Demokraatti 26.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ma r ra skuu TA 2 014 ?Stubb, patista väkeäsi yhdenvertaisuuden puolelle!. Akava pullikoi vastaan . Insinööriliitto on mukana Uusi suurkeskusjärjestö heilahti kerralla eteenpäin ...5, 8?9 KESK I V II KKO 26. ? Luonto ei tuota mitään, jos se itse voi huonosti, kansanedustaja Katja Taimela huomauttaa. Hinta 1,20 e (sis.alv) SDP:n Kiljunen pohtii toimitusjohtajamallia ?Kelan johtajanimitykset pois presidentiltä? ...3 Susanna Huovinen sanoo, että pitkästä sote-väännöstä on ollut hyötyäkin. ...6?7 Vanhemmat ja lapset etsivät yhteistä säveltä Perheissä halutaan tukea kasvatukseen ?17?19 Pahoinvoiva luonto ei tuota mitään SDP korostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. ...4?5 Kuvankäsittely Arja Jokiaho Sote-lain yksityiskohdat ratkesivat. N:o 224, 007435-14-48 . ...10 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Kirkko voisi myös luopua kokonaan vihkioikeudesta tai muuttaa käsitystään avioliitosta niin, että se sisältäisi samaa sukupuolta olevien suhteen. Naisten määrä kasvaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tulevassa hallituksessa. Esimerkiksi Lahti ja muita Päijät-Hämeen kuntia siirrettiin eteläiseen sote-alueeseen, osa vastoin niiden omaa halua. Evankelisluterilaisella kirkolla olisi arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan kolme vaihtoehtoa, jos avioliitto sallittaisiin n lainmuutoksella myös homoille. Kirkko voisi säilyttää vihkioikeutensa ja nykyisen avioliittokäsityksensä, jolloin se olisi erilainen kuin yhteiskunnan käsitys. Tampere ja ympäristö: . Tutkinnanjohtajan mukaan yhteistyö epäillyn kanssa on sujunut hyvin. Surmattujen lasten isää, naisen aviomiestä on määrä kuulla tänään. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on valmistunut. Se rohkaisee miehiä toimimaan tasa-arvon puolesta. 26.11. Nimipäivät tänään: Sisko (ruots.) Dagmar Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 8.45 Oulussa 9.32 Aurinko laskee: Helsingissä 15.29 Oulussa 14.38 Nimipäivät huomenna: Hilkka (ruots.) Astrid, Estrid Uutiskertaus -5...-1 Kuopiolaisäiti on vangittu todennäköisin syin epäiltynä kahden lapsensa murhasta. Vuodenvaihteessa toimintansa n aloittavan uuden hallituksen 20 jäsenestä naisia on neljä. Sali odottaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle n Lehtikuva / Jari Lam ensi viikon torstaina. Lakiesityksessä luodaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta, joiden toiminnan kunnat rahoittavat. Joidenkin kuntien sote-aluetta muutettiin vielä lausuntokierroksen jälkeen. 0800 96675 puh. Muu Suomi: puh. 0200 55888 puh. Helsinki, Uusimaa, . Suomessa kampanja polkaistiin vauhtiin Eduskuntatalolla. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Paavi on kohta 30 min myöhässä. Skreeneiltä näkyy, että paavi jäänyt suustaan kiinni käytävälle.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 Anneli Kiljunen muokkaisi Kelan johtajakuviota Kasvukipuja lintukodossa, Tihentyvän vainoharhan valtakunnassa ?Luonnonvarat kestävään käyttöön?, pääkirjoitus, Kupla 16 Sote-laki hioutui taas valmiimmaksi, Markku J. Jääskeläisen kolumni Ihmiset Uusi keskusjärjestö voisi aloittaa 2016 Sanna Marin patistaa Stubbia avioliittolakiasiassa Keskustelua ja taustaa 17?19 Nobelistin rukous lasten puolesta Maria Guzenina Twitterissä Perhepiste Nopean kynnys on matalalla 20?21 Luonto, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV ?Olen allekirjoittanut tasa-arvoinen avioliittolaki -kansalaisaloitteen. Suomi oikeusvaltioiden joukkoon!? Tarja Halonen Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Poikkeuksellisen määräyksen n taustalla on turvallisuuspoliisi PST:n arvio, jonka mukaan mahdollinen terrori-isku Norjassa voi kohdistua poliiseihin tai sotilaisiin. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin HeForShe-kampanja alkoi eilen. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0200 30011 puh. Poliisin mukaan epäiltyä naista aiottiin kuulustella eilen illalla. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Tampere . Asiasta päätti Pohjois-Savon n 1...3 2...4 käräjäoikeus. Surmansa saivat Kuopiossa lauantaina 2,5-vuotias ja kuusiviikkoinen lapsi. Vaasa . 0200 71000. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Väistyvässä hallituksessa on 17 miestä ja vain kaksi naista. Norjassa kaikki univormupukuiset poliisit kantavat asetta ainakin neljän viikon ajan
Kelan johtajat antavat itsenäisesti lausuntoja. Kiljunen on Kelan valtuutettujen varapuheenjohtaja. . 26.11.2014 3 ??Anneli Kiljunen korvaisi pääjohtajan toimitusjohtajalla ?Kelan johtajavalinnat pois presidentiltä? . Tasavallan presidentillä on oltava nimitysvaltaa. Itse asiassa olen pohdiskellut Kelalle toimitusjohtajamallia. . Kelan valtuutetut ovat käytännössä alisteisia presidentille eivätkä eduskunnalle Sauli Niinistö. tai hallitukselle, hän huomauttaa. . Valtion osuus olisi alustavan arvion mukaan alle 200 miljoonaa euroa. Talouspoliittisessa ministe- rivaliokunnassa tiistaina esillä olleen linjauksen pohjalta aloitetaan neuvottelut norjalaisen lannoitevalmistajan Yaran kanssa. Minusta olisi perusteltua harkita, että Kelan valtuutetut valitsisivat ja nimeäisivät Kansaneläkelaitoksen johtajat, Anneli Kiljunen toteaa. . Yaran kaavaileman fosfaattikaivoksen rakentaminen maksaisi kaikkiaan noin 1,3 miljardia euroa. Ministerivaliokunta asettui tukemaan ratayhteyttä kaivokselle. Hän haluaisi Kansanelä- Anneli Kiljunen. kelaitoksen, Kelan johtajanimitykset pois presidentiltä. He eivät välttämättä kysele Kelan luottamusihmisiltä mitään. Kiljunen pitää tärkeänä, että Kelan yhteys eduskuntaan säilyisi luontevana, koska Kelan tehtävänä on toimeenpanna eduskunnan päätöksiä. . Se voisi vahvistaa Kelan toimintatapoja. Anneli Kiljusen ajatus tarkoittaa käytännössä pääjohtaja -nimikkeen poistamista ja sen korvaamista operatiivisella toimitusjohtajalla. Mandaatit pois Kelan johtajanimityksistä päättää tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kelan valtuutettujen esityksestä. Pääjohtaja Liisa Hyssälän (kesk.) varamies Helena Pesola (kok.) jää eläkkeelle ensi kesänä. Kokoomus haluaisi päättää jo tämän vaalikauden aikana omasta ehdokkaastaan Kelan johtajan Helena Pesolan tilalle. Paikalle on tyrkyllä ministeri Paula Risikko. Anneli Kiljunen kertoi aiemmin Demokraatille, että hän vastustaa poliittisia mandaattivalintoja Kelassa. Näillä näkymin Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä (kesk.) jää eläkkeelle 2016. ?Kelan valtuutetut ovat käytännössä alisteisia presidentille, eivätkä eduskunnalle tai hallitukselle.? Seppo Peltoniemi Demokraatti Kari Hulkko Kelan johtajanimityksistä päättää tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kelan valtuutettujen esityksestä. Valtio valmis maksamaan puolet Sokli-yhteyksistä Valtio on valmis maksamaan vajaat puolet Savukosken Sokliin kaavaillun kaivoksen liikenneinvestoinneista. En minä halua niihin isompia muutoksia, SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen sanoo. Yhden poikkeuksen Kiljunen tekee. Se maksaisi kaikkiaan vajaat 400 miljoonaa euroa. Valiokunnan mukaan valtio saisi investointikulunsa takaisin erilaisina maksuina ja veroina. Yaran omat kannattavuuslaskelmat valmistunevat noin puolen vuoden kuluttua, jonka jälkeen periaatepäätöstä kaivoksen toteuttamisesta voidaan aikaisintaan odottaa. STT
Kaikki ymmärtävät sen, että kyse on kansallisesta yhteisestä edusta. Oli siinä paavi varmasti nöyrää poikaa, kun Paavo alentui kohtaamaan katolisen kirkon pään. Talousarvioesityksessä infrarakentamiseen on laitettu 460 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus parantaa myös elinkeinoelämän tulevaisuutta. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi niin, että myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan kansallisomaisuudestamme. vistä resursseista on huolehdittava, jotta saamme luonnonvarojen uusista jalostustuotteista enemmän irti, Taimela pohtii. Hänen mukaansa luonnonvarapolitiikassa eri hallinnonalojen pitää tehdä yhteistyötä: . Perinne on jää- Rinteen mukaan kannattaa suhteuttaa sitä, mitä maailmalla on tapahtunut, siihen, mitä täällä on voitu tehdä ja on tehty. . Kuka on valittu Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajaksi? Vastaukset palstan alalaidassa. EU-plussa Hyvä direktiivi ? muovikasseista eroon Muovikassien käytön hillitseminen etenee EU:ssa. Talouden painopiste siirtyi Aasiaan, ja Eurooppa on ollut hitaan talouskasvun aluetta. kasvua halutaan edelleen vahvistaa ja toisaalta poistaa arjen kipupisteitä. SDP:n varapuheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan keskustan suoltama arvostelu on tyhjää. . SDP pitää tärkeänä, että luonnonvarojen käyttö pidetään omissa käsissä. . Tosin laskiaista vietetään tiistaina. Lauhaa. Kyse on siitä, että globaali talous on kovassa murroksessa ja Kiina avasi kansantaloutensa koko maailman toimille. Sekin perustuu katolisuuteen, sillä laskiainen tarkoittaa laskeutumista paaston aikaan. Tällä kertaa voi hyvin käyttää kulunutta sanontaa, että lapsi menee pesuveden mukana. Sitä vauhtia näitä hallituksen luottamusta koettelevia äänestyksiä on jo ehditty nähdä. Korkeapainetta. Alojen työolot ja palkkaus pitäisi saada kuntoon. . Jäsenmaat vahvistivat perjantaina EU-parlamentin ja neuvoston välillä neuvotellun direktiivimuutoksen asiasta. Ehdotuksen mukaan jäsenmaat voivat asettaa muovikassien vähentämistavoitteeksi korkeintaan 90 kassia asiakasta kohden vuonna 2019 ja 40 kassia vuonna 2025. Jäsenmaat päättävät tarvittavista toimista. Toinen vaihtoehto on varmistaa, että kaikki kaupoista saatavat muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien. Mahdollista on myös keksiä muita yhtä tehokkaita toimia muovikassien käytön vähentämiseksi. Luonnonvaroissamme piilee paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, kansanedustaja Katja Taimela huomautti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunta kävi tiistaina pitkän lähetekeskustelun valtioneuvoston luonnonvaraselonteosta, joka on päivitystä vuonna 2010 annetuille linjauksille. Taimela on hyvillään siitä, että eduskunnassa ei ole pahempaa eripuraisuutta siitä, miten luonnonvaroja pitäisi käyttää. Siksi koulutuksen ja tutkimuksen riittä- SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne sanoi eduskunnassa keskustelussa vuoden 2015 talousarvioesityksen täydennyksestä, että aivan kaikki Suomen talousongelmat eivät ole tämän tai edeltävien hallitusten syytä. . Tämä tarkoittaa noin 60 000 henkilötyövuotta. Täydentävässä budjetissa on Rinteen mukaan kyse siitä, että nyt elämään, vaikka Suomessa siirryttiinkin protestanttiseen uskontoon jo 1500-luvulla. Joidenkin arvioiden mukaan tapaa saattoi edistää se, että armeija otti jo varhain tavakseen tarjota hernekeittoa torstaisin. Hernekeitto liittyy keskeisesti myös laskiaiseen. 4 26.11.2014 Viisi kysymystä 1. Ruokapolitiikka ja laadukkaat raaka-aineet ovat luonnonvarapolitiikkamme ruisleipä nyt ja tulevaisuudessa. Taimela on huolissaan pe- rinteisten maa- ja metsätalousalojen työpaikoista, jotka eivät enää houkuttele. SDP on liikkeellä matalammalla profiililla: Maria Guzenina tapasi paavi Franciscuksen Euroopan neuvoston kokouksessa tiistaina.. Jaahas, kuinkas mones kerta se nyt taas onkaan... Häntä harmittaa, että valiokunnalle kuuluvat asiat jäävät vähälle selonteossa. . Uudellamaalla asuvalla ei näyttäisi olevan yhtään syytä äänestää keskustaa. Sen koko vaikutus on 4?6 vuoden aikana 2 miljardia euroa. Minkä organisaation työmarkkinajohtajaksi on valittu Nina Pärssinen? 2. Taimela muistuttaa, että luonnon hyödyntäminen ei takaa hyvinvointia, jos luonto itse voi huonosti. Työllisyyden näkökulmaa ei voi korostaa liikaa. Näin uutisoi aikoinaan kepun pää-äänenkannattaja mahtipontisesti. Perjantai oli katoliseen aikaan paastopäivä. Niinpä torstaina haluttiin syödä tukevasti, että jaksoi seuraavan päivän ilman pahempia mahanmurinoita. Taimelan mielestä on hyvä, että tragedia on herättänyt yritykset pohtimaan yhteiskuntakuntavastuutaan. Ruokapolitiikka unohtui Katja Taimela. Katja Taimela on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Ei yhtään. Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä. Rane Aunimo Demokraatti Ilmapuntari Ilmiö Miksi torstaina syödään hernekeittoa? Huomenna torstaina monessa työmaaruokalassa tarjotaan hernekeittoa, joka myös maistuu edelleen. Muun muassa materiaalien kierrätystä on parannettava. Luonnon hyvinvointi on ollut koetuksella Talvivaaran kai- Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi voksen ympäristöongelmien takia. Hän peräänkuuluttaa myös kuluttajien omien valintojen tärkeyttä omassa arjessaan. Missä osavaltiossa sijaitsee Fergusonin kaupunki, jossa on mellakoitu oikeudenpäätöstä, jonka mukaan valkoihoinen poliisi ei saa syytettä mustaihoisen nuorukaisen ampumisesta? 4. Ohuet hedelmäpussit voivat jäädä sääntelyn ulkopuolelle. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan taustalla on pyrkimys vähentää merten roskaantumista ja erityisesti muoviroskan aiheuttamia haittoja eliöstölle. Tällä kertaa aiheena ovat lapsilisät. Monet alojen työpaikat ovat siirtymässä ulkomaisen työvoiman hoidettaviksi. Kuka on Yhdysvaltain puolustusministeri, joka ilmoitti juuri jättävänsä tehtävänsä? 5. Miksi juuri torstaista on muodostunut hernerokkapäivä? Siitä saa kiittää kristillistä perinnettä. Kuinka monta naista istuu tällä hetkellä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksessa? 3. Samalla katoavat vuosisataiset taidot ja arvokkaat perinteet. Uutta työtä tarjolla Rinne: Vähän suhteellisuutta SDP uskoo, että luonnonvarojen kestävä käyttö luo laajan pohjan Suomen talouden kasvulle ja työllisyydelle, kun korkean tason tutkimus, uuden teknologian kehittäminen ja ennakkoluuloton yrittäminen yhdistetään. Muun muassa suomalaiset cleantechin ja biotalouden tuotteet ovat jo nyt maailman parhaimmistoa. . ?Paavi tapasi Paavo Väyrysen?. Komission mukaan EU:ssa käytetään henkeä kohti keskimäärin 198 muovikassia vuodessa. Vastaukset: 1) Metsäteollisuus ry:n 2) Kaksi 3) Missourissa 4) Chuck Hagel 5) Jyrki Vainonen ???Luonnon hyvinvoinnista täytyy pitää huoli? SDP tahtoo luonnonvarat kestävämpään käyttöön Suomella on ainutlaatuinen valikoima luonnonvaroja, joiden käyttö on aina on ollut maan talouden perusta. . Kokonaisvaltaista näkemystä ja asennemuutosta tarvitaan. Pahoinvoiva luonto ei tuota mitään Maapallon kestokyky on rajallinen. Oppositio, tällä kertaa keskusta, on taas hyvin hyvin vihainen ja rustaa epäluottamuslauseen hallitukselle
