Demokraatti 26.08.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko SDP:n eduskuntaryhmä aloitti kokouksensa Espoossa Rinne arvosteli rajusti rasismia ...3, 4?5. ...4 Hyviä ja huonoja uutisia: Itämeressä riittää suojeltavaa ...12?15 Hallitus esittää kauppojen aukiololle täydellistä vapautta ...6 120 vuotta KESK I V II KKO 26. Antti Lindtman uumoilee: Uudet hallitus neuvottelut edessä. E lokuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 127, 007435-15-35
Toimit- Kuluttajaliitto kannattaa hallituksen suunnittelemaa liikeaikalain kumoamista. Liiton mukaan aukiolojen vapauttaminen parantaa kuluttajien valinnanvapautta ja selkeyttää tilannetta, jossa kuluttajien on erityisesti pyhäpäivinä vaikea tietää, mitkä liikkeet ovat auki. 0200 30011 puh. Uusia turvapaikanhaki- n Journalistiliiton Aho: Laadun lasku nostattaa vihamielisyyttä. Samankokoinen keskus on suunnitteilla Lappajärvellä sijaitsevaan vanhaan kouluun. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. Kouvolaan suunniteltu vastaanottokeskus olisi hajautettu eri puolille kaupunkia. tajien määrän väheneminen ja kiire vaikuttavat väistämättä journalismin laatuun, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Laadun heikentyminen on hänen mukaansa muuttanut julkisen keskustelun sävyä mediavihamielisemmäksi. Mediakonserni Sanoma kertoi tänään aloittavansa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 280 työntekijän irtisanomiseen. Kari Hulkko Luontoon Suomen luonnon päivänä Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja tv Nieminen Vee SDP:n kansanedustajat Tuula Haatainen (vas.), Ilmari Nurminen, Maarit Feldt-Ranta ja Maria Guzenina tapasivat espoolaisia Tapiolan Heikintorin aamukahveilla ennen eduskuntaryhmän kokousta. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Tiedotteen mukaan aukiolosääntelystä luopuminen lisää myös alueellista tasaarvoa, koska sääntely ei enää ole riippuvainen siitä onko liike taajamassa vai ei. joiden vastaanottokeskuksia on suunnitteilla ainakin Kontiolahdelle, Kouvolaan ja Lappajärvelle. Maahanmuuttovirasto tekee tällä viikolla sisäministeriölle esityksen Kontiolahden Paiholassa avattavasta noin 200 paikan vastaanottokeskuksesta. Hieno päivä. Avaus 8?11 12?15 Mikael Jungner Twitterissä Demokraatin vuosi kymmenet, vuorossa Lapualaisooppera Itämeri muuttuu lakkaamatta Arki 17 18?19 20 Nasima Razmyar Twitterissä Päivä kuvana Uutiskertaus n Kuluttajaliitto aukioloista: Muutos lisäisi kuluttajien valinnanvapautta. n Kolme uutta vastaanottokeskusta suunnitteilla. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 26.8. Nimipäivät tänään: Ilmi, Ilma, Ilmatar (ruots.) Märta, Märit Aurinko nousee: Helsingissä 5.59 Oulussa 5.37 Aurinko laskee: Helsingissä 20.43 Oulussa 21.01 Nimipäivät huomenna: Rauli (ruots.) Ralf, Raul, Rufus 12...20 19...24 19...20 Uutiset Demokraatti.fi 3 4?5 Jätin SDP:n ek-ryhmän kanssa keskutelualoitteen rasismista ja ääriliikkeistä.Tämä keskustelu on käytävä syksyllä, eduskunta ei voi vaieta. 6?7 Rinne roimii rasismia Lindtman: alkavatko uudet hallitusneuvottelut?, pääkirjoitus Hallitus esittää kaupoille täyttä vapautta Kauppojen aukiolo vapautuu. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 0200 71000. Muu Suomi: puh. Tampere ja ympäristö:
Se perustuu leikkausten sijaan aktiiviselle talouskasvulle, työpaikkojen turvaamiselle ja yhteiskunnan eheydelle. Antti Rinne jututti Heikki Porkolaa (oikealla) ja Aulis Pöyhöstä. ???Soini ei ole tuominnut Immosen ulostuloa? Rinne roimii rasismia SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa erittäin voimakkaan rasisminvastaisen puheen. UUTISET 26.8.2015 3 Kari Hulkko SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous alkoi tiistaina Espoon Heikintorilla kansalaisten aamukahveilla. Hallitus on pian ollut kasassa ne kuuluisat sata päivää. Mitä se on saanut aikaan, Rinne päätti puheensa.. Rinne aloitti puheensa korostaen sitä, miten Suomi on noussut sodanjälkeiseen kukoistukseensa yhdessä sopimalla. Hän muistutti jo ennen vaaleja puhuneensa tarpeesta rakentaa yhdessä rohkeiden poikien ja tyttöjen Suomi. SDP luottaa sopimiseen, vientivetoiseen kasvuun, yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen kasvun rakentamisessa. . Perussuomalaisten eri ulostulot korostavat hänen mukaansa julistuksen tarvetta entisestään. Keskustan puoluesihteeri jo lupasi uusia julistuksen, mutta hallitus tuli keskenään toiseen tulokseen. Samalla Rinne varoitti niistä vaaroista, joita hallituksen valitsema eriarvoisuutta lisäävä politiikka aiheuttaa. Soinin hiljaisuus ihmetyttää Rinne sanoi Olli Immosen (ps.) Facebook -päivityksen paljastavan, millaisia ihmisvihan aatteita Timo Soinin puolueessa esiintyy. . Markkinat ja yritykset eivät elä tyhjiössä, vaan toimiakseen ne tarvitsevat aktiivista talousja elinkeinopolitiikkaa. Ikävä kyllä ulkoministeri Soini ei selväsanaisesti tuominnut Immosen ulostuloa, joka tulkittiin yllytykseksi väkivaltaan ja vieläpä lähellä Anders Breivikin toteuttaman joukkomurhan vuosipäivää. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista ja tasaarvoista yhteiskuntaa, jossa mahdollisimman monella on työtä. . Tämä päätös on myös jatkoa sille kahtiajaon linjalle, jota hallitus ikävä kyllä rakentaa. Markkinat eivät elä tyhjiössä Antti Rinteen mukaan SDP:llä on realistinen vaihtoehto hallituksen valitsemalle talouspoliittiselle linjalle. Suomen ulkoministeri oli enemmän huolissaan puolueensa jakautumisesta kuin Suomen jakautumisesta. Rinne muistutti, että suurin osa perussuomalaisten äänestäjistä on tavallisia ihmisiä. Rane Aunimo Demokraatti, Espoo rane.aunimo@ demari.fi Näiden voi olla vaikea hyväksyä sitä, että puolueella oli suuripuheisia vaalilupauksia, jotka ovat täydessä ristiriidassa hallituksen nyt valitseman politiikan kanssa. . Julki- sen vallan rooli ei ole katsoa sivusta markkinoiden toimintaa, vaan parantaa ja tukea yritysten edellytyksiä menestyä, Rinne sanoi. Hänen mukaansa SDP:n talouspolitiikan perusajatuksena on vientivetoinen, osaamiseen perustuva talouskasvu. Jo vuosia jatkunut vihapuhe on saanut lisää voimaa puolueen hallitusaseman ansiosta, ja levittää pelkoa ja turvattomuutta kaikkien vähemmistöjen keskuuteen. Julistukselle tarvetta edelleen Rinne on esittänyt, että kaikki puolueet uusisivat rasisminvastaisen julistuksen, joka annettiin ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Samoin monille on ollut kauhun paikka huomata, että puolueen suojissa kasvaa yhä voimakkaampi iskuryhmä, joka yllyttää syrjimään muualta tulleita suomalaisia. Rinne onkin pettynyt siihen, etteivät kes- ?Suomen ulkoministeri on enemmän huolissaan puolueensa jakautumisesta kuin Suomen jakautumisesta.? kusta, kokoomus ja perussuomalaiset ole suostuneet julistuksen uusimiseen.
Toivon, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja koko hallitus kuuntelee vihdoinkin. SDP avaa aikeistaan lisää huomenna, kun ryhmän kesäkokous jatkuu. SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Kristiina Salonen on huolissaan hallituksen aikeista leikata nimenomaan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. . SDP on valmis auttamaan hallitusta, Lindtman puhui tiistaina SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa Espoossa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lisäsi alkullasta tiedotustilaisuudessa, että kaikki puolueet ovat tervetulleita mukaan miettimään, minkälainen laaja yhteiskuntasopimus voisi olla. 4 26.8.2015 UUTISET ??Demariryhmä ryöpyttää ?kolmen ässän. Suomi tarvitsee aidon yhteiskuntasopimuksen. Se on ollut Suomen kilpailukykytekijä, ja jatkossa näin ei enää voida sanoa olevan. Eduskunnan tehtävänä on nyt pohtia, kuinka kansalaisten turvallisuutta ja Suomen sisäistä turvallisuutta voidaan parantaa. Ääriliikkeiden väkivalta on tosiasia ja on eduskunnan tehtävä tehdä asiasta tarvittavat johtopäätökset. Keskustelualoitteen en- simmäinen allekirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar. . Eduskuntaryhmältämme lähtee vahva viesti hal- Rane Aunimo Demokraatti, Espoo rane.aunimo@ demari.fi litukselle, että tätä ei voida hyväksyä. Pajatso on auki syyskuun loppuun ja lobbareiden jalat kurkistavat jo Kesärannan ovenraosta, Lindtman veistelee. Lindtman kehottaa hallitusta nostamaan päänsä pystyyn ja lopettamaan ?vatuloinnin?. . Meillä on aidosti pelkoa ja tilanteita, joissa ihmiset eivät tiedä, miten toimia. Kari Hulkko SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan hallitus näyttää neuvottelevan uudelleen ohjelmansa.. Itse asiassa näyttää siltä, että samat lapset joutuvat leikkausuhreiksi, kun he siirtyvät päivähoidosta kouluun ja myöhemmin vielä ammatilliseen koulutukseen tai yliopistokoulutukseen. Kyse on siis tulevista sukupolvista. . On korkea aika ja ennen kaikkea vastuun paikka, että myös kansanedustajat ja poliitikot ottavat osaa keskusteluun ja vastaavat siihen huutoon, mitä ihmisillä on ollut kesän aikana. Toivomme uudelleenharkintaa. SDP haluaa keskustella eduskunnassa rasismista Antti Lindtman kertoi eduskuntaryhmän kokouksessa, että SDP tekee keskustelualoitteen eduskunnasta käytävästä ajankohtaiskeskustelusta, jonka aiheena ovat rasismi ja ääriliikkeiden väkivalta Suomessa. Lindtman on jo esittänyt asiasta toiveen eduskunnan puhemiehelle, perussuomalaisten Maria Lohelalle. . Kaikki väkivalta, poliittinen tai epäpoliittinen, on yksiselitteisen väärin. Suomen menestys on perustunut osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Näyttää siltä, että ennen kuin hallitus on istunut edes sata päivää, maassa aloitetaan uudet hallitusneuvottelut. alkutaivalta Uudet hallitusneuvottelut alkavatkin jo nyt? SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että näyttää kuin maassa alkaisivat uudet hallitusneuvottelut niin sanottujen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariuduttua viime viikolla. Hallituspuolueiden puheenjohtajat ilmoittivat maanantaina, että hallitus käynnistää yli kuukauden kestävän prosessin, jonka aikana hallitus yrittää ?Suomi tarvitsee aidon yhteiskuntasopimuksen. Toivon, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja koko hallitus kuuntelee vihdoinkin. SDP on valmis auttamaan hallitusta.? Antti Lindtman keksiä uusia keinoja Suomen talouden parantamiseksi.
