kymppiä, ehkä kasi, Riku Aalto vastaa kysymykseen teknologiateollisuuden viimeisestä sopimuskierroksesta. Mutta pitää myöntää, että lähtökohdat olivat poikkeuksellisen haastavat kuntapuolen palkkaratkaisun ja epävarman taloustilanteen takia. – Seitsemän. Aalto tyytyy toteamaan olevansa tyytyväinen, että nyt tehdyt Teollisuusliiton EK:N LASKENTA YKSIKKÖ PILKUTTAA MIKROMETRI RUUVILLA KAIKKI SOPIMUKSET. Miehet ovat istuneet vastakkain neuvottelupöydissä lukemattomia tunteja. Omat neuvottelut – Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien väliset – eivät ole aina menneet yhtä helpoissa merkeissä. Elinkeinoelämän keskusliitolta jos kysyy, niin Suomessa ei ole paikallista sopimista ja sitä tarvitaan kiireestä lisää. Vastapuolella neuvottelupöytää istunut Jarkko Ruohoniemi miettii hetken minkä antaisi kouluarvosanaksi sopimuskierroksen lopputulokselle. KUIN JOKU olisi ratsastanut neuvotteluissamme reppuselässä, kuvaa Jarkko Ruohoniemi julkisille aloille tehtyä sopimusta, joka kytkeytyi kahdeksi vuodeksi vientialoille myöhemmin tulevaan sopimukseen. Teknologiateollisuudessa paikallinen sopiminen on monissa asioissa arkipäivää, toimivaa sellaista, kun asiasta kysyy työnantajaja työntekijäliiton johtajalta. Tilanne oli todennäköisesti vaikeampi työntekijäpuolella, Ruohoniemi arvioi. Tämä on yksi syy, miksi EK aikoinaan itse vetäytyi neuvottelupöydistä ja siirtyi neuvotteluiden takapiruksi. Vuosina 2009–2011 tilanne oli nykyistä hankalampi
Kilpailukyvystä puhuttaessa Ruohoniemi muistuttaa vientivetoisen palkkaratkaisun merkityksestä Suomen kaltaiselle pienelle ja ja viennistä elävälle maalle. Myös esimerkiksi OAJ:n jäsenten palkoista suuri osa tulee julkiselta sektorilta. Eivätkä niissäkään palkankorotukset nousseet inflaatioprosentteihin. Ruohoniemi sanoo. – Työntekijät voivat kuvitella, että tällä vastaantulolla voisi olla jatkossa merkitystä, mutta työnantajat eivät varmasti jätä tätä varastoon, Aalto sanoo. Mielelläni kuuntelen uusia ajatuksia, mutta toistaiseksi ei kellään ole ollut esittää parempaa mallia. Palkankorotusprosentti jäi hieman alle Saksan ja Ruotsin alojen vastaavien alojen korotuksista. de_25052023_14.indd 17 de_25052023_14.indd 17 16.5.2023 11.56 16.5.2023 11.56. Aallon mukaan työnantaja käyttää neuvotteluissa aina samaa argumenttia, se vetoaa palkkaratkaisun vaikutukseen muilla aloilla ja Suomen kilpailukykyyn. – Viennillä on edelleen valtava vaikutus hyvinvointivaltion rahoitukseen. KUNTIEN PALKKAOHJELMALLA OLI AINAKIN HENKISTÄ VAIKUTUSTA NEUVOTTELUIHIMME. Se ei olisi kestävää, jos kaikki toimialat tekisivät kontrolloimatta omia ratkaisujaan. EK:n laskentayksikkö pilkuttaa mikrometriruuvilla sopimukset, jotta mikään ala ei ylitä päänavaajan sopimusta, Aalto sanoo. Samalla työntekijäpuolella muut alat tietävät, mitä palkankorotustasoa, tai sen ylitystä voi tavoitella – on alalla palkanmaksuvaraa tai ei. SAK:n liitoista Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto sopivat yhteisestä neuvotteluja sopimuskoordinaatiosta. Tähän Aalto toteaa hieman sarkastisesti, että tätä tuskin muistetaan seuraavissa neuvotteluissa. Aalto muistuttaa sopimusneuvotteluissa pohdittavan asioita laajemmin kuin vain oman alan näkökulmasta, kuten palkankorotusten yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä päästäänkin jo asioihin, joissa Aallon ja Ruohoniemen näkemyksistä alkaa löytyä eroja. Työmarkkinaneuvotteluissa on yleensä kaksi asiaa, joista erityisesti väännetään: työnantajien vaalima kilpailu kyky ja työntekijöiden puolustama ostovoima. Tämän kierroksen palkankorotustasoa Aalto ja Ruohoniemi arvioivat edustamiensa tahojen kannalta tyydyttäväksi tai kohtuulliseksi. Aalto muistuttaa, että näissä verrokkimaissa inflaatio oli hieman kovempi kuin Suomessa. Tämä siitä huolimatta, että Aallon mukaan usein teknon aloilla olisi enemmän palkanmaksuvaraa kuin muilla aloilla. Ruohoniemi kehaisee Teollisuusliittoa siitä, että nyt tehdyllä sopimuksella turvataan Suomen kustannuskilpailukyky tärkeillä vientimarkkinoilla. Tällä kierroksella EK määritteli palkankorotusten katon ja SAK niiden lattian. 17 Demokraatti kaksi sopimusta ja AKT:n yksi sopimus ovat kestoltaan niin pitkät, että jatkossa palkkakytkyä julkisiin aloihin ei enää ole – ellei vastaavaa sopimusta tehdä uudelleen. Uutta oli, että työntekijäpuoli vastasi EK:n sopimusten keskitettyyn vahtimiseen. – Elinkeinoelämän keskusliiton palkkakoordinaatio oli taas aikaisempia kierroksia vahvempi
– Tuskin löytyy monta teknon yritystä, jossa ei olisi tehty paikallisia sopimuksia. Järjestäytymättömien, työehtoja rikkovien yritysten valvonnan kiristäminen olisi asiansa hyvin hoitavien suomalaisyritystenkin etu, Aalto muistuttaa. – Kaikilla hallitusneuvottelijoilla on omia tavoitteitaan, mutta mukana on myös peliä omien tavoitteiden esittämisessä. Aalto ihmettelee hallituksen ja työnantajien huolta Suomessa harvinaisista myötätuntoja poliittisista lakoista. Ja usein myös valmiista pöydästä, jos kierroksen avaaja on päässyt sopimukseen vasta työtaistelutoimilla. – Tärkeintä tuntuu olevan se, että saadaan suurempi palkankorotus kuin muilla. Työntekijöiden näkökulmasta paikallista sopimista tehdään alan kulloisenkin työehtosopimuksen mukaan. Työmarkkinoilla on monella suulla toivottu uutta mallia, mutta kukaan ei ole hänen mielestään vielä esittänyt millainen se voisi olla. Moni perässä tuleva liitto tavoittelee avaajaa isompia korotuksia. HALLITUSNEUVOTTELIJANA PETTERI Orpo on linjannut, että porvarihallituksen työlistalle tulee paikallisen sopimisen lisääminen. Hallitusohjelmassa paikallisen sopimisen, etenkin palkkausratkaisujen osalta, lisääminen sopii Ruohoniemelle. Aallon mielestä nykyisessä mallissa puuttuu käsitys siitä, mikä on milläkin alalla sen palkanmaksuvara. – Ei näitä kauhean usein järjestetä joten työnantajien ja hallituksen huoli lakoista tuntuu vähän turhanaikaiselta. Uskon, että maahanmuutostakin syntyy vielä toimiva kompromissi. Riku Aalto toivoo mahdollisessa porvarihallituksessa – tätä juttua kirjoittaessa hallitusneuvottelut olivat yhä kesken – perussuomalaisten pitävän kiinni NYKYMALLISSA PUUTTUU KÄSITYS SIITÄ, MIKÄ ON MILLÄKIN ALALLA SEN PALKAN MAKSUVARA. Kyytiä on luvattu myös muun muassa lakko-oikeudelle ja yleissitovuudelle. – Ja kun avaaja on saanut tapeltua itselleen sopimuksen, kaikenlaiset reppujen asettajat ovat usein tyytymättömiä, Aalto toteaa. Aalto komppaa Ruohoniemen näkemystä. Olemme työnantajan kanssa yhdessä jo pitkään rakentaneet, laventaneet ja uudistaneet paikallista sopimista. – Alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja saada järjestöille kunnollinen kanneoikeus. – Emme me halua lakkoja kieltää, mutta poliittisia ja myötätuntolakkoja pitäisi rajoittaa. Ruohoniemi näkee, että paikalliseen sopimiseen liittyy paljon turhia pelkoja. Tässä on melkoinen käsite-ero, Aalto linjaa. Tämä ei mielestäni heikennä ammattiliittojen roolia työpaikoilla. Aallon hallitukselta toivomat ”myönteiset uudistukset” liittyvät muun muassa työntekoon liittyvän rikollisuuden rajoittamiseen. Hänen mukaansa teknologiateollisuuden työpaikaikoilla voi sopia, ja myös sovitaan, kaikesta muusta paitsi työehtosopimuksen alasta tai sopimuskauden kestosta. Näistä jälkimmäistä oli viimeksi vuonna 2018 Sipilän hallituksen kaudella. Ruohoniemi vaihtaa diplomatiaan kysyttäessä näkemystä siitä, minkälaiseen tulokseen hallitusneuvotteluissa mahdollisesti päädytään maahanmuuton lisäämisessä, kun perussuomalaiset sitä vastustavat. – Uskon yrityskohtaisten sopimusten olevan myös työntekijöiden etu, kun paikallisesta sopimista tehdään työehtosopimusten kautta. Kyse on liiton jäsenillekin merkittävästä asiasta. Hän lisää hallituksen ”joulupukkilistalle” töihin johtavan maahanmuuton lisäämisen ja työllisyyttä parantavien sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamisen sekä työrauhalainsäädännön rukkaamisen eli lakkojen rajoittamisen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Usein neuvottelujen avaajan roolissa ollut Aalto myöntää, että tämä paikka oli tällä kierroksella tavallista raskaampi. Ongelma asiasta käytävässä keskustelussa on Aallon mukaan siinä, että eri tahot tarkoittavat paikallisella sopimisella eri asioita. puheistaan, että sen enempää lakko-oikeuteen kuin yleissitovuuteenkaan ei puututa seuraavalla hallituskaudella. Uskoisin, että useimmilla työpaikoilla on samanlainen ymmärrys ja luottamus kuin meillä Rikun ja hänen tiiminsä kanssa neuvotellessa, Ruohoniemi sanoo. Esimerkiksi Keitele Groupin työehtotaistelun yhteydessä satamien sulkeminen oli kohtuuttoman kova toimi. Hänen mielestään tässä tarvitaan lainsäädännön uudistamista. Aalto pitääkin nykyistä sopimisen mallia epäselvänä. Teollisuusliiton jäsenpaneeliin vastanneista 24 prosenttia kertoi kannattavansa perussuomalaisia. – Kun metsäteollisuudessa osin luovuttiin kokonaan valtakunnallisista sopimuksista ja meillä lisättiin mahdollisuuksia yrityskohtaisiin sopimuksiin, pelättiin ammattiyhdistysliikkeessä kylmiä ja pimeitä aikoja työpaikoille. Niitä ei tullut. de_25052023_14.indd 18 de_25052023_14.indd 18 16.5.2023 11.56 16.5.2023 11.56. Eikä avaajan paikka aikaisemminkaan ole ollut helppo. AALLON JA Ruohoniemen mukaan paikallista sopimista tehdään työpaikoilla paljon ja lähes kaikista aiheista. – Suomen Yrittäjät ja yleensä porvarihallitukset näkevät, että työpaikoilla voitaisiin sopia mitä tahansa työehtosopimuksista riippumatta. Teknologiateollisuuden ratkaisulla oli iso merkitys koko maan julkiselle sektorille. Ruohoniemi sanoo työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden välisen luottamuksen olevan paljon paremmalla tasolla kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä
19 Demokraatti de_25052023_14.indd 19 de_25052023_14.indd 19 16.5.2023 11.56 16.5.2023 11.56
Nyt hän työskentelee kansainvälisen yhtiön pohjoisen alueen viestintäja vastuullisuusjohtajana. Turun kaupungin yhteysjohtaja Matti Niemi kertoo harkitsevansa vakavasti. Vakavaa harkintaa kertoo tekevänsä yhtä lailla Hanna Kuntsi, joka toimii johtajana viestintätoimisto Pohjoisranta BCW:llä. En pysty suuntaan tai toiseen arvioimaan, mikä on lopputulema. 20 Demokraatti PUOLUESIHTEERI Polttelee Demokraatti kartoitti joiltain potentiaalisilta, politiikan käytävillä pyöriviltä nimiltä, kiinnostaako SDP:n puoluesihteerikisa. – Kun on kyselty, onhan se harkittava, mutta vielä ei ole harkinnan kanssa mitenkään valmista, Vatanen summaa. Olen sanonut kaikille, jotka ovat kysyneet, että olen edelleen kiinnostunut, Kuntsi kertoo Demokraatille. Kesäkuun alkuun mennessä olisi tarkoitus tehdä päätöksiä, lähdenkö kisaan, Niemi sanoo. TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖN viestintäjohtajana työskentelevä Matti Hirvola toteaa, ettei ajatus puoluesihteerikisasta ole vieras. – Tässä vaiheessa en ole suuntaan enkä toiseen tehnyt mitään harkintoja. Niemi on toiminut pääministeri Sanna Marinin, valtiovarainministerien Jutta Urpilainen ja Antti Rinne sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana. SDP:N POLIITTISEN valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen kertoo saaneensa kysymyksiä kiinnostuksesta niin omalta Pirkanmaan piiriltä kuin muutoinkin. Siis varsinaisesti ei ole mitään pyyntöä tullut, hän kommentoi. Kun Rönnholm valittiin puoluesihteeriksi vuonna 2017, häntä vastassa toisella äänestyskierroksella oli Kuntsi. NYT KUULOSTELLAAN MILLAISELLE PUOLUE SIHTEERILLE OLISI TILAUSTA. – Oma pohdintani tämän asian suhteen ei vielä ole ollut päällimmäisenä mielessä. – On sitä tässä toki pohdittu, mutta omalta osaltani on vielä harkinta-aika varhaisessa vaiheessa. – Pyyntöjä ja kannustusta on tullut tasaisesti. Näkkäläjärvi kuulostelee kentän ääniä, millaiselle puoluesihteerille olisi tilausta ja olisiko hänellä ominaisuuksia, joita tarvitaan. – Kyllähän se harkinnassa on, vastaa PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkönä toimiva Mikkel Näkkäläjärvi. En ole vielä päässyt siihen, että pystyisin tähän vastaamaan. – Minä en ole tehnyt vielä päätöstä. SDP:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Dimitri Qvintus toteaa, että juuri nyt suurin mielenkiinto keskittyy SDP:n tulevan puheenjohtajan valintaan. Hirvolalla on työkokemusta muun muassa SDP:n ministerien erityisavustajana toimisesta, ay-liikkeestä sekä SDP:n puoluetoimistolta. Vatanen on aiemmin toiminnut muun muassa Sorsa-säätiön toiminnanjohtajana ja oli edellisellä kaudella puoluehallituksen jäsen. Aikaisemmin Räsänen on työskennellyt muun muassa johtajana viestintätoimisto Milttonilla ja SDP:n poliittisen valmistelun päällikkönä. Hän toimi Demarinuorten puheenjohtajana (2016-2020). – Olen käynyt keskusteluja ihmisten kanssa eri puolilta puoluetta. Hän ei suoraan kommentoi, mutta ei myöskään tyrmää kysymystä puoluesihteerin tehtävästä. Suhtaudun asiaan aika avoimesti. SDP:N PUOLUESIHTEERISPEKULAATIOIS SA on esillä myös kansanedustaja, Joona Räsänen. Teksti Johannes Ijäs S DP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ei tavoittele jatkokautta syyskuun puoluekokouksessa. Vatanen kuitenkin toteaa, että kevään työkiireet ja muun muassa puoluekokousasioiden valmistelut ovat vieneet niin paljon aikaa, että pohdinnalle ei ole vielä ollut mahdollisuuksia. Hänellä on työhistoriaa Suomen Apteekkariliitosta, Palvelualojen ammattiliitosta ja SAK:sta. Rovaniemen kuntapolitiikassa hän on ollut mukana vuodesta 2017. Qvintus on toiminut aiemmin muun muassa pääministerien Sanna Marin ja Antti Rinne erityisavustajana. Näkkäläjärvi arvioi tekevänsä kesäkuun aikana päätöksen. Puolueen näkökulmasta on pääasia, että keskitytään nyt puheenjohtajavalintaan, jotta jäsenet pääsevät keskustelemaan puolueen linjasta. Puolusihteeripohdinnoissa on ollut esillä myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin toiminnanjohtaja Heidi Lehikoinen. Toistaiseksi SDP:n puoluesihteerin tehtävään pyrkiviksi ei ole vielä ilmoittautuneita, mutta harkinta on päällä monilla. – Täytyyhän se harkita, kun kyselyjä on sen verran eri puolilta maata tullut. de_25052023_20.indd 20 de_25052023_20.indd 20 16.5.2023 10.27 16.5.2023 10.27. Se on ilmiselvää, että puoluesihteerin paikka on erittäin tärkeä, Qvintus muotoilee
