Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . HEINÄKUUTA 2018 N0 30 Ei mikään normimummo KRISTIINA HALKOLA . Hinta 3 € 26. 25. 18 Aidankaataja, perinteen jatkaja Tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8, Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiski Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1, Helsinki Lisätietoja: www.wotkins.fi Keittiömme suomalaiset kpl Valkeakoskella esiintyvä Paleface on työväenlaulujen uusi sanansaattaja KULTTUURI
4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kristiina Halkolan kanssa Kannen kuva: Kari Hulkko Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. HEINÄKUUTA 2018 Lehdessä 6 Oikeistopopulismi uhkaa vapaata yhteiskuntaa 8 Uutiskertaus: Trump terhentelee Iranille 10 Nicaraguan demokratian kuoppainen tie 11 Kesämaisemani: Antti Hytti 12 Kesäleiriltä ei riemu lopu 15 Kielikylpy 16 Salmiakkia 17 Helle koettelee kotieläimiä 18 Olipa kerran minä: Kristiina Halkola 23 Kasvot peilissä: Ville Skinnari 25 Paleface vie vapauden kaihoa 28 Työväen Musiikkitapahtumassa taas laaja kattaus 30 Roudari on ihmiskunnan suomenhevonen 33 Puheenvuoro: Eemeli Peltonen 35 Mielipiteet 36 Järjestöt 37 Televisio 40 Tirpastamassa, Närästäjä, Radio 11 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Francesco Intini. Toki suomalaiset haluavat pitää Suomen asuttuna, mutta kukas sen maksaa?. 2 26. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Enemmistövaltaan uskova oikeistopopulis mi uhkaa demokratiaa. Viikon valinta 6 Sitä saa, mitä kysyy
Se on auki koko vuoden. Muut meidän makumme ovat pitkälti klassisia italialaisia, joihin tuomme osan raaka-aineista Italiasta. Esimerkiksi pistaasijäätelö on näistä suosittu. Joko on tyhjää tai pöydät täynnä. K up la AFP / Damien Meyer Perskeles, nyt on eksytty. Italiasta usein päädytään Suomeen puolison takia. Miksi. Meillä on jo paljon kanta-asiakkaita, vaikka suomalaiset ehkä vielä totuttelevat tämän tyyppisten jäätelöiden makuun. Mikä sinut toi tänne. Aika hyvältä alkaa näyttää. KUVA PEKKO KORVUO KUULUMISIA KENTILTÄ Jäätelön tuoma Mikä meno, Francesco Intini, jäätelöfirma Gelatterian Direttore generale. Tämä kesä on italialaisille hieno ja kaunis. Pidän koirista ja minulla oli aikoinaan chow chow. Hyvä meno! Tämä on toinen kesäni Suomessa... Jäätelö! Halusimme kokeilla yhtiökumppani kanssa, innostuisivatko suomalaiset italialaisesta artesaanijäätelöstä. Mikä on suomalaisen jäätelön ja italialaisen gelaton ero. Italiainen jäätelö on tuoretuote, emmekä käytä lisäaineita. Voimaeläimesi on chow chow. Haluamme hyödyntää lisää suomalaisia marjoja ja makuja nyt myynnissä olevan mustikkaja mansikkajäätelön lisäksi. Tämä on italialaiselle hienoa ja kaunista. Gelatossa on myös vähemmän rasvaa ja kermaa kuin suomalaisissa jäätelöissä. Tosin jäätelöautolla tuntuu kauppa käyvän on-offtyylillä. Lisäksi suunnittelemme uusia makuja ensi kesäksi. Jäätelöä. Meillä on kesällä toimivan jäätelöauton lisäksi myyntipiste Vanhassa kauppahallissa. Se oli hieno koira. Nyt on. Mitä jäätelöntekijä tekee talvella. Ja viime vuonnahan täällä ei oikein ollut kesää. HEINÄKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . 3 26. Ei tämä enää näytä Jyväskylän soratieltä.
Varhaiskasvatuksessa pitää saada samalla tavoin kolmiportaista tukea niin kuin perusopetuksessakin. Koska juuri laadukkaalla varhaiskasvatuksella on parhaat vaikutukset lapsen hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle, olisi tärkeää Pari valittua sanaa Arvoisa keskustan eduskuntaryhmä, KUNNIAKAS PERINTÖNNE MAASEUDUN pienyrittäjien ja haja-asutusalueiden puolueena on muisto vain. Kansa tietää, että koviten riemuitsevilla on suurin hätä omasta tulevaisuudestaan. Kirjoittaja kansanedustaja (sd.). Opposition ääni EEVA-JOHANNA ELORANTA laatia sille valtakunnalliset laatukriteerit. Jos sote-uudistus toteutuu, rapautuvat myös pienten paikkakuntien terveyspalvelut. Toinen puute uudessa laissa on, ettei siinä säädetä lasten tukemiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi psykologeista. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaisella lapsella tulee olla oikeus paitsi hoivaan, lepoon, ravintoon ja turvaan myös kehittymiseen ja oppimiseen. Aikui sia pitäisi olla tarpeeksi. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Ville Ranta Lapset ansaitsevat parempaa LAADUKAS VARHAISKASVATUS ON tulevaisuusinvestointi. Laatu siis vaihtelee kunnittain. Lapset ovat ansainneet paremman varhaiskasvatuslain. Jo pienelle lapselle varhain annettu tuki on kaikkein vaikuttavinta ja helpottaa lapsen myöhempää koulutietä. Myös lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on heikennetty. 4 26. Kulkee vain virran mukana. Kiirehditte riemuitsemaan kansalaisten olevan sydämeltään keskellä, kun enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kannatti koko maan pitämistä asuttuna, vaikka olette Juha Sipilän johdolla tehneet päätöksiä, jotka vaikeuttavat maaseudulla asumista. On ikävää, että tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla ryhmäkokoa. On valitettavaa, ettei laatukriteereitä saatu vielä mukaan uuteen lakiin. Kyllä kansa tietää oli lause, joka toistui kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) tviitissä ja varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) tiedotteessa. Me kaikki tiedämme, että mitä varhemmin ja aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä helpommin ne voidaan korjata. Posti ei kulje, juna-asemia ja -vuoroja on vähennetty, syrjäseutujen taksipalvelut heikentyvät. Molemmat ovat oikeassa. Kansa tietää kuka tuhosi alueelliset palvelut. Osa kunnista on ottanut nämä heikennykset käyttöön ja osa ei. HEINÄKUUTA 2018 VIIKON SANA » Linn, 6 vuotta: Ei vanheneminen ole vaikeaa. On hyvin valitettavaa, ettei uusi varhaiskasvatuslaki korjaa näitä puutteita. Varhaiskasvatuksen laatu on myös lasten tuen tarpeeseen vastaamista. Kaikki tämä on teidän hallituksenne ansiota. Se parantaa lasten tasa-arvoa, oppimistuloksia ja ehkäisee syrjäytymistä. On megaluokan ongelma, että eriarvoisuus lasten välillä on näin kasvanut. Onkin hyvä, että eduskunnan juuri hyväksymän uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamistaso ja pedagoginen osaaminen paranee. Näin voitaisiin parantaa varhaiskasvatuksen tasalaatuisuutta ja minimitason täyttymistä ihan jokaisessa yksikössä ja lapsiryhmässä koko päivän ajan. Paha kyllä, ette vaikuta sitä itse tajuavan. Santeri Alkion perintö on käsissänne tuhkaa vain, ystävällisesti Demokraatin toimitus Santeri Alkion perintö on käsissänne tuhkaa vain.. Pelkkä osaaminen ei silti yksinään riitä
Merkittävin näistä lienee kysymys siitä, kuka määrittelee asiat, jotka nostetaan yleiseen keskusteluun ja joista päätetään. Viime viikko Porin Suomi-areena juhlisti ”minglauksen” merkeissä kansanvallan kuolemaa. 5 26. Hänessä on edelleen monta puolta: tulistuva, riemastuva, melankolinen, hassuttelija ja monta muuta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Mingel tulee ruotsin kielen sanasta ja tarkoittaa hauskuutta ja ilonpitoa. Nämä ovat tärkeitä asioita ja päätöksiä. Liity mukaan! JK Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Vaikka perustuslain toinen pykälä määrittää ylimmän valtiovallan kuuluvan kansalle, silti vallankäytössä on piirteitä, jotka etäännyttävät tavallisia ihmisiä päätäntävallan ytimestä. Kansanvallan vahvistaminen on demokratian toteutumisen ehto. Suomessa kansanvalta on delegoitu valtiopäiville kokoontuvalle eduskunnalle. Harmi vain, ettei kansalaisilta haluttu kysyä oikein mitään. Siitä huolimatta perustuslain henki velvoittaa kuuntelemaan kansalaisia vaalien välissä. Tuskin ainakaan kansalta. Voikin perustellusti kysyä, mistä lobbaustoimistot saavat valtansa. Enää ruuhkavuosien kiireet eivät paina, ja voi keskittyä rauhassa rakkaisiin ihmisiin. Yksi kansanvaltaa vahvistavista lainmuutoksista on muutama vuosi sitten käyttöön otettu laki kansalaisaloitteesta. Halkolassa on säilynyt sama hersyvä nauru kuin nuoruuden elokuvissa. Demokratian kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kansalaiset pidetään tiiviisti informoituina asioista, jotka koskevat heidän elämäänsä. Tähän lääkkeeksi SDP julkisti Suomi-areenalla Kansalaispaneeli-sovelluksen, jonka kautta jokainen voi kertoa yhteiskunnallisen aloitteensa tai antaa palautetta SDP:n politiikasta. Eduskunnan on siis otettava käsittelyyn kansalaisaloite, joka on saanut taakseen 50 000 allekirjoittanutta. Ihastelemme sen valoisuutta, tuoreita vihanneksia ja kukkia väriloistossaan. Perinteisesti yhteiskunnallisen keskustelun agendan ovat määritelleet poliitikot ja heidän taustallaan toimivat virkamiehet, yritykset, etujärjestöt ja heidän asiantuntijansa sekä media. Nuoruuden palo välittyy, uteliaisuuteni herää. Muistavatkohan nämä edustajat oikeasti, mistä he ovat valtakirjansa saaneet. Halkola on tehnyt nuoruudessaan myös mallin töitä. Viestintätoimistojen kasvava rooli ei tässä mielessä täytä hyvän kansanvallan periaatteita. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vierailu uudessa Hakaniemen kauppahallissa on meille molemmille ensimmäinen. Muutamista kansanvallan onnistuneista ponnisteluista huolimatta päätöksenteossa on asioita, jotka eivät toimi demokratian hengessä. Kevyen ja viihdyttävän yhteiskunnallisen keskustelun lomassa yhteiskunnan kerma päätti muun muassa sote-uudistuksen seuraavista suuntaviivoista, Suomen tulevasta EU-komissaarista sekä mahdollisesta palkankorotusvarasta. Hän nauttii yhä kameran edessä ollessaan.. Kahviloissa käy vilkas puheensorina, päädymme tekemään haastattelua aavistuksen rauhallisempaan nurkkaukseen. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Paras ja ilahduttavin esimerkki uuden lain toiminnasta on tasa-arvoista avioliittolakia vaatinut kansalaisaloite, jonka seurauksena Suomi muutti vuosisatoja syrjineen avioliittolain sukupuolineutraaliksi. Pian on katsottava muitakin elokuvia, joissa hän on mukana. HEINÄKUUTA 2018 MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Sovellus on ladattavissa Googlen ja Applen verkkokaupoista. Tästä kansanvallan riemuvoitosta pelästyneinä muutamat kansanedustajat ovat hiljaisesti olleet vaatimassa kansalaisaloitteen läpimenon kriteeriksi 100 000 allekirjoitusta. Tähän aloiteketjuun ovat viime vuosina rynnineet voimallisesti viestintätoimistot, jotka käyttävät lobbausosaamistaan ja valtaa entistä suuremmin ja kätketymmin. Ikä on vapauttanut. KUVA NORA VILVA KRISTIINA HALKOLAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Nuoruuden palo ei sammu Katson ennen haastattelua näyttelijä Kristiina Halkolaa Käpy selän alla -elokuvassa. Kuka määrittelee asiat, jotka nostetaan yleiseen keskusteluun ja joista päätetään. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Viestintätoimistojen kasvava rooli nakertaa kansanvaltaa S uomessa on jo pitkään puhuttu päätöksenteon kriisistä. Toteutuuko lain henki käytännön tasolla, onkin sitten eri juttu. Jokainen niistä tuo erilaisen puolen hänestä esiin
Uusoikeistolainen populismi pyrkii Jääskeläisen mukaan muuttamaan koko yhteiskunnan. Pääministeri Sipilä oli kohun alkuvaiheessa ollut lukuisia kertoja sähköpostitse yhteydessä tuolloin vielä Yleisradiossa työskennelleeseen toimittajaan. Yksi osa ongelmaa on sen kannalta journalismi, jonka ei aina muisteta olevan pohjimmiltaan ideologista. – Ehkä minun ei ole syytä sanoa sitä. Hän perusteli Ylen journalismia muun muassa demokraattisen keskustelun tärkeydellä tilanteessa, jossa uhkana on informaatiovaikuttaminen. – Se oli selvä muutos tähän 1947 alkaneeseen traditioon, iso asia, jota täytyi lähteä Yleisradiossa erittäin tarkkaan pohtimaan, että miten siihen suhtaudutaan. – Jos puolueella on lopullisena tavoitteena päästä valtaan, silloin se tarkoittaa sitä, että media otetaan oikeasti kontrolliin. Haluttiin rakentaa kaikille yhteinen lehti. Näin on tapahtunut Puolassa ja Unkarissa. Ylen hallitukseen saakka keskustelu ei Jääskeläisen mukaan yltänyt, vaikka hallituksessa istui perussuomalaisten nimeämä jäsen. – Myös työväenlehtien lukijat haluttiin mukaan lukijakuntaan. Samalla Ylen vuodesta 1947 toiminut hallintomalli osoitti rakoilemisen merkkejä. – Medialle on jäänyt ajatus, että meillähän on oikeus olla tätä mieltä, koska olemme vapaa media. Perussuomalaisten tulon myötä Yleisradiota koskeva poliittinen keskustelu, jonka perussuomalaiset olivat aloittaneet, siirtyi Ylen hallintoneuvostoon. Jääskeläinen valitsi rahoituskeskustelussa aktiivisen roolin. Kohun taustalla oli pääministeri Juha Sipilän ja Ylen välinen Terrafame-kohu monine käänteineen. – Kukaan ei ole heikompi kuin pääministeri, joka menettää malttinsa ja käyttäytyy typerästi. Kyllä paine tuli ihan muusta suunnasta. – Olin sitä mieltä, että Yleisradion rahoituksen leikkaaminen 10 prosentilla ei ollut kauhean järkevää toimintaa. Mutta Enemmistödemokratiaa kannattava uusoikeistolaisuus kyseenalaistaa liberaalin demokratian ja median. Pariin kertaan tavoite myös toteutui. Jääskeläisen mukaan journalismi on syntynyt puolustamaan nykyistä järjestelmää eli vapaata journalismia. – Poliitikot eivät olleet se heikoin lenkki. Kun Jääskeläinen lähti Ylestä pitkittyneen mediakohun jälkeen, hän perusteli eroaan työrauhan säilyttämisellä. Konsensussäännöstä on lipsuttu historiassa vain pari kertaa. Sillä on taktinen merkitys heille, koska se resonoi heidän kannattajakuntaansa joissakin maissa, ei kuitenkaan Suomessa. – Sitä tuli muualta mediasta ja jonkin verran toimituksen sisältä. Heidän mielestään enemmistödemokratia riittää. Julkisuuteen päätyneitä sähköposteja pidettiin kyseenalaisina, koska Ylen jutusta suivaantunut Sipilä oli välittänyt toimittajalle kansalaisilta saamiaan paikoin alatyylisiäkin viestejä. – Hallintoneuvostossa on aina puhuttu journalismista enkä ole koskaan pitänyt sitä huonona asiana. Jääskeläinen kuitenkin myöntää paineen tulleen muun muassa mediasta. Jääskeläinen puolustaa yhä rakentavaa, yhteiskunnallista vuoropuhelua edistävää journalismia. Jääskeläisen mukaan ajatus poliittisesta painostuksesta on ollut väärinymmärrys. Lex Jahvetiksi kutsutussa kansainvälisesti ainutlaatuisessa mallissa kaikki olennaiset Yleisradiota koskevat linjaukset tehdään eduskuntapuolueiden konsensuksella. 6 26. Uusikeistolaisuus muutti Ylen aseman Jääskeläisen kaudelle Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan johdossa sattui muun muassa perussuomalaisten jytky ja puolueen yleisradiota kovasanaisesti arvostelleiden kansanedustajien nousu Ylen hallintoneuvostoon. HEINÄKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Ilkka Kantola: Joskus voisi olla enemmän huolissaan vanhuksista kuin lokinpoikasista. Eihän tässä pääministerillä ollut mitään poliittista valtaa Yleisradioon. Päätösvalta oli nimenomaan eduskunnalla, ei hallituksella. Suomessa populistien ohjelma näkyi Jääskeläisen mukaan perussuomalaisten Yle-kritiikkinä ja vaatimuksina alentaa Ylen rahoitusta. Yle-veroon siirryttäessä pyrkimys rahoitusleikkauksiin ei lopulta onnistunut. Meillä on yhden lehden maakuntia, sähköiselläkin puolella käytännössä yksi iso toimija ja toinen vähän pienempi. – Populistiset puolueet kansainvälisesti haluavat politikoida koko medialla, erityisesti yleisradioyhtiöillä, ja kyseenalaistaa niiden roolin. Hieman naiivisti kuvittelin, että tässähän ollaan riippumaton Yleisradio, että mikäs siinä, puhutaan vain. Suomessa se syntyi 1980–90-luvuilla johtuen siitä, että levikkiä haluttiin kasvattaa. Populismi haluaa kahlita vapaan median Y leisradion vastaavan päätoimittajan tehtävät jättänyt Atte Jääskeläinen kiistää, että hänen eroonsa johtaneisiin tapahtumiin olisi liittynyt poliittista painostusta. Perussuomalaisten kannatus kertoo polarisoitumisesta Kaikkien lukijoidensa äänenkannattajana toimiva sanomalehti on tuore ilmiö. Siihen kuuluu vähemmistöjen puolustaminen, joten uusoikeistolaisuus kyseenalaistaa koko liberaalin demokratian. – Vapaa journalismi on ideologinen valinta ja se kuuluu liberaaliin demokratiaan. Tilanne on muuttunut myös Suomeen rantautuneen uusoikeistolaisen populismin myötä. Menetettyään malttinsa hän menetti sen valtansa. – Mielestäni Yleisradion hallintoneuvoston kunniaksi pitää sanoa, että poliitikkojen takamus kesti merivettä kaiken tapahtuneen aikana. Osana vuonna 1947 alkaneeseen traditioon kuului, ettei Yleisradiolla politikoida eikä Yle ole puoluepolitiikan kohde. – Liberaalissa demokratiassa median pitäisi olla vuoropuhelun areena varsinkin maassa, jossa vasemmistolehdistö on käytännössä kuollut. Mikä heikko lenkki oli
Sanoisin, että uuden halla-aholaisen perussuomalaisuuden kohtuullisen iso kannatusosuus kertoo siitä, että kytevänä suomalaisessa yhteiskunnassa on tällainen polarisaatio. Suomea ei kannata yhteiskunnallisesti polarisoida tavalla, jossa suuri osa kansasta kokee olevansa ulkopuolella ja joka näkee median itsellensä vieraana, jopa vihollisena. Media on Suomessa tutkimusten mukaan aika laadukas ja luotettava. Se kertoo yhteiskunnan polarisoitumisesta. HELLETTÄ JA SADETTA Ilmatieteen laitos on antoi (maanantai) eteläiseen Suomeen sadevaroituksen. – Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta olennaista on se, että me emme vielä ole tuossa tilanteessa. HEINÄKUUTA 2018 POLIITIKKOJEN PERSUS KESTI Yleisradion vastaavan päätoimittajan tehtävät jättänyt Atte Jääskeläinen kiistää, että hänen eroonsa johtaneisiin tapahtumiin olisi liittynyt poliittista painostusta. VALMIIKSI TYRMÄTTY – Kun tiedotusvälineiden suhtautuminen Trumpiin on niin äärimmäisen vihamielinen, oltiin jo etukäteen päätetty, että Trump epäonnistuu Helsingin kokouksessa, Jussi Halla-aho (ps.) sanoo. – Se näkyy meilläkin. Jääskeläisen mukaan yhteiskunnallinen polarisaatio on demokraattisten yhteiskuntien päättäjien ongelma numero yksi. 7 26. Simo Alastalo Demokraatti. Riski on Jääskeläisen mukaan se, että trendi on kohti laskevaa luottamusta. Ennusteen mukaan iltapäivällä voi sataa tunnin aikana yli 20 millimetriä vettä. – Amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja monessa Euroopan maassa uusoikeistolaisuus saa aika hurjia kannatuslukuja. Siihen ei kannata päätyä. Luottamusta mediaan kannattaa katsoa koko yhteiskunnan tilanteen kautta. samalla, jos näin tehdään ja toimitus koostuu tietyllä tavalla samanmielisesti ajattelevista toimittajista, jotka ovat ylempää hyvinkoulutettua, valkoista keskiluokkaa, niin joukko ihmisiä kokee, ettei noiden maailmankuva ole minun maailmankuvani. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Kukaan ei ole heikompi kuin pääministeri, joka menettää malttinsa ja käyttäytyy typerästi. Maan eteläja itäosissa voi sataa rankasti ja ukkostaa
