6 POLITIIKKA . . 16 ELÄMÄ . 36 Kolmas tuntematon Suomalaisista on puolet ylipainoisia Och samma på svenska Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Hinta 3 € 26. 22 Tuprahdus erilaista elämää LIIKE . 20 KULTTUURI . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . LOKAKUUTA 2017 N0 43 Yritykset vievät sotea POLITIIKKA
Kannen kuva: Jani Laukkanen Sirkuslaisten elämäntapa kiehtoo porvarillisissa ammateissa työskenteleviä . WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. LOKAKUUTA 2017 Lehdessä 6 Sote-juna kiitää yritysten ohjaamana 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Filippiineillä elää unelma paremmasta 14 USA jättää perustamansa Unescon 16 Suomalaiset syövät liikaa 17 Ay-kentän viestinviejät 20 Kielikylpy 21 Vainajien juhla muuttui naamaribileiksi 22 Olipa kerran minä: Carl Jernström Junior 28 Kiehtova sirkuksen historia 29 Kasvot peilissä: Mika Kari 30 Retroleivän paluu 31 Kuudenkympin villitys – dekkareiden kirjoittaminen 34 Suomen hullu joulukuu 1917 36 Elokuvat: Tuntematon sotilas 38 Kirjavisa 40 Demokraatti 100 vuotta sitten 41 Nieminen Vee 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 31 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Kristiina Salonen. Viikon valinta Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi. 2 26. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Carl Jernström Juniorin kanssa Vanhanajan lämmin leipä! Kuka kaipaisikaan gurmeeta
”Minä olen oppositiossa nykyistä hallitusta vastaan ja oppositiossa oppositiota vastaan”, asemoi Väyrynen itseään puoluekartalla. Olen niin sitoutunut tähän aatteeseen, että olisin varmaan ilman puoluekirjaa. Ja ehkä, jos tämä alkaisi tuntua helpolta, niin tulokset voisivat olla erilaisia. Juha Sipilällä sen nimi on Paavo Väyrynen. Nyt kohteena on Suomen peruslaki, joka Wahlroosin mukaan on syypää maan poliittiseen lamaannukseen. Hän on ehtinyt fyysiseltä iältään jo pitkälle, mutta on tunnelmaltaan nuorekas, kiinnostava ja yllättävä. Björn Wahlroos on Suomen yleismies-Jantunen, jolla on sananen sanottavana asiaan kuin asiaan. Suhtaudun hirvittävän suurella nöyryydellä jokaiseen vaaliin ja äänestystulokseen. Hiostavaa. Nyt mietin jonkun charmikkaan, mielenkiintoisen ja monikerroksisen miehen. Odotapas... Tiukka etukeno, hyvä on meno, Salonen lausahtaa pokan rakoillessa. Kirja kertoo lapsuudessa tapahtuneiden asioiden merkityksestä koko elämälle. Olit kuntavaalien ääniharava. Se on ikivanha kaupunki, mutta siellä on nuorekas fiilis. Mikä on paras iskurepliikkisi vaaliteltalla. Ettei kuitenkin tilanteen takana olisi hallituksen kyvyttömyys muun muassa asiantuntijoiden kuulemiseen. Viimeksi kuuntelin ruotsalaisen Lars Keplerin Kaniinintyisesti perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä. Vedetään kotiinpäin. LOKAKUUTA 2017 metsästäjän. En ottaisi minkään puolueen kirjoja. Rakkaimman hänestä tekee se, että pidän hänestä suunnattomasti ihmisenä. Timo Harakka. Jos Rauma olisi mies, kuka hän olisi. Ja ri So in i Politiikka on epävarma laji. Itse asiassa olen viime aikoina vaunulenkeilläni kuunnellut kirjoja. Onko politiikka helppo laji. Teos on jännittävä ja jopa inhottavan raaka, mutta lopulta puhutteleva. Olen jotain siltä väiltä. Olen kahlaaja. Hmm, viime vaaleissa toimi aika hyvin: ”Sinä olet tärkeä”. Oman puolueen perustanut Väyrynen on edelleen keskustapuolueen jäsen – eikä aio erota, vaikka Sipilä sitä vaatii. Tämä on epävarma laji, jossa seuraavasta päivästä, vuodesta tai vaaleista kukaan ei voi tietää yhtään mitään. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Ilmapuntari. Mikä puolue, jos ei SDP. Tämä laji ei ole ollenkaan helppo. Annika Saarikko. Hyytävää. Olen pohtinut tätä eriTOPI JUGA KUULUMISIA KENTILTÄ Kahlaava kotka Kristiina Salonen, mikä on meno. 3 26. Minkä kaunokirjallisen teoksen luit viimeksi. Kotka, Salonen linjaa epäröimättä. Kuten Rauma. Mutta suhtaudun moniin hallituksen tällä hetkellä tekemiin linjauksiin kriittisesti. Oletko maakrapu vai merileijona. Jalat vahvasti maassa, mutta kaiho merelle. Jokaisella on ristinsä. Kuka on rakkain poliittinen vastustajasi. Vaaliteltalla... Aika vaikea tehtävä (naurua)
Tunnemme kiitollisuutta ”hyvässä hengessä” valmistellusta sote-uudistuksesta, joka muuntaa suomalaisen sosiaalija terveydenhuollon saumattoman sujuvaksi edullisuudeksi. SDP on tarttunut pulmaan ja kartoittanut asiantuntijoita hyödyntäen ratkaisumalleja perheiden pinteiden helpottamiseksi. Onko sotesta tulossa taidetta. Juha Sipilän (kesk) hallituksella on ollut poikkeuksellinen tapa tuoda eduskuntaan lakiesityksiä, joita ei ole valmisteltu ohjeiden mukaisesti. Eduskuntaryhmän kesäkokouksien viesti oli, että erityisesti vaikutusarvioita tarvitaan esityksiä valmistellessa. Kiinteistöveron alarajan pakkonostaminen olisi merkinnyt korotusta kaikkien asumiskustannuksiin, kun verojen korotukset siirtyvät välittömästi myös vuokriin. Se aiheutti kuntien ensi Pari valittua sanaa. Alkuperäisessä esityksessä kyse oli veron alarajan pakkonostosta kaikissa Suomen kunnissa. töä on jouduttu muuttamaan. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Ville Ranta Kunnioitetut reformiministerit Annika Saarikko (kesk.), Paula Risikko (kok.) ja Pirkko Mattila (s.). Kiitos. Yritämmekö liian älyllisesti. Siellä asuminen on jo niin kallista, ettei pienipalkkaisella ole helppoa perhettään elättää. Ystävällisesti Demokraatin toimitus Onko sotesta tulossa taidetta. Toinen esimerkki, opintotuen huoltajakorotus 75 eurolla on hyvä. Soten syvyydelle. Nyt ollaan jo lokakuun lopussa, ja kunnissa valmistelut olivat pitkällä. Oma koti ei saa olla liian kallis. Mitään muuta me emme Annika, Paula ja Pirkko ymmärrä. LOKAKUUTA 2017 VIIKON SANA » Mauno Koivisto: On hyvin tärkeätä, että saa kootuksi itseänsä välillä. Pienituloiset kärsivät vaikutusarvioiden hutiloinneista ASUMISEN KALLEUS, PIENET palkat, pätkätyöt, työttömyys ja muut vastaavat nousivat esille SDP:n kansalaiskyselyssä, joka koski lapsiperheiden toimeentuloa. Näistä esimerkeistä huomaa, että hallitus hutiloi. Mutta kun hallitus leikkaa opintotukea enemmän kuin tuo korotus kattaa, niin negatiivisena nettotulemana on, että opiskelijaperheissä huoli toimeentulosta ja lasten asemasta kasvaa. Tämä malttamattomuus on johtanut esityksiin, jotka on jouduttu vetämään eduskunnasta kokonaan pois tai esityksen sisälOpposition ääni SUNA KYMÄLÄINEN vuoden talousarvioiden uuden laskennan. Voisi luulla, että hallituksessa olisi riittävästi kokemusta tähän päättelyketjuun. Ennen vanhaan hakeuduimme hoitoon, nyt toteutamme vapauttamme myös kuumeisina jalkapuolina. Nykytaiteen museo voisi tehdä oikeutta uudistuksen moneen suuntaan avautuville merkityksille. Se ei tullut ajatelleeksi, että päätös vain vaikeuttaisi työvoiman saamista pääkaupunkiseudulle. Olemme teiltä ymmärtäneet olevamme asiakkaita, joilla on oikeus sairaanakin vertailla vaihtoehtoja, anoa asiakasseteleitä ja osamaksaa niillä maakuntiin ripoteltuja palveluita. Hiljaisuudessa. Taloudelliset, yhdenvertaisuus-, sukupuoli-, ja lapsivaikutusarviot ovat keskeisin työkalu, kun arvioidaan lakiesitysten toimivuutta ja kestävyyttä. 4 26. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun ja niissä elää jo yli 100 000 lasta. Pitäisikö heittäytyä enemmän. Mitä, jos seuraavasta reformiministereiden läpimurrosta tiedotettaisiin Kiasmassa. Ymmärrämme puheistanne vapauden, kitkattomuuden ja edullisuuden. Viime viikolla hallitus joutui taipumaan valtiovarainvaliokunnassa, kun se antoi mietintönsä kiinteistöveron korottamisesta
Äiti tuo haastattelun loppuvaiheessa vuoden ja kahden kuukauden ikäisen Albertin isänsä hoiviin. Hän saa itse päättää, mitä elämässään tekee, isä sanoo. Hänen ensimmäinen sanansakin oli ”heppa”. Näkökulma antaa ay-liikkeelle paljon kiusallistakin ajateltavaa. S uomalainen sopimisyhteiskunta eli suurta myllerrystä vuosien 2015–2017 aikana. Koko prosessi vähensi tutkijan mukaan ammattiyhdistysliikkeen keskinäistä luottamusta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. -tutkimuksensa pääotsakkeessa aihepiirin peruskysymyksen. Kirjan mittainen satasivuinen selvitys on tehty Kalevi Sorsa -säätiölle. Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisessa. Liikkuessaan Albertin kanssa leirin alueella, muutkin sirkuslaiset huolehtivat pojasta. LOKAKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Toisaalta työnantajat hioivat strategiaansa. Hirvolan mukaan EK:n 2015–2017 tekemät ratkaisut mullistivat ehkä lopullisesti kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan keskiössä olevan neuvotteluja sopimusjärjestelmän. Sattumoisin ajanjakso on sama, jona yrittäjätaustaisen miljonäärin Juha Sipilän oikeistohallitus on pitänyt valtaa. Sirkus Finlandian sirkustirehtööri Carl Jernström Junior on aavistuksen ujon oloinen, mutta samalla hyvin ammattitaitoinen taiteilija. Albert kupsahtaa kumoon ja taapertaa isän syliin lohdutettavaksi. Hirvolan keskeisen väitteen mukaan vuosien 2015–2017 työmarkkinaturbulenssilla oli kauaskantoisia seuraamuksia suomalaisen korporatismin toimintamallille ja institutionaalisille vuorovaikutussuhteille. Jos sote ei ole vielä maalissa, pallo on. Kun hallitus puski pakkolakejaan, ay-liikkeen onnistui taas tai vielä kerran koota joukkonsa. Puhumme siis naisten jalkapallomaajoukkueen avausottelusta MM-karsinnoissa. Jernströmin tarinaa kuunnellessa avautuu mielenkiintoinen maailma, jossa kaikki on mahdollista. Hirvola kuvaa, miten pakkolakien asiallisten perustelujen kaaduttua näytti jäljelle jäävän vain ideologinen pyrkimys murtaa kolmikantainen sopimusyhteiskunta. Miksi ammattiyhdistysliike ei käyttänyt kilpailukykysopimusprosessin myötä hetkellisesti kasvanutta yhteiskunnallista painoarvoaan täysimääräisesti hyväkseen. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Siinä missä miehet alittivat omissa karsinnoissaan kaikki odotukset, naiset aloittivat heti voitolla Serbiasta uuden ruotsalaisvalmentajan johdolla. Tutkimusaineisto antaa hänen mukaansa mahdollisuuden spekuloida kysymyksellä, oliko ammattiyhdistysliike ottanut kilpailukykysopimusprosessissa peräti Pyrrhoksen, voittajalle kohtuuttoman kalliin voiton. Monenlaisissa rooleissa SDP:ssä ja ammattiyhdistysliikkeessä vaikuttanut, Teollisuuden palkansaajien TP:n palvelukseen siirtyvä Matti Hirvola kysyy jo Luottamuksen loppu. Isä ilahtuu selvästi pienestä seuralaisesta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 CARL JERNSTRÖM JUNIORIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Satumaailma avautuu Sateen ropina saksalaisen edustusvaunun katossa sekoittuu ohi kulkevien junien ääneen Kaisaniemessä. – Näytän Allulle kaikki, mitä osaan. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. KUVA CARL JERNSTRÖM JK Ottiko ay-liike Pyrrhoksen voiton. Suhteellisen menestyksen hinta oli kuitenkin raskas, sillä kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan vuorovaikutussuhteet oli revitty vereslihalle, Hirvola kirjoittaa. Hirvolan mukaan ay-liikkeen menestys ”hegemoniakamppailussa” ei muuttunut lihaksi, poliittisen keskustelun johtajuudeksi. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Täysimittaisen vastakkainasettelun sijaan työnantajat pyrkivät kääntämään työmarkkinoiden voimatasapainoa hajottamalla sopimusyhteiskunnan valtakeskittymät. Kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan vuorovaikutussuhteet oli revitty vereslihalle. Fiinin ajatuksen voi suomentaa jatkamalla, että hallituksen tavoitteena on ollut muuttaa työmarkkinoiden järjestystä pysyvästi työnantajia hyödyttävään suuntaan. Muutokset voivat vielä ravistella esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuutta ja eri ryhmien keskinäistä solidaarisuutta. 5 26. Den studsar in i mål!. Albert on syntymästään saakka kulkenut sirkuksen mukana
– Jos kansallisia ratkaisuja ei tehdä, ihmiset, joilla on rahaa ja mahdollisuuksia, menevät yksityiselle puolelle. Pitää ollaa laajaa yleisosaamista. – Yksityisellä puolella on jo nyt töissä ihmisiä muun muassa nollatuntisopimuksella ja raamisopi. Kunnissa mennään Niemi-Laineen mukaan jo nyt yritykset edellä. Myllymäen mukaan Suomessa on ollut viimeiset 25 vuotta käynnissä terveydenhuollon markkinaistuminen, yksityisen sektorin ja yksityisten sairausvakuutusten voimakas kasvu. Näin saadaan perusteltu syy irtisanoa ihmisiä. 6 26. Työntekijöille tämä tarkoittaa suurempaa liikkuvuutta, Myllymäki sanoo. Huoli erityisosaajista Lääkäriliiton Myllymäki nostaa parhaillaan lausuntokierroksella olevasta valinnanvapausmallista esiin paljolti samoja huolia kuin Suomen kirurgiyhdistys ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto. Noin 50 000 sote-alan työntekijää edustava JHL on Niemi-Laineen mukaan ollut koko ajan uudistuksen kannalla. – Yksityinen puoli rakentaa uutta kapasiteettiaan yliopistopaikkakunnille ja maakuntakeskuksiin. Samanaikaisesti ne toki pitävät huolen siitä, että palvelut pysyvät kunnissa. Olemme kohta amerikkalaistyyppisessä vakuutusjärjestelmässä, jos poliittisia päätöksiä uudistuksesta ei synny, Myllymäki sanoo. – Asiakasseteli on ovela tapa vähentää henkilökuntaa julkiselta puolelta ja tehdä pätkä-, silppuja sälätyöntekijöitä yksityiselle puolelle. Terveysbisnekseen on lähdössä mukaan myös S-ryhmä. Kunnat myyvät huonokuntoisia sote-kiinteistöjään Mehiläisen ja Attendon kaltaisille yrityksille, jotka saavat samalla itselleen bisneksen ja henkilökunnan. Myllymäki pitää nykyisen kaltaista sote-esityksen valinnanvapautta vaikeana mutta mahdollisena. Millaista siirtymää tulee julkiselta yksityiselle ja minkälaista palkkakilpailua. Myös asiantuntijoiden riittävyys 18 maakunnan tilaajaorganisaatiossa huolettaa. Myös lääkäreiden toimeenkuvat uhkaavat yksipuolistua keskittämisen vuoksi ja ongelmaksi voi muodostua lääkäreiden yleisosaamisen väheneminen. – Tämä vaatii maakunnan jäjestäjäja tilaajaorganisaatiolta ja liikoistuksiin. – Mitään maakuntamallia ei ole syntynytkään, kun kunnat tuuppaavat jo omaa soteaan ulos. Lääkäripuolella ei ole hirveästi reserviä. Erityisosaajista kuten kapean erityisalan kirurgeista kilpaillaan jo nyt. – Kun asumme pienessä ja harvaanasutussa maassa, joka sairaalassa ei voi olla vain yhden tempun osaajia. – Kuten Ilta-Sanomien uutisoimasta Terveystalon johtajan Laura Rädyn ohjeistuksesta voi nähdä, veroeuroilla ohjataan leikkaustoimintoja julkiselta yksityiselle. Myllymäkeä huolettaa erikoislääkärien riittävyys. – Kaikki tarvitsevat hallinnon, juridiikan ja IT-puolen osaajia, substanssiasiantuntijoita ja henkilökuntaa. Taustalla on ollut peruspalveluiden saatavuuden ongelmat. Olennaista on hänen mukaansa maakuntien mahdollisuus rajoittaa erikoissairaanhoidon asiakasseteleiden käyttöä. Sote-uudistus on kokonaisuutena valtava. Yleisesti voi sanoa, että samalla heikkenevät työsuhteiden ehdot ja vakituiset työt vähenevät. Saman ongelman on havainnut muun muassa sairaanhoitajia ja laitoshuoltajia edustavan ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. LOKAKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jutta Urpilainen: Varhaiskasvatuksen arvo on yhteiskunnallemme kiistaton. He eivät voi joka päivä tavata suppean alan erikoisosaaja. Yritykset johtavat sote-kilpaa Päättäjät ovat sekoilullaan luovuttaneet soten valmistelun yksityiselle sektorille S uomalaista sosiaalija terveydenhuoltoa on pyritty uudistamaan vuosikymmeniä. Osaaminen vaarantuu, jos töitä teetetään halvemmalla ja sellaisella porukalla, joka ylittää riman juuri ja juuri, Niemi-Laine sanoo. Noin 200 000 työntekijän työnantaja vaihtuu, kun vastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Yksityiset toimijat kuten Terveystalo, Pihlajalinna, Mehiläinen ja Pohjola-sairaala kasvattavat kapasiteettiaan. Monet potilaat ovat monisairaita, hauraita ikäihmisiä. Viimeisin sote-esitys, joka lisäsi valinnanvapautta erikoissairaanhoitoon ja kirurgiaan ei kilpailua vähennä. Muutos on haastava myös maantieteellisesti. Niemi-Laine kiinnittää huomiota myös kunnissa parhaillaan tehtäviin sote-toimintojen kokonaisulmuksella. Mikäli uudistusta ei saada poliittisesti aikaiseksi, järjestelmä uudistaa lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan itse itsensä. Myllymäki pitää kuitenkin muutosta 300 kunnasta 18 maakuntaan hyvänä edistysaskeleena. Ongelmana on toteutustapa, jolla Juha Sipilän (kesk.) hallitus pyrkii uudistusta tekemään. Riskinä on, että henkilökuntaa siirtyy reuna-alueilta keskuksiin vaikka maakunnilla on vastuu myös reuna-alueista
Kuviossa on monta vaihtuvaa osaa. Se vaarantaa hänen mukaansa sisäisen turvallisuuden ja aiheuttaisi vuodessa 1,5 miljardin euron kulut. ASIAKASSETELI ON RAHAREIKÄ Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on huolissaan hallituksen asiakassetelistä. voi myös kysyä miten laadun käy, jos henkilöstöä ei sitouteta. Oletan, ettei yksikään poliitikko edes tajua, kuinka suuresta työntekijöiden tes-määräysten vaihtumisesta on kyse. Se on Anderssonin mielestä jääräpäisesti ajanut yksityistämistä vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä. Miten kannattaa toimia viisaasti niin, että kyetään ylläpitämään päivystysja tutkimustoiminta ja julkisille toimijoille kuuluva lääkärien ja hoitajien koulutus, kyetään hillitsemään kustannuksia ja säilyttämään palvelun laatu, hän kysyy. Luvassa huonommat työehdot Kun pakkoyhtiöittäminen poistui sote-esityksestä perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta, samalla hävisi Niemi-Laineen mukaan myös liikkeenluovutuksen suoja. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta ei hyväksy, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa. ASIAKASSETELI HIERTÄÄ Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA S O T E kelaitoksen johtajilta hyvää tasapainon hakua. Ongelma on se, miten se tehdään. 7 26. Työntekijöiden näkökulmasta luvassa on irtisanomisia ja huonompia työehtoja. He eivät ajettele tätä työntekijöiden vaan kolmen miljardin euron leikkausten kannalta. Jos ei ole muuta tapaa sästää kuin kolme miljardia henkilöstön pussista, se ei ole reilua. – Siitähän tässä on nyt kysymys. KOKOOMUKSEN SYY Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä on vain yksi syyllinen, jos sote kaatuu – kokoomus. – Olemme koko ajan olleet soten kannalla. Simo Alastalo Johannes Ijäs Demokraatti Kuvankäsittely: Emilie Uggla. Myös Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on pettynyt, että työntekijöiden asemasta ei keskustella sote-uudistuksen yhteydessä juuri lainkaan. – Vaikka olemme kymmeniä kertoja sanoneet, että henkilöstö tekee sote-uudistuksen, Paavola toteaa. Paavolaa askarruttaa myös, millaiseksi muodostuu jatkossa kaikkien sote-palveluissa mukana olevien ihmisten kokonaisneuvottelujärjestelmä. LOKAKUUTA 2017 Mitään maakuntamallia ei ole syntynytkään, kun kunnat tuuppaavat jo omaa soteaan ulos
