Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Ei ole, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha BeurlingPomoell vastaa. Siksi kuluttaja tarvitsee puolustajansa. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. ta m m ik uu ta PAL.VKO 2023-07 00 74 43 -2 30 2 de_26012023_001.indd 1 de_26012023_001.indd 1 17.1.2023 10.49 17.1.2023 10.49. -20 % Koko perhe yhdessä syömään HUOMISEN TYÖ TEEMA Ole valmis ELOKUVA Kotimainen elokuva kansiin TYÖUUPUMUS Älä jää kiinni uupumukseen TYÖVOIMAPULA Hyvinvointivaltio kriisissä 26.1.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kuluttajako kuningas. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 23 / 26
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi pau.fi akt.fi aktlehti.fi de_26012023_002.indd 1 de_26012023_002.indd 1 17.1.2023 12.14 17.1.2023 12.14
Kuluttaja tarvitsee oman puolustajan. 3 Demokraatti 2/ 23 34 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 26. Tulevaisuuden työelämä tehdään nyt. KASVO TEEMA ILMIÖ de_26012023_03.indd 3 de_26012023_03.indd 3 18.1.2023 11.40 18.1.2023 11.40. TAMMIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖVOIMAPULA MURROS OLE TARKKA Maahanmuuttoa lisää vai elintason lasku
2/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ei tämän kanssa Viikon kuva: Demokratian kriisi Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Anu Rajajärvi D-analyysi: Vastustan! D-ilmiö: Faktoja vastaan Indeksi: Neropatista ääniharava Ay: Palkansaajan faktantarkistaja Työ: Varo loppuunpalamista D-kolumni: Esa Suominen Britannia: Hoitajien kapina Syvässä päässä: Kiky II palaa Kirja: Suomifilmin historia Elokuva: Kun kaveri jätetään Kirjavisa: Antoisa Edelfelt Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Sirpa Paatero Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Juha Pantzar IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Beurling-Pomoell Kolumni: Kaarin Taipale Kasvot peilissä: Otto Köngäs Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.2. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 14 24 TYÖUUPUMUS Pysähdy punaisella TYÖVOIMAPULA Rajat auki vai kurjistuminen de_26012023_04.indd 4 de_26012023_04.indd 4 17.1.2023 19.29 17.1.2023 19.29. Tämä on kestämätön yhtälö. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n + TEEMA Huomisen työ 53 5 6 8 11 12 14 20 22 24 27 28 30 34 40 41 42 46 50 52 61 62 64 65 66 Suomessa on töitä mutta ei tekijöitä. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Suomi joutuu jo tänä vuonna tekemään muun muassa taloudessa, sotealueiden ratkaisuissa ja turvallisuuspolitiikassa paljon käänteentekeviä valintoja, joissa arvoilla on keskeinen merkitys. Tämä perustuu toiveeseen, että persujenkin uho ”vihervasemmistolaista politiikkaa” vastaan olisi vain vaaliretoriikkaa. Tietysti Suomessa on paljon kuntia, joissa persuja demarivaltuutetut pystyvät mainiosti sopimaan yhteisistä tärkeistä asioista vaikka kokoomuslaisten ja kristillistenkin kanssa. Miksi mennä petikaveriksi sellaiselle porukalle, joka ylpeilee polkevansa niitä arvoja, joita pidämme itse ohittamattomina. Kenen vieressä itse jaksaisit seuraavat neljä vuotta. Ymmärrän siksi valtavan hyvin, miksi demarit, vasemmistoliitto ja vihreät kertoivat nyt jo ennen vaaleja, etteivät ne halua samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Tuttavan mies viljeli jatkuvalla syötöllä rasistisia vitsejä ”mutiaisista” ja kertoi kaksimielisiä juttuja jopa lasten kuullen. MONI RIVIDEMARI on kummastellut, kannattaako hallitusvaihtoehtoja rajata etukäteen näin jyrkästi. Näin saa ja pitääkin olla. de_26012023_05.indd 5 de_26012023_05.indd 5 17.1.2023 15.05 17.1.2023 15.05. Siksi hallitusseurakin kannattaa valita sillä perusteella, kenen kanssa pystyy tekemään pakollisia kompromisseja asioista, ilman että joutuu tinkimään inhimillisyydestä ja perusarvoista. Ei minulla ollut eikä ole mitään tätä perhettä vastaan. En olisi jaksanut sitä showta pitkään ennen ilmiriitaa. J okunen vuosi sitten jouduin hankalaan tilanteeseen. Nykytermein pidin miestä liian toksisena tai raskaana seurana. Ei ole lainkaan sama, maksatetaanko uudistukset tai leikkaukset vähäosaisilla, vai manataanko markkinoista aiheutuvat vaikeudet jonkun ihmisryhmän kuten kaikkien maahanmuuttajien syyksi, vihaa kylväen. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Näiden kanssa ei jaksaisi Pääkirjoitus KENEN VIERESSÄ ITSE JAKSAISIT SEURAAVAT NELJÄ VUOTTA. Elämä on liian kallista tuhlattavaksi ikävien ihmisten parissa, näin opetti jo mummoni. Oikeasti tiesin, että yksikin telttayö voisi pilata välimme lopullisesti. En muista minkä tekosyyn keksin, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Mutta koko maan luotsaaminen tulevien sukupolvien parhaaksi on eri asia. Tuttava kysyi, haluai simmeko lähteä hänen perheensä kanssa telttailemaan Kaakonkulmalle, kun kerran kaikki harrastamme eräilyä. Herra on puheistaan huolimatta kunnollinen, lapsistaan välittävä kelpo veronmaksaja, mutta elämänarvojemme välillä on vain turhan iso kuilu
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Iv an Fl or es de_26012023_06.indd 6 de_26012023_06.indd 6 17.1.2023 11.41 17.1.2023 11.41
de_26012023_06.indd 7 de_26012023_06.indd 7 17.1.2023 11.41 17.1.2023 11.41. 7 Demokraatti DEMOKRATIAN PAINETESTI. Perussa jatkuvat joulukuussa alkaneet mellakat (kuva), joissa vastustetaan presidentti Dina Boluartea. Donald Trump puhuu edelleen häneltä varastetuista vaaleista. Demokraattisten vaalien tulos ei enää paina, jos oma ehdokas häviää. Tammikuun alussa vaalit hävinneen Brasilian ex-presidentin Jair Bolsonaron kannattajat hyökkäsivät maan hallintorakennuksiin. Hän nousi varapresidentin paikalta presidentiksi, kun maan kongressi syrjäytti presidentti Pedro Castillon
– Minusta on äänestäjien kuluttajansuojan kannalta relevanttia kertoa se, mitkä meidän arvomme ovat, mitkä meidän eromme ovat puolueiden välillä. Ei tulisi, Sanna Marin sanoi. Vaalitilannetta sähköistää myös vaaliasetelmien blokkiutuminen. SDP ei suvaitse ummehtuneisuutta. Keskusta nousee todennäköisesti merkittävään rooliin hallitustapohjaa muodostettaessa. Suomalaisruotsalaisena on lohdutus kuulla Sanna Marinin sanovan, että emme lähde hallitukseen perussuomalaisten kanssa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tekstiviesti vie vaaliuurnille Blokkivaalit tulossa V IIK O N LU KU 50 prosenttia. Puolueiden kannatusluvut ovat kolmen kärjessä niin lähellä toisiaan, että tässä vaiheessa on vaalien järjestystä vaikea arvioida. Yksinkertaiset asiat ovat usein toimivia. Suomessa kokeiltiin tekstiviestimuistu tuksia nyt ensimmäistä kertaa. Tämä on sitä niin sanottua äänestäjän kuluttajansuojaa. Tekstiviestin vaikutus oli suhteellisesti suurempi niillä nuorilla, jotka äänestävät harvemmin. Sinänsä tämä ei ole uutta, sillä aikoinaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sulki perussuomalaiset hallitusyhteistyöstä, kun Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Saman totesi myös SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin politiikan toimittajien tentissä. En näe arvoa siinä, että meidän pitäisi teeskennellä, että kyllä se varmasti on mahdollista, että sieltä jokin SDP:n ja perussuomalaisten hallitus tulisi. KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEISTA on tulossa varsin kiinnostavat. Äänestysaktiivisuus kasvoi viestin saaneilla nuorilla noin yhdellä prosenttiyk siköllä, 32 prosenttiin, verrattuna verrokkiryhmään. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat ilmoittaneet, että eivät lähde samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Nuorten äänestysaktiivisuus koheni, kun nuorille lähetettiin äänestämisestä muistuttavia tekstiviestejä. Aluevaaleissa tehdyssä kokeilussa yli 30 000 nuorta sai tekstiviestin ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen ja päivää ennen var sinaisia vaaleja. Vaaliasetelmien blokkiutumisesta huolimatta tarjolla on edelleen useampia hallitusvaihtoehtoja: sinipuna, porvarihallitus, nykyisen hallituspohjan jatko ja vaikkapa vähemmistöhallitus. HUSSEIN AL-TAEE FACEBOOKISSA Kun kokoomus on valmis vaikka vähemmistöhallitukseen PS:n kanssa, edessä on jonkinlaiset blokkivaalit – joskin Suomessa edelleen sinipuna mahdollinen. Marinin mukaan SDP:tä ja perussuomalaisia eivät erota vain arvot ja ihmiskäsitys vaan myös näkemys talouspolitiikasta, työmarkkinakysymyksistä ja ympäristöstä. Suomessa ollaan siirtymässä Ruotsin mallin kaltaiseen blokkipolitiikkaan, jossa äänestäjä tietää – ainakin joltain osin – jo ennen vaaleja, minkälaisen hallituskokoonpanon hän voi äänellään saada. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on aiemmin todennut, ettei näe perussuomalaisia hallitusyhteistyössä SDP:n kanssa. ANTTI RONKAINEN TWITTERISSÄ POLITIIKKA Oma työ muuttuu lähivuosina niin, että se vaatii uutta osaamista, uskoo suomalaisista noin Ja tk uv an op pi m is en ja ty öl lis yy de n pa lv el uk es ku s de_26012023_08.indd 8 de_26012023_08.indd 8 18.1.2023 10.46 18.1.2023 10.46. JONATAN WIKSTRÖM FACEBOOKISSA Suoraselkäistä
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MIES TUOMITSEE TUOMARI TUOMITSEE Henkinen vankila Fyysinen vankila Hyvä Natotulppa, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an, kiitos sinun, Suomessa alkaa taas muistua mieleen suomettumisen ajat. – Palkansaajat tarvitsevat näkymän ostovoimaongelman ratkaisemiseksi. Nyt meidän pitäisi nöyristellä Turkkia, jotta varmistaisim me pääsyn Naton jäseneksi säällisessä ajassa. Parhaaksi keinoksi palkansaajien ostovoimaongelman korjaamiseen liitto näkee kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisen työnantajien maksettavaksi. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy on masennus. Haluat, että niin Ruotsi kuin Suomikin tinkisi omista demokra tiakäsityksistään. Ja yksinvaltaisuudessa on myös heikko kohtasi: pelko. de_26012023_08.indd 9 de_26012023_08.indd 9 18.1.2023 10.46 18.1.2023 10.46. Ja kaikki tämä vain sinun oman sisäpoliittisen pelisi pön kittämiseksi. Sehän on helppoa lähes yksinvaltai sesti johtamassasi maassa. Vastaavan vaikutuksen saaminen veronalennusten avulla olisi julkisen talouden liikkumatila huomioiden mahdotonta, perustelee Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta tiedotteessa. Ilmariselle uusia hakemuksia tuli runsaat 11 000 eli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kiky-maksujen siirron lisäksi on harkittava kohdennettuja tuloveronalennuksia pienija keskituloisille. Kiky hiertää yhä OSTOVOIMA ON MYÖS POLIITTINEN KYSYMYS. Koronavuosina 2020 ja 2021 hakemusten määrä pieneni. Samalla liitto torjuu heikennykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja ajaa palkansaajan asemaa vahvistavia työmarkkinauudistuksia. Toki olet vahvistanut asemaasi myös tehtaile malla vankilatuomioita ja rikossyytteitä mahdollisille ja mahdottomille poliittisil le kilpailijoillesi. Kikyn peruminen vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla. Osin siksi myös hengenhei molaisesi Vladimir Putin hyökkäsi Ukrainaan. Se on kova vaade. Sehän olisi voinut herättää demokratiakai puuta myös Venäjällä, pohtii Demokraatin väki. Hyvä Erdo?an, ymmär rämme, että huolesi on suuri, sillä tämän vuoden kesäkuussa teillä on vaalit, joissa valitaan niin presi dentti kuin uusi parlament tikin. Nämä ovat lisääntyneet erityisesti nuorten kohdalla. Teollisuusliitto julkisti tavoitteensa ensi vaalikaudelle viime viikolla. Työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, mutta ostovoima on myös poliittinen kysymys. TEOLLISUUSLIITON MUKAAN tulevalla vaalikaudella tärkeintä on ratkaista kiihtyvä inflaatio ja energiakriisin aiheuttama palkansaajien ostovoiman heikentyminen. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan hakemusmäärissä on palattu korona-aikaa edeltävälle tasolle. – Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille hyödyttäisi melko tasaisesti kaikkia palkansaajia. Hän ei halunnut naapuriinsa, Venäjän entiseen satelliit tivaltioon, demokratiake hitystä. TERVEYS TYÖELÄMÄ Masennus vie taas työkyvyttömyyseläkkeelle TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEHAKEMUSTEN MÄÄRÄ on jälleen kääntynyt kasvuun. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Kaikille yksinval tiaille tai siihen pyrkiville on demokratia pahinta mahdollista myrkkyä. Silloin suomalaisten sanottiin ole van rähmällään itään
Uusi ilmiö on aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat, jotka aiheuttavat vammoja työntekijöille. 5. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien trendi on ollut jo 1960-luvulta lähtien laskeva. 2. TVK ennakoi viime vuoden lokakuussa, että palkansaajille sattuisi vuonna 2022 noin 108 000 työtapaturmaa, joista 89 000 työtehtävissä ja 19 000 kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Kaikki tällaiset työelämän uhkatilanteet eivät tilastoidu Tapaturmavakuutuskeskukseen. 6. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tietoon on tähän mennessä tullut 23 työntekijän kuolemaan työn äärellä johtanutta tapausta. 4. Mistä urheilulajista tunnetaan Jani Roponen. 3. 1 ) Ser bia n 2) Yhd eks än 3) Suo men ark kite htil iitt o 4) Luo don kun nan 5) Jar kko Veh niä ine n ja Mar ja Lap pal ain en 6) Höm ötia inen 7) Par ajä äki ekk o 8) Am os Rex 9) Mer iha rak ka 10) Kyn ttil öitä MAAILMAN TILA • Työpaikkakuolemien määrä kasvaa Työpaikka voi olla hengenvaarallinen T yöpaikkakuolemien määrä lähes kaksinkertaistui viime vuonna sitä edeltävästä vuodesta. 9. Minkä lintulajin nimi on ruotsiksi strandskata. Tilastojen perusteella suurin riski kuolla työn ääressä on perinteisillä SAK:laisilla aloilla kuten rakentamisessa, kuljetuksessa ja teollisuudessa. Uhanalainen lintulaji, mutta minkä niminen. Ketkä ovat Kamala luonto -sarjakuvan tekijät. Toisten ihmisten aiheuttamien vahinkojen määrä on ollut kasvussa etenkin sosiaalija terveyspuolella ja varsinkin sosiaalialan hoitolaitoksissa. 8. Kuinka monta arkivapaata osuu vuodelle 2023. TVK pitää koronan jälkeistä paluuta normaalimpaan toimeliaisuuteen osasyynä työpaikkakuolemien kasvulle. Minkä kunnan vaakunassa on kaksivarpapurjeinen verkkovene. Mikä oli Museokortin käyttäjien vuoden 2022 suosituin museokohde. de_26012023_10.indd 10 de_26012023_10.indd 10 17.1.2023 12.09 17.1.2023 12.09. Mitä tuotteita valmistaa Puttipaja. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Isabel Infantes Siinä menivät kuninkaalliset murot Siinä menivät kuninkaalliset murot 10 VIS V 1. Minkä maan presidentti on Aleksandar Vu?i?. 7. Minkä ammattiliiton lyhenne on SAFA. 10. Hyppy on huima, sillä vuonna 2021 niitä oli 12 ja sitä edellisenä vuonna 15
Kansainvälisen tilanteen vuoksi myös turvallisuus ja se, miten voimme auttaa ukrainalaisia. Oli se sitten yksi tai sata henkilöä, tukiryhmä pitää olla. Liikuntaihmisenä ja TUL:n 2. Energiaa eduskuntavaaleihin Demarinaisten järjestökameleontti puhuu vaalikentillä myös liikunnan puolesta. Miksi ja mitä olet saanut niistä. Kevään neljä kuukautta meppi Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) avustajana tutustutti EU:hun paremmin, ja pystyn hyödyntämään sitä opettajan työssä. Se on ennaltaehkäisyä, jonka hyöty heijastuu valtion talou teenkin. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Olet kuudetta kautta Vihdin valtuustossa. Mitkä ovat Demarinaisten vaalisuunnitelmat. On tärkeää, että ryhmän kanssa voi pallotella ajatuksia ja ideoita. Hyvä meno! Valoisaa vaalivuotta aloitetaan, energiaa on valtavasti ja tähtäin on eduskuntavaaleissa. Nyt toiminnanjohtajana tuntuu hyvältä päästä käyttämään hyödyksi myös kokemustani järjestötoiminnasta. Mikä on ykkösvinkkisi ehdokkaille. Olet viime aikoina tehnyt erilaisia lyhyitä pestejä. Kameleontti elää lämpimässä. Ehdokkuus ei ole vain yksilön asia vaan joukkuelaji. Miksi. Voimaeläimesi on kameleontti. Mikä vaalikentillä puhuttaa. Haluan käyttää osaamistani ja malttiani – kokemustani siitä, että päätöksenteossa ei ole pikavoittoja – kuntalaisten hyväksi. de_26012023_11.indd 11 de_26012023_11.indd 11 11.1.2023 15.19 11.1.2023 15.19. Tavoitteenamme on, että kaikista äänestävistä naisista 25 prosenttia äänestää demaria. Aloitin aikoinaan yksittäisillä perheenäidin ja liikuntaihmisen teemoilla, kokemus on opettanut näkemään ison kuvan. Minulla on yli 20 vuoden kokemus lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorina, olen nyt virkavapaalla. Tukiryhmä – sen apu, tuki, turva ja tsemppi – on iso voimavara. Se on värikäs ja muuntuu eri tilanteisiin, kuten minäkin. Meillä on hyvä vaaliohjelma ja tuemme ehdokkaitamme esimerkiksi taustaja jakomateriaaleilla niin, että jokainen voi tehdä hyvän vaalityön. varapuheenjohtajana toivon, että myös liikunta puhuttaa. Vaikka tykkään talvestakin, kaipaan lämpimään. Se onnistuu, kun organisaatio ehdokkaiden takana toimii. Sosiaalija terveyspalvelut, hyvinvointialueiden alun sujuminen varmasti puhuttavat. Välillä on katsottava asioita vähän jostain ulkopuolelta, jotta pysyy vireys ja into omassa työssä. 11 Demokraatti Olet ollut kolme kertaa eduskuntavaaliehdokkaana. Järjestötoiminnassa pitää muuntua kaikkeen mahdolliseen toriteltan pystyttäjästä ministerin taustamuistioiden kirjoittajaksi ja mainosten värien kommentoijaksi. Se on tärkeää terveydelle. Mikä meno, Demarinaisten toiminnanjohtaja Anu Rajajärvi. Miksi viihdyt paikallispolitiikassa
Haastattelussa kysyttiin, sopiiko perussuomalaisille, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun. Suo siellä, maahanmuutto täällä VERONMAKSAJIEN MÄÄRÄN VÄHENEMINEN MERKITSI ELINTASON LASKUA. Ja todellisuudessa aika paljon muunkin karsimista, sillä maahanmuuttoon tai vaikkapa kehitysapuun käytettävät rahat ovat vaivaisia ropoja verrattuna esimerkiksi hoitomenojen rahoittamiseen, jos veronmaksajien määrä alkaa vähetä. Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseen ei Purran haastattelusta löytynyt konkretiaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra avasi puolueen ajattelua Talouselämän joulukuisessa haastattelussa. KOSKA MAAHANMUUTTO on perussuomalaisille ehdoton paha, olisi kohtuullista analyysi kuulla, kuinka puolue ratkaisisi – kestävällä tavalla – esimerkiksi Suomen huutavan työvoimapulan, niin sote-alalla kuin kovemmin palkatuissa niin sanotuissa osaajatehtävissä. Maahanmuutto on perussuomalaisille sellainen mörkö, että puolue ennemmin riskeeraa Suomen talouskehityksen. Ellei sellaiseksi laske maahanmuuton kustannusten minimointia. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on gallupien kärkipaikalta aloittanut vaivihkaisen muiden puolueiden kilpailuttamisen – ja näiden kynnyskysymysten testaamisen – nostamalla esille erilaisia hallitusvaihtoehtoja. Esimerkiksi MTV Uutis ten kokoomuksen piiripäättäjille tekemän kyselyn perusteella heille mieluisin hallituskumppani on perussuomalaiset. Yhteistäkin toki löytyy. Mielenkiintoista olisi tietää myös perussuomalaisten näkemys väestön vanhenemiseen, siihen liittyvään kestävyysvajeeseen, väkiluvun vähenemiseen kuin myös talouden alamäkeen, minkä veronmaksajien väheneminen aiheuttaa. Hän piti vastuuttomana puheita siitä, että työperäinen maahanmuutto olisi vastaus mihinkään Suomen ongelmaan. Kokoomus ja perussuomalaiset jakavat näkemyksen siitä, että Suomen velkaantumisvauhti käännetään laskuun lähinnä leikkaamalla julkisia menoja ja verotusta keventämällä. ”Ainakaan maahanmuutolla sitä (väkiluvun laskua) ei tule korjata. de_26012023_12.indd 12 de_26012023_12.indd 12 11.1.2023 15.12 11.1.2023 15.12. Isoin vääntö tulee maahanmuutosta. Purra uskoo, että sillä kyettäisiin ”rahoittamaan ja ylläpitämään hyvän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan.” Purra tosin lisäsi, että tämä vaatii myös kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien karsimista. Teknologiateollisuuden tavoite on kasvattaa vuotuinen nettomaahanmuutto 50 000 ihmiseen vuoteen 2030 mennessä. Elinkeinoelämän maahanmuuttoluvut aiheuttavat perussuomalaisten puoluetoimistolla luultavasti sydämentykytystä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK puolestaan haarukoi, että Suomeen tarvitaan 200 000 uutta maahanmuuttajaa, joilla paikattaisiin 2040-lukuun mennessä eläköityviä suomalaisia työmarkkinoilla. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Sitten meidän pitää sopeutua siihen, että suomalaisten määrä vähenee”, oli Purran vastaus. Jos kokoomus ja perussuomalaiset haluavat samaan hallitukseen – ja porvarihallituksen Suomeen – joutuvat ne tekemään melkoisia takinkääntöjä. Eniten tästä kärsisivät pienituloiset. Siinä missä kokoomus on profiloitunut elinkeinoelämän äänitorvena ja maahanmuuton kannattajana, on perussuomalaiset lukkojarrutuksessa vastustamassa edes työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tämä merkitsisi monen suomalaisen taloustieteilijän mukaan lopulta kurjistumisen kierrettä, jossa suomalaisten elintaso laskisi. P erussuomalaisten gallupkannatuksen nousu on vauhdittanut puheita porvarihallituksen mahdollisuudesta vaalien jälkeen
