sy ys ku ut a – Moni hyväosainen ei näe Suomessa olevaa vakavaa köyhyyttä, kansanedustaja Helena Marttila uskoo. PAL.VKO 2024-41 00 74 43 -2 41 7 TABUT TEEMA Tästä ei saa puhua Suomessa INFORMAATIOSOTA Korvien välinen rintama jytisee PINNAN ALLA Nato-drooni vahtii merikaapelia TYÖLLISYYS TE-palvelut kuntien vastuulle 26.9.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 24 / 26 . Kuplat rikki de_26092024_001.indd 1 de_26092024_001.indd 1 17.9.2024 11.04 17.9.2024 11.04
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 16.9.2024 10.46 16.9.2024 10.46. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
POLITIIKKA TEEMA ILMIÖ Paikallinen sopiminen voi murentaa yleissitovuuden. 3 Demokraatti 17 /2 4 22 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 26. Suomen vaietut puheenaiheet. de_26092024_03.indd 3 de_26092024_03.indd 3 16.9.2024 17.10 16.9.2024 17.10. Vaarallinen tikkuleikki menossa. SYYSKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖLLISYYS TABUT YLEISSITOVUUS Työttömät kuntien vastuulle
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 32 39 JOHANNES KOSKINEN Valonpilkahduksia näkyvissä HELENA MARTTILA kansanedustaja + TABUT Tästä ei puhuta 51 5 6 8 11 12 14 22 25 27 28 31 32 38 39 40 44 46 48 49 59 64 65 66 Seuraa meitä myös somessa. Viikon kuva: Muutos taivaalta Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Merja Jutila Roon D-analyysi: Vähemmän vihreää D-ilmiö: Koppi työttömästä Työelämä: Hei hei yleissitovuus D-kolumni: Meri Valkama Mepitshow: Eero Heinäluoma Turva: Drooni vahtii merikaapelia Turpokäräjät: Sota pään sisällä Kuvataide: Monta modernistia Kirja: Kulttuurin ylistys Elokuvat: Suomen Nashville Kirja: Työstään onnellinen mies Kolumni: Jyrki Liikka Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Noora Kettunen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Helena Marttila Kolumni: Annu Lehtinen Kasvot peilissä: Johannes Koskinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 17 /2 4 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_26092024_04.indd 4 de_26092024_04.indd 4 18.9.2024 10.36 18.9.2024 10.36. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Äänestyskohu näytti, mitkä asiat ja millainen vastuu poliittiseen valtaan liittyvät. 4 Demokraatti POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rikas ja demari. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 10.10. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Yksi ikuisuuspuheenaihe on, saako ”oikea” sosialidemokraatti olla varakas tai menestyvä yrittäjä. J okainen yhteisö määrittelee jäsenilleen muodolliset kelpoisuusehdot. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Kelpaako rikas demariksi. Tämä vapautuminen ulottuu myös politiikkaan: vähävaraisen ihmisen ei tarvitse olla vasemmistolainen eikä varakkaan tukea räyhäoikeistoa, ellei halua. Pitääkö kristillisdemokraatin elää vanhatestamentillisesti tai fundamentalistisesti, päästäkseen neulansilmästä läpi pyhien yhteyteen. SDP:ssä katto on perinteisesti korkella ja seinät leveällä. Helsinkiläinen startup-sosialisti Sami Kuusela peräänkuulutti taannoin Demokraatissa puolueelta suvaitsevaisuutta bisnesriskinottajille. Ajatus siitä, että yrittäjä on automaattisesti toisia riistävä kapitalisti ja vihollinen, joutaa samaan roskikseen naiivin vallankumousromantiikan ja köyhyysihailun kanssa. Epäoikeudenmukaisen tulonjaon, omistavan luokan määräysvallan ja koulutuksen rajoitusten takia ihmiset oli 1900-luvun alussa sidottu tiukasti omiin sosioekonomisiin pilttuisiinsa. SDP käynnistyi aikoinaan siksi, että omalla työllään pärjäämisen, saati vaurastumisen mahdollisuudet oli viety osalta väestöä olemattomiin. Usein nämä ovat aika väljiä. SAMA PÄTEE demareihin. PÄÄASIA ON, mitä arvoja kukin haluaa kulutusvalinnoillaan tai taloudellisen vaikutusvaltansa avulla edistää. Poliittisille puolueille jäsenten jako vuohiin ja lampaisiin on vielä vaikeampaa. Pakotetussa köyhyydessä ei nimittäin ole mitään tavoiteltavaa, puhdistavaa ja ylevää. Riittää, että yksilö lupaa toimia yhteisön arvojen mukaisesti tai ainakin kunnioittaa niitä. Kerskakulutuksen mainostaminen on yhtä falskia kuin vastentahtoisen köyhyydenkin romantisoiminen – eikä pelkästään demareille, vaan kaikille politiikka-aktiiveille. Silti, Rafael Paasiota lainaten, ne rajat kuitenkin ovat olemassa, varsinkin ulkopuolisten ihmisten mielissä. KAIKKEIN VÄHITEN köyhyyden ihannoinnissa on sosialidemokratiaa. Pääkirjoitus PAKOTETUSSA KÖYHYYDESSÄ EI OLE MITÄÄN TAVOITELTAVAA. Voiko RKP:n jäsen fanittaa kettutyttöjä, jotka iskevät rannikon turkistarhoille. Päinvastoin, se rajoittaa ihmisen omaa kehittymistä ja vapautta elää haluamaansa elämää. Pahimmillaan köyhyys ajaa ihmisiä toimimaan äärimmäisen itsekkäästi lähimmäisiään tai yhteiskuntaa vastaan. Uskaltaako aito kommunisti kieltäytyä aseista luokkasodassa. Köyhyyden kahleiden ja keinotekoisten talousluokkarajojen murtaminen oli työväestön suuri unelma, jonka toteutumisesta on saatu nauttia poliittisen kentän kaikilla laidoilla. de_26092024_05.indd 5 de_26092024_05.indd 5 16.9.2024 13.26 16.9.2024 13.26
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ro la nd Sc hl ag er de_26092024_06.indd 6 de_26092024_06.indd 6 18.9.2024 10.33 18.9.2024 10.33
Joillain alueilla kolmen kuukauden sademäärä satoi vain kahdessatoista tunnissa. Tiedemiesten mukaan ilmastonmuutoksen takia tämän vuoden jättisateista voi tulla pysyvä ilmiö. de_26092024_06.indd 7 de_26092024_06.indd 7 18.9.2024 10.33 18.9.2024 10.33. Eurooppa on kärsinyt poikkeuksellisista tulvista. Ilmastonmuutos sataa konkreettisesti taivaalta ihmisten niskaan. Boris-myrskyn aiheuttamissa tulvissa on kuollut kymmeniä ihmisiä ja todennäköisesti tuhansia koteja on tuhoutunut. Viime viikolla esimerkiksi Itävallan pääkaupunkia Wieniä ympäröivä alue julistettiin katastrofialueeksi ja Puolaan julistettiin erityistila luonnonkatastrofin takia. 7 Demokraatti UUSI NORMAALI
– Jos työaikalakia ajatellaan, muutos on järisyttävän suuri. Pidän vanhaa linjaa järkevänä. Sitä, kuinka uudistus vaikuttaa järjestäytymiseen, hän kommentoi: ”se jää nähtäväksi”. KATARIINA MURTO X:ssä Markkinataloutta tarvitaan myös palkanmuodos tukseen. Apple maksoi alkuvaiheessa veroa Irlantiin yhden prosentin. EU:n päätös tietää hyvää kaikille muille paitsi veroparatiiseille. KUN EDUSKUNTA pari viikkoa sitten käsitteli hallituksen lakiesitystä paikallisesta sopimisesta, oppositio kutsui sitä muun muassa ”työelämän taksiuudistukseksi” ja ”palkkadumppauslaiksi”. – Työaikaja vuosilomalaeissa on hyvin tarkkaan mietitty, mistä saa poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Pelot eivät ole turhia. Hallituksen esityksen mukaan näistä sopiminen olisi jatkossa mahdollista myös paikallisesti. HEIKKI KOVANEN X:ssä Sopimalla päästäisiin parempiin tuloksiin. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen piti Demokraatin haastattelussa hallituksen esitystä hyvin poikkeuksellisena. Valtakunnallisilla työehtosopimuksilla voi työaikalain mukaan poiketa muun muassa sunnuntaityöstä, lisätai ylityötä koskevista korvauksista tai vuorokautisesta enimmäistyöajasta. Eihän keskeisistä työaikalain säädöksistä voida sopia paikallisesti, Koskinen sanoo. Vuosien aikana veroprosentti laski lähelle nollaa. Tämä voi murentaa monella alalla sopimusten yleissitovuuden. Koskinen näkee hallituksen työaikaja vuosilomalain uudistuksen pääkohteina toisin sovittavien säännösten kohdat. Ei käy. Kaikista keskeisistä asioista ei pitäisi voida poiketa yksittäisen työnantajan kanssa tehtävällä työeh tosopimuksella, Koskinen sanoo. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vihdoin kuritetaan veroparatiisia Työelämän taksiuudistus V IIK O N LU KU 17 prosenttiin. Lain voi tulkita antavan työnantajalle ja paikalliselle yhdistykselle valtuudet kävellä voimassa olevan valtakunnallisen työehtosopimuksen yli esimerkiksi sunnuntaikorvauksista sovittaessa. EU katsoi yhtiön alentaneen verorasitustaan keinotekoisesti. POLITIIKKA Mihaela Rosu Lä hd e: Ka le vi So rs a -s ää tiö Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on kasvanut vuosina 2021–2024 neljästä prosentista Vientimallilailla hallitus ajaa palkan korotuskaton kaikille aloille yhä tiukemmin ilman poikkeusmahdolli suuksia. Päätös hillitsee valtioiden itsetuhoista verokilpailua ja kuristaa veroparatiisitaloutta. Työministeri Arto Satonen (kok.) perustelee muutosta joustavuudella, tehokkuudella ja oikeudenmukaisuudella. TEEMU KNUUTTI X:ssä de_26092024_08.indd 8 de_26092024_08.indd 8 17.9.2024 14.32 17.9.2024 14.32. Syy: Apple on saanut laittomia veroetuja ainakin 20 vuoden ajan Irlannissa, joka houkutteli teknologiayhtiöitä maahan olemattomalla verotuksella. EU:n korkein oikeuselin läväytti Applelle kunnon sakot, 13 miljardia euroa. Lakiesitys toisi toteutuessaan yleissitovien työehtosopimusten joustot myös järjestäytymättömien työnantajien ulottuville. Vientimallilailla palkkaerot vienti aloihin eivät voisi koskaan kaventua
Maahanmuuttolinjaukset ovat puolestaan perusuomalaisten pelikirjasta. Palkkamalli myös romuttaisi nykyistä sopimusjärjestelmää, jos valtakunnansovittelijalta sidotaan kädet. Samana päivänä kun Yle-työryhmä esitteli syntynyttä rahoitussopua, kertoi Yle aloittavansa arabianja somalinkieliset uutislähetykset. Hallitus taiteilee löysällä narulla ORPON HALLITUS joutuu taiteilemaan eri tahoille tekemiensä diilien ristiriitaisuuksissa kuin nuorallakävelijä. Sen verran ison jäljen jätti työnantajien sieluun viime sopimuskierroksella tehty kunta-alan palkkaohjelma korotuksineen. Ylen rahoitusta leikataan noin kymmenen prosenttia tämän vuoden noin 594 miljoonan euron määrärahasta. Tämä kävi ilmi viime viikolla julkaistussa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyssä, johon vastanneista lähes 60 prosenttia tyrmäsi hallituksen esityksen kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Ylen mukaan sen määrärahat ovat vuonna 2027 noin 66 miljoonaa euroa pienemmät verrattuna tilanteeseen ilman säästötoimia. Samalla vähenisivät julkisen sektorin keinot kilpailla yksityisen sektorin kanssa osaavasta työvoimasta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LISÄÄ RAKKAUTTA LISÄÄ KYNSIMISTÄ Mielensäpahoittaja Kärttyinen kissa Hyvät palkkakuopan kaivajat, haluatte vientivetoisen palkkamallin lakiin, maksoi mitä maksoi. POLITIIKKA POLITIIKKA Keskisormen mittainen pöyristys YLEN LEIKKAUKSIA pohtiva parlamentaarinen työryhmä istui 11 kuukauden aikana yli 30 kertaa. Valtakunnansovittelijasta ja sovittelulautakunnasta tulisi hyödytön julkisille aloille, kun ne eivät voisi tarjota yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Taas on tehty aikamoinen diili, pohtii Demokraatin väki. Ja kun Orpon hallituksen ohjelma seuraa työnantajien toivelistaa, vientivetoisesta palkkaohjelmasta ei kavereiden kesken sovittuna lipsuta. de_26092024_08.indd 9 de_26092024_08.indd 9 17.9.2024 14.32 17.9.2024 14.32. Sopu saatiin aikaiseksi pari viikkoa sitten. Hallitusohjelman työelämälinjaukset, heikennykset, ovat kokoomuksen ja elinkeinoelämän liki ikiaikaisesta tavoitelistasta. Yle tekee Suomen virallisten kielien lisäksi uutisia myös ukrainaksi, venäjäksi ja englanniksi. Esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi ajoituksen olevan ”Yleltä ihan suora keskisormen osoitus”. Esimerkiksi perussuomalaiset ajoi aiemmin jopa 200 miljoonan euron leikkausta. Viis siitä, että toteutuessaan ohjelma voi jättää monet julkisen sektorin alat, usein naisvaltaiset, sutimaan pysyvästi palkkakuoppaansa. Ilmeisesti vasta nyt diilin kokonaishinta alkaa paljastua myös elinkeinoelämälle. Tässä on pääministeri Orpon turha selittää, että hallitus ”ei halua hillitä hoitajien tai opettajien palkankorotuksia”, kuten hän totesi pääministerin haastattelutunnilla. Ylen mukaan ajoitus oli sat tumaa. Laki tekisi vientialojen palkankorotuksista palkkakaton muille aloille. Hallitusohjelman kaupantekoon kuului, että perussuomalaiset tukee kokoomusta työelämää koskevissa heikennyksissä ja saa siitä vastineeksi ohjelmaan maahanmuuton kiristykset
Kuinka pitkä Tampereen teatterin Taru sormusten herrasta on kestoltaan. Minkä ammattiliiton puheenjohtaja on Jonna Voima. Kuka on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja. 8. Minkä linnun tieteellinen nimi on Falco rusticolus. 4. 3. Kuinka monta yleissitovaa työehtosopimusta Suomessa on. 10. Stora Enson suurin omistaja on valtio sijoitusyhtiönsä Solidiumin kautta. Samaa mieltä ovat metsäyhtiöt, Metsäteollisuus ry ja MTK eli Metsäteollisuuden keskusliitto, anteeksi, siis Maaja metsätalous tuottajain Keskusliitto ja virkamiespuolelta myös maaja metsätalousministeriö. Vain muutaman raakun tähden J os perussuomalaisilta kysyy, Suomessa ei ole pitkään aikaan raakuttu muusta kuin Hukkajoen metsätyömaan raakuista. 6. 7. VUODENAIKA PETTÄÄ AINA de_26092024_10.indd 10 de_26092024_10.indd 10 18.9.2024 9.19 18.9.2024 9.19. Mitä Kamala Harrisin etunimi tarkoittaa. Edellä listatut ovat enemmän tai vähemmän sitä mieltä, että uutta lainsäädäntöä ei tarvita arvokkaiden luontokohteiden turvaamiseksi. 9. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI David O’Brien 10 VIS V 1. Tunnettu amerikkalainen, mutta kuka. Ne katsovat, että raakkutuho oli vain yksittäinen esimerkki metsien ja vesien suojelun puutteista. Niiden tämänhetkisen näkemyksen tulkinta on: mui den syy, riittää, jos viranomaiset valvovat nykyistä lakia vain paremmin. Kuka on eduskunnan tämänhetkinen shakkimestari. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) loo tuk sen kuk kaa 2) Jul ia Nav aln aja ja Vla dimir Kar a-M urz a 3) Kan sal lis oop per an orkes ter i, jos sa työ ske nte lee 111 muu sik koa 4) Art o Sat one n 5) Tun tur iha uka n 6) lau laj a Tay lor Sw ift 7) Noi n 160 8) yli nel jä tun tia 9) Ain o-K ais a Pek onen 10 ) Jyt y ry: n MAAILMAN TILA • Kuka saa raakkupelin mustapekan. Mikä on Suomen suurin orkesteri. Vastakkaista näkökulmaa edustavat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan Suomeen tarvitaan lisää velvoittavaa lainsäädäntöä ja resursseja sen valvontaan. Mielenkiintoista on nähdä, miten vastuullisuuttaan hehkuttavat – jopa välillä hurskasteluun saakka – isot sijoittajat suhtautuvat Hukkajoen työmaalla operoineeseen Stora Ensoon, etenkin, jos se saa tuomion törkeästä luonnonsuojelurikoksesta jollaisena tapausta nyt tutkitaan. Ketkä Venäjän opposition edustajat kävivät syyskuussa vierailulla eduskunnassa. 5
Monet näistä ajankoh taisista aiheista ovat aika monimutkai sia, ja ne vaativat perehtymistä, että pys tyy ymmärtämään, mitä tässä tehdään ja miten ne vaikuttavat työelämään – vaikka tämä paikallisen sopimisen uudistus. Onko tällaisena aikana työntekijöiden tiedontarve lisääntynyt. de_26092024_11.indd 11 de_26092024_11.indd 11 18.9.2024 9.20 18.9.2024 9.20. Ehdottomasti on. Jäsenliittojemme kautta edustamme 400 000 palkansaajaa teol lisuudessa, viennissä ja niitä lähellä ole villa palvelu ja kuljetusaloilla. Ja kun pal kansaajiin kohdentuvia heikennyksiä on useita, erityisen pahaa jälkeä tulee silloin, kun ne osuvat päällekkäin. Yksi mielenkiintoinen tuleva aihe on tulevaisuuden työsuojelu. Onko ollut erikoishaipakkaa, kiitos hallituksen työelämäheikennysten. Heipat työehtosopimukselle Nykytilanteessa on tärkeää tarjota tutkittua tietoa ajankohtaisista aiheista. 11 Demokraatti tää työnantajien kannusteita järjes täytyä. Se on jäsenliittojensa yhteistyö ja vai kuttamisjärjestö. Akut tuli ladatuksi. Mikä on Teollisuuden palkansaajat. Nyt mietimme julkaisuille aiheita, jotka vastaavat näi hin ajankohtaisiin kysymyksiin. Mitkä ovat uusimpia julkaisujanne. Eli kun työ elämä muuttuu, miten se pitäisi ottaa huomioon työsuojelussa, jotta työn te keminen olisi terveellistä ja turvallista myös uusissa olosuhteissa. Keväällä julkaisimme muun muassa sel vityksen työnantajapuolen toiminnasta työmarkkinoiden murroksessa, ja syys kuun ensimmäisellä viikolla ilmestyi selvitys yrityskohtaisista työehtosopi muksista metsäteollisuudessa ja tieto alalla. Olen eniten huolissani siitä, miten käy yleissitovuudelle, kun hallitus heiken Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock MITEN KÄY YLEISSITOVUUDELLE. Miksi juuri se. Meillä voi jatkossa olla yhä suurempi joukko palkansaajia, johon ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Mikä on Teollisuuden palkansaajien silmin katsottuna pahin heikennys. Kesä oli rauhallinen, ja syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Mikä meno, Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri Merja Jutila Roon. Biisoni vetoaa minuun maanläheisenä laumaeläimenä, joka jaksaa painaa eteenpäin eikä luovuta. Ja tarpeen vaa tiessa se menee vaikka aidoista läpi. Meillä on 15 jäsenliit toa kaikista kolmesta palkansaajien kes kusjärjestöstä. Vuodenvaihteessa on tulossa julkaisu henkilöstön hallintoedustuksesta. Sitä käsitellään parhaillaan ja ensi kevään puoliväliriihessä. Työssäni aina reagoidaan siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Voimaeläimesi on biisoni
Matkan varrella poliittisten päättäjien usko ja panostus ovat välillä horjuneet, vaikka vihreää siirtymää ajetaan voimallisesti aina EU-tasolta saakka. Vihreässä/puhtaassa siirtymässä meillä ei ole omaa teknologiaa, mutta mineraaleja löytyy”. Suomi on Euroopan Kongo -ajattelua on myös Euroopan unionissa. ELINKEINOELÄMÄ ON pitkään toiminut vihreän siirtymän veturina. Yritys on pitkälti toiminut lainarahan varassa. Syyskuussa julkaistiin Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin valmistelema EU:n kilpailukyvyn parantamista koskeva raportti. Ilmastonmuutosta ja vihreää siirtymää kyseenalaistava populisti oikeisto on monessa maassa noussut poliittisesti merkittävään asemaan. Tähän saakka ilmastonmuutoksen torjuntaa ajaneet puolueet ovat muuttaneet linjaansa kannatuksensa turvaamiseksi. Pohjois-Ruotsissa puolestaan vuonna 2021 toimintansa aloittanut Northvoltin akkutehdas on ajautunut kassakriisiin. Suomi saa lisäaikaa vihreän siirtymän hankkeidensa jalostusarvon kehittämiseksi. Tämä on nähty monissa vih reään siirtymään liittyvissä hankkeissa. Uskoa tarvitaan, sillä jonkinlaisesta vihreästä hypetyksestä huolimatta ilmasto jatkaa lämpenemistä ja fossiilitalouskin voi edelleen paksusti. analyysi de_26092024_12.indd 12 de_26092024_12.indd 12 18.9.2024 9.49 18.9.2024 9.49. Nyt politiikassa voi tilanne muuttua radikaalisti. Nyt on kummastakin pulaa. Myös Suomi aikanaan kilpaili Northvoltin tehtaan saamisesta meille. Nyt tiedossa olevista suunnitelmista monet – etenkin vetyyn liittyvät – ovat suurelta osin niin sanottua bulkkia eli raaka-ainetuotantoa. Jos edellämainittu näkymä toteutuu, Suomessa vihreä siirtymä merkitsee siirtymistä sellusta muun Euroopan käyttämän vedyn valmistajaksi ja uusia kaivoksia. Jos EU:n iso veturimaa Saksa alkaa vielä tätä laajemmin leikata ilmastonmuutoksen torjunnan toimiaan, voi aikataulu venyä Green dealissä, EU:n kestävän kehityksen ohjelmassa, jonka tavoite on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Vihreä siirtymä hyytyy SUOMI ON EUROOPAN KONGO -AJATTELUA ON MYÖS EUROOPAN UNIONISSA. Siitä huolimatta raadollisesti ja vain Suomen kannalta ajateltuna vihreän siirtymän hengähdystauko voi olla hyväkin asia. Se näkee, että vihreä talous on taloudellisesti kannattavaa ja järkevää. N yt koetellaan uskoa vihreän siirtymän etenemiseen. Siinä Suomi oli mainittu lähinnä vain vihreään siirtymään tarvittavien metallien kaivosmaana. Suomessakin monet suunnitteilla olleet vetytuotannon suurhankkeet ovat jäissä. Vihreä siirtymä tarvitsee rahaa ja poliittista tahtoa. Muun muassa työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi viestikanava X:ssä, että ”Draghin raporttia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että Suomelle on varattu rooli jalostuskeskuksen alkupäästä. Talouden taantuminen ei suosi riskisijoituksia, ja korkojen nousun myötä kallistunut rahan hinta on hyydyttänyt lainamarkkinat. ILMASTOTOIMIEN TARPEELLISUUTTA ei voi kyseenalaistaa, vaikka populistipoliitikot sitä kilvan tekevätkin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Esimerkiksi Saksassa hallitus peruuttelee akkujen tutkimusja kehitystoiminnan rahoituksessa
