N:o 57, 007435-14-13 . SDP:n puheenjohtaja
Jutta Urpilainen kuvasi kokonaisuutta varsin hyväksi. ...3
Sote-sovun
arvostelu jatkuu
keskustassa ...4?5
Andy Warhol
on nyt pop
Tampereella
Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on
esillä Andy Warholin taiteen edustava katselmus.
...14?15
. Kouvolaan tarvitaan tiettyä idealismia ja iloista maailmankuvaa, nuori kuntavaikuttaja Henna Purtilo (sd.) pohtii.. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kari Hulkko
Paperiteollisuuden murros satutti uutta Kouvolaa pahasti
Jutta Urpilainen.
Ratkaisu syntyi
kehysriihessä
Kymijoen varrella ei
vaivuttu synkkyyteen
...8?9, 10, 18?19
Hallitus kykeni löytämään
sovinnon rakennepaketista ja budjetin kehyksistä. Venäjä käy tehokasta informaatiosotaa
Propaganda voitti, totuus
ja Krim hävisivät ...11
KESK I V II KKO 26. MA A LIS KU U TA 2 014
Työterveyslaitos selvitti:
Kuulonsuojaimia
ei osata
käyttää
oikein ...6?7
Tarja Halosen
terveiset Chilestä
...7
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Kuolleena on löydetty ainakin 14
n
ihmistä, minkä lisäksi jopa yli 150 on kateissa.
Vyöry iski lauantaina syrjäisellä alueella
noin sata kilometriä Seattlesta koilliseen.
Heinäsorsat viivyttelivät vielä tiistaina talvehtimispurossaan Helsingin Malmin halki virtaavassa Longinojassa ennen siirtymistä pesimislahdilleen.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
14?15
?Espoon demareiden valtuutettu
Hellströmin puhe osui eilen, mutta
ei uponnut. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. Äänestyksessä häviö.?
4?5
6?7
8?9
10?11
12?13
Hallituksen kehysriihiratkaisu syntyi
Keskustassa jatkuu soteratkaisun jälkipyykin pesu,
pääkirjoitus, Kupla
Kuulonsuojaimia ei osata
käyttää, Tarja Halosen
kolumni
Kymenlaaksossa ei ole
lannistuttu
Kouvola hakee uutta virettä,
Venäjä voitti Krimin informaatiosodan
Keskustelua ja taustaa, Sanna Koskenrannan kolumni
16
Andy Warholin ja Jean
Tinguelyn isot näyttelyt
Kirjavisa
Maria Guzenina-Richardson Twitterissä
Ihmiset
18?19
Kahvilakulttuuri viriää
nyt myös Kouvolassa
20?21 Euroopan omatunto
-konferenssi Helsingissä,
sarjakuvat ja tehtävät,
yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
?Sote-ratkaisulle on haettu isää. Isä on
dokumentoitu, muttei tunnustanut.
Hän on Pentti Arajärvi. Sisäministeriön mukaan
n
Oleksandr Muzytshko yritti paeta poliisin erikoisjoukkoja ja ampui heitä kohti, jolloin nämä vastasivat tuleen.
Oikea sektori oli tärkeässä roolissa presidentti Viktor Janukovitshin syrjäyttäneissä
mielenosoituksissa. 26.3.
Nimipäivät tänään:
Manu, Manne, Immanuel, Immo
(ruots.) Emanuel, Immanuel
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 6.04
Oulussa 5.57
Aurinko laskee:
Helsingissä 18.49
Oulussa 18.52
Nimipäivät huomenna:
Sauli, Saul
(ruots.) Torvald
Uutiskertaus
-2...2
Norja keskeyttää kaiken kahdenvälisen sotilasyhteistyön Venäjän kanssa toukokuun loppuun asti. Lehden mukaan irtisanomi-
Kari Hulkko
n
set ja toistaiseksi kestävät lomautukset voivat
kohdistua korkeintaan 25 henkilöön.
Neuvottelujen perusteena ovat talouden
heikentyneet näkymät yleisesti ja erityisesti
viestintäalalla.
Ukrainassa poliisi on ampunut äärioikeistolaisen Oikea sektori -liikkeen johtohahmon. Muzytshko oli liikkeen
johtohahmoja.
YK vaatii Turkkia sallimaan jälleen
pääsyn mikroblogipalvelu Twitteriin.
YK:n ihmisoikeuskomissaarin tiedottajan
n
Rupert Colvillen mukaan Twitter-esto loukkaa ihmisten ilmaisunvapautta.
Turkin hallitus esti pääsyn Twitteriin viime
viikolla sen jälkeen, kun sosiaalisessa mediassa oli julkaistu äänitteitä, joiden väitetään todistavan pääministerin korruptiosta.
Yhdysvalloissa viikonloppuna sattuneen maanvyöryn uhrimäärä jatkaa
kasvuaan. 0200 71000. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Hän julkaisí
kuukausi sitten Helsingin Sanomissa
kirjoituksen, jossa hahmoteltiin
juuri nykyisen kaltainen malli.?
Leo Turunen blogissaan
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Suhteiden jää-
n
dyttämisen mahdollinen jatko riippuu Ukrainan tilanteesta ja Venäjän toimista.
Päätös muun muassa peruu venäläisen laivastovierailun Osloon sekä laivaston komentajan vierailun Bergeniin.
Norjan puolustusministeriön mukaan maiden yhteistyö jatkuu etsintä- ja pelastustoimessa sekä rajavartioinnissa.
3...7
4...8
Turun Sanomat Oy aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. Vaasa
. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. Tampere
. Helsinki, Uusimaa,
. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh
Paketin
sisällöstä ei kerrottu tarkemmin julkisuuteen ennen kuin se
oli esitelty eduskuntaryhmille.
Kehysriihineuvottelut kääntyivät tiistaina paljon vaikeammiksi kuin alun perin ajateltiin.
Koko hallituksen piti päästä
neuvottelemaan valtiontalouden sopeuttamistoimista jo tiistaiaamusta, mutta vielä alkuillasta vain hallituspuolueiden
puheenjohtajat olivat neuvotelleet niistä keskenään.
Päätöksenteko oli poikkeuksellisen vaikeaa, sillä kaikilla
kuudella hallituspuolueella on
ollut neuvotteluissa omat kynnyskysymyksensä, joista niiden on erittäin vaikea luopua.
Kokoomus ei halua, että verotus kiristyy, SDP haluaa kaven-
taa tuloeroja ja vasemmistoliitto ei jäädyttäisi sosiaaliturvan indeksejä. 26.3.2014
3
Lehtikuva / Markku Ulander
Tiedotusvälineet piirittivät valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen eduskunnassa hänen saavuttua SDP:n ryhmäkokukseeen.
??Kehysriihiratkaisu syntyi vaikeamman kautta
Urpilainen:
Kaikki on sovittu
Hallituspuolueiden puheenjohtajat saapuivat tiistaina hieman
ennen klo 18 eduskuntatalolle
Kesärannan neuvotteluista.
Puheenjohtajilla oli mukanaan valmis esitys kehysriihen
päätöksistä, jota he nyt ryhtyivät esittelemään eduskuntaryhmilleen.
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehui hallituspuolueiden
sorvaamaa kehysratkaisua.
. Vaikeutta lisää
myös sopeutustoimien suuruusluokka: tällä hallituskaudella jo tehtyjen viiden miljardin leikkausten ja veronkorotusten päälle pitäisi löytää vielä
enintään noin kolmen miljardin
euron säästöt.
STT-Demokraatti
?Saatiin varsin hyvä
kokonaisuus.?. Verot ja säästöt on kaikki
sovittu, hän lisäsi tyytyväisenä.
Pääministeri Jyrki Kataisen
(kok.) mukaan hallituspuoluei-
den puheenjohtajien neuvottelema ratkaisu kehysriihen päätöksiksi on kivulias kaikille osapuolille.
Katainen luonnehtii venähtäneitä neuvotteluja tosi vaikeiksi.
Pääministeri ei osannut eilen
sanoa, puoltavatko kaikki puheenjohtajat omille eduskuntaryhmilleen neuvottelutuloksen
hyväksymistä. Katainen myönsi
kuitenkin olevansa toiveikas.
Hallitus jatkoi paketin käsittelyä Säätytalossa.
Aikataulut
venähtivät
Kehysriihiratkaisu syntyi vihdoin tiistai-iltana pitkällisten
neuvotteluiden jälkeen. On saatu varsin hyvä kokonaisuus, Urpilainen sanoi eduskuntatalossa päivystäneelle
medialle.
4
26.3.2014
Idea
Työmatkapyöräilystä
verovähennystä?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen ehdottaa blogikirjoituksessaan, että osa työmatkojen verovähennyksistä siirrettäisiin työmatkapyöräilijöille. Neuvotteluista tihkuneiden tietojen
mukaan kovaa vääntöä käytiin oikeiston ja vasemmiston välillä jälleen
muun muassa verotuksesta ja säästöjen oikeudenmukaisesta kohdentamisesta.. Hallituksen ja opposition sote-rat-
Ilmapuntari
Jääkausi. Kansanedustaja Reijo Tossavainen
totesi blogissaan, että Suomen automian
aikaan meillä oli vapauksia vähintään yhtä paljon kuin EU-aikana.
Perussuomalaisten Juha Eerolan
ja Heimo Koskenniemen kommentit muun muassa puolustusliitosta
Venäjän kanssa on tulkittu idän
mediassa haluksi liittyä Venäjään. Jotkut
pyöräilevät satoi tai paistoi, eli maksettiin
tai ei, hän ideoi.
Karjalaisen mukaan niin valtio, työmatkaaja kuin kaupunkiympäristökin hyötyisivät.
. Jopa sellaiset lähipalvelut,
kuten vanhusten kotipalvelut ja
vanhusten palveluasunnot, tulisivat sote-alueen vastuulle. Kukaan puolueen puheenjohtajista ei ole pystynyt tämän
prosessin aikana käyttämään sitä
puolue-elimissä. Tällä viikol-
la väännetty kehysriihi osoitti, että ideologia ja erilaiset näkemykset
edelleen vaikuttavat politiikassa. Puheenjohtaja Juha
Sipilällä on hänen mielestään
asiassa raskas ja kyseenalainen
vastuu.
Virrankoski ihmettelee, miksi
uudistuksessa aivan kaikki pienimmätkin palvelut siirretään
isojen sote-alueiden vastuulle.
. Pitää löytää uusi
tavoite, joka aktivoisi kansaa, ja jolla saataisiin kansanliike
taas aikaiseksi. Keskustan ajama kotikunta-maakunta-malli olisi
Sipilän mukaan ollut ehdottomasti paras vaihtoehto, mutta
sunnuntaina aikaan saatu viiden alueen malli ei ole huono
sekään.
Toive Tynjälä
Sipilä puolusti toimintatapaa,
jossa asia ratkaistiin keskustassakin pienessä piirissä.
. Puolueen työvaliokuntaa ja eduskuntaryhmää
on meillä pidetty informoituna,
ne ovat tienneet missä mennään.
Mutta kyllä puheenjohtajalla on
mandaatti tehdä tällaisia päätöksiä, Sipilä sanoi eduskunnassa.
Ratkaisu oli vielä sunnuntaiaamuna aidosti auki, Sipilä kertoo, Kesärannassa istuttiin vielä
lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aika pitkään.
kaisu siirtää järjestämisvastuun
viidelle sote-alueelle.
. Kokous venyi pitkäksi, ja puheenjohtaja
Juha Sipilä sanoo ryhmän
keskustelleen muun muassa
esityksen auki olevista yksityiskohdista.
Sipilä korosti, että kaikkien
pitää joustaa omista malleistaan, kun tehdään kompromisseja. Karjalainen kertoo suhtautuvansa vakavasti hallituksen korostamaan
ympäristöhaittanäkökulmaan.
Esimerkkimaana hän käyttää Ranskaa,
jossa liikenneministeri Fredéric Culliver
on jo saanut muutaman suuryrityksen mukaan hankkeeseen. Nyt tehdyssä ratkaisussa ei
ole kotikunta-maakunta-mallista häivääkään, Virrankoski
kirjoittaa.
STT
?Sipilällä raskas ja
kyseenalainen vastuu?
Keskustan entinen europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski arvostelee puolueensa sote-uudistukselle antamaa hyväksyntää.
Tulevaisuuden SDP
Millainen on tulevaisuuden SDP ja mikä
on sen tehtävä yhteiskunnassa?
Otto Mantere, SDP:n
kunnanvaltuutettu Ilmajoelta:
?SDP:llä on ollut pitkän linjan tavoitteena hyvinvointivaltio, joka on tietyllä tapaa jo saavutettu. Perustehtävä on pitää
huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus
pärjätä ja menestyä, ja sen vuoksi olen
itsekin liittynyt puolueen jäseneksi.
Pidän myös tärkeänä, että ollaan
edelleen rohkeasti kansainvälisiä.?
Keskustan entinen europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski arvostelee puolueensa
sote-uudistukselle antamaa hyväksyntää. Ne maksavat työntekijöilleen 21?25 senttiä kilometriltä, jos työmatka ajetaan pyörällä.
. Yli 8 000 kilometriltä ei kannata maksaa mitään. Sillä
ei voi olla minkäänlaista paikallistuntemusta.
Keskustan omassa kotikuntamaakunta-mallissa palveluista
olisi vastattu nykyisten 20 sairaanhoitopiirin pohjalta. Vai puolueille ei muka ole eroa. Vähennyksen voisi kerryttää polkemalla 20 sentin kilometrikorvausta ensimmäiseltä 2 000 kilometriltä ja 10 senttiä seuraavilta 6 000 kilometriltä. Siis pitäisikö perussuomalaisten mielestä valita EU-mörkö
vai Venäjän karhu?
Kylmenevää. Perussuomalaisten EU-kammo saa puolueen kuulostamaan vanhalta
SKP:ltä. Taustalla ovat hallituksen kaavailut
työmatkavähennysten pienentämisestä verotuksessa. Etenisiköhän polkupyöräkilometrien
verovähennysoikeushanke, jos saisimme
talvipyöräilynkin olympialajiksi, hän pohtii.
??Sipilän otteiden arvostelu jatkuu omien keskuudessa
Keskustan
eduskuntaryhmä
hyväksyi sote-sovun
Keskustan eduskuntaryhmä
on hyväksynyt yksimielisesti,
että puolue lähtee sote-ratkaisun parlamentaariseen valmisteluun mukaan. Siten saataisiin myös kannatus nousuun.
Samaan aikaa ay-liike ja puolue pitää saada tiiviimmin
yhteen, jotta työväki näkisi SDP:n omaksi puolueekseen.
Tällä hetkellä ne ovat ajautuneet vähän erilleen.
Mielestäni SDP on tulevaisuudessa vastavoima
markkinataloudelle, ja puolue tekee järkeviä ja pitkäkestoisia päätöksiä
Toivottavasti Kremlissä osataan laskea, mitä kaikkea siitä seuraisi.
VAIKUTUKSET
?Kyllä puheenjohtajalla on
mandaatti
tehdä tällaisia
päätöksiä.?
Lehtikuva / Martti Kainulainen
n n n
takana ovat olleet
Euroopan unioni ja Yhdysvallat. Perusteena tälle linjalle on paitsi
EU-jäsenyys, myös se, että Suomi ei voi hyväksyä Krimin miehityksen
kaltaista kansainvälisen oikeuden vastaista tekoa.
EU:n sisäisissä Ukraina-neuvotteluissa Suomi on edustanut maltillista ja ratkaisuhakuista linjaa. 26.3.2014
5
Pääkirjoitus
Mitä sote-selvittely tuli maksamaan?
??
??
??
??
??
??
Toimivat suhteet
Venäjään tärkeitä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista on valmisteltu ja
selvitetty huolella etenkin sosiaali- ja terveysministeriössä
Valmistelu ja selvittely on ollut käynnissä tämän hallituksen
aloitteesta vuodesta 2011
STM:n laskelmien mukaan koko vuoden 2013 rahankäyttö
sote-uudistukseen oli 414 276,54 euroa, josta reilut 300 000
kului selvityshenkilövaiheeseen. Niinistö keskusteli Haagissa myös Yhdysvaltain presidentin
Barack Obaman kanssa, mikä osoittaa, että puhevälit ovat kunnossa
toiseenkin suurvaltaan.
TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. EU:n läntiseltä laidalta on helpompia puhua jyrkin
sanankääntein ja vaatia rankkoja Venäjän vastaisia toimia.
Baltian mailla ja Neuvostoliiton entisillä satelliiteilla on lähihistorialliset syynsä ankariin Venäjä-kannanottoihin.
VENÄJÄÄN SUUNNATTUJEN PAINOSTUSTOIMIEN
Puheenjohtaja Juha Sipilä puolustaa toimintatapaa, jolla sote-asia ratkaistiin keskustassakin pienessä piirissä.
