Demokraatti 26.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 29, 007443-15-9 . H e lm iku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Paatero linjaa valtionomistusta Enemmän euroja investointeihin ...4?5 Valtakunnansovittelija siirtää jäänmurtajalakkoa ...5 Ikitoimittaja KaukoAatos Leväaho suoltaa urheilujuttuja ...18?19 120 vuotta TO R STA I 26. Hinta 1,20 e (sis.alv) Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi tasan 100 vuottaa Maagisen äänen lumo ei laannu ?8?11
Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Oireilu on kuitenkin yksilöllistä. AFP Photo / DDA / Carmen Jaspersen Aikuiskasvatuksen vaikuttajia pitkältä aikajanalta Valheesta jää pitkät jäljet . Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . Mutta kuitenkin, surkeata sekä veronmaksajille että paikallisille. Matti Linnanahde Twitterissä Päivä kuvana n Sim-korttivalmistaja Gemaltoa vastaan on yhtiön mukaan tehty verkkohyökkäyksiä, joista se epäilee Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalveluja. Kiurun mukaan asiassa on harkittava myös syytteen nostamista. n 3 Tuotot valtionyhtiöistä investointeihin, Komissio haluaa läpivalaista EUmaiden energiasopimukset, pääkirjoitus 2...4 Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) pitää tänään vahvistettua Gemaltotietomurtoa vakavana ja valitettavana asiana kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan kaasutoimitukset Ukrainaan voidaan katkaista, jollei se pysty mak- Demokraatti.fi 4?5 -5...1 5...6 Uutiset Helsingin rautatieasemalla kampanjoi uhanalainen laji Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.27 Oulussa 7.38 Aurinko laskee: Helsingissä 17.39 Oulussa 17.24 samaan laskua. Helsingin olympiakisat Arki 20?21 Uusia energiamerkintöjä keittiön laitteille, sarjakuvat 22?23 Matkapuhelin on jo tärkeäm24 pi kuin parisuhde, yhdistystoiminta, radio ja TV Suomen paras näytillä Suomessakin Pohjoissaksalainen mäyräkoira Stromer ei säikkynyt myrskyistä säätä Norddeichissa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 30011 puh. Muu Suomi: puh. 0200 71000. 0800 96675 puh. Tämä puolestaan aiheuttaisi ongelmia myös Ukrainan kautta kulkeville kaasutoimituksille Eurooppaan. Putin näkee kansanmurhan piirteitä siinä, että Ukraina kieltäytyy toimittamasta kaasua Luhanskin ja Donetskin separatistialueille. S-ryhmän logistiikkayhtiö Inex Partners ulkoistaa Espoon Kilon logistiikkakeskuksessa 1 400 työntekijää ensi syksystä alkaen. Sadattuhannet suomalaiset ovat allergisia koivun siitepölylle. ja nenät Tapas, Rolf Bambergin kolumni Yksi on yli muiden . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . 26.2. Nimipäivät tänään: Nestori (ruots.) Ingvald, Ingvar Nimipäivät huomenna: Torsti (ruots.) Torsten Fantastiskt och rätt beslut! Vi måste bevara våra båda nationalspråken och tvåspråkighet. 6?7 Oppivelvollisuusiän pidentäminen jää seuraavalle hallitukselle, JHL patistaa kuntia tukemaan koulupudokkaita Elämänmeno 8?11 12?13 14?15 16?17 18?19 Olavi Virta sai yleisöön maagisen yhteyden, Laulavia laivamiehiä ja heppoisia hittiparaateja Dimitri Qvintus Talvivaaran ympäristökatastrofi juontaa ainakin parin hallituksen taakse. Helsinki, Uusimaa, . 0200 55888 puh. Ulkoistamisella ei ole Inex n Partnersin mukaan henkilöstövaikutuksia. Ulkoistamisen taustalla on Kilon keskuksen toimintojen siirtyminen uuteen Sipoon logistiikkakeskukseen vaiheittain ensi vuoden alusta alkaen. Koivun siitepölyä on ennusteiden mukaan ilmassa vähänlaisesti tänä vuonna, kertoo Allergia- ja astmaliitto. Tämä n tarkoittaa viime vuotta helpompaa kevättä allergisille
Aamumatkalaiset ovat pysähdelleet tähän ja aika paljon nimiäkin on kirjoitettu adressiin, Pelho kertoo. . Pitkään työtä tehneet muistavat, että kilpailutuksesta ja työn tulevaisuudesta on alettu puhua jo vuonna 1999. . Pohjana on yksiportainen kuntayhtymämalli, jonka yksityiskohtia ei ole vielä kerrottu. Palaute on ollut hyvää ja matkustajat ovat kyllä asiamme takana, hän jatkaa. Aiesopimus hälventää huolen vain hetkeksi Sittemmin välitön uhka kilpailutuksesta on hälventynyt VR:n ja HSL:n välisen aiesopimuksen myötä. Adressi luovutetaan HSL:lle ja päättäville tahoille syksyllä, Pelho kertoo. Sote-lausuntoa odotetaan perustuslakivaliokunnalta ensi keskiviikkona Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa saavansa ensi viikon keskiviikkona perustuslakivaliokunnan lausunnon sote-esityksestään. Niko Pelho sanoo aiesopimuksen tuoman helpotuksen olevan kuitenkin vain hetkellinen. . Sen jälkeen tilanne on jälleen auki . Sen jälkeen tilanne on jälleen auki. jatkossakin konduktöörit palvelemassa asiakkaita ja ylläpitämässä turvallisuutta. maaliskuuta, jotta se ehtii eduskunnan käsittelyyn. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai myöhään tiistai-iltana valmiiksi esityksensä sote-uudistukseksi. maaliskuuta. Viime viikolla perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen lakiesitystä pitää muuttaa merkittävästi kansalaisten vai- kutusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) oli tiistai-illalla tyytyväinen esitykseen, joka saatiin vaikeissa olosuhteissa valmiiksi. Demokraatti/STT. jos silloin kilpailutetaan, mikä on konduktöörien tulevaisuus. Ehdoton takaraja on torstai. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää saada lopullinen mietintönsä valmiiksi perjantaina 6. Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa siihen, voidaanko sote-uudistus käsitellä tavallisena lakina. Lakiuudistuksen läpivientiin on aikaa reilut kaksi viikkoa, sillä eduskunta päättää työnsä lauantaina 14. UUTISET 26.2.2015 3 Kari Hulkko Konduktööri Kimmo Huuhtanen jakoi heijastimia aamun työmatkalaisille keskiviikkona Helsingin Rautatieasemalla. ??Aiesopimus ei kuoppaa lähiliikenteen konduktöörien huolta Helsingin rautatieasemalla kampanjoi uhanalainen laji Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit julistautuivat viime syksynä uhanalaisiksi, kun uhka lähiliikenteen avaamisesta kilpailulle sai konduktöörit huolestumaan työnsä tulevaisuudesta. Raideammattilaisten ammattiosasto 51 pisti jo marraskuussa pystyyn uhanalainen.fi-verkkosivun ja ryhtyi keräämään nimiä adressiin, jossa vedotaan sen puolesta, että lähijunissa on Jos VR ja HSL pääsevät sopimukseen, se kestää vuoteen 2021. Matkustajia on jo tavoitettu hyvin. Yksiportaisessa mallissa kukin kunta kuuluu yhteen 19 kuntayhtymästä. Sopimus vain siirtää tilannetta muutamalla vuodella, Pelho sanoo. Mikään uusi puheenaihe konduktöörien työn tulevaisuus ei Pelhon mukaan ole. Jos VR ja HSL pääsevät sopimukseen, se kestää vuoteen 2021. Tästä on tehty näkyvämpää kampanjaa vasta nyt, kun uhat alkavat konkretisoitua, Pelho sanoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Adressiin kerätään nimiä Tähän mennessä konduktöörien adressissa on jo yli neljä tuhatta nimeä. Laskurin luku muuttuu tiheään tahtiin koko ajan, sillä Helsingin rautatieasemalla kampanjoivat konduktöörit keräävät allekirjoituksia paperin sijaan suoraan tableteille. . Tänään kampanja jalkautui Helsingin rautatieasemalle. Osaston puheenjohtaja Niko Pelho kertoo tapahtuman käynnistyneen mukavasti.
1200 megawatin reaktorit ovat samanlaisia kuin Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelemassa voimalassa. Rosatom toimittaisi myös polttoaineen Paksin voimalaan. Mistä pestistä tunnetaan Lilli Paasikivi? Vastaukset palstan alalaidassa. Ilmiö Puolueiden nettisivut pärjäsivät huonosti esteettömyystestissä Esteettömyys on päässyt unohtumaan puolueiden verkkosivuilla, selviää Näkövammaisten keskusliiton tilaamasta tutkimuksesta. Minkä lajin tuore maailmanmestari on Johan Olsson? 5. Kuka on sivistysvaliokunnan puheenjohtaja? 3. Kukaan ei halua tehdä valtavan suuria leikkauksia eikä ottaa lisävelkaa juuri nyt, Paatero huomauttaa. Hänen mukaansa vaihtoehdot ovat vähissä: On vain pakko kerätä rahoitusta jostain muualta. . Unkari on tilannut Rosatomilta kaksi uutta reaktoria unkarilaisen Paksin kaupungin ydinvoimalaan. Hänen mukaansa jokaisella jäsenvaltiolla ja yhtiöllä on silti oltava mahdollisuus solmia omia ja itsenäisiä sopimuksia. Vapaavuoren mielestä komissiota ei olisi tarvittu esimerkiksi Fennovoiman ja venäläisyhtiö Rosatomin sopimuksen taustalle. . Mitä tuotteita valmistaa yhtiö nimeltään Gemalto? 4. Yhdenkään puolueen verkkosivut eivät testin perusteella täytä kansainvälistä verkkosisällön saavutettavuusstandardia. Näkövammaisten keskusliiton mukaan pahimmillaan esteettömyyden ongelmat estävät kansalaisia pääsemästä sivujen sisältöön käsiksi. Valtion sijoitusyhtiö Solidium esimerkiksi myi noin kaksi viikkoa sitten teleoperaattori Telia-Soneran osakkeita yli miljardilla eurolla. Paatero pitää kritiikkiä sinänsä aivan ?loogisena?. . Komission huolena on, että hanke sitoisi Unkarin venäläisen energian varaan 20 vuodeksi. Unkarin pääministeri Viktor Orban on raivostunut komission toimista. Nämä ovat yhteiset talkoot, mutta pyrkimyksenä on, että valtionyhtiöiden tuloutuksista tai myynnistä menee velanhoitoon niin vähän kuin mahdollista, Sirpa Paatero korostaa. ?Kaikki pitäisivät hyvänä, jos valtion omaisuutta ei tarvitsisi myydä.? Komissio haluaa läpivalaista EU-maiden energiasopimukset Komissio haluaa EU-maiden energiasopimukset tiukempaan valvontaan. Hänen mukaansa pyrkimys kontrolloida energiasopimuksia rajoittaa EU-maiden itsemääräämisoikeutta. Annu Marjanen, Mikko Gustafsson STT Tavoitteena vähentää energiariippuvuutta Venäjästä ?? ?? ?? ?? Komissio on vaatinut myös aiemmin itselleen vahvempaa roolia jäsenmaiden energiasopimusten valvonnassa. Sen mukaan jäsenmaiden tulisi jäädyttää energiasopimukset Venäjän kanssa kokonaan.. 4 26.2.2015 UUTISET Viisi kysymystä 1. Ei komission aktivoituminen tällä saralla juonna juuriaan Suomen tai Venäjän välisistä suhteista, vaan joidenkin muiden jäsenvaltioiden haasteista, Vapaavuori sanoi STT:lle. Unkarin ydinvoimasopimuk- set ovat komission tutkinnan alla. Toisin kuin Unkarin kohdalla, komissio ei kyseenalaista yhteistyön laillisuutta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kannattaa komission roolin vahvistamista energiasopimuksissa. Lisätalousarviokin sisälsi paljon esimerkiksi ratahankkeita, joihin rahaa suuntaamalla saadaan synnytettyä työpaikkoja, Paatero perustelee. Viime aikoina julkisuudessa on kritisoitu sitä, miksi valtio myy tuottavia osakkeitaan. Ukrainan kriisi on lisännyt tavoitteen painoarvoa. EU-maiden energiaministerit keskustelevat komission esityksistä kokouksessaan ensi viikolla. Varmasti kaikki pitäisivät sitä hyvänä, jos valtion omaisuutta ei tarvitsisi myydä. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Sitten tulee mutta: . Missä maassa sallitaan kolmen vanhemman koeputkihedelmöityshoidot ensimmäisenä maailmassa? 2. Haluamme varmistaa, että komissiota konsultoidaan etukäteen eikä vasta jälkeenpäin, Kovin paine kohdistuu Unkariin, joka on tiivistänyt suhteitaan Moskovaan. sanoi komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic. Tähän mennessä komissio on saanut tietoa hallitustenvälisistä energiasopimuksista vasta jälkikäteen. Komission mukaan hanketta ei ole kilpailutettu ja sopimusten yksityiskohtia on salattu kansallisen turvallisuuden nimissä. Tavoite koskee ennen muuta kaasusopimuksia, joita jäsenmaat solmivat unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Kaasusopimukset Venäjän kanssa ovat nousseet erityisen huomion kohteeksi Ukrainan kriisin aikana. Suomen valtiolla on velkaa sata miljardia euroa. Puolueet eivät kuitenkaan ole ongelman kanssa yksin, vaan liiton mukaan samoja pulmia on jopa arjen kannalta välttämättömiä palveluita tarjoavilla sivuilla. Annapurnan tekemässä testissä erinomaiseen arvosanaan ei yltänyt yksikään puolue. Kovin paine kohdistuu Unkariin, joka on tiivistänyt suhteitaan Moskovaan. Kaasusopimusten lisäksi komissio on ottanut hampaisiinsa Unkarin ja Venäjän ydinvoimayhteistyön. Komissio julkisti keskiviikkona strategian, jonka tavoitteena on lisätä energiasopimusten läpinäkyvyyttä. . Hyvin pärjäsivät kokoomus, kristillisdemokraatit, RKP, vasemmistoliitto ja vihreät. Vastaukset: 1) Britanniassa 2) Raija Vahasalo (kok.) 3) Muun muassa sim-kortteja ja biometrisiä passeja 4) Vapaan hiihtotavan 15 kilometrin matkalla 5) Kansallisoopperan taiteellinen johtaja ??Ministeri Paatero linjaa: Tuotot valtionyhtiöistä investointeihin Valtionomistuksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) linjaa, että yhtiöiden tuloutuksesta ja myynnistä saatavat eurot sijoitettaisiin entistä enemmän suoraan investointeihin. . EUmaat eivät ole suostuneet tähän. Komission pyrkimyksenä on varmistaa, että jäsenmaat eivät ajaudu liian riippuvaisiksi Venäjän tai muiden yksittäisten maiden toimittamasta energiasta. Komissio esittää, että se voisi vastedes olla neuvotteluissa mukana. Vapaavuori tukee komissiota Suomen ja Venäjän väliseen ydinvoimayhteistyöhön komissio ei ole puuttunut. Asian käsittely jatkuu EU-johtajien huippukokouksessa maaliskuussa. Myös Euroopan parlamentti ottaa kantaa komission ehdotuksiin. Keskinkertaisen arvosanan sai keskusta, perussuomalaiset ja SDP saivat heikon arvosanan. Parlamentti on ottanut tiukan linjan energiayhteistyöhön Venäjän kanssa
TUC:n selvityksen mukaan viisi Britannian suurinta rautatieyhtiötä sai vuosina 2007?2011 kolme miljardia puntaa valtion tukea. julkiseen sektoriin. Toinen puoli asiaa . Britannian Ammattiliittojen (TUC) pari vuotta vanhan selvityksen mukaan valtion rautatiemenot olivat vuoteen 2013 mennessä reaaliarvoltaan kuusinkertaistuneet yksityistämisen jälkeen. Suurin syy tilanteeseen oli se, että yksityiset toimijat eivät pystyneet lupaustensa mukaisesti investoimaan rataverkkoon ja kalustoon. Missä on selkäranka ja vastuu yhtiössä, jonka rahoitus toimii suurimmalta osin verovaroilla, ammattiliitto kysyy. Merimies-Unionin jäsenistö aikoo seisoa sanojensa takana. . UUTISET Pääkirjoitus 5 26.2.2015 Heikki Sihto Kari Hulkko Jukka-Pekka Flander Autokatsastus on esimerkki yksityistämisestä, mikä nosti palvelun hintoja. Yksityistäjä matkustaa sinun rahoillasi yrittäjä- ja työnantajajärjestöt ovat tuupanneet keskusteluun omia vaaliohjelmiaan. Nyt hän ehdottaa vakavissaan sekamiehitystä, eli ulkomaalaista työvoimaa jäänmurtajille. Ruotsalaiset eivät maksa Suomeen väylämaksuja ja ajavat korkeapäästöisellä polttoaineella samaan aikaan, kun suomalaiset toimivat sääntöjen mukaan. Demokraatti n n n usein mainitse, että ne haluavat myös aloille, jotka toimivat osin valtion tukien, siis veronmaksajien rahojen varassa. Muutama vuosi toiminnan yksityistämisen jälkeen katsastuksen hinnat olivat nousseet huomattavasti, samat osakkeet myyty eteenpäin sadoilla miljoonilla euroilla ja katsastus oli siirtynyt pääosin ulkomaisten toimijoiden käsiin. Autoilija maksoi autokatsastuksen yksityistämisen. Samaan aikaan ne maksoivat lähes puoli miljardia puntaa tukea omistajilleen. yksityistämistä ajaVat eiVät heikki.sihto@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Valtio myi katsastusyhtiönsä osakkeet vuonna 2003 59 miljoonalla eurolla. ja välillä julmakin kilpailuttaja. Toisin kävi. Raideliikenteen kaaoksen estämiseksi valtio joutui uudistusten maksajaksi. Britannian rautatieseikkailussa liiketoiminnan riski jäi veronmaksajalle, mutta voitot yksityistettiin. Myös kustannussäästöjä lupaillaan verrattuna ?raskaaseen. Perusteluna on usein tehokkuus ja kilpailun lisääminen. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Toiminnasta on puolueettomuus kaukana ja päämääränä näyttää olevan pyrkimys vesittää työntekijöiden vaatimukset. Merimies-Unionin mukaan Arctia Shipping mainosti näyttävästi joulukuussa panostavansa työntekijöiden hyvinvointiin Tosisuunta-nimisellä työhyvinvointihankkeella, jonka vetäjänä on toiminut Arctia Shippingin henkilöstöpäällikkö David lindström. . Yrityksillä oli mahdollisuus hinnoitella palvelu mielensä mukaan, kun laki pakollisesta autokatsastuksesta turvasi tasaisen asiakasvirran. hyVä esimerkiksi epäonnistuneesta n n n Kari Hulkko mihinkään, yrittäköön Lindström hankkia millaista rikkurityövoimaa aluksille tahansa. Merimies-Unioni huomauttaa, että ruotsalaiset murtajat vievät jo nyt työt kotimaisilta murtajilta, jolloin myös tuotot menevät Ruotsiin, eivätkä Suomeen. . Huonoimmassa tapauksessa se vain mahdollistaa rahastamisen ihmisille välttämättömissä palveluissa. Vaalien lähestyessä monet Valtionomistuksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero pitää tärkeänä, että valtionyhtiöistä herutetaan euroja entistä enemmän investointeihin. ?Tästä on puolueettomuus kaukana? Valtakunnansovittelijan ilmoitus siirtää Arctia Shipping Oy:n jäänmurtajia ja monitoimimurtajia koskevaa työtaistelua on Merimies-Unionin mielestä ajan pelaamista työnantajan pussiin. Merimies-Unioni ilmoitti aiemmin aloittavansa työtaistelutoimet maaliskuun alussa, jos tes-neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun. . Tavoite oli tuoda kilpailua valtion monopolina toimineelle alalle. Hyistä, kylmää kyytiä valtionyhtiössä. Hallitusti käytettynä se voi tuoda uutta tehokkuutta ja uusia ajatuksia julkisen sektorin toimintaan. Yhteistä monille näistä on halu lisätä julkisten tai osin julkisten palveluiden yksityistämistä. usein mainitsematta jäänyt . Me emme ainakaan liiku kilpailun avaamisesta on reilut kymmenen vuotta sitten tapahtunut autokatsastuksen yksityistäminen. Yksi tällainen ala on Suomessa rautatieliikenne, jota VR hallitsee. Britanniassa rautatieverkko yksityistettiin jo 1990-luvulla. Tämä tuli kalliiksi. on se, että yksityistämistä ajavat haluavat itselleen lisää bisnestä ja uusia asiakkaita. Markkinatalous on tehokas . Usko oli, että tämä laskee katsastuksen hintaa. On mahdollista, että työnantaja yrittää rekrytoida aluksille nyt rikkurivoimaa ja ajaa murtajat satamasta pois, jotta lakolta vältyttäisiin, Merimies-Unionista epäillään. Merimies-Unioni ihmettelee, kuinka valtio ja valtiota edustava sovittelija voivat kieltää työntekijöitä aloittamasta työtaistelun ja siirtää yhtiöönsä kohdistuvan laillisen työtaistelun.
Valiokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) Kesken jäänyttä ja onnistunutta Keskeinen keino työurien pidentämisessä olisi ollut Kiu- run ajama oppivelvollisuusiän pidentäminen, joka kuitenkin kaatui muiden puolueiden vastustukseen. . Koko Suomen historiassa ensimmäistä kertaa viime vuonna kaikki koulunsa päättävät peruskoululaiset pääsivät Olkiluoto kakkonen palasi täydelle teholle Olkiluodon toisen laitosyksikön sähköntuotanto palautui täydelle teholle keskiviikkona illansuussa. Yksikkö kytkettiin tiistaiaamuna valtakunnan sähköverkkoon vajaan kolmen viikon seisokin jälkeen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere anna-liisa.blomberg@ demari.fi halutessaan kouluun, Kiuru sanoo. Poikkeus tässä joukossa olivat ne, jotka eivät päässeet haluamaansa koulutukseen, eivätkä halunneet ottaa muuta koulutusta vastaan. Syynä seisokkiin oli vesijäähdytteisen generaattorin vuoto. Teollisuuden Voiman (TVO) ja generaattoritoimittajan asiantuntijoiden tutkimusten jälkeen TVO päätti vaihtaa generaattorin roottorin. Vialla ei ole yhtiön mukaan ollut vaikutusta ydinturvallisuuteen. Olkiluodon ensimmäinen laitosyksikkö on käynyt koko ajan normaalisti. Jää seuraavalle hallitukselle puuttua tähän rakenteelliseen ongelmaan, Kiuru sanoo. Kiurun mukaan positiivista on kuitenkin, että opiskelijavalintauudistus saatiin tehtyä. Se takaa peruskoulunsa päättäville paremmat mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin. . Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jari Lindström katsoo tiedotteessaan, että pakollinen ruotsin kielen opiskelu vie aikaa kansainvälisesti hyödyllisempien kielten opiskelulta. . (STT). Esimerkiksi Itä-Suomessa asuville venäjän kielen taidosta olisi huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsin kielen taidosta, Lindström pahoittelee. Aloitteen mukaan minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Ero peruskoulupohjalta työelämään lähteneiden ja vielä korkea-asteelle jatkaneiden työurien pituudessa on vielä huimempi. . 6 26.2.2015 UUTISET Anna-Liisa Blomberg Krista Kiurun mukaan Suomessa on satatuhatta alle 30-vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. ??Kiuru: Toisen asteen koulutuksella iso vaikutus myös työuriin Oppivelvollisuusiän pidentäminen jää seuraavalle hallitukselle Yhteishaku toisen asteen koulutukseen, ammattikouluihin ja lukioihin on käynnistynyt. Tampereella tiistaina vieraillut opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on huolissaan siitä rakenteellisesta ongelmasta, etteivät nuoret hakeudu koko ikäluokkana toisen asteen koulutukseen, vaan joka vuosi noin 4 000?8 000 nuorta ei jatka opintojaan. . (Demokraatti) Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää, että kansalaisaloite ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi hylätään. Aloitteessa oli yli 60 000 nimeä. Vastaavasti toisen asteen tutkinnon käyneiden ryhmässä työllisyysaste on 70 prosenttia. Työuraa kertyy niille, jotka suorittavat toisen asteen tutkinnon kuusi vuotta enem- män kuin niille, jotka sitä eivät suorita. Se on aivan liikaa sellaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jonka osaaminen on maailmankuulua ja jonka koulutusjärjestelmä tunnetaan ympäri maailmaa, Kiuru sanoo. Kiuru pitää mahdottomana, että työuria pidennettäisiin vain varttuneemmasta päästä. Hän muistuttaa, että niiden työllisyysaste, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa, on 40 prosenttia. Näillä, jotka eivät peruskoulun jälkeen jatka opintojaan, on työuraennuste 15 vuotta lyhyempi kuin niillä, jotka ovat käyneet korkea-asteen, Kiuru sanoo. Sivistysvaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen pakkoruotsista mukaan valiokunnassa oli myös runsaasti ymmärrystä aloitetta kohtaan. Eduskunta joutuu äänestämään asiasta, sillä perussuomalaiset on jättänyt mietintöön vastalauseen. Julkiset palvelutehtävät olisi järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä. Meillä on jopa 100 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa
Kaivos oli olennaisesti enemmän rempallaan kuin saatoimme kuvitella, Vapaavuori kertoi. Sen sijaan isoissa rakennuskohteissa luvattomia sähköasennuksia on havaittu harvoin. Kyselyyn vastasi runsaat 300 sähkötöiden ammattilaista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tähdentää, että amatöörien tekemät sähkötyöt ovat iso turvallisuusriski. STT Eero Heinäluoman tukiryhmä Vaalistartti Tavataan Hakaniemen markkinoilla 1.3. kello 11?13 www.heinaluoma.net JHL:n mukaan erityisoppilaiden määrä ja samalla tuen tarve kouluissa kasvavat lähivuosina. Vesikriisi uhkaa taas Talvivaaraa Kriisistä toiseen kompuroinutta Talvivaaraa uhkaa lähikuukausina uusi vesikriisi, kertoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) keskiviikkona. Paisunut vesimäärä voisi pahimmillaan aiheuttaa säilytysaltaiden rikkoutumisen ja kontrolloimattoman vuodon. Julkisselvittäjä Jari Salmisen mukaan kaivoksessa säilöttävät vesimassat myös vaikeuttavat neuvotteluja mahdollisten ostajien kanssa. . klo 16-17 Cafe Talossa, Hämeentie 2. kaivoksesta ei ole huolehdittu kunnolla saneerauksen aikana. . Tähän viittaa sähkötöiden ammattilaisille tehty Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin kysely. Vastanneista lähes kaikki olivat havainneet kuluneen vuoden aikana laittomia sähkötöitä. Lisäksi ne ovat yleisiä kotien keittiöja kylpyhuoneremonteissa sekä pientaloissa että kerrostaloissa. Se on tervetullut lisä kuntien rahapulan kurittamalle ammattikunnalle, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kiittää. Hän muistuttaa, että erityisoppilaiden määrä ja samalla tuen tarve kasvavat lähivuosina. . UUTISET JHL patistaa kuntia tukemaan koulupudokkaita Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL on tyytyväinen, että kunnat saavat lisärahaa kymmenen miljoonaa euroa koulunkäynninohjaajien ja -avustajien palkkaamiseen ja kouluttamiseen. . Koulunkäynninohjaajat ovat tärkeä voimavara, jota ei kaikissa kunnissa ja kouluissa osata arvostaa ja hyödyntää täysimääräisesti. . Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä, korostaa Eloranta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosille 2015?2016 kymmenen miljoonaa euroa valtion erityisavustusta, jota kunnat voivat hakea ministeriöltä 16. Kukaan järkevä ostaja ei kaivosta osta, jos ongelmaa ole ratkaistu. Talvivaaralle ei anna armoa poikkeuksellisen luminen talvi, jonka sulamisvedet tulevat sen muiden ongelmien jatkeeksi. Pääsyy pahentuvaan tilanteeseen on Vapaavuoren mukaan se, että EUROOPPA AFTER WORK Miten Euroopan suuret kysymykset työstä, työttömyydestä ja taloudesta ratkaistaan? MEP Miapetra Kumpula-Natri ja VTT, valtiosihteeri Pilvi Torsti keskustelevat näistä Euroopan merkittävistä kysymyksistä perjantaina 27.2. (STT) Tilaisuuden järjestää Euroopan parlamentin S&D-ryhmä. ILOA EUROOPPAAN!. Ne ovat ammattilaisten mukaan pikemminkin lisääntyvä kuin poistuva ongelma. Laittomia sähköasennuksia tehdään lähinnä omakotitalojen rakennustyömailla ja va- paa-ajan asunnoissa. maaliskuuta mennessä. Avustuksen myöntämiseen liittyy omarahoitusosuus. Demokraatti Getty Images Laittomat sähkötyöt ovat luultua yleisempiä Laittomat sähkötyöt näyttävät olevan Suomessa paljon yleisempiä kuin on arvioitu. Koulunkäynninohjaajat ovat tärkeä voimavara, jota ei kaikissa kunnissa ja kouluissa osata arvostaa ja hyödyntää täysimääräisesti. Koulunkäynninohjaaja tai -avustaja työskentelee oppilaan kasvun ja kehityksen tukena ja opettajalla on pedagoginen vastuu. . Parhaimmillaan nämä kaksi 26.2.2015 7 Getty Images ammattilaista tukevat oppilasta kokonaisvaltaisesti, Eloranta toteaa. JHL:n puheenjohtaja kannustaa kuntia hakemaan ripeästi rahoitusta.
Laulajalla saattaa olla vaikka kuinka hyvä ääni, mutta silti tuon kaltaista fiilistä ei välttä mättä synny. Onnet tomuuksilta silti vältyttiin. Välitön luonne Ahvenaisen mukaan Virta oli samantyylinen niin lavalla kuin sen ulkopuolella. . Mutta ääni kuulosti juuri samalta kuin 50luvulla. Virta sanoi mikä laulu vedetään, ja niin tehtiin. Ahvenaisen mukaan Virta osasi laulaessaan painottaa tahteja persoonallisesti. . Välillä hän meni tauolle ja me jatkoimme soittamista. Tuohon aikaan esiintymistunteja ei niin laskettu. Soittolistojakaan meillä ei ollut. Pauli Granfelt soitti viulua ja trumpettia, Tage Manninen rumpuja. Virta oli luonteeltaan välitön. Seuraavana vuosikymmenenä terveys reistaili alkoholion gelman myötä ja työnteko alkoi kärsiä. Virta levytti vielä 60luvun mittaankin lukui sia menestysiskelmiä. Tuo oli minulle opettavaista aikaa. Virta työskenteli tuohon aikaan tuotantopääl likkönä helsinkiläisessä äänilevy ja soitintukku liike Levytukussa. Virta levytti tuolloin kaksi laulua. Kun Olavi Virta ryhtyi laulamaan, hän sai yleisöön maagisen yhteyden. Hän osasi yhdis tää oikean hengittämisen sopivaan äänenvoimak kuuteen ja oikeaan etäisyyteen mikrofonista. Hän myös pukeutui tyylikkäästi. Keikoilla hän käytti esimerkiksi valkoista smokkia, rusettia, mustia suoria housuja ja kiiltäviä lakerikenkiä. Kokonaisuutta täydensivät tyylikäs rannekello ja vasemmassa pikkurillissä ollut sormus, jossa oli aito timantti. Myös isot amerikkalaiset autot olivat osa Vir ran persoonaa. Virta saattoi laulaa illan mittaan parikin tuntia. Keikkoja oli niin tanssilavoilla, työväentaloilla, seuraintaloilla kuin urheilutaloilla. . Varsinkin naispuo linen tanssija tuntui ajattelevan Virran laulavan juuri hänelle, vaikka salissa olisi ollut 500 ih mistä. Suuret tekijät osaavat kuitenkin vaistomaisesti tulkita nuotteja niin persoonallisesti, että he erottuvat muista laulajista. Ahvenaisen ollessa yhtyeessä matkat taittuivat kermanvärisellä, sinikattoisella Mercurylla. Keikkoja tehtiin Ahvenaisen mukaan käytännössä viikonloppuisin. Vir ralla oli taito tulkita laulaessaan nuotteja per soonallisesti. . Virran alkoholinkäyttö alkoi lisääntyä 50luvun edetessä. Bassossa oli yleensä Alvi Palho ja välillä Pekka Paasio. Muistaakseni myös Ossi Runne oli välillä soit tamassa trumpettia. Virta sen sijaan irrotti mikrofonin jalustastaan. Virta oli tällainen laulaja. orkesterissa 1950-luvulla ?Olavi Virta sai yleisöön maagisen yhteyden? Veikko Ahvenainen soitti Olavi Virran yh tyeessä kuutisenkymmentä vuotta sitten. Virta oli tuolloin uransa huipulla. Ahvenaisen ja monien muiden kertoman mukaan Virralla oli raskas kaasujalka. Tanssit alkoivat yleensä kahdeksalta. 8 26.2.2015 ELÄMÄNMENO Veikko Ahvenainen pääsi soittamaan ?Olan. Olen ylpeä siitä, että sain olla mukana tuossa levytyksessä, Ah venainen muistelee yhteistyötään kaikkien ai kojen suomalaisen iskelmä ja viihdelaulajan kanssa. Juhana Unkuri. Ajaminen oli taidokasta, mutta välillä uhkarohkeaa. Koko yhtye mahtui kätevästi yhteen autoon, isoimmat instrumentit olivat auton ka tolla. Oli tietysti suuri onni, että minulla oli mah dollisuus esiintyä yhdessä Virran kanssa. Maailmalla esimerkiksi Frank Sinatralla oli niin ikään oma leimainen tyylinsä. Harmonikkalegenda Veikko Ahvenainen sanoo olevansa kiitollinen siitä, että sai tilaisuuden soittaa Olavi Virran rinnalla 1950-luvulla. ?Oli suuri onni, että minulla oli mahdollisuus esiintyä yhdessä Virran kanssa.? Virta oli myös taitava mikrofonin käyttäjä. Yleensä laulajat seisoivat jäykästi mikrofonin ta kana ja suu oli lähellä mikrofonia. Asemastaan huolimatta hän ei esittänyt mitään gurua, eikä määräillyt. Niitä oli lähinnä Kymenlaaksossa ja VarsinaisSuomessa, jonkin verran myös pääkaupunkiseudulla, Keski Suomessa ja EteläPohjanmaalla. Virta oli taitava mikrofonin kanssa Olavi Virran yhtye esiintyi yleensä 300500 ih mistä vetäneissä tanssipaikoissa. Veikko Ahvenainen oli taustasoittajana eräässä Scandiayhtiön levytyk sessä, joka tehtiin Helsingin Alppilassa sijaitse valla Kulttuuritalolla. . Hän oli oikein mukava laulajaper soona ja tuli toimeen kaikkien kanssa. Joillakin suurilla nimillä se onnis tuu. Virta liikkui silloin jo vaivalloisesti, ja lauloi kappaleet istualtaan. Äänialaltaan Virta oli tenoraalinen baritoni. Veikko Ahvenainen oli jo tuohon aikaan me nestynyt ja arvostettu harmonikan soittaja. Olavi Virta oli yksi heistä, luonnehtii har monikkataiteilija Veikko Ahvenainen. Nyt 85vuotias ja edelleen konsertoiva Ahven ainen kuului 1950luvun puolivälissä Olavi Vir ran yhtyeeseen noin puolen vuoden ajan. Äänityspaikka oli nimetty Alppistudi oksi. Olavi Virta kysyi häntä mukaan, kun hanuristina toimi nut Matti Viljanen jäi yhtyeestä pois. . Virta oli 50luvun alkupuolella alkanut laulaa omien sanojensa mukaan täysijännitteisesti. Näin ääni oli puhjennut täyteen loistoonsa. Toinen niistä oli ?Menneitä muistellessa?, toista en enää muista. Meille maksetuista soittopalkkioista hän ei koskaan tinkinyt. Takavuosikymmeninä monet muusikot käyt tivät alkoholia runsaasti. Hän levytti ahkerasti menestysiskelmiä, näytteli elokuvien pääroo leissa ja keräsi keikkapaikat täyteen yleisöä. Tämän tyylinen Virta oli myös nähdessäni häntä Levy tukussa. Pää sin samalla soittamaan monien taitavien muusi koiden seuraan. Nuotit kertovat melodian
Kalle Valkama kirjoitti Olan hyräilyn nuottipaperille.? Jaakko Salo (1930?2002) oli Olavi Virralle tärkeä tukipilari, sovittaja ja levytuottaja 1960-luvun alussa eli Virran viimeisen levytysvuosikymmenen tuotannoissa. Näin luonnehti ?Jakke? . Virran tapa fraseerata suomenkieltä hakee yhä vertaistaan. Pauli Saarinen Olavi Virran syntymästä tulee 27.2. Tein Columbia-kahvilaan treffit Kaarlo Valkaman, Jaakko Borgin ja Virran Olavin kanssa. Olavi tarvitsi uuden tangon levytykseensä. Hopeinen kuu, Tulisuudelma, Mustasukkkaisuutta, Täysikuu, Punatukkaiselle tytölleni, Ennen kuolemaa, Poika varjoisalta kujalta Virran tulkitsema Hopeinen kuu valittiin vuonna 2006 Kaikkien aikojen iskelmäksi Yle Radio Suomen järjestämässä yleisöäänestyksessä. Näytteli useissa elokuvissa ja esiintyi revyyteatteri Punaisessa Myllyssä Teki myös itse sanoituksia ja sävellyksiä Esiintyi oman yhtyeensä lisäksi useissa muissa kokoonpanoissa. ELÄMÄNMENO 26.2.2015 9 Veikko Ahvenaisen kotialbumi Mestarin matkassa Sotien jälkeen Suomen eturivin iskelmäsolistiksi ja sittemmin ainoaksi oikeaksi tangokuninkaaksi nousseen Olavi Virran laulajauran huippuvuodet ajoittuivat Suomi-iskelmän ja viihteen kultaiselle 1950-luvulle. Hän oli pedantti ammattimies. Hänen omat esikuvansa kuten Frank Sinatra ja Bing Crosby kuuluivat hänen laulustaan läpi jo nuorena. Pentti Lasanen (s.1936) asui 1960-luvun alussa Virran kämppäkaverina Helsingin ydinkeskustassa. . Dramaattisemmat tulkinnat Virta levytti 60-luvun puolella, jolloin ura oli kääntynyt jo laskusuuntaan. Virta ehti työskennellä monien merkittävien musiikkivaikuttajien kanssa. Olavi oli silloin loistavassa laulukunnossa. Keikkailimme ja levytimme Tukholmassakin. Teimme studiobändillä kymmenkunta levytystä, jopa yhden vuorokauden aikana. Olavi Virta edusti huippua ainutlaatuisena ja ammattitaitoisena kevyen musiikin laulajana. Myöhemmin Ola sairastui, mutta laulutaitoa se ei vienyt, muusikko ja sovittaja Lasanen muistelee. Ainutlaatuista ammattitaitoa Jo edesmenneiden musiikkialan kollegoiden joukkoon kuului muun muassa sanoittaja Lauri Jauhiainen (1925-2003), joka muisteli aikoinaan tapausta, miten syntyi Olavi Virran säveltämä ?Punatukkaiselle Tytölleni?-tango: . Kynällä viivattiin laulutekstin painatukset ja hengityskohdat. Moni heistä on jo siirtynyt siihen kuuluun yläkerran orkesteriin, mutta osa on yhä vireänä keskuudessamme. Siltä istumalta kynäni alkoi juosta: ?Tuli auringon, kulta kuutamon, ehkä toisille kauniita on...?. Vuosi 1957 oli aisaparin tuotteliain. . Niistä tunnetuin on Kipparikvartetti.. Annoin tekstini Olalle, joka alkoi heti hyräillä siihen melodiaa. Kuten Ossi Runne (s.1927), joka soitti Virran yhtyeessä laulajan aktiivisimpana vuosina. Muistan hyvin, kun Ola antoi minulle muutamia kuolemattomia opastuksia. kuluneeksi tasan sata vuotta. Oheinen ihailijakuva on tangokuninkaan kultaajalta 1950-luvulta. Olavi Virta ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Oskari Olavi Ilmén (vuodesta 1926 lähtien sukunimenä Virta) syntyi 27.2.1915 Sysmässä, kuoli 14.7.1972 Tampereen Pispalassa Levytti vuosina 1938?1966 runsaat 600 laulua Lukematon määrä menestyskappaleita, mm
