Demokraatti 27.2.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . MUUTOS! VAALIEXTRA. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Se haluaa enemmän. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. SEURAA TULOSILTAA 14.4. 12 5 vuotta 2 2 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27.2.2020 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Mihin niitä tarvitaan. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . PAL.VKO 2020-11 00 74 43 -2 00 4 Demok27022020_001-002 T.indd 1 13.2.2020 14.59. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Tilaa Miapetran ja Eeron uutiskirjeet nettisivuilta! Totuuden puolella. Yhdessä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Tilaa Miapetran ja Eeron uutiskirjeet nettisivuilta! Totuuden puolella. Yhdessä. MEP MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ep.europarl.eu www.miapetra.fi Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D MEP EERO HEINÄLUOMA eero.heinaluoma@ep.europarl.eu www.eeroheinaluoma.fi Demok27022020_001-002 T.indd 2 13.2.2020 14.59 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. MEP MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ep.europarl.eu www.miapetra.fi Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D MEP EERO HEINÄLUOMA eero.heinaluoma@ep.europarl.eu www.eeroheinaluoma.fi Demok27022020_001-002 T.indd 2 13.2.2020 14.59. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp
Digitaalisella puolella lehdellä on jo yli satatuhatta vakituista viikkolukijaa ja nousu jatkuu. Pääministeri Sanna Marin ja EU-komissaari Jutta Urpilainen kertovat työstään erikoishaastatteluissa. Rane Aunimo, va. Juhlanumeron anti on ainakin herkullinen, vaikka sen itse sanommekin. DEMOKRAATTI ON vanhempi kuin puolue, SDP, joka perustettiin vasta 1899. Presidentti Tarja Halonen sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluesihteeri Antton Rönnholm jakavat näkemyksiään kirjoituksissaan. Uusi tuotteemme palkittiin alkuvuodesta euroopanlaajuisessa The European Publishing Awards -kilpailussa. LEHTI PALKITTIIN, JA VERKKO VETÄÄ. Silti valoakin on: Ensimmäistä kertaa vuosiin lehtiyhtiö teki positiivisen tuloksen. On muuten kovia nimiä. De_27022020_03.indd 3 19.2.2020 13.42. Vuosi sitten tammikuussa tehtiin uutta historiaa, kun Demokraatti muuttui aikakauslehdeksi. On tehtävä työtä, jolla on tarkoitus. Juhlanumerossa laajan muotokuvan saa myös legendaarinen Arvo Salo. Poliittisen journalismin nykytilaa ja tulevaisuutta tarkastellaan omassa jutussaan. Nyt aika on toinen, ja etenkään 2000-luku ei ole ollut lehdelle helppo. Jos omistaja ja lukijat haluavat edelleen maksaa meille lehden tekemisestä, työ jatkuu. Ensimmäisenä vuorossa on Sasu Punanen – nimimerkin takana oli toimittaja Kaarlo Yrjö Räisänen. Lehteä tehtiin ensimmäiset vuodet Helsingin työväenyhdistyksen radikaalisiiven voimin viikkosanomalehtenä. Lehden emerituspäätoimittaja Antti Vuorenrinne aloittaa viisiosaisen historiasarjan lehden poliittisista pakinoitsijoista. Juuret siis ulottuvat luokkatietoisuuden nousun vuosiin ennen helmikuun manifestia ja vuosituhannen vaihteen kamppailuja. 125 VUOTTA historiaa ei ole silti tae tulevaisuudesta. maaliskuuta vuonna 1895. Historia toistui 2016–2019, kun lehti ilmestyi kerran viikossa. 3 Demokraatti Pääkirjoitus 125 vuotta 2 2 Syitä juhlaan D emokraatin edeltäjän Työmiehen ensimmäinen numero ilmestyi 2. Ainakin juuri nyt meillä on syitä juhlaan. Tilaajamäärät ovat pudonneet, puolueen tuki on vähentynyt ja henkilöstön määrä pienentynyt. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo 2000-LUKU EI OLE OLLUT HELPPO, MUTTA VALOAKIN ON
TYÖELÄMÄ Tuleeko työstä huomisen luksusta. 32 21 JUHLAKOLUMNISTIT Johan Kvarnström Antton Rönnholm Tarja Halonen Antti Rinne 30 64 65 66 De_27022020_04.indd 4 19.2.2020 15.14. 125 vuotta 2 2 + TEEMA Työelämän murros 10 Suomi voi näyttää ilmastoasioissa esimerkkiä ja vaikuttaa kansainvälisillä areenoilla. SANNA MARIN Pääministeri 5 6 8 9 10 18 20 32 38 45 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. 4 Demokraatti Sisältö 4/ 20 POLITIIKKA Pääkirjoitus: Syitä juhlaan Viikon kuva: Me teemme Demokraatin Pätkät: Meiltä ja muualta D-graafi: Suomen ja Demokraatin historiaa Sanna Marin: Asialinjalla Palkinto: D – Euroopan valio Alastalon salissa: Vegaaninen talvisota Tiedonvälitys: Journalismia ja politiikkaa Jutta Urpilainen: Unelmaduunissa IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Antti Lindtman Demokraatti kiittää kaikkia lukijoita ja tekijöitä. Yhteinen matka jatkuu. POLITIIKKA N M POLIITTINEN JOURNALISMI Tänä päivänä korostuu monipuolinen tiedonvälitys. HELMIKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI / IRTONUMERO 5,90 € DEMOKRAATTI ON PERUSTETTUTYÖMIES-NIMELLÄ VUONNA 1895
5 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.3. YRJÖ RÄISÄNEN Sasu Punanen 46 51 52 54 56 69 72 73 74 38 DEMOKRAATTI ON PERUSTETTUTYÖMIES-NIMELLÄ VUONNA 1895. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 60 ARVO SALO Taitavaa sanankäyttöä kohdetta säästämättä. KULTTUURI Arvo Salo: Teräväkynäinen haastaja Kulttuurikolumni: Jari Sedergren Teatteri: Pääomani Elokuvat: Elämää kuoleman jälkeen Kirjavisa Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Jenny Suominen Hyvä me! Ka nn en ku va : Em ili e U gg la Tämän työn tärkeä tavoite on vähentää eriarvoisuutta. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 32 De_27022020_04.indd 5 19.2.2020 15.14. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. POLITIIKKA KULTTUURI JUTTA URPILAINEN EU-komissaari POLIITTISET PAKINOITSIJAT Aika, joilloin lehden pakinoitsijalle maksettiin päätoimittajaa parempaa palkkaa
6 Demokraatti V iik on ku va 125 vuotta 2 2 Simo Alastalo politiikan toimittaja Timo Sparf kuvatoimittaja, taittaja Rolf Bambe rg kulttuu ritoimi ttaja Mikko Huota ri talous toimit taja Nora Vilva valokuvaaj a, toimittaja Ziggy toimistokoira Marja Luumi työmarkki natoimitta ja Emilie Uggla AD, graafikko De_27022020_06.indd 6 18.2.2020 16.12
7 Demokraatti Nina Linden levikkipäällikkö Heikki Sihto toimituspäälli kkö Anna-Liisa Blomberg toimittaja Sari Ojala markkinoinnin sihteeri ME TEEMME DEMOKRAATIN. Tämän kuvan joukko toimittaa, kuvaa ja taittaa joka toinen viikko ilmestyvän Demokraatin aikakauslehden, hoitaa ilmoitukset ja tilaukset sekä tekee 24/7 päivittyvän verkkolehti Demokraatti.fi:n. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja Rane Aunimo va. päätoimittaja Ville Wallin toimitusjohtaja De_27022020_06.indd 7 18.2.2020 16.12
Tämä voisi Ihalaisen mielestä helpottaa valtakunnansovittelijan työruuhkaa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee, tuumii Demokraatin väki PÄTKÄT Kevennetty keskitetty LAURI IHALAINEN (ex-SAK-pj, ex-ministeri ja loputtomia öitä valtakunnansovittelijan toimistossa istunut) esittää, että kaikki keskusjärjestöt voisivat luoda yhteisen mallin, jossa alakohtaisia sopimuskriisejä – palkkakysymyksiä lukuunottamatta – voisi tarvittaessa sovitella ennakkoon. Se on tehokasta ja lopulta nopeampaakin. Hänellä on apunaan keittiöhenkilökuntaa, hän delegoi. Ei ole halpaa lystiä sekään, jos hyviä, kiireessä pilattuja raakaainei ta päätyy roskiin. Liian helppoa ja halpaa rahaa SUOMI ELÄÄ velaksi. Me täällä myös ihmettelemme, eivätkö sellaiset asiat kuin aktiivimallin kuoppaus, hoitajamitoituksen vieminen lakiin, pienten eläkkeiden korotukset tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ole mielestänne mitään. Kun tehdään kerralla priimaa, ei annos palaudu keittiöön. Taustalla on poikkeuksellisen alhainen korkotaso, mutta myös muun muassa kulutusluotot. Tällaista porua kuulee, kun tulee puhe avustajien määrästä. Harva huippukokkikaan valmistaa jokaista annosta alusta loppuun itse. Sopasta tulee liian kallis, sanotte, kun sitä useampi keittelee. Muistutamme, ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. Lisäksi liittokohtaiset neuvottelut voisivat helpottua, jos osa ongelmista olisi ratkottu keskusjärjestötasolla. Tämän seurauksena myös maksuvaikeuksien määrä on kasvanut rajusti. Suomalaisten velkataakka on noussut historiallisen suureksi – finanssikriisistä huolimatta. Jo aiemmin hallitus on päättänyt positiivisen luottorekisterin perustamisesta, jotta tiedot kaikista veloista saadaan yhteen paikkaan. Työnantajat ovat usein kertoneet, että Suomessa palkat ovat kovempia kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa. De_27022020_08.indd 8 19.2.2020 13.39. Ja asiakkaallekin tulee kahta kauheampi nälkä uutta annosta odotellessa. Tilastoja – ja tilastoja ETENKIN työmarkkinaneuvottelujen aikaan ilmatila on sakeana erilaista faktaa ja tilastoa muun muassa palkoista ja työajoista. 8 Demokraatti TYÖELÄMÄ TALOUS SOPIMINEN PARI VALITTUA SANAA Arvon hätähousut, sanonta kuuluu, ettei hosumalla tule kuin kusipäisiä kakaroita. Varsin luotettavana pidetyllä tilastonikkari Eurostatilla – Euroopan unionin käyttöön tilastotietoa tuottava komission alainen yksikkö – on kilpaileva näkemys. Eurostatin vuoden 2018 tilasto kertoo, että teollisuudessa Suomen yhden tunnin työvoimakulut ovat 36,8 euroa, mutta Ruotsissa 40,9 ja Saksassa 40,2 euroa. Hallitus pohtii muun muassa puuttumista asuntolainojen takaisinmaksuaikoihin, ja taloyhtiölainoihin voi tulla rajoituksia. Ja vuoden 2018 jälkeen Suomessa palkankorotukset ovat olleet äärimaltillisia kilpailijamaihin verrattuna. Moni on unohtanut vanhan viisauden siitä, että menot ja velat pitää suhteuttaa tuloihin ja maksukykyyn. Näissä harvoin vastapuolien näkemykset kohtaavat. Tämä viisaus lienee päässyt unohtumaan teiltä, jotka piiskaatte hallitusta hitaudesta. Tärkeää olisi lisätä myös taloustaitojen perusopetusta. Teidän mielestänne pitäisi jo olla valmista
ta m m ik uu ta X/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Ääripä ät ja vastak kainas ettelu kiinno stavat nyt politiik assa. lok aku uta IN KA TU TK IJA Su om en Ind ian a Jo ne s FE MI NI SM I Ka ikk ien tas a-a rvo a ÖL JY KE NT TÄ PA LA A Ira n ve tel ee na ruj a Lä hiidä ssä 10 .10 .20 19 / 5,9 0€ PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI Ka ns an ku kk aro lla De _10 102 019 _01 .ind d 1 2.1 0.2 019 14. PO LIT IIK AN AIK AK AU SLE HT I 19• 20 19 / 10. 46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 16.1.2 020 / 5,90€ POLII TTINE N AIKAK AUSL EHTI X • 20 20 / 16 . D EM O G RA A FI Demokraatin 125 vuotta aikajanalla G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Ko on nu t: A nt ti Vu or en rin ne 1895 Ensimmäinen Työmies ilmestyy (2.3.) 1903 Forssan kokous, puolueesta tulee SDP 1907 Ensimmäiset eduskuntavaalit 1899 Suomen Työväenpuolue perustetaan Turussa 1927 SDP HALLITUSPUOLUEENA ENSIMMÄISEN KERRAN 1937 Ensimmäinen punamultahallitus 1930 Suomen Sosialidemokraatti 7-päiväiseksi Tannerin vähemmistöhallitus 1966 SDP:n suuri vaalivoitto, SDP:stä tulee johtava hallituspuolue 1990-luvulle saakka 1972 Suomen Sosialidemokraatti muuttuu 5-päiväiseksi poliittiseksi sanomalehdeksi 1939–1945 Sotavuodet 1982 Mauno Koivisto valitaan tasavallan presidentiksi FORSSAN OHJELMA 2001 Demarista tulee Uutispäivä Demari (Demarin ja Turun Päivälehden fuusio) 2012 Lehtiuudistus, jossa lehden nimeksi tulee Demokraatti 2016 Demokraatista viikkolehti 125 vuotta 2 2 PO LIIT TIN EN AIK AK AU SLE HT I 10 .10 .20 19 / 5,9 0€ PO LII TT INE N AIK AK AU SL EH TI X • 20 19 / 10. lok aku uta X/ 19 TE EM A: Ve rot uks en pai no pis te siir tyy kul utu kse en . 9 Demokraatti Poliittisen uutislehti Demarin mainos ratikan kyljessä Helsingissä 1980-luvulla. ta m m ik uu ta 16.1.2 020 / 5,90€ POLIT IIKAN AIKAK AUSL EHTI IDEN TITEE TTI Kahd en kulttu urin muov aama POLI TIIKK A Ohjel matyö n loppu suora AMM ATTI LIITT O Työnv älitys tä ja neuvo ntaa KABO OM! KANS ANKAPI TALIS MI TEEM A Vaura stuva Suom i De_16 01202 0_01.i ndd 1 8.1.20 20 10.42 2019 Demokraatti muuttuu kaksi kertaa kuussa ilmestyväksi aikakauslehdeksi 1918 Sisällissota, Työmiehen viimeinen numero (12.4.), kaikkien aikojen suurin levikki ( 79 900) Suomen Sosialidemokraatti alkaa ilmestyä säännöllisesti 6 kertaa viikossa (16.9.) 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin, SDP saa vaalivoiton Paavo Lipposen johdolla 1988 Suomen Sosialidemokraatista tulee politiikan uutislehti Demari, lehti muuttuu tabloidiksi 1957 SDP hajoaa, puolueesta eronneet muodostavat uuden puolueen TPSL:n De_27022020_08.indd 9 19.2.2020 13.39. Perint eiset, entise t isot puolu eet hakev at paikka ansa politiik an nelike ntällä. 1/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 20 / 16
10 Demokraatti De_27022020_10.indd 10 18.2.2020 10.22
– Hallituskausi on nelivuotinen ja tässä ajassa pitää valmista tulla, Marin painottaa. Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Jani Laukkanen De_27022020_10.indd 11 18.2.2020 10.22. 11 Demokraatti POLITIIKKA A SI A LI N JA LL A Pääministeri Sanna Marin sanoo hallituksen etenevän ohjelmansa askelmerkkien mukaisesti. Hän muistuttaa, että hallitus ei tee politiikkaa uutisotsikoiden mukaan
De_27022020_10.indd 12 18.2.2020 10.22. Työllisyys on yksi näkökulma, mutta ei keskeisin. Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan kaikki kynnelle kykenevät töihin yhteisen kakun kasvattamiseen. Marin tietää, että tämä laskuharjoitus ei ole helppo. Hallituksen kunnianhimoiset työllisyystavoitteet moni osaa jo ulkoa: 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 uutta niin kutsuttua päätösperäistä työpaikkaa tällä hallituskaudella. Hän pohtii laskelmien perustuvan osin oletukseen, jossa entistä pidemmille vanhempainvapaille jääville isille ei palkattaisi sijaisia. – Perhevapaauudistuksessa on haluttu keskittyä perheiden hyvinvointiin ja tasa-arvon vahvistamiseen. – Se on tämän hallituksen tärkein tehtävä. Valtiovarainministeriö on tottunut kalkyloimaan esimerkiksi työttömyysFOKUKSENI EI OLE MEDIASSA TAI GALLUPEISSA VAAN TYÖSSÄ, JOTA HALLITUS YHDESSÄ TEKEE. Marin itse kyseenalaistaa perhevapaauudistuksen negatiivisen työllisyysvaikutuksen. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii ratkaisuja niin ilmastokysymyksessä kuin työllisyydessä. Valtiovarainministeriön on laskettava yhdessä työja elinkeinoministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa eri työllisyystoimien vaikutukset, jotta 30 000 todellakin saadaan kasaan. – Minun nähdäkseni olemme aikataulussa ja kuljemme niillä askelmerkeillä, jotka hallitus on asettanut, Marin sanoo päättäväisesti. – Totta kai meidän tavoitteenamme on, että vanhempainvapaita käytettäisiin tasavertaisesti. – Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti kestäväksi sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, hän sanoo. Elokuun budjettiriiheen mennessä pitää olla päätettynä puolet eli 30 000 työllistä vastaavat toimet. Ehkä tätä ei ole haluttu nähdä tai ymmärtää. Tässä haastattelussa keskitytään erityisesti työllisyyteen ja ilmastoon. Onkin helppo ennustaa, että keväällä asiasta syntyy myös vilkasta poliittista keskustelua. Perhevapaauudistuksessa on kiintiöitä noin seitsemän kuukautta kummallekin vanhemmalle, tosin siitä osan saa luovuttaa halutessaan toiselle vanhemmalle. Mutta ei siinä kaikki, 30 000 työpaikan päälle tarvitaan 30 000 lisää. P turvan heikennyksen työllisyysvaikutuksia, muttei välttämättä kaikkien niiden keinojen, joita kolmikantaiset työllisyystyöryhmät ja hallitus päättävät. 12 Demokraatti PÄÄMINISTERI ääministeri Sanna Marin muotoilee tiiviisti missionsa pääministerinä Kesärannan pöydässä. Marin arveleekin, että tässä taustalla heijastuu vanhakantainen ajattelu. Tämän jälkeen tulee monta muuta asiaa kuten demareille tärkeä oppivelvollisuuden laajentaminen, mutta jätetään ne tällä kertaa kirjaamatta. – Seuraavaan 30 000 on huomioitava hallituksen päätökset laajemminkin, Marin linjaa ja pohtii, että muun muassa satsaukset koulutukseen pitäisi pystyä arvioimaan osana työllisyystoimia. Kun isät käyttävät pidempia perhevapaita, on selvää, että sijaisiakin on palkattava toisin kuin lyhyisiin vapaisiin. Pehmeät työllisyyskeinot eivät muutu niin sukkelaan luvuiksi. KUN MARIN puhuu esimerkiksi koulutuksen lukemisesta plusmerkkisenä työpaikkoihin, korvissa voi soida opposition nariseva ääni: mitenkäs sitten vaikkapa perhevapaauudistus, jolla on hallituksen mallilla ynnäilty jopa lievästi negatiivisia työllisyysvaikutuksia
Tässä kohtaa en halua sitoa hallituksen käsiä mihinkään yksittäisiin toimenpiteisiin. – Mikäli tämä ei kolmikantaisesti onnistu, totta kai hallitus vastaa viime kädessä itse tavoitteidensa toteutumisesta. Mutta entä jos ei. – He olisivat ehkä mielellään nähneet, että isien kiintiötä kasvatetaan äitien vanhemmanvapaita lyhentämällä. Eli 30 000 uutta työpaikkaa tehdään vaikka väkisin. – Työllisyyden vahvistaminen on hallituksen tavoite ja siihen olemme sitoutuneet, Marin sanoo. 13 Demokraatti TYÖLLISYYSKEINOJA TYÖSTETÄÄN paraikaa kolmikantaisissa työryhmissä eli työnantajat ja työntekijät ovat mukana toimissa. Mihinkään yksittäisiin työllisyyskeinoihin Marin ei lähde ottamaan kantaa, ei esimerkiksi viime aikoina esiin nousseen eläkeputken poistamiseen tai sen edelleen lyhentämiseen. Marin on havainnut, että työnantajapuolella on ollut varsin paljon tyytymättömyyttä esimerkiksi kaavailtuun perhevapaauudistuksen malliin. – Olemme myös valmiita vaikeisiin päätöksiin, hän painottaa. Esimerkiksi ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen liittyy isoja kysymyksiä. SAMAAN AIKAAN, kun kolmikantaisissa työllisyystyöryhmissä etsitään kissojen ja koirien kanssa mahdollisuuksia luoda De_27022020_10.indd 13 18.2.2020 10.23. Marin toivoo, että uskottavat keinot löytyisivät nimenomaan kolmikantaisesti. Hallituksessa uudistusta katsotaan laajasti perhepoliittisena kysymyksenä ja siksi ansiosidonnaista vapaata halutaan kokonaisuudessaan pidentää. – Eri kysymykset tullaan hallituksen piirissä käymään läpi. Marin pitää tätä yhteistyötä arvokkaana asiana. – Näitä on hyvä yhdessä pyrkiä ratkaisemaan
– Hallituskausi on nelivuotinen ja tässä ajassa pitää valmista tulla. Marinin vastaus tällaiseen pohdintaan tulee nopeasti: ”mutta tämähän ei pidä paikkaansa”. Onkin jossain määrin erikoista, että julkisuudessa melko hallitseva narratiivi on ollut se, ettei hallitus tekisi mitään tai että ratkaisuja olisi saatava aikaa nyt ja tässä. Siinä on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ilmastorahaston perustaminen on sekin tärkeä avaus, joka vauhdittaa puhtaan teknologian ratkaisujen ja työpaikkojen syntyä. Suomessa on luovuttu keskitetyistä palkkaratkaisuista työnantajien ja elinkeinoelämän irtauduttua kolmikantaisesta sopimisesta. Marinilla ei olisi mitään sitä vastaan, että joskus taas palattaisiin tupo-pöytään. – Jokaisen hallituksen työpöydälle tulee asioita eteen hallitusohjelman ulkopuolelta. Toki yhteisellä kaikkien puolueiden päätöksellä hallitusohjelmasta voidaan myös poiketa. Marin listaa muun muassa pienten eläkkeiden noston ja ikäihmisten aseman parantamisen sekä helpotukset lapsiperheiden arkeen kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisen. Marin painottaa, että Suomella on tällä hetkellä maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet ja myös näkymä miten tavoitteisiin päästään. Välttyisimme juuri tämänkaltaiselta tilanteelta, jossa nyt olemme. Samaan hengenvetoon Marin painottaa, ettei Suomi pysty asiaa yksin ratkaisemaan. Itse näkisin hyvänä, että meillä tulevaisuudessa tehtäisiin jälleen keskitettyjä ratkaisuja. Marin painottaa, että lähtökohta on toteuttaa hallitusohjelma kokonaisuudessaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Marin painottaa, ettei hän halua lähteä tavoittelemaan joitakin toimia uutisotsikoiden tai hoputuksen takia. – Minun mielestäni nuorten huoli on täysin perusteltu ja perustuu tieteellisiin tosiasioihin. – Hallitus ei ole neuvotteluosapuoli. – Sosialidemokraattina olen aina arvostanut sopimusyhteiskuntaa. Julkisen sektorin neuvotteluissa Marin ei pidä viisaana, että hallitus lähtisi millään lailla kirittämään niitä. Olemme sitoutuneet siihen, että lainsäädäntö on laadukasta. Lakkojakin on nähty. Sanna Marin on ehtinyt olla pääministerinä reilut kaksi kuukautta. – Haluamme hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja että olemme maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Sen jälkeen kun neuvottelut ovat ohi, hallitus katsoo kokonaisuutena kuntatalouden tilannetta ja tekee ratkaisunsa suhteessa siihen. Hankalalta työmarkkinakierrokselta ja laajoilta työtaisteluilta. Perustamme päätökset tietoon ja luotettavaan arviointiin. Teollisuuden sähköveron alentaminen EU-minimiin edesauttaa teollisuutemme sähköistymistä ja vähentää päästöjä. Tärkeintä on, että saadaan hyviä ja kestäviä päätöksiä. Päätöksiäkin on jo roppakaupalla, muun muassa perhevapaauudistuksesta on saatu sopu ja SDP:n pitkäaikainen tavoite hoitajamitoitus tulee lakiin. päätöksiä sen estämiseksi. On meidän tehtävämme toimia. – Helmikuun ilmastokokouksessa teimme myös merkittäviä päätöksiä. Erityisesti hoitoalalla pelataan isoilla panoksilla. – Minulla on ymmärrys, etteivät myöskään työmarkkinaosapuolet halua hallituksen sekaantuvan tilanteeseen. Hallitus on jo tehnyt paljon hyviä ja tärkeitä päätöksiä. SANNA MARIN aloitti pääministerinä 10.12.2019. hallituksen, Marinin hallituksen. Se luo yhteiskuntaan vakautta ja antaa selkeän näkymän. SANOMALEHTIEN LIITON teettämä tutkimus selvitti, että suuri osa suomalaisnuorista on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja he myös odottavat De_27022020_10.indd 14 18.2.2020 10.23. – Teemme päätökset huolellisen valmistelun pohjalta. Sellaista ympäristöä, joka on aikaisemmin ollut, ei ole, Sanna Marin kommentoi liittokierrosta. Kunta-alan neuvotteluista odotetaan ennätysvaikeita. Tässä kohden hän painottaa puhuvansa sosialidemokraattina, sillä hallitus ei ole tulopolitiikan tyylilajeista linjannut. Emme voi toimia irrallisena maailmasta. 14 Demokraatti PÄÄMINISTERI Suomeen uusia työpaikkoja, liittokierros pyörii täysillä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti tuolloin maamme itsenäisyyden ajan 76
