Demokraatti 27.3.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

m aa lis ku ut a Mitä mie sanoin Suna Kymäläinen oli sittenkin oikeassa Venäjästä. BRANDO Uuden miehen malli AVARUUSPUOLUSTUS Ei mikään ufo-juttu VIHREÄ SIIRTYMÄ Investointeja ja hypeä YDINVOIMA TEEMA Pahiksen paluu 27.3.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 24 / 27 . PAL.VKO 2024-15 00 74 43 -2 40 6 Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 18.3.2024 10.35 18.3.2024 10.35
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_27032024_002.indd 1 de_27032024_002.indd 1 15.3.2024 16.10 15.3.2024 16.10. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KULTTUURI TEEMA ILMIÖ SIIRTYMÄ de_27032024_03.indd 3 de_27032024_03.indd 3 18.3.2024 16.08 18.3.2024 16.08. Välivaiheen välttämätön paha. Valtaa, jotta voi vaikuttaa. MAALISKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YDINVOIMA HALONEN Haaveita, rahaa ja bulkkia. 3 Demokraatti 6/ 24 44 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 11.4. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 32 NICOLAS SCHMIT EU:n työllisyyskomissaari de_27032024_04.indd 4 de_27032024_04.indd 4 18.3.2024 16.37 18.3.2024 16.37. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 60 JOONA RÄSÄNEN Saksimisen hintalappu + TEEMA Ydinvoima 51 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 26 29 30 32 38 39 40 44 46 47 48 49 60 61 64 65 66 Jukka-Pekka Flander Laitaoikeisto tarvitsee EU:ssa poliittisen kentän hajaannusta. 6/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Parempia säästöjä Viikon kuva: Nyt paastotaan Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Maria Mäkynen Indeksi: Elina Pylkkänen D-ilmiö: Tuulen tuomaa Alastalon salissa: Mallia Jeesus Kielen päällä: Nimeen omaan EU: Hajoitusvaalit Työ: Uusi aika tulee Puolustus: Avaruus-turpo D-kolumni: Esa Suominen Laki: Ihmisoikeudet testissä Brando: Mieskuvan uusi malli Kirja: Halonen – kiukku ja toivo Kirja: Kaseva – maailma elää Kirjavisa: Koiranelämää Elokuva: Halun valtakunta Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Joona Räsänen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jonne Rinne IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Suna Kymäläinen Kolumni: Emilia Kangaskolkka Kasvot peilissä: Jani Kokko Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Sitä vaihtoehtoa ei olisi olemassa. de_27032024_05.indd 5 de_27032024_05.indd 5 18.3.2024 9.50 18.3.2024 9.50. Samantasoista uskallusta tarvitaan nytkin. Jaakonsaarelle ne ”kauheat” leikkauslistat toivat aikanaan ministeripaikan, Sailakselle vuosikymmenien arvostuksen yli puoluerajojen. Mikä tahansa hallituspohja Suomessa nyt olisikaan, valtiovarainministeriö tekisi samanlaisia esityksiä hyvinvointivaltion rahoituspohjan pelastamiseksi, ja moni niistä olisi pakko toteuttaa. PÄTKÄTYÖLÄISIÄ, OSA-AIKAISIA ja alustatalouden keikkatyöntekijöitä eivät kovin paljon lohduta ministerien kehut palkansaajien ostovoiman yleisestä paranemisesta ja työn verotuksen keventämisestä. OPPOSITIOKIN JOUTUISI nyt vallassa ollessaan purkamaan myös Suomen työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Huhtikuussa monet työttömien aikuisten perheet huomaavat ikävän konkreettisesti, kuinka paljon käteen jäävä rahamäärä pienenee. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistuvat aprillipäivänä, asumistuen leikkaukset alkavat vaikuttaa. Tosin nekin puheet pitävät paikkansa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Parempia leikkauslistoja esiin – heti Pääkirjoitus KEVÄÄN ETUUSLEIKKAUKSIA EI VOI KOKONAAN PANNA ”PAHAN HALLITUKSEN” KONTOLLE. POLITIIKAN REHELLISYYDELLE olisi tärkeää, että oppositio esittäisi näytösluonteisen vastustamisen lisäksi omat teesinsä ja ratkaisunsa, omat leikkauslistansa kansalaisille mahdollisimman käytännönläheisesti. T ammikuun kihlausta ei työmarkkinoille tullut, eivätkä palkansaajien piinaviikot ole pääsiäisen jälkeenkään takana. Demarivirkamies Raimo Sailaksella ja oppositiopoliitikko Liisa Jaakonsaarella oli 1990-luvun alun lamavuosina rohkeutta ehdottaa myös epäortodoksisia talouden korjaustoimia. Ongelmana onkin, että etuusmuutosten kiroukset ja siunaukset jakautuvat eri tuloluokissa epäoikeudenmukaisesti. Hallitus haluaa kannustaa suomalaisia tienaamaan yli 12 000 euroa kuussa, koska sitä paremmista tienesteistä saa vastedes puhtaana käteen enemmän kuin ennen. Vain painotuserot siitä, miltä ihmisryhmältä ensimmäisenä leikataan, olisivat erilaisia Orpon-Purran kultasaksisiin valintoihin verrattuna. Ajatus siitä, että sinipunatai viisikkohallituksessa ei tarvitsisi nyt tehdä mitään kipeitä talouden sopeutustoimia, on poliittista itsepetosta. Silti monet toimenpiteet olisivat samansuuntaisia, kuin mitä tämä hallitus nyt Etelärannan taustavaikuttajiensa toiveiden mukaisesti esittää. Porkkanahan se tuokin on. FAKTAA ON myös se, että kevään etuusleikkauksia ei voi kokonaan panna ”pahan hallituksen” kontolle. Sitä ei vain aloitettaisi poliittisten lakkojen rajoittamisella tai muilla pikkumaisilla voimannäyttötempuilla
Ramadan päättyy id al-fitr -juhlaan, joka on islamilaisen kalenterin tärkeimpiä juhlia. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ch ai de er M ah yu dd in NYT PAASTOTAAN. de_27032024_06.indd 6 de_27032024_06.indd 6 18.3.2024 15.17 18.3.2024 15.17. Parhaillaan vietetään eri puolilla maailmaa ramadania, muslimien pyhää paastokuukautta. Päivän valoisaan aikaan keskittyvän paaston lisäksi muun muassa juominen, tupakointi ja epäpuhtaat ajatukset ovat kiellettyjä. Ramadaniin liittyy itsetutkiskelu ja itsehillintä
7 Demokraatti de_27032024_06.indd 7 de_27032024_06.indd 7 18.3.2024 15.17 18.3.2024 15.17
Lindtman onkin huolissaan niin suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kuin myös kolmikannan tulevaisuudesta. – Pelkään, että vastakkainasettelua lietsomalla ajetaan suomalaiset työmarkkinat lähes pysyvään epävakauteen, jossa tuleville työehtosopimuskierroksille kasataan niin isot riidan siemenet, että se tulee vaikuttamaan pitkään. Huolestuttavaa siinä on myös se, että tilapäiseksi suunniteltu laki antaa hallitukselle mahdollisuuden niin sanottuun Ruanda-malliin eli Suomesta turvapaikan hakemisen ulkoistamisen kolmanteen maahan. Siinä on oikeusoppineilla purtavaa. ERKKA RAILO X:SSÄ Tuo taitaa olla kaikkien neuvottelujen perimmäinen syy. MARIA LÖFGREN X:SSÄ POLITIIKKA Suomalaisista kokee politiikan yhteistyökyvyttömäksi riitelyksi SDP:N PUHEENJOHTAJA Antti Lindt man pelkää, että hallitus tekee työmarkkinakiistasta itselleen arvovaltakysymyksen. PEKKA ERVASTI X:SSÄ Sanelu ei toimi liberaalissa demokratiassa, oli sanelijalla miten vankka enemmistö hyvänsä. Mutta olemmeko enää liberaali demokratia. – Pääministeri Orpon kannattaisi tarttua SAK:n viime viikolla julkistamaan neuvottelutarjoukseen, joka sisälsi merkittäviä vastaantuloja, Antti Lindtman sanoi STT:n haastattelussa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ruandaa pukkaa V IIK O N LU KU 74 prosenttia. – Tässä on nyt kasattu niin synkät pilvet horisonttiin, että on vaikea vielä nähdä, mitä tästä jäljelle jää ja mikä on johtopäätös sen jälkeen, Lindtman sanoo. Suomen työmarkkinoilla on isoissa asioissa perinteisesti tehty kolmikantaista yhteistyötä, jossa työntekijäja työnantajapuolen keskusjärjestöt ja maan hallitus pyrkivät yhdessä sopimaan merkittävistä uudistuksista. Tilannetta vaikeuttaa se, että hallitusohjelman yhdeksi takapiruksi uumoiltu Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiistää olevansa työmarkkinariidan osapuoli ja sanoo, että hallituksen ei pidä antaa periksi lakkojen edessä. Työnantajat päättivät aikoinaan ryhtyä neuvottelemaan työntekijöiden kanssa, koska yksipuoliset toimet johtivat lakkoihin, jotka eivät olleet kenenkään etu. Tämä malli on kuin perussuomalaisten pelikirjasta, jota kokoomuskin joutuu todennäköisesti noudattamaan, koska perussuomalaiset on nurisematta ollut kokoomuksen työelämäuudistusten takana. Monen vuoden armageddon Jonas Velin de_27032024_08.indd 8 de_27032024_08.indd 8 19.3.2024 11.02 19.3.2024 11.02. Hän pelkää, että riidan jatkuessa Suomella on edessä ”monen vuoden armageddon, jonka seurauksia on vielä vaikea arvioida”. Hallituksen esitys lähinnä itärajaa ja sen yli suuntautuvaa välineellistettyä maahanmuuttoa koskevasta uudesta laista on vaikea ja moniselitteinen. STT:n haastattelussa Lindt man uskoo, että jos vain tahtoa olisi, kiista olisi sovittavissa vuorokaudessa
Lopputuloksena on hänen mukaansa työttömyyttä sekä rehellisen kilpailun, yrittäjän ja työntekijän kyykyttämistä. Tulitauossakin sinulla on henkilökohtaisesti paljon hävittävää, vaikka palestiinalaiset ja israelilaiset olisivat siinä ehkä voittajia. Nyt sotaisa maineesi vaatii hyökkäyksen jatkamista. – Tässä käy huonosti Suomelle, kun alihankintaketjuihin hukutetaan työn todelliset tekijät ja heitä sitten käytetään riistopalkoilla. 87 prosenttia arvioi, että suoranainen valehtelu on yleistynyt politiikassa. Tarkastuskertomuksesta selviää, että taimia istutetaan Suomessa yhä useammin ulkomaisin voimin, ja toimintaan liit tyy myös hyväksikäyttöä. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Ideologian paluu POLITIIKKA KIINNOSTAA taas suomalaisia. Luvut ovat EVAn Arvoja asennetutkimuksesta. Hän on eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan ja työelämäja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Samaan aikaan Metsähallitus on passittanut suomalaiset metsurit kortistoon. Valitettavasti poliitikot ovat ilmeisesti itse pilaamassa politiikan, sillä vaikka suomalaiset näkevät puolueiden välillä aikaisempaa enemmän eroja ja pitävät tätä hyvänä, niin EVAn tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (74 %) pitää politiikkaa myös taktikointina ja yhteistyökyvyttömänä riitelynä. Yhä useampi suomalainen, reilu puolet, löytää puolueen, joka ajaa itselle tärkeitä asioita. Asia on selvinnyt Itä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksissa, joista Helsingin Sanomat on uutisoinut. Hyökkäys Gazaan on kannaltasi ajanpeluuta. Ellet vielä jotenkin onnistu pelaamaan vastuutasi jonkun toisen syyksi. Metsässä poljetaan palkkoja RAKENNUSJA ravintola-alan työntekijöiden ongelmat ovat levinneet metsätyöhön, kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) sanoo. de_27032024_08.indd 9 de_27032024_08.indd 9 19.3.2024 11.02 19.3.2024 11.02. Suhosen mukaan Metsähallitus on halpuuttanut suomalaisten metsurien työtä jopa alle neljän euron tuntipalkkoihin. Olithan pääministerinä ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Mutta nyt sinulla on todella huonot kortit. Hamasin hyökkäyksen jälkipyykki alkaa kunnolla, kun tilanne hieman rauhoittuu. Kyse on siitä, kuinka paljon ehdit vielä aiheuttamaan kärsimystä ja tuhoa takertuessasi valtaan. – Räikeää alipalkkausta, valeyrittäjyyttä, maksamattomia lisiä, liian alhaisia palkkaluokkia, työoikeuden puutetta, hurjia työaikoja, olematonta työterveyttä ja työturvallisuuden rikkeitä on lista tarkastajan raportista, Suhonen luettelee. Hamasin kammottava hyökkäys Israeliin kaatuu, tai on jo kaatunut niskaasi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari OSCAR-PATSAS TRUMP-KORU Taru on totuutta ihmeellisempää Totuus on tarua ihmeellisempää Hyvä Benjamin Netanjahu, olet Israelin politiikassa korkki, joka ponnahtaa aina takaisin pintaan, vaikka vaaleissa tulisi turpiin tai maine tahraantuisi korruptioskandaaleissa. Nyt tätä mieltä on enää reilu kolmannes. Harmi, että harvoin asemassasi olevat ymmärtävät, että yleensä vahvempi on se, jonka pitää tehdä ensimmäinen aloite rauhaan, suree Demokraatin väki. Ennätysmäärä kertoo myös olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti (71 %). Hyvä Benjamin, kiihkoileva hallituksesi todennäköisesti työntää sinua nykyistä syvemmälle väkivaltaan. Siitä huolimatta, että Hamas tuskin tuhoutuu, vaikka pommittaisit gazalaisista puolet hengiltä ja koko Gazan kivimurskaksi – minkä käytännössä olet jo suurelta osin tehnytkin. Vielä 20 vuotta sitten 68 prosenttia suomalaisista näki, että politiikasta puuttuvat niin ideologia kuin myös vaihtoehdotkin
Oik eat vas tau kse t: 1) apr illi päi vän ä 2) per uss uo mal ais et 3) Sag a Van nin en viis iot tel ust a 4) vuo des ta 189 6 5) Ant ti Pel tta ri 6) Suo men Kan ada ns uur lä het tilä s Jar i Vilé n 7) kär sim ise llä 8) Rist o Duf va, val men taa Vaa san Spo rtia 9) 32 10 ) Suo mel la MAAILMAN TILA • Putinin Venäjä Putin voitti, demokratia hävisi V enäjän presidentinvaalit menivät Vladimir Putinin suunnitelman mukaan. 3. Mistä vuodesta asti Fazer on valmistanut Mignonmunia. de_27032024_10.indd 10 de_27032024_10.indd 10 19.3.2024 10.19 19.3.2024 10.19. 7. Millä maalla on läntisen Euroopan suurin tykistö. Kuka jääkiekon SMlii gajoukkueen tunnettu valmentaja on ilmoittanut lopettavansa valmentami sen tähän kauteen. Vaihtoehtoja ei ollut, ei edes todellista vastaehdokasta. Sillä saatiin niin sanottu kansan tuki Putinin toimille ja samalla mandaatti jatkaa sotatoimia Ukrainassa ja kärjistää entisestään ristiriitaa Venäjän ja länsimaiden välillä. Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan äänestysprosentti oli yli 74. Länsimaiden johtajat pääsääntöisesti arvostelivat vaalien näytösmäisyyttä. MINÄ ja muut sotajermut 6. 5. Yli 58 miljoonaa venäläistä äänesti Putinia. Mikä suomalainen eduskuntapuolue luon nehtii itseään kristillis sosiaaliseksi. 4. Kuka on eduskunnan pääsihteeri. Onnittelijoita olivat muun muassa Kiina, Iran ja Venezuela. Näistä viimeksi mainitun itsevaltainen johtaja, presidentti Nicolas Maduro totesi Putinin menestyksen lupaavan hyvää maailmalle. Demokratian irvikuvana toimineet vaalit oli valmiiksi käsikirjoitettu poliittinen näytelmä. Toinen asia on, mitä venäläiset oikeasti ajattelivat presidentinvaaleista. 2. 9. Kyse on Venäjän ennätyksestä äänien määrässä, ainakin viranomaisten ilmoituksen mukaan. Kuka entinen poliitikko on kuvassa. 10. Kansainväliset kommentit – ja onnittelut – osaltaan kertovat, mihin Venäjä nykyään asemoituu. Putin sai äänistä lähes 90 prosenttia. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / STR 10 VIS V 1. Minä hauskana päivänä Alexander Stubb on syntynyt. 8. Kuka toi Suomelle mitalin äskeisistä yleisur heilun halliMMkisoista. Millä yhdellä verbillä uskontunnustus kuvaa Jeesuksen maanpäällistä vaellusta. Montako jäsenmaata Natolla on
Mutta työperäinen uupumus on useimmiten huonosta Työntekijöiden hyvinvoinnin lasku tulee kalliiksi työnantajille. On työnantajan etu investoida työntekijään. Löytyykö työhyvinvoinnin lisäämiseen mallia Pohjoismaista. Podcastissa käsitellään erilaisia työhyvinvointia heikentäviä rakenteita. Voimaeläimesi on leijona. Ne aiheuttavat kasvavaa epävarmuutta ja vaikuttavat mielen hyvinvointiin, josta työuupumusriskin lisäksi seuMikä meno, Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen. Pidät podcastia työuupumuksesta. Esimerkiksi Ruotsissa työuupumus on tautiluokiteltu, eli henkilö voi saada palkallista sairausvapaata työuupumusperustaisesti. Kyllä. Mitä kaavaillut heikennykset tarkoittavat työhyvinvoinnin näkökulmasta. Terveempää työtä TERAPIA EI RATKAISE TYÖUUPUMUKSEN JUURISYITÄ. Lainsäädännössämme on vakavia puutteita psykososiaalisesti turvallisen työsuojelun näkökulmasta. Täällä työuupuneelle annetaan tyypillisesti masennusdiagnoosi eli vastuu vieritetään työntekijälle, vaikka Ruotsin tavoin katseet pitäisi kääntää työnantajapuoleen ja tilanne hoitaa korjaamalla työolosuhteita, kuormitusta ja johtamista. Hallituksen aikeena on kirjata Suomen lainsäädäntöön asioita, jotka entisestään lisäävät työntekijöiden epävarmuuden tunnetta. Leijona on laumaeläin, joka on lojaali ja rohkea, mutta toisaalta myös itsenäinen ja rauhallinen. Sen vahvuus on lempeys, mutta se puolustaa omiaan voimakkaastikin tarpeen vaatiessa. Miksi. On tulossa irtisanomissuojan heikennyksiä ja perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimista. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock raa muun muassa se, että nuoret eivät uskalla perustaa perhettä. Suomi menettää jo nyt vuosittain noin kolme miljardia euroa sairauspäivissä työuupumuksen vuoksi. Meno on sellainen, että työmarkkinatilanne on umpisolmussa ja lakot käynnissä. Mitä merkitystä työntekijöiden henkisellä hyvinvoinnilla on työnantajille. Kyky katsoa kokonaisuuksia on näkökulma, johon pyrin omassa elämässäni. Työntekijöiden työhyvinvoinnin heikentäminen lisäämällä epävarmuustekijöitä on pahinta myrkkyä yrityksille, tuottavuudelle ja innovaatioille, ja se tulee kalliiksi. Työuupumus nähdään Suomessa perinteisesti yksilön heikkoutena, että hän ei jaksa työelämän rattaissa, ja että ratkaisut siihen löytyvät terapiasta. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut työnantajaan, yrityksen strategisiin tavoitteisiin ja haluaa tehdä työtä. Suomessa tätä luokitusta ei ole. Hallitus vetää poikkeuksellista ja radikaalia hallitusohjelmaa, jossa kaikki työelämän heikennykset ovat kerralla pöydässä. On käynnissä tarkoituksella aloitettu työelämän murros. de_27032024_11.indd 11 de_27032024_11.indd 11 19.3.2024 9.13 19.3.2024 9.13. Yksi podcastin tavoitteista on purkaa oletuksia työuupumuksen taustalla. Terapia ei ratkaise työuupumuksen juurisyitä. Mielen hyvinvoinnin vaikutuksesta työelämään on laskelmia. 11 Demokraatti johtamisesta, huonoista järjestelyistä tai ylikuormituksesta johtuvaa, eli terapia ei siihen auta
