Demokraatti 27.02.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nyt saat sekä Perus- että Pariturvan puoleen hintaan koko ensimmäisen vuoden ajan. Välitetään toisistamme. Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai varaa aikasi osoitteessa lahitapiola.fi. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Kampanja on voimassa 1.1.?31.5.2014. TOR STAI 27.2.201 4 Numero 38 007443-14-9 Hinta 1,20 e (sis.alv) Me LähiTapiolassa uskomme henkilökohtaiseen palveluun lähellä asiakkaitamme. Kartoitamme tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja mitoitamme aina juuri sinulle ja perheellesi sopivan ratkaisun. Helmikuun erikoisnumero Henkivakuut us -50% ensimmäisen vuoden ajan . Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan. Ota henkivakuutus nyt. LähiTapiolan laajalla henkilöturvalla voit edesauttaa sitä, että sinun ja perheesi talous kestää myös yllättävissä tilanteissa
Perussuomalaiset ja keskusta myönsivät, että Kataisen hallitus on perinyt velkataakkaa eikä velkaantumista ole järkevää taittaa kertarysäyksellä. On siis varmistettu, että kaikki eduskuntapuolueet ymmärtävät ongelman mittaluokan sekä tarpeen jatkaa talouskuria tulevinakin vuosina. Näistä tarvitaan yhteinen näkemys, jotta nykyhallitus uskaltaa jaksottaa välttämättömiä korjaustoimia yli oman kautensa. Valitettavasti viimeisimmät ennusteet näyttävät karuja lukuja. Isoimmat ja kunnianhimoisimmat hankkeet eli kunta- ja sote-uudistukset etenevä nekin vaihe vaiheelta, kuten eilen eduskunnan välikysymyskeskustelussa kuultiin. Euroopan komissio ennusti tällä viikolla Suomelle vain 0,2 prosentin kasvua kuluvalle ja 1,3 prosentin ensi vuodelle. Samalla täytyy jatkaa pitkävaikutteisia uudistuksia, jotka lisäävät tuottavuutta ja kilpailukykyä. H n n n allitus on toteuttanut useita rakenneuudistuksia. Jos hallitus vähät välittäisi siitä, mitä tapahtuu ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen, päätöstä jaksottaa sopeutus voitaisiin aiheellisesti pitää vastuun pakoiluna. Parasta olisi, jos talouskasvu paikkaisi kansantalouden kuntoon. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että edellisen hallituksen osapuilleen ainut rakenneuudistus oli aluehallintomylläys. Neljä vuotta sitten toteutettu uudistus oli susi jo syntyessään. 27.2. Nimipäivät tänään: Torsti (ruots.) Torsten Nimipäivät huomenna: Onni (ruots.) Rune, Runa Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Aurinko nousee: Helsingissä 7.25 Oulussa 7.36 Aurinko laskee: Helsingissä 17.42 Oulussa 17.27 -3...0 0...2 2...3 Lehdessä nyt Avaus 4?6 8?11 12?13 14?17 Demokratia ei ole itsestäänselvyys Erkki Liikasen haastattelu: Kyynisyys kalvaa kuin syöpä 14?17 Mukavat olot vai eläinrääkkäystä? Päätä itse. ?Miksei hallitus auta köyhiä yrittäjiä??, Pertti Timosen kolumni Näin broilerinsuikaleesi elivät 18?19 SDP psykiatrin vastaanotolla 20?21 Uuden ajan aamu 23 Näkökulma 24?25 Kuukauden kuva Ajatuspaja ?Meille arvokas hyvinvointimalli voi olla vain sen kokoinen, mihin verovarat riittävät.? 26?27 Tämä trio ei riitele politiikasta 29?31 Kentältä kajahtaa: aiheena SDP:n ja ay-liikkeen suhteet 32?33 Demokraati yritysten vastuusta 34?35 Napit vastakkain: Mitä tehdä uskonnonopetukselle, Nettipuheet 26?27 8?11 Maila Tikkanen, Jouni Gustafsson ja Aleksanteri Gustafsson ovat aktiivisia demareita kolmessa polvessa. Tämä tehdään, jotta säästöt eivät tukahduttaisi kasvua ja työllisyyttä. Itse asiassa ketju alkoi jo Mailan ukista. Pääkirjoitus Muutos ehditään hoitaa hallitusti O ppositio suostui pitkin hampain keskustelemaan velkaantumisen pysäyttämisestä. Nykyhallitus valmistelee sen tilalle selvemmän ja tehokkaamman hallintomallin.. Jäämme jälkeen euromaiden keskitasosta. Kasvua ja työllistymistä pitää tukea kaikin käytet- Edellisen hallituksen osapuilleen ainut rakenneuudistus oli aluehallintomylläys. tävissä olevin keinoin. Hallituksen tapaamisen jälkeen oppositio sai kakistettua ulos, ettei sekään antaisi ylivelkaantumisen jatkua
www.demari.fi . Demari.fi:stä löydät myös tämän päivän tuoreet uutiset. Anna palautetta uudesta erikoisnumerosta! Kirjoita osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Uutispäivä Arki taa käyttötietoa, jonka avulla itse kunkin on helpompi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ymmärtää sitä. Kunnat hakevat yhdessä elinvoimaa Hallitus ei ole sallinut kuntien uudistua niiden omista lähtö kohdista. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Keskiosassa eli Ajatuspajassa väitellään, pohditaan ja puhutaan porukalla. ilmo@demari.fi . Lain mukaisesti kunnat ovat käärineet hihat ja kokoontuneet keskenään raken tamaan parempaa kuntakenttää. Tärkeintä on varmistaa, että teh tävät hoidetaan hyvin. . (STT) Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 71000 toimitus@demari.fi . Talouden ongelmia ei voi ratkaista pelkästään leikkausten ja veronkiristysten avulla, kansanedustaja Ilkka Kantola sanoi. parhaiten kuntien omin toi menpitein. Tämä erikoisnumero korvaa aiemmin ilmestyneen SDP:n jäsenlehden Aimon, ja erikoisnumero jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Kantavana ideana uudessa erikoisnumerossa on yhteiskunnallinen keskustelu. Hallitus ei siksi voi katsoa sivusta, mikäli kunnat eivät näytä pystyvän turvaamaan pe rusoikeuksia, Kantola perusteli. Demokraatti Kokoomus tinkisi Valmet Automotive Putin testaa irtisanomissuojasta pestaa 300 asevoimiaan Kokoomus on valmis luopu maan kuntien henkilöstölle liitostilanteissa annetusta vii den vuoden irtisanomissuo jasta. Kokoomuksen Outi Mäkelä sanoi eduskunnan välikysymys keskustelussa, että irtisanomis suoja pitäisi muuttaa samalle tasolle muiden suomalaisten kanssa. Keslusta puolestaan syytti hallitusta siitä, että kuntien päättäjät joutuvat käyttämään aikaansa turhiin kuntaliitossel vityksiin. Hallituksen kaudesta jää kes kustan Elsi Kataisen mukaan pahimmillaan miljardien euro jen lasku. levikki@demari.fi . Työvoimaa tarvi taan MercedesBenzin Asar jan rakentamiseen. etunimi.sukunimi@demari.fi . Emme ole pitäneet emmekä pidä pakkotoimia hy vinä, Kantola sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Kantolan mielestä kuntauu distuksen pitää kuitenkin edetä. Suomi tarvitsee toimintaky kyisiä kuntia. (STT) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Jättimäinen juustohöylä ohentaisi hyvinvointivaltiota oikeudenmukaisuudesta piittaamatta. 0800 96675 puh. 0200 30011 puh. Kantola painotti kuntien vastaavan peruspalve luista. Vastuunpakoilu veisi Suomen talouden hallitsemattomaan lasku kierteeseen. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Viimeinen osio, Arki, an- 36?37 Faktat haltuun: Näin EU:n päätöksenteko toimii 38?39 Enemmän kuin tuhat sanaa 40?41 Ekologisempaa ruokaa verkkopalvelulla 42?43 SDP:n puoluetoimistolta 44?45 Yhdistystoiminta, sarjakuvat ja tehtävät 46?47 Radio ja TV 48 Luottamuksellista Erikoisnumeron herättämä keskustelu jatkuu joka arkipäivä Demokraatin normaaleissa numeroissa ja nettisivuilla osoitteessa Demari.fi. (STT) Maaliskuun lopun kehysriihessä hallitus joutuu jatkamaan säästöjä ja veronkoro tuksia. Näistä raskaista toimista hallitus tekee itse esitykset eduskunnalle . Hallitus on kieltänyt kunnilta yhteistyön. Näin väit tävät oppositiopuolueet väliky symyksessään. SDP:n Ilkka Kantola ei suostu nielemään syytöksiä. Hänestä heinäkuun alussa voi maan tullut kuntarakennelaki korostaa nimenomaan kuntien omaa vastuuta. Venäjällä on laivas totukikohta Krimin Sevastopo lissa. Valtio puolestaan vastaa viime kädessä siitä, että kansa laiset saavat palvelunsa. . Hallituksen sisälläkin ratkai sut syntyvät vain, jos kukin puolue on valmis paikoin liikahtamaan yhteisen edun nimissä ja kestämään julkista arvostelua. Tuskaista päätöksentekoa pahempaa olisi, ettei tehtäisi mitään. Tuotantoa laajennetaan siirtymällä kah teen vuoroon. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Venäjän asevoimien valmiutta testataan maan läntisellä so tilasalueella. (STT) ?Suomi energiaomavaraiseksi? Suomen pitäisi nostaa energia omavaraisuuttaan tuntuvasti, esittää professorityöryhmä. Käyttämällä kotimaista uusiu tuvaa energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta voitaisiin tuontienergia korvata kokonaan 2050 mennessä. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Venäläisten uu tistoimistojen mukaan käskyn asevoimien asettamisesta val miustilaan oli antanut presi dentti Vladimir Putin. Harjoitus toteutetaan samaan aikaan, kun tilanne Ukrainassa on jatkunut sekavana ja esi merkiksi Krimillä on osoitettu mieltä maan uusia vallanpitä jiä vastaan. 0200 72822 puh. Helmikuun erikoisnumero Mikä tämä on? Kädessäsi on Demokraatin ensimmäinen kuukausittainen erikoisnumero. niillä se ei vaivaa nih keää oppositiota. Kehysriihi on hallituksen paikka näyttää, että se vie Suomea päätöksillään halli tusti tuleviin vuosiin. Valmet Automotive aikoo pal kata 300 työntekijää ja toimi henkilöä Uudenkaupungin au totehtaalle. Sosialidemokraattien mie lestä kuntarakenne uudistuu . 0200 55888 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Edellispäivän uutisten sijaan erikoisnumerossa mennään asioihin syvemmälle ja useammasta kulmasta. Lehden alkuosa, Avaus, tarjoaa keskusteluun uusia aiheita ja näkökulmia
Demos kehottaakin unionin kaikkia instituutioita kohtelemaan kaikkia jäsenmaita samoilla ehdoilla myös silloin, kun kyse on ihmisoikeuksista. ?Demokratian tärkein kysymys on se, miten taloudellisia asioita voi saattaa demokraattisen päätöksenteon piiriin.? Yksityistäminen Professori Teivo Teivaisen mielestä demokratian kriisin syvin syy on se, että valta karkaa poliittisten päättäjien ja parlamenttien ulottumattomiin. Tulokset eivät olleet mairittelevia. Tällöin luonteva reak-. In- Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi deksi hyödyntää Maailmanpankin hallinnon indikaattoreita, Cingranelli-Richardsin (CIRI) ihmisoikeuksien tietokantaa ja eurooppalaisia arvoja tutkivaa EVS-mielipidetiedustelua. Muutos näkyy mittareissa Professori Teivo Teivainen arvioi, että käytetyt kriteerit demokratian asteesta ja sen muutoksista ovat päteviä. avaus avaus 4 Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Kuukauden sitaatti ?Jos Sauli vetää herneen nenään, se näkyy kilometrin päähän? Näin sanoo kampanjapäällikkö Taru Tujunen Sauli Niinistön kampanjasta kertovassa elokuvassa. Unkari kuitenkin laski kaikilla mittareilla mitattuna tässä ulottuvuudessa. Mutta se on hyvä pitää käsitteellisesti erillään siitä, mitä tarkoittaa demokratia. Tosin hänen mukaansa ne ovat vielä puutteellisia. . Miksi tätä halutaan sensuroita. Italiaa vielä näiden mittausten aikaan hallitsi pääministeri Silvio Berlusconi, jonka hallinnon piittaamattomuus normaalista lainsäädännöstä ja korruption sekä järjestäytyneen rikollisuuden salliminen näkyivät. Demokratian kannalta avainkysymys on se, Edustuksellinen demokratia ongelmissa Demoksen mittareilla mitattu edustuksellisen demokratian toiminnan eurooppalainen keskiarvo laski vuodesta 2000 vuoteen 2008 ja edelleen vuoteen 2011. Korruption hallinta heikkeni, poliittinen stabiilius ja äänestysaktiivisuus laskivat. Luottamus poliitikkoihin on laskenut sen vuoksi, että olemme noidankehässä. Ne ovat demokratian huonovointisuus ja siihen liittyvä yleinen epäluottamus, korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus, oikeuslaitos, tiedotusvälineiden vapaus sekä ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kohtelu. Demos on laatinut oman ?demokratiaindeksinsä?, jolla demokratian astetta voi mitata. Päätösvalta on siirretty yksityisiin kapitalistisiin yrityksiin, Teivainen sanoo. Teivaisen mielestä tämä trendi synnyttää turhautumista poliitikkoihin. Tasavallan presidentin perustaitoja on oman näkemyksen tiukka esittäminen. Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Monissa maissa demokraattiset arvot ovat vaaravyöhykkeessä Demokratia ei Lontoossa toimiva puolueista riippumaton Demos tutki syksyllä EU:n jäsenvaltioita ja eurooppalaista demokratiaa. Iso osa jäsenvaltioista on taantunut eikä tutkimuslaitoksen mukaan demokratiaa enää voi pitää Euroopassa itsestäänselvyytenä. Tärkeimpiä osa-alueita, joilla demokratia on Euroopassa taantunut, on viisi. Näillä saadaan hyvä kuva valtion demokraattisuuden asteesta. Siitä seuraa, että vaaleilla valitut poliitikot ovat aiempaa kykenemättömämpiä päättämään ihmisten elämään vaikuttavista asioista. Latviassa heikkenivät naisten ja uskontojen oikeudet. Demos muistuttaa tutkimuksessaan, että unionilla on jo nykyisten perussopimusten perusteella käytettävissään keinoja, joilla jäsenmaita voidaan paimentaa terveeseen demokratiaan. Tosin ne ovat liian heikkoja ja niitä pitäisi tutkijoiden mukaan vahvistaa. Ongelma tulee näkyväksi, kun joku perustajajäsenistä, esimerkiksi Ranska tai Hollanti, horjuvat vähemmistöjen oikeudenmukaisesta kohtelusta ja ihmisoikeuksista. Eniten edustuksellisen demokratian mittarit kuitenkin putosivat Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa. Grillo sanoo haluavansa eroon kaikista poliittisista puolueista. Perusoikeuksien toteuttajina viisi heikointa maata olivat Romania, Latvia, Slovakia, Kreikka ja Bulgaria. Poliitikoilta on otettu valtaa pois ennen kaikkea yleisessä yksityistämisprosessissa. Vastaus tuli Peppe Grillon Viiden tähden liikkeen nousuna edellisissä vaaleissa. Siitä seuraa ongelmia myös kansalaisten asenteissa. . Huonoimmin pärjäsivät Bulgaria, Romania, Kreikka, Latvia ja Liettua
Esimerkiksi Euroopan unionin demokraattinen tila ei ole sama kuin yksittäisten jäsenvaltioiden demokratian summa. Pitäisikö siis myös katsoa, mitä sieltä voi oppia, Teivainen kysyy. Esimerkiksi Ecuadorissa katsotaan parhaillaan ulkomaanvelan syntyhistoriaa ja yritetään päättää, mikä on laillista ja poliittisesti kestävää maksaa takaisin. . Työvoiman pätkätyöilmiö, vallan keskittyminen taloudellisiin instituutioihin, luottoluokituslaitosten vallan kasvu, epävirallisen sektorin suuri osuus ja kulttuurien muutokset siirtolaisuuden myötä ovat muilta mantereilta tuttuja. . Tuloksia voidaan verrata vuosikymmen sitten tehtyihin tutkimuksiin ja niistä saatuihin arvoihin. Dynamiikka murtaa perinteitä Osa tuloksista on varsin arvattavia ja ne vastaavat hyvin yleistä käsitystä. Bulgaria on parantanut juoksuaan kaikkein eniten perusoikeuksien toteutumisessa. Arja Jokiaho synnyttää noidankehän tio on hakea poikkeavia ja helpolta kuulostavia ratkaisuja ja näitä tarjoavia vaihtoehtoja. . Indeksi kuvaa myös muutoksia. Tämä on turhan vähälle huomiolle jäänyt rakenteellinen syy ilmiöön, jota voidaan kutsua vaikkapa populismiksi, Teivainen sanoo. Hyviä esimerkkejä ovatkin ainakin kreikkalaisten pettymys perinteisiin valtapuolueisiinsa ja kummankin laidan populistien suosion kasvu. Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Avaus 5 ?? ole itsestäänselvyys missä vaiheessa meidän täytyy mieltää demokraattiseksi muita yksiköitä kuin valtioita, Teivainen sanoo. Hänestä olisi tarpeen tutkia myös kansainvälisten järjestöjen, yhteiskunnallisten liikkeiden tai yritysten, tuottajajärjestöjen tai maailmanhallitusten demokraattisuutta. Tosin tällöin kriteerit eivät olisi samat kuin Demoksella tässä tutkimuksessa. . Esimerkiksi Etelä-Amerikassa ulkomaanvelan merkitys on ollut talouspolitiikan keskeinen vaikuttava tekijä jo pitkään. Sikäli kriisi on Euroopassa mahdollisuus, että se voi auttaa näkemään talouden poliittisen luonteen. Siihen vaikuttavat erilaiset valtasuhteet. Maat ovat huonoimpien joukossa kaikkien viiden ulottuvuuden mittareilla. Näissä maissa on tosin tapahtunut myös myönteistä kehitystä, esimerkiksi suhtautumisessa vähemmistöihin. Nyt Euroopassa yhtäkkiä huomataan, että menohan muistuttaa noita kehitysmaita. Toisaalta voi olla hyvin toimivaa paikallisdemokratiaa, vaikka kansallisvaltion tasolla demokratia ei toimisi, Teivainen sanoo. Demokratiaindeksi koostuu kaikkiaan viiteen ulottuvuuteen jaetuista 22 erilaisesta tunnusluvusta. Entisen itäblokin maat ovat yleensä tuloksissa pahnanpohjimmaisia, kun taas läntisen Euroopan ja etenkin Pohjolan maat ovat useimmissa mittareissa kärkisijoilla. Mutta vetailut osoittavat, että itäiset jäsenmaat parantavat eri arvoilla mitattuna demokraatti- Getty Images AFP Photo / Cesar Manso suuttaan, kun taas monessa perinteisessä länsimaassa etenkin ihmisten oma käsitys demokraattisuudesta on heikkenemässä. Dramaattisimmat merkit terveen demokratian heikkenemisestä näkyvät Unkarissa ja Kreikassa. Niiden kehitys on erittäin huolestuttavaa. Demos kehottaa silti eurooppalaisia ja EU:n instituutioita kiinnittämään edelleen huomiota myös Bulgariaan ja Romaniaan. Samaa näkyy myös Ranskassa, Hollannissa, Italian Peppe Grillossa, Unkarin Fideszissä ja perussuomalaisten vetovoimassa. Kuluneen vuoden aikana myös espanjalaiset ovat alkaneet yhä enemmän menettää luottamustaan valtapuolueisiin, sosialisteihin ja konservatiiveihin. Talous on poliittista ?Päätösvalta on siirretty yksityisiin kapitalistisiin yrityksiin.? Teivaisesta Eurooppaa alkaa muistuttaa aiempaa enemmän Latinalaista Amerikkaa talouden muutosten vuoksi. Mielestäni demokratian tärkein kysymys on se, miten taloudellisia asioita voi saattaa demokraattisen päätöksenteon piiriin, Teivainen sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi euroa rakennettaessa synnytetty kaiken poliittisen kontrollin ulkopuolella oleva EKP oli suuri virhe, joka synnytettiin inflaatiopelkoisten saksalaisten vaatimuksesta.
Jobbik sanoo, että valta on karannut tavallisilta ihmisiltä eliitille. Ihmiset kuitenkin uskoivat, että demokratia toisi vaurautta ja vakaata hallintoa. kyky kontrolloida omaa elämää ja omia ratkaisuja Aktiivinen kansalaisuus Demokratian viisi peruspilaria ?. vahvan johtajan ajatuksen ?. poliittisen aktiivisuuden aste ( mi- tattuna protestien tai vetoomusten allekirjoittamisella tms.) Vähemmistöjen arvostus ?? ?? ?? ?? ?? ?? suvaitsevaisuus eri etnisiä ryhmiä kohtaan suvaitsevaisuus muslimeja kohtaan suvaitsevaisuus juutalaisia kohtaan suvaitsevaisuus romaneja kohtaan suvaitsevaisuus maahanmuuttajia kohtaan suvaitsevaisuus homoseksuaaleja kohtaan Unkari huolenaiheena Demoksen tutkimuksen suurin huolenaihe on Unkari. Viimeisen vuoden aikana puolue on karsinut äärioikeistolaisia symboleitaan, Palonen sanoo Scott Olson Vähemmistöt suomalaisten silmätikkuina Suhtautumista vähemmistöihin Demoksen tutkimuksessa tutkittiin kyselyillä siitä, keitä ihmiset haluaisivat omiksi naapureikseen. naisten taloudelliset oikeudet ?. Se on taantunut lähes kaikilla mittareilla mitattuna, ja demokratian taantuminen on siirtynyt siellä osaksi poliittista järjestelmää. poliittinen stabiilius ja poliittinen vastustaminen väkivallattomuus ?. yleinen luottamus ihmisiin ?. uskonnonvapaus ?. Hänen mukaansa Fidesz nousi Unkarissa valtaan nimenomaan sen seurauksena, että kansa oli pettynyt pääministeri Viktor Orbánin edeltäjiin. Esimerkiksi sosialistien pääministeri Ferenc Gyurcsány sai kansan raivoihinsa paljastettuaan maan huonon taloudellisen tilan sanomalla, että ?me valehtelimme aamuin, päivin ja illoin?. . tyytyväisyys demokratiaan ?. Politiikan keskiöön nousi- vat kansan rakentaminen ja kansallisen mielihyvän nostattaminen. Yleisimmin eurooppalaiset eivät halua naapureikseen romaneja. Toiseksi epämieluisin ryhmä ovat homoseksuaalit ja kolmantena ovat muslimit. Näiden kyselyjen mukaan suomalaiset sijoittuvat suvaitsevaisuusmittareilla vasta eurooppalaisen keskitason alapuolelle. Suvaitsemattomuus on lisääntynyt myös muualla Euroopassa, eniten Itävallassa, Sloveniassa ja ennen erittäin suvaitsevaisessa Hollannissa. Ranskassa suvaitsemattomuus on jopa institutionaalistunut, kun edellinen ja nykyinen hallitus ovat halunneet kiristää romanien ja muslimien asemaa lainsäädännöllä.. Se on tyypillinen populismissaan. . Meiltä löytyy yllättävänkin paljon epäluuloja ja suvaitsemattomuutta. Vuodenvaihteessa yhdessä kotimaisessa mielipidetiedustelussa esimerkiksi vammaisia ei haluttu naapureiksi, koska nämä näyttivät liian rumilta. Suomalaisten asenteet näyttävät entisestään koventuneen. Unkarissa ei ole vahvaa demokratian traditiota. korruption määrä ?. Mutta niin ei käynyt. vaaleihin osallistumisen osuus vastustaminen ?. poliittisten puolueiden, ay-liikkei- den, naisjärjestöjen, kunnallisten järjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen tai nuorisojärjestöjen jäsenyyden aste Perusoikeudet ja -vapaudet ?. 6 Avaus Helmikuun erikoisnumero ?? TORSTAI 27.2.2014 Poliittinen ja sosiaalinen pääoma Kertoo siitä, miten tyytyväisiä kansalaiset ovat poliittiseen päätöksentekoon Vaali- ja menettelytavallinen demokratia ?. poliittisen järjestelmän tukeminen ?. Valtaan vahvalla mandaatilla päässyt oikeistopopulistinen Fidesz-puolue on rajoittanut tiedotusvälineiden vapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja pyrkinyt keskittämään valtaa myös vaalijärjestelyin. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen projektitutkija Emilia Palonen on erikoistunut Unkarin poliittisen järjestelmään ja populismiin. laillisuus ?. vapaaehtoistyöhön osallistuvien osuus ?. Orbánin politiikkaa ajoi myös hänen oman puolueensa oikealle puolelle muodostunut äärioikeistolainen Jobbik, joka uhkasi Fideszin ääniä. ilmaisun ja lehdistön vapaus ?. Kun Gyurcsány kertoi valehtelusta, ihmiset pettyivät demokratiaan, Palonen sanoo. Siitä alkoi Fideszin uusi nousu, ja Orbán lupasi täydellistä muutosta. armeijan vaikutusvallan ?