Käytännössä sote kuitenkin menee suuntaan, jossa säästetään ja jäljelle jääviä resursseja – rahaa ja työntekijöitä – jaetaan yksityisille yrityksille (lue myös juttu sivulta 6). Valinnanvapaus on hieno sana poliitikon suuhun. – EK riisui omilla sääntömuutoksillaan itsensä vallasta. Hirvolan mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajamien pakkolakien pysäyttäminen ja kilpailukykysopimuksen solmiminen olivat merkittäviä voittoja ay-liikkeelle työmarkkinoiden hegemoniataistelussa. LOKAKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA N yt ei mene sotella hyvin, kun lääkäritkin laajemmin älähtivät sote-sopan viimeisimmistä käänteistä. – Vaikka kilpailukykysopimus oli työntekijöille poikkeuksellisen raskas, onnistui ammattiyhdistysliike säilyttämään kolmikantaisen sopimisen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisumallina, Hirvola katsoo. Johannes Ijäs Demokraatti. Lääkärikunta tuomitsi hallituksen esittämän asiakassetelin laajennuksen sudeksi, joka voi raunioittaa toimivan erikoissairaanhoidon. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on todennut, että nykymallissa sote merkitsee kiireelliseen ja vaativaan hoitoon kohdennettujen resurssien tosiasiallista supistumista, kun lääkäreitä siirtyy hoitamaan ”valinnanvapauspotilaita” sekä julkisen terveydenhuollon henkilökuntaan kohdistuvia säästöpaineita. Kuka muistaa enää soten hienoja alkuperäisiä tavoitteita, kuten hoidon saatavuutta tai tasa-arvoa. Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017. Kun hallituksen ja työnantajien ajama tavoite lainsäädäntöön perustuvista järjestelmämuutoksista työmarkkinoilla lässähti, EK oli ehtinyt avata uuden rintaman työmarkkinoiden institutionaalisen järjestyksen muuttamiseksi. Kukapa ei haluaisi vapautta pakon asemesta. 8 26. Se päätti, että keskitetyt sopimusratkaisut saatetaan lopullisesti historiaan. Asiakassetelin ongelma – ja ero jo käytössä oleviin palveluseteleihin – on se, että maakunnan on pakko tarjota niitä valinnanvapauslaissa määritettävissä palveluissa, eli 2022 alkaen myös osassa erikoissairaanhoidon palveluita. – Palkansaajaliikkeelle yhteisen rinUutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi taman heikkeneminen ja keskitettyjen sopimusten hylkääminen ovat uhkatekijöitä, jotka supistavat ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa. Samalla väheni palkansaajakeskusjärjestöjen vaikuttavuus. Lääkärit pelkäävät, että tämä johtaa erikoissairaanhoidon osaamisen hajoamiseen. Hallitus antoi kesällä 2015 työmarkkinajärjestöille näennäisen mahdollisuuden sopia keskenään. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Soten valinnanvapaus on vain kaunis sana Sote merkitsee, että erikoissairaanhoidon lääkäreitä siirtyy hoitamaan valinnanvapauspotilaita. Matti Hirvola arvioi, että EK:n hajota ja hallitse -strategia purki kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan valtakeskittymiä. Ne kuitenkin yhdistivät ay-liikkeen. Kun työmarkkinajärjestöt eivät tähän pystyneet, hallitus näki saaneensa oikeutuksen pakkolaeille. Uskonpuhdistus vaalikaudessa Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola läpivalaisee Sipilän hallituksen kauden työmarkkinaturbulenssia tutkimuksessaan Luottamuksen loppu. Lakien vastainen poliittinen mielenilmaus 18.9.2015 oli koko ay-liikkeen suurin yhteinen voimannäyte sitten 1990-luvun lamavuosien
Hän kertoi muodostavansa oppositiossa todennäköisesti oman eduskuntaryhmänsä, keskustan jäsenenä. Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Lähi-itään suuntautuvassa aseviennissä on suuria ongelmia. Vertailuun osallistui 30 maata. Kunta on turvallinen mutta ei rahakas työnantaja Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä”, Urpilainen kirjoittaa Pohjalaisessa. Itse asiakas eli potilas on vain sivuroolissa.” Harri Aalto ”Rinteellähän on mahdollisuus korjata asia! Ilmoittautuu, että ottaa kokoomuksen paikan hallituksessa, niin asia hoituu kuntoon.” Ari Ojala ”Rinne A, oletko asunut itse maalla. Se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun. Suomen asevienti on kyseenalaista Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Luxemburgissa koolla olleet työministerit eivät onnistuneet tekemään päätöstä yksimielisesti, vaan Puola, Unkari, Liettua ja Latvia äänestivät ratkaisua vastaan. Lavapuron mukaan Suomen poliittista järjestelmää on viime vuosikymmenet kehitetty eduskunnan asemaa vahvistavaan suuntaan. Väliaikaisesti toiseen EU-maahan lähetetty työntekijä olisi sovun myötä saamassa saman palkan työstään kuin vastaava paikallinen työntekijä. Varhaiskasvatus on loistava sijoitus SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) pitää varhaiskasvatusta hyvänä sijoituksena. Lähes samaan pistemäärään ylsi Hollanti, kolmanneksi sijoittui Australia. Tuki maksetaan Euroopan globalisaatiorahastosta ja sillä on tarkoitus auttaa yrityksistä irtisanottuja 1 500:aa työntekijää työllistymään uudelleen. No, mikäs siinä, koska siellä ei ole tunkua yksityiselle sektorille, vaan pärjätään kunnan apuna olevilla ns. Xi esitteli viime viikolla käynnistyneen puoluekokouksen alkajaisiksi ideologiansa, jota hän kutsui sosialismiksi kiinalaisilla ominaispiirteillä uudella aikakaudella. Tanskan eläkejärjestelmä todettiin maailman parhaaksi jo kuudennen kerran peräkkäin. Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan kolmen Lähi-idän maan osuus sotatuoteviennistä oli viime vuonna liki 63 prosenttia. ”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Kiinan Xi on kuin pikku-Mao Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous on päättänyt kirjata presidentti Xi Jinpingin ideologian maan perustuslakiin, kertoo muun muassa BBC. SDP:N PUHEENJOHTAJA ANTTI RINNE PUHUU ”KOKOOMUKSEN HÄRSKISTÄ VEDÄTYKSESTÄ”. EU esittää tukea Anttilan ja Stockmannin työntekijöille Euroopan komissio esittää 2,5 miljoonan euron tukea entisille Anttilan ja Stockmannin työntekijöille Suomessa. 9 26. Suomi on eläkevertailun viides Suomen eläkejärjestelmä sijoittui viidenneksi kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa. Suomi valittiin jo neljättä kertaa maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. LOKAKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi ”Näyttää siltä, että kokoomuksen esitys uudeksi terveydenhuollon linjaukseksi vie maamme terveydenhuoltoa yhdysvaltalaisen järjestelmän suuntaan, joka perustuu yksityiseen palvelutuotantoon ja yksityiseen sairausvakuutusjärjestelmään.” Hannu Priha ”Jo Kekkonen tiesi ettei kokoomusta pidä päästää hallituksiin.” Sari Jokela ”Sote-uudistus on pelkkää vedätystä ja verorahojen kuppaamista yrityksille tulevaisuudessa. Sipilän mukaan keskustan säännöt ovat puoluejäsenyyksien osalta selvät: Väyrynen ei voi kuulua kahteen puolueeseen yhtä aikaa. Puolan putkimiehelle samat työehdot kuin paikalliselle EU-maat pääsivät myöhään maanantai-iltana sopuun lähetettyjen työntekijöiden työehdoista 15-tuntisen kokouksen jälkeen. Perustuslakia viedään 70-luvulle – Joillakin tahoilla tuntuu olevan kiinnostusta viedä Suomen perustuslain kehittämistä taaksepäin 1970–1980-luvuille saakka, Turun yliopiston oikeustieteen professorin Juha Lavapuro sanoi STT:lle. Tämä nostaa Xin virallisesti Kiinan kansantasavallan perustajan Mao Zedongin tasolle. Kaikkiaan Suomen aseviennin arvo on raportin mukaan kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016. Sipilä patistaa Väyrystä eroamaan keskustasta Oman kansalaispuolueensa perustaneen Paavo Väyrysen on erottava keskustasta, sanoo keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanomalehti Karjalaisen haastattelussa. Suomi haki globalisaatiorahaston tukea, kun vähittäiskaupan yritykset olivat irtisanoneet Suomessa 1 660 työntekijää.. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton. sotesta irtaantuneilla osilla, kuten hammashoito, ja tai jopa gynekologiset toimet.” Sirpa Ilola Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO TAAS KERRAN KRIISIYTYNYT JA SITTEN JOTENSAKIN SOVITTU SOTE-UUDISTUS TAI SEN ETENEMINEN PUHUTTAA EDELLEEN SEKÄ EDUSKUNTAA ETTÄ LUKIJOITA. Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Jaa, asut nytkin. Lavapuro viittaa muun muassa Björn Wahlroosin ja ajatuspaja Liberan ulostuloihin. Pisteitä tämän vuoden vertailussa laskivat maan heikot talousnäkymät, lisääntynyt julkinen velka ja suomalaisten alhainen säästämisinto. Väyrynen ilmoitti tällä viikolla, että hän palaa eduskuntaan, jos ei voita presidentinvaaleja. – Lähi-idässä ei ole juurikaan demokratioita, eikä ole juurikaan sellaisia maita, jotka eivät olisi jossain konfliktissa osapuolena joko suoraan tai epäsuorasti, Tuomioja kommentoi Yle Uutisille
10 26. Vaikka talous on kasvanut viimeiset vuodet 6–7 prosentin vuosivauhtia ja keskituloisten määrä lisääntynyt, köyhyys ei hellitä. Ihmisten on nukuttava vuoroissa. Yhdessä kopissa saattaa asua kolmekin perhettä. Muissa kehittyvissä lähimaissa, esimerkiksi Indonesiassa ja Vietnamissa köyhyys on saatu painettua noin kymmeneen prosenttiin, mutta Filippiineillä köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on edelleen yli 20 prosenttia väestöstä. Kunnollisten työsuhteiden puute ajaa filippiiniläiset töihin ulkomaille. Vesi ja sähköt on vedetty omin konstein muoviletkuilla ja kaapeleilla. Taudit leviävät. Kun kunnollisia työsuhteita, joista maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa, ei ole riittävästi tarjolla, yksi perheestä lähetetään töihin ulkomaille. Kun täällä tulvii, lapset rientävät uimaan, toteaa Filippiinien ay-keskusjärjestö Sentron pääsihteeri Joshua Mata viljellen filippiiniläisille ominaista mustaa huumoria. Ja kun köyhät perheet ovat kooltaan keskimäärin kuusihenkisiä, niin yhtä koppia asuttaa parikymmentä ihmistä. Katujen virkaa ajaa metrin levyinen, roskainen tunneliverkosto. – Kun Jenkeissä tulvii, julistetaan katastrofi. LOKAKUUTA 2017 Unelma paremmasta E linolot Navotasin kalasataman slummissa ovat helvetilliset. Sadekaudella tulvii. Kunnollista viemäröintiä ei ole. Muuallakin Filippiinien pääkaupunkiseudulla, Metro-Manilassa köyhyys on silmiinpistävää. Tiilistä ja laudoista kyhätyt, kaksikerroksiset talot tai pikemminkin kopit on ahdettu vieri viereen
Ay-keskusjärjestö Sentron toimisto sijaitsee Quezonissa, joka on Metro-Manilan väkirikkain kaupunki.. LOKAKUUTA 2017 St oo ris op pi Näkymä työväentalolta. 11 26
. Vain noin viidennes heistä saa töitä. Sen asiakkaita ovat muun muassa maailmanlaajuiset laivanvarustamot matkustajaja rahtiliikenteessä. Filippiinit on Yhdysvaltojen entinen siirtomaa, jonka koulutusjärjestelmä on kopio yhdysvaltalaisesta ja opetuskieli on englanti. Heidän sosioekonominen asemansa oli noussut, mutta nyt perhe vajosi takaisin köyhyyteen. – Valitsemme merenkulkuopiskelijoista tai vastavalmistuneista alalle soveltuvimmat ja motivoituneimmat, ja lisäkoulutamme heidät koulutuskeskuksessamme. . – Alan koulutus on iso bisnes täällä, mutta taso vaihtelee. . 12 26. Alalla toimii tuhatkunta yritystä, ja osa niistä toimii laillisuuden ja eettisyyden rajamailla. Indonesia Kiina Filippiinit Malesia Thaimaa FILIPPIINIT . Suomeen EDI Staffbuilders välittää yhteistyössä henkilöstöpalveluyritys Opteamin kanssa kokkeja ja hoivaja hoitoalan henkilöstöä. Se on tähtitieteellinen summa Filippiineillä. Kun arabikevään tapahtumat käynnistyivät Libyassa, öljy-yhtiöt lennättivät turvallisuussyistä työntekijänsä takaisin kotimaihinsa. Kaiken kaikkiaan maailmalla elää ja työskentelee yli kymmenen miljoonaa filippiiniläistä muun muassa sairaanhoitajina, kotiapulaisina, kokkeina, merimiehinä ja öljytyöntekijöinä. . – Julkisella sektorilla ei ole voitu neuvo-tella palkoista vaan ainoastaan työoloista, kongressiavustaja ja ay-aktiivi Jennifer Fabros kertoo. Kaikille ulkomaille lähteville ei käy hyvin. – Meidän koulutuksemme läpikäyneet työskentelevät vaativammissa kansija konetehtävissä sekä päällystötehtävissä. 105 miljoonan asukkaan saarivaltio Kaakkois-Aasiassa. Suomalaistaustainen Gigamare on koulutusalan yritys, joka kouluttaa merenkulkijoita, voimalaitosoperaattoreita ja merivartijoita. Sen kustantaa laivanvarustamo, josta tulee myös koulutettavan työnantaja. Suurin vientituote on työvoima – Mies tuli luokseni ja kysyi, miksi lennätitte minut takaisin Libyasta Filippiineille. Suomalaista koulutusosaamista merimiehille Yksi Filippiinien vientiartikkeli on merimiehet, joita työskentelee myös pohjoismaisilla vesillä. Heidän rahalähetyksensä kotimaahan muodostavat noin kymmenesosan kansantaloudesta. . Työvoiman kysyntä näillä aloilla on vähentynyt ja kohdistuu nykyisin terveydenhoitoja palvelualan työntekijöihin. – Mies oli saanut hyvää palkkaa ja elättänyt sillä perheensä. Pahimmillaan toiminta täyttää ihmiskaupan ja modernin orjuuden määritelmät. Ullakonojan mukaan heidän kuukausipalkkansa vaihtelee 4 000 – 8 500 euron välillä. Koulutus kestää neljästä kuuteen kuukautta. Ullakonojan mukaan filippiiniläisen työvoiman vahvuuksia ovat ahkeruus ja englanninkielen taito. Bruttokansantuote on 7 700 dollaria henkeä kohti (Suomi 42 200 dollaria). LOKAKUUTA 2017 ” Kaiken kaikkiaan maailmalla elää ja työskentelee yli kymmenen miljoonaa filippiiniläistä. Luokitellaan alhaisen keskitulotason maaksi, jonka talous perustuu vahvaan kotimarkkinakysyntään ja ulkoistamispalvelualan kasvuun. Olemme tehneet tutkimusta opiskelijoidemme taustoista. Ay-keskusjärjestö Sentron pääsihteeri Joshua Matan (vasemmalla) haaste on yhdistää Filippiinien heikko ja hajanainen ammattiliittokenttä.. Valmistuneiden osaamistaso ei useinkaan vastaa työnantajien vaatimuksia, Gigamaren toimitusjohtaja Jari Ullakonoja selvittää. Joka päivä maasta lähtee noin 5 000 työntekijää ulkomaille. Rekrytointiala on varsinainen villilänsi. – Monen köyhän perheen pojan toiveammatti on merimies. 80 prosenttia heistä tulee perheistä, joiden yhteen lasketut kuukausitulot ovat alle 330 euroa. Averia on filippiiniläisen rekrytointiyrityksen, EDI Staffbuildersin perustaja ja toimitusjohtaja. Olisin kuollut mieluummin siellä ammuttuna kuin täällä köyhyyteen, muistelee toimitusjohtaja Cesar Averia arabikevään jälkeisiä tapahtumia. Neuvotteluvoimaa. – Aikaisemmin välitimme enimmäkseen insinöörija teknistä osaamista rakennusja öljynporausaloille. Talouskasvu oli 6,8 prosenttia vuonna 2016. Maassa on satakunta merenkulkuoppilaitosta, joista vuosittain valmistuu noin 25 000 merimiestä. Ulkomailla työskentelevät lippiiniläiset työtehtävittäin 33,2 17,6 12,8 11,8 9,5 6,5 5,4 3,1 Matalan osaamistason työ Palveluja kaupan ala Tehdasja tuotantotyö Kauppiaat Korkeakoulutetut Tekniset asiantuntijat Toimihenkilöt Johtotehtävät Lähde: Philippine Statistics Authority, 2014 and 2015 Survey on Overseas Filipinos % Ulkomailla työskentelevät lippiiniläiset alueittain 56,3 16,6 11,1 7,1 6,1 2,8 Arabimaat Itä-Aasia Kaakkois-Aasia Eurooppa Pohjoisja Etelä-Amerikka Muut maat % Nro 151 ratifioitu
Filippiinit teki myös historiaa työntekijöiden perusoikeuksien parantamisessa. Duterten talousohjelma sisältää myös muita elementtejä. Tanja Harjuniemi Stoorisoppi, Filippiinit Kuvat: Stoorisoppi Koulun penkillä. Kun uusi laki astuu voimaan marraskuun lopussa, ehkäisyvälineet määritellään turvallisiksi, eikä niiden katsota aiheuttavan aborttia. Kolmensadan perheen kodit hajotettiin varastorakennuksen tieltä Navotasin kalasatamassa. Duterte vahvisti tammikuussa pitkään kiistellyn lain lisääntymisterveydestä ja perhesuunnittelusta. Silti valtaosa kansalaisista ja asiantuntijoista kiittelee lakia. Filippiiniläisistä 80 prosenttia on katolisia. Amnesty pitää huumesotaa köyhien vastaisena sotana, sillä iso osa surmatuista on katutason käyttäjiä tai muita pikkurikollisia. Sen senaatti hyväksyi Aasian maista ensimmäisenä kansainvälisen työjärjestö ILO:n julkisen alan järjestäytymisja neuvotteluoikeutta koskevan yleissopimuksen. Vaikka laki ei laillista aborttia, se kuitenkin turvaa oikeuden abortin jälkeiseen terveydenhoitoon. Kondomit jakoon. Pikkupoika pesulla. Monet perheet ovat nyt asunnottomia.. Sen merkitys väestönkasvun hillitsemisessä ja köyhyyden vähentämisessä on tärkeä. Katolinen kirkko ja uskonnolliset ryhmät saivat pysäytettyä lain etenemisen vuosikausiksi. Hankkeiden skaala on laaja kouluista ja satamatöistä jatkuvia liikenneruuhkia helpottaviin tunneleihin ja tietöihin. LOKAKUUTA 2017 Ehkäisy on lääkettä köyhyydelle Näistä lähtökohdista katsottuna ei ole ihme, että viime vuonna maan presidentiksi nousi suurella kansansuosiolla Rodrigo Duterte. Jatkossa julkiset terveysasemat tulevat tarjoamaan maksutta ehkäisyvälineitä ja kouluissa aletaan opettaa seksuaalivalistusta. 13 26. – Lakiesitys siitä, miten yleissopimus käytännössä viedään lainsäädäntöön, on senaatin käsiteltävänä, kertoo kongressiavustaja Jennifer Fabros. Yksi merkittävimmistä on laajojen infrastruktuurihankkeiden käynnistäminen. Hänen yksi vaalilupauksensa oli köyhyyden puolittaminen. Parañaquen sairaalassa odottavat äidit kuuntelevat tietoiskua perhesuunnittelusta. Huumeiden vastainen sota on osa hänen sosioekonomista talousohjelmaansa, joka tosin on johtanut räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Filippiinien väestönkasvu on yhä erittäin nopeaa. Väestö on kolminkertaistunut 50 vuodessa ollen nyt yli 100 miljoonaa. Ryhmä filippiiniläisiä, myanmarilaisia ja venäläisiä merimiehiä on viikon täydennyskoulutuksessa Gigamaren koulutuskeskuksessa, Subic Bayssa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn arvioiden mukaan maassa on tapettu lähes kymmenen tuhatta ihmistä. Syyksi surmaan on riittänyt epäily huumeiden hallussapidosta tai välityksestä
Nyt Donald Trump on päättänyt erota järjestöstä. Useat kadut on varattu vain siirtokuntalaisten käyttöön, ja palestiinalaisten ajoneuvoliikenne – paikoin myös jalankulku – on kielletty. Tieto päätöksestä toi mieleeni ajan, jonka vietin hiljan Länsirannan suurimmassa kaupungissa Hebronissa. Siirtokuntalaiset haluavat ajaa meidät pois ja vaikeuttavat siksi elämäämme, nainen selitti. Barack Obaman hallitus lopetti Unescon rahoittamisen vuonna 2011, kun järjestö otti Palestiinan jäsenekseen. Alueella sijaitsee historiallisia paikkoja, joita sekä juutalaiset, kristityt että muslimit pitävät tärkeinä. Kaupat suljettu, asukkaat häädetty Vanhaa kaupunkia erottaa muusta Hebronista yli sata fyysistä estettä, joihin kuuluu 18 jatkuvasti miehitettyä tarkastusasemaa, 14 osa-aikaista tarkastusasemaa ja lukuisia kiinteitä esteitä. Hebron on Jerusalemin ohella Länsirannan palestiinalaisalueen ainoa kaupunki, jossa on laitonta juutalaisasutusta. Hebronista maailmanperintökohde Kun Yhdysvallat oli ilmoittanut lähtevänsä Unescosta, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tviittasi heti, että hän on ohjeistanut ulkoministeriönsä valmistelemaan vastaavia toimia. Kuultuaan Unescon päätöksestä Netanjahu ilmoitti, että Israel leikkaa YK-tuistaan miljoona dollaria ja perustaa rahoilla juutalaisten perintöä vaalivan museon Kiryat Arban siirtokuntaan Hebroniin. Yhdysvaltain toiminta hämmentää Hebronin vanhan kaupungin asukkaita: USA vetäytyy järjestöstä, jota se oli toisen maailmansodan jälkeen perustamassa, jotta yhä useampi saisi koulutusta ja vapaa ajattelu vallitsisi maailmassa. IPS / Mel Frykberg. Y hdysvallat ilmoitti eroavansa YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unescosta, koska se pitää järjestöä Israelin vastaisena ja palestiinalaisia suosivana. Maksimibonus 80 % 1. Kaikkiaan miehitetylle alueelle perustetuissa siirtokunnissa asuu jo yli 600 000 israelilaista. Sama bonus kaikille autoillesi 3. Hymy USA:n lähtö Unescosta hämmentää ” USA vetäytyy järjestöstä, jota se oli toisen maailmansodan jälkeen perustamassa. Hän kertoi, että Hebronin vanhaan kaupunkiin asettuneet juutalaiset siirtokuntalaiset ovat rakentaneet turvakseen metalliaidan, joka estää sadeveden pääsyn pääviemäriin. Hyviä syitä hymyyn voit lukea osoitteessa turva.fi/liikennevakuutus. 2. Lukemattomat tarkastusasemat, vartiotornit, barrikadit, auto maattiasein varustautuneet sotilaat, autiot kadut samoin kuin suljetut kaupat ja asunnot tekevät Hebronista piiritetyn kaupungin. LOKAKUUTA 2017 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kuljettaja kaikilla lisäominaisuuksilla Turvan uudella liikennevakuutuksella päivität autoilusi uudelle tasolle. Anuradha Mittal IPS, Yhdysvallat Palestiinalaiset nuoret vaativat helmikuussa 2013 Shuhada-kadun avaamista. Yhdysvalloissa vuonna 1990 säädetty laki kieltää rahoittamasta YK-järjestöä, joka tunnustaa palestiinalaisvaltion. Jupakalla on läheinen yhteys Hebroniin, sillä Yhdysvallat suivaantui Unescon heinäkuisesta päätöksestä julistaa Hebronin vanha kaupunki uhanalaiseksi palestiinalaiseksi maailmanperintökohteeksi. Muistan tilanteen, jossa naispuolinen kauppias seisoi muovituolilla puodissaan ja lattiaa peitti polviin ulottuva sadeja viemäriveden sekoitus. Katu oli aikoinaan vanhan Hebronin vilkkain markkinapaikka, mutta Israelin miehitysvalta sulki kaupat ja kielsi palestiinalaisia liikkumasta kadulla. 14 26. Kaupungin palestiinalaiset ovat joutuneet elämään kuin häkkiin suljetut eläimet vuoden 1994 mellakoista asti. Hebronin entistä vilkasta kauppakatua, Shuhadaa, reunustavat nyt suljetut liikkeet, hylätyt kodit ja autiot jalkakäytävät. Unescon päätös oli kannanotto Hebronin miehitystä vastaan. – Tulva toistuu aina kun sataa. Vuoden 2015 aikana Israelin rajaamalla alueella suljettiin 1 600 liikettä ja yli tuhat asuntoa tyhjennettiin
