Demokraatti 26.10.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2023-45 00 74 43 -2 31 9 26.10.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 19 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 23 / 26 . AHTISAARI OSASI PUHUA IHMISTEN KIELTÄ POLIITTISEN LITURGIAN SIJAAN. lo ka ku ut a RAUHAN TEKIJÄ Martti Ahtisaari 1937–2023 de_26102023_001.indd 1 de_26102023_001.indd 1 17.10.2023 10.04 17.10.2023 10.04
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_26102023_002.indd 1 de_26102023_002.indd 1 16.10.2023 17.06 16.10.2023 17.06. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
3 Demokraatti 19 /2 3 32 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 26.LOKAKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI LEIKKAUKSET KÄSITYÖ KILJUNEN Hallitus katkoo opiskelusta siivet. Hinta ei ratkaise vaan työn laatu. Tenniksessä ja politiikassa pärjää samoilla opeilla. KASVO TEEMA ILMIÖ de_26102023_03.indd 3 de_26102023_03.indd 3 17.10.2023 15.28 17.10.2023 15.28
19 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Hyvä perintö Viikon kuva: Gaza räjähtää Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Ville Merinen D-analyysi: Lex AKT D-ilmiö: Opiskelija taivasalle Ahtisaari: Rauhanrakenteja Lyly: Vino kehitys D-kolumni: Esa Suominen EU: Ruuhka ohituskaistalla Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Pukkivisa: Kenet parta kätkee Kirja: Keban tarina Kirja: Helvi – kaunis sielu Elokuvat: Seksi tuo, fillari vie Kirjavisa: Akateemikko lainaa Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Kimi Uosukainen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Kimmo Kiljunen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Sami Kuusela Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o 32 KIMMO KILJUNEN Tärkein missio + TEEMA Käsityö 51 5 6 8 11 12 14 20 24 25 26 29 30 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 Salapoliisityö alkaa. 30 DEMOKRAATIN JOULUPUKKI Kuka kumma. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 9.11. de_26102023_04.indd 4 de_26102023_04.indd 4 17.10.2023 15.49 17.10.2023 15.49. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Ehkä nytkin Nato-siirtymäajassa tarvitsisimme seuraavaksi presidentiksi Ahtisaaren kaltaista opettajaa. On noloa, miten mediassakin ”Maraa” arvosteltiin jopa presidentin arvovallan rapauttamisesta, kun hän halusi kiertää Suomea kuuntelemassa ihmisten mielipiteitä. Lama jakoi kansan menestyjiin ja menettäjiin. Maailmaa nähnyt, salonkikelpoinen diplomaatti pystyi opettamaan maalle uuden näköistä alkua, irtautumista vanhoista opinkappaleistamme. Ihmistä, joka osaa kuunnella kansalaisia ja luoda uskoa siihen, että pärjäämme uudessa tilanteessakin – jos teemme kotiläksymme kunnolla. Etenkin Ahtisaaren pragmaattinen suhtautuminen puolustusliitto Natoon pelkkänä työkaluna oli monille aikalaisille liikaa. ONNEKSI KANSAINVÄLISEN politiikan tekijät maailmalla näkivät Ahtisaaren arvon jo hänen elinaikanaan. Suomessa näin toimittiin syksyllä 1944, kun eduskunta näki marsalkka Mannerheimin olevan ainoa riittävän uskottava toimija sodasta irtautuvan valtion johtoon. H istorian murrosvaiheissa on usein ollut hyvä, jos maalle on saatu valtiojohtaja päivänpolitiikan arkikiistojen ulkopuolelta. de_26102023_05.indd 5 de_26102023_05.indd 5 17.10.2023 15.52 17.10.2023 15.52. Ahtisaari ei voittanut jääkiekon MM-kultaa 1995 tai nostanut Nokian kännyköitä myyntimenestykseen, mutta hänen ja monen pienen sattuman yhteisvaikutuksella rakensimme kansallisen itsetuntomme uudestaan. Tätä harva sanoi ääneen. Koululuokan häiriköiden tavoin oli helpompaa pilkata presidentin ulkomuotoa tai vienninedistämisja maakuntamatkoja. Tämä herätti vastarintaa heissä, joiden maailmankuvan keskeisiä tekijöitä oli ollut Yhdysvaltain todellisen ja kuvitellun imperialismin vastustaminen. Tai hän on voinut olla huonoista vaihtoehdoista vähiten kehno. Suomen jäykästi säädelty talous oli törmännyt markkinavoimiin ja murentunut kuin Lada länsimaisissa kolaritesteissä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Hyvän opettajan perintö Pääkirjoitus AHTISAAREN KAUSI OLI SUUREMPI ONNENPOTKU SUOMELLE KUIN MONI TAJUSIKAAN. AHTISAARI HALUSI kiinnittää Suomen läntiseen arvoyhteisöön. YYA-aika oli päättynyt. Tässä tilanteessa Ahtisaaren kausi oli suurempi onnenpotku Suomelle kuin moni tajusikaan. Presidenttikautensa jälkeen hän opetti monelle konfliktialueelle, miten rauha on tahdon asia eikä sota ole hallitsematon luonnonvoima. Emme aina muistakaan, miten hauraissa tunnelmissa EU-jäsenyyttä harkitsevassa Suomessa vuonna 1994 elettiin, kun Martti Ahtisaari oli noussut yllätyskampanjallaan presidentiksi. 50 VUOTTA myöhemmin seuraavassa Suomen yhteiskuntamuutoksessa ei tarvittu luotsaajaksi sotilasta, vaan opettajaa. Aatelisella Downton Abbey -tyylillä elänyt vapaaherra ei olisi normaalioloissa ollut äänestäjille se ykkösvalinta. Kun kansa on kokonaan uuden tilanteen edessä, neutraali keulakuva on voinut yhdistää ihmisiä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Sa id Kh at ib de_26102023_06.indd 6 de_26102023_06.indd 6 17.10.2023 9.33 17.10.2023 9.33
Mikään tuskin muuttuu, kun Israel aikanaan vetäytyy Gazasta. Hamasin uhraamat ja sotatoimien jauhamiksi jäävät siviilit ovat tässäkin sodassa suurin häviäjä. 7 Demokraatti TÄSSÄKIN SODASSA SIVIILIT HÄVIÄVÄT ENITEN. de_26102023_06.indd 7 de_26102023_06.indd 7 17.10.2023 9.33 17.10.2023 9.33. Gazassa on meneillään humanitaarinen kriisi, joka pahenee maasodan myötä. Palestiinalaisten ja israelilaisten välinen vihanpito jatkuu, ja elämä on sodan raunioittamassa Gazassa nykyistä vaikeampaa
Hallitus puolestaan silittää hyvätuloisia, jotka hyötyvät eniten muun muassa tuloverojen ja polttoaineverotuksen muutoksista. JUSSI AHOKAS X:ssä Julkinen talous olisi täysin tasapainossa vuonna 2027, jos veroaste pidettäisiin 2022 tasolla. – Eduskunnalle annettu armoton lista on syöksemässä 12 000 suomalaista lasta köyhyyteen, leikkaa perheiden ostovoi maa ja sumentaa näkymää tulevaan. Näin tiivisti SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen tun tonsa reilu viikko sitten, jolloin vietettiin myös Asunnottomien yö Suomessa. Hän muistutti myös Helsingin Sanomien selvityksestä, jonka mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää hallituk sen leikkauksia epä oikeudenmukaisina. Hänen mielestään epäoikeudenmukai selle politiikalle ei haettu vaaleissa valta kirjaa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Köyhä köyhtyy, rikas rikastuu Kaikkien leikkauspakettien äiti V IIK O N LU KU 14 Ei tarvitse olla kummoinen laskupää, että näkee ketä Orpon hallitus kurittaa. PATRIZIO LAINÀ X:ssä VM:n kestävyys vaje arvio junnaa paikoil laan. VM:n talousennus teessa manailtiin julkisen talouden heikkenemistä. tulokymmenyksessä. Se kertoo surullisella tavalla hallituksen ky vyttömyydestä havainnoida ympäröivää maailmaa, Kymäläinen totesi. Näyttää kuitenkin, että hallitus pitää silmät ja korvat kiinni mutta kaasun pohjassa leikkauslistojensa kanssa – ja velanotto vain kiihtyy, vastoin kaikkia lupauksia. – Suomalaisuuteen kuuluu vahvana oikeu denmukaisuuden ja kohtuullisuu den tunto. Kertaakaan ei mai nittu, että se johtuu veroasteen nopeasta laskusta (ennuste). Valtiovarainministeriön mukaan näiden euromääräisesti suurin vaikutus on ylimmässä tulokymmenyksessä ja suhteellisesti suurin 6.–9. Ihmiset näkevät, että ei ole oikein toisella kädellä ottaa heiltä, joilla on jo valmiiksi vähän, ja toisella kädellä antaa heille, joilla jo ennestään on paljon, Kymäläinen sanoo. Tulos ei yllättänyt Kymäläistä. de_26102023_08.indd 8 de_26102023_08.indd 8 18.10.2023 10.24 18.10.2023 10.24. ILKKA KAUKORANTA X:ssä POLITIIKKA Valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on vuonna 2027 yli miljardia euroa. – Jopa hallituksen omat vaikutusar viot osoittavat, että leikkaukset tulevat aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita, joita kenellekään ei vaalilupausten mu kaan pitänyt koitua. Sosiaalija terveysministeriön mukaan hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset kurittavat etenkin ansioturvaa saavia työttömiä ja opiskelijoita jopa 200–300 euroa kuukaudessa. Hämmentävä tulos suhteessa sii hen, miten paljon hal litus perustelee toi miaan julkisen talou den vahvistamisella. ORPON HALLITUS toi eduskuntaan ”kaik kien leikkauspakettien äidin” ja vielä YK:n kansainvälisenä päivänä köyhyy den poistamiseksi
He edustavat yli puolta miljoonaa työntekijää SAK:laisilta aloilta. Tässä tapauksessa kuluttajalla on oikeasti valta vaikuttaa omilla ostopäätöksillään ja kannanotoillaan. Vetoomuksen allekirjoittajat ovat huolissaan, kuinka työelämän heiken nykset vaikuttavat työväestöön. Perus suomalaisten kannattajista enemmistö sentään piti leikkausten kohdistumista epä oikeudenmukaisena. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala painotti, että vetoomuksen viesti on syytä ottaa vakavasti. Hyvät kuluttajat, myös teillä on vastuu tilanteesta. de_26102023_08.indd 9 de_26102023_08.indd 9 18.10.2023 10.24 18.10.2023 10.24. Ruotsissa oli jo Marabou-boikotti ja monessa maassa viriteltiin suutariksi jäänyttä Pepsi-boikottia, mutta ei tämä riitä. Samalla kuola suupielestä valuen odotatte, että tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä rauhoittuisi ja pääsisitte valtaamaan markkinoita ennen kuin boikottia vastuullisesti noudattavat länsimaiset yritykset ehtisivät palaamaan Venäjälle. Niillä – ehkä lääkealan yrityksiä lukuun ottamatta – on tarjottavana lähinnä vain tekosyitä toiminnalleen. Vaarana on, että tällä menolla hallitus ajaa Suomen työmarkkinoita ennennäke mättömään turbu lenssiin. Heistä enemmistö pitää leikkauksia tar peellisina mutta riittämättöminä. – Olemme vakuuttuneita siitä, että esi tetyillä heikennyksillä ei Suomen taloutta pelasteta vaan aiheutetaan tuloerojen kas vua ja ihmisten eriarvoisuutta, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n järjestöjoh taja Nina Heikkilä muistuttaa. Turhia vetoomuksia USKOO KEN haluaa, että SAK:laisten liitto jen hallitukselle tekemä vetoomus muut taisi jotain. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MÄKIKOTKA LAVAKOTKA Edessä loistava tulevaisuus Takana loistava tulevaisuus Hyvät boikotti kiertäjät, teitä on paljon, vaikkapa Nestle, Danone, Astra Zeneca, Novartis, Bayer, Huawei, L’oreal… Kaikille teille on yhteistä, että jatkatte liiketoimintaanne Venäjällä ja osaltanne rahoitatte Putinin veristä sotaa Ukrainassa. Tar peellisina niitä piti 44 prosenttia vastaajista ja tarpeettomina 43 prosenttia. Älkää ostako Venäjällä toimivien länsiyrityksien tuotteita. TÄMÄ AJAA SUOMEN TYÖMARKKINAT VIELÄ ENNENNÄKEMÄTTÖMÄÄN TURBULENSSIIN. Vetoomuksen allekirjoittaneet ovat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutet tuja. Rahan lisäksi yritykset ovat herkkiä imagohaitoille, patistaa Demokraatin väki. Tilanne muuttui, kun HS kysyi sa maa hallituspuolueiden kannattajilta. Oma lukunsa tässä kyynisessä ja ahneessa pelissä ovat Kiinan ja Turkin yritykset, jotka hurskastelustaan huolimatta ovat vain laajentaneet toimintaansa Venäjällä. Allekirjoittaneita on yli 5 000. Hän korosti, että Suomessa on ollut kautta aikojen hyvin vahva neuvottelemi sen kulttuuri ja että suurimmat päätökset ovat syntyneet sopien eikä sanellen. – Ovatko hallituksen tavoitteet Suo men tulevaisuudelle siunaus vai kirous. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Tarpeen, vaan ei oikeudenmukaista HELSINGIN SANOMIEN selvityksen mukaan vain 20 prosenttia suomalaisista pitää Or pon hallituksen julkisten menojen leikkaus suunnitelmia oikeudenmukaisina ja lähes 70 prosenttia epä oikeudenmukaisina
Kuinka monta olympiakultaa Paavo Nurmi voitti vuosina 1920–28. Edessä on vielä äärimmäisen kiharat hallitusneuvottelut. Kuinka paljon Helsinki-Vantaan lentokentällä oli matkustajia vuonna 2022. Kuka on kuvassa. 8. 9. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Jussi Nukari 10 VIS V 1. Puolan vaalitulos on helpotus myös Euroopan unionille. Kuka suomalaisnäyttelijä esiintyy Ingmar Bergmanin klassikkoelokuvan Personan uudessa, tekoälyn avustamassa versiossa. Vaalien äänestysaktiivisuus on arvioitu suurimmaksi sitten kommunismin kaatumisen vuonna 1989. 3. Suuri osa puolalaisista näkee maansa osana Eurooppaa ja läntisiä demokratioita. Milloin Suomen presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla. 10. Oik eat vas tau kse t: 1) Pie tar in Talv ipa lat sin Pyh än Yrjö n sal i 2) Alm a Pöy sti 3) 199 4 4) 9 oly mpia kul taa 5) nor jal ain en Jon Fos se 6) Suo jel upo liisin pää llik kö Ant ti Pel tta ri 7) yht een sä 12, 9 milj oon aa 8) Ton y Bla ir Ins titu te 9) Tam per eel la 10 ) nai sia 92, mie hiä 10 8 MAAILMAN TILA • Puola äänesti muutoksen puolesta Demokratia on voittanut N äin totesi Puolan oppositiojohtaja Donald Tusk, kun maan parlamenttivaalien ennakkotulos näytti opposition voittoa. 5. 4. Laki ja oikeus -puolue on ajanut toimillaan Puolaa uudek si Unkariksi, joka on viime vuodet rähistellyt Euroopan unionin kanssa aina, jos maata johtavan Fidesz-puolueen tai sen johtajan Viktor Orbánin edut ovat uhattuna ja veljeillyt Putinin Venäjän kanssa. Mikä toimi eduskunnan valtiosalin esikuvana. Puola on Euroopan viidenneksi väkirikkain maa, ja sillä on merkittävä rooli EU:ssa. Missä järjestetään seuraava Uuden Musiikin Kilpailu. 2. Kuka voitti tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Mikä on Sanna Marinin työnantaja. Puolasta tulee todennäköisesti nykyistä EU-myönteisempi, jos oppositiokoalition johtajasta Donald Tuskista, Euroop pa-neuvoston entisestä puheenjohtajasta, tulee seuraava pääministeri. Puolalaiset halusivat muutosta. Mikä on eduskunnan sukupuolijakauma. Syö silakkaa, sanoi Harri – ja nyt se on loppu de_26102023_10.indd 10 de_26102023_10.indd 10 18.10.2023 9.51 18.10.2023 9.51. Vuodesta 2015 vallassa ollut konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) on vaalien suurin puolue, mutta oppositiokoalitio on saamassa enemmistön parlamenttipaikoista. 7. 6
Puhe, jonka pidin, oli minulle ratkaiseva hetki. Sekin pitää sanoa rehellisesti, että samoja huolia olisi varmasti hallituksesta riippumatta. Mistä ihmiset ovat huolissaan. Työelämässä olen aina ollut hyvän työkulttuurin puolesta. Teos jäi vaikuttamaan minuun. Uutena edustajana se vastakkainasettelun ja negatiivisuuden määrä kummaltakin puolen salia tuntui todella epämukavalta. On ollut tosi mielenkiintoisia aiheita ja vääntöäkin esimerkiksi vammaispalvelulain siirrosta. Kulttuurissa on samaa edelleen, mutta se on ehkä vähän asettunut. Millainen ote mielenterveysasioihin hallituksella on. Selviämisestä. Lakia tehtiin pitkään ja kun se vihdoin saatiin, tuntuu siirto riskiltä. Minulla on myös ilvestatuointeja. Siinä ilves on kännykän sisällä ja koskettaa näytön läpi yksinäistä ihmistä – taulussa karhua. Positiivisen puolella Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf TAJUSIN, ETTEI MINUN TARVITSE MUUTTUA. Siten, että ymmärretään oikeus mielipiteeseen – ja että se toinen puolustaa omaa ajatustaan ihan samanlaisella innolla kuin sinä puolustat omaasi. Vammaispalvelulain siirto huolettaa. väliinputoajia, heidän on vaikea saada tarvitsemiaan palveluja ja he joutuvat nyt odottamaan niitä todella pitkään. Eduskunnan keskustelukulttuuri kauhistutti sinua kauden alussa. He ovat nykylain Mikä meno, kansanedustaja Ville Merinen. Nepsy-perheet, joissa lapsilla on esimerkiksi adhd:n ja autismikirjon haasteita, ovat vaikeassa asemassa. Olen päässyt enemmän ja enemmän sisään eduskuntatyöhön. Sain Mieli ry:n mielenterveyspalkinnon viime syksynä ja Matti Pikkujämsä teki minulle palkinnoksi voimaeläintaulun. Saat viestejä somessa. Miten keskusteluilmapiiriä voi parantaa. Kansanedustaja peukuttaa parempaa keskustelukulttuuria. Miksi. Siihen asti olin uskonut niihin lauseisiin, että kyllä sinä tähän totut ja muutut. Ihan perusasioista – onko mahdollista selvitä rahallisesti, saavatko he tarvitsemaansa apua, pystyykö lapsen viemään terapiaan. Silloin tajusin, että ei minun tarvitse muuttua ja lähteä siihen mukaan. Mielenterveys on mainittu hallitusohjelmassa yllättävän monesti. Se ihmetytti, kun mielenterveys on niin tärkeä juttu, että eikö olisi voinut tehdä hyviä muutoksia, kuten terapiatakuuta, heti alkuun jo ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä. Oikein hyvä fiilis. Voimaeläimesi on ilves. Kun sen ymmärtää, on helpompaa, eikä ota asioita niin henkilökohtaisesti. Miksi. 11 Demokraatti de_26102023_11.indd 11 de_26102023_11.indd 11 17.10.2023 16.06 17.10.2023 16.06. Ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että toinen on väärässä ja minä olen oikeas sa
Hän muistutti Demokraatin haastattelussa, että eduskunnassa – ja valiokunnissa – on hallituspuolueilla enemmistö. Sen esitys noudatti pitkälti Orpon hallituksen esitystä, joka oli varsin hyvä kooste työnantajien toiveista. Lex AKT Työnantajia ei kiinnostanut perustuslaki tai kansainväliset sopimukset. Tuhannen työntekijän ulosmarssissa tämä merkitsisi tuhatta kannetta. Virkamiehet heräsivät tähän, kun ryhmän kuuntelemat asiantuntijat olivat varoittaneet esityksen ristiriidoista lain ja sopimusten kanssa. analyysi TUHANNEN TYÖNTEKIJÄN ULOSMARSSISSA LAKKOSAKKO MERKITSISI TUHATTA KANNETTA. Työministerin valtiosihteerin Timo Jaatisen mukaan syynä oli, että esityksen pitää olla kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukainen. Lex AKT iskee Lindströmin mielestä pahiten heikoimmin järjestäytyneille aloille, jotka ovat usein myös työehdoiltaan huonoimpia matalapalkkaja pätkätyöaloja. Työnantajat älähtivät vasta kun asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen virkamiehet alkoivat laimentaa hallituksen esitystä. T yörauhalainsäädäntöä käsitelleen työryhmän mietintöä testataan todennäköisesti monin osin oikeudessa. Edellisestä huolimatta momentti 3 kuitenkin vielä edellyttää, että tukityötaistelun järjestäjän pitää varmistaa välttämättömät palvelut, joihin lasketaan myös satamapalvelut sekä osa liikenneja kuljetuspalveluista. Muun muassa Rami Lindström on nimennyt Lex AKT:ksi tätä koskevan työehtosopimuslain 8. momentin. Momentti 3 on mielenkiintoinen lisäys, sillä myös kansainvälisen työjärjestön ILOn säätelyssä mainitaan välttämättömien palveluiden turvaaminen, mutta sinne on myös erikseen kirjattu, että välttämättömiä palveluita eivät ole esimerkiksi satamapalvelut. Mietintö lähtee seuraavaksi kuuden viikon lausuntokierrokselle, jonka jälkeen sitä vielä täsmennetään. pykälän 3. Laki on varmastikin jossain muodossa voimassa jo heinäkuussa. Mahdollista on, että tällaisessa tapauksessa työnantajan pitäisi nostaa kanne työntekijää vastaan käräjäoikeudessa. Ne jättivät lopulta eriävän mielipiteen esitykseen. Neuvotteluissa mukana ollut SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström suhtautuu pessimistisesti siihen, että sen enempää eduskunnassa kuin perustuslakivaliokunnassakaan tulisi mietintöön merkittäviä muutoksia. Siinä edellytetään, että tukitoimien pitää olla suhteessa tavoitteisiin. Siksi työnantajat olivat pitkään suurelta osin hiljaa, niin sanottuina äänettöminä yhtiömiehinä, työryhmän kokouksissa. TYÖRAUHALAINSÄÄDÄNTÖÄ KÄSITELLYT kolmikantainen työryhmä kokoontui yhteensä 11 kertaa. de_26102023_12.indd 12 de_26102023_12.indd 12 18.10.2023 9.13 18.10.2023 9.13. MONI USKOO, että lain tukityötaisteluiden rajoitus on suunnattu etenkin AKT:ta kohtaan. – Muutoksista pyydetään perustuslakivaliokunnalta lausunto, mutta siinäkin voi ratkaista se, kuunnellaanko asiantuntijoita ja keitä asiantuntijoita kuunnellaan. Yksi mahdollisesti oikeudessa testattava lain kohta on työntekijälle tuleva henkilökohtainen 200 euron lakkosakko, jos tämä jatkaa lakkoa sen jälkeen kun työtuomioistuin on julistanut lakon laittomaksi. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Sen toimivuus jää todennäköisesti oikeuskäytännön varaan, Rami Lindström totesi haastattelussa. Tämä ei olisi ollut työnantajien mielestä ongelma
