Demokraatti 27.2.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Yhdessä teemme enemmän. he lm ik uu ta 4/ 25 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 27.2.2025 / 6,90€ de_27022025_001.indd 1 de_27022025_001.indd 1 17.2.2025 17.08 17.2.2025 17.08. PAL.VKO 2025-11 00 74 43 -2 50 4 6 414880 074923 2 5 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 25 / 27 . Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen. Tutustu ja liity jäseneksi . Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää
Ammattiliitto JHL puolustaa sinun työehtojasi. de_27022025_002.indd 1 de_27022025_002.indd 1 13.2.2025 11.16 13.2.2025 11.16. Liity mukaan. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Sinun työsi ansaitsee arvostusta, joka näkyy niin palkassasi kuin työhyvinvoinnissasi. VAIKUTTAVIN VÄLITTÄVIN VAHVIN
Antiliberaalin vastavallankumouksen varjossa. HELMIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖMARKKINAT MILLE SAA NAURAA. HAVANA BLACK Edunvalvonnassa perinteisen politiikan rooli kasvaa. 3 Demokraatti 4/ 25 40 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. heh heh heh hoh hoh hoh de_27022025_03.indd 3 de_27022025_03.indd 3 18.2.2025 10.13 18.2.2025 10.13. KULTTUURI ILMIÖ TEEMA Yhtye liikkui alamaailman liepeillä boheemilla tyylillä. Rikoskirjailija teki rehellisen ja mehevän rock-kirjan
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 30 MARKUS LEIKOLA Sananvapautta ja -vastuuta 32 HETA KOSONEN Innovaatiopäällikkö + TEEMA Mille saa nauraa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 51 5 6 8 11 14 20 21 22 28 30 32 38 39 40 45 46 48 59 60 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 13.3. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. de_27022025_04.indd 4 de_27022025_04.indd 4 18.2.2025 14.28 18.2.2025 14.28. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 4/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Parempaa kohti Viikon kuva: Halpuuden lumo Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Teivo Teivainen D-ilmiö: Uutta edunvalvontaa Mepitshow: Maria Guzenina Alastalon salissa: Arvorealismia D-kolumni: Meri Valkamo Vaalit: Vain ykkössija kelpaa Leikola: Sananvastuu ja -vapaus Kirja: Rehevästi Havana Blackista Kirjavisa: Runo kuin Bernstein Kirja: Vastarannan luokkapuhe Elokuva: Unelmien sielunmessu Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Kimmo Palonen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Heta Kosonen Kolumni: Marja-Liisa Manka Kasvot peilissä: Nicholas Collon Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : La ss e Ra nt an en Kehitysyhteistyö projektien onnistumisessa ”ihmisfaktorilla” on suuri vaikutus
He rakensivat uudelleen jonkun muun rikkoman kotimaan. Vaikka kadulla olisi käynnissä vallankumous, tavallisten ihmisten on siitä huolimatta ruokittava perheensä ja elettävä omaa arkeaan. Jonkun on pyyhittävä lasten räkäiset nenät, vietävä roskat pihan perälle ja paikattava vuotava katto, sillä välin kun narsistiset influensserit ja agitaattorit yllyttävät seuraajiaan barrikadeille identiteettisotiensa nimissä. Halu turvata ja varmistaa tavallisten ihmisten oikeudenmukainen elämä, samalla parempaa huomista rakentaen on ollut keskeisiä tavoitteita niin Demokraatin kuin Työmiehenkin julkaisemisessa. MONI LUKIJAMME on tänä talvena kertonut alkaneensa vähentää uutisvirran seuraamista, koska maailma näyttää olevan vaarojen karikko. Epäoikeudenmukaisesti osuvat talousleikkaukset karsivat hyvän elämän edellytyksiä ja tekevät reikiä yhdessä kutomaamme yhteiskunnan turvaverkkoon. Todennäköisesti maailmanhistorian muutosten merkitys avautui mukanaolleille vasta paljon myöhemmin. D emokraatin ja sen edeltäjien vuodesta 1895 al kaneelle taipaleelle mah tuu valtava määrä historian käännekohtia. He tiesivät, että heikompia pitää aina puolustaa. Vallastaan juopuneet yksinvaltiaat sanelevat maiden kohtaloita ja piirtelevät rajoja uusiksi. Tällaisille ihmisille teimme lehteä vuonna 1895 ja teemme yhä. Lukijamme ainakin tekivät. Näihin uhkiin ei ole helppoa ja mustavalkoista vastalääkettä, mutta jo 130 vuoden ajan olemme aina löytäneet selviytymiskeinot ja voiton avaimet. de_27022025_05.indd 5 de_27022025_05.indd 5 17.2.2025 16.37 17.2.2025 16.37. HE OLIVAT niitä, jotka seisoivat sitkeästi yleislakossa vastustamassa tsaarin sortoa, vaativat reilumpia työoloja tai tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia kaikille säädyille. TIEDOSTAMINEN ON lisäksi liian usein ollut harvalukuisen eliitin ja kapinajohtajien etuoikeus. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Parempaa kohti, lehti kerrallaan Pääkirjoitus LINJANAMME ON ARVOPOHJAINEN OPTIMISMI. He lähtivät rajalle pysäyttämään ahneen suurvallan hyökkäystä. Harvoin silminnäkijäkään tajuaa, että juuri nyt murretaan jotain vanhaa. Tämä ei tarkoita, etteikö tavallinen tolkun kansalainen tekisi vuorollaan osansa maailman parantamiseksi, päinvastoin. Aina on myös osattava panna kotimaiset riidat hetkeksi sivuun, kun olemassaoloamme vaarantaa joku isompi yhteinen uhka. Samat ihmiset myös arvostivat sydämen sivistystä, oppimista ja lukemista, joka suojelee heitä populistijohtajien vedätyksiltä. Demokraatissa linjana on arvopohjainen optimismi, ja sitä lupaamme teille lukijoillemme edistää
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ja de G ao de_27022025_06.indd 6 de_27022025_06.indd 6 19.2.2025 9.33 19.2.2025 9.33
de_27022025_06.indd 7 de_27022025_06.indd 7 19.2.2025 9.33 19.2.2025 9.33. Tästä huolimatta Pohjoismaihin tilataan valtavat määrät halpaa ja usein huono laatuista tavaraa kiinalaisista verkkokaupoista. Kaupan liiton viime vuoden lopulla tekemän selvityksen mukaan 18–79vuotiaista suoma laisista naisista ja miehistä noin kolmannes oli tehnyt ostoksia kiinalaisista verkkokaupoista tai markkinapaikoilta vuoden 2024 aikana. Kiinan osuus oli tästä tuonnista 97,7 prosenttia. Halpakauppa Temu ja ultra pikamuotiyritys Shein ovat tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden huonomaineisim mat yritykset. Viime vuoden tammi–loka kuussa Suomeen tuotujen alle 150 euron arvoisten tavaraerien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna 1,7 miljoonasta 22,7 miljoonaan. 7 Demokraatti KAUPPA KÄY – VÄÄRÄÄN SUUNTAAN. Ompelukoneet laulavat kuumana Sheinille vaatteita tekevässä kiinalaistehtaassa Guangzhoussa
MARKKU PALOKANGAS X:SSÄ Eikö pikemminkin julkisen pitäisi keskittyä sairauk sien hoitoon. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Trump syö Suomen sanoja Taas siirtyy terveysrahaa julkiselta yksityiselle Pidetään sanoistamme kiinni. MIKA KORPIMO X:SSÄ TERVEYDENHOITO V IIK O N LU KU 57 prosenttia. Kieltolistalla ovat lehden mukaan muun muassa ”ilmastonmuutos” ja ”tasa-arvoinen yhteiskunta”. iS to ck de_27022025_08.indd 8 de_27022025_08.indd 8 18.2.2025 17.08 18.2.2025 17.08. Peloille on katetta. Listalla ovat muun muassa ”antirasismi”, ”naispuolinen” ja ”vihapuhe”. HALLITUS PUMPPAA lisää rahaa yksityi siin terveyspalveluihin. Donald Trumpin luuta pyyhkii jo Yhdysvalloissa virallisesta käytöstä hänen hallintonsa inhoamia sanoja. Jälkim mäisessä yli 65vuotiaat saisivat käydä kolme kertaa vuodessa yksityisellä yleis lääkärillä julkisen terveyskeskuskäynnin hinnalla. Loppu maksettaisiin Kelakor vauksilla. Hufvudstadsbladetin mukaan Trumpin hallinto haluaisi Helsingin yliopiston poistavan vastaavia sanoja tiedotteista, jotka koskevat Yhdysvaltojen osin rahoittamia stipendejä. Hallitus perustelee hankkeitaan muun muassa julkisen terveydenhuollon kuor mituksen vähentämisellä. Hallitus esittää ajo korttitarkastusten siirtoa terveys keskuksilta yksityis lääkäreille – ilman hintakattoa. Selvitysten mukaan alku vuodesta yksityislääkärikäynteihin tehty Kelakorvauksien nosto on hyödyntänyt lähinnä vain yksityisiä terveysyrityksiä, jotka ovat korottaneet omia hintojaan. Su om en Pa nk ki , 20 23 Suomessa kansalaisten varakkaimman 10 prosentin osuus kokonaisvarallisuudesta on Hallituksen Kela-korvauspeleistä on huonoja kokemuksia. Todella härskiä! AKI LINDÉN X:SSÄ Kokoomuksen kaverikapitalismi toimii! Omaan ja kavereiden taskuun ikäihmisten laskuun. Hallituksen Ke lakorvauksilla pelaamisesta on huonoja kokemuksia. Esimerkiksi Lääkäriliitto kuitenkin pelkää Kelakor vausten määrän noston pahentavan ny kyisestä lääkäripulaa julkisella puolella. Ajokortin lääkärilausunnossa puoles taan huolta herättää se, että hallitus ei ole asettamassa hintakattoa lääkärilau sunnolle eli yksityinen palveluntarjoaja voi hinnoitella sen miten haluaa. Viimeisimmät esitykset ovat ajokortin uusimiseen tar vittavan lääkärinlausunnon haku pää sääntöisesti yksityisiltä palveluntar joajilta ja yli 65vuotiaiden valinnanva pauskokeilu lääkäripalveluihin
Kasvuyritysten etujärjestö Suomen start upyhteisö tyrmäsi etenkin EK:n esityksen yhteisöveron laskemisesta. Vipuvartena oli muun muassa äärioikeistolaisen ja suurelta osin Venäjä-myönteisen saksalaisen AfD-puolueen kehuminen, ihmettelee Demokraatin väki. TALOUS Hallitus kumartaa, kun EK:n kapula kalahtaa POLITIIKKA TAASKO HALLITUS ja elinkeinoelämä löysivät toisensa. Ei ole yhtä ilman toista, Vance halusi puheellaan rikkoa Euroopan yhtenäisyyttä ja samalla haastaa Eurooppaa. Pari päivää EK:n ulostulon jälkeen kokoomuksen eduskuntaryhmän pu heenjohtaja Matias Marttinen ker toi hallituksen selvittävän, löytääkö se veroja, joiden alentaminen vauhdittaisi talouskasvua. Kolme suo malaista talousasiantuntijaa arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen ti lanteen paljon paremmaksi kuin julkisesta keskustelusta voisi luulla. Maahanmuutto tai sananvapaus vailla sananvastuuta olivat vain kuorrutetta, mihin Suomen ideologiatalibanit hurraahuudoin tarttuivat. Te – muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, hallituspuolueiden edustajat – hurrasitte Vancen puheelle, poimitte niin sanotusti omat rusinanne pullasta. Ja siinä hän näemmä onnistui. D. de_27022025_08.indd 9 de_27022025_08.indd 9 18.2.2025 17.08 18.2.2025 17.08. EK:n veroesitykset tarkoittaisivat käytännössä useamman miljardin leik kausta verotuloihin. Demokratialla ei ole suurta arvoa, kunhan itselle tärkeät asiat nousevat esille. Suomen tulevia yritystoivoja edustava järjestö pitää Suomen nykyistä yhteisö veroa jo nyt kilpailukykyisenä. Siis sellaisen maan edustaja, jonka istuva presidentti kielsi edellisen presidentinvaalin tuloksen ja usutti kannattajiaan liki vallankaappaukseen. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VOIMANTUNTO ”OLEMME HULLUJA” presidentti Irvikissa, satuhahmo Hyvät ideologia talebanit Yhdysvaltain varapresidentti J. Taloussynkistely on jähmettänyt suomalaisten kulutuksen ja vienyt nuorilta tulevaisuuden uskon. Pari viikkoa sitten EK esitti kovat veroteesinsä: perintö vero pois, ylimpien ansiotulojen mar ginaaliverojen lasku 50 prosenttiin, osinkoveron uudistus ja yhteisöveron viiden prosenttiyksikön pudotus… Jo aiemmin Keskuskauppakamari oli esit tänyt muun muassa tuloveronalennuk sia kaikkiin tuloluokkiin. ”Suomessa on ollut perinne, että talous politiikkaa on johdettu pelottelemalla ih misiä”, emeritusprofessori Mika Pant zar sanoo jutussa. EK arvioi, että ve rotulomenetykset kompensoituvat, kun talous lähtee niiden myötä kasvuun. Pelko on aseeni SUOMALAISET OVAT uskoneet liian hyvin poliitikkojen talouspelottelun. Vance kävi Euroopassa ja antoi meille moraalisaarnan muun muassa Euroopan sananvapausja demokratiatilanteesta. Muun muassa Helsingin Sanomien tekemässä jutussa neljä taloustieteilijä tyrmäsi, tai vähintäänkin epäili, EK:n perusteluja, että veronkevennykset maksaisivat itsensä takaisin tai vaikut taisivat myönteisesti esimerkiksi työl lisyyteen. Puhe oli kuitenkin osa Yhdysvaltojen nykyistä kalseaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jossa Eurooppa ja Ukraina ovat kauppatavaraa ja pelinappuloita. EK:n ehdotukset eivät herätä hur raahuutoja kaikissa yrityksissäkään
10. Kuka. 3. 1) Työ mie s 189 5–1 918 , Suo men Sos ial ide mokra att i 191 8–1 988 , Dem ari 198 8–2 00 1 ja Uut isp äiv ä Dem ari 20 01– 20 12 2) 50 3) Tul itik kuj a lai naa mas sa 4) vuo des ta 197 3 5) Ilk ka Lip sanen 6) Tel ler vo Koi vist o 7) vuo sin a 190 2–1 984 , val mistus lop ete ttii n liia n suu ren ter vap ito isu ude n tak ia 8) Sak san 9) Mat ti Kur ikk a 10 ) tam mik uus sa 20 19 MAAILMAN TILA • Münchenin turvallisuuskonferenssi Trumpin aika E urooppa yllätettiin taas. Muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen kehuivat Vancen puhetta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sai Münchenissä myötätuntoa, mutta vain epämääräistä juhlapuhehyminää lisätuesta Ukrainalle. Nyt lännestä käsin. Minkä maan ajoneuvotunnus on D. Suomen sosialidemokraatin pukkikisan pukkina vuonna 1981 oli politiikassa ja Kultarannassa vaikuttanut nainen. de_27022025_10.indd 10 de_27022025_10.indd 10 18.2.2025 14.45 18.2.2025 14.45. 4. Mistä alkaen on vietetty työväenlehtipäivää. 7. Vancelta. Mikä on Dannyn eli Iso D:n oikea nimi. Miten pitkään Työmiestupakka oli myynnissä. Milloin Demokraatti muutettiin sanomalehdestä aikakauslehdeksi. Hän sekoitti Euroopan unionin yhtenäisyyttä. Vance läksytti Eurooppaa sananvapauden ja demokratian kaventamisesta, maahanmuutto-ongelmista sekä tuki avoimesti Venäjän vaalihäirintää Romanian vaaleissa ja Saksan äärioikeistolaista ja Venäjä-mielistä AfD-puoluetta. Tämän asemesta Eurooppa sai moraalisaarnan Yhdysvaltain ykkösedustajalta, varapresidentti J. Mitkä ovat Demokraatin edeltäjien nimet. 9. Kokouksen yksi voittaja, ainakin lyhyellä aikavälillä, on Donald Trump. 2. D on rintaliivien kuppikoko, mutta mikä se on roomalaisissa numeroissa. 8. Kuka Työmiehen entisistä päätoimittajista perusti utopiasosialistiset siirtolat Kanadaan ja Australiaan. Yhdysvallat myös jättää EU:n ainakin alkuvaiheessa ulos Ukrainaa koskevista Yhdysvaltojen ja Venäjän välisistä neuvotteluista. 5. Mikä on Työmiehen toimittajanakin toimineen kirjailija Algot Untolan/ Maiju Lassilan tunnetuin teos. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Omar Al-Qattaa 10 VIS V 1. Münchenin turvallisuuskonferenssissa pi ti keskittyä Ukrainan tilanteen ratkomiseen yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. D. Toinen voittaja on Vladimir Putin, jolle lahjoitettiin useampi valtti Ukraina-neuvotteluihin. 6
Ovatko tutkijat liian varovaisia julkisissa ulostuloissa. Ehkä myös se, että Yhdysvaltojen ei tarvitsisi laittaa niin paljon rahaa Ukrainan tukemiseen ja amerikkalaisfirmat pääsisivät mukaan Ukrainan jälleenrakentamiseen. Olet melkein vakiovieras ajankohtaislähetyksissä. Se tuo siihen mukavan jännityselementin. Se joskus motivoi tuon kaliiberin ihmisiä. Meno on jees. Arvosanaa ei anneta, mutta oma uskottavuus on aina vaakalaudalla. Mikä on tällä hetkellä pahin palopesäke maailmalla. X on muuttunut Twitterin ajoista likakaivoksi, mutta siellä pysyy hyvin sen skenen pulssilla. Alueella on Kiinan ja Yhdysvaltojen kilvoittelua, millä on sekä kauppaettä sotilaallista ulottuvuutta. Onko perinteinen maailmanjärjestys lopullisesti rikki. Mikä meno, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. On joku teema, ja haastattelija on tentaattori. Taustalla voi olla Suomen toive saada Afrikan maiden ääniä YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä 2028. Ties vaikka hän haaveilisi Nobelin rauhanpalkinnosta. Suomi on alkanut ottaa näitä etelästä tulevia vaatimuksia enemmän tosissaan. En ajattele demokratiaa joko on tai ei, mutta on siinä oikeusvaltion ja vallan kolmijaon kannalta huolestuttavia piirteitä. Se on ongelma tietyissä teemoissa ja etenkin naistutkijoilla. Tyylejä on monia, mutta on huolestuttavaa, jos varovaisuus johtuu siitä, että kokee saavansa uhkailuja puheidensa takia. Näin aikuisoppijana se on vähän kuin menisi suulliseen tentiin. 11 Demokraatti minen avaa Kiinalle tilaisuuden profiloitua Euroopan kanssa samanhenkisenä ilmastoasioista huolestuneena toimijana. Kiina pääsee hääräämään paremmin vaikkapa Afrikassa, kun yhdysvaltalaiset eivät ole käännyttämässä väkeä puolelleen kehitysapudollareilla. Kirja viimeisteltävänä ja paljon puhetilaisuuksia. Näkyvimmin niitä horjuttaa Donald Trump, ja myös globaalista etelästä on tullut vaatimuksia järjestelmän osittaiseksi muuttamiseksi tai demokratisoinniksi. Yhdysvaltojen vaikutusvallan heikkeneminen kansainvälisillä kentillä, esimerkiksi kehitysapuviraston lakkauttamisaikeet, on musiikkia Kiinan korville. Miten Trump hyötyisi, jos hän saisi rauhan aikaan Ukrainassa. Voimaeläimet ovat minulle hölynpölyä. Piilevämpi, räjähdysherkkä paikka on Etelä-Kiinan meri lähialueineen ja Taiwan. Ainahan se on vähän muutoksessa. Miten näkisit Trumpin luotsaaman Amerikan tilanteen. Ei mikään. Toisen maailmansodan jälkeisen järjestyksen jotkut osat horjuvat nyt. Iloa vai pakkopullaa. Teksti ja kuva Nora Vilva Maailmanjärjestys ei ole stabiili TIES VAIKKA TRUMP HAAVEILISI NOBELIN RAUHANPALKINNOSTA. de_27022025_11.indd 11 de_27022025_11.indd 11 19.2.2025 10.55 19.2.2025 10.55. Ne ovat minulle samanlaista hölynpölyä kuin horoskoopit. Mikä on voimaeläimesi. Kiirettä pitää. Kivaahan se on. Myös ilmastoneuvotteluissa Yhdysvaltojen vetäytyKun Yhdysvaltojen vaikutusvalta heikkenee se Kiinalla kasvaa