– Rauha Iranin kanssa olisi kaikkien rauhojen äiti ja sota Iranin kanssa olisi kaikkien sotien äiti, Ruhani sanoi televisioidussa puheessa Teheranissa. Tuomioja arvioi Demokraatille Trumpin viitanneen konkreettisimmin juuri Iraniin, kun presidenttien tiedotustilaisuudessa käsiteltiin, joskin hieman vaikeaselkoisesti, Syyrian tilannetta. Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. – Ilmeisesti siinä tarkoitettiin iranilaisten osuutta, joka on Israelin ja Yhdysvaltain pääkysymys tällä hetkellä. Bannonin The Movement -nimisen säätiön ensimmäinen tavoite on vahvistaa oikeistopopulististen puolueiden asemaa ensi kevään EU-vaaleissa. Trumpin mukaan Yhdysvallat ei enää ole maa, joka sietää Ruhanin ”mielettömiä väkivallan ja kuoleman sanoja”. Maiden välinen sanasota leimahti ilmiliekkeihin Ruhanin varoitettua sunnuntaina Yhdysvaltoja vihamielisestä suhtautumisesta Iraniin. HEINÄKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA D onald Trumpin kampanjan ja presidenttikauden alkukauden strategina toiminut Steve Bannon aikoo perustaa Brysseliin Euroopan äärioikeistoa tukevan säätiön. Bannon on jo tehnyt useita Euroopan kiertueita ja tavannut muun muassa Ranskan Kansallisen liittouman puheenjohtajan Marine Le Penin, Tsekin Venäjä-mielisen ja EU-kriittisen presidentti Milos Zeman sekä autoritäärisiä otteita käyttävän Unkarin pääministeri Viktor Orbánin. Yhdysvallat on Trumpin kaudella kiristänyt suhtautumistaan Iraniin ja määrännyt muun muassa tiukkoja maan vastaisia pakotteita. Esimerkiksi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ovat jo tiivistäneet yhteydenpitoaan. Lähi-idän ruutitynnyri savuaa Lähi-idän tilanne kiristyy. Ruhanin mukaan presidentti Trump on ollut ristiriitainen Irania käsittelevissä lausunnoissaan. Iran nousi kansanedustajan, entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan esiin myös viikko sitten Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välisessä Helsingin huippukokouksessa. Mielenkiintoinen piirre Euroopan oikeis topopulismin nousussa on Venäjän toiminta. – Älä koskaan enää ikinä uhkaa Yhdysvaltoja tai kärsitte seuraamuksista, joista vain harva on kärsinyt historian saatossa, Trump tviittasi. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Oikeistopopulismi saa vetoapua Yhdysvalloista Venäjä on yrittänyt aktiivisesti lyödä kiilaa EU:n ja sen itäosien jäsenmaiden välille. Se on rahoittanut muun muassa Le Penin toimintaa ja yrittänyt aktiivisesti lyödä kiilaa EU:n ja sen itäosien jäsenmaiden välille. Bannon haluaa kehittää muun muassa oikeistoliikkeiden viestintää ja varainkeruuta. He ovat valmiita myöntymään siihen, että Bashar al-Assad jää Syyrian johtoon eikä ole sotilaallisesti sieltä lyötävissä, mutta edellyttävät, että Iran saadaan Syyriasta jollakin lailla pois, Tuomioja lausui viikko sitten. Hän on haastattelussa hehkuttanut, että ”oikeistopopulistinen nationalismi vielä hallitsee Eurooppaa”. Populistiset äärioikeistoliikkeet ovat Euroopassa lisäämässä yhteistyötään ilman Bannoniakin. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump varoitti Twitterissä Iranin presidenttiä Hasan Ruhania vakavista seurauksista, jos tämä uhkailee Yhdysvaltoja. 8 26. Iranin kasvanut vaikutusvalta alueella huolestuttaa Yhdysvaltoja ja alueen muista maista muun muassa Israelia ja Saudi-Arabiaa, jotka ovat ”epäpyhässä” allianssissa Irania vastaan. Vanhoissa Itä-Euroopan maissa on oikeistopopulismin nousun myötä Venäjän ja kommunismin pelko laantunut, kun nykyiset vallanpitäjät käyttävät samoja keinoja kuin Neuvostoliitto aikanaan
EU ärähti Unkarin turvapaikkapäätöksistä EU-komissio aloittaa kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan niin sanotusta ”Stop Soros” -laista, joka kriminalisoi turvapaikanhakijoiden auttamisen. Työ ja tekijä saatava kohtaamaan SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen vaatii Suomeen ohjelmaa, jolla ratkaistaisiin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Ammattijärjestö Talentian jäsenille on jo maksettu takautuvasti ansioita sen jälkeen, kun virhe havaittiin. Monet kunnat ovat maksaneet opiskelijatyöntekijöille alempaa palkkaa epäpätevyyden perusteella, vaikka he ovat tehneet täysin samaa työtä kuin muutkin. Lukemat tarkoittavat sitä, että juuri ja juuri yli puolet vastaajista näkee itsensä ja Euroopan taloudellisen tulevaisuuden enemmän kielteisenä kuin myönteisenä. Punavihreä hallituspohja suosituin vaihtoehto Suomalaiset näkisivät hallituksessa mieluiten SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostaman yhdistelmän, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä. Laki kieltää yksityisiä ihmisiä ja organisaatioita auttamasta henkilöitä, jotka haluavat hakea turvapaikkaa tai oleskelulupaa Unkarissa. Suurinta kannatus oli kristillisdemokraattien, keskustan ja SDP:n äänestäjien joukossa, pienintä taas sinisten, kokoomuksen ja vihreiden äänestäjien keskuudessa. Ihalainen sanoo työvoiman kohtaanto-ongelman olevan yhä kärjistyvä ja kasvava asia. EU-kuluttajien luottamus talouteen ei hetku EU:ssa ja euroalueella kuluttajien luottamus talouteen jatkuu tasaisena, Euroopan komission tilastojulkistus kertoo. HEINÄKUUTA 2018 Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti, Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta 1.-31. Väärin säästetty – Hallituksen säästöt koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta ovat lyhytnäköisiä, sillä Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa panostamalla juuri osaamista kehittävään koulutukKari Hulkko Viikkolehti, verkko ja some Tätäkään et tiennyt! Punavihreää pukkaa. Kokoomuksen, keskustan, kristillisdemokraattien ja RKP:n muodostamaa porvarihallitusta taas toivoi 10 prosenttia. SDP:n, kokoomuksen ja keskustan hallitukselle kertyi 11 prosentin tuki. elokuuta. – Jokaiseen maakuntaan pitäisi perustaa kasvun, työllisyyden ja positiivisen rakennemuutoksen toimenpideohjelma, hän totesi. Sinupuna hiipuu, kun suurille puheille vaaditaan vastinetta.. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Tätä mieltä oli 21 prosenttia vastanneista. 9 26. Euroalueella luottamusindikaattori pysyi -0,6 prosentissa, ja koko EU:n alueella se nousi heinäkuussa 0,6 prosenttiyksilöllä -0,7 prosenttiin. Enemmistö yhdeksän eduskuntapuolueen äänestäjistä kannatti Taloustutkimuksen kyselyssä sitä, että valtio tukee koko maan asuttuna pitämistä. SuPer ja Tehy ovat ryhtyneet toimiin puuttuakseen niiden jäsenille väärin perustein maksettuihin alennettuihin palkkoihin. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Lisää uutisia: Demokraatti.fi seen ja tieteeseen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) korostaa. Toinen neljännes ei osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisi. Pitkällä aikavälillä indikaattorin lukema on ollut keskimäärin -12. Ja olkoot koko maa asuttu Lähes neljä viidestä suomalaisesta katsoo, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi, ilmenee Ylen teettämästä kyselystä. Noin neljännes perussuomalaisia viimeksi äänestäneistä on jo valinnut toisen puolueen, jota aikoo äänestää tällä kerralla. Sen vuoksi hänen mielestään pitäisi luoda mittava laajalla yhteistyöllä tehty ongelmia ratkova toimenpidekokonaisuus. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Perussuomalaisten äänestäjät harvenevat Alle puolet perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä aikoo äänestää puoluet ta myös ensi vaaleissa, selviää Ylen kesäkuun puoluekannatusmittauksen tausta-aineistosta. Tämä pitäisi huomioida myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Mäkisalo-Ropponen haluaa päivittää Yliopisto-opettajien työehtosopimukset nykyaikaan esimerkiksi kontaktiopetusmäärien osalta. SuPer ja Tehy selvittävät kuntien palkkasotkua Moni ammattiliitto SuPerin ja Tehyn jäsen saattaa saada kunnilta takautuvasti maksamatta jääneitä ansioita
Liikehdintää hallitusta vastaan on ollut liki sadalla paikkakunnalla. Vaikka leikkaukset peruttiin pikimmiten, mielenosoitukset ovat vain kiihtyneet ja laajentuneet koko maahan. Protestin johtajiin kuuluva opiskelija Enrieth Martínez selittää, että tiesulkujen on tarkoitus estää poliisin ja väkivaltaisten rikollisryhmien pääsy alueelle. Nicaraguan kansantuote on noin 12 miljardia euroa ja talous kasvoi viime vuonna 4,9 prosenttia. Se ei kaihda väkivaltaa pitääkseen asemansa, Pérez Zeledón pohtii. – Alkaisi olla tarvetta rakenteelle, joka pystyy laatimaan tavoitteista ohjelman ja esiintymään vaaleissa. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta. Nyt vaaditaan 73-vuotiaan Ortegan eroa. Ortega torjui vaalit vallankaappausyrityksenä. Kotimaassa Ortegan tukena on enää poliisi, jonka arvovalta heikkenee päivä päivältä kovien otteiden vuoksi, ja sekin alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä, sanoo José Luis Velásquez, joka toimi Nicaraguan suurlähettiläänä Amerikan maiden järjestössä ennen Ortegan valtakautta. Muutettuaan perustuslakia niin, että se salli hänelle kolmannen kauden Ortega voitti vuoden 2016 vaalit, joita oppositio luonnehti farssiksi. 10 26. Hän johti vasemmistolaisen sandinistiarmeijan voittoon sisällissodassa ja toimi sen jälkeen presidenttinä 1985–1990. Vetoomuksia neuvotteluratkaisun puolesta on sadellut Nicaraguan hallitukselle muun muassa Amerikan maiden järjestöltä, Euroopan unionilta ja YK:lta. Lisäksi maa on menettänyt tärkeimmän taloudellisen tukijansa Venezuelan, joka kamppailee itse syvissä vaikeuksissa. Tukijat hupenevat Vaaleja penäsivät myös opiskelijoiden, yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen johtajat, jotka koettivat neuvotella hallituksen kanssa kirkon välityksellä. Hän arvioi tukijoukon vahvuudeksi 150 000 henkeä. José Adán Silva IPS, Managua Nuoria mielenosoittajia Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa. Myös ryöstelyä on esiintynyt. Protestit sosiaaliturvan leikkauksia vastaan alkoivat 18. Presidentti Daniel Ortega sinnittelee kuitenkin vallassa, vaikka maan talous murenee ja ulkomaiset tukijat ovat kaikonneet. huhtikuuta. Muuriin on maalattu kuva presidentti Daniel Ortegasta, jota syytetään murhaajaksi. Väkivaltaa kaihtamatta Nicaraguassa on 6,3 miljoonaa asukasta. – Poliisin ja armeijan tukema hallitus on osoittanut häikäilemättömyytensä turvautumalla myös rikollisjengeihin. HEINÄKUUTA 2018 Nicaraguan Ortega sinnittelee vallassa Vastarinta tukahdutetaan verisesti, maan tulevaisuus synkkenee N icaragualaiset jatkavat henkensä kaupalla huhtikuussa alkaneita mielenosoituksia. Ortegaa vastustavat ryhmät eivät ole onnistuneet muodostamaan yhtenäistä rintamaa, joka pystyisi tarjoamaan poliittisen vaihtoehdon hallitukselle, Pérez Zeledón sanoo. Kesäkuun ensimmäisen viikon lopulla kuolonuhrien määrä oli ylittänyt 130 ja loukkaantuneita oli 1 200. Tälle vuodelle ennakoitiin neljän prosentin kasvua, mutta nyt sen ennustetaan kääntyvän miinukselle, jos Ortega jatkaa vallassa toisella vuosipuoliskolla. – Ortegan kannattajakunta on aina ollut pienehkö mutta lojaali ja valmis toimimaan, kuten nytkin näemme, Propuesta Ciudadana -ajatuspajan tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón sanoo. IPS / Jader Flores ” Poliisin ja armeijan tukema hallitus on osoittanut häikäilemättömyytensä turvautumalla myös rikollisjengeihin.. Nyt hän on ollut vallassa vuodesta 2007. Talous kärsii Yrittäjäjärjestöt arvioivat kriisin taloudelliset vaikutukset lähes 700 miljoonaksi euroksi. Asukkaat ovat pystyttäneet tiesulkuja kaduille ja valtateille, mikä estää liikennettä ja vaikeuttaa taloudellista toimintaa
Siksi esimerkiksi Osallisuuden saaren leiriläisiltä kysytään, millaisia asioita seminaarissa pitäisi nostaa esiin. Maisema käsitetään laveasti – se voi olla myös riippukeinu, kirjapino tai vaikka ruoka. 11 26. Kesän juttusarjassa sosialidemokraattisen liikkeen ihmiset vievät lukijat oman kesänsä ytimeen. Niiden pariin uppoudutaan marraskuun juhlaseminaarissa. – Lapsipoliittisessa seminaarissa keskustellaan siitä, mitä lapset Suomessa tällä hetkellä tarvitsevat ja miten voimme tukea heidän hyvinvointiaan paremmin, Hytti kiteyttää. . Mikä tahansa asia, joka kruunaa kesän. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi. Antti Hytti aloitti kesäkuussa Nuorten kotkien keskusliiton toiminnanjohtajana. – Kun tuntee kiukaansa hyvin, tietää millaisilla tempuilla siitä saa erilaisia löylyjä ja tuoksuja. Se on sellaista asiantuntemuksen käyttämistä kesäisissä merkeissä, hän kuvailee. HEINÄKUUTA 2018 5/10 Kesämaisemani Savusaunan lämmittämisen zen Antti Hytin kesän kruunaavat löylyt ja niiden valmistelu V ihreyden keskellä, likellä metsän reunaa seisoo vanha savusauna. He kertovat kuulumisiaan ja kuvailevat, millaisissa maisemissa heidän sielunsa lepää . . Tekemisen tahti on rauhallinen, monta tuntia vierähtää. Nuorissa kotkissa pidetään tärkeänä, että lasten oma ääni kuuluu. Eduskuntavaalien lähestyessä on Hytin mukaan hyvä sauma virittää yhteiskunnallista keskustelua ja herätellä myös SDP:tä tarttumaan Kotkille läheisiin aiheisiin. Lapsipolitiikka vaalien agendalle Nuorten kotkien 75-vuotisjuhlavuoden kesä on täynnä toimintaa, ja lisää on luvassa syksyllä. Hän on toiminut ehkäisevän päihdetyön parissa ja iloitsee nyt päästessään työhön järjestössä, jossa luodaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kuulua porukkaan. Palkinto odottaa illalla – saunan hämy, tuoreen vihdan tuoksu ja hyvät löylyt. Näin myös, mitä kaikkea ikävää tämän kokemuksen puute voi aiheuttaa, Hytti kertoo. Hänestä on hienoa, että niin moni on valmis laittamaan aikaansa ja voimiaan likoon lasten hyväksi. Nuorten kotkien vahvuus on Hytin mielestä yhdessä tekemisen ja vapaaehtoisuuden . Lapsena Antti Hytti piti paikkaa taianomaisena. Nyt hän löytää kesän taian saunan lämmittämisestä. SUVEN MONET MAISEMAT kulttuurin voima. Se on sivussa mökin pihapiiristä, kuin omassa maailmassaan. – Aiemmassa työssäni näin, miten tärkeää ihmiselle on lapsuudesta saakka saada tunne, että kuuluu johonkin ja on tärkeä muille
Parasta leireillä on, että voi pitää hauskaa, Mila kuvailee. Suihkujen puute muuttuu iloksi, kun se tarkoitaa päivittäistä retkeä uimarantaan. Ei ole vaikea nähdä, miksi. Ehkä se, että on monipuolista tekemistä, Pyry tuumii. Uusi-Panula on yksi leirin mummoista, mutta on hän ollut leirillä äitinä ja tätinäkin. Käynnissä on vasta toinen leiripäivä, mutta paljon on jo ehditty. Olin mökillä, enkä ole siellä tykännyt käyttää kännykkää, 9-vuotias Madeleine Ali-Jaakkola kertoo. – Mulla ei oo kuuteen päivään ollut kännykkä kädessä. Hervannan kotkaosaston sihteeri Aulikki Uusi-Panula on ollut menossa mukana yli 40 vuotta. Synttäreitä on kiva viettää leirillä. On myyty vessapapereita, pidetty kesäteatterin kahvilaa, koottu kirpparille tavaraa ja nyt ollaan menossa taas Ylisfestareille paistamaan lettuja, Uusi-Panula kertoo. Yöksi sinne rakennetaan siskonpeti ja päivällä näyttämöllä voidaan esittää itse keksittyjä näytelmiä.. – Sillä tavalla toiminta pysyy edullisena. – En osaa oikein päättää, että mikä on parasta. Viime vuonna kokeiltiin aidan maalaamista ja tänä vuonna kukkalaatikoiden rakentamista, kun haluttiin jättää näkyvä kiitos talon isäntäyhdistykselle. – Vuosien mittaan olemme tulleet niin tutuiksi, että olemme kavereita muutenkin, ja täällä on helppo työskennellä tuttujen kesken. Lapsia leirillä on reilu parikymmentä ja aikuisia on kuusi. – Oon tehnyt kepparia (keppihevosta), lennättänyt dronea, puhaltanut saippuakuplia ja askarrellut hamahelmiä, 9-vuotias Venna Eriksson luettelee. Porukassa on sekä ensi kertaa leirillä yöpyviä nelivuotiaita että kokeneempia kymmenille leireille osallistuneita lapsia. Pulaa tekemisestä ei leirillä ole ollut. on pakko keksiä jotain muuta, Mila Majuri tuumii. Nuorista kotkista on muodostunut meille elämäntapa, hän kuvailee. Osalle leiriläisistä näyttämö on uusi juttu, joka on tullut tutuksi kahdella tapaa. Monet lasten vanhemmista ovat mukana vähintään talkoohommissa. 9-vuotias Venna Eriksson (vasemmalla), 4-vuotias Kaspian ja hänen 9-vuotias siskonsa Madeleine Ali-Jaakkola esittelivät telttansa ja juuri tekemänsä keppihevoset. – Ensin se oli ihan kauhea juttu, mutta ei siinä mennyt kauaa, kun jo tapeltiin siitä, että kuka saa tiskata kaverinkin astiat, Torkkel nauraa. Ne kerättiin pois, ettei yhdessäolo menisi ruudun tuijotteluksi. Mielikuvitus laukkaa ilman luuria Lounaan jälkeen ohjaaja Leila Torkkel nappaa keittiön hyllystä pinon kännyköitä ja jakaa ne leiriläisille. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Pirkkala Leirillä osa yöpyy talossa, osa teltoissa. Lounasta odotellessa puuhataan vapaamuotoisesti – salissa yksi porukka harjoittelee siltakaatoja, toiset näpertävät hamahelmien kanssa ja toiset vain hengailevat. Nyt puhelimia saa räpeltää tunnin ajan. Leirikonkareiden joukossa ovat myös kaksoset Mila ja Pyry Majuri, jotka täyttävät tänään 11 vuotta. – Kun ei ole kännyköitä, keksii enemmän kaikkea tekemistä, kun ” Kun ei ole kännyköitä, keksii enemmän kaikkea tekemistä, kun on pakko keksiä jotain muuta. Viime vuoden leirillä moni tiskasi käsin elämänsä ensimmäistä kertaa, kun astianpesukonetta ei ole. Yhdessä tekeminen ja ystävät – uudet ja vanhat – tulevat tärkeiksi. Puutekin kääntyy täällä elämykseksi. Monen sortin elämyksiä Työväentalon puitteet tarjoavat leiriläisille uusia kokemuksia. Leirin aikuisista suurin osa on sukua jollekin leiriläiselle – on äitiä, mummoa ja tätiä. – Kun on ollut ihan pienestä asti leireillä, täällä on aina tuttuja ihmisiä ja on mukavaa olla kaikkien kanssa. Millaisia ajatuksia luurien takavarikointi leiriläisissä herättää. HEINÄKUUTA 2018 Kavereita ja kesän riemua Nuorten kotkien leireillä nautitaan Suomen suvesta P irkkalan Toivontalolla on helteisenä tiistaina kuhinaa, kun työväentalon on vallannut Nuorten kotkien Tampereen aluejärjestön ja Pirkkalan Kotkien yhteisleiri. Elämäntapana Nuoret kotkat Leireillä lasten ja aikuisten roolit ovat erilaiset, mutta molemmat tulevat kerta toisensa jälkeen leireille ja toimintaan samoista syistä. 12 26