. de_27032024_12.indd 12 de_27032024_12.indd 12 19.3.2024 9.12 19.3.2024 9.12. Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Työhön kannustava verojärjestelmä on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota. Talouden toimijoiden käyttäytymisvaikutuksiin pyrkiviä uudistuksia ei kannattaisi jättää puskaradion varaan. Puskaradio voi olla täysin tai osittain ulalla. KONKREETTINEN ESIMERKKI heikosti tunnetuksi tulleesta reformista on työtulojen verotuksen keventäminen suhteessa etuustulojen verotukseen. Hintojen muutokset toimivat siten suorana informaationa päättäjän tahdosta. Monesti ennakkoluulotkin syntyvät puskaradion pohjalta, eivätkä faktoista. Useinkaan vanhaa ei perata uuden alta, kun hallitukset vaihtuvat ja tärkeitä päätöksiä syntyy. Päättäjän toivomiin muutoksiin ei kuitenkaan aina reagoida halutulla tavalla, varsinkaan jos muutosta ei havaita eikä reformista tiedoteta riittävän selkeästi kohderyhmälle. Eikä se usein edes ole mahdollistakaan. Aika harvoin ministeriöiden nettisivustolle ilmestyvä tiedote uusista lakimuutoksista tavoittaa suuren yleisön tai riittää viestin perillemenoon. Toisaalta puskaradio vie monesti asioiden oikeil le jäljille, joten olisi liian vahvasti yleistetty, jos nyt väittäisi, ettei puskaradioon voi luottaa. Eli työhön kannustava verojärjestelmämme on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota, ja silloin vaarana on, ettei verohyvityksellä ole saavutettu täysimääräistä vaikutusta käyttäytymiseen eli työn tarjontaan. Samalla terveystai ympäristöhaittojen korjaamiseen kerätään niiden aiheuttajalta rahoitusta. Esimerkiksi terveyttä ja ympäristöä suojellen tai työntekoa lisäten. Työn verokannusteet otettiin käyttöön jo 1990-luvun laman jälkeisessä työllisyyspolitiikassa, ja silloin lanseerattua työtulovähennystä on sittemmin lähes kaikkien hallitusten toimesta kasvatettu niin, että matalilla tulotasoilla palkan verotus on reippaasti yli 10 prosenttiyksikköä keveämpää kuin työttömyysetuuksien. Yleistämiset yksittäistapauksista ovat puskaradioiden varsin tyypillisiä ongelmia. ??. Uusia lakeja säädetään monista eri syistä, mutta perimmäinen tarkoitus niillä on saada aikaan entistä toimivampi ja turvallisempi yhteiskunta. Monesti lakien toivotaan myös muuttavan ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymistä luomalla kannusteita toimia tietyllä tavalla. Kun veroilla ohjataan terveellisempään ja saastuttamattomampaan käyttäytymiseen, terveydelle ja ympäristölle haitallisia ainei ta verotetaan valmisteveroilla pistemäisesti haitallisten ainesosien mukaan. 12 Demokraatti Puskaradio ulalla K ehittyneiden maiden lainsäädäntö ja muu sääntely kasvavat kasvamistaan. Vaikka hallitukset tahtovat myös purkaa vanhaa sääntelyä uuden tieltä, perin harvoin alati mutkistuvassa ja hektisessä maailmassa siihen kyetään. Puskaradio on aivan liian epämääräinen ja sattumanvarainen tietolähde. Mediakaan ei aina tuo informaation näkökulmasta kaikkia lakimuutoksia riittävästi esille. MUUTOKSET VEROTUKSESSA ja tulonsiirroissa antavat suoraa signaalia toivottavan käyttäytymisen suunnasta
Niistä vain 31 on sellaisia, joissa syntyneitä oli kuolleita enemmän vuonna 2023. de_27032024_13.indd 13 de_27032024_13.indd 13 18.3.2024 14.13 18.3.2024 14.13. Viime vuonna syntyneiden määrä oli yhtä alhaisella tasolla kuin viimeksi vuonna 1867 ja 1836. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o, ku va t iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, vä es tö m uu to st en en na kk ot ie do t 20 23 Espoo 1440 Vantaa 751 Oulu 386 Helsinki 367 Nurmijärvi 111 Kempele 86 Luoto 82 Liminka 77 Järvenpää 75 Ylöjärvi 72 Pedersören kunta 71 Lempäälä 70 Kaarina 64 Syntyneitä enemmän kuin kuolleita lisäksi 18 kunnassa SYNTYNEIDEN ENEMMYYS KUNNITTAIN VUONNA 2023 Koko Suomessa luonnollinen väestönlisäys oli 17 786 henkeä vuonna 2023. D EM O G RA A FI Valtaosa kunnista on syntymätappiollisia Suomessa on 309 kuntaa. Järki Vuonna 2022 fossiilisia polttoaineita tuettiin globaalisti yli 900 miljardilla eurolla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: EVA Lähde: Energiajärjestö IEA Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti Politiikka Suomalaisista enemmistö (71 %) on kiinnostunut politiikasta ja seuraa sitä aikaisempaa aktiivisemmin
Suomea koskevia investointisuunnitelmia on yli 200 miljardilla. 14 Demokraatti TUULEN 14 Demokraatti Vihreässä siirtymässä on eletty hypeä, realismia ja bulkin pelkoa. ILMIÖ TUOMAA Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock de_27032024_14.indd 14 de_27032024_14.indd 14 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17
15 Demokraatti 15 Demokraatti de_27032024_14.indd 15 de_27032024_14.indd 15 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17
Sen kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa. – Meillä on aika monella suulla pitkään puhuttu vihreästä siirtymästä, että investoinnit ja kaikki muut hienot aikeet olisivat liki automaattisesti toteutumassa. – Tässä on klassinen muna-kana-ongelma eli kumpi tulee ensin, puhtaan energian tuotanto vaiko sen kulutus. – Itsestään tämä ei tapahdu. 16 Demokraatti D-ILMIÖ V ihreä siirtymä on Suomessa iso juttu etenkin vireillä olevien suunnitelmien perusteella. Näin hyvin tilanne ei valitettavasti ole, monitieteellisen tutkimusyksikkö BIOSin tutkija Paavo Järvensivu sanoo. de_27032024_14.indd 16 de_27032024_14.indd 16 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17. Jo toteumassa olevista suunnitelmista euroissa mitattuna suurin on Kouvolaan tuleva Atnorthin datakeskushanke. Tilanne on tältä osin varsin haastava, Järvensivu toteaa. Kappalemääräisesti hankkeita on 476. Sähkön hinta on Euroopan toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen. – Jos vihreän siirtymän pääpointteja on teollisuuden ja talouden uudistamisen lisäksi saada ilmastopäästöt nettotasolla alas niin etenkään tässä viimeisessä ei ole onnistuttu. Investointisuunnitelmien määrä onkin kasvanut niin eurokuin kappalemääräisestikin vuodesta 2022. Kaikissa näissä investointiaikeiden summa on vähintään viisinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna, päästöttömän lämmön tuotannossa ja energian varastoinnissa jopa 20-kertaistunut. Suurinta kasvu on euromääräisesti ollut vedyssä, akkuteollisuudessa, päästöttömän lämmön tuotannossa ja energian varastoinnissa sekä aurinkovoimassa. Tällä sektorilla nähdään paljon potentiaalia, vaikka näistä suunnitelmista onkin vielä pitkä matka itse investointeihin, Ulla Heinonen sanoo. Vihreän siirtymän hankkeissa on kyse vasta rakentumassa olevista arvoketjuista, joissa pitää saada palaset loksahtamaan paikalleen. Suomessa tuotetusta sähköstä 94 prosenttia on jo päästötöntä. EK:N VIHREÄN kasvun johtaja Ulla Heinonen näkee tilanteen optimistisemmin. Ulla Heinonen pitää Suomen valttikorttina puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa, jolla houkutellaan Suomeen myös muita investointeja. Suomen tilanne siis näyttää ainakin suunnitelmien perusteella hyvältä, mutta niiden toteutuminen on vielä kaukana. – Suunnitelmissa on ehkä pientä hidastumista, mutta mitään dramaattisempaa ei ole näkyvissä. Niistä valtaosaa suunnitellaan toteutettavaksi 2025–2030, mutta aika näyttää kuinka moni niistä lopulta toteutuu. Hän näkee Suomella olevan hyvät mahdollisuudet saada itselleen koko tuotannon arvoketju – puhdas energia, infra, vähähiilinen teollisuus, palvelut ja kauppa. Hän on pettynyt etenkin siihen, kuinka päästöjen vähentäminen on jäänyt sivurooliin. EK:N LISTAAMISTA hankkeista noin 80 prosenttia liittyy energiantuotantoon. Sen mukaan Suomella oli vihreän siirtymän hankesuunnitelmia 237 miljardin euron arvosta vuoden 2024 maaliskuussa. Hankkeiden eteneminen vaatii kilpailukykyiSUOMESSA ON POLIITTISIA PÄÄTTÄJIÄ, JOTKA SUHTAUTUVAT VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN NEGA TIIVISESTI. Hän sanoo vihreässä siirtymässä investoijien näkevän yli nykyisen, hieman hyytyneen taloustilanteen ja jo valmistautuvan tulevaan kasvuun. IEA on jo kahdesti nostanut vihreään siirtymään liittyviä lähivuosien ennusteita. Kyse on merkittävästä investoinnista, sillä esimerkiksi perinteisempää teollisuutta edustavan Metsä Groupin Kemin sellutehdas, maailman suurin, on arvoltaan noin kaksi miljardia euroa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ylläpitää vihreän siirtymän investointeja seuraavaa dataikkunaa. Siirtyminen uusiutuviin energioihin on kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan kiihtynyt globaalisti koko viime vuoden ajan. Heinonen pitää tärkeänä, että liikkeelle saadaan myös puhdasta energiaa tarvitsevia teollisia tuotantoja teknologiahankkeita
Hän sanoo nykyisen tuulivoimatuotannon vastaavan lähinnä SUOMESSA ON TYYDYTTY AJATTELUUN, ETTÄ KYLLÄ MARKKINAT HOITAVAT. STTK:N ILMASTOja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen näkee, että Suomessa vihreän siirtymän hankkeissa on ehkä lähdetty liikaa edullinen ja puhdas sähkö edellä. Oletus siitä, että edullinen puhdas sähkö toisi automaattisesti muuta toimintaa on osoittautunut vääräksi. Nokian menestys perustui osaamiseen. euroa) Merituulivoima Vety Maatuulivoima Akkuteknologiat Teräs 13 035,8 75 600,0 8 601,5 7 370,0 6 130,0 Työpaikat Akkuteknologiat Biotuotteet Teräs Vety Aurinkovoima 3 520 2 500 1 200 1 010 946 sen toimintaympäristön, edullisen energian lisäksi vaikkapa nykyistä sujuvampi luvitus, valmista infraa ja osaavaa työvoimaa. 17 Demokraatti Investointien arvo (milj. Myös Euroopan ulkopuolella on paljon alueita, jotka kilpailevat halvalla sähköllä, Jaakko Haikonen sanoo. Suomeen on rakennettu nopeasti – kansainvälisestikin verrattuna – paljon tuulivoimaa viime vuosina. Lä hd e: El in ke in oe lä m än ke sk us lii to n da ta ik ku na de_27032024_14.indd 17 de_27032024_14.indd 17 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17. Alla euroissa ja työpaikoissa mitattuna niistä viisi suurinta toimialaa. MYÖS BIOSIN Järvensivun mielestä Suomessa vihreä siirtymä on toistaiseksi tarkoittanut lähinnä panostamista edullisen ja puhtaan energian tuotantoon. Hän pitää vaarana, että Suomessa ei nähdä halpaa sähköä ja muuta bulkkituotantoa pidemmälle. Hallitusohjelmassa on hyviäkin kohtia, mutta kun vähän rapsuttaa pintaa niin onhan meillä yhä paljon poliittisia päättäjiä, jotka suhtautuvat vihreään siirtymään varsin negatiivisesti – ja joissakin puolueissa enemmän kuin toisissa. Hänen mielestään Suomen kannattaisi vihreässä siirtymässä kilpailla ennemmin osaamisella kuin halvalla energialla. Suomella oli vihreän siirtymän hankesuunnitelmia 237 miljardin euron arvosta vuoden 2024 maaliskuussa. – Tämä on jo vanha virsi, mutta muistellaan vaikka Suomen kännykkäajan läpilyöntiä 1990-luvulla. Hän kaipaa vahvempaa poliittista johtajuutta ja visiota vihreän siirtymän vauhdittamiseksi Suomessa. Haikonen pohtii, onko halpa sähkö Suomelle jopa eräänlainen bulkkituote, samaan tapaan kuin sanotaan esimerkiksi metsäteollisuuden sellusta. Esimerkiksi Iberian niemimaalla Espanja ja Portugal ovat tässä kovia kilpailijoita. – Edullista ja puhdasta sähköä syntyy koko ajan muuallakin. EU:ssa on useita maita, jotka panostavat paljon Suomea enemmän vihreän siirtymän osaamiseen. Myös vihreässä siirtymässä olisi pitänyt enemmän painottaa Suomen osaamista ja kehittää sitä, Haikonen sanoo. Järvensivu muistuttaa puhtaassa sähköntuotannossa Suomen olevan vasta alkuvaiheessa. Hän pohtii, ovatko poliittiset päättäjät osanneet tuoda vihreän siirtymän hankkeissa riittävästi Suomen osaamista ja mahdollisuuksia esille. – Muuta ei sitten olekaan merkittävästi tapahtunut. Haikonen mainitsee esimerkkinä Saksan, jossa maan teollisuuspoliittisen strategian mukaan panostetaan vihreässä siirtymässä ihmisten osaamiseen ja osana sitä muun muassa jo työelämässä olevien koulutusta lisätään. – Esimerkiksi eduskuntavaaleissa ei vihreästä siirtymästä paljoa puhuttu
Tämä visio tuskin toteutuu. Muuten on vaarana, että tällaisessa murroskohdassa esimerkiksi tuet menevät niille, joilla jo on rahaa ja valtaa teollisuudessa. – Toki voimme jatkaa vanhalla linjalla ja paheksua muualla, kuten Pohjois-Ruotsissa, jo rytinällä etenevää teollisuuspolitiikkaa. – Suomessa oli välähdyksenomainen visio, että meillä olisi hirveä määrä puhdasta ylijäämäsähköä, jota voisi käyttää vaikka vedyn valmistukseen, jota taas käytettäisiin mahdollisesti huonollakin hyötysuhteella eri kohteissa. de_27032024_14.indd 18 de_27032024_14.indd 18 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17. Järvensivu näkee vedylle fysikaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti mielekkäitä käyttökohteita, mutta hän toivoo realismia sen ympärillä käytävään keskusteluun. Vielä käytössä olevien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaatii todella merkittävää puhtaan sähköntuotannon lisäämistä eli tuulivoiman ja muun vähähiilisen sähköntuotannon lisärakentamista. Suomessa on paljon vetyyn liittyviä toiveita. Tämän päälle tulee vielä mahdollinen uusi teollisuus ja sen vaatima sähkö. Hänen mielestään samaan aikaan pitää panostaa omaan teknologia-, järjestelmäja liiketoimintaosaamiseen, eikä unohtaa muita nousevia aloja kuten tekoälyä ja biotekniikkaa. Jos haluamme oikeasti uudistaa Suomen teollista rakennetta, pitää sen perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon ja sen perusteella käytävään keskusteluun. EK esittää Suomen kilpailuaseman vahvistamiseksi määräaikaista investointeja koskevaa verovapausmallia. Avainsanat ovat monialaiseen tutkimukseen nojaava ennakointi ja päätöksenteko. Valtio on Järvensivun mielestä tietoisesti valinnut sivustakatsojan roolin. Järvensivu muistuttaa, että uusi vähäpäästöinen teollisuus ei vielä pärjää niin sanottua vanhaa teollista rakennetta vastaan. Myös EK oli pitkään samalla kannalla, mutta uusi kilpailutilanne on muuttanut järjestön kannan. Vihreää teollisuutta pitää edelleen auttaa poliittisilla päätöksillä sääntelystä, verotuksesta ja luvituksesta alkaen. Käytännössä tuki koskisi yhteisöveroa ja ONKO HALPA SÄHKÖ SUOMELLE JOPA SELLUN TAPAINEN BULKKITUOTE. Järvensivun mielestä Suomi ei voi myydä vihreässä siirtymässä vain pinta-alaa, halpaa sähköä ja kylmää ilmastoa. Sama tilanne on vedyssä. – Ongelma on, että vielä tällä hetkellä meillä on aika vähän uutta sähkön teollista käyttöä, ja etenkin sellaista, joka sopisi tuulivoiman kaltaiseen vaihtelevaan tuotantoon. Tuulivoiman rakentaminen on hyvä juttu, mutta nyt pitäisi saada sitä hyödyntävää tuotantoa ja kulutusta aikaiseksi. Automaattisesti sekään ei tapahdu. Tässä ei edes ole kyse pelkästään rahasta vaan asenteesta ja halusta. Hän kaipaisi yhteistä agendaa, ”Suomi yhdessä” -politiikkaa, jossa valtio ottaisi modernin johtajan roolin ja osaltaan muun muassa koordinoisi eri alojen toimintaa ja EU-tukien hakemista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ tuontienergian korvaamista Venäjältä ja muualta. Järvensivu ihmettelee valtion, eli poliitikkojen ja virkakoneiston, passiivista roolia vihreässä siirtymässä. Esimerkiksi Saksa lupasi yhdysvaltalaiselle Intelille yhteensä 10 miljardin euron tuen puolijohdetehtaan rakentamiseksi Saksaan. Suomessa on tyydytty ajatteluun, että kyllä markkinat hoitavat. Nyt jo tiedetään aika hyvin missä vetyä on järkevää hyödyntää. Suomen näkemys on ollut, että tukikilpailua ei haluta eikä Suomi siinä pärjäisi. – Valittu linja vaikuttaa siltä, että teollisuuden uudistamista tai vihreää siirtymää ei edes koeta valtion tehtäväksi. – Suomen teollisuuspolitiikasta puuttuu tiedontuotannollinen puoli, sektorirajat ylittävä tiedevetoinen suunnittelu. Hän painottaa kritiikkinsä koskevan niin nykyistä kuin edellistäkin hallitusta. Yhdysvallat ja Kiina pelaavat tässä omassa luokassaan, mutta myös Euroopassa etenkin Ranska ja Saksa ovat saaneet isoja investointeja hulppeilla tuilla. SUOMEN VIHREÄN siirtymän tavoitteita varjostaa kansallisten yritystukien yleistyminen. Toiselta puolelta vaarana on, että resurssien ja maan käyttö ampuvat yli