– Keskustelu on yhä teollisuusvetoista, vaikka kustannuskilpailukyky on hyvällä tasolla. Miksi ei olla huolissaan ostovoimasta. Tätä juttua tehtäessä teknologiateollisuuden ja kaupanalan sopimusneuvottelut olivat vielä kesken. Perusteluna oli työntekijöiden heikentynyt ostovoima. NEUVOTTELUISSA EI ole kyse vain rahasta. Mehän lähdemme siitä, että korotuksen pitäisi olla sama kaikille. de_27022025_12.indd 12 de_27022025_12.indd 12 19.2.2025 11.53 19.2.2025 11.53. Hän muistuttaa, että etenkin matalapalkka-alojen työntekijöillä kaikki raha, mitä palkkana tilille tulee, usein menee kulutukseen ja hyödyttää sitä kautta kansantaloutta. Palvelualoilla ei ole. Koska Suomen hallituksen tavoitteena on ollut heikentää irtisanomissuojaa, niin kyllä me otamme sen totena mekkoon, että se sieltä tulee, Rönni-Sällinen sanoo. PAMin tes-tavoitteita on muun muassa saada irtisanomissuojan kirjaaminen työehtosopimuksiin. – Mielestämme työntekijöitä ei pitäisi voida irtisanoa nykyistä helpommin. Esimerkiksi teollisuudessa osalla liitoista on työehtosopimuksissa kirjauksia irtisanomissuojasta. Eduskunnassa on meneillään lainsäädäntöprosessi, jonka jälkeen irtisanomiseen ei enää tarvittaisi painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi. Palkankorotusten merkitys ostovoiman kannalta jää edelleen paitsioon, Rönni-Sällinen sanoo. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että pään avauksen jälkeen muiden liittojen olisi mahdollista päästä samoihin palkankorotuksiin. Säästömentaliteetti kuihduttaa palvelualat. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock P alvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ihmettelee viennin kustannuskilpailukyvyn ympärille jämähtänyttä keskustelua palkankorotuksista. Palvelualojen ammattiliitto PAM, kuten myös muut SAK:n liitot, kertoi jo marraskuussa tavoittelevansa kahden vuoden aikana kymmenen prosentin palkankorotuksia. RÖNNI-SÄLLINEN TOTEAA neuvottelutilanteesta, että kaikissa pöydissä odotetaan viennin päänavausta. 12 Demokraatti OSTOVOIMA Raha tekee rahaa Riittävät palkankorotukset ovat taloudelle rakettipolttoainetta. Rönni-Sällinen kiteyttää, että palkankorotusten riittävä taso on tärkeä siksi, että kulutuskysyntä saadaan liikkeelle. – Palvelualojen kannalta olisi erittäin tärkeää, että saataisiin Suomeen sellaiset kunnolliset palkankorotukset, että ihmiset näkisivät vähän pidemmälle tulevaisuuteen ja uskaltaisivat ostaa sitä, mitä olivat suunnitelleet. – Ei se mikään automaatio ole, kyllä siihen varmasti jokainen joutuu mahdollisesti omat kamppailunsa käymään
Se on 6 000 vähemmän kuin vuonna 2023. G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka , ku va iS to ck / Lä hd e: St at Fi n, M ac ro bo nd , Ku nt ar ah oi tu s Suomen väestö kasvoi vuonna 2024 yli 34 000 ihmisellä. D EM O G RA A FI Maahanmuutto tai väestökato Suomen huolestuttava väestökehitys on maahanmuuton varassa. Arvostamme suomalaista työtä. Viime vuosien väestönlisäys on tullut maahanmuutosta. 13 Demokraatti Kauppa Kaupassa sekä matkailuja ravintola-alalla bisnesnäkymät ovat keskitalven aikana piristyneet. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: PAM:n suhdannekatsaus Lähde: PAM:n suhdannekatsaus Lyö otsikon jälkeen enter Pipetoi tyylit tästä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Luonnollinen väestökehitys on ollut pitkään negatiivinen. Luonnollinen väestönlisäys / henkilöä Luonnollinen väestönlisäys, vuosisumma 2000 2005 2010 2015 2020 2025 65 000 62 500 60 000 57 500 55 000 52 500 50 000 47 500 45 000 42 500 Kuolleet ja elävänä syntyneet 15 000 10 000 5 000 -5 000 -10 000 -14 300 -20 000 Luonollinen väestönlisäys Kuolleet Elävänä syntyneet Suomen väestönlisäys edellisen 12 kk aikana -14 300 48 546 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 -10 000 -20 000 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Henkilöä Luonollinen väestönlisäys Yhteensä Nettomaahanmuutto de_27022025_13.indd 13 de_27022025_13.indd 13 18.2.2025 12.08 18.2.2025 12.08. Oma talous Kaupan ja mara-alan työntekijöiden taloustilanne jatkaa heikkenemistään
Teksti Anna-Liisa Blomberg, Heikki Sihto Kuvitus Arja Jokiaho, kuvat iStock POLITIIKKAA de_27022025_14.indd 14 de_27022025_14.indd 14 19.2.2025 9.48 19.2.2025 9.48. 14 Demokraatti ILMIÖ Se on HALLITUS NOUDATTAA TYÖNANTAJIEN LINJAA JA HALUAA AKTIIVISESTI OTTAA TYÖ MARKKINAASIOITA KÄSIINSÄ. Työmarkkina järjestöt hakevat nyt aikaisempaa enemmän selkä nojaa poliitikoista. Työmarkkinoilla tapahtui vallan uus jako, kun hallitus alkoi heiluttaa tahtipuikkoa neuvottelupöydissä
15 Demokraatti 15 Demokraatti POLITIIKKAA de_27022025_14.indd 15 de_27022025_14.indd 15 19.2.2025 9.48 19.2.2025 9.48
– Työnantajien mielestä korporatistinen koneisto ei ole tuottanut heidän toivomiaan tuloksia. Vaikuttaminen on siirtynyt enemmän poliittisten päättäjien lobbaukseen kuin että neuvoteltaisiin kompromisseja ay-liikkeen kanssa. Tämä tekee vaikeaksi yhteisymmärryksen hakemisen. Samalla vientiteollisuuden liittokohtaiset sopimukset tarjoavat lattian, jolta yrityskohtaisilla sopimuksilla voi hakea korotusta palkkaan – ilman, että nämä yrityskohtaiset sopimukset valuisivat muille aloille, etenkään julkiselle sektorille. Etenkin työnantajat hakevat sieltä poliittista yhteistyöpeluria. Wuokon mielestä tällaisessa tilanteessa – kun perinteisen edunvalvonnan keinoja on heikennetty – työntekijäliittojen pitääkin tulla niin sanotun perinteisen politiikan tontille, eli ottaa alueja kuntavaalit neuvotteluaseeksi ja yrittää vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Wuokko kuvaa työnantajien reaktiota tähän sanalla ”raivokas”. Edessä voi olla uusinta kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaalien Sari Sairaanhoitaja -kampanjasta, joka lopulta johti koko liittokentän läpi lyöneeseen palkankorotusten dominoefektiin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ iksi työmarkkinapolitiikka ei olisi poliittista tai politiikkaa, kun kyse on ammattiliittojen ja työnantajien edunvalvonnasta, ihmettelee historiantutkija Maiju Wuokko. Tämä on Wuokon mukaan kärkitaktiikka, jolla julkinen sektori pyritään jatkossa pitämään ruodussa. – Itse näen, että vaaleissa pitää keskustella isoista kysymyksistä, halutaanko vaikka säilyttää kaikki julkisen sektorin tuoma hyvä tai arvostetaanko TYÖMARKKINAKENTÄLLÄ TYÖNANTAJAT HYÖKKÄÄVÄT JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE PUOLUSTAUTUU. Sen jälkeen työnantajat ovat voimallisesti ajaneet kahta asiaa, vientivetoista palkkamallia ja paikallisen sopimisen laajentamista. de_27022025_14.indd 16 de_27022025_14.indd 16 19.2.2025 9.48 19.2.2025 9.48. KEVÄÄN ALUEja kuntavaaleissa voi olla peruspolitiikan rinnalla vahva lataus työmarkkinapolitiikkaa. Wuokko kuvaa tämän päivän työmarkkinapolitiikkaa kahden kimpaksi ja kolmannen korvapuustiksi. Myös ammattiliitot tarvitsevat jatkossa enemmän poliittista selkänojaa. Wuokko muistuttaa, että vaalituloksesta huolimatta valtiolla on yhä merkittävä rooli kuntien ja hyvinvointialuiden rahoituksessa ja päätöksen teossa. Työnantajien mielessä nyt kuitenkin kummittelee vuoden 2022 palkkaratkaisu, jossa julkisen sektorin naisvaltaiset alat onnistuivat kuromaan kiinni palkkaeroa vientisektoriin. Julkisen sektorin naisvaltaisista liitoista osa aikoo tehdä vientivetoisesta palkkamallista vaaliteeman. – Vientimallilla asetetaan yhteinen katto, jota muut alat eivät saa ylittää, mutta voivat mielellään alittaa. Työmarkkinaneuvottelijoiden kääntyminen parlamentaarisen koneiston suuntaan on Wuokon mielestä ollut nähtävissä jo pitkään. Tällä hallituskaudella poliitikkojen ja työnantajien yhteistyö on ollut poikkeuk sellisen onnistunutta. Hallitus suunnittelee lisäksi suojelutyön turvaamista lainsäädännöllä, mikä heikentää työntekijöiden lakkoasetta
Olemme sitoutumattomia, mutta teemme duunia poliittisella kentällä. Hän huomauttaa, että vaikka laki nuijittiin läpi, eduskunnan valiokunnat linjasivat Tehyn tapaan, että valtakunnansovittelijan velvollisuus on edistää sukupuolten palkkatasa-arvoa. Murto korostaa, että OAJ toimii puoluepoliittisesti sitoutumattomana. – Tuntuu, että sovun reunaehdot ovat kaikilla kiristyneet. de_27022025_14.indd 17 de_27022025_14.indd 17 19.2.2025 9.48 19.2.2025 9.48. – PALKKAMONTTULAKI, suojelutyöhön liittyvä lainsäädäntö, työtaisteluoikeuteen vaikuttaminen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen luettelee muutamia ”ihan järkyttäviä” lainsäädäntöhankkeita, joita Orpon hallitus on vyöryttänyt ay-liikkeen päänmenoksi. Koen, että valtakunnan sovittelijasta ei ole enää käytännön hyötyä julkisen alan naisvaltaisille työmarkkinajärjestöille. Hän painottaa – ja sanoo puhuvansa oman järjestönsä näkökulmasta – OAJ:n tekevän työmarkkinapolitiikkaa, ei puoluepolitiikkaa. Tämä on paljon tärkeämpi vaaliteema kuin esimerkiksi perussuomalaisten kuntavaaliohjelman sisältämä häly. Tavoite on lakimuutoksen kumoaminen tai muuttaminen niin, että valtakunnansovittelija ja sovittelulautakunta aidosti huomioivat esimerkiksi palkkatasa-arvon ja työvoiman saatavuuden. Keskeistä on vaikuttaa koulutuspolitiikkaan ja työelämäasioihin. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ (OAJ) ilmoitti, että alueja kuntavaaleista tulee vientivetoisen palkkamallin takia myös palkkavaalit. – Jatkossa poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen, lobbaaminen, lisääntyy entisestään, jos asioihin halutaan kunnolla vaikuttaa. – Istuva hallitus on ottanut käsikirjoituksensa suoraan Etelärannasta. Hän pitää sitä yhtenä näyttönä Tehyn yhä vahvana porskuttavasta vaikutusvallasta. – Se ei tee meistä poliittista toimijaa, mutta onhan meillä edunvalvontajärjestöillä – niin palkansaajakuin työnantajapuolella – yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. OAJ:N MURTO uskoo, että vientivetoinen palkkamalli vaikeuttaa entisestään kompromissien löytämistä liittojen välisissä palkkaneuvotteluissa. Rytkönen huomauttaa, että vaikkei EK:kaan ole poliittinen toimija, on se onnistunut vaikuttamaan hallituksen välityksellä. Kaikki toimijat joutuvat pohtimaan omaa strategiaansa uusiksi. Hallituksen värillä ei ole väliä, suhteet ovat hyvät kaikkiin puolueisiin. TYÖNANTAJIEN HAKEUTUMINEN POLIITIKKOJEN KYLKEEN ON SUOMESSA VERRATTAIN UUSI ASIA. 17 Demokraatti julkisen sektorin asiantuntevaa työvoimaa. – Muistutamme vaaleissa, että kunnilla on mahdollisuus maksaa virkaja työehtosopimuksia parempia palkkoja, Katarina Murto sanoo. Murron mielestä Orpon hallitus on muuttanut perustavanlaatuisesti Suomen työmarkkinapolitiikkaa, kun se ajoi vientivetoisen palkkamallin lakiin. Ja sitä meidän pitääkin käyttää. Ja vyörytys vielä jatkuu. Ammattiliittojen ”perusbisnes” on jäsenten edunvalvonta, jota tehdään tes-neuvotteluissa, mutta myös lainsäädäntöön vaikuttamalla, Rytkönen kuvaa. Tehyn Millariikka Rytkönen näkee vientivetoisen palkkamallin toisin. – Hallitus on kyllä pyrkinyt rampauttamaan ay-liikettä ja nakertamaan sen vaikutusvaltaa, mutta uskallan väittää, ettei se ole onnistunut. Valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan sitominen vahvemmin yleiseen linjaan näkyy jo tämän kierroksen palkkaneuvotteluissa. – Hallitus puuttui suoraan palkkaneuvotteluihin sekä virkaja työehtosopimusneuvotteluihin. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto pitää selvänä, että palkkamallia pidetään esillä aina eduskuntavaaleihin ja uuteen hallitusohjelmaan saakka
Tuolloin elettiin talouskasvun vuosikymmeniä, jolloin oli jakovaraa eri tavalla kuin tällä hetkellä. Merkittävä muutos on, että kolmikannasta poistettiin neuvottelijoiden veto-oikeus, vaade yksimielisyydestä. Tilanne muuttui 1990-luvun laman myötä. Taloustilanne pitkälti sanelee mikä on politiikassa mahdollista. de_27022025_14.indd 18 de_27022025_14.indd 18 19.2.2025 9.48 19.2.2025 9.48. – Olemme hallitusohjelman mukaisesti korjanneet työmarkkinoiden pitkän ajan uudistusvelkaa. Niiden tavoite oli Maiju Wuokon mukaan 1950-luvulta lähtien aina Holkerin hallitukseen (1987–1991) saakka korporatistisen päätöksenteon avulla siirtää asioita parlamentaarisesta ja puoluepoliittisesta prosessista työmarkkinajärjestöjen käsiin. Palkkatasa-arvon edistäminen on asia, jonka edessä jopa valtakunnansovittelijan pitää nöyrtyä, Rytkönen tulkitsee. Edellisellä hän viittaa vientivetoiseen palkkamalliin. myksissä merkittävää muutosta Orpon hallituksen ja sen edeltäjien toiminnan välillä. Voimasuhteet kääntyivät työnantajille suotuisiksi, eikä hallituksen mahdollista väriä enää nähty merkittävänä uhkana elinkeinoelämän tavoitteille. Vielä Holkerin sinipunahallituksen työelämäuudistus oli työnantajapuolelle hirvittävän epämieluisa, tutkimuksissaan talouden, politiikan ja työmarkkinoiden suhteisiin sekä liike-elämän etujärjestöihin erikoistunut Wuokko sanoo. Täytyy muistaa, että sopimusvapaus on edelleen olemassa eli sopimusosapuolet voivat keskenään tehdä päätöksiä ilman sovittelijan esitystä. Poliitikkojen asia ei ole päättää montako prosenttia palkat nousevat, Satonen sanoo. – Työlainsäädännöstä päätetään nyt kuten muistakin laeista: hallitus esittää ja eduskunta päättää. Vuodesta 2003 kansanedustajana toiminut Satonen ei näe työmarkkinakysyKUN PERINTEISEN EDUN VALVONNAN KEINOJA HEIKENNETÄÄN TYÖNTEKIJÄLIITTOJEN PITÄÄ TULLA PERINTEISEN POLITIIKAN TONTILLE. Satosen mukaan hallituksella ei ollut erityistä halua puuttua työlainsäädännön uudistamiseen, mutta se ei uskonut, että työmarkkinajärjestöt pystyisivät uudistuksista sopimaan. Suomessa tämä kehitys on Wuokon mukaan kiihtynyt 2000-luvulla. Sen mielestä ne olivat usein arvaamattomia ja kustannuksiltaan kalliita, jopa vaarallisia. Satonen painottaa, että työehtosopimusten tekeminen ja palkoista päättäminen kuuluu edelleen järjestöille. TYÖNANTAJIEN HAKEUTUMINEN poliitikkojen kylkeen on Suomessa verrattain uusi asia. Samalla kasvatettiin kaikkien suomalaisten yhteistä hyvää. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Jatkossakin naisvaltaisilla aloilla voidaan sopia palkkaohjelmia, jotka ovat yli niin sanotun yleisen linjan. Sen hän myöntää, että hallituksen rooli on ollut työmarkkinakysymyksissä edeltäjiään aktiivisempi. Talous onkin merkittävä syy siinä, miksi työnantajat haluavat ”palauttaa” työmarkkinapolitiikan osin poliittiselle koneistolle, hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi. Tuolloin tehtiin kompromisseja, joista kaikki osapuolet hyötyivät. Ne eivät päässeet lähellekään tavoitteita. – Työnantajapuoli suhtautui epäluulolla hallituksen ja eduskunnan tekemiin uudistuksiin. – Palkkamalli vaikuttaa lähinnä valtakunnansovittelijan toimintaan. WUOKON MUKAAN työmarkkinatoimijat olivat aikoinaan merkittäviä suomalaisen hyvinvointivaltion rakentajia – ja samalla poliittisia vaikuttajia. – Hyvinvointivaltion rakentamiseen toki osallistuivat myös puolueet ja maataloustuottajat. Työmarkkinajärjestöjen edustajilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli valmistelussa, paljon vahvempi kuin lobbareilla, Satonen sanoo. Muutos ei ole suuri, vaikka malli onkin nyt kirjattu lakiin. Wuokko ei kuitenkaan halua maalailla 1900-luvun sopimisen kulttuurista liian ruusuista kuvaa. Siitä huolimatta kompromisseilla ja yhteistyöllä työmarkkinajärjestöt saivat pidettyä päätösja vaikutusvaltaa itsellään. Etenkin julkisten alojen liitoissa sitä on pidetty puuttumisen palkkaneuvotteluihin. Mukana oli kiivasta taistelua ja vastakkainasettelua. – Samalla työnantajat ovat voineet leimata ammattiyhdistysliikkeen toiminnan politikoinniksi, omien kapeiden erityisintressien ajamiseksi. – Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät höykyttivät sitä rajusti. POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON ala on kaventunut jo vuosikymmenien ajan. Poikkeus oli punaiseksi vaatteeksi kasvanut Marinin hallitus. Satonen sanoo työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä valmistelun edelleen olevan kolmikantaista. TYÖMINISTERI ARTO SATOSELLA on vielä kolmas näkemys vientivetoisesta palkkamallista ja muun työlainsäädännön uudistamisesta. – Viimeksi Antti Rinteen hallitus antoi uudistuksen silloisten työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi
– Työntekijäpuolen ei kannata laskea sen varaan, että hallitus vaihtuisi vasemmistovetoiseksi. Tällä hetkellä porvaripuolueet ovat niin vahvoilla, että edes SDP-vetoinen hallitus ei pystyisi tekemään leimallisen vasemmistolaista politiikkaa. Ammattiyhdistysliike puolestaan keskittyy Wuokon mielestä saavutettujen etujen puolustustaisteluun. – Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa hallitus pitkälti noudattaa työnantajien suosimaa linjaa ja haluaa aktiivisesti ottaa työmarkkina-asioita omiin käsiinsä. Tätä on meneillään olevalla neuvottelukierroksella jo tehtykin, kun SAK:laiset ammattiliitot ilmoittivat yhteisestä palkankorotustavoitteesta. KIRISTYNYT TALOUSTILANNE näkyy myös työmarkkinaneuvotteluissa. Ymmärrän hyvin, että tässä tilanteessa ammattiyhdistysliike kokee, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin muuten kuin protestoimalla. 19 Demokraatti – Itse näen – ihanteellisesti ajateltuna – politiikan ja työmarkkinapolitiikan yhteisen hyvän ajamisena sekä keskusteluna ja kamppailuna siitä, mitä se yhteinen hyvä oikeastaan on. Kun jakovaraa on aikaisempaa vähemmän, on myös kompromissien teko aikaisempaa vaikeampaa. Wuokko toteaa vaihtoehdottomuuden vaivaavaan koko puoluekenttää laidasta laitaan. de_27022025_14.indd 19 de_27022025_14.indd 19 19.2.2025 9.48 19.2.2025 9.48. Työnantajien puolella on koordinointia tehty jo pitkään, kun Elinkeinoelämän keskusliitto on haukan lailla vahtinut, etteivät muut liitot ylitä vientialojen palkankorotuksia. – Talousluvut ovat olleet niin pitkään heikkoja, että rahaa ei ole kompromissien ja suhteiden voiteluun esimerkiksi veroratkaisuilla, Wuokko sanoo. Hän toivoo, että työväenliike – poliittinen ja ammatillinen – voisi olla positiivisia tulevaisuuden visioita luova voima. Wuokko näkee työmarkkinakentällä nyt työnantajien hyökkäävän ja ammattiyhdistysliikkeen puolustautuvan. Yhteinen sävel on löytynyt aika hyvin. Hän neuvoo ammattiyhdistysliikettä opettelemaan vastustajan toimivia taktiikoita. Onko se jotain muutakin kuin talouden tosiasioiden sanelemaa vai onko meillä politiikassa jotain muuta valittavana