Niin kuin nyt rockin kuningas Elvis Presley, joka teki 1960-luvulla hänelle räätälöityjä leffaroolejaa liukuhihnalta ilman, että yksikään olisi jättänyt merkityksellistä jälkeä elokuvahistoriaan. Virran tapauksessa elokuvia ei kylläkään yleensä kyhätty hänen persoonansa ympärille, paitsi kerran kollektiivisessa mielessä: Kipparikvartetti, jonka jäsen Virta vielä tuolloin oli, sai oman nimikkopätkänsä vuonna 1952. Se nyt kuitenkin oli ei vain maan vaan koko maailman tapa, että suositut iskelmä- ja myöhemmin myös rock-artistit tempaistiin oitis suosioon noustuaan valkokankaalle. Laulajasuo- sikkien vetovoimalle perustuivat toki Virran ja muiden ajan suosikkien tähdittämät kaksi potpurimaista ja käytännössä juonetonta musiikkielokuvaa, ?Suuri Sävelparaati. Hän vilahti orkesterin laulusolistin roolissa Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa ?Rikas tyttö?, jossa päätähtinä näyttelivät Olavi Reimas ja Sirkka Sari. Välillä hassutellaan joukolla lippalakeilla ja silmälaseilla kuvitteellisella rannalla. Afrikkalaisuus kulkee punaisena lankana kaikessa mukana.. (1959) ja ?Iskelmäkaruselli pyörii. Tästä Ville Salmisen ohjauksesta tuli aikansa katsotuin elokuva sitten vuoden 1941 ?Kulkurin valssin?, ja se on pysynyt noin 900 000 katsojallaan Suomen kaikkien aikojen katsotuimpien top-kympissä meidän päiviimme saakka. Virta sai Kauniissa Veerassa (nimiosassa nähtiin säteilevä Assi Nortia) hyvän roolin Saimaalla seilaavan tervahöyryn laivamies Pekkana. Välillä ollaan vakavampia ja mystisempiä kuten Kai Lähdesmäen hienostuneessa dervissimäisessä pyörimissoolossa. Miehistön muut jäsenet olivat Uuno Laakso, Kalle Viherpuu ja Hannes Häyrinen. Ensilevytyksensä Virta oli tehnyt vuotta aiemmin. Samaisen vuonna -39 tapahtui myös Virran ensiesiintyminen pitkässä elokuvassa. Elokuva oli myös yleisönsuosikki, valmistumisvuotensa katsotuin kotimainen. Ajan saatossa unohduksen armoon vaipuneessa kansanballadissa ?Hallin Janne. (Viime mainitulla oli muuten myöhempää elokuvahistoriaa ajatellen kiintoisa roolinimi: Anni Hall.) Laulavia laivamiehiä Pari seuraavakin 1940-luvun alun elokuvaa olivat Virralle lähinnä piipahdusrooleja, mutta vuonna 1943 valmistuneessa nuorisoelokuvassaksi luonnehditussa Ossi Elstelän ja Toivo Särkän ohjauksessa ?Nuoria ihmisiä. Pehmeästi ja sulavasti kulkevaa liikettä, joka on vain on, pyrkimättä mihinkään muuhun. Sama rento pidäkkeettömyys ja elämän nautinnollinen keveys tässä ja nyt jatkuu läpi koko esityksen. Se on mannaa silmille ja sielulle. Ja tämä ehdottoman positiivisesti sanottuna. Kolmen naisen lyhyen alkupyrähdyksen jälkeen esitys varsinaisesti alkaa Eero Vesterisen pitkällä soolo-osuudella. (1960). Samantyyppinen nimi oli muuten Virran filmillisellä debyytillä, sillä hän oli mukana 1939 elokuvateattereissa täytepalana pyörineessä kymmenminuuttisessa svengipläjäyksessä ?Iskelmäparaati?. 10 26.2.2015 ELÄMÄNMENO Olavi Virran elokuvauraan mahtui pari jättimenestystäkin Ku va t El on et Kipparikvartetti nimikkoelokuvassaan Liisa Tuomen kanssa vuonna 1952. Merimiehenä Kalle Aaltosen morsiamessa vuonna 1948. Laivamieh et Tuija Halo Virta ja Hannes Häy sta vuode n 1950 elo rinen pussailevat kuvassa K aunis Veer a. Laulavia laivamiehiä ja Voi olla, että baaritietokilpailussa on tiuhaankin esitetty tämä kysymys: Mikä yhdistää nimiä Olli Joki, Kalevi Vaski, Timo Vaski, Risto Järviö, Kari Honka ja Pentti Mäkinen? Jos antaa vihjeeksi, että edellä luetellut ovat roolinimiä, kellot saattavat alkaa jossain kilkattaa. Jaa, eikös Pekka Puupäissä ollut Vaski-nimisiä... hän sai jo vähän panäkyvämmän osan näytellessään keikarimaista, komeasti laulavaa Klausia. Marko Mäkinen Juicy-tanssiteoksen afrikkalainen henki näkyy erityisesti Cris af Enehielmin suunnittelemassa puvustuksessa. Elstelä ohjasi myös vuonna 1948 valmistuneen rempseän musiikkikomedian ?Kalle Aaltosen morsian?, jota voidaan pitää Virran valkokangasläpimurtona. Merimies Virran rooli oli hänelle kiitollinen, sillä hän sai laulaa paljon ja näyteltävääkin oli annettu. Virran merkittävin suoritus oli nimilaulun esittäminen, mutta heti sen perään vuonna 1950 valmistunut ?Kaunis Veera eli Balladi Saimaalta?oli jo täysosuma. Musiikkivetoisessa elokuvassa Virta oli nelikosta ainoa, jolla oli riittävästi laulutaitoa, joten muiden näyttelijöiden osuuksia dubbaam- Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Maukas tanssillinen Konkarikoreografi Ervi Sirénin Helsinki Dance Companylle tekemä Juicy ?tuli vaan mieleen on juuri nimensä mukainen teos. jess! Olavi Virta! Laulajakunkuista elokuvatähtiä Olavi Virran vajaan parinkymmenen pitkän elokuvan laajuinen filmografia ei varmasti ole yhtä hohdokas kuin hänen ylivertainen, yli 600 levytyksen laulajauransa
Puvut Cris af Enehielm . illalla...?, joka oli käsikirjoittajansa Reino Helismaan tuotokseksi poikkeuksellisesti romanttinen komedia. Näin syntyi menestyksekäs lauluyhtye Kipparikvartetti, joka keikkaili aina 1980-luvulle asti. äärettömästä yksinkertaisuudesta puhumattakaan . Löysällä juonella varustetun käsikirjoituksen väsäsi Aarre Elo, mutta päähuomio oli koko ajan päivän iskelmissä, joita joka välissä kävivät esittämässä Virran lisäksi muun muassa Laila Kinnunen, Annikki Tähti, Brita Koivunen, Eugen Malmstén ja jopa neljän Pohjoismaan rock-kuninkaar Suomen Rock-Jerrystä Norjan Per-Elvikseen. Olavi Virran joutsenlaulu nähtiin Peter von Baghin rajussa henkilödokumentissa, jossa Virran laulut, arkistofilmit ja von Baghin tekemä viimeinen haastattelu jo sairaasta, alkoholin runtelemasta mestarista lomittuivat armottomaksi kollaasiksi siitä, millaisen kohtalon ja unohduksen suurikin viihdetaiteilija voi Suomessa kokea. Virta kuoli viisi kuukautta ennen elokuvan ensiesitystä, joka oli TV1:ssä itsenäisyyspäivänä 1972. hedelmäcocktail Tanssi Helsinki Dance Company, Studio Elsa Juicy . Puvuissa on leikillisyyttä ja monenlaisia viitteitä niin historiallisesti kuin maantieteellisestikin. Tarinalla tai ilman Juicyn pääsisältönä on itse liike, jota kukin tekee ryhmässäkin ollessaan pääasiassa itsekseen muutamia lyhyitä kohtaamisia ja kontakteja lukuun ottamatta. Sen aistii liikkeiden yksityiskoh- dissa ja kuulee rytmissä ja musiikkinauhan miesten laulussa, joka solmiutuu jännittävästi koko esitystä kannattelevaan Ilkka Heinosen moniilmeiseen livelauluun ja violonen soittoon. Mutta ennen kaikkea afrikkalaisuus näkyy Cris af Enehielmin mielikuvituksellisissa ja värikkäissä asuissa, joita tanssijat vaihtavat tiuhaan tahtiin. ?Nekin, jotka menevät Kipparikvartettia kuulemaan, kokenevat pettymyksen, sillä melkein kokonainen tunti kuluu, ennen kuin miehet saadaan kokoon. tuli vaan mieleen Koreografia Ervi Sirén . Valot ja lavastus William Iles . Tanssijat Jenni-Elina von Bagh, Heidi Naakka, Sofia Ylinen, Mikko Paloniemi, Kai Lähdesmäki, Eero Vesterinen Liike kulkee, elämä soljuu, kaikki ei aina ole yhtä aurinkoa, mutta nyt on tämä hetki ja siitä otetaan kaikki irti. Afrikkalaisuus kulkee punaisena lankana kaikessa mukana. Lopuksi on syytä va- kavasti huomauttaa, että Kipparikvartetti tekee viisaasti pysytellessään vastedes poissa kameran edestä?, kirjoitti Suomen Sosialidemokraatin aina ärhäkkä arvioija Eugen Terttula. Romanttisia rooleja Filmiuran ainoa selkeä miespääosa Olavi Virralle osui vuonna 1954 Armand Lohikosken ohjaamassa elokuvassa ?Minä soitan sinulle... Vuosina 1954-55 hän ehti lähes päivittäisten levytyssessioiden ja livekeikkojen rinnalla tehdä kaikkiaan neljä elokuvaroolia ? tosin ne eivät sen ajan SF:n tuotantoaikatauluilla tuhottomasti aikaa vieneet. Virran viimeiseksi elokuvaksi jäi Iskelmäkaruselli pyörii, jonka ohjaajaksi on kuvaavasti merkitty levytuottaja Harry Orvomaa. Virran ihan kelvollisesti esittämä liikemies Risto Järviö hullaantuu tavalliseen tehtaantyttöön (Anneli Sauli), mitä hänen säätynsä tunteva äitinsä (Siiri Angerkoski) ei voi sulattaa. Monenlaisten, muun muassa rikosjuonteisten polveilujen jälkeen tarina saa onnellisen lopun ja luokkarajat rikkova rakkaus saa täyttyä. ?Olavi Virta on rikkaana tehtailijana melko luonteva, ja hiljalleen kehittynyttä Anneli Saulia katselee jo varsin mielellään?, totesi pääparista Uuden Suomen kriitikko Leo Nordberg varsin seksistiseen tyyliin. Toinen iso roolityö oli niin ikään vuonna -54 tehdyssä tukkilasleffassa ?Kaksi vanhaa tukkijätkää?, jossa Virta esitti uittotyömaan ?kymppiä?. Lohikosken ohjauksessa Virta pääsi heittä- ?Kipparikvartetti tekee viisaasti pysytellessään vastedes poissa kameran edestä. Näkymättöminä he sen sijaan voivat jatkuvasti olla hyödyksi kevyelle musiikkifilmillemme.? Kriitikko Eugen Terttula elokuvasta Kipparikvartetti Suomen Sosialidemokraatissa 7.9.1952 mään romanttisia sävytyksiä kolmeen Pekka ja Pätkä -sekoiluun 1950-luvun alkupuolen ruuhkaisina vuosinaan. ELÄMÄNMENO 26.2.2015 11 Olavi Virta elokuvissa 1939 Rikas tyttö, ohjaus Valentin Vaala 1941 Poikamies-pappa, Orvo Saarikivi 1941 Jos oisi valtaa..., Yrjö Norta 1943 Nuoria ihmisiä, Ossi Elstelä & Toivo Särkkä 1948 Kalle Aaltosen morsian, Ossi Elstelä 1950 Hallin Janne, Roland af Hällström 1950 Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta, Ville Salminen 1951 Vihaan sinua . rakas, Edvin Laine 1952 Tervetuloa aamukahville eli tottako toinenkin puoli?, Eddie Stenberg 1952 Kipparikvartetti, Ville Salminen 1953 Pekka Puupää kesälaitumilla, Armand Lohikoski 1954 Minä soitan sinulle illalla, Armand Lohikoski 1954 Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, Armand Lohikoski 1954 Kaksi vanhaa tukkijätkää, Ossi Elstelä 1955 Pekka ja Pätkä puistotäteinä, Armand Lohikoski 1957 Rakas varkaani, William Markus Ola ja Anneli S auli Kaksi vanhaa tu elokuvassa kkijätkää vuod elta 1954. Ainoassa miespääosassaan Virta sain vastanäyttelijäksi Anneli Saulin. 1959 Suuri sävelparaati, Jack Witikka 1960 Iskelmäkaruselli pyörii, Harry Orvomaa heppoisia hittiparaateja maan piti ottaa ammattimiehet Teijo Joutsela, Kauko Käyhkö ja Auvo Nuotio. Virta tosin jätti ?Kipparit. Filmi oli ylesömenestykseltään pienoinen floppi, eivätkä kriitikot todellakaan innostuneet. Toisiaan seuraaviin kohtauksiin voi halutessaan kuvitella minitarinan, mutta yhtä hyvin voi vain nauttia vaihtelevasta tanssista ilman sen kummempaa sisältöä. Sillä nautittavaa ryhmän tanssi on. Musiikki, sävellys ja toteutus Ilkka Heinonen . Parhainta on elokuvassa Harry Bergströmin musiikki, joka milloin solistikuoron, orkesterin tai ?kipparikvartetin. Ääni Mauri Siirala . Niin pitkäpiimäinen . on filmin juoni. Toki JenniElina von Bagh, Heidi Naakka, Sofia Ylinen, Mikko Paloniemi sekä Lähdesmäki ja Vesterinen on totuttu näkemään taitavana ja moneen venyvänä tanssiryhmänä. soolouran paineiden vuoksi jo 1953. Näin Kaunis Veera -elokuvasta kirjoitti tuoreeltaan Uuden Suomen arvostelija Erkki Leppänen: ?Juoniainesta on käsikirjoituksessa sen verran, että saadaan pohja lähes kaksi tuntia kestävälle, naurattavalle ja paikoin reippaallekin kesäiselle hupailulle, jossa on jopa jonkinlaista romantiikkaakin. Nyt heidän tanssissaan on lisäksi vapautuneisuutta ja sensuellia pehmeyttä. William Ilesin näyttämöä ympäröivät vaaleat valokangaspylväät ja valkoisesta lattiasta heijastuvat auringon keltaiset valot nostavat tanssijat esille milloin pehmeästi milloin rantahiekan kirkkaasti. Juicy on kuin mehukas hedelmäcoktail, joka virkistää maukkaasti harmaan talven keskellä. Annikki Alku. hyvin esittämänä on reipasta kuunneltavaa.? Ville Salminen ohjaamasta Kippareiden nimikkoleffasta Suomen Filmiteollisuuden patruuna Toivo Särkkä odotti suuria, mutta joutui pettymään
12 26.2.2015 ELÄMÄNMENO Aikuiskasvatuksen vaikuttajia pitkältä aikajanalta Suomalainen aikuiskasvatus on kuulunut jo vuosikymmenten ajan maailman eturiviin. Monet kirjassa käsitellyistä vaikuttajista ja valistajista matkasivat Tanskaan ja Ruotsiin, ja usein vierailut johtivat suomalaisten sovelluksiin. Kirja selvittää viidessätoista eri kirjoituksessaan, millaiseen maaperään, minkälaisille ideoille, ajatuksille ja tavoitteille suomalainen aikuiskasvatus on rakentunut. Nimensä mukaisesti kirja paneutuu siihen, millaisia henkilöitä ja mitä tahoja edustivat suoma- laisen aikuisväestön sivistämisestä ja kouluttautumisesta kiinnostuneet ja sitä organisoivat vaikuttajat. Kirjoitukset kattavat kunnioitettavan pitkän aikajänteen: 1700-luvun lopulta aina nykypäivään asti, joskin viime vuosikymmenien käsittely jää niukemmalle. Maamme vapaata sivistystyötä onkin työlästä ymmärtää ilman pohjoismaisen kansansivistysperinteen tuntemusta.. Osa teksteistä on jäsennetty organisaatioiden tai oppilaitosten perusteella, Kirjat Kari Kantasalmi ja Mauri Nest (toim.): Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita Tampereen Yliopistopaino 2014 kun taas osa keskittyy kuvaamaan vaikuttajien toimintaa ja ajatuksia. Vanhempia aikoja pohtivissa teksteissä kansansivistys pysyttelee vielä nurkan takana. Moniin Euroopan maihin verrattuna rakenteet ovat olleet kunnossa ja julkinen rahoitus merkittävää. Toiminnan painopisteistä tai tasa-arvon toteutumisesta on sen sijaan vallinnut montaa mieltä. Viime vuoden lopulla ilmestynyt ?Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita?-teos kuuluu ?Suomalaisen aikuiskasvatuksen kentät ja kerrostumat?-hankkeeseen ja on hankkeen kirjasarjan toinen osa. Talousseurojen harjoittama neuvontatoiminta voitiin toki nähdä jonkinlaisena alan alkulähteenä. Viidentoista kirjoituksen teos Kirja on ajoittain uuvuttava lukukokemus, mutta kiinnostava. Kirjoitusten kokoaminen näinkin loogiseksi kokonaisuudeksi ansaitsee tunnustuksen, mikä kuuluu teoksen toimittajille ja alussa mainitun hankkeen vetäjälle, Anja Heikkiselle. Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita -teos vahvistaa käsitykset saksalaisesta filosofiasta, Snellmanista ja pohjoismaisesta kansansivistystyöstä suomalaisen kansansivistystyön kummeina