Heidän ansiostaan koululaisten keräämästä peruspääomasta on kasvanut yksi maailman suurimmista säätiöistä. Edelleen tavalliset suomalaiset testamenttaavat sille merkittäviä summia käytettäväksi kulttuurin tukemiseen. TORSTAI 27.2.2014 Helmikuun erikoisnumero Yksi m?ailm?n suurimmista säätiöistä on lasten tekosia Syksyllä 1938 kiersi 30 000 kansakoululaista maamme joka kolkassa ovelta ovelle pyytämässä tukea pian perustettavalle Suomen Kulttuurirahastolle. Rahasto lisää suomalaisten elämän laatua myöntämällä tukea tieteelle ja taiteelle joka vuosi suhdanteista riippumatta kymmenillä miljoonilla euroilla. Monet hankkeista koskevat lapsia ja heidän hyvinvointiaan. Kulttuurirahasto kiittää lahjoittajiaan Suomen Kulttuurirahasto on saanut kaiken omaisuutensa yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Tarina on ainutlaatuinen koko maailmassa. Kulttuurirahasto sai alkunsa palavasta halusta parantaa maailmaa. Sama aate on kantanut sitä 75 vuotta. Perustamiskirjaan kirjoitti nimensä 170 000 suomalaista. Suomalaisten rahat ovat olleet hyvässä tallessa. Lisää apurahoja sekä tarinoita tieteen ja taiteen taustalta osoitteesta Samassa paikassa näet, ketkä sukulaisistasi osallistuivat historialliseen perustamiskeräykseen vuonna 1938. Avaus 7
Toinen oli se, että hyvin laajalla rintamalla ymmärrettiin rakennemuutoksen syvyys. . Silloin ajateltiin, että se riittää. Muuttuvissa tilanteissa päättäjien paikka on raskas. Mutta meille arvokas hyvinvointimalli voi olla vain sen kokoinen, mihin verovarat riittävät, Liikanen korostaa. . Kritiikki on tärkeää, mutta kyynisyys, vähätteleminen ja pilkkaaminen, on kuin syöpä. Ongelmat pitää ratkaista Suomessa ja nyt. Hänen toteaa, että keskuspankki voi tukea myös taloutta ja kasvua, kunhan hintavakaus ei vaarannu. . 8 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Erkki Liikasen mielestä poliittisen päättäjän paikka on raskas Kyynisyys kalvaa kuin syöpä Talousmiehiltä ja -naisilta ei yleensä kuule yltiöpäisen optimistista sanomaa. Me olemme jääneet sen verran menestyksessä takamatkalle muihin verrattuna, että kiinniotettavaa on vielä tuntuvasti. Monista suista on toivottu sille laajempaa toimenkuvaa. Euroopan rahoitusmarkkinat avautuivat 1990-luvun alussa. Jos ongelma ei poistu, vastuuseen joutuvat velanantajat. vihdoinkin, monet huokaisevat ? pankkivalvonta tehtäväkseen. Tämä ?tälli? piti kokea, ennen kuin ymmärrettiin yhteisen tehokkaan valvonnan ja lainsäädännön merkitys, Liikanen toteaa. Sijoittajavastuun puuttuminen näkyi pankkikriisissä rujosti: voitot olivat yksityisiä, mutta tappiot menivät veronmaksajien piikkiin. Pääjohtaja Erkki Liikanen istuu EKP:n neuvostossa. Rakennemuutoksessa joudumme rakentamaan pohjaa uudelle kasvulle, teollisuudelle ja työpaikoille. Pankit saivat vapauden toimia kaikkialla. Pankkien valvonta jäi kuitenkin kansalliselle tasolle. . Kyynisyys on huono korvike kriittiselle ajattelulle ja rakentavalle toiminnalle. Liikanen siteeraa kirjailija Oscar Wildea: kyynikko tietää kaikelle hinnan mutta ei millekään arvoa. Päättäjällä ei ole tässä ajassa helppoa Jalan oltava visusti kahdella areenalla Liikanen painottaa, että Suomen oman talouden sopeutusta ei ratkaista Euroopan unionissa. Liikanen näkee, että Suomessa on otettu askelia oikeaan suuntaan. Eurooppalainen ja kotimainen taso ovat saman asian toisiaan täydentäviä osia. . Kevään työmarkkinaratkaisu oli yksi tärkeä askel. Nyt siihen on tullut historiallinen muutos. Liikanen vääntää mallin rautalangasta: Pankin jou- tuessa kriisiin vastuu on ensin osakkeenomistajilla. Nyt vaaditaan sitkeyttä ja lujuutta, jotta sopeutuspäätökset viedään loppuun. Vastuu on kaikilla. Jotkut näkevät Suomen edun ja Euroopan edun vastakkaisina. Yhtään vähäisempi tavoite ei ole ylläpitää kansalaisten luottamusta oman tulevaisuutensa näkymiin. . EKP:n mandaatista päättäminen ei ole keskuspankin asia, vaan siitä on päätetty EU:n perussopimuksessa, joka on parlamentin ratifioima, Liikanen muistuttaa. Hän myös korostaa, ettei EKP:n kaltaiselle virkamiesorganisaatiolle pidä siirtää liikaa poliittisia valintoja. Mitä pitemmälle päätöksiä lykätään, sitä vaikeammiksi ja isommiksi ongelmat kasvavat. Suomen Pankin pääjohtaja entisenä valtiovarainministerinä ymmärtää päättäjien tuskan. Seuraavaksi apuun tulee pankkeja rahoittava yhteinen kriisinhallintarahasto. . Eduskunnat ja hallitukset ovat niissä avainasemassa. EKP:lle tuli . Olemme kuitenkin oikeilla jäljillä. Ratkaisuja tehtäessä ei koskaan ole kaikkea sitä tietoa, joka on käytössä jälkikäteen. Hän luottaa poliitikkojen vilpittömään haluun viedä asioita eteenpäin ja hakea parasta ratkaisua. Siksi hän ei hyväksy kyynistä suhtautumista, jota Suomessakin esiintyy. . Ja veronmaksajien apuun toivottavasti ei juuri koskaan. Teksti Marja Luumi Demokraatti Kuvat Jukka-Pekka Flander Demokraatti. Riippuu tietysti asian luonteesta, mutta mitään sellaista ei pidä siirtää EU:lle, joka voidaan päättää paremmin ja tehokkaammin kotona, Erkki Liikanen summaa. EKP on paljon vartijana Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijainen tehtävä on turvata hintavakaus. Liikanen huomauttaa, että tämän päivän maailmassa suomalaisetkin joutuvat tai paremminkin pääsevät toimimaan molemmissa maailmoissa. . Siihenkään todennäköisesti harvoin joudutaan turvautumaan. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ei tee poikkeusta. Euroopalla on oma kriisinsä mutta Suomella vielä lisäksi omat ongelmansa. Suomen luottoluokituksen perässä on kolme A-kirjainta, jotka kertovat luottoluokittajien suuresta luottamuksesta Suomen kykyyn ratkaista ongelmat. Liikanen muistuttaa, että luottamus säilyy, jos Suomi pystyy selättämään oman kriisinsä, joka ei liity finanssikriisiin vaan on meidän omamme. Teollisuuden pohja on murentunut ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, joten veronmaksajia, hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitäjiä on entistä vähemmän. . Finanssikriisin ytimen ongelmat ratkotaan Euroopassa, mutta kotimaisen kilpailukyvyn toimet Suomessa. Tätä jakoa ei Liikasen mielestä ole aina ymmärretty Suomessa
Avaus 9 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Delorsin visiot pätevät yhä Suomen Pankin seinällä komeileva Hannu Väisäsen mehiläispesästä innoituksensa saanut teos kuvaa Erkki Liikasen mielestä hyvin EU:ta: hurja kuhina käy, mutta pesä pysyy koossa. Tuossa on minunkin ajatteluni ydin. Ilman kilpailua talouksilla ei ole tarvetta pyrkiä parempaan. Meidän on parempi olla yhdessä kuin erikseen. Erkki Liikanen arvostaa suuresti Delorsia, ?suurta eurooppalaista?. . Sosialidemokraatti Delors johti Euroopan unionin komissiota kaksi peräkkäistä kautta vuosina 1985?95. Pankin taideaarteet ovat taas toukokuussa kaiken kansan ihasteltavissa. Ranskalaista Jacques Delorsia pidetään Euroopan sisämarkkinoiden luojana. Solidaarisuus varmistaa sen, ettei heikompi putoa ulos, Liikanen komppaa Delorsia. ??. Hänellä oli visioita, mutta samalla kertaa hän oli tarkka yksityiskohdista. Se on harvinainen yhdistelmä yhdessä ihmisessä, Liikanen arvioi. Delorsin eurooppalainen visio nojautui kolmeen pilariin: Eurooppa tarvitsee kilpailua, koska se kannustaa, yhteistyötä, koska se vahvistaa, ja solidaarisuutta, koska se pitää yhteisön koossa.
Hän oli yksi keskeisistä neuvottelijoista, kun Suomi haki unioniin, Myller muistuttaa. Sen lisäksi Liikanen oli monista muista suomalaisista poiketen hyvin kansainvälisesti verkostoitunut ja kielitaitoinen. Asiallinen osaaminen ja ystävällisyys ovat hyvä yhdistelmä. . järjestelmä sai kyytiä. . Suomen EU-jäsenyysneuvottelut olivat 30 tunnin yhtäjaksoisen rupeaman jälkeen loppusuoralla. Erkki Liikanen Suomen EU-suurlähettiläänä oli keskeisiä henkilöitä neuvotteluissa. Savolainen lahjakkuus, jolla on taitoa ja älyä, sopi komissaa- Iivari listaa lisää Liikasen etuja: huippuälykäs, poliittisesti kokenut, asioihin paneutuva ja sosiaalisesti taitava. Brysselin kaltaisessa kaupungissa taistellaan silmäätekevien ajasta. Samalla Erkki Liikasesta tuli Suomen ensimmäinen komissaari. . Liikanen tuli toimeen seurassa kuin seurassa, ja hän osasi tehdä itsensä ymmärretyksi, Myller pohtii. Lupsakkuus ja äly hyvä yhdistelmä Delorskin löysi aikaa jazzille Savolaisesta luonteesta ei Rönnholmin, Myllerin ja Iivarin mukaan ollut ainakaan haittaa Liikaselle. Koiviston kanta oli myönteinen, Liikanen muistelee. Aikataulu venyi kuitenkin vielä saman päivän iltaan. näitä ominaisuuksia Rönnholmin mielestä tarvittiin, kun suomalaisilla ei ollut mitään vanhaa pohjaa, jolta ponnistaa EU:n päätöksentekoon. Rönnholmin mukaan Liikanen oli Brysselissä hyvin arvostettu . ?? 10 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 ?Pitäisiköhän soittaa Koivistolle, miten edetään?? Lähes täsmälleen 20 vuotta sitten elettiin historiallisen jännittäviä hetkiä. Meille riitti henkisesti se, että saimme saman aseman kuin muut yhteisessä päättävässä pöydässä, Liikanen pohtii. EU on ollut Erkki Liikasen mielestä Suomelle kovan opiskelun paikka. Rönnholm muistaa, että pitkäaikainen komission puheenjohtaja Jacques Delors määritteli koko EU:n organisoiduksi skitsofreniaksi. . Kolmikon mukaan Liikanen oli tehtävään luonteva valinta. . Iivari ja Myller nostavat esiin hänen erinomaisen ranskan kielen taitonsa, jonka Liikanen hankki vasta ?vanhoilla päivillään?. . Hän huo- ?Meidän alkutaivaltamme helpotti se, ettei Suomi ole ollut koskaan suurvalta.? mautti, että varmaan pitäisi soittaa presidentti Mauno Koivistolle ja kysyä, missä mennään. Presidentille soitettiinkin kello kymmenen aikaan eli kaksi tuntia ennen hänen virkakautensa päättymistä. . Kielen oppimisen kautta hän pääsi entistä paremmin silloiseen EY-kulttuuriin, joka pohjautui hyvin pitkälle ranskan kieleen, Myller huomauttaa . Siinäkin Liikanen onnistui jo suurlähettiläs-aikanaan. Hän tiesi komission puheenjohtajan Delorsin olevan jazzin harrastaja. hieman kadehtienkin. riksi siihen maailmaan erittäin hyvin. Helposti lähestyttävä, joustava ja nopea . Puoliltapäivin Mauno Koivisto siirsi presidentin tehtävät Martti Ahtisaarelle. Tärkeintä päästä päättäviin pöytiin Liikasen viisivuotinen EU-suurlähettilään pesti muuttui vuoden 1995 alusta komissaarin tehtäviksi. Integraation juuret kun juontavat jo ensimmäiseen maailmansotaan, joka on jäänyt suomalaisille aika tuntemattomaksi. Paremmalla tyypillä ei olisi voitu aloittaa Ulpu Iivari muistaa kuvaavan tilanteen Erkki Liikasesta vuodelta 1990, kun Iivari puoluesihteerinä vei demariväkeä EU-seminaariin Brysseliin. Matkan kohokohtia oli vierailu silloisen Suomen EU-suurlähettilään Liikasen kotona. Edustusrahojen kanssa aina hyvin tarkka Liikanen kävi itse ostamassa omilla rahoillaan kanaa vierailleen lounaaksi. Liikasen jazzbrunssille tulivat kaikki. Koiviston aikana vuonna 1993 alkaneet neuvottelut saatiin päätökseen 1. Meidän alkutaivaltamme helpotti se, että Suomi ei ole koskaan ollut suurvalta. joskus lupsakka ja vääräleukainenkin. . Pohjoismaiset toimintatavat ja avoin toimintakulttuuri juurtuivat hänen aikanaan EUhallintoon, Myller toteaa. Yhteentörmäyksiltäkään ei vältytty, kun komission ?aataminaikuinen. Hän sai harteilleen muun muassa EU:n budjetin ja hallinnon. ?Kaukaista. Sillä hän ei yrittänyt peittää puutteitaan. Suomea ei tunnettu EU-perheessä eikä Suomikaan tuntenut pahemmin Euroopan yhdistymisen perustaa. . Työntekijöillä oli tuolloin erikoisiakin etuja, joita Lii-. Kysyin, viedäänkö neuvottelut loppuun. Hän hankki paikalle parhaita suomalaisia muusikoita ja keittiömestareita. . Suomalaisten oli helppo solahtaa EU:n kuvioihin, kun meillä oli siellä jo arvostusta saavuttanut ihminen, Iivari muistelee. Ranskan kielen taito suuri etu Suomen hallitus valitsi tuolloin oman komissaarinsa. Se oli pienen maan edustajalle iso saavutus, Iivari muistelee. Hyvää hallintoa ajamassa Kolmikko kiittää Liikasta erityisesti siitä, että hän pystyi vähentämään komissaarina turhaa eurobyrokratiaa. . EU:n rahoja ei suomalaisten kestitsemiseen tuhlattu. Ulpu Iivari, Riitta Myller, Mikko Rönnholm ja nyt jo edesmennyt Saara-Maria Paakkinen olivat ensimmäiset SDP:n europarlamentaarikot, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. maaliskuuta 1994
Urpilaisen ja muun hallituksen ei auta siis kuin keksiä, miten pienemmillä tuloilla pystytään rahoittamaan hyvinvointivaltion palvelut. Kehysriihen alla Urpilainen lähestyy ongelmaa kolmesta suunnasta. Ensinnäkin Suomeen tarvitaan hänen mukaansa uutta työtä. . Hyväosaisten, elämässä menestyneiden pitää osallistua sopeutukseen omalla panoksellaan. Urpilaisen mielestä nimenomaan demarit ovat oikea porukka ratkaisemaan kysymystä siitä, miten hyvinvointivaltion palvelut rahoitetaan ja miten se tehdään oikeudenmukaisesti. . Sosialidemokraatit olivat hyvinvointivaltion arkkitehteja, kun sitä rakennettiin, ja meidän pitää olla sen arkkitehteja tulevaisuudessakin.. Hallinnon selkeyttäminen ja yleensä hierarkian vähentäminen ovat edenneet. Liikanen muistuttaa, ettei itselle toisenlainen toimintatapa välttämättä ole huonompi. . Näin pitää jatkaa. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen on sosialidemokraateille tärkeä asia, samoin se, että esiopetus tehdään kaikille velvoittavaksi. Nyt esiopetuksesta on jäänyt ulkopuolelle niitä, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa, kuten maahanmuuttajien lapsia. Karvaampaakin nieltävää on. Mitä säästöjä ja rakennemuutoksia tehdäänkin, ne eivät Urpilaisen mukaan saa kaatua heikoimpien niskaan. Eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämisessä helpotti hankittu ranskan kielen taito. On otettu käyttöön solidaarisuusvero ja kiristetty esimerkiksi suurten perintöjen verotusta. Unioniin liittyi uusia jäsenmaita ilman, että vanhojen jäsenmaksuosuuksia tarvitsi nostaa. Uudistukset henkilöstöhallinnossa tuottivat eripuraakin. Avaus 11 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Lehtikuva / Roni Rekomaa Opiskeltavaa oli niin virkamiehillä kuin päättäjilläkin . Helppoa se ei ole Jutta Urpilaisenkaan mielestä. Se tarkoittaa, että säästöjä ja veronkiristyksiä pitää keksiä lisää. Urpilaisen mukaan kaikkea vyönkiristystä ei kuitenkaan voi eikä pidä iskeä kehiin saman tien. Samalle kannnalle on kallistunut moni asiantuntija, sillä liian hätäiset säästöt voisivat vain pahentaa tilannetta heikentämällä talouskasvua. Siksi säästöt pitää Urpilaisen mielestä jaksottaa usealle vuodelle. Taakkaa niille, jotka jaksavat kantaa Kaikessa tässä pitää Urpilaisen mielestä pitää punaisena lankana yksi periaate: oikeudenmukaisuus. Taakka pitää jakaa sen mukaan, mitä kukin jaksaa kantaa, ja rikkaat jaksavat enemmän kuin köyhät. . Erityisesti ensimmäinen rupeama, jolloin hän vastasi EU:n budjetista, henkilöstöstä ja hallinnosta teetti kovasti töitä. Liikanen tuntuu olevan tyytyväinen 1999 saavutettuun budjettiuudistukseen. . Esimerkiksi ranskalaisten virkamiesten osaaminen ja työhön sitoutuminen olivat huippuluokkaa. Vuonna 2011 ennusteet sanoivat, että taantuma alkaa pian helpottaa. Nyt kun olen käynyt Brysselissä, parhaiten minut näyttävät muistavan vahtimestarit ja autonkuljettajat, Liikanen naurahtaa. Hierarkia on vähentynyt Pohjoismaalaiset ovat Liikasen arvion mukaan juurruttaneet EU:hun avoimuutta, luottamuksellisuutta ja tasa-arvoa. Kaikilla näillä hankkeilla on sama tavoite: muuttaa tapoja, joilla palvelut järjestetään, fiksummiksi ja toimivammiksi. ?Hyväosaisten, elämässä menestyneiden pitää osallistua omalla panoksellaan.? Tua Onnela Demokraatti Rakennepäätöksiin sisältyy monta kohtaa, joista Urpilainen on iloinen. . Sitten kuitenkin tuli esimerkiksi Nokian romahdus ja metsäteollisuuden murros kiihtyi. Lopputuloksena meillä on nyt 12 miljardia euroa vähemmän verotuloja käytettävissä, kuin jos viime vuodet olisivat olleet normaaleja kasvun vuosia, Urpilainen sanoo. Kolme kovaa konstia kanen karsi. Nyt näitä keinoja pitää löytää lisää. Urpilainen kertoo, että riiheen valmistellaan esimerkiksi teollisuupoliittista strategiaa. Toiseksi Urpilaisen mielestä on tärkeää viedä maaliin niin sanotussa rakennepaketissa sovitut muutokset. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kuntauudistus ja sosiaali- ja terveysuudistus. mutta myös valtavasti innostusta oli ilmassa. Onnistumisia ja erimielisyyttä Liikanen solahti komissaarin tehtäviin mutkattomasti. En usko, että juuri paremmalla tyypillä Suomi olisi voinut aloittaa EU-tietään, Riitta Myller kuvailee. Mutta näillä mennään. Siitähän ei tietysti tykätty, Riitta Myller muistaa. Rönnholm ja Myller huomauttavat, että Liikasen aikana eurooppalainen tietoyhteiskunta harppasi jättiaskelia eteenpäin. . Suomalaiseen suoraviivaisuuteen ja tehokkuuteen ei ollut totuttu. Tämä hallitus on pystynyt tekemään veroratkaisuja, joiden ansiosta tuloerot eivät ole kasvaneet vaan jopa hieman kaventuneet. Me olemme tehneet jo päätöksiä, joilla siihen pyritään: esimerkiksi yhteisöveron alennus tehtiin, jotta Suomeen saadaan investointeja. Hänestä siihen tarvitaan työtä, vyönkiristystä ja fiksumpia toimintatapoja. Kovan paikan edessä Ei se helppoa ole, sanoo Erkki Liikanen Suomen talouden tasapainottamisesta. Meidän on tarjottava entistä useammalle suomalaiselle mahdollisuus tehdä työtä. Urpilainen mainitsee kuntauudistukseen liittyvän pakkoliitosmahdollisuuden, josta kunnat parhaillaan antavat lausuntoja. . Sen Bryssel opetti minulle. Jälkimmäisen pitäisi kuitenkin valtiovarainministerinä keksiä siihen keinot, ja keinoja tarvitaan vieläpä pian. Valtiontaloutta linjaava hallituksen kehysriihi kokoontuu ensi kuussa. Urpilainen kertoo, että nykyisen taloustilanteen taustalla on paljon sellaista, jota ei osattu ennustaa. . Pahoja haavoja ei silti näemmä jäänyt. . Se ei ollut meidän tavoitteemme, mutta osana kokonaisuutta olimme sen valmiit hyväksymään, Urpilainen sanoo. Kolmanneksi Urpilaisen mielestä kehysriihen pitää saattaa valtion velkaantuminen aisoihin. Hänestä on selvää, ettei velkaa voi jatkuvasti ottaa lisää ja lisää. Ja monien muidenkin. Ei pidä olla ylimielinen. Arja Jokiaho Ensimmäiset SDP:n europarlamentaarikot olivat (vasemmalta) Ulpu Iivari, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Mikko Rönnholm. Jutta Urpilainen joutuu kevään kehysriihessä keksimään keinoja, joilla Suomen talous saadaan kuosiin ja valtion rahat riittämään hyvinvointivaltion palveluihin
12 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Pienyrittäjien puheenjohtaja ei juhli yhteisöveron laskua ?Mikset auta köyhiä yrittäjiä, hallitus?? Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen sanoo Demokraatin erikoisnumeron haastattelussa hallituksen jättäneen pienyrittäjät oman onnensa nojaan. Jyrkiäinen on sama mies, joka jyrisi joulun alla ilmoille natsikortilla ja Gestapo-leimalla varustetun syyttävän epäilyn, että Kataisen hallitus yrittää tappaa Suomesta pienyrittäjät. Tällä hetkellä alaraja on 8 500 euroa, jota pienem-. Joululahjaksi Suomen kansalle hän toivoi hallitukselta sen eroa. Jyrkiäisen mukaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) joukoilla on äärimmäisen vähän näyttöä yrittämisen tukemisesta. Yritykselle, jonka viivan alle jää satatuhatta euroa, jää yhteisöveron neljän ja puolen prosentin laskun jälkeen neljä ja puoli tuhatta enemmän. Kuinka paljon tämä summa lisää halukkuutta investoida tai palkata uusia ihmisiä. Tarvitaan siis ?joustoja?, kuten lomarahakäytännön lopettamista, sairauspäiväkarenssin palauttamista ja koulutuspäivien poistamista. . Mutta siinä se. Pienyrittäjiä nälkärajalla Tilastot kertovat kahtalaista kieltä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät. Yrittäjät ovat sanoneet: ei pätkääkään. Suomen pienyrittäjien Harri Jyrkiäinen tunnetaan tulenpalavista mielipiteistään. Hänestä Kataisen hallitus on unohtanut tyystin yrittäjät, vaikka Suomen menestys riippuu pk-sektorin menestyksestä. Sen verran Jyrkiäinen sentään taipuu, että sanoo yhteisöveron laskun helpottavan suuria yrityksiä pitämään työtä Suomessa. Meillä ei ole enää uutta Nokiaa. Suomi selviytyy tai ei selviydy pksektorin mukana. Suomen yrittäjien Jussi Järventauksen mukaan alle kymmenen hengen mikroyritykset ovat luoneet työpaikkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten: noin 45 000. Harri Jyrkiäinen viittaa samansuuruiseen lukuun mutta verottajan tilastoon, jonka mukaan 45 000 yrittäjän ja ammatinharjoittajan tulot alittavat virallisen köyhyysrajan. . Täysin käsittämätön asia. S aa t ua! oi s o v pro Jyrkiäisen mukaan moni yrittäjä haluaisi palkata henkilöstöä, mutta ?nykyjärjestelmä estää sen?. Tarvitsemme valtiovallalta, yrittäjiltä ja ammattiliitoilta uutta näkemystä, kuinka saamme syvällä kyntävän Suomi-laivan uudelleen nousuun. Arvonlisäveroon muutoksia Lisää lukukonkretiaa tarjoaa Suomen pienyrittäjien esitys yrittäjien maksaman arvonlisäveron alarajan kasvattamisesta 50 000 euroon. Noin neljännes yrittäjistä elää alle tuhannella eurolla kuukaudessa. Yhteisöveron roima laskukaan ei Jyrkiäistä ilahduta.
Veroja vai leikkauksia? . Totta kai valtiolla tulee olla näkemys, mikä on optimaalinen, ihanteellinen kuntarakenne, ja oikeus myös toteuttaa se. Ei esivalta turhaan miekkaansa kanna. Pakko on useimmiten pahasta, mutta joskus sitä tarvitaan. Suojeluskunnat on lakkautettu, ja seurakunnasta pääsee helposti eroon, mutta kuntaan Sinun tulee kuuluminen elämäsi loppuun saakka. Tästäköhän se johtuu, että kunnallinen itsehallinto tai oikeammin perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallinto on saanut kuntauudistuskeskustelussa aivan kohtuuttoman korostuksen. Täysin käsittämätön asia.? ikoinaan menestyäkseen yhteiskunnassa henkilön piti kuulua suojeluskuntaan, seurakuntaan ja kuntaan. hallinto . Onhan lähidemokratia kaunis, suussa sulava sana. koosta ja palkasta. Joillakuilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että mitä enemmän elimiä, sitä demokraattisempaa. Tämä on täyttä höperehtimistä. Tämä takaisi yrityksille selviytymisen tietyistä haaksirikkomahdollisuuksista taantuman aikana, Jyrkiäinen perustelee ja kysyy, eikö ole parempi ansaita itse leipänsä kuin päätyä sosiaaliluukulle. Suomen yrittäjien veroehdotusta, jossa pienyrittäjien tulosta verotettaisiin täyden sadan prosentin sijasta noin 95 prosenttia, Jyrkiäinen pitää kosmeettisena. Rane Aunimo Demokraatti Kohti kehysriihtä Harri Jyrkiäinen sanoo odottavansa hallituksen kehysriihtä kauhun tuntein. Liitoksia tarvitaan nimenomaan kaupunkiseuduilla, mutta eiväthän ympäristökunnat kriisiydy, pikemminkin keskuskunta, kun parhaat veronmaksajat pakenevat kehyskuntiin. Hatelikkokuntia yhdistämällä ei ihmeitä saavuteta. Sote-uudistuksen yhteydessä on herännyt jälleen henkiin väliportaan hallinnon vahvistaminen. Jos meillä olisi tarpeeksi vahvat peruskunnat, uusia hallintotasoja valtion ja kuntien väliin ei tarvittaisi. Toki kuntalaki voidaan päivittää, mutta välttämättömiin rakenneuudistuksiin ei päästä. Hallituspuolueiden kiemurtelu pakkoliitoskysymyksessä on säälittävää. Kannattaa muistaa, että tämä maa on pakkoasutettu, pakkokäännytetty, pakkosivistetty, pakkopuolustettu ja pakkosuojeltu. Hallituksen kuntauudistustavoitteet ovat aivan oikeat, mutta kaikille on jo tässä vaiheessa selvää, että hanke on kivillä. Poliittisen vallan tulee olla varsin keskitettyä. Joitakin hallintohimmeleitä on mitä ilmeisemmin pakko sietää, mutta vain sietää. Lähidemokratia idealistin kannattaa mennä taloyhtiönsä vuosi kokoukseen. Koossa on hänen mukaansa vähennysvaraa puolet. Kari Hulkko ?Noin neljännes yrittäjistä elää alle tuhannella eurolla kuukaudessa. Jokainen veronkorotus on tällä hetkellä myrkkyä Suomen taloudelle, hän vastaa. Jyrkiäisen mukaan yksinkertaisinta olisi leikata ?virkamiesarmeijan. Erityisesti erilaisia neuvottelukuntia, joilla ei ole mitään päätösvaltaa, tulee karttaa kuin ruttoa. Sen sijaan asioiden operationaalinen hoito tulee hajauttaa mahdollisimman pitkälle. Kuntien korkeimman johdon tulee olla poliittinen. Ja keillä on oikeus tai velvollisuus muodostaa kunta. Hallinto on vain väline asioiden hoitamiseksi. Mitä vähemmän hallintoa, sitä parempi. Jokaisen byrokraatin tuleekin miettiä joka päivä, kuinka hallintoa voidaan keventää. Kuntauudistuksen yhteydessä ei ole juuri mietitty, mikä se kunta, erityisesti nykyaikainen kunta oikeastaan on tai millainen sen tulisi olla. Kunnat näyttävät mieluummin piehtaroivan virkamiesjohdon ja poliittisen johdon välisissä valtataisteluissa. Kolumni Pertti Timonen Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti.. Edes saunavuoroista on mahdotonta päättää. Paljon on puhuttu myös kunnanosavaltuustoista. Ja onko joillakuilla oikeus perustaa kunta toisen kunnan sisään tai ympärille? O n n n len myös ihmetellyt sitä, että valtion oikeus puuttua kunnalliseen jaotukseen on asetettu kyseenalaiseksi. Mieleen tulee kunnallinen itsekkyyshallinto. On kuitenkin syytä muistaa, että millään hallinnolla ei ole itseisarvoa. Sopiva etäisyys päätettäviin asioihin tuo paremman tuloksen. Lähidemokratiaidealistin kannattaa mennä taloyhtiönsä vuosikokoukseen. On hämmästyttävää, ettei Tampereen ja Pirkkalan pormestarimalli ole levinnyt laajemmalle. Avaus 13 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Itse . Mutta mitä lähidemokratia pahimmillaan on? Omien intressien häikäilemätöntä puolustamista; sukulaisten, tuttujen, uskonveljien ja hirviporukoiden temmellyskenttä. Edes saunavuoroista on mahdotonta päättää. L n n n ähidemokratiasta uudistusten yhteydessä on puhuttu kauniisti ja hartaasti. itsehallinto A mällä liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen.