Heidät on tuotava kotiin. Sodan ja rauhan hinta JOPA EUROOPAN PARLAMENTISSA ON SODAN FAKTAT KIELTÄVIÄ EDUSTAJIA, PUTININ HYÖDYLLISIÄ IDIOOTTEJA. Tämä on tosiasia, joka on laajasti tiedossa. RAUHAA EI myöskään pitäisi sopia Ukrainan ja ukrainalaisten yli. 20 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT V enäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan tuli 24. Joidenkin lasten vanhemmat ovat venäläisten sotilaiden murhaamia tai pidätettyjä. Kolme vuotta taistelukentillä menetettyjä ihmishenkiä, väkivaltaa, tuhoa ja kärsimystä. Rintamalla käytyjen taisteluiden lisäksi myös hybridisodankäynnin jäljet ovat olleet murheelliset. YK on jo tuominnut kaappaukset sotarikoksina ja Kansainvälinen rikostuomioistuin on asettanut pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinille sekä Venäjän lapsiasiamiehelle Maria Lvova-Belovalle, joka on ollut avoimesti oikeuttamassa kaappaukset. On selvää, että kaikkien esitettyjen rauhansopimusten yhtenä ehtona tulee olla kaapattujen lasten palauttaminen Ukrainaan. UKRAINALAISET LAPSET eivät kuulu Venäjälle. On kestämätöntä, että sodan ja rauhan hintana olisi selän kääntäminen näille lapsille. Kaapattuihin lapsiin viittasi myös tasavallan presidenttimme Alexander Stubb 15.2. Tätä kirjoittaessa rauhanneuvotteluiden ensiaskeleet on jo otettu. Hän totesi, että näiden lasten palauttaminen pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti luottamusta herättävänä toimena. helmikuuta kuluneeksi kolme vuotta. Ukrainan kohtalon ratkaisun hetket saattavat siis olla lähellä. Euroopan parlamentissa käytiin äskettäin minun ja muutaman muun edustajan aloitteesta keskustelua sodassa kadonneiden lasten kohtalosta. Venäjälle asetetut sanktiot, Venäjän jäähdytettyjen varojen käyttö ukrainalaisten hyväksi ja Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi sekä selkeä sitoutuminen Ukrainan omien rauhanehtojen toteutumiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä huomioida. Myös EU:lla on tärkeä roolinsa. Münchenissä pitämässään puheessa. de_27022025_20.indd 20 de_27022025_20.indd 20 17.2.2025 16.25 17.2.2025 16.25. Todentamattomien kaappausten määrän sanotaan olevan moninkertainen. Jopa Euroopan parlamentissa on edustajia, Putinin hyödyllisiä idiootteja, pahemman luokan käsikassaroita, jotka kieltävät sodan faktat. Mutta hybridisodankäynnissä mikään ei ole pyhää, eivät edes lapset. Sodalla on aina hintansa, mutta rauhan hintana ei saisi koskaan olla selän kääntäminen paljon kärsineille lapsille. Lapsia on viety kodeistaan, kouluista ja orpokodeista ”kesäleireille” Venäjälle venäläistettäväksi. Jotkut on viety rajan yli adoptoitavaksi, toiset suoraan vankilaan, ainoana rikoksenaan se, että he ovat ukrainalaisia. Ukrainalaisten viranomaisten vahvistettujen laskelmien mukaan jopa 20 000 lasta on joutunut kaapatuksi Venäjälle ja Valko-Venäjälle
Stubbin sanaparin arvopohja. Ainoa sääntö on vahvimman laki. Venäjä ja Ranska sopivat Tilsitin rauhassa, että Ruotsi pakotetaan Ranskan toivomaan Britannian saartoon. Edellisen lauseen voisi kiteyttää presidentti Alexander Stubbin tavoin sanaparilla arvopohjainen realismi. Napoleon lupasi tsaari Aleksanteri I:lle tästä palkinnoksi Suomen, joten siirryimme vuonna 1809 osaksi Venäjää. Machiavelli on opettanut politiikan todellisuudesta – siitä, että ”elämä on niin etäällä ihanteista, että se, joka pyrkii todellisuuden ohittaen pelkästään ihanteisiin, päätyy pikemmin perikatoon kuin päämääräänsä”, puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ohjeisti Stubbin virkaanastujaisissa. REALISMIN RINNALLA elää ulkopoliittinen idealismi, sääntöjen ja kansainvälisten sopimusten maailma. Tuomitsemme Pufendorfin oppien mukaisesti Venäjän hyökkäyksen ja ajattelemme Ukrainan puolustustaistelun olevan oikeutettua. Sääntöpohjaisen järjestelmän keskeinen tukipilari on ollut sotilasmahti Yhdysvallat. Suomen uutta ulkopoliittista doktriinia on pidetty sisäisesti ristiriitaisena rakennelmana. Jännitteeseen on kuitenkin hyvä syy. Presidentti Trumpin myötä isot keskustelevat taas mieluummin keskenään. Diili jäi paperille. ARVOT JA REALISMI P ienet maat tarvitsevat yhteisiin sopimuksiin kirjattua arvopohjaa, mutta joutuvat varautumaan isompien tekemiin diileihin. Sen jälkeen meillä päin on pitäydytty realismissa, arvopohjasta huolimatta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ajatus on suoraviivainen. Jos isompi haluaa vallata pienemmän, se voi tehdä niin, elleivät muut kykene sitä estämään. Suomellakin on kokemusta isompien diileistä. de_27022025_20.indd 21 de_27022025_20.indd 21 17.2.2025 16.25 17.2.2025 16.25. Riskinä on, että Venäjän epäoikeudenmukainen hyökkäys palkitaan alueluovutuksilla. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Realismin rinnalla elää ulkopoliittinen idealismi. Etupiirijaon allekirjoittivat ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop elokuussa 1939. Ulkopoliittinen realismi pohjaa löyhästi muun muassa Firenzeä renessanssiajalla hallinneen Medici-suvun neuvonantajan Niccolò Machiavellin kirjoituksiin. Myös Hitler sopi Suomesta Stalinin kanssa. Pufendorfin ja häntä seuranneiden valistusfilosofien ajatukset sodan säännöistä, valtioiden suvereniteetista ja ihmisarvosta on kirjattu myöhemmin lukuisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Jokainen valtio ajaa kansainvälisen politiikan kentällä omaa etuaan. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. – Kooltaan pieni valtio on usein suurempien puristuksessa. Siitä pitivät huolen 105 päivää jäisissä metsissä puolustautuneet suomalaiset sotilaat. Yksi klassikoista on Samuel von Pufendorf, 1600-luvun junnaavat konfliktit todistanut saksalainen vapaaherra, joka kehitteli ideaa oikeudenmukaisesta sodasta. Silläkin on Euroopassa pitkät perinteet
Mitä rikkinäisempi vasemmisto, sitä vahvemmat fasistit Vain yhtenäinen vasemmisto voi pysäyttää fasismin voittokulun. Sitä voi pohtia esimerkiksi kurkistamalla fasismin entisen luvatun maan Saksan menneisyyteen. Kun Hitler vuonna 1933 astui valtaan, työväenliike oli riekaleina. Keskinäinen vihanpito ja vasemmiston jakautuminen heikensivät Saksan työväenliikettä, ja se osin auttoi natsien valtaannousua 1920ja 1930-luvuilla. Maailmanhistorian syy-seuraussuhteet ovat aniharvoin yksinkertaisia tai helppoja, eikä yhtä yksittäistä ratkaisua tietenkään ole. POLITIIKKAA VOI olla vaikea kuvitella ilman vastakkainasettelua ja valtataisteluita. Tammikuussa 1919 Saksassa toteutettiin kaksi poliittista murhaa, joiden repimät arvet näkyvät politiikassa edelleen. Sitä kukaan ei voi varmuudella sanoa. Silloin Saksan kommunistisen puolueen KPD:n perustajat Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht teloitettiin kylmäverisesti Berliinissä. Nyt jos koskaan maailmalla on kuitenkin huutava tarve pitkän tähtäimen ajattelulle ja yhteistyölle poliittisten pikavoittojen ja pikkumaisen nokittelun sijaan. NYT ON HUUTAVA TARVE YHTEISTYÖLLE POLIITTISTEN PIKAVOITTOJEN SIJAAN. Poliittiset tuulet ovat juuri nyt kylmät, ja ne puhaltavat hurrikaanin voimalla. Se on asia, jota ei saa unohtaa maailmalla eikä sitä saa unohtaa Suomessa. Se repi vasemmistopuolueiden välille railon, joka ei ole kuroutunut kokonaan umpeen vieläkään. LUXEMBURGIN JA Liebknechtin murhat eivät olleet pelkkiä yksittäisiä tapahtumia vaan osa laajaa poliittista kehitystä, joka johti lopulta Weimarin tasavallan romahtamiseen ja natsien nousuun valtaan vuonna 1933. Mutta yksi asia on varmaa: Murhien jälkeen SPD ja KPD eivät enää tehneet yhteistyötä, vaikka niiden yhteinen vastustaja – Saksan oikeisto ja natsit – olivat valtava uhka. Historian perusteella voimme olettaa, että mikäli vasemmisto on jakaantunut, sen kyky vastustaa fasismia eri muodoissaan on rajallinen, ellei jopa olematon. Se vei siltä voiman ja terän vastustaa natsien diktatuuria. Mutta olisiko historiasta opittavissa jotakin. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump purkaa demokratian rakenteita, ja Euroopassa äärioikeistolaiset voimat keräävät koko ajan kovempaa kannatusta. Loppu on historiaa. Murhat toteutti joukko puolisotilaalliseen Frei korpsryhmään kuuluneita natseja, mutta ne siunasi hallituspuolue SPD ja erityisesti sen puolustusministeri Gustav Noske. Kuinka radikaalisti erilaiselta maailmanhistoria näyttäisi, jos sosialidemokraattien ja kommunistien välille ei olisi muodostunut niin syvää kuilua. D-kolumni de_27022025_22.indd 22 de_27022025_22.indd 22 18.2.2025 16.17 18.2.2025 16.17. Sillä jos jotakin meidän pitäisi viime vuosisadan historiasta oppia, niin se, miten estää synkimpien mahdollisten voimien toteuttama tuho. Tapahtumat katkeroittivat kommunistit, jotka eivät enää luottaneet demareihin. Kun murhia myöhemmin ryhdyttiin tutkimaan, Noske piti huolen, etteivät tärkeimmät syylliset koskaan joutuneet vastuuseen. 22 Demokraatti K ysymys on nyt jokaisen liberaalin huulilla: mitä tehdä, jotta maailma ei luisu jälleen lopullisesti fasismin tielle
23 Demokraatti Hyvää työväenlehti päivää! Eero HEINÄLUOMA Eero HEINÄLUOMA eeroheinaluoma.fi eeroheinaluoma.fi Maria GUZENINA Maria GUZENINA mariaguzenina.fi mariaguzenina.fi pam.fi/tes-neuvottelut de_27022025_22.indd 23 de_27022025_22.indd 23 18.2.2025 16.17 18.2.2025 16.17
Elävän työväenkulttuurin puolesta! Hyvää Työväenlehtipäivää – Onnea Demokraatti 130 vuotta! yleishyödyllinen säätiö, Hyvää työväen lehtipäivää! Tavoitteena maailman paras työelämä www.sak.fi de_27022025_22.indd 24 de_27022025_22.indd 24 18.2.2025 16.17 18.2.2025 16.17. 24 Demokraatti Työväen Sivistysliitto Riihi säätiö on joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen
Marssia koordinoivat UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto unwomen.fi/naistenpaivanmarssi Kokoontuminen Senaatintorilla klo 13 alkaen Marssi lähtee klo 14 70-vuotias Kansan Sivistysrahasto onnittelee 130-vuotiasta Demokraattia Hyvää työväenlehti päivää! de_27022025_22.indd 25 de_27022025_22.indd 25 18.2.2025 16.17 18.2.2025 16.17. 25 Demokraatti Naistenpäivän marssi 8.3.2025 OLETKO MUKANA. TASA-ARVON LIIKUTTAVA ETEENPÄIN — EI TAAKSEPÄIN
26 Demokraatti Hyvää työväenlehti päivää! de_27022025_22.indd 26 de_27022025_22.indd 26 18.2.2025 16.17 18.2.2025 16.17
27 Demokraatti teollisuusliitto.fi de_27022025_22.indd 27 de_27022025_22.indd 27 18.2.2025 16.17 18.2.2025 16.17
Puolue esitteli kede_27022025_28.indd 28 de_27022025_28.indd 28 19.2.2025 10.03 19.2.2025 10.03. Puolue kärk kyy kevään vaaleissa ykköspaikkaa, kuntavaaleis sa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. SDP pitää paalupaikkaa kannatuskyselyissä, eikä Lindtman suostu edes arTeksti Demokraatti, STT Kuva Lehtikuva, Emmi Korhonen S DP:n puheenjohtaja Antti Lindtman näkee, että kansalaisten tyytymättömyys hallituksen politiikkaan kääntää alueja kunta vaalit SDP:n voitoksi. – Uskon, että näissä vaaleissa tulee olemaan voimakas yleispoliittinen lataus yli sinänsä kansalaisten arkeen merkittävästi vaikuttavan kuntaja aluepolitiikan, Antti Lindtman sanoo STT:n haastattelussa. – Muuta ei mietitä. 28 Demokraatti ALUEJA KUNTAVAALIT Vain ykkönen kelpaa Antti Lindtman uskoo kevään vaaleissa olevan yleispoliittinen lataus, joka voi siivittää SDP:n ykköspaikalle – ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Viime kuntavaaleissa 2021 ja aluevaaleissa 2022 SDP oli prosenteissa laskettuna toinen kokoomuksen jälkeen koko maassa. Tunnettua on, että kokoomuksen kannattajat ovat uskollisimpia äänestäjiä. Tavoite on kova, mutta realistinen. SDP:N ALUEja kuntavaalien tärkeimmät tavoitteet ovat, että kiireettömään hoitoon pääsee kahdessa viikossa ja kunnissa oppilaiden oppimistulokset käännetään kasvuun. vailemaan, millainen muu tulos kelpaisi tai mikä olisi pettymys. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että ”nykymeininkiin kyllästyneet ja suunnan muutosta” kaipaavat lähtevät vaaliuurnille. Kokoomus on pitänyt Helsingissä suurimman puolueen paikkaa yhtäjaksoisesti 1970-luvulta lähtien. Lindtman pitää täysin mahdollisena, että SDP voi jopa viedä Helsingissä kokoomukselta pormestarin valtikan
Näyttää siltä, että hallitus on ainoa linnake, joka tätä vastustaa, Lindtman painottaa. – Sovittelijan käsien sitominen osaltaan heijastuu pitkällä tähtäimellä myös siihen, minkä kokoiset voivat olla vaikkapa kuntien järjestelyerät. SDP laskee, ettei tavoite vaadi lisärahoitusta tai leikkauksia muualta. HYVINVOINTIALUEILLA SOSIAALIja terveyspuolen toiminnan kehittäminen on SDP:n mielestä tällä hetkellä halvaantumassa valtiovarainministeriön vaatimaan säästöjen etsimiseen. Lindtmanin mukaan puolueen aluevaltuutetut ovat saaneet jo 15 aluetta sille kannalle, että ne eivät aio noudattaa nykyisen hallituksen linjausta. – Jos yhä useampi alue ei suostu viemään hallituksen heikennystä käytäntöön, olen ihan varma, että hallitus sen de_27022025_28.indd 29 de_27022025_28.indd 29 19.2.2025 10.03 19.2.2025 10.03. Sähköiset, ympärivuorokautiset digipalvelut on saatava käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. SDP:n vaaliohjelmassa vaaditaan, että alueille pitää antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Demarien vaaliohjelmassa listataan hoitojonojen korjauskeinoiksi muun muassa omahoitajaja lääkärijärjestelmän käyttöönottoa perusterveydenhuollossa. Murrosikäisten nuorten elämän helpottamiseksi yläkoululaisten koulupäivät pitäisi myöhentää alkavaksi aikaisintaan aamuyhdeksältä. 29 Demokraatti hitysmallejaan vaalikampanja-avauksessaan. Tämä olisi Lindtmanin mukaan toimivin ratkaisu myös huonosti suomea osaavien koululaisten oppimisen kannalta. Sielläkin sopimusten paikalliset järjestelyvarat pitää kohdentaa neuvottelujen kautta niille aloille, joilla työnantajat ja työntekijät sen yhdessä tarpeelliseksi katsovat. Iäkkäitä omaisiaan hoitaville työssäkävijöille pitäisi tarjota verotuksessa tuettuja henkilöstöetuja. Taustalla on hallituksen lakiin viemä palkkamalli, jossa vientiteollisuuden palkankorotukset määrittävät katon myös muille. Syntyvyys jatkaa laskuaan ja koulun aloittavat ikäluokat pienenevät. Tämä mahdollisuus kunnilla pitää olla Lindtmanin mukaan jatkossakin, mutta poliitikkojen ei hänen mielestään palkkoihin pidä sotkeentua. Sama koskee kuntia. PAALUPAIKAN TAVOITE ON KOVA, MUTTA REALISTINEN. SDP on pitänyt tätä esillä jo vuosia, mutta nyt asialla alkaa olla kiire. Maakuntaveroa eli alueiden oikeutta omaan veronkeräämiseen ei ohjelmassa näy. luokkien pieneneminen tuo kunnille liikkumavaraa. Suomella ei ole Lindtmanin mielestä enää varaa heikkoihin oppimistuloksiin. – Perusoikeudet pitää turvata kaikille kaikissa tilanteissa. SDP pitää kiinni siitä, että siinä ajassa hoitoon on päästävä. Lindtmanin mukaan hallituksen ”palkkakuoppalaki” heikentää joka tapauksessa julkisen sektorin alojen mahdollisuutta pitää huolta ansiokehityksestään. Työntekijäliitot ovat väläytelleet, että alueja kuntavaaleista voi tulla palkkavaalit, joissa poliitikkojen pitäisi määritellä, mikä on oikea palkankorotus julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. – Lopulta hallitus joutui perumaan sen päätöksen. Sen vuoksi tästä ei pitäisi tehdä näin suurta ongelmaa, vaan antaa hiukan lisää joustoa. Lindtman kertoo esimerkin: kun hallitus pyrki tuomaan ammatilliseen opetukseen jälleen oppimateriaalimaksut, SDP teki 70 kunnassa aloitteen, että sitä ei viedä läpi. Tärkeintä on, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea. LASTEN OPPIMISTULOSTEN parantamiseksi puolue ehdottaa alakouluissa ryhmäkoon pienentämistä. Lindtman ei usko, että verolle löydettäisiin nyt riittävän järkevä ja helppo toteutusmalli. Myös esiopetus pitäisi laajentaa kaksivuotiseksi. Hallitus laskee säästävänsä hoitotakuun pidentämisellä hyvinvointialueiden rahoista 120 miljoonaa euroa. Ryhmäkokojen pienentäminen ei Lindt manin mielestä ole mahdotonta, moni kaupunki on jo tavoitetta lähellä. Puolue arvioi tämän parantavan oppimistuloksia etenkin alakouluissa. TYÖVOIMAPULASTA KÄRSIVÄT kunnat ja alueet ovat houkutelleet muun muassa varhaiskasvattajia, hoitajia ja lääkäreitä paikallisilla palkankorotuksilla töihin. – Puhutaan ihan perusasioista, lukutaidosta ja laskutaidosta. Opettajilta pitäisi riittää aikaa ja huomiota myös niille, jotka eivät erityistä tukea tarvitse. Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuun höllentäminen takaisin kolmeen kuukauteen on ollut SDP:n mielestä Petteri Orpon (kok.) hallituksen terveyspoliittisista virheistä isoin. Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus kiristi hoitotakuun kahteen viikkoon. – Toivoisin, että Suomessa pidetään kiinni siitä, että työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, eivätkä poliitikot lähde neuvotteluihin osapuoleksi. Nykyisin lapset menevät eskariin tyypillisesti vuotta ennen koulun alkua. Tässä on samanlaista värinää mielestäni. Hänen mukaansa myös se, onko kunnassa palkankorotusvaraa, pitää osapuolten ratkaista paikallisissa neuvotteluissa. Ikäjälkeen joutuu uudelleen arvioimaan päätöstään. 20 lasta olisi demarien mielestä hyvä yläraja luokalle. Mainoslauseeksi on valittu ”Kaiken voi tehdä reilummin”, ja tavoitteissa peräänkuulutetaan nimenomaan oikeudenmukaisuutta paikallishallinnon ratkaistavissa oleviin asioihin. Sillä voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset
Jonka jälkeen meni alun toista vuotta ja Lucia-neito, valon tuoja ja hyvän tahdon lähettiläs, kristityn pyhimyksen juhlinnan juhlakalu, nuori ja naispuolinen, sai sellaisen rasistisen paskamyrskyn, ettei vähään aikaan ollut tässä maassa nähty. Jonka jälkeen rasismin vastainen kampanja otsikoitiin: ME PUHUMME TEOIN. Sellainen panee ensin miettimään kahdesti, avatako suutaan lainkaan, ja sen jälkeen jättämään se pysyvästi kiinni. Sekä omasta että vastapuolen näkökulmasta väritettyinä. Suomen sisällissodan kynnyksellä 1917 maan suurin lehti oli Työmies, tämän Demokraatin edeltäjä, yli kaksi kertaa isommalla levikillä kuin porvarilliset Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat. SANAVAPAUS ON laajempi asia kuin mitä saa ja mitä ei saa sanoa. Jos halua riitti, oli mahdollista päästä perille kovaa vauhtia polarisoituvan politiikan eri toimijoiden näkemyksistä ja perusteluista – niin vallankumouksellisen vasemmiston kuin aseistautuvien suojeluskuntien kuin näiden väliin jäävien maltillisten sosialistien ja poliittisen keskustankin. Nuo vaalit olivat monella tavoin demokraattisen, tasavaltaisen Suomen alku. 30 Demokraatti Sananvapaus on ajan ja paikan tuote ESSEE: Sananvapaus ei ole vain vapautta puhua mitä haluaa, vaan sitä, että on valmis joutumaan niistä vastuuseen. Paria kuukautta aikaisemmin eli alle puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen Suomen Sosiaalidemokraatti oli saanut luvan ilmestyä säännöllisesti – ja nuoren tasavallan painovapauslaki astui voimaan tammikuun alussa 1919, mutta sananvapauden takaava perustuslaki vasta saman vuoden heinäkuussa. Kukaan ei toisaalta haluaisi jättää pelikenttää niillekään voimille, joiden historialliset verrokit ovat kerta toisensa jälkeen tallanneet jalkoihinsa länsimaiset perusarvot, sananvapaudesta alkaen. P olitiikan vauhti on hirmuinen: siitä on vasta puoli vuotta, kun internetin historiasta kaivettiin esiin mustat säkit valtionvarainministerin käsialalla ja mesimäyrä ilmestyi ministerin kravattiin, joka ehti toimittaa ministerikravatin virkaa ennätyksellisen lyhyen ajan. Kaikki näitä periaatteita kannattavat voimat alkoivat yhdessä eheyttää nuorta kansakuntaa. SALVADOR DALIN maalausten selittäminen tuntuu tätä nykyä helpommalta kuin politiikan seuraaminen. Puhuttiin teoista. Jonka jälkeen pääministeri sanoi, että suomalaisten pitäisi mennä itseensä, eikä enää sanaakaan siitä, kuinka hallitus puhuu teoin. Ja siitä, kuinka puheet ovat tekoja. Kaiken lisäksi suunsa avaaja saa varautua vähintään ilkkumiseen, helposti tahalliseen väärinymmärtämiseen ja pahimmillaan maahan lyövään paskamyrskyyn. Nytkin saatamme olla sellaisen suurvallan järjestelmämuutoksen – vallankumouksen – edessä, joka vaikuttaa fundamentaalisesti toimintaympärisLeikola Markus Leikola Kirjailija markus.leikola@delicateservices.com de_27022025_30.indd 30 de_27022025_30.indd 30 18.2.2025 16.10 18.2.2025 16.10. Väkilukuun nähden erittäin verisen sisällissodan jälkeen, kun Tammisaaren leiri oli kukkuroillaan poliittisia vankeja, tapahtui ihme, talvisodan ihmettäkin suurempi: sosialidemokraattiselle puolueelle avattiin ovi osallistua vuodenvaihteen 1918–1919 kunnallisvaaleihin. Jonka jälkeen hallitus kertoi, ettei koskaan enää
Niitä, jotka suljetaan joukon ulkopuolelle. Mutta usein samat sanat tekevät osasta ihmisiä – joskus kanssaihmisistäkin – myös heikäläisiä. Sillä lähti 130 vuotta sitten liikkeelle yksi sananvapausprojekti ja sillä pysyy sananvastuu hengissä jatkossakin. Vastuu on sikäli monimutkainen asia, että sen määrittelee ensin sanoja itse itselleen: mitä siitä seuraa, jos toimin tällä tavalla. Olisi houkuttelevaa todeta, että vallanvaihdos Amerikassa on vain yhden presidentin vaihtuminen toiseen ja toisenlaiseen. 31 Demokraatti töömme ja yhteiskuntaammekin, ja silloin aina myös sananvapauteen. Ja erityisesti sanojen ollessa kyseessä, myös vastaanottaja: mitä minä noilla sanoilla ymmärsin. Suomessa on kehitetty julkisen sanankäytön vastuun määrittelyyn yksinkertainen, kaksiosainen työkalu. Silloin jää jäljelle vielä sama keino kuin kansainvälisessä politiikassa ja muissa ihmisyhteisöissä taloyhtiöistä valtuustoihin ja korttiporukoista ompeluseuroihin ja pörssiklubeihin: yhteisvastuu. Yhteisvastuu ei ole koskaan pois muodista. WASHINGTONIN KEVÄT 2025, MUUTOS KANSANVALLASTA ITSEVALTIUTEEN. iStock / Jorm Sangsorn de_27022025_30.indd 31 de_27022025_30.indd 31 18.2.2025 16.10 18.2.2025 16.10. Me ajattelemme helposti, että internetin rajattomuuden vuoksi sananvapaus on rajaton ja turvattu. Lähettäjän, sisällön ja vastaanottajan väärentäminen, kiihottaminen väkivaltaan, talousrikollisuus, vähemmistöjen vaino – kaikki on kymmenen kertaa helpompaa kuin ilman verkkoa. Se on julkisen sanan eri sidosryhmien yhteisvoimin laatima itsesääntely: Journalistin ohjeet, jotka määrittelevät vapauden ja vastuun rajoja, sekä Julkisen sanan neuvosto, jolle kuka tahansa voi tehdä kantelun epäilemästään ohjeiden rikkomuksesta. Jos sanoja saa langettavan päätöksen, sananvastuuseen kuuluu tämän häpeäpaalun julkistaminen samalla foorumilla kuin rikkomuskin on tapahtunut. POLIITTISEN PUHEEN on tarkoitus vaikuttaa. Pahimmillaan joukkoja jakavat sanat herättävät ihmisissä väkivaltaisen puolen, pahimmillaan ihmiskuntaa jakavat sanat sytyttävät sodat. Yhtä lailla olisi viisasta varautua siihen, että olemmekin historian todistajia: entä jos toisin kuin Pietarissa keväällä 1917, itsevaltius ei vaihdukaan kansanvaltaan, Washingtonin kevät 2025 tarkoittaa muutosta kansanvallasta itsevaltiuteen. Sanoilla innostetaan, sanoilla lannistetaan. Sanoilla tehdään kanssaihmisistä meikäläisiä, rakennetaan joukkovoimaa, sitä joukkoa, jolla on voimaa asioiden muuttamiseen. Erilaiset hämäräverkot ja palomuurien kiertotavat ovat johtaneet siihen, että monissa tiukankin sensuurin maissa toisinajattelijat saavat ajatuksiaan sekä oman maan kansalaisille että muulle maailmalle kuultaviksi. Sillä sananvapaus ei ole vain vapautta puhua mitä haluaa, vaan sitä, että on valmis joutumaan niistä vastuuseen. Mutta mikään ei ole yhtä helppoa kuin väärinkäyttää sananvapautta verkossa ilman pelkoa vastuusta. Yhdenkään sodan ei tiedetä koskaan syttyneen ilman sananvapauden väärinkäyttöä. OLLAPA MAAILMANLAAJUINEN Julkisen sanan neuvosto, jokin kansallisvaltioitakin vahvempi sääntöjärjestelmän tulkki ja vahti! Mutta ei, sanominen siirtyy yhä enenevässä määrin internetiin. Että jokainen kantaa kortensa kekoon, avaamalla suunsa kun tolkku uhkaa lähteä käpälästä. Sen tähden sananvastuulla on väliä. Se on joukkovoimaa parhaimmillaan. AVAIN MALTIN säilymiseen on sananvapauden tasapainottaminen sananvastuulla. Toivottomuus valtaa alaa, kun vastuu pakenee mustaan aukkoon
32 Demokraatti KASVO Uuden etsijä Heta Kosonen varmistaa, että innovaatioiden hyödyt saadaan irti parhaalla mahdollisella tavalla lasten auttamiseksi ympäri maailmaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen ”M inusta on kiva olla byrokraatti, Heta Kosonen nauraa ja myöntää, että näin villi ajatus ei käynyt mielessä vielä silloin, kun hän kävi Sibelius-lukiota musiikkiura tähtäimessään. de_27022025_32.indd 32 de_27022025_32.indd 32 19.2.2025 10.31 19.2.2025 10.31. Kososen mielestä suurin supervoima, mitä YK:n kaltaisessa kansainvälisessä megahallinnossa työskentelevällä voi olla, on oppia ymmärtämään sen tahmeaa byrokratiaa, hierarkioita ja kirjavia toimintatapoja. – Jos sen kanssa oppii elämään, niin siellä on paljon tilaa. Huomaa vaikka, että voimme käyttää tätä yhtä sääntöä tekemään nyt ihan jotain muuta
de_27022025_32.indd 33 de_27022025_32.indd 33 19.2.2025 10.31 19.2.2025 10.31. 33 Demokraatti MINULLE ON ISO INTOHIMON KOHDE, MITEN ILMASTOPÄÄSTÖJEN HALLINTA VOI VAIKUTTAA LAPSIIN
Sitten hän selvittää, millaisia resursseja toteutukseen tarvitaan ja mitä Unicef voi tehdä, jotta projekti onnistuu. Kososen työhön kuuluu paitsi löytää ja tuoda uusia teknologioita ja prosesseja Unicefin arsenaaliin myös viedä jo olemassa olevia erilaisiin ympäristöihin. Apurahat joihinkin projekteihin ovat tarpeellisia, mutta myös esimerkiksi yrityssektorin rahoittamista pohditaan. Kosonen kiteyttää, että syynä epäonnistumiseen ovat usein ympäristöja ihmistekijät. Kiinnostuin siitä, että miksi kehitysyhteistyöprojektit eivät onnistu, vaikka teknologia on samaa. Nyt minua motivoi roolini löytäminen siinä, että voin auttaa niitä ihmisiä, jotka auttavat muita. Juuri nyt hän työskentelee Unicefin innovaatiotoimistossa Tukholmassa ja keskittyy ilmastoon, energiaan ja infrastruktuuriin liittyviin innovaatioihin. Väitöstään varten hän seurasi läheltä jäteveden puhdistukseen liittyvää projektia pakolaisleirillä Jordaniassa. Kosonen etsii myös kestäviä rahoitusmenetelmiä. – Kiinnostuin siellä kehitysyhteistyöprojekteista. Niiden parissa hän on työskennellyt Unicefissa tavalla tai toisella siitä lähtien, kun hän aloitti apulaisasiantuntijana Kööpenhaminassa 2018. Unicefin eri maatoimistoissa tehdään paljon työtä eri innovaatioiden toteuttamisessa ja skaalaamisessa paikallisella tasolla. Hän kuvaa olleensa hikari, joka tykkäsi myös matemaattisista aineista. INNOVAATIOT OVAT olleet kantava teema Heta Kososen uralla. Maailman parantaminen motivoi, mutta seitsemän Unicef-vuotta ovat muovanneet käsitystä siitä, miten sitä parhaiten tehdään. Pelle Peloton -tyylistä itse keksimistä työhön ei liity, mutta siinä vaaditaan tietynlaista pellepelottomuutta, kuinka paljon vakaata YK-järjestelmää uskaltaa puskea, Kosonen sanoo. Valmistuttuaan hän lähti Yhdysvaltoihin Washingtonin yliopistoon, eikä ole sen jälkeen Suomessa asunutkaan. LAPSET JA NUORET OVAT TODELLA KONKREETTISESTI TULEVAISUUS. Siinä pitää olla ympärillä ajattelu, että mikä on se ympäristö, missä tämä innovaatio voi onnistua. 34 Demokraatti D-KASVO Unicefin innovaatiopäällikkönä Kosonen metsästää työkseen energiaan, ilmastoon ja infrastruktuuriin liittyviä innovaatioita, joilla YK:n lastenjärjestö voisi parantaa lasten, nuorten ja perheiden elämää ja oloja eri puolilla maailmaa. Olin tehnyt pilottiprojekteja Suomessa ja täällä asiat toimivat aina aika hyvin. – Tajusin, että jos sitä tekee, siihen pitää panostaa täysin. Hän hääri kuorokuvioissa, soitti pianoa ja oli mukana bändeissä, mutta oivalsi lopulta, ettei hänellä olekaan aivan samanlaista intohimoa muusikon uralle kuin muilla. SIBELIUS-LUKIOSSA KAIKKI havittelivat uraa musiikissa, eikä Heta Kosonen ollut poikkeus. HSY:ssä pääsin tekemään maailmanluokan ilmastotutkimusta, tutkimme kasvihuonepäästöjä ja teimme siitä raportointia. Minulla ei ollut sitä samaa draivia, halusin tehdä muitakin juttuja. UNICEF ON lastenjärjestö, ja äkkiseltään voi olla vaikeaa hahmottaa, miltä sen profiiliin sopivat ilmasto-, energiaja infrastruktuuri-innovaatiot voisivat näyttää. Lahjoituksena leirille saadun laitoksen piti toimia missä vain, mutta projekti ajautui vaikeuksiin. Työssään Kosonen muun muassa käy läpi niitä ja pohtii, missä muualla ne voisivat toimia. Oivallus siitä, kuinka paljon ”ihmisfaktori” vaikuttaa onnistumiseen, on ollut tärkeä myös Kososen Unicef-uralla. paljon tutkimusta. Kososen mukaan se voi olla esimerkiksi vesija energiatekniikan tuomista lapsia ja perheitä lähellä olevaan infraan, kuten kouluihin ja terveysasemille niin, että niitä voidaan kestävästi siellä käyttää. – Pitää miettiä, minkälaista tietoa ihmisillä täytyy olla jossain maassa ja mitä meidän pitää ottaa huomioon, kun me rupeamme puskemaan jotain uutta jonde_27022025_32.indd 34 de_27022025_32.indd 34 19.2.2025 10.31 19.2.2025 10.31. Hän jäi, opetti yliopistolla ja oli mukana energia-, infrastruktuurija rakennustiimissä. Ensimmäinen oman alan työ opiskeluaikana oli Helsingin seudun ympäristöpalveluissa (HSY) tutkimusja kehitystiimissä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Teimme erilaisia pilottiprojekteja ja nekin. Käytännössä tavat toimia ja pyörittää projekteja ovat erilaiset. Ilmastoasiat huolestuttivat. Vaihtovuosi Pariisissa rohkaisi lähtemään maailmalle. Paikallinen byrokratia voi vaikkapa hidastaa hommia tavoilla, joita ulkopuolinen ei ymmärrä. Washingtonissa hän teki ensin toisen maisterityönsä, sitten yliopisto pyysi häntä jäämään ja tekemään väitöstutkimusta. – Nuorena olin enemmän kiinni siinä suorassa vaikuttamisessa – minä haluan olla tekemässä ja rakentamassa. – Ensin olin prosessissa haalarityöläisenä ja opettelin, miten nämä asiat oikeasti tehdään, eikä vain teoriassa. Hän huomasi, että ulkomaille voi mennä ja siellä pärjää. – Voimmeko rahoittaa vaikkapa ilmastofokuksella toimivia nuoria yrittäjiä niin, että heidän yrityksensä rupeavat voimaan paremmin ja he pystyvät tekemään tulosta. Kiinnostuin siitä, mitä ilmakehässä tapahtuu. Hän ajatteli, että asialle täytyy tehdä jotain ja haki opiskelemaan vesija ympäristötekniikkaa teknilliseen korkeakouluun
innovaatiopäällikkö, Ilmasto, energia ja infrastruktruuri, Unicef, Tukholma 2025– . syntynyt Helsingissä lokakuussa 1988 . filosofian tohtori (vesija rakennustekniikka), Washingtonin yliopisto 2018 . Toiset taas ovat huomauttaneet, että vaipat eivät ole sopineet omalle lapselle – pakkauksen vaipat eivät ole heidän mielestään 2-vuotiaan kokoisia. Hän nostaa esimerkiksi vuonna 2023 aloittamansa Kits that Fit -projektin, jossa kerättiin palautetta Unicefin jakamista hätäapupakkauksista massatekstiviestipalvelu Rapidpron ja muiden digitaalisten sovellusten avulla. Kosonen kertoo esimerkin Senegalista, jossa hän työskenteli muun muassa lasten terveyteen liittyvien ohjelmien parissa. – Kyllä, mutta siihen ovat mahtuneet myös parisuhteet. Ohjelmia, joihin liittyy datan keruu ja sen käyttö – miten opetetaan vaikka päättäjiä käyttämään sitä, jotta he tekevät oikeita päätöksiä. Kuulostaa hankalalta vaikkapa perhe-elämää ajatellen. Asemapaikka vaihtuu parin vuoden välein. Kososella plakkarissa on Kööpenhamina, Senegal, Kööpenhamina uudestaan ja nyt Tukholma. diplomi-insinööri (vesija ympäristötekniikka), Aalto-yliopisto 2013 . Siitä on hyötyä auttajallekin. harrastaa urheilua, musiikkia ja lukemista – Voi olla myös esimerkiksi ilmastopäästöjen monitorointiin liittyviä innovaatioita. Tämä on minulle iso intohimon kohde. – Dakarissa kansainväliset koulut eivät pitäneet liikuntatunteja ulkona, kun ilmanlaatu oli heikko. asuu Tukholmassa . Se on oma elämäntyylinsä, mutta se on de_27022025_32.indd 35 de_27022025_32.indd 35 19.2.2025 10.31 19.2.2025 10.31. Mutta voi kuitenkin olla asioita, jotka olisi ihan helppo korjata. He ovat kertoneet esimerkiksi, että pakkauksessa oleva pyyhe on liian pieni. – Kyse ei ole siitä, että jokainen saa juuri sitä, mitä haluaa. Olin pitkään puolison kanssa, joka oli myös Unicefilla töissä. Se kuuluu kuvioon, koska YK-järjestön työntekijöillä on liikkuvuuspakko. projektipäällikkö, terveys, ymparistöja ilmasto-ohjelmat, Unicef, Senegal 2020–2022 . Tällaiset asiat ovat lastensuojeluunkin liittyviä kysymyksiä, missä voimme tehdä paljon. KOSOSEN URALLE on mahtunut useita mielenkiintoisia projekteja, joista monet ovat olleet hänelle erityisen merkityksellisiä. – On ollut todella mahtavaa olla mukana projektissa. innovaatioasian tuntija, Humanitaarinen apu, Unicef, Kööpenhamina 2022–2024 . Paikallisilla kouluilla ei ole ilmanlaadun mittareita, joten siellä käytiin pelaamassa jalkapalloa ulkona säässä kuin säässä. Se on ihan käsittämätöntä, että yhtäkkiä meillä onkin yhteys vaikkapa nuoriin tyttöihin Gazassa, jotka kertovat, että älkää antako meille tämän värisiä alushousuja, kun emme voi laittaa niitä narulle kuivumaan, koska se tuntuu epäsopivalta. – Nämä ovat hyvin konkreettisia asioita, mutta minun mielestäni siitä rakentuu hyvä ohjelmatyö ja hyvä auttaminen. Ihmiset ovat arvostaneet sitä, että heiltä kysytään. Jos jotakin saa ilmaiseksi, se ei tarkoita, että siitä pitäisi olla vain hiljaa kiitollinen, Kosonen sanoo. Se on niin konkreettista, miten ilmastopäästöjen hallinta voi vaikuttaa lapsiin. ohjelmapäällikkö, PeaceWinds Japan, Irak & Jordania, 2017–2018 apulaisasiantuntija (Innovation Officer), Unicef Kööpenhamina 2018–2020 . HETA KOSONEN on ehtinyt vaihtaa maisemaa Unicefilla jo useampaan kertaan. Me mahdollisuuksien mukaan koetamme kuunnella ja mukauttaa. 35 Demokraatti HETA KOSONEN . Pitää olla myös mahdollisuus kertoa, osuiko apu maaliin
Koskaan mikään ei ole valmista ja aina voi tehdä enemmän. On myös päättäjiä, jotka ajattelevat, että kukin maa pitäköön huolen omista lapsistaan. – Minulla on ystäviä eri puolilla maailmaa. Kososesta on ollut mielenkiintoista tutustua aiheeseen, kuulla kiinnostavia alustuksia ja keskustella ryhmässä. Innovaatioista innostuneille Kosonen muistuttaa, että ensin täytyy olla perusteet kunnossa. Bänditreenit on kerran vuodessa, Kosonen virnistää. Viesti on minusta niin selkeä – se ei ole sijoitus, minkä voi skipata, koska he ovat todella konkreettisesti tulevaisuus, Heta Kosonen vastaa. mahdollinen myös perheellisenä. – Demarit on ainoa puolue, jolla on tällaista aktiivista työtä, jossa voi olla mukana olematta ehdolla tai olematta puolueen jäsen. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. de_27022025_32.indd 36 de_27022025_32.indd 36 19.2.2025 10.31 19.2.2025 10.31. Saa välittää ja saa olla intohimoisesti jotain mieltä ja ajaa asioita. Elämä on parempaa, kun on hauskaa, ja vaikeiden asioiden äärellä tarvitaan ilon hetkiä. Ehdottomasti paras tapa luoda yhteys ihmisiin missä tahansa päin maailmaa. Vastaus siihen, miksi ja miten, on varsin insinöörimäinen: – Taustalla on tekninen kiinnostus asioihin ja vaikuttamiseen. Sellainen asenne, että kun teet jotakin, ainakin yrität tehdä sen kunnolla. Peruspalvelujen takaaminen kaikkialla on se A ja O. MUSIIKKI EI ole kadonnut entisen musiikkilukiolaisen elämästä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Yhteys läheisiin – ystäviin ja perheeseen – ja sen ylläpitäminen. Ja olen kyllä oppinut, että jos ei ole sitä muuta, työ käy tosi raskaaksi, koska se imaisee mukaansa. 2 Nauru ja ilo. Mutta jos ei ole sitä pohjaa, ei ole mitään, minkä päälle kehittää. Yritän pitää tavallaan omaa yhteisöä yllä – että minulla on ne omat ihmiset. Heidän kanssaan läheisenä pysymistä Kosonen kuvaa melkeinpä harrastukseksi, koska se määrittää hänen vapaa-aikaansa paljon. Koska olen YK:lla, en voi olla aktiivisesti mukana maani politiikassa. Perheeseen ja ystäviin, jotka ovat kaukana. Harrastukset ovat tärkeää vastapainoa työlle. – On tärkeää, että tulee uutta, kehitetään ja tehdään paremmin. Kaikki päästöt, olivat ne Suomesta, Ranskasta tai Yhdysvalloista, sekoittuvat kaikki tuonne ja meidänkin tuottamat päästöt iskevät vaikutuksiltaan sinne, missä ei ole tuotettu päästöjä. Kososta kiinnostaa, millä tavalla päätöksiä vaikkapa kehitysyhteistyön rahoituksesta tehdään. Leikkauksia on kohdistunut meillä ja maailmalla järjestöihin ja nopeat rahoituksen muutokset uhkaavat työtä, jota on tehty pitkään. MITÄ PÄÄTTÄJIEN pitäisi ymmärtää työstäsi, jotta he voisivat tehdä parempia päätöksiä. Oma taiteenlajinsa liikkuvassa työssä on pitää yhteyttä itselle tärkeisiin ihmisiin. Silloin on mahdoton pyyntö joltain pieneltä länsiafrikkalaiselta maalta, että pitäkää huolta teidän omistanne, kun kaikki, mitä me teemme kuitenkin vaikuttaa välillisesti myös heihin. Toivon, että voin olla esimerkki siinä, että tätä työtä ei tarvitse lopettaa, kun perheasiat alkavat kiinnostaa. Hän nimittäin lähti viime vuonna mukaan SDP:n globalisaatio ja kestävä kehitys -työryhmään. Miten ministeriöt, puolueet ja muut tahot tekevät yhteistyötä. – Meidän työtä vähän vaikeuttaa se, että hän on amerikkalainen diplomaatti ja asuu tällä hetkellä Dominikaanisessa tasavallassa. Kosonen muistaa, miten hän YK:lla aloittaessaan sanoi ääneen kaverilleen, että on niin mahtavaa, kun työ on intohimo ja tavallaan myös harrastus. On tärkeää, että tulee ajateltua muitakin todellisuuksia. EHKÄ YHDEKSI Kososen harrastukseksi voisi listata myös työryhmätoiminnan. He perustivat yhdessä country-bändin nimeltään Lightheaded. Menin yhteen Eurooppademarit Tähti ry:n tapaamiseen, koska en ole ollut missään puoluetoiminnassa mukana ja halusin tietää, miten puolue toimii. – Toivon paluuta siihen ajatukseen, miksi tätä – en ehkä sanoisi edes kehitysyhteistyötä, vaan yhteistyötä eri maiden välillä – täytyy tehdä, ja minkä takia sen pitää kohdistua lapsiin ja nuoriin. Pitää muistaa investoida myös sellaisiin pysyviin asioihin, jotka ovat hyväksi kehittymiselle ja rauhalle. Toisaalta ajattelen, että on tärkeää, että myös asiantuntijat ovat mukana taustajärjestöissä, koska se voi olla hyvinkin puolueetonta. – Se tulee esiin hyvin myös ilmastoja ympäristötyössä, kuinka konkreettisesti tämä on sama pallo ja sama ilmakehä, jonka alla olemme kaikki yhdessä. Senegalissa asuessaan hän tutustui lähellä asuneeseen ihmiseen, jonka kanssa ystävystyi. – Yhdenkään maan asiat eivät ole irrallaan siitä, mitä tapahtuu ympärillä. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Asioille omistautuminen. SDP on mahtava esimerkki toimivasta organisaatiosta. Koetan käydä heitä tapaamassa tai että he tulevat minun luokseni aina, kun on mahdollista. – Kaveri totesi, että ehkä olisi hyvä, jos on jotain muutakin. Kun on tekemisissä ilmastoja ympäristökriisien kanssa, on hyvä muistaa, ettei elämä ole vain humanitaarisesta kriisistä toiseen menemistä. Sellaiselle ajattelulle ei ole nykymaailmassa Kososen mukaan sijaa. Minne investoidaan, minne ei ja miksi