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Vaalitutkimuskonsortio Lähde: Kansalaispulssi-kysely Arvostamme suomalaista työtä. Maahanmuuttajien työllisyys lähenee jo Suomessa syntyneiden tasoa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Maahan-, maastaja nettomaahanmuutto tammi–elokuussa 2010–2023 Maahanmuuttajien työllisyys lähestyy Suomessa syntyneiden työllisyyttä Maahanmuutto Suomeen Maastamuutto Suomesta Nettomaahanmuutto Vuoden 2022 lopulla 15–64 -vuotiaista ulkomailla syntyneistä töissä Vuoden 2020 lopulla 15–64vuotiaista ulkomailla syntyneistä töissä Suomessa syntyneiden työllisyysaste vuoden 2022 lopulla 72 % 64 % 75 % de_26102023_13.indd 13 de_26102023_13.indd 13 18.10.2023 9.14 18.10.2023 9.14. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi kiinnostaa ulkomailla Maahanmuutto Suomeen on ollut kasvussa jo vuodesta 2020. Hallitus Suomalaisten luotto hallitukseen ja poliittisiin puolueisiin on laskussa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Julkisuudessa käydystä keskustelusta huolimatta suuri osa maahanmuuttajista on työllistynyt hyvin. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: TE M Euroopan unioni Luottamus EU:ta kohtaan on noussut noin 15 prosenttia vuosien 2019 ja 2023 välisenä aikana
Pelkona on, että kokonainen sukupolvi päätyy velkaantumisen kierteeseen. 14 Demokraatti ILMIÖ Taivasalle. Teksti Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva 14 Demokraatti Hallituksen aikeet heikentää toimeentuloa pelottavat ja suututtavat opiskelijoita. de_26102023_14.indd 14 de_26102023_14.indd 14 18.10.2023 9.28 18.10.2023 9.28. Tätä menoa kattona voi olla taivas – kirjaimellisesti, kun säälliseen asumiseen ei ole enää varaa
15 Demokraatti de_26102023_14.indd 15 de_26102023_14.indd 15 18.10.2023 9.28 18.10.2023 9.28. 15 Demokraatti Onko varaa säälliseen asumiseen. Tämä huoli on todellinen, Mari van den Berg painottaa
Miltä hallituksen aikeet tuntuvat, miten ne vaikuttaisivat omaan arkeen ja toimeentuloon. Pesti päättyy vuoden lopussa. Hän kertoo joutuneensa elämään toimeentulotuella puoli vuotta opintotukijärjestelmän tutkintokohtaisen jaon takia, joka esti häntä saamasta opintorahaa. Putkisaari sanoo olevansa etuoikeutettu siinä, että omalta perheeltä ja lähipiiriltä saa varmasti tukea tiukoissa tilanteissa. – Se ei johdu vain oman rauhan kaipuusta vaan jonot opiskelija-asuntoon ovat todella pitkiä, yksiöön voi joutua odottamaan jopa kymmenen kuukautta, Putkisaari perustelee. vuokranantajalle, kun vähennyksiä toimeentuloon on tulossa aika nopeallakin aikataululla. Kasvatustieteiden opiskelu Helsingin yliopistossa alkoi vuonna 2020. Van den Berg opiskelee Turun yliopistossa kasvatustieteitä, luokanopettajaksi valmistuminen on maisteriopintovaiheessa. DEMARIOPISKELIJOIDEN (SONK) puheenjohtaja Mari van den Berg tuntee myös omissa nahoissaan opiskelijan toimeentulon tuskan. Putkisaari on jo pohtinut, onko edessä halvemman asunnon etsiminen. – Nyt syksyn tullen työtuntien määrä viikossa on 25–30. Se on aika paljon, kun rajalliseen aikaan pitää sisällyttää opiskelu ja sosiaalinen elämäkin. – Luulen, että se tulee vastaan, kun tällä hetkellä jo kaikki tuet menevät vuokranmaksuun. 26-VUOTIAS, MYÖSKIN Tampereelta kotoisin oleva Irja Vaateri muutti Helsinkiin työn perään neljä vuotta sitten. Vaateri ei ole tänä vuonna opiskellut kokoaikaisesti, koska hän istuu Helsingin yliopisde_26102023_14.indd 16 de_26102023_14.indd 16 18.10.2023 9.28 18.10.2023 9.28. Hänellä on myös vastuullinen rooli edustaa opiskelijoita Laurean hallituksessa. Hallituksen suunnitelmat toteutuessaan vaikuttaisivat Putkisaaren toimeentulossa tuntuvasti. Putkisaari asuu yksityiseltä vuokratussa asunnossa – kuten moni hänen tuntemistaan opiskelijoista. Hän on huolissaan niistä uusista opiskelijoista, jotka ovat sitoutuneet jopa vuodenkin sopimukseen yksityiselle ton ylioppilaskunnan hallituksessa. – Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että vähistä opiskelija-asunnoista asun itse Vallilassa sellaisessa hyvin kohtuullisella vuokralla. Mikäli tulot muuttuvat, opiskelijan velvollisuus on ilmoittaa siitä Kelalle, kun taas opintorahan tulorajoja ja opintopistesuorituksia tarkastellaan vuosittain. Tätä arvioivat van den Bergin lisäksi Veikka Putkisaari ja Irja Vaateri, jotka ovat SDP:n opiskelijajärjestön jäseniä. Laurean opiskelijat järjestivätkin syyskuun lopulla hiljaisen mielenosoituksen tällaisia järjestelyjä vastaan. – Opiskelijoiden huoli ja pelko näyttäytyvät tavallista enemmän kapinamielenä, halutaan osoittaa, ettemme hyväksy tätä, 60 vuottaan tänä vuonna juhlivan Demariopiskelijoiden (SONK) puheenjohtaja Mari van den Berg arvioi tilannetta. – Luottamustehtävästä saa kokouspalkkion, joka vastaa suurin piirtein samaa määrää, mitä saisin opiskelijana tukien ja lainan yhdistelmänä. – Koen todella stressaavaksi useamman tulorajan ja erilaisten tarkastelujen yhdistämisen: tienaanko nyt liikaa, pitääkö tehdä uusi hakemus asumistukeen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ O piskelijat ympäri Suomen ovat osoittaneet mieltään hallituksen leikkauksia vastaan harvinaisen voimakkaasti muun muassa valtaamalla korkeakoulujen kampuksia. Tuet ja laina eivät yksistään riitä elämiseen nykyisen inflaation takia, Putkisaari kertoo. Espoon Leppävaaran vuokrahinnat ovat sen verran korkeat, että hän saa opintorahaa ja asumistukea korkeimmasta päästä. Hän on joutunut ottamaan myös opintolainaa sekä tekemään töitä keväästä lähtien opintojen ohella. – Olen alustavasti laskenut, että siinä puhutaan kolminumeroisesta summasta, jota vähemmällä pitäisi tulla toimeen kuukaudessa. Edessä on pakollinen kolmen kuukauden opetusharjoittelu, josta ei saa palkkaa. – Opiskelussa kyse on myös aikuistumisesta ja omillaan pärjäämisestä, joten vanhempien kukkarolla käymistä haluaa välttää viimeiseen saakka. – Toimeentulotukeakin tuli vasta, kun olin nostanut maksimimäärän lainaa. Päämääränä on valmistua turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiksi. Hän ei siis nosta opintolainaa juuri nyt, mutta sitä on syntynyt jo noin 16 500 euroa – ja korkoja on kertynyt tämänkin vuoden aikana useita satoja euroja. Vaateri tekee ajoittain valokuvauskeikkoja kevytyrittäjänä. TAMPERELAINEN, 21-VUOTIAS Putkisaari opiskelee toista vuotta Laurean ammattikorkeakoulussa Espoossa. Vaateri sanoo olevansa hyvin etuoikeutetussa asemassa, koska valtaosa ylioppilaskuntien hallituslaisten palkkioista liikkuu muutamissa satasissa. Ansiotulovähennyksen poisto asumistuesta tekisi siitä lopun, hän arvioi. Helsingin yliopiston valtaus alkoi syyskuussa jo budjettiriihiaamuna. OPISKELUUN ON VARAA VAIN HYVÄ OSAISILLA. – Olen jo miettinyt, pitääkö vaihtaa opintolinjaa tämän takia eli sellaiseen, jossa on mahdollisuus palkalliseen harjoitteluun – mutta silloin saa unohtaa luokanopettajan pätevyyden, hän pohtii
Kaikki opiskelijajärjestöt ovat nostaneet esille huolensa, miten vakavasti opiskelijoiden toimeentulon leikkaukset heikentävät päätoimisen opiskelun mahdollisuutta ja nostavat opiskelijaksi ryhtymisen kynnystä. Esimerkiksi monella julkisen sektorin naisvaltaisella alalla, kuten varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammateissa ollaan palkkakuopassa. Hän itse sairastui, joutui operaatioihin ja kuntoutukseen – silloin opiskelua ei pahemmin edistetty. 17 Demokraatti Toinen vaihtoehto on hakea lisälainaa olemassaolevan 30 000 euron päälle ja hakea apurahaa. Van den Berg, Putkisaari ja Vaateri jakavat huolen. Van den Berg pitääkin sivistysja opintorahastoja opiskelijalle hyvin tärkeinä, jotta saa katetuksi elämisen kustannuksia. Siksi opintorahan indeksikorotuksen jäädyttäminen tuntuu hänestä epäoikeudenmukaiselta. Myös Putkisaari kysyy, onko opiskelijoiden velkaantuminen todellakin ratkaisu Suomen velkaantumisen estämiseksi. Hän huomauttaa, ettei ole mitenkään varmaa, että akateeminen koulutus takaa hyvät tienestit, jotta pääsee maksamaan lainaa takaisin. – Ei voi puhua missään nimessä halvasta lainasta, kun tuhansia euroja joutuu maksamaan korkoja valmistumisen jälkeen. Samaan aikaan hallitus aikoo nostaa opintolainan kattoa. – Ja tämä nostettavissa oleva laina pitää nostaa kokonaisuudessaan ennen kuin voi saada toimeentulotukea. de_26102023_14.indd 17 de_26102023_14.indd 17 18.10.2023 9.28 18.10.2023 9.28. Hän tietää, ettei tule saamaan mitään opintolainahyvityksiä, koska ei tule valmistumaan ajallaan. HALLITUS AIKOO siis jäädyttää opintorahan indeksikorotukset tämän vuoden tasolle vuosiksi 2024–2027. Van den Berg ei saa asumistukea, koska asuu puolisonsa kanssa osaomistusasunnossa. Korotukset ovat kompensoineet kustannusten kasvua. Heitä ihmetyttää kokoomusopiskelijoiden kannanotto, jonka mukaan leikkaukset parantavat opiskelijoiden asemaa, koska lainaa saa lisää. Myös tämän tuen indeksikorotukset ollaan jäädyttämässä. Tämä laittaa monet, itsenikin, taloudelliseen Veikka Putkisaari uskoo saavansa Laurea-opinnot valmiiksi jopa etuajassa. Kolmikko ei voi ymmärtää sitä, että opiskelijat on ainoa ihmisryhmä, joka pakotetaan ottamaan maksimimäärä lainaa, velkaantumaan. Lisäksi muun muassa yleiseen asumistukeen on tulossa useita heikennyksiä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden arkeen. Van den Berg muistuttaa, että ihmisen elämässä voi sattua yllättäviä asioita, jotka vaikuttavat opiskeluun. Valmistuessaan opiskelijat ovat yhä velkaantuneempia, Vaateri huomauttaa
– Hallitus väittää kannustavansa opiskelijoita tekemään töitä toimeentuloaan täydentääkseen, mutta samalla tekee keikkatyön tai osa-aikaisen työskentelyn entistä hankalammaksi, hän ihmettelee. Hallituksen leikkauksissa on unohdettu ihmisyys, kun mennään niin selkeästi raha edellä. Sillä ei ainakaan taata valmistumista ajallaan. Mari van den Berg arvioi, että pahoinvointi liittyy siihen, että niin monen on pakko käydä opintojen ohella töissä ja silloin ei pysty keskittymään täysipainoisesti opintoihin. Ne eivät ole lieventyneet – päinvastoin. Ongelmia jaksamisessa on jo kouluiässä, joten opiskelijat tulevat jo valmiiksi uupuneina korkeakoulutukseen. – Tavallisen tutkinto-opiskelijan opiskelu käy työstä, kun luentoja on jopa kahdeksan tuntia päivässä ja koko ajan täytyy omaksua uutta tietoa. Ammattikorkeakouluissa se näkyy jo, että sitä tehdään pitkälti yritysten kanssa. Hallituksen kylmä kyyti ei Vaaterin mukaan tilannetta ainakaan paranna. de_26102023_14.indd 18 de_26102023_14.indd 18 18.10.2023 9.28 18.10.2023 9.28. Suomessa on ylpeilty sillä, että tausta ei vaikuta, miten pitkälle voi opiskella. Turun yliopiston ja Åbo Academin tiloissa mielenosoittajilla oli hyvä slogan: yliopisto on muutakin kuin tuotantolinja. Opiskelija-asunto Vallilassa. Se on jaksamisesta ja opiskelusta pois, jos energiaa menee sen miettimiseen, miten selviää taloudellisesti. 18 Demokraatti D-ILMIÖ ahdinkoon, jos ei suunnittele talouttaan ja rahankäyttöään huolellisesti. – Pelottaa sekin, miten markkinaehtoiseksi tutkimuksen tekeminen menee. OPISKELIJOIDEN MIELENTERVEYDEN ongelmat nousivat tapetille korona-aikana. SONKIN PUHEENJOHTAJALLA on muitakin huolenaiheita: miten käy aikuiskoulutuksen tulevaisuuden, kun tukea ollaan lakkauttamassa. Hän on erityisen huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta. Mari van den Bergin mukaan tässä voidaan mennä takapakkia: opiskeluun on varaa vain hyväosaisilla. Vaateri ei yllättynyt kokoomusjohtoisen hallituksen suunnitelmista, mutta pitää sen tavoitteita ja toimia aika ristiriitaisina, joka näkyy muun muassa asumistuen ansiotulovähennyksen poistamisessa. Millaisia opiskelijoita ulkomailta Suomeen saadaan, jos EUja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat joutuvat maksamaan opiskelunsa kokonaan omasta pussistaan ja kuinka käy korkeakoulujen rahoituksen ja sitä myötä tutkimuksen. Mutta tutkimuksella on myös oma itseisarvonsa ja sen pitäisi olla riippumatonta. – Ja jos työnteko on mahdotonta, on koko ajan stressi, mistä senttiä venyttää. Korkeakoulujen terveysja hyvinvointitutkimus vuodelta 2021 näytti jo huolestuttavia tietoja opiskelijoiden mielenterveydestä. Irja Vaateri sanoo olevansa onnekas
Tällä hetkellä työelämään siirtyminen kiinnostaisi Vaateria jo hankaloituvan tukipolitiikankin takia – siinä sivussa voisi edistää opintoja. Ilman jäädytystä raha nousisi ensi vuonna 15,63 eurolla kuukaudessa, vuonna 2027 summan arvioidaan olevan 31,70 euroa kuukaudessa. Onko inhimillisyys unohdettu kokonaan leikkauksissa. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnosta on jäljellä noin 40 opintopistettä. Opiskelijan toimeentulosta on leikkautumassa arviolta jopa noin 76 euroa kuukaudessa. Hallitus on kuitenkin lopettamassa aikuiskoulutustuen, joten tämä haave saattaa jäädä toteutumatta. Rahoitusta on pitänyt hakea liiketoiminnasta, koska julkinen rahoitus on laskenut rajusti. – Suomen tulevaisuus ja kilpailukyky on korkeakoulutuksessa, innovaatioissa ja osaamisessa – näistä peruspalikoista leikkaaminen on erittäin lyhytkatseista. . Voisin hyvin nähdä itseni esimerkiksi poliittisena avustajana tai järjestökentällä. Hallituksen leikkaussuunnitelmat vaikuttavat opiskelijoiden valmistumisaikoihin ja sitä kautta ammattikorkeakoulujen talouteen. – Jos rahoitus sakkaa, se ei voi olla vaikuttamatta laatuun. Putkisaari ja Vaateri lähettävät hallitukselle terveisensä: – Pitäisikö pohtia positiivisia kannustimia, enemmän porkkanaa kuin keppiä. Ei varmaan kukaan halua, että näistä tärkeistä vuosista jää mieleen vain kituuttelu nuudelia syöden. Hänellä olisi haluja pyrkiä maisteriohjelmaan ammattikorkeakoulussa – esimerkiksi Jyväskylässä olisi tarjolla kyberturvallisuutta ja Tampereella turvallisuusjohtamista. MITÄ SIINTÄÄ Veikka Putkisaaren ja Irja Vaaterin tulevaisuudessa. 19 Demokraatti TÄTÄ HALLITUS SUUNNITTELEE . Nyt kannattaisi pistää asiat tärkeysjärjestykseen tulevaisuuteen katsoen: millaiseksi koulutusmaaksi Suomea halutaan kehittää ja miten nämä leikkaukset vaikuttavat esimerkiksi 20 vuoden päästä, Putkisaari sanoo. Vaateri toivoo, että hallitus huomioisi leikkausten kerrannaisvaikutukset. Suurin enimmäismäärä vuonna 2023 on yhteensä 929 euroa kuukaudessa. Valinnat tehdään marraskuun loppupuolella. Siitä 650 euroa on opintolainaa ja 279 euroa opinto rahaa. OPISKELIJAT ON AINOA IHMIS RYHMÄ, JOKA PAKOTETAAN VELKAANTUMAAN. Nähtäväksi jää. . Vaateri on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n hallitukseen ensi vuodeksi. . OPISKELUAIKA ON muutakin kuin pänttäämistä. Opintotuki koostuu opintolainasta ja opintorahasta. Vaateri kertoo tienneensä kuitenkin jo jonkin aikaa, ettei halua opettajaksi, vaikka opiskeleekin kotitalousopettajan opintosuunnalla. Jos opiskelija nostaa opintotukea 9 kuukautta vuodessa, leikkauksen vaikutus olisi 285,30 euroa vuodessa vuonna 2027. – Ja en tarkoita pelkästään sitä huolta, ettei ole rahaa enää bilettää. Hallitus kaavailee lainan nostamista 850 euroon kuukaudessa. – Joko jatkan opiskelijoiden etujen ajamista valtakunnallisella tasolla tai sitten täytyy katsoa jotain muuta vaihtoehtoa. Hallitus aikoo leikata myös asumistuista ja on jäädyttämässä myös tuen indeksikorotukset. – Mahdollisuuksia on monia, koska tehtäviä löytyy niin liiketalouden kuin riskinhallinnan ja turvallisuuden tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lähteet: SYL, SAMOK, Yle, HS Putkisaari Laurean hallituksen jäsenenä toteaa, että rahoitus on ollut jo pitempään ongelmana ammattikorkeakouluissa. – Opettajan työ on tosi arvokasta, mutta koen, ettei itselläni ole siihen tarvittavaa paloa vaan minulla on annettavaa muualla. . Mari van den Bergillä oli ajatus lähteä opiskelemaan erityispedagogiikkaa aikuiskoulutuksena. . – Se verottaa suunnattomasti opiskeluajan mielekkyyttä – juuri sitä, millä mielellä niitä aikoja muistelee. de_26102023_14.indd 19 de_26102023_14.indd 19 18.10.2023 9.28 18.10.2023 9.28. Putkisaari kysyy, miten käy korkeakoulun yhteisöllisyyden luomiselle, tärkeille sosiaalisille suhteille, jos kaikki aika menee opiskelun ohella työntekoon hengen pitimiksi. – En tavoittele työtä, joihin tutkinto antaa pätevyyden vaan katse on enemmän politiikan tukijoukoissa. Hallitus aikoo opintorahan jäädytystä tämän vuoden tasolle vuosiksi 2024–2027. Putkisaari kertoo puskeneensa kursseja sitä vauhtia läpi, että arvelee saavansa 3,5-vuotisen tutkinnon taskuunsa etuajassa viimeistään kahden vuoden päästä. . Matkasta puuttuu palasia, jos ajatukset ovat keskittyneet toimeentuloon, miten selviää rahallisesti, hän painottaa. Leikkaukset voivat viedä opiskelijoiden toimeentulosta vuoteen 2027 mennessä lähes viidesosan. Opiskeluajan suola on yhteisöllisyys, teemme yhdessä matkaa kohti ammattimaisuutta ja opiskeluaika on myös siirtymäriitti kohti aikuisuutta ja oman elämän rakentamista. Tämä vahvistui perusharjoittelussa. – Mutta työelämäkin kiinnostaa
– SDP oli pitkään voimissaan ja vahvasti vallassa. Presidenttiehdokkaaksi valittiin Tar ja Halonen. Hänen uudelleen valintaansa ei pidetty itsestään selvänä. SDP:lle oli valtava menestys, että kaksitoista vuotta oli ollut demaripresidentti ja että seuraavakin valittiin demareiden piiristä. Ahtisaaren kannatus oli gallupeissa syöksyssä. de_26102023_20.indd 20 de_26102023_20.indd 20 18.10.2023 9.33 18.10.2023 9.33. Yksi syy oli tapa, jolla presidentinvaalien voittoa tulkittiin. Hän otti etäisyyttä puolueesta tavalla, joka koettiin puolueväen piirissä vähän nöyryyttäväksi. SDP:ssä ajateltiin, että kansanvaalin esinäytökseksi sopii avoin esivaali presidenttiehdokkaasta. Mutta murroksesta maksetaan myös hintaa. 20 Demokraatti MARTTI AHTISAARI Murroskauden presidentti Ahtisaaren valinta presidentiksi suoralla kansanvaalilla oli uuden aikakauden alku. Siinä oli kokemattomuutta. SDP asemoitui uuteen aikaan uusin kasvoin maan johtavana voimana. – Ei tajuttu, millaiseen kaaokseen tämä ajattelutapa saattaa johtaa. Ahtisaaren ja Sorsan lisäksi ehdolla olivat valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttila, maaherra Pirkko Työlä järvi ja pääjohtaja Vappu Taipale. Miksi ihmeessä hän epäonnistui puoluesuhteen hoitamisessa näin dramaattisesti. PRESIDENTIT LUOPUVAT valituksi tultuaan jäsenkirjasta ja heidän odotetaan nousevan puoluepolitiikan yläpuolelle. Jännite kulminoitui talvella 1999, kun SDP valitsi taas itselleen presidenttiehdokasta. Ei osattu arvioida, millainen ilmiö siitä saattaa syntyä. Olivatko molemmat, sekä Ahtisaari että SDP, oikeassa vaalivoiton syistä. Tappion kärsi nelinkertainen pääministeri ja pitkäaikainen puoluejohtaja Kalevi Sorsa, joka hävisi Ahtisaarelle SDP:n esivaalissa. – Ahtisaaren tulkinta oli, että hän oli itse menestyksensä seppä omalla olemuksellaan ja tuoreella asenteellaan. Tarvittiin molempien panosta. Vaalissa jätettiin 125 374 äänestyslippua. Ei ole yhtä selitystä, miten ihmisestä tulee presidentti. Ahtisaari symboloi presidenttinä uutta asennetta uuteen aikaan. Ahtisaarelle jäi puo lueen menettelystä paha maku. Tästä tuli asetelma, josta Ahtisaari ja SDP eivät päässeet hänen koko presidenttikaudellaan irti. Se on mysteeri. – Sen skenaarion olisi ehkä pelastanut Kosovon onnistunut sovittelu, mutta se tuli vasta syksyllä. Ahtisaari-ilmiö lavensi ja modernisoi kuvaa SDP:stä uudessa tilanteessa. Ahtisaari-ilmiötä Majander pitää SDP:n kannalta erittäin myönteisenä. SDP:n ja Ahtisaaren väleihin jäi särö, vaikka presidentti nautti myös laajaa sosialidemokraattisen väen kannatusta. Puolueen ja presidentti Ahtisaaren välit kuitenkin viilenivät. – Puolue kykeni synnyttämään ilmiön oman ehdokkaansa taakse. Ahtisaari sai äänistä 61,2 ja Sorsa 34,3 prosenttia. Puolue oli vakiinnutettu Paavo Lipposen johtoon. Äänes täjiltä ei vaadittu etukäteen rekisteröitymistä, joten myös muiden puolueiden jäsenet pääsivät kertomaan kantansa. VUODEN 1994 presidentinvaalit voi Majanderin mukaan nähdä rakenteellisena irtiottona kylmän sodan poliittisista asetelmista ja Neuvostoliiton säätelemästä poliittisesta kulttuurista Suomessa. Vuosi Ahtisaaren valinnan jälkeen SDP voitti eduskuntavaalit runsaan 28 prosentin kannatuksella ja muodostettiin Lipposen ensimmäinen hallitus. – Kyse ei ole teoista vaan enemmän arvostuksen ja tunnustuksen tunteista. SDP:n kannatus oli laman myötä korkea. – Varmastikin näin. Majander pitää vähän traagisenakin, että Ahtisaaren ja SDP:n suhteesta tuli niin traumaattinen. Presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa suorana kansanvaalina, joten vaalivoitto edellytti laajaa, puoluerajat ylittävää kannatusta. – Hän ei sitä peitellyt eikä käsittääkseni ottanut jäsenkirjaa takaisin. – Siinä oli kyse aikakauden vaihdoksesta seurauksineen, jolle kukaan meistä täällä Suomessa ei onneksi voinut mitään, Majander sanoo. Se on vähän jännä, kun ajattelee, miten paljon Ahtisaaren sosiaalisia taitoja on syystäkin nyt ylistetty. – SDP:n sisällä on katsottu, että kun Ahtisaari-ilmiön draivi alkoi varsinaisten vaalipäivien lähestyessä hiipua, punakone tuli ja pelasti kampanjan. Teksti Simo Alastalo P residentti Martti Ah tisaaren ja SDP:n heikentyneitä välejä arvioitaessa on tutkija Mikko Majanderin mukaan unohtunut, että Ahtisaaren poikkeuksellinen nousu Suomen presidentiksi ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa vuonna 1994 oli valtava menestystarina myös puolueelle. Keväällä 1993 järjestetty esivaali avattiin kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille
Tämän säilyttäminen on minun mielestäni tärkeää varsinkin tilanteessa, jossa rauhanvälityksen konteksti muuttuu koko ajan. Kun Ahtisaari perusti CMI:n vuonna 2000, hän halusi järjestön, joka pystyy työskentelemään ammattimaisesti dialogija rauhanvälitystilanteissa. Ytimessä on ihmisten kohtaaminen, mikä on aika vaikeaa, kun tilanteet voivat olla aika dramaattisia. – Olen aina miettinyt sitä, että jos jostakin ihmisestä jää tällainen jälki, hän on aika erityinen, Taalas sanoo. – Olemme presidentti Ahtisaaren perustama pohjoismainen start up, joka on noussut osaamisellaan maailman kärkeen. Taalaksen mukaan CMI on tähän mennessä osallistunut yli viiteenkymmeneen rauhanvälitysprojektiin. CMI ei sanele vaan toimii yhdessä kumppaneidensa kanssa. Pitkään New Yorkissa asuneen Ahtisaaren kohtaaminen oli koskettanut heitä ihmisinä. 21 Demokraatti Lehtikuva / Markku Ulander Arja Jokiaho Teksti Simo Alastalo KONFLIKTINRATKAISUJÄRJESTÖ CMI:N toimitusjohtaja Janne Taalas tutustui aikoinaan presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaareen toisten ihmisten kertomusten kautta. Rauhanrakentaja de_26102023_20.indd 21 de_26102023_20.indd 21 18.10.2023 9.33 18.10.2023 9.33. Taalas oli töissä New Yorkissa Suomen suurlähetystössä ja kuuli samanlaisen tarinan monenlaisilta ihmisiltä YK:n korkeista virkamiehistä diplomaatteihin ja vartijoihin. Tällä hetkellä se tulee hyvin voimakkaasti geopoliittisemmaksi. Ahtisaaren ainutlaatuisiksi kuvatuista sosiaalisista taidoista on jalostunut CMI:ssä tapa tehdä töitä. – Autamme heitä löytämään rauhan. – Tällä hetkellä olemme reilussa 20 prosessissa mukana esimerkiksi lähialueillamme Ukrainassa ja Moldovassa
Vaalikampanja oli hyvin amerikkalainen kampanjabusseineen. Paremmin muistan Ahtisaaren myhäilevän katseen kehystetyssä valokuvassa ala-asteen seinällä. AHTISAAREN ELÄMÄNTYÖTÄ opettajasta ja diplomaatista presidentiksi ja rauhanobelistiksi on haasteellista tiivistää. Presidenttikaudellaan Martti Ahtisaari ei istunut perinteiseen muottiin, joka oli totuttu näkemään. Oli monessa suhteessa onni Suomelle, että juuri hänet osattiin valita kansakunnan johtoon hetkellä, jolla maa kiskoi itseään irti kylmän sodan varjosta kohti yhdistyvää Eurooppaa. Muistan etäisesti, miten tämä toteutui 1994, kun Martti Ahti saari valittiin tasavallan presidentiksi. Ahtisaari ei harjoittanut perinteistä nuorallatanssia idän ja lännen välillä vaan halusi viedä Suomen kaikkiin järjestöihin, ”joihin läntiset demokratiat kuuluvat.” Tähän kuului EU:n ohella myös Nato, jonka vankkumaton kannattaja hän oli jo presidenttikaudellaan. PERINTEISESTÄ ROOLISTA poikkeaminen näkyi vahvasti Ahtisaaren suhtautumisessa länteen ja Yhdysvaltoihin. Tunnetuimpana hänen perustamansa työllisyysryhmä sekä puheet ”minun hallinnostani.” Myös poikkeuksellinen avoimuus lehdistön kanssa oli enemmän perinnettä lännestä kuin Suomesta. MUISTAN VANHEMPIENI ottaneen minut lapsena mukaan äänestämään. Yhdysvallat oli Ahtisaarelle läheinen kumppani, ja osaltaan amerikkalaisuuden tuntemus näkyi myös hänen toiminnassaan presidenttinä. Namibia, Kosovo, Aceh; monet maat ja kansat saavat olla kiitollisia Ahtisaaren työstä. Suhteet Yhdysvaltoihin näkyivät arvonantona Clintonin ja Jeltsi nin huippukokouksessa Helsingissä vuoonna 1997 ja erityisesti Kosovon sodan lopettamisessa. Jani Kokko kansanedustaja (sd.) Kari Hulkko de_26102023_20.indd 22 de_26102023_20.indd 22 18.10.2023 9.33 18.10.2023 9.33. Presidenttinä hän asetti usein itsensä hallituksen yläpuolelle sisäpoliittisissa kysymyksissä. Hän pystyi tuomaan eri osapuolet saman pöydän ääreen ja amerikkalaiset tukenaan painostamaan silloisen Jugoslavian presidentin Slobodan Miloševi?in antautumaan. Hänen välittömyytensä toi kansalaiset lähelle instituutiota ja sama välittömyys väritti hänen rauhanvälitystyötään ensin Yhdistyneiden kansakuntien ja myöhemmin hänen perustamansa CMI:n puitteissa. Ennen kaikkea hän oli rauhantekijä. 22 Demokraatti MARTTI AHTISAARI Lännen mies AHTISAARI EI HARJOITTANUT PERINTEISTÄ NUORALLATANSSIA IDÄN JA LÄNNEN VÄLILLÄ. Siitä kuvasta huokui turvallisuus ja ymmärtäminen. Miten jännittävää oli kurkkia äänestyskopissa, kuinka äänestyslappu täytetään ja pudotetaan uurnaan. Hän ei ollut yhtä pelottavan näköinen kuin monet muut presidentit samalla seinällä. Viimeistään Nobelin rauhanpalkinto nosti hänet ansaitsemalleen paikalle. Tuskin kukaan toinen suomalainen on tehnyt yhtä paljon rauhan ja sovinnon eteen maailmalla kuin Ahtisaari. Poliittinen eliitti ei kokenut kansainväliseltä areenalta tasavallan presidentiksi siirtynyttä ja vahvasti länsimyönteistä Ahtisaarta omakseen, ja hänen arvonsa ja merkityksensä Suomelle ymmärrettiin vasta presidenttikauden jälkeen. Hän oli vakaumuksellisesti lännettymisen kannalla eikä kärsinyt suomettuneisuuden painolastista
23 Demokraatti Kansanvaalin presidentti AHTISAARTA JA REHNIÄ YHDISTI TAPA PUHUA IHMISTEN KIELTÄ POLIITTISEN LITURGIAN SIJAAN. Moni Ahtisaaren kampanjassa toiminut vapaaehtoinen koki tavallani, että vaali voitettiin jo ensimmäisellä kierroksella, tuli toisella kierroksella sitten valituksi Ahtisaari tai Elisa beth Rehn. Hän koki laman uhrien olevan samalla tavoin ilman omaa syytään kärsiviä ihmisiä – maan sisäisiä taloudellisia pakolaisia. Kokoomuksen Raimo Ilaskivi tai keskustan Paavo Väyrynen eivät hekään pystyneet täyttämään kaaderien odotuksia. – Paljonko näitä tulee. Myöhemmässä historiankirjoituksessa on keskitytty paljolti murrokseen SDP:n esivaalissa, jossa Kalevi Sorsan pitkä ja poliittisesti ansioitunut valtakausi päättyi ilman tasavaltalaista kruunua, presidenttiyttä. Vuoden 1994 presidentinvaalien kampanjassa Suomi siirtyi kerralla puoli vuosisataa demokratiakehityksessä eteenpäin. Erityisesti puoluetoiminnassa työskenteleville ihmisille muutosta oli vaikea ymmärtää. Molemmilla oli kyky puhua suomalaisille saman silmän tasolta sekä pysähtyä kuuntelemaan heitä. – Paljon. Eeva Ahtisaari ojensi miehelleen nenäliinaa, presidenttiehdokas käänsi katseensa pimeyden takana kiitävään maisemaan. Näitä ominaisuuksia ei muilla ehdokkailla ollut. Martti Ahtisaari syntyi perheeseen, josta tuli evakon myötä maan sisäisiä pakolaisia. MARTTI AHTISAARI istui kampanjabussissa ja itki. Historiankirjoituksessa on jäänyt vähemmälle se, että aivan samoin kävi muissakin suuremmissa puolueissa. Jussi Lähde Ahtisaaren vaalikampanjan tiedottaja ja myöhemmin presidentin kanslian lehdistövastaava Wilma Hurskainen Arja Jokiaho de_26102023_20.indd 23 de_26102023_20.indd 23 18.10.2023 9.33 18.10.2023 9.33. Tämäkin kirje kuvasi kirjoittajansa taloudellista ahdinkoa, 1990-luvun alkuvuosien lama-aikaa, usein myös kirjoittajan itsemurha-aikeita. Hän oli lämminhenkinen lännen mies elämänsä loppuun asti. Vaikka vaalikampanjoiden tekijät mielellään nostavat itseään ja ajatuksiaan esiin vaalivoittojen arkkitehteinä, on voiton avain aina ehdokkaan persoonassa. Ahtisaaren kädessä on yksi sadoista presidenttiehdokkaalle lähetetyistä ja kampanjatilaisuuksiin tuoduista kirjeistä. Martti Ahtisaaren persoona vastasi siihen turvallisuuden kaipuuseen, jota suomalaisten sydämet vuonna 1994 tunsivat. Ahtisaarta ja Rehniä yhdisti kampanjoinnissa tapa puhua ihmisten kieltä poliittisen liturgian sijaan
POLITIIKKA LUOTTAMUSTA EI RAKENNETA REPIMÄLLÄ KESKINÄISIÄ SUHTEITA. – Talouden pyörät täytyy pitää pyörimässä, ei supistaa sitä leikkauksilla. – Nyt pitäisi rakentaa luottamusta, mutta se rakentuu huonosti repimällä keskinäisiä suhteita ja neuvottelujärjestelmiä hajalle. Olisiko soppatykkien ollut syytä olla toreilla jo aiemmin. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva ”S e on vähän yllättänyt, kuinka paljon istuntosalissa puhutaan ohi. Tässä tapahtui heti iso virhe. LYLY KATSOO, että nyt on aika panostaa kasvuun – esimerkiksi julkiseen infrarakentamiseen, erityisryhmien ja ara-asuntotuotantoon. – Jos toivoo neuvotteluja osapuolten välillä, pöytään mennään tavoitteiden kanssa eikä kirjoiteta valmiiksi lopputulosta. de_26102023_24.indd 24 de_26102023_24.indd 24 17.10.2023 14.14 17.10.2023 14.14. Lama saadaan kyllä aikaiseksi puhumallakin. Se lietsoo epävarmuutta. Ja jos nyt odotetaan osapuolilta vaihtoehtoja, niitä on vaikea antaa, kun toinen osapuoli on jo saanut kaiken. Lyly huomauttaa, että vientialat ovat jo nyt pääsääntöisesti määrittäneet palkankorotusten tason, mutta pelivaraa on jäänyt toisenlaisille, erityisesti matalapalkka-alojen kannalta tärkeille ratkaisuille. 24 Demokraatti Vino asetelma Lama saadaan aikaan puhumallakin, Lauri Lyly sanoo. – Tämä asetelma on aika vino. Kansanedustajuuteen uppoutumista on helpottanut se, että asiat, kuten talous-, työllisyys-, työmarkkina-, kuntaja aluepolitiikan kysymykset ovat ennestään hyvin tuttuja. Nyt haetaan enemmän syyllisiä eri asioihin eikä puhuta siitä, miten jokin asia ratkaistaisiin, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) kuvailee tunnelmiaan ensimmäisen eduskuntakautensa alusta. Hallitusohjelmaan on kirjattu yksityiskohtaisesti, mitä aiotaan tehdä ja se vinouttaa järjestelmää työnantajien suuntaan. Miten työmarkkinaneuvottelukonkari olisi itse varmistanut aidon neuvottelun, jossa kaikkia kuullaan ja on mahdollisuuksia vaikuttaa. Siihen entinen ay-pomo ei ota kantaa, mutta selvää on, että toiminnalle on painava syy. Lyly muistuttaa, että merkitystä on myös ajoituksella. Pitäisi pysyä asiassa. Vientivetoisen mallin vieminen lakiin närästää ay-liikkeessä erityisesti, eikä Lyly ole asiassa eri mieltä. rakennettava ihmisten uskoa tulevaan ja valaa luottamusta siihen, että he uskaltaisivat esimerkiksi ostaa asunnon. Se, mihin uskotaan, heijastuu talouden rattaisiin niin hyvässä kuin pahassa. Työmarkkinajärjestöjen pitää keskenään ratkaista, minkälaisia keskinäisiä pelisääntöjä neuvotteluissa noudatetaan. Ihmiset eivät käytä niitä, kun työttömyys lisääntyy, eikä ole palkkatuloja. HALLITUKSEN SUUNNITELMAT ovat saaneet ay-liikkeen liikkeelle, vastustamaan hallituksen heikennysesityksiä. Taloustilanne yhdistettynä hallituksen leikkauslinjaan vie väärään suuntaan, Lyly pelkää. – Kiristystoimiakin on helpompi tehdä nousukuin laskusuhdanteessa. – Kun nyt jo kauden alkupäässä hallitus on valinnut kurittavat toimenpiteet, niin mitäs ne sitten ovat jatkossa, jos talous menee syvemmälle, työttömyys kasvaa ja työllisyysaste ei parane. Purra piti todennäköisenä, että lisää leikkauksia tarvitaan, jotta tavoite velanoton vähentämisestä saavutetaan. Tämä kuoppa menee syvemmälle kuin tässä nyt nähdään, Lyly arvioi. – Rakentaminen sukeltaa voimakkaasti, ja se heijastuu paitsi rakennusteollisuuteen ja rakennustarvikekauppaan, myös muun muassa kuljetuksiin ja lopulta muihin palveluihin. Lyly pelkää, että talouden kehitys johtaa uusiin ja pahempiin leikkauksiin. On Hän viittaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheisiin budjettiriihen alla. Työministeri Arto Satosen (kok.) esittämät arviot talouden kehityksestä ensi vuonna ovat Lylyn mielestä turhan optimistisia. – Niin kuin on muissakin Pohjoismaissa, ei hallituksen pitäisi puuttua työmarkkinoiden keskinäisiin pelisääntöihin. – Talous on myös psykologiaa
KUN NÄIN on, kuuluukin kysymys, millaiseen tietoon nämä arviot syntyvistä työpaikoista oikein perustuvat. Kun valtionjohto puhuu ”päätösperäisistä työpaikoista”, on lähes aina kysymys excel-harjoituksesta, jossa jonkin taloudellisen kannusteen muutos ”siirtää” ihmisiä joko työmarkkinoille tai työmarkkinoilta pois. Tämä on jo itsessään hämäävää. Ovatko nämä paikat kenties paraikaa tyhjillään, ja joihin yhtäkkiä löytyykin sopivaa työvoimaa, kun esimerkiksi lapsikorotus poistuu. Näitä harvemmin kysytään mediassa tai muuallakaan. Tarkoittaako tämä sitä, että päätökset eivät toteuttaneet tarkoitustaan. Excel ja Elämä tappeli – Excel voitti Tosielämässä excel on kurja konsultti, kysy vaikka työttömän perheen lapselta. Suurimman osan työpaikoista synnyttävät yritykset, joiden palkkauspäätöksiin vaikuttavat rutkasti enemmän markkinoiden näkymät ja palveluiden tai tuotteiden kysyntä kuin valtiolliset päätökset, eivätkä kyvykkäätkään virkamiehet näe yritysten todellisuuteen sisään. Mistä syntyy leikkauksilla tuotettava työpaikka. Kysymys kuuluu – millä perusteella ja miten. Ainakin virallisen propagandan mukaan. Jos oletamme vaikkapa taloudellisen taantuman ja heikkenevän ostovoiman kierteen (joka on itse asiassa päällä), saattaa hyvin olla, ettei talouteen synnykään 10 000 lisätyöpaikkaa, vaan työpaikkoja saattaa jopa kadota. de_26102023_24.indd 25 de_26102023_24.indd 25 17.10.2023 14.14 17.10.2023 14.14. Valtionvarainministeriön laskelman, johon kaikki toimenpiteet luonnollisesti pohjaavat, mukaan työttömyyskorvausten lapsikorotusten poistaminen – eli käytännössä työttömien perheiden lapsiin kohdistuva suora leikkaus – tuottaa talouteemme 10 000 uutta työllistä. Epäilen, että tämä retorinen immelmanni nähdään vielä eduskunnan puhujapöntössä viimeistään tulevana vuonna, kun lupausten ja todellisten vaikutusten väliseen eroon aletaan kiinnittää huomiota. KOHTAAVATKO EXCELIT AIDOSTI TODELLISTA MAAILMAA. Kannustimilla on varmasti vaikutuksensa työllisyyteen. Vai tuottaako leikkaus itsessään työpaikan tyhjästä. 25 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Parasta excel-laskelmissa on se, että reaalitodellisuuden kohtaaminenkaan ei poista niiden myönteistä vaikutusta niihin vetoavien päättäjien puheissa. Ei tietenkään, koska aina voidaan väittää, että työpaikkoja olisi kadonnut 10 000 sijaan 20 000 ellei muutoksia olisi tehty. Näillä tavoitellaan paitsi säästöjä, myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Suoraanhan valtio ei päätä kuin omista virkamiehistään. Mutta kohtaavatko excelit aidosti todellista maailmaa. D-kolumni H allitus on päässyt työnsä alkuun, ja budjetissa pannaan toimeen myös merkittävä määrä hallitusohjelmassa sovittuja toimenpiteitä muun muassa sosiaaliturvan osalta
Suomalaisten europarlamentaarikkojen kannat nopeaan laajenemiseen vaihtelevat. V aatimukset EU:n laajenemisen aikatavoitteen asettamisesta vuoteen 2030 ovat koventuneet, koska Venäjän vaikutusvallan patoamisesta on tullut yhä tärkeämpää. Hänen mukaansa aikaraja pakottaisi EU:n ja sen jäsenyyttä hakevat maat tehostamaan toimiaan jäsenyyksien toteutumiseksi. Macron tarkoitti tällä erityisesti keskeisimmin Ukrainan ja Moldovan jäsenyyshakemusten kiirehtimistä. Muun muassa Suomessa nykyinen pääministeripuolue kokoomus on ollut varovaisen myönteinen EU:n laajentumishankkeelle. Muuten on hänen mukaansa olemassa pelko siitä, että jäsenyyshakemukset eivät etene. Euroopan parlamentin jäsenen Petri Sarvamaan (kok.) mukaan ensimmäisinä listalla olisivat Moldova ja Länsi-Balkanin maat sekä Ukraina, mutta kenellekään ei ole tarjolla jäsenyyskriteerien osalta ohituskaistaa. Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pelkää, että jos oikeusvaltioja talouskriteereistä pidetään kiinni, nykyisten hakijamaiden edellytykset jäsenyyskriteereihin tuskin täyttyvät. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen hahmotteli de_26102023_26.indd 26 de_26102023_26.indd 26 18.10.2023 10.58 18.10.2023 10.58. Uusien jäsenmaiden hyväksyminen Euroopan unioniin edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää, eikä tätä pidetä helppona tavoitteena saavuttaa. Nihkeimmin suomalaisista unionin laajentumiseen suhtautuu perussuomalaiset, jonka mielestä vanhojen ja uusien jäsenten välinen elintasokuilu on jo nyt liian suuri ja laajeneminen toisi lisää taloudellisia paineita Suomen kaltaisille nettomaksajamaille. syyskuuta EU:n laajenemista yli 500 miljoonan asukkaan ja yli 30 maan unioniksi. Sekä Michel että Várhelyi ovat näkyvimmät poliittiset päättäjät, jotka ovat poikenneet EU:n komission virallisesta kannasta, jonka mukaan laajentumiselle ei voida asettaa aikarajaa. Suomen perussuomalaisten tapaan monissa EU:n nykyisissä nettomaksajamaissa pelätään, että uusien köyhien jäsenmaiden mukaantulo lisäisi rikkaampien unionimaiden maksuosuuksia. RANSKAN PRESIDENTTI Emmanuel Macron ehdotti elokuun lopulla, että EU:n laajenemisessa tulisi eri maiden kohdalla todennäköisesti käyttää toisistaan poikkeavia menettelyjä eli niin kutsuttua ohituskaistaa. Ensin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, belgialainen Charles Michel vaati elokuun lopussa Sloveniassa, että unionin on laajennuttava vuosikymmenen loppuun mennessä, ja 6. Esimerkiksi Kreikan (1981) sekä Espanjan ja Portugalin (1986) EU otti jäsenekseen pian niiden vapauduttua diktatuurista ja halusi tällä tukea maiden demokratiakehitystä. Komissio on tähän asti alleviivannut, että uusia jäseniä voidaan hyväksyä vain sitä mukaa, kun ne täyttävät jäsenyyskriteerit ilman ennalta määrättyä aikataulua. Euroopan unionin keskeisenä historiallisena tavoitteena on ollut ja on edelleen Euroopan demokraattinen yhdentyminen. Myös EU:n korkea edustaja eli unionin ulkoministeri Josep Borrell on toivottanut tervetulleeksi laajentumiselle asetetun aikarajan. syyskuuta samaan kantaan liittyi unkarilainen laajentumiskomissaari Olivér Várhelyi. YHÄ KUULUVAMMIKSI nousseiden kiirehtimisvaatimusten taustalla on pelko siitä, että hakijoiden roikuttaminen epämääräisessä välitilassa lisää Venäjän vaikutusmahdollisuuksien kasvua EU:n hakijamaissa. 26 Demokraatti EU LAAJENEE Ruuhkaa EU:n ohituskaistalla linjapuheessaan keskiviikkona 13. Edellinen päti myös rautaesiripun murtumista seuranneeseen vuoden 2004 isoon itälaajentumiseen, ja sitä jatkaneiVaikka EU:n jäsenyys ehdoista haluttaisiin pitää kiinni, geopolitiikka saattaa pakottaa Brysselin joustamaan. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock AIKARAJA PAKOTTAISI EU:N JA JÄSENYYTTÄ HAKEVAT MAAT TEHOSTAMAAN TOIMIAAN