www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros. . KURONEN Hakaniemen halli II krs. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. puh. 09 701 3658 Sateen ja tuulen pitävä laadukas takki. M. Helena Laitakari 040 7058961 hellulaitakari@gmail.com Ajattomaan kattaukseen Emilia sarja Halli 2 krs. * Diabetessukat * Kotimaiset villahousut * Kiristämätön Unisukka (merinovilla) * Perinteiset laamapaidat Arabiaa, Iittalaa... 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. Tervetuloa! Heikki Orvola Cambola maljakko RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. 134-136, puh. 09 714 140 . kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta lahjoja ja kortteja ajatuksella
Kehitys on kuitenkin hidastunut. Suomessa yli puolet aikuisista on vähintään ylipainoisia (painoindeksi vähintään 25 kg/m2), ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi (painoindeksi vähintään 30 kg/m2). Eroa on myös väestön koulutuksen mukaan: korkeasti koulutetuilla ylipainoisuus on harvinaisempaa kuin vähemmän koulutusta saaneilla. Pääkaupunkiseudulla asuvilla ylipainoisuus on harvinaisempaa kuin muualla Suomessa asuvilla. LOKAKUUTA 2017 ” Ylipaino on yhä useammin köyhän ongelma. Ylipaino on yhä useammin köyhän ongelma. Alle viisivuotiaista liikalihavia tai ylipainoisia oli vuonna 2016 41 miljoonaa. Maailmassa oli vuonna 2016 1,9 miljardia ylipainoista aikuista eli noin 40 prosenttia miehistä ja naisista. 16 26. Vauraiden maiden keskiluokka on jo alkanut laihtua elämäntapamuutosten ansiosta. Suomalaisten paino on noussut 1970-luvulta lähtien. SUOMI YHDYSVALLAT AUSTRALIA ISLANTI ISO-BRITANNIA % 16 Lähteet: WHO, THL, FINRISKI 2012 -väestötutkimus (Tiedot vuosilta 2005–2009) Liikalihavien osuus väestöstä Prosenttia aikuisista ! Laske oman painoindeksisi: www.painoindeksi.org Ylipainoisia 49 % Ylipainoisia 68 % Ylipainoisia 61 % Ylipainoisia 60 % % 25 Ylipainoisia 61 % % 25 % 20 % 34 Miehet Naiset % Vähintään ylipainoisia Suomessa läski kertyy miehiin 100 80 60 40 20 Lihavia 20 20 65 46. Summa ylittää sodista ja terrorismista tai tupakoinnista aiheutuvat kulut. GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Läski on nykyihmisen riesa Ylipainosta ja lihavuudesta on jo tullut suurempi ongelma kuin aliravitsemuksesta. Aliravitsemuksesta kärsii yli 800 miljoonaa ihmistä. Lihavuudesta koituvat kustannukset – muun muassa sairaanhoitokulut ja sairaspoissaolot – vastaavat 2,8 prosenttia koko maailman kansantuotteesta. Maailmanlaajuisesti ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet muutamassa vuodessa yli 40 prosenttia. Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO
– Jos se minusta on kiinni, kyllä jäsenten ääni varmasti kantautuu Tampereelta Helsinkiin, komppaa Herranen. Tietysti viesti kulkee myös pääluottamusmiesten viemänä. LOKAKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Ay-kentän viestinviejät T yömarkkinasyksy on pyörähtänyt käyntiin ja sopimusneuvottelut puhuttavat työpaikoilla. Viimeisen sopimuksen tekemisestä saakka olen kuunnellut ja kysellyt ihmisten mielipiteitä siitä. Pentti Herranen.. – Käyn paljon työpaikoilla keskustelemassa. 17 26. On ollut jäsenkyselyä verkossa ja Puhutaan työehdoista -kiertueen tapahtumia eri puolilla Suomea. Demokraatti kysyi kahdelta JHL:n pääluottamusmieheltä, kantautuuko tavallisen rivijäsenen ääni taukohuoneista neuvottelupöytiin ja millaiset ovat kentän terveiset neuvottelijoille. Pääluottamusmiehet Marko Heinonen ja Pentti Herranen uskovat kentän äänen kuuluvan. Se on tärkeä viesti sopimusneuvottelijoille ja liiton johdolle, vantaalainen Heinonen sanoo. Ja ri So in i A nn a-L iis a Blo m be rg Marko Heinonen
Molemmat edustavat kaupungeissaan karkeasti sanoen lähes koko henkilöstöä sosiaalija terveys toimen työntekijöitä lukuun ottamatta. Anna-Liisa Blomberg. – Meillä oli aiemmin neljä JHL:n yhdistystä Vantaalla. Tässä pitäisi siis lukea ”lisää seteleitä lompakkoon”. Heinonen muistuttaa, ettei heidän ostovoimansa heikentyminen näy vain kodin seinien sisäpuolella. 18 26. – Täällä lukee, että ”lisää rahaa kukkaroon”. Kiky-kyykytyksen jälkimainingeissa on selvää, ettei nollalinja kerrassaan kelpaa. – Kyllä sitä epäillään, että jääkö tämä tähän. Kuntien työntekijät ovat myös itse kuntalaisia. Heinonen muistuttaa, että pienipalkkaisen taloutta se kohentaa prosenttikorotuksia tehokkaammin. Yhdistimme niiden voimavarat yhdeksi, vahvemmaksi edunvalvonnalliseksi organisaatioksi. Hänellä on siihen olennaista korjattavaa palkkatavoitteiden kohdalle. Olen sitä mieltä, että kukkarosta tulee mieleen sellainen pikkuinen parkkikolikkokukkaro. Heinosella on luotsattavanaan varsinainen yhdistysjätti, jossa on vajaa kolmetuhatta jäsentä. Tuntisopimuksia ja nollatunteja Pentti Herrasen työkenttään kuuluu muun muassa tekninen sopimus eli Pääluottamusmies Pentti Herranen Tampereelta pitää tärkeänä, että sopimusneuvotteluissa saadaan JHL:n aloille euromääräiset palkankorotukset. Heinonen ja Herranen kertovat, että JHL:n aloilla työskentelevien arki on kurjistunut muun muassa lomarahaleikkausten vuoksi. Herranen tempaisee työpöytänsä kulmalta paperin, jossa listataan JHL:n tavoitteita neuvotteluihin. Heidän tulojensa pienentyessä on pienentynyt myös kunnan verokertymä. Se näkyy kuntataloudessa – joistakin palveluista joudutaan säästämään, hän muistuttaa. Moni on kysynyt, pääsisimmekö neuvotteluissa jotenkin kikystä eroon, Heinonen jatkaa. – Pienipalkkaiset kuntaja valtiosektorin työntekijät ovat jo antaneet niin paljon, että he kokevat, että nyt on saatava jotain myös takaisin – emme voi aina olla vain leikkausten kohteena, Heinonen kertoo. He ovat myös ammattiyhdistysten puheenjohtajia. Nyt meidän pitää näyttää – myös palkkaratkaisulla – että olemme ihmisten puolella, Herranen summaa. Heinosen mukaan moni on ilmaissut kiukkunsa kikystä. Nyt pääsemme paremmin ja nopeammin pureutumaan jäsenten asioihin, Heinonen kertoo. – Kikystä tuli kurjistava kierre. Työntekijöiden luotto siihen, että kiky jäisi määräaikaiseksi, ei ole Heinosen ja Herrasen mukaan huipussaan. Kentällä on huomattu, että näissä asioissa hallitus ei ole hirveän hyvä sopimuskumppani. Hallituksen suunnalta on tullut tarpeeksi kyykytystä. On niin paljon eri asioita, että täytyy istua alas ja miettiä, mihin ne paukut tes-neuvotteluissa kannattaa laittaa, Tampereen vahtimestareiden ja koulunkäynninohjaajien yhdistyksen puheenjohtaja Herranen kuvailee. On kysytty, miten liitto on antanut tämän kaiken tapahtua. – Yhdistyksen hallituksessa käsitellään asioita ja ongelmia – on jos jonkinlaista huolta ja murhetta. Pääluottamusmiesten mielestä palkankorotusten tulisi olla yleiskorotusluontoisia ja euromääräisiä. Tiukka ei nollaratkaisulle Pääluottamusmiesten mukaan yksi kirkkaimmista viesteistä jäsenistöltä neuvottelijoille liittyy palkkoihin. Nyt kentällä pelätään, että kiky uusitaan. Heinonen ja Herranen kertovat, että myös yhdistyksissä puhuttavat asiat viedään terveisinä neuvottelijoille. Nyt on saatava seteleitä, hän linjaa. LOKAKUUTA 2017 Sekä Marko Heinonen että Pentti Herranen valvovat laajan joukon etuja. Kiky kiukuttaa ja pelottaa Tes-neuvotteluista ei voi puhua puhumatta kilpailukykysopimuksesta. – Työpaikoilla ihmetellään, miksi tämä tuli meille, miksi juuri meitä ruoskitaan, kun olemme kuitenkin suurin osa pienipalkkaisia
Erityisesti harmittaa julkisen puolen leikkaukset. teknisten alojen kuukausipalkkasopimus. Tämä vaikutti suoraan perheemme lomailuun kotimaassa. Työpaikkaa vaihtaessa loppupalkasta lähti kunnon siivu, kun tekemättömät kikytunnit lyhennettiin liksasta. Herrasen mukaan työnantajapuoli on taas kiihdyttänyt keskustelua pitkäaikaisesta toiveestaan siirtää tuntisopimuksella työskentelevät tekniseen sopimukseen. Vesa Hintsanen Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan.. Otto Köngäs Teen pidempää työpäivää samalla palkalla, eli palkanalennus. DEMOKRAATTI KYSYY . Työnantajana valtion yhtiö. Esimerkiksi vartijoille on Heinosen mukaan tarjottu nollatuntisopimuksia. Katja Posio +24h vuotuiseen työaikaan, joka kuitenkin aiheutti työnanatajalle enemmän kustannuksia kuin säästöjä. Minustakaan se ei ole yhteiskunnallisesti hyvä asia, että ilmiönä nollatuntisopimukset valtaavat enemmän alaa, Heinonen kertoo. Tunnolliset naiset julkisella puolella tekevät tuottavaa työtä, jota ei voida vientikäyrillä kuvata. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Vantaan pääluottamusmies Marko Heinonen kertoo, että JHL:n kentällä pelätään kikyn uusimista. Kyseessä on valtion omistama yhtiö, että onneksi olkoon Sipilä, olet onnistunut tuhlaamaan valtion rahoja vielä vähän lisää. He kokevat sopimukset epäoikeudenmukaisina ja tilanteensa taloudellisesti turvattomana. LOKAKUUTA 2017 Miten kilpailukykysopimus vaikutti arkeesi. Kikyyn ei olisi pitänyt suostua. On ristiriitaista, että nyt halutaankin eroon tuntisopimuksista. Myös lomarahaleikkaus kosketti naisvaltaisia aloja erityisesti. Markku Juntunen Päivittäinen työaika piteni 6 minuutilla yksityisen työnantajan palveluksessa. Työntekijöille esimerkiksi järjestettiin liikuntapäiviä kun työtä vaan ei ollut tarjolla normaalin työajan lisäksi. 19 26. Kun tunneista on puhe, kertoo Heinonen huomanneensa nollatuntisopimusten hiipivän kuntasektorillekin – tarkemmin ottaen kuntayhtiöihin. Jari Soini Lähiesimies teki viikottaisen julkisen katsauksen koko työporukan tehtyihin ja tekemättömiin kikytunteihin. Anne Liimola Kesäloman budjetista lähti iso pala. Kiitos vaan, että juuri naiset, pienpalkkaiset laitettiin maksamaan. Tuntisopimus mahdollistaa esimerkiksi urakkatyön, joten se on siinä mielessä tehokkaampi – vaikka se sopimuksena tuleekin hiukan kalliimmaksi työnantajalle, Herranen sanoo. Olemme aina matkustaneet pariksi viikoksi Lappiin pysähdellen ja käyttäen matkanvarren palveluita. – Olen joskus lukenut työnantajapuolen kuvailleen, että kuukausipalkkaisille maksetaan oleskelusta ja tuntipalkkalaisille työnteosta. Kiky-raha oli suoraan pois heidän pussistaan, sillä lomamme lyheni ja rahaa käytettiin kitsaammin. – Jäsenistöltä on tullut viestiä, että tähän pitäisi jotenkin puuttua. Harmittaa koko kiky. Siinä oli semmoinen mukavan stahanovilainen meininki
Men utgångspunkten var att ämnet är högaktuellt: – Som världen ser ut i dag finns det ännu större anledning att samarbeta. Kirjoittaja on Arbetarbladetin päätoimittaja. De möttes ofta i hamnen av Arvo Salo och gick tillsammans på en varm pirog och en kopp kaffe eller en öl. LOKAKUUTA 2017 ” Jag minns hur Kalevi Sorsa och Olof Palme kysste varandra farväl. Om den där pirogen på torget var så viktig efter en båtresa, hur får man till sådant i dagens värld då politiker allt oftare flyger in med minutprogram. Han beskrev dagens nordiska samarbete som onödigt vagt och efterlyste nya initiativ och insatser. Det är kamratskapet som fogade oss samman. Det är viktigt, till exempel med tanke på den nu aktuella kärnvapenfrågan, sade Peterson som avslutade med ett hjärtligt minne: – Jag minns hur Kalevi Sorsa och Olof Palme kysste varandra farväl. Det är människor av kött och blod inom arbetarrörelsen, vänskapsoch kamratskapsrelationer. Sociala medier kan väl inte ersätta all sådan kontakt. SDP:s tidigare ordförande Ulf Sundqvist talade i sin tur ur ett längre historiskt perspektiv om ödesgemenskapen. De kysste varandra på kinderna, inte så vanligt på den tiden. Enligt Peterson var det politiken och de personliga socialdemokratiska kontakterna som banade väg för till exempel gott företagssamarbete och förebyggde konflikter. Till de närmaste kontakterna hörde också Ulf Sundqvist och Kalevi Sorsa. Kielikylpy KUUKAUDEN RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JUTTU ON JULKAISTU 9.10. Sveriges tidigare utrikesminister Lena Hjelm-Wallén lyfte fram hur hon efter EU-inträdet kämpade för Nordens linje tillsammans med Tarja Halonen tills de två blev som syskon. D et antagligen mest omfattande seminariet hittills om arbetarrörelsens finsk-svenska samarbete hade en klar röd tråd: personliga kontakter, ovärderliga möten och kamratskap som ofta har betytt mer än de formella arrangemangen. Samarbetet växte fram för att ungdomen ville ha det samarbetet. Finland och Sverige har stöttat varandra för att vi ville det. – Det är inte fina högtidstal, banketter eller näringslivstoppar som lagt grunden för de goda relationerna. Hans kärlek för Finland kan anknytas till fyra livshändelser: faderns berättelser om finska soldater som kom över gränsen vid Torneå med granatsplitter i kroppen och småbarn i släptåg, finska krigsbarnet som blev hans bäste vän i barndomen, besöket i Rovaniemi 1949 och återuppbyggnaden och sist men inte minst båtresorna över till Finland tillsammans med Ingvar Carlsson. Den stora frågan för Finland och Sverige är enligt Sundqvist ett Europa som söker sin väg “samtidigt som Storbritannien är på väg ut av anledning som ingen förstår”. SANASTO ansvar = vastuu arbetarrörelse = työväenliike formell = muodollinen förebild = esikuva konflikt = selkkaus kärnvapen = ydinase minne = muisto nuläge = nykytilanne relation = suhde samarbete = yhteistyö samvaro = yhdessäolo umgänge = seurustelu understryka = alleviivata ödesgemenskap = kohtalonyhteys. – Jag vågar hävda att vägen till fred kommer till på olika sätt, även med vanliga människors turistresor. – Det globala ansvaret måste ytterligare prioriteras. Informella möten av stor vikt Thage G Peterson, “Uffes ekvivalent i Sverige” för att citera seminariets primus motor Gunnar Lassinantti, fäste uppmärksamhet vid personliga möten. Här är Norden en förebild och kan bli det ännu mer vad gäller vardaglig samvaro. De unga socialdemokraterna var minst sagt framtidens män och Peterson understryker vikten av de informella mötena. Med anledning av allas betoning av personliga möten och informellt umgänge väcktes även en del frågor om nuläget. Vi kan göra mer inom energipolitik, för Östersjön, det arktiska området, för miljön och så vidare. Vänskap mellan människor förhindrar krig. Världen mer global, det måste vi erkänna. Finland och Sverige behövs allt mer i Europa, men i dagsläget är vi mera som sparvar i tranedansen. ARBETARBLADET.FI:SSÄ JOHAN KVARNSTRÖM Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Vänskapen har fungerat som en bro Johan Kvarnström Thage G Peterson, Ulf Sundqvist och Björn Wall diskuterade det socialdemokratiska samarbetet mellan Finland och Sverige i Stockholm den 7 oktober och var rörande ense om att samarbetet haft en betydelsefull roll och blir allt viktigare. Ett exempel på detta kom fram redan i öppningstalet på ABF-huset i Stockholm den 7 oktober där ABL var på plats. 20 26
Suomessa pyhäinpäivän ajankohta vaihtelee, mutta halloweenia juhlitaan yleensä angolsaksisen kalenterin mukaisen pyhäinpäivän aattona. Kristinuskon levitessä kristittyjä tapoja ryhdyttiin sulauttamaan pakanallisiin. Ihmiset pukeutuivat eläinten nahkoihin ja pääkalloihin. Eläimiä uhrattiin. Valtavat pyhät kokot valaisivat tummia öitä. Kelttien uskon mukaan samaan aikaan syksyllä kun luonto kuihtui ja kasvit kuolivat, oli raja tämänja tuonpuolisten maailmojen välillä häilyvimmillään. Sen alkuperä on muinaiskelttien maailmassa, kuoleman juhlassa, samhainissa. 21 26. LOKAKUUTA 2017 Vainajien juhlasta naamiaisbileiksi H alloweenilla, tuolla lokakuun viimeisen päivän kreisillä naamiaispäivällä, on pitkä perinne anglosaksisessa kulttuurissa. Nora Vilva Demokraatti E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi. Samhain oli useiden pakanallisten uskontojen uusi vuosi. Kuolema ei ollut kelttien uskonnossa pelon aihe. Samhain-juhlat saattoivat kestää parikin viikkoa. Henkien läsnäolon uskottiin auttavan kelttipappeja ennustamaan tulevaa. Sitä juhlittiin osana luonnollista elämänkiertoa, aivan kuin syntymääkin. Vainajien henget saapuivat vielä kerran vierailemaan tämänpuoleiseen maailmaan. Samhainista muovautui aikojen kuluessa All Hallow’s Day, kaikkien pyhimysten päivän aatto, kätevämmin halloween
LOKAKUUTA 2017. 22 26
Kaikki lähtee intensiivisestä keskittymisestä, tunnelmaan latautumisesta. Sirkus liikkuu paikasta toiseen kolmessa kolonnassa. Suurin osa työntekijöistä on ollut heillä useita vuosia. – Siinä on rakkautta, kun pystyy antautumaan täysin jonkun toisen vietäväksi. avoliitossa, yksi poika TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . asuu talvikaudella Raaseporissa, muulloin kiertää sirkuksen mukana . työskennellyt sirkuksissa esimerkiksi Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa . Sirkuskauden loppurutistus on meneillään Kaisaniemessä. . . Yhteisö on tiivis, eikä salaisuuksia pääse syntymään. . Sirkuksen alueella on vielä hiljaista. Hän huomaa herkästi kouluttajien kasvoista eläinten huonon kohtelun. Pukiessaan jonglöörin tai sirkustirehtöörin pukunsa ylleen, hän ei koe tunnelman vaihtumista. LOKAKUUTA 2017 S irkus Finlandian sirkustirehtööri Carl Jernström Junior kömpii asuntovaunustaan tihkusateeseen. – Sirkuksen menestys tulee kehittämisestä, uuden luomisesta ja edelläkävijänä olemisesta. Sirkuksen Iron Man CARL JERNSTRÖM JUNIOR . Osa on ymmärtänyt antaa eläimet pois. Jernströmille eläimet ovat kuin perheenjäseniä. Jongleerausvälineinä ovat olleet tavanomaisten keilojen ja pallojen lisäksi niin tulisoihdut kuin kirveet. . – Hevosen kanssa yhteistyö on aika terapeuttista ja rauhoittavaa. KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä. 23 26. Jernström on esiintynyt edellisenä iltana. jonglööri, Sirkus Finlandian sirkustirehtööri keväästä 2011 . On aamupäivä. – Ensimmäisenä tulee sirkusteltta, jonka ympärille muu leiri rakentuu. Hänen oma juttunsa on jongleeraus hevosen selässä seisten. Jernström luottaa vahvasti kuudenteen aistiin. . Jernström kuvaa sitä psykofyysiseksi kokemukseksi, jota on vaikea pukea sanoiksi. Hän on oppinut näkemään ihmisen ja eläimen silmistä, millaisia he ovat. saanut Hopeinen Klovni-palkinnon Varsovan kansainvälisiltä sirkusfestivaaleilta 1999 . Ratkaisevaa sirkuksessa on joustava asenne. Eläin muistaa, miten ihmiset ovat kohdelleet sitä. . Jos kuitenkin menette, niin käykää Sirkus Finlandiassa”. Sirkuksella on ympäri vuoden kymmenen työntekijää, kiertueaikana heitä on parhaimmillaan sata. Hevoseen ja sen ohjastajaan pitää luottaa täysin. Joskus siinä erehtyy, mutta useimmiten omaan intuitioon kannattaa luottaa. Päiväunien voimalla Yhteen esityskauteen mahtuu 250 esitystä Karjaalta Ivaloon. Samalla on huolta ja pelkoakin siitä, että hevonen hermostuisi. syntynyt 1980 Vaasassa . – Teen vain työtäni ja nautin siitä. – Sitten on niitä sirkuksia, jotka ovat pudonneet kelkasta. Parasta on, kun antaa esiintyvänä taiteilijana kaikkensa ja saa yhteyden yleisöön. – Tutkijat ovat todenneet, että silloin molemmat aivopuoliskot toimivat. Jernström pitää Euroopan sirkusten eläinten nykyistä hyvinvointia yleisesti korkeana. Yksi syy kuulua Euroopan sirkusjärjestö ECA:an on vaikuttaa sirkuseläinten olojen parantamiseen. Jernströmin mieltä on lämmittänyt erityisesti eläintensuojelijoilta saatu palaute: ”Emme suosittele sirkuksessa käymistä. Hevosen selässä harjoitellessaan hän tuntee pääsevänsä parhaimmillaan hyvin endorfiiniseen tilaan. Jernströmin tehtävänä on rohkaista heitä ylittämään itsensä ja viedä sirkusta yhä parempaan suuntaan. Mukana on pitkä letka rekka-autoja, asuntoja perävaunuja sekä asuntoautoja