de_27022025_32.indd 37 de_27022025_32.indd 37 19.2.2025 10.31 19.2.2025 10.31. 37 Demokraatti YHDENKÄÄN MAAN ASIAT EIVÄT OLE IRRALLAAN SIITÄ, MITÄ TAPAHTUU YMPÄRILLÄ
NUORET OVAT kasvaneet itsearviointien maail massa. de_27022025_38.indd 38 de_27022025_38.indd 38 18.2.2025 15.49 18.2.2025 15.49. PÄIVITTELEN MAAILMANMENOA. Näistä osa löytyi vain nykyihmisiltä verrattaessa niitä simpanssien ja sukupuuttoon kuolleiden nean dertalinihmisten perimään. Kovalla työllä ja koulutuk sella pärjättiin. Eläke jää siksi pieneksi. Minun sukupolveni halusi sen sijaan tarjota lapsilleen helpompaa elämää, jopa vapaaaikaakin turvallisessa hyvinvointival tiossa, jossa ketään ei jätetä oman onnensa nojaan. Nämä geenit liittyi vät selviytymiseen erilaisista uhkista, luovuuteen ja yhteisöllisyyteen, joilla olemme välttäneet su kupuuton – ainakin toistaiseksi. ERÄÄSSÄ TUTKIMUKSESSA paikannettiin ihmi sen luonteenpiirteisiin liittyviä geenejä. ENNENKIN ON OLLUT HUONOJA AIKOJA. Lohdullista on, että toi veikkaimpia olivat alle 35vuotiaat. Mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttö myyseläkkeelle siirtyi joka päivä 4,4 alle 35vuo tias ta nuorta vuonna 2023. Siksi he kyseenalaistavat mielellään van hempiensa tarjoamia totuuksia ja kaipaavat pe rusteluita. 38 Demokraatti L adataan alkuun muutama madonluku. NUORET ON otettava mu kaan tuoreine osaamisineen, vahvistettava heidän itsetun toaan ja vakuutettava, että ennenkin on ollut huonoja aikoja, mutta niistä on aina selvitty ja saatu aikaan en tistä parempaa. Lapsenlap seni katsoo minua silmiin ja sanoo, mummu, älä huolehdi! Me ratkaisemme kaikki maailman on gelmat. NYKYLAPSET JA nuoret ovat joutuneet suoraan myllerryksen ja turvattomuuden keskelle koro nan, Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoshuolien vuoksi. He haluavat vaikuttaa asioihin ja il maista itseään. Toivoakaan paremmista ajoista ei järin ole tällä hetkellä tarjolla, ainakaan uutisotsikoissa. Vasta silloin, kun työt oli kunnialla tehty, sai tarttua virkkuukoukkuun. Mummu, älä murehdi! KOLUMNI Marja-Liisa Manka marja-liisa.manka@tuni.fi Kirjoittaja on työhyvinvoinnin dosentti, Tampereen yliopisto. Jos niitä ei ole, on vaarana kaksi vaihtoehtoa, joko passivoitua ja masentua tai hyö kätä ja käydä aggressiiviseksi. Nuoret kokevat taloudellista epävarmuutta myös määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Kouluterveyskyselyn mukaan tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides ko kee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Erityisesti ahdistus vaivaa yläkouluikäisiä tyttöjä. NIISTÄ ON AINA SELVITTY JA SAATU AIKAAN PAREMPAA. Heistä puo let suhtautui optimistisesti tulevaisuuteen, mutta 50–65vuotiaista vain neljäsosa. He vierastavat hierarkioita, kai paavat yhteisöllisyyttä ja ha luavat myös vapaaaikaa. OVATKO (TYÖ)ELÄMÄN peli säännöt liian kovat. Vaikutusmahdollisuudet omaan elämään näyt tävät vähäisiltä. Vanhem pieni sukupolvi oli kokenut sodan, köyhyyden ja nälän. Jatku vassa kokoaikaisessa työssä oli 25–35vuotiais ta naisista 52 ja miehistä 72 prosenttia vuonna 2019. TULEVAISUUTTA KOSKEVA optimismi on vähen tynyt kaikilla ikäryhmillä EUmaiden 2024kyse lytutkimuksen mukaan
Peilien ohi kävelen päätäni kääntämättä. Voi mennä päiviä ilman ainoatakaan vilkaisua. Näen kasvoni useammin ruudulta kuin peilistä, koska suuri osa konserteistani televisioidaan. Let’s go.” KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_27022025_39.indd 39 de_27022025_39.indd 39 18.2.2025 10.46 18.2.2025 10.46. Jos katson peiliin juuri ennen konsertin alkua, varmistan ettei korvassani ole hammastahnaa ja samalla innostan itseäni parilla lauseella. Tavallaan pidän sitä jonkinlaisena melkeinpä absurdina turhamaisuuden muotona. Kun näen peilikuvani, huomaan, että näytän vanhemmalta kuin edellisellä kerralla katsoessani ja tunnen ajan vääjäämättömän kulun. Olen hyvin tietoinen omasta ja meidän kaikkien kuolevaisuudesta. 39 Demokraatti Nicholas Collon 42-vuotias Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari K atson hyvin harvoin peiliin. Välillä mietin sukujuuriani. Se tulee mieleeni oikeastaan aika usein. Luullakseni näen itseni kulkemassa kohti kuolemaa, mikä on oikeastaan aika masentavaa. Hän oli pianisti ja opetti minulle pianonsoiton ja ylipäätänsä paljon musiikista. Osalle lukijoista tämän ikäinen on nuori, mutta minusta se tuntuu hyvin vanhalta. En kuitenkaan yritä teeskennellä ettenkö olisi kiinnostunut ulkonäöstäni, kaikkihan ovat. Olen 42-vuotias. ”Come on, let’s do it. Toisaalta, katson tietysti peiliin, kun istun meikattavana ennen esiintymistäni. Kihara tukkani muistuttaa minua isoäidistäni. Kaikilla meistä ihmisistä on hieman narsistisia ominaisuuksia, vaikka yritän vältellä omiani
Teksti Timo Kalevi Forss / Kuvat Jani Laukkanen de_27022025_40.indd 40 de_27022025_40.indd 40 18.2.2025 14.30 18.2.2025 14.30. 40 Demokraatti KULTTUURI 40 Demokraatti VIIMEISET MOHIKAANIT Havana Black oli suomalaisen vientirockin pioneeri
41 Demokraatti 41 Demokraatti de_27022025_40.indd 41 de_27022025_40.indd 41 18.2.2025 14.30 18.2.2025 14.30
Havana Blackin asioita hoiti Yhdysvalloissa Guns N’ Rosesin manageri Alan Niven. Tämän jälkeen vielä manageri Niven riitautui levy-yhtiö Capitolin kanssa. Riitta Sourander viina ja huumeet. HAVANA BLACK nousi 1980-luvun loppupuolella esiin osaavana ryhmänä. Myös komppiryhmä oli harvinaisen hyvin yhteen hitsautunut. Laulaja Hannu ”Guts” Leidénin ja kitaristi Markku ”Crazy” Heiskasen luotsaaman yhtyeen Amerikan-valloitus ei jäänyt pelkäksi suunpieksennäksi, sillä Havana Blackin single Lone Wolf nousi Billboardin radiosoittolistan neljänneksi. 42 Demokraatti KULTTUURI uonna 1985 perustettu juureva hard rock -bändi Havana Black nousi otsikoihin 1980-luvun lopussa bändin saatua ison levytyssopimuksen yhdysvaltalaisen Capitol-levy-yhtiön kanssa. – Tämä lähti siitä, että kirjoitin Jari Eklundin kanssa kirjan Teddy and the Tigersin Aikka Hakalasta. Somen kautta alkoi ilmaantua sellaisiakin tyyppejä, joista minulla ei ollut hajuakaan. – Kaikki lähtivät mukaan yllättävän helposti. Miten tuotteliaasta rikoskirjailijasta tuli yhtä äkkiä rock-kirjailija. Yhtye kiersi paljon myös Suomessa ja Euroopassa ja vietti klassista vanhan liiton rock-elämää, johon rock’n’rollin lisäksi kuuluivat Havana Black vuodelta 1988, vasemmalta: Markku Crazy Heiskanen, Kari Paku Pakkanen, Hannu Guts Leidén ja Risto Hankala. He ilmoittautuivat itse mukaan. Hannu Leidénin solistiset kyvyt pääsivät hyvin esiin ja lisää tykkitulta saatiin Markku Heiskasen energisestä kitaransoitosta. de_27022025_40.indd 42 de_27022025_40.indd 42 18.2.2025 14.30 18.2.2025 14.30. HAVANA BLACKIN tarinasta ei värikkäitä käänteitä puutu. Havana Black ei ollut siloteltu tuote, vaan karheista, aidoista, lahjakkaista ja hulluista suomalaismuusikoista koostunut kova bändi, jonka jäsenten villit edesottamukset eivät aina noudattaneet lain kirjainta. Esimerkiksi bändin vanhoilla roudareilla riitti todella paljon tarinaa. Yhtye pääsi myös kiertämään Amerikkaa heavybändi Great Whiten kanssa ja tekemään levyn muun muassa Jimi Hendrixiä ja Led Zeppeliniä tuottaneen Eddie Kramerin kanssa. Tätä taustaa vasten onkin kutkuttavaa, että bändin tarinan on kirjaksi kirjoittanut rikoskirjailijana tunnettu Tapani Bagge. Tajusin, ettei Havana Blackista ollut tehty kirjaa, vaikka paljon turhemmistakin bändeistä oli, Bagge kertoo. Haastattelin tuohon Teddy, Aikka ja Alpo -kirjaan Leidénin Hannua, joka oli tuottanut Aikan levyjä. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä, sillä Havana Blackin kiertue katkesi 22 keikan jälkeen Great Whiten laulajan Jack Russellin retkahdettua huumeisiin. Hänen kirjoittamansa Ha vana Black – Ukkoskansan soturit kertoo yhtyeen tarinan mehevän hauskasti, mutta myös kaunistelemattoman rehellisesti traagisia käänteitä peittelemättä. Hän kertoo kirjan syntyneen vaivattomasti
Freestä ja Led Zeppelinistä vaikutteensa ammentanut Havana Black koettiin aluksi 1970-luvulle jämähtäneeksi. – Intiaanien epäluuloista päästiin kuitenkin yli. Alan Niven oli suuri intiaanifani, ja myös Havana Black ammensi Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurista. Varsinkin jälkimmäinen oli ja on yhä sekä biiseiltään että tuotannoltaan vakuuttava, joten se avasi bändille tien ensin Saksan markkinoille ja lopulta Pohjois-Amerikkaan. He halusivat aina, että päällikkö tulee puhuttamaan meitä ennen keikkaa. Kiertueen jälkeen oli vuorossa levynteko Amerikassa. Olin oikeassa, pohtii Leidén. Kiertuemanageri toimi bändin lastenvahtina ja antoi ankarat nuhteet, jos soittajat olivat eksyneet viihteelle. SILLOIN KUN ON 300 KEIKKAA TEHTYNÄ, TIETÄÄ TOIMIIKO BÄNDI VAI EI. Uskoin, että kyllä sen tyylin musa lopulta tulee uudelleen kehiin. Tämähän onnistuu meiltä suomalaisilta. Bändi lennätettiin Los Angelesiin ja pian alkoikin tapahtua. Havana Blackille vuokrattiin omakotitalo Redondo Beachilta Los Angelesissa ja heidän ylläpitonsa maksettiin. de_27022025_40.indd 43 de_27022025_40.indd 43 18.2.2025 14.30 18.2.2025 14.30. Vaikka HB-ryhmä ei sylkenyt lasiin ja liikkui helsinkiläisen alamaailman liepeillä varsin boheemilla tyylillä, oli bändissä määrätietoisuutta. 43 Demokraatti – Itse muistan 1980-luvulta saatanan tiukan rokkibändin. Havana Blackin ensimmäiset albumit Faceless Days (1987) ja Indian Warrior (1988) ovat Leidénin ja basisti Risto Hankalan tuottamia. – Kävelimme varmaankin 15 kilsaa päivässä. Kun bändi pääsi kiertueelle Great Whiten kanssa, osa keikoista vedettiin intiaanireservaateissa. Meillä oli aluksi vain kuusi biisiä, mutta kun menimme keikalle, pystyimme huolettomasti vetämään puolentoista tunnin setin. Niiden asukkaat suhtautuivat valkonaamarokkareihin aluksi varauksella, mutta yhteinen taajuus löytyi lopulta nopeasti. – Kun aloitimme, meidän kaltaista musatyyliä ei ollut Suomessa enää juuri olemassa. Oli hienoa saada tehdä kolme päivää kitaroita Hendrix-tyylilisillä mikityksillä ja kitaraefekteillä, Heiskanen intoilee. Yhtye ei poseerannut tukkahevibändien tavoin. Se ei kaihtanut treenaamista. Lapsesta asti Jimi Hendrixiä palvoneelle Markku Heiskaselle se oli kuitenkin unelmien täyttymys. Havana Blackin lisäksi Leidén on tehnyt pitkän uran tuottajana ja äänittäjänä. He diggasivat meistä, kun huomasivat, ettemme ole amerikkalaisia tyhjänhöpöttäjiä. Se oli tiukka ryhmä. Päällikkö sanoo ensimmäisen sanan ja sitten häntä katsotaan silmiin, tarinoi Leidén. Ajattelin, että jos emme voi olla edellä aikaamme, niin ollaan sitten vähintäänkin kymmenen vuotta jäljessä. Jokaisen yhtyeen pitäisi soittaa vähintään 100 keikkaa, ennen kuin edes ruvetaan puhumaan varsinaisesta bändistä, linjaa Hannu Leidén. Leidéniä vaadittiin laihduttamaan, ja muutakin orkesteria pukeutumaan enemmän Amerikan muottiin sopivasti. – Hendrixin ajan tyypeistä ei löytynyt enää hengissä muita kuin Eddie Kramer. Meillä oli kova kokoonpano, rumpali Paku Pakkanen, basisti Risto Hankala, Hannu ja minä. Otin silloin selvää, miten intiaaneja tulee kohdata. Jammailimme paljon, kuvailee Heiskanen. Bändin soittama bluespohjainen hard rock ei ollut trendikästä 1980-luvun Suomessa. – Silloin kun on 300 keikkaa tehtynä, tietää toimiiko bändi vai ei. Taikasana ei ollut small talk. Meillä oli levy-yhtiön puolesta jopa personal trainereita, ja meille oli määrätty, kuinka paljon piti treenata päivässä, kuvailee Leidén. Punkkia ja uutta aaltoa oli tulossa niin perkeleesti. Tässä vaiheessa levy-yhtiö alkoi puuttua Havana Blackin imagoon. YHTYEEN MOMENTUM koitti, kun Guns N’ Roses teki läpimurron blues-pohjaisella hard-rockillaan, ja manageri Alan Niven kuuli myös Havana Blackissa jotain ainutlaatuista. Alkuun on todella tärkeää, ettei puhu mitään. TUOTTAJA EDDIE Kramerin kanssa vuonna 1990 tehty albumi Exiles in Mainstream ei ollut Indian Warriorin veroinen
de_27022025_40.indd 44 de_27022025_40.indd 44 18.2.2025 14.30 18.2.2025 14.30. Levy on yhtyeen paras. Growing Wings jäi kuitenkin bändin viimeiseksi albumiksi. – Silloin kierrettiin ympäri Suomen ja rundi kesti pitkään. Muistan, kun Aaltosen veljekset tulivat Tavastialle, he sulkivat koko yläkerran omaksi sviitikseen, eikä kukaan uskaltanut tulla sanomaan heille mitään, kertoo Leidén. Hän heilui studiossa kuin Remu, ja veti viidessä minuutissa koko mik sauspöydän aivan sekaisin, Leidén nauraa. Se vaikutti Havana Blackiin myös sitä kautta, että rumpalimme Paku Pakkanen oli Remun pikkuserkku. Kiertue kuitenkin peruuntui, kun ”Gunnareiden” laulaja Axl Rose tötöili humalapäissään, ja joutui matkustuskieltoon. Lopulta aika yllätti meidät. Niinpä suomipoikien tie Yhdysvalloissa nousi pystyyn ja bändi päätti palata Eurooppaan. – Tänä päivänä on vaikea ymmärtää, miten voimakas Hurriganesin vaikutus aikanaan oli. Mutta helvetin hyviä tarinoita se kertoi. Heiskasen ja Leidénin lisäksi bändissä vaikuttivat tuolloin basisti Masa Maijanen ja rumpali Atte Sarkima. Myös bändi itse on tyytyväinen aikaansaannokseensa. Suhtautuminen meihin oli myös levy-yhtiössämme Emissä positiivista. Vanha juureva rokkaus toimii hienosti ja siihen tuovat oman lisämausteensa psykedeeliset vaikutteet. – Hannu totesi kirjaa tehdessä, että mitään ei sensuroida. Siitä muistaakin jotain, koska kummallakin oli ”antabukset”, jatkaa Leidén ja nauraa räkäisesti päälle. – Kaikennäköistä piti tapahtua – myös maailmalla. HB-miehet Hannu Leidén (keskellä) ja Markku ”Crazy” Heiskanen ja muut haastatellut eivät siis painaneet jarrua. Sitten hän yritti itse miksata materiaalia, eikä kuitenkaan tajunnut, että miksauspöydässä oli automatiikka. – Muistan hyviä rundeja 80-luvunkin puolelta, mutta Growing Wings -kiertue oli uskomattoman hyvä, kehuu Heiskanen. Havana Blackista bändielämäkerran kirjoittanut Tapani Bagge (vasemmalla) lupaa kirjan tarinoiden olevan sensuroimattomia. Tämän jälkeen viimeiset mohikaanit Leidén ja Heiskanen perustivat akustisen Mandolin Bandin. Hän laittoi assarinsa tekemään uutta 1990-luvun soundia. Havana Blackin piti lähteä vielä Kauko-Idän kiertueelle Guns N’ Rosesin kanssa. Heidän mafiansa Stadissa oli hurja. Myös sähköinen Havana Black on nähty silloin tällöin lavalla 2000-luvun puolella. Kirjan traagisinta osaa on rumpali Paku Pakkasen kuolema. Yhtye näytti kuitenkin vielä kyntensä. Vaikka Havana Blackista annetaan kirjassa varsin kovaksi keitetty kuva, on mukana myös herkkyyttä ja koskettavuutta. Hurriganes-spirit näkyy myös siinä, että tarinoihin pannaan aina vähän Lapin lisää. Lefa Aaltosen Auto-Dallas-firmassa oli paljon jenkkiautoja ja jokaisen hansikaslokerosta löytyi ”mutka”. Tämä kohtaus löytyy Havana Black -kirjasta. Havana Blackin levy-yhtiöksi vaihtui pienempi Hollywood Records, joka ei enää pystynyt satsaamaan bändiin entiseen malliin. HYVÄN ROCK-KIRJAN tae on se, että bändiltä varastetaan kamat, sitten soitetaan Remulle, ja kamat saadaan mystisesti takaisin. Suunnitelmissa olivat Saksanja Englannin-kiertueet. Minulla on ollut se periaate, että olen laittanut eri vaihtoehdot esille, Bagge kertoo. Grunge oli noussut ilmiöksi, eivätkä ihmiset olleet enää innoissaan vanhakantaisesta rockista, Leidén summaa. Huomasin, että rokkarit muistavat kukin asiat vähän eri tavalla. Havana Blackin aikaan Remun veljiä oli vielä monta elossa. Sen kertoo pysäyttävästi hänen poikansa Samu Pakkanen. 44 Demokraatti KULTTUURI – Ei Eddie Kramer ollut oikeastaan mikään tuottaja. Aika oli tuolloin ajanut jo vähän Eddien ohi. Vuonna 1993 ilmestynyt Growing Wings -albumi tehtiin Helsingissä, ja sen tuotti Hannu Leidén itse