Tähän on perustellut syyt. siin vuoden 2007 Bulgarian ja Romanian, sekä 2013 Kroatian jäsenyyteen. de_26102023_26.indd 27 de_26102023_26.indd 27 18.10.2023 10.58 18.10.2023 10.58. Sekä Puola että varsinkin Unkari ovat lähteneet luisumaan pois EU:n perusarvoista takaisin kohti autoritääristä hallintoa, eikä Lissabonin sopimuksessa ole kunnon välineitä puuttua tähän. Muun muassa Bulgaria ja Romania otettiin kuusitoista vuotta sitten jäseniksi selkeästi liian keskeneräisinä, ja niiden hallinnoilla on edelleenkin vaikeuksia täyttää EU:n edellyttämää tasoa. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Myös oma vene vuotaa. Tästä syystä Lissabonin sopimus tulisi korvata uudella perussopimuksella ennen kuin EU voi laajentua. 27 Demokraatti BULGARIA JA ROMANIA OTETTIIN KUUSITOISTA VUOTTA SITTEN EU:N JÄSENIKSI LIIAN KESKENERÄISINÄ. Tämän jälkeen Euroopan unionista on kuitenkin tullut selkeästi varovaisempi uusien jäsenyyksien kanssa. Maita ei edelleenkään ole hyväksytty esimerkiksi Schengen-sopimukseen. EU:N AINOA ongelma ei ole hakijamaiden puuttuvat edellytykset täyttää unionin jäsenkriteerejä. Tämä on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska se edellyttäisi nykyisten jäsenmaiden yksimielisyyttä – siis myös Puolan ja Unkarin suostumusta
Tällöin maa taipui ottamaan nimeensä Pohjois-etuliitteen Kreikan panttaaman Nato-jäsenyyden ehtona. de_26102023_26.indd 28 de_26102023_26.indd 28 18.10.2023 10.58 18.10.2023 10.58. EU-neuvoston huippukokouksen on tarkoitus tämän vuoden joulukuussa päättää, voidaanko jäsenyysneuvottelut maiden kanssa virallisesti avata. Ongelmia lisää kiista Kyproksen kanssa ja Kyproksen tasavallan tunnustamatta jättäminen Turkissa. Kreikka ei hyväksynyt naapurimaalleen samaa nimeä kuin yhdellä sen omista maakunnista. Vuodesta 2014 virallisena hakijamaana olleen Albanian keskeisiä ongelmia ovat puutteet oikeuslaitoksen riippumattomuudessa ja läpinäkyvyydessä, syvään juurtunut korruptio ja maan kautta koko Eurooppaan levinnyt järjestäytynyt rikollisuus. Ukraina ja Moldova saivat jäsenehdokasstatuksen vuonna 2022. Lisäksi jännitteet useiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja toiminta Syyriassa ja itäisellä Välimerellä ovat monimutkaistaneet suhteita. Tämä on tarkkailijoiden mukaan vienyt maata taaksepäin neuvotteluissa EU-jäsenyydestä. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, Serbian ulkopolitiikka on alkanut loitontua EU:n ulkopolitiikasta suhteessa Venäjään. TURKKI ON ollut virallisesti hakijamaana jo vuodesta 1999, mutta sen tie kohti EU-jäsenyyttä on etenemisen sijaan lähinnä mutkistunut, eikä maan jäsenyyteen ainakaan nykyisen hallinnon aikana usko todellisuudessa kukaan. Jäsenyyden keskeisinä esteinä pidetään myös maan politiikan epävakautta ja merkittävien talousuudistusten viivästymistä sekä työttömyyden hoitoa. Huolia aiheuttavat myös oikeuslaitoksen riippumattomuus sekä kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Vuonna 2005 virallisesti hakijamaaksi hyväksytyn Pohjois-Makedonian osalta liittymisneuvotteluja vaivaavat edelleen nimikiistat Kreikan kanssa, vaikka kysymys pääasiallisesti ratkaistiin Prespa-sopimuksella vuonna 2018. Maan yleisissä demokraattisissa prosesseissa, mediavapaudessa ja toimittajien turvallisuudessa on myös merkittävästi parannettavaa. Varsinkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen presidentti Recep Tayyip Erdo?an on vienyt maataan yhä autoritäärisempään suuntaan, mikä on herättänyt vakavaa huolta Turkin perusoikeuksista ja demokratiasta. Serbia ei ole esimerkiksi mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa. 28 Demokraatti Rajariitoja ja demokratiaongelmia EU LAAJENEE TURKIN JÄSENYYTEEN NYKYISEN HALLINNON AIKANA EI USKO KUKAAN. Hakijamaaksi vuonna 2010 hyväksytyn Montenegron ongelmia ovat puolestaan oikeudenmukaisen lainvalvonnan toimeenpano ja korruptio sekä median vapauden ja toimittajien turvallisuuden takaaminen. E U:n porstuassa odottelevat hakijamaat poikkeavat monin tavoin toisistaan, ja myös niiden ongelmat vaihtelevat maittain. Bosnia ja Hertsegovinan kanssa viralliset jäsenyysneuvottelut alkoivat viime vuonna ja niiden osalta ollaan vasta alustavasti kartoittamassa jäsenyysedellytysten korjaustarpeita. Lisäksi Albanialla on vielä paljon työtä varmistaakseen vapaiden ja reilujen vaalien järjestämiskäytännöt eurooppalaisten standardien mukaisiksi. Vuodesta 2012 hakijamaana olleen Serbian jäsenyyden keskeinen este on riita Kosovon asemasta
Samalla EU:n sisällä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä demokratiaja oikeusvaltiokehityksessä. Puolan esimerkistä inspiroituneena uskon siihen, että ihmiset näkevät oikeusvaltion arvon ja myös EU:n toimivuuden tärkeyden. Myös Puolassa vaihdettiin tuomareita uusil la ikärajavaatimuksilla. Kun vaalituoksinan lopussa jopa tuki Ukrainaan kyseenalaistettiin ainakin asetoimituksissa, kasvoi huoli nykyjohdon jatkosta. Riippumaton tuomioistuinlaitos on välttämätön osa toimivaa oikeusvaltiota. de_26102023_26.indd 29 de_26102023_26.indd 29 18.10.2023 10.58 18.10.2023 10.58. Yhteistä näille puolueille on lähes aina kolme asiaa: EU-skeptisyys tai EU:n syyttely. Sisarpuolueemme Lewitsan eli vasemmiston oma menestys ei kasvanut, mutta osana oppositiota puheenjohtaja, kollegani Robert Biedron, julisti vaalituloksen selvittyä: ”Puola palasi Eurooppaan!” EUROOPAN UNIONI on maailman merkittävin demokratian ja oikeusvaltion vahvistaja maailmalla. Mikä on johtanut siihen, että oikeis topopulistipuolueet ovat menestyneet vaaleissa. Ne ovat kasvattaneet äänimääriään esimerkiksi Italiassa, Ranskassa, Kreikassa ja Saksassa – ja meillä Suomessa. Fidesz-puolueen johtama hallitus Unkarissa on rapauttanut oikeusvaltiota muun muassa politisoimalla tuomareiden nimitykset tuomioistuimiin. Näkyvimmät esimerkit tästä kehityksestä ovat olleet Unkarissa Viktor Orbánin Fidesz -puolueen johdolla tapahtunut demokratian periaatteiden ja oikeusvaltion heikentyminen sekä juuri Puolan oikeusvaltion rapautuminen. Olikin helpotus lukea uutisista, että Donald Tuskin – entisen Eurooppaneuvoston puheenjohtajan – johtama oppositioliittouma voitti vaalit. Ja kolmanneksi helpot vastaukset monimutkaisiin ongelmiin. Koska Euroopan demarit ovat todella sitoutuneet progressiivisiin arvoihin, jäädytimme (emme vielä erottaneet) puolueena ryhmästä SMER ja HLAS-puolueiden jäsenyydet. Muiden puolueiden vastuulle jää todellisten ratkaisujen tarjoaminen. Nyt opposition voitto lisää luotta musta Puolan positiiviseen kehitykseen ja vähentää Euroopan unionin ja Puolan välisiä jännitteitä. 29 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpulanatri@ep.europa.eu MEPIT O len seurannut jännityksellä kuukausia parlamenttivaaleja Puolassa, jotka lopulta käytiin nyt viime viikonloppuna. Olemme huolissamme myös Slovakian kovakielisestä vaalikamppailusta ja hengestä, millä oman sisarpuolueemme puheenjohtaja Robert Fico kävi vaaleja ja ne voitti. Oikeistolainen Laki ja oikeus -puolue on johtanut Puolaa vuodesta 2015 ja nakersi hallituskaudellaan vakavasti sekä demokratian että oikeusvaltion peruspilareita. Rakentavalla poliittisella työllä pystymme tarjoamaan populismin aikanakin sosialidemokraattisia vastauksia aikamme suuriin kriiseihin. Ongelmia on monia: ilmastokriisi, geopoliittinen epävakaus ja talouskriisi. Maahanmuuttokriittisyys tavalla, jossa sen rinnalla vahvistetaan pelkoa ja rasismilla flirttailua. Myös naisten aseman kurjistamista aborttien kiellolla ja valvonnalla on ollut tuskallista seurata. Puola palasi Eurooppaan OPPOSITIO JA EU VOITTIVAT
. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 21.joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. Nopeatempoinen rally-toko muodostuu yhdistelmästä tottelevaisuuskoulutusta, agilityä ja koiratanssia. Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Fototonttu Mikko Huotari P erinteiseen tapaan aloitamme joulutunnelmiin virittäytymisen joulupukkivisan merkeissä. Herätelkääpäs aivosolut eloon, nyt mennään! Demokraatin joulupukki vuonna 2023 on energinen ja iloinen tyyppi, jonka vapaa-ajan lempipuuhaa on muun muassa vauhdikas harrastaminen koiran kanssa. DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface), Matias Mäkynen, Päivi Niemi-Laine ja Jukka Gustafsson. PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . . – Tulee hyvä mieli, kun saa touhuta yhdessä koiran kanssa ja katsoa, kun se oppii. Tauti paheni merkittävästi koJOULUPUKKIVISA de_26102023_30.indd 30 de_26102023_30.indd 30 18.10.2023 9.37 18.10.2023 9.37. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Joulupukkimme käärii lahjapaketteihin usein jotakin pehmeää, siitä pitää huolen hänen toinen harrastuksensa. . fi viimeistään 7.12. Proseduuri on sama kuin joka vuosi: visaemäntä vihjailee tässä ja kahdessa seuraavassa lehdessä – riveillä ja niiden välissä. Joulupukkivisa käynnistyy jälleen. . Tai kun minä opin – aina en ole ihan varma, kumpi meistä oppii enemmän. Tai taudiksikin sitä voisi kutsua – neuloosia, nimittäin. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti. Oikein vastanneiden kesken arvomme turvallisuuspaketin, johon kuuluu SPR:n ensiapupakkaus, Paola Suhosen suunnittelema Lento-palovaroitin ja Arki designin sammutuspeite. Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. 30 Demokraatti Kuka ratkoo PUNANUTUN MYSTEERIN. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. . Te puolestanne yritätte keksiä, kenestä vihjaillaan. Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 1.12., jotta se ehtii varmasti perille. . Yhdessä toimiminen on tärkeää, se vahvistaa myös arjessa yhteyttä välillämme, yhteistyön voimaan myös työssään ja muissa toimissaan uskova pukkimme kuvailee. Tarkemmat visaohjeet ovat ohessa. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Se on hyvää vastapainoa arjen painavampiin asioihin
– Siihen asti mieheni oli kutsunut minua loistavaksi yhden sukan kutojaksi. 31 Demokraatti de_26102023_30.indd 31 de_26102023_30.indd 31 18.10.2023 9.37 18.10.2023 9.37. Parittomia villasukkia oli kauhea määrä, tätä nykyä villapaitoihin – ihan kokonaisiin sellaisiin – siirtynyt punanuttumme nauraa. 31 Demokraatti Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa rona-aikana, jolloin etäkokouksissa puikot viuhuivat poikkeuksetta. Harrastuksissaan kehittynyt pukkimme on vaikuttavassa työssäänkin pureutunut itsensä kehittämiseen ja oppimiseen liittyviin teemoihin. Kärsivällisyyteni oli riittänyt siihen, että tein yhden villasukan valmiiksi, enkä jaksanut tehdä sitä toista. Riippumatta taustasta tai siitä, millä puolen jokea asuu. Hän pitääkin tärkeänä, että kaikilla on lapsesta asti tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ja päästä eteenpäin elämässä
32 Demokraatti TEET SUURET TEOT SILLOIN, KUN AUTAT MUITA – ET ITSEÄSI. de_26102023_32.indd 32 de_26102023_32.indd 32 18.10.2023 9.38 18.10.2023 9.38
– Joku puoluetovereistani onnitteli ja sanoi, että ”oikeus voitti, oli ehdottomasti sinun aikasi saada tuo tehtävä”, Kiljunen siteeraa. 33 Demokraatti KASVO TUSKAA OLLA JOUTEN Kansanedustaja ja ulkopolitiikan moni ottelija Kimmo Kiljunen ei koe tekevänsä työtä vaan pikemmin harrastavansa sitä. Nyt hänellä on missio, joka on ehkä tärkeämpi kuin mikään. de_26102023_32.indd 33 de_26102023_32.indd 33 18.10.2023 9.38 18.10.2023 9.38. Edellä on ollut aina parlamentaarisesti kokeneempia, ja oma erityisalue on rajannut valiokuntapuheenjohtajuuksia. Kiljunenhan on askaroinut koko elämänsä asioissa, jotka liittyvät ulkoja turvallisuuspolitiikkaan, Eurooppa-politiikkaan ja kansainväliseen politiikkaan. Kiljunen antaa pari syytä. Miksi vasta nyt. Hänelle on tuskaa olla jouten. Teksti Eija Kallioniemi / Kuvat Jani Laukkanen K immo Kiljunen (sd.) valittiin syyskuussa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän on 72-vuotias eduskunnan ikäpuhemies eli vanhin kansanedustaja
Tein lakialoitteen puoliväli-indeksin palauttamisesta heti, kun nousin eduskuntaan takaisin 2019. Syntyi kirja omasta henkisestä kasvusta. de_26102023_32.indd 34 de_26102023_32.indd 34 18.10.2023 9.38 18.10.2023 9.38. Kiljunen nousi jaloilleen, ja puolue auttoi siinä: hän toimi neljä vuotta ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajana alueellisissa rauhanvälitystehtävissä. Tuolloin Helsingin yliopistoon perustettiin Kehitysmaainstituutti, ja SDP käynnisteli rotusorron vastaista työtään. Kiljunen käännätti käsikirjoituksen venäjäksi, ja kustannussopimuskin oli, mutta projekti keskeytyi Venäjän hyökkäyssotaan. – Se ei ole aiheuttanut happamuutta, koska tiedän, että minusta olisi tullut ministeri. – Paavo Lipponen, silloin puolueen kansainvälisten asioiden sihteeri, sanoi, että me mielellään jutellaan sun kanssa enemmänkin, mutta liity puolueeseen! – Julkaisen sen luultavasti englanniksi ulkomailla. Seuraavana vuonna hän ryhtyi Senioriliikkeen puheenjohtajaksi. – Olen monta kertaa sanonut kollegoille, kun lähdetään reissuun, että nyt suomalainen puoluepolitiikka jää Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kiljunen syttyi eläkeläisten asioista. Ikäpuhemiehenä hän haluaa olla ikäihmisten äänitorvi eduskunnassa. Muut yhtä kokeneista kollegoista ovat edenneet ministeriksi. Hyöty tulisi hänen mukaansa pitkällä juoksulla. Kiljunen on toki iloinen eläkeläisten puolesta, mutta silti hänestä taitettu indeksi pitäisi purkaa. Lavrovin numero löytyy puhelimesta, vaikkei sillä nyt mitään teekään. SDP:tä johti Jutta Urpilainen. Ikäsyrjintä on aito asia yhteiskunnassa, ja digisyrjäytyminen on aivan kammottavaa. 34 Demokraatti D-KASVO Kansainvälisiä ja parlamentaarisia tehtäviä on riittänyt. Eräs, joka on sen lukenut, kommentoi, että olet henkisesti tässä ihan alasti. Moni näki aloitteen perimmäisenä tarkoituksena nostaa Kiljunen takaisin eduskuntaan. Vaadimme palkkaindeksiä takaisin taktisella ajatuksella, että – hölmö kuvitelma – eduskunta tekee kompromissina puoliväli-indeksin. Olin henkisesti syvissä, syvissä vesissä, Kiljunen hiljentyy. Syntyi kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. – Puhuin 25 vuodesta. Eduskuntaan Kiljunen nousi 1995 ja pysyi talossa yhtä kyytiä neljä vaalikautta. Pudottuaan Kiljunen alkoi tutkia egoaan. – Niinhän sitä sanottiin. Aloite eteni eduskunnan käsittelyyn mutta tyssäsi siihen. Minä liityin. Sen julkaiseminen suomeksi on niin ja näin. Tuore maisteri oli aktiivinen kansainvälisissä kehitysmaakysymyksissä. Kysymyksiä esitettiin niin lentopisteiden käytöstä kuin matkaseurasta. KILJUNEN LIITTYI SDP:hen 50 vuotta sitten. Hän alkoi kirjoittaa. Työeläkeindeksistä ja senioreista Kiljunen on kirjoittanut kaksi kirjaa. Kiljunen on operoinut vaalitarkkailun eksperttinä ja toiminut muutaman Etyjmaan ulkoministerin erityisedustajana. Hän kuvaa putoamistaan 2011 seinään ajoksi. Ollaan yhteistuumin liikenteessä isoissa asioissa! EDUSKUNNASSA KILJUSELLA on takana viisi vaalikautta. Kansalaismielipide oli toista mieltä, Kiljunen kertoo. Noiden vaalien jälkeen syntyi Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallitus. Teet suuret teot silloin, kun autat muita – et itseäsi. – Sanon jatkuvasti katkerista tappioista kärsiville ihmisille, että ei ole ratkaisevaa, kuinka monta kertaa sinut lyödään alas vaan se, kuinka monta kertaa nouset. Nyt minulla alkoi toisenlainen tapa sanoa, Kiljunen alleviivaa. Se oli alustavasti niin ajateltu, mutta putosin eduskunnasta 2011. Jatkomatkalle osallistui tutkija Anna Kontula (vas.), joka päinvastoin kuin Kiljunen nousi eduskuntaan 2011. Kaddafit ja Lukašenkat on tavattu. Kiljusen lisäksi on toinen, Ben Zyskowicz (kok.), mutta hän on kieltäytynyt ministeriydestä migreeninsä takia. Kiljunen oli jatkanut matkaa Bangkokista omatoimimatkana Myanmariin ja Bhutaniin. Kiljunen kutsuu sitä elämän väitöskirjaksi. Salkun nimeä hän ei kerro. – Pidän arvokkaana, että luottamus on annettu. Kirjoitin ensimmäisen kirjani, Rotusorron kahleissa. Sitä ei ole julkaistu. Se ei ole pelkkää taktiikkaa. Hän tarkoittaa, että hänen roolinsa on kertoa julkisuuteen valiokunnan yhteinen kanta, ei tuoda esille omaansa. Tällä hetkellä taitettu indeksi tuo reippaita korotuksia inflaation noustua. Pari vuotta aiemmin oli päättynyt myös 37 vuotta kestänyt avioliitto. Sanoin, että niin olen. Hän arvioi, että Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajuus on velvoitteiltaan kovempikin kuin kotimainen puheenjohtajuus. Se oli uran pahin takaisku. EDUSKUNTAVAALEISSA 2015 Kiljunen jäi varasijalle. – Iän puolesta on luontevaa, että minä puhun. Juuri nyt ei ole poliittinen hetki puhua tästä, mutta ehkä 2025–2026 puhun, hän naurahtaa. Aloite ei edennyt. – Arvioin tuolloin, että tippuminen tappoi poliittisen urani. EDUSKUNNASTA PUTOAMINEN VUONNA 2011 OLI SEINÄÄN AJO, URAN PAHIN TAKAISKU. Otsikoihin oli noussut edellisvuonna Kiljusen Aasian-työmatka
ON ISO ASIA, JOS VOI AUTTAA MAAILMAN RAUHAN EDISTÄMISESSÄ. Sen jälkeen voi harjoitella palautuksen tarkkuutta ja lujuutta. Keskity siihen, että pystyt varmasti palauttamaan pallon. Älä mieti mennyttä, älä tulevaa palloa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Voittamisen vimma on suurin voittamisen este. Ottelua ei voiteta yhdellä näyttävällä suorituksella vaan riskien välttämisellä. Älä lyö vastustajan heikkoon pisteeseen vaan ota käyttöösi hänen vahvuutensa. Kaikki kolme kohtaa pätevät myös politiikan otteluissa. 35 Demokraatti de_26102023_32.indd 35 de_26102023_32.indd 35 18.10.2023 9.38 18.10.2023 9.38. 35 Demokraatti 1 Keskity siihen, mitä teet: yksi pallo, yksi elämä. Nämä kolme asiaa pitää muistaa, jotta voittaisi tennisottelun: 2 Varmuus, varmuus ja varmuus