Sillä on suuri merkitys presidentin viran kannalta. Olisiko Suomi valmis täyteen parlamentarismiin, jossa presidentti on symbolinen arvojohtaja ja ulkopolitiikka hoidellaan täydellä mandaatilla valtioneuvostossa. Kun seisomme Naton ydinsateenvarjon alla, on myöhäistä pitää toista jalkaa ulkona ja toista eteisessä. Länsisaksalaiset kuvasivat selkärankamme notkeutta sanalla finnlandisierung, suomettuminen. Yhteistoiminta presidentin ja valtioneuvoston välillä joustaa edelleen presidentin hyväksi kahdenvälisten suhteiden kohdalla. Kylmän sodan päättyessä radioissa soi Wind of Change, Baltia vapautui ja berliiniläiset rikkoivat koko läntistä maailmaa jakaneen muurinsa. Suuri karhu haistoi bisneksen ja uusista venäläisistä johtajista tuli amerikkalaisiakin kovempia kapitalisteja. Niinistö on Suomen suosituin poliitikko, mutta pian hänen kautensa päättyy. Paranoidia suurvaltaa johtaa edelleen entinen KGB:n eversti. Kun Venäjä osoitti epävakauden merkkejä, presidenttiä tarvittiin soittelemaan Putinille. Valehtelu ja sodanlietsonta jatkuivat. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Onko Suomi valmis täyteen parlamentarismiin, jossa presidentti on vain symbolinen arvojohtaja. de_25052023_20.indd 21 de_25052023_20.indd 21 16.5.2023 10.27 16.5.2023 10.27. PRESIDENTTI ON Suomessa ollut kriisiaikojen johtaja ja vastannut kansakunnan kohtalon kannalta tärkeistä kahdenvälisistä suhteista. Leninin patsaat ja ystävyyden punaliput kannettiin varastoon. Venäläisille olemme lopullisesti länttä. Sota ja Nato lopettivat puhelut. INSTITUUTIO HEILUU S uomi pysytteli kylmän sodan aikaan suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Voisiko se johtua siitä, ettei nykyisen kaltaiselle presidentinviralle enää nähdä samanlaista tarvetta. Suomalaiset opettelivat ilahtumaan ujosti entisen ”parhaan” ystävänsä tappiosta. EU:n myötä presidentin valtaa karsittiin. Suomen lännettyminen saavutti keväällä käännekohtansa, kun liityimme Natoon. Presidentti on ollut enimmäkseen mies, jonka tehtäviin kuului vielä 1900-luvulla juopottelu ydinasesalkkua heristelevien diktaattorien kanssa. EDESSÄ ON presidentinvaalit ja puolueilla on vaikeuksia löytää sopivia ehdokkaita. Olemme ajautuneet kauas ajoista, jolloin Kekkonen lahjoitti Wirkkalan tuhkakupin Brezneville. Helsingin henki on vaihtunut Brysselin ja yhteisoperaatioesikunta Norfolkin henkeen. Ulkopolitiikkaan ”kaksipäisyys” jätettiin. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Suomi oli EU-jäsenyyteen saakka niin tarmokkaan puolueeton, että ulkopolitiikkamme ”paavillisuus” noteerattiin ulkomaita myöten. Nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö on hoitanut esimerkillisesti tehtäväänsä vaikeassa ulkopoliittisessa tilanteessa. Suomesta tuli parlamentaarisempi. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Siinä sivussa presidentit ovat hankkineet Suomeen ydinvoimaa ja taanneet bilateraalisen lenkkarikaupan jatkumisen. Mutta talousjärjestelmän vaihdos ei muuttanut Venäjää. Tiedämme nyt, että Neuvostoliitossa muuttui vain nimi. Muutos on ulkopoliittisesti liki kopernikaaninen
Kun demaripiireissä sanoo, että maatalous on turvattava, voi saada kuittailua kepulaisuudesta. Lopulta ainakin. – Kaakkois-Suomessa on pitkät välimatkat, joten parempi saavutettavuus liikenneyhteyksillä olisi yksi. Sain näkökulmaa siihen, mitä kannattaa tehdä – esimerkiksi missä ja milloin tässä laajassa vaalipiirissä ihmisiä parhaiten tavoittaa. Ensin tähtäin on kuntaja aluevaaleissa. Nuoria puhuttavat nyt esimerkiksi mielenterveysasiat ja oppilashuollon palvelut. Olen silloin varmasti opiskelemassa valtiotieteitä ja haluan tehdä opinnot rauhassa, ylioppilaaksi syksyllä kirjoittava Laukkanen kertoo. Ensimmäisiä askeleitaan vaikuttajana hän itse otti pienessä kyläkoulussa Punkaharjulla oppilaskunnan puheenjohtajana. – Olen sellainen, että tykkään tosi paljon puhua ja olen tosi rohkea – se sai minut lähtemään mukaan. Se oli myös opettavaista. ”Mahdollisimman korkealle”. Hän toimii nyt Kaakkois-Suomen SDP:n ja Kaakkois-Suomen Demarinuorten hallituksissa ja aloitti vastikään työt Etelä-Savon hyvinvointialueen SDP:n valtuustoryhmän aluekoordinaattorina. Ilmastonmuutoksen torjunta, nuorten asiat, koulutuksen parantaminen. Kampanjakevät oli hieno kokemus. Ruuantuotantoon tarvitaan tukea, meiltä loppuu muuten ruoka. – En missään vaiheessa epäillyt, ettei A-K pääsisi, mutta se tuntui silti ihan unelta. 22 Demokraatti TIE POLITIIKKAAN Rohkea vaikuttaja Politiikkakärpänen puraisi Saara Laukkasta jo varhain. – On hyvä saada nuorten mielipide esiin, koska olemme ainoa ikäryhmä, josta ei ole päätöksentekijöitä. ON HYVÄ SAADA NUORTEN MIELIPIDE ESIIN. Siellä vahvistui ajatus siitä, että hän on sydämeltään ja arvoiltaan demari. Tuntui tosi kivalta ja tuli omastakin tekemisestä sellainen olo, että onnistuin. – Minulle myös maaseudun asiat ovat tärkeitä – olen maalta lähtöisin. Ensin olin varapuheenjohtajana ja sitten kolme vuotta puheenjohtajana. – Meillä oli A-K:n ja koko porukan kanssa tosi hauskaa. Liityin Demarinuoriin vuoden 2020 alussa ja loppuvuodesta puolueeseen. Haluaisin sanoa A-K:n sloganin – koulutus on tulevaisuusinvestointi – koska se on, Laukkanen listaa. Ei se kolmekymppinen aluevaltuutettu välttämättä tiedä, millaista on vaikka yläasteella jonottaa kuraattorin palveluihin. LAUKKANEN ON saanut vaikuttamiseen kannustavan kasvatuksen punamultaperheessä, jossa äiti on ollut kaupunginvaltuutettu (sd.) ja isä on varavaltuutettu (kesk.). – Ajattelin, että haluan tähän porukkaan mukaan. Sitten Savonlinnan nuorisovaltuustoon haettiin väkeä. Tosin moni sitten myös sanoo, että olet oikeassa. Jos olisit nyt ollut ehdolla eduskuntavaaleissa, mistä asioista olisit puhunut. Laukkanen oli otettu, kun Anna-Kaisa Mikkonen (sd.) – tuttavallisesti ”A-K” – näki hänessä potentiaalia ja pyysi häntä vaalipäällikökseen. Kunnolla politiikkakärpänen puraisi, kun hän pääsi ysiluokan tet-jaksolla eduskuntaan kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd.) kautta. – Moni on arvaillut, tavoittelenko ehdokkuutta ensi eduskuntavaaleissa, kun vaalipäällikön homma meni niin hyvin. Ainakin nyt olen sitä mieltä, että vielä ei ole sen aika. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Ida Rissanen S aara Laukkanen, 18, ei emmi hetkeäkään vastaustaan kysymykseen siitä, mihin hän tähtää politiikassa. SAARA LAUKKANEN on myös Etelä-Savon hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Miltä vaalipäälliköstä tuntui, kun selvisi, että Mikkonen nousee eduskuntaan. Keskustelut eduskuntaryhmän väen kanssa innostivat. de_25052023_22.indd 22 de_25052023_22.indd 22 16.5.2023 11.16 16.5.2023 11.16. He ovat tutustuneet Savonlinnan kaupunginhallituksessa, jonka kokouksiin Laukkanen osallistui nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Laukkanen toivoo, että nuoria kuullaan aluepolitiikassakin aidosti
Miksi tärkeiden asioiden luettelosta valittiin nimenomaan tämä teema. OPPOSITIOPOLITIIKAN TÄHTÄIN TULEE ASETTAA SUORAAN VUOTEEN 2027. Teemasta onnistuttiin luomaan se kaikkein tärkein – ja valikoima ideoita nojasi vahvasti ideologisesti tiettyyn suuntaan. Kyseistä asetelmaa rakennettiin pitkään ja hartaasti, ja sen puitteissa esitettiin tarttuvia ja uskottavia poliittisia ehdotuksia. Antonio Gramsci puhui hegemoniasta – hänen ajattelussaan kyse on yleiseksi totuudeksi muuttuneista poliittisista oletuksista. Ei ole liioiteltua väittää Jussi Halla-ahon Scripta-blogin hakkaavan poliittiselta merkitykseltään 2000-luvun aikaisen ay-liikkeen julkaisutoiminnan. D-kolumni O ikeisto voitti vaalit ja SDP suuntaa oppositioon. Ehdottaneilla on saattanut olla ajatuksena rajun leikkauspolitiikan torjuminen edes joiltain osin, tai sitten vanha Kalevi Sorsan ajatus oppositiopolitiikan turhuudesta – ”kissanpoikien pesemisestä”. Onnistuessaan se voi kuitenkin luoda vaihtoehtoja, vaikuttaa koko ajan merkittävämmäksi käyvään julkiseen mielipiteeseen ja sitä kautta vähintään ”poliittisesti mahdolliseen” todellisuuteen. Ideoista. On totta, ettei oppositio aja läpi lakiuudistuksia. Vaan valtiontalouden tasapainon. MITÄ TÄSTÄ voi oppia. Mikään puolue ei ole viime vuosina vaikuttanut yhtä paljon todellisuuteen ja politiikan agendaan kuin perussuomalaiset. Nyttemmin on käyty keskustelua siitä, olisiko SDP:n tullut voimakkaammin viestiä kokoomuksen suuntaan olevansa valmis luopumaan tavoitteistaan hallitusasemaa vastaan. Sillä vain ideoita hallitseva puolue voi olla aidosti vaikuttamassa – ilman niitä hyväkin vaalitulos johtaa vain asioiden hoitamiseen – ja muiden ideoiden toteuttamiseen. Tähtäin tulee asettaa suoraan vuoteen 2027, määritellä teemat, joista SDP haluaa puhuttavan ja rakentaa niihin vahva tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuva ideoiden pohja. de_25052023_23.indd 23 de_25052023_23.indd 23 15.5.2023 14.28 15.5.2023 14.28. Emme käyneet vaaleja väestö-, osaamis-, tai terveydenhuollon kriisimme, luontokatomme tai edes kotitalouksiemme ostovoiman näkökulmasta. Jos oppositiotai hallituspolitiikan halutaan olevan vaikuttavaa, sen pitää rakentua sisällölliselle pohjalle – ei punchlineille tai hallituksen virheiden kyttäämiselle. 23 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Kyse on tietyn tyyppisen talousajattelun edustajien kyvystä asettaa agenda ja perustella se itselleen sopivalla tavalla. AGENDAA HALLITAAN ideoilla ja ideoiden viestinnällä. Toreilla näitä ei kysellä, mutta niillä rakennetaan onnistumisen edellytyksiä, vaikutetaan keskusteluilmapiiriin, ja ne voivat vaikuttaa poliittisen mielikuvituksen rajoihin. Juuri tästä hegemoniasta oli kyse julkisen talouden tasapainotukseen keskittyneessä eduskuntavaaliasetelmassa. Kyse ei siten ole edes rahasta, vaan sisällöistä. Hallitse ideoita – hallitse todellisuutta Halla-ahon Scripta-blogi hakkaa poliittiselta merkitykseltään 2000-luvun ay-liikkeen julkaisutoiminnan. Näiden päälle tulee tuottaa konkreettisia ehdotuksia laskelmineen ja niistä pelkistää muutama selkeä lippulaivahanke – 2030-luvun oppivelvollisuuden pidennys tai sote-uudistus. Overtonin ikkunaa ja rakentavat sellaista hegemoniaa, jossa sosialidemokraatit voivat siirtyä puolustusasemista hyökkäykseen. Tämä silti, vaikka heidän hallitustaipaleensa on toistaiseksi jäänyt pariin vuoteen. Ne siirtävät ns
Toiminnan muodot ja painotukset ovat myös eläneet ajan ja tarpeiden mukaan. Olin myös muissa varhaisnuorisojärjestöissä, ja niissä oli kokemukseni mukaan sellaista ikävää kilpailumentaliteettia, jota Kotkissa ei ollut, hän kuvaa Kotkien kannustavaa henkeä. Teksti Anna-Liisa Blomberg N uorten Kotkien puheenjohtajana vuoden alussa aloittaneella Reijo Paana sella on monia lämpimiä muistoja kotkaliikkeestä, jossa hän on ollut mukana tavalla tai toisella ”vaatimattomat 52 vuotta”. Laura Kuuluvainen Helsingin Nuoret Kotkat de_25052023_24.indd 24 de_25052023_24.indd 24 16.5.2023 9.49 16.5.2023 9.49. Paananen luonnehtii, että Nuorten Kotkien toiminnan ytimessä on alusta asti ollut lasten harrastus-, leirija kerhotoiminta. Siksi on tärkeää, että on eri arvopohjilta toimivia lapsijärjestöjä, jotka pitävät asiaa esillä. NUORET KOTKAT Se on tärkeä kivijalka Nuorten Kotkien toiminnassa edelleen. Hän kuvaa Nuorten Kotkien olleen hänelle aina tietynlainen kotipesä. – Päivän politiikassa mennään ehkä enemmän aikuiset edellä, päätösten vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin eivät välttämättä ole päällimmäisenä katsantokantana. NUORET KOTKAT on lähettänyt omat terveisensä hallitusohjelmaan ja huhtikuussa järjestön edustajisto muistutti kannanotossaan lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä kaikessa päätöksenteossa. Edustajisto huomauttaa, että siihen on myös sitouduttu kaikkien eduskuntapuolueiden vuonna 2021 hyväksymässä kansallisessa lapsistrategiassa. 24 Demokraatti Kotipesä kaikille 80 vuotta täyttävä Nuoret Kotkat nojaa yhä yhdenvertaisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Kotkaliike on lasten ja perheiden asialla. – Päällimmäisenä muistona on asia, joka mielestäni kuvaa kotkaliikettä edelleen: yhdessä tekemisen ja kaverina toinen toisilleen olemisen merkitys. – Lama-aikoina Kotka-liitossa nousi aika korkealle työlistalla lasten ja varhaisnuorten edunvalvontatyö eli lapsipolitiikan edistäminen, Paananen taustoittaa
Vähemmän puhuttiin siitä, miten jokin säästötoimi ihmisten arjessa vaikuttaa. – Hallitustunnustelijan kysymyksissäkin odotettiin vastaajien sitoutuvan etuKÄYMME LASTEN JA NUORTEN KANSSA AIDOSTI KESKUSTELUA SIITÄ, ETTÄ MAAILMAA VOI MUUTTAA. Paananen huomauttaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten esittämällä listalla on paljon sellaisia toimia, jotka vaikuttaisivat lapsiin ja lapsiperheisiin Miikka Lönnqvist de_25052023_24.indd 25 de_25052023_24.indd 25 16.5.2023 9.49 16.5.2023 9.49. käteen sellaiseen tilannekuvaan, josta ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia. 25 Demokraatti Kotipesä kaikille Nuorten Kotkien toiminnanjohtaja Antti Hytti luonnehtii edustajiston huolestuneen vaaleissa ja niiden jälkeen budjettikirjan ”eurot edellä” käydystä keskustelusta. Edustajisto kantaa huolta siitä, että myös päätöksiä saatetaan tehdä puutteellisilla perusteilla, Hytti kertoo
Harrastuksella ja sen myötä saadulla osallisuuden tunteella voi olla iso merkitys elämässä. Nuoret Kotkat nojaa toiminnassaan vapaaehtoisten työhön. Jutun kuvat Nuorten Kotkien vuoden 2018 juhlaleiriltä. Hytin mielestä leireillä syntyvät maiden rajat ylittävät kaverisuhteet ovat tärkeä asia nykyisessä ilmapiirissä, jossa yhteiskunnassa vaikuttaa myös ”sisäänpäinkäpertäviä ilmiöitä”. – Jos lapsilla ja nuorilla on hyvä pohja elämässä, on vanhempana vaikeuksien voittaminen paljon helpompaa. Antti Hytti kertoo, että leireillä ohjelmassa on monenlaista puuhaa eri urheilulajeista luonnossa liikkumiseen ja erilaisiin työpajoihin. Ainakin de_25052023_24.indd 26 de_25052023_24.indd 26 16.5.2023 9.49 16.5.2023 9.49. – Sinne tavoitellaan noin kuuttasataa osallistujaa kotimaasta ja sisarjärjestöistämme muualta maailmasta. – Tuomme esiin sitä, että me kaikki olemme kansalaisia, emme vain hallintoalamaisia, ja me voimme vaikuttaa asioihin, jos vain haluamme. Yhdenvertaisuus on Kotkissa oleellinen juttu. – Nyt on kauhean yleistä sanoa, että kyllä nyt kaikkien täytyy vähän nipistää. Aikuisille – vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille – tarkoitetut juhlallisuudet seminaareineen ovat luvassa marraskuussa järjestön perustamispäivän tienoilla. Heitä kaikkia Reijo Paananen haluaa kiittää. Me olemme maailmanlaajuinen liike, jolla on yhteisiä ajatuksia ja tavoitteita – olemme vahva perhe, Hytti sanoo. Ja se, että luomme ilmapiirin, johon jokainen saa tulla omana itsenään ja kokea toiminnan turvallisena, hän summaa. Vuonna 1953 oli ensimmäinen kansainvälinen leiri Suomessa, Hytti taustoittaa. 26 Demokraatti NUORET KOTKAT merkittävästi joko suoraan tai välillisesti. HARRASTUSTEN KÄSISTÄ karanneet hinnat ovat olleet viime aikoina tapetilla. – Historiastamme löytyy sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta, että Kotkissa luovuttiin jo 60-luvulla erillisistä toiminnoista tytöille ja pojille. OLEMME MAAILMAN LAAJUINEN LIIKE, JOLLA ON YHTEISIÄ TAVOITTEITA – OLEMME VAHVA PERHE. Hytti huomauttaa, että järjestö on ollut myös edelläkävijä. KOTKASYNTTÄRIT ELI lapsille suunnattu juhla oli aiemmin toukokuussa. Ei kaikilta voida leikata tasaisesti, kun ei kaikilla ole, mistä leikata, Paananen kiteyttää. Muutamankin tunnin panoksella saadaan paljon hyvää aikaan, hän kannustaa. – Jos lähdetään ”silmät kiinni ja sakset esiin” -asenteella, siinä tuppaa unohtumaan tällaiset asiat, Paananen luonnehtii. – Työpajoissa lapset voivat esimerkiksi ikätasoisesti tuoda esiin asioita, jotka ovat heille maailmassa tärkeimpiä ja toisaalta kertoa myös niistä asioista, joihin he kokevat tärkeäksi saada muutoksia. – Se ei vaadi mahdotonta sitoutumista. Reijo Paananen painottaa, että järjestöjen toimintaedellytyksistä harrastusten järjestäjinä pitää huolehtia. – Nuoret Kotkat on perustettu vuonna 1943 ja jo 1946 heti sodan päättymisen jälkeen Suomesta lähdettiin ensimmäistä kertaa Tanskaan leirille. – Voi olla, ettei minulla olisi ollut samanlaista kansainvälistä suuntautumista, jos en olisi jo Kotka-aikaan tavannut muiden maiden ihmisiä. Maailman muuttaminen on meidän kaikkien yhdessä tehtävissä oleva asia. Kansainväliset leirit ovat jääneet mieleen myös Reijo Paanaselle, joka työskentelee nyt kansainvälisissä tehtävissä pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden ammattiliitot yhdistävän järjestön pääsihteerinä. Paljon aikaisemmin kuin vaikkapa partiossa. Harrastamisen Suomen malli on yksi konsti, jolla on pyritty tarjoamaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa. Kansainvälisillä suurleireillä on ollut aina paikkansa Kotkien toiminnassa. Jos asiat lähtevät lapsuudesta lähtien vinoon niin, että ei ole tulevaisuudennäkymiä, aika harva siitä pystyy pomppaamaan ylös – että nytpä ryhdynkin aloitteelliseksi kansalaiseksi ja toimin täysillä myös tämän yhteiskunnan eteen. Niitä järjestetään yleensä viiden vuoden välein – siis aina, kun juhlitaan ”viitosia tai täysiä kymppejä”. Mutta jos elät toimeentulorajalla, jossa ei ole enää mitään, mistä nipistää, niin silloin vähäisilläkin taloudellisen tai muun tuen leikkaamisilla on aivan julmetun suuri merkitys. – Vähän isommille nuorille kansainvälinen leiri avaa hirveän hyvin sitä, mistä kansainvälisessä kotkaliikkeessä on kysymys. tällä tietoa Euroopan ja Afrikan maista on tulijoita, Hytti kertoo. Hän toivottaa myös uudet vapaaehtoiset mukaan. YHDENVERTAISUUS, TURVALLISUUS ja kasvu kansalaisuuteen – nämä ovat Antti Hytin mukaan ”ne Nuorten Kotkien jutut”. Nuoret Kotkat linjaa hallitusohjelmaterveisissään, että mallia on vahvistettava varmistamalla kunnille riittävät resurssit sen toteuttamiseen. Kotkien peruspilareita on sekin, että lasten ja nuorten kanssa käydään aidosti – kunkin ikään sopivalla tavalla – keskustelua siitä, että maailmaa on mahdollista muuttaa. Nähnyt ja ymmärtänyt sitä, että kaikkialla asiat eivät ole niin kuin meillä – jotkin asiat voivat olla meidän näkövinkkelistämme joko paremmin tai huonommin, hän kuvailee. Juhlavuoden kohokohta on kansainvälinen suurleiri Yhessä2023, joka järjestetään Nurmeksessa heinäkuussa