ENSI KESÄN EU-vaaleissa on ennustettu vaalivoittoa vihreään siirtymään epäillen suhtautuvalle laitaoikeistolle. 19 Demokraatti de_27032024_14.indd 19 de_27032024_14.indd 19 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17. SUOMESSA TUOTETUSTA SÄHKÖSTÄ 94 PROSENTTIA ON JO PÄÄSTÖTÖNTÄ. – Tällä hetkellä markkinat ja yritykset vetävät voimalla vihreää siirtymää eteenpäin. – Tässä tilanteessa on myös aikaisempaa tärkeämpää miettiä, mihin vähäiset omat kotimaiset pääomat priorisoidaan ja miten teemme toimintaympäristön investoinneille mahdollisimman vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi, Heinonen sanoo. – Tilanne on mielenkiintoinen, kun toisaalta laitaoikeisto osin vastustaa vihreää siirtymää, mutta toisaalta sitä myös käytetään hyväksi kannatuksen nostamiseksi. 19 Demokraatti realisoituisi takapainotteisesti vasta kun toiminta on käynnissä. Vaikka tämä ennuste toteutuisi, ei Heinonen usko sen vaikuttavan merkittävästi jo tehtyihin EU-linjauksiin. EK:n Ulla Heinosen mielestä Euroopassa pitäisi päästä tilanteeseen, missä maaja aluekohtaisten tukien asemesta yhteistä EU-rahoitusta ohjattaisiin sisämarkkinoiden näkökulmasta innovatiivisimpiin ja kunnianhimoisimpiin hankkeisiin. Lisäksi EU:ssa on jo tällä kaudella tehty paljon lainsäädäntöä, joka tulevina vuosina voimaan tullessaan vauhdittaa vihreää siirtymää. Venäjän etu on EU:n yhtenäisyyden hajottaminen. Hänen mielestään tällainen vaara on olemassa, jos laitaoikeisto voittaa vaaleissa. Mutta jos EU:n toimintaan tulee vaalien jälkeen radikaaleja muutoksia, niin kyllä sellainen voi vaikuttaa myös investointinsuunnitelmiin. Samalla Venäjä, EU:n ulkopuolinen tekijä, työntää tänne disinformaatiota muun muassa maanviljelijöiden protesteihin liittyen. Tämä parantaisi myös Suomen mahdollisuuksia saada rahoitusta. STTK:n Haikonen toivoo, että ensi kesän EU-vaalien tulos ei myllää Euroopan edelläkävijän roolia. Lisäksi EK toivoo selvitystä EU:n yhteisestä rahastosta, jolla vahvistettaisiin Euroopan investointikilpailukykyä ja korvattaisiin kansalliset investointituet yhteisellä mallilla
TYÖTTÖMYYSTUKIEN LAPSIKOROTUKSET ja 300 euron kuukausittainen suo jaosa poistuvat huhtikuun alusta. Suojaosan poisto vaikuttaa osaaika työtä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea. Muut joutuvat etsimään edullisempaa asuntoa. Kela varustautuu perustoi meentulotuen saajien määrän kasvuun. Tällä hetkellä toimeentulotuen saa jista 40 378 kotitaloudella vuokrame not on otettu huomioon kokonaisuu dessaan, vaikka ne ylittävät kuntakoh taisen rajan. Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen toteaa Demokraatille, ettei pe rustoimeentulotuelle siirtyvien määrän kasvua voida täsmällisesti arvioida. Etuudensaajaryhmien tarkastelussa suhteellisesti suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja työttö miin ansioturvan saajiin. Myös las ten pienituloisuusaste kasvaa. Samaan on päätynyt Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE. – Asumistukea saavissa yhden van hemman perheissä vanhempi on usein kokoaikaisesti töissä eli he eivät saa työt tömyysturvaa. Ensisijaisten etuuksien leik kaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. On paljon henkilöitä, jotka saavat Kelalta kaikkia kolmea tai kahta etuutta eli työttömyysturvaa, asumistu kea tai toimeentulo tukea. Toimeentulotuessa huomioidaan tulot ja menot sekä sen lisäksi se, onko ihmi sillä säästöjä. – Siellä on iso joukko kotitalouksia ja toimeentulotuen saajia, jotka joutuvat uutta asuntoa etsimään. Signe Jauhiainen toteaa, että suo jaosan poisto vaikuttaa euroina merkit tävästi asumistuen saajiin. Näissä tapauksissa asu mistuki pienenee merkittävästi ja osalta se loppuu kokonaan. 20 Demokraatti Asunto vaihtoon Hallituksen leikkaukset ajavat monen pienituloisen vaihtamaan pienempään asuntoon. Se arvioi, että pie nituloisten määrä kasvaisi tänä vuonna noin 40 000 henkilöllä, joista noin 12 700 on lapsia. Hallituksen mukaan sosiaaliturva ja veromuutosten tavoite on vahvistaa jul kista taloutta, purkaa työnteon kannus tinloukkuja ja lisätä työllisyyttä. Suo jaosan poisto koskee myös asumistukea. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kotitalouden toimeentuloon. Ikäryhmittäi sessä tarkastelussa suurimmat vaikutuk set kohdistuvat sosiaali ja terveysminis teriön mukaan 18–24vuotiaisiin. STM:n mukaan todella huomattavia yli kymmenen prosentin tulonmenetyk siä kokeviin kotitalouksiin kuuluu vajaat kolme prosenttia väestöstä. Osalla näistä voi olla laissa mainittu erityinen syy, jolloin vuokra korvataan jatkossakin. – Hallitus ajaa tällä takaa sitä, että toimeentulotuen saajat etsisivät ja muuttaisivat asuntoihin, jotka olisivat rajan mukaisia, Jauhiainen sanoo. Niinpä esimerkiksi tileillä olevat säästöt on realisoitava eli muutettava heti ra haksi. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Getty Images K elan mukaan yleiseen asu mistukeen ja työttömyys tukiin huhtikuussa tulevat leikkaukset vaikuttavat noin puolen miljoonan asiak kaan tukiin. LEIKKAUKSET de_27032024_20.indd 20 de_27032024_20.indd 20 19.3.2024 11.01 19.3.2024 11.01. SOSIAALIJA terveysministeriön mu kaan ehdotetut muutokset kasvattavat tuloeroja ja pienituloisuutta. Perustoimeentulotuki on viimesijai nen etuus eli siihen vaikuttavat tulojen ja menojen lisäksi myös sen saajan ja tä män perheen käytettävissä olevat varat. Jatkossa Kela ei maksa toimeentulotu kea asumismenoihin, jotka ylittävät kun takohtaiset enimmäisrajat, jollei ylityk seen ole laissa erityistä perustetta. Kelan arvion mukaan 20–29vuotiai den pienituloisuusaste kasvaa muutos ten seurauksena 1,5 prosenttiyksikköä. Perustoimeentulotuelle siirtyvät ovat usein hyvin pienitu loisia
Tästä on esimerkkinä muun muassa luterilaisten piispojen 1990-luvun lamatunnelmissa julkaisema pamfletti Kohti yhteistä hyvää. Pohjoismaisessa luterilaisuudessa kirkot ovat tehneet laajasti sosiaalityötä ja sekaantuneet politiikkaan muun muassa julkisia palveluja puolustamalla. Sekä palveluiden että säästöjen kannattajat löytävät varmasti tukea ajatuksilleen. Luterilaisten piispojen Jeesus näyttäisi tukevan Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiota, jossa uskovaisten tavara on viime kädessä yhteistä. de_27032024_21.indd 21 de_27032024_21.indd 21 19.3.2024 8.57 19.3.2024 8.57. JEESUS, RIIKKA JA MARGARET O n kevät ja edessä on paitsi pääsiäinen myös hallituksen talouskurin tuoksuinen budjettiriihi. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Entäpä budjettiriihen sankari, saksien kanssa poseeraava valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), faniensa keskuudessa Härmän Thatcher. Millaisia poliittisia neuvoja hän ammentaisi kristillisestä perinteestä. Jos köyhän osa on elämässä ollut vähäinen, taivaassa hänkin saa kirkkaimman kruunun. Hän ei kaivannut kirkolta kannanottoja, jotka tuomitsivat hänen uusliberaalin leikkauspolitiikkansa. Raamattu ei puhu asioista, jotka on keksitty sen kokoamisen jälkeen, mutta tämän ei ole ennenkään annettu haitata. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Julkaisu kuulosti niin demarilta, että se onnistui suututtamaan laajasti liike-elämän ja poliittisen oikeiston edustajia. Olisiko pääsiäisen sankari kallellaan demareihin, kokoomukseen vai perussuomalaisiin. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Oikeisto painottaa mieluummin tuon puoleista tilipäivää. Britannian pääministeri Margaret Thatcher kehotti aikoinaan Skotlannin kirkon kirkolliskokousta pysymään erossa politiikasta. Vastaus liittyy oikeiston ja vasemmiston erilaisiin tulkintoihin yhteiskunnasta ja kirkon roolista. Siinä piispat varoittelivat markkinatalouden vaaroista ja puolustivat hyvinvointiyhteiskuntaa. Kirkon piti Thatcherin mukaan keskittyä sielun pelastukseen. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi.” (Apt 2:44–45). Voiko oikeiston ja vasemmiston yhteiskuntafilosofisen riidan ratkaista Raamatulla. Saattaa olla, että Purra on samoilla linjoilla. Mikäli köyhä ei kykene itseään kyykystä nostamaan, on hänen maallinen osansa pysyä kyykyssä. Tapahtumat yhdistyvät kysymyksessä keneltä Jeesus leikkaisi. Oikeistossa on painotettu mieluummin tuonpuoleista tilipäivää. Koska kysymys ei ole täysin vakava, keskityn Purran näkemysten sijaan hänen esikuvaansa. Purran ja Thatcherin Jeesus muistuttaa kansalaisia köyhistä, jotka ovat aina keskuudessamme. Toki ei aivan niin yhteistä kuin Raamatun kohdassa, jossa sanotaan hyvästit yksityisomistukselle: ”Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä
(TO) JOS, TUA, zoomaat Google Mapsissa Genevenjärveä, niin sen pohjoisrannalta, heti siinä Dullysta koilliseen, löytyy nimikkokaupunkini. Monilla Suomen kunnilla on kuitenkin kauniita lyhyitä nimiä, jotka minusta toimisivat hienosti etuniminä: Oulu, Vaasa, Ranua, Salo... Olen haaveillut vielä jonain päivänä tekeväni sellaisen pyhiinvaellusmatkan Keski-Euroopassa, että junalipussa lukisi: Rolle-Bamberg. Olisi todella ikävää olla Turku. Sata vuotta sitten tytöille annetuista nimistä Aino oli ykkönen, ja kas, viimeisimmässä, vuoden 2022 tilastossa se oli kakkonen. Piti muuten vielä tarkistaa, Tua, tuo siskontyttösi ykkösnimi, että löytyisikö se Ruotsin kartalta, kun siellä on ollut harrastusta tämäntyyppisiin kuntanimiin – Ludvika, Vilhelmina, Dorotea, Nora.... Haluaisitko sinä, Rolle, itsellesi luontotai paikkakuntanimen – siis paikkakuntasukunimesi ohelle. Myös luontonimet puhuttelivat meitä, joilla ei ollut todellista valtaa vauvan nimeämiseen – enemmän ja vähemmän vakavasti. Minua sytytti Kotka, joka olisi yhdistänyt hämmästyttävästi sekä paikkakunnat että luonnon. Ei ollut Elviraa. Mutta se matkailusta tällä erää. Timoja oli poikaluokallamme muinaiseen kansakouluaikaan parhaimmillaan seitsemän. Nollavuotiaassa Jennissäkin on jotain kumman tuntuista ainakin minulle, jonka luokkakavereissa oli miljoona Jenniä. Itse innostuin erityisesti paikkakuntanimistä. de_27032024_22.indd 22 de_27032024_22.indd 22 19.3.2024 8.58 19.3.2024 8.58. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Nimitrendien syklisyys on aina kiinnostava asia. Piti nimittäin ideoida vauvalle toinen toistaan unohtumattomampia etu nimiä. Olisi todella ikävää olla etunimeltään Turku. Eipä ole vielä kovin monta alle viisivuotiasta Jaria tai Aria, Päiviä tai Pirjoa Jarmoista ja Jormista puhumattakaan tullut vastaan. Nimitrendien syklisyys on aina kiinnostava asia. Minäkin olen odotellut, milloin oman sukupolveni suosikkinimet palaavat muotiin. Vauvasta tuli lopulta Elviira Inari (huomatkaa paikkakuntanimi). Äitini suunnitteli vauvasta Rouskua: siinäpä mukava reippaan rouskahtava metsäinen nimi. Totta kyllä, että kaikki paikannimet eivät yhtään sovi etunimiksi. Hämmästyttävämpää on, että kun poikien nimissä Eino ja Väinö olivat 1924 sijoilla kaksi ja kuusi, niin ihan samat sijoitukset niillä oli 2022. Kun Gösta Sundqvist teki vuonna 1996 Leevi and The Leavings -yhtyeelleen muotinimille virnuilevan kappaleen Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, niin kymmenen vuotta myöhemmin suosituimpien tytönnimien top -50:een (etunimet/toiset nimet) noista mahtui vain Alexandra. 1960-luvun lopusta muistan, että perheessämme vähän ihmeteltiin ja vinosti mutta hyväntahtoisesti hymyiltiin, kun lähipiirin vastasyntyneille annettiin sellaisia nimiä kuin Desiré, Filippa ja Josefina. Nehän ovat monissa muissa kulttuureissa suosittuja mutta Suomessa jostain syystä hyvin harvinaisia. Lempinimenään hän kantaa Rouskua luultavasti aikuiseksi asti. Näistä esimerkeistä vain Salo on väestötietojärjestelmän mukaan kenenkään käytössä. Kahdella vaihdolla Stuttgartin ja Nürnbergin kautta se vie sellaiset kahdeksan tuntia. Tänä päivänä ne olisivat ihan peruskamaa. Yksi hauska juonne nimileikissä oli ideoida vauvalle sellaisia nimiä, jotka saavat hänet kuulostamaan ihan eri ikäiseltä. 22 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Nimeen omaan S iskoni sai vastikään vauvan, ja meillä kielikikkailusta innostuneilla lähipiiriläisillä koitti kulta-aika. Selmat ja muut muut mummonimet ovat jo uudestaan muodissa ja tuntuvat jo sopivan vauvoille hyvin, mutta Ritva ja Pirkko eivät ole vielä ihan siinä pisteessä. PS
Euroopan demarit valitsivat hänet äskettäin vaaleihin kärkiehdokkaakseen, haastamaan komissiota nyt johtavaa Ursula von der Leyenia. Siksi sillä on paljon voitettavaa näissä vaaleissa. Mitä vahvempi vastavoima populisteille parlamenttiin saadaan, sen helpompaa EU:n on toimia vastedes Ukrainan tukena tai edistää suomalaisillekin tärkeitä hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan arvoja, Schmit mainostaa. – Populistioikeistolla on huomattavan paljon toiveita parlamenttiasemansa parantamisesta, eikä heitä haittaa että populistipuolueiden tavoitteet eri maissa ovat usein ristiriidassa keskenään, Schmit kertoo Demokraatille. de_27032024_23.indd 23 de_27032024_23.indd 23 19.3.2024 8.59 19.3.2024 8.59. SDP:n tulevaisuusfoorumissa esiintynyt luxemburgilainen EU:n työllisyyskomissaari Schmit korosti puhuvansa europoliitikkona. VAIKKA POPULISTIOIKEISTO ei saisikaan tulevasta parlamentista enemmistöä, vastustajakentän hajanaisuuden takia he voivat päästä moneen vaa’ankieliasemaan hidastamaan EU:n päätöksentekoa. Kolmannessa päätavoitteena on ehkä vihreän siirtymän torjuminen bensan hintaa laskemalla, neljännessä oman maatalouden suojeleminen. VARSINKIN ÄÄRIMMÄISEN oikeiston tavoitteena on saada EU:n sisällä aikaan mahdollisimman jyrkkiä ja vieläpä osittain ristikkäisiä jakolinjoja. Tai ainakin sietämään heitä paremmin kun omien maidensa liberaaleja. Kaikissa yhdistävänä tekijänä on Schmitin mukaan rajoja sulkeva kansallismielisyys ja konservatiiviset perhearvot, kuviteltuihin menneisyyden idylleihin haikailu. EU:n riitaisuus ja yhteishengen puute auttaa Schmitin mukaan eniten yhtä ulkopuolista ihmistä, Vladimir Putinia. Teksti Petri Korhonen / Kuva iStock K evään EU-vaaleista tulee Euroopalle iso yhteiskunnallinen ja arvojen vedenjakaja, sanoo Nicolas Schmit. – Siksi näissä EU-vaaleissa ratkaistaan parlamentin kokoonpanon lisäksi myös Euroopan tulevia arvolinjauksia, Schmit uskoo. – He tarvitsevat poliittisen kentän hajaannusta, koska se helpottaa heidän käytännön työtään, Schmit sanoo. Kyse ei ole niinkään siitä mitä eri maiden puolueet lupaavat, vaan siitä millaisia Eurooppaa heikentäviä piiloagendoja niiden viiteja taustaryhmät ajavat valtaan päästäkseen. – On aivan selvää, että Venäjä haluaa EU:n pysyvän heikkona ja riitaisena. 23 Demokraatti EU-VAALIT Hajoitusvaalit EU-vaaleista tulee ääripäiden juhlaa, ja eniten siitä nauttii Vladimir Putin, työllisyyskomissaari Nicolas Schmit arvioi. Tämä on äänestäjien hyvä muistaa. Siksi joissain maissa laitaoikeiston ryhmät tukevat Vladimir Putinia, toisissa heille riittää toive EU:n vallan vähentämisestä. Nämä pienimmät yhteiset nimittäjät mahdollistavat sen, että myös Putinin Venäjää inhoavat populistit pystyvät EU-parlamentissa liittoutumaan Nato-vastustajien kanssa