Rutkasti enemmän visaa verkkoversiossa. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 3.3. klo 12. Hän työskenteli toimittajana Hämeen Sano missa Hämeenlinnassa ja avitti siellä lyseota käyneen Einon ensimmäisiä ru noja tuohon lehteen.” Pekka Jäntti kiistää visatyömiehen runoluokituksen. Tämä vuonna 1885 kirjoitettu teksti löytyy mm. Juurevaan proosansa nähden iskelmärunollisella nimellä siunattu kirjailija keräsi romaaneillaan kriitikoilta kiitosta läpi vuosikymmenten, mutta massojen suosikkia hänestä ei tullut. Asvaltti siinä vain hieman savuaisi. Tämä viisaus olisi hyvä muistaa myös pian edessä olevissa kaksissa vaaleissa. Mikä on haettu teos. Raila Rinne saa kertoa faktoja tällä armollisen vilkkaalla visakierroksella. ”Laittoipa visaisäntä vaihteeksi he tihelpon tehtävän. kirjasta ’Käy eespäin, Suo malaista työväenrunoutta’, toimitta nut Kalevi Kalemaa 1976, julkaissut Tammi. Sillä siinä prolefakissa tämän kirjailijan tuotantoa on pidetty aina 1970-luvun alkupuoliskolla ilmestyneestä, kirjoituskilpailussa voitokkaasta ja muutenkin palkitusta esikoisteoksesta lähtien. Esko Salminen näytteli Einoa ja Paavo Liski hänen veljeään Kasimiria.” Stefan Ek, Veikko Huuska, Riitta Korhonen, Ossi Lehtiö, Tarmo Metsälä, Juhani Niemi, Helena Nurmio, Rauni Anita Martikainen, Eero Pirttijärvi, Sirpa Taskinen, Unto Vesa, Jari-Pekka Vuorela – siinä komea litania muita visatietäjiä. 45 Demokraatti VISASITAATTI 4 Jos edellä jotkut vastaajat kyseenalaistivat K. (rb) de_27022025_40.indd 45 de_27022025_40.indd 45 18.2.2025 14.30 18.2.2025 14.30. Leinolle totuuden et sintä on arvokkaampaa kuin sen val miina saaminen, ja Bernsteinille tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike. ”Ratkaisua auttoi tällä kertaa onni, sillä olin ammoin sitten katsonut eloku van ’Runoilija ja Muusa’ joka on kerto mus Eino Leinon elämästä. M aininta tunnetusta veljestä näytti avaavan lukot tämän kirja-arvoituksen tieltä. ”Kyseessä on Kasimir Leinon runo, joka ei tosin ole ytimeltään työväen runo vaan perinteinen romanttishenki nen taiteilijakutsumuksen kuvaus.” Raimo Harjunen taas on katsonut säkeitä sillä silmällä, että minkäs sortin sosialisti kirjailijassa saattoi piillä. ”Hän ei tiennyt, milloin ja mi ten, mutta joskus äijät tulisi vat näkemään, kuinka hän koukkaisi tummat Jordanit rennosti silmillä, punaisella Ferrarilla kaupan pihalle ja vinkkasi Pirjolle: ’Ei muuta kuin menoksi.’ Ne jäisivät moljottamaan silmät ren kaina heidän lähtöä. Palkintoja juhlan kunniaksi kaksi, Pekka Jäntille ja Raimo Harjuselle. ”Visarunosta voi löytää pisaran trotskilaista jatkuvan vallankumouk sen henkeä, kaksi pisaraa bernsteini laista ´liike ei ole päämäärä vaan ideo logia’ ajattelua sekä porvarillisanar kistista individualismia.” Tarmo Tikka haki oikean vastauksen valkokankaan/tv-ruudun kautta. Siis kenestä kyse. Sori siitä, ”Kassu”, mutta olet edelleen se ”Einonveli”, vaikka enemmänkin arvostusta ansaitset. Leinon työväenkirjallisuuden edustajana, niin entäs sitten tämä. Kasimir Leino (Lönnbohm 1866– 1919) oli kuuluisan Eino Leinon iso veli, Paltamosta siis syntyisin. Niin kokoomus kuin perussuomalaiset tulevat tarjoamaan tylyä leikkauspoli tiikkaa ainoana totuutena niin sotepal veluiden kuin perusopetuksenkin kun toonlaittamiseen.” Mauri Panhelainen komppaa edellistä. Pirjon tukka vain tuulessa liehuisi.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Bernsteinilaista runoutta. Yhdelle palkinto. Runo on Kasimir Leinon kirjoittama ’Kaksi vaalia’. ”Visatirehtöörin valitsemassa Kasi mir Leinon runossa ”Kaksi vaalia” on minusta aika lailla bernsteinilaisen so sialismin sävyä
Lahtiselle on olennaista luokkapuhe vastakertomuksena menestyksen teologialle. Vuosi 1968 oli meillä pientä väreilyä Tšekkoslovakian miehitystä vastaan, ja Vanhan valtaus peilautuu itse miehitykseen, taisteluihin amerikkalaiskampuksilla tai Pariisin keväässä. Johdatusosassa kaipaisi viime vuonna väitelleen kulttuurihistorioitsijan Hanne Koiviston käsityksiä vasemmistonaisten panoksesta työläispuheen kehittämisessä, esimerkkinä kolme Sinervo-sisarta. 46 Demokraatti KULTTUURI Vastarinnan luokkapuhetta Jussi Lahtinen maalaa lavean kuvan modernista työläiskirjallisuudesta. LAHTINEN JATKAA siitä, mihin Raoul Palmgren suurilla työväenkirjallisuuden tutkimuksillaan lopetti. KIRJA de_27022025_46.indd 46 de_27022025_46.indd 46 18.2.2025 15.31 18.2.2025 15.31. Monet ovat Camus’n Sivullisen eksistenssitilassa. Väittelijä panee vastakkain vaurastumisen ja hyvinvointivaltion valtakertomukset, toisaalta niitä kiistävän vastapuheen, jota monet tutkitut kirjailijat esittävät. Käsite työväenluokka on kokenut muodonmuutoksia teollistumisen nousuvaiheen haalariväestä siistiä sisätyötä tekeviin, mutta luokka-asetelmaltaan palkkatyöläisyyteen kuuluviin. Tällaiset ajan siivutukset ovat ehdonvaltaisia, ja se on ulkomaista lainaa. Opinnäytteeltä vaadittua oppineisuuden osoittamista on paljon, kuten jo kuolleeksi luulemani käsite representaatio. Teksti Kari Sallamaa T ekijä väitteli tutkimuksellaan tammikuussa Tampereen yliopiston historiaoppiaineessa. Tutkitut työläiskirjailijat eivät uusinna hyvinvointimantraa, eivät liioin perinteistä riistoja taisteluagitaatiota. Sosialidemokraattisia kirjailijoita tekijä ei oikeastaan tunne muita kuin Pentti Holapan ja Arja Erikssonin, edellinen kutojan poika, toinen tehtaantyttö. Jussi Lahtinen tarkastelee niin sanottua pitkää 1970-lukua alkaen järistysten vuodesta 1968 ja loppuen postmodernin rantautumiseen 1982. Kun aineisto on miesvaltaista, tekijä muistuttaa Marja-Leena Mikkolan aikanaan protestoineen tätä vastaan (Raskas puuvilla). Holapan Pitkän tien kulkijat oli vastine vasempien Jussi Lahtinen: Kerrottu luokka Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valtaja vastakertomusten kentillä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2025, 543 s. Valtaosa Lahtisen kirjailijoista on sivuutettu arvokirjallisuuden kaanonista, ja siihen sisältyvien työläisperäisten tekijöiden lähtökohta unohdetaan, kuten Kalle Päätalon, Samuli Parosen ja Hannu Salaman tapauksessa. Marxin dialektisesta käsitteestä on valuttu Max Weberin ja Pierre Bourdieun fenomenologiseen näyttöarvoon: puku, tavat ja kulutus. Keskiluokka on tilastollista höttöpuhetta kiinnittymättä pääomaan osallisuutena tai osattomuutena. Mutta valinta suo tekijälle mahdollisuuden tarkastella työläiskirjallisuuden toista suurta aaltoa ja sen hiipumista 1980-luvun mittaan. Kun 1970-luku on jälkimuistoissa saanut pahan kaiun suomettumisen ja taistolaisuuden kautena, Jorma Kalela ja Laura Kolbe ovat kiistäneet sen: valtavirta oli arkielämän murros sosiaalija koulutuspoliittisten reformien kautta. VALTAOSA AJANJAKSON työläiskirjailijoista oli kaikenkarvaisia kansandemokraatteja tai sitoutumattomia. Lahtinen haastaa tämän osoittaen Palmgrenin määritelmästä poikkeavia reunoja. He katsovat miten työläisyksilö, nuori tai vanha, luokasta irti pyrkivä tai sen piiriin jäävä selviää elämän valtatiellä. Toinen juttu on luokan kielto ja puhe keskiluokkaistumisesta. Postmodernin toi maahan pari nuorälykköä ilman että sitä pitkään aikaan huomattiin. Perinteinen työläiskirjallisuuskäsitys on ollut valikoiva liittyen miesten kirjoittamaan, teollisuustyöläisiin ja vasemmistolaisuuteen kiinnittyvään tekstiin. Tutkija korostaa, että kirjailijoiden luokkapuhe menee ohi valtamedian, akateemisen jargonin, osin jopa työväenliikkeen, mutta sillä on itseisarvo ilman kirjallisuuskritiikin laatuvaatimuksia. Kun aineisto sisältää yli 120 romaania ja novellikokoelmaa noin 50 tekijältä, yksityiskohtainen analyysi joka opuksesta on mahdoton. Tähän liittyy SDP:n nousu valtionhoitajapuolueeksi hallinnoimaan sosiaaliyhteiskuntaa teoreettisina eväinä Pekka Kuusen ja Erik Allardtin opit
Realismi oli yhä ydinsana, vaikka Ojaharju tapaili márquezlaista maagista realismia. Salaman käänteentekevää Siinä näkijä missä tekijää ja Finlandia-sarjaa kutsuttiin paremman puutteessa jälkirealismiksi. Nykyään luokka on kerrostunut uudella tavalla maahanmuuttajien ja uusien asuinalueiden elintapojen myötä. Silti vanhakaan ei ole kuollut. Muutkin rasterit pilkkovat luokkaa, kuten rotu, sukupolvi, -puoli ja -puolisuus. Viime vuonna ilmestyi suomussalmelaislähtöisen toimittajan Eero Materon Laturin paperit. Uuden työläiskirjallisuuden reservit tulevat näistä ympäristöistä. MEDIASSA EI ole puuttunut väitteitä työväenluokan, luonnollisesti myös työläiskirjallisuuden katoamisesta. Mutta 1990-laman ja tietoteknologian läpimurron jälkeen monen yllätykseksi molemmat ovat heränneet kuolleista. Lahtinen rinnastaa tutkimuskohteensa Matti Mäkelän klassikkoon Suuri muutto (1986), mikä käsittelee pienviljelyn tuhosta ja massamuuttoliikkeestä kertovaa kirjallisuutta. Ehtaa proletaarikirjallisuutta. Vuonna 2023 kuolleen Kaiho Niemisen laaja tuotanto osoittaa, ettei työläisproosa koskaan kokonaan kuollutkaan. Museovirasto Museovirasto de_27022025_46.indd 47 de_27022025_46.indd 47 18.2.2025 15.31 18.2.2025 15.31. Niin vennamolaisuuden synnyttänyt maaseudun kriisi kuin teollisuuden rakennemuutos olivat modernisaation kiihdytyksen seurausta. Romaanisarja oli muotia laveammaltikin. 47 Demokraatti veljien romaanisarjoille, kuten Jorma Ojaharjun Vaasa-eepokselle ja Erkki Räikkösen Nokia-trilogialle Punainen harju. Juha Ruuska Arja Jokiaho Työväen arkisto / Arja Jokiaho 1970-luvun työläiskirjallisuuden kasvoja: Alpo Ruuth (ylimpänä), Kalle Päätalo, Pentti Holappa, Hannu Salama ja Pirkko Saisio
48 Demokraatti KULTTUURI Unelmien sielunmessu ELOKUVA The Brutalist Ohjaus: Brady Corbet Pääosissa: Adrien Brody, Felicity Jones, Guy Pearce, Joe Alwyn 2024, 215 minuuttia Ensi-ilta 28.2. Katsojan urakkaa helpottaakseen elokuva jakautuu kahteen samankestoiseen puoliskoon, joiden välissä kellotaululla tikittää viidentoista minuutin väliaika. Brady Corbetin ohjaama The Brutalist (2024) asettuu muodoltaan ja henkiseltä maisemaltaan osaksi uppiniskaisten nerojen aivoitusten ketjua, jolla roikkuvat Griffithin, Wellesin, Kubrickin, Coppolan ja Malickin kaltaiset myyttiset legendat anteeksipyytelemättömillä visioillaan. Lähempänä nykypäivää The Brutalist vertautuu ennen kaikkea Paul Thomas Andersonin 1900-luvun amerikkalaista luomiskertomusta kuvaaviin monumentteihin There Will Be Blood (2007) ja Mestari (2012), ei vähiten kompleksisten päähenkilömiestensä kautta. Vaivaisella kymmenen miljoonan budjetilla kuvatussa teoksessa on kokoa, näköä ja ilmaa. YMMÄRRÄN SILTI oikein hyvin, miksi Corbetin ohjaama ja yhdessä norjalaisen puolisonsa Mona Fastvoldin kanssa käsikirjoittama elokuva on herättänyt maailmalla myös tuskaista hämmennystä. HOLOKAUSTISTA SELVINNEEN unkarilaisen arkkitehdin emigroitumisesta Yhdysvaltojen Pennsylvaniaan toisen maailmansodan jälkeen avautuu kahtalainen horisontti: yhtäältä kommunistisen diktatuurin kuristamaan itään, joka elää menneisyyden hirveyksissä, ja toisaalta kapitalistiseen länteen, joka lupaa tulokkaalle toista mahdollisuutta ja vapautta. Skenaarion rönsyt ja hitaasti mataava tarina tuottavat teokselle mittaa kokonaiset 215 minuuttia, yli kolme ja puoli tuntia. Kaikkien edellä mainittujen nimien töissä kurkotellaan mieluummin taivaaseen tai sydämen pimeyteen kuin tyydytään tavallisten kuolevaisten arkisuuteen. Virallisia tuotantomaita ovat myös Iso-Britannia ja Unkari. Teksti Rane Aunimo K lassiset amerikkalaiset eepokset kertovat epätäydellisistä, epämiellyttävistä ja rikkinäisistä ihmisistä. Amerikkalaiseksi elokuvaksi, jossa on lähihistoriaan sijoittuva suuri kertomus ja Amerikan muotoutumisen hahmotus, The Brutalist on suorastaan epäamerikkalainen. Ensin elokuva näyttää, kuinka kotimaassaan menestynyt mutta piinattu de_27022025_48.indd 48 de_27022025_48.indd 48 18.2.2025 11.55 18.2.2025 11.55. Häiritsevä elokuva sodanjälkeisestä Amerikasta vertautuu uppiniskaisten nerojen myyttisiin eepoksiin. Taideteoksena The Brutalist on ehdoton, totaalisuutta tavoitteleva elokuvanäkemys ja varsinaisen asiasisältönsä ohessa julistus yhä kapeamman kaupallisen elokuvan ylivaltaa vastaan
Niistä puuttuu kuitenkin sitä, mitä löytyy Vilmasta ja elokuvan nimestäkin: uhmaa. Levittyvä ja kehittyvä maa on modernin alistamisen keinonsa rahaan ja voittoihin mutta myös tulehtuviin sukusalaisuuksiin kätkevä sulatusuuni, jossa ystävät ja viholliset sekoittuvat keskenään. Dramaturgisesti Uhma ontuu aika ajoin, erityisesti lopussa. Viimeiset kohtaukset jäävät uskottavaa pohjustusta vaille. Sitä seuraa Uhma, joka jatkaa ohjaajan vahvaa kiinnostusta nuorten selviytymiseen. Dokumentissa Karkotetut (1998) jo seurattiin itähelsinkiläisiä nuoria ja heidän perheitään. Laitoksen johtaja on kylmäkiskoinen Anneli (Kati Outinen), johon Vilma tosin hetkellisesti pystyy rakentamaan luottamusta. Kahden vaativan ja perfektionistisen miehen välillä on outo, purkautumistaan odottava riippuvuussuhde. Koiso-Kanttilan kuvat kulkevat sinänsä sujuvasti. Amerikkalainen unelma on siinä mahdollinen mutta ei ilman katkeraa kääntöpuolta. Nuorisokodin neljä seinää Ohjaaja Visa Koiso-Kanttila tuli tunnetuksi dokumenteistaan, mutta näyttää nyt siirtyneen fiktioihin. Guy Pearcen vauraan mesenaatin kiiltokuvan takana kytee sairas julmuus. Uhman taustalla on Koiso-Kanttilan (s. 1970) tekemä tutkimus lastensuojelulaitosten ongelmista. Käsikirjoituksesta vastaa kokonaan Reeta Ruotsalainen, jonka aiemmista töistä muistetaan Kupla (2022) yhdessä Aleksi Salmenperän kanssa. PÄÄHENKILÖNÄ ON vimmainen Vilma (Ona Huczkowski), jolla on huomattavia vaikeuksia sopeutua elämäänsä uusperheessä. Ona Huczkowskin tyylikäs suoritus pääosassa kannattelee elokuvaa sen minkä pystyy. Niemi ahkeroi koulukotiaiheen parissa aikanaan Kissan kuolemassa (1994) ja Tomasissa (1996), Dome Karukoski jatkoi Tummien perhosten kodissa (2008). Kiehtovasti elokuva myös rinnastaa taloudellisen eliitin omahyväisen röyhkeyden luovan luokan täydellisyyden tavoitteluun. ELOKUVA Uhma Ohjaus: Visa Koiso-Kanttila Pääosissa: Ona Huczkowski, Kati Outinen, Emmi Parviainen 2025, 93 min. Siellä vastassa on kova kuri, joka näyttää tehneen muista asukeista jo sopuleita. Vasta 36-vuotias Brady Corbet avaa ponnistuksellaan aivan uudenlaisen luvun ohjaajanurallaan. 49 Demokraatti juutalaismies koettaa löytää paikkaansa kaltaistensa maahanmuuttajien joukossa. Sitten keskiöön nousee omalaatuinen teollisuuspohatta, joka hoksaa palkollisensa lahjat ja tarjoaa hulppean rakennusprojektin omilta tiluksiltaan. de_27022025_48.indd 49 de_27022025_48.indd 49 18.2.2025 11.55 18.2.2025 11.55. Kuvauspaikkana on toiminut talvinen Salo ja siellä sijaitseva Bergvikin kartano, jota on tiettävästi jossain vaiheessa pidetty myös lastenkotina. Hän joutuu nuorisokotiin maalle. Samastumisen kohteeksi tavanomaisesti ajateltu sankari, Adrien Brodyn arkkitehti, maksattaa nöyryytyksiään muilla. Luokka-, uskonto-, rotuja sosiaaliset kysymykset lyödään yleisön eteen kaikessa karmivuudessaan. Kerronta viipyy sekunnin pari jäljessä päähenkilönsä keskeistä tunnetilaa. Tähän perinteeseen Uh ma asettuu hyvin tutuntuntuisesti. Teksti Jukka Sammalisto K ahdeksan vuoden takainen perhekuvaus Kaiken se kestää sijoittui ohjaajan lapsuusmaisemiin 1970-luvun Ouluun. Luottamuksen ja avuliaisuuden merkkinä tämän onnistuu auttaa muurin taakse jäänyt suunnittelijan vaimokin Yhdysvaltoihin. The Brutalistin raaka humanismi jäytää sielua kuin Fassbinderin ja von Trierin rujot eurooppalaiset teokset. THE BRUTALIST on kunnioitettava elokuva myös siksi, että se rohkenee olla henkilökuviltaan häiritsevä ja luotaantyöntävä. Sen pohjalta hän teki ensin kahdeksanosaisen audiodokumenttisarjan Huostassa (2020). Raimo O. Ensi-ilta 28.2. Pari kohahduttanutta teosta aiemmin tehnyt amerikkalainen katsoo ihmistä ja yhteiskuntaa nyt viiltävän paljastavin linssein ilman vähäisintäkään yleisönkosiskelua
de_27022025_50.indd 50 de_27022025_50.indd 50 17.2.2025 11.12 17.2.2025 11.12
51 Demokraatti Sa tii ri Sa ak o pa ha lle en ää na ur aa . TEEMA Naurua kyynelten läpi Huumori madaltaa kynnystä vaikean asian käsittelemiseen. Pilapiirtäjä vai ”Hesarin huora” Kolumni: Iikka Kivi Ivallisesti rasistin mielen maisemissa de_27022025_51.indd 51 de_27022025_51.indd 51 17.2.2025 14.24 17.2.2025 14.24
Mutta onko sellainen enää soveliasta. 52 Demokraatti TEEMA Suurenmoinen SATIIRI Pahalle on aina naurettu vatsat kippurassa. Helsingin Sanomien pilapiirtä jänä Ville Ranta on saanut vihat niskoilleen oikealta ja vasemmalta, liberaaleilta ja konservatiiveilta. E hkä se on eräänlaista nuorallatans sia. Toisaalta nuorallatanssiin vertaa minen ei toimi, koska lähtökohtana ei ole miellyttäminen. Pilapiirroksen keskeinen tarkoitus on järkyttää uusilla näkökulmilla ja herättää yhteiskun nallista keskustelua siten, että keskusteluun tullaan räväkällä argumentilla ja kuvastolla. Ranta kuvailee tyyliään man nermaiseksi. SAAKO PAHALLE ENÄÄ NAURAA, EDES HYVÄSSÄ TARKOITUKSESSA. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_27022025_52.indd 52 de_27022025_52.indd 52 18.2.2025 9.55 18.2.2025 9.55
53 Demokraatti T i r s k de_27022025_52.indd 53 de_27022025_52.indd 53 18.2.2025 9.55 18.2.2025 9.55