Vuoden 2022 alin lämpötila oli Mitattiin Enontekiön lentoasema 8. Se on 0,9 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991–2020. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ilm at ie te en la ito s, M aa ilm an ilm at ie te en jä rje st ö W M O ! Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että maapallon keskilämpötila oli vuonna 2022 on noin 1,15 astetta esiteollisen ajan (1850–1900) yläpuolella. kesäkuuta. Asuntojen hinnat Asuntohinnat voivat laskea alkuvuonna keskimäärin 5 prosenttia viime vuoden loppuun nähden. Merenpinta nousee kaksi kertaa nopeammin kuin 30 vuotta sitten. 13 Demokraatti Korkomenot Valtion korkomenot kolminkertaistuvat tänä vuonna 2,4 miljardiin euroon. 32,9°C -35,7°C Koko Suomen keskilämpötila oli vuonna 2022 noin 3,8 astetta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Ilmasto lämpenee Suomessa vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi. Jokainen vuosi vuodesta 2016 lähtien on ollut yksi mittaushistorian lämpimimmistä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Suomen kiinteistövälittäjät Arvostamme suomalaista työtä. tammikuuta. 0,9°C de_26012023_13.indd 13 de_26012023_13.indd 13 18.1.2023 9.35 18.1.2023 9.35. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Tätä lämpimämpiä vuosia ovat olleet viimeksi 2020 ja 2015. Vuoden 2022 ylin lämpötila oli Se mitattiin Porin lentoasemalla 28
14 Demokraatti ILMIÖ FAKTOJA , , Äänestäjä lopulta päättää, valitseeko elintason laskun vai maahanmuuton lisäämisen. 14 Demokraatti VASTAAN de_26012023_14.indd 14 de_26012023_14.indd 14 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. Teksti Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho ”J os työvoimapulaan ei löydy ratkaisua, meillä verotus kiristyy ja sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus heikkenee, tiivistää Kevan, Suomen suurimman työeläkevakuuttajan, toimitusjohtaja Jaakko Kiander
15 Demokraatti MITÄ TUOHON VOI SANOA, JOS EI HALUTA USKOA TOSIASIOITA. 15 Demokraatti de_26012023_14.indd 15 de_26012023_14.indd 15 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04
Hän nostaa esimerkiksi viime aikoina käydyn keskustelun maahanmuuttajien perheiden tulosta Suomeen. Myös hoitohenkilökunnan pula on realisoitunut ennusteita aikaisemmin. Suuntaa valinnasta antaa viime viikolla julkaistu STTK:n tekemä kansalaiskysely, jonka mukaan suomalaisista 53 prosenttia ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Tilannetta heikentää arvioitua suurempi syntyvyyden tippuminen 2010-luvulla. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander on arvioinut, että Suomessa on pohjoismainen hyvinvointivaltio, mihin meillä ei ole kuitenkaan enää varaa. Kiander ei halua ottaa kantaa päivänpolitiikkaan, mutta sanoo, että äänestäjä lopulta päättää, valitseeko ennemmin elintason laskun kuin työperäisen maahanmuuton lisäämisen. Kiander jakaa Spolanderin näkemyksen. de_26012023_14.indd 16 de_26012023_14.indd 16 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on melko suoraan todennut, että puolue olisi ennemmin valmis vaikka tinkimään elintasosta kuin merkittävästi lisäämään maahanmuuttoa. – Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle ei ole uskottava lähtökohta, että joku, vaikka filippiiniläinen sairaanhoitaja, tulisi Suomeen töihin toiselta puolelta maapalloa, mutta puoliso jäisi kotimaahan. Kianderin mielestä työperäiseen maahanmuuttoon liittyy Suomessa jonkin verran epärealistista rusinat pullasta -ajattelua. Yksi syy on Suomen ikärakenne, työikäisten määrä vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Muun muassa perussuomalaiset pitävät näitä monessa tapauksessa rasitteena Suomelle, vaikka yksi perheenjäsen olisi töissä. Ajattelussa lähtökohtana pitäisi olla, että puolisokin jossain vaiheessa työllistyy Suomessa, Kiander linjaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on jakanut Suomen poliittisen kentän asetelmaan perussuomalaiset vastaan muut
Tämä lähes uskonnollinen ehdottomuus huolestuttaa vientiteollisuutta, jolle muuten porvarihallitus kyllä kävisi mieluisena vaihtoehtona. Perussuomalaisten on vaikea julkisesti peruuttaa maahanmuuton ja ”vihreän siirtymän” vastustuksestaan. 17 Demokraatti Eläköitymisen takia 2030-lukua on arvioitu kriittisimmäksi hoitolalla. – Jos nyt otetaan joku faktoihin perustuva tarve – kuten ulkomaisen työvoiman lisääminen – ja esitetään se ikään kuin mielipiteenä tai aatteellisena kysymyksenä, se johtaa väistämättä vaikeuksiin realiteettien kanssa, Metsäteollisuuden johtaja Paula Lehtomäki pyörittelee. Kiander ei usko, että tästä joukosta löytyy ratkaisua työvoimapulaan. – Suomessa ainakin seuraavat 100 vuotta väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Teknologiateollisuuden johtaja Jaakko Hirvola ei kaunistele nykyistä työvoimakriisiä. TYÖPERÄISESSÄ MAAHANMUUTOSSA puhutaan isoista luvuista. de_26012023_14.indd 17 de_26012023_14.indd 17 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. – Työllisyysasteessa on järkevää tavoitella 80 prosentin tasoa (nyt Suomessa 74,7 prosenttia), mutta sen jälkeen siinäkin tulee katto vastaan. Meillä on pysyvä pula työvoimasta, vaikka työperäiseen maahanmuuttoon saataisiin vauhtia. Teknologiateollisuuden tavoitteena on vuosittaisen nettomaahanmuuton kasvattaminen 50 000 ihmiseen jo vuoteen 2030 mennessä. Suomessa oli viime marraskuun lopussa 234 800 työtöntä työnhakijaa. Vientiteollisuudella on juuri nyt yksi selkeä pelko: jos keväällä Suomeen tulee jyrkän populistinen hallitus, joka pysäyttää maahanmuuton ja yrittää hidastaa energiasiirtymää pelkistä ideologisista syistä. Kyse on nykyisten lukujen kaksinkertaistamisesta. EI TÄMÄ OLE IDEOLOGIAA VAAN PELKKÄÄ MARKKINA REALISMIA
de_26012023_14.indd 18 de_26012023_14.indd 18 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. TeolHUUTAVIN TYÖVOIMAPULA ON EDELLEEN SOTE-ALOILLA. Populistipoliitikkojen puheet siitä, että työvoimapula ei olisi todellista tai että sen saisi kuriin parempia palkkoja maksamalla, saa Hirvolan puuskahtamaan. PERSUJEN LEMPIVÄITTEITÄ talouspolitiikassa on, että vihreä siirtymä eli kehitys puhtaampaan tuotantoon ja fossiilittoman energian käyttöön ajaa teollisuuden pois Suomesta. Heidät täytyy saada töihin mahdollisimman vähällä byrokratialla, mahdollisimman nopeasti, eikä estää työllistymistä kuten nyt liian usein tapahtuu, Jaakko Hirvola toteaa. Jatkossa myös Suomeen tehtävät investoinnit ovat vaarassa, jos meillä ei ole riittävästi osaavaa työvoimaa, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle summaa puolestaan tilannetta. – Työvoimapula vaikuttaa jo nyt niin, että osa jäsenyrityksistämme ei pysty ottamaan kaikkia tilauksia. Pelko siitä, että maahanmuuttajien mukana tulee myös ”hyödyttömiä elättejä” eli perheitä, on Paula Lehtomäenkin mukaan peruslähtökohdaltaan pielessä. – Mitä tuohon nyt voi sanoa, jos kyse on siitä ettei haluta uskoa tosiasioita. – Tilanne pitää nähdä seuraavissa hallitusneuvotteluissa, ja myös yli hallituskausien. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Meillä on huutava pula osaavista ihmisistä, ja myös sellaisista joita voidaan kouluttaa osaajiksi. Toivon, että nyt käytävä maahanmuuttoa vastustava keskustelu on ollut enemmän kovaa vaaliretoriikkaa, Helle sanoo. Tämä perustuu Kemianteollisuuden johtajan Mika Aallon mielestä väärinkäsitykseen syistä ja seurauksista. – Eihän ole olemassa tilannetta, että tänne otettaisiin vain yksittäisiä ihmisiä, se on ihan absurdi ajatus. On yhdentekevää millä statuksella tänne joku tulee: puolisona, pakolaisena, siirtolaisena tai työnhakijana. Huoltosuhteen kannalta on tärkeää, että tänne saadaan myös lapsia ja nuoria, he ovat tulevaisuuden työllisiä. Tietysti ihmisillä on perheitä ja huollettavia mukana
Minä pidän väkisin luotua poliittista polarisaatiota ja ideologista jyrkkyyttä nyt elinkeinoelämän ja Suomen pärjäämisen kannalta isona riskinä, sanoo Paula Lehtomäki. RAHA ON USEIN ISOSSA ROOLISSA TYÖVOIMAN SAANNISSA. Myös rakentamisen ja terveydenhuollon työpaikkailmoitusten määrä oli noin 10 000 kummassakin. Selvästi alle suomalaisten keskipalkan jäävissä ammateissa, kuten valtakunnallisesti työvoimapulasta kärsivällä ravintola-alalla ja eräissä muissa palvelualan ammateissa, palkkataso on yksi työvoiman saatavuutta rajoittava tekijä. 19 Demokraatti lisuus muuttuu hiilineutraalimmaksi siksi, että puhtaalle tuotannolle löytyy paljon helpommin ostajia. Kauppalehti vertaili pari viikkoa sitten työnvälityspalvelu Joblyn avoimia työpaikkoja ja vertasi niitä alan keskiansioihin. Lyijyllinen bensiini hävisi lyijyttömälle parempien ominaisuuksien takia. Työ ja tekijä eivät aina löydä toisiaan. Päreiden tarve romahti kun edulliset öljylamput tulivat, ja ne taas hävisivät sähkövalolle. – Ei tämä ole ideologiaa vaan pelkkää markkinarealismia, Mika Aalto muistuttaa. Tarjolla on myös paljon hyväpalkkaisia töitä. Raportin mukaan kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. VAIKKA TYÖVOIMAPULASTA puhutaan paljon, Suomessa ei vielä ole työntekijän markkinat. Autoteollisuus joutui luopumaan halvoista kaksitahtimoottoreista, koska kysyntä siirtyi nelitahtikoneisiin. Kohtaanto-ongelmaan liittyy myös matala ansiotaso. – Kyse ei ole muoti-ilmiöstä vaan pysyvästä kysynnän muutoksesta, jossa vähäpäästöisemmät toimijat pärjäävät muita paremmin, hän sanoo. Raportin mukaan keskiansion tarjoavissa (tuntipalkka yli 16 €) ammateissa pulaa on erityisesti soteja ICT-alan osaajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja muutamista teollisuusammateista. Kauppalehden haastattelema työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen piti lähes koko sote-kentän ammatteja varmana työllistymisen kannalta. Historiassa on aina nähty samanlaista. Työttömät etsivät usein ensisijaisesti kokoaikaista, pidempikestoista työtä, mikä näkyy avointen työpaikkojen lisääntymisen ja työttömyyden laskun välisen yhteyden heikkenemisenä. – Tällaisia siirtymiä tulee aina. Ylitarjontaa on puolestaan monissa luovan alan ammateissa, kuten kuvataiteilijoissa, pukuompelijoissa, tanssitaiteilijoissa ja yhteiskuntatutkijoissa. Työnvoimapulan top-10 lista tulee sote-alojen tehtävistä. Näissä ammateissa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Hakijoiden erittäin suuresta määrästä johtuen ylitarjontaa on myös yleissihteereistä ja myyjistä. de_26012023_14.indd 19 de_26012023_14.indd 19 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. Näitä ammatteja ovat monet rakennusalan ammatit, sovellusohjelmoijat, pakkaajat, kemianteollisuuden prosessinhoitajat, matkaoppaat ja kasvihuonetyöntekijät. Töihin haettiin muun muassa myyjiä, myyntiedustajia, työnjohtajia, it-osaajia ja lääkäreitä. Työmarkkinat ovatkin polarisoitumassa. – Siellä voi melkein heittää tikkaa Suomen kartalle, ja sieltä saa sen työpaikan. Kun viime viime vuoden lopulla Joblyssä oli esimerkiksi noin 4 000 myyjän ja 900 myyntipäällikön paikkaa auki, niin samaan aikaan pelkästään sosiaalityötä koskevia työpaikkailmoituksia oli noin 13 400. Kädenjäljellä tarkoitetaan positiivisia ympäristövaikutuksia, sitä miten paljon yrityksen toiminta säästää päästöissä esimerkiksi muiden perinteiseen tai vanhaan teknologiaan verrattuna. Esimerkiksi teollisuudessa ja toimistotyössä tarvitaan aikaisempaa vähemmän työntekijöitä. Vientiteollisuuden mukaan tulevalta hallitukselta tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä politiikkaa, joka yltää vaalikausien yli. Nyt Suomenkin vientiteollisuuden kilpailukyky riippuu siitä, pystymmekö osoittamaan ostajille että teollisuutemme ratkaisuilla on kilpailijoihin verrattuna isompi hiilikädenjälki, Aalto sanoo. Työvoiman tarjonnasta huolimatta työnantajat kokevat merkittävää työvoimapulaa. Näissä tehtävissä palkka vaihteli 4 000 eurosta 9 000 euroon. Työpaikkakato käy näiden välistä. Huutavin työvoimapula on edelleen sote-aloilla. Viime viikolla julkaistu Työvoimatiekartta-hankkeen Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportissa jaetaan ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelmaja ylitarjonta-ammatteihin. Vapaana olevien työpaikkojen määrissä oli kuitenkin huikeat erot. Raha onkin usein isossa roolissa työvoiman saannissa. TYÖVOIMAPULASTA HUOLIMATTA Suomessa on 230 000 työtöntä työnhakijaa. Työvoimaa tarvitaan niin hyvin kuin huonostikin palkattuihin tehtäviin. Raportti esittää yhdeksi lääkkeeksi työvoimapulaan koulutusta, jolla vauhditettaisiin aikuisväestön ammattisiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin. Samaan aikaan kun monella alalla on huutava pula työvoimasta, on osalla aloista ylitarjontaa työvoimasta. – Asioiden mustavalkoistaminen ei ole näin pienessä maassa kestävä tapa toimia. Työvoimapula alkaa olla niin paha kaikkialla Suomessa, Pylkkänen totesi. Työllisyystilanne on huono myös monella luovalla alalla
Velkakriisistä ylösnousussa tärkeää olisi saada talous ja työllisyys pyörimään ilman julkista tukea. Ja nyt julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen onkin jo 72 prosenttia. Se ei voi olla enää sotu, sote eikä sota, eikä jengitappelutkaan. Enpä tiedä, onko sillä viime kädessä paljoakaan väliä, onko elvytyspaketin raha lainaa vaiko tukea – yhteisvastuullisesti se joka tapauksessa kuitattiin ja päätettiin jakaa, eikä mentaliteetti ole yhtä velkavastainen niissä maissa, jotka lainaa saivat. de_26012023_20.indd 20 de_26012023_20.indd 20 17.1.2023 9.22 17.1.2023 9.22. Siltikään emme jaksa huolestua muiden EU-maiden velkaantumisesta, kunhan saamme oman talouden kuntoon. Hokkus pokkus. Kenen idea tämä oli. Tämä huima kasvu velkasuhteessa johtui Tilastokeskuksen tekemästä muutoksesta velan raportointiin. On aivan no-no sanoa, ettei velkasuhdetta tarvitse alentaa. Ehdokkaiden välillä alkaa kilpailu, kuka vähentäisi julkista velkaa kiivaimmin. Kuoroon kannattaa yhtyä. ”Velka on veli otettaessa – veljenpoika maksettaessa”. Muiden jäsenmaiden ylivelkaantuminen on kuitenkin suuri uhka myös meidän kansantaloudellemme ja veronmaksajillemme. Alkaa kuulostaa ruudin keksimiseltä. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Ruudinkeksijästä ääniharava On aivan no-no sanoa, ettei velkasuhdetta tarvitse alentaa . Tilastointitavan muutoksen takia Suomen velkasuhde ampaisi heittämällä ohi Saksan. Jäsenmaiden nuuka viisikko ajoi paketin lainapainotteisuutta ja muut maat tukipainotteisuutta. Velkaa vääntelemällä ja kääntelemällä voi löytää itselleen sopivan ja valheettoman tulokulman keskusteluun. Luulenpa, että se on velka ja leikkauslistat. SUOMEN JULKISEN talouden velkasuhde kasvoi kesällä äkkiarvaamatta kuudella prosenttiyksiköllä ilman, että lisävelkaa otettiin senttiäkään. V uosi käynnistyy eduskuntavaaleihin valmistautumalla. Vertaamme itseämme aina muihin. Ja jokaisen kynnelle kykenevän pitäisi tehdä työtä toimeentulonsa eteen. Aiemmasta käytännöstä poiketen ARA-lainat lasketaankin tästä lähtien ja takautuvasti julkiseen velkaan. Tosin koronan ja sodan vuoksi EU joutuu joka tapauksessa höllentämään vakausja kasvusopimuksessa määritellyn velkasuhteen 60 prosentin kontrollirajaa. Sitä paitsi Suomen velkasuhde on edelleenkin noin 20 prosenttiyksikköä euromaiden keskiarvoa alempi, mutta toki melkein tuplat verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Jos velkasuhde alkaa seiskalla, sillä alkaa olla suuri merkitys paitsi EU:n meihin kohdistamaan talouskontrolliin, mutta myös ennen kaikkea psykologisesti. Kokoaikaisella työnteolla pitäisi pärjätä ilman tukia ja etuuksia. Toisaalta yksityistä velkaa meillä on paljon vähemmän. Suomen kotitalouksilla on velkaa 70 %, mutta Ruotsissa 97 ja Tanskassa 117 % suhteessa BKT:hen. Vaalikeskustelujen tärkeintä teemaa on jo veikattu mediassa. Yritysten pitäisi pystyä kannattavaan liiketoimintaan ilman yritysja verotukia. Tuoreessa muistissa on koronataantuman pysäyttämiseen yksimielisesti sovittu 750 miljardin euron EU-elvytyspaketti. Vaaliväittelyjä oli jo ennen joulua, mutta tahti kiihtyy huhtikuuta kohti
Toistaiseksi emme ole sellaisia havainneet, mutta sen takia seuraamme tilannetta. Rainer Hindsberg sanoo, ettei eduskunnassa ole havaittu, että esimerkiksi trollien kirjoittelu olisi lisääntynyt sen tileillä. – Jossain määrin ne antavat aihetta seurata tilannetta, mutta toistaiseksi meillä ei ole ollut konkreettista esitystä omassa työskentelyssämme siitä, että me lähdemme Twitteristä. 21 Demokraatti Toksinen Twitter Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vetäytyy toistaiseksi pikaviestipalvelu Twitteristä. Meidän näkökulmastamme olisi kaikkein helpointa, että se säilyisi sellaisena. Me toivomme, että se säilyy sellaisena. – Emme me mitään sellaista ole havainneet, mutta jos Twitterin tapa toimia muuttuu radikaalisti, tällaistakin voi tapahtua. – Minä arvioin tilannetta sillä tavalla, että Twitterin johtaminen oli ehkä paremmin ennakoitavissa aikaisemmin eli siihen on tullut joitakin epävarmuuden elementtejä, mikä edellyttää, että me seuraamme asiaa. – Ja vähintäänkin informoisin puhemiehistöä. TWITTER de_26012023_21.indd 21 de_26012023_21.indd 21 18.1.2023 10.42 18.1.2023 10.42. Mutta tämä ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Syynä on Twitter-viestien asiattomuus ja väärän tiedon leviäminen. Teksti Johannes Ijäs E duskunnan tietoja viestintäjohtaja Rainer Hindsberg muotoilee Demokraatille, että eduskunnassakin on pantu merkille Twitterissä tapahtuneet muutokset. Hindsberg toteaa, että Twitterin johto on vaihtunut. Se on vakiintunut osa meidän keinovalikoimaamme viestiä ulospäin. Twitterin omistaa tällä hetkellä yrittäjä ja miljardööri Elon Musk. Mutta selkeästi seurataan ja voi sanoa, että olemme myös valtionhallinnossa kollegoiden kanssa keskustelleet, että on syytä seurata tätä. Tällä hetkellä eduskunnan tiedotuksessa ei käydä Hindsbergin mukaan aktiivista keskustelua siitä, että omasta Twitter-tilistä luovuttaisiin. Hindsberg toteaa, että hän käytännössä asiaa ensin pohtisi ja todennäköisimmin ankkuroisi sen jälkeen päätöksen laajasti eli keskustelisi esimerkiksi eduskunnan kanslian johtoryhmässä asiasta. TWITTER ON TOISTAISEKSI EDUSKUNNALLE HYÖDYLLINEN TYÖKALU. – Se on meille toistaiseksi hyödyllinen työkalu. Jos eduskunta päättäisi lakkauttaa virallisen Twitter-tilinsä, miten prosessi käytännössä etenisi
