Demokraatti 27.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kampanja-aika on 1.11.???30.12.2014. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Marraskuun erikoisnumero TOR STAI 27.11.201 4 Numero 225 007443-14-48 Hinta 1,20 e (sis.alv) Kodin ja kotiväen turva kerralla kuntoon Nyt on oikea aika tulla asiakkaaksi LähiTapiolaan, sillä tarjoamme sinulle kotivakuutuksen 25?%:n alennuksella. Hankkiessasi samalla henkivakuutuksen saat sen puoleen hintaan. www.lahitapiola.fi/kotikuntoon Näistäkin vakuutuksista saat Bonusta.. Ja mikä parasta . Tarjoushinnat koskevat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuja. kun ostat kotivakuutuksen, saat vielä alaikäisten lasten tapaturmavakuutukset maksutta
Toisaalta vastaavaa tapahtuu nytkin, kun erikoissairaanhoidosta vastaavat kuntayhtymät, jotka laskuttavat kuntia. Perustuslakia ei saa manipuloida, mutta kysymyksessä ei ole ensimmäinen kerta, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkitsee, mitä pykälillä on tarkoitettu ja missä tärkeysjärjestyksessä. Soten valmistelua vetänyt peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on varonut astumasta. Tämä oli tärkeätä pelkästään jo siksi, että uudistusta on vaivannut pessimismin ilmapiiri. Edessä on silti vielä paljon työtä yksityiskohtien säätämisessä. Marraskuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus 4?7 8?10 12?13 14?15 16 Huoli työttömyydestä yhdistää eduskuntaryhmien puheenjohtajat Mitä opettaa 30 vuotta kolmannen maailman parissa? Opinpolut: Kunnanjohtajiksi halutaan moniosaajia, ei enää ?kyläpäälliköitä? Uuden ajan aamu Näkökulma: Persujen oppi tulee idästä 16 Kari Hulkko Ajatuspaja 17?19 Demarikaupungeissa elää luja usko tulevaisuuteen 20?21 Kentältä kajahtaa: Vaa- leja kohti yhdessä ja aate edellä 22?23 Vaaliraati . vai huuhaata? Enemmän kuin tuhat sanaa, Kielen päällä 28?29 Turvallisuuskeskustelua ympäri Suomen ?SDP erottuu muista puolueista.? Pääkirjoitus Sote ottaa mittaa perusoikeuksista S S osiaali- ja terveydenhoidon uudistus (sote) astui eteenpäin, kun parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi tiistaina yksimielisyyteen hanketta koskevasta lakiesityksestä. Ratkaisu täytyy saada myydyksi myös kuntakentälle, missä toivottavasti nähdään metsä Oikeus saada tasa-arvoisesti sosiaali- ja terveyspalveluja on hallintoa tärkeämpää. puilta eikä heittäydytä poikkiteloin. kysymyksiä SDP:n ehdokkaille Arki 24?25 6?7 26?27 Faktat haltuun: Onko tämä totta . Vastuunkantoa vaaditaan niin ikään valmistelussa mukana olleilta puolueilta. n n n oten hallinnollinen rakenne on ollut jo pitkään selvillä. Vaikutusvalta lähtee kunnallisvaaleista ja kulkee kunnanvaltuustojen kautta palvelujen tuottamisvastuualueista päättäviin viiteen sote-alueeseen sekä varsinaiset palvelut järjestäviin 19 alueeseen. Mikäli kaikki sujuu, kuten nyt oletetaan, sosiaalija terveydenhoidon palvelut nivoutuvat nykyistä paremmin yhteen sekä paranevat ja tehostuvat. Kansalaiset saisivat entistä täsmällisemmin ja alueellisesti tasa-arvoisemmin juuri sellaisia palveluja, mitä he kulloinkin tarvitsevat. Ratkaisua vailla on kuitenkin vielä perustuslaillinen kysymys siitä, karkaavatko rahat ja ratkaisuvalta kunnista niiden itsehallinto-oikeuden vastaisesti, kun paikallinen päätöksenteko siirtyy sote-alueille ja tuottamisvastuualueille
Suomessa on vain noin 70 ammattiliittoa kolmessa eri keskusjärjestössä. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Pelkästään yhdessä ammattiliitossa saattaa olla satoja ja yhteensä tuhansia ammattiosastoja, joita yhdistäminen koskisi, Lyly sanoo. Lisäksi ammattiosastoilla ja liitoilla on merkittävä omaisuusmassa, muun muassa lomapaikkoja, jonka siirtely omistajalta toiselle vaatii merkittäviä juridisia toimia. Julkisuudessa on virheellisesti puhuttu, että työnanta- 17?19 Jyrki Konola Pamin toiminnanjohtajaksi Näitä kuntia vetävät demarit. Miten niillä menee? 30?31 32?33 34?35 36 SDP:n puoluetoimistolta Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Radio ja tv Ismo-Topi Leppenel perussuomalaisten strategiapalaverissa perustuslakivaliokunnan tontille, mutta hänellä on tervejärkinen näkemys perusoikeuksista. Muu Suomi: puh. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. levikki@demari.fi . Sen mukaan kansalaisten perustuslailliset oikeudet menevät viime kädessä kunnallisen itsehallinnon edelle. 0800 96675 puh. Vielä viime vuonna henkilökuntaa oli tarpeeksi noin 80 prosentissa ympärivuorokautisia yksiköitä. Julkisissa ja yksityisissä palveluissa ei havaittu eroa henkilökunnan riittävyydessä. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan viime vuoden heinäkuussa. 0200 71000 toimitus@demari.fi . etunimi.sukunimi@demari.fi . Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 30011 puh. Vaa- Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Toiminnanjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää liiton työtä, valmistella hallinnolliset asiat ja toimia johtoryhmän jäsenenä. Hänellä on kokemusta Lauri Lyly. jilla keskusjärjestöjä olisi vain yksi, kun palkansaajilla niitä on kolme. (Demokraatti) Vanhuspalvelut paranivat ? hoitajia puuttuu Vanhusten palvelut ovat parantuneet uuden lain myötä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Aiemmin hän on toiminut pääsihteerinä sekä SDP:n eduskuntaryhmässä että Kuluttajaliitossa. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula säksi työnantajat ovat järjestäytyneet Kuntatyönantajiin (KT), Valtion työmarkkinalaitokseen ja Kirkon työmarkkinalaitokseen. Akateemisesti koulutettujen Akava ilmoitti jäävänsä hankkeesta ulos, vaikka 70 000 jäsenen Insinööriliitto sanoi olevansa hankkeessa mukana. Juhani Aro Demokraatti dittu määrä henkilökuntaa on nyt 90 prosentissa hoitopaikkoja. Elinkeinoelämän keskusliiton li- myös pamilaisista aloista, muun muassa myyjän työstä. Toiminnanjohtajan tehtävä on uusi ja se perustuu uusiin sääntöihin, jotka tulevat voimaan Pamin liittokokouksessa 1.?3.6.2015. Toisin sanoen, oikeus saada tasa-arvoisesti sosiaali- ja terveyspalveluja on hallintoa tärkeämpää. T Lyly: Keskusjärjestöt on helpompi yhdistää kuin liitot n n n oivottavasti perustuslakivaliokunta käsittelee sotea koskevat perusoikeudelliset näkökohdat huolellisesti mutta ilman ylimääräistä monimutkaistamista. Uudistus ei kaipaa enää uusia hallintorakenteita vaan ainostaan ratkaisun olennaisimpaan kysymykseen: Miten korkealle asettuvat kansalaisten perusoikeudet? Palvelualojen ammattiliitto Pamin hallitus on valinnut toiminnanjohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Jyrki Konolan. Hän aloittaa Pamin johdon neuvonantajana vuoden 2015 alusta, ja varsinainen toiminnanjohtajan tehtävä alkaa 4.6.2015. 43-vuotias Konola työskentelee tällä hetkellä SDP:n ministeriryhmän sihteerinä ja valtiovarainministerin erityisavustajana. Tosiasiassa työnantajien keskusjärjestöjä on neljä. 27.11. Nimipäivät tänään: Hilkka (ruots.) Astrid, Estrid Nimipäivät huomenna: Heini, Kaisla (ruots.) Sten Aurinko nousee: Helsingissä 8.45 Oulussa 9.35 Aurinko laskee: Helsingissä 15.30 Oulussa 14.39 -7...-2 0...1 2...5 Uutispäivä Timo Sparf Miljoonajäsenisen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly muistuttaa, että keskusjärjestöjen yhdistäminen on ketterämpää kuin ammattiliittojen. . www.demari.fi . THL ja Valvira seuraavat sen toimivuutta sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. (STT) Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tampere ja ympäristö: . ilmo@demari.fi . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Keskusjärjestöjen neuvottelupöydässä istuu nykyään siis seitsemän osapuolta. 22 ammattiliittoa julkaisi tiistaina allekirjoittamansa tiedotteen, jossa ne ilmoittivat pyrkivänsä muodostamaan yhteisen, kokonaan uuden keskusjärjestön. 0200 55888 puh. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu:
Roolilleen uskollisena. Soini. Valmistelu on ollut täysin ala-arvoista. Kuntauudistus on toinen esimerkki huonosta valmistelusta. Kuka se näin sote-uudistusta kurmuttaa ja jarruttaa. Tiilikainen? Väärin. Asialla on suurimman hallituspuolueen Kimmo Sasi (kok.). 4 4 Avaus Marraskuun erikoisnumero Eduskuntavaalit 2015 avaus avaus Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Arvaa kuka? . Joku opposition puhetorvista. Pohjanoteeraus. Oppositio saa tältä suunnalta tulitukea vaalipäivään saakka. TORSTAI 27.11.2014 Uuteen jytkytulokseen ei juurikaan uskota Työttömyys korostuu ryhmäjohtajien vaaliarvioinneissa Seppo Peltoniemi Demokraatti
Talous, työllisyys ja turvallisuus ovat vaalien pääkysymykset. Ennen vaaleja ehtii tapahtua vielä paljon, myös puolueiden voimasuhteet tulevat muuttumaan. Vaalirahasotkut näyttävät jo kansalta unohtuneen. Perussuomalaisiin on iskenyt väsymys. Kansanedustajia on 15?16. Demokraatti esitti kolme kysymystä eduskuntaryhmien puheenjohtajille. jytkyvoimat laantuvat jonkin verran tässä vaalissa. 3. Toistuu. Tilanne Suomessa ja maailmalla on vakava. Toivomme, että olemme pystyneet olemaan äänestäjiemme luottamuksen arvoisia ja kasvattamaan uutta kannatusta. 3. Kuinka monta kansanedustajaa arvioit istuvan eduskuntaryhmässäsi huhtikuun vaalien jälkeen? Vihreä eduskuntaryhmä Outi Alanko-Kahiluoto Ruotsalainen eduskuntaryhmä Mikaela Nylander Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Peter Östman 1. TORSTAI 27.11.2014 Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Jouni Backman 1. Gallup-tulokset kertovat vain menneisyydestä, eikä niiden varaan pidä tuudittautua, sillä suomalaisten luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen. ainoastaan takaamalla korkea taso pärjätään. Suomi on myös valinnan edessä: olemmeko avoin kehittyvä yhteiskunta tai sulkeutunut maa. 2. Perinteisesti SDP:n kannatus nousee vielä juuri ennen vaaleja. 3. Työ, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on viisasta pitää kiinni Suomen pitkäaikaisesta, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan puolustukseen perustuvasta linjasta, mutta huolehtia samalla Suomen omasta liikkumavarasta. 2. Kansanedustajia on niin monta, kuin suomalaiset vaaleissa päättävät. Talous, työllisyys ja sote-uudistus 2. Jos keskustelu kääntyy työllisyydestä huolehtimiseen, uskon vasemmiston kannatuksen kasvavan. 3. Mikä asia tai mitkä asiat nousevat keskeisimmin esille huhtikuun eduskuntavaalien alla? 2. Kilpailukyvyn parantaminen ja työllisyyden edistäminen ovat tärkeimmät teemat. Kaikkein tärkeintä on vähentää työttömyyttä ja luoda uusia työpaikkoja. Vasta vaalipäivänä suomalaisilta saatu luottamus ratkaisee sen, mitkä puolueet ryhtyvät uudistamaan Suomea seuraavien vuosien aikana ja paljonko edustajia missäkin eduskuntaryhmässä istuu. Keskustan eduskuntaryhmä Kimmo Tiilikainen 1. Nyt gallupeista näkyy se, että erityisesti keskusta on hyötynyt oppositioasemastaan ja puheenjohtajan vaihdoksesta. Ryhmässämme on 42 kansanedustajaa 1. Suurin yhteinen nimittäjä vastauksissa oli huoli työttömyydestä. Tärkeintä on saada lisää työpaikkoja ja Suomen talous kuntoon. Sen edellytysten luomisessa julkisilla panostuksilla on keskeinen rooli. Tarvittava talouden tasapainotus hoidettava oikeudenmukaisesti ja turvallisuudesta huolehtien. 2. Kuinka saadaan Suomen talous nousuun ja luotua uusia työpaikkoja; eriarvoisuuden ja terveyserojen kasvu; perustulo; työelämän epäoikeudenmukaisuus etenkin pienyrittäjille, itsensä työllistäjille ja nuorille naisille; koulutukseen kohdistuneet heikennykset; nuorisotyöttömyys. 2. Toivottavasti gallup toteutuu ja saamme seitsemän uutta kansanedustajaa, jolloin ryhmässä olisi yhteensä 17 kansanedustajaa. 1. Ei välttämättä toistu . Innovaatioiden ja koulutuksen merkitys . Talouskehityksen kääntäminen ja yrittäjyyden edellytykset Suomessa. Vuoden 2011 eduskuntavaalien lopputulos oli täysin erilainen kuin eri gallup-mittaukset ennakoivat. Puolueiden kannatukset ovat kuluneella vaalikaudella heilahdelleet poikkeuksellisen voimakkaasti. Liikkuvien äänestäjien käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa. 3. Tulonjaon oikeudenmukaisuus ja veronkierto ovat varmasti asioita, jotka myös nostetaan vaalikeskusteluissa esiin. Natoon liittymisen esillä pitäminen houkuttaa erityisesti joitakin porvaripoliitikkoja. 2. Jotta julkinen talous saadaan tasapainotettua, pitää syntyä kilpailukykyisiä ja entistä vahvempia kasvuyrityksiä. 2. Tavoittelemme riittävän vahvaa valtakirja, jotta Suomen suunta voidaan muuttaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Jari Lindström Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Annika Lapintie 1. Tätä on vaikea ennustaa. 3. Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on jatkaa pääministeri Stubbin hallituksen työtä ja nostaa toimillaan Suomea uuteen nousuun. 2. Seuraavat eduskuntavaalit ovat Suomen talouden pelastusvaalit. Kokoomus on valmis tekemään päätöksiä ja käymään keskustelua kaikista esityksistä, joilla edistetään yrittäjyyttä, luodaan talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä vahvistetaan julkisen talouden tilaa. Uskon että Kristillisdemokraateilla on ensi kaudella 6?8 kansanedustajaa. Olemme kuluneella vaalikaudella osoittaneet olevamme vahva vaikuttaja- ja vastuunkantajapuolue, jollaista erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan.. Kokoomuksen puheenjohtajavaihdos ja muut valinnat sen sijaan ovat kääntäneet puolueen kannatuksen alamäkeen. Mikä on arviosi, toistuuko sama vuoden 2015 vaaleissa? 3. Vaikka kannatukset ovat nyt mitä ovat, vaalien tulos voi edelleen olla mikä tahansa. Se on ilmeistä, että Suomessa muhii iso muutos, ihmiset hakevat vaihtoehtoa ja ainakin toistaiseksi katsovat tässä Keskustaan. 3. Jotta työpaikkoja voidaan lisätä ja säilyttää, tarvitaan vahvaa kasvupolitiikkaa. SDP:n eduskuntaryhmässä on 43 kansanedustajaa. Avaus 5 Marraskuun erikoisnumero Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä Arto Satonen 1. Ryhmässämme on vaalien jälkeen kymmenen kansanedustajaa. 1. Vihreät suhtautuvat lähestyviin vaaleihin nöyrästi. Näin kysyttiin: 1. ja 3
Puolue nojaa tyhjiin toiveisiin ja löysiin lupauksiin. Suurin ero SDP:n ja perussuomalaisten välillä on Tuppuraisen mukaan suhtautumisessa kan- sainvälisyyteen. SDP:lla on selkeä näkymä siitä, miten talouden taantumasta päästään pois. Sosialidemokraatit tavoittelevat reilua, oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kai-. SDP on jo syntyjuuriltaan kansainvälinen puolue. . Kokoomus rakentanee oman ohjelmansa talouden ja markkinoiden toiminnan ja vapaan kilpailun ympärille. Tuppuraisen mukaan sitä heijastelee jo kokoomuksen puheenjohtajavalinta. Perussuomalaiset flirttailevat jatkuvasti maahanmuuttovastaisuudella, EU-vastaisuudella ja eurovastaisuudella, hän sanoo. SDP:llä selkeä visio Tytti Tuppurainen muistuttaa, etteivät gallupit äänestä. 6 Avaus Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Eduskuntavaalit 2015 SDP erottuu selkeästi muista puolueista SDP:n juuri valittu vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen oli keskeisesti mukana valmistelemassa SDP:n vaaliohjelmaa kevään eduskuntavaaleihin. ?Suunta Suomelle. -ohjelma hyväksyttiin puoluevaltuustossa viime lauantaina. On väitetty, että puolueet eivät juurikaan eroa toisistaan. Keskustalle alueiden voima on ykkösasia. Tytti Tuppurainen on aivan eri mieltä. . SDP erottuu selkeästi muista puolueista, SDP:n vaalipäälliköksi nimetty Tytti Tuppurainen sanoo. Tuppuraisen mukaan kokoomus lähtee vaaleihin oikeistolaisella ohjelmalla, jossa kovat arvot jylläävät. Kepulla löysiä lupauksia . Juha Sipilä koetaan maakunnan mieheksi, Tuppurainen sanoo. Tuppuraisen mukaan keskusta haluaa tehdä paluun maakuntien Suomeen, sinne sorateiden varsille, mistä perussuomalaiset ovat vieneet ääniä. . Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Alexander Stubb henkii markkinaliberalistista politiikkaa. . Minusta myös keskustan puheenjohtajavalinta heijastelee heidän linjaansa. Vaaleihin on vielä kosolti aikaa, ja vaihtelut puolueiden kannatuksissa heittelevät voimakkaasti.