Maahanmuuttoja pakolaispolitiikan uudistus on sekin välttämättömyys, sillä uudet pakolaisaallot ovat jo liikkeellä. Sen rahoitus tulee nielemään voimavaroja, joiden rahoittamisesta on vielä vähän tietoa. NIPPU UUSIA jäsenmaita Balkanilta Ukrainaan odottaa sisäänpääsyä. Globalisaatio ottaa nyt taka-askelia kaikkien suurten toimijoiden katsoessa, miten ne kriittisissä tilanteissa pärjäävät omillaan tai vain kaikkein uskotuimpien liittolaisten tuella. Venäjän invaasio Ukrainaan päättyy hyökkääjän tappioon, mutta missä aikataulussa ja mitä kaikkea siitä seuraa, on jo vaikeampi juttu. Se on estänyt talouden pelätyn romahduksen. Komission tuore ehdotus uusiksi säännöiksi säilyttää vanhan mallin kolmen prosentin alijäämärajoitteen ja 60 prosentin velkakattotavoitteen. 27 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT E urooppalaisen talomme ympärillä on nyt poikkeuksellisen paljon usvaa, joka haittaa tulevaisuuden askeleiden määrittämistä. Unioni ei kaipaa nyt perussopimusten avaamiseen liittyvää epävarmuutta ja monivuotisia jäsenmaiden välisiä neuvotteluja. EU:n ulkopolitiikassa on perusteltua siirtyä määräenemmistöpäätöksiin, sillä yksimielisyysvaatimus uhkaa tehdä unionista kuuromykän. Ukraina on jo lunastanut paikkansa eurooppalaisessa perheessä, mutta Venäjän kehitys on suuri kysymysmerkki. Korkea inflaatio ja nousevien korkojen maailma tekevät nekin talouskehityksen arvioinnin sumuiseksi. EU:n taloussäännöt ovat 2020 lähtien olleet tauolla. Askelia usvan keskellä YKSIMIELISYYSVAATIMUS UHKAA TEHDÄ UNIONISTA KUUROMYKÄN. Ennen uusien jäsenten hyväksymistä pitää EU:n päätöksentekoa yksinkertaistaa, ja mieluiten tehdä se ilman perussopimusten avaamista. Moni arvioi, että sekä Venäjän että Valko-Venäjän hallintorakenteet romahtavat Ukrainan epäonnistuneen sotaretken tuloksena. Taloussäännöt on uudistettava, jotta kaikki tietävät, mihin haluamme kulkea. Silloin tiedämme, mitä askelistamme seuraa. Hän korosti EU:n yhtenäisyyden merkitystä, jotta äänemme maailmalla noteerataan sekä keskittymistä EU:n uudistamisen kiireellisiin tehtäviin. de_25052023_27.indd 27 de_25052023_27.indd 27 16.5.2023 9.52 16.5.2023 9.52. SAKSAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN liittokansleri Scholtz vieraili toukokuun alussa EU-parlamentissa. Usvan maailmassa voi olla viisasta ottaa uudistuksissa varovaisia ja lyhyitä askelia. Samaan aikaan miljoonat ukrainalaiset ovat keskuudessamme odottamassa sodan loppumista. Velkaantumisen vähentämisaikatauluun kaavaillaan joustoa ja jäsenmaiden suurempaa vastuuta. EU:n suhteet Kiinaan ja Yhdysvaltoihin järjestyvät nekin uudelleen. Mitä tulee tilalle, sitä ei nyt taida tietää kukaan. Ukrainan jälleenrakennus on koronaelvytyksen suuruinen tehtävä Euroopan unionille. Kokemukset jäsenmaiden aiemmasta energiariippuvuudesta Venäjään säteilevät pitkään kaikkien länsimaiden toimintaan lisäten varovaisuutta myös Kiinan suuntaan. Tätä Saksan sosialidemokraattinen liittokanslerikin hakee. Riippuvuutta Kiinasta on tarve vähentää ja samalla rakentaa EU:n omaa suorituskykyä
Molempien asiantuntijoiden mukaan ”sarjahäiriköiden” kirjo on laaja, mutta aika usein uhkailuun ja epäasialliseen käytökseen liittyy jonkinlainen päihteidenkäyttö. Mitä tämä toistuva häiriköinti sitten on. Se voidaan määrätä enintään vuodeksi, mutta keskimäärin kielto on ollut puolen vuoden mittainen. Tutkimus kertoo, että viisi prosenttia työntekijöistä törmää siihen työssään joka viikko. 28 Demokraatti KAUPPA Kaupan sarjahäiriköt kuriin JATKUVA HÄIRIKÖINTI ON KASVAVA ONGELMA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNALTA. – Pienemmät kaupat ovat piirivalvonnan piirissä eli siinä vaiheessa, kun vartija ehtii paikalle, tilanne on jo usein ohi ja henkilö poistunut paikalta. Vuosi sitten tehdyn raportin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas: 75 prosenttia kiellon saaneista on pysynyt poissa kaupasta. – Tuhdimmat työkalut olisivat tervetulleita, sillä usein ihmisen poistaminen kaupasta ei auta, kun hän on puolen tunnin päästä siellä uudestaan. – Nykyisin käytettävissä olevat keinot eivät vain riitä kaikkiin tilanteisiin. – Ja sitten on ihan vain tapatylyjä ihmisiä, jotka joka kerran liikkeessä asioidessaan kohtelevat kaupan henkilökuntaa huonosti, Kähärä lisää. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK on todennut aiemmin, että liikelähestymiskielto voisi pitkälti vastata nykylain tuntemaa yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana olisi yritys. Toistuvasti kaupassa häiriköivät ovat niin työntekijöille kuin yrityksille yhä suurempi riesa ja uhka. Kuljukka-Rabbin mukaan se voi olla toistuvaa epäasiallista käytöstä henkilökuntaa kuntaan – henkistä tai jopa fyysisellä väkivallalla uhkailua. Ja sillä voisi olla samanlainen pelotevaikutuskin kuin Ruotsissa. Yritys voi hakea sikäläisestä syyttäjäkamarista kieltoa ihmiselle, joka toistuvasti joko varastaa, häiriköi tai uhkaa vakavasti henkilöstöä kaupassa. Johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb Kaupan liitosta ja työympäristöasiantuntija Erika Kähärä Palvelualojen ammattiliitosta PAMista kertovat olevansa vakuuttuneita siitä, että Ruotsin tapainen liikelähestymiskielto voisi soveltua myös Suomeen. – Valitettavasti on aika paljon rasismia ja myös vähättelyä sukupuolen mukaan kuten myös seksuaalista häirintää. – Uhkaava käytös ei aina liity varastamisaikeisiin, mutta monesti kiinnijäämistilanteet herkästi eskaloituvat. Liittojen mielestä yrityksen keinot puuttua toistuvaan häiriköintiin, vahingontekoon tai työntekijöiden piinaamiseen ovat liian rajalliset. TYÖNANTAJALLA ON työturvallisuuslain mukaan vastuu työturvallisuudesta. Vuonna 2008 luku oli kaksi prosenttia. – Kyllä sille on tarve tunnistettu jo pitkään, Kuljukka-Rabb toteaa. Kiellon määräämisen edellytykset määriteltäisiin laissa. Kuljukka-Rabb korostaa, että kiellon kriteeristön pitäisi olla kaikille selkeä. Nämä ovat siis osittain kytköksissä toisiinsa, mutta ikäviä tilanteita voi syntyä muutakin kautta. – Jatkuva häiriköinti on kasvava ongelma työntekijöiden kannalta. TYÖTERVEYSLAITOKSEN RAPORTIN arvion mukaan kaupan alalla on nyt enemmän henkistä väkivaltaa kuin esimerkiksi vuonna 2008. Samaa mieltä on myös Kähärä. Suomessa ei ole vielä määritelty, miten proseduuri etenisi lainsäädännöllisesti, mutta Kaupan liitossa ja PAMissa on jo ehditty pohtia tiettyjä tärkeitä kysymyksiä. Ei näitä tapauksia pilvin pimein ole, mutta riittävästi, Kähärä kuvaa. Lähestymiskiellon määräisi käräjäoikeus ja oikeuskäsittelyn ajaksi tarvittaessa poliisiviranomainen. Alan liitot toivovat tulevan hallituksen säätävän liikelähestymiskiellon ongelmaan puuttumiseksi. Kähärä kertoo, että työntekijöihin kohdistuva loukkaava ja epäasiallinen käytös on yleisempää kuin suoranainen väkivallalla uhkailu. Poliisi ei resurssisyistä pääse aina paikalle silloin, kun tarve olisi. de_25052023_28.indd 28 de_25052023_28.indd 28 15.5.2023 16.34 15.5.2023 16.34. Kyllä joku lisätyökalu pahimpiin tilanteisiin ja kohtaamisiin tarvitaan, Kuljukka-Rabb lisää. Koronapandemian aikana se vielä kärjistyi, mutta tämä trendi näkyi jo aiemmin. Kiellon rikkomisesta saisi asianmukaisen rangaistuksen, EK linjaa. Järjestyksenvalvojia, vartijoita on hänen mukaansa lähinnä isoissa kauppakeskuksissa ja kaupoissa. Teksti Marja Luumi / Kuva Getty Images R uotsissa liikelähestymiskielto on ollut voimassa keväästä 2021 asti. Liitot ehdottavatkin tulevalle hallitukselle liikelähestymiskiellon säätämistä mahdollisimman nopeasti
de_25052023_28.indd 29 de_25052023_28.indd 29 15.5.2023 16.34 15.5.2023 16.34. 29 Demokraatti TAPATYLYT IHMISET KOHTELEVAT JOKA KERRAN LIIKKEESSÄ ASIOIDESSAAN KAUPAN HENKILÖKUNTAA HUONOSTI. PAMissa on kuunneltu myös Ruotsin kollegoita, kun lähestymiskieltoa on pohdittu. Kähäränkin mielestä sellainen pelko, että kieltoja ”rätkäytettäisiin” heikoilla perusteilla, on turha, koska sitä käytettäisiin ääritapauksissa. – Kiellon pitää kohdistua tilanteisiin, joihin sitä tarvitaan – ei liian kevyesti esimerkiksi suklaapatukan näpistäjään. – Ruotsissa kiellon vaikutus ei saa olla liian raju eli pitää ottaa huomioon, onko paikkakunnalla useita kauppoja, joissa ihminen voi asioida
JIHADISTISTEN NARRATIIVISSA NATO ON OSA ÄÄRI-ISLAMILLE VIHAMIELISTÄ LÄNNEN KONEISTOA. Tuorein julkisuuteen tullut tapaus on tältä talvelta. VASTA ISIS-TERRORISTIJÄRJESTÖ alkoi lisätä viestinnässään Suomen näkyvyyttä. Natossa oleminen ja toimiminen voi myös vaikuttaa Suomen turvallisuuteen negatiivisesti. Nato-maana oleminen voi osaltaan vahvistaa Suomen viholliskuvaa ääriryhmien parissa. Teksti Juha Saarinen / Kuva Getty Images N ato-jäsenyydellä on konkreettisia puolustuspoliittisia hyötyjä Suomelle. Myös kaksi Suomesta lähtenyttä käännynnäistä – Umm Khalid ja Umm Musa al-Finlandi – toivat Suomea esiin englanninkielisissä Dabiqja Rumiyah-julkaisuissa 2016-2017. Nato-jäsenyys voi lisätä ääri-islamististen terroristiryhmien kiinnostusta Suomeen. Tällä hetkellä Suojelupoliisin arvion mukaan Suomeen kohdistuvan ääri-islamistisen terrorismin uhka on edelleen sama kuin jo muutaman vuoden ajan eli kohonnut. Meistä tulee ikään kuin tärkeämpi maali jihadistien vihollishierarkiassa. Perinteisesti jihadistinen liikehdintä on meillä ollut lähinnä tukitoimintaa, kuten vierastaistelijoiden värväämistä ja lähettämistä Euroopan ulkopuolisille konfliktialueille. Viime vuosikymmenen alkuun verrattuna Suomenkin jihadistinen kenttä on aiempaa suurempi, organisoituneempi ja kansainvälisempi. Ääri-islamistiseen terrorismiin osallistuvat ja sitä tukevat ryhmät todennäköisesti huomaavat Suomen uuden tilanteen. Osittain syynä oli se, että Suomi osallistui järjestön islamilaisen kalifaatin vastaiseen liittoumaan ja koulutti muun muassa kurditaistelijoita vuodesta 2015 alkaen. Jihadististen narratiivissa Nato on olennainen osa ääri-islamille vihamielistä tai haitallista lännen koneistoa. 30 Demokraatti Terrorismin maalitaulu. Tunnetuin tapaus on elokuulta 2014, jolloin somalialaistaustainen, taistelijanimellä Abu Shuayb al-Somali esiintynyt henkilö kutsui Suomessa asuvia muslimeja matkustamaan Isisin kalifaattiin. Siksi Suomessa asuvia ääriryhmien verkostojen jäseniä voidaan yrittää nyt aktivoida erilaiseen toimintaan – olemmehan nyt virallisesti läntisen liittouman jäsen. Toistaiseksi ainoa toteutunut jihadistinen terroriteko on Suomessa radikalisoituneen marokkolaisen turvapaikanhakijan Turussa 2017 tekemä puukotusisku. Suomen puolustusvoimat osallistui jo 2000-luvun alussa sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin muslimienemmistöisissä maissa. Tämän takia sen muodostama terrorismin uhka on korostunut. Yleensä näiden mainintojen tai viittausten taustalla olivat Suomesta sotimaan lähteneet jihadistit. TERRORISMI de_25052023_30.indd 30 de_25052023_30.indd 30 16.5.2023 10.05 16.5.2023 10.05. Isis nosti Suomen esille useissa videoissa, joskin usein vain kuvallisella viittauksella. Yksi riskeistä on kansainvälisen jihadismin uhkan kasvu. Tällainen voi olla muun muassa Koraanin häpäiseminen. Siinä hän totesi, että on syynsä, miksi al-Qaida ”ei hyökkää brasilialaisten turistien kimppuun Suomessa.” Esimerkiksi Tanska joutui arabimaissa mellakoiden kohteeksi vuosina 2005–2006 paikallislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista. SUOMI EI saanut jihadistisessa viestinnässä juuri lainkaan huomiota osakseen ennen 2010-lukua. Suomessa asuva espanjalaismies pidätettiin joulukuussa ja sai maaliskuussa syytteen omatoimisesta terrorismirikoksen valmistelusta. KOTIMAASSA TOIMIVAT jihadistiset verkostot ja aktiivit voivat käyttää Suomen Natoon menoa yhtenä lisäperusteena viholliskuviensa maalailuun sekä uusien jäsenten rekrytointiin. Tekijä Abderrahman Bouanane sanoi halunneensa kostaa suomalaisten ”hyökkäyksen” Isisiä vastaan, joskin on yhä epäselvää, kuinka todellinen tuo motiivi oli. Tämä ei todennäköisesti vaikuttanut merkittävästi terrorismin uhkaan täällä. Tiettävästi ainut tätä edeltänyt esimerkki oli al-Qaidan silloisen kakkosmiehen, Aiman al-Zawahirin, uutisoitu kommentti virtuaalisessa keskustelutilaisuudessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. ENITEN JA herkimmin ääri-islamistiset ryhmät inspiroituvat länsimaissa tehdyistä teoista, joiden tulkitaan loukkaavan islamin opinkappaleita
Mikäli Suomi osallistuu Naton alaisuudessa uusiin sotilaallisiin operaatioihin muslimivaltioissa, meidätkin mainitaan todennäköisesti siinä yhteydessä jihadististen ryhmien viestinnässä – ja se voi näkyä kehotuksina tekoihin täällä. Kirjoittaja on jihadismiin erikoistunut tutkija ja jatko-opiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa. de_25052023_30.indd 31 de_25052023_30.indd 31 16.5.2023 10.05 16.5.2023 10.05. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat vaikeammin ennakoitavia. Etenkin mikäli uhkiin osataan varautua ennakoivasti – ja tämä on yksi Natolta meille odotettuja vahvuuksia. Tässäkin todennäköisempää on, että suurimpana uhkana ovat silloin Suomesta konfliktialueelle lähtevät jihadistit, sekä sieltä palaavat entiset vierastaistelijat. 31 Demokraatti Lyhyellä aikavälillä Natoon liittymisen vaikutukset jäänevät vaatimattomiksi. Jihadistien huomion kasvu on pieni haitta Nato-jäsenyyden tuomiin hyötyihin verrattuna. Suomi saa asiantuntija-arvioiden mukaan Naton tiedustelukoneiston kautta paljon aiempaa parempaa ennakointiapua ja ennakkovaroituksia niin sotilaallisista kuin terrorismiriskeistäkin