Se tarjoaa broilereille kuovittavaa ja imee niiden ulosteet. Ne saa- Jos tarkkailukävelyllä tulee vastaan sairas eläin, se on sen linnun menoa. Alatalon tila perustettiin, kun Petri Yli-Soini oli nelivuotias. Opiskeltuaan Helsingissä hän palasi kotitilansa jatkajaksi. Musiikinopettaja Laura Yli-Soini sai tilahommat naimakaupassa. puvat hautomolta sata lintua vetävissä muovilaatikoissa, ja laatikoista ne kipataan halliin käsin. . Ne kaadetaan paperille, jonka rapina kiinnostaa niitä ja ohjaa niitä syömään ja juomaan. Kanan immuunijärjestelmälle on tärkeää, että eläin oppii syömään heti, Petri Yli-Soini kertoo. Hallin lattiaa peittää turvekerros eli pehku. Lukua on vaikea käsittää, ja vielä käsittämättömämmältä se tuntuu, kun sen näkee. Laki sääte-. Edes toimittajille tilojen ovet eivät avaudu helposti. Edessä niillä on vielä kolme viikkoa elämää. Broilerit tulevat tilalle pikku untuvikkoina samana päivänä, jona ovat kuoriutuneet. Meillä emobroilerit rokotetaan mutta näitä ei tarvitse. Antibioottikuurin määräsin viimeksi neljä vuotta sitten. Oven ulkopuolella automaattinen laskuri kertoo, paljonko eläimiä on, paljonko ne keskimäärin painavat, mikä on lämpötila ja niin edelleen. Kaikki ruokinnasta ilmanvaihtoon on automatisoitu, ja kaikkea voi seurata näyttöruuduilta. Ja sitten päästään sisälle, sinne 30 635 broilerin joukkoon. Piipittäviä otuksia vilistää joka paikassa. Mutta kun hetken pysymme paikallamme, linnut tulevat tutkimaan ja ihmettelemään. Ne väistyvät aaltomaisesti ihmisen tieltä ja pakkautuvat tiukaksi eläinmassaksi. Imettävää riittää, sillä sama turvekerros pysyy hallissa koko parven kasvatuksen ajan. Tässä vaiheessa ilma hallissa tuoksuu kuitenkin vielä melko miedolta. Tilan pitäjän tehtävä on pitää ilmanvaihtoa ja kasvatustiheyttä säätelemällä huolta siitä, että pehku pysyy kuivana. Halli näyttää jatkuvan ja jatkuvan, ja piipittävää valkoista lintumattoa on sen joka nurkassa. Olemme Seinäjoella Alatalon tilalla, yhdessä sen kolmesta broilerinkasvatushallista. Ne kiipeilevät saappaiden päälle, nokkivat ja räpyttelevät. Sen jälkeen hipsimme lipokkaissa seuraavalle ovelle ja vaihdamme jalkaan kumisaappaat. Näin tehdään siksi, ettemme toisi broilerien sekaan taudinaiheuttajia. Petri Yli-Soini hoitaa oman tilansa lisäksi Atrian siipikarjatuotannon terveydenhuoltoeläinlääkärin pestin. Siksi he toivottavat meidät tervetulleiksi katsomaan, miltä tilan suurten betonihallien sisällä näyttää. Siispä katsotaan. Teksti Tua Onnela Demokraatti, Seinäjoki tua.onnela@ demari.fi Kuvat Jukka-Pekka Flander Demokraatti, Seinäjoki jukka-pekka. flander@ ruusuverkko.fi Taudit jäävät ovelle Heti ensimmäisen oven sisäpuolella riisutaan ulkovaatteet, vaihdetaan päälle haalarit ja pestään ja desinfioidaan kädet. Haastatteluista kieltäydytään, eivätkä vierailupyynnöt välttämättä saa lihafirmojen viestintäosastoja riemuitsemaan. Alatalon tilaa pyörittävät Petri ja Laura YliSoini ovat kuitenkin ottaneet toisenlaisen asenteen. Pienessä päässä tuntuu vimmatusti liikkuvan jotakin. Sata untuvikkoa laatikossa Vierailuhetkellä Alatalon tilan linnut ovat olleet hallissa 2,5 viikkoa. Jos se kastuu, se aiheuttaa linnuille kivuliaita jalkatulehduksia. Tarkoitus on ottaa selvää, miten broilereita kasvatetaan ja millaisissa oloissa ne elämänsä elävät. Broileritiloille ei pääse tuosta vain, niin kuin ei nykyään muillekaan eläintiloille. Kuluttaja, joka pohtii kaupassa broileripakettihyllyn edessä, ei välttämättä ole eläissään nähnyt edes kuvaa nykyaikaisesta broilerinkasvatuksesta, saati että pääsisi koskaan käymään yhdelläkään tilalla. Hollantilainen broileri rokotetaan kolmesti ja lääkitään antibiooteilla kahdesti. Heidän mielestään tuotannon pitää olla läpinäkyvää. Hän kertoo, että tiukkojen hygieniakäytäntöjen ansiosta broilereita joudutaan lääkitsemään Suomessa hyvin vähän. . 14 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Petri ja Laura Yli-Soinin betonihalleissa piipittää yli 80 000 siivekästä Näin broilerisuikaleesi 30 635 broileria
Lähettyvillä on oltava aina siltä varalta, että johonkin laitteeseen tulee vika. Mutta se, että ne kaikki olisivat rampoja ja vain raahautuisivat ruokakupille, ei pidä paikkaansa. Kasvunopeuteen voi vaikuttaa valaistuksella, sillä valoisassa linnut syövät. Yli-Soineilla yö kestää nyt yhdeksän tuntia. Halli on pelkkää lattiaa ja seinää. Kyykistyvät ihmiset taas ovat turvallisia suojia, joiden alle voi kerääntyä lymyilemään. Laki ei määrää broilereille orsia, suojapaikkoja tai mitään muitakaan virikkeitä. Liian löysät lait ovat Lukashenka-meininkiä, hän tuumaa. Valo kiihdyttää kasvua Myös broilerien nopea kasvu altistaa niitä jalkaongelmille. Lintujen vointia pitää myös seurata tekemällä säännöllisiä kävelykierroksia niiden seassa. . Hoidokit ovat kasvaneet riittävästi niinkin. Orsi olisi kova juttu Vaikka lintuja on Alatalon tilan halleissa paljon, niillä on vielä tilaa juoksennella. Tulehdukset ovat pito-oloille yksiselitteinen mittari, jossa ei ole tulkinnanvaraa. Mutta kun näitä tarkkaillaan, katsotaan nimenomaan yksilöitä: käyttäytyvätkö yksilöt normaalisti, hän jatkaa. Jos tarkkailukävelyllä tulee vastaan sairas eläin, se on sen linnun menoa. Mutta se kertoo, että systeemi toimii. Laki vaatii, että pimeän ajan on kestettävä yhteensä vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa ja yhtäjaksoisesti vähintään neljä tuntia. Toistaiseksi se on jäänyt mietintäasteelle. Niskat nurin Vaikka kaikki on automatisoitu, broileritilallinen ei voi lepäillä laakereillaan. Petri kertoo, että vuosittain Atrialla esiintyy tuhatta parvea kohti noin kymme- nessä jalkatulehduksia enemmän kuin laki sallii. . Ei niistä sohvaperunoita tule, mutta aktiviteetti laskee. Nyt lintuja kiinnostaa etenkin kaikki, minkä päälle tai alle voi mennä. Avaus 15 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 elivät lee, kuinka paljon jalkatulehduksia saa esiintyä: jos niitä on enemmän kuin sallittu määrä, tilanomistajan on laskettava kasvatustiheyttä. Yli-Soinien mielestä tulehdusten määrään perustuva sääntely on oikein. On niitä. Nämäkin ongelmat voivat olla ki- ?Liian löysät lait ovat Lukashenkameininkiä.? vuliaita ja vaikeuttaa liikkumista. Myös silmiä ja höyheniä katsotaan, Laura ja Petri Yli-Soini kertovat. Nykyistä jättihalleissa tapahtuvaa broilerintuotantoa on moitittu siitä, ettei siinä päästä eläinten yksilölliseen hoitoon. . Niiden painosta raportoiva vaaka on suosittu, koska se on vähän turvekerroksen yläpuolella. Hoitotilanteesta ei tulisi muuten mitään, hän jatkaa. Kasvaessaan broilerit myös menettävät kiinnostustaan juoksentelua kohtaan, syystä tai toisesta. tulokset riippuvat siitä, mikä tulkitaan vaivaksi ja miten tutkitaan. Petri Yli-Soini kertoo, että Atrialla jalkaviallisia broilereita on muutama promille. . Yksittäisiä broilereita ei aleta hoitaa. ??. Eri tutkimusten mukaan eurooppalaisista broilereista parilla prosentilla tai lähes kolmasosalla on jalkojen luustosta johtuvia vaivoja . Onhan silloin vähemmän tilaa, Laura YliSoini myöntää. . Mutta kulkemaan täällä pitää pystyä. Niille vain tulee sellainen kyllästyminen. Silloin kiinnitetään huomiota etenkin liikkumiseen. Ei tietenkään päästä, Petri Yli-Soini sanoo. . Miltähän täällä näyttää viiden viikon päästä? . Kyllä niitä siis esiintyy. Petri Yli-Soinin mukaan syy ei ole tilanahtaus, mutta hän myöntää, että linnut laiskistuvat. . Ei näitä silitellä tai pueta sadetakkiin ja viedä kävelylle. Yli-Soinit ovat kuitenkin miettineet, kannattaisiko linnuille laittaa orsia. Jos joku muiden liikkuessa jää paikalleen, se voi kertoa jalkavaivasta tai yleissairaudesta. Mutta ne kasvavat nopeasti ja paljon
Niin niistä vähitellen tulee broilerisuikaleita ja muita ruokia, joiden edessä kuluttaja kaupassa seisoskelee. Katseleeko hän onnellisten broilerien lihaa? Siinä niitä nyt on. mutta useimmiten sen tekee kone, Laura Yli-Soini kertoo. Yli-Soineilla on käytössä lastauskone, jonka pyörivät liike saa aikaan niin kovan imun, että se vie vaikka kumisaappaan jalasta. Hänninen toivoo esimerkiksi, että kipua aiheuttavia rutiininomaisia toimenpiteitä eli vasikoiden nupoutusta ja karjuporsaiden kastrointia ei enää saisi tehdä ilman kivunlievitystä. Hän toivoo myös naudoille jaloittelumahdollisuutta ympäri vuoden ja emakkoja pois porsitushäkeistä. . Mutta ei se tule vielä toteutumaan, koska se vaatii lisää tilaa, Hänninen sanoo. Koska tiloja on erilaisia, eläinlajin perusteella ei voi sanoa varmasti, onko jokin tuote peräisin onnellisesta tai onnettomasta eläimestä. Petri Yli-Soini kertoo, että ensimmäisellä viikolla broilereista kuolee keskimäärin prosentti. Koko kasvatusjakson aikana poistuma on yhteensä kolmesta neljään prosenttia. Pikkutipuja niittää esimerkiksi napatulehdus, eikä sille Yli-Soinien mukaan voi mitään. Meillä on hurjan hyviä tiloja ja meillä on hyvinvointiongelmia, hän tiivistää. Ongelmat voi jakaa kahteen pääryhmään. Hyvinvointitutkijoilla on lakiin useita parannusehdotuksia. Ei se kivaa ole, Laura huokaa. Ovatko ne onnellisia? Kun broilereiden elämä on ihmisten säätelemällä ehtoopuolella, ne pakataan taas laatikoihin. . Niin elävästä olennosta tulee hetkessä jätettä, jonka Ekokem hoitaa. Tarkkailukävelyillä löytyy myös kuolleita lintuja. jalasta kiinni ja laatikkoon . Jotkut lastaavat ihan käsin . Minun toiveeni on, että tulevaisuudessa ne porsivat vapaana. 16 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 ?? . Emakolla on ennen porsimista voimakas pesänrakennustarve, mutta nykyään sillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa sitä. Siihen yleensä kuuluu, että eläimet liikkuvat ulkona, niitä ei sidota päästä paikalleen ja vasikat saavat imeä emänsä maitoa. Myös luomutuotanto on tae siitä, että laki on vaatinut eläimille selvästi tavallista paremmat olot. Sairas eläin pitää lopettaa, Petri sanoo ja kuvailee, miten se tehdään. Lintu otetaan käteen, toisella kädellä tartutaan päästä ja niskat nykäistään nurin. Toiset ongelmat taas ovat rakenteellisia. Silloin lainsäädäntö sallii asioita, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä. Lailliset olot voivat olla esimerkiksi ahtaita ja virikkeettömiä tai aiheuttaa kipua. Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. on suurta. 30 000 linnun parvessa pari prosenttia tarkoittaa silti sitä, että ruumiita tulee vastaan usein. . Toiset ovat eläinsuojeluongelmia. He muistuttavat, että muillakin eläimillä ?lapsikuolleisuus. Onhan se älytöntä, että irtokarkkikilo maksaa enemmän kuin sianlihakilo. Laki määrää seuraamaan kuolleisuutta, ja jos se on liian korkea, kasvatustiheyttä pitää laskea samaan tapaan kuin jalkatulehdustenkin takia. Silti se ei riko ilmapalloakaan, kertovat Yli-Soinit kokeilleensa. Laatikoissa linnut kuskataan muutaman kilometrin päähän teurastamoon. Joissa- kin kasvatusoloissa on kuitenkin helpompi tyydyttää eläimen tarpeet kuin toisissa. Hänninen ottaa esimerkiksi emolehmätuotannon, joka on yksi tapa tuottaa naudanlihaa. Mutta niin niistä pitääkin tulla, Hänninen sanoo. . Kahden ja puolen viikon ikäisinä broilerit ovat vielä pieniä ja hallissa on tilaa säntäillä ja räpiköidä. Lain noudattaminen ei takaa, että eläin voi hyvin Voivatko suomalaiset tuotantoeläimet hyvin? Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Laura Hänninen Helsingin yliopistosta osaa vastata. . Siksi Hänninenkin suosii kaupassa luomua, riistan, kotimaisen lampaan ja villin kalan lisäksi. Kun eläinten oloja parannetaan, eläintuotteista tulee kalliimpia. Meidän kuluttajien pitää ymmärtää, ettei hyvää saa halvalla.. Ne johtuvat siitä, ettei sääntöjä noudateta. Tällä hetkellä emakot porsivat häkissä. Eihän se kivaa ole, kun kuolleita joutuu noukkimaan pois. Ne voivat keskinkertaisesti
Nykyään häkissä pitää olla pesä, pehkua ja vähintään 15 senttiä ortta per lintu. Nauta ?. Lopulta kuluttaja joutuu vain itse päättämään, mikä hänestä on oikein. Yli-Soinien ja muiden avoimuutta kannattavien kasvattajien ansiosta hän saa tietoa, jonka perusteella päättää. ?Onhan se älytöntä, että irtokarkkikilo maksaa enemmän kuin sianlihakilo.? Poimintoja eläintenpidon nykyvaatimuksista* Sika ?. Avokanalassa saa olla yhdeksän kanaa neliö- metriä kohden. Karjua saadaan pitää yksittäiskarsinassa. ?. Jos vasikoita pidetään ryhmässä, tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Sarven aiheen tuhoamiseen vasikoilta voi käyt- tää kylmä- tai kuumapolttoa. Porsitushäkissä emakko pystyy imettämään porsaitaan ja laskeutumaan makuulle mutta ei muuten liikkumaan tai hoivaamaan poikasiaan. ?. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on vähintään yksi pesätila. Yhteispesiä käytettäessä pesätilaa on jokaiselle alkavalle 120 kanan ryhmälle vähintään neliömetri. Häkkikanalassa kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on tilaa vähintään 0,075 neliötä, josta käytettävissä olevaa alaa kanaa kohden vähintään 0,06 neliötä. Luomutuotannossa vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat. Porsimisen aikaan emakoita saa pitää porsitushä- kissä. Sen pitää voida seistä, maata ja hoitaa kehoaan, mutta muuten se ei pääse liikkumaan. Vaadittavaa tilaan vaikuttaa muun muassa eläinten kuolleisuus. Alle viikon ikäiset karjuporsaat saa kastroida il- man kivunlievitystä. Pihatot ovat yleisempiä lihantuotannossa, parsinavetat maidontuotannossa. ?. Ryhmäkarsinan tilavaatimus riippuu sian koosta. Sikoja on yleensä pidettävä ryhmässä. Nautoja voidaan pitää joko parsinavetassa tai pihatossa. Kyllä, jos kysytään toisilta. Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus kerrottuna 1,1:llä. ?. Jos esimerkiksi käytettäessä 42 kilon kasvatustiheyttä broilereita kuolee päivää kohti enemmän kuin sallittu prosenttiosuus, kasvatustiheyttä pitää laskea määräajaksi enintään 39 kiloon. Muniva kana ?. Parsinavetassa eläin on ympäri vuorokauden kiinni päästään. Kivunlievitystä ei vaadita. Lähteet: Eläinsuojelulaki ja sitä täydentävät asetukset *Nämä säännöt koskevat tavallista tuotantoa. Avaus 17 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Ei, jos kysytään yksiltä. Tilaa on oltava enemmän, eläinten on päästävä ulkoilemaan, kastroinnissa ja nupouttamisessa vaaditaan kivunlievitys ja esimerkiksi porsitushäkit ja parsinavetat on kielletty.. Orren pituus lintua kohden on vähintään 15 senttimetriä. ?. Yli 130-kiloisella sialla pitää olla lattiapintaalaa 1,2 neliömetriä. ?. Pihatossa naudat liikkuvat vapaasti rakennuksen sisällä ja mahdollisesti ulkopuolella. ?. Kuumapolttoa käytettäessä polttoraudan on oltava punahehkuun kuumennettu koko polttamisen ajan ja sillä saa polttaa sarvenaihetta enintään 20 sekunnin ajan. Broilereita saa olla ylimmillään 42 elopainokiloa neliötä kohti. ?. Esimerkiksi 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden tilaa pitää olla vähintään 1,8 neliömetriä. ?. Se tehdään leikkaamalla tai repimällä. Broileri ?. Parressa pidettävien lypsylehmien täytyy päästä jaloittelemaan kesäkaudella 60 päivänä vuodessa. ?. Tiloja on erilaisia ja näkemyksiä broilerien voinnista on erilaisia
Sellaista arvostettiin maailmalla. Sellaista masentunutta mielialaa, että mihinkään ei voi vaikuttaa ja vanhaa vain tässä puolustetaan. Eihän tällaisista asioista ole puhuttu, on vain tehty. ?Työväenliikehän syntyi progressiiviseksi, edistysmieliseksi liikkeeksi, jonka kirkas tehtävä oli nostaa työn orjat sorron yöstä. Moderni infrastruktuuri nousi kuin tarujen Feniks-lintu tyhjästä, sähköisti koko maan ja saattoi kaikki kansalaiset tiedonsiirtojärjestelmien ulottuville. Moderni hyvinvointivaltio luotiin sotien savuaville raunioille muutamassa vuosikymmenessä. Tohtorin mielestä sinua saattaa vaivata pahanlainen masennus, joka kaipaa hoitoa mutta ennenkaikkea analyysiä, psykoanalyysiä. Lisäarvoa syntyi ihmisten ahkeruuden ansiosta. Sitä voidaan kutsua ihmeeksi. Maassa vallitsi suunnaton innostus ja tunne, että kaikki on mahdollista.? Suomen oma ihme Tässä vaiheessa psykiatrin leposohvalla alkaa potilaalla olla jo tukalaa. Sen tarkoitus on nostaa SDP vasemmistolaisen politiikan ajatusjohtajaksi ?. Kesti useita sukupolvia ja reilut sata vuotta ennen kuin Suomikin saattoi kutsua itseään pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Mutta mitä aikaa se olikaan! Sosialidemokraatit johtivat yhteiskunnallista keskustelua. Menneestä puhuminen on niin vaikeaa, nykyään on mitä on. Joten alapa kertoa tarinasi. Ja potilas puhkeaa puhumaan, vaikka tunteekin olonsa vaivautuneeksi. Aloitteita tekevät oikeisto ja varsinkin työnantajat. ?Suomi nousi sodan jälkeen sosialidemokraattien johdolla melkoiseen ihmeeseen: kehitysmaan tasolle pommitettu rutiköyhä maa nousi ja ponnisti muutamassa vuosikymmenessä hyvinvointivaltioksi, loi laajalti kiitellyn peruskoulun, toimivan terveydenhoitojärjestelmän, sosiaalipalvelut, mittavat kulttuuripalvelut. Miksi hänen sohvallaan makaa riutunut potilas? ?. SDP:n jäsenristeilyllä tammikuussa alkoi Vasemmiston tulevaisuus -hanke ?. Osat ovat vaihtuneet. Hanke on mukana myös SDP:n uutta peri- Potilaan kurkkua kuivaa. Välillä kouhkattiin epäonnistuneesti asein, mutta vasemmiston pääsuuntaus luotti parlamentarismiin. Se oli hidas mutta paljon varmempi tie kuin pyssyn kanssa heiluminen. Maalla oli tavoite ja poliittinen ohjelma, jotka innoittavat kansalaisia mukaan toimintaan aateohjelmaa laadittaessa Juhani Aro Demokraatti. Tarkoitus on saada aikaan yhteinen kirkas Suomalaisiakin reformisteina ?. Mihin tuo kaikki on kadonnut. Samalla Suomesta kehkeytyi uudenaikainen maa, joka eli viennistä. Jos siihenkään enää kyetään? Pahimmillaan tunne on ollut kuin hokemassa ?Mauri on tehtävänsä tehnyt. Ja sen kehitystyön kärjessä marssivat sosialidemokraatit.? Tohtoria ihmetyttää. Mauri saa mennä.? Anna tohtorin auttaa. Alussa oli suuri innostus Psykiatrina sanon sinulle nyt, että potkaisepa saappaat jalastasi ja käy tuohon sohvalle pitkäksesi. Tuotteemme kävivät kaupaksi, ja kaikilla oli töitä. Suomalaiset osasivat ja olivat luotettavia. Tarkoitus on asemoida poliittinen kenttä uudelleen, jotta vasemmistolainen ajattelu valtaa alaa kovilta oikeistolaisilta arvoilta joita lopulta kaikki muutkin seurasivat. 18 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 SDP psykiatrin vastaanotolla Onko sinustakin tuntunut jo pidempään siltä, että vasemmiston aloitekyky on hävinnyt jonnekin tarkemmin määrittelemättömään paikkaan? Tunnetta, että oikeisto ja ääriliberaalit johtavat yhteiskunnallista keskustelua, on riittänyt pidempäänkin. Forssan ohjelma 1903 oli vallankumouksellinen, täysin uuteen katsova, rohkea, jopa utopistinen. Sen kanssa koko työväenliikkeellä politrukeista ay-pamppuihin riitti puuhaa yli sadaksi vuodeksi. He esiintyivät uudistajina, loistivat johtotähtinä, Potilaan kertomuksesta on paljastunut käänne, totuus, jota potilas ei ole voinut kestää, vaan on nääntymässä tuskaisen taakkansa alle. SDP:stä vasemmistolaisen politiikan ajatusjohtaja ?. Hän pyytää vettä mutta jatkaa kertomustaan, vaikka olo on entistä tuskaisampi. ?Hyvinvointivaltion luomisen mahdollisti jatkuva mutta vauhdikas talouskasvu. Se toteutetaan yhdessä SDP:n ja sisarjärjestöjen sekä ay-liikkeen verkostona ?