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Traficom Lähde: Kalevi Sorsa -säätiö Arvostamme suomalaista työtä. Mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin menetettiin yli Mielenterveys perusteisten pitkien sairaus poissaolojen kustannukset ovat kymme nessä vuodessa kasvaneet mel kein puolella miljardilla eurolla eli lähes 90 prosentilla, kun inflaatio huomioidaan. Pelkästään pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kustannukset olivat viime vuonna vähintään miljardi euroa. Luottamus Terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus romahti vuosina 2021–2024. 20 000 henkilötyövuotta. Työvuosiksi muunnettuna kuusi miljoonaa työpäivää vastaa 26 000 henkilötyövuotta Sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin liki 6 miljoonaa työpäivää. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la , lu vu t vu od el ta 20 23 Autojen määrä Suomessa on nyt ennätysmäärä henkilöautoja liikenteessä, 2,8 miljoonaa autoa. ! D EM O G RA A FI eli täyspäiväisesti työskentelevän henkilön vuoden työpanosta. Sairauspoissaolot ovat iso lovi työvoimassa de_26092024_13.indd 13 de_26092024_13.indd 13 17.9.2024 14.04 17.9.2024 14.04. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Mielen terveyden ongelmat ovat yhä useammin sairauspoissa olojen syynä. 13 Demokraatti Sairauspoissa olot tulevat yhteis kunnalle kalliiksi
14 Demokraatti ILMIÖ 14 Demokraatti KOPPI TYÖTTÖMÄSTÄ Työja elinkeinopalvelut siirtyvät pian kuntien vastuulle. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvitus Arja Jokiaho, iStock V uoden vaihtuessa työja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. de_26092024_14.indd 14 de_26092024_14.indd 14 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. Yli neljäntuhannen TE-palveluissa nyt valtion leivissä työskentelevän ammattilaisen työnantaja vaihtuu. Kannustava rahoitusmalli on kunnille porkkana ja piiska. Demokraatti kysyi, mitä uudistuksesta ajatellaan kunnissa, siirtyvän henkilöstön ja asiakkaiden eli työttömien parissa
15 Demokraatti TYÖVOIMAPALVELUT KOULUTUSPALVELUT ELINKEINOPALVELUT 15 Demokraatti KOPPI TYÖTTÖMÄSTÄ SE ON TÄRKEINTÄ, ETTÄ SAADAAN PIDETTYÄ KAIKISTA IHMISISTÄ KIINNI. de_26092024_14.indd 15 de_26092024_14.indd 15 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59
Hän kantaa muutoksen keskellä huolta erityisesti pitkäaikaistyöttömistä, jotka ovat hänen mukaansa jo nyt pahasti paitsiossa. Hän toivoo, että uudistus voisi tuoda Suomessakin lisää hyvää työttömien palveluihin. Kunnissa nähdään, että työllisyys liittyy kuntien elinvoimaan isolla tavalla, ja kunnille on myös tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin. Palvelu menee heidän kohdallaan tavallaan hukkaan, koska iso osa joukosta voi työllistyä myös ilman sitä palvelua. – Kunnilla on ollut iso maksuvastuu pitkittyneestä työttömyydestä, mutta työkalut sen korjaamiseen ovat olleet enemmän TE-toimistoilla. Uudistuksen ytimessä on niin sanottu kannustava rahoitusmalli. PELKÄÄN, ETTÄ PALVELUIHIN VOI TULLA KATKOKSIA, HALUTTIIN SITÄ TAI EI. Että ne ovat oikeasti sille yksittäiselle työnhakijalle sopivia ja auttavat häntä eteenpäin. Kunnissa nähdään nyt myös parempi mahdollisuus vaikuttaa itse elinvoimaansa. de_26092024_14.indd 16 de_26092024_14.indd 16 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Kunnissa uudistukselta ja tulevilta palveluilta odotetaan erilaisia asioita, Kuntaliiton elinvoima ja talous -yksikön kehittämispäällikkö Erja Lindberg summaa. Haapakoski pitää tärkeänä, että jokaisella työllisyysalueella ymmärretään hyvin koko se ekosysteemi, jossa työllistymistä edistetään. Vuoropuhelun myötä löydetään ehkä paremmin myös piilotyöpaikkoja ja voidaan tarjota esimerkiksi osatyökykyisille räätälöidympiä työtehtäviä. – Se on porkkana ja samalla piiska, emmekä tiedä, miten se käytännössä toimii ja onko se kunnille jopa liian ankara. – Henkilöja työnantaja-asiakkaiden palvelut on tärkeää linkittää paremmin yhteen, jotta tiedämme, millaista työvoimaa tarvitaan ja pystymme ennakoimaan sitä koulutuksenkin avulla. Lindberg näkee myös kassat kuntien yhteistyökumppaneina ja huomauttaa, että Tanskassa kassoilla on melko iso rooli työllisyysasioissa. – Se on tärkeintä, että saadaan pidettyä kaikista ihmisistä kiinni – että ketään ei jätetä palveluiden ulkopuolelle. On muistettava myös kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten roolit, hän sanoo. On tärkeää, että heillä on hyvä ote ja ymmärrys uudistuksesta. Ainakin asiakaslähtöisyyttä, lähipalveluita ja entistä parempaa lähidemokratian toteutumista. Kuntaliitolla on uudistuksen keskellä Lindbergin mukaan ennen muuta tiedonjakajan rooli. – On tärkeää, että he tietävät, mitä uudis tus tarkoittaa, kun budjetteja syksyn mittaan tehdään – miksi työllisyyteen kannattaa panostaa. Kuntaliiton Lindberg on samaa mieltä. – Se huolettaa, että meneekö kaikki vaikuttavuuden ehdoilla – että palvellaan vain sitä joukkoa, josta saadaan maksimaalinen hyöty eli niitä, jotka työllistyvät todennäköisimmin. – On tärkeää, että olisi hyvät yhteydet hyvinvointialueelle, jotta on myös sote-puolen asiantuntemus ja palvelut tarjolla työttömille. Kunta hyötyy taloudellisesti silloin, kun kuntalainen työllistyy. Emme tiedä sitäkään, miten tuleva valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vaikuttaa tarkalleen tähän. Seuraamme rahoituspuolen toimivuutta ilman muuta, Lindberg sanoo ja jatkaa: – Mutta näin on, että rahoitusmalli luo myös painetta miettiä erilaisten palvelujen vaikuttavuutta ja tavoitteellisuutta. Yksi keskeinen kohderyhmä ovat päättäjät. Lindbergin mukaan olennaista onkin rakentaa sujuvia polkuja työllistymiseen niille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Hän huomauttaa, että työnhakijoiden palvelujen lisäksi kuntiin tulevat myös työnantajien palvelut. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakosken mielestä olennaista on, että muutokseen on valmistauduttu riittävästi. Kunnissa on tärkeää huomioida ja hyödyntää kaikki palvelut ja osaaminen, joita tarjolla on. Kunnille syntyy nyt uusi valtionosuustehtävä. Työttömyyskassat saavat vuodenvaihteesta alkaen tarjota työllistymistä edistäviä palveluja. TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖSSÄ ollaan odottavalla kannalla
– Kunnat ovat jo lähestyneet siirtyviä henkilöitä, kyselleet toiveita ja on ollut yhteisiä palavereja ja muuta. Koko Suomen TE-toimistojen henkilöstöä tehtävien siirtoa koskevissa yt-neuvotteluissa edustaneet pääluottamusmiehet – Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon Michaël Vanamo ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Sini Horttanainen kertovat, että henkilöstö on sitoutunut siihen, että uudistuksesta tehdään hyvä ja onnistunut. – Viidentoista te-toimiston porukka pirstaloituu 45 työllisyysalueelle, Michaël Vanamo kuvaa. Saman nostaa esiin myös Sini Horttanainen. – Sen eteen tehdään kovasti töitä, että siirtymästä olisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille tai henkilöstölle. Vanamo itse on nyt virkavapaalla Uuden maan te-toimistosta, mutta kun hänen päätoimisen pääluottamusmiehen pestinsä loppuu syksyllä 2026, hän siirtyy Kerava-Sipoon työllisyysalueen palvelukseen. He tietävät, mitä työllisyydenhoito on paikallisesti ja alueellisesti, Vanamo sanoo. de_26092024_14.indd 17 de_26092024_14.indd 17 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. Kuntaliiton Erja Lindberg kertoo, että kunnissa saatiin ennen juhannusta tietää siirtyvien henkilöiden nimet. Järjestämisen tapoja on monia ja työllisyysalueiden sisällä on useita eri toimijoita. – Siirtyvä henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Silti se huolettaa. – Pelkään, että palveluihin voi tulla katkoksia, haluttiin sitä tai ei. Vanamon mukaan 45 alueen sisällä on liki 80 työnantajaa. Ettei esimerkiksi palveluihin tule asiakkaiden työttömyysturvan vaarantavia katkoksia, eikä henkilöstön tarvitsisi muuttaa pitkiä matkoja työn siirtymisen vuoksi, Horttanainen kuvaa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tarkemmin katsoen kuvio on monisyisempi. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ KUNTAPÄÄTTÄJÄT TIETÄVÄT, MIKSI TYÖLLISYYTEEN KANNATTAA PANOSTAA. – Kunnat ovat aika innoissaankin siitä, että voi olla vähän innovatiivisempi ja miettiä, voisiko asioita tehdä toisella tavalla. Työllisyysalueet vastaavat työllisyyspalvelujen hallinnollisesta järjestämisestä. – Se ehkä herättää epävarmuutta ja saa ihmisen hakemaan jotain muuta työtä. Henkilöstö siirtyy valtiolta kunnille. Lokakuun loppuun mennessä tarkentuvat heidän palvelussuhteidensa tiedot. Se on se pahin kauhuskenaario. MILLAISIA HUOLIA uudistukseen liittyy. Jos järjestelmä ei ole käytössä heti vuodenvaihteessa, kukaan ei pääse tekemään työttömyysetuuden saamiseen tarvittavia lausuntoja. Tarkoitus on ollut, että yhdessä mietitään kunkin osaamisen ja toiveiden mukaan, hän sanoo. Vanamon mukaan työntekijät tietävät nyt, mille työllisyysalueelle he sijoittuvat, mutta lopullinen työnantaja on vielä joillakin alueilla kysymysmerkki. Se, missä kukin työskentelee ja millaisissa työtehtävissä, saattaa muuttua. Sini Horttanainen tietää, että kaikki uudis tukseen liittyvät tahot tekevät taatusti kaikkensa, jotta siirtymä on kaikin puolin sujuva. Koko tämän prosessin ajan on pelätty, että tulee tietovuotoa ja asiantuntijuutta katoaa, kun on niin paljon asioita ilmassa, hän sanoo. Kuntaliiton Erja Lindberg vahvistaa, että kaikki paukut todella laitetaan siihen, että kaikki sujuu juohevasti. 17 Demokraatti ERJA LINDBERG näkee TE-palvelujen siirron kunnille ja siellä jo työllisyyspalveluissa työskenteleville mahdollisuutena kehittää palveluja aivan uuteen kuosiin yhdessä te-toimistoista siirtyvien ammattilaisten kanssa
Yhteisvoimin teemme parhaamme, että hommat sujuvat tammikuussa. Valikoimiinsa kassat voivat ottaa työnvälitystä, neuvontaja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja, valmennuksia sekä muita näihin verrattavissa olevia palveluja. Keha-keskuksella (ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämisja hallintokeskus) on iso rooli tietojärjestelmissä, ja siellä on iso panostus tähän. – Nyt valtion puolella on ollut sama palkkausjärjestelmä Hangosta Utsjoelle – samasta tehtävästä sama palkka. Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä laki määrittää, millaisia palveluja työttömyyskassat saavat tarjota. Yhteistyötä on tehty myös A-kassan taustaliittojen kanssa. Kaikkea tätä on kassanjohtaja Sami Aapron mukaan makusteltu, mutta hänen mukaansa A-kassan ”ykkösjuttu” aina kin alkuun ovat erilaiset neuvontaja ohjauspalvelut. – Pystymme hyödyntämään liittojen jo olemassa olevia palveluja. Työntekijät siirtyvät kunta-alan yleisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES) piirin. Ihmisiä mietityttää myös tehtävänkuvan sisältö eli mitä kaikkea asianUUSI RAHOITUSMALLI LUO PAINETTA MIETTIÄ PALVELUJEN VAIKUTTAVUUTTA JA TAVOITTEELLISUUTTA. de_26092024_14.indd 18 de_26092024_14.indd 18 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. Nyt vaikuttaa myös se, minkälaisia nimikkeitä tullaan käyttämään työllisyysalueil la. Se on varmasti suurin etumme. Avoimessa työttömyyskassassa (A-kassa) valmistautuminen uuteen aloitettiin jo yli vuosi sitten, kun hallitusohjelman kirjaus tuli tietoon. Henkilöstö kyselee pääluottamusmies Michaël Vanamolta paljon palkkaukseen liittyvistä asioista. D-ILMIÖ – Kyllä kunnissa on kääritty hihat. Alkuun ei tiedetty, millaisia mahdollisuuksia käytännössä avautuisi, mutta matkan varrella suunnitelmat ovat täsmentyneet ja hioutuvat vielä lisää loppuvuonna. Työllisyysalueiden välillä voi olla eroja palkkauksessa. Meidän ei tarvitse alkaa itse räätälöidä kaikille mahdollisille aloille omia palveluja, Aapro sanoo. 18 Demokraatti Työttömyyskassat työllistymistä tukemaan TYÖTTÖMYYSKASSAT SAAVAT vuoden alusta alkaen tarjota jäsenilleen työllistymistä edistäviä palveluita
– Se on sellainen byrokraattinen mylly, joka tekee työllistymisestä entistäkin kitkaisempaa. Hallituksen leikkaukset osuvat kovaa ja alkavat vasta nyt realisoitua. Sini Horttanaisen mukaan nytkin TE-toimistoissa on ollut hankaluuksia saavuttaa vuonna 2022 voimaan tulleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vaatimuksia. HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS ja julkisen talouden tilanne herättävät myös huolta. Sini Horttanainen ei toimi enää jutun julkaisuhetkellä pääluottamusmiehenä eikä työskentele te-toimistossa vaan on sittemmin siirtynyt töihin JHL:n Lounais-Suomen aluetoimistoon. Ansiosidonnaisen leikkaukset kasvattavat sitä joukkoa, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Joku saattaa tarvita tukea harva se päivä ja jollain on ihan selvä polku. Kun ollaan epäinhimillisellä toimeentulon tasolla, se näkyy ennen pitkään toimintakyvyssä ja kyvyssä keskittyä työnhakuun ja hoitaa omia asioita. Toivoisin tähän sellaista resurssiviisautta, että käytettäisiin niitä niukkenevia resursseja järkevällä tavalla – asiakaslähtöisesti ja räätälöidysti, Erja Lindberg sanoo. tuntija työllisyyspalveluissa tekee sitten tammikuussa 2025. Lakisääteiset tehtävät pitäisi saada tehdyksi – onko siihen riittävästi euroja ja porukkaa. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa keskeisessä roolissa on paitsi työnhakijan omatoiminen työnhaku myös yksilöllinen palvelutarpeen arviointi sekä tiivis työnhaun tuki ja muut palvelut. Työttömien tilanne on muutenkin synkkä. Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Työttömien keskusjärjestössä toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pohtii, ovatko työttömät eri puolilla Suomea jatkossa yhdenvertaisessa asemassa, jos palveluissa kapasiteetti vaihtelee alueittain. 19 Demokraatti A-KASSAN ”YKKÖSJUTTU” AINAKIN ALKUUN OVAT ERILAISET NEUVONTAJA OHJAUSPALVELUT. – Olen huolissani, miten käy, kun resurssit pienenevät ja hajaantuvat pienempiin yksiköihin. de_26092024_14.indd 19 de_26092024_14.indd 19 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. Valtio, kunnat, hyvinvointialueet, kolmas sektori – kaikkialla jaetaan tällä hetkellä niukkuutta, hän kuvaa. Kuntaliitto on toivonut malliin normien purkua isolla kädellä. – Se ei ole ihan tätä päivää, että lailla säädellään, kuinka usein työtöntä haastatellaan. Lindbergin mukaan suurin nyt käsillä olevaa uudistusta koskeva huoli on raha
Kassan työntekijöille uudistus tietää jonkin verran lisää työtä, mutta lisää työvoimaa ei tarvinne palkata. – Odotus on, että kassat tuntevat omat alansa, joten on hyvä, jos sieltä saisi alaan liittyvää koulutusta. MILLAISIN MIELIN Työttömien keskusjärjestössä otetaan uudistus vastaan. Ammattiliitot eivät tiedä jäsentensä työllisyystilanteesta, ellei jäsen siitä itse kerro. – Me tiedämme työttömän jäsenemme ammattiliiton, näemme, missä hän asuu ja tiedämme myös hänen työllisyysalueensa tilanteen. Hehän voivat silloin neuvoa, että katso, millaista palvelua kassassa on ja kehottaa olemaan meihin yhteydessä, Laine maalailee. – Työllisyysalueillahan he näkevät, mihin työttömyyskassaan ihminen kuuluu. Hieman ristiriitaisin, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo. – Tämä varmasti tulee pikkuisen lisäämään sitä yksittäisen palvelutapahtuman viemää aikaa. Laineen mielestä palveluja kehitettäessä on olennaista miettiä, keille tarjotaan mitäkin ja puntaroida, millaista palvelua työttömyyskassan on ylipäätään mielekästä tarjota omana tuotantona. Julkista rahoitusta ei ole luvassa. Se on aliresurssoitua tällä hetkellä. de_26092024_14.indd 20 de_26092024_14.indd 20 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. Kassojen ei tarvitse palveluja tarjota, eikä työttömällä ole velvollisuutta niihin osallistua. Työllisyyspalveluissa on mielestäni yleisestikin se suuri ongelma, että saat samaa asiaa eri luukuilta – esimerkiksi yhtäkkiä kaikkialla tarjotaan cv-palveluita, koska se on muotia, Laine kuvailee. – On aina hyvä, että yritetään tarjota uusia palveluja työttömille. Haapakoski miettii, jakautuvatko työmarkkinat pienempiin kuppikuntiin, jos kassojen ja liittojen työllistymistä edistäviin palveluihin pääsevät käsiksi vain jäsenet. – Emme myöskään ala tehdä tårta på tårtaa. Meillä jäsenten kirjo on melkoinen. Liitot eivät siis voi markkinoida palvelujaan kohdennetusti työttömille jäsenilleen. Millaisia odotuksia kassojen palveluille on. – Postilainen tarvitsee webinaarilta ehkä jotain hieman erilaista kuin vaikkapa Näyttelijäliittoon kuuluva kassajäsen. Tuntuisi aika luontevalta, että kassat voisivat sen tyyppistä koulutusta järjestää työttömille. Näistä pohdinnoista huolimatta suhtautuminen laajeneviin palveluihin on voittopuolisesti positiivinen, hän summaa. Mielellään tätä pitäisi tehdä ainakin yhteistyössä mahdollisimman paljon julkisten palvelujen kanssa, hän toivoo. Joillain aloilla pitää uusia vuosittain joitakin sertifiointeja. – Tämä ei siis mene niin, että alkaisimme pakkosyöttää jäsenillemme palvelua; se ei ole meidän tehtävämme. Aika näyttää, Laine sanoo. VOIMME NEUVOA TYÖTTÖMÄN JÄSENEMME SELLAISIIN PALVELUIHIN, JOISTA ON HÄNELLE HYÖTYÄ. Laine katsoo, että tulevaisuudessa kassojen pitää tehdä yhteistyötä työllisyysalueiden kanssa palvelujen yhteensovittamiseksi. Aapro ja Laine näkevät kassojen roolin julkista palvelua täydentävänä. Se on sitten työvoimaviranomaisten tehtävä hoitaa sitä velvoittavaa osuutta, Sami Aapro kiteyttää. Lakimuutoksen jälkeen kassat saavat vinkata liittojen palveluista. Se kuitenkin hiukan pohdituttaa, että jos siellä on resurssia järjestää koulutusta, työllisyyspalveluapua ja muuta, niin miksei vahvistettaisi julkista palvelua. Voimme neuvoa hänet sellaisiin palveluihin, joista on hänelle hyötyä, Laine sanoo. TYÖTTÖMYYSKASSALAIN muutoksen lähtökohta on, että kassat tarjoavat yksityistä palvelua, joka ei korvaa julkisia työvoimaja yrityspalveluita. Mutta jos me saamme vähänkin nopeutettua muutamankin jäsenemme työllistymistä, se melkein maksaa itsensä takaisin jo siinä. 20 Demokraatti D-ILMIÖ A-KASSAN palvelupäällikkö Elina Laine kertoo, että esimerkiksi Teollisuusliitolla ja Rakennusliitolla on erittäin kattavat työllisyysja urapalvelut, joiden käyttöä kassan palvelut voivat jatkossa tukea
