010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 2 € 26. liite Retkeilijä vie luontoon Hallitus kurittaa toista astetta tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 010 766 1047. ToukokuuTA 2016 n0 21 Nainen, joka näytti epäilijöille elämä . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 6 politiikka . 10 Millainen on demari. . 20 politiikka
ToukokuuTA 2016 6 Hallitus ruhjoo toisen asteen koulutusta 8 Uutiskertaus: Mukavampiakin sopimuksia on tehty 9 Demokraatti.fi 10 Demarin muotokuva – omien ja vieraiden silmin 14 Elävänä Euroopassa: Työttömyys rassaa venäläisiä 15 Indeksi: Hyvä paha populismi 16 Birmarckin tuho ja erään kakkupaketin kohtalo 19 Jooga sopii kaikille 20 Olipa kerran minä: Elisabeth Rehn 24 Suomen paras innovaatio 25 Kasvot peilissä: Hanna Isbom 26 Vanhenemiseen voi vaikuttaa 28 Aikakone vie vanhaan Helsinkiin 29 Herkuttelijan Helsinki – proosana 32 Kirjavisa: Louhintaa kirjallisuuden emäkalliosta 33 Elokuvat: Näin myydään saudeille ilmaa 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Esko vahvistaa lähidemokratiaa 36 Mielipide: Lukukausimaksu ei tuo tasa-arvoa 37 Mielipide: Sote jäi maakunnan jalkoihin 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia 42 TUL uusi johtonsa 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Närästäjä, Politiikan horoskooppi, radio Lehdessä 43 Liike 37 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Sinikka Backman 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Elisabeth Rehnin kanssa Hei, itävaltalaiset äänestivät vaaleissa rasismia ja kiihkoilua vastaan. www.paperiliitto.fi. 2 26. Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Susi sosialistin vaatteissa. Kaikkien asemaa ei voi kuiten kaan rahalla korjata, vaan tarvi taan monen tahon yhteistyötä. EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoo vuoden kestäneiden kiky-neuvottelujen osoittaneen, että keskitettyjen palkkaratkaisujen aika on ohi. KUVa jarI SoInI mihin synnymme, mutta voi simme poistaa tuskaa yhteis työllä. Tarvittaisiin ihmettä. To sin ikäni puolesta voisin istus kella kiikkustuolissa. Perhe: Kolme lasta ja seitsemän lastenlasta Sinikka Backman TEKSTI MaTlEEna KanTola . Äiti Teresa. Varsinkin lasten kohtalo surettaa. Niin kauan kuin minulle annetaan voimaa, taitoa ja jaksamista, kuljen tätä tietä. 3 26. Elina Lepomäki pelaa kovilla panoksilla kokoomuksen puheenjohtajakisassa. . Jokaisessa päi vässä on sykettä ja tarkoitus. ” Kaikkien asemaa ei voi kuitenkaan rahalla korjata, vaan tarvitaan monen tahon yhteistyötä. Koulutuksena elämänkoulu . Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Leipäjono on myös sosiaalinen kohtaamis paikka, jossa saa edes kerran tai kaksi viikossa jutella jonkun kanssa. Noo... . Lisäksi joukossa on työttömiä, invali deja ja lapsiperheitä. Miten leipäjonot saadaan poistumaan. Halu tehdä yleishyödyllistä aut tamistyötä noin 40 muun arjen enkelin kanssa. Alapilveä. Jätän kaiken Jumalan hal tuun ja päätettäväksi. Osalla jonottajista on liian suuret asunnot, tai rahat eivät riitä lääkkeisiin. Välillä tun tee turhautumista, jos ei pysty vaikuttamaan. Voiko maailmanparantaja olla kyyninen. Tuoko tieto tuskaa. Ilmapuntari Yläpilveä. SAK esitti aikoja sitten pakettia, jossa oli osa kiky-tavoitteista ja vuosien maltillinen palkkaratkaisu – se oli liian tupoa vastapuolelle. Mikä saa sinut jatkamaan työtäsi. Kyynisyys voidaan käsit tää monella tavalla. Haluaisin laastarin kaikkiin nii hin maihin joissa sota ja julmuus ovat valloillaan, ja missä nälkä ja valta kohdistuvat viattomiin ih misiin. Em paattisuuden puute ei ehkä johda toisten huo mioimiseen. Hän esitti vaalitentissä valtionyhtiöiden myyntitulojen jakamista kansalle ja lapsilisien poistamista hyvätuloisilta. Positiivisena näen kauppojen uuden mallin, jossa myydään reilulla alennuksella poistoihin valitut tuotteet, jolloin moni voi käydä kunniallisesti kaupassa. Joskus, mutta pistää myös liik keelle. . . Kuka jonottaa leipäjonossa. Sairaudesta johtuva tylsisty minen. Ehkä vii meinen käyttöpäivä ei vielä osu kohdalleni. Harrastukset leipominen, ruoanlaitto, sukkien kutominen, sauvakävely, keilaus, luonto ja vaeltaminen. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. Petteri Orpo haluaa pelastaa keskiluokan, mutta Lepomäki menee vasemmalta ohi. . Perusturvan nostaminen aut taisi hyvin montaa jonottajaa. Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja . Leipäjonossa jonottaa eläke läisiä, joista osa yrittää auttaa lapsiaan. ToukokuuTA 2016 Leipäjonon arjen enkeli Mikä teki sinusta maailmanparantajan. Lehtikuva / Martti Kainulainen. Me emme voi valita, Maailmanparantaja
ToukokuuTA 2016 Viikon sana » Laotse: Maailman suurimmat ongelmat olisi voitu ratkaista silloin, kun ne vielä olivat pieniä. Myös muut oppositiopuolueet ovat tuoneet omia ratkaisujaan pöytään. Hallituksen esitysten vastustaminen eduskunnassa ei ole uskottavaa ilman konkreettisia ja realistisia taloudellisia vaihtoehtoja. Menetän taksilupani, ajokorttini ja kansalaisluottamukseni. Kriittistä tarkastelua tarvitaan aina, ja etenkin yhteiskunnallinen keskustelu edellyttää hyviä vaihtoehtoja. Tässä nousee etenkin esille koulutus ja kehitysapu. Sisällössä sen sijaan on suuria eroja. Kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen huoli on työllisyys. Toinen mahdollisuus: Ajan kovassa humalassa poliisin ratsiaan, vastustan virkavaltaa väkivaltaisesti, samalla paljastuvat vakuutuspetokseni. Kirjoittaja on Suomen Taksiliiton viestintäpäällikkö.. Liikennekaaressa esitetään ”pienimuotoisen” taksitoiminnan sallimista ilman mitään sääntelyä ja vastuuta. Kuljetusmarkkinoilla tämä johtaisi useisiin mahdollisuuksiin – toistuuhan termi ”mahdollistaminen” lakiesityksessä taajaan. 4 26. Eläkkeestä, sosiaaliturvasta ja muista turhakkeista ei niin väliä. Nyt sopii toivoa, että hallitus suhtautuu ennakkoluulottomasti myös opposition ehdotuksiin. Useimmat matkat käteisellä, ja kaikki laillisesti ilman kuittia. Ei hätää – liikennekaari mahdollistaa! Ajokortin takaisin saatuani voin ryhtyä ajamaan ”pienimuotoisesti” pirssiä ilman huolen häivää. Tässä oppositiolla onkin tärkeä rooli. A vot! Yli 40 000 euroa romanialaiselle tilille välitysalustojen välistävetojen jälkeen, asumistuki ja ansiosidonnainen kotimaiselle tilille. Kirjoittaja on kansanedustaja (rkp) Viime syksynä kaikki oppositiopuolueet onnistuivat mielestäni omannäköisen ja hyvän vaihtoehtobudjetin laadinnassa. Rakentava oppositiopolitiikka on tärkeää Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ensimmäinen vuosi oppositiossa 36:een vuoteen on ollut haastava mutta samalla opettavainen. Opposition ääni Carl haglund kuitenkin jo tässä vaiheessa selvää, että esitetyt toimet eivät riitä suurtyöttömyyden kitkemiseksi. Tavoite on ollut uskottava ja rakentava oppositiopolitiikka. Yksi mahdollisuus: Tili romanialaiseen pankkiin, 1995-vuosimallin nissanini ajoon, pienimuotoisen 10 000 euron potin ketjuttaminen viisihenkisen perheen kautta viidelle eri välitysalustalle, ansiosidonnainen työttömyysturva ja asumistuki kotimaiselle tilille. Oppositiolla on demokratiassa tärkeä rooli. Oy Suomi Ab:n lakivalmistelua parhaimmillaan! Bench markkauksena Oy Kreikka Ab. Hallitus pyrkii omilla toimillaan nostamaan työllisyysastetta. Opettelua on tarvittu niin prosessien kuin poliittisen retoriikankin suhteen. Hallituksen politiikka on avannut mahdollisuuksia nostaa esille meidän arvojamme ja sitä, miten asioita olisi voitu tehdä toisin. Raameiltaan budjettivaihtoehtomme muistuttaa hallituksen kokonaisuutta. Työllisyyden parantaminen on Suomen tärkein haaste, ja siinä onnistutaan parhaiten yhteistyötä tekemällä. RKP on osaltaan muun muassa esittänyt työnvälityksen uudistamista, niin sanottua minijob-mallia ja lainsäädäntömuutoksia, joilla saataisiin maahanmuuttajia paremmin töihin. Onnistuimme osoittamaan, että koulutuksesta ei ”ole pakko” leikata huomattavia määriä ja osoitimme myös, että säästää voi ilman että kehityspolitiikaltamme vedetään matto täysin alta. On Ville Ranta uusien ajatusten koeponnistamo Demo sakari lauriala Pienimuotoista pimeää Oy Suomi Ab:n lakivalmistelua parhaimmillaan! Benchmarkkauksena Oy Kreikka Ab. Meidän vaihtoehtomme lähti siitä, että velanotto ei kasva. Meidän tulee esittää uskottavia lisätoimia, joilla saadaan ihmisiä töihin. Tästä syystä maan tavaksi muodostunut vaihtoehtobudjettien laadinta on erinomainen työkalu
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 050 311 0737 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430 elisabeth rehnin haastattelu sivulla 20 Kohtaaminen teKsti anna-liisa blomberg . Neuvotteluille asetetut aikarajat lähe nevät. 81vuoti aana hän vieläkin reissaa pitkin maailmaa puhumassa. Sopi misen sijaan on haluttu ”rakenteellisia uudistuksia”. Hallitus pysyköön asiasta erossa. Niihin on liit tynyt käänteitä, jotka ovat työmarkki noiden lähihistoriaa tuntevillekin ennen kuulumattomia. Vähänpä Rehnin hoidossa oleva koira tietää, että Rehn on läksyt tänyt sitä ennen kovia sotarikol lisia ja silittänyt ennen sen turk kia sodissa ja konflikteissa kar meiden rikosten uhreiksi joutu neiden olkapäitä. Kotona hän nauttii yksinäisyydestä ja luon nosta – lähellä asuvista kurjista, haikarasta ja kokonaisesta klaa nista peuroja. Viimeiseksi perus kouluun siirryttiin Uudellamaalla. Hallitulla porrastuksella saatiin monta etua. Eri aikoina saa tetaan tarvita erilaisia näkökulmia eikä tulevaisuutta voi ennus taa. Lindblom varoittaa finanssikapitalis min häiriöalttiudesta. Entinen ministeri ja talousmies Seppo Lind blom ruotii Talous ja yh teiskunta lehden kolum nissaan (2/2016) työmark kinoiden nykytilannetta. Lindblomin ajattelussa tilaa on sekä keskitetylle että paikalliselle sopimi selle. Hänen näkökulmansa on mielenkiintoinen siksi, että hän on seu rannut työmarkkinoita riittävän pitkään ja viime vuosina myös riittävän etäältä nähdäkseen pitemmälle ja enemmän. Keskusjärjestöjä tarvitaan turvallisen muutoksen takaajiksi. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Rehn on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien edistä jänä ja on yhä kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu. Mahtipontisesta arvokeskustelusta on hyvin pitkä matka arjen käytännön ratkaisuihin. Paikallinen sopiminen ottaa parem min huomioon vaatimuk sen yritystalouden tehok kuudesta. Hän on palannut haastattelua edeltä vänä iltana Valamon luostarista, jonne hän kiirehti oltuaan pari päivää New Yorkissa YKkoko uksessa. ToukokuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 5 26. Lindblom muistaa keskustelleensa keskitetyn sopimuskulttuurin kultaai koina SAK:n palkkasihteeri Nisse Nils sonin kanssa siitä, että keskitettyjen sopimusten väliin tarvittiin aika ajoin liittokierrosta siksi, että sillä saatiin ai kaan ”pedagoginen hulina”. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Lindblomin mukaan sopimus kierroksen kasvatuksellisen merkityk sen voisi tiivistää neljään asiaan: ”Pai kallista sopimista ei tule idealisoida. Rehn vakuuttaa, että aikaa on kuitenkin myös olla ihan taval linen mummo lastenlapsille ja lastenlastenlapsille. Keskitettyä tarvitaan tilanteessa, jossa kan santalouden vakautta on syytä korostaa. Virtaa riittää Ministeri Elisabeth Rehn käs kee iloisesti sähläävää koiraa viemään pallon takaisin ulos – se suussa sisään ei ole asiaa. Hän muistuttaa, että mahtipontisesta arvokeskustelusta on hyvin pitkä matka arjen käytännön ratkaisuihin. Keskustelussa on menty alueelle, jossa ollaan tekemisissä ay liikkeen ja jopa koko työ väenliikkeen fundament tien, aivan perustavaa laa tua olevien kysymysten kanssa. Yhteiskuntasopimuksen käsitettä ei tarvita.” Tuohon ei jää juuri lisättävää. Kuva Jari soini JK Muistutus terveen järjen käytöstä N euvottelut niin sanotusta kilpai lukykysopimuksesta ovat par haillaan siinä vaiheessa, että jotain pitäisi alkaa vähitellen tapahtua. Haluttiin korostaa unohtuneen terveen järjen merkitystä. Läheisen talon ku kon kieunnasta joku naapuri on närkästynyt, mutta ei Rehn. Eteneminen näissä neuvotteluissa on ollut tuskallisen hidasta. Peruskouluuudistus toteutettiin aikanaan porrastetusti si ten, että se aloitettiin PohjoisSuomesta. Sopimisen vaikeuskerrointa on nos tanut varmaankin eniten se, että julki sessa keskustelussa itse sopimisen kult tuuri on asetettu kyseenalaiseksi. Lindblom korostaa sopimuskulttuurin käytännönläheisyyttä. Jos kus hän kiekuu sille takaisin.. United World Collagea Mostariin perustamassa ollut Rehn matkaa seuraavaksi kou lun kymmenvuotisjuhliin ja val mistujaisiin. Kun tavoitellaan Ruotsin mallin kaltaista työmarkkinamallia, ei voida ajatella vain siirtymistä keskitetystä pai kalliseen. Ideaa voisi soveltaa soteuudistukseen kin, kuten SDP viime viikolla esitti. Varmastikin nykyisestä kilpailukykysopimuksen ”hulinasta” voidaan oppia jotakin
– Suomen lukiokenttä on hyvin hajanainen, ja Suomessa on paljon lukioita joissa on jopa alle 50 opis kelijaa. Voi olla, että koulutusuu distuksen jälkeen koulutuksesta läh tee vielä enemmän, Koskinen lisää. Noloa toimintaa – Olemme ihmetelleet sivistysva liokunnassa leikkausten suuruutta ja etupainotteisuutta. Koskisen mukaan lukioiden poisjättäminen on epätasaarvoista ja epäjohdonmukaista. Koulutussopimus kor vaisi nykyisen työssäoppimisen ja muodostaisi suurelta osin yhtenäi sen toimintamallin oppisopimuksen kanssa. Kysymys on poliittisesta ar vovalinnasta. ” Pelkään koulutussopimuksessa monen nuoren jäävän liian vähälle ohjaukselle; koulutuksen laatu huononee ja oppiminen hidastuu.. On suorastaan noloa toimia tällä tavalla, kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sanoo Edellisen hallituskauden aikana oli tarkoitus uudistaa koko toisen asteen koulutus, joka oltaisiin voitu tehdä ilman leikkauksia. Hänen mukaansa vuonna 2018 tulevassa ammatillisen koulutuk sen uudistuksessa olisi voitu tehdä kustannussäästöjä ilman leikkauk sia, mutta hallitus halusi tehdä leik kaukset ensin, vuoden 2017 aikana, ja uudistuksen tämän jälkeen. Hallitus ajaa koulutussopimusta, joka lisäisi työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kos kisen mukaan olisi ollut realistisem paa jakaa säästettävä summa useam malle vuodelle ja hyödyntää uudis tusta säästöjen tekemisessä. Koulutusleikkaukset osuvat kipeästi toiseen asteeseen H allituksen yliopisto leikkauksista on kir joitettu paljon, mutta koulutusleikkaukset kohdistuvat kipeim min toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, josta lähtee ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Maakuntien ihmisille annetaan ymmärtää, muttei kuitenkaan ymmärretä antaa. 6 26. Olemme valmistelleet pitkään am matillisen koulutuksen uudista mista, joka vastaisi paremmin tu levaisuuden työelämän osaamis tarpeisiin. Nyt olisi tarve tehdä raken teellisia uudistuksia, ja yhdistää lukioita, mitä hallitus ei halunnut tehdä. Tulevaisuuden am mattiosaajalla on hyvä ammattisi vistys, Gustafsson sanoo. – Näin isoa leikkausta on vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa ilman että se vaikuttaisi koulutuksen saatavuu teen, järjestämiseen tai laatuun. ToukokuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 050 311 0737 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITIT » Satu Taavitsainen: Hallitus petti Savonlinnan. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteis työtä, kuten kaksoistutkintoja, pi täisi kehittää. – Nykyisellään ammatillisessa koulutuksessa on yli 300 tutkintoa ja erityisammattitutkinnot päälle. Vuoden 2017 leikkaukset tehdään aivan väärään aikaan, ennen kuin käytössä on uu den lainsäädännön ja rahoitusmal lin työkalut. Tämä tarkoittaa toimin nan rationalisointia ja tehostamista, mutta opiskelijamäärän vähentä mistä vasta viime kädessä. – Ensi vuodesta tulee ammatilli selle koulutukselle todella vaikea, sillä leikkaukset ovat käsittämättö män massiivisia ja iskevät kohtuut tomasti yhteen sektoriin, SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen sanoo. Kyseinen uudistus olisi koskenut myös luki oita. Mo net järjestäjät ovat jo käynnistäneet ytneuvotteluja ja irtisanoneet hen kilöstöä
7 26. Joissain työpaikoissa työssäoppiminen toimii erittäin hyvin. – Olen saanut huolestuneita puhelinsoittoja vanhemmilta, jotka ihmettelevät, miksei lapsella ole lähiopetusta koulussa. . Demokraatin viikko 26.5.–1.6.2016 . . . Samalla opiskelija on kirjoilla oppilaitoksessa ja hänellä on vastuuopettaja. Pienempien koulutusjärjestäjien pitää todennäköisesti fuusioitua tai hakea yhteistyötä muiden järjestäjien kanssa. Kun läsnäolopakkoa ei ole, tehokas opiskelu on nuoren vastuulla. G7-huippukokous alkaa Japanin Ise-Shimassa . . Matleena Kantola Demokraatti. ToukokuuTA 2016 Satu Taavitsainen: Hallitus petti Savonlinnan. Emme voi ulkoistaa ammatillista koulutusta työpaikoille, sillä työpaikkojen tärkein tehtävä on tehdä työtä ja tuottaa tulosta, Koskinen lisää. Myös työpaikkojen kyky ottaa vastaan työssäoppijia on rajallinen. . Maailma kylässä -festivaali Helsingissä, mm. paneelikeskustelu Euroopan unionin arvot ja tulevaisuus . Eduskunnan täysistuntonnossa mm. . Maailma kylässä -festivaali Helsingissä, mm. . Monet oppilaitokset ovat jo nyt säästäneet korvaamalla kontaktiopetusta verkkoopetuksella. Kyseessä on iso periaatteellinen ja moraalinenkin kysymys, ja tätä puolta pitää seurata hyvin tarkasti, Gustafsson sanoo. . . EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuurija urheiluneuvosto . . paneelikeskustelu: EU ja Turkki – mistä ratkaisu pakolaiskriisiin. Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen -seminaari, Helsinki . Pelkään kuitenkin, että monet nuoret jäävät liian vähälle ohjaukselle, koulutuksen laatu huononee ja oppiminen hidastuu, kun työnantajan vastuu kasvaa, Gustafsson sanoo. – Tällainen käytäntö vaatii työpaikoilla tarkan ohjauksen ja tuen. Suomen ja EU:n haaste -seminaari, Euroop pasali . . OECD Forum Pariisissa . Onnistuuko kotoutuminen. OECD:n ministerikokous alkaa Pariisissa . . . Europarlamentin yleisistuntopäivä Brysselissä . Amnesty kertoo Rion kesäolympialaisten ihmisoikeuskysymyksistä . – Työpaikalla ei voi opettaa ryhmää, jossa kukin oppii toinen toisiltaan, vaan opettaminen on henkilökohtaista, joten opetus ei välttämättä ole kustannustehokasta. Maakuntien ihmisille annetaan ymmärtää, muttei kuitenkaan ymmärretä antaa. EU:n yleisten asiain neuvoston epävirallinen kokous Amsterdamissa . . Eduskunnassa naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunto, jossa ajankohtaiskeskustelu aiheesta Tasaarvo yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä . . Seuraavaksi opetusministeriö arvioi koulutuksen järjestäjien taloudellisia ja laadullisia edellytyksiä järjestää opetusta. Leikkaukset voidaan myös tehdä vähentämällä koulutustarjontaa tai jokaista opiskelijaa kohti varattua rahaa. Demarinuorten liittokokous alkaa, Tampere . lähetekeskustelu vuoden 2016 toisesta lisätalousarvioesityksestä pe la su ma ti ke to Koulutusleikkaukset osuvat kipeästi toiseen asteeseen Koulutussopimus ei perustu työsuhteeseen, kun taas oppisopimuksella sovittaisiin työsuhteisesta työssä oppimisesta
Lisäksi perälaudassa kaksi pekkasta muuttuu työpäiviksi. Vihreissä moni kiroaa puolueen sääntöjä, jotka eivät mahdollista Ville Niinistön jatkamista ensi vuoden puoluekokouksen jälkeen. Metsäteollisuuden viennistä 90 prosenttia kulkee meritse, mikä lisää satamien merkitystä. Neuvottelutuloksen mukaan säännöllinen työaika pitenee kolmella kokonaisella työpäivällä. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen päätöstä luopua puheenjohtajan tehtävästä vauhdittivat puolueen kannatusluvut ja Arhinmäen huonot arviot puoluejohtajavertailuissa. Paperiliiton hallitus ja valtuusto päättävät neuvottelutuloksen mahdollisesta hyväksymisestä kuun viimeiseen päivään mennessä. vänsä. ToukokuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA M oni puolue parhaillaan pähkäilee, minkälaisella puheenjohtajalla kannatus lähtee nousuun. Iso syy on todennäköisesti myös se, että ministerinäkin toimineelle Haglundille ei pienen oppositiopuolueen johtaminen tarjoa riittävästi haastetta. Compic / Pekka Sipola Petri Vanhala.. Työajan pidentämiseen käytetään muun muassa pekkaspäiviä. Merkittävin puheenjohtajakisa käydään kokoomuksessa, joka vain kaksi vuotta sitten luotti kansaa ja puoluekenttää villinneeseen Alexander Stubbiin. Mielenkiintoista on, kuinka erilaisista lähtökohdista puolueissa lähdetään puheenjohtajavaaleihin. Vasemmistoliitto hakee nyt uutta kannattajakuntaa kiinnostavaa puheenjohtajaa. Metsäteollisuus korostaa haluavansa edelleen myös kuljetusketjun mukaan kilpailukykysopimukseen. 8 26. Nyt hänen vahvin haastajansa on jälleen puolue-eliitin, tai ainakin eduskuntaryhmän suosikki Petteri Orpo. Rkp:n istuva puheenjohtaja Carl Haglund ilmoitti itse lähtehEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Puoluejohdon vaihtoviikot alkavat Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Mielenkiintoista on, kuinka erilaisista lähtökohdista puolueissa lähdetään puheenjohtajavaaleihin. Sopimuksen piirissä on noin 13 000 työntekijää. Jos sopuun ei päästä paikallisesti, käyttöön tulee niin sanottu perälauta, joka poistaa yhden pekkaspäivän. Haglund sanoi kaipaavansa uusia tehtäviä pitkän poliittisen uran jälkeen. Myös paikallisen sopimisen rooli työajan pidentämisessä korostuu. – Mukavampiakin sopimuksia on neuvoteltu, kun nyt työaikaa pidennetään ilmaiseksi, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kommentoi neuvottelutulosta STT:lle. ”Mukavampiakin sopimuksia on tehty” Metsäteollisuus ja Paperiliitto pääsivät sopuun kilpailukykysopimuksen soveltamisesta paperi-, kartonkija selluteollisuudessa. Niinistö on puolueiden puheenjohtajista median lemmikki, joka on taitavasti onnistunut pitämään vihreät puolueen kannatusta suuremmassa julkisuudessa
D-studion löydät Demokraatin verkkosivuilta www.demokraatti.fi. Heistä piilotyöttömiä oli 132 000. Ainakin 60 miljoonaa ihmistä elää pakolaisina ympäri maailmaa. Rinteen mukaan Suomessa pitäisi olla selkeä, parlamentaarisesti tehty ohjelma, jonka mukaan maahanmuuttopolitiikkaa hoidettaisiin hallituksen kokoonpanosta huolimatta. Itävallan vaalijännäri päättyi vihreiden voittoon Vihreiden Alexander Van der Bellen voitti Itävallan presidentinvaalit äärimmäisen täpärästi. Nykyinen pakolaiskriisi on pahin sitten toisen maailmansodan. Lupaukset eivät auta pakolaisia Maailman ensimmäisessä kansainvälisessä humanitaarisen avun huippukokouksessa lupailtiin helpotusta hätää kärsiville. Lisäksi noin 125 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua. Työttömyysaste oli huhtikuussa 9,8 prosenttia, kun se viime vuoden huhtikuussa oli 10,3 prosenttia. Vihreiden entinen johtaja Van der Bellen kampanjoi Hoferia vastaan puhuen suvaitsevaisuuden puolesta. Huippukokouksen tavoitteena oli kehittää poliittisia strategioita kriiseistä selviämiseen. D-studio alkaa: Hallituksen ensimmäinen vuosi, SDP:n vaihtoehto Odotus on ohi: D-studio alkaa. Demokraatin oma podcast tai videoohjelma ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin rennonletkeällä mutta asiallisella otteella. ToukokuuTA 2016 ”Timo (Soini) on kyllä itse hanakka ja tanakka sanomaan mutta itseään tai puoluettaan kohtaan ei osaa ottaa kritiikkiä vastaan tippaakaan, ei edes yhden herneen vertaa.” Heikki Vuorisalo perussuomalaisten puheenjohtajan kiukustumisesta SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen arvioihin ”Työhön tutustuminen yläastelaiselle paikalliseen pubiin klo 22–04!” Orvo Kovero hallituksen aikeista sallia 16-vuotiaiden myyvän alkoholia ”Ihan joka paikassa tuo ei kelpaisi sairaspoissaolon syyksi.” Arja Oksa perussuomalaisten kansanedustajan Kaj Turusen ilmoituksesta jättää eduskunnan luottamusäänestys väliin v-tuksen vuoksi ”Tää on tosi tärkee kysymys. Pitäähän meidän muistaa sentään yhtä vuotta kauemmaksi katsoa, mistä on tähän päivään tultu ja mitä mm. Aallon mukaan tällöin on mahdollista, että niin sanottua Suomen mallia sovelletaan jo syksyllä. Ohjelman ensimmäisessä jaksossa päätoimittaja Mikko Salmi ja toimituspäällikkö Rane Aunimo keskustelevat muun muassa hallituksen ensimmäisestä vuodesta ja SDP:n vaihtoehdosta. Työttömiä oli noin 264 000. Vastaus on helppo. Silloin palkkakehitys määräytyisi vientiteollisuuden mukaan. SDP on viimeksi hallitusvastuussa tehnyt.” Johanna Selkee allekirjoittaa Juhana Vartiaisen moitteet SDP:lle Onko järkevämpää suhtautua aiheeseen vähän liberaalimmin kuin tiukkapipoisesti tuomita hallituksen linjaukset asiaan, jota ei millään kieltojen keinoin saada loppumaan?” Raija Toivonen alkoholipolitiikasta Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo keskustelua verkkolehden uutisista Pelastusoperaatioiden määrän odotetaan kasvavan, kun alueen sääolosuhteet ovat muuttuneet paremmiksi. AFP / Joe Klamar. Saksan liittokansleri Angela Merkel vaati maita luopumaan tyhjistä lupauksista ja toimimaan. Maanantaina Välimereltä pelastettiin noin 2 000 Eurooppaan pyrkinyttä siirtolaista maanantaina. Aalto sanoo, että Metalliliitto on varautunut etenemään normaalin työmarkkinatavan mukaisesti ja neuvottelemaan syksyllä työnantajaliittojen kanssa. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Rinne: Perussuomalaiset suojaa rasisteja SDP:n puheenjohtajan Antti Rinne arvostelee Kalevan haastattelussa perussuomalaisten rasismin vastaista toimintaa kaksinaamaiseksi. Kilpailukykysopimus ei ole elämän ja kuoleman kysymys Kilpailukykysopimuksen kaatuminen ei olisi Metalliliitolle mikään katastrofi, sanoo liiton puheenjohtaja Riku Aalto. Hän kiri äärioikeiston Norbert Hoferin ohi kalkkiviivoilla ja postiäänien avulla. 9 26. Heillä näyttää olevan menossa ilmiö, jossa he julkisesti sanoutuvat irti rasismista, mutta siitä huolimatta äänet olisi kiva saada, Rinne sanoo. – He sanovat julkisesti, etteivät hyväksy vihapuhetta, mutta yksittäiset puheet maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ovat toista. YK:n pakolaisjärjestön mukaan kuluvana vuonna Italian rannikolle on viety jo yli 34 000 Libyasta Eurooppaan pyrkinyttä pakolaista. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 1 423 000 henkilöä eli 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Monen Eurooppaan yrittävän pakolaisen matka on pysähtynyt Kreikan ja Makedonian rajalle. Välimereltä pelastettiin 2 000 pakolaista Pakolaistulva yli Välimeren jatkuu. Hofer kampanjoi EU-kriittisyydellä, pakolaisvastaisuudella ja vaati rajojen sulkemista. Työttömyys vähenee – tuskallisen hitaasti Työttömyys on edelleen vähentynyt vuoden takaisesta, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Lopullisten tulosten mukaan Van der Bellen sai äänistä 50,3 prosenttia. Valtaosa heistä oli kotoisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Kun ei sitä vastuuta oikein tehokkaasti voi jakaakaan. Yksityinen puoli ottaa rahat ja julkinen vastuun.” Pasi Tikka vastaa SDP:n kansanedustajan kysymykseen, kuka ottaa kokonaisvastuun sote-siakkaasta ”Vartiainenhan puhui asiaa ja asian puhuminen ei kai vielä ole ala-arvoista