Jutila Roon painottaa, että julkaisutoimintaa ohjaa myös laatu. Toinen hyvä esimerkki on mielikuva, että Ruotsissa olisi työehdoista sopimisessa kaikki paremmin, vaikka tarkemmin katsoen asiat ovatkin aika samalla lailla kuin täällä meillä. TP:N PUHEENJOHTAJANA vuoden alussa aloittanut Jari Jokinen kuvailee lähtevänsä tehtävään ”tosi uteliaana ja innostuneena”. – Jos ajatellaan TP:tä, niin me edustamme 400 000 palkansaajaa teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla palveluja kuljetusaloilla. – Monista asioista ajatellaan, että ne ovat jotenkin automaattisia, vaikka usein niistä on sovittu työehtotai virkaehtosopimuksissa, hän jatkaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva ”M inulla on ollut sellainen kiusallinen tapa, että kun tapaan kansanedustajia, kysyn heiltä, minkä työehtosopimuksen olet lukenut viimeksi. Pelkkä sopiva näkökulma ei riitä. – Yhteinen intressimme on se, että suomalainen teollisuus menestyy, työntekijät voivat hyvin ja hekin menestyvät, Jokinen kiteyttää ”yhteisen nimittäjän”. Omia ajatuspajoja on monilla eri tahoilla yritysmaailmasta politiikkaan. Jokinen näkeekin, että TP:n tutkimusja julkaisutoiminta tuottaa tärkeää faktaa paitsi TP:n jäsenjärjestöille myös laajemmin evääksi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jokinen arvioi, että varsin usein ihmisten, poliitikkojenkin, näkemykset työmarkkinoihin liittyvistä asioista perustuvat mielikuviin. Omia tutkijoita TP:llä ei ole, vaan pääsihteeri Merja Jutila Roon seuraa tiiviisti tutkimuskenttää ja tilaa tutkimuksia ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja tutkijoilta. Hän luonnehtii TP:n tarjoavan hienon foorumin kaikkien teollisuudessa työskentelevien palkansaajien keskustelulle ja yhteistyölle. – Suomessa ja maailmalla tehdään paljon hyödyllistä, mielenkiintoista tutkimusta, mutta se ei välttämättä päädy laajemman yleisön tietoisuuteen tai päättäjille asti. Ei varmasti voi, Jutila Roon sanoo. 22 Demokraatti Palkansaajan faktantarkistaja Teollisuuden Palkansaajat haluaa tuoda tutkittua tietoa työmarkkinoita koskevaan keskusteluun, joka perustuu usein mielikuviin. TP julkaisee työelämää, työmarkkinoita ja elinkeinoelämää koskevaa tutkittua tietoa Edistys-sarjassa. – Monesti ajatellaan, että paikallinen sopiminen on hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ongelmat työmarkkinoilla. Hänelle on tärkeää TYÖMARKKINAT de_26012023_22.indd 22 de_26012023_22.indd 22 18.1.2023 9.39 18.1.2023 9.39. Yleisin vastaus on hiljaisuus, Teollisuuden palkansaajien (TP) puheenjohtaja Jari Jokinen kertoo. Siinä oppii paljon, kun mukana on erilaisia jäsenjärjestöjä SAK:laisista STTK:laisiin ja akavalaisiin, Jokinen kuvailee. Merja Jutila Roonilla itsellään on aiempaa työkokemusta sosialidemokraattisesta ajatuspajasta Kalevi Sorsa -säätiöstä. Suomen ja Ruotsin työmarkkinamalleja vertailtiin lokakuun 2021 julkaisussa. On tärkeää, että tutkimusta tuotetaan monista eri näkökulmista. Pyrin löytämään nimenomaan palkansaajia koskevaa tutkimusta ja tuomaan sitä julkiseen keskusteluun, Jutila Roon kuvailee TP:n ajatuspajatoimintaa. Suomessakin toimi vuonna 2020 Pennsylvanian yliopiston kartoituksen mukaan 41 ajatuspajaa. TP:n toiminta on tullut tutuksi, kun hän on jo useamman vuoden istunut sen hallituksessa Tekniikan akateemisten (TEK) toiminnanjohtajana. TUTKIMUSJA julkaisutoiminnan TP aloitti vuonna 2018 ja Edistys-sarjan julkaisuja on ilmestynyt kolmetoista. Niissä voi olla osin eroa, mutta paljon neljällätoista liitolla on yhteistäkin. Voiko ajatushautomoita olla liikaa. Kysyntää ja kiinnostusta on ollut alusta asti. – Tämä on otettu todella hyvin vastaan. Tänä vuonna tavoitteena on kasvattaa Edistys-sarjan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta entisestään, hän jatkaa. Ei ole toista tahoa, joka toisi heitä koskevia ja yhdistäviä asioita esille samalla tavalla kuin me, Jutila Roon sanoo. Jokinen antaa pari esimerkkiä yleisistä mielikuvista, joihin Edistys-sarjassa on tarjottu näkökulmaa. Helmikuussa 2021 julkaistussa TP:n analyysissä tutkijat arvioivat neljää paikallista sopimista koskevaa väittämää, joista kolmeen he eivät löytäneet tieteellistä näyttöä. – Se on ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa. TP:n toiminnassa keskeistä on Jokisen mielestä ymmärryksen lisääminen ja erilaisten näkökohtien esiin tuominen jäsenille tärkeistä aiheista
Työmarkkinatilanne on kiinnostava, eduskuntavaalit lähestyvät ja Edistys-sarjassa on vuoden mittaan luvassa viisi julkaisua. Eduskuntavaalikeskusteluihin TP:ltä ei ole tulossa mitään omaa hallitusohjelmatavoitteiden listaa, mutta tarkoitus on koota jäsenjärjestöjen vaaliohjelmia yhteen TP:n verkkosivuille. Kun ennen tukija liikuntaelinsairaudet olivat suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, nyt se on mielenterveysongelmat. Tammikuun julkaisussa työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja avaa luottamusmiesten asemaa 2020-luvun työpaikoilla. Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja Jari Jokinen näkee, että TP:n tutkimusja julkaisutoiminta tuottaa tärkeää faktaa paitsi sen jäsenjärjestöille myös laajemmin evääksi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä on sellainen asia, johon meidän tulisi myös lainsäädännöllä puuttua ja katsoa, onko työsuojelua koskeva lainsäädäntö tältä osin ajan tasalla, Jokinen sanoo. – Tutkimuksessa on käytetty Paanetojan oikeudellisen analyysin lisäksi paljon luottamusmiesten itse sanoittamia kuvauksia heidän työstään. ALKANUT VUOSI näyttää sopivan kiireiseltä, Merja Jutila Roon ja Jari Jokinen arvioivat. Sieltä nousee esiin, kuinka laajasti luottamusmiehet hoitavat työpaikoilla asioita ja millaisia haasteita he kohtaavat, Jutila Roon kuvailee. Molemmista saa varmasti ammennettua myös vaalikeskusteluihin, Jutila Roon arvioi. Teimme kyselyn luottamusmiehille ja saimme lähes 600 vastausta. TP:n heiniä ei ole vääntää työehtosopimuksista, mutta luonnollisesti jäsenjärjestöjen neuvotteluja seurataan tiiviisti. TP on mukana myös yhteistyöhankkeissa, kuten E2 Tutkimuksen vetämässä osaajapulaan ratkaisuja pohtivassa Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeessa. Helmikuussa julkaisuvuorossa on analyysi tutkimusja innovaatiopolitiikasta. de_26012023_22.indd 23 de_26012023_22.indd 23 18.1.2023 9.39 18.1.2023 9.39. Tavoitteissa yhteistä on Jari Jokisen mukaan halu pitää huolta Suomen teollisuuden toimintaedellytyksistä ja siitä, että Suomi on investoinneille mielenkiintoinen kohde. 23 Demokraatti huolehtia siitä, että TP:n tilaamien tutkimuksen tekijät ovat uskottavia ja aiheet ajankohtaisia. – Toivomme tietysti, että sopimuksiin päästäisiin ja vieläpä sillä tavalla, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä – tai sopivasti tyytymättömiä, Jokinen summaa. Sen on määrä valmistua maaliskuussa. Se maailma on monimutkaistunut. – Toinen asia, josta täytyy olla huolissaan, on työhyvinvointi
Hakanen kertoo, että netissä tehtävää testiä ei vielä ole, mutta sellainenkin on tulossa. TYÖUUPUMUSOIREILUA ON tutkimuksen perusteella kokenut noin joka neljäs työssäkäyvä suomalainen. Yllättävä havainto oli, että raja-arvot maiden kesken ovat varsin samanlaiset. – Ihmiset ovat kovia sinnittelemään ja venyttämään rajojaan. Keltaisella alueella riski työuupua on kohonnut. Oman työhyvinvoinnin arvioiminen omin avuin voi olla hankalaa. Pidennetään vähän työpäivää, lyhennetään taukoja, kiirehditään enemmän – pyritään selviämään työn tavoitteista. Miksi näin on. Työterveyslaitos (TTL) on kehittänyt avuksi työuupumuksen liikennevalomallin. Liikennevalomalli ottaa huomioon nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta: kroonisen väsymyksen, henkisen etääntymisen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriintymisen. Arvioinnissa käytettyjen kysymysten vastausten perusteella selviää, missä kohtaa oma työuupumuksen liikennevalo palaa. – Suomessa kaikki käytössä olevat työuupumuksen arviointimenetelmät ovat tyypillisesti lisenssien takana ja maksullisia. Hakanen painottaa, että liikennevalomalli haluttiin pitää kaikille saatavilla ja täysin ilmaisena. Silloin olisi syytä pysähtyä tarkvaroitellaan yleistämästä yhden maan tuloksia myös toisessa maassa päteviksi. Kuormitukseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaan ajatellaan, että kyllä minä vielä tästä selviän. – Me tietysti toivomme, että tämä meidän työmme inspiroisi myös muissa maissa rakentamaan omia liikennevalomalleja ja testaamaan, ovatko raja-arvot samanlaisia kuin meillä, Hakanen sanoo. Siksi usein de_26012023_24.indd 24 de_26012023_24.indd 24 18.1.2023 9.41 18.1.2023 9.41. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Arja Jokiaho T yöuupumuksen liikennevalomalli on uusi menetelmä työuupumusriskin arvioimiseen. Se on myös osa työuupumuksen tunnistamisen ongelmaa – ilmiötä on hankala tunnistaa, jos ei ole päteviä menetelmiä käytössä, Hakanen sanoo. Työyhteisössä harvemmin vain yksi kokee työuupumuksen oireita, vaan kokailemaan ja ryhtymään jo toimiin, jottei valo aikaa myöden mene punaiselle. – Kun valo on vihreä, se tarkoittaa, että ei ole työuupumusoireita. Toki silloinkin voi kokea satunnaisesti esimerkiksi väsymystä, mutta ei työuupumusta. Ei tunnisteta, että missä kohtaa tavallinen stressi muuttuu pitkäkestoiseksi niin, että siitä ei enää palaudukaan viikonlopun tai lomienkaan aikana, Hakanen kuvailee. Suomi, Belgia ja Hollanti ovat nyt ainoat maat, joissa työuupumukselle on määritelty vastaavalla tavalla raja-arvot. Työtä onkin tehty Hakasen mukaan maissa rinta rinnan. Se perustuu tutkittuihin raja-arvoihin, jotka perustuvat satunnaisesti väestöstä poimittujen työikäisten ja työterveyshuoltoon työuupumuksen vuoksi tulleiden asiakkaiden antamien vastausten tilastolliseen vertailuun. Jari Hakanen muistuttaa, että työuupumus kehittyy ajan kanssa. 24 Demokraatti TYÖHYVINVOINTI SINNITTELYÄ JA VENYMISTÄ Moni pinnistelee jaksamisen rajoilla työelämässä. Silloin kyseessä on jo todennäköinen työuupumus, TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen selvittää. Uupumusta on silti usein hankala tunnistaa itse, eikä työyhteisössäkään sitä välttämättä hevillä hoksata. Loppuvuodesta julkaistiin käsikirja, joka tarkastelee menetelmän luotettavuutta ja opastaa sen käyttöön. Tässä tapauksessa yhteistä löytyi, mutta kulttuuriset erot saattavat vaikuttaa paljonkin
de_26012023_24.indd 25 de_26012023_24.indd 25 18.1.2023 9.41 18.1.2023 9.41. EI SE OLE JOKO TAI – ETTÄ SINULLA JOKO ON TYÖHYVINVOINTIA TAI EI OLE
– Tämä kiinnostaa ehkä myös siksi, että testi oikeasti antaa todella laajan kuvan työhyvinvointikokemusten kirjosta. – Voi lähteä pohtimaan, mikä innostaa, mikä helpottaa, mikä tuo työn imun kokemusta ja mikä vie liikaa energiaa. Jaana-Piia Mäkiniemi kertoo tutkijoiden puhuvan työn voimavaroista ja vaatimuksista. Esimerkiksi toimimattomat tietojärjestelmät voivat olla sellaisia – jokaisessa työssä voimavarat ja vaatimukset ovat omanlaisiaan, Mäkiniemi selvittää. – Me tietotyön parissa olevat olemme tottuneet vastailemaan työhyvinvointija henkilöstökyselyihin säännllisesti, mutta vaikkapa jossain rakennusalalla psykologista työhyvinvointia ei ehkä mitata niin paljon. Voi syntyä hyvin vaihtelevia kokonaisuuksia, Mäkiniemi kuvailee. IHMISIÄ KIINNOSTAA myös verrata itseään toisiin ja vertailu voikin antaa myös uusia oivalluksia omien työhyvinvointiin liittyvien kokemusten käsittelyyn, Jaana-Piia Mäkiniemi huomauttaa. 26 Demokraatti TYÖHYVINVOINTI kemus on usein jaettu. Aika keinottomia monet työpaikat tuntuvat olevan tämän ilmiön suhteen. Ihmisten kiinnostus itsensä monitorointiin on lisääntynyt ja esimerkiksi älykelloilla mitataan monia asioita. Tuloksia voi vertailla ja keskustella yhdessä siitä, millaisia voimavaroja ja vaatimuksia omassa työssä on. Sellaisia ovat esimerkiksi työn itsenäisyys, se että voit vaikuttaa työhösi, tulet kuulluksi ja työssä on vaihtelua ja mahdollisuuksia kehittyä. – Voimavarat ovat asioita, jotka helpottavat työntekoa, motivoivat ja ne ovat yleensä asioita, jotka ovat yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Omat vastaukset saattavat olla jopa keskenään ristiriitaisia, mikä kuvaa jälleen työhyvinvointia moniulotteisena ilmiönä. MILLAISET ASIAT vaikuttavat eniten työhyvinvointiimme ja miten työhyvinvointitestin vastauksia voi hyödyntää työhyvinvoinnin parantamiseksi. Mistä testin suosio kielii, TTL:n erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi. – Fyysisen työn tekijöiden vastauksissa korostuu työssä tylsistyminen ja myös työuupumusoireilu muihin verrattuna. Se pureutuu työhyvinvoinnin kuuteen eri ulottuvuuteen, jotka ovat työtyytyväisyys, työn imu, työuupumusoireilu, työssä tylsistyminen, työriippuvuus ja työkyvyn taso. Sivuille on viety noin 50 000 vastaajan aineisto ja tarkoitus on, että aineistoa päivitetään, kun vastauksia saadaan lisää, Mäkiniemi kertoo. TYÖHYVINVOINTI KOKONAISUUTENA selvästi kiinnostaa ihmisiä, koska Työterveyslaitoksen Miten voit. de_26012023_24.indd 26 de_26012023_24.indd 26 18.1.2023 9.41 18.1.2023 9.41. Mäkiniemi pohtii, että ihmisillä varmasti myös on tarvetta mitata työhyvinvointiaan, mutta hän ei silti näe testin suosion johtuvan mistään äkillisestä työpahoinvoinnin aallosta. Nyt ainakin on tämä menetelmä, jolla voidaan tsekata yksilötasolla, mutta myös työyhteisön tasolla, että missä mennään. Työhyvinvointia tarkastellaan ehkä enemmän esimerkiksi ergonomian ja fyysisen turvallisuuden kannalta, mikä sekin on tärkeää. Tutkijana Jaana-Piia Mäkiniemi sanoo havahtuneensa aineiston perusteella pohtimaan, kiinnitetäänkö työhyvinvointiin – ja nimenomaan psyykAJATELLAAN, ETTÄ KYLLÄ MINÄ VIELÄ TÄSTÄ SELVIÄN. Useinhan kyselyissä kysytään vaikkapa pelkästä stressistä, mutta moni meistä tietää, että työhyvinvointiin liittyy monenlaisia fiiliksiä. Esimerkiksi työssä tylsistymisestä tai työriippuvuudesta on tehty varsin vähän tutkimusta, eikä niistä yleensä kysellä esimerkiksi työpaikkojen työhyvinvointikyselyissä. -itsearviointitestiä on sen julkaisun jälkeen keväällä 2021 tehty jo yli 100 000 kertaa. Vaatimustekijät ovat asioita, jotka vievät energiaa ja vaikeuttavat työntekoa. Siitä huolimatta se voi jäädä tunnistamatta. – Sitä vaan ollaan ja mennään – ollaan samassa liemessä. – Voi ajatella niin, että viimeiset kymmenisen vuotta on eletty sellaista itsensä mittaamisen aikaa. – Voi hyvin olla, että samaan aikaan voi olla vähän työuupumusoireilua ja kuitenkin paljon työn imua. kiseen sellaiseen – lainkaan riittävästi huomiota luonteeltaan enemmän fyysisissä ja suorittavissa töissä. Kyselystä on saatu myös paljon mielenkiintoista uutta tietoa, Mäkiniemi sanoo. Kun on päässyt näihin käsiksi, voi alkaa miettiä, miten voisi itse tuunata työtään niin, että saisi työhönsä lisää hyviä asioita ja miten kuormittaviin asioihin saisi helpotusta, Mäkiniemi vinkkaa. Ennemmin se kertonee hänen mielestään siitä, että vastaavaa työhyvinvoinnin mittaria ei ole aiemmin ollut saatavilla. Meitä kiinnostaa, miten voin tällä hetkellä, Mäkiniemi vastaa. Myös näissä töissä on tosi tärkeää kiinnittää huomiota psykologiseen puoleen. – Voi käydä vaikka katsomassa, että miten juuri minun ikäiseni naiset ovat vastanneet tai miten eri ammattiryhmissä on vastattu. Työelämätieto-sivuilla pääsee vertaamaan omia työhyvinvointitestin tuloksiaan muiden vastauksiin. Tai paljon työtyytyväisyyttä, mutta vain keskinkertaisesti työn imua. Testissä vastataan erilaisiin työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja tulokseksi saa hymiöillä ja sanallisesti kuvailtuna arvion siitä, miten itsellä työhyvinvoinnin suhteen pyyhkii. Organisaatiotasolla menetelmää voi käyttää vaikka sillä tavalla, että esimerkiksi vuosittaisissa työhyvinvointikyselyissä olisi mukana näitä liikennevalomallin kysymyksiä, Hakanen vinkkaa. Ei se ole joko tai – että sinulla joko on työhyvinvointia tai ei ole, Mäkiniemi kertoo. Mäkiniemi vinkkaa, että työhyvinvointitestin voisi tehdä vaikka yhdessä työkaverin kanssa
Tällä hetkellä tärkeimmät tehtävämme ovat paitsi taloudellisen kasvun aikaansaaminen, myös Suomen osaamistason kääntäminen uudelleen nousuun, vihreän siirtymän onnistunut aikaansaaminen sekä väestönkasvun piristäminen. Suomalainen talouskeskustelu suhtautuu velkaan enemmän moraalisena kuin taloudellisena kysymyksenä. Vaikea velka D-kolumni VELAN VASTUSTAMINEN PERIAATTEESTA ON HUONOA TALOUS POLITIIKKAA. VELAN VASTUSTAMINEN periaatteesta on huonoa talouspolitiikkaa. Velka on työkalu eikä arvo itsessään – suuntaan tai toiseen. Aiheesta puhumisen pitäisi liittyä siihen rakennetaanko nyt otettavalla velalla sellaista kasvua tai muuta hyvää, joka kuittaa velanhoidon kustannukset ja on siten pitkällä aikavälillä järkevää – vaiko ei. Velkakeskustelusta pitäisi riisua tunteet ja suhtautua siihen kuten työkaluihin. Velkakeskustelusta pitäisikin riisua tunteet ja suhtautua siihen kuten työkaluihin suhtaudutaan – miettiä miten sen käyttö sopii käsillä olevaan tehtävään. Mielipide-erot pyritään muuttamaan vastakkainasetteluksi totuuden ja epätotuuden välillä. V aalien kärkiteemaksi on nousemassa talous. Voidaan kysyä, mikä itse asiassa on lasten lautasilta syömistä. On selvää, että korkojen noustessa velalla tehtävien investointien on oltava aiempaa kannattavampia – näkyy tämä kannattavuus nopeampana taloudellisena kasvuna tai sellaisena hyvinvointina, joka tuottaa säästöjä. de_26012023_24.indd 27 de_26012023_24.indd 27 18.1.2023 9.41 18.1.2023 9.41. 27 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Oppositio syyttää hallitusta ”velkarallista”, hallitus taas viittaa verrattain nopeaan kasvuun, joka on itse asiassa painanut BKT:hen verrattua velkasuhdetta alaspäin sekä ennätyksiä lähenteleviin työllisyyslukuihin. Se, että tavoittelemme muutaman vuoden tähtäimellä tasapainoista tai ylijäämäistä budjettia koska se on tehokas vaalitäky – vai esimerkiksi se, että pidämme huolta siitä, että suomalaiselle koulutukselle ja tieteelle on olemassa maailmanluokan edellytykset. Tämä on sinällään tehokasta poliittista retoriikkaa, mutta se syö edellytykset järkevältä talouspoliittiselta keskustelulta. Kannattavan investoinnin tekemättä jättäminen siksi, että velkarahoitus on ”väärin” tai ”vastuutonta” johtaa hidastuvaan kasvuun ja pienempään potentiaaliseen tuotantoon. Se ei ole moraalinen, vaan taloudellinen laskelma. Lisäksi muistissa ovat hyvässä yhteisymmärryksessä laaditut julkisen kulutuksen lisäykset koronan ja Ukrainan sodan taloudellisten vaikutusten helpottamiseksi. Taloudellista keskustelua vaivaa kuitenkin ideologisuus. Periaatteellisen taivastelun sijasta tulisi pohtia onko velkarahoitus tiettyihin hankkeisiin järkevää ja kannattavaa vai ei. Tämä on itsessään poliittista vaikuttamista – oman position määrittelyä luonnontieteenomaiseksi totuudeksi ja vasta-argumenttien leimaamista ”ideologiaksi”. Talouden suorituskyky laskee investointien puutteessa, ja vaurastumme vähemmän kuin mikä olisi ollut muutoin mahdollista. Ja kuten yleensä, ideologiaa löytää parhaiten sieltä, missä sen olemassaolo kiivaimmin kiistetään. Siinä fiksusti käytetty velka voi olla hyvä renki. On toki mahdollista, ja toivottavaa, että saavutamme molemmat, mutta valintatilanteessa lapsemme kiittävät vuosien perästä todennäköisesti enemmän laadukkaasta koulutuksesta kuin prosenttiyksikköä tai paria matalammasta velka-BKT-asteesta. Erityisen vaikeaa on keskustelu julkisesta velasta. Viitataan ”lasten lautasilta syömiseen”