järjestöt toteavat. Tiistaina julkistettu tiedote pitää sisällään muitakin keskeisiä syitä uuden keskusjärjestön perustamiseen. Hän perusteli positiivista näkemystään sillä, että tällä kertaa liittojen tahto on voimakas. Kuvassa vasemmalta Akavan Sture Fjäder ja SAK:n Lauri Lyly, STTK:n Antti Palola . nykyiset keskusjärjestöjohtajat. Jättikeskusjärjestö tulee tarpeeseen ammatillisen keskusjärjestön perustamisesta on puhuttu oikeastaan jo vuosikymmeniä, tulivat tämänkertaiset suunnitelmat sittenkin yllättäen ja puun takaa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. vailla todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Uutta suurta keskusjärjestöä todella tarvitaan torjumaan kylmiä palkansaajavastaisia puhureita, joita riehuu kaikkialla Euroopassa. PALKANSAAJIEN YHTEISRINTAMAAN TOI AFP Photo / Patrick Hertzog No ei tämä kyllä Pietarinkirkolle pärjää... Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Aiemminkin on puuhattu keskusjärjestöjen yhdistämisiä, mutta ne hankkeet ovat lähteneet ylätasolta ja liitot ovat kerta toisensa jälkeen ampuneet alas moiset hankkeet. SAK ja STTK vahvistivat yhteistä tahtoaan vielä puheenjohtajiensa Lauri Lylyn ja Antti Palolan omilla samansuuntaisilla lausumillaan. Luonnonvarojen käytön lisääminen ei SDP:n mielestä saa vaarantaa sitä, että tulevatkin polvet pääsevät nauttimaan kansallisomaisuudestamme, monimuotoisesta luonnosta. n n n Kupla ainoan särön tälläkin kertaa akateemisesti koulutettujen Akava. näin: ?Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ammattiliittojen jäsenten edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti, tiiviissä yhteistyössä. 26.11.2014 5 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Flander Anna-Liisa Blomberg Tammikuussa kokoontuvat ammattiliitoista ne, jotka haluavat uuden, suuren keskusjärjestön. Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija. Toimialaliukumat ovat arkipäivää, työntekijä?toimihenkilö?ylempi toimihenkilö -käsitteet ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita. Keskusjärjestörakenteen pitää olla sellainen, että työnjako keskusjärjestön ja liittojen kesken on selkeä, liittojen jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä parhaalla tavalla tukeva,. Suurin osa palkansaajista sopii ja Akava saa katsella vierestä . Tapahtuu, kuten eläkeuudistuksessa. Jättikeskusjärjestön valmistelua on tehty jo jonkin aikaa ja tiistaina oli sitten aika kypsä hankkeen julkistamiselle. Keskusjärjestö on aiemminkin, esimerkiksi eläkeratkaisuissa, halunnut poiketa muiden palkansaajien rintamasta. Mutta tällä kertaa Akavan omaan kilpeen tuli paha lommo, kun 70 000 jäsenen Insinööriliitto ilmoitti olevansa mukana uuden keskusjärjestön perustamissuunnitelmissa. Jos suuren keskusjärjestön perustaminen toteutuu, jäävät akavalaiset vaille voimakasta puolestapuhujaa. Se mahdollistaa nykyistä paremmat mahdollisuudet entistä suurempiin liittokokonaisuuksiin. Suurempia ammattiliittokokonaisuuksia tarvitaan, jotta palkansaajan ääni kuuluisi tyonantajan suuntaan aiempaa painavampana. AMMATTILIITOT PERUSTELEVAT HALUAAN n n n KESKUSJÄRJESTÖISTÄ SUURIMMAN, MILJOONAJÄSENISEN SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvioi toisaalla tässä lehdessä ja jo eilen verkkolehdessämme, että uuden keskusjärjestön syntymahdollisuudet ovat hyvät. 22 liittoa ja 1,5 miljoonaa jäsentä kaikista kolmesta nykyisestä keskusjärjestöstä ilmaisivat tahtonsa selvittää uuden yhteisen keskusjärjestön perustamista. VAIKKA UUDEN SUUREN n n n perustaa uusi keskusjärjestö mm
on nyt monille suomalaisille tuttu. . Kuntien maksuissa painotetaan tulevaisuudessa asukaslukua (20 prosenttia) sekä ikärakennetta ja sairastavuutta (80 prosenttia). Uusien sote-alueiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja kuntayhtymien vuonna 2017. Nyt on jo melkolailla valmista, mutta mahdolliset perustuslakiongelmat ratkaistaan myöhemmin. aikaisemmin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä lähes 320 000 työtöntä työnhakijaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 4 900 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa, eli yhteensä yli 41 000. Yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 93 500, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta Susanna Huovinen esitteli tiistaina sote-uudistuksen yksityiskohtia. Tämä ei tänä päivänä täyty, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa. Hallituksen esitys sotelaista annetaan ensi viikon torstaina. 6 26.11.2014 ??Laki voi tulla voimaan lopputalvesta, sote-alueet aloittavat vuonna 2016 Sote-laki hioutui taas valmiimmaksi Sote-lain yksityiskohdista syntyi tiistaina sopu, mutta sen mahdolliset perustuslailliset ongelmat siirtyvät yhä ratkottavaksi myöhemmin. Ministeri Huovinen löysi tiistaina hyviäkin puolia siitä, että sotelain valmistelu on venynyt ja vanunut: ainakin sana ?sote. Parlamentaarinen ohjausryhmä kertoi tiistaina muun muassa lain rahoitusta koskevista yksityiskohdista. Sote-lain on epäilty olevan ristiriidassa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa. (STT) tajaksi on valittu ensi vuoden alusta Matti Alahuhta. Kuitenkin esimerkiksi pitkät lupaprosessit, kiristyvä verotus ja kaivosvastainen ilmapiiri voivat heikentää kiinnostusta investoida Suomeen. Viime vuonna metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto oli noin 1,5 miljardia euroa. Eduskunnan käsittelyn jälkeen sote-lain olisi tarkoitus tulla voimaan vielä lopputalvesta tai alkukeväästä. Myös perustuslakivaliokunta tulee antamaan lakiesityksestä lausuntonsa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään jatkossa viiden alueen varaan, ja nämä alueet järjestävät jatkossa kaikki sotepalvelut. (STT) Aktia povaa 0,3 prosentin kasvua Suomen talous kasvaa ensi vuonna vain 0,3 prosenttia, ennustaa Aktia taloudellisessa katsauksessaan. Toinen näkökulma perustuslakikysymyksenä on se, että kansalaisille on perustuslaissa myös turvattu oikeus laadukkaisiin ja tasa-arvoisiin peruspalveluihin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 400, eli 10 200 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Myös kuntien maksuosuuksien määräytymi- Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt vuodessa yli 30 000 hengellä, selviää työja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyskatsauksesta. (STT) Kaivosala rämpii taantumassa Viime vuosien kaivosbuumi on laantunut ja olosuhteet ovat muuttuneet epävakaammiksi talouden epävarmuuden vuoksi, selviää työ- ja elinkeinoministeriön raportista. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna 200 miljoonaa euroa, mikä on 45 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Raportissa Suomen vetovoimatekijöiksi kuvataan esimerkiksi osaamista ja toimivaa infrastruktuuria. Alahuhta on toiminut vuosina 2013 ja 2014 EK:n hallituksen varapuheenjohtajana. EK:n varapuheenjohtajiksi valittiin pääjohtaja Taavi HeikLehtikuva / Heikki Saukkomaa Matti Alahuhta EK:n hallituksen puheenjohtajaksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjoh- Matti Alahuhta. kilä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta ja hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy:stä. Ikäheimo on myös EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja ensi vuoden alusta. Valinnoista päätti eilen EK:n edustajisto. Tämä kysymys jää vielä mietittäväksi. . Vuonna 2016 Aktia ennustaa talouskasvun vahvistuvan Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla ja ko-. Alueilla palvelujen tuottamisesta vastaa jatkossa 19 kuntayhtymää. seen saatiin selvyyttä. On selvää, että perustuslakivaliokunta tässä talossa viime kädessä on se, joka tulkitsee perustuslakia. Tuotanto työllisti suoraan noin 3 000 ihmistä. Tälle prosessille ei varmaan voi kympin tyylipisteitä antaa, mutta samalla on hyvä huomata, että itse prosessikin on ollut tärkeä, Huovinen sanoi. STT Kuntien maksuihin vaikuttavat ikä ja vointi Parlamentaarinen ohjausryhmä täsmensi lakiesitystä kauttaaltaan. Uudistusta on säädetty koko vaalikausi. Hän on toiminut esimerkiksi hissiyhtiö Koneen toimitusjohtajana vuosina 2005?2014
Porukka on rientänyt tarkkailuasemista vaaliasentoon etuajassa. Vielä ei tiedetä, ketä oppositio-onni kulloinkin kohtaa. Kuinkahan moni olisi alkukesästä ollut valmis lyömään vetoa siitä, kumman kannatus on nousu- ja kumman laskusuunnassa, Alexander Stubbin kokoomuksen vai Antti Rinteen SDP:n. Veikkaukseni on, ettei se enää toistu ja perussuomalaiset saattavat sukeltaa gallupeista. Keskustan vahvan nousun suurin syy on siinä, että puolue on ensimmäisenä suurista puolueista saanut kannattajansa hereille. Erityiskiitos kannattaa jakaa kahtaalle. Samoin on laita silloin, kun puheenjohtaja Antti Rinne puolustaa tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa. n n n kielteisyyden kierteestään. Ainakin puolue alkaa erottua tapetista. eivät 7 Alkukesästä kuva sosialidemokraateista alkoi olla liian äijämäinen. Edustajilla on kuitenkin mahdollisuus painaa tyhjää tai jättää äänestämättä. Edellisessä luottamusäänestyksessä reilut kaksi viikkoa sitten hallitus sai eduskunnan enemmistön luottamuksen äänin 97-94. 26.11.2014 Kolumni Markku J. Kestääkö kunto vaaleihin saakka, jää nähtäväksi. n n n SoSiAlidemokRAAttien lähtökohdAt ole olleet kovin hyvät. Riski näyttää kannattavan. Viimemaivaalipäivän nitut saivat jytkynsä, kun kannatus. saivat viimeksi väkensä uurnille. Nyt tilanne on tasaantumassa. Kertoimet olisivat ainakin olleet vahvasti pielessä. Hänen sen hetkisen arvionsa mukaan SDP:lla ei ole mitään asiaa seuraavaan hallitukseen, joka joutuu tekemään todella ikäviä leikkauksia. Ei olisi kannattanut olla kateellinen. Koulutettu, äänestämään opetettu joukko ei jää vaalipäivänä katsomoon. Päinvastoin näyttää käyvän useimmiten vasemVaalituloksen ratkaisee kunmistopuolueilla ja peruskin puolueen suomalaisilla. (STT) Kuntohuippu ratkaisee e räs sittemmin keskeiseksi päättäjäksi noussut kokoomusvaikuttaja sanoi minulle viime keväänä olevansa kateellinen sosialidemokraateille. Vasemmistoliitto onnistui nostamaan omaansa eurovaaleihin lähtemällä hallituksesta ovet paukkuen. Se toi kyllä paluumuuttajia perinteisestä kannattajakunnasta, mutta karkotti samanaikaisesti erityisesti nuoria naisia. Lisäksi puolueeseen on pesiytynyt korostunut itsekriittisyys ja sisäinen eripura. Loppukesästä alkaen näkymät ovat alkaneet kirkastua. Jutta Urpilaisen lähtö ehdokkaaksi oli tärkeä signaali. Toinen myönteinen päätös oli valita naisliiton tuore puheenjohtaja tytti tuppurainen SDP:n vaalipäälliköksi. Myös sisältöpuolella näkyy puolueen lähestyminen sekä perinteistä että liikkuvaa äänestäjäkuntaa. Eduskuntavaaleja ajatellen olisi kannattanut lähteä siis vähän myöhemmin. Kokoomus pärjää yleensä vaaleissa hyvin. Se johtuu suurelta osin heidän kannattajakuntansa rakenteesta. (STT) Keskusta mittauttaa taas luottamuksen Oppositiopuolue keskusta esittää hallitukselle epäluotta- musta lapsilisän leikkaamisen takia. Siinäpä on kysymyksiä lähiviikoille. Politiikka ei ole ainakaan tylsää! Lisäksi siihen on nyt mahdollisuus itse vaikuttaa. Tässä joukkuelajissa koko porukan kuntohuippu ratkaisee. PääSeekö kokoomUS iRti. Aikaa on aivan liian paljon ja vaihtelut näköjään aika rajuja. Vaalituloksen ratkaisee kunkin puolueen vaalipäivän kannatus. Kestääkö keskustan nousu? Saako SDP koneensa nokan ylöspäin ilman sakkausta. Kannatustaso on laahannut pitkään todella alhaalla SDP:n perinteisiin lukuihin verrattuna. Tämä ei tänä päivänä täyty.? Lehtikuva / Markku Ulander konaistuotteen kasvavan 1,3 prosenttia. Tänä vuonna Aktia ennakoi kasvun jäävän 0,3 prosenttia miinukselle. Aktia ennustaa, että työllisyys heikkenee tänä vuonna ja työttömyys nousee 8,6 prosenttiin. Ennusteen mukaan ensi vuonna työttömyysaste nousee yhä lähes yhdeksään prosenttiin. Syynä on hidas talouskasvu, joka ei luo riittävästi uusia työpaikkoja. Nyt manööveri on jo unohtunut ja se näkyy kannatuksessa. Tämä ei ole penkkiurheilua. Eduskunta äänestää luottamuksesta perjantaina. Hallituspuolueilla on eduskunnassa pienin mahdollinen, 101 paikan enemmistö. Perjantaina eduskunta äänestää myös tasa-arvoisesta avioliittolaista. Hallituksen luottamuksesta äänestäminen samassa istunnossa tarkoittaa, ettei hallituspuolueiden edustajille sallita poissaoloja. Tätä on tehty jopa hallituksen sisäisen eheyden kustannuksella. Puolue on pääsemässä irti siitä kielteisyyden kierteestä, johon se ajautui eri syistä. Käänne ei vielä näy kannatuksessa, mutta veikkaan, että näin kyllä käy talven mittaan. SDP on kasvavassa määrin nostanut esille omia tavoitteitaan. Silti en vielä tässä vaiheessa suostuisi lyömään vetoa tulevien vaalien asetelmista. Profiloituminen eläkeläisten asialle kalastusmaksuasiassa oli sitä perinteistä linjaa. Toiminta tasa-arvoisen avioliittolain puolesta taas soittelee sulosointuja liikkuvien äänestäjien korvissa. Jääskeläinen markku.jaaskelainen@tela.fi Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n johtaja ja Tikkurilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. ?Kansalaisille on perustuslaissa myös turvattu oikeus tasa-arvoisiin peruspalveluihin