Marin teroittaa, että muutos voidaan saada aikaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. – Neuvoni ilmastoahdistusta kokeville ihmisille on, että lähtekää mukaan ja vaikuttakaa. Voimme näyttää esimerkkiä ja vaikuttaa kansainvälisillä areenoilla, Marin sanoo. Marin muistuttaa, että tekoja ilmastolakkoilevat nuoret ovat jo tehneetkin osoittamalla mieltä ja vaatimalla toimia. Tunnistan myös sen, että se ei yksin riitä, että Suomi toimii. – Sanoisin pikemminkin, että minun asemassani tunnen ilmastovastuuta. Marin toteaa, että Suomen on ilman muuta tehtävä Pariisin ilmastosopimuksen vaatimat toimet, mutta vaikutettava myös TYÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN ON HALLITUKSEN TAVOITE. 15 Demokraatti – Suomen toimet eivät yksin riitä vaan tarvitsemme kaikki maailman maat mukaan riittäviin päästövähennyksiin, jotta ihmiskunnalla yhdessä on kestävä tulevaisuus. Tunnetteko itse ilmastoahdistusta. Marinin mukaan Suomi voi näyttää maailmalle suuntaa. – Pidän kysymystä esillä kaikilla keskeisillä foorumeilla. OLEMME MYÖS VALMIITA VAIKEISIIN PÄÄTÖKSIIN. Hänen mielestään asiaa käsitellään liian yksipuolisesti joko yksilön kulutusvalintoihin liittyvänä kysymyksenä tai sen kautta, että Suomi olisi niin kutsuttu ”luokan paras oppilas” taistellessaan ilmastonmuutosta vastaan. Mitä pääministeri sitten sanoo vaikkapa nuorelle, joka aidosti pelkää ilmastonmuutosta. Tavatessaan yritysjohtajia ja maailmalla päättäjiä, Marin nostaa säännöllisesti esiin taistelun ilmastonmuutosta vastaan. – Keskeisin syy sille, miksi lähdin mukaan politiikkaan oli huoli ilmastosta ja kokemus, ettei asialle tehty riittävästi. De_27022020_10.indd 15 18.2.2020 10.23. Asian ratkaiseminen on meidän jokaisen tehtävä ja me voimme toimia. Marinilta tulee ilmastonmuutokseen liittyen myös pientä mediakritiikkiä. Voimme osoittaa, että ilmastonmuutokseen voi vastata synnyttämällä samalla uutta kasvua ja työpaikkoja
De_27022020_10.indd 16 18.2.2020 10.23. Näin on ollut länsinaapurissamme, jossa tosin blokit ovat viime aikoina rakoilleet. – Tietenkin on erilaisia näkemyksiä, painotuksia ja tavoitteita, mutta kaikki puolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelmaan ja käsitykseni mukaan myös erittäin tyytyväisiä siihen. PAITSI HALLITUKSEN johtamista, Marinin työ on myös kansainvälistä toimintaa ja vaikuttamista. Marin on menossa heinäkuussa YK:n korkean tason kestävän kehityksen kokoukseen raportoimaan Suomen toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. – Kaiken vapaa-aikani vietän tyttäreni ja perheeni kanssa. En itse ainakaan ajattele, että kategorisesti pitää sulkea jokin puolue tai toimija ulos, Marin sanoo. Poliittisista asiakysymyksistä Marin nostaa esiin myös talouspolitiikan erilaisuuden. Marin sanoo, että tämä tuli yllätyksenä. 16 Demokraatti PÄÄMINISTERI muihin maihin, että ne toimivat vastaavalla tavalla. – Blokkipolitiikasta puhuessani olen sanonut, että en halua Ruotsin mallin kaltaisia jäykkiä blokkeja, mutta äänestäjille pitää pystyä kertomaan ennen vaaleja myös arvio siitä, millä hallituspohjalla omia tavoitteita voisi edistää. – Missään tapauksessa ei voi sanoa, että puheenjohtajuuteni on varma, koska puoluekokous sen ratkaisee. – On myös toissijaista, mitkä ovat puheenjohtajan kasvot. Sanna Marin on puhunut myönteisesti myös blokkipolitiikasta eli siitä, että tietyt puolueet sitoutuisivat yhteistyöhön. – Arvoerot ovat isoja. – Pyrin käyttämään tilaisuudet hyväksi niin, että voin kertoa suomalaisista ihmisistä ja tavoitteistamme. KUN ANTTI RINTEEN (sd.) hallitus erosi, Sanna Marin kertoi olevansa käytettävissä SDP:n pääministeriehdokkaaksi. Hän sanookin yhteistyön olleen aina SDP:n vahvuus. – Itse keskityn näihin asioihin, joita hallituksen pöydällä on, enkä käytä iltoja ja öitä miettien kokoomusta, Sanna Marin kuittaa tämän keskustelunavauksen. Mielestäni sosialidemokraattiset arvot yhdistävät niin duunareita, akateemisesti koulutettuja, naisia, miehiä kuin vanhoja ja nuoria. Emme ole ajautuneet jumitilanteisiin. Puhuttaessa esimerkiksi keskustan heikosta kannatuksesta ja sen vaikutuksesta hallituksen toimintaan Sanna Marin sanoo, että hänen fokuksensa ei ole mediassa tai gallupeissa vaan työssä, jota hallitus yhdessä tekee. Tämä on herättänyt keskustelua, onko kokoomus lipumassa perussuomalaiseen suuntaan. Ei sen takia, että linja muuttuu kunkin gallupin tai uutisotsikon mukaan. Kun annoin pääministerin ilmoituksen joulukuussa, sanoin, että kaikkien puolueiden kanssa pitää pystyä rakentamaan yhteistyötä. Yhtä lailla myös Sanna Marin tunnustautuu pragmaatikoksi eli tarvittaessa pitää kyetä asiapohjalta yhteistyöhön puolueen kuin puolueen kanssa. Enemmän on merkitystä sillä, mitä ajamme, teemme, tavoittelemme ja mihin kykenemme. Vastaehdokkaita tuskin tulee. Tämän viikon paras hetki oli se, kun perhe tuli Tampereelta tänne Kesärantaan. Näen asian niin, että nykyinen hallituspohja on erittäin hyvä sosialidemokraattien näkökulmasta, mutta totta kai äänestäjät ratkaisevat. VIIME AIKOINA julkisuudessa on taitettu paljon peistä eri puolueiden välisistä mahdollisista ja mahdottomista yhteistyökuvioista. Eivät SDP:n arvot jaa ihmisiä ryhmiin vaan ne yhdistävät. Sosialidemokraattien ja perussuomalaisten arvoista Marin sanoo olevan aivan selvää, että ne ovat erilaiset. Suomen yksittäisistä ilmastokysymyksistä paljon huomiota on saanut turve. Miten pääministeri rentoutuu töittensä keskellä. Marin muistuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. – On hyvä, että Suomessa ei ole niin voimakkaita jakolinjoja kuin joissakin muissa maissa. Luin eilen tyttärellemme Emmalle, 2, sängyssä iltasadun ja hän nukahti kainalooni, Sanna Marin sanoo hymyillen. Hän muistuttaa, että eduskunnassa pyritään hakemaan kaikkien puolueiden kesken parlamentaarisia ratkaisuja tällä hetkellä esimerkiksi liikenteen pitkän aikavälin suunnitteluun ja sosiaaliturvauudistukseen. Politiikan fokuksen pitää olla asioissa. Hiljattain Iltalehti teki kyselyn, josta selvisi kokoomusvaikuttajien olevan varsin laajasti valmiita hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Marinin hallituksessa on SDP:n lisäksi neljä puoluetta, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Sen takia meidät on valittu. Vaaleissa nähdään, miten hyvin olemme onnistuneet. Mihin suuntaan SDP:tä pitää ohjata, millaisia kannattajia täytyy tavoitella. Yksikään eduskuntapuolue ei ole toistaiseksi tainnut sulkea jotain muuta puoluetta mahdollisen hallitusyhteistyön ulkopuolelle. Niin se on aina ollut ja on lähtökohta tulevaisuudessakin. Mutta olisi varsin luontevaa, että pääministeri toimii puolueen puheenjohtajana, Marin sanoo nöyrästi. – Sitä kohden edetään ja tehdään ratkaisuja hallituskauden edetessä. – Sitten on varmasti sellaisiakin asioita, joissa meillä on yhteisiä näkemyksiä. SDP valitsee uuden puheenjohtajan kesän puoluekokouksessa Tampereella, Marinin kotikaupungissa. – Minä en itse koe niin, että pitäisi valita joitakin tiettyjä äänestäjäsegmenttejä. Puhun eniten ilmastosta ja tasa-arvosta. En näe tässä suhteessa mitään ristiriitaa, Sanna Marin toteaa hallituskokoonpanosta. – Vähemmän jaksan välittää, millaiset uutisotsikot iltapäivälehdillä on, tai joka toinen viikko julkaistavista gallupeista. Hänen pääministerikautensa alkoi valtavan kansainvälisen huomion saattelemana
17 Demokraatti PERUSTAMME HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET TIETOON JA LUOTETTAVAAN ARVIOINTIIN. De_27022020_10.indd 17 18.2.2020 10.23
18 Demokraatti Demari_125v_175x118mm.indd 1 6.2.2020 10:03:30 Pitääkö työstä maksaa palkka, jolla tulee toimeen. 191219_Lehti-ilmoitus_Demokraatti_85x118+5mm.indd 1 19.12.2019 9.55.55 Hyviä uutisia Demokraatille! Jo 112 vuotta rinnalla kulkien Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto De_27022020_18.indd 18 19.2.2020 13.39
Sen muistaminen voisi auttaa ymmärtämään nykyisen vaurauden arvon ja sen eteen tehdyn työn. Tali-Ihantalassa tapeltiin jopa vegaanisesti marjojen, sokerin ja näkkileivän voimalla. Kouluruoka on osa suurten ikäluokkien kertomusta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Osa köyhimpien perheiden lapsista söi lihaa ensi kerran elämässään koulussa. Alkuvaiheessa tarjolla oli perunavellin kaltaisia kasvisruokia. Esimerkiksi oudoista näkökulmista käy taannoinen Helsingin valtuuston riita koulujen kasvisruokapäivästä. Suomalaisen hyvinvoinnin rakentajat ponnistivat niukkuudesta. Lihaan oli varaa noin kerran viikossa. Ilmastonmuutos on poliittisia jakolinjoja suurempi kysymys. Myös talvisodassa turvauduttiin ajoittain kasvisruokaan. On aivan sama ovatko kuvatut asiat tapahtuneet vai eivät, näkökulma on ja pysyy, koska ihminen kantaa tarinoiden rakennusaineita mukanaan. 19 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Yksinkertaisuudesta olisi korkea aika tehdä hyve, kun elinolosuhteet muuttuvat merkittävästi tulevien vuosikymmenten aikana. Jos koulujen kasvisruokaa puolustetaan näin, perustelun luulisi kelpaavan konservatiivillekin. Jos kaikki ajattelevat, ettei minun valinnoillani ole merkitystä, valinnat pysyvät merkityksellisinä, mutta mitään ei tapahdu. Lihansyönnistä on tullut yksi ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävistä valinnoista. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a VEGAANINEN TALVISOTA T arinassa on aina näkökulma. Lihaa arvostettiin, mutta sitä ei ollut aina tarjolla. Yhteinen uusi suunta voi löytyä, jos enemmistö suostuu pohtimaan uudelleen näkökulmiaan. Se onko lautasella joka päivä lihaa, vaikutti suurelta poliittiselta valinnalta, mitä se toki onkin, eri näkökulmasta. Ei ihme, että valtuuston keskustelusta tuli osalle viihdettä. KERRONNALLISET TOTTUMUKSET estävät joskus näkökulman vaihtamisen. Peruskoulu-uudistuksessa kouluruoka oli itsestään selvästi mukana. Lihansyönnin vähentäminen on ruokatrendi, jolla on jo suuri taloudellinen merkitys. MENESTYSTARINAMME ON ilmainen kouluruoka, joka vakiintui kansakouluissa vuoteen 1948 mennessä. NYKYISIN TILANNE on päinvastainen. Yhteiskunnat koostuvat yksilöistä, jotka uskovat yhteisiin tarinoihin. Toivoa on. Yksinkertaisuuden tilalle on tullut ylettömyys, tehotuotanto ja kohtuuton kuluttaminen. Osassa puheenvuoroista lasten vihjattiin sairastuvan yhden päivän lihattomuuden vuoksi puutostauteihin. Lihasta on tullut niin itsestään selvää, että keskustelemme siitä voisiko edes yhtenä päivänä viikossa syödä kasviksia. De_27022020_18.indd 19 19.2.2020 13.39. Lihan välttämisen nähtiin myös edustavan vihervasemmistolaista ideologiaa, samaa kokonaisuutta kuin salliva maahanmuuttopolitiikka, feminismi ja arvoliberaalius
”Mahtava tunnustus pienellä porukalla tehdystä kovasta työstä.” Teksti ja kuva Demokraatti A ikakauslehdeksi tammikuussa 2019 muuttunut Demokraatti on saanut palkinnon The European Publishing Awards -kilpailussa. Lisäksi ilman Demokraatin edellisen päätoimittajan Mikko Salmen tulevaisuudenuskoa ja kovapäisyyttä lehteä ei nykymuodossa olisi, Aunimo kiittelee. – Palkinto on mahtava tunnustus kovasta työstä pienellä porukalla. päätoimittaja Rane Aunimo sanoo. Demokraatti vastaanottaa tunnustuksen European Publishing Congress -tilaisuudessa huhtikuun lopulla Wienissä, Itävallassa. Aunimo haluaa kiittää koko henkilökuntaa ponnisteluista uuden tuotteen aikaansaamiseksi ja samalla lehden talouden kääntämiseksi positiiviseksi usean tappiollisen vuoden jälkeen. De_27022020_20.indd 20 19.2.2020 13.11. Lukijatutkimusten mukaan Demokraatin lukijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä uudistukseen. Lehtiuudistus tehtiin samaan aikaan, kun aiempi viikkosanomalehti oli markkinoilla ja toimitus panosti voimakkaasti myös nopeaan verkkouutisointiin, Demokraatin va. Kilpailussa palkitaan Euroopan parhaita aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja digitaalisia julkaisuja. Lehti perustettiin Työmies-nimellä vuonna 1895. Palkitun aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi 24.1.2019. DEMOKRAATTI ILMESTYI tammikuuhun 2019 saakka viikkosanomalehtenä. 20 Demokraatti D-LUXE Euroopan valio Demokraatti palkittiin The European Publishing Awards -kilpailussa. Demokraatti palkittiin B2C Consumer Publishing -kategoriassa yhdessä saksalaisen Turn On -lehden kanssa. Sarjassa palkittiin parhaat kohderyhmäjulkaisut. – Tässä yhteydessä haluan nostaa erityisesti esiin AD Emilie Ugglan, joka vastasi lehden ulkoasun suunnittelusta ja jonka luovuus ja osaaminen mahdollistivat onnistumisen kireässä aikataulussa. Demokraatti täyttää tänä vuonna 125 vuotta
Mikkel Näkkäläjärvi kolumnissaan De_27022020_20.indd 21 19.2.2020 13.11. – vielä huomenna SUOMI TARVITSEE LISÄÄ TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA, MUTTA SAMALLA ON TAISTELTAVA TYÖMARKKINOILLA HEIKOSSA ASEMASSA OLEVIEN PUOLESTA. Oispa töitä • Neljä päivää viikossa • Palkkatyön osuus on kasvanut • Millaista osaamista vuonna 2030. 21 Demokraatti TEEMA » Ty öe lä m än m ur ro s Ki lp ai lu os aa jis ta ka sv aa
He olivat tärkeässä roolissa ja huolehtivat alusten turvalMYÖS YKSILÖLLÄ ON VASTUU OMAN OSAAMISENSA KEHITTÄMISESSÄ. Merien kyntämisestä on vierähtänyt jo tovi. Tutkinto antaa hyvän pohjan työelämään, mutta nykyaikana on turha luulla, että kerran suoritetulla tutkinnolla pärjäisi koko työuran ajan. Teknologian kehittymisen vuoksi melkein kaikissa ammateissa on jatkuvasti päivitettävä osaamista. Esimerkiksi radiosähköttäjät ovat kadonneet laivoista. – Työ on muuttunut paljon jopa oman elämäni aikana. 22 Demokraatti A ntti Palola ei voisi suoralta kädeltä lähteä risteilijän komentosillalle ohjaamaan alusta, vaikka hänellä on merikapteenin koulutus. Aikoinaan lähdin merille, ja olen nähnyt siellä ammattien katoavan ja uudentyyppisten syntyvän modernin teknologian myötä, Palola sanoo. Vanhoja ammatteja on kuopattu, ja uusia syntynyt tilalle. Voisin toki päivittää ne käymällä kursseilla, Palola sanoo. – Vaikka olen suorittanut merikapteenin tutkinnon, niin pätevyyskirjat eivät ole enää voimassa. Viimeiset kuusi vuotta Palola on ollut STTK:n ruorissa. Työn murros ei ole uusi asia. De_27022020_20.indd 22 19.2.2020 13.11
AIKUISKOULUTUKSEEN TARVITAAN lisää paukkuja. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen osaamista pitäisi pystyä kasvattamaan lyhyillä koulutuksilla. – Vanhassa maailmassa opiskeltiin uusi tutkinto, mikä on kansantaloudellisesti hyvin kallista. Palolalla on visio: kaikille luodaan osaamisportfolio, josta näkyy perustutkinnon lisäksi erilaiset osaamisesta kertovat tekijät. Työnantaja odottaa, että saa valmiiksi koulutettuja työntekijöitä palvelukseen. Nykyään radiosähköttäjien tehtävät hoitaa kansipäällystö uuden teknologian avulla. De_27022020_20.indd 23 19.2.2020 13.11. – Koulutus on haluttu ulkoistaa kokonaan yhteiskunnalle. Olen huolissani siitä, kuinka parhaassa työiässä olevat ihmiset pysyvät muutoksessa mukana. Myös yksilöllä on vastuu oman osaamisensa kehittämisessä. – Meidän pitäisi päästä eroon tutkintopohjaisesta ajattelusta ja siirryttävä osaamispohjaiseen yhteiskuntaan, Palola sanoo. – Teknologian kehittymisen vuoksi työn muuttuminen on nopeampaa kuin aikaisemmin, Palola sanoo. Neljän päivän työviikko ei ole vielä tätä päivää, mutta tulevaisuudessa sitä voisi kokeilla, STTK:n Antti Palola sanoo. Useimmat tulevat huomaamaan, että yksi tutkinto ei riitä. Oma sukupolveni vielä ajattelee, että se riittää. – Samaan aikaan, kun työ muuttuu, puhutaan työurien pidentämisestä. – Uskon, että tämän päivän nuoret osaavat kantaa vastuun oman osaamisensa kehittämisestä. Myös yksilön kannalta se on kallista ja aikaa vievää. Uudet työtehtävät edellyttävät aivan erilaista osaamista ja työelämätaitoja kuin mihin on totuttu. Yksilöt ovat ajatelleet, että yhteiskunnan velvollisuus on kouluttaa, Palola sanoo. 23 Demokraatti TEEMA Riittääkö työtä kaikille. Teksti ja kuvat Mikko Huotari / Grafiikka Emilie Uggla lisuudesta. – Osaamista voi saada hyvin monella tavalla, kuten oppilaitoksessa, itseopiskelussa ja työelämässä, Palola sanoo. Tietokirjailija ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) onkin lohkaissut, että oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 65 vuoteen
– Monet sanovat että se on täyttä utopiaa, mutta uskon, että se on jossain vai1997 2003 2008 2014 160 140 120 Yksityisyrittäjien määrä kasvaa 15–64-vuotiaat, 1 000 henkeä Lä hd e: Ty öv oi m at ut ki m us , Ti la st ok es ku s (S ut el a & Pä rn än en ) De_27022020_20.indd 24 19.2.2020 13.11. – Olemmeko yhteiskuntana valmiita siihen, että hyväksytään matalapalkkatyö, josta saatava palkka ei riitä elämiseen, Palola sanoo. Kyse on eräänlaisesta epäsuorasta yritystuesta huonosti pärjääville yrityksille, mikä vääristäisi yritysten välistä kilpailua. Hän huomauttaa, että matalapalkkatyötä tehdään jo Suomessa. – Onko yhteiskunnalla varaa matalapalkkatyöhön. – Tällaista keskustelua ei ole käyty yhteiskunnassa. Palola ei innostu matalapalkkatyöstä, vaikka hän haluaa pohtia kaikkia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Se tarkoittaa työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja pienempiä palkkoja. Palola kysyy. Samaan aikaan, kun yhteiskuntaa vaivaa korkea työttömyys, meillä ei ole työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin. Ehkä työajan vähentäminen voisi parantaa myös tuottavuutta niin merkittävästi, että työpäivä voisi jäädä kuusituntiseksi tai työviikko neljään päivään. Lisäksi kaupungistuminen kasvaa vauhdilla, mikä on voimakkaasti kasvattanut niin sanottua kohtaanto-ongelmaa. Robotit ja tekoäly tulevat korvaamaan monia rutiininomaisia työtehtäviä. Palolan mielestä neljäpäiväinen työviikko ei ehkä ole vielä tätä päivää, mutta tulevaisuudessa sitä voisi kokeilla. Tilanne on kummallinen. Ajatuksena on, että yritykset olisivat halvemmilla työvoimakustannuksilla halukkaampia palkkaamaan uutta väkeä. Eli jos ihmisen palkka ei riitä asuntoon, ruokaan ja muihin välttämättömiin tarpeisiin, hän joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin. Työllisyyden kohentamiseksi on tarjottu matalapalkkatyötä. Suomessa on jo tällä hetkellä korkea työttömyys. – Silloin hyväksytään se, että yhteiskunnan tulonsiirroilla maksetaan puuttuva osa, jotta rahat riittävät elämiseen. – Se on mielenkiintoinen keskustelunavaus. 24 Demokraatti TEEMA TYÖMARKKINOIDEN SUURET muutokset ovat monen tekijän summa. Pamfletissa pohdittiin, pitäisikö olemassa olevaa ja uutta työtä jakaa aivan uudella tavalla, jotta sitä riittäisi useammalle – jotta kaikki voisivat rakentaa yhteiskuntaa työllään ja jotta kukaan ei uupuisi liian työn ääressä. ENTÄ RIITTÄÄKÖ työtä tulevaisuudessa kaikille. Digitalisaatio ja tekoäly uudistavat tuotantoja, globalisaatio muuttaa tuotantojen arvoketjuja ja ilmastokriisi pakottaa kiristämään sääntelyä monilla aloilla. STTK julkaisi ”Mitä jos työviikko olisi neljä päivää” -pamfletin vuonna 2017. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) otti asiaan kantaa edellisessä ministeritehtävässään, Palola sanoo. Ja työuria halutaan pidentää
Tulevan järjestelmän pitäisi huomioida nykyistä paremmin uudentyyppisissä työsuhteissa olevat ihmiset. Työaikaa lisättiin. Suomella on siinä pelissä hyvät lähtökohdat pärjätä. Toisaalta joidenkin kuormitustekijöiden merkitys pienenee, ja uusi työ on ihmisille mielekkäämpää ja palkitsevampaa – kunhan kaikkien osaamisesta pidetään huolta. De_27022020_20.indd 25 19.2.2020 13.11. Keskeinen peruste sille on ollut tuottavuuden kasvu, eli vähemmällä työllä saadaan enemmän aikaan. – Aletaan kehittää esimerkiksi hiilineutraaleja ratkaisuja yhteiskunnan eri osa-alueille. Sitä pitäisi varmaan pohtia Euroopan unionin tasolla, jotta pystytään sääntelemään epäreilua kilpailua. Ja sitten on vielä sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen. – Myös verotus nousee tärkeään rooliin isojen muutosten aikana. Vuonna 2016 solmittu kiky-sopimus käänsi työajan kehittymisen kelloja taaksepäin. Se vaikuttaa sääntely-ympäristöön, Jämsén sanoo. TOINEN OSAAMISVAATIMUKSIEN megatrendi on teknologian kehittyminen. Osa asiantuntijatyöstä häviää tai muuttuu, kilpailu osaajista kasvaa ja työ muuttuu uudella tavalla kuormittavaksi. Minkälaista osaamista tarvitaan 2030-luvulla. Monet alat toimivat kansainvälisellä pelikentällä ja ovat kansainväliselle kilpailulle altistuneita. Kolmas megatrendi, joka vaikuttaa työn muutokseen ja työn ehtoihinkin, on väestön ikääntyminen. – Kun työikäiset ikäluokat pienevät aika rajusti, niin sitä ei ehkä saada paikattua työperäisellä maahanmuutolla keskipitkällä Toimihenkilöt, kaikki palkansaajat Toimihenkilöt, teollisuus Työntekijät, kaikki palkansaajat Työntekijät, teollisuus 1999 1989 2009 2019 70 60 50 40 30 Toimihenkilöiden ja työntekijöiden osuus kaikista palkansaajista ja teollisuudessa, 15–74-vuotiaat, % Lä hd e: Ty öv oi m at ut ki m us , Ti la st ok es ku s (P är nä ne n & Su te la ) – Osaaminen on ihan ehdoton ykkösasia. 2030-luvulla yhä useampi haluaa, että työ on merkityksellistä. – Toisaalta se luo mahdollisuuksia uuden työn syntymiselle. Politiikkatoimilla on vaikea ohjata, mihin suuntaan työelämä muuttuu uuden teknologian myötä. Ne ohjaavat, minkälaista osaamista tarvitaan. Uusi teknologia mahdollistaa työn tehostamisen myös uudenlaisissa tehtävissä. On vaikea nähdä kristallipallosta, minkälaisia osaamisvaatimuksia yksittäisillä toimialoilla on 2030-luvulla. O n odotettavissa suuria muutoksia. Menestymisen mahdollisuudet syntyvät korkealla osaamisella. Ennustamisen apuna voidaan käyttää globaaleja megatrendejä, eli yleisiä kehityssuuntia ja muutosvoimia, jotka tapahtuvat maailmanlaajuisesti. Kautta historian työaika on kuitenkin lyhentynyt. – Ohjelmistorobotiikka tulee korvaamaan jonkin verran asiantuntijatyötä, jonka on perinteisesti ajateltu olevan suojassa teknologiselta työttömyydeltä, Jämsén sanoo. TYÖELÄMÄN MUUTOKSET juontuvat pääosin tekijöistä, joihin yksittäisen kansakunnan on vaikea vaikuttaa. Palolan mielestä suomalaisessa politiikassa voidaan kuitenkin tehdä paljon merkittäviä päätöksiä. – Ekologinen kestävyyskriisi on kaikkein vaikuttavin megatrendi. Meillä pitää olla hyvä koulutusjärjestelmä, joka lisää oppimista ja innovaatioita, Palola sanoo. – Jos tuottavuus kohenee merkittävästi, niin se mahdollistaa tulevaisuudessa myös työajan lyhentämisen, Palola sanoo. Näin arvioi Perttu Jämsén, joka on Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -aihealueen asiantuntija. Se synnyttää uutta liiketoimintaa. 25 Demokraatti heessa enemmän todellisuutta kuin utopiaa, Palola sanoo. Sääntely vaikuttaa liiketoimintamahdollisuuksiin ja sitä kautta yritysten strategioihin