– Minulle on tuskaa olla jouten. Viimeinen oli keskiafrikkalainen saarivaltio São Tomé ja Príncipe. Niillä pärjää hyvin delegaatioiden kanssa Euroopassa. kansanedustaja 1995– 2011 ja 2019–, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Armenia-raportoija . Tarkka pelisilmältään. – Onko minulla ADHD, Kiljunen ehtii kysyä ennen toimittajaa. Uupui sin, jos en voisi tehdä jotakin. de_26102023_32.indd 36 de_26102023_32.indd 36 18.10.2023 9.38 18.10.2023 9.38. Osaan myös pysäyttää ajan, jos on tarve. Hän kyllä saa. – Poliitikolle ei ole harvinaista olla kolmessa kokouksessa yhtä aikaa. Kun viime vuonna Kiljunen veti Vantaan kaupunkitilalautakunnan kokousta, hänen huomattiin ilmoittautuneen samanaikaisesti hyvinvointialueensa valtuuston kokoukseen. Kiljusella on enemmän tunteja, koska ei katso televisiota eikä juuri lue lehtiä muuten kuin työn kautta saatavina lyhennelminä. Shakista, erityisesti kolmen minuutin pikapeleistä, hän myöntää olevansa riippuvainen. Hän huokaisee, että ilman Merja Pul liaista mistään ei tulisi mitään. Joudut priorisoimaan. Duracell-pupu, kuvailee kollega. Besserwisser ärsyttävyyteen asti. Kotimaisten kielten ja englannin lisäksi hän osaa ranskaa. syntyi Ruokolahdella 1951 . Sinne Kiljunen vei vaimonsa yllätysmatkalle tämän täyttäessä 50 vuotta edellisten eduskuntavaalien alla. Siellä se liehuu Pohjoismaiden korkeimpana salkona. Bulgaria pystytti viime kesänä harmittavasti Euroopan korkeimman. Hän on myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu, ”kun puolue pyysi”. Venäjää Kiljunen opiskeli lukuvuoden 1970 yliopistoon valmistavassa kieli-instituutissa Kiovassa, joka oli tuolloin entistä Neuvostoliittoa. KILJUSEN ENERGIA vaikuttaa rajattomalta. KILJUNEN PUHUU venäjää, oman arvionsa mukaan erittäin sujuvasti. Loistava verkostoituja, helposti lähestyttävä ihminen. kirjoittanut tai toimittanut vajaat 30 kirjaa . Hän on käynyt jokaisessa maailman 193 itsenäisessä valtiossa. Tietysti hän seuraa Venäjän ja Ukrainan tapahtumia mutta ei reaaliaikaisesti rintamia. Kaupunginvaltuutettuna hän on ollut pian 40 vuotta. KILJUNEN ON vantaalainen kansanedustaja. – Onneksi en pelaa uhkapelejä. valtiotieteen tohtori (Sussexin yliopistossa Englannissa), dosentti . perheeseen kuuluvat vaimo Svetlana, neljä lasta ja viisi lastenlasta sekä puolison kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi . Kiljusen mielestä ei ole, koska tämän diagnoosin omaavat eivät touhuamiseltaan saa vietyä asioita päätökseen. Siinä ei ole hänestä mitään outoa. TIEDÄN, ETTÄ MINUSTA OLISI TULLUT MINISTERI. En ole haalinut tehtäviä, vaan ne ovat vain tulleet vastaan. Ehtii – ja puhuu – enemmän kuin valiokunnallinen tavallisia edustajia. vantaalainen kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja . KANSALAIS MIELIPIDE OLI TOISTA MIELTÄ. Kalenterinsa ja sen ylläpidon Kiljunen on luovuttanut eduskunta-avustajalleen. pelaa tennistä ja shakkia, harrastaa vaimon kanssa paritansseja, lukee paljon D-KASVO Ennen kuin Kiljunen nousi takaisin eduskuntaan, hän ideoi Haminaan Suomen suurlipun salkoineen. Skannasi vuorellisen valokuvia. Vantaan kaupunginvaltuutettu 1985–, aluevaltuutettu 2022– . Albumi saa myöhemmin toisen osan. 36 Demokraatti KIMMO KILJUNEN . Tänä vuonna Kiljunen jätti shakin puoleksi vuodeksi kootakseen sukualbumin dementoituneelle äidilleen ja suvulleen. Lippuja lapsesta saakka harrastanut Kiljunen näkisi mieluusti suurlipun ympärillä maailman kaikkien valtioiden liput, mutta siihen Haminassa ei ole poliittista tahtoa. Politiikan terminaattori, kärjistää toinen. Tekee virheitä, mutta ei välitä niistä. Juuri nyt on täysistunto menossa, olen tässä haastattelussa, netissä saattaisi olla myös yksi kokous, sen lisäksi toinen puhelimessa
– Olen rakentanut suhteita Euroopan neuvoston kautta Valko-Venäjän oppositioon, ja nyt me rakennamme niitä Suomen ja Euroopan neuvoston kautta Venäjän oppositioon. Siksi hän kannattaa SaiPaa. Siinä on yksi ehto. Se on hänen agendansa nyt, unelmakin. Silloin Venäjä muuttuu. – Tämä on aivan hirvittävä tilanne, ja sitä itketään meidän perheessämme, Kiljunen kuvaa hyökkäyssodan aikaa. Hän on tavannut oppositiosta muiden muassa Gennadi Gudkovin, Maxim Katzin ja Garri Kasparovin. Nyt kaikki on rikki. Kiljunen myöntää veikanneensa pari asiaa väärin heti sodan alussa. Hänen nykyinen vaimonsa on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa mutta asunut Suomessa 20 vuotta ja on Suomen kansalainen. de_26102023_32.indd 37 de_26102023_32.indd 37 18.10.2023 9.38 18.10.2023 9.38. Venäjän kieltä Kiljunen tarvitsi seuraavan kerran vasta yli 20 vuoden kuluttua saatuaan YK:sta töitä siirtymätalousmaiden kehitysohjelman koordinaattorina. Sitä pitää välttää. Miksi. Hän uskoi myös, ettei Ukrainalla olisi tarpeeksi tahtoa nousta Venäjää vastaan. Jos he käyttäytyvät ihmisiksi, mekin yritämme. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajiin Kiljunen kääntyi kansanedustajista viimeisten joukossa. En halua kenenkään kokevan samaa. Oikeudenmukaisuustaistelija vailla vertaa, kollega kiittää. YK tarvitsi läntisiä toimijoita, kun se perusti maatoimistoja Itä-Eurooppaan. – Siksi minulla ei ollut mitään illuusioita Neuvostoliitosta silloin, kun Helsingin yliopistossa vaikutti erittäin vahva taistolainen liike. Kolmas ja Kiljusen hartaasti toivoma vaihtoehto on, että Ukraina voittaa sodan. Onko siihen jokin syy. KILJUNEN NÄKEE sodassa kolme vaihtoehtoa. Toinen skenaario on, että Venäjä kykenee ylläpitämään sotaa hamaan hautaan asti, jolloin Ukrainakaan ei voita. Yksi on eskalaatio, jonka riski on suuri. – Ainakin tein sen muita perustellummin! OIKEUDENMUKAISUUS, SUVAITSEVAISUUS ja tasa-arvo ovat olleet Kiljusen kivijalkoja. Hän uskoi, että Putin ei olisi pysynyt vallassa 2022 juhannusta kauempaa. Tunnen maan, ihmiset ja kielen. – On iso asia, jos voi auttaa maailmanrauhan edistämisessä. – Olen koulukiusattu, Kiljunen vastaa. Kiljunen oli kertonut osaavansa venäjää, vaikkei enää kunnolla osannut. Hän pänttäsi sitä uudelleen New Yorkissa. Kielitaidosta on ollut Kiljuselle paljon hyötyä ja iloa. Selkeyttääkseen ajatteluaan – kyllä vai ei – hän kirjoitti kirjan. Ajattelin silloin: ”Jätkät, joskus olen enemmän kuin te.” Halu olla pienempien puolella pätee myös jääkiekossa. Tämän toteutumiseksi Kiljunen haluaa olla myös ulkoasianvaliokunnan vetäjänä aktiivinen. – Tulen koko elämäni auttamaan ihmisiä, joita lyödään. 37 Demokraatti – Ukraina voittaa yhdessä Venäjän kansan kanssa – silloin sota ja imperialistinen Venäjä ovat ohitse. Maailmalla status on peijakkaan tärkeä siinä, että sinua kuunnellaan. – Jossakin vaiheessa Venäjän on tultava kansakunnaksi muiden kansakuntien joukkoon, ja meidän pitäisi tulla toimeen heidän kanssaan. Venäjä tuli tutuksi
Marinin hallitus päihitti kerta toisensa jälkeen ministeriön pessimistiset ennusteet, ja Orpon hallitus alittanee tuon saman riman reippaasti. Suhdanteesta riippumatta. Toki valtiovarainministeriö ennustaa kerrankin huomattavasti positiivisemmin talouskasvusta kuin mikään muu ennustelaitos, mutta oma uskoni VM:n ennustamiseen ei ole vahvoissa kantimissa. Kuten esimerkiksi työmarkkinakaaosta, itsemurhia, masennusta, näpistelyä, väkivaltaa ja muuta rikollisuutta itsensä kehittämisen ja kimaltelevien urapolkujen vastapainona. Kokoomuksen ydinkannattajat eivät tosielämässä välitä valtionvelasta pätkääkään – heitä kiinnostaa oman taloutensa kehitys, jota hallituksen toimet varmasti vahvistavat lyhyellä aikavälillä. NIINPÄ SUOMI alisuoriutuu jälleen seuraavat vuodet pahasti. Kysymys kuuluu, kuinka kauan Orpon hallitus kykenee uskottavasti syyttämään edeltäjäänsä talouden ongelmista. Näiltä osin ”kykypuolueen” politiikka lienee immuunia todellisuudelle. 38 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi K okoomus mielletään jostain syystä vahvaksi talouspuolueeksi, vaikka mikään ei puolla, että puolue olisi koskaan onnistunut valtiontaloudessa. Kauanko rasismi lämmittää koteja. Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. KUN SUOMI nyt sukeltaa syvemmälle eivätkä ylimmälle tulodesiilille ohjatut veroedut valukaan öljyksi talouden rattaisiin, kokoomus tulee tietysti tarjoamaan lääkkeeksi aina vain lisää leikkauksia. Tasan sille porukalle, joka tekee tutkimusten mukaan vahvimmin äänestyspäätöksiään oman lompakkonsa kautta. Mutta kun ensi vuonna rakentaminen lamaantuu ja tehtaat leikkaavat tuotantoa, lomautusja irtisanomislappuja jaetaan erityisesti persujen miesäänestäjille. Onko kokoomuksen talouspolitiikka immuunia todellisuudelle. KAUANKO RASISMI LÄMMITTÄÄ KOTEJA. Vaikka sitä ei ääneen saisi sanoa, VM:n ennusteet vaikuttavat olevan ns. Heikko kohta hallituksessa on eduskunnassa kiivaasti, jopa huomattavasti kokoomuskollegoitaan kiivaammin, fiskaalikonservatiivista linjaa puolustavissa persuissa. Kasvua kuristaneesta austerity-ajattelusta finanssipolitiikassa on osin luovuttu vasta koronakriisin myötä, mutta Suomessa on kevään vaalien jälkeen palattu vanhaan, huonoksi osoittautuneeseen malliin. de_26102023_38.indd 38 de_26102023_38.indd 38 17.10.2023 9.15 17.10.2023 9.15. Päinvastoin puolueen vetovastuulla Suomen kasvu on aina ollut kituliasta, velkaa on otettu järkyttävät määrät ja suoriutuminen millä tahansa mittarilla on ollut surkeaa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Sosiaaliturvaleikkausten työllistävä vaikutus ennustemalleissa ei taida ottaa huomioon vaikkapa työvoiman syrjäytymisastetta ja ihmisten niin sanottuja vaihtoehtoisia toimintamalleja. ideologisesti virittäytyneitä. Sama pätee myös eurooppalaiseen sisarpuolueeseen EPP:hen, joka on määrittänyt EU:n talouspolitiikkaa koko 2000-luvun. He huomaavat, että työttömyysturva onkin leikattu ja bensa on edelleen yhtä kallista. Nyt on jo selvää, että velkalaiva ei ole lupauksista huolimatta kääntymässä kuin kohti pohjaa, eivätkä työllisyyden tai kasvun näkymät ole yhtään sen valoisammat
Elämässä on käynyt kaikenlaista, mutta katkeruusviivoja ei ole ilmestynyt naamaan. Se ei ole niin helppoa kuin luulisi tämän sähköisen luonnonkiharan kanssa. Huomaan aika selvästi ikäni, kun 25-vuotias 190 senttinen atleetti vääntää pääni jalkojensa väliin ja samaan aikaan tekee käsilukkoa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_26102023_39.indd 39 de_26102023_39.indd 39 17.10.2023 9.28 17.10.2023 9.28. Mutta laji on kiva ja jännittävä, ja iän huomaaminenkin on hyvä juttu. 39 Demokraatti Sami Kuusela 51-vuotias sarjayrittäjä, toimittaja, kuntapoliitikko H ämmennyn hieman omasta iästäni, kun näen peilikuvani. Ehkä se johtuu siitä, että joskus aikoinani olen muistanut pitää vähän liiankin paljon hauskaa, jolloin rypyt ovat ottaneet oikean suunnan. Koen tavallaan yhä olevani se sama tyyppi kuin aikoinaan lukion pihalla. Näyttää siltä, että kasvojeni rypyt menevät oikeaan suuntaan. Aloin juuri treenaamaan brassijujutsua. Ehkä on auttanut, että aina välillä harrastan jotain urheilua. Nyt – 51-vuotiaana – olen ensimmäistä kertaa tyytyväinen tukkaani. Olen aiemminkin harrastanut kamppailulajeja, mutta tämä on minulle uusi juttu ja tällaiselle vanhalle ukolle tietysti aika rankka laji. Nyt innostuin remontoimaan vessaa. Ehkä johtuen tästä mummoutumisestani, innostuin viime kesänä pikkuruisesta kotipihastani. Olen innostusohjautuvaa ihmistyyppiä. Tilailen niitä internetistä. Kasvatan pitkää tukkaa. Tein sinne sydämenmuotoisia kukkapenkkejä, hankin banaanipuun ja olin ihan liekeissä. Jouduin pyytämään Facebookissa apua jatkuvaan mummo-lookkiini, jonka seurauksena olen löytänyt curly girl -metodin ja käytän hiuksiini paljon eri tököttejä. Olen jostain ihmeellisestä syystä onnistunut pitämään kehoani niin, ettei se ole vielä romahtanut
40 Demokraatti de_26102023_40.indd 40 de_26102023_40.indd 40 18.10.2023 10.23 18.10.2023 10.23
– Olin jo vähällä deletoida osan kirjaan kirjoittamistani tarinoista, koska epäilin niiden olevan liian henkilökohtaisia. Keba osallistui vuonna 1984 kaikkien aikojen kovatasoisimpiin Rockin SM-kilpailuihin, jonka voitti Peer Günt. Olin kirjoittanut esimerkiksi Asko Kallosen ja minun välisestä ystävyydestä. Tämä teema muodosti kirjan rungon. KESÄ ESPALLA on myös Keba-yhtyeen tunnetuin kappale. Toiseksi tuli Kolmas Nainen. Keba sijoittui kolmanneksi, mutta tuokin sija johti levytyssopimukseen, nousukiitoon ja suosioon, joiden hintaa Alikoski joutui maksamaan pitkään omassa elämässään. Sen jälkeen seurasi sooloura. Duo Alikoski ja Kallonen aloitti kuitenkin uransa katusoittajina Esplanadin puistossa jo vuonna 1982. Alikoski päätti tarjoutua tilaisuuteen ja alkoi kirjoittaa. – En ollut ajatellut kirjoittaa kirjaa. Alikosken kaikkein tunnetuin kappale on kuitenkin Aikakone-yhtyeen jättihitti Alla Vaahterapuun. 41 Demokraatti KULTTUURI Herkkää Lauluntekijä Ali Alikosken kiihkeä 1980-luku sai kirjan muodon. Muita Keban alkuperäisjäseniä olivat rumpali Pete Parkkonen sekä basisti J. Minuun otettiin yhteyttä keväällä 2021, ja kustantaja pyysi kirjoittamaan romaanin. Sitten eräänä maanantaiaamuna ymmärsin, mitä minun tulee tehdä. Lupasin ottaa asian harkintaan ja vastata parin viikon kuluttua, Alikoski kertoo. Pulkkinen. Ehdotin kirjaa nimeltä Kesä Espalla, ja se kuulosti kustantajan korviin hyvältä. Hän löi itsensä läpi 1980-luvun puolivälissä rockyhtye Keban laulajana ja biisintekijänä. Lisäksi hän on tehnyt runsaasti kappaleita muille artisteille kuten Vesa-Matti Loirille, Samuli Edelmanille ja Pave Maijaselle. Siitä oli helppo jatkaa eteenpäin. Silloin elettiin pandemia-aikaa, ja olin täysin uppoutunut viimeisimmän soololevyni tekemiseen. P. KusBETONIA de_26102023_40.indd 41 de_26102023_40.indd 41 18.10.2023 10.23 18.10.2023 10.23. Alikoski on tehnyt peräti yhdeksän soololevyä, ja niistä viimeisin Kukkakimppua ja piikkilankaa ilmestyi vuonna 2022. NYT 64-VUOTIAANA Alikoski debytoi kirjailijana muistelmateoksellaan Kesä Espalla. – Kävin läpi kirjoituksiani, ja alitajunta teki töitä. Minua kannustettiin kuitenkin jatkamaan. Teksti Timo Kalevi Forss / Kuvat Jani Laukkanen ja Pete Parkkosen kotialbumi L aulaja-lauluntekijä Ali Alikoski on tehnyt mittavan uran musiikin parissa. Ali Alikoski perusti Keban vuonna 1983 kitaristi Asko Kallosen kanssa. Osa tarinoista oli hyvin henkilökohtaisia. Romaania hän piti liian suurena haasteena, niinpä alkuun syntyi viitisentoista pienempää tarinaa
Keikkailun ja uusien biisien tekemisen lisäksi Keban jäsenet viettivät varsin railakasta rock’n’roll-elämää – alkoholi on isossa roolissa myös Kesä Espalla -kirjassa. Alikosken yhdessä Asko Kallosen kanssa 1980-luvulla tekemät herkät ja humaanit biisit tulivat huomatuiksi. Noita vuosia seurasi vääjääKATUSOITTO OLI KEBAN ESIINTYMISEN KORKEAKOULU. Itse otin paineita siitä, että tietyt auktoriteetit halusivat tehdä Kebasta Suomen seuraavan ykkösbändin. – Koen itse näin jälkikäteen, että loppuunpalamiseni oli tietynlainen terve merkki. Vaatimukset bändin sisällä olivat aivan helvetinmoiset. Tätä nykyä Alikoski elää aivan erilaista elämää ja on ollut raittiina jo 18 vuotta. Alikoski kertoo kirjassaan varsin avoimesti näistä vaiheista. Kirja loppuu kuitenkin valoisiin tunnelmiin. Homma olisi saattanut jatkua, jos meillä olisi ollut taitava manageri rytmittämässä toimintaamme. – Vuonna 1987 kaikkea oli liikaa. Ei ollut lupaa epäonnistua. Kesä Espalla kuvaa herkullisesti, miltä tuntui soittaa ensimmäistä kertaa täydelle Tavastialle ja jatkaa siitä festivaaleille ympäri Suomea. Ajattelin, että tässä on nyt hyvä sauma tuoda asia esille. KEBAN VAIHEIDEN lukeminen on mielenkiintoista myös kulttuurihistoriallisesti. Keulakuvan paineet ovat aina rivijäseniä suurempia. Bändi ehti olla kasassa vain vajaan viisi vuotta ennen hajoamistaan vuonna 1988. KEBAN TOISEN levyn jälkeen Ali alkoi tuntea itsessään varoitusmerkkejä, jotka ilmenivät esimerkiksi unettomuutena. Yhtyeen toinen puoli oli taas sanoitusten romanttisuus ja Alikosken tunteikas laulu. Keba teki kiihkeällä tahdilla kaksi albumia ja monta sataa keikkaa. Yhtyeen jäsenet olivat nuoria ja innokkaita. Vauhdin ollessa kovimmillaan bändikaverit eivät ymmärtäneet Alin asemaa bändin nokkamiehenä. Tämän lisäksi Keba soitti akustisesti kadulla aina kuin mahdollista. He tarkoittivat hyvää, mutta syksyllä 1987 olin jo aivan loppu. – Teimme parhaimmillaan taikka pahimmillaan kymmenessä kuukaudessa 175 keikkaa. Kyse oli paljon yleismaailmallisemmasta asiasta, kuin siitä, että se on vain minulle tapahtunut juttu. Pikku hiljaa oireet alkoivat muuttua vakavammiksi. Siinä mielessä menin todella henkilökohtaiselle tasolle ja paljastin itseäni. Keikkojen jälkeen olimme melkoisessa ylitilassa. Vapauduin niistä vasta vähän yli kymmenen vuotta sitten. Se toi mukaan ilmaisuun teatterin keinoja ja fyysisyyttä. Alin soolouran käynnistänyt levy Henkilökohtaista ilmestyi vuonna 1991. Kirjassa Keban soittajat laittavat itsensä likoon, eikä juuri millekään sanota ei. Tämä yhtyeen ”herkäksi betoniksi” kuvailema yhdistelmä teki bändistä ainutlaatuisen. – Kävin nyt kirjaa kirjoittaessani sisäisiä kamppailuja siitä, mistä kerron. Minulla oli ollut jo paljon merkkejä siitä, että tahti oli liian kova. KATUSOITTO OLI Alikosken ja kumppanien esiintymisen korkeakoulu. – Bändistä puuttui järjen ääni. Kun näin ei ollut, vauhti oli liian kova. Ne menivät hyvin. Bändin muistakin jäsenistä on tulde_26102023_40.indd 42 de_26102023_40.indd 42 18.10.2023 10.23 18.10.2023 10.23. Treenejä pidettiin kuutena päivänä viikossa ja viikonloppuisin kierrettiin Suomea. Mutta heti esiintymisen jälkeen tuli tunne, miten selviän seuraavasta päivästä. Vähitellen työ alkoi muuttua epämiellyttäväksi, siitä tuli suorittamista. Lopulta Alikoski uupui niin pahasti, ettei pystynyt enää tekemään mitään. Keban hajottua Alikoski myi soittimensa ja oli lähes varma, ettei tee musiikkia enää koskaan. Siitä on vuosien varrella udeltu paljon. – Toimintamme 1980-luvulla oli paljon muutakin kuin sitä bailaamista. Lääkäri määräsi hänelle sairausloman, mikä johti koko bändin hajoamiseen. Lomamatkalla Portugalissa alkoi jälleen syntyä biisejä. Tuo tila piti jotenkin saada sammutettua, ja siihen auttoi alkoholi. 42 Demokraatti KULTTUURI tannustoimittajani sanoi, että älä kirjoita yleispätevää Keba-historiikkia, kirjoita kirja siitä, miten itse koit tuon ajan. Tuona aikana se paloi kirkkaalla liekillä. Sen radiossa tiu haan soineet biisit koskettivat laajasti 1980-luvun nuorien sukupolvea. Vuonna 1990 levytuottaja Gabi Hakanen otti Aliin yhteyttä ja ehdotti soololevyn tekemistä. Me roudasimme myös kaiken itse, raskaita pa-laitteita myöten. Teos on hyvä kuvaus koko 1980-luvun nousukauden huumasta – varsin monella meni tuolloin lujaa. Tämän kiihkon Alikoski on saanut hienosti siirrettyä kirjaansa pieniä yksityiskohtia myöten. Ainoat hetket, joista nautin, olivat itse esiintymiset. Keba julkaisi ensialbuminsa Keba vuonna 1985, ja kehuttu kakkosalbumi Koko ajan go-go näki päivänvalon vuonna 1987. Vauhti oli kova, mutta minulla on hyvä tunnemuisti. – Kun ilmaisin huoleni työtahdistamme, osa bändistä sanoi, että olisit tyytyväinen, kun meillä on kerrankin keikkoja. Muistan jokaisesta keikasta jotain, koska ne ovat olleet minulle merkityksellisiä. Niitä piti käsitellä ammattilaisen kanssa todella pitkään. 1980-luvulla ei puhuttu burn outista ja ammattiapua ongelmiin oli vaikea saada. Se jätti kuitenkin pitkät traumat. Koin tärkeäksi puhkaista tabun tuon asian ympäriltä. Mietin, miten kerron loppuunpalamisestani. mättä krapula, eikä se johtunut pelkästään alkoholista
Niinpä ehdotin, että lukisin Kätilön hänelle. Kun luin kirjaa äidille sängyn reunalla hän oli vaikuttunut Ketun väkevästä tekstistä. Olimme erittäin läheisiä. Asko Kallonen teki pitkän uran isojen levy-yhtiöiden tuotantopäällikkönä, J. Keba keikalla Tampereen yo-talolla vuonna 1985. Emme ehtineet ihan loppuun asti. Pulkkinen tunnetaan kirjailijana sekä Ylen kulttuuritoimittajana ja Pete Parkkonen nousi 1990-luvulla jälleen Suomi-rockin ykkösdivisioonaan Zen Cafén rumpalina. – Minulle ei tullut missään vaiheessa kirjaa kirjoittaessa sellaista fiilistä, että kirjoittaminen ei olisi maistunut. Päinvastoin minulla oli joka päivä hieno tunne siitä, että saan kirjoittaa. Kirjallisuus on ollut Ali Alikoskelle tärkeä osa elämää lapsuudesta asti. Äiti oli koko ikänsä lukenut valtavasti. 43 Demokraatti lut merkittäviä hahmoja suomalaisessa kulttuurielämässä. Hän asui viimeiset aikansa hoivakodissa. Viimeiseksi joululahjakseen hän pyysi minulta Katja Ketun Kätilö-romaanin. Alikoski nautti kirjan kirjoittamisesta eikä sulje kirjailijan töitä pois jatkos sa. P. – Kun aloin kirjoittaa kirjaa, tuli päähäni ajatus: ”Kunpa äiti tietäis.” – Äitini oli lukion äidinkielen ja kirjallisuuden vanhempi lehtori. Kävin äitini luona monta kertaa viikossa. Syövän aiheuttamat kivutkin unohtuivat vähäksi aikaa, Ali Alikoski muistelee. de_26102023_40.indd 43 de_26102023_40.indd 43 18.10.2023 10.23 18.10.2023 10.23. Häntä harmittaa, ettei hänen vuonna 2015 edesmennyt äitinsä ollut näkemässä esikoiskirjan ilmestymistä. Kun alkuvuodesta 2015 kysyin, miltä Katja Ketun kirja tuntuu, äiti valitti, ettei jaksa enää lukea
