Demokraatti 27.1.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hyvä huono POMO de_27012022_001.indd 1 18.1.2022 11.24. ta m m ik uu ta NOSTALGIA TEEMA Politiikan käyttövoima TEATTERITEEMA Ensi-iltoja, jos korona suo PALKKA Raha ratkaisee sote-aloilla NATO Mantran vankina. PAL.VKO 2022-07 00 74 43 -2 20 2 27.1.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 22 / 27 . Johtaja, epäkorrekti maailmanparantaja ja vielä tyytyväinen veronmaksaja
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_27012022_002.indd 1 18.1.2022 11.06. Aikakausmedioista löytää inspiroivia ideoita, jotka voivat viedä kokonaan uuteen suuntaan. Löydä itsesi. Siksi niitä luetaan
Kiven kovat klovnit. Mennyt puree nykypolitiikassa. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_27012022_03.indd 3 18.1.2022 10.23. TAMMIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TURVALLISUUS NOSTALGIAN PALUU TEATTERITEEMA Onko ovi auki vai vain raollaan. 3 Demokraatti 2/ 22 40 14 54 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. Teatteri: Arvoitusten kausi Teatteri: Tutkapari ja Beckett Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ulpu Iivari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Valtteri Lindholm Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Karola Baran Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Aleksis Kiven elämä ja kaikki teokset kahdessa tunnissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 40 26 HOITAJAPULA Lääke: lisää rahaa RED NOSE COMPANY Kivi ja klovneria + TEEMA Nostalgia 53 5 6 8 11 12 14 20 21 22 26 28 29 30 32 38 39 40 46 49 52 63 72 73 74 de_27012022_04.indd 4 19.1.2022 10.36. 2/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Paljon vartijat Viikon kuva: Omikron kaataa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Denis Galkin D-analyysi: Lupausten lunastus D-ilmiö: Nato, kiima ja keskustelu Indeksi: Raha on aikaa Alastalon salissa: Susi tulee Ay: Solidaarinen sopimus Sopu: Ei rahaa, ei ratkaisua Kassa: Parasta A-ryhmää Vallan laidalta: Ulpu Iivari Kielikylpy: Se männisan som en helhet Teatteri: Kivi vierii kotiin Teatteri: Isi, mitä tarkoittaa... kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 17.2
Vähän paheksutaan ja epäillään varmuuden vuoksi. A luevaalit on pidetty ja paikat jaettu. Äänes tysprosentista huolestuneet voivat huvikseen ynnäillä mielessään, minkälainen sen taso olisi ollut tilanteessa, jossa kansallisesti tunnetut nimet ja puolueiden kärkikaarti olisi puuttunut ehdokaslistoilta kokonaan. de_27012022_05.indd 5 18.1.2022 11.35. Asialla ollaan ensimmäistä kertaa, joten tehtävä on poikkeuksellisen tärkeä ja vastuu sitä myötä massiivinen. Äänten tavoittelu on demokratian ydintä, mutta niin on myös äänillä saatuun kansalaisten luottamukseen vastaaminen. KOKEMUS MINISTERIN, kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun tehtävistä antaa lavean ymmärryksen uuden toiminnan perusluonteesta ja sisällöistä. Valituilla valtuutetuilla on historiallinen asema, mahdollisuus ja velvollisuus päättää siitä, kuinka kuntien vastuulla olleet sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja pelastustoimi järjestetään jatkossa uusilla hyvinvointialueilla. Näin ainakin tapauksissa, joissa aluevaaleissa ei kilpailtu bensan hinnalla. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Paljon vartijat Pääkirjoitus ON NÄYTÖN PAIKKA. Ministerit ovat hallitustehtäviensä lisäksi myös kansanedustajia ja yleensä kunnanvaltuutettuja, joten aluevaltuutetun rooli synnyttää kolmannen tason vallanjaossa. Vaikkapa kunnanvaltuutetulla lienee erityistä ymmärrystä tietyn alueen spesifeistä ongelmakohdista. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Samalla kunkin uuden aluevaltuutetun on otettava huoli ajankäytön rajallisuudesta tosissaan ja todistettava työllään, että kellossa riittää tunteja aluevaltuutetun luottamustehtävään. Odotetusti ennen vaaleja syntyi keskustelua siitä, kuinka järkevää ja asiallista on, että jopa ministerit asettuivat aluevaaleissa ehdolle. Huolessa voi olla perääkin, mutta löytyy useita vasta-argumentteja, jotka ovat kiistattomia. Tavallinen argumentti ehdokkuutta vastaan kulki jotensakin niin, että kaikkien aika on rajallinen ja useamman hatun rooli voi synnyttää intressiristiriitoja. Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Kävi paljolti niin kuin kuviteltiin, että äänestysprosentti jäi matalaksi, muttei kuitenkaan niin alhaiseksi kuin pessimistisimmissä povailuissa ennusteltiin. Muitakin tehtäviä riittää. Paljon vartijoilla on näytön paikka. Aluevaaleissa ehdolla oli toistasataa kansanedustajaa ja kuusi ministeriä, vaikka Helsingissä ei aluevaaleja edes käyty
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , To lg a A km en de_27012022_06.indd 6 18.1.2022 11.46
de_27012022_06.indd 7 18.1.2022 11.46. 7 Demokraatti KORONARAUHA ON OHI. Tilanne on pahentunut myös Britanniassa, joka oli aikaisemmin koronarokottamisen mallimaa. Koronan omikron-aalto koettelee yhteiskuntien rakenteita eri puolilla maailmaa. Out of order -taideteos Lontoossa kuvaa koronan aiheuttamaa yhteiskunnallista kaaosta. Tartuntamäärät ovat räjähtäneet etenkin Euroopassa
Hallitus on esi tyksessään arvioinut kus tannuspaineen olevan 9–10 prosentin luokkaa uudistuk sen voimaantulon jälkeen vuosina 2023–2025. Etenkin lapsuudenkodin luokka-asema ja puolison ammatti vaikuttavat koettuun luokkaan yli oman ammatin. Ne edistäisivät toteutues saan väestön yhdenvertai suutta ja väestön terveys ja hyvinvointierojen kaventa mista sekä perusterveyden hoidon saatavuutta ja hoi don potilasturvallisuutta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Työväenluokka rakoilee V IIK O N LU KU 23 prosenttia. Vuonna 2019 so tealalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää, ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapande mian aikana. Myöskään esityksen pohjana olevien laskelmien perusteita ei tuoda esille. VATT korostaa lausun nossaan, että sairaanhoi tajien ja lähihoitajien pu laan tulisi tarttua alan hou kuttelevuutta lisäämällä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työväenluokan äänet jakautuvat aikaisempaa useamman puolueen kesken. JUSSI KÄRKI TWITTERISSÄ Korkeakoulutuk selle ja tieteelle ei ole maakunta sarjaa, vaan kisa on globaalia. Se tarkoittaa palkkojen korot tamista ja työn kuormitta vuuden vähentämistä pa rantamalla työoloja ja huo lehtimalla henkilöstön hy vinvoinnista. Kaikkein suurin este seit semän päivän hoitotakuulle on VATTin mukaan pula terveydenhuollon työnte kijöistä. Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä. Puoluevalintojen taustalla vaikuttaa varsinaista ammattiryhmää voimakkaammin yhteiskuntaluokka, johon äänestäjä kokee itse kuuluvansa, yhdistettynä arvoihin ja asenteisiin. de_27012022_08.indd 8 19.1.2022 9.47. Perinteiset vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, keräävät edelleen kannatusta työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, mutta ne ovat saaneet haastajan etenkin perussuomalaisista, mutta myös vihreistä ja keskustasta. Hallituksen valmistele man lakiesityksen tavoitteita VATT pitää kannatettavina. VATT:n erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityk sessä ei riittävästi huomioi da pulaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä eikä tarvittavan lisärahoituksen määrää. MIKKO VIELTOJÄRVI TWITTERISSÄ Voisiko tämä ennemminkin joh taa keskittämisestä keskittymiseen – eli korkeakoulut löytäisivät itse profiilinsa. Työvoimapulan poistami nen vaatii, että perustervey denhuoltoon käytetään ny kyistä merkittävästi enem män rahaa. TOUKO APAJALAHTI TWITTERISSÄ TERVEYDENHOITO Evan kyselyyn vastanneista suomalaisista hyvinvointialueiden verotusoikeutta kannatti Lä hd e: El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a Ev a Hoitatakuu vaatii rahaa HALLITUKSEN VALMISTELEMA esitys perustervey denhuollon hoitotakuun ki ristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan rea listinen, arvioi Valtion ta loudellinen tutkimuskeskus (VATT). Suunnanmuutos koulutuspolitii kassa keskustan reilun 10 prosentin gallupkannatuk sella on melkoinen temppu
Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulko mailta, kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen to tesikin Apulehdessä, että osa työnanta jista kuvitteli, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi samaa kuin työnjohtooikeus (oikeus muun muassa päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät). Turhia luuloja paikallisesta TÄHÄN MENNESSÄ muutokset työmarkki noilla ovat jääneet pienemmiksi kuin jois tain höyryisistä puheista olisi voinut olet taa. Ulkomaalaisia rekrytoineet yritykset ko kivat hankalan oleskelulupaprosessin yh deksi ulkomaalaisten osaajien rekrytoin nin ongelmakohdista. Alle 50 prosenttia ulkomaalaisia rekrytoi vista yrityksistä tarvitsee kyselyn mukaan osaajia asiantuntijatehtäviin. Hän muistutti, että sähkön hinnan kompensoiminen avaisi keskustelun korkeiden polttoainehintojen korvaamisesta. Tulkaa duunarit Suomeen KAUPPAKAMAREIDEN TEKEMÄN kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti duunaritöi hin. TYÖVOIMAPULA TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Hatunnosto puolustustaistelulle – UPM:N johto on avoimesti ideologisella ristiretkellä murtamassa suomalaista työ markkinajärjestelmää ja murentamassa hyvinvoinvaltion yhtä keskeistä kivijalkaa, eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.) lataa Facebookissa. Jos valtiovalta alkaisi tulonsiirronomaisesti tukea sähkömarkkinoilla edullisempia hintoja tavoitelleita, se samalla avaisi Pandoran lippaan. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että valtion apuuntulo sähkölaskuissa olisi käytännössä tulonsiirto. – Harva tuli ajatelleeksi, että palkansaaja liitot edustavat silti edelleen työntekijöitä ja sama ammattiyhdistysväki neuvottelee pai kallisellakin tasolla, Laatunen muistuttaa. Lintilä arvioi, että Ruotsia vastaava tuki merkitsisi Suomessa 300 miljoonan euron kustannuksia. de_27012022_08.indd 9 19.1.2022 9.47. Kohonneisiin polttoaineiden hintoihin tukea vaativat tuskin jäisivät ainoaksi ryhmäksi. Rinne kirjoittaa ymmärtävänsä, että pe rinteisesti politiikan ammattilaiset eivät sotkeudu työmarkkinapolitiikkaan. Ruotsi on päättänyt auttaa sähkölaskujen maksamisessa joulu–helmikuulta yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. – Puolustustaistelulle on syytä nostaa hattua, antaa henkistä tukea, Rinne sanoo. Suomessakin sähkölasku on noussut etenkin pörssihintaan sidotuissa sähkösopimuksessa. Hän kuitenkin muistuttaa Paperiliiton ja sen jäsenten olevan nyt etulinjassa puolusta massa sopimiseen – ei työnantajan sane luun – perustuvaa työmarkkinajärjestel mää ja samalla hyvinvointivaltion pe rustaa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ALIPUKEUTUNUT YLIPUKEUTUNUT Työasu Brasiliassa Työasu Suomessa Hyvät sähköpopulistit, Suomi ei ole ainakaan vielä tukemassa isojen sähkölaskujen kanssa kärvisteleviä. Nyt valitettavasti edullisempaan hintaan sisältynyt riski realisoitui. MIksipä esimerkiksi myös syrjäseudun omakotitalon asukas ei voisi vaatia tukea muuttoon, kun muuttoliike kaupunkeihin on romahduttanut asunnon arvon, pohtii Demokraatin väki. Hyvät yhteistä kukkaroa hamuavat sähköpopulistit, moni aikoinaan pörssisähkösopimukseen tehnyt laski, että se olisi taloudellisesti kannattavaa
Pfizerin koronarokote Comirnaty on mRNA-rokote, millainen rokote on Novavaxin Nuvaxovid. Mutta pitäisikö jäsenten jäsenmaksurahat ennemmin vaikka polttaa Hakaniemen torilla kuin sijoittaa tuottavasti. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Filippo Monteforte Köyhät ne vaatteilla koreilee. Somessa puolestaan paheksuttiin – muun muassa Hjallis Harkimo – vuodenvaihteessa sitä, että Tradeka-Yhtiöihin kuuluva Restel Oy, Suomen suurin ravintolapalveluiden tarjoa ja, on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa eli ostamaan uusia toimipaikkoja. Oik eat vas tau kse t: 1) Pirk anm aa 2) 20 19 3) Kan sai nvä lin en hol okau stis sa men eht yne ide n mui sto päi vä 4) Dia kon iatyö nte kijö ide n liit to 5) Kap kau pun ki, Pre tor ia ja Blo em fon tei n 6) Joh annes bur g 7) Pro tei ini rok ote 8) Ker ttu Nis kan en 9) Kak si 10 ) Nie uw Am ste rda m (U usi Am ste rda m) NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Vasemmisto ei saa tehdä voittoa A ika moni tuntuu ajattelevan, että jotenkin vasemmistoon tai ammattiyhdistysliikkeeseen liittyvä liiketoiminta ei saisi olla kannattavaa – eikä etenkään tuottaa voittoa. Kuka on kuvassa. Minkä ammattiliiton lyhenne on DTL. 9. Tämäkin tulkittiin koronan takia vaikeuksiin joutuneiden yritysten tilanteen hyväksikäytöksi. 6. Joka vuosi – erityisesti osakeyhtiöiden jakaessa osinkoja – paheksutaan esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen omistuksia kiinteistösijoittaja Kojamossa. 10 VIS V 1. Ei jäsenistön edunvalvonta ilmaista ole. de_27012022_10.indd 10 18.1.2022 15.48. Mitä muistopäivää vietetään 27. 2. 10. Mikä on väestöpohjaltaan suurin hyvinvointialue. Mitkä ne ovat. Minä vuonna Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi aloitti virassaan. 4. Entä mikä on Etelä-Afrikan suurin kaupunki. 3. 7. Minkä nimen hollantilaiset uudisasukkaat antoivat siirtokunnalle, joka nykyisin tunnetaan New Yorkina. tammikuuta. 5. Kuinka monta zairenleveähuulisarvikuonoa maailmassa on jäljellä. Yleensä kuitenkin markkinatilanteen seuraaminen ja liiketoiminnan laajentaminen nähdään normaalina ja joskus jopa viisaana liiketoimintana, mutta osuusliiketaustaisen omistajaosuuskunnan tekemänä se näemmä muuttuukin paheksuttavaksi. Etelä-Afrikalla on kolme pääkaupunkia. 8
Korona-aika on mahdollistanut skeptikoille paluun ydinhommaansa – kriittiseen ”miettikääs nyt vähän” -kommentointiin. Miksi. Kiirettä pitää. fi-sivulta voi käydä katsomassa vaikka mihin palveluihin rahaa on käytetty. En tiedä, koska niin erilaiset ihmiset voivat hurahtaa. Ei se niin helppoa ole. Siihen on syynsä, miksi luotamme asiantuntijoihin. Tieteen puolella Skeptikko tarkastelee kriittisesti myös itseään. Vaikka olisi kuinka lukenut ja osaava, jokin siinä kiehtoo. Kerätyt tiedot myös julkistetaan. Salaliittoteoreetikot sanovat olevansa kriittisiä, he ”selvittävät asioita itse”. Kehitän kuntien talousraportointijärjestelmää sopivaksi hyvinvointialueille. de_27012022_11.indd 11 18.1.2022 15.36. Tutkihallintoa. Tuntuu helpottavalta palata Skepsis ry:n rivijäseneksi. Se voi tallustaa lähes maratonin verran päivässä. KORONA-AIKA ON MAHDOLLISTANUT SKEPTIKOILLE PALUUN YDINHOMMAANSA. Heitto on kirkastanut ajatustani, että skeptikkouteen liittyy vahvasti myös oman kompetenssinsa hahmottaminen. Tekisi mieli sanoa, että jokin kriisi varmaan palauttaisi ihmisiä todellisuuteen, mutta… Millaista työtä teet nyt. Olin jo ajatellut huuhaan vähentyneen maailmasta, mutta se matto repäistiin jalkojen alta! Qanon, rokotevastaisuus ja salaliittoteoriat nousivat vahvasti esiin, rikkoivat perheitä ja vetivät railoja sinne sun tänne. Olen toiminut hallituksessa vuodesta 2006 ja kaksi viimeistä vuotta puheenjohtajana. Todellisuudessa vain hukumme informaatioon, jolloin oikotiet saattavat tuntua helpoilta. 11 Demokraatti Mikä meno, tuore riviskeptikko ja Valtiokonttorin projektipäällikkö Denis Galkin. Miksi salaliittoteoriat uppoavat ihmisiin ja mitä on tehtävissä. Sisukas pohjoisen asukki, kuten me suomalaisetkin. Miltä korona-aika on näyttänyt skeptikon silmin. Ahma on mystinen, kiehtova eläin. Aloitin vuodenvaihteessa projektissa, jossa rakennetaan automatisoidun talousraportoinnin järjestelmää hyvinvointialueille. Voimaeläimesi on ahma. Se asustelee tuntureissa ja metsissä ja on utelias, itsenäinen kulkija. Jos haluat oikeasti kyseenalaistaa, mene yliopistoon, suorita maisteritutkinto, tee väitöskirja, julkaise toinenkin tutkimus ja niin edelleen. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Ehkä tietoa on saatavilla niin paljon, että tuntuu, että voimme ymmärtää kaiken. Moni näkee ahman pelkkänä petona, mutta se on oikeas ti aika moniuloitteinen eläin
analyysi de_27012022_12.indd 12 19.1.2022 9.44. Ne aloittavat maaliskuun alussa toimikautensa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Etenkin, jos pääosa omista äänestäjistä asuu siellä. Puhtaalta pöydältä lupauksia lunastamaan VIIMEISTÄÄN RAHAN KÄYDESSÄ VÄHIIN ALKAA VÄÄNTÖ ARVOISTA JA POLITIIKASTA. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Onneksi aluevaltuutetuista suuri osa on politiikan tai sosiaalija terveydenhuollon kokeneita konkareita. Se on varmasti monelle päättäjälle kutkuttava tilanne. Kun esimerkiksi hoiva-alojen työvoimapulaan ynnätään vaikkapa palkankorotukset, hoitohenkilöstön palkkojen harmonisointi ja lisää työvoimaa vaativa hoitajamitoitus – joista mikään ei ole kustannusvaikutuksiltaan niin sanottu kertainvestointi – voi palkkasumma yllättää päättäjät. Palkat ovat hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta merkittävässä roolissa, koska alueiden toiminta on hyvin työvoimavaltaista. Uusissa aluevaltuustoissa rahan rajallisuus nostaa arvot esiin. Tämä tekee valtuutetuista eräänlaisia menopäättäjiä, kun tulopuoleen valtuustot eivät ainakaan toistaiseksi pysty vaikuttamaan. Ja mahdollisesti myös rakentaa alueilla mielikuvaa epäonnistuneesta uudis tuksesta. Pelkästään parhaillaan menossa olevien julkisen sektorin palkkaneuvottelujen tulos voi vaikuttaa merkittävästi aluevaltuustojen talouteen, sillä ne päättävät sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstöstä ja palvelutasosta. VIIMEISTÄÄN RAHAN käydessä vähiin alkaa vääntö arvoista, aatteista ja politiikasta – siitä, mikä on arkipäivää kaikilla päättämisen tasoilla. Suomen historian ensimmäiset aluevaltuutetut luovat mallit valtuustojen tulevalle toiminnalle tälle ja tuleville kausille. U udet aluevaltuustot pääsevät mielenkiintoiseen rooliin. Edessä on haastavia yhtälöitä – ja yhtälailla haastavaa vaalilupausten lunastamista. Se voi vaatia palvelujen priorisointia – ellei valtio tule apuun. Aluevaltuustoissa on ainakin alkuvaiheessa – toimintaa vielä harjoitellessa – vaarana, että valtuutetut voivat sortua kuntapolitikointiin. Vaikka valtuutettujen pitäisi katsoa koko alueen yhteistä etua, voi kiusaus vetää kotikuntaan päin olla suuri. Alijäämää hyvinvointialue ei saa tehdä. He rakentavat uuden toimintamallin kansalaisten arvostamille lähipalveluille. Tämä olisi varsinainen karhunpalvelus demokratialle. Menoista päättämistä rajaa myös se, että sote-palveluissa ja pelastustoimessa on kyse lakisääteisistä tehtävistä. Toinen riski on mahdollinen eduskunnan hallitus-oppositio-asetelman sotkeminen päätöksentekoon. Hyvinvointialueja sote-uudistusta kritisoineella ja osin vastustaneella oppositiolla voi eduskuntavaalien lähestyessä olla halu kaataa aluevaltuustojen mahdolliset valuviat hallituksen niskaan. Jokainen alue saa tietyn suuruisen, tarvepohjaiseen arvioon perustuvan summan, joka määräytyy jo laaditun kriteeristön mukaan. Aluevaltuustojen toiminta perustuu valtion rahoitukseen. Heille ei tule yllätyksenä, että raha, etenkin sen rajallisuus, määrittelee jatkossa pitkälti aluevaltuustojen toimintamahdollisuuksia
Työttömyys liittyy lähes neljännekseen aloitetuista eläkkeistä. Hoitajamäärä Korona pahentaa entisestään hoitohenkilökunnan pulaa. Tämä pienentää lopullista eläkettä. Koronan omikron-muunnos on valtavirus koko Suomessa. 25 20 15 10 5 Osittaisen vanhuuseläkkeen ennen vanhuuseläkeikää ottaneet sukupuolen ja iän mukaan, % Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Vuonna 1956 syntyneet Vuonna 1957 syntyneet 11 8 5 7 6 4 9 7 4 12 7 10 9 6 8 6 4 5 % 61 v. . Yli 70 % eläkkeen varhennettuna ottaneista oli vielä työssä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: El äk et ur va ke sk uk se n (E TK ) de_27012022_13.indd 13 18.1.2022 15.43. . . . 62 v. 61 vuotta on yleisin ikä aloittaa osittainen vanhuuseläke. . Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Joka viides nostaa osittaista vanhuuseläkettä . Eläkkeen valitsee joka viides siihen oikeutettu, miehet useammin kuin naiset. . Joka vuosi yli 10 000 suomalaista aloittaa eläkepäivät ennakkoon eli nostavat osittaista vanhuuseläkettä ennen vanhuus eläkeiän täyttämistä. Reilut 70 prosenttia eläkkeen varhennettuna ottaneista oli työssä ennen eläkkeen aloittamista. Osittainen vanhuus eläke on keskimäärin 810 euroa ennen veroja. . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: THL Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. 63 v. 13 Demokraatti Omikron Delta ei ole mitään. Osittaista vanhuuseläkettä voi nostaa työuran aikana kertyneestä eläkkeestä joko neljänneksen tai puolet. . . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
Tutkija sanoo Suomen olevan Nato-mantransa vanki. ILMIÖ 14 Demokraatti de_27012022_14.indd 14 19.1.2022 9.27. 14 Demokraatti UUSI PELI Onko Nato-ovi auki vai enää puoliksi auki
15 Demokraatti UUSI PELI Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho H aastava ja uusi tilanne Suomelle ja Euroopan unionille, kansanedustaja Mika Kari (sd.) kuvaa jännittynyttä tunnelmaa Euroopassa. 15 Demokraatti de_27012022_14.indd 15 19.1.2022 9.27. Kari arvioi, että viimeistään nyt Suomessakin laajemmin ymmärretään EU:n rooli ja voima turvallisuusunionina. Hänen mielestään Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on EU:n ja Euroopan Nato-maiden vaikutusvaltaa arvioitaessa painotettu liikaa perinteistä rautaa eli asevoimaa. Kari korostaa tässä tilanteessa Suomen asemaa osana Euroopan unionia. Kari on eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen. Hän ei usko, että suurvaltojen välisissä neuvotteluissa voitaisiin tehdä Eurooppaa koskevia päätöksiä kuulematta EU:ta tai sen jäsenmaita