LOKAKUUTA 2017. 24 26
Silloin hän piti jongleerausesityksistä kuukauden tauon. Jernström on huomannut rahan perässä menevien isojen sirkusten tunnelman katoavan. Nautimme siitä, mitä teemme. Näytöspäivinä nukkumaan meno voi olla puolilta öin, ja herätys on kuitenkin kuuden–seitsemän aikaan aamulla. Sirkuslaisissa on monia eri kulttuureja, uskontoja ja kansalaisia paristakymmenestä maasta. Raha ei ole ollut koskaan mulle se juttu. Äidin siskokin sanoi kerran ”Calle ei rahaa kumarra”. Syynä siihen on tapa nukkua päiväunia. – Aito tunnelma tulee olemalla läsnä. Varsinaista sairaslomaa hän ei pidä juuri koskaan. Jernström on opetellut kuuntelemaan yhä enemmän omaa kroppaansa. Raha-asiat ovat välttämättömiä, niissä saa olla tarkkana. Parin vuoden takainen olkapäätulehdus ja keuhkokuume pysäyttivät. Jernströmin paras ystävä oli jongleeri Angel Bosilowin poika Angel Junior. – En lähtenyt kovin pitkälle leiristä. He ovat pyörittäneet Sirkus Finlandiaa 41 vuoden ajan. Jernström on huomannut sen hyväksi käytännöksi. LOKAKUUTA 2017 Kun sirkukseen menee puolen päivän jälkeen, siellä on usein tavallista hiljaisempaa. Bosilow opetti pojalleen jongleerausta, ja pian Jernström oli mukana harjoittelemassa. Joskus syntyy tappeluita. Luokkahuone rekka-autossa Jernströmit ovat maamme ensimmäinen sirkussuku. Silloin Jernström sijoittaa nujakoijien vaunut eri puolille leiriä. – Meillä onkin kirjoittamaton sääntö, ettemme puhu uskonnosta tai politiikasta. – Olen oppinut arvostamaan kaikkia sirkuksen töitä. Se antoi mielikuvitukselle siivet. Lapselle sirkus oli oma satumaailmansa. 25 26. Onneksi yhteenotot ovat jääneet viimeaikoina vähäisiksi. Generaattorissa oli silloin kovempi ääni. Hän oppi jonglööraamisen kolmella pallolla samana päivänä.. Tiesin heti äänen perusteella, missä oli koti
Se antoi laajan pohjan. Kielinä olivat saksa ja englanti. Lapset olivat vuosia yksityisopetuksessa ja osan vuodesta koulussa. Luokkahuone sijaitsi rekka-autossa, Jernström oli usein ainoa oppilas. Pian välineet vaihtuivat palloista keiloihin, renkaisiin ja päällekkäin asetettuihin rola rola-välineisiin. Jernströmien lapsilla ei ollut muihin lapsiin nähden etuoikeuksia. Jernström esiintyi alle kouluikäisenä Tarzanina ja taikurina Sirkus Finlandian lastensirkuksen näytöksissä. – Muut odottivat, koska me tulemme kouluun. Opettajat eivät asettaneet meitä muottiin. – Koulussa uskonnonopettajat olivat ihmeissään, miten tiesin niin paljon eri uskonnoista. – Jo silloin päätin, että joku päivä jatkan tätä uudestaan. Phigi oli Jernströmille hevosista rakkain. Isän ystävät auttoivat pahimman laman yli. Sirkuslaiset kävivät vierailemassa heidän temppelissään. Jernström joutui luopumaan Phigistä. Kymmenen vanhana hän piti ensimmäiset jongleerausesityksensä. – Kerran menin maneesiin leikkimään ja nukahdin sinne. – Normaalit ihmiset opettavat. Vanhemmat jo miettivät kolmen konkurssin jälkeen sirkuksen jättämistä, mutta Jernström sisarineen ei antanut heidän lopettaa. Yhtenä kesänä heillä oli kaksi taiteilijaa Hare Krishna-liikkeestä. Suremaan ei voinut jäädä. Koko Suomi tuli tutuksi ja Eurooppakin osittain. Poika ehti työskennellä sen kanssa viisi vuotta. Siinä maailma avautuu ihan eri tavalla. Hyviä opettajia oli useita. Syksyllä Jernström kävi kokeissa koulussa, jossa varmistettiin hänen tietotasonsa. Näin putoaminen oli pehmeämpää. 26 26. Myös voimaan ja koordinaatiokykyyn liittyvät harjoitukset alkoivat. Vapaa-aikana Jernström hyppeli kaverinsa kanssa asuntovaunujen katolta toiselle. Lama pakotti luopumaan Keväällä keskiarvo joskus laski tavallisessa koulussa, koska veri veti jo sirkukseen. – Ennen nettiaikaa maailma oli jo meillä. Yleisö oli jo paikalla, kun heräsin. Talvisin hän harjoitteli väylällä, jossa oli molemmin puolin lunta. Töitä piti tehdä entistä enemmän. LOKAKUUTA 2017 Minulla ei ole viikonpäiviä. Kun Sirkus Finlandia ajautui konkurssiin, perhe joutui myymään hevoset. – Sirkus on elämänkoulu
Sirkus tuntuu kodilta, työskenteli missä päin tahansa. Mitä haluaisit opettaa lapsellesi. Sen jälkeen hän suunnittelee ja valmistelee seuraavaa kautta, sen markkinointia ja tekee sirkukseen liittyviä huoltotöitä. Hän teki viiden vuoden ajan saKOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mikä on mielestäsi paras viikonpäivä. Sirkusihmiset opettavat, mitä elämä on. Minkä sirkustempun haluaisit oppia. Se oli vapauttavaa. Jernströmiä odottaa tammikuussa maailman suurimmat sirkusfestivaalit Monte Carlossa. – Ensimmäisen viikon tai pari olen vaan ja annan stressin purkautua. Se on kaikki kaikessa. Haluan opettaa hänet pitämään ihmisistä ja tulkitsemaan maailmaa. Lähde: Taivalsaari, Eero: Sirkuselämää Suomalainen sirkus kautta aikojen (Kustannusosakeyhtiö Otava 2006). 27 26. Nykyisin Jernström ei enää juurikaan kysy neuvoja vanhemmiltaan. lapsiaan elämään elämäänsä. Monte Carlo kutsuu Talvikaudella Jernström asuu perheensä kanssa Raaseporissa. Sirkuksella on meneillään uusi nousukausi, muutos on jatkuvaa. Siksi sukupolvenvaihdos 2011 ei tuntunut isolta jutulta. Armeijan jälkeen Jernström kiersi vielä maailmaa, mutta kotisirkuksen kaipuu voitti. – Sirkus on meidän uskontomme. Puolasta Jernström meni suoraan armeijaan Dragsvikin kranaatinheitinkomppaniaan. Siellä on hyvä nähdä vanhoja tuttuja ja tavata potentiaalisia taiteilijoita esiintyjiksi.. Useimmiten matkat liittyvät kuitenkin työhön. Kotisirkuksen kaipuu voitti Jernström lähti 1998 kymmeneksi kuukaudeksi Puolaan sirkus Zalewskiin. Sen, mitä vielä ei ole keksitty. Mitä sirkuksen tulevaisuuteen tulee, Jernström on odottavan toiveikas. – Sinä kesänä täytin kahdeksantoista. Armeijaan oli helppo sopeutua. Siksi hän saikin siellä lisänimen Iron Man. Hän ei halua herättää heissä huolta. Nykyisin sirkusartistin opinnot voi suorittaa Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa, ja sieltä valmistuneista myös Sirkus Finlandia on saanut esiintyjiä riveihinsä. moja töitä kuin isänsä Carl-Gustaf. LOKAKUUTA 2017 Muutenkin Jernströmin veri vetää matkustamaan. Jernström oli hyvässä kunnossa sirkustaustan takia ja tottunut tekemään paljon töitä. Terveellistä elämää. Pitää seurata, mihin luonto vie, ja aistia ilmapiiriä, Jernström myhäilee. Minulla ei ole viikonpäiviä
Colosseumin katsomoon tungeksittiin vuosisatojen ajan seuraamaan ihmisten ja eläinten raakaa kuolemaa suurena viihteenä. Päivän edetessä meno raaistui. 28 26. Esityksiä järjestettiin amfiteattereissa, joista Rooman jättimäinen, viisikymmentä tuhatta katsojaa vetänyt Colosseum oli tunnetuin. Keisari kuitenkin lopuksi aina päätti saiko taistelunsa voittanut gladiaattori jatkaa elämäänsä vai ei. Nora Vilva Demokraatti. Aamulla hupi oli kevyempää, kuten pilailuohjelmia. Ohjelma kesti koko päivän. Sotavangit, orjat ja rikolliset joutuivat areenalle gladiaattoreiksi ja saivat taistella hengestään joko toisiaan tai villieläimiä vastaan. Rooman valtakunnan aikaan kuolemaan ei suhtauduttu kovin vakavasti. LOKAKUUTA 2017 Sirkusta ja raakaa huvia Sirkus huvitti ihmisiä jo antiikin Rooman aikaan, vaikka käsitys viihteestä oli varsin erilainen kuin nykyaikana. Ohjelmanumerot koostuivat valjakkokilpailuista, gladiaattoritaisteluista, eläinten kesyttämisestä ja vankien teloittamisesta
Tulee mieleen Väinö Linnan Pohjan tähden alla ja tämän päivän Kivivuoren Jannen perilliset. LOKAKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Mika Kari, 50 P uolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana olen alkanut nähdä peilistä tällaisen tannerilaisen patriootin. Se johtuu varmaankin siitä, että työni on niin vahvasti ulkoja turvallisuussekä puolustuspolitiikkaan liittyvää. Olen saanut itse olla siinä matkassa mukana viisikymmentä vuotta. Näen kunnioitusta tätä suomalaista elämäntapaa kohtaan. Nyt kun täytän viisikymmentä, täyttää Suomi sata vuotta. Lähdin ponnistamaan koko puoluetyön kentän läpi 25 vuotta sitten oman työväenyhdistyksen takarivistä. Haluan olla edistämässä sitä isoa sosialidemokraattisen kansanliikkeen viestiä, joka läpi historian on kulkenut tähän päivään. Synnyin samana vuonna, kun Suomi täytti 50 vuotta. Tasavallan matkassa. Ne, jotka tämän päivän parlamentissa edustavat sitä isänmaata, kansaa ja kulttuuria, jota kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen voi suomalaisuudeksi sanoa. Näen itsessäni myös entisen nuoren, nykyisen viisikymppisen. Mika Kari on kansanedustaja (sd.).. Politiikkaan voi tulla montaa eri latua, minä tulin puurtamisen polun kautta. Olen intohimoinen historianharrastaja. Näen myös politiikan maratoonarin. Kasvoilla alkaa näkyä elämän vuosikymmenten kerrostumat. Sen avoimuutta ja kykyä muuttua ja kasvaa ajassa sekä siinä ympäröivässä maailmassa, jonka yhtenä osana me elämme. 29 26. Tässä iässä on hiuksiinkin alkanut ilmestyä hopearaitaa. Olen edennyt lähes kaikkien puoluetyön askelmien kautta ja nyt olen tässä
Perusopetuslakiin on taas säädetty, ettei perusopetusta ole mahdollista järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Tämä on viisautta. 5) Jokaiseen kuntaan perustettaisiin varhaiskasvatuksen ”norssit” menetelmien kehittämiseen. Peitä juusto ohuilla kurkkuviipaleilla. Nosta nopeasti leipien päälle tomaattiviipaleet ja loput juustoviipaleet. Lisää tarvittaessa hieman margariinia. Valtiovarainministeriöllä olisi putsattavaa. u u u Huoli lasten hyvinvoinnin eriytymisestä ja oppimistulosten heikkenemisestä on yhteisesti jaettu. Paista hitasti toinenkin puoli rapeaksi ja ruskeaksi. Perustuslakiin on säädetty perusopetuksen maksuttomuudesta. 7) Varhaiskasvatusyksiköiden johtoa tuettaisiin, jotta heistä tulisi tähän maahan yhtä arvostettu ammattiryhmä kuin peruskoulun rehtorit. Varhaiskasvatus on pelastettava sivistyspalveluksi kapeiden taloudellisten intressien sijaan. Pane kaksi ohutta juustoviipaletta neljälle leivälle. Siis lapsen oikeus, ei vanhempien sosioekonomisen taustan seurannainen. Tälle maksamme kymmenien miljoonien eurojen tuet verovaroista. Käännä leivät. Vika ei ole yritysten. Sen valmistelu tulisi käynnistää välittömästi. 2) Pedagoginen varhaiskasvatus tunnustettaisiin kansalliseksi kysymykseksi, ei paikallisesti palloteltavaksi aiheeksi. Ei ole tullut vastaani elinkeinoelämän tai minkään puolueen edustajaa, joka olisi ollut seuraavasta eri mieltä. Ei ole oikein, että heikoimmassa asemassa olevat lapset saavat vähemmän osan yhteiskunnan voimavaroista kuin muut lapset. u u u Suomen sosiaalisen eheyden, sisäisen turvallisuuden, yksilön menestymisen ja kansantalouden kannalta varhaiskasvatuksen kysymys on polttava. Suomi tarvitsee valtioneuvostotasoisen varhaiskasvatuspolitiikan kehittämisohjelman. LOKAKUUTA 2017 M eille suomalaisille peruskoulu on yhteisesti jaettu ylpeyden aihe. Toimet tämän kehityksen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi parempaan ovat ristiriitaisia. Nosta kaksi kinkkuviipaletta kullekin leivälle. Emme miellä, että lasten varhaiskasvatuspalvelut ovat sivistyspalveluita. Ei ole oikein, että lapsen päiväkoti voi kirjata hoitosopimuksen päättyväksi välittömästi, mikäli lapsella havaitaan ruoka-aineallergia, vanhempi jää työttömäksi tai lapsella havaitaan erityisen tuen tarve. Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtajana. Pane loput leivänpalat sinappipuoli alaspäin kinkun päälle. Tarjoa teen tai oluen kanssa.. 3) Varhaiskasvatuslakiin säädettäisiin perusopetuslakia vastaavasti taloudellisen voiton tavoittelun kielto. Suomalaisille jokaisen lapsen mahdollisuus ja oikeus laadukkaaseen, maksuttomaan perusopetukseen on kyseenalaistamaton lähtökohta. Varhaiskasvatus on pelastettava sivistyspalveluksi taloudellisten intressien sijaan. Syy on selkeä. 6) Neuvola ja varhaiskasvatus integroitaisiin tiiviiksi palvelukokonaisuudeksi. u u u Viisas hallitus tekisi seuraavat linjaukset: 1) Varhaiskasvatuksesta säädettäisiin perustuslaissa osana lapsen sivistyksellisiä oikeuksia. Sulata paistinpannussa margariinia ja nosta sinne leivät ylösalaisin (kinkkupuoli pannun pinnalle). Kyse on seuraavasta: onko meillä Suomessa laadukkaat, kaikille lapsille tarjottavat pedagogiset varhaiskasvatuspalvelut jokaisen lapsen oikeus. u u u Samaan aikaan lasten varhaiskasvatuspalveluista on tullut kannattavaa liiketoimintaa, jonka tuottoja vielä subventoidaan yksityisen hoidon tuella. 4) Lastentarhanopettajan tehtävä muutettaisiin varhaiskasvatuksen opettajaksi. Varhaiskasvatus on pelastettava Tuomas Kurttila Ansan aidot retroleivät 8 viipaletta valkoista vuokaleipää mietoa sinappia noin 200g Luostari-juustoa 8 ohutta siivua savukinkkua noin 100 g tuoretta kurkkua 4 tomaattia margariinia Voitele leipäviipaleet sinapilla. 30 26. Paista leivät hitaasti, kunnes niistä tulee ruskeita ja rapeita. Painetta peruskoulujen yksityistämiseen tai taloudellisen voiton tavoittelun mahdollistamiseen peruskouluissa ei meillä ole. Hallinnollisesti muutos on jo tapahtunut opetusja sivistyshallinnon vastatessa varhaiskasvatuksen palveluista valtioneuvostossa ja kunnissa. Yksityiset päiväkotiketjut tekevät miljoonien eurojen vuosittaisia voittoja lasten eriarvoistumista voimistavilla hoitosopimuksilla. Peitä pannu kannella tai alumiinifoliolla. Luotan suomalaisen oikeustajuun. Perusopetukseen kiinnittyneet arvomme eivät näy alle peruskouluikäisten lasten palveluissa. Vika on lainsäädännössä, joka tämän mahdollistaa
31 26. Niin kuin se viidenkympin Harrikka, neljänkympin naparetki tai kolmenkympin joku muu aikuistumisriitti.. LOKAKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Zettermandekkareissa ei mässäillä verikekkereillä Kun mies päättää kuusikymmentä täytettyään alkaa kirjoittaa dekkareita, pitääkö puhua jostain ikävuosilukuun liittyvästä villityksestä
– Ihmiset ja heidän käyttäytymisensä. Brittija jenkkidekkaristithan ovat aiemmin aika lailla jyränneet muut. Zetterman ei siis ole skandinaavisen rikoskirjallisuuden valtavirtapoliiseja eli työssään tinkimätön, mutta työyhteisönsä ja läheistensä kanssa kriisistä kulkeva moniongelmakimppu. – Jossain vaiheessa alkoi vain tuntua, että tämä kannattaa kirjoittaa loppuun. – Jaan Zettermanin kanssa työlästymisen tunteen siitä, mihin maailma ja työelämä on mennyt. Enemmän minua kiinnostaa, miten ne ihmiset käyttäytyvät ja mitä tapahtuu heidän työnsä ohessa. Ihan taatusti esimerkiksi siinä, että kun Jahti-romaanissani poliisilaitoksesta aletaan suunnitella uudenlaista monitilatoimistoa eli lämmittää taas vanhaa avokonttoriajatusta, suhtautuisin siihen kuten Zettermanin kirjassa: enää ei jaksa aina riehaantua, kun joku luulee keksineensä pyörän uudel leen. Salonen pudottaa vastauksen ykskantaan. Puhuin kirjasta muutamille kavereillenikin ja luetutin sen heillä ja sain aika hyvää palautetta. Salonen toteaa, ettei hän halua eikä mielestään osaisikaan kirjoittaa nuorten maailmasta kertovaa kirjaa. Rolf Bamberg Demokraatti Jari Salonen keskustelee rikoskirjallisuuden poliisikuvasta yhdessä dekkaristikollegoidensa Kari Häkämiehen, Leena Lehtolaisen, Christian Rönnbackan ja Rake Tähtisen kanssa Helsingin kirjamessuilla 28.10. – Aloitin postikorttifirmassa kirjoittamalla värssyjä kortteihin, siitä siirryin mainostoimistoon ja sillä tiellä olinkin pitkään. Ollanhan me vaikka ruotsalaisiin verrattuna vähän jörriköitä, mutta tulemme hyvin toimeen keskenämme. Nordic noir -ilmiön maailmanvalloitusta Salonen pitää sinänsä hienona juttuna. Hän laskee, että siitä kun ensimmäiset rivit pani paperille meni kolme vuotta valmiiseen tarinaan. – Työkiireiden ja laiskuuden vuoksi ne myös aluiksi jäivät. LOKAKUUTA 2017 Jari Salosen kohdalla (s. Salosta ei myöskään ajanut dekkaristiksi se, että rikosromaanin arvostus on noussut viime vuosikymmeninä. Nämä rikoskirjallisuuden trenditkin menevät aaltoliikkeenä. – Mutta uskon, että kohta tulee taas toisenlaisia juttuja. Vaikka Zetterman joutuu selvittelemään henkirikoksia, veri ei roisku kohtuuttomasti eikä surmatöitä kuvata shokeeravan yksityiskohtaisesti. En ole kuitenkaan lukenut niitä koskaan sillä mielellä, että ”onpa huono, tekisin itse paremman”. Hyvät ja huonot Sillä tiellä nyt ollaan. Mutta mikä sitten tekee suomalaisesta dekkarista suomalaisen. Viestin pitäisi vähemmälläkin mennä perille, Salonen tuumaa. – Eipä ollut erehtymisen vaaraa siitä, onko kyse suomalaisen kirjoittamasta tekstistä vai käännöksestä. Kirjassa voidaan vain todeta, että sormenjäljet täsmäävät, ja lukijat saavat itse kuvitella, miten se prosessi oikeasti tapahtui. Minä kyllä vierastan tätä raaistumista. 32 26. Hän arvelee, että siitä tulisi nolostuttavan setämäinen. Välillä hän on sivutöinään kirjoitellut myös laulutekstejä. – En tiedä, pitääkö painaa jarrua, jos ihmiset niitä haluavat lukea. Vallalla näyttäisi olevan kun mikään ei riitä -ajattelu. Mikä erottaa meikäläisen rikosromaanin pohjoismaisesta valtavirrasta. Itse poliisityöhön Salonen ei mainosmiehen taustallaan yrittänytkään uppoutua kovin syvälle. Ja toki yhdistävä tekijä on ikä, ja sen karttuessa tulevat ajatukset siitä, mitä haluaa ja ehtii tehdä... – Kieli on lukijan kannalta dekkarissakin tärkeä juttu. – On hyvä, että rikoskirjallisuutta tulee markkinoille eri maista. Hän sanoo luovineensa sen tarkemmasta kuvailemisesta ohi, kun ei sitä yksityiskohtaisemmin itse tunne. la klo 11.00 Mika Waltari -lavalla.. Salonen kertoo ennen omaa kirjailijan uraa lukeneensa aina paljon ja kaikenlaista. Olen lukenut nuorena aika paljon Jerry Cottoneita, ja olen edelleen sitä mieltä, että ne olivat aika hyvin kirjoitettuja. – Kyllä se tietty vähäpuheisuus ja -eleisyys erottaa meidät muista. – Mutta Zettermanin kanssa minä saan olla huoletta setämäinen, ja toivon mukaan lukijat sen hyväksyvät. Olen jättänyt kättelyssä kesken jotain kirjoja, jotka käynnistyvät julmalla kidutuskohtauksella. – Jos tarinassa otetaan vaikka sormenjäljet, en minä kuvaa, miten se tapahtuu. Salonen kertoo esimerkiksi lukeneensa äskettäin Turun kirjamessujen dekkarikeskustelua varten kollegoidensa Tuomas Nyholmin ja Matti Laineen uudet kirjat ja... Z niin kuin Zetterman Jari Salosen molemmissa kirjoissa päähenkilönä on keskusrikospoliisin komisario Jukka Zetterman, kirjoittajansa ikäinen, eläkeikää lähestyvä – Alpo Ruuthin romaanin nimeä lainataksemme – tavallisen suomalainen mies. Ja sain sen valmiiksi! Salonen myöntää, että aikaa siinä meni, kun teki kirjaansa päivätyön ohessa. – Ei minulla ole tarkkaa kuvaa, miten suomalainen poliisi oikeasti toimii, joten en halunnut ottaa riskiä. – Dekkareiden maailma on tänä päivänä laaja, lajityyppiin mahtuu paljon erilaista, hyvää ja huonoa. Se ei ole minun juttuni, ei lukijana eikä kirjailijana. Ennen muinoin likipitäen pelkäksi kioskiviihteeksi luokiteltu genre on nykyään kirjallisuuden laji siinä missä muutkin. Kolmas kirja oli kustantajalla juuri äskettäin luvussa. Kirjoissa pistetään populaa surutta paloiksi, ihmisiä kidutetaan, ja raa’an fiktioväkivallan uhreiksi joutuvat nykyisin enenevässä määrin naiset ja lapsetkin. Hän kertoo elättäneensä itsensä koko ikänsä kirjoittamalla. Aina kun kyse on käännetystä kirjasta, se jollain tapaa noudattelee alkutekstin rakennetta, tyyliä, kielikuvia. Suomalaisuus tuli vahvasti läpi tekstin soljumisessa. Sitten lähdin, ensin omaksi ilokseni ja kohta myös vaimoni iloksi, kirjoittamaan dekkaria. Puhe. Vähemmälläkin viesti perille Oli se sitten setätai tätimäisyyttä, Salosen kirjoissa ei vietetä splatter-juhlia. Myös dekkareita, joiden hän sanoo olleen passelia luettavaa muun muassa silloin, kun on ollut kiireisempiä aikoja. Neljännenkin Zetterman-kirjan perusjuoni alkaa olla suurinpiirtein hahmoteltuna, ja nyt Salonen piirtelee tarinalle aikajanaa pohjalta kuka-mitä-miksi-missä-milloin. 1954) ei ollut kyse siitä. Myös tapa, jolla me emme puhu, on aika suomalainen. – Itse en ole miettinyt sellaista jakoa. Kaksi etappia dekkarkirjailijan taivalta on nyt takana: Salosen esikoinen ”Kuokkavieraat” ilmestyi Otavan kustantamana 2016 ja tänä vuonna kesän korvalla ilmestyi jatkoa nimellä ”Jahti”. Ero puolisosta on Zettermanillakin toki vireillä, mutta muuten hän ulospäin suuntautuva ja huumorintajuinen veikko. mikä maailmassa on tärkeää – ne ovat varmaan meillä samanlaisia. Niin laadukkaita, että ne ovat kelvanneet eturivin iskelmäartisteille Katri Helenasta Markku Aroon ja Mattiin & Teppoon. Joko pitäisi alkaa painaa jarruja. Palaute oli hyvää, toki joitakin asioita tekstissä pitää vielä hioa. – Kun tämä kirjojen kirjoittaminen on tuntunut aika kivalta, niin tätä hommaa ainakin toistaiseksi myös jatkan. Komisario Zettermanin tulevaisuudesta Salosella sen sijaan on kohtalaisen hyvä kuva. Salonen tunnustaa hieman pelänneensä tai karsastaneensa poliisiarjen kuvaamista siksi, että hänen oma käsityksensä siitä tulee lähinnä anglosaksisesta tv-maailmasta. Paljon puhutussa nordic noirissa trendi tuntuu olevan toisensuuntainen. Matkan varrella syntyi myös alkuja kirjoihin. Hän vain tiesi, että osaa kirjoittaa, ja päätti kokeilla, kuinka pitkälle taito riittää. – Totta kai Zettermanissa on paljon itseäni