ToukokuuTA 2016 Soda nvaS tain en Demarin muotokuva ” Vastatuulen iskiessä kaikki puolueet turvautuvat peruskannattajakuntaansa. – Nämä ikäluokat sosiaalistuivat aikanaan äänestämään SDP:tä. – Työntekijöiden tuki SDP:lle on pysynyt vahvana koko 2000-luvun, kun taas vasemmistoliiton kannattajakunta on muuttunut. Keskusta palaa aitan vierille, SDP työpaikoille. Majanderin mukaan puhe ”meidän äänestäjistä” on itsepetosta. Toimihenkilökannattajiaan puolue menetti jo aiemmin. Demareita äänestävät yhtä lailla sekä naiset että miehet. Keskusta palaa aitan vierille, SDP työpaikoille.” ” Puhe ”meidän äänestäjistä” on itsepetosta. Konkari-ikäluokka oli mukana rakentamassa hyvinvointia. Hän on ollut mukana laatimassa heinäkuussa julkistettavaa tutkimusta vuoden 2015 vaaleista. Vanhat äänestäjät korostuvat Yksi uskollisimmista SDP:n kannattajakunnista löytyy eläkeläisistä. Tutkija huomauttaa, että oikeistohallituksen aikana esitetyt työmarkkinareformit saa duunareita palaamaan SDP:n taakse. Se oli heidän nuoruudessaan aika hegemoninen, johtava puolue, Westinen sanoo. Heidän osuutensa äänestäjistä ei ole suuri, mutta ei pienikään. Äänestäjäkunta liikkuu. – Äänestäjäkunta liikkuu. – Puolueen kannattajille tärkeitä asiakysymyksiä ovat työmarkkinakysymykset ja viime vaaleissa etenkin työuran pidentämisen vastustaminen. – SDP:n kannattajiin kuuluu yhtä lailla naisia ja miehiä. UP:n tomituksen työryhmä. SDP:n kannatus tulee lähiöistä. – Toimihenkilöiden osuus on pysynyt suhteellisen vakaana 2000-luvulla. Nykyisin Westinen työskentelee e2ajatuspajassa. – Myötätuulessa on helpompi olla avoin ja ottaa mukaan uusia porukoita. Jokainen ääni pitää voittaa erikseen.” S DP:n kannattaja on palkansaaja ja tavallisimmin työntekijäasemassa. Vasemmistoliiton kannattajakunta on naisistumassa, Westinen kertoo. Demareiden kannatus tulee selvästi kaupungeista, kuten kokoomuksenkin. Siihen mahtuvat kaikki samoja arvoja ajavat, palkansaajista vaikkapa yrittäjiin. Yli 65-vuotiaiden, osuus SDP:n äänestäjistä on suurempi kuin muiden puolueiden. Varsin usein hän työskentelee palvelualalla. Kannatusta tasa-arvoisesti Vihreitä ja kristillisdemokraatteja kannattavat pääasiassa naiset, perussuomalaisia miehet. Yleispuolue-ajattelu oli voimakkaimmillaan, kun kehitys kulki kohti yleistä keskiluokkaistumista. – Kaupunkien sisällä äänestysalueet erottuvat toisistaan. Yleispuolue vai duunaripuolue – Tulevaa kannatusta ajatellen pitää miettiä, haluaako SDP olla yleispuolue vai eturyhmäpuolue, sanoo Kalevi Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander. 10 26. – Koska SDP puolustaa näitä arvoja, puolueuskollisuus pysyy. Työntekijöiden osuus on vähentynyt ja ylempien toimihenkilöiden osuus noussut, kertoo politiikan tutkija, valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen. Puoluekanta puolestaan periytyy erityisen vahvasi keskusta-oikeistossa. – Tampereen opiskelijatutkimuksessa kävi ilmi, että kokoomuksen äänestäminen periytyy vahvasti. SDP:n äänestäminen ei periydy aivan yhtä vahvasti, Westinen kertoo. Jokainen ääni pitää voittaa erikseen. Vastatuulen iskiessä kaikki puolueet turvautuvat peruskannattajakuntaansa. Yleispuolue on hänen mukaansa parhaimmillaan kokoava voima, joka viitoittaa yhteistä suuntaa. Westinen kertoo, että SDP:n kannattajia luonnehtii myös ammatillinen koulutus
11 26. ToukokuuTA 2016 YhteistYöpoliitikko Yht eisk unn all ises ti oik eud enm uka inen lähiöss ä asuva kaupun kilainen ” Tulevaa kannatusta ajatellen pitää miettiä, haluaako SDP olla yleispuolue vai eturyhmäpuolue.” usko o korp oraa tioih in konse rvatii vinen ja säilYt tävä ammatillisesti koulutettu
Oikeudenmukaisuus Maailman myllerryksessä Paasio näkee sosialidemokratian liikkeenä, joka toimii maailman muuttami seksi oikeudenmukaisemmaksi. Toinen on ehdoton lähtökohta on Paasiolle sodanvas taisuus. – Ihmisellä tulee olla oikeus elää sellaista elämää kuin haluaa vahin goittamatta muita ja loukkaamatta muiden oikeuksia. Se ei ole mielestäni ottanut poliitti sena liikkeenä sellaista roolia, kuin voisi ja tulisi ottaa. Ja siltä pohjalta vilkuilen yhä omaakin maa ilmaani, vaikka olen jo vanha ukko. – Sen määritteleminen, millainen olento on sosialidemokraatti, on mi nulle aika vieras ajatus. – Minä en käytä sanaa demari. Muutoksessa Paasion osviittana toimii vankka näkemyksellinen aa tepohja. Sieltä se kumpuaa. Maailman muutoksessa ja uudes sa kansainvaelluksessa hän näkee huo lestuttavia piirteitä. Me vaadimme oikeudenmu kaisuutta. Minä puhun sosialidemokraatista, sanoo Pertti Paasio jämäkästi. – Kun omakohtaisesti asiaa mie tin, niin olennaisen kipinän aatteel liseen ajatteluun olen saanut Nuor ten kotkien ja nuorisoliiton toimin nasta. – Apua tarvitsevia ihmisiä pitää auttaa. ToukokuuTA 2016 ”Määriteltävä pakenee kaikkia määritelmiä” Pertti Paasio ei haluaisi määritellä sanaa sosialidemokraatti. 12 26. – Sosialidemokratia on Euroo passa jossain määrin hukkaamassa itseään. Tämä erottaa sosialide mokraatit jyrkästi äärikansallisista populisteista. Se on helsinkiläinen slangisana. Se ei ole mielestäni ottanut poliittisena liikkeenä sellaista roolia, kuin voisi ja tulisi ottaa. – Sosialidemokratian ydintä on sen vierastaminen, että asioi ta rat kaistaan asevoimin. Paasion mielestä esimerkiksi pa kolaiskriisissä ja talouskriisissä so sialidemokratia lähtee solidaarisuu den ajatuksesta. Tavoitteena on vapaa ihminen, joka saa olla tur vallisesti sitä, mitä haluaa, ilman että puolue tai joku muu pyrkii sitä määrittelemään. – On selvää, että muuttaakseen maailmaa muuttajan on itsekin muututtava. Hän pitää sosialidemokraatin määrittelyä vaikeana, koska mää riteltävä pakenee kaikkia määri telmiä. Sosialidemo kratialla on nyt toiminnan paikka. Kansainvälisyys, sodanvastaisuus Kansainvälisen solidaarisuuden Paasio paaluttaa aivan keskeiseksi lähtökohdaksi. UP:n tomituksen työryhmä Jari Soini Nevo ttelu taito iNeN HiemaN ikääNty Nyt mies slipover issa Ku vit us Tim o Sp arf. ” Sosialidemokratia on Euroopassa jossain määrin hukkaamassa itseään
– Demareiden kädenjälki Suomen historiassa on hatun noston arvoinen. Kaipaan edelleen demareissa suurten kysymysten esittämistä ja ison kuvan maalaamista. – Perinteinen työläistausta on kylläkin toimihenkilöistynyt aika tavalla. – Negatiivisella puolella avainsanoja ovat järjestöt, kolmikanta ja konsensus, kaiken kaikkiaan korporaatiot. Claes Andersson entinen puheen johtaja, vasemmistoliitto – Demari on porukan ja duunarin etua ajatteleva vasemmistolainen. Kyllä muillakin yhteiskunnallisesti ajattelevilla ihmisillä on samanlaista pyrkimystä, Jussi Järventaus sanoo. Uudistumista kuitenkin kaivataan. ToukokuuTA 2016 Demari muiden silmin: Vähän jämähtänyt, mutta reilu ” Kaipaan edelleen demareissa suurten kysymysten esittämistä ja ison kuvan maalaamista.” Seppo Kääriäinen kansanedustaja, keskusta Seppo Kääriäiselle tulee ensimmäiseksi mieleen sosialidemokraateista kunniakas ja vankka historia. – Yhteistyötä on ollut sillä tavalla hyvä tehdä, että tiedämme jo lähtökohtaisesti asiat, joista olemme eri mieltä ja joita ei kannata yrittää toiseksi muuttaa. – Minulla on hyviä kokemuksia yhteistyöstä demareiden kanssa. Mutta työläisikähän ne ovat toimihenkilötkin. Nykyisin demari on aika lailla konservatiivinen ja säilyttävä. Haavisto muistelee kauttaan ministerinä Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa. Lipponen ei juuttunut lillukanvarsiin vaan katsoi niiden ylitse isoihin asioi hin, Suomen asemaan maail massa ja Euroopan unionissa. – Sosialidemokraattinen mies on duunari, jolla on vahva kytkös ayliikkeeseen. – Minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia sekä kaupunginvaltuustossa että eduskunnassa. Näin tämän, kun olin pitkään puheenjohtajana Tehyssä, Jaana Laitinen-Pesola sanoo. – Minulla on ihan hyvät kokemukset yhteistyöstä demareiden kanssa myös politiikanteon puolelta niiltä ajoilta, kun olin lyhyen aikaa ministerinä. Montaa demaria pidän myös erittäin hyvänä ystävänä ja kelvollisina poliitikkoina. – Demari tekee tai on tehnyt rehellistä työtä tehtaassa tai sairaalassa. – Hän pyrkii ajamaan pienituloisten ihmisten ja työttömien asiaa. – Naisdemarista tulee mieleen julkisen sektorin keskiluokkainen, suomalainen, kovasti työtä tekevä nainen, sairaanhoitaja tai kunnan työntekijä. Se ulottuu perinteisestä suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen puolustajasta aina globaaliin solidaarisuusihmiseen. – Perusdemari on tänä päivänä erilainen kuin silloin, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin. – Olen ollut sillä lailla onnekas, että minulla on ollut vastassani demareista isänmaan parhaat miehet ja naiset. Pekka Haavisto kansanedustaja, vihreät Pekka Haavistolla on lähituntumaa sosialidemokraatteihin jo 1980-luvulta, kun hän oli kesätoimittajana Sosialidemokraatti-lehdessä Seppo Heikki Salosen päätoimittajakaudella. – Vihreissä joudun taistelemaan sitä mielikuvaa vastaan, että demarit nähdään kapeasti vain ay-liikettä ja sen intressejä ajavina ihmisinä. Jussi Järventaus toimitusjohtaja, Suomen yrittäjät – Demareilla on pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasaarvoon. – Heillä on selvät periaatteet ja he ovat tiukkoja neuvottelijoita. Tämä on heillä sisäänrakennettuna, mutta ei se heidän monopolinsa ole. Hän yrittää vaikuttaa niin, että tasa-arvo toteutuisi yhteiskunnassa mahdollisimman pitkälle, Claes Andersson arvio. – Positiivista on työn arvostaminen, ahkeruus ja vastuuntunto. – Osmo Soininvaara taisi joskus ennustaa demareiden katoamista kartalta, koska he eivät osaa uudistua ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. – Puolueen politiikasta paistaa liiak si läpi usko julkisen sektorin autuuteen. Tinkimättömiäkin, mutta kun sopimukseen päästään, sopimus pidetään. He ovat laajakatseisia, kokeneita ja neuvottelutaitoisia. – Jutta Urpilainen on naisdemariuden johtohahmo. Ku vit us Tim o Sp arf. Ben Zyskowicz kansanedustaja, kokoomus – Demari on henkilö, joka ei enää vuosikymmeniin ole uskonut sosialismiin vaan kannattaa markkinataloutta, Ben Zyskowicz arvioi. 13 26. – Hallituskauden loppupuoli, kun Antti Rinne oli valtiovarainministerinä, oli kokoomuksen kannalta hankalaa aikaa. – Hieman ikääntynyt mies slipoverissaan, vakaa ja harkitseva. Ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan ja julkiseen sektoriin hartaasti uskova kansalainen. – Tähän kaavaan eivät niinkään sovi naisdemarit. En sano tätä pahalla. – Mielipiteet erosivat monessa asiassa, mutta nostan hänelle myös hattua. – Parikymmentä vuotta sitten oli enemmän vastakkaisuutta ja ristiriitaa, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Kokemukset ovat positiivisia varsinkin Lipposen pääministerikauden ajalta mutta myös Jutta Urpilaisen kanssa. Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja, Finassialan keskusliitto Piia-Noora Kauppi näkee de mareissa kaksi arkkityyppiä. – Useimmilla demareilla on jonkin sorttinen kytkentä ammattiyhdistysliikkeeseen. Kun maail ma on muuttunut, kaikkien merkittävien puolueiden pitäisi pohtia yhteiskunnan rakenteet uusiksi. – On selviä sopeutumisvaikeuksia nykyiseen yhteiskuntaan ja globalisaation heittämiin haasteisiin. Ilmoitus sosialidemokratian kuolemasta oli kuitenkin vahvasti liioiteltu ja ennenaikainen. Tässä minulla ei ole minkäänlaista huomauttamista. – Yhteistyö yleensä toimii, vaikka näkökulmat ovat ehkä erilaiset. – Tyyppiä voisi kuvailla Lauri Ihalaiseksi tai vaikkapa myös Antti Rinteeksi. Siihen on voinut luottaa, mitä on sovittu. Miesdemari on erilainen kuin naisdemari. Jaana Laitinen-Pesola kansanedustaja, kokoomus – Demari puolustaa olemassa olevaa tilannetta. Naisdemari on uudis tushenkisempi. Sitä demari ei hyväksy, että työttömien asemaa parannettaisiin joustavuutta lisäämällä tai että työmarkkinoiden joustavuus parantaisi suomalaisten yritysten kilpailu kykyä. – Demarit ovat aina olleet luotettavia yhteistyökumppaneita. Demareita ihmisinä Kääriäinen on tottunut pitämään yhteistyöpoliitikkoina, jotka pitävät sanansa. Kääriäisen politiikan vuosikymmenien aikana sosialidemokraatti ei ole muuttunut isommasti. Arvostetaan myös ansioturvaan perustuvaa järjes telmää. Kiivaasti demarit kyllä hakevat uutta suuntaa, mutta ei ole oikein sitä vielä löytänyt. Samalla hän näkee ilmeisiä vaikeuksia siirtyä nykyaikaan. Kovien työmarkkinaneuvottelujen vastapuolena istuneella Laatusella on sosialidemokraateista pelkkää hyvää sanot tavaa. Voin sanoa ihan vilpittömästi, että he ovat olleet aina isänmaan asialla. Lasse Laatunen työmarkkinajohtaja, eläkkeellä Lasse Laatuselle tulee demarista mieleen perushahmo, joka on hyvin lähellä YLE Leaksin Jouko Kitkaa. – Sosialidemokratian haarukka on laaja
Myös länsimaiden sanktiot vaikuttavat. Hän on ollut virassa nyt 37 vuotta. Entinen kirjanpitäjä, joka on nyt työtön, kommentoi tilannetta näin: – Todellisuus on sellainen, että työpaikkoja on vähän ja kuitenkin tarvittaisiin lisää työvoimaa. Vuonna 2003 hallituksen radiokanava julisti Obiangin ”maan jumalaksi, jolla on kaikkivaltiuden yhteyksiensä vuoksi oikeus tappaa kenet hyvänsä joutumatta helvettiin”. Palkanalennuksia tulee vain ääritapauksissa, lehti kirjoittaa. Venäjän korkea inflaatio, öljyn hinta ja ruplan kurssi vaikuttavat eniten reaalituloihin, hintoihin, työttömyyteen ja palkkoihin. – Todellinen työttömyys on korkeampi. Tätä epäsuosittua keinoa pystyvät käyttämään vain yli tuhannen työntekijän isot yritykset. Obiang kuvittelee monien muiden Afrikan johtajien tavoin olevansa jollakin tavalla ikuinen johtaja. Ivonne Ginard (oik.) on Paraguayssa toimivan Texcin-vaatetehtaan henkilöstöjohtaja, ja aiemmin 15 vuotta kotona ommellut Rosa Prieto kouluttaa uusia työntekijöitä. CCT-ammattijärjestön puheenjohtaja Julio López syyttää näitä tehtaita perustuslain rikkomisesta. Edellisellä kerralla 2011 ääniosuus oli sentään 95,4. Nyt työtä hakevat tasaisesti kaikki ikä-, ammatti ja sosiaaliryhmät. Pidätyksen yhteydessä Darboen kotia tuhottiin. Suosituimpia ovat isojen kauppayhtiöiden kassahoitajien ja lastaajien työpaikat. 14 26. Kun osa yhtiöistä oli edustettu välillisesti, yrityksien ja yhtiöiden määrä nousi kahteensataan. Työnantajia edusti 150 yritystä, organisaatiota ja koulutuslaitosta. inflaatio syö palkankorotukset Pietarissa palkkataso vaikuttaa työpaikan valintaan. – Paraguay tarjoaa runsaasti nuorta ja helposti koulutettavaa työvoimaa, halpaa energiaa ja mahdollisuuden tuoda raaka-aineet tullitta verovapailla vyöhykkeillä toimiville tehtaille, kiittelee Andrés Guynn, joka johtaa Texcinin vaatetehdasta pääkaupunki Asunciónin lentokentän lähellä. – Ala on kyllä dynaaminen, mutta tehtaissa ei sallita ammatillista järjestäytymistä. Pietarin vanhin sanomalehti Sankt-Peterburgskije Vedomosti kertoi hiljattain, että vuosi 2016 ei lupaa tulojen nousua, hyvä jos ne jäävät vuoden 2015 tasolle. Kyselyjen mukaan se voi olla noin 56 000–60 000. Työttömyys pahenee Äskettäin järjestetyt työttömien markkinat kertovat myös Pietarin taloustilanteesta. Juri Vangonen Lähde: Sankt-Peterburgskije vedomosti. Useimmat valmistavat autonosia, lähinnä sähköjohtoja. Tehtaat tuovat raaka-aineensa ja laitteensa ulkomailta ja valmistavat tuotteensa vientiin. Gambiaan on tehty lomamatkoja myös Suomesta. Pääoppositiopuolue, sosialidemokraattinen CPDS boikotoi vaaleja koalitiossa muiden oppositiopuolueiden kanssa, koska demokraattisiin vaaleihin ei ollut mahdollisuuksia. Epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa pietarilaisia. Sosialistinen internationaali tuomitsee jyrkästi Gambian oppositiota edustavan demaripuolueen UDP:n puheenjohtajan Ousainou Darboen pidätyksen. Työnantajat ovat varovaisia eivätkä lupaa mitään. Gambia on Afrikan pienin valtio ja se käsittää Senegalin ympäröimänä Gambia-joen molemmat ranta-alueet. (IPS, Mario Osava) Elävänä Euroopassa KOONNUT ANTTi vUOreNriNNe Venäjän työttömyys leikkaa läpi koko kansan Pietarin tilastokeskuksen mukaan pietarilaisten reaaliansiot laskivat viime vuonna 7,4 prosenttia. Maan taloustilanteen takia on turha odottaa palkankorotuksia. Esimerkiksi asuntokauppa on jäissä, vaikka moni haluaisi muuttaa uudempaan asuntoon Neuvostoliiton aikaisista yhteisasunnoista. Asiantuntijoiden mukaan työttömien profiili on muuttunut. Ennen isona ryhmänä olivat eläkeläiset, nuoret äidit ja juuri korkeakouluista valmistuneet asiantuntijat. Konsulttiyhtiö Korn FerryHay Groupin mukaan Venäjällä toimivat yritykset voivat nostaa palkkaa vain 7 prosenttia, mutta ennustettu inflaatio (6–11 prosenttia) tuhoaa palkankorotukset, jos niitä tulee. Työttömyystilanne Venäjällä on ongelmallinen, mutta Pietarissa tilanne on parempi. IPS / Mario Osava AFP Photo / Marina Koreneva. (Demokraatti) Gambian demarijohtaja pidätettiin Poliittiset levottomuudet länsiafrikkalaisessa Gambiassa ovat lisääntyneet. Huhtikuun vaaleissa hän sai vain 93,7 prosenttia äänistä. Niiden on vaikeampi sopeutua markkinoiden muutoksiin. Asukkaita on pari miljoonaa. Kyselyn mukaan vuonna 2016 palkanalennuksia on suunniteltu viidessä prosentissa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen yrityksistä. Markkinoilla rikottiin ennätyksiä sekä kävijöiden että työnantajien määrässä. ToukokuuTA 2016 ”Vaalit” Päiväntasaajan Guineassa Afrikan länsirannikolla sijaitsevan Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema Mbasogo jatkaa tehtävässään. (Demokraatti) Paraguay kilpailee halpatyöllä Aasialainen halpatuotanto on saanut EteläAmerikasta kilpailijan. ” Nyt työtä hakevat tasaisesti kaikki ikä-, ammatti ja sosiaaliryhmät. Tapahtumassa kävi noin 8 000 työtöntä pietarilaista. Öljylähteistään huolimatta Päiväntasaajan Guinea kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Mukana oli isoja työnantajia kuten telakat, pankit, rakennusja liikennefirmat. Myös puolueen muut virkailijat ja kannattajat joutuivat poliisioperaation uhreiksi. Paraguay on vuodesta 2000 tarjonnut ulkomaisille tekstiilija muille tehtaille edullisen toimintaympäristön. Kannatus on tosin pudonnut. Gambiassa pidetään presidentinvaalit joulukuussa. Kaksi kolmasosaa pietarilaisista pitää tätä ensisijaisena. Viranomaiset vahvistavat näkemyksen: – Pietarissa on 45 000 työpaikkaa ja 14 600 rekisteröitynyttä työtöntä. Tilanne ei ole niin paha, Pietarin työvoimakeskuksen johtaja Julia Gorohova sanoo
ToukokuuTA 2016 Hyvä paha populismi Poliittinen PoPulismi on vahvistunut viime vuosina EU:ssa. Vasemmistopopulismi voidaan sen sijaan nähdä sekä uutena sosialidemokratian aaltona Etelä-Euroopassa että uhkana perinteisille demaripuolueille. Elinvoimaisen vientisektorin tai toimivan verohallinnon rakentaminen Kreikkaan vie enemmän kuin yhden hallituskauden. Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden arvolähtökohdista ponnistavan sosialidemokratian tulee asemoitua oikeistopopulistien vastavoimaksi. Toiset huomauttavat, että populismi on ollut reaktio eurooppalaisen sosialidemokratian tukemaan talouskuripolitiikkaan. Euroalueen talousvaikeuksien katsotaan johtuvan riittämättömistä rakenteellisista uudistuksista. Bernie sanders on samoin luonut kansanliikkeen Yhdysvaltoihin kritisoimalla korruptoinutta kampanjarahoitusjärjestelmää ja äärimmäistä eriarvoisuutta. Pahimmillaan populismi antaa katteettomia lupauksia nopeasta muutoksesta. Vasemmistopopulistit – kuten Espanjan Podemoksen puheenjohtaja Pablo iglesias – taas näkevät, että talousvaikeuksien takana piilee vanhojen puolueiden korruptoitunut poliittinen järjestelmä ja Saksan määräämä talouskuripolitiikka Euroopassa. Eteläeurooppalainen vasemmistopopulismi on ollut oikeassa väittäessään, että Kreikalta, Portugalilta ja Espanjalta vaadittu kova julkisten menojen leikkauslinja on ollut haitallinen ja että nykymuotoinen eurojärjestelmä on rakennettu kestämättömälle pohjalle. u u u PARhAimmillAAn PoPulismi onnistuu osoittamaan yhteiskunnallisia epäkohtia ja saamaan tavallisia ihmisiä kiinnostumaan poliittisesta vaikuttamisesta. Suomessa Antti Rinteen retoriikka korostaa tavallisen ihmisen asiaa. Kirjoittaja on Sorsa-säätiön projektitutkija. Valtionhoitajademarien näkökulmasta vasemmistopopulismi yksinkertaistaa ongelmia. Saavuttaakseen tavoitteitaan vasemmistopopulistien pitäisi myös onnistua mahdottomassa ja tehdä kompromisseja vanhojen puolueiden kanssa. Populismi on saanut myös jalansijaa perinteisten valtapuolueiden keskuudessa, kuten Jeremy Corbynin valinta Britannian työväenpuolueen puheenjohtajaksi osoitti. 15 26. marine le Penin, nigel Faragen ja timo soinin kaltaisten oikeistopopulistien retoriikassa Euroopan ongelmat johtuvat liiallisesta maahanmuutosta, Brysselin byrokraateista ja liberaalista kulttuurieliitistä. Indeksi Hellettä hotimpi. Erilaisista yhteiskunta-analyyseista huolimatta populisteja yhdistää retoriikka siitä, että nykypolitiikassa on kyse ristiriidasta todellisuudesta vieraantuneiden valtaapitävien ja kansan arvojen ja intressien välillä. antti alaja Parhaimmillaan populismi onnistuu osoittamaan yhteiskunnallisia epäkohtia ja saamaan tavallisia ihmisiä kiinnostumaan poliittisesta vaikuttamisesta
Tämä hesseniläisen pikkukaupungin oikeuslaitoksessa työskennellyt Friedrich Kellner oli sosialidemokraatti, mutta oli siitä huolimatta selviytynyt valtiokoneiston puhdistuksista natsien valtaan tulon 1933 jälkeen. Siitä asti olenkin seurannut tarkasti analyyseja ja keskusteluja natsi-Saksasta ja sen pitkästä varjosta. Löysin koulutodistuksia, henkilöpapereita, sotilaspassin ja 28 kenttäpostikirjettä sekä kokonaisen sivun lehtileikkeen, joka oli päivätty 25. Toisen maailmansodan loppuvaiheiden brutaalista todellisuudesta en tiennyt mitään ennen kuin opiskeluvuosinani. Isäni oli sodan lopussa 22-vuotias tavallinen merisotamies. 16 26. Molemmat vanhempani menehtyivät 1990-luvulla. Hieman jännittyneenä otin esiin laatikon. ToukokuuTA 2016 Erään kakkupaketin kohtalo ” Yritykseni käyttää vanhempiani tietolähteinä kilpistyivät, koska aihe oli tabu. Hänen vaiheistaan tiesin vain sen, että hän joutui kahdesti pelastautumaan pommisuojaan suurpommitusten aikana. Aihe oli tabu. Niiden pohjalta Friedrich Kellner tuli vakuuttuneeksi siitä, että Hitlerin hallinnon tähtäimessä oli ”juutalaisten ja puolalaisten kansanmurha”. En löytänyt mitään yhtä dramaattista kuin, mitä Fried. Ne olivat isäni veljen kirjeitä, joita ryhdyin nyt tutkimaan. Minusta tuntui, että heidän mielestään yritin jollakin tapaa aiheuttaa heille huonoa omaatuntoa. Siinä kaikki. Yksinkertainen kysymys, miten te koitte sen, johti kuitenkin vain olankohautuksiin. Tai sitten niistä tapahtumista ei puhuttu lainkaan. Monet tiesivät enemmän Muutamia vuosia sitten löysin viikkolehti Die Zeitista kiinnostavan otsikon: ”Kaikkien oli mahdollista tietää siitä” (Jeder konnte es wissen). Minkäänlaisia päiväkirjoja minulla ei ollut, vain vanha kenkälaatikko, jossa oli joitakin dokumentteja ja valokuvia. Mutta siinä kaikki. Ne löytyivät vinttikomerosta ja julkaistiin muutamia vuosia sitten. Hellävaroen avasin kirjeen toisensa jälkeen. Lähes tieteellisen tarkasti hän päiväkirjoissaan arvioi suunnattoman määrän saatavissa olevia dokumentteja ja lähteitä. Minkäänlaisia vastauksia esimerkiksi kysymykseen ”miksi” ei ollut. Yritykseni käyttää vanhempiani tietolähteinä kilpistyivät, koska aihe oli tabu. E nsimmäisen henkilötodistukseni mukaan synnyin Hampurissa 1949 – mutta en Saksassa vaan ”Brittiläisellä miehitysvyöhykkeellä”. Päiväkirjat unohtuivat useiksi vuosikymmeniksi. Millaisia arvoja ja asenteita tulisin kohtaamaan. Tämän hallinnollisen muotokielen taustalla oli tapahtumia, joista lapsuusja nuoruusvuosinani sain vain pinnallista tietoa. Vanhan kenkälaatikon salaisuus Zeitin artikkeli sai minut uteliaaksi. Koin itseni tunkeilijaksi, kun luin kellastuneilta sivuilta henkilökohtaisia merkintöjä, jotka oli kirjoitettu yli 70 vuotta sitten isovanhemmilleni. Lapsuudestani muistan sanonnan ”natsit varastivat nuoruutemme”. Enempää en saanut koskaan tietää siitä, mitä he tunsivat ja ajattelivat, kun Saksa sodan lopussa romahti rauniokasoiksi. Lienee itsestään selvää, että monet saksalaiset tiesivät enemmän kuin olivat valmiita myöntämään tai kertomaan julkisesti. – ...entä liittoutuneiden murhapommitukset, isäni (s. Tähän kuului myös perhehistoriaani kuuluva tieto siitä, että Albert-setä kaatui taistelulaiva Bismarckilla sodassa Englantia vastaan. Kriitikko Markus Roth esitteli teos ta, joka koostui tavallisen virkamiehen päiväkirjoista Kolmannen valtakunnan ajalta. Mitä ajatteli ja mihin 19-vuotias natsiajan sotilas uskoi. Äitini oli vain 17-vuotias, kun natsi-Saksa antautui. Jollakin tavoin Zeitin artikkeli kosketti, ja ryhdyin pohtimaan millaisia arviointeja ja tietoja näistä asiois ta oli omassa perheessäni. Tiesin kenkälaatikosta mutta en ollut koskaan vakavasti tutkinut sen sisältöä. Monien muiden ikäisteni tavoin joudun kerta toisensa jälkeen kysymään, kuinka oli mahdollista, että lähes kokonainen kansa hairahtui natsi-ideologiaan ja tuli vedetyksi mukaan suunnattomiin rikoksiin ihmiskuntaa vastaan, joista muiden muassa Auschwitz tai Buchenwald ovat todisteina. toukokuuta 1941 ja otsikoitu: Bismarckin voitto. 1923) kysyi, kun suosittu televisiosarja Polttouhrit esitettiin Länsi-Saksassa miljoonayleisölle 1970-luvun lopussa
Bismarck vei mukanaan syvyyksiin 2 106 merisotilasta. Yksi heistä oli Hampurin kirjeenvaihtajamme Joachim Kastenin setä.. ToukokuuTA 2016 Erään kakkupaketin kohtalo Perjantaina 27.5. 17 26. tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun natsi-Saksan laivaston ylpeys, taistelulaiva Bismarck upotettiin pohjoisella Atlantilla