– Esitetty tuloraja on ihan ok, tämä voisi olla se minimi. Pam seuraa EUja Eta-alueen ulkopuolelta saapuvaa työvoimaa sopimusaloillaan, joita ovat matkailuja ravintola-alan lisäksi muun muassa kaupan ala ja kiinteistöala. – Tässä ei arvioida toimeentuloa vaan sitä, onko palkka ylittänyt 1 600 euroa. 21 Demokraatti TULORAJA Tulorajaesitys sorsii suomalaista LOMAUTUSTILANTEISSA ENSIMMÄISENÄ VAARASSA VOIVAT OLLA SUOMALAISET TYÖNTEKIJÄT. Ensimmäisenä vaarassa saattaisivat olla suomalaiset työntekijät. TYÖJA elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan, lakiesityksen esittelijän Ariann Grandellin mukaan ministeriön tarkoituksena ei ole vesittää palkkarajaesityksellä uudelleen työllistymisen aikarajaa (3–6 kk) koskevaa lakiesitystä. Varmon mukaan lakiesitys saattaisi nykyisessä muodossaan luoda kannusteen antaa kantasuomalaisille vähemmän keikkoja kuin EUja Eta-alueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Silloin hyvinkin lyhyt työttömyysjakso johtaa siihen, että kuukausiansiot eivät riitä 1 600 euroon, ja työlupa sitten peruttaisiin, Varmo sanoo. TEMIN GRANDELL vahvistaa, että tulojen pitäisi lakiesityksen mukaan ylittää 1 600 euroa jokaisena kuukautena. Mutta seuraavassa kuussa onkin paljon töitä ja palkka on 1 800 euroa. Vähintään 1 600 euron tulorajan pitäisi täyttyä koko tarkasteluajalla, myös silloin, kun henkilö joutuu vaihtamaan työpaikkaa. Maran aloille onkin tyypillistä keskimääräinen vähimmäistyöaika, jolloin osa-aikai selle työntekijälle luvataan tietty tuntimäärä, joka toteutuu keskimääräisesti vuoden mittaisella ajanjaksolla. Kyse on siis siitä, edellytetäänkö työlupaa uusittaessa 1 600 euron tuloja myös mahdolliselta työttömyysjaksolta. – Kokoaikaisen työntekijän palkka menee meidän aloillamme yli tuon 1 600 euron rajan, mutta jos työnantajat haluaisivat työntekijöitä EU/Eta-alueen ulkopuolelta osa-aikaiseen työhön, se ei ole mahdollista, Kllokoqi-Bublaku sanoo. Työperäisen oleskeluluvan palkkaraja voi johtaa suomalaisen työntekijän aseman heikkenemiseen. Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Egëzona Kllokoqi-Bublaku pitää hallituksen esittämää 1 600 euron kuukausittaista tulorajaa sinänsä hyvänä mutta katsoo sen soveltuvan lähinnä kokoaikaiseen työhön. Työluvan perumisen uhka saattaisi vaikuttaa myös siihen, keitä ravintolat päättävät hankalissa taloustilanteissa lomauttaa. Matkailuja ravintolapalvelualan työnantajien Maran työmarkkinajohtaja Olli Varmo on huomannut lakiesityksessä saman puutteen. VARMON MUKAAN matkailuja ravintola-alan kysyntä on voimakkaan painottunutta sesongin, viikon ja jopa vuorokaudenajan mukaan. – Nyt kun esimerkiksi tulee tämä kolmen kuukauden sääntö, näyttää vahvasti siltä, että tulorajaesitystä ei huomioida. – Jos joudutaan rekrytoimaan kolmansista maista, joudutaan antamaan korkeampi palkka samoilla tunneilla, kun työtuntien määrä on rajallinen. – Olemme käsityksessä, että näitä lakeja ei ole yhteensovitettu. de_26092024_21.indd 21 de_26092024_21.indd 21 18.9.2024 8.56 18.9.2024 8.56. Työperusteisen oleskeluluvan toimeentuloedellytys on nykyisin ollut käytännössä 1 400 euron tuntumassa. – Se saattaa johtaa siihen, että jonakin kuukautena on ollut vähemmän töitä esimerkiksi kysynnästä johtuen ja palkka on 1 400 euroa. Jos on tilanne, että ollaan hyvin lähellä työluvan edellyttämää tulorajaa ja sitten työntekijä jää työttömäksi, niin huomioidaanko työttömyystukia lainkaan. – Työnantajan pitää nykyisin vakuuttaa, että tarjottu työ täyttää toimeentuloedellytyksen eli ylittää 1 600 euroa jokaisena kuukautena, Grandell sanoo. Mutta jos työehtosopimuksissa palkka on parempi, sitten pitää mennä palkkataulukon mukaan. Teksti Simo Alastalo D emokraatti pyysi eduskunnan käsittelyssä olevaan tulorajaesitykseen kommentteja Palvelualojen ammattiliitosta (Pam), Matkailuja ravintola-alan työnantajajärjestö Marasta sekä esityksen valmistelleelta työja elinkeinoministeriöltä (Tem). Hallitus muuttaa Kllokoqi-Bublakun mukaan ulkomaalaislakia paloissa ja unohtaa miten muutokset vaikuttavat toisiinsa. Palkka pitäisi huomioida kuukautta pidemmällä ajanjaksolla, Varmo sanoo. Eli tulorajan pitäisi täyttyä silloinkin, kun ihminen on sallitulla kolmen kuukauden työttömyysjaksolla. Tämä luo pohjan reilulle palkkaukselle. Työttömyystukea ei lasketa tulorajaan mukaan, mutta työttömyys voisi olla hyväksyttävä syy, ettei palkkaa ole kertynyt. Käsitykseni mukaan ei
22 Demokraatti Hei hei Paikallisen sopimisen uudistus voi nopeasti syödä yleissitovuuden monelta alalta ja viedä pohjan sopimuksilta. YLEIS SITOVUUS 22 Demokraatti YLEISSITOVUUS Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs Kuva iStock de_26092024_22.indd 22 de_26092024_22.indd 22 18.9.2024 9.50 18.9.2024 9.50
Hän muistuttaa, että yleissitovuuslautakunta tarkastelee yleissitovuutta, kun tessit tehdään. Se, että ilman luottamusmiestä tehdyt sopimukset pitää lähettää aluehallintovirastoon tarkistettavaksi on Palosen mielestä ”ihan vitsi”. PALONEN TOTEAA, että rakennusalalla on paljon lähetettyjä työntekijöitä Euroo pan unionin alueelta ulkomaisten yritysten palveluksessa. – Meillä on ensi vuoden tes-katko helmikuun lopussa. Silloin siellä ei ole pohjaa lainkaan, Palonen uskoo. 23 Demokraatti de_26092024_22.indd 23 de_26092024_22.indd 23 18.9.2024 9.51 18.9.2024 9.51. Yleissitovuus saatetaan myös riitauttaa. Palonen näkee, että heikennystä tulisi palkkaan, lomapalkkaan, pekkasiin ja arkipyhäkorvauksiin. RISKI ON, ETTÄ MAKSIMI JOUSTOT PAKOTTAMALLA KÄYTTÖÖN, JA SEURAAVA VAIHE ON YLEIS SITOVUUDEN MURENEMINEN. – Heillä on muitakin syitä järjestäytyä, kuten elinkeinopoliittisista syistä esimerkiksi urakkasopimusasiat, neuvonta ja lakipalvelut. Me emme niihin pääse käsiksi, kun lähetetyissä työntekijöissä ei ole juurikaan meidän jäseniämme. – Siinä herää kysymys, mikä on heidän motivaationsa tehdä tai jatkaa liityntäsopimuksia. Esimerkiksi rakennusalalla kaikki tessit ovat tällä hetkellä yleissitovia. PALONEN EI ole varma siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen muodostaisi kannustimen ”kotimaisille perinteisille toimijoille” jättää järjestäytymättä. Hän povaa ongelmia, kun paikallinen sopiminen vapautuu. – Ensisijainen riski on, että maksimijoustot otetaan käyttöön käytännössä pakottamalla, ja seuraava vaihe on yleissitovuuden mureneminen. Sen katsotaan murentavan työehtosopimusten yleissitovuutta ja kannustavan työnantajia jättämään järjestäytymättä. MITÄ SITTEN tarkoittaa jonkin alan työntekijän kannalta se, jos yleissitovuus murtuisi. Palonen pitää realistisena uhkana, että paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin voi johtaa siihen, että näiltä aloilta yleissitovuus katoaa jopa vuodessa parissa. Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kertoo, että talonrakennusalalla ja maalausalalla yleissitovuus on jo muutoinkin tiukassa. – Silloin työehtosopimuksen minimipalkat ja muut työehdot putoavat tietenkin lakitasoiseksi yrityksillä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Rakennusliitto on tehnyt pienten ja keskisuurten suomalaisten yritysten kanssa paljon yrityskohtaisia tessejä, niin sanottuja liityntäsopimuksia. Tätä kautta etenkin talonrakennuspuolella on pidetty yleissitovuutta yllä. – Ei niitä kukaan siellä pysty katsomaan tai valvomaan. 23 Demokraatti H allituksen esitys paikallisesta sopimisesta on herättänyt työntekijäpuolella kovaa kritiikkiä. – Nämä eivät ole järjestäytyneet liittoon ja voivat sitten työnantajan suosiollisella ohjauksella valita luottamusvaltuutetun ja tehdä paikallisia sopimuksia. Liityntäsopimuksia tehdään työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten kanssa, mutta näissä yrityksissä työskentelevät lasketaan yleissitovuutta tarkasteltaessa järjestäytyneiksi työntekijöiksi. Odotettavissa on, että tätä kautta yritykset tekevät kaikki työehtosopimuksen sallimat maksimijoustot työsopimuksen syntymisen ehdoksi
Jos työehtosopimusta ei ole, vähimmäisvaihtoehdoksi jää Kelan sairauspäiväraha, jonka omavastuuaika kestää sairastumispäivän ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Elintarviketyöläisten liitto vastustaa lain purkamista. TYÖSOPIMUSLAIN PERUSTELUISSA puhutaan yleissitovuuden edellyttävän, että järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on noin puolet alan työntekijöistä. – Työsopimuslaki takaa oikeuden jäädä pakottavasta syystä kotiin hoitamaan perheenjäsentä, mutta työehtosopimuksen myötä lapsen sairaudesta maksetaan ainakin muutamalta päivältä palkkaa. – Me esitimme, että yleissitovuuden voisi lukita esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi ja katsoa, mitä tapahtuu, kun paikallinen sopiminen vapautuu. – Meillä on huoli siitä, että viekö tämä yrityksiltä loputkin halut järjestäytyä ja sitä myötä sopimukselta yleissitovuuden, joka puolestaan avaa käytännössä täysin rahtipuolen pitkien alihankintaketjujen työehdot, Kokko sanoo. ALKAVALLA TYÖMARKKINAKIERROKSELLA työntekijäpäädyssä pohditaan, pitäisikö paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ajaa alas, kun ne levittäytyvät uhkakuvia muodostaen myös järjestäytymättömään kenttään. Mutta eipä käy, eli onko yleissitovuuden murtaminen sittenkin tarkoitus. – Mutta siltähän tämä näyttää, että se menee, oli se tarkoitus tai ei. Rantamaan mukaan palkansaajapuolella ei tiedetä, paljonko työnantajajärjestö Elintarviketeollisuusliitossa on jäsenyrityksiä, mikä yritysten työntekijöiden osuus on alan kokonaistyövoimasta tai paljonko alalta on lähtenyt työ voimaa. RAKENNUSALAN JA leipomoalan lisäksi yleissitovuus on ollut työnantajien järjestäytymisasteen vuoksi vaakalaudalla ainakin Autoja kuljetusalan kuorma-auto-sopimuksessa. YLEISSITOVUUS de_26092024_22.indd 24 de_26092024_22.indd 24 18.9.2024 9.51 18.9.2024 9.51. – Vahvistuslautakunta on halunnut siihen jo kaksi kertaa lisäselvityksiä, että miksi sen pitäisi olla yleissitova, Rantamaa sanoo. Palonen kysyy myös, kilpailevatko yritykset itsensä ja toisensa hengiltä, kun rajat ovat auki ja työvoima liikkuu vapaasti. AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan sopimusta on syynätty useampaan otteeseen yleissitovuuslautakunnassa. Työtuomioistuimen ratkaisuissa tästä on menty hieman alaspäin ja yhdenlaisena rajana on pidetty 40 prosenttia. 24 Demokraatti – Esimerkiksi vuosilomalain mukainen lomapalkka on 11,5 prosenttia ja meillä se on 18,5. Kyse on siis pääosin mikroyrityksistä. LEIPOMOALAN YRITYKSISTÄ 80 prosenttia työllistää neljä ihmistä tai vähemmän. Työehtosopimuksen varassa ovat muun muassa vuorolisät, korvausvapaat, palvelusvuosilisät, pekkaset ja sairausajan palkka, jota maksetaan tessin mukaan riittävän pitkän työsuhteen jälkeen kahdeksan viikkoa. Nykymallissa työlainsäädännön ”puolipakottavista” säännöksistä saa poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Kun alihankintaketjut voivat olla kuljetuksissa pitkiä, siitä tulee täysi viidakko, mikä tulee työntekijöille täytenä yllätyksenä. – Työehdot ovat voimassa vain järjestäytyneissä yrityksissä. Palosen mukaan tämä pohdinta on käynnissä Rakennusliitossakin. – Jos työehtosopimus lähtee, ihmiset menevät siellä puhtaasti työlainsäädännön piiriin. Hallituksen lakiesitys paikallisen sopimisen laajentamisesta antaa yleisesti sopimuksettomaan kenttään vapauden sopia toisin myös työlainsäädäntöön kirjatuista poikkeuspykälistä kuten työajasta, sunnuntaikorvauksista, lomautuksista tai ensimmäisen sairauspäivän palkasta. Siitä voi jo vetää johtopäätöksiä. Rantamaa huomauttaa, että vanhaa leipomotyölakia on purettu juuri sen vuoksi, että työehtosopimukset ovat suojanneet työntekijöitä. ILMAN LUOTTAMUSMIESTÄ TEHTYJEN SOPIMUSTEN TARKASTAMINEN ALUEHALLINTO VIRASTOSSA ON ”IHAN VITSI”. Sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa Suomen elintarviketyöläisten liitosta toteaa, että leipomotyöehtosopimus on ollut yleissitovuuden rajoilla jo kahden viimeisen työmarkkinakierroksen aikana. – Se ei ole poissuljettua, että joudumme pohtimaan varsinkin joidenkin työaikaratkaisujen poistamista tesseistä. Neuvotteleva virkamies Jarno Virtanen sosiaalija terveysministeriöstä toteaa, että yleissitovuuden vahvistamislautakunta pyytää työmarkkinakierrosten jälkeen epäselvissä tapauksissa muutamia lisäselvityksiä, joiden perusteella lautakunta ratkaisee yleissitovuuden. Hallituksen paikallista sopimista koskeva lakiesitys ei Kokon mukaan yleissitovuuden säilymistä edistä. maaliskuuta 2025. Hallitus on aikeissa esittää, että leipomotyölaki kumottaisiin 1. Laki on taannut muun muassa tuplapalkat yötöistä. Näiden ihmisten mahdollisuus turvata oikeutensa on aika paljon heikompi, kun se yksittäinen yrittäjäkään ei välttämättä lainsäädäntöä tunne. Palonen toteaa, että hallitus on koko ajan vakuuttanut, että yleissitovuuteen ei olisi tarkoitus puuttua. Lain perusteluissa puhutaan liitännäisperusteista, joiksi voidaan laskea muun muassa alan sopimushistoria ja yleissitovuuden tavoite eli vähimmäistyöehtojen turvaaminen
5 km walking, 5 km running and now gym. Sellainen oli esimerkiksi nyt jo konkurssiin ajautuneen Compensate-säätiön hallituksen puheenjohtajan Niklas Kaskealan syyskuun alussa julkaisema Instagram-päivitys. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Siinä missä Marin on talousasioissa kääntynyt toimimaan, kuten aiemmin halveksumansa veroja välttelevät yritysjohtajat, on hän osoittanut solidaarisuutensa sodan äärellä olevan samaa sorttia kuin syvästi inhoamillaan perussuomalaisilla. Ruskeista ei niin väliä. Tai oikeastaan, eihän Marin ole ollut hiljaa. VÄLIÄ ON LÄHINNÄ VALKOISILLA UHREILLA. MARININ TOTAALINEN välinpitämättömyys Israelin toteuttaman kansanmurhan äärellä aiheuttaisi kenties vähemmän järkytystä, ellei hän olisi brändännyt itseään kansainvälisesti Ukrainan sodalla ja ukrainalaisten hädällä. Miksi puhua murhatuista sairaalasänkyihin maatuvista keskosvauvoista, kun voi esitellä juuri laitettuja kynsiään! Miksi sanoa sanaakaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Israelille langettamista vaatimuksista lopettaa sortotoimet, kun voi ladata someen selfien, joka kertoo entisen pääministerin nauttivan elämästään luksusolosuhteissa Helsingissä/Münchenissä/Pariisissa/Amalfin rannikolla. Mutta olikin toisin. ERITYISEN SUURTA pettymystä Marin on aiheuttanut kuluneen vuoden aikana Palestiina-aktivisteissa, jotka ovat yksi toisensa jälkeen pettyneet karvaasti hänen hiljaisuuteensa Israelin Gazassa toteuttaman kansanmurhan äärellä. ”Odottakaas, kun joku laskee Sanna Marinin lomareissujen lentokilometrien päästöt ja vertaa niitä hänen puheisiinsa ilmastonmuutoksesta”, Kaskeala kirjoitti. Siinä hän viittasi uutisiin verosuunnittelusta, jollaista Marin kymmenen vuotta sitten SDP:n varapuheenjohtajana kutsui ”yhteiskunnan syöväksi”, mutta jota tämä nyt harjoittaa omassa yhtiössään itse. Love it. Lause on aiheuttanut keskustelukumppaneissani erityisesti yhdenlaisia reaktioita: spontaaneja kyllä-huutoja. Väliä on lähinnä valkoisilla uhreilla. 25 Demokraatti E n ole eläissäni pettynyt poliitikkoon, kuten olen pettynyt Sanna Mariniin. Entiseen pääministeriin kohdistuvia pettymyksen purkauksia on näkynyt viime aikoina yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa, jossa on avattu Marinin aiemmin edustamien arvojen ja nykyisten tekojen välistä ristiriitaa. Siksi moni kuvitteli ja toivoi, että häntä koskettaisi myös 2000-luvun hirvittävin ihmisen aiheuttama humanitaarinen katastrofi – sota Gazassa. Kun Israel on pommittanut kansainvälisen oikeuden vastaisesti sairaaloita, kouluja ja pakolaisten telttoja ja tappanut massoittain niin siviilejä kuin avustustyöntekijöitä ja toimittajia, Marin on kerta toisensa jälkeen keskittynyt kohdistamaan miljoonan seuraajansa katseen itseensä. Lovely weekend to everyone! Pettymysten päättäjä Sanna Marin toimii niin räikeässä ristiriidassa aiemmin julistamiensa arvojen kanssa, että se niputtaa hänet jo samaan joukkoon perussuomalaisten kanssa. Tuo lause on päässyt suustani kuluneen vuoden aikana lukuisia kertoja ja noussut yhdeksi yleisimmistä käymistäni keskustelunaiheista. D-kolumni de_26092024_25.indd 25 de_26092024_25.indd 25 16.9.2024 10.21 16.9.2024 10.21