(Takauma-lava pe klo 10.30) Professori Anto Leikola on haastateltavana tänä syksynä ilmestyneen muistelmakirjansa ”Matala profiili – Muistoja kahdeksalta vuosikymmeneltä” tiimoilta. (Kullervo pe klo 13.30) Mielenkiintoinen kohtaaminen perjantain iltapäivässä: Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar ja futismaajoukkueemme takavuosien voimahyökkääjä Shefki Kuqi kertovat, millaista oli saapua pakolaisena 1990-luvun Suomeen. (Olohuone su klo 10.00) Tellervo Koivistosta ilmestyi viime talvena kiitelty elämäkerta. Mitä kirjailija miettii nähdessään tarinan henkilöt elävinä. LOKAKUUTA 2017 Etappeja messuviikonlopulle Lapset kysyvät tieteestä: tutkijat Riitta Silvennoinen, Maija Pohjakallio ja Kirsi Silvennoinen pääsevät vastaamaan lasten esittämiin kiperiin ja kiehtoviin kysymyksiin kiertotaloudesta, tulevaisuuden ruuasta, liikkumisesta, energiasta ja metsistä. (Aleksis Kivi pe klo 17.00) Messuilla monessa yhteydessä esiintyvä Kjell Westö keskustelee ohjaaja Mikaela Hasánin ja dramaturgi Michael Baranin kanssa Kangastus 38 -romaaninsa teatterisovituksen vaiheista. Miten romaaniteksti siirtyy näyttämölle. (Minna Canth la klo 11.00) Juuri ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tekoprosessin vaiheilta syntyi myös näyttävä elokuvakirja. Tilaisuuden juontaa kirjailija ja Heurekan teematuottaja Paula Havaste. (Eino Leino la klo 13.00) Sunnuntain Runousaamiaisella aamukahvin voi nauttia kuuntelemalla Anja Erämajaa, Olli Heikkosta, Miki Liukkosta ja Sinikka Vuolaa esittämässä runojaan. Vastoinkäymisiä ja ennakkoluuloja riitti, mutta se ei kumpaakaan ole lannistanut. 33 26. Ohjaaja Aku Louhimies ja toinen käsikirjoittaja Jari Olavi Rantala kertovat työskentelystä poikkeuksellisen suuren tuotannon kuvauksissa. Kirja tekijä Anne Mattson keskustelee rouva Koiviston kanssa tämän elämän käännekohdista. (Aleksis Kivi su klo 13.00) Kuvat Kari Hulkko
joulukuuta on kenties tässä suhteessa tyhjentävä. Vaikka hanke ei tuolloin vielä mennyt läpi, kaartien itsenäinen valta suhteessa puoluekoneistoon kasvoi. Joulu kuun nostaminen estradille ja kirjan aiheeksi on Könöseltä hyvä oivallus. joulukuuta. Lähesty mistapa on onnistunut. Vielä ennen vuoden vaihdetta Venäjän bolshevikkihalli tus tunnusti Suomen itsenäisyyden. Joulukuun pahaenteinen hiljaisuus täydentyy huutomerkeillä. Sisällissota odotti vain muutaman viikon päässä. Tokoin sanoja on pidettävä us kottavina. 34 26. Svinhuf vudin mielestä sosialistit olivat pet täneet itsenäisyyden asian, ja hän piti heidät tarkoituksellisesti pimennossa. Valkoiset valtiorikosoikeu det tuomitsivat seuraavana vuonna punaisia paitsi sodan, myös suurla kon aikaisista tapahtumista. Könösen kirjassa kuvattu aktivis tien kuriirin Waldemar Strömin tapaaminen SDP:n puoluejohdon kanssa 5. Sosialidemokraattien separatismi Itsenäisyysasiassa sosialidemokraa tit lopulta kuitenkin tukivat Svin hufvudin senaattia. ja se hyväksyttiin eduskunnassa Suo men nykyisenä itsenäisyyspäivänä 6. ”Massat johtavat meitä” Sosialidemokraattien näkökulma jää Könöseltä ohueksi. E. Svinhufvudin senaatti luki itsenäisyysjulistuksensa 4.12. Svinhufvudin (pöydän päässä) johtama itsenäisyyssenaatti istunnossaan 4.12.1917. Kahtia jaon osapuolet pitivät marraskuun suurlakkoa osana sisällissotaa. Kirjassa on aika laiskokemuksia sekä valkoiselta että punaiselta puolelta. Äänestykseen itsenäisyysjulistuk sesta SDP toi oman ehdotuksensa, jossa tuotiin esiin itsenäisyyden. Pu naisille marraskuu oli osa vallanku mousta. Pakostakin va lokeilaan nousee suhde Saksaan. Sen onni oli siinä, että sodan osapuolena Saksa vaikutti ratkaisevilla hetkillä Svin hufvudin senaatin itsenäisyyspoli tiikan ajoituksiin. Suomen itsenäisyysjulistuksen (6.12.) jälkeen alkoi senaatissa ar pominen siitä, miten ulkovallat saa taisiin tunnustamaan julistettu itse näisyys. Ludendorff ja itsenäisyys Könönen on nähnyt runsaasti vaivaa selvittääkseen mikä lopulta oli Sak san ja sen sodanjohtajan Erich Lu dendorffin osuus itsenäisyystapah tumiin. Samalla Könönen loihtii pääjuo nensa ympärille kuvaa sitä, mitä tapahtui muualla. Tosin kuvatietojen mukaan kuva olisi otettu jo maaliskuussa 1917. Päätöstä on pidetty myös eräänlaisena itse näisyysjulistuksena. P. Valtalain hengessä SDP tuki myös eduskunnan 15. Tyylillisesti Könö nen tavoittelee eräänlaista huumo rilla ryyditettyä seikkailukertomuk sen genreä. Siinä välissä oli kuitenkin joulukuu. Saksan tönäisemänä Svin hufvud joutui lopulta nöyrtymään ja pyytämään ensimmäistä tunnus tusta vihaamiltaan bolshevikeilta. Kuultuaan Strömin selvityksen Saksan suunni telmista tukea Suomen porvarihal litusta Oskari Tokoi oli todennut, ettei tilanteeseen enää voida juu rikaan vaikuttaa: ”Nykyään massat johtavat meitä, emme me niitä”. KIRJAT Janne Könönen: Punaisen leijonan maa – Suomen hullu joulukuu 1917 Otava 2017, 237 s. Tämä Jerry Cotton tyyli saattaa ajoittain tuntua kuitenkin häiritsevältä. Marraskuun val lankumoukselliset suurlakkotapah tumat olivat ohi. Valtioneuvoston linnan katolla hul musi valtavan kokoinen punakel tainen leijonalippu 4.12.1917 heti sen jälkeen, kun Pehr Evind Svin hufvudin senaatti oli lukenut itse näisyysjulistuksensa eduskunnalle. Joulukuu 1917 ei ollut suurten draamojen kuukausi. Heinäkuun valtalaki oli tämän itsenäisyyspolitii kan tulosta. Vaikka ”lopullinen totuus” ei nytkään paljastu, selvitystyö tuo kuitenkin uutta näkökulmaa tapah tumiin. Siksi se on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin aika kauden muut ajankohdat. LOKAKUUTA 2017 Hurrikaanin silmässä Kuvat Helsingin kaupunginmuseo Janne Könösenkin kirjassa on tämä kuva Senaatintalon (nykyisin Valtioneuvoston linna) katolla liehuvasta leijonalipusta. Sillä Suomi kat kaisi yhteytensä Venäjän hallintoon. Janne Könönen nostaa leijona lipun tuoreen historiakirjansa sym boliksi. Joulukuussa 1917 Suomen kahtia jako oli jo peruuttamaton. Tämä on sikäli perusteltua, että sosialidemokraatit tippuivat valtakunnan politiikan rat tailta totaalisesti sivuraiteelle hävit tyään lokakuun 1917 vaalit. Könönen lähestyy näitä joulu kuun valtiollisia tapahtumia Svin hufvudin senaatin ja valkoisen Suo men näkökulmasta. Joulukuun 1917 puolivä lissä Työväen järjestyskaartit piti vät Tampereella edustajakokouk sensa, jossa vaadittiin kaartien erot tamista SDP:n holhouksesta. Puolue noudatti kesäkuun 1917 puoluekokouksensa päätöstä itsenäisyydestä. Tulva ei ollut estettävissä. Joulukuussa 1917 Suomi oli erään laisessa historian suvannossa, hur rikaanin silmässä. Pahaenteinen hiljaisuus Suomen itsenäistymisen historiassa joulukuun 1917 merkitys on tietysti suuri. Suomi keikkui lastuna suur valtapolitiikan laineilla. marras kuuta 1917 päätöstä julistautua ”kor keimman vallan” haltijaksi. Se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen tunnus mutta kuvasi myös hurjalla tavalla ajankohtaa
ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Sankaripappi ja prolerunoilija Ilmari Unhon ohjaama Kirkastettu sydän (1943) on korostetusti sodan ajan elokuva. Päähenkilö on ainoa jatkosodassa kaatunut kansanedustaja, Kivijärven kirkkoherra Väinö Havas (kok). Se on omistettu ”suomalaiselle äidille”, tarkemmin ”kaikille niille urheille naisille joiden isät, pojat, veljet ja puolisot taistelevat valoisampaa tulevaisuutta”. marraskuuta suoraan Pietarin hallituslähteistä. Könönen arvioi, että puolueettoman median puute oli ehdottomasti sisällissodan selittävä tekijä. Kriitikko Aaltonen ihmetteli paitsi korkeakirjallista kielenkäyttöä myös sitä, että ”jykevätekoinen ja karheapiirteinen runoilijatyyppi” vaikutti ”haetulta, sillä todellisuudessa niin sanotut proletaarirunoilijat edustavat useimmiten sitä ihmistyyppiä, joka ruumiillisesti on heikkoa, degeneroitunutta, mutta jolla henki on sitä voimakkaammin kehittynyt.” Hän sovitteli sanomaansa huomauttamalla, että Kirkastetun sydämen työläisrunoilija ”on humoristinen poikkeus.” Nykykatsoja näkee helposti sodan ideologian läpi. Kohtauksen lopussa tulee tieto entisen proletaarin kaatumisesta. Mutta mikä oli syytä ja mikä seurausta. Vain kuolema hyvittää pahat teot. Könösen kirjasta käy hyvin selville, miksi näin oli. Juoksuhaudoissa isänmaallisuuteen herännyt runoilija katuu runojensa vasemmistolaisia linjauksia. Kansankomissaarien neuvostossa oli päätetty myöntää Suomelle itsenäisyys, mikäli sitä pyydettäisiin. Puolueettoman median mahdollisuus. Janne Könösen Punaisen leijonan maa tuo hyvin esiin aikakauden perustunnelmat. Työväenliikkeen historiaan liittyy myös yksi Könöselle sattunut pikkuvirhe: Väinö Tanner ei ollut kansanedustajana vuonna 1917, ei ennen eikä jälkeen lokakuun vaalien. prestiisielokuva. Politiikassa Tanner kyllä oli mukana sikäli, että kuului Tokoin senaattiin ja roikkui ministerinä vielä senkin jälkeen, kun muut sosialistit olivat sieltä lähteneet. En ole havainnut, että tapauksen todenperäisyys olisi jossain vahvistettu tai kiistetty. Tätä hänelle ei kuitenkaan sallita. Joka tapauksessa sosialidemokraattien valtuuskunta sondeerasi Pietarissa itsenäisyyshanketta eteenpäin joulukuun lopussa ja avasi tietä Svinhufvudin ja kumppanien Pietarin operaatiolle, tunnustuksen saamiseen Leninin hallitukselta. Antti Vuorenrinne Demokraatti Joel Rinne eläytyi voimakkaasti rooliinsa jatkosodan sankarikapteenina.. Itse asiassa Tanner jätti jopa äänestämättä lokavaaleissa, kun ehdokaslistoilta ei löytynyt mieluisia parlamentaarisen linjan sosialidemokraatteja. Konsensus ei riitä. Työmies ja Suomen Sosialidemokraatti -lehtien toimitusten historiaa kuvaavassa Sirkuskatu 3 -kirjassa on kerrottu ”hyvästä uutisesta”, jonka Työmiehen toimittaja Edvard Torniainen sai 24. u u u Suomi-Filmin 25-vuotisjuhlassa Kinopalatsissa käynyt Suomen Sosialidemokraatin Toini Aaltonen raportoi seuraavana päivänä (Ssd 20.12.1943): ”Järkyttävyydessään voimakas aihe on innoittanut myös elokuvan tekijöitä kuvaamaan tätä tositapahtumaa mahdollisimman suurella pieteetillä ja antaumuksella. Jäin miettimään arviota. Janne Könönen esiintyy Helsingin kirjamessuilla Olohuone-lavalla to 26.10. Emma Väänänen oli roolissaan kymmenlapsisen perheen nuorena rouvana ”harvinaisen herkkä ja lämminsykkeinen”. 35 26. Työläisrunoilija katuu valtionvastaisuuttaan, pyytää sotakokemuksistaan viisastuneena anteeksi ja lupaa jatkossa pyrkiä isänmaallisesti sopusointuun yhteiskunnan kanssa. Kunniatehtävä lankesi yhtiön pääohjaaja Ilmari Unholle. Oliko sosiaalinen ja poliittinen kahtiajako niin jyrkkä, että puolueettomuus oli teoriassakin mahdotonta. Uskonnolla ja isänmaalla viritetty kertomus oli kuin luotu vakavaa 25-vuotisjuhlaelokuvaa etsivälle Suomi-Filmille. Hänen rinnallaan kohoaa kuitenkin naiselliseen voimaan ja suuruuteen hänen vaimonsa, joka omalla hiljaisella tavallaan osoittaa urhoollisuutta kantamalla rohkeasti lohduttoman surunsa ja vastuun suurilukuisesta perheestä.” Suomalaisen elokuvahistorian uskomattomimpia kohtauksia on komppanianpäällikkö Havaksen ja sosialistisen proletaarirunoilijan kohtaaminen korsussa rintamalla. Sankarina kaatunut runoilijapappi, joka niin monen muun Suomen miehen tavoin jätti jälkeensä lohduttomasti surevan lapsijoukon, on elokuvan varsinainen päähenkilö. 14.00. Ristiriita itsenäisyyssenaatin politiikan kanssa oli selvä. Joel Rinne näytteli ”voimakkaasti eläytyen pappia, joka kapteenina rintamalla suoritti sankaritekoja”. Silti Havaksen leski irtisanoutui elokuvasta. LOKAKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Juurakon Hulda (1937), Varastettu kuolema (-38), Avoveteen (-39), Kulkurin valssi (-41), Yli rajan (-42), Sellaisena kuin sinä minut halusit (-44), Ristikon varjossa (-45) Jari Sedergren OSA 3/10: 1937–1946 Kirkastettu sydän, 1943 Ohjaus Ilmari Unho saaminen yhteistyössä Venäjän, siis bolshevikkihallituksen kanssa. Lehtien vihapuheet molemmin puolin epäilemättä kiihdyttivät vastakkainasettelua. Toukokuussa 1944 hän piti sekä romaania että elokuvaa ”ikävinä tapauksina”, jotka ”taloudellisestikin palvelivat vain tekijöitään”. Vihapuheet olivat muuttuneet jo teoiksi, eikä paluuta sopuun enää ollut. Elokuvan pohjana on Martta Haatasen neljään painokseen yltänyt romaani ”Kirkastettu sydän – romaani Suomen äideille”. Vaikka kansalliskirjallisuudesta ei ollutkaan kyse, oli tavoitteena selvästi ns. Mainonnan ytimessä oli psykologinen uskottavuus. Työmiehessä silloin toimineen Yrjö Oksasen haastattelulausunnon mukaan tieto toimitettiin ”Ukko-Pekka” Svinhufvudille ja Santeri Alkiolle
Miksi taas Tuntematon. Kolmas Tuntematon sotilas (2017) vetää puoleensa myös kysymyksiä, joita teatteritaiteessa ei koskaan esitetä moittivasti. Silti tulkinta tuntuu samalla hyvin perinteiseltä sankarikuvalta Louhimiehen palatessa kerran toisensa perään rohkeuden ja pelkuruuden osoitusten ratkaisuhetkiin, joissa miehisyys mitataan. Koti jossain kaukana on kuin unta, puhtoisuudessaan miltei harhaa. Valo siivi. Historiallisen kallis, realismia painottava kotimainen sotakuvaus on kaukana säkenöivästä fantasiasta. Syvyyssuuntaan sukeltavien yksilöpotrettien rinnalla Louhimies on suosinut myös laveampaa ryhmävalaisua. Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen, Aku Hirviniemi 2017, 180 minuuttia Claire Denis’n ”Aurinko sisälläni” -elokuvan päähenkilö Isabellen peiton tai ihon alle pyrkivät miehet voisivat tiivistää kokemuksensa elokuvasiteerauksella”rakastin epätoivoista naista”. Oikean rakkauden etsintä näyttäytyy tässä elokuvassa ennen kaikkea tragikoomisena, sanan jälkimmäiseen puoliskoon painottuen. Vaikka Claire Denis marssittaa päähenkilönsä Isabellen rakastajien rooleihin kiinnostavan kirjavan joukon miesnäyttelijöitä, Aurinko sisälläni (Un beau soleil interieur) on suvereenisti Juliette Binochen elokuva. Tekijät luovat nelikolle henkilöhistoriaa ja perheitä, tunteita. Isabellessa ei ole mitään valmiiksi pureskeltua, hahmo haastaa katsojaa siinä missä sulhokandidaattejakin. Ohjaajan tietäen ärsytyskynnystä koetellaan varmasti tarkoituksella. Kaiken keskiössä on talvisodan nähneen ja muita iäkkäämmän Rokan kokemus, kapina ja kärsimys. Mitä maaperää uusi tulkinta voisi vielä möyhiä. Ranskalaisen nykyelokuvan kiintotähti kantaa vaativan roolinsa upeasti: heittäytyy koko sydämellään ja kropallaan viisikymppiseksi taidemaalariksi, joka etsii uutta aitoa rakkautta avioliittonsa kariuduttua. Jos oikeasti rakastaisivat. Alkupuolen vaimeutta alleviivaavat epätasaiset ja puhdittomat taistelukohtaukset. Onneksi kulku pääsee jo kohta jatkumaan. Kun Aho on astunut ensimmäisen kerran kuvaan, hän esiintyy jatkossa myös niissä, joissa hän ei ole. Teos alkaa, kun metsän siimeksessä, ylityspaikalla käydään kuolinkamppailua. Vaikutus on ylivoimainen, jopa liiallinen. Veteen piirretty viiva Sinivalkoisesta hankkeesta huolimatta Louhimies ihailee amerikkalaista elokuvaa. Välillä tämän neuvokkuus tuntuu supersankaruudelta. Sukupolvensa kotimaisista ohjaajista vakavin ja toisinaan ontuvin, Aku Louhimies, laajentaa näkökulmaa kotirintamalle: vaimoihin, vanhempiin, lapsiin, puitavaan viljaan. Yhtä öykkärimäistä pankkimiestä vain panettaa, yksi taidepiirien tuttavuus ei uskalla paljastaa omia tunteitaan, narsistisempi näyttelijäsälli taas suorastaan tursuaa niitä ja niiden esittelyä. Ympäröivä kuolema, hulluus menee kaikkein kovimmankin ihon alle, mielenterveyden äärirajalle. Niissä kivikautiset vaistot ryöppyävät ärsytettyjen ihmisten primitiivireaktioiksi todistaen sivistyksemme ohutta pintaa. Olimme sotilaita Louhimies on ruotinut jurojen suomalaisten raadollisuutta jo useassa ohjaustyössään sekä elokuvan että television puolella. Elokuvasaleissa valmiista teoksesta tulee myös jonkinlainen yhtenäiskulttuurin viimeinen ponnistus ja testi. Rakastumisen kannalta alamittaisiin tyyppeihin sotkeutuminen tuntuu pikemminkin turhauttavan kuin traumatisoivan häntä. Enemmän kuin yhteisöä Louhimies haluaa tällä kertaa katsoa sittenkin yksilöitä; sitä miten sota kohtelee ja vaikuttaa heihin. Linnan romaani ei siitä muuksi muutu. Taiteenlajin kalleus ja nimekkeiden lukumääräinen vähyys saavat kohtuuttomastikin tivaamaan, eikö tähdellisempiä aiheita ajastamme löydy. Hän on se, josta Rigoletto-oopperassa lauletaan ”la donna è mobile”: Isabelle on todella jatkuvassa liikkeessä, sekä fyysisesti että tunnetasolla. Sammakkoperspektiivistä sota on sattumanvaraista ja sekavaa, mutta Louhimiehen tapa leikata otoksia ja lopettaa kohtauksia haittaa jännitteiden muodostumista täyteen tehoonsa. Joku heistä varmaan rakastaakin, joku toinen taas on liikkeellä puhtaasti valloitusintressein, kesyttämässä hankalaa tapausta. Sisältä kytevän, yhä maanisemmaksi käyvän Eero Ahon riutuneet kasvot ovat yhtä kuin Tuntematon sotilas. Ehkä romaanin nimikin avautuu nyt uudelleen. Saa nähdä. Uusi Tuntematon huokuu siis monessa Louhimiehen aiempaakin uraa. Mitään Kristian Smedsin kuvainkaatamista rahoittajataustaltaan patrioottiselta elokuvalta on turha odottaa. Lopputulos koettaa riisua kauhun paljaaksi ja näyttää sotimisen totaalisen karmeuden. Riehakas Vanhala kypsyy esittämään Rokalta kenties koko elokuvan avainkysymyksen. Konekiväärikompanjan marssi vanhan rajan yli ja yhä idemmäs Neuvostoliittoon ei ole tarinallisesti kummoinen. Hänen katseensa on väistämättä ulkopuolisen. Ohjaaja on sanonut halunneensa modernisoida teoksen kielen sellaiseksi, että se puhuttelisi nuorempia sukupolvia. Rauni Mollbergin versio kolmekymmentä vuotta myöhemmin on sekin aikansa tuote, Full Metal Jacketiin (1987) vertautuva illuusioton ja pasifistinen kuvaus nuorukaisista, jotka menettävät vapautensa, järkensä ja henkensä. Louhimies riisuu tyypittelyä onnistuneesti, mutta ovatko hahmot edelleen ”kaikkien” suomalaisten tunnistamia. LOKAKUUTA 2017 Isabelle ja noin seitsemän kääpiötä ELOKUVA Aurinko sisälläni Ohjaus Claire Denis Pääosissa Juliette Binoche, Nicolas Devauchelle, Xavier Beauvois, Josiane Balasko, Gérard Depardieu 2017, 95 min. Louhimies ja toinen käsikirjoittaja Jari Olavi Rantala nostavat tutuista henkilöistä esiin myös Hietasen, Kariluodon ja Koskelan, mutta elokuva on Rokan. Isabellan häilyväisestä ikiliikkeestä huolimatta elokuva jähmettyy toveittain paikoilleen. Jotta Isabellen parisuhdekartoitus ei kävisi liian yksinketaiseksi, ex-aviopuolisokin heiluu kuviossa ”vanha suola janottaa” -pohjalta. Louhimies, 49, on myös Tuntematonta tulkitsevista elokuvaohjaajista ensimmäinen, joka ei ole itse elänyt sota-aikaa. Romanttisen komedian fakkiin änkeäminen ei kuitenkaan tekisi oikeutta Denis’n monin paikoin piikikkäälle ja arkipäivän ihmissuhdelätinän triviaalisuutta ilkkuvalle näkemykselle. Synkkyyden epistolassa välähtää toinenkin todellisuus. 36 26. ELOKUVA Tuntematon sotilas Ohjaus: Aku Louhimies Pääosissa: mm. Terrence Malickin moderni klassikko Veteen piirretty viiva (1998) lienee aikamme lainatuin sotaelokuva. Ahon hahmotus korostaa muutosta, jonka Rokkakin kokee. Rahan vai näkemyksen puutetta. Kamera sukeltaa kiikaroimaan verisen pakomatkan kaaosta. Rakastajamiesten onttojen puheiden yli käy elokuvan mainioon finaaliin ilmaantuva ennustaja – roolissa itse Gérard Depardieu, jonka Miehet marssivat helvettiin Aku Louhimiehen mammuttielokuva Väinö Linnan klassikosta laajenee kotirintamalle Edvin Laineen näkemys Väinö Linnan romaanista on hurttia jermuhuumoria iskevien aikamiesten isänmaallinen, tekohetkensä tiedostava sotaseikkailu. Onko sääntöjä ja hierarkiaa halveksuva mies sankari ollenkaan vai syypää ahdinkoonsa. Samalla hän nostaa vielä entistä selvemmin esiin muutaman avainyksilön, erityisesti suomalaisen periksiantamattomuuden symboliksi kohotetun täydennysmiehen, maanviljelijä Antero Rokan. Loistava Binoche Isabellen puolelle voi olla välillä vähän vaikeuksia asettua, hänen jahkailunsa on paitsi liikuttavaa myös ärsyttävää, häiritsevää. Luoti osuu yhteen päähenkilöistä, joka tuupertuu. Todellinen nahkoihin meneminen jää puolitiehen. Mainittu epätoivoisuus on ehkä se kuva, joka Isabellesta miehille välittyy, mutta ei hänellä itsensä kanssa suurta hätää ole. Tai käy tyhjää mieskatrasta pyöritellessään