32 Demokraatti KASVO Asia edellä AFRIKKAAN Ulkoministeriön diplomaatti Maria Kurikkala edistää tehtävissään Suomen uudenlaista Afrikka-politiikkaa ja samalla myös parempaa tulevaisuutta Afrikalle. 32 Demokraatti Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_25052023_32.indd 32 de_25052023_32.indd 32 12.5.2023 14.09 12.5.2023 14.09
33 Demokraatti 33 Demokraatti de_25052023_32.indd 33 de_25052023_32.indd 33 12.5.2023 14.09 12.5.2023 14.09
Kurikkalan mukaan Suomi ja Afrikan maat – niitäkin yhteensä 54 ja keskenään hyvin erilaista, hän muistuttaa ohimennen – hyötyvät uudenlaisesta yhteistyöstä molemminpuolisesti. Ennen se oli kaksi kolmasosaa ja nyttemmin se on tipahtanut yhteen kolmasosaan koko maailman taloudesta. Vaikka maailmantalouden voimasuhteet ovat liikahtaneet näinkin merkittävästi, on vähittäinen muutos ollut hiljainen ja näkymätön. Kurikkala oli se henkilö, joka pitkälti kirjoitti uuden strategian 19 sivun mittaiseksi tiivistelmäksi. – OECD-maiden osuus koko globaalista taloudesta on pienentynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen merkittävästi. Sen lopettaminen saati sen varojen vahva leikkaaminen olisi Kurikkalan mukaan Suomen etujen vastaista. Kehitysavun, modernimmin kehitysyhteistyön, on nähty hyvistä tuloksista huolimatta toisinaan myös syventävän kehittyvien maiden riippuvuutta auttajista. Win-win -kuvioon voi lisätä kolmannenkin winin, eikö. Kirvesmies-isän ja kirjastovirkailijana työskentelevän äijänä on sekin vaikuttanut Suomen Afrikka-politiikan suunnanmuutokseen. Se koskee myös Suomea. Takavuosien yhdensuuntaisesta kehitysavusta on tultu kede_25052023_32.indd 34 de_25052023_32.indd 34 12.5.2023 14.09 12.5.2023 14.09. Kurikkala korostaa, että paradigman muutos kuten hän sitä kuvaa ei kuitenkaan merkitse kehitysyhteistyön lopettamista. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD koostuu 37 jäsenmaasta, jotka pääosin ovat Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian johtavia talousmaita. 34 Demokraatti D-KASVO VIEVÄTKÖ DIKTAATTORIT JA KORRUPTIO KEISARIT LOPULTA AFRIKASSA KOKO POTIN. Uuden strategian linjauksien hakemisessa oli ulkoministeriön lisäksi mukana monet muut ministeriöt sekä myös yhteiskunnallisia sidosryhmiä. Myös viimeaikaisissa hallitusneuvotteluissa kuultiin perussuomalaisilta ideo logisesti värittyneitä jyrkkiä puheita ja vaatimuksia kehitysyhteistyön rajusta leikkaamisesta. – Kyllä, Kurikkala nyökyttelee ajatukselle. Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on ajoin vahvana näkynyt myös ehdottomuus, ideologinen poteroituminen ja polarisoituminen sekä suoranainen vivahteettomuus. PITKÄN LINJAN diplomaattina Kurikkala tuntee hyvin viime vuosien aikana virinneen moniulotteisen kansainvälisen keskustelun kehitysyhteistyöstä ja sen kipupisteistä. – Kollegani Martti Eirola sanoi jo 2017, että Eurooppa tarvitsee paljon enemmän Afrikkaa kuin Afrikka Europpaa. KURIKKALAA KUUNNELLESSA mieleen nousee jyrkkien näkemysten ja jakolinjojen sijaan onneksi vaihtoehtoisia ajatuksia. AFRIKKA-STRATEGIAN JA sen mukaisen politiikan ytimessä on painopisteen siirtäminen yhä vahvemmin kaupallisen ja taloudellisen yhteistyön suuntaan, perinteisen ”auttaja ja autettava” tyyppisen kehitysyhteistyön sijaan. – Huomasin strategiaprosessin aikana, että Afrikka nähdään Suomessa aika yksiulotteisesti ja vanhanaikaisesti maanosana, jota pitää lähinnä avustaa. Kurikkala toteaa, että maailmantaloudessa on tapahtunut mediajulkisuudessa suhteellisen vähäiselle huomiolle jäänyt rakennemuutos, joka yhtenä taustatekihitysyhteistyöhön ja molemminpuoliseen kumppanuuteen. Valtioneuvosto hyväksyi strate gian maaliskuussa 2021. Hän oli vastuussa Suomen Afrikka-strategian laatimisesta. – Kestävän kehityksen periaatteita ei ole mahdollista saavuttaa yksinomaan kehitysyhteistyön avulla, sillä niin emme saa Afrikan taloutta monipuolistettua. Palataan Afrikka-teemoihin vielä, mutta kauhistus: mehän emme vieläkään ole kuulleet paljoakaan Maria Kurikkalasta itsestään! KURIKKALA LÄHTI maailmalle Kokkolasta duunariperheestä. Syheröiset ja osin sumeat Afrikka-asiat ja -näkymät alkavat kirkastua. Osin siksikin se lienee jäänyt monelta huomaamatta. Näen silti, että kaupallis-taloudellinen yhteistyö on ainoa riittävän toimiva vaihtoehto. – On tärkeää, että jo tehtyä työtä jatketaan ja että meillä on siihen riittävät resurssit. Totta kai toimintaan liittyy myös riskejä niin kuin kaikkeen. N yt kirjoitetaan Demokraatin henkilöhaastattelua, mutta aloitetaan se poikkeuksellisen lakonisesti, uutiskärjellä: Suomen Afrikka-politiikka on muuttunut. – Suomen kannattaa jatkaa Afrikka-suhteiden kehittämistä ja monipuolistamista. Diplomaattija virkamiespiireissä moniulotteisen muutoksen keskeisimpiä virkamiehiä on ulkoministeriön Afrikan Politiikka -tiimin vetäjä Maria Kurikkala. Olisi hölmöä tässä maailmantilanteessa jättäytyä pois suhteiden rakentamisesta nousevaan maanosaan, joka sijaitsee aivan Euroopan naapurissa. Afrikka-politiikan keskiössä ovat esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation monet hankkeet. Näin ollen winwin tilanteesta voivat kahden kumppanimaan lisäksi hyötyä myös koko maapallo ja ihmiskunta kollektiivisesti. – Afrikka-politiikan lähtökohta ei enää voi olla enää se, että Suomi avustaa Afrikkaa ja me emme itse hyödy siitä mitään
syntynyt Kokkolassa vuonna 1977 . Kurikkala palasi Pariisin Sciences Po -korkeakoulussa opiskellun lukuvuoden jälkeen Pariisiin ja työskenteli siellä kaikkiaan noin kuusi vuotta. HAASTATTELUA POHJUSTAESSA tuumiskelemme, että Afrikka-teemat ja työ olkoon tapaamisemme keskiössä. Siinä suhteessa minulla on aika tyypillinen diplomaatin koulutustausta. harrastaa joogaa ja ryhmäliikuntaa, lukemista, ulkoilua ja pitää kahviloissa istuskelemisesta din kodin peruja ovat sivistyksen, kouluttautumisen ja lukemisen arvostaminen ja painottaminen. Kurikkala suunnitteli alun perin lukuvuotta Roomaan, mutta kalkkiviivoilla sattuma puuttui suunnitelmiin ja ne piti miettiä uusiksi. 35 Demokraatti MARIA KURIKKALA . Hain Tampereen yliopistoon opiskelemaan valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa. eduskunnan kansainvälisten asiain osastolla . Tätä ennen työskennellyt virkamiehenä mm. – Meillä kotona luettiin paljon. Itse haastattelussa hän kuvaa diplomaatin työtä yleisosaamiseksi. EUROOPPA TARVITSEE PALJON ENEMMÄN AFRIKKAA KUIN AFRIKKA EUROPPAA. Ensivaikutelmat ja -tulkinnat täydentyvät ja tarkentuvat, kun Kurikkala lämpenee ministeriön aulakuvauksissa kuvaajan läpänheitolle. Lukion aineista Kurikkalaa kiinnostivat etenkin yhteiskunta-oppi, historia ja kielet. de_25052023_32.indd 35 de_25052023_32.indd 35 12.5.2023 14.09 12.5.2023 14.09. toimii ulkoministeriössä Afrikan politiikkatiimin vetäjänä. Valintamme vaikuttaa oikealta siksikin, että Kurikkala on työssään ilmeisen osaava, alansa ammattilainen niin kuin tavataan sanoa. – Siltä pohjalta aloin miettiä opintoja. Sattumaa seurasi muovaavia ja tulevien töiden kannalta merkityksellisiä kokemuksia. Pitkän ja osin mutkittelevan diplomaatti-polun yhdeksi merkittäväksi risteykseksi Kurikkala nostaa vaihtovuoden opiskelijana Pariisissa. Vastasi mm. naimisissa, yksi lapsi . Kuuluu leikillisiä kuittailuntapaisia oo-huudahduksia ja heittoja catwalk-keikasta. Lisämaustetta diplomaattihuumoriin saamme lähes samassa, sillä ulkoministeriön kollegat tepastelevat lounaalta takaisin kotipesään ”virkamiesannostelijan” Merikasarminkadun puoleisen turvaja pyöröoven sisäänheittämänä. työskennellyt vuodesta 2010 diplomaattina Suomen ulkoministeriössä Afrikan ja Lähi-idän osastolla, Suomen EU-edustustossa ja kehityspoliittisella osastolla sekä virkamiesavustajana kehitysministeri Hautalan ja Haaviston kabineteissa sekä kehityspoliittisella osastolla. valmistunut Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi, tehnyt osan opinnostaan Pariisin Sciences Po -korkeakoulussa . Hän astelee tapaamiseen niin määrätietoisin askelin, että hetken sitä on jo hairahtumaisillaan liian yksioikoisten alkuvaikutelmien tulkintoihin. Kurikkalaa hymyilyttää. – Diplomaattiuran tehtävät ovat sellaisia, että kyky tuottaa analyysejä ja strategista ajattelua on työn pääpointti. Isä tilasi aikanaan myös Demaria, joten sitäkin on tullut paljon luettua, Kurikkala muistelee. Suomen Afrikka-strategian laatimisen prosessista
Oli hyvin kiinnostavaa ja nykyisenkin työni kannalta arvokasta kokemusta työskennellä näiden ministereiden kabineteissa. Suomi rahoittaa YK:n teollisen kehityksen järjestö UNIDO:n hanketta metsäteollisuuden koulutuksen ja työllistymisen tukena Etelä-Afrikassa. ka-suhteiden tiivistämiseksi ja uudenlaisen yhteistyön perusteluiksi. Kysynnän merkittävää kasvua on myös digitalisaation alalla, kun Afrikan maat modernisoivat talouksiaan. VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ, kiertotaloutta ja ilmastonmuutosta. Kurikkalan mielestä Suomi ja EU voivat ja niiden tulee toimia geopoliittisessa myllerryksessä ja kilpailussa olemalla Afrikassa mahdollisimman eettisiä ja vastuullisia toimijoita. On silti myös niin, että lähes aina kun olemme huomanneet EU:n olevan heikosti läsnä tai että EU on täysin vetäytynyt jostakin Afrikan maasta, ilmaantuu aina joku muu taho tai valtio täyttämään tyhjentyneen tilan. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota tähän ratkaisuja. Ettei vain Venäjä sotke Afrikan ja samalla Euroopan asioita palkkasotilaillaan ja nihilistisillä Wagner-operaatioillaan. Geopolitiikka ja uusi myllerrystilassa oleva uusi maailmanjärjestys ovat nekin merkittäviä taustatekijöitä, joista Afrikka-strategialle haetaan perusteluja. – Pystymme Afrikassa toimimaan niin, että tavalliset ihmiset ja kumppanimaa hyötyvät. Suomalaisista yrityksistä ja koulutustahoista mukana ovat muun muassa metsäkoneita valmistava Ponsse ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Minulle ei koskaan ollut itsestäänselvyys, että haluan vanhemmaksi. En ole katunut sitä päätöstä. Suomen ulkoministeriö johtaa yhdessä Ranskan ja EU-komission kanssa EU:n yhteistä Team Europe -työtä alueellisten digitaalisten yhteyksien tukemiseksi. Hämeen ammattikorkeakoulu vetää puolestaan EU-rahotteista metsäsektorin koulutuksen kehittämishanketta, jossa on mukana viisi eteläafrikkalaista yritystä ja metsäteollisuuden toimialayritys Forestry South Africa (SAP). Kurikkalan mukaan näin koulutetaan metsäsektorin osaajia alan yritysten käyttöön. Etteivät vain diktaattorit ja korruptiokeisarit sittenkin lopulta vie koko pottia. Sekä taustasyitä että samalla tulevaisuuden näkymiä on lukuisia AfrikD-KASVO de_25052023_32.indd 36 de_25052023_32.indd 36 12.5.2023 14.09 12.5.2023 14.09. Uuden politiikan mukaisia kaupallis-taloudellisia kuvioita havainnollistaa esimerkiksi Suomen ja Etelä-Afrikan välinen metsäyhteistyö. Eteläafrikkalainen yritys Sappi Global omistaa paperitehtaan Suomessa, Kurikkala toteaa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Yksi iso päätös oli lapsen hankkiminen. 36 Demokraatti 1 Se, että lähdin Pariisiin vaihto-opiskelijaksi. Ja silti: maailmanparantajan taivaanrannalla näkyy yhä leijailevan epäilyksien, varauksien ja kyseenalaistamisen korppikotka, joka tivaa meiltä hankalia. Kyse on kuitenkin myös reaalipolitikasta. Minulla on kaksivuotias lapsi. Se on vahvuutemme. – Suomi ja ulkoministeriö ovat mukana myös EU:n Digital Governance – Team Europe -hankkeessa, joka edistää digitaalisen sektorin sääntelyä ja edistää eurooppalaisia investointeja Afrikan infrahankkeisiin. – Metsäyhteistyö ei ole yhdensuuntaista. Myös eteläafrikkalaiset toimivat metsäalalla Suomessa. Työmme on tietyllä tavalla aina Suomen ulkopolitiikan edistämistä. Geopoliittisia tosiasioita ei voida si vuuttaa. Voisiko länsi tukea vielä vahvemmin niitä maita, joissa myönteinen demokraattinen kehitys lähtee heidän omasta halustaan. – Ymmärrän myös nuo huoleenaiheeet ja pointit aika hyvin. Se on paljon vaikuttanut siihen, mihin suuntaan oma työurani on kehittynyt. Ja kai me sivistyneet eurooppalaiset ja suomalaiset osaamme olla kyynistymättä, sortumatta kylmän sodan postkoloniaalisodan lähettiläisiksi. Se olisi samalla strategista toimintaa. Ei kai Afrikka ole suistumassa uudeksi postkoloniaaliseksi taistelutanteereksi, kylmä sota 2.0 -tyyppiseksi näyttämöksi. Maailman rakennemuutosta ja Afrikan nuoren dynaamisen väestön ja vanhan maanosan uutta kukoistusta. Ettei vain Kiina diilaa itselleen mehevimmät apajat. 2 Kun menin virkamiesavustajaksi kehitysministeri Heidi Hautalan ja kehitysministeri Pekka Haaviston kabinetteihin. Tarkoituksena on tuottaa luotettavia ja kestäviä ratkaisuja eri toimialoille liittyen merenalaisiin kaapeleihin, alueellisiin valokuituyhteyksiin, vihreisiin datakeskuksiin ja verkkoteknologiaan, Kurikkala kertoo. – Työ keskittyy erityisesti Afrikkaan. – Sudanissa kansa alkoi vaatia demokratiaa, mutta sitten sotilaat saivat vallan. – Sama ihminen, joka on ollut vuosia tehtävissä vaikkapa Afrikassa voi mennä tekemään jotakin aivan muuta toiseen maanosaan. Sudanissa tuo taho on ollut etenkin Venäjä ja Wagner-armeija. Alkuperäinen suunnitelmani oli se, että diplomaattina menisin mahdollisimman pian ”ulos” eli johonkin Suomen edustustoon. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeää päätöstä. Hankkeen kautta on luotu yhteyksiä suomalaisten ja eteläafrikkalaisten yritysten välillä ja viety suomalaista teknologiaa ja osaamista Etelä-Afrikkaan. Konkreettista molemminpuolisesti hyödyttävää yhteistyötä. PALATAAN AFRIKKA-SUHTEISIIN ja -yhteistyöhön
37 Demokraatti DIPLOMAATIN TYÖ ON YLEIS OSAAMISTA. de_25052023_32.indd 37 de_25052023_32.indd 37 12.5.2023 14.09 12.5.2023 14.09