Palanpainiketta (K-18) ja elävää musiikkia 3. Paremman yhteisen tulevaisuuden avaimia ovat ohjelmassa työ, tasa-arvo ja turvallisuus. Suunta uusiksi SDP:n vaaliohjelman muukaan tulevan vaalikauden tärkein tehtävä on muuttaa Suomen suunta niin, että tänne syntyy taloudellista kasvua ja uutta työtä. Yrittäjähenkisemmän valtion on SDP:n mielestä omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. 232e/kk Omistaja myy. Erityisesti pitkäjänteisiä investointeja haettaessa valtion on otettava aktiivinen rooli, ohjelmassa tähdennetään. Ihmisoikeuskasvatusta kaikessa koulutuksessa tulee korostaa, vaaliohjelmassa sanotaan. Seppo Peltoniemi Demokraatti Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. 385 000e/ hv. esimerkiksi julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmiä hyödyntämällä. Sosialidemokraatit panostavat tulevalla vaalikaudella muutenkin talouskasvuun ja uusiin työpaikkoihin. SDP lupaa lisätä julkisia investointeja. 040 5678 761 (Huom! Ei välittäjille) Rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2015! Jäsenemme: Tervetuloa joulupuurolle ja kohottamaan malja itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2014 klo 18.00 alkaen Turun Työväentalolle, Eerikinkatu 30. Voittoa tavoittelemattomien tuottajien asemaa taas vahvistettaisiin. SDP lupaa myös korottaa takuueläkettä. Niistä pitää saada parempia. SDP purkaisi epäterveenä pitämänsä terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ja estäisi verovaroin toimivien yritysten veronkierron. Siksi SDP:n mielestä on tärkeää, että kun sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan, huomio keskitetään kaikille yhteisiin palveluihin. Työntekijöiden pitää kokea, että työelämä kohtelee heitä reilusti. Reilu työelämä tarkoittaa demareille myös reilua palkkaa, jolla tulee toimeen, sekä reiluja työaikoja, jotka jättävät tilaa myös muulle elämälle. Sosialidemokraatit ilmoittavat, että eivät hyväksy työmarkkinoita, joilla heikossa asemassa olevia ihmisiä käytetään hyväksi tai joilla kyvykkäät ja ahkerat ihmiset poltetaan loppuun liialla työllä tai kohtuuttomilla vaatimuksilla tai paineella. Tarjolla esteetön merinäköala. Kolmio, kaikilla mausteilla saunoineen. Vh. Näin rakennettaisiin eläkeläisten turvallista arkea. Lopuksi SDP ilmoittaa, ettei hyväksy minkäänlaista rasismia tai syrjintää. kerroksessa. Tilaisuus jatkuu niin kauan kuin tarjoilua riittää tai klo 20 saakka. Investointeja pitää myös hakea uusilla, ennakkoluulottoKari Hulkko milla konsteilla . Puuroa tarjotaan katutasossa niin kauan kuin sitä riittää tai klo 18.30 saakka. Kotimaista ostovoimaa ja kysyntää SDP tahtoo tukea myös oikeudenmukaisella verotuksella. Työelämä reilummaksi SDP:n mielestä työelämässä on tärkeintä parantaa sen laatua ja oikeudenmukaisuutta. Sitä tukevat palkkaratkaisut, jotka tuovat työtätekeville lisää lompakontäytettä. Köyhyys lyhentää nyt ihmisen elämää. Tavoitteena on tehostaa talouden toimintaa, luoda kysyntää ja vahvistaa yritysten kasvunäkymiä. Julkiset hankinnat voivat auttaa läpimurrossa ja synnyttää uutta vientiä. Kotimarkkinoille puolue haluaa lisää ostovoimaa. Avaus 7 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Oletko muuttamassa Helsinkiin? Haluatko asua korkealla? S D P: n v aa l i oh je l m a on luettav is kokona sa i d e s sa a s u u nS nettisi DP.fi vuilta. kille suomalaisille. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi. Tervetuloa! Toivottavat: Turun SDP sdpturku.fi Varsinais-Suomen SDP sdpvs.fi TARJOUS! 1/2 39? vrk/hlö Kylpylälomatarjous 2 vrk Majoitus 2 hh, aamiaiset, 2 x buffetruokailu, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsyt tanssiravintolaan. Voimassa 22.12.2014 saakka. Uusi Vuosi Härmässä 75 ?/hlö Majoitus 2 hh, aamiainen, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsy Uuden Vuoden tansseihin, jossa tunnelman takaavat Jukka Hallikainen & Jackpot. Voimassa 31.12.2014?1.1.2015. Alle tonnin tulot verovapaiksi SDP on huolissaan myös siitä, että luokkayhteiskunta uhkaa tehdä paluuta. Niin yhteiskunnasta tulee eheämpi ja samalla myös turvallisempi. Esimerkkinä oikeudenmukaisista uudistuksista SDP vaatii verojärjestelmää reilummaksi. Puolueen mielestä ei ole oikein, että tavallista työtä tekevän ihmisen veroprosentti nousee korkeammaksi kuin isoilla pääomatuloilla elävän. SDP haluaakin alle tuhannen euron ansio- ja eläketulot verovapaiksi työtulo- ja eläkevähennyksiä nostamalla. Yksi merkki eriarvoisuudesta ja luokkayhteiskunnan paluusta ovat varallisuuteen perustuvat terveyserot. Siksi politiikasssa täytyy SDP:n mielestä pystyä tekemään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta lisääviä uudistuksia taloustilanteesta riippumatta
8 Avaus Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Työväentalon ornamentit kuvaavat suomalaista käsityötä. Voi vain kuvitella, millaisin ponnistuksin suurimmaksi osin käsityönä ja talkoilla valmistunut talo on tehty. Vielä suuremman vaikutuksen Graniittilinna tekee, kun ymmärtää, että se rakennettiin aikana, jolloin Suomi oli kaikilla mittareilla mitaten kehitysmaa. vaikka monen on asiaa vaikea käsittää näinä valituksen aikoina. Kehitystä tapahtuu . Mutta kehitysmaa olimme yhtäkaikki. Suomi kuitenkin nousi hämmästyttävän nopeasti, vain muutamassa vuosikymmenessä yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja hyvinvoivimmista maista. kärsivällisesti Jukka Pääkkönen jos kuka on oikea henkilö kertomaan, miten nykyiset kehitysmaat nostetaan niiden maiden joukkoon, joissa kansalaisilla on edes säälliset elinolot. Oikeasti. Pääkkösen työssä pitää kuitenkin olla kärsivällinen. Myös Brasiliassa tuloerot ovat valtavat, mutta siellä on tehty systemaattisia päätöksiä, jotka vähentävät eriarvoisuutta. Fiksut rakentajat kutsuivat arkkitehdiksi Karl Lindahlin, joka somisti talon muun muassa tämän jutun kuvituksena käytetyin ornamentein. Tuolloin modernin Art Nouveau -tyylin edelläkävijäarkkitehti rakennutti talon työläishenkeä kunnioittaen. Mutta varsinaisen työn tekivät sen ajan sankarit, rakennusmiehet. Emme olleet edes itsenäinen maa vaan Venäjän suuriruhtinaskunta, joka toki oli jo hyvää vauhtia rakentumassa itsenäisen maan tunnusmerkit täyttäväksi maaksi. Hän on kolmikymmenvuotisen uransa aikana nähnyt kehitystä tapahtuvan. Puhutaan jopa Suomen ihmeestä . Talon julkisivun graniitti louhittiin talon paikalla olleesta kalliosta hakatuista kivistä. Mutta esimerkiksi Intiassa on valtavat tuloerot, ja äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä on siellä eniten maailmassa. Tehtävää riittää silti vielä. Teksti Juhani Aro Demokraatti Kuvat Kari Hulkko Demokraatti. Kehitys ja olojen paraneminen kun eivät tapahdu hetkessä. . Koko talo on kunnianosoitus silloisen kehitysmaan Suomen työläisille. 30 vuotta kolmannen maailman parissa, mitä se opettaa? ?Nyt tiedän, mitä vanhassa puutalossa asuminen tarkoittaa? Tapaamme valokuvaajan kanssa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikön Jukka Pääkkösen Helsingin työväentalon ala-aulassa. Osa jäi yli, mutta työmiehet ehdottivat, että graniitti varastoidaan. Ja kiviä tarvittiinkin jo 1925, jolloin talon laajennusosa valmistui. Helsingin työväentalo voi hyvinkin symboloida Suomen nousua kehitysmaasta maailman huipulle. ?Ei Suomen yhteiskuntamallia voi viedä mihinkään. Voimme viedä tietoa omista kokemuksistamme, mutta jokaisen maan tulee rakentaa oma mallinsa ihan omista lähtökohdistaan.? Talo torneineen tekee vielä tänäänkin vaikutuksen jo, kun sitä katsoo vaikkapa Helsingin päärautatieasemalle saapuessa. Tapaamis- ja kuvauspaikka ei ole sattumaa. Pitää olla tyytyväinen, ettei suurempia takapakkeja tapahdu, Pääkkönen sanoo. Esimerkiksi kehityksestä Pääkkönen ottaa Brasilian tai Intian, joita kumpaakaan ei enää lasketa köyhimpien kehitysmaiden joukkoon. . Jylhä Graniittilinna valmistui 1908
TORSTAI 27.11.2014 Marraskuun erikoisnumero Avaus 9 . Kehitysyhteistyö on itse asiassa vahvistanut käsitystäni maailman muuttamisesta: se onnistuu varmemmin hitaalla hivutuksella kuin näyttävillä sankariteoilla, sanoo Saskin viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen.. Vasta pitkäaikainen yhteistyö voi johtaa vähän pysyvämpiin tuloksiin
Raha valuu kumminkin jonnekin muualle? . Olisiko Suomen ihmeestä vietävissä jokin malli kehitysmaihin? . Ei, vastaa Jukka Pääkkönen. . Vahvistuneet liitot ovat pystyneet neuvottelemaan tusinoittain uusia työehtosopimuksia ja vaikuttamaan siihen, että lukuisille aiemmin ammattiliitoista ?vapaille? alan työpaikoille on perustettu uusia liittoja. Esimerkkejä viimeaikaisista onnistumisista tulee tässä. Samanlaisia ?ammattiliittoja. Eli kärsivällisyyttä vuosikymmenet ovat opettaneet. Jukka Pääkkönen näyttää Saskin paitaa, joka paljastaa toiminnan idean. Joskus menestytäänkin Saskilla on ollut vuosikymmenien mittaan erilaisia kehitysyhteistyöprojekteja. Tulokset näkyvät duunareitten parantuneissa työehdoissa ja palkkapussissa.. Aivan varmasti apu menee perille. Mitä siis Sask ja muut ayliikkeen kansainväliset järjestöt oikeasti voivat tehdä. Kyllä aina on jonkin verran kuluja siitä, että apua viedään. Millainen ihminen sinusta on tullut näinä kehitysavun vuosikymmeninä? . Täytyy heittää vastakysymys, että miksi hän on se ainoa tulonlähde. Voimme viedä tietoa omista kokemuksistamme, mutta jokaisen maan tulee rakentaa oma mallinsa ihan omista lähtökohdistaan. TORSTAI 27.11.2014 Yksi viesti on Pääkkösen mukaan se, että ay-liikettä tarvitaan. Ne ovat tehtailijoiden keino estää vapaata ja työntekijöitä aidosti edustavaa ammattiliittoa pääsemästä työpaikalle. Ay-liike voi viedä sanomaa järjestäytymisestä ja siitä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Listaus on Jukka Pääkkösen. . Siksi, että vanhempien nälkäpalkalla ei tule toimeen, Pääkkönen vastaa. Usein kuulee väitettävän, ettei antamani apu mene perille. Niiden avulla yritys turvaa työrauhan, pitää kurissa palkkatason nousun ja osoittaa ulkopuolisille, että laillista järjestäytymisoikeutta kyllä kunnioitetaan. Sillä ei ole merkitystä, etteivät työntekijät usein edes tiedä kuuluvansa ammattiliittoon, Pääkkönen jatkaa. Ay-liike voi auttaa Mitä ay-liike voi sitten tehdä? . Jospa hän onkin perheensä ainoa tulonlähde? . Mutta on toisaalta hullua väittää, että apu menisi ?lyhentämättömänä? perille. Näiden hankkeiden tulokset vertautuvat varsin dramaattisesti tulossa oleviin Qatarin kisoihin, joiden työmaille riippumattomilla ammattiliitoilla ei ole asiaa. Keltaisia liittoja on runsain mitoin myös Aasiassa, esimerkiksi Bangladeshin vaatetehtaissa. . Niillä on edelleen vahva asema muuallakin Latinalaisessa Amerikassa. Voimme tukea paikallisia järjestöjä ja sitä, että ihmiset oppivat puolustamaan oikeuksiaan. Monessa maassa työlainsäädäntö on kunnossa mutta ihmiset eivät tunne sitä. Entä sitten se pikkupoika, joka tekee tehtaassa jalkapalloja seuraaviin jalkapallon MM-kisoihin Qatariin. 10 Avaus Marraskuun erikoisnumero Ja luulisi, että jos jossakin maassa on vasemmistolaiseksi mielletty hallitus, olisivat olot itsenäistymisen jälkeen kehittyneet suotuisiksi. . Jalkapallon MM-kisoja Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa edeltäneet hankkeet, joissa tuettiin kolmen vuoden ajan kummankin maan rakennusalan ammattiliittoja muun muassa koulutuksella ja jäsenhankintakampanjoilla. Tä- män seurauksena ne kykenivät neuvottelemaan stadionien rakentajille merkittäviä kohennuksia työehtoihin ja palkkatasoon ja parantamaan työmaiden valvontaa niin, että vakavien työtapaturmien määrä kisojen rakennustyömailla saatiin pysymään minimissään. On kuin asuisi vanhassa puutalossa, jossa aina jokin nurkka repsottaa. Hankkeet toteutettiin yhteistyössä Saskin, Rakennusliiton ja alan kansainvälisen ammattiliiton BWI:n kanssa. Masentavaa kyllä, esimerkiksi Namibiassa eriarvoisuus näyttää vain kasvavan, Pääkkönen sanoo. Suomea ei voi viedä Sask on ammattiliittojen solidaarisuusjärjestö, jolla ei ymmärrettävästi ole rajattomia rahava- roja käytettävissään. on esimerkiksi Meksikon työelämä täynnä. Kummassakin maassa ammattiliitot pystyivät hankkeiden aikana tiivistämään keskinäistä yhteistyötään ja hankkimaan tuhansittain uusia jäseniä. Kehitysapuvarat ovat kenties tiukimmin valvottuja varoja kaikilla sektoreilla. Niillä lasketaan jo ruumiita. . Intian terästeollisuuden sekä kaivos- ja energia-alan ammattiliittojen kanssa toteutettu hankeyhteistyö, jonka aikana viisi eri osavaltioissa toimivaa ammattiliittoa on onnistunut yhteistyössä kasvattamaan jäsenpohjaansa, pelkästään viime vuonna yli 12 000 uudella jäsenellä. Ei Suomen yhteiskuntamallia voi viedä mihinkään. Ja sen pitää olla oikea vapaa ammattijärjestö, ei mikään työnantajan perustama keltainen ammattiliitto, jossa työntekijät eivät välttämättä edes tiedä kuuluvansa ?liittoon?. . Se pitää korjata, jotta voi jatkaa asumista
Painettu lehti ilmestyy viidesti viikossa, ensi vuoden alusta alkaen neljästi viikossa Avaus 11. Verkkolehti Demari.fi tavoittaa viikossa jopa yli 40 000 lukijaa . TORSTAI 27.11.2014 Marraskuun erikoisnumero Demokraatti sytyttää . Painetulla lehdellä on 21 000 lukijaa joka päivä (Kansallinen mediatutkimus), ja viimeisin tarkastettu levikki on 11 743
Tampereen yliopisto. Toiveet ja tosielämä samaan linjaan Aiheen pro gradu -tutkimukseensa Veera Koivumäki sai Kuntaliitolta. Kyläpäällikön sijaan tehtävään etsitään moniosaajaa, jolla on vielä mielellään aiempaa taustaa kuntaalalta. Avoinna oli kolmekymmentä paikkaa. Hieman yllättäen kunnissa ei kuitenkaan ollut sen tarkemmin mietitty, millä kunnanjohtajakandidaatin mahdollisia puutteita voisi kompensoida tai millaisia ominaisuuksia hakijoissa ei katsota hyvällä. Tällaiseen pohdintaan Koivumäki kannustaa. . Hakijalla pitäisi olla esimerkiksi vahva tieto taloudesta, hyvät yhteistyötaidot, vankat suhteet elinkeinoelämään ja pitkä kunta-alan kokemus eli se, että hakija olisi jo aiemmin istunut kunnanjohtajana. Johtamiskorkeakoulu. Hän toivoo, että tutkimuksesta olisi hyötyä kunnissa, joissa ryhdytään hakemaan uutta kunnanjohtajaa. . Veera Koivumäki: Kunnanjohtajan rekrytointiprosessi . Kunnanjohtajan tehtävä ei ehkä ole kauhean houkutteleva kuntien taloustilanteiden takia ja Opinpoluilta Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. palkkauskin on varmasti heikommissa kantimissa kuin yksityisellä sektorilla. Kuntaliiton tietojen mukaan viime vuonna avoimiin virkoihin haki keskimäärin kolmetoista hakijaa. Kun Koivumäen tarkastelemissa kunnissa hakijoita virkaan oli keskimäärin kaksitoista, ei valinnanvaraa jää kosolti. . Pienin syistä eivät varmasti ole koko kuntakenttää ravistelevat murrokset. . Se olisi se ideaalitilanne, jota kun- nissa toivotaan, mutta siitä on käytännössä pakko joustaa, Koivumäki sanoo. Koivumäki haastatteli kahdeksan kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajaa, jotka olivat olleet mukana kunnanjohtajan rekrytoinnissa. Vaikka kaikki olivat lopulta tyytyväisiä tehtyihin valintoihin, olisi valinnanvaraa saanut heidän mielestään olla enemmän, Koivumäki kertoo. Onko puoluekirjalla on väliä? Koivumäen tarkastelemissa kunnissa päädyttiin valitsemaan tehtävään tavalla tai toisella entuudestaan tuttu ja siten myös turvallinen henkilö. Näin tehtiin siitä huolimatta, että useimmissa kunnissa hakijat kävivät läpi myös soveltuvuustestit. Entäpä puoluetausta, vaikuttiko se valintoihin?. Suomessa kunnanjohtajan paikka on lakisääteinen. Toivon, että tutkimus herättäisi parempaa suunnitelmallisuutta sen suhteen, mitä halutaan ja ei haluta, Koivumäki sanoo. Koivumäki havaitsi, että hakuprosessin suunnitteluun oli kunnissa panostettu. Koivumäki kertoo, että tuntui mukavalta tehdä tutkimusta, jolle oli tarve ja josta voisi olla jatkossa jotain hyötyäkin. Ainahan voi haluta mitä vain, mutta miten realistisia toiveet ovat, on aivan toinen asia, hän kirjoittaakin gradussaan. Koivumäen mukaan hänen pro gradu -tutkielmansa aiheessa ja teemoissa riittäisi tutkittavaa laajemminkin. . Koivumäki näkee pestin suosion laskuun useita syitä. 12 Avaus Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Kuukauden opinnäytetyö ?. Koivumäen mukaan he arvioivat noin kolmanneksen hakijoista olleen varteenotettavia kunnanjohtajan tehtäviin. Kun kunnassa on pakko olla johtaja, on huolestuttava suunta, jos hakijat vain vähenevät, sanoo kunnanjohtajan rekrytointiprosessiin gradussaan perehtynyt Veera Koivumäki. Vielä 1990-luvun puolivälin tienoilta vuoteen 2000 avointa kunnanjohtajan virkaa tavoitteli keskimäärin yhdeksäntoista hakijaa. Kunta- ja aluejohtaminen. ?. Kevät 2013. ?. Saatiinko hakijoiksi sitä, mitä tilattiin? ?. Parhaimmillaan yhtä avointa pestiä tavoitteli 25 hakijaa, mutta surkeimmillaan halukkaita kunnan- tai kaupunginjohtajia oli tyrkyllä vain kaksi. . Lisäksi luottamushenkilöiden alaisuudessa työskentely ei houkuta, Koivumäki listaa syitä. Muuttuneet vaatimukset Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Koivumäki luonnehtii myös vaatimusten kunnanjohtajan ominaisuuksien suhteen muuttuneen. Olisi hyvä, jos tutkimukseeni tulisi jatkoa, hän vinkkaa. Kunnanjohtajiksi halutaan moniosaajia ?kyläpäälliköiden. Vahvaa johtajuutta kaivataan, kun edessä näkyvä muutosten aallokko pitäisi ylittää. . Pro gradu -tutkielma. ?. sijaan Kuntajohtajan pestiin ei ole suurta tunkua Kunnan- tai kaupunginjohtajan pesti ei enää houkuttele samalla tapaa hakijoita kuin aikaisemmin, selviää tutkimuksista
