6 POLITIIKKA . . 28 Huumorin pohjoinen ulottuvuus ESKO VALTAOJA . 18 LIIKE . 12 KULTTUURI . 35 Työväen arkisto tursuaa historiaa Paperimies puskee taas tulosta Tähtitieteilijä osaa nautiskella Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkins’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Hinta 2 € 27. LOKAKUUTA 2016 N0 43 Työttömistä puolet ei äänestä POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
www.paperiliitto.fi. 2 27. LOKAKUUTA 2016 Lehdessä 6 Työttömyys on passivoinnin monikärkioshjus 10 Uutiskertaus: Punaviherkupla on totta 11 Demokraatti.fi 12 Paperikoneissa kierrokset kiihtyvät 14 Maailman kuvia 15 YK valitsi taas miehen 17 MItä tummempi sen parempi 18 Olipa kerran minä: Esko Valtaoja 22 Valohoito auttaa kaamoksessa 23 Kasvot peilissä: Vesa Mauriala 24 Kolumni: Abdihrahim Hussein 25 Kirjasadon kekrijuhla on parhaimmillaan 26 Antti Tuuri löysi tangon – Ruotsista 28 Satiiria Saamenmaasta 30 Kirjavisa 32 Riikka Pulkkisen mahdoton maailma 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Työväen arkisto mittaa varastojaan kilometreissä 38 Nyt se on tutkittu: kuntalaista kannattaa kuunnella 39 Mielipide: Turbokapitalismi tuhoaa keskiluokan 40 Suomalainen demari 41 NIeminen Vee 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 35 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Kristiina Hannula 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Esko Valtaojan kanssa Hyviä uutisia metsästä, tuhoon tuomittu ala on taas nousussa. HYVIS HYVIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Ja asevientihän sopii hyvin Suomen uuteen maahanmuuttopolitiikkaan. Joo. Saamme siis mielihyvää jostakin, aineesta tai tekemisestä niin paljon, että siitä ei pääse eroon. Mutta pidemmän päälle ehkäisevä työ tulee halvemmaksi ja on inhimillisesti kestävämpää. Hallituksessa on oppinut pitämään naaman peruslukemilla, vaikka kuinka naurattaisi. En ole hyvää seuraa, jos en säännöllisesti pääse lenkille. Viime vuosina alkoholin kulutus on vähentynyt sekä aikuisten että myös alaikäisten keskuudessa. Jotta Suomeen syntyisi tasapainoinen alkoholikulttuuri, niin keskusteluun pitäisi saada harmaan sävyjä. Hyvä neuvo asioiden puheeksi ottoon on yksinkertainen: Kysy. Huumeiden käyttö ei ole suuresti kasvanut. . . Mitäs me asekaupoista sovittiinkaan. Ai joo. Kaikkien toimesta olisi tuotava esiin niin alkoholin myönteisiä kuin kielteisiäkin puolia. Jos tämä pohdinta vielä muuttaa käytöstäkin, tuntee tekevänsä jotakin suurta. Itse olen jäänyt koukkuun juoksemiseen ja hiihtoon. KUVA JARI SOINI menee resursseja. Tupakointi on vähentynyt viime vuosien aikana niin, että Savuton Suomi 2040 tavoite on muutettu Savuton Suomi 2030 tavoitteeksi. Tätä hyvää suuntausta ei saa hukata alkoholilain uudistuksessa eli tuomalla entistä vahvemmat juomat kauppoihin ja luopumalla valmistustaparajoitteesta. Eikös me keksitty sanonta ”kun vienti vetää, moraali lepää”. Oma tavoite on tasapainon hakeminen kaikkeen mitä tekee . Miksi ennemmin korjataan ongelmia kuin ennaltaehkäistään. Kumpi on tehokkaampi, valistus vai laki. On henkilöitä, joiden mielestä kaikki sääntely alkoholin suhteen tulisi poistaa. Ei kai niillä ketään satuteta. Harrastaa lukemisen lisäksi liikuntaa, etenkin juoksua ja hiihtoa . Ehkäisevässä työssä on se ongelma, että sen vaikutukset eivät näy heti – toisin kuin niiden tulipalojen sammuttamisessa. Terve elämä on pop, näkyykö tämä päihteiden käytössä. Tärkeää on kohtaava työ, se, miten opettaja puhuu asioista oppilaiden kanssa, vanhempi lapsensa kanssa tai miten neuvolassa pohditaan asiakkaiden kanssa arjen valintoja. KRISTIINA HANNULA TEKSTI HEIKKI SIHTO . Nää Sakon kiväärithän on kuin korkkipyssyjä myisi. Tuntuu siltä, että moni ajattelee näiden asioiden olevan jotenkin toisensa pois sulkevia asioita. Ehyt ry:n toiminnanjohtaja . . Tuntuu hyvältä, kun saa ihmiset ajattelemaan elämäänsä tai tärkeitä yhteiskunnallisia asioita. Mutta myös valistusta tarvitaan. Ja näihin kohtaamisiin päihteiden osalta esimerkiksi EHYT ry antaa vinkkejä. Kyllä näkyy, tilastoissa. Parhaiten esimerkiksi alkoholin kulutukseen vaikuttavat saatavuus, hinta ja mainonta. EHYT ry edistää terveitä elämäntapoja, ehkäisee päihdehaittoja ja pelaamisesta syntyviä ongelmia. Ja samojen mielestä valistusta taas pitäisi olla, jotta yksilö pystyy tekemään oikeita valintoja. Kuitenkin EHYT ry:n tavoite on se, että alkoholin käyttö aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittoja ja toisaalta toisi mukanaan mahdollisimman paljon niitä hyviä puolia. Onko juominen vielä myyttistä Suomessa. Kun jää koukkuun, jää tunteeseen kiinni. LOKAKUUTA 2016 D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Jussi Niinistö Juha Sipilä Punaviherkupla niuhoo taas. Näin usein sanotaan. Ole huoletta. Peiliin katsomisen paikka siis meille jokaiselle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat asioita, joita kohtaan olen aina tuntenut intohimoa: olen koulutukseltani liikuntatieteiden maisteri ja työskennellyt myös terveystiedon opettajana. Tämä on hyvä kysymys. Välillä tuntuu, että haitoista ei voi sanoa mitään leimautumatta raittiusintoilijaksi ja kieltolakia ihannoivaksi ihmiseksi. ” Välillä tuntuu, että haitoista ei voi sanoa mitään leimau tumatta rait tiusintoilijaksi.. 3 27. Se kannattaa aina. . Mutta tuo valistuskaan ei aina näiden ihmisten mielestä ole oikeanlaista. Hillitään väestön liikakasvua siellä, missä sitä on. Terveemmät elintavat, parempi elämä Mikä kiehtoo terveiden elintapojen edistämisessä. Mikä aiheuttaa koukkuun jäämisen. Älä sitten lauo noita missään kansainvälisissä kokouksissa, kun Suomi yrittää olla moraaliasioiden pyhäkoulupoika. Hyi sun puheita Jussi. Aina tuntuu olevan jossakin tulipalo, mikä pitää sammuttaa ja siihen Maailmanparantaja
Uskon että vihreitä ja SDP:tä yhdistää näkemys yhteiskunnan uudistamiseen 2010-luvulle. Miten uudistaa Suomen perhevapaajärjestelmä vastaamaan nykyaikaista ja tasa-arvoista työelämää. Tarvitsemme toisiamme. Silti kunnollisia uudistuksia vastustetaan tiukasti. Hallitus katsoo menneeseen. 4 27. Nyt on korjattava globalisaation hedelmien epätasaisen jakautumisen, ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen, kansainvälisen verokilpailun, työttömyyden ja ihmisten eriarvoisuuden kasvamisen ongelmia. Hyvänä esimerkkinä tästä käy perhevapaajärjestelmä. Oppositio tarvitsee yhteisen tien hyvinvoinnin pelastamiseksi VIHREÄT HALUAA UUDISTAA suomalaista hyvinvointivaltiota, jotta voimme pelastaa sen. Politiikkaan tarvitaan lisää solidaarisuutta ja kykyä asettua toisen asemaan. Jos joku toimii itselle, ei se tarkoita, että se on kokonaisuuden kannalta hyvä. Olemme eduskuntakauden ajan tarjonneet oppositiosta lukuisia vaihtoehtoja Sipilän hallituksen koville arvovalinnoille. Kirjoittaja on Vihreiden puheenjohtaja. LOKAKUUTA 2016 VIIKON SANA » Kiinalainen viisaus: Ihmiset hiotaan ihmistä vasten, veitsi kiveä vasten. Miten uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan nykyajan ihmisten tarpeisiin ja luodaan uutta työtä. Se edellyttää nykyajan ihmisten huoliin ja tarpeiisiin vastaavia kestäviä uudistuksia. Yksinään emme voi sitä tehdä. Monelle verojen maksaminenkin voi tuntua ikävältä, mutta kokonaisuuden kannalta niillä luodaan hyvää sijoittamalla vaikkapa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Haastamme linjan, jossa ihmisoikeuksia rajoitetaan ja Suomi sulkeutuu maailmalta. Meidän ei tule hyväksyä lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaa, joka vaarantaa hyvinvointimallimme tulevaisuuden. Poliittisen päätöksentekijän on kyettävä ajattelemaan kokonaisuuksia. Kun veronmaksajien rahojen käytöstä puhutaan, on päättäjän nähtävä nenäänsä pidemmälle. Ville Ranta. Tarjoamme inhimillisten uudistusten vaihtoehtoa, jossa koulutusleikkausten sijaan poistetaan tehottomia ja ympäristöhaitallisia yritystukia. Tämä on meille yhteinen tehtävä. Työväen liike aikanaan korjasi teollisen vallankumouksen ongelmia. Harva kiistää sitä, että järjestelmä aiheuttaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja sitä, että nuoren naisen palkkaaminen on työnantajalle riski. ehtobudjetissa haastetaan hallituksen kovat ja lyhytnäköiset leikkaukset heikompiosaisilta ja koulutuksesta. Tämä edellyttää myös perhevapaiden uudis tamista ja sosiaaliturvan uudistamista perustulon suuntaan. Poliittisen päätöksentekijän on kyettävä ajattelemaan kokonaisuuksia. Forssan ohjelma oli alkustartti, jota saamme kiittää muun muassa tasa-arvoisesta koulutuksesta, työsuojelusta ja kohtuullisista työehdoista. Vihreiden perjantaina julkaistussa vaihtoOpposition ääni VILLE NIINISTÖ Odotan mielenkiinnolla SDP:n vaihtoehtoa hallituksen porvarilliselle leikkauspolitiikalle. Sen sijaan on löydettävä inhimillisten uudistusten tie. Useimmiten kuulemani vasta-argumentti alkaa sanoilla: ”Tämä on kyllä toiminut meillä…” Tunteet ja omat kokemukset ovat tärkeitä, mutta eivät ole kestävä pohja poliittiselle päätöksenteolle jos tutkimukset sanovat toista. Suomi menestyy uutena aikana, kun yhdistämme korkean osaamisen inhimillisiin ja reiluihin työmarkkoihin, joilla kaikkien on mahdollista päästä mielekkäisiin töihin. UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Päättäjän on nähtävä nenäänsä pidemmälle YHTEISKUNNALLISILLA UUDISTUKSILLA ON likimain aina runsaasti vastustajia, vaikka tarkoitusperän kaikki allekirjoittaisivatkin. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. Hyvinvointivaltio voidaan pelastaa
Haastattelun aikana ja sen jälkeen nousee mieleen monia lisäkysymyksiä. Suomen virallisen linjan mukaan sen ulkopolitiikka edistää maailmanrauhaa. Moni ohjelman kuuntelija hieraisi korviansa, kun Sipilä puolusteli tyynesti asekauppoja. Jokainen valtio tarvitsee tietyn määrän aseteollisuutta sotilaskriisin varalta. Maanantaina ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja otti kantaa Safer Globe -asevientiraportin julkistamistilaisuudessa Suomen muuttuneeseen linjaan: ”Ruotsi, joka on ollut aseteollisuuden ja -viennin pieni suurvalta, on ottanut aiempaa tiukemman linjan ja esimerkiksi Saudi-Arabian kanssa on puolustusyhteistyö ja asekauppa käytännöllisesti katsoen kokonaan loppunut, samalla kun Suomi kiihdyttää sinne suuntautuvaa asevientiä ja -yhteistyötä”. Miten pääministeri Sipilä edes kehtaa väittää, että myyntiluvat on annettu ihmisoikeusnäkökulmasta käsin! Väite on törkeä ja Suomen ulkopoliittisen linjan vastainen. Huhujen mukaan entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen voisi olla vahvoilla jopa YK:n varapääsihterin tehtävään. Hallituksen lepsuun asevientilinjaan otti maanantaina Helsingin Sanomissa kantaa Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin. Millaiset seikat elämässä johdattavat kuhunkin suuntaan tai niistä poispäin. Jos niin kävisi, voisiko sitten enää puhua samasta ihmisestä. On kaksinaismoralismin huippu, että hallitus lähettää Jemeniin humanitääristä apua ja samalla aseistaa Saudi-Arabiaa siviilikohteiden tuhoamiseen. Aseiden myynti sotilasdiktatuureihin ja poliittisesti epävakaille alueille onkin taas eri juttu. LOKAKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. On kaksinaismoralismin huippu, että hallitus lähettää Jemeniin humanitääristä apua ja samalla aseistaa Saudi-Arabiaa siviilikohteiden tuhoamiseen. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Maat kuuluvat YK:n ihmisoikeusluokituksessa kaikkein alimpaan kastiin. Hän kertookin noudattavansa reseptejä millintarkasti. Hänen mukaansa Suomen aseviennissä ihmisoikeusnäkökulma on ykkösasia. Scheininin mukaan asevienti Keski-Aasian diktatuureihin ja Saudi-Arabiaan tarkoittaa Suomelle isoa riskiä olla osallinen sotarikoksissa tai vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa. Mietin myös, löytyisikö sellaista asiaa maailmasta, mikä saisi Valtaojan tiedeuskon horjumaan ja muuttamaan mieltänsä. Suomen tehtävänä ei missään oloissa ole ruokkia konfliktialueiden epävakautta asein. Kansantalouden on hankittava vientieuronsa jostain aivan muualta. On moraalisesti tuomittavaa, että asevientilupia Suomessa myönnetään nykyään vuosittain lähes 400 miljoonan euron edestä ilman, että aseiden käyttöä voidaan tarkalleen valvoa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK Sipilän hallituksen kädet ovat veressä S unnuntaina Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla Juha Sipilä oli poikkeuksellisen ahtaassa raossa. Valtaojan koti on täynnä kirjoja, tauluja ja eriskummallisiakin taide-esineitä. Valtavan tietokirjamäärän lisäksi hänellä on oma osastonsa myös runoudelle. Se raottaa tiedemiehen herkempää puolta. Hallituksen on asevientipolitiikassaan tehtävä täyskäännös. Vuoden 2017 alussa YK:n pääsihteerinä aloittaa Portugalin entinen pääministeri António Guterres. Suomi on siis lähtenyt vientieurot mielessä tekemään rahaa diktatuurien väkivaltakoneiston tuella. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Hänen kohdallaan korostuu, miten iso merkitys ihmisen aatemaailmalla voi olla. Hän arvioi, että Suomen hallitus rikkoo vuonna 2012 säädettyä lakia puolustustarvikkeiden viennistä. Parasta aikaa on käynnissä demaritaustaisen Guterresin lähipiirin rekrytointi. Se saa pohtimaan, mikä saa yhden luottamaan tieteeseen, toisen ufoihin ja kolmannen kristillisyyteen tai vaikkapa buddhalaisuuteen. 5 27. Silti sokea usko saa hänet tuskailemaan ja pitämään ihmistä lähinnä idioottina. Hallitus myönsi Juha Sipilän johdolla 200 tarkka-ammuntaan tarkoitetun kiväärin myyntiluvat Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin 2015–216 välisenä aikana. Saman päivän Helsingin Sanomat oli ansiokkaassa jutussaan paljastanut nykyhallituksen siunanneen asekaupat Keski-Aasian diktatuureihin sekä tehneen puolustusteollisen yhteistyösopimuksen Saudi-Arabian kanssa vuonna 2016. Leikkisyys ja pilke silmäkulmassa tuovat tiedemieheen eloa. Se velvoittaa ottamaan huomioon kohdemaiden ihmisoikeustilanteen ja konflikteihin osallistumisen sekä seuraamaan aseiden käyttöä. ESKO VALTAOJAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Suurten kysymysten äärellä Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ottaa avoimesti vastaan omassa kodissaan Helsingin Töölössä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Valtaoja suhtautuu kunnioittaen eri tavalla ajatteleviin ja uskoviin ihmisiin. Myös keittiössä hän puuhastelee tottunein ottein. Valtaoja heittäytyy rennosti sohvalle lukemaan kuvausta varten. Hän näyttää nauttivan huumorin viljelystä. Tässä pelissä SDP:n tulisi olla hereillä ja tarjota Suomen YK-suurlähetystölle sopivia nimiä Guterresin kabinettiin
Koko maan keskimääräinen äänestysprosenttia oli viime eduskuntavaaleissa noin 70, ja luku on pysynyt pitkään samalla tasolla. Äänestämi. Koulutustaustan vaikutus äänestysaktiivisuuteen näyttäytyy erityisen selvästi, kun verrataan pelkän peruskoulun käyneitä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Heidän kohdallaan matala aktiivisuus selittyy kuitenkin sillä, että nuoret äänestävät yleisesti muita vähemmän. Työssäkäyvien aktiivisuus oli sen sijaan keskimääräistä äänestysprosenttia korkeampi, 73 prosenttia. Liki puolet työttömistä jäi viime eduskuntavaaleissa kotiin. Se on paljon se. – Työssäkäyvät ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, esimerkiksi diplomi-insinöörit ja maisterit, äänestävät yli 90 prosentin todennäköisyydellä. Tämä käy ilmi vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen aineistosta, jossa Tilastokeskus yhdisti sähköisen äänioikeusrekisterin tietoja äänestäjien muihin taustatietoihin. LOKAKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Matti Linnanahde: Uskon, että ulkoavaruudessa on älykästä elämää. Ero äänestysaktiivisuudessa venähtää vielä suuremmaksi, kun tarkastellaan myös koulutustasoa. – Poliittinen osallistuminen ei tapahdu tyhjiössä. Pelkän peruskoulun käyneistä työttömistä äänesti viime vaaleissa vain 42 prosenttia. – Mitä matalampi koulutus, sitä suurempi on myös työttömyyden vaikutus. Työttömyys romahduttaa äänestysaktiivisuuden H yvinvoinnin jakautuminen suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy ihmisten äänestyskäyttäytymisessä. Lahtisen mukaan taustalla on äänestämistä vähentävien syiden kasaantuminen. Työttömistä korkeasti koulutetuista äänesti viime eduskuntavaaleissa 82 prosenttia, osuus on selvästi keskimääräistä äänestysprosenttia korkeampi. Emme voi keskittyä vain yksilön motivaatioperustaan tai siihen mikä puolueissa tai poliittisessa järjestelmässä on vikana. Tutkimusten mukaan huono-osaiset eivät juuri äänestä, hyväosaiset äänestävät sitäkin aktiivisemmin. – Opiskelijoilla ja varusmiehillä tai siviilipalveluksessa olevilla äänestysaktiivisuus on samaa luokkaa kuin työttömillä. – Vaaliosallistumisella on vankka yhteys hyvinvointivaltion rakenteisiin. Myös matalasti koulutettujen työttömyysriski on huomattavasti korkeasti koulutettuja suurempi, jolloin ikävä kierre, jossa erilaiset äänestämistä vähentävät tekijät vahvistavat toisiaan, on valmis. Matala koulutus linkittyy jo itsessään matalampaan äänestysaktiivisuuteen. ” Pelkän peruskoulun käyneistä työttömistä äänesti viime vaaleissa vain 42 prosenttia. Meidän pitää miettiä, onko kasautuvan huono-osaisuuden taustalla rakenteellisia syitä ja miten ne heijastuvat mahdollisuuksiin osallistua poliittisesti. Asian voisi Wassin mukaan tiivistää niin, että hyvä sosiaalipolitiikka edistää demokratiaa ja vastaavasti huono-osaisuus on sille uhka. Huono-osaisuus näkyy tuloissa, sosiaalisissa verkostoissa ja kuolleisuudessa, mutta jonon jatkoksi pitäisi laittaa poliittinen osallistuminen. Tämä perustuu arveluuni, että meitä fiksumpia vain täytyy olla. 6 27. Työttömistä äänesti viime vaaleissa vain hieman runsas puolet, 56 prosenttia. Kansainvälisesti harvinaislaatuisessa aineistossa on mukana runsas miljoona Suomessa asuvaa äänioikeutettua. Huono-osaisuus on uhka demokratialle Eduskuntavaalitutkimuksen toisen toimittajan, Helsingin yliopiston akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan työttömät ajatellaan herkästi maahanmuuttajien tavoin yhtenäisenä ryhmänä, jolloin ihmisten elämäntilanteiden erot hämärtyvät. Työttömien äänestysaktiivisuuden Demokraatin pyynnöstä selvittänyt Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hannu Lahtinen luonnehtii eroa suureksi
Tänään julkistetaan juhlavuoteen liittyvä vuoden poliisin valinta. Mitä vahvemmin poliittinen osallistuminen on eriytynyt, sitä suurempi uhka se on myös edustuksellisen demokratian toteutumiselle. 15 Vihr. LATVIAN PRESIDENTTI SUOMEEN Latvian presidentti Raimonds Vejonis saapuu Suomen vierailulle. LOKAKUUTA 2016 Matti Linnanahde: Uskon, että ulkoavaruudessa on älykästä elämää. Kun terveydentilan mittareita, kuten sairauspoissaolojen määriä, lääkkeiden käyttöä ja sairaalassaolon syitä on yhdistetty tutkimuksissa äänestämistietoihin, tulokset ovat Wassin mukaan vahvistaneet käsitystä huono-osaisuuden kasautumisesta. Tämä perustuu arveluuni, että meitä fiksumpia vain täytyy olla. Viikon tärpit. 22 Muut 5 Kesk. 7 27. Em ilie Ug gla MITÄ JÄÄ LAPSILLEMME. 7 Kok. ti 1.11. WWF julkistaa maapallon tilaa luotaavan Living Planet -raportin. Työttömät 15–64-vuotiaat % yhteensä 265 000 (2016/06) 48 52 Työttömien puoluevalinta Vas. to 27.10. Vejonis ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelevat muun muassa Suomen ja Latvian suhteista, ulkoja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä sekä ajankohtaisista EU-aiheista. ” Huono-osaisuus näkyy tuloissa, sosiaalisissa verkostoissa ja kuolleisuudessa, mutta jonon jatkoksi pitäisi laittaa poliittinen osallistuminen. 22 % vuoden 2011 vaaleissa nen on hyvä merkki yhteiskunnan hyvätai huono-osaisuuden jakautumisesta. to 27.10. Siinä kerrotaan paljonko kulutamme luonnonvaroja ja minkälaisia vaikutuksia kulutuksellamme on eläinlajeihin. POLIISI TÄYTTÄÄ 200 VUOTTA Suomen poliisi viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhlavuottaan. 7 SDP 22 Ps
4 SDP 12 Kok. 3 Muut 4 Kesk. 11 Vihr. 3 Muut 1 Kok. 18 Ps. 18 Vas. 21 Kesk 15 Vihr. 11 Kok. 6 RKP 3 Kd. 16 SDP 14 Vihr. LOKAKUUTA 2016 Työlliset Työttömät Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Varus/siviilipalvelus Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 2015 100 80 60 40 20 Pääasiallisen toiminnan mukaan, % 73 56 55 72 53 Perusaste Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste 100 80 60 40 20 Koulutuksen ja työllisyyden mukaan, % 59 42 65 54 82 75 91 82 Koulutuksen vaikutus puoluevalintaan vuoden 2011 vaaleissa Peruskoulu / keskikoulu Keskiaste Ps. 8 27. 3 Muut 1 Kesk. 9 RKP 5 Kd. 15 Ps. 11 Vas. 23 Ps. 20 Ps. 10 Vas. 29 % % vuoden 2011 vaaleissa Lähteet: Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimus, Muutosvaalit 2011 -tutkimus, Demokratian ilmapuntari 2012. 12 Kok. 33 % % Kotitalouden tulojen vaikutus puoluevalintaan Pienituloisimmat Suurituloisimmat SDP 20 Vas. 3 Muut 8 SDP 14 Kesk. 7 Vas. 6 RKP 5 Kd. 7 RKP 5 Kd. 8 RKP 6 Kd. 11 Kesk. 12 Vihr. 15 Kok. 19 SDP 24 % Yliopisto Vihr