de_26102023_44.indd 44 de_26102023_44.indd 44 10.10.2023 15.26 10.10.2023 15.26. 44 Demokraatti KULTTUURI Kaunis sielu Suvi Ahola: Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi WSOY 2023, 367 s. Tieteellisen materialismin kanssa tällä ei ole tekemistä, kirjailija oli halki elämänsä vankka idealisti. Helvi Hämäläinen ei ole huono valinta jatkoksi. Aholan rakenneratkaisussa temaattisten esseetekstien jälkeen seuraa niitä tukevia näytteitä kirjailijan teoksista, päiväkirjoista ja haastatteluista. Hän on monipuolisimpia ja tuotteliaimpia kirjailijoitamme: 23 romaania ja 12 runokokoelmaa, kolme runonäytelmää, lisäksi paljon julkaisematonta. Aikalainen Iris Uurtokin oli sitä mieltä, että ruumis on viisaampi kuin pieni pää. Kirjallisessa maailmassa väheksyntä oli pitkään sukupuolittunutta. Lawrence oli kummina sekä Hämäläisen Tyhjälle sylille että Mika Waltarin romaanille Vieras mies tuli taloon, molemmat vuodelta 1937: rannikkolainen tulee, hedelmöittää sylin ja poistuu. Niistä nuoruuden päiväkirjat ovat avautuneet tänä vuonna. Naishahmoilla on vaarallinen ruumiillinen potentiaali, mikä loukkasi siveyden sipuleita, samoin avoimet seksikuvaukset. Unohdettu häntä ei ole, mutta on usein käsitelty mutkan kautta, etenkin suhteessaan Olavi Paavolaiseen. Vaikeuksia oli monen muunkin opuksen osalta, niin että Hämäläinen kirosi kustantajaa ja lähetteli raivoisia kirjeitä. HÄMÄLÄISEN ESIKOISTEOS Kaunis sielu oli niin provosoiva, että WSOY ei julkaissut 1927–28 kirjoitettua romaania silloin vaan vasta postuumisti (kuten muitakin teoksia) vuonna 2001. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Museovirasto H elvi Hämäläinen (1907– 1998) oli eläessään pitkiä aiko ja unohdettu ja väärinkäsitetty, mutta viimeisellä vuosikymmenellään hänet rehabilitoitiin, kuten antamalla Finlandia-palkinto 1988 runokokoelmasta Sukupolveni unta. Hämäläinen itse koki, että tunnustus tuli liian myöhään. KIRJA Suvi Ahola tekee läpileikkauksen Helvi Hämäläisen elämästä ja työstä. Somerniemen Härjänojalla kirjoitetut runot ja romaanit ovat täynnä väkeväruumiisia naisia, mieleltään yksinkertaisia miehiä, ruumiillisen työn luovuutta ja piukkuvaa seksiä. SUURIMMAN SKANDAALIN aiheutti Säädyllinen murhenäytelmä, joka oli HELVI HÄMÄLÄINEN OLI SENSITIIVINEN, NÄKYJEN JA HALTIOIDEN KUMPPANI. Naiset ja hevoset ovat enemmän osa luontoa kuin sivilisaatiota. Toinen karsastus johtuu alkukauden tuotannon romaaniympäristöistä: köyhien kaupunginosien huono-osaisuutta, työttömyyttä, nälkää, laittomia abortteja. Käsitteitä, varsinkin lainasanoja kukin käyttää, miten tahtoo, mutten sanoisi Hämäläistä tekijän tapaan materialistiksi, koska hän ihaili tekniikkaa. Hän oli sentään jo viiden teoksen kirjailija. Mutta onko kielitajun rappio niin pitkällä, että pitää selittää, mitä sana karsas tarkoittaa. Mieltä ei nostanut V. Mutta Hämäläinen tietää myös, että vahva seksuaalinen halu ei pelasta naista haavoittuvasta asemastaan. Hän oli jo siinä iässä, että ystävät olivat kuolleet ja hänen sotasukupolvensa harvennut. Vuodesta 1967 lähtien hän piti parinkymmenen vuoden tauon päättäen, ettei tupata, kun ei tykätä. A. Vaikka Hämäläinen itse kielsi, hän oli yhteiskunnallinen kirjailija ja tabujen rikkoja. H. Kirjallinen julkisuus suosi mieluummin murrosikäisiä tyttöjä ja Mary Marckin (alias Kersti Bergrothin) Eevan luokka -sarjan kaltaisia teoksia. Hän kuvasi sotaa liian raa’asti, mikä ei nostattanut isänmaallista uhoa. Vitalismia Hämäläinen viljeli pitkään, ei vain 1930-luvun muotiaikana, jolloin D. Hän myös paljasti sotilaiden homoeroottisuuden. Aholan ilmaisu on informatiivista, ja hän puhuu ruumiista verhoamatta sitä epäsikiöön nimeltä keho. Siksi Hämäläisen nimimerkki kuuluisassa keskustelukirjassa Pidot Tornisssa (1937) on Pieni rouva. Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja Suvi Ahola on jo aiemmin ahkeroinut tässä formaatissa vastaten, mitä Minna Canth ja Eeva Joenpelto todella sanoivat. Monet henkilöt ovat biseksuaaleja, toiset neroja ja hulluja. Koskenniemen asiantuntijalausunto: ”Yksinkertaistakin taiteellista vaistoa vailla oleva sinisukka”. Syynä torjuntaan oli Hämäläisen eroottinen avoimuus. Sotakesänä 1944 Hämäläinen suree kaatuneiden ihania ruumiita, joita paitsi naisten sylit nyt jäävät. Kirjailija oli hyvin sensitiivinen, näkyjen ja haltioiden kumppani, joka tiesi kolmekymmentä vuotta etukäteen kuolinpäivänsä 17.1.1998
Vaikka hän tiesi romaanin tuovan vihaa ja ajavan hänet yksinäisyyteen, hänen oli se kirjoitettava. Kun kirjailija oli siirtynyt proletaarimaailmasta sivistyneistön pariin, häntä syytettiin kateudesta ja katkeruudesta. Syntymä ja kuolema aukenevat samaan ikuisuuteen. Sarvelaisissa (1947) hän luonnehtii Paavolais-hahmoa lahjoiltaan keskinkertaiseksi, mutta olemukseltaan upeaksi. Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen vuonna 1968 hän erosi Rauhanpuolustajien keskustoimikunnasta. Kun Helvi Hämäläinen oli hyvin vanha, sukupolvensa viimeisiä, hän totesi olevansa kuin vierailla kutsuilla, joista pitää osata lähteä pois. Hämäläinen itse sanoi ihailevansa tätä maailmaa, johon oli hetken saanut tutustua. Mutta elähtäneessä, äitiinsä oidipaalisesti kietoutuneessa snobissa todella on koston makua Paavolaiselle, kun suhde oli katkennut ja Hämäläinen koki itsekeskeisen sankarin käyttäneen häntä hyväksi. Silti vuonna 1941 ilmestynyt romaani herätti valtavan haloon, koska keskeiset henkilöt oli tunnistettavissa Oiva ja Tyyni Tuulioksi sekä Olavi Paavolaiseksi. 45 Demokraatti Helvi Hämäläinen lähdössä kesän vietosta Kiven navalta vuonna 1938. valmis talvisodan aikoihin, mutta koko painos makuloitiin, ja uudesta versiosta sensuroitiin pari lukua, joissa oli kyse suhtautumisesta natseihin. Kun Aleksandr Solženitsyn oli erotettu neuvostokirjailijain liitosta 1969, Hämäläinen koetti turhaan saada Suomen PEN:iä tuomitsemaan sen. de_26102023_44.indd 45 de_26102023_44.indd 45 10.10.2023 15.26 10.10.2023 15.26. Hämäläinen oli sodan jälkeen yhteiskunnallisesti aktiivinen mutta joutui pettymään
Kolme viime vuosikymmenellä eurooppalaisen elokuvan nouseviksi tähdiksi noussutta nuorta kykyä päärooleissa kiinnostivat nyt enemmän kuin ohjaaja Ira Sachs, koska tämän aiempia queer-viritteisiä elokuvia en ole nähnyt. de_26102023_46.indd 46 de_26102023_46.indd 46 17.10.2023 13.47 17.10.2023 13.47. Roolitukseltaan hyvin monikansallinen, ja amerikkalaisohjaajan elokuvaksi myös hyvin eurooppalainen Hetkessä kertoo outoja asentoja saavasta kolmiodraamasta, jossa kärkinä ovat elokuvaohjaaja Tomas, hänen pitkäaikainen elämänkumppaninsa graafikko Martin ja nuori kaunis opettaja Agathe. Sen enempää Martin kuin Agathekaan eivät ole niin vietävissä, että antaisivat Tomasin loppuun asti sanella itsekkäitä ehtojaan. Seksiä hän toki haluaa myös Martinilta edelleen, ja kuvittelee jutun toimivan avoimena suhteena joka suuntaan. Sachsille ”rakkauden suurkaupunki” ei ole romanttinen kulissi vaan näyttäytyy enemmän kiihkeiden siirtymien katalysaattorina. Erittäin valovoimaiset näyttelijät, saksalainen Franz Rogowski (Tomas), englantilainen Ben Whishaw (Martin) ja ranskalainen Adéle Exarchopoulos (Agathe) muodostavat Sachsin elokuvan trion, jonka vinksahtaneessa kolmiyhteydessä on sekä herkkyyttä, aggressioita että rajua fyysistä rakkautta. Tomasin raskaaksi saattaman, mutta muuten emotionaalisesti pompottaman Agathen kohtalo koskettaa eniten, sillä hänellä on vähemmän valmiuksia ottaa vastaan piittaamattoman Tomasin peliliikkeitä. IRA SACHSIA on verrattu ohjaajana niin Ken Loachiin, Woody Alleniin kuin Eric Rohmeriinkin, mutta minulle Hetkessä toi mieleen Francois Truffaut’n ihastuttavan rakkaustriangelin Jules ja Jim. *** ELOKUVA Seksi vie ja fillari tuo Homosta Tomasista (Franz Rogowski) tulee yhdellä tanssilla hetkeksi vähintään bi, kun Agathe (Adèle Exarchopoulos) vie. Ensi-ilta 27.10. Sachsin elokuva ei ole yhtä rakastettava ja pakahduttava kuin verrokkinsa – kiitos lopulta varsin epämiellyttäväksi hahmoksi piirtyvän Tomasin – mutta jotain samaa elämänjanoista kiihkoa siinä on. Erehtyy. Kun Tomas ajaa fillarillaan pesästä toiseen, on kuvissa todellista vimmaa. Ja onhan heillä aina se Pariisi – molempien tapahtumapaikka. Martinkin toki haavoittuu syvästi näissä rakkaustaistoissa mutta on lopulta vahvempi alkamaan elää uutta, Tomasin jälkeistä elämää. Tomasin, Martinin ja ennen kaikkea Agathen hahmoihin tulisi enemmän kiinnittymispintaa, jos tietäisi heidän taustoistaan. 46 Demokraatti KULTTUURI Hetkessä Ohjaus: Ira Sachs Pääosissa Franz Rogowski, Adéle Exarchopoulos, Ben Whishaw, 2023, 92 min. Narsistisuuteen asti itsekeskeinen Tomas haluaa rakkauselämässään rusinat pullasta ja kernaasti koko pullankin, joten hän heittäytyy noin vain kuumaan heterolempeen Agathen kanssa Martinin tunteista juuri piittaamatta. Olisiko Hetkessä-elokuvasta avoimen LGBTQ-ajan Jules ja Jimiksi. Hetkessä on verevä rakkauselokuva, joka kuitenkin tuo päähenkilönsä kuvaan aika tyhjän päältä. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Guy Ferrandis E n yleensä lähde katsomaan elokuvaa sen näyttelijäkaarti päällimmäisenä motivaattorinani, mutta Hetkessä-elokuvan kohdalla tein poikkeuksen
47 Demokraatti Kaksosilla onkin isosisko Islannissa Hartaasti kuvatun Sisarukset-elokuvan lopputulos on televisiomainen. KYSE ON kolmekymppisistä suomalaiskaksosista, taiteellisesta Jennasta (Henna Tanskanen) ja taloa rakentaneesta, kuolemansairaasta Jonista (Lauri Tanskanen) sekä jo vähän vanhemmasta islantilaisesta Jónasta (Elin Petersdottir), joille paljastuu, että heillä on sama isä. Cantell ei tunnu olevan niinkään kiinnostunut heidän yksityisistä sisäisistä tunnoistaan vaan pikemminkin heidän kohtaamisistaan. Käsikirjoituksesta vastaa työryhmä Eddan lapset. Ensi-ilta 27.10. Henkilöillä – sen paremmin sisaruksilla kuin muillakaan – ei tunnu olevan suurempia esteitä jäsentää tai ilmaista tunteitaan. Saara Cantellin Sisarukset ei ole kohdannut tuotantovaikeuksia, vaan sitä on tarkoituksellisesti kuvattu seitsemän vuoden ajan. Cantellin elokuvissa on ollut varsin lempeä ihmiskuva, missä piileekin hänen persoonallisuutensa, mutta kerronnan soisi silti rakentuvan vähän lujemmalle pohjalle. Ajan kuluminen ei oikein välity Sisaruksista, joka on näennäisesti varsin avoin elokuva. Avoimuus ei välttämättä aina ole dramaturginen taika-avain: sisarussuhteiden sisälle ei päästä kovin syvälle. Panaman paperit nousevat esiin, kun suomalainen taloustoimittaja saapuu haastattelemaan pankkialalla vaikuttavaa Jónaa. Joskus niiden ensi-iltojen aikaan alettiin tehdä elokuvaa, joka saa ensi-iltansa vasta nyt. J. Koronan aiheuttamasta poikkeustilasta saadaan irti vain muutama tuttu kaupunkikuva. Niin geneeriseltä suomalainen nykyelokuva noin yleiseltä tuotannolliselta ilmeeltään vaikuttaa, että kyllähän kaikki vähänkin poikkeavat tuotantotavat piristävät joukossa. ELOKUVA Yllätyssisarukset Jenna (Henna Tanskanen), Jóna (Elin Petersdottir) ja Joni (Lauri Tanskanen). Seitsemän vuoden kuluessa he sitten tutustuvat toisiinsa. Sisarukset Ohjaus: Saara Cantell Pääosissa: Elin Petersdottir, Henna Tanskanen, Lauri Tanskanen 2023, 123 min. Niistä puuttuu kuitenkin intensiteettiä. Se yhdistää fiktiota, todellisuutta ja improvisaatiota muttei saa sekoitetuksi niistä mitãän kovin omaa. Teksti Jukka Sammalisto S uomalaista elokuvaa seitsemän vuotta sitten: Hymyilevä mies, Kuun metsän Kaisa, Danny... Ikävä kyllä Sisarukset ei tunnu kovin erilaiselta. Yli kaksituntinen kokonaisuus jää kovin yleisluontoiseksi, monisyisempää kudosta kaipaavaksi luennaksi. Kovan luokan yhteiskunnallinen problematiikka ei pohjusta muuta kuin romanssia, jonka puitteissa sitä olisi ollut aivan sopiva tilaisuus käsitellä. AVOIMUUTEEN KAIKETI kytkeytyen Marita Hällforsin kuvaama elokuva korostaa nykyisten asuntojen, liiketilojen, toimistojen, miltei kaikkien tilojen voimakasta valkoisuutta ja valoisuutta, joita ei kai kukaan enää pääse pakoon. de_26102023_46.indd 47 de_26102023_46.indd 47 17.10.2023 13.47 17.10.2023 13.47. Esimerkiksi Ilkka Ruuhijärvi ja Ulla Turunen kuvasivat 1980ja 1990-luvuilla erästä peruskoulun luokkaa vuosittain, tuloksena välittömyydessään ainutlaatuinen dokumentaarisen seurannan koko naisuus. Jo ohjaajan Kohtaamisissa (2009) näytellyt Anneli Sauli (1932–2022) tekee Sisaruksissa lyhyesti viimeisen elokuvaroolinsa. Ajan merkkien suhteen omituisia ohiluisuja on tarjolla. Onhan Suomessa toki aiemminkin ollut joitain vuosien mittaiseksi tarkoitettuja elokuvaprojekteja. Hänen elokuvauransa kesti huimat 70 vuotta ulottuen aina T. Särkän Suomen Filmiteollisuudesta nykyiseen digiaikaan
(rb) de_26102023_48.indd 48 de_26102023_48.indd 48 17.10.2023 12.16 17.10.2023 12.16. Akateemikko Swärdin teoksia en ole lukenut, mutta yhden esittelyn kuunnellut kiinnostuneena, ja tietysti erilaisissa katalogeissa nimi toistuvasti esiintyy.” Mauri Panhelainen tiivistää kirjan tarinaa tähän tapaan: ”Anne Swärdin romaani näyttää päällisin puolin kirjallisuudesta tutulta nuoren tytön ja hänen perheensä kehityskertomukselta, jota ryydittävät isovanhempien tarinat ja tuskalliset kuolemat sekä päähenkilön Lon eroottinen herääminen. ”Mieletön kylmä rintama tulossa yli syksyisen preerian. Puut rauhattomia, lämpötila laskussa, pohjoinen lopun ajan uskonto kaikessa synkkyydessään. ”Aloittelen kuten viimeksi Juhani Niemi eli taas salapoliisityötä vaativa tehtävä. Haussa oleva teos nosti hänet kirjalliseen eliittiin järistyksellä, jonka voimakkuuden hän voisi opintojensa pohjalta itse mitata! Sitaatti on romaanin alusta, ja se voisi olla kuin tyylitelty versio paisutellusta suomalaisesta ”myrskyjournalismista”. Seitsemän vuotta vanhemman unkarilaissyntyisen Lukaksen suhde nuoreen tyttöön alkaa, kun Lo on vasta seitsemänvuotias ja jatkuu siihen saakka, kun Alexander Kielland, hirmumyrskyssä uponnut öljynporauslautta, vie Lukaksen vuosia myöhemmin kymmenien muiden uhrien tavoin mukanaan merten syvyyksiin. Varjot pidentyvät kellastuvalla nurmikolla.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Akateemikko lainasi Godardilta K irjavisa junnaa eteenpäin aika samoissa, vähän tasapaksuissa vastauslukemissa. Eero Pirttijärvi on viikon salapoliisi. Palkinto Eero Pirttijärvelle. Vastaukset viimeistään 30.10. Ei lapsia näillä pihoilla. En pysty tarkistamaan asiaa, sillä olen märässä metsässä ja aion tovin pysyäkin, joten tyydyn tähän minimimääritykseen. Aurinko matalalla, heikkona valona, jäähtyvänä tähtenä. Ensimmäisen naisen nimellä olevia kirjoja lienee muitakin, mutta tässä on kyse ruotsalaisen Anne Swärdin teoksesta Jackie, joka ei ollut kuitenkaan kysytty kirja. Saattoi aistia, että jotain kauheaa tapahtuisi. s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. Epäjärjestystä puuska puuskan perään. Kirjan päähenkilön suhde omaan äitiin sä on kompleksinen, ei vähiten sen vuoksi, että äiti on sokea. Lisää vastauksista visan verkkoversiossa. Kysytty kirja on 2010 ilmestynyt Till sista andetaget, Viimeiseen hengenvetoon. Sokeus ei ole romanttista tai ylevää, kirjailija sanoo, vaan mustelmia ja kaatunutta maitoa, pesemättömiä ikkunoita, hukkuneiden tavaroiden jatkuvaa etsimistä ja esteisiin kompastelua.” Oikean vastauksen lähettivät myös Sirpa Taskinen, Helena Nurmio, Jari-Pekka Vuorela, Mauri Niemi, Juhani Niemi, Tarmo Tikka. Kuka, mikä. Jackie. ”Visakirjailija lienee Anne Swärd, Ruotsin akatemian jäsen, ja varsin tuottelias tekijä, jonka kirja lienee Goddardia mukaileva Viimeiseen hengenvetoon. Yhdelle palkinto. 48 Demokraatti VISASITAATTI 15 Nyt etsitään kirjailijaa, joka on harvinaisuus ammattikunnassaan tällä vuosituhannella eli päässyt huomattavan amerikkalaismagazinen kansikuvahenkilöksi. Edessä on sekä kirjan lukeminen että jostain samannimisen elokuvan löytäminen ja katsominen.” Veikko Huuska on ollut metsässä, ei vastauksensa kanssa, vaan ihan fyysisesti. First Ladya en tiedä, mutta kun mielessäni luettelin Valkoisen talon emännät aina Eleonore Rooseveltista nykypäiviin, en keksinyt muuta kuin sen kaikkein ilmeisimmän: Mrs Kennedy
Samalla hän kuuluu niihin tekijöihin, joiden on joskus näsäviisaasti sanottu tekevän yhtä elokuvaa aina uudestaan. Kotimaan elokuvateattereihin on juuri tullut Katja Gauriloffin näytelmäelokuva Je’vida. LOPUKSI PIENI vinkki. Se uusii omalta osaltaan elokuvakulttuuria. Ilahdun aina, kun jokin elokuva tai elokuvatapahtuma osoittautuu katsojamenestykseksi. Elokuvat ovat usein olleet hyviä keskustelun avaajia. Kolttasaamelaista taustaa omaavan, dokumenteistaan Jussi-palkitun ohjaajan uusin avaa näkymiä suomalaiseen kolonialismiin, kolttasaamelaisten pakkosuomalaistamiseen. 49 Demokraatti KAURISMÄEN ON NÄSÄVIISAASTI SANOTTU TEKEVÄN YHTÄ ELOKUVAA AINA UUDESTAAN. Tyyleistä puhuminen muistuttaa makuasioita siinä, että omien mielipiteidensä perusteleminen on vaikeaa, ainakin niin että kuulijakin sen ymmärtäisi ja hyväksyisi. Kun siihen lisää elokuvateattereiden toiminnan ja muun bisneksen, tajuaa helposti, että katsoja ei ole vain yksinäinen ihminen mukavassa nojatuolissa. Onneksi katsojan ei tarvitse selailla excell-lehtiä, vaan katsomiskokemus riittää. Epäilemättä elokuva on tärkeä lisä suomalaiseen elokuvahistoriaan ja toivottavasti myös historiakeskusteluihin. Miljoonalukuja hänen elokuvansa lähestyvät vain Ranskassa, jossa tämä uusinkin on katsojamenestys. Useimmiten se tarkoittaa sitä, että aktiivisten elokuvakatsojien joukossa on muitakin, elokuvissa harvemmin käyneitä, ikään kuin uusia katsojia. Esikuvia saattaa helpommin löytyä elokuvahistorian sivuilta, mutta inspiraatiota voivat tekijöille antaa jotkut aikalaisetkin. Arvoketjut ovat pitkiä: elokuvien lopputekstit paljastavat ryhmätyön tekijöiden jättimäisen määrän. Mutta kansainvälisesti verraten Aki Kaurismäki ei ole niin yksinäinen toimija kuin voisi kansallisesti käpertyen kuvitella. HAUSKINTA ON nähdä, että sitkeä työ tuottaa tulosta. Kaurismäen uusin, Kuolleet lehdet, on Suomessa saanut enemmän katsojia kuin hänen aiemmat elokuvansa. Siksi nämä leikkaukset eivät olisi säästäneet mitään. Tätä voi tietenkin hämätä sanomalla elokuvia sarjaksi tai trilogiaksi tai jatketuksi trilogiaksi. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_26102023_48.indd 49 de_26102023_48.indd 49 17.10.2023 12.16 17.10.2023 12.16. Tukieurot ovat houkute, ja maahan jää huomattavasti enemmän rahaa kuin houkutteeksi on ollut tarjolla. Mutta siitä kaikki elokuvia katsoneet ovat yhtä mieltä, että Suomen tunnetuimmalla elokuvaohjaajalla on oma tyylinsä, joka tunnistetaan kaikkialla. Tästä seuraa se, että Aki Kaurismäki tyyleineen on varmasti jakanut mielipiteitä yleisön kesken ja väittäisin, että enemmän kuin muut. Se on tukea erityisesti niille ulkomaisille toimijoille, jotka tuovat ainakin osan elokuvan valmistusprosessista Suomeen. Ilahduttava menestys S uomalaisessa elokuvassa on 1980-luvulta lähtien ollut yksi omaperäinen ja oman tyylinsä luonut tekijä yli muiden. Tämän tajuaminen taisi olla lopulta tärkein syy siihen, että hallitus perui melkomoisen julkisen vastarinnan jälkeen aikeen sa leikata av-tuotantotukea. Kesän suosikkeihin Barbiin ja Oppenheimeriin verrattuna toki huomattavasti vähemmän. Siinä on tutkijoille työsarkaa, koska en usko, että ohjaaja itse avautuisi aiheesta, vaikka joku kysyisikin. Elokuva on kuvattava, osallistuvat ihmiset majoitettava ja ruokittava. On muitakin tyylinsä luoneita ohjaajia, jotka ovat dialogin näkökulmasta lakonisia, pitävät kiinni lähes jähmeistä asetelmista ja antavat huumorin kukkia, eivätkä epäröi toistaa itseään, jos siltä tuntuu
Näin kävi taannoin, kun olimme, Rolle, sinun kanssasi jutelleet Turun murre -nimisestä koirakoulusta. Yksi hyvin yleinen keino saa alkunsa substantiivitaudista. Oikeasti yritys oli tietysti Savorak. Oletko, Rolle, viime aikoina käsittänyt jotain väärin tahi oikein. Käytäntö on suppean google-tutkintani perusteella vaihteleva, ihan perehtyneelläkin tasolla. Esimerkkinä ”oudosta” Kotus antaa muun muassa scifi-elokuva/scifielokuva, jonka siis selvyyden nimissä voi kirjoittaa kummin päin vain. Siinä missä esimerkiksi Jyväskylän yliopisto kirjoittaa poptaiteesta, esittelee Espoon modernin taiteen museo Emma pop-taidetta. Jos vierassanan ajatellaan olevan lukijalle outo tai muuten vaikeasti hahmottuva, yhdysmerkkiä voi kuitenkin käyttää selvyyden vuoksi.” Ei yleensä ole tarpeen... Niinpä poppi, räppi, hevi kuin rokkikin (= ”rock and roll -musiikin pohjalta kehittyneitä nuorisomusiikin tyylejä”) löytyvät Nykysuomen sanakirjasta kuin myös punkki, jolla on toki kaksi merkitystä. Kai sitten myös proge-musiikin, se kun on usein varsin outoa monille. ”Tanskalaiset törmäävät tukijärjestelmien piiriin ja koulutukseen pääsemistä koskeviin rajoituksiin.” Ahaa! Suomen kielessä on hirveä määrä sijamuotoja – ja samalla hirveä määrä keinoja tehdä niillä virheitä. Kunnes toisin todistetaan. Savorakki, onpa siinä erikoinen nimi laiturifirmalle, sanoivat aivoni. Kuten punk-levy, jazz basisti ja niin edelleen. Laulujen sanoittajat puolestaan tekevät sijamuotovirheitä ihan vain laiskuuttaan. Kun riittävästi lappaa muka-asiallisia substantiiveja lauseisiinsa, käy jossain kohtaa niin, että substantiiveja sattuu olemaan peräkkäin samassa sijamuodossa mutta eri yhteyksissä lauseen muihin jäseniin. Oikeasti yritys oli Savorak. Otan siis yhä oikeuden kirjoittaa kaiken maailman jazz-, folkja heavy-hippalot pääsääntöisesti viivan kera. Hetken taivastelun jälkeen luin virkkeen loppuun. Tulkitsen tämän niin, että ei siis ole väärin – vaikka ehkä tarpeetonta – käyttää yhdysmerkkiä monissa rokkitai poppipuolen sanoissa. Kyse on rock-musiikista ja pop-tähdistä, kuten minulla on tapana kirjoittaa. Aivoissani myllersi. de_26102023_50.indd 50 de_26102023_50.indd 50 17.10.2023 13.49 17.10.2023 13.49. ”Oo vielä sekunnin mun” ja ”Haluun kaikki tai ei mitään” ei kai kenestäkään voi olla oikein. Tai määrätään. Miksi, se on minulle arvoitus. Mikä kumma on tukijärjestelmien piiri, ja miten siihen voi törmätä. Joskus sijamuodosta syntyvä väärinkäsitys ei ole kenenkään vika, hassu sattuma vain. Nuo suometukset taas ovat jo vakiintuneet kieleemme. Otan oikeuden kirjoittaa kaiken maailman jazz-, folkja heavy-hippalot pääsääntöisesti viivan kera. Lukijan aivot hakevat yhteyttä peräkkäisen verbin ja substantiivin välillä, ja syntyy törmäyksiä erinäisiin piireihin. Kumpia ovat nämä: ”pieniä loisia, joilla on yksiosainen ruumis”. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen ohjeistus asiassa on väljä: ”Sellaisissa yhdyssanoissa, joiden osana on vierassana, ei yleensä ole tarpeen käyttää yhdysmerkkiä osien välissä. Yleisin sijamuotovirhe taitaa kuitenkin olla ”minä pitää mennä kotiin” -rakenne, ikuinen lempiaiheeni. Kukaan ei toki oikeasti sano ”minä pitää mennä kotiin”. Päähäni on näet junttautunut sellainen oppi, että kun yhdyssanan toinen osa on vieraskielinen, se on hyvä kirjoittaa yhdysviivalla. Sen sijaan erittäin moni sanoo ”työ pitää olla valmis” ja ”katto pitää olla peltinen”. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Savorakki, onpa siinä erikoinen nimi laiturifirmalle. (TO) OLEN JO hyvän aikaa pähkäillyt, olenko kirjoittanut erään aihepiirin sanastoa liki koko aikuisikäni väärin vai oikein. Heti perään törmäsin mainokseen, jossa myytiin Savorakin laitureita. 50 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Rokkimusaa Savorakille ”T anskalaiset törmäävät tukijärjestelmien piiriin”, luin vastikään lehdestä
51 Demokraatti K äs ity öl äi sy ys Va ih to eh to m as sa tu ot an no lle . Jukka Tolosen ‘tallipäällikkö’ Yli miljardin euron bisnes Kolumni: Liisa Hanén TEEMA Modernit maakarit Hinta ei ole käsi työläisen kilpailuvaltti, vaan tuotteen yksilöllisyys ja korkea laatu. de_26102023_51.indd 51 de_26102023_51.indd 51 17.10.2023 15.33 17.10.2023 15.33
Kaikkien kolmen soit timet ovat soitinrakentajamestari Juha Ruokankaan ja hänen tiiminsä käsityötä. Sahajauhon pöly tervehtii vienosti nenää, työkoneilla sahataan, kaiverretaan de_26102023_52.indd 52 de_26102023_52.indd 52 17.10.2023 15.21 17.10.2023 15.21. Pimenevässä il lassa Pantse Syrjän ja Juha Torvisen kitarat virkkaavat musiikillista kudel maa, jota Sami Ruusukallion jykevä basso kannattelee. Teksti ja kuvat Mikko Huotari E ppu Normaali soittaa loppuunmyydyllä kei kalla Ratinan stadio nilla. 52 Demokraatti TEEMA Kun puu alkaa soida Juha Ruokangas valmistaa suomalaisista materiaaleista soittimia, jotka tunnetaan kitaristipiireissä ympäri maailman. Harvialan vanhan kartanon punatiili seen hevostalliin on rakennettu kitara paja. Janakkalan Harvialassa valmistetut laatusoittimet ovat löytäneet tiensä suo malaisten ja ulkomaisten huippumuusi koiden käyttöön. Samoin Uriah Heepin Mick Box ja arvostettu slidekitaran virtuoo si, Sonny Landreth. Eppu Normaalin soit tajien lisäksi muun muassa Jukka Tolonen, Erja Lyytikäinen ja Peter Lerche viihtyvät Ruokankaan soitin sylissään
53 Demokraatti de_26102023_52.indd 53 de_26102023_52.indd 53 17.10.2023 15.21 17.10.2023 15.21
Ajattelin, että kitara pitää saada hyvän soittajan käsiin, joka osaisi arvioida sen. Ruokankaan kitaroissa näkyy roh keasti pohjoinen ulottuvuus. Hirven sääriluut, jotka muu ten hävitettäisiin, hän saa metsästyspo rukoilta. Perinteiset kitarajätit olivat melko konservatiivisia ja hidas liikkeisiä nettiin siirtymisessä. Jukka sanoi, ettei häntä kiinnosta sellainen, koska hänellä kyllä on kitaroita. Ruokangas Guitars on Juha Ruokankaan ja hänen soitinrakentajavaimonsa Emma Elftorpin yritys. OMA TARINANSA on se, kuinka ensim mäinen kitara päätyi virtuoosi Jukka To losen käsiin. Kitaroita nikkaroimassa on mukana kolme freelancersoitinrakentajaa, jotka ovat Ruokankaan tavoin hankkineet pohjataitonsa Ikaalisten käsi ja taide teollisuusoppilaitoksen soitinrakennus linjalta. Koivujen kuivattaminen on vuosien prosessi, ensin kartanon pihalla ja sitten pajan sisätiloissa. Hän perusti yrityksensä vuonna 1995. Kitaroiden satuloita on tehty hirven sääriluusta, ja kitaroiden rungoissa näkyy usein visuaa lisesti kiehtova loimukoivu tai visakoivu. – Jokin järjen ääni kuitenkin sisälläni kuiski, että en tosiasiassa tiedä, onko se oikeasti hyvä. – Rimpauttelin tuloksetta monta ker taa ja jätin puhelinvastaajaan viestejä. Sitten yksi kerta luuri nousi, ja äreä mies ääni kysyi, mitä nyt, Ruokangas kertoo. Niiden hinta asettuu pääsääntöisesti 3 500–15 000 euron hintahaarukkaan. ja sen kitarasta tehtiin juttu maailman laajalevikkisimpään alan lehteen, Gui tar Playeriin. Vuonna 1997 merkityksellistä oli myös se, että firmalla oli nettisivut suu ren maailman tyyliin compäätteisessä ruokangas.comosoitteessa. – Siinä vaiheessa olin omassa mieliku vituksessani tietysti maailman paras soi tinrakentaja. – Kiireesti sanoin olevani nuori soi tinrakentaja enkä ole myymässä mi tään, mutta haluaisin kuulla hänen mie lipiteensä kitarasta. Ruokangas kilautti Tolosen levyyhtiöön, jota kautta kuin ihmeen kau palla irtosi maestron kotipuhelinnumero. Hän päätti ottaa yhteyttä suuresti ihailemaansa Jukka Toloseen, joka tuo hon aikaan asui Ruotsissa ja soitti siellä trionsa kanssa. Kun sain Duken valmiiksi, se oli minun mielestä todella hyvä, kau nis ja kaikin puolin täydellinen, Ruokan gas muistelee. Kaksi vuotta firman perustamisen jälkeen ta pahtui eräänlainen läpimurto: firmasta RUOKANKAAN KITAROISSA NÄKYY ROHKEASTI POHJOINEN ULOTTUVUUS. Reilu parikymppinen Ruokangas oli kehitellyt erinäisten prototyyppien jäl keen Dukeksi nimetyn sähkö kitaran. Se oli uutta ja edistyksellistä. de_26102023_52.indd 54 de_26102023_52.indd 54 17.10.2023 15.21 17.10.2023 15.21. Pajalta valmistuu vuosittain hie man alle sata sähkökitaraa ja sähköbas soa. 54 Demokraatti TEEMA ja höylätään, seinillä roikkuu työkaluja ja puolivalmiita tekeleitä. Ruokankaan kitarat tunnetaan kita ristien piireissä ympäri maailman. Uutuuspalstan jutussa kerrottiin, että suomalaisen soitinrakentajan Du kekitaralla soittaa virtuoo si Jukka To lonen. Materiaalit näihin hän hankkii omista lähteistään
Ruokankaalle episodin suurin hui pennus oli se, kun Tolonen tuli trionsa kanssa Helsinkiin Savoyteatteriin keikalle. Tolonen lähetti sen jälkeen kirjekuo rilla rahaa vähän kerrallaan. Mutta jos JOS HALUAA VAURASTUA, NIIN SITTEN EI KANNATA ALKAA KÄSITYÖLÄISEKSI. Soitin Silja Linellä työskentele välle kaverille, joka sai piffattua laivali put Tukholmaan. En sin Jukka soitti yksin akustisen kitaran kanssa, ja sitten kun hän tuli bändinsä kanssa lavalle, sillä oli se mun tekemä ki tara. – Ennen kuin tiemme erkanivat, teimme Jukan kanssa ruutupaperille osamaksusopimuksen kitarasta. Minulla on vieläkin tallessa se lappu. – Jos haluaa vaurastua, niin sitten ei kannata alkaa käsityöläiseksi. Hän sanoi olevansa joka ta pauksessa Ruotsin suunnassa liikkeellä lähiaikoina ja että he voisivat tavata esi merkiksi musiikkikaupassa tai treeni kämpällä. He menivät sikäläiseen musiikkiliik keeseen, jossa sähkökitaraa sai kokeilla eri vahvistimilla. – Mulla oli Asahi Pentax -filmikamera mukana. Sitten hän jatkoi, että hänellä ei ole kyllä rahaa, Ruokangas sanoo. – Minulla ei ollut todellakaan tarkoi tus lähteä Ruotsiin, sitä paitsi olin ihan rahaton. Kun ne soittivat legendaarisia biisejä, mulla oli tunteet niin pinnassa, että oli tosi vaikea ottaa valokuvia. – Multa tulee silloin tällöin nuoria ky symään, että miten olen saanut bisnek sen toimimaan ja että kannattaisiko läh teä tälle alalle, kun se kiinnostaa paljon, Ruokangas sanoo. Soitinrakentajalla on hyvä maine ympäri maailman, mutta sen suurempia kasvuhaluja yrityksen suh teen ei ole. Tukholmassa Ruokangas tapasi Tolo sen tämän kotona. – Jukka on melko introvertti kaveri. RUOKANKAALLA ON kohta takanaan 30 vuotta yrittäjyyttä. Ruo kangas ei tiennyt, mistä on kyse, ja hän jäi sydän pamppaillen ulkopuolelle odot telemaan. Se oli niin tunteellinen hetki, että itku pääsi. – Olin eturivissä kamerani kanssa. 55 Demokraatti Sitten Ruokangas tukeutui valkoiseen valheeseen. Näin on hyvä. – En tiedä oliko Jukka kysymässä lupaa vai mitä, mutta palattuaan hän sanoi, että tämä kitara on niin hyvä, että on pakko ostaa. Tässä vaiheessa Tolonen tai pui ja sanoi, että voi kokeilla kitaraa, jos Ruokangas on kerta Ruotsiin tulossa. Kirjeet al koivat aina sanoilla ’morjens tallipääl likkö’. Pääsin ensimmäistä kertaa kei kalle bändin kutsumana vieraslistalla, Ruokangas sanoo. Jonkin ajan soitettuaan Tolonen teki taas lähtöä, tällä kertaa piti mennä tapaamaan Liisavaimoa, joka työskenteli Svenska Televisionilla. Juotiin teetä, Jukka näppäili kitaraa ja välillä mumisi sanan tai kaksi. Sit ten hän alkoi tehdä lähtöä, ja ihmette lin, että mitä nyt tapahtuu, Ruokangas muistelee. de_26102023_52.indd 55 de_26102023_52.indd 55 17.10.2023 15.21 17.10.2023 15.21
– Kun sähkökitara keksittiin 1930– 40luvuilla Amerikassa, siitä ke hitettiin tehdasvalmisteinen tuote, Ruo kangas sanoo. 56 Demokraatti TEEMA on aivan pakko tehdä soittimia, sai siitä rahaa tai ei, niin sitten voi vakavan har kinnan jälkeen kokeilla siipiä. Se siivitti kita de_26102023_52.indd 56 de_26102023_52.indd 56 17.10.2023 15.21 17.10.2023 15.21. Tehdasvalmisteinen kitara oli sopiva kuluttajien kukkaroille. – Erilaisissa tukiasioissa meidät lai tetaan samaan laariin isojen osakeyh tiöiden kanssa, ja usein mikroyrityksien kohtelu on siinä asetelmassa epäreilu. Pohjalla täytyy kuitenkin olla hurja palo itse te kemiseen. Esimerkiksi työmarkkinakeskus teluissa pääroolissa ovat isot työnanta jat ja suuret palkansaajajärjestöt. KITARA ON maailman suosituin soitin. Kun liike vaihto on 300 000–400 000 euroa vuo dessa, siinä ei kovin isoa palkkaa voi nos taa, Ruokangas sanoo. Terveydenhuolto, sairauspäivät, lo mat ja eläkemaksut ovat sellaisia koh tia, joiden kohdalla pienyrittäjät alkavat monesti tinkiä. Laadukkailla käsintehdyillä sähkökita roilla on kohtuullisen paljon kysyntää, vaikka perinteinen sähkökitaraan poh jautuva rockmusiikki ei ole enää yhtä suosittu ilmiö kuin viime vuosisadan loppupuoliskolla. Käsityöläisen nikkaroima sähkökitara on oikeastaan nykyajan tuote, jonka me nestyksen on siivittänyt internet. Pienet uhkaavat jäädä jalkoihin. toajia. – Esimerkiksi terveydenhuollossa on paljon kuntakohtaisia eroja, jolloin mikro yrittäjät joutuvat epätasaarvoi seen asemaan keskenään. – Meillä on tämä osakeyhtiö vaimon kanssa ja kolme freelanceria. Yksinyrittäjät ja pienyrittäjät ovat mo nessa suhteessa yhteiskunnan väliinpu TUKIASIOISSA MEIDÄT LAITETAAN SAMAAN LAARIIN ISOJEN OSAKE YHTIÖIDEN KANSSA. Itseään vastaan
Nykyään käsi työläisyys ja käsillä tekeminen ovat pi kemminkin itsensä ilmaisua ja yksilöl lisyyttä, varsinkin silloin, kun puhutaan harrastuksesta, Jelisejeff sanoo. Ja tuftaustekniikan hän on opiskellut YouTubesta, Jelisejeff sanoo. Palvelukokonaisuus voi muodostua opettamisesta, tilaustuot teiden tekemisestä, messuille ja mark kinoille osallistumisesta, live ja verk kokursseista, ohjeiden tekemisestä, työ pajojen vetämisestä ja luennoimisesta. Liikevaihto oli reilun miljardin euron kieppeillä. Taitoliiton tuoreimpaan toi mialaraporttiin, joka julkaistiin vuonna 2019, on kerätty monenlaista tietoa, joka paljastaa, että edelleen moni suo malainen saa elantonsa käsityöläisyy destä. Sosiaalinen media on avannut kä sityöläisyyteen aivan uusia mahdolli suuksia. – Suuri käsintehtyjen sähkökitaroi den buumi käynnistyi samoihin aikoi hin kuin internet, Ruokangas sanoo. Käsintehtyjä sähkökitaroita alettiin tehdä tilauk sesta 1970luvulla. – Se voi olla myös omien juurien ja perinteen arvostamista käsitöiden teke misen kautta. Se vahvistaa omaa identi teettiä ja tuo tyydytystä ihmiselle. ran tien supersuosioon. – Käsityö oli ennen vanhaan puhde työn tekemistä, jolla valmistauduttiin tulevaan vuodenaikaan. Käsityö läisen haaste on löytää uusia ja yksilölli siä tuotteita, jotka löytävät oman mark kinan ja kohderyhmän. – Käsityöalan yrittäjät eivät voi kil pailla hinnalla vaan tuotteiden yksilöl lisyydellä ja korkealla laadulla. SUOMESSA OLI 6 620 alle kymmenen henkilöä työllistävää käsityöalojen yri tystä vuoden 2017 tilastojen mukaan. Uskon kuitenkin, että ekologiset arvot ja kestä vän kehityksen mukaiset valinnat ovat yhä enemmän ohjaamassa nykyään os topäätöksiä, Jelisejeff sanoo. – Ennen käsitöitä tehtiin tarvelähtöi sesti. – Käsityö voi integroitua myös mui hin elämän alueisiin. 57 Demokraatti Käsityöläisyys nykyaikana ENNEN KUIN arki kaupallistui ja täyttyi teollisista tuotteista, arjen tarvikkeita valmistettiin käsitöinä kotioloissa. – Yrityksen perustamisen jälkeen minut puhui ympäri lukioaikainen kaveri. Sitä kautta hän myy tuftattuja ryijyjä ja mattoja. – Käsityöläisyys on hyvä ammatti, siinä missä muutkin ammatit. Nykyajan käsityöläisyys vaatii teki jöiltään myös joustavuutta. Jelisejeff nostaa esimerkiksi Joonas Salon, joka on perustanut Instagramiin Salon matto ja ryijy tilin. Saippuat ja perunajauhot tehtiin itse, pellava kasvatettiin alusta lähtien, pi dettiin lampaita, joista saatiin villaa, va sikannahasta tehtiin rukkasia ja kenkiä. de_26102023_52.indd 57 de_26102023_52.indd 57 17.10.2023 15.21 17.10.2023 15.21. Sitten pitää vielä itse luoda, eli tehdä sitä varsinaista asiaa. Kun välilliset työllisyysvaiku tukset muilla toimialoilla otetaan huo mioon, käsityöläisyyden vaikutus ko konaistyöllisyyteen oli raportin julkai semisen aikoihin arviolta 13 900 hen kilöä. – Hänellä on tilauskirjat aivan täynnä. Joku opiskelee sitä pitkään, toi nen voi löytää sen harrastuneisuuden kautta. Pienyrittä jän täytyy osata käden taitojen lisäksi myös monia muita asioita. Korjattiin ja jatkettiin niiden elin ikää. – Käsityöläisyyttä on hyvin monen laista. Käsillä tekeminen on hyvä vastapaino nykyaikaiselle tietotyölle. – Moni nykyajan käsityöläinen on multitalentti. Vaa tivimmat erikoistyöt tekivät lähialueen käsityöammattilaiset. Netti mahdollisti sen, että sana pai kallisista taitavista soitinrakentajista kantautui kotikaupungin ulkopuo lelle. – Oltiin alalla ensimmäisiä, joilla oli omat nettisivut. Jotkut käsityöläiset ovat pys tyneet itse luomaan oman ammattinsa somen avulla. Niissä oli kestävän kehityksen ajatus sisäänrakennettuna, Taitoliiton kehittä mispäällikkö Kikka Jelisejeff sanoo. Myöhemmin niitä alkoi pulpahdella kuin sieniä sateella. Hänen mielestä firmalla pi täisi olla nettisivut, vaikka minua ne eivät ensin kiinnostaneet, Ruokangas sanoo. Nykyajan käsityöläisen markkinarako voi olla pie nempi, jos ihmiset valitsevat hinnan vuoksi teollisen halpatuotannon. Esimerkiksi soite taan itse tehdyillä soittimilla, surffataan itse tehdyillä lainelaudoilla tai tehdään joogamatto ja käydään joogaamassa
KOLUMNI Teksti Liisa Hanén, Mikroja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja TEEMA de_26102023_58.indd 58 de_26102023_58.indd 58 17.10.2023 11.13 17.10.2023 11.13. On hämmentävää, ettei nykyinen keskustelu yrittäjän eläkeja sosiaaliturvasta sekä YEL-muutoksista tunnusta tilastollista tosiasiaa: yksin yrittäjien mediaaniansainta on nykyään huomattavasti alle palkansaajien mediaanipalkan. RAJANVETO TYÖNTEKIJÄN JA YRITTÄJÄN VÄLILLÄ ON VAIKEAA. Ikivanhat lait ja asenteet yrittäjyyteen täytyy päivittää, etenkin jos toivomme kasvua. Kieltämättä uudet yrittäjyyden muodot ovat hämmentäviä. Ne ovat määrittäneet talousja työmarkkinapolitiikan suuntaviivat ja yhteiskunnan kehityksen osana kolmikantaa. ”Yrittäjä” mielletään edelleen kasvuhakuiseksi työnantajayrittäjäksi ja kaikki vertautuu tähän pk-yrittäjän ideaaliin, vaikka tilastot sanovat muuta. Rajanveto työntekijyyden ja yrittäjyyden välillä on yhä useammin harmaalla alueella, jossa edes viranomaiset eivät osaa tehdä selkeitä linjauksia. Samalla on syytä viimeinkin avata kunnollinen keskustelu yksinyrittäjien, mikroyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemasta työmarkkinapolitiikassa. Yksinyrittäjiä on Suomessa tällä hetkellä noin 190 000–200 000. Eläkeja sosiaaliturvan yhdenmukaistamisen pitäisi olla selvä tavoite uudessa monimuotoisessa työelämässä, koska kyse on aina yksilöistä ja näiden perusturvasta. Mitä pirstaleisempi työelämä on, sitä enemmän yksilö toivoo tukea päättäjiltä ja yhteiskunnan perusrakenteilta. Silti yhteiskunnallinen keskustelu ja poliittinen päätöksenteko ei ole halukas tunnustamaan tätä muutosta, vaan vanhat roolit ja asenteet ovat tiukassa. Suutari, räätäli, yksinyrittäjä, luuseri. Työtä tekevien ihmisten on oikeutettua odottaa yhteiskunnan rakenteiden tukea, tekivät he töitä sitten kokopäiväisinä palkansaajina, kevytyrittäjinä, vuokratyöntekijöinä, freelancereina, jotain tältä väliltä tai limittäin. Samalla ne ovat määritelleet sen, mitä meidän mielikuvissamme on yrittäjyys. Tämä on huono viesti ajatellen nuoria, jotka haluavat työllistää itsensä tavallisina ammatinharjoittajina muusikoista perhepäivähoitajiin, käsityöläisistä fysioterapeutteihin, tai jotka uskaltavat yksin kansainvälisille markkinoille ideoineen. Nykyään olemme hyvin pienten yritysten maa: yli 93 prosenttia kaikista yrityksistä on yksinja mikroyrityksiä. Emme anna yhteiskunnallisessa keskustelussa sijaa uudel le yrittäjäidentiteetille: yksinja mikroyrittäjyys sivuutetaan niin uutisissa, työmarkkinaneuvotteluissa kuin yrityksille suunnatuissa kasvuja TKI-suunnitelmissa. Perinteisesti Suomi on ollut suurten organisaatioiden maa, jossa yritystoiminnassa suuryrityksillä on ollut hallitseva sija ja keskisuurilla yrityksillä paljon painoarvoa työnantajarooliensa takia. Tämä fakta tuntuu aiheuttavan defenssimekanismin vanhoissa järjestelmissämme, eihän yrittäjä voi tienata vähemmän kuin palkansaaja! Suomi nojaa pienituloisten yrittäjien palveluihin mutta ei halua nähdä tarvetta heidän sosiaaliturvansa uudis tamiselle nykypäivään. Menestyneen työnantajatai startup-identiteetin lisäksi tarjolla ei ole todellisia positiivisia vaihtoehtoja, ikään kuin vain perinteinen työnantajayrittäjä olisi arvokas ja muut epäonnistuneita. 58 Demokraatti S uomalainen työelämä ja yrittäjyys on käynyt läpi valtavan murroksen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä koskee erityisesti rakenteista tärkeintä, eli sosiaaliturvaa
Suurlähettilään tervehdysvideo, pubivisa ja kaupunginjohtajan puheenvuoro olivat järjestyksessä. Kimi Uosukainen SDP:n kunta-, alueja järjestöasioiden sihteeri de_26102023_59.indd 59 de_26102023_59.indd 59 18.10.2023 11.46 18.10.2023 11.46. Teipinpätkiä katkoessani muistan pysähtyneeni pohtimaan hieman hassua julistetta. Suomalaiseen eetokseen on myös kuulunut yhdessä sopiminen ja yhteisen maaperän hake minen. Mitä tämä tarkoittaa. On kyse kokonaisuudesta ja tunteesta. Presidentti Bidenin kampanjan slogan tuntui omituiselta, kun muistissa ovat ”Yes We Can” ja ”Make America Great Again” -sloganit. Erot hallitusten välillä tuntuvat suurilta ja menevän yksittäisiä päätöksiä syvemmälle tasolle. Esittämämme poliittiset huolet ja ratkaisut kertovat siitä, millaisia toimijoita me olemme ja millaisilla arvoilla teemme valintoja. 59 Demokraatti Taistelu kansakunnan sielusta L oppusyksyllä 2020 kiinnitin vaalijulisteita sporttibaarin puolipaneloituun seinään. Siinä luki vahvoilla kirjaimilla PUHEENVUORO ”Battle for The Soul of The Nation”. Siksi tämän päivän poliittisessa keskustelussa ei ole kyse yksittäisestä veropäätöksestä, budjettimomentista tai sanavalinnasta tiedotustilaisuudessa. Tuskin kovinkaan moni viestintätoimisto suosittaisi tuota slogania, mutta poliittisesti se on napakymppi. Monet kokivat samaa epäuskoa kuin itse koin yhdysvaltalaista julistetta ripustaessani. Hyvinvointivaltion vahvistaminen on perinteisesti ollut jokaisen suomalaisen puolueen julkilausuttu tavoite. Mitä se edes tarkoittaa. Orpon hallitus taistelee näitä laajasti yhteisiksi koettuja suomalaisia arvoja vastaan. Orpon hallitus taistelee yhteiseksi koettuja suomalaisia arvoja vastaan. KULUNEEN KESÄN ja syksyn aikana olen mielessäni palannut tuohon marraskuiseen syysiltaan ja julisteeseen useita kertoja. Sen keinoista ja nyansseista on voitu olla eri mieltä, mutta yhdessä menestyminen ja heikommasta huolen pitäminen ovat olleet syvällä suomalaisuudessa. Yhteisistä asioista päättämisestä on tullut taistelua kansakunnan sielusta. Sen merkitys ja oivallisuus ovat alkaneet piirtyä tajuntaani. Työnsä aloittanut Orpon hallitus on monilta osin kuin peilikuva suhteessa edeltäjäänsä. Pohdin, että näinköhän tällainen kampanjaslogan puhuttelee ihmisiä. Viime kesänä jouduimme käymään – suomalaisittain sanottuna – arvokeskustelua rasismista ja syrjimättömyydestä. Illan järjestelyt hoituivat muutama kuukausi aikaisemmin armeijasta kotiutuneen aliupseerin innolla. Suomeksi se voisi kääntyä parhaiten muotoon ”Taistelu kansakunnan sielusta”. Mielenkiintoinen ilta USA:n presidentinvaalien parissa oli alkamassa. Millaista huomista se lupaa kansalaisille. Politiikan perinteiset mitäja miten-kysymykset korvautuvat yhä useammin kysymyksillä ”miksi” ja ”millaisia me olemme”. TAISTELU KANSAKUNNAN sielusta tuntuu merkittävästi osuvammalta ja puhuttelevammalta sloganilta tämän syksyn räntäsateissa kuin, miltä se tuntui kolme vuotta sitten
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Omaishoitajat antavat arviolta 80 prosenttia kaikesta hoivasta Suomessa. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. ympärivuorokautisen työnsä lä heistensä hoitajina. Nina Korventaival Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen (sd.) Keravan kaupunginvaltuutettu SUOMESSA OMAISHOIDON so pimuksen tehneitä omaishoita jia on noin 50 000. Orpon hallituksen hallitusohjel massa kerrotaan omaishoitajien olevan yhteiskunnan tärkeä voima vara. Tehostetun palveluasumisen kus tannukset hyvinvointialueelle ovat noin kymmenen kertaa suuremmat kuin omaishoitajan kuukauden vä himmäispalkkio. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Omaishoito on kallis säästökohde Omaishoitajat antavat arviolta 80 prosenttia kaikesta hoivasta Suomessa. Vaikka toistaiseksi olemme epätietoisia siitä, suunnitellaanko leikkauksia omaishoidon tukeen, ministeri on epäilemättä oikeassa – jo tiedossamme olevat sosiaali turvan heikennykset heikentävät omaishoitoperheiden toimeentuloa entisestään. Kauniilla sanoilla ei ole merkitystä ilman tekoja. Tästä voimme laskea, kuinka paljon hoivan kustannukset nou sisivat, mikäli omaishoitajat lopet taisivat uskomattoman arvokkaan de_26102023_60.indd 60 de_26102023_60.indd 60 18.10.2023 9.39 18.10.2023 9.39. Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa omaishoitajien yhdenver taisuutta ja jaksamista sekä jatkaa omaishoidon tuen kriteerien valta kunnalliseen yhtenäistämiseen täh täävää työtä. Todellinen omaishoitajien määrä on paljon suurempi; ar violta 300 000 omaishoitajaa on vastuussa hoidettavistaan ilman omaishoidon tukea. Vuonna 2023 omaishoi don tuen lakisääteinen vähimmäis palkkio on 439,70 euroa kuussa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Omaishoi don tuki sisältää hoitopalkkion li säksi omaishoidon vapaat ja muita omaishoitajuutta tukevia palve luita. Vantaan ja Keravan hyvin vointialuestrategiaan on kirjattu: ”Omaishoitajien palveluita kehite tään, omaishoitajien jaksamiseen panostetaan ja riittävästä omaishoi dontuesta huolehditaan.” Meidän tulee varmistaa, että tämä todella toteutuu. Hallitusohjelmassa ei ole luet tavissa omaishoitoon kohdistu via säästötoimia, mutta julkisuu dessa valtiovarainministeri Purra on kertonut, että säästötoimet tule vat kohdistumaan myös omaishoi tajiin
Kyykytetäänkö ja syrji täänkö mahdollisilla tule villa leikkauksilla tiettyjä ih misryhmiä, jää nähtäväksi. Oman mausteensa antaa ikääntyminen. Onko sopeutumisbudjetti kauhea fantasia, se nähdään tulevaisuudessa. 61 Demokraatti Sopeutumisreformi kuin uusi ilmapallo. Se on valintoja. Sopeutumisnäytelmä tar joaa huikeat kulissit sekä haasteet, muutokset ja maus teet. Korot ovat korkeat, on inflaatio, sähkölaskutja elin kustannukset korkeat, siinä lisukkeina vielä asepaketit ja varustautuminen, ei Na tolysti ole ilmainen, eikä uu distettu sosiaali ja terveyden huolto vieläkään pelaa. Sopeutuminen saattaa tör mätä myös lakiongelmiin ja ties mihin oikeusvaltioperi aatteisiin, oppositio katsoo varmaan jo herkällä korvalla kieli pitkällä. Hallituksen kaavailema suuri sopeutuminen on kuin uusi ilmapallo, josta ei tiedä, mi ten, minne ja milloin se oikein laskeutuu ja kenen päälle – vai räjähtääkö se piakkoin tai vuosien päästä käsiin. Niitä on tosin vaikea ym märtää, kun konkretiaa ei oi keasti ole paitsi jollain tapaa annettu tiedonanto rasis mista ja vihapuheista. Tämä draama antaa ym märtää, että velkaantuminen olisi tulevaisuudessa vähene mässä, odotukset ovat aina kin kovat, toivottavasti ei pe tytä. Mureneeko hyvinvointi valtio sen polarisoituessa eri laisten säästöjen, supistusten ja leikkausten edessä. Sopeumisbudjetti (leik kauslistat) on ihmisen tekemä käsikirjoitus, jonka ympärillä esitetään hyperbolanäytel mää ihmisten kirjoittamalla juonella, teemalla ja kapula kielellä. Maassa on täystyöl lisyys, sataprosenttisesti, ja kaikki tulevat palkallaan toi meen, kenenkään ei tarvitse tehdä kahta työtä tullakseen toimeen, mitään tukia ei tar vita, kun kaikki työhön ky kenevät on työllistetty ihon väriin ja sukupuoleen katso matta – ja todella riittävällä palkalla. Matriisi on hyvin epäselvä ja vaikea, hieman samanlai nen kuin vuoden 2017 so tereformit, jotka jäivät ilma palloksi. Jääkö kuuleminen sitten seu raaviin vaaleihin. Suuri kysymys on vielä auki, joutuvat lukui sat linjaautot lähtemään eri puolilta maata jossain vai heessa kohti etelää, jos karva lakkilähetystöt eivät riitä. Sinänsä tavoite on hyvä ja kaunis, ja ties vaikka vuonna 2123 ei ole enää valtion vel kaa, eikä sitä mihinkään enää oteta. Luottamus talouteen on tätä nykyä varsin heikko. Ja onko oikein mitään ob jektiivisuuttakaan vai onko koko uudistamisreformi di giajan fantasiaa, jota käytän nössä oikeudenmukaisesti, puolueettomasti, tasapuoli sesti, yhdenvertaisesti ja de mokraattisesti on mahdo tonta toteuttaa. Leo Härmä Iisalmi Getty Images de_26102023_60.indd 61 de_26102023_60.indd 61 18.10.2023 9.39 18.10.2023 9.39. Nuorta voimaa tarvitaan kipeästi. Tapetilla on nyt työttö myysturva, asumistuki, in deksijäädytys, väylänpito, kehitysyhteistyö, pakolais ja maahanmuuttoasiat ja niin edelleen, niin edelleen. Taantuma kurkkii oven ta kana. Onko sopeutumispallo kau hea fantasia, se nähdään tule vaisuudessa – ken elää, hän kokee ja näkee. On jono, jono, mummokin odot taa yhä 24/7hoitopaikkaa
”meidän ei pidä olla niin sinisilmäisiä, että pian emme ole sinisilmäisiä”, on yksi hänen erikoisimpia lainauksiaan. Mutta nyt ne eivät aio ottaa vastuulleen kustannuksia, jotka sitten kaatunevat kansalaisten maksettaviksi. Tämä tarjosi PS:lle maahanmuuttajarikollisuuden teeman hyödynnettäväksi. Siitä lähtien, kun PS voitti historialliset vaalinsa kaksitoista vuotta sitten, puolue on käyttänyt maahanmuuttajarikollisuutta teemana äänestäjien houkuttelemiseen. Onko se vilpitön yritys ratkaista tämä ongelma. Suomessa oli arviolta tänä syksynä 100–200 jengiläistä, mikä on kaukana Ruotsista. Miten voimme edes yrittää löytää ratkaisua yhteiskunnalliseen nuoriso-ongelmaan, jos Rantanen ja hänen puolueensa ovat syyttäneet asiasta ”vääränlaista” maahanmuuttoa. Naapurimaa Ruotsissa pidettiin viime syyskuussa vaalit vakavan, viime vuonna yli 60 ihmisen hengen vaatineen jengiongelman ympärillä. Ehdotus on kansalaisia eriarvoistava. Minun kodissani mittari vaihdetaan vain silloin, kun sähkölaitos niin katsoo tarpeelliseksi oman toimintansa varmistamiseksi. Olisinkohan tehnyt osani sähkönsäästötalkoissa. Jos teemme päätöksiä, jotka eivät perustu tutkimuksiin ja faktoihin, kaikki toimenpiteet ovat tuomittuja jäämään vaisuiksi tai epäonnistumaan. Näin katkosten suuntaaminen vain tiettyihin talouksiin mahdollistuisi. Mutta sähköthän voidaan katkaista jo nyt – kaikilta talouksilta, ei vain sähkölämmitteisistä taloista. Eikä tällaisille pakkotoimille ole tarvetta. Mykkänen perustelee uudis tusta sähkön säästämisellä huippukulutuksen aikoina. Perussuomalaiset on ensimmäinen suuri nykysuomalainen puolue, joka on hyötynyt eri ryhmien vastakkainasettelusta ja leimannut muita ryhmiä, kuten muslimeja, afrikkalaisia ja muita EU:n ulkopuolisia ihmisiä, vähemmän arvokkaiksi. Merkittävin pudotus nähtiin sosiaalisessa mediassa. Muistelen lukeneeni, että talvella eniten sähköä käyttivät hyvätuloiset ja ei-sähkölämmitteisten asuntojen asukkaat. Ongelmana oli, että luvut olivat liian pieniä. Meidän sähkölämmitteisten talojen omistajien oli jo pakko itse säästää, jotta selviäisimme kaikista maksuista. PS:n saavutukset kertovat paljon sen kampanjastrategioista eri vaaleissa. Mikä motivoi hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten sisäministerin Mari Rantasen asettamaan katujengit ensisijaisten yhteiskunnallisten ongelmien listan kärkeen. Lupaamalla kovaa otetta tällaiseen rikollisuuteen ruotsidemokraatit ja moderaatit nostivat oikeistoblokin voittoon. Nyt on sopiva hetki löytää ratkaisuja katujengiongelmaan – ilman ennakkoluuloja ja puoluepolitiikkaa. Viestejä haettiin avainsanalla ”katujengit,” Kiinnostus aihetta kohtaan romahti Suomessa eduskuntavaalien jälkeen. Suomalaisethan huolehtivat viime talvena, että sähkö riitti ilman alueellisia sähkökatkoksia. Kotiini ei tulla ilman lupaani. Silloin maksajakin on selvä: sähköyhtiö. Vaiko vain väline, jolla maahanmuuttajia ja vähemmistöjä Suomessa pyritään edelleen syyllistämään. Tätä kirjoittaessani tarkistin sähkönkäyttöni yhtiön sivuilta. 62 Demokraatti MIELIPIDE MIELIPIDE Mykkänen, älä tunkeudu kotiini Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) suunnittelee lehtitietojen mukaan ”uudistuksia” sähkömittareihin. Ministeri Mykkänen, älä tunkeudu kotiini! Jos hallitus päättää tällaisesta pakkolaista, niin minusta tulee kansalaistottelematon. Hän aikoo vaihdattaa sähkölämmitteisten talojen mittarit sellaisiksi, joissa on täsmäohjauksella toimivat releet. Koska rikollisuus on tärkeä ja kansalaisia huolestuttava aihe, on selvä, että tiedotusvälineet kirjoittavat aihees ta – erityisesti jos ulkomaalaistaustaisia henkilöitä epäillään rikoksista. Tarja Partanen Joensuu Minkälainen on oikea katujengiongelma. Vuosi sitten käyttöni oli 2779 kWh, kun säästäväinen käyttö on 9346 kWh vuodessa vastaavankokoisessa talossa. Hallituksen rasismin vastainen julkilausuma on julkaistu. Mediaseurantaa tekevän Meltwater-alustan mukaan nuorisojengeistä kertoneiden juttujen määrä kasvoi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa huikeat 567 prosenttia, eli 913:sta 6 091:een. Nuorisojengejä koskevat kirjoitukset alkoivat mediassa lisääntyä nopeasti Ruotsin syyskuun vaalien jälkeen. Kysymys ei ole kaukaa haettu. Enrique Tessieri Yahya Rouissi Suomen mediaseurantakollektiivi LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_26102023_62.indd 62 de_26102023_62.indd 62 17.10.2023 14.02 17.10.2023 14.02. Monet Rantasen sosiaalisen median kirjoitukset – jotka poistettiin eduskuntavaalien jälkeen – perustuivat salaliittoteorioihin, kuten väestövaihtoon. Osa talouksista säästää sähköä ja joutuu sitä maksamaan
Voihan diklofenaakki! Nyt merimetsot ovat syöneet Itämeren silakatkin. ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Petsamon nikkelikaupunki 1937– 1944. Klo 14 alustus ja keskustelu. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun Wanhat Toverit. Klo 13–14 lounas. Kerhotapaaminen ma 6.11. klo 17.30–19 Antti Rämänen: Rikottu rajamaa. Vapaa pääsy! HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Klo 18–21 Kapinarunoilta. klo 12. Matti Vikström p. Haastattelijana dosentti Mikko Majander. Keskustelun puheenjohtajana Jarmo Mielonen. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Alustus perustuu Bergholmin hiljattain ilmestyneeseen Koiviston elämänkertaan, osa 2. Stadin työväenkirjallisuuspäivät pe–la 24.–25.11. Anneli Temmes, professori Pentti Arajärvi sekä pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Tuomioja. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Pe klo 16–17.30 Työväentutkimus Vuosikirjan 2023 julkistaminen. pj. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Ti 14.11. Päivien teemana on sota, rauha, demokratia ja media. To 26.10. Teosta voi ostaa paikan päällä. • Turun Valtionvirkailijoiden ja työntekijöiden SD-yhdistyksen kokous ti 31.10. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. klo 17–18.30 Maija Saraste: Alfred ja Anna Sarlin THPTS:n kirjanjulkistamistilaisuus Kirjan tekijää haastattelee kirjastonhoitaja Heikki Poroila. klo 17–19 oikeusvaltion tilanteesta keskustelevat: osaston pj. johtokunta. Ratas ry:n jäsenkokous ke 1.11. La klo 11–18 paneelikeskusteluja, kirjaesittelyjä ja kirjailijahaastatteluja. 0400 531 351 • Turun Sos.dem. Tied. Vuosikirjan teemana on Työ 2020-luvulla. klo 17.30–19 Toiminnanjohtaja Lauri Finér Kalevi Sorsa -säätiöstä esittelee uutta tutkimustaan Ihana, kamala perintövero sekä murtaa verotuksen myyttejä koskien työn, pääomien ja polttoaineiden verotusta. Haastattelijana historian tutkija Seppo Aalto. Toimikunta. Keskustelua teemasta. Tervetuloa kokoukseen t. Puheenjohtaja. Lämpimästi tervetuloa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. To 2.11. klo 16.30 Työväentalo 3.krs, alustajana Henry Toivari raitiotie vai ei raitiotie. klo 17–18.30 Eeva-Maria Grekula esittelee kirjoittamaansa Vasemmistofoorumin uutta julkaisua köyhyydestä ja demokratiasta. Tilaisuudessa keskustellaan myös verotuksen tarpeellisuudesta ja haitoista. Opintotyöryhmä. Kirjaa on myytävänä kerhotapaamisessa. Ryökäleet! KOKOUKSET Lehti, verkko ja some de_26102023_63.indd 63 de_26102023_63.indd 63 17.10.2023 14.43 17.10.2023 14.43. Lounas klo 11. Kokouksen jälkeen iltapala, tervetuloa. Tohtori Erkki Nieminen kertoo hiljattain ilmestyneestä kirjastaan: Hitler pelasti Suomen. Puolituntia ennen tilaisuuksia on kahvia tarjolla. Professori Tapio Bergholm: ”Koiviston kovuus tutkimuksen kohteena”. Kokoonnumme mielenkiintoisen aiheen pariin ma 6.11. Sen merkitys Suomen itsenäisyyden takeena. Ke 8.11. Tervetuloa. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia To 14.12. HELSINKI • Työväenliikkeen kirjaston, Sörnäisten rantatie 25 A 1, syksyn ohjelmaa: To 19.10. klo 18–19.30 Kirjailija Kjell Westö kertoo Työväenkirjaston ystävien studia generalia -luennossa uutuuskirjastaan Molly & Henry. Klo 12.30 toimikunta. klo 17 tavaratalo Wiklundissa 3 krs, kokoushuone Huvila
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_26102023_64.indd 64 de_26102023_64.indd 64 17.10.2023 11.19 17.10.2023 11.19. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 19/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Tänä vuonna ne saapuivat Helsinkiin lokakuun alussa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Syksyn lintumaailmaan kuuluvat oleellisena osana myös vaeltavat linnut. Tilhet tuovat syksyn tullessaan. Monet kesänsä muissa maisemissa viettäneet linnut ilmaantuvat näin syksyisin takapihoille ja lähimetsiin. co m 2 9 1 7 3 5 4 3 6 8 7 5 6 8 2 3 9 7 2 5 7 6 5 3 1 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi S yksy on lintuharrastajalle kiireistä aikaa, kun taivas on jälleen täynnä muuttavia lintuja. Voipa joukosta onnekas löytää ihmisestä piittaamattoman taviokuurnankin. Tällaisena syksynä, kun pihlajat ovat täynnä marjoja, riittää lintuparville ruokaa pidemmäksi aikaa ja sitä myötä lintuharrastajille tarkkailtavaa. Nyt onkin mitä mainioin aika suunnata pihlajapuiden juurelle ihailemaan tilhiä. Ihan kevään veroisesta näytelmästä ei ole kyse, mutta ruskan värit ja kuulakat aamut luovat syysmuuton tarkkailulle kauniit puitteet. de_26102023_64.indd 65 de_26102023_64.indd 65 17.10.2023 11.19 17.10.2023 11.19. Oman lintusyksyn kohokohta on, kun pihlajien marjat punertuvat ja pihlajat täyttyvät helisevistä äänistä ja töyhtöpäisistä linnuista. Pähkinähakkeja saattaa näihin aikoihin nähdä sembramäntyjen juurella, koskikaran pomppimassa lähikosken kivillä ja hiiripöllön sähköpylvään nokassa. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 56 97 18 34 2 38 49 62 71 5 21 73 54 86 9 13 26 87 59 4 69 85 41 27 3 47 52 93 18 6 95 31 76 42 8 82 14 39 65 7 74 68 25 93 1 RISTIKON 17/2023 RATKAISU 28.9. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Lea Virta Paimiosta. ais ud ok u
Edelläkävijöitä, suunnannäyttäjiä ja lasikattojen rikkojia. Liity jäseneksi: liity.sdp.fi de_26102023_66.indd 66 de_26102023_66.indd 66 17.10.2023 12.09 17.10.2023 12.09. Tule mukaan muuttamaan maailmaa sellaisena kuin olet
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_26102023_002.indd 1 de_26102023_002.indd 1 16.10.2023 17.06 16.10.2023 17.06. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
PAL.VKO 2023-45 00 74 43 -2 31 9 26.10.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 19 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 23 / 26 . AHTISAARI OSASI PUHUA IHMISTEN KIELTÄ POLIITTISEN LITURGIAN SIJAAN. lo ka ku ut a RAUHAN TEKIJÄ Martti Ahtisaari 1937–2023 de_26102023_001.indd 1 de_26102023_001.indd 1 17.10.2023 10.04 17.10.2023 10.04