Suomalaisilla työmarkkinoilla on tapahtumassa poikkeuksellisia mullistuksia. Wuokon mielestä hallituksen ajamat muutokset sopivat hyvin pitemmän aiseksi emme äänestäneet vaaleissa hallitusohjelmasta, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. – Ensinnäkään hallituspuolueita ei äänestänyt mikään valtava enemmistö suomalaisista, vaikka hallituksen suuret puolueet ylsivät vaalivoittoon. Hän toteaa hallituksen ajavan muutoksia läpi työnantajajärjestöjen vahvalla taustatuella, ilman että palkansaajapuolella on juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa uudistusten sisältöihin. Hän ei pidä väittämää kovin pätevänä. Vielä ei tietenkään tiedetä, mitä sen tilalle mahdollisesti syntyy. – Vanha korporatistisen päätöksenteon perinne tuntuu olevan henkitoreissaan. Hän toteaa hallituksen ajavan tavoitteita, joita työnantajapuoli on pitänyt jo pitkään esillä. Ihmiset saattavat todeta, että asioihin voidaan vaikuttaa vain kollektiivisella toiminnalla eli järjestäytymisellä, pohtii Maiju Wuokko. Hän uskoo, että nykyinen työmarkkinatilanne voi vaikuttaa jatkossa sekä työntekijöiden järjestäytymiseen että puoluepoliittisiin lin jauksiin. Esimerkkejä ovat paikallisen sopimisen lisääminen ja sopimisen hajauttaminen yritystasolle. Joka tapauksessa toteutuessaan uudistuspaketti heikentää palkansaajapuolen asemaa radikaalisti. Toide_27032024_24.indd 24 de_27032024_24.indd 24 18.3.2024 10.39 18.3.2024 10.39. Hän on filosofian tohtori, joka työskentelee Helsingin yliopiston pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Lisäksi mielipidekyselyjen perusteella vaikuttaa siltä, että kansa antaa tukensa lähinnä protesteille, eikä niinkään nykyiselle hallitusohjelmalle. Wuokon mielestä on kiinnostavaa nähdä, lisääkö nykyinen työmarkkinakuohunta jatkossa työntekijöiden järjestäytymisintoa. – Nythän tuntuu, että ay-liike halutaan panna polvilleen. Nyt moni näistä vaatimuksista on toteutumassa tai ainakin etenemässä. kavälin uusliberalistiseen linjaan. Wuokko toteaa hallituksen vedonneen siihen, että se on saanut ajamiinsa uudistuksiin mandaatin kansalta, eduskuntavaalien tuloksen myötä. Wuokon mukaan vaikuttaa siltä, että Suomessa ollaan laajemman järjestelmän muutoksen äärellä. Teksti Juhana Unkuri ja Miika Vähämaa Kuva iStock T utkija Maiju Wuokko toivoo, että Suomi alkaisi jälleen satsata konsensushakuisuuteen ja yhteistyöhön. – Orpon hallitus tuntuu toteuttavan niitä aika kuuliaisen tuntuisesti. Kaikki vuosikymmenien saatossa saavutetut edut eivät olleetkaan niin pyhiä, etteikö niitä voitaisi myös menettää. 24 Demokraatti TYÖMARKKINAT Uusi aika Saavutetut edut eivät ole niin pyhiä, etteikö niitä voitaisi myös menettää. Lisäksi työnantajat ovat vuosikymmeniä tavoitelleet työttömyysturvan porrastamista, lakko-oikeuden rajoittamista ja sosiaalietuuksien karsimista. Wuokko on perehtynyt tutkimuksissaan erityisesti liike-elämän etujärjestöihin ja niiden poliittiseen toimintaan sekä työmarkkinakoulutukseen. Voi käydä niinkin, että ihmiset heräävät huomaamaan työelämän kysymysten tärkeyden
Wuokko uskoo, että työmarkkinataistelujen myötä jatkossa työmarkkinakysymykset saattavat olla selkeä osa puoluepolitiikkaa. Wuokko pitää näkökulmaa ongelmallisena. Työmarkkinakysymykset olivat toki esillä viime eduskuntavaalienkin alla mutta eivät kovin näkyvästi. Toivottavaa on, että tällaiseen pakkorakoon ei päädytä, vaan yhteistyöhakuisuutta löytyy jo sitä ennen. – Nyt on voitu sanoa, että ”kaikki pidetään mukana”. Tämäntyyppiset vaalilauseet eivät kerro oikeastaan mitään niistä käytännön politiittisista toimenpiteistä, joita kukin puolue vaalien jälkeen valtaan noustuaan haluaa edistää. Hänen mukaansa pohjoismaisesta tasosta tai mallista puhuminen on retorisesti loistava valinta, koska sillä on Suomessa hyvin myönteinen kaiku. 25 Demokraatti WUOKON MUKAAN nykyinen yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmapiiri ei ole rakentava ja yhteistyöhakuinen. Wuokon mukaan ”pohjoismaisuutta” käytetään nyt aktiivisesti omien vaatimusten tukena. – Voi olla, että jonkin erityisen vakavan tilanteen kohdatessa meillä jälleen ymmärrettäisiin pienen kansan voiman olevan siinä, että asioita pystytään ratkomaan yhdessä. Ei ole yllätys, että työmarkkinatilanne on päässyt kärjistymään. Wuokon mukaan positiivista on ollut se, että työmarkkinaosapuolilla on ollut edelleen yhteistyötä, esimerkiksi vihreään siirtymään liittyen. – Samalla ne voivat nousta vahvasti esiin vaalikamppailuissa. – Samalla käsite on hyvin epämääräinen. de_27032024_24.indd 25 de_27032024_24.indd 25 18.3.2024 10.39 18.3.2024 10.39. Hän toivoo, että syvempien vastakkainasettelujen sijaan Suomi alkaisi jälleen satsata konsensushakuisuuteen ja yhteistyöhön, jotka ovat olleet perinteisesti Suomen valttikortteja. – Sen sijaan omalta kannalta kiusalliset piirteet sivuutetaan. Muista Pohjoismaista poimitaan sellaiset seikat, jotka ovat omien tavoitteiden kannalta hyödyllisiä. – Isossa kuvassa jotain on kuitenkin rikkoutumassa. Käytännössä mitään yhtenäistä pohjoismaista mallia tai tasoa ei ole olemassa eikä varsinkaan tiedossa. VAALEISSA EI ÄÄNESTETTY HALLITUS OHJELMASTA, SEN HYVÄKSYMISESTÄ TAI HYLKÄÄMISESTÄ. – Vastakkainasettelun kiristyttyä yhteistyötä saattaa olla vaikea tehdä, jos vastaan tulee vaikkapa koronan kaltainen kriisi. Ilmastokriisihän meillä on jo käsissämme ja Ukrainassa soditaan. Wuokon mielestä on positiivista, jos puolueet joutuvat jatkossa ottamaan teemaan aiempaa selkeämmin ja konkreettisemmin kantaa. Tämä ei liity vain työnantajapuoleen, vaan myös palkansaajapuolella on voitu sortua samaan. HALLITUS ON perustellut työmarkkinatoimiaan muun muassa sillä, että Suomen yritysten toimintaympäristö on saatava muiden Pohjoismaiden tasolle
Ne vastaavat Espanjan asevoimien ilmaja avaruussodankäynnistä. Paineet avaruuspuolustuksen vakavampaan käsittelyyn ovat kuitenkin kasvaneet sitä mukaa kun erityisesti Kiinan maapallon ulkopuolelle lähettämän infrastruktuurin taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen merkitys on kasvanut. AVARUUSPUOLUSTUS ON perinteisesti koettu ammattisotilaiden piirissä hankalaksi aiheeksi, koska se on julkisuude_27032024_26.indd 26 de_27032024_26.indd 26 15.3.2024 17.10 15.3.2024 17.10. Uhkiksi listattiin muiden muassa maasta lähetettävät ja kiertoradalla toimivat satelliittivastaiset järjestelmät, kyberhyökkäykset ja elektroninen sodankäynti. Myös Euroopassa on herätty huomaamaan avaruuspuolustuksen kasvanut tarve. 26 Demokraatti AVARUUSPUOLUSTUS Ei mikään ufo-juttu UHKIA OVAT MUIDEN MUASSA KIERTORADALLA TOIMIVAT SATELLIITTI VASTAISET JÄRJESTELMÄT. Amerikkalaisten julkaisemien tietojen mukaan Venäjän suunnitelmat ydinaseiden sijoittamisesta avaruuteen eivät liittyisi niinkään maassa olevia kohteita vastaan suunnattuihin iskuihin vaan ne olisi tarkoitettu tuhoamaan läntisiä sotilas-, tutkimusja viestintäsatelliitteja. Se kieltää ydinaseiden tai muiden joukkotuhoaseiden sijoittamiseen avaruuteen tai muihin taivaankappaleisiin. Espanja perusti tammikuussa tänä vuonna virallisesti maan avaruusvoimat ja muutti ilmavoimansa virallisesti ilmaja avaruusvoimiksi. Pahimmillaan tällainen isku voisi lamauttaa muun muassa globaalin GPS-paikannusjärjestelmän, johon keskeisesti perustuu nykyaikainen ilmailu-, merenkulkuja liikennenavigointi. dessa helposti leimattu foliohattujen ufojahdiksi. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ja Euroopan komissio antoivat maaliskuussa 2023 ensimmäistä kertaa yhteisen tiedonannon EU:n turvallisuusja puolustusalan avaruusstrategiasta. Venäjä on virallisesti pysynyt sopimuksessa, mutta koska maa ei noudata muitakaan allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia kuin valikoiden, Washingtonin mukaan on epätodennäköistä, että Kreml vastakkaisista väitteistään huolimatta noudattaisi tätäkään sopimusta. Avaruuspuolustuksesta on tulossa osa myös EU:n turvallisuusvarautumista. EU:N AVARUUSPUOLUSTUSRATKAISUJEN kivijalkana ovat käytännössä eri jäsenvaltioiden omat resurssit, jotka vaihtelevat maasta toiseen. Viime vuosina kehitys on ollut nopeaa. Viimeistään Venäjän toiminta on kuitenkin herättänyt kysymyksen siitä, kuinka länsimaat ovat todellisuudessa varautuneet niiden avaruudessa olevaan teknologiaan tai avaruudesta maahan kohdistuviin turvallisuusuhkiin. Strategiassa hahmoteltiin avaruusalan yhteiseen määritelmään perustuvat puolustusvalmiudet ja tärkeimmät avaruuteen kohdistuvat uhat, jotka vaarantavat avaruusjärjestelmät ja niiden maainfrastruktuurin. USA perusti kokonaan uutena aselajina joulukuussa 2019 Yhdysvaltain avaruusvoimat, United States Space Force, jonka tehtävänä on suojella maasta käsin maan avaruudessa olevaa infrastruktuuria ja omaisuutta. Venäjän edeltäjävaltio Neuvostoliitto allekirjoitti Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tammikuussa 1967. Vastaavasti Saksa perusti heinäkuussa 2021 sotilaallisen avaruuskomentokeskuksen, joka maan puolustusministeriön mukaan vastaa tarpeeseen puolustaa avaruuden kasvavaa merkitystä Saksan toimintakyvylle, väestön hyvinvoinnille ja asevoimien riippuvuudelle avaTeksti Mika Horelli / Kuva iStock Y hdysvallat varoitti helmikuun puolivälissä liittolaisiaan siitä, että Venäjä saattaa sijoittaa jo tänä vuonna ydinaseita avaruuteen
Puolustusvoimien avaruusasioiden asiantuntija, kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä muistutti viime vuonna Verde-lehdessä, että ukrainalaiset ovat sotatoimissaan käyttäneet Suomeen rekisteröityjä satelliitteja. TÄHTIEN TÄLLÄ puolella sotiminenkaan ei ole Suomelle niin kaukainen asia kuin miltä äkkiseltään tuntuisi. Liikenneja viestintäministeriön ohjausryhmä suosittelikin tätä varten jo keväällä 2023 Suomelle kokonaan uuden avaruustilannekeskuksen perustamista. Valtion oma avaruustilannekeskus ottaisi luultavasti tämänkin homman itselleen, mutta naureskelua se ei poista. Puolustusministeriöstä kerrotaan Demokraatille, että avaruudesta tulevan vihamielisen vaikuttamisen – olivatpa kyseessä ihmisten tai muiden olentojen tekoset – seuraaminen ja ennakkovaroitusten anto kuuluvat tällä hetkellä Suomen sotilastiedustelulle. Pääpaino on satelliittiteknologiassa. Komission mukaan EU:n teknologista suvereniteettia tulee vahvistaa vähentämällä strategisia riippuvuuksia EU-maiden ulkopuolisista toimijoista ja varmistamalla avaruusja puolustusalan toimitusvarmuus tiiviissä yhteistyössä Euroopan puolustusviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa. ruusteknologialla tuetuista tiedoista ja palveluista. Mutta jonkun syliin se työ tipahtaa. Voi vain kuvitella, millaista työkaverien vitt... Se voi tehdä niistä ja teknologiaa toide_27032024_26.indd 27 de_27032024_26.indd 27 15.3.2024 17.10 15.3.2024 17.10. Näistä keskeinen on EU:n avaruuslaki, jolla luodaan yhteiset puitteet avaruuden hyödyntämisen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Samalla strategiassa ehdotetaan toimia avaruusjärjestelmien ja -palvelujen häiriönsietokyvyn ja suojelun vahvistamiseksi EU:ssa. Tietenkään Tikkakosken signaalitiedustelijoilla ei ole resursseja haravoida taivasta alienien varalta, vaan Suomi luottaa saavansa tarvittaessa ufohälytyksiä liittolaismaidensa kautta. Myös Ranskalla ja Britannialla on erilliset avaruusaselajit. Hyvässä lykyssä keskus voidaan saada käyntiin vuonna 2026, jos hallitus löytää siihen varat. Vuodelta 2018 olevassa strategiaohjelmassa avaruus nähdään pelkästään liiketoimintaympäristönä. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Tätä varten komissio kertoi harkitsevansa useita EU:n kattavia säädösesityksiä. Ulkoavaruuden uhkiin joudutaan vastedes varautumaan meilläkin ihan eri tavalla sekä Naton että EU:n lisääntyneen mielenkiinnon takia. Ongelmana tällä hetkellä on, että Suomen valtiolla, asevoimilla ja tiedemaailmalla ei ole mitään yhteistä toimijaa, joka valvoisi avaruuden tapahtumia ja varoittaisi taivaalta tulevista vaaroista. Ainakin Puolustusvoimille tämä tarkoittaa toimialan nopeaa kasvattamista, sillä meiltä pitää Naton jäsenmaana löytyä samanlaiset yhteensopivat toiminnot kuin muualtakin Naton organisaatiosta. Teksti Petri Korhonen SUOMEN VALTION nykyinen avaruusstrategia on pahasti vanhentunut. Silti Natossa tätäkään ei voi jättää kokonaan huomiotta. mittavista suomalaisyrityksistä Venäjän vastaiskujen kohteita. OLIPA AJATUS UFO tai ei, Naton jäsenmaana Suomen pitää vastedes luoda toimintamallit myös epätodennäköisimpiinkin uhkakuviin. sailua kuulee se virkamiesparka, joka saa aikanaan uudessa keskuksessa tehtäväkseen intergalaktisiin yhteyksiin varautumisen. 27 Demokraatti Taivas turvallistuu meilläkin SUOMI LUOTTAA SAAVANSA TARVITTAESSA UFOHÄLYTYKSIÄ LIITTOLAIS MAIDENSA KAUTTA. Turvallisuusnäkökulmia siinä ei käsitellä käytännössä lainkaan. Mahdollisuus maapallon ulkopuolisen elämän löytymiseen on toki promilleluokkaa, ja vihamielisten sivilisaatioiden tulo avaruudesta tänne on yhä lähinnä Hollywood-tasoinen ongelma. EUROOPAN KOMISSION viimevuotisessa tiedonannossa hahmoteltiin, että voidakseen pitää kaikki unionimaat ajan tasalla mahdollisista avaruuteen liittyvistä sotilaallisista uhista, EU:n ulkosuhdehallinto laatii tulevaisuudessa vuosittain kattavan yleiskatsauksen eri jäsenmaiden keräämistä avaruustiedustelutiedoista
28 Demokraatti de_27032024_28.indd 28 de_27032024_28.indd 28 15.3.2024 16.26 15.3.2024 16.26
Ottaen huomioon miten poliittinen järjestelmä suoriutui soten uudistamisesta, en ole täysin vakuuttunut tämän olevan se ”joustavampi” tapa toimia. Joka tapauksessa alkuun on odotettavissa palkkahajonnan kasvua, sopimuskustannusten rajua nousua ja lisää paikallisia kahakoita, jotka vaikuttavat arvoketjuihin. Tien päässä voi kuitenkin olla myös aidosti aktiivisempi ja asioihin kiinnittyvämpi ruohonjuuritaso. Työpaikoille jalkautuvalle liiton asiantuntemukselle tulee olemaan valtavasti enemmän käyttöä. Ammattimaisen edunvalvonnan tarve paikallistasolla kasvaa rajusti, kuten myös riitatilanteet. JOS JA kun paikallinen sopiminen tuottaa paikoin myös laskevaa palkkakehitystä, ottanevat ainakin vasemmistopuolueet listoilleen minimipalkkalainsäädännön ja erilaiset lakihankkeet, joilla työehtoja säädeltäisiin tiukemmin. HALLITUS VOI luonnollisesti viedä muutokset enemmistöllään läpi, mutta mitä tästä seuraa. Ensinnäkin seuraa työmarkkinoiden politisoituminen ja vallan siirtyminen entistä enemmän eduskunnalle ja hallitukselle. Aikaansaatu kaaos on maksanut meille runsaasti aivan silkkana rahana, mutta ehkä sitäkin enemmän luottamuksen rapautumisena. Koska sopimusteitse kehittäminen vähenee tai ei ainakaan enää ratkaise, siirtyy edunvalvonta lainsäädännön kehittämiseen. Tämä toki tarkoittaa nykyisten toimintatapojen ja painopisteiden muuttamista. Nyt ei enää haeta hyvää sopimusta vaan sopimisesta irtautumista – ja toki sitä kautta myös parempaa diiliä. Tämä ilmiö saattaa myös – aikanaan – tuoda työnantajat takaisin pöytään. Periaate on tuttu jo markkinatalouden teoriasta ja ”kansakuntien suhteellisesta edusta”. ENÄÄ EI HAETA HYVÄÄ SOPIMUSTA VAAN SOPIMISESTA IRTAUTUMISTA. de_27032024_29.indd 29 de_27032024_29.indd 29 19.3.2024 9.08 19.3.2024 9.08. Ammattiyhdistysliikkeelle tämä voi tarkoittaa renessanssia – jos tilaisuus osataan käyttää. Puhumattakaan pitkälle viedyistä paikallisen sopimisen käytännöistä erityisesti vientiteollisuudessa. Sitten kysymys on enää siitä kannattaako palkansaajien hyväksyä moinen tarjous. Selkävoitolla uuteen siltaan. D-kolumni S uomi on markkinoinut itseään maailmalla ennen muuta yhteiskunnallisten järjestelmiensä vakaudella, matalalla korruptiolla, korkealla luottamuksella ja hyvällä osaamistasolla. Tämä antaa ainakin sosialidemokraateille myös vaalivaltteja työpaikkojen arkisiin keskusteluihin. Nämä ovatkin järkeviä valtteja pelattavaksi tilanteessa, jossa ilmastosta, markkinoiden läheisyydestä tai sen koosta ei ole mainittavissa määrin talouden rakentajiksi. Jostain syystä Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus, eläkeuudistukset – jotka toteutettiin ilman traktoreita moottoriteillä poikittain – tai useat maltillisia palkkaratkaisuja raamittaneet sopimukset eivät enää olleetkaan ”mitään”. Politikointi ja oletukset ovat korvanneet rationaaliset laskelmat työmarkkinoilla. Sitä erikoisemmalta tuntuu, että politikointi ja oletukset ovat korvanneet rationaaliset laskelmat työmarkkinoilla. 29 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Työnantajat ja hallitus perustelevat tiukkaa linjaa sopimisen tuomien tulosten ”riittämättömyydellä”