Lönnqvistin mukaan se onkin kotkaliikkeen juttu, että esimerkiksi demokratiaja YK:n Agenda 2030 -työpajat ovat yhtä luonteva osa ohjelmaa kuin keppihevostalli, jalkapallo tai saunominen ja uiminen. HEINÄKUUTA 2018 Kesän kohokohta Bengtsårissa Bengtsårin leirisaarella käynnistyi eilen Nuorten kotkien kansainvälinen suurleiri Osallisuuden saari, jonne on saapunut yli kuusisataa eri ikäistä leiriläistä kymmenestä maasta ympäri Eurooppaa. 13 26. Keskellä ovat Hilma Lähteenmäki (9 v.) ja Lyydia Kaura (7 v.) ja huipulle kiipesi 5-vuotias Jenny Arponen. Saaressa on neljä leirikylää, joiden asioihin kyläläiset itse pääsevät vaikuttamaan. – Osallistujat tulevat monista kulttuureista, joissa on erilaisia tapoja toimia. Asioita opitaan yhdessä keskustellen, arjen esimerkkien ja erilaisen yhdessä tekemisen kautta eri ikäisille lapsille sopivilla tavoilla, Lönnqvist kertoo. Leirin teema on osallisuus. Lounasseurueessa ovat vasemmalla 7-vuotias Hugo Lähteenmäki, 9-vuotias Leevi Santala ja oikealla Pyry Majuri, 11. Niiden yhteensovittaminen voi olla haaste, mutta se on samalla koko leirin suola ja sokeri, kun ihmiset erilaisista taustoista pääsevät kohtaamaan, leiripäällikkö kuvailee. – Toivon, että suotuisa sää näyttäisi Suomen kesän parasta puolta ja leiriläiset ovat avoimin mielin valmiina mukavaan ja osallistavaan viikkoon, leiripäällikkö summaa. Arvaajalle tulee huti, joten hän paljastaa: – Se on lohikäärme. Viikko yhdistää kesäisen kepeää menoa ja painavaa asiaa. Vaikuttamista ja osallisuutta käsitellään työpajoissa, mutta se näkyy myös leirin käytännöissä. Leiriläiset saavat äänensä kuuluviin myös koko saaren yhteisessä leiriparlamentissa. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Päivän synttärisankarit Pyry ja Mila Majuri puhaltelivat pihalla saippuakuplia.. – Yhteiskunnallisiakin aiheita voidaan nostaa keskusteluun, mutta ei niinkään asiantuntijaseminaari-tyyliin. Lounasta voi sulatella vaikka ihmispyramidia rakentaen. Nelivuotias Eelis pyytää arvaamaan, mitä hän askarteli hamahelmistä. Sen perustan muodostavat Hippu Rauhala (8 v., vasemmalla), Madeleine Ali-Jaakkola ja Anni Mäki-Kullas (11 v.). Se ei syökse tulta, vaan sähköä! Pirkkalan Reipin rannalla leiriläiset ottivat ilon irti lämpimästä järvivedestä. Jättileiriä pyörittävä Miikka Lönnqvist odottaa kivaa, mutta myös haastavaa viikkoa. Yks, kaks, kol, HYPPY! – Kai tää kuva tulee etusivulle, leukailee poika pöydän päässä
Demokraatti Tervetuloa kesäiseen •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. – Meillä nousi juuri valtionapukin – olemme tyytyväisiä, että Satakunnan aktiivisuus on huomattu myös liitossa, piirin puheenjohtaja Matti Savolainen hehkuttaa. HEINÄKUUTA 2018 Satakunnan Kotkissa liidetään korkealla Näkyvyys on tärkeä juttu, joten Satakunnan Nuoret kotkat teettivät uudet paidat. Ammattiliittojen jäsenille räätälöity Liittokasko ei jätä sinua pulaan: sen laaja sijaisautoetu takaa vara-auton käyttöösi parhaimmillaan jopa tunnissa, jos oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun tai simahtaa teknisen vian takia kesken matkan. UUTTA&VANHAA Hakaniemen halli AARIKKA -20% IITTALA lasi, linnut ARABIA vintage-2016 Lahjat, tuliaiset, hauskat muistamiset Kasko, joka ei jätä tien päälle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. Aktiivisia nuoria piirin osastoissa on 130 ja kouluttajia kolmisenkymmentä. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavimmat kaskot autollesi. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. *NYT Liittokasko, Turvakasko tai Peruskasko 50 %. Savolaisen mukaan aikeissa on panostaa myös valtakunnalliseen toimintaan. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin M. 14 26. Savolaisen mukaan yksi hyvän draivin ja nousevan jäsenmäärän salaisuus on näkyminen ja toiminnan mainostaminen erilaisissa tapahtumissa. Jäsenmäärä on nousussa ja uusia osastojakin syntyy. Viimeksi Pori Jazzeilla oltiin kertomassa leireistä, retkistä ja koulutuksista. Satakunta aikoo entistä useammin mukaan liiton yhteisiin tapahtumiin. Matti Savolainen esittelee paitaa edestä ja Veikko Valkama takaa. – Meillä toimintaa tehdään paljon nuorten ehdoilla ja mahdollisimman edullisesti, jotta harrastaminen olisi halpaa, Savolainen kuvailee toimintaa. * Etu on voimassa verkkokaupassa ja koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Liittokasko-, Turvakaskotai Peruskaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 5.1.-31.8.2018. KURONEN vuodesta 1914 kesäisiä UNELMA päähineitä * Unisukat * Diabetessukat ym. Satakunnan Nuorilla kotkilla on aihetta iloon
Senast hon intervjuades för Arbetarbladet, sommaren 2015, hade hon tillsammans med Merete Mazzarella startat en brevkampanj för en humanare flyktingpolitik. Behövs kritiska följdfrågor Hon riktar ofta hård kritik mot journalister, men ställer också höga förväntningar på journalistskrået. ”Trodde det var ett misstag” En delad värdegrund över hela partiskalan om de riktigt grundläggande överenskommelserna har fått sig en törn. Och fundamentet har alltid varit: Medborgaren, människan i centrum. Johan Kvarnström. Vi är lika värda samhällsmedborgare, fattiga som rika, men lika rätt till service. Ingen brydde sig. PIDEMPI VERSIO JUTUSTA ON JULKAISTU 19.6. HEINÄKUUTA 2018 Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ. Det är en text som får socialdemokraten i henne att se rött och hon delar Saku Timonens kritiska genmäle i stället för texten som får henne att svära dels över ”aktiveringspolitiken”, dels över journalistiken som hon anser leker vårdslöst med demokratibegreppet. Författaren Monika Fagerholm tillskriver journalister en avgörande roll i detta och förfasas över dagens brist på kritiska följdfrågor. Men man märkte att det det inte funkar. Enligt Fagerholm kan detta skönjas generellt och internationellt med högerpopulisternas frammarsch, men också specifikt i finländsk kontext under Sipiläs regering. – Jag tycker journalister ska veta hur samhället fungerar, exakt vad demokrati och gemensam värdegrund är och varför vi har den, vilken som är grundtanken med välfärdssamhället. Det handlar inte om vad vi kostar i pengar eller om jag betalar hundra euro i skatt att jag automatiskt ska få valuta för det utan det handlar om att jag bidrar till något större, säger Fagerholm. – Tekniskt betalar vi skatt och får ut något av det, ja, men i grunden är det så mycket mer. Journalister borde inte bara rapportera utan direkt ifrågasätta uttalanden som går emot de grundläggande principerna. Så, vad behövs nu. Det behövs fokus på fundamentet i välfärdssamhället. Hon tror att partier som Sverigedemokraterna, Sannfinländarna och Blå framtid inte automatiskt har något intresse av demokratisk medvetenhet. – Under början av regeringsperioden var man upprörd hela tiden och trodde det gick att påverka, att om man skriker tillräckligt högt, är man många så får man svar. Nu har det gått så långt att jag ofta känner att jag måste skydda mig själv och låta bli att ta till mig av allt som händer, säger Fagerholm. – För de här principerna har överenskommits om över partigränserna i tiderna, slagits fast och det är utifrån dem som vårt samhälles institutioner byggts upp. Då jag var ung vuxen på åttiotalet var vi många naiva och blåögda som tog för givet att alla delar värdegrund om välfärdsstaten. Det är en rättvisefråga, att alla har rättigheter och skyldigheter i ett samhälle. Det är en reaktion på en kolumn om att den så kallade aktiveringsmodellen räddar välfärdsstaten. – Första sommaren då det kom fram att vi mördar människor trodde jag det var ett misstag, ett fel som skulle åtgärdas. Men nu saknas intresset för att uppfinna demokratin på nytt. JOHAN KVARNSTRÖM ”Det handlar om att bidra till något större” Demokratin måste ständigt vinnas på nytt, sade Olof Palme för 50 år sedan och det gäller även i dag. Då vi träffas en måndag förmiddag på ett kafé i Ekenäs har hon tidigt samma morgon skrivit ur sig veckans första politiska ”fy fan”. SANASTO riksdagsval = Bidra = Myötävaikuttaa Budskap = Viesti Fundament = Perustus Följdfråga = Lisäkysymys Författare = Kirjailija Förväntning = Odotus Genmäle = Vastaus Medborgare = Kansalainen Större = Isompi Välfärd = Hyvinvointi Värdering = Arvo Överenskommelse = Sopimus, sitoumus ” Nu behövs en riktig socialdemokrati, en politik med Olof Palme-värderingar” Monika Fagerholm anser att Sipiläs regering undkommer svåra och angelägna frågor alltför enkelt. – Nu behövs en riktig socialdemokrati, en politik med Olof Palme-värderingar. Men nog medierna, om de ska kunna funka som den tredje statsmakten. ARBETARBLADET.FI:SSÄ. De behöver förstås väljare, men det är inte samma sak. Marknadsekonomisk lönsamhet har liksom rätt kritiklöst smugits in, och nej, alla behöver inte ha koll på det. Jag hoppas på en sådan valrörelse, som ger upplysning, att medborgarna förstår vad tanken bakom välfärdssamhälle. – De tänker att de säljer några budskap, som reklam, och det funkar ganska bra. 15 26
Lapin kesän viehkeyttä ei tänä kesänä latistanut edes sääskien luvattoman suuri määrä. Ainoa hyvin hoidettu rakennus on Jehovan todistajien valtakunnansali. Sellainen on oikeas taan suomalainen ihminenkin; tuulissa vääntynyt, muttei taipunut. Lapin luonnon taika on todellinen tämän kiivasrytmisen elämän keskellä. Tästä on tehtävissä se johtopäätös, että SDP on onnistunut vakuuttamaan ihmiset, joille kuntien lähipalvelut ja arjen sujuvuus ovat tärkeitä. Kasvukeskusten asuntojen edelleen kallistuessa komeat maaseudun omakotitalot eivät kelpaa oikein kenellekään. Varsinkin Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren Helsinki-keskeiset tviitit ovat ruokkineet kuvaa jakaantuneesta Suomesta, jossa kasvukeskusten ulkopuolinen Suomi on riippakivi hyvin toimivalle pääkaupunkiseudulle. Kun pankit ja luottolaitokset eivät anna näille kiinteistöille enää kunnon vakuusarvoja, on koko kansakuntaa ravisteleva talouskriisi lähellä. Luku kuulostaa suurelta, sillä ollaanhan SDP:tä totuttu pitämään kasvukeskusten ja keskuskaupunkien puolueena. Tutkimuksen osallistuneiden mielestä nimenomaan valtion tehtävänä on tukea sitä, koko Suomessa on mahdollista elää, kouluttautua ja käydä töissä. Toukokuun kuivuus ja lämpö olivat kuivattaneet kosteikot niin perusteellisesti, että tämän vuoden sääskisato jäi syntymättä. Tässäkin valossa työttömien aktiivimallin vastustus on kansan keskuudessa ymmärrettävää. Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä kesägallupissa peräti neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Luonnon haurauden aistii puiden käpristyneistä muodoista ja aluskasvillisuuden karuudesta. Viime kuntavaaleissa tähän tuli vielä selkeä tarkennus, sillä SDP pärjäsi nimenomaan pienten kasvukeskusten kaupungeissa kuten Varkaudessa, Kotkassa ja Raumalla. Ainoa toivo on siis Jeesuksen toinen tuleminen. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Autioituneet pihat, hylätyt koulut ja ränsistyneet kaupat muistuttavat rajusti muutoksesta, joka on kohdannut suomalaista maaseutua. Vaikka maaseudun autioituminen onkin osa luonnollista kehitystä, en ole omassa nostalgiassani täysin yksin. 16 26. HEINÄKUUTA 2018 K esälomareissullani auton nokka kääntyy usein kohti Pohjoista. Sen sijaan laadukasta ja monipuolista koulutusta arvostava väestö ei luota vastaavasti demareihin. Kuitenkin vain alle 10 prosenttia kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että valtion pitää edistää ihmisten keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Yhteydessä luontoon me suomalaiset lataudumme ja parsimme talvella harhailleen sielumme kasaan. Sääliksi käy ainoastaan hyttysmyrkkykauppiaita ja pikkulintuja. Suomi on kesällä yksi maailman kauneimmista paikoista, minkä todistivat sadat toimittajat ympäri maailman, kun Trump ja Putin kohtasivat Helsingin helteessä. u u u SDP:n kannattajista peräti 89 prosenttia kannattaa koko Suomen pitämistä asuttuna. Rakastan ajella pitkin vuolaita jokivarsia ja ihailla pyöreähuippuisten vaarojen siluettia. u u u Ajellessani syrjäseutujen kylien ja taajamien läpi minuun iskee aina odottamaton haikeus. Seuraavan hallituksen on tehtävä asialle jotain, joko keskustan kanssa tai ilman. Kyläkauppojen kuluneet mainostarrat kertovat aiemmin elävistä yhteisöistä, joista elämänvoima on karannut jo useita vuosikymmeniä sitten. Sen sijaan yliopistokaupungeissa tuli takkiin oikein kunnolla. Jos ollaan aivan rehellisiä, ei Suomessa ole tehty kunnollista aluepolitiikkaa enää Kekkosen aikojen jälkeen. Keskustankin ollessa hallituksessa keskittämispolitiikka on jatkunut. Ihmistä ei voi väkisin pakottaa lähtemään kotiseudultaan työn perässä. Yhteydessä luontoon me suomalaiset lataudumme parhaiten ja parsimme talvella harhailleen sielumme kasaan. Kansa on puhunut: koko Suomi halutaan pitää asuttuna Tutkimuksen tulos on kovin erilainen kuin etelän median ja sosiaalisen median antama kuva
Lemmikkieläimistä etenkin koirat viettävät lomaa ihmisen seurassa ja joillekin roduille ja koirayksilöille voi isäntäväen lomatahti olla liikaa. 17 26. HEINÄKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Helle piinaa eläimiä P oikkeuksellinen helleaalto on rankka koettelemus monille eläimille. Demokraatti G et ty Im ag es. Koiraa ei voi jättää kesäkeleillä hetkeksikään autoon odottelemaan. Lämpöhalvaus iskee hellekeleillä yllättävän helposti ja koiran kunto romahtaa hyvin nopeasti kriittiseksi, jolloin eläinlääkärin tehohoito on ehdottomasti tarpeen. Koira kun ei hikoile, jää ainoaksi viilennyskeinoksi läähättäminen. Kuumuuden ja kuivuuden keskellä voi luonnonvaraisille eläimille jättää pihaan vesiastioita juomista ja kylpemistä varten. Hoikilla, atleettisilla, lyhytkarvaisilla koirilla, joilla on normaali kuonon pituus, on keskimäärin helpompaa kuin lyttykuonoisilla tai lihavilla lajitovereillaan. Karvaisen kaverin oloa voi helpottaa turkin kastelu ja sen jälkeen köllöttely varjossa, mieluiten paikassa, jossa ilma vaihtuu joko tuulen tai tuulettimen ansiosta. Auton lämpötila nousee tavallisessakin kesäsäässä nopeasti saunalukemiin, mikä on koitunut monen koiran kohtaloksi. Viileä kivilattia on usein myös mieluisa makuupaikka kuumuudessa. Kesäisin on hyvä pitää mielessä, että vaikka kuuman päivän lopuksi ilman lämpötila laskee useita asteita, kannattaa koiran sykettä nostattavat aktiviteetit unohtaa. Lyhytkuonoisilla koirilla, joilla hengitysteiden ahtaus hankaloittaa ilmanvaihtoa jo entuudestaan, voi olla todellisia vaikeuksia viilentää elimistöään helteessä. Hellekautena lämpöhalvauksen riski on koiralla kuin koiralla todellinen vaara, vaikka iltalämpötila voi ihmisen iholla tuntuakin suht viileältä
Halkola hymyilee ja nauraa välillä hersyvästi. – Voisin repiä kaikki pysäköintiautomaatit, Halkola kipinöi. On vaikea ymmärtää, miksi on hienoja pysäköintilaitteita, jos ne eivät toimi. HEINÄKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Hän on taistellut parkkimittarin kanssa eikä kerta ole ensimmäinen. Se tekee hyvää ihmiselle, hän hehkuttaa. Halkola hymyilee ja nauraa välillä hersyvästi. Saimme olla täydessä auringossa. Valolla on niin paljon merkitystä. On vaikea ymmärtää, miksi on hienoja pysäköintilaitteita, jos ne eivät toimi. He viettivät siellä vanhimman lapsen, Samu Franckin, 50-vuotissyntymäpäivää. – Sisiliassa oli täydellistä. Ärtymys haihtuu nopeasti, kun Halkola kertoo perheensä lomasta Sisiliassa. 18 26. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Tulisieluinen USKALTAJA K ristiina Halkola tulee haastatteluun Hakaniemen uuteen kauppahalliin tulistuneena. – Voisin repiä kaikki pysäköintiautomaatit, Halkola kipinöi. Ärtymys haihtuu nopeasti, kun Halkola kertoo perheensä lomasta Sisiliassa. Saimme olla täydessä auringossa. Valolla on niin paljon merkitystä. – Sisiliassa oli täydellistä. Hyvä tuuli täyttää tilan. Se tekee hyvää ihmiselle, hän hehkuttaa.. Mukana olivat lapset ja lastenlapset. Hyvä tuuli täyttää tilan. Mukana olivat lapset ja lastenlapset. K ristiina Halkola tulee haastatteluun Hakaniemen uuteen kauppahalliin tulistuneena. He viettivät siellä vanhimman lapsen, Samu Franckin, 50-vuotissyntymäpäivää. Hän on taistellut parkkimittarin kanssa eikä kerta ole ensimmäinen
19 26. HEINÄKUUTA 2018 Näyttelijän sielun pitää pystyä menemään solmuun.