Hänen mielestään voimia kokoamalla voidaan saada lisää neuvotteluvoimaa ja toimintaan vaikuttavuutta. . Keskusjärjestörakenne perustuu vanhaan maailmaan. STTK:n Palola: Liittojen projekti Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että pallo on nyt liitoilla, ei keskusJari Soini ?Tarvitaanko kolmen keskusjärjestön edustajia ajamaan yhteisiä tavoitteita ja pyörittämään samoja papereita??. Voi kysyä, tarvitaanko kolmen keskusjärjestön edustajia ajamaan yhteisiä tavoitteita ja pyörittämään samoja papereita. Aalto ei pelkää myöskään, että keskusjärjestön omalei- maisuus hukkuisi keskusjärjestöjen yhdistyessä. . Palkansaajajärjestöt ovat samalla asialla niin kotimaassa kuin kansainvälisessä toiminnassa. Metalliliitto: Mihin tarvitaan kolme? Myös Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Kokous on kutsuttu koolle 16:nneksi tammikuuta. Tornin palaverissa oli paikalla kaikkiaan 19 ammattiliiton puheenjohtajaa. 8 26.11.2014 ??Ay-johtajat tahtovat liittojen kokoavan voimiaan yhteen Uusi keskusjärjestö voi Ammattiliitot havittelevat uutta ja laajaa palkansaajakeskusjärjestöä korvaamaan nykyiset kolme keskusjärjestöä. Syksyn mittaan asiasta on puhuttu, kun on tavattu kollegoita. Lisäksi tukipalvelujen yhdistyminen voi tuottaa säästöjä. Malisen mukaan työelämän muutos on kaatanut raja-aitoja henkilöstöryhmien välillä. . Jäsenet samastuvat omaan ammattiliittoonsa, ei niinkään keskusjärjestöön. Samaa mieltä on Metalliliiton liittosihteeri Matti Mäkelä. Hänen mukaansa maailma on muuttunut eivätkä rajat henkilöstöryhmien välillä ole enää selkeitä. Pro: Kokonaan uusi järjestö STTK:laisen Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen pitää tärkeänä, että selvitystyössä on kyse kokonaan uuden keskusjärjestön perustamisesta, ei vanhojen järjestöjen fuusiosta. Malinen korostaa, että hanke perustuu ammattiliittojen tahtoon, ei keskusjärjestöjen. . Mikäli hanke toteutuu, uusi järjestö voisi aloittaa suunnitelman mukaan jo vuonna 2016. Hotelli Torniin kokoontui maanantaina joukko ammattiliittojohtajia kaikista keskusjärjestöistä. He kutsuivat koolle Suomen kaikkien noin 80 ammattiliiton edustajat käynnistämään selvitystyön uuden yhteisen keskusjärjestön perustamisesta. Yksi ja toinen on sanonut, että eikö olisi aika siirtyä puheista tekoihin. Selinin mukaan palkansaajapuolella on syytä tehostaa edun- valvontaa ja hakea vastavoimaa Elinkeinoelämän keskusliitolle. . Tiistaina julkaistun tiedotteen allekirjoittajina oli 22 liittojohtajaa. Niiden jäseninä on yli 1,5 miljoonaa palkansaajaa. Allekirjoittaneiden joukossa on 16 SAK:laista ja 7 STTK:laista liittojohtajaa. Akavalaisista mukana on vain Insinööriliiton puheenjohtaja. Pamin Selin koollekutsujana Tornin kokouksen koollekutsujana toiminut SAK:laisen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin kertoi, ettei ajatus ollut yksin hänen omansa. . Liitot ratkaisevat jokainen itsenäisesti, liittyvätkö ne uuteen keskusjärjestöön. Malisen mukaan voimia yhdistämällä haetaan neuvotteluvoimaa ja parempaa edunvalvontaa
Ei tulisi mitään lisäarvoa siitä, että koulutetuilla olisi oma himmelinsä. Hyvältä näyttää. Tässä ollaan rakentamassa, mikäli ollaan, jotakin aivan uutta, ja se tapahtuu puhtaalta pöydältä. yhtä lailla palkansaajan asialla. . Järjestö ei kuitenkaan kuulu tiistaina julkaistun tiedotteen allekirjoittajiin. . Jokin syy siihenkin on, ettei meitä kutsuttu alkuun mukaan. Luukkaisen mukaan ratkaisevaa on jatkossa, löytyykö yhteisiä tavoitteita muun muassa veropolitiikasta, palkkapolitiikasta ja palkankorotusten muodosta. . Eihän Akavalta kysy enää kukaan mitään, jos tämä uusi keskusjärjestö toteutuu edes jossain määrin. Porokari toivoo, että akavalaiset liitot harkitsevat tarkasti selvityshanketta. Porokarin mukaan kyseessä on ensimmäinen realistisen kuuloinen hanke. Hän kuitenkin epäili yhdistymistä vaikeaksi. . Veikkaan, että saavat marssia pitkän ja kivikkoisen tien. STT He ajavat uutta keskusjärjestöä SAK: ?? Riku Aalto, Metallityöväen liitto ?? Martti Alakoski, Sähköliitto ?? Risto Elonen, Veturimiesten liitto ?? Jarkko Eloranta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ?? ?? Petri Vanhala, Paperiliitto Thelma Åkers, Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY STTK: ?? Juri Aaltonen, Erityisalojen toimihenkilöliitto Erto ?? Liisa Halme, Vakuutusväen liitto VVL ?? Juhani Haapasaari, Ilmailualan unioni IAU ?? ?? Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Jorma Malinen, Ammattiliitto Pro ?? ?? Seppo Juselius, Rautatievirkamiesliitto Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ?? ?? Sakari Lepola, Puu- ja erityisalojen liitto ?? Heidi Nieminen, Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau ?? Marko Piirainen, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ?? ?? Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Niko Simola, Palkansaajajärjestö Pardia Rauno Vesivalo, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ?? Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto Pam Akava: ?? Timo Vallittu, Teollisuusalojen ammattiliitto Team ?? Pertti Porokari, Insinööriliitto IL. Myös Akavalle on ovi avoinna, sanoo Lauri Lyly. EK ei hätkähtänyt Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuleva puheenjohtaja Matti Alahuhta ei halua spekuloida sillä, mitä vaikutuksia palkansaajajärjestöjen mahdollisella yhdistymisellä olisi. . Onnistumisen mahdollisuudet Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demari.fi ovat hyvät. Se näkyisi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa lainsäädäntöön ja neuvottelutoimintaan. Vaikeuksia voisi Elorannan mielestä tulla siitä, miten erilaiset järjestökulttuurit sovitettaisiin yhteen. Pardia: Sitouduttiin selvittämään että yhteisessä julkilausumassa sitouduttiin selvittämään asiaa. Pardiassa keskusteluja ei ole vielä asiasta käyty eikä päätöksiä tehty. Palkansaajaliikkeen tulee Simolan mukaan pohtia, ovatko nykyiset järjestörakenteet perusteltuja ja saadaanko yhdistymällä parempaa edunvalvontaa. . Tiedotimme käydyistä keskusteluista heti palaverin jälkeen Akavan puheenjohtajalle, kertoo Akavan erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomamäki. UP kertaan. Hän toivoo, että mukaan liittyisivät kaikki 80 palkansaajajärjestöä. OAJ:ta ei kutsuttu Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä asioita kannattaa selvitellä, vaikka häntä arveluttaakin hankkeen liikkeellelähtö. . Kaikki riippuu kuitenkin siitä, löytyykö yhteisiä tavoitteita. . Liitot haluavat virtaviivaistaa ja tehostaa edunvalvontaansa, Lyly sanoo. Työpaikoillakin asia on Lylyn mukaan huomattu. . OAJ pohtii asioita omalta kohdaltaan, Luukkainen sanoo. Akavan erityisalat moittii toimintatapaa Myös Akavan erityisalat arvostelee toimintatapaa, jolla selvityshanketta viedään eteenpäin. Järjestö ei hyväksy sitä, että Akava on keskusjärjestönä pidetty keskusteluista sivussa. Akavan erityisalat oli kahden muun akavalaisen liiton kanssa saanut kutsun Tornin kokoukseen. Niinpä olisi hyvä, jos keskuskusjärjestötkin sijaitsisivat saman katon alla, Lyly sanoo. Ylempien toimihenkilöiden ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava ilmoitti välittömästi puheenjohtajansa Sture Fjäderin suulla tiistaina, ettei se ole mukana SAK:n ja STTK:n vetämässä hankkeessa. Aiesopimuksen uudesta keskusjärjestöstä on allekirjoittanut 22 liittoa, ja sillä olisi yli 1,5 miljoonaa jäsentä. . Aikaisemmat yritykset ovat kaatuneet siihen, että on yritetty yhdistää keskusjärjestöjä. Uusi järjestö on Porokarin mukaan tarkoitus perustaa vuoden 2016 alusta. Voimme olla hyvin mukana ainakin tässä selvittelytyössä. Aika näyttää millainen tästä on tulossa. Vesivalo korostaa, että kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ovat Myös SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on varovaisen myönteinen hankkeen suhteen. . Nyt asiat tehdään kolmeen Akava natisee liitoksistaan Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder suhtautuu yhteiseen keskusjärjestöhankkeeseen kielteisesti. Olen aiemminkin sanonut, että jos ay-liikettä perustettaisiin tänä päivänä puhtaalta pöydältä, meillä ei todennäköisesti olisi kolmea keskusjärjestöä. STTK:n sisällä on Palolan mukaan käyty keskusteluja tulevaisuuden edunvalvonnan haasteista nykyisin olemassa olevissa järjestörakenteissa. . Löytyykö yhteisiä näkemyksiä esimerkiksi Lakimiesliiton, Lääkäriliiton, Ekonomiliiton, OAJ:n ja toisaalta Puuliiton, Rakennusliiton ja Metalliliiton kanssa. Jos keskusjärjestöjä olisi vain yksi, uhkaisi koulutettujen ääni hukkua kokonaan, sanoo Fjäder tiistaisessa tiedotteessaan. Fjäder pitää todennäköisenä, että Suomessa on lähivuosina kaksi keskusjärjestöä. Porokari puhui Fjäderille järkeä Akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on täysin eri mieltä keskusjärjestönsä puheenjohtajan kanssa. Hänen mukaansa Fjäderille on yritetty puhua järkeä mutta tuloksetta. . On nähty, että kaikille palkansaajaryhmille on vaikea löytää yhteisiä tavoitteita. Liittojen tahto on vahva. Hänen mielestään koulutetut tarvitsevat jatkossakin oman keskusjärjestön. . Olisi tärkeää, että mahdollisessa uudessa keskusjärjestössä olisi mukana liittoja jokaisesta nykyisestä. Tehy: Aika näyttää JHL: Peruspositiivinen asenne STTK:laisen Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo suhtautuu myönteisesti ainakin siihen, että yhteisen keskusjärjestön mahdollisuudet selvitetään. . Tämä on 22 liiton kutsu muille. Riippumatta siitä, mitkä järjestöt ovat, ne ovat kuitenkin ihmiset, jotka käyvät neuvottelut ja tekevät päätökset. Yhteen keskusjärjestöön järjestäytynyt palkansaajaliike olisi varmasti vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja. STTK:n valtion ammattijärjestöjä edustavan Pardian puheenjohtaja Niko Simola korostaa, Kari Leppänen, Tiina Tenkanen UP SAK:n Lyly: Hyvältä näyttää ?Tämä on 22 liiton kutsu muille. Uusi järjestö vaikuttaisi reagointikykyyn, nopeuteen ja painoarvoon. Siinä on varmaan aika paljon punnertamista. Luukkainen arvelee rakennemuutoksen tukevan ajatusta, että jatkossa olisi kaksi keskusjärjestöä. Asioista pitää puhua oikeilla nimillä ja suomeksi. Ihmisten tehtävät ovat muuttuneet, eikä tarkkaan voida sanoa, mikä on duunarityötä ja mikä toimihenkilötyötä. Liitot pohtivat seuraavaa askelta. . Ja tällä kertaa asetelma on oikein päin: liitot haluavat uuden keskusjärjestön. Keitä tahansa päätöksentekijöinä on, meidän kaikkien pitää pyrkiä nykytilanteessa ratkaisuihin, jotka ovat koko maan kannalta parhaita, Alahuhta sanoo. Hän korosti, että kehityksen suunnan pitää olla kohti toimiala- ja yrityskohtaista sopimista. EK:n työmarkkinoista vas- taava johtaja Lasse Laatunen kiitteli yhdistymisaikeiden kustannusajattelua muuttuvassa maailmassa. Meillä on peruspositiivinen suhtautuminen tällaisiin rakenteellisiin muutoksiin. . Myös Akavalle on ovi avoinna.? Yli miljoonan palkansaajan keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly suhtautuu hyvin toiveikkaasti uuden suuren ammatillisen keskusjärjestön syntymahdollisuuksiin. . Tarvitaan vastavoimaa koko ajan vahvemmalle työnantajalle sopimustoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja elinkeinopolitiikassa. Palola muistuttaa, ettei liittojen selvityshankkeessa olla yh- distämässä nykyisiä järjestöjä. . 26.11.2014 9 aloittaa jo 2016 järjestöillä
Siitä, ovatko ihmiset yhdenvertaisia lain edessä. Äänestämällä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan äänestää ihmisten yhdenvertaisuutta vastaan. 14 kansanedustajan kannasta on epäselvyys. heessä, jossa on kaksi vanhempaa, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa avioliiton kautta, katsoo Kurttila. Kurttilasta avioliittolain muuttaminen helpottaisi myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten asemaa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on perustanut työryhmän, joka seuraa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksien toteutumista. STT Ihmisoikeuskysymys Nyt sen sanoo Jukka Kärnäkin: perjantain äänestyksessä äänestetään ihmisoikeuksista. 6 edustajan kanta on epävarma tai se ei ole tiedossa. Marin korostaakin, että tuleva äänestys eduskunnan suuressa salissa on tiukka. . 10 26.11.2014 ??Tasa-arvoisesta avioliittolaista äänestetään perjantaina Sanna Marin: Ryhtiliikkeen aika, Stubb! Kari Hulkko SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin vaatii, että kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb vetoaa puolueensa kansanedustajiin äänestää avioliittolain muuttamisen eli tasa-arvoista avioliittolakia koskevan kansalaisaloitteen puolesta. Marin muistuttaa, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tehnyt saman vetoomuksen jo useasti demariedustajille. Asialla on ollut myös tehoa, sillä aiemmin uutta lakia vastaan ollut Jukka Kärnä ilmoitti tiistain Helsingin Sanomissa äänestävänsä sen puolesta perjantaina. . Myös SDP:n 42 kansanedustajasta kaikkiaan 37 aikoo äänestää avioliittolain muuttamisen puolesta. Stubbin pitäisi osoittaa suoraselkäisyyttä. Ja on tämä puhtaasti myös ihmisoikeuskysymys. HS:n eri lähteistä keräämien tietojen mukaan 99 kansanedustajaa on lain takana ja 86 vastaan. Tämä lakimuutos heille suotakoon, se ei ole minulta pois. Yhteiskunnan on tuettava parisuhteen kestävyyttä ja pysyvyyttä riippumatta, onko kyseessä samaa vai eri sukupuolta olevien vanhempien liitto, Kurttila sanoo. Kurttila pitää erikoisena nykytilaa, jossa esimerkiksi yksinäinen mies voi adoptoida lapsen, mutta miespari ei. . Mutta perjantain jälkeen meillä voi olla yksi ongelma vähemmän. Se, että 24?25 prosentin kannatusharjalla ratsastavan keskustan puheenjohtaja, kenties tuleva pääministeri Juha Sipiläkin vastustaa uutta avioliittolakia, on katastrofi. Rane Aunimo rane.aunimo@demari.fi. Mie- Kommentti het kutsutaan armeijaan sukupuolensa perusteella, naiset saavat vähemmän palkkaa sukupuolensa vuoksi. Vastaan ovat enää Kari Rajamäki, SDP:n Sanna Marin odottaa kokoomuksen puheenjohtajalta tekoja ja ryhtiliikkettä omiensa joukossa. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä myös samaa sukupuolta olevien pitäisi voida avioitua. . Matti Saarisen kanta asiaan on epävarma tai ei ole tiedossa. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös vuodelta 2010, Marin korostaa Demokraatille. . Olen miettinyt sosialidemokratiaa itsessäni, ja se on kuitenkin suvaitsevaisuuden sosialidemokratiaa. Odotan Stubbilta tekoja ja ryhtiliikettä omiensa joukossa. Rane Aunimo Demokraatti ?Stubbin pitäisi osoittaa suoraselkäisyyttä. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös vuodelta 2010.? Demarit aloitteen takana SDP on puolueena vahvasti lakimuutoksen takana. Stubb on halunnut profiloitua tasa-arvon ja tasa-arvoisen avioliittolain kannattajana, mutta hän ei ole tietääkseni vielä vedonnut kokoomuksen kansanedustajiin tai tehnyt mitään sellaista, josta välittyisi, että kokoomus todellakin ajaa tätä asiaa. Helsingin Sanomien selvityksen perusteella kokoomuslaisista kansanedustajista tasaarvoista avioliittolakia kannattaa 21 kansanedustajaa ja 17 vastustaa. Yksinkertaisemmaksi asia ei voi mennä. Ei, tämä ei ratkaise kaikkia ihmisten yhdenvertaisuusongelmia kerralla. Lisäksi eduskunnan puhemies, SDP:n Eero Heinäluoma ei osallistu äänestykseen. Kärnä perustelee Helsingin Sanomissa mielenmuutostaan sillä, ettei lakimuutos velvoita kirkkoa mihinkään. . Lapsi tarvitsee perheen. Lapsen kannalta ei ole huonompi vaihtoehto elää per- Harry Wallin ja Raimo Piirainen. Nekin pitää ratkaista