Siinä aikuiskoulutuskomitean työ ja sen esitykset olivat ratkaisevia. Aikuiskoulutuskomitean asettamat tavoitteet kestävät vieläkin, 40 vuotta myöhemmin. Mutta miten ongelmasta voitaisiin päästä ulos, se jää lukijan pohdittavaksi. Pekka Wahlstedt Ruotsalaiset pitivät itseään Pohjolan vaaleiden ja voimakkaiden viikinkien jälkeläisinä.. Sanoman läpimenoa edesauttoivat poliittinen uskottavuus, sanoman johdonmukaisuus ja tieteellinen arvostus. Lähteenmäki vahvistaa myös Voionmaan radikaalit ajatukset työväen sivistystyön olemuksesta, vaikka hänen vasemmistolaisuutensa on asetettu kyseenalaiseksi. Koulutuksellisen tasa-arvon lisäämisen ohella komitea painotti myös mm. sellaisen fanatismin takana on monesti epävarmuus ja turvattomuus taloudellisten ja muiden kriisien täyttämässä maailmassa. Samaan aikaan kun eriarvoisuus uhkaa lisääntyä myös sivistyspolitiikassa. Nyt koko koulutusjärjestelmä tuntuu tukehtuvan puheeseen vain rahoituksesta ja rakenteista sekä niille perustuvista, usein tempoilevista uudistuksista. Castrén oli loukkaantunut, kun Työväen Sivistysliitto julkaisi ?Työväen sivistystyö. Aikuiskoulutuksen järjestäjien välisessä kilpailussa menestyivät ne, jotka pystyivät parhaiten tekemään tulosta. Ruotsi taas meämpi puoli on ihmisten mieAtena 2015, 250 s. lussä tasa-arvoa vaalivan hyvinvointivaltion perikuva. Tuolla ruotsalaisella kansankodilla on kuitenkin myös pelottavammat, jopa Hitlerin Saksasta muistuttavat kasvonsa. Siitä on vain visusti vaiettu. -kirjoja sulkemalla työväenopistot kokonaan niiden ulkopuolelle. Voionmaa puolestaan ei pitänyt työväenopistoja työväen sivistystyönä, koska ne olivat yleisluontoisia ja puolueettomia eivätkä varsinaisesti työväenhenkisiä. kulttuurin kehittämisen ja demokratian edistämisen tärkeyttä. Lähteenmäki kiinnittää huomioon myös Voionmaan suvereeniin kykyyn toimia oman aikansa julkisilla areenoilla: ministeriöissä, eduskunnassa, yliopistolla, työväentaloissa, toreilla, painetussa sanassa ja radiossa. Vielä 2000-luvun alussa vapaan sivistystyön oppilaitokset ja järjestöt rakensivat alan visiota, nyt ne joutuvat tämän tästä uusimaan ylläpitolupiaan. Tähän maailmaan kiskaistiin myös vapaa sivistystyö. Markkinakauden keskelle ajoittui kuitenkin vuosina 2001-2002 toiminut parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä, jonka merkitystä Silvennoinen vähättelee. Työryhmän linjaukset säilyivät vielä vuosien ajan opetusministeriön kehittämis- ja tulevaisuuden suunnitelmien perustana. Silvennoinen korostaa vahvasti myös virkamiesten vallan kasvua. Rotuhygieniaoppeja sovellettiin käytäntöön samoihin aikoihin kuin toisaalla yhteiskunnassa rakennettiin sosialidemokraattista kansankotia. Arkipäivän nationalismin uhka Tapio Tammisen kirjaa lukiessa ei enää ihmettele, että uusnatsismi ja äärioikeistolaiset populistiset puolueet ovat nousseet Ruotsissa voimakkaasti esiin. Tamminen varoittaa arkisesta, huomaamattomasta banaalinationalismista. Ongelmana on yhä suurempi voimavarojen ja tahdon puute niiden toteuttamiseksi. Työryhmä teki laajat esitykset koko aikuiskoulutuksen kehittämiseksi ja mm. Etenkin 1970-luvulla syntyi tilaus suomalaisen aikuiskoulutuksen edistämiseen, joka kumpusi kansainvälisistä esimerkeistä, voimakkaasta tasa-arvoajattelusta ja johdonmukaisesta komiteatyöstä. Kulttuuriantropologi Tapio Tamminen paljastaa piiloon painetun pimeän puolen, kuten kirjan otsikkokin jo vihjaa. Ruotsi oli rotuhygieniassa ja monessa muussa natsismiin liittyvässä jopa Saksaa edellä, mikä tiivistyy siinä, että käsite kansallissosialismi keksittiin Ruotsissa jo vuonna 1910. Kuten kansallissosialistinen ideologia, myös ruotsalaiset pitivät omaa maataan kaiken alkukotina, josta Euroopan johtavat kansat ja valtiot ovat lähteneet ja levinneet. Visiota ja strategiaa riennettiin vuosituhannen alussa esittelemään opetusministerille, nyt ministeriö siirtää vapaan sivistystyön siististi sivuun omista tulevaisuuden asiakirjoistaan. Näin hyväntuulisia opintokurssilaisia kerääntyi Voionmaan Opiston pihalle vuonna 1950. Jorma Turunen Arvion kirjoittaja on Työväen Sivistysliiton eläkkeellä oleva pääsihteeri. Komiteoiden kulta-aika Natsi-Saksaa on totuttu pitämään raKirjat sismin ja rotuhygeTapio Tamminen: nian esimerkkivalKansankodin pitiona. Vielä 1900-luvun alussa kansansivistystyön piirit olivat pienet, joskin niissä toimi uskomattoman aikaansaavia ja monialaisia vaikuttajia. Työväen sivistystyö Työväen sivistystyö nousee esiin Maria Lähteenmäen Väinö Voionmaa -kirjoituksessa ja Joni Krekolan kuvauksessa Yrjö Sirolan värikkäästä elämästä. Maria Lähteenmäki korostaa kansan valistamisen ja sivistämisen tärkeyttä Voionmaan yhteiskunnallisen ajattelun ja maailmankatsomuksen yhtenä keskeisistä tukipilareista. vaaralliseksi tämän huomaamattoman nationalismin tekee se, että jokin kriisi voi laukaista ja muuttaa sen kovaksi väkivaltaiseksi nationalismiksi. Kansalliskiihkoilun syistä Tammisella ei ole uutta tietoa . tasa-arvon lisäämiseksi. Ruotsalaiset pitivät itseään Pohjolan vaaleiden ja voimakkaiden viikinkien jälkeläisinä. Toki vahvoja virkamiehiä on aina ollut, mutta en usko heidän pystyneen järjestelmällisesti ohittamaan ministereitä ja heidän taustaryhmiään. Entä tänään? Kirjan kaksi viimeistä kirjoitusta keskittyvät suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan vaiheisiin 1960-luvun lopulta tähän päivään. Tietysti aikuiskasvatuskin elää leikkausten ja säästötoimien kurimuksessa. Sen ei kuitenkaan pitäisi merkitä vaikenemista sivistyksen ja sivistyspolitiikan merkityksestä. Se ilmenee sellaisissa pienissä asioissa, kuten omakotitalon nurkalla liehuvissa keltasinisissä lipuissa, jääkiekon tai muiden urheilusaavutusten juhlimisena, tai samaistumisessa kuningas Kaarle Kustaan, kuningatar Silvian tai kruununprinsessa Viktorian elämänvaiheisiin . Hän kävi asiasta jatkuvaa polemiikkia hyvän ystävänsä ja ikätoverinsa Zachris Castrénin kanssa. ELÄMÄNMENO 26.2.2015 13 Ruotsalaista viikinki haikailua Kirja haastaa, jopa pakottaa kysymään, missä ovat tämän päivän valistajat, missä sivistyksestä puhuvat poliitikot tai asiantuntijat. Työväen arkisto Kirjoitusten kohteet leikkaavat toisiaan, menevät liki ja limittäin. Päinvastoin. Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita -kirja haastaa, jopa pakottaa kysymään: missä ovat tämän päivän valistajat, missä sivistyksestä puhuvat poliitikot tai asiantuntijat. Kiista ratkesi lopulta siihen, että TSL:n työtä ruvettiin kutsumaan työväen omaehtoiseksi sivistystyöksi. Jukka Tuomiston oivaltava kirjoitus kertoo aikuiskoulutuksen etenemisen kahden toisiaan täydentävän ja samantaustaisen vaikuttajan ? Aulis Alasen ja Veli Lehtisen . Demokratiaan palattiin uudelleen 30 vuotta myöhemmin Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa, mutta nyt opetusministeriöllä ei ollut enää sen kanssa tekemistä. Markkinoiden pauloihin Markkinoiden valta vahvistui 1990-luvulla, mitä tuki siirtyminen menoperusteisesta valtionapujärjestelmästä suoriteperusteiseen valtionosuuteen. Voionmaa piti itseään sosialistina ja sosialidemokraattina, jonka suuri yhteiskunnallinen missio oli toteuttaa sosialistista sivistystyötä. Voionmaa veti tiukan rajan myös työväen sivistystyön ja työväenopistojen välille. Useassa kirjoituksessa on vertailuja kahden eri vaikuttajan välillä, toisissa taas kuvataan avioparin yhteistä taivalta kansansivistystyön eturintamassa. kautta. Oli harvinaista ja samalla myönteistä, että eduskunta halusi tarttua aikuiskoulutuksen edistämiseen. Myös nykyajan ruotsalaiset uusnatsit ihailevat viikinkejä ja haluavat olla heidän kaltaisiaan. Tamminen nostaa esiin sen, että myös vasemmistolaiset olivat täysin rinnoin mukana rotuhygienian ajamisessa. Mustavalkoiset asetelmat, kuten ihmisten jakaminen meihin ja muihin ja kaiken pahan heijastaminen toisiin etnisiin ryhmiin ja rotuihin, näyttävät joidenkin mielissä luovan turvaa ja vakautta. Tamminen toteaakin, että ilmastonmuutos ja siitä aikanaan aiheutuvat pakolaisvirrat tulevat lisääntymään
Toki näillä sitten pystyi varmistamaan aavistuksensa oikeaksi. Keinotekoisesti tehdyn (ja siitä syystä moraalia ymmärtämättömän) ihmisen idea taas oli tuttu erityisesti Frankensteinista, joka oli julkaistu 1818. Tosin myös mestari Kirsikka sai minut raapimaan päätäni ankarasti ja lopulta käymään kirjaston lastenosastolla varmistamassa asian. Tällä kertaa minua ei auttanut elokuvavihje evergreeneineen (When You Wish Upon A Star oli ilmeisesti kappale, johon vihjattiin) sen paremmin kuin tiedot kirjailijan monista ammateista. Teoksesta tuli heti ilmestyttyään suuri menestys, joskin kirkon edustajat pelkäsivät sen lietsovan kansalaisia levottomuuksiin. eli Annikki Sunin suomennoksessa ?nauroi Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi. Eipä noita puhuvia puuklapeja monissa opuksissa tapaa (ei taida edes Huovisen ?Puukansan tarinassa. Kirja päätyi naapuriston kesäsiirtolan lapsille ja sille tielle jäikin. Annikki Suni, 1989)? Tuolla lastenlehdellä on kyllä maailman herttaisin nimi, Giornale dei bambini... Näin Sirpa Taskinen Helsingistä: ?Alkuperäinen Pinocchio oli ajan tavan mukaan reipas moraliteetti, jossa pahoille teille joutunut puunukkepoika jopa hirtettiin. 14 26.2.2015 ELÄMÄNMENO Valheesta jää pitkät jäljet ? Juhani Niemi Hangosta täräytti viikon alkajaisiksi visaräähkää keskelle muotoa tällaisella nootilla: ?Aivan aluksi haluan huomauttaa, että Sirkka Turkka(kin) on jo aiemmin esiintynyt visassa, joka vaikeutti viimeviikkoista tehtävää huomattavasti.? Olisi nyt jättänyt edes tuon sulutetun kin-liitteen pois suolaa haavoihin kylvämästä. Vähän seremoniamestarianne arvelutti tehtävää asettaessaan, mutta kun ei ollut kirjanpidossa nimeä, niin sinne vaan. Tämä moraalisia kysymyksiä, rikkauden ja köyhyyden ristiriitaa ja italialaisen oikeusjärjestelmän tekopyhyyttä kriittisesti tarkasteleva klassikko opettaa kuinka kovien koettelemusten kautta jokaisesta voi kasvaa hyvä ihminen. Kirjojen lainaaminen pitäisi olla kirjastojen (siihen aikaan yleisesti puhuttiin lainastoista) monopoli! Aikamoinen eläintarhan asujaimisto nukkeparan tielle osuukin, osa auttavaisia, osa varsinaisia ilkimyksiä ja roistoja. Sen jälkeen rakensi Elis Hirvi oman teatterinsa hotellinsa yhteyteen.? Orvo Vitikainen Lappeenrannasta antaa arvostusta kirjastoille. ?Ensi kosketukseni kirjaan tapahtui 40-luvun puolivälissä ohutta, kovasti lyhennettyä pahvikantista ja sisarusten käsissä jo kulahtanutta kuvakirjaa katsellen. Pinokkio on jopa saanut Ruotsin Boråsiin yli kymmenmetrisen pronssipatsaan!? Patsaisiin tai tarkemmin muistomerkkiin viittaa myös helsinkiläinen Tapani Sihvola. ?Nytpä tuli helppo, kun jo postilaatikolta kotiovelle kulkiessa silmäsin viikon sitaattia ja vastaus oli sillä selvä. Kirjastosta löysin kuitenkin vahvistuksen aavistukselleni - Pitkänenän seikkailut: kertomus puunukesta (suom. Sen tarjonta oli ainakin osittain korkealaatuista, muistan nähneeni siellä muun muassa Laurence Olivierin filmin Henrik V (1945), jossa ohjaaja näytteli myös pääosaa. Toinen oli VPK:n talossa, entisessä suojeluskuntatalossa, joka paloi, kun siellä esitettiin elokuvaa ?Läpi tulen ja veden?. Toinen oli Työväenyhdistyksen talossa. Hauska yksityiskohta on, miten käärmeilkimys kirjaimellisesti ?ratkesi nauruun. Ilmeisesti se tuli silloin niin moneen kertaan muilla luetetuksi, etten muista lukemaan opittuani itse siihen puuttuneeni enkä edes sitä, oliko kyse Pinocchiosta vai Pinokkiosta, ei kuitenkaan mistään Pitkänenästä, jollaisena päähenkilö myös on seikkaillut. Elli Sihvo 1954) alkaa nimenomaan siitä, kun mestari Kirsikka alkaa veistää puuta, joka sitten puhuu hänelle. Ei se ihan kamalasti ole, mutta kummasti ne osuvat naislyyrikoiden kohdalle: Arja Tiainen, Mirkka Rekola, nyt Turkka ja taisi Eila Kivikk?ahokin olla näitä kahdesti esiintyneitä. Tuhkanripottelujen jälkeen on kannustava lukea tämä: ?Lisää tällaista meille lapsenmielisille vanhuksille!? Näin huudahtaa Antti Parkkonen Tampereelta viikon sitaattivalinnasta innostuneena. Mutta kuten sanoin, mestari Kirsikkaa en muistanut lainkaan. Minne lie siitä luettelosta, joka on tehtävänasettajan tietokoneella perustyökaluna. Tois puol jokkee (Arnoa) on kaunis Pyhän portin hautausmaa, jossa Pinocchion tekijän pieni muistomerkki löytyy.? n n n Tamperelaiselle Markku Tuomalalle aiheuttivat ylimääräistä päänvaivaa ne asiat, joiden visaäijä ajattelikin helponoloisessa tehtävässä joitakin hämäävän. ?Nyt oli erikoinen tehtävä: periaatteessa teksti vei heti kohti oikeata vastausta ja kaikki muut vihjeet vain sekoittivat pakkaa. Muut visakonkarit taisivat olla vieraskoreita, kun eivät ukon fibasta älähtäneet. Tämä oli kai kuudes tai seitsemäs tuplaus 22 vuoden aikana. Kyseessä on italialaisen Carlo Lorenzinin (24.11.1826-26.10.1890) kirjailijanimellä Carlo Collodi kirjoittama satu ?Le avventure di Pinocchio?. Omistajan tytär päästi minut toisinaan ilmaiseksi kuviin, toisinaan lapsilta kiellettyjä katsomaan. Äänekoskella, pienessä kauppalassa, oli sodan jälkeen kaksi elokuvateatteria. Luigi Comencini ohjasi seuraavan elokuvaversion vuonna 1972 ja tuolloin yhtenä näyttelijöistä nähtiin iki-ihana Gina Kirjavisa Vesa Kautto matkaa Pinokkio-muistoissaan lapsuutensa Äänekoskelle. ?En liene kirjaa koskaan lukenut, mutta olen nähnyt Disney-elokuvan, joka valmistui 1940. Luultavasti katsoin elokuvan Elis Hirven omistamassa elokuvateatterissa Äänekoskella, kotikatuni varrella. Kirja on ilmestynyt ensin sarjana lapsille tarkoitetussa aikakausilehdessä 1881-1883, sittemmin yhtenä nidoksena. Elli Sihvo, 1927), Pinokkio (suom. Walt Disneyn amerikkalaisyleisöä varten muokkaama piirroselokuva Pinokkiosta on vuodelta 1943 ja uusin filmatisointi on Roberto Benignin ohjaama elokuva vuodelta 2002. Suomeksi teos on julkaistu seuraavasti: Pinocchion seikkailut: kertomus marionetista (suom. Maija Halonen, 1906) Pitkänenän seikkailut: kertomus puunukesta (suom. ja ?Pitkänenän seikkailut?. Kirjasta on tehty sarjakuvia, animaatioelokuvia , kuuluisin niistä on vuoden 1940 Disney-elokuva, sitä on muokattu novelleiksi jne. Kirjan mukaan valheet paljastuvat hetkessä ja niitä on kahdenlaisia: toiset lyhentävät jalkoja ja toiset pidentävät nenää. Se on suomennettu ainakin parilla nimellä, ?Pinokkio. Puuseppä Geppetton luoma hahmo on seikkaillut Giulio Antamoron ohjaamassa mykkäelokuvassa ensimmäisen kerran jo vuonna 1911. Vähän aiemmin ilmestyneen Jörö-Jukan tavoin kirjassa ei yhtään lepsuilla vaan kerrotaan konkreettisesti, miten käy pahantapaisille lapsille. Kirsikka (tai oikeammin Antero) antaa halon ystävälleen Jepelle, joka sitten veistää puusta nuken.? Kuopiolainen Pentti Niemelä pudottelee faktoja Collodin kirjasta ja sen filmatisoinnista ihan apteekkityyliin. ?Teos on Pinokkion seikkailut, jonka ensimmäinen kappale ilmestyi lapsille tarkoitetussa Giornale dei bambini -lehdessä vuonna 1881. Kuka lienee Gepetton nimen kääntänyt mestari Kirsikaksi, siihen en nyt tähän hätään saa varma selkoa. Tekijä Carlo Collodistakin oli vihjettä riittämiin, tosin minulle ei aivan välttämättömiä, sillä kävimme vajaa parikymmentä vuotta sitten Firenzessä Collodin haudalla vaimoni, kuopuksemme ja anoppini kanssa. Olimme nimittäin lupautuneet matkaseuraksi vaimoni äidin 80-vuotispäiväksi Toscanan auringon alle. Se taisi olla väelle mieleen laajemminkin, sillä postilaatikko täyttyi viikon mittaan tasaiseen tahtiin. Annetaan Parkkosen kertoa, kuka ja mikä oli vilkkaan visailun kohteena. ?Tämä visa oli tarkoitettu lapsenmielisille, joten minun vuoroni tuli jälleen. Nyt harmittaa: Fennica-luettelosta ei noihin parametreihin sopivaa laitosta löydy, ja joudun pähkäilemään, onko vika luettelossa vai muistissani. halot kirveen alla haastella). Niemen mukaan Sirkka T. kuitenkin löytyi visan 20-vuotispäivänä julkaistusta kirjailijalitaniasta, m.o.t.. Valas tai valaskala, jonka sisuksiin nukke minun versiossani joutui, on nyt kai korjaantunut haiksi. Vaikka keinot ovatkin siistiytyneet, kunnon opetuksen antamisen halu ei ole vierasta meidänkään päivinämme: vanhemmat virnuilevat salaa laululle ?Lasten mehuhetki päättyi ikävästi, musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski?? On siinä ollut Disneyn tallilla päänsärkyä, kun on pitänyt silotella juonen hurjat käänteet pikkulasten katsottaviksi!? n n n Tommi Kekola lähetti kuvan kovassa käytössä patinoituneesta Pinokkio-lusikasta. huva puupalikka, voitaisiin olla Pinokkion maailmassa. Vastaus on tietysti Pinokkio tai italiaksi Le avventure de Pinocchio. Aavistuksen siitä, että kun tekstissä esiintyy mestari, joka veistää puuta ja (ilmeisesti) pu- Lollobrigina