Pysyviä ja myös keskiluokan työsuhteita koskeva luova tuho nakertaa työnantajien ja -tekijöiden keskinäistä luottamusta. Työn tulevaisuutta Kestävä työ ja hyvä elämä -kirjassa pohtineen Antti Kasvion mukaan taloudellisen toiminnan laajetessa ja tehostuessa kasvava ihmiskunta on ylittämässä moninkertaisesti maapallon ekologisen kestokyvyn. Eli tuskin muu kuin keskustalainen hakisi umpikeskustalaiseen kuntaan kunnanjohtajaksi, Koivumäki luonnehtii. n n n lmassa on kuitenkin muutoksen merkkejä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ?kannustetaan. Se on tarkoittanut sitä, että työttömien oikeuksia korostanutta ajattelumallia on ehdollistettu ja tilaa on saanut työttömyysongelman perinteisempi tulkinta, jonka mukaan oikeudet tulee ansaita. n n n uono-osaisten kontrollia tutkineen Päivi Pukeron mukaan irtolaisuutta ja köyhyyttä koskeva julkinen keskustelu tarjosi näille ongelmille jo 1800-luvulla ratkaisukeinoksi työn. Jälki näkyy työmarkkinajärjestöjen tekemässä vanhuuseläkeiän nostopäätöksessä, varhaiseläke- ja vuorotteluvapaakynnysten nostamisessa sekä pyrkimyksissä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Työkeskeinen ajattelutapa on ohjannut 1990-luvun puolivälistä lähtien myös työttömien sosiaaliturvan vastikkeellistamista. Ilman työtä ei olisi hyvinvointivaltiotakaan. Ihmistyön automatisoituessa ja korvautuessa roboteilla ihmisen osa työyhteiskunnassa pienenee. Työn ansiosta aineellinen elintasomme on noussut kuluneen sadan vuoden aikana valtavasti. Avaus 13 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Anna-Liisa Blomberg Työtä hinnalla millä hyvänsä? S H Veera Koivumäen mukaan mahdollisia kunnanjohtajia karkaa yrityksiin paremman palkan perässä. anonta ?Työ tekijäänsä kiittää. Ajatus työstä hyvinvoinnin ja emansipaation lähteenä, saati työttömien kontrolloinnin välikappaleena joutuu uudelleen arvioitavaksi. Työn eetos törmää työn kohtuullistamisvaatimuksiin. Työ on tutkimusten mukaan myös tärkeä henkisen hyvinvoinnin lähde. Talouspoliittisessa keskustelussa jälkimmäistä seikkaa on alleviivattu useasti. Työn ja ahkeruuden eetos siivittää myös sosiaaliturvan kehittämistä. Puolessa kunnista sanottiin, ettei puoluetaustalla ole merkitystä ja että aikaisemmin se on saattanut merkitä enemmän. Kannattaakin varautua siihen, että kasvava joukko ihmisiä ei enää tulevaisuudessa työeetosta karvoineen kaikkineen niele. Kolumni Markku Laatu Kirjoittaja on Kelan tutkija.. Esimerkiksi työttömien patistaminen sellaisiin töihin ja työmatkoihin, joiden ympäristörasitus on suuri, on vaatimusten kanssa ristiriidassa. Työyhteiskunta käy muutoinkin läpi suurta murroskautta. Joissain kunnissa taas kunnanjohtajaa oli haettu tietystä puolueesta, Koivumäki kertoo. Koivumäen mielestä haastatteluissa esiin noussut mielenkiintoinen näkökulma oli, että ?kyllä hakijakin tietää, mihin hakee?. . Köyhien ja irtolaisten oli tehtävä avun vastikkeeksi työtä, jotta he eivät sortuisi laiskuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Nykyiset toimeentulotuki- ja työttömyysturvalain sanktiot juontuvat ainakin osin samasta paternalistisesta aateperinnöstä. Toimeentulon äärirajoilla elävien ?vääristä? valinnoista johtuva tukien evääminen tai alentaminen tai pelkästään niiden uhka toimii yhä ankarana elämäntapakonsulttina. Ylen uutisen (11.11.) mukaan jo yli 35 000 suomalaista tekee töitä sosiaaliturvansa eteen, moni heistä pakon sanelemana ja korviketöihin ja -ansioihin turhautuneena. Kokemusasiantuntijoiden ääni on tavoittanut heikosti vastikkeellisen sosiaaliturvan arkkitehdit. Samoin tieto siitä, että suurella osalla työttömistä on taustallaan rakenteellisia työllistymistä heikentäviä tekijöitä (Tieto ja trendit 5/2014) ja että vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien haluttomuus työllistyä on pitkälti myytti (Kuntaliiton tiedote 19.6.2014). työhön kovakouraisiakaan keinoja kaihtamatta. Jo 1800-luvulla köyhien ja irtolaisten oli tehtävä avun vastikkeeksi työtä, jotta he eivät sortuisi laiskuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. I ?Kun kunnassa on pakko olla johtaja, on huolestuttava suunta, jos hakijat vain vähenevät.? . Ainakin on se oletus, että hakija on ottanut selvää kunnan poliittista voimasuhteista eikä tehtävään hae sellainen, joka ei siihen taustaan istu. tiivistää suomalaista työväenliikettä ja elinkeinoelämää yhdistävän eetoksen, eikä ilman katetta
Lehden jyrkempää, vallankumouksellista linjaa edustaneet päätoimittaja Julius Nurminen ja aputoimittaja Lonkainen kokivat kapinan jälkiselvittelyissä kovia. 14 Avaus Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Uuden ajan aamu VII 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Jussi Lonkainen: Vapautunut sana Tää onko totta, vaiko vielä unta ett. Kansanedustajaksikin vuonna 1917 valittu Nurminen passitettiin Tammisaaren vankileirille, jolla hän menehtyi heinäkuussa -18. Lonkainen sai valtiorikoisoikeudessa kahdeksan vuoden kuritushuonetuomion. Vankila-aika, joka Lonkaisen onneksi päättyi armahdukseen jo vuonna 1919, ei nitistänyt hänen kirjoittamishalujaan, päinvastoin. Jussi Lonkainen (syntyään Juho Jaakko Lonkanen) oli yksi näistä aina eduskuntaan asti edenneistä kynäniekoista. Kirvesmies Tahvo Lonkaisen ja tämän puolison Katrin esikoispoika syntyi vuonna 1890 Värtsilän pitäjässä Pohjois-Karjalassa. Aalto, Alpo Mattila ja Ernst Lähde. Runonjulistaja Karjalan mailta Työläiskodin kasvatti, nuoruus sekalaisissa töissä, toimittaja, punavanki, kansanedustaja... Tuollainen polku yhdistää varsin monia viime vuosisadan alun työväenrunoilijoita. ? Nyt vielä sama polvi, sukukunta sen synkän ajan hyvin muistaa voi, kun köyhän aatos mykkä tiettiin tuskin kun vaieta sai pienin kuiskauskin. Sen ajan löydän harvain vuorten takaa kun katse puhui, huulet vaientui, vain uurre, jota kantoi otsa vakaa se mielten miettehiä kuvastui. on mun kärsineellä kansallani jo edessänsä kirkas aamunkoi. Siis eespäin, yhä soikoon mahtavana työn raatajain ylväs sankarsana. Lähteet: Jussi Lonkainen: Taistelun keskeltä Raoul Palmgren: Joukkosydän I Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . Avioitunut ja lähes samantien leskeytynyt Lonkainen pestautui ensin jyväskyläläisen Työn Voiman toimittajaksi, ja palasi pian Sortavalaan Kansalehden seuraajan, Kansan Voiman toimitusvahvuuteen ja nyt ihan päätoimittajaksi. ? Nyt soiko julkisena samain sana niin suurena ja lyöden rohkeana. Se totta on, sen kuulen sekä näen, kuin sinkoo jylhänä ja jyristen. Se rohkeutta tuo, niin lähentäen sydämen luokse toisen sydämen, mi saman paineen alla kärsi, eli, näin löytää käden käsi, veljem veli. Tuon kaiken näen, kuulen, tunnen, että vaieta ei voi enää sana tää. Se kautta maan jo kantaa sytykettä ja sydänliesiin asumaan jää. Jos vaikka uhkaisikin harmaa halla, niin lämmin usko elää roudan alla. Ja vaikka vainon miekka syvään lyökin, ei riistää uskoa se meiltä voi, ? Jos ympärillä hiipii musta yökin, niin aina rohkeammin sana soi. Ei vaino peloittaa voi uhkinensa, kun kansat lyövät kättä toisillensa. Todeksi muuttunut on kaunis satu, jo ensi polven silmä näki sen. On selvä jälkeen tuleville latu, sen kulkea ei tarvis arkaillen. suomalaista työväenrunoutta Työväen arkistön kokoelmat Viipurilaisen Kansan Työn toimitus vuonna 1924: ylärivissä vasemmalta Eero A. Jo kohta oli edessä siirtyminen pykälää vaikutusvaltaisemman työväenlehden johtoon, sillä 1922 hänet kutsuttiin päätoimittamaan Viipurissa ilmestynyttä Kansan Työ -lehteä, joka juuri tuolloin profiloitui SDP:n vasemmistosiiven pää-äänenkannattajaksi. Vuonna 1922 uuden siipan kansakoulunopettaja Eeva Helena Juutilaisesta saaneen Lonkaisen poliittisen vaikuttamispolun seuraava vaihe. Rajunpuoleisia olivat monet hänen runonsakin, niinpä hän ei kansalaissodan jälkeen Venäjälle paettuaan katsonut enää viisaaksi palata Suomeen. Monipolvinen ura lehdistössä ja politiikassa Jussi Lonkainen toimitti ennen sisällissotaa Rajavahdin työtä jatkaneissa sortavalalaislehdissä Päivän Tiedot ja Kansa. Hän aloitti toimittajatyöt vuonna 1914 Rajavahdissa, jonka päätoimittajana toimi vähän ennen nuoren Jussin remmiin astumista tunnettu radikaali työväenrunoilija Lauri Letonmäki (1886?1935). Pulli, Urho Räsänen ja Jussi Lonkainen, istumassa vasemmalta J.F. orjain sana sattuvana soi. ? Vuoskymmenet kuin vasta tämä rata, niin mitä luoda voikaan vuosisata! Jos rohkeakin on mun unelmani, niin oikea se silti olla voi, ett. Kansakoulun käytyään Juho työskenteli Värtsilässä metallihommissa ja Sortavalassa osuuskaupassa. Sortavalassa lähti urkenemaan myös Jussi Lonkaisen lehtimiesura. Letonmäki muuten joutui jättämään pestinsä vuonna 1912 saatuaan tuomion peräti majesteettirikoksesta, siis keisariperheen kunnian loukkaamisesta. Kansan taru jäi lyhyeksi: vuoden alussa 1918 uudella nimellä aloittanut lehti lakkautettiin Sortavalan suojeluskunnan määräyksestä heti tammikuun lopussa
Avaus 15 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Drops alpakkalangat -25% Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Taiteellisia taipumuksia piisasi Työväen arkisto Talvisodan veteraanit pysäyttivät määrältään ylivoimaisen hyökkääjän. Kaikkiaan sotiemme veteraaneja elää vielä lähes 30 000. on helppo yhtyä, sillä esimerkiksi Prometheus-myytti on heti kokoelman ensimmäisessä runossa esillä ja loppupuolella on vielä jatkoksi ?Vapautuva Prometheus?. Vapaammilla vesillä seilataan vappurunossa ?Toukokuun 1. Pidemmän jakson hän vietti parlamentissa vuosina 1933?1945. Hän kuoli Helsingissä 1949. Keräyshengessä mukana Mainostoimisto Vastavirta Tilaa ihmiselle. syht i öve r tailu Tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Sodan jälkeen Lonkainen toimi hetken myös SDP:n virkaatekevänä puoluesihteerinä. Poliitikkotieltä Lonkainen palasi vielä kerran toimittajaksi 1947, silloin Suomen Sosialidemokraattiin. Keräysalue koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. päivä?, jonka säkeissä kevään huuma kohtaa aatteen palon: ?On tänään juhla suuren huomenkoiton, / taas löytää orja käden kätehensä. Keräyslupa 2020/2013/3055, 20.9.2013. 1 utu s tkimus ku ak ast y yt y väi stu 2011 2012 Asi yy Tässä eessänne, nähkää, on rautainen mies, ja rinnalla siskonsa tää, yhä kirkas on katse, sydämen lies luo loimua lämmittävää. Tätä ruumista ruhjo ei vaiva ja työ, se kestävi kiusauksen, hymyhuulin se iskun ottaa ja lyö taas takaisin tunnette sen.? VUODEN 1939 PYSÄYTTÄVIN SARJA EI OLLUT KOTIKATU TAI SALATUT ELÄMÄT. Va Koska oli (Suomen Sosialidemokraatin mukaan) ?varustettu useilla taiteellisilla taipumuksilla?, Lonkainen sai aikaan myös muuta kuin puhdasta asiatekstiä. He ovat auttaneet meitä, nyt sinä voit auttaa heitä lahjoittamalla keräyslippaaseen, sotiemmeveteraanit.fi/talvisota tai tilille FI75 1555 3000 1088 95. Keräysaika 1.1.2014-31.12.2015. Eduskuntavuosinaankin Lonkainen kirjoitti Kansan Työhön satiirisia pakinoita nimimerkillä Tauno Änäskäinen ja avusti lehtiä myös runoillaan. Edustajapestin päättyessä 1927 häneltä ilmestyi Kansanvallan kustantamana esikoiromaani (myös ainoaksi jäänyt), joka sai melodramaattiseksi nimekseen ?Vihan ja rakkauden alttari?. Seuraavana vuonna ilmestyi hänen ainoa varsinainen runokokoelmansa ?Taistelun keskeltä? (Hämeen kansa), jonka alamääreenä oli ?lausuntarunoja työväenjärjestöille?. Raoul Palmgren luonnehtii Joukkosydän-työväenkirjallisuushistoriikissaan Lonkaisen tyylinä olevan ?komea, mutta melko tyhjästi kymiseva juhlarunous, jossa on viljelty runsaasti antiksoivia tai kalevalaisia symboleja?. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. Tervetuloa Turvaan, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi 125x180_Demokraatti_Turva_Epsi_112014.indd 1 18.11.2014 13:44:28. Viipurin työväenteatterin toimintaan osallistunut Thalian palvelija kirjoitti eläessään muun muassa neljä näytelmää. Hänen varhainen runotuotantonsa keskittyi lähinnä niihin julkaisuihin, joissa hän oli itse kulloinkin toimittajana, mutta sitä julkaistiin myös muun muassa ateistisessa aikauskirjassa Vapaa Ajatus. / Nyt etelästä periin pohjan loiton / vie viestin jälleen veljellensä: / Aurinko palaa! Siksi tuntenet, / lyö jälleen samaan tahtiin orjain sydämet / ja jalka astuu samaa suuntaa kohti.? Kokoelman viimeinen runo, ?Ylösnousemus?, vasta nostatusta onkin: ?Käsivarttani katsokaa! Jäntere sen kas, vaivoissa karaistu on. Tämä varsi, näättekö, voimallinen, tää otsa on taipumaton. Joka lihas on kestävä, tunnette kai, ei koskaan ne väsyä voi, niiden jouset työn tahdissa tarmoa sai ja uhma ne uudesti loi. 2013 2014 s sa Rolf Bamberg EPSI R at ing oli oikeastaan loogista jatkoa vankalle journalistiuralle: hänet valittiin kevään 1924 vaaleissa eduskuntaan Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Tuo kausi loppui jo 1927. Ainakin tuohon ?antiksointiin
Venäjällä toive on totisesti toteutunut. Persut tahtovat Suomen antavan vähemmän kehitysapua. Valtavirta suhtautuu homoihin torjuvasti, eikä rekisteröityä parisuhdetta tunneta, saati samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Naisetkaan eivät ole Venäjällä liian tasaarvoisia. No vaikka nämä: Persut tahtovat lisää määrärahoja puolustusvoimille. maahanmuuttoon. Myös Venäjällä ollaan sen suhteen hyvin ?kriittisiä?. Maan virallinen maahanmuuttolinja on viime vuosina vain kiristynyt. Nykytaide on Venäjälläkin saanut lisää jalansijaa. Eivät ole siis neekeriukkoja torien kulmat täynnä. P n n n ersujen keskuudessa luonnonsuojelu ei ole kovin kovassa kurssissa. Ei Venäjälläkään. Perussuomalaisten mielestä nykyinen ilmastopolitiikka päästökauppoineen ja määrällisine päästötavoitteineen on surkeaa. Monet nuoret taiteilijat tekevät rohkeita ja kantaaottavia teoksia, ja jopa valtio tukee joitakin nykytaidetapahtumia. Ei auta mikään, postmoderni tekotaide on tunkeutunut Venäjällekin. Ilmasto politiikka ei Venäjällä pahemmin ?hidasta talous kasvua?. a mitäs vielä. Venäjällä kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta on epäpersuhenkisesti noussut nopeasti, mutta edelleen se on persuhenkisesti vain 0,05 prosenttia. n n n. Itse asiassa Venäjä on monella tapaa perussuomalaisten ihanneyhteiskunta. Ettekö usko. ?Koemme uskomattomaksi hallituksen aikeet autoilun katkuvasta kuppauksesta kasvavien polttoaineverojen myötä?, sanotaan puolueen vuoden 2011 vaaliohjelmassa. Venäjällä ei tarvisisi olla huolissaan. Bensa on halpaa, lähes kaikkialla saa ajaa ja niin muuten ajetaankin, kuten vaikkapa Moskovan ruuhkiin tutustuva saa huomata. Ympäristöjärjestöillä on Venäjällä vähän sananvaltaa eikä esimerkiksi hakkuita vahdata turhan tarkasti. Merkittävä yhteiskunnallinen ongelma löytyy esimerkiksi taiteen saralta. Kuva venäläisestä taiteesta on toki edelleen varsin perinteinen, ja suurimmat taideinstituutiot keskittyvät yhä klassikkoihin. --- Moderneissa ?vankihotelleissa. Suomen suurlähetystön sivuilla kerrotaan, että väliaikainen ulkomaalainen työvoima kyllä kelpaa Venäjälle, mutta pysyvään oleskeluun ja yhteiskuntaan integroitumiseen ei tarjota kunnollisia mahdollisuuksia. Maahanmuuttajat myös ?törmäävät usein kantaväestön kielteisiin asenteisiin?, suurlähetystö muotoilee nätisti. Erityisesti pakolaisasemaa on Venäjällä hyvin vaikea saada. 16 Avaus Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Näkökulma Venäjä on monella tapaa perussuomalaisten ihanneyhteiskunta. Tua Onnela Persujen oppi tulee idästä P erussuomalaisten nimi on siitä hassu, että he eivät oikeastaan edusta mitään suomalaista perusta eli valtavirtaa. Itse asiassa siitä saa jopa rahaa. E n n n ntäs homot sitten. Venäjällä ollaan samaa mieltä. ?Rangaistukset ovat monin kohdin kohtuuttoman lieviä. on paremmat olot kuin tuhansilla puutteellisessa hoidossa viruvilla vanhuksilla?, valitetaan persujen ohjelmassa. Päinvastoin, monet heidän tavoitteistaan ovat aika pienen joukon mieleen. Siksi olen miettinyt, että parempi nimi persuille olisi ehkä perusvenäläiset. Tuomiot ovat pitkiä, eikä vankiloissa taatusti hyysätä ketään, hyvä jos pidetään hengissä. Puoluepolitiikassa Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa niin sanotuilla yhden miehen puolueilla on pitkät perinteet. Venäjällä persujen arvot nimittäin nauttivat hyvin laajaa kannatusta. Venäjällä ei moista ongelmaa ole. Susia saa tappaa, jos mieli tekee. Eri maiden ilmastopolitiikan tekoja ja tavoitteita vertailevassa CCPI-indeksissä Venäjä sijoittuu luokkaan erittäin huono. Persut ovat huolissaan myös autoilijan oikeuksista. Pussy Riot yritti, huonosti kävi. J n n n Persuja ahdistaa myös Suomen liian lepsu oikeus. Persujen mielestähän he eivät saa mennä naimisiin, paitsi tietysti, jos ryhtyvät leikkimään heteroa. Siellä persujen puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon silmä lepäisi: venäläiset naiset eivät taatusti ole ?niin tasa-arvoisia, että näyttävätkin miehiltä?, kuten suomalaisnaiset hänen mukaansa tekevät. Slunga-Poutsaloa inhottava feminismi ei muutenkaan mellasta Venäjällä liian vapaasti. Maa jättäytyi pois päästötavoitteita asettavan Kioton sopimuksen toiselta velvoitekaudelta. Muutenkaan ilmastopolitiikka ei Venäjällä pahemmin ?hidasta talouskasvua?, kuten persut päästötavoitteita luonnehtivat. Valtio on jopa säätänyt lain, jonka mukaan homopropagandan levittäminen on rangaistavaa. Mitenkäs sekin kuulostaa tutulta? I han kaikki ei toki Venäjälläkään ole niin kuin persut toivoisivat. YK:n vuoden 2012 tilaston mukaan Venäjällä oli pakolaisia kolmisen tuhatta eli vähemmän kuin Suomessa, vaikka maa on aika paljon Suomea isompi. Osaa, kuten Hetero Pride -tapahtumasta tunnettua Jani Salomaata, homostelu julkisuudessa häiritsee muutenkin. Venäjällä Salomaa ja kumppanit saisivat olla rauhassa. Katsotaan tarkemmin. P n n n erussuomalaiset tunnetaan erityisesti siitä, että he suhtautuvat ?kriittisesti. Mutta voi
Vaakuna kuvaa laivanrakennuksen ja metallin vahvaa osaamista. Kirjaimet johdattavat jo kotikaupunkiini. Kruunu ja värit vievät historiaan ja kuninkaallisiin aikoihin. Meillä on voimalaitoksia Kolme vaakunaa, kolme demarikaupunkia, kolme kansanedustajaa... Mitkä ja ketkä, se selviää seuraavalla aukeamalla. pilvien pimein ja myös teollisuutta, joka on voimaa sekin. . ajatuspaj 17 TORSTAI 27.11.2014 Ajatuspaja 17 Marraskuun erikoisnumero ajatuspaja Teollisuuden tukijalat ovat horjuneet mutta eivät murtuneet Väittelyä ja ajatustenVaihtoa Demarikaupungeissa elää luja usko tulevaisuuteen Arvaatko tai tiedätkö, mistä kunnista on kyse, kun demarikansanedustajat kuvailevat kotikaupunkejaan vaakunan perusteella? . Meillä on tehty satoja aluksia höyrylaivoista hinaajiin. Vaakunasta näkee, että kaupungissa on paljon voimaa ja energiaa. Kotikaupunkini oli aikoinaan Saimaan suurin vientisatama, ja sataman rooli on yhä tärkeä. Kari Hulkko. Kaupunki on yksi Suomen vanhimmista.