Antaa hyvän alun, jos tulee uskottava paketti, Suominen sanoo. Investointipaketin esittelee tänään EU-komission puheenjohtaja, luxemburgilainen Jean-Claude Juncker, mutta sen kokoamisesta on komission varapuheenjohtajana vastannut Jyrki Katainen. Julkisella rahalla yritykset liikkeelle Tänään ei vielä tehdä päätöksiä ison paketin yksittäisistä investoinneista vaan rahoituksen päämallista. Tarkoitus on, että julkisen rahan avulla saadaan liikkeelle eurooppalaista talouskasvua edistämään myös yksityistä rahaa eri rahoituksellisten instrumenttien avulla. Sitä rahoitusta on alkaneella seitsemän vuoden ohjelmakaudella käytössä 26 miljardia, josta Suo- Investointipaketin esittelee Jean-Claude Juncker, mutta sen kokoamisesta on vastannut Jyrki Katainen. men osuus olisi jopa 300 miljoonaa. TEN-T-verkkoon tunnin junaa ovat esittäneet VarsinaisSuomen demarit. Useimmiten nosto on 0,1 tai 0,15 prosenttiyksikköä. Veroprosentti laskee vain yhdessä seurakunnassa, joka on Kuopion hiippakuntaan kuuluva Ristijärven seurakunta. Korkeimmillaan kirkollisvero on kaksi prosenttia. Mielenilmaisuihinhan mennään yleensä työantajan asenteen tai törkeän käytöksen takia. Aallon mielestä niin sanotut surulakot pitäisi poistaa kokonaan työtaistelutoimien listalta. Niitä esiintyy yleensä irtisanomisten jälkeen, eivätkä ne kohdistu työehtosopimuksin, Aalto perusteli. Metalliliitto vaatii valtiovallalta johdonmukaista teollisuuspoliittista linjaa, jolla Suomen talous nostetaan kasvu-uralle. Teollisuuden palkansaajat -järjestö teki viime viikolla aloitteen 11 laajapohjaisesta ?teollisuuden Korpilampi?-kokouksesta lähtölaukaukseksi teollisuuspoliittisen linjan kehittämiselle. . Toivomme vahvaa panostusta ja vahvaa mallia. Se on käytössä kahdessatoista seurakunnassa. Valtiotieteen tohtorin Heikki Oksasen raportin mukaan eläkeikiä olisi pitänyt nostaa reippaammin. . Meidän mielestämme pitäisi puuttua työtaisteluiden syihin. Esillä on Euroopan unionin mittava, 300 miljardin euron investointipaketti. Suomen hallitus nosti tunnin junan Suomen kärkihankkeeksi ensimmäistä kertaa toissa viikolla. Valtiovarainministerin poliittinen valtiosihteeri Esa Suominen (sd.) sanoo Suomen toivovan, että investointipaketti olisi hyvä ja uskottava. . 26.11.2014 Metalli tyrmää lakko-oikeuden rajoittamisen Pääseekö Helsingistä pian tunnissa Turkuun. Tämä tosiasia on työnantajaleirissäkin syytä hyväksyä lähtökohdaksi, jos heillä on halua kehittää neuvottelujärjestelmää ja työelämän pelisääntöjä, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi valtuuston kokouksessa tiistaina. Työnantajien EK teki Aallon mielestä virheen heti pelisääntöneuvottelujen alussa. . On varsin erikoista, että verovaroilla toimiva valtion laitos esittää utopistisen pitkiä työuria. Mäkelä toivoo, että Vattin ylijohtajan Juhana Vartiaisen asemasta käydään vakava keskustelu. . Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että työnantajan sanelupolitiikka jatkuu tai jopa vahvistuu työpaikoilla, Aalto tähdensi. . Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaista tukea esitys saa, Aalto sanoi. Teollisuuden palkansaajat on keskusjärjestörajat ylittävä 17 teollisuuden ja logistiikan ammattiliiton järjestö. Vatt ja Vartiainen tulilinjalla Liittosihteeri Matti Mäkelä puolusti valtuustolle työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeratkaisua, jota myös Metalliliito oli hyväksymässä. Mäkelä arvosteli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arviota eläkeuudistuksesta kummalliseksi. Hänen ulostulojensa tavoite on aina sama, eli työntekijöiden aseman heikentäminen, Mäkelä sanoi. Myöskään Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen puheet useampivuotisesta nollalinjasta palkkaneuvotteluissa ei maistunut Metalliliiton valtuustolle. Häkämiehen ajatuksia palkkojen jäädyttämisestä arvosteli puheenjohtaja Aallon ja liittosihteeri Mäkelän lisäksi moni valtuuston jäsen. Kari Leppänen UP Lehtikuva / Seppo Samuli Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi Kirkollisveroprosentit pysyvät enimmäkseen ennallaan Valtaosissa seurakuntia kirkollisveroprosentit pysyvät ensi vuonna ennallaan, kertoo Kirkon tiedotuskeskus. Etelä-Suomen kytkeminen nopealla junalla niin Ruotsiin kuin Venäjällekin on myös maakunnallisten liittojen ja etelän kaupunkien vaatimuslistalla. Metalliliiton valtuusto tyrmää työnantajien esitykset lakko-oikeuden rajoittamisesta meneillään olevissa työmarkkinoiden pelisääntöneuvotteluissa. . Alimmillaan veroprosentti on yksi, ja se on käytössä pääkaupunkiseudulla sekä Turussa ja Kaarinassa. Suomessa on ensi vuonna yhteensä 290 seurakuntataloutta. Termillä tarkoitetaan itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. STT Korkeimmillaan kirkollisvero on kaksi prosenttia. . Meidän mielestämme pitää puuttua työtaisteluiden syihin, sanoi Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto liiton valtuuston kokouksessa.. Käsittämättömässä voimantunnossaan se löi pöytään lakipykäliksi asti muotoillut täysin mahdottomat vaatimukset. Sellaisina Aalto piti vaatimuksia lakkosakkojen korottamisesta, lakko-oikeuden kaventamisesta ja luottamusmiehelle tulevasta korvausvelvollisuudesta lakkojen yhteydessä. Aalto vakuutti myös Metalliliiton haluavan kehittää työrauhajärjestelmää. Nopeasta yhteydestä tehdään tänään ensimmäisiä linjauksia Brysselissä. Tunnin junalla on tänään ensimmäinen kohtalon päivänsä Tunnin junasta eli nopeasta ratayhteydestä Turusta Helsinkiin tehdään ensimmäisiä ratkaisevia linjauksia tänään Brysselissä. Sen mukaan vero nousee yhteensä 18 seurakuntataloudessa. Se olisi tärkeä paitsi eurooppalaiselle talouskasvulle myös Jyrki Kataisen komissaariuralle. Tiistaina Suomessa ei ollut tarkkaa tietoa, millainen rahoitusmallista on tulossa. Julkinen rahoitus tarkoittaa EU-rahan lisäksi myös kansallista rahaa. Toistaiseksi tunnin juna ei ole sisällä Suomen budjettikehyksissä, koska se ei sisälly viimeisimpään liikennepoliittiseen selontekoon. Uuden investointipaketin osana Suomella on mahdollisuus potkia tunnin junaan vauhtia myös osana EU:n jo hyväksymää liikenneveron TENT-ydinverkkokäytävää
Minusta se on pätevyyden, asiaosaamisen ja johtamiskokemuksen valinta. Hannu Penttilä on hoitanut tehtävää seitsemän vuotta hyvin. Länsimetron lisäys käynnistyy. Monet näistä hankkeista vaativat myös jatkotyötä, joka valtuuston päättämällä pätkäjohtajakaudella 2015?2017 onnistuu varmasti paremmin siltä henkilöltä, joka osaa yksityiskohdat ja ennen kaikkea kokonaisuuden paremmin. Risto Kolanen Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja 2009?2014 Jacek Sopotnicki Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja valitaan tänään. ja avattu merellinen Helsinki. Demarikausilla on toteutettu maailman energiatehokkain yh- distetyn lämmön ja sähkön tuotanto ja kytketty yli 90 prosenttia asunnoista kaukolämpöön. Leveämmät hartiat seudulle Helsinkiläisessä kaupunkisuunnittelussa on saavutettu viime vuosikymmeninä paljon. Hannu Penttilän johtajakaudella käynnistyivät satama-alueiden suunnittelu, Pasila, Östersundom ja Malmi. Olen istunut Penttilän kanssa useissa metropoliongelmien ratkaisua hakevissa ryhmissä, joissa hänen luovuudestaan on hyötyä. Penttilä on ollut rakentamassa valtion ja kuntien välisiä sopimuksia seudun asuntotuotannosta. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Hannu Penttilän ansiot ovat mittavat Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa on arveltu, että puolueet sopisivat Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan henkilön. 12 26.11.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Hyviä koteja luotiin sadoilletuhansille helsinkiläisille. Pitkällä sodanjälkeisellä kaudella saatiin väännettyä Helsinki metrokaupungiksi. Se oli alun perin sosialidemokraattien ryhmäaloite 1950-luvulta. Samoin 1970-luvulla luotiin Hitas-järjestelmä omistusasuntojen kustannusten vertailua parantamaan ja Asuntohankinta sekä Y-säätiö. Eli Helsingin seudulla rakennettaisiin jossain Siuntion-Vihdin-MäntsälänPornaisten korkeudella. Kaikissa näissä on vielä tehtäviä. ?Leveämmät hartiat takaavat turvallisemman asuntotuotannon,. Hänellä on parin kymmenen vuoden ammattijohtajakokemus ympäristöministeriössä, Hämeen maakuntaliitossa, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnassa YTV:ssä ja Helsingin kaupungilla sekä tehtävään sopiva ylempi korkeakoulututkinto. Se ei tietenkään ehdi tähän asun- Demarijohtajakausilla luotiin hyviä koteja sadoilletuhansille helsinkiläisille. tohätään, vaikka 2000-luvun asuntorakentaminen on käyttänyt kaavoitetun rakennusoikeuden. Valtiosuhde seudulle tärkeä Sipoonkorven kansallispuisto perustettiin Helsingin vaihtamalle maalle. Monta muutakin tyhmyyttä olisi tehty, jos vihreiden linjaukset olisivat toteutuneet 1980-luvulta alkaen. Lähiörakentaminen ja metron tulo Helsinkiin rakennettiin demarijohtajakausilla Maunulat, Herttoniemet ja Roihuvuoret mutta myös Kontulat, Vuosaaret ja Malminkartanot. Seudun tavoite on 12 000 asuntoa vuodessa, ja valtion kanssa neuvoteltu tuore tavoite on 15 000?16 000 asunnon taso vuodessa. Yleiskaavan luonnos valmistui juuri lautakunnasta. Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimesta vastaava apulasikaupunginjohtaja Hannu Penttilä veti yhteen pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa viime vuosilta Hyyryläispäivässä lokakuulla. Helsinki on viime vuosina saavuttanut tavoitteensa, mutta 2000-luvulla on ollut huonoja vuosia. Hänellä on kansainvälinen asunto- ja kaupunkisuunnittelukokemus, tehtävä Asuntoreformiyhdistyksen puheenjohtajana. Tutustuin Hannuun nuorena ?ympäristödemarina?, Luonnonsuojeluliiton pääsihteerinä ja maan ensimmäisen ympäristölautakunnan eli Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtajana 1970-luvun lopulta alkaen. Merelliset asuinalueet Helsinkiin Helsingin Sanomien kaupunkitoimittaja Joonas Laitinen kokosi (18.7.2014) yhteen saavutuksia, ilmeisesti kielteisessä tarkoituksessa: ?Demarivetoisen kaupunkisuunnittelun aikana Helsinki on saanut muun muassa Merihaan asuinalueen, Kampin keskuksen sekä nykytaidemuseo Kiasman.. Hänen verkostosuhteensa olivat tärkeitä minihallitusneuvotteluissa kesäkuulla hyväksytyissä Helsingin seudun infra- ja liikennerakentamista koskevissa päätöksissä. Demarit ovat olleet luomassa myös ensin pääkaupunkiseudun, nyt Helsingin seudun metropolihallintoa, johon vihreät taipuivat vasta viime kesänä kaupunginhallituksen äänestyksessä. Ne ovat olennaisia toimijoita kohtuuhintaisessa omistusasuntotuotannossa ja kaikkein hädänalaisimpien ihmisten asuttamisessa. Panostus joukkoliikenteeseen on merkinnyt sitä, että yksityisautojen määrä Helsingin niemellä ei ole kasvanut sitten 1970-luvun ja ilma on nykyään koko kaupungissa puhtaampaa. Kaupungin laaja maanomistus Kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajakausilla jatkettiin Helsingin sivistysporvareiden, eritoten Yrjö Harvian, luomaa linjaa kaupungin laajasta maanomistuksesta, jonka vuokratuotot luovat kohtuuhintaisen ja kestävän pohjan asuntomarkkinoille. Tänä aikana on luotu Helsingin maille kaksi kansallispuistoa . Nuuksio ja Sipoonkorpi . Näkemys on aika historiaton ja tarkoitushakuinen, vaikka toimittaja oli laskenut oikein yli 70 vuoden vastaavan johtajan kauden Väinö V. Hänen pitää saada valtuuston enemmistön kannatus. Se on olennaisempi asia kuin puolueiden suuruusjärjestys. Hannu Penttilä vastaan Anni Sinnemäki -asetelmasta halutaan tehdä myös imagokysymystä: perusinsinööri vastaan luonnonlapsi (HS 24.11.). Johtaja valitaan keskiviikkona 26.11. Helsinki olisi tänä päivänä täysin ilman uusia merellisiä rakennusalueita, koska Vuosaaren satamaa ei olisi rakennettu. valtuustosalissa suljetussa lippuäänestyksessä. Vastakkain ovat Hannu Penttilä ja Anni Sinnemäki.. Salovaarasta alkaen. Sosialidemokraattistaustaisen johtajan kaudella kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen saavutukset ovat mittavia pitkällä linjalla. ?Vihreä
Miten haitat saadaan kuriin. Sen enempää viranomaiset kuin oikeuslaitoskaan eivät ole velvolliset tutkimaan ja varmentamaan ympäristölupahakemusten ympäristövaikutuksia koskevia tietoja. Hakemuksista tutkitaan vain muodolliset seikat. Taantumasta huolimatta rikkaille ajetaan suuria verohelpotuksia, mutta vähäosaiset ja turvaa tarvitsevat on jätetty oman onnensa nojaan. Kaikki tiedämme, että näin ei vaisuudessa ole, eikä tällaisiin työaikajärjeste- koitua suuri lyihin ole perusteita. Tärkein on alkoholi, jonka käyttö on suurempaa alemmissa sosiaaliryhmissä ja tuloluokissa. Näyttää siltä, että ainakin elinkeinoelämän edustajat puolustavat omiaan erittäin agressiivisesti, välillä täysin unohtaen sen, ketkä mahdollistavat yritysten ja yleensäkin tämän maan hyvinvoinnin: veronsa maksavat työntekijät.. Ero kasvaa edelleen. Merkittävin syy näin suurelle erolle selittyy elintavoilla, kuten päihteiden käytöllä sekä ravinto- ja liikuntatottumuksilla. Jo pelkästään hyvinvointivaltion olemassaolo vaatii sen, että sisäinen devalvaatio, siis palkkojen alentaminen ei ole ratkaisu. tähän nelikköön kiteytyy ongelman ydin, mutta myös ratkaisun avaimet. Hanna Tainio lääketieteen tohtori, kansanedustaja (sd.) Palvelut saumattomiksi Sote-uudistus tuo ratkaisumahdollisuuksia luomalla suurempia ja vaikuttavampia palvelukokonaisuuksia edellyttäen kuitenkin, että niiden läpi punaisena lankana kulkevasta palveluiden integraatiosta tulee toimiva. Terveyserot kasvavat nykyisin jo nuoruudessa, mikä on erityisen hälyttävää. Eroja elinajanodotteessa kasvattavat myös pienituloisten naisten suurempi syöpä- ja miehillä sydäntautikuolleisuus. Tämä liittyy elintapoihin mutta myös julkisten terveyspalveluiden laatuun ja saatavuuteen. Työttömyys ja syrjäytyminen lisäävät sairastumisriskiä ja heikentävät mahdollisuuksia hyvään terveydenhuoltoon, sairaudet taas lisäävät köyhyysriskiä. OECD:n tutkimusten mukaan Suomen terveyserot ovat kansainvälisesti tarkastellen merkittävän suuria. Metsä on yhtä kotimainen kuin suo. Jaakko Koppinen Multia Olavi Niemi Uurainen Pelastetaan reittivedet ry. On seLvää, eTTä palkoissa emme pysty kilpaile- maan halpamaiden kanssa. Jo kerran kuussa tapahtuva juominen kasvattaa päivittäisen tupakoinnin riskiä. Täten perusta tuleville terveille elinvuosille luodaan tai murennetaan jo varhain. Samalla syytetään