Vincent van Goghin maalausten maailma siirtyy vaikuttavasti kuviin, mutta hänen elämästään ja kuolemastaan filmi ei kerro mitään uutta – vaikka yrittää. Rolf Bamberg Demokraatti Miehet marssivat helvettiin löityy pinnan alle. Myös kotirintamalle laajetessaan elokuva puhuttelee Malickin estetiikasta ammentavilla otoksilla, kuvakulmilla, liukuvilla kamera-ajoilla ja jopa musiikilla, josta vastaa Lasse Enersen. Itsenäisyyden juhlavuoden kotimainen pääelokuva näyttää myös suomalaisen sotilaan pelon, vastuun väistelyn sekä etenemisvaiheen moraalisen ailahtelun ja lopulta rappion tappion häämöttäessä. (Mikä on minimikesto roolille, että voi saada sivuosa-Césarin?) Ensin tyyppiä luulee jopa psykologiksi tai avioliittoneuvojaksi, kunnes tietyt astrologiset höpinät paljastava äijän todellisen karvan – silti hänen ajatuksensa Isabellen nykytilasta ja tulevaisuudesta kuulostavat varteenotettavammilta kuin rakastajien. Upseeria on houkutus syyttää. Öljyvärimaalauksin toteutettu elokuva tarjoaa paljon silmänruokaa, mutta jää tarinalliselta sisällöltään ohueksi. Välillä osoitteleva tyyli vaikuttaa päälleliimatulta, vaikka kokonaisuus on ohjaajan hyppysissä. Cédric Klapischin ohjauksen ehdottomia valtteja onkin uskottava työn kuvaus, viininviljelijän koko vuodenkierron arki pääsee hyvin näkyviin. Rokka (Eero Aho) ja Koskela (Jussi Vatanen) ovat väsyneitä miehiä sodassa. Näin herra selvänäkijä neuvoo Isabellea: ”Etsin sisältäni kauniin auringon. Jatkosodasta hän ei sellaista saa. Tarina sisaryhteyden jälleenrakennuksesta saa toimivat kehykset pieneltä viinitilalta. Nyt vihoviimeiseen kuvaan tiivistyy jotain, joka ei edes tarvitse sanoja. Louhimiehen helmasynteihin ovat kuuluneet katteettoman onnelliset loput. KOONNUT ROLF BAMBERG ELOKUVA Viinitilamme Ranskassa Lattea suomenkielinen nimi ei pilaa tätä herttaista ranskalaiselokuvaa, joka ei pyri pullistelemaan yli äyräidensä. Aurinko vai pimennys. ELOKUVA Loving Vincent Euroyhteistyönä syntynyt uraauurtava animaatiodraama on hukkua komeaan kuvavirtaansa. Perusmiesten naisetkin ovat kuin Hollywoodista: sorjia kaunottaria. Juliette Binoche saa laittaa peliin kaikki puolensa tosirakkautta etsivänä Isabellena. ELOKUVA muutaman minuutin näyttäytyminen on mieleenjäävä. LOKAKUUTA 2017 Pika-arviot Ikitie Antti Tuurin parhaimpiin kuuluvasta romaanista saatiin myös paras hänen tuotannostaan tehty filmatisointi. Kuvassa myös yhtä sulhoehdokasta esittävä Nicolas Devauchelle.. Rane Aunimo Demokraatti Pitkä matka jonnekin. Jäljellä on, ehkä koko Suomesta, vain suuri uupumus. Elokuvan julma huipennus pitää palan kurkussa pitkään – kommunismin mustan kirjan lukuja synkimmillään. AJ Annilan ohjaama elokuva on voimallinen kuvaus siitä, millaisin unelmin niin suomalaiset kuin amerikansiirtolaisetkin lähtivät rakentamaan ihanneyhteiskunnaksi olettamaansa Neuvostomaata, ja kuinka järkyttävästi utopiat romuttuivat. Hänen aatoksestaan elokuva on ottanut nimensäkin. Kukaan muu ei näytä sitä vaikuttavammin kuin joka solullaan roolilleen antautuva Aho. Linnan romaanin viesti ei ole yksiselitteinen. Niin teidänkin tulee tehdä.” Isabellen aseistariisuvasta hymystä päätellen hän ottaa vihjeestä vaarin. 37 26
Visarunossa on samaa, oudoksuvaa ja hieman satiiristakin tunnelmaa. ”Tulevan Finlandia-palkitun nuorukaisen mäkitupalaisperhe kävi läpi kaiken mahdollisen piinan; Gösta itse oli koulukiusattu herkkis, joka koki karusti sodan ja köyhyyden. Kaiken tämän helvetinmoisen kurjuuden keskeltä sikisi jotain ennen kokematonta. Olemme kumpikin filosofian tohtoreita, mutta minä väittelin paljon vanhempana kuin Gösta. Kaupunki on kävijälle näkymätön, koska sen jokaista taloa peittää julkisivu.” Jouko Grönholm on toiminut Ågrenille kuriirina, pyytämättä ja yllättäen, mutta ilahduttaen. Erästä nimeltä mainitsematonta saattaisi ilahduttaa väite: ’Me emme tarvitse totuutta’… Runot liittyvät nimettyihin paikkoihin, Pietarsaareen, Helsinkiin, Tukholmaan, Vaasaan, ja kaikkialla runoilija näkee kulisseja. Ågren on väitellyt Dan Anderssonin elämästä ja runoudesta ja työskennellyt mm. ”Gösta Ågren (s. 38 26. Gösta Ågren sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1988 runokokoelmastaan Jär (suomennettu nimellä Tääl). Kirjallinen tuotantoni on suppeampi kuin hänen, eikä siihen sisälly yhtään runokokoelmaa. ”Visaruno on kiinnostava. Pienen maaseutukaupungin pojalle, joka majoittui tuttavan kauppaan ydinkeskustaan Fredrikinkadulle, pääkaupunki oli suuri ja historiallinen, kokemuksena hämmentäväkin. Niinpä Turkuun palattuani postitin Ballaad-vironnoksen Vaasaan Gösta Ågrenille. On tärkeätä/ että ei voita.). Hän piti 1950-luvun armeijaa sadistisena ja tunteettomana?! Runoilija vertaa omaa kohtaloaan antiikin tragedioihin. Se tuo mieleen pietarsaarelaisen tapahtuman vuodelta 1918. Ja jos ei omasta takaa ollut, niin naimisen kautta saatiin lisää. Niitä hän itse pitää innoittajinaan ja voimanlähteinään. Visarunon nimi on Kohtaaminen. ”En mitenkään tunne Gösta Ågrenia henkilökohtaisesti, mutta vuosikausia sitten löysin pärnulaisen antikvariaatin kätköistä hänen velivainajansa Leo Ågrenin romaanin Ballad (1962) vironnoksen (Ballaad, 1965). Ågren sai omansa vuonna 1989 runokokoelmasta ’Jär’ (’Tääl’), jota seurasi visassa haettu ’Städren’, Caj Westerbergin suomentama ’Turuilla’ (1990). Kalevi Keski-Korhonen. Kaupungit, jotka teoksessa mainitaan ovat Pietarsaari, Helsinki, Tukholma ja Vaasa. ’On elettävä sellainen elämä, että tulee kirjailija.’ Kohtuus kuitenkin kaikessa, murahtaisi kai jopa Erno I.” u u u Runo vei Mauri Panhelaista takaisin teinivuosiin. Helsingin yliopiston kirjastossa, Ny Tid-lehdessä ja opettajana Kalixin kansanopistossa.” Eero Reijonen kertoo kirjailijan nuoruusvuosien olleen ankarat. Perheen kuudesta kersasta neljästä tuli vakavasti otettava kirjailija. Se palautti mieleen elämäni ensimmäisen matkan Helsinkiin kauan sitten, 16-vuotiaana. Perheessä oli tuberkuloosia, astmaa ja mielisairautta. Ja poweria totisesti tarvittiin, nuorukaisen runoratsu oli tuupertua jo ennen kuin netistä oli tietoakaan. Koska Neuvostoliitto ei noudattanut mitään kansainvälisiä tekijänoikeussopimuksia, päähäni pälkähti, että kenties sukulaiset eivät tiedä mitään tuommoisen käännöksen ilmestymisestä vuosikausia sitten Neuvosto-Virossa. Humaltumisen edetessä päätettiin teloittaa vangittuina olleet suomenkieliset mihinFinlandia-palkintojuhlassa 1988 kaksi voittajaa kohtasivat, edellisvuoden palkittu Helvi Hämäläinen ja tuore voittaja Gösta Ågren. Maaliskuun alussa Kaupunginhotellissa juhlittiin paikalle saapuneita suomenruotsalaisia jääkäreitä. En myöskään soita virsikannelta kuten Gösta Ågren enkä ole ohjannut yhtään elokuvaa. ”Gösta Ågren on puolitoista kuukautta nuorempi kuin minä, olemme molemmat syntyneet vuonna 1936. Sirpa Taskinen iskee faktoja pöytään niin että permanto tömisee. LOKAKUUTA 2017 Erno Paasilinnan teesin käytännön esimerkki Aika hankala runotehtävä ratkesi kohtalaisen mukavasti, vaikka ihan ei kaksinumeroisille yllettykään. Pietarsaari-sikermässä on runo Ojankaivaja. Hänen runonsa ovat varsin lakonisia ja usein paradoksaalisia (Elämä on tappio, joka/ vaatii taistelun. No, maailma on ihmeellinen paikka. Leo-veli, itsekin masennuksen runtelema, joutui kokemaan vaimonsa mielisairauden. Sitaatti on trilogian kakkososasta Turuilla (Städren 1990). Trilogian kolmas osa on ’Hid’ (’Tähän’). 1936) on siitä harvinainen Finlandia-palkittu, että hän on ruotsinkielinen ja runoilija; jossain vaiheessahan on siirrytty vain proosan tai oikeastaan romaanien palkitsemiseen. Olemme molemmat työskennelleet tieteellisissä kirjastoissa, sillä saralla urani on olennaisesti pitempi. Jonkin ajan kuluttua sain lyhyen mutta kauniin kiitoskirjeen, joten en ehkä ollut toiminut väärin, vaan toivottavasti onnistunut ilahduttamaan veljeä.” Vesa Kautto kirjaa yhtäläisyyksiä ja eroja, ja kertoo karmean tositarinan liki sadan vuoden takaa. Gösta Ågren vertaa muualta tulevan kohtaamista pääkaupungin kanssa hysteerisen ohjaajan oopperaan, jonka siisti yliviritetty julkisivu kätkee enemmän kuin paljastaa
Siksi ehdotankin, että tämä syksy muistetaan kritiikistä. Ennätysmäisistä Suomi sataa -luvuista. Kohtuuton kritiikkikin on sallittua, sananvapauden nimissä, ellei se mene vihapuheen puolelle. VIIKON 43 SITAATTI Kun tämä on juuri se tehtävä, joka puretaan auki 9.11. Paitsi halloweenina, kun kaikki on kaupan. Näyttää siltä, ja se on alkanut viime aikoina nyppimään, että enää ei ole illanviettoja, yleisöluentoja, keskusteluja, yhteislaulua, teehetkiä, tiedettä & kaljaa, kirjallisia jatkoja tai leffailtoja. Vastaukset viimeistään 1.11. Läntisestä päästään se on vielä aivan keskeneräinen ja vain jonkinlainen metsän reunustama ajotie kulkee kiemurrellen alas rantaan siitä, mihin rakennukset ja varsinainen katu päättyvät. LOKAKUUTA 2017 Muuten olen sitä mieltä, että Tuntemattoman sotilaan neljännen elokuvaversion voisi sitten joskus nimetä päähenkilönsä mukaan ytimekkäästi ”Rokka”. Juhlan kunniaksi yhdelle perinteinen palkinto ja kahdelle muulle yllätyspalkinto. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Melkein kaikki ovat ilmoittautuneet mukaan. Sitä odotellessaan se parhaansa mukaan yrittää palvella niiden ihmisten vaatimattomia tarpeita, jotka ovat asettuneet asumaan sen varrelle.” kään syyllistymättömät työväenjohtajat. Hyvä että haukuttiin. Ai mistäkö tiedän. Elän omaa täyttä elämääni. Melkein luomua ja rasvaakin vain nimeksi.” Elämme tapahtumien aikaa. Jari Sedergren Mistä tämä syksy muistetaan. Ottaen huomioon sen, että vain harvat saavat kritiikistä palkkaa (ja hekin vain vähän), on yllättävää, että se on niin suosittua. Kirjailijan kuolemasta tuli keväällä kuluneeksi tasavuosia. Tietty järjestäjät ihan vähän melalla avittavat kulttuurin paattia kokemusten avomerellä. Kirjailija on siis esiintynyt visassa kerran aiemmin, noin kaksikymmentä vuotta sitten. En oo nähny, mut kyllä se tiedetään, ja tuskin meen edes kattoon, kun facessakin haukuttiin. Aforismi välipalaksi Nyt on aika perustaa valtakunnallinen ihmisten itseltäsuojeluohjelma. Helsingissä luvataan tänä syksynä 1 200 esiintyjää, monet heistä taatusti ärsyttäviä, ymmärrettävästi hyvinkin kaupallisista syistä. Mahdollistavat osallistujan osaamisen itsensä viihdyttämisessä minifestareilla. ”Taimaus on tosi tärkeetä ja se että se hashtag olis suomeksi. No, viinimessut ovat nurkan takana. Vain muutama epäröi, kun eivät ole varmoja taputtavatko väärässä kohdassa. Entäs Blade Runner 2049. Missä on oman elämän viestintäosasto silloin kun sitä tarvitaan?” u u u Kirjamessuilla Ruotsin Göteborgissa muutamat esiintyjät vastustivat esille pyrkiviä uusnatseja boikotoimalla koko happeningia. ”Mua ei hämätä kaupallisilla tiedotteilla. En ole ihan varma tarkoittaako tuo viimeisin tungosta. ”Valitettavasti, kun täällä ei voi sanoa mitään suoraan vaikka tosiaankin olisi tarve, niin en voi sanoa, mistä tämä kaikki on niinku pohjimmiltaan. Nyt oon varma ettei tartte mennä.” Mutta mistä tämä syksy muuten muistetaan paitsi suurelokuvista. ilmestyvässä Kirjavisan 25-vuotisjuhlanumerossa, on paikallaan ottaa taas esiin asteriski. Juhlissa mukana ollut valkoisten joukkoihin liittynyt varatuomari Johannes Jääskeläinen vastusti aietta. Siitäkin tulee mielettömästi negatiivista palautetta. Mutta tuskinpa sen parhainkaan osa vastaa kadun nimeä vaativammassa mielessä, sillä se on kiveämätön ja kuoppainen uoma vanhojen ja vanhanaikaisten puutalojen välissä... (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 *. Sitten siellä on nettisivuston mukaan houkutuksena myyntitarjouksia ja tunnelmaa. Kaikkea voi kritisoida. ”Katu kulkee tasaisesti kaupungin laitamaa idästä länteen. 39 26. Punaisesta auringosta, pyörremyrskyistä, hurrikaaneista ja kaikkialla lurkkivista hybridiuhkista. Enää ei ole illanviettoja, yleisöluentoja, keskusteluja, yhteislaulua, teehetkiä, tiedettä & kaljaa, kirjallisia jatkoja tai leffailtoja. Nämä vihjeet ja katkelma kirjan ensimmäisen luvun alusta pitäisivät riittää paljastamaan, kuka hän on ja mikä klassikkoteos. ”Tuskinpa se vetää vertoja alkuperäselle. Vai sittenkin vetävimmistä somehashtageista. Kyllä mä arvaan et te snaijaatte, vaikka en just nyt avaudu.” Sarkastiset heitot ja ironiset vedätykset sallitaan periaatteessa, mutta sitä näkymätöntä rajaa ei sitten ylitetä, ettei kenenkään kokemuspintaa loukattaisi. ”Mä oon ollu ääripäässä.” Ei muuten ollut helppoa. On vain tapahtumia, joihin kaikki saavat vähintäänkin osallistua tai nykyideo logian mukaisesti olisi vielä parempi, jos osallistujat tekisivät kaiken itse. Niinpä hänet pantiin joukon jatkoksi ja ammuttiin kuuden muun kera tupakkatehtaan seinää vasten aamuyöllä 2.3.1918.” Näin kirjailijaa suitsuttaa Unto Vesa: ”Ågrenin runot ovat hienoja ja hiottuja, jokainen säe kuin helmi tai timantti.” Hän löytää Turuilla-kokoelmasta tosin yhden heikkoudenkin: ”Pietarsaari, Helsinki, Tukholma ja Vaasa saavat siinä runonsa, vaan Tampere ei...” Viikon muita tietoviisaita olivat Juhani Niemi, Pertti Vuorela, Veikko Huuska, palkinto Jouko Grönholmille. Tätä kirjoittaessani kaikkein viraaleimman meiningin keskiössä on elokuva-alan huipulta lähtöiskunsa saanut #metoo – sukupuolisen häirinnän kokemukset puhuttavat aiheen vaikeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta. Hän on järkäleluokan tekijä paitsi kirjallisuushistoriassamme myös työläiskirjallisuuden lajityypissä. Mutta se on suora ja leveä, kuten oikean kadun tuleekin olla, ja kapungin herrat ovat kenties ajatelleet, että se joskus tulevaisuudessa täyttää suuriakin vaatimuksia
Sodan uhka läheni Pietaria ja Helsinkiäkin. Se on jo suorastaan puhunut useammassa lehtensä numerossa veritöistä, ja kääntänyt pirullista myrkkyä ja verta tihkuvat sanansa sosialidemokraatteja kohti, usuttaen käymään verikaartinsa ja salakoplansa niiden kimppuun. Kirja ei saanut ilmestyä ennen sen kuolemaa eikä liian kauan sen jälkeen, Kaminski olisi lyhyen aikaa huomion keskipisteenä.” Maailman kirjallisuuden katekismus DANIEL KEHLMANN: MINÄ JA KAMINSKI (ICH UND KAMINSKI, 2003) SUOMENNOS ILONA NYKYRI . – Sosialivallankumouksellisten ja menshevikkien petoksen takia on Venäjällä jäänyt ja jää yhä edelleenkin tasavallan yhtey teen, vallankumouksen aikana, neuvostojen rinnalla kapitalistien ja tilanomistajain hallitus, Lenin syytti Työmiehenkin julkaisemassa jutussa (26.10.). Suomessa pakoillut V. Minulla oli muiden käsitykset nauhalla, mutta tarvitsin sitaatteja Kaminskilta itseltään; yhtä ja toista sellaista, mitä se ei ollut vielä koskaan sanonut. Hänen suojelevasta tyttärestään puhumattakaan. Venäjän asioista Työmieheen kirjoittanut Edvard Torniainen raportoi (28.10.), että työja sotamiesneuvostot ovat useimmilla paikkakunnilla ”joutuneet bolshevikkien käsiin”. Oiva oppitunti sensaatiota metsästäville elämäkertureille. Bolshevikki valittu puheenjohtajaksi, Työmies otsikoi 10. Tämä Kaminski vaikuttaa päällepäin sokealta vanhalta höppänältä, mutta hauraan kuoren alla lymyää melkoinen mestarivedättäjä. I. – Taas zeppeliinihälytys Helsingissä, Työmies uutisoi (31.10.) Kotimaassa vihapuheet kärjistyivät. ”Työmiehen” toimittajia uhataan henkilökohtaisella kostolla. – Sanotaan, että me aiomme anastaa vallan /–/. Milloin se oli kuullut silmäsairaudestaan. Sakari Työmies 27.10.1917 ”Lokakuun vallankumous” kypsymässä – Pietarin työja sotamiesneuvosto. /-/ Mutta tämä lokavirran syökseminen tämän maan suurimman puolueen silmille ei ole riittävä. Edessämme raskas todellisuus. Verivirtoihin on puolue hukutettava, verivirtoihin on vallankumouksen aamu peitettävä. LOKAKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Oli paljon mistä minun piti Kaminskin kanssa puhua. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Viimeistään tuo viimeinen virke paljastaa, kuinka arveluttavin motiivein laskelmoiva kulttuurikriitikko on liikkellä projektissaan kirjoittaa kuuluisan maalarin elämäkerta. Helsinkiäkin tyhjennettiin saksalaisten maihinnousun pelossa. Ola Fogelbergin piirros Työmiehessä 26.10.1917.. Lokakuussa saksalaiset valtasivat Viron saaret, Saarenmaan ja Hiidenmaan. lokakuuta. 40 26. Nyt on Uusi Suometar tehnyt julkisuudessa uhkauksen, joten voimme hyvin aavistaa, mistä päin nämä uhkauskirjeet ovat aikaisemminkin tulleet. Lenin palasi salaa Pietariin 21. Mitä kaivoksessa oli tapahtunut. Pakolaisjunaan lastattiin venäläisten sotilaitten ja virkamiesten perheitä. Valmistelevatko suomettarelaiset salamurhia. Sanoista tekoihin siirryttiin kolme kuukautta myöhemmin. Lev Trotski oli Venäjällä pääosassa. Miksei avioliitto ollut kestänyt. Nyt alamme nähdä kaikki paljain silmin. Kirjoituksissa virtasi jo veri, kuten Otto Vilmin (”Sakari”) pääkirjoituksessa (juttu alla). Taustalla olivat myös sotatapahtumat. Kyseessä ei ollut kuka tahansa bolshevikki vaan itse Lev Trotski, jonka rooli tulevassa vallankaappauksessa olikin ratkaiseva. Kaappaus nimettiin myöhemmin ”lokakuun suureksi sosialistiseksi vallankumoukseksi”. /-/ Toimitukseemme on aikaisemminkin saapunut koneellakirjoitettuja kirjeitä, joissa on uhattu tappaa se ja se toimittaja. Vain viikko ennen bolshevikkien vallankaappausta Työmies selosti (31.10.) Pietarin neuvoston kokousta, jossa Trotski ennakoi jo tulevaa. Viimeaikoina ovat kansalaiset huomanneet sen vihasta hehkuvan kiihotuksen, jota porvarilehdet, mutta varsinkin Uusi Suometar on harjoittanut. Paljon voimia kysyvä taistelu edessämme. /-/ Työväenliike ei kuole, jos muutamia sen toimihenkilöitä tapatattekin. – Ja internationalistien tunnuslause: ”koko valta neuvostoille” saavuttaa yhä enemmän ja enemmän kannatusta demokratian keskuudessa. Siinä huuto. Synkät päivät ovat tulossa ja valta on otettava ei salaliiton avulla, vaan yksimielisellä voimainosoituksella, Trotski uhosi. Tässä kysymyksessä meillä ei ole salaisuutta. lokakuuta 1917. Usvakuvat ovat hävinneet
LOKAKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Voi. Emme jätä häntä tuuliajolle vaan katsomme, mihin se riittää. Vähitellen kaikki tuo ja vielä paljon muutakin ruumiillistui Perussuomalaisiksi. Vastaan nyt, että tiedän. sotetana, sokele, sovetti, soomari ja orvokkina pohjalla, sovittu. Tätä Sintua ei tarvinnut eikä tilannut Suomen kansa vaan keskenään riidellyt persujen johto. Ja tämä siksi, että Aatami oli Eevansa pyynnöstä kavunnut tälle kielletyn puun omenan, jonka he sitten yhdessä söivät. Aikanaan ja aikansa yhtenäisyyttään ylistänyt SMP on vainaa. Pressanvaalit lähestyvät. Kiitollisuus on heille tuntematon sana siinä kuin röyhkeys on heitä parhaiten kuvaava ilmaisu. Siniset syövät perussuomalaiset sisältä, todisti muuankin persuaktiivi. Siniset syövät perussuomalaiset sisältä, todisti muuankin persuaktiivi. u u u Meitä on yli kesän viihdytetty vanhan persujohdon henkisen konkurssipesän ja sen osapuolien vatsanväänteistä. Heidän kätensä ei varmaan vapise ansaitsemattomia etuuksiaan kuitatessaan. Näyttää siltä, että Sinisiä uhkaakin SMP:n seteliselkärankaisten kaltainen kohtalo. Ja nyt kokoomuksen puheenjohtaja, ministeri Orpo sanoo, että siitä on syytä iloita. Tältä pohjalta Jallu on rakennellut vanhaa ja uutta yhdistelemällä kirosanastoamme uusiksi kuten esim. Tällaisten työtä kaihtavien ”ossien” esi-isä lienee kasvanut Paratiisin ulkopuolella ja näin välttynyt kaikenlaisen työn rasituksilta. Pirkkalassa nimittäin toverit järjestivät lauluillan työväenlaulukaraokena. Lopuksi vielä mukava pikku vinkki. Parhaiten siitä periytyi riidanhalu ja monenlainen nokertelu. Kuinka suuri suomalaisten ilo olisikaan, jos porvarihallitus ei alunperinkään olisi aikonut asumisen hintaa meillä nostaa! Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, voiko ihminen iloita omista pahoista töistään. Opettaja sanoi lopuksi, että nytpä sitten nähdään, uskaltaako ja millä tavalla yhteiskunta palkita perustuksiensa nakertajat. 41 26. Kepu ja kokoomus kiistelevät nyt sote-asiassa asiakasseteleistä. Seurattavan arvoinen asia ja Pirkkalassa hyvä menestys. Eikä vain yksi ihminen, vaan kokonainen puolueellinen ihmisiä. Yhtä mieltä lienevät vain asiakkaiden seteleistä eli pois vaan turhaan kuleksimasta. u u u Vaalit lähestyvät ja porvarit keskustelevat hallituksessa yhä isommalla äänellä. Trumpetti taas töräyttää Rapakon tuolta puolen. Nyt ihmetellään, kun presidentti vielä vanhemmalla iällä on tulossa isäksi. No, mikään puu ei sentään taivaaseen asti kasva eikä maakaan sentään järkkynyt, kun persuista kuoriuPunainen aurinko ja Sininen tulevaisuus tui Sininen tulevaisuus. Eli tehdäänkö näille ”osseille” ikävä temppu ja hommataan heille työpaikka. Kaikki meni kuin puheenjohtajan käsikirjan mukaan kuten sekin, että hallituksessa kepu ja kokoomus joutuvat katselemaan läpi sormiensa persuporvareiden vouhkaamista. Olikohan riita jo niin kova, että meitä aamulla herättyämme tervehtikin tulipunainen aurinko. Historiamme tuntisi vuosikymmenten takaa kyllä vastaavia tapauksia enemmänkin, jos silloisiksi tuttaviksi olisi valikoitunut vähän nuorempia neitejä ja rouvia. Sanoi kummastelevansa sitä röyhkeyttä, millä eräskin ideologisesti työtä vieroksuva on jo vuosikausia antanut armeliaan yhteiskuntamme elättää häntä ja muitakin vastaavia, ahkeroivia ”osseja.” Varhainen sukulaisemme Aatami karkotettiin Paratiisista korvissaan karkoittajan sanat hiessä otsin syötävästä leivästä. Kunnon sosialidemokraatti antaa jo ekakierroksella äänensä Tuulalle. Lopuksi sanoi Jallu jo odottavansa, mitä pres. Näille ideologisesti työtä vieroksuville, jollaisia ennenvanhaan sanottiin patalaiskoiksi. Porvarihallituksemme nimittäin päätti nostaa asumisen kustannuksia rajulla kädellä mutta peruikin sitten päätöksensä. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa sote-sanan kuuluvan jo kirosanojen listalle
Tervetuloa! PÄIJÄT-HÄME . Kuukausikokous 1.11. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 26.10. Muista tämä ja tule! Stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla 3.-4.10. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. – Vähäeleinen värimaailma tukee kuvapinnan vahvoja, selkeitä muotoja. klo 15 (Hämeenkatu 7). Ohjelmaa klo 12-20. Tervetuloa! Ihalainen Maunu kanslianeuvos, Vantaa 31.10. kerran. – Kärppää huoletti tulla avoimelle paikalle, ja se pysyikin visusti lähellä jotain koloa tai mätästä, jonne sujahtaa piiloon nopeasti tarvittaessa, Heikkinen kuvasi. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. klo 18 Linnankatu 67. Elannosta Eloleipää – osuustoiminta työväenliikkeesä klo 16-17.15, Kapinarunoilta klo 17.30-21. STT Ville Heikkinen. mm. HELSINKI . 80 VUOTTA 60 VUOTTA HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU Helsingin Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen EDUSTAJISTON SYYSKOKOUS pidetään tiistaina 14.11.2017 klo 18.00 alkaen Kokousja Kongressikeskus Paasitornin kokoussalissa Tarja Halonen, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Lounasvaraukset ja Illallistilaisuuden varaukset Veteraanien kulttuurikatselmukseen 11.-12.11. klo 14 kehittyvästä terveydenhoidostamme Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. 43 26. Stadin Arska Matinea 5.10. TUL Joy Games tapahtuma järjestetään Seinäjoella 28.29.10., info sivuilla www.tuljoygames.fi TUL:n seurapäivät 25.-26.11. Toimisto suljettuna 1.-2.11. La. HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY Valtuusto 03.10.2017 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kärppä on vuoden luontokuva Vuoden luontokuvaksi on valittu 25-vuotiaan kuhmolaisen Ville Heikkisen ”Talven odotus”. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Heikkinen kertoo ottaneen kuvan päivänä, jolloin lämmin jakso sulatti lumipeitteen. Jyväskylässä, ilmoittautuminen päättyy 13.11. Tervetuloa YPSYn järjestämään tilaisuuteen! . naisyhdistyksen kokoontuminen su 29.10. henkilöstöpäivien vuoksi. Jumpan vetää Anita Heinonen. Kaikki kilpailussa palkitut 43 kuvaa ovat nähtävissä osoitteessa http://www.vuodenluontokuva.fi. https://my.surveypal.com/ Seurapaivat2017-ilmoittautuminen, piiri järjestää tarpeen mukaan yhteiskuljetuksen. klo 12 -14; 1917 – kansanvallan voitto ja tappio – professorit Pertti Haapala, Seppo Hentilä ja Pentti Arajärvi, klo 14 Presidentti Mauno Koiviston elämä ja työ – Arja Alho, Jaakko Kalela ja Mikko Rönnholm ja klo 19 Reijo Frankin elämä ja laulut – Reino Bäckström ja Pentti Peltoniemi. LOKAKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Unto Aatos Niemi s. Tampereella viimeistään 26.10. On aika elää ja aika kuolla. Lahden sos.dem. Heikkinen on ennen voittoisan kuvan ottoa seurannut ja kuvannut kärppää kotipihallaan jo kahdeksana talvena. mm. 22.1.1926 Kuortane k. Kilpailun suosio kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä kilpailuun osallistui tänä vuonna yli 14 000 kuvaa. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! KAAKKOIS-SUOMI . klo 17-18.45 Linnainmaan Koilliskeskus, kokoustila Kivi. . Pe. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Vuoden luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, johon kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. klo 15-17 – Eva Polttila, Jukka Jarvola, Risto Aaltonen, Eeppi Ursin ja Risto Kolanen. veteraanikatselmus.fi -sivujen kautta. Johtokunta klo 14. Valtuutettujen asukastilaisuus. Terveysjohtaja Kati Homanen alustaa pe 27.10. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . Vesterinen Jukka tietokirjailija Helsinki 28.10. fi/tky. Kiitollisuudella kaivaten Omaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. TUL-Tampere. Tässä on menoa ja meininkiä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tuomaristo kehui. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maunu Ihalainen. 6.10.2017 Helsinki Kaikella on aikansa. www.työvaenperinne. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Tuomaristoa viehätti kärpän tasolle laskeutuva kuvakulma ja kauniin vähäeleinen värimaailma. Kaikkinainen söpöily on kuvasta pidetty maukkaasti loitolla. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi alustaa avoimen keskustelun ”Mikä on SDP:n tulevaisuus” ke 8.11. Tervetuloa! PIRKANMAA . Kuollut Kokoukset Palvelukseen halutaan Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 18 Paasitornin 1 krs:ssa Viktor Julius von Wright salissa. Turun Sos.dem Ratas ry. Vuoden luontokuva -kilpailu järjestettiin tänä vuonna 37. SD-ryhmän valtuutetut Jukka Gustafsson & Anne Liimola ma 30.10. klo 10
Osta liput ajoissa! Teatterit Viikkolehti, netti ja some Uu-la-laa, miten upea lajitoveri tuolla liihottaa! Täältä tullaan, Twitter! Kansan Sivistysrahasto tukee suomalaista kulttuuria ja sivistystyötä apurahoin ja palkinnoin. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Tervetuloa juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta Teatteritalo Vartiolinnaa! Varjolinnan Juhlat www.kokkolanteatteri.fi Ti 5.12.2017 klo 19-24 Liput 35,sis. Mukana musisoimassa Jiri Tammilehto & Esperanza, Jesse Kaikuranta, Tiernapojat ja K-P:n Konservatorion muusikot. cocktailbuffet juomineen & ohjelman. Säätiömme auttaa tavallisia suomalaisia toteuttamaan unelmiaan kulttuurin, taiteen, tieteen ja yhteiskunnallisen toiminnan muodossa. 44 26. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Säätiömme jakaa työväenliikkeen arvot ja on omalta osaltaan mukana tekemässä Suomesta parempaa paikkaa. krs. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Tule tukemaan toimintaamme! Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. LOKAKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Kerromme mielellämme lisää! KANSAN SIVISTYSRAHASTO – AUTA TOTEUTTAMAAN SUOMALAISTEN UNELMIA
Kuka sai viimeisenä runoilijana Finlandia-palkinnon. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 2. Ratkaisu Ristikon 41/2017 ratkaisu: Torstaina 12.10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. SD P 4. Eer o Hel iöv aar a 9. 8. Mikä puolue oli kakkosena tuoreimmassa kannatuskyselyssä. Kuka on naisten maajoukkueen uusi valmentaja. 7. 9. LOKAKUUTA 2017 Ristikko 43/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 195 4 7. Mikä on raitarantuli. Kuka on Lauri Markkanen. 3. Mar kka nen on uus in suo mal ais pel aaj a Yhd ysv alto jen NBA -ko rip allo sar jas sa 6. Kuka on valtion omistajaohjausosaston päällikkö. Rau ni Mol lbe rg 8. 10. 6. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Minä vuonna ilmestyi Tuntematon sotilas -kirja. Kuka ohjasi toisen version Tuntemattomasta sotilaasta. 4. Eur oop an glo bal isa atio rah ast ost a 3. Mistä Anttilan ja Stockmannin irtisanotut työntekijät ovat saamassa 2,5 miljoonan euron tukisumman. Ran tah äm ähä kki 10. Art o Mel ler 2. Ann a Sig neu l 5. 45 26. 5. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Atso Kuusisto Hyllykalliolta. Ii Sudoku 1. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mikä on Suomen lyhin kunnannimi. Onnea voittajalle!. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
11.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.12 TEEMA 12.00 Kantapöytä 12.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.10 Taideteosten salaisuudet 14.35 Simon Reeve Irlannissa 15.30 FranÁoise Sagan ja elämän kepeys 16.25–17.12 Ommelten välinen aika (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Isän eläintarha (7) Yle TV1 klo 19.00 Uusi sarja 1/6. Se on helppoa katsottavaa, mutta ei elokuvan olekaan pakko olla monitasoinen ja monimutkainen teos toimiakseen. Kunnes eräänä päivänä hän näkee kärsivän luontokappaleen ja saa pähkähullun päähänpiston. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.53 Historiaa kolmessa minuutissa 18.56 Ruohonjuuritasolla 18.58 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.30 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Serpico – kadun tiikeri (16) 23.05 Elävä arkisto: Jälleenrakennuksen Suomi 23.07 Arkistovieraana: Tommi Kinnunen 23.22–00.30 Suomi maksaa YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti: Hyvä/paha lääkekannabis 06.25 Aamu-tv 09.30 Unelmien kylä 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Cilla Blackin tarina (12) 13.15 Kertokaa se hänelle 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio:Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Isän eläintarha (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Jamaica Innin majatalo (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Pikku perunat 06.56 Kaapon ja Laten pähkinät 07.01 Hermanni Hiiri 07.11 Minun nimeni on 07.16 Sanni Sateenkaari 07.28 Pikku Kakkosen posti 07.34 Töötti ja Pulteri 07.55 Karhunpaini 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.19–08.48 Syrhämä (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.50 Lippu rakkauteen 13.20 Veljesten keittiössä 13.50 Niklaksen keittiössä 14.50 Eloonjääneet 15.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 16.00 Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Noin viikon uutiset 18.30 Mestis: SaPKo Ketterä 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Docventures: Elokuvan esittely 22.44 Docventures: Vieraiden esittely 22.55 Docventures: Food Evolution 23.45–00.45 Docventures: Jälkikeskustelu MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sanotaan, että totuus on tarua ihmeellisempää. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Järjen jättiläinen 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. James Corden eläytyy uskottavasti laulua rakastavan Paul Pottsin osaan.. KESKIVIIKKO 1.11. TORSTAI 26.10. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.30 TEEMA 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Philomena (7) 22.35 Yle Live : Verneri Pohjola 23.35 Jäitä hattuun (7) 00.05–01.30 Kino Klassikko: Sala-ampuja (12) Prisma: Kaksisuuntainen mielialahäiriö Yle TV1 klo 19.00 Yhdysvalloissa on yli viisi miljoonaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivää ihmistä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Erilaiset perheet 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Tosimiehet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 26 27 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Serpico – kadun tiikeri (16) Teema & Fem klo 21.00 (Serpico/USA 1973) Tosipohjainen rikoselokuva rehellisestä newyorkilaispoliisista, joka joutui hengenvaaraan paljastaessaan poliisien parissa rehottavan korruption. Elokuva on syksyisen illan kevyeksi viihteeksi perin passeli. Viikon vinkki ANNA-LIISA BLOMBERG Mobiilikaupasta tähteyteen One Chance Yle TV2 kello 20 LAUANTAI 28.10. Kuvassa George Mottershead (Lee Ingleby). Ainakin kisan tuomari Simon Cowell on myöhemmin antanut Pottsille kunniaa siitä, että Talent ylipäätään menestyi. Ja elokuva toimii, jos siitä tulee katsojalle hyvä mieli. PERJANTAI 27.10. Lauantai-illan elokuva One Chance perustuu Paul Pottsin elämänkertaan, ja kuvaa hänen tietänsä tähtiin. Ujo Paul tutustuu netissä Julie-Anniin (Alexandra Roach), joka valaa mieheen uskoa kykyihinsä. Elokuva esittelee nuoren Paulin (James Corden), joka rakastaa laulamista. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Erilaiset perheet 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Paimelan autoparoni 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 01.05 Twin Peaks (16) 02.05 Americans (16) 03.00 NCIS: New Orleans (12) 03.55 NCIS: New Orleans (12) 04.50–05.45 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Lego Friends 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Grillit huurussa 14.45 Hurjat rakkauskilot 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Konttori 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.30 Pako (16) 01.30 Poliisit – kotihälytys (7) 02.30–03.30 Rajavalvojat x 2 TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Napaseutujen historiaa 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Harva osasi aavistaa, mitä tuleman pitää, kun walesilainen puhelinkaupan myyjä asteli Britannian Talent-tuomariston eteen kymmenen vuotta sitten. Pienen, paikallisen kykykilpailun kautta tie vie Venetsiaan hakemaan oppia oopperan saloihin. LOKAKUUTA 2017 YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Asvalttiviidakot 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Hedelmätön puu (7) 14.25 Ikimuistoinen: Huumorin Kukkia 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Sadan vuoden talo 19.00 Help! Nenäpäivä goes Beatles 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio:Talk 22.00 Ulkolinja: Euroopan ulkoraja Nigeriin. Polku Talent-lavalle on kivinen, mutta vaimon lisäksi vastoinkäymisissä tukena ovat äiti (Julie Walters) ja ystävä Braddon (Mackenzie Cook) – elokuvan koominen sivuhahmo. Sivuhuomiona elokuvaa katsoessani Talent-ilmiöstä heräsi kysymys: olisiko ohjelmasta tullut hitti, jollei sen ensimmäisellä kaudella olisi ollut tätä laulavaa mobiilikauppiasta. Niin myös George, joka ei saa millään otetta elämästä. 46 26. Hän vetäisi Puccinin Nessun dorman niin komeasti, ja loppu on tositv-historiaa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Hot Shots! – kaikkien elokuvien äiti (12) 00.25 Enbuske, Veitola & Salminen 01.20 Scorpion (12) 02.15 112 (7) 03.10 Game Night 04.05 Duudsonit (12) x 2 05.00 1001 Rikua 05.25–05.50 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Lego Friends 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Hurjat rakkauskilot 15.50 Leijonan luola USA x 2 17.50 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (12) 00.25 Elokuva: Seeking Justice (16) 02.35 Napamiehet (7) 03.05–03.35 Napamiehet (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Oopperaan hurahtanut, ylipainoinen kuoropoika on helppo kohde kiusaajille, eikä tehtaassa työskentelevä jäyhä isäkään (Colm Meaney) ole järin kannustava. Tutkijat valottavat, miten sairaus ilmenee aivoissa, miten potilaiden elämää voidaan helpottaa ja miten siitä voi toipua. Ehkä niin, sillä esimerkiksi kohtaaminen Pavarottin kanssa ei tosielämässä ollut vastaava pettymys kuin elokuvassa. 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20–00.20 Silta (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.02 Kotikisat 07.07 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.33 Killi ja Kiki 07.38 Fluugalaiset 07.50 Maikki ja pelottava Pontso 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti 08.29 Tero hoitaa (7) 08.41–08.48 Late Lammas 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Hannan kanssa kylvyssä 11.00 Kandit x 2 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Unelmakoti 15.30 Tuhkimotarinoita 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kalastajien kuninkaalliset 20.00–20.49 Syke (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Villi kortti 23.30–00.25 True Detective (16) 00.25 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. I maailmansodan jälkeen moni sotilas on tuuliajolla. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Joutsenlampi Bolshoi-teatterista 14.10 Göringin sauva 14.50 Elävä arkisto: Jälleenrakennuksen Suomi 14.52 Arkistovieraana: Tommi Kinnunen 15.07 Suomi maksaa 16.15 Ommelten välinen aika (7) 17.05 Swan Song (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Kuvassa Serpico (Al Pacino). Leffassa jäi myös näkemättä, että Potts oli lopulta melko kokenut esiintyjä – vyön alla oli päärooleja amatööriseurueen oopperoissa. O: Sidney Lumet