Nyt meillä on tosi vahva laitaoikeiston vastaisku, joka näkyy myös kansainvälisessä poli tiikassa, Ranta sanoo. – Kaikki oli rasismia ja kaikki oli nais vihaa. 54 Demokraatti TEEMA – Se ei ole ollut Suomessa yleistä, minkä vuoksi olen erottunut alusta läh tien. Pahimmillaan sanojen vahtiminen johti puritanismiin. – Jatkuvasti tulee vastaan sitä, että ihmiset eivät suostu ottamaan vastaan pilapiirroksen viestiä sellaisenaan. Jos kritisoin va semmistoa, niin sanotaan, että piirtäjä on oikeistohallituksen myötäjuoksija, Ranta sanoo. Tai yrittää esittää olevansa liberaali, mutta oikeasti onkin tosi tunkkainen setä. Hänen mukaansa somekeskustelussa puhujan motivaatio yritetään kehystää johonkin kontekstiin ilman että kuun nellaan mistä tosiasiassa on kyse. Kielenkäytön ja ilmaisujen tarkkailu liittyivät usein seksuaaliseen suuntau tumiseen, etniseen taustaan ja muihin identiteettikysymyksiin. Olemme kes kustelukulttuurissa antiliberaalin vasta vallankumouksen vaiheessa. Edistyksellinen väki oli aiemmin tehnyt pitkäjänteistä työtä vähemmistöjen oikeuksien laajen tamiseen, mutta asiat ehkä etenivät tus kastuttavan hitaasti. Ajatellaan, että ehkä pilapiirtäjä yrittää esittää viljelevänsä monipuolisia näkökulmia, mutta oi keasti on woke tai kommaripiirtäjä. Että mitäs nämä ovat, ja ovatko nämä edes oikeita pilapiirroksia, kun eivät näytä yhtään Kari Suomalaiselta, Ranta naurahtaa. Mitään ei oikeastaan voinut sanoa ääneen, ja kaikkien olisi vain pitänyt sei soa rivissä ja olla kunnolla. – Vastapuoli alkoi puhua rumasti, ra sistisesti ja sikamaisesti. Tai että hän on jollain tavalla epäuskottava. Piirrokseni ovat herättäneet kum mastusta. – Ja sitten kontekstoidaan hähmäi sesti. Kielenkäyttöön puuttumalla pyrittiin luomaan inklusii visempaa ja vähemmän syrjivää yhteis kuntaa, mutta ne herättivät myös kes kustelua ja kritiikkiä, kun jotkut kokivat, että ilmaisunvapautta rajoitettiin liialli sesti. On hyvä kysyä, saako pahalle enää nauraa, edes hyvässä tar koituksessa. Ranta luonnehtii olevansa siinä mie lessä vanhakantainen pilapiirtäjä, että vaihtaa näkökulmaansa tilanteesta ja oivalluksesta riippuen. Nykykulttuuriin kuuluu yhtäältä sen sitiivisyys vähemmistöjä kohtaan ja toi saalta räikeää vastakkainasettelua ruok kiva polarisaatio. – Kyllä pahalle saa nauraa, mutta ylei nen keskusteluilmapiiri on sellainen, että debattia käydään lähinnä siten, että aletaan syyttää puhujaa siitä, että hän on käyttänyt vääränlaisia sanoja tai että hänellä on vääränlainen agenda. Levyllä on Mikko Saarelan omaehtoinen käännös rääväsuisen teksasinjuutalaisen muusi kon ja dekkarikirjailijan Kinky Friedmanin biisistä They Ain’t Making Jews de_27022025_52.indd 54 de_27022025_52.indd 54 18.2.2025 9.55 18.2.2025 9.55. Jos kritisoin oikeistoa, niin sanotaan, että piirtäjä on kommunisti. Se oli tympeää aikaa, Ville Ranta sanoo. Heidän mielestään täytyisi olla jo kin selittävä syy, miksi piirtäjä on vaih tanut näkökulmaa. Sitten tuli sanojen vahtimista ja oikeaoppisuu den vaatimista. Esimerkiksi viestipalvelu X:ssä haukuttiin nimellä ”hesarin huora”, jolla tarkoitettiin, että minä sanon vain sellai sia asioita, mitä Helsingin Sanomien – haukkujan mielestä tietysti moraalisesti epäilyttävä – johto sanoo. PILAPIIRTÄJÄ RANNAN kokemuksen mukaan keskusteluilmapiirissä tapahtui muutos 2010luvulla. – Sellainenhan ei useimpien ihmisten mielestä ole yksinkertaisesti mahdol lista. Menneinä vuosikymmeninä taiteilijat tekivät rankkaa satiiria, joissa pahiksille irvailtiin. Sosiaalinen media lienee yksi merkittävimmistä vaikutti mista siihen, että edistyksellisyyden ai ruet alkoivat ärhäköityä ja politisoitua. Se oli aikansa ilmiö, mutta se alkaa selvästikin olla ohi. So siaalisesta mediasta johtuen metakes kustelun määrä on valtava, ja minun työssäni se näkyy, Ranta vastaa. TAKAVUOSIEN SUOMALAINEN kantriyh tye Freud Marx Engels & Jung, tuttavalli sesti Freukkarit, julkaisi vuonna 1988 le vyn Takamehtien mekatähtiä. Ankarat sensitiivisyyden vaatimukset ovat herättäneet jyrkän vastareaktion. – Liberaali porukka alkoi kiinnittää huomiota sävyihin ja sanoihin
Sivaltavan satiirinen sa noitus piirsi kuvan rasistisen imperialis tin ajatuksenjuoksusta. PAHIMMILLAAN SANOJEN VAHTIMINEN JOHTI PURITANISMIIN. Ja niin olikin, koska Paju kallio muistelee kuulleensa heidän teke mänsä kappaleen paikallisradio Radio Cityssä yhden viikon aikana jokaisena arkipäivänä. Se on toi terroristi, rättipää, kuka paasaa taas Et Pyhä Maa ei laajentaa, muka Gazaan saa Näiden rivien jälkeen sanoituksessa siirrytään ronskeihin satiirisiin väkival tafantasioihin. Yhte näiskulttuuri piti huolen siitä, että kan salla oli kutakuinkin samanlainen tilan nekuva maailmasta. Saarelan kynästä syntyi käännös Ei semmoisia judeja kuin Jeesus enää oo. Väärinymmärtämi siä oli nykyistä vähemmän. SUOMEA KANGISTAA MONENLAINEN VAROVAISUUS JA ITSESENSUURI. 1980luvun lopulla Lähiidän traagiset tapahtumat olivat jatkuvasti esillä uuti sissa, ja Friedmanin laulun suomenkie liselle päivitykselle tuntui olevan sosiaa lista tilausta. Ehkä Suomi oli noihin aikoihin mo nella tavalla erilainen kuin nyt. 55 Demokraatti Like Jesus Anymore. KAIKKI OLI RASISMIA JA NAISVIHAA. Nykyaikana olisi vaikea kuvitella radiosoitossa vastaavanlaista kappaletta. – Silloin tiesi, että olimme osuneet johonkin, ja varmastikin satiirinen asia meni perille, Pajukallio sanoo. Freukkareiden kitaristi Arto Pajukallio, siviiliammatiltaan kulttuuri toimittaja, kertoo biisin syntyhistoriasta. Kun Freuk kareiden Pekka Myllykoski lauloi ”Ei semmoisia judeja kuin Jeesus enää oo”, suurimmalle osalle kuulijoista oli päi vänselvää, että kyse oli satiirista. T i r sk de_27022025_52.indd 55 de_27022025_52.indd 55 18.2.2025 9.55 18.2.2025 9.55
– Olen kuullut, että joissain uusnatsien tai vastaavien kokoontumisessa olisi soi tettu Buuria tai Judeja ilmeisen epäilyt tävin tarkoitusperin, mutta tarkemmin en todellakaan tiedä, Pajukallio vastaa. Hän tekee ja sanoo, vaikka arvasi saavansa vihapos tia ja tappouhkauksia heti kun vain lau laa vaikkapa aikamme natsiudesta ja sen normalisoinnista. KUN FREUKKARIT LAULOIVAT ”EI SEMMOISIA JUDEJA KUIN JEESUS ENÄÄ OO”, SUURIMMALLE OSALLE OLI SELVÄÄ, ETTÄ KYSE OLI SATIIRISTA. – Mutta esimerkiksi Freukkareille tyypillinen vanhan liiton kupletointi, pikkunäppärän älyllinen ja humoristi nen satiiri taitaa edustaa sellaista ker ronnan muotoa, joka ei taida kauheasti korreloida tässä ajassa, Pajukallio sanoo. Esimerkiksi juuta lainen stand up koomikko voi heittää herjaa nenänsä koosta, mutta olisi ehdot toman paheksuttavaa, jos eijuutalainen alkaisi veistää vitsiä samoista asioista. de_27022025_52.indd 56 de_27022025_52.indd 56 18.2.2025 9.55 18.2.2025 9.55. Pajukallio haluaisi uskoa, että jos sain lymyää lauluntekijöitä, joilla voisi olla halua ja kykyä sanoa asioita, ja joita voisi jotain kanavia pitkin putkahtaa tie toisuuteemme. Hänen mukaansa Freukkarit oli siinä mielessä liberaali kokoonpano, että ku kin sai ajatella, mitä ajatteli. Stand upissa käsitellään kiistanalaisia aiheita. Voiko noin suorapuheista parodioin tia enää tehdä. Esityksessä koo mikko seisoo yleisön edessä ja kertoo nokkelia huomioita, jotka liittyvät usein häneen itseensä tai yleisöön. – Ja onhan meillä rohkeita ja osaa via tekijöitä, kuten Samae Koskinen, joka edusti itselleni viime vuoden tär keimpiä musiikintekijöitä. Monenlaista keskuste luahan siitä syntyi, ja esimerkiksi biisiämme Buuri Johannesburgista on jälkikäteen usein käytetty tyylilajinsa ja kerronta muotonsa esimerkkinä, Pajukallio sanoo. Tyylillisestihän Samae Koskinen sanoo asioita suoraan, mutta kuitenkin pehmeästi ja verhoamatta nä kemyksiään esimerkiksi satiirin muoto kieleen. Kun huu mori liittyy esiintyjään itseensä tai hänen edustamaansa ryhmään, voi roiskia roh keammin kuin muut. Freukkareiden satiirisimpien kappa leiden sanat ovat niin roiseja, että niitä voisi kuvitella käytettävän väärinym märrettyinä äärioikeiston vastapropa gandassa. Usein lähtökohtana on se, että koomikko nauraa itselleen. Onko näin päässyt käymään. Hän arvelee, että turpiin tulee joka ta pauksessa, kun some pursuaa tarkoitus hakuisia ja riidanhaluisia väärinymmär täjiä, joita riittää kaikkialle muuallekin aina eduskuntaa ja hallitusta myöten. STAND UP -KOMIIKKA leikittelee usein hyvän maun rajoilla. – Vastapropagandaan ei Freukkareita, biisejä tai bändin henkilöitä, ole tietääk seni valjastettu. Silti bän dissä vallitsi tietty yksimielisyys ja sa manhenkisyys käsiteltyjen yhteiskun nallisten aiheiden, etenkin ihmisoikeuk sien, suhteen. – Itse koin hyvinkin tärkeäksi sen, että pääsin olemaan mukana tekemässä yh teiskunnallisesti kantaaottavaa musiik kia, vieläpä rockin sateenvarjon alle kuu luvassa ”kantribändissä”, olihan koko bändimme nimi, olemus ja olemassaolo kin häpeämätön märkä rätti vasten kon servatiivisen viihdekantrin ja musiikki bisneksen kasvoja, Pajukallio sanoo. Ehkä emme näy tässä ajassa niin, että he löytäisivät syytä käydä meidän kimppuumme, kun kuitenkin löytävät vihollisia aivan kaikkialta. 56 Demokraatti TEEMA – Tietenkin olimme tietoisia siitä, että satiiri yleensäkin on haastava ja uskalias tyylilaji, emmekä voineet olla varmoja siitä, kuinka hyvin se ymmärretään ja ote taan vastaan. Jo pelkkä ihmisarvojen puolusta minen koetaan monissa piireissä ja viih dekulttuuristen portinvartijoiden parissa niin vaaralliseksi aiheeksi, ettei sellaisen uskalleta tai haluta antaa näkyä ja kuulua. – Nykypäivän tuskastuttavimpiin kli seisiin kuuluu parku siitä, että mitään ei mukamas saisi tehdä tai mitään sa noa. Kyllä saa! Mutta parodian ja satii rin tekeminen on entistä uskaliaampaa puuhaa, jossa on syytä tarkistaa sihti ja ennakoida minne kimmokkeet lentävät, Pajukallio vastaa. – Aivan varmasti Suomea kangistaa monenlainen varovaisuus ja itsesen suuri
Ja jos mennään vielä pienempään pii riin, niin huumorin rajoja ja sääntöjä voi muuttaa entisestään. – Vein opiskelijoita katsomaan Ja mien esitystä. 57 Demokraatti Sosiaali ja kulttuuriantropologian dosentti Marianna Keisalo on tutki nut stand up komiikkaa, sen lisäksi hän on itse stand up koomikko. Chaplin sanoi vuonna 1964 julkaistussa omaelämäkerrassa, että jos hän olisi ollut tietoinen keskitysleirien kauhuista, elo kuvaa ei olisi koskaan tehty. Moraaliset rajat määrittyvät konteks tin mukaan, eli kuka, missä ja millä ta valla sanoo – oli kyse huumorista tai tavallisesta puheesta. Hän ottaa esimerkiksi Charlie Chaplinin, joka teki vuonna 1940 Adolf Hitleriä, kansallissosialismia ja fasismia parodioivan elokuvan Diktaattori. Keisalon mukaan huumorin kautta voi ilmaista samoja asioita kuin minkä tahansa puhumisen kautta. – Sellaisessakin tilanteessa on merki tyksellistä, mille siinä nauretaan. Toki jossain vai heessa myös laki ja sananvapauden ra jat voivat tulla vastaan, kun mennään riittävän pitkälle. Esiintyjät itse voivat mainostarkoituksessa laittaa omia vi de_27022025_52.indd 57 de_27022025_52.indd 57 18.2.2025 9.55 18.2.2025 9.55. Kun asiaan on yhdis tetty huumori, niin silloin ihmisen näkee paremmin kokonaisuutena eikä pelkäs tään esimerkiksi transmiehenä. Jotkut sanovat, että siitä ei sovi ikinä vitsailla. Mutta tästäkin on eriäviä näkemyksiä, Keisalo vastaa. Mutta jos on ihmisiä, jotka ovat kokeneet raiskauksen itse ja he keskenään vitsailevat siitä, niin se voi olla voimauttava kokemus, Keisalo pohtii. – Yhtenä äärimmäisenä esimerkkinä ovat raiskausvitsit. Keisalon mukaan koomikot eivät yleensä halua, että esityksistä otetaan videoklip pejä somea varten. – Jos olet jonkun hyvän ystävän kanssa, niin tiedätte, mitkä arvot teillä on. Elo kuva tehtiin niin varhaisessa vaiheessa, että holokaustin laajuus ei ollut vielä käynyt ilmi. Hän nostaa esimerkiksi kanadalaisen Helsingissä asuvan transmiehen Jamie Macdonaldin, joka on hyvin avoimesti käsitellyt sukupuolenkorjausprosessiaan. STAND UPIN erikoisuus verrattuna edellä käsiteltyihin pilapiirroksiin ja äänitemu siikkiin on siinä, että huumori kerrotaan tietyssä tilassa rajatulle yleisölle. – Henkilökohtainen näkemys on, että todellakin saa. Mo nesti tilaisuudet ovat pääsymaksullisia. – Stand upin kautta voimme saada myös suoria kertomuksia siitä, miltä tuntuu olla esimerkiksi vähemmistön asemassa, Keisalo sanoo. Hänen mu kaansa huumorin rajoja ei voida määri tellä yksiselitteisesti, vaan ne ovat kon tekstisidonnaisia. On tosi iso ero, nauretaanko raiskaajalle vai sille, että joku joutuu raiskatuksi. Huu mori inhimillistää ja antaa monipuoli semman kuvan, Keisalo sanoo. Opiskelijat olivat että ’wow’, koska niistä asioista kukaan ei kerro tuolla tavalla. deoita someen ja muualle nettiin, mutta lähtökohtaisesti esiintymiset ovat uniik keja tapahtumia. Varsinkin satiirin ymmärtäminen vaatii sen, että kuulija ymmärtää, mikä sanotussa on huumo ria ja mitkä ovat esittäjän todelliset nä kemykset. OLEMME KESKUSTELU KULTTUURISSA ANTILIBERAALIN VASTAVALLAN KUMOUKSEN VAIHEESSA. Sil loin voi puhua avoimemmin ja vitsailla eri tavalla kuin julkisesti, Keisalo sanoo. Saako pahalle nauraa hyvässä tarkoi tuksessa
Sanna Marin ehti muodostua monille sen luokan pylväspyhimykseksi, että sain Jukka Lindströmin Sivuhistoriaan kirjoittamastamme demarisketsistä palautteeksi todella katkeraa jurputusta. Nykytilanteessa on saavutettu eräs demokraattisen sananvapauden ihanteista: kuka tahansa kansalainen voi yhdellä somevitsillä osoittaa, että keisarilla ei ole vaatteita. 58 Demokraatti KOLUMNI ”M itään ei saa enää sanoa”, kuuluu populistin vakioruikutus. MUTTA! EHKÄ asioiden pitää olla juuri näin. Stand up -komiikka on onnistunut vakiinnuttamaan jalansijansa muiden viihdeammattien joukkoon ja joukosta löytyy monta politiikkaa rienaavaa koomikkoa. Yleensä uskontokriittisyyteen ilahtuen suhtautuvilla liberaaleilla menee herkästi kröhimiseksi, jos vitsailu hipaiseekaan islamia. Pöh. Pienen ongelman ideaalitilanteeseen toki aiheuttaa se, että Orpon hallitusta ei haittaa kulkea alasti joka päivä. Siihen joudun – naama mahdollisimman peruslukemilla – toteamaan, että ei pidäkään, kun tämä on vitsi, ja jos se pitäisi täysin paikkansa, se ei olisi hauska. Poliittisella huumorilla menee hienosti POLIITTISEEN HUUMORIIN LIITTYY USEIN TAKTINEN UHRIUTUMINEN. TikTok ja Instagram ovat väärällään politiikkaa kommentoivia huumorivideoita ja Alfred Backa onnistui luomaan omista nettivideoistaan someilmiön, joka on tuonut hänelle nostetta myös stand up -lavoilla. Leikittelylle tuntuu olevan keskustelussa vähänlaisesti tilaa ja usein tivataan, että eihän tämä juttu täsmällisesti ottaen pidä paikkaansa. Ehkä 2020-luvulla suomalainen poliittinen huumori on irronnut ennalta-arvattavan sovinnaisista kehyksistään ja kykenee nykyään kalauttamaan kalikkaa sen verran tehokkaammin, että älähdyksetkin ovat säännöllisempiä. Vitsistä uhriutuva poliitikko kun performanssinsa keskellä tulee paljastaneeksi sen, että juttu puri ainakin sen verran, ettei sitä voinut noin vain ohittaa. Ylen ajankohtaissatiiri Kovan viikon ilta kerää viikoittain yli puoli miljoonaa katsojaa ja pokkailee Venloja vuodesta toiseen. Teksti Iikka Kivi, koomikko TEEMA de_27022025_58.indd 58 de_27022025_58.indd 58 18.2.2025 11.56 18.2.2025 11.56. Ja usein marmatus jatkuu perusteettomalla puheella siitä, miten nykyään mistään ei enää voi vitsailla – varsinkaan politiikasta –, kun kaikesta loukkaannutaan. Poliittisella huumorilla menee Suomessa paremmin kuin ehkä koskaan. TÄYSIN PERUSTEETON ei alussa esitetty populistin väite ole, sillä poliittiseen huumoriin suhtaudutaan nykyään usein ryppyotsaisesti ja uhriutuen. Erilaiset hallituksen edustajia parodioivat tilit, roisit pilapiirrokset ja meemikuvat keräävät vaivatta tuhansia tykkäyksiä. Mutta usein ollaan myös aidosti tosissaan: vasemmistoa kritisoiva vitsi tulkitaan erittäin herkästi hallituksen tukemiseksi. Jotain ajastamme kertoo se, että uutisiin ei usein vaivauduta tekemään faktantarkistusta, mutta vitseihin kyllä. Uhriutuva suhtautuminen poliittiseen huumoriin oli pitkään lähinnä perussuomalaisten perusominaisuus, mutta muut puolueet ovat ottaneet kaulaa nopeasti kiinni. Usein kyse on taktisesta uhriutumisesta: vitseistä vollahtamalla saa kerätyksi helppoa sympatiaa omiltaan ja hyvällä tuurilla juttu päätyy klikkiotsikkokiertoon tyhjän uutispäivän täytteeksi. Sosiaalisen median puolella kansalaistason huumori suorastaan rehottaa
59 Demokraatti Tämä on kokoomukselta jonkin sortin kehtaamisen maailmanennätys. Suunnanmuutokselle on ilmiselvää kysyntää juuri nyt. Tämä vaatii kyllä poikkeuksellista pokkaa, kun hallituksen sote-politiikan saldona on terveydenhuollon hoitotakuun ja ikäihmisten palveluiden hoitajamitoituksen romuttaminen sekä sairaalaverkon ja päivystyksien karsiminen. Unohtamatta miljardileikkuria julkisiin sosiaalija terveydenhuollon palveluihin ja jopa puolen miljardin euron lappamista yksityisille sotefirmoille. Orpon-Purran hallituksen politiikan saldona on Euroopan kolmanneksi korkein työttömyys, EU:n heikoin työllisyyskehitys ja konkurssimäärät huippulukemissa lähes 20 vuoteen. Kaikki tämä tilanteessa, jossa ihmiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä ja henkilöstöpulasta on puhuttu jo pitkään. Uskonsa vahvistamiseksi pääministeri kertoi saaneensa oikein kädestä pitäen kehuja joltakulta tuntemattomaksi jääneeltä hyvinvointialuejohtajalta. Kaiken huipuksi Orpo kävi maakuntakierroksella Kouvolassa julistamassa, että nykyinen hallitus ei ole epäonnistunut missään asiassa. Nyt on oikea aika laittaa itsensä likoon Suomen suunnanmuutoksen puolesta. Viimeinen kuulutus J o yli 600 päivän ajan moni ihminen on saanut tuntea nahoissaan Orpon-Purran hallituksen ankaran, mutta myös monin tavoin tavattoman epäviisaan politiikan seuraukset. Suunnanmuutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. EIPÄ IHME, että kaiken tämän jälkeen moni suomalainen on tullut siihen tulokseen, että Orpon-Purran hallitus vie Suomea väärään suuntaan. OMA LUKUNSA on vielä se, että kaiken tämän jälkeen kokoomus lähtee kohti kevään vaaleja se viesti edellä, että ihmisten on saatava hoitoa mahdollisimman nopeasti. Lisäksi niistä on seurannut lomautuksia, rekrytointikieltoja, määräaikaisuuksien päättymisiä sekä muita heikennyksiä. Tunnettu tosiasia on, että matala äänestysaktiivisuus suosii erityisesti kokoomusta. Tätä selvemmin on vaikeaa enää osoittaa, että pääministeri on vieraantunut ihmisten arjesta pahemman kerran. Orpon-Purran hallituksen politiikan surullinen seuraus on myös se, että kaikilla hyvinvointialueilla käytiin viime syksyn aikana yt-neuvottelut, jotka ovat pääasiassa seurausta nimenomaisesti hallituksen mittavista ja kiireellä runnotuista sote-leikkauksista. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_27022025_59.indd 59 de_27022025_59.indd 59 18.2.2025 10.59 18.2.2025 10.59. Jotta äänestysaktiivisuutta saadaan ylös, tarvitaan hyviä ehdokkaita koko maahan. Jonkin sortin kehtaamisen maailmanennätyshän tämä on. Tässä valossa on vähintäänkin mielenkiintoista, että pääministeri Orpo kulkee mediassa kehumassa, että ei sosiaalija terveyspalveluissa ole mitään kriisiä ja että ihmisten huolestuneisuus sote-palveluiden tilasta on opposition propagandaa. Ehdokaslistat jätetään kunnissa ja hyvinvointialueilla ensi tiistaina. Edellisissä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi noin 55 prosenttiin ja aluevaaleissa 47,5 prosenttiin. Yt-neuvottelut johtivat yli 2 000 työsuhteen päättymiseen