Reaktio oli yksiviivainen: – Iloitsen jo nyt päivästä, jona purjehdimme Englantia vastaan. Ylpeänä hän kertoo vastanneensa erinomaisesti kysymyksiin, jotka Saksan Itämeren laivaston amiraali häneltä kuulustelussa kysyi. päivä raskaat sotaalukset kohtasivat vihollisen Tanskan salmessa. kesäkuuta 1940. Nyt vain opiskelemme. Tehtävänä oli hyökätä englantilaisia saattueita vastaan. Lauseissa kuvataan uutta elämänvaihetta sotilaskoulutuksessa ja ”mahdollisuutta” päästä Bismarckin vakituiseen miehistöön. Kenttäpostikirjeensä 2.4.1941 hän allekirjoittaa ensimmäisen kerran korpraalina. Eräässä kirjeessä hän pyytää rahaa, koska ”sotilaselämä on kallista”. kesäkuuta 1940. Muutaman kerran hän toistaa toivomuksen: ”Lähettäkää pieni kakkupaketti!” Vähitellen tilanne muuttuu vakavammaksi. Sanomalehti Hamburger Tageblatt kertoi lukijoilleen seuraavana päivänä täysosumasta vihollislaivan ammusvarastoon. Uuti set hän kuuli Gotenhafenissa. Kirjeiden sävy muuttui elokuussa 1940. Sodan todellisuus oli nyt kohdannut isäni veljen. Taistelussa Bismarck sai osumia lähes 3 000 tykinammuksesta ja lopulta upposi. Itse muistan tarinoita siitä, kuinka isoisäni oli menettänyt uskonsa Jumalaan Flanderin etulinjan juoksuhaudoissa. Mutta sotilaspalvelus ilmiselvästi vahvisti hänen haavoitettua sieluaan. Laivaston yksiköt yhdessä ilmavoimien kanssa aloittivat lopullisen jahdin Bismarckia vastaan. tarkoitettu kakkupaketti ei koskaan ehtinyt perille. Hän ei saanut koskaan tilaisuutta kokea niitä uusia oivalluksia ja aatteita, joita sodan jälkeen syntyi raunioiden keskeltä hänen kotikaupungissaan, brittiläisen miehitysvyöhykkeen Hampurissa. Tähän kirjeenvaihto päättyy. – Mutta se ei järkytä merimiestä, meistähän tulee hyviä sotilaita. Haluan niin kokea jotakin, hän kirjoittaa äidilleen Hampuriin. Natsipropaganda oli jättänyt häneen selvät jälkensä. Todennäköisesti ei. Olisiko hän voinut ajatella toisin. Samalla hän iloitsee siitä, ettei tullut komennetuksi merivoimien rannikkotykistöön Osloon. Hän viittasi siinä Kuninkaallisten ilmavoimien pommituksiin, jotka alkoivat Saksan kaupunkeja vastaan toukokuussa 1940. Hän ei lainkaan ihmetellyt, mitä hänen ”rakas isänmaansa” oikein teki Oslossa, Pariisissa tai Varsovassa. Perheen musta lammas Isovanhempani asuivat viiden lapsensa kanssa kolmen huoneen asunnossa Hampurissa. Bismarck oli natsisaksan laivaston suurin taistelulaiva. – Toivottavasti ehdin nähdä jotain sodasta. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri Käännös ruotsista: Antti Vuorenrinne ” Hän oli 19-vuotias nuori sotilas, jolla ei voinut olla minkäänlaista käsitystä pommien ja kranaattien kuolettavasta brutaalisuudesta. Epätoivoiset sotilaat tunkeutuivat upseerimessin viinavarastoon, rikkoivat viinapullojen kauloja ja imivät itseensä alkoholia. Aliupseerit ovat ankaria ja höykyttävät alokkaita usein sulkeisissa harjoituskentällä. – Sellainen oli sen kohtalo, tulet saamaan sen paluupostissa takaisin. Suut verta vuotaen ja alkoholin turruttamina he katselivat infernoa ja varmaa kuolemaansa. Perheen sisäiset tapahtumat olivat jättäneet jälkensä seuraaviin riveihin. Taistelu päättyi Bismarckin voittoon taisteluristeilijä Hoodista. – Pian vihollista vastaan, hän kirjoittaa. Lohdutukseksi hän kertoo saaneensa kuitenkin joitakin kirjeitä ”tytöiltä”, jotka ovat osoittaneet häntä kohtaan enemmän sympatiaa. Kuvassa laiva on kuvattu peräpuolelta.. On niin paljon opittavaa, että joskus mietimme, miten kaikki pysyy päässä. (Rakas äiti), matruusi Albert Kasten aloittaa pitkän kirjeen, joka on päivätty Stralsundin kasarmilla Hampurin lähellä 16. Kolmantena syyskuuta 1940 hän ilmoittaa äidilleen, että sotilaiden valatilaisuus on nyt pidetty. Yksi pelastuneista kertoi vuosikymmeniä myöhemmin Bismarckin viimeisten tuntien julmista olosuhteista. Ruokaa hän kuvaa ”hyväksi ja monipuoliseksi”. Ponnistelemme kovasti emmekä ajattele enää tyttöjäkään, vaikka se ottaakin lujille. Näiden purkausten taustalla olevat kuviot epäoikeudenmukaisuuksista ja syyllisyyksistä jäävät avoimiksi. Sodan todellisuus tässä ja muissa kenttäpostikirjeissä ilmenee parhaimmillaan vain kysymyksinä, onko ”der Tommy” (saksalaisten englantilaisista käyttämä haukkumanimi) jälleen antanut kuulua itsestään Hampurissa. – Sotilaallinen komento on kovaa mutta tulee sydämestä. Brittien signaalitiedustelu löysi Bismarckin Pohjois-Atlantilta. Lisäksi hän oli ampumaharjoituksissa yksi parhaista ja sai palkinnoksi ryhmänjohtajaltaan pullon olutta. Eikö hänen isänsä ollut kertonut hänelle mitään ensimmäisen maailmansodan kauhuista. 20-vuotispäivänsä jälkeen korpraali Albert Kastenilla oli jäljellä vain yksitoista päivää. Albert jatkaa, että hänet siirretään Gotenhafeniin (nykyinen Gdynia), jossa koulutus Bismarckin vakituiseen miehistöön jatkui. Brittiläinen torpedolentokone sai osuman Bismarckin peräsimeen ja laiva joutui ohjauskyvyttömäksi ja pian brittien saartamaksi. Kolmen vuoden palvelusajan lopussa hän toivoi osoittavansa kykynsä ja näyttävänsä, että hänestä todellakin tuli jotain. 18 26. Olen koko komppanian paras sotilas. ”Haluan kokea jotakin” Setäni ponnistelut tuottivat tuloksen. ToukokuuTA 2016 rich Kellnerin päiväkirjoista oli käynyt ilmi. Yhdessä risteilijä Prinz Eugenin kanssa Bismarck suuntasi kohti Atlanttia. – Upottakaa Bismarck, pääministeri Winston Churchill määräsi. Jälkipolvet tietävät millaisten arvojen takia setäni ja miljoonat nuoret uhrattiin. – Nyt olemme siis rakkaan isänmaamme sotilaita. Matruusi Albert Kasten aloittaa kirjeensä ”rakkaille vanhemmille ja sisaruksille” katkeraan sävyyn. Hänet oli ylennetty. Oliko hän tietoinen siitä, mitä Luftwaffen pommitukset saivat aikaan Lontoossa tai Coventryssa. Yli 1 400 brittisotilasta menetti henkensä. Huoneensa hän jakaa seitsemän ”hyvän toverin” kanssa, ja kaikki yrittävät täyttää vaatimukset. Mutta reippaalla mielellä ja ilolla kaikki järjestyy. Huolimatta tyytymättömyydestään ja epäonnistumisistaan hän kunäytti säilyttäneen luottamuksensa vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. – Varmasti ajattelette, että olen yhä edelleen huono ihminen, josta ei koskaan tule mitään. Sota jatkui, ja Hampuriin kohdistui yhä uusia brittien pommituksia. – Elämä on rankkaa, meidän koulutuksemme on määrä päättyä 30. Seuraavilla riveillä hän kertoo omista tuntemuksistaan ja osoittaa käsittämätöntä naiiviutta odottaessaan kuumeisesti tulikastettaan. Muutoin voin erittäin hyvin... Tästä on selviä merkkejä kenttäpostikirjeessä, joka on päivätty 27. Sitä emme tiedä. Hän valittelee, että syntymäpäiväksi 16.5. Hän valittelee, että joutuu pettymään päivästä toiseen, koska kirjettä kotiväeltä ei kuulu. Hän oli 19-vuotias nuori sotilas, jolla ei voinut olla minkäänlaista käsitystä pommien ja kranaattien kuolettavasta brutaalisuudesta. Jää pimentoon, kokivatko hän ja hänen toverinsa tapahtuman voittona vai shokkina sodan loputtomista kauhuista. Seuraukset näkyivät siinä, että hän uskoi sodan olevan ”suuri tehtävä”, jota hän ”koko sydämestään” toteutti. Toukokuun 24. – Olette varmaankin hämmästyneitä, että olen näin pystyvä poika ja veli, ”väärinymmärretty” nuori sotilas huomauttaa. Natsihallinnon propaganda pyrki peittelemään sodan perimmäisiä vastuukysymyksiä. – Liebe mutti... Silloin kostamme kaiken, mitä der Tommy on tehnyt, hän vastasi perheelleen. Hän toivoo, ettei äiti olisi huolissaan, koska Bismarck olisi merellä pitemmän aikaa, eikä hänellä olisi tilaisuutta lähettää kirjettä. Perheen yhteiselämä ei aina sujunut kovin leppoisissa merkeissä. Tyttöystävä ei kestänyt pitkää eroa. Heinäkuussa 1940 hän kirjoittaa äidilleen nuorelle miehelle varsin tuskallisen uutisen: Ulla oli jättänyt hänet. kesäkuuta ja sitten pääsemme laivalle. Viimeinen kirje Viimeinen kirje on päivätty ”An bord” (laivalla) 19.5.1941. Kukaan perheestä ei näytä ajattelevan häntä, joka ”taistelee kotimaan puolesta”. Mosiikkimaisesti kirjeistä kuitenkin paljastui, että myös setäni oli mukana siinä ajanhengessä, jota meidän tämän päivän tiedoillamme on niin vaikea käsittää. Pikemminkin kirjeet sisälsivät tavanomaisia kuvauksia nuoren merisotilaan arjesta, juhlista, niiden sattumuksista sekä henkilökohtaisista ongelmista ja toiveista. Loppu on historiaa. Yli 2 200 hengen miehistöstä pelastui vain 115. Nousua sotilasuralla Kerta toisensa jälkeen hän kyseli huolestuneena kirjeissään, oliko ”der Tommy” vieraillut kotikaupungissa Hampurissa. Mutta se ei ole niin
Jooga on saavuttanut suuren suosion Intian ulkopuolella. Venytykset poistavat lihaskireyttä. Notkeus ja tasapaino kehittyvät harjoitusten myötä. Jooga auttaa rauhoittumaan ja helpottaa stressaantunutta oloa. Suomessa joogasaleja löytyy ainakin suurimmista kaupungeista. Se lisää itsetuntemusta ja mielen hallintaa, tuo voimaa, notkeutta sekä kehittää tasapainoa. 19 26. Hathajooga on rauhallista. Joogata voi kuka tahansa ikään, kuntoon ja notkeusasteeseen katsomatta. Jooga tuntuu virkistävältä. Hyvinvointia intialaiseen tapaan Getty Images. Joogasta on ajan mittaan kehitetty kaikenlaisia variaatioita. Myös urheilupiirit ovat huomanneet joogan hyväätekevät vaikutukset keholle ja mielelle. Se toimii treenin jälkeen palauttavana harjoituksena ja se lisää kehon liikkuvuutta ja lihasten elastisuutta vähentäen myös lihasvammojen riskiä. Astanga-jooga nostaa hien pintaan. Yin-jooga sopii hyvin istumatyöläisille, koska sen harjoitteet keskittyvät selkälihasten, lantion ja alaselän alueen kireyksien poistamiseen. Jokaisella joogaliikkeellä eli asanalla on oma kehoa vahvistava ja terapeuttinen vaikutuksensa. Joogaliikkeet vaikuttavat muun muassa sisäelinten toimintaan, aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. ToukokuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Jooga on vuosituhansia vanha intialainen kehon ja mielen hyvinvointiin tähtäävä harjoitusmenetelmä. Jooga kuuluu yhä useamman jääkiekkoilijan ja jalkapalloilijan harjoitusrutiineihin. Harjoituksen aikana mieli keskittyy vain kulloiseenkin liikkeeseen ja sen tuomiin aistimuksiin kehossa. Siinä keskitytään mielen rauhoittamiseen ja asanat tehdään lempeästi ja kehon tuntemuksia havainnoiden. Yin-joogassa tehdään pitkiä, muutaman minuutin kestäviä venytyksiä, jotka keskittyvät sidekudosten venyttämiseen. Se on dynaamista ja sen asanat haastavat lihaksiston ja mielen saumattomaan yhteistyöhön
He haluavat kouluun, saada oikean ammatin, tavata komean nuoren miehen, mennä naimisiin ja saada kauniin kodin ja suloisia lapsia. Meidät on tuomittu myymään itseämme dollarilla, josta sängyn vuokraaja ottaa toisen puoliskon, ja sitten me hiljalleen kuolemme aidsiin. Vapauduttuaan näitä, tahrittuja, ei huolittu takaisin kotiin. Nyt nämä käsittämättömiä kauhuja kokeneet naiset joutuvat elättämään itseään prostituoituna. ToukokuuTA 2016 TeksTi anna-liisa blomberg . Tytöt palaavat haaveista todellisuuteen: – Mutta miten me voimme edes unelmoida tällaisesta. Täällä asuu nuoria naisia, joiden keho on ryöstetty sodankäynnin tantereeksi. Vieläkin menee kylmät väreet, kun muistan ne tytöt, Rehn muistelee.. Heidät kaapattiin vaimoiksi, orjiksi, taisteleville joukoille. 20 26. Tyttöjen toiveet tulevaisuudelta ovat riipaisevaa kuultavaa. Ajattelin, että tämän pitäisi vielä leikkiä nukkejen kanssa. kuvaT jari soini Olipa kerran minä Seikkailijamummo Elisabeth Rehn kapuaa mutaista, jyrkkää rinnettä Sierra Leonessa pahvista ja pellistä rakennettujen hökkelien luo. Samanlaisia vastauksia Rehn odottaisi omilta lapsenlapsiltaan. Hän oli raskaana. Olisin voinut antaa hänelle sata dollaria aborttiin, mutta joku olisi kuitenkin ottanut rahan häneltä, ministeri Rehn kertaa kohtaamista parinkymmenen vuoden takaa. – Nuorin oli 12-vuotias
ToukokuuTA 2016. 21 26
Naista usein kunnioitetaan, vaikka hän puhuisikin asioita, joiden sanomisesta mies saisi turpaansa tai tapettaisiin. – Mutta uhrien kanssa puhuminen on myös palkitsevaa. Siksi naiset pitäisi Rehnin mukaan saada pöytiin, joissa rauhaa rakennetaan esimerkiksi Syyriassa. RKP:n kansanedustaja 1979–1995 . En olisi jäänyt vain kotiin istumaan ja ylläpitämään kutomisen taitoja. Äideillä ja vaimoilla on myös valtavasti ennaltaehkäisevää, arkipäivän tietoa. Monien suhtautuminen tämän päivän pakolaiskriisiin ja puheet Euroopan sulkemisesta saavat Rehnin murheelliseksi. Sen vuoksi olen käyttänyt paljon aikaa siihen, että käyn valistamassa siitä, minkä vuoksi ihmiset lähtevät, hän jatkaa. Katson, että jos haluamme ratkaisuja, meidän pitää nähdä se todellinen todellisuus ilman näkyvää turvallisuutta, aitojen kohtaamisten puolesta puhuva Rehn kuvailee. Ajatus tasa-arvosta on myös ollut lapsuudenkodissa voimissaan. Moni puolueessa järkyttyi – ja on katkera vieläkin – kun hän tulikin valituksi. – Muurien rakentaminen ei ole tätä päivää, eikä paluuta menneeseen ole. Rehnin hurjia tarinoita kuunnellessa tulee mieleen, miten hän uskaltaa ja miten lähipiiri on suhtautunut pelottomalta vaikuttavan naisen reissuihin. Vuosien karttuessa myös ikä on ollut avuksi. Juurien penkoja Rehn sanoo, että keskustelu hänen henkeään uhanneen miehen kanssa on esimerkki siitä, kuinka tärkeää on kysyä: ”Miksi?”. – En hirveästi välitä korkeista herroista, jotka istuvat pöytiensä ympärillä. Hän oli hyvin isänmaallinen ja katsoi, ettei nainen voi olla puolustusministerinä. Siitäkin kauhistuttiin, kun Rehnistä tuli maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri. Isä toimi Mäntsälän kunnanlääkärinä ja Rehn sisarineen seurasivat isäänsä kotikäynneille. – Halusin tietää, miksi oli niin tärkeää saada nirri pois minulta. Olen aina ollut vähän seikkailunhaluinen. Siitä Rehn on onnellinen, että häntä on kohdeltu vanhoilla päivillään lempeästi. Kongossa Rehn tulistui miesten tavasta hylätä raiskatuksi tullut vaimo, koska tämä oli ollut miehen mielestä uskoton. Tappouhkauksiakin hän sai. Rehniä on syytetty kestohymystä, mutta hän huomauttaa suupieliensä olevan ylöspäin silloinkin, kun hän ei aktiivisesti hymyile. . . . Rehn muistuttaa, että vähemmänkin tasa-arvoisissa maissa on naisilla kuitenkin perheessä valtaa päättää esimerkiksi lasten koulunkäynnistä. Luoja tietää! Kyllä minä olisin jotain keksinyt. . Enhän minä mitään hornettejakaan olisi lentänyt, jollen olisi! Haluan nähdä, kuinka pitkälle voin itseäni venyttää ja mitä uskallan. Hyötyä on ollut myös kasvojen lempeästä rakenteesta. . on toiminut lukuisissa kansainvälisissä luottamustehtävissä, mm. Ajattelivat, että tuostahan ei ole mitään haittaa. Iloinen, lasten harrastusten parissa häärivä futismamma kuitenkin pyydettiin kentän laidalta RKP:n ehdokkaaksi vuoden 1979 eduskuntavaaleihin. – Sotarikolliset rauhoittuivat, kun keskustelin heidän kanssaan. . Suomen puolustusministeri 1990–1991 . Se olisi Rehnin mielestä ollut mahtipontista ja etäännyttävää. Rehn uskoo, että monesta vaarallisesta tilanteesta hänet on pelastanut sukupuoli. Jollet olisi ollut poliitikko ja lähtenyt maailmalle edistämään ihmisoikeuksia, mikä sinusta olisi tullut. Rehn tuumii, että halu vaikuttaa ja auttaa juontaa juurensa jo lapsuuteen. – Isällähän ei ollut mahdollisuuksia paljon muuhun kuin tasa-arvoon, kun meitä oli äiti ja kolme tytärtä, Rehn hymähtää. . Kunnanlääkärin tytär Tuosta kohtaamisesta Rehn on vuosien mittaan ammentanut voimaa ihmisoikeustyöhönsä. Lopuksi hän sanoi, ettei hänellä enää olekaan syytä tappaa minua, Rehn kertoo. Ei minulla ole mitään hävittävää, en saavuta elämässäni mitään, ei ole mitään karriääriä suojeltavana. Meillä oli erittäin hyvä keskustelu. En voi ymmärtää tätä pelkoa. . Voin sanoa rehellisesti sen, mitä ajattelen. . Sitten, kun he rentoutuivat, pamputin kysymykseni, ja joskus he vahingossa vastasivat ihan rehellisestikin, Rehn nauraa. ToukokuuTA 2016 KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mitä haluaisit vielä oppia tässä elämässä?Olla puhumatta niin paljon. Futismamma ja puolustusministeri Palataan kotimaahan, aikaan ennen kansainvälisiä tehtäviä. Hän ilahtuu, kun ihmiset pysähtyvät kiittämään hänen tekemästään työstä. Rehniä pidettiin reiluna, sillä hän pysyi riippumattomana, eikä ajanut omaa agendaa tai kumarrellut mihinkään suuntaan. . Siten ollaan myös lähempänä mahdollisuutta estää kauheuksia ennalta. – He tietävät ensimmäisenä, milloin asiat alkavat mennä päin helvettiä. Turvamiesten kauhu Maailman kriisipesäkkeissä Rehn sanoo olleensa turvamiesten kauhu. Monissa perheissä se oli hyvinkin raskasta, tauteja oli paljon, Rehn kertoo. koulutukseltaan diplomiekonomi . Itsensä haastaja Rehn on iloinen, ettei hänestä tullut presidenttiä. Syrjittyihin on helppo istuttaa terrorismin siemen. Minulla on niin jumalattoman huonot polvet, että kyykkyyn pääsen, mutta ylös en niin helposti. europarlamentaarikko 1995–1996 . Hän on se, jota ihailen. Suomen puolustusministeri ja tasa-arvoministeri 1991–1995 . RKP:n presidenttiehdokas vaaleissa 1994 ja 2000 . Ei kukaan yksittäinen, vaan nainen, joka on käynyt läpi kaikki mahdolliset vaikeudet. Rehn saattoi vain kuunnella, paijata olkapäitä ja osoittaa empatiaa. Väkevät, näkevät naiset Rehn on kohdannut paljon sotien ja konfliktien uhreja, erityisesti naisia. Hän painottaa, että esimerkiksi kaapatuista ja kotiin palanneista naisista pitää huolehtia, jottei heitä ja heidän lapsiaan suljeta yhteisön ulkopuolelle. . Lapset ja lapsenlapset ovat päässeet mukaan silloin, kun se ei ole ollut liian vaarallista. Ihminen, jota ihailet. – Emme saa mitään rauhaa syntymään, jos asioiden juuria ei saada kunnolla pengottua, Rehn sanoo. – Me tytöt näimme, minkälaista elämä todella oli. Voi vain kuvitella, miten ”kaikenmaailman pormestarit, varajehut ja kuvernöörit” istuivat päät painuksissa kuin nuhdeltavilla koululaisilla, kun silloin 75-vuotias Rehn läksytti heitä asiasta. Kyllä uskallus on vähentynyt aika lailla, mutta ehkä 81 vuoden ikäisenä ei tarvitse uskaltaa enää niin paljon. – Minusta on ihanaa, että ihmiset uskaltavat tulla luokse. He oppivat, että kaikista huolehditaan. Lapseni sanoo minusta, että: ”Hon pratar i ett streck”, hän puhuu yhtä mittaa. asuu Kirkkonummella . 22 26. – Kyllä minulle tehtiin selväksi, etten ole mikään älykkö, vaan oikeastaan aika tyhmä ja osaamaton. Vaikka Rehn onkin ollut suorapuheisena monen vihaama, on hän saanut myös kiitosta jopa niiltä, joilla on kaikki syy inhota häntä. – Tietenkin välillä on tuntunut siltä, että mitä ihmettä minä täällä teen, vaikka jossain Kongon viidakossa viisi, kuusi vuotta sitten, jossa vessana oli vain kuoppa maassa. Nuoriso on päässyt näin näkemään elämän nurjaa puolta, kuten pieni Lillan aikoinaan isänsä matkassa lääkärikäynneillä. Olen tyytyväinen, että minusta on rakentunut ihminen, jota on helppo lähestyä, hän sanoo. Kamaluuksia kokeneita naisia kohdatessa voimattomuuden tunne oli raastava. – Ne ovat oppineet. Minulle aina korostetaan, että ”I’m not a victim, I’m a survivor!”. Hän voi olla vaikka Myrskyluodon Maija, joka kestää kaiken. Ajattelin, että romahdan sinne kuoppaan, Rehn nauraa. syntynyt 6.huhtikuuta 1935 Helsingissä . Rehn ei kuitenkaan halunnut raskaita turvatoimia tai edes luotiliivejä, jollei ollut aivan pakko. Neljän lapsen äiti Elisabeth Rehn työskenteli miehensä Oven yrityksessä ja oli monessa mukana – Kauniaisten kunnallispolitiikassakin, mutta valtakunnanpolitiikka ei ollut käynyt mielessäkään. Sääli ei auta mihinkään. Haluaisin itsekin olla niin kestävä. Hän edusti YK:ta esimerkiksi rauhanturvaoperaation johtajana Bosniassa, joten YK:n vihaajat olisivat voineet lähettää viestin listimällä hänet. – Kun on näin jumalattoman vanha, voin sanoa mitä tahansa. perheessä neljä lasta edesmenneen puolisonsa Ove Rehnin kanssa, 13 lastenlasta ja pian yhdeksän lastenlastenlasta ELiSAbETh REhn. YK:n ihmisoikeusraportoijana entisen Jugoslavian alueella 1995–97, YK:n pääsihteerin erityisedustajana ja alipääsihteerinä Bosnia Hertzegovinassa 1998–99 toimien YK:n poliittisena johtajana alueella . Kun haluamme auttaa, emme saa olla säälimässä. Hän on voinut keskittyä moniin kansainvälisiin tehtäviin, jotka ovat antaneet paljon myös perheelle. Myös kiinnostus kotimaan ja maailman tapahtumien seuraamiseen on lähtöisin kotoa. Kun poliisi otti kiinni yhden tappouhkauksen lähettäneen miehen, Rehn halusi tavata hänet. Perheessä kinasteltiin joka päivä, kuka sai ensimmäisenä lukea lehden. Se on tärkeä muistutus, että näkisimme heidät selviytyjinä. Ajatus siitä, että hän voisi pelastaa edes yhden näistä tytöistä ja heidän kohtalotovereistaan eri puolilla maailmaa, antoi virtaa jatkaa. Kun olin Kosovossa ihmisoikeusraportoijana, naiset kertoivat, että nyt jotain tapahtuu, kun miehet jatkuvasti kantavat aseita kotiin ja pitävät salaisia neuvotteluja, Rehn kertoo
23 26. ToukokuuTA 2016
Puolustaessaan tehokkaasti omia pesiään ne tarjoavat suojaa juuri heikon puolustuskyvyn omaaville vesilinnuille. Mummi, sotaleskeksi jäänyt torppariperheen tyttö, oli päättänyt antaa äidilleni mahdollisuuden kouluttautua, vaikka se tarkoitti, että mummin pikkuisen palkan oli riitettävä pitkään kahdelle. Jostakin tuntemattomaksi jääneestä syystä isot koloniat kuitenkin romahtivat ja lajin runsastuminen jatkuikin maan pohjoisemmilla alueilla. Mummi, joka ei koskaan kyseenalaistanut köyhän oikeutta tavoitella parempaa elämää, on sankarini. ”Ei köyhä tyttö tarvitse koulutusta vaan työtä.” Näin sanoi rouva Z taloudenhoitajana työskennelleelle mummilleni 1950-luvulla. Kun yhdysvaltalaistutkija Samuel abrahams ylisti suomalaista peruskoulua, suomalaisprofessorit kiiruhtivat toppuuttelemaan kehuja. Pitkämatkainenkin se on, sillä matkaennätyksen tehneen yksilön rengastustunnus luettiin Yhdysvalloissa Teksasissa eli rengastuspaikalta Hämeenkyröstä välimatkaa sinne kertyy huikeat 8 252 km. Etenkin Ruotsissa runsaanakin esiintyneet hyvinkin vahingolliset turilaat ovat tulleet naurukokin ansiosta monin paikoin hävitetyiksi. Nyt sitä järjestelmää hehkutetaan ympäri maailmaa – paitsi Suomessa. Ne, parhaat asiat, voisi myydä ylpeydellä maailmalle. Naurulokki ei juurikaan ryöstele toisten lajien pesiä tai ruokaa niiden suusta kuten monet isommat eläjät tekevät. Nyt varhaiskasvatukseen kohdistuvat leikkaukset romuttavat pientenkin lasten yhdenvertaisuutta. Getty Images. 24 26. Luonto TeKsTi AnTTi simonen ” Naurulokki on yllättävän pitkäikäinen lintu, ikäennätys on jopa yli 30 vuotta. Täällä, toisessa pienessä, kylmässä maassa, olisi opittavaa tuosta asenteesta. Uhon sijaan isänmaallisuus voisi tarkoittaa iloa asioista, jotka täällä ovat parasta maailmassa: peruskoulu, lehdistönvapaus, äitiyspakkaukset. Kolonia suojaa muitakin lajeja Meillä naurulokki koki suoranaista vainoa rauhoittamattomuutensa aikana metsästysjärjestöjen myötävaikutuksella, sillä naurulokin arvioitiin heikentävän ryöstelyllään vesilintukantoja. Seuraavatkin rengastuksen havaintotiedot ovat tässä lajissa liki samaa luokkaa. Syiden selvittelyä pitäisi tehokkaasti ja kiihkottomasti jatkaa, etteivät vakavat uhkakuvat pääsisi toteutumaan. Suomessa naurulokin suojeluun on suhtauduttu omituisen vaihtelevasti. Naurulokin hilpeys on hiipumassa Naurulokin suomalainen historia on vain parisataa vuotta. Ruotsissa onkin eräiden asiantuntijoiden arviona naurulokkia aikoinaan pidetty jopa maan hyödyllisimpänä lintuna. Lähes jokainen heistä avasi keskustelun suomalaisesta peruskoulusta. ”Best i heimi. Kun myös naurulokki kärsii tästä, on tärkeätä, että ihminen ei toimillaan vahvista näiden ongelmien pahenemista. Monin paikoin se antaa vesistöjen ympäristöön sijoittuvilla pesimäalueillaan yhdyskuntapesijänä ja voimakkaan kirkumisäänensä ansiosta meluisan vaikutelman, jota monet paheksuvat häiritsevänä käyttäytymisenä. Maamme koko pesimäkannaksi arvioitiin vuonna 1980 noin 135 000 paria ja nykyarvio on 100 000 parin tietämillä. Koulumaailmassa työskentelevät ihmiset ovat jo pitkään puhuneet siitä, miten koulujen tasoerot uhkaavat oppilaiden yhdenvertaisuutta. Lintu on varsin siron näköinen, jopa kauniskin. Samoin sankareita ovat kaikki ihmiset, jotka rakensivat Suomesta maan, jossa se todella oli mahdollista. Entä jos myisimme maailmalle sen, joka sitä eniten kiinnostaa: peruskoulun, välitunnit ja ilmaisen kouluruuan. Teidän koulujärjestelmänne on niin upea!” Kuulin tämän lauseen viime viikolla kymmeniä kertoja. Jos näkisimme koko hyvinvointivaltion kuluerän sijaan historiallisena innovaationa, josta voisi tehdä vientituotteen. Suomessa metsästetään maailmalle kelpaavia innovaatioita epätoivosta kireinä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että asia on juuri päinvastoin: monet sorsalinnut ja uikut menestyvät paremmin naurulokkikolonian sisällä kuin sen ulkopuolella. Outoa olisikin, jos nämä vesilinnut tieten tahtoen hakeutuvat naurulokkien yhdyskuntiin, jos ne siellä tulisivat kaltoin kohdelluiksi ja pesimätulos vaarannetuksi itse valittujen pesintäkumppanien toimesta. Toisaalta monet katsovat sen kuuluvan iloiseen keväthuumaan elämän voiman merkkinä. ToukokuuTA 2016 Suomen paras innovaatio ”Olen aina halunnut tulla Suomeen. Naurulokkien tavanomaista talvehtimisaluetta ovat muun muassa Tanskan salmet ja siitä edelleen varsin laajat alueet eteläisestä Euroopasta. Maamme ensimmäisessä luonnonsuojelulaissa 1923 lintu tuli rauhoitetuksi, mutta vuosien 1962, 1979 ja 1983 muutossäädöksissä laji määritettiin rauhoittamattomaksi ja 1993 jälleen ympärivuotisesti rauhoitetuksi. Mummi, joka ei koskaan kyseenalaistanut köyhän oikeutta tavoitella parempaa elämää, on sankarini. Naurulokki on yllättävän pitkäikäinen lintu, ikäennätys on jopa yli 30 vuotta. Äidistä tuli mummin suvun toinen ylioppilas. Suojelutason määreet ovat muuttuneet vuoden 2000 vaarantuneeksi määrityksestä 2010 silmälläpidettäväksi lajiksi. Olin Islannissa opettamassa kirjoittamista pääosin Yhdysvalloista ja Kanadasta tulleille ihmisille. Koko Euroopan kannaksi arvioidaan 1,5 miljoona paria. Monet katseet ovat julkisuuden kuvassa kääntyneet jälleen liian tehokkaaksi koetun vesilintumetsästyksen tehovaikutukseen. Viimeaikaiset tiedot kertovat monien vesilintulajienkantojen taantumisesta. Entä jos tilanteen näkisi toisin. Koulutuksesta, ja kaikesta muustakin, puhutaan ennen kaikkea kulueränä. Naurulokin ruokalista on varsin monipuolinen, miltei hyönteispainotteinen: vesiympäristön pikkueläimet, kuolleet kalat, monet lentävät hyönteiset, mutta myös traktorin kyntämäön pellon kastemadot. Kun kuuntelin toisella puolella maailmaa elävien ihmisten vilpitöntä intoilua suomalaisesta koulutuksesta, korostui ajatus siitä, miten vähän sitä juuri nyt arvostetaan Suomessa. Parasta maailmassa” Islannissa lauseen kuuli usein. Naurulokin lisääntyminen oli aluksi suoranainen menestystarina, sillä Etelä-Suomessa viime vuosisadan alkupuolella syntyi useita suuriakin pesimäyhdyskuntia, joissa saattoi olla jopa 3000–5000 pesivää paria. Hyvästä elämästä Elina Hirvonen Kirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä. Sitä ei lausuttu ylimielisesti, vaan iloisesti: täällä on ihanaa! Poliittinen järjestelmä on kriisissä, mutta kriisi on herättänyt ihmisisssä uskoa siihen, että järjestelmää voi muuttaa
TRL-pyöräretki Runon ja Rajan tietä. la-la Melontavaellus Saaristomerellä. Kuva: Kari Neuvonen Kevät kiitää kohti kesää, vilisevät pellot, tulevat ruoho ja lehdet. Järj. TRL-netti Huomioi ERÄMESSUT 9. to-su Vesijärven ympärimelonta. Maksa ilmoittautumisen yhteydessä TRL:n tilille: FI66 1521 3007 119458), viite 13123. s. TRL-Retkiviikko Ukonjoella, kts. 29.7. Ks. s. 5 8. Aina niistä tulee iloinen mieli ja hyvä olo.. 045 1369 744, postiosoite: Sturenkatu 27 A, 4.krs, 00510 Helsinki. Ks. 12.6. Risto Rasa Kaikille avoimia retkiä 5.-7.8.2016 TRL:n XXXVIII Retkeilypäivät Varkhanmukkassa – 45 vuotta Työväen Retkeilyliittoa! Ohjelma on perinteinen: Lentopallon lisäksi luontopolku, erätaitokisa, pihakisoja, myös juhlapatikka. s. s. Retkimuisteluita, retkivinkkejä, suunnitelmia. Erätaitokisassa 3-henkinen joukkue (kaikki osallistujat samasta seurasta ja kumpikin sukupuoli joukkueessa mukana), välineinä puukko ja kompassi. 14.8. Kallioniemi-saaren kesäakatemia. la-su Merellinen perheleiri. Ks. Ks. 3.7. 5 27.8. Liikkumalla luonnossa koet uusiakin elämyksiä. s. Osallistumismaksu 20 €/aikuinen, lapset (alle 15-v) ilmaiseksi. TRL/Riihimäen Retkeilijät (Riihimäen Retkeilijät kaipaa toimitsijoita osastolle) Viherpeippo Utö-saarella. 12.8. 5 23. Ilmoittautumiset 15.7. alk. 7 9.-16.7. 3 TRL – 45 vuotta toimintaa Nro 2 26.5.2016 7.6. Tarkempia tietoja ruokailusta, majoittumisesta ym. Äkkiä lentää lehmä ohi. Suomen luonnon päivä -retkiä eri seuroilla 17.-24.9. Aamujumppa lauantaina ja sunnuntaina, sunnuntaina lisäksi aamu-sauna. SalSa, ks. s. mennessä TRL:n toimistolle: tyovaenretkeilyliitto@gmail.com, puh. 5 30.6. tiistaisin klo 18 opastetut iltamelonnat Ks. 2 13. Illanviettoa taatusti hyvässä seurassa eli leirinuotio kutsuu kaikki koolle Kotkan siipi -laavun äärelle. toukokuun lehdessä