Tosin tämä taideaarre taitaa olla samanlaista satuilua kuin Collodin Pinokkion seikkailut.? Ritva Savela Ivalosta taas muistuttaa klassikkolaulun kierrätyksestä. ?Disneyn elokuvassa soi visaisännän kaipaama, parhaan laulun Oscarin voittanut, When you wish upon a star, josta tuli myös varsinainen filmimaailman kierrätysbiisi. Hän sekaantuu omistavasti muiden ihmissuhKun Sapienza oli kuollut 1996, editoinnissa avus- desotkuihin, jatkaen itse salasuhdettaan tilantaneen aviomiehen Adriano Pellegrinon sitkeys hoitajan kanssa. johti romaanin ilmestymiseen 1998. Siinä piilee rice ystävystyvät ja rakastuvat. Modesta on ehdolla Modesta jää täysorvoksi kotinsa tulipalossa, edustukselliseen politiikkaan, aristokraattityyjosta on itse osavastuussa. seen myymällä maanomistuksensa muuttaen Siitä alkoi ?kirotun romaanin. Tällä hetkellä se soi YouTubessa taustalla. Perilliseksi hän synnyttää tilanhoitajan salaa siittämän pojan. Palkinto laitetaan Pentti Niemelälle Kuopioon. Kielletty seksi ja väkiFasismin ja sodan jälkeen odotukset ovat Itavalta tulevat tutuiksi jo pikkutyttönä. liassa suuria, mutta sekavia. Aiheita halEnnen nunnalupausta Modesta passitetaan litsevat ilot ja murheet lähipiirin kohtaloista, jälsuureen aatelislinnaan piiaksi ja leskiruhtinat- kikasvu, taide ja vihdoin matkustelu. Sitä on muodossa tai toisessa hyödynnetty varsin usein; olen muistaakseni kyynelehtinyt sen tahdissa muun muassa E.T. mennessä. (Pellegrino) voit- ?pieneen. Vanhuutta taren pojantyttären Beatricen opettajaksi. Perssonin rikosromaanissa Pinokkion nenä. Kun Pinokkio valehtelee tai hänellä on stressiä, hänen nenänsä pitenee. Pilannut tahallaan sen ilon, minkä maininta Pekka Parkkisen tervehtimisisestä olisi äidille tuottanut. Elämän ilo -romaani on näyttelijänä meritoituneen Goliarda Sapienzan kirjallinen päätyö. Itseriittoisen vapauden tunnemyrskyt Sisilialaissyntyinen Goliarda Tiedonhaluinen ja päättäKirjat Sapienza (1924?1996) meritoiväinen Modesta avaa ovia ulkomaailmaan. Hänet viedään nunna- liin kaikkiin vaihtoehtoihin pettyen. luostariin, josta löytyy hurskauden malleja, kuria 1950-luvulta alkaen ote muuttuu lähes kursoja rakkauden kieroutumia. riseksi, eli intensiteetti herpaantuu. Olisi ollut mukava mainita tutun kirjailijan tapaaminen. Kiukuissani päätin olla kiinnittämättä Henryyn mitään huomiota, vaikka kuinka siinä pelehtisi. mur- Koristeellisia metaforia kerrostetaan valtoimitautuu tuhoisasti linnaankin. Siitä on tullut paljon käytetty sanonta ?sai pitkän nenän. Ajan taSapienzan kirjallinen päätyö, Gummerus 2014, 722 s. johon hän paneutui vuosikymsalla hänet pitää joukko sukumenen ajan 1966?1976. laisia ja muita sivuhenkilöitä. Kun ruhtinaalle palkattu naisseuralainen tulee Romaani kuitenkin juuttui kustantajien lähes aggressiiviseen torjuntaan. Metodi on täyssubjektiivinen, vaikka nin kouraisevin ihmissuhde. henkilöitä ja yhteyksiä riittää. Se olisi ilahduttanut häntä. Juhani Ruotsalo. Se, kuten sivupolutkin, Vain luotettu tilanhoitaja ja palvelijat viestivät viedään usein provokaation asteille. Kaikki peittyy tunteiden vellontaan. Elämän ilo on Suom. Laura Lahdensuu ja psykoanalyysista. Hävi- palttista ihastusta voineekin ymmärtää lähinnä tettyään testamentin Modesta keinottelee kehi- viihdekirjallisuuden mallien kautta. tysvammaisen ruhtinaan puolisoksi. (rb) Disney-Pinokkio tiiraa esikuvaansa, Enzio Mazzantin kantapainokseen piirtämää Pinocchiota (ylhäällä vasemmalla). Viikon sitaatti Sitaatti on tällä kertaatyyppiä kirjallisuutta kirjallisuudessa, mikä on siinä mielessä osuvaa, että kirjailijan parin muunkin teoksen, muun muassa viimeisimmän, nimessä esiintyy hänen kollegansa. see Modestankin läheisiä. Sekin tarjoaa tarpeeksi tilaa tokulku, nyttemmin yli kymmenellä kielellä. oikeille ja adoptoiduille sukulaisille ja ystäville. Modesta lähentyy maanalaista antifasismia, Luostarista aatelislinnaan jopa solmii pitkän rakkaussuhteen vasemmistoRomaani, nimeltään sananmukaisesti Ilon taito, agenttina toimivan naisen kanssa. Romaanin uudemman vastaanoton ylentinatar menehtyy Modestan kuolinavulla. Tällaista se on aina ollut. Että pitikin Henryn olla pilaamassa muutoin luonteva tervehtimistilanne. aortan puhkeaminen on vakava paikka.? n n n Espoolainen Pertti Vuorela osoittaa, miten Pinokkio putkahtelee esiin nykykulttuurissakin. ?Kun en lapsuudessani elänyt varsinaista satuvaihetta, tutustuin vasta myöhemmällä iällä puunukke-Pinokkion ihmeellisiin seikkailuihin. Niin, myös Niemen Juhani sen kaiken muun ohella. JulkisuuFasismin vankina dessa se kuitenkin vaiettiin täysin. Myöhemmin satunnainen tv-dokumentti sai 1922 alkanut fasistidiktatuuri murhaa ja vangitmedian innostumaan Sapienzasta ja romaanista. Vasta 1994 se sai raskaaksi, Modesta kaappaa lapsen omakseen. vastakaikua pienessä vaihtoehtokustantamossa. . Hävetti ja harmitti. Naisten välisistä tekstinkin aavistama yksinäisyyden ansa. rakkaussuhteista tulee romaanin yksi teema. Tunnemyrskyjä kannustaa tyylitajun puute. Maailmansodan lopulla ?espanjantauti. Modesta todellisesta elämästä. Juonien taustalla kumisee historiaa, lellä mongoloidi. mutta subjektivismi tekee epiikasta köykäistä. Tieteellis-ideologisia katsauksiakaan ei voi syytEpäsäätyinen ruhtinatar tää syvällisyydestä. Modestan lähtökohdat kärjistetään provokatiiRomaanin missiona on feminismi, ei ensi sivisesti, ja jatkon käänteet ovat yhtä äkkivääriä. jassa biseksuaalisuutena vaan naisten kaikinpuoRuhtinaslinna on muurien eristämä museo. Myös vanha ruh- naan. Kiitos hienosta vihjeestä! Joskus on lohduttavaa vierailla maailmoissa, joissa sodatkin ovat vain satua.? Oikeat vastaukset pudottivat myös Mauri Panhelainen Jyväskylästä, Tommi Kekola Helsingistä, Risto ja Hilkka Kaipainen Hyvinkäältä, Vexi Lehto Salosta jaUnto VesaTampereelta. Äiti pitää siisteistä kirjailijoista ja varmasti mielellään ottaisi Parkkisen runot kustannettavakseen. Kypsemmällä iällä parikymmentä vuotta sitten debytoinut viikon tekijä on pään auki saatuaan julkaissut varsin kiitettävään tahtiin. Hän reagoi muutok2005 se julkaistiin Saksassa ja pian Ranskassa. Jos Parkkinen olisi ollut sen tuttu, niin olisihan se vastannut että terve Henry tai jotakin mistä tuttuus olisi käynyt ilmi. Tunnemyrskuvaa Sisiliaa ja Italiaa 1900-luvun alusta vuo- kyineen ja itsemurhauhkineen siitä tulee romaateen 1960. Tältäkin reissulta Minäkertoja ja päähenkilö Modesta (ei suku- hän saa uuden henkiystävän, joka tuo lähipiiriin nimeä) syntyy sisilialaisen maalaisnaisen aviot- neorealismin tuulahduksia. tomana tyttärenä 1.1.1900. Suoraa omaelämäModesta joutuu ilmiannettuna vankilaan ja pitkertaa teksti ei voi olla aikajanankaan puolesta. kään eristykseen vankisaarelle. -elokuvaa katsoessani.? Sirkka-Liisa Piirainen vastaa lastenkirjallisuuden saralla kunnostautuneesta Sastamalasta. ?Kaivoin Disneyn Pinokkio-videon esiin ja kuuntelin sävelmää. huvilaan. Satiirisen dekkarin keskiössä on Venäjän viimeiseltä tsaarilta Nikolai II:lta seikkailemaan lähtenyt taideaarre, jonka arvokkain esine on Pinokkion nenä -niminen soittorasia. eli kun puhuja on väärässä. Viimeksi törmäsin puunukkeen Leif G.W. Siinä sen taas näki. Minua hävetti Henryn puolesta niin että käänsin pääni pois. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 3.3. ELÄMÄNMENO 26.2.2015 15 ja nenät kunnes sen sydämestä katkesi verisuoni. Grotes- Teoksen ajankuvassa aristokratian kuolinkampkisti linnassa pidetään vankina aatelisarvon pe- pailu nähdään terävästi, fasismin kaikupohja pinrillistä, joka on kehitysvammainen eli ajan kie- nallisemmin. Maailmansodan vaikutusetsii ja tarjoaa rakkautta, mutta vapauden eetos kin pysyy etäisenä. Näissäkin oloissa ikätoverit Modesta ja Beat- tuntuu vaihtuvan itseriittoisuudeksi. Myö- odotetaan sekavin tuntein, vaikka ikää ei ole nyhemmin ruhtinassuvun ja luostarin väliltä pal- kymitoilla paljoakaan. jastuu yhteys. Vanha ruhtinatar suojelee despoottisesti su- Yksinäisyyden ansa vun hajoamisen ja rappion salaisuuksia. lisena tasavertaisuutena. Yhdelle palkinto. ?Henry on aina tuntevinaan kaikki kirjailijat ja muut taiteilijat, ja kaipa se jonkun kapakkaretkun tunteekin, mutta ei ainuttakaan kunnollista. Esikoisromaaninsa jälkeen hän pyyhki etelän pölyt jaloistaan ja muutti Pohjois-Pohjanmaalle, ei kuitenkaan synnyinseudulleen, sillä hän on Kotkan poikii. Kuka on kyseessä, mikä teos. Hän intoutuu tui näyttelijänä, vaikka julkaisi Goliarda Sapienza: modernisuudesta, sosialismyös muutaman omaelämäkerElämän ilo mista, tieteiden kehityksestä rallisen teoksen
tai sitten ei ?Tää on sellanen nuijasodan aikainen ase.. Unkarissa, New Yorkissa, Intiassa, Kreikassa ja Unkarissa Nyt vuorossa on Suomi. Kulttuurikeskuksen auloissa yleisöllä on mahdollisuus kokeilla esimerkiksi kalligrafiaa, origamitöitä tai osallistua vaikka perinteiseen japanilaiseen tanssiin. Kuvataiteilija Kari Cavén suunnitteli ja ohjasi tämän Helsingin nuorisoasiain- keskuksen ja poikkitaiteellisen IHME-festivaalin yhteisprojektin alkuvuodesta 2015. Kesällä 2012 hän viihdytti Hakaniemen torilla katusoittajana yhdessä Luis Ramirezin kanssa. Japanilaiset taiteilijat ilahduttavat suomalaisia Taiteilija Kari Cavén on toiminut uuden Valehtelijoiden Klubin eräänlaisena seremoniamestari. Iso joukko japanilaisia perinnetaitojen harrastajia lennähtää viikonloppuna Suomeen. Yhteensä 130 esiintyjää ilahduttaa yleisöä lauantaina Espoossa Tapiola-salissa. Iltapäivän aikana luvassa on muun muassa. Nimi juontuu tietysti Janin varmaankin tunnetuimmasta sävellyksestä ?Pilvet karkaavat, niin minäkin?, jonka Rauli Badding Somerjoki ensimmäisenä levytti 1970. Kattauksen laativat Rolf Bamberg ja Sari Saloranta rolf.bamberg@demari.fi sari.saloranta@demari.fi Tuttuja juttuja . Helsinkiläisnuori pippurimyllystä Moni varmaan muistaa 1980-luvulta Maikkarin viihdeohjelman ?Valehtelijoiden Klubi?, jota luotsasi Heguliksi itsensä ikimuistettavasti nimennyt Helge Herala. . Jos alle seitsemänkymppisenä voi vielä juhlia, niin sehän on tehtävä, toteaa monissa liemissä uinut musiikki- ja viihdemies Jani Uhlenius. Seuraavana päivänä se olisikin myöhäistä, sillä Kalevalanpäivänä 28.2. Viime vuosina he ovat käyneet muun muassa. Uhlenius omien sanojensa mukaan ?saavuttaa 70 vuoden korkean ja kunnioitettavan iän?. . Taitureiden ikähaitari on laaja: esiintyjäjoukon nuorimmat ovat kolmevuotiaita, vanhimmat kahdeksankymppisiä. Japanilainen esiintyjäjoukko matkustaa omalla kustannuksellaan kerran vuodessa jonnekin päin maailmaa vetämään shown. 16 26.2.2015 ELÄMÄNMENO Soittaja juhlii pikkusuolaista kulttuurinnälkään . Mukana olivat nuorisotalot Tapulikaupungista, Pihlajamäestä, Fallkullasta, Malmilta ja Pukinmäestä. Valehtelijoiden klubi -näyttelyn avajaisia vietetään parin viikon päästä Kansallismuseossa ja yleisölle näyttely on avoinna Kansallismuseon keskihallissa 13.?29.3.2015. Nuorten nimeämiä esineitä tarinoineen on esillä myös Designmuseossa ja Tekniikan museossa 13.?29.3.2015. IHME-festivaalin ja Helsingin nuorisoasiainkeskuksen välinen yhteistyö alkoi vuonna 2012. Yhteistyön tavoitteena on osallistaa nuoria, luoda yhteisöllisyyttä nykytaiteen keinoin sekä tuoda näkyville nuorten ajatuksia ja näkökulmia. Nuorisotaloilla vuosittain toteutuva projekti pyrkii aktivoimaan erityisesti niitä nuoria, joille nykytaide ei ole ennestään kovin tuttua. (RB) Veikko Somerpuro Jani Uhlenius on soittanut kaikkialla missä inhimillisesti katsoen soittaa voi. Niin sanottuun flöjttaamiseen eli pajunköyden syöttämiseen erikoistunut klubi, johon kuuluivat näyttelijät Olavi Ahonen, Leo Lastumäki, Aake Kalliala ja MaijaLeena Soinne (hänen paikallaan myöhemmin Titta Jokinen) selvitteli studioon tuotujen mitä ihmeellisimpien esineiden todellista käyttöä ja olemusta niin, että vain yksi puhui kerrallaan totta, muut mitä sattui. Valehtelijoiden klubi on palannut! Ei televisioon, vaan Helsingin nuorisotaloilla järjestettynä avoimena arvoituksellisten esineiden tunnistustapahtumana, jonka kaikki vastaukset dokumentoitiin. (SS). Tuskin elämä siihen loppuu, mutta kaiketi peräseinä jo näkyy, pelimanni pohtii. Juhlapäivän aatoksi eli tulevaksi perjantaiksi Jani on kerännyt joukon ystäviään kotikaupunkinsa Järvenpää-talon Sibelus -saliin konserttiin, joka on saanut nimekseen ?Kauas pilvet karkaavat?. taikorumpuja, shamisen-kitaransoittoa, perinteistä draamaa, huumoria, monia erilaisia festivaalitansseja ja kuorolaulua Japan Festival -niminen jättitapahtuma käsittää parisenkymmentä esitystä