Niin vahva kokemus pakeneminen pakon edessä on, että se kantaa myös niihin, jotka eivät ole itse kiireessä pakanneet vain sitä määrää mukaansa, jonka jaksavat itse kantaa. MYÖS PAKOLAISUUS voi koskettaa meistä kaikkia. KOKO MAAPALLOON eri tavoin vaikuttavien asioiden ratkaisut ovat vaikeita. 38 Demokraatti Kuka tahansa meistä voisi olla pakolainen KOLUMNI Annu Lehtinen annu.lehtinen@pakolaisapu.fi Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja. Tämän tehtävän osana oli sitoumus turvata myös niiden vainottujen ihmisten suojelua ja uusia alkuja, jotka vielä selviytyivät toisen maailmansodan keskitysleireiltä takaisin ihmisyyteen ja elämään. Luonnonkatastrofit rikkovat ihmisten mahdollisuuksia turvalliseen elämään. Samalla oli syvä ymmärrys siitä, että tämä on mahdollista vain kansainvälisen yhteisön yhteisellä sitoumuksella ja tahtotila alleviivata sitä, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että kotinsa pakon edessä jättämään joutuneiden määrä tulee tänä vuonna nousemaan 117,2 miljoonaan. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vain kymmenen vuotta sitten. Sodat ja konfliktit ovat lisääntyneet ja pitkittyneet. Pakolaisuus on rajaton ja pitkittyvä poikkeustila, jonka kokemus kantaa kertaantuvaan määrään ihmisiä sukupolvesta toiseen. GENEVEN PAKOLAISSOPIMUS on ainutlaatuisen tärkeä osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja tänään, yli 70 vuotta solmimisensa jälkeen, se edelleen suojelee pakolaisia kaikkialla maailmassa. 20.6. Kaikkialla. PAKOLAISUUS EI ole valinta. Tuolloin, yli 70 vuotta sitten, sopimuksen ensimmäinen vakava ja vahva tehtävä oli suojella niitä arviolta miljoonaa siviiliä, jotka pakenivat toista maailmansotaa. Tarvitaan edelleen ja erityisesti juuri nyt vahvaa sitoumusta kansainvälisiin sopimuksiin, näkyvää osallisuutta kansainväliseen yhteistyöhön ja rohkean oikeusperustaista kulkua arvopohjaisissa etujoukoissa. TOISEN MAAILMANSODAN hätätila ja sen synkeä syvyys sai valtiot sitoutumaan siihen suureen pyrkimykseen, että kansainvälinen yhteisö yhteisellä sopimuksella suojelee pakenevia ihmisiä. Ratkaisut suuriin ja rajattomiin kysymyksiin, kuten pakolaisuuteen ja pakkomuuttoon, eivät tässäkään ajassa synny vain rajojen sisäpuolisilla toimilla. VIETETÄÄN Maailman pakolaispäivää. PAKOLAISUUS ON RAJATON JA PITKÄ POIKKEUSTILA. de_25052023_38.indd 38 de_25052023_38.indd 38 9.5.2023 11.12 9.5.2023 11.12. P akolaisten oikeusasemaa ja suojelua koskeva yleissopimus solmittiin Genevessä 28.7.1951. Oikeus suojeluun ja turvapaikkaan on kirjattu myös YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Ne koskettavat meistä kaikkia. Myös meissä suomalaisten evakkosukujen jälkeläisissä heräsi ylisukupolvinen muistijälki pakenemisesta. Niin tärkeä tämä oikeus maailmanlaajuisesti on. Ukrainan sota on tästä kivulias muistutus aikana, jolloin ehdimme tottua ajatukseen siitä, että pakolaisuus syntyy jossakin muualla
Mietin paljon, miten seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret näkevät itsensä tänä päivänä. Tunnen olevani todella etuoikeutetussa asemassa Setan puheenjohtajana. Monesti korostetun loogisesti yritetään perustella, miksi joidenkin ei pitäisi olla samanarvoisia kuin toiset tai miksi kaikilla ei pitäisi olla samoja oikeuksia. Saan oman ääneni kuuluviin. Sitä kautta olen päätynyt mukaan myös järjestötoimintaan. Ehkä se on tyypillistä seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluville, että varsinkin nuoruudessa mietitään, miten voi olla, millainen voi olla ja miltä kuuluu näyttää. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_25052023_39.indd 39 de_25052023_39.indd 39 9.5.2023 11.14 9.5.2023 11.14. Tilanne on varmasti paranemaan päin, ja se on jo paljon parempi kuin omassa nuoruudessani. Välillä huomaan, että etenkin mielipidekirjoitukset voivat olla tosi raskasta luettavaa nuorille. Haluan olla luomassa sellaista yhteiskuntaa ja sellaista maailmaa, missä jokainen voi tuntea kelpaavansa omana itsenään. 39 Demokraatti Pekka Rantala 38-vuotias Setan puheenjohtaja N uorena mietin ulkonäköäni tosi paljon. Itsensä löytäminen kaiken tämän metelin keskeltä on ollut pitkä ja raskaskin tie mutta toisaalta myös vapauttava. Se on mielestäni tulevaisuus, mihin meidän kaikkien pitäisi tähdätä. Nyt aikuisena ei ole enää tarvetta siihen. Minulle on aina ollut tärkeää omalla toiminnallani luoda sellaista ympäristöä, missä kaikki otetaan mukaan ja missä kaikilla on mahdollisuus olla omana itsenään
Tuo kansainvälisyys oli monipuolista. näitä maalauksissaan. Anna Kortelainen kertoo näyttelyjulkaisussa, että taiteilija oli kiinnostunut ja ihailikin Ranskan suurta vallankumousta ja Pariisin kommuunia, varsinkin naisvallankumouksellisia. Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki: Tom of Finland – Rohkea matka Avoinna 29.10. saakka, ti–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17. Minulle oli yllätys – tai sitten olin unohtanut asian – että Edelfelt oli etenkin nuoruudessaan ajatuksiltaan hyvinkin vasemmistolainen. Teksti Seppo Heiskanen A lbert Edelfelt (1854– 1905) oli ensimmäinen kansainvälinen suomalaistaiteilija. Hän oli frankofiili, Ranskan rakastaja, joka opiskeli ja työskenteli suuren osan elämästään juuri Pariisissa, mutta hän matkusteli paljon myös muissa Euroopan maissa. KUVATAIDE Albert Edelfelt ja Tom of Finland olivat molemmat tienraivaajia omassa ajassaan. Hän tutki museoissa vaatteita ja esineistöä, mutta myös miljöitä. Hän kuvasikin Albert Edelfelt: Tyttöjä veneessä, 1889 de_25052023_40.indd 40 de_25052023_40.indd 40 12.5.2023 9.19 12.5.2023 9.19. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Amos Rex, Helsinki: Generation 2023 Avoinna 20.8. Kaikille vähänkin kuvataiteesta kiinnostuneille ovat tuttuja sellaiset klassikot kuin Kuningatar Blanka (1877) tai Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Helsingin Taidehalli: Nuoret 2023 Avoinna 4.6. Edelfelt aloitti historiamaalarina. Historian kuvaajana Edelfelt oli hyvin tarkka. saakka, ma, ke, to, pe 11–20, la–su 11–17. Ateneumin näyttely korostaa juuri tuota Albert Edelfeltin kansainvälisyyttä. saakka, ti–pe 10–20.30, la–su 10–17. Tämä aatelismies liikkui sujuvasti yhtä hyvin Pariisin hienostopiireissä kuin Pietarin hovissakin. Tällä tavalla hän loi itselleen ainutlaatuisen verkoston, jonka avulla hän pystyi auttamaan myös nuorempia taiteilijatovereita. 40 Demokraatti KULTTUURI Kansainvälisiä ja nuoria taiteilijoita Ateneumin taidemuseo, Helsinki: Albert Edelfelt Avoinna 17.9. Mitään kronologista kuvaa hänestä ei luoda, vaikka sekin toki välittyy katselmuksesta. Tukholmassa oleskellessaan hän yleensä seurusteli vasemmistolaisten kirjailijoiden kanssa
41 Demokraatti Albert Edelfelt: Vuorineuvoksetar Alice von Haartmanin muokuva, 1895 Kansallisgalleria / Jenni Nurminen de_25052023_40.indd 41 de_25052023_40.indd 41 12.5.2023 9.19 12.5.2023 9.19
Housut ovat niin tiukat, että miehiset varustukset näkyvät sekä edestä että takaa. Myös suomalainen kansa ja suomalaiset maisemat tulivat entistä enemmän hänen kuvauskohteikseen. Joona de_25052023_40.indd 42 de_25052023_40.indd 42 12.5.2023 9.19 12.5.2023 9.19. Mutta homopiireissä häntä pidetään arvossa ympäri maailman. Sen innoittajana on ollut pääministeri Sanna Marinin biletysvideo. Vaatetus on usein sotilaallinen: koppalakki, nahkatakki sekä saapashousut ja saappaatkin. Albert Edelfelt herätti jo nuorena huomiota Pariisissa. Toki tulee aina uusia yleisöjä, joille taiteilija kannattaa esitellä. EDELFELTIN TAVOIN myös Tom of Finland eli Touko Laaksonen (1920– 1991) oli kansainvälinen. Runsaassa muotokuvatuotannossaan hän toki kuvasi säätyläisiä ja merkkihenkiloitä kuten Louis Pasteuria (1885). Sekin on saavutus. Kriitikot ylistivät häntä ja ostava yleisökin noteerasi. Tom of Finland: Nimetön, 1963 Huomiota on jo saanut Maisa Majakan veistosinstallaatio Bimbo Summit. Mukana on myös taidolla tehtyjä maalauksia. Erityisesti huomioni kiinnittyi videoihin. Ehkä sekin kuuluu tähän lajiin. Myös moottoripyörät kuuluvat varusteisiin. Tämä suosio jatkui taiteilijan kuolemaan saakka. Minulle kokonaisuus ei tarjonnut paljoakaan uutta. Samalla aiheet arkipäiväistyivät. Hahmot ovat nukkemaisia, sekin korostaa nuoruutta. Harvoin niitä on minun urani aikana tullut eteen, mutta kiinnostavia ja hyvin toteutettuja teoksia toki. Tom of Finland on piirtäjä ja ehkä ennen kaikkea sarjakuvapiirtäjä. Siinä lienee hänen mielestään miehen mitta. Hän kuvasi miehisiä hahmoja hyvin miehisesti. NUORTEN NÄYTTELYISTÄ odottaa aina uusia, tuoreita avauksia. Erilaiset tilateoksetkin ovat varmaa tekoa. Se kuvaa nuoria naisia, miltei tyttöjä vielä pitämässä hauskaa. Pääosa on piirustuksia, mutta mukana on myös muuta materiaalia. Sellaisia ovat muiden ohella Kerttu Saalin teokset. Tyttöjen kohtaloa kuvaavat myös Majakan piirustukset. Tämä pätee myös tämänkertaiseen katselmukseen. Se nyt tuskin pitää paikkaansa, onhan niitä muitakin. Häntä on joskus sanottu jopa kansainvälisesti tunnetuimmaksi nykytaiteilijaksemme. Minun makuuni kuvat ovat vahvalla maneerilla toteutettuja. 42 Demokraatti KULTTUURI Pariisissa työskennellessään hän kuitenkin varsin pian meni mukaan uusiin virtauksiin, realismiin ja impressionismiin. Kiasman näyttely on hyvin laaja
Tekijät eivät ole vielä ammattilaisia, ja sen vuoksi näyttely on epätasainen. Nayab Ikramin perhe on tunnelmallinen. Tänä vuonna nuorten näyttely levittäytyy myös kuuteen helsinkiläisgalleriaan. Vai yllättääkö. de_25052023_40.indd 43 de_25052023_40.indd 43 12.5.2023 9.19 12.5.2023 9.19. Kovasti intoa on nuorten tekemisessä. Näkemystä ja taitoa sieltäkin kuitenkin löytyy etenkin installaatioissa, valokuvissa ja videoissa. Nuorten teoksia on esillä myös Amos Rexin Generation-triennaalissa. 43 Demokraatti Tom of Finland: Nimetön P. Erilaiset materiaalisetkin kokeilut ovat mukana kuten vaikkapa Anna-Karoliina Vainion ryijy Nova Intia. Tietty vakavamielisyys, ehkä jonkilainen ahdistuskin yllättää. Berliini-sarjasta, 1978 Nuoret 2023 -näyttely – Maisa Majakka: Bimbo Summit, 2023 (yksityiskohta teoksesta) Generation 2023 -näyttely – Anniina Marjakangas: Parasitismi, 2021 Hyvösen Semantectonia on vaikuttava, surrealistinen ja pelottavakin, mutta on siinä huumoriakin
Mutta kovaa työtähän kehittyminen aina vaatii. 44 Demokraatti KULTTUURI Työkseen viihteellä Ilja Teppo haluaa tehdä kanssaihmisiään onnelliseksi. – Alettuani treenata kovempaa ta jusin, että minun on verrattain helppo omaksua monia musiikillisia asioita. Olin luonteeltani sellainen, että viihdyin hyvin yksin. Myös Iljalla ja hänen veljellään Johanneksella oli ko tona usein bänditouhut käynnissä: kat tiloista tehtiin rumpusettejä, rikkalapio toimi kitarana ja harja mikkinä. Lapsena Ilja ei ajatellut olevansa mu siikissa erityisen lahjakas. Pelasin pi halla itsekseni jalkapalloa ja kuuntelin musiikkia. Jaakon kautta hän tapasi jo varhaisilla vuosillaan muitakin viihdealan tähtiä, kuten Topi Sorsakosken, Jope Ruonansuun ja Kari Tapion. Jarmo Sieviläinen ja pari muuta ys tävää rohkaisivat minua esiintymis hommiin. Hän sanoo saaneensa noina aikoina jo hyvää lavakokemusta ja huomanneensa, miten hauskaa esiintyminen on. 15vuotiaana sain ensimmäi sen oikean kitaran ja kirjan, josta löytyi vät kaikki sointumerkinnät. Ilja alkoi keikkailla yhdessä Sieviläi sen ja Johannesveljensä kanssa. – Asuimme tuolloin maalla metsän keskellä. Lukioikäisenä Ilja aktivoitui musii kissa tosimielellä. de_25052023_44.indd 44 de_25052023_44.indd 44 16.5.2023 10.33 16.5.2023 10.33. Ilja kertoo, että oman isän työ vaikutti lapsena kiehtovalta. Niitä sitten pikku hiljaa opiskelin huoneessani. Teksti Juhana Unkuri / Kuvat Timo Hartikainen K un Ilja Teppo, nyt 41, oli pikkupoika, hänen isänsä, kuplettilaulaja ja kansantaiteilija Jaakko Teppo nautti suursuo siota ja keikkaili ahke rasti eri puolilla Suomea. – Löysin ystäviä, joiden kanssa olen tänäkin päivänä läheisissä väleissä. OMAN ISÄN TYÖ VAIKUTTI LAPSENA KIEHTOVALTA
45 Demokraatti de_25052023_44.indd 45 de_25052023_44.indd 45 16.5.2023 10.33 16.5.2023 10.33
Me viisi päätimme perustaa yh tyeen, jonka Kämäräinen nimesi Kau kolasipartioksi. Ilja opiskeli myös musiikkia Joensuun konservatoriossa. – Haluan kertoa jokaisessa laulussa asioista, jotka ovat minulle tärkeitä tai muuten vain kiinnostavat minua. Yhtye voitti vuonna 2011 huomattavan venäläisen bändikisan. Lau luni syntyvät silloin, kun annan niille ti laa. TIESIN AINA ALITAJUISESTI, ETTÄ MUSIIKKI TULISI OLEMAAN KOHTALONI. 46 Demokraatti KULTTUURI KULTTUURI – Meitä alettiin kysyä jos jonkinlaisiin juhliin, ja varsinkin alussa sillä oletta muksella, että soitamme Jaakko Tepon lauluja. Useimmin hän esiintyy noin 100– 200 hengen yleisöille. Valtaosa keikoistani on PohjoisKarjalassa ja PohjoisSavossa. Usein elämäni on niin kiireistä, että en pysty kirjoittamaan. – Tuollainen porukan kokoluokka kiehtoo minua, keikat ovat intensiivi siä ja intiimejä. – Viime vuosina on ollut jopa hellyttä vää nähdä, miten tärkeäksi isäni kokee sen, että me pojat jatkamme laulujen te kemistä ja esiintymistä. Tein myyntitöitä ja toi min hetken myös logistiikkaassistent tina yrityksen pääkonttorissa Norjassa. NYTTEMMIN ILJA on satsannut soolo uraansa. de_25052023_44.indd 46 de_25052023_44.indd 46 16.5.2023 10.33 16.5.2023 10.33. Aikanaan Jaakko Teppo varoitteli poi kiaan siitä, ettei musiikkia kannata vält tämättä valita päätyöksi. Viime vuonna hän julkaisi en simmäisen sooloalbuminsa nimeltä Onnen osakkeita. Olen huomannut, että keikkani kyllä toi mivat yhtä hyvin niin Helsingissä, Tam pereella kuin Joensuussa. Lisäksi kiertelin maailmaa; näin jälki käteen mietittynä se oli hyvä tehdä juuri tuossa elämänvaiheessa. Hän toipui, mutta joutui jättämään työ elämän. Teksteillä on hänelle iso merkitys. Oli vielä kolmaskin yhtye, venäjän kielinen Dusha Pitera, jonka Ilja perusti yhdessä ystävänsä Petteri Hannosen kanssa heidän opiskellessaan Pietarissa. – Paikalle saapui myös kaksi meitä paljon kokeneempaa muusikkoa, kita risti Pertti Feller ja Neljästä Ruususta tuttu rumpali Kämy Kämäräinen. Ilja kertoo monen kysyneen vuosien mittaan, miten raskaana taakkana mu siikkia tekevä poika kokee isänsä uran. No, niitäkin soitimme, ihmiset tykkäsivät ja sana alkoi liikkua. Pitkäaikaisin työsuhteeni ennen musiikkiuraa oli työskentely miesten vaateliikkeessä. Vuonna 2011 Jaakko kysyi Iljalta, alkaisiko tämä hoitaa hänen brändiään. MUSIIKKI OLI Iljalle pitkään lähinnä har rastus. Keikkoja Tepolla on vuosittain noin 120. Iljan mukaan Kaukolasipartio oli ni menomaan viihdytyspartio, jolla oli huu moripitoista ohjelmaa. Hänen toinen bändiprojektinsa, Ilja Teppo Yhteisö, oli kokoonpano, jossa hän levytti hieman vakavampia laulujaan. – Myös työrintamalla kokeilin eri jut tuja. Hän valmistui Joensuun ammat tikorkeakoulusta kansainvälisen liiketa louden tradenomiksi. JAAKKO TEPPO sai 1995 aivoinfarktin. Hän sanoo tienneensä aina alitajuisesti, että musiikki tulisi to dennäköisesti olemaan hänen kohta lonsa. Siinä vaiheessa Ilja alkoi tehdä ensim mäisen kerran omia biisejä, ja 2010 hän perusti bändin ympärille myös oman osakeyhtiön, Fun Pandemia Oy:n. – Tuo oli se virallinen hetki, jona ym märsin, mitä tulen jatkossa tekemään työkseni. – Sen jälkeen olemme tehneet lukui sia projekteja Jaskafaneille. Idänkauppaan eri koistumisen myötä reissuja Pietariin oli melko usein, ja lisäksi Ilja opiskeli Pieta rin yliopistossa yhden talven. Vuonna 2009 Ilja oli joensuulaisessa pubissa keikalla yhdessä veljensä ja ka verinsa Sampsan kanssa. He ihastuivat esitykseemme, joka oli musii killisesti lähinnä kaaosta, mutta ener giaa riitti. Yhtään tappelua ei ole ollut, eikä edes riitaa. Niinpä otan muu taman kerran vuodesta oikeuden lähteä omaan rauhaan kirjoittamaan laulujani. Esiintymisiä on toki muuallakin, ja toi von, että tulevaisuudessa yhä enemmän. Kunnioi tan isän pyyntöä, ja hyvin meillä hom mat ovat menneet