Olisi järkevää hallitukselta miettiä, pitäisikö hoitotakuun murskaaminen perua ja satsata Kela-korvauksiin tarkoitettua rahaa hoitotakuun romuttamisesta luopumiseen, Kiuru sanoo. – Hoitotakuu on osoittautunut äärettömän hyväksi toimeksi. Kiuru näkee hyvinvointialueiden talousvaikeudet hallituksen aiheuttamiksi. – On osoittautumassa, että hallitus rikkoo omaa hallitusohjelmaansa tässä suhteessa. Kiuru sanoo, että tämä kirjaus ei näytä koskevan lainkaan ministeri Grahn-Laasosen tonttia ja viittaa tässä yhteydessä Kela-korvausten ohella myös tehtyihin isoihin sosiaaliturvan muutoksiin. – Samaan aikaan hallitus näyttää itse huonoa esimerkkiä kanavoimalla 500 miljoonaa euroa toimeen, joka on osoittautunut jo nyt täysin toimimattomaksi. Krista Kiuru, kansanedustaja (sd.) ja sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja, pitää hallituksen Kela-satsauksia tehottomana hoitojonojen purkuun. Vahvistaisimme julkista terveydenhuoltoa tällä potilla mieluummin kuin käyttäisimme rahan hoitojonojen purkamiseen toimella, joka ei ole vaikuttava. Se kertoo siitä, että aika kalliiksi on tällainen satsaus tulossa, Kiuru sanoo. Lisäksi tekeillä on kokonaan uusi Kela-korvausmalli. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock H allitus puskee härkäpäisesti Kela-korvauksien korotusta läpi, vaikka Kelan mukaan yksityislääkärikäynnit eivät ole lisääntyneet merkittävästi. – Se näkyy siinä, että on saatu vain 13 000 ihmiselle luotua kiinnostus mennä yksityiseen hoitoon hakemaan apua. Hallitus laskee säästävänsä hoitotakuun muuttamisella kolmeen kuukauteen 121 miljoonaa euroa. Opposition viesti on toinen. – Nyt kahdeksan kuukauden kokemuksen jälkeen voi sanoa, että hoitojonojen purku tällä toimella ei ole kustannustehokasta ja järkevää. SDP ON esittänyt, että rahat kohdistettaisiin julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen, koska hyvinvointialueet ovat isoissa talousvaikeuksissa. Kiuru kokee hallituksen johtokaksikon käyneen hyvinvointialueiden kimppuun todella ärhäkkäästi arvostellen ja syytellen huonosta taloudenpidosta ja sote-menojen paisumisesta. Hän pitää Kela-korvauksien nostamista ideologisena. Kiurun mielestä hallituksen arvovalinnoista kertoo myös hoitotakuun ”romuttaminen”. Hallitus on varannut noin puoli miljardia yksityislääkärien Kela-korvauksiin kuluvalle vaalikaudelle. Hallituksesta on syytetty edellistä hallitusta epäonnistuneesta sote-mallista, ja hallituksen suunnasta todetaan toistuvasti myös, että alueille ohjataan säästöistä huolimatta lisää rahaa. Hän uskoo, että rahaa valuu hintoihin ja yksityisille lääkärijäteille ja päätökset olisi peruttava. – Näyttää siltä, että vaikutusarvioinnista viis, kun on kysymys kokoomuksen ideologisesta halusta tukea suurituloisten lääkärissä käyntiä merkittävästi korkeammalla rahoitustasolla. KRISTA KIURU ryöpyttää myös, että hallitusohjelmassa on korostettu, että päätöksiä tehdään vaikutusarvioiden pohjalta. KELA-KORVAUS de_26092024_26.indd 26 de_26092024_26.indd 26 17.9.2024 16.04 17.9.2024 16.04. Tämä on johtamassa siihen, että ihmisten hoitoon ja palveluihin pääsy voi vaikeutua. 26 Demokraatti Hukkasatsaus HOITOJONOJEN PURKU KELA-KORVAUKSIA NOSTAMALLA EI OLE JÄRKEVÄÄ TAI KUSTANNUSTEHOKAS TA. Krista Kiuru sanoo Kela-korvausten nostoa ideologiseksi, kalliiksi ja vääräksi päätökseksi. – Hallituksen megasuuret sote-leikkaukset ovat johtamassa nyt siihen, että alueet tekevät todella kiireessä vaikeita leikkauspäätöksiä hallituksen painostuksesta
Ruotsissa on vuosikymmenet ollut suomenkielinen uutistoimitus. Ylen tehtävä ja vahvuus on, että se ottaa erilaisia yleisöjä huomioon. YLEISRADIO ON meneillään olevan digimuutoksen keskelläkin selvä menestyjä. Sen taustalla on Euroopan komission oikeusvaltioraporttien osoittama trendi, jossa media nähdään joissakin EU:n jäsenvaltioissa pikemminkin hallituksen työkaluna kuin vallankäytön valvojana. Onko Ylellä ollut pakollista vai ei-pakollista henkilökoulutusta. Ylellä on muun muassa ruotsin-, ukrainanenglanninja venäjänkieliset uutiset. TARVITSEMME SUOMESSA ja kaikissa EU:n jäsenmaissa poliittisista suhdanteista riippumatonta tiedonvälitystä. Yhdysvalloissa julkisen palvelun yhtiöillä on ei-englanninkielisiä lähetyksiä. On surullista katsoa, miten Ylen kimppuun käydään toissijaisin perustein. Viimeisin huutomyrsky saatiin aikaan Ylen päätöksestä julkaista uutisia somalian ja arabian kielillä. Digimuutoksesta kertoo hyvin se, että tärkeimpänä uutislähteenä suomalaiset pitävät Ylen verkkouutisia. 27 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT Y leisradiolain uusimisesta ja Ylen rahoituksesta saavutettiin sopu, jonka seurauksena Ylen rahoitusta leikataan kolmen seuraavan vuoden aika na jopa 132 miljoonalla eurolla. de_26092024_27.indd 27 de_26092024_27.indd 27 17.9.2024 16.07 17.9.2024 16.07. Myös riippumattomuuden osalta Yle saa hyvät arvioinnit; vain 12 prosenttia vastaajista epäili Ylen riippumattomuutta. EMFA:n ytimessä on ajatus siitä, että koko yleisradioiden toimintakehikko – päätöksenteko, rahoitus, valvonta ja hallinto – tulee rakentaa siten, että kaikki sen osat vahvistavat toiminnan riippumattomuutta. Määrä on tuntuva ja heikentää vapaata tiedonvälitystä aikana, jolloin se on entistä tärkeämmässä roolissa demokratian suojaamisessa. Kielivähemmistöjen palvelu omalla äidin kielellä on sivistysmaiden perinne. Onneksi on YLE PUOLUSTETAAN VAPAATA TIEDONVÄLITYSTÄ AHDASKATSEISUUTTA VASTAAN. Tähän tähtää myös Euroopan parlamentin hyväksymä medianvapaussäädös EMFA. Alkuvuodesta tehdyn tutkimuksen mukaan 84 prosenttia vastaajista pitää Ylen uutisia luotettavina ja 53 prosenttia Yleä Suomen ykkösuutistoimijana. Kaikilla työpaikoilla on henkilöstökoulutusta. Siksi EU vaatii tässä tuoreessa asetuksessa jäsenvaltioilta erityistoimia julkisen palvelun median riippumattomuuden turvaamiseksi. Eikä kaikki ulkopuolisten henkilöstökoulutuksessa esittämä muutu organisaation toimintaohjeiksi. Puolustetaan siis demokratiaamme ja siihen kuuluvaa vapaata tiedonvälitystä vallitsevaa ahdaskatseisuutta vastaan. Ajankohtaisohjelmissa Yle on ehdoton ykkönen. Elokuussa tehdyssä katsojatutkimuksessa 20 katsotuimman ajankohtais ohjelman listalle ylsi vain yksi Ylen ulkopuolinen ohjelma. Miksei somalinkielisistä uutisista saisi kertoa samaan aikaan, kun Yleä koskeva rahoitussopimus syntyi. Se edesauttaa kotoutumista ja uuden kotimaan asioiden ymmärrystä
de_26092024_28.indd 29 de_26092024_28.indd 29 17.9.2024 16.37 17.9.2024 16.37. Muiden muassa entinen pääministeri ja nykyinen varapääministeri Micheál Martin on todennut, että Irlannin on tarpeen vahvistaa puolustuskykyään, mutta Natoon liittyminen ei ole ajankohtaista. Maan perustuslaki rajoittaa Irlannin sotilaallista liittoutumista. Tämä sisältää muun muassa osallistumisen kansainvälisiin ohjelmiin, joiden tarkoituksena on parantaa merenalaisten infrastruktuurien valvontaa ja suojelua. Irlanti pyysi jo viime vuonna pääsyä tarkkailijaksi eurooppalaiseen puolustushankkeeseen, PRY:hyn (Pysyvä rakenteellinen yhteistyö) jossa kehitetään strategioita merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen turvallisuuden hallitsemiseksi. JUURI ENNEN kuin Vladimir Putin aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmisyvälle juurtunut maan poliittiseen ja oikeudelliseen järjestelmään. Teksti ja kuvat Mika Horelli I rlannille on vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan myötä tullut kiire ryhtyä huomattavasti aikai sempaa tehokkaammin varautumaan venäläisten toimintaan maan aluevesien tuntumassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Irlanti ei osallistu sotilasliittoihin eikä salli vieraan vallan sotilaallista toimintaa maaperällään, ellei kyseessä ole YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttama operaatio. Muodollisesta puolueettomuudestaan huolimatta Irlanti on kuitenkin jo nyt aloittanut yhteistyön paitsi EU:n, myös Naton kanssa parantaakseen valmiukNATOSSA MERI-INFRASTRUKTUURIN SUOJELU NIIN ATLANTILLA KUIN ITÄMERELLÄKIN NÄHDÄÄN NYT ERITYISEN TÄRKEÄNÄ. Keskeinen syy on se, että tärkeimmät Euroopan ja Yhdysvaltain väliset merenalaiset tietoliikennekaapelit kulkevat Irlannin lounaisrannikon edestä. Ne kuljettavat valtaosan maailman tietoliikenteestä ja esimerkiksi reaaliaikaiset tiedot pankkien välisistä taloudellisista transaktioista. Perustuslaissa ei ole suoraan kirjattuna Irlannin puolueettomuutta, mutta se on siaan suojella Pohjois-Atlantin merikaapeleita. Dublinin hallituslähteiden mukaan Irlannin on tarkoitus liittyä täysjäseneksi tarkkailujakson päätyttyä, mutta tämä saattaa edellyttää maan perustuslain muutosta. Maassa pohditaan nyt aikaisempaa avoimemmin, olisiko Irlannin puolueettomuuspolitiikkaa syytä päivittää vastaamaan nykyisiä turvallisuushaasteita. 29 Demokraatti Länsimaiden tärkein tietoliikennereitti on uhattuna Irlannin rannikolla – maa joutuu pohtimaan puolueettomuuttaan. Käytännössä maan puolueettomuus rajoittaa Irlannin mahdollisuuksia liittyä sotilasliittoihin, kuten Natoon, ilman merkittäviä perustuslaillisia muutoksia tai kansanäänestystä. Venäjän aggressiivisten toimien ja yleisen Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemisen myötä keskustelu Irlannin puolueettomuudesta on lisääntynyt. Irlannin puolueettomuus on ollut keskeinen osa maan ulkopolitiikkaa sen itsenäistymisestä lähtien. Tietoliikennekaapelien ympäristöä seurataan yhä enemmän vedenlaisilla drooneilla, jotka välittävät ajantasaista tietoa muun muassa kaapeleita lähestyvistä vieraista aluksista. IRLANNIN HALLITUS on toistaiseksi sulkenut pois mahdollisuuden liittyä täysjäseneksi Natoon. On myös suunniteltu, että Irlanti voisi jatkossa toimia entistä tiiviimmin yhteistyössä Naton kanssa, mikä vahvistaisi maan valmiuksia vastata mahdollisiin uhkiin
Droonit vaihtavat tietoa paitsi tukialusten kanssa, myös keskenään. Robotit keräävät koko ajan dataa jopa kymmenien tuhansien neliökilometrien merialueilta, rakentavat tekoälyn avulla eri lähteistä kerätystä tiedosta kokonaiskuvaa, joka välittyy reaaliaikaisesti tukialuksille. Droonit voivat partioida pitkiä aiko ja ja saavuttaa paikkoja, jotka olivat aiemmin miehitetyille aluksille saavuttamattomissa. Venäläisten laivojen epäilyttävää liikettä oli havaittu tietoliikennekaapeleiden yläpuolella, mikä aiheutti spekulaatioita sabotaasista tai muusta tahallisesta häirinnästä. 30 Demokraatti TURVALLISUUS Robotiikan rooli kasvaa VAIKKA IRLANTI ei kuulukaan Natoon, se pääsee jo nyt hyötymään Naton uusim masta teknologiasta meri alueillaan. de_26092024_28.indd 30 de_26092024_28.indd 30 17.9.2024 16.37 17.9.2024 16.37. Näin ne voivat toimia koordinoidusti. Venäläisten osuutta ei kuitenkaan ole kyetty pitävästi todis tamaan. Näin vihollisen on yhä vaikeampaa toimia salassa, ja kun epäilyttävää toimintaa havaitaan, kaapelien ja putkien suojaamiseksi voidaan lähettää aikaisempaa nopeammin varsinaisia sota-aluksia. Latauduttuaan ne myös lähtevät automaattisesti uudelleen liikkeelle. Natossa meri-infrastruktuurien suojelu niin Atlantilla Irlannin rannikon tuntumassa kuin esimerkiksi Itämerellä nähdään tällä hetkellä erityisen tärkeänä. Drooniteknologiaan liittyy myös pitkälle kehitetty plug and play -automatiikka, joka ohjaa droonit automaattisesti palaamaan tukialukselle latautumaan. Näillä tekniikoilla voitiin havaita sukellusveneitä tai muita vedenalaisia aluksia, mutta ne eivät olleet optimoituja siviili-infrastruktuurin, kuten viestintäkaapeleiden tai putkilinjojen, suojaamiseen. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Jos esimerkiksi ilmassa liikkuva lennokki on havainnut jotakin epäilyttävää tietyllä merialueella, se voi automaattisesti välittää tiedon tästä pinnan alla kulkevalle robottialukselle, jonka kyky havainnoida vedenalaisia kohteita on tehokkaampi. kuun lopulla 2022, Venäjä kertoi suunnittelevansa helmikuun alkuun laivastoharjoituksia ja ohjustestejä Irlannin talousvyöhykkeellä (EEZ), noin 240 kilometriä Irlannin lounaisrannikolta. Uusi teknologia tekee sotalaivoista satojen lentävien, vedenalaisten ja pinnassa liikkuvien droonien tukialuksia. Diplomaattisten protestien jälkeen Venäjä suostui siirtämään harjoitukset kauemmaksi Irlannin talousvyöhykkeeltä ”hyvän tahdon eleenä”. Ennakkovaroitus epäillystä Venäjän toiminnasta merikaapelien sabotoimiseksi saatiin kuukautta ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainaa vastaan, kun vedenalainen tietoliikennekaapeli Huippuvuorten ja Norjan välillä vaurioitui tammikuussa 2022. KESKEINEN OSA MERI-INFRAN VALVONTAA PERUSTUU LENTÄVIIN JA VEDEN ALLA LIIKKUVIIN DROONEIHIN. Se, että Venäjän ilmoittama alkuperäinen harjoitusalue sijaitsi suoraan Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain yhdistävien tärkeimpien merikaapelien päällä, nosti kuitenkin pintaan vakavan epäilyksen siitä, että Venäjä oli todellisuudessa harjoittelemassa meren pohjassa kulkevien tietoliikennekaapelien vahingoittamista. NOPEASTI KEHITTYNEEN robotiikan ja tekoälyn takia tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Norjan viranomaiset totesivat, että vaurion taustalla oli ”ihmisen toiminta”. Aikaisemmin valvonnasta huolehtivat pääasiassa pinta-aluksissa, sukellusveneissä ja lentokoneissa toimivat miehistöt muun muassa tutkien, akustisten sensorien ja kaikuluotainten avulla
Informaatiopuolustus on nykyisessä mittakaavassaan uusi asia, johon liittyviä rakenteita vasta mietitään. Nyt informaatiopuolustuksen pohjaksi tarvitaan valtiolta selkeä strategia, jossa kirjataan selkeästi tavoitteet, työnjako ja resurssit, sekä ennen kaikkea se, kuka kokonaisuudesta vastaa. Venäläisten tavoitteena oli viranomaisten mukaan vaaleihin vaikuttaminen. de_26092024_31.indd 31 de_26092024_31.indd 31 17.9.2024 16.18 17.9.2024 16.18. Itselläni oli suuret odotukset istuvan hallituksen aikeista informaatioturvallisuuden parantamisessa. Siinä Suomi sitoutuu olemaan aktiivinen ja käyttämään riittävästi resursseja meihin kohdistuvan vihamielisen toiminnan vastustamiseen. TAISTELUT KANSALAISTEN korvien välisellä rintamalla vain kiihtyvät tekoälyn ja autoritaaristen maiden kanssa käytävän konfliktin siivittäminä. TOIVOTTAVASTI INFORMAATIOPUOLUSTUS ei jää varjoon puolustuspoliittisessa tarkastelussa, jossa muun muassa Nato-jäsenyys ja varustautuminen vievät helposti huomion ja rahat. Kuulemani mukaan perussuomalaiset vastustivat hallitusneuvotteluissa kaikkea puuttumista informaatioympäristöön, vihamieliseen verkkovaikutta miseen. Hyvin yleisluontoinen asiakirja ei määrittele, kenen vastuulla toiminta on, mutta siinä on periaatetasolla sitouduttu siihen, että resursseja löytyy. Suomikin allekirjoitti huhtikuussa Yhdysvaltain kanssa yhteistyöasiakirjan informaatiovaikuttamisen torjumisesta. Ruotsissa asia ratkaistiin 2022 perustamalla valtiolle kokonaan uusi Psykologisen puolustuksen virasto (Myndighet för psykologisk försvar). Kun hallitusohjelma sitten tuli julki, se oli tässä mielessä minulle raju pettymys. Uudel le vastuualueelle ei vain oikein vaikuta löytyvän Suomessa ottajaa ja omistajaa. TAISTELU KANSALAISTEN KORVIEN VÄLISELLÄ RINTAMALLA KIIHTYY. Ennen hallitusneuvotteluja keväällä 2023 keskusteluissa oli esillä ajatus kokonaan uudesta informaatioturvallisuuden strategiasta, jonka avulla Suomi rakentaisi myös tämän alan puolustustaan monin tavoin uudessa tilanteessa. Sen vastuulla on huolehtia, että Ruotsissa säilyy kyky vastustaa yhteiskuntaa heikentäviä kognitiivisen sodankäynnin ja informaatiovaikuttamisen muotoja. Kuka vastaa informaatiopuolustuksesta. Virasto koordinoi ja kehittää viranomaisten ja eri tahojen toimintaa. Informaatiopuolen asiat loistivat poissaolollaan, ja strategiatyössäkin se sysättiin osaksi kyberstrategiaa. Informaatiopuolustuksen strategia siirrettiin liikenneja viestintäministeriöltä puolustusministeriön valmisteluun, mitenkään siirtoa julkisesti perustellen. Siitä kertoo uusi tapaus, jossa Yhdysvaltain oikeusministeriö nosti syytteet kahta venäläistä vastaan noin yhdeksän miljoonan dollarin rahoituksen ohjaamisesta äärioikeistolaiselle medialle. 31 Demokraatti Turpokäräjät Janne Riiheläinen turvallisuuspolitiikan kommentaattori S uomi vahvistaa puolustuskykyään hienosti kaikilla muilla sektoreilla, mutta jostain syystä kukaan ei tunnu ottavan kokonaisvastuuta valtion informaatiopuolustuksesta. Voi kysyä, onko aseellisesta maanpuolustuksesta vastaava sektori oikea toimija vastaamaan myös informaatiopuolustuksesta. Venäjän Ukraina-hyökkäyksen takia naamiot olivat pudonneet, ja itänaapurimme tekemä informaatiovaikuttaminen oli vihdoin tunnettu ja tunnustettu asia
Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen 32 Demokraatti de_26092024_32.indd 32 de_26092024_32.indd 32 18.9.2024 8.58 18.9.2024 8.58. 32 Demokraatti KASVO Maltillinen maailman parantaja Kansanedustaja Helena Marttila (sd.) joutui uutena kansanedustajana hikiseen pinnepaikkaan, kun hän äänesti kiistellyn ”käännytyslain” puolesta
33 Demokraatti OLEN AINA KOKENUT, ETTÄ HALUAN TEHDÄ JOTAKIN MAAILMAN HYVÄKSI. 33 Demokraatti de_26092024_32.indd 33 de_26092024_32.indd 33 18.9.2024 8.58 18.9.2024 8.58
Sitten toiminkin kuitenkin tällä tavalla. Kun Marttila painoi jaa-nappia, se aiheutti ilmeistä närkästystä osassa punavihreää äänestäjäkuntaa. Toisin kuin trooppisen myrskynsilmän suhteellisessa rauhassa, vallitsee somemyrskyn keskustassa suhteeton rauhattomuus. espoolainen ensimmäisen kauden kansanedustaja (sd.), koulutukseltaan ja siviiliammatiltaan sosiaalityöntekijä . Muutama ääni ratkaisi sen, miten määräenemmistö ja -vähemmistö jakautuivat äänestyksessä. On luonteva hetki kysyä, miten Marttilan ajatukset äänestyksen aikaan saamasta julkisuusryöpytyksestä ovat kesän mittaan kehittyneet. Ammatiltaan ja koulutukseltaan Marttila on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijänä hän on esimerkiksi työskennellyt maahanmuuttajien ja myös turvapaikanhakijoiden kanssa. Jouduimme vähän sattumalta valokeilaan. Marttila toteaa, että someaikana kiistat ja mielipiteet kärjistyvät siksikin, että kynnys omien näkemysten ilmaisemiseen on verkon mielipideareenoilla olematon. – Pettymyksessä äänestämiseeni kuuli myös kaikuja kevään 2023 eduskuntavaaleista, sillä niiden aikaan puhuttiin paljon punavihreiden äänestäjien mahdollisesta taktisesta äänestämisestä. Ensimmäinen kerran Marttila sai tuta somemyrskyn kohtuuttoman rajut mittasuhteet toukokuussa 2023, kun hän ehdotuksenomaisesti pohti, pitäisikö jauhelihan myyntiä tulevaisuudessa säännöstellä ilmastotekojen nimissä. Marttila ja kaksi muuta SDP:n tuoretta kansanedustajaa, Lotta Hamari ja Pinja Perholehto, olivat lain äänestämisessä vaa’ankieliasemassa. Marttila kuvaa itseään poliitikkona keskitien kulkijaksi, joka on halukas ja valmis rakentaviin kompromisseihin. Some ÄÄNESTYS PÄÄTÖS SOTI HENKILÖ KOHTAISIA ARVOJA JA MAAILMAN KUVAA VASTAAN. de_26092024_32.indd 34 de_26092024_32.indd 34 18.9.2024 8.58 18.9.2024 8.58. naimisissa ja kolmen kouluikäisen lapsen äiti . Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja . Äänestäminen kiteytyi klassiseen ”joko tai -valintatilanteeseen”, jossa edessä on vain kaksi vaikeaa, toisensa poissulkevaa ja ehdotonta vaihtoehtoa. Laista äänestämisen kynnyksellä Marttilaa paineistivat niin lain kannattajat kuin vastustajat. – Olisi isompi kynnys laittaa henkilökohtainen sähköposti tai soittaa. 34 Demokraatti D-KASVO HELENA MARTTILA . Tämä kuuluu politiikan pelin henkeen. KESÄN 2024 lopulla käännytyslain äänes tyksestä on lähemmäs kaksi kuukautta. puolueen tasa-arvo ja ihmisoikeudet -työryhmän puheenjohtaja . On helppo uskoa ja myös samastua Marttilaan, kun hän sanoo äänestyspäätöksen sotineen henkilökohtaisia arvojaan ja maailmankuvaansa vastaan. Olisiko palautetta antaneissa ollut sitten juuri monia vihreitä ja vasemmistoliittoa lähellä olevia, Marttila miettii. maaja metsätalousvaliokunnan sekä suuren valiokunnan jäsen L oppukesän päivä ei voisi olla heleämpi, kun kansanedustaja Helena Marttila kiiruhtaa Demokraatin kuvauksiin eduskuntatalosta viereiseen keskustakirjasto Oodiin. Rajalain kiireellinen käsittely vaati viiden kuudesosan enemmistön. – Äänestyksessä taisi käydä niin, että kun siinä seurattiin etenkin meidän muutamien kantaa ja aivan erityisesti seurattiin pääkaupunkiseudulla, kohu myös henkilöityi meihin muutamiin SDP:n uusiin rivikansanedustajiin. harrastaa lukemista, veneilyä ja kirpputoreja . – Ei siitä silti parane valittaa. Nyt näin suuri valta lankesi muutamalle opposition rivikansanedustajalle. Takana on stressaava kesä julkisuuskohuineen, edessä työntäyteinen syksy. opiskellut sosiaalialaa ja suorittanut sosionomin ja valtiotieteiden maisterin tutkinnot . Kohun pahimmat pölyt ovat laskeutuneet. Kesän 2024 Marttila-kohu liittyi taas käännytyslaista käytyyn eduskuntaäänestykseen. Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoryhmän puheenjohtaja . Ennen kansanedustajan työtään espoolainen Marttila työskenteli Kirkkonummella lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. – Kohu on ainakin herättänyt sen oivalluksen, millaista poliittinen valta on pohjimmiltaan: mitkä kaikki asiat ja toisaalta millainen vastuu poliittiseen valtaan liittyvät. – Se tapahtui heti kansanedustajuuteni alkuvaiheessa. Maltillisuudestaan ja rakentavuudestaan huolimatta hän on joutunut jo kahdesti someraivon myrskynsilmään. Lihansyönti tuntui silloin herättävän hirveän kovia tunteita etenkin somen oikealla laidalla, Marttila kertoo
Kaasalainen toimi silloisen maalaisliiton ja myöhemmin keskustapuolueen (nykyinen Suomen Keskusta) kansanedustajana vuosina 1951–72 sekä myös kahden hallituksen maatalousministerinä 1960ja 1970-luvuilla. 35 Demokraatti on ennen kaikkea matalan kynnyksen foorumi niin hyvässä kuin pahassa. – Muistan kuinka istuimme eduskunnan kahvilassa. – Minulle oli aina selvää, että ainakaan Otaniemeen en hakeudu opiskelemaan, Marttila muistelee varhaisia opintovalintojaan. MARTTILA SYNTYI Otaniemen teekkarikylään ja varttui Espoossa viisilapsisessa perheessä. MARTTILA MENI ensimmäisen kerran eduskuntaan isoisänsä Nestori Kaasalaisen kanssa pikkutyttönä. Minuun teki suuren vaikutuksen kahviossa tapaamamme naispoliitikko, jolla oli helmistä kirjailtu solmio. Palautetta voi aina laittaa heti. – Alakouluajat olivat varmaankin vielä lamavuosia, mutta paremmin muistan nousujohteisen ajan. Se saattoi hyvinkin olla eduskunnan silloinen puhemies Riitta Uosukainen, joskaan en ole siitä ihan varma, Marttila kertoo. Poliitikko-isoisän aktiiviura oli siis jo kaukana takanapäin, kun hän vieraili Helena-lapsenlapsensa kanssa eduskunnassa. Luokkaretkenkin teimme Namibiaan asti. Marttilan neljästä sisaruksesta peräti kolme, kaksi veljeä ja sisko, hakeutuivat niin ikään diplomi-insinööriopintoihin. Marttila sanoi lapsuutensa ja nuoruutensa pitkälti olleen ”Nokia-ajan espoolaisessa nousujohteisessa elämässä ja kuplassa kasvamista”. Isä työskenteli diplomi-insinöörinä ja yrittäjänä omassa yrityksessä. de_26092024_32.indd 35 de_26092024_32.indd 35 18.9.2024 8.58 18.9.2024 8.58. – Mutta Dipolista on tullut kuitenkin Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston keskeinen kokouspaikka, joten sikäli päädyin kuitenkin vähän Otaniemeen, Marttila hymähtää
3 TÄRKEINTÄ 3 Iso päätös oli sekin, että elämän tietyssä taitekohdassa jäin Suomeen. Muutama viikko Yhdysvaltoihin menoni jälkeen tehtiin WTC-isku, joka ravisteli koko maata. SUOMESSA ON RAJUA ERIYTYNYTTÄ KOKEMUSTA YHTEISKUNNASTA JA VAKAVAA KÖYHYYTTÄ. – Tiedetään myös tutkimuksen pohjalta, että vaikkapa vanhempien työttömyys ja köyhyys voivat vaikuttaa monin tavoin kielteisesti moneen asiaan aina sosioekonomisista terveyseroista mahdollisuuksiin harrastaa. USEIN SE UNOHTUU HYVÄOSAISIMMALTA. Marttila sanoo koulumaailmassa jonkin verran tunnistetun ja tehdyn onnistuneesti esimerkiksi positiivista diskriminointia laimentamaan huono-osaisuuden kielteisiä seurauksia. Liikunnalliset puistot voisivat koota eri ikäpolvien ihmisiä yhteen vauvasta vaariin. Lapset eivät ehkä tunne yhtäkään isovanhempaansa, kun välit heihin ovat katkenneet esimerkiksi näiden päihdeongelmien takia. – Olen aina kokenut, että haluan tehdä jotakin maailman hyväksi. Marttila arvelee, että vaativalle sosiaalialalle häntä vetivät monenlaiset vaikuttimet ja vaikutteet. Myöhemmin tuli uusia tärkeitä loikkia, esimerkiksi kolmen kuukauden työharjoittelu Keniaan osana sosiaa lialan opintoja. MARTTILA HALUAA kansanedustajana vähentää esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä, eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä, jonka moninaisia juurisyitä, ilmenemismuotoja ja myös seurauksia hän näki työssään jatkuvasti ja paljon. Se oli ensimmäinen loikka itsenäiseen elämään. Ehkä jo se Namibian luokkaretki aikanaan, omalla tavallaan myös vaikutti siihen. Namibian matka oli myös siinä mielessä erityisen kiehtova. Huono-osaisuuden kasautuminen on usein ylisukupolvinen ilmiö, joka huolestuttaa ja mietityttää Marttilaa erityisen paljon. Minulla oli ja on yhä tosi vahva side Suomeen, mutta olisi voinut käydä myös niin, että olisin edennyt maailmalle ja kansainvälisiin tehtäviin. – Jos perheessä ei ole rahaa ja autoa, voi lasten olla vaikeaa ellei mahdotonta osallistua harrastuksiin. Lapset saattavat ensimmäisen kerran käydä vanhempiensa kanssa vasta teininä ketjuhampurilaisbaarissa, Marttila kuvaa. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Lähdin 16-vuotiaana lukiolaisena opiskelijavaihtoon Yhdysvaltoihin. Kuutisen vuotta sitten hän kirjoitti eloisalla, mukaansatempaavalla tavalla klimatarismista, ruuan ympäristöystävällisyydestä. – Suomessa on rajua eriytynyttä kokemusta yhteiskunnasta ja myös vakavaa köyhyyttä. de_26092024_32.indd 36 de_26092024_32.indd 36 18.9.2024 8.58 18.9.2024 8.58. Nuoruudessa Marttilan ajatuksissa siinsivät esimerkiksi kansainväliset tehtävät ja myös lääkärin työ, mahdollisesti myös niiden roolien ja töiden yhdistäminen vaikkapa Unicefin kaltaisessa organisaatiossa ulkomailla. Hän nimesi klimatarismin bloginsa otsikossa ”ruokatrendien kunkuksi”. Ei se toki ole lopullisesti poissuljettua vieläkään. Köyhyys ja vähäisemmät verkostot rajoittavat elämää ja kaikenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Kotona painotettiin yritteliäisyyttä, työteliäisyyttä ja sinnikkyyttä. Lapsuuteni ajan presidentti oli Martti Ahtisaari. Mitkä kolme päätöstä ovat elämässäsi tärkeitä. Vanhusten yksinäisyyden poistaminen on Marttilasta niin ikään tärkeää, sekä yleisinhimillisesti että yhteiskunnallisesti. MYÖS RUOAN kytkös kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen kiehtoo ja innostaa Marttilaa. Usein se unohtuu monelta hyväosaisemmalta. Hän on innostunut esimerkiksi senioripuistojen konseptista. 2 Lähdin mukaan perustamaan Zero Waste -yhdistystä ja laajemminkin mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Vaikka itsekin työskentelin sosiaalityöntekijänä, saatoin aina uudestaan havahtua siihen, miten rajattua elämänpiiri monella ihmisellä voi olla. Puolueeseen liittyminen loppuvuonna 2018 oli lopullinen käännekohta. – Joissakin perheissä on esimerkiksi läheisten verkosto tosi suppea. Hän näkee monien köyhyystutkijoiden tapaan tärkeäksi sen, että yhteiskunta kykenee auttamaan huono-osaisia kohdennetusti ja räätälöidysti. Tai jotkut perheet eivät ole käyneet milloinkaan elokuvissa tai ravintolassa yhdessä syömässä
Marttilan naurahduksessa on kuulevinaan turhankin itsekriittisen sivuvivahteen. Ero osa-aikaiseen kasvissyöntiin on siinä, mitä kasviksia ja eläinperäisiä tuotteita syödään. de_26092024_32.indd 37 de_26092024_32.indd 37 18.9.2024 8.58 18.9.2024 8.58. – Niihin aikoihin minulle alkoi tulla henkilökohtaisella tasolla ”jo riittää” -tunne, Marttila muistelee. Ruokavalio on lähellä viime vuosina suosiota kasvattanutta fleksaamista ja Meat Free Monday -buumia. Ei se termi oikein ottanut tulta, Marttila pohtii ja naurahtaa päälle. Useimmat kaukohedelmät kuljetetaan niin valtavissa konteissa, että kuljetuksen osuus ympäristökuormituksesta on marginaalisen pieni ja moninkertaistuu sillä hetkellä, jos hedelmän hakee kaupasta autolla. Ansiokas kirjoitus nimittäin herättää ajatuksia arkisista ruokavalinnoista kyseenalaistaen totuttuja ajatuskulkuja tärkeällä tavalla. MARTTILAN ELÄMÄSSÄ vuosiin 2017– 18 ajoittuu monia murroksia. TÄMÄ KUULUU POLITIIKAN PELIN HENKEEN. KOHUSTA EI PARANE VALITTAA. 37 Demokraatti – Olen kirjoittanut varmaan Suomen ainoan artikkelin klimatarismista. Kiireisen pienlapsiperheen arjen lomassa häntä alkoi enenevästi mietityttää maailman tila, etenkin ilmastonmuutos. Joskus viime kesänä törmäsin climatarian-termiin, jonka voisi suomentaa ympäristöystävälliseksi ruokavalioksi tai klimatarismiksi. Keväällä 2018 hän oli mukana perustamassa kestävää kehitystä ja elämätapaa ajavaa ja edistävää Zero Waste Finland -yhdistystä. Moni tiedostaa nykypäivänä punaisen lihan ympäristökuormituksen tai vaihtaa ympäristösyistä maidon kasvijuomiin, mutta saattaa jopa lisätä juuston syömistä ajattelematta, että sen hiilijalanjälki on lähes sama kuin lihalla ja yhtä juustokiloa kohden tarvitaan peräti kymmenen litraa maitoa. Kuten esimerkiksi perulainen tankoparsa. Sen jälkeen koronakriisi ja Ukrainan sota ovat häivyttäneet ainakin medioiden käymää ilmastokeskustelua hieman. Syksyllä 2018 tuli sitten IPCC:n herättävä ilmastoraportti. Sen sijaan ne hevi-osaston tuotteet, jotka pitää tuoreuden säilyttämiseksi lennättää Suomeen, voisi puolestani kieltää lailla. Olin siihen aikaan erityisen vihainen myös sote-henkilöstön puolesta ja Sipilän hallituksen ”näin me ajetaan alas koko hyvinvointivaltio” -poliitikasta. – Samoihin aikoihin ilmastokriisi alkoi tulla yhä voimallisemmin myös mediatilaan. Yleisesti ajatellaan, että lähiruoka olisi ekologisin vaihtoehto. Marttila näkee koronavuosia edeltäneen elämänvaiheen monin tavoin merkityksellisenä. – Zero Waste -yhdistys poiki myös sen, että tunsin luontevaksi lähteä mukaan puoluepolitiikkaan
Gaza. MAAILMAMME ON myllerryksessä, mutta koostuu rauhattominakin aikoina ihmisistä. Sellainen, joka on johdattanut paradigman muutokseen jopa siinä, miten maana tulkitsemme kansainvälisiä sopimuksia ja millaisia ratkaisuja haluamme kansainvälisesti ajaa. Kuitenkin tavalla ja nopeudella, joka haastaa sekä valtioiden välistä että yhteiskunnallista rauhaa. Joillain menee hyvin, toisilla on vaikeuksia. Osa työllistää muita tai tekee itse yhteiskuntaamme keskeisesti kantavaa työtä. Osa oireilee myös rikoksin ja väkivallalla. Alueellisesti laajenevia sisällissotia ja konflikteja. GEOPOLIITTISTEN MANNERLAATTOJEN sotaisassa turbulenssissa on perusteltu prioriteetti panostaa suojautumiseen, varustautumiseen ja vastinekykyyn. Globaalisti leviävää rauhattomuutta. INHIMILLISEN TURVALLISUUDEN ytimessä kaikki on pidettävä mukana. Inhimillisellä turvallisuudella on perustavanlaatuinen yhteys kokonaisturvallisuuteen. de_26092024_38.indd 38 de_26092024_38.indd 38 18.9.2024 9.37 18.9.2024 9.37. Lyhytnäköiselle politiikalle ei ole vaikeina aikoina tilaa. Eri syistä maahamme päätynyttä yhteiskuntamme nykyistä ja potentiaalista rakentajaa. G lobaalit valtasuhteet ovat liikkeessä. Laajan turvallisuuden tavoitteissa kova turvallisuus ja inhimillinen turvallisuus ovat erottamattomia. 38 Demokraatti Inhimillisen turvallisuuden tärkeydestä KOLUMNI Annu Lehtinen annu.lehtinen@pakolaisapu.fi Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja. Vastaajina juuri he, joita Suomeen toivotaan: vuosia täällä asuneet, vakituisessa työsuhteessa olevat asiantuntijat. LYHYTNÄKÖISELLE POLITIIKALLE EI OLE VAIKEINA AIKOINA TILAA. Kotoutuminen on tehty entistä haastavammaksi ja ilmapiiri muuttumassa torjuvaksi. Tulevaisuuden rakentajien joukkoon liitytään vain vastaanottavaisen oven kautta. Sudan. Eivät ennennäkemättömästi tai kokemattomasti, tai edes ennakoimattomasti. Ukraina. KESÄLLÄ JULKAISTUSSA Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton kyselyssä vain puolet vastaajista oli halukas suosittelemaan Suomeen muuttoa muille ulkomaalaisille. Ketään ei suljeta pois, turvallistamisen tantereellakaan ketään ei jätetä. Ratkaisujen ja valintojen tarkastelulla on erityinen arvo, ja päätösten vaikutusketjuja on arvokasta analysoida myös silloin, kun päätöksillä on perustellusti kiire. Ollaan äärimmäisen vakavan eskalaation äärellä monella rintamalla. Turvallisuudella on väliä. TÄSTÄ HUOLIMATTA maassamme on kiristetty merkittävästi maahan saapumisen ja maassa oleskelun ehtoja. Osa vasta hakee paikkaansa. Kuten yhteiskunnassamme muutkin. KANSALLISEN TURVALLISUUDEN uhkakuvissa maahanmuutolle, erityisesti humanitaariselle maahanmuutolle, on muodostunut vedenjakajan rooli. JOIDENKIN VÄESTÖENNUSTEIDEN mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on noin 130 000 nykyistä vähemmän ja maahanmuuton tulisi kolminkertaistua. Osa ei ole päässyt mukaan tähän yhteiskuntaan. Tunnustetusti hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitäminen tarvitsee ulkomaista työvoimaa. SUOMESSA ON tällä hetkellä satoja tuhansia maahanmuuttajia
Kaiken aikaa tapahtuu jotakin. Se aiheuttaa välillä voimattomuuden tunnetta. Partahöylällä kun ajaa, niin siinä tulee erilaisia ajoilmeitä, eikä juurikaan kiinnitä huomiota, miten on kasvojen kuva muuttunut. He olivat nelikymppisinä nykyajan kuusikymppisten näköisiä. 39 Demokraatti Johannes Koskinen 69-vuotias kansanedustaja (sd.). Sodan rasitukset ja rankka jälleenrakennusvaihe olivat kuluttavia ihmisille. Vaikea mieltää, kuinka paljon ikävuosia on jo kertynyt. Se auttaa jaksamaan tätä työtä kansalaisliikkeessä, tätä paremman maailman rakentamista. Nopeutunut tiedonvälitys muuttaa jatkuvasti maailmankuvaamme. Kolmenkymmenen, neljänkymmenen tai jopa viidenkymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos on jo niin iso useimpien kasvoilla , että tulee pakostikin mieleen, että kai tässä itsekin on muuttunut. Mutta jos pidemmällä aikavälillä vertaa, kyllähän se eletty elämä näkyy. A amulla partaa ajaessa tulee katsottua peiliin. Kyllä tämän hyvinvointiyhteiskunnan tulokset näkyvät tänä päivänä peilikuvissammekin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_26092024_39.indd 39 de_26092024_39.indd 39 16.9.2024 11.37 16.9.2024 11.37. Ehkä parhaiten siihen herää, kun tapaa pitkän ajan päästä vanhoja koulutai opiskelukavereita. Hirvittäviäkin juttuja, joihin emme pysty suoraan vaikuttamaan. Peilikuvastani näkyy tällainen sekoitus savolaista ja hämäläistä.Isäni ja hänen ikäluokkansa olivat sodan käyneitä miehiä. Uurteita on tullut lisää. Mutta kun katsotaan tilastoja ja muuta kehitystä, valonpilkahduksiakin näkyy. Sitä on jotenkin henkisesti juuttunut paljon nuorempaan ikäluokkaan kuin, mitä fyysinen ikä on
Aiha oli kuitenkin ennakkoluuloton uuden ilmaisun etsijä. Hän oli oman tiensä kulkija, joka ei mennyt mukaan ajankohdan taidevirtauksiin. Hän suorastaan inhosi aika kauden vaemmistolaista kulttuuripuuhaa. 40 Demokraatti KULTTUURI Monenlaista modernismia M artti Aiha (1952–2023) oli sukupolvensa merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Siinä oli esillä Maalaamisen iloa ja uuden ilmaisun hakua. Teksti Seppo Heiskanen de_26092024_40.indd 40 de_26092024_40.indd 40 16.9.2024 10.29 16.9.2024 10.29. Muistan hänen näyttelynsä 1980-luvun alusta
saakka. Galleria K1, Helsinki: Emma Sarpaniemi – Honey Crunch Avoinna 13.10. Jussi Tiainen de_26092024_40.indd 41 de_26092024_40.indd 41 16.9.2024 10.29 16.9.2024 10.29. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki: Carl-Henning Pedersen Avoinna 26.1.2025 saakka. KUVATAIDE Kuvat Martti Aihan näyttelystä Yksi kulttuuri. saakka. 41 Demokraatti Galleria Kohta, Helsinki: Martti Aiha – Yksi kulttuuri Avoinna 6.10
Martti Aiha ansaitsee muistonäyttelynsä. Suunnilleen 70 vuotta sitten Pedersen kuului tunnettuun Cobra-ryhmään, jossa oli mukana tanskalaisia, hollantilaisia ja belgialaisia taiteilijoita. Sitten mukaan tulee liekkimuoto, joka on mukana monissa teoksissa. Se ilahduttaa näinä ankeina aikoina. Hän on kuitenkin meillä aika tuntematon. 42 Demokraatti KULTTUURI KULTTUURI kipsisiä ihmisfiguureja. Oman museonsa Pedersenkin sitten sai. Cobra-ryhmän yksi periaate oli, että taide kuuluu kaikille. Hänen mielestään teokset eivät olleet kauppatavaraa, vaan ne kuuluivat kaikille. Hän oli Chagallin ja Picasson sukua. Ehkä hänellä oli varaa tähän. Odotin jotain jäsennellympää ja kattavampaa. Ehkä niistä saivat virikkeitä myös jotkut suomalaisetkin taiteilijat. Ja Kohta Helsingin Sörnäisissä on oikea paikka, olihan Aiha yksi gallerian perustajista. Didrichsenin taidemuseon näyttely osoittaa, että kysymyksessä on kiinnostava taiteilija, Pedersen ei ollut tiukka abstraktikko, vaan fantastikko, joka muokkasi esittävää kuvaa surrealismin suuntaan. Että se varallisuudesta. Kovin vaisuksi tämä katselmus kuitenkin jää. Mutta suunnaton maalaamisen ilo niistä välittyy. Se hallitsi maisemaa, mutta en ole vakuuttunut sen merkityksestä. Mutta kiinnostava Didrichsenin museon näyttely joka tapauksessa on. Pian sen jälkeen Aiha suuntasi kuitenkin uusille alueille. Meilläkin tämän ryhmän taidetta nähtiin takavuosina. Teosten hahmoissa on jotakin tuttua, mutta myös jotakin hyvin vierasta. Teoksiin tulee itämaista henkeä ja samalla keveyttä. Jollakin tavalla eksistentiaalinen henki niistä välittyy, ehkä angsti ja ahdistuskin. Materiaalit saavat korostuneen osan. Se on keskeisenä myös suurikokoisessa Rumba-teoksessa, joka sijoitettiin aikanaan Helsinkiin Lauttasaaren sillan viereen. Carl-Henning Pedersen: Shakkikuningas, 1938 Carl-Henning Pedersen: Yksinäinen, 1951 de_26092024_40.indd 42 de_26092024_40.indd 42 16.9.2024 10.29 16.9.2024 10.29. CARL-HENNING PEDERSEN (1913–2007) on Tanskan merkittävimpiä modernistejä. Niinpä Pedersen 1960-luvulla kieltäytyi myymästä taidettaan. Ryhmä vastusti akateemista taidetta ja korosti tekemisen spontaanisuutta
Miksei niinkin, mutta minua ilahdutti kuitenkin se intensiivisyys, jolla Sarpaniemi on kohteensa vanginnut. Siellä on toinen toistaan kiinnostavampia näyttelyjä aina Marilyn Monroesta Pentti Sammallahteen saakka. Emma Sarpa niemi: Sweet Lemons, 2019 de_26092024_40.indd 43 de_26092024_40.indd 43 16.9.2024 10.29 16.9.2024 10.29. Tytöt ovat läheisissä suhteissa toisiinsa, mutta hymyn häivääkään heidän kasvoillaan ei näy. Jotakin peräti maalauksellistakin teoksissa on. Se vaikuttaa pinnalta katsoen helpolta, mutta sisältöä ei noin vaan mukaan saada. 43 Demokraatti . Valokuvissa ovat tytöt tai nuoret naiset – kuinka vain – pääosassa. Emma Sarpaniemi: Citron Lemons, 2022 Emma Sarpaniemi: Self-portrait as Cindy, 2022 VALOKUVATAITEEN MUSEON K1-gallerialla on korkea profiili. Kiinnostava on myös Emma Sarpaniemen Honey Crunch, joka on parhaillaan esillä. Valokuva on vaikea laji. Emma Sarpaniemi onnistuu tehtävässään hyvin. Rajoja ei tunneta eikä tunnusteta. Galleria markkinoi valokuvaajaa feministinä. ?
Sen aihe ja teemat ovat suurin piirtein samoja kuin Sodassa vai rauhassa, mutta tällä kertaa pohditaan erityisesti taiteen ja kirjallisuuden merkitystä tyrannian, kuten Putinin hallinnon, vastustamisessa. Šiškin toivoo perivenäläisen kärsimyksen sijaan ihmisarvoisempaa eläde_26092024_44.indd 44 de_26092024_44.indd 44 17.9.2024 16.37 17.9.2024 16.37. Niinpä Venäjä katsoo jumalalliseksi tehtäväkseen levittää myös ortodoksisuutta länteen, eikä se onnistu oikein muuten kuin väkivallalla. 1961) muutti perhesyistä Sveitsiin vuonna 1995. Se pitää itseään kolmantena Roomana, perihän se muinaisesta Bysantin valtakunnasta muun muassa versionsa kristinuskosta. Vappu Orlov ja Sirpa Hietanen WSOY 2024, 210 s. KIRJA Kulttuurin ja inhimillisyyden puolesta Mihail Šiškin ei nykyään ole tervetullut Venäjälle, eivätkä hänen kirjansa ole siellä enää yhtä suosittuja kuin vielä vähän aikaa sitten. Muukin Venäjällä esiin pääsevä kirjallisuus pönkittää vallitsevaa järjestelmää, joten Šiškinin kaltaiset vapaat ajattelivat jäävät vähemmistöön. Siksi Šiškin kirjoittaa: ”Venäjällä selviytyäkseen on kuoletettava sielunsa.” Vappu Orlovin ja Sirpa Hietasen tyylikkäästi suomentama Viha ja kauneus ei yllä Sodan vai rauhan tasolle, mutta myös tuoreempi teos on etenkin tässä maailmantilanteessa hankkimisen arvoinen. Edelleen esseisti kritisoi maallisen ja hengellisen vallan läheistä suhdetta Venäjällä. Hän kysyy: ”Onko venäläisessä kirjallisuudessa jotain vialla?” Ovathan Venäjän hallinnot käyttäneet kirjallisuuden klassikoita, kuten maan messiaanisuudesta paasannutta Dostojevskia, puolustaakseen totalitaristista politiikkaansa. Šiskinillä on kulttuurin tajua. Hän oli tuolloin jo ehtinyt debytoida kirjailijana, mutta hänen työstään tuli todella poliittista vasta hänen jouduttuaan mielipidevaikuttajana napit vastakkain presidentti Vladimir Putinin kanssa. ŠIŠKININ PROOSAA on verrattu muun muassa Fjodor Dostojevskiin ja Leo Tolstoihin, mikä on melkoinen kehu, mutta hän on pätevä myös esseistinä. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Timo Sparf M oskovalaissyntinen Mihail Šiškin (s. Vihan ja kauneuden venäjäksi ja saksaksi kirjoitetut esseet julkaistiin ensin enimmäkseen lehdissä, kuten Helsingin Sanomissa ja Süddeutsche Zeitungissa. Šiškin huomauttaa, ettei putinismi ole erityisen kekseliästä vaan lähinnä vanhaa imperialismia uusissa vaatteissa. Hän voisi kenties hyödyntää näissä teksteissään enemmän huumoria, mutta meidänkin vitsimme olisivat vähissä, jos olisimme venäläisiä. Itänaapurimme nykyistä ylipäällikköä hän luonnehtii mustaksi aukoksi, joka tahtoo imeä kaiken ja kaikki mukanaan tyhjyyteensä. Sota vai rauha myi Suomessa sen verran loistavasti, että sen vanavedessä julkaistaan nyt lisää Šiškinin esseitä kirjassa Viha ja kauneus – Kirjoituksia sodasta, taiteesta ja Venäjän ideasta. Kirja on koottu varta vasten suomalaisille. 44 Demokraatti KULTTUURI Mihail Šiškin: Viha ja kauneus – Kirjoituksia sodasta, taiteesta ja Venäjän ideasta Esseitä Suom. Viime vuonna suomeksi ilmestynyt esseekokoelma Sota vai rauha – Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä paketoi hänen synnyinmaansa imperialistisen mentaliteetin, joka johti viimeisimpänä Ukrainan sotaan
VENÄJÄLLÄ SELVIYTYÄKSEEN ON KUOLETETTAVA SIELUNSA. 45 Demokraatti mää tässä ja nyt, ei pelkästään mahdollista pelastusta tuonpuoleisessa. Faktoja on turha latoa pöytään, sillä ne jäävät rummutetulle heimoaatteelle toiseksi. Šiškiniin on jäänyt synnyinmaastaan ainakin sikäläistä dramaattisuutta. Pitkälti Ukrainan sodan aikana muotoutuneen Vihan ja kauneuden sävy on pessimistinen, jopa kyyninen. Enemmistö ajattelee jumittuneesti, että jos suurta johtajaa vastaan käydään, se johtaa pelkkään kaaokseen. Hän kirjoittaa kohtalokkaasti: ”Se mikä on elämässä tärkeintä, on sanojen ulottumattomissa.” Hän viittaa Nikolai Gogolin tuotantoon, mutta vaikka kirjailijan työ jää vääjäämättä kesken, on silti yritettävä. Tuomitsemisen ohella ymmärretään ja etsitään tietä parempaan. 66) Traagisesti Venäjällä valta on toistaiseksi varkailla ja murhaajilla. Sen mukaan ihaninta on kuolla imperiuminsa puolesta, kunhan menehtymällä varmistetaan sen jatkuvuus. Šiškin määrittelee venäläisyytensä Johann Wolfgang von Goethea ja Thomas Mannia mukaillen vapaudeksi, sivistykseksi, laaja-alaisuudeksi ja rakkaudeksi. Hän lukee huolellisesti merkkiteoksia, Dostojevskin ja Tolstoin lisäksi esimerkiksi Ivan Turgenevia, ja tekee heidän tuotannostaan viiltäviä analyysejä. de_26092024_44.indd 45 de_26092024_44.indd 45 17.9.2024 16.37 17.9.2024 16.37. Kuten Šiškin toteaa, ”kaikki maani ongelmat ovat yhä ratkaisematta, eikä ulospääsyä näy.” (s. VAIKKA VIHAN ja kauneuden takakannessa puhutaan sekä vallan että sen vastustamisen monikasvoisuudesta Venäjällä, niin valta siellä on hyvin rajattua ja kansa pysyy enimmäkseen hiljaa. Molemmissa kirjoissa toistuu väite Venäjästä uskon asiana. Šiškinin uuden esseekokoelman ainoa selkeä ongelma on sen sirpaleisuus. Ei siis ihme, että maan kulttuuri elää lähinnä sen rajojen ulkopuolella, kuten Šiškinin nykyisessä kotimaassa Sveitsissä. Siinä missä Sota vai rauha oli käytännössä yksi pitkä essee, Viha ja kauneus on koottu useista lähteistä, eikä se yllä edeltäjänsä kaltaiseen eheyteen. Hän ei kuitenkaan enää usko, että Venäjän kansa haluaa samaa
Olivat nämä mahdolliset referenssi teokset sitten Toivoniemeltä tietoisia tai tiedostamattomia, voi todeta, että vai kutteita on saatu vahvoilta tekijöiltä. Ministeri (Leea Klemola) itse on pa hansisuinen, kärsimätön ja aviokriisissä, mikä ei tee avustajien elämää helpoksi. Anna Brotkinin kirjoittaman eloku van perusta on hyvä: työ ja elinkeinomi nisteri esikuntineen maakuntamatkalla EteläPohjanmaalla hänelle oudossa to dellisuusympäristössä eli sydänkesäis ten Tangomarkkinoiden aikaan. Toivoniemen esikoisohjaus Seurapeli puolestaan nosti vertaisteoksena ajatuk siin Lawrence Kasdanin mainion su kupolvidraaman Sisärengas (1983). de_26092024_46.indd 46 de_26092024_46.indd 46 18.9.2024 9.03 18.9.2024 9.03. Pääväyliä on pari. Nyt hämmentäväksi muuttujaksi tulee isä Petri (Jani Volanen), seinäjokinen has been iskelmä tähti, joka on tangomarkkinoilla hantti hommissa. Se tar joaa tarinalle monia kulkusuuntia. Isätytärsuhde on katkennut vuosia sitten, eikä jälleenrakennus ins tantpohjalta suju. Samankaltaista perus asetusta Altman käytti vaatimattomam min tuloksin myös elokuvissaan Mitkä häät! ja Prêt-à-Porter. PERHOSET-ELOKUVASSA SUOMEN Nashvillen virkaa saa itseoikeutetusti hoitaa Seinäjoki, kun musiikillisena ke hyksenä on tango eli meikäläinen vastine nostalgiasta ja ihmissuhdevatvomisesta ammentavalle kantrille. Teksti Rolf Bamberg J enni Toivoniemen toinen pitkä elokuva tuo mieleen, eikä edes kovin etäisesti, Robert Altmanin ohjauk sen Nashville, jossa joukko ihmisiä sukkuloi Yhdysval tain etelävaltioiden musiikkikaupungin kantrihenkisessä ilmapiirissä ja ihmis suhdeviidakossa. Ministerin avusta jana työskentelevä Siiri (Aksa Korttila) on ammatissaan kunnianhimoinen pinko, mutta psyyke ei tahdo paineissa aina pysyä kasassa. 46 Demokraatti KULTTUURI SEINÄJOKI – Suomen Nashville Déjà vu – olenko nähnyt tällaisen elokuvan ennenkin. Lupaavan irtonaisena tapah tumakudelmana käynnistynyt tarina jää pyörimään kuluneempien teemojen, ku ten isätytärsuhteen sekä isän ja val heelle rakennetun elämän ympärille. Ministerin fiilistä ei yhtään helpota se, että joutuu pyörimään tangojunttien keskellä ja hymyilemään pakosta yrittä jäpiireille. Kaikki kunnia lysähtäneiden ihmis suhdekehikkojen uudelleenpystytyk ELOKUVA Perhoset Ohjaus: Jenni Toivoniemi Pääosissa: Aksa Korttila, Jani Vola nen, Leea Klemola, Alex Anton 2024, 110 min. Ensi-ilta 27.9. Tangomarkkinat on todellisuudessa kin melkoisen absurdi tapahtuma, joten se on oiva alusta komedialle, mutta jo tenkin tämä omalaatuinen kansankar nevaali jää matkan varrella enemmän kulissiksi
NICLAS LARSSONILLA on käynyt miele tön mäihä, mutta niinhän ruotsalaisilla aina. Ensi-ilta 11.10. Nyt Boyle osoittaa, että hän on ul koisesti hieman muuttuneenakin edel leen näyttelijänä vahvanviileää sorttia. Nimiosassa nähtävä Ellen Burstyn on amerikkalaisen elokuvan 91vuotias konkari, joka on saanut tehdä hyviä roo leja monella vuosikymmenellä. Varsinaisessa pääosassa nähdään Ewan McGregor, jonka viikarimainen karisma ei osoita vakavassakaan vedossa minkäänlaisia hiipumisen merkkejä. Syrjäseudulla si jaitsevaan huonekaluliikkee seen kokoontuu toisilleen suhteellisen vieras aikuinen sisaruskolmikko. Tunnelma on kummallinen ja sekava muttei pik kunokkelalla tavalla. PÄÄOSASSA KUTSUMANIMENSÄ mukaisesti perhosena lepattava Siiri on elokuvan dynamo ja levottomin sielu. Vaikka tarina on hämmentävä, vielä hämmentävämpää on elokuvan näytteli jäkaarti. Erikoisimman roolin elokuvassa tekee F. Saa sitä nimensä, tapahtumapaikkansa ja iskelmälli sen kehyksensä puolesta pitää myös vaikkapa kunnianosoituksena suo malaiselle viihdyttäjälle. Suo men valkokankailla hänet on nähty vii meksi 22 vuoden takaisessa Men in Black II:ssa. Ensimmäistä isoa leffarooliaan tekevällä Aksa Korttilalla on lupa tempoilla, kun roolihahmolla on diag nosoitu paniikkihäiriö. Omalaatuinen, ristiin puheleva perhe ja yhtä omituiset liikkeen pyörit täjät kohtaavat toisensa tapahtumaket jun mittaan erilaisin tavoin. Varsin kireää käyttäytymistä sisältävään tarinaan McGregor tuo todella vaikutta van yksityisen tunteenpurkauksen. Teksti Jukka Sammalisto de_26092024_46.indd 47 de_26092024_46.indd 47 18.9.2024 9.03 18.9.2024 9.03. Miten malmöläislähtöinen esi koisohjaaja on saanut kummastuttavaan, pieneltä teatteriprojektilta kuulostavaan hankkeeseensa liudan ensiluokkaisia englanninkielisiä näyttelijätähtiä. Seinäjoke laislähtöisen Paula Koivuniemen ensilevytys oli nimeltään Perhonen, ja sitä myös elokuvan soundtrackilla tapaillaan. RUOTSALAISEN NICLAS LARSSONIN (s. Sitä olisivat ansainneet esimerkiksi sammunutta tangotähteä pakkomiel teisesti fanittava pariskunta (Katja Küttner ja Jarkko Pajunen), liit tymäasioiden kunnosta tangokekke reiden tuoksinassa sitkeästi huoleh tiva kloppi (Miro Lopperi) ja Pet riä pomottava autokauppias (Hannu-Pekka Björkman) – oikea poh jalaisen rintajouppilaisuuden arkki tyyppi. Muiden näytteleminen on sordi noidumpaa, ehkä sitä kliseistä kuvaa jäyhistä pohjalaisista myötäillen. Tällaisen ensemblen parissa 1980 ja 90lukujen elokuvakulttuurin kasvatti viihtyy kuin Repe Sorsa Putte Possun nimipäivillä, vaikkei itse elokuva aivan huippuluokkaan kohoakaan. Näitä on kelattu suo malaisessakin elokuvassa sen verran paljon, että raikkaampaa olisi ollut painella vain urku auki runsaille si vupoluille. Leea Klemola on aivan mainio hä nelle poikkeavassa ministeriroo lissa. 47 Demokraatti selle, mutta tässä elokuvassa se on kuivunein aines. Rhys Ifans tuntuu hänen rinnallaan kuin vanhalta Trainspottingveljeltä, vaikkei tässä ysärihitissä edes näytellyt. T ässäpä merkillinen pikku elokuva. 1990) esikoisohjaus perustuu lähtöase telmiltaan Jerker Virdborgin kirjaan Mamma i soffa (2020). Mukavasti piirtyvälle sivu osahenkilöstölle olisi suonut enem män tilaa. Murray Abraham, parhaiten yhä Milos Formanin Amadeuksen (1984) Salierina muistettava demonikatseinen veteraani, joka tällä kertaa pääsee rie humaan moottorisahan kanssa. Mikä taho elokuvan oikein on vakuuttanut. Kyseessä on Yh dysvalloissa tapahtuva ruotsalaistans kalaisyhdysvaltalainen yhteistuotanto. Perhoset on parhaimmillaan kelpo komediaa, heikoimmillaan löysäh köä perhedraamaa. Eteläpohjalaisuus näkyy elokuvassa enemmän vain kuvallisina vinjetteinä kuin varsinaisena tarinaelementtinä: paitsi tangoa, nähdään yrittäjähenki syyttä, pesäpalloa, lievää häjyylyä ja toki lakeuden peltomaisemaa. Heidän stressaantunut äitinsä istuu liikkeen vihreällä sohvalla suostumatta nousemaan. Tilanne on paitsi koominen ja kaootti nen, myös loputtomiin jatkuessaan pii nallinen. *** ELOKUVA Hämmentävä tarina vielä hämmentävämmällä näyttelijäkaartilla. Kireässä poliitikossa on vaaraa ja hupaisuutta – niin kuin esittäjäs säänkin. Äidin suostumat tomuus liikahtaa sohvalta on naseva koukku, joka pitää otteessaan ja johtaa vähitellen aika syville apajille. Onnistuneisuudessaan mielenkiintoi nen ja omavaloinen debyytti asettuu sa malle viivalle jonkin Robert Altmanin tavallista heikomman työn kanssa. Murray Abraham 2023, 96 min. Alkuperäisen Twin Peaksin tähti Lara Flynn Boyle on ollut viime vuosina esillä lähinnä plastiikkakirurgiaan liit tyvissä huolestuttavissa uutisissa. Huippunäyttelijät huonekaluliikkeessä Mother, Couch – äiti sohvalla Ohjaus: Niclas Larsson Pääosissa: Ewan McGregor, Ellen Burstyn, Rhys Ifans, Lara Flynn Boyle, F
Hän muistuttaa myös työrauhan tärkeydestä. Äänet tarttuivat vasemmistolaiseen Gustafssoniin hyvin. KIRJA Työstään onnellinen mies Sivistyksen asianajaja käy hakuteoksesta Suomen viime vuosikymmenten koulutusja kulttuuripolitiikasta. Sen rinnalla on yhtä tärkeää rakentaa nuorelle perusopetuksessa hyvä itsetunto ja mielenterveys, halu oppia ja kehittyä.” Koulujen eriytyminen huolestuttaa Gustafssonia. Koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin edistäminen saa pääosan Gustafssonin muistelmissa. Paikka on hänelle rakas. Aika Kiljavan opistossa vahvistaa tiedonnälkää ja käsitystä omista kyvyistä. Oittinen hahmotteli peruskoulua jo SDP:n puoluekokouksessa vuonna 1949. Oittisen jalanjäljissä. Jukka Gustafssonin elämäntarina kuvaa työväenliikkeen perinteistä eetosta ponnistelusta kohti tietoa ja sitä kautta hyvää elämää. EDESMENNYT PROFESSORI Hannu Soikkanen kannusti pitkään politiikassa mukana olleita kirjoittamaan muistelmansa. Teksti Ulpu Iivari / Kuva Nora Vilva J ukka Gustafsson on eduskunnan sivistysvaliokunnan kaikkein pitkäaikaisin jäsen. H. Jukka Gustafssonin kirja on tässäkin mielessä paikallaan. Samalla se kuvaa intohimoisesti yhteiskunnallista näkemystään toteuttavaa ihmistä, joka antaa arvoa työtovereilleen myös yli puoluerajojen. Gustafsson paneutuu hallituksen selontekoihin, on koululakikomitean jäsen ja johtaa pitkään SDP:n koulutuspoliittista työryhmää. H. Ja urheilumies tuo aiheellisesti esiin sen, että politiikka on maratonlaji. Kirjoittaja kertoo menneensä usein etuajassa kokouksiin, jotta saa keskustella ennen niiden alkua käytävällä odottavien asiantuntijoiden kanssa. Jukka Gustafssonin työn ytimessä ovat olleet aikuiskoulutuksen kehittäminen, mahdollisuus suorittaa lukioaikana ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulujen perustaminen ja Orpon hallituksen lakkauttaman vuorotteluvapaajärjestelmän aikaansaaminen. Työ Murikassa ja sen kautta syntyneet kontaktit vievät kirjoittajan mukaan politiikkaan, ensin Tampereen valtuustoon ja sitten eduskuntaan. R. ”Kannan huolta siitä, että kaikki lapset ja nuoret saavat oikeasti heille tarkoitetun ja vaadittavan yleissivistyksen. Sosialidemokraattien työ Marinin hallituksen kaudella säädetystä toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta ja oppivelvollisuusikärajan nostamisesta 18 vuoteen saa kirjassa perusteellisen käsittelyn. Hän toimi tuossa tehtävässä parin vuoden ministeripestiä lukuun ottamatta koko 36 vuotta kestäneen edustajantoimensa ajan. Kirjassa on vaikuttava kuvaus opiston hengestä, osallistavasta arkkitehtuurista, taideaarteista ja isojen ikkunoiden takaa järvelle avautuvasta näkymästä. Gustafsson ei näe koulua vain tietojen ja taitojen jakajana. Moni heistä saa kirjassa kunnioittavan maininnan. 48 Demokraatti Jukka Gustafsson: Sivistyksen asianajaja Into Kustannus Oy 2024, 349 s. Koulunsa kesken jättänyt poika löytää ammattiyhdistysliikkeessä toimiessaan halun opiskella ja kehittää itseään. Konepuusepästä tulee Tampereen yliopistossa maisteri. Eduskunnan valiokunnissa käyvät asiantuntijat valittavat joskus, etteivät edustajat jaksa keskittyä kuulemisiin. Gustafsson pääsee mukaan Metallityöväenliiton Murikka-opiston toimintaan jo sen suunnitteluvaiheessa ja opiston valmistuttua hänet valitaan sen rehtoriksi. KULTTUURI de_26092024_48.indd 48 de_26092024_48.indd 48 18.9.2024 9.04 18.9.2024 9.04. Työministeri Liisa Jaakonsaari nimitti sapattivapaalakia Lex Gustafssoniksi, kun hän esitteli sitä lokakuussa 1995 eduskunnalle. Jukka Gustafssonia ei sellaisesta voi syyttää. Ne ovat hyödyllisiä tutkimukselle. Punaisena lankana kulkee työ kirjoittajan ihailemien suurten sosialidemokraattisten sivistyspoliitikkojen Väinö Voionmaan ja R. SIVISTYKSEN ASIANAJAJA käy hakuteokseksi koulutusja kulttuuripolitiikasta vuosina 1987–2023
49 Demokraatti Lukeva ihminen on kaunis O len aina ihaillut kirjailijoita, sillä he ovat usein myös hyviä puhujia. Hän on siinä ja lukee, on siinä ja samaan aikaan aivan jossain muualla. LUKEMINEN ON arvokasta, vaikka sen arvoa on tehokkuusmittareilla vaikea mitata. Sanojen ja vaikuttavien sanajärjestysten punominen yhteen ei ihan kaikilta onnistu. Monenlaisia yllytyshyllyjä kirjastoista toki jo löytyy. JO NYT kirjasto toimii apteekin lailla. Kirjaston systeemissä voisi hyvin olla uusia luokkia kuten Sydänsuruun tai Uusia näköaloja vaikealla hetkellä. Kolme kiloa Dostojevskia tai kymmenen metriä Sofi Oksasta lievittää mukavasti oloa. Lukija tulkitsee kirjailijan valkoiselle paperille sommittelemia mustia merkkejä ja luo maailman omaan mieleensä. Jäsenneltyä ajatusten lentoa on ilo kuunnella, ja heillä on aina jotain kiinnostavaa sanottavaa. Kirjailijan ensimmäinen tehtävä on tietenkin pysyä hengissä. Kirjoittajan tärkein välimerkki on piste. Kuten hyvin tiedämme, kirjailijan tehtävä ei ole sanoa sitä, minkä jokainen voi sanoa. Ainoa, jolle pisteen jälkeen sallitaan vielä kerran palata käsiteltyyn asiaan, on komisario Columbo, joka lähtiessään ovelta heittää kuuluisan repliikkinsä: ”Ai niin, vielä yksi kysymys.” Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni KIRJAILIJAN TEHTÄVÄ ON SANOA SE, MITÄ EMME KYKENE SANOMAAN. de_26092024_49.indd 49 de_26092024_49.indd 49 16.9.2024 16.23 16.9.2024 16.23. Miljoona sivua Kalle Päätaloa vie ajatukset kätevästi kokonaan muihin maisemiin. Vauhdikas ja koukuttava somevirta antaa kuitenkin vain muutaman hetken mielihyväpiikin. Ihmeellinen on kirjainten matka kirjoittajan sormenpäistä päämme sisään. Lukeva ihminen on kaunis näky. He sanoittavat meille salaperäisen ja näkymättömän, jotta voisimme paremmin nähdä, millaisessa maailmassa elämme. Kirjan maailma on lukijalle totta, kirjasta voi löytää oman elämänsä ja muiden elämän, sillä olemmehan pohjimmiltamme samanlaisia olioita. Kirjailijan tehtävänä on sanoa se, mitä emme kykene sanomaan. Pisteen jälkeen ei kannattaisi enää selittää yhtään enempää. Siellä saattaa odottaa kirja, joka kuiskaa: ”Valitse minut!” Kirjailija Petri Tamminen ehdotti taannoin, että kirjaston ja kirjakaupan katolla voisi seisoa kyltti, jossa lukee: ”Täällä kerrotaan siitä, miltä sinusta tuntuu elää!” Kirjat kertovat, miltä tuntuu olla ihminen, mikä on koukuttava haaste kenelle tahansa meistä. Virkailija voisi ehdottaa ensihätään vaikkapa kaksi lukua Mika Waltaria kolme kertaa vuorokaudessa tai kuukauden kuurin Sirpa Kähköstä. Joskus kirjastossa vaeltaessaan mielen valtaa tunne, että kirjat katselevat meitä. Ehkä nämä yksin työhuoneessaan mielikuvitushahmoja ja tapahtumien ketjuja luovat ihmiset vain innostuvat nähdessään todellisia ihmisiä. Hyvään kirjaan uppoaminen tuo mielihyvää, jota saa nopeammin suklaalevystä tai somen klipeistä. Iltaisin muutamia säkeitä Eeva Kilpeä, Shakespearen sonetteja tai Kirsi Kunnasta. Apua kaipaava voi mennä kirjastovirkailijan luokse ja kertoa tarvitsevansa lohtua tai iloa elämäänsä. Kirja vie turvallisesti jänniin paikkoihin. LUKEMINEN ON jatkuvasti innostava puheenaihe. Osa meistä osaa jotenkuten siteerata heidän ajatuksiaan
50 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_26092024_50.indd 50 de_26092024_50.indd 50 17.9.2024 12.07 17.9.2024 12.07
de_26092024_51.indd 51 de_26092024_51.indd 51 17.9.2024 13.32 17.9.2024 13.32. Ta bu t To isi n aj at te le m in en ja pu hu m in en on Su om es sa ha rv in ai st a. Vaiettavista tabuista puhuminen voi vaarantaa niin työpaikan kuin maineenkin. Uuden ulkopoliitikan kollektiivinen usko Ydinaseuhkaa ei haluta nähdä Kolumni: Alf Rehn TEEMA YHDEN TOTUUDEN MAA Toisinajattelijuutta suvaitaan Suomessa huonosti
TEEMA 52 Demokraatti MEILLÄ ON SUOMESSA VAHVA YKSI ÄÄNISYYDEN NORMI. de_26092024_52.indd 52 de_26092024_52.indd 52 18.9.2024 9.12 18.9.2024 9.12
53 Demokraatti Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho de_26092024_52.indd 53 de_26092024_52.indd 53 18.9.2024 9.12 18.9.2024 9.12. NÄISTÄ SUOMI VAIKENEE HYSSHHH! Suomi on vaikean ja välttelevän keskustelun maa – ja joissakin asioissa suorastaan vaikenemisen maa
Sellaista keskustelua on vaikea käydä ilman, että se liitetään persoonaan ja hänen taustoihinsa, kuvaa historioitsija Riku Keski-Rauska. Jäsenyyskin toteutui äkkiä. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) tiivistää monen haastateltavan tunnot siitä, miten toisin ajatteleminen ja puhuminen on Suomessa yhä kovin harvinaista. Erimielisyyttä ja toisinajattelijuutta suvaitaan huonosti, vaikka demokratiassa sitä olisi syytä juhlia. Yksi selvimmin erottuva julkisen keskustelun kipupiste on ulkoja turvallisuuspolitiikka, etenkin Suomen Nato-jäsenyyteen kytkeytyvät seikat. Mitään keskustelunaihetta ei suoranaisesti kielletä tai sanktioi da. – Kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, kuinka hienoa on, että kaikki ovat yksimielisiä: normitettiin voimakkaasti yksiäänisyyttä tavoiteltavaksi olotilaksi elimessä, jonka koko toimintaideana pitäisi olla moniäänisyys. Sieltä tulee väkisinkin takaisin haisevana ja rähjäisenä. Kontula oli ainoa sopimusta vastustanut kansanedustaja. Asiantuntijavaikuttajat ovat kuitenkin kaikki samaa mieltä yhdestä asiasta: vaikeiksi koettuja tai peräti vaiettuja puheenaiheita on Suomessa monia, liikaa. SUOMALAISELLE hyssyttelykulttuurille on toisinaan tunnusomaista epämääräisyys: keskustelu tuntuu tukalalta, mutta miksi oikeastaan. Keski-Rauskaa pohdituttaa se, miten nopeasti mielipiteet Natosta muuttuivat kuin konsanaan Ismo Alangon kappaleessa Kun Suomi putos puusta: kun Suomi halus Natoon, kaikki kävi äkkiä. – Pitkäaikaisena ja hyvin voimakkaana Naton kannattajana ja suomettumisen kriitikkona minua pelottaa se, että nyt olemme tulleet kuin yhteisen alttarin luo – alttarin, jonne kokoontuneilla on tapahtunut yön aikana mielenmuutos, de_26092024_52.indd 54 de_26092024_52.indd 54 18.9.2024 9.12 18.9.2024 9.12. Näistä ikävistä sosiaalisista seurauksista osalla haastateltavista on myös omakohtaisia ja seurauksiltaan jopa dramaattisia kokemuksia. – Vaikkapa maahanmuutosta keskusteleminen on kuin menisi kuumaan keittiöön tai navettaan. älyllinen keskustelukulttuuri on valitettavan vähissä Suomessa. – Aivan selvästi meillä on Suomessa vahva yksiäänisyyden normi. Vielä vikkelämmin muuttui monen suomalaispäättäjän mieli. Kriittisiä äänenpainoja esittävä ottaa Suomessa aina ilmeisen riskin joutumisesta epäsuosioon niin omiensa joukoissa kuin laajemmin. Ulossulkeminen, sosiaalinen eristäminen, ihmisen leimaaminen ja myös itsesensuuri voivat pahimmillaan silti estää keskustelun – ja usein yhtä tehokkaasti kuin jos keskustelun aihe olisi oikea tabu. 54 Demokraatti TEEMA uomalaiset asiantuntijavaikuttajat ja ajattelijat painottavat hieman eri asioita, kun he Demokraatin pyynnöstä luettelevat hankalina tai vaiettuina pitämiään yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita, ilmiöitä ja teemoja. Avoin, kunnioittava ja SUOMESSA TYÖURA TAI MAINE VOI OLLA UHATTUNA, KUN ROHKENEE ILMAISTA OLEVANSA ERI MIELTÄ KUIN MUUT. – Nopeasti mennään siihen vastakkainasetteluun, että oletko suvaitsevainen vai suvaitsematon. Jos siitä jompikumpi haju keskustelijaan liitetään, sen jälkeen koko keskustelu lakkaa. Reilussa yhdessätoista kuukaudessa, jos ajan laskee Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta helmikuun lopulla 2022 Nato-jäsenyyden saamiseen huhtikuun alussa 2023. Keskustelemisen vaikeus nousi esiin haastatteluissa. Toisinaan työura tai maine asiantuntijana, poliitikkona tai työntekijänä on uhattuna, kun rohkenee ilmaista olevansa eri mieltä kuin muut. Hyssyttelyyn kytkeytyy samankaltaisia piirteitä, olipa hyssyteltävä asia mikä tahansa. – Eduskunnan täysistunnossa syntyi tuntikausia kestänyt puheiden juoksutus, joissa kansanedustaja toisensa jälkeen nousi ylös todistaakseen kuinka onnellinen ja helpottunut hän oli tästä Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyöstä ja uudesta DCA-sopimuksesta. KESKUSTELUN TÄYSIN kieltäviä tabuja, pyhiä ja koskemattomia aiheita ei Suomessa kuitenkaan ole sanan täydessä merkityksessä. Kontulan mukaan tuorein esimerkki samanhenkisten kuorolaulannasta kuultiin, kun eduskunta äänesti Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-puolustusyhteistyösopimuksesta viime kesänä
5) Woke-kulttuuri ja -keskustelu Näihin liittyvä biologisten faktojen ja käsitteiden leimaaminen ja vääristely. ANNA KONTULA kansanedustaja (vas.), tietokirjailija 1) Suomen ja Israelin välinen asekauppa 2) Uskonto 3) Seksiin liittyvät aiheet ja seksuaalisuus 4) Ekokatastrofin mittakaava 5) Eläinten aseman ja oikeuksien uudelleenarviointi uuden tutkimukseen valossa TEIVO TEIVAINEN maailmanpolitiikan professori 1) Ulkoja turvallisuuspolitiikka Esimerkiksi Yhdysvaltain vaalien ehdokkaiden kritisointi ulkopolitiikan johdolle. RIKU KESKI-RAUSKA historioitsija, tietokirjailija 1) Ulkoja turvallisuuspolitiikka Nato-jäsenyyttä koskeva yksiäänisyys ja vaihtoehdottomuus. helmikuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Keski-Rauskan tarkoittama yö oli 24. 2) Kiinan ihmisoikeudet 3) Aiemmin Venäjä ja Putin Niitä ei uskallettu kritisoida Venäjän provosoimisen pelossa. Luettelossa on mukana myös avoimen ja moniäänisen keskustelun kannalta yleisesti ottaen ongelmallisia ilmiöitä. 55 Demokraatti Väärät ajatukset, kielletyt tunteet, vaietut sanat DEMOKRAATIN HAASTATELTAVAT nostivat vaikeiksi ja toisinaan jopa kielletyiksi tai kokonaan käymättömiksi keskusteluiksi ja keskustelunaiheiksi monenlaisia aiheita, ilmiöitä ja teemoja. elokuuta, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan, toinen, kun tunnuksettomat venäläiset sotilaat tunkeutuivat laittomasti panssarivaunuin Krimille ja miehittivät niemimaan. 55 Demokraatti mikä on johtanut teatraaliseen uskoon siitä, että nyt olemme kaikki uuden totuuden äärellä, Keski-Rauska toteaa. Liikuttava yksimielisyys typistää avoimen, kriittisen ja järkevän ajattelun Natosta ja samalla ehkä keskustelunkin. 2) Toisenlaisten mielipiteiden kavahtaminen ja pelko 3) Maahanmuutto Kilpistyy usein keskustelijan henkilön tai puoluetaustan tuijottamiseen. Keski-Rauskan mukaan kyse on eräänlaisesta ihmeenomaisesta joukkokääntymisestä, uuden ulkopoliittisen uskon kollektiivisesta tunnustamisesta, josta ei aiheen vakavuudesta huolimatta puutu koomisia piirteitä. 4) Uskonto Valtiovallan ja valtionkirkon vahva sidos, jota Suomessa ei kyseenalaisteta. Aiemminkin olisi ollut öitä tarjolla ihmekääntymisille ja – toisesta näkökulmasta katsottuna – myös useita vuosia turvallisuuspolitiikan uudelleen arvioinneille. 4) Woke-ajattelu ja -keskustelu Niihin liittyvä pahastuminen sekä ”turvallisten” aiheiden ja ilmaisutapojen vaatiminen. Yksi saranakohta oli esimerkiksi 1. KANSAN EDUSTAJAT OLIVAT YKSI MIELISIÄ SIITÄ, KUINKA HIENOA ON, ETTÄ KAIKKI OVAT YKSIMIELISIÄ. STEFAN FORSS Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, turvallisuuspolitiikan asiantuntija 1) Natoa koskevat turvallisuuspoliittiset valinnat ja vaatimukset Esimerkiksi, mitä valmiuksia Nato vaatii Suomelta, mitä Naton ydinasevarjon alaisuuteen kuuluminen merkitsee. de_26092024_52.indd 55 de_26092024_52.indd 55 18.9.2024 9.12 18.9.2024 9.12. 5) Osaajien Suomi -muotiajattelu Mantramainen ja pinnallinen, koulutusta, tiedettä ja työelämää koskeva keskustelu. Mennään hokemien tasolle. – Oikein täytyy miettiä, että missäs ne vanhat kovat Nato-kriitikot nykyisin ovatkaan, kun heitä ei enää missään näy ja kuulu
Edesmennyt kokoomuksen kansanedustaja Tuulikki Ukkola oli kaasuputken kovimpia arvostelijoita. Keski-Rauskan mukaan takavuosien alaviitteenomainen tapaus kiteyttää paljon olennaista turvallisuuspolitiikkaa koskevan keskustelun yksioikoisuudesta ja opportunistisvivahteisesta laumasieluisuudesta; jälkimmäistä voi usein tosin kutsua yksinkertaisemmin ja suoremmin lynkkausmielialaksi. – Turvallisuuspoliittiset demokratiajoustot, turvallisuuspoliittiset ihmisLIIKUTTAVA YKSIMIELISYYS TYPISTÄÄ AVOIMEN, KRIITTISEN JA JÄRKEVÄN AJATTELUN NATOSTA. – Herätyskellojen pitäisi aina soida silloin, kun keskusteluun tulee yhdenmukaistamisen pakko tai jonkun tai joidenkin keskustelijoiden leimaamista. Vähintään kahdella kielellä vaikenemisen kielenkuritus ja -kuristuskulttuuri näyttäytyy Suomessa monin tavoin ja vivahtein. Pahimmassa tapauksessa perustellustikin esitetty arvostelu tai lieväkin kyseenalaistaminen esimerkiksi Natoa ja siihen liittymistä kohtaan voidaan leimata putinismiksi ja Venäjä-mielisyydeksi. Nyt lukko auke si taas helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. – Eikö yhteiskunta aina silloin ole turvallisemmalla ja paremmalla linjalla, jos siihen sisältyy edes pieni määrä yleisiä totuuksia kyseenalaistavia ja arvostelevia olivat he sitten taiteilijoita tai poliitikkoja, Keski-Rauska kysyy. – On lähtökohtaisesti fiksua, että ihmiset pystyvät vaihtamaan mielipidettään ja sopeutumaan uusiin oloihin. Ja leimakirves saa heilahtaa ilman lyöjän esittämää ensimmäistäkään järkevää, punnittua ja kriittisen katseen kestävää argumenttia. – Ukkolan toiminnassa oli aito toisin ajattelemisen ja tekemisen henki: ihminen sanoo sen, minkä hän ajattelee ja tuntee oikeaksi, vaikka tietää siitä olevan itselleen luultavasti vain haittaa. VAIKKA KESKI-RAUSKA arvostelee uuteen asentoon pyllähtäneitä ulkopolitiikan uuskäännynnäisiä, hän kuitenkin korostaa, ettei puhdasoppineisuus saa olla itseisarvo. Pyöröovi heilahti toiseen ääriasentoon, Keski-Rauska sanoo. Keski-Rauska mainitsee esimerkiksi vuoden 2009 eduskunnan Nordstream-kaasuputkea koskevan ajankohtaiskeskustelun, jossa nostettiin esiin myös hankkeen mahdolliset turvallisuusriskit ja -ulottuvuudet. HYSSSHH! KANSAKUNNAN keskustelukulttuuri heijastelee aina kansakunnan henkeä, eikä henki aina haise raikkaalta. ONKO LÄNTISESTÄ puolustusyhteistyöstä ja Natosta tullut kansakunnan mentaliteetissa ja keskustelukulttuurissa uudenlaisen, 2020-luvun hyssyttely-Suomen suomettumismuunnelma. Koska Yhdysvallat on Suomelle tärkeä, ei esimerkiksi presidenttiehdokas Donald Trumpia kohtaan haluta esittää kriittisiä puheenvuoroja, joita joissakin muissa tilanteissa voisi kuvitella esitettävän nykyistä enemmän. de_26092024_52.indd 56 de_26092024_52.indd 56 18.9.2024 9.12 18.9.2024 9.12. Ajattelun ja mielipiteiden joustavuus voi kuitenkin tuoda mukanaan myös arveluttavia seurauksia. – Kyllä, jossakin määrin. – Jos politiikassa toimitaan aina vain tarkoituksenmukaisesti tai opportunistisesti, millaiseen maailmaan me silloin päädymme. – Tuulikki Ukkola naurettiin eduskunnassa pihalle tyyliin ”Nordstreamko muka joku turvallisuuspoliittinen uhka?” Hänen puheenvuoronsa lytättiin julkisesti, sille naureskeltiin ja hymähdeltiin yli puoluerajojen. Sen voi toki nähdä myös järkevänä valtioviisautena, miettii maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Ukkolan ounastelema uhkakuva toteutui syyskuussa 2022, kun tuntematon, todennäköisesti valtiollinen toimija räjäytti Nordstream 1 ja 2 kaasuputket Itämerellä. 56 Demokraatti TEEMA – Suomen ulkopoliittinen linja oli käytännössä samassa lukkiintuneessa asennossa vuodesta 1945. Teivainen korvaisi uuden ajan suomettumisen kuitenkin toisin käsittein
Ei-salainen, joskin hyvin matalaa julkisuusprofiilia pitänyt ryhmä seurasi ydinaseiden ja ydinasepelotteen kansainvälisiä kehityssuuntia ja alan tutkimusta sekä raportoi niistä päättäjille ja virkamiehille. 57 Demokraatti de_26092024_52.indd 57 de_26092024_52.indd 57 18.9.2024 9.12 18.9.2024 9.12. huhtikuuta 2023 ratkaisevalla tavalla Nato-jäsenyyden myötä. Valitettavasti keskustelu lähitulevaisuuden mahdollisista näkymistä puuttuu Suomesta kokonaan. Suomen puolustuksen viimekätisinä lukkoina ovat Nato-kumppanuus ja sen mukana myös Naton ydinaseiden luoma pelotevaikutus. Forssia huolestuttaa, että julkisuudessa ei keskustella lainkaan Start-sopimuksen päättymisen seurauksista. 57 Demokraatti Ydinaseuhasta ei keskustella oikeusjoustot ja turvallisuuspoliittiset joustot kansainvälisistä sopimuksista, Teivainen luettelee. – Aikakausissa on se vivahde-ero, että vanha usko perustui alun perin pelkoon ja pelotteeseen. – Ydinsulkusopimus NPT on Suomelle yhä keskeisen tärkeä, mutta Suomi ei pääse ydinsodan uhasta liittymällä ydinasekieltosopimukseen. Vuonna 2012 eläkkeelle siirtynyt Forss seuraa yhä tiiviisti alansa asioita ja kehitystä. – Vakavasti otettavaa keskustelua ydinaseista ei ole Suomessa juuri käyty lähes kahteenkymmeneen vuoteen, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Stefan Forss. Teivaisen mukaan turvallisuuspoliittisia joustoja on näkynyt monen ilmiön ja asiakokonaisuuden keskusteluissa, kuten Nato-jäsenyyden takaamiseksi solmitussa Turkki-sopimuksessa, rajalakiasiassa sekä puheissa Ahvenanmaan tilanteesta ja Ottawan maamiinasopimuksesta. Tätä esitetään yllättävän korkealtakin taholta, Teivainen sanoo. Venäjän pelko oli niin voimakas, että se mursi vanhan pelon, joka perustui siihen, että meitä rangaistaan, kun teemme omia ratkaisuja. Hän hämmästelee vaikenemista tilanteessa, jossa Suomen sotilaspoliittinen doktriini on Nato-jäsenyyden mukana muuttunut ratkaisevasti. – Suomen tulee varautua myös odottamattomiin asioihin. Helmikuussa 2026 umpeutuu Yhdysvaltain ja Venäjän solmima Uusi Start (New Start Treaty) -ydinaserajoitussopimus, jonka noudattamisen Venäjän presidentti Vladimir Putin tosin ilmoitti jäädyttävänsä jo vuonna 2023 kansakunnan tila -puheessaan. – Nato-käännöstä pidän sinänsä terveenä, sillä se tapahtui Suomen ehdoilla ja suomalaisten tahdosta. – Turvallisuuspolitiikka ei ehkä ole tabu sinänsä. Ilmiössä oli jotakin Tukholman syndrooman kaltaista. – Start-sopimuksen tosiasiallisen päättymisen jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä olisivat ensi kertaa sopimuksettomassa tilanteessa 1960-luvun lopun jälkeen. Pelon ja rangaistuksen kautta alettiin pitää hyvänä suomettumisen ajan mukaista toimintaa ja alettiin jopa uskoa siihen. Styx ajettiin alas vuoden 2004 lopussa, kun ulkoministeriö lopetti ryhmän rahoittamisen. MAAHAN MUUTOSTA KESKUSTELEMINEN ON KUIN MENISI KUUMAAN KEITTIÖÖN TAI NAVETTAAN. Myös Keski-Rauska näkee yhtäläisyyksiä suomettumisen ja nykyisen länsi-intoilun välillä. Hän työskenteli vuosina 1985–2004 Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ja ulkoministeriön rahoittamassa monitieteellisessä Styx-projektissa (Strategisten ja taktisten ydinaseiden kehityksen seurantaprojekti) tutkijajäsenenä. Kyllä esimerkiksi Natosta ja DCA-sopimuksesta saa puhua, mutta muut asiat saavat joustaa turvallisuuspoliittisten argumenttien tieltä. – Ilmassa on aiempaa enemmän sitä, että ”paskat kansainvälisistä velvoitteista, eihän Venäjäkään niitä noudata”. Forss muistuttaa siitä, että lähitulevaisuus merkitsee hyvin ”haastavia aikoja”. uomen sotilaspoliittinen doktriini muuttui 4. Ilmiöissä on hänestä kuitenkin myös eroja. Forssin mukaan sekä suomalainen diplomaattikunta että alan tutkijat jakavat saman käsityksen. Sotilaspoliittisin termein kuvattuna siirtymä on tapahtunut pidäkkeestä ydinasepelotteeseen
IKÄVINTÄ TÄSSÄ kaikessa on se, että asiat olisivat voineet olla toisin. Torille siis, mutta puhutaanko hetki siitä, mitä tämä tarkoittaa. Tämä hiljaisuus, ja tämä kyvyttömyys nähdä ikääntyneissä myös potentiaalia – tekijöinä, kuluttajina, toimijoina, ja ihmisinä – tarkoittaa, ettei toteutettu mahdollisuutta rakentaa Suomesta talout ta, joka hyötyisi vanhenevasta maailmasta. Tämän vaikutukset voivat olla isoja ja yllättäviäkin. 58 Demokraatti S uomessa on monen monta tabua eli asioita, joista ei ole soveliasta puhua. Ei myöskään puhuta siitä, ettei suomalainen oikeastaan ole sellainen korpimetsien kovis, joka ei puhu eikä pussaa. Jo kaksitoista vuotta sitten minä ja Risto E. Ongelmat ja kustannukset kyllä jäivät, mutta ei uskallettu tai ymmärretty investoida hoitoalaan tai siihen, että ikääntyneetkin haluavat kokea ja kuluttaa. Sote on, kuten kaikki tietävät, jo ongelmissa. Talous muuttuu sekin, eikä ole läheskään varma, että tekoäly tai muukaan teknologia toimii ratkaisuna näihin muutoksiin. J. Ei puhuta siitä, että Suomi on, missä se on: Euroopan pohjoisnurkassa eikä ainakaan siitä, että asialle voisi tehdä jotain. KOLUMNI Teksti Alf Rehn, innovaation, designin ja johtamisen professori tanskalaisessa yliopistossa TEEMA de_26092024_58.indd 58 de_26092024_58.indd 58 18.9.2024 9.04 18.9.2024 9.04. Näinä päivinä hän on ennemmin sellainen kiltti ja hyvätapainen (joskin hieman ujo) tyyppi, joka kyllä osaa small talkin, mutta jota varten ei tarvitse kahvia erikseen keittää. Nopeasti toimiva ja asioista avoimesti puhuva Suomi olisi voinut valjastaa osaamistaan ja teknologioitaan tavalla, joka olisi tehnyt siitä vanhenemisen mallimaan. Me emme sano mummo SUOMI VOISI OLLA ”VANHUUSTALOUDEN” AIRUT, JOKA OTTAA IKÄÄNTYMISEN VAKAVASTI. Siis muutakin kuin parannella tieverkkoa Kouvolan ympärillä. Politiikka on muuttumassa, aivan kuten se on jo tehnyt Portugalissa. DISNEY-ELOKUVASSA Encanto laulettiin siitä, miten ei tulisi puhua Brunosta, kadonneesta sukulaisesta. Suomalaiset ovat maailman toiseksi ikääntynein kansa, ja Suomi ikääntyi ainakin vielä 2020 nopeimmin Euroopan maista. Suomessa ei mainita mummoa eikä vaaria, ei ainakaan keskustelussa Suomen tulevaisuudesta, ja jos joskus mainitaan, niin ongelmana ja jopa ”pommina”. Penttilä kirjoitimme kirjassa Suunnaton Suomi (sanaleikki, joka vieläkin hymyilyttää ja on ikääntynyt parhaiten meistä), miten Suomi voisi olla ”vanhuustalouden” airut – maa, joka ottaa ikääntymisen vakavasti ja kehittyy tämän kanssa. Silti, 12 vuotta vierähti, ja sama hiljaisuus jatkuu. Demografia osoittaa omalla karulla tavallaan, että nämä ongelmat ovat lähinnä alkamassa. Veropohja on muuttumassa, ilman että tähän on suuremmin reagoitu muutoin kuin indeksejä viilaamalla. Ei siis iältään vaan ikärakenteeltaan. Positiivinen muutos jäi luomatta, Suomi sen kuin jatkaa, ja me emme vieläkään sano mummo(ja). Ikääntyminen ei ole vain megavaan giga trendi, jotain, joka tulee vaikuttamaan joka maahan ja koko maailmaan. NO NIIN, ongelmallisinta taitaa silti olla se, ettei Suomessa ole soveliasta puhua, miten kovin vanha maa on
SuPer vaatii vähimmäismitoituksen nostamista tasolle 0,7, joka on ollut lain alkuperäinen tavoite. 59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Esityksessäkin todetaan, että henkilöstön aikaa tarvitaan asiakasta kohden enemmän juuri kognitiivisten vaikeuksien lisääntymisen vuoksi. SuPer on myös kartoittanut hyvinvointialueiden kriteereitä, miten vanhus pääsee ympärivuorokautiseen hoivaan, ja yksi kriteeri on keskivaikea tai vaikea muistisairaus ja lisäksi ”vaaditaan” ainakin toimintakyvyn alentuminen. Henkilöstömitoituksen alentamisen perusteluina esitetään julkisen talouden heikentymistä ja toisaalta pulaa koulutetusta sosiaa lija terveydenhuollon henkilöstöstä. Päivi Inberg SuPerin puheenjohtaja Halutaanko vanhusten hoidossa palata takaisin säilöntä kulttuuriin. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Valvontaviranomaisten arvion mukaan 0,6:n vähimmäismitoitusta voidaan pitää riittävänä, jos asiakkaat eivät ole vaikeasti muistisairaita tai somaattisesti vaikeahoitoisia. Tällaistako on se vanhuuden hoiva ja turva, jota me yhteiskuntana haluamme antaa. Juuri kun ollaan luomassa hyvää ja laadukasta hoitoa ja hoivaa, esimerkiksi voimavaralähtöistä hoitoa, ulkoilua ja sosiaalista kanssakäymistä, halutaan takaisin säilöntäkulttuuriin. Ihminen ei ole desimaali, kuten pääministeri Orpo joskus on todennut. Ympärivuorokautisen hoidon piiriin eivät siis pääse parempikuntoiset vanhukset. Ja vanhuksilla on oikeus laadukkaaseen hoitoon, johon myös läheiset voivat luottaa. Jotta vanhus pääsee hoitoon, hän on useimmiten pitkälle dementoitunut ja isolla osalla on masennusoireita ja käytöshäiriöitä. Ei niin, mutta hoitaja on ihminen, jolla on oikeus hyviin työoloihin, säälliseen työmäärään, oikeudenmukaiseen johtamiseen ja työtä vastaavaan palkkaan. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_26092024_59.indd 59 de_26092024_59.indd 59 12.9.2024 14.31 12.9.2024 14.31. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Henkilöstömitoituksen alentaminen ei ratkaise julkisen talouden haasteita ESITYS VANHUSPALVELULAIN muuttamisesta eli sitovan vähimmäishenkilöstömitoituksen alentamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa ei vastaa hyvinvointivaltion arvoja. Jos henkilöstömitoitusta lasketaan 0,65:stä tasolle 0,6, heikentää se hoidon laatua ja työntekijöiden työhyvinvointia. Väestön ikääntyminen ja sitä kautta henkilöstömäärän kasvun tarve on tiedostettu jo ainakin viimeiset 30 vuotta. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat ovat pääasiassa vaikeasti hoidettavia. Päättäjille riittää siis, kun vanhus saa pesun, lääkkeet ja ateriat. Tähän olisi pitänyt varautua ajoissa parantamalla hoitajien palkkausta ja työoloja
Tämä kannatus ei riitä enemmistöhallituksen muo dostamiseen ja punavihreän blokin kannatuspohjan kas vattaminen valtakunnalli sesti yli vaaditun enemmis tön on nähdäkseni porvaril lisessa Suomessa varsin epä realistista. Punavihreän blokin kanna tus on valtakunnallisissa kan natuksissa liikkunut viime eduskuntavaalien 34 prosen tista tuoreimman Ylen kan natusmittauksen noin 40 prosentin kannatukseen. SDP:n sisällä on viime ke sän rajalain myötä käyty kes kustelua puolueen linjasta. 60 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE SDP ja punavihreyden mahdollisuus Suomen poliittisessa jär jestelmässä on otettu viime vuosien aikana suuria harp pauksia kohti blokkipolitiik kaa. Linjanmuutos on tehnyt perinteisestä konsensusha kuisesta kokoomuksesta pe russuomalaisten panttivan gin. On hyvin mahdollista, että nykyinen oikeistoblokki jatkaa vallassa myös seuraa vien vaalien jälkeen, sen ver ran lähelle perussuomalaiset ja kokoomus ovat myös aat teellisesti ajautuneet. Mielestäni SDP:n pitäisi kin nyt tarkastella omaa stra tegiaansa ja kääntää katse tu leviin kuntavaaleihin, erityi sesti kaupungeissa, joissa on käytössä pormestarimalli. Äänioikeutettujen määrä kasvaa näissä suurimmissa kaupungeissa, joissa myös pu navihreiden äänestäjien osuus on suurin. Samanaikaisesti, kun yli 20 prosentin valtakunnallisen kannatuksen puolueen on kyettävä ymmärrettävästi laajentamaan kannatustaan moneen suuntaan, olisi myös ymmärrettävä eriytyvän Suo men erilaiset tarpeet. Siksi SDP:n tu lee asettaa tavoitteeksi por mestaripaikan saavuttami nen näissä kaupungeissa pu navihreällä yhteistyöllä. Vastaava, yhteistyöhön pohjautuva strategia on käy tössä käytännössä kaikissa muissa pohjoismaisissa pää kaupungeissa, joilla kaupun kien johtajuus on pidetty pu navihreissä käsissä, usein sosialidemokraattisella por mestarilla. Ajatus SDP:n ja kokoomuk sen ympärille rakentuvasta sinipunahallituksesta tuntuu ainakin tässä hetkessä varsin kaukaiselta, ja SDP:n sekä keskustan varaan rakentuva punamultayhteistyö oli eri tyisesti keskustalle epäonni nen edellisellä vaalikaudella. Viime kevään eurovaaleissa kaikissa näissä suurimmissa kaupungeissa SDP:n, vihrei den ja vasemmistoliiton yh teenlaskettu kannatus oli hy vin tarkalleen 56 prosenttia. Puolueen pitäisi us kaltaa priorisoida sinne, missä tulevaisuuden suuret äänestä jäjoukot ovat. Puolue on omak sunut kansainvälisten op pien mukaan erittäin oikeis tolaisen talouspolitiikan, tiu kan maahanmuuttopolitiikan sekä identiteettipolitiikan taitavan hyödyntämisen. Jos emme voi omalla blokilla saavuttaa valtakunnallista enemmistöä, pitää etsiä kei not murtaa nykyiset rajat. Entinen konsensuspoli tiikka on ainakin toistaiseksi haudattu ja puoluekentällä on kaivauduttu kahteen toi silleen vastakkaiseen poliitti seen leiriin. Toisen blokin muodosta vat oikeistokonservatiivit – eli kokoomus, perussuoma laiset ja kristillisdemokaatit – ja toisen blokin punavih reät puolueet, eli sosiaalide mokraatit, vihreät ja vasem mistoliitto. Vain kaupun kien kautta nykyinen oikeis toblokki voidaan murtaa. de_26092024_60.indd 60 de_26092024_60.indd 60 17.9.2024 13.40 17.9.2024 13.40. Helsingissä, Turussa ja Tampereella pormestari paikka on nyt kokoomuslais ten hallussa, vaikka nämä kaupungit ovat vahvimpia kannatusalueita punavihre älle blokille. Epäilen, etteivät blokkilin jat katoa ihan lähivuosina. Blokkipolitiikkaan suoma laista politiikkaa vetää eten kin perussuomalaisten muut tunut rooli. Sellainen puolueen linja, jossa vain kiltisti odotetaan, että hallitusovi sattuisi au keamaan sinipunayhteis työlle, on näköalaton. Ihmiset, luonto ja ta lous eivät kestä toista kovan oikeis tolaista hallituskautta. Viime eduskuntavaalien jälkeen käytännössä muita hallitusvaihtoehtoja ei ollut, tuskin edes SDP:n vaalivoitto olisi tilannetta muuttanut. Keskus talle tuskin tuottaisi suurta ongelmaa liittyä koalitioon. On irvokasta, että Helsingissä on luettu lehdistä kokoomuksen jo jakaneen pormestarin paikan. Samanlaisella kuntavaali tuloksella jokaisessa kaupun gissa otettaisiin kokoomuk selta pormestarin paikka. Keskusta ja RKP häilyvät jossain näiden blok kien välillä. Vaikka SDP:n pitkä linja on yhteistyön linja, ei meidän pidä olla myöskään naiiveja. Olli-Pekka Koljonen Helsinki Vain kaupunkien kautta nykyinen oikeistoblokki voidaan murtaa. Vaikka blokkiutuva poli tiikka tuo vaihtoehdot sel keiksi, tuottaa se sosialide mokraateille suuren ongel man
Maksuttomuuden toteutta minen edellyttää, että: 1. Ansioista on jo ennen inflaation vaikutusta tai alvkorotusta voinut lähteä satoja euroja kuukaudessa. Poliittisessa keskustelussa ei ole koskaan huomioitu, ettei terveydenhoidon ta saarvon saavuttamiseksi ole muuta keinoa kuin maksutto muus. Tahtomattaan osaaikatyössä olevat, työnhakuvelvoitet tuja hekin, ovat taloudelli sesti heikossa ja haavoittu vassa asemassa. Etuuksien äärelle pääsemi nen heikentyy edelleen, kun syyskuun alusta voimaan tu livat ansiosidonnaisen työttö myysturvan euroistaminen ja työssäoloehdon tuplaaminen. Esi merkiksi Britanniassa tervey denhoito on lääkkeineen käy tännössä maksutonta. Ihmisten pahoinvointi nä kyy päivittäin kadulla järjet tömänä ilkivaltana ja väki vallantekoina. Tilanne on kriittinen ja vaatii nopeaa toimintaa. Näin ollen rikkaampien maksama osuus terveyden huollosta tuskin maksutto muuden takia kasvaisi. Julkisen puolen kapasi teetti (vaikka väli ai kaisesti) vastaamaan kysyn tää. Olemme Euroopan huipputasoa – työttömyyspro sentissa. Työterveyshuolto kyt ketään julkiseen peruster veydenhuoltoon, jolloin toi minta painottuu sairauksien vakavuuden mukaan ja käy tetyille varoille saadaan pa ras vastine. Toisen ihmisen huomioon ottaminen alkaa olla katoa vaa kansanperinnettä, vali tettavasti. Palvelun käyttäjiä on yli 20 000 hen kilöä. On harhaluulo, että se tulisi kalliiksi – päinvastoin. Va loa ei tunnelissa näy vielä työt tömille, vaikka laskennalliset talouden käppyrät näyttäisi vät mitä. Maksuttomuus myös pois taa hoitoon hakeutumisen vii västymisestä syntyvät lisäku lut. Maksuttomuus voitaisiin toteuttaa yksinkertaisesti kustantamalla terveyden huolto kokonaan verotuk sella, jolloin rasite jakautuisi sosiaalisesti oikeudenmukai sesti eikä kenenkään tarvit sisi valita vaikkapa ruuan ja hoidon välillä. Samalla esimer kiksi sosiaalietuuksiin, kuten työttömyyskorvaukseen, on tehty rajuja leikkauksia. 2. ’’Tehdään toisillemme sitä, mitä toivoisit sinulle itsellesi tehtävän’’. 3. Maksuttomuus ei ole maailmalla uutta. Työttömien ruoskiminen ei tuo uusia työpaikkoja Suo meen, eivätkä säästöt koh distu oikein nostamalla ter veydenhoidon asiakasmak suja ja leikkaamalla myös terveydenhoidosta, sillä ter veys on työttömien työelä mästä poisjäämiseen yksi suurimmista syistä. Samalla lääkäri pula ja jonot poistuisivat. Lisäksi avustajia myönne tään vähäisillä tuntimäärillä, vaikka moni tarvitsee avusta jaa 24/7 selvitäkseen päivit täisistä toimistaan. Se kuitenkin voitaisiin toteuttaa helposti ja samalla säästöjä saavuttaen. Muutokset toteutetaan vaiheittain järjestyksessä, joka ei haittaa toimintoja. 61 Demokraatti Työttömien ruoskiminen ei tuo työpaikkoja Suomen työllisyyden tilanne heikkenee. Valtava määrä rahoitus, laskutus, korvaus ja sääntelybyrokratiaa jäisi pois säästäen kustannuksia. Tähän sisältyvät myös suuret hoidon kannalta tarpeetto mat byrokratiakustannukset. Mak samillaan veroilla he saisivat edullisen terveysvakuutuksen ja täyden valinnanvapauden. Eihän tämän näin pi tänyt mennä. Mika Seppälä yleislääketieteen erikoislääkäri Keuruu de_26092024_60.indd 61 de_26092024_60.indd 61 17.9.2024 13.40 17.9.2024 13.40. Tällä hetkellä TEpalve luissa on yli 400 avustajan paikkaa avoinna. Melkoiset talkoot, joissa yhä useampi syrjäytetään ih misarvoisesta elämästä pel käämään toimeentulonsa puolesta. Yksityinen terveydenhoito voitaisiin kattaa suorakor vauksin, mutta vain julkisen puolen omakustannushin taan saakka. Erityisesti pienpalkkaalo jen duunareita rangaistaan. Hallituksen leikkaukset pienituloisimpia ja puolus tuskyvyttömimpiä ihmisiä ja heitä auttavia yhdistyk siä kohtaan on aiheuttanut kansalaisissa pelkoa, ahdis tusta, turvattomuutta, jopa epätoivoa. Nykyisinkin rikkaammat kustantavat köyhimpien akuutin terveydenhoidon. Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Hallitus vie Suomea väärään suuntaan Hallitus aikoo leikata yleis hyödyllisten yhdistysten tu kea yli 100 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Esimerkiksi vammaistyö on jo nyt suuressa ahdingossa, ja se näkyy päivittäin henki lökohtaisten avustajien suu rena puutteena. Tämä puute uhkaa itse määräämisoikeuden ohella myös turvallisuutta. On aika tehdä täyskäännös ja ryhtiliike, jossa päättäjien tulisi näyttää esimerkkiä. Tapani Telenius Tampere Maksuttomuus tekisi terveydenhuollosta tasa-arvoisen Tasaarvoa pidettiin sote uudis tuksen keskeisenä ta voitteena, mutta sen jälkeen kun tavoitteet ulkoistettiin hy vinvointialueille, siitä ole enää kuultu
Aikanaan puolueosastojen (PO) toimintaa yritettiin kovasti aktivoida, melko huonoin tuloksin. SDPn puolueohjelmassa korostetaan toimivan demokratian takaavan yhteiskuntarauhan ja vakauden. Tämä on jatkuva ristiriita. Yritettiin aktivoida osastoja osana puolueorganisaation toimintaa. Suuremmista alueellisista hankkeista tulee järjestää asukastilaisuuksia. Hän ottaa vastuuta muista ja ympäristöstään – ja äänestää. Tulisikin aina arvioida, onko kunnan kokonaisetu tärkeämpi kuin asukkaiden tavoitteet suojella asuinympäristöään. Juhani Hakala Espoo Puolueosaston ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja, valtuutettu ja lautakunnan puheenjohtaja evp de_26092024_62.indd 62 de_26092024_62.indd 62 11.9.2024 13.29 11.9.2024 13.29. Minusta PO on paikallisdemokratian perusyksikkö. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä, joka näkyy kunnan budjetissa. Kansalaisyhteiskunnassa asu kas on aktiivinen vaikuttaja. Valtuustoryhmässä meillä Espoossa tapahtuu liian usein, että asia sovitaan etukäteen kokoomuksen kanssa ”kokonaisedun” vuoksi, kun omat valtuutetut haluaisivat puolustaa omaa asuinaluettaan. Lähtökohta oli väärä. Vuosittaiset luottamushenkilöiden kuulemiset paikallisista kehitysja rakennushankkeista ovat tärkeitä. Varajäsenyys on hyvä opettelupaikka ummikolle. Heidän toimintaansa ei seurata eikä vaadita, että he kertovat säännöllisesti lautakunnassaan käsiteltävistä asioista. Meidän on tarjottava osallistumismahdollisuuksia niin, että asukas ottaa vastuuta ensin itsestään ja sitten lähiympäristöstään riittävän tiedon varassa. Virkamiehiä on kutsuttava kuultaviksi. Monissa kunnissa on konkareita, jotka haalivat johtopaikkoja ”aina on tehty näin” -tyyliin. Teimme myös yhteistyötä hankekohtaisesti muiden puolueiden kanssa. Tämä ei riitä. Luottamushenkilöiden on tunnettava ne omalta erikoisalaltaan. Jos puolueosasto toimii passiivisesti, kannattaa selvittää toisiko yhdistyminen toiseen osastoon aktiivisuutta lisää. Valintaperusteen pitää olla asiantuntemus ja kokemus, ei kaverisuhteet. Oman erinomaisuutensa ympäröimänä he estävät uusiutumisen, kannatuksen kasvun ja nuorten mukaantulon. Asukkaat arvostavat asumisviihtyisyyttä ja luontoarvoja. Jokaiseen valtuuston päätökseen tulee liittää selostus, miten asukkaita on kuultu ja mikä on heidän kantansa sekä ympäristövaikutusten arvio. Asukasyhdistykset ovat tärkeitä. Sen pitää ajaa alueensa asioita (kuten infra, koulut, sosiaalija terveydenhuolto) asukkaiden tarpeiden ja puolueohjelman mukaisesti ja antaa asukkaille mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuuta omasta asuinympäristöstään. Usein taloudellinen tehokkuus on motiivi kuntatasolla. Asukkaat eivät usein tunne kunnan päätösmekanismeja, lakeja ja asetuksia. Liian usein asia jää tähän. Ei niinkään demareina vaan asukkaina. Yhteistyölle tulee luoda järjestäytyneet puitteet (myös sähköiset), muuten se ei toimi. Espoonlahdessa aikanaan kaksi kituvaa yhdistystä yhdistyivät. PO valitsee luottamushenkilöt kunnan päättäviin elimiin. Päätöksenteko kunnassa tapahtuu poliittisten puolueiden kautta. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Puolueosasto on demokratian perusyksikkö Johtopaikkoja haalivat konkarit estävät uusiutumisen, kannatuksen kasvun ja nuorten mukaantulon. Luottamushenkilön tulee ajaa alueensa etua kunnan päättävissä elimissä. Luottamushenkilön, PO:n ja asukkaiden tulee olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ohjelmassa korostetaan jokaisen oikeutta osallistua päätöksentekoon. Nyt tuntuu, että hanskat on lyöty tiskiin. Ja luvata käyttää kanaviaan asian eteenpäin viemiseksi. Demareiden tulee mennä asukasyhdistyksiin ja muihin vastaaviin. Onneksi poikkeuksiakin oli. Mikäli ”kunnan kokonaisetu” ajaa ohi paikallisten tavoitteiden, tämä tulee selkeästi kertoa asukkaille. Niitä pidetään epäpoliittisina (lue: kokoomuslaisina)
Ei vastaanottoa. Vieraaksemme tulee Lahden kaupunginhallituksen pj. Tutustu ja hae: Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 15. de_26092024_63.indd 63 de_26092024_63.indd 63 16.9.2024 16.25 16.9.2024 16.25. – Yhtenäisyydellä tarkoitetaan keskinäistä luottamusta ja arvostusta ruokkivaa moniäänistä, avointa, tietopohjaista keskustelua, kannanmuodostusta ja toimintaa, jossa myös yhdenvertaisuus on otettu huomioon. Erityistä huomiota kiinnitetään toiminnan kohdistumiseen nuoriin ja nuoriin aikuisiin sekä tulevaisuuteen. 70 VUOTTA Syntymäpäivät Mauri Merikanto Yrittäjä, eläkeläinen, Helsinki 26.9. Demari-huoneistossa Hämeenkatu 7, Lahti. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. alk. Ei vastaanottoa. Mahdolliset on nittelut voi ohjata KSR:n yleis rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mauri Merikanto. Meille UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit. Hakuaika syyskuun 2024 loppuun saakka. Tervetuloa! Johtokunta. Alustajana kerhon varapuheenjohtaja, fil.maisteri Tuomas Mikkola aiheenaan Nils Robert af Ursin. Sirkku Hilden, joka käsittelee kaupungin päätöksenteon poliittista tilannetta klo 12 alkaen Tervetuloa! Puheenjohtaja. Aihei na syksyn tapahtumat ja tulevat kuntaja aluevaalit. HÄME • Lahden Sos.dem. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun Wanhat Toverit. Säätiön nimeämä ulkopuolisista asiantuntijoista ja säätiön edustajista koostuva työryhmä valmistelee ehdotusten pohjalta esityksensä palkinnonsaajaksi. Tervetuloa! (Johtokunta klo 14.) • Lahden seudun Wanhat Toverit. Vesa Lehtomäki hallituksen puheenjohtaja, Helsinki 26.9. Kerhotapaaminen ma 7.10. klo 13. Lounas klo 11 alk. Naisyhdistyksen syyskuun kokous on su 29.9. Seuraava kerhotapaaminen on Raatikympissä ti 15.10. – Näen, että polarisaatio on yhteiskunnallista myrkkyä, jota tulee vastustaa niin periaattellisella tasolla kuin konkreettisin toimin, työryhmän jäsen, ekonomisti Sixten Korkman kommentoi. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja se on arvoltaan 25 000 euroa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. klo 13). Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. klo 14 (lounas alk. Nyt etsitään Tanner-palkinnon saajaa Teksti Demokraatti on tärkeätä, että sovinnollisuutta edistetään ajoissa, ennen kuin se on hyvin vaikeata, säätiön toimitusjohtaja Jyrki Jauhiainen sanoo tiedotteessa. Merkkipäivä onnittelut KSR:n yleisrahastoon. Hänen syntymästään tuli tänä vuonna 170 vuotta. Tapaamme Lahdessa ravintola Wanhan Herran tiloissa ma 7.10. Vuonna 2025 palkinto annetaan ihmiselle tai yhteisölle, jonka yhteiskunnallinen, kauaskantoinen teko tai työ edistää sisäistä yhtenäisyyttä. 63 Demokraatti Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Ursin oli SDP:n edeltäjän, Suomen Työväenpuolueen, ensimmäinen puheenjohtaja. Tanner-palkinnon saaja julkistetaan Väinö Tannerin syntymäpäivän korvilla maaliskuussa 2025. Ehdotuksia palkinnon saajasta voi tehdä säätiön verkkosivuilla. Väinö Tannerin säätiö hakee ehdotuksia uudistuneen Tanner-palkinnon saajaksi
64 Demokraatti RISTIKKO 17/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_26092024_64.indd 64 de_26092024_64.indd 64 10.9.2024 16.09 10.9.2024 16.09
Ratapölkyt tuoksuivat paahteessa. Muistan kuudenkymmenen vuoden takaisen tapahtuman noin vain, kirkkaana. Kivitasku piti ääntään ruostuneen tolpan nokassa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Carola Grönlund Porvoosta. Katseli. Yritin houkutella sitä, tuloksetta. No, ehkä kirkkaan vihreä näkin. Kaikki oli niin kuin ennenkin mutta kirkkaan vihreää. Jäykän turkin alla oli valtavan vanttera ajokoira, joka päätti seisahtua. Kivitasku vihelteli ja naksutteli kivillään vanhan aseman seudulla. Mummoni keräsi nokkosia kauempana ojan penkalla, pyyhkäisi kasvojaan, emaliämpäri kalahti. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 93 84 57 21 6 57 61 29 34 8 21 48 63 57 9 38 26 45 79 1 49 73 12 68 5 65 19 78 42 3 86 52 94 13 7 14 97 36 85 2 72 35 81 96 4 RISTIKON 15/2024 RATKAISU 29.8. co m 8 5 5 9 4 6 5 7 8 2 6 7 9 1 9 4 2 3 2 1 4 9 2 7 8 6 TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi M iten muisto syntyy. Hän hymähti ja painoi päähäni valkoisen lakin, jossa oli syvän vihreä, läpinäkyvä muovilippa. ”Kyllä Panu palaa – se on vain vähän liiankin innokas juoksemaan.” Otin lahjalakin päästäni ja katsoin taivasta radan suuntaan lipan läpi. ais ud ok u. Toinen, aivan arkinen tapahtuma jää mieleen ja toinen samanmoinen kuluu pian kadoksiin. Talutin Panua kylätielle. Ei se mitään sanonut. Turhauduin ja kiskoin suoraan pannasta. Panu laski päänsä ja solahdutti itsensä ulos pannasta ja oli jo kadonnut sorat rapsahdellen Sievin raiteille. Menin nolona kertomaan Valtolle, että Panu karkasi. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. de_26092024_64.indd 65 de_26092024_64.indd 65 10.9.2024 16.09 10.9.2024 16.09. Kuvan kivitasku kurkisti Vuosaaren täyttömäellä kiven taskusta
Tarina on kaunis ja ulkoasu aikuisellekin elämys. Muistan, kun lapsuudessani kesäloma alkoi aina lauantaisin. Kirja muistuttaa, että tyttöjen ei tarvitse muuttua, vaan itse häirintä on väärin ja se pitää saada loppumaan. Lainasin ihan jäätävän määrän kirjoja, kunnon kesälomalukemiston. Tutkimme erilaisia kirjoja, hifistelemme niitä ja hipistelemme sivuja. Kirjastot ovat meille tosi merkittäviä paikkoja. Kirja kertoo heistä ja siitä, mitä kaikkea jokainen voi saavuttaa elämässä. On vähän kuin lottovoitto, kun lasten kanssa pääsee kirjastoon. Luen tätä isommalle tytölleni iltasatukirjana. Tykkäämme lasten kanssa käydä eri kirjastoissa ja viettää niissä aikaa. Kirjastot ovat paikkoja, joissa tunnen itseni onnelliseksi ja kotoisaksi. Tässä on eri vuosikymmeniltä suomalaisista naisista koottuja tarinoita. Ja jos löytyy joku helmi, eli tykätään paljon jostain kirjasta tai kirjailijasta, senhän voi sitten käydä ostamassa omaksi. Kirjastoissa on nykyään myös leikkipaikat, ja tottakai käymme myös niissä. Kirjastot ovat olleet minulle tärkeitä aina. de_26092024_66.indd 66 de_26092024_66.indd 66 17.9.2024 10.02 17.9.2024 10.02. Kirjavalikoima on järkyttävän laaja, ja on niin upeaa, että kirjoihin voi tutustua rauhassa ja niitä ei tarvitse omistaa, vaan niitä voi lainata ilmaiseksi. Kirjassa on upeat värit, ja se on tehty haitarin muotoon. Aivan ihana kirja. Kirjastoissa onkin ihanaa viettää aikaa lasten kanssa. Aika hurahtaa niiden parissa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 1 Nyt on sellainen elämäntilanne, että lukemiselle jää vain vähän aikaa. Minulla on kaksi pientä lasta ja vaativa asiantuntijatyö. Kirjassa on eri kirjoittajien tekstejä, heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan on koottu yhteen. Kun pääsin pois todistusten jaosta, otin pyörän alle ja poljin täyttä vauhtia Nurmeksen kirjastoon. Niihin on aina helppo mennä. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva On kuin lottovoitto päästä kirjastoon Demarinaisten dirikka Noora Kettuselle kirjasto on kuin toinen koti. Fatim Diarra & Iida Tani: Lupa olla tyttö Kaisa Happonen, Satu Kettunen: Yhtenä yönä Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) Kirja kertoo tyttöjen seksuaalisesta häirinnästä ja siitä, miten se pitää saada loppumaan. Halki kirjan kulkee runomittainen tarina, ja kirja luetaan niin, että haitaria avataan vähitellen ja se käännetään ympäri. Ensikirja lapsille. Minulle on tärkeää opettaa lapset käymään kirjastossa ja tutustua erilaisiin kirjoihin. Olipa se kirjasto missä päin tahansa. Vaikka tällä hetkellä en ehdi lukemaan tietokirjoja tai romaaneja, lasten kanssa kuitenkin luen. Sitä kautta oppii ymmärtämään maailmaa ja myös ehkä itseään ja toisia ihmisiä
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 16.9.2024 10.46 16.9.2024 10.46. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
PAL.VKO 2024-41 00 74 43 -2 41 7 TABUT TEEMA Tästä ei saa puhua Suomessa INFORMAATIOSOTA Korvien välinen rintama jytisee PINNAN ALLA Nato-drooni vahtii merikaapelia TYÖLLISYYS TE-palvelut kuntien vastuulle 26.9.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 24 / 26 . sy ys ku ut a – Moni hyväosainen ei näe Suomessa olevaa vakavaa köyhyyttä, kansanedustaja Helena Marttila uskoo. Kuplat rikki de_26092024_001.indd 1 de_26092024_001.indd 1 17.9.2024 11.04 17.9.2024 11.04