Tarvitsemme kuitenkin muutakin kuin vain turvallisuusyhteistyötä. Liikkumista ja työntekoa on haluttu helpottaa. Pohjoismaat ovat vahvempia yhdessä kuin erikseen. Trump uhkaa palauttaa kylmän sodan aikaisen maailmanjärjestyksen, jossa Neuvostoliitto on korvattu Kiinalla. Pohjoismaat tarjoavat jo nyt toistensa kansalaisille oikeuksia, joista moni ei edes tiedä. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Yhdessä voisimme torjua uhat niin idästä kuin lännestäkin, olisimme todellinen arktinen suurvalta. Jos halutaan tiivistää pohjoismaista yhteistyötä tehdään se kunnolla, ujostelematta. Välirauhan Suomi ja Ruotsi pohtivat valtioliiton mahdollisuutta, suunnitelma kuitenkin kaatui. Pitäisikö meidän pohjolassa mennä vielä kauemmas vanhojen hyvien aikojen kaivelussa ja palauttaa Kalmarin unioni. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Taas tarvitaan Kalmarin unionia ELÄMME JÄLLEEN maailmassa, jossa ihmiset kaipaavat voimakkaita johtajia, paluuta vanhoihin hyviin aikoihin. Pohjoismaiden neuvosto tuli jäädäkseen, Nordek-hanke ajoi päin seinää. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nyt kun kaikki Pohjoismaat viimein ovat Natossa on turvallisuusyhteistyössä odotettavissa kehitystä parempaan. Olisiko jo aika lopettaa tämä soutaminen ja huopaaminen. Juuso Noppa Pohjoismainen integraatio näyttäisi suurvalloille, ettei ”hajota ja hallitse” toimi meihin. Sotekriisi, osaajapula, yksityisen pääoman puute, eläkejärjestelmän haasteet, kaikkiin näihin tulisi etsiä yhteispohjoismaisia ratkaisuja. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. En usko näkeväni uutta Kalmarin unionia, mutta pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen olisi mielestäni parasta, mitä voisimme tehdä juuri nyt. Pohjoismainen integraatio näyttäisi suurvalloille, ettei ”hajota ja hallitse” toimi meihin, me emme tee diiliä pohjoismaisen yhteistyön kustannuksella. iS to ck de_27022025_60.indd 60 de_27022025_60.indd 60 19.2.2025 10.34 19.2.2025 10.34
Tavoite on ymmärrettävä, mutta viimesijaisen tuen puolittaminen ei ole inhimillistä tai toimiva kannuste. Hallituksen on syytä harkita tällaisen lisäjouston tarjoamista tilapäisesti. Töihin hakeutumista ja pääsyä estävät myös esimerkiksi sote-palveluiden riittämättömyys tai hoitojonot. Apua tarjoavien järjestöjen rahoja leikataan ja hyvinvointialueiden toimintoja karsitaan, joten kriittisen tärkeät tukitoimet ja palvelut eivät välttämättä enää tavoita leikkauksien kanssa kamppailevia ihmisiä. Päivi Inberg SuPerin puheenjohtaja iStock de_27022025_60.indd 61 de_27022025_60.indd 61 19.2.2025 10.34 19.2.2025 10.34. 61 Demokraatti Onko toimeentulotukilain uudistuksen tarkoitus ajaa ihmiset kodittomiksi. Kuuleeko heitä kukaan. Uutisten mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialue on tekemässä kantelun oikeuskanslerille hyvinvointialueiden rahoituslain talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön ja jopa perustuslain edellyttämän sote-palvelujen järjestämisvastuun välisestä ristiriidasta. Myös monet muut sairaat ja apua tarvitsevat kansalaiset odottavat apua jonoissa. Jäävätkö inhimilliset seikat ja todelliset työttömyyden syyt nyt selvittämättä, kun näin järeiden leikkaustyökalujen käyttöön ryhdytään entistä kevyemmin perustein. Hyvinvointialueiden tulisi kattaa kahtena ensimmäisenä vuotena kertyneet alijäämät vastaavilla ylijäämillä vuoden 2026 loppuun mennessä. Olemaan aktiivisesti mukana palveluissa, saati täyttämään oikeita lomakkeita. Raportissa todetaan, että noin puolet toimeentulo tuesta menee asumiskustannuksiin. He vaativat, että hyvinvointialueiden on onnistuttava kustannusten kasvun hillinnässä ja että hallitus ei aio muuttaa lakia. Hyvinvointialueet eivät niitä pysty tarjoamaan, vaikka lainsäädäntö sitä niiltä edellyttää. Onko seurauksena ihmisten ajaminen kodittomiksi. Muistisairas vanhus odottaa turvallista asuinpaikkaa ympärivuorokautisen hoidon yksikköön. Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistio on kuin tarina Hölmölästä. Tämä tieto ohitetaan raportissa sillä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo mahdollistanut 20 ja 40 prosentin leikkaukset toimeentulotukeen. Monien talousoppineiden kanta on myös se, että hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite on liian tiukka ja epärealistinen. Vanhukset odottavat koteihinsa varastoituina palveluja, jotka lainsäädäntömme heille takaa. Toimeentulotukilain uudistuksen tavoitteena on kannustaa toimeentulotukeen turvautuneiden ihmisten hakeutumista palveluihin. Kun toista lakia noudattaa, toista lakia rikkoo. Vuosittain ulosottoon päätyy noin 400 000 sote-asiakasmaksua. Kuuleeko heitä kukaan. Toimeentulotukea selvittävä työryhmä ei ota kantaa siihen, mikä on niiden ihmisten tosiasiallinen tilanne, joilta etuuksia leikataan. Sen ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä. Ovatko sairaudet, päihdeja mielenterveysongelmat sekä muut sosiaaliset haasteet syynä siihen, ettei työtön kykene täyttämään vaadittuja velvollisuuksia. Osa myös muiden hyvinvointialueiden päättäjistä pyytää maan hallitukselta lisäaikaa alijäämien kattamisvelvollisuuteen ja mahdollisuutta siihen, että lakisääteiset palvelut voidaan turvata. Toteutuessaan täydellä painolla tämä pääministeri Orpon tilaama selvitys ei vain vaaranna ihmisarvoista elämää, vaan voi olla myös kohtalokas monille tuen varassa eläville ihmisille. Monet vanhukset on säästösyistä varastoitu kotiin. Jukka Haapakoski toiminnanjohtaja Työttömien Keskusjärjestö Kuuleeko hallitus kansalaisten hätähuutoja. Ehtona täydelle toimeentulotuelle on palveluihin hakeutuminen ja ensisijaisen etuuden hakeminen. Talouspolitiikan arviointineuvoston arvion mukaan hyvinvointialueiden talouden sääntely ei toimi kovin hyvin. Hölmöläisten logiikalla myös 50 prosentin leikkaukset onnis tuvat. THL:n toimeentulotuen riittävyyttä selvittäneen työryhmän mukaan toimeentulotuki ei ennenkään ole turvannut kaikille ihmisarvoista elämää. Johtavat ministerit toteavat, että nykyinen laki, joka vaatii alijäämien kattamista vuoden 2026 loppuun mennessä, on olennainen osa taloudellisia kannustimia. Hyvinvointialue kysyy, kumpaa lakia on noudatettava: perustuslakia vai hyvinvointialueiden rahoituslakia. Keskeisten palvelujen turvaamisen kannalta olisi järkevämpää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa menosäästöt pidemmälle ajanjaksolle. Nykyinen aikataulu ei anna riittävästi joustoa hyvinvointialueille, mikä vaikeuttaa niiden kykyä tarjota laadukkaita palveluita
Yhdysvalloista haetaan monenlaisia oppeja mutta yksi on jäänyt huomaamatta. 62 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Omistajien suosiminen ei riitä talouspolitiikaksi Pelkkä omistajien suosiminen ei luo kasvua eikä paranna tuottavuutta. Koska vaurautta on länsimaissa jaettu enemmän kuin missään muualla, tämä työn ja pääoman liitto on toiminut hyvin. Monet alat ovat riippuvaisia siitä, onko kuluttajilla rahaa. Tällaista politiikkaa pidettiin pitkään onnistuneena. timaan markkinoita, eritoten palvelualoja. Ammatillinen järjestäytyminenkin on laajentunut uusille aloille, kuten esimerkiksi Amazon-yhtiön piiriin. Vaurautta ei jaeta automaattisesti eikä pelkkä varallisuus luo investointeja. Yhdeltä osin talouspolitiikka on toiminut: maailmaan on syntynyt suuri joukko uusia miljardöörejä. Sopimus syntyi seitsemän viikon lakon jälkeen. Tärkeimmässä ei onnistuttu, talouskasvu ja työn tuottavuus eivät parantuneet kuten toivottiin. Ongelma on toisaalla. Uusia innovaatioita ja yrityksiä syntyy toivottua vähemmän ja ne tuottavat toivottua hitaammin. Muualla hallitukset ovat olleet maltillisempia, vaikka tavoite on ollut sama, kuten nyt Suomessa. Talouspolitiikan paradigmassa on valuvika, joka uhkaa romuttaa saavutetun tuloksen. Talouskasvu hidastui länsimaissa 1900-luvun lopulla. Suomessa kehitys on ollut erityisen nihkeää. Omistuksen ja suurten tulojen verotusta on haluttu muuttaa yrittämistä ja omistamista suosivaksi. Toinen ongelma on se, että valtiot ovat velkaantuneet pahemmin. On viisasta tukea yrittämistä, mutta pelkästään omistajien suosiminen ei luo kasvua eikä paranna tuottavuutta. Vastoin teorioita uusliberalistiset ratkaisut eivät suosi aloittelevia yrittäjiä – ainakaan enää. Jos tällaista kilpailua ei ole, suuri osa vauraudesta kiertää vain pörsseissä ja osingoissa. Kilpailukyvyn parantamisella tarkoitetaan yleensä vain sitä, että palkkojen täytyy olla alhaiset ja sosiaalitukien vähäiset. Yhtä totta on, että osaavat ja sitoutuneet työntekijät tekevät menestyksen mahdolliseksi. Palkankorotuksilla on kuitenkin kaksi suurta myönteistä vaikutusta sen lisäksi, että ne parantavat toimeentuloa ja tuovat elämään mukavuutta. Palkankorotukset myös lisäävät kilpailua hyvästä työvoimasta. Kun miljardöörit valitsevat puolensa, voivat sen tehdä muutkin. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa käänne tehtiin karkeasti Ronald Reaganin ja Margaret Thacherin aikana. Siellä palkat ovat nousseet merkittävästi monilla aloilla viime vuosina. Näin on liki kaikkialla länsimaissa. Tästä lähtökohdasta palkanmaksu nähdään yrittämistä pahiten haittaavaksi rasitteeksi. Ne vahvistavat koiS to ck de_27022025_62.indd 62 de_27022025_62.indd 62 19.2.2025 10.48 19.2.2025 10.48. Palvelualan yritykset työllistävät liikevaihtoonsa nähden enemmän kuin suuret yritykset. Valitun talouslinjan ongelmat ovat kuitenkin tulleet ilmeisiksi. Se pelasti kasvun romahtamiselta, ja se teki mahdolliseksi lisätä valtion menoja äänestäjien ilahduttamiseksi. Kasvua pyrittiin vauhdittamaan karsimalla liiketoimintaa rajoittavaa sääntelyä. Se johti niiden talouspoliittisten linjausten syntyyn, joita on kutsuttu uusliberalistisiksi. Äskettäin Boeing-yhtiössä sovittiin, että palkkoja nostetaan 38 prosenttia neljässä vuodessa. Ainoa varma asia on, että mitä halvemmalla yritys selviää palkanmaksusta, sen helpommin johtajat ja omistajat saavat tuloja. Uusliberalismi tuntui myös verotuksessa ja siihen perustuvassa jakamisen politiikassa. On totta, että miljoonat yrittäjät länsimaissa panostavat aikansa ja varansa luodakseen menestyvää liiketoimintaa. Se pakottaa yrittäjät ja omistajat etsimään tuottavuuden parantamiseksi muitakin keinoja kuin alhaiset palkat. Ajatus on, että mitä halvemmalla saadaan työntekijöitä, sen paremmin yritys menestyy ja voi investoida. Tämä syö uudistumisen motiiveja ja vanhaa puolustetaan tiukasti. Ne suosivat superrikkaiden hallitsemia megayrityksiä, jotka rajoittavat kilpailua ja vaikeuttavat uusien yritysten menestystä. Sen odotetaan johtavan uusiin investointeihin. Se tarkoittaa, että yrittäjille ja omistajille jää enemmän käteen. Varakkaimpien suosiminen veroja yhteiskuntapolitiikassa on perustunut ajatukseen, että heidän menestyksestään valuu hyvinvointia muillekin. Marko Nenonen Tampere Yhdysvallatkin, jossa kasvu on ollut muita parempi, on yksi pahiten velkaantuneita länsimaita. Tähän kuuluivat myös monet työehtojen muutokset
Johtokunta. Jani Uhlenius muusikko, Järvenpää 28.2. Tilaisuuden aluksi vuosikokousesitelmän pitää tutkija Aappo Kähönen aiheesta Neuvostoliitto parempana tulevaisuutena: Suomalaiset maahanmuuttajat työläisten valtiossa 1918–1964. Tilaisuuden jälkeen pidetään yhdistyksen kevätkokous. Järjestäjä: Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry. Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Kerhotapaaminen ma 3.3. • Turun seudun wanhat toverit. Tervetuloa kokoukseen. Turun Työväentalolla, Eerikinkatu 30, 3krs. Ratas ry:n jäsenkokous ke 5.3. 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Lehti, verkko ja some Rakennuspalikoita ajatteluun. Ma 24.3. Pyydä tarjous sari.ojala@demokraatti.fi mediakortti: demokraatti.fi/ilmoitusmyynti de_27022025_63.indd 63 de_27022025_63.indd 63 18.2.2025 14.33 18.2.2025 14.33. klo 17–19 Suomalaiset Venäjällä 1917–1964-tutkimustuloksia. klo 18.00–19.30 Tyhmenevä demokratia. Klo 12.30 toimikunta, klo 13–14 lounas, klo 14 ohjelma. To 6.3. Keskustelemme 13.4. ILMIÖ ULKOMAAT KASVO TEEMA KULTTUURI POLITIIKKA ALUEJA KUNTAVAALIT 13.4.2025 Alueja kuntavaaliehdokas, Demokraatin aikakauslehti ilmestyy ennen vaaleja 27.3. Varaa tila vaali-ilmoituksellesi tai banneri demokraatti.fi-sivustolle. Puoli tuntia ennen tilaisuuksien alkua on kahvia tarjolla. Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa / Teppo Eskelinen & Matti Ylönen (toim.). Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia -tilaisuuden avaa pj. Ei vastaanottoa Mahdolliset merkkipäiväonnittelut voi ohjata Jani ja Irma Uhleniuksen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jani Uhlenius. ja 10.4. Ei vastaanottoa Mahdolliset merkkipäiväonnittelut voi ohjata Pirjo ja Kari Urpilaisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pirjo Urpilainen. Pirjo Urpilainen kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja, Kokkola 25.2. 63 Demokraatti KOKOUKSET Yhdistystoiminta HELSINKI • To 27.2. klo 17 alk. Pentti Arajärvi. THPTS vuosikokous. ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. olevista tärkeistä kuntaja aluevaaleista piirin ja aluevaltuuston puheenjohtajan Niina Alhon alustuksen jälkeen. Ei vastaanottoa Mahdolliset merkkipäiväonnittelut voi ohjata Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Eila Ratasvuori. Jorma Kukkonen. Tilaisuuden avaa pj. Helsinki: Rosebud, 2024. Eila Ratasvuori oik.lis., varatuomari, Helsinki 24.2. Millä eväin voitto ”kotiin”. klo 18.00–19.30 ”Helsingin tulevaisuus”-aiheisessa paneelissa eri puolueiden edustajia. Tervetuloa! Toimikunta
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 4/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_27022025_64.indd 64 de_27022025_64.indd 64 18.2.2025 15.11 18.2.2025 15.11. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 15 73 26 98 4 63 89 45 27 1 94 27 81 36 5 86 41 97 53 2 71 35 62 49 8 29 54 38 71 6 58 12 73 64 9 32 96 14 85 7 47 68 59 12 3 Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Hypähdellä kylmäher moisesti kiveltä toiselle ja sukeltaa vä lillä pää edellä hyiseen veteen. Aikana, jolloin politiikan johtopai koilla pyörii monenlaista selkäranga tonta – niin Suomessa kuin maailmal lakin – ja hyisen kylmä tuuli puhaltaa yhteiskunnassa, alkaa toivoa olevansa kuin koskikara. Olen toki edelleen samaa mieltä, mutta viime aikoina tämän Euroopan pienimmän pöllön rinnalle on alkanut kiriä toinenkin lintu. Kaiken aikaa kuitenkin tietoisena siitä, että kyl mää talvea seuraa kesä ja pohjolan yö tön yö. de_27022025_64.indd 65 de_27022025_64.indd 65 18.2.2025 15.11 18.2.2025 15.11. Paukkupakkasillakin ne sukelta vat ravintonsa virtavesien pohjasta ja elävät lähinnä jokien pohjalla mönkivillä selkärangattomilla. Kesäksi nämä koskien rantakivillä pomppivat, tummaan pukuun sonnus tautuneet linnut matkaavat pesimäpuu hiin arktiselle alueelle mutta talvet ne viettävät täällä leppoisassa Suomen tal vessa. Erityisesti politiikan uutisia seuratessa olen nimit täin alkanut kaivata samanlaista kylmä hermoisuutta, jota koskikaralta löytyy. Onnea voittajalle! TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@sdp.fi O len joskus tämän lehden palstalla kertonut, että mi käli olisin lintu, olisin var puspöllö. ais ud ok u. co m 5 8 4 2 1 4 7 7 3 1 3 2 9 2 5 8 6 9 6 1 4 7 1 2 RISTIKON 2/2025 RATKAISU 30.1. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Hannu Niemi Oulusta
Sarjan ensimmäinen osa, Lepakkomies, on palkittu Norjan ja Pohjoismaiden parhaana rikosromaanina. Olen ehkä siinä mielessä vanhanaikainen. Harry Hole on pätevä ja juoppo, norjalainen huippuetsivä, jolle sattuu ja tapahtuu henkilökohtaisessa elämässä. Paras lukemani kirja on irlantilaisen Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli. McCourt ei ole noussut huippunimeksi Suomessa, kuten vaikka Jo Nesbø. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukeminen voi parantaa kirjoitustaitoa Tyhjennän pään työasioista lukemalla kirjaa, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. Kaikki on kurjaa ja menee pieleen. Ajattelen, että jos lukee paljon, vaikuttaa se myös omaan kirjoittamistaitoon. Heille tapahtuu kaikki mahdollinen. Kirjan tarina on katedraalin rakentajan, Tomin, näkökulmasta. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Kuljen työmatkaa Tampere-Helsinki-välillä ja junassa tulee luettua paljon. Lähinnä dekkareita sekä muusikkojen ja poliitikkojen elämäkertoja. On hemmetin köyhää, nähdään nälkää. Tarina jäi mieleeni ihan lähtemättömästi. Todennäköisesti se ei ainakaan huononna sitä. Kirja kertoo Tomin ja hänen perheensä selviytymisestä ja taisteluista. Mielenkiintoinen ja kiehtova tarina. McCourtin kerronta on upeaa ja kirjan tragikoominen kertomus kaikessa surkeudessaan kolahti kovasti. Isä juopottelee, ja siskoja ja veljiä kuolee. Upea kirja. Hyviä nekin ovat, mutta eivät tämän veroisia. En kuuntele äänikirjoja ollenkaan. Poliitikon ja ammattiyhdistysaktivistin Aarne Saarisen Kivimies jäi elämäkertana mieleen. de_27022025_66.indd 66 de_27022025_66.indd 66 19.2.2025 10.40 19.2.2025 10.40. Nesbø on taitava kirjoittaja. Tiiliskiven paksuinen historiallinen romaani, kuvitteellinen tarina, joka sijoittuu 1100-luvun Englantiin ja siellä raivoavaan sisällissotaan. Lukemalla saan tyhjennettyä pääni työasioista. Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli Jo Nesbø: Harry Hole -sarja Ken Foullet: Taivaan pilarit Omaelämäkerrallinen teos. Kirja on saanut Pulitzer-palkinnon ja Yhdysvaltain kriitikkojen palkinnon vuonna 1997. Se on myöhemmin saanut jatko-osia. Se kertoo Frankista ja hänen perheestään, ja siitä kuinka he lähtevät Brooklynistä Irlantiin 1940-50-luvulla
VAIKUTTAVIN VÄLITTÄVIN VAHVIN. Ammattiliitto JHL puolustaa sinun työehtojasi. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Sinun työsi ansaitsee arvostusta, joka näkyy niin palkassasi kuin työhyvinvoinnissasi. de_27022025_002.indd 1 de_27022025_002.indd 1 13.2.2025 11.16 13.2.2025 11.16. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Liity mukaan
he lm ik uu ta 4/ 25 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 27.2.2025 / 6,90€ de_27022025_001.indd 1 de_27022025_001.indd 1 17.2.2025 17.08 17.2.2025 17.08. Yhdessä teemme enemmän. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Tutustu ja liity jäseneksi . Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen. PAL.VKO 2025-11 00 74 43 -2 50 4 6 414880 074923 2 5 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 25 / 27