Mitä kiivaammaksi yhden väestönosan kurjuuden kierre käy, sitä enemmän se läikkyy myös muualle yhteiskuntaan. Hallituksen kaavailemia pienituloisimpiin iskeviä säästöjä pitäisi katsoa myös tästä kulmasta. Aita hyödyntäisi nykyaikaista teknologiaa, ja siitä olisi määrä tulla yksi Euroopan moderneimmista. Aidan rakennus maksaa yli 70 miljoonaa euroa. Venäjällä uutinen aidasta on levinnyt laajalti mediassa. Tämä osoittaa markkinoille, että Kiina on halukas toi- mimaan. Tuomio on herättänyt laajaa vastustusta EU-maissa. Viron pääministerin taavi roivasin mukaan virolaispoliisin saama vankeustuomio ja vangitseminen ovat vakava kansainvälisen oikeuden rikkomus. Hän kuvaili oikeudenkäyntiä farssiksi. Venäjän mukaan Kohveria ei siepattu, vaan hänet pidätettiin Venäjän puolella rajaa. STT Kiinan koronlasku nosti osakekursseja Euroopassa Köyhyys on Suomessa syvää ja epätoivoista. Köyhiä ei kuitenkaan voi auttaa ottamalla toisilta köyhiltä. Kurjuuden kierre SuomeSSa on tällä hetkellä 250 000 henkilöä tai yritystä, jotka ovat ulosotossa, ja laskentatavasta riippuen 720 000 . Sen korkeus olisi noin 2,5 metriä. Postimees-lehden mukaan aidan rakennuksen on määrä käynnistyä vuonna 2018. Näin Suomen hallitus on tietoisesti päättänyt olla tekemättä. tua.onnela@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ehkä siksi Suomessa on vielä mahdollista sulkea silmät ja jättää näkemättä syvä suo, jossa osa kansasta rämpii. Loputtomiin se ei kuitenkaan onnistu. Sen enempää Suomen kuin muun maailman köyhien ongelmia ei pystytä ratkaisemaan ottamalla heistä toisilta ja antamalla toisille. Köyhiä voitaisiin auttaa ottamalla niiltä, joilla on otettavaa. Esimerkiksi työttömyysturvan indeksikorotusten jäädyttäminen kurjistaa nimenomaan niiden ihmisten elämää, joille monenlainen yhteiskunnallinen pahoinvointi on jo ennestään kasaantunut. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. 900 000 köyhää (Demokraatti 25.8.). Ulosottoluvut ovat synkistyneet vuodesta 2005 alkaen hirvittävällä tahdilla, ja aivan viime aikoina vauhti on vain kiihtynyt. Mendenhall vien tulevaisuudennäkymien keskellä yhteiskunta ei tunnu reilulta, koska se ei ole sitä. Monen mielestä syypäinä kärsimykseen ovat maahanmuuttajat. Hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat palvelut ovat onnistuneet hillitsemään kurjuuden kierrettä, ja siksi esimerkiksi rikollisuutta on Suomessa vähän. Pankkien vakavaraisuusvaatimus pudotettiin 18,0 prosenttiin. Toimillaan keskuspankki yrittää estää talouskasvun hiipumista. STT-Reuters?AFP AFP Photo n n n uloSottojen, päihde- ja mielenterveysongelmien, ja yhä huonone- Kupla Hemmetin ilmastonmuutos, kohta tulee mahalasku! tavalla siitä, miten syväksi ja synkäksi suomalainen köyhyys on muodostunut. Epäreiluuden kokemus puolestaan synnyttää helposti vihaa ja katkeruutta ketä tahansa kohtaan, joka tuntuu saavan jollakin tavalla enemmän. Tästä ilmiöstä Suomessa on saatu todisteita tänäkin kesänä. Shanghain pörssin kurssikehitystä kuvaava yleisin- deksi putosi tänään 7,6 prosenttia ja eilen 8,5 prosenttia. Keskuspankki pudotti 12 kuukauden korkonsa 4,6 prosenttiin. Kunnissa ei kuitenkaan joko tunneta tai haluta tuntea tätä mahdollisuutta, ja niinpä terveydenhuollonkin laskut ovat vieneet ihmisiä ulosottoon. n n n Kiinan keskuspankin ilmoitus koronlaskusta ja pankkien vakavaraisuusvaatimusten höllentämisestä nosti osakekursseja Euroopassa iltapäivällä. Esimerkiksi Lontoon, Frankfurtin ja Pariisin pörssien yleisindeksit olivat Kiinan keskuspankin ilmoituksen jälkeen 3?4 prosenttia plussalla. Terveydenhuollon asiakasmaksut olisi lain mukaan mahdollista kohtuullistaa tai jättää kokonaan perimättä, jos asiakkaalla ei ole rahaa. Samaa viestiä kertovat esimerkiksi tilastot päihdeongelmista, koulusta putoamisista ja terveyseroista: niillä, joilla menee huonosti, menee erittäin huonosti. Suomessa tämän joukon ongelmat säteilevät vielä montaa muuta maata miedommin hyvinvoivan väestön elämään. Sijoittajat ovat odottaneet toimia ja nyt niitä tuli, Berenberg-pankin ekonomisti Kallum Pickering sanoi uutistoimisto Reutersille. Kiinan keskuspankki on viime marraskuun jälkeen laskenut ohjauskorkoaan viidesti, viimeksi kesäkuussa. Ulosotossa on esimerkiksi opiskelijoita ja työttömiä mutta myös työssä käyviä. Jopa terveydenhuollon laskut ovat monelle perheelle liikaa. Sen sijaan, että ongelmia yritettäisiin korjata pahimmasta päästä, niitä syvennetään pahimmasta päästä. Se on vaarallista, eikä vain huonosti voivalle väestönosalle itselleen. uloSottoluvut kertovat karulla AFP Photo / Cory J. Uudet korot astuvat voimaan huomenna. Keskuspankin toimet toivotettiin markkinoilla tervetulleiksi. . Helsingin pörssin OMXH-indeksi oli 4,2 prosenttia plussalla. Myös öljyn ja metallien hinnat olivat nousussa, sillä Kiina on maailman suurin raaka-aineiden kuluttaja. Kiinan keskuspankki ilmoitti tiistaina laskevansa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Samalla keskuspankki ilmoitti höllentävänsä pankkien vakavaraisuusvaatimuksia 0,50 prosenttiyksiköllä. Keskuspankin toimet ovat vastareaktio osakekurssien rajulle alamäelle viime päivinä Kiinassa. Halli- tuksen äänitorvi Rossijskaja Gazeta vinoili uutisessaan, että virolaiset aikovat ilmeisesti piilotella jotakin venäläisiltä rakentamalla aidan. Lehti arveli myös, että virolaiset eivät halua kuunnella Suomesta tulevia rauhanomaisia neuvoja ja siteerasi presidentti Sauli niinistön puhetta suulähettiläspäivillä Helsingissä. Lehti kertoi muun muassa Niinistön todenneen, että Suomen suhteet Venäjään ovat hyvällä tolalla. Kohverin sieppaus vaikuttaa Viron hallitus alkoi suunnitella maiden välisen tarkastusrajan vahvistamista pian sen jälkeen, Pääkirjoitus 26.8.2015 5 Tua Onnela Jukka-Pekka Flander kun rajavartioston upseeri eston kohver siepattiin Kaakkois-Virossa raja-alueelta Venäjän puolelle. Kohver sai viime viikolla 15 vuoden vankeustuomion muun muassa vakoilusta. UUTISET Viro rakentaa aidan Venäjän vastaiselle rajalle? Viro suunnittelee piikkilankaaidan rakentamista Venäjän vastaiselle rajalleen laittoman maahantulon estämiseksi, kertoo uutistoimisto BNS. Aidan on tarkoitus olla pituudeltaan vähän yli 100 kilometriä, eli se kattaa noin kolmasosan maiden yhteisestä rajasta. Hallituksessa perussuomalaiset eivät ole epäröineet käyttää tilaisuutta hyväkseen vaan ovat siekailematta ohjailleet katkeruutta turvapaikanhakijoiden suuntaan. Huonoimmin voivan väestönosan syvenevä kurjuus ei kuitenkaan johdu toisista köyhistä
Jos alan työllisyys paranee, se on tietysti hyvä asia. Mutta jos aukiolot vapautetaan, hallituksen pitää varautua myös siihen, että julkiset palvelut kuten Jos kaupat saisivat olla auki milloin haluavat, se edellyttää PAMin Ann Selinin mukaan panostusta myös julkisiin palveluihin. päivähoito ja joukkoliikenne ovat saatavilla pyhäpäivinäkin, Selin kommentoi hanketta liittonsa verkkosivulla. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja ehdotukseen muun muassa eri ministeriöiltä, aluehallintovirastoilta sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä nopealla aikataululla, 21. syyskuuta mennessä. ?Jos alan työllisyys paranee, se on tietysti hyvä asia.? STT?Demokraatti Anna-Liisa Blomberg. Lausuntokierrokselle lähteneessä luonnoksessa arvioidaan, että muutos parantaisi työllisyyttä. Selin: Toisi painetta julkisiin palveluihin Mikäli esitys aikanaan toteutuu, se edellyttää Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan voimakasta panostusta myös julkisiin palveluihin. . 6 26.8.2015 UUTISET ??Luonnos kaupan aukiolon vapauttamisesta lähti lausuntokierrokselle Hallitus esittää liikeaikalain kumoamista Kauppojen ja kampaamoiden aukioloajat ovat vapautumassa. Hallituksen lausuntokierrokselle lähteneessä ehdotuksessa esitetään vähittäiskaupan, kampaamo- ja parturiliikkeiden aukiolosta annetun lain kumoamista. Käytännössä muutos tarkoittaisi, että liikkeet saisivat olla auki silloin kun ne itse haluavat. Kauppakeskuksessa työskentelevällä pienyrittäjällä olisi tu- levaisuudessa kuitenkin oikeus viikoittaiseen vapaapäivään. Ehdotuksen pohjana on hallitusohjelma, jossa todetaan että osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloa vapautetaan. Uudistuksella on tarkoitus parantaa perinteisen kauppojen kilpailuasemia verkkokauppaa vastaan
Lopulta ongelmat on ratkaistava siellä, missä ne ovat syntyneet. Tiilikainen uskoo Niinistön tavoitelleen puheeseensa paasikiveläistä valtiomiessävyä. Presidentti J. On ratkaistava, mihin suuntaan asioita oikein halutaan viedä. Puheenparren tarkoitusperästä voisi vetää hyvin erilaiset johtopäätökset, jos sen olisi tarkoitus olla kannanotto esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen kaventamiseen tai viesti kasvavia turvapaikanhakijamääriä miettivälle suurelle yleisölle. Tiilikaisen mukaan puheen läpi kulki ajatus siitä, että ongelmien ratkaisu vaatii muutakin kuin pelkän ensiavun ja pintaraapaisun. . Vähennystarpeesta 220 henkilöä kohdistuu Sanoma Media Finlandiin ja loput 60 konsernitoimintoihin. Nyt ympärillämme on yhä vähemmän selvää ja enemmän epäselvää. Niinistön mukaan Itä-Ukraina ja Krim ovat vain yksi esimerkki poliittisen ilmapiirin muutoksesta. . Esimerkiksi vaaran vuosiksi on kutsuttu yleensä toisen maailmansodan jälkeistä aikaa, jolloin Suomen uumoiltiin joutuvan Neuvostoliiton miehityksen tai kommunistien vallankaappauksen kohteeksi. . Myös Niinistö viittasi puheessaan siirtolaiskriisin ratkaisussa siihen, että tosiasioiden välttely ei auta. Puheessa vilisi myös muita viittauksia historiaan. Konserni hakee säästöjä muun muassa jakelusta ja painotoiminnasta sekä sisällöntuotannon, markkinoinnin ja myynnin tehostamisesta. Toimitusjohtaja HarriPekka Kaukosen mukaan toimenpiteiden tavoitteena on parantaa Sanoman kannattavuutta ja vastata muuttuvan mediaympäristön ja heikon talouden asettamiin vaatimuksiin. Sanoma Media Finlandin lehtien työntekijät olivat vielä eilen epätietoisia siitä, miten ytneuvottelut kohdistuvat kuhunkin toimitukseen. Helsingin Sanomien pääluottamusmies Jussi Ahlroth kuvaa työtahtia jo nyt kovaksi, ja toivoo työnantajan kertovan, mitä jätetään tekemättä, jos väkeä edelleen vähennetään. Työterveyslaitos aikoo vähentää jopa 200 Työterveyslaitos aikoo vähentää jopa lähes kolmanneksen työntekijöistään. Laitos aloittaa tämän kuun lopussa yt-neuvottelut, joissa vähenee enintään 200 työntekijää. Paasikiven sanotaan mieltyneen historioitsija Thomas Macaulayn lausahdukseen, jonka mukaan tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hallituksen peräänkuuluttama tuottavuuden parantaminen edellyttää tutkittua tietoa. Työterveyslaitoksella on kaikkien työelämän toimijoiden tunnustama rooli paitsi työterveyden ja työhyvinvoinnin, myös työn tuottavuuden tutkimuksessa, Haring sanoo. STT-Demokraatti Helsingin Sanomien pääluottamusmies Jussi Ahlroth kuvaa työtahtia jo nyt kovaksi, ja toivoo työnantajan kertovan, mitä jätetään tekemättä, jos väkeä edelleen vähennetään. Lehtikuva / Jussi Nukari Saimme pienen erän LAHKEELLSIA ALUSHOUSUJA (liukas pinta) koot 38-52 16 euroa / pari -Laamapaitoja -Laamahousuja -ym. Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14. Autetaanko siellä vai täällä. Eurooppa elää nyt omia vaaran vuosiaan. Toisaalta tiedämme, että Lähiidän ja Afrikan epävakautta ei voida ratkaista siirtämällä yhä suurempi osa ihmisistä Eurooppaan. Niinistön mukaan tarvitaan uskottavaa politiikkaa, joka vaikuttaa ja saa kansalaisten enemmistön tuen. . Tähän tietysti mielellään vastataan, että molempi parempi. UUTISET Lehtikuva / Jussi Nukari Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suurlähettiläspäivillä pikkuparlamentissa tiistaina Helsingissä eilen. Niinistö: ?Eurooppa elää vaaran vuosia? Presidentti Sauli Niinistö piti tiistaina suurlähettiläspäivillä Helsingissä poikkeuksellisen huolestuneen puheen Euroopan nykytilanteesta. Realistinen koulukunta korostaa ulkopolitiikassa valtioiden välistä kilpailuasetelmaa, jossa jokainen valtio pyrkii ajattelemaan ensisijaisesti omaa etuaan. . Puheessa hän käsitteli esimerkiksi geopolitiikkaa ja siirtolaiskriisiä. . Realismin oppikirjoja availlaan nyt eri puolilla. Tuskin hän haki sillä suoraa historiallista yhtymäkohtaa, Tiilikainen arvioi. ?Realismi palannut? Puheessaan Niinistö korosti realistisen ajattelun paluuta kasainväliseen politiikkaan. Sivistyskansan inhimillisyys ja kunnia vaativat, että näitä ihmisiä autetaan. Meillähän ne eivät koskaan kiinni menneetkään. Sitä reunustaa epävakauden ja väkivallan kehä aina Ukrainasta Lähiitään ja Pohjois-Afrikkaan, Niinistö sanoi. Niinistön mukaan epäonnistuminen siirtolaiskriisin hoitamisessa voi johtaa Euroopassa vakaviin seurauksiin. Kyse on valta- ja geopolitiikan ristiriidoista ja niihin vaikuttamiseksi luoduista työvälineistä. Mikko Gustafsson STT ?Kriisi koettelee Schengenin sopimusta, mutta vapaa liikkuvuus ei voi myöskään tarkoittaa hallitsematonta liikkumista.? 26.8.2015 7 Sanoma ja Työterveyslaitos aloittavat yt-neuvottelut Mediakonserni Sanoma aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 280 työntekijän irtisanomiseen. Siitä piti historia huolen. K. Hänen mukaansa kriisi koettelee Schengenin sopimusta, mutta vapaa liikkuvuus ei voi myöskään tarkoittaa hallitsematonta liikkumista. . Luulen kuitenkin, että on välttämätöntä valita painopiste ja toimia päättäväisesti. Niinistö täsmensi medialle virallisen puheensa jälkeen, että esimerkiksi Syyrian tapauksessa parasta olisi olla pai- kan päällä ja pyrkiä rakentamaan rauhaa. Tiilikainen: Pintakeskustelu huolestuttaa Johtaja Teija Tiilikainen ulkopoliittisesta instituutista ei osannut puheen jälkeen arvioida, mihin osoitteeseen puheen osa siirtolaiskriisistä oli suunnattu. Tällä hetkellä laitoksessa työskentelee noin 680 henkilöä. Laitoksen ahdinko johtuu valtionavun vähenemisestä. Uudessa hallitusohjelmassa apua leikataan viidellä miljoonalla eurolla vuodesta 2016 lähtien. SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan valtionapuleikkaukset vaarantavat työelämän tuottavuuden edistämisen. . Neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Yt-neuvottelut ovat osa konsernin Suomen medialiiketoimintoja koskevaa muutosohjelmaa. Sanoma suunnittelee 50 miljoonan euron säästöjä
-66 SSd otsikoi, että ?Karkinen ohi Salon?, sillä tarkistuslaskennassa Seija Karkinen oli demarilistalla hivuttautunut kuudella äänellä Salon edelle. J. Lapualaisooppera ei ole historiallinen kuvaelma, vaan yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa teatteria. Tuon kovan päivän iltana maan eduskuntaan saatiin vasemmistoenemmistö (SDP, SKDL, TPSL yhteensä 51,0 prosenttia ja 103 paikkaa) ja Ylioppilasteatterissa nähtiin Arvo Salon kirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman Lapualaisopperan kantaesitys. Yli-. Samalla Salo itse tuli valituksi eduskuntaan maata järisyttäneessä demarivyörytyksessä (+18 paikkaa, kannatus nousi edellisten vaalien 19,5 prosentista 27 prosentRolf tiin) Bamberg Salon valinta meni täpärälle. Demokraatti 23.3. Alleaoli myös tukijalista, joka oli jo tuolloin vaikuttavaa luettavaa: mukana olivat muun muassa Peter von Bagh, Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Marja-Leena Mikkola, Kari Rydman, Pentti Saaritsa, Hannu Taanila sekä muuan nuori opiskelijapoliitikko nimeltä Paavo Lipponen. LAPUALAISOOPPERA ?Me emme pyri esittämään tapahtumia ja asioita sellaisina kuin ne todellisuudessa olivat, vaan sellaisina miltä ne meidän ajastamme ja meidän perspektiivistämme näyttävät.? (Kaj Chydenius Lapualaisoopperan ensi-illan juhlayleisölle) Lapualaisooppera esittelee meille Lapuan liikkeen sellaisena, miltä se Arvo Salosta, Kalle Holmbergista, Kaj Chydeniuksesta ja 60-luvun nuorisosta näyttää. Salon antama kuva kestää käsittelyn, kuulustelun ja vastustuksen; näin rehellistä yhteiskunnallista teatteria näkee harvoin. Kirjailija ja ohjaaja eivät suuntaa kärkeään nimettyihin henkilöihin ja heidän tekoihinsa, vaan yleisiin oppeihin, joita nämä edustavat ja joiden valossa heidät on nähty. Ohjaaja on tutkinut ja hyväkseen käyttänyt seuraavaa aineistoa, jolla esityksestä on tehty dokumentoiva: Artturi Vuorimaa: Kolme kuukautta Kosolassa. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Pertti Uotila. 1905?1940. Suomen Kansallismuseo. Michael Romm: Arkipäivän fasismi. WSOY 1960. Vihtori Kosola: Viimeistä piirtoa myöten, muistelmia elämäni varrelta. Arvo Salo ei viittaa Vihtori Kosolaan syyttäjän sormella sanoen: ?Sinä seisoit tällä paikalla ja sanoi näin sinä vuonna, vastaa nyt teoistasi kaikkien ihmisten edessä.. Arvo Salo ei syytä Kosolaa, vaan aatteita, joita tämä edustaa: autoritääristä valtaa, väkivaltaa ja mielivaltaa Jumalan nimeen, sananvapauslain rikkomista jne. Lapualaisooppera ei ole oikeudenkäyntinäytelmä, vaan rauhanaatteiden, suvaitsevaisuuden ja ihmisrakkauden julistus ja puolustus. Kosolan Lapualla meille läheisinä, kouriintuntuvina, jopa ymmärrettävinä, vieläkin aggressiota herättävinä tarkasteltavissa. Lapualaisoppera ohjaa suomalaisen yleisön katsomaan Suomen kohtaloita siitä näkökulmasta, mistä ne tällä hetkellä pitää katsoa: pommin jälkeen. Taideteoksena Lapualaisooppera on mitä suurimmassa määrin sosiaalinen tilaus. Gummerus oy 1930. Arne Somersalo: Totuus Mäntsälästä. Ajan Sana oy 1932. Suomen Kuvalehden vuosikerrat 1929?34. Työväen arkiston sanomalehti- ja valokuvaaineistoa vv. Kustant.: Artturi Vuorimaa. niin tuo kymmenvuotiskausi edusti hänen elämänsä varsinaista tähtiaikaa. Sen alku kiteytyy yhteen tiettyyn päivään, 21.3.1966. ensin Ylioppilaslehden päätoimittajana ja sitten kultturitoimittajana Helsingin Sanomissa ja Suomen Sosialidemokraatissa . Mutta kun käsitykset 30-luvusta muuttuvat, on Arvo Salon Lapualaisooppera vaikuttamassa asiaan uutena dokumenttina. Mäntän kirjapaino oy 1931. Uuno Hannula: Me teemme mitä tahdomme. Helsingin uusi kirjapaino oy 1933. Artturi Leinonen: Vuosikymmenten valinkauhassa, muistelmia III. Punaisten joukot ovat Lapualaisoopperassa vihaan ja väkivaltaan yhtä syttyviä kuin valkoistenkin, Salo ei pese heidän käsiään vaikka puolustaakin heidän asioitaan. Lapualaisista lähitapahtumista Salo ottaa huiman etäisyyden. 8 26.8.2015 AVAUS Demokraatin vuosikymmenet 8/12 Teatterivallankumousta ja muita sanaisen arkun aarteita Kun puhutaan tämän lehden historiassa ajanjaksosta, joka ulottuu 1960-luvun puolivälistä seuraavan vuosikymmenen keskiväliin, ei yhtä nimeä voi ohittaa. Ylioppilasteatterille sen saaminen ohjelmistoon merkitsi toiveiden täyttymistä: vihdoinkin näytelmä puuttuu suomalaiseen yhteiskuntaa sen arkoja kohtia varomatta, näytelmä, jonka sanoma menee perille ja johon on vastattava. Lapualaisooppera lyhentää välimatkaa suomalaiseen yleisöön ja haastaa sen vastaamaan. Lapuan liikkeen kaltaisten aatteiden seurauksena Lapualaisooppera esittää dokumentteina toisen maailmansodan. K. Vaalien alla Suomen Sosialidemokraatissa oli kaksi Salon vaalimainosta sloganilla ?Vasen on oikea?. Lapuan kirjapaino 1935. Arvid Kajan: Lapuan nousu. Kauanko Ylioppilasteatterin antama kuva 30-luvun tapahtumista on viimeinen ja selkein, sitä ei kukaan tiedä. Vaikka Arvo Salo oli ehtinyt jo ennen vuotta 1965 nousta valtakunnallisesti näkyväksi ja kuuluvaksi persoonaksi keskustelijana, kulttuuriradikaalina ja journalistina . Dokumenttielokuva ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä ajoista meidän päiviimme. Mutta dokumenttien merkitystä ei liioitella. Sekä kirjailija, ohjaaja että säveltäjä ovat rehellisiä omien lähtökohtiensa selvittelyssä: he eivät tee ikuisuusteatteria, heidän totuutensa on suhteellinen, heidän näkökantansa on 60-luvun kanta, tämän hetken nuorison itselleen selvittämistä asioista tulkinta. 24.3. etusivulla oli otsikko: ?Nyt Salo Karkisen ohi?. Se räknäys piti, ja Arvo Salosta tuli kuin tulikin kansanedustaja. Ennen vaaleja Salo taisi luottaa kulttuurin kentillä kasvatettuun maineeseensa niin vankasti, ettei lehti-ilmoitteluun paljon panostanut
AVAUS 26.8.2015 120 vuotta Salon antama kuva kestää käsittelyn, kuulustelun ja vastustuksen; näin rehellistä yhteiskunnallista teatteria näkee harvoin. oppilasteatteri haluaa poistaa ne kommunikaatiovaikeudet, joiden suossa teatterilaitoksemme rämpii. Lapualaisooppera täytyy jokaisen nähdä joka kynnelle kykenee. Maria Laukan kirjoittama teatteriarvio on julkaistu Suomen Sosialidemokraatissa 23.3.1966 9. Suomalainen teatteri on tarpeeksi monta vuotta vaiennut ja puhunut ?vieraita kieliä?: uudistushaluinen YT kääntyy yleisönsä puoleen herännäisen innolla. Tältä taustalta voidaan ymmärtää se antaumuksellinen joukkosuoritus, jolla YT juhlayleisönsä valloitti ja käsitteli. Hyvin harjoitettu kuoro ja tähtilaulajat Vesa-Matti Loiri ja Kaisa Korhonen olivat heidän valttinsa ja välikappaleensa. Yleisö oli otettu. Yksityisten henkilöiden karaktäärit olivat Holmbergin heiniä, rempseästi karrikoituja, pa- teettisuutta vältteleviä. Kansannäytelmän ja maakunnallisen huumorin elinvoimalla elähdyttivät pappi Herttua ja Hurja Hilja, talonpojat ja työtön merimies ja Isontalon renki. Ensi-illassa tuntui yleisön ja näyttämöllä olevan joukon välillä vallitsevan epätavallinen jännitys, vaikka yleisö oli tavallinen jähmeä, varautunut suomalainen yleisö, joka ei naura vitseille eikä osoita mieltään. Kalle Holmberg osaa tässä suhteessa teatterin käytännöllisen puolen, hänen teatterinsa on kouriintuntuvaa, ärsyttävää, päällekarkaavaa, monumentaalista, kuuroille korville kuulokyvyn palauttavaa teatteria, edelleen Appelqvistia lainatakseni ?psykofyysisesti vapauttavaa? tai ainakin psykofyysisesti vaikuttavaa teatteria. Joukkojen ja sankarien esittämisessä oliva Salo, Holmberg ja Chydenius yhteisellä asialla. Yleisö oli painostava, mutta -yt painosti takaisin. Rohkea ohjaaja Kalle Holmberg käytti hyväkseen joukon voimaa ja sitä teatterin ominaisuutta, jonka Otso Appelqvist on viime viikon Ylioppilaslehdessä määritellyt: ?Teatteri on ainoa taidemuoto, jolla on mahdolisuus ulottua ihmisiin myös fyysisinä olentoina.. Ohjaajan sumeilematon asenne hoiteli oopperan kohtalaisesti myös muita heikomman kolmannen näytöksen (Lapuan temput muilutuksista murhiin) ylitse ja teki nautittavasti oikeutta Salon persoonallisille äänenpainoille Kosolan talon vaiheilla Kosolan alaisten suussa