Ja täysin voimattomana, sillä uudistajat eivät tunnu kuuntelevan kritiikkiä tai toiveita, vaan puskevat eteenpäin tyhmistämislinjallaan. Kiinnostavaa, valaisevaa ja kiireettomän paneutunutta puheohjelmaa. Tällä kertaa aiheena on Pohjolan Atlantis, Skandinaviaan 1700-luvulla hahmoteltu ihanneyhteiskunta. Ehkä silloin pitää alkaa etsiä mesta. alkaen klo 13.30. Ja varsinaista synttärihaastattelua luetaan Demokraatista huomenna. (RB) Television puolella ykkönen pitää vielä kiinni tasalaatuisen uutis-, ajankohtais-, asiaohjelma- ja draamakanavan maineestaan. Tämä on sellaista Yleisradion sivistystehtävän täyttämistä, jolle ilolla annan veroeuroni. TV2:n muutosta nuorisokanavaksi on moni seurannut suurella myötähäpeällä itkun ja hammastenkiristyksen kera. Puheen illat täyttyvät ny- entiseksi pääkuuluttajaksi. Sen sädekehä kirkastuu ehkä ansiottomasti, kun rinnakkaiskanaalilla on käynnissä täysi mediakatastrofi. ja heitä on paljon . Opin ohjelmasta senkin, että muinaiskreikasta juontuva sana ?utopia. Ja väliin muutama liikennetiedote... Haastatte- jutussa häntä tituleerattiin ensin michael lua haastattelun perään, pohdiskelua ja taus- monroen isäksi ja vasta sitten Yleisradion toitusta niukasti. Luulisi nyt tuolle mää1960- ja -70 luvuilla nuoruuttaan viettänei- rittelemättömälle katsojaryhmälle piisavan nyden . paskanjauhantaa. tarkoittaa kirjaimellisesti kartan ulkopuolista, u topos. Aforismi aamupalaksi Miksi puhumme työnantajista? Antaminenhan on pyyteetöntä hyväntekemistä. Japan Festival Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa lauantaina 28.2. musiikkimieltymyk- kyisessä mediailmastossa tarpeeksi tarjontaa. sille, siis täysikasvuiselle ja -päiselle popuEnää ei puutu kuin että Yle toteuttaa joslaarimusiikille. Kaikki kunnia kyisin lähes yksinomaan urheilusta, mikä si- ?Makkoselle?, hän on loistojätkä omalla rocknänsä ei ole pahasta, jos ajatellaan, että rat- kukon tontillaan, mutta kyllä isä-Fagerholm kaisu on vapauttanut tilaa Radio Suomen oh- oli ja tulee aina olemaan se oikea The Voice jelmakaaviossa . Niillähän on päästy aina hyvin iltapäipitkään. sesta. välehtiotsikoihin, nostatettu someraivoja ja Radio Suomessa suunta on sen sijaan muuta älyvapaata ?keskustelua?. otettu vakaasti kohti vetelää alue- ja iskelKakkosen nuorisokosiskelua on paha ymmäkanavaa, joka tuntuu ilkkuvan esimerkiksi märtää, minkään ikäisen. ELÄMÄNMENO Kolumni soittaen Rolf Bamberg 26.2.2015 17 rolf.bamberg@demari.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Ylen noloa Perjantai-iltana klo 19.00 alkavan juhlakonsertin orkesteria johtaa kaksi sukupolvea Uhleniuksia, altti ja Jani. Haatasen vieraana on Pohjoismaiden historian professori mikko Huhtamies, selkeäsanainen mies. Ei jaksa! Jotain tämän HetKen mediamaailmasta Yle Puhekaan ei tässä paikassa tule pe- kertoo sekin, että kun viime viikonvaihteessa lastajaksi, sillä sen aamu- ja päivälähetykset kerrottiin perusyleläisen pentti Fagerholovat paljolti kuin ääniversioita aikakausileh- min poismenosta, iltapäivälehden muistotien julkkisvetoisisista sivustoista. ja yhtiömme kanavista se, joka pieni ihme, ?Tanskalainen maajussi. Vapaa pääsy.. On oikeastaan pieni ihme, että Ajankohtainen n n n Kakkonen on saanut jatkaa näinkin pitkään Juuri Ylen YKKönen tuntuu Poiminta sellaisten sivistyspläjäysten kuin ?Justimus: olevan kansallisen yleisradio- On oikeastaan Fuck The Police?, ?Au pairit Lontoossa. siis mille? of Finland. Kuuntelen lauantaiaamupäivänä Ylen Jukka-Pekka Flander Ykköseltä taas kerran Kalle Haatasen nimikko-ohjelmaa. seassa. haluaa pysyä sillä kartalla, jo- että AjankohKuvaavaa on, että kun Ajankohtainen Kakhon on joskus piirretty Yleis- tainen Kakko- konen lopetetaan, siitä aiotaan säästää tvradion toiminnan jalo peri- nen on saanut journalismin vapaaottelumuoto, A2-teemailaate sivistystehtävän vaalimi- jatkaa näinkin lat. Lavalle juhlakalun kanssa nousevat myös monivuotinen kuplettikaveri, näyttelijä valtteri tuominen, pitkän linjan Suomi-iskelmän taitajat lea laven ja pasi Kaunisto sekä rokimpaa osastoa edustava rouhea kolmikko marjo leinonen, tuomari nurmio ja remu aaltonen. Estradilla tullaan siis näkemään kaksin kappalein entisiä uusmaalaisia sd-kaupunginvaltuutettuja, Aaltonen Porvoosta ja Uhlenius Järvenpäästä. Varsinaista syntymäpäiväänsä Uhlenius viettää perheen parissa. Asiantuntemuksella toimite- kus väläytellyn Teema-kanavan typistatut musiikin erikoisohjelmat, kanavan tasok- misen tai jopa alasajon. Kukonlaulusta alkuiltaan äänessä ole- vinkkejä niin sanottuun verosuunnitteluun: vat alueradioiden juontajat apinoivat ajan- ?Näin kierrät Yle-veron?. tappolätinällään kaupallisten kanavien ?ran n n diopersoonien. Silloin kaukosäätikain ohjelma-aines luonto-ohjelmien ohella, messä patterit homehtuvat ennen kuin niistä on karkotettu kauas radiokuuntelun prime ti- loppuu potku
Ranskan Jean Boiteux voitti olympiakultaa 400 metrin vapaauinnissa. Juttu oli seuraavan päivän lehdessä, hän kertoo. Kahdessa roolissa Seppo Peltoniemi Leväaho kirjoittaa edelleen Demokraattiin. oli kaksi roolia. Toisaalta hän kirjoitti Suomen Sosialidemokraattiin joka päivä kisatapahtumista. Olympiakisoihin keskittynyt Iltalehti sai logoonsa ajalle harvi- naisen yksi-. Toisaalta hän oli myös toimitsijana uintikisoissa. Yksi tapahtuma jäi Leväaholle erityisesti mieleen. Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Demokraatin arkisto Hommia painettiin yhtä soittoa aamuhämärästä seuraavan aamuyön puolelle. Paavo Nurmi toi olympiatulen Stadionille Helsingin olympialaisissa 1952. ?Kisakylässä asui lukuisa määrä eksoottisen näköisiä urheilijoita.? . Boiteaux?n isä innostui poikansa voitosta niin, että hyppäsi mestaruuden ratkaisun jälkeen täysissä pukeissa altaaseen onnittelemaan poikaansa. Iltalehti lisävärillä Suomen Sosialidemokraatti teki tuolloin lehdistöhistoriaa. Lehti oli tietysti Suomen Sosialidemokraatti. . Loppuvuodesta 90 vuotta täyttävä Leväaho oli tietenkin mukana vuonna 1952, kun Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset. Ajattelin, etteivät ne sitä kuitenkaan julkaise. Itse asiassa en edes uskaltanut mennä toimitukseen, vaan pudotin jutun toimituksen postilaatikkoon. Itse asiassa ?Kakella. Se julkaisi samana päivänä kaksi erilaista lehteä. 18 26.2.2015 ELÄMÄNMENO Teräsvaari Leväaho suoltaa edelleen sporttijuttuja Yksi on yli muiden ? Helsingin olympiakisat Elämänsä ensimmäisen urheilujuttunsa KaukoAatos Leväaho kirjoitti vuonna 1946. Silloin käytiin Mustikkamaalla uintikisat, joista Leväahon mielestä piti ehdottomasti kirjoittaa juttu lehteen
Toiseksi suurimman mitalisaaliin sai ensimmäistä kertaa kisoihin osallistunut Neuvostoliitto. Hänellä on vankka itseunto ja paksu nahka, sillä hän ei ole antanut tuon päättömän solvauksen suurestikaan häiritä itseään. assa n n n nyKyinen halliTus vilisee kalliita yksityis- kouluja käynyttä yläluokkaa, ja sitä syytetään kontaktin puutteesta tavalliseen äänestäjään. Mutta jotenkin kummasti Edkin on saatu myös luetuksi tähän joukkoon. Yhdysvallat oli menestynein osanottajamaa. Hän ei kuitenkaan tule yläluokasta: Edin isän ja äidin perhe olivat köyhiä Puolan juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat natseja ja säilyivät siksi hengissä. Hänen isästään ralph Milibandista tuli sittemmin kuulu marxilainen ajattelija ja yliopiston opettaja. Tuo on hepreaa, sillä David Cameronin säästäväisyyspolitiikka epäonnistui täydellisesti, kun taas Ed oli pätevä ministeri ja on opettanut kansantaloutta Harvardin maineikkassa amerikkalaisessa ylioistossakin. Ja omituinen. Työväenpuolueen johtaja julisti, että hän ei luovu tulojen tasoittamisesta, jota nyt vaativat OECD ja Kansainvälinen valuuttarahastokin kapitalismin pelastamiseksi. Pari yritysjohtajaa tuli Edin tueksi ja totesi, että jos konservatiivit vetävät Britannian pois EU:sta, se tekee maan talouselämälle huomattavasti enemmän hallaa kuin Edin veronkorotukset. Hommia painettiin yhtä soittoa aamuhämärästä seuraavan aamuyön puolelle. . Alue oli vielä pari vuosikymmentä sitten slummia. Nyt se on keskiluokkaistunut mutta on yhä seka-aluetta: täällä on paljon vähempiosaisten asuttamia kaupungin vuokrataloja. Edin talo on kuitenkin niin suuri, että jos hän astuu remmiin ja säätää tuon lupaamansa erikoisveron yli 2,5 miljoonan asunnoille, hän joutuu Lontoon asuntojen mielettömän hintabuumin takia sitä itsekin maksamaan. n n n oDoTeTTua halliTuspuolueiDen suosion nousua vaalien lähestyessä ei ole ainakaan vielä tapahtunut. Hänestä on tullut taakka puolueelleen, jos kohta Britannian politiikassa puolueen suosio on ratkaiseva tekijä. Jos Työväenpuolue olisi n n n KonservaTiiviT Ja pääasi- Lehdet herkuttelevat kuvalla Edistä haukkaamassa pekonivoileipää ikään kuin joku muu olisi edukseen siinä tilanteessa. konservatiiveja tukeva lehdistö näkevät Ed Milibandin Työväenpuolueen heikkona kohtana ja toimivat sen mukaan. ?Punainen Ed. esitetään toivottoman epäpätevänä luuserina ja vähän omituisenakin. Mutta he pääsivät sieltä Oxfordin yliopistoon, mikä on verrattomasti vaikeampaa kuin päästä sinne Etonista tai jostain muusta kalliista sisäoppilaitoksesta kuten David Cameron tai hallituksen ministerit. Nyt jäkätetään myös, että Ed asuu isossa talossa hienolla alueella. heinäkuuta 1952 . Sitä polyyppien leikkauskaan ei korjannut. 3. Ed Miliband. Ilmeisesti juristivaimonsa omistamassa isossa talossa hän todellakin asuu mutta ei Notting Hillissä tai Kensingtonissa niin kuin hallituksen ministerit vaan tässä parin korttelin päässä meiltä vaatimattomammassa Kentish Townissa ihan Marxin haudan liepeillä. Nuorena jaksaa, KaukoAatos Leväaho kuittaa. Huomenna ilmestyvässä Demokraatin 120-vuotisjuhlalehdessä kerrotaan lisää lehden värikkäistä vaiheista historian varrella. Kauko-Aatos Leväaholla on tallessa kaikki vuoden 1952 Suomen Sosialidemokraatin olympiakisoista tehdyt iltapainokset. Kar i Hu l k ko valinnut johtajakseen ed Milibandin veljen Davidin, sen voitto toukokuun vaaleissa olisi varma, täällä uskotaan varsin yleisesti. Useimmat näkivät tuolloin, ei enempää eikä vähempää kuin ilmielävän neekerin. Sivistyneenä ihmisenä Leväaho tosin käyttää ilmaisua ?kisakylässä asui lukuisa määrä eksoottisen näköisiä urheilijoita?. Ei mitään nimiä Ajat ovat muuttuneet. He ovat tilanneet erityisesti yitysjohtajilta hurjan Ed Milibandin ja hänen politiikkansa parjausryöpyn. Vastikään suuren Booth-kemikaliokauppaketjun johtaja julisti, että Työväenpuolueen vaalivoitto olisi ?katastrofi. Se oli Leväahon mukaan suomalaiskatsojien ja helsinkiläisten erityinen kiinnostuksen aihe. Ed ja David kävivät varsin keskinkertaista paikallista valtion peruskoulua tässä meidän lähellä. Ainoa epätavallinen piirre on, että Ed puhuu nenä-äänellä. elokuuta 1952) olivat järjestyksessä 12. järjestetyt kesäolympialaiset. Hän ei sanonut tarkalleen sanoen, mikä sen politiikan osa katastrofin aiheuttaisi. Se oli painettu punaiselle lisävärille. . 1950 luvulla ei juttuja signeerattu ollenkaan. ELÄMÄNMENO Maailma tänään 26.2.2015 19 Kolumni Eeva Lennon Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. Se vähemmän karismaattinen veli tyiskohdan. Kirjoittaja jäi lukijalle hämärän peittoon. Kake signeerasi juttunsa nimimerkillä ?White?. Työtahti olympialaisissa oli kova. Britannian taloudelle. Ehkä maksimituloveron korotus 45 prosentista 50 prosenttiin. Jo pelkkä uhkakin vahingoittaa taloutta enemmän.. Nuorempi veli ed vei voiton veljeltään nenän edestä ja hiuksenhienosti, lähinnä ammattiliittojen tuella. Kenties niin, David Miliband on veljeään karismaattisempi ja hänellä olisi ollut enemmän ministerikokemusta. Ei tippaakaan. Tai tuo kalliiden asuntojen maksimivero, jonka tehtävänä on rahoittaa kansanterveyshuoltoa. Työväenpuolue on yhä joko tasoissa konservatiivien kanssa tai pari prosenttia edellä. Radio toki selosti kisatapahtumat, mutta televisiosta saati netistä ei ollut tietoakaan. Ne olivat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat Suomen isännöimät olympialaiset ja yksi eniten huomiota saaneista Suomessa koskaan järjestetyistä tapahtumista. Kisoihin osallistui noin 5 000 urheilijaa yhteensä 69 maata, joista 43 pääsi mitaleille 149 lajissa. Vaiko Edin lupaus käydä pankkiirien bonusten kimppuun, jäädyttää energiayhtiöiden hinnat ja puhdistaa talous muutenkin ?riistokapitalismista?. Suomen Sosialidemokraatin Iltalehti kävi kaupaksi kuin häkä. 5000 urheilijaa Vuoden 1952 kesäolympialaiset (19. Muutoin hän vaikuttaa avoimelta, varsin vilpittömältä, tasapainoiselta ja järkevältä. Tiedonjano oli kova. Gallupeissa hänen henkilökohtainen suosionsa on ennätyksellisen alhaisissa lukemissa ja hänen puolueensa on häntä paljon suositumpi. Konservatiivit ja heidän kannattajansa alkavat siksi olla paniikin vallassa. Isäntämaa Suomi oli mitalitilaston kahdeksas 22 mitalilla, joista kuusi oli kultaa. Eksoottista väkeä Olympialaisia varten Käpylään rakennettiin kisakylä. Kaikki tämä on äänestäjien keskuudessa suosittua politiikkaa. Pari muuta Tony Blairin Työväenpuolueen hallitustakin tukenutta yritysjohtajaa liitti äänensä parjaajien kuoroon, ja totta, että varjovaltiovarainministeri ed Balls ei muistanut yhtään puoluetta tukevan yritysjohtajan nimeä. Mutta Ed Miliband hyökkäsi takaisin ja totesi, että tuo Boothin johtaja asuu Monacossa veroja paossa; hän leimasi Cameronin veropakoilijoiden ystäväksi. Mutta molemmat Milibandit ovat älykkäitä ja päteviä, ja Ed tuli Työväenpuolueen hallituskaudella tunnetuksi pätevänä apulaisvaltiovarainministerinä ja ympäristöministerinä. Mutta Edillä ei ole veljensä karismaa ja jostakin syystä hän ei saa itseään lyödyksi löpi äänestäjien keskuudessa. Lehdet herkuttelevat kuvalla Edistä haukkaamassa pekonivoileipää ikään kuin joku muu olisi edukseen siinä tilanteessa. Jostain syystä äänestäjätkin pitävät Ediä vähän omituisena ja uskovat, että hän on talousasioissa verrattomasti epäpätevämpi kuin pääministeri David Cameron
Ammattiyhdistysliikkeessä hän toimi aktiivisesti ennen kaikkea paikallistasolla, mutta myös SAK:n ja oman kuntatyöntekijöiden lii- ton valtuustoissa hän teki pitkän päivätyön. Sosialidemokraattien Vaasan piirin puheenjohtaja Mäkynen toimi 14 vuotta. Lauri Mäkynen oli syntynyt Ilmajoella 3.12.1922. Mäkynen oli arvostettu Seinäjoen kaupungin luottamushenkilö, joka toimi yli kolme vuosikymmentä keskeisissä luottamustehtävissä. Lisäksi uuneille, liesituulettimille, keittotasoille ja kahvinkeittimille asetetaan ekosuunnitteluvaatimuksia esimerkiksi energiatehokkuudesta ja automaattisesti pois päältä -toiminnosta. Uunien energiamerkinnän tultua voimaan kaikki suuret keittiölaitteet ovat EU:n energiamerkinnän piirissä. Perusyhdistyksensä Seinäjoen työväenyhdistyksen ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana hän toimi pitkän ajanjakson. Televisioiden vaihtoväli voi olla 2?10 vuotta, mutta uunien vaihtuvuus keittiöissä on paljon hitaampaa. Hän avioitui vuonna 1948 Kerttu Laitamäen kanssa, ja heille syntyi kaikkiaan viisi lasta. Laurin mittavasta yhteiskunnallisesta työstä presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle vuonna 1984 sosiaalineuvoksen arvonimen. Omaisten ja sukulaisten ohella Laurin mittavaa työtä ja muistoa kunnioittavat ystävät eri järjestöissä. Aarne Heikkilä. Hänellä oli myös lukuisia ylikunnallisia luottamustehtäviä. Niissä hän sival- teli voimakkaasti ajankohtaisiin asioihin. Lauri teki päätyönsä Seinäjoella koulun vahtimestarina 30 vuotta. Uudet vaatimukset koskevat vain markkinoille saatettavia tuotteita: EU-alueella jo oleviin laitteisiin ei tule energiamerkkiä eikä niitä muuteta uusien suunnitteluvaatimusten mukaisiksi. Verkkokaupassa uudet uunien ja liesituulettimien energiamerkit pitää ottaa käyttöön viimeistään 1.4.2015. Energiamerkinnän myötä uunien ostajille on tarjolla hyvää, vertailua helpottavaa tietoa muun muassa uunin energiankulutuksesta eri kuumennustavoilla sekä käyttötilavuudesta. Liesituulettimien merkeissä ilmoitetaan muun muassa rasvansuodatuksen luokka ja meluarvo. Merkintöjen uusiutuessa myös 1.1.2015 alkaen markkinoille saatettavat kahvinkeittimet on varustettava automaattisesti pois päältä -toiminnolla. Se tarkoittaa, että keitin menee automaattisesti pois päältä 30?60 minuuttia keittämisen jälkeen. Kotien energiankulutus on jatkanut kasvuaan energiamerkinnöistä huolimatta, sillä laitteita hankitaan koko ajan lisää ja niitä käytetään pitempään. Ekovinkki Energiamerkittyjen laitteiden vaikutus tulee kuitenkin näkymään kotitalouksien sähkönkäytössä, mutta vasta pidemmällä aikavälillä. SDP:n puolueneuvoston jäsenenäkin hän oli 15 vuotta. Merkinnät koskevat uuneja, liesituulettimia ja kahvinkeittimiä. Hän oli myös puolueen kunniajäsen. 1960-luvulla hän oli myös kansanedustajaehdokkaana Vaasan vaalipiirissä. Jatkosodan veteraanina Rintamaveteraanien toiminta oli Lauri Mäkysen sydäntä lähellä. Hän toimi pitkään rintamave- teraanipiirin puheenjohtajana ja osastonsa puheenjohtajana. Myös E-osuusliikkeen ja työväen sivistysliiton toiminnassa hän oli keskeisesti mukana. Eri järjestöjen historiikit ovat syntyneet hänen työnsä tuloksina. Pohjanmaan kansan kriipooksia -kirjoitukset olivat luettuja ja odotettuja. Ensimmäisenä energiamerkin saaneiden kylmälaitteiden energialuokka on nykyään oltava vähintään A+ -luokkaa. Lisätietoja energiamerkinnöistä ja ekosuunnitteluvaatimuksista löytyy Motivan Ostajan opas -palvelusta: www.motiva.fi/ostajanopas. Liisa Harjula Valonia Kotien energiankulutus on jatkanut kasvuaan energiamerkinnöistä huolimatta, sillä laitteita hankitaan koko ajan lisää. Kuollut Syntymäpäivät Arvostettu sosiaalineuvos Pitkäaikainen kunnallis- ja järjestömies Lauri Mäkynen menehtyi läheistensä läsnäollessa hoitokoti Esperissä pitkäaikaiseen sairauteen 14.2 2015. SNS-seuran paikallis- ja piiritoimijana hän oli keskeisissä johtotehtävissä ollen keskusjohtokunnankin jäsenenä 15 vuotta. Teräväkynäinen kirjoittaja Lauri oli ahkera kirjoittaja. 20 26.2.2015 ARKI Uusia energiamerkintöjä keittiön laitteille Tammikuussa 2015 otettiin käyttöön uusia energiamerkintöjä keittiön laitteille. Kuollessaan hän oli 92-vuotias