Kiitokset myös Kuusankosken Retkeilijöille ja Tauno Hellstenille toimivista kokousjärjestelyistä . Komonen Majatalkoot 2016: Lapin majoilla 11.18.6. Viikon hinta maanantain 8.8. Ilmoittautumiset 1.7. krs. Pauli T. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Kokousedustajat hyväksyivät yksimielisesti seuraavan liittokokouskauden 2016 -2019 toiminnan ja talouden suuntaviivat. 045 1369 744, tyovaenretkeilyliitto@gmail.com Ukonjoella 8.10.7. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy torstaina 15.9.2016 Demokraattilehden liitteenä. mennessä sähköpostitse osoitteella ilporossi5(at)gmail.com Liiton pilkkimestaruuskisat käytiin pääsiäislauantaina 2016 Ukonjoella Sää suosi pilkkijöitä, räntää ja aurinkoa. Mukana oli myös innokkaita jäseniä eri seuroista kokouksen seuraamisen lisäksi tutustumassa tähän merkittävään historialliseen kohteeseen . Tärkeintä ei ollut saalis vaan reipas mieli ja kavereiden tapaaminen. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Ilman toimistonhoitaja Maijaa olisi pallo ollut hukassa. 0400 350 515, paulitkomonen@gmail.com TRL:n toimisto, puh. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Varapuheenjohtajiksi valittiin Anneli Koskinen (PTR) ja Mirja-Liisa Neuvonen ( ViRet). Hellstenin Taunon reiskatossuihin ei ollut helppo astua. Komonen, tiedotustoimikunnan Tuula Touru (TMMR), nuorisotoimikunnan Mirja-Liisa Neuvonen (ViRet), järjestö&opintotoimikunnan Matti Huttunen (HTR) ja kansainvälisen toimikunnan pj:ksi Hannele Pöllä (JäRet).. Mia Neuvonen, ViRet SAARISTON SYDÄMESSÄ, KAUPUNGIN KAINALOSSA Kansalaisena tietoyhteiskunnassa… Tervetuloa Kesäkoti Kallioniemessä järjestettävään merelliseen kesä-akatemiaan 8.-12.8.2016 Viikon teemana on SOME ja sen sovellutukset kansalaistoiminnan tukena kuten osallistamisessa, osallistumisessa, osaamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisessä, vapaaehtoistoiminnassa, vaihtoehtoisen tiedon ja ymmärryksen lisäämisessä ja eurooppalaisessa vuorovaikutuksessa. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Puheenjohtajan palsta on tarjonnut mainion näköalapaikan retkeilyn ihmeelliseen maailmaan. Pauli T. Kiersimme oppaamme kanssa tehdassaleja siinä järjestyksessä kuin pahvi valmistui puuhiokkeesta pahvikartongiksi. Verlan tehdas pysäytettiin kesällä 1964 jo vuosien lakkauttamisvalmistelujen jälkeen. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Ensin puuhiomohistoriaa Kokouspäivä alkoi museokäynnillä Verlan puuhiomoon. Monien, nykyisin vaaralliseksi luokiteltujen työvaiheiden jälkeen kartonki oli valmista vietäväksi jopa ulkomaille saakka. Noin tunnin mittaisella tehdaskierroksella saimme nähdä videon tehtaan toiminnasta, joka oli alkanut toiminnan perustajansa oululaisen Hugo Neumanin johdolla jo v. Komosen puheenvuoron jälkeen päästiin käsittelemään sääntöjen määräämät asiat. varsinainen liittokokous Kouvolan Verlassa 14.5.2016 Kokous tehtaan varjossa Muistoksi Pauli Komoselle Anneli Koskinen ja Tuula Touru ojensivat kunnon puukon ja VERLA-kirjan. Taloutta parannetaan mm. Kuva: Jouko Koskinen Kolme kautta Työväen Retkeilyliiton puheenjohtajana Työväen Retkeilyliiton 15. Komonen, puh. Viitenumero on 11633. 1872 ja se työllisti silloin 10 12 henkilöä, parhaimmillaan työntekijöitä ollessa vuonna 1951 160. Saati kiinteistöpuolella – Korhosen Jaskan saappaisiin tai oikeastaan suuriin kalosseihin hyppääminen asetti vaatimukset korkealle. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. Kokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Hannu Puhalaisen Rovaniemen Retkeilijöistä sekä varapuheenjohtajat, hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja eri toimikuntien puheenjohtajat. Kokouksen päätteeksi kokousväki kiitti kolmea liittokokouskautta johtanutta Pauli Komosta ansiokkaasta toiminnasta TRL:n johdossa sekä vastaten kämppien kunnosta kiinteistötoimikunnan aktiivisena puheenjohtajana ja käytännön toimijana. Paljonhan tässä voisi asioita kertoilla mutta ei mopolla mahottomia. Ensi talvena kisat pidettäneen Kuopiossa Koivulan maisemissa. Kuopion Retkeilijät kakkonen, 38 g, Rissanen, Kauppinen ja Ahonen Erikoispalkinto annettiin Kauppisen Karille: Ainakin sata nykäisyä moottorikelkan narusta. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Hukkalampi ei tällä kertaa ollut kovin suosiollinen. nostamalla seuroilta perittävää jäsenmaksua kahdella eurolla per jäsen . Retkeilytoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Armi Salenius (ER), kiinteistötoimikunnan Pauli T. Hyvän mielen keräykseen ovat maalis-huhtikuussa 2016 osallistuneet: Tuula Touru, Markku Pohjola, Juha Saarinen, Liisa Uusitalo. Tietenkin valvotut yöt asioiden pähkäilyyn ovat kuuluneet toimenkuvaan, mutta se oli pieni harmi. kuluneen liittokokouskauden toimintakertomukset ja tilinpäätökset, myönnettiin tilija vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Paljon tuli uutta ja opeteltavaa riitti. 00510 Helsinki puh. pe-su Ilmoittautumiset kesäkuun loppuun mennessä: Pauli T. Komonen, puh. Komonen liittokokouksessa. 2 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. TRL:N MAJAVUOKRAT 2016 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Hallituksen jäseniksi seuraavat kahdeksan henkilöä: Anneli Hakala (RiRet), Tauno Hellsten (KuuRet), Juha Hämäläinen (KR), Pauli T. 0400 350 515, paulitkomonen@gmail.com Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä: Pauli T. Ja sitten kokousasiaa Mielenkiintoisen tehdaskierroksen päätyttyä aloitimme kokouksen Kuusankosken Retkeilijöiden tarjoamalla salaattipöydän antimilla ja ”kahveilla” täytekakun kera. Kuva: Mia Neuvonen Hannu Puhalainen (RoiRet) valittiin yksimielisesti puheenjohtajan tehtävään. Viimeinen työpäivä oli 18.7.1964. Kokouksessa hyväksyttiin mm. Karjalan Retkeilijät kakkonen, 558 g, Ajakainen, Aaltonen ja Nevalainen 2. varapuheenjohtaja. TRL:n ensisijainen tehtävä on edelleenkin hoitaa retkeilytoiminnan edellytyksiä valtakunnan tasolla, kämppien pitämistä hyvässä kunnossa ja säilyttää hyvät yhteydet jäsenseuroihin sekä järjestöyhteistyöhön liittotasolla. Hän jaksoi aina kannustaa ja yhdessä etsimme asioihin ratkaisuja. Aktiivisesti on panostettava kansainväliseen toimintaan, tiedottamiseen ja nuorten mukaan saamiseen. Olen kokenut tämän hyvin positiiviseksi, koska puheenjohtajan ei pidä olla kaiken yläpuolella vaan joukkojensa parissa. Ihmiset ovat rohkeasti soitelleet erilaisista mieltä painavista asioista. Komonen Henkilövalinnat seuraavalle kolmivuotiskaudelle: Maija Koponen ja Pauli T. Kiitos kaikille ja Onnea uudelle puheenjohtajalle joskus vaativassakin tehtävässä. Kokouksen käytännön järjestelyistä vastannut TRL:n edellinen puheenjohtaja Tauno Hellsten toivotti kokousedustajat sekä muut seurojen jäsenet tervetulleeksi Verlaan ja Kouvolan kaupungin tervehdyksen toi Jukka Nyberg, Kouvolan kaupunginhallituksen 1. Aineistot kuukautta aiemmin. lounaasta perjantain 12.8. Kiitos lahjoittajille. TRL:n eroavan puheenjohtajan Pauli T. Komonen (KuRet), Sauli Lehtimäki (KangRet), Seija Niemelä (HäRet), Pertti Oranen (HTR) ja Juha Saarinen (ER). Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. aamiaiseen puolihoidolla (aamiainen, lounas, iltapala) on 270 euroa. Työväen Retkeilyliiton viralliset edustajat ja kokoontuivat Kouvolan Verlaan pitämään liittokokousta ainutlaatuisen teollisuusmuistomerkin historiallisiin puitteisiin, joka harvinaisuutensa ja ehjän kokonaisuutensa johdosta hyväksyttiin 1996 UNESCON:n arvostettuun maailman perintöluetteloon. Kuopion Retkeilijät ykkönen, 89 g, Taskinen, Pusa ja Laukkanen 3. Tulokset 1. Työ on tarjonnut hienoja hetkiä ystävien kanssa retkeilypäivillä ja vierailuilla eri seurojen tapahtumissa
Retkeilyseuran (LTR) toiminnan monipuolistuttua alueen lasten ja nuorison liikuntatarpeiden mukaisesti Tonin johdolla perustettiin vuonna 1978 Laajasalon Palloseura, jonka ensimmäinen puheenjohtaja Toni oli. 7. Kaikkeen tällaiseen Tonilta riitti voimaa ja aikaa, vaikka hän muisti aina sanoa ”Erkki johtaa”, pedagogisen virityksensä. Seuratoverit ilomielin hyväksyivät ja hyväksyvät yhä omaksuttavissa olevan elämänasenteen. Se ei merkinnyt yksinäisten ihmisten laiminlyöntiä. Sitä ei näe niinkuin meidän nuoruudessamme. 9. Vaellusviikko koostuu siitä, että kuljetaan, syödään ja nukutaan ja jutellaan mukavia. Tiedossa on keveitä päiväretkiä. Mummujen ja vaarien tuli saada yhteisestä liikunnasta onnistumisen kokemuksia. Maja on erinomainen lähtöpiste Donau-Bodenseen alueen neljän luontoreitin kokemista varten. Toisessa juna vie vaeltajan Singeniin, jonka tuliperäinen seutu ja rauniot tarjoavat elinympäristön useille ainutlaatuisille kasvija eläinlajeille. Suomen luontohan on sopeutunut siihen että täällä on kylmät talvet ja silloin kun siihen tulee poikkeamia niin silloin on asiat pielessä ja luonto kärsii. Aarno Huhtala Hannu Ryynänen Tornien Taiston kirjurina Saarisuon lintutornissa Viitasaarella. Mitä pidät omista erätaidoistasi parhaimpina. Aivan talon vierestä lähtee 18 km pitkä ”Untersee”-melontareitti, jonka varrella voi muutaman tunnin aikana nähdä melkoisen lajien kirjon: alueella on kartoitettu yli 600 eri kasvia, 330 perhosta ja 300 lintua. – Todella paljon. Alueella riittää reittejä vähintään viikoksi. Se niin sykäyttää. Toni Bärlundin keskeisiä liikuntafilosofisia ajatuksia toteutui Laajasalossa PERHELIIKUNTANA. Moni laajasalolainen perhe on saanut retkeilykipinän – kiitos Tonin – oman alueen luonnosta. Reiteillä on mahdollisuus nähdä yli 700 kukkivaa kasvia ja sen erikoisuus ovat yli 20 orkidealajia. Lapinvaellusta olen harrastanut nuoresta, tänä vuonna tulee 40 vuotta ensimmäisestä oikeasta vaelluksesta. Taitavana urheilumiehenä Toni osasi hienosti yhdistää urheilun ja muun liikunnan osa-alueet sellaiseen muotoon, että jokainen saattoi tulla liikuntatapahtumiin aktiiviseksi osallistujaksi myös yhteisöstä voimaantuen. staijari eli semmoinen, joka on kiinnostunut lintujen muuttoajoista ja mielellään hakeutuu silloin lintupaikkojen äärelle nähdäkseen samat linnut joka vuosi uudelleen. Paria ohjattua linturetkeä seurasi päätös: tästä tulee minun harrastukseni. Retkeä suunnittelevalle on tarjolla yksityiskohtaisia reittikuvauksia, karttoja, korkeusprofiileja ja vaativuustasoja. Juttu on lyhennelmä Markus Zähringerin kirjoittamasta majaesittelystä, joka on julkaistu NATURFREUNDiN-lehdessä nro 1/2016. 3 Yksi meistä TRL:ssa Hannu Ryynänen – 46 vuotta staijarina Jyväskylän Kuntoja luontoliikkujien perustajajäsen Hannu Ryynänen on seurannut muuttolintuja 46 vuoden ajan. – Riittävän hyvää suunnistustaitoa. 5. Mikä ero on lintuharrastuksella ja bongaamisella. Eikä jälkiruokana mikään voita viskillä liekitettyjä lettuja! Hannu Tuovinen NFI:n jäsenjärjestö Saksan luonnonystävät on julkaissut Baden-Württembergin alueen kattavan oppaan, jossa on kuvattu erilaisia, sekä aloitteleville että kokeneemmille retkeilijöille soveltuvia reittejä. Itse olen ns. Reitteihin voi tutustua meloen, pyöräillen tai jalkapatikassa. harmaasorsa ja jouhisorsa ovat käyneet harvinaiseksi. Synnyin Oulussa (1955) ja upseerin poikana kierrettiin ympäri maata: Oulaisissa, Kuopiossa, Kajaanissa, Rovaniemellä ja Iisalmessa, opiskelukaupungissa Jyväskylässä vuodesta 1974. Mikä on lempilintusi. Ei se hyvältä kuulosta, eikä se ole luonnonkaan kannalta hyvä asia. Mitä lajia pitää näin aikoina erityisesti suojella. – Juu, on kiva koettaa maastossakin ruokaelämyksiä, ettei tarvitse tyytyä ns. – Niin, se fiilis on punarinnalla niin hieno. Lintu ei siis vain laula, kuulet siinä tunnelmia. Bravuuriruokasi eräoloissa. Vielä nykyäänkin on tavallista, että jäsenet saattavat olla yhden-kaksi viikonloppua vuodessa tekemässä ilmaista työtä majoilla. Mutta retkeilyseuran tuli tarjota vaihtoehtojaan niin äideille kuin isille ja lapsille. Kirjassa esitellään myös luonnonsuojelualueet, suositut turistikohteet ja luonnon erityispiirteet. RETKEILIJÄ haluaa osaltaan muistella 82 vuoden ikään eläneen reippailijan ominta laatua. 4. Rospuuttoaikaan lentopalloiltiin pehmotyyliin ja pojat donkkasivat koripallossa tosissaan. Mitä haet retkiltä. sissimuoniin. Talvella haastettiin lähes tuhat ihmistä suksille kaupunkipuitteissa. Retkeilyväki kunnioittaa TONY BÄRLUNDIN muistoa. Hannele Pöllä ”Erkki johtaa” on ollut tuttu ja turvallinen retkeilyyn ja monipuoliseen kuntoiluun kehottava 18.3.2016 kuolleen TONI BÄRLUNDin unohtumaton lause. Polkupyöräilijöille on tarjolla 90 km reitti ”Westlicher Untersee”, joka voidaan jakaa junan avulla neljään etappiin. Minne retkiporukkasi suuntaa ensi kesänä. Liityin Iisalmessa keskikouluaikaan luontokerho Saperdaan. Muuttolinnutko elämän mallina. Majoituksessa on varaa valita Saksan luonnonystävien 400 majaa tarjoavat retkeilijöille edullista majoitusta ja muita palveluja. Kaunis nimi, kaunis maisema: Saksan luonnonystävien maja “In den Herzen” (“Sydämissä”) sijaitsee Bodensee-järven rannalla vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. – Muutama hyvä kaveri veti mukaan. 8. Kaupunkiolosuhteet edellyttivät luonnon kytkemistä niin arkeen kuin pyhään. Valittuaan junan Markelfingeniin retkeilijä päätyy ”Mindelsee”-reitille. Huolettaako ilmastonmuutos. Muistan nuorena lukiolaisena Iisalmen Itikassa lokkien ahdisteleman merimetson. Eläimet kärsivät, linnut kärsivät. Bongaus on yksi lintuharrastuksen muoto ja tiukimmillaan tarkoittaa havaintopisteiden keräämistä. Bongarille taas riittää, että näkee kunkin linnun kertaalleen. – Haen luonnonrauhaa ja luontokokemuksia, yksinkertaista ja selkeää elämää. – Kottarainen. Enpä osaa arvioida olisiko se parhaita erätaitojani. Erkki oli Sakin Erkki, Tonin kunnioittama sotaveteraani ja laajasalolainen Työväen Retkeilyliiton monipuolisuusmies. Talvella kanalinnut olivat pakkasten armoilla kun niillä ei ollut kieppilunta. Hän oli todellinen humanisti, ehkä meitä muita ”päätä pidempi” kuitenkin kaikkien suureksi iloksi. Tonin muistolle Kuva: HL Saksan luontoreitit odottavat In den Herzen –maja Bodensee-järven rannalla.. 12 kysymystä Hannulle: 1. Hotellin palveluja arvostava retkeilijä majoittuu Bodensee-majaan, joka sijaitsee Markelfingenissä. Mikä sai mukaan perustamaan retkeilyseuraa (ex-nimi Jyvässeudun Jotostajat). Mindelsee-järvi on jääkauden relikti ja kahden vaellusreitin keskipiste. 3. – Punarinta erityisesti laulun aikaan. Sinusta kerrotaan, että olet hyvä eräkokki. 12. 10. Majat ovat hyvin suosittuja: yöpymisvuorokausien määrä on vuosittain noin 1,6 miljoonaa. Tonin läheisiin kuulunut Zeke Käcklund mittautti pyöräillyt kilometrinsä Tonilla, joka hävisi kilpailun peninkulmatolkulla, koska Zeken työmaata olivat Helsingin pyöräilyväylät stadin fillarilla skujaten. Samana vuonna retkeilyseurat kokosivat voimansa ja syntyi Työväen Retkeilyliitto Erkin ja Tonin ollessa innolla perustamisvaiheissa mukana. Toki olin luontoja vaellushenkinen ihminen jo paljon ennen sitä. Helsingin Sanomissa ja Kymen Sanomissa on julkaistu lämminhenkiset Seppo Virtasen ja Juhani Sillanmäen Tonin elämänuran kuvaukset. Tullaan toimeen vaatimattomin peruseväin. Se oli siihen aikaan harvinainen. Monet vesilinnut, mm. 2. Mikä on mieleenpainuvin lintuhavaintosi. – Jokainenhan määrittelee harrastuksensa sisällön itse. Tunnen syvää myötätuntoa pikku punarintaraukan keväistä kiihkoa kohtaan. Majoja on monenlaisia: osa palvelee ympäri vuoden ja osa on auki vain sopimuksen mukaan, on yksinkertaisia vuoristomajoja ja hotellitason majapaikkoja, itsepalveluperiaatteella toimivia ja neljän ruokalajin menuja tarjoavia. – Ainahan sitä yrittää tehdä pikkuisen enemmän mitä pussin sisältö sanoo. Sen kevätkiihko on niin käsinkoskeltava että rupeaa välillä oikein huvittamaan. Talvi on vähintään toiseksi paras vuodenaika ja hiihtokelitkin on nykyisin hakusassa. Baden-Württenbergin alueella on yli 40 patikointireittiä ja koko Saksassa yli 100. – Menemme elokuun alussa Tsarmitunturiin. 11. Yhdessä toverit perustivat Laajasaloon lähiöurheiluseuran Laajasalon Työväen Reippailijat (LTR) syksyllä 1971. – Sykähdyttäviä on paljon. Valinnan varaa siis on! Tarkista majojen palvelut, sijainnit ja retkeilymahdollisuudet osoitteesta http://www.naturfreunde.de/haeuser/suche ja ala suunnitella omaa matkaasi! Luonnonystävien maja ”In den Herzen” Neljä luontokohdetta ja kahdeksan vaihtoehtoista reittiä Bodensee-järven rannalla. LTR tarjosi asuinalueen asukkaille veikkauspalvelusta alkaen ympäri vuoden liikunnan vaihtoehtoja. Kaikista reiteistä löytyy tarkempia tietoja www.naturatrails. 6. naturfreunde.de. Pärjään kartan ja kompassin kanssa. – Ehkäpä. Kesällä juostiin pururataa kierrostolkulla. Nykyinen vaellusporukkani on hyvä, mutta olen kulkenut yksinkin vuosien varrella. Monenlaiset myllerrykset muuttavat olosuhteita. ”Hegau”-reitti tarjoaa patikoijalle kaksi kiinnostavaa reittiä. Sieniaikaan sieniä voi käyttää eri tavoin rikastuttamaan aterioita, sama toteutuu jos saa tuoretta kalaa. Ammattikorkeakoulun englannin lehtori määrittää itsensä staijariksi. Luonnonystävät ovat ylpeitä majoistaan, sillä ne on pystytetty paikallisyhdistysten aktiivijäsenten voimin
Se sai Ilmo Nousiaiselta esiintymispalkkion, metsämyyrän. Kulkiessa vesipullo on hyvä pitää karttalaukussa tai rinkan ulkopuolella riippumassa. Maltan nuorella pöllönkesyttäjällä oli lemmikkinä pöllö, joka totteli nimeä Nina, (liekö ollut Ninox-pöllösukua?) Se lensi kiltisti myös turistin kädelle nimensä kuultuaan. 20 kg painoinen. Kuva: Seppo Savolainen. Meitä oli 15 ja varmaan olisi ollut enemmänkin lähtijöitä, jos majapaikkoja olisi ollut tarjolla samasta rakennuksesta. Retkellä mukana olleet olivat kaikki tyytyväisiä retkeen ja lintuhavaintoihin, joita tuli yli 60. 51% äänesti metsästyksen puolesta. Ruoka rinkan alaosaan Ruokalista suunnitellaan ja jaetaan rinkkoihin telttakunnittain. Löysimme myös pienen kansallispuiston, jonka penkillä aurinkoa paistatteli ”Skottilainen muuttolintu”, vapaa eläkeläinen, joka valitteli lähteneensä jo joulukuussa muuttomatkalle kylmästä ja pimeästä Skotlannista. Kevyt sadeasu tai -viitta rinkan kansiläpän taskuun. Ehkä jo kolmantena päivänä kunkin tavaran sijainti vakiintuu. Kuva: Seppo Hanhikorpi.. Vesien ylityksiin tossut tai sandaalit. Näen koti-ikkunastani kirjosieppouroksen sieppailevan hyönteisiä pihapiirissä. Aamupalalla on muistettu lihaskramppien ehkäisyyn magnesiumpilleri päivässä. Moni meistä voi yhtyä ajatukseen ”Rakastuin tähän tuulien tuivertamaan saareen”, niin kuin eräs mukana ollut jäsenemme totesi. Yllätyksenä vapunaattona piti viulutaiteilija Jaakko Kuusisto pienimuotoisen konsertin, johon osallistui tuvan täydeltä saaren retkeilijöitä. Lista tarpeellisista: kompassi, kartta ja karttalaukku, makuualusta, rinkan sadesuojus, makuupussi, tyyny. Perinteenä on kautta vuosisatojen ollut metsästää muuttoaikaan niin pikkulintuja kuin petolintujakin. Kiitän Luontoäitiä linnun varjelusta sen pitkällä matkalla Afrikasta, toivottavasti pesintä pöntössä onnistuu ja vaarallinen paluumatka. Tähän mennessä rinkkaan on pakattu ruokineen parikymmentä kiloa. Kiitos siitä. Vallien takana istuivat metsästäjät hymyillen ystävällisesti, kun syrjäkarein heidät ohitimme. Tottamaar, kun palkkiona oli makupala rukkasen kätköstä. Mutta mikä ihmeellisintä: se toimii! Hannu Tuovinen Malta on vuodesta 2004 saakka ollut EU-valtio. Retkeilyvarusteet yläosassa ja sivutaskuissa Vaellussauvat ovat tarpeen varsinkin louhikkoisissa maastoissa. Säät suosivat meitä yli odotusten. Leivänpäälliseksi meetvurstia, sulatejuustoa, lämpökestävää pasteijaa; kuppikuumia, keksejä. Rinkkaan syvemmälle kerrasto, vaihtopaidat, kalsarit, sukat – mieltymykset vaihtelevat, joku pitää samoja vaatteita koko reissun, joku pesee välillä, joku vaihtaa joka päivä. välipaloiksi suklaapatukoita, rusinapähkinöitä yms., samoin tulitikkuja, talouspaperia ja/tai vessapaperia ja hygieniavälineitä. Pusakka joko helposti kuivuva ohut tai kalvotakki. Itikkakammoisille lohtua tuottaa tieto, että butaanikäyttöinen sääskentorjuntapamppu painaa alle kilon. Mia Neuvonen, ViRet Kesävaellusrinkan pakkaamisvinkkejä Maltalaiset eivät malta olla metsästämättä muuttolintuja ViRetin linturetket jatkuvat: Yöhaikara ja muita kokemuksia Utön majakkasaarelta Kun rinkka on tasapainoisesti pakattu, se on myös turvallinen tiukoissa paikoissa, tuumaa Pertti Olli Muorravaarakkajoen kivillä. Ruokailuun kevyt muovilautanen ja muki, ruokalusikka ja tietenkin puukko! Vesikassi on kätevä leirissä, myös muovikassi suojattuna nailonkassilla toimii. Meille vähemmän harrastaneille ja kuvaajille riitti näissä tavallisimmissakin lajeissa ”räpsimistä”. Viileämällä säällä esim. Vaellushousuiksi valitaan eritäin kevyet ja nopeasti kuivuvat (”noncotton”). Kahdet saumattomat sukat: ohuet keinokuituiset ihoa vasten ja paksummat edellisten päälle, näin ei tule rakkoja kantapäähän! Vaihtosukat mukaan. Fiilis oli se, että me palaamme vielä. Helteellä Goretex on liian kuuma, mutta kolealla säällä toimii hyvin. Oletus: kairaan lähdetään 4-5 kulkijan porukalla ja jokaisella kaksiosainen rinkka, esimerkiksi iso malli Savotasta tai Fjällräven Kajkasta. Tässä artikkelissa ei siis ole totuus vaan ainoastaan vinkkejä. Muuttolintuparvet kiisivät yli laakson, jonne olimme laskeutumassa, kun pyssyt alkoivat paukkua. Ne kuivahtavat tuulessa yllättävän nopeasti kuten saappaatkin. Aamupalojen ja pääruokailun perustaksi näkkileipää ja/tai jälkiuunileipää 6-10 palaa per päivä. Vaikka untuvatakki oli tarpeen lähtiessämme kuvaamaan ja kiikaroimaan auringonnousun aikoihin, aurinko ja tyyni sää lämmittivät mukavasti jo puoliltapäivin. Majakan historia kiinnosti ja Hanna Kovanen kyllä sen osasi kertoa pitkällä ja värikkäällä tavalla. Näin kertoili Eila Oranen. verkkarihousut, tuulenpitävä takki, taukotossut, kylmään keliin myös villasukat, villapusero tai kevyttoppatakki; Ensiapu ja lääkkeet sivutaskuihin Helposti käsillä on hyvä pitää ensiapu eli laastarit, Compeed -keinoiho, idealside, särkylääke ja henkilökohtaiset lääkkeet. Tunturipöllö avasi häkissään toisen silmänsä ”Kas – suomalaisia”. Leiriasuksi kuivaa ylle, esim. Vaellukselle vain jo sisäänajetuilla kengillä, ei koskaan uusilla! Lakki hyttysverkolla, käsineiksi kynsikkäät. Vuonna 2015 oli metsästyksen sallimisesta kansanäänestys. Muisto Pyreneiltä 1995 Vaelsimme syksyllä naisporukalla osan pitkää, Ranskan baskimaan puoleista Grand Randonné -reittiä. Jos olet kiinnostunut, lue EU:n luontoja lintudirektiivit Suomen ulkoministeriön nettisivuilta. Kuva Pertti Mikkelä Vapaa kuin taivaan lintu on tämä hiiripöllö, joka istuskeli kuusessa 4.4. ’oikeat paikat’. Kuvassa Pertti Mikkelä ja kirjoittaja, kuvan nappasi pöllöisäntä. Porukalla jaetaan myös keitin, kahvipannu, vispilät, kahvit ja muut yhteiset keittiövälineet. Hilkka Laitinen Syksystä 2015 suunniteltu lintuja luontoretki Utön majakkasaarelle on takanapäin. Kurkiaurat pohjoisesta lensivät yli vuoriston ja päämme päällä liitelivät Pyreneitten korppikotkat opettaen poikasilleen liitolentoa, kun lepäsimme pienellä vuoristoniityllä taivaalle tähyillen. Tuhannet linnut lepäävät Maltan rannikolla ylittäessään Välimeren. Tunturipöllö lintutarhan häkissä. Välttämättömyyksiä ovat hyttyskarkote, hammasharja ja tahna, saippua, pieni froteepyyhe, huulirasva, aurinkovoide. Ne kannattaa ottaa pois aina tauolla. Jokainen hommaa henkilökohtaisesti mm. Sääsket pysyvät loitolla kun laittaa kerraston päälle puuvillapaidan tai ohuen takin. Vaelluskengät ja/tai kumisaappaat, joissa irtopohjalliset. Yöhaikara Utössä. Kuva: Hannu Tuovinen. Rihmakurun pihapiirissä. Vaatteet päällä ja rinkan yläosassa Kulkiessa: lyhyet alushousut, tekninen aluspaita toimii hien siirtäjänä ylöspäin. Se on Lahden kaupungin kokoinen, tiheään asuttu saarivaltio keskisellä Välimerellä. merinovillaiset alusasut toimivat hyvin. Varusteille voi etsiä jo alkuun ns. Toki tavallinen t-paitakin on ok, mutta hikeentynyt puuvilla on tauoilla kylmä ihoa vasten. Viisikin lisäkiloa kertyy kun mukaan otetaan varavirtalähteineen kännykät, kamerat, gps-paikantimet ja kalastusvälineet. 4 Tavoite: pakata viikon kesävaellusrinkasta max. Meidän lintuharrastajat saivat kuvata harvinaisuuksia kuten Yöhaikaran ja Mustapäätaskun sekä Allihaahkan. Helmikuussa -16 olimme Maltalla, muutto ei ollut alkanut ja lintuja näimme vain EU:n tukemassa lintutarhassa, jossa oli paljon haikaroita, kurkia, pelikaaneja, pöllöjä, erilaisia kahlaajia, sorsia, esittelytaulussa kerrottiin lajeja olevan 200