Olen luonut teatteriin ohjelmaa ja sisäl töä yhdessä kirjailija Antti Heikkisen kanssa, toiminut sen yrittäjänä ja tuotta jana, ja oppinut samalla valtavasti uutta. de_25052023_44.indd 47 de_25052023_44.indd 47 16.5.2023 10.33 16.5.2023 10.33. Ennen kaikkea Jaakko Teppo on kuitenkin tukenut ja kannustanut jälki kasvuaan musiikin saralla. Tulevana kesänä on Iljan mukaan tu lossa hänelle erityisen tärkeä teatteri produktio, kun kantaesityksensä saa Jaakko Tepon 70vuotismerkkipäivään linkittyvä musiikkikomedia. Hän siteeraa Tuomas Kyrön luomaa Mielensäpahoittajahahmoa, joka lausuu useassa kirjassa, että Jaakko Tepolta voisi moni ottaa oppia riimien rakentamiseen. – Työilmapiiri on tavannut olla loistava, ja joukkueemme on toiminut saumatto masti yhteen. – Se on ollut todella kiinnostavaa. Olen pelkästään äärettömän ylpeä isästäni. 47 Demokraatti – Vastaukseni on ollut, etten koe sitä minkäänlaisena taakkana. ILJA TEPPO on ollut myös hyvällä näkö alapaikalla ja voinut ottaa oppia isästään. Ja mikä parasta, olemme pystyneet tarjoamaan ihmisille hauskoja teatterikokemuksia teatterissa. Näitä laulunte kijöitä Suomessa on ollut historian saa tossa vain kourallinen. – Ja mikä tärkeintä, riimejä ei laiteta vain riveihin, vaan niillä muodostetaan tarina, jossa on sisältöä. Ilja kertoo saaneensa musiikinteossa vuosien mittaan isältään rakentavaa kritiikkiä, josta hän on ottanut myös on keensa. Ilja kertoo tykänneensä työskentelystä näyttelijöiden, ohjaajien, ja muiden teat teriammattilaisten kanssa. Luojan kii tos, että asia on näin, onhan isä kuitenkin melkoinen legenda tässä maassa. Olen itse pyrki nyt pitämään riimejä tekemiseni poh jana, vaikkakaan en ole niiden käytön suhteen ehdoton. Siitähän tässä on kuitenkin kysymys: halusta tehdä kanssaihmisiä onnelliseksi. Osaan pitää sen täysin erillisenä asiana: isäni teki aikoi naan omanlaisensa uran, ja minä teen asioita omalla tavallani. Viitisen vuotta sitten Ilja alkoi luotsata myös joensuulaista ammattikesäteatte ria, Utran Uutta Teatteria
Faabelit on joukko (eläin)tarinoita, joissa on mukana moraalinen opetus. ’Typerä paikka’, Max sanoi. Vastaukset viimeistään 29.5. Hän kirjoitti myös novelleja ja näytelmiä, mutta muistetaan pääasiassa runomuotoisista faabeleista, joista osa perustuu juuri Aisopoksen tarinoihin.” Sirpa Taskinen vihjaa satusedällä olleen paheellisempikin puolensa. Hänen elämäänsä ei parane kovin paljon avata siivossa lehdessä, mutta hurskaita sieluja lohduttanee se, että herra elämänsä loppupuolella katui syntejään ja alkoi kirjoittaa virsiä. Joka tapauksessa de La Fontaine sai mainetta ja kunniaa tarinoillaan, joita ilmeisesti vieläkin luetaan Ranskan kouluissa. Siinä välissä hän on julkaissut tasaisehkoon tahtiin kirjoja niin aikuisille kuin lapsille. Keskellä katua se nosti korvansa hörölle ja haisteli. Helsinki tuoksui paahtoleivältä ja mereltä. ”Kierrätyskamaahan nämä faabelit ovat. La Fontaine oli yksi merkittävimmistä eläinsatujen kehittäjistä. Käsite karhunpalveluksesta on tiettävästi hänen keksintöään.” Mauri Panhelainen kiittää ja kuittaa näin: ”Yksi kirjavisan ansioita on se, että se nostaa silloin tällöin esiin harvinaisia kirjallisuuden klassikoita, joita visailija saa monesti etsiskellä ja tilailla kirjastojen kirjavarastoista. Palkinto Sirpa Taskiselle. Nimitti toiveikkaasti katujaan bulevardeiksi ja hukuttautui pikkukaupungin tärkeyteen. (rb) Arja Jokiaho de_25052023_48.indd 48 de_25052023_48.indd 48 16.5.2023 11.28 16.5.2023 11.28. 48 Demokraatti KULTTUURI VISASITAATTI 8 Tämä toisen polven kirjailijamme säväytti esikoisromaanillaan 2000-luvun lopulla. ”Esplanadin ylitse juoksi valkoinen rotta. Yhdelle palkinto. ’Pariisissa tanssisivat mustat tytöt strutsinsulissa, mutta meidän pitää homehtua täällä.’” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Unohdettu satusetä. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Samettikukat huojuivat hetken, sitten rotta oli poissa. Siis kuka on kyseessä, mikä teos. Piittaamatta ohikulkijoiden kirouksista eläin sukelsi puotipuksujen hameiden lomasta ja takoi asfalttia kynsillään. Sen viikset värisivät. Se kiersi raitiovaunut ja katosi puiston istutusten sekaan. Tietäjiä oli vain viisi! Juhani Niemi on heistä yksi. Visauttaja ajatteli, että tämä klassikko tunnistettaisiin ihan lonkalta, mutta nyt visaväki tuntui ennemminkin vetäneen lonkkaa. Kyseinen tarina on nimeltään Saviruukku ja rautaruukku. T ulipa yllätys – harmi vain, että negatiivisessa mielessä. Jo Aisopoksella on tarina ruukuista, mutta kun kerran mennään suihkulähteistä suurimpaan, tullaan Jean de La Fontaineen (1621–1695). La Fontainen faabeleissa on runsaasti hauskoja oivalluksia ja viiltävää ironiaa, tässä näyte: Maailman luoja ylhäinen / hän haarapussin antoi meille, / olalle jokaisen, kuin ikään kerjureille; / kuin ammoin isämme, niin saimme mekin sen: / sen selkäpuolelle voit omat virhees panna / ja eessä, rinnallas, vain muitten viat kanna!” Tunnistajiin kuuluivat myös Eero Reijonen ja Veikko Huuska, jotka pääsevät enemmän esille verkkoversiossa. Hänen viimeisimmän teoksensa keskeisinä henkilöinä esiintyy kaksi aikan sa maailmankuulua kulttuurivaikuttajaa. ”Kaikki kai tuntevat tarinan jäniksestä ja kilpikonnasta tai sudesta ja lampaasta tai… Ei, tällä kertaa ei ole kysymys Aisopoksesta, vaan häneltä innoituksensa saaneesta ranskalaisesta Jean de La Fontainesta (8.7.1621–13.4.1695) ja hänen faabeleistaan
Uudistuneen Vinhan kirjakaupan avajaisissa kuukausi sitten Ruovedellä rupattelin kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksomin kanssa. Kuunnelkaa tieteilijöitä, sanoi Greta Thunberg. Voisi lisätä, että kuunnelkaa kirjailijoita. Tarina alkaa tästä: ihminen on mahdottoman edessä ja kamppailee yksin muuta maailmaa vastaan. Olemme huolissamme siitä, että nuoret eivät lue. Runojen lukeminen se vasta keskittymistä vaatiikin. Äänikirjan lukijan taustalle voisi hyvin lisätä nuotion rätinää ja vienoja luonnon ääniä. Huoli lienee joka tapauksessa aiheellinen. Lukija saattaa huomata, että me kaikki olemme samanlaisia ihmisiä. Oppii silloin, jos kirja niin koukuttava, että sitä ei malta laskea käsistään. Uskomattomien vaiheiden jälkeen tarinassa on onnellinen loppu, hyvä voittaa pahan. ” Sellainen mainos sopisi hyvin kirjastonkin katolle. En tiedä, olisiko kirjallisuus mitenkään parantanut hänen ajatteluaan. Kaikki sen jäsenet on julmasti tapettu, siis murhattu. IHMISET OVAT aina kertoneet tarinoita. Tai osa nuorista ei lue, sillä osa lukee. Suullinen tarinaperinne jatkuu omalla tavallaan äänikirjoissa. Kirjassa Turkka hahmottelee erilaisia tarinoita tyyliin, että voisi tapahtua sellaista tai tällaista. Jäljelle on jätetty vain yksi ihminen, joka on lukuja kirjoitustaidoton. Hän ei ole sanonut sitäkään, etteikö se olisi omakohtainen. Häneen suuresti vaikuttanut teos on Marguerite Durasin Rakastaja, joka kulki hänen mukanaan 32 vuotta. Kertojat ovat keksineet tarinaan lisää koukeroita, tarinat ovat paisuneet vuosien saatossa. Luemme liikennemerkkejä, pakkausselosteita ja maitopurkin kylkiä. Kirja herätti ilmestyessään Ranskassa skandaalin. Äitini ei lukenut ikinä yhtään kirjaa ja hän oli sydämeltään erittäin viisas ihminen. Se saattaa olla oma keksimä tai sitten idea on alkujaan jonkun muun löytämä. Duras ei ole koskaan sanonut, että kirja olisi omakohtainen. 49 Demokraatti Kuunnelkaa kirjailijoita, kuunnelkaa tarinoita L ukeminen opettaa meitä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja lisää empatiakykyämme. – Onneksi en lukenut sitä aikaisemmin, Liksom totesi. Ajatuksen voisi kiistää, kuten Liksom reippaasti sanoo: – En pidä lukemista kovin tärkeänä, koska ihminen voi elää hyvän elämän lukematta mitään. Jouko Turkan teos Aiheita (1982) on mainio teos. Kirjan ei tarvitse olla paksu, jotta se on vaikuttava. Ehkäpä 600-sivuisia romaaneja lukemalla ihminen oppii myös keskittymään. Kunnes hän luki sen. Luemme ilmeitä ja eleitä. Jos viehättyy lyhyestä ilmaisusta, voi tarttua runokirjaan. Kirjailija Petri Tamminen totesi taannoin, että kirjakaupan julkisivussa pitäisi olla kyltti, kenties suurikokoinen neonvalomainos, jossa lukee: ”Täältä saat tietoa, millaista on olla ihminen. Lukeminen on tärkeää, se on perusteltu moneen kertaan. de_25052023_48.indd 49 de_25052023_48.indd 49 16.5.2023 11.28 16.5.2023 11.28. Eli nääs, voisi olla pieni yhteisö, jota on kohdannut suuri tragedia. Kirja pitää lukea oikeaan aikaan. Löysin omista papereistani muistiinpanon, josta voisi saada tarinan. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni KIRJAKAUPAN JULKISIVUSSA PITÄISI OLLA KYLTTI, JOSSA LUKEE: ”TÄÄLTÄ SAAT TIETOA, MILLAISTA ON OLLA IHMINEN . Osaamme kuitenkin lukea enemmän kuin kuvittelemmekaan. Hänen tarinoissaan on pohja monenlaiselle näyttämöteokselle
Lehti, verkko ja some de_25052023_50.indd 50 de_25052023_50.indd 50 15.5.2023 14.00 15.5.2023 14.00. 50 Demokraatti Tiedonjanoon
TEEMA Syvät sävelet Musiikki ja tanssi ovat tiukasti kietoutuneet ihmiseen. de_25052023_51.indd 51 de_25052023_51.indd 51 15.5.2023 12.54 15.5.2023 12.54. 51 Demokraatti A iv ot ut ki m us M aa ilm a ol isi kö yh ä ilm an m us iik ki a
52 Demokraatti TEEMA Aivoissa soi Musiikki muokkaa aivoja. Sävelet ja rytmit ovat tiukasti kietoutuneet ihmiseen ja ihmiskunnan historiaan. Teksti ja kuvat Mikko Huotari de_25052023_52.indd 52 de_25052023_52.indd 52 15.5.2023 12.49 15.5.2023 12.49
53 Demokraatti Aivoissa soi Aivoissa de_25052023_52.indd 53 de_25052023_52.indd 53 15.5.2023 12.49 15.5.2023 12.49
Musiikki ja tanssi ovat nopeita tapoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Ne ovat tärkeitä selviytymisen ja evoluution kannalta. Musiikin harrastaminen kehittää tutkimusten mukaan kuuloaivokuoren erottelukykyä. Samaa taitoa tarvitaan sekä puheäänen että musiikillisen materiaalin kuuntelussa. Ihmisen aivopuoliskot ovat erikoistuneet osittain erityyppiseen tiedonkäsittelyyn. de_25052023_52.indd 54 de_25052023_52.indd 54 15.5.2023 12.49 15.5.2023 12.49. 54 Demokraatti TEEMA V iro lauloi itsensä vapaaksi Neuvostoliiton ikeen alta. MUSIIKILLA ON kyky aktivoida primitiivisiä, voimakkaiden perustunteiden aivoalueita, jotka liittyvät muun muassa pelkoon, nälkään ja seksuaaliseen haluun. Jotta osaa ääntää oikein, täytyy ensin osata kuulla samankaltaisuudet ja erot oman äidinkielen ja opittavan kohdekielen äänteiden välillä, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa työskentelevä Kivimäki sanoo. Kun musiikkia käytetään standardihoidon lisänä, aivohalvauspotilaiden kuntoutuminen tehostuu. Samaan tahtiin laulaminen tai tanssiminen on hyvin primitiivinen yhteisöllisyyden mekanismi, joka on säilynyt läpi ihmiskunnan historian kaikissa kulttuureissa. Toitotan jatkuvasti aineenopettajaopiskelijoilleni, että rento ja hyväntuulinen ihminen oppii paremmin kuin kireä ja stressaantunut. Yliopistonlehtori Riia Kivimäki on tutkinut yhteyttä musiikin ja kielen oppimisen välillä. Se inspiroi ihmisiä järjestämään laulutapahtumia puistoissa. Se oli unelma itsenäistymisestä, jota ei todellakaan kannattanut sanoa julkisesti ääneen, Huotilainen sanoo. Virallisia osallistujamääriä tapahtumasta ei ole dokumentoitu, mutta arvioiden mukaan Tallinnan laululavalla oli tuolloin noin 300 000 osallistujaa. Tutkijoilla oli vaikeuksia rahoituksen saamisessa, koska musiikki nähtiin kevyenä ja epärelevanttina aiheena verrattuna vakavampiin tieteellisiin tutkimuksiin. Musiikin kuuntelu myös lisää aivojen muovautuvuutta, aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja tehostaa aivoverenkiertoa. Tähän perustuu musiikin kuntouttava vaikutus, Kivimäki sanoo. – Kun musiikki ja puhe yhdistetään, niin aivot aktivoituvat monipuolisemmin kuin pelkän puheen avulla. Lempimusiikin kuunteleminen vaikuttaa samoihin alueisiin kuin vaikkapa seksuaalinen video tai nälkäisellä ihmisellä ruuan tuoksu. – Niitä aivoalueita ei ole mitenkään helppo aktivoida. MUSIIKIN PARISSA tehty aivotutkimus on paljastanut mielenkiintoisia asioita ihmisenä olemisesta. – Millä muulla tavalla suuri joukko ihmisiä olisi voinut kokea niin suurta yhteyttä toisiinsa kaiken sen painostuksen alla, kun ei saanut puhua itsenäistymisestä eikä oikeastaan edes Virosta, kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sanoo. Laulava vallankumous oli rauhanomainen kansannousu 1980-luvun lopulla, ja se johti Viron itsenäisyyteen Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1991. Vuoden 1987 laulujuhlat oli tärkeä virstanpylväs Viron itsenäistymiskehityksessä. Musiikki aktivoi muun muassa aivojen mielihyväkeskusta, eli kohottaa mielialaa, jolla puolestaan on iso merkitys toipumiseen. Suomen kielessä korostuu esimerkiksi äänen kesto, jolloin puheessa on oleellinen ero pitkällä ja lyhyellä vokaalilla, esimerkiksi takka ja taakka, Kivimäki sanoo. – Sai kuitenkin laulaa virolaisia kansanlauluja, koska kansankulttuuri oli Neuvostoliitossa sallittua. – Neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämön tutkimuksessa havaittiin, että aivohalvauspotilaat hyötyivät säännöllisestä musiikinkuuntelusta. – Yhdessä laulaminen sai ihmiset vakuuttuneeksi siitä, että joukossa on paljon muitakin, jotka haluavat tämän maan itsenäiseksi. Esimerkiksi englannin kielessä on heleä ja tumma l-äänne. Tämän hieman yllättävänkin faktan aivotutkimus välitti laajaan tietoisuuteen 1990-luvun puolivälin tienoilla. – Ihmiset eivät puhuneet mitään, he vain lauloivat virolaisia kansanlauluja. – Vieraan kielen oppimisessa oleellista on äänteiden erottelukyky. – Sitten täytyy osata erottaa kohdekielen äännejärjestelmän sisäiset erot. – Tämä käy järkeen, koska musiikissa ja puheessa on hyvin paljon samoja komponentteja, kuten äänenvoimakkuuksien erot, melodiset erot ja rytmi. Vanha sanonta ’sex and drugs and rock’n’roll’ on siis tullut aivotutkimuksella todistettua, Huotilainen sanoo ja naurahtaa. Musiikki kietoutuu monimutkaisella tavalla yhteen ihmisen kanssa. Musiikin aivotutkimus herätti aluksi epäilyksiä. Musiikki aktivoi perustunteiden aivoalueita, jotka liittyvät pelkoon, nälkään ja seksuaaliseen haluun. – Kuitenkin nykyään ymmärretään, että musiikki on merkittävä ja vaikuttava osa ihmisen elämää, vaikuttaen eri elämänalueisiin, Huotilainen sanoo. Perinteisesti on ajateltu, että kielelliset kyvyt sijaitsevat vasemmassa puoliskossa, kun taas esimerkiksi melodian ja musiikin sävyjen hahmottaminen keskittyy oikeaan puoliskoon. Aivohalvaus on sairaus, joka heikentää merkittävästi yksilön elämänlaatua, lisäksi se rasittaa kansantaloutta. Musiikilla on valtava voima. Musiikkikuntoutus on edullista ja helppoa toteuttaa. – Samoin musiikilla on suuri vaikutus oppimiseen
– Suomalaisissa kouluissa on nykyään hyvää ja monipuolista musiikinopetusta. Uuden tutkimuksen mukaan käy myös toisinpäin eli vieraan kielen oppiminen voi vaikuttaa musiikin käsittelyyn aivoissa. IHMISKUNNAN HISTORIAN halki musiikki on kulkenut kaikissa kulttuureissa, kun taas moni muu taiteenlaji on voinut jäädä paitsioon. AI KAUHEETA, aivotutkija Minna Huotilainen vastaa toimittajan hypoteettiseen kysymykseen. Musiikki on myös iso yhteisöllistäjä ja muutosvoima. MONELLA ON fatalistinen käsitys musikaalisuudesta: toisille sitä on suotu ja toiset ovat jääneet paitsi. Lisäksi olisi mahdollista, että osalla ihmisistä olisi vaikeita kielellisiä ongelmia, koska musiikki ja musikaalisuus tukevat kielen oppimista. – Sitten tietysti iso nautinto puuttuisi ihmisten elämästä. – Voi olla, että meillä ihmisillä olisi vaikeuksia säädellä omia tunteitaan, ja jopa vaikeuksia tunnistaa niitä. Jos se puuttuisi, moni suuri yhteyden kokemus jäisi tapahtumatta, esimerkkinä tästä Viron laulava vallankumous. Opetuksen sisältöön kuuluvat myös tunneja vuorovaikutustaidot. – Monet ovat saattaneet saada kielelliseen oppimiseen apua lastenlauluista ja loruista, emmekä koskaan saa edes tietää, että heillä olisi ollut kielenkehityksen haasteita, Huotilainen sanoo. de_25052023_52.indd 55 de_25052023_52.indd 55 15.5.2023 12.49 15.5.2023 12.49. – Olisi siis mahdollista, että musiikittomassa maailmassa meillä ei olisi tällaista kapasiteettia. 55 Demokraatti Minkälainen olisi musiikiton maailma. Nykyisissä pedagogisissa menetelmissä on irtaannuttu menneen maailman ahtaista siiloista. Hän lähtee kuitenkin mukaan ajatusleikkiin. – Musikaalisuus kehittyy läpi koko elämän, Kivimäki sanoo. Osa tunteiden säätelystä ja tunnistamisesta on opittu jo silloin, kun meille on laulettu tuutulauluja, Huotilainen sanoo. Musiikki on silti hyvin erikuuloista eri puolilla maailmaa. Sävelasteikoissa ja rytmeissä on hyvin paljon vaihtelua. – Nykyään kielten aineopettajat opettavat myös muutakin kuin pelkkää kieltä. Jo jonkin aikaa on tiedetty, että musiikkiharrastus kehittää kielellisiä taitoja ja vaikuttaa puheäänten käsittelyyn aivoissa. Kivimäki tutkii nyt aineopettajien lähestymistapaa kielija kulttuuritietoiseen opetukseen. Musiikin syvä vaikutus aivoihin selittää osaltaan sitä, miksi aina ja kaikkialla on laulettu ja tanssittu. Musiikki kietoutuu oppimiseen hyvin mielenkiintoisella tavalla. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi selvitti yhteistyössä Pekingin ja Turun yliopiston tutkijoiden kanssa, minkälainen yhteys on kielenoppimisella ja musiikin käsittelyllä aivoissa. Sehän olisi ihan kamalaa. Se ei ole enää pelkästään laulukirjojen varassa tapahtuvaa opetusta, kuten oli omassa lapsuudessani. Yllättävä löydös oli, että kiinalaisessa koulussa englannin kielen kerhoon osallistuminen tehosti musiikillisten äänten prosessointia erityisesti äänenkorkeuden käsittelyyn liittyen. Kivimäki tyrmää tämän laajalle levinneen ajatuksen. Musiikki liittyy näihin aihepiireihin, Kivimäki sanoo
de_25052023_52.indd 56 de_25052023_52.indd 56 15.5.2023 12.49 15.5.2023 12.49. Eli emme oppisi puhumaan, jollei olisi keksitty musiikkia puheen oppimisen välineeksi, Huotilainen sanoo. Se on samalla tavalla muunnettu lapsille sopivaksi, vaikka musiikki sinänsä on erilaista. – Tämä ei ehkä kaikkien lasten kohdalla täsmälleen pidä paikkaansa, voihan puhumaan oppia yleensä ilman musiikkiakin, mutta on mahdollista, että osa lapsista oivaltaa puheen äänteet nimenomaan laulujen kautta. – Nykymusiikissa käytetään tasavälisiä ja ties mitä sävelasteikoita, mutta puhun nyt kansojen musiikista, Huotilainen sanoo. – Me emme voi estää muistoja ja tulkintoja tulemasta siinä tilanteessa, kun musiikkia kuunnellaan. Esimerkiksi länsimainen musiikki pohjautuu usein diatoniseen asteikkoon, joka sisältää perusmuodossaan seitsemän eri säveltä. – Sen lisäksi musiikissa on paljon kognitiivisia komponentteja. Esimerkiksi valssi on kolmijakoinen. Ensiksi on fysiologinen komponentti, eli nopeam pi musiikki kiihdyttää autonomisen hermoston toimintaa ja hidas musiikki rauhoittaa, Huotilainen sanoo. Asteikossa on viisi kokosävelaskelta ja kaksi puolisävelaskelta. Kolmas yhteneväisyys on se, että on olemassa erillistä musiikkia, joka on tarkoitettu lapsille. Osa on jopa sitä mieltä, että koko musiikki on olemassa sitä varten, että lapsi harjoittelee puhetta. – Kulttuurista riippumatta lapsille ja vauvoille tarkoitettu musiikki eroaa samalla tavalla aikuisille suunnatusta musiikista. Toinen musiikkikulttuureja yhdistävä tekijä on, että rytmeissä käytetään useimmiten yhden suhde kahteen -jakoa, muttei aina. Musiikkimakua on hyvin monenlaista jo pelkästään yhden kulttuurin sisällä. Huotilainen nostaa esimerkiksi Vesa-Matti Loirin laulut ja äänen, joihin voi liittyä paljon muistoja, jotka kaikki aktivoituvat siinä hetkessä, kun Loirin laulun ensimmäiset sävelet kuuluvat. Kun ihminen kuulee tiettyä musiikkia tai artistia ensimmäisen kerran, tilanteeseen ei liity mitään varsinaisia muistoja, Musiikki ja tanssi ovat hyvin nopeita tapoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Eli korostetaan yksinkertaisempia ja selkeämpiä ilmaisukeinoja, ja on paljon toisteisuutta, kuten lyhyitä säkeistöjä, Huotilainen sanoo. YHDEN IHASTUS on toisen inhokki. Me muistamme tai tunnistamme musiikin jostain, tai musiikki voi synnyttää mielleyhtymiä. 56 Demokraatti TEEMA – Yhteistä eri musiikkikulttuureille on se, että sävelasteikot ovat muodostuneet tietyllä tavalla, eli asteikoissa on epätasavälisiä askelia, on siis isompia ja pienempiä askelia, Minna Huotilainen sanoo. – Tästä musiikintutkijat vetävät monenlaisia johtopäätöksiä. – Musiikin herättämät tunteet ovat monimutkainen kokonaisuus
57 Demokraatti Tuomista, niin se voi alkaa ärsyttää, Huotilainen sanoo. Eli ei tämä ikähaarukka päde ihan kaikkiin, vaan se on tutkimuksen keskiarvo. Kun joku keksii ruveta iäkkäämpänä esimerkiksi soittamaan jotain soitinta, se voi luoda ihan uusia elämyksiä. mutta silti se todennäköisesti muistuttaa jotain aiemmin kuultua ja vaikuttaa niiden mielleyhtymien kautta. Ja muistipotilaiden kohdalla musiikki voi olla äärimmäisen hyvä avain muistoihin, joihin ei välttämättä enää sanallisesti pääse. – Esimerkiksi, jos on joutunut lapsena auton takapenkillä kuuntelemaan vanhempien valitsemaa Jamppa de_25052023_52.indd 57 de_25052023_52.indd 57 15.5.2023 12.49 15.5.2023 12.49. – Olemme hyviä selittelemään, miksi tykkään jostain ja jostain en, mutta meidän selityksemme eivät pidä aina ihan paikkansa. Monien ihmisten kohdalla on käynyt niin, että kun on joutunut kuuntelemaan toisten valitsemaa musiikkia, se on alkanut ärsyttää. Voi siis olla hieman hämärän peitossa, mikä siellä vetoaa tai ärsyttää, Huotilainen sanoo. – Se, että hiukan haastaa omaa kuulojärjestelmäänsä musiikilla, joka ei ole itselle äärimmäisen tuttua, tuottaa kognitiivisia etuja, Huotilainen vastaa. Ruotsalaistutkijat ovat ensimmäisenä haarukoineet ajanjakson, joka määrittelee paljolti sen, mikä musiikki säilyy merkityksellisenä loppuelämän ajan. Vieraan kulttuurin musiikin kuunteleminen voi olla samalla tavalla hyödyllistä aivoille kuin vieraan kielen opiskelu. – Mikä silloin kolahtaa, sillä tulee olemaan kaikkein voimakkain vaikutus keskimäärin koko loppuelämän ajan, Huotilainen sanoo. Eli taustalla voi vaikuttaa asioita, joita emme tunnista tai tiedosta. Sama musiikki ei säily suinkaan läpi elämänkaaren samanlaisena merkitykseltään. – Sitten myöhemmin voi tulla vaihe, jossa siihen suhtautuu viha-rakkaus-suhteella. – Meillä on taipumusta nostalgisointiin. – Silloin parasta olisi, että ihmiseltä kysytään, mikä olisi kappale, jonka haluat kuulla ja joka rauhoittaisi. Siihen kysymykseen ihmiset osaavat yleensä vastata todella hyvin, Huotilainen sanoo. – Joillekin se on taidemusiikkia, toisille uusin hitti. Ja voi koittaa se vuosikymmen, kun itse laittaa Jamppaa läpällä soimaan, eli haluaa palata muistoihin. – Tosin ihmiset ovat erilaisia. ENTÄ VAIKUTTAAKO taidemusiikki ylevämmin ihmiseen kuin tusinahitit. Se riippuu todella paljon ihmisen kuunteluhistoriasta. Mutta toisaalta, jos haetaan rauhoittumista, niin haastaminen ei ole siihen hetkeen parasta. Se tapahtuu ikävuosien 15–25 välillä
Mutta sen lisäksi demarit turvaavat kaikille myös rei lun työelämän, apua työllistymiseen, tukea perheen pe rustamiseen sekä maksuttoman koulutuksen ja tervey denhuollon. He eivät todellakaan kuulu oikeistopuolueisiin. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI SDP tarvitsee ”poikaohjelman”, tiedotusja kutsukampanjan, jolla tavoitetaan nuoret miehet. Tarvitsemme osaavan joukon, joka selkeästi pystyy viestimään tavoitteemme, ja osaa käyttää myös mee mejä ja tiktokia. Antti Vuolanne Omnian yhteiskunnallisten aineiden opettaja, valtiotieteiden maisteri de_25052023_58.indd 58 de_25052023_58.indd 58 16.5.2023 10.37 16.5.2023 10.37. Esimerkiksi sellaiset nuoret mie het, jotka ovat erityisen huolissaan bensan hinnasta, lähiöiden rauhat tomuudesta tai maan turvallisuu desta. Osaammeko uudistua samalla, kun pidämme tiukasti kiinni aatteestamme eli jokaisen ihmisen ihmisarvosta. Siis pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nyt on aika tehdä puolueessa perustoiminnan kun nostus. Tämän lisäksi tarvitsemme eri tyisen ”poikaohjelman”, tiedotus ja kutsukampanjan, jolla tavoitetaan puolueeseen nuoret miehet. Katse tulevaan SYYSKUUN PUOLUEKOKOUKSESSA ratkeaa moni asia. SDP:n on aika kasvaa. Tarvitsemme puoluekokouksessa strategian, jolla saamme uusia jäseniä mukaan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. He löytävät de mareista kumppanin, joka rakentaa turvallisuutta ja ratkoo esimerkiksi maahanmuuton ongelmia. Persut osasivat eduskuntavaaleissa nämä paljon paremmin kuin me! Tarvitsemme nuoria puoluetyöhön, rakentamaan järjestöllistä perustaa, yhdessä kokeneiden konkarien kanssa. 58 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si
Eurooppaministerimme Tyt ti Tuppurainen vei ar vot käytäntöön nostamalla Unkarin ja Puolan oikeusval tioongelmat EU:n ministeri neuvoston asialistalle. Myönnän, että hämmäs tyin. Olemme käyneet läpi kattavasti Euroopan unio nin oikeutta. Oikeus valtioperiaatteen to teuttamiseen Ukrainassa on kuitenkin vielä matkaa. Ja edelleen, myös uusien jäsenvaltioehdokkaiden tu lee kyetä täyttämään EU:n arvot ennen täysivaltaista jä senyyttä. Euroopan unionin arvoista puhutaan julkisuudessa jon kin verran. Euroopan unionin itsensä säätämiä normeja (asetuk set, direktiivit ym.) puoles taan kutsutaan sekundaa rinormeiksi. Viime syyslukukau della alkaneen koulutuksen keskiössä oli tarkastella Eu roopan unionin päätöksen tekoa ja vaikuttamisen paik koja. Mielestäni tämä oli kauaskantoinen arvova linta, joka näkyy edelleen. ”Suomi ja suomalaiset en sin” tyyppiset puheet ovat pelkkää retoriikkaa, jossa jo pelkkä puhe törmää paitsi niin kansallisiin kuin viime kädessä EU:n arvojen sei nään. Marko Varajärvi koulutussuunnittelija, TSL Ei voi kuin ihailla Suomen puheen johtajuuden aikana EU:n arvoista esille nostettua oikeusvaltioperiaatetta. Normi hierarkiassa alempi normi ei saa olla ristiriidassa ylemmän normin kanssa. Eduskuntavaalien vaali kentillä, mielipiteen vapau teen nojaten, konservatiivi nen oikeistopopulisti saattoi puhua ihmisoikeuksista ta saarvoa tai vähemmistöjä halventavalla tavalla. Jäsenvaltioiden keskenään solmimia sopimuksia, joilla Euroopan unioni on perus tettu ja joihin unionin toi minta perustuu, kutsutaan unionin primaarinormeiksi. Tämä näkyi selvästi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin pu heenvuorossa, jossa hän to tesi Ukrainan sitoutuvan ja noudattavan EU:n arvoja. EU:n arvot ovat siis jo nyt muok kaamassa myös Ukrainan po litiikkaa. Ihmisarvon kunnioitta mista, vapautta, kansanval taa, tasaarvoa, oikeusvaltiota tai ihmisoikeuksia loukkaava politiikka ei kuitenkaan on neksi ole mahdollista euroop palaisessa yhteisössämme. Ei voi kuin ihailla Suomen puheenjohtajuuden aika na 2019 EU:n arvoista esille nos tettua oikeusvaltioperiaatetta, joka on siis yksi EU:n yhtei sistä arvoista. Tässä mielessä loogista on myös se, että tarvittaessa EUvaroja voidaan jäädyttää, mikäli EU:n arvoja ei jäsenmaassa kunnioiteta. Allan Rosas ja Lorna Armati ovat teoksessa EU Constitutional Law ryhmi telleet Euroopan unionin oikeus järjestelmän normit seuraavaan etusijajärjestyk seen tai normihierarkiaan: 1) Euroopan unionin arvo pohja 2) EUoikeuden yleiset oikeus periaatteet, mukaan lu kien perus ja ihmisoikeudet 3) EU:n kirjoitettu primaa rinormisto 4) kansainväliset sopimuk set, jotka sitovat Euroopan unionia, ja yleinen kansain välinen oikeus 5) lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt unionin säädökset 6) komission säädösvallan siirron nojalla antamat sää dökset, eli niin sanotut dele goidut säädökset 7) komission tai neuvoston täytäntöönpanosäädökset 8) kansalliset normit, joilla on merkitystä eurooppa oikeudellisen normin sovel tamisen tai implementoin nin kannalta 9) Normihierarkiasta puut tuvat ulko ja turvallisuuspo litiikan alalla tehdyt päätök set, jotka eivät ole lainsää däntötoimia, ja eurooppa oikeudellisten normien val mistelumateriaali. de_25052023_58.indd 59 de_25052023_58.indd 59 16.5.2023 10.37 16.5.2023 10.37. 59 Demokraatti Arvot ovat EU:n kovaa ydintä Työväen Sivistysliiton Euroop palainen työelämä ja suoma lainen ammattiyhdistysliike koulutusohjelma on loppu suoralla. Käytännössä tämä tar koittaa sitä, että jäsenvaltiot eivät voi rikkoa EU:n arvoja rikkomatta samalla EU:n normihierarkiaa, jossa juuri arvot ovat ylimpänä. Kansallisesti EU:n ar voja loukkaavat menettelyt ja politiikka voivat johtaa Euroo pan unionin tuomiois tuimeen ja tulla perin kal liiksi. Unionin perus tana olevat yhteiset arvot ovat ihmisarvon kunnioitta minen, vapaus, kansanvalta, tasaarvo, oikeusvaltio ja ih misoikeuksien kunnioittami nen, vähemmistöihin kuulu vien oikeudet mukaan luet tuina. Euroopan unionin toi minta perustuu kahteen so pimukseen: Euroopan unio nista tehty sopimus (SEU) ja Euroo pan unionin toimin nasta tehty sopimus (SEUT). Hyvä niin. Nämä arvot ovat kaikille 27:lle EU:n jäsenvaltioille yh teisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniar voisuus, syrjimättömyys, su vaitsevaisuus, oikeudenmu kaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasaarvo. Käytännössä myöskään EU ei siis voi antaa mitään sekundaarinormia (asetuk set, direktiivit), joka rikkoo primaarinormistoa ja EU:n arvoja
Työsuhteen alusta voi mennä jopa puolitoista kuukautta ensimmäiseen palkkaan. Silloin ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Sama toimenpide hyödyttäisi myös työttömiä. Työttömyyden alkaessa tarvitaan velkaantumisen pahenemisen välttämiseksi hengähdystauko, joka ottaa huomioon omavastuuajan, talouden muutokset ja siihen tarvittavan tiedollisen tuen, jota muuttuneessa tilanteessa tarvitaan. Tueksi voidaan rakentaa silloittavia toimenpiteitä, joilla rauhoitetaan tilanne. Siksi työttömyyspäivärahan ”omavastuu” antaa harhaanjohtavasti kuvan, että työtön olisi vastuussa itse tilanteestaan. Lakisääteinen hengähdysaika yhdessä riittävien neuvontapalveluiden kanssa mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman puuttumisen varhaisen vaiheen maksuongelmiin ja ehkäisisi velkakierteiden syvenemistä. Tämä voi tehdä pitkän tauon tulovirtaan työttömyyden alussa. Lisäksi ansiosidonnainen päiväraha ja etuudet haetaan takautuvasti. Suomessa korona-aikana hengähdystauko otettiin käyttöön, jotta yritykset eivät velkaantuisi. Lisäksi työttömyysturva voi viivästyä muistakin syistä. Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Maria Rumpunen kehittämiskoordinaattori, Takuusäätiö Jukka Haapakoski toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö de_25052023_60.indd 60 de_25052023_60.indd 60 16.5.2023 10.41 16.5.2023 10.41. On tärkeää saada aikaa järjestellä asioita, turvata asuminen, ruoka ja estää velkakierre. Työttömyys haastaa rahojen riittävyyden. 60 Demokraatti Juhannustervehdysilmoitus_205x133_2023-leikk.indd 1 Juhannustervehdysilmoitus_205x133_2023-leikk.indd 1 23.3.2023 12.15.47 23.3.2023 12.15.47 MIELIPIDE Oikeus katkeamattomaan toimeentuloon on taattava Yleisimmin työttömäksi jäätäessä omavastuuaika on viisi arkipäivää. Katkeamaton toimeentulo on ihmisoikeus. Työllistyminen vaikeutuu, kun toimeentuloa pitää jännittää. Kaikilla työpaikoilla ei ole mahdollisuutta palkkaennakkoon, etenkin jos on juuri aloittanut ja palkka tulee työtuntien mukaan. Niillä köyhyysriski on ilmeinen eikä ole mahdollisuutta säästää työssä ollessa pienestä palkasta. Osa-aikatyöstä työttömäksi jääneelle, irtisanotulle tai lomautetulle ansiosidonnaisen päivärahan saaminen voi kestää merkittävästi pidempään. Työttömäksi ei haeta kuten töihin, vaan joudutaan. Ongelmat näkyvät etenkin pienipalkkaisilla, paljon osa-aikaisia työllistävillä aloilla. Pahimmillaan toimeentulon katkeaminen johtaa velkaantumiseen tai sen pahenemiseen