26 Demokraatti aikavälillä, Jämsén arvioi. Viime vuonna palkansaajien osuus työllisistä oli 87 prosenttia. Työn muutos on vielä pientä – tulevaisuus pelottaa T yöelämä on pysynyt melko samanlaisena viime vuosikymmeninä, vaikka työn murroksesta puhutaan paljon. – Jos ei saada, kilpailu huippuosaajista kiristyy. Teollisuudesta on kadonnut paljon työpaikkoja ja automatisaation kehityksen myötä työpaikkojen laatu on muuttunut. Vuokratyötä tekevien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, viime vuonna heitä oli yhteensä noin 46 000. Silloin saatetaan alkaa kilpailla entistä yksilöllisemmillä diileillä. Työtä kuitenkin tulee riittämään muillekin kuin huippuosaajille, ja joustojen lisääntyminen voi helpottaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. – Myös työn kuormitustekijät ovat muuttuneet ja muuttuvat tulevaisuudessa. Syy löytyy lisääntyneestä koulutuksesta. VIIME VUOSIKYMMENINÄ toimihenkilöiden määrä on kasvanut ja työntekijöiden määrä vähentynyt. – Muutosta ei ole tapahtunut edes 20–35-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka epäilimme niin. – Tulevaisuuden työssä korostuu myös merkityksellisyys ja eettisyys, Jämsén pohtii. – 2000-luvulla itsensä työllistävien määrä ja osuus on kasvanut aika voimakkaasti, mutta se on edelleen pieni ryhmä. Saattaa olla, että toimitusjohtajakin joutuu lähtemään. – Yrittäjyyden väheneminen on liittynyt ennen kaikkea maatalousyrittäjyyden voimakkaaseen vähenemiseen. Lisäksi on tapahtunut elinkeinorakenteen muutos. Haastava itsensä johtaminen korostuu. – On tullut paljon toimihenkilöammatteja, enää ei olla niin paljon töissä jakoavain kädessä tehdassalissa. – 2000-luvulla ei ole juurikaan syntynyt eroa siinä, kuinka paljon ollaan vakituisissa työsuhteissa, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela sanoo. Julkisuudessa on puhuttu paljon palkkatyön epävarmuudesta, yrittäjyydestä ja kevytyrittäjistä, silti palkkatyön suhteellinen osuus on pitkällä aikavälillä pikemminkin kasvanut. Nyt se on kääntynyt toisinpäin, kymmenellä prosentilla on vain peruskoulutus, Sutela sanoo. Sutela kuitenkin pitää mahdollisena, että nyt on saavutettu piste, jonka jälkeen palkkatyön suhteellinen osuus ei enää kasva. Vuoden 2016 jälkeen maatalousyrittäjien määrä ei ole kuitenkaan enää laskenut, Sutela sanoo. Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä korkeampi kuin pitkään aikaa, ja suurin osa työvoimasta työskentelee palkansaajina. Aikaisemmin koettiin, että korkea koulutus, hyvä asema ja julkinen sektori suojaavat irtisanomisilta. TEEMA De_27022020_20.indd 26 19.2.2020 13.11. Kaksikymmentä vuotta sitten 86 prosenttia ja vuonna 1969 74 prosenttia. Henkiset kuormitustekijät kasvattavat merkitystään. – Eli kun tapahtuu yrityksien omistajien vaihdoksia, uusi omistaja saattaa pistää vaikka koko johdon uusiksi. – Kun ensimmäinen työolotutkimus tehtiin 1970-luvun lopussa, 55 prosentilla palkansaajista oli vain perusasteen koulutus ja kymmenellä prosentilla korkea-asteen koulutus. – Nykyisin irtisanomisia ja työttömyyden uhkaa pelkäävät eniten korkeasti koulutetut ylemmät toimihenkilöt, Sutela sanoo. Ja olenko osa globaalien ongelmien ratkaisua vai osa ongelmaa, Jämsén sanoo. Työpaikkansa puolesta pelkäsivät lähinnä matalasti koulutetut, jotka työskentelivät suhdanneherkillä miesvaltaisilla aloilla. – Työ määrittelee sitä, kuka minä olen ja minkälainen ihminen olen. Ja yrittäjien osuus on vähentynyt. – Uskon, että työn ajattomaksi ja paikattomaksi muuttumisen trendi tulee jatkumaan vielä pitkään, Jämsén sanoo. Tilastojen valossa mitään suurta muutosta ei ole tapahtunut työsuhteissa. Parhaille osaajille tarjotaan enemmän joustoja ja mahdollisuuksia järjestellä omaa työtä. Työ on yhä vähemmän sitä, että myy omaa aikaansa minkä tahansa tuotantotoiminnan tarpeisiin. SUURI TYÖELÄMÄN muutos on tapahtunut siinä, että ihmiset kokevat työn tulevaisuuden epävarmaksi
– Pitkällä aikavälillä pitäisi kiinnittää huomiota tuleviin sukupolviin. Jälkimmäisistä selvästi suurempi osa ajautui matalapalkkaisiin palvelutöihin tai työttömäksi. Maczulskij selvitti tutkimuksessa, mihin näissä työtehtävissä toimineet ihmiset ovat siirtyneet työmarkkinoilla. Kaikkein heikoimmin pärjäsivät teollisuuden naistyöntekijät. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että keskipalkkaisissa toimistotehtävissä toimineet löysivät aiempaa korkeapalkkaisempaa asiantuntijatyötä todennäköisemmin kuin rutiininomaisissa teollisuustöissä työskennelleet. Jotkut ovat siirtyneet kokonaan työvoiman ulkopuolelle. – Osa keskipalkkaisissa ammateissa toimineista on tippunut matalapalkka-aloille, osa on siirtynyt korkeapalkkaisempiin asiantuntijatehtäviin. Millä tavalla yhteiskunta voi reagoida tähän murrokseen. HENKILÖILLÄ, JOTKA ovat siirtyneet keskipalkkaisista ammateista asiantuntijatöihin, on yleensä korkeampi koulutus ja merkittävä tutkintoala. – Uudelleen kouluttautumisen mahdollisuudet ovat pienet 50–60-vuotiaalle naiselle, joka on ollut koko ikänsä tehtaassa töissä ja jolla ei ole muuta kuin peruskoulutus. – Aikuiskoulutusta on yritetty kohdentaa niille, jotka ovat vaarassa pudota työelämästä, mutta tässäkin on käynyt niin, että koulutukseen hakeutuvat ovat sellaisia, joilla on jo pullat hyvin uunissa, Maczulskij pohtii. De_27022020_20.indd 27 19.2.2020 13.11. Yhteensä näitä työpaikkoja on kadonnut viidessätoista vuodessa 140 000. Yksi politiikkatoimi voisi olla oppivelvollisuusiän nostaminen. Keskipalkkainen rutiinityö on korvautunut automaation ja digitalisaation vuoksi. – Myös rutiininomaisista teollisuustöistä on paremmat mahdollisuudet siirtyä asiantuntijatehtäviin, jos on tutkinto tekniikan alalta. Myös oppimisedellytykset voivat olla heikkoja. Tällöin kiinnostaa, siirrytäänkö eläkkeelle vai työttömyyteen, Maczulskij sanoo. Täytyy varmistaa, että kukaan ei jäisi pelkän peruskoulun varaan, eli jokaisella olisi vähintään toisen asteen tutkinto. – Heistä monet ovat tippuneet työttömyyteen. KAIKKEIN HEIKOIMMIN PÄRJÄSIVÄT TEOLLISUUDEN NAISTYÖNTEKIJÄT. Erityisesti toimistoja asiakaspalvelutyöntekijöiden, prosessija kuljetustyöntekijöiden sekä rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöiden määrät ovat vähentyneet. ETLA:n tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij on kirjoittanut Teollisuuden palkansaajille raportin ”Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät?”. Aikuiskoulutuksen ohjausmekanismit pitäisi rakentaa siten, että koulutus saadaan kohdennettua nimenomaan riskiryhmälle, joka on vaarassa tipahtaa työttömyyteen. Tutkimusaineistosta löytyy kattavat tiedot kaikista suomalaisista työllisistä 1970-luvulta lähtien. – Jos tutkinto on tekniikasta tai kaupalliselta alalta, niin sellaiset toimistotyöntekijät pystyvät siirtymään korkeampipalkkaisiin asiantuntijatehtäviin suuremmalla todennäköisyydellä, Maczulskij sanoo. Samaan aikaan matalapalkkaisten palvelutyön työvoimaosuus kasvaa, samoin hyväpalkkaisen asiantuntijatyön. 27 Demokraatti Teollisuuden naistyöntekijöiden kehno kohtalo S uomessa keskipalkkaiset ammatit ovat huvenneet merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien. Siellä olevista naisista melkein puolet on ollut perusasteen koulutuksen varassa, Maczulskij sanoo
Se tekee osaltaan hyvinvointivaltion rahoituspohjasta huolehtimisen aiempaa vaikeammaksi, koska myös aggressiivinen verokilpailu on läsnä. On myös varsin selvää, että globalisaatio on tukenut talouden kehitystä. NÄMÄ ASIAT haastavat Suomea ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Kysymys ruokalähettiyhtiöistä ja niiden toimintatavoista on myös kysymys alustatalouden tulevaisuudesta. Politiikka on yhäkin tahdon asia ALUSTATALOUS ON HÄMÄRTÄNYT YRITTÄJYYDEN JA TYÖNTEKIJYYDEN RAJAA. Teknologian kehitys mahdollistaa ihmisille valtavan paljon ja on helpottanut ihmisten elämää kautta maailman, niin isommissa kysymyksissä kuin arkisemmissakin asioissa. Viime aikoina etenkin alustatalous on hämärtänyt yrittäjyyden ja työntekijyyden rajaa. Samalla globalisaatio on kuitenkin vienyt Suomen keskelle kovaa kansainvälistä kilpailua. Tulevaisuuden yhteiskunta ja työelämä voivat olla nykyistä parempia jos niin haluamme. Tässä työssä sosialidemokraatit ja ammattiyhdistysliike ovat välttämättömän tärkeitä. TOINEN ISO muutosvoima on globalisaatio. Työväenliike on se porukka, joka on aina puolustanut ihmisten yhtäläisiä oikeuksia, esittänyt keinoja ihmisten työllisyyden ja toimeentulon parantamiseksi ja taistellut fasismia ja ääriliikkeitä vastaan. KOLUMNI Teksti Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja De_27022020_28.indd 28 19.2.2020 13.26. Politiikka on yhä tahdon asia, vaikka politiikan tekeminen onkin aiem paa monimutkaisempaa. Yhtiöt kohtelevat lähettejään yrittäjinä, vaikka tehtävät voi helposti nähdä tavallisena työnä. Ongelmiakin siihen liittyy. 28 Demokraatti TEEMA Y hteiskunta ja työelämä ovat ja ovat aina olleet muutoksessa. Sen edellytys on, että maata johtavat poliittiset voimat puuttuvat teknologian kehitykseen ja globalisaatioon liittyvien kysymyksien haittapuoliin päättäväisesti mutta pitämällä Suomen avoimena yhteiskuntana. Samalla, kun on tuikitärkeää edistää työperäistä maahanmuuttoa, on taisteltava leijonan lailla etenkin heidän puolesta, joiden asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on heikko. Monelle uusi maailma näyttäytyy mahdollisuuksien maailmana. Vaikka puhutaankin globaaleista megatrendeistä, eivät nekään ole mitään luonnonvoimia, joille ei mahda mitään. Siihenkin liittyy ongelmansa, kuten olemme saaneet lukea esimerkiksi nepalilaisten ravintoloiden työntekijöihin kohdistuneen sorron suhteen. Tämän yhtälön ratkaisemiseksi tarvitaan korkeampaa tuottavuutta, panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen, mutta myös työperäistä maahanmuuttoa. Ihmisten elämän kannalta olennaisia kysymyksiä on, kyetäänkö kehitystä ohjaamaan siihen suuntaan, että ihmisten epävarmuus ei kasva, töitä löytyy tekeville ja toimeentulo turvataan. Kysymys on erityisen kimurantti, koska Suomi harmaantuu kovaa vauhtia ja syntyvyysluvut ovat historiallisen alhaiset. Siinäkin on paljon hyviä puolia, ja monessa mielessä avoin maailma on vanhoja sulkeutuneita yhteiskuntia parempi. On selvää, että tilanne on yhtiöiden etu, koska tässä järjestelyssä läheteillä ei ole irtisanomissuojaa, työvälineet on hoidettava itse, toimeentulo on niukkaa eikä työterveyshuoltoa ole. Niin on nytkin ja niin pitää olla tulevaisuudessakin. Keskustelussa on ollut läsnä erityisesti kysymys ruokalähettien oikeuksista
29 Demokraatti PAM ONNITTELEE 125-VUOTIASTA DEMOKRAATTIA! JHL neuvottelee, jotta TYÖN ARVOSTUS näkyisi sekä kukkarossa että hyvinvointina työelämässä. Onnea toivottaa 114-vuotias ONNITTELEE LÄMPIMÄSTI DEMOKRAATTIA! Onnittelemme 125-vuotiasta! De_27022020_28.indd 29 19.2.2020 13.26. JHL onnittelee 125-vuotiasta Demokraattia Into ei ole iästä kiinni
Här måste alla som kan axla ansvar. Den första journalistregeln slår fast att journalister i första hand är ”ansvariga inför sina läsare, lyssnare och tittare. F örst kom digitaliseringen. Ett försummat problem med dessa är att det lätt händer att medier som följer journalistreglerna romantiseras och undkommer den sakliga kritik som behövs konstant i vår demokrati. Som medel för att nå målet har de fejknyheter. Vi måste minnas att allting är vinklat, och det är inte ett problem utan ett faktum. Våra tidningar och Yle har en relativt stark trovärdighet bland finländarna. De försökte lösa en omöjlig ekvation i en lite kreativ och mycket sorglig dans av försök och misstag där det oundvikliga skedde överallt: väldigt många journalister och andra i branschen miste jobbet. 30 Demokraatti Vi måste stödja journalistiken VI MÅSTE MINNAS ATT ALLTING ÄR VINKLAT, OCH DET ÄR INTE ETT PROBLEM UTAN ETT FAKTUM. Högerpopulisterna, här precis som annanstans, gör ändå sitt bästa för att i yttrandefrihetens namn och offrets roll misstänkliggöra seriös journalistik. Må vi i SDP aldrig tappa den ”röda tråden” utan istället fortsätta bidra till att bära upp demokratin också med journalistik. Johan Kvarnström Skribenten är riksdagsledamot för SDP i Nylands valkrets och tjänstledig chefredaktör för Arbetarbladet.fi. De kompletterar en allt mindre palett av seriösa medier av diverse slag med olika fokusfrågor och val av vinklingar. Delvis samtidigt kom vågen av fejknyheter och allt starkare slagkraft för spridning av desinformation i sociala medier. För ja, händelser kan skildras på gränslöst många olika sätt. Dessa har rätt att få veta vad som händer i samhället.” Ingen kan ändå, all yrkesheder till trots, förneka att det spelar en roll vem som äger publikationen. Vi måste glömma bilden om den Stora Sanningen som Tidningen levererar. Paradoxalt nog siktar de mot en värld med mindre oberoende journalistik, som i Ungern där fria medier i praktiken förbjudits, vilket är en skam för EU! Det de säger betyder att de tycker att det är så hemskt att de inte får skräna sig fram till makten där de väl framme har tänkt tysta oliktänkare. Problemet bemöts lyckligtvis, bland annat genom att källkritik numera ingår i den grundläggande undervisningen, men attacken är hård. Grönas tajmingen är alltså usel. Ur detta perspektiv är det olyckligt att De gröna valde att lägga ned sin tidning Vihreä lanka till jul. Det viktiga är att många vinklingar förverkligas sakligt. På 2020-talet behövs alla satsningar på seriös journalistik som bara är möjliga. DET FINA med renodlade partitidningar, som Demokraatti, är att bandet till den politiska uppdragsgivaren är tydligt och öppet uttalat. Det är en våg som ständigt prövar våra tidningars trovärdighet och tålmodighet. KOLUMN De_27022020_30.indd 30 18.2.2020 14.15. Att lägga ned seriösa tidningar gynnar bara ett parti, det enda vars partitidning inte bundit sig vid journalistreglerna (Sannfinländarna). Faktum kvarstår att stora aktörer som Facebook ännu inte insett att med stor makt kommer stort ansvar. Det handlar snarare om att vara trovärdig och saklig, och binda sig vid de principer som yrket kräver. Tidningar kämpade med sjunkande pappersupplagor. Sådana tidningar behövs också, precis som min kära Arbetarbladet
31 Demokraatti Mitä tehtäis seuraavaksi. Inhimillinen omistajuus vie maailmaa eteenpäin ja palauttaa hyvää yhteiskuntaamme. tradeka.fi/jasenaloite De_27022020_31.indd 31 19.2.2020 13.34. ”Perustaisitteko nyt työperäiseen maahanmuuttoon perustuvan ramen-ketjun?” Me Tradekassa uskomme, että omistaminen tekee ihmisille hyvää. Tee omasi ja vaikuta. Tradeka sijoitti nuorten syrjäytymistä ehkäisevään hankkeeseen. Jotta jäsenemme voisivat kanssamme parantaa maailmaa ja omistaa omaa tulevaisuuttaan, olemme ottaneet käyttöön Jäsenaloitteet
Ne tekevät poliittista journalismia tasapainoillen journalismin ja puoluepolitiikan välillä. 32 Demokraatti Sisällä ja ulkona KAIPAAN KESKUSTELUA SIITÄ, HALUAAKO YHTEISKUNTA EDELLEEN TUKEA MONIÄÄNISTÄ POLIITTISTA LEHDISTÖÄ. Kokoomuksen Nykypäivän ja Verkkouutisten päätoimittaja Alberto Claramunt myös uskoo, että poliittiselle journalismille on yhä tarvetta, mutta itsestään selvänä sitä ei voi pitää. – Uskon uteliaaseen kokoomuksen kannattajaan, joka on kiinnostunut L POLIITTINEN JOURNALISMI De_27022020_31.indd 32 19.2.2020 13.34. Pään pitää olla lähellä johtoa mutta jalkojen kiinni kentässä. – Tätä voi varmasti katsoa useammasta näkökulmasta. Demokraatin va. Lisäksi päätös oli taloudellisesti perusteltu ja auttoi osaltaan kustannusyhtiön positiiviseen tulokseen ensimmäistä kertaa vuosikausiin. SDP:N PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Demokraatti on painettuna julkaisuna tilattava lehti toisin kuin esimerkiksi kokoomuksen Nykypäivä, joka on puolueen jäsenlehti. Jos Demokraattia ei voisi tilata eikä sillä olisi tilaajia, sitä ei painettuna mediana olisi ainakaan sellaisessa muodossa kuin nykyisin, Rane Aunimo sanoo. Demokraatti muuttui vuosi sitten joka toinen viikko ilmestyväksi aikakauslehdeksi. Yhtäältä Demokraatti kamppailee painetun median yleistä laskevaa trendiä vastaan, toisaalta tekee puolet tuloksestaan markkinoilla tuotteen kiinnostavuuden ja laadun perusteella. Nyt tavoitamme verkossa koko ajan enemmän nuortakin yleisöä mutta palvelemme printissä myös perinteisempää demarihenkistä yleisöä. Claramunt pitää tärkeänä, että lehden sisältö puhuttelee kohderyhmää ja on myös journalistisesti uskottavaa. – Jälkikäteen on helppo sanoa, että ratkaisu olisi kenties pitänyt tehdä jo aiemmin. Ilman lukijoita ei ole mediaa, hän muistuttaa. Puoluemedia ei voi perustaa olemassaoloaan puolueen jatkuvalle haukkumiselle muttei myöskään yksipuoliselle ylistämiselle. – Ellei Demokraattia ja vasemmistoliiton Kansan Uutisia olisi, vasemmistolaiset äänenpainot näkyisivät julkisuudessa lähinnä yksittäisinä älähdyksinä. Pitää kyetä myös lunastamaan paikkansa. päätoimittaja Rane Aunimon mukaan yhteiskunnan yleinen oikeistolaistuminen näkyy myös mediassa. Ilman sitä mediakenttä yksipuolistuisi. Palautteen perusteella lehti on nyt käytännössä kaikkien mielestä parempi. Vaikka kerran kuussa ilmestyvä Nykypäivä on kokoomuksen jäsenlehti, se ei ole Claramuntin mukaan vain järjestötapahtumien tiedotustorvi. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Heikki Sihto / Kuvitus Timo Sparf V aikka media on murroksessa ja painetun lehden kuolemaakin on povattu, poliittisella journalismilla on edelleen tilausta. Samalla kokoomus tukee julkaisujaan Nykypäivää ja verkossa toimivaa Verkkouutisia tuplasti suuremmalla summalla. Meillä on edelleen ainutlaatuinen mahdollisuus katsoa puoluetta yhtä aikaa sisältä ja ulkoa. Puoluelehdet – niin painettuna kuin sähköisinä – ovat osa moniäänistä mediakenttää
Some on vaikuttanut myös politiikan journalismiin. Junkkari ei haluaisi pitää politiikan toimittajia kansanvalistajina, mutta sanoo tällaiselle politiikan ymmärryksen lisäämiselle olevan tarvetta. Hän uskoo, että ajassa, jossa ihmisiä pommitetaan tiedolla joka suunnasta jatkuvasti, on puolueiden arvoihin nojaavalle journalismille kysyntää. Claramunt arvioi, että verkon osuus vääjäämättä kasvaa tulevaisuudessa. Unkari on tästä varoittava esimerkki, Marko Junkkari sanoo. Tukisummat ovat kaikkialla pienentyneet sen jälkeen, mutta vihreät on toistaiseksi ainoa, joka lakkautti mediansa kokonaan viime vuoden lopulla. KOSKA PUOLUEMEDIOITA tuetaan veronmaksajien rahoista, yksi merkittävä mutta myös uhkaava historiallinen hetki oli, kun lehdistötuen korvamerkintä poistettiin. KUN POLIITTISEN journalismin tulevaisuudesta kysyy Helsingin Sanomien politiikan toimittajalta Marko Junkkarilta, painottaa hän katsovansa asiaa vähän toisesta suunnasta kuin puoluelehdet ja puhuu ennemmin politiikan journalismista. Aiem pi korvamerkintä puolueen vaaleissa saaman menestyksen perusteella oli läpinäkyvä tapa, Aunimo pohtii. Sille ei tuntunut löytyvän loogisia perusteluja. Portinvartijan roolia ei enää ole, kun somea voi kuka tahansa käyttää julkaisualustana. Tuolloin puolueet saivat mahdollisuuden päättää yksinään siitä, tukevatko ja kuinka paljon omia lehtiään. 33 Demokraatti N puolueen ja aatteen kehityksestä, tulevaisuuden näkymistä ja myös sen kilpailukentästä. Harva osaa nimetä edes hallituspuoluei ta. Some ja yhteiskunnan muutos tuovat oman haasteensa. En aliarvioisi hetkeäkään lukijakuntaamme, se on yhteiskuntatietoista, Claramunt sanoo. Kun Alberto Claramuntilta kysyy poliittisen journalismin tulevaisuudesta, hän mainitsee heti Vihreän Langan ”dramaattisen ja oudonkin” lopettamispäätöksen. Vihreän Langan kohtalo puhutti myös Nykypäivän toimituksessa. – Voi olla tärkeää omistajillemmekin, että tässä tietotulvan maailmassa on jotain jäsennellympää, rehellisempää ja laadukkaampaa kuin pelkkä spindoctormainen nopea viestintä. Sen myötä kärjistäminen ja lyhytjänteisyys ovat lisääntyneet niin politiikassa kuin politiikan toimittajan työssä. Näkemystään Junkkari perustelee kansalaisten politiikan tuntemusta mittaavilla kyselyillä, joiden tulokset eivät mairittele suomalaisten tiedon määrää. – Kun vihreät teki päätöksensä, minulta kysyttiin, että vaarantuuko tässä puolueen sisällä tai sen lähellä olevien kansalaisten mahdollisuus tulla kuulluiksi, Claramunt kertoo. M De_27022020_31.indd 33 19.2.2020 13.34. – Politiikkaa, demokratiaa ja myös journalismia haastavat niin some kuin totuuden jälkeinen aikakin. Nopeatempoinen some on muokannut myös politiikan toimittajan työtä. – Kaipaan laajempaa keskustelua siitä, haluaako yhteiskunta edelleen tukea moniäänistä poliittista lehdistöä ja jos haluaa, kuinka se tehdään. Sille hän sanoo olevan jatkossakin tarvetta, nykyaikana jopa aikaisempaa enemmän. Yksittäistä puoluetta en nostaisi asiassa tikunnokkaan, koska raha kiinnostaa kaikkia