400 km, päivämatkat 60-80 km. kartat ja opastuksen, merelliset pullakahvit. 75 km. Sinnekin riitti väkeä tulilla rupattelemaan. neljänkymmenen retkeilyvuoden kunniaksi Stenbackassa ja Nuuksion luonnossa. 50 henkeä, ikähaarukka n. Liikuntaa sekin ja tottakait porokeitto ja kahvit sitten maistuivat. Työn juhlan perinteeseen on kuulunut halonhakkuuta ja ympäristön siivoamista talven jäljiltä. Jälleen oli kevät ja peippo lauloi, sinivuokot kukkivat. Seura lainaa kajakkeja ja opastaa melonnan alkeissa. Sillä melottiin vuosina 1980-2014. (09) 879 8886 e-mail: info@welhonpesa.fi www.welhonpesa.fi Myynti ja vuokraus. Varusteita lainataan korvauksetta. Ilta pimeni, mutta vielä oli yksi ohjelmanumero: ilotulitus neljällä raketilla, yksi/vuosikymmen. Varaa edullinen ja rento hostellimajoitus jäsenten omasta Hostellit.fi -varausjärjestelmästä. Juhlissa oli kaikenkaikkiaan n. klo 16. Kuva: Jukka Paasikallio. com puh. Kajakkeja vuokrataan 30,-/ hlö/vrk. Kuva: Hilkka Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala Puh. 3.7. Hotellijärjestön tarjoamat jäsenedut ovat jäsentemme käytettävissä. 0400475254. Tutustu nettisivuihimme www.welhonpesa.fi Myös polkuveneiden myynti ja vuokraus! Uusi hostelli-varausjärjestelmä jäsenillemme! TRL on hostellijärjestön jäsen. Lähtö Nurmeksesta 24.7. Erno, Hilkka ja Mikael. Maksu kattaa laivamatkat, ruuat, ohjelman. 5 Perinteistä Luonnon ja Työn juhlaa vietettiin 30.4.-1.5. ja ilmoitt. 0440500354 Oikein huonolla kelillä pidetään leiri Nuuksion Stenbackassa. hilkka.laitinen@gmail. Melontaretki Vesijärven ympäri. Melotaan pari tuntia riippuen kohteesta ja säästä. Järj. TRL:n retki Pyöräillen Runon ja Rajan tietä 23.7.29.7. Seuran perinteinen huutokauppameklari, Pertti naputti melkein 40-vuotisella kokemuksella vauhdikkaasti kaikki kaupaksi. Stenbackan aurinkoinen mäki täyttyi juhlijoista, jotka syödä rapistelivat juuri paistettuja munkkeja vappusimaa hörppien. Kaverina oli monta mainiota melanheiluttajaa Vironlahdelta Tornioon. Ne rekisteröitiin Radio Ylen ”Miljoona linnunpönttöä-rekisteriin”. Varastohallimme sijaitsee 20 km Helsingistä pohjoiseen, Klaukkalassa. mennessä! Tervetuloa. Armi Salenius ja Jukka Paasikallio ripustivat jo vappupäivänä yhden niistä puuhun. Olipa juhlaa kerrakseen (vielä siitä unohtui vaajakoskelaisten kuorreiden perkaus!) Vappupäivä oli luonnon ja retkeilyn juhlaa Klassarinkierroksella Nuuksion kansallispuistossa. Meiltä saat myös kaikki melonnan varusteet. Kuvasta unohtui Juhani Mikkonen, joka oli 2. SalSa ja Vesisamoilijat ry. Sauna tarjosi makoisat löylyt, puroon pulahdus kuuluu asiaan. Kuva: Pertti Mikkelä. Lisät. Tulot käytetään leikkimökkiin, jonka seuran jäsen Jasmin Mikkelä on ammattikoulussa valmistanut. puheenjohtaja 7 vuotta. Kajakkeja lainaksi rajoitetusti 30,-/viikko/hlö. Lähtö ja paluu selviää myöh. Läh. klo 18 alkavat Espoon Retkeilijöiden tiistaiset iltamelonnat Laajalahden kanoottitelineeltä. Lisät. Huutokauppa on ollut suosittu tapahtuma, johon jokainen voi osallistua pienelläkin panoksella. Etapit: Nurmes, Lieksa, Ukonjoki, Ilomantsi, Värtsilä, Kesälahti, Parikkala. Nyt tuloilla rahoitetaan Stenbackan pihapiirin ilmestyvää leikkimökkiä. Yhteisestä teoksesta kuvastuu perheleirin tunnelmat. Vas. Arvo Korkkinen puh. Somistuksena tuulessa hulmusivat värikkäät liput ja muistorikkaat retkipaidat. 0400475254, pertti.mikkelä@gmail.com Yhteys mahd. Tule metsiin ja merille vuoristoon ja tuntureille istu nuotiotulille piiriin ystävän kanssa Tartu melaan tunnet joen juoksun makeat pärskeet kasvoilla tai suolaisen meren tuoksun Hyppää satulaan näet maailman ympärilläsi ukot ja akat, kissat ja kanat tytöt ja pojat pilke silmissään Hilkka Laitinen ER:n tunnusruno v. Ranskalaise t tulossa!. Lähtö klo 12 Kahvisaaresta, jossa voi yöpyä retken molemmin puolin 10,-/hlö/vrk. Matkataan laivalla saareen, jossa vietetään reilua retkielämää: telttailua, retkisauna veden äärellä, melontaa, aarreluontopolku, onkimista, uintia, solmuilua, isoilla kattiloilla tehdään ruokaa! Sopii reippaille perheille, myös mummeille, kummeille, velipojalle, siskontytölle ja tietysti vaareille ja ukeille! Osallistumismaksu 10,-/aikuinen, 7,-lapsi, alle 16v. Pääkohde Jungfruskär. Kuva: Kirsti Myllyniemi. kartan. Pertti Mikkelä, puh. puheenjohtaja Pertti Mikkelä (kausi 25v) ja nykyinen Juha Saarinen, sekä uuden polven puuhakas Ronja. Reilu meininki ja järkihinnat takaavat onnistuneen kanoottikaupan. Laiva lähtee Otaniemen venesatamasta klo 9, takaisin sunnuntaina ollaan samassa paikassa n. Saat heti 10 % jäsenalennuksen majoituksesta kotimaan hostelleissa. SalSalaiset, Kuopiolaiset, Tapiolalaiset ja HTR:n edustajat, kiitos käynnistä! Hyvää kesää kaikille! Hilkka rummullaan kumisutti juhlan alkavaksi. Muistoihin voi upota ja tuntea mielihyvää. 31.5. Lisätietoja: Helena Nurmio p. 3-85 v. 0400432099, helena.nurmio@gmail.com Ilm. Kuva: Kirsti Myllyniemi Suomen lipun nostivat salkoon seuran 1. KIITOKSET kaikille juhla-ja pihatalkoilijoille! Kiitokset seuraamme muistaneille, kuin myös monista linnunpöntöistä. Kajakkivuokra ER:n jäsenhinta 3,-/ hlö, lapset 1,, muut 5,-/2,-. Osallistumismaksu 25,sis. Kokonaismatka n. pian kajakkien varaamisen vuoksi! TRL:n merellinen perheleiri Espoon Rövarn-saaressa la-su 13.-14.8. 0445817681. Osallistumismaksu 20,sis. Hilkka Laitinen Kesää vesillä! 7.6. Juhlaillallista ja isoa juhlakakkua riitti kaikille ja Päivi ja Terho Konttinen opettivat tupatansseissa muodikkaat salsan kuviot. ja ilmoitt. Rakkaalle ”valtamerten tasohöylälle” jätettiin hyvästit Mikki-Hiiri merihädässä-laululla, jota pitkiä, tuulisia selkiä melottaessa hoilattiin. TRL-melontavaellus Saaristomerellä. Pitkä-Saimaa-kaksikkokajakki oli tullut melontauransa päähän. Kysy lisää: Melontakonkari Pertti, puh. 1982 ER – 40 vuotta toimintaa 1976-2016 Tule metsiin ja merille -vuoristoon ja tuntureille! Kun muistelee, voi mielessä kuulla suksen suhinan, metsän huminan, veden liplatuksen, hakun kirskahduksen, retkikavereiden äänet kuin kaikuina vuosien takaa. Lahjaksi tuli linnunpönttöjä. Kuva: Pertti Mikkelä. Melontamatkaa yht. 30.6. 9.-16.7
Hilkka Laitinen Vanjärven lintutorni on vilkkaassa käytössä. Hiihtomäentien puistossa ensin ihmeteltiin mahtavaa mäkisuksiveistosta, menneen ajan muistomerkkiä. Viestit kertoivat, että perin harvinainen tulipäähippiäinen oli havaittu lähimaastossa. Kiitokset Armi Saleniukselle järjestelyistä. Nähtävillä oli myös kaivostoiminnassa käytettyä kalustoa, poria, kaivosvaunuja ja dumppereita. Suosittelen itsekullekin paneutumista omaan ja sukukunnan korttiaineistoon; mitä vanhempaa se on, sitä enemmän se tietää kertoa ja vinkata! Sopivaa retkeilyä sadepäivinä. Ensimmäiset Tytyrin alueella tehdyt kalkkikivilouhinnat on tehty v.1897. 6 Lähiretkeilypäivää vietettiin syvällä maan uumenissa yhdeksäntoista retkeilijän kanssa, jotka olivat ViRettiläisten lisäksi JäRetistä ja TsR:tä. Kaarina ja Ossi pitävät tikkaa silmällä. Kostea ja viileä ilma huokui päällemme,mutta +8 asteisen ilman suojaksi oli onneksi pukeuduttu lämpimillä vaatteilla ja tukevilla kengillä. Mainiolle lähiretkelle osallistui väkeä HTR:stä, JäRestä ja ER:stä. Laji on kuitenkin edelleen uhanalainen, seurantaa tarvitaan. Niillä oli ollut hyvä poikasvuosi. Kotisohvabongailua! Valkoselkätikkauros pihapuun talilla. tervehdyksiä Amerikkaan seilaavilta valtamerilaivoilta. Mielenkiintoisen esittelyn lisäksi pääsimme uuden valoja musiikkiteoksen kenraaliharjoitukseen, joka oli retkemme ehdottomin kohokohta. Tästä laajasta aineistosta tehtiin 9-tauluinen kiertonäyttely POSTIA MIINALLE kertomaan korttien välittämästä vuorovaikutuksesta. Kuva: Mia, ViRet On kiva tsiikailla lintuja sannalla, kun on puhdasta rannalla. Tarinat kiehtoivat, tuttuja julkisuuden henkilöitä on tervehtineiden joukossa Kaisa ja Kyösti Kalliosta Arvo Ylppöön ja Väinö Tanneriin. Matka maan uumeniin tehtiin aluksi autolla, joka ajoi useampaan kertaan meitä noin 110 tasolle maan pinnasta, joka tarkoittaa 80 m Lohjan alla. Tämän kortin olivat lähettäneet Miinalle nimipäiväonnitteluna joukko naispoliitikkoja toivottaen tuloksellista joukkuepelaamista! Liikunnallisia aiheita Miinan postissa on Ruovedeltä joukkuesoutu kirkkoveneellä, joulukorttien hiihtäjät ja kenttäpostin sotilasäkseeraukset sekä terveyskylpylöiden kuhneammeet. Miina Sillanpäätä ylistettiin ensikotitoiminnan aloittamisesta keskellä pahimpia sotavuosia; erityisesti Ruotsista puoluetovereilta ja Yhdysvalloista, josta amerikansuomalaiset, Miinan aikanaan suuresti tukemat piiat, suomalaiset taloustyöntekijättäret tarjosivat apuaan. Anti osoittautui suurenmoiseksi, saatoin todeta kun kuuluin näyttelyn kokoajiin. Näkemättä ja kuulematta jäi Sibeliuksen Finlandia, mutta onhan syytä palata kesän aikana kokemaan mestariteos valoilla ”ryyditettynä”. HYVÄ ME! Mia Neuvonen, ViRet Tämä 1920-luvun hupaisa kortti löytyi Suomen ensimmäisen naisministerin talousneuvos Miina Sillanpään (1866-1952) 150-vuotisjuhlinnan merkeissä Helsingin Ensi kodin arkistosta, jonne hän oli tallentanut vuosina 1910-1950 saamansa postikortit kotija ulkomailta sekä lukuisasti kiitosja onnitteluviestejä. Tutustuimme museon pysyvään näyttelyyn, joka esittelee kaivostyön historiaa sekä katsoimme videoesityksen kaivoksen eri vaiheista. Vihdin Retkeilijät viettivät TRL-lähiretkeilypäivää 13.3.2016 tutustumalla Tytyrin kaivosmuseoon Kuvat: Kari Neuvonen Palloilupostia Miinalle Lähiretkiä... Siinä levätessä näkee rasvapötkön ikkunasta, jolla tikka vierailee. Kummallinen tikka, sanoo Ossi. Lähiretkeilypäivä oli mielenkiintoinen ja retkeilijöille oikein sopiva. Nokikanat kisailivat kevättunnelmissa, me havahduimme terhakan pikkutikan rapisteluun lepän rungolla. Kaikkien ”valkoselkätikkasuojelusotien” jälkeen on laji runsastunut. vinokuiluhissillä eli funikulaarilla, mutta se ei ole enää käytössä. Yhdessä tutkimme lintukirjoja, nettiä ym. Teollinen vuorityö on alkanut avolouhoksena Lohjanjärven rannassa v. Aikaisemmalla käynnilläni joitakin vuosia sitten pääsin laskeutumaan ns. alkoi aurinkoisissa merkeissä Herttoniemen metroasemalta. No mutta, sehän on valkoselkätikka! ”Ei se kyllä meidän männikössä viihdy, mutta lähimaastossa on vanha, lehtomainen koivikko. Ryhdynpä tarkkailemaan, jos se siellä alkaa pesiä”, kertoi Kaarina Nummela, joka Ossin kanssa asustaa Vihdin Ollilassa, Nuuksion kansallispuiston tuntumassa. Raittiiseen elämään innoittavia kortteja tuolloin kieltolain aikana oli myös tapana lähetellä ja merellisten nautintojen mainoksia, mm. Kuva: Kaarina Nummela. Maan alla tuli käveltyä moinen matka ja lopuksi retkemme huipentui lähes 540 portaan nousuun vinokuiluhissin reunaa pitkin maan pinnalle. 1956. Viime syksynä lehtitietojen mukaan tikkoja tuli Suomeen itärajan takaa tuhansittain. Valkoselkätikka rakentaakin joka kevät uuden kolon ja pariskunnalle syntyy 3-5 poikasta. Valotaidetta musiikin säestyksellä Kaivosmuseossa on myös valo-musiikkiesityksiä, joista ensimmäiset ovat olleet Ekku Peltomäen ”Valkoinen fantasia”( 1995), ”Valon juhlaa” (1996) ja ”Myrsky oratorio”( 2006). Kohtahan poikaset alkavatkin ”tanssia koivun konkelolla” ja jos hyvin käy, voivat Kaarina ja Ossi raportoida tapahtumasta. Perhe syö lahopuiden hyönteisiä, toukkia ja muurahaisia. Kalkkilouhoksen mahtavan, yli 100 m leveän ja 100 m syvän maanalaisen louhoksen äärellä saimme kuulla ja nähdä Amorphis-yhtyeen tuotannosta kappaleen From the heaven of my heart, Edvard Griegin Vuorenpeikkojen tanssin yli 70 valonheittimen vuorotteluna. Hieman historiaa Kaivostoiminta Lohjalla on alkanut jo 1500luvulla Ojamon rautakaivosalueesta ja on näin maamme vanhimpia. Kuva: Soile Tapola. Sodanaikaisissa korteissa ilmeni huolenpitoa, pelkoja ja toivoa rauhasta. Se on ViRettiläisten suosima retkikohde. Linnut tarjosivat peipon, punarinnan, sinija talitiaisen, mustaja punakylkirastaan konsertin, kyhmyjoutsenet ja silkkiuikut esittelivät pesäntekotaitojaan. Aira Heinänen, Laajasalon Reippailijat Espoon Retkeilijäin linturetki Vanhankaupunginlahdelle 24.4. Lintutorni oli täynnä, mutta maatasossa pyrähtelivät västäräkit ja joukkoon oli ehättänyt töyhtöhyyppäkin. Tytyrin kaivosmuseo avattiin yleisölle keväällä 1988 ja joka sijoittuu loistavasti aitoon kaivosympäristöön. Evästauko pidettiin niemenkärjessä, josta oli oiva seurata harmaahaikaroita ja isokoskeloita, tavejakin. Tuon pienen, harvinaisen vierailijan, liekkipäisen lintusen bongasivat innokkaimmat. Tulipäähippiäinen Helsingissä! Silkkiuikkupari pesällään. HL Ossille puhkes kova yskä ja lepohan on tärkeintä sairastellessa, kertoi Kaarina Nummela. Teoksen suunnittelijana on toiminut valotaiteilija Petri Puttonen ja teknisenä avutajana Tuomo Holmström. 1911ja maanalaisena louhintana v
Lisätietoja Mialta. 5.-7.8. Ilm. Mallia saatiin myös Nuuksion kansallispuiston ystäväyhdistyksestä Nuukasta, jonka toiminnassa ainakin Espoon, Tapiolan ja Vihdin trl-läiset ovat aktiivisesti mukana. 7.11. ke klo 15 -19 Purolan niityllä sinnitellään lupiinien poistamiseksi. 23.30.7. 9.-12.6. su-to ViRetin Retkeilypäivän jälkeiset Varkhanmukkassa. keskiviikkona Tammirantaan talkoilemaan, lenkkeilemään tai muuten vain seurustelemaan noin klo 18 alkaen. TRL:n Pyöräretki, lähtö Nurmeksesta, ilm. Liisalle 10.7. 28 km, päättyy Maatiaiskosken padolle. mennessä Ilpo Rossi 0400700787 ilporossi5@gmail.com. 5.7.8. La 18.6. ja lisätiedot: Erkki Sivula, puh. 23. Kahden päivän kimppakyytimatka. päättynyt. mennessä. Perinteinen syysvaellus Lemmenjoella. Ilm. 050-5431954, ilmo. Huom! Pelkästään TRL Retkeilypäiville lehdessä olevan ohjeistuksen mukaan. pyöräretki. fi) mahd. Ks. 8.9. Kesäretki Liesjärven kansallispuistoon ja Hämeen Luontokeskukseen Tammelaan. la-su TRL-merileiri perheille Rövarn-saaressa. Ilm. TRL-tstoon. Ilm. Talkoot Lapin majoilla. 3.7.to-su Lahden Vesijärven ympärimelonta. Kuopiolaiset lupaavat raportoida pöntön tapahtumista tänä ja tulevina kesinä espoolaisille. Retki Pyynikin kesäteatteriin ”Taivaan tulet” näytelmä. 15.8. Retken ohjelma läh. Melontareitin pituus n. Kokoontuminen 11.6. la 27.8. Odotellaan hyvää satoa! Kuva: Hilkka Laitinen. nousiainen@elisanet.fi n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Kummiluokan kevätretki, päivä ilm. 8. 1.7. 23.7. Nettisivut: www.salpausselansamoojat. Ruskaretki Pyhätunturille. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli 040 7610415, Raija 040 7254898 n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 4.-5.6. alk. R.Roslingille, puh. Osallistutaan ja sovitaan yhteiskyydeistä Joensuuhun, josta bussikyyti KR:n järjestämänä. 050-5928110, e-mail juha.hamalainen@ kotiportti.fi Ilmo Nousiainen, puh. la 9.7. Heinäkuussa lakkaretki ja rantaonginta, ks. 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) 7.6. Idea syntyi, kun seura antoi lausunnon Patvinsuon hoitoja käyttösuunnitelmasta, kertoo puheenjohtaja Juha Hämäläinen. Matkalla poikkeamme kiinnostaviin kohteisiin ja tapaamaan tuttuja. Osapuolten tavoitteena on tehdä Patvinsuon kansallispuistoa tunnetuksi ja toimia siten, että kansallispuiston luonto-, kulttuuri ja virkistysarvot säilyvät kestävästi ja vetovoima entisestään vahvistuu. 0440 500354, hilkka.laitinen@gmail.com Armi, 040 5098259, armi.salenius@gmail. klo 17 Kalailta ja täysikuu Yhteystiedot: Pali 0400 350 515, paulitkomonen@gmail.com, Pertti 040 867 8638, pertti.taskinen@dnainternet.net, Liisa 040 7516143, lm.niskanen@suomi24.fi n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Kotisivujemme Ajankohtaista-palstaa ja paikallislehtien järjestöpalstoja seuraamalla saat tietoa siitä, missä mennään. 27.8. 8. Liisalle 16.9. la-su Merellinen perheleiri. to-su Vesijärven ympärimelonta, ilm. la Suomen luonnon päivä Stenpackassa. Saaressa kuljetaan luontopolkuja pitkin joten huomioi varustus. vietämme Suomen luonnon päivää. Lähtö Rientolasta klo 18. com, Juha p. Lähtö Järvenpään rautatieasemalta klo 9. La-su 11.-12.6. Tapahtumista lisätietoja: Hilkka, puh. Suomen luonnon päivän retki Vallisaareen. TRL:n retkiviikko Ukonjoella Yhteystiedot: Juha Hämäläinen, puh. Ks. Yksi niistä lahjoitettiin Espoon Retkeilijöille 40-vuotislahjaksi, mutta kuljetuskuluja säästäen se sijoitettiin Koivulan saunan taakse. 13.14. Tarkemmat tiedot s-postilla. Su 22.5. Retkeilemme polkien Nukarinkoskelle ja päivämatkan pituudeksi tulee n. 23.-30.7. Ilm.Pertille 27.6. Liisa Niskanen Lakka – soiden kaunotar. Helena Nurmiolle. Retkeilyn peruskurssin harjoitteluvaellus. TRL-pyöräily Nurmeksesta Parikkalaan. mennessä. n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Touko-kesäkuun vaihteessa korvasieniretki, tarkkaillaan sienitilannetta ja ilmoitellaan myöh. Heinäkuu: Suomen vuoden matkakohde, Serlachius-museot Mäntässä. 13.-14.8. 040 7516143 tai lm.niskanen@suomi24.fi Miljoona linnunpönttöä Kuopiossa rakennettiin porukalla pönttöjä pääsiäisenä, rekisteröitiin ne ja ripustettiin Koivulan pihapiiriin. Toimitsijoita tarvitaan. mennessä. Yöpyminen Koivulassa 10 € / retkeilijä /yö ja ruokailut kaupungilla tai yhteisruokailuna Koivulassa, jos niin sovitaaan. 14.7. ke 10.8. Kesävaellus Savukosken Nuortti-joella. TRL-retkeilypäivät Varkhanmukkassa. Aineistot kuukautta aiemmin! Kiitos. Kuvassa pönttöä ripustamassa ovat Tuula Laitinen puussa, Eeva ja Raimo Korhonen tikkaita pitämässä, Liisa Niskanen kuvasi. 10.9. pe-su Retki Päijänteen kansallispuistoon yhdessä SalSalaisten kanssa. Ilmoittaut. klo 19 Järvenpään rautatieasemalta ja sinne palaamme su-aamuna 18.9. 27.8. 050 408 1158. 0400 614 899. Ke 20.7. Muistakin seuroista osallistujat ovat tervetulleita. Liisalle 11.6. Lisätietoja s. 30.5. 6.7. Kansalaisena tietoyhteiskunnassa, Kallioniemen kesäakatemia. n Turun seudun Retkeilijät (TSR) Tiedustelut: Klaus Vuorinen, 050 340 3394 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 3.5.6. Metsähallituksen opastukseen ehtii Helsingin Kauppatorilta klo 10.30 lähtevällä lautalla. s. Enn.maksu 75 euroa ilm. Majoitus HäRetin kämpällä 10€/vrk= 20€ ja laivamatka Kelventeelle 25€ ( edestak.). Laivamatkaan kuuluu nokipannukahvit. to–su Erämessut Riihimäellä,jossa myös TRL+RiRetin osasto. fi , Pertti 0400 475254, pertti.mikkela@ gmail.com Seuran tukikohta Nuuksion Stenbacka varattavissa jäsenhintaan 10,-/vrk, lapset 2,ulkop. Arvo Korkkiselle. Muista tapaamisistamme kerromme sähköpostissa ja blogisivullamme tapiolanmmr.blogspot.fi. Lisätietoja retkistä: Hilkka, puh. Valtakunnalliset Erämessut. 8. Varattu 23 paikkaa. To 11.8. Kuntoa ja kulttuuria Koivulassa TRL:n väelle, ilm. Käykää katsomassa! 11.18.6. Ks. Kuva: Hilkka Laitinen Mustikka kukkii runsaasti. Sopimus julkistettiin Suomun luontotuvalla 12.5. Erkille, puh. s. 050 5430067, jpt@kolumbus. Voit tulla myös pelkästään laivamatkalle la 30€. 16.7. https://www.facebook.com/rovaniemen.retkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) 30.5. HTR. 30.6.3.7. v-loppu Padasjoella Hämeenlinnan retkeilijöiden majalla, ilm. Karjalan Retkeilijöistä tuli Patvinsuon kansallispuiston ystäväyhdistys Metsähallituksen luontopalvelut ja Karjalan retkeilijät ovat tehneet viisivuotisen sopimuksen Patvinsuon kansallispuiston ystäväyhdistyksen toiminnasta. Järj. klo 10 Hartolan Koskenniskalla, Aurinkorannantie 86. 30.6. 29.6.-3.7. 24.-27.6.Koivula-viikonloppu 1.-3.7.Kansallispuistoretki Petkeljärvelle. klo 14 Sienija marjaretki Kolmperään. 30.7. La 2.7. 7.9. Bussimme lähtee pe 9.9. 18.-20.6. 15,-/vrk, lapset 2,Hilkalla varauskirja. Lisätietoja tapahtumista: Heikki Haapea, puh.040 0210011. 17.24.9. Polkupyöräretki Ahvenanmaalle siirtyy kesään 2017. 0440 500354, hilkka.laitinen@gmail.com Seuraava Retkeilijä ilmestyy torstaina 15.9. la-la Melontavaellus Saaristomeren kans.puistossa. Ilm. Heinä-elokuussa mato-onginta/marjaretki Ilomantsin Haapajoella Laaman kämpällä, ajankohdasta tieto myöh. retki Vallisaareen. 5. 17.7. 040 8445 295 (mikkoj@nic. laTRL Lähiretkeilypäivä Nummelan Kalkkimäkeen. retkelle viimeist. Klo 16 Rantasauna Kolmperäntie 1:ssä. Valvomme Puistobluesissa kävijöiden polkuja moottoripyöriä perinteiseen malliin. mennessä. 9.-16.7. Ruskaretki Lappiin. kotiseutukävelyretki, lähtö rautatieasemalta Aleksis Kiven patsaalta klo 17. Ilmoitt viimeistään 24.7. TRL:n retkeilypäivät Varkhanmukassa 27.8. Kotisivut www.jarvenpaanretkeilijat.com n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 15.6. Yhteistiedot: Kerttuli: kerttuli.karonen@gmail.com, puh. ma Lehmusreitti satamasta klo 17, kesto n. myöh. mennessä. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) La 28.5. puh. 35 km. Maastovarusteet, evästä ja vettä mukaan. la-la TRL-pyöräretki Runon ja Rajan tietä. Tiedustelut: Matti Huttunen 0408324302 mk.huttunen@pp.inet.fi tai Eila Oranen 0407344913 oranen.eila@gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu Joensuu, 050 526 9814. pyöräparkki. 27.8. Omat eväät, taukopaikalla on nuotio. Teemme kimppakyytiretken hänen synnyinsijoilleen Jokioisiin ja Forssaan. 15.–17.7. 5.7. la Retki Vallisaareen. Korsu varattu kuopiolaisille 4.-10.8. Palille. TRL.n pyöräretki Runon ja Rajantietä. 18.6. com n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) Kesäkuu: Miina Sillanpään syntymästä 150 vuotta. Tutustumme Helsingin keskustan julkisiin veistoksiin ja taideteoksiin. Retkille ja tapahtumiin ilmoittautumiset Mialle tai Helenalle s-postilla miaviret88@ gmail.com tai idman.helena@gmail.com tai Mialle 045-1319128 viestillä. Hinta 22€, viite 8811. Ilmoittakaa tulostanne ja toiveistanne mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin 11.6. Kokoontuminen Seitsemisen luontokeskuksella. Työväenopiston opistolaisyhdistyksen järj. 044 5817681. Juha Hämäläinen Kuntoa ja kulttuuria Koivulassa Taas Kuopio tanssii ja soi ja retkeilijät kokoontuvat Koivulaan 18.-20.6. mennessä. 0400 614 899. Kokoontuminen Kauppatorilla Kolera-altaan luona klo 11. 1. Saunamaksuun 8 € sisältyy saunakahvi. 9.-18.9. Nuuka ry 17.-24.9. Seuran tiedotuslehti SATAKIELI netissä www.trekkari.fi n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) to 7.7. Ilm. myöh. vaellus Kevon kanjonissa, viimehetken tiedustelut Ilmolta. la klo 10 Stenbackassa Suomen luonnon päivä sienien ja marjojen merkeissä Nuuksiossa. Mato-onkikisat Matinsaaressa alk. la-la TRL:n loistava ruskaviikko Ukonjoella. Ilm. klo 13 Kesäkauden avajaiset Heiskan majalla 9.-12.6. Niskasen Liisalle p. Retkeillään Puijolla tai Kallavedellä, patsastellaan kaupungilla ja torilla seurataan tanssiviikon monipuolista ohjelmaa. la-la Talkoot Lapinkämpillä. Elokuussa retki Lapin tunturimaisemiin. Yöpyminen reitin varrella laavulla. Tehdään omanlainen viikonloppu kohtuullisen kuppauksen periaatteella, Wikstenin Ekiä muistellen. Tammirannan keskiviikot. Melontaretki Viinijärvellä, tied. Bussi 243 Espoon asemalta Kolmperän pysäkille. Mikko Järviselle puh. ruskaretki. pe-su TRL:n 45v RETKEILYPÄIVÄT VARKHANMUKKASSA . Kokoonnumme toukolokakuussa kunkin kuukauden ensimm. Perheleiri. Helena Nurmiolle, puh.0400 432099. 4 h. Ilmoitt. Luonnonpäivän patikkaretki Pamilonkoskella. to TRL:n Lähiretkeilypäivän retki Padvan kuuluisalla uimarannalle. klo 18 tiistaimelonnat Laajalahdesta. Kesäteatteria Venekoskella, Pihkatappi, samalla vierailu Hytösten mökillä. klo 17. 10.17.9. Ilmoittautuminen: Raimo, 050 3801116, raimo.lahdesmaki@gmail.com 8.-12.8. Juhannuksen tietämillä tehdään opastettu Ketonoidanlukko-retki Nuuksiossa. 040 502 9399. ilm.ohjeet tästä lehdestä. Ilmoitt. Ajankohta avoinna. Sometietoa, Ilmoitt. Juhalle 22.8. retki Katajajärven laavulle. melontaretki Tainionvirralle. Tiedustelut: Risto Mäntylä puh.040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) 11.-18.6. Sitovat ilm. tarkemmin seuran kotisivuilta aikanaan. 27.8. Ulkoilupäivä Riihisalossa 10.-16.9. Puolukkaretki Ukonjoelle kimppakyydillä 19.-24.9. 8. Suomen luonnon päivän retki AlaKoitajoelle, ilm. pian. n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 1.6./6.7./3.8./7.9./5.10. ilmoittautuneille. Ilm. Lisäinfoa s-postilla lähempänä ajankohtaa. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 8.6. Ilm. yhteydessä Järvenpään retkeilijät ry:n tilille Nordea FI61 1064 3007 2003 35, viitetietoihin nimet ja maksun aihe. to Kaupunkiretki teemalla Helsingin veistokset järj. 5.-7.8.TRL:n Retkeilypäivät Varkhanmukassa. klo 10 Retki Seitsemisen kansallispuistoon. 11.-18.6. 8.9. Lähtö klo 16 matkakeskuksesta. Matkan kokonaishinta on 300 € sisältäen edestakaisen bussikyydin. Päivä avoinna. 050 565 8883, Tuula: tuula.touru@gmail.com, puh. 3.5.6
Niihin tuli jokaisen miehen sakon uhalla osallistua. Anna Jefimova – pääohjaaja Jo kolmannen kerran ryhmämme kävi Lapin maisemissa. Kohokohtina lasten ja ohjaajien upeat vanhan venäläisen talon esineiden näyttelyn ja teen historian esittelyt Hetanja Pallaksen opastuskeskuksissa. Pietarhovilaiset lapset Varkhanmukkan Kelokämpän ylisillä. Kiva oli tietää, että ne oli saatu lahjaksi eikä tapettu museon takia. Kuva: Veli-Matti Kähmi. Kuva: Johanna Logrén Pietarhovilaiset Lapissa Pallas -Ylläs kansallispuiston opastuskeskuksessa Pietarhovin porukka näyttelyn ja perinteisen venäläisen teen juonnin tapahtuman jälkeen. Minä pidän Lapista! Jaroslav Vinichenko, 10 v. Kävin myös saunomassa ja uimassa Joensuun avantouimarien tiloissa. Maita pitkin n.16 km. Ehdottomasti palaan tänne uudestaan. Monessa voi Putrettia käyttää, kuten erilaisiin juhliin, leireihin, laulajaisiin jne. Vieraat ihastuivat ikihyväksi sekä Putretin tiloihin että luonnonkauniiseen ympäristöön. Savonlinnan Työväen Retkeilijöitten majahan se on. Vuoden 1734 laissa on määräys, että kyläläisten tuli rakentaa sudenkuoppia. Viime vuonna se lahjoitti minulle paljon aurinkoa, tänä vuonna aamulla satoi lunta isoina hiutaleina. Rauhan ja hiljaisuuden paikka retretti, siitä retti. Kuten ennenkin ilahdutti Lappi minua hyvillä hiihtoladuilla, lumen määrällä ja suomalaisten ystävällisyydellä. Kyllä retkeily on hieno asia: aina paljon uutta ja erityistä. Siitä huolimatta, vaikka minä ennen ulos lähtemistä pukeuduin toppahousuihin, vedin käsineet käsiin ja muut lämpimät vaatteeni päälleni, lumi kuitenkin pääsi jalkineiden sisään, kun me upposimme lumeen polvia myöten. Kolmantena päivänä hiihdin jo 15 km ja seuraavina jopa 20 km. Kuvan otti Hilkka Tikka. Mutta todellisuudessa kaikki oli yksinkertaista! Huussiin kaikki juoksivat hyppien, siellä sekunneissa tekivät tarpeensa ja oikein reippaasti palasivat lämpimään hirsitaloonsa. On iso sauna ja mukava aitta. Ihana paikka! Nastja Kalinovskaja, 14v. Susijahtien tuloksesta historia kertoo vain osalta ajasta, vuosina 1866-1870 Hollolassa metsästettiin 27 sutta. Kirill Mansurov, 16 v. v. Vanha tarina kertoo: Jos ihminen näkee kuukkelin, niin voi keksiä jonkin toivomuksen ja se ehdottomasti toteutuu! Lyubovj Aristanbekova, ohjaaja Kun minä varustauduin Lapinmatkalle ja sain tietää, että huussit ovat ulkona, ja pakkasta luvattiin jopa -30 astetta, minua oikein jännitti. Iso on pirtti ja makuulle sopii vaikka kuinka monta ja kammarikin on. Saavutin oman tavoitteeni: hiihdin yli 200 kilometriä. Jos saat kiinni poron tai lohen, savustus hoituu. Irina Kuzjmina, 10 v Minä ensimäistä kertaa kokeilin hiihtää luistelutavalla ja se onnistui! Yhdessä päivässä. Pitäjässä oli jahtivouti, joka järjesti petojahteja. Museo oli fantastinen. Anna Kariuli, 14 v. Kuopan syvyys ja läpimitta ovat kumpikin 3 m. Joten TERVETULOA! Ota yhteys: Erkki Muukkonen, puh. Svjatoslav Ivanov, 8 v. Opastaulusta tärkeimmät tiedot tiivisti Hilkka Laitinen Putretti mikä se on, ja mistä tuollainen nimi. Viikko sisälsi hiihtoa, lumikenkäilyä, normaaleja kämppäja piha-askareita sekä saunomista. Kuvat: Juri Podkopajev. Marttia komppasivat vasemmalta Eino, Tuomas, Johanna ja Lassi Logrén sekä Anna-Maija Asikainen. Minua miellytti eläinmuseo Pallaksella: ilves, orava, susi ja paljon erilaisia lintuja. 1878 7 hevosta, 15 nautaa, 30 lammasta, yhden sian ja 25 kanaa”. Kun talo oli valmis, hypimme katolta lumihankeen. Putretti aika hyvä nimi. Hurraa! Andrei Kustov, 10 v. Ensimmäisenä päivänä kaaduin vähän väliä ja etenin hitaasti. 8 Retki tehtiin 2.4. Jos tulet tänne päin esim. Minä olen retkellä ensimäistä kertaa, ja lisäksi vielä Lapissa! Minä sain tehtäväksi sään taltioinnin. Opastaulu kertoo kuopan historiaa: 1700-luvulla rakennettu kuoppa sijaitsee Hollolan Hopeaharjulla. Uljana Aristanbekova, 11 v. Arina Dubinina, 12 v. Lapissa. Suojeluskunnan ampumamaja purettiin, siirrettiin ja pystytettiin talkoovoimin kohta 30 vuotta sitten. Lämpöisen istuinlevyn kanssa huussi oli mukava eikä tuuli sinne päässyt! Kiitos! Salpausselän Samoojat tutustuivat Sudenkuoppaan Sudenkuopalla ovat Maria Lahti, Arvo Korkkinen, Raimo Patronen, Aune Kurki, Timo Vilja, ja Tarmo Tikka. oopperajuhlille tai muuten vaan, käypä kylässä. Karjanhoidon takia piti susikantaa pitää kurissa. Vieraista 4-vuotias Martti intoutui jammailemaan kontrabassolla. Mutta olen iloinen, kun nyt osaan muutaman lauseen suomeksi. Miten ihmeellinen ja vaikea on suomen kieli! Me opimme lauseita esiintymistä varten, mutta se ei oikein onnistunut. Jo toisen kerran minä juhlin syntymäpäivääni 25.3. Nyt asuttiin ihan korvessa ja palveltiin itse itseämme Varkhanmukan kämpissä. Minua miellytti kaikista eniten lumimajan rakentaminen. Sitten me hypimme sen päällä väsymykseen asti, jotta saimme sen kovaksi. Sopiva retkikohde, jos siellä päin liikutte. Minä olin ensimmäistä kertaa Lapissa. Petovahinkoja tuli, Hollolan historia kertoo, että ”pedot tappoivat esim. Valokuvatkin onnistuivat hyvin. 1900-luvulta on yksi maininta v. Elena Vinichenko, 13 v. 044 361 7953, e-mail eko.muukkonen@luukku.com Annukka Mattila Revontulten taikaa täydenkuun aikaan sai kokea Karjalan Retkeilijöiden ja Pietarhovin DYC:n yhteisretkellä Varkhanmukassa. Me valokuvasimme itsemme niiden kanssa. Savonlinnan Putretti veden äärellä Putretin herkkuja ja henkistä antia Viime syksynä tarjosi savonlinnalainen retkeilijä Putretissa rantakalaa, grillin tulisijassa halstrattuja muikkuja, savustusuunin savulohta ja majan keittiössä valmistettua kasviskeittoa. Se sijaitsee Saimaan rannalla Savonlinnan lähellä Joel Lehtosen Putkinotkon naapurissa, siitä Put. Kuoppa on ollut käytössä vielä 1800-luvun lopulla, jolloin susi oli vielä yleinen koko Suomessa. Minut herätetään varhain aamulla ja kaikki ystävällisesti onnittelevat! Myös Lapin sää onnittelee minua. Mutta lämpötilaerot olivat suuret – päivällä oli 5, mutta yöllä oli -27, ja jopa -30! Voi tehdä johtopäätöksen, että täällä on ankara ilmasto! Kevät tulee myöhään, karhut vielä nukkuvat, mutta me näimme onnen linnun – kuukkelin. Ohessa vieraiden tunnelmia viikolta. Putretin kylmäsavustusuunissa kypsyy herkullinen kylmäsavukala ja -liha. Toivottavasti myös ohjelmamme teenjuonnin perinteistä miellyttivät suomalaisia vieraita. Ette kyllä usko! Minä opin Lapissa hiihtämään. Kuoppa kaivettiin susien kulkureitille ja peitettiin muutamalla risulla, joiden päälle ladottiin havuja tai olkia. Lämmitettiin kamiinat, valmistettiin ruoat, tiskattiin astiat ja ehdittiin hiihtää hyvillä laduilla ja nauttia auringosta, puhtaasta lumesta ja ilmasta ja suomalaisista ystävistä. Minua miellytti täällä kaikki: hiljaisuus ja isot tähdet kirkkaan kuun kanssa ja sauna ja uinti avannossa. Sää oli oikein aurinkoinen ja tyyni. Olin katolla ja tamppasin ensin lunta jaloillani, sitten lumikengissä. Jos olet veneellä liikkeellä, luonnonsatama on ja siinä laituri rantautumiseen. Pikkumatka Savonlinnasta. Erityisesti jäi muistiin esiintyminen englannin kielellä suomalaisen yleisön edessä. Pitkiä aikoja minä olin haaveillut lumimajan rakentamisesta… Ja vihdoinkin Lapin matkallamme ystäviemme Ilmon ja Jurin kanssa aloitimme rakentaa sitä! Ensin me tamppasimme lumen kolmen metrin ympyrässä, seuraavaksi kasasimme lunta ympyrän keskelle. 1992 susivahingosta, jolloin 4 suden lauma raateli lampaita Vaaniassa. Se oli oikein kaunista ja juhlallista! Iltapäivällä suomalaiset ystävät lahjoittivat minulle ison maukkaan ja ihanan kakun! Lahjaksi sain myös poron ja teepaidan lappilaisin symbolein. Musiikillista jälkiruokaa nautti kolmisenkymmentä kuulijaa. Tämä sudenkuoppa on suojeltu v.1963 muinaismuistolain nojalla. Pietarhovilaisten ryhmä Varkhanmukkassa, Lumikero taustalla
ToukokuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Sanon asioita aika suoraan ja reippaasti. Työtä ja vapaa-aikaa ei tässä hommassa kovin helposti voi edes erottaa toisistaan. Tietysti työnikin on tällaista, että koko elämäni on ollut sosialidemokratiaa koko aikuisikäni ajan. Se heijastuu myös tyyliini. kUVa ella kaVerma S e mitä näen peilistä, heijastaa luonnettani. Vanhemmiten olen löytänyt oman tyylini. Työssäni on mukavaa, että voin pukeutua vapaasti, vaikkapa huppariin ja tennareihin. Näen itsessäni hyvin vahvasti äitini suvun piirteitä. Hanna Isbom on Helsingin sosialidemokraattien toiminnanjohtaja. Työminää ei tarvitse erikseen rakentaa. Kyllähän sieltä myös näkyy, etten ole enää ihan nuori. Olen stereotyyppinen karjalainen luonne. Tullut selvästi isän puolen sukuun. Tässä työssä toimitaan niin vahvasti juuri sinä persoonana, joka luonnostaan on. Vaati vähän rohkeutta vetää hiuksiin sivukaljut, mutta kyllä se kannatti. Olen rempseä ja iloinen ja puhun ja nauran paljon. Rypyiltä olen toistaiseksi välttynyt. Tunnen voimakkaasti ja kun kiivastun tai väittelen jonkun kanssa, kulmakarvojeni väliin ilmestyy syvä vekki. Hanna Isbom, 35. Rakastan metallimusiikkia. 25 26. Siskoni kanssa olemme tosin kuin yö ja päivä. Hän on hiljaisempi ja hillitympi. Näen peilistä hyvin itseni näköisen ihmisen. Työja vapaapäivänä näen peilissä aika lailla saman henkilön. Rockhenkisyys ja asenne näkyvät
Rantasen tutkimusryhmässä on mukana eri alojen edustajia, kuten liikunta-, terveysja käyttäytymistieteilijöitä. Rantasesta eläkeikää ja sen tuomia muutoksia kannattaa ennakoida hyvissä ajoin. Rantanen hakee tutkimuksellaan tiedollisia edellytyksiä ja ratkaisuja vanhusten elämänlaadun parantamiseksi. Vastaanotto on ollut hyvin myönteistä. Tutkijat selvittävät vanhusten toimintakykyä ja kyselevät heidän tavoitteistaan ja tyytyväisyydestään omiin toimintamahdollisuuksiinsa. Tavoitteena on kehittää uusi mittari aktiivisena vanhenemisen arviointiin. Rantanen voi palkata nyt Gerontologian tutkimuskeskukseen viidestä seitsemään henkilöä viideksi vuodeksi. Ilman tutkimusryhmän palkkaamista ei tällainen hanke toteudu, Rantanen kertoo. Jyväskylän yliopisto ei ole saanut aiemmin ERC Advanced Grant -rahoitusta, joka myönnetään ansioituneille, varttuneille tutkijoille. Kotihoidon asiakkaat heikoimmilla Eläkkeelle jääminen voi mahdollistaa itsensä toteuttamisen. – Se on merkityksellinen asia ja itsellekin iso saavutus. Rantanen aikoo tutkia ERC-projektissaan yhteensä tuhat 75-, 80-, ja 85-vuotiasta henkilöä. – Oletan, että 75–80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin 25 vuotta sitten, Rantanen arvioi. Osittain vastaava tutkimus Jyväskylästä on vuosilta 1989–1990, jolloin tutkimusryhmä voi verrata, millaisia muutoksia vanhusten elämässä on ollut. ToukokuuTA 2016 Vanhenemiseen voi vaikuttaa ” Riskien ylikorostaminen johtaa siihen, ettei ole elämää ollenkaan.” G erontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen on loppukeväästä saanut aktiivisen vanhenemisen tutkimusryhmälleen yli kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta. – Iso ongelma on siinä kohtaa, kun toimintakyky syystä tai toisesta ” Kyllähän ihmiset saadaan pidettyä poissa laitoshoidosta, kun heille ei myönnetä heidän tarvitsemaansa hoitoa.”. 26 26. Se mahdollistaa vanhenemisilmiöiden kokonaisvaltaisen kartoittamisen. Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan se lisää myös liikunnan harrastamista
Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Jyväskylä virpi.kirves-torvinen@demokraatti.fi Getty Images. – Minä professorina ja mieheni psykiatrisena sairaanhoitajana em me huomanneet äitini vaikeaas teista dementiaa. Ne nä kyvät elämän loppuun saakka. Tutkimusryh män tavoitteena on löytää toiminta tapoja, joilla lisätä vanhusten aktii visena vanhenemista ja yksilöllistä osallistumista. Rantanen muistuttaa, että osa vanhusten yksinäisyydestä johtuu siitä, että ikätoverit ovat kuolleet. Eräässä kaupungissa kaikki kotihoidon vanhusasiakkaat olivat aliravittuja. Olisi hyvä, jos jokaisella vanhuk sella olisi itseään nuorempia ystä viä. Vanhus mukaan päätöksentekoon Hyvä elämänlaatu ei mahdollistu neljän seinän sisällä. – Jos emme arvosta ja kunnioita heitä, menetämme pienessä maassa valtavan määrän osaamista. Rantasesta vanhusten pitäisi päästä osallistumaan mahdollisim man monenlaisiin elämäntilantei siin, niin kahvitteluhetkiin, marjas tamiseen kuin järjestötoimintaan kunkin oman kiinnostuksen mu kaan. Ulos mene mättä jättäminen merkitsee taas ak tiivisuuden vähenemistä, Rantanen selvittää tutkittua tietoa. – Ihmisten kyky selvitä elämän koettelemuksista on jatkuva inspi raation lähde, Rantanen tunnelmoi. Se ei ole lannistanut tut kijaa. Vanhuksille itseään nuorempia ystäviä Professorin mukaan toimintakyvyn ja terveyserojen tärkein selittävä te kijä on sosioekonomiset erot. Ikääntyneille ihmisille on tar jolla enemmän rooleja kuin ennen. – Ratkaisut eivät tällä hetkellä kohdistu vanhusten ongelmiin, vaan niihin pulmiin, joita hoitojärjestel mässä on. Toimintakykyinen elinaika on lisääntynyt, mutta pa rin viimeisen elinvuoden osalta se ei ole kuitenkaan parantunut. Olennaista on se, että van hus voi tehdä ja toteuttaa omaa elä määnsä koskevia päätöksiä. 27 26. Jos asumi sen sisäänkäynnissä on liikkumista haittaavia tekijöitä, riski jättää me nemättä ulos lisääntyy. – Jos vanha ihminen ei mene ulos, liikkuminen jää sinä päivänä alle kolmeen minuuttiin. Riskien ylikorostaminen johtaa siihen, ettei ole elämää ollen kaan, Rantanen selvittää. Rantanen on huolissaan siitä, että vanhukset jäävät liiaksi omaisten varaan. Äitini oli älykäs ja hän osasi salata sen, hän sanoo. ” Jos vanha ihminen ei mene ulos, liikkuminen jää sinä päivänä alle kolmeen minuuttiin.” heikkenee. Jo pienillä asioilla voi edistää tai vähentää vanhusten liikkumista. – Rikkonainen työura ennustaa huonompaa toimintakykyä vanhuu dessa. Ratkaisevampaa on ih misen toiminta kuin toimintakyky ongelmat, Rantanen kertoo. Hän muistuttaa, ettei omai set tunnista välttämättä alkavia sai rauksia, vaikka heillä olisi koulutus takin. Kyllähän ihmiset saadaan pidettyä poissa laitoshoidosta, kun heille ei myönnetä heidän tarvitsemaansa hoitoa, Rantanen napauttaa. Kotihoidossa on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse lainkaan ulkoile maan. Rantasesta iäkkäiden ihmisten kykyjen ja taitojen arvostaminen on tie menestykseen. Nykyisin aktiivinen aika eläkkeelle jäämisen jälkeen voi olla hyvinkin pitkä, ennen kuin toimintakyky al kaa heikentyä. Professori on saanut kotihoitoa kritisoivista kannanotoistaan myös vihapostia. Laitoshoidossa väärinkäytök setkin tulevat kotihoitoa parem min näkyviin. Hän tietää olevansa oikealla tiellä. Rantanen pitää kotihoidon asiak kaiden tilannetta kaikkein heikoim pana. ToukokuuTA 2016 Virpi Kirves-Torvinen Taina Rantasen väitöstutkimus käsitteli vanhusten lihasvoiman merkitystä. – On paljon sellaisia vanhuksia, joiden ei kuuluisi olla kotihoidossa
Niemi, Arman Alizad ja Riikka Kämppi. Tähtiartisteina Hanna Pakarinen yhtyeineen, Standupkoomikko Riku Suokas, Työmiehet sekä Työväen tytöt. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihde ohjelmalla. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hinta per henkilö alkaen 40 e/B4 ja 70 e/B2. Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. ToukokuuTA 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8. Paneelissa keskustelevat euroedustaja Liisa Jaakonsaari, kirjailija Elina Hirvonen, laulaja Hanna Pakarinen, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja näyttelijä Riku Suokas.. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. Veikko Somerpuro Mike Siren Risteilyllä keskusteluun virittävät muun muassa Antti Rinne, Mari K. Ismo Jokinen DEMOKRAATIN OMA KATTAUS SUNNUNTAINA KLO 9.30–11.30 Paljonko maksaa onnellinen elämä. Arvonta suoritetaan risteilyn päätös seminaarin jälkeen. Katso risteilyn ohjelma osoitteesta sdp.fi/demariristeily Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. 28 26
Kaupunginosat alkoivat jo eriytyä ja niille syntyi omanlaisensa identiteetti. Viihtyisä ja helposti lähestyttävä museo tekee Helsingin aikajanan tutuksi kiinnostavalla tavalla. ToukokuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Aikakone ja särkyneet suhteet Uudistunut Helsingin kaupunginmuseo vie kävijän historialliseen Helsinkiin. Kerrostalojen pihat olivat autojen parkkipaikkoja, ja leikkipuistot tekivät tuloaan, kun lapsiperheitä oli yhä enemmän. Aleksanterinkatu 16 ma–pe 11–19 la–su 11–17 Vapaa pääsy ympäri vuoden Broken Relationships 11.9.asti Ell a Ka ve rm a. Myös lapsille on oma tila ja toimintaa. Aikakone-näyttely houkuttelee väkeä jonoksi asti. 29 26. Steam punk -henkeen sisustetussa Aikakoneessa pääsee tutkimaan nyky-Helsinkiä, kuten urbaania Suvilahden skeittipuistoa, Kansallismuseon tornin näkymiä ja joukkoliikennettä. Matleena Kantola Demokraatti näyttely Helsingin kaupunginmuseo. Videoilla pohditaan myös eri kaupunginosien henkeä ja mietitään suhdetta naapureihin. Suurin osa näyttelyn esineistä on eronneiden esineitä, mutta joukossa on myös vanhempansa tai lemmikkinsä menettäneiden esineitä ja tarinoita. Helsinki laajeni ja muuttui nopeasti jo vuonna 1916. Uudistunut kaupunginmuseo pyrkii olemaan matalan kynnyksen paikka, jonka kahvilaan, loungeen tai sisäpihalle voi tulla opiskelemaan, tekemään etätöitä tai vain viettämään aikaa. Kansainvälinen näyttely on ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Aikakoneessa modernia Helsinkiä voi vertailla vanhoihin mustavalkoisiin dokumenttivideoihin ja Signe Franderin sadan vuoden takaisiin valokuviin. Monessa tarinassa oli kuitenkin toivoa ja huumoriakin. Erotarinat yhdistävät ympäri maailmaa Kaupunginmuseon koskettavin näyttely on maailmalla kiertävä Museum of Broken Relationships, Särkyneiden suhteiden museo, johon on lahjoitettu päättyneistä ihmissuhteista muistuttavia esineitä
Saara paljastuu vaikeaksi ja vivahteikkaaksi. Hautausmaan puut muuttuivat syvänvihreiksi ja meressä ui yhä enemmän levää. 334 teen -teoksen veroinen, uusi kirja sisältää joitakin kauneimpia Parkkisen kirjoittamia lauseita. Heitä käytetään viemään tarinaa eteenpäin. Tuuli toi kaatopaikalta mädänhajua.” Ja: ”Syyskuu oli silti vielä lämmin. Ilmassa tuoksui varhainen syksy. Kaikki kirjan keskeiset hahmot ovat herkkusuita ja nauttivat kaikkein eniten hyvistä aterioista. 1979) proosa on yhtä aikaa tunnistettavaa ja omaperäistä. Säädyllinen ainesosa sijoittuu enimmäkseen Helsinkiin ja 1940ja 1950-luvulle. Miesten rooli kirjassa on kärsiä liiasta käytännöllisyydestä ja luulla itsestään liikoja. Lokit lensivät vettä viistäen. Hänen kokemuksiaan ja tuntemuksiaan kuvaillaan aistikkaalla kielellä: ”Eräänä aamuna parantolassa Saara heräsi varhain, jätti oven raolleen ja käveli pihalle kumisaappaissa. Miehet jäävät epäuskottaviksi, etäisiksi ja kylmiksi, ehkä tarkoituksella. Säädyllinen aines osa ei ole kaikkien makuun, eikä Parkkinen pelkää sekoittaa taideromaanin sisältöä ja tyyliä viihteellisempien lajityyppien aineksiin. Kirjan Leena Parkkisen uudessa romaanissa naiset ovat todellisia historian tekijöitä, miehet vain luulevat olevansa ohjaksissa.. Säädyllisen ainesosan ongelmat liittyvät lähinnä Parkkisen maneereihin. Naisten maailma Säädyllisessä ainesosassa syödään usein. Hän sylkäisi sen pois iloisena siitä, että oli juuri siinä. Elämä pyykkejä ja perunoiden kuorimista.” Mitä pidemmälle teos etenee, sitä enemmän Saaran menneisyyttä ja hänen luonnettaan avataan. Ettei kukaan muu ollut vielä herännyt, ja koko aamu oli yksin hänen.” Riittämättömyyden tunne ei jätä hänen kypsyessäänkään Saaraa rauhaan, vaan hän pitää itseään vielä paljon myöhemmin tylsänä verrattuna muihin ihmisiin: ”Elisabeth ei olisi koskaan vain ajautunut läpi elämänsä niin kuin Saara. Kaikissa näissä kirjoissa – joiden voi katsoa muodostavan rakenteensa puolesta trilogian – faktoja sekoitetaan fiktioon. Saaran ihokarvat olivat nousseet pystyyn. Monissa niistä tunnelmoidaan vaihtuvilla vuodenajoilla: ”Ilmassa alkoi jo haista syksy. Kirja kertoo sodanjälkeisestä todellisuudesta, mutta kuvaus ei ole realistinen. 30 26. Uusi teos on täynnä tällaisia patsastelevia lauseita: ”Normaalisti hän nautti kirjoista, jotka lupasivat juuri sen verran kauheaa kohtaloa että Saara sen pystyi sietämään, mutta lopussa sankaritarta odotti perintö, häät ja pelastetut laivastopaperit.” Riippuu lukijasta, pitääkö näitä koristeltuja kohtia ilahduttavina vai vaivaannuttavina. Päähahmo Saara muuttaa Helsinkiin maaseudulta yhdessä miehensä Juhanin ja heidän poikansa Eliaksen kanssa. He ovat määrätietoisia, eivätkä suostu miesten heille kaavailemiin rooleihin. Suomi on romaanin hahmojen näköinen. Seurasaaren kalliot peittyivät usvaan. Säädyllisen ainesosankeskiössä ovat persoonalliset, haaveilevat ja ruokaa rakastavat naiset. Pian lähtisivät kurjet. Ei antanut muiden päättää puolestaan, koska niin vain oli helpompaa.” Säädyllisen ainesosan naiset osoittautuvat kiehtoviksi ja monisyisiksi hahmoiksi. Tulisi sade.” Ulkopuolisuus on Säädyllisen aines osan kantavia teemoja. Hänen historian tapahtumia hyödyntävät romaaninsa ”Sinun jälkeesi, Max” (2009) ja ”Galtbystä länteen” (2013) saavat nyt seurakseen aivan yhtä mieleenpainuvan ”Säädyllisen ainesosan”. Saara poimi puusta raa’an omenan ja haukkasi sitä. ToukokuuTA 2016 Herkuttelijan Helsinki Leena Parkkisen (s. Tuuli toi jostain savun hajua. Jotkut romaanin hahmoista ovat esimerkiksi kuin suoraan Agatha Christien salapoliisikirjoista. Leena Parkkinen ehdottaa, että naiset ovat todellisia historian tekijöitä ja miehet vain luulevat pitelevänsä suitsia. Saara kärsii riittämättömyyden tunteesta: ”Mitä hän muka oli, kotirouva pikkukaupungista. Erilaisuuden taakka Vaikka Säädyllinen ainesosa ei ole tarinansa puolesta Galtbystä länKIRJAT Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa Teos 2016, s
Sen huolellisuus on tervetullutta nykyisessä ilmapiirissä, missä kirjat tehdään loppuun liian tiukalla aikataululla ja mahdollisimman halvalla. Siinä on kauneutta, mutta keskeisimpänä vaikutelmana esiin nousee haikeus nopeasti menevän elämän ja yleisen ymmärtämättömyyden edessä. Kirjailija rakentaakin ”ihmissudestaan”, ”velhosta” myötätuntoa herättävän todentuntuisen, inhimillisen hahmon. Outoja syitä ja yhteyksiä keksitään, jos asiat eivät muuten aukea. 31 26. Kansa on pakotettu uskolliseksi maalliselle ja hengelliselle esivallalle, joiden käsissä kaiken sortin pakkokeinot, tarkoitushakuisuus ja yksinkertaistaminen ovat kuin lapio, jolla kuoppa alamaiselle kaivaa. Entä sitten se Niemisen murteella maustettu kieli! Tekijä tuntuu itsekin nauttivan sujuvan kynänsä viimeistellystä jäljestä. Neuvottelut Ruotsin ja Venäjän kesken ovat tyssänneet ja neuvottelukunnat lähteneet Moskovan ja Turun suuntiin uusia ohjeita hakemaan. Delegaatiota ohjaa luutnantti Erkki Yrjönpoika saattueineen. Eri tavoin valtaansa pullistelevia suoranaisia rosvoja näyttäisi sikiävän ajasta toiseen. Halki Etelä-Suomen kulkevalla seurueella on viesti englantilaisilta Ruotsin kuninkaalle. Ylimystö papeista ja sotaherroista nimismiehiin osoittautuu sitä julmemmaksi mitä vähäväkisempi kansanosa heidän edessään on. Esa Mäkijärvi Katja Lösönen. Uhkailu, pelottelu ja rankaisuin ojentaminen ovat keinoja ratkoa ongelmat. Taikauskon mahti Romaanissa eletään 1600-luvun alkuvuosikymmeniä, mutta vaikka ajat vaikuttavat kaukaisilta, identtisyys meidän aikaamme yllättää. Englantilaiset haluaisivat alueelle rauhan voidakseen käydä heille elintärkeää kauppaa. Kun hän yli kymmenen vuoden päästä palaa, häntä syytetään karkuruudesta. Kaikkivaltias ei ollutkaan oikeudenmukainen, uskomukset olivat heille joskus silkkaa huuhaata eikä pokkurointi maallisen ja hengellisen säädyn edessä ketään tai mitään lopulta ”parantanut”. Tarinan edetessä Matti menettää kotitilansa onnettoman sattumuksen kautta. Matti Saurama naiset eivät tunne kuuluvansa mihinkään, oli kyseessä sitten vaikkapa avioliitto tai kaupunki. Luutnantti komentaa alaisiaan ja vieraitakin äkkiväärään ja uhkailevaan tapaansa. Alkaa pakomatka, joka ajaa hänet metsiin, sieltä leipäsudeksi Kaisan pirttiin, vangiksi jäämisen jälkeen onnekkaasti pakenemaan, sitten metsään ihmissudeksi ja vihoviimeiseksi takaa-ajetuksi. Seurueen oppaaksi pakotetaan kaakkoisen Suomen saloilta sairasta vai moaan hoitava pientalollinen Matti Jurvanen (Juho Anninpoika) hevosineen. Noituuden ja pahalaisten maaneläjien piikkiin pannaan niin taudit kuin kuolemat, irtolaiset ja synnintekijät pääsevät usein hengestään. Tarinaa värittävät viittaukset Andries van Wouwn matkakertomukseen ja Aikakirjoihin. Parkkinen julkaisee harvemmin. Paikka paikoin näiden maalaisten ajatus maailmanmenosta oli reippaasti ylempiään tervejärkisempi. Taikauskon ja kirouksien maa on elänyt tavallansa maailman sivu. Mutta muut naiset vaistoavat sen, sen että en ole samanlainen kuin he.” Saara ja Elisabeth nousevat romaanin edetessä sen keskiöön. Heidän kyvyttömyytensä sopeutua johtaa siihen, että Parkkisen kirjan tunnelma on hieman surullinen. Kansa oli jo silloin jakautunut kahtia eikä edistyksen tiellä välttämättä olleet asiat vaan asiainhoitajat. Parkkisen proosa on varmaa – vaikkakin hieman liian poseeraavaa – ja Säädyllistä ainesosaa lukee mielellään. Turkuun matkaavat neuvottelijat ovat englantilainen Henry Buddel sekä hollantilaisten etuja valvova Andries van Wouw. Hänen kaikki kolme romaaniaan puolustavatkin paikkaansa. Huomautettavaa ei ole. Sen rakenne on tarkkaan mietitty. Velhot, noidat ja ennusmerkit ovat tuttuja näillä lakikirjan sekä ”Sallimuksen ja Perkeleen” tantereilla. Toinen henkilö kirjassa on Matin poika Pekka, joka vangitaan kolmetoistavuotiaana Ruotsin armeijaan sotilaaksi. Kaiho Niemisen uuden romaanin asetelmissa kuningas Kustaa Aadolf on taistellut Novgorodin hallintaansa ja jatkaa sotatoimiaan. ToukokuuTA 2016 Ihmissusien ja metsäläisten maailmasta KIRJAT Kaiho Nieminen: Ihmissuden kronikka WSOY 2016, 184 s. Isovaltaisten ryövärien verottaessa jälleen hänen pientä omaisuuttaan hän tulee ampuneeksi nuolen varkaan rintaan. Myös ihmisten kanssa on vaikeaa, kuten eräässä teoksen sisältämässä kirjeessä todetaan: ”Sinä tiedät, että minussa on joku erityinen haju, joka hälvenee vain kauniilla vaatteilla ja hymyilyllä
ToukokuuTA 2016 Louhintaa kirjallisuuden emäkalliosta Visaukko oli päästään pyörällä palattuaan autiolta saarelta (jossa toteutti muutamankin ”minkä kirjan ottaisit mukaan...” -hypoteesin) Ympyrätalon pyörteeseen. Ensi ajattelin hänen aikalaistaan Sir Francis Baconia (1561–1626), joka oli hovimies, merkittävä filosofi ja selkeästä tyylistään tunnettu esseisti. ”Shakespearen Hamlet – jokaisen teatterin ja kirjallisuuden harrasta jan perusteoksia, vaan kuka aiempi viisas on vaikuttanut siihen. Turha toivo! Sitaatti löytyi viimein kolmannesta osasta luvusta III:12 Kasvonpiirteitä. Kirjavisan laatikossa oli näes limittäin, lomittain, sikin ja sokin vastauksia kahteen eri visaan – ihan niin kuin pitikin. Vanhempi 1950luvun Montaigne valikoima (suomentanut Marketta Enegren) ehti tulla tutuksi. Tätä on hyvä taas nauttia ajan kanssa. Salarak kaalla visakirjailijalla on monta ni meä. Näin arvostamani oh jaaja Reko Lundán meille aikuisopis kelijoilleen tähdensi 1990luvun Tea Kissa. Aristoteleen Runousoppi on nyky dramaturgienkin perusteos ja pää asiallinen työkalu niin teatterissa kuin tvsarjoissa. 32 26. Kol mas osa on Montaignen ”vanhuuden teos” (hän kuoli 59 vuotiaana), joka koostuu vuoden 1588 painoksesta ja hänen siihen tekemistään lisäyksistä. Parasta on kuitenkin yritetty ja nyt katsotaan mihin se riittää. Sitä paitsi on mukava kirjoittaa kollegasta. Montaigne ei ollut ensimmäinen esseetyyppisiä tekstejä laatinut kir jailija. ”Nyt osui kultasuoneen! Tai oikeas taan sitaatti on louhittu suoraan kir jallisuuden emäkalliosta. Shakespeare eli 1564–1616. Montaignea on tutkittu ja hänen esseistään kirjoitettu hyllyki lometreittäin. Meille kirjafriikeille Montaigne on tyly: ’Terve mieli ei tarvitse suurta määrää kirjoja.’ Hänen mielestään Luonto on paras opettaja.” Montaigne-fani Pikku Huopalahdesta signeeraa vastauksensa VeliPekka Salminen. Olennaista tietysti on, että nuo esseet ovat alati kiinnosta vaa, nautittavaa ja yllätyksellistä luet tavaa. Kirkonki rouksesta esseisti pääsi puhtaasti nepotismin ansiosta. Luin lukiolaisena joskus 1969 Mon taignen Esseitä. Näkemistäni Hamleteista – teat terissa, elokuvina ja tv:ssä – selkein ja antoisin on ollut Qteatterin tul kinta, pääosassa Leea Klemola. Hän toimi jonkin aikaa Bordeaux’n pormestarina, mutta ve täytyi sitten maatilalleen kirjoitta maan esseitään, jonka kirjallisuusla jin kantaisänä häntä pidetään. ”Kiva, kun seremoniamestari vis kasi visarahvaalle lomansa kun niaksi varsinaisen kestoherkun. Teetti töitä tämä kirjavisa, filosofit eivät ole ruisleipääni eikä klassinen kirjal lisuus voita sen päälle, vaikka joskus olen teatteritiedettä opiskellut. Enpä niistä juuri mi tään muista kuin että Montaignea kin on luettu. Lisäksi monia hyödyllisiä huo mioita, kuten esim. Eikä parasta ennen päivä määrää tarvitse hakea. En ole ollut Bordeaux’n pormestari, mutta tympääntyneen hallintovirkamiehen tunnistan, vuo sisatojen takaakin. Tuntuu suo rastaan hävettävältä esittää pelkkiä arvailuja. Montaignen teos Esseitä ilmes tyi useana osana vuosina 1580–88 ja sen katsotaan vaikuttaneen Lon toossa teatteriesityksiä värkänneen William Shakespearen tuotantoon. Tämä Hamlet puhui ymmärrettävää suomea, puhutteli katsojaa suoraan ja kohti ja herätti myötätuntoa. He esit tivät havainnollisia tekstinäytteitä käännöksen syntymisen eri vai heista. sen, että Montaig nen ikääntyessä hänen esseensä pite nivät mutta lauseet lyhenivät. Hän siis ikään kuin keskustelee nuo remman minänsä kanssa. Hän on kuitenkin se, joka rat kaisevasti irtautui retoriikan järjes telmällisyydestä, ilmensi teoksen ja tekijän ykseyttä ja loi uutta kirjoi tustyyliä. Essee muuten tarkoit taa kirjallliseen muotoon puettua koetta.” Espoolainen Eero Reijonen muistaa lukemisistaan ilmeisen paljon enemmän, kun on kirjoittanut hyvinkin esseemittaisen vastauksen. Toivottavasti kaikki tämän ensimmäiseksi purettavan tehtävän vastaukset tulivat esiin seulotuksi. Mielessäni kävi sitten nykyaikaisen esseen perustja ja ”ensimäinen mo derni ihminen” Michel de Montaigne. Siskontyttö Jeanne nuorempi oli aikoinaan men nyt perustamaan Benediktiiniläissi sarjärjestön ja katolinen kirkko julisti hänet viime vuosisadan puolivälissä pyhimykseksi, eikä pyhimyksellä tie tenkään voinut olla paavin veneestä pudottamaa enomiestä. ”Haettu kirjailija on itseoikeute tusti Michel de Montaigne (1533– 1592), jota Shakespearekin ihaili. A Hollo palkinto on harvoin mennyt oikeampaan osoitteeseen.. Aloitetaan ei niin runsaan mutta laadukkaan vastauspinon käsittely Sirpa Taskisesta. Vuosi sitten osallistuin tilaisuu teen, jossa Montaignesta ja kään nösprojektista olivat kertomassa suomentaja Renja Salminen sekä kustannustoimittaja Saara Pääkkönen. Nautiskella voi palan sieltä, toisen täältä. Nämä kolme uutta nidettä ovat nyt loppu elämäni mieluisia seuralaisia.” Helsinkiläinen Raila Rinne ikävöi vallattomasti sivupolulle loikkivassa vastauksessaan samaa ihmistä kuin visaisäntännekin usein pääaiheesta. J. Piilossa tätä ajattelijaa pitikin aikanaan lukea. Yritin ensin päästä helpolla ja sela sin lävitse vanhat suomennosvali koimat Tutkielmia ja yksiosaisen Es seitä – ei kai se Bamberg sentään kolmiosaista Esseiden laitosta viitsi tarjota, paksuja niteitä sitä paitsi kaikki. Jo Aristoteles opetti, että näytelmän tulee herättää katsojissa pelkoa tai sääliä, empatiaa. Ja Renja Salmisen suomentama opus julkaistiin kin vasta viime vuonna… Montaigne syntyi varakkaaseen perheeseen ja sai monipuolisen kas vatuksen. Ja etukäteiset anteeksipyynnöt tällä ja ensi viikolla mahdollisesti huomiotta jääville. Meillä suojasi kieli muuri, koska oma kirjakieli odotteli piilossa ison Kiven takana, mutta si vistyneimmissä maissa kansaa var jeli paavien panna, jossa visakirjai lijaa pidettiin 1676–1949. William oli aikaansa nähden oppi nut mies, vaikutteille altis ja herkkä poimimaan ajasta sen makeimmat hedelmät. Niin ikävä lahjakasta Rekoa.” u u u Vähän ujostellen vastaa kirkkonummelainen Markku af Heurlin: ”Katselin peruteellisia vastauksia edelliseen Kirjavisaan. Jotta pap pien kirjat eivät olisi menneet sekai sin, julistettiin samaan aikaan Jean Paul Sartren opukset saatanalli siksi säkeiksi. Individualismin keksijä, ensim mäisten esseiden luoja. Selväksi kävi näiden kah den charmantin naisen tiivis vuo sikausien yhteistyö kääntämisessä, joka on ollut todella vaativa ja kun nioitusta herättävä urakka. Siitä seuraavassa valittuja paloja visatyrannin säälimättömästi leikkelemänä