Vanhan telakan raunioille on nyt perustettu uusi telakkayhtiö. . Venäläiset tuovat rahaa yhä rajakaupunkiin . Me olemme eläneet hyvinäkin vuosina kuin huonot ajat olisivat päällä, hän selvittää. Rauma ei nosta ensi vuonna veroprosenttiaan, vaan se pysyy 19:ssä. Stora Enson tehtaalla rakennetaan nyt uutta kartonkikonetta hienopaperikoneen tilalle, ja puun uudet käyttömuodot etenevät. Esimerkiksi Imatran kylpylä laajenee koko ajan. Kärnä kehuu, että Imatralla menee ihan hyvin, vaikka velkaa onkin jokaista kaupunkilaista kohti yli 1 700 euroa . Kaupunkiin TORSTAI 27.11.2014 ollaan perustamassa perhekeskusta, ja lapsiperheiden kotipalveluita kohennetaan. . Savolaisilla on ?mittee toi tointaa. Suurin taistelu kuitenkin voitettiin, kun Stora Enso oli sulkemassa koko Varkauden integraattia. Lainaakin asukasta kohden on vain kymmenisen euroa. ?Me emme puolusta vain omia kyliämme.? . Me sosialidemokraatit ulkoistimme Attendon, ja terveydenhuolto on taas kunnan omissa käsissä. Virat ovat täynnä ja kustannukset aisoissa. Hänen mukaansa demarit ovat tehneet myös valtavan paljon työtä Varkauden sairaalan säilyttämiseksi. Kristiina Salosen mielestä vahva taloudenpito on pelastanut Rauman palvelut. loppui. Velkaa on asukasta kohden lähes 2 000 euroa. mutta eivät turhaan. Jukka Kärnä laskee, että demarit ovat Imatralla tavallisen kansalaisen asialla . Vaikka talouden pohja onkin aika terve, jarruja joudutaan lyömään pohjaan eikä Raumakaan välty Salosen mukaan vaikeilta säästöiltä. Marraskuun erikoisnumero Rajamäki kuvaa Varkauden talouden tilaa hyvin vaikeaksi. Niitä yhdistää moni asia, erityisesti se, että kaikki kaupungit ovat tukeutuneet perusteollisuuteen, joka on nyt kriisissä. . kiitos edellisvuosien tiukan taloudenpidon. Imatran työttömien määrä vaihtelee 11 ja 15 prosentin välillä. kiitos toimivan raja-aseman. . vielä. . Pitäisi olla itseluottamusta mennä framille, pitäisi oppia ylpeyttä. Imatra ?? ?? ?? ?? Perustettu 1948 Kaupungiksi 1971 Pinta-ala 191,3 km2 Asukasluku 28 294 (31.12.2012) ?. 18 Ajatuspaja Vuoden 2012 kunnallisvaalien Marja tuloksena kaikkiaan 23 kunLuumi nassa sosialidemokraatit nouDemokraatti sivat suurimmaksi puolueeksi valtuustopaikkojen määrällä laskettuna. Jos teollisen veturin, Varkauden, toimintaedellytykset eivät ole kunnossa, matkustajavaunuissakin tulee kylmä, Kari Rajamäki pohtii. Eteläisessä Satakunnassa verkkoja on viritelty moneen suuntaan. Varkauden, Rauman ja Imatran seudut eivät tee poikkeusta. Varkauden, Heinäveden, Joroisten ja Leppävirran yhteistyöhalut ovat puntarissa. . Eduskunnassa me kolme puhummekin erityisen vahvasti perusteollisuuden puolesta. Me emme puolusta vain omia kyliämme vaan olemme koko kansallisen selviytymisen asialla, pitkän kansanedustajakautensa keväällä päättävä varkautelainen Kari Rajamäki korostaa. Puoluetoverit Jukka Kärnä Imatralta ja Kristiina Salonen Raumalta nyökyttävät päitään: perusteollisuutta ei saa ajaa alas sillä vauhdilla kuin taas on nähty. Rajamäki on Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Salonen Rauman demariryhmän puheenjohtaja ja Kärnä Imatran valtuuston jäsen. Tarkan euron aikaa Taloudellinen tilanne kolmessa demarikaupungissa vaihtelee hieman. Valtuusto: SDP kokoomus PS keskusta vihreät KD VAS 18 11 8 3 1 1 1 Keiden kanssa kaveriksi? Kuntajakoselvitykset eri puolilla Suomea herättävät intohimoja. Kaupungissa on kaksi maailman suurimmista lämpövoimalaitosten tuottajista, ja Varkaudessa rakennetaan maailman suurinta sellukattilaa Indonesiaan. Demaripäättäjien kolmikko on luottavainen: murheita on, mutta tulevaisuudenkuva ei ole synkkä. Mitä demarit ovat saaneet aikaan? Koko kaupungin meno uhkaa hyytyä, jos talouden tukijalat horjuvat. Talous saadaan varmasti kuntoon, koska teollisuuden näkymät ovat hyvät. Teollisuus alasajo näkyy Työttömyys rasittaa kaikkia kolmea demarikaupunkia. Varkauden luvut ovat synkimmät: yli 17 prosenttia. ja onnistuneet pitämään perusasiat kunnossa. Rajamäki harmittelee sitä, kuinka kainoja demarit ovat tuomaan esille omia saavutuksiaan. . Rajamäki on kuitenkin luottavainen. . Yritämme koko ajan laventaa teollisuuden pohjaa. Porvarit olisivat nostaneet mieluummin maksuja ja taksoja, hän huomauttaa. Raumallakin menee Kristiina Salosen mukaan kohtuullisen hyvin . -asenne. Jos joku ryhtyy yksilösuorituksiin, kaikilla on viikate kädessä. . Rajanylitykset kasvoivat syyskuuhun asti, kun muilla ne supistuivat, Kärnä huomauttaa. Rajamäki iloitsee Varkauden metsäteollisuuden uudesta noususta. Eura on ainoana pitänyt järkevänä katsoa, mitä hyötyä liitoksista olisi.. Kristiina Salosen mukaan Rauma olisi valmis käymään keskustelua kuntaliitoksista, mutta Eurajoki, Pyhäranta ja Laitila ovat olleet nihkeitä. Siitä kertoo myös veroprosentin nosto ensi vuodeksi 20,75:een. Ylpeydenaihe on nyt esimerkiksi meriteollisuuden laitteita valmistava Rolls-Royce, joka on palkannut töihin satoja ihmisiä lisää. Imatralla paperin- ja teräksentuotannon lisäksi on pistetty toivo matkailuun. Lisäksi yhdeksässä kunnassa SDP jakoi suurimman puolueen tittelin jonkin toisen puolueen kanssa. Imatra, Rauma ja Varkaus ovat näitä kaupunkeja, joissa sosialidemokraatit määräävät kaapin paikan suurimpana puolueena. SDP oli vahvasti ponnistelemassa sen eteen, että näin ei käynyt. Parempia merkkejä ilmassa Vaikka globaali talouskriisi koettelee, kolmessa demarikaupungissa ei ole jääty voivottelemaan. Salonen kuvailee, että Raumalla, kuten myös Varkaudessa, eletään kahden todellisuuden maailmassa. Yksityiselle Attendolle ulkoistettu terveydenhuolto aiheutti vakavia ongelmia. . Imatran asema on kolmesta kaakkoisen asemasta toimivin, koska siihen on panostettu paljon. Raumalla työttömyysprosentti on noin 13. Syykin rumiin lukuihin on selvä: vankkoina pidetyt vientivetoiset tukijalat ovat pettäneet. Rauma kuuluu äkillisen rakennemuutoksen alueeseen sel jäljiltä, kun STX:n telakka hiljeni ja UPM sulki paperikone kolmosen. Imatrallakin puunjalostusteollisuudesta on vähennetty väkeä, mutta lippulaiva Stora Enson Kaukopää ei sentään ole uhattuna . Pelko on aina olemassa, kun toimitusjohtajana on ruotsalainen, Kärnä lohkaisee. Metsäteollisuuden murros on iskenyt rajusti myös Varkaudessa, kun paperikoneita on lakkautettu. Tämäkin yhdistää Raumaa ja Imatraa. Taistelut oman aluesairaalan, satamaväylän syventämisen ja telakan puolesta ovat teettäneet työtä . Sosialidemokraatit ovat olleet vakavan paikan edessä niin Varkaudessa, Raumalla kuin Imatralla. Kari Rajamäki pitää viime vuosien tärkeimpänä saavutuksena sitä, että Varkauden ?porvarikokeilu. EteläKarjalan mitassa vähän. Valtuusto päätti juuri nostaa veroprosenttia 19,5:stä 20:een, mikä on Kärnän mielestä oikein. . Toivottavasti tajuamme viimein, että koko KeskiSavon pysyminen kartalla vaatii ennakkoluulotonta yhteistyötä
Kaskinen (rkp) ?. Ajatuspaja 19 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Kari Hulkko Varkaus ?. Pinta-ala 1 110,12 km2 ?. Ei se ole väärin, jos ajaa oman alueensa asioita. Mutta me joudumme taistelemaan joka ainoasta asiasta. Ja toiveita valtiovallalle riittää. Perustettu 1929 ?. Me pienten ja keskisuurten kaupunkien kansanedustajat joudumme kantamaan koko alueen hyvinvoinnin taakan. Valtuusto: SDP kokoomus keskusta PS KD VAS vihreät sit. 18 11 7 5 3 3 2 2 . Ne liittyvät kolmikolla lähinnä logistiikkaan. Riihimäki Rauma (kokoomus) ?. Vantaa ?. Karkkila (vasemmistoliitto) ?. Imatralaisia on Jukka Kärnän lisäksi yksi. Kari Rajamäki on ainoa kansanedustaja Varkaudesta. . Asukasluku 22 105 (31.12.2013) ?. Kaikkien on annettava sataprosenttinen panos oman kunnan ja koko seudun hyväksi, Kristiina Salonen puuskahtaa. Raumalta eduskunnassa on Salosen lisäksi yksi kansanedustaja. Valtuusto: SDP kokoomus KD VAS PS keskusta 16 8 7 5 4 3 Täällä SDP on suurin Vuoden 2012 vaalitulos paikkaluvun mukaan ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Akaa Eura Hanko Harjavalta Heinola Imatra Janakkala Joensuu Jyväskylä Jämsä Kouvola Lappeenranta Lieksa Lohja Mänttä-Vilppula Nastola Nokia Rauma Ulvila Uusikaupunki Valkeakoski Varkaus Äänekoski Täällä SDP jakaa suurimman vallan ?. Pieksämäki?Joensuu-rata kaipaa sähköistystä. Meitä pienten kaupunkien kansanedustajia on vähän. Asukkaita 39 979 (31.12.2013) ?. Ne, jotka puhuvat rumassa mielessä siltarumpupolitikoinnista, ovat isojen kaupunkien päättäjiä. Selvityksen mukaan Imatran seudun muodostaisivat Imatran lisäksi Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti. . Kaupungiksi 1962 ?. Pinta-ala 524 km2 ?. Hämeenlinna (kokoomus) ?. Perustettu 1442 ?. Ylipäänsä toivomme ymmärrystä sille, että myös pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa on elinvoimaa, kolmikko pohtii.. Rajamäki on huolissaan myös Varkauden lentoaseman kohtalosta. . Pori (kokoomus) ?. Rautjärvi olisi valmis liitokseen milloin vain, Ruokolahti ei. Pornainen (keskusta) ?. Ei niitä kukaan muu ota huolekseen, Rajamäki jatkaa. Salonen on huomannut, että isoille kaupungeille moni asia tulee annettuna. . Mielestäni tarvitsemme tarpeeksi ison väestöpohjan, jotta alue on valtion silmissä uskottava toimija, Salonen korostaa. Etelä-Karjalassa tavoitteena on perustaa kaksi kuntaa, Lappeenranta ja Imatra. Aura (kokoomus) ?. Se on puhdasta kepun valtapolitiikkaa, Jukka Kärnä kuittaa. Kärnän mielestä alueelle riittää ehdottomasti kaksi kuntaa. (kokoomus) Jukka Kärnä, Kristiina Salonen ja Kari Rajamäki ovat aidosti ylpeitä omista kotikaupungeistaan. Mitä pahaa on siltarumpupolitiikassa? ?Ei se ole väärin, jos ajaa oman alueensa asioita.? . Lahti (kokoomus) ?. Rauma haluaa sujuvuutta valtatielle numero 8, joka on nyt liikenteen tukko. Imatran alueella toiveena on saada rahat kaksoisraiteeseen välille Imatra?Luumäki. Varkauden seudulla valtatiet 23 ja 5 vaativat perusparantamista
20 Ajatuspaja Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Demariaktiivit korostavat, että hyvä vaalitulos syntyy vain kovalla Eduskuntavaaleihin yhdessä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on asettanut tavoitteekseen, että SDP on vuoden 2015 eduskuntavaaleissa suurin puolue. Demokraatin haastattelemat demariaktiivit eri puolilta maata pitävät ykköspuoluetavoitetta vähintäänkin haastavana. Ilmeisesti turvalliseksi koettu keskusta on noussut, kokoomus ja SDP ovat menettäneet kannatustaan. Arvopohjan tulee näkyä kaikessa työssä. SDP:n on ahkeroitava Hedmanin mukaan eriarvoistumista vastaan, koska kansa on jakautumassa kovaa vauhtia kahtia. . Sosiaalinen media on ilman muuta tärkeä, ja erilaiset teematilaisuudet ovat myös hyvää vaalityötä. Jukka Nyberg arvioi, että yhteiskunnan murroksessa poliittiseen kenttään on jäänyt tyhjiö, jota mikään poliittinen ryhmittymä ei ole pystynyt täyttämään. . Vaalityössä sosialidemokraattien pitää olla rinta rinnan samaan sävyyn tukemassa yhteisesti sovittavia tavoitteita. Demareiden on Nybergin mukaan kerrottava rehellisesti, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut. . Suuret mylläkät luovat epävarmuutta. Mutta kentällä on myös sellaista näkemystä, että yhteiskunnallinen ilmapiiri voi keikahtaa nopeastikin SDP:lle myönteiseen asentoon. Poliittinen kenttä elääkin murroksessa. Pitkäjänteisyys palkitaan. Meidän on painotettava sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoille voimalla tulleet kansainväliset yritykset eivät toimi rakkaudesta sairaisiin tai vanhuksiin vaan rakkaudesta rahaan. Ehkä toimintamme on ollut vaalikentillä läpinäkyvämpää kuin muiden ryhmien. Parempiosaisten on tultava vastaan tinkimällä omista eduistaan. Kustannustehokkuuttakin tarvitaan. Eri syistä johtuva työelämän ulkopuolisuus on suora seuraus köyhyydelle. Isommat irtiotot koetaan helposti vaaleihin liittyväksi populismiksi. Arvopohjan pitää näkyä SDP:n pitää Pia Hedmanin mukaan pitää perusarvonsa kunniassa. . Strategisten linjausten tulee olla selkeät ja kansantajuiset. SDP on kaksissa viime kunnallisvaaleissa ollut Kouvolassa suurin puolue. . On tärkeä tavata ihmisiä ja luoda mahdollisuuksia erimuotoisiin kommunikointikeinoihin. Kokoomuksen kannatuksen lasku voi vaikuttaa SDP:n kannatukseen myönteisesti. Eduskuntavaalit ovat lähellä ja ihmiset ovat Hedmanin mukaan kuulolla mutta myös varuillaan. . Se on kulkenut siihen suuntaan, että työväenliikkeen on mahdollista palata enemmän juurilleen. Mutta laatu on se, mikä tuo tuloksia. Meidän pitää pystyä elämään ajassa ja toimia nykypäivään sopivin toimintatavoin, Nyberg sanoo. Politiikan kentällä tyhjiö Pia Hedman Sosiaaliohjaaja työvoiman palvelukeskuksessa ja ylemmän amk-tutkinnon opiskelija, Varkaus SDP:n valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, kirkkovaltuuston jäsen Pia Hedman korostaa, että sosialidemokratian arvopohjan pitää näkyä kaikessa puolueen toiminnassa. syä sanojensa ja tekojensa takana. . riippumatta ihmisten asuinpaikasta tai tulotasosta. Niiden mukaan täytyy linjakkaasti ja systemaattisesti edetä. SDP ei ole huomioinut riittävästi heidän arvokasta työtään. Lisäksi Nyberg harkitsisi eläkeläisten taitetun indeksin osittaista poistamista. . Toisaalta viime eduskuntavaaleissa emme onnistuneet saamaan täältä omaa edustajaa.. Se on poistettavissa pääasiassa työnsaannin kautta, mutta sosiaalisia tulonsiirtojakin tarvitaan. Nyberg muistuttaa, että Suomessa asuu yli puoli miljoonaa pitkittyneessä köyhyydessä elävää ihmistä. . Esimerkiksi lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut tänä aikana. Kannanotot ajankohtaisiin asioihin esimerkiksi lehdissä ja sosiaalisessa mediassa ovat myös hyvä vaalityömenetelmä. Kuka selkeimmin osaa kantansa esittää, saa varmimmin kannattajia taakseen. Meidän täytyy puolustaa julkisia peruspalveluita, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin kaikkien ulottuvilla. Peruspalveluiden laadusta on Hedmanin mukaan tärkeää pitää kiinni. . Myös koulutusmahdollisuuksista on pidettävä kiinni. Suuriin muutoksiin oltava selkeät kannat Pia Hedman painottaa, että SDP:n tulee olla vakaa ja luotettava, py- Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perunakuoppaan vajonnut keskusta on noussut gallupkärkeen. Kokoomuksen pitkään jatkunut fantastinen voittokulku puolestaan on nykyjohdon aikana kääntynyt selkeään laskuun. ?Köyhyys kuriin ja puhtia elvyttämiseen? Henrika Hedman Jukka Nyberg Kouvolasta näkee SDP:n kannalta myönteisiä vireitä yhteiskunnallisessa kehityksessä. . Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava, kattavaa tukea ja palveluita on oltava saatavilla ?vauvasta vaariin. Konkreettinen toiminta ja sen asiallinen, ei populistinen esille tuominen on hyvää mainosta. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo pitää näkyä toiminnassa. Asiat on perusteltava hyvin. Myös mahdolliset linjausmuutokset. Tällä hetkellä on meneillään suuria muutoksia, kuten esimerkiksi kuntarakenne- ja sote-uudistus. Vakaudella ja luotettavuudella on mahdollista houkutella myös entisiä kannattajia takaisin. Teot puhuvat puheita paremmin Vaaleissa menestyminen edellyttää Pia Hedmanin mukaan SDP:ltä vaalityötä motolla teot puhuvat enemmän kuin puheet. . Se toisi mukanaan lisää kulutusta eikä suinkaan vähentäisi valtion tuloja vaan päinvastoin. Rinta rinnan omien tavoitteiden takana Jukka Nyberg haluaa nähdä vaaleissa eheän SDP:n. . Puolueiden kannatuslukemat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. ?Kannatus nousee pitkäjänteisellä työllä? Varkautelainen Pia Hedman korostaa, että SDP:n kannatuksen nousu vaatii pitkäjänteistä työtä. . Tulotkin menevät lähes verottomasti paratiisisaarille. Nyberg nostaa esiin myös omaishoitajat. . varapuheenjohtaja, Kouvolan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja . Tämä on tutkimusten mukaan myös vanhempien oma arvio, joka ei voi olla vaikuttamatta heidän mielialoihinsa. SDP:n täytyy vastustaa ilmiötä, jonka mukaan palveluita saavat he, joilla on varaa maksaa. Heidän auttamiseen on lisättävä voimavaroja. Olen edelleen elvyttämisen puolesta, jotta sisämarkkinat eivät halvaantuisi. Julkisia palveluja pitää puolustaa SDP:n pitää Jukka Nybergin mukaan puolustaa myös julkisia palveluja. Jukka Nyberg patistaa demareita toimimaan rinta rinnan yhteisten tavoitteiden puolesta. Kaarina Miles Jukka Nyberg Paperiteknikko, kunnallisneuvos, Kouvola Työskentelee nyt projektiomaisesti palvelukeskuksen hallituksen puheenjohtajana yhdistyksen kehittämistehtävissä sekä yhdistyksen senioritalon rakennuttajan tehtävässä SDP:n valtuutettu, kaupunginhallituksen 1. 1990-luvun laman jälkeen on muodostunut taloudellisesti hyvin toimeentulevien ja köyhyysloukkuun jääneiden välille yhä kasvava kuilu. Nyt on korjausliikkeen aika. Tavoite nousta suurimmaksi puolueeksi ensi vuoden vaaleissa on tuskin realistinen nykytilanteessa, jollei tapahdu jotain ratkaisevaa, joka jakaa suuresti kansaa. Hedman pohtii, että poliittinen myllerrys näkyy asetelmissa. . Politiikassa on aina tehty kompromisseja, mutta nyt koko kansakuntamme tulee osallistua talkoisiin