näitä toisia ihmisiä asenteellisiksi heidän kertoessaan omia havaintojaan. Usko turpeeseen on niin luja, että rehellistä vertailua metsän tuotteiden polton kanssa ei haluta tehdä. Valitettavaa on, että huono-osaisuus periytyy. Pohjois-Karjala II -projekti tarvitaan, mutta kyseessä ei ole enää itä-länsi-vastakkainasetelma vaan pikemminkin koko yhteiskuntaa koskeva hyvä- ja huono-osaisten välille revennyt kuilu. vain pieneltä osin terveydenhuoltoa. Avainasemassa on ennen muuta yhteiskunnassa harjoitettava päihde- ja työllisyyspolitiikka. Vuonna 2011 ero elinajanodotteessa oli miehillä alimman ja ylimmän tuloviidenneksen välillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8. Milloin listalla ovat palkanalennukset tai työajan pidennykset, jotka nekin tarkoittavat kyllä maalaisjärjellä ihan samaa. Tarvitaan selkeä tavoite ja poliittiset päätökset sen saavuttamiseksi. Läski, liikkumattomuus, päihteet ja yksinäisyys . Leikkausja kurjistamispolitiikka on lisännyt köyhyyttä ja epävarmuutta tavallisissa pienituloisissa ihmisissä ja perheissä. Asiaa kannattavat esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä (Kaleva 19.10.). Näyttää siltä, että kyseisten herrojen mielestä työpaikkoja syntyy ja Suomi pelastuu, kunhan vain tehdään pidempiä päiviä ja sysätään viimeisetkin vapaat työt nyt jo työuransa loppupuolella oleville työntekijöille. Jos kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitys on mennyt siihen pisteeseen, että pärjäämme vain vastikkeettomalla työnteolla, niin luulenpa, että siitä tulee huono kannustin työntekoon. Jos kilpailukyky olisi suoraan Vääristä verrannollinen työaikaan niin säästöistä, toimenpiKreikan, Italian ja Portugalin kilteistä ja pailukyky pitäisi olla parempi leikkauksista kuin esimerkiksi Saksan ja Nor- saattaa tulejan. Turve on luonnontieteellisestä näkökulmasta fossiilinen polttoaine. Sylissämme on huomattavasti laajempi, koko yhteiskuntaa koskeva sosiaalinen ongelma. ?Työ on parasta sosiaalipolitiikkaa. pätee tässäkin. Tarkoitus on luoda myönteistä mielikuvaa turvetaloudesta ja kertoa, miten turpeenotto pelastaa valtakunnan. Tämä kehitys käy selvästi ilmi vasta julkaistuista verotiedoista. Vääristä säästöistä, toimenpiteistä ja leikkauksista saattaa tulevaisuudessa koitua suuri lasku yhteiskunnalle, kun palveluja karsitaan lyhytnäköisesti. Eri medioissa esille tulleet pelastajat ?ja kaiken tietävät asiantuntijat. Ei ainakaan lasku yhteiskunnalle. maalaisjärkeen perustuvia. TuLOerOT ja köyhyys n n n Valtion turveyhtiö pitää taas seminaarinsa joulukuussa Helsingin Lasipalatsissa. Tämän mukana tulee usein lisääntynyt päihteiden käyttö, mikä taas lisää sairastuvuutta, terveydenmenetystä ja elinajan lyhenemistä. Esimerkiksi nuorten ja työttömien asema yhteiskunnassa on heikentynyt voimakkaasti kun työllistyminen on vaikeutunut ja pitkäaikaistyöttömien määrä myös nuorten keskuudessa on lisääntynyt. Valtaeliitti on keskittynyt ajamaan hyvin toimeentulevien asiaa ja ummistanut silmänsä huono-osaisimpien elämän kurjistumiselta. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla. Terveyserot ovat yksi suurimpia yhteiskuntamme epäkohtia. vaativat toimia Suomen talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Keinot ovat vain mielestäni kuin ?hölmöläisten kylästä?. Huonoosaisuuden ja sen kautta sosiaali- ja terveysongelmien taustalla on hyvin usein työttömyys, joka johtaa köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Tupakoinnilla on todettu vastaava yhteys. Nuorilla alkoholin runsas käyttö ja tupakointi liittyvät yhteen. Nyt on osoitettu ensimmäistä kertaa, että terveyserot ovat revenneet myös kaupungeissa kaupunginosien välillä. Työttömyys johtaa syrjäytymiseen Terveyseroissa kyseessä ei ole vain terveydenhuollon toimimattomuuden ongelma, joka tulee kuntoon, kun saamme meneillään olevan sote-uudistuksen vietyä maaliin. On syytä hämmästellä, kuinka kritiikittömästi sekä päättäjät että maamme valtamedia turveteollisuuden viesteihin suhtautuvat. Turvetalouden harjoittamiseen liittyy ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat ilmastoon, vesistöihin ja suoalueisiin. 26.11.2014 Kolumni Taistelu läskiä, liikkumattomuutta, päihteitä ja yksinäisyyttä vastaan Oskar Lindman peräsi (Demokraatti 21.11.) uutta PohjoisKarjala -projektia. Vesistöihin kohdistuvat vaikutukset tuntee jokai- nen turpeenoton läheisyydessä toimiva. Kun lupa sitten on annettu, ei sitä peruta vaikka laskelmat todetaan täysin virheellisiksi. Vahvat elinkeinot voivat oman etunsa nimissä vahingoittaa luontoa ja toisten ihmisten, tässä tapauksessa ranta-asukkaiden, mökkiläisten ja kalastajien etua. Tehokkaasti tuotetut, laadukkaat, ihmisten tarpeisiin kehitetyt vientituotteet ja niiden tehokas markkinointi viennin edistämiseksi ovat sen sijaan kannatettavia. Yritysten kilpailukykyä on hallituksen toimesta parannettu yritys ja yhteisöverojen kevennyksillä. Tämä kädenojennus ei ole johtanut odotettuun lopputulokseen. Suot meillä on jo pilattu, niitä pitäisi ennallistaa eikä tuhota lisää. Yleinen toteamus sekä turpeen polttajien että valtamedian taholta on: ?Vesistöhaitat on saatava kuriin ja siihen meillä on varaa.. Toinen edellytys on, että riippumatta siitä, kuka sotepalvelut järjestää tai tuottaa, ne toimivat saumattomasti kunnan muiden palveluiden, kuten sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden, sekä myös kaavoituksen ja rakentamisen kanssa. Terveyden edistäminen ja kansantautien ennaltaehkäisy on Turvetalous on haitallista 13 Jari Männikkö Kirjoittaja on kansanedustaja ehdokas Oulaisista (sd.). Nämäkö eväät talouskasvuun ja hyvinvointiin? kasvavat Suomessa selvästi muita pohjoismaita nopeammin
Kaikki paitsi persilja ovat jo vähän taimella, vaalenvihreitä viivoja mullanmustiksi kastelluissa rivipenkeissä ja rivipenkkien takana perunamaan vielä rikkaruohoista puhtaat vaot.? Työelämään astuva kertoja viettää kesäpäivät peltifirmassa ja joutuu kuuntelemaan siellä työskentelevien miesten rivoja juttuja. 1954) osaa kuvata mielen pieniä liikkeitä. 17-vuotias kertoja horjuu lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Parhaimmillaan Finlindia-ehdokkaaksikin noussut Miehiä ja ihmisiä on yhtä kauneutta: ?Menemme ulos odottamaan siksi aikaa kun alastomana tarkenee ja saunaan ehtii nousta lämpöä vähän. Kaikki kolme luottavat romantiikkaan ja kosiskelevat lukijaa. Paino on havainnoinnissa, kaiken panemisessa merkille: ?Kaupunki aukeaa alla täydellisesti lähetyssuuntaan, koska ensin on vettä ja matalaa maata, ratapiha, pitkiä ränsistyneitä vajoja ja tyhjää suon näköistä joutomaata. Jalosen lämminhenkinen sanailu tuo mieleen Joel Haahtelan ja Juha Itkosen. 459) Suomen kesä ja lyhyt nuoruus eivät ole vastinparina sieltä kekseliäimmästä päästä, mutta Jalosen romaania ei sen kerronnan tietystä kokeilevuudesta huolimatta olekaan suunnattu taideproosan faneille. Se on soljuva lukuromaani. Kummassakin kertojana toimii kasvukivuista kärsivä nuori mies, ja molemmat ovat nostalgisia. Poikavuosien tavoin tunnelmaa luodaan kohtausten taustalla soivalla 1970-luvun alun nuorisomusiikilla, kuten iskelmällä ja progella. Hän tuntee repevänsä kahtia, kun kapinointi ja turvallisuuden tavoittelu yrittävät samaan aikaan saada hänestä otetta. Rikokset, alkoholilla läträäminen ja seksuaaliset kokeilut tulevat tutuiksi. Keskusta alkaa kasvaa vasta jättömaan lai- dalta mutta sitten on heti Eduskuntatalo ja kiiltävän valkoinen Finlandia-talo ja niitten takana kaikki muut mitkä kallion reunalle suoraan näkyvät.. Miehiä ja ihmisiä olisikin ääniraitansa ja kuvallisuutensa puolesta sellaisenaan valmis elokuvaksi. Isän saappaisiin astuminen ei ole helppoa, mutta poika ottaa paikkansa. Se on myös osoitus Jalosen kyvystä tunnelmien luojana. muistuttaa temaattisesti tekijänsä toista tämän vuosikymmenen romaania, neljän vuoden takaista ?Poikakirjaa?. Ystävät Kirjat 14 Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä Otava 2014, 509 s. kiertävät Tukholmassa kuuntelemassa musiikkia ja kokeilemassa huumeita. (s. Heidän tarinansa eivät järkytä, vaikka viattomuus joutuukin niissä usein kovalle koetukselle. Soljuva lukuromaani Sisäiset ja ulkoiset muutokset ahdistavat Miehiä ja ihmisiä -teoksen kertojaa. Ruotsissa kaikkien pihat ovat hoidettuja ja yhtä siistejä ja hienompia kuin parhaat mestarilaatan pihat täällä. Kaikki asemat ja jalkakäytävät on katettu sileillä kivilaatoilla.? Ajatukset harhailevat, elämä virtaa. Kesällä 1972 järjeste- tään Münchenin olympialaiset, jonne palestiinalaiset terroristit iskevät. Hänen kerrontansa on vuorotellen jutustelevaa ja maalailevaa. Politiikalta ei vältytä. On helppoa ymmärtää, miksi se uppoaa suureen yleisöön. 26.11.2014 Kasvukipuja lintukodossa Varsin ahkerasti nykyisin julkaiseva Olli Jalonen (s. Romaanin edetessä nuoruuden nopea katoaminen tulee yhä ilmeisemmäksi. Hän haluaa pitää kiinni viattomuudestaan, mutta huomaa sen vaikeaksi, koska aikuisten maailma osoittautuu armottomaksi ja raa?aksi. Sävy on kuitenkin selvästi Poikakirjaa kevyempi, eikä Jalonen keskity murrosiän raskaimpiin puoliin vaan muistelee aikaa lämmöllä. Uuden romaanin nimi viittaa John Steinbeckin klassikkoon Hiiriä ja ihmisiä (1937). Molemmissa kuvataan sopeutumisvaikeuksista kärsiviä miehiä, joiden on vaikea sulautua yhteisöön. Sukupolvien välinen kuilu ja ajan kuluminen tuodaan Miehissä ja ihmisissä kauniisti esille: ?Isä ei lähde ovelta vaikka on saanut asiansa sanottua. Karina on laittanut illaksi hajuvettä kaulaansa ja hiusten alle niskakuoppaan. Vaikka ympärillä on yö ja sinisenviolettia, enemmän on muita värejä.? Esa Mäkijärvi Pekka Nieminen Olli Jalonen jatkaa uudessa romaanissaan jo neljän vuoden takaisessa Poikakirjassa aloittamaansa teinivuosien kelailua.. Ajanjakso on muutenkin poliittisesti kiihkeää: ?Pitkäksi aikaa jään kuuntelemaan Deutsche Wellea jossa puhutaan yhä koko ajan Rote Armee Fraktionista, vaikka Meinhofin ja Müllerin kiinniotoista on jo yli viikko.? Terrorismi tuntuu kuitenkin kaukaiselta lintukotoa muistuttavassa Suomessa. Tämä herättää kertojassa ristiriitaisia tunteita: ?En siltikään haluaisi olla niiden mukana, vaikka junanikkunoista näkisi koko ajan uusia maisemia ja jotain muuta kuin Transitin ohjaamosta. Romanttinen teksti ei kuitenkaan ole siirappista, vaan mukana on synkempiäkin sävyjä. Elämä sekä kiehtoo että pelottaa. Nuoruudesta, lämmöllä Miehiä ja ihmisiä sijoittuu kesään 1972. Työt sujuvat huonosti, mutta uhoaminen ei taukoa. Yllätyksettömyydestään huolimatta Jalosen kertomukset ovat rakenteen ja kielen tasolla hyviä, eikä niissä ole edes häivähdystä suomalaista proosaa usein vaivaavasta väkinäisyydestä. ?Miehiä ja ihmisiä. Se tänttäilee edestakaisin, katselee välillä minuun ja välillä pikkuikkunasta ulos kasvimaan suuntaan. Se ei rankimmillaankaan sisällä isoja yllätyksiä eikä ahdista
15 26.11.2014 Tihentyvän vainoharhan valtakunnassa ?Graniittimies. Uutta väkeä vyöryy alussa lukijan eteen joka sivulta. Petrogradista on tullut suuren Vladimir Iljitshin poismenon myötä jo Leningrad. (Otava, 2011). Hänen lähipiiriläisensä saavat omasta vinkkelistään seurata, kuinka kasvoton systeemi syö lapsensa. Raskas, mutta ei sivumääränsä, kielensä tai tyylinsä tähden. Vähän kai meillä on kevyitä ja hilpeitä romaaneja kirjoitettukaan kansalaissodan jälkeisistä suomalaisista ja Neuvostoliiton alkutaipaleen kasvukivuista, jotka kumuloituivat sitten julmuudessaan vertaansa hakeviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Antti Tuuri käsittelee samaa tematiikkaa, siis suomalaisia uuden ja mahtavan Neuvostoliiton poliittisissa pyörteissä, romaanissaan ?Ikitie. Mitä lohduttomammaksi tapahtumat käyvät, sitä maagisemmaksi, lähes unenomaiseksi muuttuu kerronta. Ollaan kuin Danten Helvetin viidennen ja kuudennen piirin välissä. Siihen on tyytyminen, vaikka se ei tavallisia ihmisiä muistakaan juuri muuten kuin numeroina.. Olisi toki voinut alkaa vähän aiemminkin. Jotkut saavat tehdä myös tiliä omista tekojensa kanssa. Kähkönen tekee romaanin loppuvyörytyksessä pienen ihmeen. Pyhän Pietarin kaupungin loisto on vain muisto, mutta jo- Kirjat Tommi Tuomi Sirpa Kähkönen: Graniittimies Otava 2014, 334 s. tain suurta ja uljasta kaikki ovat kerääntyneet synnyttämään. niin kuin kieli joskus ennen oli. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut erinomaisen, tunteisiin vetoavan romaanin Neuvostoliiton raastavista synnytystuskista. ?Graniittimies. Se lohduttaa, auttaa myötäelämään. Kähkönen ei käy romaaninsa ajassa etsimään vastausta ?miksi?-kysymyksiin. Poljento on kaunista, huolekasta ja ilmaisevaa . tulleiden toivioretkeläisten tapaan. Uskallan sanoa tässäkin tapauksessa: Graniittimies on tekijänsä parhaita, itse lukemistani paras. Uuden maailman eteisessä Romaanin tapahtumat käynnistyvät kevätalvesta 1922, jolloin Klara ja Ilja tulevat hiihtäen juuri perustettuun Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon, kaupunkiin nimeltä Petrograd. he itse mukaanluettuna, tietysti . tai ajautuvat katuojaan harjoittamaan katuojan ammatteja. Klaran minä-kerronnan jälkeen näkökulmahenkilöille tulee eräänlainen ?kiertävä vuoro?. Yksi toisensa jälkeen ihmiset Klaran ja Iljan elämänpiiristä . katoavat, jotuvat ?purkkiin. on myös yksi huomenna jaettavan Finlandia-palkinnon ehdokkaista. Kauneutta kauheudessa Todellisessa mittakaavassakin suuria asioita romaanissa alkaa tapahtua vasta puolenvälin tienoilla. on nimensä mukaisesti painava kirja. Lukijan on vireystilassa pysyäkseen tehtävä kärpäsistä härkäsiä eli vähän pinnistellenkin nähtävä jossain toisissa yhteyksissä mitättömiltä tuntuvat asiat nyt suurina ja merkityksellisinä. Kähkönen tekee kuitenkin Klaran ja Iljan elämän mittakaavaan asettumisen varsin helpoksi. Ilmapiiri on toiveikas, vaikka ympäröivä todellisuus näyttää heti karut kasvonsa: rähjäisiä ja kylmiä taloja, katulapsia, ruokapulaa... Graniittimiehen kerronta on alkupuolellaan hidasrytmistä. Vaikka neuvostoyhteiskunnassa suuria asioita tapahtuukin, romaanissa ei järin. Historia on antanut jo omansa. Siinä elettään 1930-lukua, ja romaanin päähenkilö joutuu Neuvosto-Karjalan todellisuuden keskelle lapualaisten muiluttamana. Ystävyydet joutuvat koetukselle, luotetusta Tomistakin tulee puolueen kätyri. Kähkönen heittää tekstiin pieniä, mutta selviä vaaran Rolf Bamberg Demokraatti merkkejä: väärin tulkittu Majakovskin runo, salassa luettu Thomas Moren Utopia, puolueen tarjoamasta lomasta kieltäytyminen. Kulminaatiokohdassa Klara ottaa miehensä vastahangasta huolimatta kaksi katulasta ottolapsikseen, ja Iljan puna-armeijassa palvellut Lavr-veli loikkaa väkivallasta tarpeekseen saaneena takaisin Suomeen. Romaanin loppuluvut ovat koko ajan tihentyvää kuvausta siitä, miten pelolle, vainoharhalle ja makrotason terrorille perustuva poliittinen järjestelmä musertaa idealismin. Heidän arjessaan suuria tapauksia ovat esimerkiksi sirkuksessa käynti, kaupungin valtaava tulva, pääsiäisjuhlan valmistelu, retket kaupungin ulkopuolelle ja tutustumiset uusiin ihmisiin. Neuvostoliitosta kajastaa toivo, ja sinne hekin suuntaavat rakentamaan uutta maailmaa muiden ?Lännen Vähemmistökansallisuuksien Yliopistoon. Tuuri kuvaa suorasukaiseen tapaansa, millaisten kyräilyjen ja vainojen verkkoon suomalaiset sotketaan. Ei noista hyvää voi seurata. Ei seuraakaan. Kansalaissodan jälkeisessä Suomessa ei punikeille ole paljon kurjuutta kummempaa luvassa. NKVD:n kontrolli alkaa kiristyä, toleranssi toisinajattelua kohtaan nollaantua. Lähes jokainen herättää aavistuksen, että tuostakin kuullaan vielä toisenlaisissa merkeissä. Silloin, kun romaanin tapahtumat ovat liki nollissa ja rytmi hitaimmillaan, vireystilaa pitää yllä Kähkösen kerronnan kieli. Hän on valinnut tietoisesti hiukan vanhahtavan, tapahtumaaikaan istutetun tyylin, jonka hallitsee suvereenisti. Romaani on hänen runsaan proosatuotantonsa parhaita. Sirpa Kähkösen Graniittimiehen keskushenkilöt Klara ja Ilja siirtyvät itään vapaaehtoisesti. Syntyy kiehtova balanssi: kauneutta kauheudessa. Heitä taas ovat muun muassa emigrantit Jelena ja Henrik, Galkin ja muut katulapsia auttavan Ilon sepät -järjestön ihmiset sekä sirkuslaiset Tom ja Shura
Se oli ensimmäinen sana, jonka vanhemmat olivat lausuneet koko aikana.? Oikaisu Kirjavisa ?Järkyttäviin lapsuuskokemuksiin viittaava kirjallisuussitaatti pysähdytti lehdessä lapsen oikeuksien päivän aattona. Arvelen Visaukon valinneen ajankohdan tieten tahtoen. Opiskeluaikoina kurssikirjat olivat onneksi jo yleensä englanninkielisiä, joten saksaa ei juuri tarvinnutkaan. Sattumalta Kuopion surulliset lapsisurmat muistuttavat juuri nyt tästä samasta asiasta. Aloin tuntea voimakasta vastenmielisyyttä Saksaa ja saksan kieltä kohtaan, vaikka tiesinkin nämä julmuudet natsien tekemiksi II maailmansodan aikana. 16 26.11.2014 Nobelistin rukous lasten puolesta Kohtalaisen hyvässä visailukurssissa jatkettiin tälläkin viikolla, kun vastauksia kertyi pitkälle toistakymmentä. Tällä kertaa harrastetaan käänteistä ?early bird. Kaksi ennätin lukea (Kohtalottomuus ja Kaddish), mutta Tappio (suom. (rb) Demokraatin tiistain 25.11. Tämän toissa vuosisadalla syntyneen kirjailijan nimi ei luultavasti tule oikopäätä tule monenkaan mieleen, mutta hänen sankarinsa tuntevat kaikki 1940?80-luvulla kirjoja lukeneet ja telkkaria katsoneet lapset. (Sankarimme myöhemmästä suosiosta on paha mennä sanomaan mitään varmaa.) Teoksen nimelläkin on laskettu leikkiä läpi vuosikymmenten. Eli kuka, mikä, milloin ja mitä muuta. Näin heti ensimmäisellä silmääyksellä, että sen oli ikävä kotia ja meitä kaikkia. Näin asiaa tarkentaa Luovan kulttuurin yhdistys Dromin kulttuurituottaja Aino Sederholm: ?Prahassa oli ensinnäkin esillä suomalaisen taiteilijan töitä. Sen vuoksi ajattelin, että otan sen mukaan kotiin. -järjestelmää eli maijamyöhäinen ensin. Mehän voisimme... . Veijo Baltzar ei ole koskaan ollut romanitaiteilija. Muistissa oli kai tuoreena Keneallyn Schindlerin lista ja Spielbergin kirjasta tekemä leffa ja jotain muutakin. Kysytty sitaatti on Kertészin teoksesta Kaddish syntymättömälle lapselle, joka on osa hänen keskitysleiriä kuvaavasta romaanisarjastaan. Uskoakseni tämä tyyli on saanut vaikutteita kyseisessä ympäristössä syntyneestä psykoanalyysista, ja minulle Hakkuuta suosittelikin eräs psykoterapeutti. Ei! . Jostain kumman syystä en lähtenyt mukaan. Onhan noita luettu ja nähty. Ja tällaisia aatoksia lukukokemukset nostattivat: ?Satuin 1990-luvun loppupuolella erään jengin mukana Puolan Krakovaan uutta vuotta vastaanottamaan. - - Äärimmäisen raskaasta aiheesta huolimatta Kertesz kirjoittaa hivelevän kauniisti, ja juuri se koskettaa lukijaa.? Visaukkonen joutuu tunnustamaan, ettei ollut ihan niin oivaltava, että olisi huomannut tuon päiväyhteyden, mutta kiittää luottamuksesta. Kirja ilmestyi Unkarissa jo 1995, mutta sai kotimaassaan nihkeän vastaanoton. Kommunistinen Unkari ei nimittäin tuolloin tunnustanut syyllisyyttä juutalaisvainoihin tai edes holokaustiin. Kaddis tarkoittaa rukousta lapsen puolesta. 2004) on todellinen mestariromaani sekin. Samana päivänä, kun Berliinin muuri murtui, hän täytti 60 vuotta ja tänä syksynä siis 85. 2005) on vielä kesken.. ?Ruskeasilmäinen tyttö, pisamia siellä täällä pikku nenän ympärillä, ja itsepäinen poika, silmät iloiset ja kovat kuin siniharmaat pikkukivet.?? Sirpa Taskinen Helsingistä rakentelee historiallista yhteyttä, Itävalta-Unkaria nääs. ?Kirjan tyyli on tajunnanvirtaa, mikä toi mieleeni äskettäin lukemani Thomas Bernhardin kirjan ?Hakkuu?, ja kuinka ollakaan, Kertész mainitsee hänet kirjassaan. mennessä. Yhdelle palkinto. ?Joen sanat virtasivat vuolaina. New York Timesin syntymäpäivähaastattelua ei ilmeisesti julkaistu, koska mestari ei suostunut tuomitsemaan Unkarin nykyhallitusta riittävän jyrkästi. Heikäläisten on varmaan helppo lukea ilman kappalejakoa etenevää toisteista tekstiä, mutta joudun tunnustamaan, että muutaman kymmenen sivun jälkeen minua se kyllästytti.? Näin tuumailee toinen helsinkiläinen, Raila Rinne. Csaba Segesvári Imre Kertész sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 2002. Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi Viikon sitaatti Nyt mennään edelliskirjasta taas aivan toisiin maailmoihin. Bernhard oli pari vuotta Kertesziä nuorempi itävaltalainen, mutta samaa kulttuuripiiriä. Ja kiittää oikeista vastauksista vielä Veikko Huuskaa Ikaalisista, Petri Kettusta Helsingistä ja Seppo Vepsäläistä, ja onnittelee Kaarina Suoniota palkinnosta. Sen verran jälkiväristyksiä vielä muutama vuosi sitten oli, että en Krakovan lomaviikolla lähtenyt käymään Auschwitchissä. Hänen äitinsä keskeytti hänet äkisti. Kävin sillä välin Krakovan juutalaiskaupunginosassa, elämys sekin, mutta silti nyt kaduttaa: olisin omin silmin nähnyt niitä paikkoja, joita unkarinjuutalainen Imre Kertész (s.1929) kuvaa kirjoissaan. Vaikka ei silti, Kertésziä ei meillä silloin vielä tunnettu, suomalaiset tutustuivat häneen vasta kun kirjailijalle oli myönnetty Nobel 2002. Kohtalottomuus (suom.2003) toi Kertészille kansainvälisen kuuluisuuden. Jengi lähti tutustumaan kaupungin lähellä sijaitsevaan Auschwitzin keskitysleiriin. Mutta se kannattaa kyllä; teksti on sujuvaa, varsinkin juuri tämän kyseisen teoksen kohdalla, jossa tajunnanvirta pulppuaa lähes vangitsevasti.? n n n Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on löytänyt romaanille päivänpolttavan kytkennän. ?Moniaineksinen kirja ryöppyää teemoja ja näkökulmia. Kirjan nimeksi asti on noussut teema tulevaisuudenuskosta kaiken pahan jälkeen, lapsista ja heidän kohtalostaan epätäydellisessä maailmassa. Moninkertaista ironiaa: 80-vuotishaastattelujen jälkeen häntä arvosteltiin liiallisesta saksalaisuudesta ja Budapestin kutsumisesta balkanisoituneeksi kaupungiksi.? n n n Kalle Salminen Joensuusta kertoo ottaneensa ?kirjastosta kaikki Kertészin kirjat. Keski-ikäinen kirjailija vähättelee kirjailijan tehtäväänsä ja juutalaisuuttaan. Vasta Auschwitz teki hänestä juutalaisen, hän tuumi myöhemmin.? Pertti Vuorela Espoosta on myös jättänyt Auschwitzin väliin. ?Kun tiedot holocaustista aikoinaan tulivat julki, ne järkyttivät ja puistattivat. Siinä hän kuvaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan ennen Auschwitzia. Kirja on yhtä kirjailijan monologia, hitaasti luettavaa tajunnanvirtaa ja vaikeasti avautuvaa. Hän on monenlaisista kulttuuriyhteyksistä tuttu Kaarina Suonio Hattulasta. ?Kiirehdin ennen vuorokauden vaihtumista ilmoittamaan vakaana käsityksenäni, ja kysytty teos nenäni edessä, että kysytty kirjailija on unkarilainen vaikkakin syntymämaassaan oman kertomansa mukaan vieroksuttu Imre Kertész, jonka kärsimyshistoria ei edes päättynyt vuonna 2002 myönnettyyn Nobelin kirjallisuuspalkintoon ja kysytty teos ?Kaddish syntymättömälle lapselle?, joka kumpuaa mahdottomasta eloonjäämisestä...? Helsinkiläinen Tapani Sihvola ymmärtää vihjeiden jakamisen prinsiippien päälle. ?Nytpä oli Visaukko tehnyt jekun, kun viikon sitaatin vihjeistä oli ilmeisin (ja tietysti helpoin) eli Imre Kertészin 2002 saama Nobel jätetty mainitsematta. Meni pitkä tovi ennen kuin oli sinut Saksan kanssa. Kieli kuitenkin pääsi unohtumaan. kulttuurisivulla julkaistussa Prahassa avattua Veijo Baltzarin näyttelyä koskeneessa jutussa taiteilijasta käytettiin virheellisti epiteettiä ?romani?. Kertojaminä on kuolemanleireiltä selviydyttyään kieltäytynyt hankkimasta lapsia mutta tunnustaa erehtyväisyytensä kirjan viimeisillä riveillä, kun hänen entinen vaimonsa tuo vuosien jälkeen kädestä taluttaen hänen luokseen kaksi lasta. Hänestä tuntui, etteivät äiti eikä isä voisi lausua sanoja, joita hän pelkäsi, niin kauan kuin hän vain itse olisi äänessä. Puhetulvallaan hän tahtoi siirtää tuon ratkaisun tuonnemmaksi. . Vasta kirjan saksannos 1990-luvulla sai niin paljon huomiota osakseen, että se vähitellen teki hänestä modernin Euroopan huomatuimman kirjailija. Kertészin kolmas romaani Kaddis syntymättömälle lapselle (suom. Kertészin tuotanto kärsimystä ja pahuutta kuvatessaan kyseenalaistaa näkemyksen, ettei holokaustia voisi ymmärtää tai selittää.? ?Kovia kokenut kirjailija toi helposti mieleen keskitysleiriltä hengissä selvinneet?, haarukoi tamperelainen JariPekka Vuorela, ja siitähän se lähti. ?Imre Kertész on Nobelinsa arvoinen. Olin koulussa lukenut pitkän saksan ja kirjoittanut sen ylioppilaskokeissa. Kyse on identiteetistä, ja Baltzar on mustalainen. Hän oli 1960?70-luvuilla mustalaistaiteilija, mutta tämän jälkeen häntä on kutsuttu nimenomaan suomalaiseksi taiteilijaksi.?. ? Hankolainen Juhani Niemikin kehottaa kutakin ottamaan kirjat käteensä. ?Ei minulla ole valmiuksia ruotia näiden kirjojen sisältöä, ne pitää itse lukea. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 1.12
26.11.2014 17 . Perheet kaipaavat varhaista tukea arjen hankaluuksiin Perhepiste Nopean kynnys on matalalla Kun perheen sisällä keskusteluyhteys vanhempien ja lapsen tai nuoren välillä on katkennut ja yhteinen sävel kadonnut, voi tilanteen ratkomiseen tarvita ulkopuolista apua. Sitä on hyvä saada ennen kuin ongelmat pai- suvat liian suuriksi tai yksi muhimaan jäänyt pulma synnyttää joukon uusia. Ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja lapsille, nuorille ja heidän perheilleen ei saa tällä hetkellä yhtä hyvin kaik- Jossain perheessä kotiintuloajat lipsuvat, toisessa lintsataan koulusta ja kolmannessa unirytmi on hukassa. Kuntien ei ole pakko järjestää palveluita yleisinä palveluina, joten käytännössä joissain kunnissa apua saa vain lastensuojelun asiakkaana, eikä kynnys hakea apua ole siten matalalla. lll. Usein vanhemmat kaipaavat tukea ja neuvoja omaan kasvatustyöhönsä. kialla
Loput voivat tarvita apua lastensuojelun kautta. . Ongelmia ryhdytään ratkomaan kullekin perheelle sopivalla tavalla, Työppönen kertoo. Tukea arjen kasvatustyöhön Apua kaivataan usein hyvin arkisiin pulmiin. Jokainen kertoo oman ajatuksensa siitä, miten minun olisi parempi olla kotona ja mitä on itse valmis tekemään, Harinen kuvailee. Nopean asiakasperheet eivät mahdu yhteen muottiin, vaan tukea arkeensa hakevat erilaiset perheet ydinperheistä yksinhuoltaja- ja uusperheisiin. Myös tuen tarve vaihtelee ? joillekin riittää pikainen konsultaatioapu, kun taas toisten kanssa työskennellään pitempään. ?Ei ole liian aikaista yhteydenottoa tai liian pientä pulmaa.? Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere anna-liisa.blomberg@ demari.fi . Ei ole liian aikaista yhteydenottoa tai liian pientä pulmaa, painottavat Nopean vastaava ohjaaja Mika Harinen ja ohjaaja Kirsi Työppönen. Kymmenen vuotta toimineen Nopean apu ja tuki perustuu yhteisen sävelen löytämiseen keskustelemalla perhe- ja yksilötapaamisissa. 18 26.11.2014 Alakouluikäisten kanssa työskentelevät ohjaajat Liina Lankinen ja Tiina Hietamäki askartelivat vieraskirjaa ja koristeita Perhepiste Nopean kymmenvuotissyntymäpäiville. Yhteistä säveltä etsimässä Perhepiste Nopea Tampereella auttaa 7?17-vuotiaita lapsia, nuoria ja heidän perheitään kitkemään pulmat varhaisessa vaiheessa. Jossain perheessä kotiintuloajat lipsuvat, toisessa lintsataan koulusta ja kolmannessa unirytmi on hukassa. Soitamme asiakkaille puolen vuoden kuluttua ja kysymme kuulumisia. Uusi laki velvoittaa kunnat järjestämään palveluita yleisinä perhepalveluina, joita saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.. On mukava kuulla, että moni arvioi tilanteen kotona parantuneen, Harinen kertoo. Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Lotta HämeenAnttila kertoo, että hallituksen esittämä uusi sosiaalihuoltolaki tuo ennaltaehkäisevät perhepalvelut paremmin saataville. . Olemme saaneet paljon valituksia siitä, että perhe on ohjattu hakemaan apua lastensuojelun kautta. Ihmiset ovat kokeneet sen nöyryyttävänä, Hämeen-Anttila kertoo. ?Perhepiste Nopea on hirmu hieno esimerkki tismalleen siitä, mitä lailla haetaan.? Tällä hetkellä laki velvoittaa lastensuojelun järjestämään perheelle ennaltaehkäiseväksi luokiteltavaa apua ja tukea, kun tietyt kriteerit täyt- tyvät. Tukea saa ilman lastensuojelun asiakkuutta nopeasti ja perheen tarpeen mukaan. . Perheissä voi olla hyvin samanlaisia ongelmia, mutta joka perheessä on oma tarinansa ja ihmiset ovat erilaisia. Reilu 80 prosenttia Nopean asiakkaista saa sen avun, jota he tulivat hakemaankin. Saman pöydän ääressä joko perheen kotona tai Nopean tiloissa pohditaan ratkaisuja tilanteisiin ohjaajien tukemana. . Jotkut vanhemmat kokevat rajoittamisen hankalaksi, kun ei voikaan olla se mukava kaveri kotona, vaan pitäisi esimerkiksi vetää piuhat irti tietokoneesta tai ottaa nuoren kännykkä pöytälaatikkoon, jos se häiritsee nukkumista, Harinen kertoo. Usein perheet laativat Nopean avulla kodin yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet. Usein vanhemmat kaipaavat tukea ja neuvoja omaan kasvatustyöhönsä.
Sitä voi saada esimerkiksi, jos vauvaperheessä jaksaminen on äärirajoilla uupumuksen vuoksi, perhettä on kohdannut kriisi tai tarvitaan tukea ja opastusta lasten hoitoon ja kasvatukseen. Uusi laki helpottaa paitsi kotipalvelun myös tukihenkilöiden ja -perheiden sekä vertaisryhmätoiminnan saamista. Kunnat samalle viivalle Hämeen-Anttilan mukaan Suomessa on kuntia, joissa ennaltaehkäisevä ote on omaksuttu ilman siihen velvoittavaa lakia. . Perhepiste Nopeassa kiirettä riittää, kun tällä hetkellä asiakasperheitä on 90. ja painottaa ennaltaehkäisyyn . Esimerkiksi kotiapua on toivottu paremmin saataville. . Hän muistuttaa, että avun tarve voi usein olla hyvin tilapäinen, eikä pitkäaikaista ja järeämpää apua tarvita. tuodaan palvelu niin lähelle ihmistä kuin mahdollista, Hämeen-Anttila sanoo. Oikea apu oikeaan aikaan Hämeen-Anttilan mukaan uusi laki turvaa oikea-aikaisen avun, kun sitä saa mahdolli- simman helposti. Korjaavat palvelut ovat laitosvaltaisia ja esimerkiksi kotipalvelua on todella vähän.. On kuntia, jotka ovat ryhtyneet toimimaan fiksusti. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on hyvä esimerkki siitä, että on systemaattisesti lisätty ennaltaehkäisyä ja vähennetty korjaavien palveluiden osuutta, Hämeen-Anttila kertoo. Turku taas on Hämeen-Anttilan mukaan esimerkki kunnasta, jossa ennaltaehkäisevät perheiden tukipalvelut ovat huonolla tolalla. 26.11.2014 19 Anna-Liisa Blomberg Mika Harinen ja Kirsi Työppönen tutkailevat kalenteria. Perhepiste Nopea on hirmu hieno esimerkki tismalleen siitä, mitä lailla haetaan . Monesti, jos kotipalvelua olisi saanut, tilanteet eivät olisi kriisiytyneet niin pahasti, Hämeen-Anttila summaa asiakaspalautteita. Kotipalvelu on arkista apua jokapäiväiseen elämään
Tämän kokoluokan haparoiva avoimella Liukkaalla jäällä sammakon potkulta puuttuu vaste. Sarjakuvat Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2015 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2014 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.? B.Virtanen - Urja. sammakkohan siinä huppuroi napakan talvikelin yllättämänä syksyn laitimmaisella retkellään! Loikkarin meno näytti niin hullunkuriselta puuhalta, että katsojan suupielet pyrkivät väkisinkin venymään huumorin puolelle. Sammakon varpaisiin ei näytä liienneen luomistyössä kynsiä lainkaan, ja tällä kelillä pitopuolella takajalkojen potkulle annettu voima suhahti ilman vastetta olemattomiin. Potkaisija läsähti vatsalleen liukkaan jään pinnalle, ja tarkoitetun loikan vastaanottoon ojennetut etujalat jäivät huitomaan ja harottamaan ilmassa. Kurnutus ei pulmassa auta, niin kuin ei nastarenkaattoman autoilijankaan murahtelu tämän tultua vastaavasti kelin yllättämäksi. Sammakon pulma on kuitenkin laajempi: ihminen saa sammakon halutessaan helposti kiinni, ja vielä helpommin sitä hyödyntävät viholliseläimet kuten minkki, saukko, kettu, kärppä, lokit, kahlaajat ja petolinnut, näin syksyllä linnuista vaikkapa närhi ja harakkakin. 20 26.11.2014 Luonto Antti Simonen Talvikeli yllätti sammakon Syksyisen yön ensimmäinen pakkanen koetteli voimiaan ja sai kuin saikin kahlittua kaistaleen rantavettä. Jääriitteen ote ylsi liki kymmenen metrin tietämiin veden ja maan rajasta. Katseeni tarttui muutaman metrin päässä rantaviivasta omituiseen liikehdintään jään päällä. Sen syytä en pystynyt heti riittävästi selittämään. Käänsin jalustalla nököttävän teleobjektiivini tuohon kohteeseen ja . totta vieköön
Tervetuloa! Johtokunta. PIRKANMAA . SOTEuudistus ylilääkärin silmin -aiheesta tulee tri ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettumme Pekka NoksoKoivisto alustamaan keskustelun ma 1.12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sekä Kotkan Energia Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pirtilä kertoo energiayhteistyöstä. Jäsenet joukolla mukaan! . Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light Syyskokous to 27.11. Lappeenrannan Työväentalon Jukola-salissa, Snellmaninkatu 12, 2. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta klo 18.00. Se on tilattava. Ostetaan Vuodesta 1895. katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Tämä systeemi toi Viktor Tihonoville vuosina 1978-1992 kahdeksan maailmanmestaruuden, kolmen olympiakullan ja ennen kaikkea Kanada-cupin voittojen sulat hattuunsa. klo 18 Vesivallinaukio 5 D:ssä. Tule kuvan naisen sydämen kohpaikalle ja tuo myös ystäväsi ja naadalle asetetaan sammakon purisi kahville, pullalle ja ostoksille. kieli, tämä vastaa todenmukai. Lappeenrannan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 27.11. klo 18 Kontutalossa, makkoa kohtaan. Lisääntymisen suhteen se on verrattavissa muiden selkärankaisten joukossa ainoastaan kaloihin. Sammakko tarvitsee vettä myös talvehtimispaikossaan, eli järvet, lähteet, suosilmäkkeet, purot ja kaivotkin ovat sopivia paikkoja. Vasilin poika Viktor pelaa paraikaa NHL:ssä, joten Tihonovin nimi elää lajin kuvioissa yhä edelleen. Kauko-Aatos Leväaho Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. 1 x 65 mm Täyden palvelun toimisto Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Tilaa Forum 010 76 66620 ihmiselle. Hakaniemi 010 76 66500 76 66530 Vuodesta010 1895. 010 76 66590 Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää A to si 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. A to si. Ennen joukkue Neuvostoliitto oli ykkössijalla aina. Viktor Tihonov eli elämänsä jääkiekolle. klo 18. On aika avata pikkujoulukausi ja toivotamme kaikki toverit tervetulsesti kaikkiin hänelle esitettyileeksi Helsingin sosialidemokraattihin kysymyksiin. Sittemminhän pelaajat etenevät urillaan yksilötaitajina, jotka juoksevat niin NHLkuin KHL-joukkueissakin isojen palkkojen perässä. Keskiviikkokerhossa 26.11. Talvella se hengittää ihollaan. Hieman outoa on, että pitkän talven runsaan energiankäytön jälkeen sammakon on heti keväällä pystyttävä viemään läpi voimia vaativat hääseremoniat ja kuteminen. Se on ratkaissut tämän pulman varastoimalla tarvittavia aineita maksaan ja erityiseen ?rasvakappaleeseen. Tapanilan Työväentalo sijaitsee Tapanilan juna-aseman läheisyydessä osoitteessa Sompiontie 4, Helsinki. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on avoin kaikille piiristä ja puolueosasEgyptin vitsauksissa ja Ilmestosta riippumatta! Jokainen voi halutyskirjassa lohikäärmeen (patessaan tuoda rusinoiden ja manteholaisen) suusta lähtevinä leiden lisäksi muut mausteet mukasaastaisina henkinä. naan. Lämpimin terveisin, Naispiirin hallitus. KYMI . 26.11.2014 21 Yhdistystoiminta Antti Simonen Potkaisija läsähti vatsalleen liukkaan jään pinnalle, ja tarkoitetun loikan vastaanottoon ojennetut etujalat jäivät huitomaan ja harottamaan ilmassa. jäällä liikkuja on siis todellinen elävä ruokamainospakkaus ja erittäin helposti poimittavissa! Teholisääntyminen on elinehto Sammakolla ja sammakkoeläimillä yleensäkin on varsin korkea kuolleisuus jo ennen sukukypsyysikää, sillä saalistajia on lukuisasti vedenalaiset petokalatkin mukaan lukien. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Paikalle saattaa tupsahtaa joulupukki kilttejä palkitsemaan, joten Positiivisissa kuvauksissa 1 x 38 mm Maailma muuttuu. Ei ole enää Neuvostoliittoa, ei Anatoli Tarasovia, ei klapklap-jääkiekkoa eikä Viktor Tihonovia, joka kuoli 84-vuotiaana Moskovan sairaalassa. Nuo kaikki tekijät olivat maailmanlaajuisen jääkiekkohallinnan mestariluojia. Tarasov rakensi vertaansa vailla olevan, kurinalaisuuteen, säihkyvään yksilötaitoon perustuvan joukkuepelin, jossa kiekko kulki säväkän nopealla vauhdilla pelaajalta toiselle. Tämä tyyli oli klap-klap-kiekkoa parhaimmillaan. Viktor Tihonov jalosti ja Neuvostoliitto loi edellytykset. Tihonov kokosi maan parhaat yksilöt Moskovan ZSKA:n riveihin ja puna-armeija maksoi pal- Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Sen elintoiminnot kylläkin alenevat ja ruumiinlämpötila on noin puoli astetta ympäristöään korkeampi, mutta se reagoi ärsykkeisiin ja liikkuukin. Joskus yksilöitä on tavattu myös maalta lehtikasoista ja maakoloista ? arvattavasti siksi, että vesistöt ovat jäätyessään estäneet veteen menon. Sammakko ei horrosta talvella, kuten usein kuulee väitettävän. Roihuvuoren Eläkkeensaajien JouEuroopassa eli antiikin ailumyyjäiset la 29.11. klo 13 Lilja-saliin, Härkitie 5, Nokian keskustassa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Kokoukset Hyvinkään Demarit ry. Yhdistyksen syyskokous 1 xpidetään 39 mm 3.12.14 alkaen klo 18.30 kaupungintalo Mänty. krs. muun Tulisuontie 2. Puhallinorkesteri Pyörre soittaa kokouksen aluksi leppoisaa musiikkia. Muinaisessa Wanha-Posti Keinulaudankuja 4. Egyptin kulttuurissa samKokous on avoin. Tervetuloa kahville! Yleisohje: Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51UUSIMAA astetta, sisämarginaali tässä . Kontulan-Mellunmäen sosialidemokraattien sääntömääräinen syysJotkut tuntevat inhoa samkokous to 27.11. Herttoniemen Sosialidemokraattien sääntömääräinen syysvuosikokous to 27.11. ehkä onneksemme tehtävään vaaditaan kuitenkin aito prinsessa. Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Kuollut Viktor Tihonov teki huippuyksilöistä joukkueen Lehtikuva / Markku Ulander kat internaattioleskelua myöten. Kahvitarjoilu, tervetuloa kokoukseen! . 0400 402 172. Hautauspalvelut 1 xSurun 34 mm kohdatessa et jää yksin Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. 1 x 34 A to si Toyota-merkkiset paketti-, avolava,- ja henkilöautot. Puh. Ensi pohdinnoissa ihmetyttääkin sen erittäin laaja maantieteellinen levinneisyys ja esiintymisen runsaus. Selitys löytyy sammakon hyvin suuresta munien määrästä. 040 540 5224 Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Viktor Tihonov muistetaan Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen menestysvuosien valmentajana. tajaksi niin Porin Ässissä kuin NHL:ssäkin. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tarjolla on leivonnaimuassa uskomus, että kun nuksia, käsitöitä, arpoja ja buffetti. Kokouksessa hyväksytään yhdistyksen talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015, valitaan puheenjohtajat ja muut johtokunnan jäsenet yhdistykselle vuodeksi 2015. Valtion eläkkeensaaajien VEStuvan elämän vertauskuva, ja Helsinki ry:n kerhokokous ke 3.12. jopa syntymän jumalatar Heklo 13 Kampin palvelukeskuksen ket kuvattiin sammakkona. Fade-salissa. Nokian Wanhat toverit. Tervetuloa! makko oli jatkuvasti uudis. klo 18-21 Tapasessa asemassa esimerkiksi nilan työväentalolle. klo 11 Korsontie 2:n nuorisotilassa on puurojuhla joulutorttujen ja kahvien kera, ilmainen tarjoilu. klo 18 Rity-talon satujen sammakko voi esiintyä vaikkapa lumottuna prinssinä, joka vapautuu pinteestään suudelman voimasta . Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan muhkea herkkukori. munuaisten liepeillä. 2 ota mukaan pieni paketti, jonka voit laittaa pukinkonttiin vaihtoon. http://korso.elakkeensaajat.fi/ p. Raamatussa sen naispiirin järjestämille Pikkujousammakko esitetää negatiiviluglögeille ke 26.11. Karhulan sos.dem. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> . klo 18 Herttoniemen Säätiön kerhohuoneella, Näätätie 21. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään 44.n puoluekokouksen tekemä sääntömuutos osastojen Jatkuvan elämän sääntöihin. klo 10-14 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa, kana maagien ?peleissä. Korson Eläkkeensaajat ry. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Neuvostoliitto ja Viktor Tihonov olivat ylivertaisia maailmassa. Pelaajat tullaan ikuisesti muistamaan huippuyksilöinä, jotka pelasivat joukkueen eteen. Glögiä, riisipuuroa, aloe vera tuotteita, herkkukorin arvonta, Kiinassa uskottiin, että samtorttukahvit. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan ajankohtaisista kunnallispoliittisista asioista. Kahvitarjoilu klo 17.30, kahvitarjoilun yhteydessä mehiläistarhuri Jouko Kolhonen esittelee hunajantuotantoaan ja maistattaa Vintin OmaHunajaa. Kahvitarjoilu! vertauskuva . Tuo pieni paketti pukinmakon mäti putosi kasteen konttiin. mukana taivaasta. Hänen poikansa Vasili kouliutui valmen- HELSINKI . työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 27.11
13.06 Maakuntaradio. 14.03 Ajantasa. 07.17 Maakuntaradio. 08.17 Maakuntaradio. 15.05 Kultakuume. 21.03 Päivä tunnissa. 23.03 Kansanradio. Elokuvan tarinan ohjaaja Mark Cousins puhuu Hohdosta. 00.05 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25 SVT: Gomorron Sverige 11.0011.27 Sydänystävät 11.50-15.00 SVT:n ohjelmaa 16.27 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.56 Spotlight: Teljetyt lapset Suomessa pakolaislapset voidaan sijoittaa suljettuun laitokseen, vaikka hallitusohjelman mukaan se tulisi kieltää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 13.00 Klassista kahteen. 10.05 EU ja Britannia ja järki ja tunteet. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 17.20-17.28 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 07.00-00.00 Yle Uutiset tasatunnein. (S) 06.58 Herra Nokkelo (S) 07.03 Tiketi Tok (S) 07.15 Jokeri Pokeri Box 07.20 Samsam (S): Kuokkavieraat 07.27 Katinkontti 07.38 Taavi-tiikerin naapurissa (S) 07.53 Martta puhuu (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41-08.50 Late Lammas (S) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15-11.00 Satuhäät-suomalaisia rakkaustarinoita 11.05 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Matkakumppanit 12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Tuomari Martta (7) (Suomi 1943, 89?) O: Hannu Leminen. 12.15 Maakuntaradio. 19.03 RSO:n konsertti. 20.00 Haastateltavina illan taiteilijat. 20.25 RSO:n konsertti jatkuu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 22 26.11.2014 tv- ja RaDIO-Ohjelmat Keskiviikko 26.11.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 12.15 Julkinen sana. 09.11 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. Pyörätuoli ja talvi ovat haastava yhdistelmä. 18.30 Hartaita säveliä. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Uudet levyt. Sinun edestäsi vuodatettu. N: Helena Kara, Uuno Laakso, Elsa Rantalainen, Aku Korhonen. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Maajussille ilmasta rahaa Tuulivoima saa verovaroista miljardituen. Kuka voittaa ja kuka häviää kilpajuoksun tuulituista? 16.20 Lupa välittää Ensimmäisessä suorassa lähetyksessä kohtaavat räp-mummo Eila sekä Luostarivuoren koulun oppilaat. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 - 17.55 Murdochin murhamysteerit (12) Valvontakamera. 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän - 19.52 Historia: Saharan luurangot Paleonto- logi Paul Serano löysi ryhmineen Nigeristä jäänteitä ihmisistä, jotka olivat eläneet alueella 10 000 ja 5000 vuotta sitten. 20.00 Akuutti Kannattaako eturauhassyöpää seuloa vai ei? Äidin elämää aggressiivisesti etenevän MS-taudin kanssa. 07.53 Maakuntaradio. 14.00 Kantapöytä. 03.40-03.50 Luontoretki. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05-23.05 Ajassa soi. 15.05 Maakuntaradio. 21.20 Aforismeja-Alfred Schnittken pianomusiikkia. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Elokuvaohjaaja Juha Lehtola puhuu Hohdosta. Huone 237 (16) Rodney Ascherin kiehtovassa dokumenttielokuvassa esitetään joukko toinen toistaan kummallisempia tulkintoja siitä, mistä Stanley Kubrickin Hohdossa loppujen lopuksi on kyse. Festivaalipuhetta Hohtoelokuvan fanit kertovat. Elokuvan tarina (16) 1980-luku. Festivaalipuhetta ?Stanley Kubrick on mestarillinen arkkitehti. 07.15 Urheiluradio. Kaikki hänen elokuvansa ovat kuin rakennuksia.. 23.37 Suomi tänään. Hotellin rapistunut ulkokuori paljastaa pitkän historian ja seinien sisälläkin toiminta kaipaa kipeästi Jyrki Sukulan elvytystä. 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Aika kuolla. 20.03 Urheiluradio. 07.50 Aamuhartaus. Jamiesta tulee täysi-ikäinen, mutta tuleeko hänestä aikuinen? 21.00 Syke (12) 5/20. 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.1012.05 Lääkärit 13.35 Nigel Marvenin pingviinisafari Antarktiksen kesä. 14.35 Ensisilmäyksellä (7) Kuoppatyypit. vaalien välissä: Pätkähallituksen kuntotesti Yle tv1 klo 21.05 Tentissä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Kuvassa juontajat Olli Lindqvist ja Krista Taubert. 