Tämän tärkeän joukon jatkoksi hän nostaa ammattiliittojen julkaisut. Ei, koska maiden demokraattiset instituutiot ja myös mediakenttä ovat niin erilaiset, hän perustelee. S A POLIITTINEN JOURNALISMI De_27022020_31.indd 34 19.2.2020 13.34. Maan median moniäänisyyden kaventumista oikeistopopulistisen Fidesz-puolueen valtaannousun jälkeen on seurattu Suomessakin huolestuneena. Junkkari sanoo arvostavansa politiikkaa ja poliitikkoja. – Yritän muistaa Unto Hämäläisen, jo eläkkeellä olevan pitkän linjan politiikan toimittajan oppia poliitikoista kunniakansalaisina. Poliitikkoja pitää kritisoida kun on syytä, mutta pyrkiä välttämään turhanpäiväistä vittuilua. – En näe, että Suomessa Ylelle voisi tapahtua sama kuin Unkarin yleisradiolle, ihan vain niiden rakenteiden takia, jotka meillä tässä valtiossa on, Kallius ki teyttää. Opposition lehtiä on ostettu tai suljettu, tai niiden toiminta on tehty mahdottomaksi sillä, että hallituksen maksama propaganda vääristää markkinoita. Tätä toivon, kun katson asioita ItäEuroo pan vinkkelistä. Unkarin mediakenttä poikkeaa suomalaisesta siten, että eri mediat usein tukevat jotakin tiettyä poliittista näkökulmaa. Mutta politiikan toimittajan ei pidä tehdä politiikkaa. VÄITÖSKIRJATUTKIJA ANNASTIINA KALLIUS vastaa puhelimeen Joensuussa. Hän pitää erittäin tärkeänä, että Suomen mediakentässä on myös puoluepoliittisesti sitoutuneita lehtiä. – Suomessa on ihan ihmeellinen neutraaliuden fetissi, että jos joku asia on jotenkin neutraalia tai keskitietä, se on sitten myös oikein. Kallius kertoo, että unkarilaiset – erityisesti hallituksen kannattajat – kuvaavat mielellään Suomen mediaa vielä rajoitetummaksi kuin Unkarissa. Vähän samaan tapaan kuin Suomessa oli aikoinaan maakuntien kakkoslehtiä, jotka tunnustivat avoimesti väriä. Kallius kuvaa Unkarissa tapahtunutta median kontrollia tietyllä tapaa taloudelliseksi. ANNASTIINA KALLIUS asui kymmenisen vuotta Unkarissa ja tekee nyt väitöskirjaansa otsikolla Totuuden ja todellisuuden politiikka Unkarissa. Hän on juuri palannut lounaalta, jossa paikallisen vihreän vaikuttajan kanssa oli tullut puheeksi Vihreän Langan lopettaminen. Kalliukselta kysytään usein, voivatko Unkarin tapahtumat toistua myös Suomessa. – Toivon, että puoluelehtien perinne pysyy, jotta meillä säilyisi moniäänisyys. Muistetaan, että eri sanomalehdet ja mediat voivat olla eri mieltä ja se on ihan ok. Kallius kuvaa lehden kohtaloa todella surulliseksi uutiseksi. 34 Demokraatti Junkkarin mielestä politiikan toimittaja on edelleen merkittävä vallankäyttäjä. – Unkarissa on tavallista, että yleisradio tukee kulloistakin hallituspohjaa, mutta varsinkin julkinen media on aivan ennennäkemättömällä tavalla tullut Fideszin äänitorveksi puolueen valtaantulon jälkeen, hän kertaa. Minusta tuntuu, että nimenomaan puoluelehdistä ihmiset saavat sellaista peruspoliittista kasvatusta siitä, miten eri tavoin asiat voidaan nähdä, Kallius sanoo
MYÖS JULKISEN sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen näkee puoluelehdillä olevan perusteltu paikka mediakentässä. 35 Demokraatti – He perustelevat sitä sillä, että meillä on oikeasti vain yksi valtakunnallinen suuri sanomalehti. Hän on esimerkiksi ihmeissään siitä, millaisia kohuja Twitterissä saadaan aikaan ja millä tavoin media lähtee siihen mukaan. On hirveästi sellaista ehdottomuutta, että halutaan vain jotain juuri itselle täydellistä. Mielestäni puoluepoliittisella journalismilla on arvokasta annettavaa yhteiskunnallisen ymmärryksen lisääjänä, Eero Hyvönen sanoo. Myös median kuluttajilla on osaltaan peiliin katsomisen paikka. En ole samaa mieltä siitä, että Suomen media olisi jotenkin vähemmän vapaa, mutta he ovat oikeassa siinä, että meillä on täysin erilainen median rakenne. Se on hyvä perustaso, mutta seuraavaksi voi katsoa, mitä sillä tiedolla tehdään. Suomen median – eikä pelkästään poliittisen journalismin – tulevaisuus huolestuttaa. Hyvönen arvioi, että juuri puoluelehtien kantojen läpinäkyvyys voisi sallia keskusteluun keskittymisen salaliittoteorioiden pohtimisen sijaan. Tämä asia vähän pelottaa, koska siitä lähtee helposti sellaiset kierrokset, mitä ei helposti enää saakaan pois, hän kuvailee. Kallius muistuttaa, että median taloudellisen pohjan rapistuminen vaikuttaa journalismin laatuun. Onko sen duuni kertoa, mitä maailmassa tapahtuu vai tehdä meille adrenaliinipiikkejä kehittelemällä draamaa ja kohuja. – Toivoisin, että Suomen sanomalehdet, varsinkin seutulehdet ja Helsingin Sanomat, joilla on perinteisesti ollut hyvää journalismia, pysyisivät siinä, eivätkä lähtisi kohu-uutisointiin. JSN saa kanteluita, joissa lehtiä ”haukutaan kallellaan olemisesta tai salaliitoista”. – Meidän pitää miettiä, mikä on median tehtävä. Kallius sanoo, että vaikka Unkarissa median moniäänisyyden kaventumisen prosessi on ollut erilainen, voi lopputulos olla meilläkin sama. – Sananvapaus lähtee siitä, että ihmisellä on oikeus saada luotettavaa tietoa. – Nykyään jengi sanoo lopettavansa lehden tilauksen, kun lehti on kirjoittanut vaikka yhden omasta mielestä paskan jutun. Aika usein sen avulla halutaan muodostaa kantoja yhteiskunnallisiin asioihin. Poliittisen journalismin tulevaisuuteen hän toivoo sitä vielä lisää. Puoluelehdistä näin ei kannella. A H De_27022020_31.indd 35 19.2.2020 13.34. Lukijana Hyvönen kokee, että puoluepoliittisen median kutistumisesta huolimatta analyyttisempi ja pohdiskelevampi ote puolueiden asioiden käsittelyssä on vuosien varrella lisääntynyt puoluelehdissä. Kun yhteiskunnallinen keskustelu on kärjistynyt, voi puoluelehdillä Hyvösen mukaan olla mahdollisuus tarjota tilaa rationaaliselle keskustelulle. KALLIUSTA HUOLETTAA ”agendan asettaminen tosi pienessä piirissä”. Ymmärryksen lisääminen ja moniäänisyys ovat Hyvösen mukaan tärkeitä tavoitteita, joita median keskittyminen ei edistä. Jos puoluelehdistö katoaisi, häviäisi myös yksi mahdollisuus peilata omia näkemyksiä poikkeaviin mielipiteisiin
Tuolloin poliittiset päättäjät ajattelevat enemmän puolueensa tai äänestäjiensä etua. – Arviointia ei tehdä vain arvojen vaan myös omien äänestäjien kannalta. 36 Demokraatti Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI Tieto vai arvot. Meillä Suomessa päätöksenteon eri vaiheissa tutkimustulokset ja -havainnot muuttuvat osaksi poliittista retoriikkaa. Eri asia on, onko tämä aina viisasta, Turja pohtii. Minun mielestäni ei pidä. Suurimmillaan asiantuntijoiden vaikutus on Turjan mukaan päätöksenteon alkuvaiheessa, kun asiat eivät vielä ole politisoituneet ja puolueet eivät ole määritelleet kantaansa. Demokratiassa näin pitääkin olla, mutta kaikkien eduksi on, jos päätösten perustelut kestävät asiantuntija-arvioinnin. – Joskus tämä on mennyt niin pitkälle, että istuntosalissa on luettu kokonainen kirja oman näkemyksen perusteluksi. Kansanedustajan täytyy säilyttää autonomiansa ja vapautensa niin laajana, että tarvittaessa hän voi tehdä päätöksiä myös vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä, jos oma harkinta osoittaa sen oikeaksi. Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että riippumattomilla asiantuntijoilla, kuten professoreilla ja tutkijoilla, on toiseksi eniten valtaa valiokuntien päätöksiin. Haastattelututkimukset paljastavat, että päätöksenteon hetkellä, esimerkiksi äänestyksessä, päättäjät eivät juuri koskaan kykene esittämään yksilöityjä esimerkkejä tieteellisistä tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet päätökseen. PERUSTUSLAIN MUKAAN ”kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Turja itse edustaa kantaa, jonka mukaan kansanedustajien täytyy säilyttää itsenäisyytensä arvioidessaan tutkijoiden näkemyksiä. ENITEN VALTAA ON HALLITUKSEN ESITYSTÄ VALMISTELEVAN MINISTERIÖN EDUSTAJILLA. Mutta harvemmin kysytään, pitääkö kansanedustajan tyytyä rooliinsa muualta saadun tiedon toimeenpanijana. Teksti Johannes Ijäs E duskunnan johtavan tietoasiantuntijan Timo Turjan mielestä parlamentaarinen politiikka perustuu ajatukselle, että kansanedustajalla on vapaus tehdä päätöksiä myös vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä, jos oma vakaumus niin vaatii. Turja puhui Demokratian ääniä -seminaarissa kansanedustajista päätöksentekijöinä ja tiedon käyttäjinä. Tieteellä on merkityksensä tiedon muodostuksessa, mutta hyvin harvoin se antaa suoria ehdotuksia asioiden ratkaisemiseen. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eikä häntä sido muut määräykset.” Perinteisesti kansanedustajat ovat käsittäneet tämän riippumattomuuden riippumattomuudeksi myös asiantuntijavallasta. Kansanedustaja kohtaa päätöksentekotilanteita, joissa vastakkain eivät ole oikea ja väärä tieto vaan arvot ja tieto. Ylivoimaisesti eniten valtaa on hallituksen esitystä valmistelevan ministeriön edustajilla. – Poliittisten päätösten tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon. KANSANEDUSTAJAT JA poliitikot toisaalta helposti keskusteluissa vetoavat auktoriteetteihin, kuten vaikkapa tutkijoihin. VAIKEA VALINTA De_27022020_31.indd 36 19.2.2020 13.34. Turjan mukaan kansanedustaja kohtaa usein päätöksentekotilanteita, joissa vastakkain eivät ole oikea ja väärä tieto vaan arvot ja tieto
www.hyvinvointiala.fi Toiset on vasemmalla asialla, toiset oikealla. Siksi se kuuluu nyt museoon. Yhteistyö sosialismia vastaan jatkukoon! verkkouutiset.fi Onnittelemme 125-vuotiasta! Demokraatti_125_85x57.indd 1 23.1.2020 13.36.08 ONNEKSI OLKOON! 100-vuotias Työväen Sivistysliitto onnittelee 125-vuotiasta Demokraattia Tällä koneella tehtiin Suomen Sosialidemokraattia. HALI on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. 1 550 jäsentä työllistävät yli 90 000 sosiaalija terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista. 37 Demokraatti HALI – Hyvinvoinnin vaikuttavin ääni Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisen sotealan ja varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. www.tyovaenmuseo.fi De_27022020_31.indd 37 19.2.2020 13.34
38 Demokraatti UNELMA duunissa Eriarvoisuuden vähentäminen on Jutta Urpilaisen keskeisin tavoite kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina. Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Jani Laukkanen POLITIIKKA De_27022020_31.indd 38 19.2.2020 13.34. Ilmastonmuutoksen ratkaisemista hän pitää kohtalonkysymyksenä koko demokraattisen järjestelmän kannalta
39 Demokraatti De_27022020_31.indd 39 19.2.2020 13.34
Nopeana oppijana URPILAISEN SALKKU MAHDOLLISTAA VAIKUTTAMISEN. Urpilaista tentattiin Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnassa. Viikko ennen Urpilainen ja hänen aviomiehensä Juha Mustonen olivat saaneet tiedon, että he saavat adoptoitavakseen kolmevuotiaan tytön Kolumbiasta. KOMISSAARI De_27022020_31.indd 40 19.2.2020 13.34. Hänelle esitettiin EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin salkkua. 40 Demokraatti J utta Urpilainen, SDP:n puheenjohtaja, nimettiin Suomen komissaariehdokkaaksi 13.6.2019. Äärimmäisen isoja ja onnellisia uutisia yhden perheen elämään. Urpilaisen komissaarius varmistui, ja syyskuussa päättyivät salkkuspekulaatiot. Hän istui pitkiä päiviä virkamiestensä kanssa ja luki 400-sivuista pumaskaa. Urpilaisella oli kolme viikkoa aikaa opiskella komissaariehdokkaiden tenttiin. HÄNELLÄ ON KOMISSION SUURIN PÄÄOSASTO JA KOMISSAAREISTA KOLMANNEKSI SUURIN BUDJETTI. Lapsi haettiin pian Suomeen ja niin ikään adoptoitu Johannes, 5, sai pikkusiskon
– Minun työni on päättää politiikkasisällöistä, kehitysDe_27022020_31.indd 41 19.2.2020 13.34. 41 Demokraatti tunnetulta entiseltä valtiovarainministeriltä kaikki sujui moitteettomasti. – Suomessa pienenä kansakuntana ihmiset tuntevat toisensa. Ajattelin, että on tärkeää kuulla kaikkia ja ymmärtää, miksi ihmiset ajattelevat kuten ajattelevat. Minulle työssä on tärkeää se, että se on merkityksellistä, Suomen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajanakin hiljattain toiminut Urpilainen sanoo. Euroopan parlamentissa se on vielä kärjekkäämpää kuin Suomessa. Tärkeämpää kuin edellä mainitut luvut Urpilaiselle on kuitenkin salkun taustafilosofia. Aikaisemmin oli hyvin vahva kollegiaalisuus, toiseen pystyi luottamaan, jos tälle jotain sanoi. Olen hyvin motivoitunut tehtävästä. Joka tapauksessa salkun ydin on kehityspolitiikka. Tässä suhteessa Suomi on edelläkävijä, mutta kehitys on mennyt huonompaan suunnan, Urpilainen sanoo. Sain vinkkejä, missä kannattaa asua sekä myös kabinetin tekemiseen ja työn haltuunottoon. – Olen todella innostunut salkusta. Tästä on useampi konkariedustaja käyttänyt puheenvuoroja. Kummityttö on tuonut apua lastenhoitoon. Oikeasti lähdetään miettimään sitä, miten yhdessä ratkomme kansainvälisiä ongelmia. Maanosan kehityksestä on kiinni se, miten sen väestö voi, työllistyy, perustaa yrityksiä, kouluttaa lapsiaan ja tuntee elävänsä turvallisessa sekä vakaassa yhteiskunnassa. EU:n Afrikka-yhteistyö myös vaikuttaa ihmisten harkitessa pyrkimistään Eurooppaan. Itseänikin mietitytti, mikä se asenne tulee olemaan. Mihinkään Suomen hallituksen ministerin pestiin Urpilainen ei osaa salkkuaan verrata. On jouduttu käymään vuoropuhelua yli puoluerajojen. Kun Urpilainen oli valtiovarainministerinä, Vestager toimi samaan aikaan Tanskan talousministerinä. Saatiin aikaiseksi hyvä keskustelu ja rakentava ilmapiiri. Nyt minusta tuntuu, että keskinäinen kunnioitus ja luottamus on heikentynyt. KUN URPILAINEN oli salkkunsa saanut, Suomessa kiinnittyi huomio ennen muuta Afrikkaan. Mies oli joulukuuhun asti töissä, kunnes siirtyi vanhempainvapaalle. – Kehitysmaat ovat entistä enemmän tasavertainen kumppani. – Jo se, että oppii ruokakaupasta ostamaan maitoa eikä piimää, hän naurahtaa ja kertoo pikku lipsahduksesta. Urpilaiselle Brysseliin muutto on ollut iso elämänmuutos. Tämä on kumppanuutta niin valtioiden, kansalaisjärjestöjen kuin yritystenkin kanssa. Brysselin liikenne on hieman erilainen. Jos manaamme Suomessa vaikkapa Kehä kolmosta aamuisin, tervetuloa Brysseliin. Vai mitä sanotte siitä, että hänellä on Euroopan komission suurin pääosasto, yhteensä peräti 3 800 alaista. Toki suhde Afrikkaan on EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista yksi keskeinen, mutta ei lähellekään ainoa. Urpilainen ei kuitenkaan ajattele, että Suomessa puhuttaisiin turhan päiten puhekulttuurin parantamisesta, vaikka se onkin EU:hun verrattuna kilttiä. Urpilainen luo linjaa yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin ja muiden ulkosuhdekomissaarien kanssa. Läheisin on Tanskan komissaari Margrethe Vestager. Petraamista on etenkin some-keskustelussa mutta myös parlamentaarisessa sanankäytössä. Siksi perhe asui jo loppuvuodesta Brysselissä. Suomessa he yrittävät käydä töiden ja vapaiden niin salliessa. Liikenne on käsittämätön, ei koskaan tiedä meneekö johonkin matkaan 10 vai 40 minuuttia. Kehitysja ulkopolitiikan pitkän linjan harrastajalle tämä on unelmaduuni. Esimerkiksi, että on järkevä asua kohtuumatkan päässä koulusta. Tytär Joanna on nyt uudessa Brysselin kodissa isänsä hoivissa päivät ja Johannes käy eskarissa, jossa hän pystyy opiskelemaan suomeksi. Pysytäänkö tentissä asiassa. Ministeriajoilta Urpilaisella on myös jonkin verran vanhoja tuttuja Brysselissä. – Tapasin kaikki. Kokemus oli kuitenkin myönteinen. – Jos ajattelen seitsemäätoista vuottani eduskunnassa, siellä keskinäinen kunnioitus ja luottamus on heikentynyt. ”Kun tilaisuuden jälkeen juttelin kollegoiden kanssa, kuului sellainen tyytyväinen hyrinä”, kommentoi SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. MILLAISIA EROJA kansanedustajan paikalta komissaariksi siirtynyt Urpilainen näkee Suomen eduskunnan ja EU-parlamentin välillä. Meppikaveria saatetaan aivan oikeasti haukkua, ja suoraa huutoakin näkee keskusteluissa. Suomessa on aika paljon puhuttu Afrikasta, mutta salkku on globaalimpi kattaen alueita Grönlannista Etelä-Amerikkaan ja Afrikasta Aasian kautta aina Tyynelle valtamerelle, hän muistuttaa. – Ystävystyimme ja olemme pitäneet yhteyttä siitä lähtien. – 126 maata kuuluu salkkuuni. Tätä jokainen eduskunnasta EU-parlamenttiin siirtyvä väistämättä pohtii. – Olin kuullut arvioita Euroopan parlamentin kulttuurista, että osa mepeistä voi olla todella ilkeitä myös komissaarikanditaateille. Meillä on oma historia kansakunnan rakentamisesta, yhteen hiileen puhaltamisesta. Komissaareista hänellä on kolmanneksi suurin budjetti; vain maatalousja aluekehitysbudjetit ovat suurempia. Jutan mies aloitti alkusyksystä Suomen pysyvän EU-edustuston hallintopäällikkönä. Heiltä tuli tarpeellisia ohjeita EU:n pääkaupungissa asumiseen. Urpilaisen salkku todella mahdollistaa vaikuttamisen. – Ranskan kieli ei ole ihan vielä niin hallinnassa, mutta olen aloittanut sen aktiivisen opiskelun. Komissaari nostaa esiin puhekulttuurin. Olin tehnyt suomalaisen ratkaisun, että tapaan kaikki poliittiset ryhmät etukäteen. Entisiä komissaareja Erkki Liikasta, Olli Rehniä ja Jyrki Kataista Urpilainen kiittää lämpimästi. Asettautuminen Brysseliin on sujunut hyvin
Kaiken tämän huomioon ottaen ilmastonmuutoksen estämiseksi haettavien ratkaisujen pitää olla paitsi konkreettisia myös ihmisten turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemusta vahvistavia. Kabinetissani pitääkin olla monenlaista asiantuntemusta, Urpilainen kuvaa. Viime elokuussa Urpilainen oli puhumassa Eurooppanuorille. Euroopassa on nähty erityisesti oikeistopopulismin nousu ja perinteisten valtapuolueiden aseman heikentyminen. Irakissa on runsaasti nuoria miehiä työttöminä. VÄISTÄMÄTTÄ TULEE mieleen, että Urpilaisen työnkuva voisi olla oivallinen siltäkin kannalta, että häntä aikanaan kiinnostaisivat myös tasavallan presidentin tehtävät. Ensi kertaa EU:n historiassa EU supistuu. – Hän on hyvin kunnianhimoinen siinä, millaisen työohjelman ja odotukset hän on meille asettanut. – Isoja ulkopoliittisia kysymyksiä ja maailman konfliktienkin äärellä olemista, Urpilainen luonnehtii tehtäväänsä. – Näen EU:lle suurena mahdollisuutena sen, että se on ajamassa monenkeskistä yhteistyötä. Populistisen liikehdinnän vahvistuminen on johtanut siihen, että Eurooppa on joutunut puolustamaan olemassaolon oikeuttaan eli sitä, miksi EU:ta ja yhteistyötä ylipäänsä tarvitaan. Euroopan unionia haluttiin niin laajentaa kuin syventääkin. Haluamme olla edelläkävijä ja maanosa, joka hakee ratkaisuja isoihin kansainvälisiin kysymyksiin. Nuorten järjestö on perustettu vuonna 1997. Britannia on juuri jättänyt EU:n. Se voi vaikuttaa myös siihen, miten demokraattiselle poliittiselle päätöksentekojärjestelmälle tulevaisuudessa käy, Urpilainen sanoo. Maahan pitäisi pystyä luomaan työpaikkoja yhtä lailla kuin Afrikan maihin. JUTTA URPILAINEN kertoo ihailevansa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toimintaa. Nykymaailmassa valtavirtaa on paitsi ilmastonmuutoksen torjuminen, myös vaikkapa voimapolitiikan paluu. Urpilainen ja hänen puolisonsa olivat aikanaan järjestöä perustamassa; Juha Mustonen oli jopa sen ensimmäinen puheenjohtaja. – Monelle nuorelle ilmastokysymys on uskottavuusasia ja luottamuskysymys siitä, onko päättäjillä ylipäänsä kykyä olla ratkaisemassa asioita. Siksi täytyy rakentaa kumppanuuksia yksityisten rahoituslaitosten ja yritysten kanssa, jotta ne investoisivat kolmansiin maihin ja sinne saataisiin tulopohjaa. – Iso kysymys onkin, kykenemmekö ratkomaan ongelmaa niin, että pidetäänkö De_27022020_31.indd 42 19.2.2020 13.34. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat EU:n kehityspolitiikan perusta. Yksi keskeinen asia EU:ssa on niin sanottu Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma. 42 Demokraatti politiikan painopisteitä ja rahoituksesta. Urpilainen toivoo, että sen tekeminen vahvistaa entisestään luottamusta unioniin. Lehtien kyselyissä Urpilaisen nimi on toistuvasti esillä, mutta tästä keskustelusta Urpilainen kieltäytyy kohteliaasti tässä vaiheessa. Urpilainen muistelee lämmöllä nuorten 1990-luvun EU-intoilua. Hetki oli tunteikas. Urpilainen toteaa, ettei näköpiirissä ole KOMISSAARI merkittävää EU:n syventymistä muussa kuin kenties puolustusyhteistyössä. Tarvitaan myös yksityistä rahoitusta. Ennen viime vaaleja hän harkitsi ehdolle lähtemistä mutta jättäytyi niiden ulkopuolelle. Se ei ole vain kumppanuutta suhteessa kehitysyhteistyömaihin vaan myös kansalaisyhteiskuntaan ja yrityksiin. Osana Borrellin johtamaa ulkosuhdekomissaarien klusteria Urpilainen seuraa EU:ssa laajasti ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä kysymyksiä. Niin kutsuttu sääntöperusteinen, monenkeskinen yhteistyö ei ole suuressa huudossa. Komissaarina minulla pitää olla kanta kaikkiin asioihin, jotka kulkevat komission läpi, koska päätökset tehdään kollegiaalisesti. Nyt tilanne on hyvin erilainen. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta vain julkisilla varoilla. Urpilainen on huolestunut yhteiskunnan polarisaatiosta, jossa myös ilmastonmuutokseen suhtautuminen on voinut olla vauhdittava tekijä. – Esimerkiksi ”tapaus Irakissa” minun tehtävänäni on miettiä, että jos haluamme vakauttaa Lähi-idän tilannetta, voiko sitä jotenkin tukea taloudellisilla instrumenteilla. – Juuri siksi tittelini on kansainväliset kumppanuudet. Se edistää EU:sta käytävää kansalaiskeskustelua. – Suurin ero ministerin työn ja komissaarin työn välillä on ehkä se, että ministerinä vastaat omasta salkustasi