Olemme myös pitäneet tupailtoja. töihin. Poliittinen ilmapiiri pitää muuttaa omin voimin vakaammaksi ja uskottavammaksi. On oltava todella vahva persoona, jos lähtee demareiden ehdokkaaksi ja mukaan vaalityöhön. Pitkät välimatkat merkitsevät sitä, että vaalityö kuntakeskuksessa ei riitä. . Tämä näkyy selvästi katukeskusteluissa. Ihmisten on luotettava, että olemme päätöksiin pystyvä joukko. Antti Rinteen motto, että se mikä luvataan, myös pidetään, on hyvä. Kansalaiset ovat Lehden mukaan yliväsyneitä sote- ja kuntauudistuksiin, koska niissä ei tunnu tapahtuvan mitään. . Tässä talouden tilanteessa ei lupauskoriin voi lisätä asioita, mutta pitää tarkastella, mihin varat kohdennetaan. Eripura pois, yhdessä eteenpäin Rainer Lehti kertoo miettineensä joskus torilla vaalimakkaraa paistaessaan ja oman porukan kanssa jutellessaan, että onko tämä nyt se juttu. . Hän on minun aikani suurin valtiomies Suomessa. Kari Penttinen Raumalaisen Rainer Lehden mukaan SDP:n tavoitteena pitää olla suurimman puolueen asema vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. . . Yksi tärkeä asia on vaaliohjelma. Ajatuspaja 21 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi työllä ja aate edellä Helppoa ei ole ollut toisellakaan päähallituspuolueella. Emme saa palata luokkayhteiskuntaan. Demariperheet ovat ottaneet vastaan ehdokkaita ja tukiryhmäläisiä ja kutsuneet kyläläisiä kahville. Sodankylän eteläisimmästä kylästä on matkaa keskustaan noin 60 kilometriä ja pohjoisimmasta kylästä yli sata, joten markettien edessä tapaamiset saavuttavat vain murto-osan äänestäjistä. Kannatus laahaa, eikä nopeaa nousua näytä tulevan. Lehti arvioi, että poliittinen ilmapiiri on muuttunut selvästi pääministerin vaiduttua. . Pitäisikö ottaa mallia Ruotsin vaalityöstä: äänestäjille soitot ja ovelta ovelle -käynnit. Pitää olla konkreettista näyttöä siitä, että demarit todella välittävät kaikista suomalaisista, myös syrjäseutujen ihmisistä. Jääskeläinen ei pidä suurin puolue -tavoitetta realistisena. . Erityisesti minua huolestuttaa koulutuksesta säästäminen; ammattiopetusta kuritetaan kovalla kädellä. Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovatkin sosialidemokraateille poikkeuksellisen mielenkiintoiset ja jännittävät. Kentältä kajahtaa selkeä viesti, jonka mukaan eduskuntavaaleissa pärjätäkseen dema- reiden on mentävä vaaleihin yhtenäisenä. Annetaan demokratian ratkaista asiat liikkeen sisällä ja sitten mennään yhdessä eteenpäin. Lehti painottaa, että viisas päätöksenteko on parasta vaalityötä. . Sen pitää olla ytimekäs ja konkreettinen, kansaa puhutteleva. Lehti korostaa, että SDP:n kuvan pitää olla vakaa ja luotettava. . Nämä rakenteelliset muutokset on saatava maaliin, jotta päästään Rainer Lehti Paperityöntekijä (eläkeputkessa), Rauma SDP:n puoluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja, SDP:n valtuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Rauman työväenyhdistyksen puheenjohtaja ?oikeisiin. Eripura pois, vaikka olisimme asioista eri mieltä. Lapin vaalityötä leimaavat pitkät välimatkat, on ajettava satoja kilometrejä tavoittaakseen äänestäjät. ?Viisas päätöksenteko on parasta vaalityötä? SDP:n pitää olla vakaa ja luotettava Vahva keskustalaisuus on myös eräs erityispiirre Lapissa. Uskon, että kannatus jonkin verran nousee. Anna Maria Jääskeläinen Eläkkeellä oleva koulutusjohtaja, Sodankylä SDP:n valtuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, Sodankylän elokuvajuhlien ja Pyhä-Luoston vesi oy:n hallituksen jäsen Rainer Lehti muistelee, että Paavo Lipposen ollessa vetovastuussa SDP:n kannatus oli jopa 28 prosenttia. Ne antavat porukalla viestin siitä, että ajamme samoilla rattailla. SDP:n on Lehden mukaan oltava yhtenäinen ja näyttävä yhtenäisenä myös oman kunnan päättävissä elimissä. . Kyliin on mentävä. Anna Maria Jääskeläinen tietää, että vaalityö Lapissa vaatii sitkoa, ahkeruutta ja vahvaa persoonaa. Rainer Lehti arvioi, että tasa-arvo, työ ja oikeudenmukaisuus ovat yhä kovaa valuuttaa kansalle, joka eriarvoistuu koko ajan. . Mutta kyllä nämä perinteiset asiat on syytä pitää vaalityön kivijalkoina. Tärkeää on sekin, että SDP:n johtohenkilöt jalkautuvat, myös Lappiin. Lappilaiset demarit, jos ketkä, tietävät, mitä on levittää sosialidemokraattista ilosanomaa vaativissa olosuhteissa. . Eduskunta ja hallitus eivät saa näyttää miltään hauskanpitopaikalta vaan siltä, että siellä tehdään oikeita asioita suomalaisten parhaaksi. ?Emme saa palata luokkayhteiskuntaan? Kauniimmat kannatusluvut edellyttävät Anna Maria Jääskeläisen mukaan SDP:ltä tekoja pahenevaa työttömyyttä ja lisääntyvää köyhyyttä vastaan. . Olemme aina olleet pienen ihmisen asialla. Palvelujen karkaaminen huolestuttaa väestöä, postit ovat poistuneet lähes kokonaan, poliisivoimista on vähennetty, verotoimistot ja työvoimatoimistot ovat auki vain kerran viikossa ja kassapalveluita Sodankylässä saa vain yhdestä pankista. Kyliin on mentävä Eduskuntavaaleissa demareiden pitää Jääskeläisen mukaan mennä kansan pariin. . Peruslähtökohta on, että tekojen ja linjausten on oltava sosialidemokratian hienojen aatteiden mukaisia. Hyvään vaalitulokseen päästään vain aktiivisella ja uusiakin toimintamuotoja sisältävällä vaalityöllä. Kirsi Lehti ?SDP:n pitää välittää myös syrjäseutujen ihmisistä? Sodankyläläinen Anna Maria Jääskeläinen odottaa SDP:ltä konkreettisia tekoja keskittämistä ja palvelujen purkamisia vastaan. . Haaste on nyt kova. Nyt vähän näyttää siltä, että kevään puheenjohtajataiston laineet alkavat kuitenkin tyyntyä ja demareilla alkaa olla nostetta. Nykyisellä 15 prosentin kannatuksella siitä on turha haaveilla. Vaalikentillä pitää olla oma itsensä, uskoa SDP:n aatteeseen ja sen ajamiin asioihin ja kertoa ne kasvotusten kansalaisille.. Sosialidemokraattien luottamus pitää saada takaisin. Olisikohan Paavon tavassa jotain opittavaa. Vaaleissa menestyminen edellyttää kovaa työtä kaikilta tasoilta puolueessa
veti puoleensa! Olin Manun kova kannattaja jo koulupoikana ja toin tämän näkyvästi esille muun muassa rintanapein ja tarroin.? ?Talon kivijalka muistuttaa minua edelleen kokemastani vääryydestä.? Tuula Hällfors-Laaksonen, Loimaa, Varsinais-Suomi: ?Olen pienen punaisen mökin lapsi ja kasvanut perheyhteisössä, jossa taloudellinen niukkuus oli arkipäivää. Olen myös päättänyt, ettei minua voi kukaan pelotella pois politiikasta.? Pirjo Alijärvi, Janakkala, Häme: ?Kadehdin lukiolaisena ystäväni huomattavasti suurempaa opintotukea. Keväällä 2008 laskin, montako kartonkia tarvitsen, jotta jokainen lapsi saa marraskuussa askarreltua isänpäiväkortin. Ilmoittauduin ehdolle seuraavaan valittavaan hallitukseen ja tuin valituksi. Oppi oli loistava: mieti ja perustele asia ensin itsellesi . Siitä päivästä lähtien olen ollut varma siitä, että SDP on se puolue, joka on ihmisen puolella ja pyrkii rakentamaan yhteiskunnan, jossa kaikilla on hyvä elää.?. Aho unohti lapsiperheet laman aikana. Haluan vaikuttaa muun muassa sosiaalipoliittisiin asioihin ja keventää niiden taakkaa, joilla se on liian raskas.? Mikko Merelä, Vantaa, Uusimaa: ?Olen nähnyt rakennusalalla kaikennäköistä. Hinta on lähinnä ainut, mikä vaikuttaa, harva puhuu laadusta. Rakennus ? Hovirinnan kartano . Muutaman vuoden kuluttua asia korjattiin. Ei ole oikein, että lasken, tilaanko kuusi vai kahdeksan kartonkia. Yritin lopettaa politiikanteon kokonaan ?enemmän Kiuruja vähemmän Lintosia. 22 Ajatuspaja Marraskuun erikoisnumero Minna Lintonen, Forssa, Häme: TORSTAI 27.11.2014 Jukka-Pekka Flander ?Liityin sosialidemokraatteihin 1990-luvulla, kun olin niin vihainen Esko Aholle hänen kurjistamispolitiikastaan. Oivalsin itse tilanteen nurinkurisuuden. Osa politiikoista halusi purkaa talon, jossa asuimme vuokralla, jotta paikalle saataisiin rakennettua leikkipuisto tai päiväkoti. Työvoimatoimisto kuitenkin ilmoitti minulle, että työmarkkinatukeni lopetetaan, jos jatkan opiskelua. Silloin syttyi lamppu, että ei tämä näin voi mennä. Huomasin, että osallistumalla voi vaikuttaa.? Anette Karlsson, Vantaa, Uusimaa, FSD: ?Ammattioppilaitoksesta valmistuttuani jäin työttömäksi. purettiin, mutta paikalle ei koskaan rakennettu mitään. jos se kestää tarkastelun, voit jatkaa eteenpäin ja vakuuttaa muut.? Ari Marjeta, Lieksa, Savo-Karjala: ?Kertomus politiikan veteraanista, joka kuulon heikentyessä tyrmäsi ehdotuksen siirtyä istumaan lähemmäs kokouksen puheenjohtajaa: ?Kuulinpa tai en, minä istun sosialidemokraattien joukossa.?? Jere Järvinen, Kaarina, Varsinais-Suomi: ?Kuuntelin pienenä poikana paikallisradiosta isäni väittelyä jotain kaupungin virkamiestä vastaan. -tapauksen jälkeen, mutta politiikka ei lähde minusta. Narisin asiasta kotona. Isäpuoleni sanoi maksavansa minulle kuukausittain saman summan tilille, jos pystyn perustelemaan, miksi minulle kuuluisi yhtä suuri opintotuki kuin ystävälleni, joka asui yksin ja kustansi itse elämisensä. Kerroin tästä vääryydestä SDP:lle nettisivuilla olevan kaavakkeen avulla. Asiasta tuli poliittinen vääntö, ja purkaajat voittivat. Myöhemmin lapseni pitkäaikaissairaus opetti huomaamaan ongelmat sosiaaliturvassa. Minä asiastani varmana istuin keittiön pöydän ääreen Anttia vastapäätä. Tässä lamassa/taantumassa saattaa käydä samoin, ellemme pidä varaamme. Asia koski silloista kotitaloamme. Kivijalka muistuttaa minua edelleen kokemastani vääryydestä.? Ehdokkaat kertovat, mikä tuuppasi heidät Vaikuttamisen alkulähteillä Imago / All Over Press Mika Maaskola, Turku, Varsinais-Suomi: ?Poliittinen herätykseni tapahtui vuonna 1981, kun Mauno Koivistosta tehtiin ensimmäisen kerran presidenttiä. Peruspalvelut on turvattava, ne eivät voi olla aina säästökohde.? Nasima Razmyar, Helsinki: ?Lähtömaassani Afganistanissa tyttöserkuiltani kiellettiin koulunkäynti, ja päätin silloin, että minä olen kaikkien noiden tyttöjen ääni.? Pasi Kanerva, Pornainen, Uusimaa: ?Paikallisen vesiosuuskunnan toimintaan ei ollut oikein kukaan tyytyväinen, ja itseänikin entisenä yrittäjänä ihmetytti, miten epäselvästi osuuskuntaa johdettiin ja hoidettiin. Koiviston tausta oli työväenluokassa ja ay-liikkeessä, ja sieltä hän ponnisti työn ohessa opiskellen aina presidentiksi asti. ?Manu-ilmiö. Haluan päästä vaikuttamaan asioihin ja korjaamaan epäkohtia.? Kyösti Kurvinen, Parainen, Varsinais-Suomi, FSD: Taru Pätäri, Turku, Varsinais-Suomi: ?Olin menossa salille treenaamaan, kun minulta sattumalta kysyttiin, että lähdetkö kunnallisvaaliehdokkaaksi.? ?Peruskouluissa tehdään keväisin tilaustoivelista seuraavan lukuvuoden tarvikkeista. Jäsenet olivat menettämässä luottamustaan. Ajattelin, että voisin kehittää itseäni suorittamalla iltalukion. Rest is history, kuten tavataan sanoa. Toimintaa saatiinkin uusilla henkilöillä ja uudella otteella nopeasti selkiinnytettyä, ja luottamus alkoi palautua. Nousin barrikadeille silloin äitinä, ja tuntuu, että minun täytyy tehdä se taas, mummona
Monet Pentinkulman asiat ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä, ihan todellisessa elämässä.? Jouni Martiskin, Tohmajärvi, Savo-Karjala: ?Tapausten äiti sijoittuu vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Aloin ymmärtää ja nähdä, etteivät yhteiskunnalliset asiat olleet itsestäänselvyyksiä vaan että niiden eteen on tehtävä työtä.? Jukka Kärnä, Imatra, Kaakkois-Suomi: ?Syksyllä 1981 olin menossa ruokatunnilla tehdasruokalaan ja nykyinen vaalipäällikköni, silloinen ammattiosaston opintosihteri Paavo Sihvonen kysyi, että tuletko opintokerhoon. Edelleen vuonna -81 samainen Paavo kysyi poliittista kantaani, ja kun suku on demareita täysi, sekin asia natsasi, ja tässä sitä eduskunnan työhuoneessa B 154 tätä juttua kirjoitan.? Mikkel Näkkäläjärvi, Inari, Lappi: ?Ollessani 15-vuotiaana Inarin kunnan nuorisovaltuustossa saimme idean, että kylien linja-autopysäkeille pitää saada katokset, jotteivat nuoret kastu ja vilustu sateessa. Sain myös palautetta sukulaisilta ja tutuilta, jotka olivat nähneet ohjelman.? ?Olin menossa salille treenaamaan, kun minua kysyttiin kunnallisvaaliehdokkaaksi.? Tessa Olin, Vantaa, Uusimaa: mukaan politiikkaan Tällä kertaa Vaaliraadissa muistellaan menneitä. No mie vastasin tulevani. Tämä filminpätkä näytettiin studiossa oleville silloisille poliitikoille, joista yksi kehui minua. Usko joukkovoimaan sai minut kuitenkin liikkeelle.?. Eräänä päivänä äitini totesi minulle, että minun pitäisi mennä vaikuttamaan niihin eikä vain kommentoida niitä.? Pauliina Viitamies, Mikkeli, Kaakkois-Suomi: ?Luin nuorena aikuisena Linnan Pohjantähden ja luonnollisestikin vaikutuin siitä mahdollisuudesta, jolla yhdessä tekemällä ja yhteiseen asiaan uskoen voi maailmaa muuttaa paremmaksi. Kurkistelin yhdeksänvuotiaana pikkutyttönä urheilusalin ovelta hurmoshenkeä, joka ihmisillä oli, kun he pääsivät vaikuttamaan uuden presidentin valintaan. Parempi sosiaalipolitiikka tarkoittaa vähemmän vankiloita.? ?Kahdeksannella luokalla vaadimme joukolla parempaa kouluruokaa. Ehdokkaita pyydettiin kertomaan yksi tapaus tai oivallus, joka ajoi heitä osallistumaan politiikkaan. Moni kertoi ajautuneensa mukaan hiljakseen: esimerkiksi työpaikan ammattiosaston kautta muihin ay-tehtäviin ja sieltä politiik- Kysymyksiä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille. kaan. Osalla taas poliittinen aktiivisuus tuli verenperintönä. Tähän on poimittu tarinoista yllättävimmät, koskettavimmat ja hauskimmat. Tua Onnela Demokraatti AOP / Corbis / Ted Soqui Photography All Over Press / Corbis / Sygma / Bernard Bisson ?Työharjoittelu Romaniassa lastensairaalassa herätti kiinnostukseni politiikkaan. Romanialaisessa sairaalassa lääkkeet, hoitotarvikkeet, lasten vaipat tai lämmin vesi eivät olleet itsestäänselvyyksiä vaan kaikista näistä oli suuri pula. Vaalien surkea tulos SDP:lle ajoi tämän piilevän demarin pois kaapista.? ?Sysäys poliittiseen toimintaan syntyi 1990-luvun lopussa, kun olin työharjoittelussa Los Angelesissa köyhien ja kodittomien parissa. Esittelimme idean piirustuksineen kunnanhallitukselle, ja se meni läpi.? Satu Taavitsainen, Mikkeli, Kaakkois-Suomi: Tuula Haatainen, Helsinki: Jussi Kukkola, Hyvinkää, Uusimaa: ?Sairaanhoitajan työssä ja myöhemmin tutkijana uusintarikollisten parissa vankilassa ymmärsin, että yksilötasolla tarvitaan korjaavia ja hoitavia toimenpiteitä mutta keskeistä on myös korjata yhteiskuntaa paremmaksi, jotta ongelmat voidaan ehkäistä. Minua lukuun ottamatta kaikki vastasivat, ettei politiikka kiinnosta. No hommaa jumpattiin talvi ja pidettiin oikein onnistunut seminaarikin asiasta, ja siitä homma lähti niin sanotusti lapasesta. Tuo hurmoshenki nousi myöhemmin mieleeni, kun ensi kertaa pohdin kansanedustajaehdokkuutta vuonna 1993 ja olin hyvin epävarma omista kyvyistäni. Kun joudut todistamaan sodan, vihan, epätasa-arvon, äärimmäisen köyhyyden, väkivallan ja korruption aiheuttaman yhteiskunnalisen kaaoksen hands on, tekee mieli vaikuttaa omaan yhteisöön positiivisesti.? Säde Tahvanainen, Vantaa, Uusimaa: ?Mauno Koiviston presidentinvaalikampanjakierros syksyllä 1981 on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Minä vastasin olevani kiinnostunut ja haluavani toimia politiikassa, koska haluan vaikuttaa asioihin. Ajatuspaja 23 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 All Over Press / Teresa Nurmioja Kari Hulkko Hanna Tainio, Tampere, Pirkanmaa: ?Ajankohtainen Kakkonen tuli haastattelemaan meitä lukiolaisia välitunnille 1970-luvun lopulla. Näin, mihin johtavat julkisten palvelujen toimimattomuus ja ihmisten eriarvoisuus.? Michael Moberg, Kirkkonummi, Uusimaa, FSD: ?Tapaus liittyy pienen tytön kohtaloon Afganistanissa. Porukka tarvitsi julkisen suun ja kasvot, johon tehtävään minut valittiin. Aktiivisuuden ansiosta kouluissa järjestettiin kouluruokakysely, jonka tuloksien perusteella muun muassa ruokalistaa uusittiin.? ?Ei ole oikein, että lasken, tilaanko kuusi vai kahdeksan kartonkia.? Johanna Värmälä, Espoo, Uusimaa: ?Otin muun muassa kotioloissa kantaa moniin yhteiskunnallisiin asioihin. Yllätys oli aikamoinen, kun tarkoitus olikin, että rupean vetämään sitä kerhoa. Aiheena oli Suomen työväenliikken historia. Toimittaja kysyi meiltä kiinnostusta politiikkaan
24 24 Arki Marraskuun erikoisnumero Lääkkeen kliininen käyttö Uuden lääkkeen tulo markkinoille arki Samaa vaikuttavaa ainetta voi olla useissa valmisteissa Myyntilupa hakemuksen arviointi Lähde: Duodecim-lehti 2006:122 arki TORSTAI 27.11.2014 210 päivää Yksi vaikuttava aine, lääkevalmiste Kliiniset tutkimukset 5?10 vuotta Muutamia yhdisteitä Prekliiniset tutkimukset 4?6 vuotta Useita tuhansia yhdisteitä, joista suurin osa karsiutuu n m a eta im ns ne itä e v er n an a iä t ett lle n n a i e I v äkea hmise ymm ä i . T toja a ?S 2v s juu Faktat haltuun Onko tämä TOTTA? Kraniosakraalihoito hoitaa kevyellä hivelyllä elimistön häriötilat, koska se tasapainottaa selkäydinnesteen liikehdinnän ja rytmin ja purkaa kehon tukkeumat ja jännitystilat. Hoidolla paranee yksi jos toinenkin vaiva jalkakivuista ongelmakäytökseen. Kraniosakraalihoitoon ovat törmänneet hevosten omistajat, mutta sanotaan sen ratkaisevan ihmisenkin lähes kaikki vaivat urheiluvammoista psyykkisiin ongelmiin. Voiko tämä olla totta? Kysytäänpä. Timo Vainio Demokraatti Miten paljon maallikon pitää käyttää aikaa ja vaivaa päästäkseen totuuden jäljille? Miten kaupunkilaisjärjellä voi epäillä, että todeksi väitetty ei olekaan totta? Onko kaikella huuhaalla jotain yhteistä? Vastaajina ovat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Pälve ja tietokirjailija, parikymmentä vuotta Turun yliopistolla tiedotuspäällikkönä tieteen kanssa tekemisissä ollut Timo Niitemaa. Totuuden etsintään kannustaa skeptikko Heikki Kujanpää.. ta s , taa kutu tilas e h i anto a vai ai po a II v nnos, aluttu että t tt a er v . L rran mia k ke uuta ?M , ihe et o itr uks v In tkim -tu t ee k o ink ä l E 1? u 2v ta ot Ilmoitus kliinisestä tutkimuksesta Fimealle Käyttötietoa KesKusteluun ja osallistumiseen e äis tai tila o p t uo ita Myyntilupahakemus ta ? ta. A ko h t o 0 n u v . O 0?30 6 ita ? 0 a 1 l 2 i s ? e, llisuu ia pot h i a urva ans v I II ho, t ai tuh e t
Lupia tai todisteita tehosta ei vaadita Myynti jatkuu, jos riittävän moni uskoo. Ehdottomasti totuuden etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Kysymys kuuluu, mikä on vallitsevan näkemyksen perusteella totta. Totuudesta ei ole mitään taetta. No ainakin juuri tämä kontrollin puute. Huuhaassa on vääriä lupauksia, löyhiä heittoja, Heikki Pälve sanoo. Apteekissa myytävät luontaistuotteet ja lääkkeenomaiset tuotteet ovat Pälven mukaan hy- vinvointivalmisteita, jotka hyväksytään apteekin hyllylle eri tavalla kuin lääkkeet, löperösti. Hän sanoo, että niiden myyntiä ei tarvitse kieltää, mutta: . Täytyy johonkin luottaa. . Tarve saada itselleen parempi elämä ohjaa käyttäytymistä enemmän kuin se, että ottaa selvää. . Kyllä meidän täytyy tässä yhteiskunnassa lähteä siitä, että me luotamme. Heikki Pälve varoo tilannetta, jossa yksittäisen kansalaisen pitäisi olla kaikkien alojen asiantuntija . Kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta suhteellisuudesta, että totuutta ei voisi olla. Muuten minun pitäisi koko ajan epäillä kaikkea, esimerkiksi kestääkö tämä silta. voi ja jopa pitää epäillä. Niin laaja ja monimutkainen tieteen alue on, että maallikko ei voi päästä perille. Ei pidä antaa vääriä lupauksia. Hoivaa Pälven mielestä toki saa antaa. Täytyy luottaa myös siihen, että se kontrolli on siellä prosessissa, jotta yksittäisen kuluttajan ei tarvitse enää itse tehdä sitä kontrollia. Prosessi toimii niin, että jos lääkäri ei ole tehtäviensä tasolla, luottamuksen arvoinen, hänen lääkärinoikeuksiaan rajoitetaan tai otetaan kokonaan pois. L uria u ?S Ei vääriä lupauksia Kaikella huuhaalla on jotain yhteistä. . Voi itse vaikuttaa siihen, tarvitseeko nähdä hirveästi vaivaa sen kanssa, että epäilee. Lääkkeeltä peruutetaan myyntilupa. ita äp ri ää la oti i m . Nykyään, kun halutaan kaikki heti, tässä ja nyt, ei malteta yhtään perehtyä mihinkään. Tärkeintä on asenne, että ei välttämättä luota kaikkeen. Kun puhutaan ihmisistä tai olosuhteista, totuus on hyvin subjektiivinen käsite. . Arki 25 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Huuhaalle yhteistä on kontrollin puute I ihe a a V v eto i sät . On suuri vaara, että maailmankuva, joka siitä rakentuu, on aika ontolla pohjalla. Niitemaa sanoo, että maalaisjärjelläkin ?totuuksia. Se tarkoittaa myös rahastusta. Uuden vaihtoehtohoidon tulo markkinoille ILMOITUS Joku keksii hoitomuodon Hoitoa aletaan myydä . Tahto löytää parempaa on suurempi kuin kriittisyys, että mitähän tässä oikein on. Jaa?a. Jos käytät lääkkeenomaisia tuotteita, joissa on ties mitä Intiassa tai Kiinassa tehtyjä uutteita, et kyllä tiedä, mitä siellä on. Totuus yritetään löytää. Timo Niitemaa sanoo, että koko tieteen tarkoitus on selittää ilmiöiden olemusta, syitä ja seurauksia. On luotettava, että lääkäriksi kouluttautuneet ovat suorittaneet edellytetyn oppimäärän ja myyntiluvan saanut lääke on turvallinen ja vaikuttava. Sitten päästäänkin Leninin sanontaan, että luottamus hyvä, kontrolli parempi. Jos ostat netistä viagraa, et tiedä, mitä saat. Aikaa ja vaivaa Maallikkona Heikki Pälve ei juurikaan uhraa aikaa ja vaivaa totuuden jäljille päästäkseen. . Luulen että totuuden etsintä on ikuista. Siihen ei riitä koko maailman aika. Voi perustua kansanperinteeseen, lääketieteen joustavaan tulkintaan, uskontoon tai keksijän mielikuvitukseen . Sille tielle jos astun, sillä ei ole äärtä eikä laitaa. Pälven mukaan omilla valinnoillaan voi vähentää tarvetta epäillä. . On pidettävä huoli, että ei anneta vääriä lupauksia. Ei pidä sanoa, että älä mene lääkäriin, kyllä minä hoidan, tämä hoito parantaa diabeteksen tai verenpaineen tai syövän. Totuutta kirjoitetaan aina uudestaan tarkoituksenhakuisesti ja -mukaisesti. . Elämä on paljon helpompaa, kun tietää, mikä on ?totta. tietää, onko auton kaasutin oikeanlainen ja onko omakotitaloon käytetty betoni sellaista, että talo pysyy pystyssä. Luottamus koskee myös lääkäreitä ja reseptilääkkeitä. Voi olla myös tietoista pyrkimystä käyttää hyväksi ihmisten tietämättömyyttä. Kyllä se niin on, että jos vastaa nigerialaiskirjeeseen, on aika epätodennäköistä, että se miljoona tulee. Totuus kyllä yritetään löytää . Heikki Pälve sanoo, että se on ihan totta tietyllä ehdolla. . Huuhaa perustuu hänen mukaansa ihmisten tarpeelle löytää jotain, jolla saa parannetuksi omaa eläänsä. . tai on edes jonkinlainen käsitys, mihin suuntaan totuus on. Äärimmäisiä totuuksia ei varmaan löydy muualta kuin jostain matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Itseään korjaavana järjestelmänä tiede on rakennettu niin, että kun tehdään virheitä, joku toinen pystyy näkemään, mistä virhe tulee ja viemään asiaa eteenpäin. Etsintä ikuista Skepsis on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää kriittistä ajattelua ja edistää kiisteltyjen väitteiden tieteellistä tarkastelua. Yhdistyksen alueyhteyshenkilö Turussa on Heikki Kujanpää. Kysytään häneltä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa maallikon on syytä käyttää totuuden etsintään. . Siitä ei lähdetä, että kaikki on epävarmaa. Jos ihminen ottaa marjamehua ja tuntee olonsa paremmaksi, miksi se pitäisi kieltää. Pälve sanoo, että jos käyttää lääkkeitä, niiden vaikuttavuus on testattu ja kontrolloitu. . Miten voi ottaa kantaa asioihin, jos ei tiedä. ?Niin laaja ja monimutkainen tieteen alue on, että maallikko ei voi päästä perille.? Vaikeana Niitemaa pitää kysymystä, paljonko maallikon pitää käyttää aikaa löytääkseen totuuden. . Ei pidä sanoa, että jätä lääketieteellinen hoito ottamatta ja ota tämä sen sijaan. Kun toimii luotettavien toimijoiden kanssa, ei tarvitse epäillä
26 Arki Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Enemmän kuin tuhat sanaa Nora Vilva analysoi kuvia ja kuvattavien kehonkieltä. Kirjoittajalla on kokemusta sekä lehtikuvien käytöstä että kuvattavana olemisesta. AFP Photo / Pool / Alan Porritt 1 Ranskan presidentti Francois Hollande (vasemmalla) tervehtii Australian pääministeriä Tony Abbottia Canberrassa, Australiassa. (RB) n n n Kiitos mielikuvasta, Rolle! Rinne ja Stubb jumppapallon parissa tulevat varmasti uniin- kin. Mielikuvaa karkottaakseni paneudun kielikuvaan: siihen, miten politiikkaa verrataan usein esimerkiksi tiedotusvälineissä teatteriin. Abbott antaa kättelylle syvemmän eleulottuvuuden tarttuen vapaalla kädellään Hollanden kättelevän käden ranteeseen. Ele on tuttavallinen ja läheinen. Politiikassa päätettävät asiat ovat minusta liian isoja kuitattaviksi muka-kansaanmenevillä heitoilla sotenäytelmistä ja tupo-teatterista. Joskus tulee kuitenkin mieleen, että poliitikot voisivat itsekin vähän katsoa, miten houkuttelevaksi oma toiminta teatterivertaukset tekee. Tarkoitan esimerkiksi sellaisia politiikan sisäisiä kohuja, joissa normaaliarjen näkökulmasta ei ole mitään kohista-. Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Frederica Mogherini (oikealla) ja Ranskan puolustusministeri Jean-Yves Le Drian käyttävät lempeän ystävällistä ja samalla tyylikkään itsevarmaa elekieltä keskustellessaan Euroopan puolustusministerien kokouksen alussa Eurooppa-neuvostossa Brysselissä. Hollanden olemuksesta päätellen ele kuvastaa tässä tapauksessa osapuolien vankkaa yhteisymmärrystä, mutta harkitsemattomamasti käytettynä tällainen ele voi tehdä kättelytilanteesta vaivaannuttavan ja antaa tunkeilevan vaikutelman. AFP Photo / Daniel Mihailescu 2 Kun henkilö on tai haluaa olla huomion keskipisteenä, on luontevaa tervehtiä ihmisjoukkoa itsevarmasti pää pystyssä ja kämmen korostuneen avoimena. Romanian presidentti Klaus Johannis saapumassa Bukarestin kirjamessuille 19. En tykkää tavasta yhtään. jouduttuaan harmillisen aikataulusekaannuksen vuoksi tuuraamaan Antti Rinnettä välikysymyksen vastauspuheenvuoron pitäjänä . Nykyään jumppaamisella voidaan näemmä tarkoittaa asioiden kuntoon saattamista, parantelua tai niiden viimeistelya, hiomista. Se on nyt tarkoittavinaan myös kaikenlaista harjoituttamista eli sillä korvataan toista lainasanaa sparrata. Aina, kun jumppaaminen pannaan tarkoittamaan mitä tahansa muuta kuin liikuntaan liittyvää, se kuulostaa aika lapsekkaalta tai tekorennolta. marraskuuta. Kielen päällä 3 Kaunis kohtaaminen. Mistä moinen. jo vuoden hirvittävimmäksi tapahtumanimeksi. Huh huh, onpa sekasikiö! Pääsponsorina oleva lääkärikeskus on siis ottanut nimeensä kauniin suomen kielen sanan ?aava?, ja se on sitten saanut kylkeensä ortopediaan eli luustokirurgiaan viittavan, latinasta johdetun ?orton?. Tilanteen miellyttävyys välittyy katsojalle hillityn luonnollisista eleistä. Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. Jumppaa ja draamaa Tässä taannoin verkkokalvoilleni piirtyi vinkeä kuva pääministeristä ja valtiovarainimisteristä touhuamassa yhdessä jumppapallojen ja steppereiden kanssa. Perään on tällätty mannermaiseen tapaan vielä turnauksen avointa luonnetta kuvaavan englannin sana. Tuollaisesta sotkusta ei luulisi sponsorinkaan olevan ylpeä, vaikka nimi näkyykin. Mutta millaista kieliliikuntaa sinä olet viime aikoina harjoittanut, Tua. Siinä mielessä se toki istuukin pääministerimme teinipoikamaiseen puheenparteen, mutta ehkä sitä ei pitäisi asiayhteyksissä viljellä. No, Alexander Stubb ihan itse selvitti äskettäin iltapäivälehdessä . Mutta pahalta näyttää, jumppaamisen uusi käyttötapa näyttää jo levinneen puhekielestä lehtien palstoille. Sanookohan joku fysioterapeutti nykyään, kun asiakkaan, vaikkapa selkäpotilaan, voimisteluohjelma vaatii viilausta, että ?jumpataanpa tätä sinun jumppaohjelmaasi vähän?? Muuten: vaikka vuosi ei olekaan ihan vielä lopussa, julistaisin äskettäin Helsingissä pelatun tennisturnauksen ?Aava Orto-Lääkärit Open. että ei tilanteessa ollut hätiä mitiä, koska hän oli yhdessä Antin kanssa jumpannut tekstiä illalla. Jumpata-verbi näyttää nykykielessä loikkivan ulos perinteisistä yhteyksistään eli voimistelusaleista, kuntoklubeilta, urheilukentiltä tai vaikkapa päiväkodeista, joissa satujumpat kuuluvat arkeen
Kiinan presidentti Xi Jinping (keskellä) vastaanottaa perinteisen maori-tervehdyksen asiaankuuluvalla vakavuudella. Tilanne on hyvin intensiivinen tiukasti kiinni puristettuine silmineen. Ele symboloi jumalilta tulevaa henkäystä, jonka jälkeen tulija ei ole enää vieras vaan yksi paikallisista. Lehtikuva / Sami Halinen 5 vaa . ja no, näytellyiltä. Korviani särkee erityisesti politiikan näennäinen teitittelykulttuuri. Politiikka tuntuu kuitenkin liian monesta kansalaisesta jo muutenkin etäiseltä, vaikealta ja arjesta vieraantuneelta. Sitä ei ole varaa kielellä korostaa. Osapuolet painavat otsansa yhteen ja hierovat neniään tiiviisti yhteen. ?Ettekö te, edustaja/ valtuutettu Lahtinen, tiedä?, puhuttelevat nuoretkin ihmiset toisiaan eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. aika vitkaan mataa.. Kuppilassa kokouksen jälkeen samat henkilöt sanovat niin kuin muutkin ihmiset: ?Etkö sä Matti tajua?. Kun salipuheenvuoroon yhdistetään vielä muutama toimija ja osaaminen ja kapulakielisiä rakenteita, on politiikan sisäpiiriin kuulumattoman vaikutelma selvä: eivät ne ole tosissaan, ne vain esittävat. Joissain ympäristöissä perinteikkäät puhetavat voivat toki olla arvokkaita, vaikkei muualla niin enää puhuttaisikaan. Macbeth saa kernaasti jatkossakin sanoa ?Näin päivä päivält. (TO) Jos silmien sanotaan olevan sielun peili, niin olisivatko suupielet sitten ajatusten peili. Sisäministeri Päivi Räsänen ja moni muukin poliitikko voisi luottaa siihen, että ihminen tulee kyllä kuulluksi ja ymmärretyksi, vaikka kasvojen ilmeet pysyisivätkin pääsääntöisesti positiivisen ilmeskaalan puolella.. Niihinkin on perinteiden ja tottumuksen takia kerrostunut kummallisuuksia, jotka ei-poliitikosta kuulostavat pöhköiltä . Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 AFP Photo / Emmanuel Dunand Arki 27 AFP Photo / Diego Opatowski 4 Uuden-Seelannin maorien satoja vuosia vanha tehvehtimistapa, hongi, lienee läheisyyskammoisten painajainen. Ajatus?suupieli-yhteistyön kanssa kannattaakin olla tarkkana, koska vuodesta toiseen vaikkapa alaspäin osoittavat suupielet jättävät valitettavan usein pysyvät piirteet ihmisen kasvoihin ja sitä kautta vaikuttavat myös aivan tahattomasti kasvojen elekieleen ja perusilmeeseen. kuten vaikka vauhkoonnusta Antti Rinteen muutaman minuutin myöhästymisestä tai Rosa Meriläisen ihan tavallisesta hameesta. Tarkoitan myös politiikan puhetapoja
Se oli jo hyvä määrä, Näätsaari arvioi. Turhat pelot vaikeuttavat avunantoa Eniten kysymyksiä asiantuntijoille tuli kaikissa tapahtumissa Ukrainan ja Venäjän väleistä. 28 Arki Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Ukrainan tilanne, Ebola ja Isis pelottavat suomalaisia Turvallisuus nousi syksyn ykkösaiheeksi Maailma on myllerryksessä enemmän kuin aikoihin. Ukrainan ja Venäjän välinen sapelinkalistelu, Ebolan eteneminen, ääri-islamistisen Isiksen uhittelu sekä Israelin ja Palestiinan jatkuva kärhämä herättävät kysymyksiä myös suomalaisissa. SDP tarttui mitä ajankohtaisimpaan aiheeseen ja järjesti viiden tilaisuuden Turvallinen Suomi -kiertueen. . Löövi totesi, että Ebola on vaarallinen sairaus, mutta sitä on ylidramatisoitu. Kotkassa paikan päällä oli noin sata kuulijaa. Noin 200 seurasi tilaisuutta netin välityksellä. Heitä täydensivät europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, kansanedustaja Maria Guzenina, historiantutkija Pilvi Torsti ja rikospoliisi Sari Melkko. Kotkan finaalissa turvallisuudesta puhuivat puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg, europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatri, kehitysministeri Sirpa Paatero ja SDP:n avustuspäällikkö Kalle Löövi. . Tavoitteena oli myös antaa vastauksia, miten tästä kaikesta voidaan ehkä selvitä, SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari selventää. Asiantunteva joukko liikkeellä Kiertue alkoi Helsingistä marraskuun alussa, jossa oli kaksi tilaisuutta. Espoon ja Kouvolan jälkeen keskustelu turvallisuudesta huipentui Kotkassa puoluevaltuuston kokouksen ohessa järjestettyyn seminaariin. Näätsaari kiittää, että tilaisuudet saivat yllättävän hyvin väen liikkeelle, vaikka ensimmäisten ajankohta ei ollut paras mahdollinen. Johtohahmoina kiertueella olivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Tarkoituksena oli antaa ihmisille tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja miksi. Myös Marja Luumi Demokraatti ?Kiertueen tavoitteena oli antaa tietoa, mitä maailmalla tapahtuu ja miksi.? Ebola herätti pelkoa. Se on hai-. Näätsaaren mielestä SPR:n Kalle Löövi kertoi hyvin Ebolan vaikutuksesta SPR:n toimintaan.
Kussakin kokoelmassa on 110 sivua ja niiden nimet ovat ?Rakkaudella?, ?Intohimolla. Se järjestetään jokaisessa vaalipiirissä. . Kaikki noin tunnin kestävät tapahtumat on järjestetty kauppakeskuksessa. . Kyselyn tuloksista tulee yhteenveto lähipäivinä. LK / Martti Kainulainen Oma arkikin voi tuntua turvattomalta Puolustusvoiman komentaja Jarmo Lindberg ja ulkoministeri Erkki Tuomioja kohtasivat SDP:n Turvallinen Suomi -seminaarissa puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Kotkassa viime lauantaina. Ulkopolitiikkaan keskittyvä Turvallinen Suomi -kiertue sai rinnalleen Arjen turvallisuus -kiertueen, joka on SDP:n ja eduskuntaryhmän yhteinen ponnistus. On hyvä olla paikassa, jossa ihmiset ovat jo ennestään. ja ?Elämänviisaudella?. Gummerus esitteli tulevaa kirjakevättä Helsingissä keskiviikkona. Demokraatti Tommy Tabermann 1947?2010. Arki 29. Turvallinen Suomi -keskusteluissa tuli paljon kysymyksiä siitä, mitkä asiat ihmisen omassa ympäristössä lisäävät turvattomuuden tunnetta, Ari Näätsaari perustelee. Esimerkiksi yksinäisyys, kouluväkivalta, lapsisurmat tai poliisien määrä väheneminen voivat ahdistaa ja pelottaa. . Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 tannut hänen mukaansa SRP:n työtä: Kun avustustyöntekijä on halunnut mennä auttamaan Ebola-alueelle, vähintään mummo on kieltänyt, Näätsaari kertoo. Keskusteluissa nousi myös esille Suomen ja EU:n rooli ongelmien ratkaisijana. Tilaisuuksissa jaettiin kyselylomakkeita Turvallinen Suomi -aiheista. Tarkoituksena on ollut saada ihmiset hetkeksi pysähtymään ja kuuntelemaan, mitä kansanedustajilla on antaa vastaukseksi, Näätsaari toteaa. Tabermannilta postuumisti kolme runokirjaa Kari Hulkko Vuonna 2010 edesmennyt runoilija, SDP:n kansanedustaja Tommy Tabermann julkaisee postuumisti peräti kolme runokirjaa ensi vuoden helmikuussa. Asialla on kustantaja Gummerus, joka julkaisee Tabermannin uudet runot kolmena niteenä. Halusimme antaa ihmisille mahdollisuuden kysyä ja keskustella siitä, miksi arki tuntuu turvattomalta ja mitä asialle voidaan tehdä. Ensimmäiset tilaisuudet olivat marraskuun alussa ja viimeiset tulevana viikonloppuna Tampereella ja Rovaniemellä
Asiaa harkitsisi 14 prosenttia panelisteista, kahdeksan prosenttia oli suhteiden katkaisemisen kannalla. SDP sai vahvan tuen panelisteilta toimistaan Suomen ulkopoliittisen vakauden ja jatkumon edistämiseksi ja ulkoministeri Erkki Tuomioja sai kiitosta toimistaan Ukrainan kriisin aikana. Reilu kolmannes (36 prosenttia) rahoittaisi tulevat investoinnit säästämällä puolustusvoimien omista menoista. Näin SDP on ensimmäinen puolue, joka on jo hyväksynyt vaaliohjelmansa. Vaaliohjelma kulkee nimellä ?SUUNTA SUOMELLE . Panelisteista 17 prosenttia kannatti erillisveron keräämistä investointeja varten Yle-veron tapaan. Moni ehdotti rahoituskeinoiksi myös verotuksen progression lisäämistä ja pääomaverotuksen kiristämistä. Panelisteilta kysyttiin, tulisiko Suomen katkaista suhteet Naton rauhankumppanuusohjelmaan, mikäli Naton joukot aloittaisivat laajamittaisen aseellisen sodan Irakissa ja Syyriassa Isis-järjestöä vastaan. Ensimmäisessä kyselyssä panelisteilta kysyttiin mielipiteitä muun muassa puolustusvoimien tulevien investointien rahoittamisesta ja Suomen suhteista Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Tutustu vaaliohjelmaan! Viime viikonloppuna Kotkassa järjestetyssä puoluevaltuuston kokouksessa hyväksyttiin SDP:n eduskuntavaaliohjelma. Linjapaperin taustalla on puoluevaltuuston 2012 antama toimeksianto päivittää puolueen vammaispoliittiset tavoitteet. SDP:n vammaispoliittisen jaoston tarkoituksena on laatia tavoiteohjelma, jonka pohjalta laaditaan selkeät toimenpideesitykset. Tutustu linjapaperiin toimenpide-esityksineen ja kerro omat mielipiteesi osoitteessa kansalaiskanava.sdp.fi. Loka? marraskuun aikana pyörinyt turvallisuuspoliittinen kysely kiinnosti kansalaisia ja paneeli onkin kerännyt jo lähes 600 jäsentä. työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta?. Ohjelma rakentuu kasvun ja työn varaan. Vaikean taloustilanteen vuoksi valtiolla on vain rajallisesti mahdollisuuksia merkittäviin rahallisiin panostuksiin. Panelisteista valtaosa, kaksi kolmasosaa ei tekisi muutoksia Suomen ja Naton suhteisiin. Samalla on varmistettava tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Puolustusvoimilla on lähitulevaisuudessa edessään merkittäviä investointeja, joiden budjetti nousee miljarditasolle. Kansalaispaneelissa nousi kaksi vaihtoehtoa ylitse muiden tulevien investointien rahoittamiseksi. Myös SDP:n puoluehallituksen syyskuussa tekemä linjaus Suomen pysymisestä liittoutumattomuuden linjalla sai panelistien tuen; 62 prosenttia suhtautui linjaan erittäin myönteisesti ja 25 prosenttia melko myönteisesti. Kansalaispaneelin ensimmäinen kysely järjestettiin loka?marraskuun aikana sähköisenä kyselynä ja Turvallinen Suomi -kiertueen yhteydessä lomakekyselynä. Vastaajat edustivat tasaisesti kaikkia ikäryhmiä ja Suomen maakuntia. Kansalaispaneelin seuraava kysely käynnistyy pian. Seuraavassa paneelissa kysytään kantoja kahteen aiheeseen: arjen turvallisuuteen ja kuluttajakysymyksiin. Käy liittymässä paneeliin, niin saat tiedon kyselyn alkamisesta suoraan sähköpostiisi: www.sdp.fi/kansalaispaneeli Kommentoi vammaispoliittista linjapaperia SDP:n vammaispoliittinen linjapaperi on parhaillaan kommentoitavana netissä SDP:n kansalaiskanavalla. 30 Arki Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 SDP:n puoluetoimistolta Kansalaispaneeli: Puolustusvoimien rahoitettava tulevat investoinnit omista menoistaan SDP:n Kansalaispaneelin ensimmäinen kysely on saatu päätökseen. Linjapaperin alusta löydät myös ohjeet kommentointiin. Voit tutustua vaaliohjelmaan osoitteessa: www.sdp.fi/images/tiedostot/vaaliohjelma2015.pdf
Työssä jaksaminen, vajaakuntoisten eläköityminen . Voit ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen pirjo.alijarvi@sdp.fi tai puhelimitse numeroon: 046 600 3434. Annamme mielellämme lisätietoja seminaarista. Ilkka Taipale puhuu SDP:n eläkeseminaarissa muun muassa työssä jaksamisesta. Uusi verkkokauppa on avattu SDP:n uusi verkkokauppa on nähnyt päivänvalon! Se löytyy osoitteesta www.sdpkauppa.fi. Kaupasta löytyvät uudet, puolueen ilmeen mukaiset kampanja- ja jakotuotteet. mahdollisuus työhön ja työeläkkeeseen Dosentti, lääkäri Ilkka Taipale 15.00 Kommenttipaneeli, jossa edustettuina ovat EKL:n, nuorten ja yrittäjien edustajat. Matti Hellsten, puheenjohtaja, EKL Anette Karlsson, puheenjohtaja, SONK Risto Häkkinen, toimitusjohtaja, Kolarikorjaus R. Häkkinen Seminaarin juontaa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Vappu Taipale. Tilaisuus järjestetään Näkövammaisten keskusliiton tiloissa (Marjaniementie 74, 00930 HKI). 15.45 Yhteenveto päivän aiheista Tohtori Vappu Taipale Tervetuloa mukaan! Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumisia etukäteen tarjoilujen vuoksi. Ehdokkaat voivat tilata samoja tuotteita myös omilla painatuksillaan. Verkkokaupasta löydät esimerkiksi fanikaulahuivit, kärrypoletit ja paperikassit uudella, raikkaalla ilmeellä. Verkkokaupasta voit tilata jaettavaksi myös uutta ?Yhdessä tehty? -jäsenhankintaesitettä. Uudesta verkkokaupasta voit tilata itsellesi ja ystävillesi supersuositut SDP:n fanikaulahuivit. SDP:lle vaalivideo Oletko jo nähnyt SDP:n uunituoreen vaalivideon. joulukuuta klo 14?16. Seminaarissa on puhumassa muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä lääkäri Ilkka Taipale. Ohjelma 13.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu 14.00 Mitä SDP tekee jatkossa eläkeläisten aseman parantamiseksi? Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne 14.30 Milloin eläkkeelle. Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Arki 31 Korkeatasoinen eläkeseminaari Helsingissä SDP ja TSL järjestävät korkeatasoisen seminaarin eläkeasioista Helsingissä, torstaina 4. Videolla kuvataan sitä, miltä uutispäivä näyttäisi, jos kaikki SDP:n saavutukset tapahtuisivat yhden päivän aikana. Löydät videon osoitteesta www.youtube.com/user/demariTV. Käy katsomassa ja laita video jakoon omissa sosiaalisen median verkostoissasi!
32 Arki Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Karandaev Älä ruoki roskista . Se on kasvispainotteista ja pitää sisällään muun muassa hyvin säilyviä suomalaisia juureksia. Ongelmana ei tänä päivänäkään ole laatu vaan määrä. Perinteinen jouluruoka on melko ekologista. Se on kasvispainotteista ja pitää sisällään hyvin säilyviä suomalaisia juureksia. Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Joulun ja pikkujoulujen aikaan ruokaa kahmitaan kaapit täyteen, eikä yltäkylläisyyteen tottuneelle suomalaiselle ruoan heittäminen pois ole enää pulavuosien kaltainen mörkö. Pitkään loistimme kansainvälisissä vertailuissa säästeliäinä ruoan hankkijoina, mutta viime vuosien suuntaus on ollut huolestuttava. Etenkin eläinperäisten raaka-aineiden tuottaminen vaatii paljon maaalaa, energiaa ja vettä ja kasvattaa nopeasti hiilijalanjälkeä. Joulun aikaan kuuluvat ehdottomasti miellyttävät hetket hyvän ruuan äärellä. Pienilläkin valinnoilla voi ruoan ympäristökuormaa kuitenkin keventää. Pidetään edelleen pöydässä ne juureksista tehdyt laatikot, rosollit ja suomalainen peruna. Ekovinkki Harkitaan kaupassa, siitä lompakkokin tykkää. Ja kun niitä tähteitä kuitenkin helposti jää, haetaan pyhien mentyä innoitusta riperesepteihin esimerkiksi osoitteesta www.saasyoda.fi. Anu Syrjänen Turun ekotori. Ruokaa heitetään pois aina vain enemmän. Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan myös hyvin merkittävistä ympäristövaikutuksista. Ynnättäessä yksittäisen kulut- Sarjakuvat B.Virtanen - Urja tajan kuluttamia luonnonvaroja ja aiheuttamia kasvihuonepäästöjä on ruoantuotanto yksi suurimmista tekijöistä. joulunakaan Vain vähän aikaa sitten ruokahävikki oli suomalaisille tuntematon käsite. Hiu- kohan saattoi yllättää aamuyön pitkinä tunteina! Perinteinen jouluruoka on maassamme ollut aina melko ekologista. Onnelliset syömärit kallistuivat illan päätteeksi penkille vatsansa viereen, eikä ruokaa korjattu pöydästä pois edes yöksi. Jouluisin kuitenkin pyrittiin poikkeamaan arjesta monin tavoin . silloin piti oleman kystä kyllä
Arki 33 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Seuraavassa erikoisnumerossa: ? Antti Rinne on luvannut, että jos SDP on seuraavassa hallituksessa, työntekijöitä kyykyttävistä nollatyösopimuksista tehdään loppu. Millaisia nollasopimukset ovat? Miltä tuntuu, kun edes seuraavasta työvuorosta ei ole varmuutta? ? Napit vastakkain -palsta pohtii, kannattaako yhteiskunnan rahoilla syöttää ihmisille nappeja ? siis masennuslääkkeitä. ? Aluepolitiikkaa, onko sitä? ? Työläinen ei ole sitä, mitä ennen. Eikä ihan sitäkään, mitä kuvittelit. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ovat maksullisia. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Demokraatin seuraava erikoisnumero ilmestyy 18.12. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. HELSINKI . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Tervetuloa! Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2015 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2014 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.? HÄME . Ilmajoen joulunavausviikonloppu 28.-30.11. Malmin sosialidemokraatit ry. klo 18 alkaen. Malmin toimintakeskuksessa, Kirkonkyläntie 2. 040 540 5224 Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Kahvitarjoilu. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Esillä sääntömääräiset asiat. SOTE. Tervetuloa! . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi Ostetaan Teatterit Toyota-merkkiset paketti-, avolava,- ja henkilöautot. Puh. klo 18 Kontutalossa, Wanha-Posti Keinulaudankuja 4. Kokous on avoin. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena kaksi kertaa maksutta. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Kokoukset SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Hamarin ja Gammelbacka demarit HTY ry - Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf sääntömääräinen syyskokous 30.11.14 klo 18, Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Joulunavausjuhlalla pukkeineen ja glögitarjoiluineen torilla. Lahden Seudun Wanhat toverit tapaavat Wanhassa herrassa ma 1.12 klo 11.30. Keskustelua käynnistää Esa Juurola aiheenaan ?äänilevy?. POHJANMAA . Kontulan-Mellunmäen sosialidemokraattien sääntömääräinen syyskokous to 27.11. Avoin tilaisuus 27.11. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. pe klo 18. Poniratsastusta torilla, myyntipöydillä suuhun- ja päällepantavaa, kahvio, arvontaa. Alustajana kansaedustajaehdokas Pertti Arajärvi aiheena mm. Jatkuu la klo 10-15 ja su klo 11-15 Työväentalossa Adventtimyyjäisillä. Juhlan kunniaksi pääset sunnuntaina valokuvaan pukin kanssa joulukorttiin. Sudokun ratkaisu Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Tervetuloa. Johtokunta. » www.sak.fi/pirkanmaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Myydään Rautatienkatu 10, 6. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä
09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 23.33 Minna Pyykön maailma. 22.05 Pop eilen-toissapäivänä. 19.45 Suomi tänään. 21.35 Novosti Yle. 17.20 Urheiluradio. Lisäksi he joutuvat kasvotusten ajankohtaisten ilmiöiden kuten Guugelheim-hankkeen, lapsien kykykilpailujen sekä ravintolapäivästä inspiroituneen pop-up bordellipäivän kanssa. 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Maajussille ilmasta rahaa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Vaalien välissä: Pätkähallituksen kuntotesti 13.05 - 13.20 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 2.kausi alkaa. Ohjelman vieras, Talouselämä-lehden uutispäällikkö Emilia Kullas kertoo, miksi naisten pitää ryhtyä sijoittajiksi. 21.50 Yle uutiset 22.00 urheiluruutu 22.05 Game of Thrones Pohjoinen muistaa. 22.55 Game of Thrones Yön maat. 23.46 Game of Thrones. Käymme Kauhajoen eduskuntatalossa. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 07.50 Merisää. O: Robert Wiene. 21.24 Festivaalipuhetta Hohdokasta puhetta elävistä kuvista. 21.30 This Must be the Place Sean Penn tekee huiman roolin Irlantiin erakoituneena goottirocktähtenä, joka lähtee kiertämään Amerikan sydänmaita ja etsimään isänsä sota-aikaista kiusaajaa, ex-natsia. 23.25 Festivaalipuhetta ?Miten valtava maailma voi pikkulapsen sisällä olla.? Elokuvaohjaaja Juha Lehtola puhuu Hohdosta ja silmien räpyttelystä sekä muistelee omaa mielikuvituskaveriaan Johania. 23.35 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25-15.30 SVT:n ohjelmaa 15.56 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas Pinky pelastaa Mustan rouvan. 16.10 16.25 16.55 17.25 17.55 Pax maan kamaralla Älä kokeile tätä kotona Tanskalainen maajussi Lasso Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 18.00 buu-klubben: bärtil Bär18.30 18.35 18.50 18.52 19.00 til hukkaa Ullisin. Fanny Kitaratunti. Limbo 3 Homo-Boye. Lonkeroiset Viisi mustekalakaverusta suunnittelee huimaa karkumatkaa. Nina Patalo Lumotut tanssikengät. Ruokapuheita Raakel Lignell ja Maggie Lindholm kokkaavat herkkuja suurella sydämellä eri kansallisuutta edustavien vieraiden kanssa. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Tämä tästä Stan Saanilan ja André Wickströmin vetämä uutisparodioita sisältävä huumoriohjelma. 20.45 Oddasat Saamenkieliset tvuutiset. 20.06 Sää. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 19.03 Franz Lisztin jalanjäljillä Roomassa. 07.45 Hartaita säveliä. OECD:n merkitys talouskriisissä-vieraana apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi 11.00 Valkoista valoa: Naapuri näki paremmin. Onko hän oikea salapoliisi vai liittyykö hän jotenkin ryöstöön. Haavi auki -miehet Jäämeren kalapaikoilla. kään kehitysvammaisen ei pitäisi asua laitoksessa - mutta mitkä ovat vaihtoehdot, kun säästöt nakertavat yleviä tavoitteita? 20.30 - 20.55 Pasila 2.5 - The Spin-Off Uudet jaksot alkavat. ?Hulluuden ja normaaliuden raja vaihtaa koko ajan paikkaa.? 20.05 Tohtori Caligarin kabinetti Outo mies kiertää markkinoita unissakävelijän kanssa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Ajantasa. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 14.03 Ajantasa. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLe RAdIO SuOMI 05.00 Aamupala. 11.03 Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. Nyt hän ja Celia voivat sopia hääpäivästä. Carolinen ja Johnin välit kiristyvät. 12.45 Merisää. 00.0505.00 Yöradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 09.05 Urheiluradio. 19.15 Vieraalla maalla radioarkiston matkassa. 15.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 34 Arki Marraskuun erikoisnumero tv- ja RaDIO-Ohjelmat Torstai 27.11.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Näin tehtiin david Attenborough?n Kasvien valtakunta Sarja päättyy. 14.35 Rikas ja rakas Työtuolikisat. ?Pasila 2.5:n. 12.15 Maakuntaradio. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle uutiset viittomakielellä 17.00 Yle uutiset 17.10 - 17.55 Murdochin murhamysteerit Sherlockin tapaus. Yle Uutiset ja sää. Mukana ovat sadut Tuhkimo, Jaakko ja pavunvarsi, Lumikki sekä Hannu ja Kerttu. 20.00 Silminnäkijä: Laitoksesta heitteille. Myös Alan ja Gillian joutuvat sanaharkkaan, mutta mikä mahtaa olla sen syynä? 20.00 Kuningaskuluttaja Palmuöljyä ostoskärryssä - onko vastuullisella kuluttajalla muita vaihtoehtoja. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.52 Possu Pallero 07.02 Hommat hoituu 07.08 Raa Raa, leikkisä leijona 07.20 Muista laulaa 07.25 Oktonautit 07.36 Neppajymykerho 07.41 Sasu 07.55 Martta puhuu 08.19 Muumilaakson tarinoita 08.42 Ystävykset 09.00 Sydänmailla 09.45 Luontoretkellä: Öljyä, kaasua, kalaa 10.15 Teenage Boss 11.20 Uusi päivä 11.50 Tanskalainen maajussi 12.20 Kakola ?Meidät on hylätty!? 12.50 Kakola Suurien tunteiden päivä. 13.20 Valomerkki 13.50 Tartu Mikkiin 14.40 Ykskaks paksuna Jamiesta tulee täysi-ikäinen, mutta tuleeko hänestä aikuinen? 15.15 Jinsy-saari Kelpman. 15.40 doctor Who Matka Tardisin ytimeen. 16.29 Galaxi 16.30 Nokkelikot Yhteinen pyörä. 16.44 Mimun maailma Gino 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Rukan maailmancup: Mäkikarsinta HS142. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 13.30 - 14.54 Vaimoke (Suomi 1936) Komea agronomi lyö vetoa että menee naimisiin ensimmäisen vastaantulevan naisen kanssa. 13.06 Maakuntaradio. 10.55 Pikkujuttu. 07.50 Aamuhartaus. 14.00 Yle Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 13.00 Klassista kahteen. 13.