Yritys satiiriksi Kuninkaan hologrammi saattaa olla yritys satiiriksi kulttuurien kohtaamisesta syntyvistä kommunikaatio-ongelmista Lost in Translationin (2002) tapaan, mutta sen henkilöillä ei ole melankolista luonnetta paikkaansa kuulumattomuudesta. ELOKUVA Kuninkaan hologrammi Ohjaus: Tom Tykwer Pääosissa: Tom Hanks, Ben Whishaw, Alexander Black, Sarita Choudhury 2016, 98 minuuttia Myyntimies. Perillä myyjää viedään kuin litran mittaa. Tämähän pätee hyvin nykypäivänäkin.” Palkinto menee nyt lohdutusluonteisesti kovan saksinnan kohteeksi joutuneelle Eero Reijoselle. Kaiken taustalla on yksinkertaistettuna laskelmoiva valtapeli. Yritysmaailman kehäraakkia tälläkin kertaa esittävän tähden uusi versio muotista saa vielä yhden tilaisuuden todistaa kykynsä myymällä saudeille uusinta it-teknologiaa. Tai miksi hänen ryhmäänsä kuuluu vain joukko käsienlevittelijöitä, jotka pälyilevät vastoinkäymisten edessä ilman havaittavaa aloitekykyä. Elokuvan taustalla on amerikkalaisen rahan lisäksi myös saksalainen tuotantoyhtiö, jonka perustajiin lukeutuu elokuvan ohjaaja Tom Tykwer. (rb). Ehkä tarkoitus on paljastaa äärivanhoilliset kotkotukset tyystin hylänneen virkaheiton suharin kautta sikäläisen valtakulttuurin pysähtyneisyys, mutta velmu viritys kaipaisi aina kin sikäläisen näyttelijän vaikuttaakseen asialliselta. ”Skeptikkona ja humanistina Michel de Montaigne korosti, että inhimilliseen tietämykseen pitää suhtautua epäilevästi, koska tietämyksemme on epäluotettavaa ja rajoittunutta. Työskentelytilaksi osoitetaan hulppean päärakennuksen vieressä nököttävä teltta, jossa ei ole edes verkkoyhteyttä. Vanhojen kontaktiensa avulla miekkonen lentää ensin hiekka-aavi koiden reunustamaan mutta korkeuksiin kurkottavien pilvenpiirtäjien silueteilla rikastettuun maahan, jonka vieraus herättää katsojassakin kysymyksiä. Vanhemmiten Montaignen kirjoituksiin ilmestyy yhä enemmän henkilökohtaista aineistoa jokapäiväisestä elämästä. Älyllisesti ja emotionaalisesti ummehtunut elokuva on sitä paitsi pilattu leikkauspöydässä mitä ihmeellisimmillä skarveilla jotka kielivät tekijöidenkin uskon lopusta. Autonkuljettajalla on salasuhde, ja hän saattaa vieraan vaaraan. Ihmisoikeuksista liiem min piittaamattomaan järkirakkauteen on kuitenkin syntynyt ryppyjä kuluvan kevään aikana. Tähän tapaan: ”En ole valikoiva ruokapöydässä, käyn käsiksi ensimmäiseen ja lähinmpää ruokalajiin enkä mielelläni siirry mausta toiseen kesken kaiken. Onneksi se pantiin postiin juuri ennen kuin yhtiö siirtyi ruohonleikkuuhommiin. Sihteeri jallittaa vierasta lupaamalla tyhjiä. Reaalipoliittisena neuvottelijana sovittelevalla ja maltillisella linnanherralla on nykyajan Strasbourgin Pitkätossuille ja kaikille meille muillekin suomalaisen korvenheimon pojille ja tytöille paljon annettavaa. Olisikin houkuttelevaa lukea amerikkalaisten ja saudien kauppasuhteita sivuavaa Kuninkaan hologrammia (2016) tiukasta uutisrealismin vinkkelistä, mutta jäitä kannattaa panna hattuun odotusten ja tulkintojen kanssa. Kokemus ja järki eivät riitä varman tiedon saavuttamiseen. Kaiken huippuna Hanksin kaupparatsulta vedetään kaikki uskottavuus alta puusta pudonneella romanssilla, jonka mahdottomuuden elokuva kuittaa arabinaisen nakuuinnilla ja varautuneella sänkykohtauksella, joita seksitön Hanks ei ole urallaan monta tehnyt. Amerikkalaisen Alexander Blackin muotoilema paikallinen taksikuski tuntuu liki rasistiselta. Valmis työ jättää typertyneen, aurin koisenkin päivän pilaavan tunnelman. onneton sapluuna Tykwerin kanssa Pilvikartastossa (2012) yhteistyön aloittanut Hanks tekee hiukan samankaltaisen roolin kuin ohjaamassaan kassaflopissa ja pannukakussa Larry Crowne (2011), jota Hanks mielenpainuvasti pyysi anteeksi lipun ostaneelta yleisöltä. Visakallokin on jo aikaa ihmetellyt miten jonkun Fredrik Cygnaeuksen perustama muinaismuisto on sinnitellyt elossa nyky-Suomessa. Miksi firmalle ilmeisen merkittävä potentiaalinen miljoonakauppa annetaan isäntien opeista ja asioista kummallisen tietämättömälle väliinputoajalle, joka ei ole sen vertaa valmistautunut, että kunnioittaisi asiakkaita heidän kulttuurinsa edes alkeellisella oivalluksella. Jenkkimarkkinoille teoksen houkutuslinnuksi on saatu sikäläisen nykyelokuvan tunnetuin jokamies Tom Hanks, joka on mukana myös omalla tuotantoyh tiöllään. ToukokuuTA 2016 Kirjavisa kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Arabian Alan myy saudeille ilmaa Osana laajempaa Lähi-idän politiikkaansa amerikkalaiset ovat muodostaneet tärkeän liittolaissuhteen myös öljyjätti Saudi-Arabian kanssa turvatakseen omat intressinsä alueel la. Kuvauksetkin saatiin loppuun jo kesällä 2014, jolloin tämän kevään yöpakkasista ei ollut vielä mitään tietoa. Vaikutelma on vuoroin tahattoman koominen ja naurettava tai totinen ja ryppyotsainen. Samalla näyttelijät joutuvat mukautumaan henkilökuvien häiritseviin ristiriitoihin, joihin he eivät ole itse syyllisiä. Meille aforismeja vieroksuva mutta niitä runsaasti viljelevä Montaigne on värkännyt ihan mittatilausmietelmän: ’Turha meidän on nousta puujaloille, sillä puujaloillakin on pakko kävellä omien säärten varassa.’” Mauri Panhelainen Jyväskylästä on tehnyt kivoja löytöjä Montaignen teksteistä. Ja onneksi Renja Salminen, mestarikääntäjä ja dosentti työskenteli Helsingin yliopistossa niinä aikoi na, jolloin humanistista tiedekuntaa ja yleistä kirjallisuustiedettä ei vielä oltu pistetty saattohoitoon. Siinä hän näyttelee miestä, joka lähtöpassit töistä saatuaan palaa koulunpenkille. Lue Demokraatti.fi. Tom Hanks myy aavikolla asuville saudeille mullistavaa jenkkiteknologiaa. 33 26. Vatien ja ruokien ylenpalttisuus herättää minussa yhtä paljon vastenmielisyyttä kuin muukin liiallisuus.” Päätössanat kevään toiseksi viimeiseen tehtäväpurkuun lausuu Pertti Vuorela Espoosta. Tuntuu kuin satiiri karkaisi kaikkia tilanteita, joita elokuvantekijät lähestyvät. ’Kirjoista’-nimisessä essessään Kreikan ja Rooman ajan klassikoiden lisäksi hän suosittelee ’puhtaasti ajanvietekirjoista’ luet tavaksi Boccaccion Decamerone-teosta. ”Montaignelle on tyypillistä, että hän myöntää oman tietämyksensä rajat, mutta esittää mielipiteensä milloin mistäkin. Filmi nimittäin perustuu Dave Eggersin vuonna 2012 julkaisemaan romaaniin. Sovittu tapaaminen ei onnistu millään. Montako tähteä elokuva sai
Työmies sen sijaan pysyi tiukasti vanhan työväenliikkeen kautskylaismarxilaisella linjalla. Työmies julkaisi 23.5.1916 jutun otsikolla ”Repeääkö Ruotsin sosialidemokratia kahtia?”. Karlsson oli neljän muun työtoverinsa kanssa hämmentämässä lankoja, joita liotettiin suuressa ammeessa. – Ja sietääkin. Maailman kirjallisuuden katekismus JOhN LENNON: PANEE OmIAAN (IN hIs OwN wRITE, 1964, sUOmENTANUT ANsELm hOLLO) . Kenties juuri siitä syystä lehti reagoi herkästi ulkomaisten veljespuolueiden linjariitoihin. Oikeusjuttu Kaivohuoneen operetista Työmies kertoi 26.5. Ja John sentään kirjoitti ”teoksensa” Beatlesin viattomalla jee jee -kaudella, ei hipimmässä Lucy in the Sky with Diamonds -vaiheessa! Kirjan esipuheen kirjoittanut Maccakin tyytyy toteamaan: ”Eihän siinä mitään järkeä tarvitse olla – jos se on hauskaa, siinä on ihan tarpeeksi.” ”Eräänä paksuna aamuna Erkki Hörpeli heräsi päässään epänoraalinen rasvapaisepöm. Erkki Hörpeli’ se taisi sanoa, vaikka vaikea siitä oli saada mitää selvää.”. Linja ei ollut revisionistinen mutta ei kommunistinenkaan. Olemme muuten kuulleet, että Karlsson aikoo nostaa oikeusjutun pahoinpitelyn johdosta hra insinööriä vastaan. myös taannoisesta ”Kaivohuoneen operetista”, jonka esiintymispalkkioista oli käyty kiistaa kaikissa oikeusasteissa. 34 26. Mutta hän jatkoi elämäänsä noraalisesti eikä hätäpäivää. – Oikeusjaosto, samoinkuin Turun hovioikeuskin, ovat olleet sitä mieltä, että ravintoloitsija Jonsson oli sitoutunut takaukseen sillä edellytyksellä, että operetin esitykset olisivat täysipitoista, mutta että on tullut selvitetyksi, etteivät ne tätä vaatimusta vastanneet, Työmies uutisoi. Lopulta senaatin oikeusjaosto oli todennut, ettei esiintymispalkkiota ja siihen liittyvää takausta tarvitse maksaa, koska operetti ei ollut ”täyspitoinen”. Eduard Bernsteinin ”Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät” oli käännetty suomeksi jo vuonna 1906. ”Kansan Lehti” kertoo: Tk. ’Voi vinhaa’, sanoi Erkki Hörpeli joka oli hyvin, hyvin ihmeissään. Mutta yksäkkiä hän kuuli pienenpienennen äänen huutavan itseään nimeltä: ’Erkki... Maailmansota ja varsinkin Venäjän kommunistien lokakuun vallankumous olivat välittömiä vedenjakajia. Monet ovat arvioineet, että puolue oli reformistisella toiminnallaan ehtinyt saavuttaa niin tukevan aseman ruotsalaisessa yhteiskunnassa, ettei vuoden 1917 kommunistinen hyökyaalto kyennyt sitä järkyttämään. TULKINTA ROLf bAmbERg Mitähän pyöri Lennonin päässä tätä pikkukirjaa tehdessä. Ruotsissa kommunismi ei kuitenkaan koskaan saanut merkittävää jalansijaa. Richard Berghin maalaama Ruotsin ensimmäisen demaripääministerin Hjalmar Brantingin muotokuva kuuluu Nationalmuseetin kokoelmiin. Vuonna 1916 linjakeskustelua oli käyty pitkään Suomessakin. Työmies 26.5.1916 Työväenliike alkaa jakautua Sosialidemokraattien sisäiset linjaerimielisyydet johtivat kansainvälisen työväenliikkeen jakautumiseen välittömästi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Branting nosti puolueensa vuoteen 1917 mennessä sellaiseen asemaan, ettei kommunistinen aalto koskaan kunnolla rantautunut Ruotsiin. Katekismusmaiseen ”mitä se on” -kysymykseen se ei anna muuta selkoa kuin että ihan dadaa tekijän piirroksia (ja Hollon suomennosta) myöten. ToukokuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Insinööri pahoinpitelemässä vanhaa työläistä. Jutussa todettiin, että puolueen ”enemmistö on ajanut ”reformistista sovittelupolitiikkaa”, mikä on ollut ”jyrkästi vastakkaista syvien rivien vaatimuksille, että eikö olisi pidettävä kiinni sosialistisista periaatteista ja noudatettava politiikkaa, missä ei pantaisi huomiota muuhun kuin työväenluokan etuihin”. Revisionismilla oli kannatusta erityisesti Tampereella ja Yrjö Mäkelinin päätoimittama Kansan Lehti oli sen lämpimin puolestapuhuja. Mutta nähtävästi ei työ tuolta yli 70-vuotiaalta työläisvanhukselta käynyt hra insinöörin mielestä kyllin ripeästi, koskapa katsoi asiaksensa tarttua vanhukseen, heittää hänet pitkäkseen lattialle ja sitten suorastaan ulos työhuoneesta. 23 päivänä joutui Tampereen Lapinniemen tehtaan värjäysosastolla työmies Karlsson hämmästyttävän törkeän pahoinpitelyn alaiseksi mainitun työosaston insinöörin hra Lindqvistin taholta. On mainittava, että Karlsson on työskennellyt Lapinniemen tehtaalla aina sen perustamisesta asti ja tehnyt työnsä aina moitteettomasti
Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli. vuosi. Myös se on hallitukselta väärä linjaus. Neljä vuotta myöhemmin Ruokolahden työväenyhdistyksen nykyinen kunniapuheenjohtaja Arvi Avelin sai minut liittymään SDP:hen ja lähtemään ehdokkaaksi. ToukokuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Miten minusta tuli demari. Koulutukseenkin tulossa hintalappu Käytännön asiat tekivät Esko Ijäksestä demaripoliitikon. – Kolmekin puoluetta kyseli minua 1984 kuntavaaliehdokkaaksi. TEKSTI ETunIMI SuKunIMI . Hänen mukaansa Ruokolahdella on mennyt taloudellisesti kohtuuhyvin. Asuin jo silloin Salosaaressa ja siellä oli tiettyjä epäkohtia – puutteellinen valaistus, kevyen liikenteen väylien puuttuminen ja muuta vastaavaa. – SDP-valintaani vaikutti luonnollisesti se, että olen palkansaaja ja se, että ystäväpiirissäni työläisalueella Salosaaressa oli paljon demareita. ” Koulutuspaikat vähenevät ja koulutukseenkin alkaa tulla hintalappu. Nykyhallitus rokottaa rankasti koulutusta. Myös siitä käynnistyi pitempikin demariura. Sosialidemokratia on Ijäkselle heikoimpiosaisten puolustamista, tasa-arvon edistämistä ja sitä, että kaikilla on mahdollisuus opiskella lähtökohdista riippumatta. Nykyhallitus rokottaa rankasti koulutusta. Koulutuspaikat vähenevät, ja koulutukseenkin alkaa tulla hintalappu. Ruokolahden keskeinen demarivaikuttaja, lossinkuljettaja Esko Ijäs on hyvä esimerkki siitä, että itse kunkin kannattaa pyytää tuttaviaan mukaan SDP:n toimintaan. Kannatuksemme on 30 prosentin luokkaa, ja se on maaseutukunnaksi aika paljon, sanoo Ijäs. – Nyt homekoulut ja -päiväkodit ovat vetäneet taloutta tiukemmaksi. – Kyllä se oli lähidemokratia, joka ratkaisi liittymiseni. 35 26. Ijäskin pyysi myöhemmin erästä Suna Kymäläistä ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. Nämä summat ovat pienelle kunnalle isoja. Demariksi kannattaa siis pyytää. Tällä hetkellä hän toimii valtuustossa kuudetta ja kunnanhallituksessa viidettä kautta. Esko Ijäskin on toiminut muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtajana. Jouduimme tekemään 4 miljoonan päiväkodin, ja nyt edessä on 14–15 miljoonaa maksavan uuden koulun rakentaminen. Nykyisin jatkokoulutus on ongelmissa. – Viime kuntavaalien jälkeen keskusta ja perussuomalaiset panivat demareita vähän sivuun, ja nyt meillä on varapuheenjohtajuuksia. – Suomalainen yhteiskunta on monessa suhteessa hyvä peruskoulusta alkaen. Maaseutukunnaksi vahva demarikannatus SDP:llä on aina ollut Imatran naapurikunnassa Ruokolahdella vahva kannatus ja keskeisiä asemia kuntapolitiikassa. Avelin toimi yhdistyksen puheenjohtajana yli 20 vuotta. KuVA ETunIMI SuKunIMI Esko lähti vahvistamaan lähidemokratiaa Markku Lahikainen Vesi on Esko Ijäkselle rakas elementti – mies asuu saaressa, kuljettaa lossia ja on erittäin aktiivinen kalamies sekä vavan varressa että alan järjestötoiminnassa paikallisella ja valtakunnan tasolla. Ikävä kyllä työttömiäkin on ryhdytty syyllistämään ja heidän turvaansa heikentämään. Ruokolahdella ei ole tapana vaihtaa yhdistyksen vetäjää ihan äkisti, sillä Esko Ijäksellä on menossa tässä tehtävässä jo 22. Ja on saanut valtuustoaloitteillaan muun muas sa edellä mainitut Salosaaren ongelmat kuntoon. En innostunut silloin
Korkeakoulutuksen maksuttomuudesta riippumatta koulutus valitettavasti periytyy Suomessa. Ajatuksena tämä kuulostaa fiksulta, mutta käytännössä se tarkoittaa uutta väliinputoajien luokkaa työmarkkinoille. Puhumattakaan, että Lehtinen itse katsoisi peiliin ja huomaisi, että heidän opportunismistaan alkoi puolueen sivuluisu marginaalia kohti. Suomessa koulutuksen periytyvyyden kitkeminen ei voi tarkoittaa lukukausimaksujen tuomista, vaan varhaiskasvatuksen ja harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoistamista. Ainakin minun mielestäni silloin on aate ollut yksittäisille politrukeille sopivasti kaupan. Työministeri Lindströmille vinkiksi, että työttömät tarvitsevat töitä, eivät uusia iskuja vyön alle. Tai sitten olen väärässä puolueessa ja ymmärtänyt sosialidemokraattisen ideologian täysin väärin jo kohta 30 vuoden ajan, jona aikana olen politiikkaa kohtalaisen paljon seurannut ja jäsenenäkin ollut. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen opintotuen selvitysmieheksi asettama professori Roope Uusitalon puolustaa lukukausimaksuja tasaarvon vuoksi. Tämä malli on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran kehittämä. 36 26. Ongelmallista on myös se, että Uusitalo ja kumppanit viittaavat tutkimuksiin yhteiskunnista ja koulutusjärjestelmistä, jotka eivät ole suoraan verrattavissa Suomeen. Viimeisimpänä keinona on luoda työmarkkinoille uusi palkkaluokka, joka laittaisi työttömät työskentelemään työmarkkinatuella eli työnantajalle ei tulisi palkkakustannuksia. Tommi Salonen Rauma Getty Images Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Rauhanterveisin Kimmo Hotulainen erityisopetuksen rehtori eläkkeellä Rehellisesti ulos kaapista Lasse Lehtinen arvostelee puoluettamme (IS Plus 14.5.), johtopäätöksenään, että SDP ei ole liukunut vielä tarpeeksi oikeal le, ja seurauksena on ollut kannatuksen lasku. Sitran mallissa nämä työsopimukset jäisivät historiaan, koska ne siirrettäisiin ilmaiseksi tuleville näyttötyöntekijöille. Lehtinen ylistää muitakin kaappikokoomuslaisia, kuten Lipponen ja Urpilainen eikä lainkaan huomaa, että juuri heidän hallintokausillaan se alamäki alkoi. Se on vuosituhansien aika na koettu. Maria Rytkönen Hallitus sotkee työmarkkinat osaamattomuudellaan Hallitus kaavailee työministeri Jari Lindströmin (ps) johdolla uusia keinoja saada työttömiä töihin. Koulutuksen maksullisuutta ja yksityistämistä on pedattu leikkaamalla korkeakoulujen resursseja, joita halutaan paikata maksuilla. Argumentaation takana on myös vaarallinen lähtöoletus, että koulutuksen periytyvyydelle ei voida mitään. Työpaikkojen sisältä avautuisi työttömille suljetut työmarkkinat, jotka täyttyvät ennen kuin niistä tiedotetaan ulkopuolisille. Koulutusleikkauksien takaa paljastuu laajempi oikeistolainen ideologia. Ehkäpä se oli heidän tarkoituksensakin. Käytännössä nykyisille raadollisille markkinoille saataisiin selvyys, enää ei tarvitse tarjota mitään palkkaa pätkätyöntekijöille. Koulutuskeskustelussa luotetaan liian paljon siihen, että kaikilla on samat resurssit ja edellytykset menestyä koulussa tai tehdä yksilöllisiä koulutussijoituspäätöksiä. Juhana Vartiaisen kohutwiitti mikrotalousteorian professori Hannu Vartiaisen ehdotuksesta asettaa korkeakouluille lukukausimaksut johti nopeasti useisiin maksujen puolustuspuheenvuoroihin. Eikä taatusti näe moni muukaan. Minä en näe näiden Naton johtajiksi suostuneiden herrojen olevan sosialidemokraatteja. Grahn-Laasonen vetoaa siihen, ettei koulutuksen maksuttomuus ei ole onnistunut poistamaan koulutuksen periytyvyyttä Suomessa, ja etteivät lukukausimaksut ole lisänneet Britanniassa periytyvyyttä – päinvastoin. Ari Wigelius Tampere Aseet auroiksi Mistä pasifisti-demari löytäisi puolueestamme korkealta tasolta ihmisiä, jotka rohkenisivat aloittaa puolueessamme todellisen rauhanpolitiikan rakentamisen. Uuden lainen käänne keskustelussa on kuitenkin ollut esittää lukukausimaksut tasa-arvoa edistävänä tekijänä. Tosin Britannian sosioekonominen eriytyminen on jo valmiiksi suurempaa kuin Suomessa. Nyt olisi aika aloittaa aivan uusi suunta sosialidemokraattisessa rauhanpolitiikassa. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi. Kun politiikkaa ohjaa voimakkaasti uusliberalistinen talouspolitiikka, jää nähtäväksi kuinka pian kokoomuksen talousauktoriteettina tunnetun Vartiaisen kevyt ehdotus lukukausimaksuista lopulta käy toteen. Rauhaa ei Natolla eikä aseilla rakenneta. Suomessa koulutuksen periytyminen on kiihtynyt 1990-luvun peruskoulun valinnanvapauden mahdollistaman koulushoppailun myötä. Miksi sosialidemokraateiksikin itsensä luokittelevia henkilöitä on tuon sotilasliiton ja Amerikan aseteollisuuden oikean käden johtotehtävissä. Se on vuodessa murentunut olemattomiin, kiitos hallituksen osaamattoman työmarkkinapolitiikan. Mutta sinulta Liisa Jaakonsaari tätä on nähty valitettavasti ennenkin. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Joidenkin militaaridemarien, niitäkin valitettavasti puolueeseemme on pesiytynyt, päissä Nato näkyy kuitenkin muhivan yhä vain. ToukokuuTA 2016 Lukukausimaksuilla tasa-arvoa. Kun Liisa sanot, että Nato on sosialidemokraattinen projekti, olen täysin tyrmistynyt. Suomessa on vuosikymmenien aikana kehittynyt luottamus työmarkkinoille. Erityisesti isän sosioekonominen tausta vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin korkeakouluttautua. Hallituksen toimet työmarkkinoilla ovat pistäneet työmarkkinajärjestöjen neuvottelut vaikeiksi, koska sopimuksia tehtäessä ei voida luottaa niiden pitävän. Työttömät tarvitsevat toivoa aamusta, jolloin kello herättäisi töihin. Lehtinen itse ei uskalla tulla ulos kokoomuskaapistaan, kuten ystävänsä Juhana Vartiainen (tervemenoa) sentään teki. Britannian lukukausimaksut eivät ole muuttaneet merkittävästi koulutuksen periytyvyyttä. Nollatuntisopimukset, ketjutetut määräaikaiset sopimukset ja osa-aikatyöt ovat arkipäivää monille työntekijöille. Puolueen perustamisasiakirjoissa ei ole mainittu kuin rauhanasia – eikä liene myöhemmissäkään ohjelmissa Naton perään huudeltu. Nämä Nato-nuoleskelut ottavat todella aivoon
Anette Karlsson Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Työkokeilu on tarpeeton ja nöyryyttävä Työja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) esittelemä ajatus työkokeilusta pohjautuu siihen oletukseen, että töitä kyllä löytyy, kunhan työttömät pääsevät näyttämään kykynsä. Tämä ehkä vie kiinnostuksen terveyskeskuslääkärin virkoihin. Terveyskeskuslääkäriltä kylläkin vaaditaan laajempaa osaamista kuin sairaalan osastolääkäriltä. Haasteelliset leikkaukset tulee tehdä ammattitaidolla, joka syntyy vain kokemuksella. Sitten se ratkaisu. Toimivien ja laadukkaiden sosiaalija terveyspalveluiden saavuttamiseksi ei tarvita maakuntahallintoa. On ymmärrettävää, että pienissä terveyskeskuksissa tehdään töitä pienellä porukalla. Veroparatiisiyhtiö voi maksaa reilummin ja antaa muita etuja, koska sillä ei ole kuin näen näisiä yhteiskunnallisia velvoitteita. Edes välttämättömän vakuutusturvan tarjoamisesta ei ole takeita. Kollegojen tuki ja turva on vähäisempi kuin isojen paikkakuntien terveyskeskuksissa. 45 26. Hän tekee kaiken pyydetyn ja vielä enemmän, sillä työpaikat ovat kiven alla ja sellaisen saamiseksi on valmis tekemään mitä vain. Kaikilla kansalaisilla, varallisuudesta riippumatta, tulee olla oikeus laadukkaisiin sosiaa lija terveyspalveluihin. Keskusta ja kokoomus tappelevat julkisesti soten järjestämisestä, rahoituksesta ja niin sanotusta valinnanvapaudesta. Palkkaus terveyskeskuksissa ei välttämättä ole huonompi kuin sairaalalääkärillä. Jos Suomen poliittiset voimat haluaisivat, Kela-korvaus poistettaisiin yksityisiltä lääkäripalvelujen tuottajilta. Lisäksi kukaan ei näytä tietävän, mitkä asiat tulevat maakuntahallinnon alaisuuteen ja miten rahoitus hoidetaan. Myöskään harvinaisten sairauksien hoito ei välttämättä ole laadukasta lähimmässä terveyskeskuksessa, missä kukaan ei tunne sairautta riittävällä tavalla. Harvemmin tarvittavat palvelut, kuten syöpähoito, silmäkirurgia ja nivelkirurgia voi löytyä hieman kauempaa. Tämä tekee työkokeilusta nöyryyttävän lisäksi tarpeettoman. Useat hallitukset ovat yrittäneet ratkaista ongelmaa – tuloksetta. Todennäköisesti vastaus on ei. Veroparatiisiyhtiöt ovat keksineet, että Suomen kansanterveyslaki pitää kansasta huolen ja että siinä on bisneksen paikka. Miksi hallitus ei ole kiinnostunut kasvavista terveyseroista ja ilmiöön liittyvistä ongelmista ja kustannuksista. Lisäksi hallitus on korottanut asiakasmaksuja ja lääkkeiden omavastuuosuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalammin koulutetut ja alhaisiin tuloluokkiin kuuluvat sairastavat yleensä enemmän ja kuolevat nuorempina kuin korkeammin koulutetut ja hyvätuloiset. Sosiaalija terveysuudistus, joka kaventaa terveyseroja ja parantaa kansalaisten palveluita, tulee nostaa hallituksen kärkihankkeeksi. Kannattaa huomata, että meillä on jo koeaika, jonka kuluessa sopivuus tehtävään varmasti selviää. Tällä hallituskaudella sote jäi jo alkumetreillä raskaan ja kalliin maakuntahallinnon jalkoihin. Työnantajalle kokeilussa on varattu varsin miellyttävä rooli. Maakuntahimmeli on vanhanaikainen eikä palvele kansalaisia nykyjärjestelmää paremmin. ToukokuuTA 2016 Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi Kela-tuen poisto helpottaisi lääkäripulaa Sanotaan, että Suomessa on lääkäreitä niin paljon, ettei Suomen historiassa ole ollut koskaan. Tuleeko meille uusi maakuntavero, vai hoidetaanko rahoitus kuntien ja valtion kautta. Hallituksen toimet kasvattavat väistämättä terveyseroja. Vuosien ammattitaito ja koulutus eivät ole ilmaistyömarkkinoilla minkään arvoisia. Työnantaja voi ajatella, että on parempi ottaa jonosta seuraava palkaton kokeilija. Katse tulisi siirtää takaisin olennaiseen eli kansalaisten laadukkaiden sosiaa lija terveyspalveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen. Tunnollinen työntekijä ei kuitenkaan ole vain kokeilemassa. Arkipäiväiset palvelut, kuten terveyskeskuslääkäri, neuvola ja kotihoito, tulee löytyä murtuu, haluan, että saamme apua kotikaupungissa. Pertti Pokki tarkastuslautakunnan pj Laitila Sote jäi maakunnan jalkoihin ” Maakuntahimmeli vie päätöksenteon kauas kansalaisista ja lisäksi se tuo mukanaan turhaa byrokratiaa. Tällainen julkinen tuki terveydenhuoltoon on ristiriidassa muun alan yritystoiminnan kanssa. Suomalaiset kaipaavat nyt parempia julkisia palveluja ei riitelyä tai keskinäisiä valtapelejä. Sirkka Mantere Rauma ” Työpaikat ovat kiven alla ja sellaisen saamiseksi on valmis tekemään mitä vain.. Olisiko kyse laillisesta korruptiosta. Eli ihmisten sairastaminen tuottaa veroparatiiseja käyttäville lääkärifirmoille verotonta (= pimeää) rahaa. Miksi maksaisi sellaisesta minkä saa ilmaiseksikin. Pulaa lääkäreistä on varsinkin pienten paikkakuntien terveyskeskuksissa. Hän saa maksutonta työvoimaa, jolle ei kerry lomia ja jolla ei ole oikeutta työterveydenhuoltoon tai muihin työntekijälle normaalisti kuuluviin etuihin ja oikeuksiin. Kokeilun päättyessä työntekijä odottaa sydän syrjällään pääseekö hän kuukausipalkkaan kiinni vai ei. Se vie päätöksenteon kauas kansalaisista ja tuo lisäksi mukanaan läheltä. Se raha on jo nyt pois julkisesta terveydenhuollosta. Mutta kun minulla on flunssa tai mieheni jalka turhaa byrokratiaa. Minä vien mielelläni mummoni vaativaan silmäleikkaukseen Helsinkiin. Työntekijälle tämä on nöyryyttävää ja ihmisarvoa alentavaa. Jos näin ei ole, miksi Lääkäriliitto vastustaa lääkärien koulutuspaikkojen lisäämistä
38 26. ToukokuuTA 2016 ALEPA ON KAUPUNKILAINEN RUOKAKAUPPA JA FILLAROINTI ON KAUPUNKILAINEN TAPA LIIKKUA.
Kiinnostavien ihmistarinoiden lisäksi osiosta löytyy muun muassa muotia, ruokaa ja hyvinvointia käsitteleviä juttuja.” Nora Vilva Demokraatin Elämä-osion tuottaja Jari Soini. ToukokuuTA 2016 ”Matti Nykästä siteeraten ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. 39 26. Elämä-osiossa on syvällisiä haastatteluja kotimaisista ja ulkomaisista ajankohtaisista henkilöistä
Väitän, että ei mene kauaakaan, kun perussuomalaiset jakaantuvat avoimen rasistiseen ja nykyiseen arvokonservatiiviseen puolueeseen. Blääh. Tämä ei peruskannattajakuntaa ole oikein vakuuttanut, ja tyytymättömyys lepsusta maahanmuuttopolitiikasta on vienyt kannatuksesta suuren osan. Perussuomalaiset ovat hallituksessa tehneet yllättävänkin vastuullista politiikkaa turvapaikanhakijoiden haltuunotossa. Juuri tämä piirre tekee populisteista vastenmielisimpiä yhteiskunnallisia toimijoita. Vastauksena tarjotaan vanhaa avoimen populistista kieltä ja kansankiihotusta. Timo Soinilla on nyt paniikki. Y ksi Suomen luetuimpia yksityishenkilön verkkosivuja on ulkoministeri Timo Soinin sivusto. ToukokuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Puolue uhkaa sulaa kokonaan alta. Missä EU, siellä ongelma. Soinin tyylistä tulee mieleen lähinnä Ylen selkouutiset, joiden tavoitteena on pukea uutiset helposti ymmärrettävään muotoon. Soini on vuodattanut populistista julistusta jo vuosikausia koukuttaen niin aktiivisia perussuomalaisten kannattajia kuin sekalaisia politiikan viihdekäyttäjiä. Kun eduskuntavaaleihin on noin 1 000 päivää, on perussuomalaisten kannatus sulanut ”takiaispuolueiden” tasoille alle kymmeneen prosenttiin. Soini väitti kirjoituksessaan tuntevansa oman puolueensa jäsenet hyvin. Olen asiasta Timo Soinin kanssa täsmälleen eri mieltä. Kyllä kansa tietää. Kirjailija-terapeutti Tommy Hellstenin mukaan ihminen, joka kirjoittaa yksinkertaisesti ymmärtää usein syvällisesti. Maailma on todella erilainen perussuomalaisten silmin. Soini potkaisi Soini painoi paniikkinappulaa jo 1 000 päivää ennen eduskuntavaaleja Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI plokissaan suoraan vastapalloon ja syytti Rinnettä perussuomalaisten ”likaisesta leimaamisesta”. Ainoa ero selkouutisiin on vain se, ettei Soini pyrikään plokissaan kertomaan totuutta vaan populistisen mielipiteen osoittaakseen perussuomalaisten aina olleen politiikassaan oikeassa. Ainoan poikkeuk sen tekevät tietoiset ihmisten harhauttajat, populistit, jotka herättävät ihmisessä uinuvia katkeruuksia ja pelkoja ja usuttavat heidät heikompien kimppuun. Soinin mukaan eduskuntavaaleissa perussuomalaisia äänesti yli 500 000 suomalaista, jotka eivät antaneet ääntään rasistisista motiiveista. Soinin ploki on erinomainen esimerkki yksinkertaistetusta poliittisesta viestistä, joka on helppo ymmärtää. Mutta kuka oikein enää jaksaa innostua ”soinismeista”. Tavallinen kansa ansaitsee tuoreemman johtajan. Soini ei pyrikään plokissaan kertomaan totuutta vaan populistisen mielipiteen osoittaakseen perussuomalaisten aina olleen politiikassaan oikeassa.. Ulkoministeri-Soini onkin viime viikoina räyhännyt verkkosivuillaan kuin entinen populisti-Soini. Katastrofaalinen kannatuksen sulaminen on saanut Timo Soinin painamaan paniikkinappulaa. Tämä viisaus pätee lähes kaikkiin tapauksiin. Tylsää. Sitä saa, mitä tilaa. Suurimman herneen Soinin nenään survoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sunnuntain Kaleva-lehden haastattelussa, jossa hän syytti perussuomalaisia rasistien suojelusta. Näin varmasti onkin, mutta äänestäjäjoukon motiiveja hänkään ei voi tuntea. 41 26. Rinteen mukaan perussuomalaiset kyllä sanoutuvat virallisesti irti rasismista, mutta äänet tuntuvat edelleen kelpaavan. Vai mitä mieltä olet seuraavista otsikoista: ”Rasistikortti kertoo epätoivosta”, ”Ällöttävää naisvihaa”, ”Kommarimedia kompuroi”. Tuomion saivat kuluneen viikon aikana lähes kaikki oppositioon miellettävät asiat: fillarikommunismi, kasvisruokapäivät, kaupunkibulevardit, tietullit, turpeenkäytön rajoitukset, turkistarhauksen tuhoamisvimma, kotiäitien kyykyttäminen ja pakkopaitafeminismi
Liiton on otettava aloite käsiinsä entistä enemmän kansallisessa liikuntapolitiikassa, etenkin liikuntakustannusten alentamiseksi erityisesti lasten ja nuorten liikunnassa. – TUL halua toimia koko väestön puolesta – ei vain jäsentensä. – Toimintaa järjestettäisiin ammatillisen paikallisjärjestön ja seurojen yhteistyönä työnantajapuoli muukaanottaen. Viime syksynä Meksikon Cancunissa järjestetyssä CSIT:n kongressissa hallitukseen valittiin nummelalainen Anu Rajajärvi. Koko Demokraatti. ja kyllä, se on ilmainen plin g ... ToukokuuTA 2016 P E R U S T E T T U V U O N N A 1 8 9 5 ke ve ä ja helppo ... pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa uu tis et , ku lt tu ur i, Vi lle Ran ta, ... Suomen mukaan TUL:n vastaus on matalan kynnyksen harrasteliikunta. Tavalliset keskiluokkaiset palkansaajaperheet eivät voi enää taata lapsilleen haluamaansa liikuntaa, sanoo Suomi. TUL haluaa olla mukana ”kilpailukykyloikassa” työntekijöitten terveyttä edistävällä toiminnalla – yhdessä työnantajien kanssa. TUL linjasi kokouksessan toimintansa tärkeimmäksi painopistealueekseen harrasteliikunnan tukemisen. TUL:lle on myös kysyntää enemmän kuin aikoihin, sanoo tuore TUL:n puheenjohtaja Kimmo Suomi. Väistyneen puheenjohtaja Sirpa Paateron tilalle valittiin ennakoidusti jyväskyläläinen liikuntatieteen professori Kimmo Suomi. – Työväen Urheiluliittoa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hänen omien tutkimustensa mukaan suurin este liikunnan harrastamiseen on hinta. – Joka kolmannelle perheelle hinta on lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen suurin este. Se tarkoittaa Suomen mukaan muun muassa työyhteisöliikuntaan panostamista entistä enemmän. Tämä on uusi linjaus, esittää Suomi. Myös varapuheenjohtajat sekä valtuuston johto menivät uusiksi. CSIT:ssä on kuitenkin ollut tapana, että jäsenjärjestöä edustaa puheenjohtaja. taskussasi Lataa puhelimeesi ilmaiseksi Työväen Urheiluliitto uusi johtonsa Turussa Viikonvaihteessa Turussa järjestetty TUL:n liittokokous vaihtoi johtonsa melko perusteellisesti. – Tässä on TUL:n suuri mahdollisuus. Kimmo Suomi haluaa viedä TUL:a kohti eurooppalaista mallia, jonka mukaan liitto olisi lähempänä ay-liikettä kuin nyt. Vielä tässä vaiheessa ei ole tiedossa vaihtaako TUL edustajansa jo loppukesällä järjestettävässä CSIT:n kongressissa vai vasta myöhemmin. 42 26. Epätasa-arvo kasvaa sekä alueellisesti että eri yhteiskuntaluokkien kesken. Juha Savolainen Demokraatti, Turku Kimmo Suomi on TUL:n uusi puheenjohtaja.. Kimmo Suomen valinta TUL:n puheenjohtajaksi saattaa johtaa myös vaihdoksiin Kansainvälisen Työväen Urheiluliiton (CSIT) johdossa
231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Osallistumme SDP:n uuden periaateohjelman valmisteluun. Maksu LUWT-tilille FI19 5236 2120 0224 55. 44 m 2 Herttoniemessä Puh. Valmistelusta alustaa periaateohjelmatyöryhmän jäsen Seppo Tuovinen. VARSINAIS-SUOMI . Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset pe 3.6. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta. Seija Paateron johdolla. Kokouksessa mukana kunnallisjärjestön tiedotussihteeri Petra Peltonen. Ilmoita miltä pysäkiltä tulet p. 35 */hlö. POHJANMAA . Sastamalan Sos.dem. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. klo 18. ToukokuuTA 2016 Yhdistystoiminta Lakiasiat Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Läntisen Uudenmaan Wanhat Toverit, LUWT. kello 18 alkaen Sastamalan kaupungintalossa, IV kerros. Kokouksesta laadittava pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla (Koulukatu 41, Sjk) ma 13.6.2016. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tilaa ihmiselle. Korkeakoulututkinto tai muu tehtävään soveltuva koulutus sekä urheiluja liikuntatoimen tuntemus lasketaan eduksi. klo 18.Omaishoitokeskukseen, Vanhahämeentie 105. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Vuokralle tarjotaan 2h + keittokomero n. 43 26. Ilmoittautumiset toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku 27.5. . 0405590999 tai leena.levonpera@gmail.com. mennessä Alpo Jokiselle, puh. Lippuvaraukset, tiedustelut ja ilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Säästöpankinranta 2 A, 8. Simpauttaja-esitys Nokian kesäteatterissa la 6.8. klo 15. klo 17.30 (huom. mennessä. Turun sos.dem. Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan 10.6.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella: TUL, hallitus, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki tai sähköpostitse jouni.backman@tul.fi. Turun Metalli Ykkönen on varannut Samppalinnan kesäteatterista 50 lippua esitykseen Nunnia ja Konnia ke 29.6. 040 588 2560.. Ursin-seura ry:n kokous to 26.5. Lippu ja bussikuljetus yht. Ovet ja kahvio avataan klo 17. 02 469 1410, 10.6. klo 13.30 alkavaan näytökseen Kunnon Kansleri. . Turun sos.dem Toveriseura ry.Tutustutaan to 26.5. 040 188 1407, ja vs. Ole paikalla! UUSIMAA . . Ilmajoen työväenyhdistys! Työväentalon huutokauppa jälleen ma 30.5. pääsihteeri Jouni Backman, puh. TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö. Olemme varanneet lippuja Mustion Linnan kesäteatteriin la 2.7. 050 529 2137 PIRKANMAA . Nykyisen pääsihteerimme siirtyessä uusiin tehtäviin haemme PÄÄSIHTEERIÄ johtamaan liiton toimistoa ja toimintaorganisaatiota. Tehtävään valittavalta edellytämme järjestötoiminnan sekä hallinnon ja talouden osaamista sekä johtamisja esimieskokemusta. TUL-Tampere. Turun Metalli Ykkösen veteraanien kesäpäivät ti 7.6. 050 561 8393. aika) työväentalon III kerroksen kokoushuoneessa. Hannunniittyyn pääsee 2, 2A ja 99 sekä palvelulinja 2 busseilla. . Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Cabaret-musikaali Tampereen Työväen Teatterissa pe 7.10. 02 469 1410. Tule tekemään omia ehdotuksiasi periaateohjelmaan! . klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry on yksi maamme suurimmista liikuntaja kansalaisjärjestöistä, johon kuuluu yli 900 seuraa ja noin 240 000 jäsentä. Aloitustilaisuus pidetään ti 31.5. mennessä, puh. 20540 Turku. Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Sitovat maksut ja ilmoittautumiset Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10 Turku puh. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Vuokrataan Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään torstaina 2.6.2016 klo 10.00 Sedu Aikuiskoulutus liikelaitos Rastaantaival 2, Seinäjoki. Taideretki Naivistit Iittalassanäyttelyyn la 11.6. Tiedusteluihin vastaavat puheenjohtaja Kimmo Suomi, puh. klo 19. Omavastuu 25 euroa sisältäen lipun. Veteraanien kotiseutumatka Valkeakoskelle ke 15.6. klo 19 näytökseen. Kunnallisjärjestö ja TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö. Martti Pajulammi yhtymävaltuuston puheenjohtaja valtuuston kokous pidetään 14.6.2016 klo 13.00 Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, Hämeentie 11, 20520 Turku. Bussi lähtee Nummelan linja-autoasemalta klo 11.30, Lohjan Kirkkokentältä klo 12.00 ja Virkkalan kautta Mustiolle
020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. ToukokuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 44 26. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 010 7703 640 (vaihde). krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh
Lie ksa n Sudoku 1. Mikä alkoi 16. 3. Alp akk a 7. Millä maalla on eniten voittoja Eurovision laulukilpai luista. Merkitse kuoren pääl le ristikon numero. 8. Vih reä nke lta ine n 2. 5. 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Vas tau kse t: 1. Vuo nna 199 6. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Reijo Grönlund Mik kelistä. Mikä sama nimi on metallilla ja kamelieläimellä. 6. ToukokuuTA 2016 Ristikko 21/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Vol ksw age n 5. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. heinäkuuta vuonna 662. Mikä automerkki oli viime vuonna Suomen selvästi suosituin automerkki. Irla nni lla 10. Poliisiautot saavat uutta väriä. Isl am ila ine n aja nla sku 9. Mikä joukkue voitti jääkiekon ensimmäisen Suomen mestaruuden 1928. 45 26. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Suo men 4. 4. Minkä maan media on maailman vapainta jo kuudet ta vuotta peräkkäin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Mikä on poliisiautojen tuleva huomioväri. Jen s Sto lte nbe rg 3. 2. Kuka on Naton nykyinen pääsihteeri. Ratkaisuja Ristikon 19/2016 ratkaisu: Torstaina 12.5. Viip urin Rei pas 8. Minkä kunnan alueella sijaitsee Kolin kansallis puisto. Minä vuonna tapahtui Saksojen yhdistyminen. Onnea voittajalle!. 7. 9
KesKiViiKKo 1.6 TiisTai 30.5 Peilauksia. Upeiden kuvien avulla pääsemme seuraamaan ensimmäisiä lentäjiä, hyönteisiä. Emma (Mathilda Paradeiser) ja Cassandra (Linda Molin) ystävystyvät, mutta missä menevät rajat.. Aluksi kuljetaan Copacabanalla bikinimyyjien, turistien hukkaamien korujen metsästäjien ja hengenpelastajien kanssa. Ruotsalaisen Lisa Aschanin muodoltaan ehyt ja psykologisesti vankka esikoisteos erottuukin välittömästi turhakkeiden joukosta. 26 27 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Kasvun paikka elämää riossa Yle TV2 klo 19.30 Uuden sarjan ensimmäinen osa viidestä. Vaatimattomasta juonesta ja vähän vaillinaisesta jännitteestä huolimatta teos tuo kiitettävän rehellisesti esiin sen, kuinka raadollisia nuoruus ja myös tyttöys toisinaan ovat. Iskiessään kiinni kasvavien tyttöjen kahteen itsenäistymisen kehitysvaiheeseen se kykenee olemaan samalla kertaa sekä kypsästi tarkkaileva että tunnehapuiluja myötäilevä. Tyylinä on silti liki trilleri, eikä valinta vaikuta kummalliselta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Manitbois (S) 20.00 Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Transporter 2 (16) 00.30 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.35–01.30 Kovat kaulassa (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (S) 14.15 Palavaa rakkautta (S) 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat (S) 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Super 8 (12) 23.20 Elokuva: 48 tuntia (16) 01.25 Elokuva: Ninja (18) 03.15 48 tuntia rikoksesta (7) 04.15–05.10 Kauppaneuvos Jethro (S) Yle TeeMa 17.00 Kirjaohjelma: Hanne-Vibeke Holst 17.30 Elävä arkisto: Nuoruuden käännekohtia 17.32 Elämän kevät: Unessa useasti 18.20 Joko joutui armas aika 18.45 KC: Samuli Kemppi – teknon lähettiläs 19.00 RSO Musiikkitalossa 21.45–00.02 Kino: Changeling – Vaihdokas (16) Turvallisen viihteen valtavirrasta poiketessaan nuorisosta kertovat elokuvat ottavat tietoisen riskin päätyä väärinymmärretyiksi flopeiksi. Kunnianhimoisille fiktioille on silti tilausta skandaalihakuisten trendiveivausten ja setämäisten moralisointien vastapainona. Kummallekin naiseus tuottaa sekä hämmennystä että kokeilumieltä. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (12) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hjallis 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Mummomafia 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (S) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Katastrofikokki 21.00 Suomen surkein kuski 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Believe 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Grillit huurussa (S) 20.58 Keno 21.00 Temptation Island Suomi 2 (S) 22.00 Elokuva: Kulman pojat (12) 23.50 Elokuva: Nälkäpeli – Vihan liekit (12) 02.50 Arman Pohjantähden alla 03.50–04.50 Leijonan luola US Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Musiikki ja seksi 19.55 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla 20.25 Tiededokumentti: Koukuttava porno 21.15 Kesäkonsertti Schönbrunnista 23.00–00.10 Kino Suomi: Kesällä kello 5 (S) Yle TV1 05.55 Jarkko ja kuuro Amerikka 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Päivä vanhuksena 13.00 Luontoretkellä: Paranemisen tie 13.25 Opettajatar seikkailee (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Löydä luontosi 23.05 Yle Uutiset 23.10–00.05 Petoeläinten paratiisi (7) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.5. PerjanTai 27.5 Dokumenttiprojekti: Kymmenen luotia Yle TV1 klo 21.30 Floridassa vuonna 2012 valkoinen Michael Dunn riitautui huoltamon pihalla mustan teinin Jordan Davisin kanssa. 06.52 Kim ja Kai (S) 07.00 Lintumiehet 07.08 Kati ja Töppö (S) 07.19 Unohdettujen purkkien kansa (S) 07.26 Metkat Mesiläiset (S) 07.33 Pikku Kakkosen posti 07.40 Petrin tiikeritarinat (S) 07.51 Kaapo (S) 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas (S) 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi: Välimeri 10.30 Adrenaliinijahti 10.45 Herdalenin metsänneito 11.30 Luontoretkellä: Hanhiaurat 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Viherpeukalo lapaset kädessä 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30 Metsänhaltijan valtakunnassa 14.00 Terveyttä lautaselta 14.30 Kummeli (7) 15.00–15.28 Sekasin (12): V*tun hullut 15.40 Satuhäät 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Elämää Riossa 20.00–20.50 Villi kortti 21.00 SuomiLOVE 22.00 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Hunted (16) 23.08 Hunted (16) 00.10 Syke (12) 01.00 Yle FOLK 01.28 Yle FOLK 01.56 Yle FOLK 02.24 Yle FOLK 02.52–03.20 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Ratsastusakrobatiaa harrastava teini-ikäinen Emma on kypsymässä seksuaalisuuteensa. David Attenborough kertoo meille luonnonhistorian hämmästyttävän tarinan lentävien eläinten evoluutiosta. apinatytöt Yle Fem klo 21.00 sunnunTai 29.5. Törmäyskurssille joutuu myös nuorempi sisar vanhemman serkkunsa kanssa sinänsä viattomissa kotileikeissä, jotka opettavat sopivan käytöksen rajoja. ToukokuuTA 2016 Yle TV1 05.55 MOT: Taistelu hävittäjäkaupoista 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00-10.48 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Pohjantähden alla: Pitkä matka kotiin 13.05 Näin se vain on 13.35 Neiti talonmies (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Moskovan asialla 22.55 Yle Uutiset 23.00–23.55 Outlander – Matkantekijä (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.5. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.04 Paula (S) 07.11 Lauran tähti (S) 07.25 Humps (S) 07.32 Lauri kilpa-auto (S) 07.42 Maltti ja Valtti (S) 07.46 Anniina Ballerina (S) 08.15 Galaxi 08.16 Viidakkokirja (7) 08.27 Kesäleiri (7) 08.40 Pok ja Mok (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30–11.20 Haaste merellä 11.30 Veljesten keittiössä 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Paluumuuttajat 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Matkakassi: Välimeri 14.00 Meille tulee koiranpentu 14.30 Kummeli (7) 15.00 Sekasin (12): Hullunkuriset perheet 15.30 Brasilian jättiläiset 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Maastopyöräilijä kuilun partaalla 20.30 Sekasin (12): V*tun hullut 21.00 Ihmebantu (12) 21.28 Ihmebantu (12) 22.00 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Kummeli (7) 22.32 Kummeli (7) 22.59 Kummeli (7) 23.22 Kummeli (7) 23.49 Kummeli (7) 00.20 Kioski: Marjan vallassa 00.50 VICE: Suicide Forest In Japan (12) 01.15 VICE: Death in A Can 01.22–01.35 VICE: An Erotic Publishing Empire (7) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Samaan aikaan hänen pikkusiskonsa alkaa vasta ymmärtää ensimmäisiä sukupuoleensa kohdistuvia odotuksia. Tragedian oikeudenkäynti paljastaa syvälle juurtuneen rasismin. Emman uusi ystävyyssuhde hevostalleilla tapaamaansa vaaleaverikköön käynnistää flirttailevan valtapelin, koska toiselle se merkitsee enemmän kuin vain ystävyyttä. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Pientä pintaremonttia 14.30 Pientä pintaremonttia 15.30 Mike & Molly (S) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Katastrofikokki 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Joillekin elokuvan teemat tuovat varmasti mieleen Fucking Åmålin (1998), vaikken missään tapauksessa kutsuisi Apinatyttöjä (2011) lesboelokuvaksi.Jälkimmäistä uskaltanee arvostella isien ja poikien hylkäämisestä hölmistymään sivustakatsojan rooliin, josta he eivät voi koskaan täysin sisäistää ympärillään hyörivää ”kirppusirkusta”. 46 26. Prisma: Taivaan valloitus Yle TV1 klo 19.00 Uuden sarjan ensimmäinen osa kolmesta. Kuvassa Jordan Davis (kesk). fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Millaista on paikallisten asukkaiden elämä olympialaisiin valmistautuvassa Riossa. Dunn ampui Daviesin ja pakeni paikalta
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Pukumiehet (S) 00.36–01.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lazy Town (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (S) 14.15 Palavaa rakkautta (S) 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Grillit huurussa (S) 20.00 Kielletty rakkaus (S) 20.58 Keno 21.00 Mustat lesket 22.00 Poliisit – kotihälytys (7) 23.00 Supertähdet (S) 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Temptation Island Suomi 2 (S) 02.30 Extreme Run 03.00 Pelastushelikopteri (S) 03.30–04.00 Pelastushelikopteri (7) Yle TeeMa 16.30 Euroviisut 1989 Suomen karsinta 17.40 Uusi Kino: Kovat miehet (S) 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 KC: Tango – rakkaus ja kriisi 20.00 Scifin historia 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00–21.47 Auschwitzin seitsemän kääpiötä 22.00–04.00 Kotiseutu (7) Yle TV1 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Yön laulajia 12.55 Näin se vain on 13.25 Rovastin häämatkat (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Ruokki – lentävä pingviini (S) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Happy Valley, varjojen laakso (16) 22.00 Kotikatsomo: Ilonen talo (12) 22.55 Yle Uutiset 23.00–23.55 Prisma: Kun mieli on sairas Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 31.5. 08.02 Hyrräpäät (S) 08.15 NiksiNella (S) 08.22 Dinojuna (S) 08.46 Fluugalaiset (S) 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Kaikki kuvaa 09.36 Tenavat (7) 09.43 Tero hoitaa (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.56 Uusi Päivä 11.30 Kummeli (7) 12.00 Jalkapallon Mestarien liiga 13.45 Palloilua: Keilailua 15.30 Telinevoimistelun EM 16.30 Ranskan avoin tennisturnaus 20.10 Syke (12) 21.00 Moottoripyörällä maailman ääriin 21.55 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Satuhäät 23.00 SuomiLOVE 00.00–00.45 Strike Back (16) MTV3 08.00 Mokon suuri maailma (S) 08.15 Alvin ja pikkuoravat (S) 08.30 Madagascarin pingviinit (S) 08.55 Pikku Prinssi (7) 09.25 Paavo Pesusieni (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Löytäjät 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Katastrofikokki 13.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.00 MTV. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Pikkuli (S) 08.01 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 08.12 Katinkontti 08.22 Ryhmä Hau (S) 08.46 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 09.01 Esteitä ja ylityksiä (S) 09.11 Karvinen (7) 09.23 Aika härdelli! (7) 09.35 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Satuhäät 10.50 Sekasin (12): Tervetuloa suljetulle! 11.18 Sekasin (12): Hattumies, ketjusilmukka ja levottomat jalat. 11.45 Sekasin (12): Hullunkuriset perheet 12.14 Sekasin (12): V*tun hullut 12.50 Palloilua: Pesäpalloa 16.00 MotorSport 16.25 Kohti jalkapallon EURO 2016-kisoja 16.50 Telinevoimistelun EM 18.10 Ranskan avoin tennisturnaus 21.00 Jalkapallon Mestarien liiga : Real Madrid – Atlético Madrid 00.30 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 01.15 Yle FOLK 01.43 Yle FOLK 02.11 Yle FOLK 02.39–03.07 Yle FOLK MTV3 08.05 Mokon suuri maailma (S) 08.20 Vikke Viikinki (S) 08.35 Madagascarin pingviinit (S) 09.00 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (S) 11.00 Salatut elämät (S) 11.30 Salatut elämät (S) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Jamien superruokaa 13.30 Piilokamera 14.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.29 Peter uutisvirrassa 15.00 MTV.doc: Jääkarhut ja lyhenevä talvi 16.00 Pomo piilossa 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Luojan kiitos! 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45–00.45 Johan Falk 1 – erikoisyksikkö (16) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.05 Matkaoppaat 10.35 Matkaoppaat 11.05 Suomen huutokauppakeisari 12.10 Suomen huutokauppakeisari 13.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 13.20 Leijonan luola USA 14.20 Leijonan luola USA 15.20 Neljän tähden illallinen 15.50 Neljän tähden illallinen 16.25 Neljän tähden illallinen 16.55 Neljän tähden illallinen 17.25 Hauskat kotivideot 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää 18.30 Supertähdet (S) 20.00 Hyvät kaupat 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Captain America: The First Avenger (12) 23.30 Elokuva: Super 8 (12) 01.50 Elokuva: Mystic Pizza (S) 04.00–05.00 48 tuntia rikoksesta (7) Yle TeeMa 10.00 Yle Live: Justin Bieber Oslossa 11.05 Tiededokumentti: Estelaukkakilpailun aatelia 11.55 Erwin Schrott: Rojotango 12.55 Kirjaohjelma: Hanne-Vibeke Holst 13.25 Tiededokumentti: Hormonien maailma 14.25 Tiededokumentti: Koukuttava porno 15.15 Jäitä hattuun (S) 15.45 Yle Live: 2Cellos 17.10 Matkustaja (7) 17.40 Minna Lindgren & konserttivieraat 18.00 Kesäkonsertti Schönbrunnista 19.45 KC: Samuli Kemppi – teknon lähettiläs 20.00 Historia: Stalin 21.00–23.30 Teemalauantai: Pornon tekijöitä 21.00 Elämä seksielokuvien palveluksessa 22.19 Poikien bisnes (16) 23.30 Uusi Kino: Treffit (S) 23.38–23.59 Uusi Kino: Kovat miehet (S) Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kesytön Brasilia 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Historia: Jättiläinen liikahtaa 12.45 Luontoretkellä kottaraisia katsomassa 13.00 Löydä luontosi 15.00 Yle Uutiset 15.00 Yle News 15.15 Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet 15.50 Kotikylä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Dokumentti: Matka isän luo 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ruokki – lentävä pingviini (S) 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ilonen talo (12) 22.00 Foylen sota (12) 23.30–00.10 Ykkösaamu Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 29.5. 13.00 Elämää Riossa 13.30 Luontomatkalla Costa Ricassa 14.30 Kummeli (7) 15.00 Suuri unelmani: Valiosotilas 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Elämää Riossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.27 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hunted (16) 22.58 Hunted (16) 00.00 Nuuskija (16) 00.50–01.45 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Jamien superruokaa 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Löytäjät 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Pomo piilossa UK 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (S) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pomo piilossa 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 00.25 Rizzoli & Isles (16) 01.25–02.25 Americans (16) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.20 Lego Friends (S) 07.45 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.10 Star Wars Rebels (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kielletty rakkaus (S) 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 48 tuntia rikoksesta (7) 00.00 Poliisit – kotihälytys (7) 01.00 Suomen huutokauppakeisari 02.00 Leijonan luola USA 03.00–04.00 Temptation Island Suomi 2 (S) Yle TeeMa 16.30 Euroviisut 1990 Suomen karsinta 17.45 Mittatilaustyönä 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Scifin historia 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00 Historia: Stalin 22.00 Elävä arkisto: Suomalainen sauna 22.02 Kotoinen saunani 22.30 Jos ei sauna auta 22.58 Löylyä – suomalaisen saunan nousu ja uho 23.30–00.25 Maanalaiset taistelijat (16) Yle TV1 06.25 Löytöretkiä luontoon 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Viikon tyttö (S) 14.00–14.50 Naisten äänioikeuden juhlaistunto 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Luontoretkellä: Pehmeä kivi 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Prisma: Taivaan valloitus 20.00 Jarkko ja kuuro Amerikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 22.30 Yle Uutiset 22.35 Ulkolinja: Moskovan asialla 23.30–00.00 Aistien haastaja Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Kaappaus keittiössä 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Täydellinen kesä 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Happyish (7) 00.50–01.20 Villi ja vapaa (S) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Lego Friends (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Star Wars Rebels (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds 21.55 Criminal Minds 22.55 Elokuva: Harry Brown (16) 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Pelastushelikopteri 02.35–03.05 Pelastushelikopteri Yle TeeMa 16.30 Euroviisut 1991 Suomen karsinta 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Scifin historia 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00 Kymmenentuhatta suudelmaa (S) 22.00 Kino: Waltz with Bashir (16) 23.30–00.00 Matkustaja (7) 28 29 30 31 01 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 06.52 Taikakaruselli (S) 07.03 Viljami (S) 07.09 Puuharit (S) 07.23 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.34 Musatoosa 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta (S) 07.51 Martta puhuu (S) 08.16 Galaxi 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24 Roni Neutroni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Metsänhaltijan valtakunnassa 10.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 11.00 Maailman suurin matkustajalentokone 11.30 Kun haikara pettää 12.00 Onnistuuko avioliitto. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Piilokamera 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö (S) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Suomen kaunein koti 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. doc: Suomen tulevaisuus 15.00 Pientä mökkiremonttia 16.00 Antti Holma Show 16.55 Mummomafia 17.55 Piilokamera 18.25 Suomen lapsellisin ruokalista 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Solsidan (S) 20.00 Vares – Sukkanauhakäärme (12) 21.00 Vares – Sukkanauhakäärme (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Isänmaan puolesta (12) 00.45–01.45 Mustamaalattu (7) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli: Portugali, Extra 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Suomen huutokauppakeisari 13.00 Extreme Run 13.30 Team Ahma (S) 14.00 Leijonan luola USA 15.05 Hauskat kotivideot 16.05 Suomen huutokauppakeisari 17.05 Elokuva: Kulman pojat (12) 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Supertähdet (S) 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 00.10 MM-ralli: Portugali, Extra 00.40 Elokuva: Toiset 48 tuntia (16) 02.40 Mustat lesket (12) 03.40–04.40 Quantico Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Nuoruuden käännekohtia 10.02 Elämän kevät: Unessa useasti 10.50 Joko joutui armas aika 11.20 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla 11.50 Julius Caesar 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Skandaalikuningatar Lola Montes (7) 20.00 Conchita – Itävallan kuningatar 21.00 Rockin klassikkolevyt: Deep Purple / Made in Japan 22.00 Yle Live: 5 Seconds of Summer 23.00–00.25 Yle Live: 2Cellos Yle TV1 06.25 Puutarhaunelmia 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.55 Pisara 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Rakkaudesta puutarhaan 12.50 Näin se vain on 13.20 Meidän poikamme (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Historia: Hitlerin jättiläislentokone 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kymmenen luotia 23.05 Yle Uutiset 23.10 Happy Valley, varjojen laakso (16) 00.05–01.05 Kotikylä (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.5. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Tiketi Tok (S) 07.07 Q Putti 5 (S) 07.18 Ritari Mikke (S) 07.35 Kyllä Kasper osaa (S) 07.40 Pusse (S) 07.51 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.19 Galaxi 08.20 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat (S) 08.35 Sirkuskaravaani 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Kioski: Kaarlen maailma 11.00 Uutisikkuna 12.35 Metsänhaltijan valtakunnassa 13.05 Elämää Riossa 13.30 Luontomatkalla Costa Ricassa 14.30 Kummeli (7) 15.00 Uusi päivä (S) 15.28 Uusi päivä (S) 16.00 Kauneuskupla 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Elämää Riossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 21.00 Maata meren alla (S) 22.25 VICE: Cocaine of the Poor (16) 22.55–23.50 Nuuskija (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Farm Kings 14.25 Koiralle koti 14.55 Koiralle koti 15.25 Vapun valtakunta 15.55 Vapun valtakunta 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 26. 22.55 Sekasin (12): Hullunkuriset perheet 23.24 Sekasin (12): V*tun hullut 23.55–00.45 Nuuskija (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. ToukokuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.30 Rune – eläinten kuningas 13.05 Dokumenttiprojekti: Valkoinen raivo (12) 14.15 Kiusatut – tarinoita selviytymisestä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Prisma: Kun mieli on sairas 16.10 KulttuuriCocktail 16.20 Kettu osaa monta asiaa (S) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kultainen noutaja (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jarkko ja kuuro Amerikka 18.45 Avara luonto: Kesytön Brasilia 19.38 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Komisario Lewis (12) 22.45 Tartu Mikkiin 23.35–00.05 Rouva varapresidentti (S) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 28.5. 06.52 Matikkahirviöt (S) 07.04 Kotikisat 07.08 Olivia (S) 07.23 Saku & Vaakku (S) 07.34 Neppajymykerho 07.40 Pikku hirviötyttö (S) 07.45 Kimmo Kuu (S) 08.07 Vekarat! (S) 08.33 Galaxi 08.34 Ötökät (S) 08.36 Jack (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kun haikara pettää 10.30 Kioski: Rakelin kuplassa 11.00 Dubai satsaa luksukseen 11.30 Maailman suurin matkustajalentokone 12.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.00 Elämää Riossa 13.30 Luontomatkalla Costa Ricassa 14.30 Kummeli (7) 15.00 Uusi päivä (S) 15.27 Uusi päivä (S) 16.00 Kauneuskupla 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Elämää Riossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 21.00 Villi kortti 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Sekasin (12): Tervetuloa suljetulle! 22.28 Sekasin (12): Hattumies, ketjusilmukka ja levottomat jalat
LeIJONa 23.7.–22.8. Sitä paitsi Harakka puhui totta. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. maanantai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kaksi ehdokkaista on. Näissä asioissa eduskunnassa ollaan tarkkoja. Lusmut. Vartiainen on kutsunut kyselytunteja teatteriksi. Yhä unohdetumpien hyvien tapojen rikkominen näyttää ulospäin ikävältä. Yle Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Television tiiliskivet: Olive Kitteridge 18.00 Äänivaltainen Eurooppa: Protestin ääniä 18.20 Radioteatteri esittää. Kel`onni on, se onnen kätkeköön. Älä säikähdä, kyllä sinä siitä selviät. Yle Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Polttopisteenä Lied 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Rakenna minut 17.40 Äänivaltainen Eurooppa: kodittomuuden äänet 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää. 11.00 Klassikkoparatiisi: Kevätuhri 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ei ole niin uskottua miestä, jolle kannattaisi asuntonsa avaimet antaa. Rehellinen ja rehti esitys Timo Harakka. Et ole päästänyt kevätväsymystäsi päälle, ja joudut lepoon muutamaksi päiväksi. Rakastu rapu, nyt on kesä. VaPolitiikan horoskooppi LaatINut MadaMe LOVIISa VIIKON KaurIs Timo Harakka.. Rauhoitu ja nauti lämmöstä, jota luonto tarjoaa. raudu vuosien takaiseen kohtaamiseen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Schwetzingenin festivaalin konsertissa tenori Christoph Prégardien ja sopraano Julia Kleiter 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Klang-sarjan konsertti ’’Soikoon!’’ 23.10–06.00 Yöklassinen Yle radio 1 26.5.–01.6.2016 Eduskunnassa on alettu rikkoa talon perinteisiä sääntöjä ja yleisemminkin hyviä tapoja. Orpo älä ole urpo. Onneksesi aiheet löytyvät läheltä ja sinulla on voimaa lyödä lujasti. NeItSYt 23.8.–22.9. Neitsyt, pysy lukauRIS 22.12.–19.1. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Konserttilavalla Madam Beheux (Itävalta), Sher on Shier (Saksa) ja Kapela Maliszow (Puola) 20.30–21.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Television tiiliskivet: Olive Kitteridge 22.45 Rakenna minut 23.10–06.00 Yöklassinen. Säälittävää seurata vierestä. Kyllä sinulta on lupa odottaa enemmän. Ei ihme, että poliitikkojen arvostus mataa. Juha Itkosen unelmia perhosista. Katsottakoon Juha Sipilän kunniaksi se, ettei hän yhtynyt ilakointiin. Nyt hän itse jatkaa kritisoimallaan linjalla, hiukan surullisen farssin tyylilajissa. Puoluetoveriministeri Lenita Toivakka taas syytti Timo Harakkaa valehtelusta veronkiertokeskustelussa. Paholaisen juna. Muiden syyttely on sinun suurinta osaamisaluetta. Juhana Vartiainen nuiji entistä puoluettaan älyllisesti romahtaneesta analyysista ja elämisestä harhatodellisuudessa. Yllätys on joko ovellasi tai tulee kännykällä korvaasi. perjantai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Suora lähetys Maailma kylässä -festivaalilta Helsingistä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 5/20 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Lauri Viita ja nonsense 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Nilsiän kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Oopperaja operettimusiikin Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. 10.55 Äänitarina. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 96. Yle Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Arkkitehtuurin kieli 17.45 Näkökulma 18.00 Rakenna minut 18.20 Radioteatteri esittää. Nyt menee lujaa, Linnanmäen huiminkin laite häviää tälle. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 95. Mitä panttaat. Kyseenalaista asioita! OINaS 21.3.–20.4. Et ole yksin, vaikka olet niin luullut. Orjuus sisälläni. Ainakin toistaiseksi valtiovarainministerinä istuvan Alexander Stubbin kirjavat prosenttitulkinnat ovat edelleen hyvässä muistissa. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen kohvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.40 Poimintoja ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.45 Svjatoslav Richter soittaa Schumannin varhaisia pianoteoksia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10– 06.00 Yöklassinen. Soo soo. VeSIMIeS 20.1.–19.2. Orjuus sisälläni. Politiikan koukerot voit unohtaa suosiolla, nyt se kostautuu, nyt et vain jaksa. Tasapainoilua pitkin kevättä, tasapainoilua alkavana kesänä, tasapainoilua tasapainoilun vuoksi. SkORPIONI 23.10–22.11. Toivakka ojensi edustajaa valehtelusta. Kasvua edistävää musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen. Sampo Terho julisti, ettei SDP:stä ole jäljellä kuin pohjaton, mittaamaton, tekopyhä puoluepolitikointi. kaLat 20.2.–20.3. Kauris on tehokas oli mikä vuodenaika tahansa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Till Fellnerin pianoilta 20.55 Vanhan musiikin yhtye Combattimento esiintyy 21.45 Näkökulma 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uskokoon ken haluaa, mutta rakastunut rapu luo ympärilleen hurmion, joka lämmittää koko lähipiirin. keskiviikko 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Yle 90-projektipäällikkö Mari Tähjä 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03–19.45 Radioteatterin valiouusinta: Volpone, osa 2/2. Lukko aukeaa yllättäin ja sitten sattuu monen sydämeen. RaPu 22.6.–22.7. Oppositiopolitiikka ei ole helppo posti, minkä hallitus yksityistämisinnossaan keksii. 48 007443-1621 26. Muista luvut. kakSOSet 21.5.–21.6. Välikysymyskeskustelussa viime viikolla vaikutti siltä, että jotkut kilpailivat keskenään siitä, kuka onnistuu halveeraamaan julmimmin. Vaaka 23.9.–22.10. Sua kuunnellaan... Lempi leiskuu ja juorut, ne kulkevat. Maltillinen eteneminen saattaa koota kannattajat, ja rehellinen toiminta tuo uskottavuutta lisää. Juha Itkonen ja romaani Palatkaa perhoset 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Turun Mikaelinkirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Turun Mikaelinkirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.45 Radioteatteri esittää: Volpone, osa 1/2. Mitenkähän se sitten suu pannaan, kun hyvinvoinnista on jäljellä mustat rauniot. Jousimies uskoo, että vahvaakin vahvempi maailmankatsomus kantaa varmasti, ja vauhti vaihtelee tunne-elämän aallokossa. Valloillaan on vesimies kesäkuussa, hänellä on näkijän lahja ja uskallus virran viedä. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 93. tiistai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras: tuottaja Inari Uusimäki 23.10–06.00 Yöklassinen. JOuSIMIeS 23.11.–22.12. Kuinka kauan jaksat uskoa hyvään, vaikka ympäristösi kuohuu pahaa. Resepti on helppo, hyvällä taustatyöllä asiat esiin. sunnuntai 07.00 Yle Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Nauraa röhöttää Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN jana, yritä edes, kun eduskunta siunaa kaiken. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.50 Kuuluttajan vieras: tuottaja Inari Uusimäki 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Muista olla lojaali, saatat päätyä ministeriautoon. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Jumaltaruston musiikkia 21.40 Äänivaltainen Eurooppa: Protestin ääniä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Maatila – jossa kasvaa taivaanpuita 23.00 Radioateljeen jälkeen – Taivaanpuita 23.10–06.00 Yöklassinen lauantai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Puheiden taustalla useat ministerit nauraa röhöttivät. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 97. Menköön Vartiaiseen ja Terhoonkin kohdistuneeksi arvosteluksi se, kun Sipilä sanoi, että olisi pannut television kiinni. ToukokuuTA 2016 torstai 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Onko kokoomuksen puhis skorpioni. Tietää rahanmenoa. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 94. häRkä 21.4.–20.5. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho: Jazztyttöjen ja pilvenpiirtäjien Helsinki 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Ministerinaitiossa puhuttaessa ei ole ollenkaan sama, mitä puhuu ja millä tarkkuudella