– Meillä on yksi tuore tutkimus, jossa sosiaalinen liikkuvuus oman elämänkaaren aikana kompensoi tätä vaikusta. Tulot, koulutus ja äänestäminen siirtyvät sukupolvelta toiselle, osittain sosiaalisen oppimisen, mutta myös sosiaalisen aseman periytymisen kautta. Tilanteen paraneminen esimerkiksi vaurastumisen tai sosiaalisen nousun kautta voi muuttaa asian. Jutila Roonin mukaan osallistuminen on vahvasti jakautunutta myös eri opintopolkujen perusteella. Jakautuminen näkyy myös nuorissa Yhteiskunnallinen jakautuminen näkyy aiempaa selvemmin myös nuorten poliittisessa osallistumisessa, sanoo Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Merja Jutila Roon. Puolueet Suomessa ovat hänen mukaansa päätelleet virheellisesti, että koko maa olisi keskiluokkaistunut. Kaikella mitä tehdään esimerkiksi terveyden hyväksi ja etujen tasapuolisen jakautumisen hyväksi, on myönteinen vaikutus myös poliittiseen osallistumiseen. Sähköisen äänioikeusrekisterin käytön on suunniteltu laajentuvan valtakunnalliseksi vuoden 2018 presidentinvaaleista lähtien. alkoholisyyt) Itsemurhat Tapaturmat Suhteellinen kuolleisuus 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Työllisten kuolleisuus = 1 Työttömyyden kesto – Talousja sosiaalipoliittinen näkökulma äänestysaktiivisuuteen on mielekkäin, jos oikeasti halutaan ymmärtää poliittisen passiivisuuden juurisyitä. Wassin mukaan kasautuvan huono-osaisuuden taustalla on myös ylisukupolvisia, periytyviä syitä. Syyt liittyvät hänen mukaansa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvuun. Mitä pitempään ihminen on ollut työttömänä, sitä pienemmällä todennäköisyydellä hän äänestää. Se, että nuoret eivät äänestä pitää siis vain osittain paikkansa. Politiikassa laajakaistan kapeutumista on opittu jo hyödyntämään. – Työttömyyteen liittyy myös häpeää, mikä voi heikentää työttömän kansalaispätevyyden tunnetta, siis arviota esimerkiksi siitä ”onko politiikka liian vaikea ymmärtää” ja ”pystynkö vaikuttamaan yhteisiin asioihin”, Lahtinen sanoo. Nuorten osallistuminen entistä jakautuneempaa Myös työttömyyden keston tiedetään vaikuttavan äänestämiseen. Kun sosioekonominen asema parantuu, se heijastuu suoraan poliittiseen osallistumiseen ja lisää äänestysaktiivisuutta. – Korkeasti koulutetut nuoret äänestävät kaksi kertaa todennäköisemmin kuin pelkän peruskoulun käyneet . Aika ja energia menee selviytymiseen. Jutila Roonin mukaan tilanteen ajateltiin aiemmin korjautuvan iän myötä, mutta nykyisin on nähtävillä merkkejä, etteivät poliittisesti passiiviset ikäluokat aktivoidu myöhemmälläkään iällä. Passiivisuuden vaikutukset voivat olla kauskantoisia, Jutila Roon sanoo. – Voi olla, että politiikka on erkaantunut kauemmaksi matalasti koulutettujen kokemusmaailmasta. Erityisen heikkoa osallistuminen on nuorilla, joiden työttömyys on kestänyt yli kuusi kuukautta. 9 27. LOKAKUUTA 2016 Lähde: THL 1–12 kk 13–24 kk 25–36 kk Kasvaimet Sydänja verisuonitaudit Hengityselinsairaudet Muut taudit (mm. Wassin mukaan Suomessa ajatellaan vieläkin, että poliittinen osallistuminen on muusta yhteiskunnasta erillinen blokki. – Todistusaineistoa tästä on paljon. Talousongelmien lisäksi työttömyys voi Lahtisen mukaan eristää sosiaalisesti, kyynistää ja murentaa luottamusta poliitikoihin. Kun arki muuttuu esimerkiksi pienten tulojen tai pitkäaikaistyöttömyyden takia päivittäiseksi kamppailuksi toimeentulosta, se voi heikentää Wassin mukaan myös mahdollisuutta hankkia politiikkaan liittyvää tietoa. – Se on myös SDP:n suosionlaskun taustatekijä, että oman ydinkannattajakunnan identiteetistä muodostui virheellinen käsitys. Nuorten äänestysaktiivisuus on nykyisin alhaisempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Rekisterit kattoivat 1 019 862 kansalaista, mikä on 24 prosenttia kaikista Suomessa asuvista äänioikeutetuista. ” On aika raakaa syyttää esimerkiksi populistipuolueiden äänestäjiä tyhmiksi ja tietämättöiksi, kun kaikilla ei ole tasapuoliset mahdollisuudet seurata politiikkaa. Wassin mukaan pitkään jatkuneen eriarvoisuuden sosiaalisia seurauksia pitäisi miettiä enemmän. Työttömyys heikentää usein taloudellista tilannetta, ja kun on tiukkaa, huomio keskittyy politiikan seuraamisen sijasta arjesta selviytymiseen. – On aika raakaa syyttää esimerkiksi populistipuolueiden äänestäjiä tyhmiksi ja tietämättömiksi, kun kaikilla ei ole tasapuoliset mahdollisuudet seurata politiikkaa. Esimerkkeinä toimivat republikaanien presidenttiehdokkaaksi kohonnut Donald Trump ja Britannian brexit-äänetys. Sosiaalisia eroja äänestysaktiivisuudessa tutkiva Hannu Lahtinen on havainnut erojen syventyneen nuoremmissa ikäryhmissä. Koulutus on vahva tällainen tekijä. Eduskuntavaalitutkimuksessa tämä näkyi esimerkiksi Voikkaan entisen paperipaikkakunnan tuloksissa, jossa SDP menetti vuoden 2011 vaaleissa valtaosan äänistään perussuomalaisille. Muun muassa Eduskuntavaalit 2015 -tutkimuksessa hyödynnetty sähköinen vaalirekisteri sisältää tiedot äänestämässä käymisestä niiltä ihmisiltä, jotka asuivat sähköistä äänestysrekisteriä käyttävillä äänestysalueilla. – Ammattioppilaitoksissa on tarjolla huomattavasti vähemmän yhteiskunnallista opetusta kuin lukioissa, vaikka tiedetään, että tieto lisää kiinnostusta osallistumista kohtaan.. – Alle 40-vuotiaat korkeasti koulutetut äänestävät entistä aktiivisemmin ja vähän koulutetut entistä passiivisemmin. – Ensimmäiset äänestyskerrat ovat ratkaisevia myöhemmän osallistumisen kannalta
Tai onko työttömyys vapaamatkustamista ja tukiriippuvuutta. Vasemmistoliiton jäseniltä kysyttäessä oman puolueen jälkeen suosituin vaihtoehto oli vihreät, jonka valitsi 45,4 prosenttia vastanneista. 10 27. SDP:n valitsi vasemmiston jäsenistä 37,2 prosenttia. Vihreiden jäsenistä koki vasemmistoliiton läheisimmäksi toiseksi puolueeksi 51,3 prosenttia ja sosialidemokraatit 22,5 prosenttia. Tämä tekee kirjoituksesta sävyltään mustavalkoisen muunnelman teemasta heikot sortuu elon tiellä. Punavihreän kuplan ulkopuoliset puolueet eivät päässeet jäsentensä kokeman läheisyyden osalta yli 40 prosentin tuloksiin. Toiseksi läheisin muu puolue oli SDP:n jäsenten mielestä vihreät, jonka valitsi kyselyyn vastanneista 30,8 prosenttia. SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi Milloin solidaarisuudesta tuli kirosana. SDP:n jäsenistä 44,2 prosenttia tunsi tutkimuksen mukaan läheisimmäksi toiseksi puolueekseen vasemmistoliiton. On selvää, että jokaisen on syytä olla vastuullinen ja tehdä oma osansa. Keskustan jäsenistä 38,6 koki kokoomuksen läheisimmäksi, kun SDP jäi 11,4 prosenttiin. Simo Alastalo Demokraatti. Hyvässä yhteiskunnassa elämän ei tarvitse olla yksinäinen kamppailu, jossa voimansa menettäneille ei ole tarjolla solidaarisuutta. LOKAKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA V apaamatkustamisesta on tehty Suomessa hyve, toteaa kirjailija Jari Ehnrooth Yleisradion kolumnissaan ja viittaa ilman työpanosta saatavaan vastikkeettomaan rahaan. Ihmiset, joilla on samantyyppisiä arvoja ja asenteita, löytävät toistensa seuran. Asia käy ilmi Turun yliopiston tutkimuksesta. Ehnrooth ei kirjoita miljoonaperijöistä vaan heistä, jotka elävät yhteisesti rahoitettujen tulonsiirtojen varassa. Tässä lehdessä on juttu, jossa käsitellään kasautuvaa huono-osaisuutta. Jari Ehnroothia vapaasti lainaten voisi todeta, että huono-osaisuus on uhka kansankunnan elinvoimaisuudelle. Punavihreä kupla on totta Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat niin lähellä toisiaan, että on perusteltua puhua punavihreästä kuplasta. – Puolueet edustavat tietyntyyppisiä arvoja, jotka konkretisoituvat mielipiteissä ja näkyvät käytännön politiikassa. Osa perussuomalaisista ei tunne hengenheimolaisuutta muihin puolueisiin. Onko se seurausta vapaamatkustamisesta, että Suomessa on yli 300 000 työtöntä. Perussuomalaisista 23 prosenttia ei nimennyt toista puoluetta tai valitsi eduskunnan ulkopuolisen järjestäytymättömän ryhmän. Mutta rakenteiden murroksesta johtuva osattomuus ei ratkea ruoskaa heiluttamalla aivan kuten masennuskaan ei poistu maailmasta lenkkeilemällä. Kokoomuslaisista 32,1 prosenttia koki keskustan läheisimmäksi, sen sijaan SDP:n vain 6 prosenttia. Poliittiset kuplat -tutkimushankkeen vetäjä, taloussosiologian dosentti Arttu Saarinen ei ole tuloksesta yllättynyt. Ehnroothin maailmassa ilmainen raha pitää saajansa lapsena, joka ei ota vastuuta itsestään ja kansakuntansa elinvoimaisuudesta. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Rakenteiden murroksesta johtuva osattomuus ei ratkea ruoskaa heiluttamalla
Se oli 21 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomen asevientilinja löystyy – Suomen melkoisen tiukkaa asevientipolitiikkaa on Sipilän hallituksen aikana merkittävästi löysennetty. Vuoden alusta jokainen työtön haastatellaan ensin kahden viikon kuluessa työttömäksi jäämisestä ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein. Eipä puoluetta paljon Suomen itsenäisyys tai veteraanien uhraukset ole kiinnostaneet, kun maata ovat globalismin alttarilla kaupitelleet pilkkahintaan.” Per Otter ”Kyseessä on mitätön summa valtion kannalta, mutta merkittävä näille veteraaneille.” Mika Laine Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO TUNTEET KUUMENIVAT EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA VIIME VIIKOLLA, KUN OPPOSITIO KYSYI INDEKSIJÄÄDYTYKSESTÄ, JOKA LEIKKAA SOTAVETERAANIEN RINTAMALISÄSTÄ 200 000 EUROA ENSI VUONNA. marraskuuta. Kolmantena on kokoomus 17,7 prosentilla. Tuolloin esimerkiksi Helsingissä järjestettiin rauhanmarssi ja Tampereella kynttiläkulkue. Yksitoista edustajaa äänesti tyhjää. Perussuomalaisten kannatus on 9,7 prosenttia. SDP:n kannatus on kasvanut 21,3 prosenttiin, kun keskustan suosio on pysynyt ennallaan 20,9 prosentissa. klo 16-21 ja la 5.11. Työttömien haastattelu pysyy vastakin viranomaisten tehtävänä. Ahvenanmaa kiinnostaa yli rajojen Ahvenanmaa on edelleen Venäjälle sotilaspoliittisesti tärkeä alue, arvioi turvallisuuden ja strategian dosentti Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta. Kummankin lukemat ovat nyt vajaan prosenttiyksikön alemmat kuin viimeksi. Seuraavan kerran ratikkahanke on esillä kaupunginvaltuustossa 7. Vihreillä 11,8 ja vasemmistoliitolla 7,9. Sellaiset maat kuin Arabiemiraatit, Kazakstan, Kuwait, Qatar, Saudi-Arabia, Turkki, Turkmenistan ja Uzbekistan ovat tulleet uusiksi tai merkittävästi laajennetun Suomen aseviennin kohdemaiksi. Tätä on syytä käsitellä eduskunnassa, vaatii kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.). ASIAN UUTISOINTIIN LIITTYVÄ SOMEKESKUSTELU SIIRTYI PIAN VETERAANEISTA MAAHANMUUTTAJIIN. Jos valtuuston päätös olisi ollut myönteinen, rakentaminen olisi aloitettu ensi vuonna. Tampereen ratikkahanke jäi valtuustossa pöydälle Tampereen ratikkahanke jäi maanantaina kaupunginvaltuuston pöydälle äänin 40–16. Molemmat tapahtumat järjestettiin Syyrian rauhan puolesta. ”Olen varmaan hiukan yksinkertainen, kun en ymmärrä, että kuinka pakolaiset kuuluvat tähän suomalaisia veteraaneja koskevaan asiaan.” Aimo Aaltonen ”SDP:ltä todella epätoivoista. Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 2016 pe 4.11. YK:n päivää vietetään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan eli YK:n toiminnan perustaneen dokumentin käyttöönottamisen kunniaksi. Työttömiä oli syyskuussa yhteensä 204 000. 11 27. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia kun viime vuonna vastaavana aikana se oli 8,4 prosenttia. Kontrolli-istunnot tulevat kalliiksi Kansanedustaja, ex-työministeri Lauri Ihalainen (sd.) vaatii, että työllistämismäärärahoja on lisättävä merkittävästi, jotta hallituksen kaavailemat työttömien haastattelut johtavat laadukkaaseen työllistämispolkuun. Haastatteluiden tekemiseksi te-toimistoihin on tarkoitus palkata satoja kokoaikaista työntekijöitä lisää. Suunnitelmien mukaan tamperelaiset pääsisivät ratikan kyytiin 2018. Suomi loitontuu tälläkin sektorilla Euroopasta ja erityisesti Pohjoismaista, Tuomioja sanoo. Hänen mukaansa resurssit, vaikka niitä lisätäänkin TE-toimistoihin, eivät tule riittämään. klo 12-19 Työväenliikkeen kirjasTo, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto kansallinen audiovisuaalinen instituutti Soppatykki Vapaa pääsy www.tyovaenperinne.fi/tky Kapinarunoilta, teatteria, elokuvia, musiikkia Juha Hurme, Sirpa Kähkönen, Erkki Tuomioja Jack London, Claes Andersson, Miina Sillanpää Jani Saxell, Paula Arvas, Heikki Salo Seppo Hentilä, Teemu Keskisarja, Henrik Meinander Marjaliisa Hentilä, Mikko-Olavi Seppälä Matti Salminen.... Riesin mukaan Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin vahvuutta on kasvatettu. Työllisiä oli 7 000 enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Ahvenanmaa sekä Ruotsille kuuluva Gotlannin saari ovat molemmat sotilaspoliittisesti tärkeitä alueita. Kaupunginhallitus hyväksyi raitiotien toteutussuunnitelman 3. SDP näyttää HS:n mukaan vieneen kannattajia etenkin vasemmistoliitolta ja myös vihreiltä. lokakuuta. – Monet asevientihakemukset, jotka viime hallituksen aikana kilpistyivät ulkoministeriön kielteiseen kantaan, ovat keväästä 2015 lähtien edenneet. Työttömyys väheni vuoden takaisesta Työttömyys väheni syyskuussa vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Myös TE-toimistojen varsinainen tehtävä välittää työtä voi heikentyä, Ihalainen katsoo. On riski, että haastattelujen laatu kärsii. – Jos Venäjä pystyisi sijoittamaan ilmatorjuntansa ja laivastonsa Ahvenanmaalle, voisi se siirtää ilmapuolustustaan paljon pidemmälle ja estää vihollista käyttämästä Ruotsin tukikohtia, kuvailee Ries mahdollisen kriisiajan riskejä. Hallitus peruutti – taas Hallituksen aiempien päätösten perumiset jatkuivat, kun hallitus kertoi peruuttavansa työttömien haastattelujen yksityistämisen vuokrafirmoille. SDP on suurin SDP ohitti niukasti keskustan Suomen suurimpana puolueena, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä kannatusmittauksesta. LOKAKUUTA 2016 YK:n päivänä marssittiin Syyrian rauhan puolesta Maanantaina juhlittiin kansainvälistä YK:n päivää
Ja tämä oli vasta alkua teollisten työpaikkojen häviämiselle. – Ennen tehtaiden alasajoa koettiin jonkinlaista kateutta. Ne, jotka ovat työpaikkansa saaneet pitää, joutuvat entistä kovemman rääkin alle. ” Paperiliitolle eivät nollakorotukset palkkoihin käy. Metsäteollisuus on noussut taas Suomen suurimmaksi vientialaksi. – Se joka omistaa, myös käynnistää ja sammuttaa. Vanhala kuvaa muutosta näin: – Ennen tuli sentään pieni suvantovaihe, ennen kuin alettiin ajaa uutta työmarkkinasopimusta sisään. – Meillä on loistava raaka-aine, josta tehdään edelleen hyviä tuotteita, jotka myös menestyvät. – Nyt on meidän vuoromme, Vanhala linjaa. Eivät paperityöläisten, erityisesti vuorotyötä tekevien, ansiot mitenkään huonot ole vieläkään. – Ihmiset näillä ”hyvinvointitehtailla” eivät ole koskaan halunneet ” Puu on loistava raaka-aine, josta tehdään edelleen hyviä tuotteita, jotka myös menestyvät. Metsäteollisuus ei ole noussut ilman kipuja. ” Se joka omistaa, myös käynnistää ja sammuttaa. Ja luovat yhä edelleen. – Palkat ovat ”kohdallaan”, koska paperiteollisuudessa palkkakustannukset kulurakenteesta ovat hyvin pienet – paperiliittolaisten osuus taitaa olla jopa alle kolme prosenttia. – Silloin kampanjaa pidettiin vähän hassuna. Suomen mallin mukaisesti vientiteollisuus määrittelee palkankorotusten tason. Vanhala huokaisee, että onneksi nämä ennustajat olivat väärässä. Paperiliiton edustajan, Vanhalan, oli vaikea yrittää selittää omalle väelleen, että hyvin vähän on tehtävissä. keä karsittu kovalla kädellä. – Kyllä ihmiset osaavat lukea lukuja, miten yhtiöillä menee. Ansiot eivät huonoimmasta päästä ”Paperimiehet” on mielletty ainakin aiemmin duunareiden palkka-aateliksi. Paperitehtaissa väki on vähentynyt niin sanotuilta käyviltä koneilta 40–50 prosenttia. Liimapuristimelle on tarvetta Petri Vanhala muistuttaa, mikä merkitys paperitehtailla on ollut – ja on edelleen: Ne ovat tuoneet hyvinvointia ja säteilleet sitä koko Suomeen. Senkin Vanhala myöntää. Nyt ei ehdi pöly edes laskeutua, kun prosessi taas alkaa. Kun liittokierrokselle lähdetään, ei kai mikään liitto lähde nollasta liikkeelle, hän korostaa. Ensimmäisenä lauteille joutuu Paperiliitto, joka aloittaa työehtosopimusneuvottelut Metsäteollisuus ry:n kanssa ensi syksynä. Metalliliitto on viime vuosina ollut päänavaaja palkkalinjassa. Ansiotasoa pidettiin hirveän korkeana, Vanhala myöntää. Hänen mielestään näyttely on hieno tarina tehdastyöläisistä, jotka ovat luoneet Suomeen hyvinvointia. Vanhalan mukaan ilmapiiri on muuttunut, kun paperitehtaita on suljettu, Voikkaa etunenässä, ja väAuringonlaskun ala – pötypuhetta Petri Vanhala muistaa, kuinka vuoden 2011 eduskuntavaalien alla teollisuusliitot ja työnantajat kiersivät ympäri maata yhdessä muistuttaen vientiteollisuuden tärkeydestä. – Kukaan ei tiennyt, kuinka pitäisi toimia. Senhän näkee jo siitä, että paperityöläiset tuottavat entistä enemmän väen vähenemisestä huolimatta, Vanhala vastaa kriitikoille. Ja vauhti ei ole ainakaan laantuakseen, kun palkkaratkaisut tehdään vastedes liittokohtaisesti ties vaikka maailmantappiin. Siitä alkoikin hillitön riekkuminen ja pessimistisimmät olivat jo upottamassa metsäteollisuuden auringonlaskun alaksi, menneeksi maailmaksi. Vauhti työmarkkinoilla on vain kiihtynyt. – Me tulemme tekemään metsästä aina tuotteita – mitä ne sitten ovatkin, Vanhala luottaa. Ei riittänyt, että lyödään nyrkkiä pöytään. Tapahtui, mitä ei voitu kuvitella. Paperiliitto juhlii 110-vuotisuuttaan näyttelyllä Tampereen Werstaalla, kaupungissa, jossa liitto syntyi. – Ei meillä mitään epärealistisia odotuksia ole. Kaikki yllätettiin niin sanotusti housut kintussa. LOKAKUUTA 2016 Voikkaa opetti paljon – pahin kateuskin hälveni S uomi koki herätyksen vuonna 2006. Paperiliiton Petri Vanhala riemuitsee alan uudesta noususta. Suomeen on saatu investointeja, eikä pelkästään Äänekoskelle, mutta niitä on vielä liian vähän kaikki alat huomioonottaen, Vanhala muistuttaa. Näin raadollista se on. Mutta me olimme aikaamme edellä, sillä ei kulunut pitkään, kun vienti lähti sukeltamaan rajusti. Näin raadollista se on, Vanhala pohtii nykyajan patruunahenkeä. En ole tätä mieltä. Vanhala kannattaa tätä. 12 27. Vanhala on ehtinyt jo ilmoittaa, että Paperiliitolle eivät nollakorotukset palkkoihin käy. Voikkaan paperitehdas Kymenlaaksossa sammutettiin. Hänen mukaansa digitalisaation vaikutuksia ei kuitenkaan ole vielä koettu loppuun. Hän ei kiistä myöskään sitä, että tietynlainen kateus oli osin itseaiheutettuakin: ”Joskus elettiin ehkä vähän niin, ettemme me muita tarvitse”. – Nuoret poliitikot löytävät usein talousongelmien syyksi ay-liikkeen ja jäykät sopimukset. Viestiä tuotiin esille konkreettisesti: Jos vienti puolittuu, tehdään enää sillanpuoliskoja. Homma ei ollut hanskassa työnantajilla, valtiovallalla, eikä meilläkään. Yksi ilmiö on jo nähty: Suomessa tekee enää yksi kone sanomalehtipaperia. Toisilla aloilla ne voivat olla jopa 60 prosenttia, Vanhala laskee.. Vanhalan vaateille on perusteita: Metsäteollisuudella kulkee taas paremmin. SAK:n palkkatilasto vuoden 2015 neljänneltä vuosineljännekseltä kertoo, että tehdyn työajan keskiansio paperiteollisuudessa oli 22,02 euroa tunnilta. Mikään liitto ei lähde nollasta liikkeelle Vanhala valittiin Paperiliiton puheenjohtajaksi viitisen vuotta sitten. Heidän palkkatasoaan on jopa kadehdittu. Vanhala muistuttaa, että väestä on rutistettu paljon tehoja irti, sillä metsäteollisuus on ottanut tavoiteltua viiden prosentin tuottavuusloikkaa jo monena vuotena. Tapahtuma herätti myös silloisen Paperiliiton liittosihteerin Petri Vanhalan
Hänen mielestään pitäisi olla itsestäänselvää, että sovitusta pidetään kiinni: vain näin syntyy luottamusta puolin ja tosin. Tarvitsemme yhteistä ääntä. Ehkäpä Elinkeinoelämän keskusliitollakin tulee olemaan lopulta suurempi rooli kuin EK kuvitteleekaan, Petri Vanhala pohtii. muuta kuin elättää perheensä tuloillaan. Keskusjärjestöjen rooli muuttuu väkisinkin, mutta Vanhala toivoo, että SAK:n asema ei muutu tämänhetkisestä mihinkään. Puheenjohtaja Petri Vanhala uskoo, että ratkaisut löytyvät, vaikka lisätuntien tunkeminen tehtaille, jotka pyörivät 365 päivää seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuorokauden, onkin vaikeaa. 13 27. Kikyn yllä leijuu yhä varjoja, koska hallitus ajaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan heikennyksiä. Hän on luottavainen, koska metsäteollisuudessa paikallinen sopiminen on ollut nykypäivää jo pitkään. LOKAKUUTA 2016 Tuskallisin sopimus tähän mennessä Paperiliitto neuvottelee tämän kuun loppuun mennessä paikallisesti, kuinka kilpailukykysopimuksen mukaiset 24 lisätyötuntia jaetaan. – Tarvitsemme aina liimapuristimen painajaa, kun isoja sopimuksia aletaan tehdä. Marja Luumi Demokraatti Jari Soini. Kilpailukykysopimus oli Paperiliitolle vaikea pala. Jos leikkaus pysyy poliittisessa pöydässä, se hankaloittaa tulevia kierroksia, Vanhala arvioi. – En ole tuskaisempaa sopimusta tehnyt. – Sopimuksen yksi iso myyntivaltti oli, ettei ansiosidonnaiseen kosketa. Näistä lähtökohdista Paperiliitto ja Vanhala lähtevät kohti ensi syksyn palkkaneuvotteluja. Vanhala kiittää hyvää luottamusmiesjärjestelmää, joka takaa säällisen lopputuloksen. Kikyhän on palkanalennus, koska työaikaa tuli 24 tuntia lisää, Vanhala huomauttaa. 80 prosenttia ratkaisuista syntyy paikallisesti