Kansanterveyshuollossa on avoimena kaikkiaan noin 100 000 työpaikkaa, niistä 40 000 on sairaanhoitajien paikkoja. Kaikki nämä julkisen sektorin työntekijät ovat totisesti saaneet tarpeekseen. Meitä kehotetaan menemään ensin apteekkarien puheille tai soittamaan numeroon 111, jossa asiantuntijat yrittävät perusteellisella kyselyllä päätellä, tarvitsemmeko lääkettä, pitäisikö meidän todella tavata oma lääkärimme vai tarvitsemmeko pikaista sairaalahoitoa ja ambulanssin. Saimme juuri kuulla, että valtion virkamiesten ja virkailijoiden lakko alkaa helmikuun alussa. Sairaaloiden ulkopuolella toimivien perhelääkärien määrä ei ole noussut viime vuosina. Thatcherismi ja siihen liittyvä veronalennusten ja laihan valtion ideologia olivat jo ajaneet julkisen sektorin siihen pisteeseen, että brexit ja covid olivat sille liikaa. Myös maanalaisen väki ja bussinkuljettajat lakkoilevat. 28 Demokraatti Julkisen sektorin kapina SÄNKYJEN PUUTE SAIRAALOISSA ON HUUTAVA. Lääkärit paljastavat avoimesti, että noin 400–500 ihmistä viikossa kuolee pelkästään siksi, että he eivät saa apua ajoissa. BREXITIN, COVIDIN ja väestön ikääntymisen aiheuttama työvoimapula antaa ammattiliitoille uutta puhtia sen pitkän heikkouden ajan jälkeen, jonka Margaret Thatcherin tekemät lakko-oikeuden heikennykset ja muut työntekijöiden oikeuksien rajoitukset aiheuttivat. Miltei koko muu julkinen sektori on myös lähtenyt sotajalalle. He vaaransivat henkensä covidin huippuaikana työskentelemällä yhteiskunnan eturintamassa, kun ylenmääräisesti palkitut pankkiirit ja muut parempiosaiset saivat tehdä työtään yleensä kodin suojissa. Brexit ja covid olivat liikaa jo thatcherismin valmiiksi kurjistamalle julkiselle sektorille. Vanhukset, jotka eivät enää ole kliinisesti sairaita, pitävät hallussaan noin 13 000 sairaalapetiä, koska heitä ei saada sijoitetuksi mihinkään muualle. Sänkyjen puute sairaaloissa on huutava. Jo ennen covidia ne olivat miltei kokonaan varattuja vuoden ympäriinsä. pari kerrallaan. Covidin puhkeamisen jälkeen ei omaa lääkäriään ole enää juuri päässyt tapaamaan kasvotusten. Brexit vei paljon julkisen terveydenhuollon EU:sta saatua henkilökuntaa, ja jäljelle jääneet eroavat sankoin joukoin. Etusijalla olevat sydänja halvauspotilaatkin joutuvat usein odottamaan ambulanssia puolitoista tuntia, vaikka tavoite on alle puoli tuntia. Ambulanssien odotusajat ovat venyneet tuntikausiksi, pidemmiksi kuin koskaan NHS:n 70-vuotisen elämän aika na. Yhteiskunta vanhenee ja vanhusten hoidon kriisi on valunut sairaaloihin. Lisäksi kymmenen prosentin inflaatio syö julkisen sektorin työntekijöiden elintasoa, joka on jäänyt paljon jälkeen yksityisen sektorin työntekijöistä. Rautatieläiset ja veturinkuljettajat ovat tuon tuostakin lakossa päivän tai de_26012023_28.indd 28 de_26012023_28.indd 28 18.1.2023 11.54 18.1.2023 11.54. Ambulanssien työntekjät ja muu henkilökunta ovat seuranneet heitä omilla päivän lakoillaan. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Daniel Leal B ritanniassa on nyt puhjennut vakava julkisen sektorin kriisi. Tony Blairin ja Gordon Brownin johtaman työväenpuolueen vuonna 1997 alkanut 13 vuoden valtakausi takasi julkiselle sektorille kunnon rahoituksen ja uuden kukoistuksen. Uusliberaali talousideologia on kokenut julkisen sektorin jonkinlaisena rahaa nielevänä ja budjetin tasapainoa uhkaavana pahana. Mutta konservatiivien paluu valtaan pankkikriisin jälkeen vuonna 2010 BRITANNIA Ensi kertaa Royal College of Nursing -ammattiliittonsa historiassa sairaanhoitajat ovat menneet lakkoon päiväksi kerrallaan. Se on vielä lisännyt yksityistetyn postinkulun hidastumista, joulukortit Suomesta tulivat tammikuussa. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia on kyllä enemmän kuin vuonna 2019, jolloin covid alkoi, mutta covidin takia potilaiden määrä on noussut ja sen jälkeen uupunut henkilökunta ei ole enää pystynyt ylitöihin samalla tavoin kuin ennen. Postivirkailijat ovat olleet lakossa jo moneen otteeseen. Englannissa, ilman Skotlantia, on noin 100 000 sairaalapetiä. Varsinkin palkkoja kansanterveyshuollon piirissä nostettiin melkoisesti lääkärija sairaanhoitajapulan ehkäisemiseksi. Todellisessa hätätilassa on ilmainen julkinen terveydenhoito, NHS, joka on ollut toisen maailmansodan jälkeen brittien ylpeys ja brittien identiteetille vähintään yhtä tärkeä kuin kuningashuone
Yleisön myötämieli on selvästi etenkin sairaanhoitajien puolella, varsinkin kun nämä ovat vihjanneet, että he voisivat tyytyä vaaditusta 19 prosentista vain puoleen. Hanke herättää ironisia reaktioita huutavan työvoimapulan aikana. Julkisen sektorin palkkataso oli David Cameronin hallitusten säästöpolitiikan kourissa yhä 5,9 prosenttia alempana kuin 2010. Mutta konservatiivinen puolue uneksii yhä veronalennuksista ennen vuoden 2024 vaaleja, joten julkisen sektorin palkankorotuksiin ei juuri liikene varoja. Covid-kriisin ja brexitin tuhojen takia Rishi Sunak on jo korottanut veroja enemmän kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin Britanniassa. HALLITUS VÄITTÄÄ, että palkankorotusaalto kiihdyttäisi inflaatiota ja uhkaa lailla, joka takaisi peruspalvelut ainakin sairaanhoidossa myös lakkojen aikana. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen yksityisen ja julkisen sektorin palkkataso oli suurin piirtein tasoissa. de_26012023_28.indd 29 de_26012023_28.indd 29 18.1.2023 11.54 18.1.2023 11.54. 29 Demokraatti aloitti pitkän ja rajun säästökauden julkisella sektorilla. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Konservatiiviset hallitukset lupailivat kyllä brexitin jälkeen lähivuosina pieniä julkisen sektorin palkankorotuksia ja kansanterveyshuollon budjetin lisäyksiä. Sen rikkomisesta rangaistaisiin työntekijää jopa työpaikan menetyksellä. Myös markkinoiden laki tuntuisi vaativan kansanterveyshuollon palkankorotuksia, kun ihmiset lähtevät sankoin joukoin sen leivistä. Mutta vuodesta 2015, jolloin talous alkoi toipua finanssikriisistä, yksityisen sektorin työntekijät saivat nauttia kasvun hedelmistä: vuonna 2021 heidän reaalipalkkatasonsa oli noussut 5,5 prosenttia vuodesta 2010. Mutta ne on nyt niellyt runsaan kymmenen prosentin inflaatio
Samalla oppositiopolitiikkaa tehden, kunhan vain tuen poliittisesta hinnasta on sovittu. Tapaamani kokoomusvaikuttajan mukaan sinipuna on jo taputeltu kunhan demarit tulevat ”talousasioissa järkiinsä”. Tämä jättää nykygallupeista poikkeavalle jytkylle vähemmän tilaa. Taloudellisen välttämättömyyden nimissä osa keskustalaisista voisi kuitenkin tukea Orpon leikkauslistoja ja Purran arvopolitiikkaa myös hallituksen ulkopuolelta. Lomarahat leikanneen kiky-koalition uusiutuminen olisi ay-liikkeelle painajainen. Verrattuna 2019 vaaleihin perussuomalaisten kanKokoomus on vuosi kymmenestä toiseen ylimielisyydessä ykkönen. Toisella sijalla tulisi kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitus. Ja jotta tämä kiky II -koalitio voisi onnistua, perussuomalaisten olisi myös tehtävä hyvä vaalitulos. Mikä sitten olisi toivotun sinipunan todennäköisyys. Nykyisen jatkosta ei MT:n toimesta edes kysytty. Tällainen pohdinta lähtee ajatuksesta vääjäämättömästä kakkospaikasta. Sinipunan synnyttämisen hankaluus ei lähtisi kokoomuksen puheenjohtajasta vaan voimista hänen takanaan; leikkausvimmaan itsensä lietsoneista politiikan kommentaattoreista ja taas kerran ammattiyhdistysliikkeestä lopullista voittoa hakevista kaadereista. 30 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Palkansaajalle tarjolla kiky kakkonen S uomalaiset kertoivat kuun alussa näkemyksiään tulevasta hallituspohjasta Maaseudun tulevaisuuden tilaamassa kyselyssä. Se ei kuitenkaan ole – vaalituloksesta riippumatta – järkevä taktiikka hallitusohjelde_26012023_30.indd 30 de_26012023_30.indd 30 18.1.2023 9.47 18.1.2023 9.47. Poliittisessa oikeistossa Sipilän hallitukselle havitellaan niin kovasti seuraajaa, että elinkeinoelämän edunvalvonnasta palkkansa nostavat kokoomuksen vaalityöntekijät pitävät yllä keskustelua vähemmistöhallituksen erinomaisuudesta. SDP:n sisälläkin on ollut havaittavissa halua valmistautua hallituspohjaan virtaviivaistamalla vaalitavoitteita jo valmiiksi kumppanille parhaiten sopiviksi. natus onkin korkealla. Siinä missä syksyllä muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusten pohjalta kolme hallitusvaihtoehtoa eli nykyinen, sinipuna ja porvarihallitus olivat kohtuullisen tasoissa, nyt SDP:n ja kokoomuksen muodostama olisi suosituin. Kokoomuksessa hallitustyötä ymmärtävät tekisivät ps:n sijaan mieluusti yhteistyötä SDP:n kanssa, sillä demareiden sana pitää ja eduskuntaryhmä on luotettava. Nimittäin siksi, että jos keskustan tulos vaaleissa olisi erittäin huono, sen olisi vaikea lähteä tähän edelliskaudelta tuttuun pohjaan ja se pitäisi rakentaa vain kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan. Mutta moni tuolloin vielä loppuvuodesta 2019 kantaansa pohtinut on nyt jo tehnyt valintansa. Mutta mitkä ovat eri vaihtoehtojen todennäköisyydet. Puoluebarometrien mukaan puolue on vuosikymmenestä toiseen ylimielisyydessä ykkönen. Paradoksaalisesti sinipunan todennäköisyyttä vähentäisikin juuri kokoomuksen vaalivoitto. Siinä missä kokoomuksella on mediavaltaa, reikäisiä vaihtoehtobudjetteja ja serpenttiiniä, SDP:llä on hallituksessa tarvittavaa valmistelua ja ratkaisuehdotuksia. Ja tämän voivat todistaa myös muut viime hallitustunnusteluja puoleltamme tehneet
Tällä hallituskaudella kieltoa ei ole edistetty ja SDP on löytänyt kantansa vasta kauden kestäessä. Kansanedustajat jättävät melko harvoin aloitteita perustuslain uudistamisesta. – Heillä on ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC, ja RKP:ssa on paljon tuottajataustaisia poliitikkoja. Teksti Simo Alastalo N ykylainsäädännössä eläimet rinnastuvat esineisiin ja samankin lajin kohtelu vaihtelee sen mukaan käsitelläänkö sitä luonnonsuojelu-, eläinsuojelumetsästysvai laissa koe-eläintoiminnasta. Nykylainsäädännössä eläimet rinnastuvat esineisiin ja samankin lajin kohtelu vaihtelee sen mukaan käsitelläänkö sitä luonnonsuojelulaissa, eläinsuojelulaissa, metsästyslaissa vai kenties laissa koe-eläintoiminnasta. Sen sijaan nykyistä, vuonna 1996 säädettyä eläinsuojelulakia ollaan päivittämässä. Me lähdemme voittamaan vaalit, sillä Suomi ja Eurooppa ansaitsevat vakautta ja visioita. de_26012023_30.indd 31 de_26012023_30.indd 31 18.1.2023 9.47 18.1.2023 9.47. Selvää on, että lihavien osinkovuosien jälkeen palkansaajat ovat korotuksensa ansainneet. Kivelä ei ymmärrä miksi lakiesitykseen on kirjoitettu sisään useiden vuosien siirtymäaikoja. Kyseessä on eläinten perusoikeuksien kirjaaminen lakiin. Turkistarhalla se ei sitä ole. Aloitetta on ollut muotoilemassa Suomen eläinoikeusjuristit ry. Se, että eläimistä tulee oikeussubjekteja, joilla on lailliset edustajansa kuten lajiasiantuntijat tai viranomaiset. Pamilaisten palkat ja perunan hinta ei ole tässä ajassa noussut yli 30 prosenttia. EDESSÄ ON talous-, energia-, turvallisuusja terveyskeskustelujen lisäksi työsopimusneuvotteluiden kevät. Kivelän mukaan eläinoikeuskeskustelussa on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä muutos. On noloa, että pitkän prosessin päälle vielä laitetaan pitkät siirtymäajat, Kivelä sanoo. Oikeutta eläimille MIKSI LAKIESITYKSESSÄ ON USEIDEN VUOSIEN SIIRTYMÄAIKOJA. Ruotsin ja Tanskan demareiden esimerkeistä voimme nähdä, että pääministeriasemasta voi kasvattaa kannatusta. Mietintöä odotetaan maaja metsätalousvaliokunnasta. – Tavoitteeni on ollut normalisoida eläinten oikeuksia. Jos katsotaan neuvottelutilannetta, RKP on yleensä keskustan kanssa samaa mieltä ja muilla hallituspuolueilla voi olla eri näkemyksiä. Suomalaisista 80 prosenttia vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Tällä kaudella niitä on jätetty kaksi. Eläinten hyväksikäyttöä kyseenalaistetaan yhä enemmän. Vaalien lopputulos on lehtien julistuksista huolimatta täysin auki ja SDP lähtee niihin suosituimmalla pääministeriehdokkaalla ja kattavimmalla ohjelmalla. Aikanaan utopistisen tuntuinen turkistarhauskielto vaikuttaisi nykyisin jo mahdolliselta. – Ala on tiennyt jo vuosia, että nämä hyvinvointiparannukset ovat tulossa. Hyvinvointilakia on valmisteltu jo yli 10 vuotta. Tilalle on esitetty eläinten hyvinvointilakia, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Kuten Sanna sanoo: Suomi on äänestämisen arvoinen maa. – Jos kettu laitettaisiin eläintarhassa samanlaisiin olosuhteisiin kuin turkistarhalla, se olisi eläinsuojelurikos. Jälkimmäinen onnistuu vain valitsemalla SDP:n ehdokkaita. TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINTIPARANNUKSIA on perinteisesti hidastanut maataloustuottajia edustava keskusta, mutta jarrulla seisoo myös RKP. Toinen on Kivelän. Ajatuksena on eläinten itseisarvon ja yksilöllisyyden tunnustaminen. Inflaatio ei ole palkoista lähtenyt, mutta niiden jäädessä entisestään jälkeen ostovoiman romahdus sakkaisi myös kotimaisen kysynnän. Se tapahtuu kuitenkin vain ahkeralla vaalityöllä eli ihmisiä kohtaamalla. Jos kettu laitettaisiin eläintarhassa samanlaisiin olosuhteisiin kuin turkistarhalla, se olisi eläinsuojelurikos. 31 Demokraatti Palkansaajalle tarjolla kiky kakkonen maa varten. Kenellekään ei tule yllätyksenä liikkumisen estäviin emakkohäkkeihin, parsinavettoihin tai kivuliaisiin toimenpiteisiin esitettävät muutokset. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on entisenä Animalian toiminnanjohtajana seurannut lain valmistelua alusta saakka. Eläinoikeusjärjestö Animalian kyselyn mukaan kolme eduskuntapuoluetta, vihreät, vasemmistoliitto ja SDP, kannattaa turkistarhauksen kieltämistä. Palkkaneuvotteluiden vaikutusta vaaleihin ei voi varmaksi ennakoida. SDP:n, sinun ja minun, on päätettävä haluammeko voittaa tulevat vaalit. Eläkeläisisäni lounaskeitto on vuodessa kallistunut 7,9 eurosta kolmella eurolla. Ja suomalaisten on päätettävä, haluavatko he maata johtamaan porvarillisen kiky II -hallituksen vai kriisinhoidossa koetellun ja tulevaisuuteen – siis kaikkien terveyteen, työntekijöiden osaamiseen ja nuorten koulutukseen – investoivan SDP:n johtaman koalition
Tapaan ihmisiä, jotka tekevät sitä perustyötä palveluissa. Minut on kasvatettu todella vahvasti siihen, että jokaisella ihmisellä on ihan yhtä suuri ihmisarvo taustasta tai tulotasosta riippumatta. Palo kaikkein heikoimpien puolustamiseen tulee varmasti kotoa. Valtuutettuna vuodesta 2009 . Olen ihmisiin yhteydessä sosiaalisessa mediassa, viesteillä, sähköpostilla ja puhelimitse. Liikuntaja kirjastopalvelut on pidettävä kunnossa niin, että jokaisella on niistä mahdollisuus nauttia. En pelkää työntää käsiäni saveen ja laittaa oikeasti itseäni likoon.” 1. TULEVAISUUDEN SASTAMALA huolehtii siitä, että ihmisten perusarki toimii ja palvelut, kuten laadukas perusopetus ja varhaiskasvatus, ovat helposti ja hyvin saatavilla. 3. Nyt iloitaan, että Sastamalaan saadaan viimein uimahalli – sitä demarit ovat ajaneet jo vuosikymmenten ajan! Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara, joten heidän jaksamisensa tukeminen on erittäin tärkeää. On tärkeää, että tukea tarvitsevat oppilaat saavat sitä. Sastamala . Mikä on supervoimasi valtuutettuna, missä olet erityisen hyvä. 3. 32 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU 20 23 Vuoden valtuutettu 2023 LÄHDIN KUNTAPOLITIIKKAAN 21-vuotiaana vaaleissa vuonna 2004 ja aloitin silloin varavaltuutettuna. Katso ohjeet viereiseltä sivulta. Millainen on tulevaisuuden Sastamala. Käyn myös oma-aloitteisesti vierailuilla, jos olen kuullut, että jossain on haasteita. Vien eteenpäin niitä asioita, joista kuntalaiset tai henkilöstö ovat ottaneet minuun yhteyttä. Minulla oli heti silloin ajatuksena, että haluan puhua niiden kaikkein heikoimpien ihmisten puolesta, joiden ääni ei yleensä kuulu. Äänestys voittajasta alkaa nyt, kun kaikki viisi finalistia on esitelty. Sitä jokaiselle ihmiselle kuuluvaa ihmisarvoa haluan edelleen puolustaa. Sote-uudistus muuttaa kuntien toimintaa. Tapaan ihmisiä kaduilla ja toreilla. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. de_26012023_32.indd 32 de_26012023_32.indd 32 17.1.2023 11.55 17.1.2023 11.55. Koen sen itselleni todella luontevaksi. varapuheenjohtaja, henkilöstöjaoston puheenjohtaja . ANTISUPERVOIMANI ON itseni kehuminen – se on vaaleissakin aina tosi vaikeaa! Muut ovat antaneet kiitosta siitä, että olen hyvä kuuntelemaan ja tarttumaan toimeen. Menen mielelläni tilaisuuksiin tapaamaan ja kuuntelemaan ihmisiä, jos minut kutsutaan. 2. Kaupunginhallituksen 1. Minulla on edelleen se vahva palo puolustaa heitä, joilla ei ole liikaa puolustajia – pienituloisia, lapsiperheitä, mielenterveyspotilaita, erityislapsia, kehitysvammaisia, yksineläviä eläkeläisiä. On myös tuettava järjestöjä, jotka tekevät paljon ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää työtä. Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden valtuutettu Teksti Anna-Liisa Blomberg Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä ja kuntalaiVUODEN VALTUUTETTU -KILPAILU sia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua (sd.). 2. Hallintotieteiden kandidaatti KYSYMYKSET FINALISTEILLE: 1. Se on pitkä luettelo. FINA LISTI 5/5 JENNI JOKINEN, 39 . Sastamala pyrkii kaikin tavoin edistämään kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä
Sähköposti: liike@demokraatti.fi . . Finalistit ovat Jani Kokko Muuramesta, Nelli Niemelä Keravalta, Ville Jalovaara Helsingistä, Rebecca Åkers Mustasaaresta ja Jenni Jokinen Sastamalasta. Hänestä tehdään myös pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin. Aktiivinen ja vaikuttava, yhteishenkeä luova, yhteiseen tekemiseen sitoutunut ja yhteistyökykyinen. . Nyt on aika vaikuttaa. Äänestäneiden kesken arvotaan ”kassillinen kotimaista”: Lehdet-keittiöpyyhe ja leikkuulauta sekä Majamoo Designin pannunalunen Taito Pirkanmaan Kangasala-kangaskassissa. 33 Demokraatti Äänestä suosikkiasi NÄIN ÄÄNESTÄT . Voit äänestää vain yhtä ehdokasta kerran. . Hän on myös vuorovaikutustaitoinen – hän innostaa kuntalaisia osallistumaan, viestii ja kuuntelee. Muistin virkistykseksi voit lukea kaikki esittelyt Demokraatin verkkosivuilta, jossa niistä on painetussa lehdessä ilmestyneitä pitemmät versiot. Katso ohesta ohjeet ja kiritä suosikkisi voittoon. Jos äänestät postikortilla, vie se postiin viimeistään 6.2. . Kirjoita äänestämäsi ehdokkaan nimi sähköpostin otsikkoon tai postikorttiin. de_26012023_32.indd 33 de_26012023_32.indd 33 17.1.2023 11.55 17.1.2023 11.55. . . Muista kertoa myös oma nimesi ja yhteystietosi palkintojen arvontaa varten. Vuoden valtuutettu 2023 paljastuu ja palkitaan SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 16. kello 10. Posti: Demokraatti / Vuoden valtuutettu, PL 338, 00531 Helsinki Yleisö päättää, kuka saa tittelin Vuoden valtuutettu 2023. Niissä finalistia kisaan ehdottaneet kertovat perustelunsa sille, miksi heidän ehdokkaansa tulisi voittaa. Vuoden valtuutettu 2023 valitaan kaikille avoimella yleisöäänestyksellä. Voittaja saa hienon tittelin lisäksi pokaalin ja tuhannen euron matkalahjakortin. . Näistä piirteistä on Vuoden valtuutettu 2023 -tittelin saaja tehty. . Sähköpostiäänestys suljetaan perjantaina 10.2. maaliskuuta. Äänestä mieluiten sähköpostitse, mutta myös postikortilla se onnistuu. Vuoden valtuutettua saa äänestä kuka tahansa. Kuka fiJANI KOKKO NELLI NIEMELÄ VILLE JALOVAARA REBECCA ÅKERS JENNI JOKINEN nalisteista mielestäsi parhaiten vastaa kuvausta. Teksti Anna-Liisa Blomberg Ä änestys Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailun voittajasta alkaa nyt, kun koko finalistiviisikko on esitelty (viimeinen esittely vieressä). Äänestäjien tietoja ei käytetä markkinointitarkoituksiin
– Hullua on ollut myllytys. Medianäkyvyys on noussut räjähdyksenomaisesti ja jäsenmäärämme kasvaa kovaa vauhtia, pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kuvailee. 35 Demokraatti KASVO Kuluttajan puolustaja Juha Beurling-Pomoell on päässyt Kuluttajaliiton pääsihteerinä pitämään huolta itselleen tärkeistä arvoista: oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Olemme historiallisessa tilanteessa Kuluttajaliittona. Suomalaisilla on hätä: miten tästä selvitään. Yksi kansalaisjärjestö on noussut aivan eri tavalla kansalaisten tietoisuuteen kuin aiemmin. Ja se on Kuluttajaliitto, joka puolustaa kuluttajien oikeutta turvallisiin, toimiviin ja laadukkaisiin – ja myös edullisiin tavaroihin ja palveluihin vaikuttamalla päätöksentekoon sekä neuvomalla ja kouluttamalla. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen E nsin alkoi koronaepidemia kevättalvesta 2020, kaksi vuotta sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, minkä seurauksena energian hinta on noussut Suomessa huimasti – samoin kuin muun muuassa ruokatarvikkeiden. 35 Demokraatti de_26012023_34.indd 35 de_26012023_34.indd 35 17.1.2023 16.14 17.1.2023 16.14