Ulf Sundqvistin viimeisiä vuosia rasittivat terveysongelmat. Koulutusja sivistyspolitiikka olivat vahvasti tuon ajan nuorten demaripoliitikkojen agendalla. Työ ei saanut vastakaikua puoluetoimikunnassa ja eduskuntaryhmässä. Ystävällisyys ja huomaavaisuus avasivat ovia sekä Suomessa että maailmalla. Hän laski ansiokseen, että mukaan saatiin asiaan kriittisesti suhtautuvat puolueen kellokkaat. Vaikeuksien keskellä Uffe muisti kertoa, kuinka onnellinen hän oli tyttärensä Petran ja poikansa Erikin sekä lastenlasten tuesta. Kun Sanna Marin, jota Sundqvist tuki, ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta, Uffe halusi pohtia, mitä nyt seuraa. SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja, kansanedustaja, Suomen nuorin ministeri, pankinjohtaja ja lopulta kansainvälinen yrityskonsultti Ulf Ludvig Sundqvist syntyi 22.2. Uffe löysi sosialidemokratian koulupoikana muun muassa Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian myötä. 61 Demokraatti Juhannustervehdysilmoitus_205x133_2023-leikk.indd 1 Juhannustervehdysilmoitus_205x133_2023-leikk.indd 1 23.3.2023 12.15.47 23.3.2023 12.15.47 KUOLLUT Vaikuttamisen palo kesti loppuun asti VAIKUTTAMISEN PALO ja älyllinen uteliaisuus pitivät Ulf Sundqvistia otteessaan viimeiseen asti. Uffea ilahdutti, että se on nyt noussut uudestaan esiin. Vaikka hänellä ei ollut pankinjohtajaaika na näkyviä poliittisia luottamustehtäviä, hän vaikutti taustalla. 1945 Sipoossa ja kuoli 22.4.2022 Helsingissä. 1990-luvun alun lama kaatoi STS-pankin, ja vuoden 1991 ylimääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajaksi tulleen Sundqvistin. Sundqvist kasvoi ruotsinkielisessä työläiskodissa ja koki suuren surun, kun isä kuoli työmaaonnettomuudessa kesken pojan ylioppilaskirjoitusten. Politiikkaan hän tuli ylioppilasja nuorisopolitiikan kautta, joskin hänellä oli koko ajan vahva side itäuusmaalaiseen järjestöväkeen. Eduskuntaan Sundqvist nousi vuonna 1970. Puheenjohtajana hän aloitti talouspoliittisen valmistelun, joka loi pohjaa kesällä 1993 valitun puheenjohtaja Paavo Lipposen työlle ja SDP:n voitolle 1995. Pohjoismainen yhteistyö oli hänelle sydämen asia. Suomen taloudessa näkyi elokuussa 1990 huolestuttavia merkkejä. SDP:n puoluetoimikuntaan Sundqvist valittiin vuonna 1969 Turun puoluekokouksessa. Siitä hän kirjoitti myös ylioppilasaineensa. Sundqvist ryhtyi vetämään vuonna 1988 puo lueen intergaatiotyöryhmää, joka suositti keväällä 1991, että Suomen on haettava EEC:n jäsenyyttä. Vain päivää ennen kuolemaansa, jo hyvin hauraana, hän sai puoluesihteeri Antton Rönn holmilta katsauksen hallitusneuvotteluihin ja puolueen tilaan. Ulpu Iivari SDP:n entinen puoluesihteeri Kari Hulkko de_25052023_60.indd 61 de_25052023_60.indd 61 16.5.2023 10.41 16.5.2023 10.41. Sundqvist oli vahva kansainvälinen toimija kaikissa tehtävissään. Sen mukaan kyse on normaalia suhdannevaihtelua vakavammasta kehityksestä. Ne saivat valtaa, kun puoliso Kristiina, jonka omaishoitajana hän oli toiminut pitkään, kuoli helmikuussa 2022. Hän sai tehtäväkseen peruskoulu-uudistuksen viimeistelyn mutta jätti jäljen myös alueellisten korkeakoulujen perustajana. Sundqvistista tuli jäsen puolueen vaihtotaseryhmään. Ryhmä suositti toimia, joihin kuului vuoden 1989 revalvaation peruminen. Ulf Sundqvist nimitettiin opetusministeriksi 27-vuotiaana. Siitä alkoi hänen pitkä yhteistyönsä puoluesihteeriksi nousseen Kalevi Sorsan kanssa. Sundqvist siirtyi puoluesihteerin ja kauppaja teollisuusministerin paikalta STS-pankin pääjohtajaksi vuonna 1981. Sundqvistia on kuvattu sukupolvensa lahjakkaimpiin kuuluvaksi. Vaaleihin päätettiin lähteä taloushuolista vapaana
Rinne liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen, altisti itsensä kuntalaisten arvioitavaksi kunta vaaleissa ja tuli valituksi kaupunginvaltuustoon ääniharavana. Lohjalta pariskunnan tie johti Helsingin kautta Loviisaan, Itä-Uudellemaalle. Kesävallesmannina eli Lohjan piirin nimismiehenä hän tapasi samassa konttorissa työskennelleen Pirkko Malkin, josta nopean ja syvän rakastumisen myötä tuli läpi elämän kestänyt avioliitto tammikuun alussa vuonna 1962, kun pariskunta avioitui. Siihen ajanjaksoon tuli muun muassa lääninhallituksenkin selvitettäväksi Helsingin Metron rakentamisen sotkut. Varsinainen virkaura alVaratuomari Juhani Rinne kuoli 6.5.2023 83 vuoden iässä pitkäaikaisten, vaikeiden sairauksien uuvuttamana. Sen rinnalla poliittinen toiminta sai jatkoa. Loviisan ajanjakso oli poliittisen aktivismin heräämisen aikaa. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen hän toimi muutaman vuoden apulaiskaupunginjohtajana, kunnes Pekka Myllyniemen eläköityessä palasi kaupunginjohtajan virkaan. Perheen ensimmäinen lapsi syntyi marraskuussa 1962 ja toinen helmikuussa 1965. Lapsuus kului Kirkniemen aseman seudulla urheilua ja luontoa, erityisesti lintuja harrastaen. 1980-luvun alussa Rinteen työura toi takaisin kotiin Lohjalle hänen tultuaan valituksi Lohjan kaupunginjohtajaksi. Juhani Rinne aloitti Nordströmin varustamon lakimiehenä. Juhani Rinne syntyi Lohjalla 17.11.1939 asemapäällikkö Arvo Rinteen ja postitoimihenkilö Elsa Rinteen toisena lapsena. Loviisan aika päättyi Juhani Rinteen tultua valituksi Uudenmaan lääninhallituksen sosiaalija terveysosaston päälliköksi, sittemmin lääninhallituksen kansliapäällikön virkaan. Työtehtävät vaihtuivat pankkialan kautta valtion virkaan. Hän toimi myös Uudenmaan sosialidemokraattisen piirijärjestön puheenjohtajana. Nuoruudessa Juhani Rinne oli koi Loviisan maistraatin henkikirjoittajan tehtävässä. Juhani Rinne eläköityi vuonna 2002. Juhani Rinne valittiin kaksi eri kertaa presidentin valitsijamieheksi. Juhani Rinnettä jäivät kaipaamaan vaimo Pirkko ja pojat lapsineen ja lapsenlapsineen sekä iso joukko entisiä työtovereita ja ystäviä. Pirkko Rinne Juhani Rinteen puoliso Antti Rinne poika Heikki Rinne poika de_25052023_62.indd 62 de_25052023_62.indd 62 16.5.2023 11.33 16.5.2023 11.33. Varsinkin kansliapäällikkövuodet olivat raskaita. 1960-luvulle tultaessa Juhani oli aloittanut opiskelut Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. 62 Demokraatti KUOLLUT KUOLLUT Virkamies ja kaupunginjohtaja keskimatkan juoksujen taitaja kohtalaisinkin tuloksin
Pentti Arajärvi Helsinki 2. 5. Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti, vetää keskustelun. 5. krs. POHJANMAA Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenkokous ti 30.5. Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry. 6. verkkosivuillamme www.tyovaen perinne.fi. 63 Demokraatti 80 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Irja Hyvönen eläkeläinen, Rovaniemi Ei vastaanottoa. klo 14–16 Työväenperinnepäivä – Työväenperinne ry 40 vuotta. Ei vastaanottoa. Vuoden työväentutkimus -palkinnonjako. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien vpj. Siitä meille tulee kertomaan nuorisotoiminnan johtaja Mika Pietilä. 28. Millaista työelämän politiikkaa ja eläkepolitiikkaa tarvitsemme. klo 18–19.30 Nuorten kulttuuritalo Kultsalla, Raastuvankatu 30, Cafe Kultsa 2. Äänioikeutettuja ovat liiton piirijärjestöt, osastot ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sääntöjen määräämällä tavalla. Ti 30.5. klo 17–19 Vapaus Valita Toisin ry järjestää keskustelun teemasta eläkeikäiset yhteiskunnassa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pentti Arajärvi. Tilaisuuksien striimauksesta on tietoa verkkosivuillamme www.tyovaenperinne.fi. Ei vastaanottoa. klo 17 Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma saapuu kirjastoon keskustelemaan Finlandia-palkitusta teoksestaan Hävitys: tapauskertomus. Leena Nikula. Teemana on Vaasan kaupungin nuorisotoiminta. Pe 26.5. Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan liitolle uusi puheenjohtaja sekä tarvittaessa täydennetään varapuheenjohtajistoa. Tervetuloa! Johtokunta. Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n XXXI ylimääräinen liittokokous Jyväskylässä Lisätiedot: Pääsihteeri Sara Salonen sara.salonen@demarinuoret.fi 040 483 9976 Virkamies ja kaupunginjohtaja de_25052023_62.indd 63 de_25052023_62.indd 63 16.5.2023 11.33 16.5.2023 11.33. Liittokokous avataan sunnuntaina 6.8.2023 klo 12. Keskustelijoina: Pekka Myrskylä, väestötilastojen asiantuntija, jäänyt eläkkeelle Tilastokeskuksesta, Sinikka Näätsaari, työuraja eläkeasioiden päällikkö SAK, Janne Pelkonen, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Työeläkevakuuttajat TELA, Mika Pantzar, professori Kuluttajatutkimuskeskus. Yhdistystoiminta Sosialidemokraattiset Nuoret ry järjestää järjestyksessään XXXI liittokokouksensa 6.8.2023 Jyväskylässä Aalto-salissa. 75 VUOTTA KOKOUKSET HELSINKI • Työväenliikkeen kirjaston yleisötapahtumia: To 25.5. Annukka Sintonen-Seger opintosihteeri, Askola 31. Tarjoilujen vuoksi seuraa sähköpostiasi ja ilmoittaudu mukaan kokoukseen
Nimi: Osoite: de_25052023_64.indd 64 de_25052023_64.indd 64 9.5.2023 11.17 9.5.2023 11.17. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 10/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Se lauloi niin kiihkeästi, kovaa ja korkealta, että ikkuna auki nukkuneet heräsivät pitkin yötöntä yötä sen lauluun. de_25052023_64.indd 65 de_25052023_64.indd 65 9.5.2023 11.17 9.5.2023 11.17. Pari kesää sitten Saariselällä saimme kuunnella hotellin pihapiirissä olevan kelopuun latvassa laulavaa sepelrastasta. Lappia kohti matkalla ollut sepelrastas on sen verran harvinainen, että sitä kannatti lähteä asiakseen ihailemaan. Vertailun vuoksi mustarastaita meillä pesii enimmillään 600 000 paria ja räkättirastaita jopa 2 miljoonaa paria. Sepelrastaita tavataan muuttoaikoina eri puolilla Suomea pelloilta ja nurmikoilta joko yksin tai rastasparven joukossa. co m 4 5 1 5 2 6 7 5 2 7 6 8 9 4 1 9 7 8 9 7 4 2 8 6 1 8 9 6 1 K iikarija kamerajengiä haahuili huhti-toukokuun taitteessa Tampereen Santalahdessa. Se on arka ja piilotteleva lintu, mutta kun se innostuu kunnon serenadiin, se paljastaa sijaintinsa. Minua onnisti toisella yrityksellä kauniin aurinkoisena vappuaamuna. – Toivotaan. Kun eri suunnista tulevat kohtasivat, käytiin seuraavanlainen keskustelu. Jokainen tiesi, mistä linnusta puhutaan. Kuvan sepelrastas viihtyi Tampereella ainakin viikon. Jos lintu oli havaittu aamul la, saattoi olla melko varma, että se on edelleen alueella – sepelrastas kun muuttaa yöllä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 84 52 17 69 3 76 93 85 41 2 13 26 94 57 8 98 45 73 12 6 57 61 28 93 4 21 39 46 78 5 39 74 52 86 1 65 18 39 24 7 42 87 61 35 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 8/2023 RATKAISU 27.4. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Euroopassa se pesii vastaavissa vuoristomaisemissa. ais ud ok u. – Toivotaan. – Onko näkynyt. Suomessa sepelrastaiden pesimäkannaksi arvioidaan 100–200 paria ja uhanalaisuusluokitukseltaan se on vaarantunut. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Pertti Ylönen Vantaalta. – Ei ole, aamulla on kuulemma ollut. Sepelrastas pesii Suomessa pohjoisen tuntureilla, kivikkoisilla ja katajikkoisilla jyrkillä rinteillä ja purolaaksoissa
Olen jonkin verran lukenut kaunokirjallisuutta myös englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi, mutta se ei ole nautinnollista vaan pikemminkin taistelua. Aiemmin T. Vartion tapa käyttää suomen kieltä on hyvin omaperäistä, samoin se, miten hän kuvaa ihmistä, tämän hätääntyneisyyttä ja sitä, miten ihminen voi elää ikään kuin oman itsensä ulkopuolella pääsemättä oikein koskaan sisälle siihen, kuka on ja miksi. de_25052023_66.indd 66 de_25052023_66.indd 66 15.5.2023 13.53 15.5.2023 13.53. Olen jo aika vanha, joten jotkut klassikot olen lukenut lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Siinä on toisaalta oma vahvuutensa, kun kirja on kirjoitettu omalla äidinkielellä. Eliot ei tehnyt minuun vaikutusta, mutta tämä Markus Jääskeläisen tekemä suomennos kolahti heti. Muutamia kirjailijoita on tullut kohdalle, joilta olen yhtäkkiä lukenut koko suomennetun tuotannon. Suosittelen tämän runokirjan uutta, vuonna 2020 tehtyä suomennosta. S. Eliot: Joutomaa Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen lukutoukka. Olen aina ollut historiallisten romaanien ystävä. Tällaisena suorittajalukijana en ole kovin monta kertaa elämässäni sallinut itselleni, että hurahtaisin johonkin kirjailijaan ja lukisin häntä paljon, vaan noudatan yleensä lukuohjelmaani. Olen hyvin painajaisherkkä enkä halua lukea väkivaltaa sisältävää kirjallisuutta. Upea kirja, joka mielestäni jäi vaille ansaitsemaansa huomiota silloin kun se ilmestyi vuonna 2004. Johtotähtenä lukemisessani on halu sivistyä, viisastua ja olla vanhana viisas ihminen, enkä tiedä siihen parempaa tietä kuin kirjallisuus. Kavahdan keski-ikäistä nostalgiaa. Välillä tuntui, että lähes kaikki kirjat jäivät kesken, koska väkivaltaa oli kaikkialla. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Suorittajalukijana luen sitäkin, mikä ei kiinnosta En lue väkivaltaa, sanoo Kulttuurija taidealan keskusjärjestön pääsihteeri Rosa Meriläinen. Tämä on lempikirjani. Se on hieno ammattikunta ja tarpeellinen, jotta voisimme ymmärtää maailmaa paremmin. Mutta niitä kirjoja ei ole monia. Pienestä pitäen olen ollut suorittajalukija, eli luen paljon myös sellaista, mikä ei minua välttämättä kiinnosta, mutta haluan kehittyä ihmisenä paremmaksi. Kirjahyllyssäni on useita väkivaltaa sisältäviä kirjoja odottamassa, jos minusta tulee vanhana kovis. Toivon, että kääntäjiä arvostettaisiin. Se rajoittaa haluani olla monipuolinen lukija. Markus Nummi: Kiinalainen puutarha T. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten suuri merkitys on laadukkaalla käännöksellä. Jonkin verran olen tehnyt uutta kierrosta, eli lukenut sellaisia kirjoja uudestaan, joista olen aikoinaan pitänyt paljon. Tämä kirja on lajityypissään helmi, mestariteos. Periaatteeni on, että jos kirjassa on tulossa raiskauskohtaus, jätän sen kesken. Pidän suomen kielestä. Myös laatukirjallisuudessa on paljon graafista väkivaltaa. Olen herkkä ja saan painajaisia. Minulla on heikko kielitaito, joten pääsääntöisesti luen suomeksi. Enimmäkseen yritän lukea itseäni haastaen ja niin monipuolisesti kuin mahdollista. En pysty lukemaan sellaista. S
Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala. O tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_25052023_002.indd 1 de_25052023_002.indd 1 12.5.2023 13.49 12.5.2023 13.49. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Mutta helpompaa ja yleisempää kuin uskotaan. SOPU PELI de_25052023_001.indd 1 de_25052023_001.indd 1 15.5.2023 11.21 15.5.2023 11.21. to uk ok uu ta Sopiminen on vaikeaa, sanovat ammattisopijat. PAL.VKO 2023-23 00 74 43 -2 31 MUSIIKKI TEEMA Aivot kaipaavat musiikkia AFRIKKA Elintärkeä kumppani TERRORISMI Nato-Suomesta maalitaulu KOTKAT Kaikkien kotipesä 25.5.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 23 / 25