Oppositiojohtoinen parlamentti pyysi kansalaisia puolustamaan perustuslakia ja kansainvälistä yhteisöä palauttamaan demokratian maahan. Näin ollen Rajoylla on nyt mahdollisuus muodostaa maahan vähemmistöhallitus. Siksi esimerkiksi USA:n ja EU:n kauppasopimukseen suhtaudutaan kielteisesti, vaikka sopimuksesta vasta neuvotellaan. Mikäli hallituksen muodostaminen epäonnistuu, ovat joulukuussa vuorossa maan kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisään. LOKAKUUTA 2016 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Maassa ei ole ollut toimivaa hallitusta lähes vuoteen. Suomessa tuo tilanne on erilainen: Putinin Venäjää ymmärtäviä on paljon, ja Yhdysvaltoihin suhtaudutaan usein ainakin vasemmistossa peruskielteisesti. Siltä siunaamalta menin ja erosin, sillä tietenkin halusin joskus mennä Amerikkaan. Maailmankuvia KOONNUT SIMO ALASTALO Espanjan pääministeri Mariano Rajoylla on jälleen mahdollisuus ratkaista lähes kalavaleen mittoihin venynyt hallituskriisi. Venezuelan kansalliskokous syyttää Maduroa vallankaappauksesta Venezuelan kansalliskokous julisti sunnuntaina, että maan presidentti Nicolas Maduron johtama hallitus teki vallankaappauksen, kun se esti Maduron aseman kyseenalaistavan kansanäänestyksen viime viikolla. Kerran olin herraseurueessa, jossa keskusteltiin, ketkä ”lännettivät” Suomen. Espanjan hallituskriisi ohi – sosialistit taipuivat Espanjassa pääoppositiopuolue sosialistit päätti antaa konservatiivien muodostaa hallituksen. Silloinkin oli infosotaa ja kyberuhkia. Naapurin täti valisti, että jos on pioneereissa, ei pääse koskaan Amerikkaan. Vasemmisto ei tue Steinmeieria presidentiksi Saksan ulkoministerin Frank Walter-Steinmeierin mahdollinen presidenttiehdokkuus jakaa yhteistä ehdokasta hakevia vasemmistopuolueita, kertoo Politico-lehti. Minä tarjoan Suomen suurimmaksi lännettäjäksi Aku Ankkaa. Apulaisulkoministerin mukaan kapinalliset estivät siviilien evakuoinnin Alepposta edellisen, lauantaina päättyneen tulitauon aikana. Päätöksen myötä kymmenen kuukautta paikoillaan seissyt tilanne ratkeaa. Euroopan parlamentin demariryhmässä vieraillut tunnettu amerikkalainen taloustieteilijä Jeffrey Sachs kummasteli, miksi Yhdysvaltoihin suhtaudutaan myötämielisesti ja Venäjään pahansuopaisesti. Siellä esitettiin neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa Ukrainan iloinen kansa lauloi puimakoneen päällä isänmaallisia lauluja. Pioneeriurani kesti noin kaksi tuntia. Ennen propagandaosuutta oli elokuvissa upeita, lapsille tarkoitettuja piirroselokuvia. Saksan liittopresidentistä äänestetään helmikuun 12. Die Linke (Vasemmisto) -puolueen johtaja Bernd Riexinger on ilmoittanut, ettei puolue tue Steinmeyerin ehdokkuutta, koska hän edustaa maan edellisen liittokanslerin, sosialidemokraattien Gerhard Schröderin köyhien ja rikkaiden kuilua kasvattanutta politiikkaa. Rjabkovin mukaan tulitauko ei ole ajankohtainen ennen kuin Syyrian hallitusta vastaan taistelevat ryhmittymät saadaan kuriin. Venezuelan vaalineuvosto esti viime viikolla allekirjoitusten keruun adressiin, joka vaati kansanäänestystä Maduron asemasta. Lapsille opetettiin, että Neuvostoliitto oli pahan valtakunta. Max Jakobsson, Jaakko Iloniemi ja Paavo Lipponen nousivat kärkeen. AFP / Emmanuen Dunant. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Venäjä: Tulitauko Syyriassa ei ole ajankohtainen Venäjä ei tällä hetkellä harkitse uutta tulitaukoa Syyriaan, kertoo apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov uutistoimisto Interfaxin mukaan. Tietenkin Paasikivi ja Kekkonen, jotka tasapainoilivat, mutta katse oli tiiviisti lännessä. Lapsuuteni infosodat ja kyberuhkat L uin lapsena Aku Ankkaa, jossa Ankkalinnan pahis, Karhukopla tanssii ripaskaa ja puhuttelee toisiaan tovereiksi. Minä tarjosin suurimmaksi lännettäjäksi Aku Ankkaa, missä kannassa pysyn tiukasti edelleenkin. Aikaa uuden hallituksen muodostamiseen on lokakuun loppuun asti. Espanjassa on järjestetty vuoden sisällä jo kahdet parlamenttivaalit. päivä. Tasapainoa tarjosi naapurissa sijaitseva SKDL:n omistama Kansantalo. 14 27. Viljapellot puskivat vehnää, vaikka samanaikaisesti ihmiset kuolivat nälkään ja teloituksiin. Myöhemmin niiden näkemisen ehdoksi asetettiin pioneereihin liittyminen. Sosialistipuolue (PSOE) päätti sunnuntaina, että puolue pidättäytyy äänestämästä luottamusäänestyksessä konservatiivien (PP) johtajaa, pääministeri Mariano Rajoyta vastaan
u u u JOS KEYNESILÄISYYS YMMÄRRETÄÄN kuitenkin laajemmin kuin pelkkänä suhdanteiden tasaamisena, niin Suomen talouspolitiikan historiasta voidaan löytää merkittäviä keynesiläisiä piirteitä. Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas korosti viime kesänä Kalevi Sorsa -säätiön keynesiläistä vallankumousta käsitelleessä seminaarissa, että valtion voi katsoa omaksuneen Suomessa 1950-luvulta aina 1980-luvulle asti vastuun korkean investointiasteen ylläpitämisestä Keynesin suosittelemalla tavalla. Korkeaan investointiasteeseen myötävaikuttivat erityisesti valtionyhtiöt ja yksityisen sektorin investointitoimintaa vahvasti tukeva säädelty rahoitusjärjestelmä. puheenjohtaja, tanskalainen Mogens Lykketoft, aloitti kunniakkaan hankkeen, jossa jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajat pääsivät haastattelemaan pääsihteeriehdokkaita. Valintaprosessissa politiikka käveli tasa-arvon yli vastoin YK:n peruskirjan kahdeksatta artiklaa, jossa sanotaan, että YK ei aseta mitään rajoituksia miesten ja naisten oikeudelle päästä samoin ehdoin järjestön pääja apuelinten kaikkiin tehtäviin. On kuitenkin muistettava, että virkaan päästäkseen tuleva pääsihteeri joutuu tekemään monenlaisia – poliittisia, järjestöjä koskevia, henkilökohtaisia ja muita – sopimuksia, ja sitoumukset on täytettävä ensimmäisten virkavuosien aikana. Turvaneuvoston jäsenet viittasivat sille kintaalla ja sivuuttivat jälleen kerran 50 prosenttia ihmiskunnasta. Työttömyys olikin vähäistä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. ” Valintaprosessissa politiikka käveli tasa-arvon yli vastoin YK:n peruskirjaa.. LOKAKUUTA 2016 Suomi, talouspolitiikan keynesiläinen vallan kumouksellinen. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön tutkimus päällikkö. Ainakin se kertoisi maailmalle, miten YK:n jäsenistö suhtautuu ehdokkaisiin ja vaikuttaisi toivottavasti myös turvaneuvoston päätökseen. Huhujen mukaan YK:n pääsihteeriä valittaessa sovittiin, että apulaispääsihteeriksi tulee itäeurooppalainen nainen. ANTTI ALAJA Indeksi Nainen katosi kuvasta YK:n johtajakisassa YK:n periaatteiden mukaan maailmanjärjestössä vallitsee sukupuolten tasa-arvo. Turvaneuvoston sanelulinjan torjuminen vaatisi sitä, että myös yleiskokous alkaisi järjestää omia koeäänestyksiään pääsihteeriehdokkaiden kannatuksen mittaamiseksi. Se ei muuta tilannetta olennaisesti, sillä vuonna 1998 perustetussa virassa on ollut nainen kahdesti aiemminkin. Toisen maailmansodan jälkeen Keynesin teoriaa alettiin tulkita erityisolosuhteiden teoriana, kriisitaloustieteenä. Toisen maailmansodan jälkeistä Suomea on jälkikäteen pidetty jopa investoinnin maailmanmestarina. Ja kierros alkaa uudelleen, kun pääsihteeri päättää pyrkiä jatkokaudelle. Riittääkö rohkeus uudistuksiin. Kirjoittaja on YK:n entinen alipääsihteeri ja korkea edustaja. Tästä johtuen suhdannevaihtelut olivat Suomessa voimakkaita. ANWARUL CHOWDHURY IPS, NEW YORK Uutisanalyysi Y K:n tuore pääsihteerinvaali antoi sellaisen kuvan, että vain miehillä on oikeus johtaa tätä yli 70-vuotiasta maailmanjärjestöä. Suurissa länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, mutta myös Ruotsissa, harjoitettiin aktiivista suhdanteita tasaavaa talouspolitiikkaa. Lamoja, laskusuhdanteita ja työttömyyttä ei enää nähty välttämättömänä pahana, sillä Keynesin teorian mukaan valtion tuli pelastaa kapitalismi rakentamalla vakaa rahoitusjärjestelmä, huolehtimalla korkeasta investointiasteesta ja tasaamalla äärimmäisiä tuloeroja. Se ei kuitenkaan muuttanut turvaneuvoston poliittista prosessia: kyselytunnilla pärjääminen ei avaa ovia maailman vaativimmaksi sanottuun virkaan. Kyselyt eivät ratkaise YK:n yleiskokouksen 70. Esityksen portugalilaisen Antonio Guterresin valinnasta uudeksi pääsihteeriksi teki 15-jäseninen YK:n turvallisuusneuvosto ja 193:n jäsenmaan edustajista koostuva yleiskokous vahvisti sen kumileimasimen tavoin. Tasa-arvo edellyttäisi ainakin sitä, että uusi pääsihteeri varmistaa sukupuolten yhtä suuren edustuksen alipääsihteerien ja alemman tason apulaispääsihteerien joukossa. Toisen maailmansodan jälkeistä Suomea on jälkikäteen pidetty jopa investoinnin maailmanmestarina. Se voidaan tehdä epävirallisesti, kuten nykyisin turvaneuvostossa, ja tulokset pitää julkistaa. 15 27. Uuden pääsihteerin päättäväisyys ja tehokkuus punnitaan siinä, onko hänellä rohkeutta ajaa läpi koko YK:n nimityspolitiikan perusteellista uudistusta. Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen argumentoivat kirjassaan Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1993), että Suomessa ei pääsääntöisesti reagoitu kriiseihin lisäämällä julkisia menoja tai keventämällä verotusta. Ennen valintaa maailmalla oli syntynyt vahva näkemys, jonka mukaan olisi aika valita nainen YK:n johtoon. Investointipolitiikan ohella myös inflaatiota hillinnyt tulopolitiikka ja vähävaraisten kulutusmahdollisuuksia lisännyt hyvinvointivaltion laajeneminen voitaneen tulkita keynesiläiseksi politiikaksi. BRITTIEKONOMISTI JOHN MAYNARD Keynesin kirja Työllisyys, korko ja raha: yleinen teoria(1936) antoi tunnetusti lähtölaukauksen makrotaloustieteen kehitykselle ja länsimaiselle hyvinvointikapitalismille. Kapitalismi voitaisiin vakauttaa ja saavuttaa täystyöllisyys, jos valtiot keventäisivät rahapolitiikkaa ja lisäisivät vastasyklisesti menoja talouskriisien aikana. Suhteessa edellä mainittuihin maihin Suomen toisen maailmansodan jälkeistä talouspoliittista mallia ei ole pidetty erityisen keynesiläisenä
LOKAKUUTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ridgeä parempaa seuraa vällyn alle. Kaunis ja rohkea. 16 27
Mielihyvähormoninakin tunnettu endorfiini lieventää stressiä ja ahdistusta. Ensimmäiset viitteet nykyisen kaltaisesta kiinteästä kaakaoherkusta löytyvät noin 3500 vuoden takaa. Neljä palaa 85-prosenttista tummaa suklaata painaa parisenkymmentä grammaa ja sisältää noin 100 kaloria, eli saman verran kuin iso banaani. ONNELLINEN OLO Kaakao sisältää ainesosia, jotka saavat elimistön vapauttamaan onnellisuushormonia, endorfiinia. Vyötärölinja kiittää, jos tummaa suklaata ei puputeta ylettömiä määriä. Suklaassa pitäisi olla vähintään 70 prosenttia tummaa suklaata, jotta terveysvaikutuksista voi edes haaveilla. SYDÄN KIITTÄÄ Suklaan sisältämät flavonoidit vaikuttavat positiivisesti sydänterveyteen. Suklaan keksijöinä voisi pitää olmeekkeja, noin 1500 eKr Meksikonlahden rantamia asuttanutta intiaanikansaa. LOKAKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Tummaa sen olla pitää INTIAANIEN KEKSINTÖ Suklaa on hurmannut ihmisiä jo tuhansia vuosia. NELJÄ PALAA RIITTÄÄ Tummassa suklaassa on paljon energiaa. G et ty Im ag es. Kroppa erittää endorfiinia muulloinkin, kuten vaikkapa liikunnan, naurun ja seksin yhteydessä. 17 27. Mitä vaaleampaa suklaata, sitä prosessoidumpaa se on ja sitä vähemmän se sisältää flavonoideja
LOKAKUUTA 2016 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 18 27. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
Tieto on maailman kauneutta, hän summaa.. – On ollut ilo johdattaa sellaisia ihmisiä tietokirjojen ääreen, jotka eivät olisi muuten osanneet ajatellakaan lukevansa niitä. Myös Nature ja Locus kuuluvat hänen suosikkeihinsa. Päivä on kirkas. – Katson, mitä jännittävää on tänään maailmassa tapahtunut. Joka päivä tulee vastaan asioita, joista en tiedä, Valtaoja kiteyttää. 19 27. Uteliaisuus ja tiedon hankkiminen ovat hänelle lähtökohtia, maailman rakastamista ja elämän ihmettelyä. LOKAKUUTA 2016 Elämän ihmettelijä A varuustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on tämänkin aamun aloittanut lukemalla Helsingin Sanomia. Aurinko paistaa verhojen lomasta
Väärä suunta Hallituksen leikkaukset koulutuk sesta, sivistyksestä ja perustutki mukset ovat Valtaojasta vieneet maatamme aimo sysäyksen väärään suuntaan. Media on humanistien valtakuntaa. Game of Thrones ja englantilaiset murhamysteerit teke vät poikkeuksen. Seuraavana on vuorossa Ranska. – Jos Jumala on olemassa, mitä ih mettä hän ajatteli tehdessään kai ken tämän. Valtaoja käyttää kaiken mahdollisen ajan lukemiseen tai vaikkapa käve lyyn. – Ihmisellä on kyky hurahtaa. Kaunokirjallisuus ei ole avautu nut, saati koskettanut Valtaojaa. Jos Valtaoja haluaa kauneuselä myksen, hän tarttuu runokirjaan tai menee taidenäyttelyyn. Kouluja käymätön mies oli paljon poissa kotoa. Jos avaruudesta löytyisi uutta elämää, mitä haluaisit tietää siitä ensimmäisenä. Se ei tunnu menevän tajun taan, Valtaoja lataa. ” Aika äkkiä huomasin, etteivät aikuiset mitään tiedä.” Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. – Olen hyvin paljon isäni kaltainen. syntynyt 1951 Kemissä . Roolini on villitä Tottia, ettei hänestä tule liian kun nollista, hän nauraa. Valtaojan isä kuoli vuonna 1979. Tieto-Finlandia vuonna 2002 . Kirjojen tuoksu Isä yritti itsemurhaa Valtaojan ol lessa kolmentoista. – Olin niin outo ja todella, todella terävä, hän tähdentää. Demokraatti.fi. Vapaaajattelijoiden Väinö Voipio-palkinto 2006 . Valtaoja pitää suoma laisia sivistyneinä maailman mitta puussa. . Minkä ajatuksen haluaisit jättää kadulla vastaan tulevalle tuntemattomalle ohikulkijalle. Silti lapsuusaika ja sen ym päristö tuntuvat kovin kaukaiselta. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Se kum mastuttaa Valtaojaa, koska maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita. Tietoa on niin valtavasti, että monet tyytyvät toisen tai kolmannen käden tietoon. asuu Helsingissä . – Mulla ei ole mitään keinoa selit tää maailman syntyä, jos en voi tehdä sitä matemaattisesti tai vertausku vin, hän selvittää. – Tietojen käsitteleminen on vai keaa. Captatio benevolantiea eli hy vän tahdon haltuunotto on sanonta, jonka Valtaoja on omaksunut emeri tuspiispa Juha Pihkalalta. Kaikki on mahdollista. Seuran ja Turun Sanomien kolumnisti . Hyvä, ettei niitä ole kukaan kysynyt. Mitä takeita on, että edes portaikko on tallessa. 20 27. saanut vuoden kristillinen kirja-palkinnon vuosina 2004 ja 2010 yhdessä Juha Pihkalan kanssa . – Minua ei kiinnosta ihmisten ku vitelmat, vaan todellisuus, hän täs mentää. työskennellyt muun muassa avaruustähtitieteen professorina Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion johtajana . Menopelinsäkään suhteen mies ei ole tarkka ja käyt tää autoa sen viimeiseen hengenve toon saakka. Silloin jokainen pystyy tekemään hyvää, Valtaoja sanoo. – Aika äkkiä huomasin, etteivät ai kuiset mitään tiedä. He asui vat syrjässä, eikä silloin 41vuotias Valtaoja olisi päässyt liikkumaan riittävästi julkisilla. Joku ei aikuisenakaan tiedä, mitä haluaisi elämässään tehdä. ”Mä kuolen, mä kuolen” olivat ensimmäiset ajatuk set ratissa. Tähtinen opetti Valtaojaa aja maan autoa pakon edessä. Toiset lapset tiesivät hä viävänsä hänelle älyllisesti. . Niinpä Valtaoja halusi selvittää itse vastaukset kysymyksiinsä. Villitsijä Kuolema tuli uudestaan lähelle Val taojan toisen vaimon Leena Tähtisen kohdalla. . Mikä saa ihmisen vakuuttuneeksi esimerkiksi siitä, et tei holokaustia ole ollut olemassa kaan. . Meidän täytyy elää uskomus ten varassa, Valtaoja tähdentää. – Emme jutelleet syntyjä syviä, vaan olimme yhdessä hiljaisuu dessa, Valtaoja kertoo. Hän kuoli sappitiehyt syöpään vuonna 2009. Ajatusten vaihto on ollut vir kistävää. Mökillä mies lämmittää saunan, kantaa vedet, hakkaa hal koja. Hän ei vielä kään välitä ajamisesta, mutta tekee sitä tarvittaessa. Nyt on pa remmin aikaa mökkeilyyn ja mat kailuun kuin ennen, vaikka kiirettä onkin. Muuten hän ei ole pihalla puu hastelija. Onko niin, ettemme pysty koskaan tajuamaan omaa toimintaamme?, hän pohdis kelee. kirjoittanut useita tietokirjoja . Hänellä ei ole juuri sellaisia hetkiä. Silloin hän on ajatellut, ettei ole tuntenut sa manlaista miestä. Siellä asuu muutama hyvä ys tävä ja pari serkkua. Hän tiesi jo ennen kouluunmenoa haluavansa tähtitie teilijäksi. Valtaoja jäi eläkkeelle viime syk synä Turun yliopistosta. Aika pitkälle kysymykset pyörivät samojen asioiden ympärillä. On ollut pysähdyttävää huomata, että on jo saanut elää pidemmän ai kaa kuin hän. Isä oli Pohjolan Sanomien toimit tajana ja työskenteli myöhemmin opettajana sekä Kemin yhteiskou lun rehtorina. – Halkojen hakkaaminen on so pivan brutaalia, Valtaoja naurahtaa. väitteli filosofian tohtoriksi 1985 Turun yliopistosta . Myös hänen ar vostamansa kirjailija on alkanut us komaan salaliittoteoriaan. Valinnan vaikeus on toinen juttu. Jules Vernen avaruusseikkailut Valtaoja ahmi yhä uudestaan. On monia asioita, joita en halua kenenkään kysyvän. – Miksi eri mieltä olevaa pitäisi yli päätään käännyttää. . Mikki Hiiren kuu matka oli kova juttu. – Opin, että ihmiset ovat herkkiä ja haavoittuvia. En vastaa mielelläni kovin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Heitä ei pidä kiusata lii kaa, Valtaoja luonnehtii. Hän on kirjoittanut Pihkalan kanssa kaksi kirjaa. Kotitalo on yhä pystyssä. Usein tiedeuutinen on muussau tunut matkan varrella melko tunnis tamattomaksi. Haluaisin tietää, onko elämä siellä älyllistä vai ei. Sille ei mahda mitään. – Hämmästyttää yhä, miten pal jon ihmiset rakastavat luulemista ja ei tietämistä, hän sanoo. . Mies koki epäon nistuneensa arvostetusta asemasta huolimatta. Tällä hetkellä on pohdittava rat kaisuja työttömyyteen. – Isäni oli älykkäin ja fiksuin ih minen, jonka olen koskaan tavannut, Valtaoja kertoo. Sitä Valtaojan on vaikea ymmärtää. – Lyhyen tähtäimen ratkaisut ei vät voi olla pitkän tähtäimen rat kaisuja. Hän ihmettelee, miten ihmiset muutenkin nostavat kuoleman niin suureen rooliin. Lapsuuden hyvät muistot liittyvät kirjoihin. Tiedettä kehittämällä olisi huomattavasti todennäköisem pää päästä eteenpäin kuin selluteh tailla ja laivatilauksilla. Jotkut ovat tulleet Valtaojalle ylis tämään hänen isäänsä. On yksi iso kysymys yli muiden, jo hon Valtaoja ei ole saanut vastausta. Silti emme aina toimi sivis tyneesti. Leo Tolstoin Sota ja rauha tai Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen puu duttivat ja jäivät kesken. . Hän on innostunut myös nykyisen vai monsa Virpi Valtaojan lapsenlap sen Totin seurasta. . Valtaoja arvioi, että kirjo jen saamaan kiinnostukseen vaikutti juuri kunnioittava sävy. Nuorukainen mietti, miten isä sel viää kustakin päivästä. Ufojutut ja muut vastaavat ovat selkeästi vä hentyneet. – Emme voi varmistaa kaikkia asioita. Jos se on älyllistä, onko se paljon älykkäämpää kuin mitä me olemme. Kyky hurahtaa Valtaoja on nähnyt ateistiprofesso rin tulevan uskoon. Haaste on löytää oikea tieto kaiken hömpän ja roskan seasta. Silloin Valta oja sai huomata, ettei pelkää kuole maa. Valtaojalle oli kuitenkin luonte vaa olla ajooppilaana. tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2008 . – Kun luen vanhoja aikakausileh tiä, niissä on ihan täyttä fulaa, hän selvittää. Hän muistuttaa, että pitäisi lukea myös niistä asioista, joista ei tiedä ja jotka eivät vahvista omia nä kemyksiä. Astuessamme ovesta ulos, emme voi sataprosenttisen varmasti tietää, mitä siellä odottaa. Useimmiten Valtaoja kieltäy tyy myös paneelikeskusteluista nii den riitaisuuden ja päällekkäinpuhu misen takia. Isä oli ketjupolttaja, ja Valtaoja pystyy yhä haistamaan kirjahyllys tään, mitkä kirjat ovat hänen pe rujaan. . Nappaisin lehden puusta ja sanoisin: ”Katso, miten paljon se kertoo elämän kauneudesta, ymmärryksestä ja rakkauden kaipuusta.” Mitä asiaa toimittajat eivät ole sinulta vielä kysyneet. Valtaoja tekeytyi usein sairaaksi. Liikuntatunnit olivat kauhistus. Valtaoja näkee selkeän syyn, miksi kukaan ei uskaltautunut häntä kiu saamaan. Sadan vuo den päästä työn luonne on muuttu nut, jolloin ei ole järkeä puhua enää täystyöllisyydestä. Riitely ja vastakkainaset telu eivät rakenna keskustelukult tuuria. Jos ei ole, niin olem meko edes lähellä tietoa maailman synnystä ja osaammeko edes esit tää oikeita kysymyksiä. . Vastausta vaille Tietokirjat eivät saa yleistä arvos tusta, ja tiedetoimittajiakin on vähän. Se harmittaa Valtaojaa. – Tietokirjat ovat lähes näkymättö miä mediassa, Valtaoja summaa. Hän toteaa, ettei omaa myöskään mielikuvitusta. – On rohkaiseva esimerkki, jos niin masentunut ja rikkinäinen mies on osannut auttaa nuoria ihmisiä. Valtaoja oli kuuden vanha, kun Neuvostoliitto laukaisi Sputnikin kiertoradalle. Hiljaisuuden hetkiä isän kanssa Valtaoja käy Kemissä kerran vuo dessa. Valtaojalla ei ole omia lapsia, mutta monista hänen opiskelijois taan on tullut hyviä ystäviä. Valtaoja osoittaa omaa oveaan. Yhteiset käve lyt jatkuivat isän kuolemaan saakka. naimisissa taidegalleristi Virpi Valtaojan kanssa ESKO VALTAOJA Valtaoja haluaa rakentaa yhteyttä eri tavoin ajattelevien ja uskovien välillä. Television ääreenkään häntä ei saa helposti. Isä vei pojan kirjakaup paan ja antoi vinkkejä, mikä teos voisi kiinnostaa. . Emeritusprofessori on tyytyväi nen, että tiede on ottanut näinkin isoja harppauksia viimeisen parin kymmenen vuoden aikana. LOKAKUUTA 2016 Ihmiset istuvat junassa tuijot taen ikkunasta tekemättä mitään. – Minä olen äiji
LOKAKUUTA 2016. 21 27