tohtori mutisee. Yhtä lukuun ottamatta ohjelman kaikki kohdat on jo käytetty! Eikä jäljelle jääneestäkään ole potilaan pelastajaksi. Nyt on otettava järeämmät aseet käyttöön. Tohtori kutsuu koolle laajan kollegion. oli aihetta tai ei. Kun väärä karkki on uutinen varaa kehittää yhteiskunnan palveluja. Silloin oli varaa uudistaa! Jos peruskoulut tai terveyskeskukset pitäisi tehdä nyt, ei siihen olisi varaa, potilas tähdentää. Ällötys vei ruokahalun!? Anna-Liisa Blomberg MAKSUTON NÄÖNTUTKIMUS TOUKOKUUN LOPPUUN Tervetuloa olle! k i t p o n u l e v l a hyvän p Paasi-Optiikka Siltasaarenkatu 12, P. Suomalaisista reformisteista kansainvälisesti tunnetuimpia lienevät Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto. Sanalla sanoen primus motor on kuin huomaamattaan pysähtynyt. ?Järkyttävä löytö paprikassa . Kädessään hän pitelee kirjasta, jonka kannessa lukee Forssan ohjelma 1903. Reformimarginaali, mikä ihana sana! Nyt tohtori valpastuu. Vähän puistatti. Heitin paprikan roskiin. Pysähtyneen moottorin kehittämä vauhti on riittänyt jonkin aikaa, mutta nyt on tullut stoppi, eikä moottoria ole saanut enää käyntiin edes ylimääräisellä ryypyllä. Tohtori penkoo hädissään käsikirjastoaan. Ainoa, mitä taudista tiedettään, on, että se leviää nopeasti ja on ehdottoman tappava. suhteettomasti julkisuutta. Silloin tällöin tarina väärässä suhteessa karkkeja pusseihin jakavasta tuotantomenetelmästä on hauska ja tavallaan kiinnostavakin . Ehkä sieltä löytyisi lääke potilaan vaivaan. Tohtorin tuska vain kasvaa. Selvisin hengissä. Löytyy kellastunut, hiirenkorville selailtu ohut vihkonen. Vaikka diagnoosi on ankara, valo jo kajastaa taivaanrannassa. Jo Hannu Karpo oli karvalakkeineen pienen ihmisen asialla. Nyt alettaisiin tekemään. Aikaa ei ole paljoa, töihin on käytävä käsiksi heti. Se saa tehtäväkseen keksiä uudet lääkkeet, sillä tohtorille on paljastunut karmea totuus. Reiska jäi ilman työtä, Tepon rahat eivät riitä elämiseen ja Marjatan tytär tuntuu jonottavan ikuisesti mielenterveyspalveluihin. Samalla käsitellään asiaa, ilmiötä ja ihmisen murhetta. Josko tästä sittenkin selviäisi! Jo pelkkä puhuminen on puhdistanut ilmaa. Potilaan kertomuksesta on paljastunut käänne, totuus, jota potilas ei ole voinut kestää, vaan on nääntymässä tuskaisen taakkansa alle. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi info@paasioptiikka.fi. Avaus 19 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Ku vit us Ar ja Jo kia ho Herne nenässä Tällä palstalla purnataan, pöyristytään ja ärsyynnytään . Niin kauan kuin taloudesta tulee yhteistä hyvää, voidaan uudistuksia jatkaa.Tarvitaan siis talouskasvua, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää ja kehittää.? Ja sitten moottori pysähtyi Tässä vaiheessa potilas on jo vajonnut kultaisiin muistoihin kaukaiselle 1970-luvulle. Se kuitenkin tympäisee, kun mielensä pahoittamiseen keskittyviä otsikoita alkaa tulla kuin liukuhihnalta. Minä löysin ostamastani tuoreesta paprikasta siihen majansa rakentaneen ötökän. Miksi hänen sohvallaan makaa riutunut potilas? teluun. Tunteisiin vetoaa, kun pientä ihmistä potkitaan päähän ja näyttää siltä, ettei yhteiskuntaa kiinnosta. Kahvipöydässä harva jaksoi pöyristyä tarinastani, mutta luultavasti tälläkin karmealla kohtalolla olisi saatu lehtien verkkosivuilla klikkauksia. Ikuinen uudistaja, edelläkävijä. Kaikki muu on unohdettava. Sohvalla viriää toivo. Potilasta vaivaa pahanlaatuinen tauti nimeltä globalisaatio, eikä siihen ole tunnettua parannuskeinoa. ?Ei voi olla totta!. Varsinkin marxilaiset puhuivat reformimarginaalista. Alunperin käsite syntyi 1940?1950-luvuilla, ja sen isänä pidetään ranskalaista Pierre Frankia, joka tosin trotskilaisena itsekin kritisoi ajatusta. Se on juurtunut myös Jürgen Habermasin ajat- Mihin tuo kaikki on kadonnut. onhan se mukava tietää, mistä eri asiat johtuvat. Tällaisia tarinoita median kuuluu kertoa. Usein uutisotsikoihin pulpahtaa kuitenkin niitä, joiden elämä on hankalaa, koska karkkipussissa on liian vähän omia lempikarkkeja tai koska lapsi joutuu kävelemään kokonaisen kilometrin bussipysäkille. On aivan inhimillistä harmistua isommassa mittakaavassa tarkasteltuna mitättömistä asioista, mutta sitä on vaikeampi käsittää, että ruikutukselle halutaan ? ja saadaan . Muista puolueista mainittakoon Johannes Virolainen (kesk.), vaikkei hänestä marxistia mitenkään saa. Reformimarginaali on se voimavara, jonka rajoissa yhteiskuntaa voidaan uudistaa vaarantamatta talousjärjestelmää tai talouskasvua
tulisieluisen aatteellinen ja kielellisesti sekä taitava että pateettinen. Sodan jälkimainingeissa myös Pohjola joutui pakenemaan Venäjälle, mistä hän kuitenkin palasi takaisin jo samana vuonna ja tuli tietysti tuomituksi kuritushuoneeseen. Pohjola palasi viljelijän ammattiin Pirkanmaalle Ylöjärvelle, missä hän kuoli vuonna 1948. n n n Oheinen Jukka Pohjolan runo Työttömäin laulu julkaistiin Työväen Joululehdessä vuonna 1912, samana vuonna jolloin Tampereen työväentalo Hämeenpuistossa vihittiin käyttöön. Pohjola on täydellisen sopiva ja pätevä avaamaan tämä sarja, joka esittelee viime vuosisadan suomalaisia, nykypolvilta unhoon tai tyystin tuntemattomaksi jääneitä työväenrunoilijoita. Työttömäin laulun poljento on nimensä mukaisesti hyvin laulullinen, eikä sitä ole vaikea sovitella eräänkin tunnetun työväenlaulun sävelmuottiin. Pohjola oli runoilijana todellakin aikansa lapsi . Hän pääsi kokeilemaan siipiään myös toimittajana Hämeen voima -lehdessä. Kun jalka oli kerran saatu oven väliin, alkoivat politiikan ukset sitten avautua Pohjolalle ihan kunnolla. Kansakoulun käynyt ja kansanopistossa lisäsivistystä hankkinut nuori mies erottui edukseen sivistysriennoissa, ja niinpä hänet houkuteltiinkin sosialidemokraattien tilaisuuksiin puhujaksi. Johan Kontion ja Maria Annantyttären poika, joka kasteessa oli saanut nimen Juho Kustaa, oli tehnyt sekalaisia maatöitä kotiseudullaan sekä työskennellyt Tampereella pellavatehtaassa ennen kuin aatteen palo vei kutsumustöihin. Niissä julkaistiin paljon runoja, novellin muotoa läheneviä fiktiivisiä kertomuksia, matkakuvauksia, poleemisia pakinoita ja nykyään kai esseiksi määrittyviä kirjoitelmia. Myös kuvapuolella näkyi taitelemisen riemu. Monenlaiset karikatyyrit ja piirrostyöt värittivät joululehtien ilmettä. Muista noissa vaaleissa valituista uusista demariedustajista voi nostaa esiin toisen puhujanlahjoillaan loistaneen miehen, Eetu Salinin. Pohjolan eduskuntaura jatkui vuoteen 1914, jolloin hän palasi pienviljelijäksi kotimaakuntaansa. Hän nousi parlamenttiin uudelleen vuoden 1917 eduskuntavaaleissa, joissa SDP menetti vain vuotta aiemmin käydyissä vaaleissa saamansa ehdottoman enemmistön. Kansalaissodan aikaan 1918 Pohjola toimi Kansanvaltuuskunnan määräämänä lainvalmistelutehtävissä. 20 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Uuden ajan aamu 12 matkaa työväen runouden ytimiin Sorretun kansan laulaja Työttömäin laulu Meiltä on riistetty oikeus työhön, turhaan me voimaamme tarjota saamme, turhaan me pyydämme onnea orjan teiltä, te ylpeät riistäjät maamme. Voimaton taistelu kurjuutta vastaan kättemme, henkemme tarmoa jäytää, toivehet hukkuvat, katkera tuska päivin ja öin yhä rintamme täyttää. Lapsemme kehdossa nääntyvät nälkään vaimomme horjuvat haamuina aivan. Rakkahat, teit. Vuonna 1905 hän kirjoitti Työväen joululehteen poleemisen runon ?Raatajain joululaulu?, jossa kohtasivat ryskyen joulun perimmäinen olemus, köyhän kansanosan asema ja lyyrinen ilmaisu. Tässä pari säkeistöä näytiksi:. emme auttaa saata kynsistä puuttehen vihlovan vaivan. Keltä me pyydämme turvaa ja suojaa, mistä me etsimme oikeuttamme? Huutava vääryys on mahtina maassa, mahtavat ilkuuvat kohtaloamme. Raatajaveljet ja raatajasiskot, teitä me huudamme hoivaksi yöhön! Suokaa te meillekin oikeus elää, oikeutta leipään ja oikeus työhön! Teillä on voima ja teillä on valta, aika on teidön jo voimaannre luottaa, muuten jo huomenna kohtalo meidän teidänkin sankkoja joukkoja uottaa. Lyökää jo kanssamme kiskurin mahti leipämme riistäjä, hurmeemme juoja, luokaa jo kanssamme oikeus uusi vääryyttä polkeva, sorretun suoja! Työväen Joululehdet ovat todellinen työväen runouden aarreaitta. Työväen Joululehdet olivat viime vuosisadan alussa todellisia kulttuurilehtiä. Ellei sitten käynyt niin kuin vuonna 1908, jolloin loppusivulle oli laitettu toimituksen pahoittelut: ?Työväen Joululehti sisältää tänä vuonna tavallista vähemmän kuvia sen vuoksi, että postilaitos hukkasi erään piirustajamme meille lähettämän paketin, joka sisälsi muunmuassa toistakymmentä lehteämme varten piirrettyä piirrosta.? Vuoden 1904 Työväen Joululehdessä julkaistiin satiirinen runo ?Rikkaan vaivoja?, jossa ilkuttiin parempiosaisten mahdollisuuksille helliä itseään: ?Naantalihin rauhaisaan / lähden kylpömähän, / siellä sielu uupunut / virkistyypi vähän.? Rikkaan oirehtimisen syyt löytyvät sitten runon viimeisestä säkeistöstä: ?Raatajaisi huokaus / sieluasi vaivaa, / kärsvien kyyneleet / haudan sulle kaivaa.? Kirjoittaja oli Jukka Pohjola, jonka signeeraus tulisi vilahtelemaan joululehdessä runojen alla vastakin ja varsin tiuhaan. Rolf Bamberg Demokraatti Tämä vuonna 1878 syntynyt kangasalalaisen ?itsellinen. Hänestä tuli SDP:n Pohjois-Hämeen piirisihteeri ja vuoden 1909 vaaleissa hän pääsi eduskuntaan, kun SDP sai voitokkaissa vaaleissa kaikkiaan 84 paikkaa ja lähes 40 prosentin kannatuksen
ja ?Vainoa?, ilmestyivät vuosina 1906?09 myös painetussa muodossa. Ehdokkaasi puoluekokoukseen Jarkko Auvinen myyntiesimies Lähteet: Kalevi Kalemaa (toim.): Käy eespäin ? Suomalaista työväenrunoutta, WSOY 1977 Työväen joululehdet 1900-1916, Työväenliikkeen kirjaston kokoelmat Tampere 3 Rantaperkiön Työväenyhdistys. Sitä hän väläytteli myös joululehtiin kirjoittamissaan proosateksteissä kuten vuoden 1908 numeron kertomuksessa ?Rikasten armoilla?. oisi unohtaa ja suurta anteeks. Avaus 21 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Varsinais-Suomi 20 Tuula Hällfors-Laaksonen 51 vuotta, erikoissairaanhoitaja, vakuutussihteeri Yt-valtuutettu (luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu) Osasto: Loimaan Sosiaalidemokraatit ry Puolueen tulee tulla lähemmäksi äänestäjiään, kuulemaan heikommankin äänen, kohdella kaikkia tasa-arvoisesti ja puhua asiat ymmärrettävästi. työväen laulajasta, joka ?sorretuille elää?. (Tuon lehden avausaukeamalla esittäytyi muuten työväenrunoilijana myös Ilmari Kianto, joka kymmenen vuotta myöhemmin oli kääntänyt takkinsa täysin, ja hyökkäsi säälimättömästi sanan säilä ojossa jo tappion kärsineitä punaisia vastaan.) Kaikkein kauneimmillaan Pohjolan säkeet olivat vuoden 1909 ?Eteenpäin . -julkaisussa ilmestyneessä runossa ?Sorrettujen laulaja?, jossa julistava ote on pehmennyt herkäksi kuvaukseksi ?kalvasotsaisesta. kalenteri kansalle. - - Vasta kun kahleita kantava kansa joukolla nousee ja voittaa harvojen vallan, silloinpa vasta messiasaikamme koittaa.? On siinä ollut kristillis-hyveellisillä porvarillisilla lukijoilla nielemistä, mikäli Työväen Joululehden vahingossa käteensä saivat. Mikä oli epätodennäköistä, sillä varmaankaan he eivät sitä erehtyneet ostamaan, menihän sen tuotto pahasti punaisen Kansan Lehden hyväksi. Tuossakin runossa, kuten aiemmin siteeratussa ?Rikkaan vaivoissa?, Pohjola osoitti, että hänen teksteistään löytyi agitaatiotehtäviin passelin retoriikan lisäksi tarvittaessa myös ironista ulottuvuutta. välisenä aikana paikkakunnittain Ohjeet nettiäänestykseen saat lähettämällä viestin pirkanmaa@sdp.fi tai lähettämällä henkilöturvatunnuksesi tekstiviestillä numeroon 050 337 0110 Paikkakuntakohtaisista uurnavaaleista saat tietoa postitse. Kaikki tiedot löytyvät myös piirin nettisivuilta http://pirkanmaa.sdp.fi Ari Wigelius Inna Rokosa Vaikuttamalla välität Uutta tuulta politiikkaan! www.ariwigelius.fi Tampere 46 Eduskuntavaaleissa Puoluekokousvaaleissa 17 36 Pirkanmaa ?Oi kaunist. Näin pitkä, liki 20-säkeistöinen runo päättyy: Jä s e n ä ä n e s t y s P i r k a n m a a l l a kansanedustajaehdokkaista ja Tampereella lisäksi puoluekokousedustajista äänioikeutetuille jäsenille nettiäänestys 24.2.-9.3. uurnaäänestys 13.-16.3. Sdp on saanut aikaan monia hyviä asioita, asioita, jotka edelleen ovat kannattamassa tätä yhteiskuntaa. Tampere ?Miksi me juhlimme jumalan juhlaa orjuuden iestä kantain?! Miksi me vietämme vapauden päivää itsemme pettää antain. antaa ja ihmistä jok?ainoaa yhteiseen onneen kantaa! Näin miettii hän ja vuoteellaan öin yksin itkee salaa ja kaihoisissa katseissaan niin hellä hehku palaa.? Pohjolan runoja ei koskaan niputettu kokoelmaksi asti, mutta vuonna 1957 ja 1977 ilmestyneissä Käy eespäin -työväenrunoantologioissa hän on hyvin esillä. Hänen kolme näytelmäänsä, joiden nimet olivat linjakkaasti ?Taistelua ja epätoivoa?, ?Lain ja oikeuden nimessä
SDP NOUSUUN! Äänestä vahvoja vaikuttajia puoluekokoukseen. Petri Ijäs Kompassi kuntoon 22 109 114 Mirka Vainikka Helsinki Avoin ja eteenpäinkatsova SDP! Veikko Vermilä Tölö Unga Socialister TUS Eurooppademarit - Tähti ehdolla puoluekokousedustajiksi: puoluekokousedustajiksi: 65 68 Matti Niemi ela Katri Nok , YTM erityisavustaja, VTK suunnittelija 3 Juhana Harju Viestintäjohtaja, FM FM Viestintäjohtaja, Miia Järvi Hallintopäällikkö, VTM VTM Hallintopäällikkö, JuhanaNokela Nokela Juhani 15 15 67 67 29 Nurminen 69 Nelli Nurminen Lääketieteen kandidaatti, kandidaatti, Timo Harakan Harakan vaalipäällikies, DI Timo vaalipäällikkö, asiamies, asiamies, DI kö, DI SONK vpj Mun juttuja: työ, nuoret, asuminen Jaana Aaltonen Pron viestintäjohtaja. Antin matkassa. Helsinki - Puistolan Sd Ty. Historian tuntemusta ja tulevaisuuden osaamista puoluekokoukseen! Ville Jalovaara, dosentti & kaupunginvaltuutettu 25 Helsinki Aleksi Kalenius projektipäällikkö, VTM VTM projektipäällikkö, Tage Lindberg TUS puheenjohtaja, puheenjohtaja, TUS asiamies asiamies Elisa Elisa Selinummi 30 87 53 Välimäki Välimäki 119 Heta 119 viestintä- ja yhteiskunta- Vastuullista sosialidemokratiaa. talouspäällikkö talouspäällikkö viestintä- ja yhteiskuntasuhdevastaava suhdevastaava. 22 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Vantaa 4 Vantaalainen Demari, äänestä työntekijän näkemystä puoluekokoukseen! - SDP on työn liike. tarja eklund leipomotyöntekijä, kaupunginvaltuutettu Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit 31 minna räsänen ay-toimitsija, toimitussihteeri Tikkurilan Työväenyhdistys Helsinki KAARIN TAIPALE TkT, kaupunkitutkija, varavaltuutettu Täysi tuki Jutalle! 98 Helsinki IHMINEN ENSIN
En saa rakentaa omaan kotiini tietynlaisia rappusia, koska rakennusmääräysten mukaan ne voivat teoriassa olla vaaralliset lapsille, joita meillä ei ole. Me saamme huristella katumaastureilla, viitata kintaalla kierrätykselle ja mättää liharuokaa naamariin, ja yhteiskunnan tehtävä on hoidella niistä seuraava ilmastokatastrofi jotenkin meitä häiritsemättä. Niin, ja tietysti rakentaa meidän autoillemme niitä parkkipaikkoja. Jupisemme juoppojen itse aiheutetuista sairauksista, mutta yhteiskunta hoitaa meidät, kun olemme loukkaantuneet alamäki ajossa tai vuorikiipeillessä. S n n n en sijaan näen kyllä ympärilläni hyysättyjä hyväosaisia. Yhteiskunta hyysää juoppoja/narkkareita/romanikerjäläisiä. Me täällä raadetaan, kun toiset löhöävät sohvalla ja mälläävät sosiaaliturvallaan. Yhteiskunta huolehtii meidän hyväosaisten hyväosaisuudesta isolla rahalla. Meillä on esimerkiksi maailman mitassa huipputasoinen julkinen terveydenhuolto. Se ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. En ole sitä mieltä, että kaikki hyvin pärjäävien hyysäys olisi väärin. Työttömät ovat laiskoja. Jupisemme juoppojen itse aiheutetuista sairauksista, mutta yhteiskunta hoitaa meidät, kun olemme loukkaantuneet alamäkiajossa tai vuorikiipeillessä. Eläkkeelle saamme jäädä 61-vuotiaina, vaikka työkunto olisi vielä täydessä iskussa. Näen mielenterveyspotilaita, jotka jonottavat apua viikkoja ja kuukausia. Kukaan ei ollutkaan kädestä pitäen taluttanut heitä oikeaan bussiin. Meidän pitää saada elää niin typerästi kuin tahdomme. Jos se ei kuitenkaan ole kyllin hyvää vaativaan makuumme, voimme mennä yksityiseen hoitoon ja yhteiskunta maksaa ison osan siitäkin. Avaus 23 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Kun katson yhteiskuntaa ympärilläni, en näe hyysättyjä vähäosaisia. Hyysättyjä ovat ihan muut. Näkökulma Tua Onnela Me hyysätyt A ina, kun työpaikkoja katoaa, yhteiskunnassa aletaan syytellä niitä, joilla ei mene hyvin. Pahvimukissani lukee ?kuumaa juomaa?. Bussikuskit vielä huutelivat ohjeistusta matkustajien kiivetessä kyytiin. Arkipäivän esimerkkejä voisi keksiä loputtomiin. Tasoristeyksiä joudutaan poistamaan, koska ihmiset eivät viitsi katsoa ulos autonsa ikkunasta vaan ajavat junan alle. Kohtuutonta! Just tätä VR:n palvelua! Itse kysyminen ei ollut tullut heille mieleenkään. Paluumatkalla tulin samalla laivalla karille ajaneen Amorellan matkustajien kanssa. Näen nuoria, jotka istuvat asematunnelin lattialla yksin ja pää täynnä. Yritän tähystellä heidän sivuilleen, mutta en näe ketään hyysäämässä. Menomatkalla junarata Tampereelta Turkuun oli myrskyn vuoksi poikki ja viimeinen pätkä kuljettiin bussilla. Konduktööri ilmoitti junassa useaan kertaan, että bussit odottavat junan vieressä ja osa niistä menee suoraan satamaan, osa keskustaan. Heidän laivansahan oli joutunut tilanteeseen, joka olisi teoriassa joissain toisissa oloissa voinut olla vaarallinen. Mutta ei hyysääminen tällaisiin halpoihin pikkujuttuihin rajoitu. Näin saamme nauttia oleskeluyhteiskunnasta kuka ties parikymmentä tervettä vuotta. Kaiken päälle yhteiskunta antaa meidän käytellä yhteisiä luonnonvaroja ihan estottomasti mielemme mukaan, vaikka ne ovat loppumassa. Satamassa heille oli tarjolla kriisiapua. Suojelusenkeleidenkin kanssa on vähän niin ja näin. Vähäosaisimpien tilille kilahtaa 480 euron toimeentulotuki, jonka kannustavaa vaikutusta yhteiskunta voi tehostaa leikkaamalla siitä 40 prosenttia pois. Nuuksiosta haettiin retkeilijät helikopterilla, koska he olivat mielestään nähneet ilveksen (tositarina). Vastuun omasta turvallisuudesta ja arjen sujumisesta voi ulkoistaa yhteiskunnalle, ja jos kaikki ei mene putkeen, se on yhteiskunnan vika. Jotenkin hyysäys-sana ei tule siitäkään ensimmäisenä mieleen. Olipa kuitenkin sattunut niin ikävästi, että satamaan menevään bussiin oli kavunnut koko joukko keskustaan menijöitä. He olivat raivoissaan. Näen lapsia, joita muut hylkivät päiväkodista lähtien. Ja niin edelleen. Se, miksi nämä äänet voimistuvat aina silloin, kun työnantajat mätkivät työhaluista väkeä urakalla pihalle, on kiinnostava mysteeri sinänsä. Yhteiskunnan pitää vain luoda sellaiset olot, ettei mitään silti käy. E n n n hkä edellä sanomani provosoi jotakuta. Minua ajatus hyysäävästä sosiaaliturvasta häiritsee kuitenkin vielä enemmän toisesta syystä. Kun katson yhteiskuntaa ympärilläni, en näe hyysättyjä vähäosaisia. Näen ihmisiä, joilla ei ole kotia. Päinvastoin. Tasokkaat kaikille tarkoitetut peruspalvelut ovat upea asia, josta Suomen pitää olla ylpeä. Voi kyllä, juuri meitä täällä passataan ja palvellaan. Kerronpa esimerkin arkielämästä. Matkustin jokin aika sitten Ahvenanmaalle. Osa turvallisuushyysäyksestäkin on ihan järkevää. Meidän vain pitäisi alkaa nähdä, minkä kaiken huolenpidon keskellä me elämme ja miten paljon me yhteiskunnalta saamme. Sen jälkeen voidaan sitten keskustella siitä vähäosaisempien sosiaaliturvasta. On niin helppo vaatia jotain toisilta pois, kun itsellä on kaikkea.. Jos lapsi kaatuu koulun pihalla, se on koulun vika, ja jos hauki puree järvessä, siitä vaaditaan korvauksia kunnalta (tositarina). Kun joku vaatii, että ihmiset kohentaisivat turvallisuuttaan ihan itse, vaikka vahtimalla lapsiaan rappusissa tai pitämällä pyöräilykypärää, hyysäyskohu nousee siitä
24 Avaus Kuukauden kuva Helmikuun erikoisnumero AFP Photo / Mohammed Al-Khatieb TORSTAI 27.2.2014
Sodan jaloissa sinnittelee noin 5,5 miljoonaa lasta. Vastikään Syyrian hallitus tuhosi maan tasalle tuhansia tavallisten ihmisten koteja. TORSTAI 27.2.2014 Helmikuun erikoisnumero Avaus 25 Kun kaikki meni, oikeasti Syyrian sisällissodassa on kuollut noin 140 000 ihmistä. Miljoonat ovat menettäneet kotinsa, elantonsa, läheisensä ja toivonsa. Kuvan naiset ehkä tietävät, mitä on, kun kaikki menee oikeasti. Syyrian sodan uhreja voi auttaa esimerkiksi Unicefin, Kirkon ulkomaanavun, Punaisen ristin tai Pelastakaa lapset -järjestön kautta. Demokraatti. Human Rights Watch -järjestön mukaan se oli hallituksen kollektiivinen rangaistus alueille, joilla on tuettu oppositiota. Hallitus tosin väitti, että kyse oli vain kaupungin kehittämisestä. Suomessa iltapäivälehti otsikoi ?Kaikki meni?, kun Nokia irtisanoi ja kuntauudistussuunnitelmat julkistettiin
Samaan aikaan hallituskara vaani kulkee ja opposition koirat haukku vat, Jouni Gustafsson tiivistää. . Sen sijaan niillä, jotka ovat pitkään ol leet työttöminä, asiat ovat todella huonosti. Kyse on tulonjaosta. Ilmeisesti tämä on verenperintöä, he toteavat. SDP:n kannatus on jo pitempään ollut alavireinen. Kansa voi valita väärin, mutta siihen on tyytyminen. Heikommalle osalle jääneitä vain syyl listetään. SDP koettiin aiemmin ennen muuta kan sanliikkeeksi. Autoin häntä kiinnittelemällä vuoden 1962 presidentinvaalien alla SDP:n ehdok kaan Rafael Paasion vaalimainoksia tolp piin, Maila Tikkanen kertoo menneistä. Maalaisliiton Urho Kekkonen valittiin presidentiksi. Ennen muuta pitää olla herkällä kor valla kansalaisten suuntaan, Maila Tikkanen tähdentää. Karavaani kulkee, koirat haukkuvat . Kyllä kansa tietää. . Ehkä puolueen alamäki on seurausta siitä, että kansanliikkeeksi ei puoluetta enää entiseen mallin mielletä.? Suomen puolueet ovat tänään sosialidemo kraattisia puolueita. . Virallisista puheista voi kenties saada semmoisen käsityksen, mutta kun pin taa vähänkin raapii, eroja löytyy, tuusula laistrio toteaa. Kahden kerroksen väkeä JHL:läinen koulutustoimitsija Maila Tik kanen katsoo, että Suomi on jakautunut yhä enemmän kahden kerroksen väkeen. . Sen jälkeen teemme päätöksen, ketä äänestämme, he muotoilevat. Korvat herkiksi politiikassa . Näin väittä vät eivät ole tavanneet tuusulalaiskolmik koa Maila Tikkanen, Jouni Gustafsson ja Aleksanteri Gustafsson. Maila on äiti, Jouni on hänen poikansa ja Aleksanteri pojanpoika. Piiri pieni pyörii ja tavallinen äänestäjä on jäänyt piirin ulko puolelle, Maila tiivistää ja Jouni sekä Alek santeri varmistavat päännyökytyksellään olevansa samaa mieltä. . Se ei kuiten kaan riitä. Facebook ei äänestä vaaleissa. . Poliittisen liikkeen pitää ottaa niska lenkki markkinataloudesta. Eikä vain niin, että voivat, vaan pitää ottaa se niskalenkki. Mikäli me tai joku meistä tulee puolue kokoukseen valituksi, kuuntelemme tark kaan, mitä puheenjohtajaksi pyrkivät sa novat. Tuloerot kasvavat yli päätään koko ajan, hän sanoo. Jouni Gustafsson tietää, mistä puhuu. Rafael Paasion osuus äänistä, valitsijamiehistä, jäi vain 13,1 prosenttiin. Ehkäpä yllätys on se, että kolmikosta nuorin, abiturientti Aleksanteri on ainoa, jolla jo on puoluekokouskokemusta. Siellä voi vain räksyttää. Taitaa olla, että nyt en enää ole nuorin, mikäli ylipäätään minut kokoukseen vali taan, hän tuumii. Jouni Gustafssonin mukaan kolmikon yh teiskunnalliset näkemykset käyvät yksiin. Kinaa ei ole. . Aleksanteri Gustafsson puolestaan sanoo samaa isästään. . Ehkä puolueen alamäki on seurausta siitä, että kansanliikkeeksi ei puoluetta enää entiseen mallin mielletä, Aleksanteri Gustafsson sanoo. Jouni Gustafsson katsoo, että sosialide mokraatit hallitsevat hyvin sosiaalisen me dian, facebookit ja twitterit. SDP ei näy riittävästi tavallisille kansalai sille. Kansa ei semmoisesta tykkää. Tarja Halonen oli johtavista sosialidemo kraateista sellainen, johon oli helppo samais tua, Jouni Gustafsson pohdiskelee. . Sellaisen johtopäätelmän voi tehdä, mutta se ei välttämättä ole oikea. . Hän oli pari vuotta sitten Helsingissä pidetyn kokouksen nuorin edustaja. . Siellä on se johtava kellokasporukka, joka toimii keskenään. Riittää, kun käyttää selkokieltä. Hän on Tatsin eli työttömien ayjäsenten tukiyh distyksen toiminnanjohtaja. Liian herraskaista . Kaikki pyrkivät edustajiksi SDP:n toukokuun puolueko koukseen Seinäjoelle. Sosialidemo kraatit voivat olla siinä ratkaisevassa ase massa. Kansa valitsee sellaiset edus miehensä ja naisensa, jotka parhaaksi kat soo, hän lisää. Voimakolmikko katsoo, ettei yhteiskunnal lisia asioita tarvitse yksinkertaistaa. Semmoista en voi hyväksyä, hän toteaa. Jouni Gustafsson muistuttaa, että niillä palkansaajilla, joilla on vakituinen työ suhde, menee paremmin kuin koskaan, . Politiikassa pitää pyrkiä valtaan. Selityksiä kannatuslukujen alamäkeen taitaa olla yhtä paljon kuin seli tysten esittäjiäkin. Äänestäjät pitää kohdata kasvokkain. Se on tehokkain tapa saada ääniä. . Opposi tiossa istumisesta ei ole hyötyä. Oli tässä vähän aikaa sitten isoäidin kanssa kiistaa, Aleksanteri oikoo. Maila Tikkanen myöntää, että näin pääsi käymään. Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin, kolmikko tekee selväksi.. Jo Mailan ukki oli innokas so sialidemokraatti. . Ensimmäiset poliittiset kokemukseni sain pikkutyttönä, kun isäni otti minut mat kaan. ajatuspaj 26 ajatuspaja 26 Ajatuspaja Väittelyä ja ajatustenVaihtoa Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Äiti, poika ja pojanpoika pyrkivät SDP:n puoluekokoukseen Tämä trio ei riitele politiikasta Seppo Peltoniemi Demokraatti Helposti väitetään, että aatteellisuus on katoava luonnonvara SDP:ssä. Ei meillä ole mitään Jutta Urpilaista vastaan, mutta on demokratiassa hyväksi, kun tulee vastaehdokas tai vastaehdok kaita, trio sanoo kuin yhdestä suusta. Tarkoittaako tuo, että yksi Tikkanen ja kaksi Gustafssonia haluavat Antti Rinteen SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi? Jokelan työväenyhdistyksen asettamat kandidaatit osoittavat, että he hallitsevat myös poliittisen diplomatian vastatessaan. . Jo riittää ruikutus siitä, että maailmantalous ja vapaa markkinata lous vievät meiltä työpaikat. . Voi olla, että puoluejohdossa ollaan liian herraskaisia. Ketju on pitkä, noin sata vuotta. Moni sanoo, että kaikki ?SDP koettiin aiemmin ennen muuta kansanliikkeeksi. Pienen tuumaustauon jälkeen kumpikin tosin myöntää, ettei enää muista, mistä kiisteltiin. Jouni Gustafsson kertoo, ettei äiti kos kaan painostanut häntä sosialidemokraa tiksi
TORSTAI 27.2.2014 Helmikuun erikoisnumero Ajatuspaja 27 Kari Hulkko Aleksanteri Gustafssonilla (vasemmalla) on jo kokemusta SDP:n puoluekokousedustajuudesta. Nyt hänen lisäkseen Seinäjoella toukokuussa pidettävään kokoukseen pyrkivät myös hänen isänsä Jouni Gustafsson ja isoäitinsä Maila Tikkanen.
- 10.5.2014 Suvisuo Anni 32 Tallgren Jouni 33 Vaaliyhtymä III Keski-Uusimaa. 28 Ajatuspaja Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Espoo-Kauniainen Keski-Uusimaa Moderni työläisäiti Matti Nieminen 4 lapsen äiti, 4000 kirjatyöntekijän puheenjohtaja, varapääluottamusmies, Järvenpää Emmi Mäkinen Arvokas arki, hyvä työelämä ja riittävä palkka. Antin matkaan! Keski-Uusimaa Jarkko Rahkonen - museolehtori - kasvatustieteiden maisteri ja filosofian maisteri - arkeologia, merkonomi 21 Tietoa Taitoa Kokemusta SDP nousuun! SDP kohtaa tulevaisuudessaan yhteiskunnan, jonka puitteisiin se aikaisemilla päätöksillään on osallistunut. - 14.3.2014 puoluekokous Seinäjoella 8. Siksi ollaksemme merkittävä poliittinen vaikuttaja meidän, tulee toisin kuin nyt, ottaa päätöksissämme huomioon uudet tulevaisuudessa yhteiskuntaa muuttavat meistä riipumattomat tekijät, jotka jo tällä hetkellä ovat koputtaneet ensimmäisiä kertoja ovellemme. 20 22 Hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää. Nyt on aika aloittaa keskustelu sen sisällöstä. Uudenmaan Sosialidemokraatit, Vaaliyhtymä III, Keski-Uusimaa, Savion Sosialidemokraatit Äänestä Lue aloitteeni: jarkkorahkosenblogi.blogspot.com Espoo Vaaliyhtymä II Veikko Simpanen Sosiaalineuvos, kaupunginvaltuutettu Päivö Kuusisto Puoluekokoukseen 24 Vaadin muutosta: SDP nousuun! Työtä ja ihmisarvoista elämää www.veikkosimpanen.fi Vaaliryhmä III, Keski-Uusimaa Vaaliyhtymä II Espoo-Kauniainen Martti Tieaho Anne Karjalainen Yhteistyössä eteenpäin Nyt on tarkan pelin paikka. Puoluekokouskokemus käyttöön. 10 Espoo-Kauniainen Uusimaa, Keski-Uusimaa martti.tieaho@gmail.com 28 Järvenpään Työväenyhdistyksen ehdokkaat puoluekokoukseen Bergholm Tapio 35 Kolehmainen Ari 12 Komulainen Pirjo 13 Mäkinen Emmi 21 Peltonen Eemeli 28 Tuuri Kaija 35 Tuuri Pekka 36 Jäsen! käytä äänioikeutta! vaikuta päätöksiin! postiäänestys 28.2
Puolueen ja ayliikkeen yhteistyö on kuitenkin erinomaisen tärkeää erityisesti työelämään liittyvissä asioissa. Tällä yhteistyöllä on vuosikymmenten aikana saatu aikaan merkittäviä parannuksia palkansaajien asemaan. Tärkeää on yhdessä huolehtia myös siitä, että teollisuus pärjää ja vienti vetää. Jos aktiivien kommentteihin on uskominen, ja miksei olisi, SDP:n ja ay-liikkeen välillä ei ole sovittamattomia ongelmia. Ajatuspaja 29 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi SDP:llä ja ay-liikkeellä riittää urakkaa erityisesti työelämän kehittämisessä Suhteet ok, yhteistyötä lisää SDP:llä ja palkansaajaliikkeellä on yhteiset juuret mutta eri tehtävät. Vastauksista toki henkii halu ja tarve nykyistä vahvempaan yhteistyöhön. Mutta yhteyksien ja yhteistyön on oltava säännöllisempää järjestöjen johtotasolta paikalliseen toimintaan saakka. Tällaisia mielipiteitä esittävät ammattiyhdistysliikkeen ja SDP:n luottamustehtävissä eri puolilla Suomea toimivat aktiivit. Demokraatin erikoisnumero pyysi heitä pohtimaan SDP:n ja palkansaajaliikkeen suhteita ja niiden kehittämistä. Vastaajat katsovat myös, että työelämää on yhdessä kehitettävä muun muassa niin, että ihmiset voivat ja jaksavat paremmin sorviensa ääressä. Kritiikkiäkin puolueen suuntaan tulee, mutta aktiivit ovat lähtökohtaisesti rakentavalla mielellä. ??. Molempien voimaa tarvitaan tulevien eläkeratkaisujen lisäksi siinä, että palvelut pystytään turvaamaan ja sosiaaliturvan taso säilyttämään
Toivon myös, että SDP:n puoluehallituksessa on jatkossa myös teollisuuden edustaja. Toivon säännöllistä vuorovaikutusta SAK:n hallituksen ja SDP:n johdon kesken. Todellisen arjen tuntemusta tarvitaan kipeästi puolueen toiminnassa. Savolainen kaipaa SDP:ltä jämäkämpää politiikkaa. . Siksi Suomen ja muiden EU-maiden palkansaajien on tärkeää aktivoitua EU-vaaleissa. . EU-tasolla nykyisellä komissiolla ei ole ollut mitään kiinnostusta edistää työelämän asioita. Kumpikaan ei voi tilata toiselta tietynlaista politiikkaa. Juha Jaatisen mielestä luontevin yhteistyön alue liittyy työelämän lainsäädäntöön ja sosiaalipolitiikkaan, esimerkiksi eläkepäätöksiin. . Jos joku puolue Suo- lituksen jäsen, SAK:n messa on palkansaajien valtuuston jäsen, Ay-väen ja työväen puolue, niin Sosialidemokraattien puheenjohtaja, SDP:n puoluese on SDP. Jaatinen pohtii, että valtuuston varajäsen SDP:n tulee muuttaa maailmaa omien arvojensa pohjalta kokonaisvaltaisesti. Kaipaisin lisää koko puoluejohdon ja palkansaajaliikkeen johtajien, myös liittojohtajien, julkisia esiintymisiä yhteisten tavoitteiden tiimoilta. Jaatisen mukaan palkansaajaliikkeelle on äärimmäisen tärkeää, että työllisyyskysymykset ovat SDP:llä ykkösasioiden joukossa. . Se ja muutkin työelämän kysymykset ovat heikoimpia puolustavalle ay-liikkeelle tärkeitä asioita. Helsinkiläisen Juha Jaatisen mielestä SDP:n vä- Juha Jaatinen lit palkansaajakeskusjär- Helsinki jestöjen ja ammattiliitto- Posti- ja logistiikka-alan jen kanssa ovat asialliset. Puolueen on oi- tehtaan pääluottamusmies keasti kuunneltava meitä ja SDP:n kaupunginvaltuupuhuttaessa teollisuuden tettu, Jyväskylän kehitysasioista. Toivon, että pääluottamusmies, se olisi sitä myös jatkossa. SDP:n jäsen Tällä hallituskaudella on kaupunginhallituksessa saatu aikaan hyviä asioita. On tärkeää, että SDP on hallituksessa, tosin ei hinnalla millä hyvänsä. Vaihdetaan asiantuntemusta ja näkemyksiä jatkossakin. Esimerkiksi rikkidirektiivi on paha moka Suomelta. Se vääristää kilpailua meidän teollisuudelle epäedullisesti. Siksi on tärkeää, että SDP:tä kuullaan myös EU-tasolla. Demarimepeillä pitää olla tiiviit yhteydet suomalaiseen työelämään, erityisesti palkansaajajärjestöihin. Viime syksyn tupossa oli Mäkisen mukaan hyvää erityisesti se, että työttömyysturvaa saatiin parannettua. . Ja harmaan talouden torjuntaan tarvitaan lisää tehokkaita keinoja. Arja Savolainen toivoo, että vasemmisto ajaa EU-päätöksenteossa tiukasti ammattiliittojen kanneoikeutta. . Tarvitaan työllisyyttä tukevaa talouspolitiikkaa ja valtion omistajapolitiikkaa. Siellä pitää istua, missä päätöksiä tehdään. Silloin tällöin tuntuu, että puolue on unohtanut meidät kaikkein pienipalkkaisimmat, joita itsekin edustan. 30 Ajatuspaja ?? Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Kentältä kajahtaa ?SDP:n pitää ajaa palkansaajan asioita jatkossakin? ?Jos joku Suomen puolue on palkansaajien puolue, niin SDP? ?Puolueen on kuunneltava ay-liikettä teollisuuspolitiikassa? Naantalilainen Arja SaArja Savolainen volainen korostaa SDP:n Naantali ja ay-liikkeen hyvien suhPalvelualojen ammattiteiden tärkeyttä. liitto Pamin hallituksen . Uskoani koetellaan kovasti, jos SDP on suostumassa kuntien pakkoliitoksiin, sanoo pamilainen Arja Savolainen. Kari Hulkko ?Iso asia on löytää yhteinen näkemys edessä oleviin eläkeratkaisuihin.? Metallin Pentti Mäkisen mielestä ay-taustaisten ministereiden ansiosta ay-liike ja SDP pystyvät paremmin löytämään yhteisiä ratkaisuja ja viemään niitä eteenpäin.. Hän tuntee läpikotaisin eläkemaailman. Pekka Leino . Suomi elää vientiteolPentti Mäkinen lisuudesta, ja siksi SDP:n Jyväskylä teollisuuspoliittisten lin- Metallityöväen liiton jausten pitää näkyä sel- valtuuston puheenjohtavemmin puolueen toimin- ja, Valmetin Rautpohjan nassa. Jos se toimii aktiivisesti Hakaniemessä, se säteilee kentällekin. Ammattiliitot puolestaan ajavat jäsenistönsä etua. . Esimerkiksi yhteisöveron alennuksen kohdalla olisi pitänyt ehdottomasti vaatia työnantajilta jotain takuita siitä, että he todella työllistävät ja investoivat Suomessa. Edessä olevissa eläkekeskusteluissa SDP:n pitää Savolaisen mielestä ajaa tavallisen duunarin etuja, erityisesti niiden, jotka ovat tehneet pitkän työuran erittäin raskaissa fyysistä voimaa vaativissa tehtävissä. . Erityisesti työelämän laatuasioissa, eläkekysymyksissä, verotuksessa ja työttömyysturva-asioissa yhteistyön pitää toimia hyvin. On tärkeää, että ay-liikkeellä on suora kanava vaikuttaa näihin asioihin. Suoraa kanavaa ay-liike tarvitsee Mäkisen mielestä myös EU:n päätöspöytiin. . Iso asia on löytää yhteinen näkemys edessä oleviin eläkeratkaisuihin. unioni PAU:n liittohal. SDP mielletään paljäsen, SAK:n valtuuston kansaajan etuja ajavaksi jäsen, Naantalin Kylpylän puolueeksi. Lyhyellä tähtäimellä liittojen ja SDP:n tavoitteet ja teot voivat olla keskenään ristiriidassa. Mutta SAK:n ja SDP:n välillä ei ole yhteiskuntapolitiikassa sovittamattomia ongelmia. Kun SDP:llä on yhteiset juuret ymmärretään poliittiay-liikkeen kanssa, mutta sen ja ammatillisen työPAU:n Juha Jaatinen väenliikkeen erilainen muistuttaa, että maailma luonne ja kunnioitetaan on muuttunut sadassa toisiamme, vaikeuksista vuodessa paljon. kyllä päästään yli. Nyt sitä ei ole. Mäkinen pitää puolueen ja ay-liikkeen yhteistyötä tärkeänä. . Mutta kun me tarvitsemme puolueesta kumppania, se ei toimikaan samalla tavalla. Näin pohtii jyväskyläläinen Pentti Mäkinen. . Nyt ay-liikkeen yhtiön Jykesin hallituksen puoleen käännytään vain puheenjohtaja silloin, kun valtion talous vaatii erityisiä toimenpiteitä. Hyvä, että ay-taustainen Lauri Ihalainen on ministerinä
EU:n pitää panostaa pilari?. teollisuuden tasapuolisiin . Yhteinen ponnistus voisi olla myös todellinen työllisyysasteen nostaminen, sillä työnteolla maa voi vaurastua ja hoitaa peruspalvelunsa oivallisesti. Ay-liike avitti hallituksen taivalta sopiessaan todella maltilliset palkankorotukset sisältävästä työllisyysja kasvusopimuksesta. Eihän kaikkia työpaikkojen menetyksiä voi laittaa hallituksen tai SDP:n piikkiin, mutta Suomi elää viennistä. Ei eläkeiän nosto ratkaise mitään, vaan nuorten on päästävä kiinni työelämään. Demarien ay-vai- entistä paremmin toimihenkikuttajat ja puolue- lökenttä omakseen. johto pitävät kyllä tiivistä vuoropuhelua, ja näin tiedämme, missä mennään esimerkiksi hallituksen päätöksenteossa. Palkansaajaliik- tettu ja toiminut myös valkeen ja SDP:n yhteis- tuuston puheenjohtajana työtä on tehty pitkään. Ay-liike odottaa puoTarja Pietilä lueelta jämäkkää otetta Sastamala työväenliikettä koskevissa Julkisten ja hyvinvointialotärkeissä asioissa. Joskus olisi syytä nukkua yön yli ennen lausunnon tai arvosteluryöpyn antamista. Meidän on puolustettava esimerkiksi järjestäytymis- ja lakko-oikeutta. JHL:n Tarja Pietilä on aktiivinen puolueen ja ay-liikkeen tehtävissä. Tehdään asioita niin kuin on linjattu sekä valtion että kuntien toiminnoissa. työelämää on kehitettävä niin, että siellä jaksetaan olla eläkkeelle asti ja nuoret on saatava työn syrjään kiinni. Mutta tehtaan pääluottamusviime aikoina osapuomies, Vuoksenniskan let ovat vieraantuneet työväenyhdistyksen ja elävät nyt tavallaan puheenjohtaja avoliitossa. . Jotenkin vaikuttaa, että hallituskin on unohtanut kiltin ja kaikki asiansa hoitavan ja maksavan keskiluokan tykkänään. Rauno Vesivalo korostaa EU-vaalien tärkeyttä. . Näiden asioiden ympärille tulee saada positiivinen kierre. Ay-liike odottaa Nokelaisen mukaan SDP:ltä jämäkkää, omista linjauksista kiinni pitävää toimintaa. . Ay-liikkeen pitää pystyä yhteistyöhön kaikkien poliittisten päättäjien kanssa. Vesivalon mukaan ay-liikkeen on voitava arvioida demareidenkin toimintaa ja politiikan teke- Tehyn Rauno Vesivalon mistä. mielestä SDP:n pitäisi ottaa . Suhde on varmaan tällä hetkellä kunnossa, vaikka erilaista ärhentelyä tapahtuu. Sosialidemokraattiset voimat Euroopassa pystyvät tasapainottamaan ja pitämään huolta eurooppalaisesta työelämän laadusta, työntekijöiden oikeuksista ja oikeudenmukaisesta kohtelusta työelämässä. Ay-liikkeen on innostettava jäseniään äänestämään EU-vaaleissa. mukana. SDP:n ja ay-liikkeen yhteistyö työllisyyden ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta on Ilkka Nokelaisen mukaan tärkeää. . Näin ajatellaan myös puolueen parasta. Vesivalon mukaan luontevia SDP:n ja ay-liikkeen yhteisesti ajettavia asioita on paljon . On kuitenkin muistettava, että sekä puolue että palkansaajaliike toimivat itsenäisesti ja edistääkseen omia tavoitteitaan. ulkopeli on hallinnassa, mutta sisäpeli ontuu. Meidän työväenliikkeen puolustajien on jatkossa oltava vähän itsekkäämpiä omia haaveita ja linjauksia kohtaan eikä juosta aina ?valtavirran. Teollijen liiton pääluottamusmies suustuotanto on säilytetja JHL:n edustajiston jäsen, tävä maassa, hyvinvoinSAK:n Pirkanmaan Aluetiyhteiskunnan palvelut toimikunnan puheenjohtaja pitää turvata kaikille tu- ja SDP:n kaupunginvaltuulotasosta riippumatta ja tettu ja ?hallituksen jäsen työtä sekä koulutusmahdollisuuksia on järjestettävä nuorille. Tähän listaan sastamalalainen Tarja Pietilä lisää vielä sen, että eläkeiän nostamiskeskusteluun on saatava järkevät puitteet. . Ja muutenkin: kuvassa hän on vaalitoimitsijan tehtävissä viime presidentinvaalien äänestyspaikalla. ?SDP:llä pitää olla jämäkkä ote palkansaajien tärkeissä asioissa? . kunta- ja sote-rakenteiden sekä valtionosuusuudistusten kanssa saataisiin loppumaan. . Onko niin, että on tapahduttava merkittävä hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, joka vasta herättää jokaisen toimimaan yhteisten asioiden puolesta. Pietilä toivoo, että ?sekamelska. Koulutusmahdollisuuksiin ja hyvinvointipalveluihin pitää panostaa tarpeeksi. Jatkuvilla leikkauslistoilla ei yhteistyötä eikä hyvää tulevaisuutta rakenneta. Pietilä korostaa, että SAK:lla on hyvät yhteistyöverkostot muihin palkansaajajärjestöihin ja työväenpuolueisiin. . Mutta jotenkin vielä puuttuu se yhteinen sävel tekemisessä. Siihen, että vientiteollisuus pärjää, on pakko panostaa. ?Keskinäinen yhteistyö on koko työväenliikkeen olemassaolon peruspilari.?. Jatkuva muutostilanne vie valtavasti voimavaroja henkilöstöltä ja päättäjiltä. Imatralaisen Ilkka Ilkka Nokelainen Nokelaisen mukaan Imatra SDP:n ja ay-liikkeen Paperiliiton valtuuston suhteet ovat olleet pitpuheenjohtaja, Stora kään hyvinkin läheiEnson Kaukopään set ja kiinteät. Esimerkiksi EU-asioita hoidetaan tehokkaasti, mutta samalla unohdetaan, mitä maan sisällä tapahtuu: esimerkiksi työttömyys ja tuloerot. Nokelaisen mielestä Paperiliiton Ilkka SDP:n ja ay-liikkeen Nokelaisen mukaan läheinen yhteistyö on EU-vaalit ovat palkan?koko työväenliikkeen saajillekin tärkeät. olemassaolon perus. Vuoropuheluun työväenliikkeen ja suomalaisten arjen välillä pitää panostaa ja käyttää siinä keskustelussa uusiakin työkaluja. Myös ammattitaitoon ja johtamiseen on panostettava. . Samaten se, miten työväenliike saa oman sanomansa perille yhteiskunnassa. yli 16 vuotta SDP:n valtuu. Ajatuspaja 31 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 ?Kumpikaan ei voi tilata toiselta tietynlaista politiikkaa.? ?Ulkopeli on hallinnassa, mutta sisäpeli ontuu? Petri Laitinen ?Yhteistyö työelämän kehittämisessä on tärkeää? Porilainen Rauno Rauno Vesivalo Vesivalo korostaa, Pori että hyvät verkostot Sosiaali- ja terveysalan ameri puolueisiin takaamattijärjestö Tehyn puheenvat ay-liikkeelle mahjohtaja, STTK:n hallituksen dollisuuksia toteuttaa 1.varapuheenjohtaja, ollut tärkeitä tavoitteitaan. Ratkaisu ongeltoimintaedellytyksiin, esimerkiksi rikkidirektiivin miin löytyy siitä, että kaltaisiin sekoiluihin ei ole SDP palaa oikeasti varaa. juurilleen. Tilannetta voisi kuvata vaikka pesäpallotermeillä
Kovat sanktiot antaisivat signaalin siitä, että päättäjät ottavat ongelman tosissaan eikä väärinkäytöksiä suvaita, hän argumentoi. Finnwatch vetoaa tammikuisessa kannanotossaan hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan suomalaisyritysten pitäisi toimia edelläkävijöinä yritysvastuuasioissa. Arja Jokiah o Helmikuu 2013 ?. Joissakin yrityksissä vastuullisuuteen on alettu kiinnittää huomiota ja epäkohtia on käsitelty yhdessä alihankkijoiden kanssa. Syyskuu 2013 ?. Finnwatch epäilee, että Nokia Solutions and Networks NSN estää työntekijöiden järjestäytymistä Intiassa. Kriteerien valvonnasta vastaa erillinen yhtiö, jolla on sata tarkastajaa eri puolilla maailmaa. Vuonna 2012 suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita yli 150 miljoonalla eurolla, mikä on noin 28 euroa henkeä kohti. Mehukohun seurauksena Finnwatchin tut- kimuskoordinaattorina toiminutta siirtolaiskysymysten asiantuntijaa Andy Hallia vastaan nostetaan kanne Thaimaassa. Maaliskuu 2013 ?. Finnwatchin selvitys paljastaa, että thaimaa- laisen Natural Fruit -tehtaan työntekijät saavat laittoman alhaista palkkaa ja joutuvat tekemään ylitöitä jopa 5?10 tuntia päivässä. Maailmanlaajuisesti Reilun kaupan tuotteita ostettiin 4,8 miljardilla eurolla, eli yli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammikuu 2013 ?. Pessi puhuu suoranaisista tuoteboikoteista, mutta Milla Leppänen taas pelkää laajan boikotin joissain tapauksissa jopa huonontavan paikallisia oloja. Anne Silver puolestaan pitää kuluttajien ongelmana sitä, että vääryyksiin voidaan reagoida vasta, kun ne ovat tulleet julki. Intialainen ammattiliittojen keskusjärjestö Centre of Indian Trade Unions CITU syyttää yritystä kovista otteista, jotka loukkaavat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta.. Mielestäni on parempi luoda vaikka osittain epätyydyttäväkin valvontasysteemi kuin olla luomatta mitään, Manninen huomauttaa. Kansainvälisiä toimijoita tarvitaan Eemeli Peltonen kaipaa sekä kansallista että ylikansallista valvontaa ja saa useilta raatilaisilta kannatusta ajatukselleen. Räikeissä tapauksissa hänen mielestään tarvittaisiin tuntuvia sanktioita, joiden kautta kerätyt sakkorahat hän ohjaisi niille, jotka yritysten oloja valvovat. . Järjestelmän ideana on, että tuotteesta maksetaan viljelijälle ainakin takuuhinta, joka kattaa sekä ympäristön että ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinnan ohella tuottajille maksetaan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisöä kehittäviin hankkeisiin. Hän toivoo ennen muuta julkisuutta tuotannon epäkohdille, jotta yritykset korjaisivat toimintaansa brändin tahraantumisen pelossa. . Tuolloin tuli ilmi, että Pirkka-, Rainbow- ja Eldorado-ananasmehujen tiivistettä valmistettiin jopa pakkotyönä. Mehukohu jatkuu edelleen, eikä tapaus ole suinkaan ainoa, jossa suomalaisyritysten ulkomaisten alihankkijoiden tehtailta on löytynyt ongelmia viimeisen vuoden aikana. Kansalaisjärjestöjen aktiiveista koostuva 11-henkinen Demokraati pohti suomalaisyritysten sosiaalista vastuuta alihankkijoistaan. Voittojen maksimointi on mahdollista juuri siksi, että valvontaa ei ole ja että ihmisoikeuksia poljetaan. Miksi siis yritys, joka haluaa rahaa, valvoisi omaa toimintaansa huolellisesti, hän pohtii. Petra Peltonen pitää suotavana, että yritykset saataisiin omaehtoisesti kehittämään toimintaansa kestävämpään suuntaan. Hän ei usko yritysten haluun valvoa alihankkijoitaan omatoimisesti nykyistä tiukemmin, sillä raha ratkaisee. . Tehtaalla valmistetaan myös Pirkka-, Rainbow- ja Eldoradotuotteissa käytettävää ananasmehutiivistettä. . Monet heistä ovat salaa maahan tuotuja paperittomia siirtolaisia ja joukossa on alaikäisiä lapsia. Hän arvelee, että tarkastuskäynnillä asiat voivat olla kunnossa mutta käynnin jälkeen tilanne saattaa taas muuttua. Moni raatilaisista korostaa kuluttajien valintoja. 32 Ajatuspaja Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 raati Kansalaisjärjestöaktiivit keskustelevat ajankohtaisesta aiheesta raadin omassa Facebook-ryhmässä. Finnwatchin paljastusten valossa suomalaisyritysten vastuunkanto Kun ananasmehusta Suomalaiskuluttajat alkoivat tarkastella arkista ananasmehua uusin silmin, kun kansalaisjärjestö Finnwatch paljasti thaimaalaiselta Natural Fruitin tehtaalta löytyneitä epäkohtia reilu vuosi sitten. Raatilaiset ottivat kantaa myös siihen, kenen pitäisi valvoa asiaa. Voitontavoittelu haittaa valvontaa Eira Pessi peräänkuuluttaa tiukempaa valvontaa yrityksiltä itseltään mutta pitää sitä samalla vaikeana tehtävänä. Järjestö tiedottaa myös onnistumisista sen jälkeen, kun se vuotta aiemmin julkaisi raportin Kiinan Guangdongin hikipajojen oloista. Tuotteen arvoa nostaa se, jos tietää, että se on tuotettu eettisesti kestävällä tavalla, hän kirjoittaa. Reilu kauppaa kasvattaa suosiotaan Laura Manninen viittaa ongelmien taustalla oleviin tuloeroihin ja nostaa esiin Reilun kaupan järjestelmän. Oikeastaan kaiken kaupan tulisi olla reilua
Paljastuu, että Iittalan ja Marimekon alihank- kijan design-lasia tuottavalta tehtaalta on löytynyt vakavia työturvallisuusongelmia, alhaisia palkkoja ja epäselvyyksiä muun muassa vuosilomien korvaamisessa. Tammikuu 2014 Itä-Uusimaa/Vaaliyhtymä V ?. Metson Meksikon tehtaalla otetaan edistys- askelia, kun yhtiö poistaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta rajoittavan ehdon työehtosopimuksestaan. Joulukuu 2013 ?. Pelastakaa lapset ry:n mukaan maailmassa on yli 200 miljoonaa lapsityöläistä, joista suurin osa tekee vaarallisia ja lapsille haitallisia töitä. Finnwatch tutki viime vuonna myös kuntien tekemiä tekstiili-, elektroniikka-, katukivija elintarvikehankintoja. Yritykset voisivat itse tukea lasten kouluttautumista estämällä lapsityövoiman käyttöä, Pietikäinen kirjoittaa. Ammattiliittojen kansainvälinen yhteistyö on Milla Leppäsen vastaus työolojen kohentamiseen. Hän harmittelee sitä, että tuttuja suomalaismerkkejä ei enää valmisteta kotimaassa. Markku Pietikäinen kiinnittää huomiota työntekijöiden järjestäytymisoikeuteen tai sen puuttumiseen. Palvelualojen ammattiliitto Pam kertoo, että SOK:n, Keskon ja Tuko Logisticsin varastotyöntekijät eivät käsittele kiistanalaisia ananasmehuja kolmeen päivään. Mirja Suhonen Arvot ensin 19 Vaaliyhtymä V Itä-Uusimaa. Aiemmin tekstiiliteollisuudessa työskennellyt Lea Karjalainen kertoo suosivansa mielellään suomalaisia tuotteita. Selvi- Sirpa Taskinen Demokraatti sirpa.taskinen@ demari.fi tyksessä käytiin läpi 76 tarjousasiakirjaa, joissa käsiteltiin hankintoja sellaisista maista, joissa riski tuotannossa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin on kohonnut. Lähes 80 prosentissa tarjouspyynnöistä keskityttiin halvimpaan hintaan, ja vain neljässä niistä oli asetettu riittäviä sosiaalisen vastuullisuuden takaavia kriteereitä. Ajatuspaja 33 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Länsi-Uusimaa Tero Suominen ei ulotu kaikkialle meni maku Toistaiseksi tulokset ovat järjestön mukaan olleet laihoja. Lupaavaa on kuitenkin se, että työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan, miten Suomi suojelee yksilöitä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta. Valmisteilla oleva suunnitelma pohjautuu YK:n periaatteille, joiden mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja valtioiden puolestaan varmistaa, että näin myös todella tapahtuu. Raatilaisista Abdirahim Hussein pitää Suomea ja suomalaisia perinteisestikin suunnannäyttäjinä. Hän muistuttaa, että järjestäytymisoikeus on välttämätön, jos työoloja ja palkkausta halutaan korjata. Lisäksi Pietikäinen nostaa esiin toisen epäkohdan, lapsityövoiman. Hän uskoo, että globaalien kattojärjestöjen yhteistyö luo paineita sekä maiden hallituksille että yrityksille. . Ei riitä, että joukko kansalaisia osoittaa mieltään kaduilla, hän kommentoi. Useimmiten syynä on perheiden köyhyys. . Sen lisäksi kuitenkin tarvitaan hänen mukaansa parempia mahdollisuuksia seurata yritysten toimintaa. . SOK:n, Keskon ja Tuko Logisticsin uutta ananasmehutoimittajaa Vita Food Factorya epäillään vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Helmikuu 2014 ?. Miten on ylipäänsä edes mahdollista, että voimme jopa julkisilla varoilla ostaa tuotteita, joiden tuotanto rikkoo räikeästi maamme lakeja ihmisoikeuksien, eläinten kasvatuksen tai ympäristönsuojelun suhteen, ihmettelee Demokraadin jäsen Siri Taalas. Anni Lahtinen uskoo esimerkin voimaan. . Kuntien hankintaperiaatteet kummastuttavat raatia. . Sosiaalisen vastuun huomioiminen julkisissa hankinnoissa toimisi hyvänä esimerkkinä ja lisäisi myös yksittäisten kuluttajien tietoisuutta, hän perustelee. Demokraati Demokraadin helmikuiseen keskusteluun osallistuivat Abdirahim Hussein monikulttuurijärjestöjen yhteistyöjärjestö Moniheli ry:stä, Lea Karjalainen Työttömien valtakunnallisesta yhdistyksestä, Anni Lahtinen rauhanjärjestö Sadankomiteasta, Milla Leppänen Metalliliiton ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK:n edustajana, Laura Manninen Suomen luonnonsuojeluliitosta, Eemeli Peltonen Sosialidemokraattiset nuoret ry:stä, Petra Peltonen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:stä, Eira Pessi Työväen sivistysliitto TSL:stä, Markku Pietikäinen Eläkkeensaajista, Anne Silver Suomen yrittäjistä ja Siri Taalas Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta. SDP:n kompassi kuntoon 19 vaaliyhtymä IV Länsi-Uusimaa Aila Pääkkö 14 Länsi-Uusimaa vaaliryhmä 4 Matti 22 Tukiainen YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN! Uudenmaan piirin Länsi-Uudenmaan alue Itä-Uusimaa RISTO KUISMA Oikeustieteen kandidaatti www.ristokuisma.net 9 Itä-Uusimaa, vaaliryhmä 5 Marko Piirainen, 38v. AKT ry:n puheenjohtaja ?SDP:n kompanssi kuntoon Seinäjoella? 16 Marraskuu 2013 ?. Kaupan ananasmehujen takaa löytyy jäl- leen viitteitä ihmiskaupasta ja pakkotyöstä. Yritysvastuun pitää kuulua myös päättäjien ja hallitusten asialistoille, hän kommentoi. Lapset on saatava töistä kouluun Kunnilta kaivataan esimerkillisyyttä Palkansaajanäkökulma kuuluu monissa kommenteissa
Nyt on ollut annaliisa.blomberg@ arkipäivän ongelmia siitä, että oppilaidemari.fi den vanhemmat ovat hermostuneet, kun opettaja ei heidän mielestään opeta oikein . Voimakkaasti monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa olisi tärkeää, että lapset saisivat tietoa toistensa katsomuksista ja tavoista jo pienestä pitäen. Minusta sille, on siitä todella lyhyt matka vetää yhteys voisi olla osittain tunnelissa ratikka Hirviniemeen. Meille puolestaan on tärkeää ymmärtää, mihin tänne tulevien maahanmuuttajien ajattelu perustuu. Jos emme tiedä perusasioita toistemme uskosta kumpuavista tavoista, syntyy ennakkoluuloja ja outoja käsityksiä. Suomessa uskonnollisia yhteisöjä ei rahoiteta lukuun ottamatta valtionuskontoja, joilla on veronkanto-oikeus. se tehdään uskonnontunnilla, jolloin Jossain vaiheessa voitaisiin vaikkapa oppilaat hajoavat erilleen omien uskon- portaittain siirtyä siihen, että opetus tojensa opetukseen. Golfinpelaajilla kenteen kehittämistä. Jos ratikka tulee Tayvissä oleva yhteys Kaupin läpi. Sekin on väärin, että tällä hetkellä et voi valita elämänkatsomustietoa, jos kuulut uskontokuntaan, jonka opetusta Anna-Liisa järjestetään. Blomberg Uskonnonopetuksen pitäisi olla lähDemokraatti tökohdiltaan akateemista. Monilla pienuskonnoilla ei ole ei ole resursseja opettaa omaa uskontoa yhteisöissään. koulussa on ainoa paikka, jossa lapset voivat saada tietoa uskontonsa perusKari Hulkko teista. Ulkomaisten rahoittajien taustalla taas voi olla jokin agenda, ja se onkin iso kysymysmerkki, mikä se agenda on. Meillä Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, eikä sitä pidä ryhtyä romuttamaan. Jos nykyistä tilannetta huononnetaan, ei yhdenvertaisuus tässä yhteiskunnassa tule lisääntymään vaan kansalaisten eriarvoistuminen tulee olemaan todellisuutta.? ?Tampereen Kiikkisensalmi tarvitsee sillan? Puolesta tai katettu, jolloin Kau?Jos Nurmi-Sorilaa laajenpin kohdalle tulee vihernetaan, kuten maakuntakaavan maankäyttövaihtokäytävä. Matti Höyssä ehdoissa nousi esille, pitää Koillisen alueen merkiTampereen kaupun Hirviniemeen tehdä ihan tys tulee joka tapauksessa ginvaltuutettu (kok.) kunnon kaupunginosa. Sinne tulee asuntoalue tehdään, siellä teollisuutta, Nurmi-Sorila, täytyy olla hyvät liikenneyhteydet. Ojala-Lamminrahka ja Kangasalan puoSillan kannalta suurin haaste on siinä, lella on Ruutana ja Suinula. Koulussa kaikki tunnit ovat moymmärtämään uskontoaan peilaamalla nikulttuurisia ja lasten on opittava eläsitä tähän yhteiskuntaan. ihlisäksi myös oman uskonmisenä kasvamisesta, elänon sisältöjä, jotta lapsi almänhallinnasta, etiikasta ja moraalista kaa tuntea oman perheensä katsomusta. . Muutoin ihmiset on varaa autoilla pidemmällekin, esimerkiksi Teiskon Maisansaloon kaaajavat sieltä omilla autoillaan. En täysin tyrmää, etteikö koillisesta vaillulle golfkentälle, joka toivottavoitaisi tarjota omakotitalotontteja, vasti toteutuu. Länsimainen kulttuuri pohjaa kristinuskoon, ja täällä on vaikea elää, jollei tunne perusasioita. Tämä on ensiarvoisen tärkeä asia globaalistakin näkökulmasta, koska tieto ja ymmärrys maailman uskonnoista ja katsomuksista ehkäisevät kulttuurienvälisiä konflikteja. Vastaan ?Mielestäni uskonnonopeVoiko esimerkiksi ateisti tus kouluissa tulisi säilytopettaa uskonnoista lapsille, joiden vanhemmat tää. Koulussa se mään kaikkien kanssa. Ei voi ymmärtää tätä yhteiskuntaa ja maailmaa, jos ei tiedä uskonnoista mitään. Uskonnon- konnon opetuksen opetussuunnitelopetuksessa on mahdollista tukea lasta maan. 34 Ajatuspaja Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Napit vastakkain Kaksi näkemystä yhdestä väitteestä. ?Nykyisenkaltainen uskonnonopetus tulee lopettaa? Puolesta Joidenkin mielestä juuri ?Minusta koulussa pitäisi siirtyä kokonaan yhteen oman uskonnon opettayhteiseen oppiaineeseen, minen koulussa on lapsen Eeva-Johanna olkoon se nimeltään vaikkasvun kannalta tärkeää. Eloranta Voisi pohtia, että alaluokapa katsomustieto. SDP:n kansan killa olisi yhteisten katsoSilloin, kun koulussa kesedustaja ja sivistys musaineen oppisisältöjen kustellaan niistä kaikkein valiokunnan jäsen tärkeimmistä asioista . Jos kasvamaan. Golfille voi ajaa Pirkkamutta minusta se suunta ei ole tulevai- laankin.?. Uskon, että pystytäänkö tekemään ympäristön ja Hirviniemi olisi hyvin joukkoliikenteen virkistyskäytön kannalta hyväksyttä- saavutettavissa. Oman uskonnon onnistuu paremmin kuin jos opetus olisi opetuksen lisäksi voisi olla esimerkiksi pelkästään kodeissa tai uskonnollisissa yhteistä etiikan opetusta, jossa käsitelyhteisöissä. täisiin myös uskontoja ja niiden käsiKaikille yhteinen uskontotiede he- tyksiä etiikasta. rättää kysymyksen, minkälaista ja Tällä hetkellä monille pienuskontomistä näkemyksestä lähtevää uskon- jen oppilaille oman uskonnon opetus totietoutta alaluokkalaisille opetetaan. Tähän asti se on ollut jäissä, ainakin mitä tulee islamilaisiin kouluihin. Etelän enempää, joten puheet Kiiksuunta kuitenkin on jo olekisensalmen sillasta Kaumassaolevan joukkoliikenJari Niemelä pista Aitolahden yli voidaan teen kannalta parempi. Tampereen kaupun Ruotulan golfkentän pailopettaa. ? Vastaan ?Kauppia ei pidä nakertaa suuden asuinalue. Toki paljon kehittämisAbdessalam Jardi kohteita löytyy, mutta niitä ovat kuitenkin uskovaisia? Lautakunta ja kou pitäisi pohtia yhdessä eri Onko varmaa, ettei opetlutuskoordinaattori uskonnollisten yhteisöjen tajan oma vakaumus tule Suomen islamilai kanssa ja miettiä plussat ja esiin opetuksessa? sessa neuvostossa, miinukset tarkasti. Tietoa myös toisista usSDP:n jäsen konnoista tarvitaan, ja seLasten oma identiteetti on vasta kasvamassa, ja he hän kuuluu myös oman ustarvitsevat tukea kasvuunsa. Rahoitusta niille tuskin tulee Suomesta. Mielestäni ei ole yhteiskunnan velvollisuus opettaa uskonnollisia asioita, vaan pitäisi olla uskontokuntien tehtävä mennä yksityiskohtiin. Pidän hyvin tärkeänä, että uskonnosta puhutaan lapsille, koska se on myös hyvin tärkeä osa kulttuurista lukutaitoa. esimerkiksi tietyn islamin suuntauksen mukaan. Miten uskonnonopetuksen lopettaminen tukee eri uskonnollisten yhteisöjen yhdenvertaisuutta, jos heillä ei ole oikeutta samanlaiseen tukeen? Jos koulujen uskonnonopetus lopetetaan kokonaan, on yhteiskunnan hyväksyttävä yksityisten uskonnollisten koulujen perustaminen. Jos koillisen tai ginvaltuutettu (sd.) pohjoisen suuntaan rakenkalle Teiskontien varteen netaan omakotitaloalueita, voitaisiin kyllä hyvin rase vaatii siltoja, teitä ja myös joukkolii- kentaa uusi asuinalue. Minusta se on tylsä olisi kaikille yhteistä.? juttu
Vinkkejä mielenkiintoisista sosialidemokraattisista verkkokirjoittajista voi lähettää: rane.aunimo@demari.fi. Laajalla skaalalla, asiapitoisesti Tällä palstalla etsitään, seu rataan ja avataan keskuste lua, jota sosialidemokraattisen liikkeen ihmiset käyvät ver kossa joko kotisivuillaan, blo geissaan tai muussa sosiaali sessa mediassa. Hän kuvailee atmos fääriä jopa epämuodolliseksi, huolimatta siitä, miten paljon venäläiset rakastavat seremo niallisuutta. Puolue hakee mallia euroop palaisista demaripuolueista. Tosin käytännön apparaatti muistuttaa velä vähän enem män neuvostoaikaista kuin mo dernia eurooppalaista. Mironov oli puolueen presidenttiehdokkaana vuo den 2012 vaaleissa. etteivät sosiali demokraatit ole ottaneet verk komaailmaa haltuunsa kuten monet kilpailevien poliittisten liikkeiden edustajat. Puolueväki on ikääntynyt. Huomautus on totta eikä uusi. Verrattuna esimerkiksi kokoo muslaisiin, perussuomalaisiin, vihreisiin ja vasemmistoliitto laisiin demarit ovat verkossa hiljaista porukkaa. On tutkittua tietoa siitä, että perussuomalaisten nousun eräs osatekijä on netissä kohdannut ?Maahantulon sääntely, tavalla tai toisella, on osa kaikkien maailman maiden lainsäädäntöä. ihan kuinka vain asian haluaa tulkita . Korte ta pasi miehen ensimmäistä ker taa. Ei ole stagnaation merkkejä havaittavissa. Viime duumanvaaleissa 2011 puolue kasvatti paikkalu kuaan 38:ta 64:een. Ukrainan entinen presidentti, herra Janukovitsh on petturi. Mikä toimii meillä, ei välttämättä toimisi venäläisessä kulttuurissa. . Niko Korte oli läsnä ainoana suo malaisena vieraana. Hän on pieni ja mitätön ihminen, Sergei Mironov julisti puheessaan duuman jäsenille tiistaina. Puoluekokouksessa erityi sesti talousasiat olivat pin nassa. Silloin paljon julkista omaisuutta yksi tyistettiin muutamille harvoille, mafia oli valtansa huipulla ja ka duilla paljon rikollisuutta. Pitää muistaa, että Venäjällä esimerkiksi sana demokratia on vieläkin kirosana. Kortteen mukaan monet ve näläiset yhdistävät demokratian kaaottiseen 1990lukuun. Venäjä liittyi jär jestön jäsenmaaksi vuonna 2012. Puolue vaatii nyt korvausta sopi muksesta kärsineelle konepaja ja terästeollisuudelle. Oikeudenmukaista Venäjää johtaa 61vuotias Sergei Mironov. Hän petti Ukrainan kansan, hän petti slaavilaisen yhteisön. Itsensä hän määrittelee ?yhteiskunnal liseksi keskustelijaksi, pienen pojan isäksi?. Aihepiirit sivuavat muun muassa koulutuspolitiikkaa, tuloeroja ja maahanmuuttoa, mutta myös kirjaarvostelut Vuoroin vieraissa Oikeudenmukainen Venäjä puolue itänaapurissa liputtaa sosialidemokratian puolesta. Kannattajajoukko on vielä pieni mutta hiljalleen nou sussa. Seuraava vaalitaisto käydään vasta ensi vuonna, mutta puolueen hen gennostatus on alkanut hyvissä ajoin. Ajatuspaja 35 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Nettipuheita Rane Aunimon poimintoja kiinnostavista nettikeskusteluista. Toisaalta, maassa maan tavalla. Tämä oli selvästi havait tavissa viime syksyn puolueko kouksessa Moskovassa. Mieleen jäi hyvin positiivinen ja iloinen tunnelma. Hänellä oli hirveä vauhti päällä. Omilla kotisivuillaan Miro nov kertoo harrastavansa kir jallisuutta ja mainitsee lempi kirjakseen Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Saapuuko Mironov touko kuussa SDP:n puoluekokouk seen Oikeudenmukaisen Venä jän edustajana, jää nähtäväksi. Kutsu on esitetty. Niko Korte on valmistunut Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulusta. Sari Saloranta Demokraatti. myös liberaalissa ja avoimessa maailmassa joukko ?maahanmuuttokriitti siä?, joiden onnistui muuttaa ja säädellä tapaa, jolla maahan muutosta keskustellaan. i p u o l i l t a H ué tmisia er ¿Qkan kuulu li Po tii Niko Korte. WTO:n kanssa. Kyse ei siis ole asiasta, johon voi suhtautua joko kielteisesti tai myönteisesti, vaan kyse on sääntöjen tarkoituksenmukaisuudesta ja niiden käytännön soveltamisesta.? Esa Suomisen kirjoituksesta Maahantulolle tarvitaan säännöt . Maailman kauppajärjes töstä WTO:sta puhuttiin paljon. Korte oli hieman yllättynyt Oi keudenmukaisen Venäjän pat rioottisesta ja protektionisti sesta kannasta jäsenyyttä koh taan. Hänen mukaansa tämä jo 20 vuotta politiikassa toiminut mies on energinen, jämerä ja dynaaminen. . Maa hanmuuttovastaisuudesta ja jopa suoranaisesta rasismista tuli salonkikelpoista, ?maahan muuttokriittistä?. Verkko on vaikuttamista. n n n Yksi pitkään blogia pitänyt ak tiivisosialidemokraatti on Esa Suominen, nykyisen opetus ministerin Krista Kiurun eri tyisavustaja ja muun muassa Sosialidemokraattiset opiske lija Sonkin entinen puheen johtaja. Suominen kirjoittaa laajalla skaalalla, asiapitoisesti, pit kästi ja perustellusti. Blogin lue tuimmat jutut on myös listattu, mutta kaipaamaan jää tietoa, miltä ajalta. Esa Suomisen blogi: http:// esasuominen.wordpress.com/ ? ? p a u ? s a v l? s ´ ´ t t eh t ç t i l a h W ie g menr det . aa m l i W om tå aa m C u r s a l. Puo spravedlivo.ru lueen ilme ja tapa viestiä ovat Kortteen mielestä vähän van hanaikaisia. Se vaikut taa myös siihen retoriikkaan, jolla todelliseen demokratiaan pyrkivä puolue voi tänä päivänä Venäjällä tukeutua. Ääniä puolue hakee nyt ?laa jalla kammalla toimihenkilö duunariporukoista?. Puheenjohtajassa riittää virtaa . Enemmän kiin nostunutta voi harmittaa uusien tekstien julkaisuvauhti, joka ei lukeudu tunnettujen verkko keskustelijoiden kärkipäähän. Toisaalta Suominen korvaa sen perusteellisuudellaan. Suominen kertoo lukijalle kattavat tiedot työtaustastaan. Lisäksi blogin parhaita puo lia ovat sen antamat suosituk set kirjoittajan mielestä kiehto ville verkkosivuille. Puolue on vastustanut ja vastustaa edelleen sopimusta kuuluvat blogin vakioantiin. Teksteistä, ainakin tuoreim mista, suuri osa on on julkaistu ensin jossain muualla, kolum neina ja mielipidekirjoituksina erilaisissa lehdissä ja verkko foorumeissa. Teknisesti ottaen Suomisen blogi ei siis ole puhdas blogi, mutta lukijan kannalta ero ei ole merkittävä. Tämmöinen historiallinen linkki pitää muistaa. Pyrkimyksenä on nostaa esiin kiinnostavia kirjoittajia ja ajattelijoita, niin tuttuja kuin vähän tuntematto mampiakin. Taustalla on ajatus, syytös ja epäily . Pre sidentti Jeltsinin asema oli jat kuvasti vaakalaudalla.
ehdokasasettelu vahvistetaan 14.?20.5. vaalipäivä Vaaleissa Suomi on yksi, yhtenäinen vaalipiiri. Siinä jäsenmaiden pääministerit päättävät suurista linjoista. Eduskunnan suuri valiokunta osallistuu keskusteluun ehdokkaasta. Päätöksentekoa Euroopan unionissa on sanottu vaikeaksi hahmottaa. Ohessa kerromme, kuinka se tapahtuu ja miksi huhtikuun eurovaaleissa kannattaa äänestää . 36 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Faktat haltuun arki arki MINISTERINEUVOSTO Suomalaisministerit yhdessä muiden jäsenmaiden ministerien kanssa tekevät unionin tasoisia ratkaisuja vuotuisissa kokouksissaan eri kokoonpanoissa, esimerkiksi ulkoministerit omissaan. Kaikkiin päätöksiin ei vaadita yksimielisyyttä, vaan niitä tehdään erilaisilla enemmistöillä, jolloin päätökseen vaikuttaa myös, mitkä puolueet Suomessa ovat hallitusvastuussa. Huippukokous on viralliselta nimeltään Eurooppa-neuvosto. Ennakkoon voi kotimaassa äänestää 14.?20.5. 14.?17.5. Kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Ennen kuin seuraavan kerran äänestetään uusi eduskunta, kansa käyttää valtaansa valitsemalla edustajansa Euroopan parlamenttiin. Ne vaalit ovat jo toukokuussa, 25. päivä. ehdokashakemukset jätettävä 24.4. Ehdokkaita jokainen puolue saa asettaa 20.. Eurooppa-neuvosto tekee esityksen EU-komission puheenjohtajasta. Uurnilla kävi vain neljä kymmenestä. 25.5. ennakkoäänestys ulkomailla Viisi vuotta sitten vuonna 2009 eurovaalit kiinnostivat suomalaisia vähemmän kuin omat eduskuntavaalit ja vähemmän kuin muita eurooppalaisia. Kansanedustajat myös päättävät, miten EU-päätökset sisällytetään lakeihimme. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, millainen hallitus muodostetaan. Eduskunnasta hallitus saa eväät siihen, millaista politiikkaa Suomi EU:ssa yrittää toteuttaa. Eduskunnan suuri valiokunta ohjeistaa EU-kokouksiin lähtevät ministerit ja käsittelee heidän tekemisensä. Suuri valiokunta osallistuu ensi kertaa suomalaisen komissaariehdokkaan valintaan. Tärkein niistä on huippukokoukseksi kutsuttui Eurooppa-neuvosto, jossa Suomea edustaa pääministeri. Pääministeri päättää, kuka on Suomen ehdokas EU:n komissaariksi. Ainakin pääministerin nimeämä ehdokas pääsee valiokunnan kuultavaksi. EU-vaalien aikataulu 15.4. ennakkoäänestys kotimaassa KANSA Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Niin lupaa Suomen perustuslaki. ja miksi kannattaa äänestää myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Käyttötietoa KesKusteluun ja osallistumiseen EDUSKUNTA Suomen lait säätää 200-jäseninen eduskunta. Valitun puheenjohtajan kanssa jäsenmaat tekevät esityksensä jokaisesta komissaarista. Eurooppa-neuvosto nimittää komissaarit Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen. HALLITUS Hallitus on tärkein toimeenpanovallan käyttäjä myös EU-politiikassa heti hallitusohjelmasta lähtien. Kulloisiakin käytännön linjanvetoja tehdään hallituksen EU-ministerivaliokunnassa. Hallitus päättää, mitä mieltä Suomi on, kun 28 jäsenvaltion ministerit tekevät päätöksiä yhteisissä kokouksissaan
Se johtaa lain valmistelua. Komissiossa on jäsen, komissaari, jokaisesta jäsenmaasta. Yhteensä heitä on 751. Suomalaisia Euroopan parlamentiin valitaan kolmetoista. Europarlamentissa edustajat muodostavat poliittiset ryhmänsä. Parlamentti voi pyytää komissiota aloittamaan haluamansa lain valmistelun. Eurovaalien tulos vaikuttaa siihen, mistä poliittisesta ryhmästä valitaan komission puheenjohtaja. EU:n budjettia tai monivuotisia rahoituskehyksiä ei voida vahvistaa ilman europarlamentin hyväksyntää. EP valvoo unionin valtaa käyttävien elinten tekemisiä. Euroopan keskuspankki raportoi sille säännöllisesti rahapolitiikasta. Euroopan parlamentti hyväksyy EU:n uudet jäsenvaltiot ja unionin merkittävät kansainväliset sopimukset. Euroopan parlamentti käsittelee kansalaisten sille esittämät erilaiset vetoomukset. TORSTAI 27.2.2014 Arki 37 Helmikuun erikoisnumero Kuvitus Timo Nokkala Timo Vainio Demokraatti KOMISSIO Komissio on kuin EU:n hallitus. Euroedustajia, meppejä, on jokaisesta jäsenmaasta niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa. Jäsenmaiden pääministerien on Eurooppa-neuvostossa otettava huomioon vaalin tulos nyt ensimmäistä kertaa. Europarlamentti hyväksyy komissaarit. Komissaari ei kuitenkaan ole komissiossa synnyinmaansa edustaja. Suomalaisen valinnasta komissaariksi tekee esityksen pääministeri. Sinulla on kaksi ääntä EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan parlamentti (EP) on ainoa eurooppalaisten äänestäjien valitsema EU-tason lainsäätäjä. Jos ehdokas ei saa parlamentissa ehdotonta enemmistöä, on löydettävä uusi ehdokas. EP valvoo komissiota ja voi antaa sille epäluottamuslauseen. Euroopan parlamentti käyttää yhdessä ministerineuvoston kanssa valtaa lakeja säädettäessä. Nyt niitä on seitsemän. Isommalla ryhmällä on suurempi vaikutus päätösten sisältöön kuin pienellä. Direktiivien hyväksymisestä parlamentti päättää yhdessä ministerineuvoston kanssa. Sen apuna on Euroopan oikeusasiamies.
Kansa puolestaan on lopettanut kuuntelemisen jo ajat sitten. Tällaista minä olen viime aikoina pohtinut. Mitä järkeä on puhua niin, että kuulija uuvahtaa alku- metreillä. Kehonkielestä päätellen kokousväellä oli varsin yhteneväiset mielipiteet ja puheenjohtajan sanaa kuunneltiin auliisti. AFP Photo / Larry Downing AFP Photo / Patrik Stollarz 2 Joskus eivät parhaatkaan jutut virkistä. Saksan liittokansleri Angela Merkel kätkee haukotustaan jutustellessaan kanslerinviraston päällikön Peter Altmeierin kanssa. Että sillä tavalla viesti menee paremmin perille . Tutussa seurassa haukotusta ei tarvitse tämän huolellisemmin kätkeä, mutta on hetkiä, jolloin päiväunien tarpeessa olevan ihmisen haukotus voidaankin tulkita jopa röyhkeän välinpitämättömäksi kannanotoksi käsiteltävää asiaa kohtaan. Kielen päällä Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. Viestin perille menemisen toteuttamisen edistäminen Kaikki politiikkaan osallistuvat varmasti tietävät, että kansalle kannattaa puhua kansantajuisella kielellä. Kaikki on nykyään niin legendaarista ja ihminen kuin ihminen alkaa olla ikoni. Jottei totuus unohtuisi, niin legenda on alunperin uskonnollinen käsite, pyhimystarinoistahan on kyse ja erityisesti kertomuksista niistä ihmeteoista, joilla pyhimyksiksi kohotaan. Tiedätkö sinä, Rolle, vastauksen? Itse arvelen, että kapulakielestä on tullut poliitikoille samanlainen itsestäänselvyys kuin meille muille oman alueen murteesta. Oma vanha puhetapa alkaa tuntua vähän juntilta ja asiantuntemattomalta, tai sitten sen katoamista ei edes huomaa. Hetken päästä tulokas mongertaa kapulakieltä täyttä kyytiä ja ihmettelee yhdessä muiden kanssa, miksi ?viesti ei mene läpi. Mielenkiintoista, miten yhdeksän ihmisen kehonkielet voivatkin olla näin yhteneväiset; jokaisella kevyen kalteva etunoja, kädet esillä pöydän päällä sekä katse kääntyneenä kohti kuvan keskushenkilöä. Presidentti Vladimir Putin toimi puheenjohtajana turvallisuusneuvoston kokouksessa. Tuntuu siltä, että mediakielessä legandaarisuudella py- ritään kohottamaan keskinkertaisuuksia tai lähes tuntemattomia suuruuksia. Mitäs sinulla, Rolle, on kielen päällä? (TO) n n n Oletko huomannut, kuinka kieli on mediassa, niin sähköisessä kuin painetussa, ikään kuin pyhittynyt. Pahemmaksi vain menee, kun avustajat ja joskus jopa ammattitaitoiset tiedottajatkin lähtevät kapulakielileikkiin mukaan. Miksi. 38 Arki Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Enemmän kuin tuhat sanaa Nora Vilva analysoi kuvia ja kuvattavien kehonkieltä. Kirjoittajalla on kokemusta sekä lehtikuvien käytöstä että kuvattavana olemisesta. 1 Pomo ja kuuliaiset apujoukot. Angloamerikkalaisesta tietotekniikkakielestä se on omittu suomen kieleen korvaamaan meidän ihan hyvä sanamme kuvake. mediassa eikä kansan parissa. ja että ymmärrettävä hallinnon kieli on demokratiakysymyskin. Silti lähes kaikki päättäjät suoltavat karmaisevaa kapulakieltä. Mongerrukseen tottunut ei kuule, miten kummalta se ulkopuolisista kuulostaa. Kun eduskuntaan tai kunnanvaltuustoon tulee uusi tulokas, hänelle käy kuin lapselle, joka menee uuteen kouluun vieraalla murrealueella. Pitää sulautua joukkoon. Vaikkapa parissa Turhapuro-leffassa vilahtanut henkilö voi menehtyessään saada otsikon ?Näyttelijälegenda X on poissa?. Ikoni on tunnetusti ortodoksisen uskonnon pyhäinkuva, joihin myös liittyy ihmeiden tekemisen lumoa. Muistan Suomen johtavan ikonitutkijan Aune Jääskisen murehtineen ellei pe-. Ja tämä samaan aikaan, kun sisällöt muuttuvat koko ajan maallisemmaksi ja raadollisemmaksi
?Oppilaan kiinnostuksen he- rääminen opettajan kohtaamisen myötä korostuu etenkin matematiikassa ja äidinkielessä, joiden kohdalla oppimistuloksissa on havaittu selvää tulosten heikkenemistä.? Tulokset: Yksikin a-vastaus: Olet kapulakielen suossa. Arki 39 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 AFP Photo / Mikhail Metzel AFP Photo / Ben Stansall AFP Photo / Alain Jocard 3 Ihmisiä ei saa osoitella sormella. Terävän katseen kanssa yhteistoiminnassa sormella osoittaminen on voimakas työkalu. Mitähän hän mahtaa tuumia nyt, kun jokainen yli-ikäinen lätkänpelaaja on ?kiekkoikoni? tai 1960-luvulla kaksi listahittiä saanut artisti ?pop-ikoni?. ?SDP edellytti, että valtiovarainministeriö yhdessä oikeusminis- teriön kanssa selvittää hallinnollisena sanktiona määrätyn veronkorotuksen sisällyttämistä verotuksen julkisiksi tiedoiksi vastaamaan rikossanktion julkisuutta.? 3. Vaikka kyllä ?alkaa olemaan. (TO) Kuulostavatko seuraavat virkkeet mielestäsi a) normaaleilta vai b) kapulakielisiltä? 5 Eleet kertovat ja ilme puhuu: nyt ei kontakti kiinnosta. se Aloitte it! vink. Greta Garbosta ei kyllä yleensä puhuta ilman ?jumalaista?. Alkaisiko tämä avauksemme olla tässä. Sillä kohde naulitaan paikoilleen, se erotetaan joukosta, sitä syytetään, ahdistetaan. Kumman valitset, Tua. tästä eteenpäinkin. ?Vaikka valvonnan osalta energiamarkkinavirasto tietysti ohjaa kaikkia yrityksiä samalla tavoin esimerkiksi hintojen osalta, on mietittävä kansallista näkökulmaa erityisesti verkkojen kehittämisen osalta, kansallisvarallisuuden säilyttämiseksi.? 2. Syvällä. a: oiss tä r e s m a nu ulakiele et s s i tais raav kap Seu ääset ityiskoh p s t! Näin ät ja yk n niksi lija lke . Barack Obaman katseen ja etusormen viesti on kuitenkin päinvastainen. Hieman kallistunut pään asento, hymyn kare, pehmeä katse sekä avoimen rento kämmen antavat etusormen välittää ystävällismielistä, kenties humorististakin viestiä. Tässä tapauksessa sormella saa osoittaa. räti paheksuneen jo 1990-luvulla ikoni-sanan omimista it-kieleen. (RB) atin a r k o Dem isnumero eriko rjoaa: ta letko o , a a Test pulaka y t! n y t s i kiel n n n Minä taidan ?alkaa olla. aina paremmalta kuulostaa kuin ?alkamisen suorittaminen olemisen toteuttamiseksi?. Vai olemaan. Lehdistön on paras pysyä kaukana, Ranskan presidentiltä Francois Hollandelta ei kommenttia heru. 1. Turhankin, se on aika komea sana. Mutta kymppikäskyjen kakkonen taitaa olla syöpynyt ta- 4 Hymyn saattelema tyylikään kohtelias kieltäytyminen. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) toimitusjohtaja Christine Lagarde ei halunnut lehdistön huomiota tervehtiessään Britannian valtiovarainministeriä George Osbornea. juntaan kouluopetuksesta hyvin syvälle: ?Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.. Mihin jäivät sellaiset sanat kuin esikuva tai vierasperäisenäkin kelpo idoli, jossa olisi samat vokaalitkin, mutta kuvaavammin epäpyhä merkitys? Sen sijaan jumalaista käytetään melko säästeliäästi. Alaspäin kääntyneet suupielet, ohittava katse ja torjuva käden ele
Toivo on arjen jatkamista, rakentamista, työntekoa ja lepäämistä. Jos nämä lakkaavat, toivo ja elämänusko ovat kadonneet. 40 Arki Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Ryhdy ekopaastoon ?Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii tekoja. Ekopaasto kannustaa pieniin tekoihin, jotka vahvistavat toivoa, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen. Ekopaasto-kampanjassa on mukana monia tunnettuja nimiä, mutta mukaan voi lähteä kuka vain. Pitäisi vain pyrkiä kohtuuteen. . pääsiäiseen 19.4.2014 asti. Kampanjasivuilla Ekopaasto.fi on tietoa ja vinkkejä asumiseen, liikenteeseen, ruokaan ja kuluttamiseen liittyviin elämäntapamuutoksiin. Demokraatti ?Viime kädessä kysymys on toivosta.?. Se onnistuu yksinkertaisella tavalla: tekemällä seitsemän viikon ajan tekoja, jotka säästävät ympäristöä. Kuluttajien valinnoilla on väliä, sillä Suomen hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia syntyy yksityisestä kulutuksesta. Ekopaastoa vietetään perinteiseen luterilaiseen paastonaikaan tuhkakeskiviikosta 5.3. Me vauraimpien maiden asukkaat olemme avainasemassa. Jos rikkaat maat eivät ole val- rinne_ilmo_82x60_Demokraatti.indd 1 miita tekoihin, on hyödytöntä odottaa niitä köyhiltä kansoilta.? Näin Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ym- 2/24/2014 9:57:45 AM päristökeskus ja Suomen ekumeeninen neuvosto käynnistivät vuoden 2014 Ekopaastokampanjan, joka kannustaa päättäjiä, yrityksiä ja kansalai- sia jatkamaan yhteisvoimin ilmastotalkoita. Järjestäjät muistuttavat, etteivät maapalloa säästävät valinnat tarkoita ilotonta ja ankeaa elämää. Viime kädessä kysymys on toivosta, joka on arkista
Ensimmäinen kehitysidea syntyy kuin itsestään, kun yritän koota suosikkisalaattiani Foodweb-ateriasovelluksessa. Voit osoittaa kysymyksesi jommallekummalle puheenjohtajaehdokkaalle tai molemmille. STT Foodweb-sovellus ?. Arki 41 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Ateriasovellus pistää lusikkansa kuumaan ruokakeskustelusoppaan Maaliskuun erikoisnumerossa: Ekologisempaa ruokaa verkkopalvelulla Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen haastattelut lukijoiden kysymyksin Missä ovat pähkinät. Sovellus tunnistaa yhteensä 17 luonnossa esiintyvää tai ihmisen tuottamaa haitta-ainetta. ?. sijaan. Se, että elämme ruoan suhteen moninaisten valintojen maailmassa, on historiallisesti poikkeuksellista, huomauttaa ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta. . Monet asiat ovat kaksitahoisia. Muis- ta ruoka-aineista lasketaan myös esimerkiksi rehevöittävät päästöt. ?. Palvelun kehittämiseen tarvitaan käyttäjäkokemuksia ja -palautetta, sanoo hanketta johtanut professori Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. Kurppa toivoo etenkin ruoantuottajilta aktiivisuutta, jotta ruokavalintojen ympäristövaikutuksista saataisiin tarkkaa dataa ?karkean keskimäärätiedon. Tuontielintarvikkeista huomioidaan ilmastovaikutus. Foodweb-ateriasovellukseen on listattu 166 ruoka-ainetta, joiden ravitsemustiedot ovat peräisin THL:n Fineli-tietokannasta. ?. Valmiit annokset perustuvat Marttaliiton laatimiin resepteihin. ?. Esimerkiksi kalan syömiseen saattaa liittyä altistumisriskejä mutta samalla myös paljon hyviä puolia. Malliaterian voi koota itse tai valita 62:n valmiiksi kootun annoksen joukosta. Tämä sovellus on avaus riskien ja hyötyjen punnitsemiseen, Verta sanoo. Valintojen maailma Ruokailuvalintoihin, -ohjeisiin ja -suosituksiin suhtaudutaan nykyään hyvinkin kriittisesti. Myös ateriapalvelun kehittäjät odottavat tai pikemminkin toivovat kriittistä palautetta. . Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Ravitsemustasapainoa laskettaessa huomioidaan ruokaaineiden energiasisältö ja 28 ravintoainetta. y s y K a t l i a k k o d h e ?. Ateriasovelluksen osoite on foodweb.ut.ee/Ateriasovellus?288.htm. ?Nyt kysytään myös, mitä ruoalle on tapahtunut ennen kuin se on päätynyt lautaselle.? Demokraatin maaliskuun erikoisnumero ilmestyy torstaina 27.3.2014. Aiemmin pohdinnat liittyivät siihen, mitä minulle ja keholleni tapahtuu, kun nautin ruokaa. Nyt kysytään myös, mitä ruoalle on tapahtunut ennen kuin se on päätynyt lautaselle, Mäkelä havainnollistaa. Professori uskoo siihen, että moniulotteinen ruokakeskustelu lisää lopulta ihmisten ymmärrystä enemmän kuin hämmentää heitä. Mitä haluaisit kysyä SDP:n puheenjohtajaehdokkailta Antti Rinteeltä ja Jutta Urpilaiselta. Laita sähköpostiviestin otsikoksi ?Lukijan kysymys?. Broilerin rintafilee, salaatti, pinaatti ja avokado löytyvät ruoka-ainevalikoimasta, mutta ilman pannulla paahdettavia pähkinöitä ja kurpitsansiemeniä malliannos jää torsoksi sekä maultaan että ravintosisällöltään. Sovellus tietää silti kertoa, että kanasalaatti ei juuri altista minua haitallisille aineille ja ympäristövaikutuksetkin jäävät selvästi pienemmiksi kuin suomalaisten kokoamilla aterioilla keskimäärin. Ravitsemustasapainoa voisi vielä petrata. Juuri avatun ateriasovelluksen ideana on yhdistää hajallaan olevaa tietoa, jotta ihmiset voisivat tehdä samalla kertaa terveellisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja. Ruokaan liittyvät valinnat eivät ole helppoja asiantuntijoillekaan, myöntää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija Matti Verta.
42 Arki Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 SDP:n puoluetoimistolta Nyt kaikki mukaan vaikuttamaan vaaliohjelmaan ja järjestöuudistusasiakirjaan SDP joukkoistaa ohjelmatyötään Viime syksynä SDP:n jäseniltä kysyttiin ehdotuksia siitä, mitä puolueen eurovaaliohjelman täytyisi pitää sisällään. Finland beslöt att höja sin flyktingkvot och ta emot 500 flyktingar från Syrien. Kuva on vuoden 2013 puheenjohtajapäiviltä. ron, nimen ja piirin. Libanon, Jordanien och Turkiet har var för sig tagit emot 1000 gånger fler syriska flyktingar än Finland planerar att ta emot. Yhteinen ohjelmaluonnoksen käsittely lisää taatusti vaali-intoa. Hän toivoo, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen ja osallistuu. ?Tilaisuus kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi.? . Finlands svenska socialdemokrater och Arbetarnas Bildnings- förbund ordnar ett öppet diskussionstillfälle ?Internationellt ansvar i Europa. I den offentliga debatten har ansvaret att hjälpa ställts mot ekonomiska och praktiska argument. Kommentti, nimi ja piiri tulevat näkyviin asiakirjan oikeaan reunaan. Asiakirjaa voi kommentoida myös sähköpostitse: ari.naatsaari@sdp.fi tai kirjeitse: SDP/Ari Näätsaari, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki. Huhtikuussa kommenttikierrokselle lähtee vuorostaan valmisteilla oleva perhepoliittinen ohjelma. AFP Photo / Str Det globala blir lokalt Mottagande av flyktingar är en fråga där den globala utvecklingen påverkar beslutsfattandet på lokal nivå. Solidariteten får inte stanna vid kommungränserna. dan de flesta inte över huvudtaget tar emot några flyktingar. När flyktingkvoten nu temporärt höjs, ökar också trycket att ändra på obalansen. Det mest tragiska med Finlands flyktingpolitik är inte ens den blygsamma flyktingkvoten, utan att flyktingar måste vänta i flyktingläger och mottagningscentraler på att motsträviga kommuner ska ta emot dem. Nyt jäsenistöllä on suora mahdollisuus kommentoida vaaliohjelmaa jo valmisteluvaiheessa. Tilaisuus kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi, Toropainen toteaa. Hän lisää, että myös puolueosastojen kokouksissa on hyvä käydä ohjelmasta keskustelua. . 13 mars på Café Nathalie i Pargas för att fördjupa och nyansera debatten. Ehdotuksia tuli tuhansittain. Nyt vaaliohjelmasta on valmistunut luonnos, johon jäsenillä on taas mahdollisuus vaikuttaa. SDP:n ohjelma- ja työryhmäkoordinaattorin Pirjo Alijärven mukaan ohjelmaluonnos ja kysely ohjelman teemoista on lähetetty viime viikolla kaikille niille jäsenille, jotka ovat e-Aimon tilaajia. . SDP:n jäsenet voivat kommentoida asiakirjaa kirjoittamalla kommentointilomakkeeseen jäsennume- Yhdessä tulee parempaa jälkeä. Verkställandet av beslutet förutsätter ännu att kommunerna bär sitt ansvar och tar emot dessa nödställda människor. Pargas stad har påbörjat en utredning om att ta emot 20 flyktingar. Av detta följer att integreringen av nödställda människor fördröjs i onödan. Socialdemokratin är en internationell rörelse. Båda herrarna är även lokala beslutsfattare, så eleganta åsnebryggor mellan den globala och lokala nivån lär vara att vänta. I grund och botten handlar flyktingfrågan om en balansgång mellan ansvaret för medmänniskan och samhällets förmåga att integrera nykomlingarna. Molemmat dokumentit ovat kommentoitavissa osoitteessa ohjelmatyo. sdp.fi aina huhtikuun alkuun saakka. Så länge integreringen går att hantera är det vår skyldighet att hjälpa männis- kor i nöd. Vår utgångspunkt är att solidariteten varken slutar vid kommun- eller nationsgränserna. Här råder en stor obalans mellan kommunerna, eftersom ett fåtal kommuner får bära ansvaret för att integrera merparten av flyktingarna, me- Flyktningarna är tvungna att vänta för långt. Våldsamheterna i Syrien har tvingat över 2 miljoner människor att lämna sina hem och söka sig till flyktingläger i grannländerna. Ohjelmaluonnos kyselyineen on toimitettu myös puolueosastojen puheenjohtajille, joiden toivotaan ottavan luonnos käsittelyyn osastojen kokouksissa. Lapin piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropaisen mielestä on hienoa, että jäsenet pääsevät vaikuttamaan puolueen vaaliohjelmaan. Det borde vara en tankeställare för var och en. Mikael Hiltunen Verksamhetsledare Finlands svenska socialdemokrater. Kyselyllä halutaan selvittää muun muassa jäsenten mielipiteitä vaaliohjelman painotuksista, Alijärvi sanoo. Vastausaikaa kyselyyn on sunnuntaihin 2.3. kello 24 asti. Lisäksi keskustelu ohjelmasta antaa hyvin valmiuksia kentällä käytävään vaalikeskusteluun, Toropainen näkee. Järjestöuudistusta ja perhepolitiikkaa Puolueen järjestöuudistustyöryhmä on työstänyt kevään puoluekokoukselle asiakirjaa, jossa esitellään tavoitteet ja malli SDP:n tulevaisuuden järjestötyölle. EU-vals kandidaterna Thomas Wallgren och Janne Laulumaa kommer att dryfta flyktingfrågan ur olika perspektiv. Tähän asiakirjatyöhön jokaisella jäsenellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Asiakirja muodostuu perusteluista sekä toimenpide-esityksistä
klo 18:00 Jutta ja Tarja Halonen Kuopio, ti 4.3. Myös osastojen toimihenkilömuutokset ja muuttuneet yhteystiedot täytyy osastokäyttäjien kirjata rekisteriin tai ilmoittaa niistä meille. Jos sinulla on kysyttävää jäsenasioissa, ole yhteydessä jäsenpalveluun. Vauhtia jäsenhankintaan! Yhdistyksen kannattaa antaa lupa verkkoliittymiseen. klo 17.00 Jutta ja Pertti Paasio : Tarkemmat tapahtumatiedot www.sdp.fi/tapahtumat. Kuukauden sisällä liittymisestä hän saa puoluejohdon tervetuliaiskirjeen, jäsenkortin, uuden jäsenen opaskirjasen ja pinssin. Aurinkoista kevättä! . Webinaari-lähetys näkyy koneellasi, jos pystyt katselemaan esimerkiksi YouTubevideoita. klo 16.30 Jutta ja Lauri Ihalainen Kotka, ti 18.3. Aiheesta ovat keskustelemassa puoluesihteeri Reijo Paananen ja Ulpu Iivari, Friberg-Välimäki kertoo. Hän muistuttaa, että webinaariin osallistuminen on todella helppoa. . Riittää, kun käytössäsi on tavallinen PC- tai Mac-tietokone, jolta on yhteys internetiin. Ohjelmaan pääsee antamaan palautetta kirjallisessa muodossa, ja ohjelman ympärille järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia, Pirjo Alijärvi kertoo. Tänä vuonna kommentoitavana on ollut myös kevään puoluevaltuustolle valmisteltava tasaarvo-ohjelma. maaliskuuta. . Jos et muista tai tiedä salasanaa, saat sen JäsenExtran alemmasta kirjautumisvalikosta ja se tulee sähköpostiisi, mikäli osoite on rekisterissä. Osallistuminen tapahtuu omalla tietokoneella. Nyt nämä suositut nettikeskustelut saavat jatkoa. Webinaareista vastaava Monica Friberg-Välimäki puoluetoimistolta kertoo, että verkkoseminaareja on uudistettu entistä monipuolisimmaksi. . Esityksen kuuntelua varten tarvitset joko kaiuttimet tai kuulokkeet. . Webinaarin alustajat ja juontaja näkyvät kuvan ja äänen välityksellä reaaliajassa. . klo 17.30 Jutta ja Lasse Lehtinen Tampere, ke 12.3. Arki 43 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Jukka-Pekka Flander Hyvä SDP:n jäsen, kirjaudu JäsenExtraan Jäsenmaksujen muutokset JäsenExtran löydät osoitteesta www. sdp.fi/jasenelle ja kirjautumaan pääset jäsennumerollasi, joka on käyttäjätunnus. Ensimmäinen webinaari järjestetään 6. Myös jäsenhankinta tuttavapiirissä ja ?turuilla ja toreilla. Maksullisia ohjelmia ei kenenkään tarvitse hankkia, Friberg-Välimäki toteaa. Saat lisätietoja webinaareista Monicalta, monica@sdp.fi, p. 040-559 8230 Arja Pennanen p. Sitä kautta tulee noin kolmasosa uusista jäsenistä. Ohjelmaluonnoksesta on käyty keskustelua niin puolueen sivuilla, Facebookissa kuin blogeissakin. ?Yhteinen ohjelmaluonnoksen käsittely lisää taatusti vaali-intoa.? Osallistu kevään webinaareihin! SDP järjesti viime vuonna internetissä vuorovaikutteisia verkkoseminaareja eli webinaareja. klo 18.00 Jutta ja Erkki Tuomioja Turku, ke 19.3. klo 18.00 Jutta ja Paavo Lipponen Kokkola ma 17.3. (09) 4789 8234 petri.nurmi@sdp.fi . Yleisön on mahdollista osallistua keskusteluun lähettämällä kommentteja ja kysymyksiä chatin kautta, FribergVälimäki kertoo. Aiheena EU-vaalit Tämän kevään webinaareissa on luvassa mielenkiintoista ohjelmaa. SDP:n jäsenpalvelu Petri Nurmi p. Tällöin teemana ovat EUvaalit. Nyt yhdessä lähetyksessä on mukana useampi keskustelija, mikä tekee seminaarista huomattavasti elävämmän. Webinaareihin saavat kutsun kaikki SDP:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite löytyy jäsenrekisteristämme. on edelleen hyvä keino. Uusi jäsen saa jäseneksi liityttyään tervehdyksen puoluetoimistosta. Jäsenet voivat ottaa käyttöönsä e-laskun oman verkkopankin kautta. Vapaajäsenyyden ehdot ovat 65 vuoden ikä ja 30 vuoden jäsenyys. Sen kautta voit päivittää omat tietosi rekisteriin. Jäsenet, joiden sähköpostiosoite löytyy rekisteristä, saavat muun muassa eAimo-uutiskirjeen säännöllisesti. Jäsenmaksun summaa ei saa itse vaihtaa, muuten jäsenmaksu ei kohdistu oikein ja se tuottaa paljon selvittelytyötä. Jäsenmaksun muutokset täytyy sopia yhdistyksen toimihenkilöiden kanssa ja heidän tulee ilmoittaa ne jäsenpalveluun. (09) 4789 8225 arja.pennanen@sdp.fi Sosialidemokratia Euroopassa SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen keskustelee Euroopan ja sosialidemokratian tulevaisuudesta maaliskuussa eri puolilla Suomea kokeneiden tekijöiden kanssa. Tervetuloa mukaan! Oulu, ma 3.3. Vapaajäsenillä on mahdollisuus maksaa halutessaan vapaajäsenen jäsenmaksua. Yhdistyksen tilimuutokset tulee ilmoittaa jäsenpalveluun
Oppisisältöihin kuuluu kuusi pääteemaa: hallinto- ja kuntavaikuttaminen, Suomen poliittinen kenttä, järjestöviestintä, Eurooppa nyt ja tulevaisuudessa, media ja vuorovaikuttaminen, Suomi ja Eurooppa globaalissa ymmärryksessä. Vuodesta 1895. ?. Puolitoista vuotta kestävä koulutus sisältää lähiopetusjaksoja ja itsenäistä opiskelua. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Siltasaarenkatu 6, Helsinki puh. Poliittinen korkeakoulu Poliko on SDP:n yhdessä TSL:n, Työväen akatemian, Voionmaan opiston ja Palkansaajien opintoyhdistyksen kanssa järjestämä koulutusjakso poliittista ja järjestöllistä uraa työväenliikkeessä suunnitteleville. ?. Polikossa voi syven- tää poliittisessa ja järjestöllisessä työssä tarvittavia tietojaan ja taitojaan ihmisten innostamisesta, osallistamisesta, yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kulttuureista ja osallisuudesta. Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Tasapainon takia. ?. 33 ?/hlö Kokous majoituksella 88 ?/hlö/vrk Kaikkiin kokouspaketteihimme sisältyy: Hyvän Olon aamiainen, Pikkuusen Paree lounas, Pikkuusen Paree kaffipöytä. Nykyaikaiset kokoustilat AV-välinein sekä kokousemännän palvelut. Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi Elisa Selinummi odottaa Poliko-opinnoiltaan erityisesti mentorointia. Hän ei vielä ole päättänyt, kenen oppiin hän haluaa. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. 44 Arki Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Poliittisen korkeakoulun uudet opiskelijat Sudoku ?Poliko kirkastaa Kari Hulkko Poliko ?. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Pikkuusen Paree Kokous Härmän Kylpylässä Tutustu seen monipuoli mme valikoimaamme! kotisivuilla Kokouspäivä alk
Vallilan Kotien puolesta ry. Tuettu loma 1.?6.6. Tärkeää on verkostojen vahvistaminen, mutta ennen muuta hän uskoo Polikon auttavan kirkastamaan omaa poliittista ajattelua. . Mitä pidemmälle politiikassa menee, sitä vahvempi oman ajattelun pitää olla. Imatran kylpylässä. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Näkemyksen ja vision pitää olla vankalla pohjalla, jotta niitä voi myös puolustaa. Mielestäni Poliko on puolueelta hyvä satsaus nuoriin ja tulevaisuuteen, Selinummi sanoo. Selinummi odottaa kuulevansa opintojen mittaan mielenkiintoisia puheenvuoroja eri poliittista teemoista. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Kotien puolesta -keskusliitto ry:n XVIII edustajakokous ti 29.4. klo 10.45 Ostrobotnialla, Museokatu 10, Helsinki. Tervetuloa! . Esillä sääntömääräiset asiat. . krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Oulunkylän sosiaalidemokraatit ry järjestää to 6.3. Klo 13 korvataan Novgorodin 1150-vuotisjuhlakakku maisteltavaksi! . Porukasta löytyy laajasti näkökulmia sosialidemokraattisesta liikeestä ja sen suunnasta, Selinummi kuvailee. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. ?Teatterit ?Mitä pidemmälle politiikassa menee, sitä vahvempi oman ajattelun pitää olla.? Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Tule antamaan palautetta tai jututtamaan muuten vain. . Tavattavissa eurovaaliehdokas Ilkka Kantola sekä valtuustoryhmästä ainakin Eeva-Johanna Eloranta, Piia Elo, Toni Eklund, Jorma Hellstén, Mari-Elina Koivusalo, Mika Maaskola, Timo Nurmio ja Vuokko Puljujärvi-Seila. . Venäjä-seuran Seinäjoen seudun kokous ti 4.3. klo 18.30 panimoravintola Koulun historianluokassa. klo 12 Vallilan kirjaston Kajava-salissa, Päijänteentie 5. 10.3. klo 11. Tiedustelut ja hakulomakkeet Kati Riihijärvi, puh. 044 541 4987. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. klo 12-14 juhlateet pohjalaisille. Yhdistyksen kokous alkaa klo 17. VARSINAIS-SUOMI . Kotien puolesta -keskusliitto r.y. työväenyhdistyksen vaalitupa avoinna jälleen ma 3.3. klo 11:30. klo 18. Eurovaaliehdokas Timo Harakka puhuu EU:n tulevaisuudesta. Yhdistyksen kokous tilaisuuden jälkeen. Lisää tietoa: Irma Marttila, pj. Mentorin kanssa pystyy käymään keskusteluja esimerkiksi siitä, mitä haluaa tulevalta poliittiselta tai järjestölliseltä uraltaan ja saa tukea siihen, Selinummi sanoo. Opiskelijat oppivat myös toisiltaan Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Opinnot ovat vasta aluillaan, ja edessä on vielä monia lähiopetusjaksoja ja itsenäistä opiskelua niiden välissä. Porukassa ihmiset ovat erilaisista taustoista. Osa on ollut minun tapaani liikkeen parissa pitkään, kun taas toiset ovat vasta tulleet mukaan. Koko perheen maksuttoman laskiaisriehan tarjoavat Turun SDP ja Demarikilta su 2.3. Syksyllä lähdetään opintomatkalle Ruotsiin seuraamaan eduskuntavaaleja. Selinummi on hyvillään, että nuorten koulutusta on kehitetty ja Tulevaisuusakatemia on saanut Polikosta hyvän seuraajan. . Lopussa avoin keskustelu ja aikaa kysymyksille. . Ilmoita ennakkoon 050-3523083. UUSIMAA . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Polikossa voi myös hakea suuntaansa . Paikalla työministeri Lauri Ihalainen alustamassa ajankohtaisesta talous- ja työllisyystilanteesta. Aika: ma 3.3. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoimintapalstalla kaksi kertaa maksutta. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Polku on johtanut työhön Demarinuorten talouspäällikkönä. klo 17.30 Helsingin sos. dem. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi ?Hautaus?palvelut » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Opetusministeri Krista Kiuru alustaa koulujen ?Myydään työrauhasta ja oppimisympäristöstä otsikolla ?Koulurauha . Vanhuspalvelulaki on tullut voimaan . naispiiri järjestää avoimen tilaisuuden vanhuspalveluista Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki. Salon sos.dem. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Polikon opintoihin kuuluvasta mentoroinnista hän odottaa saavansa potkua myös tulevaan. . Kommenttipuheenvuorot luokanopettaja Sameli Valkamalta ja kansanedustaja Ilkka Kantolalta. klo 16?17. klo 11 Laukkavuoren pulkkamäen maastossa, vastapäätä Itäharjun Prisman pääovea. Tavattavissa opetusministeri Krista Kiuru sekä eurovaaliehdokas Ilkka Kantola tukijoukkoineen. Soppatykki iskee Varissuon Annikan tasanteelle la 1.3. klo 18 keskustelutilaisuuden Oulunkylän Seurahuoneella, Larin Kyöstintie 7. alkaen kahvilla klo 17.30 Seinäjoen Sedun auditoriossa, Kirkkokatu 10. klo 18 Toimintojen talon kokoustiloissa Kasperissa, Kasperinviita 13, Seinäjoki. Esillä sääntöjen mukaiset asiat sekä 70-vuotisjuhlavuoden monet tapahtumat. Hakulomakkeen voi myös tulostaa sivulta www. hyvinvointilomat.fi. Niiden lisäksi Selinummi uskoo opiskelijoiden oppivan myös toisiltaan. . Nummenmäen sos.dem. Aikuisten/ikäihmisten loma 5 vrk: omavastuu 125 euroa + kuljetus. Kansanedustaja Katja Taimela tavattavissa klo 15?16. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Kutsuttu: Vesa Tuominen, Lahden TSL. POHJANMAA . sitä, millaisiin asioihin haluaa vaikuttaa, Selinummi kertoo. Halu vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin oli syy, miksi Selinummi lähti 16-vuotiaana mukaan sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Turun SDP:n koju kävelykadulla pe 28.2. Ilmajoen työväenyhdistyksen jäsenet. Malmin sosialidemokraattien avoin eurovaalitilaisuus Malmin toimintakeskuksessa 6.3. Arki 45 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Sudokun ratkaisu aloittivat tammikuussa ?Hammashoitolat ajattelua? SDP:n Poliittisessa korkeakoulussa Polikossa opintonsa aloittanut 24-vuotias Elisa Selinummi uskoo hyötyvänsä koulutuksesta monella tapaa. klo 18.30. Helmikuun kokoukseen EU-vaalityöstä ja piirin toiminnasta tulee kertomaan piirin tuore puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi-Seila. Tervetuloa! . Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. yhdistyksen helmikuun kokous yhdistyksen talolla, Vanha-Hämeentie 18, sisäpihalla to 27.2. Turvaa kotisi -vakuutustilaisuus to 6.3. Hakuaika päättyy 3.3. . Tarjolla makkaraa, maksuton poniajelu sekä pulkkailua kelin mukaan. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. vai kouluun rauha??. Elvi Sinervo -seura ry:n vuosikokous la 15.3. Kahvitarjoilu. Liittohallitus. HÄME . Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä määrätyt asiat. Papusopan ohella tarjolla ruokaseuraksi eurovaaliehdokas Ilkka Kantola sekä valtuustoryhmästä ainakin Eeva-Johanna Eloranta, Toni Eklund, Jorma Hellstén, Mari-Elina Koivusalo, Kjelle Lundahn, Mika Maaskola, Aimo Massinen, Jukka Mikkola ja Timo Nurmio. Lahden seudun Wanhat toverit. Juhlavuoden kunniaksi tarjotaan la 8.3. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. mikä on tilanne Helsingissä laitoshoidossa ja kotihoidossa. Paikka: Wanha herra. Turun SDP:n kaikille avoin juttutupa pe 28.2. Alustajana Merja EtholenRönnberg, sosiaali- ja lähityönpäällikkö Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta. Tervetuloa keskustelemaan. Tervetuloa! . (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7
Murhaaja vaanii uhreja Lontoon juna-asemalla ja surmaa heidät irvokkaalla tavalla. 15.05 Kultakuume. 06.15 Aamuhartaus. 08.15 Urheiluradio. Musapelit opettavat jo oikeasti soittamaan. Testissä varrelliset rikkaimurit. 20.30 20.55 21.05 22.00 Yle uutiset urheiluruutu A-studio: Talk ulkolinja: venäjän vainotut homot Venäjän ja venäläisten asenne seksuaalivähemmistöjä kohtaan on jyrkkä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Ami Aspelund. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 09.10 Sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Irtosuhteet. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 16.15 Maakuntaradio. 13.03 Urheiluradio. 20.07 Euroopan taivaan alla. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. 20.06 Sää. 20.40 Tom Krause laulaa Schumannia. 07.15 Urheiluradio. 46 Arki Helmikuun erikoisnumero tV- ja RaDIO-OhjeLMat Torstai 27.2.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Raportti perheestä, joka kohtaa salakuljettajia, rajavartijoita ja epäinhimillisiä leirioloja. 20.30 Pasila 2.5 The Spin-Off (7) 1/40. 15.05 Maakuntaradio. 17.20 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 21.55 Suomi tänään. Moni parikymppinen haluaa kokeilla seksiä useamman kuin yhden partnerin kanssa, mutta siinä piilee myös vaaroja. 00.38 - 04.00 Teematieto 00.45 - 05.30 eurojahti YLE FEM NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney esittää 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Muuttajat 08.45 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Tuhluriprinsessat 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sarahin talo 13.20 hulluna häämekkoihin Tahtojen taisto. 13.50 Sarahin talo Viihtyisä kellari. 14.20 Leila leipoo Ranskassa Läksiäiset. 14.50 Tyyliä vai ei Gootista bis- 07.00 Min Morgon 08.30?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 6/13. 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale 11.10 Emmerdale 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko britannia leipoo: Mestariluokka Battenbergin kakku. 04.00 Teematieto 16.50 berliinin villit vuodet 18.00 18.50 19.00 15.15 Mitä tänään syötäisiin? Kikhernekeitto 15.20 Middle Hääpäivä. Off the Map LIV klo 22.00 Hymyile äläkä tapa ketään. 15.00 Yle Uutiset. 23.33 Minna Pyykön maailma. 00.00 Yle Uutiset ja sää. - Rion urheilujuhlat. norjalaista luolasukeltajaa lähtee selvittämään, pääseekö Jarbrutunturin ali sukeltamalla. 14.55 Näin Norjassa Ei apeudelle. 15.05 hullu juttu Nuoren aikuisen survival kit. 15.35 McLeodin tyttäret (7) Isän synnit. 20.00 kainen-Sauerland. 17.15 uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat Meren- 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Luontoretkellä: Luolasukeltajat Seitsemän (7) Vaarallista ja tarttuvaa. 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut Suklaakoukussa. 16.15 erilaiset äidit Perhe Harti- Maailmansotien välisen Berliinin uskalias kabareetaide, kiihkeä yöelämä sekä lama ja natsismin nousu. Pyhimys (12) Kaksoisolento. Avaruuskansiot Venus on kuin pieleen mennyt Maa. Impressionistit 4/4. Hermoheikko. 11.45 Valomusiikkia. 13.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.55 Yle News. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 08.17 Maakuntaradio. Pääosissa: Gene Hackman, Danny DeVito, Delroy Lindo, Sam Rockwell, Rebecca Pidgeon, Ricky Jay, Patti LuPone, Jim Frangione. Samaan aikaan tapahtuu toinenkin surmaketju. Tom Thorne tutkii, onko näillä julmuuksilla yhteys. 00.55 uutisikkuna neito - niin liukas, niin kissa. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? Kikhernekeitto 18.00 emmerdale Taka-ajatusten talkoot. 18.30 emmerdale Kaikkea ei kerrota ensitreffeillä. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 18.00 Yle uutiset minuutissa 18.01 McLeodin tyttäret (7) Menestynyt nuori mies. 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset urheiluruutu Yle uutiset Suora linja erätulilla 1/20. 22.56 Suomi tänään. 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 41. Uusi tuotantokausi alkaa. 23.00 Yle Uutiset. Waldemar Januszczak esittelee Georges Seurat?n, van Goghin ja Monet?n maalauksia. Prisma Studio Haluaisitko oman keinoälyn. 18.00 Arvassalo ry. 18.50 Iltahartaus. 07.15 Aamusoitto. 21.35 Novosti Yle. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa. 13.06 Maakuntaradio. Toimittaja Anna Lindman Barsk tapaa Ann-Idan, joka elää selibaatissa voidakseen paremmin palvella Jumalaa. 13.00 Kilroy sen teki (Suomi 1948) Hilja Valtosen romaaniin perustuva komedia muotipiirtäjättärestä, joka perii kartanon. Digitaaliset jälkemme eivät häviä - netin muisti on pitkä. 10.05 Kalle Haatanen: Kirill Pushkareff?Suomen historian tuntematon takapiru. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. N: Kalervo Koski. 18.28 Suomi tänään. Lari on Don Komia. 20.05 Maajussille morsian Ihastusta on ilmassa, kun maajussien ja puolisoehdokkaiden kahdenkeskiset treffit jatkuvat. 21.00 Pomo piilossa Löysin rantein. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen uutiset Päivän sää MTv Sport uutiset Ryöstö (16) (Yhdysvallat) Jännityselokuva. 00.05?05.00 Yöradio. YLe Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 07.50 Aamuhartaus. Miami (16) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.20 Eurojahti 04.00 SubChat JIM 11.25 Homma haltuun 11.55 Lentokenttä (S) 12.25 Tomin keittiö 12.55 Tomin keittiö 13.25 Kuuluisat kuppilat 13.55 Kuuluisat kuppilat 14.25 MasterChef Australia 15.35 Leijonan luola USA 16.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.25 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.25 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (12) 21.00 Talent USA 22.45 Poliisit (S) 23.15 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 23.45 Trigger Happy TV (S) 00.15 Jussi Seljas: Showdown 00.45 South Park (12) 01.15 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 02.10 Leijonan luola USA 03.00 Taksi (S) 03.30 Älypää-TV LIv 09.00 Kodikkaasti vuokralla 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Design Star 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Leila leipoo 12.00 Onni Extreme 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Neljät häät Amerikassa 14.00 Inno 14.30 Lapsiperheen taloprojekti 15.00 Liv D Sarja: Teinin ja koiran käytöskoulu 16.00 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 17.00 Hurja remontti 18.00 Supernanny (7) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Valheen vangit (S) 22.00 Off the Map (12) 23.00 Ruotsin plastiikkakirurgit 00.00 Supernanny (7) 00.55 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 01.55 Neljät häät Amerikassa 02.55 Kauneusklinikka Tiina Jylhä 03.25?05.00 Älypää-TV AvA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Kadonneen jäljillä UK 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Kodinkohentajat 12.45 Miljoonan dollarin sisustukset 13.45 Stylisti Rachel Zoe 14.45 NYC:n täydelliset naiset 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Koko Tanska leipoo 20.00 Tanskan kaunein koti 20.30 Upeat skandikodit 21.00 München (16) 00.10 Americans (12) 01.10 Sydänmailla (7) 02.10?06.10 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.25 24Kitchen 11.45 Tuppukylän turvaajat 12.10 Tuohta tuhosta 12.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.25 Totta vai tarua. O: Ilmari Unho. Kossu-a-bungabunga. 21.00 Siskonpeti (7) 7/12. 21.25 Kimmo (12) Osa 7/16: Latinolanne. 21.50 Yle uutiset 22.00 urheiluruutu 22.05 hubotit - melkein ihmisiä (16) Virustartunta. 23.05 Kohta 18 (12) Maarit Lallin palkittuun elokuvaan perustuva sarja alkaa. 23.50 Misfits (16) 00.40 - 04.00 uutisikkuna 20.30 - 20.55 Ikkunoita avaruuteen 8/12. 07.45 Hartaita säveliä. 13.00 Klassista kahteen. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 17.30 Taustapeili. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. 15.00 Yle Uutiset. 21.15 Brysselin kone. O: Erkko Kivikoski. 2589. 18.30 Hartaita säveliä. Lily joutuu tiukan paikan eteen, kun pelastettavana on anakondan uhriksi joutunut mies. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35?12.25 A-studio 04.00 Uutisikkuna 06.50 Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.2. 06.52 Pojat 06.58 Taikuri Savisen eläinpuisto: Kirahvi 07.03 Possu Pallero 07.15 Vertailuruutu 07.20 Lilli ja kukkaisystävät 07.31 Mikko Mallikas 07.44 Neppajymykerho 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.15 Kaapo 08.39 Late lammas 08.50 Pat & Stan 09.00 Yötyössä 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Ravintola kaltereiden takana 11.35 Terveyttä lautaselta 12.30 Taivastiellä 4/8. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 20.00 Yle Uutiset. Superteleskoopit. 21.00 Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt 2/4. Nopeus. 21.50 - 23.36 Kino Suomi 21.50 Kino Suomi: Käyntikorttini (S) (1964) Romanttisten kuvitelmien komediassa mies rakastuu unelmiensa naiseen ja uneksii hänen valloittamisestaan. Venäläishomot elävät uhan alla, heitä etsitään ja vainotaan. 16.15 Faunin iltapäivä. Ruumiita tulee lisää ja ylikomisario alkaa jo epäillä omaa pätevyyttään. 03.25 - 05.00 Älypää-Tv 19.00 19.30 19.55 20.30 21.00 Aamusta iltaan Yle Nyheter Tv-nytt Obs debatt Aistit avoinna Italiaan Strömsön talkoot Jim ja Susanna naulaavat päreitä seinään, ja Johan hitsaa vanhoista ikkunoista suuret lyhdyt. 21.29 Kohtauksia keittiössä Gootit. 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter Tv-nytt 22.00 dok: big boys gone bananas! Dokumentti vallankäyttäjien pyrkimyksistä vaientaa arvostelijansa. 23.25 - 00.55 dok: bananas! Banaanin hinnasta kolmannes syntyy hyönteismyrkyistä. Asianajaja Juan Dominguez vaatii Dole Fruit ja Dow Chemicals -yhtiöiltä työntekijöille korvauksia myrkkyjen aiheuttamista vaurioista. 01.00 SvT:n ohjelmaa TORSTAI 27.2.2014 Sub 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (16) 23.36 C.S.I. N: Pentti Lähteenmäki, Sirkka Timoska, Pekka Sahenkari. Markus ja hänen äitinsä keksivät kuitenkin keinot. gät. 18.55 hS-uutiset 18.58 hS-sää 19.00 Farmi Kunnioitus ja nöyryys on kateissa. 19.30 Neljän tähden illallinen Viikon viimeisen illallisen tarjoaa näyttelijä Simo Routarinne. 20.00 Maaginen Criss Angel (12) Kuolleistaherätys. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds - FbItutkijat (16) Sielun silmin. 22.00 Sarasvuo 23.00 Farmi Kunnioitus ja nöyryys on kateissa. 23.30 blue bloods (12) Panttivankitilanne. 00.30 Tulossa: Mustat lesket 00.35 Frasier (S) Kauna. 01.05 deittikamera Valkeat kengät. 01.35 Metcalfe: Kiirastuli (16) Osa 2/2. 10.55 Pikkujuttu. 23.03 Taustapeili. Pukeudutaanko tulevaisuudessa krapula t-paitaan? 22.55 Kino Suomi: väreitä (1965) Eroottisessa lyhytelokuvassa yksinäinen mies uppoaa unelmiinsa alastomista vedenneidoista. Anne Marie päättää lopettaa työnsä poliitikkona ja on nyt synnytysosastolla miehensä kanssa. 16.55 Tonttupartio Red Caps (7) Suojelutehtävä. 17.20 Gazoon Värien juhlaa. 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter Tv-nytt 18.00 buu-klubben: Rohkea ritaripoika Osa 5/26: Kosijat. 18.30 Limbo 2 (7) Sarja alkaa. Osa 1/16: Ensimmäinen koulupäivä. nesnaiseksi. 15.55 16.55 17.25 18.25 Supernanny Veli pulassa. Frasier Kauna. Tervetuloa kotiin deittikamera Valkeat ken- 18.44 Käännekohdassa: Kesä Markuksen kanssa Markuksella ja hänen perheellään ei ole kesämökkiä. Tukholma tyhjenee, kun kesä tulee. 19.06 Pelastetaan duunit. 18.55 Suomi tänään. 17.20 Kulttuuritunti. 09.00 Yle Uutiset. 19.03 Schumannin suuri romanttinen oratorio Wienissä. N: Lea Joutseno, Joel Rinne, Ritva Arvelo, Sylva Rossi, Emma Väänänen, Laila Rihte.Mv. 12.05 Menestyksen hinta Riik- 14.25 Prinsessa Märtha Louise, keskellä elämää Nor- 13.35 Kuvakirjeitä maailmalta jan Prinsessa Märtha Louise täytti 40 vuotta syyskuussa 2011. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle uutiset viittomakielellä 17.00 Yle uutiset 17.08 - 17.54 Sydämen asialla ka Pulkkinen. 12.35 Menestyksen hinta Anssi Koivuranta. 13.05 Sportmagasinet Urheiluväkeä ja lajien kirjoa. Yle uutiset Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset sää Puoli seitsemän downton Abbey (12) Ti- 16.20 Naurupalat 16.29 Galaxi 16.30 Kesäleiri (7) Malikin onnenamuletti. 16.45 Mimun maailma (7) Taikanukke. 17.00 Pikku Kakkonen Taavitikerin naapurissa, Kynä käteen!, Hertan maailma, Olivia, Katinkontti sekä Tommin kiertävä sirkus. voli saapuu kylään. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Kaukaisen laakson dinosaurus. 20.00 Kuningaskuluttaja Viranomainen ärähti löytötavaroiden hinnoittelusta. Selvitimme, noudattavatko löytötavaratoimistot uusia pelisääntöjä. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: vastaava lähetysohjaaja Tommi Koskenheimo. Yle Uutiset ja sää. Poliisi ei puutu homoihin kohdistuvaan väkivaltaan vaan pikemminkin rohkaisee siihen. 22.50 Yle uutiset 22.55 Thorne (16) 2/2. 11.00 Valkoista valoa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. O: Ilmari Sarki. 23.35 Tiededokumentti: Seksin AbC (12) 2/3. Ohjaaja ja käsikirjoittaja: David Mamet, 2001. 13.50 Alaskan lentopelastajat 14.40 Lentoturmatutkinta 15.27 STT Uutiset 15.30 Wipeout Kesä 16.15 24Kitchen 18.10 Futurama 18.35 Family Guy 19.00 Seiska News 19.04 Paksut poliisit 19.30 Matkalaukkujen metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 Lääkekannabis 23.30 Tabu 00.20 Nolot vartalot: Lihavat 01.10 Alaskan poliisit 02.00 Wipeout Kesä 02.45 24Kitchen 03.35?05.59 Sky News Tv5 06.00 Pulmuset (7) 06.30 Todella upeeta (7) 07.05 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 08.00?09.00 Matlock 12.00 Pomo keittiössä 12.30 Kakkukuningas 13.00 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 13.55 Todella upeeta (7) 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Green Zone (12) 23.10 5D: Poikaystäväni on sotasankari 00.30 Elokuva: Sidottu (16) 02.25 5D: Totuus Anna Nicole Smithistä 03.40 Ihmemies MacGyver (12) 04.35 Ranuan kummit (7) 05.00?05.45 Rakkauden painovoima YLe RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 14.00 M-studio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Viimeinen kukoistus. 07.50 Merisää. 22.05 Todellisia tarinoita. 11.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLe RAdIO SuOMI 05.00 Aamupala. 06.05 Hartaita säveliä. 20.03 Urheiluradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 09.05 Muistojen bulevardi. 11.57 Päivän mietelause. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. Peltsi kaurisjahdissa Pohjanmaalla. 20.00 Silminnäkijä: ei sijaa majatalossa Sotaa pakenevat syyrialaiset tulvivat Eurooppaan, mutta mahtuvatko he tänne
Monet ovat salakuljettajien armoilla ja vaarassa menettää rahansa pakoyrityksissä. Syyrialaispakolaisia Harmanin vastaanottokeskuksessa Bulgariassa. Syyriasta ulkomaille paenneita on jo yli kaksi miljoonaa. Jukka-Pekka Flander Lempiohjelmani Kettu entiselle paikalleen! Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on suivaantunut Yleisradiolle, joka meni siirtämään saksalaiset dekkarisarjat lauantaiillasta sunnuntaille. Liikasten perinteisiin kuului, että saunan jälkeen sai keskittyä Vanhan ketun (myöhemmin Ketun) tai Kahden keikan rikosten ratkomiseen. . Kanavien uutisissa on vähän eri painotukset, hän perustelee. Ulkolinja-ohjelma käsittelee myös usein mielenkiintoisia aiheita. Torstain tarjontaa silmäillessään Liikanen tietää, missä vaimo Assi on kello 19: Silmät naulittuina Downton Abbeyyn. . Suomessa ollessaan hän pyrkii kotiin viimeistään Ylen puoli yhdeksän uutisille. Kaamoksessa päivän valoisa hetki on lyhyt ja vuoden tuulisimmat päivät osuvat al- kutalveen. Perillä odottaa kylmä au- Epätoivoisesti kohti Eurooppaa YLE TV2 klo 20.00 Lähes puolet Syyrian kansasta on revitty juuriltaan verisen sisällissodan takia. Käsivarren erämaaalueen laidalla sijaitseva Ailakkajärvi on kartalla vajaan kymmenen kilometrin päässä tiestä, mutta matka tuntuu pitkältä umpihangessa keskellä yötä. Turkissa on YK:n re- kisteröimiä Syyrian pakolaisia 600 000, ja todellinen määrä voi olla selvästi suurempi. Seikkailu-urheileville kaveruksille Heikki Hamu- selle ja Mika Okkoselle tuttu Pielinen on lähes pakkomielle. Sitä on kuljettu päästä päähän potkukelkkaillen, pyöräillen ja meloen, mutta nyt on tarkoitus luistella tuo lähes 100 km matka. Pössyttely puheenaiheena Ensi viikon torstaina Ajankohtaisen kakkosen teemailta käy kiinni taatusti mielipiteet jakavaan aiheeseen ja aineeseen, nimittäin kannabikseen. Johdattaako kannabis kovien huumeiden käyttöön. Pitääkö kannabiksen käytöstä rangaista? Salla Paajasen ja Pasi Toivosen johdolla kysytään, mikä olisi oikeudenmukainen tapa kohdella kannabiksen käyttäjiä. Pilven polttaminen on yhä useamman suomalaisnuoren todellisuutta. Kotikasvattajien komeroista löytyy hampuntaimia vuosi vuodelta enemmän, ja poliisi takavarikoi kasveja niin paljon kuin ehtii. Rangaistukset kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata. Olisiko Suomessa syytä poistaa marihuanan käyttö rikoslaista. Tarik ja Jasmin ovat syyrialainen pariskunta, jolla on nelivuotias poika Shero. Äiti ja poika pääsivät Istanbulista Bulgariaan, ja siellä täy- teen ahdetulle Harmanlin pakolaisleirille. Arki 47 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Yle / Timo Veijalainen Erätulilla-ohjelmassa Miika Sirkiä käy pilkillä käsivarren Ailakka-järvellä. Kaurisjahdissa Alavudella, luistimilla Pielisellä YLE TV2 klo 19.30 Erätulilla-ohjelmassa Peltsi suuntaa tutuille jahtimaille Alavudelle, mutta lumeton sää mutkistaa lähtöä. Suunnitelmat kaurisjahdin varalle on kuitenkin tehtävä. Vesisade muuttuu onneksi pakkaseksi ja luntakin satelee hiukan... Marras-joulukuu on pohjoisen tuntureilla armotonta aikaa. Tilastojen takaa paljastuu miljoonien ihmisten, perheiden ja kokonaisten sukujen murheellisia tarinoita. Silminnäkijä-ohjelman raportti liikkuu Turkissa ja Bulgariassa, jonka kautta ihmiset pyrkivät Eurooppaan. Vai onko se vaarattomampaa kuin alkoholi. Monet pyrkivät Eurooppaan henkensä kaupalla, sillä jääminen kotimaahan olisi vieläkin vaarallisempaa. Luvut ovat pöyristyttäviä: 2,5 miljoonaa on paennut ulkomaille, ja Syyrian rajojen sisällä ainakin 6,5 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. klo 21.00. Saatan istahtaa viereen katsomaan, jos satun olemaan kotona, Erkki Liikanen arvelee. Marja Luumi Demokraatti ! Tästä puhutaan A2: Kannabis-ilta Yle TV2 04.03. Mihin se johtaisi perinteisessä viinamaassa? Tepsiikö huumevalistus, ja millaista sen pitää tänä päivänä olla? Teemaillassa kuullaan myös terveisiä Yhdysvaltain Coloradosta, jossa kannabis laillistettiin vuoden alussa. Keskustelijoina suorassa lähetyksessä muun muassa sisäministeri Päivi Räsänen, huumetutkija Jussi Perälä, kannabiksen kotikasvattaja Mikko Pekkola, Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Rosita Juurinen, kannabisaktivisti Mika Isomaa, ex-käyttäjä Eetu Pakkanen, THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen, Ruohojumala -kirjan toimittaja Mia Heiskanen, huumehistorioitsija Jaakko Hämeen-Anttila ja muusikko Juju. A2 Kannabis-ilta on keskusteluohjelmien klassikon 25-vuotislähetys. Erkki Liikasen lauantai-illat ovat menneet pilalle. Hän ei ehdi enää sunnuntaina dekkarin pariin, koska illalla täytyy jo keskittyä seuraavan viikon töihin. Työnsä puolesta Liikanen seuraa jatkuvasti internetin kautta maailman tapahtumia. Olen valittanut tästä kaikille. Yle ei ole esittänyt yhtään asiallista perustelua ohjelmapaikan siirrolle, Liikanen arvostelee. tiotupa ja aamulla pitäisi jaksaa pilkille. Viime joulukuussa pakkanen kiristyi hetkellisesti myös Pohjois-Karjalassa ja jäädytti Pielisen. Tarik pyrkii epätoivoisesti perheensä pariin, mutta yritykset ovat kariutuneet EU:n ja Bulgarian rajavalvontaan. MTV:n kymmenen uutiset kuuluvat myös ohjelmistoon.
Sipilä ilmoit että tavoitteena ti, on saavuttaa ver et-, SDP:n ja kok muksen seisautt ooava vaalivoitto. Hän k rosti, että kokou oksen tarkoitukse na on hioa puolu vuoden 2015 edu een skuntavaalitaktiik kaa. M ari Kiviniemi ei osallistunut kok seen. Pu heenjohtajan 5§ ehdotus hyväksy ttiin yksimielise Kokoussaliin saap sti. ui aivan yllättäen ja pyytämättä EU parlamentaarikk o Anneli Jäätte 12 § enmäki. Koska ku iin kaan ei keksinyt, mistä selontekoa pyydetään, pääte tiin pyytää selon ttekoa vain nimik keellä selonteko 4§ . Käsiteltiin ensi k evään EU-vaaleja 11 § . M aman TK:n puheenjoh taja Juha Martti käytti lounaan y la hteydessä lyhyen puheenvuoron, jo hän kertoi maan ssa viljelijöiden terv ehtivän ilolla EU uusia maataloud :n en ympäristömää räyksiä, mikäli n aiheutuvat uudet iistä kustannukset ko rvataan maanvil jöille täysimäärä jeliisinä. 8§ Keskusteltiin joh tavien virkamiest en valinnoista. Hyväksyttiin pää tös, jonka mukaa n keskusta lähte siitä, että jos ei lö e ydy sopivaa kesk ustalaista ehdok johtajaksi, valitaa asta n pätevä keskust alainen. Päätettiin palata asiaan vuoden 20 15 eduskuntavaa tulosten jälkeen li. 9§ Päätettiin jättää hallitukselle välik ysymys. Läsnä psy32 edustajaa. 1§ Puheenjohtaja Ju ha Sipilä avasi k okouksen. Pai kka Suomen Kes tan puoluetoimis kusto, Apollonkatu 11 Helsinki, Iltaly kabinetti. S en vuoksi hän ko kokouksen ehdo rosti tonta salaisuutta ja luottamuksell suutta. iKokouksen päätö ksistä saa kertoa korkeintaan Hel singin Sanomien , Ylen ja Suomen maan toimittajill e. 2§ Puheenjohtaja S ipilä tähdensi, et tä suuri vaalivoit juhla järjestetään toFarmari 2015 -maa talousnäyttelyn yhteydessä Joen suussa 2.?4.7.2015 . Puolueen intellig entsiaosasto esit teli voitonjuhlan ohjelman: Kello 12.00 siat sa apuvat Kello 12.15 lehmät saapuvat Kello 13.00 puhee njohtaja Sipilä sa apuu Kello 14.00 yhte inen lounas Kello 15.00 muu ohjelma arvokas ta Ehdotus hyväksy ttiin yksimielise sti. 3§ L a t t uo ks u m Matti Vanhase lle. Koska kukaan ei keksin yt, mistä asiasta välikysymys teh päätettiin tehdä dään, välikysymys pel kästään nimellä symys. väliky- Kehotettiin papik si opiskelevaa pu oluesihteeri-teo Timo ?Pappa? logia Laanista valmis telemaan vaalikam panjaa varten er ityisesti lestadola isalueille vaalisa työnimekkeellä arnaa ?lisääntykäämm 10 § e ja täyttäkäämm maa?. lege älkämaan laulu?. Puheenjohtaja Ju nda jo eläessäni? ha Sipilä ehdotti, . Puheenjohtaja S että lauletaan Nälkämaan laulu ipilä päätti lopet sta vain ensimm taa puheenvuoro sen kestettyä yli äinen säkeistö, k hänellä on kiire n puoli tuntia. oska esittelemään tied otusvälineille uu auton häkäpöntt sinta ökeksintöään. Myönnettiin pu heenvuoro EU-e Lopuksi päätettii hdokas Paavo V n laulaa tunnelm äyryselle, joka teli tekeillään ole an kohottamisek esitkeskustan tunnu vaa elämänkerta si sh y m te n i o ?N st a ?Minä Paavo Väyrynen . Laaninen e Päätettiin pyytää sanoi heti ryhtyv hallitukselta selo änsä asian vaatim toimenpiteisiin. ntekoa. 48 Arki Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Suomen Keskustan puoluehallituksen laajennetun työvali okunnan kokoukse n salainen pöytäkirja Aika 10.2.2014 kel lo 12.00?16.30. Hänelle toiv otettiin kaikenpu menestystä perh olista eyritysten liiton toiminnanjohtaja Päätös syntyi ää na. nin 20?12. Anneli Jätteenm äelle ei lähetty k irjettä, koska hän oli jo paikalla. Keskustan oukpohjoiskarjalain en eduskuntaryh ulkopuolinen jäse män n kysyi: kuka on Mari Kiviniemi? 7§ Kokous keskeyte ttiin MTK:n Ost robotnialla tarjo lounaan ajaksi. Päätett hyväksyä hänelle ii n K o k o us päätettiin kel puhe-, läsnäololo 16.30. ja äänioikeus. 6§ Puheenjohtaja Ju ha Sipilä ilmoitti , että hän saattaa hyvin todennäkö olla isesti seuraava p ää m in is te Sipilä muistutti, ri. että Suomen Kes kustalla on ollut hyviä pääministe reitä aiemminkin . Päätettiin lähettä ä kirje entiselle pääministerille Salaisen pöytäkirjan käsiinsä saaneena Ismo-Topi Leppenel a t s i ell