43 Demokraatti TYÖ ON ISOJA ULKOPOLIITTISIA KYSYMYKSIÄ JA MAAILMAN KONFLIKTIENKIN ÄÄRELLÄ OLEMISTA. De_27022020_31.indd 43 19.2.2020 13.34
Kun veronmaksajien rahoilla toimitaan, pitää olla hyvin tarkka läpinäkyvyys siinä, mitä rahoituksella saadaan aikaan. Henki on ollut hyvin positiivinen. – Tämä on vuoden kestävä prosessi. De_27022020_31.indd 44 19.2.2020 13.35. – Henkilökohtainen missioni on eriarvoisuuden vähentäminen. Afrikka-strategia on ensimmäinen iso vastuullani oleva aloite, ja valmistelen sitä yhdessä Josep Borrellin kanssa. Tästä alkaisi prosessi, jossa strategiasta keskustellaan jäsenmaiden ja eri yhteistyökumppanien kanssa. Polku uuteen kumppanuuteen kulkisi edelleen kohti loppuvuodesta pidettävää Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokousta, jossa sovitaan yhteisestä linjauksesta. Heidän pitää tehdä toisin kuin me teimme ja meidän avullamme, Jutta Urpilainen sanoo. – Haluamme vahvasti viestittää että Afrikka on meidän naapurimme ja todella tärkeä partneri. – Haluamme luoda positiivisen kehityksen kierteen ja narratiivin, jossa Afrikka on EU:lle mahdollisuuksien ja nuorten maanosa. Komissaarin työssä Urpilaiselle on kaikkein tärkeintä luottamuksen ja vakauden edistäminen. On kehittyneitä maita ja konfliktialueita. Haluamme rakentaa uuden laista kumppanuutta. Kumppanuudella Afrikan kanssa on totta kai kytkös myös maahanmuuttoon. Urpilainen toivoo, että Suomen ja EU:n strategioilla on sama suunta. Täytyy rakentaa polku ympäristöystävällisellä tavalla, uudella tavalla. Siellä ovat niin Persianlahden maat, Kiina, Venäjä, USA kuin Intia, jotka näkevät Afrikan mahdollisuutena. Myös Suomi on tekemässä omaa Afrikka-strategiaansa, jota Jutta Urpilainen oli kesällä keskeisesti ajamassa maamme hallitusohjelmaan. – Polku elintasoon ei voi olla sama kuin meillä. Sen takia strategiaa pitää rakentaa niin, että siinä on kirjo erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia. HALUAMME LUODA POSITIIVISEN KEHITYKSEN KIERTEEN, JOSSA AFRIKKA ON EU:LLE MAHDOLLISUUKSIEN JA NUORTEN MAANOSA. – Siellä on erilaisia alueita, pääsääntöisesti Afrikan keskimääräinen talouskasvu taitaa olla yli neljä prosenttia vuodessa. Urpilainen muistuttaa, että Afrikassa on yli 50 maata. Moni varmasti myös pohtii, kuinka Afrikan nousu heijastuu kasvihuonepäästöihin ja ilmastonmuutokseen. – Ilmastonmuutos on asia, joka on monella tapaa esillä päivittäisessä työssäni. – Entisenä valtiovarainministerinä pidän sitä itse erittäin tärkeänä. Siellä on 1,2 miljardia ihmistä, joista puolet on alle 30-vuotiaita. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN on iso siivu Urpilaisen laajaa salkkua niin Tyynenmeren saarivaltioissa, joissa merenpinta nousee kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joka painii kuivuuden kanssa. Urpilainen vakuuttaa, että EU:n kehityspolitiikan tuloksia seurataan tarkkaan. Mikään monoliitti se ei siis ole. 44 Demokraatti enemmistö ihmisistä keskustelussa mukana. Se on tarkoitus saada jo maaliskuussa komission keskusteluun. Ihmisten pitää tietää, mitä investoinnit tuottavat. – Siksi halusimme tehdä EU:ssa Afrikka-strategian jo kauden alkuvaiheessa, jotta se voisi olla tukena eri jäsenmaille. TULEVAN AFRIKKA-STRATEGIAN pääviestejä on se, että Afrikan nuoret haluavat kouluttautua, tehdä työtä ja nähdä positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Alkukesästä voitaisiinkin jo hyväksyä strategian päätelmät EU:n huippukokouksessa. Urpilainen toteaa, että tähän asti Afrikka on näyttäytynyt pitkälti ongelmien, konfliktien ja kielteisen maahanmuuton valossa. Urpilainen ja koko komissio kokoustavat helmikuun lopussa Afrikan mantereella yhdessä Afrikan unionin kanssa. – Miten pystytään huolehtimaan siitä, että ihmisten perustarpeet täyttyvät, jottei heillä ole tarvetta lähteä hakeutumaan laittomilla keinoilla Eurooppaan, Urpilainen sanoittaa. Afrikkaanhan kohdistuu tällä hetkellä todella palKOMISSAARI jon mielenkiintoa. Toisin sanoen komissio antaisi tiedonannon strategiasta jo ensi kuussa. On maita, joissa talouskasvu on paljon voimakkaampaakin. Jo 2015 eduskuntavaaleissa Urpilaisen motto olikin osuvasti, että muutos on turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen
Ihmiselle tulee rauha, kun tajuaa, että ei tarvitse esittää mitään muuta kuin mitä on. 45 Demokraatti Antti Lindtman 37-vuotias kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (sd.) KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi P eilistä katsoo kiitollinen mies. En ole aina pitänyt hymystäni. De_27022020_31.indd 45 19.2.2020 13.35. Lähdin nuorena ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin ja ensimmäisessä vaalikuvassa ilmeeni oli tiukka ja hymytön. Nyt on jännä tunne nähdä omia piirteitä tyttäreni kasvoissa. Enää en. En päässyt edes varavaltuutetuksi. Tunnen itseni onnekkaaksi, kun saan tehdä työtä jolla on merkitys ja läheiseni voivat hyvin. Näen kasvoissani isäni piirteitä. Huonostihan siinä kävi. Ajattelin, että yhteisten asioiden hoitaminen on vakavaa. Kaksi vuotta sitten, kun Sofie syntyi ja näin hänet ensimmäisen kerran, tunnistin välittömästi omat piirteeni hänessä. Myöhemmin sain palautetta, että pitäisi hymyillä enemmän. Aika tuntuu kuluvan hirveän nopeasti, mutta itsessä ei huomaa mitään muutosta ennen kuin katsoo vanhoja kuvia. Oli helpottavaa tajuta, että voinkin olla ihan oma itseni ja hymyilläkin vapaasti. Se oli tietenkin hetki, joka jäi mieleen, mutta myös se välitön tunnistaminen oli kokemus, jota en osannut odottaa. Olin pitkään aina ”se nuorin”. Kun ajattelee joitakin päätöksiä, joita on tehnyt vuosikausia sitten, tajuaa, että asioissa jotka kokee oikeiksi ei pidä jäädä aikailemaan. Huomaan, että peilikuvaan on alkanut ilmaantua ensimmäisiä merkkejä eletystä elämästä. Kasvot ovat hyvä ajan peili. Kun on sinut itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä kaikkine puutteineenkin, tulee koko elämästä helpompaa
Arvo Salon pudottua eduskunnasta vuoden 1970 vaaleissa hän palaili pätkittäin Suomen Sosialidemokraatin miehitykseen, ensin vain pakinoillaan lehteä avustaen, mutta vuosikymmenen puolivälissä taas vakituisena toimittajana. Huonoa kotimaista elokuvaa ei varsinaisesti tarvita. Siinä oli jo vähän enteitä Lapualais oopperastakin, joka tuolloin oli varmaan jo sikiämässä kirjailijan aivoituksissa. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Työväen Arkisto ja Timo Sparf D emokraatin toimituksen seinällä komeileva kuvagalleria kaikista lehden palveluksessa vuodesta 1895 lähtien työskennelleistä toimittajista pitää sisällään paitsi merkittävän kappaleen suomalaista lehdistöhistoriaa, myös koko joukon ihmisiä, jotka ovat tulleet tutuksi laajemmista historiallisista yhteyksistä. Savukerasia ei ole poptaidetta. Ei ole varmaa, onko pop populääriä. ja tässä vasta se ykköskentällinen. Salo paiski töitä kulttuuritoimituksessa kevääseen 1966, jolloin hän tuli valituksi eduskuntaan – samana maaliskuun iltana, jolloin Ylioppilasteatterissa sai ensi-iltansa Salon kautta aikain ehkä tunnetuin ja jälkiä jättänein maineteko, musiikkiteatteriesitys Lapualaisooppera. Pitkän runon loppupuolella kannustetaan avaamaan KULTTUURI De_27022020_46.indd 46 17.2.2020 15.50. Uuden sukupolven kulttuuritoimittaja alkoi paljastella karvaansa talvella -64, kun hän teki laajan jutun pop-kulttuurista eri ilmenemismuotoineen otsikolla ”Mitä on pop?” ”Pop on kansainvälistä kieltä, alun perin amerikkaa. Elokuva on aikamme tärkein taidemuoto. Salon teksti, Kaj Chydeniuksen sävellystyö ja Kalle Holmbergin ohjaus panivat kortit uuteen jakoon suomalaisessa teatterielämässä. Tämäkin toimituskunnallinen vaihe katkesi vaalimenestykseen: Salo tuli valituksi uudelleen Arkadianmäelle vuonna 1979 ja tuon vaalikauden lopulla hän toimi myös Sorsan III hallituksen kulttuuriministerinä. Populäärikulttuuri on elämää, poptaide sen näkemistä.” Näin Salo kirjoitti kolumnissaan alkukeväällä 1964 elokuvan verotuskeskustelun tiimoilta. Sieltä löytyvät päätoimittaja-utopisti Matti Kurikka, agitaattorilegenda Eetu Salin, Kremlin muuriin haudattu vallankumouksellinen Otto Wille Kuusinen, punapäälliköt Eero Haapalainen ja Kullervo Manner, kirjailijat Irmari Rantamala (Maiju Lassilana paremmin tunnettu), Jarno Pennanen ja Pentti Saaritsa, pääministeri Kalevi Sorsa, kansanedustaja ja presidenttiehdokas Eino Kilpi, Ylen pääjohtaja Erkki Raatikainen... Se johtuu sanasta popular, populääri, kansanomainen. Poptaidetta savukerasia on silloin, kun se on nähty oikein, ja yleisöä autettu näkemään se oikein.Amerikkalainen pop-maalari Roy Lichtenstein suurentaa sarjakuvaruutuja esimerkiksi kokoon 203 x 175 cm. Sellaisen maan kulttuuri, jossa elokuvalla ei ole kotipaikkaoikeutta, ei ole mistään kotoisin.” JUHANNUKSEN JÄLKEEN vuonna 1965 kulttuurisivuilla julkaistiin Salon runo Älkää siis varoko vihaista koiraa, jonka hän oli kirjoittanut SNK liittokokouksen avajaisissa esitettäväksi. Mutta ei voida sanoa, onko elokuva hyvä vai huono, ennen kuin se on nähty. Tämä teräväkynäinen haastaja oli aloittanut journalistisen taipaleensa 1960-luvun alussa profiiliaan kohottaneen ja nousevan nuorisoradikalismin airueeksi kohonneen Ylioppilaslehden päätoimittajana. ”Tarvitaanko sitten kotimaista elokuvaa, kun se on kuitenkin niin huonoa. Suurentaessaan hän näkee paremmin ja auttaa näkemään paremmin. Voi olla, että pop piankin on hyvin populääriä. Yksi varmasti laajimmin koko kansan tuntemi, monella rintamalla vaikuttanut toimituksen jäsen oli Arvo Salo (1932– 2011), joka tuli Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan pestiltä vastaaviin hommiin Suomen Sosialidemokraattiin vuoden 1963 lopussa. KULTTUURITOIMITTAJAKAUDELLAAN ARVO Salon nimi näkyi SSd:ssä juttujen alla harvakseltaan, jokunen kirjatai teatterikritiikki silloin tällöin. 46 Demokraatti Vasenta suoraa, oikeaa kieltä Arvo Salo oli Työmies/Suomen Sosialidemoktaatti/Demari/ Uutispäivä Demari/Demokraatin historian taitavimpia sanankäyttäjiä. Sitä useammin hän esiintyi ihan omilla kasvoillaan pääkirjoitussivulla lehden toimittajien omissa kommentaareissa, joita tänä päivänä kutsuttaisiin kai kolumneiksi. Varsinkaan ei voida sanoa, ovatko hyviä vai huonoja ne elokuvat, jotka ovat jääneet tekemättä
Tunnetteko ihollanne, kuinka Muutoksen tuulet puhaltavat. 47 Demokraatti ”Meitä on lyöty ruoskalla ja rautapuntarilla meitä on kuljetettu kosteissa vankiluolissa Lapuan laki on kuin Jordanin joki tulvinut yli äyräittensä Meitä on lyöty hämmästyksellä ja palkkapuntarilla Meitä on käsketty menemään Uraliin ja olemaan paitsiossa Lahdessa on noudatettu Lapuan lakia, Aulangolla on tehty sovinnosta riita Pilvet ovat paljon peittäneet, kuurot lyöneet, pakkaset tulleet ja purreet, nahassamme olemme tunteneet kuinka puhaltavat ankarat viimat Näettekö, kuinka Muutoksen tuulet puhaltavat. Tuulet puhaltavat meidän purjeisiimme Kuka soutaa, kuka huopaa kun Muutoksen tuulet puhaltavat?” 125 vuotta 2 2 De_27022020_46.indd 47 17.2.2020 15.50. Kuuletteko, kuinka Muutoksen tuulet puhaltavat
/ Lapuan laki/ on kuin Kosola sen luki/ kun sen luvut oli julmillansa.” YKSI MUUTOKSEN puhuri oli loppusyksyllä 1965 puhjennut Salama-sota, Hannu Salaman Juhannustanssit-teokseen kohdistettu jumalanpilkkasyytös, sen puinti oikeudessa, tunnustus, tuomio ja armahdus. ”Laki on sellainen, että toimenpiteisiin Juhannustansseja vastaan on pakko ryhtyä, korostavat oikeusministeri ja oikeuskansleri. Melkoinen profetiahan runo oli, kun ajattelee, millainen myllerrys kulttuurissa, politiikassa ja aikakauden arvokeskusteluissa oli edessä. Lapualaisoopperassahan oikeustaistelija Asseri Salon muiluttajat laulavat että ”Lapuan laki/ on kuin Jordanin joki/ jonka vedet oli tulvillansa. On ihmisen pilkkaa, ettei laki ole sama kaikille. Näin hän antoi adlerinsa/olivettinsa/remingtoninsa laulaa tuoreeltaan tammikuussa 1966: ”Eilispäivän suuri uutinen siitä, että Hannu Salama, Hannu Salaman Juhannustanssit ja Kustannusyhtiö Otava tullaan asettamaan syytteeseen jumalanpilkasta, saa aikaan suorastaan fyysistä pahoinvointia. De_27022020_46.indd 48 17.2.2020 15.50. Arvo Salo ei tietenkään pitänyt näppejään irti moisesta herkkupalasta. Vain se Roomasta tullut uutinen, jonka mukaan muuan italialainen filmiyhtiö on surmauttanut kolme 10-vuotiasta poikaa saadakseen hyvää aineistoa dokumenttielokuvaansa (!) kykenee kilpailemaan tyrmistyttävän salamauutisen kanssa. En ihmettelisi, jos eräät ihmisen ja jumalanpilkasta närkästyneet yksiDEMOKRAATTI 125 VUOTTA Arvo Salo ja hänen korkealle arvostamansa Martta Salmela-Järvinen kohtasivat eduskunnassa 1980-luvun alussa. 48 Demokraatti ikkunoita koko maailmaan ja hylkäämään nurkkakuntaisuus. Jos laki on sama kaikille, on myös James Joyce tai hänen poissaollessaan hänen suomentajansa ja kustannusyhtiö Tammi asetettava syytteeseen jumalanpilkasta. -” Tätä aihetta Salo sivusi kommentaareissaan monesti pitkin vuotta, keväällä muun muassa mukavasti kärjistävässä ”Ihmisenpilkkaaja”-jutussaan
Ja jos niillä on yhteys presidentinvaaleihin, niin voidaan tämänpuoleiselta taholta todeta, että niitä esiintyy syyttä suotta.” Vaan kuinkas sitten kävikään... Nyt vain näyttää siltä, että nimeä muutetaan, ainakin käytännössä; uudeksi ja hyvin tilapäiseksi nimeksi tulee GÅ (mene!). Voittaneen idean esitti Peter von Bagh. Lätkimään.---” Poliittinen viikko -palsta starttasi saman vuoden syksyllä. Jos olisin ehtinyt samaan kilpailuun, olisin tarjonnut nimeä SOS (pelastakaa sielumme ym.). En ihmettilisi, jos joku lähettäisi Odysseuksen tai sen lehdet 541–542 ja 543–544 irti revittyinä oikeusministerille.” Ja nyt kilvan katsomaan Pentti Saarikosken suomentamasta Joycen Odysseuksesta sivut 541 jne. De_27022020_46.indd 49 17.2.2020 15.50. KOMin koko henkilökunta joutuu lähtemään. Niitä esiintyy. ”Urho Kekkosesta sanotaan, ettei hän enää rupea presidentiksi 1974, vaikka kaikki 18 vuotta täyttäneet suomalaiset kävisivät sakilla pyytämässä. 49 Demokraatti löt ja yhteisöt tulisivat tässäkin kohdin vaatimaan, että oikeusministeri rupeaa noudattamaan lakia. Kekkonen kerjättiin sakilla uudelle kaudelle rustaamalla laajan puoluekoalition kannattama poikkeuslaki (mukana niin SKDL, SDP, kuin kokomuuskin) ja Koivisto, jota Salo liputti tuossa jo rivien välissä pressaksi, sai odottaa vielä vuoteen 1982. PALATTUAAN ENSIMMÄISELTÄ eduskuntakeikaltaan Suomen Sosialidemokraatin palstoille, Salo avasi uuden journalistisen kautensa toukokuussa 1970 otsikolla ”KOM! GÅ!” ”Ruotsalaisen teatterin pieni ja kauniisti järjestetty sivunäyttämö sai kilpailun tuloksena nimen KOM (tule ym.). Totta kai KOM on parempaa ruotsia ja älykästä teatteripolitiikkaa. Näin Salo profetoi 27.9. Jos tämä on totta, niin sitä ymmärrettävämmäksi käyvät kepun sisäiset ristiriitaisuudet
Mutta kuka Fordin haastajista sitten olisi se mies, jolle Mao haluaa antaa tukensa. Salo viittasi tuossa viikolla ilmestyneeseen pakinaan. Ei kai Ronald Reagan, ’villin lännen näyttelijä’. ”Yhdysvaltain poliittinen henkilövalikoima ei juuri tällä hetkellä ole vallan vakuuttava. Sekä puoluesihteeristä että tiedotussihteeristä tietää heti, onko kyseessä kala vai lintu. Nyt se alkaa tälleen: Runous! Hän on taas täällä tänään. Ystävät! Me emme lähde heti. Runous on suuri siskonpeti. Hyvät naiset! Paperista tavaan tervehdyksen. Asioiden sisäänajo tapahtuu jatkossa siten, että ensin Seppo Tikka koputtaa ovelle ja sitten Kalevi Sorsa lentää sisään.” VUONNA 1976 Salon poliittinen viikko oli jo institutionalisoitunut viikottainen puheenaihe, ja se ilmestyi aina lauantain tabloid-lehdessä sivun kokoisena. Työväen Sivistysliiton seinältä löytyy Raini Hallaman maalaama muotokuva Arvo Salosta, joka toimi liiton puheenjohtajana 1980-luvulla. Otetaan loppuun näyte aika tarkkaan 44 vuoden takaa, kun vuoden -76 esivaalikierros oli Yhdysvalloissa käynnistynyt. Hän kirjoitti Poliittisen viikon lisäksi pääkirjoitussivulla PS (Päivän Sana)-pakinoita pari kolme kertaa viikossa. Salo kirjoitti viikkoepistolassaan 6.3.– 76 – taas kauas tulevaisuuteen nähden: ”Populismi on sana, jota tulin tarkempia selityksiä antamatta käyttäneeksi viikon varrella yhdessä pakinassa. Kirjoitin, että ’Kekkonen sai huomenlahjaksi kolmannelle kaudelle oikeistopopulismin’. 50 Demokraatti Tässä vielä Poliittisen viikon loppukevennys 8.11.1970: ”Ilmavoimat ovat sos.-dem. Kirjoittaessa tulee käyttäneeksi usein näkemiään sanoja, muistamatta miettiä, tajuaako ahkerakaan lukija niitä edes suunnilleen samalla tavalla. Presidentti Gerald Ford on monen mielestä ’jauhokuono’ ja ’keskilännen kompastelija’. Minä tarkoitan populismilla sellaista politiikkaa, joka vetoaa kansaan, mutta ei palvele kansaa; joka on kansanomaista ulkonäöltään, mutta ei kansanvaltaista merkitykseltään: tyhjän lupaamista ja joutavan jauhamista, lähtökohdiltaan ja seuraamuksiltaan usein oikeistolaista, ilman tarkempia määreitäkin.” Mikä oli todistettavaa, viimeistään 2010-luvulla, jonka ensimmäiset vuodet Salokin ehti nähdä. De_27022020_46.indd 50 17.2.2020 15.50. Kenties on kuvaavaa, mitä Reaganin puolestapuhujat nykyisin mielellään sanovat: että Reagan ei suinkaan esiintynyt pelkissä b-filmeissä, että oli ihan laatuelokuviakin niiden joukossa.” DEMOKRAATTI 125 VUOTTA ”Hyvät herrat! Seminaarin avaan. Hyvä Turku! Vanha paikka jälleen. Minulta on pyydetty määritelmää, kun sitä ei kuulemma edes kirjoista löydy. Arvo Salon avauspuheesta Turun II runoseminaarissa 1994. Muut on tulleet Hänen käskemänään. puoleessa nyt vahvistuneet huomattavalla tavalla
Jos jotakin, Donner oli kiistelty persoonallisuus jonka kintereillä leijuivat sensaatio-otsikot ja tunnevyörymät. Maan johtaviin elokuvakriitikoihin kuuluva Kalle Kinnunen kirjoitti juhlivan instituution viidestäkymmenestä vuodesta varsin luettavan kokovartalokuvan, jonka otsikko on osuvasti ”Elokuvasäätiön tuella. Kulttuurikentän iloja ja suruja K un Peter von Bagh kuoli vuonna 2014, ajateltiin yleisesti, että sellaista kulttuuripersoonaa ei enää tule. Minun mielessäni he molemmat ovat kuolemattomia niin kauan kuin minä elän. Hyvistä linjauksista voi kehaista äskettäin vuosipäiväänsä viettänyttä Suomen elokuvasäätiötä, joka tukee pääosaa elokuvateattereissa esitetyistä kotimaisista elokuvista. Viime vuonna elokuvissa kävi enemmän väkeä kuin pitkään aikaan. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_27022020_51.indd 51 17.2.2020 15.52. Ja mitä naiset edellä, sitä miehet perässä: esimerkiksi Antti J. Kiittää pitää myös hyvistä päätöksistä, jotka pitävät monipuolisesti yllä kotimaista elokuvatuotantoa ja sukupuolten tasa-arvoa siinä. Tiina Lymin Tarhapäivä ei näytä saavuttavan näitä muita komedioita, vaikka täytti sen tärkeimmän kriteerin, minkä itse komedialle annan: se oli hauska. Suomalaista elokuvaa tekemässä 1969–2019”. Kulttuuria kulutetaan. Jokisen Helene edustaa sekin monia nykyajassa mieluusti vaadittavia kriteereitä naispäähenkilöineen. Ainakin elokuvan suhteen tilanne näyttää Suomessa hyvältä. Tätä kirjoitettaessa Pamela Tolan Teräsleidit rikkoo juuri 200 000 katsojan rajan, eikä Taru Mäkelän Täydellinen joulu sekään menestynyt mitenkään huonosti. Jos tulkitsen maailman merkkejä oikein, sija on nyt pedattu naisille. Monitoimimiehen rooli istui helposti myös tammikuussa edesmenneeseen Jörn Donneriin. Samaan aikaan kun ohjaajapalkinnon Oscar-ehdokkaina ei ollut yhtään naista, täällä työtä riittää. Hän oli palkittu kirjailija, elokuvaohjaaja ja -tuottaja, näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja, näkemyksellinen journalisti ja elokuvakriitikko, menestynyt elokuva-alan järjestöihminen Ruotsissa ja Suomessa, poliitikko Helsingissä, Suomessa ja Euroopan unionissa, diplomaatti – ”just name it”. Katsojaluvut ovat olleet erinomaisia. OLEN YRITTÄNYT ahkerasti seurata myös elokuvan sisällöistä käytävää keskustelua. EI EHKÄ tule toista von Baghia ja Donneria, joiden ura kesti vuosikymmeniä, mutta ei se tarkoita ettei kulttuuripersoonia enää tulisi. Nuorempi sukupolvi on tehnyt juuri teattereihin lyhytelokuvista muokatun elokuvan Tottumiskysymys, jonka ohjaajina on peräti seitsemän naista. Säätiötä voi onnitella myös juuri julkaistusta historiateoksesta. Samaan aikaan kun television viihdeohjelmat kierrättävät pieneksi käynyttä julkkispiiriä formaatista ja illasta toiseen, elokuvat synnyttävät kiintoisia keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Ja tulossa markkinoille on todennäköinen yleisömenestys, uusin Heinähattu ja Vilttitossu -elokuva. ”Petteri” liitettiin tietysti ensimmäisenä elokuvaan, mutta hän oli enemmän: kriitikko, historioitsija, ohjelmistonsuunnittelija, radiotoimittaja, kirjailija, ohjaaja, päätoimittaja, kirjankustantaja, juontaja ja professori – järjestystä voi vapaasti mielessään muokata. Lastenelokuvasarjan osan tämänkertainen ohjaaja on Lenka Hellstedt. Virta on kääntynyt, mutta ei tämä kaikki ole itsestään syntynyt. Myös festivaalit saavat saleja täyteen. 51 Demokraatti JOS TULKITSEN MAAILMAN MERKKEJÄ OIKEIN, TULEVIEN KULTTUURIPERSOONIEN SIJA ON NYT PEDATTU NAISILLE. Sen avulla pääsee helposti kiinni kotimaisen elokuvan maailmaan ja saa tietää vähän historiastakin
52 Demokraatti Luokkaretkeilyä ja kielikylpylää Rahasta puhumisen sietämätön vaikeus kiehtoo Q-teatterissa kolmella kielellä. VAIKKA KIELILLÄ leikittely välillä – vähän harmillisestikin – varastaa shown, se ei kuitenkaan ole Sarkolan Pääomani-näytelmän sisällöllinen ydin. Milja Sarkola: Pääomani Q-teatteri Dramaturgia ja ohjaus: Milja Sarkola ja Katariina Numminen – Lavastus: Kaisa Rasila – Puvut: Riitta Röpelinen – Valot: Heikki Paasonen – Äänisuunnittelu: Eero Nieminen – Rooleissa: Eero Ritala, Tommi Korpela, Lotta Kaihua, Laura Rämä TALOUSDRAAMA Eero Ritala (oikealla) näyttelee nyanssitajuisesti ja turhaa koomistamista vältellen Pääomaninäytelmän naispääosaa, Tommi Korpela yhtä pätevästi hänen puolisoaan. De_27022020_52.indd 52 18.2.2020 16.21. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Pate Pesonius Q -teatterin kevään kantaesityksen käsiohjelmassa on tavanomaisuudesta poikkeava krediitti: kiitos ääntämiskonsultaatioista. Milja Sarkolan uusi näytelmä Pääomani on tosiaan melkoinen kielikylpy. He ovat kiitoksensa ansainneet, sillä näyttelijät puhuvat huolitellusti kielillä. Ja siitä, kuinka vaikea omistamisesta on puhua avoimesti/vilpittömästi. Harvoin jos koskaan olen katsonut suoTEATTERI menkielisessä teatterissa puhedraamaa, jossa puhuttaisiin yhtä vähän suomea. Ensimmäinen kotimainen on nyt suorastaan vähemmistökieli ruotsin ja englannin vyöryessä päälle. Kuten nimi viittaa, nyt on kyse rahasta, omistamisesta, vaurauden haalimisen tavoista ja siitä kiinni pitämisestä. Ne menevät Anna Bredelle, Kaire ja Piret Hend riksonille ja Amber Rikkoselle. Sekaan pudotellaan myös muutamat repliikit venättä ja viroa
Varsinkin, kun nainen on kalkulaattori (kirjoittaa päiväkirjaansakin numeroin debet-kredit-pohjalta) ja mies vähän suurpiierteisempi. Näytelmän avioparin muodostavat vauraasta suomenruotsalaisesta porvarisluokasta tuleva nainen (Eero Ritala) ja vähän prolemmasta kastista tuleva suomenkielinen mies (Tommi Korpela). Samalla kirjailijamme kuitenkin koko ajan räknäilee työskentelynsä taloudellisia edellytyksiä: jos teen kaksi käsikirjoitusta ja yhden ohjauksen ensi vuonna, ansaitsen x euroa ja lainoja pystyn lyhentämään... Tulee tarve nähdä ja tässä tapauksessa ennen kaikkea kuulla niiden kuoren läpi, saada tietää, pysyykö päähenkilö kielimuurinsa suojissa kasassa. 53 Demokraatti Vaihtaessaan väliajan jälkeen maisemaa ja näyttämökuvaa, pääoman käsite saa esityksessä uuden merkityksen. Jopa hänen edellinen, historialliseksi luokiteltava näytelmänsä Harriet, joka sijoittui sisällissotamme jälkikuohuihin, tuli tekijäänsä lähelle, sillä sen päähenkilö Harriet Thesleff oli todellisuudessa Milja Sarkolan isoisoäiti. Syntyy hämmennystä, kipsaantumista, mutta myös kiinnostusta seikkailuun... Esikoisnäytelmä Perheenjäsen kertoi teatteriperheestä, jollaisessa kirjoittajakin on varttunut, ja Q-teatterissa kantaesitetty Jotain toista tutki seksuaa lista identitettiiä ohjaaja-kirjailijan oman parisuhteen läpi. Jokseenkin epäkiinnostavaa kikkailuaoli puolestaan se, että näyttelijät toveittain replikoivat ikään kuin dubattuina. Naisen laskin ei mene pois päältä edes hänen matkustaessaan residenssireissulle Yhdysvaltoihin. Sitä, miten kirjailijat voivat käyttää omaa elämänpiiriään töidensä kirjallisena pääomana, ja mikä oikeus heillä on lainata aiheita suoraan toisten ihmisten elämästä. TEATTERIA LYHYESTI Sukasen seikkailut Ameriikan raitilla Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingin Erottajalla tehdään pieni ihme. Siellä hän kohtaa eri alojen taiteilijoita, joiden intohimo on enemmän luomisen kuin mammonan problematiikassa. Luokkaero aiheuttaa pariskunnalle pieniä mutta ei parantumattomia hiertymiä. Työpari jatkaa aiheen parissa samalla Omapohja-näyttämöllä dokumentaarisella esityksellä Undocumented Love, jonka keskiöön nousevat tarinat ihmisen oikeudesta olemassaoloon sekä kysymykset identiteetistä. Amerikansuomalaisilla sävelillä livesoitantana ryyditetty näytelmä käy suoraan sydämeen. Ongelmallisemmaksi tulee se, kuinka vaikea talousjutuista on puhua. Hanna Kirjavaisen kirjoittama ja ohjaama Sontiainen onnistuu kertomaan pienen ihmisen suuren tarinan sydämeenkäyvästi ja duurissa, vaikka päähenkilö Tom Sukasen elämä oli aika mollivoittoinen. Lehtonen ja Kaartinen ovat tehneet ison taustatyön, ja haastattelujen ja kenttätyön pohjalta on rakentunut esitys, jossa viiden esiintyjän voimin kerrotaan kolmella kielellä tositarinoita vainosta ja hädästä. Se on mukavan rosoisesti kerrottu tositarina kovan onnen miehestä, uskosta ja toivosta, suomalaisesta sisusta ja hulluudesta. Undocumented Love pysäyttää tositarinoillaan Ohjaaja Jussi Lehtoselta ja käsikirjoittaja Kati Kaartiselta nähtiin Kansallisteatterissa muutama vuosi takaperin pakolaisuuden ja kodin tematiikan ympärille rakentunut teos Toinen koti. Kuinka laskut maksetaan käytännössä, on kohtuuhelppo nakki, mutta mistä raha tulee. Ei eri kielellä, vaan nauhalta tulevia ruotsinkielisiä replikkejä toistettiin pelkällä huulisynkalla. Sukanen lähti 1998 Etelä-Pohjanmaalta Amerikkaan etsimään onnea ja menestystä. Siinä vaiheessa nimeä vaille jätetty näytelmäkirjailija-päähenkilö alkaa pohtia yhdessä erimaalaisten kollegojensa kanssa taiteellisten pääomien olemusta. Mutta mikä on tämän taistelun hinta. SARKOLAN NÄYTELMISSÄ omakohtaisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus. Pääomani-näytelmässä Sarkolan ja ohjaaja-aisaparinsa Katariina Nummisen kutkuttava sivukierre on siis kielikysymys (sitä kai ei kukaan teatterissa enää laske erikoisuudeksi, että päähenkilönaista esittää mies ja muutenkin roolituksessä leikitään sukupuolilla). VAIKKA SARKOLAN näytelmän päähenkilöt ja monet sivuroolihahmot ovat jopa kliseisiä, ne pysyvät kiinnostavina. Tarinoista nousee esiin ehkä kaikkein vahvimpana ihmisten kyky taistella olemassaolostaan. Harrietissa esityksen ekstraviba tuli siitä, että siinä esitettiin käytännössä sama kohtaus pienin muunnelmin ja näkökulmaa vaihtaen 15 kertaa – ja onnistuttiin silti pitämään pitämään kova intensiteetti yllä läpi esityksen. Lue esitysten täyspitkät arviot verkkolehdestämme Demokraatti.fi. Tarkkaahan se oli, etenkin mainion naispääroolin tekevällä Eero Ritalalla, mutta muuten se tuntui aika itsetarkoitukselliselta. De_27022020_52.indd 53 18.2.2020 16.21. Heidän poikansa (Laura Rämä) on ilmeisen kaksikielinen – niin kuin Sarkolakin. Onni vaihteli, menestys jäi saamatta
Pulinat pois. ELÄMÄÄ KUOLEMAN JÄLKEEN (2020) on myös eräänlainen novellielokuva, pi tuuttakin sillä on vain kaurismäkeläiset 80 minuuttia. Poika Stefan (Martin Paul) saa teh tävän soitella ympäriinsä, ettei tuttuja kaivata muistotilaisuuteen. Klaus Härön pieni novellielokuva kertoo miehestä, joka on turruttanut tunteensa. Nisse ei haluaisi hautajaisiin ketään. Mielenkiintoista, sillä ensimmäinen si joittuu maaseudun rauhaan ja toinen Bulevardinkadulle Helsinkiin. Pienen tarinan ei tarvitse merkitä pientä elokuvaa, mutta teos tuskin menettää mitään televisiossakaan esitettynä. KOMEDIAN HENKILÖKOHTAISUUS ei va litettavasti merkitse ainutlaatuisuutta, De_27022020_54.indd 54 17.2.2020 15.54. Kummankin visuaalinen ilmaisu on pakotonta ja luonnollista, soljuvaa. Teksti Rane Aunimo P orvoosta kotoisin oleva Klaus Härö on kiltti älykkö, joka tunnetaan lähi menneisyyteen sijoittuvista tunteellisen asiapitoisista aatedraamoista. Välit kiristyvät koko lailla kaikkien kanssa. Tervettä olisi vain vaimon hautaaminen ja unohtaminen samoin tein. Sisko Elsa (Lena Labart) pelmahtaa Nissen kotiin pehmentämään pudotusta, mutta isäntä taistelee jokaista huomioivaa elettä vas taan. Kerronta on nytkin helppoa ja joutuisaa, eikä Härön poliittisempien te osten kulmikkuudesta ole tietoakaan. Peik Stenberg ja Martin Paul esittävät isää ja poikaa maalaiskomediassa. Tunnistettava äijänköri läs ei osaa sanoittaa tunteitaan vaimonsa poismenon jälkeen eikä sen koommin kohdata ihmisiä, jotka haluaisivat auttaa hautajaisjärjestelyissä ja jättää jäähyväi set sukulaiselleen ja ystävälleen. Härön uusin elokuva on myös hänen henkilökohtaisin, sillä elokuvan käsikir joitus makasi ohjaajan pöytälaatikossa vuoroaan odottaen yli kaksikymmentä vuotta, ja se kertoo miehen omista koke muksista parikymppisenä nuorukaisena äidin kuoleman jälkeen. 54 Demokraatti ELOKUVAT Suru puserossa RUOTSALAISTA ESIMERKKIÄ KOPIOIDAAN AINA MAINOSJULISTETTA MYÖTEN. Härö on kertonut kaavail leensa tekstistä alun perin näytelmää. Aina vain ärtyneemmälle Nis selle inhimillinen lämpö on pahinta lää kettä murheeseen, jota ei mukamas ole. Tarina on toki etäytetty ruotsinkieliseen Siuntioon, ny kypäivän kulahtaneeseen torppaan sekä mustansorttiseen arkikomediaan, jossa surulliset asiat tuntuvat lähinnä humo ristisilta. Elokuvan isää, äksyä vanhaa herraa Nisseä, esittää Peik Stenberg ja hie nosti esittääkin. Parhaissa töissään hän on ollut intiimi: Postia pappi Jaakobin (2009) laupeudentyössä ja Tuntemattoman mestarin (2019) taiteenrakkau dessa
Nisse ei tahdo taipua, vaikka puhuminen kannattaa aina. Ruotsalaista esimerkkiä kopioidaan aina mainos julistetta myöten. Brunoa ja Malikia esittävien Vincent Casselin ja Reda Katebin ohella nähdään iso nuorten joukko, jossa on mukana amatöörinäyt telijöitä ja autistidiagnosoitujakin. Teksti Rolf Bamberg V aikka Olivier Nakache ja Éric Toledanon kahdek san vuoden takainen Koskemattomat oli kansain välinen yleisö ja arvoste lumenestys, heidän yhteinen kakkoselo kuvansa Erityiset yllättää myönteisesti. Sillä voisi pelkästään aiheensa puolesta olla vaikka kuinka monta sudenkuoppaa pudottavaksi, mutta se ei niihin lankea. Maukkaasti mulkoileva Stenberg ei lyö ukon sulkeu tuneisuutta liikaa yli eikä ilkeily ole pa hansuopaa. Siitä huolimatta elokuva ei äitelöidy sosiaa lisiirapiksi vaan on mukavan rou heasti arkitodellisuudessa kiinni. De_27022020_54.indd 55 17.2.2020 15.54. Kummankin vaimot ovat kuolleet, ja kuusikymppisten jurottajien lippalakitkin muistuttavat toisiaan. jota tarinan ar jen sankarit tekevät, ja niissä ihmisissä, joista he huolehtivat. Tosipohjaisen elokuvan alkunimen (Hors normes) mukaisesti he toimivat sosiaaliviranomaiskoneiston ulkopuo lella, joten norminvartijat ovat kohta kimpussa kyyläämässä, noudatetaanko hyväksyttyjä käytäntöjä. Elokuva onnahtaa siinä, että se pirsta loituu turhan pieniksi siruiksi, kun esiin nostetaan monia ihmiskohtaloita niistä useimpia sen syvemmin taustoittamatta tai maaliin viemättä. Ei noudateta. Siispä uhkana on toiminnan lopettami nen. Elämää kuoleman jälkeen ei vain kasva ”vitsikästä” asetelmaansa suuremmaksi. 55 Demokraatti Elämää kuoleman jälkeen Ohjaus: Klaus Härö Pääosissa: Peik Stenberg, Martin Paul ja Lena Labart 2020, 81 minuuttia DRAAMA Erityiset Ohjaus: Olivier Nakache ja Éric Toledano Pääosissa: Vincent Cassel, Reda Kateb, Bryan Mialoundama, Benjamin Lesieur 2019, 114 min Ensi-ilta 28.2. Brunon yh teisö Voix de Justes (Oikeuden ääni) pi tää hoivakotia autisteille, Malikin L’Es cale (Välisatama) yrittää auttaa turva verkkojen ulkopuolelle pudonneita nuo ria. Tuolla perusasetelmalla on tehty kosolti kyynelkanavia koettelevaa elo kuvaviihdettä, mutta NakacheTole danoduon fokus on sittenkin toisaalla kuin ikiteemassa yksilö vastaan paha ko neisto. Elokuva kertoo kahdesta pyyteettö mästä miehestä, jotka tahoillaan tekevät työtä erityisryhmien eteen. Härön komedia on lä heistä sukua ruotsalaiselle menestys elokuvalle Mies joka rakasti järjestystä (2015) ja Nisse länsinaapurin valittaja ukko Ovelle. DRAAMA liki päinvastoin. En nen oli kaikki paremmin. Normihoivan ulkopuolella Erityisryhmien kuvaus ei sorru siirappiseksi. Se on siinä työssä. Erityisesti näyttelijäjoukon hetero geenisuus ihastuttaa. Erityiset on kiistatta tendenssielo kuva ja vieläpä kaksinkertaisesti käsitel lessään rinnatusten kahta ranskalaisessa nykyyhteiskunnassa huonosti kohdel tua erityisryhmää, autistisia nuoria ja heidän syrjäytyneitä, mutta ”terveen kirjoissa” kulkevia ikätovereitaan. Jos komediaa kuitenkin haluaa ja pys tyy katsomaan itsenäisenä taideteoksena eikä ole nähnyt verrokkia, Nissen mä rehtimisessä on hetkensä. Näin Härö ei ajaudu ohjaa jana tilanteeseen, jossa katsojien sympa tian voittaminen ja päähenkilön käytök sen hyväksyminen kävisi ylivoimaiseksi
Runoilijana hän on vähemmän tunnettu. Muitakin on, Sammon takojat, Kalevan kansa, Elämäläiset! On tuon levottoman miehen täytynyt olla lumoavan vakuuttava, kun yhä uudet joukot ovat häntä seuranneet.” Mauri Niemi löysi idealistista uuden puolen. Valtiollis-yhteiskunallisena julistajana, kynäilijänä ja puhujana, kaunokirjallisuuden ulkopuolella Kurikka suoritti Palmgrenin mukaan merkittävimmän taitelijan työnsä.” VISAVETERAANI VEIKKO HUUSKA oli sopivasti hollilla. Tuulikki Lepomäki-Lahtinen vastaa visan runotehtäviin melkeinpä sataprosenttisesti, myös tunnistusosuutta ajatellen. Ja sitten vastaukseen: taas oli käyttöä Lieksan kirjaston poistomyynnistä parikymmentä vuotta sitten hankitulle Kalevi Kalemaan toimittamalle Käy eespäin – suomalaista työväenrunoutta-kirjalle. Sattui niin, että olen tässä paraillaan kaivelemassa vanhoja lehtikirjoituksia – tosin en Matti Kurikasta, mutta ei nyt niin kauhean kauas liippaa. 56 Demokraatti ”Niin koittavi aamu ja poistuvi yö” S atakaksvitosiaan juhliva lehtemme ehti pärjätä liki sata vuotta ilman Kirjavisaa, kunnes tämän valo lankesi Demarin sivuille vuonna 1992. Runoista Voi kansani voi!, Elämän tarkoitus, Voi Malkosaari, ja Vuosisadan raunioilla, en ollut koskaan aikai semmin kuullutkaan. Kurikan runossakin on hieno säe: ’Nyt Suomeni, uhkuvi järvet ja maat,/ sa koskien partaille tehtaita jaat,/ ja poikasi, tyttösi kouluhun paat./ Opinkäynehet tieteitä penkoavat.’ Sisällissota sitten käänsi opettajat politiikan oikealle laidalle. ja poikasi tyttösi kouluhun paat./ Opinkäynehet tieteitä penkoavat.’ Ja toiseksi viimeinen säkeistö: ’Mutt’ silti ei synkkä toivottomuus/ työmiehiä valtaa; aikapa uus/ pois karsivi loiset, ne loppuun syö./ Niin koittavi aamu ja poistuvi yö. ”Melkein jouduin katsomaan kalenteria, että onko vappu tulossa, kun oli työväenrunotehtävä. ”Raoul Palmgren (Joukkosydän I, 67–76) ei Kurikan kaunokirjallista tuotantoa kovinkaan korkealle arvosta, vaikka esitteleekin tuotantoa melko laajasti. Raila Rinnekin iloitsee visakohteen sivistysmyönteisyyttä. Sointula on niistä kuuluisin. Työmies-lehden päätoimittajanakin hän toimi muutaman vuoden. Usein mietin sitä, kuinka 1900-luvun alkukymmenten kansakoulunopettajat usein kokivat työväenliikkeen heille läheiseksi yhteisiä sivistystavoitteita ajavaksi voimaksi. ”Tyylilaji vei historiaan, ja kukas muu olikaan kyseessä kuin Matti Kurikka, 1863 Inkerinmaalla syntynyt tulisielu Matti Kurikka. Tästä kiitos Kirjavisan laatijoille.” Ilo on laatijaäijän puolella! Matti Kärkkäinen on tutkaillut erästä merkittävää työväenkirjallisuuden tutkimuksen perusteosta. ”Eipä tarvitse paljon kaivella. Melkein heti Kaarlo Kramsun ja Kasimir Leinon jälkeen tuli Matti Kurikka ja runo Voi kansani voi, joka on julkaistu 1898 Uuden ajan kynnyksellä. Ja sattumalta osui silmään Vaasa-lehdessä 5.10.1915 julkaistu uutinen, jonka mukaan Matti oli kuollut ’toissa päivänä’ eli tarkoittaa 1.10.1915 ’sydänhalvaukseen Amerikassa lähellä New Yorkia’. Olisiko jopa ajankohtaista: ’... Hän ehti toimia Viipurin Sanomissa, Työmies-lehdessä ym. Hän oli lehtimies ja sosialistis-utopistinen kirjailija, josta on kaiketi kirjoja myös kirjoitettu. Ihanneyhteiskunnan rakentajana hänet parhaiten muistetaan vararikkoon menneestä Sointulaihanneyhteisökokeilusta Amerikassa. Vaasa-lehden kuolonuutisen lopetus meni näin (minulla oli tässä työpöydän pyörtänöllä printti siitä): ’Yhteiskunnallisista ja uskonnollisista asioista julkaisi Kurikka useita kirjoja. Palmgrenin mukaan Kurikka oli kuitenkin työväenliikkeen heräämisvaiheessa merkittävä hahmo, jonka ääni kuului puhujalavoilta, Työmies-lehdestä ja lentokirjasista. Siellä enemmistö heistä on viihtynyt viime vuosikymmeniin asti, jolloin ympäristötietoisuus on saanut monet äänestämään vihreitä.” LAPPILAN KIRJAPIIRI kertoo ihastelleensa runositaatin kynän ja aatoksen lentoa. Varsinainen vihje tietysti oli arvio, että hän oli ’työväenlehdistön terävin kynämies kautta aikain’. Näin ehkäpä olikin. De_27022020_56.indd 56 19.2.2020 13.38. ”Työskentelin yli 30 vuotta OAJ:n viikoittain ilmestyneessä isossa Opettaja-lehdessä. ’Ja viime säkeet: ’Toki kerran tuomesi varttua saa/ ja uusia oksia kasvattaa.’ Sopisiko tuo yllä oleva kuvaamaan nykyisen hallituksen aikaa. Lehden 125-vuotisjuhla on kyllä vähintään yhtä hyvä syy kuin työväenjuhla vappu konsanaan. Juhlava työväenhenkinen visa herätti visaväkeä mukaviin kommentteihin. ja perusti ihanneyhdyskuntia niin Australiaan, Kanadaan kuin Yhdysvaltoihinkin. ”Kirjavisa toi esiin aivan uuden ulottuvuuden Matti Kurikasta, ainakin minulle. Kaikille lienee tuttua Kurikan toiminta yhteiskunnallisena ajattelijana, kirjailijana ja monipuolisena työväenliikkeen aktivistina. Koulutus kunniaan, toivon herättäminen ja uusien oksien kasvaminen.” Kalemaan kokoama antologia erottuu visaukon hyllyssäkin hiirenkorvillaan, niin usein siihen on eri tarkoituksissa tullut tartutuksi
Tämä seikkailuromaani tosin kertoo paljon vanhemmista ajoista, niistä, joista tänä päivänä tehdään suoratoistokanaville suosittuja draamasarjoja, joissa pohjoismaisille näyttelijöille on kysyntää. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Omalta tietokoneelta tietenkin. ”Tosin otti aikansa, kunnes tajusin, että mistä lähden etsimään. 57 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 3 Kun viimeaikaisissa visatehtävissä on sahattu hyvin vanhojen ja aika tuoreiden tekstien välillä, niin nyt mennään välimaastoon, 1900-luvun puolivälin kieppeille. – Meidän iilimatoihimme tuolla ylhäällä on tullut tauti, hän sanoi, niin että ne eivät enää rupea puremaan. Minä tarvitsen iilimatoja heti, terveitä ja vahvoja! Kuului, että hän oli ulkomaalainen, mutta hän pärpätti vikkelään tanskan kieltä, vaikka hän läähätti. Ja iilimadot ovat ainoat, jotka auttavat, kun hänellä on hammassärky. Olkoot mullat keveät vieraassa maassa.’ Onhan tuossa hyvä annos pohjalaista jäykkää voimaa?” Ossi Lehtiö teki pedanttia jäljitystyötä. Ei kellään majojen asukkaista ollut kotonaan iilimatoja, ja paksu pappi puuskutti ja näytti avuttomalta.” Viimeiset 7–8 vuotta hän on taas yritellyt Amerikassa toteuttaa uusia yhteiskuntia ja muita haaveitaan. Vastaukset 2.3. (rb) De_27022020_56.indd 57 19.2.2020 13.38. Heitä olivat Pertti Vuorela, Sirpa Taskinen, Mauri Panhelainen, Satu Reunanen, Pertti Timonen, Matti Kärkkäinen, Juhani Niemi, Jorma Kataja ja Ilpo Pietilä. Eikö ole ainoatakaan armeliasta ihmistä, jolla on iilimatoja. Muistin ulkoisella kovalevylläni olevat tallennukset juuri eräästä alpumista. Isän, pojan ja Pyhän Hengen nimeen, eikö ole yhtään ihmistä, jolla on iilimatoja. Sitten vain tekemisiin ja selaamaan Kansalliskirjaston nettisivuilta tallentamani alpumin numeroita, sivu toisensa jälkeen. Mitä ihminen ei tiedonsaannin tähden tekisi, ja kun on niin mielenkiintoinen kohde kuin tuo alpumi eri numeroineen, niin aikaahan siinä meni, ja teetä kului. Palkinto Mauri Niemelle. Yhdelle palkinto. Löytyihän se tietenkin, ja nimenä oli Vuossadan kynnyksellä: Suomen työväen alpumi vuodelta 1898, eli ihan ensimmäinen laatuaan.” Visan verkkoversiosta voitte lukea, mitä muut oikein vastanneet tuumivat Kurikasta. Nyt tapasi kuolema paljon yritelleen miehen. Kuka on tämä kirjailija, mikä teos ja kuka on sankari, jonka anti-versio esiintyi eräässä suositussa päivälehtisarjiksessa. Avaimina olivat alpumi, Työmies ja työväenlehdistön terävin kynämies. tai postitse Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. ”– Iilimatoja, iilimatoja, hän huusi. No, tietenkin pään heiluminen pilvissä on herkullinen vinkki
WIENIN YLIOPISTOSSA historian professorina toimivan Phillipp Therin kartoitus keskittyy pääosin talouteen ja taloudellisiin uudistuksiin, jotka kohtasivat etenkin itäblokin maita. THERIN KIRJA käsittelee tarkasti eri maiden erilaisia historioita ja tapoja omaksua uusliberalismi ja markkinatalous. 58 Demokraatti Berliin ja Saksojen jälleenyhdistyminen oli vuoden 1989 eurooppalaisen mullistuksen merkittävimpiä tapahtumia. Vuoden 2008 talouskriisi sai monet arvostelemaan uusliberalismia. KIRJA Historian professori katsoo tarkalla silmällä uusliberalismin nousua. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva Antti Vuorenrinne E uroopan historia on täynnä vallankumouksia Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien. Toki maat vaurastuivat kokonaisuutena, ja kauppojen hyllyt alkoivat täyttyä ja monipuolistua. Vuonna 1989 tapahtunut kumous eroaa edeltäneistä siinä, että se oli lähes väkivallaton. 70-luvun liennytyspolitiikasta lähtien kommunismi horjahteli lännen vaikutteista, ja uusliberalismin lippuakin heilutettiin 1980-luvun alussa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin aikaan. Toki ainakin alussa monet kommunismin totalitaristiseen hallintoon kyllästyneet tahtoivat ensisijassa aidon kansasta lähtevän demokratian ajan koittavan. Jo nämä kaksi tapahtumaa viittaavat siihen, että tämä vallankumous on sittenkin aika yksipuolinen – kyse oli markkinatalouden ja sitä siivittävän ideo logian, uusliberalismin voitosta taistelussa kommunismia vastaan. Aidon historiantuntijan ote Therillä on siinä, että hän tajuaa että historialliset tapahtumat ja ajanjaksot eivät tipahda tyhjästä. Ther huomaa, että jo 1970-luvun alun öljykriisi sai länsimaisten sijoittajien katseet kohdistumaan itäblokin maihin. Nyttemmin vastavoimaksi on kuitenkin noussut nurkkapatrioottinen Donald Trump, joka lupaa sulkea ovet kovalta kansainväliseltä kilpailulta ja pitää huolta oman maan kansalaisista. Tämän ”samettisen” kumouksen symboliksi on noussut Berliinin muurien kaataminen vuonna 1989 ja Neuvostoliiton hajoaminen kaksi vuotta myöhemmin. Huono puoli tässä yksityiskohtaisessa selonteossa on, että muiden kuin alan asiantuntijoiden on raskasta lukea kirjaa, vaikka kirjoittajan tapa höystää tekstiä omilla kokemuksilla itäblokin maista keventääkin lukukokemusta. Mutta monien kohdalla toteutui paradoksi: ennen ei kaupoista saanut juuri mitään, mutta nyt kun saa, ei enää ole varaa juuri mihinkään. Ther pitää kuitenkin nationalistipopulistien parjaamaa EU:ta eriarvoisuutta vähentävänä ja köyhyyteen vajonneita maita jaloilleen saattavana positiivisena mahtina. KIRJAT De_27022020_58.indd 58 19.2.2020 12.18. Päivi Malinen Vastapaino 2019, 440 s. Entinen rajatarkastusasema Checkpoint Charlie on nykyisin turistimagneetti. Vuoden 1989 samettinen kumous Philipp Ther: Euroopan historia vuodesta 1989 – uusi talousjärjestys Suom. Valtion heikentäminen, sääntöjen höllentäminen ja armoton kilpailu loivat rikkautta vain harvoille. Vasta pikkuhiljaa alkoi nousta esiin se, että kyse oli toisenlaisesta totalitarismista, eriarvoisuutta luovan kapitalismin voittokulusta ja itsevaltiudesta