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Unelmakoti puoleen hintaan Vauvahaaveita. 16.15 Peter Hispaniassa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Väkivallan kierre. 04.00 Teematieto 16.00 - 16.53 Philip Roth omin sanoin 17.00 - 18.00 Tiededokumentti: Australian mantereella Luonto. Minkä varaan Pinjan ja äidin elämä rakentuu, kun kumpikin yrittää päästä kuiville? 23.00 Valomerkki Antilla on omat rahat pelissä, kun Constantine-bändi haluaa ulkomaille. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Tänään vieraana Vino 23.30 Silminnäkijä: Korruption suurvalta Luksus- 00.00 kelloista synnytyslupiin - korruptio on Kiinan likainen vero. 00.00 Unelmien kolhimat (7) Suora lähetys. 00.40 - 04.00 Uutisikkuna 23.00 01.00 01.30 02.30 Show?sta tuttu näyttelijä Eero Ritala. Castle (12) Viimeinen taistelu. NCIS Rikostutkijat (16) Kosto. Frasier (S) Rauhatonta rinnakkaiseloa. Asema 62 (12) Turvapaikka. - 03.25 Jengielämää (12) Vihan armeija. 22.50 23.00 00.04 brittipopin kärkiin kuuluneesta Pulpista, Jarvis Cockerista, faneista ja bändin kotikaupungin Sheffieldin ainutlaatuisista asukkaista. Festivaalipuhetta ?Miten valtava maailma voi pikkulapsen sisällä olla.. 10.50 Kuuluttajan vieras. Millaisin keinoin ihmiset luonnonvoimia vastaan taistelevat? 18.15 Gran Hotel (12) 19.00 - 00.06 Teeman elokuvafestivaali 19.00 Festivaalipuhetta Hohdokasta puhetta elävistä kuvista. 19.04 Bluesia Pieksämäen asemalla 19.23 Festivaalipuhetta ?Uteliaisuus.. Kuvun kutistuminen ja Melanien terveydentilan heikkeneminen liittyvät jotenkin kadonneeseen munaan. päihteet tarjosivat yhteyden äitiin. Amy joutuu mukaan Timin julkisuuskuvan kiillottamiseen, sillä Tim haluaa Shanen huoltajuuden itselleen. 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Valomerkki Antilla on omat rahat pelissä, kun Constantine-bändi haluaa ulkomaille. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 433: Takiainen. Niklas ei niele purematta. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 20.07 Café Tropical. Vieraana eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. 23.05 Yle Uutiset 23.10 Boss (16) Kane huomaa tuntevansa vetoa uuteen avustajaansa. 00.00 Ulkolinja: Maailman vaarallisin työ (12) Kirkukin poliisipäällikkö yrittää ylläpitää rauhaa ISIS:n ja Irakin hallituksen välillä. 00.50 Uutisikkuna din tuska. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Jiri saa tuhtia evasta 19.30 Pulp: elämä, kuolema, supermarketit Elokuva 20.05 Hansin matkassa Kalle Palander. 10.03 Ajantasa. 19.06 Luonto-Suomen kanalintuilta 0203-17600. Lissu saa sinnikkään ihailijan. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Australialaiset joutuvat kamppailemaan kuivuutta ja tulvia vastaan, lisäksi mantereella elää vaarallisia ja vahinkoa tuottavia eläimiä. 21.55 Suomi tänään. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 15.55-15.58 Yle News. 07.50 Merisää. 21.40 Urheiluradio. 21.35-21.39 Novosti Yle. 17.30 Taustapeili-Pyöreä pöytä. 18.03 Luonto-Suomen kanalintuilta 0203-17600. Anni ja Roni hakevat sopua erikoisella tavalla. Krista saa outoja oireita. 20.30 Ykskaks paksuna (12) 5/8. Sairaalaan tuodaan potilas, joka haluaa kieltäytyä verensiirrosta. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Piripäiväkirja (16) Pinjalle syyden kutsu. 01.15 UEFA Champions League -huippuhetket 26.11. 01.45 - 05.59 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Onnea matkaan, Charlie! (S) 08.50 Kiinalaisen keittiön herkut 09.20 Tomin keittiö 09.50 Pikakurssi kodinostoon 10.20-10.50 Jyrki Sukulan makujen maa 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Jyrki Sukulan makujen maa 14.20 Hestonin huikeat pidot Jali ja suklaatehdas. 15.25 Matkaoppaat 15.55 Huippumalli haussa Tyttö, joka itki koti-ikävää. 16.55 Deittikamera Puujalkatanssi. 17.25 Frasier (S) Rauhatonta rinnakkaiseloa. 17.55 Ravintola X Muusikko ja TV-persoona Axl Smith. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Varsinais-Suomessa, Koski TL:ssä sijaitseva Ravintola Kestikara on paikkakunnan ylpeys. 20.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Hotelli Aatto & Elli Joutsassa on toiminut jo 70 vuoden ajan. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 13.03 Urheiluradio. Lasten säilöönotto rikkoo ihmisoikeuksia. 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mikko Mallikas 18.30 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas 18.44 Pax maan kamaralla 19.00 Tanskalainen maajussi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30 X3M-tv: Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Perilliset 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhesirkus 22.30 Älä kokeile tätä kotona 23.00 SVT: Sportnytt 23.15 SVT: Från Sverige till himlen 23.45 SVT: Seriestart: Auktionssommar 00.15 SVT: Aktuellt 00.55 SVT: Kulturnyheterna 01.00 SVT: Västnytt 01.10 SVT: Nyhetssammanfattning 01.15 SVT: Gomorron Sverige sammandrag 01.45 SVT: En bok, en författare 02.05 SVT: Fångad 02.30 - 03.00 SVT: Hjärtevänner FOX 06.00 Sky News 06.37 FOX Kids 09.10 Wipeout 10.00 Karita, raakaa ja makeaa 10.05 ShowHau 10.30 Kalle-Chef on the Beach 11.00 FOX Wild: Eläimellistä duunia 11.50 How I Met Your Mother 12.40 Totta vai tarua. 21.50 Merisää. Unelmista totta. 20.06 Sää. Suomen herkullisin sarja jatkuu uusilla jaksoilla. 21.00 Aku ja 7 ihmettä Kiina. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 23.15 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Kallista kipua (7) Avoimet 21.00 21.10 ovet. 00.15 Revolution (16) Mennei12.20 Kakola Äidit tapaavat vankilassa olevat poikansa. 12.50 Kakola ?Meidät on hylätty!? 13.20 Valomerkki 13.50 Ajankohtainen kakkonen 14.25 Tarinateltta 14.40 - 15.10 Ykskaks paksuna (12) Laura on saanut keikkatyötarjouksen. 15.15 Jinsy-saari (7) Zoop. 15.40 - 16.25 Doctor Who (12) Aavejahti. 16.30 Galaxi (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Neljä vuodenaikaa: Syksylaulu 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 - 18.46 Sydänmailla (7) 14/18. 08.15 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. 11.03 Maakuntaradio. 06.53 Mitä ihmettä. 09.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen kanalintuilta 0203-17600. 13.35 Maailmanlopun odottajat 14.30 Lentoturmatutkinta 15.20 How I Met Your Mother 16.10 American Dad 16.35 Family Guy 17.00 Karita, raakaa ja makeaa 17.05 Huutokaupan metsästäjät 18.05 Matkalaukkujen metsästäjät 18.30 Lyödään ällikällä 19.00 Jaakon matkassa 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Cops 00.10 Nolot vartalot 01.55 Alaskan poliisit 03.40-05.59 Sky News SUB 10.00-11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Jamie Oliverin koululaishaaste 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Kolme miestä ja tyttö (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (S) 21.00 Top Chef 22.00 NCIS: New Orleans (12) 23.00 Sons of Anarchy (16) 00.10 Kolme miestä ja tyttö (7) 00.40 Star-Crossed-Maailmat vastakkain (12) 01.40-05.25 Voittostudio TV5 06.15 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 07.10 Ihmemies MacGyver (12) 08.05-09.00 Matlock (7) 12.00 Kellarin kunkku (S) 12.55 Kadonneet (7) 13.55 Ihmemies MacGyver (12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Suhdekoukerot (S) 16.25 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 20.00 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.30 Brooklyn 99 (12) 21.00 Elokuva: Muumion paluu (12) 23.35 Tappavat suhteet (12) 00.40 5D: Omituinen pakkomielteeni (S) 01.15 Elokuva: Muuten, se viimeöinen (16) 03.15-03.44 Suhdekoukerot (S) JIM 11.30 Maailman parhaat kalapaikat 12.25 JIM D: Modern Marvels 13.15 LA Ink 14.10 Leijonan luola UK 15.05 MasterChef Australia All Stars 16.05 Gordon Ramsay-pannu kuumana 17.05 LA Ink 18.05 MasterChef Australia All Stars 19.00 Leijonan luola UK 20.00 Surkeiden kuskien autokoulu (S) 20.30 Amerikan rumimmat tatuoinnit 21.00 Suomen Tulli 22.00 Poliisit (7) 23.00 Leijonan luola UK 00.00 Vuorien sankarit (S) 00.55 Gordon Ramsay maailmalla 01.55 MasterChef Australia All Stars 02.45 LA Ink 03.40-04.05 Trigger Happy TV (7) LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Olet mitä syöt 10.30 Liv D: Tanssikisojen superäidit (S) 11.30 Liv D: Isosti seksikäs (S) 12.30 Kodikkaasti vuokralla 13.00 Hulluna leivontaan 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Illallissota 15.30 Nätti nakuna 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 18.00 Manhattanin äitiyskonsultti (7) 18.55 Hurja remontti 19.50 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Valheen vangit (S) 22.00 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami 23.00 Sinkkuelämää (12) 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Toisenlaiset äidit 01.10 Supertähtien siivellä 02.05 Sisustus uusiksi miehen tapaan ñ USA 03.10 Rullaavat tytöt (S) 03.4504.40 Supermarjo ja tytöt 2 AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00-11.00 Hyvästi lemmikki! 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Viimeinen sauma 14.40 Pientä pintaremonttia 15.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Hyvästi lemmikki! 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Valtiatar (12) 22.00 NYC:n täydelliset naiset 23.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 23.55 House (12) 01.00-05.00 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. 09.10 Sää. 11.57 Päivän mietelause. 17.20 Aristoteleen kantapää: Kesä tuli että pam! 17.4518.15 Vaatesuunnittelija ja elokuvantekijä Paola Suhonen 18.20-18.29 Volter Kilpi: Kirkolle. Ohjaaja Mark Cousins paljastaa filmihullujen ja elokuvahistorioitsijoiden tärkeimmän ominaisuuden. 18.30 Emmerdale (S) Kummitä- TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.15 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.35 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.11. 00.05-05.00 Yöradio-toiveiden yö. Mitä nukutuksen tai unen aikana tapahtuu? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vaalien välissä: Pätkähallituksen kuntotesti Pätkähallituksen kuntotesti. Selviääkö Stubbin nelikko maaliin, vai meneekö oppositio kalkkiviivoilla ohi. 04.02-04.55 Kantritohtori Teppo Nättilä. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40-07.00 Puheen Aamu 07.20-07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Noronen & Kivelä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08-18.00 Puheen Iltapäivä 17.15-17.45 Jokapaikan Reetta 18.00 Yle Uutiset 18.03-21.30 Urheiluilta 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Noronen & Kivelä 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. 06.25 Aamusoitto. 19.03 Urheiluradio. 06.05 Hartaita säveliä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15-07.44 Aamusoitto. 15.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio
Luultavasti ei yhtään mitään. TV1 klo 20.00 Illan Akuutissa kerrotaan muun muassa, että eturauhassyövän seulonta toimii. Tuore laaja eurooppalaistutkimus kertoo, että kuolleisuus oli seulontaan kutsutuilla miehillä noin viidenneksen matalampaa kolmentoista vuoden aikana. 18-minuuttinen taltiointi lihallistaa Juice Leskisen maineikkaan, yhden kokonaisen vinyyli-lppuoliskon mittaisen samannimisen laulun. Juice Leskinen Grand Slamin vuoden1983 tupla-abumilta ?Boogieteorian alkeet peruskoulun ala-astetta varten, lyhyt oppimäärä. tätä mammuttibiisiähän ei Juicen normaalikeikolla päässyt kuulemaan. Leskinen on itsekin vähän hukassa käynnistäessään laulua, mutta kun oma bändi ja liuta kavereita Pantse Syrjästä Mika Sundqvistiin ja Matti Pellonpäästä Harri Marstioon tulee matkan varrella tueksi, niin voi jo laulaa, että ?tämähän kulkee nyt.... Ja mitä Kubrick haluaakaan kertoa poistamalla tuolin kohtauksesta tai muuttamalla kirjoituskoneen väriä kesken elokuvan. Tässä voi tosin mennä liian pitkälle, ja tänään nähtävä Rodney Ascherin kiehtova dokumenttielokuva ?Huone 237. kirjoittanut Philip Roth on aikamme palkituimpia kirjailijoita. Kuka on tämä amerikkalaisen yhteiskunnan tarkkanäköinen ja teräväkielinen havainnoitsija? 81-vuotiaan Rothin itsensä lisäksi lisäksi hänestä puhuvat Teemalla nähtävässä henkilödokumentissa monet ystävät kuten Mia Farrow. Rolf Bamberg Akuutti Tampereen Tullikamarin lavalla oli vuonna 1988 ruuhkaa, kun Juice Leskinen sai bluesiaan tukemaan paitsi Grand Slam -bändinsä myös koko joukon muita kavereitaan. Ylitulkittu Hohto YLE Teema klo 21.10 Teeman elokuvafestivaalin ohjelmistossa lauantaina nähtävä ?Hohto. kertookin Hohtoon hurahtaneista faneista, jotka tarjoavat toinen toistaan kummallisempia tulkintoja Hohdosta. Yksi yhdistää saksalaisen Adler-kirjoituskoneen urheilupuseron numeroon 42 ja päättelee Hohdon kertovan juutalaisten kansanmurhasta. Toinen rakentaa tarkkoja pohjapiirroksia hotellista ja ihmettelee sen ristiriitaisuuksia, eikä ilmeisesti täysin ymmärrä, että elokuvan hotelli on ollut lavaste, jonka seiniäkin on voitu tarvittaessa liikuttaa. Samaan aikaan eturauhassyövän ylihoitamisestakin on haittoja. Ruumiinavauksissa yli puolella 60?70-vuotiasta miehistä löytyy eturauhaskasvaimia, jotka eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia miehille heidän elinaikanaan. Toisessa jutussa valotetaan, kuinka pyörätuoli ja talvi ovat haastava yhdistelmä. Kaupunkeja ei ole rakennettu pyörätuolilla liikkujia varten. löytyvän pikkuklassikon tarinassahan Juice odottaa aamuyön junaa Pieksämäen autiolla asemalla, ja ryhtyy mielessään tekemään simppeliä biisiä. Alakuloisena renkutuksena alkanut laulu paisuu kuvitteellisten vierailijoiden ansiosta varsin mittavaksi pop-sinfoniaksi. Kaurismäen elokuva ei tuo monisäkeistöiseen lauluun sinänsä mitään uutta. Tamperelaisen paikallisradion vuonna 1988 bileisiinsä organisoimasta ohjelmanumerosta taltioitu pätkä on itse asiassa aika hapuileva, koruton ja vähän innotonkin dokumentointi sinänsä poikkeuksellisesta tapahtumasta . ja ?Ihmisen tahran. (The Shining, Englanti 1980) on yhä edelleen Stanley Kubrickin aliarvostetuimpia elokuvia, vaikka se epäilemättä kuuluu kauhuelokuvan mestarillisimpiin saavutuksiin. Selitys löytynee sanasta ?kauhuelokuva?, koska aivan kuten Kubrick ?2001: Avaruusseikkailussa. käänsi scifi-elokuvan genren lapsellisista ja epäuskottavista b-filmeistä tiukan realis- tiseen ja näyttävään suuntaan, tarttui Kubrick Hohdossa jälleen taidekriitikkojen halveksimaan lajityyppiin ja hioi siitä oman tyylikkään näkemyksensä. 26.11.2014 Hapuileva tallennus Juice-klassikosta YLE Teema klo 19.05 Keskiviikosta sunnuntaihin jatkuvan Teeman elokuvafestivaalin avaukseksi nähdään Aki Kaurismäen ohjaama lyhytelokuva ?Bluesia Pieksämäen asemalla?, joka näin saa samalla televisioensi-iltansa. Talvi ei yksistään tee barrikadeja huonolle liikkujalle, sillä hyvänä apuna on huono kaupunkisuunnittelu, joka loihtii samalla tavalla ylitsepääsemättömiä esteitä. Rakennelmien ja sään aiheuttamiin esteisiin on törmännyt myös alaraajahalvaantunut Aleksi Kirjonen. Oululainen WilmaFiona Dufva sairastui aggressiivisesti etenevään MS-tautiin kaksi vuotta sitten. Sairauden mukana tulivat toistuvat pahenemisvaiheet sekä jäykkyyskohtaukset, mutta Wilma-Fiona yrittää elää mahdollisimman tasapainoista elämää.. Hohtoon tyytymättömiä oli toki paljon, myös kirjailija Stephen King, joka ei erityisemmin pitänyt siitä, kuinka Kubrick käsitteli hänen romaaniaan. Kubrickin elokuvista löytää usein uusia merkityksiä ja sisältöjä useammalla kat- somiskerralla, eikä Hohto ole tästä poikkeus. Dave Lindholmin kanssa tosin ei oikein tahdo kulkea, sillä hän joutuu ottamaan kitarasisääntulonsa uusiksi. Bluesia Pieksämäen asemalla -filmistä ei jää elokuvan eikä musiikkitallennuksien historiaan suurta jälkeä. Mutta onhan sillä kai joku itseisarvo, että tuokin harvinainen hetki saatu säilötyksi jälkipolville. 23 Philip Roth Yle Teema klo 16.00 Muun muassa ?Miehen muotokuvan?, ?Portnoyn taudin
26.11.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA Eeva-Johanna Eloranta kansanedustaja, FM, VTM Sinun puolestasi www.eeva-johanna.net Varsinais-Suomi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO 24 www.jytyliitto.fi www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. www.tyovaenperinne.fi