ARKI 26.2.2015 21 Syntymäpäivät Kuollut Charles Brutlag Suorin sanoin puutyöläisten hyväksi Jokaisella meillä on aikamme syntyä, elää ja jättää tämä maailma. Hannu oli jälleen luomassa vankkaa pohjaa puualan aluetoiminnalle. Sarjakuvat Vuoden Tiedekynä -palkinto valosaasteesta kertovalle teokselle Koneen Säätiön 25 000 euron Vuoden tiedekynä -palkinto myönnettiin keskiviikkona filosofian tohtori Jari Lyytimäelle ja filosofian maisteri Janne Rinteelle kirjasta Valon varjopuolet . Jo silloin hän välittömästi näki tarpeelliseksi liittyä paikalliseen ammattiosastoon. Bargumin mukaan Lyytimäen ja Rinteen kirjassa liikutaan vaivattomasti fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä tekniikkaan, yhteiskuntasuunnitteluun ja estetiikkaan. Palkittu teos toteutettiin osana Suomen ympäristökeskuksen kolmevuotista tutkimushanketta valosaasteesta. STT Hannu Ylitalo. Monipuolinen ja suorapuheinen Puutyöväen liitossa aukeni järjestösihteerin paikka 1986. Hannu sai kutsun Helsinkiin, ja jälleen oli muutto edessä. Tässä tehtävässään hänen monipuolisuutensa tuli esille, niin kuin hänen jääräpäisyytensäkin, jota kaikki eivät tietenkään sulattaneet. Siellä Hannun ja Anjan elämän rikastuttajaksi syntyi Aulis. Jyväskylän toimitsijan tehtävä jäi lyhyeksi, ja muutto takaisiin Joutsenoon tuli vuonna 1978, kun Lappeenrantaan perustettiin Kymen aluetoimisto. Tietenkin se aiheutti toisinaan ristiriitaa, mutta pitemmälle ajateltuna hänen esityksensä tuntuivat oikeille ja saivat hyväksynnän. Sosialidemokraattina hän oli vankkumaton aatteen kannattaja, jolla oli aina tavoitteena B.Virtanen - Urja oikeudenmukaisuus päätettävissä asioissa. Hannulle oli uskottu liittojen yhdistämisprojektin johtoryhmän puheenjohtajan tehtävät. Hannulle oli ominaista toiminnoissaan oikeudenmukaisuus, avoimuus, huumorintajuisuus, mutta kaiken sen lisäksi rakkaus ja läheisyys omaa perhettään kohtaan. Hannua suremaan jäivät puoliso Anja, heidän poika Aulis lapsineen ja lastenlasten lapset. Hannua työtoverina muistellen, Jorma Härkönen. Sielläkään hän ei malttanut jäädä sivustakatsojaksi vaan toimi paikallisessa eläkeläisjärjestössä. Hannu vietti vaimonsa kanssa eläkeaikanaan pitkiä jaksoja talvisin Kanariansaarilla ja Kyproksella. Kyproksella hän sairastui, ja voimat alkoivat pikkuhiljaa heiketä. Hannu teki pitkän uran puutyöläisten hyväksi. Noina vuosina Hannun sanavalmius oli johtanut myös järjestötehtäviin osaston puheenjohtajana ja luottamusmiehenä. Vuonna 1968 Hannu oli perustamassa Puuliiton Kymen piirijärjestöä. Valosaaste ympäristöongelmana. Palkinto on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto. Hannu Ylitalo syntyi Kannuksessa 1.8.1933 ja kuoli 11.1.2015 Lappeenrannassa. Hannun elämäntyö alkoi parikymppisenä Kannuksen sahalla vuonna 1952. Perhe alkoi kuitenkin tuntea vetoa eteläiseen Suomeen, ja he muuttivatkin 1959 Maarianhaminan sahalle Ahvenanmaalle. Vain vuoden verran Ahvenanmaalla työskenneltyään Hannu jatkoi matkaa Joutsenoon Hackmanin sahalle taaplarin ja trukinkuljettajan tehtäviin. Hän oli kantava voima vaikeissa tilanteissa ja ratkaisuissa. Hannun valinta Jyväskylään Keskisuomen aluetoimitsijaksi 1975 laittoi perheen taas pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan uudelle paikkakunnalle. Hannulle oli ominaista puhua asiat suoraan, kuten hän näki niiden olevan. Se jaettiin nyt viidettä kertaa, tällä kertaa ansiokkaasti kirjoitetulle suomenkieliselle ympäristöntutkimuksen alan kirjoitukselle. Voittajan valitsi filosofian tohtori, toimittaja Katja Bargum. Vuonna 1955 Hannu oli löytänyt elämänkumppaninsa Anjan ja kesävihkiäisten jälkeen päätti muuttaa vaimonsa kanssa Kemiin. Hän pyrki tekemään esityksensä niin, ettei niitä päätöksen jälkeen asetettu kyseenalaisiksi. Hannun järjestösihteerikauteen sattui Puutyöväen liiton ja Maaseututyöväen liiton yhdistäminen. Henkilöstön edustajana mukana olleena voin todeta, että Hannun johdolla työ vietiin kiitettävällä tavalla yhteiseen päämäärään. Eläkkeelle päästyään Hannu palasi Anjan kanssa takaisin Joutsenoon, jonka he tunsivat kodikseen
Halukkailla on mahdollisuus ruokailuun klo 12. Muutos on ollut viiden vuoden aikana nopea etenkin siinä mielessä, että tietotekniikan merkitys vanhemmille ikäluokille on kasvanut. Toisaalta työtä pidetään yhtä lailla välttämättömänä kuin viiden vuoden takaisessa kyselyssäkin, toisaalta arvolistalla työn merkitys on tasaisesti vähentynyt. Arvolistan kärjessä ovat edelleen terveys, itsekunnioitus, rakkaus ja vapaus. mennessä, p. Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. Tarjolla kuolinperän runsas irtain. Vastaavia kyselyitä on tehty aiemmin kolme, ensimmäinen vuonna 1999. Terveys ja rakkaus kärkipäässä Suomalaisten arvot ja asenteet ovat muuttuneet melkoisesti 15 vuoden aikana. Vapaa-aikaa ja mukavaa elämää arvostetaan entistä enemmän, taloudellista tasa-arvoa ja maailmanrauhaa taas entistä vähemmän. Vastauksia kertyi 1 351. Keski-ikäiset ja vanhemmat suomalaiset vastasivat innokkaammin kuin nuoret. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, 2.krs, ruokasali. Hissi käytettävissä. klo 15. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry kokoontuu ke 4.3. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Itäväylän iltakoulun to 5.3. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. klo 10. klo 18-20 istunnon keskusteluteemana on ?Mitä vaalien jälkeen?? Emeritus-kommentaattorit Tarmo Ropponen ja Matti Linnanahde, ennakoivat tulevaa tilannetta. Kuraattorina toimii Sakari Kiuru. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Parisuhteen merkityksen pieneneminen ei ole kovin suurta, mutta se on havaittavissa, sanoo Koivula. Kyselytutkimus kartoitti 18?74-vuotiaiden suomalaisten elämäntapa- ja kulutusasenteita kesällä ja syksyllä 2014. Panimoravintola Koulu sekä 1.6. Alustus/keskustelu klo 13. Tervetuloa! (Sörnäisten rantatie 25 A 1). . krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Tervetulleita tilaisuuteen ovat kaikki politiikan pohdinnasta ja suunnasta kiinnostuneet! . Muuta ajankohtaista: Wanhojen Tovereiden Retkeily- ja kulttuuripäivät 2015 28.-29.8. 0400 720 460 tai reino.lemmetyinen@saunalahti.fi. Nuoret ovat omaksuneet sen jo aiemmin, sanoo taloussosiologi Aki Koivula, yksi tutkimuksen tekijöistä. Ihmissuhteet ylipäätään sekä perhe ovat suomalaisten mielestä edelleenkin tärkeämpiä kuin matkapuhelin. ja 4.5. Perheen arvostus on pysynyt lähes ennallaan viimeksi kuluneet 15 vuotta, vaikka parisuhteen arvostus onkin pienentynyt. . (kahvitarjoilu alkaen klo 14.00) Kokous- ja juhlatila Alvariumissa, Puutarhakatu 8 B (Auditorio Aalto). Kevään 2015 kerhopäivät: ti 7.4. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Seuraava kerhotapaamisemme on ma 2.3. klo 13 Kampin palvelukeskuksen Fade-salissa. 22 26.2.2015 ARKI Lehtikuva / Kristiina Lehto KANSAN SIVISTYSRAHASTON Onnittelulaulukilpailu Osallistu helmikuun 2015 loppuun mennessä. Moni ei voisi kuvitella elämää ilman kännykkää. ??Tietotekniikka kuuluu suomalaisten Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla www.sivistysrahasto.? mielestä välttämättömyyksiin Matkapuhelin on jo tärkeämpi kuin parisuhde Internet ja matkapuhelin kuuluvat suomalaisten mielestä välttämättömyyshyödykkeisiin. Ilmajoen työväentalossa huutokauppa ma 2.3. klo 18. 11.4. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. tään Herttoniemen säätiön kerhotiloissa (lähellä Siilitien M-asemaa) Näätätie 21. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Istunto pide- . Ilmoittautumiset sihteerille 31.3. klo 17.30 ja kertovat Tuomiojan tuoreesta teoksesta Siinä syntyy vielä rumihia: poliittiset päiväkirjat 19911994 Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Kansanedustaja Päivi Lipponen haastattelee. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Vapaa-ajan arvostuksen kasvu on kuitenkin pysähtynyt: sitä ei nyt arvostettu juuri enempää kuin viisi vuotta aiemmin. Työn arvostus taas on kahtalaista. Turun yliopiston tutkimus kertoo, että matkapuhelinta pidetään jo tärkeämpänä kuin työtä tai parisuhdetta. . krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Minna Tammiruusu alustaa kodin turvallisuudesta ja Esperin toiminnasta. POHJANMAA . ?SDP:n tehtävä pohjolassa - tilaisuus. Ovet ja kahvio avataan klo 17. VARSINAIS-SUOMI HELSINKI . kulutus ja elämäntapa -tutkimus tehtiin postikyselynä. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Niiden merkitys suomalaisille on pienentynyt varsin vähän vuoteen 1999 verrattuna. Eri ikäpolvien välillä on myös edelleen eroja. Ykköspirtti, Ruissalo. ?Teatterit SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Yli 60-vuotiaiden arvomaailma vaikuttaa olevan pehmeämpi kuin nuorempien. Suomi 2014 . Lappeenrannassa. Yhteiskuljetus, Lähtö Turusta 27.8. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Tutkimus kuuluu taloussosiologian alaan. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Arvolistan kärjessä ovat edelleen terveys, itsekunnioitus, rakkaus ja vapaus. Elina Korkee STT SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja toimittaja VeliPekka Leppänen keskustelevat to 26.2
18.50 Iltahartaus. 18.00 Uutiset. Luottamuspula. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. Sähkön hinta. 18.03 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. T: HBO. 23.05 Syke (12) 18/20. 09.05 Urheiluradio. Lapset. Suuren taistelun jälkimainingeissa lasketaan tappioita molemmin puolin. Some. 17.20 Gazoon Merikäärme. 17.25 Tanskalainen maajussi 6/10. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil Liikennekasvatusta. 18.30 Majakan arvoitus (7) . 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta Osa 8/8. 19.00 Uutiset ja sää. Falun, Ruotsi. 17.00 Pikku Kakkonen Katsellaan Marin kanssa Humps, Nyt mennään!, Lauri kilpaauto, Pulkkamäki sekä Saku ja Vaakku. 17.45 Talvistudio 17.55 Hiihdon MM: Miesten mäkikilpailu Miesten mäkikilpailu, HS 134. 10.00 Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. Pystyykö Daenerys enää hallitsemaan lentäviä lapsiaan. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Uutiset ja sää. T: BBC. 09.10 Sää. Kiinnostavat vieraat keskustelevat trendeistä, terveydestä, kuluttamisesta, työstä ja vapaa-ajasta Sonja Kailassaaren ja Mårten Svartströmin johdolla. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00?23.25 Dok: Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, Tanska, 2013) Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Luis Moreno-Ocampo ajaa sotarikollisia vastuuseen. 19.03 Urheiluradio. 08.00 Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 09.00 Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Uutiset ja sää. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jukka Lindsröm. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Hiihdon MM 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 14.30?17.00 Hiihdon MM 17.06 Puheen Iltapäivä 17.30 Mikko ??Peltsi?. Tohtori Doominatorin monet kasvot. 17.08 Clay Kids (7) Osa 3. 12.45 Merisää. 08.12 Maakuntaradio. Ajatusvirheet hallitsevat arkeamme. serttiin. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Ivy Forrester, aussikas veljentytär. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Ramen burger lohesta 18.00 Emmerdale Osta kukkia, älä majataloja!. 18.30 Emmerdale Valehtelijat vastakkain. 20.30?20.53 Vempainmies Stephen Fry 5/6. 15.00 Uutiset. Tosirakkautta. 23.15 Kino: Mies toisesta maailmasta (16) (The Man Who Fell to Earth, Britannia 1976) Nicolas Roegin kiehtova kulttielokuva Maahan pakkolaskun tekevästä muukalaisesta. Kasvua on vauhditettu jätti-investoinneilla ja roimalla velanotolla. O: Toivo Särkkä. O: Alister Grierson. 01.40?04.00 Uutisikkuna 15.10 Jamie Oliverin ruokafestivaalit Osa 1 / 3. 15.40 Jamie Oliverin ruokafestivaalit Osa 2/3. 16.10 Peter Hispaniassa Jakso 8. 07.12 Maakuntaradio. unelma-asunnot 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Dieetit vaihtoon! 21.00 Prinssi Harrylle morsian 22.00 Solsidan 22.30 Moderni perhe (7) 23.00 Muodin huipulle Allstars 00.00 Ladies of London 01.00 Pitch?kuningasidea YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 07.10 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 23.03 Yöradio. (124?) Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, James Earl Jones, Max von Sydow, Sandahl Bergman, Gerry Lopez, Mako. 00.55 Roba (12) Osa 6. Osastolle tuodaan myös tarkkaa eristystä vaativa potilas. 23.55 Sanctum (16) (USA 2011) James Cameronin tuottama seikkailujännäri sukeltajista, jotka Tyynellä valtamerellä eksyvät maapallon suurimpaan, kauneimpaan ja vaarallisimpaan maanalaiseen luolastoon. 06.05 Hartaita säveliä. Pääosissa: Jason Statham, Natalya Rudakova, Robert Knepper, Francois Berleand, Jeroen Krabbe, Ohjaus: Olivier Megaton. Automiehen oudot aivoitukset. 18.55 18.58 19.00 20.00 HS-uutiset HS-sää Tuuri 3/8. Hyvät ja huonot uutiset 4/10. 20.57 Keno 21.00 Adoptoidut 4/8. 19.05 Ihan pihalla. 17.20 Filmiryhmä. (99?) 00.10 Tulossa: Napamiehet 00.15 MasterChef VIP 3/10. 01.15 Kylmä rinki (16) 3/8. 20.06 Ihan pihalla. 20.03 Urheiluradio. 14.00 M-studio. Ruthilla on naapurin kanssa ongelmia ja tilanne uhkaa jo riistäytyä käsistä 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Bomb Girls (12) 3/6. Dokumentissa seurataan pääsyyttäjän vaativaa työtä. 26.2.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.27 FOX Kids 09.05 Wipeout 10.00 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.00 Futurama 11.30 How I Met Your Mother 11.55 Miehen paikka 12.25 Lentoturmatutkinta 13.20 Man Vs. Tehtaalla suoritetaan tarkastus ja Lorna yrittää päästä Marcosta eroon lopullisesti. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu. Mihin Branin kulkema polku johtaa? Sarja jää tauolle. 12.00 Uutiset ja sää. Kohti uutta. 20.00 Prisma Studio Hölmöyttäsi voidaan käyttää hyväksesi. Miksi vessanpöntössä on kärpästarra. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 07.10 Aamusoitto. 06.15 Aamuhartaus. 15.00 Uutiset. Pojille selviää myös, mitä suomenkielinen teksti ?EI SAA PEITTÄÄ. 10.55 Pikkujuttu. 