www.riihi.fi ONNEA 125-VUOTIA ALLE – Elävän työväenkult tuurin puolesta! Onnea 125-vuotiaalle! toivottaa De_27022020_58.indd 59 19.2.2020 12.18. 59 Demokraatti EKL onnittelee 125-vuotiasta Demokraattia! kansanuutiset.fi KUnnioitettavat onnentoivotukset 125-vuotiaalle Demokraatille! Ainoa vaihtoehto. Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen
Tämän kokoelman 24 juttua eivät olleet sanomalehdessä ilmestyneitä pakinoita mutta ovat voineet ilmestyä joissakin muissa puolueen aikakaustai vuotuisjulkaisuissa. Vuoden 1918 päättäjäisiksi -pakinassaan Sasu toteaa: ”Yhtä vähän kuin kuningasta on onnistuttu meille saada, yhtä vähän on Suomen kansa onnistunut pääsemään sosialisteista. Nuoressa tasavallassa poliittisesta pakinasta tuli eräänlainen instituutio. 60 Demokraatti SASU PUNANEN D emokraatin historia tuntee tukuttain suosittuja kirjoittajia. Näin DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT 125 vuotta 2 2 POLIITTISET PAKINOITSIJAT 1/5 Sasu Punanen 1918–1939 Muste-Maalari 1940–1947 Jahvetti 1947–1955 Simppa 1957–1974 Kairamo 1984–2003 De_27022020_60.indd 60 19.2.2020 13.42. Räisänen ei kuulunut joukkoon, joka kapinakeväänä 1918 jätti toimituksen, kun Saksan Itämeren divisioona valtasi Helsingin. Yrjö Räisäsen vankileirivaihe ei siis ollut kovin pitkä. Parhaat pakinoitsijat olivat niitä, joiden juttu luettiin lehdestä ensimmäiseksi. Hän istui kapinan jälkeisinä viikkoina ensin Sörnäisten vankilassa ja myöhemmin Suomenlinnan vankileirillä. Suomen Sosialidemokraatin Sasu Punanen oli nuoressa tasavallassa ensimmäinen poliittinen pakinoitsija, joka nousi sillä tavalla kansakunnan kaapin päälle, että häntä luettiin kaikissa poliittisissa leireissä. Esiteltyään itsensä Sasu kertoo aikomuksistaan: ”Tekisi mieli antaa joskus, kun näin viran ottaa, oikein näpäkkä sauna, sellainen maineeni mukainen, mutta pelkään vielä, ettei kiuas kestä. Muun muassa näitä kapinaja vankileirikokemuksiaan hän myöhemmin pakinoissaan tilitti kohtuullisen ronskilla huumorilla ryyditettyinä. Kyllähän työväenlehtiemme sivumääriä laajat kuolemanilmoitusten osastot todistavat, että rassattu on, mutta kun seuraa kunnallisvaalien tuloksia, niin huomaa, että sikiäminen on sitäkin runsaampi.” Sari Kivistö on havainnut Satiiri Suomessa -kirjassaan, että Räisänen käytti myös menippolaisesta satiirista tunnettua aihetta taivaallisesta tuomioistuimesta. Räisäsen mukaan myös punakaartilaiset saattoivat päästä taivaaseen. Hän oli Suomen Sosialidemokraatin remmissä alusta alkaen, kun lehti aloitti vakituisen ilmestymisensä syyskuussa 1918. NIMIMERKKI SASUN takana oli toimittaja Kaarlo Yrjö Räisänen (1888– 1948). Ilmeisesti myös Yrjö Räisänen ainakin ajoittain osallistui vielä siinä vaiheessa lehdentekoon. Pian alkoi kuitenkin hänen pakinoitsijan uransa. Kansanvalta 1928.). Niiltä ajoilta löytyy myös todellisia helmiä, joita Kansanvalta 1920-luvun lopulla painatti myös kirjaksi (Sasu Punanen: Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari. ”Sasu Punanen” -nimisen jutun päähenkilö esitellään muuten mitättömäksi, mutta saunomisessa ylivertaiseksi ”löylytaiteilijaksi”. Lehden ykköstykin päivittäisenä tehtävänä oli kertoa lukijoille osin huumorinkin keinoin, miten asiat sillä kertaa olivat. Kuuluisan nimimerkkinsä hän lainasi Juhani Ahon lastuista. Kun Suomen Sosialidemokraatti alkoi syksyllä 1918 ilmestyä, ilmestyi Yrjö Räisänen ”suoraan vankileiriltä” jälleen toimitussihteerin tehtävään. Joka tapauksessa Räisänenkin vangittiin. luokalla sairasteluun. Muutamat heistä nousivat aikakautensa tulkeiksi ainutlaatuisella tavalla. Kuopiolaisen satulasepän pojan koulutie katkesi Kuopion lyseon 7. Sosialidemokraattisen aatemaailman jo koulussa omaksunut Räisänen aloitti välittömästi kouluvuosien jälkeen toimittajan työt, ensin Savon Työmies -lehdessä, josta parin lyhyemmän pestin (Iisalmi ja Vaasa) jälkeen päätyi Helsinkiin, Edward Valppaan päätoimittamaan Työmieheen toimitussihteeriksi tammikuussa 1917. Omat rakastivat ja vastustajat vihasivat – mutta samalla siteerasivat. Kullakin aatesuunnalla oli omat mediapersoonansa, Sasun aikana Uudella Suomella oli Ollinsa ja Hesarilla Tiituksensa. Räisänen oli lähes ainoa Työmiehen toimituksessa, joka tunsi salaperäisen Irmari Rantamalan, Algot Untolan, joka sitten kapinan viimeisinä päivinä toimitti lähes yksinään Työmiehen viimeiset numerot. Sasu PunaTeksti Antti Vuorenrinne sen ensimmäinen pakina julkaistiin jo 16.9.1918 lehdessä ”Niitä näitä” -osastossa. Jos se ei nyt sillä löylyllä halkeaisikaan, niin halkeaisi ainakin löylytettävän huudosta.” Alkuvuosina Sasu Punasen pakinat löytyivät lehden loppupäästä, ”Niitä näitä” -päivyriosastosta. Kansanvalta julkaisi myös Sasulta toisen kirjan (Sasu Punanen: Jussi Taavetti Haataisen sijaiskärsimys, Kansanvalta 1929). Suomi oli kulkemassa tiedonvälityksenkin osalta yhtenäiskulttuurin aikaan
Siinä on tilaisuus kaikenlaisiin vähemmän kristillisiin supatuksiin ja toistensa nypläämisiin.” SASUSTA TULI pian lehden luetuin kirjoittaja. Atte Pohjanmaa muistuttaa, että työväenliikkeessä elettiin tuolloin vielä kovia aikoja: ”...kansanomaisen huumorintäyteisen esitystavan löytänyt puolestapuhuja oli kultaa kalliimpi työläislukijalle, jonka silmäkulmaan kiertyi kyynel yhtä helposti kuin huulille hyrähti hymy”. 61 Demokraatti Pyhä Pietari vastaa kysymykseen, päästetäänkö heidät portista sisään: ”Otetaan järjestään kaikki rintamamiehet, teloitetut ja vankileireihin kuolleet väriin katsomatta, olivatpa sitten punaisia tai valkoisia. Yrjö Räisänen. Pakina sai oman vinjetin: Mitä Sasulle kuuluu. Ei siinä ole jumalansana mielessä silloin, kun mies ja nainen menevät kirkkoon, lyöttäytyen siellä vierekkäin. Vuoden 1923 tammikuussa Sasu Punasen pakinat siirtyivätkin lehden etusivulle. Salissa oli oikeiston puolelta ilmaistu huoli siitä, että seurakunnissa oli luovuttu vakiintuneesta istumajärjestyksestä, jossa naiset istuivat eri puolella kirkkosalia kuin miehet. Siihen Sasu: ”Nuhteeton ja lihallisuuksista kieltäytyvä elämä on joutunut vaaraan, kun paimenet ovat kaikessa pehmeänahkaisuudessaan antaneet kirkoissa sotkeutua ”akkain ja ukkoin puolet”. Jos sodan ja kapinain tähden sellaisenaan ruvettaisiin ihmisiä täältä kaseeraamaan, niin kylmilleenhän tämä jäisi koko talo, sillä maailmahan se tuntuu olevan yhtenä lihamyllynä.” Pakinoitsijan vakituisiin tehtäviin kuului eduskuntakeskustelujen seuraaminen. Murhamiehet ja yksityisrikolliset, kuuluivatpa puolelle tai toiselle, käännytetään, jos yrittävätkään, armotta pois. De_27022020_60.indd 61 19.2.2020 13.42
Erottamisestaan katkeroitunut Räisänen liittyi talvisodan jälkeen entisen puoluesihteerin K. H. ”Jatkuvasti on osaston toimittaja Yrjö Räisänen kirjoituksissaan pyrkinyt lukijapiiriin levittämään käsityksiä ja näkökantoja, jotka ovat olleet joko kokonaan vastakkaisia puolueen luottamuselinten omaksumille kannanotoille taikka pyrkineet saattamaan ne työväestön kannalta epäilyttäviksi. Yrjö Räisänen erotettiin Suomen Sosialidemokraatista talvisodan alla syksyllä 1939. Puoluejohdon mitta alkoi täyttyä, kun SDP palasi hallitusvastuuseen 1937 presidentinvaalien jälkeen. Atte Pohjanmaa arvioi myöhemmin, että välien viileneminen alkoi niin sanotun huplilaisuuden vuosina, jolloin Tanneria vastustanut Väinö Hupli oli puolueen puheenjohtajana. Päätoimittaja Eino Kilpi joutui usein pyytämään puoluejohdolta anteeksi Sasun kirjoittelua. Tanner-vihaansa hän julisti myös omassa Vapaa Pohjola -viritelmässään. Hän oli sotien jälkeen vielä SKDL:n kansanedustajana (1945– 1947). RÄISÄSEN JA puolueen vahvan miehen Väinö Tannerin välit kiristyivät vähitellen 1920-luvun kuluessa. De_27022020_60.indd 62 19.2.2020 13.42. Tällaisia piikkejä alkoi ilmaantua Sasun pakinoihin myös pitkin 1930-lukua. Senkin jälkeen Räisänen oli paremmin palkattu kuin SSd:n päätoimittaja. Yrjö Räisäselle maksettiin parempaa palkkaa kuin lehden päätoimittajalle. Kun sd-vähemmistöhallitusta johtanut Tanner otti vt. Päivittäisen pakina-annoksen lisäksi Räisänen päätoimitti sosialidemokraattista Kurikka-pilalehteä vuosina 1919–1934. Jatkosodan alettua ”kuutoset” saivat eripituisia vankilatuomioita ja olivat syrjässä politiikasta. Ihan turhaan ei palstametrienkään perusteella Räisäselle maksettu. päivän paraatin (1927), Sasu antoi palaa: ”Nykyisen hallituksen pääministerin tehtäväksi oli, tasavallan presidentin sairauden takia, joutunut paraatin vastaanotto. presidenttinä vastaan suojeluskuntien toukokuun 16. Vuonna 1934 hänen ja lehden toisen kansanedustaja-toimittajan Reinhold Sventon palkkoja alennettiin kolmanneksella, kun edustajantyöstäkin maksettiin. Tutkija Kalevi Kalemaa arvioi, että Sasun pakinointi oli ”arkista ja luontevaa, selkeää ja ymmärrettävää. Räisänen valittiin vuoden 1930 vaaleissa myös eduskuntaan. Hieman raskaaksi hänen pakinansa teki pitkä ja DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT PAKINOITSIJALLE MAKSETTIIN PAREMPAA PALKKAA KUIN LEHDEN PÄÄTOIMITTAJALLE. Atte Pohjanmaan mukaan Räisäsen suhde myös toimituksen johtoon viileni:”Milloin vain tilaisuuden saa, hän näykkäisee siellä ja täällä, antaa aasinpotkun, asettaa kalikan, vaikka välttääkin lehden palstoilla suoranaista konfliktia”, Pohjanmaa arvioi. Wiikin johtamaan oppositioon, niin sanottuihin kuutosiin, jotka syksyllä 1940 erotettiin SDP:stä. Sekä poliittisesti toisin ajattelevien että osaksi omienkin puoluetoverien henkilökohtainen teilaaminen on samoissa kirjoituksissa monasti tapahtunut varsin sopimattomalla tavalla samalla kuin kirjoittaja on käytellyt runsaasti lehden palstoja oman persoonansa kehumiseen ja ylistelyyn.” Näin kirjoitti lehden toimitusneuvosto esittäessään Räisästä ”vapautettavaksi” lehden toimituksesta. Räisänen asettui puolueriidassa Huplin kannalle. Räisäsen kirjoittajanura jatkui Wiikin ja myöhemmin SKDL:n Vapaa Sana -lehdessä. 62 Demokraatti Menestys tuntui myös rahallisesti. Oli luonnollista, että sosialidemokraattinen lehdistö, siitä huolimatta, sanoutui irti moisista juhlallisuuksista.” SSd:n toimittajana 1920-luvulla olleen Untamo Utrion mukaan huplilaisuudesta alkanut puolueriita näkyi Sasun pakinoissa Tannerin vähemmistöhallituksen aikana jopa niin, että pari kolme kertaa hänen pakinansa ”pantiin pataan” eli jätettiin julkaisematta. KIRJAILIJA JARNO PENNASEN mukaan (Kirjallisuuslehti 1938) ”maailmansodan jälkeisenä aikana Suomessa oli vain yksi huomionarvoinen ja pätevä poliittinen sanomalehtimies: Yrjö Räisänen, Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsijanimimerkki Sasu Punanen”
Ei hän toiselle arvoa antanut, mutta oman arvonsa hän kyllä tunsi ja olihan hän uransa huipulla, sitä ei ollut kieltäminen.” Räisänen oli sillä tavalla vanhan työväenliikkeen mies, että puhdasoppinen vanha siltasaarelaisuus pysyi tiukasti osana hänen ajatusmaailmaansa vaikka toisaalta hän julisti myös maltillista reformismia ”niin oikealla kuin sosialidemokraattisessa puolueessa voi olla”. Tällainenhan ei ole ollut mitenkään tavatonta myöhempinäkään aikoina. rönsyilevä virkerakenne. 63 Demokraatti Puhe Malmin hautausmaalla punaisten haudalla toukokuussa 1940. Untamo Utrio arvioi Sirkuskatu-kirjassa, ettei Räisänen ollut ”varsin ystävällinen kaveri”. 1920-luvulla hän suututti tulenkantajamodernistit olemalla ”poroporvarillinen” ja 1930-luvun alussa Elmer Diktoniuksen olemalla ”aitosuomalainen”. (Ensimmäinen kerta kun virallinen Suomi kunnoitti myös ”vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneita). ”Hän oli vähän eristäytyvä ja hiukan töykeäkin. Sasun rintamasuunta heilui. Työväen arkisto De_27022020_60.indd 63 19.2.2020 13.42. Sosialidemokraattisen aatehistorian yin ja yang, kautskylainen marxismi ja bernsteinilainen revisionismi tavallaan yhdistyvät samassa persoonassa. Sasu Punaselle tärkeintä oli asia ja sen perillemeno, tyyliseikoille hän ei paljon ajatuksia uhrannut.” Raoul Palmgren muistuttaa Kapinalliset kynät -kirjassaan, että nimenomaan Räisäsen antitannerilaisuus vei hänet ”epäradikaalisuudestaan huolimatta kuutosten oppositioon”. Myös työtovereiltaan Räisänen sai osakseen kritiikkiä
Minkälaiseen Suomeen vauva siis syntyy 2050, ja minkälaiseksi muodostuu elämä siitä reilun vuosisadan eteenpäin jopa 2175 asti. O nnittelut Demokraatille! 125-vuotta on korkea ikä, johon ihminen ei ole vielä yltänyt. Mahdollistaako polku läpi koulutien työelämään nykypojille lasten hankkimisen. Antton Rönnholm Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri De_27022020_64.indd 64 19.2.2020 13.18. Mutta maailmanhistoriassa toistaiseksi vielä pienokainen. Ja kaiken perustana on planeetan elinkelpoisuus niin ilmaston kuin luonnon moninaisuuden osalta. Ihminen on lajeista älykkäin, jolla on niin itsesuojeluvaisto kuin ylivertainen kyky tekniseen edistykseen. No, kaikkea määrittävät tulevaisuudessakin luonto ja fysiikan lait. Tulevatko uudet finanssikriisit entisestään atomisoimaan puoluekenttää ja vaikeuttamaan päätöksentekoa, jota kaikki edellä esitetyt kysymykset vaativat. Työmies-lehden aloittaessa eliniänodote Suomessa oli 45–50 välissä. POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO on kiistatta sosiaalisen, taloudellisen ja sittemmin ekologisenkin kestävyyden mittareilla menestystarina. Ja juuri oikeita kysymyksiä esittämällä ja uusia ihmisiä tavoittamalla työväen lehdistöllä on paikka tulevaisuudessa. Työt ovat 30 vuodessa muuttuneet, mutta onko osa tipahtanut digitalisaation kelkasta vai tarjoaako koulutusjärjestelmä pohjan ponnistaa ja kaiteen, josta pitää kiinni. Tai syntyykö. Tästäkin syystä on hyvä puhua lapsista. On enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Digitalisaatiosta huolimatta ihminen on fyysinen olento, joka tarvitsee ravintoa ja lämpöä. DEMOKRATIAA HAASTETAAN eri suunnista: yhtäältä globalisaation häviäjien kaipaus vahvasta johtajuudesta ja toisaalta ilmastotoimia vaativien valmius luopua poliittisista oikeuksista nopeita tuloksia vastaan. Olemmeko etniseen suomalaisuuteen perustuva rajat kii -kansakunta vai luottamukseen ja lakiin uskova kaikkien kansakunta. Tästä syystä uskon katkaisevamme talouden ja materiaalisen kulutuksen linkin niin, että ympäristö on elinkelpoinen myös jatkossa. Päätöksiä vuosista 2050–2175 tehdään nimittäin joka päivä. Historiassa yhteiskuntien jatkuvuus on perustunut yhtälölle: väestönkasvu – keksintöjen mahdollistama talouskasvu – resurssit hyvinvointiin ja sotilaallisille kyvykkyyksille. Syntyykö lapsi terveydenhuoltojärjestelmän tuotannon ja rahoituksen kannalta kestävästi hoidettuun sairaalaan olosuhteisiin, jotka takaavat pienimmät mahdolliset riskit. 64 Demokraatti KOLUMNI Vuodet 2050–2175 OLEMMEKO ETNISEEN SUOMALAISUUTEEN PERUSTUVA RAJAT KII -KANSAKUNTA VAI LUOTTAMUKSEEN JA LAKIIN USKOVA KAIKKIEN KANSAKUNTA. Tuoko posti, tai kukaan, vauvapakkausta ja onko lapsella oikeus vanhempaan kotona ja maksuttomaan varhaiskasvatukseen, ovat kysymyksiä sosiaaliturvajärjestelmälle. Vuonna 2050 kun ennusteiden mukaan miehet ovat kiivenneet lähes 85 ja naiset 90 ikävuoden odotteisiin, syntynee lapsia, jotka ylittävät lehden nyt juhlimat vuodet. Onko tuottavuuden kasvu tarkoittanut neljän päivän työviikkoa, lisää palkkaa vai pelkkiä osinkoja. Ja onko yhteiskunnalle uhan sijaan mahdollisuus, että lapsia olisi niilläkin joiden fysiikka ei sitä mahdollista. Ei ole siis ihmistä ilman luontoa eikä yhteiskuntaa ilman ihmistä. Voiko vuorotyön ja pienen kansalaispalkan varassa oleva nainen tai henkisesti uupunut asiantuntija saavuttaa unelmansa lapsesta. Millaiseen yhteiskuntaan 2050-luvun lapsi syntyy
Sen sijaan johtajakeskeisemmissä maissa päätökset saattavat syntyä ja toteutua rivakasti. Siitä huolimatta ahdistus yhteisestä tulevaisuudesta kasvaa. Vahvempia johtajia haikaillaan avuksi. Tällaisen suoran toiminnan käyttöön näyttää monissa maissa olevan nykyään vetovoimaa. Y K:ssa hyväksytty kestävän kehityksen ohjelma eli niin sanottu Agenda 2030 ja siihen liittyvä Pariisin ilmastosopimus ovat laajasti hyväksyttyjä ympäri maailmaa. Tarvitaan järki ja sydän. 65 Demokraatti KOLUMNI Vahvat johtajat ja demokratia OPPIMINEN KANNATTAA. Pelkät faktat eivät riitä. Muuten he eivät tule valituiksi. Täytäntöönpano hyvänkin hallinnon maassa kestää useimmiten tuskastuttavan kauan. Tämähän on tiedetty jo kauan sitten. Kestävä kehitys onnistuu parhaiten sitouttamalla ihmiset asiaan. Sotaa ja muita kriisitilanteita varten on demokraattisissakin maissa hyväksytty poikkeustilalainsäädäntö. Demokratia on vähän hidas keino muuttaa maailmaa, mutta se on kaikkein turvallisin. Eikä ihme. Lainsäädäntö vie aikansa. Teoreettisesti asiaa katsoen, olisihan se mahdollista. Eli he ovat itse varovaisempia tarvittaviin uudistukseen kuin heidän äänes täjänsä. Ihmiset eivät ole aina ahkeria opiskelemaan uusia asioita, mutta toisinaan myös poliitikot eli päättäjät arvioivat väärin äänestäjien tietotason tai tahdon. Myönnän itsekin pohtineeni useamman kerran demokraattisen järjestelmän hitautta. Vauhtia tulee demokratiaankin saada lisää, mutta siihen tarvitaan meistä jokaista. VALISTUNUT ÄÄNESTÄJÄ VALITSEE PAREMPIA JOHTAJIA. Uuden oppiminen ei siis aina houkuta, vaan siihen pitää rohkaista: se voi kuitenkin olla kuin suuri seikkailu, joka tempaa mukaansa vähän hankalan alun jälkeen. Me tiedämme jo nyt paljon enemmän kestävää kehitystä tukevista asioista kuin, mitä olemme olleet valmiita tekemään. Vastaushan on useimmiten myöntävä, jonka jälkeen kehotan ystävällisesti unohtamaan haaveet asiat hoitavista vahvoista johtajista ja vahvistamaan yhteistyötämme kansan käännyttämiseksi kestävän kehityksen kannalle, sillä yksittäisten johtajien varaan asioita ei voi jättää. Niinpä olen yleensä kysynyt vahvojen johtajien haikailijoilta, kannattavatko he demokratiaa ja kunnioittavatko ihmisoikeuksia. Suunnitelman toteuttaminen näyttää kaikesta huolimatta toteutuvan ärsyttävän hitaasti. Olisikohan mahdollista, että ekologisen tilanteen heikentyessä alettaisiin turvautua samankaltaiseen järjestelmään. Kun johtajat on saatu vakuutetuksi asiasta, niin kaikki sujuu. Suurin osa meistä nykysuomalaisista istui koulunpenkillä aikana, jolloin kestävästä kehityksestä ei tiedetty riittävästi eikä kaikilla ole muutenkaan kovin kivoja koulumuistoja. DEMOKRAATTISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ valitut johtajat kuuntelevat valitsijoitaan. Samoin tarvitaan parempia tutkijoita, yrittäjiä, työntekijöitä ja kuluttajia, jotka eivät ole yksin norsunluutorneissaan vaan pyrkivät aktiivisesti yhtey teen ja dialogiin toistensa kanssa. Mutta silloin ei ole varsinaisesti kyse Agenda 2030:n mukaisesta kestävästä kehityksestä. Suomalainen yhteiskunta antaa onneksi siihen mahdollisuuden meille varttuneillekin, olimme sitten työelämässä tai emme. Valistunut äänestäjä valitsee parempia johtajia – ja heitä tarvitaan niin valtiolle kuin kuntapuolellekin. Tarja Halonen Kirjoittaja on Presidentti De_27022020_64.indd 65 19.2.2020 13.18. Uutta tietoa tulee toki koko ajan asioiden ja ilmiöiden välisistä yhteyksistä. Oppiminen kannattaa. Tämän vuoksi meidän kaikkien on toki oltava myös valmiita oppimaan lisää. Siihen nimittäin kuuluvat sekä ympäristön kunnioittaminen ja taloudellinen tuottavuus, mutta myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja demokratia
Pyrimme maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi yhteiskunnaksi. Keskeinen tavoitteemme puheenjohtajuuskaudellamme oli pitkän tähtäimen ilmastostrategian laatiminen, jonka mukaisesti EU olisi ilmastoneutraali vuonna 2050. Hallitus tähtää siihen, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Eurooppa-neuvosto palaa kysymykseen kuluvan vuoden kesäkuussa. Valitettavasti yksi jäsenvaltio, Puola, ei voinut vielä sitoutua panemaan tavoitetta täytäntöön omalta osaltaan. Menestyksemme on perustunut vahvoihin demokraattisiin instituutioihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Jokaisen maan on kannettava täysi vastuunsa maapallon elinkelpoisuuden säilyttämisestä, kukin kykynsä ja voimiensa mukaan. näkökulmasta tavoite on aivan välttämätön. Olemme luvanneet ihmisille, että piirrämme tiekartan kohti päästötöntä Suomea. Puheenjohtajuuskauden aikana toimimme tiiviissä yhteistyössä etenkin Eurooppa-neuvoston uuden puheenjohtajan Charles Michelin kanssa asian eteenpäin viemiseksi. Ilman näitä integraation kulmakivet rapautuvat. Siksi unionilta pitää paljon myös vaatia. Siksi halusimme puheenjohtajakaudellamme erityisesti vahvistaa EU:n asemaa globaalina ilmastojohtajana. Hallitusohjelmamme mukaisesti tavoitteemme on luoda Suomesta sosiIlmastonmuutos pysäytetään vain tavallisten ihmisten tuella P ääministerinä johdin Suomen EU-puheenjohtajuuskautta vuoden 2019 loppupuoliskolla. Tiesimme myös, että unionin yhteisten arvojen puolustamisen lisäksi meiltä odotettaisiin suunnan näyttämistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Rauha, turvallisuus, vakaus ja demokratia ovat olleet Euroopan integraation kulmakiviä. Sille on syynsä. Globaalin ilmastojohtajan rooliin kuuluu esimerkin näyttäminen. Siksi niitä on tarkoin vaalittava vuosikymmenestä toiseen. Olimme asettaneet puheenjohtajakaudellemme kunnianhimoisia tavoitteita yhteisten arvojen vahvistamisesta sekä kilpailukykyisemmästä ja sosiaalisesti eheämmästä unionista. Ilmastonmuutos on ohjelmamme ensimmäinen sana, jotta se ei olisi ihmiskunnan viimeinen sana. Tällä tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidin määrä ilmastokehässä ei enää lisäänny ihmisen toiminnan seurauksena. Joulukuun Euroop pa-neuvosto vahvisti asettamamme maalin Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. SDP:n johtaman hallituksen ohjelman ensimmäinen sana on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen torjunnan De_27022020_66.indd 66 19.2.2020 13.16. 66 Demokraatti ILMASTONMUUTOS GLOBAALIN ILMASTOJOHTAJAN ROOLIIN KUULUU ESIMERKIN NÄYTTÄMINEN. EU:LLA ON kykyä, EU:lla on voimia. KANSALLISESTI OLEMME asettaneet vielä unioniakin tiukemmat tavoitteet hiilineutraalisuuden saavuttamisessa