30 Demokraatti Poikkeuksellinen laki Hallituksen esittämä rajalaki haastaa poliitikot ja oikeusoppineet. – Kyllä myös SDP tunnistaa tämän hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa Suomi on. – Emme voi tässä vaiheessa lainsäädäntöprosessia sitoutua lopputulokseen. SDP tunnistaa kansallisen turvallisuuden uhan ja haluaa olla yhdessä mahdollisimman laajasti tekemässä lainsäädäntöä, joka lähettää Venäjälle viestin, ettei Suomi ole painostettavissa. Kaikkien eri tahojen lausunnot eivät olleet vielä tiedossa lehden lähtiessä painoon. Tämänkin poikkeuslain, mikäli sellainen kyetään säätämään ja mikäli mekin tulisimme sen allekirjoittamaan, täytyy olla hyvin tarkkaan rajattu määRAJALAKI de_27032024_30.indd 30 de_27032024_30.indd 30 18.3.2024 14.37 18.3.2024 14.37. Kyseessä olisi poikkeuslaki, jonka läpivienti kiireellisenä vaatisi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön eli myös opposition tukea. Tuppurainen summaa, että toimivaltaisilla viranomaisilla pitää aina olla keinot puuttua lain antamin valtuuksin tilanteisiin, joissa Suomen kansallinen turvallisuus on uhattuna. Tuppuraisen mielestä hallitus on yksimielisesti ottanut tavoitteekseen niin sanotun Ruanda-mallin, joka hänen mukaansa tarkoittaisi sitä, ettei EU:sta eikä siten Suomestakaan voisi enää hakea turvapaikkaa eikä voisi saada enää kansainvälistä suojelua, vaan tämä ulkoistettaisiin kolmansiin maihin. Me katsomme myös, että kysymys on kansallisesta turvallisuudesta. Tuppurainen sanoo Ruanda-mallin olevan vastoin kaikkia ihmisoikeusperiaateita ja sosialidemokraattisia arvoja. – Siksi me emme tule omaksumaan tätä perussuomalaisten ja kokoomuksen turvapaikkapolitiikkaa laajemmin. – Tässä on jännite ihmisoikeuksien, kansainvälisten sopimuksien ja perusoikeuksien ja toisaalta kansallisen turvallisuuden välillä: miten saadaan molemmat toteutettua niin, ettei niiden välillä tulisi yhteentörmäystä, Ojala-Niemelä pohtii. – Sellaista valuvikaa tai tarkoituksellista porsaanreikää lainsäädäntöön ei saa jäädä, että tätä voitaisiin missään olosuhteissa soveltaa muuhun turvapaikkaja maahanmuuttopolitiikkaan kuin välineellistettyyn hybridivaikuttamiseen. – Tätä me katsomme hyvin tarkkaan senkin vuoksi, että hallitushan on paljastanut todelliset korttinsa turvapaikkaja maahanmuuttopolitiikan suhteen linjauksissaan EU-politiikkansa avaintavoitteissa. Ojala-Niemelän mukaan kyseessä on poikkeuksellinen lakiesitys, jonka käsittelyssä täytyy kuulla Suomen valtiosääntöoppineiden ykköskaartia. Emme siis anna hallitukselle avointa valtakirjaa laatia hallituksen esitystä ja luvata sen läpimenoa eduskunnassa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Getty Images H allitus esittää uutta lakia väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Hän muistuttaa, että samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että Suomi pysyy oikeusvaltiona ja vastaa Venäjän hybridivaikuttamiseen nimenomaan oikeus valtion keinoin. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) toteaa Demokraatille, ettei laki ole puolueelle mikään läpihuutojuttu. Venäjä välineellistää turvapaikanhakijoita ja kaiken näytön perusteella Venäjän rajaviranomaisten ohjailemana työntää turvapaikanhakijoita Suomen itärajalle. TUPPURAINEN PAINOTTAA, että SDP pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että hallitus on ryhtynyt laatimaan tämäntyyppistä lakia. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN JÄSEN ja sen varapuheenjohtajana viime vaalikaudella toiminut Johanna Ojala-Niemelä (sd.) arvioi, että rajalaista voi hyvin tulla tämän vaalikauden haastavin perustuslakivaliokunnan käsittelyyn tuleva asia
Samoin viranomaisten oletetaan arvioivan, onko henkilö todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi. On odotettava asiantuntijoiden arvioita. Hallituksen ehdotuksen mukaan Suomen alueelle jo saapuneiden henkilöiden joukosta pyrittäisiin tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat kuten lapset tai vammaiset, jotka otettaisiin maahan. 31 Demokraatti RUANDA-MALLI ON VASTOIN KAIKKIA IHMISOIKEUSPERIAATTEITA. Suomen hallituksen linjauksen mukaan ”Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa”. Sitähän tässä hallitus nyt yrittää tehdä. – Rajavartijaviranomaiset ja muut turvallisuusviranomaiset voivat joutua tällaisten vaikeiden valintojen eteen. Ei saa syntyä minkäänlaista mahdollisuutta soveltaa sitä sen laajemmin. Mutta koska tämä on niin poikkeuksellinen lainsäädäntö, me haluamme katsoa huolellisesti asiantuntijoiden arvion ja perehtyä myös eduskuntaryhmässä tähän. räaikaisesti ja tarkasti hybridivaikuttamisoperaatioon. Tuppuraisen mukaan tätä on vaikea vielä sanoa. Tuppurainen toteaa olevan hyvä lähtökohta, että hallituskin on tunnistanut, että vuorovaikutustilanteessa selvitettäisiin heidät, jotka turvapaikkaa tarvitsevat. de_27032024_30.indd 31 de_27032024_30.indd 31 18.3.2024 14.37 18.3.2024 14.37. Sen vuoksi me olemme pitäneet tärkeänä, että kaikki toiminta perustuisi aina lakiin. Edellämainitut arviointitilanteet olisivat rajalla toimiville vaativia. Orpo on sanonut, ettei hallitus edistä ”Ruanda-mallia”. Rajavartijoita edustava Rajaturvallisuusunioni on jo todennut, että rajavartijat eivät voi arvioida ihmisoikeuksien toteutumista laissa. – Mutta käytännössä se, että Suomi ei enää ottaisi turvapaikkahakemuksia vastaan, vaan siinäkin tilanteessa, että turvapaikanhakija olisi päässyt Suomen rajojen sisäpuolelle ja hänet palautettaisiin, niin kyllähän se siltä näyttää. ONKO HALLITUKSEN lakiluonnoksessa kyse pushbackista. Unioni painottaa, että yksittäinen virkamies ei voi olla ihmisoikeusjuristi vaan lain toteuttaja
de_27032024_32.indd 32 de_27032024_32.indd 32 19.3.2024 10.48 19.3.2024 10.48. 32 Demokraatti 32 Demokraatti VIHAN LIETSOMISELLA EI VOITETA YHTÄÄN MITÄÄN
Äiti työskenteli päiväkodissa ja perhepäivähoitajana – eli alalla, josta löytyi myös Sunalle myöhemmin ammatti. Olen aina ollut lapsirakas, joten tämä uravalinta oli itsestäänselvä. Oma merkityksensä mutkattomalle suhtautumiselle rajan läheisyyteen on taatusti ollut myös sillä, että isäpuoli oli rajaupseeri. Työskentelyä lastenohjaajana hän piti luontaisena. Isossa perheessä jokainen on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on, ja jokaisesta on pidettävä huolta. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen 33 Demokraatti de_27032024_32.indd 33 de_27032024_32.indd 33 19.3.2024 10.48 19.3.2024 10.48. 33 Demokraatti KASVO Rajaseudun realisti V aikuttaisi siltä, että mitä kauemmaksi Suomen itärajasta mennään, sitä enemmän Venäjä pelottaa. Imatralla syntynyt, naapuriin Ruokolahdelle 6-vuotiaana perheen mukana muuttanut eteläkarjalainen painottaa, ettei rajan pinnassa eläminen ole koskaan pelottanut häntä – eikä hän suostu pelkäämään nytkään, vaikka itänaapuri uhoilee. Suna Kymäläinen varttui viiden tyttären perheessä ja hänellä itsellään on neljä lasta. – Lapset ovat niin vilpittömiä, avoimia ja viisaitakin – monta kertaa se unohtuu. – Rajan läheisyys on yhtä luonteva osa arkea kuin vaikkapa kaupassakäynti. Kodin arvoissa on korostunut kaksi sanaa: kiitos ja anteeksi. Suna Kymäläinen oli vuosikaudet oikeassa varoitellessaan Venäjästä – vaikka monet eivät sitä halunneet uskoa. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen allekirjoittaa tämän havainnon. – Olen opettanut näiden sanojen tärkeyden myös omille lapsilleni
34 Demokraatti D-KASVO SUNA KYMÄLÄINEN . Eduskunnassakin minua nimiteltiin rasistiksi, umpisieluiseksi ja vaikka miksi. Puolueen arvot vakuuttivat: se haluaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä elämässään, eikä kadehdi menestymistä. Asukkaat kyselivät ehdokkailta, mitä tehdä kun venäläiset ostelevat huomattavan paljon alueen kiinteistöjä. Valitettavasti aihe ei kiinnostanut tuolloin muutamaa kirjallista kysymystä enempää. Hän pääsi ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, ja Venäjä-teema kantoi kerralla läpi. MITÄ MIE sanoin... Kymäläinen sai esikoisensa vain 19-vuotiaana. syntynyt 1976 Imatralla . Hän havahtui Ruokolahdella 2000-luvun alussa kummalliseen ilmiöön: kunnanhallituksen jokaisen kokouksen asialistalle alkoi kertyä vähintään viisi venäläistä maaja kiinteistökauppaa. Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu . PUTININ SOTATOIMIA TUKEVILLE SUOMEN VENÄLÄISILLE KYMÄLÄINEN TOIVOTTAISI TERVEMENOA RAJAN TOISELLE PUOLELLE. Tietä venäläisten kiinteistömanöövereiden korjaamiseksi hän kuvailee kivikkoiseksi. Vuoden 2007 eduskuntavaalien alla Kymäläinen toimi SDP:n vaalipäällikkönä Etelä-Karjalassa. SDP oli Kymäläiselle selvä valinta. Ensin avautui tie Ruokolahden kirkkovaltuustoon ja vuonna 2004 kunnanvaltuustoon, SDP:n puoluevaltuuston jäsenenä hän oli vuosina 2008–2010 ja Kymen piirin puheenjohtajana vuosina 2009–2011. Ajattelin, ettei se voi näin mennä, jos asia askarruttaa ihmisiä, Kymäläinen muistelee. – Poliittiset toimijat huomasivat tällaisen ”touhutiinan” ja alkoi tulla pyyntöjä liittyä riveihin. Venäläiset ostivat myös omakotitaloja ja jättivät ne tyhjilleen. – Kun aloin puhua näistä, hämmennyin, kuinka suuri tabu aihe näytti olevan. – Siinä sai jonkinlaisen kylähullun leiman. Kymäläinen päätteli, että pitää itse yrittää muuttaa tilannetta. Mutta olen tehnyt sen eteen paljon töitäkin. Venäläisostajat saattoivat hankkia esimerkiksi Ruokolahdelta kolme kaavoitettua mökkitonttia, mutta rakensivat vain yhdelle. Ruokolahdella ei ollut lapsiperheille mitään kiinnostavaa yhdessätekemistä, joten hän perusti ystävän kanssa perhekahvilan, josta tulikin aikamoinen hitti. Yhtenä harvoista tuon ajan vaikuttajista Kymäläinen ymmärsi, mitä uhkia kiinteistöjen hallinnasta voisi seurata. Itselleni oli selvää, että näistäkin on voitava puhua ja vaikuttaa, jos on jotain korjattavaa. Kymäläinen olisi mieluummin ottanut verotuloja tuovia loma-asukkaita jokaiselle tontille. Kymäläinen voisi hyvinkin tokaista nyt näin, eteläkarjalan murteella, eikä siinä olisi edes jälkiviisautta. – Minulla on ollut niin peikkomainen flaksi, että olen aina mennyt kerralla läpi jokaisessa vaalissa. naimisissa, neljä lasta, yksi lapsenlapsi . Ehkä lähestyttävyys vaikuttaa, kun en osaa pitää suojamuuria, hän itse pohtii. kansanedustaja 2011– . Kymäläinen keräsi kansalaisadressin, joka vaati eduskuntaa toimiin venäläiskauppojen rajoittamiseksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja LAPSIIN LIITTYY myös kimmoke ryhtyä vaikuttamaan poliittisesti. Eduskuntaan hän nousi vuonna 2011. Kaupoissa oli nimittäin monia outouksia. Niitä voisi käyttää tukikohtina erilaisiin hybridisodankäynnin tarkoituksiin. de_27032024_32.indd 34 de_27032024_32.indd 34 19.3.2024 10.48 19.3.2024 10.48. – Ehdokkaat vain kohauttelivat hartioitaan, ettei niille voi oikein mitään
– Vihan lietsomisella ei voiteta yhtään mitään. Viime aikoina on puhuttu paljon eduskunnan puheja käytöskulttuurin romahtamisesta. Suomessa asuville, maamme linjaa kritisoiville ja Putinin sotatoimia tukeville venäläisille Kymäläinen toivottaisi mielellään tervemenoa rajan toiselle puolelle. – Venäjän puolella rajavalvojat työntävät ihmisiä Suomen puolelle – ja väkeä riittää, he odottavat vain, milloin raja aukeaa. Vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen Kymäläinen alkoi kiirehtiä kiinteistökauppojen säätelylakeja. Räikeimmäksi tapaukseksi Kymäläinen mainitsee Airiston Helmen, Turun keskeisten laivaväylien lähellä olevan lomasaarikeskittymän. Sympatiaa on tullut, mutta konkreettiset tukitoimet puuttuvat. Edellishallituskin tosin teki aikoinaan hänen mielestään väärän päätöksen lisätä korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien määrää päiväkodeissa. Raja on elintärkeä turvallisuudellemme. Varhaiskasvatuksen ammattilaisena Kymäläinen sanoo seuraavansa surullisena vanhaa erikoisalaansa ja ylipäänsä lapsiperheiden kohtelua. Viranomaiset tekivät sinne ratsian 2018 ja puivat nyt oikeudessa kiinteistön omistajan taustakuvioita. Muistakin ammattilaisista on nimittäin pulaa. Toivoisin, että venäläiset ottaisivat vahvemmin kantaa sodan päättämiseksi niin, että jonkinlainen inhimillisyys voittaisi. Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan on nyt yli kaksi vuotta, enkä ymmärrä, miten Suomessa tehdään yhä kiinteistöja maakauppoja venäläisten kanssa. – Kaikkien alueiden pitäisi saada tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä. Hänelle vahvistui samalla se, että Suomen paikka olisi ehdottomasti Natossa. Viime vuonna tällaisia tehtiin parisensataa. Pääviesti näytti olevan, että tilanne on Suomen syytä. Kymäläisen mielestä lakiin jäi silti turhia porsaanreikiä: esimerkiksi viestintäverkkoja ja tärkeiden risteysalueiden strategista merkitystä se ei tunne. Kymäläisen mielestä Suomen pitäisi päivittää ja palauttaa käyttöön vanha luvanvaraisuuslaki, joka oli voimassa vuoteen 2000 asti. – Alan ihmiset varoittivat tästä. Hallituksen on huolehdittava, että rajavartiolaitoksen määrärahat ovat riittävät. – Sillä pystyttäisiin torppaamaan epäilyttävät kaupat kokonaan niin halutessa. – Mutta tosiasia on, että Venäjä on hyökkääjä ja syypää tilanteeseen. Ja ItäSuomi kaipaa nyt perustellusti valtion apua, kun sen talous kärsii niin pahoin Venäjä-pakotteista. Myös pukeutumiskoodi on vapautunut, mutta siinä on hyvät puolensa. Ihmettelen sitä, että iso osa venäläisistä kannattaa kuitenkin sotaa. Jos se vuotaa, olemme ongelmissa. Veronmaksajia pitäisi saada lisää, mutta Kymäläisen mielestä nykyhallitus ei kannusta tähän tarpeeksi. Lisäksi ilman työperäistä maahanmuuttoa hyvinvointivaltion tulevaisuus on jo nyt vaakalaudalla. Venäläiset ehtivät hankkia esimerkiksi tunnetulta Immolan kasarmialueelta useita kiinteistöjä. Se ei minua haittaa, sillä jalat huusivat illalla hoosiannaa, kun koko päivän kipitti korkokengillä portaissa, Kymäläinen naurahtaa. KAIKKIEN ALUEIDEN PITÄISI SAADA TASAPUOLISET MAHDOLLISUUDET PÄRJÄTÄ. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä enemmän tarvitaan niitä kurahousujen päällepukijoita. Petteri Orpon (kok.) hallituksen arvovalinnoille hän ei anna korkeita pisteitä: kaikkein vähäosaisimmilta otetaan ensin ja eniten. Sitä voisi rajata koskemaan vain EU:n ulkopuolisten ihmisten liiketoimia. Ei ole mikään ihme, ettei perheitä uskalleta perustaa, Kymäläinen puuskahtaa. Mutta kuten Juttakin sanoi: Venäjä valtiona toimii nyt niin, että vastatoimet vaikuttavat sen kansalaisiin. Eduskunta muutti vuonna 2015 ison rede_27032024_32.indd 35 de_27032024_32.indd 35 19.3.2024 10.48 19.3.2024 10.48. PALJON ON muuttunut 13 vuodessa valtakunnanpolitikassa. – Hallituksen perhepolitiikka tarkoittaa asumisen tuista leikkaamista, työttömyysturvan lapsikorotusten poistamista ja nuorten tulevaisuuden näkymien vaikeuttamista monin tavoin. Kymäläinen ymmärtää inhimillisen hädän siitä, kun läheisiä ei voi tavata. montin alta evakkoon naapuritaloon ja ihmiset alkoivat pukeutua vapaammin. Itä-Suomen ahdinko ei näytä huolettavan hallitusta. – Venäjä ei ole muuttunut lähemmäs länsimaita olevaksi demokratiaksi, tämä on ymmärrettävä, sanoin jo silloin. Suomenvenäläiset osoittivat tänä talvena mieltään Lappeenrannassa rajasulun takia. 35 Demokraatti VUONNA 2020 uusittu lainsäädäntö antaa tarvittaessa mahdollisuuden rajoittaa ulkomaalaisten kiinteistöja tonttikauppoja puolustustai rajaturvallisuusperusteilla. Tämä on sitä arkea. Edellishallitus ei kriisien keskelläkään leikannut heiltä – ja se oli arvovalinta. – Trendi ei enää muuttunut, kun palasimme takaisin arvokkaaseen miljööseen. Hän on samoilla linjoilla Jutta Urpilaisen kanssa: voi arvostaa venäjän kieltä, kulttuuria ja niitä venäläisiä, jotka uskaltavat vaatia itänaapuriin muutoksia. ITÄRAJA KANNATTAA Kymäläisen mielestä pitää toistaiseksi suljettuna
Euroopan omaa tuotantoa on laiminlyöty vuosikausia kylmän sodan päättymisen jälkeen, Kymäläinen perustelee. Lisäksi hänelle tärkeitä teemoja ovat liikennepolitiikka, infra-asiat sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset. Rajaseutu on pidettävä elinvoimaisena, jotta turvallisuus säilyy. Kukaan Ruokolahdella varttunut ei voi edelleenkään välttyä yhdeltä kysymykseltä: leijona, totta vai tarua. – Eurooppalaisesta päätöksenteosta puuttuu nyt itärajan puolustaja, joka tuntee ja tietää, mitä on rajaseudulla eläminen tällä hetkellä. Sääntelyä, regulaatiota, on pystyttävä muuttamaan ja nopeasti, koska Venäjä panostaa tällä hetkellä vahvasti aseistautumiseensa. Kymäläinen oli tuolloin 16-vuotias kestävyysjuoksulupaus ja harjoitteli paljon metsissä. – Minä rohkenen nostaa ”kissan pöydälle” ja myös toimia. TÄNÄ KEVÄÄNÄ edessä voi olla taas uutta. – Se ei valvo, mitä tälle rahalle tapahtuu kansallisesti eri maissa. – Tuki vihreälle teknologialle toisi piristysruiskeen alueen teollisuudelle. Kymäläisen mielestä ei. Ei itänaapuri silloinkaan kovin auliisti rajantakaisista tapahtumistaan kertonut. Tämä rooli on yhä perusteltu, hän painottaa. Haluaisin viedä eteenpäin sitä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on huomioitava päätöksissä. RAJASEUTU ON PIDETTÄVÄ ELINVOIMAISENA, JOTTA TURVALLISUUS SÄILYY. Niin tai näin, Ruokolahden leijonaa ei mikään kesäeläinuutinen ole vielä 32 vuoden aikana ohittanut. Kaupankäynnissä menetykset ovat olleet vuorokaudessa miljoonan euron luokkaa, verrattuna aikaan ennen Venäjä-pakotteita. Suosituimmista teorioista uskottavin oli se, että leijona olisi päässyt karkuun Venäjän puolella sirkuksesta tai jonkun isorikkaan lemmikkitarhasta. EU on ollut alun perin Suomelle tärkeä turvallisuuden ja talouden tae. LEIJONA VAI ei. Hän muistaa miettineensä pitkillä lenkeillä välillä, mitä tehdä jos törmää kyseiseen elikkoon. Veturi on jo olemassa, Lappeenrannan yliopisto, mutta sekin tarvitsisi lisää resursseja. Silminnäkijän havaintoa hän ei rohkene silti epäillä, mies kun oli tottunut metsässäkulkija ja tunnisti kyllä Suomen luontoon kuuluvat eläimet. D-KASVO de_27032024_32.indd 36 de_27032024_32.indd 36 19.3.2024 10.48 19.3.2024 10.48. Koko Euroopan pitää ymmärtää, että Suomen raja on turvallisuusraja, ja se on myös Naton kannalta äärimmäisen tärkeä. Rahasto tarvitsee uusilta EU-päättäjiltä perusteellista uudistamista mahdollisimman nopeasti. Ovatko esimerkiksi eteläisen Italian kouluttamattomat köyhät hyötyneet tuesta. Monet kansainväliset kriisit koettelevat myös eurooppalaista yhteisöä. Mutta tämä väline ei enää toimi, Kymäläinen sanoo. – Kun olin myöhemmin Ruokolahden kunnanvaltuuston puheenjohtajana, vastasin aina leikillisesti tähän kysymykseen, ettei minua hurjempaa naarasleijonaa ole tässä pitäjässä vastaan tullut, hän naurahtaa. Tällä koheesiotyökalulla EU pyrkii korjaamaan alueiden välistä epätasa-arvoa. Hän kertoo pyrkivänsä Brysseliin pitkälti samoilla teemoilla, joita on pitänyt esillä myös Suomessa: maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset turvallisuusmuutokset sekä itäisen Suomen tilanne. Esimerkiksi nyt suljetun Saimaan kanavan liikennettä pitää saada ohjattua uudelleen raideja tieinvestoinneilla. Euroopan maiden pitää saada Kymäläisen mielestä viimeinkin käynnistettyä myös omaa puolustustarviketeollisuutVARHAISKASVATUKSEN AMMATTILAISENA KYMÄLÄINEN SEURAA SURULLISENA LAPSI PERHEIDEN KOHTELUA. taan. Ylipäänsä erilaisten tukielementtien tarve on suuri, jotta elämisen ja yrittämisen edellytykset säilyvät alueella. – Euroopassa aseteollisuus rinnastetaan johonkin huumeteollisuuteen ja tämä käsitys on aivan väärä. REMONTTIIN PITÄÄ panna myös EU:n rakenneja investointirahasto, joka tukee ympäristöja liikennehankkeita vähemmän vauraissa jäsenmaissa. Taloudelliset vaikutukset ovat täällä niin valtavat. Suna Kymäläinen lähtee ehdolle EU-parlamenttiin. 36 Demokraatti Hallituksen toimet itärajalla ovat jääneet sinänsä tarpeellisen raja-aidan rakentamiseen – mutta se ei oikein Kymäläisen mielestä riitä. – Euroopasta pitäisi löytyä rahaa Kaakkois-Suomen selviämiseksi. Onko EU pysynyt ajan tasalla, kun maailma on muuttunut. Se on osaltaan vahvistanut ääriliikkeiden voimaa. – EU ei ole kyennyt torppaamaan eriarvoisuuden kasvua eri puolilla Eurooppaa. Niin pitkään, kun ihmiset kokevat, ettei heitä kuulla, he lähtevät uskomaan pelkistettyä viestiä, että ”sinulla menee huonosti sen takia, koska kaikki rahat menevät kehitysapuun”. Vastaus on: eivät ole. Ongelmana on tällä hetkellä alan turhan kireä säätely. Kesäkuussa 1992 syntyi maanlaajuinen kohu, kun kokenut metsätyönjohtaja ilmoitti poliisille törmänneensä isoon eläimeen, joka näytti naarasleijonalta
Se muutti perheen dynamiikkaakin, kun olin viikot poissa kotoa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Lapsenlapsen syntymä. 37 Demokraatti 1 Perheen perustaminen, äidiksi tuleminen. Kolme tärkeintä käänne kohtaa tähänastisessa elämässäsi. 2 Kansanedustajuus oli valtava muutos. Olen erittäin ylpeä lapsistani ja pyrin tekemään kaikkeni, että heidän asiansa ovat hyvin. Se avaa uuden tavan katsoa tätä maailmaa. Politiikassa olen osin juuri sen takia. Isovanhemmuus on nyt hyvin täysipainoista, kun tytär asuu vauvan kanssa meillä. de_27032024_32.indd 37 de_27032024_32.indd 37 19.3.2024 10.48 19.3.2024 10.48. Vauva-arkeen palaaminen on ihanaa. Perhe on onnellisuuteni tae. Toivon, että olen pystynyt olemaan lapsilleni esimerkkinä siinä, että myös äidit voivat tavoitella tärkeitä tehtäviä
KOLUMNI Emilia Kangaskolkka emilia.kangaskolkka@demarinuoret.fi Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. EU:N SUUNTA ON SELVÄ, TYÖNTEKIJÄN ASEMAA HALUTAAN VAHVISTAA. Kaudellaan komissaarina hän on kehoittanut EU-maita sopimusyhteiskunnan edistämiseen pohjoismaisten yhteiskuntien tapaan, joka ylitti vielä vuonna 2020 suomalaisenkin median uutiskynnyksen. ROOMASSA SCHMIDTIN puheen edetessä, samaisen käden ja kyljen välistä, vilahti sana Suomi. SCHMIDTIN KAUDELLA vuonna 2022 säädettiin minimipalkkadirektiivi työntekijöiden oikeuksia polkevien maiden kilpailuetujen tasaamiseksi. Meidän demarinuortenkin tavoitteena on kieltää palkattomat harjoittelut ja vastentahtoiset nollatuntisopimukset unionissa sekä vakiinnuttaa lakiteitse alustatyöntekijöiden asema freelance-yrittäjistä yrityksen työntekijöiksi. EUROOPAN UNIONISSA suunta on selvä: työntekijän asemaa halutaan vahvistaa. Luvassa varmasti kannanottoja työntekijän aseman ja oikeuksien parantamiseksi, onhan hän istuva työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari, joka on tavoitteellisesti halunnut parantaa työntekijän asemaa unionissa ja jäsenvaltioissa. Puolen metrin päässä Schmidtin takana vilkuilin hänen kätensä ja kylkensä välistä, mitä oli luvassa: 32 sivua linjoja Euroopan tulevaisuudesta. Haluamme, että työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin satsataan vastauksena muuttuviin työmarkkinoihin. Toinen Suomi, jossa oikeistohallitus romuttaa sopimusyhteiskuntaa, rajoittaa oikeutta mielipiteenilmaisuun ja heikentää duunarin oloja. 38 Demokraatti M aaliskuun alkaessa seisoin Roomassa kongressikeskuksen lavalla leveästi hymyillen, kun Nicholas Schmidt piti kärkiehdokaspuhettaan eurooppalaisen puolueemme kongressissa. Toinen maista on kiristyneistä aborttikannoistaan ja muista ihmisoikeuksia rikkovista toimistaan tunnettu Puola. Schmidtin mallissa pohjoismaisten työehtosopimuksiin nojaavien yhteiskuntien merkitys on onneksi noteerattu – meillä minimipalkkaa ei todennäköisesti tarvitse säätää lailla, sillä työehtosopimukset ovat eurooppalaisittain kattavat. Komissaari, joka on määrätietoisesti edistänyt työntekijöiden oikeuksia unionissa menettää nyt yhden esimerkin työn ja turvan unelmasta, ja siirtää Suomen pohjoismaisten sivistysvaltioiden joukosta osaksi ihmisoikeuksia heikentävien maiden joukkoa. Suomi puskee muuta EU:ta vastaan de_27032024_38.indd 38 de_27032024_38.indd 38 19.3.2024 9.15 19.3.2024 9.15. ORPON-PURRAN HALLITUKSEN myötä Euroopan unionista on tullut duunarin paras ystävä, ja se on syytä muistaa kesän eurovaaleissa. En koskaan unohda, kuinka suomalaisena nuorena seisoin lavalla Schmidtin vieressä ja tuntuvasti häpesin maatani. Tuntui siltä, että posket helahtavat häpeästä punaiseksi Schmidtin kertoessa seuraavansa tällä hetkellä kahta EU:n jäsenvaltiota erityisen huolestuneena
Täällä ei olla itseä varten vaan kaikkia suomalaisia varten. En ajattele kansanedustajan työtä varsinaisesti työnä. Olen tottunut meillä Muuramen valtuustossa, että hyvällä idealla ei ole puoluekirjaa. Tämä on pikemminkin elämäntapa. 39 Demokraatti Jani Kokko 36-vuotias kansanedustaja (sd.) KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi P eilikuvastani katsoo ihan tavallinen Jani, joka on nyt saavuttanut elämässään jotain sellaista mihin on pitkän aikaa tähdännyt. Toivon, että minusta ei tulisi kurttuotsaista poliitikkoa, joka näkee vain ongelmia kaikessa. Eduskunnassa tällainen yhteistyö tuntuu olevan vierasta. de_27032024_39.indd 39 de_27032024_39.indd 39 19.3.2024 9.17 19.3.2024 9.17. Olen tyytyväinen elämääni tällä hetkellä, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Joka päivä, kun tulen tänne eduskuntatalolle, on minulla poikamainen virne naamallani. Väen väkisin tehty vastakkainasettelu on turhaa, kuten ilkeily ja naljailu istuntosalissa. Samaan aikaan innostus, mutta myös nöyryys tätä vastuuta ja tehtävää kohtaan. Oikeastaan nuoruusiästä lähtien, vuoden 2008 kuntavaaleista. Jos joku asia on koko kunnan hyväksi, niin silloin kaikki tukevat sitä. Akateemisesta taustasta tulevalle ihmisille on älyllisesti aika laiskaa argumentaatiota, että joku asia oikeutetaan vetoamalla siihen, mitä edellinen hallitus teki tai oli tekemättä. Häntä ei ole vielä löytynyt. Haluan säilyttää leikkisyyteni ja iloisen asenteeni. Ne eivät vie asioita eteenpäin. Jos olisi joku vielä tässä mukana kulkemassa, niin sitten elämäni olisi täydellistä. Olen tällainen kuin olen, hyvine ja huonoine puolineen – se joko kelpaa ihmisille tai ei kelpaa. Kyllä jokainen hallitus on pelkästään itse vastuussa tekemisistään
40 Demokraatti Marlon Brandon 50-luvun huippuhetkiä: Hurjapäät vuodelta 1953, vastanäyttelijänä Mary Murphy (yläkuva), ja Viettelyksen vaunu vuodelta 1951, naispääosassa Vivien Leigh. de_27032024_40.indd 40 de_27032024_40.indd 40 18.3.2024 10.26 18.3.2024 10.26
– Lähes kaikissa näissä yhdistävänä tekijänä oli kapinointi auktoriteetteja vastaan, kiteyttää Varjola. Hän rikkoi sankarimyytin ja uskalsi näyttää maskuliinisuuden halkeamat. Hän yhdisti fyysisesti voimakkaan machon rikkinäiseen ja hermoherkkään psyykeen. ENNEN BRANDOA amerikkalaisen elokuvan mieshahmojen arkkityypiksi oli noussut esimerkiksi John Wayne, joka henkilöi kaikkea mikä oli ”oikeaa” – tai arlon Brandon (1924–2004) syntymästä tulee 3.4. esiinnousu merkitsi käännekohtaa amerikkalaisen elokuvan mieskuvassa. Itse palkinto tuli viimemainitusta. Hän oli poikkeuksellisen monipuolinen näyttelijä, joka toi rooleissaan esiin niin ihmisen sisäisiä kuin yhteiskunnallisia ristiriitoja. Esiin hän nousi 1940-luvulla New Yorkissa teatterinäyttelijänä. Niistä valkokankaalle siirtynyt Viettelyksen vaunu sekä Viva Zapata!, Julius Caesar, Sayonara ja Alaston satama toivat Oscar-ehdokkuuden. Marlon Brando syntyi Omahassa, Nebraskassa ja varttui sittemmin Santa Anassa Kaliforniassa ja Libertyvillessä Illinoisissa. 41 Demokraatti Ristiriitaisten Marlon Brandon esiinnousu oli käännekohta amerikkalaisen elokuvan miehen mallissa. Erityisesti Elia Kazanin ohjaama, Tennessee Williamsin kirjoittama Viettelyksen vaunu oli sekä kaupallinen että arvostelumenestys. 1950-luvulla Brando teki useita menestyselokuvia. Neljän Broadway-vuoden jälkeen hän siirtyi elokuviin. Parhaimmillaan hän ylsi syvälle henkilöidensä sisimpään. – Brando oli valkokankaalla pohjimmiltaan tavallinen mies, ei poikkeusyksilö. Brando näytteli siinä petoksen, syyllisyyden ja lunastuksen prosessia läpikäyvää Terry Malloyta, joka nousee alistetusta asemasta vastarintaan. Elokuvakriitikko ja -historioitsija Markku Varjolan mukaan Brandon KULTTUURI Teksti Juhana Unkuri / Kuvat KAVI MIESKUVIEN PEILI de_27032024_40.indd 41 de_27032024_40.indd 41 18.3.2024 10.26 18.3.2024 10.26. kuluneeksi sata vuotta. Hurjapäissä Brando oli moottoripyöräjengin johtaja, ja sen roolin myötä hänestä tuli idoli 50-luvun uudessa nuorisokulttuurissa
Brando on yhä metodinäyttelemisen ikoni ja tavaramerkki, Varjola sanoo. – Kukin näistä kolmesta kykeni löytämään hienovaraisen sisäisen yhteyden rooleihinsa. 1960-luvulla Brandon elokuvat eivät olleet kaupallisia menestyksiä, eivätkä roolisuorituksetkaan saaneet entisenlaista kiitosta. Se perustuu omiin, aitoihin sisäisiin tunteisiin, joilla näyttelijä tavoittelee roolihenkilönsä tunnetiloja. Marlon Brando vieraili vuonna 1967 Unicefin lähettilään ominaisuudessa myös Suomessa, ja sai aikaan ajan oloon nähden melkoista mediahässäkkää. 50-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ Brando alkoi suunnata näyttelijän fokustaan moniin suuntiin. Brandon yhteydessä kapinallisina mainitaan usein James Dean ja Mont gomery Clift. 42 Demokraatti KULTTUURI oikealla – ja ”amerikkalaista” ja edusti perinteisiä arvoja. Brandon varsinainen opettaja oli Stella Adler, joka vihki hänet metodinäyttelemiseen. – Brandon tärkein ohjaaja Elia Kazan sovelsi Stanislavskin oppeja käytännön luovassa yhteistyössä, niin teatterissa kuin elokuvassa. Dean palvoi Brandoa ja Cliftiä ja sai heiltä vaikutteita, mutta oli olennaisesti oma persoonansa. Hän oli uhmakas ja haastava, sähköinen hahmo, joka säteili raakaa seksuaalista energiaa. Clift aloitti näyttelemisen jo ennen Brandoa. – Kriittinen ja vasemmalla ollut Brando kyseenalaisti vallitsevaa järjestystä. Kehityskulkuun vaikutti se, että western Vihan riivaama ja Kapina laivalla ylittivät reilusti aikataulunsa ja budjettinsa. Heidät kaikki on linkitetty metodinäyttelemiseen, Konstantin Stanislavskin visioimaan näyttelemisoppiin. – Hänellä oli aivan oma tyylinsä, niin riisuttu kaikista maneereista ja poseerauksista, että sitä oli vaikea imitoida. Heissä oli uudenlaista haavoittuvuutta ja herkkyyttä. Jokainen heistä oli ainutlaatuinen, luonnehtii Varjola, jonka mukaan aikalaisnäyttelijöistä Brandoon vertautuvat myös Kirk Douglas ja Jean Gabin. Hän kokeili jopa musikaalia (Enkeleitä Broadwaylla) ja komediallista japanilaista karikatyyria (Elokuun teehuone). Museovirasto/Finna de_27032024_40.indd 42 de_27032024_40.indd 42 18.3.2024 10.26 18.3.2024 10.26. Cliftiltä ja Deanilta puuttui Brandolle ominainen toksinen machous. Cary Grant – vaikka oli perhetaustaltaan työväenluokkainen – ruumiillisti puolestaan hienostoa ja hyvää käytöstä niin tavoissaan kuin pukeutumisessaan. Brandon nuoruuden imagoon kuuluivat t-paita, farkut ja nahkatakki
Läpi uransa hän teki rooleja laajalla skaalalla, aina terävästi hahmotettuihin kapitalisteihin asti. – Bertolucci sai hänestä irti yhtä paljon kuin Kazan ja riisui hänet paljaammaksi kuin koskaan – myös henkisesti. Varjolan mukaan Brandon 60-luvun elokuviin sisältyy monia hyviäkin elementtejä. Mitä yleisöön tulee, hän ei ollut enää nuori kapinallinen. Ja italialaistuotanto Quemada! on tärkeä poliittinen elokuva siirtomaavallasta; Brando otti sen anti-imperialistisen vision vakavasti. Nyt tarjosi Brandon mystisenä, myyttisenä paholaisena Vietnamin sodassa. Varjolan mukaan Brando muistutti Coppolan Kummisedässä olevansa ilmaisukyvyltään ja -tekniikaltaan virtuoo simainen näyttelijä. Niistäkin hän sai tavallisesti suuria palkkioita. Poliittiseen aktivismiin liittyneet tosielämän pyrinnöt, erityisesti intiaanien oikeudet, olivat hänelle vuosien mittaan tärkeämpiä kuin elokuvat ja näyttelijän työ. Vuorosanansa hän luki esimerkiksi seinältä. Varjola toteaa Brandon syventyneen nuoruudessaan näyttelemiseen pitkäjänteisesti ja tekstiä kunnioittaen. Paul Newman oli kylläkin samaa ikäluokkaa, mutta hän oli tuolloin vetovoimaisempi ja otti johtoaseman jäljessään nuorempi Steve McQueen. Varjolan mukaan Brando teki monet myöhäiskautensa elokuvista rahoittaakseen paitsi elämistään myös omistamansa Tahitin saaren ekologista projektia. Niille hän uhrasi huomattavan osan ajastaan ja paljon omia varojaan. VARJOLA ARVIOI Brandon aseman olleen 1950-luvun alkupuoliskon jäljiltä niin vahva, että hän oli jo noussut pysyväksi idoliksi. Varjolan mukaan Brando halusi mieluummin luoda uutta kuin toistaa vanhaa. Aktivismia näkyvimmillään oli, että vuonna 1973 Brando kieltäytyi vastaanottamasta Kummisedästä saamaansa Oscar-palkintoa intiaanien (esimerkiksi elokuvissa) kohtaaman epäoikeudenmukaisuuden takia. Myöhemmin Brando saattoi vaatia käsikirjoituksen muuttamista kesken kuvausten tai muuttaa omin päin roolihahmonsa luonnetta ja habitusta. Voimallinen Kapina laivalla on käsittämättömän aliarvostettu elokuva, siinä Brandon epäsovinnainen tulkinta torjuttiin ymmärtämättömästi, tuumaa Varjola. Kummisedästä (1972) Brandolle myönnettiin taas parhaan miespääosan Oscar Vito Corleonen roolista, ja Viimeinen tango Pariisissa (1972) toi sekin Oscar-ehdokkuuden. – Vihan riivaamassa hän loi lainsuojattoman hahmonsa alusta loppuun itse ja onnistui tässä ainoassa omassa ohjauksessaan taiteellisessa mielessä hyvin. Lähes läpi uran Brandolle oli ajoittain ominaista pintatyöskentelyyn tyytyminen, jos hän ei arvostanut ohjaajaa, roolia tai projektia. Coppolan ainutlaatuinen Ilmestyskirja. Esimerkiksi ennen ensimmäistä elokuvaansa Miehet hän valmistautui rooliinsa viettämällä kuukauden sotavammaisten parissa pyörätuolissa. Elokuva oli hänen oman Pennebaker-yhtiönsä tuotantoa, kuten myös USA:n maailmanpoliittista roolia käsittelevä Vaarallinen amerikkalainen. Tinkimätön psykodraama Heijastuksia kultaisessa silmässä puolestaan antoi hänelle tilaisuuden luoda muistettava homoseksuaalin hahmo. BRANDO HALUSI MIELUUMMIN LUODA UUTTA KUIN TOISTAA VANHAA. – Hän todisti rooliin paneutumisellaan uudelleen kykyjensä ja skaalansa laajuuden. de_27032024_40.indd 43 de_27032024_40.indd 43 18.3.2024 10.26 18.3.2024 10.26. Varjolan mukaan intensiivinen Viimeinen tango Pariisissa toi Brandon takaisin – ehkä viimeisen kerran – siihen syvällisimpään ja henkilökohtaisimpaan metodinäyttelemiseen, jota hän uransa alussa edusti. Marlon Brando jatkoi elokuvien tekemistä lähes kuolemaansa saakka. – Suomessa, toisin kuin USA:ssa, sen merkitys ymmärrettiin. – Hän saattoi myös jättää vuorosanansa opettelematta sillä verukkeella, että näytteleminen vaikuttaisi spontaanimmalta. – Hän saattoi kehitellä yksiulotteisesti kirjoitettuja hahmoja moniulotteisiksi. Viva Zapata! -rooliinsa hän valmistautui Meksikossa useita viikkoja ennen kuvausten alkua. – Sivuosan Oscar-ehdokkuudenkin tuoneen Valkoinen kuiva kausi -elokuvan hän teki ilmaiseksi, koska siinä edistettiin mustien kansalaisoikeuksia. 1980-LUVUN ALKAESSA Brando piti näyttelemisestä lähes kymmenen vuoden tauon, mutta hän palasi. Brandolla ei ollut enää kiinteää imagoa. Esittäessään vakuuttavasti itseään vanhempaa miestä hän samalla ylsi näyttelijänä iättömyyteen ja ajattomuuteen. Hän nautti niin elokuvassa kuin elämässään vapauttavasta huumorista. 43 Demokraatti – Brando joutui studiopomojen epäsuosioon. 1970-luvun alkupuolella ura lähti jälleen lujaan nousuun. – Hän oli ainoa ikäisensä näyttelijä, joka pystyi loppuun asti saamaan tähtirooleja A-budjetin elokuvissa, joskin hän alkoi suosia pienempiä rooleja lyhentääkseen työaikaansa. Hänen mielestään kriittinen yhteiskuntakuvaus Armottomat kuuluu Brandon merkittäviin elokuviin. Arthur Pennin Missourissa Brando pisti roolinsa leikiksi hajottaen sen erilaisiin pilahahmoihin ja naamioasuihin. Hahmoissaan Brando toi valokeilaan samanaikaisesti ihmisen sisäiset ja yhteiskunnan yleiset ristiriidat
Halosen hahmon kiistanalaisuus ei loppunut hänen presidenttikauteensa. Moni tarttuu kirjaan varmaan etsien uutta tietoa tai analyysia Suomen ja Venäjän korkeimman valtiojohdon suhteista vuosituhannen alussa. Se on puolustuspuhe ja fanikirja, jonka runko on kirjoittajan tekemät Tarja Halosen haastattelut tämän presidenttikaudesta. Meri Valkaman teos Perinnönjako. Toimittajana Valkama on kirjoittanut empaattisesti samoista aiheista – naisen asemasta, köyhyydestä, rauhantyöstä ja solidaarisuudesta – joita Halonen on pitänyt poliitikkona esillä, vasemmistoliiton politiikkaja viestintätiimin vetäjän tehtäviin taas kuuluu sisäänrakennetusti kritiikki sosiaalidemokraattista politiikkaa kohtaan. VAIKKEI KRIITIKON pidäkään koskaan julistaa, millaisen kirjan olisi mieluummin lukenut edessään olevan sijaan, niin on pakko todeta: tällaisista mustavalkoista harmaampien alueiden eettis-filosofisempaa pohdintaa olisin toivonut juuri Tarja Haloselta saavani ahmia enemmän. Ja Halosen tapa luonnehtia syitä siihen, miksi Georgian sota 2008 ei kääntänyt Eurooppaa uuteen asentoon, heräämään Venäjän suhteen, on olennaisen äärellä: ”Se johtui siitä, että Georgian presidentti Mihail Saakašvili oli aika omituinen lintu. Kullakin kerralla asioiden yhteydet, taustat, syyt ja seuraukset syvenevät, kukin tapahtuma ja kunkin henkilön toiminta näyttäytyy seuraavalla kierroksella erilaisena kuin edellisellä. Tällainenkin on hyvä muistaa nyt, kun kauhistellaan kokoomuksen värisuoraa ulkopolitiikassa. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta kuuluu aikalaishistorioihin. Pluspuolella erityiskiitokset lähdeluettelosta ja henkilöhakemistosta. Teksti Markus Leikola / Kuvat Kari Hulkko P olitiikka kirjataan aikakirjoihin kolmeen kertaan: uutisja ajankohtaisjournalismina, aikalaishistoriana sekä ammattimaisena historiankirjoituksena. Halonen esitetään kovin usein muuttumattomana, kuin 60-luvulta kulkeutuneena reliikkinä – jollainen kukaan poliitikko ei voi olla. Mutta toiminta hyvän puolesta yhdistää enemmän, erityisesti silloin, kun paha identifioidaan samalla tavoin. de_27032024_44.indd 44 de_27032024_44.indd 44 18.3.2024 15.50 18.3.2024 15.50. Vahvat persoonat saavat joko peräänsä hännystelijöitä tai vastaansa yhtä vahvoja. Suoranainen virhe on väittää Naton laajenneen Venäjän rajoille 2000-luvulla, kun Norja on sotilasliiton perustajajäsen. Vaikka Valkaman teos on myötäsukainen, se ei ole tyystin kritiikitön, mutta historiatietoisuudessa – tai ilmaisutavoissa – on siellä täällä toivomisen varaa. Halosen närkästys siitä, kuinka hän inhoaa Suomen työntämistä balttien viiteryhmään, on yllättävä. Kuvaukset presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelasta ihmettelemässä Kremlin muotokuvia tai Putinin äänen korottaminen puutulleista puhuttaessa ovat herkullisia. Hänestä oli vaikea ottaa selvää, että mikä hän oikein oli.” Haloseen on helppo yhtyä: länsimielinen, mutta korruptiota levittävä ja arvaamaton Saakašvili ei taivu helppoihin lokeroihin toisin kuin Ukrainan puhtoinen ja kaunopuheinen sankari Zelenskyi. Jaettu puoluetausta ei takaa yhteistyön sujumista. Haloselle ensimmäisen presidenttikauden vastapooliksi asettui pääministeri Paavo Lipponen ja tälle usein myös ulkoministeri Erkki Tuomi oja. AJATUS HALOSEN perinnöstä on kiinnostava, mutta on selvää, että tuon perinnön kuvailu ja tutkailu saa kustakin ajasta vahvan leiman. Valkaman väite, ”tiedotusvälineiden ja toisinajattelijoiden, jopa tavallisten kansalaisten vapaus kavennettiin 2000-luvulla pienemmäksi kuin Neuvostoliitossa tai yhdessäkään toisessa reaalisosialistisessa valtiossa kylmän sodan aikaan”, ei pidä yksikäsitteisesti paikkaansa tai sitten aika kultaa reaalisosialismin. Tiedän omasta kokemuksesta, että Halonen kyllä nauttii ja suorastaan pääsee vauhtiin siitä, jos häntä haastetaan, ainakin sivistyneissä mittasuhteissa. En itse usko, että Vladimir Putin sattumalta käynnisti alle viikon sotimisen koepallonsa juuri siellä, missä sekavuutta oli valmiiksi ilmassa eivätkä hyvä ja paha olleet yksikäsitteisiä. Sitä ei juuri löydy, mutta omalla tavallaan viehättäviä yksityiskohtia. 44 Demokraatti KULTTUURI Kiukku ja toivo Puolustuspuhe jättää Tarja Halosen perinnön vielä jakamatta. Miten Halonen on muuttunut, ja miten hänen näkemyksensä maailmasta. Jäin kaipaamaan kirjasta esimerkiksi Halosen näkemystä Yhdysvaltain muuttumisesta: hänen nuoruudessaan maa kaatoi demokratioita, mutta hänen presidenttikaudellaan yritti, huonoin tuloksin, pystyttää demokratiaa muun muassa Afganistaniin
Suurin Halosen kauden muutoksista luonnollisesti on ensin internetin ja sitten sosiaalisen median maailmaa sekä yhdistävä että repivät murros – siitäkin kansainvälistä politiikkaa heiluttavasta pohjavirrasta olisi kiva lukea Halosen mietteitä. Tällainen asetelma on kuin syöttö lapaan Haloselle ja hänen asiantuntemukselleen maailmanpolitiikasta. KIRJA HALONEN ON HALUNNUT VALTAA AJAAKSEEN ASIOITA ENEMMÄN KUIN VALLAN ITSENSÄ TÄHDEN. MITÄ KIRJASTA jää mieleen. Halonen on kuulunut poliitikkoihin, jotka ovat halunneet valtaa leimallisesti ajaakseen asioita enemmän kuin vallan itsensä tähden. Viisas valtiovallan haltija tietenkin kysyy neuvoa asioista niiltä, joilla on kokemusta. Erityisesti kokemus väärässä olemisesta – ja siitähän Halosta vasta onkin syytetty – on arvokkainta kokemusta; oikeassa osaa olla kuka vain. de_27032024_44.indd 45 de_27032024_44.indd 45 18.3.2024 15.50 18.3.2024 15.50. Uusi presidentti Alexander Stubb on monessa yhteydessä puhunut globaalin etelän ratkaisevasta osuudesta globaalin lännen ja globaalin idän välisessä kamppailussa. Eli niin kauan kuin Tarja Halonen on kiukkuinen, puheet toivon menettämisestä ovat ennenaikaisia – ja sillä tavoin tämäkin kirja on myös kirja toivosta. Tai Saksan muuttumisesta ostpolitikin auguurista jälleenyhdistymisen laskun kanssa kamppailevaksi talouskurimaaksi. Halosen useaan kertaan Valkamalle lausuma toteamus ”kun on valtaa, ei ole kokemusta – ja kun on kokemusta, ei ole valtaa” sen sijaan jää soimaan. Ja kyllähän mielessä läikähtää, kun lukee 80 lasissa kiitävän emeritan motivaation lähdettä: ettei maailma menisi päin helvettiä. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta S&S 2024, 282 s. Ei niinkään perinnönjako: uskoakseni Tarja Halosen perintö on edelleen hyvässä tallessa ja jakamatta, ehkä liiankin hyvässä. 45 Demokraatti Kiukku ja toivo Meri Valkama: Perinnönjako
Suurin osa yhtyeen jäsenistä oli työväenluokkaa, ja he kävivät vielä yhtyeen perustamisen jälkeenkin päivätöissä. Suosio kohosi suureksi, keikkoja tuli, ja myös lieveilmiöitä. Kasevan voima ja merkitys oli siinä, että se pysyi uskollisena läpi koko uransa omalle nostalgiselle tyylilleen, eikä edes 1970-luvun punk-räjähdys vaikuttanut siihen mitenkään. Alkoholia kului, joskaan ei niin ylettömästi kuin bändielämässä noihin aikoihin oli tapana. Yhtye aloitti keikkailun uudelleen vuonna 2000. Lennon-McCartney-parin tavoin lauluntekijäkaksikko Raivio-Jokela päätyi ristiriitoihin, jotka lopulta osoittautuivat ylittämättömiksi: yhtye hajosi 80-luvun puolivälissä. Linkola nostaa myös esiin Helsingin ja Tampereen musiikkipiirien välillä tuolloin vallinneen vastakkainasettelun. Raivio oli kohtalonomaisesti sanoittanut jo yhtyeen ensimmäiselle levylle yhden sen koskettavimmista lauluista nimeltä Tyhjää, joka kertoo erosta ja sen ahdistuksesta. Teksti Pekka Wahlstedt teemisen taustan omaavat laulunikkarit ruotivat terävästi yhteiskunnan epäkohtia. Tämä erotti heidät tamperelaisista kollegoistaan, kuten Juice Leskisestä, Mikko Alatalosta, Harri Rinteestä ja Veltto Virtasesta, jotka olivat yliopiston kasvatteja. Kasevan suurimpiin hitteihin lukeutuva Striptease-tanssija toki muistuttaakin klarinettilurituksineen Beatlesin Sgt. K un lukee kirjaa Kaseva – jykeen kiven lämpö huomaa kuitenkin pian, että se imee mukaansa. 70-luvun Suomessa, myös muusikkopiireissä, vallinneet jyrkät poliittiset asetelmat ja ennakkoasenteet tulevat kirjassa selkeästi esiin. Niissä keskityttiin ihmissuhteisiin, kun taas akade_27032024_46.indd 46 de_27032024_46.indd 46 19.3.2024 9.23 19.3.2024 9.23. Perheet pysyivät kuitenkin koossa, ja yhteistä aikaa vietettiin työn ulkopuolellakin hyvinkin tiivisti lapsia ja vaimoja myöten. Kirja on eloisasti ja vetävästi kirjoitettu, ja se avaa ikkunat koko suomalaiseen populaarimusiikkikenttään 1970-80-luvun taitteessa. Lauluntekijäkaksikon Asko Raivio – Mikko Jokela kauniisti soljuvat melodiat ja upeat laulustemmat olivat Kasevan tavaramerkki, mikä sai jotkut kuulijat puhumaan siitä Suomen Beatlesina. Yhtye kommentoikin punkkia, että repivässä rentturokissa ei ole mitään rakentavaa, kaunista ja lämmittävää. Eli piirteitä, joita Kasevan musiikista löytyi sitäkin enemmän. 46 Demokraatti KULTTUURI Hannu Linkola: Kaseva – jykeen kiven lämpö S & S 2024, 479 s. KASEVA TEKI tosiaan vain kolme albumia: Silloin kun (1974), Kun maailma elää (1976) ja Meidän huoneessa (1982). Julkisuus ja paineet alkoivat lopulta rassata bändin jäseniä, ja myös ja perhe-elämät alkoivat rakoilla, etenkin Asko Raivion kohdalla, jonka liitto päätyi eroon. KIRJA Kasevan lauluissa maailma elää Kun tarttuu Hannu Linkolan kirjaan, herää heti kysymys, miten on saatu yli 450 sivun opus yhtyeestä, joka ehti tehdä vain kolme levyä. Paradoksaalisesti Kaseva ei lauluissaan piitannut politiikasta. Kirja alkaa Tampereen työväenasuinalueen puutalojen maisemista. Raivio menehtyi traagisesti hukkumalla vuonna 1989. Toinenkin perustajajäsen, Tapio Rauma, menehtyi yhdeksäntoista vuotta myöhemmin. Peppers -albumin 30-lukuhenkistä When I’m Sixty-Fouria
Yhdelle palkinto. Siis kuka on hän, ja mitä tiedätte kertoa hänen runoudestaan tai lauluistaan. Tämä runoniekka oli myös säveltäjä, jonka tuotannosta on suomalaisiin laulukirjoihin jäänyt monta ”hittiä”. Sen Vesa kuittaa näin: ”Täytyy yrittää pysyä mainesanan veroisena. klo 9. Marilynin henkilönä hyvin tuntenut ohjaaja ja elokuvahistorioitsija Peter Bogdanovich on ollut sitä mieltä, että kertojakoira onnistuu Marilynin kuvauksessa mainiosti. Frank Sinatra lahjoitti koiran näyttelijälle Kennedyn presidenttikampanjan aikana. Sitaatti on Andrew O’Haganin kirjasta Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe.” Näin on, ja onnittelut samantien viikon palkinnosta. Marjoja, marjoja, punamarjoja! Talvi, vanhus valkea, mitä hän on antava. Toinen ensikertalainen kirjantunnistaja, Tia Taivalmäki, tulee Lahdesta. Siis: kyseessä on skottikirjailija Andrew O’Haganin teos Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe; suomentanut Heikki Karjalainen ja julkaistu Keltaisessa kirjastossa. Hänelle lähtee kierroksen kannustuspalkinto. (rb) de_27032024_46.indd 47 de_27032024_46.indd 47 19.3.2024 9.23 19.3.2024 9.23. Glasgow’ssa syntynyt O’Hagan rupesi brexit-äänestyksen jälkeen kannattamaan Skotlannin itsenäistymistä, mutta on viime vuosina opettanut työkseen Lontoon King’s Collegessa. Ilmeisesti häneltä on tullut tai tulossa ”Caledonian Road” -niminen teos, jota en ole vielä nähnyt.” Muita tietäjiä olivat Juhani Niemi, Sirpa Taskinen, Helena Nurmio, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Veikko Huuska ja Tarmo Tikka. Laajemmin vastaussadosta vielä visan verkkoversiossa. Ensinnäkin se, että vastausmäärä on vihdoin taas kaksinumeroinen, toiseksi ja erityisesti se, että joukossa on kaksi visadebytanttia. Visan veteraaniosastoa sen sijaan edustaa Unto Vesa, joka edelliskerralla sai lastenkirjatietämyksensä johdosta kehut virkeydestä. Eli täytyy olla laaturomaani – myös siitä päätellen, että toi kirjoittajalleen merkittävän palkinnon: The Glenfiddich Spirit of Scotland Award.” Hieno on palkinnolla nimi! Jari-Pekka Vuorela kertoo Mafista näin: ”Andrew O’Haganin kirja Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe kertoo Marilynin viimeisistä vuosista. Vastaukset viimeistään tiistaina 2.4. Hänen mukaansa on nimetty katu kahdessa kaupungissa, joista itäisemmässä on myös nimikkosali. Kukkia, kukkia, paljon kukkia! Syys kun sitten saapuvi, mitäs hän tuo lahjaksi. Lunta vain, lunta vain, valkolunta vain.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Koiranelämää tähden kainalossa T ällä visakierroksella on ainakin kaksi ilonaihetta. 47 Demokraatti VISASITAATTI 5 Vuodenajat ovat runoilijoille rakas teema, ja tässä tulevat ne kaikki. Uutista, uutista, pellon uutista! Mitäs ompi suvella hyvää meille tarjota. Hänen syntymästään tulee vuoden lopussa kuluneeksi tasavuosia ja kuolemastaan syksyllä vielä tasaisempia. Aika pitkään olen lehteä tilannut ja paljon kirjoja lukenut, mutta ei ole vain natsannut. ”Sanos mitä Pohjolaan kevät tuopi tullessaan. Alkuteos on vuodelta 2010, suomennos vuodelta 2011. Toinen heistä on vaasalainen Piia Yli-Heikkuri: ”Kerrankin taisi löytyä ote teoksesta, jonka tiedän