19.03 Musica nova Helsinki: Avanti! & Helsingin kamarikuoro 20.45 Antonio Corellin Concerto grossoja op. 07.00 Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. Ei pelota pelota: Baskimaan kauneus. 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 100 päivää kon- 19.00?19.49 Taiteen maantiede: Venäjä 3/3. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 26.2.2015 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Paluu menneisyyteen. 17.25 Frasier Crane vastaan Crane. 16.55 Supersankari Energina (7) Osa 3/10. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.05 Euroopan taivaan alla. 16.00 Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 06.25 Aamusoitto. Unia ja unelmia. 02.25 Poliisit?kotihälytys (12) 8/9. 21.40 Urheiluradio. Refereras på svenska av Mikael Oivo. 21.00 Kätevän emännän juhlat 3/10. 12.10 Ajankohtainen Ykkönen. 21.50 Merisää. Refereras på svenska av Leif Lampenius och Glenn Lindholm. 16.00 Hiihdon MM: Yhdistetyn hiihto Hiihto-osuus 10 km. 17.20 Maakuntaradio. Ohjaus Anna Korhonen. 13.35 Unelmien koti Perinpohjaista työtä. 14.35 Rikas ja rakas Rakkaudesta koripalloon. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 18.30 Fudiksen lyhyt oppimäärä Englantilainen jalkapallomanageri Paul Waites on päättänyt voittaa Veikkausliigan luotsaamansa kolmosdivarijoukkueen FC PaSa:n kanssa. Pääosassa Sam Huber. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Evan höyläysyritykset torjutaan 20.05 Mummomafia 8. Peltola 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros ja Hiihdon MM 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää. Voiko uusimman tekniikan avulla päästä huippukuntoon? 21.00 Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät 2/3. Homo erectus. 21.55 Kino Suomi: Ripa ruostuu (12) (1993) Christian Lindbladin komedia nuoresta miehestä Ripasta, jolla on paljon energiaa, mutta ei ollenkaan kärsivällisyyttä. Kohellus johtaa lopulta veritekoon. Selostus Tapio Suominen. Falun, Ruotsi. 17.00 Uutiset ja sää. Seksiä, surrealismia ja yhteiskuntakritiikkiä. 18.55 Ihan pihalla. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 21.00 Uutiset. O: Antti Lempiäinen, 2012. Ramen burger lohesta Ulkolinja: Kiinalainen uhkapeli TV1 klo 22.00 Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti jo 30 vuotta. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Kuvassa Robert Peston. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Ääniä perus-Suomesta 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.50 Doc Martin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Postijuna. 13.10?14.50 Tanssi yli hautojen (7) (Suomi 1950, 98?). 20.05 Sää. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 21.35 Novosti Yle. 2/8. 12.50 Kioski 13.20?13.49 Uusi päivä Rapatessa roiskuu. 14.00 Talvistudio 14.20 Hiihdon MM: Naisten viesti Naisten 4 x 5 km viesti. 00.00 Uutiset ja sää. 23.00 Uutiset. Per Olav Alvestad ja Rune Nilson testaavat maistuuko kahvi paremmalta, jos sen kierrättää limsakoneen kautta. 16.00 Uutiset ja sää. (Mv.) 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 16.57 17.00 17.06 17.10 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Doc Martin (12) Univelka syö miestä: kitisevän vauvan ja hilpeän hauvan kanssa asuminen ei ole herkkua. Toinen saa lähteä, mutta kumpi. Restauroitu versio. 01.30?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?10.45 SVT:n ohjelmaa 16.25 Älä kokeile tätä kotona 2/4. Vaivio. Pieni potilas. Saako hän syyllisen selville? 19.45 Löytöretkiä maailmaan Jemenin arvoitukselliset käärmeet. 20.00 Kuningaskuluttaja Onko kaupan maitohylly pian kokonaan laktoositon?ja mitä se meille kuluttajille maksaa? Testissä pöytäpuutarhat, jotka lupaavat vehreitä yrttejä ympäri vuoden. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Kiinalainen uhkapeli Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti jo 30 vuotta. 22.50 Uutiset 22.55 Arne Dahl: Maan alla (16) Osa 2/2. 00.25?04.00 Uutisikkuna TV2 04.04 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.2. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.18 Kikattava Kakkiainen 07.25 Pipsa Possu: Hikka 07.31 Ella ja Aleksi : Ella ja Aleksi 07.37 Neppajymykerho 07.43 Sasu 07.57 Touhukkaat: Lemun löyhkä 08.20 Viidakkokirja (7) 08.31 Viidakkokirja (7) 08.42?08.50 Late Lammas 09.00 Stacey Dooley: Nuoret kodittomat 10.00?10.30 Kun näätä hunajan löysi 10.40 Talvistudio 10.50 Hiihdon MM: Yhdistetyn mäki 12.20 Tiilenpäät Kaman kanssa taistelua. Mahdoton tehtävä? 17.45 Askelmerkkejä Kolmiosainen dokumenttisarja suomalaisen taidetanssin historiasta. 09.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 20.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. Anna. 22.00 Elokuva: Transporter 3 (12) (Transporter 3/RanskaBritannia 2008). Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Falun, Ruotsi. 13.00 Klassista kahteen. jakso. 21.00 Enbuske & Linnanahde Crew 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Conan?barbaari (16) Legendaarinen seikkailuelokuva barbaarista nimeltä Conan, joka joutuu orjaksi, kun hänen perheensä ja kylänsä asukkaat tapetaan. L.Onerva: Mirdja, osa 56. 19.00 Uutiset ja sää. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Kaikki viikon tärkeimmät uutiset jo torstaina. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) Kausi 4, 10/10. Sarjassa tutustutaan paikallisten ruokien kautta ihmisiin, jotka ovat eläneet äärimmäisissä olosuhteissa ja saaneet koko elantonsa rikkaasta mutta kylmästä Atlantista. 17.55 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 2/6. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. N: Leif Wager, Eila Peitsalo, Arvo Lehesmaa. Mika Waltarin käsikirjoitukseen perustuva elokuva. Venäjän keisari Aleksanteri I kohotti Suomen kansakuntien joukkoon. tarkoittaa. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 Disney esittää: Stitch! (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (7) 08.05 Waverly Placen velhot 08.35 Eläinten ABC 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Kotikokkien taistelu 10.20?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera Huivin taika. 14.20 Kotikokkien taistelu Kania ja seepiaa. 15.25 Kellyn sisustussalaisuudet Innokas ihailija. 16.25 Hotellit haltuun 6/8. 08.10 Urheiluradio. 6 21.45 Tekijä 22.00 Uutiset ja sää. Osa 1: 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Ohjaaja: John Milius, USA 1982. 07.50 Merisää. Monster Series 2 14.20 Autojen ensiapu 15.15 Alaskan poliisit 16.15 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 17.10 Dubain lentokenttä 18.10 Family Guy 18.40 How I Met Your Mother 19.10 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 ##### puhelinmyyjät! 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Amerikan kovimmat vankilat 00.40 Huumebisnes Oy 01.40 Vankilassa ulkomailla 02.30 Rajasota 03.20 Suomen vartijat 03.45 Suomen vartijat 04.10?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (16) 14.55 Masterchef USA 15.50 Pilanpäiten 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 112 (7) 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat 00.00 Miehen puolikkaat (7) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Revolution (16) TV5 06.20 Ihmemies MacGyver (12) 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.10 Ritari Ässä (12) 12.10 Pulmuset (7) 13.10 Kellarin kunkku (7) 13.35 Kellarin kunkku 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 18.30 Kellarin kunkku 19.00 Nanny 19.30 Starat lastenvahteina 20.00 Tuurin kyläkauppias 21.00 Elokuva: Larry Flynt?minulla on oikeus (16) 23.40 Konttori 00.15 Konttori 00.45 Aikuisten lelukauppa (12) 01.45 Kadonneet (7) 02.35 Konttori 03.00 Konttori 03.25?04.20 Yllätystuunaajat JIM 11.25 Elämää halpalentoyhtiössä 11.55 Jopet-show 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola UK 14.15 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola UK 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit 21.00 Talent USA 22.45 Tulossa: Napamiehet (12) 22.50 Poliisit 23.20 Australian kovimmat keräilijät 00.20 Panttilainaamon autospesialistit 00.50 Panttilainaamon autospesialistit 01.20 Villit nettivideot (12) 01.50 Villit nettivideot (16) 02.20 Leijonan luola UK 03.15 Trigger Happy TV (7) 03.45 Jopet-show LIV 09.00 Hurja painonpudotus 09.50 Emilyn sisustussalaisuudet 10.15 Huikeat kakut 11.10 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 12.05 Huippukokki lähtee maalle 12.35 Pikakurssi kodinostoon 13.05 Rullaavat tytöt 13.35 Tuhluriprinsessat 14.05 Nätti nakuna 15.05 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Sarahin talo 17.00 Fashion Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Äitien sota 21.00 Sinkkuelämää (12) 22.00 Älyttömät äidit 23.00 Sinkkuelämää (12) 23.55 Sinkkulaiva 00.25 Scandal (12) 01.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 02.15 Illallissota 03.05 Käenpesä AVA 09.30 Haylien keittiössä 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin säästöateriat 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs . Pikkujoulut perinteisin menoin, alkoholia, irtosuhteita ja muuta mokailua, mutta ei morkkista. Pääosassa David Bowie. 14.00 Uutiset. Uhkaako maata nyt Irlannin kaltainen romahdus, ja mitä se tarkoittaisi maailmantaloudelle. 09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (7) 11.10?12.05 Lääkärit 04.00 Teematieto 16.00 Pilvikadun talo (12) 3/6. 17.00 Talo Italiassa 3/13. 15.05 Maakuntaradio. Sairaalan leikkaussalissa suoritetaan ennennäkemätön toimenpide. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 22.05 Todellisia tarinoita. Tosirakkautta?. 03.25?03.55 Frasier Crane vastaan Crane. 19.30 19.55 20.30 20.45 21.00 Yle Nyheter TV-nytt Obs debatt Vauhtimimmit 4/10. Oddasat Efter Nio Kultareunuksista arkea. Buñuel, Marx ja hyvät pöytätavat 18.00 Arvassalo ry: Futis parantaa maailmaa 18.20 Radioteatteri esittää. 16.15 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 11.00 Valkoista valoa: Huonoa makua 11.45 Valomusiikkia. 10.05 Mikä maksaa. Nehän oli vain pikkujoulut. 21.25 Noin viikon uutiset Jukka Lindströmin vetämä ajankohtaissatiiri. Gladys yrittää selvittää, kuka näpistelee hänen tavaroitaan
Häviää kotoliigassa parikymmentä silmää loppupään lokkilaumalle mutta voittaa pari astetta kovemmassa VTB-liigassa neljä peliä putkeen ja niistä vieläpä kolme vieraissa. Osakeanti on lisäksi mennyt sen verran hyvin, että uutta ukkoa joukkueeseen pukkaa jonoksi asti. Ne, jotka eivät pysty omaan pelaajatuotantoon, huutavat lisää apua ulkomailta. Viidesti Suomen parhaaksi basketööriksi valittu Petteri koponen nähdään näet silloin sarjaottelussa Suomen maaperällä ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen, kun hänen venäläisseuransa Moskovan Himki kohtaa VTB-liigan matsissa Loimaan Bisonsin. Ei ole edes liioiteltua sanoa, että Petteri on maailmanluokan pelaaja. Joukkueen amerikkalaiset tyrece rice, Paul Davis ja tyler Honeycut, venäläinen sergei monja sekä kroaatti marko Popovic rankataan näet kaikki basketin todelliseen eliittiin. n n n osapuoli Loimaa on viime aikoina pelannut aivan ihmeellisesti. VTB-liigassa on takana muhkeat 510 peliminuuttia, mutta silti hän on menettänyt pallon tänä aikana vain 21 kertaa. Kuvassa Panu Vertio (vasemmalla) ja Anthony Hilliard. Pohditaan, mikä on suomalaisjoukkueessa sopiva määrä muualta tuleville palkkasotureille. Asenteet ovat kuitenkin niin jämähtäneet, ettei asiasta synny asiallista, saatikka rakentavaa debattia. Ja siinä kilpalaulannassahan voittajista ei ole epäselvyyttä. n n n vähäisimpiä ole sekään, kun susijengin ansiokas pääpäsmäri Henrik Dettmann teki diilin turkkilaisseura Istanbul Besiktasin valmentamisesta. Maajoukkueen hiljaiselon aikana Dettmann on ennenkin kutsuttu hätäapujoukkoihin. Niin on käynyt Saksassa (Mitteldeutviikon PuHeenaiHeista ei VTB-liigassa Petteri Koposella on takana muhkeat 510 peliminuuttia, mutta silti hän on menettänyt pallon vain 21 kertaa. scher) ja Ranskassa (Dijon), kun Henkka on pestattu viemään seurajoukkuetta kuiville. Besiktas on entisenä Turkin mestarina valahtanut maan 16-joukkueisessa pää- Pentti liigassa TBL:ssä kuuden- Salmi neksi (10 voittoa, 9 tappiota), Kirjoittaja on mikä ei seuran sponsoreita koripalloilun tyydytä. asiantuntija. Kuumaan ilmapiiriin Turkin sarjassa Dettmann saa kyllä tottua puolentoista vuoden sopimuksen aikana, mutta onhan mies jo rauhoittunut niistä ajoista, jolloin sappi vielä kiehui yli. runkosarjan voittaja varsinkin, kun Jukka matinen näyttää palanneen pitkältä sairaslomalta kokoonpanoon entisenlaisella heittovoimallaan: Pyynikilläkin kolmoset 3/4. Runkosarjan voitto ei vielä ole Suomen mestaruus, mutta takaahan se paljon merkitsevän kotiedun loppuun saakka. Päivän PuHeenaiHe kotoisessa. Palloilumiljonäärien teemu selänteen ja Jarkko niemisen saaminen mukaan osakeantiin tuo tietysti rahamassiin täydennystä mutta myös pr-arvoa. Kävipä tuossa itäisen Euroopan liigassa biisoneille miten tahansa, kyllähän tällä kaikella pedataan ennen kaikkea seuran kolmatta Suomen mestaruutta. myyrmäen matsin suomalainen n n n pyörii muutenkin ulkomaalaispelaajien ympärillä. tämän Hetken koriskeskustelu Loimaan meno on ollut kumpuilevaa. Samalla pelaavan kokoonpanon nimilista on keikahtanut täyttä häränpyllyä: jengissä on nyt kahdeksan ulkomaalaistaustaista pelaajaa ja vain kuusi perisuomalaista! Toisin sanoen, rahalla saa ja hevosella pääsee. Hänen tilastoarvonsa tämän kauden VTB-liigassa ovat häkellyttävän hienot. Himki kampitti juuri hiljan liigan kärkikamppailussa mahtiseura TsSKA:n, mikä omalta osaltaan kertoo, missä Moskovan nurkassa kaappi seisoo tällä hetkellä. Eikä se ole mikään sattuma, sillä kauden Eurocupien otteluissa, joissa niissäkin on takana jo 437 peliminuuttia, menetyksiä on ainoastaan 19. Koposen tiimikaverit eivät hekään kalpene. Valmentajauransa alkupuolella kun Henkka hiiltyi SMsarjamatsissa erotuomarin vihellyksestä niin, että kävi dumarin rinnuksille ja repi pillin kaulasta! Eihän sitä tietenkään hyvällä katsottu, ja tempauksesta rapsahti kilpailukielto. n n n liigassa taasen on tiistainen trilleri Pyynikillä, jossa KTP:n Brandon Jefferson latasi jäätävästi vajaa kaksi sekuntia ennen loppua voittokorina kolkin pohjaan. Kotka alkaa olla nyt ?viittä vailla. Ensin palasi porukkaan mestaruusvuosien takuumies, liigan korikunkku martin Zeno ja sitten liittyi rinkiin äskettäin Suomen kansalaisuuden saanut gambialainen Pierre Jallow. Pisteitä on syntynyt 14,6:n keskiarvolla, ja lisäksi koriin johtavia syöttöjä on kirjattu 4,1 per matsi. Aivan oman lukunsa ansaitsee kuitenkin ?Petskun. pallovarmuus. 24 26.2.2015 ARKI Kolumni Vihellys Suomen paras näytillä Suomessakin Lehtikuva / Roni Rekomaa Harvinaista Herkkua suomalaisella tarjoilulla on luvassa korisfaneille lauantaina Myyrmäessä. 19 liigaottelun jälkeen vapareista on onnistunut 87,9 prosenttia, kakkosten sihti on ollut 62,4 ja kolmosten tarkkuus 47,8 prosenttia. Ne, jotka kasvattavat pelaajiakin tai eivät istu rahamassin päällä, tyytyvät nykyiseen kolmeen. Kun liiton säännöt eivät lakiteknisesti rajoituksia salli, seurat omine epärealistisine menestysunelmineen sanelevat kupletin juonen. Vastikään biisonit hävisivät Seagullsille