Tammikuu on taas rankempi kuukausi, mutta helmikuusta lähtien, valon määrän lisääntyessä tilanne alkaa taas helpottaa. Unentarve lisääntyy, ruokahalu kasvaa ja olo on väsynyt sekä alakuloinen, veto on aivan poissa. Valoisan ajan pituus lyhenee nyt vauhdilla, noin viidellä minuutilla päivittäin, ja kellojen siirtämisen jälkeen varsinkin illat pimenevät. Pimeä syksy ja talvi on monelle rankkaa aikaa. Pimeään aikaan runsaasti hiilihydraattia sisältävät energiapläjäykset saattavat houkutella tavallista enemmän. Nora Vilva Demokraatti Getty Images. Aamutoimet kirkasvalolampun kanssa samassa huoneessa tankkaa paljon kaivattua valoenergiaa koko päivälle. Ajatusten voima Talvikauden pimeys kannattaa hyväksyä luonnollisena osana vuodenaikojen vaihtelua. Vahvasti hiilihydraattipitoinen ruokavalio voi lisätä alakuloisuuutta ja vireystason laskua entisestään. Oleskelu kirkkaassa valossa puolesta tunnista tuntiin aamuisin riittää helpottamaan oireita. Omalla suhtautumisella saa ihmeitä aikaan alakuloisuuden torjunnassa. Aktiivisuus kannattaa Pimeään aikaan voi joutua näkemään vähän vaivaa, että mieli pysyisi virkeänä eikä uneliaisuus houkuttelisi vaappumaan vällyjen väliin torkuille. Alakulosta huolimatta säännöllisestä liikunnasta kannattaa huolehtia. 22 27. Syy voi olla joulunajan kiireet tai useina vuosina maahan satanut lumikerros, joka tuo valoa ympäröivään maailmaan. Reipas liikunta lisää kehon endorfiinituotantoa ja sen kautta tyytyväisyyden ja mielihyväntunne lisääntyvät. Noin pari prosenttia suomalaisista potee vähävaloisuudesta johtuvaa mielialan laskua, kaamosmasennusta. Pimeys sotkee elimistön luontaista vuorokausirytmiä ja kirkasvalohoito auttaa sitä pysymään kiinni tutussa rytmissä. Lokaja marraskuu ovat loppuvuoden raskaimmiksi koetut kuukaudet. Talviaikaan siirtyminen on kuin laskeutuminen talven yli kestävään pimeyteen. Yrittää löytää pimeässä kaudessa hyviä puolia ja keksiä, miten siitä voisi nauttia, edes vähän. Monet saavat apua kirkasvaloterapiasta. Älä syö itseäsi tainnoksiin Ruokailuajat kannattaa pitää säännöllisinä ja tankata vitamiineja ihanista ruokaisista salaateista ja keitoista. Myös makeanhimo saattaa lisääntyä. LOKAKUUTA 2016 Sukellus pimeyteen Sunnuntaina aamuyöllä kello 4 siirrytään jälleen talviaikaan eli kelloja siirretään tunnilla taaksepäin. Joulukuuta pidetään vähän kevyempänä. Sietämättömän makeanhimon saa kukistettua myös terveellisillä vaihtoehdoilla – sokerin sijaan löytyy stevialla, kookossokerilla tai raakaruokosokerilla makeutettuja herkkuja, hedelmäsalaattien kokoamisessa vain mielikuvitus on rajana ja kuivatut hedelmät sekä tumma suklaa tyydyttävät makeanhimon sokeripommeja hellävaraisemmin
Vaatii iän tuomaa kokemusta todeta valtavirtaa vastaan, että joku asia ei mene näin. Vesa Mauriala on Raideammattilaiset JHL ry:n puheenjohtaja.. 23 27. LOKAKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Vesa Mauriala, 47 Näen peilistä miehen, joka on sinut itsensä kanssa. Samalla kun ihminen löytää itsensä persoonana eikä enää mieti, mitä muut ihmiset hänestä ajattelevat, hän samalla joutuu kuitenkin miettimään itsensä osana yhteisöä ja arvostamaan muita samalla lailla, koska heillä on yhtä tärkeä ihmisarvo. Jos päätän ryhtyä johonkin, en enää juurikaan mieti, mitä muut siitä ajattelevat. Iän myötä oma varmuus on kasvanut. Ne voivat olla tyhmempiä tai viisaampia, sitä ei koskaan tiedä. Elämän varrella olen oppinut ymmärtämään, että koska ihminen elää vain kerran, kukaan muu ei voi määrätä sinun elämääsi kuin sinä itse. Aikalailla myös henkisesti. Vahvoja mielipiteitä voi olla nuorenakin. Kokemus sitten kasvattaa. Eurooppalaisina demokraatteina meidän ajattelumme pohjana on yksilönvapaus. Jos olisin miettinyt peilikuvaani kaksikymmentä vuotta sitten, silloin olin ihan babyface. Se kasvattaa myös kuuntelemaan. Babyface-ajoiltani muistan Pertti Paasion viisauden: ”Yhteiskunnan mitta ei ole yksi ihminen vaan kaksi ihmistä”. Homman toinen puoli on vastuuasia. Mieleen muistuu Kalevi Sorsan neuvo: ”Muista, että sosialidemokratiankin perusarvojen pohjana on aina ensimmäisenä vapaus ja yksilönvapaus.” Siitä tullaan hyvin arkiseen ajatukseen, että pitää ensin osata olla yksin, jotta ihminen voi olla yhteisön jäsen tai edes jonkun toisen kanssa. On sitten toimintakenttänä politiikka tai mikä tahansa muu, onnellisuuden lähde on oma vakaumus, jonka mukaan oman elämänsä elää
Suomalaisten kanssa tekemisissä ollessa muut ovat vain muita: muita miehiä ja naisia. Myös he saavat kokea omaavansa samanlaiset oikeudet uskonnonvapauteensa ja vähemmistökulttuurin ylläpitämiseen. Tähän on myös kantaväestön ”kotouduttava”. Toisin kuin muut Pohjoismaat, Suomi mahdollistaa uusille tulijoille mahdollisuuden opiskella koulussa omaa uskontoaan ja äidinkieltään. u u u Muistan omalta kohdaltani, kuinka nuoruudessa suomalaisuus oli negatiivinen asia ja kuinka koin sen loukkaavana. Ruokaloissa ja ravintoloissa asioidessa kannattaa kiinnittää huomiota annoskokoon. Arvosta ruokaa, jonka joku on puolestasi tuottanut, valmistanut ja laittanut tarjolle. Ekovinkki LIISA HARJULA, VALONIA. Koen olevani suomalainen ja ylpeä siitä. 24 27. Erilaisuus on tullut Suomeen jäädäkseen. Uudet suomalaiset oppivat kielen ja kulttuurin, myös suomalaisen demokratian. Heidän on saatava tuntea olevansa täällä kotonaan. Kari Hulkko Abdirahim Hussein Abdirahim Hussein Ruokahävikkiä syntyy myös ulkona syödessä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n mukaan noin viidesosa kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi. Somalialaisyhteisössä he kokevat muut sukulaisinaan: setinä, täteinä ja enoinaan. Olen seurannut kuinka omat tuttavani ja sukulaiseni muualla ovat selviytyneet tästä murroksesta ja luoneet itselleen uuden identiteetin uudessa kotimaassaan paremmalla menestyksellä kuin täällä Suomessa. Tästä kaikesta huolimatta suurin osa uussuomalaisista nuoristamme identifioituu enemmän vanhempiinsa kuin uuteen kotimaahansa. Sain apua, tukea ja hyväksyntää, jota tarvitsin. Tällainen on esimerkiksi tällä hetkellä vasta suurempien kaupunkien alueilla toimiva ResQ , joka välittää ravintoloiden ylijäänyttä ruokaa edulliseen hintaan. Jos ei jaksa syödä tilaamaa annosta kokonaan, voi pyytää tähteet mukaan. Tämä johtuu siitä, että sain onnekseni hyviä ihmisiä ympärilleni. Tähän on myös kantaväestön ”kotouduttava”. LOKAKUUTA 2016 Erilaisuus on tullut Suomeen jäädäkseen. Ei ole te ja me, on vain me K ahdenkymmenen suomessaolovuotenikin jälkeen kuulen jatkuvasti, kuinka uusilla tulijoilla on identiteettikriisi ja kuinka tietyt ihmiset eivät kykene sopeutumaan Suomeen. He, kuten kantaväestökin, kasvattaa lapsistaan suomalaisia. Tämä myös auttaa uussuomalaisia sisäistämään yhden tärkeimmistä periaatteista yhteiskunnassamme: tasa-arvon. Ilman näitä ei suomalainen pärjää uusien tulijoiden kanssa eikä näin ollen hyödyntämään heidän osaamistaan ja taitojaan. Toivoen, että kaikki menee hyvin ja heistä tulee tuottava osa yhteiskuntaa. Kyse on on myös meidän täällä jo olevien asenteesta, sosiaalisesta kanssakäymisestä, jokapäiväisistä vuorovaikutustilanteista ja dialogista. Lääkkeeksi tarvitaan enemmän vuoropuhelua ja kanssakäymistä. Minä yritän heihin tätä identiteettiä juurruttaa, mutta siihen tarvitaan myös heitä ympäröivää yhteisöä. Jokainen voi itse päättää, kuinka suuri on oma ruokahävikki. Niillä päästään jo pitkälle. Mutta aina he tulevat olemaan vähän erilaisia. Kirjoittaja on viestintäalan yrittäjä ja kuntavaaliehdokas (sd.). Erot näiden kahden välillä näkyvät kuitenkin kanssakäymisessä muiden kanssa. Ravintolassa voi syödä myös pelkät alkupalat ja isommat annokset voi jakaa ystävän kanssa. MTT:n mukaan koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) ruokahävikki on vuosittain 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Ehkä tämä heijastaa osaltaan eroa yhteisöllisyyttä korostavan somalialaiskulttuurin ja suomalaisille tyypillisemmän yksilöajattelun välillä, mutta toivoisin, että he kokisivat itsensä suomalaisiksi ja suomalaiset heidän kansakseen. Heidän on voitava nauttia siitä turvallisuudentunteesta, jota johonkin kuuluminen tuo. Roskiin mennyt ruoka on tuotettu turhaan. Tämä johtui kohtelusta, jota olin osakseni tietyiltä suomalaisilta saanut. Tämä on tarpeen, sillä se auttaa heitä pitämään yllä siteitä omaan kulttuuriinsa, siihen palaseen itseään, joka tulee aina olemaan osa heitä. Tämä on ainoa kotimaa, joka heillä on koskaan ollut! Minä en opeta lapsilleni, että he ovat enemmän somalialaisia kuin suomalaisia. Täyteen ahdettu vatsa ei välttämättä ole ravintola-asioinnin onnistumisen merkki. Tämä huolettaa minua, sillä olen havainnut ilmiön myös omissa jälkeläisissäni. Kannattaa myös hyödyntää asuinalueella toimivia hävikkiruokasovelluksia. Ja meidän Suomemme sen mukana. Buffeteissa kannattaa mieluiten vain yhtä lautasta ja ota salaatit ja pääruoka kerralla – näin annoskokoa on helpompi arvioida. Tuo ajanjakso elämässäni oli täynnä katkeruutta ja synnytti synkkiä ajatuksia uudesta kotimaastani. Maailma muuttuu, Eskoseni. He pitävät itseään enemmän somaleina kuin suomalaisina, vaikka ovat syntyneet ja kasvaneet täällä. Halusin vain päästä täältä pois – mahdollisimman nopeasti. Sitra mukaan tähdelounaskäytännön käyttöönotto kaikissa Suomen kouluissa voisi säästää vuodessa kaksi miljoonaa ateriaa. He oppivat rakastamaan tätä maata ja ovat valmiita sitä tarvittaessa myös puolustamaan. u u u Olen pitkään asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että kyse ei ole pelkästään uusia tulijoita kotouttavasta järjestelmästä. Mutta voisiko olla, että se identiteettikriisi onkin päällä juuri suomalaisilla. Kukaan ei hyödy syömättä jääneestä ja roskiin menevästä ruoasta. Nyt tilanne on toinen. Lautasta ei pidä kerätä kukkuroilleen vain sen takia, että varmasti söisi koko rahan edestä. Sovellukseen voit tutustua osoitteessa resq-club.com
25 27. LOKAKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Nyt vietetään kirjasatokauden kekrijuhlaa Nyt vietetään kirjasatokauden kekrijuhlaa Co m pic /M ark ku O jala
Nyt oli siis vuorossa Ruotsi, minne hänen sukupolvestaan muutti runsaasti väkeä: sukulaisia, naapureita ja luokkakavereita. Voi sanoa, että kirjassa on tarinoita ruotsinsuomalaisista, läheltä ja lämpimästi, vaan ei räävittömästi. LOKAKUUTA 2016 Antti Tuuri löysi tangon Ruotsin raitilta Anni Kotkamaa Antti Tuuri on kerännyt vuosikymmenten aikana ruotsinsuomalaisten tarinoita eri puolilta Ruotsia ja tehnyt niistä kirjan Tangopojat. Tangopojat on tyhjentävä nimi tanssiorkesterille. Tuuri on kirjaa varten kiertänyt ympäri Ruotsia jututtamassa ruotsinsuomalaisia, joista useimmat ovat jo pitkään maassa asuneita. Sen nimisen kuvitteellisen bändin perustivat Ruotsiin 1960-luvun lopulla muuttaneet suomalaiset. Musiikki soi vapaa-ajan harrastuksen ja toimi koti-ikävän karkottajana. Näin tapahtuu siis Antti Tuurin uusimmassa romaanissa, jonka nimi on juuri ”Tangopojat”. Sodasta vähitellen toipuva Suomi taas välttyi rakennemuutoksen aiheuttamalta massatyöttömyydeltä, kun siirtolaisuus sitä sopivasti purki. Kahden maan pelastus Antti Tuurin kahdesta laajasta romaanisarjasta ensimmäinen, Pohjanmaa-sarjaksi ristitty, alkaa jo 1700-luvulta, josta on peräisin ensimmäinen siirtolaisuuteen liittyvä tarina. – Muuttoon heitä houkuttelivat Ruotsin teollisuuden värvärit, jotka odottivat pikkukaupunkien hotelleissa ilmoittautuneita kädessään menolippu Göteborgiin tai Troll. Olen myös kiertänyt paljon Tukhomassa, Ludvikassa, Göteborgissa ja muilla seuduilla, joilla edelleen asuu suomalaisia, Tuuri kertoo. – Aihe on ollut mielessäni vuosikymmenet, sillä ajattelin, että täytyyhän tästä valtavan suuresta suomalaisia kohdanneesta mullistuksesta tehdä myös kaunokirjallisuutta. Tuuri on monien muiden pohjalaisten tapaan löytänyt sukunsa historiasta joka käänteessä siirtolaisuutta. Työ tätä kirjaa varten alkoi jo 1980-luvulla, ja vuosien varrelta on kertynyt suuri määrä kaikenlaista aineis toa Ruotsin-siirtolaisuuteen liittyen. Suomi olisi tuolloin kyllä romahtanut ilman siirtolaisuuden tuomaa varaventtiiliä, Tuuri arvelee. Menolippu kouraan Tuurille kerrotuissa siirtolaistarinoissa lähdettiin useimmiten Ruotsiin puhtaasti sen tähden, että Suomella ei ollut tarjota töitä. – Keskeiset haastattelut tein Skövdessä, jossa minulla oli tuttuja Volvon tehtaalla. – Tämä suuri maaseudun muuttoliike taisi pelastaa kaksi kansakuntaa, sekä Ruotsin että Suomen. Ruotsissa suomalaiset – yhdessä jugoslaavien kanssa – olivat maan teollisuuden perusta. 26 27. Ensi aalto suuntautui Amerikkaan, ja niinpä Tuurikin on kirjojaan varten kierrellyt Amerikan raitilla pitkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa
klo 16.00 Rikos ei tunne rajoja. Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho keskustelee Kansallisen Willensaunassa marraskuussa ensi-iltansa saavan Rikhard III:n ja ensi maaliskuusta lähtien suurella näyttämöllä nähtävän Macbethin tuoreista sovituksista työryhmien jäsenten kanssa. Kullervo to 27.10. klo 18.00 Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinto jaetaan heti kirjamessujen jälkeen marraskuun 1. Siksipä Tuurin kirjankin keskiössä on tanssiorkesteri. Ruotsiin oli helppo mennä, mutta muuttajien asema ei aina ollut kovin auvoinen, ainakaan aluksi. – Minulle kerrottiin, miten mukavaa suomalaisisissa tansseissa oli käydä, kun kenellekään ei takuulla tarvinut puhua ruotsia. Aino pe 28.10. Minä halusin kuitenkin tehdä kirjan siitä ylivoimaisesta enemmistöstä, joka hoiti kunnolla työnsä, perheensä ja itsensä. Tarja Halonen. Tuurin kirjassa herkistytään yhdessä kohtauksessa ilta-auringon valaisemaan maisemaan, jossa taustalla soi haitarilla soitettu tango. Ja musiikkina oli takuuvarmasti TVH eli tango, valssi ja humppa. Messupäällikkö Jan Erolan vetämässä journalistiraadissa ovat mukana Mari Haavisto MTV:ltä, Jari Korkki Ylestä, Marko Junkkari Helsingin Sanomista ja Ville Pernaa Suomen Kuvalehdestä. Oili Suomista haastattelee Maria Lyytinen. – Tällaisena hetkenä suomalainen toivoi verisuonen katkeavan päästä, sen täydellisempää suomalaisuuden tunnetta ei Ruotsissa voi kuulemma tavoittaa, Tuuri virnuilee. Oscar Rossin luotsaamassa keskustelussa ovat mukana molemmat Suomen palkintoehdokkaat Sabine Forsblom ja Sirpa Kähkönen, Norjan ehdokkaat Geir Gulliksen ja Linn Ullmann, islantilaiset Gu bergur Bergsson ja Elisabet Kristín Jökulsdóttir, Grönlantia ehdokas Sørine Steenholdt, Saamenmaan ehdokas Sara Margrethe Oskal ja Ahvenanmaata edustava Carina Karlsson. Eine Liebeserklärung). Kirjakahvila la 29.10. Helsingin kirjamessuilla Eskola (s. Ainakaan kun ollaan liikkellä pohjoismaisin dekkaristivoimin. Hänen historialliset kuningasnäytelmänsä, tragediansa ja komediansa ovat yhä teattereiden vakio-ohjelmistoa kaikkialla maailmassa. 1934) keskustelee kirjastaan ja sen teemoista ikätoverinsa Jörn Donnerin kanssa. Haastatteluhetkessä kirjailija kyselee lukijoiltaan myös yleisemmin heidän lukuharrastuksestaan. Kirjamessujen Pohjoismaat-teeman tiimoilta yleisölle tarjoutuu tilaisuus kohdata iso joukko palkintoehdokkaita livenä. Paula Arvaksen vetämässä paneelissa kirjojensa rikosten kansainvälisyydestä keskustelevat suositut rikosromaanien kirjoittajat Ingar Johnsrud Norjasta, Lone Theils Tanskasta sekä suomalaiset Max Manner ja Antti Tuomainen. Mika Waltari la 29.10. Kullervo-sali to 27.10. Eritoten Ruotsin lehdistö ylläpiti sitä kuvaa, jossa suomalaiset ryyppäsivät, hakkasivat vaimojaan ja laiminlöivät lapsiaan. päivänä. Entä kun seuraelämä vähenee. Juhlavuoden merkeissä kirjamessuilla pohditaan, onko Sillanpään unelma tasa-arvosta toteutunut. Hilkka Kotkamaa Antti Tuuri kertoo Tangopojat-romaanistaan Helsingin kirjamessujen Mika Waltari -lavalla sunnuntaina 30.10. klo 16.00 William Shakespearen kuolemasta tuli keväällä kuluneeksi 400 vuotta. klo 12.30 Günter Grassin luottosuomentaja Oili Suominen teki mahdottomana pidetystä mahdollisen: suomensi Grassin viimeiseksi jääneen teoksen Grimmin sanat (Grimms Wörter. klo 15.30 Kerran näinkin päin: kirjailija haastattelee lukijoitaan! Eräs tämän hetken suosituimmista lastenkirjaijoistamme, Puluboija Mauri-kirjoillaan monenikäiset lukijat hurmannut Veera Salmi jututtaa Helsingin sanataidekoulun 9–13-vuotiaita oppilaita, jotka ovat vuoden mittaan syventyneet Salmen tuotantoon. Monella paikkakunnalla oli suomalaisten omia pesäpalloja jalkapallojoukkueita. klo 15.00 2015 joukko historioitsijoita, diplomaatteja ja poliitikkoja perusti Helsingissä Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on rakentaa tutkijoiden ja vaikuttajien verkosto vahvistamaan ymmärrystä historian merkityksestä Tuon tapahtuman johdannaisena syntyi tänä vuonna julkaistu antologia ”Historian käyttö ja väärinkäyttö”, jossa suomalaiset ja kansainväliset tutkijat ja vaikuttajat pohtivat historian ja sen tulkintojen merkitystä. klo 13.30 Etkö ole jaksanut vielä kahlata kaikkia tämän vuoden vuoden politiikkakirjoja. Oli omat radio-ohjelmat ja siirtolaislehdet. Tämä rakkaudentunnustus kielelle on äärimmäisen vaikea käännettävä, koska sen keskeinen ajatus on kielen ytimessä, sanoissa ja niiden assosiaatioissa. Emeritusprofessori Antti Eskola kertoo uutuuskirjassaan ”Vanhuus” ikääntymisestä omakohtaisesti ja tutkijan silmin. Missä on ajattomuuden salaisuus. Aino pe 28.10. Monet jaksoivat vielä pitää yllä suomalaista kulttuuriaan. Kirjan toimittaja Antti Blåfield haastattelee yhtä hankkeen promus motoria, Erkki Tuomiojaa. Eino Leino pe 28.10. Sirpä Kähkönen. Muuttoliikkeen ansiosta varsinkin 1960–80-luvilla Ruotsissa oli vahvaa suomalaisten kulttuuritoimintaa. He rakensivat elämänsä, kouluttivat lapsensa, jotkut yliopistoon asti. Millaista on, kun eläkkeelle jääminen helpottaa elämää. Siksi oli tärkeää pitää yhtä ja hankkia yhteisiä harrastuksia, kuten tanssi, joihin maalaisnuoriso oli jo kotona tottunut. Minna Canth la 29.10. klo 16.30. Sitä on syytä kunnioittaa, Tuuri sanoo. klo 16.00–17.30 ð. Erkki Tuomioja. Kautta Ruotsinmaan oli myös aktiivista teatterija musiikkiharrastusta. LOKAKUUTA 2016 hättaniin. 27 27. Veera Salmi. Sitä ennen hän keskustelee Takauma-lavalla klo 16.00 Markus Nummen ja Anneli Kannon kanssa Paavo Rintalan teoksista ja dokumenttiromaanista kirjallisuudenmuotona. Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja tasa-arvon symboli, joka puhui erityisesti naisten ja lasten puolesta. Joskus jopa kokonainen kylä tyhjeni. Käsinpoimittuja herkkuja kirjamessuohjelmasta Miina Sillanpään syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. klo 12.30 Koonnut Rolf Bamberg Mika Myllyaho. Asiaa pohtivat professori Aura Korppi-Tommola, jolta ilmestyi alkusyksyllä kirja ”Miina Sillanpää – Edelläkävijä” sekä presidentti Tarja Halonen, historiantutkija Tapio Bergholm ja kansanedustaja Tuula Haatainen. Kuinka suhtautua huoleen ja pelkoon. Kirjassa yhdistyvät Grimmin veljesten 1800-luvulla tekemän saksan kielen sanakirjan syntyvaiheet ja kirjailijan omat muistot ja kielelliset etsinnät. Eino Leino su 30.10. Ketä hän puolustaisi tänään. – Tiedän että moni taho on vaalinut käsitettä suomalaisten räyhäävästä luonteesta. He sopeutuivat ja pärjäsivät hyvin. Erityisesti he pelkäsivät ruotsalaisittain suhautettua ässää ja numeroa seitsemän, koska sju suomalaisesta suusta tuli ”suu”. Ei hätää, messuille kokoontunut raati arvioi ne puolestasi
Mikko-Pekka Heikkinen on tuollainen ihminen. Ja kun vähänkin alkoi olla iällä, hän teini-iässä uppoutui mafialeffojen koukuttaviin sfääreihin. Jääräpäätä ei kartalta löydy, mutta hyvin tämä fiktiivinen tunturi sinne Kiilopään ja Kaunispään rinnalle sopiasi – Heikkisen tunturi tosin sijaitsee Kittilässä, muut päät Saariselällä. – Kun kirjoitan mielikuvituksellisia, älyttömiä tarinoita, ne muuttuvat vähän kuin todeksi journalistisella tarkkuudella. Tunteet ja järki Toimittajan arkitöistä menestyksekkäästi proosan pariin syrjähypähdellyt Mikko-Pekka Heikkinen on kirjoittanut tähän mennessä romaanit ”Terveiset Kutturasta” (Johnny Kniga, 2012), ”Jääräpää” (2014) ja tämänvuotisen Poromafian sekä esikoisenaan vuonna 2010 tarinakokoelman ”Nuorgamin Alkon tuho ja muutama erätarina”. Mutta onhan se pohjoisimmassa viihtyvä nautaeläin, joten miksei. Jääräpäässä kyseenalaistui pohjoinen mieskunnia, kun valokeilassa olivat paitsi hillittömät turismihankkeet myös naisiaan kaltoin kohtelevat miehet. Silloin on joku hulluus mennyt minun nahkoihini, ja se on sitten vuosien saatossa hautunut luovuusmäskiksi, joka on alkanut purkautua pohjoiseen sijoittuviksi romaaneiksi, Heikkinen maalailee. – Kainuussa biisonikarjaa jo on, en tiedä onko ylempänä. 28 27. Se jää kuvittelujen varaan. – Se kuuluu tyyliini. Rolf Bamberg Demokraatti Mikko-Pekka Heikkinen kertoo Poromafia-kirjastaan kirjamessujen Minna Canth -lavalla su klo 13.00.. Mafiosot, moottoribandiitit, saamelaiset, viranomaiset, poliitikot... Mutta feminismiviittauksen hän ostaa hyvillään. Voin sanoa suoraan, että kirjoitin sen romaanin naisille. Mutta kun Yamaha Grizzlylla päräytetään Utsjoen kirkonkylälle, alkaa lukija vakavissaan pohtia, onko siellä oikeasti meno oikeasti näin villiä. Kun vain osaa kysyä, sanoo Mikko-Pekka Heikkinen ovela pilke silmäkulmassaan. – Kyllä minulla sellainen käsitys on, että minulla on Lapissa runsaasti lukijoita. – Siitä ideasta pitää kiittää tiettyä poliisilähdettä. Näillä spekseillä Heikkisen uuden romaanin, ”Poromafian”, perusasetelman ymmärtää helpommin. Niin kuin vastapoolina olevan moottorikelkkajengikin. Lappilaisilta aiemmista kirjoista putoillut palaute onkin Heikkisen mukaan ollut varsin myötämielistä. Kirjojen nimistä voi jo päätellä, millä leveysasteilla liikutaan. Sanoin alusta pitäen tälle lähteelleni, että tästä tulee muuten kirja, ja hän totesi, että anna mennä vain. Alkuperäiskansamme on joutunut vuosisatojen saatossat kokemaan kovia. Jos he kestivät Terveiset Kutturasta -romaanissasen, että tein saamelaisista kelkkailevia itsemurhataistelijoita, niin kyllä he tämänkin kanssa pärjäävät. LOKAKUUTA 2016 ” Villin luonnon keskellä tupsahtaneet urbaanit tavat ja brändit luovat kirjoihini humoristista kontrastia. Koomiseen valoon asettuvat vuorollaan niin mafiaromantiikasta tutut kunniakliseet, moottoripyöräjengien koodistot ja hierarkia, porotalouden suhmuroinnit, poliisi kuin Lapin asioita lonkalta hoitelevat etelän päättäjätkin. Heikkinen kertoo pyrkivänsä pääsemään vähintään kerran vuodessa vaellusreissulle. Tuotemerkkien pudottelussa ovat faktat kohdallaan! Samasta uskottavuussyystä kirjoissani esiintyvät paikkakunnat myös löytyvät virallisilta kartoilta. Muilla ne ovat niin paksut, että pitäisi kestää. Kaikissa kirjoissani villin luonnon keskellä tupsahtaneet urbaanit tavat ja brändit luovat kontrastia. Poromafiassa satiirin piikki pistelee monia ahtereita. – Järkisyy taas on se, että kun olen kotoisin Kainuusta, minua kiinnostavat syrjäseudut. – Tunnesyy on se, että tykkään olla erämaissa, ja Lapissa on kiistattomasti parhaat olot vaeltamiseen. Siihen, että helsinkiläistynyt kainuulainen on sijoittanut kaikkien kirjojensa tapahtumat Lappiin, löytyy kahta lajia syitä. – Lähtökohta oli, että teen mafiajutun, ja se genre nyt sattuu olemaan aika miehinen. Kirjoittamalla Lapista pystyn käsittelemään syrjäseutujemme pulmia plus vielä saamelaiskysymystä, joka on aina ajankohtainen. Mutta kun Heikkinen on lisännyt kirjallisten ainestensa joukkoon vielä Helvetin enkeleiden tapaan organisoituneen, Saamenmaalla viilettävän moottorikelkkajengin ja biisonikarjatalouden, voi lukijalta loksahtaa suu uudelleen auki. Luulisi kirjailijaa jo hirvittäneen astua näin monille varpaille, saattaa näin monia tahoja yhdellä kertaa naurunalaiseksi. On hämmästyttävää, miten paljon ihmisillä on mielikuvitusta ja halua auttaa kirjailijaa. Suomussalmelaislähtöinen ”Mikkis” tosiaan sai lapsena nimiinsä perheelleen lahjoitetun porotokan, joka majaili poronhoitoalueen eteläisimmällä rajalla. Eikä biisonilaumojakaan porotalouden kilpailijana. Idean Poromafiaan Heikkinen sai keskellä Jääräpään kirjoitusprosessia, mutta uuden teoksen näkökulma ei määrittynyt sitä kautta. – On lämmittävää, jos Jääräpäätä on luettu noin. Piikkinä lihoissa Kainuulais-lappilainen yhteys on johtanut siihen, että Mikko-Pekka Heikkistä on aseteltu samaan kirjailijalokeroon sellaisten suomalaisten rakastamien humoristien kuin Veikko Huovisen ja Arto Paasilinnan kanssa. Niin kuin sekin, voisiko jäkälästä oikeasti jalostaa huumetta, kuten kelkkajengi Ahma SC Poromafiassa tekee. Heikkinen sanoo ihmettelevänsä, miksi suomalaisen valtakulttuurin koulujärjestelmässä saamelaisista ei opeteta juuri mitään. Nuorgam, Kuttura ja porotokat löytyvät pohjoisimmasta Suomesta. Siitä varmaan syntyy iso osa tarinoideni huumorista. Saamelaisten elämäntavan karrikointi on kieltämättä arveluttanut minua pitkin matkaa, mutta koska aiempien romaanieni vastaanotto on ollut Lapissa hyvä, ajattelin, että kyllä heidän huumorintajunsa riittää. Totta. Halusin kirjoittaa kirjan, joka vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja antaa ikään kuin emansipatorisen kostoiskun. – Sitä paitsi Poromafian alkuidea paliskuntien kiistoista tuli ihan suoraan saamelaiselta poromieheltä. Jos kuitenkin ajateltaisiin sellainen ihminen, joka on lapsuudessaan omistanut pienen porotokan ja vähän myöhemmin teini-iässä hurahtanut Coppolan Corleone-perheen ja Scorsesen Mafia veljien cosanostra-puuhasteluihin, ehkä moinen epäkonventiaalinen kulttuurien törmäyttäminen käy helpommin kuviteltavaksi. aika kunniastaan herkkää sakkia kaikki tyynni. Lapissahan on paljon samoja piirteitä ja myös ongelmia kuin Kainuussa ja Pohjois -Karjalassa. – Ainoat, joille astuminen mietitytti, olivat nämä saamelaisten varpaat. Heikkinen myöntää, että ”rikos” on täysin harkittu. Vielä. Kuttura-romaanissa Lapin kansa nousi aseelliseen vastarintaan kyllästyttyään kolonialistiseen kohtaloonsa. Jos Heikkinen pistäisi moottorikelkkajengin harjoittamaan järjestäytynyttä rikollisuutta jossain fiktiopitäjässä, se kuulostaisi enemmän villin lännen tarustosta plokatulta jutulta tai ”akuankkameiningiltä” kuten kirjailija itse määrittelee. – Sen takia pääsevät kaikki typerät stereotypiat rehottamaan. Samaa lempeää ilkikurisuutta hänen romaaneissaan onkin, Heikkisen satiiri tai parodia on vaan päivitetty käsittelemään meidän aiokamme ilmiöitä, kuten Kutturassa aluepolitiikan lopullista umpikujaa ja Jääräpäässä kuntien pakkoliitoksia ja käsistä karkaavaa matkailuinnovointia. No, ei tiettävästi ole. Stereotyyppiseksi voi joku nähdä etelän ihmisiin iskevän lapinhulluudenkin, mutta sen oireilun Heikkinen tunnistaa itsessään. – Välillä minusta tuntuu, että haluaisin muuttua eläimeksi, jotta saisin luontoyhteyteni täydelliseksi. Satiiria Saamenmaasta, rakkaudella Kummisetä-elokuvien romantisoidun mafiamaailman ja saamelaisen poronhoitokulttuurin naittaminen keskenään saattaa äkkiseltään tuntua mahdottomalta tai vähintään älyttömältä idealta. Kun olen viikon ollut vaeltamassa, siinä ajassa jo tuntee, kuinka urbaani saaste karisee olkapäiltä. Tuotesijoittelua Lapin luonnossa Heikkinen ei tosiaan ole Poromafiassa ensimmäistä kertaa Lapin elämänmenoa karrikoimassa. Sikäläinen media on huomioinut kirjat laajasti ja kirjamessuilla tulee aina lappilaisia paiskaamaan kirjailijan kättä. En ole missään niin onnellinen kuin hyvin syvällä luonnossa, mahdollisimman kaukana lähimmästä maantiestä. Niillä hänen kirjansakin ovat osin syntyneet, eritoten Utsjoella Kevon tutkimusasemalla. Poromafiassa hykerryttää eritoten se, kuinka kerronnassa hehkutetaan alkuperäiskansan elämänmuotoa sekä lumen ja jään maan villiä luontoa, ja sitten kirjailija pudottelee häpeilemättömästi tekstin sekaan ekslusiivisia tuoteja vaatemerkkejä, huipputason kelkkaja aseteknologiaa ja gourmet-ruokaselosteita vuosikertaviineineen. – Minusta tuntuu, että kaikkien kirjojeni alkujuuri on 25-vuotiaana tekemässäni ensimmäisessä vaellusreissussa. Se, että lähes feminististä Jääräpäätä on seurannut testosteroninen äijäromaani Poromafia ei Heikkisen mukaan ole ennalta harkittu veto. Faktat kohdallaan Eräs harkittu syy viljellä tällaista humoristista tuotesijoittelua löytyy Heikkisen mukaan hänen journalistitaustastaan. Se antoi minulle ikään kuin luvan kirjoittaa
LOKAKUUTA 2016 Satiiria Saamenmaasta, rakkaudella Mikko-Pekka Heikkinen kolmannessa romaanissa pärryyttelee muun muassa moottorikelkkajengi Ahma SC utsjokelaisen porokeisarin mieliharmina. 29 27. Kari Hulkko
Nyt oli aika korjata tämä puute.” Tamperelaisella Irma Lehdolla tuntuu olevan runojen tunnistamisen tukena valokuvamuisti. Palkinto Irma Lehdolle. Oikeastaan ainoa runon täysammattilainen porukassa. Emme voi julkaista.’ Olavi Paavolaisen kohdalla runsas vastaussato oli toki odotettavissa, mutta tämä tuli yllätyksenä, että hänen ”naapurinsa” ja Tulenkantaja-toverinsa olisi heti perään yhtä tunnistettava tapaus. Enpä hänestä paljon ennen tätä tiennyt. Runo on esikoisteoksesta Näkinkenkä vuodelta 1926. ”Dylanille Nobelin-palkinto ja Ilmari Pimiä Kirjavisassa. Paavolaisen proosaa ja Pimiän lyriikkaa, eikä se silloinkaan muistaakseni ainakaan kalanmaksaöljyä pahemmalta maistunut. ”Ei Paavolainen, eikä viikon visataitelijakaan, ollut kolmesta kovasta kivennapalaisesta runoilijasta se paras. Neljä vuotta ja kymmenen päivää sitten, syksyn 2012 avaus. Oli aika mukava lukea silloisia arvioitamme Dylanin mahdollisuuksista: toiset epäilevämpiä, toiset optimistisempia. Runous ei ole vahva lajini, mutta annetut vihjeet olivat niin selkeät, että ryhdyin katsastamaan Tulenkantajien karjalaisjäseniä. Kivennavan suntion poikana hän oli kasvanut lähellä kirkkoa, jonka varjo lankesi aurinkoisina päivinä hänen kotitalonsa ylle. Entä sitten Ilmari Pimiä. ”Ilmari Pimiä ei ole tyypillinen Tulenkantaja, vaikka sen ydinjoukkoon seuraelämässä ja Paavolaisen kautta kuuluikin. Itse tutustuin taiteilijaan jo nöösipoikana Alppilassa. Se oli aikoinaan tenttikirjani, kun pänttäsin päähäni suomalaisia kirjailijoita ja runoilijoita. Seison edelleen ylväästi silloisten Dylan-perustelujeni takana :-) vaikka uumoilinkin Philip Rothin ehtivän kenties ennen häntä.” Pienten harharetkien jälkeen Untolta löytyi tällekin viikolle oikea vastaus: ”Kunnes huomasin kotiseutuvihjeen viittaavankin edellisen viikon kirjailijaan, siis Olavi Paavolaiseen ja tämän kavereita taas olikin Ilmari Pimiä, jonka runo siis on kyseessä. Helsinkiläinen Raila Rinne tuulettaa kahta voittajaa. Vanhempana Pimiästä tuli kotikyliinsä Kannakselle kaipaavien karjalaisten tulkki, joka teki juhlaja muistorunoja juhliin ja pitäjäkirjoihin. Ilmari Pimiä oli syntynyt vuonna 1897 ja eli 92-vuotiaaksi. Se saavutti aikanaan suurta vastakaikua; hän oli jo ennen sotia Kannaksella tunnettu juhlarunoilija, jonka runoja esitettiin pienissä ja suurissa tilaisuuksissa. ”Runo on Ilmari Pimiän Kuin linnut tumman veen. Tätä runoa esitetään paljon myös kuoroteoksena. Pimiän runokokoelmiin eivät varmaan enää kovin monet tartu, mutta antologioissa hänen suosituimmat säkeensä elävät. Unto Kupiainen ei mainitse häntä kirjassaan ’Suomen kirjallisuuden vaiheet’. Itse löysin visarunon luopumisen tuntoja luotaavasta koosteesta nimeltä Päivänlasku (1982). Sotien jälkeen Pimiä julkaisi kokoelman uskonnollisia runoja, jonka taustana olivat lapsuuden maisemat ja kokemukset.” u u u ”Jahas, tämä olikin jatkotehtävä edelliseen”, toteaa Eero Reijonen, joka viestiä kirjoittaessaan jatkoi yhä lomaansa Kreikan saaristossa. Kakkososasta sivulta 246 löytyy Aale Tynnin runo ’Oi päivät, jolloin sydän kohmettuu’ jälkeen tuo Ilmari Pimiän runo ”Kuin linnut tumman veen…”, runokokoelmasta Näkinkenkä 1926. Olen pahoillani, rakas opettajani, puolestasi, sillä olisihan sinun myös yltä päältä karjalaisena pitänyt jollain tavoin mainita Olavi Paavolaisen lapsuudenystävänä tunnettu ja Tulenkantajiinkin kuulunut karjalaispoika Ilmari Pimiä.” Mauri Panhelainen Jyväskylästä tietää kyllä Kupiaisen Pimiän toisissa yhteyksissä noteeranneen. ”Ilmari Pimiä (1897–1989) on minulle nimenä tuttu monista kirjallisista yhteyksistä, mutta mies ja hänen runonsa ovat jääneet tuntemattomiksi. Ja joudun tunnustamaan, että vaikka kolmisenkymmentä hänen runoistaan on sävelletty, en muista kuulleeni niistä yhtäkään. Viimeinen kokoelma Jäivät seudut rakkahimmat ilmestyi vuonna 1980. Unto Vesa kiirehti Tampereella jo torstaina postilaatikolle viestiä lähettämään, koska ”pitääpä vastata heti tänään, kun Bob Dylan on päätetty palkita Nobelin kirjallisuuspalkinnolla!” Oiva syy hoppuilla! ”Uutinen palautti mieleen muistoja paitsi Dylanista, myös Kirjavisastamme. Tuula Rinkinen Hyvinkäältä, Juhani Niemi Hangosta ja Erkki Viertola. ”Ilmari Pimiä (1897–1989) on jäänyt niin unohduksiin, että pääkaupunkiseudulla hänen runokokoelmansa löytyvät enää Pasilan kirjaston varastosta. Karjala oli väkevästi mukana Pimiän runoissa. Hän syntyi Kivennavalla ja toimi piirustuksenopettajana myös Helsingissä. Niinpä löysin Ilmari Pimiän, runoilijan Olavi Paavolaisen aikakaudelta ja – Kivennavalta! Niin oli myös Edith Södergran, Suomen Pohjoismaissa ehkä tunnetuin lyyrikko. Hän oli Olavi Paavolaisen lapsuuden ystävä ja mukana Tulenkantajissa. Piti oikein googlata (siis: kirjavisa Bob Dylan), montako vuotta siitä oli, kun hänen muistelmansa olivat kohteenamme. Kyseinen runo on kuitenkin kaunis ja herkkä.” Espoolainen Pertti Vuorelakin on ryhtynyt paikkaamaan aukkoa runosivistyksessään. Myöhäiseen keski-ikään jo saapuneena lukijana poimin oitis tuon teoksen itselleni kierrätyshyllystä äskettäin. ”Tänään on onnenpäivä Kirjavisan voiton ja Dylanin Nobelin ansiosta. Hyllyssäni on opukset Tämän runon haluan kuulla 1 ja 2. Hänen Valitut runonsa julkaistiin 1948 ja sitten seurasi hiljaisuus. Siinäpä lokakuisen torstaipäivän ulottuvuudet lyriikan osalta. Emme voi julkaista.’ Myöhemmin toki sekin kelpasi, samoin kuin samoihin aikoihin syntynyt visarunokin.” Sirpa Taskinen Helsingistä on joutunut penkomaan vastausta syvältä. ”Olin heti ensilukemalta varma, että olen lukenut tuon runon ennenkin ja jopa monta kertaa. (rb). Sokrates-aukiolle vielä muutamaksi päiväksi palanneelle visalomailijalle Ilmari Pimiä muistuu mieleen kolmantena miehenä Olavi Paavolaisen ja Pentti Haanpään ryyppysakissa Haanpään varusmiesaikana Kiviniemen kasarmilla. Paavolainen teilasi tämän tapaamisen innoittamana ”Kentän ja Kasarmin” ja Haanpään itsensäkin.Kelpo runoilija Ilmari Pimiä toki oli. Pimiä hankki elantonsa kuvataiteen opettajana Tampereella, Viipurissa ja Helsingissä, jossa viimemainitussa hän palveli Kirkkopuiston tyttökoulua pitkään, vuosina 1940–1965. Titteli kuuluu Edith Södergranille, edelläkävijälle, vaikka tämä ehti kuollakin jo ennen kuin tulenkantajien valkea kunnolla edes syttyi. Työn päättäessään Pimiä on ollut siis jo 68-vuotias, mallia uusille eläkeläisille. Eikä ihme. 30 27. Sitaatin säkeet ovat Pimiän runosta ’Kuin linnut tumman veen’, joka sisältyy hänen 1980 julkaistuun runoja ja muistelmia kokoavaan teokseensa ’Jäivät seudut rakkahimmat’.” V-P. Sotien jälkeen hän tulkitsi koskettavasti siirtoväen tuntoja ja erityisesti kaipuuta menetetyille kotiseuduille.” Vilkkaan viikon muita tietäjiä olivat Marja-Liisa Julkunen Joensuusta. Visarunoilija lähetti Nuoren Voiman liittoon, tuohon tuon ajan taiteilijoiden perus-, keskija melkein korkeakouluunkin, työnäytteenään runonsa ’Luostarinpuutarha’. Parhaan kaverini kannakselainen, vieläpä kivennapalainen isä oli hankkinut muutaman kirjan hyllykköönsä ’Rakas entinen Karjala’ -teoksen, jota minä, Tex Willereihin tilapäisesti kyllästyttyäni lueskelin. Mutta runoilijaa en saanut mieleeni. Salminen Helsingistä saa hänkin tuoreen nobelistin mukaan vastaukseensa. Ilmari Pimiä muistetaan Karjalan runoilijana teoksistaan Unen maa ja Rakas entinen Karjala. NVL:n palaute oli suurta taidetta sekin, Monty Pythonluokkaa: ’Runo on liian hyvä vasta-alkajan työksi. Mutta hyvä näin, vilkkaat visaviikot ovat iloksi kaikille. En edes hänen parhaimmakseen arvioitua visarunoaan Kuin linnut tumman veen (esikoiskokoelmasta Näkinkenkä 1926), vaikka siitä on olemassa peräti viisi sävellystä! Pimiän runot ovat luonnonlyriikkaa, tunnelmamaalausta. LOKAKUUTA 2016 Tulenkantaja vailla kosmopoliittisia näkyjä ” Nuoren Voiman Liiton palaute runoilijalle oli suurta taidetta sekin, Monty Pythonluokkaa: ’Runo on liian hyvä vasta-alkajan työksi. Noissa hyllyissähän vallitseekin nykyään varsinainen runsaudenpula...” u u u Runotehtävien vankkumaton ystävä Tuulikki Lepomäki-Lahtinen Helsingistä tarkentaa vielä runon kokolma-alkuperää. Arvelin Aale Tynniä! Harhaan meni, mutta ei sittenkään pahasti. Itselleni eivät Pimiän runot ole olleet kovinkaan tuttuja, johtuneeko siitä, että juureni ovat Hämeessä ja Uudellamaalla, eivät Karjalassa. Olin siis lukenut runot aina samalla kertaa, ja sama tuntohan niissä on; katoavaisuus ja kuoleman läheisyys. Hänen runoutensa ei syökse tulista koneromantiikkaa tai kosmopoliittisia näkyjä, vaan se etsiytyy idylliseen karjalaiseen maisemaan, joka on Unto Kupiaisen mukaan on ’täynnä linnunlaulua, tuulen humua, auringon rusotusta, kasteisia niittyjä ja vesien kuultoa’. Luonnonlyyrikko, jos kuka
Vas taukset 2.11. LOKAKUUTA 2016 VIIKON 43 SITAATTI Tällä kertaa sitaatti on sisäl löllisesti aika poikkeukselli nen, todellista namedroppin gia. Kekkonen, Chaplin, Onassis, Olof Palme, Nixon, Gunnar Helén, Lennart Hyland, Henry Kissinger, Carl-Gustaf Lindstedt, kenraali Franco, Evert Taube, Ohukainen ja Paksukainen, Lasse Holmqvist, kuningas, Beppe Wolgers, Gunnar Larsson, Kjell Isaksson, Gösta Petterson, Pelle Svensson, Roger Moore, Yves Montand, Pekka Langer, Per-Olov Enquist, Che Guevara, Bob Dylan, Elvis, Mao ja Ingmar Bergman. Ehkä nimilitaniasta on itsessään jo vihjeeksi, mutta lisätään vielä, että tämä pal kittu esikoisteos tietysti myös filmattiin, ja suomalaisittain menestyksekkäästi. Minusta se kuulosti siltä kuin hän olisi laskenut tuhanteen niin kuin matikankirjassa. mennessä osoit teella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI tai meilitse kirjavisa@demokraatti.fi. Kun tilanne näyttää tältä, voi helposti luulla että vain miehet kuolevat, äiti sanoi sitten.” Tulenkantaja vailla kosmopoliittisia näkyjä Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Ilmari Pimiä on jäänyt kirjallisuushistoriaamme paitsi Tulenkantajana myös erityisesti Karjalan runoilijana. Yh delle palkinto. SKS:n kuva-arkisto. Kuka kirjoitti mitä. ”Sitten hän luetteli hirveästi nimiä. Katten musen, tiotusen. 31 27
LOKAKUUTA 2016 Mahdoton maailma Syksyn kirjasato on erinomainen. Uusi teos on monipuolinen kuvaus kalvavista traumoista ja ajan parantavasta voimasta. Monikulttuurinen ja vapaamielinen Berliini välkkyy taustalla haavekuvana paremmasta paikasta. Kirjan päähahmo on nuori helsinkiläinen näyttelijä Aurelia, joka palkataan keskeiseen osaan Berliinin muurin romahtamisesta kertovaan näytelmään. Isotkin kustantamot ovat tehneet rohkeita ratkaisuja esimerkiksi julkaisemalla paksuja romaaneja, kuten Markus Leikolan kunnianhimoisen ”Uuden maailman kadun”. Mitä pidemmälle kirja etenee, sen voimakkaammin se imee mukaansa. Aurelian valitseminen päähenkilöksi on Pulkkiselta rohkea teko, sillä sympatian tunteminen hemmotellun naisen kärsimyksiä kohtaan on aluksi vaikeaa. Kirja-alan murros etenee kiinnostavalla tavalla. Kuten Pulkkisen romaanit aina, myös Paras mahdollinen maailma on tasainen kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Aurelialla, kuten kirjan muilla hahmoilla, on hankalaa. Saksan pääkaupunki liittyy paitsi Aurelian näyRiikka Pulkkisen viides romaani vie maailmaan, jossa tavoitellaan muutosta kohti täydellisyyttä. Nyt ilmestyvän kotimaisen ja käännetyn kirjallisuuden korkea taso osoittaa, että ala on kaikkea muuta kuin kriisissä. Iho on niin hauras, että oikeastaan, kun alkaa ajatella, mitään minuutta ei ole.” Elämä teatterina Parhaan mahdollisen maailman rytmiin ja tyyliin kestää tottua. Vaikka kaikki on periaatteessa hyvin, ihmiset joutuvat taistelemaan pysyäkseen järjissään. Hän on korostetun naisellinen, jopa tyttömäinen, ja hänen ongelmansa ovat henkisiä. Jouni Harala. Tuottelias kirjailija palaa keveämmän ”Iiris Lempivaaran levottoman ja painavan sydämen” (2014) jälkeen painavampiin aiheisiin. Aure lian vanhemmat ovat eronneet. ”Paras mahdollinen maailma” on perinteisen ja kokeilevamman proosataiteen välillä menestyksellä tasapainottelevan Riikka Pulkkisen (s. Töölössä asuva Aurelia käy kävelyretkillä ja Fazerin kahvilassa. Vaikeuksia halutaan paeta olemattomuuteen ja lohduttavaan ajatukseen omasta mitättömyydestä: ”Hänen mielenrauha-ajatuksensa on aina ollut iho. Keski-iän ylittänyt isä on saanut aivoverenvuodon ja tekee kuolemaa. 32 27. Yhdellä tasollaan Pulkkisen teos kertookin paikkansa etsimisestä maailmassa. Aurelia pakenee ajatukseen siitä, että elämä on yhtä suurta teatteria: ”Täydellinen hetki, hetki jona elämä lävistää teatterin ja päinvastoin.” Kaikki kirjassa tavatut ihmiset kaipaavat suurta muutosta. 1980) viides romaani. Aloitteleva Aurelia on epävarma kyvyistään
Toki minua ja vaimoani kiinnostaa, hyväksyykö Trump – Clintonin mahdollisesti voittaessa – vaalituloksen. Ymmärrän komentaja Bydénin huolen. Pinnallisemman tuskailun rinnalle olisi kaivannut enemmän säröjä. telmään, myös muihin juonen kannalta keskeisiin käänteisiin. Kreikan saarelle, Turkin kylkeen. Berliiniin lähteminen nousee romaanissa hieman naiivisti paremman elämän vertauskuvaksi. Tunne kaiken merkityksettömyydestä ei jätä Helsinkiin jumittunutta Aureliaa rauhaan. Mutta tyystin poissuljettu ajatus ei liene, että energiakauppaan liittyvän liikeja siviilitoiminnan lisäksi Slitesta Venäjä saisi oivallisen sotilaspoliittisen tarkkailupaikan ikään kuin ”sammutetuin lyhdyin”. Esa Mäkijärvi. Toimettomuus virkaportaissa ei ole henkilölle hyvästä. Nord Stream 2 -kaasuputki kun tulee kulkemaan Suomenlahdelta Saksaan, ja Slite olisi luonteva huoltopaikka itäisen naapurimaamme energiahankkeelle. Eli näissä tunnelmissa ja tässä uskossa nukuimme ulkomailla kaksikymmentäyksi rauhallista yötä. Jossakin isänmaamme virkakoneistossa on oikein hartiavoimin kaiketi pohdittu tätä tyttöja poika-asiaa. Tällä kertaa irtauduimme toiselle puolelle Eurooppaa. Putin on Putin – oli sitten paistinpannussa voita tai ei Jani Uhlenius Uutispimento ei lisännyt henkilön tuskaa Aforismi välipalaksi Kiire merkityksellistää turhuudenkin. Se pysyy kuitenkin jopa liian hyvin koossa. Aurelia haaveilee massaan sulautumisesta ja katoamisesta kokonaan: ”Täydellinen loppu, liukeneminen maisemaan.” Kirjan rikkinäiset henkilöt yrittävät parhaansa. Edustamme myös sitä kansanosaa, joka on ottanut erilaiset nykypäivän tietoliikennevimpulat käyttöönsä – sanoisinko vähän pitkin hampain – kun yhteiskunnallinen toiminta ja ulkopuoliset tahot ovat asiaan painostaneet. Osa republikaaneista ottaa etäisyyttä Trumpin huimimpiin kotkotuksiin. Vetäydyimme siis nykyisen kahden henkilön ydinperheemme kanssa yksissä tuumin etelässä tiedotuspimentoon. Yhdessä minulle läheisen henkilön kanssa. Syntymästä asti kannettu suru jäytää häntä sisältä: ”Ajatukset isästä tulevat aina äkkiarvaamatta, kiilaavat Aurelian tajuntaan kaiken ohi ja hän on vähällä valahtaa edessä olevan surun painosta.” Pulkkisen romaanissa murehditaan muun muassa sitä, että sairaalassa makaava isä ei pysty enää toteuttamaan itseään kiipeämällä vuorille. Väärin tekemisen pelko vaivaa kaikkia romaanin hahmoja: ”Oli osattava tehdä oikein, emmekä me osanneet.” Elämän rajallisuus nähdään Parhaassa mahdollisessa maailmassa sekä ahdistavana että lohduttavana tosiasiana. Halusin elämälleni toisenlaisen ääniraidan ja aloin kuunnella Rauli Badding Somerjokea ja muutamia muita.” Aurelia ja Berliini-näytelmää ohjaava vanhempi mies Joachim kiinnostuvat toisistaan. Hyvä niin. LOKAKUUTA 2016 K uulumme perheemme toisen henkilön kanssa siihen osaan hyvinvointiyhteiskuntamme jäsenistä, joilla on ajoittain mahdollisuus irtautua isänmaansa innostavasta ilmapiiristä. Kaikki on epäoikeudenmukaista. Aurelia harrastaa seinäkiipeilyä. Ja mekin pärjäämme vaikka emme päivittäin tietäisikään maamme hallituksen sankariteoista tai kriittisen opposition ehdottamista tarpeellisista poliittisista korjausliikkeistä. Oletimme niin ikään että Suomesta poissa ollessamme pojat ovat edelleen poikia, tytöt tyttöjä ja köyhän osa on pysyä yhä kyykytettynä rikkaiden porskutellessa rinta rottingilla. Aina on parempi että henkilöllä on sentään jotakin tekemistä. u u u Kolmen viikon uutispimennon jälkeen Yhdysvaltojen presidentinvaalitilanne puolestaan näytti edenneen odottamaamme suuntaan. Vaikka yritän olla huolellinen, kuljen silti hieman aikaani jäljessä: maassammehan pyritään jo hyvin varhaisessa vaiheessa – muun muassa kouluissa – karsimaan kaikenlainen sukupuolta korostava terminologia. Sen vuoksi en kolumnin alussa todennut olleeni ”vaimon kanssa lomalla”, vaan ajan hengen mukaisesti puhuin ”kahden henkilön voimin lomailevasta ydinperheestämme”. Nyt, nytkö. Heidän elämänsä on suojattua, mutta se ei estä heitä kärsimästä. Polttopisteessä Gotlannin saari ja Sliten satama. Mainitsin tuossa vahingossa sanan vaimo. Luottaen, että ilman aktiivista toimintaamme maail ma pysyy pystyssä kolmisen viikkoa. Alapuolelle. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. 33 27. Ja mitä tulee maamme rajojen ulkopuolelle niin Putin on Putin – oli sitten paistinpannussa voita tai ei – ja Yhdysvalloissa Hilary Clintonin ja Donald Trumpin poliittinen kisailu jatkuu edelleen. He löytävät toisistaan tukea yrittäessään murtaa menneisyytensä muuria, kuten teoksessa alleviivaavasti todetaan. u u u Kotiinpaluun myötä alkoi maailman menosta tietoa tarttua. Mutta kolmen viikon aikana tuli todistetuksi että ihminen voi elää, iskelmärunoilijan sanoin, ”hetken – hetken pienen elämästä” myös uutispimennossa. Toinen ongelma liittyy Aurelian äitiin, joka rikkoo muisteluillaan varsinaista kerrontaa. Naapurimaamme Ruotsi pähkäilee toisen naapurimaamme Itämeri-aikei ta. Me täällä kotona Järvenpäässä todella kovasti jännitämme: mitäs me sitten teemme, ja miten meidän käy, jos Trump ei hyväksy. Äidille omistetut luvut ovat keskinkertaisia, vaikka ovatkin välttämättömiä tarinan kannalta: ”Muistan että radiossa soitettiin Lambadaa ja minä vihasin sitä. Toiset elävät ja toiset kuolevat. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Bydén vastustaa Venäjän toiveita vuokrata Sliten satama kaasuyhtiö Gazpromin huoltotarpeita varten. Paras mahdollinen maailma on tasapainoinen ja hyvin kirjoitettu. Heillä on samanlaisia kokemuksia. Taasko?” Liukeneminen maisemaan Vaikka Paras mahdollinen maailma on pääasiassa hyvin kirjoitettu, se kompastelee teatterin tekemistä käsittelevissä kohdissa. Hän saa kuitenkin paniikkikohtauksen sitä tehdessään ja alkaa pelätä kestävyytensä puolesta: ”Kun on kerran menettänyt otteensa, alkaa pelätä, että se tapahtuu uudestaan. Nyt sen tiedän
LOKAKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Puute elintarpeista ja polttopuista Asikkalassa. Ja niin edespäin.”. Puute ei ole yksinomaan sellaisista kulutusaineista kuten ravinnosta jota ei tosin kaikilla talollisilla riitäkään myytäväksi, vaan polttopuistakin, joita jokaisella talollisella on kyllin metsissä mätänemäänkin asti ja joita työläiset tavallisesti ostavat. – Silminnäkijäin kertoman mukaan istui Sturgkh hotellissa ulkoministeri-vainaja Aerethalin veljen kanssa. Hän sai pääministerin murhasta hirttotuomion, mutta se muutettiin myöhemmin 18 vuoden vankeudeksi, josta siitäkin hän selvisi, kun poliittisin syin vangitut maailmansodan jälkeen vapautettiin. Kunnan pomot toimettomia. Toiset eivät ”tiedä” hintojen suuruutta, toiset taas odottavat hintojen kohoamista. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Noin alkaa Kurt Vonnegutin sotasatiiri, paras, mitä lajityypissä on kuunaan kirjoitettu. Tämä kertoo kirjailijasta olennaisen: hän pystyi täysin vaivattomasti yhdistämään Dresdenin täystuhoon kulminoituvan sotaromaanin ja Tralfamadore-planeetan alienit samaan naurattavaan ja itkettävään kertomukseen. Stürgkhin hän nähtävästi murhasi fanaattisen mielialan vallassa, Työmies kertoi. Victor Adler tunsi henkilökohtaisesti Karl Kautskyn, joka kirjoitti hänestä näyttävän synttärijutun Die Neue Zeit -lehteen vuonna 1912, kun Adler täytti 60 vuotta. Wienin keisarillisen palatsin Hofburgin uusi osa ehti valmistua 1913, vähän ennen kuin Habsburgien valtakausi päättyi. Friedrich Adleria pidettiin austromarxilaisena, eikä hän koskaan liittynyt kommunisteihin. Äkkiarvaamatta nousi tohtori Adler pöydästään ja ampui Sturgkhia, joka heti kuoli. Hän kuoli vasta vuonna 1960 80 vuoden iässä. – Korrespondeng Burgau ilmottaa Wienistä, että tänään ampui sanomalehden julkaisija Adler pääministeri Stürgkhin hänen syödessään päivällistä, lehti kertoi. ”Kaikki tämä on tapahtunut, suurin piirtein. Kaveri jonka tunsin ammuttiin tosiaan Dresdenissä siksi että hän oli ottanut teepannun, joka ei ollut hänen. Meille kirjoitetaan: Sitä lukuisaa itsellisja palkkatyöväestöä, joka asuu Asikkalassa, uhkaa vakava puute elintarpeista ja polttopuista ensi talvena. Getty Images Maailman kirjallisuuden katekismus KURT VONNEGUT: TEURASTAMO 5 (SLAUGHTERHOUSE FIVE, 1969) SUOMENNOS JUHANI JASKARI . SDP:n kuuluisa Forssan ohjelma oli käännös Wienin ohjelmasta. Ja toinen tuttu mies uhkasi tosiaan palkata gangsterit sodan jälkeen ampumaan hänen henkilökohtaiset vihamiehensä. Lisätietoja. Ja sama absurdin ja toden naittaminen jatkui läpi koko hänen 14 romaanin tuotantonsa. Työmies uutisoi Stürgkhin murhan erikoisella tavalla. Kunnan johto olisi jo aikoja sitten voinut paljon parantaa vähäväkisten elinmahdollisuuksia; mistään hyväntekeväisyydestä ei tietenkään ole tässä kysymys, vaan järjestelystä, mutta vielä tähän päivään mennessä ei heidän taholtaan ole kylkeä käännetty minkään sellaisen taloudellisen toimenpiteen luomiseksi, jolla olisi jotain merkitystä. Scifi-romaanienkin rankingissa se sijoittuu korkealle. päivänä 1916 Wienissä. Victor Adlerilla on merkitystä myös Suomen sosialidemokraateille, sillä hän kuului Itävallan demarien niin sanotun Wienin ohjelman kirjoittajiin. Ja vaikka asema nyt jo uhkaa käydä kunnan väestön suurimmalle osalle sangen tukalaksi niin eivät Asikkalan kunnan johtoherrat tässä kaikessa näe mitään heille kuuluvaa velvollisuutta! Työmies 27.10.1916 Itävallan pääministeri on murhattu Itävallan pitkäaikainen pääministeri Karl von Stürgkh murhattiin lokakuun 21. Ainakin sodasta kertovat kohdat ovat kutakuinkin totta. Yksi luodeista osui Aerethalin jalkaan. Puute tarveaineista Asikkalan vähäväkisten keskuudessa ei johdu siitä, että tarveaineet olisivat lopussa, vaan siitä, etteivät omistajat niitä myy millään hinnalla. Lehden alkupäähän sijoitetussa Viimeiset tiedot -osastossa oli jo otsikko: Stürgkhin murha. Tekijä oli Friedrich Adler, joka oli Itävallan sosialidemokraattien johtajan Victor Adlerin poika. Mutta poika oli isäänsä radikaalimpi. päivän lehdessä uutinen oli Maailman sota -osaston sähkeissä ja sotauutisten joukossa Sekalaista-vinjetin alla. Mutta, merkillistä kyllä, eivät isännät ”arvaa” juuri mitään myydä. Lokakuun 23. 34 27. Mutta samassa lehdessä oli myös tuoreempia tietoja tapahtumasta. – Adleria on pidetty äärimmäisenä radikaalina ja oli hänellä ainoastaan pieni joukko kannattajia. Sitten työmies kertasi Adlerin taustan Itävallan puoluejohtajan poikana, joka kuitenkin kuului ”puolueen äärim mäiseen vasemmistoon”. Jokainen heistä, aavistaen tämän suuren puutteen yhä kiristyvän, käy nyt syksyllä pyytelemässä talollisilta ostaakseen viljaa, polttopuita tai joitakin ravintoaineita, tarjoten hintaa niin paljon kuin vaan isännät haluavat
35 27. Ku va t Ja ri So in i Petri Tanskanen esittelee arkistojen uumenista löytynyttä julistetta. – Toimintaympäristön muutokset ovat onneksi vaikuttaneet – ja saisivat vieläkin enemmän vaikuttaa – julkiseen käsitykseen arkistoista. Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI. – No okei, totta kai paperista tulee pölyä, mutta täällä hämähäkinseitit kyllä siivotaan tarkasti pois, Tanskanen virnistää. Tänne päätyy kaikki SDP:n puoluetoimiston arkistomateriaali, piirijärjestöjen luovuttamat aineistot ja muun muassa SAK:n ammattiliittojen ja -osastojen aineistot asiakirjoista valokuviin. Arkistojen uumenista löytyy myös puolueosastojen ja muiden sd-liikkeen toimijoiden sekä yksityishenkilöiden keräämää historiaa. Työväen arkiston Petri Tanskanen puistelee päätään moisille mielikuville. Helsingin Sörnäisissä sijaitseva Työväen arkisto toimii sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja palkansaajaliikkeen päätearkistona. LOKAKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kilometreittäin historiaa A rkisto. Sehän on se paikka, johon paperit kerätään pölyttymään ja unohtumaan, hämähäkinseitit koristavat nurkkia ja arkistoon eksyvää tutkijaa vastassa on auringonvaloa kartellut, hiljainen ja itsekin vähän pölyttyneen oloinen kuivakka arkistonhoitaja. Meidän arkistomme ei ainakaan ole mikään hiljaisten hiirulaisten paikka! Tämä on aktiivinen ja verevä palvelulaitos, jossa pyritään hyödyntämään myös uusinta tekniikkaa, hän jatkaa
Vaikka arkistosta löytyy esimerkiksi yli 2 000 viitettä työväenyhdistyksiin, on monesta olemassa vain yhdistyksen säännöt tai satunnainen lehtileike. Tätä aineistoa pääsee paikan päälle hyödyntämään viitenä päivänä viikossa ilman ajanvarausta. Tähän kimaraan sisältyy myös arkiston yli miljoonan valokuvan kokoelmat. Tämän vuosituhannen aikana Työväen arkiston ovi on käynyt yhä vähemmän. Paperista bitteihin Työväen arkistossa on liki yhdeksän kilometriä asiakirja-aineistoja. Virallisten lähteiden ” Älkää antako historiallisen aineistonne tuhoutua vaan tallettakaa ne tänne. Arkistossa digitoidaan aineistoa jatkuvasti ja tutkijat löytävät usein tarvitsemansa Työväen arkiston nettijärjestelmän kautta. Tämä huone on varsinainen räjähdys, sillä tutkija Mikko Kosunen käy siellä parhaillaan läpi arkistoitavaa aineistoa.. Vuosittain kävijöitä on 1 200–1 300 , Tanskanen selvittää. – Ruohonjuuritasolle haluankin muistuttaa, että olemme olemassa. Tanskanen kuitenkin huomauttaa, että jollei aineistoja halua luovuttaa juuri Työväen arkistolle, on kotiseututai maakunta-arkistokin aivan käypä osoite. Vuosikokous järjestetään vuoroin eri maissa ja tänä syksynä kokousta isännöi Työväen arkisto Helsingissä. – Priorisoimme digitoinnissa aineistoja, jotka alkavat olla niin vanhoja ja hauraita, ettei originaaleja voi antaa asiakkaalle tutkittavaksi, Tanskanen kertoo. – Muistitiedon keruu perustuu aina luottamukseen ja Ndeshi Namhila kertoi, että häneltä vei viisi vuotta saavuttaa haastateltaviensa luottamus, Tanskanen kertaa. Tanskasen mukaan muistitietoa pidetään perinteisesti epäluotettavana, mutta Ellen Ndeshi Namhilan luennossa korostui, että muistitieto voi hyvällä tavalla palvella historiankirjoitusta. Silloin on kuitenkin varmistettu, ettei historia häviä. – Täällä käy muun muassa paljon sukututkijoita selvittelemässä isotai esivanhempiensa vaiheita, jos he tietävät heidän olleen työväenliikkeen aktiiveja. LOKAKUUTA 2016 Historian häviämistä vastaan Arkistonjohtaja Petri Tanskanen painottaa, että arkistojen kattavuus nojaa vapaaehtoisiin aineistojen luovutuksiin. Tanskaselle itselleen jäi kenties parhaiten mieleen luento namibialaiselta tohtori Ellen Ndeshi Namhilalta, joka on kerännyt kirjaansa Tears of courage viiden naisen tarinan Namibian itsenäisyystaisteluiden vuosista. Nelipäiväiseen kokoukseen mahtui muun muassa jäsenorganisaatioiden hankkeiden esittelyä sekä mielenkiintoisia luentoja liittyen sosiaalihistoriallisen aineiston talteenottoon ja keräämiseen globaalissa perspektiivissä. Älkää antako historiallisen aineistonne tuhoutua, vaan tallettakaa ne tänne, missä ne järjestetään ja säilötään asianmukaisesti, missä niistä pidetään huolta ja ne pidetään tutkimuksen käytössä, Tanskanen rohkaisee. Tänne arkistossa käyvillä tutkijoilla ei ole asiaa. Kaikkea Työväen arkiston materiaalia ei kuitenkaan ole digitoitu, joten tietoja tullaan yhä penkomaan paikan päälle. Sille on kuitenkin yksinkertainen selitys. Se kielii siitä, että historialliset aineistot ovat yhä yhdistyksen omissa säilöissä, ne on luovutettu johonkin muuhun arkistoon tai pahimmassa tapauksessa ne ovat jo tuhoutuneet. Kansainvälinen arkisto Työväen arkisto on osa kansainvälistä sosiaalija yhteiskuntahistoriallisten arkistojen kattojärjestöä International association of labour history institutionsia (IALHI). Arkiston kuva-aineistot löytyvät myös Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä Finna-portaalista. 36 27. Petri Tanskanen kertoo, että asiakas voi pyytää tutkittavakseen aineiston, jonka arkiston henkilökunta käy noutamassa hyllyjen välistä
Kerätty on muun muassa kertomuksia työväen pankkija osuuskauppatoiminnasta, kokemuksia siviilipalvelusmiehiltä ja aseistakieltäytyjiltä sekä työväen lomamuisteloita. Arkistojen uumenissa on siellä täällä aineistoryppäitä, jotka odottavat, että ne käydään läpi ja arkistoidaan oikealle hyllypaikalle. Tohtori Ellen Ndeshi Namhila Namibian yliopistosta keskustelee Työväen Arkiston erikoistutkijan Marjaliisa Hentilän kanssa Helsingin kaupungin IALHI:n kokousedustajille järjestämällä juhlavastaanotolla. Firabelitöinä on tehty kaikkea keinutuoleista ja lasten kehdoista pontikkapannuihin, Tanskanen selvittää. Silloin katsottiin, että on tärkeää saada sisällissodan muistot talteen, kun elossa oli vielä sen ajan kokeneita ihmisiä, Tanskanen kertoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Helsinki ” Muistitieto voi tarjota tapahtumiin toisenlaisen, kokemuspohjaisen näkökulman. Muistitieto voi tarjota tapahtumiin toisenlaisen, kokemuspohjaisen näkökulman. Elämänmakuista historiaa Historiallisen tiedon keruu on erilaista maailman eri kolkissa. – Meidän alaisuudessamme toimii Työväen muistitietotoimikunta, joka perustettiin vuonna 1960. ” Tämä on aktiivinen ja verevä palvelulaitos, jossa pyritään hyödyntämään myös uusinta tekniikkaa. Tutkijoille on varattu oma huone, jossa he voivat perehtyä arkiston aarteisiin.. Työväen arkistosta löytyy muistitietoon pohjaavaa materiaalia monta sataa tuhatta sivua. Vaikka Suomessa tutkija löytääkin helposti esimerkiksi asiakirjoihin tallennettua historiaa, täälläkin kerätään paljon muistitietoa haastattelemalla aikalaisia. Perinne kulkee suullisesti – sukupolvi välittää tiedon seuraavalle sukupolvelle. – Nyt ykköshankkeena on Pete Pesosen väitöskirjaa varten tekemä muistitiedon keruu firabelitöistä eli töistä, joita on tehty työpaikalla – työnantajan ajalla, välineillä, materiaaleilla ja suostumuksella. 37 27. Afrikan maissa haasteena on, että tietoa kirjataan ylös vähäisesti. LOKAKUUTA 2016 tallentama historia kun voi olla yhden – siis sen virallisen – näkökulman sävyttämä. Työväen Arkisto / Jani Kaunismäki Vanhat osuuskauppojen mainosjulisteet koristavat Työväen arkiston seiniä. Vaikuttaapa kiinnostavalta! Taitaakin olla niin, että arkisto ei todella ole mikään hämähäkinseittien ja pölyn kyllästämä tiedon hautuumaa, vaan paikka, jossa historia elää vireänä
. Mukava nähdä niin uusia kuin vanhojakin tuttavuuksia. Aineistona: kyselytutkimus, 312 vastausta . Heillä oli erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. . – Kemissäkin on pohdittava, miten yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä, siten, että olisi miellyttäviä ympäristöjä, joissa voisi samanhenkisten ihmisten kanssa ”raatata”, Tiitinen lisää. Keskeiset tulokset: palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen liittyvät tekijät, tarve kohtaamiselle, osallisuus päätöksentekoon, hyvinvoinnin kannalta tärkeää ovat ihmissuhteet, ympäristö ja vapaa-aika PAREMPI KEMI lyttävää ja antoi resursseja poliittiseen työhön. Tutkimustuloksissa esiin nousseita teemoja aiotaan nyt ajaa kuntavaaleissa ja valtuustossa. . Hietalan mukaan yhteistyöllä kunnallisjärjestön kanssa oli merkittävä rooli. LOKAKUUTA 2016 ” Tutkimustuloksissa esiin nousseita teemoja aiotaan nyt ajaa kuntavaaleissa ja valtuustossa. – Vaikka politiikassa puhutaan paljon terveydenhuollosta ja rahasta, sosiaalinen näkökulma on ihmisille erittäin tärkeää. . Tutkimuskysymys: Kuinka Kemin kaupunkia voitaisiin kehittää kaupungin asukkaiden hyvinvointikäsitykset huomioon ottaen. Kemin sosialidemokraatit halusivat saada kemiläisten äänen paremmin kuuluviin ja toteuttaa osallisuutta uudella, yllättävälläkin tavalla. Toimeksiantaja: Kemin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry . Pekka Tiitinen toteaa, että yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa oli miel. – Demareilla oli paljon ideoita ja he olivat innostuneita. Nyt valmistunut opinnäytetyö on poikkeukselinen, sillä tiedossa ei ole yhtään muuta ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joka olisi syntynyt poliittisen puolueen tilauk sesta. . Suomen Karva-Kaverit ilahdutti torin väkeä alkuillasta. – Suosittelen ehdottomasti myös muille, hän lisää. Roosa Rinne ja Sara Etola Etukäteisstartti Roosa nauha -päivään! Lanun aukiolla Lahdessa lakkaamassa kynsiä, vapaaehtoinen maksu ja tuotto lyhentämättömänä rintasyöpätutkimukseen. Niinpä kemiläiset demarit tilasivat Lapin ammattikorkeakoululta opinnäytetyön kemiläisten hyvinvoinnista. Kiitos järjestelyistä Savo-Karjalan Demarinuoret ja etenkin mainio Noora Kettunen! Tulen toistekin.. . Tekijät: Kalle-Pekka Hietala ja Helena Jaakola . . Opinnäytetyö opettaa kuntalaisten kuulemista Nykyisessä kuntalaissa ja poliittisissa puheissa nousee vahvasti esille osallisuus ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Hedelmällistä yhteistyötä Opinnäytetyön tekijät kertovat tyytyväisinä oppineensa prosessista enemmän kuin alkuun kuvittelivat. – Tiedon avoimuus ja läpinäkyvyys olivat meille tärkeitä ja haluttiin, että myös kuntalaiset voivat lukea tulokset, SDP:n kaupunginvaltuutettu Pekka Tiitinen valottaa. Lapin ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma (2016) . . – Näin ollen Kemin demarien voisi katsoa olevan pioneereja, Hietala huomauttaa. Mirva Saarelainen Sopii Tannerillekin! Mikkel Näkkäläjärvi Oikein hauska piipahdus Joensuussa takana. 38 27. – Demarien kanssa käydyt keskustelut auttoivat merkittävästi läpi prosessin eri vaiheissa, kuten tutkimuskyselyn suunnittelussa, markkinoinnissa sekä muissa erilaisissa taustatöissä. Tämä lisäsi omaakin motivaatiota, Jaakola kertoo lähtökohdista. Koska opinnäytetyön tekijöillä ja demareilla olivat samansuuntaiset tavoitteet, oli yhteistyö erittäin luontevaa ja antoisaa kaikille osapuolille. Maria-Riitta Mällinen Kemi #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA SDP Turku Pieni tunnelmapala Asunnottomien yöstä. Kohtaamisia kaivataan Tutkimuksen tuloksissa oli yllätyksellistä se, että vaikka ihmisillä on nykyään kiire ja teknologia luo uusia mahdollisuuksia, konkreettiset kohtaamispaikat ovat tärkeitä. Myös opinnäytetyön tekijät Helena Jaakola ja Kalle-Pekka Hietala halusivat lisätä kemiläisten osallisuutta ja tehdä opinnäytetyön, josta olisi käytännön hyötyä. Kansalaiskysely Kemin kaupunkilaisten hyvinvoinnista . Paikalla oli kaksi kissaa ja ainakin seitsemän koiraa. Ihmiset kaipaavat kohtaamisia, Hietala ja Jaakola toteavat. Turkulainen Mia Ilola pääsi silittelemään ragdoll-kissaa
Kun äärikapitalismin vastakohta, Neuvostoliiton ylläpitämä proletariaatin diktatuuri katosi kartalta, turbokapitalistit havaitsivat tilaisuutensa tulleen ja ottivat ohjat käsiinsä. Päällimäiseksi nousee huoli siitä, pääsemmekö koskaan sukupuolten tasa-arvoasioissa toivottuun optimaaliseen tulokseen. Kuitenkin, kaikkien tasa-arvopäivien osallistavien tapahtumien keskellä olen jäänyt pohtimaan tasa-arvon todellista vaikuttavuutta ja päämääriä. Näin toimien Suomi saa ryhtiä ja vaikuttavuutta sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseen. Tasa-arvo on huomioitava liikuntajärjestöjen yleisja valtionavustusten myöntökriteereissä. Myös Suomessa havaittiin uudet tuulet ja kansakuntamme purjeet viritettiin uuden suunnan mukaisesti. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI tui varmasti nykyistä tasaisemmin. Palkat Suomessa jäivät 80-luvulla alle kilpailijamaiden tason, mutta hyvinvointi jakauKansallinen tasa-arvostrategia on välttämätön Suomessa on pitkät perinteet tasa-arvon edistämisessä. Tieto ei ole kulkeutunut ruohonjuuritasolle. Tasa-arvolakia ja sen vaatimia toimenpiteitä tulee noudattaa koko Suomessa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2016–2019 edistää yhteiskunnallisella päätöksenteolla sukupuolten välistä tasa-arvoa. Olen osallistunut moniin tasa-arvopäiviin. Kiitettävää on, että hallitus on viimein tuonut esiin sukupuolten tasa-arvon edistämisen liikunnassa. 39 27. Kaikki tietävät, että naiset olivat häviäjät. Muutamat metsäyhtiöt julistivat tuolloin, ettei metsiä kannata omistaa, eihän vain 3–4 prosentin ”harmaa” ja vakaa tuotto kiinnosta ketään. Seuraukset terveelle kansantaloudelle ovat verrattavissa kommunistien aikaansaannoksiin. Mikäli Suomessa olisi kansallinen tasa-arvostrategia, olisi kilpailukykysopimusta solmittaessa jouduttu lain turvin arvioimaan sukupuolivaikutukset. Kansallista tasa-arvostrategiaa odotellessa toivon, että kuntapäättäjät ja niiksi aikovat ottaisivat tasa-arvoasiat haltuun. Tämän hetken huoli on soteja maakuntauudistus. Kääntyä voi myös oman kunnan päättäjien ja viranomaisten puoleen. Tasa-arvo tulee näkyä myös talousarviossa ja toiminnanja talouden ohjauksessa. Molemmissa tapauksissa valta on vain muutamalla rajallisen ymmärryksen omaavalla ihmisellä ja seuraukset sen mukaisia. Muilla keinoilla ei ole laadullista ja hyväksyttävää lopputulosta. Toisin sanoin, ohjataan liikuntapaikkojen rakentamista molemmat sukupuolet huomioon ottavaksi. Siinäkään he eivät eroa kommunisteista, menevät täyttä vauhtia omaa suuntaa sivuille vilkuilematta, kunnes lopullinen tuho pysäyttää menon. Kunnallisella tasolla sukupuolten välinen tasa-arvo tulee kirjata kuntastrategiaan. Turbokapitalismin seurauksena keskiluokan rahat ovat päätyneet yksiin käsiin eikä tälle rahalle ole enää ostajaa, koska köyhtyneellä keskiluokalla ole enää uskoa taloudellisesti turvalliseen tulevaisuuteen. Strateginen työ on tehtävä parlamentaarisesti. Kuka tai mikä taho tekee sukupuolivaikutusten arvioinnit näiden yhteydessä. Tätä seikkaa vahvistaa myös se, että vain kuusitoista kuntaa on hyväksynyt eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Esimerkkinä Suomessa vallinneesta uudesta ajattelusta oli keskustelu siitä, mitä käytiin vuonna 2000 metsien tuotosta omistajilleen. Yhteiskunnalliset muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta liikkeelle on lähdettävä muutamalla strategisella kärkihankkeella. Aloittaa voi kuntalais-, valtuustotai kansalaisaloitteella. Turbokapitalistit tuhoavat keskiluokan Turbokapitalismin taloudenhallinnan mekanismit eivät ole toimineet kuten markkinatalouden ylipapit suunnittelivat. Oikeaa rahaa ei voitu läheskään samassa määrin luoda tyhjästä, kuten nyt finanssipalatsien fakiirit keräävät futuureilla ja muilla turbotalouden vippaskonsteilla virtuaalirahaa Lontoossa. Meillä on paljon ammatillista osaamista ja asiantuntevia tahoa, jotka kokoontuvat yhteen pohtimaan tasa-arvokysymyksiä. Tämä ei ole terveen talouden tunnusmerkki, vaikka hallitusvastuuta kantavat puoluepamput myhäilevätkin tyytyväisinä. Lakisääteisten organisaatioiden lisäksi Suomessa on laaja järjestökenttä, jossa on toimijoita moneen tasa-arvokysymykseen liittyen. Björn Wahroosin perässähiihtäjillä ei ole edes sen vertaa selkärankaa, että uskaltaisivat julkisesti ilmoittaa koko homman menneen perseelleen Lontoo Cityn finanssikeskuksen liituraitojen ohjauksessa. Toisaalta on valitettavaa, että enemmistö kansalaisista ei tiedä, mitä tarkoittaa sukupuolten välinen tasa-arvo. Terveen talouden aikana yhteiskunnat kasvoivat hallitusti, kun valtiot sekä valtioissa rajallista valtaa käyttävät yksityiset sukuyhtiöt ja pienet liikepankit hallinnoivat omistajien, yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta terveesti toimivia yhtiöitä ja kansantaloutta. Antero Lattu sd. Eivät ymmärtäneet, ettei turbokapitalismi ole toisen ääripään reaalisosialismia parempi. Imatra ” Turbokapitalismi ei ole toisen ääripään reaalisosialismia parempi.. Kunnallisten palveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnit tulee myös tehdä. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tasa-arvon toteutuminen vaatii rohkeita naisia ja miehiä tekemään tekoja, jotka edesauttavat kehitystä matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Näin ehkä tuolloin olikin, mutta tuottavan omaisuuden myynnistä saadut miljardit antavat nykyisin negatiivisen tuoton. LOKAKUUTA 2016 ” Tarvitsemme kansallisen tasa-arvostrategian. Sinne on kirjattava myös strategiset painopisteet. Valtion tuore budjettikirja kertoo Suomen saavan lainaa luotettavaksi luokiteltuna kansakuntana 3000 miljoonaa euroa negatiivisella korolla. Yksi tärkeä tasa-arvoasioita edistävä taho on tasa-arvoasiain neuvottelukunta, joka on toiminut yli 40 vuotta. Leena Harjula-Jalonen Uudenmaan Demarinaiset ry Tasa-arvo 2020 -työryhmän vetäjä Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tarvitsemme kansallisen tasa-arvostrategian, jossa on selvät strategiset tavoitteet ja keinot sekä mittarit, joilla toteutumista mitataan
Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Turun Pohjoisessa vaalipiirissä oli kokoomusehdokkaana muuan opettaja Hannu Orpo Köyliöstä. Jos tämä olisi asetettu entisen Kannuksen elinkeinoasiamiehen edelle, olisi Nobel-pytty nyt muissa käsissä. Miksi niillä peijakkailla on enemmistö tärkeillä päättäjäpaikoilla. Entä kenet olisi Koivusalo filmiinsä löytänyt Tapio Rautavaaraa esittämään. Entäpä jos kokoomuksesta siellä olisi päässyt läpi erittäin aktiiviseksi ja lupaavaksi nuoreksi mainostettu Tapio Liinoja. Sanoi jo vanhoissa luissaan aistivansa outoa kutinaa. u u u JOSSITTELU POLITIIKAN PUOLELLA on suosittua ja jopa hauskaa. Sieltä se pitäisi lähteä parannuksenkin. Näin tuli rauhanpalkintokin meille Väyrysen ansiosta, kun Ahtisaari pääsi näyttämään kykynsä presidenttinä. Väyrystä suin surminkaan, joten äänesti Ahtisaarta. Samanlaista sanoi viimeksi tunteneensa niihin aikoihin, kun Kekkonen alkoi pakata matkalaukkuunsa lämmintä päällepantavaa. Jos olisi, niin olisiko poikansa Petteri nyt kokoomuksen puheenjohtaja ja ministeri. Esimerkiksi tämä kulunut viisaus, ei kuitenkaan kovassa käytössä kulunut, on täyttä asiaa tämänkin ajan maailmassa: ”Ellemme tiedä mitään menneisyydestä, meidän on vaikea rakentaa tulevaisuutta.” Nyt kuohuu maapallon joka kolkalla sillä puhdilla, että jarrumiehille olisi töitä. Ensi lumilla sanoo Jallu päihittävänsä koko muun kylän. Todellisia syyllisiä ovat siis hiihtomaiden päättäjäpehmot, joita norskit ovat k-settaneet taitavasti. Jossittelenpa edelleenkin. Olisivatko Lapinlahden Linnut lentäneet yhtä korkealle. Pakkivaihteella tekevät matkaa. Lähteekö. u u u MINULTA ON TIEDUSTELTU, tiedänkö, mikä vaihde ministereiden mustilla autoilla nyt on päällä. Aletaan hommat vaikkapa Ahvenanmaan militarisoinnin puuhaajista! Ei kai kukaan halua uutta Oolannin sotaa! Ja joko kantavat natohaukat nokassaan korsia uutta pesää varten. u u u Rasvaa huuleen ja ladulle! NYT ON NORJASSA nähty, että raha hiihtosirkuksessa kiertää ja kulkee ja pysähtyykin parhaiden kohdalle. Säätiedot kun kertoivat Novosibirskissä kylmien tuulien puhaltelevan tännepäin. On hankkinut jo repullisen huulirasvapurkkejakin. 41 27. Onko niin, että kansainvälisiin elimiin ketut ovat lampailla valituttaneet juuri sellaista väkeä, jonka silmien ohi ja käsien läpi ovat hiihdelleet todelliset hiihtokoijarit – nämä norjalaishiihtäjät ja päättäjät. Murtomaahiihto ei ole ohuthuulisten laji. Niin että jos ja jos – jossitelkaa arvoisat lukijat te lisää. Vastaan nyt, että tiedän. Murtomaahiihto ei ole ohuthuulisten laji, sanoi Jallu. Kepun edellinen puoluesihteeri jossitteli hiljattain hymyssä suin vanhamaalaisliittolaisella taidolla; Esko Ahon valinta Sitran asiamieheksi esti erään Holmströmin pääsyn sille paikalle. Ei päässyt läpi. u u u MÄKISEN JALLU SANOI kylän paarissa enteiden viittaavan talven koviin pakkasiin, koska Putkosen vintille on jo talvea vastaanottamaan ja tuulimyllyjä pakoon kerääntynyt joukko lepakoita, näitä suloisia pikku siivekkäitämme. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Ja kun Norja ensi talvena laittaa ladulle terveet hiihtäjät, tullaan podiumeilla puhumaan pelkkää norjaa! Miksi Norja on päästetty lähes yksinvaltiaana ja itsevaltiaan röyhkeydellä sitomaan ja vapauttamaan. LOKAKUUTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Ahtisaaresta tuli presidentti, kun kansa ei halunnut kepun ehdokas P. Olematta erityisemmin UKK:n ihailija saati kannattaja aikoinaan, on kuitenkin syytä pitää mielessä joitakin hänen lausumiaan. Ja jos Ahtisaari olisi ennen vaaleja ilmoittanut jättävänsä sdp:n lopullisesti valituksi tultuaan, niin olisiko hänestä tullut presidentti
Hakijalta toivomme jäsenpalvelualttiutta, yhteistyökykyä, sitoutumista liiton tavoitteisiin, kokemusta luottamusmiestai työsuojelutehtävistä, taitoa työskennellä itsenäisesti ja tuloksellisesti, hyvää paineensietoja organisointikykyä sekä hyviä atk-taitoja ja matkustusvalmiutta. TUL:n seurapäivät 26.-27.11. Kahvija pullatarjoilu. Ohjelmaryhmä klo 11.30–12.30, molemmat Turengin Srk-keskuksessa. Kotkassa, lisätiedot www.tul.fi. jäsenten ja työpaikkojen luottamushenkilöiden neuvonta työehtosopimusja lakiasioissa, erimielisyysja muistioneuvottelut sekä oikeusjuttujen valmistelu. Sipoon Demarit Tiistaina 1.11.2016 klo 17.30 Toimintakeskus Risteys, Iso Kylätie 9, Nikkilä. Alustajana, Tohtori Kimmo Kiljunen ja aiheena on ”taitettu indeksi”. Vaalit edustajien valitsemiseksi järjestetään ajalla 2.1.-5.2.2017. kabinetti joka torstai klo 11. Kahvit klo 17.15 alk. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. PÄIJÄTHÄME . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 27.10. Muut kuin edellä mainitut ilmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. PIRKANMAA . krs, 00520 Helsinki. Turengin Eläkkeensaajat. LOKAKUUTA 2016 Yhdistys toiminta Yhdistystoiminta-palsta on tarkoitettu ainoastaan järjestöjen ja yhdistysten kokousja tapahtumailmoittelua varten. Esiintymässä mm. Käsityökerho Turengin linja-autoas. klo 10. Klo 18.15 keskustelua johdattelee Pamin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, ensi vuoden puoluekokouksesta ja kuntavaaleista. Kahvittelu alkaa kello 17.15. 0400 630 226. Tampereen Työväentalon kokoushuoneessa Tellervo. Ensin teemme tärkeitä päätöksiä yhdistyksen toiminnan kannalta, sitten noin klo 18.15 keskustelua johdattelee Pamin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, ensi vuoden puoluekokouksesta ja tietysti kuntavaaleista. Kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Haemme palvelukseemme Aluesihteeriä Kutsu Edustajakokoukseen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 20. Jouni Nurminen: valmistautuminen kunnallisvaaleihin. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, p. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella. Lähetä tapahtumailmoituksesti seuraavaan lehteen maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi. Sipoon Demarit. Tervetuloa keskustelemaan. Kokoukset Palvelukseen halutaan Virat HÄME . Syntymäpäiväkerho ma 31.10. MUISTA joulujuhla ilmoittautuminen ja maksu Ritvalle. KYMENLAAKSO . Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 8.11. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. klo 11.30. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. SEL on SAK:lainen 34 000 jäsenen ammattiliitto. Keskusvaalilautakunta Sääntömääräinen syyskokous seuran toimistossa, Näsilinnankatu 22 A, 5.kerros tiistaina 8.11. kello 17.30 Tule mukaa päättämään seurasi asioista! Tampereen Sisu ry Turun Metalli Ykkösen veteraanien syyskokous Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku maanantaina 7.11.2016 klo 12.00-14.00. Jäsenet työskentelevät neljällä eri sopimusalalla, jotka ovat leipomo, maidonjalostus, lihavalmiste ja teollisuus. klo 13. Pyhämäen Tintit. ydämellisesti tervetuloa! Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi tavattavissa lauantaina 29.10. 0400 611 882 ja järjestöpäällikkö Pekka Närhinen, p. TUL-Tampere. Syyskokous tiistaina klo 17.30, Iso Kylätie 9, Nikkilä Toimintakeskus Risteys. Tuolijumppa joka perjantai klo 10 Turengin liikuntahalli. Edustajia valitaan vaalipiireittäin ja sopimusaloittain seuraavasti: Itäinen vaalipiiri Leipomoala: 10 Lihavalmisteala: 7 Maidonjalosteala: 5 Teollisuuden ala: 13 Läntinen vaalipiiri Leipomoala: 6 Lihavalmisteala: 10 Maidonjalosteala: 3 Teollisuuden ala: 14 Pohjoinen vaalipiiri Leipomoala: 4 Lihavalmisteala: 9 Maidonjalosteala: 3 Teollisuuden ala: 4 Kukin vaaliliitto saa asettaa ehdokkaita enintään kaksi kertaa vaalipiirissä kultakin sopimusalalta valittavan edustajamäärän. Lahden seudun Wanhat toverit. Vaaleihin liittyvät asiakirjat tulee toimittaa 7.12.2016 klo 16 mennessä osoitteeseen SEL, Asemamiehenkatu 2, 8. Aluesihteerin työtehtäviin kuuluvat mm. Pyydettäessä ilmoitus julkaistaan lisäksi muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Sydämellisesti tervetuloa! SYYSKOKOUS Tehdään päätöksiä yhdistyksen. Lisäksi tehtäviin kuuluu työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöiden toiminnan tukeminen sekä koulutus-, tiedotusja jäsenhankintatehtäviä. SIPOO . 42 27. edustajakokous pidetään 19.-21.5.2017 Jyväskylässä Cumulus Resort -hotellissa, osoitteessa Laajavuorentie 30. toiminnan kannalta. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. klo 14–15 SDP:n Helsingin piirin esittelypisteessä 7p58 Tervetuloa Kirjamessuille! Häme-Keski-Suomen alueelle toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, joka alkaa sopimuksen mukaan. Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen toimitetaan 14.11.2016 klo 16 mennessä sähköpostin liitetiedostoina osoitteeseen veli-matti.kuntonen@selry.fi. Tervetuloa Metalli Ykkösen jäsenet. Todistusjäljennöksiä ei tarvitse lähettää. Piirihallituksen kokous ti 1.11. Tapaamme Wanhassa herrassa 31.10
Hän oppi Romanian kansallissoittimen panhuilun salat isänsä Constantin Stanciun johdolla. Soittokunnan toimintaa lamauttivat kansalaissota ja toisen maailmansodan vuodet, mutta sotien jälkeen toiminta on ollut aktiivista näihin päiviin saakka. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. – Helsingistä kävelyretkelle tahdittajaksi lupautunut soittokunta perui tulonsa, mikä synnytti ajatuksen omasta soittokunnasta. Ensimmäiset instrumentit saatiin hankittua yhdistyksen ja eräiden ammattiosastojen lahjoittaessa torvirahastoon yhden päivän palkkansa, Työväenyhdistyksen soittokunta kertoo tiedotteessaan. Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunta on tänä vuonna musisoinut 110 vuotta. Työväenmusiikin lisäksi ohjelmistoon on kuulunut runsaasti myös tanssimusiikkia, sillä varoja hankittiin tanssitilaisuuksia järjestämällä. 43 27. Demokraatti Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunnan arkisto Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Kaikki alkoi yhdistyksen järjestämästä helluntain kävelyretkestä vuonna 1906. Konsertissa vierailevana solistina kuullaan Suomen tunnetuinta panhuilistia Stefan Stanciuta, joka aloitti musiikkiopintonsa jo 7-vuotiaana. Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunnan 110-vuotisjuhlakonsertti lauantaina 29.10. kello 15 Eteläisen koulun Matinsalissa (Lopentie 11, Riihi-mäki). krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Teatteri LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Konsertissa kapellimestarina on Tuomo Komonen ja soittokunnan omina solisteina Seppo Blom (trumpetti) ja Juhani Paulamäki (baritoni). Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. LOKAKUUTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. Soittokunta on vanhin harrastuspohjalla toimiva, omalla alkuperäisellä nimellään esiintyvä soittokunta. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Täysin torvin 110 vuotta Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunnan 110-vuotisjuhlakonsertti on ensi lauantaina. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Juhlakonsertti lauantaina Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunnan toimintaan on alusta asti kuulunut vuosittain omien konserttien järjestäminen. Soittokunta esittää lauan tain juhlakonsertissaan läpileikkauksen viimeisen vuosikymmenen konserteissa esitetyistä kappaleista Usko Kempistä Glenn Milleriin
SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 44 27. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. LOKAKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 010 7703 640 (vaihde). 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh
3. 45 27. EU :n ja Kan ada n väl ille suu nni tel tu vap aak aup pas opi mus 10. Mihin elokuvaohjaaja Howard Hawks kuoli. 10. Minkä yrityksen uusi toimitusjohtaja on Rolf Jansson. 4. 7. Koi raa n kom pas tum ise sta saa miin sa vam moi hin 4. 5. 2. Ruo tsa lai nen med iaj ätt i Bon nie r 6. Minkä kunnan johtaja on Eero Vainio. Pet äjä ves i 5. Mikä on Yhdysvaltain presidentinvaalien vaalipäivä. Mihin Movember-kampanja kerää rahaa. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Birgit Vajavaara Harjavallasta. Kor kea saa ren am urin tiik erip enn ut 9. 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Mikä on Suomen jalkapallomaajoukkueen Fifa-sijoitus. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 101 8. Keitä ovat Ina, Iris ja Isla 9. Onnea voittajalle!. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Milloin vielä keskeneräisen Olkiluoto 3:n piti olla valmis. Ratkaisuja Ristikon 41/2016 ratkaisu: Torstaina 13.10. Mie ste n etu rau has syö vän hoi too n 7. Mikä on ceta. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka omistaa MTV:n. 8.11 . 20 09 Sudoku 1. 6. 2. VR: n 3. LOKAKUUTA 2016 Ristikko 43/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai
Elokuvan alkuperäisnimessä ”Howard Hawks: American Artist” on pieni ristiriita, sillä Hawks sanoi itsestään, että ”en ole ole taiteilija vaan tarinakertoja”. 46 27. Howard Hawks ja Angie Dickinson Rio Bravon kuvauksissa 1959.. Yle Live: M1-studiossa Gregory Porter & UMO Yle Teema klo 22.20 Tämän hetken kuumin jazz vokalisti, Grammypalkittu Gregory Porter ja UMO koh tasivat ensimmäistä kertaa Ylen M1studiossa. Riittää kun tietää pitävänsä jostakin.” Hawksilla oli nuoruudessaan mahdollisuudet vaikka mihin. Kuva: Anne Hämäläinen / Yle Kuvapal velu PERJANTAI 28.10. Yksi varhaisimmista on kaikkien lajityyppien mestarista Howard Hawksista vuonna 1997 valmistunut ohjaajamuotokuva. 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Tarina luotaa syvältä Lehtolan tai teen, etsinnän ja elämästä luopumisen tietä kohti va pautumista ja valoa. Teemaillan dokumentti luo kiinnostavia kurkistuksia Hawksin elokuvallisiin työmetodeihin, elämänkaareen ja filmografian keskeisiin teoksiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Hän opiskeli kalifornialaisyliopistossa konetekniikkaa, hän oli varhaisia ilmailuharrastajia ja urheilullinen nuori mies. 01.50 Ota rahat ja juokse 02.45–03.45 Bones (12) NELONEN 05.00 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 My Little Pony 07.10 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.55 Kauppaneuvos Jethro 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 23.45 Liiga: Illan parhaat 23.50 Elokuva: Drive (18) 01.55 Haapasalo Goes America 02.55–03.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 11.00 Prisma Studio 11.30 Helsingin kirjamessut 14.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 15.00 Helsingin kirjamessut 19.00 Stalinin viimeinen juoni 20.00 Villen keittiö 30 minuutissa 20.30 Made in Africa 21.00 Kino: Amiraali Yamamoto (12) 23.15 Jean-Michel Jarre: Matka ääniin 00.10–01.00 Yle Live: Lido ja NRK:n sinfoniaorkesteri Varsin hyvän poliittisen draaman The Last King of Scotland esikoisfiktionaan ohjannut Kevin MacDonald on tehnyt 1990-luvun puolivälistä alkaen myös pitkän katalogillisen dokumenttielokuvia. Tuon kiteytyksen elokuvafanit voivat allekirjoittaa, kaikessa hyvässä. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Korkomiesten vaarallinen kokeilu 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ruma Suomi 13.05 Luontoretkellä 13.30 Varastettu kuolema (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kohti vaaleja 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Ulkolinja: Clinton vastaan Trump 23.50–00.35 Nousuvesi (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.08 Laura 07.20 Tilda ja hänen ystävänsä 07.32 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Muista laulaa 07.54 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Miika (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Majakan kaksi puutarhaa 10.30 Downshiftaajat (12) 11.10 Parturin Amerikan-matka 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Minä ja mun äiti: Minnamaija ja Salme 12.28 Minä ja mun äiti: Teresa ja Hellevi 13.00 Unelmakoti 14.00 Matkakumppanit 14.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.30 Marja Hintikka Live 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Maailman nopein mies 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20 Latela 23.50–00.50 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Ja rikas, hän näet peri huomattavan omaisuuden isoisänsä kuoltua 1920-luvulla. Dokumenttiin on haastateltu monia Hawksin työtovereita ja kollegoita Lauren Bacallista Peter Bogdanovichiin. Loppu on historiaa, ainakin Hawksin läpimurtoelokuvasta ”Arpinaama” (1932) lähtien. Hawksin suku käytännössä omisti indianalaisen Goshenin pikkukaupungin. O: Izuru Narushima. Se, mitä mestariohjaaja ajatteli maailmasta yleisemmin, millaiset ideologiset tai filosofiset motiivit häntä mahdollisesti ohjailivat, jää kuitenkin valottumatta. Tästä puolesta ainoaksi viitteeksi jää Hawksin ajatelma: ”On vaarallista ajatella liikaa. Valossa Jouko Lehtola (S) Yle Teema klo 19.40 Dokumentti rockkuvaajas ta kantaaottavaksi valoku vaajaksi kehittyneestä Jou ko Lehtolasta (kuva). 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Siitä huolimatta Hawks hakeutui elokuva-alalle kesähommiin, muun muassa Douglas Fairbanksin ja Mary Pickfordin tuotantoihin, ja eteni jo nuorena tarpeistomiehestä apulaisohjaajaksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Keinoja kaihtamatta (12) 00.45 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.50 Pitääkö olla huolissaan. SUNNUNTAI 30.10. SUNNUNTAI 30.10. Makoisimpia kommentteja irtoaa Hawksin pitkän uran ehtoopuolen filmeihin kuuluneessa ”Eldoradossa” näytelleeltä James Caanilta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Huippukokki landella 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kuvassa Gregory Porter. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.06 Pelimies 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Ota rahat ja juokse 01.35 Uhka (16) 02.30 Believe (12) 03.30–04.30 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 My Little Pony (7) 07.10 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom 07.50 Angry 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Kiss Bang Love Finland 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Leijonan luola USA 00.05 Kauppaneuvos Jethro 01.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.05 Poliisit – kotihälytys (12) 03.05 Poliisit 03.35–04.05 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Stalinin viimeinen juoni 18.00 Suuri Modigliani-huijaus 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Schrödingerin kissa 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 21.55 Kino Suomi: Narrien illat (12) 23.30–01.10 Camorran miehet (16) YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ruma Suomi 13.05 Luontoretkellä 13.30 Siltalan pehtoori 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Kohti vaaleja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotilieden lämpöä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän 00.15 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Nalle 07.08 Kati ja Töppö 07.19 Ystäväkirja 07.24 Nelli ja Noora 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakumppanit 10.30 Unelmakoti 11.30 Trollheimen 12.00 Minä ja mun äiti: Teresa ja Hellevi 12.27 Minä ja mun äiti: Lotta ja Monica 13.00 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 14.30 Merta päin! 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Kioski 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 17.58 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.05 Noin viikon uutiset 18.30 Jääkiekon Mestis 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Downshiftaajat (12) 22.40 Girls (16) 23.10 Hello Ladies (12) 23.40 Rauhassa – Jenni Vartiainen 00.30–02.25 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 27 28 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Teemaillan tarinankertoja Howard Hawks, mestariohjaaja Yle Teema klo 21.00 Kino: Amiraali Yamamoto (12) Yle Teema klo 21.00 (Rengô kantai shirei chôkan: Yamamoto Isoroku, Japani 2011) Japanilainen amiraa li Yamamoto vastusti sotaa Yhdysvaltoja vastaan mutta päätyi johtamaan sitä maal leen ja itselleen tuhoisin seu rauksin. LAUANTAI 29.10. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Pitääkö olla huolissaan
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Teknavi 23.15 Myytinmurtajat 00.15 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 01.10 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.10 Kuuma laki (12) 03.10–04.10 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Lego Elves (7) 07.10 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.30 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Ninjago (7) 08.40 Lego Star Wars (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Matkaoppaat 09.45 Leijonan luola USA 10.50–11.50 13.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 14.45–15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Kadonneen jäljillä 00.00 Kiss Bang Love Finland 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.00 Poliisit – kotihälytys (12) 04.00–04.30 Poliisit YLE TEEMA 17.00–17.45 Ruoka-Suomi 18.00 Kantapöytä 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Mie maksan! Lallukan perintö 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Violette (12) 23.45–00.15 Jäitä hattuun (12) 29 30 31 1 2 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Clinton vastaan Trump 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Tiketi Tok 07.04 Taitoset 07.10 Tie tähtiin 07.22 Babar ja Badun seikkailut 07.34 Urpo ja Turpo 07.44 Ella ja Aleksi 07.51 Pusse 08.02 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Leo juhlii maailmalla 12.00 Mun heimo 13.00–13.41 Matkalla maailmalla 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Diwai Meri – luonnontutkija 15.00 Latela 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Riistametsällä 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.43 Operaatio Pohjoisnapa 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The SpinOff (7) 21.00–21.39 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: States of Undress 22.45 True Blood (16) 23.45–00.15 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Projekti Rockin’ High 13.45 Bagdad– Rovaniemi 14.05 Prisma: Täydellinen laihdutuskuuri. 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Pomo piilossa Suomi 02.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.00–04.00 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Ruoka-Suomi 17.45 Munaralli 18.00 Valokeilassa Atte Blom 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Nimeni on Fleming, Ian Fleming 21.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Mystisiä ilmiöitä 21.57 Huhu 22.27 Tulisielu 23.30–00.00 Valossa Jouko Lehtola YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Perinnemestari 13.05 Luontoretkellä 13.30 Dynamiittityttö 14.45 Palanen: Yrittäjäpatsas 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Täydellinen laihdutuskuuri. 06.52 Taikakaruselli 07.04 Mitä ihmettä. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Sinulle on postia 21.00 Aku ja 7 ihmettä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Billions 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45 Americans 01.45 Aku ja 7 ihmettä (7) 02.45 Bones (12) 03.45–04.40 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 My Little Pony (7) 07.10 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.30 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Star Wars (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Matkaoppaat 09.45–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.10–16.10 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.15 Leijonan luola USA 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Haluatko miljonääriksi. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.01 Karhunpaini 07.07 Ludovic 07.21 Hilla ja avaruuden Eetu 07.31 Askarrellaan 07.37 Timppa 07.47 Sasu 07.58 Me Peltiset 08.04 Vekarat! 08.29 Galaxi 08.30 Viidakkojytä 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 10.30 Muuttoapua uusperheelle 11.30 Merta päin! 12.00 Minä ja mun äiti: Viivi ja Sari 12.30 Mun heimo 13.00 Riistametsällä 13.40 Parturin Amerikan-matka 14.00 Leo juhlii maailmalla 14.30 Moottori mylvii ja kumi käryää 15.00 Aamujumpan aakkoset 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga 23.55 Latela 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Rikas ja rakas 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Sinulle on postia 16.00 Salatut elämät 16.30 Aku ja 7 ihmettä (7) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 47 27. 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 007 Skyfall (12) 23.55 Gordon Ramsay maailmalla 00.55 Poliisit kotihälytys (12) 01.55–02.55 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Erkki Saarela 70 vuotta 10.02 Arkistovieraana: Erkki Saarela 10.17 Hukkaputki 10.40 Hukkaputki 11.05 Kuvia pronssissa 11.50 Dvorakia Torinosta 13.35 Schrödingerin kissa 14.05 Milanon naisten paratiisi (12) 15.00 Milanon naisten paratiisi (12) 15.55 Milanon naisten paratiisi (12) 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Hätä ei lue lakia 19.40 Valossa Jouko Lehtola 20.15 Berg manin videot (12) 21.00 Mavis! 22.20 Yle Live: M1-studiossa Gregory Porter & UMO 23.20 Kino: Waltz with Bashir (16) YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Liikkeellä luonnossa: Mongstadyllättävä luonnonalue 12.35 Ruma Suomi 13.05–13.18 Luontoretkellä 13.30 Naiskohtaloita (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Arkistokuvia: Huoleton loma 15.30 Jumalanpalvelus 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.48 Historia: Vakooja Hanoi Hiltonissa 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Takaisin pintaan 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Scott & Bailey (12) 23.55–01.25 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 31.10. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 15.50 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Villi Kanada 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Pako pimeydestä (16) 22.45–00.25 Hercule Poirot: Varjossa auringon alla (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Franklin ja ystävät 08.07 Sanni Sateenkaari 08.20 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.35 Oktonautit 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.23 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Marja Hintikka Live 10.50 Muuttoapua uusperheelle 11.50 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 12.50 Matkalla maailmalla 13.30 Kivikauden elämää 14.10 Latela 14.40 Villi kortti 15.30 Urheiluviikonloppu 15.45 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.10 Urheiluviikonloppu 16.35 Palloilua: Salibandya 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00 Hyvässä seurassa (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ruisrock: Anna Puu 23.05 Odyssey (16) 23.45–02.07 Yle FOLK MTV3 08.10 Pororo 08.25 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Gumballin mieletön maailma 10.30 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Villi tusina 2 15.00 Piilokamera 15.30 Tähdet, tähdet 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Paalupaikka 23.05 Elokuva: Pimeys (16) 00.55 MTV Sport: F1 Extra 01.05 Enbuske, Veitola & Salminen 02.05 Pelimies 02.35 Panttivangit (16) 03.30–04.30 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Friends 07.30 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: Sikin sokin saduissa (7) 10.40 MasterChef Australia 12.10 MasterChef Australia 13.15 Leijonan luola USA 14.15 Nieminen & Lahtinen Show 15.15 Sukulan suojatit 16.15 Talent Suomi 17.20 Talent Suomi 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (12) 23.35 Liiga: Illan parhaat 23.40 Elokuva: 13 – Panoksena elämä (16) 01.30 Kiss Bang Love Finland 02.30 Poliisit 03.00–03.30 Poliisit YLE TEEMA 10.00 Jäitä hattuun (12) 10.30 Helsingin kirjamessut 14.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 15.00 Helsingin kirjamessut 17.30 Villen keittiö 30 minuutissa 18.00 Dvorakia Torinosta 19.40 Ziegenort (7) 20.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.00–00.00 Teemalauantai: Howard Hawks 21.00 Howard Hawks, mestariohjaaja 21.57 Syvä uni (12) 23.47 Aki Kaurismäki esittelee elokuvan 00.00–01.20 Uusi Kino: Elämä on melkein ihanaa YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Kanada 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.38 Prisma Studio 13.05 Antiikkia, antiikkia 13.35 Historia: Al Capone 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Murha Mesopotamiassa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.15 Näin Norjassa 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.30 Tanskalaisten antiikkiaarteita YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.02 Nimipäiväonnittelu 08.04 Hyrräpäät 08.16 Killi ja Kiki 08.22 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Hevostähdet 09.37 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.56 Uusi Päivä 11.25 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 11.55 Imettäjät 12.20 Satuhäät 13.10 Rikshalla halki Intian 13.39 Rikshalla halki Intian 14.08 Rikshalla halki Intian 14.37 Rikshalla halki Intian 15.20 Riistametsällä 16.00 Sankareita helvetissä 16.30 Tanskan toisenlaiset frendit 17.00 Caasha 18.00 Ruisrock: Anna Puu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Mumbai 20.05 Maailman nopein mies 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Girls (16) 23.25–00.10 VICELAND: States of Undress MTV3 08.05 Pororo 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.25 Gumballin mieletön maailma 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Huippukokki landella 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.00 Ex-Onnelliset 15.00 Ota rahat ja juokse 16.01 Metsällä 17.00 Posse 18.25 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Roba (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bosch (12) 23.35 Enbuske, Veitola & Salminen 00.25 Formula 1: osakilpailu 01.25 MTV Sport: F1 Extra 01.35 Rush (16) 02.30 Bones (12) 03.30–04.25 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Friends 07.30 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.25 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Wales 11.00 MasterChef Australia 12.10 MasterChef Australia 13.10 Leijonan luola USA 14.10 Pomo piilossa Suomi 15.10 Elokuva: Gnomeo & Julia 16.50 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 07.09 Ryhmä Hau 07.35 Puuharit 07.47 Etsi viisi virhettä 07.51 Kasper ja Liisa 08.02 Katti Matikaisen kirjamylly 08.10 Niksi-Nella 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Leo juhlii maailmalla 10.30 Matkapassi: Mumbai 11.30 Diwai Meri – luonnontutkija 12.00 Minä ja mun äiti: Lotta ja Monica 12.27 Minä ja mun äiti: Viivi ja Sari 13.00 Matkakumppanit 13.30 XL-sukupolvi 14.00 Koukussa paheeseen 14.30 Sankareita helvetissä 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.55 Uusi Päivä 16.23 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski 19.30 VICE: The NASA Engineer 19.35 VICE: Humanizing Data Through Art 19.46 VICE: Immortal Jellyfish 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Rauhassa – Jukka Poika 22.50 Bates Motel (16) 23.30–00.25 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Duunikunto 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (7) 23.35 Kohde (12) 00.35 Extant (12) 01.35 Bones (12) 02.35 Bosch (12) 03.35–04.30 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 My Little Pony (7) 07.10 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.30 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Star Wars (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Matkaoppaat 09.45–10.50 Gordon Ramsay maailmalla 13.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 14.45 Vaaleanpunainen pantteri (7) 14.55 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.55 Onnenarpa 16.00 Leijonan luola USA 17.00 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Lomasankarit (7) 22.50 Nieminen & Lahtinen Show 23.50 Haapasalo Goes America 00.50 Leijonan luola USA 01.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.50 Kauppaneuvos Jethro 03.50–04.20 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Ruoka-Suomi 17.55 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 18.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 Valitut sanat: MacDonald & Kähkönen 20.30 Jäitä hattuun (12) 21.00 Nimeni on Fleming, Ian Fleming 22.00 Kino: Kurjet lentävät (12) 23.35–00.30 Uusi Kino: Alkofudis YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Perinnemestari 13.05–13.18 Luontoretkellä 13.30–14.46 Keinumorsian (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Salattu Italia 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 23.45 Prisma: Täydellinen laihdutuskuuri. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Tähdet, tähdet 16.00 Salatut elämät 16.30 Huippukokki landella 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (12) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Antti Rinne, kulkee käytävillä lempeä hymy kasvoillaan. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 7/16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Eskimoiden sanat lumelle 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet 10/12. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kuuta ei ole! Kaksoistornien salaperäinen kohtalo. VAAKA 23.9.–22.10. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Suuri illuusio 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Ruoasta ei ole ystäväksi 18.20 Radioteatteri esittää. LEIJONA 23.7.–22.8. Ministerimme odottaa kunnioitusta, kuten D. Viisaampien kuuleminen on unohtunut. Posti-Pekka piti postinkantajat visusti jakamassa postia. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi NYKY Ensemble: Steve Reich Back to the Roots 23.10–06.00 Yöklassinen.. Poliitikot yli puoluerajojen omivat kilvan Holmströmiä ja hänen näkemyksiään. Hallitus ajaa työajan pidentämistä ja työnteon tehostamista. Nyt alkaa vesimiehillä köyhät ajat, jäätää jo ajatuskin. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 83. Nyt ovat ajat toiset! SKORPIONI 23.10–22.11. OINAS 21.3.–20.4. NEITSYT 23.8.–22.9. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Kuuta ei ole! Kaksoistornien salaperäinen kohtalo. Älä huoli vaan hae tuoretta torilta. Tämä yhdistettynä ideologiaan ja kiireeseen nykyhallituksen tapaan on tuhoisa yhdistelmä. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 84. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.00 Väliajalla vieraina sellisti Jacob Koranyi, pianisti Tuija Hakkila ja kapellimestari Daniel Cohen 20.25 Konsertti jatkuu 21.05 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita: Täyttä ymmärrystä vailla 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tiina Harpf 23.10–06.00 Yöklassinen. KALAT 20.2.–20.3. Nyt. Myös hallitus, jonka leikkauspolitiikkaa Holmström on kritisoinut. Pelko paikastaan maailmassa vei britit tuuliajolle. 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Pyhän Katariinan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Ekumeeninen jumalanpalvelus Huhtasuon kirkosta Jyväskylästä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita: Täyttä ymmärrystä vailla 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tiina Harpf 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Stuttgartin Bach-Collegium 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Kalan tavoin tunteileva voi silti hyvin. 18.00 Ehtookellot: Helsingin Roihuvuoren kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen 04.00–07.00 Yöklassinen jatkuu SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Odysseuksen jäljillä. KAKSOSET 21.5.–21.6. Immen ilot lienevät marraskuussakin elossa. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mieteYle radio 1 27.10.–2.11.2016 lause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON SKORPIONI Antti Rinne. Osa hallituksen aivopieruista on myös kaatunut silkkaan mahdottomuuteensa. Ne ovat kolme sanaa, joita hallituksen toivoisi jatkossa käyttävän. Kotihoidontuki pannaan! Äidit töihin ja lapset tarhaan, donquijotemaisesti Mikkel taistelee vääryyttä vastaan ja sorrettujen kotiäitien puolesta. 17.40 Syödään ensin! Eroottinen ruoka 18.00 Laulun voima: Toivon ja kaihon lauluja -yhteislaulukonsertti 19.00 Uutiset ja sää 19.05 Iltahartaus 19.15 Leikola ja Lähde: Politiikan luontoilta 21.00 Radioteatteri liikkeellä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Miten maltamme odottaa. Gallup-kapteeni, pj. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kuka pelkää Paulaa. Uutissyksykin kuin linttaan astututtu rukkanen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Valovoimaisia uusia levyjä 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Amerikan juurilta 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 7/16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Suuri illuusio 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Ruoasta ei ole ystäväksi 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. VESIMIES 20.1.–19.2. Kalaisia vesiä kyllä riittää, mutta V.-M. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 85. On totisesti tullut aika antaa positiivista palautetta menneille. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho: Sirpa Kähkösen kadonnut Kuopio 18.00 ”KAIKENMAAILMAN DOSENTIT”, TOTESI pääministeri Juha Sipilä tuskastuttuaan hallituksen toimia kritisoineisiin talousviisaisiin. Ei kesäosumia kuin kourallinen. Hukun silmiisi. Tässä kuussa kuullaan lisää. Marraskuu ei vain ole veteen liittyvien aikaa. Nuoren kansanedustajan kiintymys ikääntyvien asioiden hoitoon aiheuttaa ihastuksen lisäksi ihmetystä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.30 Musiikkia piiritetyssä Leningradissa – säveltäjä Kalevi Aho kertoo 19.55–21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.05–22.47 Radioateljee esittää: Sukupuu – äänimaisemamusikologista genealogiaa eli tulkintaa. Tämä kommentti unohtui, kuin suomalainen Bengt Holmström sai talouden Nobel-palkinnon. Maltti, valmistelu ja kuunteleminen. Kyllä poliitikko tietää Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN HÄRKÄ 21.4.–20.5. KAURIS 22.12.–19.1. Varo vilustumasta. JOUSIMIES 23.11.-22.12. Härän mieli vaikeroi. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 86. Sen näki kaikesta; tv:ssä oli vihainen mies. Pelko paikastaan maailmassa vei britit tuuliajolle. Puheen pitää olla vakaata ja varmaa. LOKAKUUTA 2016 007443-1643 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Loirikaan ei enää pääse yksin ongelle. Trump. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Opetusalan ammattilainen ja esitaistelija, ex-ministeri – nouse leijonamieli hyökkäykseen. 11.00 Klassikkoparatiisi: Unkarilaiset 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Nyt on luonnehoroskoopin horinat paras unohtaa. Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Eeva Luotosen vieraan emeritusprofessori Paavo Castrén 08.45 Kuunnelman esittely: Tottelemattomat. Tänään ei varmasti kukaan, tai ehkä sittenkin, kun insinööri-pääministeri esittelee varjelemansa ministerinimen. Poliitikkojen usko omaan viisauteensa on vahva. Työministeri tykkäsi huonoa. Kuinka paljon onkaan palanut virkamiesten työaikaa hukkaan, kun hallituksen aivoituksia on yritetty toteuttaa. Sivistyspuolen leikkaukset harmittavat Krista Kiurua. 21.20 Lauluja Kurt Weillin ja Bertolt Brechtin sarjasta Seitsemän kuolemansyntiä 21.40 Syödään ensin! Ruoka ja sukupuoli 22.00–22.05 Uutiset ja sää 22.47 Radioateljeen jälkeen – The fighting cranes in the misty moonlight. 18.20 Radioteatteri esittää. Onneksi, kiitos muun muassa perustuslain, hallitus on joutunut perumaan useita vireille panemiaan hankkeita. 48 27. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Marraskuussa maailma sakenee, jos ei älystä niin loppukuusta lumesta. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Varo kuitenkin, jos kosioretkelle olet menossa. RAPU 22.6.–22.7. 11.00 Valkoista valoa: Renessanssi