Ammatillisesti olen aina ensisijaisesti näyttelijä. ollut kaksi kautta Helsingin kaupunginvaltuutettuna . Se oli rohkea filmi aikana, jolloin yhteiskunta oli vielä kovin seksuaalikielteinen. . – Olen aika hyvin eläkkeellä. Hän voisi esittää natsia tai rasistia, jos näytelmän kokonaisuus olisi niitä vastaan. . Teatterirooleista Elvi Sinervon ”Vuorelle nousu” -novelliin perustuva monologi tuntuu tässä hetkessä merkittävimmältä. Jos esitys olisi kyseisten teemojen puolella, hän kieltäytyisi ehdottomasti. syntynyt 1945 Kuusankoskella . Elokuva sai valtion elokuvapalkinnon ja Bergholm Jussi-patsaan parhaasta ohjauksesta. Siskot opettivat amerikkalaiset kappaleet minulle englanniksi. Monologi on Halkolalle hyvin mieluinen. Julkisuudessa heistä eniten ovat esiintyneet kitaristi Joel Melasniemi ja näyttelijä Vilma Melasniemi. Ilmaisun skaala oli toisenlainen ja todempi, se kosketti. – Olen neljävuotiaasta asti kuunnellut radiosta kaiken musiikin. Viimeaikoina me too -kampanja on muistuttanut Halkolaa siitä haavoittuvuudesta, jota moni uransa alkuvaiheessa saattaa kokea. Halkolaa voisi pitää naisnäyttelijöiden aseman edelläkävijänä, mutta hän itse muotoilee asian hieman toisin. Sen myötä Halkolan nimi nousi suuren yleisön tietoisuuteen. – Punahilkka avasi taas lisää silmiä. Poliitikko en ole, koska en ole koskaan elättänyt itseäni sillä, Halkola määrittelee itseään. – Olen ollut edelläkävijä näyttelijän työn oikeuksien puolustamisessa. Teimme elokuvat pienellä porukalla ja budjetilla. 60-luku oli ihanaa, taivaallista ja niin aktiivista aikaa. Osana kokonaisuutta Näyttelijän työ on Halkolalle osa kokonaisuutta. – On paljon nuoria naisia, jotka ovat vielä aika viattomia ja osaamattomia näissä asioissa. – Elvi Sinervon teksti on niin hieno. HEINÄKUUTA 2018 . Kesän viettoon kuuluu monia kulttuurimenoja, kuten Sodankylän elokuvajuhlat. . – Rauha on sellainen olotila, jossa voi myllertää eikä koko energia mene siihen, miten pysyä hengissä. Se toi mukanaan intiimiyttä, aitoa läheisyyttä. – Koko yhteiskunta oli myllerryksessä 1960-luvulla, maailma oli ihan toisenlainen. poliittisen laululiikkeen edustaja . Rauhan jälkeen voi ponnistella ja olla eri mieltä, Halkola pohtii. Omasta mielestään Halkola on niukkuudesta huolimatta saanut hyvät eväät taiteeseen. Varaa ei ollut pianotai laulutunteihin, eikä lähellä ollut teatteria, mutta Halkola katsoi valtavasti elokuvia. Olen näyttelijä, joka tulkitsee lauluja. Tunsin hirveästi solidaarisuutta olla heikomman puolella. Maailman epäoikeudenmukaisuus tulvi television kautta. – En halua olla mukana ihmisen vähättelyssä, hän kiteyttää. Hän tietää, miten tavarat ja vaatteet ovat kiertäneet vanhemmalta nuoremmalle. Hän tekee sen perusteella valinnat, mihin lähtee mukaan. Näyttelijä ei ole väline eikä työkalu, vaan taiteilija. . Siinä hän esitti koulukodissa asuvan Anjan pääroolia. . Nuoren näyttelijän halutessa tietyn roolin hän saattaa olla valmis nielemään asioita, joita ei pitäisi. Voisin ja haluaisin tehdä enemmän rooleja. Nukahdin illalla Radio Luxembourgin soittamaan Count Basien musiikkiin, jota isoveljeni kuunteli tehdessään matematiikan läksyjä. 20 26. Näyttelijä käyttää yhä vaatteitaan kunnes ne ovat kuluneet puhki. sooloalbumi Täytyy uskaltaa vuonna 1971 . Hän kuitenkin jatkaa, koska se kuuluu ihmisyyteen.. Ihan mukavaa se on. Olimme uudenlainen näyttelijäsukupolvi. ”Käpy” saa yhä näyttelijän säkenöimään. naimisissa näyttelijä Eero Melasniemen kanssa, neljä lasta, seitsemän lastenlasta KRISTIINA HALKOLA Viimeaikoina Halkola on tehnyt yksittäisiä laulukeikkoja ja pienimuotoisia televisiotöitä. Vietnamin sota ja Latinalaisen Amerikan diktatuurit havahduttivat. Halkola on itse viides lapsi ja perheen kuopus. Viimeksi hän näytteli isompaa roolia Kansallisteatterissa. Me olimme uusi sukupolvi niihin nähden, jotka olivat itse nähneet sodan. . Isä oli osuuskaupanhoitaja, ja perhe joutui muuttamaan hänen työnsä perässä usein. – Ihmiset tunsivat, että se on totta. Siinä saa analysoida, mietIhminen kohtaa toisinaan mieletöntä vastustusta. Viidentoista vanhana Halkola muutti siskonsa luokse Mikkeliin. Halkola ei koe olleensa sodan jälkeisen sukupolven keulakuva. . Demokraattinen vaihtoehto -puolueen puheenjohtajana 1986–1989 . Ilo oli ylimmillään hänen täyttäessä kaksitoista, kun monen aiemmin kielletyn elokuvan ovet avautuivat. . Halkola ehti asua eri puolilla Kymenlaaksoa. . valmistunut näyttelijäntyön linjalta Suomen Teatterikoulusta 1967 . tunnettu esimerkiksi Käpy selän alla-, Lapualaismorsianja Punahilkka-elokuvista . Siinä voi keskittyä yleisöön ja hetkessä syntyvään vuorovaikutukseen. Henkilökohtaisesti tärkein elokuvarooli on Halkolalle edelleenkin pääosa Timo Bergholmin ohjaamassa ”Punahilkassa” vuodelta 1968. näyttelijä ja laulaja . Ylioppilasteatterin yhteisöllisyys ja erilaisista ympäristöistä tullut ystäväpiiri saivat kaikki antamaan parastaan. Maailma laajeni silmille ja korville. Sanomasukupolvi Mikko Niskasen vuonna 1966 ohjaama palkittu yleisömenestys Käpy selän alla -elokuva herätti ihmisissä uutta ja kaivattua vapautumista. Nukahti jazziin Halkolan omat lapset ovat saaneet kasvaa taiteellisesti rikkaassa ympäristössä. . yksi Komediateatterin Arenan perustajista
Työttömyydestä seurasi, että minusta tuli yrittäjä. Hän kuitenkin jatkaa, koska se kuuluu ihmisyyteen. Kesäkeiton tuoreista vihanneksista. Ihmisen työtä pitää kunnioittaa. Siinä on nerokkaat sanat. Halkola ei innostu, jos nykyisin joku nimittää häntä poliitikoksi. Miksi on kysymys, jota Halkola on esittänyt useasti elämässään. Halkolalle oli tärkeää, että kaikki saivat sanoa mielipiteensä. Tärkeintä on olla työväenliikkeen puolella. Bertolt Brechtin Dialektiikan ylistys. Riskinä elokuvaan voi jäädä teollinen jälkimaku. Teen sen joka kesä. Se ei tunnu kaukaakaan katsottuna hyvältä ajanjaksolta elämässä. Joskus suorastaan rakastin niitä keskusteluita. Elokuvien tekeminen on hyvässä ja huonossa paljon teollisempaa kuin ennen. He olivat taistelleet sananja mielipiteen vapauden puolesta. Halkolalla oli enemmän vapaata aikaa, ja se vei hänet mukaan järjestötyöhön. – Nämä naiset olivat äärimmäisen aktiivisia, ajattelevia ja kyseenalaistavia. Harrastan vesijuoksua. – Tällä hetkellä on hauskaa, kun molemmat vasemmistopuolueet ovat oppositiossa. – Pahaa aikaahan se tietenkin on. Asioiden kyseenalaistaminen on vienyt häntä myös eteenpäin. Minkä ruoan aiot ainakin valmistaa perheellesi kesällä. Uin aina kun vain pääsen veteen. Ymmärsin, että kompromisseja täytyy tehdä, hän luonnehtii kolmen vuoden puheenjohtakauttaan. He esittivät vaihtoehtoja. Tuomion syynä oli Suomi-Neuvostoliitto -seuran materiaalin levittäminen sodan aikana. Rakastan uida, mutta pelkään vettä. Näyttelijä on osa koneistoa. – Se oli ihan hullunkurista ja hirveän mielenkiintoista. tiä ja antaa tunteiden tulla. HEINÄKUUTA 2018 Rauha on sellainen olotila, jossa voi myllertää eikä koko energia mene siihen, miten pysyä hengissä. Miten kuvailisit suhdettasi uimiseen. Vanhat järjestönaiset esikuvina Suuresta suosiosta huolimatta Halkolalle tuli aika, jolloin puhelin ei soinut 1970-luvun lopulla. Tuntee itsensä mitättömäksi. Suvannon sulhanen lähti Espanjan sisällissotaan ja kuoli rintamalla. Sen hajottua hänet valittiin Demokraattinen vaihtoehto -puolueen puheenjohtajaksi 1986. Yksi heistä on vankilassa istunut Mirjam Suvanto. Hän vaikutti kaksi kautta myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Toisaalta elokuvaa on tekemässä huomattavasti isompi joukko. Pariskunnalla on takana jo viisikymmentä yhteistä vuotta. Ihminen kohtaa toisinaan mieletöntä vastustusta. – Ylivenyneet kokoukset eivät haitanneet tippaakaan, vaan innostuin siitä lisää. Vanhat järjestönaiset tekivät vaikutuksen Halkolan elämään. Halkola asuu samassa omakotitalossa, jonka hän osti aikoinaan aviopuolisonsa näyttelijä Eero Melasniemen kanssa. Mitkä esittämistäsi lauluista ovat sinulle rakkaimpia. Mieluummin olisin ollut palkkatyöläisenä. – Tässä iässä tärkein rooli on olla äiti ja mummo. Halkola liittyi kommunistiseen puolueeseen 1973. Ylivenyneitä kokouksia Järjestötyön myötä Halkolan halu vaikuttaa kasvoi. Silti sote-uudistus, lastentarhanopettajien palkat ja päiväkotien ryhmäkoot saavat näyttelijän tunteet yhä kiehumaan. Hän seuraa uutisista politiikkaa, mutta on jättänyt suosiolla sen tekemisen nuoremmille. – Näyttelijän sielun pitää pystyä menemään solmuun. Varsinkin puheenjohtajuudella Toimen Naisissa on ollut kauaskantoisia vaikutuksia. Toinen on Matti Rossin Jos rakastat, vaikka se onkin puhkikulunut. 21 26. Näkemykseni politiikan teosta syveni. Niiden merkitys vaan kasvaa, Halkola iloitsee.. Hän lähti politiikkaan. Ehkä olin jonkin verran sisukas. Tajusin, että helvetti, tässä on jotain hienoa. En osaa seistä käsilläni tai soittaa pianoa, mutta osaan ajatella ja tuntea. Halkolasta on hienoa, että nykyisin Suomessakin tehdään paljon elokuvia, ja että ne saavat rahoitusta eri mittakaavassa kuin ennen. 3
HEINÄKUUTA 2018 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi Työmies (1895–1918), Suomen Sosialidemokraatti (1918–1988), Demari (1988–2001), Uutispäivä Demari (2001–2012), Demokraatti (2012–). Osa arvokasta historiaa, hienoa tulevaisuutta rakentamassa. Tarjous on voimassa 30.7.2018 asti.. 22 26. * Ko sk ee va in uu sia til au ks ia Demokraatin kesätarjous 35€/3kk* Lehti ilmestyy kerran viikossa torstaisin
Aika on rajallista. Ha luanko tehdä elämässäni vielä jotain suurta. Ja mihin tämä elämä sitten loppujen lopuksi vie. Ja äkkiä huomasinkin olevani SDP:n eduskuntaryhmän ainut 1970luvulla syntynyt mies ja puolueen varapuheenjohtaja. Meillä pitäisi olla paras anti ja tuot tavuus. Nykyään myös ymmärtää, että elämä on rajallista. Minulla on ollut mielenkiintoinen elämä. 23 26. Pohdin diplo maatin tai virkamiehen uraa, mutta päädyin yksityiselle sekto rille. Tässä työssä saan ammentaa kaikkea sitä, mitä olen oppinut ja kokenut eri maissa ja eri kulttuureissa. Ville Skinnari on kansanedustaja (sd.).. Kun tulin takaisin Suomeen kolmen eri tutkinnon kanssa, en ollut oikeastaan suunnitellut mitään. Kahdek sanvuotias tyttäreni kysyi ”Isi, ooksä oikeesti jo niin vanha”. Olen mennyt eteenpäin pitkälti vaiston varassa. Neljäkymmentäneljä on itseasiassa aika paljon. Sitten voi tietysti katsoa peiliin ja kysyä, että teenkö minä asiat parhaalla mahdollisella tavalla näin miten teen ne. Lähdin 21vuotiaana nuo rena jääkiekkoilijana Hollantiin opiskelemaan ja pelaamaan. Sitä alkaa oikeastikin miettiä aikalailla kaikkea. Asioita vain tapahtui. Ihan samalla lailla olen ajautunut tähän nykytyöhönkin, vaikka moni kuvittelee, että olisin suun nitellut jonakin päivänä lähteväni politiikkaan. HEINÄKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Ville Skinnari, 44 P eili saa minut pohtimaan, että seuraavan kerran kun täytän tasavuosia, täytän viisikymmentä. Matkustin seitsemän vuotta ympäri Eurooppaa ja Aasiaa yhden matkalaukun, yhden jääkiekkokassin ja mailapake tin kanssa. Mitä se voisi olla. Kun miettii tulevaisuutta, niin me 70lukulaiset olemme juuri parhaassa työiässä. Niitä taitoja ei voi ostaa mistään eikä niitä voi minulta koskaan kukaan viedä pois. Se on hirveän arvo kasta. Samalla kun tajuaa elämän rajallisuuden, tajuaa myös sen, että on ole massa kaikenlaisia vaihtoehtoja elää. Tulin tähän mukaan kuitenkin vasta 38vuotiaana
Avohakkuussa pystyyn jätetty pesäpuu ei yksin turvaa pesinnän onnistumista. Lähivirkistysalueilla saatetaan toteuttaa avohakkuita, joilla on valtaisa vaikutus maisemaan ja eliölajeille aina maaperän mikrobistoa myöten. Sota on pahin tilanne, johon mikään maa voi ajautua. Voit toimia lähimetsäsi puolesta. Yksi presidentti uhoaa Twitterissä kaikille ja kaikesta, Turkissa pommitetaan omia kansalaisia ja uhkaillaan EU:ta pakolaissopimuksen purkamisella ja Syyria on suurvaltapolitiikan pelinappulana. Liian harva puhuu rauhan, vakauden ja yhteistyön puolesta. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja ja rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu. Jos omistat metsää, valitse jatkuvapeitteinen kasvatus. Vaarini oli sitä sukupolvea, joka taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta jatkosodassa ja Lapin sodassa. Seuraa kaavoitusta ja osallistu antamalla palautetta jo suunnitelmavaiheessa. Euroopalla ei ole varaa historiansa unohtaneiden sukupolveen Kansainväliset instituutiot ovat olleen rauhan tae, mutta nyt niitä haastetaan. Metsä voidaan myös jättää kehittymään puustorakenteeltaan monikerroksiseksi, jolloin myös luontoja virkistyskäyttöarvot tulevat huomioiduksi. Metsänhoidossa olisikin syytä pohtia, ovatko kaikki hoitotoimenpiteet todella tarpeellisia. Se voi sopia itsevaltaisille suurvaltajohtajille, mutta en usko sen lisäävän globaalisti rauhaa ja vakautta tai olevan pienten valtioiden etu. Suojelu on paras keino varmistaa arvokkaan metsäelinympäristön säilyminen, joten muistuta kuntaa tai seurakuntaa METSO-ohjelman suojeluvaihtoehdoista. YK on valtavassa uudistuspaineessa ja etenkin Yhdysvallat kyseenalaistaa YK-järjestelmän toimivuutta. Juuri nyt äänenpainot tuntuvat kovenevan maailmanlaajuisesti. Euroopalla ei ole varaa historiansa unohtaneiden sukupolveen. Toivoa sopii, että siellä ei sovittu mistään, mikä lisäisi jännitteitä ja epävakautta maailmassa. Metsästä saa taloudellista hyötyä tasaisemmin, metsänuudistamisen kustannukset jäävät pois eikä maaperä menetä kykyään sitoa hiiltä ilmakehästä. Edellisistä suurimmista taisteluista ei ole Euroopassa paljoakaan aikaa, mutta silti ympäri Eurooppaa osa ihmisistä tuntuu tukevan näitä riitaa kylväviä populisteja. u u u Näitä asioita on tullut pohdittua kesän aikana, kun viimeinenkin isovanhemmistani kuoli kesäkuussa. Keinoja virkistysmetsän luontoja hyvinvointiarvojen turvaamiseksi on olemassa, mutta se vaatii hieman vaivannäköä. u u u Liian harva puhuu rauhan, vakauden ja yhteistyön puolesta. 24 26. Itsekin voi vaikuttaa lähimetsän tai mieluisan retkeilyalueen säilymiseen. Olen onnellinen siitä, että osasin kysyä vaarilta myös näistä vaikeammistakin asioista, koska niistä voi oppia ymmärtämään jotain, mitä ei muuten minunlainen 90-luvun lapsi voisi ehkä ymmärtää. Euroopassa Espanja esti väkivaltaisesti kansalaisiaan äänestämässä Kataloniassa. Lähimetsän ei tarvitse näyttää harvalta tasaikäiseltä puistolta eikä metsänhoidon tulisi perustua vain tottumukseen tai vanhoihin metsäsuunnitelmiin. Unkari ja Puola loukkaavat Euroopan perusarvoja ja vähät välittävät EU-komission ukaaseista. Kokouksen lopputulos oli myös varsin odotettu: mitään konkreettista ei sovittu, Trump laukoi tiedotustilaisuudessa hölmöjä harkitsemattomia kommentteja ja Putin vaikutti silminnähden tyytyväiseltä. Metsäverkostot asutuksen lomassa ovat yleensä pirstaleisia, mutta jo pienikin metsä voi sisältää arvokkaita elinympäristöjä eliölajeille. HEINÄKUUTA 2018 Mikkel Näkkäläjärvi M uuten hiljainen uutiskesä sai juhannuksen jälkeen sisältöä, kun vahvistui, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tulevat kokoustamaan Suomeen. Trump uhkasi USA:n erolla Natosta, joskin veti uhkauksensa takaisin. Ekovinkki NIINA RUUSKA, VALONIA Avohakkuut historiaan Riipivätkö avohakkuut, kun liikut kotimetsässä. Jos kansainväliset instituutiot heikkenevät, on edessä paluu aikaan, jossa valtiot ratkovat asioita kahdenvälisesti. Huoli hakkuiden vaikutuksista on käynnistänyt Avohakkuut historiaan valtion mailla -kansalaisaloitteen nimienkeruun.. Juuri EU ja kansojen tiiviimpi yhteistyö toi rauhan sotaisalle mantereelle, mutta nyt osalle tärkeämpää tuntuu olevan kuvitelma siitä, että vaikeisiin ongelmiin olisi helppoja ratkaisuja. Juuri rauhaa ja vakautta tämä maailma tarvitsisi. Haluan rohkaista kaikkia käymään näitä keskusteluja omien vanhempien tai isovanhempien kanssa jos se on vielä mahdollista. Kokous on kieltämättä iso asia ja harvinainen tapaus Suomessa. Se, mistä emme varmaankaan saa tietää, on Putinin ja Trumpin kahdenvälinen yli kahden tunnin tapaaminen ja sen sisältö. Heitä jäi Ranualle vielä kolme. EU:n kehittämisen suunnasta ei tunnu löytyvän yksituumaisuutta, vaikka vain uudistuminen voisi ratkaista EU:n haasteita. Maanmuokkaus, metsäkoneen renkaiden jäljet ja hakkuutähteet ympäriinsä jätettyinä haittaavat virkistystä ja liikkumista useiden vuosien ajan
HEINÄKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ku va t Ka ri H ulk ko Palefacea vie vapauden kaiho Tanner jyskää ja genreaitaa kaatuu kun räppäri etsii uusia musiikillisia laitumia Palefacen taistelu nyrkki kohoaa vaikka kulttuuri talo Sähinän tanssitreenitilan permannolle selätettynä.. 25 26
Merkittävä yhteys bändiin on, että mun rumpalini Lukkarisen Jaska soitti aiemmin myös Värttinässä monta vuotta. 26 26. – Duunarien selkänahasta revitty, kuittaa Karri Miettinen rakennuksen menneisyyden, kun hellepäivän illansuussa nousemme hänen työhuoneelleen. Yhteys kansanmusiikkisuosikkiin on se uudempi piirre, joten: mikä ihmeen polku on johtanut räppiäijän Värttinän tykö. Monet ay-väen iltamat, työväentilaisuudet ja harjakaiset nähnyt Reijo Frankin legendaarinen soittopeli on oiva alkupiste juttutuokiolle, jossa Karri Miettinen esiintyy muun muassa työväenlaulukulttuurin uuden polven airueena. Suomi 100 -biletystä saamme syyttää tai kiittää siitäkin, että Paleface ja Värttinä löysivät toisensa niin konkreettisissa merkeissä, että päätyivät yhdessä lavalle. Alettiin pähkäillä yhteistä ohjelmistoa ja treenattiin setillinen biisejä. Mun biiseistä tuli helkkarin nopeesti versiot niille, kun Värttinän viulisti Lassi Logren oli sovittamassa. Onhan se, sanasepän. Omaiset halusivat lahjoittaa sen mulle, Karri esittelee ylpeänä. Kuuntelin Värttinää jo teinipoikana niiden läpimurron aikoihin 1990-luvun alussa, ”Oi daita” ja niitä muita hienoja levyjä. Osuva nimi kansalaisaktiivien perustamalle kulttuurikompleksille, jossa on työpaja myös eräällä Suomi-räpin ikiliikkujalla. Muinoin tässä Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa kiinteistössä toimi Luottokunnan pääkonttori. Ennen kuin ehdin saada tallennusvälineistöä edes viriteltyä Karri ottaa sohvan kupeelta kitarapussin: – Tän mä haluan näyttää. Sillä siitähän miehen tunnistaa myös tänään alkavan Työväen Musiikkitapahtuman ohjelmalistasta. ”Kalpeakasvolla” on Valkeakosken festivaalilla siis kahdet kasvot. Niinpä takana on nyt ennen Valkeakoskea pari festarikeikkaa, muun muassa Ilosaarirockissa pari viikkoa sitten. Kaksi työväenlaulukulttuuria kohtaa: Paleface näppäilee työhuoneellaan Reijo Frankin vanhaa keikkakitaraa, jonka hän sai lahjaksi tämän omaisilta.. Värttinällä oli tulossa Hämeenlinnan Verkatehtaalle juhlavuoden merkeissä konsertti ja… – … ne kysy multa, haluisinko tulla feattaamaan sinne. – Reijon vanha kitara. Kun Verkatehtaan veto sujui hyvin, kimppakumppanit totesivat, että jutun voisi toteuttaa joskus toistekin. Värttinän repertuaaristakin löytyi räppäykseen sopivia kappaleita, eli tää on ollut vähän sellainen meant to be -juttu. ”La klo 18: Työväenlaulu ennen ja nyt – solisteina Yona, Jukka Takalo ja Paleface”, ”La klo 21 Värttinä feat. Lämpötilansa puolesta se voisi olla vaikka sepän paja. Paleface”. Pussista paljastuu vanhan näköinen, mutta hyvin pidetty akustinen skitta. Homma toimi sujuvasti ja yhteys löytyi luontevasti. Värttinä + Paleface – tähtiin kirjoitettu liitto Tässä vaiheessa vaihdettakoon haastateltavan puhuttelumuoto taiteilijanimeen. – Kansanmusa on kiinnostanut mua pitkään ja onhan niitä vaikutteita ollut kuultavissa mun levyilläkin. HEINÄKUUTA 2018 ”Sähinä”
Se terävöitti kuvaani kisällilauluperinteestä, ajatusta siitä, että on vanhat yhteiset melodiat, joille voi kirjoittaa biisejä. – Esityksen jälkeen bäkkärin ovelle pelmahti joku jätkä ja sanoi: ”Luulitsä, että toi oli jotain kovaa kamaa. – Kiinnostuin junnuna vanhasta rokista, Beatlesista ja Dylanista, ja just Dylanin kautta pääsin etenemään Woody Guthrieen ja vastaavaan. – Kun on sämplätty biittejä, on kaiveltu erilaisia musakulttuureita ja yritetty muodostaa käsitystä eri tyylilajien tarjoamista mahdollisuuksista. Dylanista tarjoutui mahdollisuus tajuta, mistä se vanhan americanan staili tulee. Mä oon kasvanut suht musikaalisessa kodissa, meillä laulettiin paljon. Todellisuudessa siellä on helvetisti alagenrejä ja kiinnostavia tekemisen tapoja. Mutta ne, jotka ovat vähän syvemmällä mun tuotannossani, pystyvät varmasti tunnistamaan kansanmusavaikutteet, dialogin perinnemusan kanssa. Bob Dylan oli se väylä, joka johti Palefacen työväenlaulujen äärelle. 27 26. Paleface on – vähän paradoksaalisestikin – kuin kotonaan, kun ollaan hyppimässä yli genrerajojen. Silloin ei ollut yhtä genreä ja yhtä ja samaa tempoa seuraavaa biittiä. Se on tavallaan se ajatuskin, kun ollaan tekemisissä yksinkertaisen rytmiikan kanssa. Siks mä olen tehnyt matkoja hip hopista taaksepäin – souliin, funkiin, jazziin, bluesiin... Helsinki Shangri-La, Laulu sisällissodasta ja moni muukin Palefacen virstanpylväs kuullaan taatusti myös Työväen Musiikkitapahtuman viikonlopussa. Siitä, että vien omaa musaani johonkin sellaseen mestaan, jossa se ei ole aikasemmin ollut. Ja mullehan on käynyt niin, että mun suurimmat hitit, esimerkiks Helsinki – Shangri-La, on ollu just niitä hyppyjä tuntemattomaan. Joskus vähän puritaanisissa työväenmusiikkiympyröissä Palefacen uuden ajan kapinalaulut on pääsääntöisesti otettu vastaan hyvin. Räpistä tuli puristinen juttu vasta myöhemmin. Kun parikymppisenä tutkiskelin 70-luvun laululiikkeen aikaansaannoksia, oli jännä tajuta, että Reijo oli jo niille iso hahmo. Rolf Bamberg Demokraatti. – Nehän veti vaikka latin jazzin, rokin ja elektromusan päälle, James Brownin lisäksi voitiin käyttää vaikka Kraftwerkiä tai Black Sabbathia. Kaikki tiet vievät Dylaniin Tanner jyskyi ja genreaitaa kaatui jo syksyllä 2010, kun Palefacelta ilmestyi albumi ”Helsinki – Shangri-La”, tekijänsä ensimmäinen suomenkielinen levytys. Dylanin ohella jo kertaalleen mainittu työväenlaulun ikoni on ollut Palefacelle tärkeä johtotähti. HEINÄKUUTA 2018 Perehtymättömällehän kaikki räppi kuulostaa samalta. Se on oikealla tavalla kotoisa, ihmisten ihmisille toteuttama tapahtuma, ei mikään rahankiilto silmissä tehty festari, joita oon jo itsekin joutunut kokemaan. – Jossain vaiheessa mä hokasin Reijon aseman omalla tavallaan suomalaisena Woody Guthriena tai Pete Seegerinä. – Olen aina tykännyt omien mukavuusalueitteni ulkopuolelle astumisesta. Ihan oman kierteensä kokonaisuuteen tuo, että kuoro-osuudet laulaa Ylioppilaskunnan laulajat, joka sata vuotta sitten oli valkoisen Suomen kulttuuri-instituutioita. Mulle tää on ollut tosi säväyttävä projekti. Syksyllä on luvassa lisää säväytyksiä ja reviirin laajennusta, kun Turun kaupunginteatterissa saa ensi iltansa ”Varissuo”, Palefacen avaus musikaalisäveltäjänä. Räppi taas on tarjonnut Palefacelle ikkunan kaikkiin mahdollisiin musiikkeihin. Tutkimusmatkansa varrella Paleface on törmännyt myös ikiaikaiseen laulujen leviämistapaan. Palefacen mielestä etsiskely on myös paluuta räpin alkujuurille 1970-luvulle. Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että kaikki musiikki muuttuu räpiksi, kun sen päälle vaan räpätään. Työväenlaulujen kontekstissa tapahtuu Palefacen seuraavakin genremuurin murtaminen. – Pari pienimuotoisempaa keikkaa on tällä konseptilla jo tehty, mutta nyt on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia reaktioita syntyy Rauma Festivossa, joka kuitenkin on lähtökohtaisesti kamarimusiikkifestivaali. Kuunteles tätä: ’Kenpä kestäis ilomiellä tuota katsella, kun jätkä hakkaa jäistä maata rautakangella...’” Kun olen näitä biisejä esittänyt keikoilla, aika moni on tullu sanomaan, että hei, ootsä tsekannut tämän. Siinä räpäyttely kohtaa punavankileirien äänimaiseman, kun Paleface on sämplännyt sekaan säkeitä tunnetusta suruhymnistä ”Kuolemantuomitun hyvästijättö”. Paleface on ollut kuluneena vuosikymmenenä Valkeakosken festivaalilla useimmin lavalle nousseita artisteja – ja monessa roolissa, totta kai. – Perehtymättömällehän kaikki räppi kuulostaa jotenkin samalta. Sillä taustalla oon yrittänyt mennä yksviivaisesta räppimaailmasta jonnekin musikaalisempaan paikkaan, ja oon käyttänyt suunnilleen kaiken valveillaoloaikani musan opiskeluun diipimmillä tasoilla ja yrittänyt kehittää itseäni ennen kaikkea laulajana. Mutta valtaosa on tuntunut olevan kuulemastaan hyvillään. Se yhdisti ennenkuulumattomalla tavalla räppiä ja suomalaista arkkiviisua, liitti tositarkoituksella hip hopin työväeniltamien kisällilauluperinteeseen. Mä oon aina yrittänyt muistuttaa, että räpin pitäis olla anarkistinen kokeilulaboratorio eikä minkään hittikonseptin kopiontilaitos. – Räppihän on – ja tää kaikella rakkaudella – aika nuottikuuron jengin tekemää musaa. – Valkeakoskella on aina kiva vetää. että räppi räppinä ja työväenlaulut työväenlauluina. Työväenlaulun uudet muodot Palefacen taival työväenlaulun maisemissa on tänä vuonna saavuttanut yhden maalin, kun häneltä ilmestyi keväällä ”Laulu sisällissodasta”. Muun muassa harmonikkavirtuoosina tunnettu Niko Kumpuvaara on sovittanut nipun sisällissotateemaan kytkeytyviä lauluja, joita kuullaan parin viikon päästä livena Rauma Festivon osuvasti nimetyssä Pandoran lipas -konsertissa. Kokeilulaboratorion keitokset Palefacen into painella omine eväineen sisään musiikin eri lajityyppeihin lähtee sekä uteliaisuudesta että omien rajojen testaamisesta. Se Värttinälläkin on ideana, eihän ne soita mitään vanhaa karjalaista pelimannikamaa, vaan ovat aina tehneet uutta musiikkia, jonka vaikutteet tulevat vahvasti perinteestä, Paleface kiteyttää. Ja on yhä, eihän me ilman sitä tunnettais ”Veli, siskoa” ja monia muita klassikoita. – Siinä työssä aloin kaivella vanhoja työväenlaulukirjoja, ja sain myös Pekka Gronowilta ja Tipi Tuoviselta valistusta 1970-luvun työväenlaulukeräyksen vaiheista. Uuden laulun ja sen rinnalla Ylelle tehdyn tv-dokumenttisarjan, jossa Paleface oli toinen käsikirjoittaja, tekoprosessi oli pitkä. Hän kertoo episodin työväenlaulukeikalta Rajamäen poikien kanssa, kun veti siellä Mikko Perkoilan kymmenisen vuotta sitten esiin kaivaman ja levyttämän 42-säkeistöisen ”Punikin kirjelaatikon” saatesanoilla ”nyt tulee kovaa kamaa”. Todellisuudessa siellä on helvetisti alagenrejä ja kiinnostavia tekemisen tapoja. Kun löysin divarista Ilpo Saunion ja Tipin kokoaman työväenlaulujen perusteoksen ”Eestä aattehen”, siitä tuli tosi kiinnostava lähde monenlaisiin juttuihin. – Joku on tullut sanomaan ”Riisto Räppääjä” -kappaleesta, jossa sämplään ”Varshavjankaa”, että ei olis pitäis muuttaa alkumelodiasta mitään... Se oli suorasanaista modernia folkia, kansan musiikkia. Vasemmistolaiseen kontekstiin kytkeytyneenä ne olivat siis työväenlauluja. Soitannosta vastaa Kamus-jousikvartetti, vokaaliosuuksista Paleface (ja toisena omalla ohjelmistollaan Ninni Poijärvi)
Marttihan sanoi minulle, että tarvittaessa löytyy vielä lastenohjelmaakin, jos siitä tulee pula, mutta sitä en sentään lähtenyt enää tilaamaan, Haapoja naureskelee. Samalle lavalle voivat tällä festarilla nousta sujuvasti peräkkäin Suvi Teräsniska ja Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus. Tapahtuman ennakkomyynti on tänä kesänä sujunut muutamaa aiem paa vuotta paremmin, vaikka Haapoja tietää vanhastaan, että helle-ennusteet näkyvät lippujen kysynnässä aika selvästi siten, että vanhempi väki saattaa jäädä pois. Palefacen ja Värttinän yhteisesiintymisiä on hehkutettu minulle ihan hirveästi. Telttojen ja päälavan pysytys 30 asteen lämmöissä on tukalaa puuhaa, mutta hyvin kaikki on saatu aikataulussa valmiiksi. Musiikkipiireissä levitelläänkin seuraavaa arvoitusta: kuka oli ainoa nainen joka selvisi hengissä Trio Niskalaukauksen keikalta. Mutta vielä muutama: – Timo Rautiaisen paluuta odotan innolla, niiden uusin levy on aivan loistava. – Olen iloinen siitä, että saimme Martin Brel-konsertin ikään kuin kaupan päälle. Eikä siinä vielä kaikki: Suosalon ja kanssa Brel-ohjelmistoa bändinsä kanssa esittävä kitaristi Pekka Tegelman innostui, kuultuaan festivaalin Salakapakka-estradista, tarjoamaan omaa ”Minun Amerikkani” -ohjelmakokonaisutta. Viimevuotiseen tapaan Demokraatti on mukana Työväen Musiikkitapahtumassa paitsi tutuilla lauantaisilla yöyhteislauluilla myös konserttirintamalla. – Vesipisteiden ja ylimääräisten varjostavien katosten kanssa on tehty vähän säätöä. Suvi Teräsniska, tietenkin. – Totta kai otin ja ajattelin päälle, että nyt lähti vähän keulimaan, kun ihan viime hetkellä ostin kaksi ohjelmanumeroa. Festari käynnistyy vanhaan tapaan jo torstai-iltana, vaikka varsinaisia avajaisia vietetään Sananvapauden torilla tapahtuma-alueen ylätasanteella vasta perjantai-iltapäivänä. Viime vuonna oltiin liikkellä Leevi & Leavings -tribuuttikonsertin merkeissä, tänä vuonna Demokraatin tarjoaman herkun nimi on ”Työväenlaulu ennen ja nyt”. Kiinnostava on myös nähdä, millainen tulee Työväenlaulu ennen ja nyt konsertista. Festivaalin veturi kun on, Haapojan on toki lisättävä, että ohjelmassa on niin runsas, että sieltä on vaikea nostaa erillisiä nimiä. Hänen kanssaan tuumailtiin, että josko vaikka ensi vuonna otettaisiin se taas ohjelmistoon, mutta Martti sanoi, että tehdään jo nyt, ”samoilla hiillä” kuten hän totesi. Kun päälavan paikkaa on tänä vuonna muutettu eli palautettu se jotakuinkin alkusijoilleen paperitehtaan suuntaan, on myös ruokailualue siirtynyt takaisin vanhalle paikalleen, kertoo Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Kaiken kaikkiaan nelipäiväinen festivaali tarjoaa pääohjelmistossaan yli 30 artistia tai bändiä. Torstain tähtiä ovat nuorisosankari Isac Elliot, yksinkin menestyvä Mira Luoti, kovassa nousussa oleva Vesta, jälleen kerran Valkeakoskella rymistelevä Apulanta sekä uudempaa punk-sanomaa levittävä Huora. Siinä yhteydessä toiminnanjohtaja Haapojaa on itseäänkin mahdollista nähdä ja kuulla lauluhommissa, kun Työväen tytöt -tertsetti vetäisee konsertissa ”Liiton tyttö” -klassikon. – Nehän ovat aina pyrkineet kertomaan sen muuten ääntään huonosti kuuluviin saavan kansanosan elämästä ja tunnoista. Taas riittää skaalaa Muuten Musiikkitapahtuman puitteet ovat tutut. Mutta hyvältä näyttää. Salmi kertoo, että konsertin ohjelmistoa haarukoitiin myös siitä kulmasta, että työväenlaulujen kirkas ydin tulisi näkyviin. Skaala on tutussa musarihengessä taas laaja Matista ja Teposta Dumari & Spugeihin, Katti Matikaisesta Kajakkiorkesteriin ja Palefacesta Petteri Sariolaan. Omina täkyinään hän poimii esiin vielä Kanavarannassa veden äärellä nimensä velvoittamana soittavan Jukka Takalon & Kajakkiorkesterin, muutama vuosi sitten tapahtumassa debytoineen lauluntekijä Laura Moision sekä kansanmusiikkia bluesotteella vetävän Juurakko-yhtyeen. Hellekupu pitää Suomen ja Valkeakosken huomassaan näillä näkymin myös festivaaliviikonloppuna, joten tapahtuma-alueen vesihuoltoon on pitänyt kiinnittää erityishuomiota. 28 26. Erityisiin ilonaiheisiin kuuluu esimerkiksi Martti Suosalo, jonka sisällissota-aiheisen Metsäkansan laulu -monologin esitys tapahtumassa poiki pari muutakin vetoa. Konsertin solisteina kuullaan Yonaa, joka esittää muun muassa ikisuosikki ”Natalian”, sekä uuden polJuurakko soittaa perinnemusaa bluesotteella. Suosalon tulo poiki kolme konserttia Marianne Haapoja on jälleen kerran hyvin ylpeä viikonloppuna tarjottavasta kattauksesta. Järjestelytiimiin kuuluneen päätoimittaja Mikko Salmen mielestä konsertin otsikko kertoo jo paljon. – Työväenlaulun juuret ovat vahvat ja syvät, ja halusimme, että konsertissa piirtyisi kaari sieltä sadan. Rolf Bamberg Demokraatti Luvassa lämpöä, laulua ja hyviä fiiliksiä Työväen Musiikkitapahtuma on valmis ottamaan festarivieraat helteiseen syleilyynsä Jokainen sukupolvi tuottaa omannäköisensä työväenlaulut vuoden takaisista sisällissodan ja vankileirien synnyttämistä lauluista 1960–70-luvun laululiikkeen helmien kautta tähän päivään. HEINÄKUUTA 2018 E ipä ole vilu päässyt yllättämään, kun Työväen Musiikkitapahtuman festarialuetta on menneellä viikolla pantu juhlakuntoon. – Viime vuosina suuret massat ovat päättäneet liikkumisistaan kuitenkin vasta festaripäivinä, joten kovin paljon päätelmiä ennakkomyynnistä ei voi tehdä
– Parinkymmenen vuoden kuluttua työväenlaulu voi olla sitä, että pohditaan, kuinka paljon meidän ylipäätään pitää tehdä duunia. – Siitä jää päällimmäisenä mieleen haikeus ja suru, joka valtaa yhteisön, kun tehdas viedään pois. Oman panoksensa konserttiin tuovat yhden kappaleen edestä myös Työväen tytöt sekä Mikko Salmi, joka esittää Pelle Miljoonan 2004 tekemän kappaleen ”Isäntä vei tehtaan pois”. – Kyllä Pellen kappaletta siellä kuunnellessa monen muunkin kuin minun mieleen varmaan nousee, että miten kauan tuo Valkeakosken tehdas saa siinä olla. Salmen mielestä jokaisen sukupolven pitää käsitellä oma suhteensa esimerkiksi sisällissotaan, kuten Paleface tekee uudessa laulussaan, tai vaikkapa työhön. Painopiste on ehkä vähän enemmän konserttiotsikon ”nyt”osassa. Itsekin törmäsin siihen fiilikseen, kun kesällä tuli ajeltua läpi paikkakuntien, joista tehdas oli lähtenyt. 29 26. Toisaalta laulu kertoo myös siitä, kuinka tärkeää työ on koko kulttuurimme määrittäjänä. Mustapukuisten paluu. – Siihen painotukseen oli tietoista hakua, koska Takalon Jukan ja Palefacen tuoreissa biiseissä on hienosti tuotu esiin tätä päivää. Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus ovat jälleen yhdessä tien päällä. Ehkä jonkinlainen ajankuva voisi olla käsite pätkätyöväenlaulu, jollaiseksi Takalo on ”Tää menee tunteisiin” -kappaleensa määritellyt, tuumaa Salmi. Ja biisihän istuu Tervasaaren miljööseen täydellisesti. Martti Suosalo ja Pekka Tegelman vierailivat edellisen kerran Musiikkitapahtumassa Brel-ohjelmalla viime vuosikymmenellä. Siinä mielessä työväenlaulu elää varmaan vielä pitkään. Jukka Takalo on yksi työväenlaulukonsertin solisteista.. HEINÄKUUTA 2018 Kari Hulkko Tommi Anttonen Janne Mikkila Ja nn ePe kk a M an ni ne n ven työväenlauluja ihan viime vuosina tehneitä Palefacea ja Jukka Takaloa
Raa’an roudaamisen lisäksi näiltä ammatti laisilta vaaditaan psykologin ja dip lomaatin taitoja. Se jätetään ”tähtien” eri oikeudeksi. Bändit ja ar Erja Lyytisen roudareita työn touhussa ennen Puistobluesin keikkaa vajaa kuukausi sitten. tistit saivat joskus polvillaan anella tai vaihtoehtoisesti fyysiisesti uhata saadakseen sovitut keikkapalkkiot matkaansa. Kari Hulkko KIRJAT Lamppu Laamanen: Roudarit – Vastuun ja kamojen kantoa jo vuodesta 1965 Johnny Kniga 2018, 332 s. Jos vaikka viinan tai edes kaljan tilkkaakaan näkyi nauti tun, järjestäjät olivat oitis stoppaa massa palkkionmaksun. Soittokamat olivat alkeel lisia, autot huonoja ja keikkajärjes täjien ymmärrys ihan mistä tahansa soittoduuniin liittyvistä puitteista nolla. Eli kuten tekijä kirjansa esipu heessa toteaa: ”Roudarin työajat ovat järjettömät ja irtisanomisaika ne pari sekuntia, joka menee painu vittuun sanaparin sanomiseen. Syytä olisi, ilman näitä veikkoja (ja muutamia velmoja) se yleisö ei kuu lisi pihaustakaan yhdenkään artistin tai bändin keikasta, jota ovat tulleet livenä vahtaamaan. Koskaan, missään. Totta kai toistoa on paljon, mutta Laamasen valitse mat lukujen teemat – muun muassa alalle päätymisen mekanismit, bän dien kulkuvälineet, keikkakamojen kehitys, esiintymispaikkojen fasili teetit, suomalaisbändit maailmalla,. Samaan aikaan myös orkesterien kurinalaisuus on lujittunut. Se luo kymmenien ja taas kymmenin suomalaisroudarien haastattelujen pohjalta yllättävänkin eheän kuvan tästä musiikkialan duunariluokasta, jonka tekemisiä suuri yleisö ei juuri noteraa eikä toimenkuvaa tunne. Heidän ker tomuksistaan välittyy hyvin, kuinka karulta pohjalta hommaa lähdettiin tekemään. Laamasen teoksen lukemisen jäl keen kirkastuneessa kuvassa rou darit näyttäytyvät ammattiylpeänä, työtäpelkäämättömänä ja huumo rintajuisenakin porukkana. Olli ”Illi” Ilomäki (s. Rouda rien tarvitsee yhä harvemmin pai mentaa soittajia baarista lavalle. On varsin musertavaa lukea eri vuosikymmenten ammattirouda rien tarinoita siitä, kuinka hidasta kehitys nimenomaan keikkajärjes täjien toimintaperiaatteissa on ol lut. Tasaval lan presidentti, Hurriganes) Dannyn showorganisaatiossa piuhoja vedelleeseen KJ Tiitiseen, joka myöhemmin päätyi ykkösäänimie heksi Kansallisoopperaan ja Savon linnan oopperajuhlille. Heille bändit niiden teknisistä apujoukoista puhumattakaan olivat lähtökohtaisesti epäilyttäviä häröili jöitä, joiden työoloihin ei ollut syytä panostaa pennin jeniä. 1946) on vähintään puolivirallisesti ammattikuntansa ensimmäinen, kun hän aloitti 60luvun puolivä lissä The Creatures yhtyeen auto kuskina ja kamojen kantajana. Roudari on se olka pää, johon poppari voi nojata alkaes saan tilittää konekopalla.” Kehitys kehittyy – jopa keikkapaikoilla Alussa oli Illi. Laamasen kirjassa myös lopussa, viimeisen sivun ku vassa kirjantekijän viime vuonna kuvaamana. (Bän dissä soitti rumpuja muuan Remu Aaltonen, josta myöhemmin Hur riganesliiderinä tuli myös merkit tävä roudarien ammatin arvostuk sen nostaja, kun maksoi duunari osastolle samat keikkapalkat kuin soittajaveljille.) Laamasen kirjan startissa pää sevät ääneen Illin ohella muut kin suomalaisen rockin alkuvai heen legendaariset roudarihahmot Hande Mertasesta (mm. Hyvässä järjestyksessä Laamasen kirjan runsas haastatte lumateriaali on aika kaoottinen pe rusaineisto, mutta tekijä on onnis tunut saamaan sen kohtuullisen hy vään järjestykseen. HEINÄKUUTA 2018 ”Roudari on ihmiskunnan suomenhevonen” On oikeastaan aika outoa, ettei ku kaan ole aiemmin keksinyt kirjoittaa kirjaa roudarien ammattikunnasta. Aiemmin muun muassa Dave Lindholmista ja Pelle Miljoonasta elämäkertail leen Lamppu Laamasen loppuke väästä ilmestynyt teos ”Roudarit – Vastuun ja kamojen kantoa jo vuo desta 1965” saattaa olla ensimmäi nen lajissaan kautta maailman, ja tulee ehdottomasti tarpeeseen. He voi vat näyttää joskus rentuilta, mutta rentusteluun siinä hommassa ei ole varaa. 30 26. Lavantakaiset olosuhteet alkoi vat parantua oikeastaan vasta tälle vuosituhannelle tultaessa ja nyky päivänä roudaritkin alkavat saada parempia backstagepalveluita kuin nahistuneen sämpylän ja kylmän kahvin
Vaikuttavaa yhtä kaikki, ja sopivaa sointimaisemaa kuvaamaan sisällisodan kumuja. Sakari pakenee kohti kotia ja käy kaoottisissa mielentilassa läpi kapinan myllerrystä, omaa elämäänsä, veljensä ja perheensä vaiheita, kotikylänsä pirstoutunutta idylliä… Seppälän tajunnanvirrallinen monologiteksti olisi jossain toisessa kontekstissa sekavaa seurattavaa, mutta tällaiseen paniikkiaikojen kuvaukseen se istuu hyvin. Ehkä noita aurinkoisia hetkiä olisi murheen keskelle voinut sujauttaa tekstiin muutama lisääkin, sillä Metsäkansan laulu on tunnin ja vartin kestossaankin aika koville ottava juttu. Näyttelijä kimahtelee ja kähisee, ääni nousee ja sortuu. Työväen Musiikkitapahtuman lauantai-iltapäivässä esitys kokee uuden tulemisen.. 31 26. Sen ei tarvitse mässäillä kännija panojutuilla ollakseen vetävää luettavaa. Glamour haisee paskalle ja hielle.” Hessu Savolaisen kiteytys ammatistaan kirjassa Roudarit takahuonearki – kohdentavat riittävästi rodausväen tarinavirtaa. Soitintai sähkötekniikkaan lähemmin perehtymättömälle lukijalle jutustelu saattaa toveittain lipsahtaa ammattslangeiluksi, mutta onneksi sitä lajia on aika vähän. Roudarit eivät tee hommiaan juosten kusten, olivat olosuhteet kuinka surkeat tahansa. Sakarin pää kun on sekaisin vähän kaikesta koetusta ja sekaisemmaksi tulee, kun hän kohtaa kotikylään palatessaan hävityksen kauhistuksen. Tätä Sakari-nimistä nuorta miestä esittää erisorttisten monologien mestari Martti Suosalo. Veteraanidramaatikko Arto Seppälän kirjoittama, Leif Segerstamin säveltämä ja pirkanmaalaislähtöisen Leena Salosen ohjaama soiva monologi välittää erään kotikonnuilleen pakenevan metsäkansalaisen punakaartilaisen ja siinä sivussa hänen perheensä tarinan. Sitä paitsi roudariväki osaa kertoa asialinjallakin värikkäästi ammattinsa valoista ja varjoista. ”Metsäkansan laulu” sai kantaesityksensä keväällä Aleksanterin teatterissa Helsingissä, ja kokee nyt uuden tulemisen Työväen Musiikkitapahtumassa lauantaina. Suosalon intensiteetti on raju, ja kestää komeasti kasassa alusta loppuun. Veljen kohtalosta ei käsitystä. Mieli murtuu kauhujen äärellä Metsäkansa oli vuonna 1918 osa Sääksmäen pitäjää, ja joutui kokemaan kovia sisällissotakevään kuohuissa, kun se joutui Tampereen valtauksen jälkeisissä paniikkitunnelmissa perääntyvien punaisten joukkojen jyrän alle. Sakaria nuorempi Akseli on veljeksistä se tiedostavampi ja päämäärätietoisempi, ”maitolakki” eli ylioppilaaksi valmistuminen on ollut tällä nuorukaisella mielessä. Ihan normiäänellä Suosalo esittää oikeastaan vain Sakarin muistumia veljesten elämän aurinkoisemmalta puolelta. Sitä Laamasen opus ei kuitenkaan ole. Jukka Mykkanen Martti Suosalo ja Leif Segerstam ensiesittivät Metsäkansan laulun maaliskuussa Helsingissä. Rolf Bamberg Demokraatti Tajunnanvirrallinen matka läpi hävityksen maiseman Valkeakosken länsilaidalla sijaitsevan Metsäkansan kylän aktiivinen kulttuuriyhdistys on tuottanut kunnianhimoisen musiikillisen teatteriproduktion, joka kertoo sadan vuoden takaisista pelon ja tuskan päivistä. Näin homman kiteyttää Usi Riikonen, yksi ensimmäisistä ja edelleen harvoista naisroudareista: ”Jos halusi olla mukana, niin itsestään selvää, että hurjimmista jutuista meillä kaikilla oli eli on vaitiolovelvollisuus. Lojaalia mutta ei tylsää Laamasen kirjan vaikuttavinta antia on siitä välittyvä ammattiylpeys. Tampereella hän on juuri joutunut todistamaan valkoisten vastaavia hirmutöitä. Segerstamin kosketinsoittimilla loihtima jylisevä äänimatto ei tunnelmaa ainakaan kevennä. Kylä on poltettu liki maantasalle. HEINÄKUUTA 2018 ” Voi lähtee alalle jos etsii glamouria mut aika äkkiä tulee se ilmiö että huomaa mistä glamourissa on kyse. Menneenä keväänä nähdyissä monissa 1918-aiheisissa teatteriesityksissä, niin suurten teattereiden spektaakkeleissa kuin Metsäkansan laulun kaltaisissa indie-tuotannoissa, näkökulma on samalla tavalla ollut suurten mullistusten pyörteeseen temmatuissa tavallisissa suomalaisissa. Metsäkansan laulu ei tekstiltään tuo sisällissotakertomusten kategoriaan mitään mullistavaa. Sellaisia ovat myös metsäkansalaiset torpan pojat Sakari ja Akseli, jotka tulevat liittyneeksi punakaartiin, kun ovat kerran työväenyhdistyksessäkin touhuneet. Haaveeksi jäävät niin maitolakit kuin työväestön vallankumous, kun Akseli katoaa – Sakarin olettamusten mukaan mitä todennäköisimmin kuolee – Tampereen taisteluissa. Hanoi Rocks, Sielun veljet ja Lapinlahden linnut ovat ne ansainneet, samoin niitä eri aikoina palvelleet työn, diplomatian ja erotuomaroinnin sankarit kuten Hessu Iso-Ahola ja Timppa Kaltio (Hanoit), Usi Riikonen ja Gusu Alenius (Siekkarit) sekä etenkin karismaattinen Puosu eli Paavo Liesinen, jonka ansiosta pitkälle oli, että ”Lapparit” oli 80-luvun kosteina vuosina ylipäätään mahdollista nähdä keikkatilanteissa. Rolf Bamberg Demokraatti Oheinen teksti on modifioitu versio keväällä Demokraatti.fi-sivustolla julkaistusta ensi-ilta-arviosta. Maestro tykittää kiipparikioskistaan jylhiä sointeja, jotka voisivat olla kaikuja vaikkapa 1970-luvun progen urkurivelhoilta. Samoin kunnioitusta herättää se lojaalius, joka tälle teknis-logistiselle tukihenkilöstölle on ominaista niin keskinäisesti kuin suhteessa työnantajaansa eli staraan. Oman kylän nuori tyttökin saanut kuularuiskusta kuolettavan osuman. Mikä tapahtuu keikkamatkalle, jää keikkamatkalle.” Tuollaisilla spekseillä saattaisi olla pelättävissä, että roudarien muisteloista kootusta kirjasta tulee tylsä. Teemalukujen lisäksi myös muutamat roudareiden kannalta erittän ”haasteelliset” eli tien päällä sekopäiset ja arvaamattomat bändit ovat saaneet omat lukunsa. Punaiset perääntyjät ovat surmanneet torppareitaan hyvänä pitäneen Pietolan isännän ja paljon muita. Käsitys hyvistä ja pahoista heittää volttia Sakarin mielessä, kun samat punaiset, joiden käsivarsinauhaa hän piTEATTERI Opera Box, Metsäkansan kulttuuriseura, Työväen Musiikkitapahtuma Arto Seppälä: Metsäkansan laulu Ohjaus Leena Salonen – Sävellys Leif Segerstam– Valot Max Wikström – Esittäjä Martti Suosalo tää pomppansa hihassa, osoittautuvat murhaajiksi. Hädän ja sodan äänet Martti Suosalon puhe voi kuulostaa raappiutuneelta, mutta kaiketi kyse on taitavasta äänenkäytöstä, jonka myötä monologista todella välittyy Sakarin hätä. Vähemmästäkin on mies hukassa
LYX Seaside premium 1 hlö hytissä 250 € ja 2 hlöä 190 €/hlö. Varaa paikkasi pian – laivalla nähdään!. klo 10.10. maksutta, 6–11 v. 50 € ja 12–17 v 70 €. Perjantaina Tukholmassa on vapaata ohjelmaa. Varaukset www.matkapojat.fi/demokraatti tai arkisin klo 8–17 puhelimitse 010 23 23 200. Kauneuskammarista löytyvät meikkitaiteilijat Lalli Savolainen ja Ilkka Ruotsalainen sekä optikko Sirpa Kajo. Tervetuloa joukkoon yksin tai yhdessä! Hyttivaihtoehdot ja hinnat: A4 Seaside standard 1 hlö hytissä 200 €, 2 hlöä 165 €/hlö, 3 hlöä 150 €/hlö ja 4 hlöä 145 €/hlö. Bonuksena kauneus kammarin palvelut ja mielenkiintoinen ohjelma. HEINÄKUUTA 2018 USKOMATON VAALIRISTEILY Demokraatin lukijoille 23.–25.8.2018 Antton Rönnholm Reijo Vuorento Mikko Salmi Mikkel Näkkäläjärvi Miapetra Kumpula-Natri Aalloilla mielenkiintoista ohjelmaa ja rentoa seuraa! Demokraatin lukijaristeilylaiva irrottautuu Katajanokan laiturista 23.8. Kanssamme risteilevät muun muassa europarlamen taarikko Miapetra Kumpula-Natri, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm, Suomen Kuntaliitto ry:n apulais johtaja Reijo Vuorento, päätoimittaja Mikko Salmi ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Asiaa, hauskanpitoa ja yhdessäoloa rennossa seurassa. klo 17.30 ja palaa takaisin lauantaina 25.8. Hintaan sisältyvät Hki–Tukholma–Hkilaivamatka valitussa hytissä, kokouskahvit ja hedelmiä, meriaamiaiset sekä paluumatkalla buffetillallinen ruokajuomineen. 32 26. Lapset aikuisen kanssa samassa hytissä 0–5 v
u u u YK:n onnellisuusraportin julkistaminen ajoittui sopivasti ajankohtaan, jolloin Suo men satavuotisen itsenäisyyden juhlavuo den päättymisestä oli ehtinyt kulua vasta muutaman kuukauden verran. Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskun nissa esimerkiksi turvallisuuden takaami nen on yksi keskeinen tekijä, joka konk reettisesti mahdollistaa edellytykset onnel lisen elämän rakentamiselle. Hyvinvointi yhteiskunnissa asuvat maailman onnellisimmat ihmiset.. Hyvinvointiyhteiskunnan par haista periaatteista kiinni pitämällä Suomi on onnellinen tulevaisuudessakin. Osallistuin heinäkuussa Porin SuomiAree nalla järjestettyyn paneelikeskusteluun on nellisuudesta. Vastaus otsikon kysymykseen on lopulta myönteinen: politiikalla voidaan lisätä on nellisuutta. Turvattomassa yhteiskunnassa työn te keminen, yrittäminen, opiskeleminen tai vapaaajan viettäminen olisi monin tavoin vaikeampaa, jopa mahdotonta. Pienet tuloerot, toimiva sosiaali ja ter veydenhuolto sekä luotettavat ja reilut työ markkinat ovat myös niitä keskeisiä hyvin vointiyhteiskuntien piirteitä, jotka luovat edellytyksiä onnelliselle elämälle. Kirjoittaja on SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kaikki eivät luonnollisesti voi olla onnellisia, vaikka kuinka tahtoisivat ja yrit täisivät. Raportin kärkisija oli jäl leen yksi osoitus siitä, mi ten onnistuneen yhteis kunnan me suomalaiset olemme sadassa vuodessa yhdessä rakentaneet. De mokritoksen määritelmä onnellisuudesta on kestänyt aikaa hyvin. Raportin kymmenen kär keen nousivat Suomen li säksi myös muut Pohjois maat Norja, Tanska, Is lanti ja Ruotsi. Ei ole sattumaa, että juuri Pohjoismaat me nestyivät tutkimuksessa poikkeuksellisen hyvin. Useiden onnellisuustutkimusten mukaan yksilön onnellisuuden vaakakupeissa ovat yksilön oma toiminta ja ympäröivät olo suhteet. Myös sadan vuoden päästä toteutetta vissa onnellisuustutkimuksissa Suomen on mahdollista menestyä yhtä hyvin kuin vii meisimmässä YK:n onnellisuustutkimuk sessa. Politiikalla voidaan kuitenkin edis tää yksilöiden mahdollisuuksia kokea ja ta voitella onnellisuutta yhteiskunnassa. 33 26. Vertailussa Suomen sijoitus oli paras mahdollinen. YK:n onnellisuusraportin mukaan Suo messa asuvat maailman onnellisimmat ihmiset. HEINÄKUUTA 2018 EEMELI PELTONEN Puheenvuoro Voidaanko politiikalla lisätä onnellisuutta. Keväällä julkaistussa YK:n World Happines Report tutkimuksessa 156 maail man maata arvioitiin kansalaisten koke man onnellisuuden perusteella. Itsenäisyyden juhlavuo den jälkeen yhä tärkeämpää on pohtia sitä, miten Suomen kehitys jat kuu nousujohteisena seuraavankin sadan vuoden ajan. Tutkimuksen lop putuloksen voisi esittää niinkin, että hyvin vointiyhteiskunnissa asuvat maailman on nellisimmat ihmiset. A ntiikin Kreikan filosofi Demokritos määritteli onnelliseksi ihmisen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puut tuu vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on. u u u Poliittiset päätöksentekijät eivät tieten kään voi taata jokaisen ihmisen onnelli suutta. Keskustelun tarkoituksena oli pohtia sitä, voidaanko politiikalla lisätä ih misten onnellisuutta
Terve talous vaatii tämän ohjelman vuosia kestävää suunnitelmallista ja vastuullista toteuttamista. Muuten eksyy! En ole hyväksynyt naisten alistamista, lasten silpomista, kunniamurhia, pakkoavioliittoja. Tarkoitan sitä, että kun työntekijät ovat olleet esimerkiksi yhteydessä poliitikkoihin ongelmatilanteissa, kabineteissa tuodaan esiin näkökulma, että poliitikot hoitavat suuria linjauksia eikä päivittäistä johtamista. Sitä, että ihminen on ihminen ihmiselle. Olen ollut eri kulttuureissa ja pyrkinyt kunnioittamaan niitä ja niissä eläviä ihmisiä parhaani mukaan. Sen työntekijöiltä asioiden tuominen julkisuuteen oli rohkea teko. Ketään ei jätetä. Nyt on puhuttava siitä, että miten asiaan suhtaudutaan jatkossa ja kuinka sote-myllerryksessä turvataan kotihoidon asema Suomessa. Nyt Suomi tarvitsee laajaa eri sektorien uudistamista. Mikään kone tai mikään työnantaja ei voi vaatia vanhuksia selviytymään yksin viimeisiä vuosiaan ilman kosketusta oikeisiin ihmisiin. Tähän uudistustyöhön on saatava kansalaiset mukaan. Kautta maailmanhistorian kulttuurit ovat vaikuttaneet toisiinsa ja sekoittuneet. HEINÄKUUTA 2018 Sitoutunut ja motivoitunut työntekijä on kustannustehokas. Me kaikki maksamme veroja kykyjemme mukaan, ja kyllä sille rahalle on saatava vastinetta. Tulee mieleeni oman nuoruusaikani yksi tärkeimmistä vaaleista eli 1960-luvun eduskuntavaalit. Niina Malm Imatran Kaupunginvaltuuston pj (sd.) Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tämä talouspolitiikka on niin sanottua Keynesiläistä markkinataloutta, jossa sosiaalisuus on mukana. Maassa maan tavalla Työntekijällä pitää olla oikeus tehdä työnsä hyvin Ketään ei jätetä ja pidetään kaikki mukana Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi irvaili ja halveksui sananpartta ”Maassa maan tavalla” (10.5.) Ehkä hänellä on vajavainen kokemus eri kulttuureissa elämisestä. Se on vain fakta. Vuosia on perusteltu kotihoidon tärkeyttä ja sitä, kuinka ihmisten on hyvä olla kotona. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Kyllä myös uudistettiin. Mutta motivaatiota syntyy vain jos työnantaja arvostaa sitä ammattitaitoa, mikä on annettu sen käyttöön. Näissä vaaleissa sosialidemokraatit saivat vahvan vaalivoiton. Olen tullut niissä hyvin toimeen ja saanut rikastuttavia ihmiskontakteja juuri siksi, että minun on koettu arvostavan kyseistä kulttuuria. Työn muutos on valtaisaa. Nyt olemme tilanteessa jossa maailma ympärillämme on muuttunut. Suomi-neito myös elää aivan erilaisissa haasteissa. Se on myös paras tapa auttaa heitä oman kulttuurinsa vaalimisessa ja kotoutumisessa sekä työllistymisessä. Tätä kai päätoimittajakin itse asiassa pohjimmiltaan tarkoitti. Suomessa on joka tuutista vaadittu sitoutumista, oma-aloitteisuutta ja kustannustehokkuutta. Markku Palonen Eurajoki iStock. Eikä kukaan voi nyky-yhteiskunnassa vaatia lapsia hoitamaan vanhempiaan, koska tämä työelämän muutos voi viedä lapset kauas vanhemmistaan tehden jokapäiväisen avustamisen mahdottomaksi. Tällä vaalivoitolla lähdettiin uudistamaan koko Suomea useiksi vuosikymmeniksi. Olisinko voinut tehdä muuta kuin tiedostaa, että ne ovat vallitsevaa kulttuuria. Toinen asia, joka nousee Superin ulostulosta räikeästi esille on se, että työntekijät eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluavat. Nyt on aika näyttää toteen, kuinka tämä malli saadaan toimimaan. 34 26. Työn muutos tulee myös hoiva-aloille, mutta se ei poista inhimillisen kosketuksen tarvetta. Tämä kaikki luo paineet uudistettavalle verolainsäädännölle. Työntekijällä on oikeus tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin! Ja kun hän niin toimii, pitää työnantajan olla tyytyväinen! Sitoutunut ja motivoitunut työntekijä on kustannustehokas. Silti pitää osata suunnistaa kussakin kulttuurimaastossa maastoon perehtyen ja sitä tuntien. Se vaatii aikaa ja resursseja, mutta se palkitsee ja myös vie argumentit vihapuheen suoltajilta. Heikki Punnonen Helsinki Eksote joutui myllerryksen kohteeksi kesäkuussa. Sen kieltämällä saa vain maahanmuuttajien vastustajien vihan ryöppyämään. Miten työntekijä voi täyttää kaikki nämä vaatimukset, jos omaa työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin omatunto sanoo. Tämä on vaihtoehto uusliberalismille ja myös vaihtoehto nyt jo hyvin vanhakantaiselle taloudelle. Sekä uudelle valtakunnalliselle investointiohjelmalle. Tämän ohjelman toteuttaminen vaatii tervettä taloutta. On hienoa, että Superin jäsenet rohkeasti toivat asiat esille. Tai ehkä hän vain halusi nälviä maahanmuuttokriittisiä ja kaivaa lisää vihapuhetta. Toivon Suomen kansalta: antakaa sosialidemokraateille toiminnan näytön mahdollisuus, kuusikymmenluvun toiminnan mukaan. Tämä vaatii sosialidemokratian parlamentaarista vahvistamista eli vaalivoittoa tulevassa eduskuntavaalissa. ”Maassa maan tavalla” ei ole klisee eikä turha fraasi. Paras tapa auttaa maahanmuuttajia on perehdyttää heidät paikalliseen kieleen, kulttuuriin ja tapoihin. Kun nykyisin korostetaan median lukutaitoa, tulisi myös olla huolissaan kulttuurien lukutaidosta. Olisiko minun pitänyt USA:ssa sinnikkäästi käyttää veistä ja haarukkaa eurooppalaisittain ja jopa vaatia, että paikalliset omaksuisivat tapani. Myös uudistustyössä. Muutos mahdollistaa paljon, mutta siihen on uskaltauduttava mukaan. Pidetään kaikki kansalaiset mukana. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomessa valmistaudutaan vuoden 2019 eduskuntavaaliin, mielestäni 2010-luvun tärkeimpään vaaliin. Vielä tälläkin hetkellä yhteiskuntamme perusrunko on tältä ajalta. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, SDP on ottanut johdon poliittisessa keskustelussa. Ohjelmamme on hyvä: oppivelvollisuusiän pidentäminen, pienituloisten toimeentulon parantaminen, perhepoliittisen ohjelman laatiminen, soten lisäksi uusi sosiaaliturva, työttömyysturvan uudistus, verojärjestelmän uudis taminen... Sen puutteesta somessa melskaa vihapuheraivo. Olen pyrkinyt myös oppimaan ainakin muutaman sanan kyseistä kieltä. Varsinkin, kun usein julkisella puolella törmätään keskusteluun, että ongelmat on väärin sammutettu. Kaikilla ei edes ole lapsia! Siksi en voi olla kannustamatta jatkossakin liittojen kautta vaikuttamiseen, koska silloin asiat tulevat oikeassa järjestyksessä myös poliitikkojen pöydälle ja nenän alle
www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kokonaisuudessaan pimen nys kestää yli kuusi tuntia, mutta Suomessa se näkyy noin neljä ja puoli tuntia. Tervetuloa mukaan. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti. Osallistumismaksu 5e/hlö. Vietetään iloinen iltapäivä yhdessä! 80 VUOTTA Syntymäpäivät Suomessa voidaan perjantaiil tana nähdä täydellinen kuunpi mennys. demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Katselu on täysin turvallista, toisin kuin auringon pimennyksen katselu. Kuu ei kui tenkaan pimene täysin, koska Maan ilmakehä taivuttaa ta kaansa tulevaa auringonvaloa Kuun pinnalle. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Kuunpimennystä voi Ursan mu kaan seurata paljain silmin, kiika rilla tai kaukoputkella. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Kuunpimennyksen täydelli nen vaihe alkaa kello 22.30, ja se kestää tunnin ja 43 minuut tia. 20100 Turku, turku@pam.fi Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Mahdolliset onnittelut voi oh jata KSR:n Kristiina ja Ulf Sundqvistin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Seppo Salminen. Ursan mukaan kyseessä on tämän vuosisadan toiseksi pisin täydellisen pimennyksen vaihe. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. HEINÄKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Jos kuljetusta tarvitaan yhteys Hannu puh 040 8471 435. 36 26. Kuu punertuu perjantai-iltana LOUNAIS-HÄME . 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Kesäpäivää vietetään ke 8.8. Pimennys on syvimmillään kello 23.22, jolloin kuu näyttää ruosteenpunaiselta. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Seppo Salminen kunnallisneuvos, Tampere 30.7. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. klo 12 Humppilan Työväentalolla/ laavulla. krs. Kahvia, makkaraa ja sauna ym. Tähtitieteellinen yh distys Ursa kertoo, että sään salliessa täydellinen pimennys näkyy koko maassa. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. STT AFP / Robyn Beck Kuuhulluille tulee kiireinen perjantai!. Lounais-Hämeen Wanhat toverit. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen
Kuka keksi dynamiitin. Nel jäs 6. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Kuka esitti kappaleen Kesäduuni-blues. 4. 9. Fre di 4. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 5. 6. Mikä on Suomen yleisin kasvi. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 28/2018 ratkaisu: Torstaina 12.7. Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Sve nsk a Aer opl an AB 7. Mistä maasta Melanie Trump on kotoisin. Mikä oli Burkina Fason aikaisempi nimi. Jus si Rai ttin en. Ant ti Yrjö Ham mar ber g 3. 10. Ylä -Vo lta 8. 37 26. Mistä tulee lyhenne SAAB. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kah des ti 10. 3. Kuinka mones presidenttikausi on Vladimir Putinilla menossa. Kat aja 2. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka monta kertaa Ranska on voittanut jalkapallon MM-turnauksen. Mikä on Irvin Goodmanin oikea nimi. Slo ven ias ta 5. 7. HEINÄKUUTA 2018 Ristikko 30/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 2. Onnea voittajalle! 1. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kari Tirronen Helsingistä. 8. Alfr ed Nob el 9. Kuka teki tutuksi kappaleen Kolmatta linjaa takaisin
HD. Keskeisenä on Aatamin Passio -teoksen valmistelu ohjaaja Robert Wilsonin kanssa. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Top Gear 00.10 112 (7) 01.05 Isänmaan puolesta (12) 02.10 Arrow (16) 03.05 Rikoksista pahin (12) 04.00–04.55 I Dated a Psycho NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Kung Fu Panda (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Leijonakaarti (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30–10.30 Leijonan luola 13.55 Napakymppi 14.55 Heikoin lenkki 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Pallon ympäri 20.00 Neste Ralli Finland LIVE: Harju 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Expendables, The (16) 23.10 Katastrofin anatomia (12) 00.10 Arman Pohjantähden alla 01.10 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.10 Anthony Bourdain maailmalla 03.10–04.10 Stand Up! – SPESIAALI: Ali Jahangiri TEEMA & FEM 09.30–12.00 YLE FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.59 Erämaan armoilla 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 14.00–14.45 Talo Ranskassa 14.55 Vieraana: Suad 15.00 Altai 30 päivässä 15.45 Giant 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Arkistojen salat 17.25–19.54 YLE FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 TV-nytt 18.00 Kasper ja Petra 18.13 Kulmikkaat kaverit 18.20 Mimmi Lehmä ja Varis 18.30 Steffi (7) 18.41 ZombieLars (12) 18.56 Keltapaita 19.00 Tiedemakasiini 19.30 TV-nytt 19.45–19.54 Ajankuvia Tukholmasta 20.00–00.32 YLE TEEMA 20.00 Mercur (7) 20.45 Ruotsin salaiset huoneet 21.00 Kino Klassikko: Teiden vartiointi (12) 22.35 Happy Valley, varjojen laakso (16) 23.35–00.32 Viisi mestaritaloa: Melnikovin Talo YLE TV1 06.25 Elossa 24h 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutisia alueilta 12.10 Antiikkikaksintaistelu 12.40 Elämä käännekohdassa 13.10 Niin se on poijjaat 14.25 Vuosirenkaita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Australian yllä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Vuoroin vieraissa (7) 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Kesäksi kotiin 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Näytön paikka (7) 21.55 SuomiLOVE 22.55 Uutiset 23.00 Outlander – Matkantekijä (16) 23.50–00.20 Stugor YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Lumiukot 07.06 Puuharit 07.21 Sanni Sateenkaari 07.36 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.51 Runoja & rusinoita 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini x 2 12.00 Kohteessa: Albania ja Kosovo 13.00 Kova ulkokuori x 4 15.00 Kummeli (7) 15.30 Latela 16.00 Uusi Päivä 16.28 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Hello Ladies – The Movie (7) 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Latela 22.30 Melk (12) 22.55 About a Boy (7) 23.15 About a Boy (7) 23.35–00.20 Bates Motel (16) MTV3 06.30 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (12) 10.30 Leila leipoo Ranskassa 11.00–12.00 Grillikuume 13.00 Leila leipoo Ranskassa 13.30 Remontilla rahoiksi 14.30 Remonttipiiskuri 15.30 Rakas, ostin meille kodin 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Mökkireissu 21.00 Alasti-klubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Broken Arrow – operaatio erämaassa (16) 01.00 Arrow (16) 01.55 Crazy Ex-Girlfriend 02.50 Last Man on Earth (12) 03.20–03.45 Last Man on Earth (7) NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Mikki ja ralliryhmä (7) 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa -lyhäri 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30–10.30 Leijonan luola 13.55 Napakymppi 14.55 Heikoin lenkki 15.55 Onnenarpa 16.00 Pallon ympäri 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Neste Ralli Finland LIVE: Harju 2 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Star Wars: Pimeä uhka (12) 23.50 Neste Ralli Finland: Perjantain parhaat 00.20 Elokuva: Panttivanki (16) 02.40 Grillit huurussa 03.40–4.40 Katastrofin anatomia (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 YLE TEEMA 12.00–12.55 Arvo Pärtin matkassa 13.00 Luciferin viimeinen elämä (7) 15.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Arkistojen salat 17.25–19.54 YLE FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 TV-nytt 18.00 Omenavarkaat 18.26 Mainio Macaron 18.30 Perilliset (12) 19.30 TV-nytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00–23.53 YLE TEEMA 20.00 Mercur (7) 20.45 Ruotsin salaiset huoneet 21.00 Kino: Kuin raivo härkä (16) 23.05–23.53 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) Dokumenttiprojekti: Hyvä postimies Yle TV1 klo 21.30 Elokuva pakolaistulvasta Bulgarian ja Turkin vastaisella rajalla jonne Bulgaria on rakentamassa aitaa. (U) HD. (U) HD. HEINÄKUUTA 2018 YLE TV1 06.25 Tanja ja kuuro Eurooppa: Ensi-iltasäihkettä 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutisia alueilta 12.10 Antiikkikaksintaistelu 12.40 Elämä käännekohdassa 13.10 Me tulemme taas 14.25 Vuosirenkaita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Vihreämpi elämä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Aarteenetsijät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Poldark (12) 22.05 Ulkolinja: Katolisen kirkon suojissa 23.00 Uutiset 23.05 Ennen kuolemaa (16) 00.05–00.55 The Same Sky – Isku sydämeen (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Mohvelit 07.09 Touhukkaat 07.35 Nalle 07.43 Tiketi Tok 07.54 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.06 Simo 08.11 Viiru ja Pesonen 08.28 Galaxi 08.29 Pertti ja Purtti (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 11.27 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 12.00 Kohteessa: Romania 12.50 Kummeli (7) 13.20 Latela 13.50 Uusi Päivä 14.17 Uusi Päivä 14.50 Jalkapallon EM U19: Välieräottelu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 18.50 Jalkapallon EM U19: Välieräottelu 21.05 Villi kortti 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Latela 22.35 Melk (12) 23.00 About a Boy (7) 23.20 About a Boy (7) 23.40–00.20 Bates Motel (16) MTV3 06.30 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (12) 10.30 Leila leipoo Ranskassa 11.00–12.00 Grillikuume 13.00 Leila leipoo Ranskassa 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Unelmarempat 15.35 Samassa liemessä 16.30 Salatut elämät x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Burgerimies 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kari Paljakka ohjasi Ylen Kotikatsomolle viisi vuotta sitten kaksiosaisen tv-elokuvan, joka on ihan pätevä kuvitus romaanin yhdeltä, toki siltä keskeisimmältä tasolta. Romaanin keskushenkilöt kietoutuvat Salaman omaan perhepiiriin. Sen sijaan voi ihmetellä, miksi kaksituntinen tv-elokuva pitää uusintaesityksessäkin jakaa edelleen tunnin pätkiin. Hannu Salamalta ilmestyi vuonna 1972 avainromaani ”Siinä näkijä missä tekijä”, joka on minun rankingissani paras kotimainen romaani julkaisuvälillä Linnan Pohjantähti-trilogiasta Westön teokseen ”Missä kuljimme kerran”. 38 26. LAUANTAI 28.7. O: Tonislav Hristov. Jouko Turkan kiitetyn 1970-luvun näyttämösovituksen jälkeen seuraava teatteritoteutus saatiin tänä vuonna Juha Luukkosen hienona ohjauksena. Avara luonto: Villi Japani Yle TV1 klo 18.45 1/3. Raija Talvion tekemä sovitus keskittyy seuraamaan sodan ajan vastarintaryhmän toimintaa Tampereen tienoilla, mutta ei tavoita Salaman romaanin näkökulmavaihtojen moniäänisyyttä. Voi olla, että juuri tarinan keskeinen teema, Neuvostoliitolle myötämielisen suomalaisen vastarintaliikkeen sisällä sikiävä petturuus ja desanttitoiminnan näyttäytyminen vähemmän sankarillisessa valossa ovat olleet syynä siihen, ettei ”näkijä-tekijää” YYA-Suomessa alettu sovittelemaan. Paljakan elokuva kuvaa elävästi vastarintaryhmän keskinäistä vainoharhaista kyräilyä paineistetussa ajassa, jossa ohranan (Etsivä keskuspoliisi) miehet hönkivät koko ajan niskaan. Kuvassa Arvo Pärt. PERJANTAI 27.7. T: Making Movies Oy. Salaman teos on niin monitasoinen, etteivät teatterinja elokuvantekijätkään ole siihen oikein uskaltautuneet tarttua. Elekieltä ajan hengessä: rakennustyömaan mestari (Pentti Helin, vasemmalla) ja piruileva kommunisti Santtu Salminen (Tommi Raitolehto) tervehtivät tv-elokuvassa Siinä näkijä missä tekijä.. Vuorilta aina rannikolle, ihminen ja luonto elävät harmoniassa. MAANANTAI 30.7. T: BBC. 26 27 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Arvo Pärtin matkassa Teema & Fem klo 12.00 Virolainen Arvo Pärt on maailman tunnetuimpia nykysäveltäjiä. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Petturuuden ytimessä Siinä näkijä missä tekijä Yle TV1 klo 22.25 KESKIVIIKKO 1.8. Intensiteetti kun siitä kärsii. Kuvassa japaninmakaki. Honshu. Dokumentissa tutustutaan Pärtin maailmaan. Mutta lisäksi sen luonto on hämmästyttävän monimuotoinen. Jo yksin Salaman romaani sai kotikommunistimme, erityisesti taistolaissiiven, tolaltaan. Elokuvan keskushenkilöiden roolitus vähemmän kulutetuilla tamperelaisnäyttelijöillä on onnistunut. Kireä aika ja ilmapiiri koettelevat kaikkein läheisimpiäkin ihmissuhteita. Japanin suurin saari on 100 miljoonan ihmisen koti. Vastarintaryhmän kokouksia pidettiin Salaman lapsuuskodissa, ja ne kuiskuttelut jäivät mietityttämään Hannu-poikaa siinä määrin, että hänen oli kirjailijaksi ryhdyttyään pakko purkaa aihe romaaniksi
Numminen 11.00 Uutiset 11.05 Kesäksi kotiin 11.35 Dokumenttiprojekti: Lo and Behold 13.10 Majakan kaksi puutarhaa 13.40 Historia: Kiinan unohdettu keisari 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Tanja ja kuuro Eurooppa: Ensi-iltasäihkettä 16.35 Ruotsalaisia salaisuuksia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kennedyt (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Monimuotoinen Ranska 18.45 Tarinanmetsästäjät (12) 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 21.55 Ennen kuolemaa (16) 22.55–00.30 Pakolaishelvetti (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.29 Kim ja Kai 07.39 Planeetta Kosmo 07.52 Onneli ja Anneli 08.05 Ryhmä Hau 08.29 Uula ja Kuu 08.45 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Otso ja sopulit (7) 09.28 Laita ittes likoon 09.34 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.57 Tipu Touhukas 10.00 Uusi Päivä x 10 12.50 Orankien äiti (12) 13.50 Satuhäät 14.40 Kätilömies (7) x 6 17.00 Sohvaperunat 17.50 Tissit (7) 18.05 Kaikki hyvin, Pekka (12) 18.15 Kohteessa: Serbia 19.10 Jalkapallon EM U19: Loppuottelu 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Koukussa pornoon (12) 23.00 Girls (16) 23.25–00.15 Food Evolution MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita 08.55 Alvin ja pikkuoravat 09.10 Mona Vampyyri 09.35 Kuninkaallinen akatemia (7) 10.00 Salatut elämät (7) x 2 11.00 Remonttipiiskuri 12.00 Remontilla rahoiksi 12.35 Burgerimies 13.30 Samassa liemessä 14.30 F1 Ennakko 15.00 Top Gear 16.00 Mestareiden mestari 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Ex-Onnelliset (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Onnela (12) 20.00 Suomen paras palomies 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 F1 kooste: Unkari 23.35 Vares – Kaidan tien kulkijat (16) 00.35 Sääntö-Suomi 01.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 02.25–04.15 Kallista kipua (7) x 2 NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City (7) 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Blues (7) x 2 07.10 Sofia ensimmäinen (7) 07.30 My Little Pony (7) 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Sonic Boom (7) x 2 08.35 K3 08.50 Angry Birds Piggy Tales 09.00 Maailman parhaat hupivideot 09.30 Neste Ralli Finland LIVE: Ruuhimäki 1 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Suomen hauskin tavis (7) 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Neste Ralli Finland LIVE: Ruuhimäki 2 14.35 Maailman parhaat hupivideot 15.15 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 17.00 Elokuva: Finding Neverland – tarinan lähteillä (7) 19.00 Vain elämää x 2 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Beck: Invaasio (12) 23.00 Neste Ralli Finland 23.30 Elokuva: Casino Royale (12) 02.15 Pallon ympäri 03.15–04.45 Suomen huutokauppakeisari TEEMA & FEM 08.3–12.00 YLE FEM 08.30 Alva 08.43 Aisopoksen teatteri 08.54 Lulun luontoseikkailut 09.00 Ystäväni Marlon (7) 09.11 Kirjajuttuja 09.12 Koiruli ja Kaija 09.13 Bon 09.16 Minä ja ritarini (7) 09.27 Steffi (7) 09.39 Zombie Lars (12) 09.54 Keltapaita 09.55 Mysteerisaari (7) 10.06 Pax maan kamaralla 10.19 Tappiset 10.22 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.24 YLE TEEMA 12.00 Kino: Jokapäiväinen leipämme 13.15 Family Files – Perheeni tarina 14.30 Jonas Kaufmann ja Puccini 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.15 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 Alva 18.13 Aisopoksen teatteri 18.23 Lulun luontoseikkailut 18.30 Huutokauppakesä 19.30 TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli 20.40 Tätä on vanhemmuus 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.15 Dok: Demokratian hyvä viikko YLE TV1 06.25 Aarteenetsijät 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05 Itse asiassa kuultuna: M.A. 21.00 Henkesi edestä (12) 22.30 Satuhäät 23.20–00.05 Rakas kiven sisässä MTV3 06.30 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Moderni perhe (7) 11.00–12.00 Kokkisota 13.00 Leilan superfood 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Rakas, ostin meille kodin 15.35 Näe minut 16.35 Salatut elämät x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Näe minut 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Radalla 00.35 Billions (7) 01.45 Billions (12) 02.50 Arrow (16) 03.45–04.40 I Dated a Psycho NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 LEGO Elves (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Kung Fu Panda (7) 07.50 Avalorin Elena 08.10 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Candice sisustaa 09.30–10.30 Remppa vai muutto: Jillian ja Justin 13.55 Haluatko miljonääriksi. Lande 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Isänmaan puolesta (12) 23.40 Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut (16) 00.40 Rouva Ministeri (7) 01.35 Aallonmurtaja (16) 02.30 Salvation (12) 03.25 Arrow (12) 04.15–05.10 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots 06.25 LEGO Friends 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Kung Fu Panda (7) 07.50 My Little Pony 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 My Little Pony 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Candice sisustaa 09.30–10.30 Leijonan luola 13.55 Suomen hauskin tavis (7) 14.55 Vain elämää 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Haluatko miljonääriksi. Numminen 12.05 Tanja ja kuuro Eurooppa: Ensi-iltasäihkettä 12.35 He loivat Tanskan 13.25 Kaksi vanhaa tukkijätkää (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.50 Tarinanmetsästäjät (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Sadan vuoden talo 19.00 Historia: Maailman suurimmat juhlat 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hyvä postimies 22.50 Uutiset 22.55 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.45–00.37 Murhaaja Pohjois-Koreasta. 18.30 Ollaan kuulolla 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Anjan matkassa 20.00–00.40 YLE TEEMA 20.00–20.55 Jean-Michel Jarre: Matka ääniin 21.00 Kino: Musta Orfeus (12) 22.45–00.40 Yle Live: Brit Awards 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Japani 09.00 Uutiset 09.05 Katoava Pohjola: Turistien taivas 09.55 Uutiset 10.00 Itse asiassa kuultuna: M.A. 39 26. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.01 Laululeikit 07.05 Niksi-Nella 07.12 Tinga Tinga -tarinat 07.25 Lassie (7) 07.29 Astroset 07.41 Puutarhan tonttu 07.48 Pingu 07.55 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 11.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 12.00 Playing House (7) 12.20 Playing House (7) 12.40 Playing House (7) 13.00 Playing House (7) 13.20 Playing House (7) 13.40 Playing House (7) 14.00 Playing House (7) 14.20 Playing House (7) 14.40 Kioski Show 15.00 Kummeli (7) 15.30 Latela 16.00 Uusi Päivä 16.28 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Playing House (7) 19.20 Playing House (7) 19.40 Yhden illan juttu (16) x 6 20.00 Koukussa pornoon (12) 21.00 Luther (16) 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10–23.55 Kolme muskettisoturia (12) MTV3 06.30 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (12) 10.30 Leila leipoo Ranskassa 11.00 F1: Unkarin osakilpailu 13.30 Remontilla rahoiksi 14.30 Remonttipiiskuri 15.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.30 Salatut elämät x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Kotoisa 21.00 Stadi vs. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 – Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (16) 23.50 Suomen huutokauppakeisari 00.50 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.50 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.50 Anthony Bourdain maailmalla 03.50–04.50 Stand Up! SPESIAALI: Naurupartio TEEMA & FEM 09.15–12.00 YLE FEM 09.15 Riistametsällä 10.00 Huutokauppakesä 11.00 Rantahotelli 11.45 Herkkuja: Tryffeliunelmia 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Arvo Pärtin matkassa 13.00 Historia: Kuuban tarina 14.00 Kuninkaittemme jäljillä 15.10 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Arkistojen salat 17.25–23.07 YLE FEM 17.25 Vanhasta uudeksi kierrätysvinkkejä 17.55 TV-nytt 18.00 Minä osaan! 18.09 Jontti tulee kylään 18.19 Maatalon elämää 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Jenni tapaa romaneja 19.30 TV-nytt 19.45 Rouvat ryöstäjinä (12) 20.30 Minun totuuteni 21.30–23.07 Elokuva: Lasketaan laituriin (7) YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Sadan vuoden talo 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutisia alueilta12.10 Antiikkikaksintaistelu 12.40 Elämä käännekohdassa 13.10 Serenaadi sotatorvella 14.35 Kivet kertovat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Aarteenetsijät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Sadan vuoden talo 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Tanja ja kuuro Eurooppa: Kommunismin jälkeen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Motherland äitien sota (7) 22.30 Uutiset 22.35 Prisma: Eläinäidit 23.25–00.20 Raja jota ei ylitetä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Kotkaperhe 07.06 Tilda ja hänen ystävänsä 07.17 Killen kimppakyyti 07.28 Keppihevostalli 07.36 Pusse 07.51 Askarrellaan 07.58 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini x 2 12.00 Lofoottien kalamestari 13.00 Kielletyt koirarodut 13.30 Kohta 18 (12) 15.30 Kummeli (7) 16.00 Uusi Päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Playing House (7) 19.20 Playing House (7) 19.40 Wendy and The Refugee Neverland (12) 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00–00.20 HasBeen (12) x 10 MTV3 06.30 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Moderni perhe 11.00–12.00 Kokkisota 13.00 Leilan superfood 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Selviytyjät 15.30 Amazing Race 16.30 Salatut elämät x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Radalla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut (16) 00.35 Alasti-klubi 01.30 Billions (7) 02.35 Billions (12) 03.40– 04.35 Arrow (16) NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 LEGO Friends 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Kung Fu Panda (7) 07.50 My Little Pony 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Vili Vilperin seikkailut 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Candice sisustaa 09.30–10.30 Leijonan luola 13.55 Haluatko miljonääriksi. 14.55 Hauskat kotivideot 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Heikoin lenkki 19.00 Suomen hauskin tavis 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 – Elä ja anna toisten kuolla (16) 23.30 Katastrofin anatomia (12) 00.30 Arman Pohjantähden alla (7) 01.30 Napamiehet 02.00 Ex on the Beach Ruotsi (7) 03.00–04.00 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 08.40–12.00 YLE FEM 08.40 Tyttöjen erämaaseikkailu 09.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 10.00 Iloa puutarhasta 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Tanskalainen maajussi 11.30 Kulutustavaratarkastajat 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.25 Taiteen maantiede: Ranska 14.15 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 15.15 80-luku: Minä olen muistanut 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.05–17.20 Giant 17.25–19.55 YLE FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 TV-nytt 18.00 Vinter Varg ja 29 ovea (7) 18.12 Inui 18.19 Seikkailu Suomenlinnassa 18.24 Korkeasaaren eläinlapset 18.30 Erämaan armoilla 19.30 TV-nytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00–23.55 YLE TEEMA 20.00 Mercur (7) 20.45 Altai 30 päivässä 21.30 Tarinat taulujen takaa 22.00 Huuto syvyydestä (12) 23.00 –23.55 Olive Kitteridge (12) 28 29 30 31 01 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 – Timantit ovat ikuisia (16) 23.25 Suomen huutokauppakeisari 00.25 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.25 Grillit huurussa 02.25 Ex on the Beach Ruotsi (7) 03.25–04.25 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Minun totuuteni 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Leo juhlii maailmalla 11.30 Jenni tapaa romaneja 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Olive Kitteridge (12) 13.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 14.00 Viisi mestaritaloa: Le Cabanon 15.00 Punklandia 15.50 Vieraana: Suad 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Arkistojen salat 17.25–19.55 YLE FEM 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 TV-nytt 18.00 Me kolme 18.07 Lalla ja Mix 18.12 Kaverini Tuuve 18.26 BUU-arvoituksia 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 TV-nytt 19.45 19.55 Ajankuvia Tukholmasta 20.00–00.01 YLE TEEMA 20.00 20.55 Taiteen maantiede: Ranska 21.00 21.55 Historia: Unelma paremmasta elämästä 22.00 The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (16) 22.50–00.01 Family Files – Perheeni tarina YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Sadan vuoden talo 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutisia alueilta12.10 Antiikkikaksintaistelu 12.40 Elämä käännekohdassa 13.10 Kahden ladun poikki (7) 14.20 Viulunrakentaja Jacob von der Lippe 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.50 Suomi on suomalainen 16.20 Kesäksi kotiin 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Sadan vuoden talo 19.00 Prisma: Eläinäidit 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Same Sky – Isku sydämeen (12) 22.25 Siinä näkijä missä tekijä (12) 23.25 Uutiset 23.30–00.25 Ulkolinja: Katolisen kirkon suojissa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Ludovic 07.14 I-hah-haa 07.19 Rikke 07.25 Kikattava Kakkiainen 07.32 Sasu 07.43 Noksu 07.49 Ota koppi! 07.56 Kaapo 08.23 Galaxi 08.24 Aappo ja Tööt 08.31 Tenavat (7) 08.39 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini x 2 12.00 Vita ja Wanda x 7 14.15 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) x 5 (16) 14.40 Satuhäät 15.30 Kummeli (7) 16.00 Uusi Päivä 16.27 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.10 Playing House (7) 19.30 Playing House (7) 19.50 Yhden illan juttu (16) 19.53 Yhden illan juttu (16) 19.55 Yhden illan juttu (16) 20.00 Kuinka nainen pokataan. 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.27 Martta puhuu 07.51 Nelli ja Noora 07.59 Vilkki Ankka 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Peter Pan (7) 09.48 Kammokatu (7) 10.00 Kohteessa: Romania 10.50 Uusi Päivä x 4 12.40 Uusi Päivä: Mä voin selittää kaiken (7) x 14 14.00 Kioski 14.15 Lofoottien kalamestari 15.15 Satuhäät 16.05 Latela 16.33 Latela 17.01 Latela 17.29 Latela 17.57 Latela 18.30 Yleisurheilun GP-sarja: Lapinlahti 21.00 Sateenkaaren tuolla puolen (12) 22.40 Stalkkeri (12) 23.35–00.25 Villi kortti MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita 08.55 Alvin ja pikkuoravat 09.10 Mona Vampyyri 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia (7) 10.30 Salatut elämät x 4 12.30 Täydellinen kesä 13.00 Siskot 14.00 Näe minut 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Arktiset vedet 16.00 Myytinmurtajat 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Samassa liemessä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Formula 1 Paalupaikka 19.45 Pilanpäiten 20.00 Bumtsibum 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Ennen routaa (16) 00.40 Rikospaikka 01.10 Zoo (12) 02.05 Game Night 03.00 Penn & Teller: Naruta meitä! 03.55–04.25 Mutsi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City (7) 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Blues 07.05 Angry Birds Blues 07.10 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Hauskat kotivideot 11.00 MasterChef Suomi 12.00 MasterChef Suomi 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Leijonan luola USA 16.00 Neste Ralli Finland LIVE: Kakaristo 2 17.00 Elokuva: Tarzan (12) 19.00 Napakymppi 20.00 Napakymppi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 23.20 Neste Ralli Finland: Lauantain parhaat 23.50 Elokuva: Isku Kolumbiaan (12) 02.40 Suomen huutokauppakeisari 03.40 Napamiehet (12) 04.10–04.40 Napamiehet TEEMA & FEM 09.20–12.00 YLE FEM 09.20 Tiettömän taipaleen takana 10.00 Tiedemakasiini 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Uskon ulottuvuuksia 11.29 Mysteerisaari (7) 11.39 Pax maan kamaralla 11.53 Tappiset 11.55 Bon 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00–13.25 Elokuva: Intohimon vallassa (12) 13.30 Sinatra: All or Nothing at All 14.25 Mercur (7) 15.07 Mercur (7) 15.48 Mercur (7) 16.30 Leslie Caron, tähti vasten tahtoaan 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Hyvinä ja huonoina päivinä 17.55 TV-nytt 18.00 Lenni Lohikäärme 18.11 Pikku Roy 18.25 Entä jos... 14.55 Vain elämää 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Haluatko miljonääriksi. HEINÄKUUTA 2018 YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 08.50 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Elossa 24h 09.35 Kivet kertovat 10.00 Uutiset 10.05 Avara luonto: Afrikan villi länsi 11.00 Uutiset 11.05 Uutisia alueilta 12.20 Ikimuistoinen: Tauno Palo 12.40 RSO Musiikkitalossa 13.45 Prisma: Eläinäidit 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Foylen sota (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Vuoroin vieraissa (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Stugor 18.45 Avara luonto: Villi Japani 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Tarinanmetsästäjät (12) 22.15 Komisario Montalbano (12) 00.00–00.30 Kesäksi kotiin YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.7
Britit halusivat lähteä unionista, mutta nyt saarivaltion näyttää olevan liki mahdotonta saada päätettyä edes omaa kantaansa siitä, mitä milloinkin haluaa. Kovimmat bongarit reissaavat vaikka Helsingistä Utsjoelle, jos saavat tiedon harvinaisesta linnusta. 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa keittiömestari ja luomututkija Jaakko Nuutilan elämästä 08.50 Musiikin liepeillä 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Atomien laulu 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Itämainen Aristoteleen kantapää 11.00 Syötävät sävelet 11.57 Mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Musiikkikamari 13.00 Kotikäynti Iiron pianohuoneessa 13.50 Kuuluttajan vieras 14.00 Viaton viisikymmenluku: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen 14.50 Arkisto: Ylioppilaslehti 40 vuotta 15.00 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla, osa 9/10 15.20 Itämainen Etnohetki 15.30 Luontovalokuvan jäljillä 15.50 Äänitarina. Matkalla jännittää, onko lintu vielä paikalla vai lähtikö se viisi minuuttia sitten. Ministerit näyttivät todelliset karvansa populisteille tyypillisesti: ensin toteutetaan lietsontaa ja heppoisia lupauksia, mutta kun lupaukset pitäisi pitää, on aika vetää päälleen marttyyrin viittaa. EU jäi kummalliseen välitilaan Briteistä puhumattakaan. Minä sekosin lintuihin. Enpä nimittäin olisi keksinyt etsiä härkälintua vilkkaasti liikennöidyn tien ja asutuksen välistä. Tampereen Pahalammesta sen on kuitenkin voinut bongata pesimässä nyt kahtena kesänä. Ensin oli uho, nyt Britanniassa on taasen herätty tuhoon. Britit taitavat ymmärtää vasta jälkijunassa paikkansa Euroopassa. Kierros 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Suviranta – Järnefeltien rakkaudesta suomalaisuuteen 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Leipzigin Bach-festivaalin 2018 avajaiskonsertti 20.30 Kapellimestarina päivänsankari Riccardo Muti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämaiden imagot 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Kohtauspaikka 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Television tiiliskivet 08.45 Musiikkia parrasvaloista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kajaanin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kajaanin kirkosta 11.00 Sanan Suvipäivien päivätilaisuus 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Itämainen Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Kesäklassinen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Valiouusinta: Nimeni on punainen 15.45 Arkisto: Säveltäjä Erik Bergmanin väliaikahaastattelu 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa keittiömestari ja luomututkija Jaakko Nuutilan elämästä 18.00 Itämainen Radio Variaatio 18.52 Itämainen Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.05 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Itämaiden imagot 11.00 Parhaita Välilevyjä 11.57 Mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Suviranta – Järnefeltien rakkaudesta suomalaisuuteen 13.00 Television tiiliskivet 13.40 Musiikkia parrasvaloista 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Valiouusinta: Nimeni on punainen 19.47 Arkisto: Säveltäjä Erik Bergmanin väliaikahaastattelu 20.00 Etnoilta: Maailma kylässä 2018 21.00 Etnoilta 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämainen Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kirjakerho 11.00 Syötävät sävelet 11.57 mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen Maailmankaikkeus 12.47 Musiikkikamari 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkiklub 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Itämainen Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Atomien laulu 17.30 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 RSO:n kamarimusiikkifestivaali ’’Aurinko nousee idästä’’ 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkia parrasvaloista 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kirjakerho 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kotikäynti Iiron pianohuoneessa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Kootut selitykset 18.10 Musiikkia parrasvaloista 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kotimainen konsertti 21.00 Toivo Kuulan säveliä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen Tirpastamassa ANNA-LIISA BLOMBERG THE EAGLESIN LEGENDAARISEN kappaleen Hotel Californian viimeiset säkeet kuuluvat kohtalokkaina: ”You can check out any time you like, but you can never leave!” Lyriikat tuntuvat päivä päivältä kuvaavan osuvammin Britannian surullista Brexit-taaperrusta. Tai jos oikein kikkaillaan – spontaani havainto siis sponde havis. 11.00 Laulun paikka 11.57 mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Itämainen makumatka 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Aikamme suomalaista musiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Luontovalokuvan jäljillä 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kantonin sinfoniaorkesterin 60-vuotisjuhlakonsertti 20.45 Kohtauksia oopperasta Turandot 21.45 Kootut selitykset 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämainen Radio Variaatio 22.55 Äänitarina. Bongaaminen taas tarkoittaa, että lähtee katsomaan vaikka mandariinisorsaa saamansa vinkin perusteella. 40 26. Matkan pituudesta riippumatta bongausreissuissa on seikkailun tuntu. Halu saada lisää luontoelämyksiä ja oppia uutta saa sukeltamaan yhä syvemmälle harrastuksen syövereihin. Ja EU odottaa. Erityisen hauskaa on ollut perehtyä ”alan slangiin”. Pääministeri Theresa Mayn ”kova-Brexit” on vaihtunut pehmeämpään linjaan, ja kovaa Brexit-äläkkää pitäneet ministerit Boris Johnson sekä David Davis lähtivät närkästyneinä lätkimään hallituksesta. Nyt tiedän, että jos sunnuntaikävelyllä yllättäen näen kanahaukan, se ei ole mikään bongaus, vaan havainto. Reissu voi viedä vaikka mihin – yhtä lailla kauas vihoviimeiseen ryteikköön kuin yllättävän lähelle kaupungin ytimeen. Tervetuloa vai -menoa Hotelli Eurooppa Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKAHAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Harrastukseen hurahtaminen on jännää – miten ”ei vois vähempää kiinnostaa” muuttuu joksikin aivan muuksi. HEINÄKUUTA 2018 007443-1830 TORSTAI 6.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Aika kreisi fogeli! Olen kuullut, ettei härkälintu ole mikään Pavarotti! ” Bongaus reissuissa on seikkailun tuntu.. Nähtäväksi jää, kuinka näreissään Hotelli Euroopan portieeri sattuu olemaan, jos ja kun uudet tuulet puhaltavat jälleen Englannin kanaalilla. 11.00 Suuria suomalaisia laulajia 11.57 Mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 KlassisYle radio 1 26.7.–1.8.2018 ta kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma itämailla 18.10 Musiikin liepeillä 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradiokonsertissa Zemlinsky-kvartetti 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Luontovalokuvan jäljillä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen: Suomalaisen sananvapauden historia. Kierros 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Itämainen Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Suomalaisen sananvapauden historia. Tunne, jonka saa havaitessaan itselle uuden lintulajin, koukuttaa