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. Kirjailija Arthur Conan Doyle avustaa tutkimuksissa. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle uutiset Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana esikoiskirjan julkaissut Vappu Pimiä. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kiinnostavat vieraat keskustelevat trendeistä, terveydestä, kuluttamisesta, työstä ja vapaa-ajasta Sonja Kailassaaren ja Mårten Svartströmin johdolla. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 23.21 dok: Isabelle Caro - anoreksian kasvot 23.45-03.00 SVT:n ohjelmaa TORSTAI 27.11.2014 FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.30 Wipeout 10.20 Karita, raakaa ja makeaa 10.25 Tilt 10.50 24Kitchen: Rudolph leipoo 11.20 24Kitchen: Rudolph leipoo 11.50 How I Met Your Mother 12.15 How I Met Your Mother 12.40 Totta vai tarua. Alan palaa tajuihinsa sairaalassa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 11.00 Yle Uutiset. Juxugate. 21.00 Kimmo Bileet. 21.25 Noin viikon uutiset Jukka Lindströmin vetämä uusi ajankohtaissatiiri. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. A. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Radio 1:n kuuluttaja Marketta Sonninen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 21.00 efter Nio Kultareunuksista arkea. 09.00 Yle Uutiset. EU ja Britannia ja järki ja tunteet. 03.15-03.45 Taustapeili-Pyöreä pöytä. Pian kenen- 00.37 Chris Hegedusin ja D. 08.17 Maakuntaradio. Vaikeasti havaittava Merkurius on kiehtonut ihmisen mieltä. Mariner 10- ja Messengerluotaimet ovat tutkineet Merkuriusta, Aurinkoa lähinnä olevaa planeettaa. 16.15 Aku ja 7 ihmettä Kiina. Aku sekoaa Kiinassa. 17.15 uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Apua, kuollutta on, ei koskaan kuole. Game of Thrones Luupuutarha. Game of Thrones Harrenhallin aave. Syke Sinun edestäsi vuodatettu. unelmien kolhimat Tapojensa orja. 03.50 - 04.00 uutisikkuna 18.10 hollywood toisessa maailmansodassa 19.00 - 23.35 Teeman elokuvafestivaali 19.00 Festivaalipuhetta ?Todella hyvä elokuva ei ole vain ääntä ja valoa, sen tuntee myös kehossaan.? happydaysit myöhässä!. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 emmerdale Kastejuhla vai katastrofi?. 18.30 emmerdale Hämäräbisneksiä, osa 1/2. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Kerro, kerro kuvastin, ken on kaikkein sekaisin? 20.05 Koko Suomi leipoo 21.00 Vares 6 - Pimeyden tango Jussi Vares selvittelee tangokuningas Harry Koivikon murhaa, jonka jäljet ovat kylmenneet. 22.00 22.20 22.25 22.40 Kymmenen uutiset Päivän sää MTV Sport uutiset 12 apinaa Mielikuvituksellinen aikamatkailuelokuva rangaistusvangista, joka lähetetään vuoteen 1990 ottamaan selvää, mistä sai alkunsa virus, joka tappoi 5 miljardia ihmistä. 01.10 Mind Games 02.10 - 05.30 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Lazy Town 08.20 Waverly Placen velhot 08.50 Kiinalaisen keittiön herkut 09.20 Tomin keittiö 09.50 Pikakurssi kodinostoon 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 12.20 LIVe: Tiedä ja Voita 13.50 Jyrki Sukulan makujen maa Tällä kertaa teemana kotimainen ruis. 14.20 hestonin huikeat pidot Satumaiset pidot. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 15.55 Yle News. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. 18.55 Suomi tänään. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Ruka, Kuusamo. Yle uutiset urheiluruutu Yle uutiset sää erätulilla Peltsi kuulee korpien kutsun ja lähtee kanalintujahtiin Ilomantsiin. Vapaalaskijat kokevat Chilen vuoriston haasteet suomalaisen oppaan seurassa. toisella kaudella Pasilan poliisit jatkavat taisteluaan kotimaista rikollisuutta vastaan. 07.15 Aamusoitto. Tässä jaksossa brittikokki Heston Blumenthal järjestää aterian, johon hän on saanut innoituksen saduista. 15.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Pian alkaa tapahtua murhia, ja pikkukaupunki on kauhun vallassa. 17.20 Filmiryhmä 18.00 Arvassalo ry: Tuoksut vähemmiksi! 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 101. 23.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 13.10 Totta vai tarua. 13.35 Hetki ennen tuhoa 14.30 Lentoturmatutkinta 15.25 How I Met Your Mother 15.50 How I Met Your Mother 16.15 American Dad 16.40 Family Guy 17.05 Karita, raakaa ja makeaa 17.10 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 17.40 Huutokaupan metsästäjät 18.05 Matkalaukkujen metsästäjät 18.35 Lyödään ällikällä 19.00 Jaakon matkassa 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 20.30 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Cops 00.10 The Walking Dead 01.00 Nolot vartalot 01.50 Nolot vartalot 02.40 Nolot vartalot 03.35-05.59 Sky News Sub 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää 14.00 Top Chef 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista 17.00 Lemmen viemää 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Tyhjätaskut 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit 21.00 Arrow 22.00 Extant 23.00 Eloonjääneet 00.00 Tyhjätaskut 00.25 Supernatural 01.25-04.45 Voittostudio TV5 06.30 Lasten eläinmaailma: Ihanat kamalat lemmikit 07.25 Ihmemies MacGyver 08.20 Matlock 12.15 Kellarin kunkku 13.10 Kadonneet 14.05 Ihmemies MacGyver 15.00 Matlock 16.00 Suhdekoukerot 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia 17.00 Pulmuset 17.30 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 18.30 Kellarin kunkku 19.00 Tavallista elämää 19.30 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: Bad Boys 2 (16) 23.55 Suomen rumimmat tatuoinnit 00.25 Elokuva: Elisabet 02.45 5D: Ammattina strippari (12) 03.40 Paritellen 04.15 Paritellen 04.45-05.10 Suhdekoukerot JIM 10.50 Ennustaja-TV 11.20 Krokotiilimies 12.20 JIM D: Modern Marvels 13.10 LA Ink 14.05 Leijonan luola UK 15.00 MasterChef Australia All Stars 16.00 Gordon Ramsay-pannu kuumana 17.00 LA Ink 18.00 MasterChef Australia All Stars 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Talent USA 21.50 Poliisit 22.20 Poliisit 22.50 Leijonan luola USA 23.50 Guinness World Records 00.50 Arktiset Vedet 01.20 Outoa vai mitä. Onko puhdas juomavesi ihmisoikeus vai kauppatavara? 03.40 - 05.00 ennustaja-TV 19.05 Caligari - näin kauhu tuli elokuviin 19.58 Festivaalipuhetta ?Ihan kuin siinä keksittäisiin elokuva uudelleen.. 06.15 Aamuhartaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Todellisia tarinoita. #puoli7 19.00 - 19.53 Viimeinen tango halifaxissa (7) 7/12. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. the Spin-of tv2 klo 20.30 TV1 04.00 Teematieto 15.25 15.55 16.55 17.25 Matkaoppaat huippumalli haussa deittikamera Frasier Illallinen kahdeksalta. 17.55 Panttilainaamo Steve McQueenin moottoripyörä. 18.25 Panttilainaamo Kenelle kellot soivat. 18.55 hS-uutiset 18.58 hS-sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Ravintola X 22.00 Nelonen Pro esittää: ueFA europa League hJK - FC Kööpenhamina 00.00 NCIS Rikostutkijat Sokkotesti. 01.00 Kylmä rinki Varoituksen sana. 02.10 Frasier 02.40 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla Vesisalaliitto. 21.55 Suomi tänään. 16.00 Yle Uutiset ja sää. (12) 02.15 Mestariampuja 03.10 MasterChef Australia All Stars 04.05 LA Ink LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Tuhlu- riprinsessat 10.00 Olet mitä syöt 10.30 Juhlasuunnittelijat 11.00 Emilyn sisustussalaisuudet 11.30 Liv D: Isosti seksikäs (S) 12.30 Kodikkaasti vuokralla 13.00 Kiinalaisen keittiön herkut 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Illallissota 15.00 Emilyn sisustussalaisuudet 15.30 Hurja remontti 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 17.55 Hotellit haltuun 18.50 Hurja remontti 19.50 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Unelmien poikamiestyttö 22.00 Rakkauden FAQ 23.00 Sinkkuelämää 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Häät sulhasen tapaan 01.25 Scandal 02.20 Rullaavat tytöt 02.55 Häähullut 03.50 Supermarjo ja tytöt 2 04.50-05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00 Hyvästi lemmikki! 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Voguen Fashion Fund 14.40 NYC:n täydelliset naiset 15.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Hyvästi lemmikki! 17.30 Salatut elämät 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Erilaiset perheet 22.00 NYC:n täydelliset naiset 23.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 23.55 House 01.00-05.00 Yön AVA YLe RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 13.00 Yle Uutiset. 11.45 Valomusiikkia. 11.57 Päivän mietelause. Mikä 01.25 02.20 03.10 17.00 Kaupunki uusiksi: Keskittämispaineita 17.45 Ikkunoita avaruuteen Kuumuuden lähellä. 21.03 Päivä tunnissa. 21.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. Kun Murdoch tutkii pankkiryöstöä, paikalle ilmaantuu myös muuan Sherlock Holmes. N: Ansa Ikonen, Tauno Palo, Uuno Laakso. Juontajina Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen. 08.15 Urheiluradio. Onnea Hilkka. 14.00 M-studio. 04.0204.55 Café Tropical. YLe Puhe 00.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40-07.00 Puheen Aamu 07.20-07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset tasatunnein 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01-16.00 Puheen Iltapäivä 15.01-15.31 140 merkkiä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.0818.00 Puheen Iltapäivä 17.15-17.45 Naurun tasapaino 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00-00.00 Urheiluilta: jalkapalloa. 10.05 Mikä maksaa. Valentin Vaalan komedia perustuu Hilja Valtosen romaaniin. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. Pennebakerin uusin elokuva seuraa miestä, jonka unelmana ja intohimona on täydellisen jälkiruokaleivonnaisen toteuttaminen. Kalle Palander. lemmen pauloissa. 19.10 19.20 19.24 19.30 15.35 Leivoksen kuninkaat 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 hansin matkassa Jakso 2. Pasila 2.5 . Osuuko miehen perstuntuma pojan syyttömyydestä oikeaan? 00.25 uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.11. 07.15 Urheiluradio. 09.10 Sää. 19.06 Suomi tänään. Kolmen kovan testissä tuhkaimurit. 20.30 Yle uutiset 20.55 urheiluruutu 21.05 A-studio: Pohjolan patruunat pinteessä Mitä työtä ja teollisuutta Pohjolassa tarvitaan? 22.45 Yle uutiset 22.50 Varg Veum: Kuoleman saattomiehet Poliisi pyytää Veumilta apua kaksoismurhassa, jonka pääepäillyn hän tuntee hyvin entisen ammattinsa puolesta. 21.15 Brysselin kone. Job saa vastauksen
Johtokysymys on: mitä elokuva tietää, mitä me emme tiedä? Taide nähdään yhteiskunnan alitajunnan seismografina. Tämäkin teos nähtäneen myöhemmin Teemalla.. Nytkään siihen ei tule tilaisuutta, mutta isänsä päiväkirjasta Cheyenne saa tietää, kuinka isä Auschwitzin keskitysleirillä sai kärsiä SS-upseeri Alois Langen kohtelusta. Lange tiettävästi elää yhä Yhdysvalloissa, mutta edes natsienmetsästäjät eivät ole kovin kiinnostuneita hänestä. Cheyenne lähtee etsimään Langea hakeakseen isälleen hyvitystä, ja tällä odysseialla Amerikan halki Cheyenne kohtaa mielenkiintoisia paikkoja ja ihmisiä. Elokuvan nimi This Must Be the Place viittaa Talking Headsin lauluun ja elokuvan musiikki onkin yhtyeen johtohahmon David Byrnen käsialaa. Byrne myös näyttäytyy elokuvassa, jonka pääosissa nähdään Pennin ohella Frances McDormand, Judd Hirsch, Eve Hewson, Kerry Condon ja Harry Dean Stanton. Sean Penn tekee vakuuttavan roolityön omalaatuisena rocktähtenä, joka lähtee etsimään Amerikan sydänmaita isänsä sota-aikaista kiusaajaa. Caligari . Cheyenne ei ole myöskään puhunut isälleen sen jälkeen, kun tämä 30 vuotta sitten suuttui poikansa meikkaa- misesta. Ja Aleksi on jumissa lupauksista huolimatta jo kymmenettä vuotta laitoksessa, johon hän tuli tilapäisesti. Suomen on määrä lähiaikoina ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksien julistus. 24-vuotias Juuso puolestaan siirrettiin kodikkaasta ja rauhallisesta kolmen hengen asumisyksiköstä kymmenen nuoren autistimiehen meluisaan yksikköön. Arki 35 Marraskuun erikoisnumero TORSTAI 27.11.2014 Ylevät tavoitteet, karu todellisuus YLE TV2 klo 20.00 Eihän tämä voi olla totta, meillä, tämän ajan Suomessa! Meillä on hienoja suunnitelmia ja hienoja tavoitteita, ja sitten käytännön toteutus on tällaista, parahtaa 18-vuotiaan kehitysvammaisen Aleksin äiti, sairaanhoitaja Annika Laurell. nähdään Rüdiger Suchslandin ohjaama tv-dokumentti ?Caligari . Tavoite on, ettei kukaan asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Päämäärä on turvata vammaisten henkilöiden osallisuus ja itsenäinen elämä. Näin siitä huolimatta, että laitoshoito maksaa jopa kymmenkertaisesti avustajan palkkaan verrattuna. Silminnäkijä kertoo myös, miten vammainen nuori voi pärjätä, kunhan saa oikeanlaista tukea. Avustajia ei saa, vaan perheille ehdotetaan laitoksia. Laitoksesta ei pääse pois, tai jos pääsee, päätyy ehkä vielä heikompaan laitokseen. näin kauhu tuli elokuviin?. Se keskittyy vuosiin 1920?1924, jolloin ekspressionismi kukoisti Saksassa. Sean Penn tekee siinä hillittömän roolityön keski-ikäisenä, erakoituneena rock-tähtenä, joka on lopettanut uransa kahden teini-ikäisen fanin tehtyä itsemurhan. Cheyenne pukeutuu viisikymppisenäkin yhä goottirokkariksi, mutta hänen elämänsä on 1980-luvun jälkeen ollut lähinnä pelkkää oleilua Dublinissa. Tamperelainen voittoa tuottamaton OmaPolku on ollut ratkaiseva paikka 19-vuotiaalle Marikalle. Caligari asetetaan kulttuurihistorialliseen kontekstiinsa, mutta Suchsland näyttää myös tulevan kehityksen suunnan. Venetsian elokuvajuhlilla sai syyskuussa ensi-iltansa Suchslandin pitkä dokumenttielokuva Caligarista Hitleriin, jossa Kracauerin tutkielman ideat toimivat kaikupohjana Weimarin tasavallan ajan elokuvien historialle. Siitä huolimatta 12-vuotiaalle Santerille väläytettiin laitoshoitoa, kun esimurrosikä sai pojan käyttäytymään entistäkin haastavammin. Hänen unelmansa huipentui, kun hän pääsi konsertoimaan yhdessä Juha Tapion kanssa Tampere-taloon. Marika Rintaniemen unelma toteutui, kun hän esiintyi Juha Tapion lämppärinä Kehitysvammaisten Tukiliiton syyskonsertissa Tampere-talossa. Ikääntynyt rock-kukko etsii hyvitystä YLE Teema klo 21.30 Viime kevään Oscar-lähetystä seuranneet saivat todeta, kuinka italialaisen ohjaajan Paolo Sorrentinon elokuva Suuri kauneus (La grande bellezza) sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Teeman elokuvafestivaali tarjoaa Sorrentinon edellisen (ja ensimmäisen englanninkielisen) elokuvan This Must Be the Place (2011). Äiti kiteyttää kahteen lauseeseen Ami Assulinin toimittaman kehitysvammaisten arkea kuvaavan Silminnäkijä-raportin. Lisäksi tulossa on uusi vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolaki. Kuntien säästöt syövät ylevät tavoitteet. Tavoitteet ovat yhä ylväämpiä, mutta todellisuus karkaa kauemmas. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan jokaisella kehitysvammaisella on oikeus asua kuten muutkin kuntalaiset. näin kauhu tuli elokuviin YLE Teema klo 19.05 Ennen Teeman elokuvafestivaalin kauhuklassikkoa ?Tohtori Caligarin kabinetti
Paikalla 42 henkilöä. 1§ rja 5 § Eduskuntaryhm än puheenjohta ja Jari Lindströ eduskuntavaalis m esitteli puolu loganin. 36 Arki t t o Lu ks u am Marraskuun erikoisnumero a t s i ell TORSTAI 27.11.2014 Perussuomalaisen e duskuntaryhmän ja tärkeimpien tukihe p uolueen nkilöiden strategise n taktiikkapalaverin salainen pöytäk i Paikka: Viking Lin e, Viking XPRS-la iva, pikkujouluri laivan kokouskab steily. Putkonen py tamaan pipetillä ysi tarjoilijaa tipa vesilasista kaksi ut tippaa vettä visk in sekaan. 7 § Puheenjohtaja T imo Soini päätti kokouksen virall Päätettiin jatkaa isen osion kello kokousta epäviral 21.00. lisesti laivan yöke Teuvo Hakkarain rhossa, jonne myö en ilmestyi iloin s en virne suupieli kertoi poissaolo llään kello 01.30. nsa syyksi käynee Hän nsä puolueen ka neuvotteluja. nnalta antoisia hy ttiSalaisen pöytäki rjan käsiinsä saaneen a Ismo-Topi Leppen el. ?Peruss een uomalaiset . SDP on ajasa perussuomalai sten ohi, ja puol oppositioon. uetta uhkaa jääm inen Soini totesi myös, että hänen vitsija sutkautusvaras vähiin. Tod mista. Tilattiin aluk napsia. si Puolueen vaalityö mies Matti Putk onen kertoi, ette korvaa. Ensin James on Hirvisaari erot mästä, ja ihan vi ettiin eduskunta imeksi Laila Ko ryhskela loikkasi ke 6§ puun. Luettiin perussu omalaisten nuor isojärjestön kirj puheenjohtaja S 2 e, jossa järjestön § ebastian Tynkk Käytiin vilkas ke uusi ynen edellytti p skustelu alustuks tisivuston uudis u ol u ee n ta lehden ja neten pohjalta. Sitä pait tonsa uhkaa käyd si puolueen jytk ä yn jälkeen kansa supistunut kahd n edustajien määrä ella. Aika 17.11.2 inetti, kello 19.00 014, ?21.00. Sen sijaan i hän juo Kosken Putkonen tilasi annoksen skotti Signet -viskiä se laista Glenmoran kä vesilasin ja pip gi e etin. Laivan hen ille saman ateria kilön: peruspihvi ran Ruokajuomaksi va skalaisilla perun littiin perussuom oi lla. alainen Koskenko 144 Koskenkorvas rva. Kokouksen pää luottöksistä saa kert lainen -lehdelle oa vain Perussu sekä puolueen va omakaumuksellisille tajille. ja varmoille kan natSoini kertoi, että puolueen kannat us ei ole alkuun kuin edellisten ed kaan niin hyvä uskuntavaalien 20 11 jytkyvoiton jälkee nut kannatukses n. Lehden n kela kuuluu niin ettiin, että Laila imeksi järjestö eh sivuston otsikoks kutsuttuihin sete K os d ot ti P i Persu.fi. ersu ja nettiliselkärankaisiin unelmissa piehtar , jonka vaalivoitt oiva kepu on osta Esitys hylättiin yk onut ehdokkaakse simielisesti. en. 3 § Ihmeteltiin, mih in on hävinnyt ka nsanedustaja Teu Hänen tiedettiin vo Hakkarainen nousseen laivaa . n, mutta sen jälk näkö- tai kuuloha een hänestä ei ol vaintoja. lu t Velvoitettiin puol uesihteeri Riikk a Slunga-Pouts van neuvontapis alo hoitamaan la teen kautta kuulu itus: ?Matkustaja Teitä odotetaan Teuvo Hakkarain laivan kokoustiloi en. ssa?. Koska kolmenka an kuulutuksen jälkeen Hakkara tettiin jatkaa koko ista ei näkynyt, p usta. ää4 § Päätettiin nautt ia pikkujouluilla llinen kokoustil kunta tarjoili kaik oissa. pie misen asialla?. nen ja keskisuure n ihEduskuntaryhm än puheenjohta javaalin Lindst Pirkko Ruohon römille hävinny en-Lerner piti sl t ogania huonona, vaati, että iskula oikein huonona. use valmistellaa H än n uudenlaiseksi. Suoritettiin suljet tu lippuäänestys, jonka Lindström Ruohonen-Lerner voitti äänin 32-16. ihmetteli, miksi va alissa oli annettu paikalla oli vain 48 ääntä, vaikka 42 kokousedustaj aa. Lindström huom autti Ruohonen-L ernerille, että muk vat myös ennakko ana laskuissa oliäänet. Puolueen puhee njohtaja Timo S oini korosti koko tamuksellisuutta uksen ehdotonta