Oman lapsuudenkodin arvoina mukana on aina kulkenut läheisyys, hyvyys ja vaikuttamisen halu. Ja tuomiot olisivat ankarat. – Jos on akuutti hätä, ei ole ruokaa ja sähköt lähtemässä, pitää ottaa yhteyttä vaikka keskellä yötä sosiaalipäivystykseen, Beurling-Pomoell muistuttaa tästä oikeudesta. Kansalaisjärjestönä meillä ei ole mitään viranomaisvaltuuksia, vaan meidän valtamme perustuu kynään ja puheeseen. Esimerkiksi turvautuu pikavippeihin. asuu Helsingissä ja Hauholla . – Mutta kun ongelma viedään julkisen palvelun tilaan, kouluun, vastaus on, että ”lapset ja nuoret nyt ovat vähän tällaisia, olemme yrittäneet parhaamme”. eettisen kuluttamisen asiantuntija, Suomen Kuluttajaliitto, 2007–2009 . Pyydä apua. Villiruusu, puheenjohtaja, 2005–2011 Häntä itseään on haastateltu tiuhaan viimeisen vuoden aikana ja liiton lausunnot, esimerkiksi sähkön hintakatosta, läpäisevät uutisseulan yhä useammin. Ei pitkään. – Otettujen pikavippien määrä on laskenut, mutta pelkään, että ne lähtevät taas nousuun. – Miksei koulukiusaamista aina oteta vakavasti. Häntä pelottaa se, että moni tekee huonoja, kestämättömiä päätöksiä, joiden myötä ongelmat vain pahenenevat. – Älä häpeä, että olet kohde. Mutta kenenkään ei tarvitse jäädä uhKULUTTAJALIITON TUNNETTUUS OLI SAMALLA TASOLLA KUIN FAZERIN BRÄNDI. kansanedustaja Matti Ahteen avustaja, 2003–2007 . logoterapeutti LTI 2022 . Ensimmäisenä pitää ottaa yhteyttä laskun lähettäjään maksuaikaa saadakseen. Beurling-Pomoell toivoo, että koulusta löytyisi paikka hengailla sen aukioloaikoina leimautumatta kiusatuksi. Suvun kesämökistä on tullut hänelle ja puoliso Martin Beurling-Pomoellille toinen koti. Tällä hetkellä Beurling-Pomoellia huolestuttaa eniten, miten ihmiset selviytyvät hurjasti kohonneista energian hinnoista. naimisissa . reilun pelin asiantuntija, Suomen liikunta ja urheilu SLU, 2009–2011 . Beurling-Pomoell odottaakin jännityksellä tämän vuoden alkupuolella julkistettavaa uutta tutkimusta. pääsihteeri, Kuluttajaliitto ry, 2011– . Kokemus, johon hän ei olisi halunnut törmätä on koulukiusaaminen – ilmiö, joka tuntuu viime vuosina vain raaistuneen. Muistot yläasteelta tuntuvat vieläkin kipeiltä ja myös suututtavat. Me emme vain tuo esille ongelmia vaan myös ratkaisuehdotuksia, miten selvitä, kuinka päästä eteenpäin. Mikä viestisi olisi nyt nuorelle itsellesi. Jo pari vuotta sitten tehty tutkimus antoi Kuluttajaliitolle suitsutusta. Nollatoleranssilla. Se ei toiminut ihan aina nuoren Juhan omassa elämässä. valtiotieteiden maisteri, 2005, Helsingin yliopisto . – Kun korona iski, teimme kuten monet suomalaiset eli aloimme remontoida mökkiä. Hauho liittyy nykypäiväänkin tiiviisti. Miten hyvitetään kiusatulle se, että koulu ei ole onnistunut tehtävässään luoda turvallinen ympäristö. Koulun ei pitäisi olla sotatanner, jossa toimii vahvemman laki. de_26012023_34.indd 36 de_26012023_34.indd 36 17.1.2023 16.14 17.1.2023 16.14. Juha Beurling-Pomoellin juuret ovat kahtaalla: tärkeitä ovat Helsingin Etu-Töölön kadut ja kulmat ja toisaalta Hauhon pellot, metsät ja järvet. Remontti lähti vähän lapasesta ja mökistä tulikin varustukseltaan omakotitalo, hän naurahtaa. Kroonisessa ahdingossa kannattaa hakeutua valtiolliseen talousja velkaneuvontaan, jonka kautta voi olla mahdollista päästä velkajärjestelyyn. – Tajusin vasta myöhemmin, ettei äidin puolelta tullut halaamisen, fyysisen läheisyyden tärkeys ole kovin yleistä Suomessa. Isän filosofiaa taas oli, että ollaan ja annetaan muiden olla. Kuluttajaliitto vinkkaakin ahkerasti, mitä tehdä, jos pöydällä on esimerkiksi tonnin sähkölasku, jota ei pysty maksamaan. Tämä on se meidän paikka. syntynyt 1980 Helsingissä . Ja tilasta pitäisi löytyä aina aikuinen, joka uskaltaa puuttua kiusaamiseen. 36 Demokraatti D-KASVO JUHA BEURLINGPOMOELL . MIKÄ ON miehiään Kuluttajaliiton pääsihteeri. – En ole tunnistanut paljon muita kuin Kuluttajaliiton. Hän kysyy, kuinka pitkään esimerkiksi nuorten suosima kahvila saisi olla auki, jos ilmenisi, että siellä hakataan, alistetaan ja nöyryytetään lapsia. Sen tunnettuus oli samalla tasolla kuin esimerkiksi Fazerin brändi. Minut sai vaikenemaan häpeä siitä, etten pystynyt puolustautumaan – on hyvin tyypillistä syyllistää itseään. Beurling-Pomoell kysyykin, mitkä järjestöt puolustavat tavallisia kuluttajia hädän hetkellä ja vastaa itse
Matti Ahde oli ehdolla Oulun vaalipiiristä. Töölön sd-yhdistyksessä Beurling-Pomoell sai vastuulleen vuoden 2003 eduskuntavaalien vetämisen. Tilanne muuttui täysin, kun hän pyrki ja pääsi englantilaiseen lukioon, sen turvalliseen ja kannustavaan ilmapiiriin ja sai hyviä ystäviä. – Matti oli kuulemma kuiskannut Hilkalle yhdistyksen kampanjatilaisuuden alussa, että ”pyydä tuota nuorta poikaa vaalitiimiisi”, tämä nuori poika muistelee. Hän halusi yleiskoulutuksen, joka antaa valmiuksia ymmärtää yhteiskuntaa eikä sulje mitään ovia. MIKÄ MINUSTA tulee isona. – Opin Matilta sen, että paras tapa vaikuttaa on keskittyä ja perehtyä asioihin syvällisesti. Siispä valtiotieteelliseen. – Hän houkutteli minut mukaan puoluepolitiikkaan. Tuolloin ehKANSALAISJÄRJESTÖNÄ MEIDÄN VALTAMME PERUSTUU KYNÄÄN JA PUHEESEEN. Hän toimi sivarinsa aikana etnisten suhteiden neuvottelukunnan sihteerinä. Beurling-Pomoell sai ”herätyksen” ollessaan siviilipalveluksessa työministeriössä. Jokainen löytää oman polkunsa myös politiikkaan, jos on löytääkseen. Tutustuin puolueen ohjelmaan ja arvoihin. dolla oli muun muassa Hilkka Ahde, joka oli pyrkimässä ensimmäistä kertaa Arkadianmäelle. Tuolla kertaa Hilkka ei eduskuntaan päässyt, mutta Matti kyllä. Liekö sitten ollut oma vaikutuksensa sillä, että Ahde oli Suomen ensimmäinen ympäristöministeri, mutta Beurling-Pomoellia alkoivat kiinnostaa ympäristökysyde_26012023_34.indd 37 de_26012023_34.indd 37 17.1.2023 16.14 17.1.2023 16.14. Läheinen suhde pariskuntaan jatkui, sillä Beurling-Pomoell toimi Matti Ahteen eduskunta-avustajana yhden kauden. Se ei ole helppoa, mutta tämä on viestini. Beurling-Pomoell kertoo, ettei ole koskaan tiennyt vastausta – ei vieläkään. Ja näin kävi. 37 Demokraatti riksi. Tuntui hyvältä liittyä niin järjellä kuin sydämellä puolueeseen, joka halusi oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Esimiehenä, neuvottelukunnan pääsihteerinä, toimi Risto Laakkonen, SDP:n vahva vaikuttaja
Moni tarvitsisikin rinnallakulkijaa ja sellainen voi löytyä muun muassa monesta järjestöstä ja hyvää keskusteluapua löytyy myös talousja velkaneuvonnasta, Beurling-Pomoell vinkkaa. Ihmiset voivat tulla hyvinkin pienillä tuloilla toimeen, jos he suunnittelevat tarkasti asioita eteenpäin. Beurling-Pomoell huomasi Kuluttajaliiton johtoon siirtyessään, ettei kaikkea pysty tekemään täysipainoisesti ja yritti etsiä seuraajaa Villiruusua vetämään. Beurling-Pomoellin mukaan yhtä vastausta ei ole: jotkut ovat todella säästäväisiä, jotkut täysin välinpitämättömiä rahankäytössään. – Impulssiostokset ja -teot johtavat yleensä entistä pahempaan kierteeseen. Hän onkin miettinyt usein, miten voisi auttaa heitä, joille oman talouden ja sitä kautta arjen hallinta on vaikeaa syystä tai toisesta. Hänestä tuli nopeasti käytännössä yhdistyksen vetäjä. Beurling-Pomoell otti yhteyttä silloiseen puheenjohtajaan Jaana Leppäkorpeen ja ilmoitti kiinnostuksestaan. Mutta jos kaikki on yllättävää, kaaos on päällä koko ajan. Liitto halusi paneutua eettiseen kuluttamiseen – ja Beurling-Pomoell oli jo perehtynyt siihen ympäristön kannalta. Hän patistaakin SDP:stä ja ympäristöasioista kiinnostuneita heräämään: tuossa on valmis alusta, ei kun käärimään hihat. Seuraava etappi oli eettisen kuluttamisen asiantuntijan pesti Kuluttajaliitossa. 38 Demokraatti D-KASVO mykset – mitä SDP:llä voisi olla annettavaa. Hetki oli mitä oivallisin, sillä ilmastonmuutoksesta oli vasta alettu puhua isosti. de_26012023_34.indd 38 de_26012023_34.indd 38 17.1.2023 16.14 17.1.2023 16.14. Hän toimi pari vuotta myös Suomen liikunta ja urheilu SLU:ssa eettisten kysymysten parissa, kunnes palasi vuonna 2011 Kuluttajaliittoon ja tällä kertaa pääsihteeriksi. – Mutta ei se enää lähtenyt lentoon vaan nuupahti pikkuhiljaa. JA KUINKA ollakaan SDP:llä oli jo olemassa ympäristöjärjestö nimeltään Villiruusu, mutta sen toiminta oli aika olematonta. Olen ollut hirveän surullinen siitä, koska jos näinä päivinä ei löydy kipinää ympäristöasioihin, sitä ei löydy koskaan. ISÄN FILOSOFIAA OLI, ETTÄ OLLAAN JA ANNETAAN MUIDEN OLLA. – Pääasia on hakea tietoa ja selvittää oma tilanteensa. – Tietty logiikka tässä on nähtävissä: yksi asia on johtanut toiseen, hän pohtii. Villiruusu teki muun muassa oman ympäristöpoliittisen ohjelmansa ja sai vedettäväkseen puo lueen Itämeri-projektin. Eettisyys on sana, joka on viitoittanut Beurling-Pomoellin uraa. Jos tuleekin yllättävää rahanmenoa, siihen voi joskus löytää ratkaisun. Millaisia kuluttajia me oikein olemme. Ahteen avustajana ollessaan hän tutustui silloiseen demarikansanedustajaan Susanna Rahkoseen, joka toimi Kuluttajaliiton puheenjohtajana. SUOMALAISISTA ON mielikuva nuukana kansana, mutta onko näin. Jotkut eivät edelleenkään tässä energiakriisissä esimerkiksi tiedä, millainen sähkösopimus heillä on
– Toivon, että ne ottavat kantaa ahkerasti oman maakuntansa, alueensa, kuluttajakysymyksiin. – Asumiseen liittyvät asiat ovat aina ajankohtaisia riippumatta akuuteista kriiseistä. Neuvonta laajeni entisestään pari vuotta sitten kaikille avoimelle potilasoikeusneuvonnalle. noksi, hierontaa, liikuntapalveluita... Päätös mennä naimisiin, sillä sitoutuminen on suuri lahja. Hän ottaa esimerkiksi mustikat. HARVA TIETÄNEE, että Kuluttajaliitto on Suomen suurimpia asukasoikeusneuvojia. Toinen iso parannus on pikavippien korkokaton laskeminen, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä. Vierekkäin on kaksi pussillista kotimaista metsien herkkua, 200 grammaa molemmissa, toinen on kaupan omaa merkkiä, toinen ei. Viimeaikaisista saavutuksista, joissa Kuluttajaliitto on ollut keskeisesti mukana, Beurling-Pomoell nostaa esille puhelinja kotimyynnin rajoittamisen. – Mieluummin ostan erilaisia hyvinvointipalveluita hektisen työn vastapaitään yhtä paljon ja joskus jopa enemmän hedelmää. Ja se on äidiltä perittynä oleva tahto vaikuttaa. KUN HAASTATELTAVANA on Kuluttajaliiton ”pomo”, ei malta olla kysymättä, millainen kuluttaja hän itse on. – Täytyy sanoa, että kansalaisjärjestöön mukaan lähteminen kantaa vähinKOULUN EI PITÄISI OLLA SOTATANNER, JOSSA TOIMII VAHVEMMAN LAKI. Beurling-Pomoellin mukaan tilanne on vaikeutumassa entisestään. 3 TÄRKEINTÄ 3 Tahto luottaa Jumalaan. Mitkä kolme asiaa ovat tärkeintä elämässä. Suurin osa, noin 75 prosenttia, jäsenneuvontaan tulevista yhteydenotoista liittyykin asumiseen kuten vaikkapa vuokralaisen oikeuksiin. – Olemme huomanneet, että meidän työllämme on konkreettisesti vaikutusta. – Meidän mielestämme käteisellä pitää pystyä maksamaan tulevaisuudessakin välttämättömissä palveluissa kuten ruokakaupoissa ja apteekeissa, pääsihteeri tähdentää. Monet lähtevät mukaan politiikkaan parantaakseen maailmaa. Se on antanut valtavasti ymmärrystä elämän tarkoituksista. Isona teemana juuri tällä hetkellä Kuluttajaliitolla on myös digittömien oikeudet – siis heidän, joille digitaalinen maailma on tuntematon ja pelottava. de_26012023_34.indd 39 de_26012023_34.indd 39 17.1.2023 16.14 17.1.2023 16.14. 39 Demokraatti 1 Tahto rakastaa, kunnes kuolema erottaa. 2 Tahto opiskella logoterapiaa. Asioiden selvittäminen ja suunnitelmallisuus on siis kaiken a ja o. BEURLING-POMOELL POHTII, mikä on parasta työssä. Vaikutamme siis loppuun asti. Uskon, että osaamiselleni on tarvetta. Jokainen voi maksutta soittaa ja keskustella juristin kanssa, joka on saanut myös lääketieteellisen koulutuksen. Kuluttajaliitto haluaa muokata lainsäädäntöä, jotta se turvaa paremmin digittömien oikeudet. – Kun käyn ruokakaupassa, vertailen hintoja ja kauhistun siinä samassa aika usein. Pääsihteeri kehuu mahtavaa 14 hengen työporukkaa ja toteaa, että ”meihin laitettu valtionosuus on tehokkaassa käytössä”. Ja hintaero on kymmeniä prosentteja. – Haluan varmistaa päättäjänä, että tavalliset kuluttajat selviävät tästä taloudellisesta kriisistä, joka voi jatkua pitkään. Jännitystä kevääseen tuo ehdokkuus eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä SDP:n riveistä. Ensin lobbaamme hallitusohjelmaan, sen jälkeen olemme mukana eri ministeriöiden työryhmissä seuraamassa, miten tietty asia edistyy. Hän haluaa vahvistaa noin parinkymmenen paikallisyhdistyksen toimintaa. Ne voivat poiketa paljonkin valtakunnallisista aiheista. Mutta pääsihteeri löytää edelleen kehittämisen paikkoja. Liitto aloittaa tänä vuonna koulutussarjan, joka pureutuu digittömien arkeen, ja miten siinä selviää, kun käteinen ei kelpaa ja pankista saa palvelua netissä. Beurling-Pomoell on enemmän palveluiden kuluttaja – hän ei tahdo ympäröidä kotia valtavalla tavaramäärällä. Kuluttajaliiton rahoitus on vahvistunut, näkyvyys ja vaikuttavuus lisääntynyt ja jäsenmäärä kasvanut. Se antaa elämälle perimmäisen tarkoituksen. Kaikki eivät siihen pysty, ja siksi he tarvitsevat apua, Beurling-Pomoell painottaa. Mielekkyys syntyy siitä, kun työllä on tarkoitus. Ja jos on tavaran tarvetta, haen laadukasta ja kaunista. Tajuavatko ihmiset katsoa tarkemmin kilohintaa tai ylipäänsä tuotteen hintaa, hän ihmettelee. Mitä sitten liitto on saanut aikaan. Vuoden alusta puhelinmyyntiin on vaadittu kirjallinen vahvistus. Beurling-Pomoell näkee, että edessä ovat nimenomaan historialliset kuluttajan vaalit. – Aivan järjetöntä
Saksalainen filosofi Hannah Arendt (1906–1975) ajatteli toisin: ”Puhe on poliittinen teko.” SANOJEN KANSSA saa olla varovainen. KOLUMNI Kaarin Taipale kaarintaipale@gmail.com ”P oliitikot ne vain puhuu” -herjalla halutaan sanoa, että teot ratkaisevat ja puhe on pelkkää kuumaa ilmaa. ”Kävelykeskustan laajentaminen” on Helsingin kaupungin peiteilmaus sille, että Eteläsatamaan kaavoitettavat tontit myydään kiinteistösijoittajille. 40 Demokraatti Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija. Diplomatia ja kansainväliset järjestöt ovat sivurooleissa. ”Holtiton velkaantuminen” on opposition kampanjahokema, jolla se yrittää monopolisoida ”valtiontalouden tasapainon” itselleen paljastamatta, miten temppu tehdään. Käsitteiden juuret kestävän kehityksen ajattelussa on katkaistu aikoja sitten. VUODEN 2022 vahvimpia sanoja oli Saksan liittokanslerin käyttämä ”Zeitenwende”. Olisipa vuoden 2023 sana ”rauha”. Vaalien alla teroitetaan vastakkainasettelun pilkkakirveet. Sanasodankäyntiä PUHE ON POLIITTINEN TEKO. TUOTEBRÄNDÄYS ON kaapannut ”vastuullisuuden” ja ”ympäristöystävällisyyden”. Katse harhautetaan toisaalle. Puhutaanko maahanmuuttajista vai maahan muuttaneista. Kukaan ei kuitenkaan kerro, millä mittareilla näitä ominaisuuksia arvioidaan. Miten käännettäisiin ”shrinkflation”, tuottajien kikka nostaa hintaa ja vähentää sisältöä vaikka pakkauskoko säilyy ennallaan. ”Kansainvälisiä suhteita hallitsee valtioiden voima ja voimapolitiikka. Yksi aikakausi jäi taakse niin Saksassa kuin koko läntiseksi kutsumassamme maailmassa. Tätä kehitystä ruokkivat nationalistiset populistit, sisäpolitiikan darwinistit ja historian väärentäjät”, hän analysoi. Niillä voi rikkoa tai rakentaa, selittää tai sotkea. On sanoja, jotka tarkoittavat jotakin konkreettista ja toisia, joilla lyödään leimoja ja luodaan mielikuvia. TUNTEMANI TAITAVA sanankäyttäjä löysi Le Monde -lehdestä sanaparin ”geopoliittinen darwinismi”. VUODEN VAIHTUESSA listataan menneen ja tulevan vuoden sanoja. The Economist -lehden ennakoima sanonta ”TWaT city” tarkoittaa tiistai-, keskiviikkoja torstaikaupunkia, jossa käydään vain kolmena päivänä, kun muuten ollaan etätöissä. de_26012023_40.indd 40 de_26012023_40.indd 40 16.1.2023 15.27 16.1.2023 15.27. KAUNOKIELELLÄ MYYDÄÄN paketteja, joita ei avata. Muista kielistä lainataan suoraan, ellei ole osuvaa suomennosta. On osattava lukea myös rivien välistä. Jokaista puulta näyttävää kapinetta tai taloa ylistetään ”hiilinieluksi”, vaikka olisi kulunut vuosia siitä, kun metsässä kasvava honka vielä oli hiilinielu. Kotouttamisesta vai kotoutumisesta. Oikeal ta laidalta kuuluu huuto ”Vihervasemmisto!” ”Haittamaahanmuutto!”, ”Ilmastohumppa!”. Somealustoilla vuoropuhelu kärjistyy sanasodaksi
Kone ei yski vielä liian pahasti. Jos saan mahdutettua päivään puoli tuntia ulkoilua koiran kanssa, on se aina päätä puhdistavaa ja rentouttavaa. Ilman aaltoa tuntuu, että mistään ei tule mitään. Koko ajan kaikki langat pysyvät näpeissä. Välillä saattaa poskessa tai nenänpäässä olla myös taaperon kynnen jättämä skraidu. Ryppyjä tulee, ja jos ei muualta, niin silmäkulmista näkyy, että elämässä on ollut ihan mukavaa. Jos sitä ei ole, niin homma menee ihan räpiköimiseksi. Ihan samantekevää, mistä suunnasta silloin tulee naamaan ja minkälaista nestettä. Suhtauduin joskus teini-iässä naamaani sellaisella Spaissareiden Victorian reseptillä, että ”älä hymyile liikaa, tulee ryppyjä”. Jos yhtäkkiä on valtavasti aikaa, en osaa tehdä sillä mitään, vaan menen ihan telakalle. Olen parhaimmillani paineen alla. Ei riitä, että paineen alla pärjää, vaan siinä pitää kukoistaa. Paineessa pystyn hoitamaan monta asiaa yhtä aikaa, todella hyvin ja vimeisen päälle skarpisti. Mitä isompi aalto, sitä paremmin se minulta sujuu. Laadullisesti parasta työn jälkeä syntyy, kun on se isoin hyökyaalto koko ajan tulossa niskaan. Unta voisi välillä olla vähän enemmän ja itsestä voisi yrittää pitää vähän parempaa huolta, mutta näillä nyt mennään. 41 Demokraatti Otto Köngäs 36-vuotias ministerin erityisavustaja P eilikuvastani katsoo ruuhkavuosia elävä, varhaiskeski-ikäinen seniorierityisasiantuntija sekä alati uusia sedimenttikerroksia muodostavat silmäpussini. Tämä on näissä hommissa aika yleinen ominaisuus. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_26012023_41.indd 41 de_26012023_41.indd 41 18.1.2023 10.36 18.1.2023 10.36. Jos painetta ei ole, tunnen vajoavani tohvelieläimen tasolle. Ilman painetta menen sellaiseen tilaan, jossa yhteen sähköpostiin vastaamiseen menee parhaimmillaan viikko. En oikeastaan ehdi veltostua missään vaiheessa päivää. Olen todennut, että se oli aika huono resepti. Tällainen duuni on kuin surffaamista koko ajan kaatuvan aallon kielekkeellä
de_26012023_42.indd 42 de_26012023_42.indd 42 18.1.2023 9.53 18.1.2023 9.53. 2000-luvulta ehdottomia suosikkejani ovat muun muassa taiteilijapari IC-98:n Näkymä vastarannalta (2011) ja Mika Taanilan Mannerlaatta (2016), jotka tuovat elokuvailmaisuun jotain aidosti uutta. He eivät ole tehneet samanlaisia myönnytyksiä kaupallisuudelle kuin monet näytelmäelokuvien tekijät. Erkko Kivikosken Laukaus tehtaalla on nähdäkseni ohjaajan kestävin elokuva. Suomessa on ollut myös hyviä dokumenttiohjaajia, kuten Antti Peippo ja Pirjo Honkasalo. Näin oli varsinkin Varastetussa kuolemassa (1938). 90-luvulta nostaisin esiin Kaisa Rastimon Säädyllisen murhenäytelmän (1998), joka on erittäin onnistunut filmatisointi Helvi Hämäläisen hienosta romaanista. 42 Demokraatti KULTTUURI Nyrki Tapiovaara oli elokuvamme merkittäviä modernisteja, jonka elokuvissa oli parhaimmillaan suomalaisittain harvinaista visuaalisuutta. JURI NUMMELININ NOSTOJA ANSIOKKAISTA SUOMALAISISTA OHJAAJISTA/ELOKUVISTA Teuvo Puro on varmasti suomalaisen elokuvan varhaiskauden tärkein ohjaaja, jonka elokuvista varsinkin Anna-Liisa (1911) kestää useita katsomiskertoja. Teokset pyrkivät poispäin kuvan tallentamisesta uudenlaisten kuvien luomiseen
Matti Kassila oli parhaimmillaan taitava ja näkemyksellinen, ammattimies. Nummelin toteaa lukeneensa jo aiemmin useita kirjoja suomalaisesta elokuvasta ja sen historiasta. Teksti Juhana Unkuri / Kuvat Finna/KAVI S yystalvella ilmestynyt Suomalaisen elokuvan lyhyt historia (Avain) käy kattavasti läpi kotimaisen elokuvan kehitysvaiheet ensimmäisistä mykkäkauden kokeiluista alkaen. Ilmari Unhon elokuvien elävä visuaalisuus ja tietynlainen jykevyys oli itselleni jopa yllätys. – Prosessi oli kokonaisuudessaan melko helppo, varsinkin kun kyse oli suhteellisen lyhyestä käsikirjoitukde_26012023_42.indd 43 de_26012023_42.indd 43 18.1.2023 9.53 18.1.2023 9.53. 43 Demokraatti TAIDETTA, VIIHDETTÄ JA VIDEOAIKAA Juri Nummelin tiivisti suomalaisen elokuvan historian. Komisario Palmun erehdyksessä (1960) hän teki yhden parhaista kotimaisista elokuvista. Varsinkin Minä elän -elokuvan (1946) lopetuksessa oli hienosti käytetty studiotilaa. – Kari Uusitalon ja Peter von Baghin kirjat olivat jo vanhoja, ja Kansallisfilmografia oli liian laaja sellaiseen helppoon luettavuuteen, johon itse pyrin. Lisäksi olin tehnyt samalla konseptilla jo kirjoja ylipäätään elokuvan historiasta sekä sarjakuvasta ja suomalaisesta kirjallisuudesta. Omaa kirjaa tehdessään hänen piti lähinnä tarkistaa käsityksiään ja tarkentaa yleiskuvaa. Turkulainen tietokirjailija Juri Nummelin sai idean kirjaansa huomattuaan, ettei aiheesta kokonaiskuvaa antavaa teosta ollut hetkeen tehty
KULTTUURI Tietokirjailija Juri Nummelin pitää 1970lukua suomalaisen elokuvan kulta-aikana. – Suomessakin siirryttiin ensimmäisten kokeilujen jälkeen studiokauteen, jossa tuotettiin monenlaisia elokuvia tasaisesti liukuhihnalta. Hannu Lemisen Valkoiset ruusut (1943) on yksi hienoimmista kotimaisista melodraamoista. Nyttemmin tekninen kehitys on mahdollistanut elokuvien tekemisen myös pienellä budjetilla. de_26012023_42.indd 44 de_26012023_42.indd 44 18.1.2023 9.53 18.1.2023 9.53. 44 Demokraatti sesta, jossa ei ollut mahdollista mennä syvälle mihinkään yksittäiseen teemaan. JURI NUMMELIN toteaa, että Suomessa on aina tuotettu elokuvia myös itsenäisesti, joko studiojärjestelmän ulkopuolella tai ilman julkista tukea ja apurahoja. – 1980-luvulta alkanut videokameroiden kehitys on mahdollistanut elokuvien tuottamisen halvemmalla. En voi kyllin korostaa Kari Uusitalon merkitystä siinä, miten hän on kirjannut ylös suomalaisen elokuvan eri vaiheita. Nykyäänhän elokuvan voi tehdä vaikka kännykällä, ja leikkausja äänitysohjelmistoja saa ilmaiseksi netistä. Aiemmin elokuvien tekeminen oli kuitenkin hankalaa ja kallista. Hän teki myös parhaat Niskavuori-filmatisoinnit. Pienellä budjetilla tehdyt elokuvat ovatkin olleet yksi 2000-luvun ilmiöistä Suomessa. Se korostaa kaupallisuutta, mutta sen puitteissa on kuitenkin mahdollista tehdä taiteellisempiakin tuotantoja. Nummelinin mukaan suomalainen elokuva vaikuttaa käyneen läpi samanlaisia kehityskulkuja kuin elokuva monissa muissakin länsimaissa. Sitten studiojärjestelmän romahdettua käytiin läpi monenlaisia sekavia kehitysvaiheita, kunnes päädyttiin viimeistään 2000-luvulla julkiselle rahoitukselle ja sponsorirahalle perustuvaan elokuvatuotantoon. Käytännössä ne ovat kuitenkin olleet vähissä. Joskus näitä elokuvia esitetään vain paikallisesti tai ilmaisilla nettifoorumeilla, esimerkiksi YouTubessa tai Dailymotionissa. Valentin Vaala teki useita erinomaisia elokuvia, kuten Ihmiset suviyössä (1948). Ilman häntä olisi menetetty paljon tietoja, pohtii Nummelin, joka toimii myös Turussa järjestettävän Suomalaisen elokuvan festivaalin johtajana
Erotuksena muunmaalaisista indie-elokuvista Suomessa puhutaan joskus findie-ilmiöstä. – Odotan kiinnostuksella myös ei-binääristen ohjaajien elokuvia, toistaiseksi joitain on nähty festareilla. Nummelin toteaa suomalaisten naisohjaajien määrän kasvaneen viime vuosina. Osa kotimaisista indie-elokuvista on ollut edelleen lajityyppikokeiluja. Toisaalta vaikuttaa siltä, että jälkimmäisten ohjaajista moni siirtyy entistä enemmän laajempaan mediataiteeseen ja tekee museoihin installaatioita. 45 Demokraatti Veli-Matti Saikkosen Takiaispallo (1970) ja tv-elokuva Manillaköysi (1976) ovat erittäin hienoja elokuvia. Miten poikkeuksellisilta Aki Kaurismäen elokuvat 1980-luvulla tuntuivatkaan. – Kuten kokeellisen elokuvan historiassa usein aiemminkin, näitä elokuvia ei ole juurikaan nähty elokuvateattereissa, vaan esityspaikkoina ovat olleet esimerkiksi elokuvafestarit, museot ja galleriat. – Nykyäänhän tuota aikakautta on pilkattu poliittisuuden takia. Nummelin uskoo, että naisohjaajien esiinmarssi jatkuu. – Eivätkä ne ole vanhentuneet vieläkään. – He ovat tuoneet erilaisia näkökulmia ja teemoja, elokuvissa on käsitelty esimerkiksi naisten kokemaa hyväksikäyttöä ja sivuuttamista. Eivätkä ne ole vanhentuneet vieläkään. Entä miltä suomalaisen elokuvan tulevaisuus näyttää. Niiden taloudellisuus ja salavihkainen huumori tekevät edelleen vaikutuksen. Televisiolle tehdyt elokuvat ovat asia, jota kirjassani vain raapaisen. Erkko Kivikosken Laukaus tehtaalla on nähdäkseni ohjaajan kestävin elokuva, ja Jaakko Pakkasvirran Jouluksi kotiin on sekin kiinnostavampi kuin sen maine antaa ymmärtää. KIRJAPROSESSIN AIKANA Nummelinille kirkastui ajatus siitä, että 1970-luvun alku oli laadun puolesta suomalaisen elokuvan kulta-aikaa. Olisi hienoa, jos joku tekisi aiheesta kunnollisen historiateoksen. Maahanmuuttajataustaisetkin ohjaajat tulevat nousemaan, jos vain rahoitusta löytyy. Kaurismäen ohjaustöiden taloudellisuus ja salavihkainen huumori tekevät edelleen vaikutuksen. – Sekä dokumenttien että kokeellisen elokuvan näkyvyys tullee vahvistumaan. de_26012023_42.indd 45 de_26012023_42.indd 45 18.1.2023 9.53 18.1.2023 9.53. Lisäksi päähenkilöt ovat olleet aiempaa useammin tyttöjä – tämän myötä elokuvan antama kuva suomalaisuudesta on laajempi kuin aiemmin. Lisäksi Nummelinille kirkastui se, miten poikkeuksellisilta Aki Kaurismäen elokuvat ovat 1980-luvulla tuntuneet. Elokuvia tehtiin vähän, mutta esimerkiksi Risto Jarvan Yhden miehen sota ja Kun taivas putoaa ovat aivan kärkisijoilla, jos puhutaan parhaista kotimaisista elokuvista. Nummelin toteaa dokumenttielokuvien olleen viime vuosina aiempaa enemmän esillä. Useimmiten genrenä on ollut kauhu tai scifi, mutta jotkut tekijät tähtäävät vakavampaan draamaan. Toistaiseksi mistään findie-elokuvasta ei ole kuitenkaan muodostunut isoa hittiä. Joidenkin töiden kohdalla on vaikea tehdä eroa elokuvan ja kuvataideteoksen välillä. – Lisäksi viimeisen noin kymmenen vuoden aikana itsenäisesti tuotetuille elokuville on perustettu omia levitysyhtiöitä
EUROOPPALAISTA TEATTERI-ILMASTOA 1990–2000-luvun taitteessa tiuhaan tahtiin kantaesitetyillä näytelmillään tuulettanut Martin McDonagh on nyt ihan omimmillaan tällaisen tarinan kertojana. Banshees of Inisherin on monissa lähteissä luokiteltu komediaksi, mitä en ymmärrä, sillä eleettömästi eteenpäin soljuvassa tarinassa on hymy varsin tiukassa. Teksti Rolf Bamberg I rlantilaissyntyinen kaksikko Colin Farrell ja Brendan Gleeson näytteli Martin McDonaghin mainiossa esikoiselokuvassa Kukkoilijat kahta alamaailman torpedoa, jotka jumittuvat Bruggessä odottamaan uutta toimeksiantoa. Toki Pádraicin ja erityisesti Colmin lakonisissa one-linereissa on sarkastiset ulottuvuutensa, mutta päähenkilöiden ystävyyden hajoaminen on muuten kyllä lähempänä tragediaa. Siellä aika tuntuu pysähtyneen, ja jollei Pádraic selaisi yhdessä elokuvan alkupään kohtauksessa seinäkalenteria, olisi vaikea sanoa, mitä hetkeä eletään – vuosi on siis 1923, ja siitä tulee pikku kylälle yllätyksekäs. Hänen näytelmissäänkin on usein ollut fokuksessa paitsi Irlannin syrjäkylien juureva elämänmuoto, myös kiehtovasti vinksahtaneet läheissuhteet ja väkivallan mahdollisuuden piilevä läsnäolo. Nyt he esittävät juurevia ystävyksiä Pádraicia ja Colmia, jotka elelevät Pohjois-Atlantin pieksämän Irlannin länsirannikon Aran-saarilla (Inishmore, Inishmaan, Inisheer, joista kaksi ensin mainittua on jo esiintynyt McDonaghin näytelmäotsikoissa). Pitkän ystävyyden täydellinen katkeaminen ja siitä kumuloituvat enemmän ja vähemmän fataalit seuraamukset koko yhteisölle ovat McDonaghin käsikirjoituksen ydin, itse asiassa sen koko sisältö. de_26012023_46.indd 46 de_26012023_46.indd 46 18.1.2023 11.06 18.1.2023 11.06. 46 Demokraatti KULTTUURI Kun kaveri jätetään Pääroolien näyttelijät loistavat rouheassa irkkudraamassa. McDonaghin neljännessä pitkän elokuvan ohjauksessa Banshees of Inisherin Farrell ja Gleeson ovat taas pääpari. Banshees of Inisherin -elokuvan todellisuudessa he ovat näyttelijöinä tasavahva pari. Banshees-elokuvassa tuollainen uhka ei nouse niinkään siitä, että joku aikoisi Brendan Gleeson oli ehdolla Golden Globen saajaksi sivuosakategoriassa, Colin Farrell (lasin takana) taas sai tuon palkinnon pääosasta
Aatami ei puhu. Miksi he ylipäätään ovat olleet ystäviä, kun ovat eri tyyppiä. (Pádraic elää yhteistaloudessa saarilta isommalle saarelle haikailevan siskonsa kanssa.) Minkäänlaista homoseksuaalista viritystä miesten välillä ei silti ole näkyvissä. Jälkimmäinen, psykologisiin hienovirityksiin kykenemätön kun on, on tietysti aivan pihalla, koska ei ymmärrä, mitä hän on tehnyt ansaitakseen moisen kohtelun. Pádraic yrittää aluksi liennytystä, mutta kun ensimmäinen Colmin irtosormi kopsahtaa hänen vaatimattoman asumuksensa ulko-oveen, hän on antavinaan periksi. HELANDERIN OMIEN sanojen mukaan kyseessä on ”oodi suomalaiselle miehelle”. Siihen nähden englantia puhuvien natsien tönkköä dialogia kuullaankin aivan liikaa. Mikko Niskasen Hopeaa rajan takaa (1964), jota on usein kutsuttu Suomen ensimmäiseksi toimintaelokuvaksi, ei jää lajissaan kultaa ja kunniaa tavoittelevan Sisun rinnalla suinkaan hopealle. Ei edes koiralleen, hevoselleen tai itselleen. Missä ovat naiset heidän elämästään. ** ELOKUVA Yksi mykkä suomalainen vastaa kolmeakymmentä natsia. Aatamin ainoana luonteenpiirteenä sisukkuus ei kuvastukaan erityisen kotosuomalaisittain. Pääosassa on Aatami Korpi (Jorma Tommila), joka etsii erämaassa kultaa ja löytääkin sitä, mutta matkalla kaupunkiin vastaan tulee 30-henkinen natsituhopartio. de_26012023_46.indd 47 de_26012023_46.indd 47 18.1.2023 11.06 18.1.2023 11.06. Kun ne häiriintyvät, tuntuu elämä, ainakin Pádraicin mielestä, arvottomalta. Ensi-ilta 3.2. Helander luottaa näyttäviin tulituksiin, räjähdyksiin, veitsien käyttöön ja saksalaisista irtoaviin ruumiinkappaleisiin. 47 Demokraatti kurmottaa jotain toista, vaan siitä, että yksipuolisen mykkäkoulujulistuksen antanut Colm uhkaa leikata käsistään sormet yksi kerrallaan aina kun Pádraic puhuu hänelle. KATSOJAN VINKKELISTÄ antoisinta McDonaghin tarjoamassa asetelmassa on, kun saa yrittää ottaa selvää hiljaisen Colmin ja puheliaamman, ja toden totta jaarittelevan, Pádraicin elämästä ennen ja nyt. Siinäpä se – ei mitään. **** ELOKUVA Rambo Lapin sodassa Sisu Ohjaus: Jalmari Helander Pääosissa: Jorma Tommila, Aksel Hennie, Jack Doolan 2023, 92 min. Millaista heidän ystävyytensä oli, kun kaikki oli hyvin. Ohjaajan motiivina on tietysti ylittää vakavasti otettavan fiktion rajat sotafantasialla, jossa vain taivas on rajana. Sisukkuuden ohella Helander peilaa toista suomimyyttiä, miehistä hiljaisuutta. Aatamin ja natsien välistä veristä kultakamppailua on miltei koko loppuelokuva. Selvemmin tulee mieleen amerikkalaisten pyhä Rambo, pienine ripauksineen James Bondia ja Ihmemies MacGyveria. Kaiketi juuri sellaiselle miehelle, joka kansallisomaisuutena koetun luonteenpiirteensä ansiosta selviää ehjin nahoin hukkumisesta ja hirttämisestä ja tunkeutuu yläilmoissa lentokoneeseen. Colm on vain yksinkertaisesti kyllästynyt elinikäisen ystävänsä jaarituksiin. Sitä taustaa hyödyntää myös Jalmari Helanderin uutuus. Natsit ovat jo väsyttävän helppo kohde splatter-tyyliselle leikille. Tätä kai on suomalaisen elokuvan kansainvälistyminen. Heidän sydänystävyytensä on perustunut arkirutiinien yhteiseen hallintaan kuten päivittäisiin pubitteluihin. Sisu tosin sijoittuu Lapin sotaan. Myytti suomalaisten sitkeästä sisusta kytketään varsin usein torjuntavoittoihin toisessa maailmansodassa. Juuri siksi teos kaipaisi mojovampaa itseironiaa, ytimekkäämpiä kulttuurisia kiinnekohtia ja hurtimpaa huumoria. Aatamin ympärillä on leijuvinaan mysteeri, mutta oikeasti hän on vain liian tyhjä hahmo kantaakseen koko elokuvaa. Banshees of Inisherin Ohjaus: Martin McDonagh Pääosissa: Colin Farrell, Brendan Gleeson, Kerry Condon, Barry Keoghan 2022, 114 min. Teksti Jukka Sammalisto M una vai kana, sisu vai sota. Ensi-ilta 27.1
Väkivalta on nytkin paikoin häiritsevää etenkin naisiin kohdistuvana muttei enää de_26012023_48.indd 48 de_26012023_48.indd 48 18.1.2023 10.25 18.1.2023 10.25. Mitä ilmeisimmin Hitchcockia ihaileva ohjaaja flirttailee Vertigon (1958) sairaalloisella pakkomielteellä, femme fatalella ja kurkkua kuristavalla akrofobialla. Kutsuttakoon tätä vaikka ohjaajan kypsymiseksi. Vaikka joku vielä sattuisi syntymään syyttömänä, paha maailma kyllä varmistaa hänenkin pettymyksensä. MODERNIEN, VIILEÄN viettelevästi kuvattujen dekkarien juju piilee siinä, että yleisö houkutellaan mukaan selvittämään mysteeriä, jota tärkeämmiksi muodostuvat lopulta sitä ratkaisevien henkilöjen luonnekuvat. Park kutsuu taas seuraamaan arvoitusta mutta palastelee juonen Oldboyn tavoin lukuisiin takaumiin ja kenties paikkansa pitäviin näkyihin. Ihmisen nurja puoli on teoksessa niin itsestäänselvää. Myönnän auliisti, etten saa sellaista nautintoa monesta Etelä-Koreasta tulleesta menestyselokuvasta kuin niiden palkinnot ja katsojaluvut antaisivat olettaa, esimerkkinä mainittakoon vaikkapa vuoden 2019 kassaja arvostelumenestys Parasite. DECISION TO LEAVE (2022) palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla parhaasta ohjauksesta. Selvittäessään kallionkielekkeeltä maahan pudonneen kiipeilijän kuolemaa tutkija tutustuu uhrin kiinalaiseen leskeen, joka nousee oitis jutun pääepäillyksi. Teksti Rane Aunimo mässäilevällä tyylillä annosteltua. 48 Demokraatti Decision to Leave Ohjaus: Park Chan-wook Pääosissa: Tang Wei, Park Hae-il, Lee Jung-hyun, Go Kyung-Pyo 2022, 139 minuuttia ELOKUVA KULTTUURI Nostalginen neo-noir Korealainen festivaalimenestys flirttailee Vertigolla. Ihmisyyden kuvauksena elokuvassa lienee silti paljon sellaista, jota sikäläistä kulttuuria tuntemattoman läntisen katsojan on vaikea täydellisesti sisäistää. Erikoista kyllä, mutta tarinan uneton etsivä tuo mieleen Christopher Nolanin Insomnian (2002) väsyneen poliisimiehen ja tämän sisäiset demonit murhaajan jahdissa. Poliisin ja tutkittavan suhde saa nopeasti sävyjä, jotka ovat vastoin ammattikoodia ja etsivän avioliittoa. Suurelle yleisölle hänen tunnetuin elokuvansa lieneekin verinen mysteeri Oldboy (2003), josta Spike Lee ohjasi amerikkalaisen version kymmenen vuotta myöhemmin. Senkin vuoksi Decision to Leave jättää jälkimaun tyylistä, joka tulee ennen sisältöä. Alistuminen, kunnia, häpeä ja kosto kulkevat teemoina läpi elokuvan, mutta Park viittaa niihin ilman mitään erityistä painoarvoa tai havaittavaa mielenkiintoa. Tässä vaiheessa katsoja on jo ymmärtänyt teoksen nostalgiseksi neo-noiriksi, jossa vaillinaiset ja virheelliset ihmiset syöksyvät sumuun kuin pyörteisessä painajaisessa. E teläkorealaisen elokuvan maailmanvalloituksen keskeisimpiin tekijöihin lukeutuva Park Chan-wook tunnustautui hänkin uransa alussa kuuluvansa piinallisen yksityiskohtaisella väkivallalla ja raadollisella ihmiskuvalla herkutteleviin ohjaajiin, joiden shokeeraaviakin töitä on esitelty läntisillä markkinoilla kuin liukuhihnalta 2000-luvun aikana. Samalla Park esittää tarinalle yhden lopun jo ennen elokuvan puoltaväliä käynnistääkseen juonen uudelleen vuoden kuluttua aiemmin nähdyistä tapahtumista. Samalla on toki tähdennettävä, että Parkin elokuvissa on myös taiten sommiteltuja visuaalisia tasoja ja koukkuja, jotka uppoavat tajuntaan hämmentämään paljon nähnyttäkin katsojaa. Lännessä läpilyöneitä Korea-elokuvia yhdistävät julmat tarinat ihmisten perimmäisestä syyllisyydestä
50 Demokraatti KULTTUURI Antoisa Edelfelt V isassa taisi esiintyä nyt ensimmäista kertaa 2020-luvulla julkaistu kirja. Tämä visakirja tuli kuin mansikka keskelle Uuden vuoden kermakakkua! Tulihan viikon maanantaina 2.1.2023 ihailtavan komea ja antoisa dokumenttiohjelma Teemalta: isä-Albertin loistokas laaja näyttely Pariisissa mennä aikana.” Veikko julistaa visaukon neroksi perustein, jotka rehellisyyden nimessä ovat vähän ansaitsemattomat. Loput kirjasta on valistunutta arvausta siitä, mitä keuhkotautinen nuorukainen mahtoi tehdä kaukana kotoa elämänsä kolmena viimeisenä vuotena.’” Veikko Huuska kirjoittaa tavalla, jonka soisi yleistyvän. asti, ja palataan siihen 2.3. ilmestyvässä lehdessä, joka on seuraava visan sisältävä numero. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 de_26012023_50.indd 50 de_26012023_50.indd 50 18.1.2023 11.02 18.1.2023 11.02. Tampereen Työväen Teatterissa esitetään musikaalia Momentum, jossa Edelfeltillä on keskeinen rooli Suomen näyttelypaviljongin rakentajana.” Vuoden 2023 ensimmäisen tehtävän ratkaisijoita olivat lisäksi Tarmo Tikka, Satu Kaarenoja, Taru Vuorimaa, Juhani Niemi, Helena Nurmio ja Ossi Lehtiö. Ehkä tämä visa kääntää pääni.” Sirpa Taskinen noteeraa kirjailijan kohtaamisen. Visasitaatin Erik on Edelfeltin poika ja 2020 ilmestynyt romaani nimeltään Tulirinta. Suuren isän periaatteellinen vapaustaistelija, nykyisin jo melkoisen tunnetun väkivaltaisen suomalaisuustaistelijaporukan verikoirien jäsen ja hänen levottoman ajan levottomat vaiheet aina Montpellerien päätepisteeseen 21-vuotiaana. Visaisäntä on nero! Kukapa olisi näin oivallisesti pystynyt yhdellä kirja-arvoituksella pamauttamaan pöytään päivänkohtaiset teemat: salainen väkivalta, suhteet Venäjään ja – Albert Edelfeltin! Siis kaikkine lisukkeineen ja sivuversoineen. ”Olen kerran kuullut Anna Kortelaista livenä. Päällimmäinen tekijä kirjan päätymisessä siteerattavaksi näet oli sen löytyminen Turun Hansa-korttelin Suomalaisen kirjakaupan tyhjennysmyynnistä (5 e!) viime syystalvella. L. Erittäin tuotteliaan Kortelaisen teoksiin kuuluvat myös mm. Tulirinta-nimi viittaa kahtaalle: Erik E. Tuore tapaus tunnistettiin kohtalaisesti. Toinen viite on nuorten radikaalien joukko Verikoirat, joka vastusti kiivaasti ja väkivalloin Venäjän valtaa Suomessa. Anna Kortelaisen muita Albert Edelfeltistä sytykkeen saaneita teoksia ovat Virginie sekä Puolivilli puutarha (Haikossa). Kohdehan oli taiteilija Albert Edelfelt, jonka tuoreesta Pariisin-näyttelystä Teema-kanava muuten vastikään esitti kiinnostavan dokumentin. ”Taidehistorioitsija, tietokirjailija, FT Anna Kortelainen on lypsänyt vuonna 2002 valmistuneen väitöstutkimuksensa kohdetta moneen opukseen. Kyseessä on siis Anna Kortelaisen Tulirinta – romaani Erik Edelfeltistä” (Tammi 2020). Erik E:stä ei ole paljon tietoa tallessa, mutta kirjailija on rakentanut sen vähän ympärille tarinan Ranskan Montpellieriin lähteneestä opiskelijasta. Erikin tiedetään kuuluneen tuohon joukkoon. ”Albert Edelfelt on tällä hetkellä näkyvästi esillä. Verkkoversiossa Tulirinnasta vähän laveammalti. Toki mielessä oli kaksi ajankohtaiskytkyä, jotka mainitsee seuraava visailija, Mauri Niemi. Anna Kortelainen on huima dokumenttipohjaisen fiktion kirjoittaja, olen suorastaan ahminut kaikki hänen työnsä. Hänen silloinen puolisonsa Hannu Mäkelä istui eturivissä ja ahmi Kortelaista silmillään ja korvillaan – ja mikä ettei, esitys oli eloisa ja sujuva. Onervaa ja Sara Hildeniä käsittelevät julkaisut. Palkinto Raila Rinteelle. Vuoden ensimmäinen vastaaja Raila Rinne menee suoraan asiaan. sairasti keuhkotuberkuloosia, johon hän menehtyi jo 22-vuotiaana. Keväällä avautuu Ateneumissa jo Pariisissa ja Göteborgissa suuren suosion saanut taiteilijan uraa esittelevä taidenäyttely. Hän on toimittanut julkaisukuntoon myös taiteilijan ja hänen äitinsä välisen kirjeenvaihdon. Kiehtovan Virginien luin vuosia sitten, mutta Erikin tarinaan en ole tullut tarttuneeksi. Lisätehtävään kätketystä romaaninimistä tuli puolestaan vain kaksi vastausta, joten jatketaan sen vastausaikaa vielä helmikuulle, vaikka 16.2. Venäjää tai edes tv-dokumenttia visaneropatti ei ymmärtänyt asiaan liittää. Eräässä haastattelussa Kortelainen on kertonut seuraavaa: ’Minulla oli muutama iso, suorastaan päräyttävä fakta: mitä Erik lähti Ranskaan opiskelemaan ja ketkä olivat hänen hautajaisvieraitaan kesäkuun lopussa 1910
”Vaikka kaupunki oli kasvanut ja vallannut alueita mantereen puolelta, keskusta säilyi edelleen sitkeästi saarella. Sen kirjoittaja debytoi prosaistina kymmenen vuotta sitten vavahduttavalla romaanilla, joka sijoittui siihen ympäristöön, jossa kirjailija itsekin on toiminut suuren taidelaitoksen johtajana. Siis kuka, mitä teosta siteerataan ja missä ollaan. Torin varteen, likelle kaunista kauppahallia, oli jo aikoinaan tehty yksi kivirakennus, pelkkiä väljiä porvariasuntoja täynnään oleva Stellan talo. 51 Demokraatti VISASITAATTI 2 Kirjavisan ajanlaskulla tämänkertainenkin teos on varsin tuore, vain puolenkymmentävuotta edellistä vanhempi. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto. Veikko Somerpuro de_26012023_50.indd 51 de_26012023_50.indd 51 18.1.2023 11.02 18.1.2023 11.02. Vastaukset visan tässä kohtaa poikkeavan ilmestymisaikataulun vuoksi vasta 17.2. Kivitaloja oli vähitellen kohonnut sinne tänne, mutta edellisen vuosisadan puutalokorttelit sinnittelivät yhä kaupungin sydämessä. Myöhemmin Kirkkokatu viiteen, torin toiselle laidalle, oli ilmaantunut elokuvateatteri Bio-Bio, jonka umpinainen tiilimuurattu kylki pimensi aamupäivän aurin gon seiskan pihasta.” Anna Kortelainen on tuottelias kirjailija sekä tietoettä nykyisin myös proosapuolella
Sydämeni suli lopullisesti silloin, kun eräässä kappaleessa yksin jätetty miespolo koettaa saada itsensä hengiltä. Hän on aina hyvin innostunut ja se tarttuu katsojaankin. Tämäkin biisi on tuttu! Voimme iloita hyvästä musiikista ja palata nuoruuden päiviin ja öihin. Suomeksi jota kuinkin Miksi tämä laulu on niin mahtava. Viimeisenä temppunaan hän päättää hypätä jokeen: ei onnistu, sillä joki on kuivunut. Kun sukeltaa sen musiikillisiin pyörteisiin, voi upota minne tahansa. Koska soolo vie kaiken huomion, en aiemmin huomannut, mitä tapahtuu kosketinsoitinmatolla soolon aikana. Koukku voi olla laulun maailmaan imaisema intro, b-osa ennen kertosäettä tai laulumelodian yksityiskohta. Se oli silloin! Musiikista voi innostua monella tavalla. Ensimmäisessä jaksossa maaliskuussa 2018 käsittelyssä oli Blink 182 -yhtyeen kappale All the Small Things, joka oli hyvä valinta siksi, että musiikissakin pienet asiat ratkaisevat. Humppa ei mene vieläkään, paitsi Eläkeläisten esittämänä. Joskus oli vaikeaa niellä countryä ja bluesia. Aikakoneella pääsee tilanteisiin, joissa laulun on kuullut ensimmäisiä kertoja. Laulut kertovat ihmisistä ja rakkaudesta. 52 Demokraatti Hypimme riemusta musiikin tahdissa Y outube on aikakone. Kaikkialla lauletaan samoista asioista, tiedättehän, The Song Remains the Same. Beato esittää asiansa teoriassa ja käytännössä. Contrymusiikin näennäisen iloisen reippauden keskellä lauletaan vakavista asioista. Beatomainen lähestymistapa sopisi hyvin kirjallisuuteenkin. Sarjan nimi on What Makes This Song Great. Multi-instrumentalisti, opettaja ja tuottaja Rick Beatolla on Youtubessa kanava, jonka alle puolen tunnin mittaisissa jaksoissa hän avaa laulujen salaisuuksia. Toki pumpulla on nerokas konsepti, sillä yhtye soittaa hiteistä suomenkielisiä humppaversioita. Purkaessaan osiin Van Halenin biisiä Jump (1984) tuttu laulu alkaa kuulostaa uudelta. Ruudun ääreen asettuisi moni televisionkatsoja, jos ohjelma tulisi tuutista sopivaan aikaan eikä sitä piilotettaisi yön tunteihin tai palloteltaisi alati muuttuvilla lähetysajoilla. Pari jo lähes haudattua radion musiikkiohjelmaa muuttivat tilanteen. Hän menee makuulle ratakiskoille, mutta ilmenee, että junat eivät siellä enää kulje. Musiikkityylistä riippumatta maailmanlaajuiset hitit ovat tuttuja ympäri maailmaa. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni MIKSI TÄMÄ LAULU ON NIIN MAHTAVA. Hän näyttää kitaralla, bassolla tai pianolla, miten soitto kulkee ja kertoo sointujen suhteista. Analyysit kielen yksityiskohdista, henkilöiden kuvauksista ja juonen kudelmien risteyksistä olisivat kiinnostavaa kuultavaa. Eddie Van Halenin kitarasoolossa on kohta, joka on hyvin epätavallinen, mutta juuri se tekee soolosta mieleenpainuvan. Studiossaan Atlantassa, Yhdysvalloissa, hän valottaa rennolla tavalla laulun eri elementtejä. Hän saattaa huudahtaa Vau, mieletöntä! Vau, miten hän tekee tuon. Hänen kanavallaan on 3,31 miljoonaa tilaajaa. Siinä olisi tunnelmaa, kun hienoja kirjoja pilkotaan osiin. TYKKÄÄN KAIKENLAISESTA musiikista, melkein. de_26012023_52.indd 52 de_26012023_52.indd 52 18.1.2023 10.20 18.1.2023 10.20. Elämä jatkuu. Ihmiskohtaloista. Ei tarvitse olla musiikin ammattilainen, jotta voi kiinnostua kuusikymppisen Beaton analyyseistä
53 Demokraatti Tu le va is uu de n ty ö Te kn ol og ia st a uu sia m ah do llis uu ks ia . Kohtaanto-ongelma jakaa kansan pudokkaisiin ja kysyttyihin. PALANEN 53 Demokraatti de_26012023_53.indd 53 de_26012023_53.indd 53 18.1.2023 9.23 18.1.2023 9.23. Ammattien katoamista on liioiteltu Kolumni: Ville Kopra TEEMA Puuttuva Työttömyys ja työvoimapula koettelevat samaan aikaan
54 Demokraatti TEEMA TEEMA 54 Demokraatti Nyrjähtänyt Tulevaisuuden työelämä tuntuu pelottavalta, mutta hyviä mahdollisuuksia on enemmän kuin miltä näyttää. PALAPELI Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho VIRTUAA LI ETÄOPA S BIO SA LA PO LIIS I LÄHI ENERGIA ASENTAJ A de_26012023_54.indd 54 de_26012023_54.indd 54 17.1.2023 19.18 17.1.2023 19.18
55 Demokraatti 55 Demokraatti AURINKO PANEELI SIIVOOJA EU RH EI LU VA LM EN TA JA TOSIVRTÄHTI H A PT IIK K A H U O LT A JA SI M U LO IN TI A SI A N TU N TI JA BIO TURVA JURISTI AMINO HAPPO KOKKI DIGI TATUOIJA de_26012023_54.indd 55 de_26012023_54.indd 55 17.1.2023 19.18 17.1.2023 19.18
Toiminen nostaa esiin myös kaupungistumisen trendin. Robotit ovat tieteisfantasioiden vakiokalustoa. Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta. Niissä on satunnaisia inhimillisiä MEIDÄN EI TARVITSE VASTAANOTTAA TULEVAISUUTTA, VAAN ME IHMISET TEEMME TULEVAISUUTTA. TYÖELÄMÄSSÄ TAPAHTUU suuria muutoksia. Samaan aikaan vanhusväestön osuus kasvaa. Viime vuosikymmenellä työikäisten määrä väheni Suomessa yli 130 000 henkilöllä. Nyt digitalisaatio on ollut merkittävintä teknologista kehitystä, joka on vaikuttanut kaikilla toimialoilla. Se tarkoittaa, että kaupunkien ulkopuolella on yhä vähemmän avoimia työpaikkoja tulevaisuudessa. Näiden kahden suurimman megatrendin lisäksi on otettava huomioon teknologia, joka on aina muokannut työn tekemisen tapoja. Reaalielämässä ne ”ilmenevät” vain toisiinsa kietoutuneena ja toisiinsa vaikuttavina, työelämäasiantuntija Marjaana Toiminen huomauttaa. – Työikäisiä on pysyvästi liian vähän lähes kaikissa kehittyneissä maissa. Tuntematonta kohti kulkeminen voi jopa pelottaa, osin perustellusti, osin aiheettomasti. – Me tarkastelemme megatrendejä erillisinä ja toisistaan irrallaan, jotta ymmärtäisimme niitä. Hän korostaa, että yksittäisistä trendeistä ikääntyminen vaikuttaa työelämään erittäin vahvasti Suomessa. – Tulevaisuus ei tapahdu, eli meidän ei tarvitse vastaanottaa tulevaisuutta, vaan me ihmiset teemme tulevaisuutta. Se on vaikeaa eikä harha-askeleita voi välttää, mutta päätöksiä on tehtävä. 56 Demokraatti TEEMA nnustaminen vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Muutos on jo käynnissä. Väestöennusteen mukaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana määrä vähenee edelleen 76 000 henkilöllä. Median ansaintalogiikka tukee sitä, että uutisvirta hätkähdyttää. de_26012023_54.indd 56 de_26012023_54.indd 56 17.1.2023 19.18 17.1.2023 19.18. Sitran raportti toteaa, että Suomessa väkimäärän ennustetaan kääntyvän laskuun 2030-luvulla, mutta maailman väkiluvun odotetaan kasvavan nykyisestä kahdeksasta miljardista yli kymmeneen miljardiin vuosisadan loppuun mennessä. – Toisilla on enemmän valtaa kuin toisilla, mutta kaikilla sitä on jonkin verran. – Se vaikuttaa myös globaalisti, ei yksin meillä. Tästä syystä kaikki myös kilpailevat yhä ankarammin saadakseen maan ulkopuolelta lisää tekijöitä töihin, Toiminen sanoo. Sitran tuore Megatrendit 2023 -julkaisu käsittelee isoja muutoksia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaan uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja. ROBOTTIEN JA tekoälyn tuleminen on herättänyt työväestössä paljon huolta. Vanha vitsi, mutta aina yhtä ajankohtainen. Esimerkiksi vaaleissa, kun valitaan ihmisiä tekemään päätöksiä meidän puolestamme. Jokapäiväiset päätökset muovaavat tulevaisuutta, Koskelo sanoo. – Suomessakin puhutaan mielellään osaajien houkuttelusta maan rajojen ulkopuolelta, mutta harvemmin tuodaan esille, että emme ole ainoa maa, joka tekijöitä tarvitsee. Eniten tulevaisuuden työnäkymiä muokkaa kaksi merkittävää megatrendiä: väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Entistä kykenevämmän teknologian pelätään tekevän ihmistyön tarpeettomaksi. Tulevaisuutta koskevat uhat kiinnostavat lukijoita enemmän kuin positiiviset näkymät. Kun teemme tänään huomista koskevia päätöksiä, niissä pitäisi osata ennakoida, minkälaisessa ympäristössä huomenna elämme. Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo korostaa ihmisten aktiivista roolia. Ilmaston kuumeneminen muokkaa työn arkea joko siten, että ihmiset aktiivisesti muuttavat yhteiskunnan toimintoja ja kuluttamista – tai siten, että ilmastokriisi räjähtää käsiin, ja on ryhdyttävä korjaaviin toimiin
Teollistumisen ensimmäisessä vaiheessa yksittäisen työntekijän tuottavuus parani merkittävästi, mutta se ei esimerkiksi näkynyt työläisen palkkapussissa. VIIME SYKSYN tilastoissa Suomessa oli noin 230 000 työtöntä ja tekijöitä etsiviä avoimia työpaikkoja noin 170 000. 57 Demokraatti piirteitä, joten ne sopivat tarinan pahiksiksi pelottelemaan ihmisiä. Teknologia on aina korvannut ihmisen työtä. – Silloin ei ollut vielä olemassa nykyisiä käytäntöjä, rakenteita ja lakeja, Toiminen sanoo. Raportin mukaan keskeisintä olisi vauhdittaa aikuisväestön ammattisiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin koulutuksen avulla. Nyt kymmenen vuotta arvion jälkeen ei ole havaittavissa tällaista kehityskulkua. de_26012023_54.indd 57 de_26012023_54.indd 57 17.1.2023 19.18 17.1.2023 19.18. Ja kansantalouden kannalta siihen ei ole varaa. Työn katoaminen on itsestään selvä osa yhteiskuntaa, samoin työn syntyminen. Suomessa robotisaatio on tuonut teollisuusyrityksiin lisää työpaikkoja ihmisille. Ilmiölle on myös vauhdikkaan kuuloinen nimi: luova tuho. Toimisen mielestä ammattien katoamista on liioiteltu. Syy voi olla se, että työ on toisella paikkakunnalla tai että työntekijän osaaminen ei sovellu tarjolla olevaan työhön. – Useat teollisuusyritykset ovat sanoneet, että heillä ei olisi mahdollisuutta pitää tehtaita Suomessa lainkaan, ellei olisi robotteja, Toiminen sanoo. Termi viittaa Friedrich Engelsiin (1820–1895), joka raportoi oman aikansa työväestön asemasta. Aina ammatteja on kadonnut. – Tällainen on lähtökohtaisesti hyvin kyseenalainen tapa puhua työelämästä. – Myös Suomessa Etla teki omat laskelmat, joiden mukaan Suomessa samassa ajassa katoaisi muistaakseni 37 prosenttia, Toiminen sanoo. Monimutkaista vyyhtiä sotkee entisestään muun muassa erilaiset ennakkoluulot ja byrokratia. Tähän asti uutta työtä on syntynyt enemmän kuin vanhaa on kadonnut. Kohtaanto polarisoi työntekijät pudokkaisiin ja kysyttyihin. Monella toimialalla uutta teknologiaa on pystytty hyödyntämään ja ihmisen tekemää työtä on korvattu koneilla. Kun oli synnytetty uusia yhteiskunnallisia instituutioita ja rakenteita, kuten palkkajärjestelmä, AMMATINVAIHTO KOULUTUKSEN KAUTTA Työvoimaja elinkeinoministeriön uusi raportti ”Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022” jakaa ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelmaja ylitarjonta-ammatteihin ja arvioi, että kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. – Engelsin paussista selvittiin vain merkittävillä, todella syvällisillä rakenteellisilla uudistuksilla, joita oli muun muassa koululaitoksen kehittäminen. Moni yritys ei pyörisi niin menestyksekkäästi ja houkuttelisi kansainvälistä tuotantoa Suomeen ilman uusinta teknologiaa. Oxfordin Martin Schoolin tutkijat Carl Benedikt Frey ja Michael Osborne arvioivat omien laskelmien mukaan, että 47 prosenttia amerikkalaisista ammateista on vaarassa kadota 10–20 vuoden aikana automaation vuoksi. – Täytyy muistaa, että työtä ei ole olemassa jonkin vakion verran, ja sitten kun vakio on käytetty loppuun, ihmiset olisivat vailla työtä. Se on yritysten kasvun ja uudistumisen este. Samaan aikaan on siis työttömyyttä ja työvoimapulaa. Pelko ei ole aivan täysin aiheeton, eli vanhoja työtehtäviä katoaa koko ajan. Työtehtävien ja toimenkuvien muutokset ovat merkittäviä, eivät ammatinimekkeet tai niiden määrä, Toiminen sanoo. Toimisen mukaan kohtaannosta voi pahimmassa tapauksessa muodostua tämän vuosituhannen Engelsin paussi. Nykyammateista suurinta osaa ei ollut olemassa sata vuotta sitten. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, eli yksinkertaistetusti kyse on siitä, että työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Hän nostaa esiin vuonna 2013 tehdyn tutkija-arvion, joka nousi ympäri maailmaa uutisotsikoihin. Toiminen kirjoittaa viime vuonna julkaistussa kirjassaan Hyppy (Tammi, 2022), että kohtaanto on monessa mielessä pelottavampi mörkö kuin mielikuvat roboteista, jotka anastavat ihmisten työt. Ongelma oli niin iso, että sitä olisi pystytty korjaamaan vain liksaa lisäämällä
– Uskon, että toimimme ja järjestäydymme niin, että työtä on myös tulevaisuudessa, vaikka teknologia voi korvata monia työtehtäviä. Kohtaanto-ongelma on hyvin monisyinen ja vaikeasti purettava vyyhti. Yhdeksi ratkaisuksi hän tarjoaa pätevyysvaatimuksien uudelleen arviointia. Tulevaisuudentutkijat Risto Linturi ja Osmo Kuusi visioivat tällaisia tulevaisuuden töitä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa Suomen sata mahdollisuutta (2018). de_26012023_54.indd 58 de_26012023_54.indd 58 17.1.2023 19.18 17.1.2023 19.18. – Ihmisen perustarpeisiin kuuluu se, että oma olemassaolo on arvokasta ja merkityksellistä. ROBOTTIPOLIISI, TEKOÄLYLOBBARI ja virtuaaliravintoloitsija. Työelämän tarpeet muuttuvat niin ripeästi, että yhteiskunnan on vaikea saattaa työvoiman osaamista ajantasalle. Koskelo uskoo, että työ ei lopu ihmisiltä, vaikka pahanilman linnut povaavat, että robotit ja tekoäly korvaavat meidät. Nykymaailmassa työ ei ole enää fyysisesti niin raskasta kuin aiemmin, mutta henkinen kuormittavuus on kasvanut. Missä se tukee ja missä se haittaa yksilöiden selviytymistä. Aiemmin kärkipaikkoja pitivät tukija liikuntaelinten sairaudet. Julkaisussa esitellään 250 uutta ammattia, jotka teknologiset murrokset voivat tuoda mukanaan. Koskelo on puhunut muun muassa lapsija perhemyönteisyydestä. – Kun on tutkittu työssäkäyviä vanhempia, niin aina nousee esiin työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haaste. Muutosta kuitenkin tapahtuu. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi. Isoja rakenteellisia uudistuksia on edessä, mutta historiasta ei voi kopioida ratkaisumalleja. Lisäksi uupumus ja masennus ovat varjostaneet työelämää entistä enemmän. Se ei ole kenenkään etu. Ihminen haluaa toimia yhteisön jäsenenä, Koskelo sanoo. TYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI ja motivoituminen on noussut organisaatioissa arvoon arvaamattomaan, kun osaajia on entistä harvemmassa. TÄHÄN ASTI UUTTA TYÖTÄ ON SYNTYNYT ENEMMÄN KUIN VANHAA ON KADONNUT. – Jos koulutusvaatimukset eivät olisi näin korkeita, saataisiin ihmisiä tekemään matalamman kynnyksen tehtäviä, kuten viemään vanhuksia ulos tai olemaan vuorovaikutuksessa. Koulutuspolitiikka ei kykene vastaamaan haasteisiin kovin ripeällä aikataululla. – Jos nyt ollaan samantyyppisen valtavan murroksen edessä, siitäkään ei selvitä pelkillä palkankorotuksilla, Toiminen sanoo. Henkilöstöhallinto eli HR-asiat ovat monien yrityksien prioriteettina. – Kysymys onkin: miten nykyinen rakenteemme sopii tilanteeseen, joka tulevaisuudessa monilta osin poikkeaa edeltävistä vuosikymmenistä. Hän nostaa esiin hoiva-alan, jonka riesana on piinaava työvoimapula. En voi kuvitella tilannetta, jossa meillä olisi valtava määrä ihmisiä toimettomana. Nykyisistä ammateista alle kymmenen prosenttia on samoja kuin sata vuotta sitten. – Yritykset voivat olla houkuttelevia työntantajia, jos ne luovat lapsija perhemyönteisiä käytänteitä. Hänen mukaansa lapsija perhemyönteisyys on yksi kulma työntekijäkokemuksenja työkulttuurin kasvavassa suosiossa. – Olemme menossa suuntaan, jossa ihminen nähdään yhtenä organisaation tärkeimpänä pääomana, Minna Koskelo sanoo. Etenkin pienten lasten vanhemmat uupuvat, siitä seuraa poissaoloja, ja siksi työelämään ei palata niin nopeasti. Uusia ammatteja syntyy koko ajan, mutta nähtäväksi jää, kuinka moni noista ennakoinneista osuu maaliin. Ajattelen, että syntyvyyden lasku on aikamoinen haaste, Koskelo sanoo. – Ehkä paras tapa ajatella tätä kysymystä on joltain viisaalta mukailtu lause: uusia ongelmia ei ratkota vanhoilla keinoilla, Toiminen sanoo. On paljon tutkimuksia siitä, että hyvinvoivat työntekijät tekevät parempaa tulosta ja heillä on vähemmän poissaoloja. 58 Demokraatti TEEMA talouden kasvulle aukeni uudet urat, ja myös palkansaajat pääsivät nauttimaan kasvun hedelmistä
Tietoa tuotetaan, mutta vaarana on, että se jää vain asiantuntijoiden puheeksi toisille asiantuntijoille. virtuaalietäopas . Niitä on perustettu muualle inspiroituneena Suomen tulevaisuusvaliokunnasta, Koskelo sanoo. Tulevaisuuspuheessa uhkat korostuvat. – Työn ja vapaa-ajan tasapaino on esillä, kun puhutaan työelämästä. Esimerkiksi työnantajista on tullut paljon vastaanottavaisempia pandemian myötä, kun huomattiin, että etätyökin sujuu ja ihmiset tekevät sitä, mitä ovat luvanneet. aurinkopaneelisiivooja KOHTAANTO POLARISOI TYÖNTEKIJÄT PUDOKKAISIIN JA KYSYTTYIHIN. On tärkeä puhua uhkista, mutta on myös tärkeä nostaa esiin työelämän positiivisia muutoksia. Nuoria huolettaa uupuminen yhtä paljon kuin se saako työtä. Nuorille viesti työelämän moninaistumisesta on todella tärkeä, Toiminen sanoo. Eihän ennakointi oli kovin hyödyllistä, jos on vain ’nice to know’ -tietoa. aminohappokokki . lähienergia-asentaja . Suomessa tuotetaan paljon ennakointitietoa tulevaisuuteen liittyen. Esimerkiksi opetusja kulttuuriministeriöllä sekä Opetushallituksella on yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, Osaamisen ennakointifoorumi. – Suomi on arvostettu ennakoinnin toimija. biosalapoliisi . tosi-VR-tähti . TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ näyttäytyy nuorelle työelämään astuvalle ehkä pelottavammalta kuin se todellisuudessa on. Teknologioiden lisäksi raportti esitteli sata uutta säädöstavoitetta teknologisen murroksen hallitsemiseksi sekä 250 uutta ammattia, joita teknologiset murrokset voivat tuoda mukanaan. Lokakuussa täällä oli tulevaisuuvaliokuntien ensimmäinen maailmankokous. 59 Demokraatti SUOMEN ANSIOKSI voidaan lukea se, että meidän eduskunnassamme on maailman ensimmäinen tulevaisuusvaliokunta. AMINOHAPPOKOKKI JA DIGITATUOIJA Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi vuonna 2018 raportin ”Suomen sata uutta mahdollisuutta”. – Haluaisin rohkaista työelämään astuvia. – Osaamisen ennakointifoorumin tieto ei ehkä ole kulkeutunut opettajille. haptiikkahuoltaja . Ammattien listaan kuuluivat muun muassa: . de_26012023_54.indd 59 de_26012023_54.indd 59 17.1.2023 19.18 17.1.2023 19.18. bioturvajuristi . digitatuoija . Mahdollisuuksia on enemmän kuin miltä näyttää, Marjaana Toiminen sanoo. – Nyt on aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia pysyä työelämässä motivoituneena ja hyvinvoivana. Työelämä voi toki näyttää synkeältä, mutta väitän, että se on vähemmän synkeää kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. e-urheiluvalmentaja . Ennakoinnin opettaminen olisi ensisijaisen tärkeää, jotta tulevaisuutta voitaisiin ohjata, Koskelo sanoo. Kyse on siitä, miten se saadaan päätöksentekoon. joukkoistuskoordinaattori . Sen tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua yhdessä opetusja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa. simulointiasiantuntija . – Tietoa on valtavasti saatavilla
Kevan mukaan työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat pelkästään julkiselle sektorille 1,5 miljardia euroa vuodessa. Tarvitaan kestäviä uudistuksia työurien pidentämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tällaisten suurten työelämäkysymysten takia ensi vaalikausi olisi työmarkkinaosapuolille kultainen hetki tehdä paluu yhteiskunnan parrasvaloihin. Kilpailukyvystä ei pidä tinkiä, toisaalta kilpailukyvyllä ei ole paljon merkitystä tilanteessa, jossa työntekijöitä ei riitä. Ne ovat osaava työvoima ja innovaatiot. Työttömyyden piti nousta nopeasti, kun yritykset korvaisivat työntekijöitään koneilla. Koronakriisin yhteydessä ekonomistit ennakoivat työmarkkinoiden verilöylyä. VÄHENEVÄ TYÖVOIMAN määrä on toistaiseksi ratkaisematon. Tiedämmekö tulevaisuudesta mitään. Tämä on erinomainen uutinen Suomen innovaatiokykyjen kannalta. VÄHENEVÄ TYÖVOIMAN MÄÄRÄ ON TOISTAISEKSI RATKAISEMATON. Hyvinvointiyhteiskunta kohtaa pihistämisen tarpeet samanaikaisesti, kun pitäisi löytää varoja työvoiman koulutuksen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Tarvitaan yhteisiä ratkaisumalleja palkansaajien, työnantajien ja valtion kesken, myös mahdollisesti työeläkejärjestelmän puskureita hyödyntäen. KOLUMNI Teksti Ville Kopra, työministerin valtiosihteeri TEEMA de_26012023_60.indd 60 de_26012023_60.indd 60 17.1.2023 14.39 17.1.2023 14.39. Tämä on tulevaisuuden työelämän ja tulevan vaalikauden suurin ongelma. Vain joka viides työkyvyttömyyseläkkeelle päätynyt palaa työelämään. Nyt vuoden 2023 alussa huomaamme, että pula on pikemminkin työntekijöistä kuin työpaikoista, läpi länsimaiden. 60 Demokraatti E nnakoitaessa tulevaisuuden työelämää on tapana mainita megatrendejä kuten robottien kasvava merkitys, digitalisaatio tai tekoälyn hyödyntäminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut selvässä nousussa vuodesta 2016 lähtien ja kasvu selittyy pelkästään mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden lisääntymisellä. Väittäisin, että kyllä. Tiedämme, mitkä ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn ja talouskasvun keskeiset osatekijät. Tähän arvioon yhtyi myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vuonna 2021. Ensi vaalikauden alkuun olisi syytä rakentaa kolmikantainen työkykyeli tykysopimus. Matias Mäkysen johdolla on saatu parlamentaarinen yksimielisyys nostaa TKI-panosten osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin 2030 mennessä. Kiky-sopimuksesta tyky-sopimukseen. Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on laskenut, että siinä missä Ruotsissa työikäisen väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa, meiltä puuttuu puolisen miljoonaa työikäistä, jotta pysyisimme edes nykyisessä työikäisten määrässä eläköitymisen kiihtyessä. Nämä ovatkin todennäköisesti tavalla ja toisella tulevaisuuden työelämän määrittäjiä, mutta tosiasiassa kykymme ennustaa sitä, mihin maailma on menossa, on todella huono. Voisiko työministeri Tuula Haataisen käyntiin puskema Suomen suunta -prosessi olla tälle lähtölaukaus. Tarvitaan toimia, jotka parantavat ihmisten jaksamista, työkykyä ja osaamista. Rahoitus tuskin löytyy valtion kukkarosta, jonka luottokortin turvin on pystytty vastaanottamaan menneen vaalikauden kriisit. Ilman uusia toimia osaavaa työvoima ei Suomessa riitä työnantajien tarpeisiin
Puuttumisen on lähdettävä laajasti jo kuntatasolta liikkeelle, sillä ongelma on suuremmissa määrin myös kuntien ongelma. Valtaosa lapsista ja nuorista voi pääosin hyvin, mutta samaan aikaan heikommassa asemassa olevien ahdinko on syventynyt entisestään. Pahimmillaan pelkästään nuoria leimaavalla puheella ja kovia keinoja lisäämällä ongelma vain paisuu, eikä kestäviä ratkaisuja synny. Ilman nuoria meillä ei ole tulevaisuutta. Kaiken ytimessä on kuitenkin yksilön osallisuuden kokemus ja varmuus siitä, että on tärkeä ja näkyvä: yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, joka voi luottaa tulevaisuuteensa ja rakentaa itselleen ihan tavallista, hyvää elämää. Monissa perheissä on eletty vaikeuksista toiseen taloudellisen epävarmuuden keskellä. Se on paitsi yhteiskunnalle edullisempaa ja järkevämpää, mutta myös inhimillisesti oikein. Nuorten jengiytymiselle ei saa antaa jalansijaa Suomessa. Vaikeassa asemassa olevien nuorten osalta vahvistusta tarvitaan etsivään nuorisotyöhön ja ankkuritoimintaan. 61 Demokraatti Hyvinvoivissa nuorissa on tulevaisuus K olme vuotta sitten alkoi lähihistoriamme pahin terveyskriisi, kun covid-19-pandemia puhkesi maailmassa. Siihen on voitava jokaisen lapsen ja nuoren luottaa. Kun aikuiset murehtiPUHEENVUORO vat, myös lapset murehtivat. Pandemialle ei vielä näy loppua, mutta yhteiskunnassamme näkyy jo merkkejä kriisin vakavista seurauksista, jotka ovat läsnä vielä pitkään. Ratkaisevaa on pitkäjänteinen työ ongelmien perimmäisiin syihin puuttumalla. Poliisi ja muut viranomaiset ovat kuitenkin korostaneet ennaltaehkäisyn ratkaisevaa asemaa rikollisuuden estämisessä. Pahoinvointi kasautuu pienelle joukolle ja se on muuttunut myös näkyvämmäksi. OSATTOMUUDEN TORJUMINEN lähtee pitkälti liikkeelle jo neuvolasta. On keskusteltava myös poliisien resurssien lisäämisestä ja muista keinoista, joita esimerkiksi rikosten kitkeminen vaatii. Nuorten väkivaltaiset teot ja rikokset kertovat osaltaan siitä, mitä tapahtuu, kun osattomuuden ja näköalattomuuden omassa elämässä annetaan kärjistyä ja kehittyä äärimmilleen. Sirpa Paatero Kuntaministeri (sd.) de_26012023_61.indd 61 de_26012023_61.indd 61 18.1.2023 10.22 18.1.2023 10.22. Lasten ja nuorten lisäksi tukea tarvitaan myös vanhemmuuteen. Pahoinvoinnin taustalla on monia syitä, jotka ovat kriisien aikana kärjistyneet entisestään. Osattomuuden torjuminen lähtee pitkälti liikkeelle jo neuvolasta. Tälle kehitykselle on ensi tilassa laitettava loppu. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Toimivat kotouttamisen palvelut ovat merkittävä osa osattomuuden ennaltaehkäisyä, jolla varmistetaan perheen integroituminen yhteiskuntaan. Tulevalla hallituskaudella onkin erityisen tärkeää luoda uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Kunnilla on erityisesti ilmiön juurisyihin puuttumisessa merkittävä rooli – esimerkiksi koulujen ja asuinalueiden eriytyminen on yksi isoimmista ongelmia aiheuttavista epäkohdista, joihin on myöhemmissä vaiheissa vaikeampi puuttua
Palvelukehitys ja tiedossa olevien ongelmien korjaaminen siis viivästyvät. ”Leikkausmallilla kokoomus” on ongelmaratkaisujen karttelu itsekästä vastuuttomuutta. Vanha ja sulkeutunut toimintatapa on käsittämätön tilanteessa, jossa kunnan tehtäväkokonaisuus supistuu ja kohdentuu lähinnä kuntalaisten hyvinvointiin. Tämä on valitettavan totta kuntien osalta, mutta avoin kysymys hyvinvointialueilla. Kun organisaatio on ”suurissa” toiminnallisissa ongelmissa, poliittinen päättäjä – paradoksaalista kyllä – korjaa tilanteen rakentamalla uuden organisaation. Tämän seurauksena on mainitulle toimijoille siirtynyt vastuuta palveluista, jotka perustuslainkin mukaan kuuluvat julkissektorille. Kokemuksesta tiedän, että vie vuosia ennen kuin uusi organisaatio alkaa toimia ”yskimättä”. Näissä prosesseissa ei suinkaan korjata, etsitä tai vaadita toimia, jotka muuttaisivat tai kehittäisivät peruspalveluja vaikuttavampaan suuntaan. Sivutuotteena synnytimme organisaatioita, jotka ”mustasukkaisesti” vartioivat vastuualuettaan ja sen toimintaedellytyksiä. Mäkisalo-Ropponen kiinnitti huomiota myös siihen, että kirkon ja kolmannen sektorin palvelut eivät ole päätetysti osa hyvinvointipalveluja. Toisistamme huolehtiminen on tervettä yhteisöllisyyttä, mutta myös talouden turvaamista. Ajattelen, että demarit ovat aktiivisesti rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa ideologiamme mukaiseksi, kaiken kattavaksi kokonaisuudeksi. Sellaista ajatusta ei keskusteluissa ole näkynyt, että erilaisin kombinaatioin olisi mahdollista tehdä yhdessä enemmän, paremmin ja myös kustannustehokkaasti. Hyvinvointialueilla ja kuntakentällä on parempi pohtia yhteisen tekemisen mahdollisuuksia, rakenteita ja vaikutuksia, kuin keskittyä oikeiston tapaan leikkauslistoihin. Demokraatin vuoden 2022 viimeisessä numerossa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen esitti ajatuksiaan eriarvoisuudesta, miten se ilmenee ja miten ihmisten hätään järjestöt ja seurankunnat ovat vastanneet. Ja jos hyvinvointialueiden ”hintalappu” pysyy annettuna, niin palvelujen käyttäjien kannalta mikään ei heti muutu. ”Puututaan niihin, kun organisaatio on valmis”, on vastaus. Muun muassa ruokajonojen hän näkee ilmentävän sitä, että yhteiskunnalliset turvaverkot ovat pettäneet. Nyt pääasiassa siirrettiin vanhat palvelutavat ongelmineen uuteen organisaatioon. Kuntalaisten kannalta on kyse siitä, että uudessa tilanteessa uhkaa lakisääteisten palvelujen ulkopuolelle jäädä kasvava joukko ihmisiä. Heidän ihmisarvoisen elämänsä tukemisessa kumppanuuspohjaisen vapaaehtoistyön tulisi olla merkittävä tekijä: asia joka keventää julkispalveluihin kohdistuvia paineita ja kustannusvastuita. Eri palvelukokonaisuuksien – oli sitten puhe mistä tahansa julkispalvelusta – yhteinen kehityspiirre on ollut poliittisen ohjauksen väheneminen ja virkavastuulla tehtävien päätösten lisääntyminen; ajatellaan, että operatiivinen johto ei kuulu poliitikoille. Tässä on pitkälti onnistuttu. Matti Lehesniemi Ex-erityissuunnittelija, sosionomi Porvoo LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Getty Images de_26012023_62.indd 62 de_26012023_62.indd 62 18.1.2023 10.21 18.1.2023 10.21. Todennetaan tämä seuraavissa vaaleissa. Looginen etenemisjärjestys olisi ollut korjata ensin havaittuja perusongelmia ja rakentaa vasta sitten muuttunutta toimintaa, palvelutapaa tukeva organisaatio. 62 Demokraatti MIELIPIDE Jäähyväiset hiekkalaatikolle Kuntien hiekkalaatikkoajattelu ohittaa ison määrän järjestökentän erityisosaamista. Itseriittoinen hiekkalaatikkoajattelu ohittaa huiman määrän järjestökentän erityisosaamista, mittavan ammattilaisresurssin ja ennen kaikkea syvällisen tiedon paikallisista ongelmista ja osaamista niihin vastaamiseen. Muutostilanteessa on selvittävä vaikka tulot alenevat, mutta velkaja palveluvastuut jäävät. Kunnat vain harvoin hakeutuvat yhteistyöhön esimerkiksi järjestöjen kanssa. Ikävä sanoa, että hyvinvointialueet ovat sotepalvelujen kannalta periaatteessa oikea ratkaisu, mutta toteutus on vanha ja väärääkin väärempi
to 2.3. ma 13.11. ma 18.9. Lounas klo 11. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. to 14.9. ma 30.10. klo 13. klo 13 Tam-Silkin toimintaan, Lentolankuja 7, Kangasala. to 28.9. ma 4.9. ma 7.8. to 11.5. ma 16.10. to 12.10. to 21.12. Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu 70 VUOTTA Syntymäpäivät Risto Kenttä FM, toimittaja, Oulu 6.2. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. to 26.10. Klo 12 vieraanamme on mediasuhteiden asiantuntija Iisakki Kiemunki, jonka aiheena ovat eduskuntavaalinäkymät Suomessa ja Hämeessä. to 17.8. Aloitamme vuoden 2023 tapaamiset tutustumalla 1.2. ma 2.10. ke 21.6. to 9.11. . to 13.4. Kokoonnumme ma 6.2. ma 12.5. Tehdasvierailun jälkeen siirrymme Ravintola Aryanaan, Lentolankuja 2 omakustanteiseen ruokailuun ja pidämme kuukausikokouksemme. klo 18. to 8.12. Tutustuminen Nokian kirjastoon on valmistelussa. ma 11.12. pe 28.4. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. to 23.11. ma 21.8. Johtokunnan kokous tuntia ennen Ruusutuvalla. Helmikuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 16.2. Kesto noin 30 min. to 30.3. to 16.2. Tekstin Lehden aineistopäivä ilmestymispäivä ma 6.2. to 13.4. Työväenyhdistys ry. ma 20.2. to 25.5. ma 20.3. to 16.3. pe 9.6. ma 29.5. • Porvoon Wanhat Toverit. to 3.8. to 31.8. ma 6.3. Täh ! Tä h! Lähetä maksuton tapahtumailmoituksesi tekstin aineistopäivänä klo 12 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Seuraava kerhokokous pidetään Raatikympissä 14.2. 63 Demokraatti Täh! Minun mielestäni sinä olet kaunis. to 27.4. Le ik ka a ta lte en ! HUOM! Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. ma 24.7. ravintola Wanhan Herran tiloihin. to 30.3. pe 24.11. Yhdistystoiminta de_26012023_62.indd 63 de_26012023_62.indd 63 18.1.2023 10.21 18.1.2023 10.21. to 8.6. Tervetuloa! Puheenjohtaja
Nimi: Osoite: de_26012023_64.indd 64 de_26012023_64.indd 64 18.1.2023 10.23 18.1.2023 10.23. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 2/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Tauteihin liittyviä merkkejä ovat muun muassa linnun apaattisuus, kesyys tai pörröisyys. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Lintulauta voi olla linnulle myös terveysriski, jos ruokkija ei pidä huolta sen hygieniasta. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sanna Järvinen Kotkasta. co m 8 1 9 4 8 5 3 6 1 9 1 7 5 6 8 9 4 7 5 8 3 7 5 4 9 2 TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Tauti leviää sairastuneen linnun ulosteiden kautta. Etenkin peippojen ja varpusten riesa on puolestaan lintulaudoilla leviävä Trichomonas-lintuloinen. Ruokintapaikalta löytyneet kuolleet linnut kannattaa joko haudata tai nostaa kertakäyttöhansikkailla muovipussiin ja hävittää sekajätteen mukana. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 76 48 31 25 9 19 26 75 48 3 85 34 92 76 1 98 17 43 62 5 62 51 89 37 4 34 72 56 91 8 23 95 17 84 6 41 69 28 53 7 57 83 64 19 2 RISTIKON 23/2022 RATKAISU 22.12. Salmonella iskee helposti punatulkkuihin ja viherpeippoihin. L intujen talviruokinta on hauska harrastus – ja lintujen kannalta etenkin kylmänä talvena elämän ja kuoleman kysymys. Henri Lehtola de_26012023_64.indd 65 de_26012023_64.indd 65 18.1.2023 10.23 18.1.2023 10.23. Lintulaudoilta tarttuvia tauteja – epidemiaksi saakka – on muun muassa salmonella, joka voi tulla huonolaatuisten auringonkukansiementen mukana. Lintulaudan, ja etenkin sen alustan, siivoaminen on tärkeää myös tuholaisten torjumiseksi. Ruokintatelineitä ja -automaatteja kannattaa tarvittaessa pestä kuumalla vedellä ja astianpesuaineella tai jopa desinfioida siihen sopivalla aineella. Ruokailupaikalle maahan kertyvää siemenja kuorimassaa sekä maan pintakerrosta kannattaa poistaa pitkin talvea. Lintulaudan huonosta hygieniasta voi kertoa se, jos lintulaudalla käy heikkokuntoisia lintuja. Siivoaminen on tärkeää etenkin lämpiminä ja kosteina sääjaksoina, jolloin taudit leviävät pakkaskelejä helpommin. Esimerkiksi rotat, hiiret ja myyrät (kuvassa) löytävät nopeasti lintulautojen alle syntyviin buffetpöytiin
Tästä taiteilijasta lukisin mielelläni myös elämäkerran. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Mikä on oikeaa lukemista. Elämäkerroista olen joka tapauksessa löytänyt sellaisen kirjallisuuden muodon, jonka kanssa pysyn hereillä ja jota jaksan lukea. Välttämättä minulla ei ole mahdollisuutta ostaa taiteilijan teosta, mutta silloin ostan mielelläni hänen kirjansa. Ostan levyjä ja luen. Tänä vuonna ilmestyy Rollo 2. Markus Copper – Metallin maku Pauli Kallio & Kyky Ahonen: Maalaispunkin lopullinen päiväkirja Tommi Liimatta: Rollo Ostan mielelläni taidekirjoja. Tämä on tavallaan tietokirja sarjakuvana. Saako musiikkia harrastaa soittamatta ja laulamatta. Toki luen muutamia romaanejakin joka vuosi, mutta en missään tapauksessa voi sanoa ahmivani niitä. Tämä on kirjan kolmas versio. Luen myös sarjakuvia. Ja enempää näitä ei kuulemma tule. Tässä on kaikki elementit, mitä kirjoilta tarvitsen, paitsi ne piirretyt kuvat. Rollossa on noin 700 sivua ja siinä käsitellään vuodet 1991–95 tai –96. Kirja kertoo siitä aikakaudesta, mistä olen aikoinaan saanut musiikillisen herätykseni. On olemassa myös Maalaispunkin päiväkirja, Maalaispunkin täydennetty päiväkirja, ja nyt tämä: Maalaispunkin lopullinen päiväkirja. Kunnes eräänä päivänä tajusin lukevani joka päivä. Lukemiseni ei ole sellaista, että voisin tässä nyt kertoa kuinka nopeasti luen kaikki Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat vuosittain läpi. Minulla oli pitkään sellainen ajatus, että jos ei kuluta kaunokirjallisuutta tai ammattija tieteiskirjallisuutta, niin sitten ei lue. ”Sarjakuviin suhtautuminen on sukupolvikysymys”, sanoo Takuusäätion toimitusjohtaja Juha Pantzar. Nykypäivän parikymppisillä Aku Ankka -vaihe taas on loppunut merkittävästi aikaisemassa vaiheessa kuin omassa nuoruudessani. Kun käyn katsomassa jonkun hirvittävän hyvän näyttelyn, tulee fiilis, että haluan tästä jotain mukaani. 1970 ja -80 -luvuilla kuuluminen urheiluseuraan tarkoitti harrastamista. Tuohon aikaan – 10– 15 vuotta sitten – luin pääasiassa keittokirjoja. Luin niitä tarkkaan ja hain inspiraatiota harrastukseeni. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen vuosikausia sanonut, että en minä lue mitään. Nyt reilut kymmenen vuotta olen lukenut pääosin musiikkielämäkertoja. Niihin suhtautuminen tuntuu olevan sukupolvikysymys. Sama on tässä kirjallisuudessa. Totesin itselleni myös sen, että gastronomia voi olla harrastus, ei tarvitse olla HJK:n jäsen harrastaakseen jotain. Minulla on ollut vähän samanlainen ajattelu lukemisen suhteen, kuin kouluaikana, kun kysyttiin mitkä ovat sinun harrastuksesi. Kirja on yhdistelmä musiikkia, kirjallisuustaidetta ja -tiedettä ja vieläpä elämäkertaa. Minua vanhemmat eivät pidä sarjakuvien lukemista oikeana lukemisena, vaikka sarjakuvakirjoja ostetaan ja kulutetaan aivan samoin kuin muutakin kirjallisuutta. En yhtään mitään. Liimatta on aloittanut jo 80-luvun alussa, alakouluikäisenä, kirjoittamaan päiväkirjaa. Toisaalta voi kysyä, onko se oikeaa harrastamista, kun en soita enkä laula mitään. Tänä päivänä ykkösharrastukseni on länsimainen pop-musiikki kaikessa paheellisuudessaan. 1 2 3 de_26012023_66.indd 66 de_26012023_66.indd 66 18.1.2023 12.17 18.1.2023 12.17
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi pau.fi akt.fi aktlehti.fi de_26012023_002.indd 1 de_26012023_002.indd 1 17.1.2023 12.14 17.1.2023 12.14
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään HUOMISEN TYÖ TEEMA Ole valmis ELOKUVA Kotimainen elokuva kansiin TYÖUUPUMUS Älä jää kiinni uupumukseen TYÖVOIMAPULA Hyvinvointivaltio kriisissä 26.1.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kuluttajako kuningas. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. ta m m ik uu ta PAL.VKO 2023-07 00 74 43 -2 30 2 de_26012023_001.indd 1 de_26012023_001.indd 1 17.1.2023 10.49 17.1.2023 10.49. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 23 / 26 . Siksi kuluttaja tarvitsee puolustajansa. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ei ole, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha BeurlingPomoell vastaa. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen