Demokraatti 26.11.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Se on talouden valopilkku ja kantaa kortensa veropottiin. 21 /2 26.11.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI VALTUUTETTU Huipputyyppien kisa KUNTAVAALIT Vaalityötä maskin takaa KRIISI Pelastaako Biden demokratiat PAL.VKO 2020-50 00 74 43 -2 02 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 20 / 26 . m ar ra sk uu ta TEEMA: Peliala kasvoi aikuiseksi. Demok26112020_001.indd 1 18.11.2020 9.35
Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. (09) 774 3110, sähköp. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. tsl.fi Demok26112020_002.indd 1 18.11.2020 9.51. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet
KASVO TEEMA ILMIÖ De_26112020_03.indd 3 18.11.2020 16.11. 3 Demokraatti 21 /2 32 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 26. Korona koettelee tapahtuma-alaa. MARRASKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI DEMOKRATIAKRIISI LUPA PELATA KOHDATAAN! Onko Biden demokratioiden pelastaja. Suomi on pelialan suurvalta
Va. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Pelialalla on vahva eetos, että maksetaan yhteiskunnalle takaisin. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 57 21 KRISTIAN PARVIAINEN Valtuutettukisan finalisti KOOPEE HILTUNEN Pelialajohtaja + TEEMA Pelit 57 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 28 30 32 38 39 40 42 46 48 50 52 53 54 65 72 73 De_26112020_04.indd 4 19.11.2020 10.31. 21 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Punainen planeetta Viikon kuva: Pesäpallon alku Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Roosa Pöyhönen D-analyysi: Velatonta velkaa D-ilmiö: Bidenin demokratia Valtuutettukisa: Huipputyypit Indeksi: Elina Pylkkänen Mepitshow: Eero Heinäluoma Kuntavaalit: Maskin takana Britannia: Populismi hiipuu Solidaarisuus: Lupa kukoistaa Kuvataiteet: Ryijyistä maalauksiin Linna: Työläiskirjailija vasten tahtoaan Kirjat: Kekkonen fiktiona ja faktana Elokuvat: Elämän suolaa Australiasta Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Sodasta sodanvastaisesti Pelin purku: Kuin Fütterer Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hanna Paulomäki IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Paulina Ahokas Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Kimi Uosukainen Joulupukkikisa: Nyt on jo helppoa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 10.12. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
5 Demokraatti Rane Aunimo va. Lupaavat tulokset koronarokotteista ovat nostaneet yleistä innostusta maailmanlaajuisen pandemian loppumisesta, mutta esimerkiksi Lapin tulevaa talvisesonkia rokote ei ehdi pelastamaan. Ministeri Michael Gove on väläyttänyt sulun jatkumista myös joulukuun 2. Keskustan Lapin piiri oireili vaatimuksella perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) erottamisesta, johon puheenjohtaja Annika Saarikko ei yhtynyt. Odotettavissa on lisää kuolemia niin maailmalla kuin meillä ja taloudellista ahdinkoa. De_26112020_05.indd 5 18.11.2020 15.50. Britannian lisäksi esimerkiksi Ranskasta ja Venäjältä ei saa tällä hetkellä tehdä lomamatkoja Suomeen. Myös muun muassa yhdysvaltalaisia ja japanilaisia kehotetaan harkitsemaan kahdesti tai välttämään Suomeen tuloa. E uroopan ja maailman koronakartta hehkuu synkeän punaisena joitakin harvoja poikkeusmaita lukuun ottamatta. Ei tietenkään. Valoa tunnelin päässä on näkynyt vähän. LYHENEVIEN PÄIVIEN hämärtyvä näkymä herättää monenlaista väsymystä. Syylliseksi turismin kaikkoamiseen kelpasi Kiuru, jolla ei ole mitään tekemistä brittihallituksen päätöksen kanssa, jonka mukaan sulussa olevasta maasta ei ole sallittua tehdä lomamatkoja minnekään. Piirikokouksen alla Britannian suurin matkatoimisto TUI oli ilmoittanut peruvansa marrasja joulukuun matkat Lappiin. Kyse ei siis ole siitä, että talven matkailukausi pelastuu, kun Suomi höllentää matkustusrajoituksia. Sellaisia valtioita kuin Suomi, missä syksyn nousseista tartuntaluvuista huolimatta tilanne on edelleen kohtalaisen hyvä ja vakaa ja missä tartuntojen jäljittäminen ja ketjujen katkaiseminen on onnistunut monia muita maita paremmin. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Punainen planeetta Pääkirjoitus KORONAPANDEMIA EI LOPU SORMIA NAPSAUTTAMALLA. päivän jälkeen, mutta tämäkin tuntui jääneen monelta huomaamatta. Onko tämäkin ministeri Kiurun syytä tai matkustusrajoitusten. Suoranaisen hädän tulevan edessä jokainen ymmärtää. Tuhannen euron kysymys on, kuinka moni edes haluaisi lähteä lomalle vallitsevassa koronatilanteessa. Muun muassa matkailuala elää silti syvää ja huolestuttavaa kriisiä, mutta ei suinkaan ainoana. Krista Kiuru, sosiaalija terveysministeriö tai edes Suomen hallitus ei voi lopettaa koronapandemiaa sormia napsauttamalla. Kaikki nämä maat kuuluvat niiden kymmenen maan joukkoon, josta tehdään Suomeen eniten matkoja
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, M au ri Vu or in en De_26112020_06.indd 6 19.11.2020 12.04
Lajin oli kehittänyt Tahko Pihkala. Sata vuotta sitten, 14.11.1920, pelattiin ensimmäinen nykymuotoisen pesäpallon koeottelu Helsingissä Kaisaniemen kentällä. De_26112020_06.indd 7 19.11.2020 12.05. 7 Demokraatti ISÄLTÄ POJALLE. Pesäpalloa levitettiin aluksi erityisesti suojeluskuntajärjestön kautta. Sommarössä vuonna 1953 otetussa kuvassa opetetaan pelin saloja nuorille. Pesäpallosta tuli suosittu koulupeli. Pesäpallo oli paranneltu versio Pihkalan jo vuonna 1915 suunnittelemasta pitkäpallo-pelistä
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että monien kuntien talous painui jo ennen koronaa miinukselle. Lentomatkustaminen on koko maailman väestön mittapuulla harvinaista. Raskain hiilijalanjälki on rikkaiden maiden lentomatkustajilla. Kärkipaikkaa pitää Yhdysvallat. Ilmastonmuutoksen torjunta etenee myös enemmistödiktatuurilla. Eikä ole koronaa tälle pallolle synnyttänyt. Reinan mukaan veroprosenttipäätösten tärkein viesti onkin se, että valtaosa kunnista – kaikkiaan 266 kuntaa – pystyi erittäin vaikeissa olosuhteissa pitämään verot vuonna 2021 ennallaan. TARJA FILATOV TWITTERISSÄ Kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien taloushaasteita. Korottajakunnissa asuu yhteensä noin 700 000 ihmistä. Kuntaliiton mukaan veroprosenttiaan nostavien kuntien määrä ei ole aiemmin 2000-luvulla mennyt 40 kunnan rajan alle. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Supertupruttajat kuriin V IIK O N LU KU 33 prosenttia. Lapin matkailu on pahimmin koronasta kärsiviä. KUNTIEN TALOUSAHDINGOSTA huolimatta aikaisempaa harvempi kunta on korottamassa kunnallisveroprosenttiaan ensi vuodeksi. Matala korottajien lukumäärä kertoo myös siitä, että verojen korottaminen on kunnille viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden turvaamisessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo. Lisäksi koronapandemia on pienentänyt kuntien verotuloja ja vaikeuttanut talouden ennustettavuutta. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin – 20,02 prosenttiin. Tänne tahtovat eivät pääse Suomeen lähtömaiden rajoitusten takia. Veroprosenttiaan laskevat kunnat ovat Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ KUNTATALOUS Koronan aiheuttamien talousongelmien helpottamiseksi Suomen pienituloisista verojen korottamista kannatti 43 prosenttia ja suurituloisista Lä hd e: Ka ns al ai se t ko ro na kr iis in ke sk el lä -r ap or tt i Pelättyä parempaa Pandemiassa tarvitaan yhteistyötä eikä vaalityötä. – Kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien edessä olevia taloushaasteita, joten tarkkaa, kuntalaisten hyvinvointiin ja vahvempaan kuntatalouteen tähtäävää sopeutustyötä on jatkettava myös tulevina vuosina, Punakallio arvioi. – Valtion koronatuet ovat padonneet merkittävästi painetta epidemiasta aiheutuviin kuntaverojen korotuksiin, aivan kuten tukien tarkoitus olikin. Näissä kunnissa asuu yhteensä noin 21 000 ihmistä. Toissa vuonna vain 11 prosenttia ihmisistä lensi lentokoneen kyydissä, ja neljä prosenttia ihmisistä lensi ulkomaille. Viime vuonna kuntaveroa korotti 53 kuntaa. Yksi tällainen tapa on runsas lentäminen. Esimerkiksi erilaisten ”superpäästäjien” elämäntapojen muuttamisella. Kuntaliitto kertoo valtaosan korottajista olleen pieniä kuntia, mutta korottajien joukossa oli myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Mutta Eurooppa on suljettu. TOVE ASUKAS TWITTERISSÄ Kiuru ei vastaa muiden maiden matkailurajoituksista. De_26112020_08.indd 8 19.11.2020 9.12. Tutkijoiden mukaan yksi prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista lentopäästöistä (2018). Sen lentopäästöt ovat suuremmat kuin kymmenen seuraavaksi eniten päästävän maan lentoliikenteen päästöt yhteensä. Kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ensi vuonna ja laskee neljässä. Korkein kunnallisveroprosentti on Halsualla, alhaisin Kauniaisissa. Nousua on vuoteen 2020 verrattuna 0,6 prosenttiyksikköä
Ja haloo EU-parlamentin EPP-ryhmä, johon kuuluu Suomesta kokoomus ja Orbanin Fidesz-puolue. Mutta esimerkiksi sinä, hyvä Viktor Orban, oletko kysynyt unkarilaisilta, kuinka tärkeänä he pitävät EU:lta tulevaa rahallista tukea. Nyt te ilmoititte kaatavanne EU:n budjettija elvytyspaketin, jos mekanismi etenee. PAMin toiminnan hiilijalanjälki vuodelta 2019 oli 536 tonnia hiilidioksidia, jonka PAM on nyt kompensoinut. Ja sillä tuella olet sinäkin rakentanut itsevaltiuttasi jo vuosikausien ajan. De_26112020_08.indd 9 19.11.2020 9.13. Vaikuttaa siltä, että erityisesti ikä ja sukupuoli selittävät yhdessä koettua ikäsyrjintää. Eikö pelota, että EU vihdoin löytää itsestään paljon kuuluttamansa arvoyhteisön, tiivistää rivinsä ja sanoo ”ei” kiristysja lypsämisyrityksille. Miesten iän ei nähty olevan yhteydessä koettuun ikäsyrjintään. Kait muistat, että EU-tuissa on kyse miljardeist a euroista niin Unkarille kuin Puolallekin. Kaupassa rahoitetaan toisaalla kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä, hiilinieluja lisääviä tai kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehästä pysyvästi poistavia toimia. Etenkin, kun tuoreen kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia eurooppalaisista kannattaa sitä, että EU-tukien saaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteeseen, pohtii Demokraatin väki. Ikäsyrjintäkyselyssä erot eri ikäryhmien välillä olivat siinä määrin pieniä, että kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ikä ei yksin selitä ikäsyrjintää. Toimipaikoissa suurin päästölähde oli lämmitys, noin 18 % hiilijalanjäljestä. Kuinka kauan EPP kehtaa katsoa Fideszin öykkäröintiä EU:n yhteisiä arvoja vastaan. Jatkossa liitto pyrkii määrätietoisesti pienentämään hiilijalanjälkeään. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari NASAN SALMA KORVATUNTURIN KOHAUS ”Jos minä sitten yritän.” ”Äläs nyt, saat etumatkaa!” Hyvä epädemokratiat, taas te, Unkarin ja Puolan ylin johto, olette kiristämässä Euroopan unionia. Pari viikkoa sitten EU-maiden neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät sopuun uudesta oikeusvaltiomekanismista, jolla voidaan jarruttaa demokratian heikentymistä Euroopassa. TYÖELÄMÄ NAISTEN PALKKAUS on miehiä kehnompaa, ja tuoreen selvityksen mukaan yli 55-vuotiaat naiset myös kokevat miehiä useammin ikäsyrjintää työssä. Oikeusvaltioperiaate ei kelpaa teille, koska haluatte nakertaa kansalaistenne – ja samalla EU-maiden – demokratiaa. Sen osuus oli tasan puolet kokonaispäästöistä. Aiheuttamansa hiilijalanjäljen PAM hyvittää vapaaehtoisen päästökauppamarkkinan kautta sertifioiduilla kompensointihankkeilla. Keskivertosuomalaisten hiilijalanjälki on reilu 10 hiilidioksitonnia vuodessa. Akava Worksin selvityksen mukaan erityisesti pitkään työelämässä olleiden naisten kokema ikäsyrjintä on sukupuolittunutta. Viime vuonna PAMin toiminnassa suurin hiilijalanjälki aiheutui matkustamisesta. TYÖELÄMÄ Hiilivapaata edunvalvontaa Syrjintää koko työura PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM on tiettävästi ainakin Suomen, mutta ehkä koko maailmankin, ensimmäinen hiilineutraali ammattiliitto. PAMin hiilijalanjälki vastaa näin noin 50 keskivertosuomalaisen jälkeä
Vas tau kse t: 1) Lee na Kro hn 2) Per un 3) Loi maa lta 4) Ann i Sin nem äki 5) Ale xan der Stu bbi n 6) Kal ifo rni ast a, 55 7) Lei jon a 8) Sod an jum ala 9) Ete läKar jal ass a 10 ) 194 0-lu vul la MAAILMAN TILA • Oikeusvaltioperiaate Nyt testataan Euroopan arvot U nkari ja sen peesissä Puola uhkaavat kaataa EU:n budjettiesityksen ja 750 miljardin euron hätärahoituspaketin, jos oikeusvaltioperiaate etenee EU:ssa. Kumpikin maa on suurelta osin riippuvainen EUtuista. 4. Mistä osavaltiosta saa eniten valitsijamiehiä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Mistä kaupungista tulee lentopallojoukkue Hurrikaanit. 6. 2. 7. 5. Myös Suomi EU-puheenjohtajakaudellaan 2019 teki esityksen, että EU:n budjettiin tulisi asetus, jossa oikeusvaltioperiaatetta budjettirahojen käytössä vaarantava jäsenvaltio voisi jäädä ilman rahaa. Minkä maan uudeksi presidentiksi valittiin Francisco Sagasti. 3. Kuvan henkilö on toiminut myös kehitysministerinä. Näitä periaatteita ovat muun muassa ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. 8. Oikeusvaltioperiaatetta on EU:ssa ajettu jo pitkään. 10. Millä vuosikymmenellä ensimmäiset Muumi-kirjat ilmestyivät. Budjetti ja rahoituspaketti vaativat edetäkseen EU-maiden yksimielisen hyväksynnän. Kenen johtamassa hallituksessa. De_26112020_10.indd 10 18.11.2020 14.45. Jos olet syntynyt 30.7., mikä on horoskooppimerkkisi. Miettinen pitää mahdollisena, että elvytysrahastosta voidaan päättää hallitusten välillä ja Puola ja Unkari jätetään kokonaan sen ulkopuolelle. Minkä jumala Ares on kreikkalaisessa mytologiassa. EU:n parlamentin ja neuvoston tekemän esityksen mukaan oikeusvaltioperiaatteen rikkominen voisi vaikuttaa EU-tukien maksamiseen. Eurooppatutkija Timo Miettinen arvioi Ylen haastattelussa, että Unkarin ja Puolan kohdalla on kyse sisäpolitiikasta sekä viivytystaistelusta, jota niiden on vaikea voittaa. Jokainen jäsenvaltio on sitoutunut näihin perussopimuksessa. Kuka on kirjoittanut Finlandia-palkitun kirjan Matemaattisia olioita tai jaettuja unia. Minkä maakunnan alueella Luumäki sijaitsee. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Franziska Kraufmann Eiköhän vetäistä joku kupletti! 10 VIS V 1. 9. Kuka sai toiseksi eniten ääniä kuntavaaleissa 2017
Lähdemme vaaleihin omalla ohjelmalla. Ehdokkaana Moniäänistä harmoniaa Demarinaiset puolustaa turvallista vaalityötä. Nostamme myös esille turvallisen vaalikampanjoinnin tärkeyttä. Kuorolaulu opettaa moniäänisen harmonian löytämistä. Ja kun tasa-arvosta puhutaan, miehet ovat aina tervetulleita mukaan Demarinaisiin. Teemme näkyväksi yhteiskunnan sokeita pisteitä kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, koulutamme puolueen jäsenistöä tasa-arvokysymyksissä ja tuomme laajemminkin esille fenimismiä ja tasa-arvoa. De_26112020_10.indd 11 18.11.2020 14.45. Mikä on tasa-arvon tilanne SDP:ssä. Ei meillä ole puolueessa vastakkainasettelua, SDP:ssä luotetaan naisiin. Mitä nostat Demarinaisten tärkeiksi tehtäviksi. Mikä meno Roosa Pöyhönen, Demarinaisten toiminnanjohtaja. Tulossa on paljon feministihenkistä toimintaa. Delfiini on älykäs laumaeläin, joka elää merissä. Suunnittelemme parhaillaan kuntavaaleja ja ensi vuoden tapahtumia. Tosin olen kuorostani (Hämäläis-Osakunnan Laulajat) koronan takia tauolla. Olemme tasa-arvon edunvalvojia. Miksi. Ja tästä kertoo myös puolueen upeiden naisjohtajien hieno toiminta. 11 Demokraatti olevat naiset saavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa viestejä, joissa on seksuaalisella väkivallalla uhkailua. Toimintamme on kaikille avointa sukupuoleen katsomatta. Pidän myös itse omassa elämässäni vettä tärkeänä elementtinä. Mikä on sen anti työhösi. Innostunut. Harrastat kuorolaulua. SDP on aina ollut tasa-arvopuolue, mutta meidän pitäisi tehdä rohkeampia ulostuloja ja tarttua hanakammin tasa-arvokysymyksiin. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MIEHET OVAT AINA TERVETULLEITA MUKAAN DEMARINAISIIN. Toki myös miehet voivat kokea uhkailua vaalityössä, mutta naisten kohdalla se on paljon julmempaa. Siinä muistutamme, miten kunnat ja valtuutetut voisivat tuoda esille tasa-arvokysymyksiä. Voimaeläimesi on delfiini. Mitä kuntavaalisuunnitelmia Demarinaisilla on. Vaalikentillä ei saa ketään jättää yksin
Eurooppa elää ennenkokemattomassa velkahybriksessä. Suomen EU-jäsenmaksu on noin prosentin luokkaa bkt:sta. Sen takia juuri nyt pitäisi puhua kansallisesta vastuusta julkisen talouden hoidossa. Samalla tavalla sijoituksena pitäisi katsoa myös Suomen EU-jäsenmaksuja. Nyt kiihdytetään velaksi NO BAILOUT -SÄÄNNÖSTÄ PUHUVIA PIDETÄÄN VELKAJUHLAN ILONPILAAJINA. EU:n koronakriisissä tekemät toimet pitää nähdä poikkeuksena, ei pysyvänä muutoksena. EU:N TUKIPAKETILLA ja jakoperusteilla on tehty myös Suomessa oppositiopolitiikkaa. Myös juridiikkaan on vedottu, vaikka moni suomalainen Eurooppa-oikeuden professori pitää pakettia juridisesti oikeutettuna. S ijoittaminen – niillä joilla on tähän varaa – tuntuu olevan muodissa. Eurooppa elää nyt eräänlaisessa ennenkokemattomassa velkahybriksessä. Velkarahalla elvyttäminen on Suomelle nyt viisasta, kun nollakorkojen takia raha on edullista. Se on viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Velkaan ja sen takaisinmaksuun suhtaudutaan vähätellen, kuin epätodennäköisen tulevaisuuden vaihtoehtoon. Nyt monen maan velka jo huitelee lähellä sataa prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Niistäkin on jaksettu taas vääntää. Koronan takia tehdyn tukipaketin asemesta nyt ehkä kannattaisi ennemmin puhua EU-maiden nopeasta velkaantumisesta näiden omien elvytystoimien takia. Yhtälö on haasteellinen, jos pohjana on alijäämäinen talous, suuri velkataakka ja kestävyysvaje. analyysi De_26112020_12.indd 12 18.11.2020 17.11. Ennen koronaa paheksuttiin maita, jotka eivät pysyneet euromaiden sopimuksessa, jonka mukaan velan pitäisi olla alle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kritiikissä on usein unohdettu tilanteen poikkeuksellisuus. Vertailun vuoksi: Euroopan Hannu Hanhella eli Ruotsilla oli viime vuonna julkista velkaa vain 37 prosenttia suhteessa bruttokansantuot teeseen. Etenkin sen jälkeen, kun EU teki päätöksen 750 miljoonan euron tukipaketista, jolla korjataan koronan aiheuttamia vahinkoja EU-maissa. Kaikenlaiset sijoitusgurut haluavat, että ihmiset laittavat lottoeuronsa vaikkapa osakkeisiin. Monissa tutkimuksissa on todettu, että Suomi hyötyy taloudellisesti EU-jäsenyydestä huomattavasti enemmän kuin maksaa EU:lle. Olennaista on aikanaan keksiä keinot, joilla velkaantuminen pysäytetään. Koronakriisistä huolimatta no bailout -sääntöä pitää ajaa eteenpäin, vaikka siitä puhuvia pidetään velkajuhlan ilonpilaajina. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Kuukausi sitten taloustieteilijä Sixten Korkman arvioi – eri tutkimustuloksiin vedoten – Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä vuositasolla noin 13 miljardin euron arvosta pelkästään sisämarkkinoilla olemisen ansiosta. Taikasana on talouskasvu, joka vaatii parempaa työllisyyttä ja vahvoja yrityksiä. Suomi on toistaiseksi pysynyt alle 60 prosentissa, mutta joidenkin arvioiden mukaan myös Suomen suhteellinen velkaantuminen voi nousta jopa sataan prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä
Yleisin syy koulupudokkuuteen on psyykkisissä oireissa. Viime vuonna kuntaveroa korotti 53 kuntaa. Keskeyttämisprosentti on 10–11. Toiseksi yleisin syy on motivaation puute. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Joka kymmenes uhkaa pudota opinnoista G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: O pe tu sh al lit us , ke vä t 20 20 Tasa-arvo Taas murtui lasi katto. Arvioiden mukaan peruskoulussa on vähintään 4 000 koulupudokasta – yläkouluikäistä 7.–9. 560 000 4 000 Suomessa ammatillisen koulutuksen opiskelijoita on hieman yli 200 000. luokkien oppilasta – jotka ovat niin paljon poissa koulusta, että tämän vuoksi on ryhdytty toimenpiteisiin. 200 000 20 000 De_26112020_13.indd 13 18.11.2020 14.28. EK valitsi ensimmäistä kertaa naisen, Jaana Tuo misen, hallituksensa puheenjohtajaksi. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: EK Lähde: Kuntaliitto Arvostamme suomalaista työtä. Ahdistusja masennusoireita on liki 10 prosentilla nuorista. Tutkimusten mukaan kahdeksannen luokan syksy on tyypillisin aika, jolloin koulusta putoaminen alkaa. Veronkorottajat Kunnallis veroprosentti nousee 39 kunnassa ensi vuonna. Huonoimpina vuosina opiskelun keskeytti jopa 15 prosenttia toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. 2. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Määrä on kasvanut pitkään. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 1. Suomessa peruskoulussa opiskelee 560 000 oppilasta. Lähes 10 prosenttia 13–18-vuotiaista on ollut erikoissairaanhoidon asiakkaana viime vuosina
14 Demokraatti Y hdysvaltain ja Euroopan suhteiden odotetaan palaavan normaaliin Joe Bidenin voitettua Yhdysvaltain presidentinvaalit. – Alueellisia kauppasopimuksia on neuvoteltu uusiksi. Osa haluaa vahvistaa sääntöpohjaista järjestystä ja osa ajattelee, että Euroo pan pitäisi mukauttaa itseään suurvaltakilpailuun. Euroopalle Donald Trump on tutkija Timo Miettisen mukaan ollut herätys. Euroopassa on ajateltu WTO:n, YK:n ja myös monien kansainvälisten sopimusten merkityksen viime aikoina heikentyneen. Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs Kuvitus Timo Sparf Liittoa liiton päälle Liittoa liiton päälle ILMIÖ De_26112020_14.indd 14 19.11.2020 9.21. Samalla suurvaltojen kilpailu on Miettisen mukaan lisääntynyt. Yhdysvaltojen on nähty presidentti Donald Trumpin tammikuussa päättyvällä kaudella käpertyvän itseensä ja suosivan kahdenvälisiä suurvaltasuhteita perinteisten liittolaisten kustannuksella. Yhdysvallat blokkasi WTO:n piirissä tehtävän yhteistyön ja irtisanoutui Pariisin ilmastosopimuksesta. Demokratioita haastetaan niin ulkoa kuin sisältä. Eurooppa ei ole voinut luottaa Yhdysvaltain kykyyn olla mukana perinteisissä sääntöpohjaisissa mekanismeissa, Miettinen summaa. Onko Joe Bidenin esittämästä demokratioiden liitosta pelastajaksi, vai luotetaanko siinä jälleen kerran liikaa Yhdysvaltojen hyväntahtoisuuteen. – Tästä on erilaisia analyyseja Euroopassa
15 Demokraatti Liittoa liiton päälle Liittoa liiton päälle De_26112020_14.indd 15 19.11.2020 9.21
Siis jotain sellaista, jota olemme tottuneet kutsumaan läntiseksi maailmaksi. Yksikin erimielinen valtio voi kaataa sovun veto-oikeudellaan. Siellä päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Miettisen mukaan demokratioiden liitto edustaa uutta strategista ajattelua. Yhteiskunnan kannalta välttämättömiä tuotannonaloja on ajateltu Miettisen mukaan uusiksi. On selkeitä yhteisiä intressejä, joihin sekä EU:n että Yhdysvaltain olisi syytä vastata, Miettinen sanoo. Mikä oli liberaalin demokratian visio siitä, Timo Miettinen kysyy. Kiina ja 14 itäisen pallonpuoliskon maata solmi reilu viikko sitten historiallisen vapaakauppasopimuksen, jota on luonnehdittu maailmanhistorian suurimmaksi laatuaan. – Voi olla, että instituutiot ovat muuttuneet liian tehottomiksi ja tarvitaan uutta ajattelua. – Ajateltiin, että yhteistyön pitää olla niin pitkälle sääntöperusteista, että normeja on vaikea muuttaa. BIDENIN TIEDETÄÄN kannattavan edesmenneen republikaanisenaattori John McCainin esittämää ajatusta demokratioiden liitosta. Onko liberaalin demokratian ja sille nojaavan kansainvälisen järjestyksen idea uhattuna. Kiina ja Venäjä ovat nostaneet esiin jopa mahdollisuuden keskinäiseen sotilaalliseen liittoutumiseen. Trump ja brexit ovat esimerkkejä tästä. Miettinen on Macronin linjoilla. – Nopean toiminnan joukot ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö ovat nousseet pöydälle. Mukana ovat Kiina, Japani, Etelä-Korea, Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön kymmenen jäsenmaata sekä Australia ja Uusi-Seelanti. – Voidaanko luottaa, että kaikki tilataan Kiinasta vai pitäisikö kehittää riippumattomuutta myös sellaisilla aloilla mitä ei aiemmin ole koettu tärkeäksi. Blogissaan Niinistö kertoi uskovansa transatlanttisten suhteiden toimivuuteen. Strateginen yhteistyö voi olla seuraava askel eteenpäin. Ajatuksen uudesta liitosta on pannut kiinnostuneena merkille myös Bidenin valintaa kommentoinut tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 16 Demokraatti Suvereniteettikysymystä on nostanut esiin myös käynnissä oleva koronapandemia, joka on herättänyt huolen Euroopan omavaraisuudesta. Keskeistä on, mitä kansainvälinen järjestys tarkoittaa. Myös kauppapoliittisesti. – Kyllä minä luulen, se on hänellä ollut niin tärkeässä roolissa, että sitä ajetaan jollakin tavalla. Aaltola uskoo, että Biden toteuttaa ajatuksensa demokratioiden liitosta. Hän arvioi sen olevan osa tulevan presidentin ulkopoliittista linjaa. – Tämä on hyvä ja monimutkainen kysymys. Pandemia on laajentanut huoltovarmuuden ideaa. – Bidenilla on tällainen hahmotelma, jossa demokratioiden pitäisi katsoa toistensa perään, puolustaa ja padota autokraattisten maiden vaikutusta, Aaltola sanoi Demokraatin verkkolehden haastattelussa. Trumpin kauden ja brexitin yhteisvaikutuksena myös puolustusyhteistyö on ottanut Euroopassa edistysaskelia. Toinen ajatus oli, että yhteistyö perustuu poliittiseen harkintaan. Naton kanssa päällekkäisiä järjestelmiä vastustanut Britannia on jättänyt EU:n. ”Siihen saattaa kytkeytyä uudella tavalla myös ajattelu, jota on kutsuttu ’demokratioiden liitoksi’. – Ranskan näkökulmasta siinä laitetaan liikaa painoa Yhdysvaltain hyväntahtoisuudelle. Macron antoi Miettisen mukaan ranskalaisten ymmärtää Geopolitique-lehden haastattelussa, että kansainvälisen yhteistyön pitäisi keksiä uudelleen instituutionsa ja mekanisminsa. YK:n turvallisuusneuvosto on keskeisin esimerkki tällaisesta. Saksa-Ranska-akseli on saanut lisää pelitilaa. Luulen, että siihen tartutaan myös Euroopassa. On hyvin kiinnostava seurata, miten tällainen ajattelu alkaa mahdollisesti edetä”, Niinistö kirjoitti. Hän erottaa kaksi näkökulmaa, joista kansainvälistä järjestystä luotiin toisen maailmansodan jälkeen. KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN kentällä näkyy merkkejä uusista blokeista. Sopimus yhdistää lähes kolmanneksen koko maailmasta sekä väkiluvulla että kansantalouksien koolla mitattuna. Saksassa on Macronin mukaan luotettu liikaa Bidenin voittoon ja transatlanttisen yhteistyön elpymiseen. – Euroopan ja Yhdysvaltain pitäisi miettiä, miten vastataan tähän koventuvaan kilpailuun. Monet ajattelevat, että Euroopan pitäisi kyetä tulemaan paremmin toimeen omillaan. – Sääntöpohjainen yhteistyö ei taas näytä kelpaavan liberaaleille demokratioille, koska sen koetaan olevan liian suuri uhka kansallisille intresseille. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola kertoo Joe Bidenin pitäneen demokratioiden liitto -ajatusta esillä puheissaan usean vuoden. Bidenin ajattelussa on Aaltolan mukaan kyse demokraattisen arvopohjan ja koheesion valjastamisesta yhteisten isojen haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja koronapandemian, voittamiseksi mutta samalla myös geopoliittiseksi välineeksi. Nyt siihen saattavat liittyä myös aasialaiset demokratiat. Tammikuussa Foreign Policy -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Biden jo lupasi järjestää demokraattisten valtioiden kokouksen, mikäli hän voittaa vaalit. Selkeimmin ajattelutavan muutosta edustaa Miettisen mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Samassa yhteydessä hän mainitsi suurten maiden konsensukseen perustuvan YK:turvallisuusneuvoston, jonka toiminta on kriisissä. Voi olla, että alueellisen D-ILMIÖ De_26112020_14.indd 16 19.11.2020 9.21
17 Demokraatti MACRONIN MIELESTÄ EUROOPAN PITÄISI KYETÄ TULEMAAN PAREMMIN TOIMEEN OMILLAAN. De_26112020_14.indd 17 19.11.2020 9.21
D-ILMIÖ SAKSASSA ON LUOTETTU LIIKAA BIDENIN VOITTOON JA TRANSATLANTTISEN YHTEISTYÖN ELPYMISEEN. – YK:n mandaatti on aika pitkälti rajoittunut. De_26112020_14.indd 18 19.11.2020 9.22. Tätä kautta varmasti Suomessa haluttaisiin nähdä, mitä se tarkoittaa. Timo Miettinen pitää mahdollisena, että rautaesiripun murtumisen vaikutuksiin on suhtauduttu liian optimistisesti. Kova ydin on turvallisuusneuvostossa. Aivan kuten Bidenin voittokaan ei ratkaise Yhdysvaltain sisäistä polarisaatiota. Kenelläkään ei ole ollut intressiä lähteä uudistamaan YK:ta sellaiseen suuntaan. Muuten rooli on mennyt kestävän kehityksen, kehitysyhteistyön ja yleisen demokratiakehityksen suuntaan. Miettisen mukaan rahanjakoperiaatteista on erityisesti Suomessa haluttu helppo ratkaisu ongelmaan, joka vaatisi syvälle meneviä muutoksia Puolan ja Unkarin poliittiseen kulttuuriin. – Hankaluus on siinä, että myös kansallinen suvereniteetti on jonkinlainen arvo EU:n sisällä. – Kaikella, mitä tehdään EU-tasolla, on Suomelle seurauksia. Aaltola arvioi, että Suomessa herättänee myös huolta se, joutuuko Eurooppa valitsemaan puolia, koska meillä Kiinan markkinat ovat hyvin tärkeässä roolissa. Kylmän sodan kaudella blokkeja oli kaksi ja kilpailu kiertyi kapitalismin ja sen kommunistisen vaihtoehdon ympärille. Oma kysymyksensä Suomessa on myös Venäjä. Suomen kannalta kansainvälisen pelikentän muutokset ovat haastavia useammalla politiikan lohkolla kauppapolitiikasta ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. Kova kauppapolitiikka on jätetty muille kuten G20-maille tai kansainvälisille järjestöille. – Sotilaallisen kilpavarustelun sijaan on tullut kansainvälinen kauppa ja kamppailu siitä, kuka määrittää kaupan normit ja periaatteet. Yhdysvalloissa muun muassa vaalien oikeudellisen perustan kyseenalaistanut Trump sai yli 70 miljoonaa ääntä. Onko YK jäänyt liiaksi 1900-luvulle. Erityistä Venäjän reaktiota asiaan ei ainakaan Aaltola odota. Bidenin voitto vaikuttaisi poistaneen joitakin uhkakuvia. DEMOKRATIOITA HAASTETAAN myös valtioiden sisältä. – Voi olla, että on ollut liikaa odotuksia siitä, mitä näiden maiden EU:n jäseneksi liittyminen tarkoittaa. – En usko, että tuohon nyt niinkään reagoidaan. Ei ole löydetty sopivaa lähestymistapaa, missä kunnioitetaan jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta mutta tuodaan samalla todella kovat mekanismit, joilla ohjataan poliittista hallintoa tiettyyn suuntaan. En usko, että se toimisi, ainakaan suhteessa USA:han. Aaltola uskoo, että demokraatit suhtautuvat hyvin skeptisesti Putinin Venäjään. Jos Trump ja Putin olisivat päässeet jonkinlaiseen etupiirisopimukseen ja Trump olisi vetänyt Yhdysvaltain joukkoja Euroopasta, nämä olisivat sellaisia ratkaisuja, joilla olisi hyvinkin iso turvallisuuspoliittinen merkitys, Miettinen pohtii. – Venäjän sulkeminen pois yhteistyöstä ei ole koskaan ollut Suomelle kauhean mieluisa asia. Myös EU:n omat mekanismit ovat ehkä olleet liian heikkoja ohjaamaan kehitystä. 18 Demokraatti yhteistyön ja EU:n merkitys korostuu, hän sanoo. Nyt odotettavissa on selkeä linja, jonka Aaltola uskoo myös johtavan neuvottelutuloksiin. Mutta kyllähän Venäjä pitää itseään jonkinlaisena demokratiana, jossa käydään jonkinlaisia nimellisiä vaaleja. On jännittävää nähdä, onko tällaisilla manageeratuilla demokratioilla jokin argumentti, jolla heidät pitäisi hyväksyä demokratioiksi. Niihin pitäisi suhtautua prosessina enemmän kuin asiana, joka ratkaistaan yhdellä mekanismilla. Ytimessä on Miettisen mukaan kauppa. Miettinen pitää riitojen ytimessä olevaa budjettiehdollisuutta liian helppona ratkaisuna oikeusvaltio-ongelmiin. MYÖS MIKA Aaltola uskoo, että Bidenin hankkeen tarkoitus on laittaa myös kuriin Kiinaa, joka Aaltolan sanoin käyttää hyväksi demokratian haavoittuvuuksia hankkeillaan ja rahalupauksillaan. Kyse on yhteiskunnallisista kehityskuluista. – Tuntuu, että joissakin muissa maissa ymmärretään paremmin, että tämän tyyppiset muutokset ovat todella hitaita. Tästä huolimatta Aaltola uskoo, että Bidenin aikana USA:n suhteet Venäjään paranevat. – Jos ajattelee huonointa skenaariota, se olisi ollut kuviteltavissa. Nykyisin kirjo ulottuu liberaalista demokratiasta keskusjohtoiseen autoritäärisyyteen. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja nopean toiminnan joukot tarkoittaisivat Suomelle turvallisuuspoliittisia haasteita monella rintamalla. Demokratioiden allianssissa tai liitossa erityisesti Bidenilla ja demokraateilla on Venäjän suhteen hampaankolossa. EU:ssa on pyritty paimentamaan Puolaa ja Unkaria noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta muun muassa budjettiehdollisuudella. BIDENILLA JA DEMOKRAATEILLA ON VENÄJÄN SUHTEEN HAMPAANKOLOSSA
19 Demokraatti De_26112020_14.indd 19 19.11.2020 9.22
Kisan voittaja valitaan avoimella yleisöäänestyksellä, joka käynnistyy tammikuun lopussa. – Tuli kiva fiilis siitä, että tovereita haluttiin nostaa tällä tavalla esille. Luumi, SDP:n kuntaja järjestöasiainsihteeri Pekka Tuuri ja järjestöpäällikkö Jenny Suominen olivat Vuoden valtuutettu -kilpailun raatina kiperän valinnan äärellä, kun he poimivat kisaan ilmoitettujen 25 ehdokkaan joukosta viisi finalistia. Hakemusten lukeminen oli kolmikosta ilo. Hän innostaa kuntalaisia osallistumaan, hän viestii ja kuuntelee. Vuoden valtuutetuksi haetaan aktiivista ja vaikuttavaa, yhteishenkeä luovaa, yhteiseen tekemiseen sitoutunutta ja yhteistyökykyistä valtuutettua. 20 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU Huipputyyppejä ympäri Suomen Kilpailuraati valitsi viisi finalistia upeiden ehdokkaiden joukosta. – Mutta näin se on, kun kaikkia ei voitu finaaliin ottaa, hän kiteyttää. Niinpä saman SDP:n piirin alueelta ei poimittu kuin yksi finalisti, ja se saattoi tarkoittaa jonkin oman suosikin rannalle jäämistä. Siellä esittelyjen jatkona on poimintoja kilpailuraadille lähetetyistä hakemuksista eli ehdottajan perusteluita sille, miksi hänen ehdokkaansa tulisi valita Vuoden valtuutetuksi. Teksti Anna-Liisa Blomberg ”J okaisesta tuli mieleen, että olisipa kiva tutustua paremmin tähänkin ihmiseen. FINALISTIT OVAT Kristian Parviainen, Piia Elo, Tuija Pohjola, Kari Masalin ja Henna Hovi. RAADIN MIELESTÄ kisaan tulleissa ehdotuksissa oli hienosti perusteltu, miksi ehdottaja katsoo juuri oman ehdokkaansa ansaitsevan Vuoden valtuutettu 2021 -tittelin. Huipputyyppejä tuntuu olevan valtuustoissa ympäri Suomen, Demokraatin toimittaja Marja Luumi luonnehtii Vuoden valtuutettu -kilpailuun esitettyjen ehdokkaiden joukkoa. Näissä hakemuksissa ehdokkaista ja heidän antamastaan panoksesta kirjoitetaan tosi kauniisti, hän kiittää. – Tuoreena ruuhkavuotisena on nostettava hattua päästä! Miten ihmiset ehtivätkin oman työnsä jälkeen hoitamaan erittäin vaativia luottamustehtäviä ja sen päälle vielä kirjoittavat vaaliohjelmia ja kaikkea muuta, Pekka Tuuri hämmästelee. Niistä välittyi se palo, jolla valtuutetut tehtäviään hoitavat. Kiinnitin huomiota siihen, että todella Tuija Pohjola Oulu Henna Hovi Kouvola Piia Elo Turku Kristian Parviainen Siuntio Kari Masalin Hausjärvi FINALISTIT KARTALLA moni ei ole mukana pelkästään kuntapolitiikassa vaan myös monessa muussa vapaaehtoistoiminnassa, Marja Luumi sanoo. Jenny Suominen ilahtui siitä, että ehdottajien joukossa oli muun muassa ehdokkaiden valtuustokollegoja ja valtuustoryhmien puheenjohtajia. Suomisen mukaan finalistien valintaa ohjasi ajatus esimerkiksi alueellisesti mahdollisimman monipuolisesta otoksesta. De_26112020_20.indd 20 18.11.2020 9.58. Hänelle vuorovaikutus on tärkeää. – On kunnioitettavaa, miten he uhraavat aikaa kaikkien kuntalaisten hyväksi. Voittaja palkitaan komean tittelin lisäksi tuhannen euron matkalahjakortilla, ja hänestä tehdään pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin. Viisikko esitellään kukin vuorollaan Demokraatin painetussa lehdessä ja hieman laajemmin verkossa. Valintaan vaikuttivat myös kisan etsintäkuulutukseen listatut kriteerit
Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. Haluan puuttua ongelmakohtiin – että saataisiin jokin asia toimimaan kunnassa niin, että se on kaikkien kannalta paremmin. Pienenä kuntana joudumme anomaan, että isommat auttaisivat. Kuntalaiset tuovat esiin ongelmia sosiaalisen median keskustelupalstoilla, ja joskus tulee kysymyksiä ja toiveita myös esimerkiksi Whatsappilla. He lähtevät opiskelemaan ja töihin muualle, kun täällä ei ole asuntoja ja liikenneyhteydet ovat huonot. . Nyt meiltä katoavat nuoret. Kun muutin Kirkkonummelta Siuntioon, valmentaminen jäi. Sanon aina, että otan selvää. Nyt haluan vaikuttaa oikeastaan kaikkeen, mikä liittyy kuntaan. Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Olisi tärkeää, että me demarit jaksaisimme sitkeästi niillä somen palstoilla kertoa, miten asiat todellisuudessa menevät. Siuntio kuuluu HSLyhtymään, mutta junayhteytemme ovat aika heikot. Äänestys voittajasta avataan vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. 3. Työskentelee vuorotyöjohtajana kaapelitehtaalla MINULLA OLI niin naiivi ajatus, että halusin vain edistää urheilua ja liikuntaa. De_26112020_20.indd 21 18.11.2020 9.59. 2. varapuheenjohtaja, Uudenmaan maakuntavaltuutettu . 3. Aseman parannustöihin on budjetoitu rahaa ensi vuodelle, mutta aika paljon on valtiosta kiinni. 2. JUNAYHTEYDET. Ihmisillä on joka asiasta eri näkemyksiä, eikä aina ole yhtä ja oikeaa. Joskus joku vielä kaupoilla pysäyttää, mutta enemmän tulee yhteydenottoa somen kautta. . FINA LISTI 1/5 KYSYMYKSET EHDOKKAILLE: 1. SILLÄ, ETTÄ kertoo niistä omista pienistä jutuista, joita on ajanut. Kunnanhallituksen 2. Matkan varrella olen kasvanut siihen, että haluan auttaa ihmisiä näkemään niitä eri näkemyksiä. Silloin saa ymmärrystä ja ihmiset arvostavat sitä, että joku jaksaa vääntää rautalangasta. Sillä kuitenkin saataisiin pääkaupunkiseudun metropolialueen painetta vähän purettua, kun ympärilläkin olisi aluetta, jota voisi kehittää. 1. Ajattelin, että kun nyt on aikaa, täytän sen lähtemällä politiikkaan. Tämä on muuttunut aika paljon. Viikonloppuisin ei kulje junia ollenkaan, ja se rajoittaa kuntakeskuksemme kasvua kovasti. Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. 21 Demokraatti KRISTIAN PARVIAINEN, 50 . Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden-valtuutettu VUODEN VALTUUTETTU 20 21 VUODEN VALTUUTETTU 2021 Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyö kykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnan tai kaupunginvaltuutettua (sd.). Valtuutettuna vuodesta 2008 . Olin toiminut jalkapallovalmentajana, harrastanut pyöräilyä ja suunnistusta, joten urheilu oli lähellä sydäntä. Ihmiset lähtevät mukaan, kun he huomaavat, että muutoksia saa aikaan, kun osaa perustella ja jaksaa tehdä töitä sen eteen. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa.
Tässä tilanteessa kannattaisi keskittyä tukemiseen siten, että taloutemme tuotantokyky kasvaa tulevaisuudessa. Myös verotuksen kautta annettavassa tuessa on ongelmansa. Suora tukeminen on myös hyvin vaativa tehtävä byrokraateille, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista, markkinoiden tuntemusta eikä tuotetajua. Valtion antamaa tukea voidaan perustella siitä saatavalla yksityistä tuottoa korkeammalla yhteiskunnallisella tuotolla, koska t&k-investoinneilla on yksittäistä yritystä laajemmalle leviäviä hyötyvaikutuksia. PITKÄÄN ON kinasteltu myös siitä, kumpi on parempi tukimuoto, suora kohdennettu yritystuki vaiko verotuki, jonka saavat kaikki näitä investointeja tekevät yritykset. Koronan aiheuttaman taantuman myötä yksityiset investoinnit ovat romahtaneet, koska kysyntänäkymät ovat nyt hyvin paljon epävarmemmat kuin vielä vaikkapa pari vuotta sitten. Moni yritys tekee t&k-investointeja ilman tukiakin. De_26112020_22.indd 22 18.11.2020 16.43. Näiden investointien tukeminen olisi Suomen hyvinvoinnin kannalta erittäin tehokasta. Euro on yhtä arvokas sekä budjetin menoettä tulopuolella. Euro on yhtä arvokas sekä budjetin menoettä tulopuolella. Lisäksi tukiprosessi on hallinnollisesti raskas, koska yritysten on niitä erikseen anottava ja tukien myöntäjien perehdyttävä yksityiskohtaisesti hakemuksiin. Kaikki yritykset voivat saada tuen ja eritoten vastaperustetut innovatiiviset pienyritykset ja ennakkoluulottomat pellepelottomat. Investointien niukkuus aiheuttaa tuotannon ja pidemmän aikavälin tuottavuuden hidastumista sekä myös työllisyyden heikkenemistä. Vaikka totta on sekin, että tutkimukseen suunnatut varat ovat kasvaneet huimasti, mutta käänteentekeviä keksintöjä tulee panostettuun rahamäärään nähden hyvin vähän. Mutta nyt valtion budjetin nyörien soisi olevan sen verran löysällä, että yritysten investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin kasvaisivat nykytasosta uusil le sfääreille. Kaikki yritykset ovat silloin oikeutettuja tukeen, vaikka eivät sitä edes tarvitsisi. KUN ELVYTETÄÄN, todellakin sitten elvytetään. Haittapuolena on se, että kohdennettu suora ja valikoiva tuki vääristää kilpailua ja talouden tehokkuutta. A iemmin olisin sanonut, että t&k-tukia pitää jakaa vain kohdennetusti joillekin eikä kaikille. Suorien tukien puolesta puhuu se, että valtio voi kohdentaa tuen tietyille valitsemilleen sektoreille ja pystyy tukemaan erityisesti sellaista tuotantoa, jolla on pitkä kehitysvaihe aihiosta valmiiksi tuotteeksi. Verojärjestelmän kautta myönnetty lisätuki ei ole yrityksille sattumanvaraista eikä byrokraattista. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Kaikille, vaiko vain joillekin. Ongelma on myös se, että valtion budjetissa verotuksen kautta annettavat tuet eivät ole läpinäkyviä toisin kuin suorat yritystuet. Eli päättäjät voivat olla sitoutuneita pitämään menokehyksestä tiukasti kiinni budjettikurin nimissä mutta myöntävät kuitenkin suuria määriä tukia saamatta jääneiden verotulojen muodossa
23 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT Y hdysvaltain presidentinvaali ratkesi demokraattien Joe Bidenin voittoon. Donald Trump sai valitsijamiehiä kasaan 232. Biden on eurooppalaisten kannalta oivallinen valinta: hän tuntee maanosamme ajattelun ja pohjoismaisen tasa-arvoyhteiskunnan mallin poikkeuksellisen hyvin. Keskustelujen pohjalta olen vakuuttunut, että Bidenista tulee Yhdysvalloille hyvä presidentti. Ranskan presidentti Macron on jo jonkin aikaa puhunut Euroo pan strategisesta auto nomiasta. Eurooppa – tai Suomi – ei voi rakentaa omaa toimintaansa sen varaan, millainen presidentti kulloinkin Yhdysvalloissa tulee valittua. Tapasin silloisen varapresidentti Bidenin Yhdysvalloissa 2013 Suomen ja Ruotsin Amerikan-siirtolaisuuden 375-vuotisjuhlassa. Siinä Suomenkin kannattaa olla pitkäjänteisesti ja aloitteellisesti mukana. Trump ei välittänyt monenkeskisistä sopimusjärjestelyistä eikä kovin paljoa myöskään Yhdysvaltain ulkoja turvallisuuspoliittisten sitoumusten kunnioittamisesta. Biden sai viisi miljoonaa ääntä enemmän ja voitti myös osavaltioiden valitsijamiesten selkeän enemmistön saaden 306 valitsijamiestä. Trumpin neljä vuotta tekivätkin ison lommon Yhdysvaltain pitkän ajan politiikan ja sitoumusten uskottavuudelle. Edes Trumpin väitteitä vaalipetoksista ei ole uskallettu kyseenalaistaa. Olemme jo pitkään saaneet seurata varoittavaa esimerkkiä, kuinka hauras jopa vakiintunutkin demokratia on vallan väärinkäytöksille ja johtajan mielistelylle. Selvää kuitenkin on, että Euroopankin täytyy katsoa strategiaansa yli yhden vaalikauden. Siksi merkittävimmät uutiset lähivuosina tulevat EU:n oman puolustusja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. Vaalit hävinnyt Trump jättää kuitenkin häviönsäkin jälkeen pitkän jäljen. Euroopan turvallisuus ei voi rakentua sen varaan, miten parissa Yhdysvaltain vaa’ankieliosavaltiossa niukka enemmistö sattuu äänestämään. Saksan liittokansleri Merkel kiteytti Trumpin politiikan johtopäätöksiä sanomalla, että Euroopan pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan. De_26112020_22.indd 23 18.11.2020 16.43. Trumpin pitkä varjo VAKIINTUNUTKIN DEMOKRATIA VOI OLLA HAURAS VALLAN VÄÄRIN KÄYTÖKSILLE JA JOHTAJAN MIELISTELYLLE. Trump pitää edelleen republikaanipuoluetta otteessaan, ja hänen suuntaansa katsotaan tärkeissä Georgian senaattoreiden toisen kierroksen vaaleissa tammikuussa, kongressin välivaalissa 2022 ja seuraavissa presidentinvaaleissa 2024. HÄTKÄHDYTTÄVÄÄ ON ollut seurata, miten republikaanien johto on hyväksynyt Trumpin monenmoiset valheet joko hiljaisesti vaieten tai aktiivisesti tukien. Kyky toimia riippumattomasti on kovaa valuuttaa jatkuvien yllätysten levottomassa maailmassa. EUROOPPA LÄHTEE tekemään yhteistyötä Bidenin kanssa avoimin silmin ja rakentavalla tavalla. Merkelin ja Macronin johtopäätökset ovat kestäviä edelleenkin
Korona-ajan perusmantra on kuntavaaleissakin turvaväli, käsidesi ja kasvomaski. – Yritämme niissäkin ottaa hybridimallia käyttöön, jotta kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Lasse Kontiola kertoo, että Lapissa sisätiloissa järjestettäviä tilaisuuksia ei ole sääntömääräisten kokousten lisäksi nyt näköpiirissä. 24 Demokraatti Maskin takaa VAALITELTALLA TAPAA IHMISIÄ, JOITA EI KOHTAISI MUUALLA. Syksyllä taas synkkeni, ja nyt osana arkea ovat olleet paikallisen tautitilanteen mukaiset alueel listen viranomaisten rajoitukset ja suositukset. Puoluesihteereiden keväinen linjaus koski koko maata, mutta nyt yhteisistä kampanjoinnin pelisäännöistä voisikin sopia alueellisesti tautitilanteen mukaan. TURVAVÄLIT, KÄSIDESIT, kasvomaskit – siinä tärkeä perusmantra tapahtumiin nyt ja keväällä kampanjarallin kiihDe_26112020_24.indd 24 19.11.2020 10.36. Kolmen puolueen piiritoimistoilla eri puolilla Suomea tunnistetaan samat vaalirallin koronakaarteet, ja kartanlukijoilla on myös hyvin samansuuntaiset nuotit niistä selviämiseen. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Timo Sparf K untavaaleihin valmistaudutaan täyttä häkää, mutta koronavirusepidemia on tuonut mutkansa matkaan. Kaikista piiritoimistoista listataan samanlaisia konsteja ehdokashankintaan. Treenikierroksia ajettiin jo keväällä, kun epidemia polkaisi jarrun pohjaan. – On oleellista, että paikallisessa toiminnassa tehdään ratkaisut hallituksen viitoittamalla tiellä ja paikallisten viranomaisten ohjeita noudattaen ja kunnioittaen, Johanna Autio sanoo. Ylen (24.10.) mukaan ajatus saa kannatusta kaikilta puolueilta paitsi perussuomalaisilta. – Muutamia tapahtumia on ollut nyt niin, että teltalla on oltu maskeissa. Ihmiset ymmärtävät hyvin, että meillä on maskit. Positiivista kuitenkin on, että koronavaalirallissa tuskin tulee enää suuria yllätyksiä puskan takaa. Paikallisen Anjalan-Inkeroisten työväenyhdistyksen puheenjohtaja Henna Hovi on pannut merkille, että toriteltan uusin muotiasuste, kasvomaski, huomataan niin hyvässä kuin pahassa. Ulkona on kampanjoitu myös Kouvolassa. – Fyysinen kohtaamattomuus on suurin vaikeus ja haaste – sekä järjestöllisesti että äänestäjien tapaamisessa, SDP:n Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Johanna Autio kiteyttää keskeisimmän kurvin. Teltalle tulevat ihmiset, joilla maskia ei ehkä ole, ovat siitä usein pahoillaan. Joissain piiritoimistoissa suunnistetaan erilaisten ohjeiden viidakossa, sillä niissä voidaan toimia useamman sairaanhoitopiirin alueella. KESÄLLÄ HELPOTTI, kun ihmisiä saattoi tavata turvallisesti ulkona. – Kaikki etätyöskentelyvälineet tulivat osaksi poliittista järjestötoimintaa varmasti jokaisella puolueella, ja niitä on aktiivisesti käytetty, Kontio la summaa. Silloin samaan aikaan Etelä-Pohjanmaalla taas oli vahva suositus, ettei yli 20 hengen tilaisuuksia järjestetä, joten siellä saattoi pitää pienempiä tilaisuuksia, hän kuvailee. Ulkona pystyy kohtuullisen hyvin takaamaan terveydelle turvallisen tilaisuuden, Kontiola kertoo. Johanna Autio myöntää, että se jopa yllätti. EHDOKASHANKINTAAN KORONA ei tunnu haastateltavien kertoman mukaan juuri vaikuttaneen – vielä ainakaan. Kyllä se oli alkuun sellainen shokki, joka sai kenttäväen pohtimaan, että mitenkäs tästä nyt jatketaan, kokoomuksen Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Eeva-Kaisa Rouhiainen muistelee. Toisaalta jos some-kuvissa näkyy vaikka joku vierailija ilman maskia, siihen kommentoidaan kärkkäästi. Toiminnanjohtajat painottavat toiminnan järjestämistä terveydelle turvallisella tavalla. Puoluesihteerit linjasivat yhteisesti, että yleisötilaisuudet perutaan toistaiseksi ja tilannetta arvioidaan kuukausittain uudes taan. tyessä. Muutoin toiminta painottuu ulkotilaisuuksiin. Ei auttanut kuin laittaa uutta vaihdetta silmään. Eeva-Kaisa Rouhiainen kuvaa sopivien ehdokkaiden etsimistä salapoliisiKUNTAVAALIT – Kun Vaasassa siirryttiin koronan leviämisvaiheeseen, yli kymmenen hengen tilaisuudet kiellettiin, ja peruimme kaikki tapahtumat. – Meillä oli elokuun lopussa jopa enemmän ehdokassuostumuksia kuin neljä vuotta sitten samaan aikaan. Kesällä kohdattiin nokatusten, nyt puhelin pirisee, sähköposti laulaa ja myös puolueiden verkkosivujen kautta saadaan ehdokkaita. Pohjanmaalla Aution työmaahan kuuluvat Vaasan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. – Ehdokashankinta oli jo aloitettu ja tapahtumia, joissa pääsee kohtaamaan ihmisiä, oli suunniteltu jo todella paljon. Se on ikävää, hän kuvailee. Se oli uutta aikaa, johon piti vain sopeutua, kuvailee keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Lasse Kontiola
25 Demokraatti De_26112020_24.indd 25 19.11.2020 10.36
Äänestäjien suuntaan viestitään yhä ahkerammin myös sosiaalisessa mediassa. – Tavoitteena on valmistella ne tämän vuoden aikana, jolloin ne lähtevät kuntiin alkuvuodesta, Jääskeläinen kertoo. Paikallisissa vaalitiimeissä heitellään ilmaan nimiä ja johtolankoja etsitään netistäkin. Alkuun se oli opettelua, kun oli tunne tyhjille seinille puhumisesta. Nyt striimeistä on tullut paljon luontevampia ja vuorovaikutteisempiakin, Rouhiainen kuvailee livelähetyksiä, joiden hän uskoo tulleen puolueiden työkalupakkiin jäädäkseen. Pikamatkoja joskus juostaan, mutta maratonit ratkaisevat, Rouhiainen kuvaa näkyvyyden merkitystä. Jääskeläinen arvioi, että äänestäjien kannattaa varata korona-aikaan hieman tavallista enemmän aikaa äänestämiseen. Vaalien lähestyessä tiedotusta ja viestintää suunnataan Jääskeläisen mukaan myös äänestäjille. – Ihmisistä huomaa, että he todella kaipaavat kohtaamisia, hän sanoo. Ennen pitkää vaalitiimien verkostot ehtyvät ja nimet loppuvat, ja siksi vaaliteltta on Rouhiaisen mukaan tärkeä paikka. – Nyt ei koputella ovilla vaan soitetaan, hän kiteyttää (lue lisää sivulta 27). – Monella puolueella on ollut hyviä striimauksia esimerkiksi Facebookissa. Äänestämään voi mennä hyvillä mielin, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo. Myös äänestyspaikan sijoittamista ulos telttaan voi ohjeiden mukaan harkita. SDP:N VALTA KUNNALLINEN VIRE ON TARTTUNUT KUNTATASOLLE. YLEISÖ NÄKEE puolueiden vaalityöstä vain jäävuoren huipun. Johanna Autio esittää toiveen, johon lienee helppo yhtyä yli puoluerajojen. 26 Demokraatti Äänestäminen turvalliseksi – ÄÄNESTÄMINEN TAPAHTUU kuten ennenkin ja se tehdään turvalliseksi kaikille. De_26112020_24.indd 26 19.11.2020 10.36. Autio taas iloitsee, että lisää uutta on luvassa, kun SDP:n perinteinen kampanjakonsti saa korona-aikaan sopivan muodon. Tapahtumiin saa helpommin nimekkäitä vierailijoita, kun he voivat piipahtaa etänä vaikka kaikissa Suomen vaalipiireissä samana päivänä. Kouvolassa Henna Hovi kertoo tarttuneensa kaikkiin saamiinsa vinkkeihin ja haravoineensa mahdollisia nimiä jopa some-julkaisuista tykänneiden joukosta. Ennakkoäänestyspaikkojen aukioloaikojen kannattaa olla mahdollisimman laajat – silloin voi valita rauhallisen hetken äänestää. Hän on viestittänyt tai soittanut kaikille pieniäkin viitteitä kiinnostuksesta antaneille. Kunnille on jo lähtenyt ensimmäinen vaaliohjekirje, jossa muistutetaan myös korona-ajan järjestelyistä. KUNTAVAALIT työksi. On kokouksia ja koulutuksia – paljon järjestöllistä työtä, jota olisi hyvä päästä tekemään myös kasvotusten. Siellä tapaa ihmisiä, joita ei ehkä kohtaisi muualla. Että korona hellittäisi, eikä kaikkea tarvitsisi perua tai siirtää etäyhteyksien varaan. – Kiinnostusta osoittaneilla on ollut minusta äärimmäisen positiivinen viba päällä – tuntuu, että SDP:n valtakunnallinen vire tarttuu kuntatasollekin, hän kuvailee. Tarkemmat ohjeet muun muassa vaalipaikkojen koronavarustelusta (käsidesit, maskit, turvavälit jne.) ministeriö laatii myöhemmin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Joku kerta hän ehkä uskaltautuu lähemmäs ja kertoo kiinnostuksesta. – Joku on voinut katsoa telttaa jo pitkään etäältä sillä tavalla, että kyllä vähän kiinnostaisi. Sitten on ehkä tavattu myös kasvokkain. – Prosessi sujuu varmaan nyt vähän hitaammin, koska pitää esimerkiksi huolehtia turvaväleistä. Vaikka etäily paikoin jo tympisikin, on etätyötekniikka avannut silmiä uusille kampanjointimahdollisuuksille. Siinä neuvotaan muun muassa, että äänestyspaikkoja ennakkoon ja vaalipäivänä on oltava riittävästi, ja tiloissa on pystyttävä huolehtimaan turvaväleistä
De_26112020_24.indd 27 19.11.2020 10.36. 27 Demokraatti Luuri kouraan Puhelinverkko laulaa, kun SDP:n väki kysyy kuulumisia kuntavaalien alla. Sitten voidaan pohtia myös ratkaisuja asioihin, jotka ihmisiä mietityttävät, Tuuri sanoo. – Sosiaalinen media on tietysti yksi tapa olla yhteydessä, mutta puhelin on henkilökohtaisempi. Mukaan pääsee siis varmasti ensi kevään aikana, kun kriittinen massa vapaaehtoisia on ensin saatu, koulutettu ja järjestelmä testattu, Tuuri kertoo puhelinkampanjaan mukaan haluaville. – Toivotaan, että ainakin suurimpiin kaupunkeihin ja kehyskuntiin syntyisi ihan kunnon soittorinkejä, Tuuri sanoo. He ovat omilla alueillaan kertoneet kampanjasta ja hakeneet vapaaehtoisia, ja Tuurin mukaan innostusta vaikuttaa riittävän. Ensimmäisten koulutusten on tarkoitus alkaa vielä tämän vuoden puolella. – Samalla tavalla, kun piiritoimistoihin usein kerrotaan, että millainen toripäivä oli ja millaiset asiat ihmisiä nyt puhuttavat, saadaan nyt vastaavaa tietoa puhelimitse. Tuuri uskoo, että enemmistö ottaa soitot vastaan hyvin ja kieltäytyvät kauniisti, jos aikaa tai halua juttutuokioon ei ole. – Tarkoituksena on, että nyt ensin projektiin mukaan lähtevät kykenevät keväällä kouluttamaan uusia soittajia. Soitteluun aletaan ottaa tuntumaa helmikuussa. Käyttöön tarvitsee vain tietokoneen, nettiyhteyden ja verkkoselaimen. Ihmiset ovat kiireisiä, eikä heillä ole aina siellä torillakaan aikaa jäädä juttelemaan, mutta eivät he yleensä teltan suuntaan keskisormea heiluttele, hän vertaa. Pekka Tuuri kertoo järjestelmän mahdollistavan sen, että puheluiden jälkeen voidaan merkitä ylös niiden tunnelmat ja viestit. Juuri nyt ovien kolkuttelu ei oikein käy, kun ihmiset pyrkivät välttämään lähikontakteja. SDP:n hankkimat puhelinnumerot syötetään järjestelmään valmiiksi siten, että kukin soittamiseen osallistuva ehdokas tai aktiivi saa puhelinnumeroita oman kuntansa alueelta. SDP:N VÄKI haluaa kuulla ihmisten ajatuksia kuntien asioista, käydä aitoa keskustelua ja puhelut halutaan päättää puolin ja toisin positiivisiin tunnelmiin. Kampanjaa varten on hankittu call center -puhelinjärjestelmä, jota on Tuurin mukaan helppo käyttää ja sen salat oppii pienellä koulutuksella. PUH ELIN VAS TAA NÄIS SÄ OLO ISSA PAR HAIT EN VUO ROV AIKU TTE ISTA KAS VOT UST EN KOH TAA MIST A, MITÄ ON TEH TY TOR EILL A JA OVIL LA. Soittelusta kiinnostuneita on nyt ensin etsitty SDP:n piirien toiminnanjohtajien voimin. Siksi nyt koputtelun sijaan aiotaan kilauttaa kuntalaisille. – Luultavasti ne kohtaamiset puhelimessa eivät lopulta eroa niistä kohtaamisista, joihin on jo muissa kampanjamuodoissa totuttu. Teksti Anna-Liisa Blomberg M onista vaaleista on jo tuttu juttu, että SDP:n ehdokkaat ja aktiivit kiertävät naapurustoissaan ovelta ovelle juttelemassa ihmisten kanssa. Näin saadaan Tuurin mukaan gallupeihin verrattavissa olevaa tietoa siitä, mitä SDP:n linjauksista ajatellaan. Tuurin mukaan järjestelmää ei voida luvata joka kuntaan, koska soittelijoita pitää olla tarpeeksi, jotta sen käyttöönotto on järkevää. Se vastaa näissä oloissa parhaiten sitä vuorovaikutteista kasvotusten kohtaamista, mitä on tehty perinteisesti toreilla ja ovilla, SDP:n kuntaja järjestöasiainsihteeri Pekka Tuuri tiivistää. Tuuri korostaa, että mitään henkilötietoja puheluiden yhteydessä ei kerätä, eivätkä mahdollisesti ylös kirjatut kommentit ole yksilöityjä. On tärkeää, että äänestäjät pääsevät koronasta huolimatta juttusille ehdokkaiden ja muiden puolueaktiivien kanssa
Mutta Boris Johnson on sitonut poliittisen kohtalonsa brexitiin, ja rajan mahdollinen nouseminen Irlannin saaren puoliskojen väliin on todella paha kanto kaskessa ja voi vaarantaa Irlannin rauhan. Nyt hän on ilmoittanut, että brittien haikailemasta kauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa ei tule mitään, jos brexit uhkaa Irlantia ja sen rauhaa. Hänellä on hyvin vähän omaa ideologista matkatavaraa. Hän aloitti poliittisen uransa Lontoon pormestarina liberaalina konservatiivina, käänsi kelkkansa ja alkoi veljeillä Trumpin kanssa – tosin vasta sen jälkeen kun trumpismi alkoi menestyä ja populismin kuninkaasta tuli Yhdysvaltojen presidentti. Biden suhtautuu myös suopeammin Natoon kuin Trump, ja Natosta on tullut Britannialle nyt tärkeämpi, kun se on eristänyt itsensä Länsi-Euroopasta lähtemällä EU:sta. Boris Johnson huomasi lyöneensä vetoa väärän hevosen puolesta. Mutta eihän hänen sitten auttanut muu kuin lähteä toteuttamaan sitä, mitä oli pannut alulle. Nyt Yhdysvallat solminee taas vanhat ystävyyssuhteet EU:hun ja Saksaan, ja kehottanee Unkaria ja Puolaa tekemään sovinnon Brysselin ja Merkelin kanssa. Mutta Trumpin kukistumisen vaikutus oli nopea. Trumpilla oli maailmalla kolme uskollista seuraajaa: Unkarin Victor Orban, Puolassa hallitseva Oikeusja lakipuolue ja Brasilian Jair Bolsonaro. Johnson heittäytyi brexitin kannattajaksi lähinnä siksi, että hän uskoi sen takaavan hänelle helpommin konservatiivisen puolueen johtajuuden. Donald Trumpin vaalitappiol la on melkoinen vaikutus koko maailmassa, sillä ”vapaan maailman” johtaja rohkaisi autoritaarista nationalismia myös muualla. Hänen silmätikkunaan oli etenkin lännen arvostetuin poliitikko Angela Merkel. Trump oli rakentamassa jonkinlaista omaa Habsburgilaista valtakuntaa EU:n sisään. Valkoisessa talossa istuu pian vanha viisas poliitikko, Joe Biden, joka yrittää parhaansa mukaan palauttaa Yhdysvallat takaisin rakentavaan kansainväliseen yhteistoimintaan. Joe Biden ei pidä sen enempää trumpismista kuin brexitistäkään. Tietenkään Yhdysvallat ei voi puuttua brittien demokraattisesti tekemään päätökseen, mutta Biden on 1960-luvun murhatun sankarin Jack Kennedyn jälkeen järjestyksessä toinen Amerikan irlantilainen, katolilainen presidentti, jolla on sukulaisiakin Irlannissa. Ranskan hallituksen käsityksen mukaan tämä on mahdollista, jos EU pääsee sovintoon Venäjän kanssa. Myös pari höllemmin sitein Trumpin Yhdysvaltojen kanssa veljeillyttä johtajaa kuten Intian Narenda Modi ja Britannian Boris Johnson joutuvat arvioimaan tilanteen uudelleen. Johnsonin tuntevien mukaan hän ei edes uskonut brexitiin. Trump vihasi EU:ta sen kaupallisen ja poliittisen voiman takia. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Leon Neal Syytä huoleen on myös Israelissa ja Saudi-Arabiassa. Biden oli aikanaan Kennedyjen kanssa tekemässä Irlantiin rauhaa ja myöhemmin pitkäperjantain sopimusta 1990-luvulla. P opulismin kuningas lännessä on kukistunut. Vain 39 prosenttia kannattaa enää brexitiä. 28 Demokraatti ULKOMAAT Populismi hiipuu WASHINGTONISSA DEMOKRAATTIEN PIIRISSÄ BORIS JOHNSON ON SAANUT LIIKANIMEN PIKKU TRUMP. Siinä suhteessa Yhdysvaltojen politiikka tuskin muuttuu. Boris Johnson löi vetoa Trumpin jatkon puolesta ja on sitonut poliittisen tulevaisuutensa brexitiin. Brexitin voitto vuoden 2016 kansanäänestyksessä tuli hänelle yllätyksenä – niin kuin monelle muullekin. Hän ryhtyi tuota pikaa korostamaan, mitä yhteistä politiikkaa hänellä ja Joe Bidenilla oli. Kukaan näistä tuskin luovuttaa hevillä, mutta ainakaan eurooppalaisia autoritaarisia nationalisteja ei enää rohkaista Washingtonista kapinoimaan ”Brysseliä” ja Saksaa vastaan. WASHINGTONISSA DEMOKRAATTIEN piirissä Boris Johnson on saanut liikanimen pikku Trump. Gallupien mukaan britit alkavat tulla katumapäälle, ja puolet vastaajista on parinkin mielipidemittarin mukaan nyt sitä mieltä, että lähtö EU:sta oli virhe. De_26112020_28.indd 28 19.11.2020 10.44. Joe Biden toivoo voimakasta EU:ta jo pelkästään sen takia, että Yhdysvaltojen huomio on nyt lopullisesti siirtynyt Euroopasta Kiinaan, ja Euroopan toivotaan itsenäistyvän ja hoitavan enemmän omaa puolustustaan. Ja totta on, että Boris Johnson ei apinoinut Trumpia lähtemällä Pariisin ilmastosopimuksesta tai Iranin ydinaseita koskevasta sopimuksesta, ja niihin Joe Biden aikoo nyt viedä Yhdysvallat takaisin. KUN TRUMP hurrasi brexitille ja toivoi EU:n hajoamista, Joe Biden ei pidä brexitistä alkuunkaan. Mutta tämä meidän Boriksemme täällä ei ole täysiverinen populisti
EU aikoo nostaa Britanniaa vastaan syytteen kansainvälisen sopimuksen rikkomisesta. LIIKE-ELÄMÄ ON jo vaikeuksissa koronan kanssa, ja sen edustaja CBI, täkäläinen EK, voihkii, että nyt tässä pitää kestää vielä brexit. Kunpa brexitistä päästäisiin yhtä helposti kuin koronasta, rokotuksella, huokasi sunnuntailehti Observerin taloustoimittaja William Keegan kolumnissaan. Ja se on joka tapauksessa vasta alkua, sillä se koskee vain tavaravaihtoa, ei palveluja ja esimerkiksi Lontoon Cityä. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja. Puhumattakaan siitä, että jos sopimukseen ei päästäisi, tullitariffit nousisivat yhdellä iskulla kymmenen prosenttia ensi vuoden alussa, jolloin nykyinen siirtymäaika päättyy. 29 Demokraatti Boris Johnsonin avioerosopimuksesssa EU:n kanssa ratkaisuna oli se, että rajaa ja tullimuodollisuuksia ei nosteta Irlantiin vaan Irlannin saaren ja Britannian väliin. Se lisää muun muassa reippaasti byrokratiaa, sillä Britannia tarvitsee omat järjestelmänsä, kun se ei enää kuulu EU:hun. Äskettäin hän ilmoitti peruvansa tämän sopimuksen. Hämmennystä lisäsi, että pääministeri antoi yleiseksi yllätykseksi yht’äkkiä potkut neuvonantajalleen Dominic Cummingsille, brexit ideologilleen ja ”Rasputinilleen”, jota hän syytti muun muassa EU:n kanssa käytävien kauppaneuvottelujen häiritsemisestä. Myös kysymys varsinaisesta tulevat suhteet järjestävästä vapaakauppasopimuksesta EU:n kanssa on tätä kirjoitettaessa yhä epäselvä. De_26112020_28.indd 29 19.11.2020 10.44
Nuikka nostaa myös Reilun kaupan tuomisen Suomeen yhdessä muiden järjestöjen kanssa 1990-luvulla yhdeksi merkittäväksi etapiksi järjestön historiassa. – Näitä oppeja pystymme käyttämään jatkossakin. Silpomisvaarassa olevien tyttöjen turvaleirejä ei ole voinut järjestää. Näen sen innokkuuden, rohkeuden ja määrätietoisuuden, jolla Solidaarisuudessa tehdään työtä. Se sisuunnutti ja sai miettimään toiminnan ydintä ja lisäarvoa. 30 Demokraatti KEHITYSYHTEISTYÖ Mahdollisuus kukoistaa Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuus antaa naisille mahdollisuuden käyttää energiaansa ja potentiaaliansa. Jouduimme ajamaan lähes kolmekymmentä vuotta jatkuneen toimintamme Ugandassa hallitsemattomasti alas. Myös tästä eteenpäin Solidaarisuudella on lupaava tulevaisuus. Esimerkiksi terveysturvallisuus ja ilmastonmuutos vaativat yhä laajempaa ammatillista osaamista. ITÄ-AFRIKAN ALUEPÄÄLLIKÖN Airi Kähärän työhön koronapandemia on vaikuttanut monella tasolla öisistä ulkonaliikkumiskielloista ja kokoontumisrajoituksista lähtien. – Maailma on muuttunut valtavan paljon järjestön perustamisesta. KORONAPANDEMIAN TAKIA juhlallisuudet siirtyvät ensi vuoteen. Solidaarisuuden taloudellinen volyymi on kolminkertaistunut, avoimuus ja läpinäkyvyys ovat kasvaneet. De_26112020_30.indd 30 18.11.2020 17.27. Nykyisin työskentelyolosuhteet kohdemaissa ovat hänen mukaansa entistä vaikeampia. Videoiden ja muun silpomisen vaaroihin liittyvän nettimateriaalin avulla järjestö sai tavoitettua huomattavasti aiempaa laajemman joukon. Se edesauttoi myös Solidaarisuuden digiloikkaa Keniassa. Keväällä työstimme ja heinäkuussa saimme valmiiksi turvaleireillä käytettävän vaihtoehtoisen aikuistumisriitin käsikirjan, jota on tarkoitus pilotoida joulukuussa, Kähärä kertoo. Nuikka on ollut kenttätyössä Nicaraguassa aikoinaan viisi ja puoli vuotta. Suomen ulkoministeriön kumppanuus vuodesta 2001 on ollut Solidaarisuuden toiminnalle vahva tuki. – Olen kiitollinen ja ylpeä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on entistä keskeisempi osa Solidaarisuuden toimintaa. – Se oli todella iso pysäytys. On väärin ja epäoikeudenmukaista, ettei naisten oikeuksia vieläkään kunnioiteta. Missiomme on edelleen ajankohtainen ja tärkeä, 20 vuotta Solidaarisuudessa työskennellyt toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo. Solidaarisuus on kasvanut ja kehittynyt tosi paljon, toiminta on ammattimaistunut. Melkein puolet budjetistamme lähti. Toiminnanjohtaja odottaa erityisesti, mitä uusien sukupolvien ajattelu tuo mukanaan. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva K ansainvälinen solidaarisuussäätiö perustettiin SDP:n puoluekokouksessa 50 vuotta sitten tukemaan vapautusliikkeiden kamppailua yksinvaltiaiden ja sotilasdiktatuurien kaatamiseksi. Koronapandemia pakotti koulut järjestämään opetusta digitaalisesti. – Naiset pyörittävät perhearkea lähes kaikkialla maailmassa. Me olemme juuriltamme ja arvopohjaltamme täysin sama kuin 50 vuotta sitten. VIIME HALLITUKSEN tekemä raju 43 prosentin leikkaus kansalaisjärjestöjen rahoitukseen vuonna 2016 vaikutti radikaalisti myös Solidaarisuuden toimintaan. Tieto on yhtä tärkeä kuin raha, Nuikka selvittää. Varsinkin nuoria kuukausilahjoittajia on tullut parin viime vuoden aikana paljon. Solidaarisuus on järjestänyt tapahtumia digitaalisilla alustoilla, ne ovat olleet myös yhteistyökumppaneiden käytössä kentällä. – Kun tytöt olivat kotona, väkivalta lisääntyi. Kasvomaskit tulivat käyttöön maaliskuussa
Solidaarisuus tekee parhaillaan uutta ohjelmaa vuosiksi 2022–2025. Kun antaa mahdollisuuden, todella tapahtuu, Kähärä iloitsee. Olemme nostaneet silvottujen tyttöjen perheitä suunnanantajiksi. Tietoa silpomisperinteen vaaroista Solidaarisuus välitti 49 000:lle. – Naisissa on uskomatonta energiaa ja potentiaalia. 31 Demokraatti Toiminnanjohtaja Miia Nuikka ja Itä-Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä ovat vuosien jälkeen yhä aidosti innostuneita Solidaarisuuden arvoista ja työnsä näköalapaikoista. Hän kiittelee erityisesti Keniassa 2018 perustettua tasa-arvofoorumia, jossa päättäjät, aktivistit, tutkijat, asiantuntijat ja viranomaiset kokoontuvat kerran kuussa Kisiin ja Nyamiran alueiden tasa-arvohaasteiden pariin. Naiset ovat paljon luovempia ja rohkeampia puhumaan siitä, mikä maan järjestelmässä on pielessä. Se ei kuitenkaan toimi käytännössä, sillä silpojat eivät yleensä joudu oikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Työssä motivoi jatkuva uuden oppiminen. – Olemme löytäneet tavan, jolla tehdä työtä ja ne tahot, joiden kanssa työskennellä. Solidaarisuudella on Somalimaassa kolme ja Keniassa viisi työntekijää. Silpomisen vastaisiin tilaisuuksiin Somalimaassa ja Keniassa osallistui viime vuonna 7 500 ihmistä. He kukoistavat päästessään esiin. KUN NAISILLE ANTAA MAHDOL LISUUDEN, TODELLA TAPAHTUU. Yhdeksäntoista vuotta Solidaarisuudessa työskennelleen Kähärän toimipisteet ovat Nairobissa ja Hargeisassa. – Perheissä, joissa isät ymmärtävät tyttöjen samanarvoisuuden, perheen dynamiikka toimii ihan eri tavalla. Se keskittyy naisten ja tyttöjen oikeuk siin, vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja luo uutta toimeentuloa. De_26112020_30.indd 31 18.11.2020 17.27. KENIASSA ON ympärileikkauksen kieltävä laki. He jakavat tietoa tytöille, äideille, opettajille ja vapaaehtoistyöntekijöille sekä ovat yhteydessä esimerkiksi uskonnollisiin johtajiin ja päättäjiin
32 Demokraatti De_26112020_32.indd 32 19.11.2020 11.56
On asioita, joihin ei voi vaikuttaa mitenkään, mutta voi valita oman suhtautumisensa. – En vielä tiedä, miten rankaksi tilanne voi mennä, sillä nyt ei todellakaan näytä hyvältä meidän, eikä minkään tapahtumatai kulttuuritoimialan yrityksen osalta, Ahokas vakavoituu. Hän pitää New Yorkistakin Los Angelesia enemmän, koska siellä on hyvin toimiva julkinen liikenne. Julkisia mielellään suosivalle se on tilanteen sanelema välttämättömyys. – Tällaista tilannetta ei ole ollut, eikä se ole ollut helppo kenellekään. De_26112020_32.indd 33 19.11.2020 11.57. Tampere-talon toimitusjohtaja Ahokas ja koko työyhteisö ovat miettineet erityisen paljon turvallisuutta työssään viime maaliskuusta lähtien. Kysymykseen ei voi vastata kuin myöntävästi perehdyttyään Tampere-talon yksityiskohtaisiin turvajärjeste lyi hin. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Jani Laukkanen ”O nko sulla täällä turvallinen olo?” Paulina Ahokas kysyy heti haastattelun alkupuolella. 33 Demokraatti KASVO LENNOKAS UUDISTUJA Paulina Ahokkaan mielestä lamaantuminen tai pessimismi ei tuo mitään hyvää, vaan toimiminen ja vaikuttaminen, etenkin kriisin keskellä. Olen päättänyt yrittää positiivisesti löytää ratkaisuja tähän tilanteeseen ja rakentaa tulevaisuutta tilanteesta huolimatta, Ahokas selvittää. Siitä on tullut entistä tärkeämpää, kun Pirkanmaa on ollut STM:n luokituksen mukaan koronan kiihtymisvaiheessa. Kerran tai pari viikossa Ahokas kulkee Tampereelta Helsinkiin junan sijaan omalla autolla
Meidän on löydettävä ratkaisut tapahtumateollisuuden pelastamiseen. – Keväällä soitin kaupungin johdolle, ja lähdimme edelläkävijöinä rakentamaan turvallista tapaa toimia. Liikevaihto oli yli kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Työyhteisö on hankkinut uutta osaamista esimerkiksi virtuaalija hybriditapahtumien tuotantoon. Edessä oli huikea vuosi, tunnelma oli katossa. juhlavuosi vaikutti lupaavalta. Silloin hirvitti. Asiantuntijat kertoivat jo silloin, ettei koronapandemia tule olemaan väliaikainen kriisi. Ystävykset eivät olleet nähneet vuosiin, vaikka olivatkin muuten pitäneet yhteyttä. Kasvun rakentaminen on ollut meille kaikille todella inspiroivaa, Ahokas kertoo. Tapahtumateollisuus yksin työllistää yli 300 000 ihmistä. Suomen ravintoloiden liikevaihdosta suurin osa on joko suoraan tapahtumiin liittyvää tilausravintolatoimintaa tai muuten tapahtumista riippuvaista. Aina joku heittää jonkun virkeän idean tai näkökulman, ja valoa näkyy. Lapsenikin sanoivat keväällä, että eristyksessä oleminen ei tee minulle hyvää. Haapajärvisen rehtori ja demarivaikuttaja Jari Nahkasen tapaamista Ahokas odotti erityisesti puoluekokouksessa. Myös Ahokas siirtyi kotiinsa etätöihin. Päivät täyttyivät verkkopalavereilla eri alustoilla, ja Ahokas alkoi todella kaivata työpaikalleen. Pian maskien käyttö tuli osaksi myös Tampere-talon arkea. Lukemattomat muiden toimialojen johtajat ovat ottaneet yhteyttä, kysyneet neuvoa ja pyytäneet apua. Se jännitti. Tampere-talo avasi heti kesäkuussa ovensa. – Tammikuu oli ihan käsittämätön. Koronakriisissä Ahokas näkee myös pelottavia nationalistisia piirteitä. – SDP:n puoluejohdon kanssa keskustelimme keväällä siitä, millainen olisi turvallinen tapa tehdä puoluekokous, oli tilanne mikä tahansa. Kasvotusten kohtaamisen ja keskustelun merkitys korostui. Purskahdin vuolaaseen itkuun myyjän edessä ja yritin selittää, ettei tunnepurkaukseni johtunut biojäteastian kannesta vaan ”kamelinselän katkeamisesta”. Ennen koronapandemiaa Tapahtumateollisuus oli nousukiidossa, ja sen tuomat työpaikat ennustivat Suomen taloudelle hyvää. MAALISKUUSSA TAMPERE-TALO sulki ovensa monen muun toimijan tavoin. BIOJÄTEASTIAN KANSI. – En löytänyt Ikeasta vuotta aiemmin hankittuun biojäteastiaan uutta kantta hajonneen tilalle. Ahokkaalla on voimakas halu ja tarve rakentaa yhteistyössä Tapahtumateollisuus ry:n kanssa turvallisen tapahtuman konseptointia ja auditointia. Sama tuli esiin Ahokkaan matkustaessa elokuussa ensimmäistä kertaa Tallinnaan koronakriisin aikana. Silti omaan väriinsä, sähkönsiniseen pukeutuneena Ahokas säteilee energiaa ja hyvää tuulta. – Yli kolmensadan tapahtuman aikataulua piti siirtää tai muuttaa. – Tallinn Music Week tuntui entistä tärkeämmältä, tärkeämmältä kuin koskaan, vahvoja yhteistyösuhteita Viroon vuosia rakentanut Ahokas kertoo. – Tapahtumatoimiala ja myös koko Suomen talous, hyvinvointi ja työllisyys tarvitsevat tätä nyt kipeästi. – Innostun työyhteisöstä ja saan energiaa toisista ihmisistä. – Olemme saaneet vihamielisiä viestejä, miten voitte edes harkita kansainvälisten esiintyjien kutsumista tässä tilanteessa. Hän ymmärsi, miten tärkeä merkitys omalla toiminnalla on: turvavälillä, maskin käytöllä sekä hyvällä käsija yskimishygienialla. Kohtaamisen tarve kaikilla toimialoilla on huutava. Ainoa vaihtoehto oli miettiä, miten tapahtumista tehtäisiin turvallisia ja vastuullisia, vaikka se ei olisikaan taloudellisesti kannattavaa. 34 Demokraatti D-KASVO TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAUTUKSET ovat koskeneet myös Tampere-taloa. Vielä tammikuussa Tampere-talon 30. Asiaa tukee tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) asettama työryhmä. Ahokas oli tehnyt ympäripyöreitä päiviä etätöissä lasten vaatiessa huomiota etäkoulussa kotona. Siihen tiivistyi kesäkuun lopussa kerralla koronakevään tuoma paine. Hän ei usko lamaantumisen tai pessimismin tuovan mitään hyvää, vaan toimimisen ja vaikuttamisen, erityisesti kriisin keskellä. Se onnistui yli kaikkien odotusten kaikilla mittareilla. MULLA ON MIELETÖN ELÄMÄNJANO JA ELÄMÄNHALU – Tapahtumien suora vaikutus matkailuun, ravintoloihin ja liikenteeseen on välitön. – Valtaosa suurteollisuudesta ei kykene tekemään kauppoja ilman tapahtumallisuutta. Minun olisi pitänyt vaihtaa koko jätevaunu standardin vaihtumisen takia. Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Ahokas kiittelee, miten koko henkilöstö omaksui nopeasti uuden toimintakulttuurin. – Ajattele, meillä on ollut jo 69 000 kävijää kesäkuusta lähtien. KOHTAAMISEN TARVE KAIKILLA TOIMIALOILLA ON HUUTAVA. Kansainvälistä yhteistyötä ja esiintyjiä ei saa nähdä uhkana. SDP:N PUOLUEKOKOUKSEN järjestäminen elokuussa oli yksi isojen tapahtumien toteuttamisurakoista. De_26112020_32.indd 34 19.11.2020 11.57. Heistä valtaosa on nyt lomautettuina, irtisanomisuhan alla tai muuten täysin ilman tuloja
– On ollut sykähdyttävää kuulla, miten ihmiset kertovat, etteivät selviäisi korona-ajasta ilman musiikkia ja kirjallisuutta. Olen ollut onnekkaassa asemassa. 35 Demokraatti PAULINA AHOKAS . Kyllä, keksin tai omaksun jatkuvasti verbejä ja adjektiiveja. Ylen hallituksen jäsen . – Ensin perkelöimme, ja sitten tulee rakennusvaihe. Poikani huomauttaa usein, että äiti, tuo ei ole mikään oikea sana, Ahokas nauraa. Opiskellessaan Turun yliopistossa Ahokas kävi filosofisia keskusteluja Imaamin keinutuolikahvilassa toisten opiskelijoiden kanssa. Toimitusjohtajan tehtävä varsinkin korona-aikana on ollut kaikkea muuta kuin helppoa. . Esimerkiksi Live Aid, Meillä on unelma, ja erilaisilla ilmastonmuutokseen liittyvillä kampanjoilla on ollut todella suuri vaikutus. Samalla olen ylpeä ja iloinen varsinkin siitä, mitä olemme saaneet yhdessä aikaan. . Kansainvälisistä kollegoista ja yhteisöistä on tullut entistä tärkeämpiä. Luukuttaessaan voimabiisiään King Crimsonin Happy With What You Have to Be Happy With, kolmet autostereot ovat rikkoutuneet. syntynyt 1972 Siilinjärvellä . valittu Kukkaispormestariksi 2020 . . kaksi lasta, asuu Tampereella – Keväällä elämä alkoi olla kaikilla mittareilla ihan punaisella. Kun tulee kriisi, taiteilijat ovat ne, jotka ensimmäisenä keräävät ihmiset kasaan ja saavat massat liikkeelle. Tampere-talon toimitusjohtaja vuodesta 2012 . – Olen edelleen sitä mieltä. Kaikissa tähänastisissa työyhteisöissä olen saanut rinnalleni todellisia timantteja. Selviytymiskeinona korona-aikana on ollut viikoittainen puhuminen Lontoossa asuvan islantilaisen ja tallinnalaisen ystävän kanssa. Ensimmäisen kerran se tapahtui Ahokkaan ollessa Englannissa yliopiston vaihto-opiskelijana. Siksi hänestä onkin hienoa, että monet kulttuurivaikuttajat ovat ottaneet kantaa Tapahtumateollisuuden ja koko elinkeiTunteiden näyttäminen on muutenkin Paulina Ahokkaalle ominaista. En koe olevani paras missään. . . – Ei mun tarvitse näytellä mitään superihmistä. Tuskin koskaan olemme jääneet perkelöintiin. . Kulttuurin voima perustuukin todella hienosyiseen vaikuttamiseen ja dialogiin. Huoli läheisten ihmisten terveydestä on painanut. Nyt korona-aikana stereot ovat olleet jälleen koetuksella. Hän ei halua olla luomassa itsestään piinkovan naisjohtajan tai superihmisen kuvaa. musiikkitieteen ja liiketoimintajohtamisen maisteri (Executive MBA) . työskenteli vuosina 2002–2011 Music Export Finlandin toiminnanjohtajana . Olen kroonisen tyytymätön kaikkeen, mitä teen. MUSIIKKI JA kulttuuri ovat kantaneet. . De_26112020_32.indd 35 19.11.2020 11.57. Siellä he päätyivät ajatukseen: politiikkaakin tehokkaammin ihmisiin vaikuttavat kulttuuri ja viihde
Me teemme heidän kanssaan monella tapaa yhteistyötä. Mietin, millaisen energian ja tunnelman jätän toisiin ihmisiin, miten valmiina olemme kohtelemaan toisiamme hyvin. ”RAKAS PARVIÄLY”, Ahokas aloittaa Facebookissa kysyessään neuvoa arkiseen asiaan. Silti se palautui reilun kolmen viikon päästä ennalleen, hän muistuttaa. Sen eteen hän haluaa tehdä päämäärätietoisesti töitä. – Mulla on mieletön elämänjano ja elämänhalu. Ilman sitä olisimme varmaan päässeet tuudittautumaan jonkinasteiseen laiskuuteen. Halonen tuli huomauttamaan, miksi gaalassa ei ollut esillä yhtään naista. Tampere kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 on yksi asioista, johon Ahokas uskoo todella vahvasti sen yhdenvertaisuus-teeman takia. Lapsenikin tietävät, että olen ehdottomasti paras äiti silloin, kun minulla on myös omia juttuja ja oma työelämä. Yhtenä iltana hän kysyi tyttäreltään mielipidettä äitinä olemisestaan ja sai suoran vastauksen: ”Äiti rageaa asioista, jotka olen jo tehnyt. SYÖÖ! Ja olen jo syönyt. KUKKAISPORMESTARI SEPPELEINEEN ja lapsineen, Ahokas näyttää älypuhelimestaan hymyilevää kuvaa. Kun Tampere-talon naapuriin rakennettiin uutta pienteollisuustaloa, Ahokas nautti tekemisen äänistä. Nyt Tampere-talon keskeisenä teemana on yhdenvertaisuuden edistäminen. Totta kai se tuo meille kilpailua. – Olen niin iloinen nähdessäni asioiden menevän eteenpäin. Feminismin ja sukupuolinäkökulman merkitys aukesi käytännössä Ahokkaalle presidentti Tarja Halosen kritiikistä Pekingissä vuonna 2010. – Syyskuun 11. Ahokkaalla oli pitkään lähinnä miespuolisia ystäviä. tunnustus Tampereen tunnetuksi tekemisestä innostaa ja ilostuttaa yhä. Toivon, että Suomeen rakennetaan oikeasti toimiva ja kattava julkinen liikenne. – Virolaiset pysähtyvät riittävän pitkäksi aikaan kysymykseen miksi, kun me suomalaiset helposti ryntäämme toteuttamaan mitä ja miten -asioita. Hän uskoo kaikessa yhteisön voimaan. päivän terroritekojen jälkeen puhuttiin, ettei lentoliikenne tule koskaan olemaan entisensä. Äiti soittaa pianoa ja huutaa minulle, että tee nyt jo jotain sille puurolle, minun ei tarvitse nyt tehdä mitään muuta De_26112020_32.indd 36 19.11.2020 11.57. Myös ratikan saaminen Tampereelle on tosi hieno juttu. – Samoin on Uros Live -areenan suhteen. Ahokas painottaa palautumiskykyä ja periksiantamattomuutta myös koronapandemiassa. Samoin omat lapset jokapäiväisessä arjessa. – Äitiys on minulle elämässä ehdottomasti kaikkein tärkein asia. Heissä on jotain samaa, hyvän kehtaamisen energiaa. Rosa Meriläinen on yksi Ahokkaan nykyisistä naispuolisista ystävistä. Silloisena Music Export Finlandin toiminnanjohtajana hän vastasi Kiinan kolmivuotisen kulttuurivientihankkeen ja Shanghain maailmannäyttelyn Suomi-päivän päätapahtumista. – Mun unelmana on, että it-alalla olisi yritys, jonka johtoryhmässä tai hallituksessa olisi enemmistö naisia tai naisoletettuja. Virossa hän on puolestaan ihaillut esteettisyyttä ja asioiden kyseenalaistamista. Ahokkaan silmät avautuivat, sen jälkeen hän on tehnyt kaikkensa monimuotoisuuden ja sukupuolinäkökulman edistämiseksi. Äiti nauraa omille vitseilleen. Viidessä eri maassa asunut Ahokas tottui Lontoossa jatkuviin rakentamisen ääniin. 36 Demokraatti D-KASVO non tapahtumien säilymisen puolesta. IsostaBritanniasta Ahokas oppi kohderyhmän merkityksen. MAAILMALTA AHOKAS on saanut muitakin oivalluksia matkaansa. Kesäkuinen INNOSTUN TYÖYHTEISÖSTÄ JA SAAN ENERGIAA TOISISTA IHMISISTÄ
Hän on tässä ainoa. Äiti on myöhässä. Muutenkin tukiverkot ovat elinehto. 3 Uskalsin aikoinaan toivoa ääneen ja ehdottaa, että vanhempani muuttaisivat naapuriini Tampereelle. – Ostin itselleni keväällä koronaprojektiksi basson ja vahvistimen. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. De_26112020_32.indd 37 19.11.2020 11.57. MAAILMANKANSALAISENA AHOKAS osaa sujuvan englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa, tsekkiä ja japania. Aina. 37 Demokraatti 1 Tajusin 35-vuotiaana, että on aika hankkia lapsia. Tyttäreni joutui hakkaamaan selkään, että sain henkeä, Ahokas kertoo reaktiostaan tyttärensä kuvaukseen. Äiti päivittää kaiken Facebookiin eikä anna mitään yksityisyyttä.” – Meinasin tukehtua nauruun. Musiikkiin päättyy myös jokainen päivä hänen laulaessaan omat iltalaulut lapsilleen. 3 TÄRKEINTÄ kuin soittaa pianoa. Ahokas soittaa ”laskutavasta riippuen kymmeniä soittimia huonosti” alttoviulun ollessa pääinstrumentti. Ahokas on unelmoinut viisi vuotta kuoroon liittymisestä. – Minusta tuli karjalainen itkijänainen isäni kuollessa. Ensin Siilinjärveltä Kuopioon, sieltä Turkuun, Turusta Prahaan, Lontooseen ja monien muuttojen jälkeen viimein Helsingistä Tampereelle. Surutyö on opettanut minulle paljon rakkaudesta. Isä kuoli puolitoista vuotta sitten. Äiti kieltää meitä kiroamasta, mutta kiroaa itse loputtomalla syötöllä. Onneksi lapsen saaminen onnistui ja vielä kahdesti! 2 Liputan kaikkien muuttojeni puolesta, joita olen tehnyt. Äiti asuu 350 metrin päässä. Soittamis intoni on herättänyt hilpeyttä basistiystävissäni. Äiti tykkää käydä museoissa. Vuolas itkeminen oli hänen tapansa tehdä surutyötä. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ JA ESIINTYJIÄ EI SAA NÄHDÄ UHKANA
Joissain kun nissa leikkausinto johtaa niihin joka tapauksessa, sillä oikeimmalla laidalla koronasta toivottiinkin julkisen sektorin tuhoajaa. Alkuun ongelma oli, että markkinoille puskettu raha kuplaantui pörssiosakkeisiin. ON TIETYSTI niin, että virkamies joutuu laatimaan ennusteet vain ja ainoastaan tehtyjen päätöksien, ei lupausten varassa. Mutta pikkuhiljaa eri maiden hallitukset ovat alkaneet ymmärtää, että niiden täytyy itsekin alkaa käyttää rahaa in vestointeihin, palveluihin ja yritysten tukemiseen, jotta talous voi toipua ja keskuspankkiraha jakau tuu myös niille, ketkä rahaa eniten tarvitsevat. Kuntien talousarvioita valmistelevilla virkamie hillä ei näyttänyt olevan luottamusta siihen, että valtio tulisi kuntien apuun – sinänsä epäluotta mukselle oli kyllä historialli set syyt, että niin ei aiempien kriisien kuluessa olekaan koskaan tapahtunut. On ilmiselvää, että koko talousjärjestel mämme olisi yksinkertaisesti romahtanut, elleivät keskus pankit olisivat kaivaneet ”sin kojaan” esiin ja painaneet tu hansia miljardeja lisää dolla reita, euroja, puntia ja muita isoja valuuttoja markkinoille. OIKEIMMALLA LAIDALLA KORONASTA TOIVOTTIIN JULKISEN SEKTORIN TUHOAJAA. Muutos tapahtui vasta pa kon edessä, mutta niin se usein menee. Korona muuttaa suhtautumisen myös velkaan KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. VAIKKA SUOMESSA monetaristinen talouskuri puhe on vielä voimissaan ja valtion velkaantumi nen monille pahin kuviteltavissa oleva asia, ensin finanssikriisi ja nyt korona on jo muuttanut valta vasti koko globaalia makrotalousajattelua. Kun saksalaiset sanovat, että nyt valtioiden tu lee tehdä alijäämää, turvata ihmisten terveys en sin ja pitää yhteiskunta pystyssä millä hinnalla hyvänsä, niin ennen pitkää suomalainenkin sen uskoo. Siksi olikin äärimmäisen tärkeää, että maan hallitus kuuli syksyn aikana ai nakin demarikuntapäättäjien suuren huolen siitä, mitä tapahtuu, jos valtio ei tue riittävästi kunta taloutta. Toivottavasti tämä tapahtuu ennen huhti kuuta. On toki myös selvää, että nykyisten demarivaltuutettujen asema kevään kuntavaaleissa olisi ollut kestämätön, jos niihin olisi jouduttu menemään täysin aatteen ja äänestäjien edun vastaisilla talouskuripäätöksillä. Marraskuun SDP:n puoluevaltuuston kokouk sessa kuultiin ansaittuja kiitoksia pääministerille ja hallitukselle kuntatalouden pelastamisesta. De_26112020_38.indd 38 19.11.2020 10.58. 38 Demokraatti V ielä on aikaista sanoa, mikä nousee huhtikuun kuntavaaleissa ratkaise vaksi puheenaiheeksi, mutta jos veik kaa koronaviruspandemian vaikutuk sia kuntien talouteen ja palveluihin, niin tuskin ihan metsään menee. Kynnet oli siis jo teroitettu leikkauk sia, veronkorotuksia ja hen kilöstön lomautuksia varten, vaikka pääministeri vetosi kuntia pitämään yllä palve luita, jotta pandemiasta sel vittäisiin mahdollisimman pienin vaurioin. Esimerkiksi kotikaupungis sani Hämeenlinnassa kuluvan vuoden tilinpäätös ennuste heilahti parissa kuukaudessa yli 30 mil joonaa euroa alijäämäisestä muutaman miljoonan ylijäämäiseksi – väitän, että ilman ajoissa tehtyjä valtion ratkaisuja olisi päädytty erittäin hätiköi tyihin ja vahingollisiin päätöksiin
Aamulla vaihdoin sen sukuseuran pinssiin. Kun niitä oli kysynyt tarpeeksi aikuisilta ja ympäröivältä maailmalta, alkoi miettiä, mikseivät asiat voisi olla toisinkin. varapuheenjohtaja. On hurjaa miettiä, että YK täytti juuri 75 vuotta. Olen aina ajatellut, että kun käsky tulee, siihen vastataan – ja tukkakin asiaankuuluvasti lyhyenä. Maanpuolustushenkisyydessä on vähän outo kaiku, mutta harjoitukset symboloivat minulle kuulumista Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Omien juurien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös maailmaa. Niin pienessä historian ajassa on tapahtunut niin paljon. 39 Demokraatti Kimi Uosukainen 24-vuotias Demarinuorten 2. Bleiserini pinssinä killuu tällä kertaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Olin aina näsäviisas lapsi, joka kysyi jatkuvasti miksi-kysymyksiä. Tätä kautta on itselläni vahvistunut sellainen henki, että kun kysytään vapaaehtoisia ja vastuunkantajia, oma käsi täytyy välillä vaikka hammasta purren nostaa. Ehkä tässä on jatkumo: sukuni on peräisin luovuteltulta alueelta Karjalasta. Sillä asiat eivät tapahdu itsestään: jos halutaan jotakin, kyllä myös itseään pitää laittaa likoon. E nsihavainto peilikuvassani on se, että tukkani on tavallista lyhyempi sillä olen menossa kohta kertausharjoituksiin. Ei kukaan tee asioita vaikkapa meidän nuorten puolesta, ellemme me itse. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_26112020_38.indd 39 19.11.2020 10.58
. . Pukkimme kiersi kampanjoimassa pitkin maata ennen elokuun jättikokousta Tampereella, ja huomasi alueiden erot, mutta ne tulevat näkyviin myös omassa arjessa. . Minä Pohjanmaalta. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 23.joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. Oikein vastanneiden kesken arvomme pääpalkinnoksi kaksi Vormu Oy:n Rauma-aiheista, Pitsi-pussilakanasettiä (pussilakana ja tyynyliina), jotka ovat 100 % kotimaista työtä. Ihmisten kokemukset ja huolet täytyy ottaa vakavasti ja niihin pitää vastata. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja vaikeasti ymmärrettävältä. Pohjalainen suoruus, jäykkyys ja tietynlainen kaunistelemattomuus on jotain, josta saan itsekin välillä kuulla. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Jos koronapilvestä hakee hopeareunusta, se on ollut mahdollisuus viettää aikaa perheen kanssa. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@ demokraatti.fi viimeistään 8.12. Siellä punanuttumme tiedetään nikkaroineen ihmisille turvaa tuovaa mallia, joka sittemmin on tullut laajemmin tutuksi. Alvariinsa rakastuneelle joulupukille iloa tuo perhe. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 4.12., jotta se ehtii varmasti perille. Enempää vinkkejä ei heru, joten nyt on aika tietää tai arvata. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. . . Voit myös osallistua lähettämällä postikortin osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. 40 Demokraatti Turvasta tuttu punanuttu JOULUPUKKIVISA PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. Iso osa nuoren perheen ajasta kuluu lakeuksilla, mutta he viihtyvät myös mäkihyppykaupungissa, jossa tietäjät tietävät pukkimme puolison vaikuttavan valtuustossa. . Tuntuu, että järjestelmä on kehitetty järjestelmää varten, eikä ihmisiä varten, nutunsisushenkilömme perustelee tarvetta uudistukselle. Pukkimme puoliso onkin oivaa vinkkimateriaalia, sillä moni lukijoistamme tuntee myös hänet. Joulupukkimme on hyvillään päästessään vaikuttamaan sotu-uudistuksen etenemiseen myös valtakunnan tasolla. Ollaan aika monta kertaa todettu, että siinä on kaksi aivan päinvastaista maailmaa. Sen mahdollisti vuosi sitten pohjalaisten kesken tehty ”läpsystä vaihto” -operaatio. Jos et veikkaa, et voi voittaa! De_26112020_40.indd 40 18.11.2020 17.52. Pian oman vanhempainvapaan alkamisen jälkeen iski korona, puoliso tuli kotiin etätöihin ja yhdessäolo lisääntyi. . . Reissaaminen sieltä Helsinkiin tuli tutuksi, kun työuransa alussa pukkimme työskenteli (ehkä arvaatte minkä) puolueen toimistolla majaansa pitävän nuorisojärjestön leivissä. . . . Alvariinsa rakastumisen aikaa, sitä se on ollut. Karjalainen on taas sellasta kohteliasta, kaunista, iloista ja läheistä, pukkimme kuvailee. – Vaimoni on Karjalasta, Venäjän puolelta lähtöisin. . . Arkadianmäelle pääsy oli iso muutos, mutta viime vuosi oli muutoinkin elämää mullistava. . Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Mikko Huotari N äillä lakeuksilla ei jumalauta vihjepajatson tyhjentämistä pelätä! Son niin, notta edellä luulisi tulleen riittävästi rautalankaa pukkimme kotiseudun suuntaan. – Järjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi tällä hetkellä
41 Demokraatti DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria GuzeninaRichardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri ja Karri Miettinen (Paleface). De_26112020_40.indd 41 18.11.2020 17.53
De_26112020_42.indd 42 18.11.2020 17.37. 42 Demokraatti KULTTUURI Magnus Enckell: Poikia rannalla, 1910
43 Demokraatti Kultakauden maalausta, ryijyjä ja grafiikkaa Magnus Enckell on jäänyt suotta maalaustaiteemme ”supertähtien” varjoon. Teksti Seppo Heiskanen Magnus Enckell: Poika ja pääkallo, 1893. De_26112020_42.indd 43 18.11.2020 17.37
Oikeastaan tämä on yllättävää, sillä Enckell oli taitava ja monipuolinen tekijä, ja taidemaailman vaikuttajanakin hän oli Edelfeltin kuoleman jälkeen merkittävä. Alastomuus ja ulkoilma kuuluivat kuvaan. Simbergin Haavoittunut enkeli, Kuoleman puutarha tai Köynnöksen kantajat taitavat silti olla Ylösnousemusta tunnetumpia. Hieno mytologinen teos, ajan hengen mukainen. Taide muutti suuntaa runsaat sata vuotta sitten toistuvasti. Enckell kuuluu tämän ajan mestareihin. Seuraavalla vuosikymmenellä mukaan tuli vitalismi, joka korosti ihmisen fyysisen kunnon merkitystä. De_26112020_42.indd 44 18.11.2020 17.37. Tämän kauden tunnetuimpia ja hienoimpia teoksia ovat monitasoinen Herääminen (1894), Poika ja pääkallo (1893) ja Melankolia (1895). Tämä suuntahan käytti hyväkseen myyttejä, antiikista periytyviä vanhoja tarinoita ja vertauskuvia. Tämän suunnan tulkintoja ovat monet Enckellin maalaukset, jotka kuvaavat alastomia nuorukaisia meren rannalla. Erinomainen on myös näyttelykirja. Enckell teki läpimurtonsa yleiseurooppalaisen symbolismin merkeissä. KUVATAIDE Väinö Blomstedt: Hevoset, 1906. Hän liikkui sujuvasti myös kansainvälisissä piireissä. Ateneumin laaja näyttely antaa monipuolisen kuvan Magnus Enckellistä ja hänen taiteestaan. Kultakaudeksi kutsutaan myös Suomen taiteen vaihetta, joka alkoi suunnilleen 150 vuotta sitten. Se kuvaa Aatamia ja Eevaa Paratiisissa ennen syntiinlankeemusta. Toki pari symbolistista maalausta ja Tampereen tuomiokirkon alttarifresko Ylösnousemus tunnetaan. 44 Demokraatti M agnus Enckellin (1870– 1925) tuotantoon kuuluu maalaus Kultakausi vuodelta 1904. Viime vuosisadan ensimmäisellä kymmenluvulla hän kiinnostui värimaalauksesta. Hän on kuitenkin melko tuntematon, Enckell on jäänyt sellaisten taiteilijoiden kuin Edelfeltin, Gallénin, Järnefeltin, Halosen ja Simbergin varjoon. Enckell seurasi kansainvälisiä virtauksia ja meni niihin mukaan luontevasti, pinnistelemättä
Ryijyjen kuvasto on paljolti abstraktia tai ainakin pitkälle tyyliteltyä. Kivisen piirrin on kuitenkin herkkä. Norroksen taiteelle on ominaista tietty spontaanisuus, vaikka teokset saattavat ensi katsomalla näyttää hyvinkin suunnitelluilta. Ateneumin taidemuseo, Helsinki Magnus Enckell Avoinna 14.2.2021 saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Yksipuinen ryijy 1700ja 1800-lukujen vaihteesta. Helsingin Taidehalli Kudottua kauneutta – Suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa Avoinna 3.1.2021 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. SUOMALAINEN TAIDEGRAFIIKKA on monipuolista, Sen huomaa kun käy samalla näyttelykierroksella tutustumassa Visa Norroksen ja Tiina Kivisen katselmuksiin. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. Tiina Kivinen on moneen kertaa palkittu ja kiitetty taiteilija. Akseli Gallénin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn suunnittelema Liekki lienee yksi tunnetuimmista. Galleria Bronda, Helsinki Tiina Kivinen: Afroditen lintu Avoinna 29.11. Se on ennen kaikkea pohjoismainen laji, ja Suomi on siinä kärjessä. Tämä näyttely osoittaa, että hän on kiitoksensa ja palkintonsa ansainnut. Ne levittäytyvät vedoksen tai maalauspohjan yli vailla syvyysvaikutelmia. Syvyyden hän kuitenkin tuo esiin materiaalisilla valinnoilla. 45 Demokraatti MEILLÄ KAIKILLA on jonkinlainen käsitys ryijyistä – niin yleinen seinävaate se on. Galleria A2, Helsinki Visa Norros: Mercurial Serendity Avoinna 29.11. A2:n näyttely on juhlanäyttely: 60 vuotta elämää, 40 vuotta taiteilijan työtä. Tiina Kivinen: Afroditen lintu, 2020. Teokset ovat abstrakteja, pinnalta katsoen kaksiulotteisiakin. Viikingit, jotka purjehtivat avolaivoilla pitkiä matkoja kehittivät ryijyn lämmittäväksi peitoksi, joka kesti vettä ja tyrskyjä paremmin kuin turkikset. Hieno kokonaisuus, sopii juhlaan. Vähitellen nämä vaatteet rantautuivat sekä linnoihin että vaatimattomampiin taloihin. VISA NORROS on kiinnostava graafikko, joka on pysynyt uskollisena peruslajilleen. Monet tekijät ovat jääneet tuntemattomiksi, mutta on joukossa tunnettuja nimiäkin. Hän ei kasaa teoksiinsa mitään liikaa. Teoksia on kaikkiaan 130, ja ne ovat peräsin Tuomas Sopasen kokoelmasta, jossa on kaikkiaan lähes 600 ryijyä. Värit ovat sävykkäitä, yleensä luonnosta saatuja. Mukana ovat olleet myös sellaiset tekijät kuin Yrjö Blomstedt, Timo Sarpaneva, Irma Kukkasjärvi ja Maija Lavonen. Vasta 1800-luvulla ne nostettiin seinälle. Yksi suosikkiaihe on elämänpuu, mutta myös eläin-, ihmisja yleensä kasviaiheet ovat suosittuja. Brondan näyttelyssä on mukana aikaisemmista yhteyksistä tuttuja herkästi toteutettuja luontoaiheita, puita tai puun oksia, lintuja ja muuta tuttua materiaalia. Tämä ei tarkoita sitä, että hän junnaisi paikallaan, päinvastoin hänellä on aina tarjolla uusia avauksia. Se esittelee ”kudottua kauneutta” yli 300 vuoden ajalta. Lasin taakse maalattuihin teoksiin tulee yllättäen kolmiulotteisuuden tuntu. Visa Norros: Karlovassi, 2020. Jotain itämaista, japanilaista tai kiinalaista hienostuneisuutta näissa teoksissa on. Ryijy taiteenlajina voi edelleen hyvin. Sikäli Taidehallin katselmus on tervetullut. KUVATAIDE De_26112020_42.indd 45 18.11.2020 17.37. Tuohon vaikutelmaan johtaa sekin, että hän käyttää monotypiatekniikkaa, graafista menetelmää, joka tarjoaa kokeneellekin tekijälle yllätyksiä. Ensimmäiset tunnetut ryijyt ovat 800-luvulta. Norros on abstraktikko, Kivisen lähtökohdat ovat todellisuudessa, vaikkei hän mikään realisti olekaan. Kattavaa ryijynäyttelyä ei kuitenkaan juuri ole ollut esillä. saakka, ti–pe 12–17, la, su 12–16
Linna lausui noihin aikoihin saman kannan Helsingin Sanomien kirjalli suuspomon Toini Havun tekemässä kiertokyselyssä. Koskenniemen seuraaja kirjallisuuden akateemikkona. Vuonna 1949 hän Näköalalehdessä ensin lukeutuu joukkoon, mutta tuo mitsee kohta määreen ainakin sen vel voittavuuden osalta. Hän tekee eron työläiskirjailijan ja kulttuu rikirjailijan välillä, jolloin edellinen on ”jokainen hengetön kirjailija, koska hän kirjaillessaan nimenomaan tekee työtä”. Lauri Viidan irtauduttua joukosta Linna nousi sen kärkeen. Hänen kaksi ensimmäistä teostaan liittyvät tehdasympäristöön. Näissä tuulissa Suomen Sosialidemokraatti järjesti kiertokyselyn, jossa Linna 20.11.1955 naulasi vanhan kan tansa. Tuo tantoa leimaa työväenliikkeen aate Työläiskirjailijuus ei ole ilmoitusasia vaan tosiasia. Pysyessään syrjässä taistelusta työ väen puolesta hän ei katso pettäneensä aatettaan, koska päin vastoin aatteet ovat pettäneet hänet. A. Linna ei tahdo ottaa kirjailijantehtävää min kään ulkopuolisen tavoitteen mukaan, eli hän hylkää vanhan tendenssikäsi tyksen. Mustan rakkauden (1948) ta pahtumapaikkana on Amurin työ läisyhteisö, vaikka teemana on Othel losyndrooma, patologinen mustasuk kaisuus. Näkyvim min hän otti asiaan kantaa kahdesti. RAOUL PALMGREN omistautui pitkään työväenkirjallisuuden tutkimiseen. Hänestä työläiskirjailijaa on kylliksi analysoitu: ”Pyrin vain selit telemään, miten perusteeton tuollai nen käsite ja sen määrittely on”. Tämä pelasti käsitteen väheksynnältä, mutta rajoitti kohtalokkaasti sen alaa. 46 Demokraatti Teksti Kari Sallamaa V äinö Linna tuli Ur jalan pientilallismaail masta. Näkökulma on Toini Havun arvoste lun ikuistama sammakkoperspektivi. Se ei ole moraa lisesti tai laadullisesti arvottava vaan puhtaasti toteava. Annamari Sarajas julkaisi Parnassossa esseen ”Pekkanen – Siippainen – Viita – Linna”, jossa hän todisteli näiden neljän työläislähtöisen individualistin olevan todellisia työläis kirjailijoita, muut ovat massatavaraa. Uusi kierros alkoi vuonna 1955, kun Toivo Pekkasesta tehtiin V. Se on epämiellyt tävä painaesaan kaikki työläislähtöiset sanasepot samaan muottiin. ”Luultavasti ainoan sa taprosenttisen työläiskirjailijamme” mukaan koko käsite joutaa tunkiolle: työläiskirjailija on pelkkä kirjatyöläinen. Näin kulttuurikirjailija loisi jossain tolstoilaisen korkeammalla tai dostojevskimäisen syvemmällä tasolla. Alkuvaiheessa Linna esiteltiin työ paikkansa mukaan ”finlaysonilai sena” kirjailijana, ja itse hän jo mai neensa harjalla kirjoitti muistelman ”Siihen aikaan kun olin finlaysonilai nen” (1961). Hän toteaa väitöskirjansa Työläiskirjallisuus (Proletaarikirjallisuus; 1965) yhteenvedossa, ettei työläiskirjailijan käsitettä pidä ottaa dogmaattisesti: se on ”hyödyllinen fiktio”, ”hedelmäl linen työhypoteesi”. Syntyperä ei määrää työläis kirjailijaa ”taistelemaan luokkansa Väinö Linna – työläiskirjailija vastoin tahtoaan VÄINÖ LINNA 1/3 yhteiskunnallisen aseman tai onnelli semman tulevaisuuden puolesta”. Vaikka hän ei erikseen sano, pettäjäaate on sosialis min ohella hänen vasta käymänsä so dan isänmaallinen uho. Jo kirjailija uransa alussa hän jou tui ottamaan kantaa työläiskirjailijamääreeseen oltuaan viitisentoista vuotta tamperelaisen Finlaysonin puuvillatehtaan palkka listoilla. Kyse on eri puo lelta Suomea kootuista työmiehistä, poikkeuksena pienviljelijä Hietanen ja myöhemmin Rokka. LINNA LUKEUTUI Tampereen kirjas tonjohtajan Mikko Mäkelän piiriin, johon kuului kourallinen uusia työ läiskirjailijoita. De_26112020_46.indd 46 19.11.2020 10.41. Hän aloitti työläiskirjailijan ta paan omaelämäkerrallisella romaa nilla Päämäärä (1947), jossa työmies Valte Mäkinen kirjoittaa esikoisteos taan. Linna suhtautui vihamielisesti työ läiskirjailijakäsitteeseen. Itse asiassa Tuntematon sotilaskin (1954) on työläisromaani, vaikka siinä työnä on sotiminen. He eivät olleet min kään sortin sosialisteja vaan idealis teja ja individualisteja. Joukkueen suhde herraskaisiin esimiehiin Lammiosta Sarastiehen on kyräilevä ja ironinen. Työläiskirjailijalle Palmgren antaa seuraavat kriteerit: tämä on kasvanut köyhälistöoloissa ja ollut ruumiilli sessa työssä, hän on itseoppinut
Kirjoittajina ovat kirjallisuustieteen emeritus professori Kari Sallamaa, historian tutkija Mikko Majander ja kirjailija Jenni Linturi. 47 Demokraatti maailma tai köyhälistöläinen elämän näkemys. Jos tekijä täyttää kritee rit, hän on työläiskirjailija vasten tah toaankin. Työläiskirjailijuus ei ole ilmoitusasia vaan tosiasia. Oiree na vaistonvaraisuudesta hänen ensimmäi nen julkaistu tekstinsä ”Köyhän mie hen isänmaa” ilmestyi kokoomuksen Nuori Oikeisto albumissa 1946. Vaikka Väinö Linna pyrki raivoi sasti irti työläiskirjailijan tittelistä, hän ei päässyt proletaarisesta läh tökohdastaan. Sanonnaltaan teok sia leimaa rehevyys ja voima, kielen tuoreus ja havainnollisuus. Palmgrenin mukaan vahva luokka vaisto tappeli jatkuvasti Linnan työ väen aatemaailmaa kohtaan tunte man torjunnan kanssa. Tamperelainen lavastettiin työläis kirjailijaksi, sanoo Karo Hämäläinen HS:n tuoreessa Linnateemanu merossa, huolimatta siitä, että Linna oli yrittäjän, teurastajan poika eikä pi tänyt Finlaysonin työstä. Mutta sub jektiivinen suhde työhön ei kumoa ob jektiivista luokkaasemaa, eikä synty perä ole ratkaisevin kriteeri. Aihepiiri on pääasiassa köy hälistöelämä, vaikutuspiirinä useim miten työväestö. Se oli hänen maail mankatsomuksensa syvin pohjavirta. Tämä oli lähtöisin ”takapajuisesta maalais väestöstä”. De_26112020_46.indd 47 19.11.2020 10.41. Kansan Arkisto Väinö Linna leipätyössään Finlaysonilla ennen kuin kirjallisuus vei mennessään. Itsenäisyysajan työväenliikkeen kau nokirjallisuuden yleisesityksessään Kapinalliset kynät III (1984) Palm gren asemoi Linnan luokkapohjalta. Synkät syvät lietteet: vaikka henki on vahva, alita junnan muhat mullahtelevat. 100 Väinö Linna Demokraatti julkaisee Väinö Linnan 100-vuotisjuhlasyksyn merkeissä kolmiosaisen esseesarjan, jossa kirjailijan elämäntyötä ja merkitystä jälkipolville lähestytään eri näkökulmista. Linna täyttää tästä määritelmästä riittävän osan, vaikka aatemaailma ei ole työväenhenkinen, ja vaikutuspiiri laajeni koko kansaan. Finlaysoniin siirryttyään kin hän oli ”takapajuinen maalainen” joutuen kiistoihin vasemmistolaisten kanssa ja jäi syrjään työväen sivistys riennoista, tosin lukien paljon
Tuikka rysäytti väliseinästä läpi ja löysi samalla Urho Kekkosen salaiset päiväkirjat. Filosofian tohtori Timo J. Vaikka Kekkosen edesottamukset loistavat vielä nykyisinkin iltapäivälehtien lööpeissä, sensaatio-otsikoita salaisten päiväkirjojen löytämisestä ei viime keväänä syntynyt. TIMO J. Tuikan uusin kirja Kekkosen salaiset päiväkirjat on fiktiivinen romaani, jonka taustalla ovat todelliset tapahtumat. Paikoitellen raja on häilyvä, sillä Kekkonen kertoo avoimesti esimerkiksi puolisonsa Sylvi Kekkosen kuoleman aiheut tamasta surusta mutta hyvin valikoiden monivuotisesta seurustelusta rouva Anita Hallaman kanssa. Tuikka tuntee hyvin Kekkosen elämänvaiheet ja osaa tehdä täydennyksiä hänen elämäntarinansa kiinnostaviin aukkoihin niin, että ne vaikuttavat uskottavilta. Voiko Kekkos-kuvamme mennä enää myyttisemmäksi siitä, mitä se jo on. Noottikriisiä ei suunniteltu juurta jaksaen yhdessä neuvostojohEsa Pyysalo De_26112020_48.indd 48 18.11.2020 10.31. Tähän on syynä se, että tarina on keksitty. Kirjoittaessaan Kekkonen on tiennyt, että jonain päivänä ”valtionmiespäiväkirjat” olisivat koko kansan luettavana, ja hän on jättänyt pois syvimpiä tuntojaan. Päiväkirjoja lukiessa tulee tosin tunne, että Kekkonen on niiden kautta kirjoittanut jälkipolville ”siivotun” version tapahtumien kulusta hänen presidenttiaikanaan. Tuikan fiktiivisissä päiväkirjoissa ei Kekkosen oikeiden muistiinpanojen estoja ole. Tuikka: Kekkosen salaiset päiväkirjat Docendo 2020, 352 s. Niistä löytyi vastaukset niin suurta yleisöä kuin historiantutkijoitakin vuosikausia askarruttaneisiin Kekkos-arvoituksiin. Teksti Ville Jalovaara T ammikuussa 2020 Orimattilan UKK-arkistossa tapahtui pieni onnettomuus. Kieltämättä käydessäni Orimattilan arkistossa tai ollessani nuorempana oppaana Tamminiemessä olen minäkin pohtinut, mitähän salaisia kätköjä ullakolta tai lattian alta voisi löytyä. Juhani Suomen vuosituhannen alussa puhtaaksikirjoittamana julkaistut Urho Kekkosen päiväkirjat vuosilta 1958–1981 on Suomen sodanjälkeisestä poliittisesta historiasta kiinnostuneille tärkeä lähde. Molemmat paikat lienee kuitenkin remonttien yhteydessä sikäli tarkkaan tutkittu, että sensaatiomaisia löytöjä voi tapahtua vain fiktiivisissä kertomuksissa. Timo J. KIRJA Timo J. presidenttinä Kekkosen käydessä ”tauolla”. Vieraillessaan syksyllä 1961 Havaijilla Kekkonen sai syliin muutaman kuukauden ikäisen vauvan, josta hänen äitinsä toivoi Yhdysvaltojen ensimmäistä mustaa presidenttiä. 48 Demokraatti Kekkos-tarinaa toden ja fiktion rajamailla KIRJAT Mitä?! Toimiko Kalevi Sorsa vuonna 1973 tovin v.t
Teksti Pekka Wahlstedt jos joku tästä koettelemuksesta selviää, se on Suomen sitkeä kansa. Toki voidaan kysyä, voiko suomalaisten Kekkos-kuva enää myyttisemmäksi mennä kuin mitä se jo on. Monet Tuikan Kekkosen kynänjäljeksi laittamista merkinnöistä ovat osuvia ja hauskoja, kuten tammikuussa 1973 presidenttikauden jatkoa koskeneen poikkeuslain käsittelyn aikana: ”Ilmoitin olevani esteellinen. Nykymaailmassa vallan kasvot saattavat muuttua pehmeämmiksi (tietyt poikkeustapaukset pois lukien), mutta samalla huomaamattomiksi, salakavaliksi. Näin asia todennäköisesti meni myös historiantutkimuksen mukaan. Melkein kaikissa kirjan asiantuntijoiden kirjoituksissa nousee esiin mailman lopullisesti mullistanut näkymättömän pieni vallankaappaaja – korona. Vaikka lukija säästyykin nyt erikoistermien tavaamiselta, monet kirjan artikkeleista ovat lähes yhtä raskassoutuista luettavaa kuin perinteisissä erikoistuneissa tiedekirjoissa. Suomalaisessa valtamediassa taas on uhottu kuin talvisodan hengessä, että De_26112020_48.indd 49 18.11.2020 10.31. Esimerkisi Donald Trump puhui Yhdysvaltoja uhkaavasta ”kiinalaisesta viruksesta”, ikään kuin sillä olisi jokin kansallisuus (muistamme myös, miten Trump joitain vuosia sitten leimasi ilmastonmuutoksen ”kiinalaisten juoneksi Yhdysvaltoja vastaan”). NYKYINEN VALTAPOLITIIKKA käyttää koronakriisiä aseenaan vääntämällä sen tarinaksi. Tietysti jako sankarivaltioihin ja koronakonniin on kaiken a ja o. Maailmalla on hehkutettu Suomen koronapolitiikkaa, ja aina Suomea edellä ollut Ruotsi joutui seuraajan asemaan. Siihen, että aiheesta aiemmin tutkijan roolissa kirjoittanut tohtori unohtaa lähdeviitteet ja antaa mielikuvituksen laukata, liittyy toki myös riskinsä. Vain yhdessä artikkelissa, Michel Foucaultiin viitaten, tuodaan esiin käsitys uudesta, pehmeästä ja tuottavasta vallasta, joka on vanhan pakkovallan vastakohta. Poliittisia valtakamppailuja käydään jo koronavärityksin, ja kirjassa tuodaan vahvasti esiin, miten poliitikot osaavat käyttää pandemiauhkaa hyödykseen. Tuikka jatkaa faktaa fiktiolla paikoin niin taidokkaasti, että jos Kekkosen tekemiset eivät ole ennestään tuttuja, sekaantumisen vaara voi olla todellinen. Illansuussa Kastarin Paavo soitti ja väitti, ettei valtiosääntö tunne viiden minuutin esteellisyyttä.” Leonid Brezhnevin saapumista junalla Helsingin kesän 1975 ETY-kokoukseen UKK kommentoi: ”En uskaltanut taaskaan katsoa halatessa Leonidia silmiin, ettei hän vain saisi nousuhumalaiseen päähänsä yrittää moiskauttaa samanlaisia intohimoisia huulisuudelmia kuin Erich Honeckerille. Kirjassa huomioidaan, että tosiasiassa digitaalista maailmaa hallitsevat Googlen ja Facebookin kaltaiset suuryritykset, jotka keräävät tietoa käyttäjistään ja manipuloivat näitä tiedon pohjalta. Kuka maailmaa hallitsee -pokkari on Helsingin yliopiston ja Tiedekulman yhteistyössä ideoiman sarjan toinen osa. Itse vallan käsitettä olisi voinut avata enemmän. Nimitin Sorsan virkaa tekeväksi presidentiksi kusitaukoni ajaksi. Nettimaailmaa pidetään monesti hierarkioista vapaana areenana, jossa jokainen saa äänensä esiin ja julki. Tiedekulma-pokkari Gaudeamus 2020. Tiedekulma on kaikille avoin kohtaamisja keskustelupaikka. Se olisi varsinainen kuolonsuudelma, sillä jäljelle jäisi vain kaksi kaameaa vaihtoehtoa.” Tuikan teos on hauskaa luettavaa. K äsillä olevan tiedepokkarin nimessä kysymyksen pitäisi ehkä kuulua: ”Mikä maailmaa hallitsee?”, ja vastaushan on kaikille tuttu. Tiedekulmapokkarissa tosin esitetään vaihtoehtoja: korona saa myös ihmiset kaipaamaan turvaverkkoja, joita hyvinvointivaltiolla on tarjottavanaan. 49 Demokraatti don kanssa, vaan keväällä 1961 Nikita Hruštšov vihjaisi, että syksyllä olisi yllätys tulossa. KIRJA Kuka maailmaa hallitsee Vallan umpisolmuja avaamassa. Kirjan voisi olettaa siis olevan suurelle yleisölle suunnattu. Kirjan markkinoinnissa ja takakannessa olisi hyvä selkeästi mainita, että kyse on todellakin romaanista. Alla kasvon nykyvallan Tieteen tekijät ja näkijät pohtivat vallan olemusta. Myös korona kaataa pieniä yrityksiä ja kasvattaa suurten mahtia. Kirjasta löytyy aika vähän uutta koronan roolin korostamista lukuun ottamatta
PAPERILLE AVATTUNA tarina hyvän perheen kuolemansairaan tyttären ja pikkurikollisen rentun rakkaudesta on sataprosenttinen Hollywood-klisee, mutta valmiissa elokuvassa sellaisesta ei ole häivääkään. 50 Demokraatti Elämän suola Australialainen pikkufilmi kuvaa vauraan keskiluokan apatiaa paikoin herkullisesti. Babyteeth (2019) pohjautuu Rita Kalnejaisin näytelmään (2012), josta ainakin Richard Roxburghin kerrotaan aiemmin suunnitelleen elokuvaa. Yhtäältä keskiössä on surutyö, jota ydinperhe käy, kun teini-ikäinen Milla (Eliza Scanlen) sairastuu syöpään vakavasti. De_26112020_50.indd 50 19.11.2020 11.45. Silti oivaltavimmin elokuva tarkastelee vauraan keskiluokan apatiaa ja kyvyttömyyttä kontrolloida ympäristöään ELOKUVAT oli kyse sitten voimistuvista vieteistä tai taltuttamattomasta taudista, joka ei parane psykiatri-isän (Ben Mendelsohn) analyyseilla eikä hermoromahduksen partaalla roikkuvan pianisti äidin (Essi Davis) popsimilla pillereillä. Lienee katsojien onni, että varsinainen käsikirjoitus tuli lopulta Shannon Murphyn ohjattavaksi, sillä sinänsä perinteistä kerrontaa sähköistää ohjaajan herkänrosoinen kädenjälki, joka on symbioosissa näyttelijöiden vereslihaisten tulkintojen kanssa. Millan tunteet voivat olla keskenkasvuisia, mutta ne kumpuavat syvältä ja ovat aitoja vanhempien turruttavan lamaannuksen keskellä. Teksti Rane Aunimo M yös englanninkielisiltä elokuvamarkkinoilta putkahtaa harvakseltaan Suomeen epäsovinnaisia pikkufilmejä, joiden jokaista käännettä ei arvaa ennakkoon. Babyteeth taipuu elokuvana moneksi ja monelle sekä on tunnistettava ja totta, mutta joka ei tunnu uuvuttavan arkiselta. En pitäisi ihmeenä, mikäli ohjaajan ja päähenkilön oletetulla sukupuolellakin olisi oma merkityksensä sen tavoittamisessa, miltä tuntuu olla aikuiseksi varttumassa oleva nainen suurten muutosten ja myllerrysten keskellä. Toisaalta kyse on ensirakkaudesta, kun kuvaan astuu tyttöä useita vuosia vanhempi hulttio piripää Moses (Toby Wallace), johon Milla selittämättömästi ihastuu vanhempiensa harmiksi ja kenties kiusaksikin. Babyteeth pureutuu näennäisen seesteisen lähiöelämän turvalliseen tylsyyteen satiirisesti ja paikoin erittäin herkullisesti
Niin mielikuvituksellisesta asiasta ei ole kyse. Renttumaisten Nylesin ja Sarahin suhteen kehittely on muuten kovasti yhdentekevän komedian toimivin juonne. Palm Springsin juoni vain on rakennettu aikasilmukkaan kiinni jääneen päähenkilönsä varaan samaan tapaan kuin Harold Ramisin Päiväni murmelina -elokuvassa. Joiltain osin lopputulos vaikuttaa silti säyseältä kompromissilta. DRAAMA De_26112020_50.indd 51 19.11.2020 11.45. Max Barbakowin esikoisohjaus jumittuu omaan silmukkaansa. Niin kuin Päiväni murmelina -elokuvassa, myös Palm Springsissä päähenkilöiden pyrkimykset päästä irti aikajumista ovat moninaiset, joskus myös rajut ja fataaliset. 51 Demokraatti Olemisen sietämätön toisteisuus Ajan vangit Nyles ja Sarah (Andy Samberg ja Cristin Milioti). Ellei sellaisena pidä sitä, että romanttinen fantasia saa tässä kehyksessä vähän örvellyskomedian piirteitä. Andy Samberg ei pysty samaan Palm Spring sin keskushenkilönä. Tuo jälkimmäinen määre sopii paremmin Cristin Miliotin esittämälle rentuhtavalle Sarahille, joka uteliaisuuttaan putoaa Nylesin seuraksi samaan epätodellisuuteen, jossa yksi ja sama päivä alkaa aina uudelleen, samanlaisena. Isän kiinnostus naapurin raskaana olevaan naiseen tai äidin ja pianonopettajan suhde jäävät oudoksi arkailuksi. Vaikka elokuvan lopetus on pliisu ja jotenkin helppo, Sarahin särmikkyys on alusta loppuun puoleensavetävää. DRAAMA Babyteeth Ohjaus: Shannon Murphy Pääosissa: Eliza Scanlen, Toby Wallace, Essie Davis, Ben Mendelsohn 2019, 117 minuuttia Ensi-ilta 4.12. Porvarillinen perheidylli järkkyy, mutta rajansa ravistelullakin. Se, että hermoille käyvän päivänkierron taustatapahtumaksi on valittu Sarahin sisaren Talan hääpartyt, ei rikastuta tarinaa. K. Sen jälkeen heidän elämäänsä alkaa ohjata ”olemassaolon sietäminen”, kuten Nyles filosofioi. Palm Springs Ohjaus: Max Barbakow Pääosissa: Andy Samberg, Cristin Milioti, J. Millan ja Mosesin suhteen todellinen laatukin säilyy katsojalle yhtä häilyvänä kuin Millalle, koska ohjaaja välttelee lyömästä sille leimoja, jotka eivät siihen orgaanisesti istu. Syksyn ensi-iltaelokuvista viimeisimpien joukkoon kohdallani jäänee Max Barbakowin esikoispitkä Palm Springs. Jonkinlaisena maailmanelokuvan provinssifilminä australialainen yllätys pysähtelee päihteiden huuruisiin hetkiin ja keskiyön retkiin vain huomauttaakseen, ettei onnellisuus synny kiiltokuvista tai rakkaus ole koskaan mustavalkoista. Olenko juuttunut aikasilmukkaan, kun tunsin Palm Springsiä katsoessani, että tämän tarinan olen jo nähnyt. Hänen esittämänsä vetelehtijä Nyles on enemmän rasittava kuin kiinnostava. Simmons, Meredith Hagner 2020, 90 min, Ensi-ilta 27.11. BILL MURRAY teki nihilistisellä roolisuorituksellaan murmelinpäivätarinasta vinkeän ja romanttisen, komedian lajissa persoonallisena erottuvan. Ainahan sitä voi kävellä vaikka rekan alle, kun kuitenkin huomisaamuna herää tutusta sängystä samaan uuteen päivään... Vaikuttamatta yhtään imelältä Babyteeth asettuu tunteen totuuden puolelle rationaalista järkeä vastaan. Teksti Rolf Bamberg A vasin omalta osaltani kulttuurin syyskauden katsomalla Helsingin kaupunginteatterin musikaalin, elokuvanakin menestyneen Päiväni murmelina
Mutta nyt asemia, niiden puhetta ja musiikkia, oikeasti kuulee. Sitten ovat tietenkin kaikki muistuttajat. Bondin pomona viime vuosien elokuvissa esiintynyt Judi Dench on nykyisin Brittiläisen imperiumin ritarikomentaja, ja siksi nimensä eteen kuuluu arvoasemaa osoittava Dame. Ihasteltu ja vihattu Facebook, joka on tällaisen digivanhuksen vakiintunut somealusta, tarjoaa kymmenittäin eri ryhmiä, joissa muistutetaan viihdetaiteilijoiden syntymäpäivistä ja muista juhlahetkistä. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_26112020_52.indd 52 18.11.2020 17.19. Oman ikääntymisen huomaa siitä, että itseä hätkähdyttäviä suru-uutisia tupsahtelee eteen jatkuvalla syötöllä. NUORUUTENI SANKARIJOUKKOON kuuluu ehdottomasti myös heavyrockin pioneereihin laskettava yhtye Uriah Heep. Nuoruuden sankarit M ihin kaikki nuoruuden sankarit katoavat. Ainakin minut nuo vapaaehtoisten tekemät merkinnät saavat joskus ihmeellisille ja suorastaan kuolemattomille retkille musiikin ja elokuvien pariin sekä kotisohvalla että kulttuuripalvelujen parissa maailman turuilla. Connerya en koskaan tavannut valkokangasta lähempänä. Siitä perusbändistä, josta opin pitämään, ensimmäisenä kuoli basisti Gary Thain (27 v), sitten laulaja David Byron (38 v), tänä vuonna rumpali Lee Kerslake (73 v) ja nyt vastikään urkuri Ken Hensley (74 v). Elokuvien digimuotoinen jakelu on laajaa ja suuren enemmistön saavutettavissa, jos kiinnostusta riittää. Eläköön ikuinen elämä. Aivan joka kolkkaan maailmankaikkeudessa ne eivät tietenkään ylety. Musiikin kohdalla jakelu on vielä laajempaa, minkä saatoin itsekin todeta, kun vaimon aloitteesta kaivelin kesän lämpimillä esille Kolumbian paikallisasemia ja kuuntelimme lattariasemien kiihkeää menoa naapurien kiusaksi parvekkeella. Vanhalle kaukaisten radioasemien dx-kuuntelijalle digiasemien esille saanti globaalisti on melkein liiankin helppoa. Kun pysäytin Mooren edesmenneen elokuvateatteri Bristolin käytävällä, käytin asian vaatimalla vakavuudella ilmaisua ”Sir Roger”, ja niin saimme otettua yhteiskuvan tähdestä ja fanista. Toivottavasti suosikkiyhtyeeni nyt 73-vuotias kitaristi Mick Box jaksaa venyttää kieliä keikkalavoilla vähintään siihen asti. 52 Demokraatti ROKKARIT JOIDEN KUOLEMAN YHTEYDESSÄ USEIN LUETELLAAN PAHEITA JA SYNTEJÄ, EIVÄT HELPOSTI SAAVUTA 90 VUODEN IKÄÄ. Vaikka tilastollisesti otos ei ole vakuuttava, voi ehkä sanoa, että rokkarit joiden kuoleman yhteydessä usein luetellaan paheita ja syntejä, eivät helposti saavuta 90 vuoden ikää kuten näyttelijät. Mutta Uriah Heep alkaa olla sekin historiaa. Oma Bond-suosikkini Roger Moore oli kuollut 89-vuotiaana jo aiemmin. James Bond -ikoni Sean Connery meni vastikään Skotlannin nummien sumuun kunnioitettavassa 90 vuoden iässä. Fagerholm ikimuistoisin kuulutus on stereotesti, jonka kuulleet eivät ikinä voi sitä unohtaa. Ja kyllä, naisnäyttelijöillekin arvonimiä myönnetään. Molempien etuliitteeksi pitäisi tietysti laittaa Sir, koska Britannia kunnioittaa myös korkean profiilin viihdetaiteilijoita arvonimillä. Yhtyeen kuuluisin kappale on Easy Livin’, jonka päätyttyä radiokuuluttaja Pentti Fagerholm kerran tiivisti omat tunnelmansa: ”Lauluja soitinyhtye Uriah Heep esitti kappaleensa Easy Livin’, helppoa elämää, vaikka ei se niin helpolta kuulostanut.” Radiomies Fagerholmin lapsiin tunnetusti lukeutuu myös rocklaulaja Michael Monroe, joten ehkä hän tiesi, mistä puhui. VAIKKA SANKARIT kuolevat joskus, myös liian nuorina, kuten lauluissa ja elokuvamainoksissa on aina vakuutettu, heidän muistonsa totta vie elää
Vastaukset viimeistään 30.11. ”Aika hyvä saavutus, että vuonna 1961 ilmestynyt kirja on edelleen Helmet-kirjaston luetuimpien listoilla, viimeinen uusintapainoskin viime vuodelta.” Eero Reijonen nimeää kovan mitalikolmikon sotasatiirin lajityypistä. ”Olipa kerran kaupunki, jossa kaikki olivat varkaita. ja Jaroslav Hašek.” Hellerinsä lukeneita olivat myös Mauri Panhelainen, Vesa Kautto, Juhani Niemi, Veikko Huuska, Vexi Lehto ja V.-P. Ei tämä siis ihan niin tappavan harmaa kuukausi ole kuin sanotaan. Enemmän noista visan verkkoversiossa. Kun hän aamunkoitteessa palasi saaliineen, hän löysi oman kotinsa tyhjennettynä. ”Joseph Hellerin sodan vastainen klassikko Me sotasankarit (Catch 22) tosin sijoittuu toisen maailmansodan aikaan, kuvitteelliselle Välimeren saarelle, mutta sen satiiri ja militarismin kritiikki on ajatonta ja yleispätevää. klo 14 sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. mikä teos. Sairaalassa on kokonaan siteiden peitossa oleva potilas, johon on kiinnitetty kaksi letkua. ”Liigataso, jossa mennään on tällä visakirjailijalla se asteikon korkein. Kuka on haussa. De_26112020_52.indd 53 18.11.2020 17.19. Suomennos kirjailija Markku Lahtelan käsialaa. Teos on sotakirjallisuuden klassikko mutta myös varsin erilainen lajissaan. Matti Kärkkäinen avaa pelin. Hänen kotikaupungeistaan yksi tunnetaan meidän leveyasteillamme ehkä paremmin maineikkaasta viihdetapahtumastaan kuin merkkikirjailijastaan. Toinen tulee ylhäältä tippapullosta, toinen, ’poistoletku’, johtaa sängyn alla olevaan pulloon. Salminen. (rb) Joseph Heller. Yhdelle palkinto. Öisin jokainen asukas lähti ulos tiirikka ja salalyhty kädessä ja teki ryöstöretken naapurustoon. Palkinto Vesa Paavolalle. ”Visasitaatti on Joseph Hellerin (1923–1999) teoksesta Catch -22 Me sotasankarit (1961, suomennos 1962). Toki kirjassa taistellaan ja kuollaankin, mutta muut asiat ovat siinä kuitenkin tärkeämpiä. Hoitajat käyvät säännöllisesti vaihtamassa pullojen paikat keskenään.” Sirpa Taskinen on tehnyt kivan havainnon. Mielestäni tärkeintä teoksessa on sodan mielettömyyden ja sotabisnesten kuvaus mustan huumorin keinoin.” Näin sotasatiirin lukuja katsomiskokemuksiaan muistelee rauhantutkimuksen veteraani Unto Vesa. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 18 Tämä kuulu fabuloija syntyi Karibialla, mutta kasvoi kirjailijuuteen Euroopassa. Kirjan olen ostanut ja lukenut joskus 1960-luvulla – ja kyllä se näköjään niin on, että kun olen 12.4.1971 käynyt katsomassa Mike Nicholsin ohjaaman elokuvan, olen ollut filmiin selvästikin pettynyt, kun olen antanut sille nimekkäistä näyttelijöistä huolimatta vain kolme tähteä. Samassa sarjassa, kun vain terävin kärki lasketaan, kynäilivät 1900-luvulla oikeas taan vain Kurt Vonnegut jr. Ja niin kaupungin asukkaat elivät sulassa sovussa kenenkään kärsimättä, sillä yksi toiselta ja toinen kolmannelta ja niin edelleen, kunnes viimeinen taas varasti ensimmäiseltä.” Todella mustaa huumoria sodasta M arraskuun kakkosvisassakin yllettiin kohtalaiseen palautepinoon. Hänen kirjojensa nimissä vilahteli monia korkearvoisuuksia – niin visakirjassakin, johon on koottu hänen lyhyitä tekstejään, joita on julkaistu lehdissä siellä sun täällä. Ja samalla romaani on huikeine henkilöhahmoineen ja absurdeine tilanteineen ja sääntöineen – joista tunnetuin on toteutettavaksi mahdoton Sääntö 22 – kuitenkin hauska, todella mustaa huumoria. Pitäisi ehkä nähdä uudestaan, mutta eivät Hellerin satiirin kaikki ulottuvuudet helposti elokuvaan ole siirrettävissäkään.” Vesa Paavola kirjoittaa, että ”minäkin taas havahduin, kun sana elokuva mainittiin” ja jatkaa ”Elokuvan mieliin painuneimmat kohtaukset ovat sotasairaalasta, mihin myös sitaatti sijoittuu
v. Minusta tuli pian niin hyvä urheilutietäjä, että saavutin sillä paikallista kuuluisuutta. Vaikka fanitin Füttereriä, iloitsin vielä enemmän Suomen voitosta kahdella pisteellä edellä mainitussa Hampurin maaottelussa. Hampurissa Hellsten ei juossut satasta, joten idolini eivät kohdanneet. Enää en ryntäile lepikoissa vaan kävelen kohtuullisesti sauvojen kera. En oikein tiedä, miksi aloin fanittaa saksalaista pikakiituria Heinz Füttereriä. Ehkä joku muistaa vielä, miten Pekka Tiilikainen selosti: ”Neekerit johdossa, Hellsten kolmantena…” Juoksun voitti Yhdysvaltain tummapintainen Charlie Jenkins, Saksan Haas tuli hopealle ja Hellsten jakoi pronssin Neuvostoliiton Ardalion Ignatievin kanssa. Tienasin valikoiman hienoimman karkkipussin, kun kykenin luettelemaan Melbournen olympiakisojen yleisurheilun kultamitalimiehet. Suomen ja Saksan yleisurheilumaaottelun avauspäivän 22.9.1956 viimeinen laji Hampurin Volksparkissa, miesten neljä kertaa satasen viesti. Kilometrin pituinen koulumatka kulki metsäpolkua pitkin naapurin lepikon läpi. Vahinko vain, ettei ulkomaalaisten urheilijoiden nimien ääntämisestä ole jäänyt tallennetta. Paavo Noponen selostaa radiossa: ”Heinz Fütterer vetää takasuoraa mahanalus jalkoja täynnä…” Seuraavan päivänä naapurin emäntä kyseli ihmeissään äidiltäni, mitähän se teidän poika oikein touhuaa: ”Se ryntäilee tuolla lepikossa pää punaisena ja hokee yhtenään, Vytterer, Vytterer!” Olin kansakoulun toisella luokalla. Nelikko Leonhard Pohl, Heinz Fütterer, Lothar Knörzer, Manfred Germar voitti neljä kertaa satasen viestissä pronssia. Kahdeksanvuotiasta minua eivät kylmän sodan urheilupoliittiset kiistat jaksaneet kovasti kiinnostaa. Viestissä Fütterer juoksi tavan mukaan toisen osuuden eli takasuoran. Sain silloin tutustua muun muassa Fazerin Kiss-Kiss -karamelliin, joka lienee yhä Suomen vanhin edelleen myynnissä oleva tuotemerkki. Mutta täydestä meni. Hän oli vaalea ja lyhyt, vain 164 senttiä pitkä, mutta sitäkin vikkelämpi. Viestimiehet olivat kaikki länsisaksalaisia. Surukseni Haas juotti Hellstenille karvaan kalkin pari kuukautta myöhemmin järjestetyissä Melbournen olympiakisoissa 400 metrin juoksussa. Ettekö muista. Sehän olen minä, tai olin 64 vuotta sitten. Suomen ykkössprintteri oli tuohon aikaan Voitto Hellsten. De_26112020_54.indd 54 19.11.2020 11.51. Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen maaotteluselostusten ansiosta minusta oli tullut intohimoinen yleisurheilufani, eikä se tauti ole vieläkään hellittänyt. Tummapintaisten juoksijoiden joukosta Fütterer erottui niin hyvin, että sai lempinimen ”valkoinen salama”. Seurasin urheilua tiiviisti joka päivä radiosta ja sanomalehdistä. Saksalla oli tuohon aikaan leegio maailmanluokan sprinttereitä. Melbournen viestipronssin ohella Füttererin suurimpia saavutuksia olivat 100 ja 200 metrin tuplamestaruus Bernissä 1954 järjestetyissä yleisurheilun EM-kisoissa. sarjassa oli 2.5 kilon kuulaa työntänyt kilpailun voittaja ja ainoa osanottaja Seppo Hentilä 3.33. Poikien 7. F ütterer. Kisoissa oli ensimmäistä kertaa mukana kahden Saksan yhteinen joukkue. Sotkamossa kun asuimme, ukille tuli Kainuun Sanomat ja isälle Kansan Tahto. 54 Demokraatti PELIN PURKU Fütterer vetää takasuoraa… Emeritusprofessori ja tietokirjailija Seppo Hentilä syttyi yleisurheilulle jo poikavuosinaan. Vaikka minulla oli kovasti haaveena lähteä seuraamaan Heinz Füttererin jalanjälkiä, ei minusta kummoistakaan urheilijaa tullut. Osallistuin innokkaana paikallisen TUL:n kyläseuran Pohjakosken Sisun jäsentenvälisiin. Riemuitsin julmetusti, kun Hellsten nujersi 400 metrillä Saksan ykköstykin Karl-Friedrich Haasin ja juoksi uuden Suomen ennätyksen 46.5. Olihan se juhlavaa lukea ensimmäisen kerran eläessään oma nimi lehdestä. Lokakuussa 1954 Fütterer sivusi Jesse Owensin legendaarista vuonna 1936 juoksemaa sadan metrin maailman ennätystä 10.2. Suurimman osan Melbournen voittotuloksistakin taisin tietää. Siinä oli hyvä vähän pinkaista. Kyläkaupalle kokoontui aina iltapäivisin läheiseltä Vapon halkotyömaalta miehiä pilsneriä nauttimaan. Sen vuoksi Paavo Noposen kielikuva ”mahan alus jalkoja täynnä” oli hyvin sopiva. Kansan Tahdossa julkaistiin Sisun kilpailujen tulokset
Kirjoituksen henkilöitä. De_26112020_54.indd 55 19.11.2020 11.51. 55 Demokraatti Emeritusprofessori ja tietokirjailija Seppo Hentilä syttyi yleisurheilulle jo poikavuosinaan
56 Demokraatti Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D EUROOPAN TULEVAISUUS Digitaalinen seminaari ma 30.11. klo 10.30 livenä Suomen S&D-meppien Miapetra Kumpula-Natrin ja Eero Heinäluoman Facebook-sivuilla. Tervetuloa linjoille! @heinaluoma @miapetrakumpula KEY NOTE: KOMISSAARI JUTTA URPILAINEN PANEELISSA: LIISA JAAKONSAARI, VESA VIHRIÄLÄ JA ELISA GEBHARD De_26112020_56.indd 56 18.11.2020 10.57
57 Demokraatti Pe lit Su om es ta tu li pe lia la n ki in to tä ht i Kolumni: Pelit muuttavat maailmaa Pelikoodarit “oikeisiin töihin”. Pelaaminen ei ole enää harvojen harrastus vaan koko kansan hupia. TEEMA De_26112020_56.indd 57 18.11.2020 10.57. Siksi se on hyvää bisnestä. Kuinka ilmaisilla peleillä tienataan
Heti perään tuli Supercell, joka tahkosi Clash of Clans -pelillään satumaisia liikevaihtoja. Kolmanneksi Hiltunen mainitsee sen, että Suomi on vahvasti mobiilivetoinen maa. Suomalaisten menestys ei kuitenkaan tullut sattumalta. 58 Demokraatti TEEMA JÄTTIBISNES Mobiilipelien menestykset ja ikonit ovat tulleet tutuiksi. Ei pelkästään teknologia, vaan myös muu osaaminen, Hiltunen sanoo. Pelialan menestys on tullut nimenomaan mobiilipeleistä. – Suomen pelialalla on pidempi historia mobiilipeleissä kuin millään muulla maalla. VIHAISET LINNUT pelmahtivat Suomesta ympäri maailmaa reilu kymmenen vuotta sitten. – Vaikka peliala on tullut vasta Angry Birdsin myötä kaiken kansan tietoisuuteen, Suomessa oli kehitetty pelialan ekosysteemiä ja osaamista jo 30 vuotta sitä ennen, Suomen pelialan järjestön Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen sanoo. Suomi ei ole menestynyt vastaavalla tavalla muussa viihdeteollisuudessa. Harva kuitenkaan tietää, kuinka peliala toimii. LEVEL 1 Miksi Suomesta tuli pelimaailman kiintotähti. – Kun Nokia oli vielä vahva, mobiiliin liittyvä infrastruktuuri kehittyi Suomessa. – Toinen menestyksen taustalla oleva seikka on se, että pelialalla ei ole käytännössä kotimarkkinaa, joten pelifirmojen on täytynyt alusta pitäen suuntautua ul komaille ja opetella globaalit strategiat, Koopee Hiltunen sanoo. Teksti Mikko Huotari / Pelihahmot yritysten / Grafiikka Arja Jokiaho Leikkisä De_26112020_58.indd 58 18.11.2020 11.42. Musiikin ja elokuvan saralla ei ole tapahtunut vastaavia kansainvälisiä läpimurtoja. Rovion Angry Birds oli ensimmäinen iso menestystarina
2 VIIME VUOSINA ei ole julkaistu uusia menestyspelejä. Suomalaisten pelien vuosittainen julkaisumäärä on tipahtanut noin kahdestasadasta alle sataan. Etenkin konsolija tietokonepeleissä kertaosto on edelleen yleinen käytäntö. Vaikka maksavia asiakkaita on suhteellisesti vähän, massiiviset käyttäjämäärät mahdollistavat miljoonatulot monille firmoille. Tämä on ilmeisesti kuudes vuosi, kun peli alan liikevaihto ylittää kaksi miljardia euroa. Nyt mobiilipelit nähdään palveluina, joita kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. – Kun julkaisuja ei tule yhtä paljon kuin aiemmin, se ei synnytä otsikoitakaan. Esimerkiksi Supercellin hitti Clash of Clans on vuodelta 2012 ja Seriouslyn Best Fiends on vuodelta 2014, mutta silti ne porskuttavat yhä eteenpäin. – Otsikoita ei synny myöskään siksi, että pelialan menestys ei ole enää uutinen. EI OLE ilmaista peliä, aina sen joku maksaa. Suomalaisen Remedyn viime vuonna julkaisema Control on ollut arvosteluja myyntimenestys ympäri maailmaa. Kun peli on löytänyt käyttäjänsä, kultasuonen ääreltä ei ole syytä kiirehtiä pois, jos väki ei kaikkoa. Samaan aikaan pelialan liikevaihto on kuitenkin pysynyt likipitäen samana. Esimerkiksi Supercellin Clash of Clans -pelissä rakennetaan omaa kylää ja taistellaan toisten kyliä vastaan. LEVEL 2 Kuinka ilmaisilla peleillä tienaa miljardeja. 59 Demokraatti Miksi pelit näkyvät nyt yhä harvemmin otsikoissa. LEVEL 3 59 Demokraatti A uk ea m an ha hm ot : Ro vi o ja H ou se m ar qu e De_26112020_58.indd 59 18.11.2020 11.42. – Toki kustannusrakenne on toisenlainen isossa ja monimutkaisessa konsolipelissä, kuten Remedyn Control-pelissä, jonka kehittäminen on huomattavasti kalliimpaa kuin mobiilipelin. Pelifirmojen kustannuksista leijonan osa menee markkinointiin ja käyttäjähankintaan. Peleihin on elämänkaariensa aikana tehty paljon sisällöllisiä ja toiminnallisia muutoksia. Vaikka mobiilipelit ovat siirtyneet palvelumalliin, niin konsolija tietokonepelien bisneksessä toimitaan pääasiassa perinteisellä mallilla. – Ilmiön selittää se, että hyvin monet pelit toimivat nykyään ”game as service” eli ”peli palveluna” -liiketoimintamallilla. – Yleinen harhaluulo on, että pelien kehittäminen on kallein osa. Viimeiset pelialan suuret kohahdukset ovat liittyneet yrityskauppoihin, Hiltunen sanoo. Pelimaailmassa muita ansaintamalleja ovat mainokset, kuukausimaksut ja perinteinen kertaosto. Kaikkein tuottavimpien mobiilipelien lataaminen ja pelaaminen on ilmaista, mutta sovelluksen sisäisillä ostoilla pelissä voi edetä ja menestyä nopeammin. Sovelluksen sisäisillä ostoilla omaa kehittymistään voi vauhdittaa ja päästä kukkulan kuninkaaksi. Markkinointi on usein tätä kalliimpaa, Hiltunen sanoo. Kun peliä voi ladata ja pelata ilmaiseksi, käyttäjämäärät saadaan suureksi
KUN VEROTIETOJA julkistetaan syksyisin, peleillä rikastuneet miljonäärit kertovat vuosi toisen jälkeen olevansa iloisia veronmaksajia. – Pelialalla on hyvin vahva yhteisöllisyyden tunne. Samalla ajanjaksolla pelialan verotuotto on ollut 2,5–3 miljardia euroa. Pelialaa on tuettu julkisella rahalla jonkin verran, mutta ala on maksanut reippaasti veroja kansakunnan kirstuun. Taustalla on eetos, että maksetaan yhteiskunnalle takaisin, Hiltunen sanoo. Pelifirmat eivät ole jääneet kiinni aggressiivisesta verosuunnittelusta. – Jokaisella toimialalla kehittyy omanlainen kulttuuri. LEVEL 4 60 Demokraatti Peli Pelialalla on eetos, että maksetaan yhteiskunnalle takaisin. – Laskeskelin karkeasti arvioiden, että pelialan suurin julkinen rahoittaja, eli Tekes ja sittemmin Business Finland, on tukenut alaa parinkymmenen vuoden aikana noin 150 miljoonalla eurolla. 60 Demokraatti TEEMA 1980-luvun alussa koti mikrot ja pelien koodaaminen harrastuksena Ensimmäiset kaupalliset pelit Ensimmäinen kansainvälinen pelijulkaisu Ensimmäinen Assemblytapahtuma Sanxion SUOMEN Ensimmäiset yhä pystyssä olevat pelifirmat perustetaan Miksi pelimiljonäärit ovat iloisia veronmaksajia. Meillä on kehittynyt ja kehitetty tällainen. PELIALA 1980–2020 De_26112020_58.indd 60 18.11.2020 11.42. Kansainvälisellä alalla meininki voisi olla hyvinkin toisenlainen
Vanhemmat ovat tärkeässä asemassa, koska pelinkehittäjät eivät pääse vaikuttamaan perheen sisällä, Hiltunen muistuttaa. – Siihen ei pystytä kovin paljon puuttumaan pelinkehittäjien toimesta, Koopee Hiltunen sanoo. Osalla on ongelmia elämänja rahanhallinnassa. Aikuisilla ongelmia voi syntyä liiallisesta uppoutumisesta pelimaailmaan tai holtittomasta rahankäytöstä. LEVEL 5 61 Demokraatti Best Friends Hill Climb Racing A uk ea m an ha hm ot : Se rio us ly 2011–2012 suuria kansainvälisiä sijoituksia peli firmoihin De_26112020_58.indd 61 18.11.2020 11.42. PELIALAN TAIVAALLA leijuu ongelmapelaajien tumma pilvi. Sen selvittämiseksi on tehty paljon yhteistyötä pelialan, alustojen ja lasten vanhempien kanssa. Himopelaajat tuovat paljon tuloja pelifirmoille. Markkinointiyhtiö Swrven selvityksen mukaan ilmaisen mobiilipelin ladanneista ihmisistä vain 1,6 prosenttia teki sovelluksen sisäisiä ostoja vuonna 2018. Uusimman pelajaabarometrin mukaan Suomessa pelaamiseen käytetty aika on koronan aikana lisääntynyt viidestä seitsemään tuntiin viikossa, mutta peleihin kuukaudessa käytetty rahamäärä on laskenut 11 eurosta 10,50 euroon. Se tarkoittaa, että 1,6 promillea pelin ladanneista tuo suurimman osan pelituloista. – Aikuiset ovat aina vastuussa omasta toiminnastaan, mutta lasten ongelmapelaamisessa tilanne on toinen. Lasten peliongelmat näyttäytyvät yleensä liikapelaamisena ja pelimaailmaan uppoutumisena, jolloin kaikki sosiaaliset kontaktit unohtuvat. Heistä 10 prosenttia tuo 64,5 prosenttia prosenttia ilmaispelien liikevaihdosta. 61 Demokraatti 2004–2007 isoja mobiili pelifirmoja perustetaan App Store avataan Gingho ja Softbank ostavat Supercellistä enemmistön 1,5 mrd dollarilla Angry Birds -elokuva – Tencent ostaa 80% Supercellistä Neljä peliyhtiötä listautuu pörssiin Yhdysvaltalainen Zynga ostaa suomalaisen Small Giant -pelistudion Max Payne Supreme Snowboarding Habbo Hotel Angry Birds Quantum Break HayDay & Clash of Clans Empires & Puzzles Clash Royale Brawl Stars Cities: Skylines Kuinka kannetaan vastuu peliongelmaisista
62 Demokraatti 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Liikevaihto Työntekijät Suomessa milj. – Meidän kansantaloudellinen arvomme BKT:ssa tulee pääosin yritysten voitoista. KORONAVIRUSPANDEMIA ON aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin, joka on iskenyt rajusti myös talouteen. Kun ihmiset ovat joutuneet vähentämään fyysisiä kontakteja ja jättäytymään omiin oloihinsa, pelien kysyntä on voinut jopa kasvaa. Pelialan taloudellista kokoa voi myös verrata puolustusvoimien budjettiin, joka on noin 2,5 miljardia euroa. – Pelialan työllisyysluvut suhteessa liikevaihtoon ovat pieniä. Pelialasta tuli talouden valopilkku. Ruotsin pelialalla on enemmän keskitytty konsolipeleihin. Se on kooltaan samaa kokoluokkaa kuin Suomen kaivosteollisuus. euroa henkilöä TALOUDELLINEN VAIKUTUS 2004–2018 2004 2008 2010 2012 2014 2018 2016 De_26112020_58.indd 62 18.11.2020 11.42. Toisaalta peliala on yksi lenkki talouden suuressa ketjussa, eli se hankkii rahoituksensa markkinoilta. Viime vuoden lopulla pelikehityksessä työskenteli noin 3 500 ihmistä, Hiltunen sanoo. LEVEL 6 Kuinka merkittävä peliala on Suomen taloudelle. Noina vuosina Suomen talous oli taantumassa. Pelialan liikevaihto on ylittänyt nyt useiden vuosien ajan kahden miljardin euron rajan. Suomen peliyritykset ovat tuottaneet paljon voittoa ja verotuloja. Muutama startup ja kokeneempikin yritys on kaatunut, mutta suuremmalta tuholta alalla on vältytty. – Onhan se hieman erikoista tässä koronatilanteessa, että jollain on positiivinen näkemys tulevaisuudesta. VIIME VUOSIKYMMENEN puolivälissä pelialan liikevaihto singahti raketin lailla nousukiitoon Supercellin ansiosta. – Pelejä pelataan enenevissä määrin. Sitä ennen Rovio oli näyttänyt, kuinka suomalainen brändi leviää maailman jokaiseen kolkkaan. Sen vuoksi pelialakaan ei pitkällä aikavälillä täysin säästy ostovoiman laskulta, jonka kriisi mahdollisesti aiheuttaa. Keskustelujen perusteella pelistudiot näkevät tulevaisuuden positiivisena, Hiltunen sanoo. 62 Demokraatti 62 Demokraatti TEEMA LEVEL 7 Kurittaako korona pelialaa. Vaikka Suomen ja Ruotsin pelialan liikevaihto on suurin piirtein sama, Ruotsissa ala työllistää lähes kolminkertaisen määrän Suomeen verrattuna. Työllisyyden kohentajaksi pelialasta ei kuitenkaan ole. Mobiilipelien kehittäminen ei ole niin työvoimaintensiivistä kuin monimutkaisempien konsolipelien kehittäminen
Baletissa parhaat osaajat kiinnostuvat tanssahtelemaan lavalla, Hiltunen haastaa. – Olemme innovaatiodraiveri. Onko se edes oikeaa työtä. LEVEL 8 A uk ea m an ha hm ot : Su pe rc el l LEVEL 9 De_26112020_58.indd 63 18.11.2020 11.43. Pelialalla on suora yhteys kuluttajiin, minkä vuoksi kuluttajien toiveet huomioidaan hyvin nopeasti. Pitäisikö pelialan reagoida tähän, varsinkin kriisin aikana. PELIALA HERÄTTÄÄ edelleen hämmennystä. Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti ollut jyrkkä jakolinja vakavan ja viihteellisen välillä. Esimerkiksi ammattioppilaitoksissa ja armeijassa harjoitellaan tositoimia simulaattoreilla, jotka on alunperin luotu pelejä varten. Kuinka pelit ovat vauhdittaneet teknologian kehittymistä. Monet koodaamisen parhaimmista osaajista hakeutuvat pelialalle, vaikka muuallakin voisi olla heidän taidoilleen käyttöä. PELIEN KEHITTÄMISESTÄ on ollut korvaamatonta apua monella muulla alalla. Oopperassa on parhaat osaajat, jotka kiinnostuvat laulamaan lujaa. Eikö se ole kuitenkin aivovuotoa, jos parhaat osaajat suuntaavat energiansa pelaamiseen. Peliteollisuuden tarpeet ovat vauhdittaneet muun muassa 5G-verkkoteknologian kehittämistä. – Ongelmiin yritetään kehittää uusia ratkaisuja, osa niistä siilautuu myös muille toimialoille. Hiltusen mielestä peleillä ja muulla kulttuurilla on iso rooli hyvinvoinnin tuottajana. – Eikö tuo koske kaikkea kulttuurikenttää. 63 Demokraatti 63 Demokraatti Pitäisikö pelikoodarit ohjata ”oikeisiin töihin”. Idea on se, että jokainen tekee sitä, mitä parhaiten osaa, ja siitä tulosta valtio ottaa aika suurenkin osan ja käyttää sen erilaisten palveluiden pyörittämiseen, Hiltunen vastaa. – Meillä on tällainen systeemi, jota kutsutaan verotukseksi. – Se on mielestäni hyvin toimiva mekanismi. Peliteollisuus oli kehittänyt tekoälyä hyvin pitkälle ennen kuin sitä alettiin soveltaa muihin käyttötarkoituksiin. – Peliteollisuus on ollut edelläkävijä myös softapuolen kommunikointimalleissa, koska pelien täytyy olla ymmärrettäviä, intuitiivisia, helposti lähestyttäviä ja loogisia, Hiltunen sanoo
Tänä päivänä peli voi olla sekä toinen maailma, että keino kokeilla ja osallistua tämän jaetun maailmamme muuttamiseen. Monen ensikosketus kuvaputkinäytön ja peliohjaimen yhdistelmään on saattanut olla kahvilan nurkan kolikkoautomaatti tai pukin kontista löytynyt elektroniikkapeli. Vielä joskus 1970-luvulla videoja tietokonepelit oli melko helppo ohittaa triviaalina ilmiönä. Mutta maailma muuttuu – ja pelimaailma erityisen nopeasti. KOLUMNI Teksti Frans Mäyrä, professori, pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön johtaja, Tampereen yliopisto TEEMA De_26112020_64.indd 64 18.11.2020 17.58. Vaikka suosituissa peleissä oli roppakaupalla toimintaa ja taitojen kehittämisen haastetta, jäivät tunnekokemukset ja maailmankuvan ravistelu usein puolitiehen. Aikoinaan perinteisten arvojen puolustajat syyttivät pelejä väkivaltavaikutuksista tai satanismista. Maailma muuttaa pelejä – ja pelit maailmaa ESTEET PELIKULTTUURIN KEHITYKSELLE OVAT YHÄ SELVEMMIN KORVIEMME VÄLISSÄ. 64 Demokraatti Y ksi perinteisimpiä tapoja kritisoida ja väheksyä digitaalisia pelejä on ollut julistaa ne ”eskapistiseksi ajanvietteeksi”. Sillä alueella esteitä ilmaisulle ei enää juurikaan ole. Pelit ovat levinneet lähes kaikkialle, lähes kaikkien käsiin – ja viimeisetkin, lähinnä mielen ahtaudesta nousevat raja-aidat ovat nyt alkaneet huojua. Pitkään suurimmat haasteet ovatkin olleet viimeksi mainitulla osaalueella. Tällöin ajatellaan, että pelaamalla vain paetaan arkipäivän todellisuutta ja sen ongelmia. Viime vuosikymmenen outoja ilmiöitä on ollut epäpyhä liitto, missä pelejä vihaava äärikonservatiivi ja pelimaailmaan eristäytynyt himopelaaja ovat löytäneet yhteisen sävelen. Pelikulttuurin muutosvoimaa ei kuitenkaan enää voi tukahduttaa. Nyt uuskonservatiivisuuden aalto keskittyy ylipäätään raivoisaan muutoksen vastustamiseen, ja viha suuntautuu erityisesti kantaaottavia, todellisen elämän vaikeita aiheita käsitteleviä pelejä kohtaan. Pelien ja pelaamisen yhdistäminen vaikkapa oppimiseen, maailman parantamiseen tai politiikkaan sotii heidän mielestään peliviihteen perusluonnetta vastaan. Myös suosittu Tetris (1984) on esimerkki abstraktista digitaalisesta klassikkopelistä, missä pelimaailma on hyvin pelkistetty ja pelin idea painottuu selkeästi silmä-käsi-koordinaation ja nopean hahmotuskyvyn alueelle. Muutamassa vuosikymmenessä on otettu valtavia harppauksia digipeleille raamit tarjoavassa informaatioteknologiassa. TEKNOLOGISTEN ESTEIDEN poistuessa merkittävät esteet pelikulttuurin kehitykselle ovatkin yhä selvemmin meidän korviemme välissä. Vaikkapa Pong-pelin (1972) kaltaiset, poukkoilevan palikan hallintaan keskittyneet videopelit eivät juurikaan vieneet pohtimaan syntyjä syviä. Hyvä niin. Osa ihmisistä ei vieläkään usko peleihin – ja osa on juuttunut pelien menneisyyteen. Myös ”vääränlaisia” pelaajia ja pelaamista vastaan hyökätään: sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai ihonväri riittävät turmelemaan pelimaailman puhtauden. Toisaalta on myös peleille omistautuneita harrastajia, joiden mielestä pelien kuuluukin olla tästä maailmasta erillinen alueensa. Pelissä voi kehittää kokonaisia sivilisaatioita, mallintaa evoluutiota, matkata toisille tähdille tai uppoutua jakamaan pelihahmon riemua ja tuskaa. Peli voi nyt kuvata vaikka mielenterveyden ongelmia (Depression Quest, 2013), tai vanhemman alkoholismia, pienen lapsen kokemana (Lydia, 2017)
Jos Suomi säilyy edellä kuvatun kaltaisena maana, jossa epidemia tukahtuu, skenaario on itse asiassa varsin realistinen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI EU ei ole kyennyt mielekkääseen yhteiseen toimintaan pandemian aikana. Anna palaa, Sanna Marin! Pauli Alin Teknologiajohtamisen apulaisprofessori Yhdysvallat De_26112020_64.indd 65 18.11.2020 17.58. Pandemian pitkittyminen Euroopassa uhkaa pahimmillaan koko EU:n ideaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta. Yksikään EU-johtaja ei ole kyennyt nousemaan päivänpoliittisten kriisien – koronaan liittyvien tai muiden – yläpuolelle osoittamaan kipeästi tarvittavaa eurooppalaista johtajuutta. Rajojen sulkeminen on ollut perusteltua, mutta mitä pidempään rajat pysyvät kiinni, sitä vaikeampi niitä on avata uudestaan. Sama koskee pienempiä jäsenmaita kuten Alankomaita, Belgiaa, Itävaltaa, Kreikkaa, Tsekkiä, Puolaa, Portugalia, ja Unkaria. Toteutuessaan tällainen skenaario asemoisi Suomen kansainvälisten suhteiden raskaaseen sarjaan seuraaviksi vuosikymmeniksi. Jos Suomi todella onnistuu ensimmäisenä EU-maana epidemian tukahduttamisessa – seikka, jota nykytiedon valossa pidetään mahdollisena – kääntyy EU:n ja maailman katse automaattisesti Suomeen. Samalla Marin mahdollisesti onnistuisi siinä, missä Kekkonen epäonnistui: nostamaan suomalaisen YK:n pääsihteeriksi. Samalla Sanna Marinista tulisi EU:n kiinnostavin pääministeri, ja käytännössä ainoa varteenotettava ehdokas johtamaan yhteistä eurooppalaista koronastrategiaa – mahdollisesti sotien jälkeisen Euroopan tärkein rooli. Muiden maiden tilanteisiin Suomen on juuri nyt vaikea vaikuttaa, mutta epidemian eteneminen Suomessa on suomalaisten itsensä käsissä; epidemia ei ole luonnonvakio vaan poliittinen päätös. Huimalta kuulostava skenaario näyttäytyy EU:n koronakarttoja vilkaistessa realistinena: Suomi on EU:ssa poikkeus, anomalia, maa, jossa epidemia pysyy kurissa ja saattaa jopa hiipua. Epidemiologisten mallien tarkastelu lisää realismia: edellä mainituissa EU-maissa on nyt niin paljon tartuntoja, että epidemian hiipuminen niissä tapahtuu parhaassakin tapauksessa vasta ensi vuonna rokotteen valmistumisesta riippumatta. Marin ei suoraan käytä termiä ’johtajuusvaje’, mutta valitettava tosiasia on, että EU ei ole kyennyt mielekkääseen yhteiseen toimintaan pandemian aikana. Niin valitettava kuin tilanne onkin, Sanna Marinilla ja Suomella on nyt tuhannen euron paikka osoittaa EU-tason johtajuutta ja samalla asemoida Suomi uudelleen EU:ssa ja maailmassa. EU:n suuret jäsenvaltiot Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat niin ikään suurissa vaikeuksissa tartuntamäärien kasvaessa. Avaimet juosta Suomi maailmankartalle ovat siis suomalaisten ja viime kädessä hallituksen ja pääministeri Marinin käsissä. Pandemia on sulkenut rajoja EU:n sisällä tavalla, jota emme osanneet vuosi sitten kuvitella. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Seurauksena on ollut tilkkutäkkimäinen kollaasi eri jäsenvaltioiden suorittamia toimenpiteitä – ja tällä hetkellä maailman nopeimmin etenevä pandemia. Mielenkiintoista Marinin lausunnossa ei ole niinkään sen sisältö – eurooppalaisen yhtenäisyyden korostaminen – vaan se, että lausunto on yksi harvoja pandemia-ajan EU-maan johtajan lausuntoja, jossa selkeästi peräänkuulutetaan EU:n yhtenäisyyttä ja EU-tason johtajuutta. Jäljelle jää pieni, urhea Suomi. Koska Suomen koronatilanne on koko syksyn pysynyt eurooppalaisittain poikkeuksellisen hyvänä, Marinin hallituksen koronastrategiaan kohdistuu jo nyt mielenkiintoa muualta Euroopasta. Marin voi nostaa Suomen maailmankartalle ”Kriisistä selvitäksemme tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen strategian, joka perustuu viruksen leviämisen estämiseen,” pääministeri Sanna Marin kirjoitti Politico-verkkojulkaisussa 12.11.2020. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kansainvälisen diplomatian perinteinen suurvalta Ruotsi on pelannut itsensä paitsioon laissez faire -strategiallaan. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Niistä ei ole johtajuusvajeen ratkaisijoiksi
Medicaid-terveydenhuoltojärjestelmä jäi Trumpin presidenttikaudella toteuttamatta, koska republikaanit eivät halua rahoittaa matalatuloisten terveydenhuoltojärjestelmää suurituloisia verottamalla. Silloin vasta käynnistyi kotimainen maskituotanto. Merkit viittaavat siihen, että viime keväästä lähtien vellonutta kasvomaskikohua kehiteltiin kokoomuksen poliittisia tarpeita varten. Maskikohun innoittamana kokoomusjohtaja Petteri Orpo yritti jopa erottaa sosiaalija terveysministeri Krista Kiurun, jolle kuitenkin eduskunnan enemmistö antoi luottamuksensa. Suuryritykset suunnittelevat veronsa perustamalla pöytälaatikkoyrityksiä veroparatiisimaihin. Maskikohu sai lisäpotkua siitä, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta heitti perustelemattoman maskisuosituksensa ohi johtamansa järjestön kannan. Keväällä ei kasvomaskeja ollut tavalliselle kansalaisillekaan riittävästi. Keväällä havahduttiin, että meidän Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) ei ollutkaan sairaaloiden ja hoitolaitosten käyttöön riittävästi käyttökelpoisia kasvomaskeja ja muita suojavarusteita. Sanders ei ottanut mitään tukea yrityksiltä, vaan liike toimi lahjoitusten ja keräysten perusteella suoraan ruohonjuuritasolta. Bernien Sandersin kirjassa Mahdollisuuksien maa on hienosti kuvattu, kuinka Sandersin mielestä jokaisella Yhdysvallan kansalaisella on väliä. Nyt niin Suomessa kuin Euroopan muissakin maissa suositellaan kasvomaskin käyttöä. Bernie Sandersia tuki vahvasti muun muassa sairaanhoitajien ammattijärjestö. Sen sijaan todelliset syylliset ovat aiemmat hallitukset, jotka jättivät varmistamatta HVK:n suojavarustetilanteen. Se johti huoltokeskusjohtajan eroon. Tämä erotti Sandersin korporatiivisesta Clintonista, jonka vaalituki tuli yrityksiltä. Sami Korkiakoski Lahti De_26112020_66.indd 66 18.11.2020 14.53. Sandersissa oli jotain mitä Amerikka menetti vuonna 2016, kun Amerikan demokraatit valitsivat Hillary Clintonin presidentinvaaliehdokkaaksi. Suojavarustusten puutteista syytettiin vajaan puoli vuotta istunutta Marinin hallitusta. 66 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Maskikohu kehiteltiin kokoomusta varten Kasvomaskikohun tarkoitus on pikkuhiljaa valkenemassa. Nykyhallitusta ennen kokoomus oli hallituksessa 12 vuotta. Tarvitaan selkeästi määritelty poliittinen vaihtoehto, joka innostaa lähtemään äänestämään kansalaisten osallisuutta parantavaa vaihtoehtoa, jossa argumenteilla ja mielipiteillä on väliä. Se olisi mahdollistanut koronaepidemian hoidossa myös kokoomukselle nykyistä näkyvämmän roolin. Yhdysvalloissa yritysverotus on keveämpää kuin palkansaajien verotus, ja tämä on selkeä epäkohta. Pentti Välimaa Pori Bernie Sandersin ääni jäi kuulumatta Tarvitaan selkeä poliittinen vaihtoehto, joka innostaa lähteä äänestämään kansalaisten. Hallitus tyrmäsi nyrkin, mutta sai tilalle kasvimaskikohun, jota mediassa politiikantekijät yhä ruokkivat jonkun puolesta tai jotain vastaan. Samaan aikaan, kun USA:n tehtailta annetaan työläisille potkuja, yhtiön johtajat saavat itselleen isoja tulospalkkioita. WHO:n ja terveysalan euroop palaisen järjestön kevään selvityksen mukaan maskin vaikutus koronalta suojaamisessa oli vähäinen tai olematon. Minimituntipalkka Meksikossa on työläisellä noin 3 dollaria tunnilta. Jotain tällaista Sandersin alhaalta ylös -liikettä tarvitaan Suomessakin, eivätkä vastaus ole perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho. Tervahaudan maskiheittoon kokoomus tarttui kuin ennakkotilauksesta. Demokraattien radikaalina vaihtoehtona tunnettu Sanders esimerkiksi halusi nostaa minimituntipalkat 7 dollarista 15 dollariin. Kevään kynnyksellä kokoomustaustainen tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti nyrkkiä, joka olisi perustettu Sanna Marinin (sd.) hallituksen yläpuolelle koronahoidon operatiiviseksi nyrkiksi. Niitä tilattiin Kiinasta, mutta siinä epäonnistuttiin. Sanders kertoo kirjassaan, kuinka USA:ssa toimivat tehtaat ovat vieneet tuotantonsa Meksikoon, missä tuotantokustannukset ovat jenkkejä pienemmät
Juha Söderdahl sivusi koulutusten arvostusta lyhyesti, mutta osuvasti. Yksikin välttävillä valmiuksilla valmistunut ennustaa ongelmatilannetta työllistäjälle, ”koulutetulle” itselleen ja hänen sosiaaliselle verkostolleen. ”Totuuden jälkeinen aika” on kannustanut osallistumattomuuteen, yhteisöllisyydestä vetäytymiseen. oli kaksi koulutukseen liittyvää ansiokasta kirjoitusta. Media someineen on keskustelussa joutunut vastaajan asemaan niin sanottua ”totuuden jälkeistä aikaa” ruodittaessa. Suoritukset palkitaan usein erilaisin lakitusjuhlin. Poliittisesti koulutustuotantoon on perinteisesti puututtu ohjaamalla tuotantotapoja, -määriä, taloudellista tukea ja perusteltu ratkaisuja todetulla tarpeella. Osaselitys voi olla pyrkimys säilyttää politiikan tekemisen tasapaino. ”Lähtemisellä” tarkoitetaan pyrkyä jonkinlaiseksi subjektiksi, päättäjäksi, julkisuuden henkilöksi. Suunta yksilöön on seurannut ”politiikan ja totuuden jälkeisestä ajasta”, ja se on syönyt taloudellisia edellytyksiä kasvattaa ja kouluttaa yhteisöllisyyteen, niin kodeilta, varhaiskasvatukselta kuin koulultakin. Samaan tahtiin ovat vaalien äänestysprosentit laskeneet. Nykyään ”lähdetään mukaan politiikkaan”, ymmärtämättä, että siinä ollaan mukana subjektina – useimmin objektina – koko elämän ajan. Korkeakoulutuksen ja sitä sivuavien ja siihen valmistavien julkinen arvostus on huomattavan korkea. Yksilöllisyyttä on viimeiset vuosikymmenet korostettu yhteisöllisyyden ja tasa-arvon oikeu tuksia kaventaen. Odotan paluuta politiikkaan ja totuuteen, niiden myötä yksilöstä yhteisöön. Pitkän linjan ammatillisena kouluttautujana en koe, että työväenpuolue – SDP – olisi selkeästi profiloitunut monimuotoisen ammatillisen kouluttautumisen kehittäjäksi, sitä arvostavaksi vaikuttajaksi. Eriarvoistava koulutuskulttuuri SDP ei ole profiloitunut moni muotoisen ammatillisen kouluttautumisen kehittäjäksi. Kannattaa tutustua. On riittänyt, että saa sanoa pahan sanan somessa tai ”oikeassa me diassa”. Tämä on hämmentävää. Määrä voi muutamastakin näkökulmasta olla positiivinen ongelma, mutta tekijöiden puuttuessa se on liki ylivertainen ongelma kehitykselle, innovaatiolle, palvelujen riittävyydelle, työllisyydelle ja yhteiskunnan sosiaaliselle ylläpitokyvylle. Näkyvät toimet tällä alueella ovat kiinnostusta nuorisosta, sen mahdollisuuksista integroitua osaksi yhteiskuntaa, tuotantotoiminnan kasvuja kehitysmahdollisuuksista ja tätä kautta kuntien palvelukyvystä. Matti Lehesniemi Sosionomi Porvoo De_26112020_66.indd 67 18.11.2020 14.53. Mutta seuraavat vaalithan ovat vasta keväällä. Äänestysprosenttien laskevasta trendistä harvoin kuulee syytettävän kotia tai koululaitosta, jotka kuitenkin tarjoavat ne eväät, joilla yhteisöllisyyteen tai yksilöllisyyteen kasvetaan. Yhteiskunta on syklinen, jatkuvassa ”heiluriliikkeessä”, jossa on lupa odottaa paluuta politiikkaan ja totuuteen, niiden myötä yksilöstä yhteisöön. Yhteiskunnassa vallitsevat epätasapinossa olevat koulutusarvostukset ohjaavat valintoja, tulevaisuuden odotuksia ja vaikuttavat pitkälti yksilöllisiin ratkaisumahdollisuuksiin, on kyse sitten ansainnasta, asuinpaikasta, perheen perustamisesta tai yrityksen sijoittumisesta. Miksi. Se, miksi tarve on syntynyt, ei juuri avaudu perusteluista eikä ratkaisuehdotuksista. Ammatillisen koulutuksen juhlariittejä ei juuri ole eikä suorittavan työn arvostus ja – palkkaus ole hyvä vaikka jotkut ”patruunat” muuta väittävät. Molempien suuren huolen ymmärrän liittyvän opintojen laatuun ja määrään. Kasvatuksen ja koulutuksen tuloksia tarkasteltaessa esiin nousee asteittain rapautunut Pisa-menestys, joka ei kuitenkaan mittaa yhteisöllisiä taitoja vaan tuottaa ”yksilöllisiä kykyjä” talousjärjestelmän ja kapitalismin käyttövoimaksi. Yhteiskunnan ”ylipolitisoituessa” 1970-luvulla seurasi pysyvä vastaisku yksilöä ”ylikorostavalla” maailmankuvalla¨. 67 Demokraatti Politiikan vai totuuden jälkeinen aika. Onko menestyksestä syytä olla huolissaan, jos sen kääntöpuolena heikkenee oppiminen toisistamme välittämiseen, paluu yhteisöllisyyteen, paluu politiikkaan. Yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan rapautuessa saavutimme suurimmat Pisa-menestykset, mutta siirryimme ”totuuden jälkeiseen aikaan”. Hannu Ikonen Lieksa Demokraatissa 29.10
On totta, että Keskuskauppakamari kannattaa korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottoa. Onkin syytä korjata Ulla Kaukolan kirjoituksessa (Demokraatti 29.10.2020) olleita ilmiselviä virheellisiä käsityksiä. Lyhyttutkinnot tarjoaisivat vailla korkeakoulutusta oleville väylän korkeakoulutukseen ja työelämässä oleville mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen omaa osaamistaan täydentämällä. On erikoinen väite, että lyhyttutkinnot eivät olisi oikeita korkeakoulututkintoja. Näin tekee myös moni muu arvovaltainen taho, kuten edellä on jo mainittu. Jatkuva oppiminen on vahvasti maan hallituksen agendalla. Tähän voidaan vastata myös korkeakoulujen lyhyttutkinnoilla. Tavoitteena on ollut hakijasuman purkaminen. Lyhyttutkinnot tarjoavat juuri sitä, mitä työelämä kaipaa: nykyistä tutkintokoulutusta nopeampia osaamisen kehittämisen muotoja osaajaja osaamispulaan vastaamiseksi. Korkeakoulujen lyhyttutkinnot puolestaan kuuluisivat tasolle 5. Valtaosassa OECD-maita korkeakoulujen lyhyttutkinnot ovat jo käytössä. Koulutustason nousu on käytännössä pysähtynyt. Johanna Sipola johtaja Keskuskauppakamari Lyhyttutkinnot tarjoavat nopeamman väylän hankkia korkeakoulu tasoista osaamista. Kannatamme lyhyttutkintoja siksi, että se tarjoaa nopeamman väylän hankkia korkeakoulutasoista osaamista. 68 Demokraatti MIELIPIDE Suomessa tarvitaan korkeakoulujen lyhyttutkintoja Suomessa pitäisi pikimmiten ottaa käyttöön korkeakoulujen lyhyttutkinnot. Tilastolliset muutokset ovat tässä tapauksessa seuraus, ei syy. Jo usea maan hallitus on yrittänyt nopeuttaa siirtymää toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. On myös hienoa, että SDP on puoluekokouksessaan päätynyt kannattamaan korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottamista. Keskuskauppakamari ei kannata korkeakoulujen lyhyttutkintoja sen takia, että tilastot näyttäisivät paremmilta. SDP on Suomen pääministeripuolue, ja nyt sillä olisi oiva mahdollisuus edistää korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottamista ja samalla toteuttaa hallitusohjelmaa ja omaa puoluekokouksessa hyväksyttyä poliittista ohjelmaansa. OECD-maiden vertailussa Suomen sijoitus vertailumaihin nähden on tippunut jo jonkin aikaa. Yksi keskeinen näkökulma on saada lisättyä osaamisen kehittämisen tarjontaa. Tähän on matkaa, koska nyt korkeakoulututkinto on vain noin 42 prosentilla. De_26112020_68.indd 68 19.11.2020 11.09. Ne ovat sitä maailmalla ja voisivat olla sitä myös Suomessa. Suomessa on laajasti jaettu tavoite päästä vuoteen 2030 mennessä tilanteeseen, jossa nuorista ikäluokista 50 prosentilla on korkeakoulututkinto. Tutkintojen viitekehyksessä Suomessa käytössä olevat korkeakoulututkinnot sijoitetaan tasoille 6, 7 ja 8. Korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottaminen laajentaisi korkeakoulutuksen tarjontaa ja tarjoaisi yhä useammalle mahdollisuuden korkeakouluopintoihin. Myös OECD suositteli tätä Suomelle keväällä julkaistussa raportissaan
69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kuluttajansuoja myös peruspalveluihin Uutissuomalaisen debatti (24.10.2020) julkaisi erinomaisen puheenvuoron Kuluttajaliitolta. Uusi asiakasmaksulaki laajentaa maksuttomuutta. Vuosittainen maksukatto pysyy edelleen 683 eurossa, mutta maksukaton alle tulee uusia palveluita. palveluiden asiakkaille yhdenmukaistetaan mahdollisuus saada hyvitystä maksamistaan asiakasmaksuista niissä tilanteissa, joissa palvelussa on tapahtunut virhe. Eduskunnassa tulee säätää lait niin, että julkisten De_26112020_68.indd 69 19.11.2020 11.09. Olen 20-vuotisen poliittisen urani aikana keskustellut lukuisten kansalaisten kanssa julkisiin peruspalveluihin liittyvistä ongelmista ja jopa virheistä. SDP:n tavoitteena on vahvistaa sosiaalija terveyspalveluiden luonnetta universaaleina palveluina, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytössä varallisuudesta riippumatta. Esitys on erittäin merkittävä, koska se laskee noin miljoonan suomalaisen asiakasmaksuja. Maksukaton uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sitä, että asiakasmaksut eivät ole sosiaalija terveyspalveluiden saamisen esteenä. On tärkeää, että palvelut ovat kohtuuhintaisia asiakkaille ja että raha ei muodostu kenellekään esteeksi tarpeellisen hoidon saamiselle. Vuonna 2019 ollessani kansanedustaja, tein perheja peruspalveluministerille kirjallisen kysymyksen vanhustenhuollossa tapahtuneiden laiminlyöntien korvaamisesta vanhuksille. Satu Taavitsainen Kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli Jos hoitosopimuksesta lipsutaan, ei voi olettaa asiakkaan siitä maksavan. Maksettuja asiakasmaksuja ei saa takaisin. Olen täsmälleen samaa mieltä heidän kanssaan. Suomalainen sosiaalija terveydenhuolto on yksi maail man parhaista, ja sen on toteuttanut laajalti julkinen sektori. Eli vanhuksilla ei ole kuluttajansuojaa, vaikka hän maksaa hoivakodissa asumisestaan suuren asiakasmaksun joka kuukausi, jopa 85 prosenttia eläkkeestään. Tähän on tultava muutos. Maksuttomia palveluita ovat jatkossa muun muassa hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit sekä eräiden tartuntatautien hoitoon liittyvät asiat, kuten hiv:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys. Jos siitä lipsutaan, ei voi olettaa asiakkaan maksa vankaan. Uskon, että peruspalveluiden laatua saadaan parannettua myös sen voimalla, että asiakkaille lisätään oikeus saada hyvitystä virheestä. Jatkossa maksukattoon laskettaisiin mukaan suun terveydenhuollon käyntija toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut ja toimeentulotuella maksetut maksut. Ministeri Annika Saarikko (kes.) vastasi todeten nykyisin vallitsevan tilanteen, että yksityisessä hoivakodissa kunnan palveluasumisen paikalla oleva vanhus ei voi saada korvausta. Näin hinnanalennusta ja hyvitystä voisi saada myös julkisista palveluista, toisin kuin tänä päivänä. Tälle muutokselle suomalaiset antoivat tukensa kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Ihmettelen, miksi sosiaalija terveysministeriön sekä opetusja kulttuuriministeriön virkamiehet vastustavat virheja viivästysvastuun ja seuraamusten ulottamista julkisiin palveluihin. Mikko Valtonen puheenjohtaja Uudenmaan sosialidemokraatit ry Mielestäni aivan samoin ehdoin niin yksityisessä kuin julkisessa vanhusten ja vammaisten hoivassa, lastensuojelussa, terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa osapuolten välillä tehdyn hoitosopimuksen tulee pitää. Asiakasmaksulaki laskee miljoonan suomalaisen maksuja Hallitus antoi syyskuun lopussa esityksensä sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista. Näihin voi saada oikeutta jälkikäteen muistutuksilla ja kanteluilla, ja voi saada aikaan muutoksia tulevaan toimintaan, mutta jo tapahtuneita virheitä niillä ei korvata. Uusi asiakasmaksulaki parantaa vähävaraisimpien asemaa sosiaalija terveydenhuollon asiakkaina. Terveys on jokaisen oikeus, oli ihmisellä kuinka paksu lompakko tahansa. Asiakasmaksulain uudistus on osa muutosta kohti reilumpaa, tasa-arvoisempaa ja inhimillisempää Suomea
70 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI De_26112020_70.indd 70 18.11.2020 15.02. Työväenkirjaston ystävät ry striimaa tilaisuudet youtube-kanavalleen: www. youtube.com/tyovaki. HELSINKI • Divari Punanurkan toiminta loppuu ja tila tyhjennetään Stadin työväenkirjallisuuspäivien jälkeen, jotka järjestetään seitsemännen kerran 20.–21.11.2020. Paljon poistokirjoja tarjolla, maksu omantunnon mukaan. klo 17 Tarmon talolla. VARSINAIS-SUOMI • Turun Työväenyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 26.11. Tulot tukevat Työväenkirjaston ystävät ry:n ja Työväenliikkeen kirjaston toimintaa. Sisäänkäynti takaoven kautta. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Stadin työväenkirjallisuuspäiville otetaan koronaepidemian takia rajoitettu määrä yleisöä ja ilmoittautuminen on pakollinen: perinne@tyovaenperinne.fi https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2020/
Sosialidemokraattisten Naisten 16. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat. Lisätietoja: Roosa Pöyhönen, toiminnanjohtaja roosa.poyhonen@sdp.fi Helsinki 29.-30.5.2021 Paperiliiton XXIII liittokokous ENNAKKOILMOITUS Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään 17.–18.6.2021 Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Markus Sovala valtiotieteiden tohtori, ylijohtaja, Helsinki 7.12.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Tannerin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Markus Sovala tai Food and Forest Development Finland -järjestölle, jolle voi tehdä lahjoituksia sivuilla https:// www.ffd.fi/auta Jaana Saarinen järjestösuunnittelija, Kouvola 26.11.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jaana Saarinen. 71 Demokraatti Kari Pikkarainen päätoimittaja Joensuu 25.11.2020 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät 75 VUOTTA Aarno Turunen eläkeläinen, Espoo 5.12.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon Nuorten Kotkien leiritoiminnan tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aarno Turunen. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5 kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määräaikaan 8.2.2021 mennessä. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous ENNAKKOILMOITUS Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 18.6.2021 klo 8.30 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. toukokuuta 2021 kokousja kongressikeskus Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki) klo 10 alkaen. varsinainen liittokokous järjestetään 29.–30. Paperiliitto r.y. Kokouksessa käsitellään Sosialidemokraattisten Naisten sääntöjen 13§ mukaiset asiat, jotka on toimitettu liittokokousedustajille ja valitaan liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja hallitus. Sosialidemokraattisten Naisten hallitus päätti siirtää liittokokouksen lokakuussa 2020 koronaviruspandemian vuoksi ja siirto tapahtuu yhdistyslain poikkeuspykälän määrittämissä ehdoissa. Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12 ja 13 kohdissa mainitut asiat. Paperityöväen Työttömyyskassa Sami Laakso Päivi Äijälä hallituksen puheenjohtaja kassanjohtaja KOKOUKSET KOKOUKSET De_26112020_70.indd 71 18.11.2020 15.02. Kokousjärjestelyissä otetaan huomioon ajankohtaiset koronatilanteen suositukset ja rajoitteet
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: De_26112020_72.indd 72 19.11.2020 11.22. 72 Demokraatti RISTIKKO 21/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 13 82 75 94 6 72 64 39 81 5 95 48 16 23 7 81 76 94 35 2 49 53 27 68 1 26 35 81 79 4 67 91 48 52 3 38 17 52 46 9 54 29 63 17 8 RISTIKON 19/2020 RATKAISU 29.10. Tuntui kuin olisin tavannut pitkästä aikaa vanhan ystävän, kun huomasin näiden tyyppien taas muutama viikko sitten vallanneen vahtipaikkansa kotikoskeni niskalta. Linnusta, johon minulla on vuosien mittaan syntynyt aivan erityinen suhde. Kesken kylmimmänkin talven voi katsella kosken vettä halkovan kiven päällä vilkkaasti hyppelehtivää, aina välillä veteen sukeltelevaa lintua ja ajatella, että joku sentään nauttii tästäkin säästä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Loviisa Kautiainen Juonikylästä. ais ud ok u. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. De_26112020_72.indd 73 19.11.2020 11.22. co m 8 2 5 2 4 3 5 3 8 7 6 9 5 8 1 4 9 3 3 4 6 2 9 6 8 V A A S A S A K E E K I I T O S R R A I T T R U J O A N T A A M U U T T A U R P U K E A T S S I I S A L L I K O T T R I I T E I M E Ä P A U H U P I A N T E N O R I I K A R H I S A O S N M K A U R A R S I N K I L Ä K I L T A S E L I M A O U R E A S H A R O N L E I F P U L A L I T S A I M A T R A O T E T T U O K K E R O N I O H O I S A A N T I K U O K A T K O O T A A N S U I T A R A O S A K E T A U S U R A T A S T I A T A K T I S K I S M A E T N A M A I N S A V O T I E T E N O S T E R I O A H U L A N A TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi O len usein kirjoitellut tällä palstalla muuttolinnuista. Liekö kyse jostain alitajuisesta kaipuusta samankaltaiseen elämään – mene ja tiedä. Kesänsä tämä kaunis mustavalkoinen lintu viettää kaukana Pohjois-Norjan tai Siperian kylmien virtavesien äärellä. Joka tapauksessa ajattelin tälläkin kertaa kirjoitella muuttolinnusta. Olen asunut koko ikäni kylässä, jolle nimensä antaa sen keskellä virtaava joki ja sen lukuisat kosket. Näiden koskien rannoille ilmestyy näin talven tullen lintu, jolle Häme ja sen virtaavat vedet ovat se etelä, jonne se talveksi muuttaa. Vaikken talvesta vuodenaikana erityisesti innostukaan, on tällä jääkylmää vettä rakastavalla linnulla kotiseutuni talvessa oma, aivan erityinen paikkansa
Luen myös paljon lehtiä. Kirjat kertovat siitä, kuinka monimuotoisuuskato näkyy täällä Suomessa ja mitä meidän suomalaisten tulisi tehdä, jotta saamme käännettyä tämän negatiivisen kehityskulun. Keskustelijoina ovat metsätalouden ammattilaiset, tutkijat, metsän käyttäjät ja omistajat. Olemme metsäkansaa, mutta harva on käynyt oikeassa, vanhassa metsässä. Tykkään hyvin toimitetuista, pitkistä lehtiartikkeleista. Millä tavalla he näkevät suomalaisen metsän nykytilan. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tietoa mieluummin kuin tarinoita Greenpeacen maajohtaja Hanna Paulomäen ykkösaiheena on nyt monimuotoisuuskato. Ilahduttavaa on, että tässä kirjassa esitetään myös suuri määrä ratkaisuja ja erilaisia tekoja, joita yhteiskunta, yritykset ja kansalaiset voivat tehdä. Ilmastonmuutos on ollut aika paljon julkisuudessa, mutta vähemmän puhutaan monimuotoisuuskadosta, vaikka terveet, hyvinvoivat elinympäristöt ovat myös oman elämämme edellytys. Kirja auttaa ymmärtämään, mistä puhutaan, kun puhutaan monimuotoisuuskadosta. Kirja tuo keskusteluun uusia sävyjä. Ja samalla omaa hyvinvointiamme. Kirja tuo tarpeellista lisää metsäkeskusteluun, joka juuri nyt on murroksessa. Tieteelliset termit voi selittää tai ohittaa niin kuuntelu pysyy lapselle kiinnostavana. Olen lukenut paljon pienestä pitäen, mutta lukeminen vähän jäi, kun sain lapsen. Kirja lähestyy ongelmaa yksittäisten lajien kautta ja samaan aikaan auttaa ymmärtämään sitä, että kyse ei ole yksittäisistä lajeista ja niiden häviämisestä, vaan siitä kuinka murennamme pikkuhiljaa elonkirjoa ja lajien verkostoa. Olisi ihanaa, jos olisi ylipäätään enemmän aikaa lukea, myös romaaneja, mutta maailma on niin täynnä mielenkiintoista tietoa ja hyvin popularisoitua tiedettä, että usein huomaan tarttuvani tietokirjaan ennemmin kuin romaaniin. On ollut kiinnostava huomata, miten lapsille voi lukea hyvin monipuolista kirjallisuutta, myös tietokirjoja. Esimerkiksi Helena Telkänrannan Millaista on olla koira tai Millaista on olla eläin. Kirjassa kerrotaan Suomen lajien monimuotoisuuden uhkatekijöistä monesta eri näkökulmasta. Olen lukenut hänelle tuhansia sivuja kaikenlaista kirjallisuutta, lastenkirjoista ja runoista fantasiaja tietokirjoihin. Viime aikoina olen keskittynyt asiakirjallisuuteen. Keskustelun narratiivi on sodista lähtien ollut metsäteollisuuden määrittelemä. Juha Kauppinen: Monimuotoisuus Hanna Mattila (toim.): Elämän verkko – luonnon monimuotoisuutta edistämässä Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen: Metsä meidän jälkeemme Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen hyvin monipuolisesti erilaista kirjallisuutta. Elämä oli muutenkin silloin niin kiireistä. Suomalaista luontoa voi suojella vain Suomessa. Olemme lukeneet tietenkin perinteiset dinosaurusja avaruuskirjat, mutta myös aikuisten tietokirjoja. Sitten se siirtyi siihen, että aloin lukea lapselle. Niissä on paljon myös lapsia kiinnostavia asioita. Kauppisen tyyli kirjoittaa on tosi vangitseva. Suomessa on viime aikoina julkaistu kolme aihetta eri puolilta tarkastelevaa teosta. Tähän juttuun otin mukaan luonnon monimuotoisuuteen, luontokatoon ja metsien käyttöön keskittyviä teoksia. 3 Mielenkiintoinen katsaus suomalaiseen metsäkeskusteluun. 1 2 De_26112020_74.indd 74 18.11.2020 15.49. Tarinat kirjassa aiheuttivat surua, mutta samaan aikaan toivoin ettei tämä kirja olisi loppunut. Näiden kahden kriisin ratkaisut kulkevat osittain käsi kädessä ja niihin on pakko puuttua kiireesti
Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. (09) 774 3110, sähköp. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. tsl.fi Demok26112020_002.indd 1 18.11.2020 9.51 Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. tsl.fi Demok26112020_002.indd 1 18.11.2020 9.51. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. (09) 774 3110, sähköp. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Demok26112020_001.indd 1 18.11.2020 9.35. m ar ra sk uu ta TEEMA: Peliala kasvoi aikuiseksi. Se on talouden valopilkku ja kantaa kortensa veropottiin. 21 /2 26.11.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI VALTUUTETTU Huipputyyppien kisa KUNTAVAALIT Vaalityötä maskin takaa KRIISI Pelastaako Biden demokratiat PAL.VKO 2020-50 00 74 43 -2 02 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 20 / 26