20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Napamiehet (12) 02.30–03.30 Rajavalvojat x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 10.00 Kuka, mitä, milloin. LOKAKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Hyvä/paha lääkekannabis 15.40 Rakkauden sanoma 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.45 Avara luonto: Jylhät Dolomiitit 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.30– 00.30 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 07.48 Tiketi Tok 08.00 Vilkki Ankka 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Kalastajien kuninkaalliset 11.28 Syke (12) 12.15 Hiihdon Suomen cup 14.20 Taitoluistelun GP: Lyhytohjelmat 16.20 MotorSport 16.50 Käsipallon MM-karsinta: FIN RUS 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (12) 20.00 One Chance (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Sohvaperunat 23.35–00.15 Muistin vanki (12) MTV3 08.05 Hello Kitty – Paratiisi 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: Asterix & Obelix: God Save Britannia (7) 15.15 Pelisilmä 16.00 Tähdet, tähdet 17.45 Lauantairavit 18.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Posse 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Paalupaikka 23.00 Elokuva: Rebecka Martinsson: Musta Polku (12) 00.50 F1 Extra 00.55 Alppihiihdon maailmancup: Sölden 01.50 Rikospaikka 02.20 Pelimies 02.50 Bull 03.45 Scorpion (12) 04.25 Vintiöt (7) 04.50–05.15 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) x 2 06.55 Lego Friends 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Lego Star Wars (7) 08.10 Lego Ninjago Special: Pyhäinpäivä (7) 09.00 Vain elämää 11.00 Soppa365 11.10 MasterChef Australia x 2 14.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 14.15 Heikoin lenkki 15.20 Kaikki vastaan 1 16.50 Robin – Tää on se hetki 17.25 HS-uutiset ja sää 17.30 Vain elämää 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Americans (12) 00.05 Pelimies 00.35 Isänmaan puolesta (12) 01.30 Farang (12) 02.25 112 (7) 03.20 Rikospaikka 03.45 NCIS: New Orleans (12) 04.40–05.35 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.00 Pikakurssi kodinostoon 15.35 Leijonan luola USA 16.40 Remppa vai muutto 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Taivaallista menoa: Lutherin seurassa 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Haastava äitiys 21.00 Efter Nio 22.00 Petos (16) 23.00– 23.45 Murha Sandhamnissa (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Cilla Blackin tarina (12) 13.20 Täällä alkaa seikkailu 14.45 Ikimuistoinen: Danny 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 The Halcyon (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 23.40–00.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Neposen seikkailut 07.13 Hau Hau, Piip ja Veli 07.27 Babar ja Badun seikkailut 07.39 Askarrellaan 07.45 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25–08.48 Lassie (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit x 2 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Satuhäät 15.30 Sohvaperunat 16.18 Kansallisaarteen etsintä: Megalomania 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00–19.47 Stacey Dooley: Ääriajattelijat (12) 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Roma Chelsea 23.55 Kummeli (7) 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 47 26. 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (7) 12.30 Kino: Kuningatar 14.10 Ruokaratsia 14.35 Swan Song (7) 14.55 Voitko rakastaa 15.15 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.30 Simon Reeve Irlannissa 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 Rantahotelli (7) 19.15 Näin Norjassa 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–01.25 TEEMA 20.00 Paluu 90-luvulle 21.00 Olipa kerran – Maria Braunin avioliitto 21.52 Maria Braunin avioliitto (12) 23.50–01.25 Uusi Kino: Lain kahleissa YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Jylhät Dolomiitit 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Winnie (12) 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Help! Nenäpäivä goes Beatles 16.35 Ikimuistoinen: Danny 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Milli ja Molli 07.17 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.42 Pipsa Possu 07.48 Raa Raa, leikkisä leijona 07.59 Ryhmä Hau 08.23 Historia hanskassa, Katti Matikainen 08.37 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.02 Aappo ja Tööt 09.09 Kesäleiri (7) 09.22 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.36 Urheiluhullut 09.38 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.45 Hiihdon Suomen cup 13.10 Taitoluistelun GP: Vapaaohjelmat 15.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.25 Villi kortti 16.15 Uusi Päivä x 3 17.40 Sohvaperunat 18.30 Peltsin kova vuosi 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Yhdysvallat 20.00 Gap Year (12) 20.55 Extremeä ympäri maailmaa 21.00 Tähtäimessä merivoimat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Stacey Dooley: Ääriajattelijat (12) 22.55 Noin viikon uutiset 23.20 Silicon Valley (12) 23.50–00.20 Inside No. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.45 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Spotlight: Yhden hampaat, toisen rahat 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.02 TEEMA 20.00 Maamme – sinfonia Suomelle 21.00 Historia: Taiteen pelastaja 21.55 Kino Suomi: Lunastus (16) 23.10–00.02 Paluu 90-luvulle YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Kansallisaarteen etsintä: Megalomania 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Samassa veneessä (7) 13.30–14.47 Kuningas kulkureitten (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Kaksisuuntainen mielialahäiriö 20.00 Akuutti: Kun diabetes on Ykkönen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Euroopan ulkoraja Nigeriin. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Yhden hampaat, toisen rahat 12.00–17.25 TEEMA 12.00 New Yorkin tyylikuningattaret 13.10 Walt Disney 14.10 35 lehmää ja yksi kalashnikov 15.45 Ommelten välinen aika (7) 16.30 Maamme – sinfonia Suomelle 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 19.00 Sportmagasinet 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–00.00 TEEMA 20.00 Pohjoismaiden neuvoston palkintogaala 21.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.55 Kino: Ranskalainen sarja 23.40 Uusi Kino: Pelastakaa sarvikuonot (12) 23.45 Uusi Kino: Tulikoura (12) 23.52– 00.00 Uusi Kino: Kukka & Hauta (12) 28 29 30 31 01 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Erilaiset perheet 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 23.50 Asvalttiviidakot 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.07 Dinotassut 07.21 Sasu 07.33 Nalle 07.39 Timppa 07.49 Millä mennään 07.54 Olivia 08.18 Galaxi 08.19 Tenavat (7) 08.26 Aika härdelli! (7) 08.38–08.48 Reetta ja Ronja 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit x 2 12.00 100 päivää PyeongChangiin 13.40 Niklaksen keittiössä 14.50 Norjan kovin 15.30 Riistametsällä 16.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 100 päivää Pyeong Changiin 19.00 Jenny + 19.30 Peltsin kova vuosi 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 9 (12) MTV3 08.00 Hello Kitty – Paratiisi 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Arktiset vedet 12.00 Strongman Champions League: Suomen osakilpailu 13.00 Maajussille morsian 14.00 Järjen jättiläinen 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Game Night 17.00 Posse 18.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Farang (12) 23.30 Pelimies 00.00 Formula 1: osakilpailu 01.00 Alppihiihdon maailmancup: Sölden 02.00 Billions (7) 03.05 Lakia ja rakkautta 04.00 Mestareiden mestari 04.50–05.20 Ketonen & Myllyrinne (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) x 2 06.50 Lego Friends 07.10 My Little Pony 07.35 Madagascarin pingviinit (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.25 Lego Jurassic World (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 MasterChef Australia x 2 13.20 Grillit huurussa 14.20 Suomen huutokauppakeisari 15.20 Gladiaattorit 16.50 Idols x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.17 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Jälleenrakennuksen Suomi 12.02 Arkistovieraana: Tommi Kinnunen 12.15 Suomi maksaa 13.25 Jäitä hattuun (7) 13.55 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) x 2 14.55 Ruokaratsia 15.20 15.50 Taideteosten salaisuudet 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.45 Eurooppa rakentaa 17.25–23.45 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Makujen viikonloppu 11.00 Formula 1: Meksikon osakilpailu 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Järjen jättiläinen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.23 Kaapo 07.50 Ludovic 08.02 Niksi-Nella 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit x 2 12.00 Unelmakoti 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00– 19.48 Tähtäimessä merivoimat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (12) 21.00 Jenny+ 21.30 Girls (12) 22.10 Uutiset 22.15 Urheiluruutu 22.20 True Detective (16) 23.20–00.10 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mission Impossible – Ghost Protocol (12) 00.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit 01.10 Katastrofin anatomia 02.10 Haapasalo ja kaverit 03.10–03.40 Napamiehet (7) TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.25 Keltapaita 09.27 Hevostila Mistral (7) 09.50 Historiaa kolmessa minuutissa 09.53 Ruohonjuuritasolla 09.55 Koiruli ja Kaija 09.57 Annedroidit (7) 10.19 Kamppailu 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00–17.21 TEEMA 12.00 Kino Klassikko: Tri Outolempi (12) 13.30–14.43 Eero Saarinen: arkkitehti 14.25 Yle Live: Verneri Pohjola 15.25 Säveltäjät 1. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.10 Historia: Naisten nousu 14.10 Kantapöytä 15.00 Ted Hughes, kuolematon runoilija 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.50 Eurooppa rakentaa: Omaan kotiin 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (12) 00.20 Twin Peaks (16) 01.20 Pomo piilossa 02.15 112 (7) 03.10 Teknavi 03.35 NCIS: New Orleans (12) 04.30–05.25 Eläintarhan salaisuudet NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony(7) 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Onnenarpa 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Ylpeästi erilaiset 00.00 Katastrofin anatomia 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Napamiehet 02.30 Rajavalvojat 03.00–03.30 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Ja he elivät onnellisina... 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Possen Roosa nauha-ilta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 Antti Holma ja maastamuuttajat 00.10 Twin Peaks (16) 01.10 Arrow (16) 02.00 Kohde (12) 02.55 112 (7) 03.50 NCIS: New Orleans (12) 04.45–05.40 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 K3 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Lego Star Wars (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15– 10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Leijonan luola USA 16.20 Remppa vai muutto 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Pako (16) 01.00 Haapasalo ja kaverit 02.00 Napamiehet 02.30–03.30 Rajavalvojat x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Lutherin seurassa 10.30 Vem vet mest. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.37 Elokuva: Hiekan alla (16) YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Asvalttiviidakot 12.35 Cilla Blackin tarina (12) 13.25 Rion yö 14.35 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Romanovien viimeinen matka (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hyvä postimies 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.18 Mitä ihmettä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Erilaiset perheet 13.30 Tähdet, tähdet 15.15 Pelimies 15.45 Piilokamera 16.00 Salatut elämät 16.30 Pitääkö olla huolissaan. maailmansodassa 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.37 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: The Expendables 3 (12) 01.05–03.00 Elokuva: The Caller – Tuntematon soittaja (16) TEEMA&FEM 08.45–12.00 FEM 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 9 (12) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.05 Docventures: Vieraiden esittely 21.15 Docventures: Kansakunnan olohuone 22.28 Docventures: Jälkikeskustelu 23.30–00.10 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Tutkimuksen kaupallistamisen haasteet. Eppu Normaali ja sanojen synty 17.55 Äänitarina. Kirby tunsi lukkarinrakkautta Kalevalaa kohtaan käännettyään sen alkuperäisteoksen pohjalta englanniksi. LOKAKUUTA 2017 007443-1743 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Älykäs intuitio. Uutiset 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä Yle radio 1 26.10.–1.11.2017 levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Kohtauksia Bernhard Henrik Crusellin oopp. Sanonta ”kun annat äänesi Paavolle, et tiedä mihin häntä äänestät” ei kerro toimivasta demokratiasta. Englantilainen entomologi William Forsell Kirby sai vuonna 1890 nähtäväkseen Kaakkois-Aasiasta pyydystetyn pikkaraisen, parisenttisen sudenkorennon ja antoi sen tieteelliseksi nimeksi Aino puella; puella tarkoittaa tyttöä. Älykäs intuitio. Pikku orjatar 21.40 Salatut eläimet: Joutsen 22.00 Uutisetä 22.05 Radioateljee esittää: Aistien lyhyt oppimäärä. 21.00 Neuvostosäveltäjien iltasoitto 22.00 Uutiset 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Kirjakerho. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Hoidoksi kaikkeen mitä on liikaa 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. 22.00 Uutiset 22.05 Ajassa soi: säveltäjävieraana Paola Livorsi. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Miksi Eurooppa on paras. 23.10–06.00 Yöklassinen. Suomeen tarvittaisiin tiukemmat säännöt sille, kuinka paljon äänestäjäpoloja ja demokraattisia vaaleja voi käyttää hyväkseen oman edun ja uran ajamisessa. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Sadan vuoden kirjat. Tervehdys. Äidin yritys kohottaa omaa ja suvun so siaalista statusta tyttärensä kustannuksella päättyi pahimmalla mahdollisella tavalla. Ainon traaginen kohtalo selvästikin liikutti ankaraa tiedemiestä. Lopetetaan äänestysshoppailu Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Kalevalan sivujen väleissä eivät sudenkorennot pörrää. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Paula Jokimies 19.00 Uutiset 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. 1932 Toivo Pekkanen ja romaani Tehtaan varjossa 17.35 Venäjän vallankumous. ”Elkätte, emot poloiset, sinä ilmoisna ikänä tuuitelko tyttäriä, lapsianne liekutelko vastoin mieltä miehelähän, niinkuin mie, emo poloinen, tuuittelin tyttöjäni, kasvatin kanasiani!”. Trotski ja viimeinen laiva 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.10 Väliaika 20.35 RSO:n konsertti jatkuu 21.30 Anastasia Injushina soittaa Bachia 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Mitä kehitystyöstä voi oppia. 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Aristoteleen kantapää: Sivistys. Tyttö polo. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset 22.05 Sari Valto. Selja Ahava, kadonnut mies ja Kolumbus 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta 12.00 Uutiset 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ilta 14.20 Muutoksen musiikkia 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, 21/30: Parolan suureen pataljoonaan luikertaa nyt tiemme. 17.40 Ykkösvieras: Tommi Kinnunen 18.00 Venäjän vallankumous. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto. 15.30 Kuunnelman täyte 15.55 News 16.00 Uutiset 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 11.00 Klassikkoparatiisi: Pietarin kyyneleet 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elämässä ja politiikassa tulee eteen yllättäviä tilanteita, mutta jotenkin pitäisi pystyä nykyistä tehokkaammin rajoittamaan vapaata hyppelyä esimerkiksi eduskunnan ja EU-parlamentin välillä. Ruoho on välillä vihreämpää aidan toisella puolella, mutta niin mepin kuin kansanedustajankin tehtävä on luottamustoimi, josta ollaan vastuussa kyseiseen tehtävään äänestäneille. Urotöistä rangaistuspoteroon. Nämä täkäläiset jykevät, kahdeksansenttiset syöksypörriäiset ovat kaikille tuttuja ruskoukonkorentoja. Trotski ja viimeinen laiva 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Etnoilta: Euroradio Folk Festival 2017 – Lepistö & Lehti 19.45 Etnoilta: Konsertteja Kaustiselta – Murhaballadeja 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. Uutiset 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Urotöistä rangaistuspoteroon. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Paula Jokimies 23.10–06.00 Yöklassinen. MEPPI PAAVO VÄYRYNEN (kansalaispuolue ja kesk.) ilmoitti palaavansa eduskuntaan Brysselistä, jos häntä ei valita presidentiksi. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Oliko tämä järeä uhkaus. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Murtumattomat myytit 15.55 News 16.00 Uutiset 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Uskelan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suuri vallankumousilta – mitä muistat Neuvostoliitosta. Uutiset 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen kuutamolla 14.00 Laulun paikan Suomi 100 – tenori Peter Lindroos (1944–2003) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. 23.10–06.00 Yöklassinen. Tervehdys. 18.00 Kuunnelman esittely: Musta negatiivi 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Kuunnelmia tulevaisuudesta: 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.45 Väliaika 21.05 RSO:n konsertti jatkuu 22.00 Uutiset 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Mitä kehitystyöstä voi oppia. 1933 Joel Lehtonen ja romaani Henkien taistelu 17.35 Salatut eläimet: Joutsen 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Lapin kamariorkesterin Mahler-konsertti 20.35 Onnea 80-vuotiaalle sopraano Gundula Janowitzille 21.45 Ykkösvieras: Eeli Aalto 22.00 Uutiset 22.05 Todellisia tarinoita. Äidin itkulle ei loppua tullut. 48 26. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jere Pehkonen 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Armo 11.25 Muutoksen musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.50 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Puolueesta ja tehtävästä toiseen omien valtapyrkimystensä hyökyaalloilla surffaava Väyrynen on varoittava esimerkki suomalaisäänestäjien surkeasta kuluttajansuojasta. Sen sijaan siellä Aino-tyttö joutuu hukuttautumaan, kun äitinsä oli luvannut hänet vanhalle, tutisevalle ja sukkiinsa kompastelevalle Väinölle. 11.00 Valkoista valoa: Kiitos, että olet myöhässä! 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12