Kupla
AFP Photo / Peter Parks
Pitää ottaa yhteyttä siihen,
joka on suunnitellut
näiden sotilaiden koltut...
n n n
Niinistö tähdensi Haagin ydinturvallisuuskokouksessa, että hän jatkaa yhteydenpitoa Venäjään kaikin
välttämättömin tavoin, jos Suomen etu sitä vaatii. STM:ssä työryhmien
työskentelyyn on osallistunut vuosien mittaan suuri määrä
virkamiehiä. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Hinta nousee vielä, mikäli Venäjä
kohdistaa painostustaan ja jopa sotatoimia läntiseen ja eteläiseen Ukrainaan. Ukrainan tilanne
on ollut peittää alleen
myös ydinturvallisuu- Haagissa pohdittiin tällä viikolla Krimin kriisiä.
den huippukokouksen Suomi on korostanut rakentavaa suhtautumista
Haagissa, joskin ko- Venäjään. Sellainen sopii ylipäätään pienelle
maalle, mutta tärkeitä tekijöitä ovat myös rajanaapuruus ja laajat
kauppasuhteet. 15 selvityshenkilöä selvitti
sote-uudistusta viidellä erityisvastuualueella vuosina 2012?
2013.
Vuosina 2007?2013 sote-uudistusten parissa työskennelleiden työryhmien välittömät kustannukset STM:lle olivat 43
200 euroa.
Välittömien kustannusten lisäksi kuluja on aiheutunut valmisteluun käytetystä työpanoksesta. Suomea Haagissa edusti tasavallan
kous on ehtinyt keskit- presidentti Sauli Niinistö.
tyä myös varsinaiseen
asialistaansa.
Venäjä maksaa kovaa hintaa Krimin valloituksesta ja niemimaan
liittämisestä osaksi federaatiota. Presidentti sanoi,
että Suomella ei ole Nato-liittoutumaa, mutta olemme taanneet naapuruusturvallisuuden hyvällä kahdenvälisellä kanssakäymisellä.
Se oli tärkeä ja rakentava puheenvuoro kaiken Ukraina-kohinan
keskellä. Ratkaisut ja äänensävyt ovat poikenneet toisistaan, mikä selittyy sillä, että Venäjä on monelle EUmaalle tärkeä kauppakumppani, mutta Yhdysvallat pelaa sen kanssa
suurvaltashakkia.
Suomi on ollut EU-maana johdonmukaisesti ja epäilyksittä unionin
yhteisen Ukraina-politiikan takana. Länsimaat
ovat asettaneet keskeisiä venäläisiä vaikuttajia matkustuskieltoon,
heidän rahojaan on
jäädytetty ja Venäjään
kohdistuvia talouspakotteita suunnitellaan.
Venäjä on suljettu
ulos johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmästä, jonka seuraava
kokous pidetään G7kokoonpanossa Sotshin sijasta Brysselissä. Heidän soteen käytetyn työpanoksensa arvoa
on mahdoton määritellä.
Kunnissa ja muissa tahoissa on tehty valmistelua, senkään
työpanoksen arvoa ei pysty määrittelemään.
UKRAINAN
Lehtikuva / Twitter Tpkanslia
KRIISIN
ovat
levittäytyneet tämän
kuukauden aikana laajalti kansainvälisiin
suhteisiin
(STT)
Poliittinen tuki
tarpeen tuulivoimatoimijoille
Eduskunnan ympäristövaliokunnan SDP:n kansanedustajat
Sirpa Paatero, Jukka Kärnä
ja Rakel Hiltunen vaativat poliittista selkänojaa tuulivoimatoimijoille ja avoimempia keskusteluyhteyksiä, jotta tuulivoiman tuotantotavoitteet saavutettaisiin.
. Seminaarissa puhuivat tuulivoimatoimijoiden, ministeriöiden
ja Puolustusvoimien edustajat.
(Demokraatti)
Eduskunnassa
halua rajoittaa
kerjäämistä
Enemmistö kansanedustajista
on valmis rajoittamaan kerjäämistä. Työterveyshuolto voi arvioida,
kuinka hyvin varoitusäänet ja
puhe kuuluvat suojaimia käytettäessä.
Outokummussa työntekijöille valittiin suojaimet, jotka
haittasivat mahdollisimman vähän kuulemista voimakkaassa
taustamelussa. Alalla esiintyy meluvammoja enemmän kuin kaikkia
muita ammattitauteja yhteensä.
Mika Peltonen
UP
Työterveyslaitoksen
selvityksen mukaan
kuulonsuojaimia ei
osattu käyttää oikein.
Pohjanmaan piirin
puheenjohtajuus
kiinnostaa
Kurikkalainen Kirsi Kandolin
asettuu ehdolle Pohjanmaan
sosialidemokraattien puheenjohtajaksi. Suomion ottanut tavoitteeksi lisätä tuulivoimaa 9 terawattituntia vuoteen 2025 mennessä. (STT)
Containersteve
irtisanoo 36
Kotkassa
Satamaoperaattori Containersteve on päättänyt lopettaa Kotkan toimipisteen liiketoiminnan. 6
26.3.2014
??Ongelmana tehdastöissä on puheen heikko kuuleminen
Kuulonsuojainten
käyttöä on tehostettava
Kuulonsuojaimet eivät suojaa,
kun ne otetaan korvilta pois.
Näin tehdään tehdastyössä
varsin usein, jotta esimiehen
tai työkaverin puhe tulisi ymmärretyksi.
Toisinaan suojaimet otetaan
korvilta, kun halutaan havainnoida ympäristön tapahtumia.
Työterveyslaitos tutki Outokummun terästehtaalla kuulonsuojainten käyttöä ja kehitti
parempia menetelmiä kuulon
suojaamiseksi. Neljä viidestä työntekijästä ei osannut
asentaa tulppia oikein.
Metallin valmistuksessa meluvamma on yleisin ammattitauti. huhtikuuta Alavudella. Työvoiman ulkopuolella olevien
määrä oli kasvanut vuoden takaisesta 25 000 hengellä. Niitä seuranneet
yt-neuvottelut on nyt saatu päätökseen.
Containersteve
kuuluu
Finnsteve-yhtiöihin, joiden
emoyhtiö on Finnlines. Vuosi
Kuulonsuojaimet pitäisi valita yksilöllisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa.
sitten lukema oli 8,7 prosenttia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 241 000, mikä oli 10
000 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä johtaa Kotkassa yhteensä 36 työntekijän irtisanomiseen, yhtiö kertoi tiedotteessaan.
Containersteve aloitti Kotkan
satamatoimintoja koskevat so-
peuttamisneuvottelut jo viime
marraskuussa. Kandolin on toiminut Kurikan demareiden pu-
heenjohtajana vuodesta 2008
lähtien ja ollut mukana kunnallispolitiikassa 15 vuotta.
Kandolin on tällä hetkellä
Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. Joka viides
työntekijä hyötyi valinnasta.
Ongelmana
monet suojaimet
Kun Työterveyslaitos selvitti
työpaikan käytäntöjä, ongelmaksi osoittautui kuulonsuojainten, huppujen ja silmien suojainten yhtäaikainen
käyttö.
Lisäksi kuulonsuojaimia ei
osattu käyttää oikein. Tutkijoiden mukaan menetelmä on yleispätevä
ja soveltuu muihinkin työympäristöihin.
Tärkeintä on valita kuulonsuojaimet, jotka haittaavat mahdollisimman vähän kuulemista,
jos taustamelu on voimakas.
Yhtä tärkeää on valita kullekin
työntekijälle sopivat suojaimet.
Varoitusäänet
pitäisi kuulla
Työterveyslaitos esittää, että
työntekijän kuulo ja kommunikaatiotarpeet sekä onnettomuusriskiä lisäävät tekijät tulee arvioida ennen suojainten
valintaa.
Kuulonsuojaimet pitäisi va-
lita yksilöllisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa. Asiaa ajavan lakialoitteen on allekirjoittanut 102 kansanedustajaa.. (Demokraatti)
Helmikuun
työttömyysaste
9,1 prosenttia
Kirsi Kandolin.
Suomen työttömyysaste nousi
helmikuussa 9,1 prosenttiin,
kertoo Tilastokeskus. Työllisiä oli 26 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hän on myös mukana
muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton koulutusasiantoimikunnassa, Seinäjoen
koulutuskuntayhtymän valtuustossa ja Suupohjan elinkeinokuntayhtymän hallituksessa.
Pohjanmaan piiri valitsee uuden puheenjohtajan lauantaina
5. Jotta tavoite toteutuisi
aikataulussa, on poliittisten toimijoiden annettava tukea tuulivoimatoimijoille, jotka kokevat
toimintaympäristön Suomessa
välillä hankalaksi, kansanedustajat vaativat.
SDP:n eduskuntaryhmä järjesti tiistaina seminaarin, missä
haettiin ratkaisuja siihen, miten tuulivoiman rakentamisen
esteet Suomessa voitetaan
Sen sijaan jonkun toisen henkilön toimikauden jälkeen paluu on mahdollista, mutta
hyvin harvinaista.
Nyt Michelle Bachelet teki sen oltuaan välivuodet Yhdistyneiden kansakuntien naisjärjestön UN Womenin johtajana. Itse mainostan sitä sosiaalisena keittokirjana, koska se sisältää toisistaan tavallaan
riippumattomia ideoita. Tällä kertaa vein Ilkka Taipaleen menestysteoksen Sata suomalaista innovaatiota espanjankielisen version.
Se on muuten aivan oivallinen teos vietäväksi lähes mihin tahansa maailmankolkkaan.
Voitte kysyä sitä Ilkalta lähes minkä kielisenä
tahansa. Kun Euroopalla menee huonosti, niin
latinoilla hyvin ja toisinpäin. Suomalaiset tietävät sen
omastakin kokemuksesta. Kuva Helsingin keskustasta.
Lainmuutokseen tähtäävässä
aloitteessa ehdotetaan, että kerjäämistä varten henkilön pitäisi
rekisteröityä ja hankkia rahankeräyslupa poliisilta.
Lisäksi kerjäämistä voitaisiin
rajoittaa niin, että se olisi kiellettyä esimerkiksi kaupunkien
keskustoissa, turistikohteissa,
kesätapahtumissa ja tienvarsilla.
Kärkinimiä aloitteen alla ovat
kansanedustajat Arto Satonen
(kok.), Kari Rajamäki (sd.),
Antti Rantakangas (kesk.)
ja Reijo Tossavainen (ps.).
(STT-Demokraatti)
7
Annoin kirjoja myös Suomessa aikanaan olleille pakolaisille, jotka nyt ovat olleet jo pitkään takaisin kotimaassaan. Presidentti Bacheletin isä oli ilmavoimien kenraali, joka kieltäytyi yhteistyöstä
Pinochetin juntan kanssa ja kuoli kidutukseen
oman sotilasakatemiansa kellarissa. LiUkrainaa
säksi olemme olleet myötänään, tulee
hemmin läheisissä yhteispyytämättä
työsuhteissa kansainvälimieleen Chilen
sessä politiikassa. Surmansa saaneen presidentti Allenden tytär antamassa demokraattisten vaalien
jälkeen lääkäri Michelle Bacheletille presidentin tunnukset. Minäkin sain henkilökohtaisen kutsun.
Olemme vanhoja kolleJa kun katsoo
goja presidenttiajalta. Ihan niin kuin keittokirjankin laita on, ideoita voi soveltaa omien
mieltymystensä ja tarpeiden mukaisesti. Tämä YKjakso toi paljon mainetta Chilelle ja virkaanastujaisissa olikin mukana tavallista enemmän kansainvälisissä tehtävissä olevia ihmisiä. Sivistyneistöä - voisi
joku määritellä. Trosdahl
m
e eurooppalaiset puhumme
mielellään omasta maanosastamme demokratian kotina, josta muut voivat ottaa
oppia. Kunpa heidän isänsä olisivat voineet nähdä tämän.
Vaaleissa puhuttiin kuitenkin tästä päivästä
ja tulevaisuudesta: nuorisotyöttömyydestä ja
talouskasvusta ihan niin kuin Euroopassakin.
Bachelet kieltäytyi johdonmukaisesti käyttämästä menneisyyttä hyväkseen, vaikka vastapuolen ehdokkaan perhetausta - isä juntan
kenraaleja - olisi jonkun mielestä ollutkin houkutteleva vaihtoehto.
Miksi minä kuitenkin siihen palaan. Silti oli
vastarintaliikhieno juttu saada edustaa
keen teema:
myös Suomea, sillä mailYhtenäistä
lamme on pitkät ja monikansaa ei voi
puoliset suhteet.
voittaa.
n n n
hallitusta.
Heilläkin on suurta kiinnostusta sekä suomalaista opetusjärjestelmää että sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohtaan. Mutta teorian syntyhistoria ei ole
ikuinen takuu.
Hieman yleistäen voisi väittää, että Latinalaisella Amerikalla ja Euroopalla on ollut koko
viime vuosisadan mielenkiintoinen kohtalonyhteys. Kolmekymmentäluvulla ja heti toisen maailmansodan jälkeen
toisinajattelijat lähtivät meiltä latinoihin säästääkseen henkensä ja sitten taas 1970-80 -luvuilla sellaisista sotilasdiktatuurin maista kuten Chilestä ja Argentiinasta lähti joukoittain
poliittisia pakolaisia niin meille kuin muuallekin Eurooppaan.
Tällä hetkellä Eurooppa kärsii valuuttakriiseistä ja monissa maissa kuohuu poliittisesti. Toivon, että kirja saa
innokkaita lukijoita.
CHILESSÄ PRESIDENTTI JOHTAA
Aloite kerjäämisen rajoittamiseksi on saanut sen tekijöiden mukaan
eduskunnan enemmistön tuen. 26.3.2014
Kolumni
Tarja Halonen
info@presidenthalonen.fi
Demokratian maanosa?
Kari Hulkko
Lehtikuva / Trond H. Juuri siksi he olivatkin kenraali
Pinochetin aikana erityisen uhan kohteena.
n n n
Isabel Allende
ojensi vallan merkit vallanvaihtotilaisuudessa
Michelle Bacheletille kostui varmaan monen
silmäkulma. Koska
kansakunnan eheytyminen on niin tärkeä
ja vaikea prosessi. Olin vastikään Chilessä todistamassa
Michelle Bacheletin paluuta presidentiksi.
Heillä presidentin toimikausi on vain neljä
vuotta ja välitön uudelleen valinta ei ole mahdollista. Upea joukko kaiken kaikkiaan! He olivat jo 1970-luvulla oman
yhteiskuntansa aktivisteja. Niitä
ei kannata yrittää lukea kuin romaania, vaan
vilkuillen ja maistellen. Totta tietysti on, että alan terminologia on useimmiten meiltä kotoisin - erityisesti
Kreikasta. Edellisellä kaudellaan presidentti Bachelet lainasi suomalaisen
äitiyspakkauksen idean sikäläiseen käyttöön
muunneltuna. Ja kun katsoo Ukrainaa tänään, tulee pyytämättä mieleen Chilen vastarintaliikkeen teema: Yhtenäistä kansaa ei voi voittaa.
Niin yksinkertaista ja niin vaikeaa.
KUN SENAATIN PUHEMIES
Kaupunki lomautti viime vuonna
väkeään pääsääntöisesti kolmeksi viikoksi. Risuja
tulee hallinto- ja hovioikeuden
siirrosta Kuopioon.
Valtuuston puheenjohtajan
mielestä valtio on kupannut
Kouvolaa aivan tarpeeksi, kun
kaupunki jää valtionosuuksissa
aina vain vähemmälle.
. Kuntaliitos on osoittautunut viisaaksi päätökseksi. Hallintojohtaja Niemelä on tyyty-
väinen, että puolustusvoimat
pysyy vahvana toimijana. Kuntaliitoksen ansiosta
kaupungin henkilöstön eläköityminen on saatu hyödynnetyksi. Alueen, kuten Kuusankosken, halki virtaava mahtava Kymijoki antaa kaupungille ainutlaatuisen leimansa.
??Tehtaiden lopettamiset eivät lannistaneet kymenlaaksolaisia
Kouvola on mainettaan parempi
Paperiteollisuuden murros on
iskenyt viime vuosina erityisesti Kymenlaaksoon ja Kouvola
on saanut siitä tuta raskaimman
kautta, kun kaksi tehdasta, Voikkaa ja Myllykoski, kylmenivät.
. Tilannetta ei ole helpottanut asukasmäärän lasku, joka
on vääristänyt ikärakennetta ?
vanhempaa väkeä riittää.
Kuntaliitos pelasti
paljolta pahemmalta
Kouvolan virkamiehet ja päättäjät ovat hyvin tyytyväisiä, että
suuri kuntaliitos tehtiin juuri
oikeaan aikaan. Asuinalueena Kymenlaakso
on edullinen ja yllättävän ly-
Harri Helminen tunnustaa, että Kouvolan nostaminen taas
iskuunsa vie oman aikansa.
hyen matkan päässä Helsingistä, hän muistuttaa.
Teiden kunto erityisesti Kouvolan ja Kotkan sekä Lahden
välillä rassaa Elorantaa. Valtiovallalle terveisiä, että
Suomessa pitäisi edistää puun
käyttöä julkisessakin rakentamisessa. Suurin osa irtisanomisuhan alla olevista on pystytty
sijoittamaan muihin tehtäviin.
Kaupungilta jää myös yhä eläkkeelle erittäin paljon ihmisiä,
Karhu valottaa.
Hänen mukaansa kuntaliitosta on pystytty hyvin hyödyntämään eläköitymisessä. Uusi Kouvola
syntyi 2009, kun kuusi kuntaa
yhdisti voimansa.
. Ruotsista voisi ottaa tässä mallia, Helminen vihjaisee.
Kouvola on näyttänyt esimerkkiä. Se oli sellainen isku kaupungin elinvoimaisuudelle,
että entiselle tasolle pääsemistä
treenataan pitkään, Kouvolan
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Helminen (sd.)
huokaisee.
Kaupungin hallintojohtaja
Jari Niemelän mukaan työpaikkojen menetys on luonnollisesti
heijastunut myös Kouvolan talouteen. Siitä kertoo sekin,
että viime vuonna budjetti rakennettiin 15 miljoonaa alijäämäiseksi, mutta plussaa tuli.
Irtisanomisia
pakon edessä
Kouvola on joutunut tekemään
kipeitä päätöksiä, jotta talous
saataisiin taas kasvuun. Kaupunki on viisaasti
rakentanut puusta uusia päiväkoteja ja ison koulun.
Jari Niemelä, Päivi Karhu ja Maria Eloranta muistuttavat, että
Kouvola elää murrosvaihetta.. Mutta kiitos sosialidemokraattisten ministereiden, me
saimme poliisin tekniikkakeskuksen ja uuden viisumipalvelukeskuksen, joille olisi ollut
muuallakin haluajia, Helminen
korostaa.
Sijainnista pitäisi
saada kaikki hyöty
Kouvolan sijainti Helsingin ja
Pietarin puolivälissä on yksi
valtti, josta odotetaan pelastusta. Haukutaan, ettei mitään
ole tehty, mutta se ei pidä paikkaansa. Säästötavoite on
20 miljoonaa euroa.
Kouvola työllistää nyt noin
6 500 henkeä.
. Kyyti
olisi ollut paljon kylmempää, jos
kaikki kuusi olisivat olleet omillaan rakennemuutoksen iskiessä,
kaupunginvaltuutettu Ville Salonen (sd.) huomauttaa.
Häntä kismittääkin se, että
Kouvola otetaan aina huonona
esimerkkinä esille.
. Kouvolan henkilöstöpäällikkö Päivi Karhu
Ville Salosta harmittaa, että Kouvolaa moititaan surutta, ?aivan
kuin täällä ei olisi tehty mitään?.
laskee, että sillä saatiin suoraan noin viiden miljoonan
säästöt.
Vielä vaikeampi päätös olivat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää kaupungin henkilöstöä 600:lla. 8
26.3.2014
Kouvola nousi kuntaliitoksen jälkeen Suomen kuudenneksi suurimmaksi kaupungiksi asukasluvultaan. Tilinpäätöksestä tuli
viime vuonna positiivinen, hän
listaa.
Helminen komppaa: päätä on
saatu nostetuksi vedenpinnan
yläpuolelle. Vuoden
loppuun mennessä henkilöstö
vähenee noin 320:lla, loput
myöhemmin. Tieosuudet pitäisi hänen mielestään saada kuntoon, jotta Kouvolan vetovoima asuinalueena
kasvaisi.
Puurakentaminen
hyödynnettäväksi
Marja
Luumi
Demokraatti,
Mikkeli
Paperiteollisuuden piiput eivät ole kadonneet kokonaan
Kouvolasta, mutta sosialidemokraattien mielestä tulevaisuuden kannalta kaupunkiin
olisi ehdottomasti luotava lisää avoimen sektorin työpaikkoja.
Kouvola on kiinnostunut
puurakentamisesta.
. Joka
neljäs paikka on jäänyt täyttämättä, kun työntekijä on jäänyt
eläkkeelle.
Valtiolle moitteita
ja kiitosta
Valtiovalta on kouvolalaisten
mielestä kohdellut kaupunkia
sekä hyvin että huonosti. Niemelä harmittelee, että
Allegro-juna ei ole tuonut venäläisiltä niin paljon euroja kuin
odoteltiin.
Demariryhmän valtuutettu
Maria Eloranta toivoo, että
pääkaupunkiseudun kehä ulottuisi Kouvolaan saakka.
Ensimmäinen puheenvuoro Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kouvolan alueella. Siksi hän onkin harmissaan, että valtuustoryhmä hajosi vuoden alkupuolella kahdeksi, kahdeksan hengen SDP:n
valtuustoryhmäksi ja kuuden
hengen Demariryhmäksi.
. Aivan oikein, Kouvola.
. 26.3.2014
9
Kuvat Kari Hulkko
?Kaupungin elinvoiman kehittämisen
kivijalka on sijainti.?
uusi kaupunki
Kouvola
??
Uusi Kouvola syntyi vuonna 2009, kun Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski
ja Valkeala liittyivät yhteen
??
Asukkaita 86 928 (31.12.2013)
??
Pinta-ala 2 871 km2
??
Tulovero 20,0
??
Studia Generalia
Demokraatti
kiertää Suomea
2014
Työelämän ja sosiaaliturvan
historialliset muutokset
Kemi 15.1.
Oulu 22.1.
Kaupunginvaltuusto: Kokoomus 13, PS 10, SDP
8, Keskusta 9, Demariryhmä 6, Sitoutumattomat 5, KD 4, Vasemmistoliitto 2, Vihreät 2
Torstaina 27.3.2014 klo 18-20
Ylivieska 22.10.
Vaasa 29.10.
Tampere 26.2.
Savonlinna
23.4.
Sastamala 19.2.
Rauma 17.9.
Kouvola 26.3.
Karkkila 26.11.
Turku 24.9.
Lohja 19.11.
Luennoitsijana työoikeuden professori Matti Mikkola. Sen keskeiset tavoitteet ovat tasapainoinen talous,
elinvoimainen kaupunki, asiakaslähtöinen kaupunki ja laadukas ympäristö.
. Kouvola on vahva peruskunta ja sen elinvoiman kehittä-
misen kivijalka on sijainti, Helminen huomauttaa.
Kouvolassa uskotaan, että sijainti Helsingin ja Pietarin metropolialueiden välissä poikii
vielä uusia investointeja.
Ison alueen tasapuolinen kehittäminen on demareille tärkeää.
Demarivaltuutettu Ville Salonen heittää kysymyksen: Mikä
on maatilojen määrällä laskettuna Suomen suurin maatalouskunta. Yhteistahto on löytynyt vaikeissakin paikoissa.
Erityisen ylpeä hän on kaupunkistrategiasta vuosille 2014?
2020, jonka valtuusto hyväksyi
hiljattain. kuten henkilöstön yt-neuvotteluista.
. Valtuustoryhmämme on
toiminut erittäin demokraattisesti. Toivottavasti
saamme ryhmät taas yhteen,
Helminen toteaa.
d
Löy
la
o
v
ou
K
ä
!
TYKKIMÄEN HUVIPUISTO
Suomen rennoin huvipuisto
Kesäkuussa aukeaa AQUAPARK!
www.tykkimaki.fi
VERLA
UNESCOn maailmanperintökohde,
Ainutlaatuinen vanha pahvitehdas ja
ruukkikylä, www.verla.fi
ARBORETUM MUSTILA
Suomen suurin puulajipuisto
www.mustila.fi
REPOVEDEN KANSALLISPUISTO
Jylhää erämaata ja ja lumoavia reittejä
www.luontoon.fi/repovesi
POIKILO - Kouvolan museot
8.5.-31.8.2014 kesänäyttely,
Laila Pullinen: Valonkaari, www.poikilo.fi
www.kouvola.fi/tapahtumat. Maaseutu on Kouvolan voimavara, josta saamme olla ylpeitä, hän korostaa.
Maaseutua hyödynnetään
muun muassa raaka-aineiden
lähteenä sekä matkailun, vapaa-ajan ja virkistäytymisen
kohteena. Tervetuloa!
Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki
Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja jatkuu!
Strategia antaa
eväitä uuteen nousuun
Kouvolan kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) antaa luottamushenkilöille kaikki kiitokset, miten
kaupunki on pystynyt ottamaan
vastuun kipeistäkin ratkaisuista
. Sen kiinnostavuus on ylittänyt odotukset: viime vuonna
tehtiin kävijäennätys, 93 000.
Helmisen mukaan sosialidemokraattien kädenjälki näkyy
hyvin strategioissa ja päätöksissä. Hajoaminen johtuu
muista syistä. Tilaisuuden vetää
Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi.
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu
Positiivinen näkyvillä olo
ja tekemisen meininki herättävät ihmisten kiinnostusta.
Nöyrin mielin
kuntapolitiikkaan
Purtilo on koulutukseltaan sosionomi (amk). Hävinneen vir-
Henna Purtilo matkaa toukokuussa myös ensimmäistä kertaa SDP:n puoluekokoukseen yhdistyksensä edustajana. Tietyt asiat on
ajateltava talous edellä, mutta
monet palvelut on pakko tuottaa eikä ihan kaikesta voi säästää.
Lasten ja nuorten palvelut
ovat Purtilolle ykköstärkeysluokkaa.
. On hyvä, että jäsenet uskaltavat kertoa mielipiteensä
ja kaikki ovat todella lasten ja
nuorten asialla.
Kouluasiat ovat kuohuttaneet
viime vuosina myös Kouvolassa.
Valtuusto on päättänyt yhdistää
vuonna 2016 kaksi keskustan lukiota ja jatkaa neljän muun lukion toimintaa. SDP:hen mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Kahden
puolueosaston yhteiselämä on
alkanut sujuvasti ja aktiivisesti.
. On tärkeää, että puolueosastot ottavat kantaa kuntansa
asioihin ja tuovat arvojamme
esille. 10
26.3.2014
??Henna Purtilo: Ennaltaehkäisevään työhön kannattaa panostaa
Kouvola tarvitsee myös
positiivisia tulevaisuudenkuvia
. SDP:n linja olisi ollut se,
että lukio olisi jokaisella kaupungin alueella eli keskustan
lisäksi etelässä ja pohjoisessa.
Näin olisi pystytty säilyttämään paremmin alueellinen
tasa-arvo.
Yhteiskoulun tulipalo helmikuussa merkitsee Purtilon mukaan sitä, että lukiopäätös joudutaan ottamaan käsittelyyn
aiottua nopeammin, koska tilat
lukiolaisille ovat nyt riittämättömät.
Kuntalaispalaute
pitää ottaa tosissaan
Henna Purtiloa vaivaa selvästi
se, että Kouvolasta tuodaan
esille pääsääntöisesti kielteisiä
asioita.
. Nyt meidän kaikkien pitää olla kouvolalaisia ja näin
on aika hyvin tapahtunutkin. Sitten ystäväni isä, Helmisen Harri pyysi minua vuoden 2012 kuntavaaleihin ehdok-
kaaksi. Nyt jo jännittää. Mutta tietyt palvelut pitää
olla tarjolla joka puolella kaupunkia, varsinkin ikäihmisille,
joita asuu paljon reuna-alueilla.
Kaupunki onkin jo ryhtynyt satsaamaan kotiapuun ja muihin
tasapuolisiin palveluihin, kertoo Purtilo.
?On tärkeää, että
puolueosastot ottavat
kantaa kuntansa
asioihin ja tuovat
arvojamme esille.?
kamiesesityksen mukaan keskustaan olisi jäänyt kaksi lukiota ja Kuusankoskelle yksi.
. Kansalaiset on
saatava luottamaan siihen, että
SDP on valmis uudistumaan
-henki on meillä vahva.
Positiivinen ote ja
tekemisen meininki
30-vuotias Henna Purtilo aloitti
vuoden vaihteessa uuden Anjalan-Inkeroisten työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Mutta ei sitä pidä jatkuvasti
nostaa esille. Mutta
sosialidemokratian hieno aate
elää ja sitä tarvitaan yhä. Tilanteen voi kääntää voimavaraksi
kun päättäjät ryhtyvät myös
toimimaan saadun palautteen
puolesta eivätkä keskity vaan
Markku
Lahikainen
Demokraatti,
Kouvola
markku.lahikainen@
demari.fi
selittelemään ja puhumaan palautetta pois tarttumatta siihen.
. Olen ylpeä siitä, että olen
saanut tällaisen hienon mahdollisuuden.
SDP:n pitää uudistua
Henna Purtilo on huolestunut SDP:n alhaisista kannatusluvuista.
. Se on Suomessa ensimmäinen, missä sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyvät näin konkreettisesti. . Positiiviset tulevaisuudenkuvat ovat talousongelmista
huolimatta kuntapolitiikassakin
tärkeitä, sanoo nuori kuntavaikuttaja Henna Purtilo (sd.).
Vuoden 2009 kuuden kunnan
kuntaliitos oli Purtilon mielestä
välttämätön.
. Tarvitaan positiivista otetta
ja sen on näyttävä myös julkisuudessa.
Kari Hulkko
Edistyksellistä
ennaltaehkäisevää
Kouvolan heikko taloustilanne
on Henna Purtilon mukaan realiteetti.
. Päättäjillä on oltava herkkyys ja valmius vastata lasten
ja nuorten avuntarpeisiin. Tämä koskettaa vahvasti myös lapsia ja nuoria.
Purtilo kantaa suurta huolta
kouvolalaisten nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista.
. Ihmisten pitäisi muistaa,
että olemme kuntalaisten ääninä
päätöksenteossa eikä omilla poliittisilla asemilla tarvitse olla
niin suurta merkitystä.. Meidän on saatava kansalaisten
tietoisuuteen, että tasa-arvo
ja oikeudenmukaisuus ovat
meillä tärkeitä ja että niiden
pohjalta SDP pitää huolta kansalaisista.
Purtilon mukaan SDP:llä on
nykyisin tarjota hyviä tavoitteita myös nuorille ja esimerkiksi yrittäjille.
. SDP:n
Kouvolan valtuustoryhmästä
erosi alkuvuodesta kuusi valtuutettua omaksi ryhmäkseen.
Millä mielin nuori kriisityöntekijä on seurannut tilannetta?
. Kuntalaiset saavat toki kritisoida ja kuntapäättäjien on
otettava palaute vastaan sellaisena kun se on annettu. Demarit rypevät jossakin,
meillä on liikaa syyttelyä ja erilaista turhaa kaivamista. Se on
ennaltaehkäisevää toimintaa, ei
vain reagointia tapahtuneeseen.
Tulipalo otettava
nopeammin käsittelyyn
Henna Purtilo on tyytyväinen
siitä, että Kouvolan lasten ja
nuorten lautakunnassa käydään
hyvää keskustelua.
. Ei
Kouvolassa enää ole kovin paljoa nurkkakuntaisuutta.
. Heidän ennaltaehkäisevistä
palveluista ei saa säästää liikaa.
Näissä asioissa Kouvola onkin
ollut oikeasti edistyksellinen,
sanoo lasten ja nuorten lautakunnan jäsenenä toimiva Purtilo.
Esimerkkinä hän mainitsee
vuonna 2012 käynnistyneen sosiaali- ja kriisipäivystyksen.
. Lähdin mukaan nöyrin
mielin pohtien, onko minulla
mitään annettavaa.
Ääniä tulikin ensikertalaiselle ihan mukavasti toista sataa ja mieluisa vaikuttamispaikka avautui Purtilolle lasten
ja nuorten lautakuntaan. Kouvolaan tarvitaan tiettyä
idealismia ja iloista maailmankuvaa. Hän työskentelee Kouvolan kaupungin kriisityöntekijänä ja on työn ohessa
suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin opintoja avoimessa yliopistossa.
Purtilo on ollut kiinnostunut
yhteiskunnallisista asioista jo
lukioajoista alkaen.
Sotilaat näyttivät, että Venäjä turvaa krimiläisiä tavalla,
johon Ukraina ei pysty. Krimillä asuva
Ukraina-mielinen Natalia Jegorova, 38, kertoo STT:lle, että
Venäjä on onnistunut jo vuosikymmeniä vaikuttamaan Krimin asukkaiden mielipiteisiin.
. Valtaosa kävijöistämme tulee nyt nimenomaan Venäjältä,
sanoo sivuston koordinaattori
Jevhen Fedtshenko. Sivusto toimii
sekä englanniksi että venäjäksi
ja se on suunnattu niin ukrainalaiselle kuin kansainvälisellekin yleisölle.
. Harhauttamista Hirvelän mukaan
oli myös se, että Venäjä väitti
kriisin alussa, että Krimillä olevat venäläissotilaat eivät ole
sen lähettämiä.
Mediasotaa jo
ennen kriisiä
Venäläisjoukolla oli myös toinen psykologinen vaikutus, eli
krimiläisten voittaminen Venäjän puolelle.
. Hänen
mukaansa Krim on vääristyneen uutisoinnin huipentuma.
. Tietoylivoima jäi venäjänkieliselle medialle. Kun Venäjän tiedot ukrainalaispakolaisista julkaistiin,
se korjattiin sosiaalisessa mediassa nopeasti. Venäjällä
on ajettu alas medioita, jotka
ovat uutisoineet Kremlin linjasta poikkeavaa tietoa kriisistä.
Informaatiosota onkin lisääntynyt nykyisessä sodankäynnissä, arvioi tutkimusryhmäjohtaja Arto Hirvelä Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
laitokselta. Tämä
liittyi propagandaan, jonka mukaan venäläiset ovat uhattuja
Krimillä, Hirvelä sanoo.
Venäjä on hallinnut Krimiä
mielikuvien avulla jo ennen varsinaista sotaa. Se rakensi Sevastopoliin kauniita rakennuksia, järjesti isoja juhlia Venäjän
laivaston juhlapäivänä ja maksoi
Lehtikuva / Markku Ulander
Tutkijoiden mukaan Kreml on jo pitkään muokannut Krimillä asuvien mielipiteitä Venäjä-myönteisiksi. Vapaaehtoiset pyörittävät
sivustoja, jotka pyrkivät tarjoamaan tietoa Krimin kriisistä
Ukrainan näkökulmasta.
Yksi vapaaehtoisvoimin pyörivistä sivustoista on StopFake.
org, joka haluaa korjata uutisointia Krimistä. Ukrainalaiset ovat
syyttäneet Venäjää Krimin
asukkaiden aivopesusta median
avulla. Venäjän mediassa on
muun muassa annettu ymmärtää, että Kiovassa vallan ovat ottaneet uusnatsit, jotka uhkaavat
Krimin venäläisiä.
Tämän lisäksi Venäjän mediassa on esitetty valheellista
informaatiota Ukrainasta virtaavista pakolaisista ja rajuista
mellakoista Krimillä. Venäjän propagandaan kuuluu muun muassa fasistisilla
vallanpitäjillä pelottelu.
Venäjä hallitsi Krimiä
mielikuvien avulla jo
ennen varsinaista sotaa.
suurempaa palkkaa Krimillä oleville työntekijöilleen kuin vastaavassa tehtävässä olevat ukrainalaiset tienaavat.
Lisäksi Krimillä pääuutislähteinä ovat jo vuosien ajan ol-
leet venäläiset kanavat, jotka
ovat omalta osaltaan vaikuttaneet alueen myötämielisyyteen Venäjää kohtaan, Jegorova uskoo.
Hirveläkin arvioi, että Venäjä on käynyt informaatiosotaa Krimillä jo ennen kriisin
kärjistymistä.
. Lisäksi Krimin
kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia äänestäjistä puolsi niemimaan Venäjään liittymistä.
Hirvelän mukaan Venäjä on
käyttänyt informaatiosodassa
hyväksi myös harhauttamista.
Venäjä on järjestänyt sotaharjoituksia, joilla se on vienyt
huomiota pois Krimiltä. Vääristyneen tiedon korjaamisen tarve tulee jatkumaan
vielä vuosia.
Toinen sivusto on Ukraine
Crisis Media Center, jonka vapaaehtoiset järjestävät Krimin
kriisiä koskevia tiedotustilaisuuksia poliitikkojen ja aktivistien kanssa.
. Meille ei makseta penniäkään, mutta olemme patriootteja ja ymmärrämme, että tämä
on nyt velvollisuutemme, sanoi
vapaaehtoinen Serhi Maljartshuk.. Krimin suhteen se ei
kuitenkaan toiminut.
STT
Vapaaehtoiset korjaavat ja
tarkistavat uutisten tietoja
Ukrainassa sadat vapaaehtoiset ovat aloittaneet vastaiskun
Venäjän propagandasotaa vastaan. Hirvelän mukaan
Ukraina ei kuitenkaan pääosin
ole pyrkinyt vaikuttamaan informaatiosodan keinoin.
Hän huomauttaa, että vaikka
viestinnän avulla käytävä sodankäynti on lisääntynyt, uudet
viestintäkanavat, kuten sosiaalinen media, ovat omalta osaltaan korjanneet propagandan
vaikutuksia.
. Hänen mukaansa
Krimin informaatiosota on Venäjälle tyypillinen tapa käydä
sotaa. 26.3.2014
11
??Tutkija: Venäjä pelotteli Krimin venäläisiä
Venäjä sai Krimin
informaatiosodassa
Informaatiosota on ollut keskeinen Venäjän sotaväline jo
viikkoja jatkuneessa Krimin
kriisissä. Kreml on työskennellyt pitkään saadakseen aikaan tuloksia,
jotka näemme nyt. Hirvelän mukaan Venäjä
pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin vastapuolella.
Venäjä sai esimerkiksi Ukrainan Venäjä-mieliset protestoimaan kaduille. Kansalaisten
vaikutusvalta on kasvanut siinä
suhteessa. Ukrainalaisia lähetyksiä häirittiin, kuten
myös matkapuhelinverkkoja.
Sosiaalinen media
korjaa tietoja
Myös Ukrainassa venäjänkielisiä kanavia on ajettu alas, mistä
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on kritisoinut maata
Samalla tällainen käsitteellinen
siirtymä passivoi äänestäjiä ja
osaltaan vaikuttaa koko demokratian toimivuuteen; miksi äänestää, jos vaihtoehtoja ei ole?
Tässä ei ole kyse siitä ettei
markkinamekanismia pidettäisi tehokkaana tapana organisoida taloutta. Jouni Backman tiivistää tämän Demari-lehdessä
seuraavasti: ?SDP ei ole etujärjestö, vaan arvoperustainen
poliittinen kansanliike. Peruskannattajakunta on kokenut tämän
eräänlaisena ylenkatseisuutena
ja marssinut joko katsomoon tai
populistien kannattajiksi.
Uuteen
osallisuuteen
Mitä sitten pitäisi tehdä luottamuksen palauttamiseksi. Palkansaajien neuvotteluvoimaa pitää vahvistaa eikä
heikentää. Identiteetti on tällä hetkellä sosialidemokraateilla utuinen ja epäselvä.
Eettisen markkinatalouden
käsitteen ongelma on, että se
hämärtää edelleen sosialidemokraattien poliittista identiteettiä ja liudentaa sitä suhteessa
porvarillisiin puolueisiin. Myöhemmin teeman käsittely on laantunut sielläkin, eikä
siitä ole oikein innostuttu sosialidemokraattien kentällä Suomessakaan.
Puheenjohtaja on politiikan johtaja
Puolueen entisinä toimitsijoina olemme havainneet kerta
toisensa jälkeen, että puheenjohtajaa arvioitaessa ja valittaessa tuodaan esiin vaatimukset
tiiviimmästä yhteydenpidosta
?kentän. Politiikassa ja yh-
teiskunnassa ylipäätään vaikuttavat edelleen kovat intressit.
Sosialidemokraateille on silkkaa hölmöyttä olla tätä tunnistamatta tai peräti asettaa kaikki
yhteiskunnalliset intressit samalle viivalle.
Hämärä keskustelu arvoista
ilman niiden kytkentää yhteiskunnalliseen todellisuuteen on
vieraannuttanut sosialidemokraattien perinteiset kannattajat, eikä se ole houkutellut keskiluokkaakaan puolueen kannattajiksi. Sen ei nyt pitäisi kuitenkaan olla sosialidemokraattien käsitteistössä niin
tärkeässä roolissa kuin vaikkapa demokratian. Tämän keskustelun
sijasta ovat sinänsä tärkeät kulttuuriseen identiteettiin liittyvät kysymykset nousseet puolueessa keskiöön. Voiko
olla niin, että puolueen nykyinen johto häpeäisi sosialidemokratian omaa käsitteistöä ja puhetapaa?
Sosialidemokraattien ainut
viesti kansalaisille ei voi olla,
että me hoidamme kapitalismia paremmin kuin muut. Keskiluokkaiset palkansaajat painiskelevat aivan
samojen ongelmien kanssa kuin
duunaritkin.
Kun yhteiskunnalliseen vallan, varallisuuden ja tulonjaon
ongelmiin ei ole tohdittu markkinatalouden toimivuuden nimissä puuttua, on puolueen
identiteetti vanhojen peruskannattajien keskuudessa heikentynyt. Työn
ja työväen liike. Sen symboliseksi rakennuspuuksi tuli esimerkiksi Demari-lehden nimen muuttaminen Demokraatiksi.
Ehkä tärkein yritys on ollut
kuitenkin kampanja niin sanotun eettisen markkinatalouden
tai eettisen kapitalismin puolesta, jota puheenjohtaja Jutta
Urpilainen on halunnut viedä
eteenpäin puheenjohtajakaudellaan.
Eettisen kapitalismin/markkinatalouden lanseeraaminen puolueen keskeiseksi käsitteeksi on kopioitu suoraan
Englannista, jossa sitä alkoivat
ensin käyttää konservatiivit ja
myöhemmin työväenpuoluekin. Ilman
sitä Suomen kaltaisessa poliittisessa järjestelmässä joutuu
auttamattomasti paitsioon. Mitä
tällä kaikella tarkoitetaan, on
jäänyt lopulta varsin hämäräksi.
Arvopuolueesta puhuminen
tuntuu korvanneen välttämättömän ja tarpeellisen analyysin
yhteiskunnan voimasuhteista
ja niiden kehitysdynamiikasta.
Maailmassa, jossa pääoma on
ottanut monin paikoin vallan demokraattisilta instituutioilta, on jokseenkin sinisilmäistä korostaa vain arvoja ?
olivat ne kuinka hyviä tahansa
. 12
26.3.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. jos valta-analyysiä ei ole niiden taustalla. Tätä kutsutaan
puolueen identiteetiksi. Tämä pelkästä
arvopuolueesta puhuminen on
ollut myös puheenjohtaja Urpilaisen perussanastoa aina hänen valinnastaan lähtien. Tämä koskee
yhtä hyvin paikallista, luokkatai vaikka sukupuoli-identiteettiä.
Juha Eskelinen
Keski-Vantaan
sosialidemokraatit
Anna-Liisa Blomberg
Eettinen markkinatalous
ja hyvä yhteiskunta
Istuva puoluejohto on kyllä
yrittänyt rakentaa puolueen
uutta identiteettiä jo pidemmän
aikaa. kanssa.
Varmasti olemme tässä suh-
teessa itsekin yllin kyllin marmattaneet kaikille niille puheenjohtajille, joiden kanssa
olemme saaneet työtämme
tehdä, Rafael Paasiosta alkaen.
Tahdomme kuitenkin vuosikymmenten koulimalla koke-
muksella sanoa, että ehdoton
perusasia
puheenjohtajalle
on omakohtaisesti luotu näkemys puolueen ja maan politiikan tavoitteista ja niiden
saavuttamiseksi tarvittavista
keinoista. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
SDP:n minäkuva selkeäksi
Viimeisten viikkojen aikana on
julkaistu lukuisa määrä mielenkiintoisia arvioita SDP:n tilasta
ja tulevaisuuden näkymistä.
Moni puheenvuoro on pyörinyt puheenjohtajavalinnan ympärillä, silti rivien välistä on ollut luettavissa myös näkemyksiä puolueen linjasta ja identiteetistä.
Kenellekään ei ole kuitenkaan
jäänyt epäselväksi, että puolueen kentällä on suurta huolta ja
tyytymättömyyttäkin nykyisin
jo pidemmän aikaa laskeneeseen puolueen kannatukseen.
Masentavaa on ollut huomata
miten puolueen eliitti ja ministerit ovat keskustelua käyneet.
Henki on ollut; mitä te valitatte,
johto on hoitanut asiansa hyvin
ja eihän teillä (muutoksen vaatijoilla) ole edes poliittista vaihtoehtoa esittää. Yhteiskunta
on toki paljon muutakin kuin
markkinapaikka. Pe-
rinteinen kannattajakunta tarvitsee oman arvomaailmansa
tunnustamista ja tunnistamista.
Ilman sitä on yhteistä identiteettipohjaa vaikea löytää ja
luottamusta palauttaa. Sosiaalinen markkinataloushan
on ollut jo pitkään kokoomuksen keskeistä käsitteistöä. Eikö
meidän pitäisi pikemminkin ta-
voitella hyvää ja demokraattista
yhteiskuntaa. Harjoittelun mahdollisuuksia ei ole. Yritysverotuksen lasku
ilman kompensoivia toimenpiteitä työmarkkinapolitiikassa
oli esimerkki siitä miten sosialidemokraattien ei ainakaan tulisi menetellä.
Kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa identiteettiä on vahvistettava eikä
heikennettävä. Tämä
ei tarkoita suvaitsevaisuuden
ja vapaamielisyyden hyljeksintää, vaan puolueen perusviestin
selkeyttämistä.
Vieraantuminen demokratiasta voidaan voittaa vahvistamalla osallistumista ja suoraa demokratiaa kaikilla yhteiskunnan tasoilla: kunnissa,
asuinalueilla, työpaikoilla ja
aina Euroopan unionia myöten. Yhteistyö ja
osallistuminen vievät kehitystä
eteenpäin vähintään samalla
voimalla kuin markkinamekanismit. Sanoilla ja käsitteillä on
suuri merkitys poliittisen identiteetin rakentamisessa. Tällöin kiinnittäisimme huomion pelkän talouden sijasta koko yhteiskuntaan, ihmisten osallistumiseen
ja ihmisten oikeuksiin.
Arvot ja intressit
yhdistettävä
Toinen mielestäni keskeinen
ongelma puolueen identiteetin
hämärtymisessä liittyy puheeseen SDP:sta pelkkänä arvopuolueena. Kansan vaihtaminen ei onnistu.
Yhteistyökyky on arkipäivän politiikassa tärkeää. Kypsyys
ja kyky ottaa lava haltuun niin
kotimaassa kuin kansainvälisesti pitää olla välittömästi ja
omasta takaa.
Mielestämme Jutta Urpilaisella on harkittu näkemys puolueen tehtävistä sekä valmiit
yhteydet ja edellytykset johtaa
puolueen ja politiikan uudistamista.
Esko Berg
Aarne Heikkilä
Markku Kainulainen
Matti Mikkonen
Jorma Westlund. Poliittisen kannatuksen hankkimisessa keskeisintä on kuitenkin
erottautuminen. Sellaisena sen
tulee säilyäkin.. Keskeisissä poliittisissa ratkaisuissa on oltava
mukana myös heidän edustajansa. Jos linja on ollut oikea, niin miksi sitten kannatusluvut ovat romahtaneet.
Onko sitten vika siinä kuka ja
ketkä puoluetta johtavat
Demarinaisten hallitus on Minna
Canthin linjalla. Ensimmäinen
viesti oli, että säilyttäkää se sairaala kun sieltä
saa niin hyvää hoitoa. Maaliskuun 19. 26.3.2014
Kolumni
AFP Photo / Sergei Supinsky
13
Sanna Koskenranta
Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen
demarien toiminnanjohtaja.
sanna.koskenranta@sdp.fi
Kohtaamisia
monenlaisia kohtaamisia. ovat niin tiukasti
omissa näkemyksissään, että on
turha nykytilanteessa odottaa
neuvotteluratkaisua. Demokraattisen
lehdistön olisi aiheellista tarkastella tätäkin joukkoa. siis todellakin paremmin, ei huonommin, kuten tavataan ajatella. Kaikenlaiset taloudelliset saarrot ja
pakotteet eivät onnistu nykytilanteessa, vaan tuovat vaikeutta
ja kärsimystä kaikille osapuolille. Ihmiskaupan uhrilta seksiä ei saa ostaa, täysiikäisiltä muuten kyllä. Vasta vaalien jälkeen voi
neuvotella maan yhtenäisyydestä ja myös Krimistä, jonka
miehitys on fakta.
Nato-nato-hokemalla ei pelasteta mitään, mutta sillä yritetään pelotella kansaamme ja
vyöryttää mielet Natolle suotuisiksi. Lisäksi tärkeille paikoille
on nimitetty näiden omia henkilöitä, muun muassa armeijan
johtoon. Että tehtaissa on työsuojelua ja lapsille päivähoitoa ja sairauksiin ei
kuolla vaan niistä hoidon myötä usein toivutaan.
n n n
hyvin tie- Tunsin yhttoinen hyvinvointimme eteen äkkiä suurta
tehdyistä ponnisteluista, tun- kiitollisuutta
sin yhtäkkiä suurta kiitollisuutta omasta koulutuksestani,
omasta koulutuksestani, työstyöstäni ja
täni ja muun muassa niistä pal- niistä palveveluista, joiden turvin saan aa- luista, joiden
muisin töihin lähteä vanhem- turvin saan
muudesta huolimatta.
aamuisin töiEnnen kaikkea voimaannuin. Siinä
on kaksi äärinationalistista
puoluetta, Isänmaa ja Vapaus,
sekä joukko ?sitoutumattomia?. Monesti kohtaamiset kulminoituvat omien
puolustamiseen, tehtyjen päätösten selittämiseen tai kriittisen palautteen vastaanottamiseen.
Viime viikolla kohtasin kuitenkin toisenlaisen
ihmisen.
Hän oli pieni nainen, ikää noin 80. Kokeilepa vaikka!
kielteisyys ja katkeruus
Ajan
paradoksiaforismi
Häviäminen on häpeällistä,
mutta voittaminen eli häpeän aiheuttaminen toiselle
suorastaan häpeämätöntä.
Leo Lindstedt
Turku. Viitataan vain Venäjän väitteeseen ?fasisteista?
tai sitten puhutaan populisteista.
Jos ei Venäjä olisi mitenkään
puuttunut Ukrainan kapinaan,
niin varmaan myös lännessä oltaisiin huolestuneita Ukrainan
hallituksesta. hin lähteä.
Voimaannuin siitä kiitollisuudesta ja elämän asenteesta.
?Ja arvaa mitä tein kun pojat tehtaalla kiusasivat??, nainen kysyi. Sitä on verrattu Kosovon yksipuoliseen ja vierain
asein tuettuun irtaantumiseen
emämaastaan. Kieli- ja kansallisuuspolitiikka sekä puolueohjelmat
lupaavat vähemmistökansallisuuksille kylmää suihkua.
Ukrainassa olisi nyt mahdollisimman pian saatava aikaan
rehelliset vaalit. Tätä pitäisi tutkia.
Ukraina tarvitsee nyt rehellisillä vaaleilla valittavan, kiihkottoman johdon, johon länsija itäukrainalaiset ja ulkopuo-
linen maailma voi luottaa. Hän otti rohkeasti
kantaa köyhien puolesta, ajoi
tyttöjen ja poikien yhtäläistä
koulutusta, edisti raittiusaatetta ja hänen kotinsa oli kulttuurihenkilöiden
kohtauspaikka.
Minna Canth sai paljon hyvää
aikaan tasa-arvon saralla, mutta
kaikkeen ei Minnakaan pystynyt vaikuttamaan. Kärjistetysti voi kysyä, että jos meillä on todella
uhka idästä, niin mikä on vaihtoehto: Venäjän miehitys tai
taistelu sitä vastaan vai Naton
ja Venäjän sotatantereeksi joutuminen?
Loppujen lopuksi aina on
snellmanin-Paasikiven linja
voittanut.
Pentti Lahtinen
Sastamala
Uusi mahdollisuus
Tänä vuonna on kulunut 170
vuotta Minna Canthin syntymästä. Aselepoa
nyt tarvitaan.
Unkarin kovan oikeistohallituksen toimintaa jopa perustuslain muokkaamisineen on aiheellisesti kritisoitu aina Euroopan unionia myöten. Jo tämä yksi lause viesti
harvinaisesta positiivisuudesta.
Poliittisessa työssä on
Mielenosoittajat marssivat Krimin miehitystä vastaan viikonvaihteessa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.
Yksisilmäistä peliä
Tietysti Krimin liittäminen Venäjään epäilyttävin keinoin on
laitonta. Hän tuli
demariteltalle, kaipasi juttuseuraa. Keskustellessa vierähti tunti, hetkeäkään en katsellut takavasemmalle pakotietä etsiäkseni. Mutta Ukrainan hallituksesta eivät meidän tiedotusvälineemme puhu
juuri mitään. Turvakodin toiminta ansaitsee kaiken tuen ja
resurssien riittävyyden mitä
ministerit, kansanedustajat ja
kuntapäättäjät pystyvät heille
antamaan.
Merja-Hannele Vuohelainen
Demarinaisten
toiminnanjohtaja
n n n
nainen oli tehdastyöläinen, ei
kouluja käynyt vaan työssä oppinut. Omien sanojensa mukaan tehnyt kaiken työn mitä eteen oli annettu.
Sairauksia oli myös ollut taakkana, vakaviakin,
sekä toisten hoivaamista.
Ja miten puheesta välittyikään selvä viesti
siitä, että tänä päivänä asiat ovat niin paljon paremmin. Vaikeissa kansainvälisissä selkkauksissa osapuolet osaavat olla hyvin subjektiivisia. Tässä tilanteessa Venäjä ja ?länsi. ?No potkaisin?.
Minua hymyilytti, ei voinut olla sattumaa, että
kyseinen kohtaaminen sattui juuri Minna Canthin päivänä.
Vaikka itse olen
n n n
ovat energiasyöppöjä, mutta mikä voima onkaan kiitollisuudessa
ja positiivisuudessa. Hän puhui
palavasieluisesti prostituution
kieltämisen puolesta.
Ongelma on edelleen mitä
ajankohtaisin. Seksin osto on
kriminalisoitava ja kunnollisia
resursseja on osoitettava erilaisiin tukitoimiin: prostituutiosta irti haluavien tukemiseen,
hyväksikäyttäjien auttamiseen,
prostituutiota työssään kohtaavien viranomaisten kouluttamiseen ja tiedottamiseen.
Monika-Naisten liitolla on
salaisessa osoitteessa toimiva
turvakoti lähisuhdeväkivaltaa
kohdanneille maahanmuuttajataustaisille naisille.
Turvakoti tarjoaa ainoana
paikkana Suomessa suojan
myös prostituutiosta irrottautuville ihmiskaupan uhreille.
Nämä traumatisoituneet naiset tarvitsevat ammattiapua ja
vakaat puitteet pitkäaikaiselle
toipumiselle. päivästä tuli yleinen liputuspäivä
Canthin kunniaksi ja tasa-arvon
puolesta.
Minna Canth oli monipuolinen demarinainen ja vaikuttajapersoona. Maidanin tapahtumat näyttivät aluksi urhealta kansannousulta, mutta sen
takana oli, tai sen varastivat ääriainekset
Hänen studionsa olikin nimeltään Tehdas,
jossa runsas avustajajoukko
valmisti hänen teoksiaan, mutta
Kuvataide
14
Sara Hildénin museo, Tampere
Andy Warhol. Warhol (1928?1987) oli kulutuskulttuurin vankkumaton kannattaja, Tinguely (1925?1991)
puolestaan vasemmistolainen
maailmanparantaja.
Liemet ja
muotokuvat
Andy Warhol tunnetaan ympäri maailmaa ehkä parhaiten
Campbellin liemipurkeista ja
Brillon laatikoista. Ja samalla tuo kulutuskulttuurin ihailukin saattaa
kääntyä katsojan silmissä sen
kritiikiksi.
Warhol käytti taiteessaa serigrafiatekniikkaa, graafista menetelmää, joka mahdollisti kuvien toistamisen kymmenittäin,
sadoittainkin, ja joka toisaalta
teki helpoksi valokuvan käyttämisen teosten pohjana.
Serigrafia, silkkipaino, on
oikeastaan melko teollinen menetelmä. Niitä on myös ?ohjelmoitu. Samalla
ne näyttävät syntyneen kuten
mikä tahansa taideteos: yksi
idea johtaa toiseen ja se taas
kolmanteen. ainakin minun . An American Story
Avoinna 28.5. Ne tunnistetaan Warholin
teoksiksi. Warholissa oli
aimo annos narsistia.
Warhol teki muotokuvia
myös muista julkisuuden ihmisistä. Jean Tinguely
Avoinna 26.5., ma, to, pe 10?18, ke 10?
20, la?su 11?17.
jossa toisaalta eri alojen taiteilijat vapaasti tapasivat toisiaan.
Kiinnostava
Tampereen
näyttelyssä on sali, johon on
koottu Warholin omakuvia eri
aikakausilta. Siinä yksi tämän
taiteen ihastuttava puoli.
Tinguelin taiteen juuret
ovat tietenkin tuon vuosisadan alun taiteessa. He siirsivät taidetta pari piirua arjen
suuntaan.
Erojakin kuitenkin oli. tekemään taidetta.
Niissä on jotakin kovin tuttua
mutta samalla hyvin outoa.
Tämän päivän ihmisen . Omintakeinenhan Tinguely kuitenkin on.
Näyttelyyn liittyy kiinnostavaa vanhaa filmimateriaalia.
Seppo Heiskanen
Andy Warhol: Knives, 1981.. Vaikuttava on
kuitenkin sarja Sing Singin vankilan kuolemanhuoneesta sähkötuoleineen.
Nostalgiset
koneet
Kun Warhol ihaili kulutuskulttuuria, Jean Tinguely yritti pelastaa sen, mitä kulutukseen
perustuva maailma heitti tarpeettomana pois. mieli tulee nostal-
Jean Tinguely: Meta-Matic nro 8, 1959.
Jean Tinguely: Burckhard, filosofi, 1988.
giseksi noita kineettisiä teoksia
katsellessa: tuollaista maailmaa
ei enää ole, se on hävinnyt savupiippujen mukana.
Toisaalta nuo koneet ovat
kauniita ja niissä on inhimillisiäkin piirteitä, mutta toisaalta
ne näyttävät hirviömäisiltä.
Tuntuu siltä, että minä tahansa
hetkenä ne voivat nielaista ihmisen rattaisiinsa, kuten käy
Charles Chaplinin elokuvassa
Nykyaika.
Teoksista henkii poikamainen halu rakentaa yllättäviä
koneita, tarpeettomia mutta
kuitenkin toimivia. Mutta mukana ovat myös Mao, Nixon
ja Liz Taylor vain muutaman
mainitakseni.
Taiteilija ei juuri antanut tunteilleen valtaa. Ne yllättävät liikkeillään ja äänillään, joskus
kovillakin. Marilyn on niistä varmaankin tunnetuin. Tuon lajien varhaisina edustajina voidaan pitää dadaisteja vaikkapa Kurt Schwittersia ja
hänen romuteoksiaan. saakka, ti?su 10?18.
Amos Andersonin taidemuseo
Helsinki . Tampereella
on esillä amerikkalaisen Andy
Warholin taiteen katselmus ja
Helsingissä sveitsiläissyntyisen
Jean Tinguelyn koneiden kavalkadi.
Taiteilijat olivat suurin piirtein samanikäisiä, ja heidän
uransakin sattui samoille vuosille. Hän antoi sille materiaalille uuden
elämän.
Tinguelyn jätemateriaalista
rakentamat koneet ja härvelit
ovat mielettömän mielikuvituksellisia. Hän vetäytyi taustalle.
Toisaalta kun hän toistaa loputtomasti näitä purkkeja, laatikoita tai muotokuvia, niissä
alkaa näkyä taiteilijan kädenjäki. Ja teollisuutta Warhol
taiteestaan tekikin. 26.3.2014
Arki on kaunista ja
Meitä suomalaisia hemmotellaan parhaillaan kahdenkin 1900-luvun taiteen uudistajan näyttelyllä. Taiteilija kuvasi
jatkuvasti itseään: väillä asiallisen virkamiesmaisena, välillä
boheemina, välillä taas vahvasti
feminiinisenä. Heille oli yhteistä arjen kuvaston ja esineiden
käyttö teoksissaan. Hän kuvasi
kohteensa tarkasti; näin hän
pyrki häivyttämään oman taiteilijan kädenjälkensä
26.3.2014
runollista
Jean Tinguely: Hannibal II, 1967.
Andy Warhol: Joseph Beuys, 1986.
Andy Warhol: Mao, 1973.
15
Yhteen
nurkkaan oli kasattu tyhjät muskatelipullot, ja hämähäkinseitit ja lika juovittivat ainoaa ikkunaa.
Löyhkä häiritsi minua, joten kävelin ikkunan luo ja
avasin sen. Sen sijaan
hän useinkin tuntee sympatiaa kuvattaviaan kohtaan eikä
sormi pystyssä ryhdy moralisoimaan. Trainspotting on kertomus edinburghilaisista huumenuorista, realistinen
kuvaus, joka toimii hyvin huumevastaisena propagandana.
Elokuva, joka esitettiin televisiossa viime vuoden lopulla, on
aivan mainio, katsomisen arvoinen, mutta... 1958) esikoisteos
Trainspotting (1993, suom. Tietämystä ja
innostustakin löytyi silti ihan
mukavasti. On myös sovitettu teatterille. (rb)
Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi
Viikon sitaatti
Kesää päin mentäessä on
syytä ottaa tällekin sesongille teos dekkarigenrestä, vaikka määre saattaa tuntua vähättelevältä
tämän kirjailijan kohdalta, ovathan hänen pääteoksensa lajityypin eeppisempää osastoa. Silti: Irvine Welsh,
Trainspotting.
Tekstissä ja vihjeissä oli kyllin
apuja löytymiseen. Trainspottingteos teki muutoksesta julkisen.?
Tamperelaisen Unto Vesan
silmään pisti sitaattitekstistä
yksi tutunomainen sana.
?Onhan se tunnetusti kulttikamaa sekä kirjana että elokuvana, mutta tässä minulla on
aukko sivistyksessä molemmissa
Kirjavisa
sarakkeissa. Arvovaltaisen
The Guardianin mukaan Trainspotting oli ?nopeimmin myyvä ?
ja eniten kähvelletty . ansaitsee myydä
enemmän kuin Raamattu?.
Kalle Salminen Joensuusta
poimii toisen osuvan lehtiluonnehdinnan:
?Skotlantilaisen
Irvine
Welshin (s. Kuvaus on
saanut myöhemmin lisää eettisiä ulottuvuuksia. Täti minussa
huokasi helpotuksesta, että hän
muutti takaisin Edinburghiin,
suoritti yliopistotutkinnon ja ryhtyi menestyskirjailijaksi. Trainspotting
(1993 suom, Sauli Santikko)
josta myös samanniminen elokuva. Narkkarin arjessa ei romantiikalla ole sijaa. Kieli on
myös niin rankkaa ja ronskia,
että oikein puistattaa. - - Joku saattaa pettyäkin luettuaan elokuvan jälkeen kirjan.
Kirja on nimittäin raaempi ja
kovaotteisempi ja . Sieltähän se löytyi Trainspotting vuodelta 1993 ja tekijäksi Irvine Welsh, jonka viimeisin teos kuulostaa perin intresantilta eikä välttämättä kovin
kaunosieluiselta: The Sex Lives
of Siamese Twins.?
Tuskin maltamme odottaa
tuon suomentamista!
Oikeaa tietoa oli tällä kertaa myös kuopiolaisella Pentti
Niemelällä, helsinkiläisellä
Petri Kettusella, lappeenrantalaisella Orvo Vitikaisella
sekä Hannu Ruonavaaralla.
Palkinto-onnea on nyt puolestaan Reijo Paukkusella. Lähinnä
tulee tätimäinen huoli siitä, miten poikaparka mahtaa selviytyä... Muut romaaninsa ovat
nimiltään, aivan oikein, provosoivan räyhäkkäitä. Ikääntynyt
ja rauhoittunut kirjailija näkee
nyt kriittisesti 1980-luvun vuosikymmenenä, joka muutti uusine alakulttuureineen Britanniaa pysyvästi. kirja voittaa taas
kerran elokuvan ja selvästi. Kaikki tuijottivat
jotakin tyhjän tontin ruohikossa, kaksi mustavalkoista poliisiahtoa ja tunnukseton auto oli pysäköity reunakiveykselle.?. romaani?
brittien historiassa. Sen verran selasin kirjaa etusormen
kynnellä, että varmistuin oikeasta sitaatista.
?Kemikaalisukupolven hovirunoilija?, skottilainen Irvine Welsh
(1958) on myös elänyt sellaisen
elämän Lontoossa, että tämä
kirja oli mahdollista kirjoittaa
kokemusperäisesti. Liima 2001,
Porno 2002, Paska 1998, Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet vuodelta 2006.
Todella mielenkiintoista, täytyy lukea nämä muutkin.?
Juhani Niemi Hangosta on
niin ikään selvästi innostunut
kirjasta ja poimii esiin hupaisan markkinointilauseen.
?Tätä tutunoloista tekstiä piti
jonkun aikaa miettiä, elokuvavihje sitten vei jäljille. Ja löytyihän se, omasta hyllystä, vahvalla
skottienglannilla kirjoitettu Irvine Welshin (nimestään huolimatta skotti) vuonna 1993 julkaistu Trainspotting. Mutta sitten löytyi
oikea polku:
?Sitaatista löytyi Scottish
Football Today ja valiumpurkki,
jotka johdattivat maantieteelisesti oikeaan suuntaan ja teemallisesti huumehörhöilyn piiriin. pakko myöntää . Vastaukset oheisiin
osoitteisiin viimeistään
31.3. 1996)
saavutti ennen kuulumattoman
suosion 1990-luvun alun Euroopassa, ja Welsh oli tuolloin puhutuin kirjailija. Hauska yksityiskohta käännöksessä: äitee!
Hämäläiselle ja hiihtourheilun
ystävälle tulee hauskoja assosiaatioita.?
Tapani Sihvola Helsingistä
kertoo vihjeiden houkuttaneen
ensin ?tutkimaan gonzon isän
Hunter Thompsonin varhaisia teoksia, sillä Pelkoa ja inhoa
Las Vegasissa -romaanistahan
on tehty jokseenkin räävitön
elokuva?.
Totta. - - Trainspotting on mustan
huumorin ja elämän vääristymien sävyttämä kertomus narkkarijengistä 1980-luvun Edinburghissa, jota kaupungin törkyisillä sivukujilla, savuisissa
pubeissa ja narkkarikortteleissa
etsii tarkoitusta täysin tarkoituksettomalle olemassaololleen.
Heidän elämänsä täyttää alituinen huumeiden metsästys, juopottelu ja rötöstely.
Kirjassa ei ole perinteellisessä mielessä mitään juonta.
Toverukset Renton, Spud, Sick
Boy ja Benbie vaihtavat kertojakapulaa toisiaan piikitellen, mutta ovat kovin sekalainen seurakunta, jolla kullakin
on oma luonteensa ja kohtalonsa ja jopa oma mielihuumeensa. En
ole lukenut muita Welshin teoksia (mm. Seuraava piikki on tärkein. Siihen sopii erityisen hyvin äskettäisen visakirjailijan miete: ?Mitä se mulle
kuuluu, mitä mä teen.. Kaikille
kirjan henkilöiden esikuville ei
käynyt yhtä hyvin.?
Jos jäi Sirpa Taskisella tutustuminen varovaiseksi kurkistukseksi, ei espoolainen Pertti
Vuorelakaan paljon enempään
kyennyt.
?Kyseessä näyttää olevan olevan todellinen kulttikirja, sillä
miltei kaikki kappaleet olivat
lainassa tai kadonneet pääkau-
punkiseudun kirjastoista. Reijo Paukkunen
Kuusankoskelta saa avausvuoron, kun äityy tällä kertaa kirjoittamaan viestiinsä muutakin
kuin kirjan ja kirjailijan nimen.
?Huumeiden sekamelskasta
noussut lahjakas yliopistotutkintoineen, Irvine Welsh on
viikon kirjailija. Sain
kuitenkin yhden käsiini.
Trainspotting kertoo edinburgilaisesta underground-maailmasta, jota huumeet hallitsevat.
Kukaan ei piittaa omasta eikä
muidenkaan elämästä. Sen tehtävän hän jättää
ilomielin lukijoilleen.?
Ewan McGregor teki läpimurtoroolinsa Danny Boylen ohjaaman Trainspottingin Rentonina vuonna 1996.
n n n
Helsinkiläinen Sirpa Taskinen
antaa huoletta tätiyden pulpahtaa pintaan.
?Provosoivat alatyyliset kirjat eivät tässä iässä todellakaan
enää jaksa kiinnostaa. Yhdelle
palkinto.
?Kämppä lemusi huonolle
viinille. Vaikka
kerronnassa on vivahteita
myös chandleriaaniselta
ajalta, kirjailija on kuitenkin tuoreempaa vuosikertaa. kadun suuntaan. Trainspotting (1993) oli
kuitenkin niin paljon esillä sekä
kirjana että elokuvana, että jonkinlainen hatara käsitys minulla
on sen sisällöstä. Katsoessani
ulos havaitsin virkapukuisten poliisien ja siviiliasuisten miesten seisovan
Nortonin jalkakäytävällä.
suunnilleen puolivälissä
korttelia 39. Kahdesta taitettavasta autonistuimesta
koottu sänky pursuili istuinten täytettä ja käytettyjä kumeja. Paska, Liima, Porno,
jne.) enkä tätäkään suomeksi.
Kirjan kannessa lukee: ?Paras
koskaan miehen tai naisen kirjoittama kirja... Siis kuka, mikä
yksi keskeisistä teoksistaan. joskus kovin pitkäveteinen.
Elokuva taas on tehty huumorinpilke silmäkulmassa, siinä
on vetävää musiikkia ja hienoja
näyttelijöitä.
Huumeiden romantisointiin
Welsh ei kuitenkaan koskaan
sorru. Lukeminenkin jäi silmäilyksi.?
n n n
Mauri Panhelainen Jyväskylästä näkee kirjalle myös yhteiskunnallisen roolin.
?Heroiinin kyllästämä maailma kuvataan Trainspottingkirjassa paljolti moralisoimatta,
vaikka päähenkilöiden elämää
hallitsevat sekavat ihmissuhteet, rajoittamaton huumeaddiktio ja kiihko sekä jyrkät mentaaliset ylä- ja alamäet. 16
26.3.2014
?Narkkarin arjessa
ei ole sijaa romantiikalle?
Stereotyypittelyllä raskautettu
visaukko oletti, ettei näin rankasti alakulttuurinen teos olisi
visaväen ominta leipaa ja osin
oikeassa olikin. mennessä
26.3.2014
17
Ja kun
astuu sisään rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsevaan kahvilaan, on pysähdyttävä makustelemaan kaunista miljöötä.
Silmän vangitsevat upeat ikkunat, seinillä ja pöydillä olevat
taideteokset, viihtyisäksi tehty
sisustus ja onpa nurkkapöydässä palamassa keskellä kirkasta päivää myös kynttilöitä.
Cafe Galerie on persoonallinen kokonaisuus. Täällä on piano ja joskus elävää musiikkia, mutta en
itse tee enää yksityistilaisuuksia
lukuun ottamatta ruokaa, koska
minulla on loistava kokki, kertoo
kahvilan omistaja Virja Ampuja.
Tunnelmallinen ilmapiiri,
kaunis arkkitehtuuri
Olemme Kouvolan vanhimmassa, vuonna 1921 valmistu-
neessa liikerakennuksessa, vanhassa kirjapainon talossa.
. Mutta sain alkupääoman sukulaisiltani. Olin ravintola Libriksen tarjoilija. Varsin nopeasti
minulle ja silloiselle kokille
avautui mahdollisuus ostaa ravintola. Minulla on ollut pitkään haaveena oma kahvila, missä teen
ruokaa, on piano ja elävää musiikkia. Haluan tunnelmallisuutta
ja asiakaspalaute ilmapiiristä
on ollut erittäin hyvää. Ainakin
aamupäivän loppupuolella kahvilassa kävi melkoinen sutina.
Lähes kaikissa pöydissä lounastettiin ja ruoka näytti ihmisille maistuvan. En saanut rahoitusta Finnveraltakaan. Myös taustamusiikkimme poikkeaa valtavirrasta ja värittää osaltaan
tunnelmaa.
Virja Ampuja kertoo itsekin
jatkuvasti yllättyvänsä rakennuksen positiivisuudesta ja ilmapiiristä.
. Nyt haaveeni on, että
jonakin päivänä asun tässä
talossa ja pidän täällä myös
pientä hotellia.
Tarjolla aina tuoreita,
itseleivottuja pullia
Markku
Lahikainen
Demokraatti,
Kouvola
Kannatti uskoakin. Sen vanhat osat
edustavat klassista tyylisuuntaa. Viimeiset puolitoista
vuotta olen ollut tässä itse yrittäjänä toiminimellä. Kahvilani
nimi Cafe Galerie juontaa juurensa siitä, että olin pitänyt
aikaisemmin Galleriaa ja toisaalta siitä, että täällä on esillä
taidetta.
Yrittäjäksi ryhtyminen oli
Ampujan mukaan inhimillisesti
vaikeaa.
. 18
26.3.2014
??Cafe Galerie Kouvolassa on persoonallinen kahvila
Virjan asiakas saa ruokaa
silmille, sielulle ja ruumiille
Kun ulkopaikkakuntalainen kävelee Kouvolan keskustassa, on
pakko pysähtyä katsomaan tarkemmin mielenkiintoisen näköistä suurta kiinteistöä. Uskoin vahvasti onnistuvani yrittäjänä. Tavoitteeni onkin, että meillä asiakkaalle on tarjolla ruokaa silmille, sielulle ja ruumiille.
Kahvilassa on Ampujan itsensä tekemiä naisveistoksia
ja hänen ystäviensä maalaamia
tauluja.
Yrityksen alkupääoma
?ihmeiden kautta?
Ravintolakokiksi 1980-luvun
lopulla valmistunut Virja Ampuja tuli komeaan taloon töihin
vuonna 2009.
. Minusta tämä on ihmiselle
esteettinen kokemus.
Omistaja on itse luonut hienoon tilaan tyylikkään visuaalisen ilmeen.
. Kermainen kalakeitto maistui mainiosti myös
toimittajalle.
. Avaamme jo seitsemältä ja
aamuisin meillä käy työmiehiä
ja muita aamupalalaisia, lounaalla ihmisiä lähityöpaikoilta
ja iltapäivällä kahviasiakkaita.
Vitriinituotteemme ovat aina
itse leivottuja, Virja Ampuja
sanoo.
Cafe Galerie työllistää tällä
hetkellä omistaja mukaan lukien 3,5 työntekijää.
Kuvat Markku Lahikainen
Virja Ampuja haluaa tarjota kahvilassaan asiakkailleen kokonaisvaltaisen elämyksen.. Talo oli valmistuessaan
uudenlaisen rakennuskulttuurin airut. Mutta ihmeiden kautta se
oli minulle aika helppoa. Asiat
loksahtivat paikoilleen.
Ampuja ei saanut tarvitsemaansa lainaa pankista, koska
samalla paikalla aikaisemmin toimineet yrittäjät olivat
menneet konkurssiin. Cafe Galerien tunnelma
ja idyllisyys syntyvät siis vanhan arkkitehtuurin kauneudesta, ravintolan ikkunoista,
somistuksesta ja yleensä palavista kynttilöistä. Samasta
syystä vaikeuksia oli myös sähköyhtiön kanssa.
. Persoona on
myös itse yrittäjä.
Kahviloiden määrä on Suomessakin lisääntynyt. Ajanmukaiset tapetit, vanhat huonekalut, pöytäliinat ja ikkunoista avautuva näköala Saimaalle takaavat Helena Partaselle (vasemmalla) ja Anne Ossille miellyttävän kahvihetken.. Hän arvelee, että
varsinkaan maaseudulla luterilaisen työmoraalin iskostamat
ihmiset eivät oikein osaa ?vetelehtiä. Keski-Euroopassa ihmiset istuvat kahviloissa lueskelemassa ja seurustelemassa. Suomessa kahvilakulttuuria on enemmänkin isommissa
kaupungeissa. Haluan nauttia kahvia ja seurata, mitä ympärillä tapahtuu.
Kahvilaympäristön olisi Partasen mielestä oltava rauhallinen ja
sisutukseltaan kiinnostava.
. Menen kahvilaan rentoutumaan ja
seurustelemaan. kahvilassa.
. En halua seisoa kantamuksieni kanssa jonossa hikoilemassa vaan istua suoraan pöytään, mihin tarjoilija tulee ottamaan tilaukseni. ohrarieskaa, juustokakkua sekä marenkeja ja toffeeta.
. Pitää olla jotain, mihin silmänsä laittaa ja jota voi istuessaan ihailla. Meillä oli ammattikorkeakoulun kanssa sopimus, jonka
mukaan sen opiskelijat saivat
viikon ajan opiskelijakortilla
alennusta tuotteistamme.
katsottavaa. nostalgisia kahviloita,
joissa on sopivassa suhteessa
vanhaa ja uutta, miljöitä, joissa
viihtyvät vanhat ja nuoret, oleskelupaikkoja, joissa keskustellaan ja vaikkapa pelataan pelejä.
Suomessakin oli 1900-luvun
alkupuolella eurooppalaistyyppisiä kahviloita, mutta 1930-luvulla ne hiipuivat monestakin
eri syystä. Mutta mukana on myös kotoisia kahviloita hienoilla paikoilla kaupungeissa ja luonnon helmassa,
persoonallisia ja viihtyisiä kahviloita, joissa on laadukkaita
itse tehtyjä tuotteita.
Erilaisten kahviloiden määrä
on viimeisen vuosikymmenen
aikana lisääntynyt Suomessa
silminnähden. Suomalaisuus on punainen lankamme tarjonnassamme, luonnehtii Kenkäveroa ylläpitävän Taito Itä-Suomi
ry:n toiminnanjohtaja Anne
Ossi.
Anne Ossi viihtyy itse parhaiten tunnelmallisessa ja yksilöllisessä kahvilassa, missä on
hyvä fiilis ja silmille mukavaa
Monipuolisen käyntikohde Kenkäveron ruokala-kahvila sijaitsee vanhassa restauroidussa pappilarakennuksessa. Niin ja
kesäiset torikahvilat ovat tosi
kivoja, Partanen sanoo.
Kahvi pitää
tuoda ohutreunaisessa
kupissa,
jonka alla on
tassi.
Yksilöllisyys, hyvä fiilis
ja mukavaa katsottavaa
Kenkäveron kahvila-ravintola Mikkelissä toimii Mikkelissä entisessä pappilassa. Niin ja kahvi pitää
tuoda ohutreunaisessa kupissa,
jonka alla on tassi.
No onko Suomessa paljon
näinkin tiukkoja kriteereitä
täyttäviä kahviloita?
. Suomessa nuoret
ovat hiffanneet kahvilakulttuurin tämän puolen paremmin.
Ohutreunainen kuppi,
jonka alla on tassi
Mikkeliläisellä Helena Partasella on selkeä näkemys siitä,
minkälaisessa kahvilassa hän
haluaisi viettää aikaansa.
. Tilalle tuli kahvia ja
ruoka-annoksia myyviä baareja,
itsepalvelutiskejä ja muuta hajutonta ja mautonta.
1990-luvun alkuvuosista lähtien suomalainen kahvilakulttuuri on selkeästi monipuolistunut. Monet ovat varsin lähellä.
Suomessa ollaan menossa kahvilakulttuurissa parempaan
suuntaan, kahviloihin mennään
pitemmiksikin ajoiksi rentoutumaan ja seurustelemaan. Tutkimusten
mukaan niille on selvää tilausta maailmanlaajuisestikin
johtavassa kahvinjuontimaassa.
Meillä paahdetun kahvin kulutus henkeä kohden vuodessa on
noin 10 kiloa eli puolet enemmän kuin kahvilakulttuuristaan
tunnetuilla ranskalaisilla.
Sosiaalisen oleskelun
kulttuuri puuttuu?
Ravintolahistorioitsija Merja
Sillanpää on sanonut, ettei
suomalaisilla ole sosiaalisen
oleskelun kulttuuria, kykyä
vain istuskella ja lorvia ystävien
kanssa kahvikupposen äärellä.
Mutta Suomessakin ollaan
kahvilakulttuurissa menossa
eurooppalaisempaan suuntaan.
. 26.3.2014
19
Rakennuksen positiivisuus
ja kahvilan ilmapiiri tarjoavat kahvilan asiakkaille
esteettisen kokemuksen.
Cafe Galerie sijaitsee
Kouvolan vanhimmassa
liikerakennuksessa.
Suomalainen kahvilakulttuuri eurooppalaistuu
Moni suomalainen ihastelee liikkuessaan esimerkiksi Keski-Euroopassa paikallista kahvilakulttuuria . On hienoa, että kesällä ihmiset täyttävät keskustan kahviloiden terassit ja istuvat
niissä kiireettömästi seurustellen, myös torikahvila on silloin
ääriään myöten täynnä.
Virja Ampujan mukaan maahanmuuttajat osaavat kantaväestöä paremmin istuskella
rauhassa kahvilla ja kohdata kiireettömästi ystäviään.
. Eikä tarjoilu saa
olla mitään pakasteesta otettua
tusinapullaa vaan jotakin erikoista, esimerkiksi kahvilalle
ominaista suussa sulavaa herkkuviineriä. Ja ihmiset viihtyvät nykyisin kahviloissa aiempaa enemmän, kertoo kouvolalaisen Cafe Galerien omistaja Virja Ampuja.
. Meillä on hieno pappilamiljöö, korostamme visuaalisuutta ja tunnelman merkitystä. Mutta suomalaiset tulevat
tässä asiassa hyvin jo perässä.
Cafe Galerie pyrkii osaltaan
kasvattamaan suomalaisia nuoria kahvilakulttuuriin.
. Vaikutteita on otettu ja
saatu ulkomailta. Tarjolla on maistuvaa lähiruokaa
ja kahvipöytään saa monenlaisia herkkuja suoraan Kenkäveron omasta leipomosta . Se tekee tilanteen miellyttävämmäksi
20
26.3.2014
???Mitä minä voin itse tehdä kanssaihmiseni arjessa??
Vähemmistökulttuurit
ovat haaste Euroopalle
Euroopan omatunto -konferenssi kokosi viime viikolla
kansainvälisiä ja kansallisia
osallistujia vähemmistöjen aseman pohdintaan. Väkivallan,
syrjinnän ja köyhyyden poistamisen keinot nousivat esille.
Presidentti Tarja Halonen totesi, että Euroopassa on otettava
tosissaan se, että ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia.
. Tilaisuuden puhujiin lukeutui myös entinen
pääministeri Paavo Lipponen (edessä oikealla).
Numerotehtävä
Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40
siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla
valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Lakeja voidaan muuttaa.
Hallintovirkamiehiä, opettajia, poliiseja ja pappeja voidaan
kouluttaa, mutta lopulta meidän kaikkien on katsottava peiliin ja kysyttävä mitä minä voin
tehdä kanssaihmiseni arjessa.
Halonen haastoi yleisöä kysymällä kuinka moni kieltäytyy
nauramasta saunaporukassa tai
?Kun koti on kaatopaikalla ja koulunkäynti keskeytyy rasismin takia,
kiertolaisuus ja kerjääminen ovat
ihan ymmärrettäviä vaihtoehtoja.?
Kuvat Esa Toppila
Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry järjesti kansainvälisen Euroopan omatunto - konferenssin eduskunnan Pikkuparlamentissa 18.-19. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo
sijoitettu oikeille paikoilleen.
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja. osuu
ruutuun 40. maaliskuuta
Laitilan SDP:n valtuustoryhmä
kokoontuu Laitilan kaupungintalolla
su 30.3. klo 18.30 ravintola Niittylounassa, Pihatörmä 1,
Espoo. Amnesty on
kampanjoinut ala-arvoisista
asumisoloista, pakkohäädöistä,
syrjinnästä koulutuksessa ja vihapuheesta ja siihen liittyvästä
väkivallasta.
. 26.3.2014
21
Yhdistystoiminta
Presidentti Tarja
Halonen sanoi,
että romanien
tuhoaminen
on unohdettu
kansanmurha.
urheilukentän katsomossa rasistisille vitseille ja kuinka moni
puolustaa pilkan kohteeksi joutunutta erilaista ihmistä.
Johansson korosti sosiaalipolitiikan ja perusturvan tärkeyttä, jotta romanien asunto-olot
ja lasten koulutus paranisivat.
Anti-ziganismi
Keski-Euroopassa
Kulkijamustalaisen
yhdenvertaisuus
Keskustelussa Unkarin sosiaalisen osallistamisen varaministeri Zoltán Kovács ja Slovakian opetusministeriön valtiosihteeri Stefan Chudoba
joutuivat tiukkojen kysymysten kohteiksi. Alustajana Aarne Heikkilä.
Lapsille
siivet
Opetusministeri Krista Kiuru
(sd.) näki luovuuden ja taideopetuksen keinona saada vähemmistökulttuurien lapset pysymään yleisessä perusopetuksessa, koska se lisää osaamista.
Ylipäänsä hän näki ?kiuruihmisenä. Halukkuus ja
taito työskennellä erilaisten ih-
elakkeensaajat.fi/ p. Vaasan Työväenyhdistys ry:n kevätkokous 1.4. 2014 toimintasuunnitelma, tilit ja talous sekä
tehdään henkilövalinnat. 0400 402 172.
. (Sörnäisten rantatie 25 A 1)
POHJANMAA
. Korson sos.dem. Lähtö Turusta klo
7.30 ja Helsingistä klo 11.30. Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja
jatkuu! Aiheena to 27.3. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset
julkaistaan muistutuksena kaksi
kertaa maksutta. Baltzarin mukaan
ihmisten tilastointi eri polven
maahanmuuttajiin on lopetettava.
Amnestyn Suomen toiminnanjohtaja Frank
Johanssonin mukaan Euroopan romanien
kohtelussa yhdistyvät köyhyys ja syrjintä.
Risto Kolanen
HELSINKI
. Tarkempia tietoja matkasta saat: Arja Ilola 040
581 9683 arja.ilola@luukku.com, Reino
Lemmetyinen 0400 720 460 reino.lemmetyinen@saunalahti.fi.
. klo 13 Ty:n kerhotilassa. Omaa ohjelmaa ja bingo.
2.4. Tervetuloa. klo 18 Työväentalo, Eerikinkatu
30. naispiirin piirikokous 2.4. Helsingin sos.dem. 2013 vuosikertomus, v. klo 18.30 Turun
Työväentalon neljännen kerroksen
perinnehuoneessa, Eerikinkatu 30.
Varsinais-Suomen Sos.dem. klo 18-20 työelämän ja sosiaaliturvan historialliset
muutokset. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa! Puheenjohtaja lähetä
pöytäkirjanote, jossa on päätös edustajavalinnoista Irma Marttilalle, irma.
marttila@hotmail.fi.
. Keskiviikkokerhossa 26.3. Ursin-seuran seuraava kokous on to 3.4. Tessa Olin, hallinto- ja järjestösihteeri, Sos.dem. Yhteiskuntakerho to 3.4. Asiana valtuustoasiat.
Kaikki jäsenet tervetuloa.
. klo 17.30 JHL:n keskustoimiston auditoriossa, Sörnäisten
rantatie 23. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Etelä-Espoon Sosiaalidemokraattisen Työväenyhdistyksen maaliskuun
jäsenkokous ke 26.3. Demarikilta. Turun Sos.dem. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
. Etenkin Unkarin
kohdalla juhlapuheiden ja arkielämän todellisuuden koettiin
olevan etäällä.
Amnestyn Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson
arvosteli voimakkaasti romanien kohtelua, anti-ziganismia
Keski- ja Itä-Euroopan maissa.
Hänen mukaansa siinä yhdistyvät kaksi asiaa: köyhyys ihmisoikeusnäkökulmasta ja syrjintä
Euroopassa.
Romanit ovat Euroopan syrjityimpiä vähemmistöjä. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.
demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla
osastot@demari.fi tai faksilla 09
701 0569 julkaisupäivää edeltävänä
arkipäivänä klo 10 mennessä. klo 18. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi. naiset, kertoo
sääntöuudistuksesta. Tilaisuuden vetää Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori
Pentti Arajärvi. ja ?vähemmistöihin?.
Siitä huolimatta hän puolustaa
vähemmistöjen asemaa turvaavia kiintiöitä.
Baltzar myös arvosteli ?kosmeettista vähemmistöpolitiikkaa?, joka vain silottelee
ongelmia. Kun koti on kaatopaikalla
ja koulunkäynti keskeytyy rasismin takia, kiertolaisuus ja
kerjääminen ovat ihan ymmärrettäviä vaihtoehtoja, Johansson totesi.
Kirjailija,
kulttuurineuvos
Veijo Baltzar halusi lopettaa
ihmisten jaottelun ?enemmistöihin. koulutuksessa tärkeänä, että lapset ?saavat siivet?, valmiudet omaan lentoon
elämässä.
. Tämän ja siihen liittyvän rasismin
myöntävät kaikki. Järjestö kannustaa miehiä
opiskelemaan ja työllistymään
varhaiskasvatusalalle sekä olemaan ylpeitä ammatinvalinnastaan.
Monilla naisvaltaisilla työaloilla koetaan, että miehet
tuovat työyhteisöön tasapainoa. Miesvarhaiskasvattaja on lapsille roolimalli, järjestö muistuttaa kannanotossaan.
Demokraatti
Täyden palvelun toimisto
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
Forum
Hakaniemi
Töölö
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
Nuoret Kotkat
kannustaa miehiä
varhaiskasvatusalalle
Nuoret Kotkat haluaa nostaa
miesvarhaiskasvattajien positiivista merkitystä julkiseen keskusteluun ja olla mukana muuttamassa stereotyyppisiä näkemyksiä miesvarhaiskasvattajista. Kokouksessa käsitellään
v. klo 11, Korsontie 2,
nuorisotilat. kerhoon tulee vieraaksi EU-parlamentaarikko Mitro Repo, kahvit ja
muuta klo 10.30 alkaen, http://korso.
Kirjailija Veijo Baltzar arvosteli ?kosmeettista?,
ongelmia silottelevaa vähemmistöpolitiikkaa.
Numerotehtävän
ratkaisu
misten kanssa toimii miesten
motivaationa hakea alan koulutukseen.
Nuorten Kotkien mielestä
työelämän ja koko yhteiskunnan on tuettava niitä miehiä ja
naisia, jotka hakeutuvat vastakkaisen sukupuolen tyypillisiin
ammatteihin, jotta miesten ja
naisten ammattien eriytymistä
työelämän sektorilla voitaisiin
vähentää.
. Päivi NiemiLaine, JHL:n toimialajohtaja tuo liiton
terveiset. Miesvarhaiskasvattajia tarvitaan päivähoidossa. Koulutuksessa ei pidä kopioida malleja, vaan luoda, kokeilla ja yhdistää erilaisia asioita.
Järjestöjen ja yhdistysten ilmoitukset ovat maksullisia. On todettu, että sosiaalialalle hakeville miehille sosiaaliset ja emotionaaliset arvot ovat
erityisen tärkeitä. Matkan hinta 320 e sisältää matkat, majoitukset 2h/h opastetut kiertokäynnit ja lounaat. klo 18 Metsotornissa, Metsolantie 4. ty:n kevätkokous
27.3. Turun Seudun Wanhat Toverit järjestävät keväisen matkan Riiaan 12.15.5. Korson Eläkkeensaajat ry. Asetetaan yhdistyksen ehdokkaat
eduskuntavaaleihin.
. Kahvitarjoilu. piirin pj.
Vuokko Puljujärvi-Seila alustaa keskustelun ajankohtaisista aiheista.
?Hautaus?palvelut
Surun kohdatessa
et jää yksin
UUSIMAA
. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. klo 18 yhdistyksen kerholla
Kasarminkatu 19 A. Vieraana rahoitusjohtaja Reijo
Tuori. Yleinen kokous to
27.3. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.
VARSINAIS-SUOMI
. Tilaisuudessa luennoitsijana työoikeuden professori Matti Mikkola. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuullaan Metsotornin
suunnitelmista ja asetetaan eduskuntavaaliehdokasehdokkaita. Johtokunta samassa paikalla klo 17.
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min)
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
l Siltasaarenkatu 6, Helsinki
puh
18.50
Iltahartaus. 06.25 Aamusoitto. Amerikka 14.25 Jyrki Sukulan makujen maa 14.55
Britannian paras leipomo 15.50 Leijonan luola USA 16.40 The
Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian
paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00
Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (S) 22.30 Rekkakuskit jäällä (S) 23.25 Myrskyn silmässä (12) 00.20 South Park
(12) 00.45 JIM D: Metsien miehet (7) 01.40 Leijonan luola USA
02.35 The Voice of USA 03.30 Älypää-TV
LIV 09.00 Juhlat puutarhassa 09.35 Kodikkaasti vuokralla
10.05 Kirsi ja himoshoppaajat 11.00 Huippukokki lähtee maalle 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele
mun illallinen Ruotsissa 13.00 Neljät häät Amerikassa 14.00
Inno 14.30 Koti Suomessa 15.00 Liv D Sarja: Raskaana ja
rappiolla (S) 16.00 Häähullut (7) 17.00 Hurja remontti 18.00
Supernanny (S) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Sinkkulaiva USA (S) 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00
Nashville (S) 23.00 Huippumalli haussa 00.00 Supernanny
(S) 00.55 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 01.55 Neljät häät
Amerikassa 02.55 Trinny & Susannah Belgiassa 04.00?05.00
Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 08.10-08.40 Namaste jooga 09.40
Lääkärit 10.35 Kokeilussa perhe-elämä 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Pieniä potilaita 12.45 Hullut hamstraajat 13.45
Jamie Oliverin keittiössä 14.45 Unelmakoti puoleen hintaan
15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät
(S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Brad stailaa
20.00 Unelmakoti puoleen hintaan 21.00 Veronika Decides to
Die (16) 23.05 Amerikan ykkösperhe (7) 00.35?04.35 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. Operaatio Genua. 21.55 Suomi tänään. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja.
Martin Schulz?kirjakauppiaasta komissaariksi. 12.00 Turun
tuomiokirkon kello lyö 12. HD
22.55 Yle Uutiset
23.00 Ulkolinja: Kroatia kahdessa kerroksessa EUn
johto toivottaa: tervetuloa
takaisin Eurooppaan, Kroatia! Mitä Kroatia tuo tullessaan. Toimittaja
Vesa Toijonen.
23.55 Uutisikkuna
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
20.00
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Latela Osa 2/10. (U)
18.00 Yle Uutiset Mukana talous
ja kulttuuri.
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
13.45 Suorana: Kortesmäki
Vieraana muusikko Janne
Masalin ja näyttelijä Krista
Kosonen.
14.15 Ajankohtainen kakkonen Mitä kehysriihi tarjoaa
köyhille, vaivaisille ja vanhuksille. 18.50 Merisää. (U)
18.45 8 mm katse: Y ja Mirri Y
ja Mirri. (U)
12.30 Elvis elää Hudikissa 3/4.
13.30 Senni ja Savon sulttaani
(S) (Suomi 1953, 64?) Kansankomedia viisaisiin miehiin
ihastuvasta savolaispiiasta.
O: Matti Oravisto. Mv.
14.35 Tuulimyllyjen uhat Norjan rannikolle kaavaillaan tuhansia uusia tuulivoimaloita.
(U)
15.00
15.05
15.10
15.15
15.55
16.50
16.55
17.00
17.08
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Avara luonto: Etiopian
vaippapaviaanit
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (7) (The
Royal) Ensivaikutelmia. 13.00 Klassista kahteen. 17.30 Taustapeili?Pyöreä
pöytä. 06.53 Babar
ja Badun seikkailut (S) 07.05 Herra
Nokkelo (S) 07.10 Tiketi Tok (S) 07.23
Lauran tähti: Sammakkopusero (S)
07.36 Runokuva (S) 07.39 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.53
Muumilaakson tarinoita (S) 08.16
Kaapo (S) 08.40 Late Lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Elämäni
eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa
09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00
Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset
Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset ItäSuomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa
10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50
Oddasat 11.05 Taitoluistelun MM
12.05 Luontohetki: Eläintarinoita 8/13. 22.00 Uutiset
ja sää. 22.05
Uudenkansanmusiikki. 17.00 Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. (U)
20.00 Mediataide: Anssi Kasitonni Kasitonni on monialataiteilija, jonka taiteessa yhdistyvät alakulttuuri, vakavat
aiheet, huumori ja populaarikulttuuri. 19.35 Ulkomaisia musiikkilehtiä 20.00 Radion
sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 21.50
Merisää. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 14.00 Kantapöytä. 10.05
Brysselin kone. 14.00 Yle Uutiset. Löytääkö
Martin lopulta kadonneen
tyttärensä, ja paljastuuko
hänelle kuka on teon takana?
Vapautuuko Dunja syyllisyydestään, ja pääseekö hän
takaisin jaloilleen. 20.06 Sää. 18.55 Luonto-Suomen Vedenalaisilta 0203-17600. Tytöt
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Farmi (S) Käyttämättömiä
telkien takana. 17.20
Aristoteleen kantapää: Poliitikon ammattikoulu 17.45 Tekijä:
Sirkustaiteilija, näyttelijä Inga Björn 18.20 Radioteatteri: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 60. 21.00 Dmitri Shostakovitshin pianotrio e-molli. 07.15 Urheiluradio. Ohjelmassa nähdään Kasitonnin kaksi teosta,
avaruusmusikaali Planet of
Sexes ja animaatio Liitäjät.
20.45 Musiikin muisti: Loitsusta kehtolauluun
Lauluja menneiltä ajoilta. 09.45
Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen
puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit
14.05 Alueellinen sääennuste
14.10 Kulutuksen sävel - Mainosmusiikin historia Osa
2.
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Vauvaonnea (S) Uudenvuoden aatto.
15.45 Vauvaonnea (S) Kilpasiskoja.
Akuutti, TV1 klo 20.00
16.15 Pomo piilossa Sämpylät
Mielenterveyden erikoislähetyksessä aiheina muun
muassa: Miten selviytyä työpaikan menetyksestä?,
masentuneen tarina, masennuslääkityksen uhat ja
mahdollisuudet, miksi murehdimme liikaa?
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT:
Kuttulan kadotetut lapset 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Lenan matkassa
11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Prisma Studio
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51
Nimipäiväonnittelu: 26.3. HD
23.00 Latela Osa 2/10. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 07.15 Aamusoitto. HD
2607. 13.00 Uutiset. Onko Martinin elämällä
enää merkitystä. 15.05 Maakuntaradio. Miten selviytyä työpaikan menetyksestä. 10.03 Ajantasa. 06.15
Aamuhartaus. 15.00 Uutiset. 18.00 Uutiset. 20.07 Café Tropical. (U) HD
01.10 ?05.25 Astral TV
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren
kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää
08.00 Transformers Rescue Bots (7)
08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.45 Näin teet ranskalaista ruokaa
09.15 Lauran matkakuvia: Tukholma
09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti
vuokralla
21.00 Suomensukuiset 30 päivässä 3/10: Mari ja Udmurtia. Myrskyn
enteitä. 12.15 Julkinen
sana. (U) HD
19.30
20.00
20.57
21.00
00.45 ?04.00 Uutisikkuna
miikka.
17.50 Historiaa huonomuistisille Osa 6: Mikael Agricola.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S) Osa
17.25 Maaginen Criss Angel
linen toimeentulotuki vai
ilmaista rahaa kaikille. 12.00 Uutiset ja sää. Poliisi saa vihiä, että
hurja rikollisjoukko aikoo
tehdä laajan ryöstöiskun
kaupungin kermaan. 09.10 Sää. 21.00
Uutiset. 1/6. 08.00 Uutiset ja sää. 18.03 Luonto-Suomen Vedenalaisilta
0203-17600. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 20.03 Urheiluradio. 15.00 Yle
Uutiset. HD
23.15 Feministinen taidevallankumous Feministitaiteilijat ovat uudistaneet
taidetta radikaalisti. HD
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Olgan kotona Mattolaiturilla.
13.50 Kodikkaasti vuokralla
Päättämätön pikkusisko.
14.20 Näin teet ranskalaista
ruokaa Samppanjasynttärit.
14.50 Häähullut (S) Petturit ja
00.40 ?04.01 Teematieto
myöhästelijät.
15.50 Supernanny Ihmekakso-
YLE FEM
set.
16.55 Deittikamera Prinsessa ja
köyhä.
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Stacey Dooley: Nuoret
amerikkalaiset 1/3. 19.00 Uutiset ja sää. Ravisuoran ennakko. Ohjaus
Mirja Metsola. 13.06 Maakuntaradio. 11.00 Uudet levyt. 21.40 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 22
26.3.2014
TV- jA RADIO-OhjelmAT Keskiviikko 26.3.2014
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 13.03
Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. HD
20.30 Suorana: Kortesmäki
solmussa.
Sitruunankeltaista kemiaa
Rodeo Drivella.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S) Epäilyt heräävät.
18.30 Emmerdale (7) Kunnioita
(U)
18.00 Varsova - Lontoo: Onnen etsijät (12) Puolassa
Andrzej haluaa auttaa perhettään mutta yrittäessään
nostaa tililtään rahaa, hän
huomaa tilin olevan tyhjä.
Andrzej päättää palata Lontooseen selvittääkseen asian
Kingan kanssa. 06.05 Hartaita säveliä. (U) HD
Uusi päivä (S) Osa 370:
Suunnitelmat uusiksi. Ravitulokset. 18.30 Hartaita säveliä. (U) HD
21.45 Kino: Terraferma (12)
(Italia 2012). 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 07.53 Maakuntaradio. rajamailla (12)
Vapauden raunioilla.
19.50 Historiaa huonomuistisille Osa 10: Noitavainot. Camilla tulee, oletko
valmis?
20.05 Suuri Journalistipalkinto Gaalalähetyksessä palkitaan vuoden 2013 parhaat
journalismin tekijät.
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.10
Kadonneen jäljillä
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi
Rikoksista pahin (12) Äitien teot.
00.10 Fringe . Valtimo haluaisi kokeilla, mitä perustulo muuttaisi. 17.20
Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. He
muuttivat myös yhteiskuntaa
luomalla uusia käsitteitä ja
toimintatapoja. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause. 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Markku
Värtö. 07.50 Merisää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi.
21.35 Novosti Yle. Suuri
hyväntekeväisyysgaala on
tulossa. HD
15.35 - 16.20 McLeodin tyttäret (7) Taivas ja maa.
16.25 Onks noloo?
16.30 Galaxi (S) HD
17.00 Pikku Kakkonen HD
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 Taitoluistelun MM Parien
ja miesten lyhytohjelma.
Selostus Jere Nurminen. Yle Uutiset ja sää. Rauhaa rakastava isomuurahaiskarhu. Vievätkö robotit
työpaikkamme. 12.55 Suomi tänään. HD
21.58 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Apua, meille syntyy
vauva 10/13.
22.30 Oddasat
23.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.39 FOX Kids 09.15 Wipeout 10.05
24Kitchen: 11.05 Tuohta tuhosta 11.30 Aarteen tonkijat 11.55
Miehen paikka 12.45 Eläinkunnan hurjimmat 13.35 Hetki ennen tuhoa 14.30 Lentoturmatutkinta 15.17 STT Uutiset 15.20
Wipeout Kesä 16.10 24Kitchen 18.10 Futurama 18.35 Family
Guy 19.00 Seiska News 19.04 Marvel Studios: Supersankareiden tekijät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan
metsästäjät: Kanada 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.50 Tabu 23.40 The Bridge 00.30
Amerikka pilvessä 01.20 Alaskan poliisit 02.10 Wipeout Kesä
03.00 24Kitchen: Sara La Fountain 03.50?05.59 Sky News
SUb 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S)
10.00-10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55
Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut
16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Duudsonit tuli taloon (S) 19.30 Isän tyttö
(S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00
Muodin huipulle 22.00 Hävyttömät (16) 23.05 Isän tyttö (S)
23.35 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain
nimessä (12) 01.55 Astral TV 04.00?05.59 SubChat
TV5 06.10 Pulmuset (7) 06.40 Todella upeeta (7) 07.15 Lasten
eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 08.0509.00 Matlock (7) 12.00 Pomo keittiössä 12.25 Tarjousten
metsästäjät 12.55 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 13.50 Todella upeeta (7) 14.30 Ponille
kyytiä (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta
(S) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia
(S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Hengenvaarallinen saalis
20.00 Breaking Amish (S) 21.00 Elokuva: Rambo?taistelija 3
(16) 23.00 5D: Outo riippuvuus 00.05 Call Me Fitz (16) 01.20
Num3rot (12) 02.15 Twin Peaks (7) 03.05 Hengenvaarallinen
saalis 04.00?04.53 Ihmemies MacGyver (12)
JIM 11.05 LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Krokotiilimies 12.00 Kokki
lomalla 12.30 Lentokenttä (S) 13.00 Laiva (S) 13.55 Henkka
& Niki vs. Kalevalaista loitsua ja rohkeaa
erotiikkaa, verisiä tarinoita
ja lapsen liekutusta. 10.55 Pikkujuttu. Senioritalli ostaa
puolestaan oman auton ja
vakoilee juniorien auton merkin ja mallin. 07.45 Hartaita säveliä.
07.50 Aamuhartaus. 22.05 Ajassa soi. 15.05 Kultakuume. 23.03 Kansanradio:
Naapurisopua ja mediasoppaa 23.37 Metsää ja luontoa. 12.45 Merisää. 09.05 Urheiluradio. 08.15 Urheiluradio. 16.15 Maakuntaradio. HD
17.00 Tiededokumentti: Materiaalien salat 3/3: Kera-
vanhempiasi, osa 1/2.
Vieraana rap-artisti Musta
Barbaari ja Justimus.
21.00 Toisen kanssa (12) Sarja
alkaa. Arkkitehtipariskunta Ragnar ja Martta Ypyän
lempinimet olivat Y ja Mirri.
Ypyät kuvasivat vuosina 1938
- 46 Viipurissa ja Helsingissä
perhe-elämää, arkkitehdin
työtä ja sodan tuhoja. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00
Uutiset ja sää. Phil (S) Uusi mahdollisuus.
03.15 Dr. 15.55 Yle News. 12.15 Maakuntaradio. Toimittajat
Anna Saraste ja Ville Vaarne.
00.00 Copper (16) 5/10. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö.
YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto 06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40?07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02
Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen
Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02
Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. N: Terttu
Soinvirta, Uljas Kandolin,
Sirkka Liisa Wilén, Matti Oravisto, Saara Ranin. Asia on yhä
työtön. Masentuneen tarina.
Hyvää hoitoa on saatavilla.
Masennuslääkityksen uhat
ja mahdollisuudet. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Uutiset ja sää. 09.00 Yle
Uutiset. Juniorien
talli katuu jo autohankintaansa lattia- ja helmapeltejä
uusiessaan. 09.05 Muistojen bulevardi. 17.00 Uutiset ja sää. HD
18.55 Gazoon (S) Puutarhanhoitoa.
19.00
19.30
20.00
20.30
Aamusta iltaan
Yle Nyheter TV-nytt
Lasso
Tanskalainen maajussi
6/10.
21.00 Vettä sakeampaa (12)
Osa 8/10. HD
19.50 Unohtuneet rikokset
20.00 Akuutti Mielenterveyden
erikoislähetys. (U)
19.00 Rakkautta berliinin
muurin varjossa (12)
6/6. Ohjaus
Pia Andell. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. Saitama, Japani.
Alueellisia uutisia.
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän Vieraana
sopraano ja argentiinalaisen
tangon taituri Anglika Klas.
Ps kertoo, mitä tarkoittaa
kulttuurikompetenssi ja miten sitä voisi lisätä Suomessa.
19.00 Historia: Kiinan muuria
mittailemassa Brittihistorioitsija William Lindesday
matkaa Kiinan muurin päästä päähän ja kertoo samalla
kuinka ja miksi se rakennettiin. HD
23.30 Silminnäkijä: Ilmaista
rahaa kaikille Vastikkeel-
04.00 Teematieto
Silmänkääntäjien kuningas.
18.25 Frasier (S) Viiniä makeampia suudelmia.
voimavaroja.
Neljän tähden illallinen
Tervetuloa kotiin
Keno
Greyn anatomia (12) Virhearvio.
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
Tänään vieraana Anna-Leena
Härkönen.
23.00 Farmi (S)
23.30 Dexter (16) Kuka vanhoja
muistelee.
00.35 Frasier (S) Viiniä makeampia suudelmia.
01.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16) Pimeys
sisimmässä.
02.00 Deittikamera Prinsessa ja
köyhä.
02.25 Dr. He puuttuivat epäkohtiin kuten rotusortoon ja naisiin kohdistuvaan
väkivaltaan. Bosnian
kevät: jo riittää korruptio ja
köyhyys! HD
15.05 Latela Osa 1/10. 21.03 Päivä tunnissa. Tohtori Doominatorin monet kasvot.
18.43 Kysy Laralta (7) Osa 3/26:
Operaatio rintsikat. 16.00 Uutiset
ja sää. 10.00 Uutiset. 20.00 Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 19.03 Urheiluradio.
19.06 Luonto-Suomen Vedenalaisilta 0203-17600. Phil (S) Huonoja valintoja.
04.10 ?05.00 Älypää-TV
07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n
ohjelmaa
16.11 Jumalanpalvelus: Marian ilmestyspäivä
16.55 Maantieteilijän testamentti Osa 5/10
17.14 Ollaan kavereita (S) Osa
5/8: (U)
17.25 Sportmagasinet
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 bUU-klubben: Palomies
Sam Maa pettää.
18.30 Supersankari Energina
(7) Osa 3/10. Miksi murehdimme liikaa?
20.30
20.55
21.05
21.55
22.00
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Keskiviikon ravisuora
Newsroom (12) 2/9. Vakautta levottomalle
Balkanille, mutta myös sodan perinnön ja arvet, pelot
jotka eivät väisty
Lauri Nurksen ohjaa-
Terraferma
man sarjan muissa pääosissa
nähdään muun muassa Laura
Malmivaara ja viime kuussa
auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin traagsesti
menehtynyt Minna Maasola,
jonka viimeiseksi tv-työksi Toisen kanssa jäi.
Krista Kosonen näyttelee päähenkilö Saaraa ja Minna Maasola hänen siskoaan Susannaa kotimaisessa sarjauutuudessa Toisen kanssa. Tilanne vaikuttaa
hänen kannaltaan toivottomalta.
Kesken kesäisten sukujuhlilen hänen elämäänsä ui sat-
tuman kaupalla Matti (Mikko
Nousiainen), joka mullistaa
elämän.
Saara saa eniten toivomansa,
mutta uhkaa menettää kaiken
muun.
Aviomies Touko (Mikko
Leppilampi) ei odottamatto-
masta tilanteesta ilahdu, eikä
uusi mies Mattikaan. Vaikka sarjan pääpaino on mediataiteen teoksissa, taiteilijat taustoittavat haastatteluissa taidettaan ja ajatuksiaan mediataiteesta yleisemmin.
Näemme esimerkiksi
Anssi Kasitonnin kuvaamassa uutta avaruusmusikaaliaan Kuhmalahden työväentalolla, Mika
Taanilan rakentamassa ja
ajamassa Expanded Pori
-live-esitystä lukuisine
projektoreineen ja Marjatta Ojan tekemässä
projisointikokeiluja työhuoneellaan teokseensa
Personally Imposed.
Nimikkosarjansa avausosassa
Stacey Dooley vierailee rikoksista tuomittujen naisten
ojennusleirillä.
Saako Saara nauraa sittenkin?
YLE TV2
klo 21.00
Marika Kuortin kirjoittaman
kuusiosaisen Toisen kanssa -sarjan päähenkilö Saara (Krista Kosonen) on kärsinyt pitkään lapsettomuudesta. 26.3.2014
23
Stacey Dooley ei pelkää kovia paikkoja
YLE TV2
klo 22.05
Nuori brittitoimittaja Stacey
Dooley tutustuu USA:ssa nuorten rankkoihin elämänkohtaloihin. Mukana on myös ohjelman läpikäyneitä miehiä, joista
osa kokee muuttuneensa, osa ei.
Mediataide
Yle Teema klo 20.00
Kuusiosaisessa Mediataide-sarjassa esitellään
kuusi eri sukupolviin
kuuluvaa kotimaista mediataiteilijaa. Rooli jäi
viime kuussa traagisesti menehtyneen Maasolan viimeiseksi.
Yle Teema 21.45
Emanuele Crialesen
ohjaama vuonna 2012 valmistunut Terraferma on
draama Välimeren pienestä saaresta, jonka
asukkaat joutuvat valitsemaan, miten toimia merellä kohtaamiensa maahanpyrkijöiden kanssa.
Poliisin mukaan auttaminen on avunantoa laittomaan maahantuloon,
mutta voiko laki määrätä
jättämään ihmisiä kuolemaan?
Toiset matkustavaiset ovat tervetulleita, toiset eivät. Kylän kasvavalle turismibisnekselle
afrikkalaiset ovat vain
häiriöksi, kun taas harvat jäljellä olevat kalastajat, kuten vanha Ernesto,
noudattavat merenkävijöiden tapaa, jonka mukaan merihädässä olevaa
on autettava. Vankilaan tuomittujen naisten pitää viettää puoli
vuotta tiukassa armeijakurissa.
Onnistuneesti suoritettu leiri
lyhentäisi tuomiota, mutta auttaako tukanleikkuu, komentelu
ja terapia nuoret naiset takaisin
kaidalle polulle?
Jaksossa tutustutaan myös
näiden naisten vaihtoehtoon
eli tavalliseen naisvankilaan.
Mukana on eräs 25-vuotias
nainen, jolla on jo kolme vankilatuomiota takanaan, mutta
myös eräs selviytyjä, joka haluaa käyttää vankeusaikansa
opiskellen.
Dokumentti aloittaa Stacey
Dooleyn vetämiin minisarjojen ja yksittäisten dokumenttien kokonaisuuden Kakkosella.
Ensi viikon jaksossa Stacey tapaa nuoria homomiehiä, jotka
läpikäyvät kristillistä ?eheyttämisohjelmaa. Kun Ernesto
on antanut kotoaan asuinpaikan afrikkalaisnaiselle
ja tämän pojalle, hän haluaisi myös auttaa nämä
mantereelle.
Polttavan ajankohtaisen elokuvan pääosissa
nähdään Andrea Molaioli, Ernesto Botta ja
Remo Girone.. Asunto
menee alta ja tilanne vaikuttaa
voimakkaasti myös Saaran työhön sosiaalityöntekijänä.
Saara on kuitenkin omatahtoinen taistelija niin töissä kuin
kotona. Ensimmäinen tutustumiskohde on kurileiri, jossa nuorisorikolliset joutuvat sopeutumaan sotilaalliseen järjestykseen ja lähes epäinhimillisiin
sääntöihin. tullakseen heteroiksi
klo 18 Studio Generalia:
Työväen ja sosiaaliturvan
historialliset muutokset
1.4. klo 18 Martti Turtola
kertoo tuotannostaan
www.tyovaenperinne.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
1/21/2013 3:57:51 PM
Aina uutta.. 09 766 429, 0440 750 429
Avoinna:ma
masuljettu,
suljettu, titi10-18,
Avoinna:
10-18,
12-18,to-pe
to-pe 10-16.
keke12-18,
10-16.
Seuraava kirjakahvila:
27.3. (09) 774 3110,
sähköp. info@tyark.fi
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
Tilaa
ihmiselle.
Puh. 26.3.2014
OSOITTEEMME VERKOSSA
EEVAJOHANNA
ELORANTA
Sinun puolestasi
Varsinais-Suomi
www.eeva-johanna.net
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
24
www.jytyliitto.fi
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh