Demokraatti 27.10.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_27102022_001.indd 1 de_27102022_001.indd 1 18.10.2022 11.00 18.10.2022 11.00. PAL.VKO 2022-45 00 74 43 -2 21 9 SÄHKÖ TEEMA Päästötön sähkö korvaa hiilen OHJELMA Fiksua politiikkaa SINIPUNA Myrskyisä suhde ENERGIAPELI Venäjä vei, länsi vikisi 27.10.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 22 / 27 . lo ka ku ut a Koko kansan Martti Martti Suosalon elämäkerta opettaa lukijan hurmaantumaan itseensä
Merkinnän voi tehdä kertasijoituksena tai erissä. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Korkoa tuotto-osuuksille on maksettu joka kerta tuottotavoitteen mukaisesti 3,5 %. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tavoitteen mukainen korko on maksettu edustajiston päätöksellä joka vuosi. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä osuuksia 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Minimi kertamerkintä on 100 €. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. de_27102022_002.indd 1 de_27102022_002.indd 1 14.10.2022 16.17 14.10.2022 16.17
Arvaa kuka on nutun sisällä. Vierivä kivi ei sammaloidu. POLITIIKKA PUKKI ILMIÖ de_27102022_03.indd 3 de_27102022_03.indd 3 18.10.2022 14.09 18.10.2022 14.09. LOKAKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI IDÄNSUHTEET PUKKIKISA RINNE Nyt lyödään jälkiviisaudella ja uussuomettumisella. 3 Demokraatti 19 /2 2 24 14 32 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kirja: Martti Suosalo puhuu Kirjavisa: Erämajan kutsu Lastenkirjat: Tarpeellista tietoa Elokuvat: Kitkerät persikat Puheenvuoro: Sirpa Paatero Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Pekka Tuuri IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Veli-Pekka Tynkkynen Kolumni: Tiina Ollila Kasvot peilissä: Janne Ronkainen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 19 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ihmeitä kaupan Viikon kuva: Nälkää ja pyssyjä Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Antti Koskela D-analyysi: Öljyja veriveljet D-ilmiö: Nyt lyödään historialla Äänestä: Valtuutettukisa alkaa Sinipuna: Vaikea yhteistyö Rinne: Ohjelma ratkaisee Britannia: Ojasta allikkoon Kielen päällä: Emoji puhukoon Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Pukkikisa: Kuka on nutun alla. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 10.11. Ka nn en ku va : Ka ri H ul kk o Putin, kaasuimperialisti, teki energiasta osan suurta venäläistä tarinaa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 34 42 MARTTI SUOSALO Näin Martista tuli Martti VELI-PEKKA TYNKKYNEN Venäjä-tutkija + TEEMA Sähköistyminen 53 5 6 8 11 12 14 20 22 24 28 30 31 32 34 40 41 42 47 48 50 61 64 65 66 de_27102022_04.indd 4 de_27102022_04.indd 4 19.10.2022 10.00 19.10.2022 10.00. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Joissakin maissa tämä on vain päässyt unohtumaan. Ni menomaan oikeasti parempiin – ei niihin jo edelliskierroksella todelli set kasvonsa näyttäneisiin populis teihin, jotka lupaavat fysiikan lakien vastaisesti kääntää maan kurssia jo honkin ihmeiden suuntaan. PITÄISIKÖ SITTEN siellä – kuten täälläkin – vain sietää elämisen vai keutuminen ja kansalaisten köyhty minen. ÄRSYYNTYMISESTÄ ON silti vielä pitkä matka siihen, että lähtisimme kaduille riehumaan tai kivittämään keskusliikkeiden ikkunoita. Pääkirjoitus EMME VOI ESTÄÄ GLOBAALIEN ILMIÖIDEN RANTAUTUMISTA TÄNNE. Suomalaiset ymmärtävät, että kaikkiin maailmalta tuleviin asioi hin ei voi kotimaisilla päätöksillä vaikuttaa kuin hetkellisesti. Voi olla, että Närpiön kas vihuonetomaattia ei vastedes saada kaan kauppoihin pimeimpinä talvi kuukausina. Tai sen hinta on kaviaa rin tasolla, vaikka kuinka kiroilisi. Jos nyt meidän pitää opetella sähkön ja kuu man veden kanssa samanlaisia sään nöstelykikkoja kuin vaikka etelän lo makohteissa, se tuntuu riesalta. Olemme pitäneet lämmön riittä vyyttä ja töpselien tasaista toimi vuutta itsestäänselvyytenä. S uomessa on tuskin ainut takaan perhettä, joka ei olisi tänä syksynä huo lestunut tulevista säh kölaskuistaan. Tätä voi sanoa joko hyväksi kriisinsieto kyvyksi tai karaistuneeksi kansan luonteeksi, mutta meillä on useim miten pysynyt järki päässä vaikeuk sien tullessa. de_27102022_05.indd 5 de_27102022_05.indd 5 19.10.2022 9.38 19.10.2022 9.38. Kir jailija Veikko Huovinen taisikin muistuttaa, että tässä avaruudessa ihmisellä on kusiaisen valtuudet. Ei tietenkään. Sama koskee elintarvikkeiden saa tavuutta. Eikä ra halla silti saa kaikkea. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Uskotko ihmeiden myyjiin. Ensi talvena, joinain tyyninä pakkaspäivinä, kun tuulivoimalat eivät pyöri, voimme joutua kokemaan hetkellisiä sähkön katkaisujakin. Jos nykyiset poliittiset päättäjät eivät toimi kansalle mieleisesti, hei dät on syytä vaihtaa parempiin. Siellä höyrähtäneimmät kansa laiset möykkäävät ase kädessä omia päättäjiään vastaan, ja syyttävät näitä Ukrainan sodankin kiihdyttä mästä inflaatiosta sekä bensan hin nasta. Juuri kun kuvittelimme, että tuo kansa oppi jotain sekopäisesti käyt täytyneen Donald Trumpin kau desta ja sisällissodalla uhoamisesta, samat ihmiset tuntuvat nyt haikaile van noita tyhjää lupailleita uhkape lureita uudelleen valtaan. Tai las kea bensan hintaa 25 vuoden takai selle tasolle. Voimme hidastaa tai nopeuttaa ta louskehitystä johonkin suuntaan, mutta emme voi estää globaalien il miöiden rantautumista tänne. Ei tarvitse kuin vilkaista ”maailman vapaim maksi valtioksi” kehuttua Yhdysval toja
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / ST R de_27102022_06.indd 6 de_27102022_06.indd 6 18.10.2022 13.46 18.10.2022 13.46
Ohjus lensi Kyodo Newsin mukaan yhteensä noin 4 600 kilometriä. Kansa näkee nälkää, mutta Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un polttaa rahaa savuna taivaalle uhotessaan ohjuskokeillaan. Etelä-Korea arvioi kokeen toteutuvan loka–marraskuun aikana. 7 Demokraatti UHOA JA NÄLKÄÄ. de_27102022_06.indd 7 de_27102022_06.indd 7 18.10.2022 13.46 18.10.2022 13.46. Muutama viikko sitten Pohjois-Korea ampui ballistisen ohjuksen Japanin yli. Etelä-Korealaiset asiantuntijat arvioivat, että Pohjois-Korea on saanut päätökseen ydinkokeen valmistelut
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Reilun kaupan kotimainen alkutuottaja Suomi, koulutuksen entinen suurvalta Suomalainen maatalous on ollut pitkään kriisissä. Vielä 1990-luvun alussa Suomessa oli OECD-maiden koulutuimmat nuoret. OECD-alueella saman ikäryhmän korkeakoulutettujen osuus on samana aikana noussut 27 prosentista 48 prosenttiin. Suomi on edelleen monella mittarilla koulutuksen mallimaa. Suomen koulutusjärjestelmän suunnasta nähtiin huonoja merkkejä jo edellisessä Pisa-tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin 2019. Idea on, että tuottaja aidosti hyötyy, kun kuluttaja valitsee Reilun kaupan tuotteen. Siinä Suomi on vajonnut samaan verrokkiryhmään Turkin ja Chilen kanssa. Tuore selvitys perustuu uudistuneeseen työvoimatutkimukseen. SUOMALAISNUORISSA TYÖIKÄISTEN koulutustaso on selvästi muiden OECDmaiden keskiarvon alapuolella. Toivottavasti koulutus ei ole sillä listalla kuten Sipilän hallituksen aikana. ILPO ROSSI TWITTERISSÄ Keskitytään saamaan oma joukkue piikkipaikalle, niin pääsemme valitsemaan. ULLA-MAIJA RAJAKANGAS TWITTERISSÄ Jos tulee sinipuna, tulisi löytää yhteinen visio, jotta hallitustyö ei olisi samanlaista riitelyä kuin nyt. SAK:n kyselyyn vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan työnantajista on syyllistynyt vuoden aikana lakija työehtosopimusrikkomuksiin SA K, va st aa jin a 97 lu ot ta m us m ie st ä ta i ty ös uo je lu va ltu ut et tu a Tannerilaisena sosialidemokraattina sinipuna kiinnostelee. Sellainen löytyy jo monista tuontituotteista kuten banaaneista ja kahvista. KOULUTUS V IIK O N LU KU 32 prosenttia. Esimerkiksi oppiminen on vahvasti eriytymässä, vaikka peruskoulun yksi perusperiaate on tasa-arvoinen oppiminen. JOUNI PARKKONEN TWITTERISSÄ de_27102022_08.indd 8 de_27102022_08.indd 8 19.10.2022 10.38 19.10.2022 10.38. Maataloustuottajan tulot ohenevat samaan aikaan, kun kauppa tekee ennätystulosta. Mutta nyt on vaarana tuudittautua peruskoulun menneisiin saavutuksiin. TERO OINONEN TWITTERISSÄ Samaan hallitukseen meno kokoomuksen kanssa on merkinnyt hyvinvointivaltiokehityksen pysähtymistä. Tilanne on vain pahentunut inflaation myötä, kun muun muassa lannoitteiden hinnat ovat nousseet. Vai sotiiko tämä kauppaketjujen politiikkaa vastaan. Suomeen pitäisikin saada kotimaisille tuottajille oma reilun kaupan sertifikaatti. Suomessa korkea-asteen koulutuksen – joko ammattikorkeatai korkeakoulutasoisen – saaneiden osuus 25–34-vuotiasta on ollut vuosien ajan 40 prosentissa. Seuraava hallitus joutuu tekemään leikkaustoimia. Suomi pärjäsi tässä 15-vuotiaiden osaamista mittaavassa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvin, mutta taso oli laskenut aikaisemmista tutkimuksista
Yle kertoo forssalaisesta Jaana Mäkelästä, joka jäi vuonna 2007 työttömäksi lihatalo HK:lta 17 vuoden työuran jälkeen. Lakitai sopimusrikkomukset ovat lisääntyneet lähes kaikilla toimialoilla, eivätkä ne ole vähentyneet yhdelläkään alalla. Miten mielestänne paikallinen sopiminen onnistuisi työntekijöiden ja työnantajan välillä, jos nyt edes liittojen välillä tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni. Kaikki työsuhteet ovat olleet pätkätöitä, vaikka Mäkelä kertoo lähettäneensä noin 3 000 työhakemusta, parhaimmillaan neljä viikossa. Se ei kerro valmiudesta paikalliseen sopimiseen, kun kyselyn mukaisen otoksen mukaan kolmannes yrityksistä rikkoo työehtosopimuksia. Orpo palasi asiaan Suomen Kuvalehden haastattelussa, jossa hän kuvasi lähetystä näin: ”Mä jäin sen kiljumisen alle siinä. Tietääkö tämä sitä, että tulevissa vaalikeskusteluissa pitää olla desibelimittari, jolla rajoitetaan äänenvoimakkuuden käyttöä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät paikallista ajavat, olette suitsuttaneet paikallisen sopimisen autuutta, sitä, kuinka se avaisi taivaan mannahanat niin työntekijöille kuin työnantajillekin. En saanut ajatustani sanottua”. Sen mukaan 32 prosenttia työnantajista on syyllistynyt kuluneen 12 kuukauden aikana lakija työehtosopimusrikkomuksiin. Vuonna 2016 näin ilmoitti 28 prosenttia vastanneista. Mutta onko pulan yksi syy yritysten ronkelius. Hyvät paikallista sopimista ajavat – niin yrittäjät kuin lisäksi myös työntekijöiden valitsemien luottamushenkilöiden poistamista ajava Suomen yrittäjät – SAK:n selvitys on hyvä ja karu katsaus työpaikkojen arkeen. SAK:n tuore luottamushenkilökysely kertoo muuta. Sen jälkeen hän on opiskellut muun muassa logistiikan insinööriksi ja alan opettajaksi sekä työskennellyt työllisyysvalmentajana. Nyt leikataan vaalikeskustelun volyymiä KOKOOMUKSEN PUHEENJOHTAJA Petteri Orpolla on jäänyt jotain hampaankoloon syyskuun A-studion lähetyksestä, jossa pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) panivat halki, poikki ja pinoon Orpon ”kaikki momentit kampaavan” leikkauslistan. Siis tavallista poliittista väittelyä. Vaarana on sopimisen korvaaminen sanelulla, muistuttaa Demokraatin väki. de_27102022_08.indd 9 de_27102022_08.indd 9 19.10.2022 10.38 19.10.2022 10.38. Kyseisen lähetyksen nähneenä lähinnä jäi vaikutelma, että Orpo ei pystynyt perustelemaan esityksiään, kun istuvat ministerit latoivat talouden madonlukuja. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA Yllättävä pari ASTRONAUTTI SIITTIÖ Kohti kuuta Kohti munasolua Vai muka työvoimapula SUOMI KÄRVISTELEE työvoimapulassa. No huh
Kuka on SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri. Tiukkaa teki myös valtiopäivien luottamusäänestyksessä. Kuka on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja. 4. 8. Pääministeri Ulf Kristersson (maltillinen kokoomus) oli statisti, kun oppositiossa olevan ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson varasti koko shown. Kenen kappale on Coal Miner’s Daughter. 10. Oppositiojohtaja, mutta kuka. Kuka on ohjannut uutuuselokuvan Rakkaani merikapteeni. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / Vesa Moilanen 10 VIS V 1. 6. Ruotsidemokraatit saneli suuren osan maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liberaalipuolueen yhteisen hallituksen ohjelmasta. 3. Pääministerin paikka tuli Kristerssonille kalliiksi. Vaikka maltillisesta kokoomuksesta tuli pääministeripuolue, niin se hävisi vaalit – äänimäärissä laskettuna kolmas – sekä hallitusneuvottelut. Mitä NBA-seuraa Lauri Markkanen edustaa. 2. Tulos oli blokkirajojen mukainen: 176–174. Liiga-joukkue Ilves antoi valmentajalleen Jouko Myrrälle potkut, monesko Ilves oli tuolloin sarjataulukossa. Missä järjestettiin ensimmäinen Euroopan poliittisen yhteisön kokous. Minä vuonna kirjailija Salman Rushdielle langetettiin fatwa. Nyt voi kuitenkin kysyä, onko Ruotsin uuden hallituksen ajama muutos ruotsidemokraattien vai maltillisen kokoomuksen haluama. Jotain tilanteesta kertoo se, että ruotsidemokraatit saa toimiston pääministerin kansliaan. Maltillisen kokoomuksen vaaliteemaa oli muutos. Ruotsidemokraatit ja Jimmie Åkesson käyttävät nyt suurta valtaa hallituksessa oppositiosta käsin. Tilanne on erityisen haasteellinen liberaalipuolueelle, jonka tavoitteet ovat eniten ristiriidassa ruotsidemokraattien linjan kanssa. 7. 9. de_27102022_10.indd 10 de_27102022_10.indd 10 19.10.2022 10.45 19.10.2022 10.45. Missä maassa Fanta-limonadi on keksitty. 5. Oik eat vas tau kse t: 1) Pra has sa 2) Kai us Nie mi 3) Nat si-S aks ass a 4) Lor etta Lyn nin 5) Val koVen äjä n opp osi tio joh taj a Svj atla na Tsih ano usk aja 6) Uta h Jaz zia 7) Kar i Ant tila 8) 198 9 9) n 10 ) Kla us Här ö Sitten syön AIVOSI MAAILMAN TILA • Oppositio hallitsee Ruotsia Ruotsidemokraatit puhuu pääministerin äänellä R uotsin uuden hallituksen ensiesiintyminen oli merkillinen
Moni yllättyi, kun sopu syntyi jo tässä vaiheessa. Saman sanoi KT:n Markku Jalonen. Kotona on kaksi tällaista majesteettia. Sairaanhoitajat ja kätilöt, etenkin kolmivuorotyötä tekevät, nousevat nyt ansioiltaan keskituloisten joukkoon. Minkälaisen sopimuksen Tehy sai. Perheeseemme syntyi syyskuussa toinen lapsi. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock Ekonomistit ovat nykyään paljon esillä. Mitä Tehyn pääekonomisti tekee. Olin ennen Tehyä ekonomistina STTK:ssa ja Palvelualojen ammattiliitto Pamissa. Mutta takana oli yhdeksän kuukautta neuvotteluja ja olimme valmistautuneet niihin jo muutaman vuoden ajan. Miksi. Voimaeläimesi on kissa. de_27102022_11.indd 11 de_27102022_11.indd 11 19.10.2022 9.44 19.10.2022 9.44. SOPIMUSTULOS ON ISOIN MUUTOS TYÖMARKKINOILLA SITTEN KIKYN. STTK:ssa vastasin elinkeinopolitiikasta – merikuljetuksista ydinjätteen hautaamiseen ja maatalouteen. Raha pyörittää maailmaa, ja kaikki liittyy talouteen. Yllättikö neuvottelujen kova vääntö. Helpottunut. Tämä on isoin muutos työmarkkinoilla sitten kikyn. Pääsimme pää pystyssä sopimukseen Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien kanssa. Olihan tämä monella tavalla poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros. Ammattiliitoista isot ja vahvat ovat nykyään edunvalvonnassa etulinjassa, kun keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista. Ymmärrän tunteiden heräävän niin työnantajissa kuin työntekijöissäkin, kun yksi liitto yrittää saada muita suuremmat palkankorotukset. Muuten työ on pitkälti tilastojen tekemistä, lähinnä excelin pyörittelyä, ja koulutusta. Ekonomistit ovat jossain siinä välissä. Kaikkea tavoittelemaamme emme saaneet, mutta sopimus on hyvä. Työehtosopimusneuvottelut ovat tämän työn kuninkuuslaji. Kissa on majesteetti, joka palauttaa sählänneen ihmisen maan pinnalle. 11 aika samanlaista, mutta keskusjärjestössä se on varsinaista sekametelisoppaa. Mikä meno, Antti Koskela, Tehyn pääekonomisti. Taloustieteen oppierot myös kiinnostavat. Ne ovat kuin kuohittuja, vaikka keskusjärjestöillä on vaikutusvaltaa politiikkaan. Työ eri ammattiliitoissa on Etulinjassa Tes-neuvottelut ovat liittoekonomistin kuninkuuslaji. Miksi. Mutta menossa on tärkeämpääkin kuin työ. Lisävääntöä neuvotteluihin tuli muilta tahoilta. Perusjako taitaa mennä oikeiston ja vasemmiston välillä: kasvatetaanko kakkua maksimaalisesti vai jaetaanko myös yhteistä kakkua
Opec+-ryhmän päätöksessä oli mukana paljon globaalia politiikkaa, ei vain halu heruttaa pumpattavasta öljystä mahdollisimman suuri hinta länsimailta. Biden vieraili Saudi-Arabiassa välejä lämmittelemässä viime heinäkuussa. Yhteistä näkemystä öljyn tuotantomäärien kasvattamisesta ei löytynyt. Yhdysvalloissa ulkopolitiikka on vahvasti myös sisäpolitiikkaa. Yhteistyötä vaikeuttaa Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian arvojen törmääminen. Tapaaminen ei ollut erityisen lämminhenkinen. Välit – ja asekauppa – ovat hyytyneet Joe Bidenin presidenttikaudella. Sen käskyttäjäksi epäillään Saudi-Arabian yksinval tiasta kruununprinssi Mohammad bin Salmania. Siellä raha ja valta ohittavat kaiken muun. Toki Opecin päätöksen takana on myös huoli raakaöljyn hinnan laskemisesta taantumapelkojen takia. Yksinvaltaiset öljyja veriveljet tapaavat toisensa Opecissa. Öljy on verta sakeampaa VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ UKRAINAAN UUSIEN LIITTOLAISTEN TARVE OHITTI MORAALIN. Lisäksi kallis öljy kurittaa etenkin Euroopan maita, jotka parhaillaan pyristelevät irti venäläisestä energiasta. Suuri osa länsimaita kiusaavasta inflaatiosta tulee kallistuneesta energiasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen. Maa on myös Yhdysvaltojen aseteollisuuden suurimpia asiakkaita. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vauhdittaa siirtymistä öljystä päästöttömiin energialähteisiin. Yhdysvallat puhuu demokraattisista arvoista, yksinvaltaisesti maataan johtavalle bin Salmanille demokratia on myrkkyä. Salman on myös varoittanut länttä, lähinnä Yhdysvaltoja, ”tunkemasta arvojaan muille maille”. Jo nyt öljyn kysyntä on laskenut. Bidenin ja demokraattien menestystä marraskuun välivaaleissa vauhdittaisi nykyistä edullisempi polttoaineen hinta. Merkittävä tekijä tähän oli vuoden 2018 journalisti Jamal Khashoggin murha. Ö ljyntuottajamaiden Opec+ ryh mä päätti pari viikkoa sitten kokouksessaan kahden miljoonan tynnyrin eli barrelin vähennyksestä päivittäiseen raakaöljyn tuotantoon. Venäjän tapaan Saudi-Arabia käy aloittamaansa hyökkäyssotaa naapurimaataan Jemeniä vastaan. analyysi de_27102022_12.indd 12 de_27102022_12.indd 12 19.10.2022 9.47 19.10.2022 9.47. Saudien talous perustuu nyt vain öljyyn. Uusien liittolaisten tarve ohitti moraalin. Tätä ajoivat etenkin Saudi-Arabia ja Venäjä, maailman suurin ja kolmanneksi suurin öljyntuottajamaa. Öljytulot voitelevat Venäjän sotakoneistoa, ja korkeampi hinta kompensoi Venäjän pienentyneen öljynviennin menetyksiä. Kyse ei ole vain Ukrainan sodasta. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Bin Salman on tässä lähempänä Putinia. Venäjän ja Saudi-Arabian liitto voi osoittautua myös kuolinsuudelmaksi. Etenkin Venäjällä on paljon panoksia tässä pelissä. VENÄJÄ JA Saudi-Arabia ovat lähentyneet toisiaan jo ennen nyt tehtyä päätöstä tuotannon leikkaamisesta, vaikka Saudi-Arabia oli vuosikymmenet Yhdysvaltojen läheinen liittolainen Lähi-idässä. Biden kutsui Saudi-Arabiaa roistovaltioksi jo vaalikampanjansa aikana. Yhdysvaltojen vaikutusmahdollisuuksia heikentää se, että Kiina, yksinval tiaiden hengenheimolainen, on noussut Yhdysvaltoja suuremmaksi saudiöljyn ostajaksi. Tarjonnan rajoittaminen tukee öljyn hintatasoa
Ainoastaan maahanmuutosta tulee enää kasvua työikäiseen väestöön. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: M D I Työviikon pituus Joka kolmannessa työpaikassa tehdään jatkuvasti yli 50 tunnin työviikkoja. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi harmaantuu Suomen työikäinen väestö vähenee nopeasti. Vahvempaa kasvua on vain suurissa kaupungeissa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Väestönkehitys 2021–2040 aluettain ja skenaarioittain 25 20 15 10 5 -5 -10 -15 -20 Pääkaupunki seutu Kaupunki, > 100 000 as. Tilanne on synkkä etenkin maaseudulla ja seutu kaupungeissa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Työterveyslaitos Lähde: Suomen Pankki Arvostamme suomalaista työtä. Maakunta keskus, < 100 000 as. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Elintaso Venäjällä Venäläisten elintaso jää tänä ja ensi vuonna vuoden 2010 tasolle. Kehyskunta Seutu kaupunki Maaseutu % Hajautuminen Kansainvälistyvä Suomi Perusura Kaupungistuminen 15–64-vuotiaan väestön kehitys 30 000 20 000 10 000 -10 000 -20 000 -30 000 -40 000 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 20 26 20 27 20 28 20 29 20 30 20 31 20 32 20 33 20 34 20 35 20 36 20 37 20 38 20 39 20 40 Koti maiset Vieras kieliset Eri skenaariot de_27102022_13.indd 13 de_27102022_13.indd 13 19.10.2022 9.49 19.10.2022 9.49
14 Demokraatti NYT LYÖDÄÄN HISTORIALLA 14 Demokraatti de_27102022_14.indd 14 de_27102022_14.indd 14 19.10.2022 9.52 19.10.2022 9.52
Emme nähneet riittävän selvästi, että Venäjällä talouspolitiikka on myös voimapolitiikkaa, se oli sokea pisteemme, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sanoo. – Suomen Venäjä-suhteissa on painottunut ehkä hieman naivillakin tavalla taloudellinen puoli. Hänen mielestään Fennovoiman ydinvoimalahanke Venäjän kanssa on hyvä esimerkki siitä, kuinka poliittiset riskit unohdettiin. Vaikka vuosikymmenien ajan esimerkiksi puolustuspolitiikan yhteydessä ei puhuttu Neuvostoliitosta tai Venäjästä, puolustusvoimat varautuivat idästä tulevaan hyökkäykseen. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto Kuvitus Arja Jokiaho, iStock V enäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti Suomessa julkisen keskustelun aiemman idänpolitiikan linjan mielekkyydestä ja uuden asemoitumisen tarpeesta. Olemme uskotelleet, että talous on jotain sellaista, johon politiikka ei vaikuttaisi. ILMIÖ de_27102022_14.indd 15 de_27102022_14.indd 15 19.10.2022 9.52 19.10.2022 9.52. Edellisestä huolimatta Pesu painottaa, että Suomessa on koko ajan tehty myös paljon viisasta idänpolitiikkaa. 15 Demokraatti NYT LYÖDÄÄN HISTORIALLA Jälkiviisaus, jälkisuomettuminen, viisaus… Tutkijoiden mielestä jälkisuomettumis-keskustelussa unohtuu historia
Hän muistuttaa, että lähes jokaisella Euroopan maalla on ollut ”hähmäisiä Venäjän suhteita”. TURUN YLIOPISTON poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara suhtautuu varauksellisesti erilaisiin totuuskomissioihin. – Historia halutaan peruuttaa ja tehdä syyllisiä niistä, jotka sitä aikaisempaa historiaa olivat tukemassa. – Suomessa elää edelleen jo Ruotsin vallan ajoilta periytyvä poliittinen realismi. Etenkin, kun terrorismin vastaisessa sodassa Venäjä oli alkuvaiheessa samassa rintamassa lännen kanssa, Jalovaara muistuttaa. Matti Pesu pitää Krimin valtausta valtavana muutoksena Suomen puolustuspoliittisessa ajattelussa. Hänen mielestään Suomessa ei ainakaan vielä tarvita Etelä-Afrikan tyyppistä totuuskomissiota. – Tämän kokoluokan asioiden selvittäminen vaatii vähän etäisyyttä tapahtumiin. Siksi en kutsuisi Suomen idänpolitiikkaan usein liittynyttä varovaisuutta suomettumiseksi. Toki kannattaa viileästi pohtia, mitä on tehty oikein ja mitä väärin. Hänen näkemyksenä mukaan nykytilannetta ei voi verrata liikaa pelkäämään Venäjän reaktioita, vaikkapa uusia vuoden 1958 yöpakkasia. Saksan rooli oli valtava Euroopan energiaratkaisuissa, Ville Jalovaara sanoo. Ja suomettumista voidaan nähdä melkein missä suunnassa tahansa. Ja jos Suomessa aletaan hakea syyllisiä energiapolitiikassa tehtyihin ratkaisuihin, niin samalla syytettyjen penkille pitäisi saada myös saksalaisia päättäjiä Angela Merkelistä alkaen. – Yleensä julkisuuteen mahtuu samaan aikaan yksi tai kaksi isoa puheenaihetta. Tämä muutos tosin ei koskenut koko poliittista kenttää. 2000-luvun alussa iso asia oli terroristit, 2008 siirryttiin talouskriisiin. Mutta poliittisten intohimojen asemesta nyt pitäisi ottaa tapahtumiin etäisyyttä ja antaa tutkijoiden aikanaan vetää tehdystä johtopäätökset. – Tuon jälkeen myös kansallinen keskustelu muuttui kriittisemmäksi aiemmin noudatettua politiikkaa kohtaan. Kaikilla toimijoilla on Venäjän suhteissa varmasti paikka itsetutkiskelulle. Historioitsijana Jalovaara muutenkin suhteuttaisi 2000-luvulla tehtyjä energiaratkaisuja tuon ajan muihin tapahtumiin. 1970-luvun todelliseen suomettumiseen. Hentilä pitää jälkisuomettumista sisällöltään epämääräisenä ja lepsuna terminä. Pesu pitää nykytilanteessa termiä ”uussuomettuminen” toimimattomana ja liian vahvana. – Suomessa on jo vuosikausia ennen Nato-päätöstä tehty valintoja, joista Venäjä ei ole ollut innoissaan. Mutta siinä jo mentiin yli rajan, kun varovaisuus muuttui överiksi ja naapurin miellyttämishalu lipeväksi, Pesu sanoo. Moni sitten yllättyikin, kun Suomi päätti liittyä tänä vuonna Natoon, eikä Venäjältä ei tullut mitään reaktiota. – Tuntuu, että Suomessa paisutellaan historiallista taakkaa, jota meillä ei ole. JÄLKISUOMETTUMISTERMIN KÄYTÖSTÄ ON TULLUT YLEISTÄ ILAKOINTIA. Hän myöntää, että Suomessakin varmasti on tehty idänpolitiikassa virheitä alkaen monien hankkeiden puutteellisista riskianalyyseistä. Ja silloinkin Pesun mielestä tehtiin idänpolitiikassa paljon asioita oikein. Suomessa on moni asia muuttunut. Hän kritisoi Suomen ja Venäjän aikaisempiin kauppasuhteisiin liittyvää poliittisten syyllisten etsintää. Muut aiheet ohittavat tuolloin energian. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Pesu näkee, että Suomessa Venäjän suhteita käsittelevässä keskustelussa ovat menneet mittasuhteet sekaisin. Matti Pesun tapaan hän jättäisi Suomen idänpolitiikan viimeisimpien käänteiden selvittämisen kriittiselle historiantutkimukselle. MENNEISYYDEN HALLINTAAN perehtynyt Helsingin yliopiston historian emeritusprofessori Seppo Hentilä jakaa Matti Pesun ja Ville Jalovaaran näkemykset. Tällainen mielikuva on nyt syntynyt. – Jälkisuomettumisella voidaan tarkoittaa melkein mitä hyvänsä. Venäjä ei ollut tuolloin päämurhe. Hän toivoo kriittisen historian tutkimuksen aikanaan selvittävän, mitä oikeasti tapahtui ja miksi. Pesu toteaakin, että idänpolitiikan uudelleenarviointiin liittyvä keskustelu on ollut Suomessa nyt vahvasti poliittista. Venäjän hyökkäyksen aiheuttama murros on ollut Hentilän mukaan niin syvä, että lähimenneisyyttä on tarve ryhtyä mestaroimaan. Myös Suomen tämän vuoden Nato-jäsenyyden hakeminen oli kansallinen menestystarina, joka noteerattiin laajalti maailmalla. – Yksi syy on ollut se, että suomalaiset tottuivat vuosikymmenien ajan ihan de_27102022_14.indd 16 de_27102022_14.indd 16 19.10.2022 9.52 19.10.2022 9.52. Samalla tavalla kuin esimerkiksi kriittinen keskustelu päättyneestä Afganistanin operaatiosta
– Suomettuminen liittyy meidän idänsuhteisiimme ja nyt sille on helppo irvistellä joka yhteydessä. VILLE JALOVAARA myöntää, että merkkejä Venäjän kehityksen suunnasta oli nähtävissä, kun Boris Jeltsin vuonna 1996 valittiin toistamiseen presidentiksi. Termin käytöstä on tullut yleistä ilakointia, Hentilä painottaa. de_27102022_14.indd 17 de_27102022_14.indd 17 19.10.2022 9.52 19.10.2022 9.52. Onko jälkisuomettumisesta puhuminen siis puhdasta jälkiviisautta. Länsi ei ollut tuohon aikaan valmis ottamaan riskejä Suomen puolesta. Jalovaara kuvaa Suomen idänsuhteiden historiaa monella tavalla haasteellisiksi. 17 Demokraatti LÄHES JOKAISELLA EUROOPAN MAALLA ON OLLUT HÄHMÄISIÄ VENÄJÄN SUHTEITA. Hän ei näe, että Kekkosen tai Koiviston aikana Suomi olisi merkittävästi voinut toimia toisin kun tuolloin tehtiin. 17 Demokraatti – Ei tämä nyt mistään suomettumisesta johdu. Suomettuminen on toimittajien lempitermi, koska he eivät parempaakaan keksi. Ja osin vaihtoehdottomiksi. Viimeistään Georgian sodan (2008) olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja lännessä
Valitettavasti todellinen demokratiakehitys Venäjällä olisi vaatinut länneltä voimakkaita toimia. Silloin Suomi suuntasi vahvemmin länteen. Se liittyy siihen, onko jotakin karanteeneja toimijoille, jotka ryhtyvät sivuun siirryttyään tekemään bisnestä niillä ansioillaan, jotka he ovat poliittisessa tehtävässään saavuttaneet. Ehkä vielä tämän kaiken jälkeen Venäjä on joskus vielä valmis kunnolla kokeilemaan parlamentaarista demokratiaa. Osalla Venäjä-suhteiden arvostelijoista on tausta-ajatuksena riippumatSUOMALAISET TOTTUIVAT PELKÄÄMÄÄN VENÄJÄN REAKTIOITA – IHAN LIIKAA. Pitäisikö todeta, että suhteita kannatti yrittää vakauttaa taloudellisten siteiden kautta. Nato-jäsenyyttä kuitenkin pidettiin tuolloin liian isona loikkana. Demarit ovat tässä joutuneet tikun nokkaan vaikka muidenkin puolueiden vallankäyttäjät ovat yhtä lailla tähän sotkeentuneet, jos näin voi sanoa. Sama ongelma liittyy Hentilän mukaan myös toiseen entiseen pääministeriin, venäläisen Sberbankin hallituksen helmikuussa jättäneeseen Esko Ahoon (kesk.). – Ensin Tsernobyl ja sitten vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus muokkasivat paljon ihmisten mielipiteitä. Hän pohtii menneitä ratkaisuja, jotka joissain maissa johtivat ydinvoiman alasajoon ja muiden energiamuotojen lisäämiseen. Jalovaara uskoo, että Saksan suhdetta Venäjään ohjasi osin vielä 2000-luvullakin toisen maailman sodan tapahtumat. Mistä näissä puheissa on oiken kyse. Huono omatunto sai Saksan osin ehkä katsomaan läpi sormien Venäjän toimintaa. KUN VENÄJÄ-POLITIIKAN voi jälkiviisaasti ajatellen todeta epäonnistuneen, mitä siitä pitäisi päätellä. Entisen pääministeri Paavo Lipposen (sd.) henkilökohtainen osallistuminen Itämeren kaasuputkihankkeen lobbaamiseen on Hentilän mukaan eri asia. Tällaisia otsikoita on mennyt meiltä ulkomaille. Tätä ratkaisua voimme nyt jossitella, Jalovaara sanoo. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – 1990-luvun alku oli idänsuhteissa taitekohta, kun Neuvostoliitto hajosi. Tehtiinkö ydinvoiman alasajossa liian hätiköityjä johtopäätöksiä, jotka nyt kostautuvat. Se unohtuu tässä keskustelussa kokonaan. – Kansainvälisessä lehdistössä on nostettu esiin Suomen kaksi entistä pääministeriä, jotka Putinin vihjataan jopa de_27102022_14.indd 18 de_27102022_14.indd 18 19.10.2022 9.52 19.10.2022 9.52. – Tähän voi esittää kysymyksen, että jos 10–15 vuotta sitten ennen Putinin laajentumispolitiikkaa olisi sanottu, että mepäs lopetetamme kaasun ja halvan energian ostaminen Venäjältä, vaikka se onkin puolta halvempaa kuin muualla maailmassa. – Näin se ajattelu on aikasidonnaista. – Se mitä hän teki pääministerinä, sen historiaa, ei kannata jälkiviisastella, mutta tämä on ihan toinen kysymys ja myöskin ajaton. Seppo Hentilä ei innostu tästä ajatuksesta. SUOMESSA ON totuuskomission lisäksi toivottu seminaareja Venäjän kauppasuhteiden ja poliitikkojen roolin selvittämiseksi. Ja olisiko sillä ollut silti suurta vaikutusta. – Tässä on herkulliset markkinat niille, jotka voivat syyllistää tiettyjä poliittisia toimijoita kuten entisiä pääministereitä. En oikein ymmärrä tällaisen komission mielekkyyttä. Ostetaankin sitä jostakin muualta, ettei sitouduttaisi liikaa Venäjään, Hentilä toteaa. – Koko suomalaisen hyvinvoinnin syntyminen on perustunut aika pitkälti sille, että olemme vuosikymmenten ajan saaneet ostaa Venäjältä hyvin halpaa energiaa. ostaneen. Demokratiaa on vaikea viedä väkisin, jos sitä ei haluta ottaa vastaan. Hän arvioi, etteivät nykyiset energiariippuvuuden paheksujat olisi aikanaan hyväksyneet riippuvuuden purkamista. Etenkin Fukushima vahvisti Saksassa ydinvoimaa vastustavaa liikettä. – Samalla tavalla voisi kysyä, että pitäisikö Saksassa perustaa saksattumisen komitea, joka tutkisi Angela Merkeliä ja Schröderiä ja kumppaneita. – Mutta muuallakin kuin Saksassa ehkä hieman naivistikin haluttiin uskoa keskinäisriippuvuuteen. Näin näin ainakin toivon, Ville Jalovaara pohtii. Tässä tapauksessa voi käyttää vanhaa sanonta: kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan
Pienempi on aina virrassa aaltojen vietävänä. Lue myös samaan teemaan liittyvä Venäjä-tutkija Veli-Pekka Tynkkysen haastattelu, jossa hän kertoo, kuinka Venäjä sai Euroopan polvilleen öljyja kaasukaupalla. Saksassa rakennettu riippuvuus Venäjän energiasta oli aivan toista luokkaa. Eihän Suomi sellaista pysty estämään. – Ne ovat samoja ihmisiä, jotka sanovat, että rajat pitäisi laittaa kokonaan kiinni ja lopettaa kaupankäynti ja katkaista ulkomaansuhteet. Ja 1970-luvun alkuun Suomen tärkein vientimaa oli Iso-Britannia... – On ihan mahdollista, että olemme parin vuoden päästä samassa sotilasliitossa Trumpin Yhdysvaltojen kanssa ja siitä riippuvaisia. TWITTERISTÄ POIMITTUA Ulkopoliittisesti suomettuminen edusti rationaalista strategiaa; sen avulla Suomi saattoi integroitua länteen. VESA KANNIAINEN KANSANTALOUSTIETEEN EMERITUSPROFESSORI, SOTATIETEIDEN TOHTORI JA KAUPPATIETEIDEN TOHTORI ”Koko suomalaisen hyvinvoinnin syntyminen on perustunut aika pitkälti sille, että olemme vuosikymmenten ajan saaneet ostaa Venäjältä hyvin halpaa energiaa.” Voimakkaasti eri mieltä. – Tämmöinen populistinen väite, että meidän ei pitäisi olla yhteydessä kenenkään kanssa, on helppo heittää. Sivu 34. Suomi on kaikista maailman maista riippuvaisimpia kauppavaihdosta ja talousyhteyksistä. Ajatus on täysin mahdoton, sitä pitää esillä lähinnä äärimmäinen oikeisto. Syntyy vaikutelma, ettei kehenkään saisi tukeutua. Energiaratkaisussa Suomi viisaasti hajautti energiapalettinsa. Suurempien kanssa yhteyksissä oleminen on meille aina välttämätöntä, Hentilä muistuttaa. IIKKA KORHONEN SUOMEN PANKIN SIIRTYMÄTALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTAJA de_27102022_14.indd 19 de_27102022_14.indd 19 19.10.2022 9.52 19.10.2022 9.52. 19 Demokraatti toman Suomen idea
VUODEN VALTUUTETTU -kilpailu käynnistyy nyt ehdokkaiden haulla. Nyt saa ja kuuluu kehua ja hehkuttaa häpeilemättömästi. – Odotankin, että saamme ehdokkaiksi valtuutettuja, joilla on selkeä visio tulevaisuuden kunnasta ja sen tehtävistä. 20 Demokraatti NÄIN ILMOITAT EHDOKKAAN KISAAN . Ehdokasilmoitus perusteluineen saa olla korkeintaan yhden sivun (A4) mittainen . Ilmoituksen voi jättää yksin tai yhdessä – esimerkiksi puolueosaston tai miksei vaikka koko valtuuston voimin. Samoja asioita ehdokkailta odottaa myös Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen. SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri pohtii, että ehdokkaiksi olisi kiinnostavaa saada myös valtuutettuja joilla on jokin ”supervoima”. Onko valtuustoryhmässäsi koulutuspolitiikan ekspertti. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi ehdokkaan nimi, ikä ja kotipaikkakunta . Teksti Anna-Liisa Blomberg V uoden valtuutetun haku osuu nyt historialliseen hetkeen, kun kuntien ja kaupunkien päätöksenteko elää suurta muutoksen aikaa. Kerro, millä tavoin hän vastaa etsintäkuulutuksen kriteereihin – miten ne näkyvät hänen toiminnassaan . Kuka tahansa voi esittää kisaan ehdokasta, jonka arvioi sopivan yksiin oheisen etsintäkuulutuksen kriteerien kanssa. – Haluamme tuoda esiin etenkin heitä, jotka ovat näinä poikkeusaikoina loistaneet. – Tarkoitan niitä valtuustoryhmien asiaperttejä, joilla on valtava tietotaito yhdestä tai useammasta kunta-alan aihees ta. Raadissa vaikuttavat Pekka Tuuri, Kimi Uosukainen ja Petri Korhonen painottavat, että ehdokasilmoitukseen kannattaa panostaa. Finalisteja ei valita koskaan pelkkien perustietojen perusteella, vaan ilmoittajan on tärkeää perustella ehdotuksensa. Valtuutetuissa on paljon ahkeria arjen sankareita, jotka vievät ja saavat asioita eteenpäin, pitämättä itsestään meteliä. Samalla kuntien toiminnan painopiste muuttuu voimakkaasti. Tietääkö joku kaiken kuntataloudesta ja tilinpäätöksistä. Hänelle vuorovaikutus on tärkeää – hän innostaa kuntalaisia osallistumaan ja kuuntelee heitä. Löytyykö jostain kaavoittamisen mestari tai kulttuuripalveluiden Leonardo da Vinci, Tuuri maalailee. VUODEN VALTUUTETTU VUODEN VALTUUTETTU Tulevaisuuden valtuutettu SDP ja Demokraatti etsivät jälleen kaupungintai kunnanvaltuutettua (sd.), joka ansaitsee tittelin Vuoden valtuutettu 2023. Lähetä ehdotuksesi sähköpostitse osoitteeseen liike@demokraatti.fi viimeistään 6.11. Ihmisiä, jotka ovat olleet ratkaisevia vahvoja lenkkejä päätöksenteon ketjussa. Hyvinvointialueet aloittavat vuoden alussa ja ottavat sote-asiat haltuunsa. Hän toimii SDP:n kunnantai kaupunginvaltuutettuna. Ehdokkaiden joukosta kilpailun raati valitsee viisi finalistia, jotka esitellään loppuvuoden ja tammikuun aikana Demokraatissa. Hän luo yhteishenkeä ja on sitoutunut yhteiseen tekemiseen. Moni osaa ajaa sitä autoa, jolla nyt kuljetaan, mutta kuka osaa vaihtaa siihen renkaat, SDP:n kuntaja alueasioista vastaava järjestösihteeri Kimi Uosukainen kuvailee. Voit kertoa ja kuvailla, miten ehdokkaasi on kuluvalla kaudella toiminut valtuustossa . Ehdokkaan täytyy olla demari, mutta ehdottajan ei – nyt on mahdollisuus antaa kiitosta yli puoluerajojen, raati kannustaa. Perustele, miksi mielestäsi juuri hän ansaitsee Vuoden valtuutettu -tittelin . Kun kaikki finalistit on esitelty, avataan äänes tyslinjat ja yleisö saa valita voittajan. Hän on aktiivinen ja vaikuttava. Hän viestii monin eri konstein. de_27102022_20.indd 20 de_27102022_20.indd 20 19.10.2022 9.28 19.10.2022 9.28. – Haluamme tietää, miksi tämä henkilö on mielestänne Vuoden valtuutettu 2023. Hänet tunnetaan yhteistyökykyisenä yli puolueja/tai kuntarajojen
de_27102022_20.indd 21 de_27102022_20.indd 21 19.10.2022 9.28 19.10.2022 9.28. Hänet tunnetaan yhteistyökykyisenä yli puolueja/tai kuntarajojen. 21 Demokraatti Hän toimii SDP:n kunnantai kaupunginvaltuutettuna. Voittajasta tehdään myös laaja henkilöhaastattelu Demokraattiin. Hän viestii monin eri konstein. VUODEN VALTUUTETTU VUODEN VALTUUTETTU 20 23 Vuoden valtuutettu 2023 palkitaan hienolla tittelillä ja 1 000 euron arvoisella matkalahjakortilla. Hänelle vuorovaikutus on tärkeää – hän innostaa kuntalaisia osallistumaan ja kuuntelee heitä. Hän on aktiivinen ja vaikuttava. Hän luo yhteishenkeä ja on sitoutunut yhteiseen tekemiseen
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) kutsui haastattelua rehelliseksi puheeksi ja pyysi eduskunnan kyselytunnilla sopeutuskommentteja myös pääministeri Sanna Marinilta. 22 Demokraatti RUTTO, KOLERA JA YHTEISTYÖ POLITIIKKA Kokoomus ja SDP ovat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja tilanteessa, jossa keskustellaan sinipunayhteistyön mahdollisuudesta. Mauriala muistuttaa jokaisen työmarkkinoille tulevan ikäluokan olleen jo kymmenen vuoden ajan työmarkkinoilta poistuvaa ikäluokkaa pienempi. Pidän itsestään selvänä, että kokoomuksen listalla tulee olemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, asumistuen ja kotihoidontuen leikkaukset. – Siellä on kannustinkysymykset ilman muuta. Myös SDP:llä ja keskustalla oli Sipilän hallituksen aikana keskusteluyhteys. Mauriala kertoo uskovansa sopeutuksista ja sinipunasta puhuttaessa ”lipposlaiseen”, palveluita painottavaan ajatteluun. Vähintään nämä. Kun sopeutetaan, ei leikata kuntien valtionosuuksista eikä hyvinvointialueiden rahoituksesta, koska niiden tuottamat palvelut tukevat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta. Teksti Simo Alastalo JOS PITÄÄ RUTON JA KOLERAN VÄLILTÄ VALITA, NIIN SOPEUTETAAN TULON SIIRROISTA, EI PALVELUISTA. Se analyysi, että julkinen puhe tulkittaisiin tunnusteluksi on väärä. JOS NYKYISTEN mittausten asetelmat toteutuisivat ja SDP aloittaisi hallitustunnustelut sinipunapohjalta kokoomuksen johdolla, millaiset kysymykset nousisivat pöydälle. Mitkä ovat oikeat keinot kotimaisen työllisyysasteen nostamiseksi. Hän piti selvänä, että huhtikuun vaalien jälkeen koottava hallitus saa eteensä talousluvut, jotka pakottavat tekemään julkisen talouden sopeutuksia. Suurimpien skismojen hän uskoo piilevän kotimaisen työvoiman kannustimissa. – Oman kokemukseni perusteella on täysin varmaa, että jos joku jotakin tunnustelisi, niin se ei tapahtuisi ainakaan julkisuuden kautta. – Kotimaiset työvoimavarannot pienenevät työllisyysasteen noustessa, mutta meillä on edelleen korkea rakennetyöttömyys. SDP:n hallitusneuvottelujen veteraani, ammattiliitto JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, Vesa Mauriala ei näe SDP:n ja kokoomuksen keskinäisiä leikkauspuheita tulevaan hallituspohjaan liittyvänä tunnusteluna. Mauriala korostaa, että puolueet pitävät luonnollisesti yhteyttä toisiinsa enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Gallupeja johtava oppositiopuolue kokoomus on ottanut Lindtmanin avauksen ilolla vastaan. S DP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman avasi pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa keskustelua tulevan hallituskauden talouspolitiikasta. Maurialan mukaan kasvupolitiikasta kuten TKI-investoinneista luultavasti löytyisi helposti yhteinen sävel. Olisin huolestunut, jos SDP ei sellaisia kävisi, koska porvaripuolueet käyvät niitä keskenään varmasti, Mauriala kommentoi. Luulisin, että tämä on maailma, joka voisi Lipposen hallituksen perintöä jatkaen olla aika sinipunainen. 22 de_27102022_22.indd 22 de_27102022_22.indd 22 19.10.2022 9.56 19.10.2022 9.56. – Kaikki puolueet käyvät taustakeskusteluja. Myös palveluita tarvitaan. Edessä on karikkoja ja mahdollisuuksia. Valtiovarainministeriö on jo aiemmin todennut, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee viemään ainakin kaksi hallituskautta. – Jos pitää ruton ja koleran väliltä valita, niin sopeutetaan tulonsiirroista, ei palveluista. Neuvotteluissa nousisi esiin myös kotimaisen työllisyysasteen nosto, työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä palveluiden ja tulonsiirtojen kokonaisuus
– Demarit ja ay-liike painottavat työntekijän suojelua, varsinkin haavoittuvassa asemassa olevan maahanmuuttajatyöntekijän suojelua. Kannustin on usein kokoomuslaisessa ajattelussa yhtä kuin leikkaus. Yrityksiä tuetaan valtion varoista suoraan ja verojen kautta sadoilla miljoonilla euroilla. – Ay-liikkeen näkökulmasta tämä roomalainen palloruoska eli kannustin osuu aina samaan kohtaan, noin 1 500–2 500 euroa kuussa bruttona tienaavaan työntekijään, joka joutuu esimerkiksi osa-aikaisen työn, kausityöttömyyden tai lomautusten vuoksi tukeutumaan ajoittain sosiaaliturvaan. Maurialan mukaan sopeutuskeskustelun piirissä pitäisi olla mukana myös yritystuet ja verotus. Kumpikaan ei aja esimerkiksi perustuloa vaan katsoo, että sosiaaliturvan tulee olla vastikkeellista ja syyperusteista. Kokoomusta ja SDP:tä saattaa lähentää myös kysymys työperäisestä maahanmuutosta, joka juontuu väestörakenteen vanhenemisesta. 23 de_27102022_22.indd 23 de_27102022_22.indd 23 19.10.2022 9.56 19.10.2022 9.56. Mauriala pitää todennäköisenä, että kokoomus tuo hallitusneuvotteluihin paljon rajumpia sosiaaliturvaleikkauksia kuin se suostuu julkisessa keskustelussa myöntämään. Halutaan olla ärsyttämättä ketään kätkemällä monet todelliset tavoitteet. Yhteinen linja suuresta kuvasta, eli Suomen pitämisestä talouden kasvu-uralla, on mahdollista löytää. – Uskoisin, että kaikilla puolueilla on perussuomalaisia lukuunottamatta aika lailla yhteinen näkemys siitä, että Suomi tulee tarvitsemaan merkittävästi maahanmuuttajia, jotka työllistyvät Suomeen. MAURIALA TULKITSEE kokoomuksen ajavan esimerkiksi yleisellä kaikkia koskevalla ansioturvalla todellisuudessa ansioturvan tason leikkausta ja heikennystä palkansaajien järjestäytymiseen. – Nythän kokoomus pyrkii vaalien alla suojaamaan tilannettaan luomalla sumuverhoa. Mauriala epäilee kokoomuksen hakevan tulevissa hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvan osauudistusta, jolla se tavoittelee säästöjä. 23 Demokraatti RUTTO, KOLERA JA YHTEISTYÖ SUURIMMAT SKISMAT PIILEVÄT KOTIMAISEN TYÖVOIMAN KANNUSTIMISSA. Samoin luonnollisesti verokannoista ja kokonaisveroasteesta on eri näkemystä. SDP:LLÄ JA KOKOOMUKSELLA on Maurialan mukaan sosiaaliturvan rakenteesta melko yksimielinen näkemys. – Tästä periaatteesta olemme kokoomuksen kanssa yksimielisempiä kuin esimerkiksi keskustan tai vasemmistoliiton tai vihreiden kanssa. Sosiaaliturvauudistusta pohtinut parlamentaarinen komitea ei ole tällä kaudella saanut tulosta aikaiseksi liian suurten linjaerojen vuoksi. – Silloin on kymmeniä tällaisia kysymyksiä pöydässä. – En usko, että kokoomuksessa on ajateltu laittaa yleiseen ansioturvaan senttiäkään lisää rahaa. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa TE-palvelut, jotka siirtyvät 1.1.2025 kuntien vastuulle. Ne pitäisi sitten jotenkin ratkaista. Kokoomuksen kanssa kipupisteet tulevat tälle osastolle. Idea sosiaaliturvauudistuksen palastelusta on hänen mukaansa pragmaattinen. Mutta siitä, että tarvitaanko maahanmuuttajatyövoimaa, siitä tuskin vallitsee erimielisyyttä. Jos SDP miettii, että seuraava hallitus tehdään sinipunapohjalta, puolueen pitäisi Maurialan mukaan olla valmis käymään keskustelut kannustimista ja sosiaaliturvasta. Ja kokoomuksen on oltava valmis neuvottelemaan veropohjasta ja kokonaisveroasteesta. – Jos kokoomus on hallitusvastuussa vetopuolue, on ihan päivänselvää, että koko hyvinvointivaltion tuloja veropolitiikasta joudutaan keskustelemaan. Rakennekysymyksessä SDP ja kokoomus löytävät toisensa. Myös vakuutuspohjaisuudella on merkittävä rooli. – Kaikkien kanssa joutuu tekemään kompromisseja. Jos ansioturvan piiriin kuuluvien ihmisten määrää laajennetaan, etuuden taso laskee, jos rahoitusta ei lisätä. Uusi hallitus ei selviä veroja laskemalla. Sellainen kuvitelma, että kokoomus ei toisi pöytään vaikkapa laajaa sosiaaliturvan leikkauspakettia kannattaa unohtaa. Mauriala pitää silti sinipunaa varteenotettavana hallituspohjana. – Mutta kun ryhdytään keskustelemaan etuuksien tasosta ja mitä etuuksia ylipäätään on, siinä on usein kuilun kokoinen ero
– Ensin pitkä pandemia ja nyt Venä jän raukkamainen hyökkäyssota Uk rainaan ja siihen liittyvä energiakriisi. Olen ollut erittäin ylpeä siitä, miten hal litus on Sannan johdolla osoittanut, että nuoret ihmiset kykenevät ottamaan vas tuun ja viemään asioita eteenpäin hyvin järkevällä ja perehtyvällä tavalla, Rinne sanoo. Osoitus hyvästä otteesta on sekin, että kriisien keskellä on myös kyetty viemään läpi hallitusohjelmaa. de_27102022_24.indd 24 de_27102022_24.indd 24 19.10.2022 9.59 19.10.2022 9.59. Hallitusohjelmaa rakennettiin uudel la tavalla, kun Rinne toi neuvotteluihin työkaluksi SDP:n pitkän ajan suunni telmien mukaisesti ilmiöpohjaisen val mistelun. SDP nousi pää ministeripuolueeksi ensi kerran 16 vuo teen ja sosialidemokraateille avautui aitio paikka vaikuttaa yhteiskuntaan. Siihen osallistettiin iso joukko kansanedustajia, heidän avustajiaan ja erityisasiantuntijoita. Pystyimme vastaamaan sillä hetkellä sellaisiin isoihin asioihin, jotka vaativat yhteiskunnallista ratkaisua, Rinne kertaa. Sen jälkeen, kun Rinne jätti pääministe rin tehtävät, on hallituksen syliin tullut kriisiä toisen perään. – Neuvotteluprosessiin liittyneestä julkisesta keskustelusta huolimatta olen saanut äärettömän paljon kiitosta ta vasta, jolla neuvottelu hoidettiin. varapuhe mies Antti Rinne (sd.) sanoo olevansa ylpeä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituk sesta. – Siitä ei ole sosialidemokraattien nä kökulmasta jäämässä juuri mitään to teutumatta tämän vaalikauden loppuun mennessä. Ihmi set kokivat sen vaikuttaneen ohjelman sisältöön. Vaikka tässä ajassa riittää paljon mustien joutsenten tuomia synk kiä asioita, tämä on asia, joka luo toivoa tulevaisuuteenkin, Rinne summaa. HISTORIALLINEN EDUSKUNTAVAALIVOITTO on tuolloin puolueen puheenjoh tajana toimineelle Antti Rinteelle viime vuosien upeimpia hetkiä. 24 Demokraatti OHJELMA RATKAISEE ANTTI RINNE Ongelmien ennaltaehkäisy ja kriiseihin varautuminen on Antti Rinteen mielestä fiksua politiikkaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva E duskunnan 1
de_27102022_24.indd 25 de_27102022_24.indd 25 19.10.2022 9.59 19.10.2022 9.59. 25 Demokraatti NÄIN PIENI KANSAKUNTA TARVITSEE SYVÄÄ YHTEISTÄ NÄKEMYSTÄ JA YMMÄRRYSTÄ
Yksi suuntaus, joka kuitenkin jo silloin näkyi ja on vah vistunut näiden vuosien aikana, on se, että työnantajapuolella tahto yhteiseen sopimiseen on heikentynyt. – Huomasin itse, että parhaat tulok set neuvotteluissa sai aina niin, että pe rusteli, miksi olemme tätä mieltä, miksi asia on ongelma jäsenillemme ja miksi se pitää pystyä tavalla tai toisella ratkaise maan, Rinne kuvailee. Meille tuli pari vuotta sitten rescuekoira Sisu, joka on pistänyt liikettä meihin molempiin Hetan kanssa, Antti Rinne vastaa kysymyk seen, miltä tuntuu ”pyöreitä” täyttäessä. – Tämä on asia, josta on puhuttava paljon nykyistä enemmän ja joka ratkai see sen, onnistuuko soteuudistus lop puun asti vai ei, hän jatkaa. Hallitustaipaleella läpi viedyistä uudis tuksista Rinne iloitsee aivan erityisesti oppivelvollisuuden laajentamisesta. Ikä on numeroita, kysymys on asenteesta. – Kun joudut teholle, saat tässä maassa kaikkein parhaimman hoidon, mitä maailmassa voi oikeastaan saada. – Siitä olen ylpein, että kaikki suo malaiset nuoret saavat tästä vuodesta eteenpäin itselleen toisen asteen kou lutuksen lukiossa tai ammattikoulussa, hän sanoo. – Tietysti osoittautui, että miljardi on aika pieni raha, kun tulee todellinen kriisi. Hän sai sydäninfarktin ja – Kymmenen vuotta on hirveän pitkä aika nähdä eteenpäin. Minusta se oli todella järkevää ajattelua, Rinne sanoo. Siinä syntymäpäivähaastattelussa on 50 vuotta täyttävä Ammattiliitto Pron pu heenjohtaja Antti Rinne. En simmäisen kerran tehtiin myös miljar din euron varaus kriisejä varten. – NUORELTA TUNTUU. Se on tosi iso haaste, mutta ilman hoitajamitoitusta ei olisi toivoakaan, että asia saataisiin kun toon, Rinne sanoo. Rinne katsoo, että vuosien mittaan li sääntynyt työnantajapuolen pyristely irti laajoista työehtosopimuksista ja haaveet yhä paikallisemmasta sopimisesta ovat vieneet työmarkkinat tähän poikkeuk selliseen jännittyneeseen tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Hän ei tarkoita, etteivätkö nykyiset kin työmarkkinajohtajat tätä osaisi ja oivaltaisi, vaan hän painottaa, että ku luneiden vuosien aikana siihen olisi voinut kiinnittää vielä enemmän huo miota. Viime vuosiin on mahtunut monen laista – sekä hyviä että vaikeita hetkiä niin työssä kuin elämässä ylipäätään. Rinne sairastui lomamatkallaan joulu kuussa 2018. Erikoissairaanhoitoon on Suomessa satsattu viimeisten 20–30 vuoden aika na selvästi enemmän kuin perustervey denhuoltoon. de_27102022_24.indd 26 de_27102022_24.indd 26 19.10.2022 9.59 19.10.2022 9.59. Erikoissairaanhoito toi miikin siksi äärettömän hyvin, Rinne sanoo omakohtaiseen kokemukseensa viitaten. Tunnistamme on gelmat, joita hoitajien määrään liittyy. Rinteen mielestä työmarkkinaosa puolten – hänen itsensäkin – olisi var masti pitänyt tehdä enemmän sen eteen, ettei tähän olisi tultu. Mutta ensimmäistä kertaa oli sel lainen ajatus, että meidän kannattaa va rautua tuntemattomaan myös talouspo litiikassa, ettei rahojen suhteen tulla yl lätetyksi housut kintuissa. Mitä mahtaisi tuo kaveri tuumia nyt, jos näkisi tähän päivään. Kun erikoissairaanhoitoon joutuu – tai pääsee – homma pelaa, mutta tavalli nen lääkäriin pääsy ja ongelmien ennal taehkäisy on jäänyt mopen osalle, Rinne sanoo. MILJARDI ON AIKA PIENI RAHA, KUN TULEE TODELLINEN KRIISI. Mitä näistä kokemuksista on jäänyt kä teen. 26 Demokraatti ANTTI RINNE Talouspolitiikkaan tehtiin iso muu tos, kun lähtökohdaksi sille otettiin vas tasyklisyys, jossa huonoina aikoina ta lout ta vahvistetaan elvyttämällä. Sen sijaan olisi voitu ensin tunnistaa asiat, jotka kaipaavat korjaamista ja ryhdytty sitten yhdessä etsimään keinoja ongel mien korjaamiseen. Neuvot teluihin on kenties puolin ja toisin tultu liian usein valmis ratkaisu kourassa. On saatava lisää koulutusta, uusia teki jöitä ja alalta lähteneet hoitajat taas kiin nostumaan hoitotyöstä. Jos nostan sieltä jotain sellaista opitta vaa, joka on synnyttänyt tähän hetkeen jonkin merkittävän ajatuksen, se liittyy hyvinvointialueiden syntyyn ja omaan sairastumiseen, Rinne sanoo. DEMOKRAATIN ARKISTOSTA löytyy helmi kymmenen vuoden takaa. Ehkä avoimempi asenne neuvottelu pöytään tullessa, Rinne arvioi. Näihin töihin, joissa olen ollut, kuuluu se, että välillä on hyvää myötä tuulta ja välillä tosi rankasti vastatuulta. – Hoitajamitoituksen toteuttaminen vaatii ponnistelua. – Siellä on mielestäni paljon sellaista ideologista, jossa unohdetaan, että näin pieni kansakunta tarvitsee syvää yhteistä näkemystä ja ymmärrystä, jotta se voi globaalissa taloudessa viennin näkökul masta pärjätä, Rinne sanoo. Mitä se enemmän olisi voinut olla. – En pysty sieltä hirveästi yksittäisiä kohokohtia tai epäonnistumisia nosta maan. Rinne antaa esimerkin, mitä ennalta ehkäisy ja hoidon oikeaaikaisuus olisi voinut hänen kohdallaan tarkoittaa. Hallitusohjelmaan kirjattiin myös pe rustavaa laatua olevia rakenteellisia muu toksia, kuten soteuudistus ja oppivelvol lisuusiän nostaminen. Pienituloisten elä keläisten asemaa ryhdyttiin parantamaan tasokorotuksin, vietiin lakiin hoitajami toitus ja hoitotakuu, Rinne listaa. Hän muistuttaa, että kaikki keinot suomalaisten koulutustason ja työlli syyden parantamiseksi ovat tarpeen, jotta hyvinvointivaltion palveluista pys tytään huolehtimaan väestön ikäraken teen muuttuessa
– Aiemmissa tehtävissä se ei ole ol lut mahdollista. Hän kertoo viihtyneensä tehtävässä hyvin mutta myöntää myös kaipaavansa työtä, jossa pystyy omilla päätöksillä vaikutta maan suoremmin yhteiskunnan kehityk seen. Päivänsankari ei toivo kukkia, puheita eikä lahjoja. kakkukahvit SDP:n puoluetoimistolla (Siltasaarenkatu 18–20 C, Helsinki) kello 16–18. – Ihan varmasti energia ja hinto jen nousu puhuttavat, samoin turval lisuustilanne Suomessa ja Euroopassa laajemmin. Löydetään ensin ne yhdistä vät asiat, jotka yksissä tuumin halutaan korjata. Jos se olisi tehty ajoissa, olisin sitonut yhden hoitajan ja lääkärin aikaa muutaman tunnin ja toi menpiteen hinta olisi ollut alle tuhat euroa. Ei ole yllätys, että pitkän linjan yh teisen sopimisen kulttuurin puolesta puhuja uskoo hallitusneuvotteluissakin samaan reseptiin kuin muissa neuvotte lupöydissä. Kansanedustaja 2015– . Vaikka miehen iässä numerot ovat li sääntyneet, ei palo yhteiskunnallisten asi oiden hoitamiseen ole millään tavalla vä hentynyt. Millaista vaalikeskustelua Rinne en nustaa. Mielestäni, jos suomalaisia puolueita miettii, ne ovat ehkä yhtä lukuun ottamatta lähtökoh taisesti hyvin keskenään yhteensovitet tavissa ideologisista ja poliittisista näke myseroista huolimatta, Rinne sanoo. Arvioni on, että ilman muuta menemme hallitukseen, kun löytyy sopiva pohja. AIKUISNEUVOLASSA OLISI VOITU TSEKATA, MIKSI NAAMANI OLI HARMAA JA HUULET SINERSIVÄT. – Kun hallitusohjelmaa rakentaes sa pysytään niissä tarpeeksi isoissa asiois sa ja vasta niistä sitten lähesty tään yksittäisiä asioita tarkemmin, niin onnis tutaan. Ajatuksia hallituspohjasta kysyttäessä Rinne vastaa, että vaalimenestys on tie tysti keskeinen asia hallitukseen osallis tumisessa. de_27102022_24.indd 27 de_27102022_24.indd 27 19.10.2022 9.59 19.10.2022 9.59. – Jos olisi ollut vaikka aikuisneuvola, jossa pitäisi kerran vuodessa käydä, siellä olisi varmasti tsekattu, että miksi naamani on vähän harmaa ja huulet si nertävät. Pelkästään tehohoi don vuorokausihinta on 3 500 euron tie tämillä. Mahdolliset muistamiset saa halutessaan ohjata Rientolan työväentalon korjausrahastoon FI 82 5282 0120 1694 85 ja tekstiviitteeksi Rientola. Valtiovarainministeri 2014–2015 . Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ennakkoilmoittautumiset pyydetään sähköpostitse hanna.kivimaki@eduskunta.fi. . Rahoittaahan ja ohjaahan valtio sotea. Neljä lasta ja kuusi lastenlasta . varapuhemies . SDP:n puheenjohtaja 2014–2020 . Pääministeri 6.6.–10.12.2019 . Olisin ollut sillä kunnossa ilman pysyviä ongelmia ja ilman pitkää sairas lomaa, Rinne kuvailee. Asuu puolisonsa Heta Ravolainen-Rinteen kanssa Mäntsälässä . Siksi Antti Rinne lähtee ehdol le eduskuntavaaleihin. 3.11.2022 . ANTTI RINNE on toiminut viime vuodet eduskunnan 1. Merkkipäivänä 3.11. varapuhemiehenä. Eduskunnan 1. Hän pohtii, että esimerkiksi perheiden arjen tueksi tar jottavat kotipalvelut voisivat ehkäistä ongelmien kasaantumista ja lastensuo jelun tarvetta. Hyvinvointialueiden aloit taessa ihmisten palvelutarpeisiin vas taaminen, rahojen riittävyys ja toimin nan rakenteiden aito muuttaminen nousevat uskoakseni myös keskuste luun. oli tehohoidossa Espanjassa 11 päivää ja vielä kuusi päivää teholla Suomessakin. Onhan hän kuitenkin ollut keskeisessä roolissa hallitusohjelman tekemisessä. Että olisi paikka, jossa voisi rauhassa saunoa ja olla purjehdusten vä lillä, Rinne kertoo. Ostimme Hetan kanssa Iniös tä kesämökin, josta olemme haa veilleet toistakymmentä vuotta, kun olemme purjehtineet ja olleet vierasve nesatamissa. Rinne kertoo Kiljavan kuntoutusyli lääkärin todenneen, että miljardin euron satsaus ennaltaehkäisyyn ja osin kuntou tukseen takaisi nopeasti kolmen tai nel jän miljardin euron säästöt ilman, että mistään palveluista tarvitsee leikata pät kääkään. Puhemiespesti on kuitenkin tuonut mukanaan myös hyvää, kuten ensim mäiset useamman viikon yhtäjaksoiset kesälomat. Olisi tehty rasitustesti ja varjo ainekuvauksella olisi selvinnyt, että pal lolaajennus tarvitaan. – Nyt kun hyvinvointialueet aloittavat, olisi mielestäni järkevää miettiä, josko niille annettaisiin muutamaksi vuodeksi vielä ylimääräistä rahoitusta korvamer kittynä ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuk seen, Rinne sanoo. Rinne huomauttaa, että myös sosiaalipalvelujen puolella ennaltaeh käisyllä on merkitystä. Kalliiksi tuli pitkine kuntoutuksineen kaikkineen, eikä Rinne nyt puhu inhi millisestä hinnasta. – Jos menestymme, olemme ykkösiä tai ihan kärkipaikoilla. 27 Demokraatti 60 VUOTTA ANTTI RINNE . Se on hänen mie lestään myös reilua, että ihmiset pääsevät äänestämällä arvioimaan hänen työtään
Liz Truss ja hänen valtiovarainministerinsä Kwasi Kwarteng saivat kuukaudessa maan raha-asiat sekasortoon suuria veronalennuksia lupaavalla minibudjetillaan syyskuussa. Brexit vei pysyvästi neljä prosenttia maan kansantulosta, kolmanneksen Britannian ja EU:n tavaravaihdosta. Boris Johnsonilla oli sentään valtiovarainministerinä pätevä teknokraatti, intialaistaustainen Rishi Sunak, joka hoiti hyvin valtion raha-asiat. Uusi valtiovarainministeri Jeremy Hunt teki Britannian taloushistorian rajuimman käänteen: miltei kaikki minibudjetin veronalennukset kumottiin ja loput hoidettaisiin myöhemmin joko uusilla veronkorotuksilla tai julkisten palvelujen leikkauksilla. Monen äänestäjän asuntolaina kallistui roimasti, ja lukuisat yritykset ja varsinkin eläkeyhtiöt joutuivat liemeen. Mennyttä siis miltei kaikki se politiikka, jolla Liz Truss ratsasti konservatiivisen puolueen jäsenten suosioon ja valtaan. Mutta Yhdysvaltojen kokemuksen mukaan verohelpotukset eivät ole hyvä lääke kasvuun ja uusiin investointeihin. TYÖVÄENPUOLUEEN TILANNE näyttää hyvältä, mutta vaalit on pakko pitää vasta kahden vuoden päästä. Työväenpuolueen kannatusluvut kirivät 33 prosenttia konservatiivien edelle. de_27102022_28.indd 28 de_27102022_28.indd 28 19.10.2022 10.02 19.10.2022 10.02. MUTTA MIKÄ ajoi markkinat paniikkiin nyt, kun ne 80-luvulla suhtautuivat niin suopeasti Margaret Thatcherin veronalennuksiin. Minibudjetin verohelpotusten tavoitteena oli houkutella Britanniaan takaisin investointeja ja kiihdyttää siten taloudellista kasvua. Veronalennusbudjetti ajoi markkinat paniikkiin. Bill Clintonin presidenttikauden veronkorotukset, jotka panivat valtion talouden kuntoon, paljastuivat paljon paremmiksi houkuttimiksi sijoittajille. 28 Demokraatti BRITANNIA Ojasta allikkoon Liz Trussin “kamikaze-budjetti” teki lopun konservatiivien oikeiston unelmasta leipoa Britanniasta perusthatcheriläinen alhaisten verojen ja laihan valtion maa. Ihmekös, jos markkinat eivät enää jaksaneet uskoa Trussin talouspolitiikkaan. Truss on tyypillinen nykypolitiikassa huitova populisti, joka ei piittaa tosiasioista ja kuvittelee, että mikä tahansa on mahdollista. Sijoittajat halusivat irti punnista ja irti Britannian valtion joukkovelkakirjoista. Verrattuna Ranskaan tai moneen muuhun maahan Britannian valtionlaina ei tosin ole suuren suuri: se on ollut 90 prosentin tienoilla kansantulosta. Markkinoiden rauhoittamiseksi pääministeri Truss luopui aikeestaan alentaa maksimivero 45:stä 40:een prosenttiin. Brexit on myös karkoittanut täältä monet investoijat, jotka tätä kautta halusivat saada jalkansa EU:n oven väliin. Tällä hetkellä ilmeisesti monet parempiosaisetkin, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin äänestäneet työväenpuoluetta, ovat valBRITANNIASSA JA YHDYSVALLOISSA KESKUSTAVASEMMISTO ON ALKANUT EDUSTAA VAKAUTTA JA JÄRKIPERÄISYYTTÄ. Konservatiivien puoluekokouksessa Birminghamissa alettiin jo pähkäillä, miten irrottautua uudesta pääministeristä. Minibudjetti oli kaukana thatcherismista ja laihasta valtiosta, joka on ohjelmassa vasta myöhemmin. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Paul Ellis V aihtamalla Boris Johnsonin Liz Trussiin Britannian konservatiivinen puolue ajoi maan ojasta allikkoon. Mutta toisin kuin Ranska Britannia on covidin, Ukrainan sodan ja myös brexitin köyhdyttämä. Päinvastoin budjetti loi kalliin avustusohjelman kohonneiden energiakustannusten maksamiseksi sekä yrityksille että äänestäjille varallisuuteen katsomatta. Liz Truss on julistanut rautarouvan poliittiseksi ihanteekseen, mutta ero on siinä, että Thatcherin veronalennukset rahoitettiin silloin valtion menojen ja palvelujen leikkauksilla, mutta Trussin verohelpotukset aiottiin kustantaa valtion lainalla. Truss tiesi, että jos hän ennen ensi vaaleja supistaa ”lastenhoitajavaltiota”, konservatiivit häviävät ensi vaalit. Pääministeri Truss oli minibudjetissa luvannut paljon muitakin veronalennuksia, muiden muassa vähennystä minimiveroon ja sosiaaliturvamaksuihin. Englannin keskuspankin piti rientää hätiin, ostaa joukkovelkakirjoja ja korottaa lainakorkoa kuuteen prosenttiin. Pian sen jälkeen pääministeri luopui yritysveron laskemisesta ja Kwasi Kwarteng sai potkut. Thatcherismiin kuuluva ”laiha valtio” on ollut covidin takia mennyttä kalua jo aikapäivät, ja Rishi Sunak oli nostanut verot Britanniassa poikkeuksellisen korkealle juuri siksi, että ne rahoittivat covidin jälkeen syntynyttä hyvinvointivaltiota. Mutta se oli vain murto-osa minibudjetin noin 450 miljardin punnan verohelpotuksista, eikä alkuunkaan vielä riittänyt
Valtion omistama energiayhtiö perustetaan ja vihreitä ollaan. Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer ei ole vielä paljoakaan kertonut puolueen ohjelmasta. Antisemitismi on lakaistu pois työväenpuolueesta, eikä rasismia suvaita enää missään muodossa. Brexit on yhä tabu, vaikka jo 64 prosenttia vastaajista myöntää nyt gallupien mukaan, että brexit toimii huonosti. Kaiken maailman turhanpäiväiset kulttuurikiistat on kielletty: edellinen johtaja, kovaa vasemmistoa edustava Jeremy Corbyn loukkasi opposition johtajana brittejä, kun hän ei virallisessa juhlassa suostunut laulamaan kansallislaulua. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. de_27102022_28.indd 29 de_27102022_28.indd 29 19.10.2022 10.02 19.10.2022 10.02. Tasa-arvoisempaa menoa, vastuuntuntoista taloudenhoitoa ja yritysystävällisyyttä luvataan. Liz Trussin ”kamikaze-budjetti” on kuitenkin tehnyt lopun konservatiivien oikeiston unelmasta leipoa brexit-Britanniasta perusthatcheriläinen alhaisten verojen ja laihan valtion maa. Keir Starmerin puoluekokous syyskuun lopussa Liverpoolissa aloitti näyttävästi konferenssin ensi kertaa kansallislaululla. Lähtöpassit puolueesta sai nuori musta puolueen jäsen, joka julisti, että kallista Etonin sisäoppilaitosta käynyt Kwasi Kwarteng ”on vain pintapuolisesti musta”. 29 Demokraatti miit äänestämään vasemmistoa saadakseen maalle vihdoin pätevän ja järkiperäisen pääministerin. Britanniassa ja Yhdysvalloissa, missä populismi on vallannut oikeistopuolueet, keskustavasemmisto on yhtäkkiä alkanut edustaa vakautta ja järkiperäisyyttä. Nyt alkaa vasta selvitä, mitä puolue ei aio olla. Liike-elämässäkin moni toivonee salaa työväenpuolueen voittoa
Tässä kohtaa puhun siis enempi samaa kieltä nuorison kanssa, jippii! Minkä sukupolven emojikieltä sinä käytät, Tua. Yksi tällainen on emojilyöntivirhe. ” Aidosti ystävällinen viestini muuttui yhdellä pienellä virheellä ikäväksi ja ylimieliseksi, aivan kuin äidin ja tyttären osallistuminen olisi minusta täysi vitsi. Minä huomasin tämän, kun vahingossa lähetin asiakkaalleni viestin: ”Sinä ja tyttäresi olette oikein tervetulleita kurssille. Poikkeus on, kun yritän käyttää perustekstin seassa nykyhieroglyfejä, emojeita. Hyvien tuttujen kanssa on tosin myös hauskaa käyttää emojeja liioitellen tai päinvastaisissa merkityksissä. 30 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Väärään aikaan väärässä emojissa O len kirjoittajana sen verran itsevarma, että uskon käyttäväni kieltä, jolla tulen oikein ymmärretyksi. Kellyn mukaan tässä -tapauksessa on kyse kuitenkin nuorisolaisten parissa levinneestä urbaanilegendasta, johon osa on sitten alkanut uskoa. Ymmärrän nyt, että meidän boomereiden emoji-suomi-sanakirja on eri aika kauden painos kuin parikymmentä vuotta nuoremmilla, teinikäisistä puhumattakaan. ???. Käy se myös kiitollisuuden ilmaisemiseen. Kun viestitin kavereilleni, että lähikaupasta ei löytynyt tiettyä tuotetta tai että hevoseltani on lähtenyt kenkä , he kyllä tajusivat, etten oikeasti vuodattanut kyyneliä inkiväärin takia enkä ollut maireana kengän katoamisesta. Ystäväni puolestaan vastasi minulle ”Jees! ”, kun sovimme palveluksesta, jonka hän teki minulle. ?????. Jutussa valaistuu hyvin se, miten erilaista kuvakieltä kuusikymppiset ja kaksikymppiset saattavat käyttää. Minua kummastutti ajatus, että yhteen painetut kämmenet voisivat merkitä niin sanottua yläfemmaa, tuttua nykytervehdystä. Onneksi äiti ja tytär silti tulivat kurssille. Siinä hän avaa tekemäänsä tutkimusta eri ikäryhmien emojikielentajusta. Lähetin korjausviestin perään, mutta se vain syvensi kuoppaa. ???. Suuret tunteet joudumme edelleen kuvaamaan sanoin. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela ???????. Silloin, kun viimeksi oikeasti itkin, itkevä emoji olisi tuntunut banaalilta. Se sen sijaan vähän yllätti, että Tammisen kartoituksen mukaan lukio ikäisille sädekehä-hymiö ilmaisee useimmiten hyvän tekemistä, mutta keski-ikäisille viattomuutta, syyttömyyttä. Koska viestintäni muuten tuppaa olemaan aika tehokasta, hymyt pehmentävät – tai näin ainakin toivon. Perushymynaamaa olen oppinut olemaan käyttämättä, koska tiedän jo, että nuorille se merkitsee nykyään useimmiten ärsyyntymistä tai sarkastisuutta, eikä hyvää mieltä niin kuin keski-ikäisillä. Äärimmäisimpien tunteiden emojit tuntuvatkin sopivan parhaiten arjen pieniin iloihin ja harmeihin, ristiriitaista kyllä. Hän korjasi pian aikoneensa näyttää peukkua, mutta hieman minulla jäi mieleen, oliko pyytämäni palvelus sittenkin ollut liian iso. (RB) PAHOIN PELKÄÄN, että emojikieleni on kivikautisempaa kuin ikäiselleni kuuluisi. Tammisen siteeraaman emojiguru John M. Joudun tuon tuosta pohtimaan, nolaanko itseni, jos laitan lauseen perään juuri tuon silmiä muljauttavan naaman tai pään, jolta lentää aivot kattoon (luulin sitä aluksi jonkinlaiseksi hatuksi). Tuskin kukaan myöskään käyttäisi kiukkuista emojia kertoessaan, että on saanut selville puolisonsa salasuhteen. Mutta on niitäkin tilanteita, joissa yksi emoji on painavampi kuin tuhat sanaa. Epävarmuuteni lisääntyy, mitä nuoremmille yritän päteä emojien hallinnallani. Kas kummaa, koko huolellisesti muotoilemasi viesti saa vääristyneen sävyn. Kielikello-lehden syksyn numerossa on FM Olli Tammisen artikkeli emojien eri tulkintatavoista. Minulle se on tarkoittanut yksiselitteisesti anelua – armon, anteeksiannon, palveluksen... Kaikesta huolimatta pidän niistä ja käytänkin niitä lyhytviestinnässäni kohtalaisen usein. Kokeilepa, Rolle! Kirjoita viesti ja iske perään aivan väärä emoji. Käytän nimittäin estottomasti perushymynaamoja. de_27102022_30.indd 30 de_27102022_30.indd 30 14.10.2022 15.57 14.10.2022 15.57. Itsevarmuuteni on tiessään
Sitä ennen EU:n olisi asetettava fossiilikaasun tuonnille väliaikainen hintakatto, sillä Eurooppa maksaa jo nyt kaasusta jopa kolme kertaa enemmän kuin Aasia ja kymmenen kertaa enemmän kuin Yhdysvallat. Lyhyellä aikavälillä ovat sähkönkysynnän vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet keskiössä. Energiauudistus 1-2-3 EUROOPPA MAKSAA KAASUSTA KOLME KERTAA ENEMMÄN KUIN AASIA. Monimutkaisen kriisin keskellä voi kuitenkin helposti sortua kapeakatseisuuteen: kiirehtiä tekemään lyhyen aikavälin ratkaisuja ottamatta pidemmän aikavälin vaikutuksia huomioon. Energian järkevä käyttö on välttämätöntä hintaheilahteluiden hillitsemiseksi. Sähkönkulutusta rajoittavien toimenpiteiden ohella jäsenmaat hyväksyivät jo kesällä 15 prosentin vapaaehtoisen vähennystavoitteen kaasun kulutukselle. Siksi onkin tärkeintä varmistaa, että vihreän siirtymän edellytykset ovat sekä sääntelyn että tukien näkökulmasta kunnossa erityisesti investointien ja lupaprosessien vauhdittamiseksi, sillä pitkällä aikavälillä tehokkain keino Euroopan tuontiriippuvuuden vähentämiseksi on päästöttömiin energialähteisiin siirtyminen. Nyt hyväksyttyjen toimenpiteiden lopullista vaikutusta on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida, sillä yksityiskohdat vähennyksiin kannustamiseksi ja kulutushuippujen määrittelemiseksi on jätetty lähtökohtaisesti jäsenmaiden päätettäväksi. On ensisijaisen tärkeää, että sekä EU-tasolla että jäsenmaissa päätetyt toimenpiteet tukevat siirtymää puhtaisiin energialähteisiin eivätkä vaaranna energian kulutuksen vähentämiselle asetettuja tavoitteita. Kriisin ratkaisuja on siksi tarkasteltava useammalla eri aikavälillä. Tai keskittyä liialti seurauksien hoitamiseen syyt unohtaen. Kun tarjontaa ei ole mahdollista lisätä vaaditussa aikataulussa, on kysynnän vähentäminen ensisijainen keino korkeiden energianhintojen hillitsemiseksi. de_27102022_31.indd 31 de_27102022_31.indd 31 18.10.2022 15.48 18.10.2022 15.48. Ensi talvea ajatellen on olennaista vaikuttaa EU:n energiantuonnin monipuolistamiseen ja yhteishankintojen vahvistamiseen, jotta olisimme riippumattomampia fossiilisen energian hintaheilahteluista sekä lopettaisimme hyökkäyssotaa käyvän Venäjän rahoittamisen fossiilisen tuontienergian ostamisella. 31 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT E U ja sen jäsenmaat ovat tarttuneet energiakriisin haasteisiin päättäväisesti ja ripeästi. Toimenpiteet energianhintojen hillitsemiseksi eivät kuitenkaan saa kasvattaa maakaasun kysyntää. Tämän eteen teemme Euroopan parlamentissa nyt työtä uusiutuvan energian direktiivin ja REPowerEU-suunnitelman kautta. Tästä syystä jäsenmaat hyväksyivät syyskuussa komission esityksen sitovasta 10 prosentin tavoitteesta sähkön kulutuksen vähentämiseksi tänä talvena. Lisäksi kuukausittaisille kulutushuipuille asetettiin erillinen viiden prosentin vähennystavoite hintapiikkien tasaamiseksi. YHTEISHANKINTOJEN TOTEUTTAMINEN ei kuitenkaan tapahdu hetkessä
Taas puraistaan jouluisaa pähkinää. Kuka parran alla lymyää. Täynnä tunteita ja kokemuksia, hän lausuu. Se on maailma sinällään. – Elämässä pitää olla muutakin kuin työ, hän kiteyttää ja jatkaa saavansa kai paamaansa vastapainoa työlleen kult tuurista. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Klassinen musiikki ylipäätään on eri tyisen lähellä pukkimme sydäntä. Pukkimme harrastuksiin tiedetään kuu luvan myös tarkkaa kropan hallintaa vaativia lajeja. 32 Demokraatti Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa JOULUPUKKIVISA Joulupukkivisa on täällä taas! PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Musiikillisesti pysäyttävä kokemus hänelle oli se hetki, kun hän kuuli Gustav Mahlerin vii dennen sinfonian Adagietton ensimmäi sen kerran. de_27102022_32.indd 32 de_27102022_32.indd 32 14.10.2022 16.02 14.10.2022 16.02. Kennedyn hautajaisia ja vai kuttuneensa syvästi siitä, kuinka kau niisti Adagietto soljui. Moni tuntee pukkimme myös hänen puheenparrestaan, joka usein on var sin eläytyvää. fi viimeistään 8.12. Joulupukkimme pitää musiikin kuuntelusta, mutta pu nanuttumme on nähty monesti myös la valla laulamassa kavereidensa kanssa. Kattaus on vanha tuttu: visaemäntä an taa tässä ja kahdessa seuraavassa leh dessä vinkkejä, jotka helpottuvat kier ros kierrokselta ja auttavat kohti oikeaa vastausta. Hän muistaa seuranneensa John F. Myrskyä ja suvantoa. Punanuttumme kuvailee nytkin suorastaan runollisesti eläytyen syitä siihen, miksi juuri klassinen mu siikki puhuttelee häntä. Kuka on punanuttu. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti. – Musiikista löytää kauneutta, runout ta, maisemia. Demokraatin joulupukki vuosimallia 2022 on ainakin kova tekemään työtä. Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 1.12., jotta se ehtii varmasti perille. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva O n taas se aika vuo desta, ystävät hyvät, kun pääsette verryt telemään aivosolu janne perinteisessä arvuutteluleikissä. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 22.joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. . Tarkemmat visaohjeet ovat ohessa, nyt on aika potkaista peli käyn tiin. . Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaaren katu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvomme Tikka-seinäkellon. Liukas parkettikaan ei häntä pelota. . Päivät työmatkoineen ovat usein pitkiä, ja häneltä onkin mo nesti kysytty miten hän jaksaa. Koivuvanerista ja emalista Suomessa valmistettu kello on Pauliina Rundgrenin suunnittelema. Nykyisissä tehtävissään hän on toimi nut yli 30 vuotta. Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. . . . Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Hän innostuu musiikista ja viihtyy myös niin teatterin katsomossa kuin valkokankaan äärelläkin. Hän onkin tuttu näky esimerkiksi Savonlin nan oopperajuhlilla
de_27102022_32.indd 33 de_27102022_32.indd 33 14.10.2022 16.02 14.10.2022 16.02. 33 Demokraatti DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface), Matias Mäkynen ja Päivi Niemi-Laine
Tynkkynen laskee antaneensa viime helmikuun jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, noin 130 haastattelua. Tynkkyseltä on nyt kysytty erityisesti Venäjän ja Euroopan välisestä energiasuhteesta, siitä, kuinka Venäjä teki Euroopan riippuvaiseksi tuottamastaan öljystä ja kaasusta. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Leena Louhivaara V enäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysellä on viime aikoina riittänyt kiirettä. 34 Demokraatti KASVO VENÄJÄ VOITTI ENERGIA PELIN Venäjä tarvitsee noustakseen keppiä, ei porkkanaa, kuten tähän saakka, professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo. Edeltäneiden kymmenen vuoden aikana haastatteluja oli yhteensä noin 200. Se on tarina, de_27102022_34.indd 34 de_27102022_34.indd 34 19.10.2022 10.05 19.10.2022 10.05
35 Demokraatti de_27102022_34.indd 35 de_27102022_34.indd 35 19.10.2022 10.05 19.10.2022 10.05
Hän sanoo käytännössä koko läntisen Euroopan sulkeneen silmänsä Venäjän toimilta. Moni Venäjällä asuva tutkija ottaa ison henkilökohtaisen riskin jatkaessaan työtään. Tuo tunne olisi kylläkin oikeutettu, sillä niin poliitikot kuin energiateollisuuskin on jo toista vuosikymmentä tylyttänyt Tynkkystä tämän Venäjä-näkemyksistä. AKATEEMISEN MAAILMAN lisäksi myös osa poliitikoista ja yritysmaailmasta on vähätellyt ja yrittänyt vaientaa Tynkkysen näkemykset, joissa hän kritisoi Suomen idänpolitiikka ja myös Saksan ostpolitik-linjaa. Tässä poliitikot hyödynsivät samanmielisten tutkijoiden näkemyksiä ja elinkeinoelämä, etenkin energiateollisuus, puoUKRAINAN SOTA TULEE MONELLA TAVALLA OMALLE IHOLLE. – Ukrainan sota tulee monella tavalla omallekin iholle. jota Tynkkysen mielestä kannattaa selvittää – ilman jälkiviisauden leimaa. MISSÄ VAIHEESSA Tynkkynen itse huomasi, että Venäjä ei kulje kohti demokratiaa vaan on muuttumassa diktatuuriksi. Tynkkynen pitää ajatusta Venäjän ja lännen keskinäisriippuvuudesta mantrana, lähes uskontona, joka meni läpi koko suomalaisen yhteiskunnan. Viimeistään Putinin puhe vuonna 2006 kertoi paljon. 3 TÄRKEINTÄ 3 Oman työajan suunnittelussa olen raivannut liikunnalle merkittävästi enemmän tilaa. Tynkkynen kertoo törmänneensä tutkijamaailman suomettumiseen, vakavampaan, jo vuosia sitten. Hän julisti Venäjän energian suurvallaksi ja vaatii lännen alistumista tälle asialle. Ne sotivat Suomen vuosikymmeniä pitkää idänpolitiikan linjaa ja keskinäisriippuvuususkoa vastaan. 2 Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä tärkeämmäksi ovat tulleet sekä parisuhteen että kaverisuhteiden aktiivinen ylläpito. de_27102022_34.indd 36 de_27102022_34.indd 36 19.10.2022 10.05 19.10.2022 10.05. Hän sanoo etenkin osan vanhemmasta tutkijapolvesta vaalineen pitkään ajatusta lännen ja Venäjän keskinäisriippuvuudesta ja vähätelleen Venäjä-riskiä. Omalla kohdallani vähän iloa tilanteeseen tuo se, että edes voin sanoa olleeni pitkään oikeassa siinä, kuinka Eurooppa hävisi Venäjälle energiapelissä, Veli-Pekka Tynkkynen toteaa. Liikunta on minulle avain työstä palautumiseen. Hän painottaa, että sanoo tämän ilman vahingoniloa. Tynkkynen sanoo länsimaisin silmin katsottuna muutoksen huonompaan edenneen Venäjällä hitaasti. Epäitsekyyttä opettelen edelleen. Asumme lasten isovaarin, pitkänlinjan tamperelaisen demaripoliitikon rakentamassa ja meidän moneen kertaan remontoimassamme rintamamiestalossa. TYNKKYNEN ON konkreettisesti kokenut, kuinka Venäjä edelleen vainoaa maan virallista totuutta haastavia. Raha sokaisi, kun halpa energia vauhditti Saksan talouskasvua, joka puolestaan veti muuta Eurooppaa perässään. Venäjän nykyinen tilanne on vaikuttanut myös suomalaiseen Venäjä-tutkimukseen. Tällä Tynkkysen kutsumalla ”suomettumisella” on joissain tapauksissa haluttu myös suojella Venäjällä asuvia kollegoita. – Venäjän ”osittainen liikekannallepano” tarkoitti monelle tutkijalle ”valikoivaa liikekannallepanoa” eli hiljentämistä rintamakomennuksella. Mutta tilanne on vielä vaikeampi monelle tutkimusryhmäni venäläiselle jäsenelle. Meillä on asumisjärjestelynä ”lastenkoti” eli lapset asuvat yhdessä osoitteessa, jossa minä ja lasten äiti olemme lasten kanssa vuoroviikoin. Jälkikäteen ajateltuna merkkejä uudesta suunnasta oli näkyvissä jo Vladimir Putinin noustua presidentiksi. Tynkkynen myöntää itsekin olleensa toiveikas vielä 2000-luvun alkupuolella ja uskoneen demokraattisten instituutioiden mahdollisuuksiin Venäjällä. Osassa hankkeita tutkimusaiheita on esimerkiksi rajattu vähemmän kriittisiksi, jotta työn jatkaminen olisi edelleen mahdollista. – En löydä siihen yhtä yksittäistä tapahtumaa. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Pitää hyvät välit exän kanssa, jotta yhteisillä lapsillamme olisi mahdollisimman hyvä olla. – Akateemiseen maailmaan kuuluu tietty moniäänisyys, mutta itse olen välillä kokenut, että niin sanottua yleistä näkemystä ei saisi haastaa. Ei siis kannata yrittää ehdottaa minulle maanantaija perjantaiaamupäiville kokouksia tai haastatteluja – ne aikaikkunat on pyhitetty punttikselle ja juoksulle sekä hiihdolle. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Esimerkiksi opposition nuijiminen maan rakoon paheni koko ajan. – Kritiikittömästä suhtautumisesta kertoo paljon se, että vuonna 2014 alkaneessa Ukrainan sodassa länsi hyväksyi Venäjän tarinan siitä, että kyse olisi Ukrainan sisäisestä konfliktista. – Mutta todellisuudessa se liikkui kiihtyen kuin dieseljuna. Viimeistään Venäjän hyökkäys Georgiaan (2008) ja Ukrainaan (2014) sekä osallistuminen Syyrian sotaan (2015) näyttivät Venäjän totalitaristiset ja väkivaltaan luottavat kasvot. Hänen tutkimusryhmässään on useita venäläisiä, joista osa asuu Suomessa ja osa Venäjällä
Ja myös siitä, että opposition näkyvin hahmo Aleksei Navalnyi ei ole varsinaisesti haastanut Venäjän imperialistista politiikka, vain putinistisen yksinvaltiuden. Tämä olisi edellyttänyt keppiä, kovia sanktioita, mutta sen sijaan Eurooppa tarjosi porkkanaa eli jatkoi venäläisen energian ostamista. – Länsi on aliarvioinut Venäjän imperialistisen ja kolonialistisen mielen, Tynkkynen sanoo. – Venäjä vaurastui Euroopalta saamillaan energiatuloilla ja on tällä vauraudella rakentanut väkivaltakoneistoaan. Suurvalta-ajattelu istutetaan venäläisiin jo lapsena. Tynkkynen summaa Venäjän pitkään pohjustaman energiapelin tuloksen: Venäjän sai edullisella kaasullaan lännen polvilleen. Muun muassa Saksa lisäsi vielä vuonna 2014 Venäjältä ostamansa kaasun käyttöä. Jopa parlamentaarisesti johdettu. Hän muistuttaa, että Putin ei käy pelkästään perinteistä sotaa. Venäjä on sodassa myös ilmastonmuutosta vastaan, jonka se ensin kokonaan kielsi. Se on Tynkkysen mukaan rakennettu osaksi venäläistä kulttuuria, osaksi venäläisyyden ydintä, ja siksi se on niin vaikeasti muutettava. Muuten Tynkkynen näkee vaarana, että vallan vaihtuminen merkitsisi vain uuden Putinin valtaantuloa rauhallisemman jakson jälkeen. Muutos – etenkin henkinen – vaatisi Tynkkysen mielestä länneltä keppiä. Sama virhe toistui Tynkkysen mielestä viime helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. huolimatta, että Venäjän pinta-alasta on yli puolet ikiroutaa, jonka sulaminen aiheuttaa suuria ongelmia. Tunnen monta länteen muuttanutta venäläiskollegaa, joka ovat kertonut, kuinka oman imperialistisen ajatusmaailman muuttaminen on saattanut kestää vuosia. Hän muistuttaa yli viidenneksen venäläisistä edelleen kannattavan kiivaasti Putinia ja tämän toimintaa. Niin kokoomus, SDP kuin keskustakin oikein alleviivasivat ajatusta keskinäisriippuvuudesta. Hän on asunut Venäjällä useaan otteeseen myös aikuisiässä. Nyt Venäjä katsoo, että ilmastonmuutos ja sen ongelmat koskevat vain länttä. Harva poliitikko kuitenkaan osallistui Venäjän lobbaukseen ja yritti esimerkiksi Paavo Lipposen tavoin vaientaa muita näkemyksiä. johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta, joka selvittää kuinka energia tehdään näkyväksi yhteiskunnassa ja edistetään ilmastopolitiikkaa . Tynkkynen arvioi, että lännellä olisi ollut vielä vuonna 2008, Venäjän hyökättyä Georgiaan, mahdollisuus vaikuttaa maan kehitykseen. Tänä syksynä ilmestyi Tynkkysen kirja Venäjä, energiavalta, öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen . Hän kutsuu Putinia kaasuimperialistiksi, tsaarin seuraajaksi, joka on rakentanut energiasta osan suurta venäläistä tarinaa, jossa suurvalta Venäjä on kaasulla ja öljyllä alistanut lännen. Lännen sanktioiden olisi pitänyt olla heti sodan alussa voimakkaammat. Olennaista on vain turvata Putinin ja hänen lähipiirinsä tulot kaasun ja öljyn myynnistä. Venäjän ympäristöpolitiikan professori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa . Sellaisen kovan tappion, että Venäjä menisi niin pahasti polvilleen, että se alkaisi käsitellä omaa imperialistista ja kolonialistista historiaansa. – Tämä on ikävää loose-loose-ajattelua, jossa Venäjä laskee muiden häviävän vielä enemmän kuin se itse. 37 Demokraatti VELI-PEKKA TYNKKYNEN . kirjoittanut Antti Helanterän kanssa Tieto-Finlandian voittaneen kirjan Maantieteelleen Venäjä ei voi mitään. kolme lasta, avopuoliso . harrastukset viron ja tšekin kieli, musiikki, kuntoliikunta ja basson soitto lestaan selitti venäläiseen energiaan tukeutumista kansantaloudellisilla tekijöillä. Tynkkynen pitää Venäjän muutoksen suurimpana esteenä sitä, että valtaosa kansasta on hiljaa, vaikka ihmiset elävät totalitaarisesti johdetussa maassa. de_27102022_34.indd 37 de_27102022_34.indd 37 19.10.2022 10.05 19.10.2022 10.05. – Kun tätä taustaa ajattelee, niin ymmärtää, miksi moni on valinnut vaikenemisen. TYNKKYNEN VIETTI lapsuutensa Venäjällä, kun hänen isänsä työskenteli Moskovan lähetystössä sotilasattasean kaupallisena sihteerinä. Tämä siitä VENÄJÄN OSITTAINEN LIIKEKANNALLEPANO ON MONELLE TUTKIJALLE VALIKOIVA LIIKE KANNALLEPANO – HILJENTÄMINEN RINTAMAKOMENNUKSELLA. Mutta se ei ole helppo tie. – Tässä olivat kaikki isot puolueet mukana. syntynyt Lappeenrannassa 1972 . KAIKESTA EDELLISESTÄ huolimatta Tynkkynen uskoo, että Venäjästä voi vielä tulla puhtaan energian suurvalta
Maantiede vei voiton, mutta jo väitöskirja käsitteli Venäjän luonnonvarojen ja energian kytkeytymistä valtaan. Kepin lisäksi lännen pitäisi tarjota Venäjälle myös auttavaa kättä, mutta lännen ehdoilla – eli toisin kuin nyt. Lukion jälkeen opiskelupaikkaa miettiessään Tynkkysellä oli paikka merisotakouluun ja yliopiston maantieteen opintoihin. Muutos nationalistisesta suurvalta-ajattelusta kohti demokratiaa edellyttäisi Tynkkysen mukaan muun muassa Euroopan suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan. Esimerkiksi Saksa pantiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen rauhanneuvotteluissa niin pahasti polvilleen, että se katkeroitti saksalaiset ja pohjusti natsismin nousua. Hän on sotilasarvoltaan reservin majuri. Ei voi olla niin, että Euroopan kokoinen alue, yhteistaloudeltaan suurvalta, pelkää kansantaloudeltaan piskuista Venäjää. Tynkkynen myöntää tällaiseen kepitykseen liittyvät riskit. – Puolustusvoimissa on jo pitkään valmistauduttu Venäjän negatiivisen kehityksen uhkiin. Tynkkynen sanoo puolustusvoimissa nähdyn Venäjä-politiikan riskit huomattavasti realistisemmin kuin moni poliitikko, tutkija tai elinkeinoelämä. – Nykyinen asetelma on järjenvastainen. Tässä kyse ei ole vain ympäristöpolitiikan professori Tynkkysen vahvoista näkemyksistä, vaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun energiaja luonnonvarapolitiikan dosentti Tynkkysen mielipiteistä. Myös energiaan liittyviin. VENÄJÄ ON SODASSA MYÖS ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN. de_27102022_34.indd 38 de_27102022_34.indd 38 19.10.2022 10.05 19.10.2022 10.05. 38 Demokraatti D-KASVO – Neuvostoliiton kaatuminen ei ollut riittävän iso romahdus venäläisen ajatustavan muutokselle, Tynkkynen suhteuttaa
39 Demokraatti de_27102022_34.indd 39 de_27102022_34.indd 39 19.10.2022 10.06 19.10.2022 10.06
Turkistarhauksen lakkauttamisen siirtymäajaksi raportti suosittelee 5–7 vuotta. Tämän hallituskauden aikana turkistarhoilla on kuollut ja kuolee yhteensä noin 8 miljoonaa minkkiä, kettua ja supikoiraa. Turkistarhauskielto saatava hallitusohjelmaan Kirjoittaja on Animalia ry:n kampanjavastaava. Animalian toimeksiannosta Tampereen yliopiston professori Eija Vinnari laati selvityksen turkistarhauksen nykytilasta ja kestävästä siirtymästä turkistarhattomaan Suomeen. Animalian ja SEYn yhteistiedotteessa sanottiin, että eläinmyönteisille puolueille tuli vaalivoitto ja että järjestöillä on suuret odotukset hallitusneuvotteluihin. KOLUMNI Tiina Ollila tiina.ollila@animalia.fi de_27102022_40.indd 40 de_27102022_40.indd 40 19.10.2022 10.22 19.10.2022 10.22. Selvityksen pohjalta osoitetaan seuraavalle hallituskaudelle useita toimenpiteitä. Hallitusviisikon ympärillä käyty innostunut hype antoi toivoa lajirajat ylittävän oikeudenmukaisuuden huomioimiseksi. Samana iltapäivänä Demokraatti-lehdessä oli otsikko, jossa SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sanoi, että puolueen ”tavoitteena on se, että seuraavalla hallituskaudella turkistarhaus siirtyy historiaan myös Suomessa”. Toinen toistaan seuraavien ihmiskeskeisten aihei den oheen pitää mahtua eläinpolitiikkaa. 40 Demokraatti 4. Eläinoikeuspuoluetta äänes ti marginaalinen joukko, mutta Kivelä pääsi sisään. Tuolloin järjestöjen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 82 prosenttia oli turkistarhauskiellon kannalla. Kyseinen päivä sattui olemaan kansainvälinen Eläinten päivä. ELÄINTEN YSTÄVÄT OVAT PETTYNEITÄ PUOLUEISIIN. Nyt on eläinten vuoro, ja aivan ensimmäisenä niiden eläinten, jotka odottavat turkistarhoilla. Nyt eletään eduskunnan kauden loppua. Turkisasetusta ei ole tullut, eikä eläinlaki paranna turkiseläinten asemaa saati kiellä turkistarhausta. Jos eläinpoliittisia vääntöjä ja pysähtyneisyyden tilaa ei ole seurannut, voisi kuvitella, että eläinten asiathan ovat esillä koko ajan! VIIME VAALEISSA eduskuntaan pyrki eläinten oikeuksien puolestapuhujaksi profiloitunut Animalian silloinen toiminnanjohtaja Mai Kivelä vasemmistoliitosta ja ensi kertaa eduskuntavaaleihin osallistunut eläin oikeuspuolue. Korona-aikana minkkitarhaukseen olisi jo pitänyt puuttua. TURKISTARHAUS ON mahdollista lakkauttaa Suomessa kestävällä tavalla. SDP:N KANTA turkistarhaukseen oli eläinten oikeuk sista välittäville iloinen uutinen, mutta linjauksia pitää tehdä todeksi. SDP:N KESÄN 2020 puoluekokouksen päätöksen myötä hallituksen enemmistö on turkisvastainen. ELÄINTEN YSTÄVÄT ovat pettyneitä puolueisiin. Eläinkentällä todettiin, että asema luo näille puolueille uutta painetta ja että olisi poliittinen tappio, jos ne epäonnistuisivat turkiseläinten olosuhteiden parantamisessa. Ihmisten oikeustajuun ei mahdu, että kolme hallituksessa olevaa puoluetta eivät saaneet julmalle ja tarpeettomalle alalle stoppia. 10.2022 hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista tuli eduskunnan lähetekeskusteluun
Isä oli autonkuljettaja ja äitini töissä koulun keittiössä. Olin tavallisten duunarivanhempien poika. Ihmisoikeushommien lisäksi ryhdyin nuorena myös ay-aktiiviksi. Maailmanparannuskaverit olivat eri jengi. Onhan keskusteluissa tietysti jonkunlainen pohjavire maailman parannukseen voinut olla. Olen nuoresta pitäen tuntenut paloa paremman maailman tekemiseen. Ihmisoikeusasiat eivät olleet mitenkään kaveripiirini yhteinen harrastus itähelsinkiläisessä lähiössä. Ensimmäiset kymmenen vuotta tein näitä hommia harrastusmielessä, ja viimeiset 25 vuotta työkseni. Aloitin nämä hommat yli 35 vuotta sitten. Tuskin se ainakaan suoraan on lähtöisin lapsuudenkodistanikaan. 41 Demokraatti Janne Ronkainen 55-vuotias SASKin toiminnanjohtaja. Edelleen koen tämän järkeväksi ja tärkeäksi hommaksi. En tiedä mistä tällainen into on alunperin lähtenyt kumpuamaan. Liityin silloin Amnestyyn ja ryhdyin ihmisoikeusaktiiviksi, mikä oli hieman poikkeuksellista kotikulmillani siihen aikaan. N äen peilissä 55-vuotiaan maailmanparantajan. Meillä kyllä puhuttiin paljon ja isä oli kova lukemaan. Tällä hetkellä olen työssä, missä yhdistyvät elämäni kummatkin maailmanparannuslangat – ihmisoikeudet ja ay-liike. En muista, että kummallakaan olisi ollut sen kummempaa ihmisoikeuspoltetta. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_27102022_41.indd 41 de_27102022_41.indd 41 19.10.2022 10.25 19.10.2022 10.25
Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko de_27102022_42.indd 42 de_27102022_42.indd 42 19.10.2022 11.07 19.10.2022 11.07. 42 Demokraatti KULTTUURI 42 Demokraatti I hmeellinen on elämä Johanna Venho halusi lumon läpäisevän Martti Suosalo -elämäkerran
43 Demokraatti 43 Demokraatti I hmeellinen on elämä de_27102022_42.indd 43 de_27102022_42.indd 43 19.10.2022 11.07 19.10.2022 11.07
Nimihenkilö täytti viime kesänä 60 vuotta, joka ei ole näyttelijälle vielä ikä eikä mikään. Niin on yhdessä Ville Myllyrinteen kanssa myös jokunen viikko sitten teattereihin tulleessa Sieniretki-elokuvassa. Miten kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä löysi yhteisen sävelen, jotta syntyi liki 500-sivuinen taiteilijaelämäkerta. Tampereen Työväen Teatterissa hän on keskeisessä Ville Vallgrenin roolissa Momentum 1900 -musikaalissa. 44 Demokraatti KULTTUURI K un elämäkerran nimi on Martti Suosalon tähänastinen elämä, se viestii heti, että kyse ei ole mistään lopullisesta, testamentillisesta elämänkaarija urasummauksesta. Tässä haastattelussa pääpaino on siis prosessissa, ei niinkään kevätkesällä ilde_27102022_42.indd 44 de_27102022_42.indd 44 19.10.2022 11.07 19.10.2022 11.07. Tällä viikolla Suosalo on juhlinut yhdessä Mika Nuojuan kanssa esittämänsä Kiviä taskussaesityksen 20-vuotissynttäreitä Ennätysten kirja häämöttää jo! Tämän viikon perjantaina saa elokuvateattereissa ensi-iltansa Taru Mäkelän ohjaama joulukomedia Kulkuset, kulkuset, jossa Suosalo on yhdessä pääosassa. Kikka!-elokuvassa ”Manu” Suosalo nähdään sivuroolissa Juha Vainiona. Sita odotellessa piti ottaa selvää, miten se tähänastisen elämän kirjaaminen Martti Suosalolta ja hänen elämäkerturinaan toimineelta kirjailija Johanna Venholta sujui. Siinäpä on elämää kerrakseen. Tällaisella työtahdilla on aineisto potentiaaliseen Martti Suosalon elämä – Myöhemmät vuodet -jatko-osaan karttumassa lujaa vauhtia
– Lähdin työskentelemään Johannan kanssa täysin puhtaalta pöydältä. Kirjassa on siis mukana tukku Martin kollegoiden ja läheisten luonnehdintoja päähenkilöstä. Ekat tapaamiskerrat olivat yhteyden rakentamista, mutta minusta tuntui heti hienolta, että Martti luotti minuun. Johanna Venho kertoo, että ehdottomasti suurimman osan kirjan materiaalista tuotti nimenomaan Martti itse, mutta jonkin verran hän kävi läpi myös vanhoja lehtijuttuja, penkoi Teatterimuseon arkistoja ja haastatteli muita ihmisiä. Siinä syntyi rutiini haastatteluiden antamiseen. Minä tajusin, että Johanna antaa minun puhua. Yksityisempi Martti Suosalo oli hänelle aika tuntematon tapaus. ENNEN KIRJAPROJEKTIIN ryhtymistään Venho tunsi kohdettaan vain tämän töiden kautta, siis elokuvista ja teattereiden lavoilta. Mutta jo kohta aloimme soitella ja muutaman kerran jälkeen löysimme yhteyden. 45 Demokraatti ja toteaa, että hän tiesi elämäkerturistaan ennalta vielä vähemmän. KIRJAILIJA JA muistelija sopivat jo alkumetreillä siitä, että kaikki kirjaan tuleva, lapsuusmuistoja myöten, linkittyy jotain kautta teatterin tekemiseen. Niinpä kirjan pääluvutkin on nimetty draamatekstien tyyliin näytöksiksi. Hän sanoi heti, että ei ole mikään tutkija tai toimittaja vaan kirjailija. Johanna sanookin elämäkertatyön ensi vaiheessa vähän aprikoineensa, löytyisikö kirjaan riittävästi tuoretta materiaalia, kun Martista on kirjoitettua lehdissä varsin riittoisasti. Kun lähdimme liikkeelle sieltä Oulun lapsuusvuosista, niin nehän oli kaikki sellaisia juttuja, joita ei ole kerrottu missään muualla. KUMPIKAAN EI ole ollut tässä projektissa ihan ensimmäistä kertaa elämäkertailemisen asialla. Tämän perusoivalluksen jälkeen Suosalo sanoo kaiken olleen varsin helppoa. – Kun sitten mentiin Johannan kanssa ulos, sanottiin vain hei hei, ja häivyttiin eri suuntiin. Rooli oli hänelle räätälöity hevosmies Lötjönen, vähäsanainen kaveri, koska Martti oli jo aiemmin mennyt mykäksi yleisön edessä. Niistä heti ensimmäinen alkaa muistikuvalla (ei Martin omalla vaan hänelle kerrotulla), jossa noin nelivuotias Martti on mukana isosiskonsa Merjan ja muiden Oulun Tuirassa sijainneen pihapiirin tyttöjen masinoimassa näytelmässä. Suosalo kertoo heidän ensimmäisen kohtaamisensa kirjan tiimoilta olleen varsin koruton. – Joskus nuorempana haastattelut olivat tuntuneet minusta jotenkin ”pain in the ass” -hommilta, mutta suhtautumiseni alkoi muuttua, kun tein elokuvia – ensimmäisenä Kulkuri ja joutsen – joissa minulla oli provikkapalkka. Mutta samalla piti myös oppia pääsemään sen rutiinin yli, ettei haastatteluista tulisi pelkkää markkinointihöpinää. – Jos minulle tuli notkahdus muistelemisessa, Johanna jatkoi juttua jollain kysymyksellä, ja taas mentiin. – Nyt sinä tiedät minusta kaiken, enemmän kuin äitini, naurahtaa Suosalo, de_27102022_42.indd 45 de_27102022_42.indd 45 19.10.2022 11.07 19.10.2022 11.07. – En ollut juurikaan lukenut esimerkiksi henkilöhaastatteluja Martista, joten varsin vähän hänestä aloittaessamme tiesin verrattuna siihen mitä tiedän nyt. Se toi kohtaamisiimme lisäjännitystä: kuinka paljon ihan fyysistä etäisyyttä minun olisi syytä pitää... Venho on aiemmin kirjoittanut vastaavanlaisen teoksen monien suurten yritysten johdossa vaikuttaneesta Anne Brunilasta, ja Martti toisaalta oli tietyssä elämänvaiheessa alkanut avautua tekemisistään myös lehtijutuissa. He tapasivat kustantamon edustajan kanssa WSOY:lla, istuivat tuokion neuvotteluhuoneessa... – Siinä mielessä prosessi käynnistyi poikkeuksellisesti, että kun aloimme pitää ensimmäisiä juttutuokioitamme Martin työhuoneella, elettiin koronakevättä 2020. Toki tunsin hänet nimeltä, mutta kun en kerta kaikkiaan ehdi kovin paljon kirjoja lukea, en tuntenut hänen teoksiaan. Kirjan viides ja viimeinen näytös päättyy Martin suunnitelmiin ensi vuonna kiermestyneen kirjan sisällössä, jota on jo kattavasti ehditty setviä eri medioissa. Sain siis markan jokaisesta myydystä pääsylipusta, joten kummasti rupesivat myös pienet markkinointiponnistelut elokuvan eteen kiinnostamaan. – Mutta huomasin pian, että sehän oli ihan naurettava pelko. Ajattelin, että niinpä niin, minä tuotan siis sisältöä, ja kirjailija rakentaa siitä materiaalista kirjan. onko minulla kurkku nyt vähän käheä, mitä jos minä nyt levitänkin koronaa tässä Martin perheeseen
Siinähän mennään nyt siinä vaiheessa, että telttakangas on tilattu Englannista, talvella se ommellaan kasaan keuruulaisessa alan yrityksessä, ja sen metallipajassa syntyvät myös mastot, helat ja harukset. Opuksen editoinnin kill your darlings -vaihe otti kirjailijalle välillä lujille: – Minua edelleenkin harmittaa, että jotkut tietyt jutut piti jättää pois. Pyrin siihen, että sama lumo läpäisisi koko kirjan, ja mielestäni siinä me onnistuimme. Elokuvaprojekti on kuitenkin vasta hyvin alkuvaiheessa, tässä vaiheessa on lähinnä kartoitettu mahdollisten tuottajatahojen kiinnostusta. – Kun luin itse tuon äänkirjaksi, en jäänyt kaipaamaan mitään lisää. de_27102022_42.indd 46 de_27102022_42.indd 46 19.10.2022 11.07 19.10.2022 11.07. Mutta voihan olla, että kaiken tämän jälkeen minun johonkin romaanihenkilööni päätyy myöhemmin piirteitä, jotka muistuttavat jotenkin ihmeellisesti Martti Suosalosta. Minusta Johannan tekemät valinnat olivat mahtavia, juuri sellaisia, joita itsekin olisin tehnyt, jos olisin osannut ja ymmärtänyt, Manu Suosalo toteaa kirjailijan oloa keventäen. JOS KIRJAILIJA Johanna Venhon ja näyttelijä Martti Suosalon taiteelliset urat olivatkin kulkeneet ennen elämäkertateosta eri polkuja toisiaan leikkaamatta, niin yhden yhteisen nimittäjän voi kaivaa esiin. Paljon piti hyvämuistisen Manun tarinoista ja turinoista jättää loppuversiosta ulos. Ympyrä ikään kuin sulkeutuu, pihapiireistä se alkoi ja tavallaan pihapiireihin on suunta. Johannan kaksi viimeisintä romaania, Ensimmäinen nainen (2019) ja Syyskirja (2021) ovat edustaneet biofiktion, elämäkertaromaanin, lajityyppiä; ensin mainittu kertoi Sylvi Kekkosesta, jälkimmäinen Tove Janssonista. – Muun muassa kauniita, käsin kirjoitettuja kirjeitä. Hän näki lapsuutensakin lumoavana, mutta ei romantisoituna taikamaailmana vaan hyvin maanläheisenä. Yhtenä päällimmäisenä aiheena olisi Sirkus Suosalo -hankkeen edistymisen seuraaminen. Suoraa palautetta lukijoilta niin kirjan kirjoittajalle kuin kohteellekin on viime kesän ja tämän syksyn mittaan tippunut ylipäätäänkin runsaasti. Johannan mielestä se, että kirja lähtee kronologisesti lapsuudesta liikkeelle, oli tärkeää. Johanna Venho kertoo, että hänelle syntyi aika nopeasti ajatus tekstin sävystä. – Itse asiassa me olemme ohjaaja Mari Mantelan kanssa suunnittelemassa tämän kirjan pohjalta sellaista fiktion ja dokumentin rajamailla liikkuvaa elokuvaa. – Monilla minulle kirjasta puhumaan tulleilla ihmisillä on ollut ilmeisesti samanlainen kokemus kuin itselläni. Tuo, jos mikä, on positiivista narsismia. Siitä viestii myös Martin suoraan lukijoilta saama palaute. Entäpä millainen Martti Suosalo olisi elämäkertaromaanin päähenkilönä, Johanna Venho. – Halusin, että siihen tulisi tiettyä ihmeenomaista kaikki on mahdollista -tunnetta, joka Martin kerronnassa oli läsnä. Martti Suosalo taas on nähty valkokankaalla useammankin biofiktiivisisen elokuvan päärooleissa – Reino Helismaana, Irwin Goodmanina, Sibeliuksena, ja nyt siis pienemmässä roolissa Juha Vainiona. – Eli elokuvalla olisi tarjottavana eletty elämä ja tällainen reaaliajassa juuri nyt pyörivä haavehanke. Kahdesta vanhasta sirkuskatsomosta alan nyt tehdä kauppoja. – En pysty kuvittelemaan Marttia romaanihenkilönä, koska biofiktiota voi kirjoittaa vain ihmisestä, joka on jo menneisyyttä. Ja sellaista analyyttista pohdintaa taiteesta, mitä itsekään ei ole tullut ajatelleeksi. Lapsuuden kokemusten kuvaamisen kautta Johanna sanoo myös oppineensa ymmärtämään, miten Martista on tullut juuri se Martti, jonka koko tähänastinen elämänkaari kirjassa piirtyy. 46 Demokraatti KULTTUURI tämään lähteväksi kaavaillusta Sirkus Suosalosta, pienessä sirkusteltassa tapahtuvasta teatterin esittämisestä. Siinä voitaisiin käyttää Johannan äänittämää haastattelumateriaalia ja vaikka kaitafilmejä, joita minusta on aika paljon. Hekin ovat alkaneet tarkastella omaa elämäänsä sieltä lapsuuden vinkkelistä, hurmaantuneet itseensä, omaan elämäänsä ja löytäneen sieltä ihania piirteitä. – Se on toki tavanomainen tapa aloittaa, mutta tässä tapauksessa myös olennainen, koska Martti puhui jo aika alussa siitä, miten näyttelijä kuljettaa aina sitä leikkivää lasta mukanaan. klo 17.00. Johanna Venho ja Martti Suosalo kertovat kirjastaan Martti Suosalon tähänastinen elämä Helsingin kirjamessujen Senaatintori-lavalla 27.10. Millainen elämäkerrallinen elokuva syntyisi aiheesta Martti Suosalo, Martti Suosalo
Hän on ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Anja Erämaja, jonka runo ’Suomalainen minuutti’ esitettiin Linnan jatkoilla 2007 ja runo ´Vuosi on tulossa´ Senaatintorilla 2009. Terhi Tuomikoski on ytimekäs, ja visatirehtööriä ilahduttava. 1963) sai Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon. Muutto länteen tapahtui vain pari vuotta ennen rautaesiripun sortumista. Palkinto Juhani Niemelle. ”Jos me vaikenemme, olemme inhottavia, sanoi Edgar, jos me puhumme, olemme naurettavia. ”Helmet luokittelee proosaksi kirjan Ehkä liioittelen vähän (2016), mutta sillä Anja Erämaja (s. Sanoilla me voimme murskata ruohon yhtä lailla kuin jaloilla. Avasin Kirjavisa-sivulta: kylläpä solahti mieleen, ’Takiaisen mykerö takertuu tukkaan’... Hän joutui hakauksiin erään itäblokin maan salaisen poliisin kanssa. Mutta myös vaikenemalla. Kaksinumeroisen raja rikkoutui taas kevyesti. Koskaan aikaisemmin ei runo ole näin konkreettisesti tullut iholle, ja pusakkaan!” Tehtävän ratkaisivat myös Raila Rinne, Taru Vuorimaa, Mauri Panhelainen, Tarmo Tikka, Varpu Konttinen, Ossi Lehtiö, Jari-Pekka Vuorela, Rauni Martikainen sekä Lappilan kirjapiiri. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 14.11. Erämajan kielellinen notkeus on käärmenaisen luokkaa. Lisää vastauksista visan verkkoversiossa. Erämajan kutsu 30 -vuotisjuhlasyksyssä pysytään edelleen ilahduttavassa vastaustahdissa. ”Ehkä en liioittele yhtään sanoessani, että tämä kirjailija on alansa parhaimmistoa nyky-Suomessa. Erämaja on kirjoittanut myös proosaa ja lastenkirjoja. Tulin kotiin ja nypin takiaisia ja muuta tarttuvaa pusakasta. Jalkani olivat istumisesta puutuneet. Edgar vaikeni”. (rb) de_27102022_42.indd 47 de_27102022_42.indd 47 19.10.2022 11.07 19.10.2022 11.07. ”Yhtään riviä en vajaa viikko sitten ollut tältä, jo hyvin meritoituneelta runoilijalta lukenut. Ehkä liioittelen vähän on äänekästä ja tarttuvaa runoutta, joka voi vaikuttaa ryhtiin ja kävelytapaan, se on yli äyräidensä pursuileva aiheiden runsaudensarvi, viehättävän heterogeeninen ja humoristisen hulvaton. ”Runo oli minulle ennestään tuntematon, mutta aivan ihastuttava uusi tuttavuus. Anja Erämajan runo kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän.” Myös Eero Reijoselta Erämajan tuotanto oli jäänyt katveeseen, joten hänpä pisti hösseliksi. klo 15. Päivässä sain luettavaksi visakirjailijan lähes koko tuotannon.” Juhani Niemellä on vahva mielipide. Toki proosaakin on, varsin monipuolista, pohtivaakin: ’Miten tämä päättyy, en tiedä, mutta sen, että suurin osa kaikesta on hilkulla, suotuisat olosuhteet, ilmakehä, etäisyydet, kallistuskulma.’” Veikko Huuska jakaa tällaisen syyspastoraalin: ”Tultiin juuri rannasta nostamasta venettä pukeille koppakuori-asentoon, lepikonrannan pystykasvistoon, melkein rinnankorkuiseen. Vielä merkittävämpi on kuitenkin Tanssiva karhu -runopalkinto 2016 kirjasta Ehkä liioittelen vähän. Onneksi on olemassa huikea Vaara-kirjastot ja palvelualttiit kirjastonhoitajat. 47 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 VISASITAATTI 15 Kirjavisan murheellisen monipäisen alaosaston eli poliittisen vainon kohteeksi joutuneiden kirjailijoiden joukkoon kuuluu tämäkin nainen. Ainakin yhdelle palkinto, mutta seuraavassa lehdessä juhlitaan visan kolmekymppisiä, joten yllätyspalkintoja voi olla luvassa. Kiitos siitä. Sillä ei paikoin ole luita ollenkaan, vaan se menee minne haluaa ja kiinnittää huomioni itseensä. Runopuolelle minäkin sen luokittelisin. Hän on opiskellut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitoksella ja tehnyt musiikkia eri kokoonpanoissa, muun muassa äänikirjalevyn ’Kuuluuko tämä teille’ yhdessä säveltäjä Petra Lampisen kanssa.” Sirpa Taskinen on havainnut kumman paradoksin. Posti oli mennyt naapuriin ja sain D:n tänään. Joopa joo. Olimme istuneet jo liian kauan kuvien ääressä lattialla. Kuka on tämä ansioitunut, ensi vuonna tasavuosia täyttävä kirjailija, ja mikä hänen teoksensa alkaa oheisen sitaatin lausein
Niissä kehotetaan pohtimaan esimerkiksi emojien tulkintaa, ruutuaikaa, kommenttikenttien ikävää kielenkäyttöä sekä sosiaalisen median palveluiden ikärajoja. Hauskat sanavalinnat ja lukijan puhuttelu tuovat kirjoittajan lähelle, isosiskomaiseen tyyliin. Kehyskertomuksessa Sissi ja Kaisu-täti vierailevat vanhan tavaran liikde_27102022_48.indd 48 de_27102022_48.indd 48 19.10.2022 10.36 19.10.2022 10.36. Aino-Mari Tuuri kannustaa nuorille suunnatussa Puhelimen pomoksi -kirjassa ryhtymään puhelimen pomoksi. On siis opittava käyttämään laitteita fiksusti. Myös Lille Santasen julistemainen kuvitus vahvistaa letkeää vaikutelmaa. Lukijaa aktivoidaan kysymyksillä, joita on mukavan runsaasti. Arjen avustaja ja sulostuttaja alkaakin orjuuttaa. Yhteydenpito muihin ihmisiin on vaivatonta, asiat hoituvat näppärästi, viihde kulkee kätevästi mukana ja valtava määrä tietoa on vain sormen näpäytyksen päässä. Kokonaisuuden kannalta on mainiota sekin, että väljemmän näköiset tarinaosuudet ja täydemmät tietoaukeamat vuorottelevat. Kiinnostava teema on esimerkiksi digihuolenpito, jolla Tuuri tarkoittaa vaikkapa keskusteluketjujen ylläpitoa tai uusien päivitysten säännöllistä tekemistä. Treeniä tarvitsevat sekä nuoret että aikuiset. Monet tavaroista ovat Sissille vieraita ja niiden käyttötarkoitusten arvailu tuo tytön ja Kaisun vuoropuheluihin rutkasti huumoria. Kuvituksessa Meretoja ilottelee tasaisilla väripinnoilla ja voimakkailla sävyillä. Vaikkapa näin: ”Seisot korkealla kalliolla upean maiseman äärellä. Hauska puuha voi kääntyä stressin aiheuttajaksi ja pahimmillaan takaraivossa voi jatkuvasti tykyttää paine digihuolenpitovelvollisuuden täyttämisestä. Teoksessa esitellään mekanismeja, joilla digilaitteet ja niiden sisällöt koukuttavat ja vetävät puoleensa sekä pohditaan, miten digilaitteiden (liika)käyttö vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja omaan oloon, siis kehoon, mieleen, ajatuksiin ja tunteisiin. Faktaa vyörytetään runsaasti, mutta kokonaisuus ei uuvuta, sillä tarina ja tieto ovat tasapainottavat toisiaan. Napakoita tietoiskuja annetaan esimerkiksi musiikin tallennusmuodoista, erilaisista kirjoitusjärjestelmistä, pelikoneista ja internetistä. Tuuri kirjoittaa rentoa tekstiä, joka virtaa eteenpäin puheenomaisena. Miksi?”. Mietintätehtävät houkuttelevat tunnustelemaan myös omia tunteita. Laitteet voivat kuitenkin helposti hallita elämää liikaa. Värikkäät taustat haittaavat kuvakirjoissa toisinaan tekstin lukemista. Tuuri välttää hienosti laitteiden turhan demonisoinnin ja muistuttaa, että tulevaisuus muuttuu koko ajan digitaalisemmaksi. Riemukas värimaailma ja pelkistetty tyyli tekevät kirjasta houkuttelevan. keessä. Meretojan kirjassa vaikealukuisinta on pienen fonttikoon valkoinen teksti epätasaiSyksyn lasten ja nuorten kuvakirjoissa ollaan käytännöllisen tiedon äärellä. Tuntuuko hienon maiseman katsominen ja paikassa oleminen vai sen kuvaaminen paremmalta. Kaksikko ihmettelee kaupassa muun muassa vanhoja kameroita, C-kasetteja, televisioita, tietokoneita sekä tietenkin puhelimia. Sissin ja Kaisun kirpparikierrosta rytmitetään tietoaukeamilla, joissa kerrotaan tarkemmin esineisiin liittyvistä aihepiireistä. Kuvakirja Aikamatka kertoo niistä keksinnöistä, jotka tämän päivän puhelimessa yhdistyvät. 48 Demokraatti KULTTUURI Telefonitietoa ja raha-asiaa Teksti Marjo Jääskä Ä lypuhelimet ja muut digilaitteet tekevät monista asioista aiempaa yksinkertaisempia. Aloittaa voi vaikka lukemalla Tuurin teoksen. Tieto-osuudet ovat asiallisia ja puhekupliin painetut Sissin ja Kaisun vuoropuhelut puolestaan rennompia. Teoksen teksti tuntuu harkitulta ja viimeistellyltä. Punaista, sinistä ja varsinkin vihreää suorastaan tulvii silmille. TÄYSIN TOISENLAISESTA näkökulmasta älypuhelimeen paneutuu Pinja Meretoja
KIRJAT de_27102022_48.indd 49 de_27102022_48.indd 49 19.10.2022 10.36 19.10.2022 10.36. Moninaisuutta löytyy kuitenkin mukavasti henkilöhahmoista, joiden ihonväri vaihtelee laidasta laitaan. Kuvitus Anna Salmisalo WSOY 2022, 37 s. Hauska oivallus on sekin, että myös muita asioita kuin rahaa voi säästää: vettä, sähköä, ruokaa ja – tämä on suosikkini – mamman hermoja. Onko se paljon vai vähän?” Kysymykset ovat aika suorasukaisia, mutta tyyli on tätä päivää. Natalia Salmela & Jasmin Hamid: Raha – Missä se kasvaa ja mihin se katoaa. NATALIA SALMELA ja Jasmin Hamid ovat tuttuja muun muassa mainiosta Mamma betalar -podcastista. Esimerkiksi lyhyet, tarinasta irralliset tietolaatikot saavat niihin liittyvistä kuvista lisää mehevyyttä. Kysymyksiä esitetään myös lukijalle: ”Missä pankissa teillä on tili. Tämä on kuitenkin pikkujuttu, sillä tällaisia kohtia ei ole kuin muutamalla aukeamalla. Lasten maailma ja ajattelutapa otetaan tarinassa hyvin huomioon. Rahapuhe on viime vuosina muuttunut entistä avoimemmaksi ja tähän kirja myös selvästi kannustaa. Pörssikurssien nousuja ja laskuja taas verrataan huimaan vuoristorataan. Aino-Mari Tuuri: Puhelimen pomoksi – Ota digimaailma haltuun Kuvittanut Lille Santanen Tammi 2022. Britaa ja Emiliä ihmetyttää moni asia, esimerkiksi se, mistä rahaa saa, missä raha asuu ja mihin rahaa tarvitaan. Lapset kyselevät paljon, mutta eniten äänessä on lasten äiti, Ania. Pinja Meretoja: Aikamatka – Miten telefoonista tuli älykäs Tammi 2022. Mamma innostuu aiheesta niin paljon, että välillä vastauksiin lipsahtaa jopa luennoinnin makua. Verokarhu on pörröinen otus, jonka kirstusta maksetaan palveluja. Anna Salmisalon värikylläinen, vinksottavilla perspektiiveillä leikittelevä kuvitus havainnollistaa hyvin tekstissä kerrottua. Paljonko rahaa siellä on. Kirjan maailma on keskiluokkainen, kuten lasten kuvakirjoissa usein on. Paljonko teillä tienataan. Talousja perheteemoja ruotivat vaikuttajat käsittelevät samaa aihepiiriä myös kuvakirjassa Raha – Missä se kasvaa ja mihin se katoaa. Tarinassa tavataan viisihenkinen lapsiperhe, joka aamutouhujen keskellä ryhtyy keskustelemaan rahasta. 50 s. 141 s. 49 Demokraatti sen sinisellä taustalla
ELOKUVA Teksti Jukka Sammalisto K atalonialainen maaseutu kylpee alituisessa auringossa, mutta vehreä maisema on katoamassa, perinteen jäljet painumassa multaan. Ensiilta 28.10. Siitä tulee jonkin verran mieleen Ermanno Olmin hienot maalaiskuvaukset, mutta Simón ei ole hänen kaltaisensa harras visionääri, joka miltei unenomaisesti käsittelisi jostain etäältä ohjattavia yhteiskunnallisia muutoksia. Kyseessä on vuonna 1986 syntyneen ohjaajan toinen pitkä elokuva. SIINÄ ON lähtöasetelma Carla Simónin ohjaamaan elokuvaan Tämä maa (Alcarràs), joka voitti Berliinin elokuvafestivaalin pääpalkinnon Kultaisen Karhun tänä vuonna. Amatöörinäyttelijöihin luottavan elokuvan voima oikeastaan konkretisoituu vasta sen loppumisen jälkeen. Perheen isoisän aikanaan saama suullinen sopimus työn jatkuvuudesta ei merkitse perillisen myyntipäätöksen rinnalla mitään. Kaupan persikkalaarilla voikin kädet hetkeksi jähmettyä ikään kuin pitämään hiljaista hetkeä – jokaisella hedelmälläkin kun on poimijansa ja kulttuurinen taustansa. Simón pysyttelee vankasti luonnonläheisessä realismissa, mutta ei avaa aurinkopaneeleihin liittyviä ekologisia motiiveja tai maankäytön byrokratiaa ja taloudellisia taustavoimia. Tämä maa Ohjaus: Carla Simón Pääosissa: Jordi Pujol Dolcet, An na Otín, Xènia Roset, Albert Bosch 2022, 120 minuuttia. Perhe pysyy totunnaisten arvojensa mukaisesti yhdessä, vaikka sitä koetellaan. Persikkatarhan työntekijät eivät tiedä tulevaisuudestaan kuluvan kesän jälkeen. Simón kuvaa palstojen todennäköisesti viimeiseksi jäävää sadonkorjuuta täysin perheen ja yhteisön sisältä käsin. Nähdystä ja koetusta tulee katsojalle muisto erään suurperheen viimeisestä kesästä ennen sen oletettavasti ainakin osittaista hajoamista perusteelliseen elinolosuhteiden muutokseen. Näkökulma on yhtä lailla vanhuksessa, vastuunkantajissa, työntekijöissä kuin lapsissakin. Kaikki kohtaavat tilanteen eri tavoin. Tämä maa on suora, mutta hillitty – ja tavallaan myös hyvin ennakoitava, jos on tottunut tietynlaiseen elokuvarealismiin. Toivonja pelonsekainen tunnelma läpäisee uskottavasti sekä yhdessäolon että yksityiset hetket. Salaattisotaa käyvät lapset elävät maasta siinä missä viikunapuulle rauhoittumaan kävelevä vanhuskin. Persikkatarhojen tilalle on tarkoitus rakentaa aurinkopaneeleita. Pienviljelijäperhe on häädetty pois, kun tilan omistaja on yllättäen kuollut. 50 Demokraatti KULTTUURI Jäähyväiset persikka tarhalle Tämä maa on kuin kaksituntinen hiljainen hetki Katalonian katoavalle viljelyskulttuurille. de_27102022_50.indd 50 de_27102022_50.indd 50 19.10.2022 10.26 19.10.2022 10.26. Sukupolvien välisiä erimielisyyden elementtejä on koko ajan ilmassa, mutta tilanne ei koskaan räjähdä täysin käsiin. Hermeettisestä vinkkelistään Tämän maan kasvava voimattomuuden tunne voisi syystäkin pohjautua suurempaan vimmaan, vihaisuuteenkin
Luottonäyttelijä Hanna Schygulla näytteli Fassbinderillä Petra von Kantin ihastuksen kohdetta, nyt hän on Peterin äiti. Fassbinderin mestari teoksen pastissi on originaalia hauskempi, mutta ei sen veroinen. Siinäpä on motto tai kevyt alleviivaus elokuvan nimihenkilön rakkauselämästä. Nyt jako on kolme plus kolme, ja mieshahmot ovat vähintäänkin biseksuaaleja. Teksti Rolf Bamberg R anskalaisen Francois Ozonin ohjaaman Peter von Kant -elokuvan alkumetreillä levylautasella pyörii vinyyli-lp, jolla jumaloitu filmidiiva Sibonie laulaa saksaksi Oscar Wilden aforismilta ”Jokainen tappaa sen mitä rakastaa” nimensä ottanutta biisiä. Yksi voi kutsua Ozonin elokuvaa remakeksi, uudelleenversioinniksi, joku toinen pastissiksi. Jos Petra von Kantin katkerat kyyneleet oli varsin puhdasta melodraamaa, ei Peter von Kantia voi samaan fakkiin noin vain tunkea. Henkilöasetelmat ovat varsin identtiset muuten paitsi sukupuolten osalta. Olkoon niin. Muotisuunnittelija Petra von Kantin lesbosuhde nuoreen malliin kuohutti aikoinaan taatusti enemmän kuin mitä tekee keski-ikäisen elokuvaohjaajaäijän seksisuhde nuoren näyttelijäkomistuksen kanssa nyt. Itseriittoinen, hedonistinen ja häijyimmillään ihan vaan tyranni elokuvaohjaaja Peter von Kant tuntuu onnistuvan muuttamaan paskaksi kaikki tunneasiat, mihin teoillaan, puheillaan ja ajatuksillaan koskettaa. Ozon viljelee elokuvien välille muitakin linkityksiä. Fassbinderin omasta kamarinäytelmästään elokuvaksi muokkaamassa Petra von Kantissa kaikki kuusi roolia oli kirjoitettu naisille. Ensiilta 4.11. Melokomedia. Yksi merkittävä ero tulee toiselta tasolta: siitä, mikä oli yleinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen liberaaleimmassakin Euroopassa 1972, ja mitä siitä ajattelevat nykykatsojat. Ozonin ohjauksen henkilöhahmot näyttäytyvät niin arkkityyppisinä, hetkin melkein karikatyyreinä, että kääntyvät väkisinkin myös koomisiksi. Vaimostaan muinoin eronnut Peter (Denis Ménochet) hullantuu Sibonien (Isabelle Adjani) hänelle esittelemään kauniiseen nuoreen mieheen Amiriin, viettelee tämän, rakastuu, mutta tärvelee suhteen omistushaluisuuttaan. Niinpä kun elokuvan lopussa Karl on viimein avaamassa suutaan, sieltä ei tule lausetta, vaan räkäisy. Ehkä se on jotain siltä väliltä. 51 Demokraatti Déjà-vu – Petra tuli Peteriksi Fassbinderin luottonäyttelijä Hanna Schygulla esittää elokuvaohjaaja Peter Kantin (Denis Ménochet) äitiä. Oma lukunsa on Peterin vaitelias miespalvelija/sihteeri Karl, jota suuri taiteilija kyykyttää täysin sikamaisesti. Petraa näytellyt Margit Christensen vilahtaa Ozonilla elokuvan taustalla näkyvällä filmillä, Fassbinderin originaali-Petrana tietenkin. Muutkin Peterin ”rakkaat” lentävät yli laidan, tytär ja äiti saavat loppukiihdytyksessä kuulla kunniansa huoritteluja myöten. ELOKUVA Peter von Kant Ohjaus: Francois Ozon Pääosissa: Denis Ménochet, Isabelle Adjani, Khalil Ben Gharbia, Hanna Schygulla, Stefan Crepon 2022, 85 min. PETER VON KANT on siis elokuvallista lähisukua Rainer Werner Fassbinderin (1945–1982) lyhyen mutta sitä kiihkeämmän ohjaajauran ensimmäiselle mestariteokselle Petra von Kantin katkerat kyyneleet. de_27102022_50.indd 51 de_27102022_50.indd 51 19.10.2022 10.26 19.10.2022 10.26
de_27102022_52.indd 52 de_27102022_52.indd 52 18.10.2022 17.42 18.10.2022 17.42. Tilaa Demokraatti. 52 Demokraatti MARRASKUU 20 Sunnuntai Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto
Kohta myös Raahen terästehtaalla. 53 Demokraatti de_27102022_53.indd 53 de_27102022_53.indd 53 18.10.2022 15.26 18.10.2022 15.26. 53 Demokraatti Sä hk öi st äm in en Ilm as to ki itt ää . Vetyä koksin tilalle TEEMA Murros muokkaa työmarkkinat Kolumni: Jukka Relander Raikas TERÄS Fossiilisia polttoaineita voidaan korvata päästöttömällä sähköllä
Oranssina hehkuvassa sulan raudan loimussa on valtava voima, vaikka meteliä ei synny. de_27102022_54.indd 54 de_27102022_54.indd 54 19.10.2022 10.40 19.10.2022 10.40. Teksti ja kuvat Mikko Huotari 54 Demokraatti S ula raakarauta valuu masuunin alla olevaan harmaaseen junavaunuun, joka etäisesti näyttää valtavalta kahvikupilta. Ne valssataan kuumavalssaamolla teräslevyiksi ja -keloiksi. Tuotannossa käytettävä koksi voidaan syrjäyttää. Teräksestä tehdään pitkulaisia aihioita. Kun vaunut ovat täynnä, dieselveturi vie lastin terässulattoon, jossa rauta jalostetaan teräkseksi. 54 Demokraatti TEEMA SÄHKÖ PELASTAA ILMASTON Teräs aiheuttaa valtavasti päästöjä
55 Demokraatti 55 Demokraatti de_27102022_54.indd 55 de_27102022_54.indd 55 19.10.2022 10.40 19.10.2022 10.40
SSAB-konsernin tähtäimessä on fossiilivapaa arvoketju aina kaivoksesta valmiiksi terästuotteeksi asti. Tulevassa fossiilittomassa menetelmässä kivihiili poistetaan kokonaan prosessista. 56 Demokraatti TEEMA Valssaamisessa teräs on edelleen hehkuvan oranssia, mutta kiinteässä ja muokattavassa muodossa. Tuotantoprosesseja on kehitelty jo niin pitkälle, että ensimmäiset erät fossiilivapaata terästä valssattiin ja toimitettiin Volvo Groupille vuonna 2021. de_27102022_54.indd 56 de_27102022_54.indd 56 19.10.2022 10.40 19.10.2022 10.40. Parikymmentä metriä pitkä kuuma teräsaihio kulkee tehdashallin linjaa pitkin eräänlaisten mankelien läpi ja muokkautuu ohuemmiksi levyiksi. Niiden lisäksi satoja urakoitsijoiden ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Vielä tällä hetkellä SSAB:n tuotannoissa käytetään raudan ja teräksen valmistuksessa kivihiiltä. MAAILMAN HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖISTÄ SEITSEMÄN PROSENTTIA AIHEUTUU TERÄS TUOTANNOSTA. Sille ei ole myöskään keksitty mitään korvaavaa materiaalia tai raaka-ainetta. Sen tärkein merkitys on pelkistää rautarikasteessa oleva rauta metalliseksi raudaksi. Raahessa sijaitseva SSAB:n tehdas on kooltaan noin 500 hehtaarin suuruinen alue, jossa on masuunien ja valssaamon lisäksi muun muassa koksaamo, voimalaitos, oma satama ja laboratorioita. Täällä työskentelee noin 2 500 tehtaan omaa työntekijää. Vertailun vuoksi, lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kaksi–kolme prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Ainoa keino on ottaa käyttöön uusi pelkistysaine raudalle ja luopua fossiilisista polttoaineista. Teräs on välttämätön hyödyke, joten päästöjen vähentämisen realistisena keinona ei voi olla se, että teräksen tuotantoa ajetaan alas. Maailman hiilidioksidipäästöistä seitsemän prosenttia aiheutuu terästuotannosta. – Saadaan siis hiili pois kokonaan terästuotannon prosessista ja samalla päästöt pois. SSAB:lla on kunnianhimoinen suunnitelma, joka on ottanut jo ensiaskeleensa. Konserni tekee yhteistyötä kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa. TERÄKSEN TUOTANTO nykymenetelmillä on melkoista tupruttelua ilmaston näkökulmasta. Se korvataan vihreällä vedyllä, joka on valmistettu hajottamalla vettä ja käyttämällä hajottamiseen sähköä, jonka tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä. Kun rauta pelkistetään vedyllä, saadaan niin sanottua rautasientä, joka sulatetaan valokaariuunissa jatkojalostusta varten. Se aikoo tuoda lähivuosina markkinoille maailman ensimmäisen fossiilivapaan teräksen. Volvo rakensi teräksestä kaivosajoneuvon. Lopputuloksena on tuote, jota kutsumme fossiilivapaaksi teräkseksi, SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen sanoo. Metallia jäähdyttävä vesi kohahtaa kovaa ja päästää halliin ison vesihöyrypilven. Raahen tehdas on vuosikaudet pitänyt Suomen kärkipaikkaa hiilidioksidipäästöissä. Lopputuotteet lähtevät tehtaalta asiak kaille sekä laivoilla ulkomaille että kumipyörillä eri puolille Suomea tai junalla Hämeenlinnaan jatkojalostettaviksi. Teräksen valmistamisessa yksi olennainen vaihe on raudan pelkistäminen, jossa käytetään kivihiilestä valmistettua koksia. Tehtaan hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna reilusti yli kolme miljoonaa tonnia, mikä on noin seitsemän prosenttia kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Se ei tosin pääse työskentelemään kaivokseen, vaan kiertää ympäri maailmaa ihmisten ihmeteltävänä, koska fossiilivapaa terästuotanto on yksi merkittävimpiä askelia kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
57 Demokraatti Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet nopeasti Lä hd e: EE A , En er gi at eo lli su us 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2010 2021 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 1000 t CO2 Ominaishiilidioksidipäästöt (päästöjen määrä suhteessa tuotetun energian määrään), g CO2 / kWh(e) 227 63 de_27102022_54.indd 57 de_27102022_54.indd 57 19.10.2022 10.41 19.10.2022 10.41
– Kuluvan vuoden tammikuussa yhtiön hallitus teki suuntaa antavan linjauksen pohjoismaisen ohutlevytuotannon uudistamisesta, jonka mukaan SSAB:n täytyy omassa toiminnassaan päästä hiilidioksidipäästöistä pääosin eroon noin vuonna 2030, Leppänen sanoo. – Raportissa oli lähtökohtana se, että Suomen teollinen rakenne on samanlainen kuin miltä se nytkin näyttää, SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen sanoo. YHTEISKUNTA SÄHKÖISTYY RAJUSTI NYT KUN ILMASTO POLITIIKASSA OLLAAN TOSISSAAN. Vielä on hieman hämärän peitossa, kuinka sähköistäminen vaikuttaa työvoiman ja sen osaamisen tarpeeseen. Yhteiskunta sähköistyy rajusti nyt kun ilmastopolitiikassa ollaan tosissaan. de_27102022_54.indd 58 de_27102022_54.indd 58 19.10.2022 10.41 19.10.2022 10.41. Tämä on kuitenkin turha pelko, sillä nopea siirtyminen tulevaisuuden päästöttömiin teknologioihin takaa tuotannon ja työn tarpeen myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tarve on 3–10 terawattituntia. Muutos vaatii isoja investointeja monilla teollisuuden aloilla. 58 Demokraatti TEEMA Vielä joitakin vuosia sitten fossiilivapaa teräs tuntui ympäristöystävälliseltä haaveilulta, mutta prosessi on saatu kehiteltyä ja hiottua niin valmiiksi, että konkreettista siirtymää voidaan alkaa tehdä. Ja kohtuulliseen hintaan. Työja elinkeinoministeriö julkaisi reilu kaksi vuotta sitten toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. Otetaan esimerkiksi junaliikenne, jossa sähköistäminen on tehty jo vuosikymmeniä sitten. Oletettavasti uutta työtä löytyy, mutta tilanteen tarkempi kartoittaminen olisi nyt tarpeen. Polttomoottorilla toimivassa tavallisessa autossa on toista tuhatta liikkuvaa osaa. Yrityksen laskelmien mukaan hiilettömään tuotantoon siirtyminen poistaa yhtiön päästöoikeuksien ostamisesta syntyviä kustannuksia Suomessa ja Ruotsissa noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Sitä puolestaan käytetään sellaisenaan tai jalostetussa muodossa, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita. Sähköistämiseen liittyviä selvityksiä on tehty, mutta niiden painopiste on ollut pikemminkin teknologioissa kuin työvoimaa koskevissa kysymyksissä. Käytettävän sähkön määrä riippuu siitä, kuinka tuotannon prosesseja jaetaan SSAB:n ja yhteistyökumppanin malmintuottaja LKAB:n välillä. Palkansaajien näkökulmasta on merkittävää se, kuinka työpaikat säilyvät vihreässä siirtymässä. Tässä laskelmassa oletuksena on, että päästöoikeuksien hinta on noin 90 euroa tonnilta. Fossiilisilla polttoaineilla kulkevat autot tarvitsevat paljon enemmän huoltoa kuin sähköautot. Murros muokkaa työvoiman osaamisen tarvetta, ja palkansaajajärjestöt toivovat nykyistä parempaa ennakoitavuutta siitä, miten työvoiman tarve tulee muuttumaan. Muutokset voivat olla yllättäviä. Vertailun vuoksi, koko Suomen sähkön kokonaiskulutus oli noin 87 terawattituntia viime vuonna. Sähköistämisen vuoksi Suomen sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua 30 vuodessa. Vanhoissa teknologioissa roikkuminen näivettäisi talouden. Kun päästöoikeuksien hinnat kasvavat ja ilmaispäästöt poistuvat, hiilen tupruttelu vie rahaa suuria summia. Se on valtavan iso ala, koska Suomessa on pari– kolme miljoonaa autoa, Muranen sanoo. Tuskin kukaan kaipaa enää dieselvetureita pääradoille. Tiekartat laadittiin yhteistyössä 13 eri toimialan kanssa. USEIMMILLA ALOILLA sähköistäminen on tie päästöttömyyteen. Konvertointi aloitetaan siellä, jossa saadaan ensin ympäristölupa ja on varmistettu, että on riittävä sähkön saatavuus prosessia varten. – Lopputulos oli kuitenkin kiinnostava. – Miten käy autojen huoltobisnekselle sähköautojen tulemisen myötä. Tuotantoa sähköistetään suoraan tai siten, että tehdään sähkön avulla vedestä vetyä. – Tämä on vain ajatusleikki, mutta olen miettinyt, mitä tapahtuu autojen huoltobisnekselle, jos tarve vähenee murto-osaan. Muranen nostaa esimerkin autokannan sähköistämisestä. Asiakkaat haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään siihen, että ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Raahen tehtaan siirtyminen fossiilittomaan terästuotantoon on merkittävää vetoapua koko Suomen päästöjen vähentämisen vaatimusten kannalta, mutta yritys tavoittelee myös kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. – Raahen ja Luulajan tehtaat täytyy muuttaa siinä aikataulussa tähän uuteen teknologiaan. Niiden avulla haluttiin saada tarkempi käsitys hiilineutraaliin Suomeen siirtymiseksi tarvittavien toimenpiteiden mittakaavasta, kustannuksista ja edellytyksistä. SSAB tekee yhteistyötä muun muassa Volvon ja Mercedes-Benzin kanssa, tavoitteena hiilivapaa auto. Myös työvoiman osaamistarpeet muuttuvat. Sähköistämisen murros on haaste myös koulutuspolitiikalle. Raahen tehtaan sähkönkulutus on nyt vuositasolla yhden terawattitunnin luokkaa. – Palkansaajajärjestöt kritisoivat valmisteltua selvitystä, koska työllisyyden ja osaamisen vaatimuksien kartoittamiseen ei panostettu tarpeeksi, Muranen sanoo. Ihmisiä olisi vaikea sitouttaa ilmastotavoitteisiin, jos ratkaisut tarkoittaisivat työpaikkojen menettämistä. Puhutaan luovasta tuhosta, jonka myötä monet vanhat työtehtävät jäävät historiaan ja samalla syntyy uusia työtehtäviä. Ajatuksena oli, että eri toimialojen työpaikat säilyisivät. Sähköistämisen vaikutusta työllisyyteen ei tarkasteltu syvällisesti. Toinen tärkeä ajuri on kuluttajien kysyntä. Kaiken tämän edellytyksenä on, että sähköä on saatavilla riittävästi
Tehokas sähkön siirtäminen on tärkeää, etenkin kun sähkön varastointi on vielä lapsenkengissä. Teollisten prosessien muuttamisen taustalla on useimmiten sähköön perustuvat ratkaisut. Terästeollisuuden lisäksi moni muukin ala nojaa tulevaisuuden suunnitelmissaan sähköön. – Koko sektorilla on havahduttu siihen, että näille päästöille on pakko pystyä jotain tekemään. – Lähtökohtana on ollut se, että kaikki ne tuotteet, joita nyt tehdään, pystytään tarjoamaan asiakkaille myös tulevaisuudessa fossiilivapaana. Uutta on vedyn käytön ja uusiutuvien raakaja polttoaineiden liittäminen näihin teknologioihin. Jos sitä ei ole, niin se rajaa paljon vaihtoehtoja pois, Harri Leppänen sanoo. Sipilän hallituksen aikaan hommaa on sössitty. Energiakriisi ei ole liiemmin vaikuttanut sähköistämisen investointeihin. – Uuden teknologian kilpailukykyyn vaikuttaa myös se, miten lainsäädäntö kehittyy. – Suomessa on mahdollisuus kasvattaa tuotantoa, meillä on tilaa ja osaamista, ja täällä jopa tuuleekin, niin tuulivoiman lisääminen olisi yksi keino tehdä Suomesta houkutteleva investointikohde ulkomailla. Toisen asteen koulutuksessa on laskettu paljon itseoppimisen varaan, mutta välttämättä nuoret eivät ole niin valmiita ottamaan vastuuta itsestä. Esimerkiksi kuinka paljon hiilidioksidipäästöistä pitää maksaa Euroopassa vuoden 2030 jälkeen. Nähtäväksi jää, missä aikataulussa nämä globaalisti tapahtuvat. Nämä ovat perusteknologioita, joita on ollut olemassa jo ennen meidänkin projektiamme. Sähköntuotantoa voisi olla mieluummin pikkuisen reippaasti yli kuin yhtään liian vähän. Koskaan rautasientä ei ole tuotettu teollisessa mittakaavassa tai puhtaan vedyn avulla, Leppänen sanoo. – Teknologia, johon olemme investoimassa, on entuudestaan tunnettua. Onko unelma fossiilivapaasta teräksestä maailmanlaajuisesti realistista. Tällä viittaan etenkin sähkön saatavuuteen ja sähkön hintaan. Määrä kuulostaa toki valtavalta, mutta se on vain pisara meressä, promilleluokkaa koko maailman terästuotannosta. – Uskon, että jollakin aikavälillä tilanne normalisoituu. – Huolehditaan mieluummin vähän etupainotteisesti, että meillä sähköntuotantokapasiteetti kasvaa riittävästi, jotta kasvava kulutus voidaan täyttää, Leppänen sanoo. Sähköistäminen kasvattaa sähkönkulutusta reippaasti. Se pitää perata kuntoon ensi hallituskaudella, Muranen sanoo. Seuraavaksi on tarkoitus skaalata tuotanto isoksi ja investoida tehtaisiin. Lisäksi uuden teknologian myötä on ehkä mahdollista tehdä sellaisia teräslaatuja, joita ei vielä tehdä, mutta se on vielä selvittelyn alla, SSAB:n Leppänen sanoo. – En ole kuullut meidän alallamme investointien lykkääntymisistä. – Kaikilla meidän keskeisillä eurooppalaisilla kilpailijoillamme on käynnissä jokin projekti, joilla pyritään hiilidioksidipäästöistä eroon tai ainakin merkittävästi vähentämään niitä, Seppänen aloittaa vastaamisen. Sähköntuotannon lisäksi siirtoyhteydet näyttelevät merkittävää roolia. Paine asiakkailta ja yhteiskunnalta on myös suuri. Hän ei näe siirtymässä kovin suuria investointiriskejä. – Jos on saatavilla hiilidioksidivapaata sähköä helposti ja kilpailukykyiseen hintaan, niin se avaa hyvin paljon mahdollisuuksia. Sota on käynnissä ja kerrannaisvaikutukset ovat rajuja, Leppänen sanoo. Ei siinä oikeastaan muita liikkuvia osia ole. VUOSIEN TUTKIMUSja kehitysinvestointien myötä SSAB on pystynyt tuottamaan fossiilivapaata terästä sen verran, että on voitu osoittaa teknologian toimivuus. – Kun katsotaan globaalisti, niin esimerkiksi Aasiassa on paljon kiinnostusta ponnistella päästöjen vähentämiseksi. – Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä avataan uusi siirtoyhteys, ja se omalta osaltaan tasaa aluehintaeroja täällä pohjoisessa. TOTEUTUESSAAN TERÄSTUOTANNON sähköistäminen on pitkä loikka hiilipäästöjen vähentämisessä. VANHOISSA TEKNOLOGIOISSA ROIKKUMINEN NÄIVETTÄISI TALOUDEN. Maailmanlaajuisesti SSAB tuottaa vuosittain terästä 8,8 miljoonaa tonnia. 59 Demokraatti – Ammatillisen koulutuksen tasoa pitäisi pystyä nostamaan. Tuulivoiman osuuden arvioidaan kasvavan Suomessa entistä ripeämpään tahtiin. de_27102022_54.indd 59 de_27102022_54.indd 59 19.10.2022 10.41 19.10.2022 10.41. Se on oleellinen osa tätä business casea meilläkin, Leppänen sanoo. Sähkön hinta on noussut pilviin Venäjän hyökkäyssodan vuoksi, mutta sen vaikutukset eivät mitä todennäköisemmin heijastu kovin pitkälle tulevaisuuteen. – Ja huolehditaan, että muut edellytykset ovat niin hyvät kuin mahdollista. Täytyy muistaa, että elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. – Suomessa on tehty hyvää työtä, ja Fingridillä on hyvät suunnitelmat siitä, kuinka verkkoa kehitetään, Leppänen sanoo
Kalleinta ei tarvita, jos kysyntä laskee tarpeeksi. Nyt kemia käyttää viisi terawattituntia sähköä vuodessa, parinkymmenen vuoden kuluttua lukema on siis 30. Muutenkin pitäisi säästää sähköä. Tällaisiin yllätyksiin kukaan ei osannut varautua. Sähkön korkeat hinnat ovat painajainen myös Energiateollisuuden viestinnälle. Ja pulaa on jo nyt. Vika ei ole systeemissä vaan sen käyttäjissä. Juttu on siinä, että Euroopan pitää päästä kaasusta ja kivihiilestä eroon ja rakentaa tilalle tuulija ydinvoimaa, sekä isoja vetyyn perustuvia energiavarastoja. Sähköpulan syy on Venäjä ja ennen kaikkea se, että sodan seuraukset ovat tuottaneet tarpeen nopeammalle reaktiolle kuin mihin systeemi kykenee. Säästäisinkö sähköä vai ilmastoa. de_27102022_60.indd 60 de_27102022_60.indd 60 18.10.2022 16.28 18.10.2022 16.28. Fossiilisen energialähteen korvaaminen sähköllä merkitsee päästöjen vähentymistä alalla kuin alalla. Seuraukset vaikuttavat hyytäviltä, jos niitä tutkii lukujen valossa. Ei tullut halvaksi. 60 Demokraatti O len päättänyt ajaa dieselini loppuun ennen siirtymistä sähköautoon. Sähkön hinta määrittyy kysynnän ja kalleimman polttoaineen mukaan. Olen ajatellut lämmöllä (sic) niitä eläkeläispariskuntia, jotka ehtivät viime vuonna vaihtaa öljylämmityksensä suoraan sähkölämmitykseen valtion tuella. Että saadaan se eläkeläisten mökki lämpimäksi ja niille kemian tyypeille puhtaat keitokset. Suomessa tuotetaan tällä hetkellä sähköä vajaat 70 terawattituntia vuodessa, eli pelkästään kemia aikoo käyttää lähes puolet nyt tuottamastamme sähköstä ensi vuosikymmenen päätteeksi. Lykkään autoratkaisuani ensi vuoteen. Jos vaikka halpenisivatkin. Nyt pitää säästää sähköä ja samaan aikaan rakentaa uutta päästötöntä tuotantoa. Samaan aikaan pitäisi sitten säästää sähköä ja lisätä sähkön käyttöä. Ilmastosyyt painavat puntarissa paljon, ja diesel on kallista. Ilmastotoimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä, edellyttävät sähkön käytön merkittävää lisäämistä. Sähkö virtaa sinne, missä siitä maksetaan eniten, joten manner-Eurooppaan on virrannut niin paljon pohjoismaista sähköä, kuin piuhoihin on vain mahtunut. KOLUMNI Teksti Jukka Relander, Energiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö TEEMA KALLEINTA SÄHKÖÄ EI TARVITA, JOS KYSYNTÄ LASKEE TARPEEKSI. Niin että se sähköauto. Se oli vasta kemia. Ensi talvena uhkaava sähköpula on kuitenkin eri asia kuin 2030-luvun sähköntarpeeseen vastaaminen. Ehdimme jo pari vuotta kertoa tarinaa siitä, että paras ratkaisu ilmastonmuutokseen on sähkön käytön lisääminen. Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi päästöttömästi. KUN JULKAISIMME eri teollisuudenalojen vähähiilisyystiekartat kesällä 2019, kemianteollisuus ilmoitti kuusinkertaistavansa sähkönkäytön seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Myyminen ei kannata, kun ei siitä kotterosta kukaan enää maksa. Tosin näillä sähkönhinnoilla sähköauton tarjoama säästö on paljon pienempi kuin miltä vuosi sitten näytti. Venäjän hyökkäyssota nosti kaasun hintaa, ja koska sähkön hinta määrittyy eurooppalaisilla markkinoilla kalleimman tuotantomuodon mukaan, sähkön hinta on noussut hetkittäin yläpilviin. Pidemmässä juoksussa se on mahdollista, mutta nyt ajatus näyttää aika kunnianhimoiselta. Paras tapa auttaa heitä on sähkön säästäminen. Kun mukaan laskee liikenteen, isot terästehtaat ja rakennusalan, kulutus nousee hurjiin lukemiin
Jatkossa myös työpaikkojen on mukauduttava ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja kyettävä tarjoamaan vaihtoehtoja etätyön tekemiseen. Kun paluu normaalimpaan arkeen koitti, monilla työpaikoilla päädyttiin jatkamaan etätyöskentelyn mahdollisuutta. Palvelua ei tarvitse tuottaa samalla alueella, missä sitä käytetään. Muutoksella useimpien virastojen käyntiasiointia viedään lähemmäs ihmisiä, kun samasta pisteestä saa laajemmin eri palveluja. Sirpa Paatero Kuntaministeri (sd.) de_27102022_61.indd 61 de_27102022_61.indd 61 19.10.2022 11.10 19.10.2022 11.10. Valtionhallinnossa aloitettiin monipaikkaisuuden edistäminen jo ennen koronaa, mutta pandemian puhjettua työ sai entistä enemmän painoarvoa. Samalla on selvää, että käyntiasiointia tarvitaan vaihtoehtona. Digitalisaation lisäksi myös liikkuvat palvelut ovat luonteva osa tätä kehitystä. Juuri tähän palveluverkkouudistuksella vastataan. Ihmiselle ei ole olennaisinta, mikä viranomainen palvelun tarjoaa, kunhan se toimii ja sen saa helposti. DIGITALISAATIO ON avainasemassa uuden aluepolitiikan ratkaisuissa. Siksi julkisia palveluja tulee kehittää kansalaisten toiveiden, tarpeiden ja todellisen kysynnän mukaan. Myös kunnat on otettu mukaan muutokseen ja ensimmäiset yhteispalvelupistepilotit ovat käynnistymässä Lahdessa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Muutos kannustaa pohtimaan uudenlaista aluepoliittista ajattelua. 61 Demokraatti Palveluja ihmisten ehdolla K orona-aika on muuttanut käsitystämme arjesta monin tavoin. Väestönkehityksessä nähtiin uusi ilmiö, kun isojen kaupunkien kasvutahti hidastui ja muuttovirta kohdistui kehyskuntiin ja pienempiin kaupunkeihin. Digitaalisilla ratkaisuilla voimme tarjota yhä useampia palveluja ihmisille automaatiossa kellon ympäri koteihin ja laitureiden nokkiin. PUHEENVUORO Kaupungistuminen on edelleen valtavirtaa, mutta sen vastapainoksi näyttää nousseen toisenlainen muuttotrendi. Uudenlainen aluepolitiikka on sitä, että uusia mahdollisuuksia hyödyntämällä voimme entistäkin laajemmin tarjota palveluita kaikille paikasta riippumatta. Miltä kuulostaisi, jos vaikkapa poliisin lupa-asiat, veropalvelut ja Kelassa asiointi olisi mahdollista hoitaa samassa tilassa. Esimerkiksi palvelubusseilla tärkeimmät lähipalvelut voidaan tuoda suoraan asiakkaiden luokse niillä alueilla, joilla muuten on haastavaa luoda helposti saavutettavia palveluverkkoja. Valtion tavoitteena on jatkossa koota alueil la saman katon alle tärkeimmät valtion viranomaispalvelut. Niille, joille se oli työnsä puolesta mahdollista, se tarkoitti työskentelyn siirtymistä työpaikoilta koteihin. Millä tavoilla voisimme mahdollistaa sen, että laadukkaat peruspalvelut voidaan tarjota kaikille tasavertaisesti ja kustannustehokkaasti asuinpaikasta riippumatta. Myös henkilökohtaista asiointia voidaan järjestää digitaalisesti etänä kaikkialle Suomeen. JULKISEN HALLINNON tärkein tehtävä on palvella kansalaisia. Ihmiselle ei ole olennaisinta, mikä viranomainen palvelun tarjoaa, kunhan se toimii ja sen saa helposti
Siinä hän perusteli demokraattista ja reformistista sosialismia koko työväenluokan ideologiana. Sivistysliitto tarjosi laajasti sivistyksellistä ja koulutuksellista apuaan. Työväenliike oli eheytynyt, ja sosialidemokraateista oli tullut johtava liike yhteiskunnan kehittäjänä. Lämmöllä Jussi Pikkusaari puhui ja kirjoitti myös omasta perheestään. Myöhemmin hän harmitteli sitä, ettei kokeneelle historianopettajalle kuitenkaan ilmaantunut kunnon leipäpuuta. TSL:n suuri nousu ja toimintakentän laajentuminen oli alkanut jo 1960-luvun lopulla, ja kasvu jatkui voimakkaana. Pikkusaari luopui viisikymppisenä, vuonna 1989, TSL:n pääsihteerin tehtävästä. Jussi Pikkusaari sisäisti työvuosiensa kuluessa perusteellisesti työväen sivistystyön pitkän punaisen langan, omine henkilökohtaisine vivahteineen. Mies oli Pohjanmaalta ja sen huomasi monesta seikasta, etenkin sitkeydestä ja määrätietoisuudesta. 62 Demokraatti KUOLLUT Pohtija ja keskustelija INTOMIELISENÄ JA sytyttävänä kansanvalistajana ja sivistysmiehenä muistettu filosofian tohtori Jussi Pikkusaari menehtyi pitkäaikaisten sairausongelmien jälkeen 25. Molemmat vanhemmat olivat taustoiltaan herännäissukua, ja hän itsekin arvioi saaneensa geeneihinsä aimo annoksen körttiläisyyttä. Avioliitossa Sirkan (o.s. Pikkusaari oli seitsenlapsisen perheen kolmanneksi vanhin. Myöhemmin hän toimi SAK:ssa koulutussihteerinä ja palasi syksyllä 1973 takaisin Sivistysliittoon, nyt pääsihteeriksi Olavi Hurrin jälkeen. Sivistysliitossa ripeä kasvu heijastui alueellisen ja paikallisen toiminnan vahvistumisena. Monivuotinen aherrus huipentui vuonna 1998 Oulun yliopistossa hyväksyttyyn väitöskirjaan ”Vaikea vapaus”. Hän kokosi vuonna 1975 omia näkemyksiään sosialidemokratian olemuksesta kirjaan ”Työväenluokan ideologia”. Hän jää muistoihin yhtenä niistä lukuisista merkittävistä vaikuttajista, jotka ovat vieneet suomalaisen kansansivistystyön soihtua menestyksellä eteenpäin. Hänellä itsellään oli katsomuksellinen elämänasenne ja hän toimi vuosina 1982–92 Suomen humanistiliiton puheenjohtajana ja osallistui humanistiliikkeen kansainväliseen toimintaan. Jotain pettymyksen makua taisi olla myös siinä, ettei hänen laatimansa TSL:n historiaan liittynyt käsikirjoitusehdotus saanut liiton hallinnossa 1990-luvun lopulla jakamatonta myötämieltä. Ilmassa oli paljon edistyksen merkkejä. syyskuuta 2022 Espoossa. ”Muista mistä olet lähtöisin”, hän itsekin muille joskus painotti. Pääsihteeri painotti henkilökohtaisen määrätietoisesti niin sanottua suoraa toimintaa. lokakuuta 1939. Käytännössä kuitenkin harvoilla opintojärjestöillä oli todellisia eväitä voimakkaampaan paikalliseen panokseen. Kaunis kunnianteko isälle, vanhemmille ja sisaruksille oli hänen vuonna 1984 laatimansa kirja ”Yksi isänmaan rakentaja”, joka sisälsi sekä sukuhistoriaa että omia muistoja. Pikkusaari osallistui itsekin vakavana pohtijana ja polemiikkiin halukkaana ajan ideologiseen keskusteluun. Vuosikymmenien mittainen pohdinta uskontojen ja uskonnollisuuden merkityksestä tarjosi mahdollisuuden, ellei suorastaan houkutellut perusteelliseen tutkimustyöhön. Työväen Sivistysliitto tuli hänelle ensimmäisen kerran työpaikaksi vuonna 1966, kun hän aloitti historianopettajaksi kouluttautuneena, nuorena maisterina liiton palveluksessa opintojohtajan tehtävässä. Yli-Kojola) kanssa syntyi kaksi lasta. Hän ei lannistunut, vaan julkaisi vuonna 2014 omakustanteena hyödyllistä tietoa sisältävän, hieman monimielisen nimisen kirjan ”Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus”. Niin oli ollut hänen vanhemmillaan tapana sanoa, kun lapset lähtivät vähän kauemmas kotipiiristä. Kirjan alaotsikko kertoi havainnollisesti koko tutkimuksen teeman: ”Sosialidemokratian häviö kirkolle 1850-luvulta 1920-luvulle käydyssä Suomen kulttuuritaistelussa”. Jo lukioikäisenä Jussi sai kosketuksen sosialidemokraattiseen arvomaailmaan, johon hän sitten kiinteästi sitoutui. Hän käänsi tilanteen määrätietoisesti edukseen, omaan suuntaansa. Piti osata käyttäytyä kunnolla. Jouko Muuri TSL:n entinen pääsihteeri Tero Tuomisto TSL:n Helsingin piirin entinen puheenjohtaja Kari Hulkko de_27102022_62.indd 62 de_27102022_62.indd 62 19.10.2022 10.46 19.10.2022 10.46. Hän oli syntynyt Lapualla 15. Keskeisten jäsenjärjestöjen tuli hänen mukaansa tukea voimakkaammin TSL:n paikallisia organisaatioita siinä kilpailussa, jota käytiin aikuiskasvatusjärjestöjen kanssa työväenliikkeen jäsenten sieluista ja vapaa-ajasta
11. Tarkemmat tiedot myöhemmin. 28.5.1947 Ähtäri k. Marjaliisa ja Seppo Hentilä esittelevät Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa uuden teoksensa Tasavallan ensimmäiset – presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925. HELSINKI • Kurdikysymys geopolitiikan varjossa: paneelikeskustelu to 27.10. klo 18–20. klo 13–16. Sos. Yhdistystoiminta de_27102022_63.indd 63 de_27102022_63.indd 63 19.10.2022 10.48 19.10.2022 10.48. klo 15. Kati Wallin talouspäällikkö, Helsinki 7. Mahdolliset muistamiset voi ohjata KSR:n Mauno Koiviston rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antti Rinne tai vaihtoehtoisesti Mäntsälän työväentalo Rientolan peruskorjauksen tukemiseen Rientolan tilille FI82 5282 0120 1694 85. 63 Demokraatti Lämmin kiitos kaikille äitiämme muistaneille ja surussamme meitä lohduttaneille. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. OAJ vaatii, että tulkinta korjataan tarvittaessa lainsäädännöllä. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tauno Yliruusin rahastoon Savonrannan kirjailijaresidenssin toiminnan tukemiseen tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kati Wallin. Tällä haluttiin turvata, että ammattiin opiskeleva saa lukiolaiseen nähden yhdenvertaisen oikeuden opettajan opetukseen ja ohjaukseen. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Teija ja Petri perheineen Rakkaamme Margit Isomäki s. OAJ:n mukaan epäselvä tilanne johtuu vakiintuneen termin uudelleen tulkinnasta. OAJ näkee, että tulkinta rapauttaa koulutuksen laatua. Opetusja kulttuuriministeriön sanastossa opetushenkilöstöllä on tarkoitettu henkilöitä, jotka opettavat. Uusi säännös määrittelee, kuinka paljon opiskelijalle pitää antaa opetusta ja ohjausta osaamispistettä kohden. naisyhdistyksen kuukausikokous su 30.10. huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Tapaamme ravintola Wanhan Herran tiloissa 7.11. OAJ:n mukaan osa koulutuksen järjestäjistä tulkitsee säännöstä siten, että erilaiset ohjaajat voivat tehdä opettajille kuuluvia töitä. Tilaisuutta edeltää Työväenkirjaston ystävät ry:n syyskokous klo 17–18. klo 18 Laivahostel Boressa, Linnankatu 72, 20100 Turku. Klo 12 vieraanamme on Kari Kitunen, joka kertoo kirjastaan ”Sattuma miestä kuljettaa”. Muutokset mahdollisia. klo 11 lounaalla. 11. 28.8.2022 Helsinki, Terhokoti KOKOUKSET KIITOKSET 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Antti Rinne eduskunnan 1. Tiedot päivittyvät verkkosivuille www.tyovaenperinne.fi. Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993, ma 7.11. Johtokunta. Oikeus opettajaan Teksti Demokraatti Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan yhdenvertainen oikeus opetukseen ei toteudu ammatillisessa koulutuksessa. Tervetuloa! Puheenjohtaja • Lahden Sos.dem. Johannes Moision kokoama valokuvanäyttely esillä kirjastossa 1.11.–30.11. VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem. Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2022 25.–26.11. klo 18–20 (alustava varaus). – Koulutuksen järjestäjälle ei voi jättää päätäntävaltaa siitä, keitä opetushenkilöstöön kuuluu, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. Tasavallan ensimmäiset to 15.12. varapuhemies, oikeustieteen kandidaatti, Mäntsälä 3. dem. Mauno Mannelin, Naisia 30-luvun työelämässä. Ratas ry:n jäsenkokous to 10.11. 2022 Kalevi Sorsa -seminaari
Nimi: Osoite: de_27102022_64.indd 64 de_27102022_64.indd 64 14.10.2022 16.14 14.10.2022 16.14. 64 Demokraatti RISTIKKO 19/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Auran hyöty ei tule ilmanvastuksen vähenemisestä vaan edessä lentävän linnun siivenkärjen nostattamasta niin sanotusta jättöpyörteestä, joka nostaa takana lähietäisyydellä lentävää lintua. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eeli Järvinen, Kotkasta. Niissä muuttavat lähinnä vain isommat linnut kuten kurjet, hanhet, joutsenet ja jotkut lokkilajit. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 8 9 7 6 4 9 1 3 6 8 4 5 3 8 5 4 7 5 8 3 6 7 2 7 8 1 S yksy on oivaa aikaa ihailla lintujen muuttoauroja. Illan lähestyessä, matkanteon väsyttämänä, joskus näkee – ja kaakatuksesta kuulee – kuinka parvikuvio alkaa hajota ja osa linnuista alkaa etsiä lepopaikkaa. ais ud ok u. Tiiviissä auramuodostelmassa lentäminen säästää energiaa ja on lintuparvien tapaan turvallisempaa, kun useampi silmäpari vahtii ympäristöä. Vaikka parvi hajoaisikin, matkaa jatkanut joukko usein palaa takaisin ja laskeutuu muiden luo. Getty Images TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi de_27102022_64.indd 65 de_27102022_64.indd 65 14.10.2022 16.14 14.10.2022 16.14. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 23 18 65 94 7 68 72 49 31 5 95 41 73 26 8 41 59 27 68 3 36 24 18 75 9 79 83 56 12 4 17 95 82 43 6 84 36 91 57 2 52 67 34 89 1 RISTIKON 17/2022 RATKAISU 29.9. Muun muassa Nasa on selvittänyt, kuinka kurkiauran mekaniikalla voi vähentää lentokoneiden energiankulutusta. Vetäjää kuitenkin koko ajan vaihdetaan, ja kärjessä ollut siirtyy huilaamaan auran peräpäähän. Auran vetovastuussa on usein ryhmän vanhin yksilö. Ihminen on ottanut oppia lintuaurojen energiatehokkaasta mallista. Suoraan linnun pyrstön takana pyörre vetää alaspäin. Siksi auroissa lennetään tiiviissä muodostelmassa ja lyhyillä etäisyyksillä
Teen sitä googlaamalla, ja sitten control-F:llä haen kahdensadan tai kolmensadan sivun raportista sen, mikä liittyy etsimääni asiaan. Ne odottavat kirjahyllyssä sitä päivää, että muuttuisin ihmisenä. Joskus harvoin, jos on aikaa, voin uppoutua raporttiin ja lukea sitä omaksi ilokseni. Luen lehtien uutiset, niiden päivitykset, muut otsikot ja roikun Amppareissa. Minulla on unelma, että tulevaisuudessa istuisin uuden omakotitalomme kirjastohuoneen nojatuolissa, jalkalampun valossa, ja lukisin kaikki ne sadat kirjat, mitä olen saanut joululahjaksi, mutta joihin en ole ikinä koskenut. Ihme kyllä, en kuitenkaan havaitse heissä minkäänlaista henkisen kapasiteetin nousua. On ihmistyyppi, joka pitää kunniaasianaan lukea pinoittain kirjoja jokaisen lomansa aikana ja kertoa siitä suurena saavutuksena muille. Varmaan muutaman stadionin tornin verran vieritän kännykän näytöltä joka päivä somea, Twitteriä ja pääosin uutisia. En tosin lukemalla vaan omistamalla ne ja pitämällä esillä status-Lundiaa. Kaunokirjallisuus, tarinat tai henkilökuvat, eivät ole minun juttuni. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Huvikseen lukeminen ei kiinnosta SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuria. Twitter on ilmainen yhteisöja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Paitsi Wikipedian. Onkohan se aika, mitä himolukija kuluttaa lukemiseen, todellakin hyödyllistä ajankäyttöä. Tekstin täytyy tulla tarpeeseen, ja sen täytyy olla ajankohtaista. Joskus aikaisemmin jaoin omaan someeni kaikenlaisia uutisia ja kerroin, mitä mieltä niistä olin ja mitä mieltä seuraajieni pitäisi olla, mutta siinä hommassa olen nyt rauhoittunut enkä koe sitä enää tarpeelliseksi. Olen ollut intensiivinen uutisten seuraaja siitä lähtien, kun kännykässäni on ollut mobiilidata. Wikipedia Ampparit.com Twitter Wikipedia on internetissä usealla kielellä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja. En innostu lukemaan, ellei tekstissä ole tietoa, jotain ajankohtaista tai uutinen. Huvikseen lukeminen on harvoin kiinnostavaa. Luen paljon. Se, että onko se kivaa, on toinen asia. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Tällä hetkellä luen eniten omaan työhöni tai tiedonhankintaan liittyviä asioita. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit, voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä. Käytän lukemista lähes pelkästään tiedonkeruuseen. Ampparit.com on ilmainen uutispalvelu, joka kokoaa yhteen uutisvirran noin 300 suomalaisesta verkkosivulähteestä; uutisotsikoita ja -linkkejä, säätietoja sekä television ohjelmatietoja. Vasta sen jälkeen siitä tulee kiinnostavaa. Tiedonkeruuta kännykällä, kirjat status-Lundiassa 1-3 de_27102022_66.indd 66 de_27102022_66.indd 66 19.10.2022 11.43 19.10.2022 11.43. En kuitenkaan ole heittänyt kirjoja roviolle vaan arvostan niitä kyllä
3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Minimi kertamerkintä on 100 €. Korkoa tuotto-osuuksille on maksettu joka kerta tuottotavoitteen mukaisesti 3,5 %. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä osuuksia 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta. Tavoitteen mukainen korko on maksettu edustajiston päätöksellä joka vuosi. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Merkinnän voi tehdä kertasijoituksena tai erissä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. de_27102022_002.indd 1 de_27102022_002.indd 1 14.10.2022 16.17 14.10.2022 16.17
lo ka ku ut a Koko kansan Martti Martti Suosalon elämäkerta opettaa lukijan hurmaantumaan itseensä. de_27102022_001.indd 1 de_27102022_001.indd 1 18.10.2022 11.00 18.10.2022 11.00. PAL.VKO 2022-45 00 74 43 -2 21 9 SÄHKÖ TEEMA Päästötön sähkö korvaa hiilen OHJELMA Fiksua politiikkaa SINIPUNA Myrskyisä suhde ENERGIAPELI Venäjä vei, länsi vikisi 27.10.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 22 / 27