Taloudellista kestävyyttä ei ole ilman ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. 67 Demokraatti ILMASTONMUUTOS ON OHJELMAMME ENSIMMÄINEN SANA, JOTTA SE EI OLISI IHMISKUNNAN VIIMEINEN SANA. Kerron esimerkin viime keväältä: eduskuntavaalien alla SDP johti mielipidemittauksia useilla prosenttiyksiköillä vielä pari kuukautta ennen vaaleja. Ekologisesti välttämättömät muutokset kuten vaikkapa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on toteutettava niin, että samanaikaisesti turvataan ihmisten työpaikat ja tuetaan sosiaaliturvan keinoin niitä ihmisiä, joita muutos erityisesti koettelee. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kiteytti ilmastopolitiikan eetoksen mielestäni hienosti eräässä hallituksemme iltakoulussa viime syksynä. aalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Antti Rinne Kirjoittaja on SDP:n puheenjohtaja ÄLKÄÄ KIUSATKO TAVALLISIA IHMISIÄ ILMASTOMUUTOKSELLA. Tästä on kyse puhuttaessa oikeudenmukaisesta siirtymästä. Tosiasiassa kumpikaan ei aivan pitänyt paikkaansa, mutta hankalassa mediaympäristössä syntyneiden käsitysten korjaaminen ei enää onnistunut. POLITIIKAN RETORIIKALLA on suuri merkitys sille, miten saamme ihmiset sitoutettua muutoksen tekemiseen. Siksi puhe oikeudenmukaisesta siirtymästä on niin tärkeää. Toiseksi vaaliohjelmastamme väitettiin, että haluaisimme lihalle lisäveron. Siksi ilmastonmuutoksen torjunnassa meidän on kiinnitettävä huomiota paitsi konkreettisiin ilmastotoimiin, myös niiden sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. ON SELVÄÄ, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Tämä johtuu siitä, että sosiaalista kestävyyttä ei ole ilman taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Tiedämme kyllä, mitä meidän on tehtävä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kunhan muistamme, että kaiken mitä se vaatii, voimme tehdä vain tavallisten ihmisten tuella. Nimiimme laitetut tavoitteet antoivat perussuomalaisille sytykkeitä vaaralliseen propagandaansa ilmastovouhotuksesta. Käydyn keskustelun seurauksena menetimme erityisesti miesäänestäjien kannatusta perussuomalaisille. Tavallisen ihmisen osalta Ollikaisen viesti oli meille poliittisille päättäjille lohdullinen: älkää kiusatko heitä. Nämä tarkoittavat määrätietoisia päästövähennyksiä ja nykyistä tehokkaampia ohjausvälineitä teollisuudessa, energiantuotannossa ja taakanjakosektorilla. Ehdottomalta kuulostavan kiellon sijaan osoitimme ymmärtävämme, että useissa Suomen osissa oma auto on ainoa mahdollinen liikkumismuoto työn ja palveluiden, harrastusten ja vapaa-ajan sekä kodin välillä. Näitä politiikan perusperiaatteita emme aseta keskenään arvojärjestykseen. Mutta samalla meidän on huolehdittava siitä, että tavalliset ihmiset sitoutuvat muutosten tekemiseen. Annoimme vaaliohjelmassamme ymmärtää, että tavoittelimme polttomoottoriautojen myynnin kieltämistä Suomessa vuonna 2030. Vaalipäivänä tuo johto oli supistunut vaivaiseen 7 000 ääneen toiseksi tulleisiin perussuomalaisiin nähden. Jos nimittäin pienipalkkaiset työntekijät, eläkeläiset tai haja-asutusalueiden perheet kääntävät selkänsä ilmastonmuutoksen torjunnalle, emme voi koskaan onnistua. Ollikainen muistutti, että kunnianhimoiset tavoitteet toteutuvat kansallisesti ja EU:n laajuisesti vain, jos yhteiskunta ja poliittiset päättäjät ovat valmiita systeemisiin uudistuksiin ilmastopolitiikassa. Yksi selittävä tekijä kannatuksemme hiipumiselle ja toisaalta juuri perussuomalaisten nousulle oli ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu, jota itse olimme olleet virittämässä. Kerron toisen esimerkin: kun polttomoottorien kiellon sijaan aloimme puhua ihmisille bensiinitai dieselkäyttöisten autojen muuntamisesta yhteiskunnan tuella kaasuautoiksi, vastaanotto oli aivan toisenlainen. De_27022020_66.indd 67 19.2.2020 13.16. Eikä ekologista kestävyyttä ole ilman sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä
68 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some ME FEMINISTIT LUEMME, SIKSI ME TIEDÄMME. KUTSU De_27022020_68.indd 68 17.2.2020 16.01
Risto Rantanen Tampere De_27022020_68.indd 69 17.2.2020 16.01. Soini toteaa kirjassaan, että hallitusvastuu ja kompromissit syövät populismin uskottavuutta. Niinhän siinä kävi, että keskustan Juha Sipilän oikeistohallituksen politiikka romahdutti perussuomalaisten kannatuksen. Pentti Välimaa Pori KIITÄN KOKO Ylen tuotantotiimiä ja Jari Tervoa erinomaisesti toimitetusta Koivisto-sarjasta. Tällaista lisää, niin katsojien sivistystasoa voidaan vielä pitää yllä alati keinotekoistuvassa Suomessamme, kiitos! Matti Vikström Turku MITEN ON mahdollista, että EU-Suomessa meni läpi sellainen sopimus, jossa kilpailykyä parannetaan ilmaisella lisätyöllä eli talkoilla. Pidän sarjaa erinomaisena osoituksena siitä, että televisiosta voidaan nähdä vielä asiaohjelmia kaiken hömpän keskellä. Mauno Koiviston tarina ja elämä ovat osoitus demokraattisesta Suomestamme. Mihin kiky-tunnit todellisuudessa vaikuttivat, kilpailukykyyn vai eriarvoisuuden kasvuun. Palkattoman työn teettäminen on kuin täytekakun kuorrutus ihanalla kermavaahdolla, tulkaa ja syökää tästä tytöt ja pojat, se on teille hyvin terveellistä. Tämän vahvistaa myös perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini tuoreessa populismi-kirjassaan. 69 Demokraatti MIELIPIDE Kiky on kielletty doping Populismi ei toimi ilman julkisuutta Kiitos YLE! KANSAAN TEHOAVAA politiikkaa ei enää vuosiin ole tehty tupailloissa, työväentaloissa tai toritapahtumissa. Nyt Halla-aho on pitänyt edeltäjiensä opein puoluettaan viime eduskuntavaaleista lähtien gallupykkösenä. Eikö Euroopan unionissa ole minkäänlaista yhtenäistä työsopimuspolitiikkaa, jonka pitäisi puuttua peliin selvissä dopingtapauksissa. Tämä tapahtui Suomessa, kun Juha Sipilä oli pääministeri ja perussuomalainen Jari Lindsröm työministeri. Sitä tehdään julkisuudessa. Tosin viime gallupeihin vastanneista yli 75 prosenttia on muita kuin perussuomalaisten kannattajia. Ei kai siinä ole sanan sijaa, etteivätkö nämä tunnit jotenkin vaikuttaneet, mutta mihin. Sarjassa tuotiin kaikki tämä esille vaikuttavalla tavalla. Näkyikö vaikutus parhaiten yritysten osakkeita omistavien osingoissa. Se lienee yhtenä syynä siihen, että vuoden 2017 puoluekokouksessa persupuolue siirtyi Jussi Halla-ahon komentoon. Toisella vaalijytkyllä Soini vei joukkonsa hallitusvastuuseen. Hän tietää kokemuksesta, ettei politiikassa pelkästään järkipuheilla pärjätä. Siinä tuotiin erinomaisesti esille Mauno Koiviston elämäntarinaa ja Suomen poliittista historiaa. Jos puolue on vuoden 2023 vaaleissakin ykkönen, viekö Halla-aho puolueensa hallitusvastuuseen, kuten ykkösasema edellyttäisi. Kiky-tunnit ovat siis kilpailukyvyn nostamisyritys laittomilla lisäsopimuksilla. Tätä on helppo kysyä, mutta ilmeisesti kukaan ei pysty siihen vastaamaan. Mutta kansaa ei kosiskella pelkästään asialinjalla, vaan siinä on myös populismilla merkittävä rooli. SMP:n raunioille perussuomalaisten puolueen perustanut Soini on oikea mies kirjoittamaan populismista ja sen poliittisesta vaikuttavuudesta. SMP:n perustajan Veikko Vennamon populismiopein Soini nosti puolueensa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa suurten puolueiden kantaan. Poliittista historiaa valotettiin varsinkin Koiviston torjuessa omalla ”fundeeraavalla” tavallaan kommunismin rantautumista Suomeen. Täällä on mahdollista itseään sivistämällä ja opiskellen nousta vaatimattomista oloista hellahuoneesta sataman kautta uskonnollisen isän kasvattamana Suomen tasavallan presidentiksi. Teknologiateollisuuden Jarkko Ruohoniemen mukaan kaikkien suomalaisten etu on, että kiky-tunneista pidetään kiinni. Asiat eivät kyseenalaistamisella ja vastustamisella etene. Samoin esiin tuotiin monet poliittiset vastapelurit ja ”suhmuroinnit”. Siitä huolimatta populistinen retoriikka tehoaa kansaan. Aamulehti kirjoitti 13.1.2020: ”Kiky-tunnit tarkoitettiin pysyviksi”
Lyhyesti sanottuna kokeilu tarkoittaisi vanhoille työntekijöille kuuden tunnin työpäivää nykyisellä kahdeksan tunnin palkalla. Uudistus olisi yksinkertainen, nopea ja tehokkuutta sekä vapautta lisäävä. Kokoomusjohtaja on kyllä takinkäännön mestari. Palkkoja saa siis alentaa, mutta esimerkiksi listaamattomien yritysten veroetuuksin ei pidä koskea. Pieneläkkeiden nostamista on vastustettu siitä lähtien, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julisti vappupuheessaan, että pieniä eläkeitä nostettaisiin usean vuoden ohjelmalla 100 eurolla. Simsalabim! Työja palkkaehdot alas, pieneläkkeitä ei saa nostaa ylös Ylen marraskuun puoluekannatusmittaus vahvisti rikkaiden puolestapuhujien äänenpainoa. Hyökkäys kohdistuu samalla myös liittojen jäsenten jäsenmaksusta saama veroetuun. Silloin työn rasittavuus vähenee, lyhyempi ja kronotyypin mukainen työaika lisää tehokkuutta, tekeviä käsiä saadaan lisää ja aamusekä iltajakeluun löytyy riittävästi tekijöitä. Pentti Välimaa Pori MIELIPIDE Ulla Grünstein suunnittelija Helsinki De_27022020_70.indd 70 18.2.2020 14.11. Siitä mallista hyötyisi Postin ja työntekijöiden lisäksi koko maan talous. Postin lakko koski 9 000 Postin työntekijää. Koko yhteiskunta hävisi lakossa. Jos näiden työntekijöiden tuntimäärä on kahdeksan tuntia päivässä eli yhteensä 72 000 tuntia, se tarkoittaa kuuden tunnin työpäivinä 12 000 työntekijää. PS:n johtaja Jussi Halla-aho ei ota yritysten veroetuuksiin mitään kantaa. Vastavasta syystä myös JHL:n jäsenistö on muun muassa Turussa joutui turvautumaan lakkoon. Rinteen vappusatanen oli jo silloisen hallituksen pääministeri Juha Sipilälle (kesk) ja kokoomuslaiselle valtionvarainministeri Petteri Orpolle myrkkyä. Tästä tuskin ilahtuu persulainen ay-jäsenkään. Eläkkeiden nostoesityksetkin ammutaan julkisuudessa heti alas. 70 Demokraatti Uusi työaika voi ratkaista Postin ongelman Postin lakko viime vuoden lopulla saattoi maan ikävään kaaokseen. Tällöin 3 000 tuhatta työtöntä voisi saada lähityöpaikan ympäri Suomea. Olemme vaikean väännön sijaan kuin huomaamatta tehneet rakennemuutoksen ja siirtyneet sadan vuoden takaiselta aikakaudelta nykyiselle vuosituhannelle elämää keventävän, kuitenkin tehostavan työaikareformin avulla. Kokoomus on kakkosena. Työllistyneet työttömät saisivat harjoitteluajalta kuuden tunnin työstä kuuden tunnin palkan. Edellisen hallituksen tekemät leikkaukset voidaan purkaa ja vaihtaa yhden työtunnin hintaan. Tätä nykyhallituksessa vartioi keskusta, jota siitä kokoomus kiittää. Palkkakulut pysyisivät samoina, mutta ylityö ja -kulut jäisivät pois. Tämä helpottava uudistus on koettava käytännössä. Gallupeita tulkittaneen nyt ikään kuin kansan lupauksena, että tavallisten palkansaajien työja palkkaehtoja saadaan heikentää, eikä pieneläkkeitä pidä nostaa. Orpo vaatii myös aiemmin jyrkästi vastustamaansa hoitajamitoituksen toteuttamista heti. Gallupien ykkösenä keikkui mittauksessa äärioikeistolaiseksi leimautunut perussuomalaisten puolue. Jos tämä ei riitä, voidaan tilannetta auttaa reformiverotuksella. Vasta silloin selviävät kaikki kuuden tunnin työaikaa seuraavat iloiset muutokset ja parannukset. Eläkeläisköyhyys saa siis rikkaiden puolestapuhujien mielestä jatkua. Sen sijaan hän hyökkää ammattiliittojen varoetuuksien kimppuun. Hän on nyt paheksuvinaan sitä, että hallitus korjaa vuoden alussa pieneläkkeitä vain noin 30–50 eurolla. Työntekijöitten yhteistuntimäärä pysyisi samana, mutta jakautuisi tasaisesti kellon ympäri. Se on sitä edelleen, vaikka Orpo antaakin puheissaan ymmärtää vallan muuta. Nyt olisi sopiva hetki kokeilla 2 x 6 tunnin työaikareformia. Kun kolme työntekijää luopuu yhden tunnin palkasta ja valtio maksaa yhden tunnin, saa yksi työtön työn ja palkan. Postilaisille yritettiin väkisin ajaa nykyistä heikompaa työja palkkaehtosopimusta
https://tul.fi/aprilliristeilyn-liput-ovat-nyt-myynnissa/. klo 18–20.Työväenliikkeen kirjastossa. KOKOUKSET 50 VUOTTA Syntymäpäivät . Keskustelun isän• ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Mä tein susta juhlakalun! 12 5 Oho, mussa on väritöntä ja hajutonta jalokaasua! De_27022020_70.indd 71 18.2.2020 14.11. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa joka torstai klo 10., ohjaus Pekka Ruohonen. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. klo 15 Tampereen Komediateatterissa, lippuja myynnissä piiritoimistosta 045 773 021 22. PIRKANMAA • Nokian JHL ry 105 kevätkokous ke 11.3. TUL avoimet joukkuevoimistelun piirinmestaruuskilpailut järjestetään la 18.4. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Le ik ka a ta lte en ! Jari Mäkinen yrittäjä, Heinävesi 10.3.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jari Mäkinen. Kahvia tarjollla klo 17.30. TUL:n aprilliristeily Turku–Tukholma järjestetään 20.–21.3., esite ohessa, tiedustelut Aino Nevalainen 050 472 9679, aino.nevalainen@tul. Piirin veteraanien seuraseminaari ke 11.3. Puhetta johtaa Matti Louekoski. Kahvitarjoilu. mennessä, jukka. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tesoman palloiluhallilla Tampereella, ilmoittautuminen https://tul.kisanet. klo 12. HÄME • Lahden Seudun Wanhat Toverit: Kokoonnumme Wanhassa Herrassa 2.3. • Studia Generalia: Sopivia ja sopimattomia: lempi. Alustajana professori Henrik Meinander sekä kommentaattoreina päätoimittaja Jyrki Vesikansa ja toimittaja Jarmo Mäkelä. fi/#/ päättyy 23.3. Seminola-orkesterin konsertti su 5.4. Murikka-opistolla, ilmoittautumiset pe 2.3. Tervetuloa! • TUL-Tampere. HELSINKI • Poliittisen historian klubin keskustelutilaisuus Helsingin työväentalon Juttutupa-ravintolan salissa ti 3.3.2020 klo 18–19.30 aiheesta ”Samaan aikaan levottomana vuonna 1968 – tapahtumien vyöry”. Kommenttipuheenvuoron pitää Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö AnuHanna Anttila. Psykoterapeutti Katriina Järvinen ja professori Laura Kolbe kertovat teoksestaan Sopivia ja sopimattomia. fi, ks. ilmoittautuminen linkistä https:// tul.fi/tietoa-meista/piirit/varsinais-suomen-piiri/. Piirihallituksen kokous 3.3. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. luokka ja suomalainen parisuhde To 12.3. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Pikkupippurissa klo 18. nieminen@tul.fi 045 773 021 22, hinta 45 euroa, esite ohessa. Pentti Auvinen alustaa valtakunnallisen työväentalomuseon toiminnasta. Läntisen alueen Talvileiri 7–12-vuotiaille Sauvon Ahtelassa 6.–8.3. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 4/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_27022020_72.indd 72 17.2.2020 16.03
SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 2/2020 RATKAISU 30.1. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eeli Järvinen Kotkasta. Kiven sisällä oli tuoksu, joka ei muistuttanut mitään muuta. Horisontissa meren ja taivaan harmaat ovat yhtä, ja tuulen ta kia tai muuten vain kyynelet valuvat pos killeni. Se musertuu sormissani jauheeksi, jonka tuuli lennättää kauas, aina veteen saakka, jossa joutsen harp poo verkkaan lyijyisillä mainingeilla. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 73 Demokraatti MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi M eri on vetäytynyt, eikä se palaa, vaikka ranta on odot tanut jo kauan. Sen sininen on sinisistä kaunein. Isken kivellä suurta lohkaretta ja nuuhkaisen rintani kukkuroilleen. Kumarrun. Tuoksu oli ollut siellä yli kaksi tuhattamiljoonaa vuotta, ja minä sain sen tulemaan esiin toisella kivellä lyö mällä. Poimin pienen kiven, sellaisen teemukin kokoisen. Löysin sen lapsena, ja se nauratti ihmeellisyydellään. Otan sel laisen käteeni. Laajoilla alueil la rihmalevä ja siihen tarttunut liete ovat kuivettuneet pyörei den jääkausipultereiden pinnoille val koista muistuttaviksi takuiksi. Vaellan joutilaana tätä nykymeren pi runpeltoa. co m 2 5 3 7 1 1 5 8 3 8 1 5 7 1 2 8 4 5 8 4 6 9 3 4 1 3 2 9 4 5 25 93 67 41 8 41 75 98 62 3 86 32 14 59 7 57 46 81 93 2 19 67 32 84 5 32 89 45 17 6 78 51 29 36 4 64 18 73 25 9 93 24 56 78 1 O H R A H U L L S E I S K A R I A R K A L A I N K R A N A A T T I A A S A L A E T T R A S T A I R E U P E A V I R O I L I A S L A T O V A A S I V A I T I I A J A A A K I T A M M U S S A R A R A T A M O S A A R E T H A E R I S T E L A T A I C A M A L I A T I I R A S O P A V I S A P A U L V A U H T I A L I S O N P I A T O A T E N S O O R P A N A S A A N A T N A S U V L U L L A V A J E P O U T A L I A S U R A L K I H L A T J A O S T O K S I I A I T A I S S A N I K O V A R A U S N A U V O I N R A I S M O De_27022020_72.indd 73 17.2.2020 16.03. Närhi, syksyn lintu, katoaa taas keväällä
74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukuinto on stressitason mittari SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen lukee silloin, kun elämässä on leppoisaa. Pidän siitä vieläkin. 3 Kari Palonen & Hilkka Summa (toim.): Pelkkää retoriikkaa Tämä antologia on retoriikantutkimuksen perusteos, jota käytin muun muassa gradussani. Puheiden ja kirjoitusten analysointi on ollut pääaineeni. Varsinkin kun ei ole loma-aika. Opiskelut oli sellainen aika elämässä, jolloin opin lukemaan vaikeampia teoksia. Sain kirjan joululukemiseksi aviomieheltäni. Esimerkiksi vaalien aikaan en saanut yhtään kirjaa luettua. Politiikan kirjahylly 1 5 2 Tykkään lukea, mutta työkiireet ja elämäntilanne vaikuttavat hirveästi siihen tuntuuko lukeminen hyvältä. Silloin kun pystyn lukemaan, elämässä on muutenkin aika leppoisaa. Lomalla luen enemmän romaaneja. Kirjassa käsitellään retoriikan historiaa ja yleisiä teoreettisia lähtökohtia sekä retoriikan roolia poliittisessa teoriassa. Lukeminen vaatii keskittymistä. Asko Jaakonaho: Valon juhla Romaani kertoo Katri Valan ja Olavi Paavolaisen vaiheista keväällä 1942. Luen myös poliitikkojen elämänkertoja. Olen hankkinut paljon tähän aikakauteen liittyviä kirjoja, ja mieheni ostaa niitä lahjaksi. Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista Liisa Jaakonsaari: Tarkoitus Katri Vala: Aikansa kapinallinen Tuomiojan kirja sijoittuu kiehtovaan aikakauteen ja on ansiokas kuvaus kahden kosmopoliittisisaruksen aikakaudesta. Hyvä kirja, ja sen kirjoittaja on minulle tärkeä. Kirjan tunnelmassa sota ja puute on tukahduttamassa 20-luvun tulen. Eniten kiehtoo 20-luku. Nyt se genre on jäänyt kokonaan pois. Kirja kertoo hänen tuotannostaan ja henkilökohtaisesta elämästään, sekä siitä miten politiikka 20-30-luvulla vaikutti taiteeseen. Joskus lukioikäisenä luin pelkästään dekkareita. Teos on oiva taustoitus Katri Valan runouteen. Parhaimmillaan niissä menee yksityinen ja yleinen poliittinen historia päällekkäin. Se kirja on luultavasti ikuisesti kesken. Kirjan ilmestyessä olin ollut vasta viitisen vuotta puolueen jäsen ja oli tärkeää kun sain omistuskirjoituksen tähän kirjaan. Katri Vala oli osa Tulenkantajat-ryhmää, joka kiehtoo minua. Opiskelin valtio-oppia, ja pääaineenani oli poliittinen retoriikka. Se on aika hyvä stressitason mittari. Luen aika paljon politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyvää kirjallisuutta. Mutta heti kun on loma tai joku pidempi vapaa, lukeminen sujuu. Kaikkein mieluiten luen kirjallisuutta 1920-luvulta aina sota-aikaan. Olisi pitänyt ottaa tähänkin mukaan yksi kestokirjoistani Klassiset poliittiset ajattelijat, jota saan luettua kymmenen sivua kerrallaan ja sitten on pakko luovuttaa. Tulenkantajat ja se aikakausi kiinnostaa tosi paljon, usko ihmisyyteen ja tulevaisuuteen. Viimeisin lukemani on Liisa Jaakonsaaren kirja, josta pidin tosi paljon. Opiskeluajoista on jäänyt into yrittää lukea vaikeita juttuja, kuten filosofiaa. 4 De_27022020_74.indd 74 19.2.2020 14.43
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Tilaa Miapetran ja Eeron uutiskirjeet nettisivuilta! Totuuden puolella. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Yhdessä. (09) 774 3110, sähköp. MEP MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ep.europarl.eu www.miapetra.fi Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D MEP EERO HEINÄLUOMA eero.heinaluoma@ep.europarl.eu www.eeroheinaluoma.fi Demok27022020_001-002 T.indd 2 13.2.2020 14.59
sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Se haluaa enemmän. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. 12 5 vuotta 2 2 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27.2.2020 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Mihin niitä tarvitaan. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. MUUTOS! VAALIEXTRA. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. SEURAA TULOSILTAA 14.4. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. PAL.VKO 2020-11 00 74 43 -2 00 4 Demok27022020_001-002 T.indd 1 13.2.2020 14.59