YT:n esitys on varmasti yksi puhutuimmista ja kuuluisimmista suomalaisista teatteriproduktioista. Vihtori Kosolan keskeisen roolin kantaesityksessä teki muistettavasti Vesa-Matti Loiri, Hurja Hiljana nähtiin Terttu Vilhola, Vihtori Herttuana Pekka Laiho, Asser Salona Lars Svedberg, Lyytinä Kaisa Korhonen ja Elininä Tytti Paavolainen. saamalla 18 paikkaa. Salo palasi journalistisen sorvin ääreen 1971 Suomen Sosialidemokraatin poliittiseksi toimittajaksi. ja oikein lukijaystävällistä . Eipä ollut Lapualaisooppera niin huomattava puheenaihe edes huhtikuisilla teatteripäivillä 1966, että Demari olisi sitä tapahtumauutisessaan noteerannut. Politiikan tarkkailija sivaltelee Arvo Salo tipahti eduskunnasta vuoden 1970 protestivaaleissa, joissa vasemmistoenemmistö suli, vaikka demarit eivät menettäneetkään kuin kolme paikkaa; simoslaisilta sen sijaan meni kaikki seitsemän. Hän alkoi kirjoittaa ensin sunnuntaisin ja myöhemmin lauantaisin ?Poliittinen viikko? -palstaa, joka lauantai-tabloidissa oli sivun kokoinen . 10 26.8.2015 AVAUS Uuteen teatteriaikakauteen Vankan vasemmistolaisen kulttuuritriumviraatin Salo-Holmberg-Chydenius luomasta Lapualaisoopperasta tuli valtakunnallinen puheenaihe, ja vuosikymmenten saatossa maine kasvoi jopa myyttisiin mittoihin. Salo-journalismia. Kaiken tämän ohella hän ehti kirjoittaa myös näytelmiä ja kirjoja. Sitä tulee joskus ikävä näiden päivien tyhmistävässä, enimmäkseen vain pinnallisia kohuja ja poliittisia raatoja janoavassa mediailmapiirissä. Tähän loppuun liitettäköön vielä muutamia siivuja Salon palstoilta 1970-luvun alkupuolis-. Kantaesityksen kuoroon kuuluivat muun muassa sellaiset myöhempien aikojen teatteri- ja musiikkielämän vaikuttajat kuin Kristiina Halkola, Ritva Holmberg, Taisto-Bertil Orsmaa, Jotaarkka Pennanen, Reima Kekäläinen, Tytti Oittinen, Aulikki Oksanen, Arja Saijonmaa sekä myöhempien aikojen Demarin pitkäaikainen elokuvakriitikko Pertti Lumirae. Siihen nähden, kuinka glorifioitu YT:n esityksestä vuosien kuluessa tuli, tuoreeltaan siitä puhuttiin ainakin SSd:n palstoilla yllättävän vähän. Pari viikkoa ennen ensi-iltaa lehti kertoi Ylioppilasteatterin lähestyvästä 40-vuotis juhlakaudesta, jossa ?juhlanumerona on kuten tiedetään Arvo Salon Lapualaisoopperan kantaesitys?. Kaksi päivää ensi-illan jälkeen SSd:ssä ilmestyneen arvostelun lisäksi ei lehdessä maalis-huhtikuussa kirjoitettu sen enempää lukijapalstoilla kuin kulttuurisivuillakaan mitään kohunäytelmästä, joka sentään on jälkipolville näyttäytynyt suurena vedenjakajana ja kulttuurivallankumouksen lähtölaukauksena. joskus vähän ylikin, kun Arvo ei saanut napautettua viimeistä pistettä ihan sovituissa raameissa. Salo jatkoi lehden erikoistoimittajana aina vuoteen 1988 asti, välissä hän kävi tosin heittämässä toisen nelivuotiskeikan Arkadianmäellä 1979?83, ja toimi siinä yhteydessä tovin kulttuuriministerinäkin. Vennamon SMP voitti ja selätti ?roknoosit. 1988 hänet nimitettiin taiteilijaprofessorin viisivuotiseen määräaikaisvirkaan. Jälkikäteen ajatellen tuo politiikan uutisia ja juoruja, pakinaa, huulenheittoa, ja salomaista nokkelaa polemisointia yhdistellyt 1970-luvun Poliittinen viikko -palsta oli ihan parasta
Juntunen. 7-päiväisyydestä luovutaan Kaupunginvaltuutettu Arvo Salo puunistutuspuuhissa pääkaupungissa vuonna 1970. Pauli Burmanin kaudella Suomen Sosialidemo kraatista tuli entistä selvemmin poliittinen sano malehti. Mutta olen kuullut otaksuman, että vuosien mennen vakitui sesti kirjoittava pakinoitsija ikään kuin tulee lu kijan tuttavaksi, jonka kanssa on mukava aamu sella ennen työhön lähtöä vähän turista päivän tapahtumista, kiistellä hänen kanssaan tai ken ties joskus nyökytellä hänelle, että noinhan asia todellisuudessa on. Antti Vuorenrinne Demokraatti. Lehden kulttuuritoimittaja Arvo Salo valittiin 1966 eduskuntaan mutta hän pa lasi lehden poliittiseksi toimittajaksi 1970. Pohjanmaa on toistaiseksi lehden ainoa päätoimittaja, joka on jäänyt toimesta eläkkeelle. Uudeksi päätoimittajaksi tuli Pauli Burman, jolla oli vahva SDPtausta. Voitolliset 1966 vaa lit käynyt puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki il moitti vuonna 1968 halunsa jäädä pois tehtävästä mutta oli kiinnostunut Suomen Sosialidemokraa tin päätoimittajuudesta. Vanha leskisläinen siipi alkoi jäädä tappiolle. Aitoa sen täytyy ollakin, jos se kolhuitta kestää myös maalaisliiton ja metsäliiton seuran.? 5.4. Seuraaviin eduskuntavaaleihin marssivat siis maalaiset ja kaupunkiporvarit yhteistä lippua liehuttaen myös pääkaupungin kaduilla. Libit ovat pitkään leuhkineet puolueensa aidolla kaupunkilaisuudella. Asioilla on nimittäin muitakin omistajia kuin vain Väänänen itse: on myös toinen osapuoli, osattomaksi jätetty, kaltoin kohdellut ministeriön asiakkaat.? Poliittinen viikko 25.1. Uudistus oli kuiten kin sikäli uraa uurtava, että lehden viikonvaihde numero muuttui tabloidformaattiin. Pauli Burmanin päätoimittajakausi päättyi 1974, kun hän siirtyi Enso Gutzeitin palveluk seen, myöhemmin logistiikkajohtajaksi. Jun tusen erottamisesta. 75 (Hannu Salaman saatua PN:n kirjallisuuspalkinnon): ?Pohjoismaiset lehdet myönsivät yksissä äänin Salaman ansiot . ellei pohjoismaiseksi lueta Tiedonantajaa. Myös lehden levikki elpyi puoluehajaan nuksen ahdingosta. Lehden pitkäaikaisimman päätoimittajan Atte Pohjanmaan kausi päättyi 1968. Uusia. kutsuttua suuntausta edusti lehden pakinoitsija Simo ?Simppa. demareihin suunnattu tai henkilökohtainen . 75: ?Kepuliitto on allekirjoitettu Helsingissä. Älä helvetissä, presidentti Urho Kekkonen kommentoi esitystä, mutta nimitti kuitenkin. 1960luku näkyi ja kuului Suomen Sosialide mokraatissa. Häntä rasitti myös jo nuorena poliitikkona hankittu ?neuvostovas taisuuden. - - Tietynlainen viihde riistää kansaa paljon pahemmin kuin tietynkäänlainen urheilu. Urheilu voi tuottaa tyydytystä ja rikastaa elämän kerroksia lähes taiteen tavoin, ei vain tekijälle vaan myös näkijälle.? Pauli Burman kuvattiin ?virallisen. AVAUS 11 26.8.2015 120 vuotta Työväen arkisto Kari Hulkko kolta. Burman oli ollut muun muassa pääministeri Rafael Paasion sihteerinä vuosien 1966?68 kansanrintamahallituksessa. . En tiedä, onko sitä tutkittu, miksi poliittinen pakina on edelleenkin aika suosittu. 75: ?Urheilu täyttää taas näinä viikkoina kuvaruudut ja ihmismielet, kun Suomen suoneniskemä jääkiekkojoukkue tavoittelee jälleen neljättä sijaa MM-kisoissa. Minua ihmetyttää, kun aina välillä tiukataan vastausta kysymykseen onko urheilu hyvä vai paha asia. Urheilu on elämän ilmiö ja kulttuurin alue siinä kuin joku muukin. Ne johtivat lopulta sii hen, että 7päiväisyydestä oli luovuttava. Väärämielisyyksiä ja omavaltaisuuksia näyttää osuvan jokaiselle päivälle. Ja aikaisempia.? Vappurunosta SSd:n etusivulla 1.5.1971: ?Tämä maa ei ole mitään ilman muuta maailmaa. Tämän maan työmies on työmies maailman joukossa: paremman maailman, paremman maan (käykääkin Ruotsissa vaan!) tämän maailman, tämän maan.? Poliittinen viikko 11.1. Hän kuvasi pakinoitsijan työtä Atte Pohjanmaan kir jassa ?Miltä se näytti vasemmalta katsoen. leima, joka 1970luvulla merkitsi po liittista paitsiota. Vielä Burmanin aikana lehteen valittiin kak kospäätoimittajaksi Jorma Cantell. Ehdokkaina. Myöhemmin ?pitsinkiläisyydeksi. Kairamo irtisanoi Juntusen joulukuussa 1974 presidentti Kekkoselta tulleen myllykirjeen jälkeen. Kohtalaisen hyvä pääministerin sihteeri, Paa sio luonnehti myöhemmin muistelmissaan. Puolueen sisällä käytiin ajoittain rajua kamp pailua eri suuntien välillä. Välissä hän palasi eduskuntaan edesmenneen Tyyne Paasivuoren tilalle vuosiksi 1974?1975. Burman ei päätoimittajana viihtynyt 1970lu vun poliittisissa virtauksissa. On siellä minuakin parem pia ihmisiä. näin: . Erkki Raatikainen oli ennen puoluesihteeripestiään Demarin kakkospäätoimittajana. Juntunen oli tullut Suomen Sosiali demokraatin pakinoitsijaksi jo vuonna 1957. 75: ?Viikon Väänänen ei riitä kuvaamaan toisen opetusministerin toimia. ei juuri kuulunut Arvo Sa lon harrastuksiin, vaikka hän syksyllä 1971 kir joittikin lähestyvien ennenaikaisten eduskunta vaalien alla näin: ?Minulta on kysytty, miksi en ole ehdokkaana. Olen vastannut näin: . Pistot ja sivallukset jakautuvat tasaisesti. Sen sijaan itseruoskinta . Tähän suuntaan vei aikakausikin, mutta myös taloudelliset syyt. Rafael Paasio, josta oli 1968 tullut lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtaja, ilmoitti luvanneensa jo paikan Pauli Burmanille. Sen sijaan hän esitti Pitsinkiä Uudenmaan maa herran virkaan. . Mitä se sitten mahtoi olla, mitä Salama kuvasi?? 15.3. Ilmeisesti nauttii Väänenen itsekin siitä huomiosta, joka hänen osakseen aina tulee, mutta väsyksiin asti sitä on annettava. kuvansa vieressä Demarin 108-vuotisvastaanotolla vuonna 2003. 1965?1975 Demokraatin, silloisen Suomen Sosialidemo kraatin kahdeksas vuosikymmen 1965?75 al koi SDP:n nousulla Suomen suurimmaksi puo lueeksi. Vielä en nen lehden kahdeksannen vuosikymmenen lop pua kohistiin lehden pakinoitsijan ?Simppa. Päätoimitta jaksi tuli vuonna 1974 Aimo Kairamo. Tiedonantajan mielestä Salama on kuvannut vallan virheellisesti suomalaisen vastarintaliikkeen luonteen ja aatteen, ytimiä oivaltamatta. Suo men Sosialidemokraatti muuttui 5päiväiseksi sanomalehdeksi 10.10.1972. Kairamo ei koskaan myön tänyt myllykirjettä erottamisen syyksi vaan sen, että pakinoitsija oli eksynyt liian kauas puolueen linjoilta. ?Simppa
mutta harvemmin muistetaan kertoa ne iloiset uutiset. On tervettä rakkolevää, sinisimpukoita, punaleviä ja kauniita värejä. Itämeressä on vielä paljon arvokasta ja hienoa ja suojeltavaa, vaikka on kieltämättä myös paljon ongelmia ja haasteita, kertoo Helsingin yliopiston eläintieteellisen tutkimusaseman johtaja Marko Reinikainen. Reinikaisen johtamalla asemalla Hangon Tvärminnessä vierailee usein koululaisia ja lukiolaisia tutustumassa Itämereen ja sen tutkimukseen. Reinikaisen mielestä on hienoa viedä ryhmiä esimerkiksi snorklaamaan ja seurata oppilaiden reaktioita. . Puhutaan Itämeren kuolemasta ja sen pelastamisesta . Kerrataanpa hyvät kuulumiset heti tähän alkuun. . kuten toki pitääkin . Meillä on valtavan hienoja kallioranta-alueita, joissa on todella hienot vedenalaiset maisemat varsinkin alkukesästä, kun vesi on kirkkaampaa, Reinikainen kuvailee. . He ovat innoissaan ja huutavat: ?Eihän tämä meri olekaan kuollut!?. Niitäkin nimittäin kaikesta huolimatta on. 12 26.8.2015 AVAUS Itämeri muuttuu hyvässä ja pahassa Pisara meressä Uutiset Itämerestä ovat usein masentavia. Näkee myös aika eksoottisennäköisiä kaloja, siloneuloja ja muita. Nämä kaikki ovat esimerkkejä siitä, että meillä on vielä alueita, jotka ovat tarpeeksi hyvässä kunnossa, hän jatkaa.
Kuvassa rahtialus suuntaa avomerelle ohi Utön saaren.. AVAUS 26.8.2015 13 Anna-Liisa Blomberg Kari Hulkko Itämerennorppa on uhanalainen laji, jonka elinympäristöä saasteet tärvelevät. ?Itämeressä on vielä paljon arvokasta ja hienoa ja suojeltavaa, vaikka on kieltämättä myös paljon ongelmia ja haasteita.? Laivaliikenteen päästöt ovat uhka Itämerelle
SDP:n kansanedustaja Riitta Myller jakaa näkemyksen poliittisen päätöksenteon tärkeydestä. . Tavoite on erittäin kova, Myller kertoo. Ripeyttä ratkaisuihin Reinikaisen mukaan tämän päivän teollisuuden jätevesien puhdistusta ohjaavat jo varsin hyvät ja kovatkin vaatimukset . Kun liikenne ja risteilyliikenne Itämerellä kasvaa, pitäisi minusta näistä asioista saada pakolliset ratkaisut nopeammalla aikataululla, Myller sanoo. ?Meni aika monta vuotta, kun ihmiset eivät ylipäätään olleet kiinnostuneita ympäristöasioista. Moni ei välttämättä tiedä, että teollisuuden puolella asiat ovat pääsääntöisesti yllättävänkin hyvässä kunnossa. Maaliskuussa Helcom esitti IMO:lle, että vanha aluskanta saisikin lorotella jätevesiä Itämereen aina vuoteen 2021 saakka. Tällä hetkellä suuri osa pohjoismaisista varustamoista on tehnyt vapaaehtoisesti päätöksen olla laskematta laivojen jätevesiä mereen. Monet muut vesillämme liikkuvat alukset kuitenkin surutta käyttävät Itämerta kaatopaikkanaan. Satamien jätevesien vastaanottokyky on usein mainittu syyksi sille, että meren saastuttaminen jatkuu. Uusia aluksia koskevaa päätöstä kuitenkin lykättiin sittemmin vuoteen 2016. Muovi ei kemiallisesti hajoa meressä, mutta se jauhautuu pienemmiksi ja pienemmiksi hiukkasiksi. 14 26.8.2015 AVAUS Muutoksen ohjaajat Itämeren suurin ongelma tällä hetkellä on meren rehevöityminen, jonka voi helpoiten havaita tarkastelemalla meriveden kirkkautta. Hän arvioi, että Itämeren suojeluun on nykyhallituksella ?hyviä Samuli Siltanen Pisara vähemmän Vaikka Itämeren suojelun suuret linjat piirretään päättäjien pöydissä, voimme me kaikki omassa arjessamme tehdä valintoja, jotka ovat hyväksi merelle. . Se ei ole kovinkaan ympäristöystävällistä. Strategian tavoitteena on saavuttaa Itämeressä hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Itämeren suojelu ei ole vain Suomen tehtävä, vaan kaikkien meren ympärillä olevien valtioiden vetoapua tarvitaan. Viime vuosina siinä on tapahtunut selvä muutos.? Marko Reinikainen. Hallituksen työsarkaa Riitta Myller kertoo, että Itämeren suojeluun vaikuttaa tällä hetkellä Ukrainan kriisi. Myller antaa pari esimerkkiä ensimmäisenä mainituista. . kannustimista, ohjausmekanismeista ja suoranaisista kielloista. Maanviljelijöitä usein syyllistetään Reinikaisen mukaan turhaan. . Pohjoinen ulottuvuus esimerkiksi on EU:n Venäjän, Norjan ja Islannin välistä yhteistyötä, joka käynnistettiin Suomen aloitteesta Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella vuonna 1999. Ei auta, että esimerkiksi päästörajoituksia kiristetään vain yhdessä maassa. . Venäjään kohdistuvat pakotteet ja vastapakotteet haittaavat Myllerin mukaan esimerkiksi maiden rajat ylittävien hankkeiden toimintaa. Käytännössä Euroopan investointipankin kautta rahoitettavat monenkeskiset EU:n ja Venäjän yhteishankkeet ovat Myllerin mukaan juuri nyt jäissä. Meri ei tunne rajoja, Reinikainen tiivistää. Myllerin mukaan Itämeren alueella puhalletaan monin tavoin yhteen hiileen. On valtioiden välistä, yhteisiin sopimuksiin tähtäävää parlamentaarista yhteistyötä ja erilaisiin hankkeisiin perustuvaa kansalaisjärjestöjen, alueiden ja kaupunkien välistä yhteistyötä. Virtsa sisältää typpeä, joka on hyvin tehokas lannoite leville, Reinikainen selvittää. Reinikainen huomauttaa, että ei tarvitse viet- tää aikaa meren rannalla voidakseen tehdä Itämeren kannalta fiksuja tekoja. Joskus törmää siihen ajatteluun, että shampoon huuhtelu mereen tai mattojen peseminen laiturilla ovat vain pisara meressä. Nämä mikroskooppiset hiukkaset voivat joutua ruuan kautta jopa ihmisiin, kun meressä elävät eläimet syövät näitä mikrohiukkasia ja kuljettavat niitä ravintoketjussa eteenpäin, Reinikainen kertoo. Jokainen voi tehdä osansa estääkseen Itämerta rehevöitymästä ja muoviroskaa päätymästä mereen, mutta Reinikaisen mukaan kaikkein suurin merkitys Itämeren suojelussa on poliittisilla päätöksillä. Kun tällainen ekosysteemi menee huonoon kuntoon ihmisten toiminnan takia, se on asia, jolle on viimeistään nyt tehtävä jotakin, Myller sanoo. Samaa köyttä Myllerin ja Reinikaisen mukaan avainsana on yhteistyö. Sama pätee ihmisen jätöksiin. . Esimerkiksi karjatalouden valumavedet ovat ongelma Itämerelle. . Sen kuitenkin pystyy ihan laskemaan, että kuinka monta kiloa levää syntyy vaikka tietystä määrästä puhdistamatonta pesuvettä, Reinikainen kertoo. Reinikaisen mukaan teot riippuvat siitä, missä itse asuu ja kuinka paljon on tekemisissä meren ja merenrantojen kanssa. Vanhaa aluskantaa sääntö alkaisi koskea vasta vuodesta 2018 alkaen. Sen rahoituksen avulla on tehty suuria investointeja ympäristönsuojeluun. Veneilijöiden on hyvä muistaa tyhjentää septitankit asiallisesti satamassa, mökkeilijän kannattaa suosia kompostoivaa vessaa ja jokainen uimarannalla kävijä painaa mieleensä säännön, että veteen ei todellakaan pissata. Kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan. Toki monet säännöt ovat tuttuja myös järvien lähettyvillä asuville. Edellä jo mainittiin, ettei pesuaineita saisi joutua vesistöön. Edellinen hallitus teki todella suuren työn sen eteen, että Suomen ja Venäjän yhteistyöhankkeet eivät ole sanktioiden piirissä, Myller kertoo. Myller odottaa nykyisenkin hallituksen pitävän Venäjän kanssa keskusteluyhteyttä yllä myös Itämereen liittyvissä asioissa. Helcom muun muassa vastaa Itämeren alueella EU:n meristrategiasta. Rehevöityminen muun muassa samentaa vettä, aiheuttaa vesikasvien lisääntymistä ja asettaa kesäisille uintireissuille esteeksi sinilevälauttoja. . Vähän uudempi haaste, johon on herätty viime vuosina, on muoviroska. Siinä on esimerkiksi vielä paljon tehtävää, että lantaa voisi käyttää paikalliseen energiantuotantoon, Reinikainen kertoo. Kyse on siis useimmiten poliittisista päätöksistä . Mitä tulee laivoihin, siellä käytännöt ovat hyvin vaihtelevat, Reinikainen kertoo. Juuri merenkulun vaihtelevien käytäntöjen vuoksi Myllerin mukaan olisi tärkeää, että kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta tehtävä yhteistyö alkaisi vihdoin kantaa hedelmää. IMO linjasi viitisen vuotta sitten, että vuodesta 2013 alkaen uudet alukset eivät saa laskea jätevesiään Itämereen. ainakin Suomessa. . Onni onnettomuudessa on, että Suomen ja Venäjän välillä hankkeet voivat yhä jatkua. . Suomessa syödään ja ostetaan aika paljon lihaa, joka on peräisin esimerkiksi Puolasta. Selkeä keino vaikuttaa Itämeren kokonaistilanteeseen on syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, Reinikainen sanoo. Kirkas vesi ei ole itsestäänselvyys.. Esimerkkinä vaikkapa Pietarin jätevesipuhdistamo, Myller kertoo. Itämeren suojelukomissio Helcom puolestaan on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittajavaltioiden perustama hallitusten välinen järjestö. Monet viljelijät mielellään lähtisivätkin työhön, jos siihen annettaisiin rahoitukselliset ja lainsäädännölliset mahdollisuudet. Esimerkiksi Reinikainen nostaa maatalouden päästöjen vähentämisen. Sopimuk- sen ovat allekirjoittaneet Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska, Venäjä ja Viro sekä Euroopan talousyhteisö. . Kuitenkin Helcomin maaliskuisessa kokouksessa todettiin, että satamien vastaanottokyky on riittävä.
Meren ja sen rantojen ainutkertainen kasvusto tuli tutuksi leikkien. Reinikaisen mukaan rakkolevän kasvusyvyys on madaltunut merkittävästi verrattuna siihen, mitä se oli esimerkiksi puoli vuosisataa sitten. Pienten merenneitojen lisäksi rakkolevämetsissä viihtyvät kalat . Rantaan ajautunutta, kuivunutta rakkolevää oli tietenkin poksauteltava samaan tapaan kuin kuplamuovia. Eräässä lahdenpoukamassa oli . Iljettävä sinilevälautta on myrkyllinen, eivätkä pienet merenneidot voi tehdä uimaharjoituksiaan leväisessä vedessä. Levä ei kuitenkaan aina ole kirosana, vaan levä voi olla myös Kommentti hyvä juttu, Reinikainen muistuttaa. Esimerkiksi rakkolevä on terveen meren merkki. Viime vuosina siinä on tapahtunut selvä muutos, Marko Reinikainen arvioi. Muutosta on tapahtunut myös Itämeressä itsessään. Minä olin merenneito. n n n Tvärminnen tutkimusaseman johtaja Marko Reinikainen vahvisti minulle, että kokemukseni on totta tänäkin päivänä. kuten vaikkapa hauki . Ei siinä ihan hirveästi auteta vesienhoitosuunnitelmien toteuttamista. Värit olivat kirkkaita ja kauniita. Muutos viimeisen parin vuosikymmenen aikana on ollut dramaattinen, Reinikainen sanoo. ja varsinkin kalojen poikaset, jotka löytävät levän seasta ruokaa ja suojaa. oista. Reinikaisen mukaan kansainvälinen yhteistyö, vedenpuhdistukseen panostaminen ja teollisuudelle sekä yhteiskunnille asetetut tiukat vaatimukset ovat jo alkaneet näkyä parantuneena veden laatuna, vaikka tyydyttävällä tasolla ei vielä ollakaan. . uhka ja mahdollisuus Uutiset Itämerestä ovat usein masentavia. ja on onneksi vieläkin . Sisemmällä saaristossa samaista kiveä ei olisi huomannut ennen kuin karahtaa. Oli ihanaa saada luoda lapsen suhde mereen. Saattoi keulakannelta tiiraillessa nähdä melko syvälläkin pinnan alla lymyilevän kiven. Ei se kauhean iso summa ole ollut tähän mennessäkään, Myller selvittää. Samaan aikaan hallitus haluaa, että vesiensuojelun korkeat tavoitteet saavutetaan vuoteen 2021 mennessä vesienhoitosuunnitelmien avulla. Suunnitelmien toimintaohjelmien toteuttamista avitetaan valtion tuella. ?Rahaa jää vain kolme miljoonaa. Toisaalta vesi voi olla paikoin sameampaa kauempana kuin ennen. Puhelimme myös levästä. Ihmisen pitäisikin huomioida, mitkä muutokset ovat ihmisen aiheuttamia ja haitallisia ja mitkä luonnollisia. . Saatoin kyllä syyllistyä jonkin sortin ekoterrorismiin, kun nyhdin rantakivistä pehmeää, vihreää levää käsiini ja tutkin, mitä jännittäviä merimönkijöitä levässä eleli. Ei ole saaristolaiskylää, jossa ei olisi kaupattu savustettua kampelaa veneilijöille. Reinikaisen mukaan kampela ei ole kuolemassa sukupuuttoon, mutta niitä on selvästi aiempaa vähemmän. Rehevöitymisen samentama vesi on sille myrkkyä. Itämeren tulevaisuus ei näytä lohduttomalta. . kaunis, joskin tänä päivänä kaiketi hivenen entistä harvempi rakkolevämetsä. Tämä heikentää sitä luontaista monimuotoisuuden kuvaa, joka Itämeressä pitäisi olla, Reinikainen sanoo. 15 26.8.2015 Riitta Myller. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Timo Sparf n n n Itämeren tilan heikkeneminen on uhka monille lajeille, mutta saaristossa lapsuuttaan viettäneelle osuva esimerkki lajista, jonka elämään meren rehevöityminen on vaikuttanut, on kampela. Ja miksikö esimerkki on osuva. Vesi muuttuu edelleen sitä kirkkaammaksi, mitä ulommaksi saaristossa kulkee. Mollisointu taisi soida näilläkin sivuilla useammin kuin kerran. Sanat ovat kauniita, mutta ainakin näiltä osin rahat puuttuvat, Myller sanoo. Muutos . Meni aika monta vuotta, kun ihmiset eivät ylipäätään olleet kiinnostuneita ympäristöasi- Leväperäistä Muistan elävästi lapsuuteni kesät merellä. Nykyään saaristossa ruopataan ja pidetään keinotekoisesti yllä tiettyä meren syvyyttä. Noin puolet sinilevistä on myrkyllisiä. Getty Images Demokraatti meritunnelmissa ?? ?? ?? SDP:n kansanedustaja Riitta Myller ja tutkija Marko Reinikainen ovat puhujina huomenna alkavalla Demokraatin 120-vuotisjuhlaristeilyllä. Lukijaristeilyn avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Risteilyltä on luvassa lisää luettavaa ensi tiistain (1.9.) Demokraatissa ja risteilytunnelmia päivitetään myös verkkoon osoitteeseen www.demokraatti.fi.. Katsoin budjetista, että vesien ja ympäristönhoidon edistämiseen tarkoitetut rahat vähenevät 70 prosenttia. Palataan lopuksi positiiviseen. Tutkijalla itsellään on käynyt mielessä, josko kampelan pyyntiä pitäisi jollakin ajanjaksolla rajoittaa, jotta kalakannoilla olisi mahdollisuus elpyä, jos luonto vain antaa siihen mahdollisuuden. Kieltämättä käy mielessä minullakin, vaikka savukampela ei niin minun juttuni olekaan. Mitä ulommas saaristossa purjehdittiin, sitä kirkkaammaksi vesi muuttui. Enemmänkin toivon, että myös tulevien sukupolvien pienet merenneidot ja -pojat pääsevät luomaan suhdetta puhtaaseen, lajistoltaan rikkaaseen, tasapainoiseen ja luontaisesti alati muuttuvaan Itämereen. Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demari.fi Sinilevää on monenlaista. Saaristolaiset ovat hyvin huolissaan tilanteesta. AVAUS toiveita?, mutta sellaisiksi ne uhkaavat jäädäkin. . Itämeri elää myös luonnostaan jatkuvaa muutosta. Rakkolevä tarvitsee paljon valoa, eikä valo tietenkään kulje sameassa vedessä yhtä syvälle kuin kirkkaassa. Sukeltelin rakkoleväpuiden välistä ja ihailin, kun aurinko siivilöityi pinnan lävitse. Esimerkiksi saaristossa on matalia merenlahtia, joista osa vähitellen madaltuu muun muassa maan kohoamisen takia ja lopulta katoaa, Reinikainen selvittää. Tällainen luontainen muutos on Reinikaisen mukaan hyvä ja myös vaalittava asia. Emme siis ikinä saa takaisin sitä Itämerta, joka oli muutama vuosikymmen sitten. Kun kesän uutisotsikoissa vilahtelevat levävaroitukset, saattaa maakravun mielikuva kaikkea levää kohtaan muuttua negatiiviseksi
Vuodesta 1895. Aina uutta. info@tyark.fi www.tyark.fi Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Demokraatti.fi. (09) 774 3110, sähköp. klo 17.15 Teatteriryhmä Halli kuin jouluna. - Niskavuoren nuori emäntä Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895 Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. 26.8.2015 AVAUS OSOITTEEMME VERKOSSA <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Demokraatin sloganit: 3 2 x 26,5 mm Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Intohimona kansanvalta. Vuodesta 1895. Antihömppää vuodesta 1895. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttava. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. UUSIMAA Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. KÄHÄRÄ Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. TJ-vinjetti 3 x 22 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 3 x 24 mm 2 x 54 mm Avaa toinenkin silmä. WWW.AYT.FI AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 4 x 35 mm Tasapainon takia. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. www.jytyliitto.fi 2 x 67 mm www.pam.fi 4 x 32 mm Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. www. TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO 16 Punaista Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. muulloinkin Kirjakahvila: 26.8. Vuodesta 1895. Se on tilattava. Vuodesta 1895. Tasapainon takia. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. 3.9. Vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. klo 18.00 Inari Juntumaa - Vuodesta Kapitalismin1895. sanakirja 4 x 25 mm Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi .org Ammattiliitto Nousu ry Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 2 x 36 mm Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Vuodesta 1895. Itsenäisyyspäivä on joka päivä
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo! Sanna Paloposki Arkea. Teemapäivän tarkoituksena onkin saada ihmiset liikkeelle luontoon ja myös jakamaan luontokokemuksiaan. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen edistää terveyttä monin eri tavoin, muun muassa laskemalla verenpainetta, kohentamalla mielialaa, parantamalla tarkkaavaisuutta ja elvyttämällä elimistön puolustusmekanismeja. Päivää voi viettää vaikkapa luonnossa retkeillen. Luontotuokio päivässä todella pitää lääkärin loitolla! Pakkaa elokuun viimeisenä lauantaina mukaan eväät ja suuntaa metsään, puistoon tai vaikka rannalle. Jos omatoiminen retkeily ei houkuttele, voit myös osallistua ohjattuun tapahtumaan. Suomen luonnon päi- Ekovinkki vänä järjestetään eri puolilla Suomea lukuisia luontoretkiä ja muita tapahtumia, joita voit etsiä osoitteesta www.suomenluonnonpaiva. fi. Omat luontokokemukset voi jakaa sosiaalisessa mediassa muidenkin ihasteltavaksi aihetunnisteella #luonnonpäivä. vietetään Suomen luonnon päivää. Päivän tarkoituksena on juhlistaa ai- Luonnossa liikkuminen edistää terveyttä muun muassa laskemalla verenpainetta, kohentamalla mielialaa, parantamalla tarkkaavaisuutta ja elvyttämällä elimistön puolustusmekanismeja. nutlaatuista luontoamme, oivaltaa sen terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus ja vaalia sen tuomaa iloa. Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämää Suomen luonnon päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Suomen luonnon päivänä kannattaa keskittyä nauttimaan suomalaisen luonnon kauneudesta. ARKI 26.8.2015 17 Kari Hulkko Luontoon Suomen luonnon päivänä Elokuun viimeisenä lauantaina 29.8
piiritoimistoon 30.8. Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry:n kokouksessa 2.9. Koekasaa hoidettiin kuin keskoskaappia. Kun isoon tuotantoon siirryttiin, kasaa hoitamassa oli ihmisiä, jotka eivät tajunneet, kuinka tarkkaa työtä se on, Riekkola-Vanhanen kertoi. Jutun syyttäjät olivat kiinnostuneita kokeista, joita alueen malmilla tehtiin kaivoksen alkuvaiheissa. . Valitettavasti kemia ei tottele ympäristölupamääräyksiä. Oikeudenkäynnissä on syytettynä neljä entisen Talvivaaran kaivoksen johtohenkilöä. Syyttäjä vaatii kaivoksen perustajalle Pekka Perälle ja kolmelle muulle henkilölle ehdollisia vankeustuomioita törkeästä ympäristön turmelemisesta. Pekka Moliis STT Talvivaaran bioliuotuksen asiantuntija, yhtiön entinen teknologiajohtaja Marja RiekkolaVanhanen esiintyi todistajana Kainuun käräjäoikeudessa Talvivaaran ympäristökäräjillä Kajaanissa 25. Tervetuloa! TurkuTukholma risteily 1.?2.9 lähtijät, kuljetus lähtö klo 14 matkahuolto. UUSIMAA . Ratkaisua vauhdittivat tieteen rahoituksen synkkenevät näkymät Suomessa. Sarjakuvat . klo 17.15. lukuteatteriesityksensä Niskavuoren nuori emäntä, joka perustuu Hella Wuolijoen klassikkotekstiin. Esitys kestää n. Kasan hoitaminen on taitolaji. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . mennessä johanna.autio@sdp. fi tai 050 583 8393. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Lehtikuva / Pekka Moliis ?Kemia ei tottele ympäristölupaa? Mangaanin osalta RiekkolaVanhanen vieritti vastuuta osin ympäristöviranomaisille. . klo 17 Someron kaupungin valtuustosalissa. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Kun koekasaa tehtiin, henkilökuntana oli diplomitöitään tekeviä teekkareita. Sulfaatti oli sulfaattia, ei siihen kukaan kiinnittänyt silloin huomiota. Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y. Ulkoilupäivä to 27.8. klo 13 Sotkan Erähovilla, vieraita saapuu Kaskisista ja Teuvalta. Ilm. Niistä voitiin kyllä väitellä muutama päivä, mutta loppujen lopuksi ne tehtiin. Riekkola-Vanhanen myönsi, ettei ongelmalliseen sulfaattiin kiinnitetty juuri huomiota kaivoksen perustamisvaiheessa. . Keskiviikkokerhossa, nuorisotilassa Korsontie 2. Talvivaaran malmi on sulfidimalmia ja kun malmi irtoaa, syntyy sulfaattia. Mukana myös kansanedustajat Jutta Urpilainen ja Harry Wallin. 18 26.8.2015 ARKI ???Koekasaa hoidettiin kuin keskoskaappia? Talvivaaran bioliuotuskonkari uskoo yhä menetelmään Talvivaaran ympäristökäräjät jatkuvat lähiviikot todistajien kuulemisella. Tervetuloa! . Puutavarateollisuus päästi sitä satatuhatta kertaa enemmän luontoon, eikä kukaan piitannut. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 35 minuuttia. Korson Eläkkeensaajat ry. Piirin tulevaisuusseminaari / työ©kokous Härmän kuntokeskuksessa Kauhavalla 5.9. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http:// ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/ yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Kahvitarjoilu alkaa klo 10.30, jaossa syksyn ohjelma ja matka- sekä muut ohjelmatiedot. Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/ P. Teatteriryhmä Halli tuo Työväenliikkeen kirjastoon ke 26.8. Vapaa pääsy. Hallituksen järkyttävän isot koulutusleikkaukset kohdistuvat pahiten juuri Helsingin yliopistoon, Hämeen-Anttila sanoo Helsingin Sanomille. Professori kertoo olevansa huolissaan tutkimuksen jatkuvuudesta ja tutkijaoppilaidensa mahdollisuuksista yliopistossa. Jaakko Hämeen-Anttila toimii arabian kielen ja islamin B.Virtanen - Urja tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Me ei saatu ympäristöviranomaisten määräyksestä nostaa veden ph-tasoa tarpeeksi korkealle, jotta mangaanin osalta tilanne olisi parantunut. Someron Työväenyhdistyksen kokous su 30.8. klo 13 sairaanhoitaja Sinikka Vepsä kertoo äkillisestä sairauskohtauksesta. Kahvitarjoilu ja arpajaiset sekä syk- syn toiminta. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1. . elokuuta 2015. Jaakko Hämeen-Anttila jättää Suomen Islam-asiantuntija Jaakko Hämeen-Anttila siirtyy pysyvästi Helsingin yliopistosta Edinburghin yliopistoon Skotlantiin, kertoo Helsingin Sanomat. Hämeen-Anttila kertoo ottaneensa viran vastaan, kun sitä tarjottiin. Syksyn kerhot alkavat 2.9.2015. klo 10?15. Alustajina SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Demokraatin uusi päätoimittaja Mikko Salmi. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Tiistaina todistajan valan vannoi Kainuun käräjäoikeudessa Talvivaaran bioliuotuksen asiantuntija, yhtiön entinen teknologiajohtaja Marja Riekkola-Vanhanen. Vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt bioliuotuskonkari uskoo menetelmän purevan Talvivaaran malmiin, vaikka 2005 rakennetun koekasan hyvät tulokset eivät koskaan ole oikeassa tuotannossa täysin realisoituneet. . Uusi virka Edinburghin yliopistossa vastaa nykyistä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. 0400 402 172. VARSINAIS-SUOMI . Kokeet vastasivat alan parhaita tutkimuksia ja käytäntöjä. Sain suorittaa kaikki selvitykset ja kokeet, mitä halusin. Hämeen-Anttilan mukaan viran houkuttelevuutta lisää se, että Edinburghin yliopisto on tieteellisesti Helsingin yliopistoa tasokkaampi. STT. Kokouspaikka on Kampin palvelukeskuksen Fade-sali. Uudetkin jäsenet tervetulleita. POHJANMAA
19.00 Uutiset ja sää. 20.05 Sää. Synttärimasennus. 15.50 Australian Junior Masterchef Thaimaalainen ankka. 16.50 Hauskat eläinvideot 17.20 Frasier Sekaisin tohtori Marysta. 17.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Jyrki Sukulan työt hotelli Joronjäljessä jatkuvat. 18.50 Tulossa: Toisenlaiset äidit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Poliisit (7) Helsinki. 19.30 Poliisit Oulu. 20.00 Suomen kaunein mökki 7/8. 12.12 Maakuntaradio. ylösnousemus 00.50 The Walking Dead 01.40 S.H.I.E.L.D. 21.40 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kamarimusiikkia Kemiönsaaressa 21.10 Musiikkia kesäillassa 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 19.05 Luonto-Suomen perhosbaari 0203-17600. Keskustelu käsittelee sateenkaariperheitä sekä sitä, millaista oli kasvaa alkoholistiperheessä. 22.30?23.01 XL-sukupolvi 8/8. On tilannekatsauksen aika. Vuosi sitten viisi ylipainoista nuorta tapasi ensimmäistä kertaa lääkärit ja sairaanhoitajat Holbækin sairaalassa. Kuinka uudet elämänohjeet ovat tepsineet? 00.15?03.25 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.29 FOX Kids 09.30 Wipeout Kesä 10.20 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.50 Kultasedät 11.40 Vauvatiedettä 12.35 Rojua, rojua 13.25 Satojen kissojen nainen 14.20 FOX Wild: Eläimellistä duunia 15.10 Supertehtaat 16.00 Varastojen metsästäjät 16.25 Huutokaupan Metsästäjät 17.20 Typerät videot 17.45 Cops 18.15 How I Met Your Mother 18.40 Family Guy 19.05 Autotallien metsästäjät 19.30 Typerät videot 20.00 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Elokuva: Alien . 04.00 Uutiset ja sää. 15.52 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. Dannyn hurmaava kesäparatiisi Rauman Rokinnokassa sekä Kimmo Kiljusen kesäpaikassa Luumäellä. 20.58 Keno 21.00 Poliisit . 16.17 Maakuntaradio. Rocktoimittajan illallinen. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 16.00 Uutiset ja sää. 20.06 Metsäradio. 01.02 Yöradio . 18.55 Luonto-Suomen perhosbaari. 12.10 Urheiluradio. kotihälytys (12) Pori, unelmien sielunmessu. 22.00 NCIS Rikostutkijat (12) Meriselityksiä. 23.00 Poliisit Oulu. 23.30 Temptation Island Suomi Viimeiset valinnat osa 2. 00.30 Temptation Island Suomi (7) Viimeinen iltanuotio osa 2. 01.30 Castle (12) Ajojahti. 07.53 Maakuntaradio. O: Joshua Oppenheimer, Christine Cynn. O: Reetta Aalto. 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Lazy Town 07.50 Faces 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50?10.50 Australian Junior Masterchef YLE FEM lautta. 23.50?00.40 Mentalist (12) Punainen lasihelmi. 13.00 Yleisurheilun MM: Keihään kunnianhetket Keihään suomalaiset kunnianhetket. 13.15 Yleisurheilun MM Seiväsfinaali N, keihäsfinaali M, 200 m alkuerät N, 400 m aitojen finaali N, 200 m välierät M, 3000 m esteiden finaali N. 18.00?18.55 Titanic - verta ja terästä (12) Irlantilaishui- 13.50 Deittikamera Kakkua ja sekopäitä. 14.20 Deittikamera Mahaplätsin mestarit. 00.05?04.00 Teematieto 07.25?13.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Seikkailu Sambiassa 3/4: Lusakan slummi. 13.00 Uutiset. 17.00 Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 20.00 Uutiset. 18.03 Luonto-Suomen perhosbaari 0203-17600. toiveiden yö. Dokumentti seuraa työtä Lääkärit ilman rajoja -järjestön klinikalla. 00.20 Uutisikkuna 19 Keskiviikko 26.8.2015 MTV3 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Vielä virtaa Nora Battyn 26.8.2015 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Salatut elämät Lassen vanhemmuus tekee tuhoja lelulaatikossa. 18.30 Salatut elämät Peppi tilipussittaa itsensä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale Rahat vai rak- 16.15?16.48 Yleisurheilun MM 3000 m esteiden finaali N, 400 m finaali M. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilun MM Kooste iltapäivän kilpailutapahtumista. 20.00 Uusi päivä ?Tuuliviiri rauhaton?. 07.00 Uutiset ja sää. 01.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical. 09.11 Maakuntaradio. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. Piinatut homot. Jyrkät asenteet homoutta kohtaan ovat ajaneet seksuaalivähemmistöt ahtaalle Venäjällä. 21.00 Uutiset. Askon pesässä on käki. 07.13 Hertan maailma 07.16 Ennin Intia 07.21 Mitä ihmettä. 09.40 Emmerdale 10.10 Pientä pintaremonttia 11.05?12.00 Lääkärit YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 24 h Jerusalem tunneittain Dokumenttisarja Jerusalemin vuorokaudesta, sen asukkaista ja heidän elämästään. Lauri tempoilee Petran ja Elinan välillä. 21.00?21.41 Deception (12) Uusi alku. Peter lähtee Sambian pääkaupunkiin Lusakaan, missä moni asuu slummeissa, köyhyyden ja rikollisuuden keskellä. 14.50 Joan Rivers laittaa tuulemaan 7/10. Sotasisua pillereistä. 16.25 Luontohetki: Attenborough?n erikoiset 4/5. Tim ja Tony ryhtyvät välittömästi kilpailemaan siitä, kuka saa olla pomo. 03.30?04.00 Frasier Sekaisin tohtori Marysta. 16.55 Poikien preppauskurssi 4/4. 02.00 Uutiset. 16.15 Urheiluradio. Castle lähtee Pariisiin etsimään siepattua tytärtään. 02.30 NCIS Rikostutkijat (12) Hädässä ystävä tunnetaan. Tiimi joutuu tutkimaan merijalkaväen kersantin kuolemaa ilman Gibbsiä, joka on matkalla isänsä kanssa. Esitetty Docventuresissa 2014. 01.35?04.00 Uutisikkuna jariksi paljastunut Mark on nyt työtön, mutta se ei ole takaiskuista suurin. 19.00 Ranskalainen kylä (12) Arkirutiineja. 19.55 Maalaislääkäri Franz Kafkan tarinaan perustuva nukkeanimaatio lääkäristä, joka yrittää elää entiseen tapaansa autiossa kylässä juoksuhautojen takana. 20.15 Suomensukuiset 30 päivässä 10/10: Hantimansia. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 18.50 Merisää. Vivianin tapauksesta tulee esille uutta tietoa, ja lopulta juttu ratkeaa. Mies ammutaan ja poliisi tekee pidätyksen. 03.53 Yöradio. 21.03 Päivä tunnissa. Mv. 14.40 Luonnon yrttiapteekki Valkosipuli lääkekasvina mainitaan jo Mooseksen kirjassa. Dokumentti hyväksynnästä, armosta ja anteeksiannosta. Ohjaus: Aleksei Fedortshenko. 23.45 Marja-Sisko Kirkkoherra Olli Aalto lopettaa vuosikymmenten salailun ja ryhtyy täyspäiväisesti Marja-Siskoksi. 06.30 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. Moni nuori haaveileekin muutosta ulkomaille. 23.00 Luck (16) 1/9. 10.03 Ajantasa. Valokuvaajan ateljeeseen ryntäävät takaa-ajettu mies ja nuori nainen. 30-päiväinen matka huipentuu jokilaivamatkaan Objokea pitkin. 21.05 Simon Reeve kahvin jäljillä Kahvibisneksessä liikkuvat suuret rahat. 19.03 Urheiluradio. 12.45 Merisää. Kokoontumisia häiritään ja pahoinpitelyt ovat yleisiä. Hilkka Kohonen pisti amerikkalaissotilaat järjestykseen. 19.00?19.54 Prisma: Nykyajan allergiat 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Äitini, vakooja (16) 1/2. 1970-luvun Englannissa Ruth Gilmartin huomaa äitinsä muuttuneen yllättäen lähes vainoharhaiseksi. 23.30 Uutiset 23.35 Ulkolinja: Etulinjassa Ebolaa vastaan Sierra Leonea koettelee historian pahin ebolaepidemia. 10.00 Uutiset. Amerikka 15.00 Huima konttihuutokauppa 15.30 Kuuluisat kuppilat 16.30 Suomen huutokauppakeisari 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Villit nettivideot (16) 23.00 Konttori 23.30 Leijonan luola USA 00.30 Rantavahdit (12) 01.00?01.30 Rantavahdit (12) LIV 09.00 Hurja painonpudotus 09.50 Kiinalaisen keittiön herkut 10.20 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.20 Huikeat kakut 12.15 Hotellit haltuun 13.10 Hurja painonpudotus 14.00 James Martin ja herkkuja Välimereltä 14.30 Emilyn sisustussalaisuudet 15.00 Gok Wan: Teinien salatut elämät 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami 18.00 Huippumalli haussa 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Greyn anatomia (12) 22.55 Tulossa: Toisenlaiset äidit 23.00 Nakudeitit (7) 00.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa (7) 01.00 Temptation Island Suomi 02.00?03.00 Huippumalli haussa AVA 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00?11.00 Kodinkohentajat 12.00 Lääkärit 12.55 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Jamie Oliverin säästöateriat 15.00 Kardashianit 16.00 Beverly Hills, 90210 17.00 Kevin McCloudin ekomökki 18.00 Haaveiden talo hartiapankilla 19.00 Grand Designs Australia 20.00 Vaimot vaihtoon USA 21.00 Muodin huipulle 22.00 Welcome to Sweden! 22.31 Frendit 23.00 Kardashianit 00.00?01.00 Pukumiehet YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: ohjaaja Matti Ijäs. 00.05 Yöradio ? toiveiden yö. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Asko löytää uuden suunnan. 11.00 Uutiset. 14.00 Uutiset. 03.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 23.00 Uutiset. Kalifornialaisen laukkaradan ilmapiiri tiivistyy, kun Ace Bernstein palaa kolmen vankilavuoden jälkeen kuvioihin. Ace hautoo kostoa kampittajilleen, samaan aikaan radalla etsitään voittajaa. 00.00 The Act of Killing (12) He surmasivat satoja kommunisteja raakojen elokuvien näyttämän mallin mukaisesti. 08.10 Urheiluradio. 12.00 Uutiset ja sää. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 04.00 Yle Puhe esittää 04.25 Yleisurheilun MM 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Katariina Souri 13.55 Yleisurheilun MM 16.35 Yle Puhe esittää 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallokierros 20.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Katariina Souri 23.03 Päivä tunnissa 00.00?04.00 Arkisto. 18.00 Uutiset. 23.03 Yöradio . Metsässä tapahtuvat räjähdykset herättävät metsäolennon vihan. 22.00 Yle Nyheter TV-nytt 22.01 Perhesirkus Lina ja Maria Antman vierailevat Lindbergeillä. 07.12 Maakuntaradio. toiveiden yö. 07.10 Urheiluradio. Uudet tutkimukset todistavat sen vahvistavan immuunijärjestelmää ja edistävän verenkiertoa. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Huume-Suomen historia 2/4. 21.35 Novosti Yle. 08.00 Uutiset ja sää. 07.29 Max ja Meeri 07.37 Kaapo ja Late: Reput ja vaskooli 07.43 Pikku hirviötyttö 07.48 Ota koppi! 07.55 Noksu 08.02 Taavi-tiikerin naapurissa 08.17 Touhukkaat: Lohikäärmekuningatar 08.40 Martine (7) 08.53 Joraavat juurikkaat 08.55 Kesäleiri (7) 09.10 Moottoritien jyräämät 10.10?10.25 Näin Norjassa 10.40 Ajankohtainen kakkonen 11.00 Yleisurheilun MM 13.00 Yleisurheilun MM: Keihään kunnianhetket salaperäiset jalat. 12.50 Vielä virtaa Siivouspartio. 13.25 Hiipivä vaara (Suomi 1944, 75?) O: Yrjö Norta. Sanna Kannasto oli agitaattori joka sai Kanadan ratsupoliisit peräänsä. 03.02 Tero Liete . 11.03 Maakuntaradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 5.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 15.05 Maakuntaradio. 08.12 Maakuntaradio. Komedia Afrikan savannin kahjoista villieläimistä. Puutarhasissit 2/8. 19.00 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Valkokankaan jurot ja kostonhimoiset miehet. 20.30 Päivä Ruotsissa 20.45 Oddasat 21.00 Maan povessa (16) 9/10. Eva alkaa ymmärtää, mitä hänen isälleen tapahtui. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Säveltäjämuotokuvia: Jouni Kesti 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 24. 21.50 Merisää. Kummallisia kierteitä. Emmi avautuu medialle. Lauri pelaa itsensä piireihin. 20.28?20.55 Uusi päivä ?Tahdon sun elämään?. Kurssi on loppusuoralla ja pojat yrittävät parhaansa. 17.25 Sportmagasinet Avaimet norjalaisten maastohiihtomenestykseen. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 18.44 18.55 Ilmapalloystävät. Limbo 2 (7) Elokuvaliput. Clay Kids (7) Tanssi mun nukkeni. Gazoon Pää pilvissä. 13.03 Maakuntaradio. Onko hänellä kosto mielessä. 15.50 Veneilysää. Kuka murhasi Vivianin ja miksi? 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Reggie Yates: Venäjän nuoret 2/3. 02.02 Yöradio. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. Seuraamme tämän maagisen kaupungin elämää 24 tunnin ajan, tunnin kerrallaan. 13.30 Amazing Race Loppurutistus, osa 1. 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Moderni perhe Perhepotrettipulmia. 15.00 Moderni perhe Viestejä menneisyydestä. 15.30 Anthony Bourdain ? kohti tuntematonta Detroit. 16.30 Pientä pintaremonttia Näköaloja pintojen ehostukseen. 17.25 Salatut elämät Liisa pelkää Arjan haasteita. Prisma: Nykyajan allergiat Yle TV1 klo 19.00 Allergioiden määrä on räjähdysmäisessä nousussa länsimaissa. 09.10 Sää. Agentit 02.30 Supertehtaat 03.25 Kapinakokki Santeri Hämäläinen 03.55?05.59 Sky News SUB 10.05?11.00 Lemmen viemää 14.00 Masterchef USA 15.00 Lavalla Jamie Oliver 15.30 Luovat hullut 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää 18.00 American Idol 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Mutsi 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ruotsin surkein kuski 22.00 112 (7) 23.00 Sleepy Hollow (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00?02.00 Bones (16) TV5 07.15 Nanny 08.10 Akvaariomestarit 09.00?09.55 Dawson?s Creek 12.55 Dawson?s Creek 13.45 70?s show (7) 14.35 Hulluna sinuun 15.00 Terapian tarpeessa 15.30 Tappavat suhteet (12) 16.20 Nanny 16.50 Nanny 17.20 Hulluna sinuun 17.45 70?s show (7) 18.40 Terapian tarpeessa (7) 19.10 Columbo (12) 21.00 Jutan ja Vertin supersinkkudieetti 22.00 Elokuva: Erin Brockovich 00.35 Elokuva: Charlien enkelit: Kurvit suoriksi (12) 02.35 Columbo (12) 04.20 American Chopper 05.15?06.03 Tappavat suhteet (12) JIM 11.05 Maistuvimmat liikeideat 12.00 Huipputatuoija haussa 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Jyrki Sukulan makujen maa 14.30 Henkka & Niki vs. Vietnam on 30 vuodessa noussut maailman toiseksi suurimmaksi kahvintuottajamaaksi. Maaseudun köyhille kahvinviljely takaa elannon, mutta haittapuoliakin löytyy. kaus? 20.00 Suomen kaunein piha Honkien keskellä. 21.00 NCIS: New Orleans (12) Isojen rahojen perässä. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat Lentävä 22.00 Kino: Niittymarien taivaalliset vaimot (12) Kol- NELONEN laasimainen, luonnonläheistä erotiikkaa ja mytologisiakin aineksia hyödyntävä marinkielinen näytelmäelokuva suomalais-volgalaisen marikansan naisista. 00.00 Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 17.20 Suomi tänään. 17.30 Pyöreä pöytä. Kuvassa Joe ja inhalaattori. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Isien sota 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Hurjia suomalaisia 10.00 Bomb Girls (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 04.15 Yleisurheilun MM 07.10 Pikku Kakkonen 07.11 Nimipäiväonnittelu: 26.8. 10.55 Pikkujuttu. Nyt he tuottavat itsestään elokuvaa ja näyttelevät myös uhreja. Edwardin on tehtävä vaikea päätös. Professori Graham Rookin mukaan ympäristömme muutokset vaikuttavat immuunijärjestelmäämme. Teoriaa testataan kahden perheen vertailussa. Miksi spiraali on muotona niin yleinen luonnossa? 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10?17.55 Bomb Girls (12) Epäilyksiä. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Hurjia suomalaisia 3/6. Sannan ja Hilkan komennossa
Ei tuntunut menneen perille näille kahdelle, joiden saavutuslistalla on erilaisia valituksia ynnä muuta sellaista. Sopisikohan tässä vielä hieman parantaa persujen saavutuksia muistuttamalla, että kansamme historia kertoo muun muassa talonpoika Lallista, joka taisi kirveellä opettaa tänne vieraasta maasta verottamaan pyrkivää piispa Henrikiä. Vältin vetäjiksi olisi viisasta laittaa muutakin kuin tavallista kuluttajaväkeä ja jo osuutensa raataneita eläkeläisiä. Jokin kivi näkyy jääneen kääntämättä, ja nyt se hiertää hallituksen kiiltonahkakengässä. Papissa oli lehtiporvarinkin turva. sivistyneesti ykköspaikasta ja myös kansanedustajuudesta. Kivisen pellon sijasta pääministeri kyntääkin nyt kyistä peltoa. Tuloksena on nyt pitkä tuumaustunti. Sipilä sanoi vielä neuvottelujen aattona, että jokainen kivi käännetään. Uskomme kyllä, että politiikassa vielä kokematon pääministeri ihan tosissaan uskoi sopimuksen syntyvän ja vieläpä ennätysajassa. Seuraus oli, että kumpikaan ei päässyt ja kohtapa heistä pahakynäisempi hyppäsikin persuihin. Forssan kokouksessa jo vuonna 1903. timo.roos@kopteri.net. Kansan syvät rivit tuskin huojuvat, vaikka kokoomuksen ja RKP:n kiintiötä vähän pienennettäisiinkin. inulta on tiedusteltu, tiedänkö, missä päätettiin, että ?Turvattomain lasten ja vanhusten hoito on ajanmukaisella ja inhimillisellä tavalla järjestettävä.. Snellman oli Suomen ensimmäinen persu. Saanevatko kutsua Linnan juhliin. Ja jos paperitehtaillakin olisi vuodesta toiseen tehty paperia entisillä palkoilla, niitä ei olisi ajettu alas vaan pyörät pyörisivät vanhaan malliin. Kuka muuten tämmöisiä puhuville maksaa puheista palkkaa? Tasavallan presidentti Niinistö niisti sivistyneellä, juristin tavalla Portugaliin veropaenneita neuvoksiamme. Ei siis luotu uutta kivenpyörittäjän, ei kivenkääntäjänkään kylää, vaan Takinkääntäjäin kylää kohti käy nyt hallituksen kaita tie. Tiltan esityksestä päätimme toivottaa Mikko Salmen, uuden päätoimittajamme, vierailemaan säännöllisesti kotonamme samalla miellyttävällä ja luettavalla tavalla kuin viime perjantainakin. Tampereella ilmestyvä, helposti patavanhoillinenkin Aamulehti toivotti sekin uuden päätoimittajan tervetulleeksi otsikolla ?Vaikeuksissa rypevä työväenlehti turvaa pappiin.. EK:n Häkämies ei taida kuulua Sipilän lähipiiriin. Tuttuakin tutumpaa ja vähän säälittävääkin jo. Siitä alkoi uusi kaksintaistelu persuihin jostakin tulleen miehen kanssa. Niukasti sivistynyt vaalitaistelu johti siihen, että eduskuntaan ei päässyt kumpikaan bonuksena vielä sekin, että paikallinen persuedustaja Soukola eduskunnasta putosi. Siinä sitä oli aimo annos sitä vanhaa kunnon Aamulehteä. Historiaa, filosofiaa ja niin edelleen paremmin tunteva yliopiston dosentti oikaisi näitä kahta viisasta toteamalla, että Snellman kannusti meitä rohkeaan vuorovaikutukseen muiden kansakuntien ja kulttuuripiirien kanssa. Olisiko tästä maahanmuuttajaan nuivasti suhtautuneesta Lallista Suomen ensimmäiseksi persuksi? Myös Hämeenlinnassa on ollut jo pitkään mahdollista seurata persujen politikointia, jolle on ominaista ollut muun muassa erilaisten valitusten värkkääminen, eriseuraisuus ja keskinäinen nahistelu. Muutama vaalikausi sitten kaksi kokoomusrouvaa taisteli enemmän ja vähemmän Kolumni Nieminen Vee Timo Roos äkisen Jallu sanoi kylän paarissa kuulleensa, että Suomessa olisi nyt kaikki kohdallaan, jos vain olisi ymmärretty pitää palkat entisellään. Ja joku vieläkin tietävämpi sanoi, että jos esimerkiksi Salossa kymmenkunta vuotta sitten olisi sovittu, että palkat pidetään aina vain entisellään, ja pidetty myös, kyllä siellä kännyköitä tehtailtaisiin edelleen. 20 26.8.2015 ARKI Snellmanillekin persujen jäsenkirja K ylän entinen opettajakin soitteli. Kapealta tieltä mettähallituksen puolelle suistunut hanke yhteiskuntasopimuksesta puhutti tietysti meitäkin. Vastaan nyt, että tiedän. Muuten ei hän tuommoista olisi edes kuvitellut. Ja ilmoitti muuten juuri eroavansa perussuomalaisista. S M n n n M n n n n n n astamalan kaupungissa kaksi naispuolista persua, valtuustossa istuu kumpikin, kirjoitti paikallisessa lehdessä, että J.V. Vaan päätoimitti Olisiko maahanmuuttajaan nuivasti suhtautuneesta Lallista Suomen ensimmäiseksi persuksi? sitäkin lehteä pappi Hakala vuosina 1956? 1964