Kari pitää nykytilanteessa olennaisena, että kaikilla mailla säilyy vapaus itse päättää mihin yhteisöihin ne haluavat hakeutua. Sillä on myös Saksassa suurimmat maan ulkopuoliset tukikohdat, joista hoidetaan muun muassa Lähi-Idän ja Keski-Aasian operaatioita. Siihen Yhdysvalloilla ei ole varaa. Enää ei taida olla yhtäkään poliittista puoluetta, joka ei myöntäisi EU:n olevan myös tärkeä turvallisuuspoliittinen toimija. Tätä arvostetaan, Jani Kokko sanoo. Suomen ja Venäjän välillä on edelleen tärkeä toimiva keskusteluyhteys. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMESSA KÄYTÄVÄ NATO-KESKUSTELU ON KUIN VANHAN LEVYN PYÖRITTÄMISTÄ. Sitoumuksien rikkominen veisi kaiken luottamuksen ja merkitsisi paluuta kylmän sodan aikaan. Uskon Yhdysvaltojen taas aktivoituvan Euroopassa. 16 Demokraatti de_27012022_14.indd 16 19.1.2022 9.27. Kokko näkee Donald Trumpin Nato-maiden kovistelun olleen jatkumoa jo George W. Hänen mielestään olemme tuudittautuneet uskoon, että ovi Natoon pysyisi auki jatkossakin tilanteessa kuin tilanteessa. Hän painottaa, että tällä hetkellä Suomella ei ole mitään poliittista tarvetta hakea jäsenyyttä. – Yhdysvaltojen kaikki keskeiset liittolaiset ovat Euroopassa. Kari sanoo Naton oven pysyvän edelleen auki, vaikka maailmanpolitiikassa eletään kireissä tunnelmissa. Hän ei usko, että Naton läsnäolo Euroopassa heikkenisi, vaikka Yhdysvalloissa valtaan nousisi republikaaninen presidentti. Osa tätä on Suomen Nato-optio eli mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Historiasta tiedämme, että turvatakuilla ja etupiiriajattelulla ei päästä pysyviin ratkaisuihin. Samalla se olisi signaali Venäjälle sen voimapolitiikan onnistumisesta. – Meillä EU-keskustelua on valitettavasti pitkään leimannut talous ja euro, mutta nyt jälleen nähdään EU:n alkuperäinen ajatus rauhan unionina. – Suomen on annettu ymmärtää, että Nato-jäsenyys olisi meidän tapauksessamme lähes ilmoitusluonteinen asia ja se etenisi nopeasti, Kari sanoo. En usko, että Venäjä haluaisi omalla toiminnallaan entisestään kiihdyttää Suomessa keskustelua Natoon liittymisestä. Tähän on useita syitä. Tuollaiseen vanhaan maailman ei ole enää paluuta. Kokko pelkää, että Suomi on pian jäämässä oman Nato-mantransa toistamisen ansaan. Voi vain kuvitella, missä nyt seilaisimme turvallisuuspolitiikan merellä, jos Suomen EU-eroa aikoinaan ajaneet olisivat tässä onnistuneet. Lisäksi Suomen mallia järjestää oma puolustus arvostetaan laajalti, sitä pidetään eräänlaisena menestystarinana maailmalla, Kari listaa. JANI KOKKO on kuitenkin toisella Nato-linjalla kuin Mika Kari. – Suomessa käytävä Nato-keskustelu on kuin vanhan levyn pyörittämistä. – Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa emmekä kuulu Natoon. – Suomen ja Venäjän välinen raja on molemmille osapuolille vakaa ja ennustettava. Voiman näyttäminen ja aseiden kerääminen rajoille on vaarallista. MYÖS KANSAINVÄLISEN politiikan tutkija Jani Kokko uskoo, että Suomea kuunnellaan, kun suurvallat keskustelevat Euroopan tilanteesta. Mutta jos tilanne alkaisi ajautua meillä samaan kuin esimerkiksi nyt Ukrainassa, niin Kari arvioi jäsenyysprosessin käynnistyvän nopeasti. Olisimme tuuliajolla, Mika Kari pohtii. Kari ei innostu jossittelemaan uhkakuvilla. – Mutta jälleen painotan, että ulkoja turvallisuuspolitiikassa neuvotteleminen on ainoa tie saada kestäviä ratkaisuja. Kokon mielestä Naton vetäytyminen Euroopasta romuttaisi Yhdysvaltojen uskottavuuden. Bushin ja Barack Obaman kausilla alkaneelle politiikan muutokselle, jossa Yhdysvallat siirsi kansainvälisen toimintansa painopistettä Euroopasta Aasiaan
Some-kirjoituksissaan välillä provosoivankin Nato-myönteisesti kirjoittanut Kokko kertoo, että hän itse aikoinaan innostui Nato-kysymyksestä siihen liittyvän ”älyttömän ja järjenvastaisen” argumentoinnin takia. Olemme tuudittautuneet uskoon, että ovi Natoon pysyisi auki tilanteessa kuin tilanteessa, Jani Kokko sanoo. Nato edelleen nähdään Yhdysvaltojen jatkeena, vaikka todellisuudessa se on oma itsenäinen toimija, Jani Kokko painottaa. Tosin hän ei myöskään sano tulkintaa vääräksi. Hän arvioi Suomen olevan jo niin lähellä Natoa kuin mahdollista ilman virallista jäsenyyttä ja turvatakuita. – Jäsenyys olisi tässä tilanteessa pieni askel, mutta sillä saisimme kaikki Naton hyödyt. Heistä 53 oli jäsenyyden puolella ja yhdeksän ei osannut sanoa kantaansa. – Muussa tapauksessa Ukrainasta olisi kai tullut Naton jäsen jo aikoja sitten. Kokko toivoo kaikilta puolueilta – myös SDP:ltä, jonka jäsen hän itsekin on – analyyttisempää suhtautumista Natoon. Kokko tyrmää joidenkin poliitikkojen vaaliman ajatuksen järjestää kansanäänestys Nato-jäsenyydestä. – Suomessa kaikki puolueet käyvät Nato-keskustelua, puolesta tai vastaan, ilman järkeviä perusteluita. Hän sanoo some-kommenttiensa näkemisen Nato-myönteisinä olevan toimittajan omaa tulkintaa. Jäsenyys kuitenkin vaatii kaikkien liittokunnan jäsenmaiden hyväksynnän, Kokko muistuttaa. 17 Demokraatti Meillä puhutaan optiosta, monenkeskisestä yhteistyöstä ja yleiseen asevelvollisuuteen turvaamisesta. Mielestäni Suomen pitäisi miettiä jäsenyyden hakemista kun maailmassa eletään seesteisempää aikaa. Kokon mielestä Nato-jäsenyys ei olisi Suomelle iso muutos. Hän sanoo eduskunnassa vuosi vuodelta löytyvän vähemmän ulkoja turvallisuuspolitiikkaan perehtyneitä kansanedustajia. 17 Demokraatti Suomen mahdollisuuteen hakea Nato-jäsenyyttä. Hän on kehityksestä huolissaan, vaikka sanookin nuoremmissa poliitikoissa olevan onneksi joitakin näistä asioista kiinnostuneita. Marin painotti puheessaan, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta MISSÄ NYT SEILAISIMME TURVALLISUUS POLITIIKAN MERELLÄ, JOS SUOMI OLISI ERONNUT EU:STA. Mika Kari toivoo Suomeen lisää ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua – ja Natoa laajempaa. Pääministeri Sanna Marinin uudenvuodentervehdyksen Nato-osuutta Kokko kehuu. KANSANEDUSTAJISTA MERKITTÄVÄ osa on Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Sen mukaan 138 kansanedustajaa 200:sta sanoo Suomen Nato-jäsenyydelle ei joko selvästi tai lievin varauksin. Kari on ollut 10 vuotta puolustusvaliokunnan jäsen. Kansan Uutiset julkaisi pari viikkoa sitten kansanedustajien Nato-kannat selvittäneen jutun. Kyse on kuitenkin Suomelle isoista ja vakade_27012022_14.indd 17 19.1.2022 9.27. Hän ei usko, että jäsenyys olisi vakuutteluista huolimatta itsestään selvä etenkään kriisin aikana. Hän uskoo sen aiheuttavan valtavan informaatiovaikuttamisen, suoranaisen hyökkäyksen, joka voisi vaikuttaa äänestystulokseen. Omaa Nato-kantaansa Kokko ei kuitenkaan kerro. – Ulkoja turvallisuuspolitiikka ei samalla tavalla herätä intohimoja vaaliteltalla kuin vaikkapa sote tai eläkkeet. Hän pitää äänestystä myös siinä mielessä turhana, että Suomi on jo syvällä Natossa, vaikka jäsenyys vielä puuttuu. Tämä on osin sokeuttanut päättäjät maailmantilanteen muutokselle
Taustalla on presidentti Sauli Niinistön kansainvälistä julkisuutta saanut uudenvuoden puhe, joka sisälsi uuden Nato-kannan sijaan poikkeuksellisen voimakasta puhetta Venäjän uhasta. MYÖS SUOMEN sosialidemokraatit ovat Majanderin mukaan suhtautuneet Nato-keskusteluun pidättyväisesti. Maiden puolustuslinjauksissa on aktiivisesta Nato-yhteistyöstä riippumatta myös eroja. Hultqvist sanoi Ruotsissa ylitulkitun presidentti Sauli Niinistön puhetta Nato-jäsenyydestä. – Nyt Suomen nähdään olevan edellä turvallisuusasiassa ja Suomea käytetään hanakammin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. – Omaan silmääni on pidemmässä perspektiivissä näyttänyt siltä, että tila turvallisuuspoliittiselle keskustelulle on SDP:ssä kaventunut ja jäänyt muutaman aktivistin varaan. Hultqvist painotti, että sen enempää Suomen kuin Ruotsinkaan kanta Natoon ei ole muuttunut. SDP:n kansanedustajat ja ministerit ovat vältelleet reippaita ulostuloja. Mika Kari arvioi, että Hultqvistin kommentit oli suunnattu myös Suomelle. RUOTSISSA ON Majanderin mukaan ollut perinteisesti käytössä Suomi-argumentti, jossa Venäjän mahdollisen liikahduksen Suomeen päin on ajateltu ajavan Ruotsia länteen. 18 Demokraatti vista asioista, joten soisi tämän aihepiirin kiinnostavan enemmän, Kari sanoo. Meitä yhdistää vahva sotilaallisen liittoutumattomuuden linja ja tarvitsemme siinä toisiamme. – Tärkeää on kuitenkin mielestäni se, että eduskunnalla olisi jatkossakin ennustettava yhteinen näkemys turvallisuuspolitiikkamme linjasta, vaikka siitä eduskunnan ulkopuolella keskusteltaisiinkin erilaisilla painotuksilla. Käytännössähän sellainen on olemassa koko ajan niin kauan kuin Nato pitää ovia auki. Lisäksi Ruotsin länsipuolella on Nato-maita, joiden turvaamisesta se huolehtii. Lainaus tulkittiin viittauksena Vladimir Putinin johtamaan Venäjään. – Tuomioja ollut niin dominoiva hahmo ulkoministerinä ja ulkopolitiikan D-ILMIÖ de_27012022_14.indd 18 19.1.2022 9.27. Ruotsilla on Itämerellä strategisesti tärkeitä saaria, joita Nato saattaisi turvata hyökkäyksen uhatessa. – Ruotsissa on nyt keskusteltu, että siellä pitäisi ottaa Suomen tavoin Nato-optio. – Vaikka Suomi on suhtautunut Venäjään ulospäin maltillisemmin kuin Ruotsi, on meillä Ruotsin kanssa samansuuntaiset ulkopoliittiset tavoitteet. Tämä on sanamiek kailua. Majanderin mukaan Ruotsin demarit eivät halua Nato-optiota osaksi turvallisuuspoliittista doktriiniaan. Se sopii huonosti Ruotsin itseymmärrykseen. Jani Kokko näkee Ruotsin turvallisuuspoliittisen tilanteen erilaisena kuin Suomen. – Naton silmin katsottuna Ruotsi on eri asemassa kuin Suomi. – Harvoin meillä on noin terävästi Venäjästä sanottu, toteaa Majander. PARI VIIKKOA sitten Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist linjasi, että Ruotsi ei tule liittymään Natoon – nyt taikka myöhemmin. Uutta painetta Nato-keskusteluun Teksti Simo Alastalo / Kuva iStock S uomen ja Ruotsin suhtautuminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyteen on vahvasti toisiinsa sidoksissa. Hultqvist halusi tehdä selväksi, että Ruotsi jatkaa kriisin yli tutulla ulkoja turvallisuuspoliittisella linjalla, Mika Kari pohtii. Hultqvistin mukaan Ruotsi pysyy jatkossakin liittoutumattomana eikä tarvitse Nato-optiota – vaikka hän samalla myönsi, että nykyistä jännittynyttä tilannetta ei ole koettu sitten kylmän sodan. Ja Ruotsin itäpuolella on turvapuskuri eli Suomi. Kokko ei kovin paljoa seuraisi Suomesta Ruotsin Nato-keskustelua. – Ruotsissa ajatellaan, että seisomme omilla jaloillamme emmekä reagoi siihen mitä muut tekevät. Railakkaita Nato-myönteisiä ääniä on kuultu viime aikoina hallituspuolue vihreistä. Molemmat maat ovat sotilaallisesti liittoutumattomia mutta ruotsalaisessa puolustusdoktriinissa ei puhuta mitään Nato-optiosta. – En muista, että Suomea olisi käytetty niin paljon esimerkkinä Ruotsissa kuin viime viikkoina, Majander sanoo. Ajatuspaja Magman tutkijan, poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan Ruotsissa on hiljattain ryhdytty katselemaan aktiivisemmin Suomen suuntaan. Toisin kuin Suomessa, jossa puolustusselontekoihin kirjattu Nato-optio nähdään osana aktiivista turvallisuuspolitiikkaa, Ruotsissa pitkänä linjana on korostetummin liittoutumattomuus. Ei ole paljon Tölö Unga Socialistereista viime aikoina kuulunut, Majander sanoo ja viittaa Nato-kantoja ottaneeseen helsinkiläiseen puolueosastoon. – Kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla, Niinistö sanoi ja lainasi Yhdysvaltain ulkoministerinä toimineen Henry Kissingerin väitöskirjaa. Yhdeksi kaventumisen taustatekijäksi Majander hahmottaa kansanedustajan ja pitkäaikaisen entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan
Ruotsin ensi syksyn vaalit ovat poikkeuksellisen kiinnostavat. Nyt paine tulee muuttuneen turvallisuustilanteen kautta. – Nyt tilanne on otollisempi. de_27012022_14.indd 19 19.1.2022 9.27. vaikuttajana, että hänen näkemystään haastava keskustelu on jäänyt aika vähiin. MAJANDER ON kirjoituksissaan arvostellut Nato-keskusteluun liittyvää julkista leimaamista, joka on ollut paikoin hyvin herkkää. Ruotsin porvariallianssi hautasi Nato-teemansa edellisten vaalien alla, koska pelkäsi äänestäjien reaktiota. Nato-aiheen kannalta ratkaisevinta on Majanderin mukaan kansainvälisen turvallisuustilanteen kehitys ja Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalit. Se korreloi kansainvälisen jännitteen kiristymisen tai laukeamisen kanssa. 19 Demokraatti LIITTOUTUMISESTA KESKUSTELEMINEN LEIMATAAN ERITTÄIN HANAKASTI NATOKIIMAKSI. Jos Ruotsissa käydään Nato-vaalit, sama voi olla edessä Suomessa keväällä 2023. Leimasanat tappavat helposti keskustelun. Ikävää, jos ollaan propagandakielen vankeina turvallisuuspolitiikassa. Nato ei nouse puoluepoliittisena aloitteena vaan turvallisuustilanteesta, jolloin se on enemmän kansallinen kysymys. – Toisaalta miksi asiasta olisi pitänyt keskustella. Se antaa keskustelulle helpommin oikeutuksen. Antti Rinne oli puheenjohtajana selvästi Tuomiojan kanssa samalla linjalla ja molemmat pystyivät ankkuroitumaan Niinistöön presidenttinä. – Jos liittoutumisesta keskustelee, vastustajat ovat erittäin hanakasti leimaamassa sen natokiimaksi tai nimittelemässä natohaukaksi. Emme tiedä miten tämä kehittyy kohti ensi syksyä
Työntekijät ovat katsoneet tilaisuutensa tulleen hakeutua paremmin palkattuihin ja parempiin työolosuhteisiin, kun työvoimasta on yleisesti huutava pula. The New York Times uutisoi alkuvuodesta, että Yhdysvalloissa työntekijät irtisanoutuvat töistään joukoittain. Nyt ei ole enää yhtä kiire työn syrjään kiinni kuin aikaisemmin yltääkseen sovinnaiseen elämäntapaan. Koronalla on tässä imukuppinsa pelissä. Joutilas menettää mahdollisuuksia kohentaa elintasoaan. Yhtäkkinen lähes kymmenen miljoonan työntekijän joukkopako matalasti palkatuista duuneista on todellisuutta. Työn merkityksellisyys ja sisältö nousevat yhä tärkeämmiksi kriteereiksi työpaikan valinnassa. Kansakunnat vaurastuvat. Kun työkaverit ottavat jalat alleen, se rohkaisee myös muita uskaltautumaan. ENNEN SANOTTIIN, että aika on rahaa. Talouden syöksyssä valtiot lähtivät elvyttämään ennennäkemättömän voimakkaasti, tulihan laman siemen muualta kuin rahamarkkinoilta tai reaalitaloudesta. Kollegoiden lähtö merkitsee usein myös kasvanutta työtaakkaa itselle, joten on siinä itsesuojeluakin lauma-ajattelun lisäksi. Työvoiman irtisanoutumisen ketjureaktio on helppo ymmärtää. Irtisanoutumiset pakottavat korjaamaan työolosuhteita, mikä taas tervehdyttää nollakorkotaloutta ja lisää henkistä hyvinvointiamme. Työnhakijat ovat entistä valikoivampia ja nirsompia, koska heillä on siihen varaa. Matkustamisen sekä sosiaalisten ajanvietteiden stoppi muutti kulutuskorien sisältöä. Koska globaalit toimitusketjut kaatuivat tai ainakin takkusivat, yritykset ja kotitaloudet paikkasivat tilannetta kotimaisella välija lopputuotekysynnällä. Jos aikaa ja työpanostaan luovuttaa toisen käyttöön, omien arvojen on oltava linjassa työnantajan arvomaailman kanssa. Mistä tässä on oikein kysymys. Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa seuraava sukupolvi on aina edeltäjäänsä varakkaampi. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Raha on aikaa Työnhakijat ovat entistä valikoivampia ja nirsompia, koska heillä on siihen varaa. Nyt sananparren voi kääntää toisinpäin: Raha on aikaa. de_27012022_20.indd 20 19.1.2022 10.32. Digitaalitekniikka valtavirtaistui ja otti valtavan harppauksen asiointija toimituskanavana. M aailman työmarkkinoilta kuuluu kummia. Elvyttävä politiikka piti yllä yritysten elinkaaria ja kotitalouksien kulutuskysyntää. Elinkeinorakenne muuttui kertaheitolla, mutta muuttuiko lopullisesti, jää nähtäväksi vielä. Samaa tapahtuu myös Britanniassa, Saksassa ja jopa Kiinassa. Elvytyksen katsottiin sopivan eritoten tähän tilanteeseen, sillä vika ei ollut talouden fundamenteissa. Vaikka varallisuus jakautuukin yhä epätasaisemmin, kaikki tuloluokat ovat kasvattaneet taloudellista hyvinvointiaan vuosikymmenien kuluessa. Pandemia lamautti virallisten rajoitusten ja kuluttajien oman varovaisuuden vuoksi monia toimialoja. Talouden elpyminen vahvisti kysyntää ja hoputti sitä kautta yritysten tarjontaa, mikä ilmeni ennätyksellisen runsaslukuisina avoimina työpaikkoina: sekä aikaisemmin irtisanottujen paikkojen ylösajona että kokonaan uusina työpaikkoina. Tästä lähti liikkeelle vyöry, jossa irtisanotut työntekijät ehtivät rauhassa pohtia työuraansa ja loppuelämäänsä. Myös uudet vihreän siirtymän ilmastoinvestoinnit tarvitsevat työvoimansa. Työvoima on lähtenyt liikkeelle kuin jäävuoret napajäätiköistä konsanaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Työvoiman ylikysyntä heijastelee myös demografista kehitystä, sillä eläköityminen vauhdittuu vuosi vuodelta
Liioittelu voi lisätä kertomuksen tenhoa, mutta sekin antaa ta pahtumista väärän kuvan. Rajut otsikot heijastuvat myös itse kes kusteluun. EHKÄ OLEN tulossa vanhaksi mutta olen al kanut kyllästyä kuumentuneisiin keskuste luihin. Kovenevien puheiden varjopuolena on uhka törkeyden lisääntymisestä. Vaalikes kustelulle saadaan katsojia, kun luvassa on tiukkaa yhteenottoa. Äänenpainot kovenevat, reto riikka muuttuu jyrkemmäksi. Maltillinen kritiikki muuttuu otsikossa helposti raivostumiseksi tai saa sävyltään jyrkän metaforisen ilmaisun. Muu ten on vaarana, että susi tulee ja syö. Jos poliitik kona mielii uutisiin, kannattaa viljellä vah voja metaforia ja tunneilmaisuja. Jatkojutuille saadaan lukijoita, kun otsikoissa puhutaan jauhot tamisesta ja lyttäämisestä. Ensin poliitikot käyttävät toisistaan törkeyt tä hipovia ilmaisuja, sitten he hermostuvat niiden käytöstä. Suorasta valheesta jää nopeammin kiinni. Myös lop putulos on sama. Kun kansa seu raa politiikkaa, myös sisällöt saavat huo miota ja äänestysaktiivisuus ehkä nousee. Kun sadun poika on huutanut sutta tar peeksi turhaan, häntä ei oteta tosipaikan tullen todesta. En jaksa kuunnella debattia, jossa kiihkeydellä viitataan innostuksen sijaan vaivoin tukahdutettuun suuttumukseen. Turtuminen ja uskotta vuuden menetys. Politiikka, jossa sanotaan julkisesti erittäin kovaa ja jutel laan sen jälkeen kuin teatterin lämpiössä, oli hänelle uusi maailma. Vaalitenteissä on aina ollut esitykselli nen puolensa. de_27012022_21.indd 21 18.1.2022 10.44. LIIOITTELU ON SADUN SUSI A isopoksen Poika ja susi on varhainen tarina valheesta ja uskottavuudesta. Liioittelu havahduttaa samalla tavoin kuin turha suden huutaminen. Logiikan tietysti ymmärrän. Kupit mene vät nurin, pelihousuja revitään ja asioita tuomitaan suoralta kädeltä. Jos pe rinteiset puolueet vielä pelinsä hallitse vatkin, osa uusista toimijoista on valinnut suoran valehtelun ja käy puheissaan kirjai mellisesti täyttä sotaa. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Toivotaan, että äänestäjät ymmärtävät, milloin sutta on todella syytä pelätä. Internet ja some ovat tuoneet uutiskilpai luun klikkiotsikoinnin, jossa lukijoita hou kutellaan paitsi tietoa pihtaamalla myös liioi telluilla tunneilmaisuilla. Valehtelun ja liioittelun väliin jää vai keasti kartoitettava raja. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Eräs ystäväni päätyi luottamusasemaan politiikan ulkopuolelta ja järkyttyi retoriikasta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Toivotaan, että äänestäjät ymmärtävät, milloin sutta on todella syytä pelätä. Parhaat osanottajat osaavat tarvittaessa näytellä. Otsikoiden perusteella on vaikea erottaa keskustelun sävyjä, jos kaikki ovat jatkuvasti kuin perhesurman partaalla
Hän muistelee, kuinka viime neuvottelukierroksella paketin kasaaminen meni viime hetkille saakka. Lakonuhka voi koskea koko kuntasektoria tai jotakin sopimusalaa. TYÖMARKKINAT de_27012022_22.indd 22 19.1.2022 11.23. – On vaikea nimetä tasoa, minkä pitää täyttyä ennen kuin sopimus syntyy. – Toinen juttu on se, että nythän on jo nähty ratkaisuja, jotka poikkeavat toisistaan. – Pitää sanoa, että me olemme olleet lähtökohtaisesti ratkaisukeskeisiä, ja kovin paljon ei vastakkainasetteluja ole toistaiseksi tullut. LUUKKAINEN, KUTEN eivät muutkaan, lähde sanomaan mitään palkankorotustasoja ääneen. Tavoitteena on, että yli 400 000 palkansaajan uudet työehdot ovat paketissa helmikuun loppuun mennessä. ”Tämä saattaa innostaa sovittelijan pakeille muitakin.” Teksti Marja Luumi S uomen suurimmat sopimusneuvottelut eli kunta-alan vääntö uusista virkaja työehtosopimuksista käynnistyi pari viikkoa sitten. Meidän mielestämme vaatimuksemme ja esityksemme ovat kohtuullisia ja järkeviä. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa, että neuvottelupöydässä käydään aina tilannekohtainen arvio, miten edetään. – Joskus on vaatinut pitempää pinnaa löytää ehkä tulehtuneestakin tilanteesta se avaus. – Ehdottomasti ratkaisua on syytä yrittää löytää neuvotellen, koska sovittelija antaa meille ratkaisuehdotuksen ja emme pysty hiomaan yksityiskohtia niin kuin neuvottelupöydässä. 22 Demokraatti Solidaarinen ratkaisu YLEISTÄ LINJAA EI OLE. Viimeisin ratkaisu sovittelijan toimistolta ei ollut aiemmin tehtyjen tasoa vaan se oli enemmän. Meidän pitää saada kaikki sopimusalueet pakettiin, ensin kv-tes ja sen jälkeen monta muuta sopimusta. Jos näitä kaikkia ei saada pakettiin, pakettia ei synny. Palkankorotuksissa voi pientä vääntöä tulla siitä, mikä on yleinen taso, koska tällä hetkellä pöytä on avoin. Niemi-Laine ei näe, että lakolla saavutettaisiin sitä, mitä neuvottelupöydässä on saatu tähän asti. Yksityisen sektorin työehtosopimusneuvotteluissa ei ole säästytty ilman lakonuhkia ja lakkoja. Mutta jos työnantaja on täysin eri linjoilla, siitä saattaisi muodostua lakon uhka. Jytyn puheenjohtaja pitää sovittelua jonkinlaisena epäonnistumisena. JHL ja Jyty muodostavat yhdessä Julkisen alan unionin neuvottelujärjestön JAU:n. Niemi-Laine huomauttaa, että vastapuolella kunta-alan pöydässä on taitavat neuvottelijat ja hän lähettääkin Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajalle Markku Jaloselle viestin. Jukon hallituksen puheenjohtaja, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kuvailee neuvottelusuhteita toimiviksi kunta-alan pääsopijajärjestöjen kesken. – Kierros on vasta alkanut, ja yksi neuvottelu on takana. Uskon, että näin käy nytkin. Työntekijät hakevat kaikissa kunta-alan pöydissä kunnollisia palkankorotuksia ja monivuotisia palkkaohjelmia ostovoiman takaamiseksi. Jukon ja OAJ:n Luukkainen muistuttaa siitä, mikä on kuntasektorin neuvottelumekanismi. ISO OSA YKSITYISESTÄ SEKTORISTA TEKI YRITYSKOHTAISIA SOPIMUKSIA. Mitä pitää tapahtua, että sama ei olisi edessä kunta-alan pöydissä. Tämä kävi selväksi, kun Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Jyty kertoivat yhdessä neuvottelujen lähtökohdista. Hän korostaa silti, että mitään yleistä linjaa ei ole olemassa, koska iso osa yksityisestä sektorista tekee nyt yrityskohtaisia sopimuksia. – Palkankorotukset ovat perinteisesti olleet niitä, joista lakkoihin tai sovittelijalle on jouduttu, jos on jouduttu. Ei siellä mitään keskinäistä kalabaliikkia ole. Jytyn puheenjohtajan Jonna Voiman mukaan on vaikea arvioida, mikä voisi katkaista ”kamelin selän”. Tämä tekee tilanteesta entistä vaikeamman. Val– Viimeksi näimme, että vapaaehtoissovittelussa ei syntynyt ratkaisua, vaan se syntyi varsinaiseessa neuvottelupöydässä. Kunta-alalle on varmasti tulossa omat ratkaisunsa, ja valtakunnansovittelijan toimisto ei ole se paikka, missä me haluamme asioita ratkoa, Niemi-Laine kertoo JHL:n kannan
Luukkainen viittaa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvottelutulokseen, joka syntyi valtakunnansovittelijan avustuksella tammikuun alussa. Rahaa liikkuu aikamoinen määrä, mutta se liikkuu henkilöstön piirissä, joka pitää Suomea pystyssä. Kuntapöydässä haetaan hänen mukaansa ostovoimaa kuten muutkin hakevat. Tätä on pohdittu korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestössä Akavassa. SOVITTELUUN JOUTUMINEN VOISI TUNTUA KUIN OLISI EPÄONNISTUNUT NEUVOTTELUISSA. – Prosessi saisi olla ennakoidumpaa, ettei mennä takki auki sovittelijan toimistolle, jossa vasta kohdennettaisiin sitä, mistä riidassa on kyse. – Neuvottelemme samanaikaisesti yli 420 000 palkansaajan sopimuksista, joiden palkkasumma on vuositasolla vähän yli 22 miljardia euroa. Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren kaipaisi hieman ”lisäbuustia” ylipäänsä työriitojen sovittelujärjestelmään. Pilkun paikalla on valtava merkitys. Julkisella sektorilla on paljon muitakin matalapalkkaisia ammattiryhmiä. Mutta neuvotteluissa on oltava solidaarisuutta ammattiryhmien kesken. Jytyn Jonna Voima muistuttaa, että neuvottelupöydissä sovitaan vain minimikorotuksista, joita työnantajan on pakko maksaa. Luukkainen laskee, että yksityisellä puolella tähän mennessä tehdyt sopimukset eivät ole täyttäneet sitä kovin hyvin. Hän korostaa, ettei ole johtamassa joukkoja lakkoon vaan sopiminen on tavoitteena. Luukkainenkin korostaa myöskin, että palkkataso ei ole kilpailukykyinen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa yksityiseen verrattuna. – Tavoite on saada helmikuun loppuun mennessä neuvottelut käydyksi koronasta huolimatta. Tämä saattaa innostaa sovittelijan toimistoon muitakin. Mutta lakkokin on mahdollinen. – Kunta-ala tarvitsee palkkaohjelman, jota sitten kohdistetaan sopimusalakohtaisesti. Niistä voidaan yhdessä neuvotella, Löfgren painottaa. – Ei voi olla sellaista asetelmaa, että ikään kuin ammattiryhmät laitettaisiin toisiaan vastaan vähistä rahoista riitelemään. Sovittelija olisi syytä pitää kartalla etukäteen missä mennään ja mistä faktoista kiistellään, Maria Löfgren sanoo. Tarpeita on muillakin kuin sote-alalla. Mutta hän ei pidä sitä mahdollisena, että joku ammattiryhmä jäisi nuolemaan näppejään. Siksi kunta-alan pöydässä aiotaan vääntää vahvasti palkkaohjelmasta. Hoitajaliittojen palkankorotusvaateet ovat olleet julkisuudessa eniten esillä. – Työnantaja voi päättää paikallisesti käyttävänsä niin sanottua omaa rahaa eli mikään ei estä maksamasta vähän isompia palkkoja. Solidaarisuutta toki löytyy, ja sopimusalojen sisällä voidaan kohdentaa palkankorotuksia. takunnansovittelija ei itse enää pitänyt kiinni aiemmasta puheestaan, että Bulevardilta ei enempää tule. Jukon ja JAU:n edustajat korostavat, että palkankorotustarpeita on muillakin. Julkista sektoria pitää tarkastella kokonaisuutena. Niemi-Laine muistuttaa, että sote-alalle on tulossa rahaa niin palkankorotusten, palkkaohjelman ja palkkaharmonisoinnin kautta. – Mitähän yksittäinen jäsen ajattelisi oman työnsä arvostuksesta, jos hänen palkankorotuksensa valuu tyhjiin ja se kohdennetaan muualle. Sitä, että toiset alat rahoittaisivat jotain toista alaa, en pidä realistisena. – Tässä me taistelemme yhdenvertaisesta ajattelusta kuntapuolelle, miten saamme työvoiman pidetyksi. 23 Demokraatti YKSITYISEN PUOLEN SOPIMUKSET EIVÄT OLE TÄYTTÄNEET OSTOVOIMAA KOVIN HYVIN. Mutta työtaisteluvalmius on kyllä olemassa. de_27012022_22.indd 23 19.1.2022 11.23
24 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala. O de_27012022_24.indd 24 18.1.2022 10.47
– Ilman rahaa tästä ei tule mitään. Löfgren muistutti myös työmarkkinaneuvotteluiden lähteneen käyntiin. de_27012022_25.indd 25 17.1.2022 15.29. – Ongelmana on, että opiskelija keskeyttää opinnot, kun toteaa, ettei sovi alalle tai ala ei ole se, miksi sitä luuli. Siksi muun muassa karsivat soveltuvuustestit olisi otettava asetuksesta pois ja laitettava lakiin, jotta ne olisivat ihan pakollisia. Työhyvinvoinnin kohdentaminen lisäisi koko sote-alan vetovoimaa. Samassa tilaisuudessa työmarkkinajärjestöjen edustajat arvioivat työryhmän työtä. – Jos esimerkiksi sairauspoissaolojen ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen otettaisiin huomioon rahoituksessa, siitä tulisi kullekin alueelle paitsi kannustin, se myös ohjaisi innovoimaan keinoja, joilla saadaan työhyvinvointia vietyä eteenpäin. Niissä ratkaistaan myös sote-alan palkankorotukset. Se on ehdottomasti palkkaus ja työnkuva sekä työoloja on parannettava merkittävästi. Hoitajamitoitus tarvitaan Paavolan mukaan kaikilla sektoreilla, kaikissa työyksiköissä ja työvuoroissa, vaikkei kaikkialla samanlaista mitoitusta olekaan kuin vanhuspalveluissa. 25 Demokraatti TYÖVOIMAPULA Ei rahaa, ei ratkaisua Työmarkkinajärjestöt antoivat kiitosta ja kritiikkiä sote-henkilöstön riittävyyttä pohtineelle työryhmälle. – Kehno työhyvinvointi ja liiallinen kuormitus ovat valitettavasti asioita, jotka ovat kärjistyneet sote-alalla. Poikkihallinnollisen työryhmän teemoja ovat tietopohja, osaamisen johtaminen, työn vetoja pitovoima, kansainvälinen rekrytointi, palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä, tehtävärakenteet ja työnjako sekä palvelujen vaikuttavuus ja digitalisaatio-osaaminen. Löfgren toivoi, että jatkossa kehitettäisiin rahoituksellisia ohjausvälineitä, jotka kannustavat työpaikkoja kehittämään työhyvinvointia. – Valtiolta ja korkeimmilta päätöksentekijöiltä kaipaamme tässä yhteydessä rahaa, mutta mitään varjoneuvotteluja emme toivo minkään ammattiryhmän osalta, vaan se on sitten asia, joka tapahtuu työmarkkinapöydissä. Hoitajapulan ratkaisemiseksi on ehdottomasti keinoja, jos niitä halutaan käyttää. Puheenjohtaja Silja Paavola Super ry:stä ja Sote ry:stä painotti, että sote-työ vaatii rahaa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Getty Images P oikkihallinnollinen työryhmä esitteli pari viikkoa sitten kannanotot ja ehdotukset sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Paavola sanoi opiskelun aloituspaikkoja olevan jo tarpeeksi, vaikka moni esittää niiden lisäämistä. Toiminnanjohtaja Maria Löfgren Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukosta painotti erityisesti työhyvinvoinnin kehittämisen merkitystä
de_27012022_26.indd 26 19.1.2022 10.05. 26 Demokraatti HOIVAKRIISI NYT ALKANUT TYÖMARKKINA KIERROS ON RATKAISEVIN IKINÄ. Raskas koronapandemia on kiihdyttänyt pulaa ja kasvattanut tulevaisuuteen valtavan hoitovelan. Hoitajajärjestöjen tavoitteet ovat samat sekä sosiaalija terveydenhuollon työja virkaehtosopimusta (sote-sopimus) että kunnallista virkaja työehtosopimusta (KVTES) koskevissa neuvotteluissa. Puheiden pitää nyt muuttua teoiksi ja vastuun pallottelu saa loppua. Ohjelmasta on tosin rajattu pois keskeinen vetovoimatekijä eli palkkaus, mitä Rytkönen ja Paavola kritisoivat voimakkaasti. Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) onkin käynnistänyt ohjelman sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi (juttu sivilla 25). ja kehottanut toimiin henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Teksti Demokraatti / Kuva iStock K unta-alan käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa hoitajajärjestöt Tehy ja Super haluavat parantaa palkkausta, edistää palkkatasa-arvoa ja kohentaa työhyvinvointia työaikamääräysten avulla. Helsingin Sanomat julkaisi 27. – Palkkauksen parantaminen on niin keskeinen tekijä, että muut toimenpiteet hoitajapulan ratkaisemiseksi uhkaavat jäädä väkisin torsoksi. Lähes kaikkien hallituspuolueiden aluevaaliohjelmat lupasivat parantaa alan vetovoimaa ja hoitajien tilannetta. Kansalaisille perustuslain mukaan kuuluvia sosiaalija terveyspalveluita ei voida enää turvata, ellei hoitohenkilöstön palkkausta ja työoloja saada säälliselle tolalle, sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa. Ratkaisut tulevat vaatimaan rahaa, joka valtiovallan on tavalla tai toisella osoitettava. Vahvaa tukea palkkauksen ja työolojen parantamiselle tulee nyt myös poliittisilta päättäjiltä. – Terveyskeskuksia, hoivakoteja, vanhuspalveluiden yksiköitä ja sairaalaosastoja suljetaan ja leikkauksia perutaan. Sopimuskausi kunta-alalla päättyy helmikuun lopussa. Työmarkkinaneuvotteluissa haetaan kyllä tarvittavat ratkaisut. Ei pidä unohtaa, että 2023 alusta vastuu sote-palveluista siirtyy hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio, Suomen lähija perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. Hän korostaa, että vakava paheneva hoitajapula on totisinta totta. Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt huomiota Suomen hoitajapulaan Vastuun pallottelu riittää Hoiva-alat vaativat parempaa palkkaa. – Hoitajapulan vakavuus on ymmärretty. – Nyt alkanut työmarkkinakierros on ratkaisevin ikinä. joulukuuta kansalaisgallupin, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista kannattaa hoitajien palkkojen korottamista hoitajapulan helpottamiseksi
Työrauhan turvaaminen ja kansalaisten kannalta elintärkeiden palveluiden varmistaminen on välttämätöntä. Uutena sopimusalana on Sosiaalija terveydenhuollon työja virkaehtosopimus (SOTE). – Työmarkkinakysymykset kuuluvat työmarkkinaosapuolten tehtäviin. de_27012022_26.indd 27 19.1.2022 10.05. Maltti on valttia nyt etenkin poikkeusolosuhteiden jatkuessa, hän toteaa. Jalonen muistuttaa työnjaosta. Sopimusten piirissä on noin 425 000 palkansaajaa. 27 Demokraatti Poliitikot ulos KUNTA-ALALLA NEUVOTELLAAN aiemman viiden sijasta kuudella suurella sopimusalalla. – Neuvottelut käydään pahenevassa koronatilanteessa. Poliitikkojen ei pidä sekaantua sopimusneuvotteluihin. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen pitää neuvottelujen lähtöasetelmia hyvin haastavina ja vaativina
Kassanjohtaja Irene Niskanen laskee, että vuodenvaihteessa kassalla on noin 200 000 jäsentä. Ja jos ennusteet pitävät paikkansa, näin käy. Digitalisaatio vaatii usein järjestelmien uusimista, ja se tulee väistämättä kalliiksi. Näiden kolmen sulautuneen kassan juuret ovat aika syvällä suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Tänä vuonna se on 115 euroa eli 9,60 euroa kuukaudessa. Niskanen laskee, että A-kassan jäsenistä kuitenkin noin 90 prosenttia on sekä liiton että kassan jäsen. A-kassa on jo saanut jäseniä myös joistain järjestöistä, kuten Taideja kulttuurialan ammattiliitosta Temestä. – Toivomme, että luku alenee tänä vuonna. – Kassalta vaaditaan hyvää talout ta ja muun muassa tarpeeksi henkilökuntaa, jotta digitalisaatiosta saadaan kaikki hyöty irti. Siinä arvioidaan työttömyysrasitus seuraavalle vuodelle, mutta myös muun muassa hallinnon ja henkilöstön kulut, Niskanen huomauttaa. Koronan lisäksi ongelmia on tuonut komponenttipula, joka vaikuttaa työllisyystilanteeseen. Yleinen työttömyyskassa YTK, ”Loimaan kassa”, on mainostanut jäsenmaksunsa halpuutta. NISKANEN NÄKEE fuusiolle monia syitä. Siihen voi liittyä kuka tahansa työssäkäyvä palkansaaja ammatista riippumatta. – Jäsenmaksusta tehdään aina esitys syksyllä Finanssivalvonnalle. A-kassa pistää paremmaksi: Jäsenmaksu on 96 euroa eli kahdeksan euroa kuukaudessa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on meneillään, jo edellisellä hallituskaudella aloitettu iso digitalisaatiohanke etenee ja työelämä on muuttunut. Palveluissa pitäisi pystyä lisäksi vähintään samaan kuin muukin yhteiskunta, Niskanen huomauttaa. 28 Demokraatti TYÖTTÖMYYSKASSA Parasta A-ryhmää – paitsi hinnaltaan Teksti Marja Luumi A -kassa aloitti vuodenvaihteessa, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät. KOLMELLA, NYT yhdistyneellä kassalla, oli viime vuonna etuuksien saajia yhteensä vajaa 53 000. A-kassan syntymisen myötä siihen ei ole enää tarvetta. Kolmen kassan fuusiossa niiden vähän yli 190 000 jäsentä liittyivät uuteen A-kassaan automaattisesti. – Meillä oli jo alkuvaiheessa selkeää, että olemme vahvasti työntekijöiden asialla. de_27012022_28.indd 28 19.1.2022 11.24. A-kirjain nimessä kertoo, että kyseessä on avoin kassa. – Ihmiset eivät enää tee työuraa samalla työnantajalla. Niskanen muistuttaa, että kassan tehtävänä on vain maksaa lain määräämiä etuuksia työttömyystilanteissa – se ei voi tuottaa muita palveluita. Merkittävin on kassamaailman ympäristön jatkuva muuttuminen. AY-KASSAN JÄSENYYS ei ole enää pitkään aikaan edellyttänyt ammattiliiton jäsenyyttä. Se kertoo vahvasta sitoutumisesta järjestäytymiseen. Se johtuu osin myös siitä, että perinteisesti teollisuuden aloilla vuodenvaihteeseen osuu lomautuksia ja rakennusalalla on omat kausivaihtelunsa. – Hakemuksia on tullut mukavasti myös yksittäisiltä ihmisiltä, jotka edustavat hyvin erilaisia ammattialoja, Niskanen iloitsee. Niskanen arvioi, että alkuvuonna etuuksien maksatuksessa luvut pysyvät vielä korkeammalla. Se on avoin myös ammattiliittoon järjestäytymättömälle. 28 Demokraatti AA Suomen suurimpiin työttömyyskassoihin kuuluvan A-kassan toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti. Yhdistämällä molemmat jäsenyydet saa kattavan turvan koko työelämän ajalle sen kaikissa käänteissä. A-kassa työllistää tällä hetkellä hieman yli 130 henkeä. Ammattiliitoilla on omat palvelut ja etuutensa jäsenilleen. Työntekijä on joutunut vaihtamaan työttömyyskassaa, jos ala vaihtuu. Työpaikat vaihtuvat useammin kuin aiemmin, koska erilaiset pätkä-, määräaikaisja osa-aikatyöt yleistyvät koko ajan, Niskanen listaa. Finkan kautta A-kassassa on journalistien lisäksi myös taideja kulttuurialan työntekijöitä, joihin koronakriisi on iskenyt lujaa
Suosittelen sitä. Uusi sukupolvi on täällä PÄÄTÄMME ITSE SIITÄ, MIHIN HALUAMME KUULUA. SUURET IKÄLUOKAT tulivat mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan kylmän sodan maailmassa. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Juha-Matti Ritvasen teos Mureneva kulmakivi on tästä hyvä esimerkki. 29 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Osa suomalaisista käytti suhteita Moskovaan aseena puolueiden sisällä ja välillä. Hävinnyt osapuoli sai vihdoin äänensä kuuluviin. Paasion mielestä vuodessa 1918 sosialidemokraatteja ja kommunisteja yhdisti vain suru. Se on tärkein viiteryhmämme. Sisällissotaa alettiin romantisoida myös nuorten sosialidemokraattien keskuudessa. Esiin on tullut nuorten tutkijoiden polvi. Se on tarpeen, vaikka kuva olisi joskus vino. Kärsimys pysäytti ja puhutteli. Väinö Linnan Pohjantähteä ja Jaakko Paavolaisen tutkimuksia seurasivat vankileireillä olleiden haastattelut ja kuvaukset teloituksista. Päätämme itse siitä, mihin haluamme kuulua. de_27012022_29.indd 29 19.1.2022 10.04. Myös media osallistui. Aiemmin sitä oli puo luees sa pidetty lähinnä järkyttävänä onnettomuutena, työväenliikkeen ”sortuma-aikana” kuten punavankimuistomerkin pystyttämiseen penseästi suhtautunut Rafael Paasio totesi vuonna 1967. Arkistot ovat avautuneet. Samalla rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa ja solmittiin yhteyksiä länteen, mutta itänaapurin varjo oli yllämme. Eri puolueiden nuoret aktiivit käyvät sitä aika viileästi. Tapio Bergholm on kirjoittanut tästä ansiokkaasti Suomen Kuvalehteen vuonna 2008. MYÖS POLITIIKASSA on tapahtunut sukupolven vaihdos. Suomessa harjoitettiin aktiivista ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliittoon. Enää ei puhuta, ollaanko tuomareita vai lääkäreitä. Ohjaksissa ovat nyt ihmiset, jotka eivät ole eläneet kahtiajaetussa maailmassa. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja S uurten ikäluokkien iso sukupolvikokemus oli vuoden 1918 tapahtumien nousu keskusteluun. Uuden etupiirijaon syntyminen ei sovi meille, eikä päätöksiä saa tehdä päittemme yli. Tasavallan presidentin ja pääministerin viestit uutena vuonna ovat synnyttäneet keskustelua Suomen paikasta maailmasta. Se vaikutti poliittisiin ratkaisuihin ja henkiseen ilmapiiriin. Huolehdimme maanpuolustuksesta ja teemme yhteistyötä Naton, Pohjoismaiden, Yhdysvaltain ja Ison-Britannian kanssa. Suomettumisen ajan tapahtumia on alettu nyt käsitellä niin mediassa kuin tutkimuksessakin. Suomi on jäsen Euroopan unionissa. Teos käsittelee Suomen kansainvälistä asemaa ja ulkopolitiikkaa Neuvostoliiton hajotessa. He pohtivat muun muassa, olisiko järkevää, jos kaikki EU:n jäsenet kuuluisivat Natoon, kun suurin osa kuuluu jo
arbetarbladet.fi:ssä. Själva vården tyckte jag om men allt annat inom vårdbranschen var sådant att jag inte orkade mera. Tony har en gedigen bakgrund inom idrotten. Arbetet är för tungt, om man tänker på närvårdare inom hemvården och de har alltför mycket pappersarbete. – Välfärdstjänsterna är min expertis. Hans klubblag East City Giants i Östra Helsingfors är Finlands äldsta klubb i amerikansk fotboll, grundad 1979. ATT KANDIDERA i områdesvalet var inte svårt med tanke på Tonys bakgrund inom vårdbranschen. – Fast dom kan det nu ganska bra, så är det nya systemet mycket tyngre än den gamla versionen. välfärdsområde = hyvinvointialue Rödsand = Ruskeasanta amerikansk fotboll = amerikkalainen jalkapallo innebandy = salibandy vårdbranschen = hoitoala orka = jaksaa väktare = vartija närvårdare = lähihoitaja patientdatasystem = potilastietojärjestelmä räddningsväsendet = pelastustoimi kungstanke = kuningasajatus rusmedel = päihteet Ordlista – De viktigaste sakerna är att få arbetskraven och lönerna att komma överens sinsemellan. ”Se människan som en helhet” DE VIKTIGASTE SAKERNA ÄR ATT FÅ ARBETSKRAVEN OCH LÖNERNA ATT KOMMA ÖVERENS SINSEMELLAN. FÖR TONY är det viktigt att vårdarna ska orka i sitt yrke. de_27012022_30.indd 30 19.1.2022 9.51. Det räcker mycket längre att skriva och att hitta saker. Tony Viksten, 34, kandiderade i områdesvalet i Vanda-Kervo välfärdsområde. Man måste höja lönerna och arbetsomständigheterna måste bli mycket bättre. Jag har jobbat i sex år inom vårdbranschen och jag slutade för att det var så dåligt lett. Sjukskötare är ett av de sämst betalda yrken för sådana som har fått yrkeshögskoleutbildning. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Innebandy är en sport Tony har spelat i tjugo år. Text och Foto Topi Lappalainen U rsprungligen kommer Tony från Lappträsk i Östra Nyland. Som bäst spelar jag amerikansk fotboll i andra divisionen efter att vi föll från första divisionen förra året. För många klienter är vårdarna den enda människokontakt som de har. – Hela mitt liv har jag idrottat. Nuförtiden arbetar Tony som väktare på Dickursby hälsostation och hans arbetsgivare är Vantti som ägs av Vanda stad. Det är bra att ha ett program för hela Finland men Apotti är tyvärr ett dåligt program för det. När det gäller hälsocentralen, säger Tony att det nya patientdatasystemet Apotti har vållat problem. Jag är också tränare i amerikansk fotboll och förr har jag varit tränare i innebandy. Pidempi versio on julkaistu 11.1. Sexbarnspappan Tony är aktiv i Vanda svenska socialdemokrater och han bor i Rödsand i Vanda. – Min valkampanj har huvudsakligen varit på sociala medier, speciellt Facebook, för att det är vad jag är bekant med
Jag tror inte att någon har vaknat en morgon och bestämt att nu blir jag en alkoholist. – Problemet är inte alkoholen i sig utan att folk mår dåligt och börjar dricka och sedan mår de ännu sämre. Det viktigaste är att den första bilen är snabbt på plats, oberoende av om det är en hjärtattack, en blödning eller en brand. – Om en människa mår dåligt psykiskt, mår den säkert också dåligt fysiskt. Enligt Tony Viksten sköter man ofta saker i fel ända i Finland. – Se människan som en helhet, är Tony Vikstens kungstanke. Just därför anser han att det väsentliga är att samarbetet mellan socialoch hälsovården samt räddningsväsendet fungerar. Räddningsväsendet är kanske inte min expertis men jag har en bekant som jobbar i Helsingfors inom räddningsväsendet. Lider man av en depression, är det en större sannolikhet att man börjar använda rusmedel och sannolikheten ökar att man är i behov av hälsotjänster. 31 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi – Arbetsomständigheterna är det allra viktigaste men vårdarna är också underbetalda. de_27012022_30.indd 31 19.1.2022 9.52. Efter fem, sex minuter kan en brand vara helt under kontroll och efter tio minuter kan det vara för sent
32 Demokraatti 32 Demokraatti de_27012022_32.indd 32 18.1.2022 15.16
KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_27012022_32.indd 33 18.1.2022 15.16. 33 Demokraatti HERRA SUORA SUU – En ole koskaan ollut hyvä johtaja enkä haluakaan olla, Varustelekan miljonääriomistaja Valtteri Lindholm toteaa. Ja tyytyväisenä veronmaksajana. Lindholm näyttäytyy risti riitojen miehenä: sanavalmiina syrjään vetäytyjänä ja poliittisesti hyvin epä korrektina maailmanparantajana
Varusteleka-yhtiön perustaja ja omistaja . . Bisnes lähti laakista pyörimään. . uimamaisteri . Köyhä opiskelija Lindholm lainasi tuhat euroa äitinsä silloiselta miesystäOsa noista firman alkuvaiheen hengenheimolaisista työskentelee yhä Varustelekassa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2020 reilut 18 miljoonaa euroa. MAAILMA EI OLE HYVIEN PUOLELLA. VALTTERI LINDHOLM . Moni yhtiön työntekijöistä oli myös Lindholmin hengenheimolainen mustanpuhuvan ja umpisatiirisen huumorin saralla. kahden ällän ylioppilas . Varustelekan järjestyksessään toinen ammattijohtaja toi uusia tuulahduksia yhtiöön. Vajaan kaksikymmentävuotisen olemassaolonsa ajan yritys on kasvanut luonnollisesti ja pakottomasti, orgaanisesti, niin kuin bisnespiireissä sellaista kasvua tavataan kuvata. 34 Demokraatti D-KASVO A loitetaan Valtteri Lindholmin elämäntyöstä, Varustelekasta, vaikka hän itse taatusti vierastaa niin mahtipontista sanaa. Lentokelissä on kohdattu myös ilmakuoppia. Lindholm moittii kriisistä pitkälti itseään. VARUSTELEKA ON kasvanut viime vuosina, ja Lindholm on palkannut yhtiöönsä uutta väkeä, esimerkiksi ammattijohtajan vuonna 2016. vältä, osti toimintatonnilla lipastaskuja ja airsoftaajien käyttämiä muita perusvarusteita. – Minussa on sama vika kuin monella muulla yrittäjällä. En ole koskaan ollut hyvä johtaja enkä haluakaan olla, Lindholm lausahtaa hieman yllättäen. Lindholm alkoi myydä varusteita perustamansa verkkokaupan kautta. . Alkuaikoina yritys työllisti pitkälti Lindholmin kavereita ja tuttuja airsoftsekä irc-piireistä. . Lindholm ja Varustelekan markkinointiteksteistä ja -tempauksista vastaavat yrityksen työntekijät ovat markkinoinnillaan ja nettisivuillaan ehtineet suututtaa ainakin Mainonnan eettisen neuvoston sekä Ensija turvakotien liiton. Mutta mennään markkinointikiistoihin tarkemmin myöhemmin. Kymmenkunta vuotta sitten yhtiö räpiköi syvissä vesissä ja oli jopa lähellä konkurssia. Tarinassa oli jotakin tuttua. . Varusteleka on kasvanut myös Euroopan suurimmaksi armeijan ylijäämävaatteiden myyjäksi. Erävarusteita sekä eurooppalaisten entisten ja nykyisten armeijoiden ylijäämätuotteita myyvä yritys ja sen Helsingin Konalassa sijaitseva myymälä on tuttu monille muillekin kuin eräretkeilystä, ulkoliikunnasta tai aseja armeijahenkisestä touhusta kiinnostuneille. – Nyt olen oppinut aika hyväksi omistajaksi. Toki nyt 39-vuotiaana olen parempi omistaja kuin aiemmin ja olisin varmaan myös parempi johtaja. Lindholmin mukaan yhteiset vuodet ovat koulineet varustelekalaisista oman alansa ammattilaisia, vaikka porukka ulkopuolisten linsseihin näyttääkin ”ihme tatuoiduilta peikoilta”. PARIKYMMPINEN LINDHOLM perusti Varustelekan 2003. Varusteleka oli syntynyt. Se meni kuin Lindholm olisi ollut vantaalaisen airsoftin pelaajan, irkkaajan ja suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelijan sijaan joku suurkaupunkiviidakon taistelijahahmo ryysyistä rikkauksiin -hollywoodsaagassa. Ai, miksi et. Minulla on oma visioni ja kiire toteuttaa sitä. Nykyisin Varusteleka työllistää kuutisenkymmentä henkeä. asuu Porvoossa vaimonsa ja lapsensa kanssa, vanhan asemapäällikön talossa . työskentelee puhujana, kouluttajana ja konsulttina Valtteri Lindholm Oy -yrityksen alla, muun ajan elelee miljonäärinä ja perheenisänä de_27012022_32.indd 34 18.1.2022 15.16. Ei ole ollut aikaa toteuttaa johtajuuden taitoa. Henki rakoili, eri osastot riitelivät keskenään ja yhtiö joutui yt-neuvotteluihin
Lindholmin halveksumiin asioihin kuuluu myös konsulttijargoni, ylimalkaan kaikenlainen ”paskantärkeys ja -puhe”. Lindholm sanoo, että erävaatteita paljon myyvälle yritykselle ratkaisu merkitsi suhteellisen isoa taloudellista menetystä. Varusteleka hyvittää aiheuttamiaan päästöjä maksamalla niistä kompensointimaksuja suomalaiseen voittoa taON OLLUT HELVETIN MOISTA TREENAUSTA OPPIA OLEMAAN IHMISTEN KANSSA. Valitettavasti emme tiedä, miten paljon mikäkin toimintamme synnyttää päästöjä. Portugalista tavarat kulkevat lentokoneilla ja rekoilla, kun Kiinasta tavarat tuodaan junilla ja laivoilla. MITÄ SE tarkoittaa. Se oli tosi paskaa käytöstä. Taannoin hän paukutti varustelekalaisille neuvotteluhuoneessa, että hyvien puolella olemisen tulee näkyä myös tuotteissa. Hyvien puolella oleminen. de_27012022_32.indd 35 18.1.2022 15.17. Painokelvottomimpien kirosanojen kera Lindholm muistelee sitä, kuinka uusi ammattijohtaja Jari Laine vaati häntä taannoin kirjoittamaan, millaisia arvoja, visioita, missioita ja strategioita Lindholm Varustelekan omistajana haluaa vaalia. Varusteleka palkkasi hiljan vastuuttomuuskoordinaattorin selvittämään, miten yhtiö voi omalta osaltaan vähentää ilmastokuormaa. Jos joku teki omaa työtään, tulin siihen viereen sanomaan, että ”ihan hyvä, mutta mä olisin kyllä tehnyt ton ihan eri tavalla”. – Drw on myrkkyä, joka aiheuttaa jäätävät myrkkypäästöt paikallisesti, Lindholm puhisee. Asiakas on kuitenkin aina heikommassa asemassa, eikä riitelyllä ikinä saa mitään hyvää aikaan. Lindholmin tähdennysten seurauksena Varusteleka poistatti myymistään ulkoiluvaatteista ja tuotteista vettä hylkivän dwr-pinnoitteen (durable water repellent). – Maailma ei kuitenkaan ole hyvien puolella, ja hyvien puolten ratkaisu ei ole valmiiksi hyllyllä olemassa. Ilmastomuutoksen torjuminen on Lindholmin mukaan keskeisellä sijalla, mutta myös yleinen reiluus vaikkapa omia asiakkaita kohtaan. Kirjoitustehtävä tuotti silti hedelmää: – Mitä haluat Varustelekalta sen omistajana. Lindholmin muotoilema lopputulema oli miehen tyylille uskollinen: ”Varusteleka on hyvien puolella”. LINDHOLM VAKUUTTAA, että hyvien puolella olemisessa kyse ei ole puhepurkasta. Sen sijaan yhtiö myy ja markkinoi asiakkailleen luonnolle vaaratonta mehiläisvahaa, jolla he itse voivat tehdä vaatteistaan vedenkestäviä. Lindholm sanoo vihaavansa kaikenlaista hyvesignalointia, moraaliposeerausta ja viherpesua niin yleisesti ottaen kuin yrityselämässäkin. Ilmastonmuutoksen kannalta ei välttämättä silti ole parempi ratkaisu siirtää vaatetuotanto vaikkapa Kiinasta Portugaliin. 35 Demokraatti – Silmäni aukesivat, kun tajusin millainen pahimman luokan mikromanageeraaja olin ollut. En ollut ikinä aiemmin laittanut sitä kaikkea yhteen nippuun. Lindholmin mukaan Varusteleka suunnittelee esimerkiksi vetävänsä kaiken vaatetuotantonsa pois Kiinasta. Hän painottaa, että esimerkiksi vastuuttomuuskoordinaattorin palkkaaminen ei ole tuonut firmaan senttiäkään rahaa, vaan se päinvastoin työllään muodostaa kuluerän, joka myös pienentää Lindholmin henkilökohtaisia osinkoja. – Jos meille tulee jokin kiistatilanne asiakkaan kanssa, emme ikinä päädy kuluttajalautakuntaan, sillä ratkaisemme jutun aina asiakkaan eduksi. Nykyisin yhtiö tuo kiloissa laskettuna tuotteistaan noin 15 prosenttia Kiinasta. – Maailman suurin ongelma on se, että se palaa. – Ei ole lainkaan varmaa, että kuljetus Portugalista synnyttää vähemmän päästöjä kuin tavaroiden tuonti Kiinasta
– Ennen kuin ensimmäinen tunti alkoi, minulta vedettiin koulun pihalla housut nilkkoihin ja kaikki kerääntyivät rinkiin ympärilleni. – Nuorena minua kiinnosti black metal, ja silloin näytin blackmetallistilta. – Hirvittävän määrän vihaahan se luo ihmiseen, tuollainen, Lindholm muistelee koulukiusaamisen kokemuksia, toteavalla puhetyylillään. Vanhempana päätin, että kunhan näytän erilaiselta kuin muut, kaikki on hyvin. Liittoa ei lämmittänyt edes se, että Varusteleka oli lahjoittamassa puolet Vaimonhakkaaja-paitojen tuotosta sille. ELOKUUSSA 1990 Valtteri Lindholm aloitti koulun, ala-asteen, Vantaalla. Miksi Lindholmille on tärkeää parantaa maailmaa, ”olla hyvien puolella”. Pian yhtiön on silti osattava vähentää konkreettisesti myös välillisesti aiheuttamiaan päästöjä. de_27012022_32.indd 36 18.1.2022 15.17. Lindholmin pokerinaaman ja poikamaisen olemuksen takaa paljastuu traumoja, joita mies ei mitenkään salaa, päinvastoin. Onko joukossa peräti äärioikeistolaisia. Mielleyhtymiä voi vahvistaa se, että Lindholm on lehtijutuissa kutsunut itseään muun muassa ekofasistiksi, ja että yhtiö osana markkinointiaan järjestää Finnish Brutality -ammuntatapahtuman. Eihän kansamurhabaretissa ylistetty kansanmurhaajia vaan pilkattiin heitä. voittelemattoman Compensate-säätiöön. En usko, että kärsivälli syyteni ja konsensushakuisuu teeni riittäisivät politiikkaan. Lindholm pitää päästöjen kompensoimista rahalla hyvänä laastarina. No, nyt kun minulla on onnel linen ja toimiva parisuhde, on perhe mulle helvetin tärkeä. Jos ei sitten kerran olla samanlaisia kuin muut, niin en sitten ole sitä päälle päinkään. – Olen ulkonäöltäni aina ollut tahallani erilainen kuin muut. Mitä korkeammalle tasolle menen Varustelekassa ja mitä kauemmas menen yh tiön päivittäisestä konkretiasta, niin sitä enemmän omistajuu teen liittyy toiminnan eettisiä periaatteita. Hyvien puolella olemista tulee ajateltua joka päivä. Sen sijaan yhtiön markkinoinnille ollaan luomassa aiempaa yhtenäisempää ilmettä. Se oli hyvä startti koululle, Lindholm hymähtää. Lindholm mainitsee useaan otteeseen haastattelun aikana sekä oman rikkinäisen taustansa että neljä vuotta kestäneet psykoterapiaistunnot, joissa keskeisiä teemoja olivat ”haastavat kotiolot”, ihmissuhteet ja koulukiusaaminen. Mitkä kolme asiaa ovat sinulle tärkeitä elämässä. Lindholmia huvittaa tapauksessa se, että samainen neuvosto hyväksyi kuitenkin heidän Vaimonhakkaaja-paitansa; samaisen paidan tuomitsi jyrkin sanoin puolestaan Ensija turvakotien liitto vuonna 2013. Tosikoimmat ja huolestuneimmat kansalaiset voisivat tivata, onko Varusteleka-intoilijoissa kotikutoisia Härmän trumpilaisia. 2 Eettisyys. Yhtiön saamat huomautukset sekä yrityksen kasvu eivät Lindholmin mukaan merkitse markkinoinnin kesyyntymistä. Neuvoston mielestä mainoksessa tehtiin pilkkaa kansanmurhan uhreista. VARUSTELEKAN TUOTEVALIKOIMA voi arvioijasta riippuen näyttää joko militaristin tai amerikkalaistyylisen maailmanlopunvalmistautujan märältä unelta. Lindholm, siviilipalvelusmies, yhtäältä hykertelee moisille pyörittelyille ja toisaalta halveksuu ihmisten ja ilmiöiden pintatasoon tuijottamista. ERILAISTA ON ollut myös Varustelekan harjoittama rankahko ja satiirinen markkinointi. – Olin tosi pettynyt Mainonnan eettiseen neuvostoon, koska meidän mainoksemme oli käynnistämässä kiinnostavan filosofisen keskustelun mainonnan huumorin eettisistä rajoista. Mainonnan eettinen neuvosto tuomitsi 2015 Varustelakan Kansanmurhabaretin mainoksen epäeettiseksi. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten vähentäisimme so siaalisia ongelmia Suomessa. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Elämä on liian monimut kainen, jotta voisi laittaa jonoon kolme tärkeintä asiaa. Ehkä teen niin korvatakseni sen paskan, mitä itse olen joutunut näkemään. Onko se huumori pilkkaavaa ja ketä kohtaan. Hän sanoo provosoivansa myös omalla pukeutumisellaan, tietoisesti. Tällainen logiikka siellä on. 3 TÄRKEINTÄ 3 Olen kiinnostunut politii kasta, mutta en missään nimessä halua lähteä sitä teke mään. – Kun on valta valita, että joko tehdään pelkästään tosi paljon rahaa, tai sitten käytetään aikaa myös hyvän tekemiseen, niin omistajana minä vaadin, että tehdään vähän vähemmän mutta tehdään silti paljon rahaa, ja ollaan hyvien puolella. – Paitaa, jota ei ole käytetty vaimon hakkaamiseen saa Mainonnan eettisen neuvoston mielestä sanoa Vaimonhakkaaja-paidaksi, mutta barettia jota on käytetty kansanmurhassa, ei saa neuvoston mielestä sanoa Kansanmurhabaretiksi. VIHAAN KAIKENLAISTA MORAALI POSEERAUSTA JA VIHERPESUA
Lindholm toteaa olevansa introvertti. de_27012022_32.indd 37 18.1.2022 15.17. On ollut helvetinmoista treenausta aikuisena oppia olemaan ihmisten kanssa. – Olen vieläkin katkera, kun Porvoo alkoi ”sopeuttaa toimiaan” koronan takia ja leikkasi alkoholistiäitien ennaltaehkäisevää tukea. – Neljä vuotta terapiassa käyneenä koen, että niillä jutuilla on ollut aika moneen asiaan vaikutus mun elämässä. Opettelu jatkuu edelleen, Lindholm naurahtaa. Tuollaisilla päätöksillä synnytetään isoja rahallisia ongelmia tulevaisuudessa. Käännypä sille väärälle sivukujalle, ja et näe kauniita asioita. – On ne ihmiset, jotka tekee ihan helvetisti ja haluaa onnistua isosti yhä uudes taan ja uudestaan. – Mun piti koko ajan lapsena yrittää hirveästi tehdä duunia sen eteen, että saisin huomiota ja rakkautta. – Mielestäni on kiva, etteivät ihmiset kärsi. 37 Demokraatti Lindholm huokaa, kun tulee puhe lapsuuskokemusten seurauksista. Ei ole paskempaa päätöstä, jo ihan rahankin kannalta. Ei ne jää esittelemään onnistumisiaan vaan menee jatkuvasti eteenpäin. Pragmaattisuudesta taas voin sanoa, että ei ole kiva mennä maahan, jossa on epätoivoista köyhyyttä. Kukaan ei ole niin driven ihan vain sen takia, että sillä olisi hyvä olla. LINDHOLM ARVIOI saavansa Varustelekan omistajana noin miljoonan euron vuotuiset osingot lähivuosina. Lindholm sanoo taustansa näkyvän myös siinä, että hän kannattaa varallisuudestaan huolimatta korkeidenkin verojen maksamista ja vahvaa hyvinvointivaltiota. – Yksi seuraus koulukiusaamisesta oli se, että opin olemaan yksin. Thaimaasta moni suomalainen ajattelee, että ”vitsi, kun kivaa, täällähän mikään ei maksa mitään”. Lindholm perustelee näkemyksiään sekä empaattisin että pragmaattisin syin. – En pysty sulkemaan silmiäni sellaisilta asioilta ja ajattelemaan, että jos mulla on kaikki asiat hyvin, ei muulla ole mitään väliä. Sama tunne jatkuu aikuisena
Jotta ehdokkaat ja puolueet menestyvät vaaleissa, on kyettävä herättämään ihmisissä kiinnostusta ja tunteita. Nostalgia onkin tehokas keino ihmisten tunteiden herättämiseen. Tästä teemasta on kirjoittanut ansiokkaasti Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma kirjassaan Nostalgia: Teoria ja käytäntö. Jotkut poliittiset voimat eivät edes pyri siihen, että heidän tarinansa menneestä olisivat totta tai realistisia saavuttaa. Entistävässä nostalgiassa muistellaan vanhoja hyviä aikoja ja pyritään palauttamaan ne. NOSTALGIA EI ole yksinomaan huono asia. Tähän nostalgiaan sisältyy se, että nykypäivään on tultu väärien ratkaisujen seurauksena. Eteenpäin historiaa kunnioittaen KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@gmail.com Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. NYKYPÄIVÄNÄ KOROSTUU HISTORIAN TUNTEMUS. Sosialidemokratian on oltava jatkossakin uudistusliike, joka uskoo tiedettä korostavaan ja universaaleja arvoja korostavaan valistuksen projektiin. NOSTALGIASTA ON erilaisia muotoja, joita Vihma esittelee kirjassaan. Näihinkin nostalgiaa on käytetty oikeistopopulistien ja -konservatiivien toimesta. 38 Demokraatti N ostalgia on merkittävä voima politiikassa. Entistävästä ja pohdiskelevasta nostalgiasta kirjoittanut kulttuurintutkija Svetlana Boym toteaa, että pohdiskelevassa nostalgiassa olennaista on menneisyyden mahdollisuuksien uudelleen löytäminen. Nykypäivänä korostuukin historian tuntemuksen ja sivistyksen merkitys. USEIMMILLA MEISTÄ on epäilemättä joitain asioita, jotka nostattavat nostalgisia tuntemuksia pintaan. Entistävää nostalgiaa on nähtävissä erityisesti oikeistopopulistien puheissa. Tärkeää on myös herättää tunnetta siitä, että ihminen ajatuksineen ja arvoineen on arvostettu sellaisenaan. KUN AJAMME uudistuksia ja osallistumme julkiseen keskusteluun, on se tärkeää tehdä uutta ja parempaa visioiden, mutta myös mennyttä ja nykyistä arvostaen. Se voi olla myös käyttövoima hyvän luomiseen tai tapa arvostaa mennyttä. Make America Great Again (Trump), Take Back Control (Brexit-kampanja) ja Äänestä Suomi Takaisin (perussuomalaiset) ovat tästä oivallisia esimerkkejä. varapuheenjohtaja ja PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö. Samalla on tärkeää kunnioittaa historiaa ja pohtia, voisiko menneestä ammentaa jotain tänäkin päivänä. NOSTALGIALLA ON huono maine siksi, että monelle nostalgia politiikassa symboloi taantumusta, uudistusten vastustamista tai jopa vihan lietsomista erilaisia kansanryhmiä kohtaan. de_27012022_38.indd 38 17.1.2022 15.56. Hyvinvointivaltion rakentaminen, työelämän kehittämisen saavutukset ja Suomen kehittyminen vahvaksi demokratiaksi ovat esimerkkejä arvostamisen arvoisista asioista. Minulle nostalgisia tunteita tuo muun muassa käyminen sukuni tärkeissä paikoissa Inarissa, Vaskojoella ja Ounasjoella, jääkiekon pelaaminen Tunturi-Kiekon paidassa Tapaninpäivän otteluissa ja vanhojen valokuvien katseleminen. Menneissä ajoissa ja nykypäivässä on valtavasti hyvää ja säilyttämisen arvoista. POHDISKELEVASSA NOSTALGIASSA kaivataan mennyttä mutta lähdetään siitä, ettei menneeseen ole paluuta sellaisenaan
Ajattelen, että asiat ennen pitkää oikenevat ja lähtevät parempaan suuntaan. Menin mieheni kanssa naimisiin vuonna 1989 ja meillä on edelleen hauskaa yhdessä. Se selittää sen, että oli tilanne mikä tahansa, niin en lannistu. Muistan useampaan kertaan miettineeni, että ei tämä tästä nyt ainakaan enää hullummaksi voi mennä, mutta näköjään voi, aina pykälän verran villimmäksi. On ratkaistu niin paljon kaikenlaisia haastavia tilanteita. Huomaan, että näytän väsyneeltä. 39 Demokraatti Karola Baran 57-vuotias Teatterija mediatyöntekijöiden liitto TEME:n toiminnanjohtaja. Se on tärkeä ja terapeuttinenkin tunne. A amulla katsoin, että peilistä näkyy aika tyyni ja rauhallinen minä. Kuten koko Suomi, minäkin toivon, että korona alkaisi hellittää ja normaali työelämä voisi taas alkaa. Asun maalla, Nurmijärvellä, peltojen ja metsien keskellä. Viimeiset pari kolme vuotta ovat olleet työssäni rankkoja. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_27012022_39.indd 39 18.1.2022 12.15. Kulttuuriala on kärsinyt niin kovasti koronasta, että esimerkiksi teatterialalla työskentelevät freelancerit ovat aikamoisessa ahdingossa peruttujen ja jatkuvasti siirtyvien töiden takia. Meillä on eläimiä ja luonto siinä ympärillä. On paljon taloudellista huolta ja monet alkavat masentua kokiessaan, että kulttuurin ja taiteen työ ei ole kovin arvostettua. Työasiat ovat jo pitkään mietityttäneet työajan ulkopuolellakin. Meillä on kolme ihanaa tytärtä ja lapsenlapsi Tyyni, joka saa kohta pikkuveljen. Se toisi iloa, vapautta ja turvaa kaikkien elämään. Minussa on joku myönteisyys ja peräänantamattomuus. Heidän edunvalvojanaan huomaan myötäeläväni jäsenistön epävarmuutta ja tuskaa. Nyt korona-aikana olen huomannut, että vaikeissa ja haastavissa tilanteissa hyvinvoinnin ja energian lähde todellakin on oma perhe. Minulla on arki, joka tarvitsee minua. Perhe tuo elämään sutinaa ja tapahtumaa, ja muistuttaa tehokkaasti siitä, mikä elämässä todella on tärkeää
Vastaus: Red Nose Company. 40 Demokraatti Te at te rik ev ät KIVI VIERII KOTIIN Kansalliskirjailija Kiven tuotanto on niin notkeaa, että se taipuu myös klovneriaksi. Klovneriaan perustuvia teatteriesityksiä maailman ja Suomen kirjallisuuden klassikoista tekevä, vuonna 2005 perustettu Red Nose Company on valloittanut esityksillään jo yli 70 000 katsojan sydämet. Helmikuussa saa Kansallisteattede_27012022_40.indd 40 19.1.2022 9.35. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen M ikä on se, jolla on punainen nenä ja taito tehdä niin Don Quijoten harhaiset tuulimyllytaistelut, tohtori Frankensteinin ihmisentekotouhut, Matti Virtasen pakkomielteiset rintamamiestalohaaveet kuin Korpiloukon Topin ja Riikan solisalirattien äänestämisen kansaan uppoavaksi teatteriksi. Kansallisteatterin viettäessä tänä vuonna 150-vuotisjuhlaansa Red Nose Company saa tilaisuuden levittää klovneriateatterin ilosanomaa entistä jyhkeämmissä puitteissa
41 Demokraatti Kansalliskirjailijaa punaisin nenin: klovni Zin (Timo Ruuskanen, seisomassa) kiroaa Kullervona, Mike (Tuukka Vasama) aatoksissa ihan Kivenä. de_27012022_40.indd 41 19.1.2022 9.35
Ruuskasen mielestä Kiven kohdalla oikeastaan tärkeämpää kuin se, minkälaisia tarinoita hän on kirjoittanut, on se, miten hän on kirjoittanut. Nyt ajattelen, että se on helppoa. MITEN IHMEESSÄ temppu tehdään?! Siinähän täytyy olla armoton tempo päällä, että saa Aleksis Kiven tuotannon – 12 näytelmää, yhden romaanin, runokokoelman ja satukertomuksen – sekä 38-vuotisen elämänkaaren kietaistua parituntiseen pakettiin... Niillä on näyttämöllä hauska leikkiä. Sieltä hän ja Timo Ruuskanen ovat yhdessä käsikirjoitusryhmään kuuluvien Kansallisteatterin dramaturgi Eva Buchwaldin ja ohjaaja Linda Wallgrenin kanssa siilanneet esiin heidän konseptiinsa sopivia siivuja. Tuukka Vasama jatkaa: – Kiven teksti on samalla kertaa sekä lyyristä että hauskaa, se on näyttelijälle palkitsevaa. – Nykypäivän ilmaisulla voisi sanoa, että siinä on järjettömän hyvä flow. – Haluamme nostaa esiin myös Kiven tuntemattomampaa puolta, niitä hänen vähemmän esitettyjä näytelmiään, jotta kävisi ilmi, millainen aarrearkku hänen tuotantonsa on. Vasama vakuuttaa, ettei Aleksis Kivi -esityksen puffiteksti, joka tosiaan lupaa koko tuotannon ja kirjailijan elämän läpikäynnin kahteen tuntiin, ole tuulesta temmattu. Tulevan esityksen tyhjentävä nimi velvoittaa. Timo Ruuskanen, klovninimeltään Zin, yksi Red Nose Companyn perustajista ja toinen Kivi-esityksen klovninäyttelijöistä sanoo, että lopullisessa näyttämöversiossa tempo tulee varmasti olemaan varsin vaihtelevaa. Myöhemmin Vasama on muun muassa esittänyt Nälkäteatterin riveissä monina vuosina Juha Hurmeen ohjaamaa Kide_27012022_40.indd 42 19.1.2022 9.35. Se on minulle Kivessä rakkainta, ja juuri siitä on kummunnut tarve tämänkaltaisen esityksen tekemiseen. Nuorena saatoin vielä ajatella, että Kiven koukeroinen kieli on hassua. Monet ovat päässeet näkemään Kiven uudessa valossa vanhemmalla iällä, esimerkiksi juuri teatterissa. Siirtymätaipaleet vaikkapa Kihlauksesta Olviretkeen sujuvat ultrasukkelasti. Hela hoito kahdessa tunnissa. – Omalla kohdallani koko kiinnostus teatteriin lähti syntymään lukion äidinkielen tunnilla Seitsemän veljeksen parissa. Kenellä rakastavampi, kenellä torjuvampi, jos vaikka Seitsemän veljeksen liian varhainen pakkoluetus on koulussa tympinyt. Timo Ruuskanen kertoo viehtyneensä alusta alkaen Kiven kieleen. 42 Demokraatti KULTTUURI rin suurella näyttämöllä punanenäisen klovnikaksikon Mike & Zin uusi näyttämöteos nimeltä Aleksis Kivi. Tässä on siis mukana vähän sellaista kansanvalistuksellistakin meininkiä, Tuukka naurahtaa. – Se on valmiiksi kuin näyttämöpuhetta, sitä on luonteva jakaa yleisölle. – Mehän olemme esityksissämme mielellämme tekemisissä tuttujen, yleisön kanssa helposti yhteisesti jaettavien asioiden kanssa. Eli totta kai Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit ovat tässä vahvasti esillä. – Paikka paikoin voi tulla paljon asiaa ja nopeasti, ja välillä taas voidaan pysähtyä joihinkin juttuihin vähän pidemmäksi aikaa. Hektiseltä homma näyttääkin, kun hetken seuraa tiimin harjoitusta Red Nose Companyn Suvilahden treenihuoneella. Niinpä Red Nose Companyn paketissa on kansalliskirjailijamme koko tuotanto sekä elämä ja kuolema. Sitä kieltä on vaan niin hieno puhua – ja lukea. Mike alias Tuukka Vasama, RNC:n perustajajäseniä hänkin, kertoo, että Kiven koko tuotanto on esityksen valmisteluprosessissa tullut luetuksi. Itse asiassa teimme kavereideni kanssa katkelman Veljeksistä koulumme Aleksis Kiven päivän juhlaan. MEILLÄ SUOMALAISILLA on kaikilla jonkinlainen Kivi-suhde. Se on myös sopivaa meille teatteriklovnerian tekijöinä, koska monilla hänen teksteillään on suhde commedia dell’arteen ja muuhun vanhaan komediaperinteeseen
– Eva on valtavan sivistynyt, ja hänellä on kyky suhteuttaa asioita kansainväliseen teatteritraditioon. PUNANENÄKUMPPANUKSET ZIN ja Mike saavat Kivi-esityksessä lavalle seuraksi soittoniekkoja. HELA HOITO KAHDESSA TUNNISSA. Se tuo tähän kiinnostavia ulottuvuuksia, koska myös Kivi imi vaikutteita maailmalta. – Meidän spesialiteettejamme on ollut juuri lyyrisen puheen ja klovnerian yhdistäminen. Niinpä yhteisohjaus on ehkä paras tapa kuvailla meidän työtapaamme. Tuukka Vasama tuumaa, että ulkopuolisen ohjaajan rooli on Red Nose Companyn tapauksessa varmaan erityyppinen kuin perinteisessä ohjaaja-näyttelijä-suhteessa. Myös musiikillisesti, kun on eturivin muusikot soittamassa. 43 Demokraatti Teatterikevät ven Leo ja Liina -näytelmää. Kiven hahmot taipuvat tähän muottiin hyvin, sillä onhan vaikkapa Jukolan veljesten tai Nummisuutarin Eskon fyysisyys luonteeltaan koomista. Hän kehuu surutta käsikirjoituskumppaneitaan. – Lindahan taas on nykypolven suorastaan johtava Kivi-ohjaaja. Melkoinen superbändi se onkin: klovnien touhuja säestää Avantin jousikvartetti, jota luotsaa Niko Kumpuvaara, ei jousimies, vaan monissa musiikinlajeissa kylvetetty killerihaitaristi. RED NOSE Companyn Aleksis Kivi -esityksen tekstiä ovat työryhmässä olleet näyttelijäkaksikon lisäksi hiomassa Kansallisteatterin dramaturgi Eva Buchwald ja esityksen ohjaava Linda Wallgren. Näin esityksen muoto loksahtaa paikoilALEKSIS KIVEN KOKO TUOTANTO SEKÄ ELÄMÄ JA KUOLEMA. Olemme kaikki päässeet käymään Kiven mahtavan materiaalin kimppuun ja nostamaan sieltä esiin sellaisia juttuja, jotka kullekin tuntuvat parhaimmilta, hauskimmilta tai toimivimmilta, Ruuskanen kuvailee ryhmän työskentelyä. – Mielestäni teatteriesityksen tekeminen on parhaimmillaan yhdessä ajattelemista, siitä tässäkin on lopulta kysymys. – Ennen kaikkea tämä ratkaisu vapauttaa meidän kätemme. Vasaman ja Ruuskasen on ollut helppo löytää yhteinen aaltopituus ryhmän ulkopuolelta tulleiden teatterintekijöiden kanssa. Uskon, että luvassa on sellaista de_27012022_40.indd 43 19.1.2022 9.35. leen, näin tulevat ulos ne asiat ja teemat, jotka olemme kokeneet tärkeiksi, kiteyttää Ruuskanen. Kun ikään kuin jaamme ohjaajuuden henkisen pääoman, me pystymme myös esitystilanteissa improvisoimaan ja muokkaamaan esitystä itsenäisesti. Myös Kiven runous on ollut hänen lausuntakeikkojensa ohjelmassa. – Meillä on nyt tosiaan mukana supervoima. Näyttämöllä voi tapahtua nyt enemmän asioita. Se voi olla älyllistä ajattelua, tai ollaan fyysisesti lavalla ja improvisoidaan. – Me tulemme kuitenkin teatterin yhteisestä perimästä, joten en ole kokenut meillä olleen mitään tyylilajillisia eroja. Ruuskasen mukaan nämä ilmaisumuodot löytävät hyvin toisensa Red Nose Companyn esitystyylissä, jossa klovneria ei ole sanatonta vaan puheteat teria. – Meillähän teoksen lähtöidea on peräisin minulta ja Timolta. Vaikka se, että osaamme ja voimme soittaa, on ollut meille rikkaus, niin nyt meille aukeaa ihan uusia mahdollisuuksia. Kun Kiven näytelmien erityisvahvuutena on juuri puhuttu kieli, klovneriassa taas korostuu gestiikka ja muu fyysinen ilmaisu. Esityksen musiikin sovittaja on Marzi Nyman, joka hänkään ei musiikillisia raja-aitoja tunne. Musiikki on ollut Red Nose Companyn aiemmissakin esityksissää tärkeässä osassa, mutta tähän asti he ovat tehneet musapuolen soittamalla itse. Se myös mahdollistaa esityksen jatkuvan kehittämisen esityskaudella, kun ohjaaja on jäänyt jo sivuun. Se tuo varmasti esitykseen leveyttä ja uudenlaista taitoa katsojien nautittavaksi, Vasama intoilee
– Kaikesta juhlavuudestaan huolimatta suuri näyttämö on myös yllättävän intiimi tila. Aleksis Kivi -esityksen lavastuksen ja puvustuksen tekee Tarja Simone, jolle ”Kansiksen iso” on tuttu työmaa monista aiemmista produktioista Macbethista Pirkko Saision isoihin musiikkiteatteriproduktioihin. 44 Demokraatti KULTTUURI musiikkia, jota teatterissa harvoin kuulee, säestää Ruuskanen. Aleksis Kivi on paitsi Red Nose Companyn ja Kansallisteatterin myös viiden muun teatterin sekä Avantin yhteistuotanto, joten esitys lähtee Kansallisteatterin tämänkeväisen näytäntökauden (tällä tietoa 17.2.–17.5.) jälkeen kiertueelle Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Lahteen ja Kuopioon. Ja mieluisaa. se saattaa päätyä saman tien näyttämölle ikään kuin protestimuodossa: ”Ahaa, ohjaaja pyytää tekemään näin, mutta nythän me teemmekin jotain ihan muuta...” Tämä on ollut hauskaa ja vienyt perusasioiden äärelle ja vielä erittäin korkealla tasolla, summaa Wallgren prosessin, jonka lopputulema nähdään – jos virukset suovat – 17. siis myös kiertueversion, jota voi esittää pienissäkin paikoissa. Eikä siinä vielä kaikki. Homma on ollut hyvin notkeaa, koko ajan on voinut heittää itse vettä myllyyn tai muuttaa nopeasti jutun suuntaa. – Oli suorastaan nautinto ottaa tässä produktiossa vastaan haaste, että nyt otetaan Kivestä kaikki irti. Ihan sattumaa ei taida olla, että esitys on juuri tällä näyttämöllä – sen kun korkkasi esityskäyttöön uuden teatteritalon avajaisissa 120 vuotta sitten Aleksis Kiven Lea. VUODESTA 2014 Red Nose Company on kiertänyt esityksillään Suomen halki ja poikki moneen kertaan ja vähän maailmaakin, joten monenlaista esitystilaa ovat Zin ja Mike tulleet nähneeksi. Näin on tullut kattava käsitys siitä, miten kirjailija on päätynyt keskeisten teemojensa pariin ja mistä se kieli, rytmi ja huumori saavat alkunsa. Teemme Kivestä Vaikka Wallgren on noin kymmenvuotisella ammattiohjaajaurallaan (valmistui ohjaajaksi TeaK:ista 2014) ehtinyt ohjata jo monenlaista, pientä ja suurta, on puhtaan klovnerian parissa työskentely ollut uutta. Perinteidemme mukaisesti tälläkin jutulla on toivon mukaan pitkä ikä, klovnit Zin Ja Tuukka tai Timo ja Mike tuumivat. – Timo ja Tuukka ovat jo niin valtavan pitkällä heidän omassa praktiikassaan, että heidän kanssaan on ollut helppo työskennellä. Lajin improvisatorinen puoli, se hetkessä tapahtuva teatteri, on tällaisessa esityksessä kirkkaimmillaan. Wallgrenin ei Kivi-työssä ole kuitenkaan kannattanut heitellä klovneille niitä perinteisimpiä ohjaajan neuvoja, koska... – Se on ihanaa ja anarkistista. – Se on juuri oikea paikka tehdä tämä esitys, kun kerran ollaan Kiven, suomalaisen teatterin monumenttihahmon äärellä. – Veljeksiä ja Kullervoa ohjatessani tuli uppouduttua aika syvälle Kiven ajatusmaailmaan ja hänen suuriin teemoihinsa. Nythän kansalliskirjailija Kivi tavallaan palaa kotiin. Kun siinä sivussa hakee muuta oheistietoa ja ajankuvaa, niin tuntuu melkein kuin tekisi esitystä jonkun aika läheisen sukulaisen elämästä. – Syksyllä 2022 kierrämme nuo isot yhteistyöteatterit, ja myöhemmin varmaan myös muualla. On Kivi palannut suuren näyttämön lavalle monesti ennenkin, mutta ei varmasti koskaan tällaisessa muodossa. Vankat pohjat ovat olleet Wallgrenille hyödyksi klovneja ohjatessa. Siinä palataan hyvällä tavalla teatterin peruselementtien pariin, katsojan ja näyttelijän vuorovaikutukseen. Suomen Kansallisteatterin suuri näyttämö on varmasti fiineimpiä paikkoja minne klovnikaksikko on päässyt huseeraamaan. de_27012022_40.indd 44 19.1.2022 9.35. helmikuuta lähtien. Ruuskanen ja Vasama sanovat visualisoinnin olevan iso osa esitystä ja luottavat, että pramea tila otetaan myös Simonen ratkaisuilla haltuun. Luetaan kaikki hänen teoksensa ja eri elämäkerrat. RED NOSE Companyn Aleksis Kivi -esityksen ryhmän ulkopuolisella ohjaajalla Linda Wallgrenilla on lujasti Kivi-tuntumaa viime vuosilta. Siinä on hyvä yleisökontakti, permannolla istuvat ovat hyvin lähellä, Ruuskanen kuvailee. – ... Esityksemme kertoo myös itse paikan historiaa. 2020 hän ohjasi Seitsemän veljestä jäähyväistyönään lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon johtajana ja viime vuonna hän teki Kullervon Turun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle
45 Demokraatti Teatterikevät Klovnikaksikko Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen siviileissä jalustalle ansiosta nostetun kohteensa äärellä. de_27012022_40.indd 45 19.1.2022 9.36
Ja mitä näytelmän isä haluaa lapselleen maailmasta selvittää. Mutta koen, että tämän näytälmän isä ei ole yhtä kuin minä. Kysymykset ovat usein hyvin arkisia ja menevät ihmisyyden syville juurille, joten ei taideteoksella, näytelmällä, voi olla niihin mitään tyhjentäväää vastausta. Ajatukseni oli, että lapsi kyselee isältä vaikeista aikuisten asioista, ja isä koettaa parhaansa mukaan vastata. Tapahtuu Vanhempainilta, Veikko Nuutisen kirjoittama sekä hänen ja Gröndahlin yhdessä ohjaama viisto komedia isyyden onnesta ja taakasta. Kirjailijan on hyvä kirjoittaa asioista, joista tietää jotain ja joista hänellä on havaintoja. Kuinka kokemusperäisestä näytelmätekstistä on kyse. Näin Nuutisen töitä luonnehditaan Näytelmäkulman sivuilla: ”Nuutisen Teatterintekijät vastaavat suoraan suoriin kysymyksiin teatterista ja sen tekemisestä Esiripun takaa teokset ovat monitulkintaisia ja väkeviä teatterielämyksiä, jotka välttävät yksinkertaistuksia ja helppoja vastauksia.” Mitä tapahtuu, kun nämä tekijät pääsevät toteuttamaan yhteisen produktion. Jossain vaiheessa minulla oli eräänlaisena lähtökohtana se naivi kysymys, että mitä vanhempana haluan lapselleni opettaa. Sitä paitsi teatterissa teksti väkisinkin etääntyy kirjoittajastaan, kun se menee tässä tapauksessa ensin Juhon tietoisuuden läpi ja sen jälkeen näyttelijöiden suodattimien läpi. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Nora Vilva D ramaturgi Juho Gröndahl (s. 1984) esittäytyy Tampereen Työväen Teatterin sivustolla muun muassa näin: ”Puoliksi TTT:n dramaturgi, puoliksi freelancer-näytelmäkirjailija, joskus opettaja, välillä suomentaja, ajoittain palkaton esilukija (ainakin hyville ystäville), ja jossain siellä välissä ihminen.” Jossain välissä eli tarkalleen 2020 tämä ihminen muun muassa teki TTT:n suurelle näyttämölle vauhdikkaan, hauskan ja traagisen dramatisoinnin Hannu Salaman Juhannustansseista, jossa metatasolla myös kommentoitiin teoksen 1960-luvulla nostattamaa kirjasotaa. Veikko Nuutinen: – Ainakaan en halunnut manspleinata – jos muotitermiä käyttää. TTT:n Vanhempainilta tutkailee vanhemmuutta omakohtaisesta näkökulmasta. VN: – No, onhan se... ”Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia – tämä klassinen lausahdus nousee helposti mieleen, kun lukee Vanhempainillan tekstin, jossa kyselijänä on enimmäkseen pieni lapsi: ”Iti, mitä tarkoittaa...” Onko näytelmän tarkoitus ennemmin juuri herättää kysymyksiä kuin etsiä patenttivastauksia vanhemmuudesta, isyydestä suoriutumiselle. Veikko Nuutinen (s. Tämä ei ole autofiktiota. Ne vaan ovat asioina niin vaikeita ja ristiriitaisia, ettei niihin ole yksiselitteisiä vastauksia. Näistä ensin mainittu sai kantaesitysvuonnaan (esittäjänä Kom-teatteri, ohjaajana Lauri Maijala) parhaan näytelmän Lea-palkinnon. 1981) on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2012 valmistunut näytelmäkirjailija ja dramaturgi, joka on työskennellyt freelancerina vuodesta 2010 ja kirjoittanut muun muassa näytelmät Pasi Was Here (2016) ja Paras mahdollinen maailma (2014). 46 Demokraatti KULTTUURI Isi, mitä tarkoittaa... Juho Gröndahl: – Jatkuva kysyminen ja vastaamisen mahdottomuus ovat mielestäni tämän näytelmän keskeistä tematiikkaa. de_27012022_46.indd 46 19.1.2022 10.11. Jos näytelmä nähdään ja luetaan vain autofiktiona, silloin se on epäonnistunut
Kuinka hänen hahmonsa toteutuu, kun rooliin ei kuitenkaan ole otettu lapsinäyttelijää. JG: – Meillä on lavalla neljä näyttelijää eli kaksi miestä, kaksi naista. Eli itse esityksessä naiset eivät jää yhtä lailla sivuosaan. VN: – Olen joskus kuullut sellaisen jaon, että miehet kirjoittavat vallasta ja politiikasta, naiset kodin ja perheen piiristä, mutta se on mennyttä maailmaa. Päiväkoti-ikäinen lapsi on näytelmän toinen päähenkilö. de_27012022_46.indd 47 19.1.2022 10.11. 47 Demokraatti Teatterikevät Minusta vaan tuntui hyvältä kirjoittaa nyt isyydestä ja vanhemmuudesta. Isäpäähenkilöhän käy paljon sisäisiä monologeja, joita on jaettu dialogiksi kaikille neljälle näyttelijälle. Veikko Nuutinen (vasemmalla) ja Juho Gröndahl pääsevät viimein toteuttamaan jo pidempään viritellyn aikeensa yhteisestä produktiosta. Onko se itsesuojeluvaistoa vai kommentti siihen, että perhetai vanhemmuuspuhe on usein äitikeskeistä. Naiset ovat Vanhempainillassa aika statistisessa osassa
ISI: Sen takia, että isi ei saanut sulle nyt tähän hätään hoitajaa järkättyä. Pyöriteltyämme asiaa tulin lopulta siihen tulokseen, että koska Veikon näytelmä kertoo paljon myös yleisemmällä tasolla vanhemmuuden normeista ja malliodotusten synnyttämistä tunteista, voin lähteä tähän mukaan. Näytelmä tosiaan liikkuu kahdessa sfäärissä, toisaalta reaalimaailmassa – päiväkodin vanhempanillassa, perheen kotona, ”Sittarissa” – toisaalta isä-päähenkilön päänsisäisissä kerroksissa. Teidät on molemmat merkitty Vanhempainillan ohjaajiksi. LAPSI: Mikki. JG: – Teatterin nettisivuilta löytyvät mukana olevan neljän näyttelijän nimet. Katkelma Vanhempainiltanäytelmän alkupuolelta de_27012022_46.indd 48 19.1.2022 10.11. LAPSI: Mikki iti minä olen täällä. 48 Demokraatti KULTTUURI Teatterikevät VN: – En halua sitä ratkaisua vielä paljastaa. Jokainen voi arvailla, kuka heistä... Minun on taas on vähän erilainen, koska minulla ei ole omia lapsia, mutta uusperheen kautta toki löytyy kontakti lapsiarkeen. Miten teidän polkunne ovat risteytyneet niin, että teette nyt produktiota yhdessä. Vanhempainillan ensi-ilta piti olla TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä maaliskuussa. Mutta kyllä, emme missään vaiheessa harkinneet lapsinäyttelijää rooliin. Mielenkiintoisinta ohjauksen kannalta on, kun ollaan ihan siinä todellisuuden ja kuvitellun rajalla. Miten nämä tasot nousevat esityksessä esiin, videoidenko avulla ehkä. Millainen työnjako teillä on ollut. JG: – Alunperin tapasimme Atro Kahiluodon vetämällä ohjauskurssilla 2007. JG: – Ei ole videoita. Vuosien varrella olemme sitten törmänneet eri yhteyksissä ja käyneet katsomassa toistemme esityksiä VN: – Luin joku aika sitten Juhon viimeisimmän, vielä kantaesittämättömän näytelmän Miesvihaaja, ja olin siitä innoissani. JG: – Kun Veikko on päävastuussa tekstistä, niin minä olen ohjauksessa päävastuussa. ISI: Sen takia, että meidän sukulaiset asuu siellä vitun maaseudulla… ja niillä kestää monta tuntia tulla sieltä tänne. Toisaalta näytelmässä lapsi on välillä ikään kuin isän kuvitelmien heijastumaa, joten siinäkin mielessä meidän ratkaisumme tuntuu nyt oikealta. Esimerkiksi kun kohtauksessa ollaan ihan arkisen oloisesti vanhempainillassa, mutta siinä alkaa tapahtua asioita, joita ei todellakaan voisi kuvitella tapahtuvan siinä tilanteessa. Vaikeutuneen koronatilanteen takia se siirtyy syksyyn. VN: – Minulle on jo aiempienkin näytelmieni kohdalla ollut tapana sotkeutua jonkin verran harjoituksiin ja miettiä ohjaajan kanssa yhdessä näyttämöllisiä ratkaisuja. Veikko on aika-ajoin istunut treeneissä, mutta tietyn etäisyyden pitäen. Pidetään se yllätyskorttina. Esityskonseptia, taustatyötä ja roolitusta olemme tehneet yhdessä. Eli vaikka minulla ei välttämättä ole kokemusta nelivuotiaan pukemisesta, uskon voivani tuoda jotain merkityksellistä lisää niihin syvempiin teemoihin. Ajattelin, että olisi nastaa tehdä hänen kanssaan duunia. Riisuhan nyt… niin mennään… me ollaan myöhässä. ISI: Siks, että isi oli unohtanut koko vanhempainillan… ja sitku isi tänään muisti sen, oli jo liian myöhästä hälyyttää enää ketään paikalle. Toisaalta myös ihan teatteriteknisin ratkaisuin ja näyttelijäntyöllä – kun siirrytään sisäisiin mielenmaisemiin, sen voi tehdä valoissa, äänessä, liikkeessä tapahtuvilla muutoksilla. LAPSI: Mikki. Mutta pyrimme toteuttamaan tämän niin, että se tanssahtelu reaalimaailman ja kuvitellun välillä näkyy näyttämöllä. Se toteutuu just muun muassa sillä, että isän äänellä puhuu monta näyttelijää. Se olisi vienyt esitystä turhaan realismiin, mitä olemme halunneet tässä välttää. JG: – Mietin ensin tarkkaan, voinko lähteä Vanhempainiltaa ohjaamaan, kun Veikon näytelmässä näkökulma vanhemmuteen on niin omakohtainen ja sisäistynyt. LAPSI: Mittä on vitun maateutu. Varsinaiseen operatiiviseen työhön en ole muuten osallistunut. Veikko oli silloin Teakissa, minä en vielä, ja osallistuin kurssille koulun avoimelta puolelta
Teksti Rolf Bamberg T ällaisina aikoina kokoavien kausiesittelyjen tekeminen kulttuurin eri lohkoilta on turhauttavaa. Ensin se on iloa siitä, mitä kaikkea meille ollaan teattereissa tarjoamassa. Arvoitusten näytäntökausi Hannes Mikkelson esittää Joensuun kaupungin teatterin Fahrenheit 451 -dystopiaklassikossa kirja rovioiden loimussa nokeentuvaa palomies Montagia. Ja kohta ahdistusta siitä, milloin tänä keväänä päästään mitään näkemään. Miska Korpelainen de_27012022_49.indd 49 19.1.2022 10.14. Esimerkiksi kevätkauden teatteriohjelmistojen läpikäyminen on samalla sekä innostavaa että masentavaa. 49 Demokraatti Paljon olisi kiinnostavaa teatteria tyrkyllä, mutta milloin sitä pääsee näkemään
Lappeenrannan kaupunginteatterissa tämän aikoinaan Tony-palkitun ja Milos Formanin elokuvaversiona kahdeksan Oscar-pystiä noukkineen suurdraaman ohjaa Iiris Rannio, Salierina on Seppo Kaisanlahti ja Mozartina Antti Saarikallio (26.2). Niissä talkoissa saavat Tshe hovit, Molièret ja Shakespearet antaa tilaa. näyttämöllä ovat näet Sirpa Suutari-Jääskö, Jukka Haapalainen ja Jorma Uotinen. Ohjelmistot elävät, ensi-illat siirtyvät. Tiina Puumalaisen ohjaamassa esityksessä Klassikkokategoriaan kuuluu kiistatta myös Lilla Teaternin Kris ocj katastrof i Mumindalen, joka ei muumiaiheestaan huolimatta ole lapsille suunnattu. Jukka Kontkanen Antti Mikkolan Seinäjoen kaupunginteatteriin ohjaaman Järjen ja tunteen tyttärien pääosissa nähdään Henna Sormunen ja Veera Herranen. Teatterikaanoniin kuuluva Henrik Ibsenin Nukkekoti on tulossa Rauman kaupunginteatteriin... Kahden miehen erottamattomasta ystävyydestä lama-ajan amerikkalaisessa todellisuudessa kertovan tarinan ohjaa Kuopion kaupunginteatterille Tommi Auvinen, ensi-ilta helmikuun alkupuolella siirtynee tuonnemmas. Ensi-ilta 4.2. Hamletin ensi-illan piti tätä luettaessa jo olla (19.1.), mutta sitä on jouduttu jo lykkämään. sitten kun on. Katkerana Salierina ja hänen sieluaan raastavana ihmelapsi W. Turun kaupunginteatterissa sen ohjaa muutama vuosi sitten samaisella isolla näyttämöllä Hamlet-ohjauksellaan isosti hetkauttanut Paavo Westerberg. Maaliskuulle ensi-iltaan ilmoitetun esityksen ohjaa kolmen vuoden takaisesta Kansallisteatterin Lokki-oh jauksestaan Eino Kalima -ohjaajapalkinnon saanut Anne Rautiainen. Jakob Höglundin ohjaama musiikkitetteriesitys perustuu näet Tove Janssonin muumisarjakuviin, joissa maailma on tummasävyisempi ja ilmaisu krouvimpaa kuin tutuissa ja turvallisissa muumiromaaneissa. Suuren mittakaavan historiallista perhedraamaa kaipaaville löytyy Seinäjoen kaupunginteatterin ohjelmistosta Enni Mustosen romaaneihin perustuva näytelmä Järjen ja tunteen tyttäret (5.2.) Suosikkikirjailija Mustonen alias Kirsti Manninen on syntyjään seinäjokisia, joten lakeudella voidaan juhlia ikään kuin kotiinpaluuta. Ray Bradburyn dystopiaromaanihan kertoo yhteiskunnasta, joka haluaa tuhota kirjallisuuden ja korvata sen tyhjänpäiväisellä, mielet turruttavalla viihteellä. Amadeus Mozartina nähdään huippukiinnostava pari, Santtu Karvonen ja Miro Lopperi. Analogia nykyiseen nettiviihteeseen ja somen sumutuksiin ei ole kovin kaukaa haettu. Joensuun kaupunginteatterin Fahrenheit 451 kuuluu kevään kiinnostavimpiin ohjelmistovalintoihin, ei vain ennennäkemättömyytensä vaan myös ajankohtaisuutensa tähden. Kotimaisten uutuuksien isompi määrä selittyy paljolti sillä, että kahtena koronavuonna teatterit ovat joutuneet lykkäämään monien kirjailijoilta tilattujen näytelmien esittämistä, ja sumaa aletaan nyt purkaa. Tampereen Työväen Teatteri taas on tuomassa toisen skandiklassikon, Strind bergin Kuolemantanssin, sananmukaisen tanssillisessa muodossa näyttämölle huhtikuussa. Siksi tähän juttuun merkityt päivämäärät ovat lähinnä viitteellisiä. de_27012022_49.indd 50 19.1.2022 10.14. Romaaniklassikko on myös John Steinbeckin liikuttava Hiiriä ja ihmisiä. on jo lykkääntynyt. Kansallisteatterin Vallilan filiaalin kevääseen kuuluu puolestaan kirjallisuuden ehdoton klassikko, meillä teattereissa harvemmin nähty Goethen Faust. ENSI-ILTALISTAUKSIA SELAILLESSA huomion kiinnittää varsin pienimuotoisten kotimaisten esitysten runsaus, toisaalta klassikoiden niukka määrä. JOENSUUN KAUPUNGIN TEATTERIN FAHRENHEIT 451 KUULUU KEVÄÄN KIINNOSTAVIMPIIN OHJELMISTO VALINTOIHIN. 50 Demokraatti KULTTUURI Siksi kaikkeen seuraavassa esille nostettuun pitää isoksi etuliitteeksi laittaa sanat ehkä tai jos. Yhteistyössä paikallisen ylioppilasteatterin kanssa tuotetun esityksen ohjaa ja dramatisoi Piia Peltola ja sen pääosassa kirjarovioiden sytyttelyssä ankaraan motiivikonfliktiin joutuvana palomies Montagina nähdään Hannes Mikkelsson. Vielä pitää nostaa esiin yksi maailmankirjallisuuden klassikko, jonka on helmikuussa määrä saada dramatisoidussa muodossa Suomen kantaesityksensä. 150-vuotisjuhlaansa kuluvana vuonna viettävä Suomen Kansallisteatteri sentään tuo suurelle näyttämölleen Shakespearea sieltä raskaimmasta päästä. Modernimpaa klassikkodraamaa edustaa Peter Shafferin järkälemäinen taiteilijasielujen kilvoittelu Amadeus, joka saa tänä keväänä kaksikin toteutusta
E. Kutkuttavalta tuntuu myös lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon Kaksi sisarta. alkaen – toivottavasti. Teatteri Imatra esittää sen 24.3. de_27012022_49.indd 51 19.1.2022 10.14. Kun vihjaa, että kyseessä on hiihtohulluudesta elävän perheen tarina Lahden MM-kisavuotena 2001, on odotushorisontti kirkastettu. jolla kaksin kappalein. Lastenkirjallisuuden Finlandialla palkittu Tomi Kontion Koira nimeltään Kissa on ansaitusti löytämässä tietään näyttämöille. Päätäi Väätäsen ja kumppaneiden musiikilla ryyditettyjä seikkailuja on luvassa niin Seinä joella, jonne tulee Tippukivitapaus 16.3. 51 Demokraatti ENEMMÄN KLASSIKKOTARJONTAA on esillä lastenteatteriensi-illoissa. On Liisaa Ihmemaassa Mikkelin teatterissa (12.2.), on Pinokkiota Kotkassa (19.2.), Veljeni Leijonamieltä Vaasassa (19.3.) ja Kolmea iloista rosvoa Kouvolassa (26.3). lähtien, mutta turkulainen Tehdas Teatteri on tuomassa jo sitä ennen (19.3.) lavalleen sen jatko-osan Koira nimeltään Kissa tapaa kissan, jonka syysesityskausi katkesi Lounais-Suomen varhaiseen koronasulkuun ennen aikojaan. Laura Ruohosen villeihin lastenrunokirjoihin perustuvia näyttämöversiointeja on niin ikään kevätkaudella tarTeatterikevät mässä ollaan talviurheilukaupungille sopivasti hiihtosankaruuden ja -petturuuden äärellä. KUT:n voimahahmon Heikki Lundin kirjoittama Sherwood Tigers -musiikkinäytelmä vie 1970-luvun kiihkeään nuorisokulttuurimurrokseen keravalaisen rockabilly-legenda Teddy & The Tigersin sävelin. L. Karhun kirjoittamassa ja Akse Petterssonin ohjaamassa draamassa törmäytetään antiikin myytti ja arktinen todellisuus. Uudemmissa kotimaisissa lastenteatterituotannoissa on klassikkoainesta kautta linjan. Pandemian jo muutamaan kertaan siirtämässä Veikko Heinosen näytelMitro Härkönen, kuvankäsittely Jaakko Pietiläinen Q-teatterissa Eriopis-myyttiä päivittävät ja aukovat Lotta Kaihua, Satu-Tuuli Karhu, Elena Leeve ja Emmi Parviainen. Keravalla majaileva Keski-Uudenmaan Teatteri taas pitäytyy ”kotiseutumusiikissa”. ja Kuopiossa, jossa esitetään Yökyöpeleitä 28.4. KOTIMAISISTA KANTAESITYKSISTÄ teatterinystävien tuntosarvia herkistää esimerkiksi Q-teatteriin helmikuussa tuleva Eriopis. Helsingin kaupunginteatterissa täydentyy helmikuussa Mika Ripatin kirjoittama työmaakomedioiden trilogia Heikki Kujanpään ohjauksella Mikko Räsäsen tulevaisuus, nimiroolissa Martti Suosalo. Medeian henkiin jäänyt tytär Eriopis näyttäytyy nyt lappilaisessa arjessa matkailubisnestä pyörittävänä yksinhuoltajaäidin tyttärenä. Kouvolan teatteriin on tulossa Muistojen virta, joka totta kai kietoutuu Olavi Virran elämän ja ikivihreiden ympärille. Niitä on isommissakin teatteritaloissa ilahduttavan paljon siihen nähden, miten ruuhkautuneita ohjelmistot yleisesti nyt ovat. Supersuosittua Mauri Kunnasta olisi luvassa Raumalla, jossa on loppukeväästä määrä esittää kummittelukirjaan Hui kauhistus! perustuvaa näytelmää. Musiikkiteatteripuolen kotimaisista uutuuksista voisi valita kaksi esitystä soitannollisen viihteen eri laidoilta
Suosalo ja Nuojua lukevat taas toisiaan kuin avointa klassikkoa. BECKETTIN IKIVIHREÄN näytelmän keskushahmot, Godot’a äärettömyyksiin odottavat Vladimir ja Estragon alias Didi ja Gogo, ovat hyvä uusi haaste poikkeuksellisen pitkän yhteisen esityshistorian omaavalle näyttelijäkaksikolle. Kotkaniemen ohjaus nojaa niin vahvasti näyttelijöiden komediavirtuositeetteihin, että tämä tulkinta ei ehkä löydä (kun ei hae) kaikkia Beckettin näytelmän tummimpia sävyjä. Tämän tarkkuusluokan komedianäyttelemistä on harvoin tarjolla. koska Nuojuan tunneherkempi Estragon on niin Laurelia, niin Laurelia. Se on pysynyt Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistossa kohta 20 vuotta ja kiertänyt kaikki Suomen teatterit vierailuesityksinä – käytännössä koko ajan loppuunmyytynä. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Otto-Ville Väätäinen E nnen oli kaikki paremmin -ideologiaa alleviivaava sananlasku ”Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia” pitää joskus kutinsa. Kun kahteen muuhun, piipahdusluonteisiin mutta merkityksellisiin Pozzon ja Luckyn rooleihinkin on poimittu mainiot tyypit, Ville Majamaa ja Tomi Alatalo, tämä kvartetti haastaa tiukasti Kansallisteatterin vuoden 2011 toteutuksen dream teamin Eero Aho (Gogo) – Esko Salminen (Didi) – Hannu Pekka Björkmam (Pozzo) – Janne Reinikainen (Lucky). Lisäksi tuotannon kivijalkana on ohjaajan ja pääroolien näyttelijöiden vuosia sitten löytämä kolmiyhteys. Yhteys syntyi, kun Pentti Kotkaniemi ohjasi vuonna 2002 irlantilaisen Marie Jonesin kirjoittaman traagisen komedian Kiviä taskussa, jossa Mika Nuojua ja Martti Suosalo vetävät kahdestaan 15 roolia. Toki nämä kaksi Nuojuan ja Suosalon tähdittämää näytelmää ovat tempoltaan eri maailmasta – Kiviä taskussa on jänis, Huomenna hän tulee etana – mutta molemmissa näyttelijöiden keskinäinen kemia on avainasemassa. Näin esityksen Turun esitysjakson alkupäässä, onneksi, sillä se kausi katkesi Lounais-Suomen muita sairaanhoitopiirejä varhaisemman koronasulun vuoksi. Suosalon esittämän dominoivamman Vladimirin kehonkieli on silkkaa Chaplinia, mentaliteetti ehkä Laurel & Hardy -kaksikon tuhdimmalta osapuolelta... 52 Demokraatti KULTTUURI Teatterikevät Tutkaparin uusi taidonnäyte Samuel Beckett: Huomenna hän tulee Turun kaupunginteatteri, Espoon kaupunginteatteri, Tampereen Teatteri Suomennos: Reita Lounatvuori – Ohjaus: Pentti Kotkaniemi – Lavastus ja puvustus: Jani Uljas – Valot: Jari Sipilä – Äänisuunnittelu: Tommi Koskinen – Rooleissa: Mika Nuojua, Martti Suosalo, Ville Majamaa, Tomi Alatalo TEATTERI Mika Nuojuan ja Martti Suosalon yhteys pitää Beckett-klassikossa. He tarjoilevat katsojille koomikkoparinäyttelemisen kaikki herkut. He reagoivat vastanäyttelijöinä kosketusnäytön herkkyydellä toistensa syöttöihin ja ihan pieniinkiin impulsseihin. Martti Suonsalo, Ville Majamaa ja Mika Nuojua odottavat Godot’a . Samuel Beckettin eksistentiaalisen komedian tulkinnassa ja ylöspanossa pääasiat ovat siinä järjestyksessä kuin pitääkin. Toivottavaa on, että lisäesityksiä tulee riittävästi. Ainakin kolmen teatterin yhteistuotantona syntyneen klassikkonäytelmäsovituksen Huomenna hän tulee kohdalla. de_27012022_52.indd 52 19.1.2022 9.52. Mutta niin ihanasti se vie melankolisen klovnerian syvimpiin ytimiin, ettei synkempää tragi-puolta osaa kaivatakaan
de_27012022_53.indd 53 18.1.2022 17.26. Sitä on mukava muistella ja siitä voi oppia. Kolumni: Mikko Majander Oi niitä aikoja Entinen ei koskaan palaa, ja hyvä niin. 53 Demokraatti N os ta lg ia Po lit iik an kä yt tö vo im a TEEMA Menneisyys ei ole tulevaisuuden vastakohta Oliko ennen kaikki paremmin
Populismi tarjoaa ratkaisuksi menneeseen palaamista. Teksti Mikko Huotari, Historialliset kuvat Museovirasto, Kuvitus ja grafiikka Arja Jokiaho Nostalgia on politiikan polttoaine Digitalisaatio on tuonut taskuihimme menneisyyden arkiston. 54 Demokraatti de_27012022_54.indd 54 19.1.2022 11.00. 54 Demokraatti TEEMA Maailma tuntuu monimutkaiselta
55 Demokraatti polttoaine de_27012022_54.indd 55 19.1.2022 11.00
Modernin elämän muutosvauhti on nostanut nostalgian vahvasti pinnalle. Kalenteri uudistettiin, kuukausien nimet vaihdettiin, viikosta tuli kymmenpäiväinen. Venäjän valtiota edeltäneessä suurvallassa ei kiinnosta aate, vaan maailmanpoliittinen valta-asema. On jollain tavalla paradoksaalista, että uusin huipputeknologia ei houkuttele kansaa villeihin tulevaisuusutopioihin, vaan menneiden aikojen sentimentaaliseen muistelemiseen. Joinakin ajanjaksoina nostalgiassa on ollut katkera sivumaku. Esimerkiksi maailmansotien jälkeen menneisyys on näyttäytynyt kaoottisena ja sotaisana. Sosiaalisen median algoritmit nostavat esiin viestejä ja kuvia, jotka herättäA RV O JE N M UU TO S GE OP OL IIT TIN EN MUU TOS TEKNOLOGINE N MUU TOS DE M OG RA FIN EN M U U TO S EN TIS TÄ VÄ NO STA LGIA BANAALI NOSTALGIA PO HD ISK EL EV A NO ST AL GI A de_27012022_54.indd 56 19.1.2022 11.00. Venäjän selityksen mukaan pelipaidat liittyivät Venäjän ja Neuvostoliiton jääkiekkoliiton 75-vuotis juhlaan. Etenkin karismaattiset johtajat ja oikeistopopulistit ovat ottaneet nostalgian poliittiseksi polttoaineekseen. – Tällä hetkellä nämä kaikki ovat hyvin akuutteja eurooppalaisessa politiikassa. Notre Dame riisuttiin kristinuskon hapatuksesta ja julistettiin Järjen temppeliksi. Silloin on ollut tärkeä suunnata katse selvästi kohti tulevaisuutta. NOSTALGIA ON ollut länsimaisessa politiikassa merkittävä käyttövoima jo parin sadan vuoden ajan. Se ei riittänyt, vaan samalla tuhottiin menneisyyden merkkipaikkoja, kuten kirkkoja, luostareita, linnoja ja kuninkaiden hautoja. Putin haluaa, että Venäjä saisi takaisin joitakin siivuja Neuvostoliiton mahtavuudesta. Vuonna 2016 Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja brexit-äänestystulos perustui osin lupauksille siitä, että vanhat hyvät ajat palautetaan. – Vanha maailma on jatkuvasti läsnä älypuhelimen ruudulla, internetissä, Youtube-videoilla. Ranskassa kumottiin monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyjen erioikeudet. Seurasi vastareaktio. Punakoneen tunnuksien kaivaminen naftaliinista hätkähdytti ja pöyristytti monia. Määräävin on kenties teknologinen muutos, ennen kaikkea digitalisaatio. Nostalgian taustalla on Vihman mukaan neljä ajuria: arvojen muutos, teknologinen muutos, demografinen muutos ja geopoliittinen muutos. Nostalgiaa tutkinut Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma arvioi, että Venäjällä nähdään entistä positiivisemmassa valossa Neuvostoliiton menneisyys, jopa synkin Stalinin aika. – Siitä lähtien nostalgia on noussut päivänpolitiikkaan aaltoina. Nostalgia myy hyvin nyt. – Vladimir Putinilla on paljon siteerattu ajatus, että Neuvostoliiton romahtaminen oli suurin geopoliittinen katastrofi 1900-luvulla, Vihma sanoo. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro kaipailee puheissaan sotilasdiktatuurin aikaan. 56 Demokraatti TEEMA enäjän jääkiekkomaajoukkue esiintyi Neuvostoliiton vanhoissa CCCP-paidoissa joulukuussa järjestetyssä Moskovan EHT-turnauksessa. Tällaista ei ollut tapahtunut aikaisemmissa vallankumouksissa. Perussuomalaiset ovat niittäneet kovia galluptuloksia ”Äänestä Suomi takaisin” -iskulauseella. Tiettyinä aikoina se on erittäin pinnalla ja joskus se vaipuu taka-alalle, Vihma sanoo. Ranskan vallankumouksen jälkeisessä yhteiskunnallisessa kuohunnassa tasavaltalaiset menivät uudistusintoilussaan hyvin pitkälle. He pyrkivät rikkomaan yhteyden omaan kansalliseen menneisyyteensä. Missä vain pääsee menneisyyden madonreikään. Se on tuonut meidän taskuihimme kattavan menneisyyden arkiston, Vihma sanoo. Konservatiivit, monarkistit ja uskonnolliset ajattelijat haikailivat vallankumousta edeltäneeseen aikaan, suomivat uuden ajan rappiota ja maalasivat kauniita kuvia menneen maailman tasapainoisuudesta
Tuotanto ja arvoketjut ovat muuttuneet globaaleiksi. Karismaattiset ja populistiset johtajat tarjoavat lääkkeeksi nostalgiaa, paluulippua menneeseen maailmaan ja yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. MAAILMA TUNTUU muuttuneen kiusallisen monimutkaiseksi. Samaan aikaan nousee uusia valtakeskittymiä, kuten Kiina ja Brasilia, jotka ovat vahvemmassa asemassa kuin kylmän sodan aikaan. Nyt on siirrytty moninapaiseen järjestykseen, jossa korostuu valtioiden kilpailuasetelma. Samaan aikaan globaalit ongelmat kasvavat. Pienissä valtioissa, kuten Suomessa, voidaan haikailla aikoja, jolloin kansallisvaltiolla oli enemmän suvereniteettia. Kansainvälinen yhteistyö on ongelmissa. A RV O JE N M UU TO S GE OP OL IIT TIN EN MUU TOS TEKNOLOGINE N MUU TOS DE M OG RA FIN EN M U U TO S RAPPION TAI KATKOKSEN KOKEMUS EN TIS TÄ VÄ NO STA LGIA BANAALI NOSTALGIA PO HD ISK EL EV A NO ST AL GI A MODERNIA NOSTALGIAA VOIMISTAVAT MUUTOKSET JA NOSTALGIAN IDEAALITYYPIT Lähde: Antto Vihma, Nostalgia (Teos, 2021) de_27012022_54.indd 57 19.1.2022 11.00. Niissäkin katsotaan menneisyyteen ja oikeutetaan vaikutusvaltaa sitä kautta. 57 Demokraatti vät vahvoja tunnereaktioita. – Monet suurvallat kokevat haamusärkyä. – Nostalgiaa on kaikkialla. Menneiden muistelu on emootioiden aarrearkku. Tämä ei ole ainoastaan vanhojen eurooppalaisten suurvaltojen asia, vaan se nähdään myös Yhdysvalloissa ja Venäjällä, Vihma sanoo. Kansallis valtioiden kyky ratkaista globaaleja ongelmia on kyseenalainen. Takana on loistava menneisyys ja ne kokevat oman arvoasemansa laskevan. Taustalla on myös geopoliittista nostalgiaa. Tässä on epäsuhta, koska kansallisvaltioiden kyky ratkaista globaaleja ongelmia on hyvin kyseenalainen, Vihma sanoo. Kylmän sodan aikaan maailma oli näennäisesti selkeämpi: kaksi suurvaltaa, kaksi aatesuuntaa ja kaksi talousjärjestelmää. Tämä oli Timo Soinin perussuomalaisten nostalgian ytimessä
Se on liian yksinkertainen ajattelumalli, Vihma sanoo. Siihen nojautuvat myös muut poliittiset tahot. NOSTALGIA EI ole pelkästään oikeistopopulistien ja konservatiivien omaisuutta. Oma käsitykseni kuitenkin on, että pohdiskeleva nostalgia voi olla myös utopian siemeniä sisältävää ajattelua, Vihma vastaa. – Kiusaus olisi sanoa, että nostalgian vastavoimana on utooppinen tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu. Pohdiskelevassa nostalgiassa katsotaan kriittisesti menneisyyteen, analysoidaan ihmisen ja maailman muuttumista sekä muistojen tuomaa lohtua. 58 Demokraatti TEEMA NOSTALGIA ON tuntemus, joka voi johdattaa ihmisiä hyvin erilaisiin suuntiin ja johtopäätöksiin. Menneitä saavutuksia on mukava muistella. – Menneisyys ei ole vain tulevaisuuden vastakohta. Nostalgia on politiikassa tärkeä käyttövoima. Se ei ole järin syvällistä, mutta voi johtaa entistävään tai pohdiskelevaan nostalgiaan. de_27012022_54.indd 58 19.1.2022 11.00. Silloin perinteiset puolueet olivat merkittävässä asemassa, tehtiin onnistuneita uudistuksia. Kolmas nostalgiatyyppi on Vihman jaottelun mukaan banaali nostalgia, jota käytetään pop-kulttuurissa, markkinoinnissa ja ihmisten arjessa. Entistävä nostalgia liittyy poliittisiin projekteihin, jotka pyrkivät palauttamaan vanhat hyvät ajat takaisin. Onko muita vastaavia. – Juuri kylmän sodan aikana tapahtuneet asiat ovat monilla valtapuolueilla nostalgian kohteena. Vihma jaottelee kirjassaan (Nostalgia, Teos, 2021) nostalgian kolmeen laariin. Sitten mietitään, kuinka niitä voi soveltaa nykyhetkessä. Se oli hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. Menneisyydestä voidaan löytää käyttämättömiä mahdollisuuksia. Menneisyys ei ole vain tulevaisuuden vastakohta. Keskustavasemmistolla ja keskustaoikeistolla oli kylmän sodan aikaan valta-asema Suomessa ja läntisen Euroopan maissa. Toinen on pohdiskeleva nostalgia, jonka lähtökohtana on, ettei mennyttä voi rakentaa uudelleen
59 Demokraatti Kysymys on, suhtaudutaanko tähän liiankin ruusunpunaisesti vai onko Suomen sosialidemokraattisessa liikkeessä kriittinen reflektio käynnissä, Vihma sanoo sanaleikillä ryydittäen. – Ja ehkä siihen liittyy vähän sekin, että silloin oli kunniakas yhteisö, johon kuuluttiin. Pekka Kuusen aikaan rakennettiin hyvinvointivaltiota, silloin marssittiin kaduilla ja toimittiin spontaanisti ja niin edelleen. de_27012022_54.indd 59 19.1.2022 11.01. – Oli myös kiinnostava seurata Saksan vaaleja viime syksynä. Muistoissa elää, että ennen vain tehtiin ja toimittiin, nyt aika tuhrautuu vatulointiin. Hän huomauttaa, ettei ole näihin puolueisiin liittyen tehnyt tutkimusta, mutta silti voi kommentoida asiaa. Erilaisissa nostalgioissa on joitakin yhteisiä nimittäjiä, kuten ajatus siitä, että ennen elettiin autenttisemmin ja nyt kaikki on melko monimutkaista. Nostalgia on osoittanut todellisen voimansa populismin palveluksessa. Ennen mentiin ja tehtiin, oli Koijärvi ja liike, nyt kaikki on tällaista paperinpyörittelyä. Siellä oli hyvin vahvana jatkuvuuden ja vakauden kaipaus. Yhteisön ei tarvitse olla kansallisvaltio, vaan se voi olla pienempikin porukka. Tällaista nostalgiaa voi nähdä myös vihreissä
Vihman mukaan perusnostalgiaa on tutkittu kysymällä, oliko elämä ennen parempaa. 60 Demokraatti Museovirasto avasi vuonna 2020 yli 250 000 kansallisiin kuva kokoelmiin kuuluvaa, digitoitua kuvaa vapaasti kaikkien käytettä väksi. Nostalgia on näitä molempia. Kannattaa luottaa siihen, että kansalaiset ovat fiksua väkeä. – Nostalgia on myös kulttuurinen kertomus, eikä vain kaipuuta oman elämän menneisiin vaiheisiin. Oikeistopopulistit voivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Monimutkaisuutta pitäisi avata keskusteluissa. museovirasto.finna.fi/ TEEMA Historiaa ei voi sivuuttaa, siitä pitää oppia T ulee houkutus kääntää kelloja taaksepäin, kun maailman monimutkaisuus ja tulevaisuus alkaa hirvittää. Maailma ei ole yksinkertainen, vaan melko monimutkainen. Kuluneen sanonnan mukaan tulevaisuus on nuorten käsissä, mutta kuinka nostalgia puree nuoriin. – Haastaisin, että vasemmistolaiset poliitikot eivät sortuisi yltiöpäiseen yksinkertaistamiseen, vaan puhuiNOSTALGIA ELÄÄ ja voi hyvin modernien ihmisten keskuudessa. – Nostalgia ei ole pelkästään sitä, että kaivataan vain omaa nuoruutta tai lapsuutta, vaan 20-vuotias nykynuori voi kaivata nostalgisesti 1950-luvun Amerikkaa, vaikka hän ei ole sitä itse kokenut. Se on osoittanut todellisen voimansa poliittisissa kamppailuissa, etenkin populismin palveluksessa. Populistisessa retoriikassa nostalgian avulla tehdään voimakkaita yksinkertaistuksia ja karikatyyrejä. Nostalgia vetoaa yleensä tulevaisuuden pelkoon ja siksi tarjoaa ratkaisuna paluuta johonkin vanhaan. Laakson valokuvia. Nostalgia ei ole sinällään paha asia tai edes utopian vastavoima. Tuskin tavallinen äänestäjäkään arvostaa, että hänelle puhutaan kuin idiootille. Monilla eri alakulttuureilla on omanlaisia nostalgioita, jotka voivat tähyillä ja haikailla kauemmas kuin mihin yksilön oman elämänkaari ulottuu. Pitää olla luottamus ihmisiin. – Yhteiskunnalliselle keskustelulle on suuri haaste, kuinka vastata yltiöpäisiin yksinkertaistuksiin. Toisaalta hän uskoo, että kun nykymaailmassa ihmiset ovat paljon koulutetumpia ja osaavampia kuin aikaisemmin, niin useimmilla ihmisillä on myös kykyä hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia – jos vain haluaa pysähtyä. Kuinka tässä ympäristössä voi tehdä mielekästä, rehellistä ja pitkäjänteistä politiikkaa, SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen. sivat asioista siten kuin ne aidosti ja rehellisesti ovat, Vatanen sanoo. On todella tärkeä pitää kiinni tulevaisuuden uskosta ja optimismista, Vatanen sanoo. Kumpikin puhuttelee aivan erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä. – Kannattaa luottaa siihen, että kansalaiset ja äänestäjät ovat fiksua väkeä, koska keskimäärin he ovat sitä. – Edistykselliset liikkeet, kuten vasemmistoliikkeet, häviävät tai voittavat vaalit toivolla. – Perusnostalgisesti suuntautuvia ihmisiä on nuorten keskuudessa vähemmän kuin keski-ikäisten keskuudessa, mutta nuorissakin on niitä, joita nostalgia koskettaa, Vihma sanoo. POLIITTISIA STRATEGIOITA arvioitaes sa puhutaan, että vaaleja voi käydä ja voittaa pelolla tai toivolla. de_27012022_54.indd 60 19.1.2022 11.01. Tämän juttukokonaisuuden kuvituksissa on käytetty muun muassa Pekka Kyytisen, UA Saari sen ja E. Tarvitaan edistyksellistä ja pohdiskelevaa nostalgiaa. Se kuuluu moderniin elämään, Vihma sanoo. Suurien murrosten keskellä nostalgia on noussut todelliseksi poliittiseksi käyttövoimaksi. – Keskusteluun tarvitaan muitakin nostalgiatyyppejä kuin pelkästään entistävää nostalgiaa
Esimerkiksi teknologia on luonut meille laitteita, jotka helpottavat elämää, mutta samalla ne ovat luoneet valtavasti kiirettä. Ne toimivat joko voimaannuttavina tai herättelevinä. Elinajanodote on noussut. Monesti muistetaan mainita, ehkä liiankin usein, että SDP on se puolue, joka on perustanut ympäristöministeriön, Vatanen sanoo. Vatanen tunnistaa monenlaista nostalgiaa myös sosialidemokraattisen liikkeen sisällä. Omasta historiasta nostetaan ajatuksia ja hetkiä, jotka ovat olleet meille tärkeitä. Asiat ovat nyt paremmin kuin esimerkiksi 50 tai sata vuotta sitten. Merkityksellistä on se, kuinka nostalgian antaa vaikuttaa ja minkälaisiin johtopäätöksiin se ajaa. Siinä mielessä Vatanen näkee pohdiskelevan nostalgian tervetulleeksi. Informaatioähky luo monilla kaipuuta yksinkertaisempaan aikaan, Vatanen sanoo. – Jos omaa historiaa tarkastellaan kriittisesti ja sieltä osataan tunnistaa hyviä ja huonoja puolia, niin silloin kehityksessä voidaan mennä eteenpäin. – Palaamme ajatuksissa esimerkiksi Forssan kokouksen puolueohjelmaan, tai siihen, että SDP on ollut hyvinvointivaltion luoja. – Väitän kuitenkin, että menneessä maailmassa asiat eivät olleet nykyistä yksinkertaisempia, vaan silloin jouduttiin painimaan toisenlaisten monimutkaisten asioiden kanssa. – Toki nykyajassa on myös varjopuolia. – Ei historiaa voi sivuuttaa, vaan siitä pitää oppia, ymmärtää ja pitää voimavarana. Teknologia on kehittynyt, ja ihmiset ovat vaurastuneet. POHDISKELEVA SUHTAUTUMINEN nostalgiaan on eräänlaista historiatietoisuutta. Ihmisten hyvinvointi ja osaaminen on kohentunut huikeasti. Sen pohjalle voidaan rakentaa edistystä. – Yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa leimaa kehitys ja eteenpäin meneminen. Siltä ei voi välttyä kukaan, eikä tarvitsekaan vältellä. – Ei ollut, Vatanen vastaa. 61 Demokraatti de_27012022_54.indd 61 19.1.2022 11.01. – Nämähän ovat menneiden muistelua. Myös poliittiset puolueet joutuvat tekemään uudelleen arviointeja oman historiansa suhteen. 61 Demokraatti Nostalgia kuuluu yhtenä säikeenä kaikkien modernien ihmisten elämään. Nykyistä yhteiskuntaa ja etenkin sosiaalisen median sukupolvea syytetään usein historian tajun puutteesta. No, oliko ennen kaikki oikeasti paremmin
Äänestysaktiivi suus pyöri 80 prosentissa, mutta harvat kriittiset äänet mutisivat vaihtoehdotto masta demokratiasta. Pääsääntöisesti samat puolueet miehitti vät hallituksen vaaleista riippumatta. Kymmenet tuhan net olivat sisällissodan jälkeen vailla kan salaisluottamusta ja poliittisia oikeuksia. Lapuanliikkeen terrori leimahti hetken, mutta sen seurauksena kaikki kommunis milta haiskahtava toiminta oli kriminali soitu vuoteen 1944 asti. Naisten äänioikeus vuodelta 1906 on kansain välinen merkkipaalu. SODANJÄLKEISIÄ VUOSIKYMMENIÄ voi nostalgisesti pitää edustuksellisen demokratian kultaaikana. Kuntavaaleissa osallistuminen romahti 55 prosenttiin, ja aluevaaleissa on vaarana vajota vielä tuon pohjakosketuksen alle. Demokratian itse puolustuksen nimissä yritettiin oikeaakin laitaa hillitä hal linnollisin keinoin. Rintaa röyhistää myös se, että Suomi oli ainoa ensimmäisestä maail mansodasta itsenäistynyt valtio, jossa demo kraattinen järjestelmä kesti katkeamatta läpi 1900luvun kuohujen. 62 Demokraatti S uomi on ylpeä kansanvaltaisesta historiastaan. Nykyistä tilannetta ei auta menneisyyden haikailu, saati maalailu ruusuisessa hohteessa. Äänestysintoa riitti kaikkiin vaa leihin. LIBERAALIN DEMOKRATIAN kriisiä on murehdittu jo pitkään. Äänestysaktiivisuudessa lyötiin 1930luvun loppua kohden uusia ennätyksiä: kunnallisvaaleissa 48 prosenttia, presi dentinvaaleissa 58 prosenttia ja eduskuntavaaleissa 67. Edustuksellisen demokratian itsepuolustus KOLUMNI Teksti Mikko Majander, Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa TEEMA KYLLÄ TUONKIN MANDAATIN VARASSA KEHTAA MAATA HALLITA. Suuret joukko puolueet olivat laajoja kansanliikkeitä eri elämänalueille ulottuvine järjestöineen. Myöhemmin tuota aikaa on muistettu ylipolitisoituneena, jopa pimeänä vuosikymmenenä. Tässä ruoskaparlamentarismissa SDP:n ja Kes kustapuolueen punamulta kuitenkin säi lyi hallitusten runkona. de_27012022_62.indd 62 18.1.2022 16.38. Suomessakin ki puillaan niin puolueiden kutistuvia jäsen määriä kuin alhaista äänestysaktiivisuutta. Toisaalta hallitukset jäivät lyhytikäisiksi, ja muutamat suuretkin puolueet viettivät vuosia valtapoliittisessa pait siossa, kuten SKDL 1948–1966, SDP 1959–1966 ja Kokoo mus 1966–1987. Parantamisen varaa on, mutta kyllä tuonkin mandaatin varassa kehtaa maata hallita. Edustuksellisen demokratian toteutumisessa on ongel mansa, mutta niin niitä on ollut koko yleisen ja yhtäläi sen äänioikeuden yli satavuotisen historia ajan. Väliin voisi vaikkapa iloita siitä, että nykyään vaalitu lokset ovat todella heijastuneet hallitusratkaisuihin. Poliittinen järjestelmä elää ajassa. Presidentti Urho Kekkonen hajotti 1970luvulla edus kunnan kahdesti ja valitutti itsensä kerran jatkoon poik keuslailla, toisen pääpuolueiden yhteisehdokkaana. Menestyksen varjopuolella kaikki käy tännöt tuskin täyttivät demokratian oppi kirjojen määritelmiä. Toisin kuin MannerEuroopassa, Suomen tie kulki kui tenkin kohti parlamentaarisen kansanvallan vakiintumista. Kansanedustajia passitettiin vankilaan niin vuosina 1923–1924 kuin 1941–1942. Eikä parjattu äänestysprosenttikaan ole missään vapaassa pu dotuksessa, vaan se on pysynyt eduskuntavaaleissa 68–72 prosentin haarukassa koko kylmän sodan jälkeisen ajan
fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Natosta puhetta SUOMI JA Ruotsi käyttivät yhteispuheenvuoron, kun Etyj-kokouksessa puitiin Venäjän turvatakuualoitetta ja Ukrainan kriisiä. Sitä edesauttoi Venäjän ulkoministeriön päätiedottajan Maria Zaharovan lausunto joulun alla, jossa tämä totesi Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon johtavan Venäjän poliittisiin ja sotilaallisiin vastatoimiin. Jokaisella valtiolla on suvereeni oikeus päättää sotilaallisesta liittoutumisestaan ja yhtä suvereeni oikeus olla liittoutumatta. Presidentti Mauno Koiviston mukaan Suomen historian synkimmät luvut ovat olleet niitä, kun meidät on vedetty osallisiksi muiden sotiin, ja pahimmillaan etumaastoon. Uutta vettä myllyyn on vuorostaan tarjonnut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken. Pienen maan etu on pysyttäytyä erillään suurvaltojen intressiristiriidoista ja valtataisteluista. artiklan suojaa. Yksi kriteeri käy kuitenkin ylitse muiden: lisääkö vai heikentääkö Nato-jäsenyys Suomen turvallisuutta ja myös lähiympäristömme vakautta. Se saattaisi tehdä meidät osaksi suurvaltojen vastakkainasettelua ja vielä eturintamassa. Yhteinen raja on turvallinen, kun molemmat osapuolet sen sellaiseksi kokevat. de_27012022_63.indd 63 18.1.2022 15.55. Sen sijaan, jos liittyisimme Natoon, 5. Turvallisuuspolitiikkamme keskeisin tavoite on ehkäistä maamme joutumista sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Tämän mukaan Venäjän naapurina on nyt suomalaisia. Kyse on kaikkien sitoutumisesta suvereeniin tasa-arvoon ja kunkin valtion oikeuteen valita oma turvallisuusjärjestelynsä. Suomessa Nato-jäsenyyskeskustelu on vilkastunut. Amerikkalaiset sotilasasiantuntijat ovat antaneet ymmärtää, että nykytilanteessa Suomi ei tarvitse Naton 5. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu, ettei Suomi salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Suomi ei ole mihinkään ilmansuuntaan uhka. Pienet sotilaallisesti liittoutumattomat pohjoismaat korostivat multilateraalisen sopimusjärjestelmän merkitystä, johon nojautuu Euroopan turvallisuusrakenne. Jääkö Suomi jollekin harmaalle vyöhykkeelle, istummeko kaikissa relevanteissa keskustelupöydissä, onko Nato samanmielisten maiden arvoyhteisö, onko riski, ettemme pääsisikään mukaan halutessamme... Meidän turvallisuutemme perustuu viime kädessä yhteisiin kansainvälisiin sopimusjärjestelyihin, vuoropuheluun, luottamuksen lisääntymiseen ja vakauteen. Nato-jäsenyytemme suurin riski on juuri tässä. Nato-jäsenyyttä Suomessa voidaan arvioida monesta lähtökohdasta. 63 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Suvereeniin tasa-arvoon kuuluu kuitenkin, että kukin päättää itse linjastaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on viitannut samaan siteeratessaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Suomen ja Ruotsin paalutukset olivat paikallaan. Hänen mukaansa kuulopuheet Suomen halusta liittyä Natoon pitävät paikkansa. Ulkoministeri Sergei Lavrov toppuutteli sittemmin sanoessaan, että Suomen suvereniteettia kunnioitetaan ja että suomalaiset itse päättävät halustaan liittyä Natoon. Nato-jäseninä rajan takana olisi vihollisia. artikla olisi todella tarpeen. Suurilla mailla on taipumus tulkita omista lähtökohdistaan pienempien toimijoiden tahtoa. On oma arvonsa, että suurvallat käyvät vuoropuhelua jännittyneen tilanteen laukaisemiseksi, mutta ne eivät voi sopia muiden päiden yli, mitä kunkin rauhaan kuuluu. Kimmo Kiljunen Kansanedustaja (sd.) Nato-jäsenyys saattaisi tehdä meidät osaksi suurvaltojen vastakkainasettelua. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti
Olemme syvästi huolissamme matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluiden aloilla (marava-alat) työskentelevien työntekijöiden taloudellisesta toimeentulosta ja henkisestä hyvinvoinnista. PAM on toistuvasti vaatinut uutta tukimallia, jolla korvataan toimeentulon menetykset täysimääräisesti niille, jotka lomautetaan koronarajoitusten vuoksi. Sen sijaan suuri ja merkityksellinen negatiivinen vaikutus niillä on ravintoloiden lisäksi majoitustoimintaan, sekä laajat kerrannaisvaikutukset muun muassa siivousalaan. Teemme työtämme matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan aloilla suurella ammattitaidolla ja ammattiylpeydellä, saamatta siitä ansaitsemaamme arvostusta. Ammattiosastomme on vankasti näiden PAMin vaatimusten takana. Nämä tukitoimet pitäisi päättää ennen minkäänlaisia uusia rajoituksia tai sulkutoimia. Suurin osa alojen työntekijöistä on ollut pitkiä aikoja lomautettuina, osa jopa koko pandemian ajan. Ravintola-alan koronarajoitukset tiukkenivat jälleen vuoden lopulla ja uusia toimia suunnitellaan. Moni on irtisanottu. PAM vaatii myös, että työttömyysturvan enimmäispituudesta luovutaan pikaisesti. Marava-alan työntekijät tarvitsevat kipeästi taloudellista tukea. Ravintoloiden täyssulku olisi alan työntekijöiden kannalta täysin kohtuuton. Koronapandemia on kurittanut marava-alaa rankasti jo kaksi vuotta. Miksi työntekijöitä ei tueta yhtä paljon. Edellisestä johtuen liian moni työntekijä – ja etenkin alojen ammattilaiset – on jo lähtenyt kokonaan pois alalta ja moni tulee vielä lähtemään. Onko muutamalla tunnilla enää tässä vaiheessa pandemiaan todella niin suuri merkitys, että rajoitusten vakava vaikutus alan työntekijöille on enää kohtuullista verrattuna siitä mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn. Työntekijät ovat jo nyt kärsineet kohtuuttomasti näistä rajoituksista ja maksaneet kovaa hintaa pandemiasta. Tällaista täyssulkua emme ymmärrä, emmekä voi hyväksyä. Toimeentulo suurimmalla osalla alan työntekijöistä on kärsinyt rajusti. Nykyinen malli ei toimi tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta hakea töitä rajoitusten koskiessa kokonaista toimialaa. Alan työntekijät jätetään edelleen ilman riittävää ja oikeanlaista taloudellista tukea. PAM – Uudenmaan Maravaammattilaiset ry 701 Getty Images de_27012022_64.indd 64 18.1.2022 15.57. Marava-alojen koronarajoituksia on muutettu edestakaisin koko covid-19-pandemian ajan. Lisäksi vaadimme kaikille Marava-alojen työntekijöille, kaikkien korona-ajalta kertyneiden, todellisten palkanmenetysten korvaamista takautuvasti. Ilman tätä muutosta, monia ravintola-alan työntekijöitä uhkaa tippuminen työttömyyspäivärahoilta pelkän työmarkkinatuen varaan. Kaikki säästöt on jo käytetty. 64 Demokraatti MIELIPIDE Työntekijätkin tarvitsevat koronassa uusia tukitoimia Miksi työntekijöitä ei tueta yhtä paljon kuin työnantajia ja yrityksiä. Sitä osaamista ja ammattitaitoa, mitä on jo menetetty, ei saada koskaan takaisin. Työnantajia ja yrityksiä on tuettu koko koronapandemian ajan. Miksi pienipalkkaisten työntekijöiden oikeutta työhön ja toimeentuloon rajoitetaan näin merkityksellisesti rajoituksilla, joilla ei tässä vaiheessa pandemiaa ole enää ratkaisevaa vaikutusta. Mitä tukitoimia hallitus tekee heidän tuekseen. PAM vaatii, että työttömyysturvaan perustuvasta mallista on päästävä eroon
Vaikea syyllisyyden ja huonommuudentunne on taakka, joka on omiaan luomaan pitkään kestettyään masennusta ja nuorten ihmisten aikaista eläköitymistä. Ilman potilaan omaisen selvityksiä ei olisi tullut tietoon, että potilaalle oli annettu kahdeksan tunnin lääkityksen sijasta kuudentoista tunnin lääkkeet, jonka johdosta tämä kaatui. 65 Demokraatti Hoitovirhe voi pilata elämän Uusilla hyvinvointi alueilla tulisi hoito virheiden vähentäminen olla keskeinen päämäärä. Kilpailun sijaan olisi palattava arvoihin, jotka korostavat yhteistyötä, keskinäistä avunantoa ja rinnakkaiseloa. Pahimmillaan tällainen ajattelu panee yksilön kannettavaksi niitä ongelmia, jotka kuuluisivat poliittiselle päätöksenteolle. Tässä ajattelussa esimerkiksi työttömyyttä ei nähdä yhteiskunnallisena ongelmana, johon on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa, vaan se helposti koetaan merkkinä yksilön riittämättömyydestä, passiivisuudesta tai jopa laiskuudesta. Suuntaus oli nouseva jo ennen koronaa. Uusil la hyvinvointialueil la 2023 tulisi hoitovirheiden vähentämisen olla yksi keskeinen päämäärä. Tässä ajattelussa yhteiskunta ja yhteisöllinen todellisuus ovat unohtuneet liki kokonaan pois. Suomessa tehdään vuosittain noin 9 000 potilasvahinkoilmoitusta, joista 30 prosenttia johtaa korvauksiin. Markkinatalous, jossa kukin on oman onnensa seppä ja jossa jokaisen olisi oltava oman itsensä paras versio, luo syyllisyyttä ja masennusta niille, jotka eivät pysy mukana menossa. Heikkouden ja epäonnistumisen hyväksyminen luovat armollisen ilmapiirin, joka eheyttää. Vuonna 2019 korvauksia maksettiin 40 miljoonan euron edestä. Jos edellä mainittu pitää paikkansa, että syyt ongelmiin ovat laajassa mielessä muualla kuin yksilössä itsessään, olisi myös auttamistoiminnan oltava laaja-alaista. Luomamme systeemi vieraannuttaa meidät itsestämme ja toisistamme. Oireet olisivat luonnollinen seuraus markkinataloudesta, jossa kilpailu, vertailu ja ulkonäkö on nostettu arvohierarkian huipulle. Todellisuudessa potilasvahinkojen määrät ja niistä aiheu tuvat kustannukset ovat moninkertaisia, sillä harva potilas tai potilaan omainen jaksaa – tai osaa – selvittää, johtuuko potilaan kunnon heikkeneminen, tapaturma tai kuolema hoitovirheestä. Nykylääketiede näyttää olevan vaikeuksissa kasvavan trendin hoitamisessa. Nykymenolla tulemme näkemään yhä enemmän nuorten aikuisten liian aikais ta eläköitymistä ja kokemusta henkisestä yksinäisyydestä ja mitättömyyden tunteesta. Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu (sd.) omaisavustaja Mikkeli Markkinatalous luo nuorille masennusta Ovatko nuorten ongelmat pikemminkin oire kuin sairaus. Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan sosiaalinen olento, jonka parhaat puolet tulevat esiin yhteistoiminnassa ja päätöksenteossa yhdessä muiden kanssa. Tapio Virtanen psykoterapeutti Valkeakoski LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_27012022_64.indd 65 18.1.2022 15.57. Jos potilas olisi kuollut, tämä hoitovirhe ei olisi koskaan selvinnyt. Viime vuosien aikana diagnosoitu masennus on lisääntynyt nuorten ja nuorten aikuis ten keskuudessa. Lääkkeeksi masennukseen tarjotaan erilaisia neurolepteja, koska ongelman ajatellaan olevan päänsisäinen. Olisiko mahdollista nähdä nuorten ongelmat pikemminkin oireena kuin sairautena. Kolmas esimerkki on leikkauksen tehneen lääkärin kuntoutusohjeiden laiminlyönti, osastolla potilaan pelkkä makuuttaminen johti keuhkojen ja suoliston tukkeutumiseen, potilas joutui kaksi kertaa teho-osastolle ja oli menettää henkensä. Olisi herättävä näkemään, että masennus ja syrjäytyminen ovat seuraus arvoista, joihin olemme panostaneet ja sitoutuneet. Yksi esimerkki on potilaan kaatuminen kotihoidossa, josta aiheutui pysyvä vakava vamma. Potilashoitovirheet kuormittavat sairaaloita sekä lisäävät hoitajien ja lääkäreiden työmäärää, nostaen kuntien sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksia, jonka johdosta varhaiskasvatus-, koulutus-, liikuntaja kulttuuripalveluita leikataan. Toinen esimerkki on kuntoutusosastolla tapahtunut sydämen aortan osittainen repeäminen, avunpyynnöistä huolimatta asiaan reagoitiin vasta 16 tuntia kipujen alettua, potilas pääsi leikkaussaliin viime minuuteilla
”Qui buono”, kuka hyötyy, kysyi – kirjeidensä tuoreen suomennoksen takia ajankohtainen – Cicero hieman ennen ajanlaskumme alkua. Suutarit, paikkaajat, entisöijät ja muut korjaajat eivät ole aikamme juttu. Olkiluodon uusi ydinvoimala tuo markkinoille ”halpaa energiaa”, joka kiihdyttää tuotantoja kulutusprosesseja, vahingoittaa ympäristöä välittömästi ja välillisesti. Brundtlandin komission työssä ”kestävä” tarkoitti myös tuoteja materiaalikestävyyttä, jotka ovat aikanamme unohdettu. Energia on se ”myrkky” – tuotettiin se miten hyvänsä – joka käynnistää kaikki prosessit, jotka kuluttavat ympäristöä ja muuttavat ilmakehää. Ympäristöä tuhoavia prosesseja kiihdyttävät ”hiilihyökkäyksen” vaatimukset, kaiken uusimiseksi ilmastoa ”säästäväksi” ja ”kierrätettäväksi”. Hannu Ikonen Lieksa/Sisilia, Ispica Talous alisti poliittisen tahdon, jolla maailma piti pelastaa tuleville sukupolville. Kysymys tulisi riittävän usein esittää talouspoliittisessa päätöksenteossa, aikanammekin. Talous on ”alistanut” sen poliittisen tahdon, jolla – komission mukaan – tuli maailma luontoineen pelastaa tuleville sukupolville. Talous on sopeutunut politiikan hiilihyökkäykseen, kasvattaen prosessejaan ja tulovirtojaan niin tuotannossa kuin ympäristössäkin. Taloudella menee hyvin, ympäristöllä huonosti ja politiikka on ”hajalla”. Talous, kapitalismi, on tyytyväinen materiaalisen kierron nopeutumiseen, kuten myös kuluttaja ”tehdessään pieniä ilmastotekoja” ostaessaan ”vähäpäästöisempää ja kierrätettävämpää”, kyseenalaistamatta tarvettaan tai ostamansa käyttöikää. Getty Images MIELIPIDE de_27012022_66.indd 66 17.1.2022 16.10. Tänään voimme todeta, ettei ”taloutta ole alistettu”, luontokato etenee, ilmasto lämpenee, metsiä tuhotaan, energianja raaka-aineiden kulutus kasvaa, ilmakehän hiilipitoisuus lisääntyy... Jos tuotteiden haluttaisiin kestävän, politiikka ”alistaisi” taloutta, tarkistaisi ja määrittelisi vähimmäisiät ja korjattavuuden tuotteille, joita saa tuoda markkinoille. ”Hiilihyökkäystä” vanhoja laitteita vastaan ei voi pitää onnistuneena, kun se uusimistarpeellaan kiihdyttää tuhoavia prosesseja. Kuluttaja-tuottaja, eli työntekijä, ei kysy, voitaisiinko työaikaa lyhentää tuotoksien käyttöikää pidentämällä. 66 Demokraatti Talous alisti politiikan Vuonna 1987 Brundtlandin komissio määritteli, että kestävä kehitys edellyttää talouden alistamista eli luontopääoman säästämistä tulevillekin sukupolville tasa-arvoisen kehityksen turvaamiseksi. Näin voitaisiin vähentää ja hidastaa ympäristöä kuormittavia prosesseja. Tiede ja tutkimus luovat edellytyksiä jäljitellä luonnon omia prosesseja ja tuottaa jotakin ilman haitallista energiaa, jatkaa ihmiskunnan elinkaarta. Politiikan ”tahto” näkyy siinä, että vihreätkin haluavat lisää tuotantolaitoksia, lisää energiaa, jotta prosessit voivat kasvaa tuottamaan ”vähäpäästöisiä ja kierrätettäviä” kapineita
Poliittinen uhoaminen on yksi keino, jolla voidaan yrittää houkutella puolueesta loikanneita kannattajia takaisin. Keskustajohtajan uhkaukset muistuttavat jo lasten hiekkalaatikkoleikkejä. Keskusta on menettänyt kannatusta erityisesti perussuomalaisille, mutta myös kokoomukselle. Jotta nuoret naiset pääsevät samalle tasolle nuorten miesten kanssa, heidän pitää ehdottomasti pyrkiä aliupseerikouluun ja sitä kautta reserviupseerikouluun, josta heidät valmistuttuaan ylennetään vänrikeiksi ja merivoimissa aliluutnanteiksi. Nuo Saarikon vaatimat päätökset tarkoittavat talouden nimissä tehtäviä leikkauksia, jotka kohdistuisivat palveluihin ja sitä kautta pienituloisiin. Tämä on loistava asia, koska tämä asia edistää naisten tasa-arvoa työelämään siirryttäessä. Tämän takia Suomi on velkaantunut, mutta samalla maamme on selviytynyt koronasta myös taloudellisesti monia muita Europan maita paremmin. Eli naisten kannattaa hakeutua näillekin aloille töihin, jolloin naisten euro alkaa lähestyä miesten euroa. Tämän koulutuksen kun nuoret naiset suorittavat, heillä aukeaa uusia tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä koko uraa ajatellen. Silloinenkin näytelmä oli Saarikon ohjaama. 67 Demokraatti Naisten asevelvollisuus luo tasa-arvoa Viime aikoina on paljon keskusteltu naisten osuudesta Suomen puolustusvoimissa. Naisten pitää muutenkin kouluttautua niin sanottuihin ”miesten ammatteihin”, koska tänä päivänä esimerkiksi maanrakennusliikkeitten käyttämät työkoneet ovat kevytkäyttöisiä, eivätkä tarvitse raakaa voimaa kuten vielä 1960–1980-luvulla. Tästä tasa-arvokysymyksestä ei ole paljon keskusteltu julkisuudessa, mutta se on erittäin tärkeä asia nuorten naisten kannalta. Hän sanoi, että hallituksen pitäisi uskaltaa tehdä kipeitäkin päätöksiä. Pentti Välimaa Pori LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_27012022_66.indd 67 17.1.2022 16.10. Saarikko on toistuvasti uhannut lähteä hallituksesta. Saarikko sanoi vain, ettei hän haluaisi kokea uudelleen viime kevään kehysriihikiistelyä. Saarikolla ei kuitenkaan ollut väitteensä tueksi mitään konkreettista esittää. Sama on tilanne tämän päivän metsäkoneurakoitsijoiden käyttämien työkoneiden kanssa; ne ovat erittäin kevytkäyttöisiä. Saarikon tieltä tylysti syrjään siirretty keskustan ex-johtaja Katri Kulmuni julisti korona-ajan alussa, että yksikään yritys ei saa koronan takia kaatua. Pertti Leppänen Lieto Keskustan Saarikko vain haluaa leikata Keskustajohtaja Annika Saarikko patisti hallitusta leikkaamaan. Saarikko haluaa leikata. Sen sijaan Ylen Ykkösaamussa viime vuoden lopulla Saarikon haastattelusta julkisen huomion sai vain se, kun keskustajohtaja arvosteli SDP:tä ja vasemmistoliittoa siitä, ettei hänen mukaansa vasemmisto suhtaudu valtionvelan määrään vakavasti. Kyse olisi siis tulonsiirrosta pienituloisilta varakkaille. Hallitus on velkarahalla tukenut niin yrityksiä kuin muitakin koronasta kärsineitä toimijoita. Nuoret koulutetut naiset ovat aina takamatkalla nuoriin miehiin verrattuna, kun haetaan korkean koulutustason työtehtäviä ja virkoja. Keskustajohtajan uhon taustalta paistaa hänen puolueensa heikko gallupkannatus. Tämän johdosta nuorten naisten, jotka ovat lukeneet itsensä ylioppilaiksi ja aikovat pitää opiskelussa välivuoden, kannattaa miettiä armeijan käymistä. Ykkösaamun haastattelussa siihen paljastui syykin. Se on huomattu, että Saarikolla ei ole sitä puhuttua liimaa, joka hänet sitoisi Sanna Marinin (sd.) johtamaan hallitukseen
Ihmisen pitäisi saada tulostuttaa todistus omassa terveyskeskuksessaan. Hankkeessa on siis mukana neljä ministeriötä, ja tulos on hankalasti löytyvä pdf-tiedosto, jota huomattavan iso osa väes tö ei osaa tai pysty käyttämään. Työhön on kulunut satoja tunteja kiireistä työaikaa, ja työtä on kehuttu maasta taivaaseen. Vanhojen ihmisten palveluista on säästetty ”laitoshoitoa” vähentämällä. Hannu Ketoharju Juuka Koronapassin hakeminen monelle vaikeaa Isolle osalle kansalaisista koronapassin käyttöönotto on haastavaa. Silti ollaan yllättyneitä. Rahoituksen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan ottaminen esille saa aikaan vain hiljaisuuden. Esimerkiksi Helsingissä tämä ei ole mahdollista, pitää erikseen matkustaa rokotuspisteellle, josta tämä voidaan hänelle tulostaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaista pääsyä digitaalisiin ympäristöihin. Tutkijat ovat vuosikymmenten ajan muistutelleet poliitikkoja vanhojen ihmisten määrän ja palvelujen tarpeen kasvusta. Pohjoismaisten naapureiden tasolle pääsy vanhusten hoidossa vaatisi vuodessa miljardin lisää rahaa. Vaikka hoitaja kävisi neljäkin kertaa vuorokaudessa, yksinäisiä tunteja jää paljon. Saavutettavuuden pitäisi olla normi eikä poikkeus. Kunnat ovat siirtäneet yhä suuremman osan ympärivuorokautisesta hoidosta yksityisille yrityksille, vaikka vastaakin hoidon saannista ja laadusta. Keskeinen idea on ollut, että pääosa maksuista siirtyy kunnalta asukkaalle ja Kelalle. Se on johtanut huonokuntoisten ihmisten kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttöönotto eli koronapassi on ministeriön yhdessä valmistelema hanke. Moni ikätai vammainen ihminen ei tällaista osaa. Mutta kansainväliset hoivajätitkin toimivat kuntien kilpailuttamina. Se lisäisi luottamusta koko yhteiskuntaan toisin kuin nykyinen tilanne. Vanhuksia pidettiin lukkojen takana ja käytettiin myös hygieniahaalareita, magneettivyötä sekä sängyn laitojen nostoa ilman lääkärin päätöstä asiasta. Samaan aikaan yli 90-vuo tiaiden hoivakotipaikkoja on karsittu eniten, vaikka juuri he niitä tarvitsevat. Hölmöläisten tapaan peittoa jatketaan silloin, kun joku skandaali räjähtää vallanpitäjien silmille. Jossakin vaiheessa raja tulee vastaan. Kunnat ja valtio pallottelevat asialla, ja puolueet eivät halua vaarantaa hallituskelpoisuuttaan vanhenevan väestön takia. Kotihoitoa pyritään edistämään puhumalla, kuinka ”koti on paras paikka ihmiselle”. Kun osakkeenomistajat vaativat osinkonsa, ei ole muuta mahdollisuutta kuin tinkiä hoivan laadusta. Digitaalisen saavutettavuuden tarkoitus on, että kaikki pystyvät käyttämään ja ymmärtämään verkkosivustoa ja sen sisältöä riippumatta käyttäjän omista lähtökohdista tai rajoitteista. Myydään halvinta, ja suuret valtaavat edullisilla tarjouksilla markkinoita. Ensin pitää kirjautua Omakantaan ja sieltä löytää pdf-tiedosto, jonka QR-koodia pitää zoomata omassa älypuhelimessaan. 68 Demokraatti MIELIPIDE Vanhuspalveluissa säästetään vääristä kohdista Sotevaalien alla kannattaa muistaa vuonna 2019 syntynyt kohu Attendon ja Esperin hoivakotien skandaalimaisesta toiminnasta. Daniel Saarinen Helsinki de_27012022_68.indd 68 17.1.2022 16.14. Se helpottaisi myös meidän kaikkien matkaa kohti vanhuutta, jos voisimme luottaa hyviin palveluihin. Marja Jylhä Tampereen yliopistosta on istunut useammassa ministerien asettamassa asiantuntijatyöryhmässä. Omainenkaan ei välttämättä voi auttaa, koska THL:n mukaan esimerkiksi edunvalvoja ei voi asioida puolesta Omakanta-palvelussa. Näin siis, jos omistaa tai osaa käyttää älypuhelinta. Vanhusten lisäksi vanhuuden palvelujen parantaminen koskettaa kaikkia, jotka kantavat iäkkäistä läheisistään suurempaa vastuuta kuin jaksavat. Mutta yhtään ehdotusta ei ole viety poliittiseen valmisteluun, Jylhä kertoo kirjassaan Vanhuustutkijan koronavuosi. Taustalla on tietenkin raha
Esiin pitää nostaa taiteilijoita ja kulttuurin eri osa-alueita, joiden ääni ei aina kuulu nykykulttuurin valtavirroissa. Jos halutaan jatkaa sellaisten festivaalien ja tilaisuuksien ylläpitämistä ja kehittämistä, joiden yhtenä alaotsikkona on työväen kulttuuri, niin silloin pitäisi myös työväenliikkeen osallistua aktiivisemmin tilaisuuksien rahoittamiseen ja tukemiseen. Tässä taistelussa perinteisen vasemmiston omat tiedotuskanavat ja välineet ovat jääneet alakynteen. ”Taistelua sieluista” käydään monella eri tasolla, ja yksi keskeisimmistä ihmisiin vaikuttavista voimista löytyy nykyaikaisen kulttuurin ja taiteen sisältä. Paleface on hyvin kiteyttänyt laulussaan nykyajan yleisen hengen, eli ”ahneus on hyve”. Onko taiteella ja kulttuurilla mitään autonomista merkitystä, joka ei olisi kytkeytynyt markkinajotaan yleisölle ja taiteilijoille mahdollisuutta uudenlaiseen yhteiseen kokemiseen. Jyväskylän Talven tekee kuitenkin erityiseksi se, että tapahtuma on alun perinkin koko vasemmiston yhteinen luomus. Kun koronavirus on vielä korostanut ihmisten kokemusten privatisoitumista, elämme sekä moraalisesti, että älyllisesti modernissa luolayhteiskunnassa, jossa tärkeintä on mikä tahansa julkisuus millä tahansa keinoilla. Markku Hassinen Jyväskylän Talvi ry, hallituksen jäsen Onko taiteella ja kulttuurilla mitään autonomista merkitystä, joka ei olisi kytkeytynyttä markkinavoimien masinoimaan kulttuuriteollisuuteen. Puheohjelmistoissa ja seminaareissa näkyy edelleenkin hyvin nykyaikaa haastava ja kriittinen näkökulma, mutta esittävän taiteen puolella on mahdollista kehittää konseptia vaihtoehtoisempaan suuntaan. Ne ovat muokanneet myös taiteen ja kulttuurin vastaanottamisen muotoja erittäin tehokkaasti. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Modernin ajan työväenkulttuuri – nostalgiaa vai uuden etsimisen mahdollisuus Viimeisten vuosikymmenten aikana työväenjärjestöjen rooli ja vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Kuten ennenkin, mediaa voi käyttää myös poliittisten tavoitteiden edistämiseen, ja tätä kaupallinen media on viimeisen vuoden aikana harrastanut ahkerasti. Tulevaisuudessa sisällöt ratkaisevat eli se, mitkä taiteen muodot onnistuvat murtautumaan ulos pelkistä rahan tuottamisen rakenteista ja pystyvät tarjoamaan ihmisille kestävämpää elämyksellistä sisältöä arkipäivän melskeisiin. Onko tälle nykymenolle olemassa vaihtoehtoja. poliittinen hallitus halutaan kaataa keinolla millä hyvänsä. Sosiaalinen media on nostanut esiin ihmisissä piilevät tirkistelyn ja aggression tummat likavedet. Tämä on myös nykyisen mediakulttuurin yksi keskeisin käyttövoima, joka näkyy varsinkin television tositv-formaateissa. Suurimman mullistuksen lienee nykyajassa tehnyt internet ja sosiaalinen media. Epäselväksi ei ole kriittisille median seuraajille jäänyt, että Suomen nykyinen voimien masinoimaan kulttuuriteollisuuteen. Keinot ovat tuttuja sosiaalisen median puolelta, eli leimaaminen, maalittaminen, skandaalit ja totuuden rajamailla kulkevat väitteet. Uusi työväen kulttuuri voisi olla sellaista, jossa tarkassa elämyksiä kuin ”vanhoina hyvinä vuosina”. Jäljet näkyvät päivittäisissä postausten huutoäänestyksissä. Kun ihmiset menettävät fyysisen kontaktinsa toisiin ihmisiin eikä puheista ja lausumisista tarvitse ottaa mitään vastuuta, jälki on ikävää, vihaista ja epä-älyllistä. Edelleenkin sijansa on kollektiivisilla kokemuksilla ja tilaisuuksilla, eli ei mitään uutta siinä mielessä. Jyväskylän Talvi on yksi Suomen tunnetuimpia työväen kulttuuritapahtumia, ja sen historia on pitkä ja sisällöllisesti komea. Nostalgia ei enää kanna, vaan otsikon ’työväen kulttuuri’ alta pitää löytää jotain uutta ja radikaalimpaa rakennusainetta. Historian melskeissä myös Jyväskylän Talvi on joutunut materiaaliseen marginaaliin, jossa ei enää pystytä tarjoamaan samassa suuruusluode_27012022_68.indd 69 17.1.2022 16.14. Moderni media ja tiedotus ovat liiketoimintaa, jossa yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on rahallinen hyöty ja liikevoitto. En väitä, että lajissaan ainoa, mutta kuitenkin yksi työväenliikkeen yhteistyön tulos. Samassa laulussa on lausuttu myös, että ”aikaa myöten kuopattu on solidaarisuus”. Jos ennen tavoiteltiin yleisön yhteisiä kollektiivisia kokemuksia taideja kulttuuritilaisuuksissa, niin nykyaika on privatisoinut taiteen ja kulttuurin vastaanoton kenttää. Hallitsevan median tavoitteena ei ole ollut kertoa asioista faktojen valossa totuutta vaan tarjota asioista joku mielikuva, joka ohjaisi kehitystä näille voimille mieluisaan suuntaan. Olisiko marginaali sittenkin se kaikkein mielenkiintoisin alue, joka myös haastaa ihmisiä ajattelemaan ja kokemaan toisella tavalla. Tämän tuotantokoneiston edustajat ovat freudinsa hyvin lukeneet
Suoritettuaan 1961–1964 Suomen Työväen Musiikkiliiton musiikinohjaajakurssin hänet valittiin Nokian Työväen Mieskuoron taiteelliseksi johtajaksi. Puolison hoivassa elämä jatkui pitkään kotipiirissä. heinäkuuta 1931. Perheeseen syntyi neljä tytärtä. Karkusta perhe muutti Nokialle, ja leipätyö vei nuoren miehen ensiksi Nokian kumitehtaan raaka-ainevarastolle. Keijo Rantanen Markku Lappalainen Kirjoittajat ovat Rainer Lehtisen tytärten puolisoita Rainer Lehtinen. Lehtisen johdolla työväen mieskuorosta kehittyi yksi maamme eturivin mieskuoroja. Salonen, jonka kanssa hän avioitui helluntaina 1954 – omenapuiden kukkiessa. Lehtinen oli Suomen Työväen Musiikkiliiton kunniajäsen, hänelle myönnettiin liiton korkein arvomerkki, Kultainen nuottiavain. Hän jäi eläkkeelle Upofloorin lattiapäällysteiden asiakaspalvelun hoitajan tehtävästä. 1980-luvulta lähtien Lehtinen osallistui laulelmatapahtuma Tapsan Tahtien suunnitteluun ja järjestelyihin. Hän oli syntynyt Viipurin maalaiskunnassa 6. 1990-luvun lopulla Lehtiselle tehtiin sydänleikkaus, mikä mahdollisti aktiivisen elämän jatkamisen. Nokialta hän löysi myös elämänkumppaninsa Airin, o.s. Kun erään hoivakodin lauluhetken jälkeen Rainer jäi lepäämään vuoteelleen – käytävälle kantautui tuttu, vakaa baritoni. Alzheimerin tauti eteni vääjäämättömästi. Hän astui vuonna 1950 Nokian Työväen Mieskuoron riveihin, ja kuorossa huomattiin nopeasti hänen lahjakkuutensa. Työuransa Lehtinen teki nokialaisen teollisuuden palveluksessa. Sotavuosina hän joutui jättämään kotiseutunsa kahdesti. Hoivakodissa hän vietti kolme viimeistä kuukauttaan. Hän oli aktiivisesti mukana järjestämässä liiton valtakunnallisia laulujuhlia ja johti juhlien yhteisesityksiä. Taiteellisen johtajan tehtävässä hän jatkoi 2000-luvulle saakka. Toivo Kuulan Nuijamiesten marssin ykkösbasson stemma soi entiseen tapaan. 1970-luvulla Lehtinen perusti nokialaisen mestaripelimanni Pentti Peitsamon kanssa lauluja soitinyhtyeen Nokialaiset, jonka ohjelmisto koostui pelimannihenkisestä musiikista. Lastenlapsia syntyi niin ikään neljä. Hänen sinnikäs ja laadukas työnsä tuotti melkoisen määrän erilaisia huomionosoituksia. Hänen asiantuntemustaan hyödynnettiin laajasti musiikkiliiton piirissä ja hänen elämäntyötään arvostettiin myös työväen musiikkiliiton ulkopuolella. Tätä kokemusta hän kuvaili yksityiskohtaisesti vielä silloinkin, kun elämän muut tapahtumat alkoivat kadota muistista. Itse hän arvosti erityisesti tasavallan presidentti Mauno Koiviston myöntämää director musices -arvonimeä. Musiikista ja varsinkin mieskuorotoiminnasta muodostui hänelle jo varhain varsinainen elämäntyö. Leipätyö oli Lehtiselle kirjaimellisesti leipätyö. Jo varhain musiikillisen ja sosiaalisen lahjakkuutensa osoittanut Lehtinen loi ajan myötä hämmentävän laajan sosiaalisen verkoston. Aktiivisen kuoronjohtamisen jälkeenkin hän osallistui kuoroharjoituksiin vielä 2010-luvulla. Ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen”. joulukuuta 2021. Päivätyön jälkeen hän kiiruhti linja-autolla Tampereelle ja vielä iltamyöhään kotona hän harjoitteli harmonilla kenraalibassotehtäviä. Nuorena miehenä hän kierteli nokialaisissa juhlatilaisuuksissa kitaran kanssa esikuvansa lauluja esittäen. Vähitellen hän sai tehtäväkseen harjoittaa stemmoja ja johtaa pienryhmien esiintymisiä. Vuoden 1944 evakkotaipaleen alkaessa hän selvisi täpärästi venäläisten lentokoneiden ilmahyökkäyksestä. de_27012022_70.indd 70 19.1.2022 10.17. Kuoroura kesti yli kuusi vuosikymmentä. Kaksikon yhteistyönä syntyi myös Nokia-marssi, jota esitetään vieläkin nokialaisissa tilaisuuksissa. Lehtinen jätti merkittävän jäljen suomalaiseen kuorokenttään. 1950-luvulla Lehtinen aloitti työn ohessa opinnot Tampereen Musiikkiopistossa. Tapio Rautavaaran laulut olivat Lehtiselle rakkaita. Lehtinen päätyi evakkona äitinsä ja sisartensa kanssa Karkkuun, jossa hän jatkoi keskeytynyttä kouluaan. Hienosti soljui myös Knut Kankaan Laulu ihmisyydelle – Lehtisen kenties läheisin mieskuorolaulu. Hän toimi vuosikymmenien ajan Suomen Työväen Musiikkiliiton musiikkineuvoston puheenjohtajana. 70 Demokraatti KUOLLUT Elämäntyönä kuorotoiminta NOKIAN TYÖVÄEN MIESKUORON pitkäaikainen taiteellinen johtaja, director musices Rainer Lehtinen kuoli 90-vuo tiaana Nokialla 3. Musiikki säilyi tärkeänä osana Lehtisen elämää loppuun asti. ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Läheisten viimeinen muistokin liittyy ”reissumieheen”. Lehtinen eli varhaisen nuoruutensa luovutetussa Karjalassa, Viipurinlahdella sijaitsevassa Rahkasaaressa. Lehtisen johdolla kuoro sai lukuisia palkintoja kansainvälisissä ja kansallisissa kuorokilpailuissa. Vähitellen päivien kulku alkoi hidastua ja elämänpiiri pienentyä. Vaikka yhteys kanssaihmisiin oli hauras, laulujen sanat ja sävelet hän muisti kirkkaasti
Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sven-Erik Nylund. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Uutissuomalainen on usean, pääasiassa Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan lehden yhteistoimitus. – Maailmanlaajuiset työmarkkinat toipuvat kriisistä paljon hitaammin kuin olimme aiemmin odottaneet, ILO:n johtaja Guy Ryder sanoi. Työllisyystilanteen toipuminen voi kestää vuosia Teksti Demokraatti Maailmanlaajuisen työllisyystilanteen toipuminen pandemiaa edeltävälle tasolle voi kestää vielä vuosia, YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO varoittaa. Demokraatti nousi siteeratuimpien medioiden kärkikymmenikköön Teksti Demokraatti Suomen Tietotoimisto STT siteerasi viime vuonna kotimaan uutisoinnissaan eniten Yleä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K.A. Tänä vuonna maailmassa arvioidaan olevan virallisten lukujen mukaan noin 207 miljoonaa työtöntä, kun ennen pandemiaa vuonna 2019 työttömiä oli 186 miljoonaa. Kolmanneksi eniten siteerauksia oli Uutissuomalaisesta, yhteensä 79 kappaletta. Kaikkiaan STT siteerasi kotimaisia medioita viime vuonna 612 kertaa. Yle on ollut STT:n siteeratuin kotimainen media vuodesta 2016 lähtien. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Järjestö muutti aiempaa ennustettaan, jonka mukaan maailmanlaajuiset työmarkkinat olisivat toipuneet melkein kokonaan koronaviruspandemiasta tänä vuonna. Kärkikymmenikköön ylsivät lisäksi Iltalehti, Ilta-Sanomat, yhteistoimitus Lännen Media, Maaseudun Tulevaisuus, Demokraatti ja Turun Sanomat. Nyt järjestö ennustaa, että uudet virusmuunnokset kuten delta ja omikron jatkavat työmarkkinoiden heikentämistä. Neljänneksi lainatuin media oli MTV Uutiset yhteensä 62 siteerauksella. Seppo Nieminen eläkeläinen, Valkeala 29.1. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Ylen uutisia lainattiin kaikkiaan 152 kertaa. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Siteerausten määrä laski edellisvuoteen noin viidenneksen. 85 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Sven-Erik Nylund merikapteeni, Vantaa 21.1. Heikki Pohja oikeustieteen kandidaatti, Helsinki 11.2. Tuija Ihalainen Vantaa 6.2. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Journalisti-lehdelle tekemässään selvityksessä STT kävi otsikkotasolla läpi kaikki uutisensa vuodelta 2021. Marja-Leena Jylhä Helsinki 2.2. de_27012022_71.indd 71 18.1.2022 14.48. Toiseksi siteeratuin media viime vuonna oli Helsingin Sanomat, jonka uutisiin STT viittasi 116 kertaa. – Voimme jo nähdä mahdollisesti pysyviä vahinkoja työmarkkinoilla, mukaan lukien huolestuttavaa köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Kari Saarenketo ay-toimitsija, eläkkeellä, Järvenpää 12.2
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 2/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_27012022_72.indd 72 18.1.2022 16.33
ais ud ok u. Käpylinnusta taviokuurnat erottaa muun muassa nokan muodosta – käpylinnuilla on ristinokka. Tätä Lapin metsissä ja tunturikoi vikoissa pesivää lajia ei kovin usein ta vata eteläisemmässä Suomessa, mutta hyvinä pihlajanmarjavuosina – kuten nyt – taviokuurnat vaeltavat ilahdutta maan etelärannikolle saakka. Sen ne sylkevät pois nokanpielistään. Koirailla on komea karmiininpunainen puku, kun taas naa raat ja nuoret yksilöt ovat keltaisia tai oransseja. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_27012022_72.indd 73 18.1.2022 16.33. Taviokuurnien ruokailu on melko sot taista puuhaa. Ne poimivat marjan nok kaansa ja pupeltavat siitä vain siemenet. co m 1 4 2 6 9 5 3 8 1 9 9 7 3 6 7 4 4 1 2 7 1 5 3 1 9 2 14 72 69 53 8 92 87 35 46 1 63 58 14 92 7 21 95 73 68 4 76 34 82 15 9 58 41 96 27 3 49 63 57 81 2 87 26 41 39 5 35 19 28 74 6 V uodenvaihteen tietämillä, joulu–tammikuussa, sosiaa linen media tuntui täyttyvän melko kattavasti eri puolilta Suomea otetuista taviokuurnien ku vista. Villasukka pääkaupungiksi julistautuneen kaupun gin keskustassa on villasukkapuu, jossa ei eksoottisesta nimestä huolimatta luontai sesti kasva villasukkia vaan pihlajanmar joja. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 23/2021 RATKAISU 23.12. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Seija Yli-Heikkuri Hyypästä. Pihlajan oksilla taviokuurnat hyppi vät kaikessa rauhassa. Ne ovat pelotto mia, eivätkä juuri hätkähdä kuvaajia. Taviokuurnat muistuttavat värityk seltään käpylintuja. Onnea voittajalle! RATKAISU LKO A S L A K U J U A H A A R N O L D T R U M P T U L A A I R U T O S A T A P I L A I U T H A I M A A O S S I I I S I O T T A A R E T A L A K K I U N I O M O O S E S I L L E R L A N A T A M P A A S A T A A T A K S I A P I S I N A M I I N I O U T I U N I S K A T O T T S E T I L I I T E H O I T A A A L E N A K A A S U L U L I A T S A A R T U O M A S K O T E L O O T I S A O A L A N I S E I N A R A S L A T I I T P A S I L A V U O T A K S E L I A L L A A M I I L E A R V A A L E A L U S A K A I I V O K A N T Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se ihmisten mielestä paras osa eli me hevä marja siementen ympärillä, ei ta viokuurnia voisi vähempää kiinnostaa. Niitä kävivät taviokuurnien lisäksi nauttimassa myös isoina parvina marjo jen perässä vaeltavat tilhet. Kuvasin taviokuurnat vuoden ensim mäisenä päivänä Orivedellä
3 de_27012022_74.indd 74 19.1.2022 10.42. Se kuvaa myös, missä oli Hitlerin kannattajien joukko; he olivat luterilaista keskiluokkaa ja luterilaista porvaristoa. Kävellessä syntyy kaikenlaisia ideoita, ja haluan antaa aivoilleni työrauhan. Kirja kertoo, kuinka demokratia on hauras. Olen kirjojen kautta käynyt läpi 1900-luvun Euroopan historiaa, ja nämä kolme kirjasuositustanikin käsittelevät kyseistä teemaa. Kirjallisuus on minulle valtavan tärkeä siinä. Tottakai aikakausi vaikuttaa käytökseen, mutta se voi vaikuttaa myös paljon syvemmin. Se oli ensimmäinen kirja, jossa ei suoraan kerrottu, ketkä olivat hyviksiä ja ketkä pahiksia. Viime aikoina olen entistä enemmän keskittynyt miettimään, miten nämä auto ritääriset, vihalle perustuvat järjestelmät syntyvät. Kirja kertoo, kuinka saksalaiset konservatiivit Weimarin tasavallan loppuaikana auttoivat Hitlerin valtaan, koska he niin inhosivat vasemmistoa. Heitä riipoi ensimmäisen maailmansodan rauhansopimus, eikä Berliinin hulvaton, perinteistä sukupuolimoraalia haastava syntinen meno kabareineen istunut heidän moraalikäsitykseensä. Sitä en vieläkään oikein tiedä, mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että kyllä se aika, milloin elää, vaikuttaa siihen, miten tuntee. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Historia selittää nykypäivää Hitlerin valtaannousun vuosista tulee paljon mielleyhtymiä tähän päivään, sanoo Ulpu Iivari. Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu Wis?awa Szymborska: Sata Szymborskaa Benjamin Carter Hett: Demokratian kuolema Nobel-palkittu kirjailija. Hän kirjoitti hyvin arkisesti ja pelkistetysti, mutta todella pysäyttävästi. Olen sinut äänikirjojen kanssa, mutta tykkään kuunnella musiikkia samalla, kun luen. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Ensimmäinen kirja, joka teki minuun suuren vaikutuksen, oli Juhani Ahon Juha. He olivat niitä, jotka istuivat keittiöissään ja pohtivat, miten päästäisiin eteen päin ja tukivat Jeltsiniä, kun hän nousi panssarivaunun katolle. Ja kuinka he sitten pettyivät. Joskus nuorempana olin ehkä enemmän kiinnostunut kielestä tai kokeellisista romaaneista. Eihän siinä mennyt kuin puoli vuotta, kun valtakunnankansleri oli muuttanut lainsäädännön niin, ettei ollut enää vaaleja ja diktatuurin rakentaminen lähti nopeasti käyntiin. Olen kohta 74-vuotias ja tässä iässä ponnistelen, että löytäisin jonkinlaisen käsityksen maailmasta. Kirjaa lukiessani aloin ajatella, vaikuttaako aikakauden ilmapiiri myös ihmisten tunteisiin. Kirja sijoituu 1930-luvulle sivistyneistöperheeseen. Puhuttelevimpia ovat neuvostojärjestelmän toisinajattelijoiden ajatukset. Mielestäni hän on koko vuosisadan runoilija. Tätä samaa teemaa on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä. Ne ovat hirveän hienoja. Kirja koostuu haastatteluista. Kirja on aivan lohduton, mutta se kertoo hyvin, miksi Venäjä ei lähtenytkään kehittymään demokratiaksi, niin kuin me kaikki luulimme ja toivoimme. Puolalainen Nobel-palkittu runoilija, joka julkaisi vain noin 250 runoa. Jos lähden kävelylle, en halua kuunnella mitään, koska kävely vaikuttaa aivoihin. Kirjallisuudella on minulle vahvasti maailmaa selittävä merkitys. Kirja on pelottava, koska siitä tulee niin paljon mielleyhtymiä tähän päivään. Tuntevatko he eri aikakausina samoin. Tarinan kolmiodraaman suhteet olivat niin monimutkaisia, että kirja todella pysäytti miettimään, kuinka ihmisen elämä ei ole vain helpon mustavalkoista jakoa hyvään ja pahaan
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_27012022_002.indd 1 18.1.2022 11.06. Aikakausmedioista löytää inspiroivia ideoita, jotka voivat viedä kokonaan uuteen suuntaan. Löydä itsesi. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Siksi niitä luetaan
Hyvä huono POMO de_27012022_001.indd 1 18.1.2022 11.24. ta m m ik uu ta NOSTALGIA TEEMA Politiikan käyttövoima TEATTERITEEMA Ensi-iltoja, jos korona suo PALKKA Raha ratkaisee sote-aloilla NATO Mantran vankina. PAL.VKO 2022-07 00 74 43 -2 20 2 27.1.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 22 / 27 . Johtaja, epäkorrekti maailmanparantaja ja vielä tyytyväinen veronmaksaja