Teksti Rolf Bamberg R anskalaisohjaaja Catherine Breillat (s. Samoin se, miten katkeraan peliin kielletty suhde lopulta johtaa. Elokuvan tarina on simppeli: noin viisikymppinen menestyvä lakinainen Anne elelee tasapainoiselta näyttävää uusperhe-elämää miehensä Pierren, heidän kahden adoptiotyttärensä ja Pierren edellisen avioliiton peruja olevan pojan Theon kanssa. Viime kesänä on itse asiassa remake tanskalaiselokuvasta Dronningen (englantilaiselta levitysnimeltään Queen of Hearts, ohjaus May el-Toukhy) joka meilläkin nähtiin ainakin festivaaliesityksinä vuonna 2019. Theon ja Annen tie kohti sänkykamaria on viitoitettu petiin suurin piirtein heidän ensimmäisistä katseenvaihdoistaan lähtien. de_27032024_48.indd 48 de_27032024_48.indd 48 19.3.2024 8.53 19.3.2024 8.53. Tämä semi-oidipaalinen suhde alkaa vaarantaa paitsi Annen perhe-elämän, myös työuran, kun Theo alkaa kiristää häntä uhkauksella tuoda suhde julki, jos Anne skippaa hänet. Elämä taitaa näyttäytyä Annelle liiankin tasaisena, kun hän syttyy myöhäisteini-ikäisen poikapuolensa viettelyelkeistä. Se on, että kaikki tapahtuu niin kovin ennustettavasti. Varsinaisen läpimurtonsa Breillat teki sellaisilla elokuvilla kuin Romance X (1999), Sisarelleni (2001) ja Himon anatomia (2004) joilla hän onnistui – näkökulmasta riippuen – kuumottamaan, kuohuttamaan tai pöyristyttämään eurooppalaisia elokuvankatsojia. Saattaa olla, että nykyelokuvan uudella ammattihenkilöllä, läheisyyskoreografilla on ollut merkittävää panos tämän elokuvan filmauksissa, kun pääosien esittäjien Léa Druckerin ja Samuel Kircherin ikäero on kohtalaisen suuri. BREILLAT ON palannut kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen elokuvan pariin Viime kesänä -ohjauksellaan, joka sovinnaisesta nimestään huolimatta jatkaa hänen päättymätöntä tutkimusmatkaansa seksuaalisen himon arvaamattomassa maailmassa. 48 Demokraatti KULTTUURI Halun valtakunta Viime kesänä Ohjaus: Catherine Breillat Pääosissa: Léa Drucker, Olivier Rabourdin, Samuel Kircher 2023, 104 minuuttia Ensi-ilta 29.3. Nuoren pojan ja kypsemmän naisen suhde on silti elokuvissakin varsin koluttu aihe, mutta se tuttuus ei ole Breillat’n ohjauksen ongelma. Oikeastaan vain Pierre-isän loppurepliikki tulee vähän yllätyksenä. Yhtenä tekijänä kaikenlaisissa reaktioissa oli ehkä se, että kahdessa mainituista elokuvista miespääosaa näytteli italialainen pornopuolen megatähti Rocco Siffredi. Intohimodraama kääntyy trillerimäiseen suuntaan kun Anne ja Theo heittelevät puolin ja toisin uhkailuja ja syytöksiä. Hänen esikoiselokuvansa Une vraie jeune fille tuli Ranskassa teattereihin vasta 23 vuotta valmistumisajankohtansa (1976) jälkeen, osin tuotantoyhtiön konkurssin, osin rohkeiden alastonkohtausten vuoksi. ELOKUVA Catherine Breillat jaksaa yhä tutkia seksuaalisen himon anatomiaa, mutta nyt kovin arvattavasti. 1948) tuli elokuvamaailmassa tunnetuksi vasta kypsässä keski-iässä milleniumin tienoilla, vaikka oli ohjannut ensimmäiset filminsä jo kirjailijauransa lomassa 1970-luvun jälkipuoliskolla. ELOKUVAN MUUTAMISSA seksikohtauksissa on kihelmöintiä, mutta lähinnä vain kielletyn hedelmän puraisemisen tähden: katsojan olo tehdään tietoisesti epämukavaksi tällaisen ”ei ei! -suhteen” äärellä
Saatamme muistaa vuodelta 1981 Sleepy Sleepers -yhtyeen laulun, jossa lauletaan Kukaan ei soita enää Abbaa, hevi tulee ja hevi tappaa. MENNEISYYDEN MUISTIKUVAT ovat usein utuisia. Ehkä salaa diggailussa on jokin omituinen viehätyksensä. Kun etäisyys kasvaa, ison kuvan asiat ovat silloin mikroskooppisen pieniä, lähes mitättömiä. Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Billy Wilderin suusta on kuultu, että jos olet surullinen, kirjoita komediaa, jos iloinen, kirjoita tragediaa. 49 Demokraatti Hevi tulee, hevi tabbaa! N iin sanotussa pienessä kuvassa elämää katsotaan läheltä. Helpompi selitys meille suomen kielen rakastajille on yksinkertaisempi. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni ELÄMÄ ON KAUKAA KATSOTTUNA KOMEDIAA, LÄHELTÄ NÄHTYNÄ TRAGEDIAA. Se ei silloisilla mittareilla tarkasteltuna ollut vihapuhetta, paremminkin poikamaista koiranleukailua. Sitä se elämä on, kamppailua ilon ja surun kyynelten välimaastossa. Siihen isä Topias vastaa: ”Eskoni tyhmä. Muistikuvien karuselliin pääsee käsiksi kirjojen, tv-dokumenttien ja valokuvien avulla. Hän tykkäsi siitä jo silloin, kun rokkihemmojen piti paremminkin vihata ruotsalaista poppikonetta. Tämä tapahtui aikana, jolloin paikallisradioiden soittolistoista saattoi vain salaa haaveilla. Sanapari isossa kuvassa taas kertoo sen, että ei pidä tarttua lillukanvarsiin, kokonaisuutta pitää tarkastella mahdollisimman kaukaa. Abba-kaapista on ulos tullut myös David Grohl, joka soitti Nirvana-yhtyeessä rumpuja, ja on sittemmin kunnostautunut Foo Fighters -yhtyeen nokkahahmona. Yksi versio aiheesta on vanha tuttu: elämä on kaukaa katsottuna komediaa, läheltä nähtynä tragediaa. Jotkut ehkä pahoittivat lauluista mielensä, jolloin radio napsahti nopeasti kiinni. Sanoituksissa on kyse paremminkin ollut nuorten punkkareiden tavasta arvostella kepeällä tavalla musiikkia, jota eivät itse kuuntele. Mustiin ja valkoisiin unohduksen läikkiin on viime aikoina saatu uutta valoa yllättävästä suunnasta. Sana Abbaa vain trimmaa niin hyvin tappaa-sanan kanssa. de_27032024_48.indd 49 de_27032024_48.indd 49 19.3.2024 8.53 19.3.2024 8.53. ISOSSA KUVASSA vihapuhetta on meilläkin ollut jo pitkään. Yhtyeen laulussa nimeltään Radio (1979) kritisoidaan Yleisradion musiikkivalintoja: Liika annos Eaglesia, ELOa ja Abbaa tällaisen raavaan miehenkin jo tappaa, jee. Blackmoren mukaan yhtye loikoili toisinaan studion lattialla ja kuunteli täysillä Abbaa. Chaplinin nerokkuus on siinä, että hänen elokuvansa naurattavat ja tekevät samalla olon oudon melankoliseksi. Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmän vuoden 1966 painoksessa Eskon äiti Martta sanoo poikansa olevan tyhmää alkujuurta. Myös musiikki on mainio tilannekuvien palauttaja. Eräässä tv-haastattelussa Grohl todistaa innoissaan Abba-paita päällään, kuinka kova juttu Abba hänelle on aina ollut. Tämä on vale ja vihapuhe kateudesta noussut!” Siinä se on! Blackmore ja kumppanit ovat kateellisina kuunnelleet Abban hienoja lauluja ja tajunneet, että eivät itse kykene samaan. Jokin aika sitten Deep Purplen ja Rainbow-yhtyeen kitaristivelho Ritchie Blackmore kertoi, että hän pitää Abban musiikista. Lausahduksen isä lienee Charles Chaplin, hänen kulkurihahmonsa on tuon ajatuksen ruumiillistuma. Onpa Eppu Normaalikin kantanut kortensa nuorten miesten Abba-kekoon
de_27032024_50.indd 50 de_27032024_50.indd 50 15.3.2024 16.29 15.3.2024 16.29
Ilmastokriisi on saanut mielet muuttumaan. TEEMA VOIMAA YTIMESTÄ Ydinvoiman kriitiikki on vaimentunut, vaikka riskit ovat yhä tiedossa. Energiaa tuulettomille päiville Pienydin voimaloilla lämpöä kaupunkiin Kolumni: Oras Tynkkynen de_27032024_51.indd 51 de_27032024_51.indd 51 18.3.2024 14.03 18.3.2024 14.03. 51 Demokraatti Yd in vo im a Si irt ym äv ai he en en er gi aa
Ydin voimaloiden rooli energiapaletissa muuttuu. 52 Demokraatti TEEMA KUN YDIN HALKEAA Uusiutuvat energia muodot rynnivät kiihtyvällä vauhdilla. Teksti Mikko Huotari Kuvitus Arja Jokiaho, Kuvat TVO ja iStock de_27032024_52.indd 52 de_27032024_52.indd 52 18.3.2024 14.22 18.3.2024 14.22
de_27032024_52.indd 53 de_27032024_52.indd 53 18.3.2024 14.22 18.3.2024 14.22. 53 Demokraatti ILMASTOKRIISI VOITETAAN TAI HÄVITÄÄN NIILLÄ TEKNIIKOILLA, JOTKA MEILLÄ NYT ON
Greenpeacen tempauksena pystytetty muistomerkki oli omana aikanaan voimakas poliittinen mielenilmaisu. Ilmaston huolestuttava lämpeneminen on saanut mielet kääntymään. Vuonna 2015 hyväksytty Pariisin ilmastosopimus ja muut kunnianhimoiset päästöjen vähentämisen tavoitteet ovat kannustaneet siirtymään fossiilittomiin energialähteisiin, joihin myös ydinvoima kuuluu. Takavuosina vihreät ovat eronneet kahdesti hallituksesta ydinvoimakysymysten vuoksi. 54 Demokraatti TEEMA voiman puolesta Pariisissa, Korhonen sanoo. Tulevaisuudessa energia tuotetaan pääosin aurinkoja tuulivoimalla sähköksi, mikä muuttaa energiajärjestelmän rakennetta. Ympäristöjärjestö ei suoranaisesti näytä vastustavan ydinvoimaa, mutta edelleen haluaa, että energiantuotannon ratkaisuissa panostettaisiin enemmän muuhun fossiilittomaan uusiutuvaan energiaan. Mielipideilmapiirin muutoksen huomasi myös tämän teemajutun taustoittamisvaiheessa. Greenpeace tuskin pystyttäisi itsekkyyden muistomerkkiä tässä tilanteessa. Se on ymmärrettävää, koska suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on tietyissä merkittävissä kysymyksissä hyvin vahva konsensus. YDINVOIMALLA ON ollut vastustajien ja empijöiden rinnalla myös pitkäaikaisia kannattajia, kuten Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Janne M. Korhonen. Vielä viisi vuotta sitten Korhonen piti melko epätodennäköisenä, että vih reästä siirtymästä selvitään rakentamatta reippaasti lisää ydinvoimaa. – Nyt on täytynyt viimeisen muutaman vuoden aikana todeta, että uusiutuvien energialähteiden tekniikan kehitys on mennyt eteenpäin paljon nopeammin kuin uskalsin toivoa. Vuonna 2010 pystytettyyn graniittipaateen on hakattu lisäydinvoiman puolesta äänestäneiden kansanedustajien nimet. Yhteen hiileen (tahaton sanaleikki) puhaltaminen on eteenpäin vievä voima, mutta kriittiset äänenpainot jäävät silloin paitsioon. Ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia on joltisenkin vaikea saada kertomaan näkemyksistään. Energiasektorilla muutokset ovat perinteisesti olleet hitaita. – Nyt alan uskoa, että tarvittava vähähiilinen ja riittävän edullinen järjestelmä saatetaan saada hyvinkin aikaan ilman uutta ydinvoimaa. YDINVOIMAAN KRIITTISESTI SUHTAUTUVIA ON VAIKEA SAADA KERTOMAAN NÄKEMYKSISTÄÄN. Siinä hän arvioi, että kiihtyvä investointikustannusten lasku voi muuttaa energiantuotannon vähähiiliseksi yllättävän nopeasti. Ja olen osoittanut mieltä ydinKorhonen on kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön raportin Muuttuva energiapalapeli: onko edessä vihreä humahdus, joka julkaistiin viime syksynä. – Olen kirjoittanut kaksi kirjaa ydinvoiman puolesta, ja vuosikausia puhunut siitä, että ydinvoima täytyy pitää osana energiantuotannon työkalupakkia. Suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut ripeästi. – Ydinvoiman lisärakentaminen voisi periaatteessa helpottaa päästötavoitteiden saavuttamista, mutta nyt kysymys kuuluu, kuka rakentaisi ja rahoittaisi ne ydinvoimalat, Korhonen sanoo. tsekkyyden muistomerkki” löytyy Helsingistä Töölönlahden rantamaisemista. Sittemmin puolue on poistanut periaateohjelmastaan ydinvoiman vastustamisen. Lyhytaikaisimde_27032024_52.indd 54 de_27032024_52.indd 54 18.3.2024 14.22 18.3.2024 14.22
Eli samalla, kun valmistetaan, opitaan koko ajan, kuinka valmistamista voi tehdä tehokkaammin ja halvemmalla. – Yleisesti aliarvioitiin, minä mukaan lukien, sarjatuotannon merkitystä. Sarjakoot jäävät aina pieniksi, ne ovat aina ikään kuin prototyyppejä. Nyt kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut valtavasti kehitystä, ja voi olla, että muutosvauhti kiihtyy entisestään. Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaminen on Korhosen mukaan loistava esimerkki siitä. Tämä yhtälö on hirveän hankala yksityisille sijoittajille, etenkin nyt, kun korot ovat nousseet, Korhonen sanoo. – Ydinvoimalle tämä ilmiö on hankala, koska ydinvoimaloita rakennetaan niin vähän. Minun olisi pitänyt tietää, koska olen alunperin koulutukseltani valmistusinsinööri, Korhonen sanoo. – Kukaan ei osaa sanoa tarkasti, mikä tulee olemaan sähkön hinta. – Viime syksynä Kansainvälinen energiajärjestö IEA joutui jälleen nostamaan ennusteita siitä, kuinka paljon uusiutuvat lisääntyvät. Ja jos projektien valmistuminen venyy, kuten kävi Olkiluoto 3:n kohdalla, rahoituskustannuksiin voi mennä yllättävänkin paljon rahaa. Aurinkosähkön merkitys on erityisen suuri eteläisemmissä maissa. Potkin siitä itseäni. Maailmalla tapahtuneiden ydinvoimalaonnettomuuksien määrä ei ole suuri suhteessa muihin voimalaonnettomuuksiin, mutta ne voivat pahimmillaan tehdä isoja alueita elinkelvottomiksi pitkiksi ajoiksi. Meillä on hyviä syitä uskoa, että se tulee olemaan kohtuullinen. Ydinenergian osuus Suomen sähkön tuotannosta on noin kolmannes. Vielä viisi vuotta sitten kuviteltiin kehityksen astelevan hitaammin. Aurinkopaneelien tuotannon volyymi on jo vuodelle 2030 asetetuissa nettonollatavoitteissa, ja vauhti vain kiihtyy. Järjestön mukaan aurinkopaneelien ja akkujen tuotanto on optimistisia aikatauluja seitsemän vuotta edellä. – Ranskalaiset veronmaksajat sen joutuivat käytännössä maksamaan. Ihmisillä ei ole intuitiivista kykyä hahmottaa eksponentiaalisia eli kiihtyviä muutoksia. Itse uskon, että sähkölaskut ovat tulevaisuudessa pienempi osa ihmisten kulutusmenoja kuin nykyään, Korhonen sanoo. Kasvuvauhti on hurja, kun ottaa huomioon, että viime vuosikymmenen alussa sen osuus oli muutaman promillen luokkaa. Tuulivoiman osuus on kasvanut huimaa vauhtia, ja tuoreimmassa tilastossa (vuodelta 2022) sen osuus sähkön tuotannosta oli 17 prosenttia. Sarjatuotannon muutosvoimaa selittää niin sanottu Wrightin laki. Luulen, että näin hyviä sopimuksia ei ole luvassa lisää. Siinä ei päästä mittakaavaetuihin kiinni, Korhonen sanoo. Maailmanlaajuisesti muutos on myös ripeää. – Olen kuullut arvion, että Teollisuuden voima olisi mennyt konkurssiin, ellei se olisi tehnyt niin hyvää sopimusta Olkiluoto 3:sta rakentaneen ranskalaisyhtiö Arevan kanssa, Korhonen sanoo. – Ennustetta on nostettu useampana vuonna peräjälkeen. NYKYISELLÄ TEKNOLOGIALLA tuotetulla ydinenergialla on omat riskinsä. Tämä puolestaan laskee hintaa, mikä lisää kysyntää. Kyse ei ole pienistä korjauksista, koska ennustetta nostettiin kerralla noin kolmanneksella, Korhonen sanoo. Ydinvoiman rakentamisessa on epävarmuuksia, minkä vuoksi voimalaprojektien korot ovat varmempia sijoituksia korkeampia. – Puolustuksekseni sanon, että suurin osa asiantuntijoista aliarvioi sitä, mutta oli myös sellaisia, jotka jo näkivät, mitä tulee tapahtumaan. Riskit nostavat rahoituksen hintaa. Itseään voimistava positiivinen kierre on syntynyt. Uusiutuvissa energiamuodoissa on tapahtunut positiivisia kehitysaskelia, mutta se tarkoittaa myös, että näissä olosuhteissa on paljon epävarmuustekijöitä, sekä rahoittajien ja päättäjien mutta myös kuluttajien näkökulmasta katsottuna. – Jos ydinvoimalaprojektissa kaikki menee hyvin, laitos on käynnissä vasta kymmenen vuoden päästä. Varsinkin perinteisiin, suuriin sähköä tuottaviin laitoksiin voi olla vaikeaa löytää sijoittajia, jotka haluavat laittaa rahansa likoon suunnattoman pitkäksi aikaa, kun tulevaisuuden näkymä on kovin sumuinen. 55 Demokraatti mat laitosinvestoinnit ovat kestäneet yli kaksikymmentä vuotta. Muutoksen nopeus on vaikea myös siksi, että ydinvoimalaprojektit ovat pitkäaikaisia ja pääomaintensiivisiä. de_27032024_52.indd 55 de_27032024_52.indd 55 18.3.2024 14.22 18.3.2024 14.22. Sen mukaan valmistuskustannukset laskevat, kun tuotantomäärät kasvavat. Noin 20 vuotta menee lainojen kuolettamiseen, ja sen jälkeen on taloudellista käyttöikää jäljellä vähintään 40 vuotta. Ja täytyy sanoa häpeäkseni, että minäkin pilkkasin heitä, toivottavasti en kovin pahasti. SUOMI ON maailman kärkisijoilla, kun vertaillaan, kuinka paljon ydinenergiaa tuotetaan asukasta kohti. Toinen riski on radio aktiivinen AURINKOPANEELIEN JA AKKUJEN TUOTANTO ON OPTIMISTISIA AIKATAULUJA SEITSEMÄN VUOTTA EDELLÄ
56 Demokraatti TEEMA ydinjäte, joka täytyy eristää ympäristöstä yli 100 000 vuoden ajaksi. Vaikka huomenna saataisiin prototyyppireaktori toimimaan, niin tie prototyypistä kaupalliseen sovellukseen on hyvin pitkä, kymmenen tai 20 vuotta, Korhonen sanoo. – Ja kun jokin energialähde on saatu kaupalliseen käyttöön, siitä kestää taas pitkä aika ennen kuin se on merkittävä osa energiantuotantoa. – Nyt on selkeä näkymä, että ydinvoiman ja uusiutuvien yhdistelmällä pystytään siivoamaan sähköntuotannon päästöt käytännössä nollaan. – Uusiutuvilla on tiettyjä rajoitteita, kuten se, että aina ei tuule ja aina ei paista aurinko, Steady Energyn viestintäja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Muranen sanoo. Hän työskenteli aikaisemmin SAK:ssa elinkeinoasioiden päällikkönä. Koelaitoksissa on onnistuttu hetkellisesti tuottamaan fuusion avulla energiaa, mutta lähinnä kyse on vielä kuriositeetista. Aina voi tulla tietysti positiivisia yllätyksiä, mutta niiden varaan ei pidä mitään laskea. Kokonaisuudessaan energiantuotanto on vielä kaukana päästöttömyySUOMESSA SÄHKÖNTUOTANNON PÄÄSTÖT ON JO LEIKATTU MELKEIN KOKONAAN. Suomi on harvoja maita maailmassa, jossa sähköntuotannon päästöt on jo nyt saatu leikattua melkein kokonaan. Haasteena on se, että fuusioreaktorissa pitäisi pystyä luomaan olosuhteet noin sadan miljoonan asteen lämpötilalle. – Tämän ilmastokriisin me voitamme tai häviämme niillä tekniikoilla, jotka meillä nyt on. Lämpöä ytimestä YDINVOIMAN ROOLI energiapaletissa on muuttunut viime vuosina, kun uusiutuvien energialähteiden määrä on kasvanut oleellisesti. – Onnettomuusriski on tilastojen valossa verrannollinen vesivoimaan tai pienempi, ja turvallinen loppusijoitus vaatii tietenkin huolellisuutta, mutta on teknisesti ratkaistu kysymys, Korhonen sanoo. de_27032024_52.indd 56 de_27032024_52.indd 56 18.3.2024 14.22 18.3.2024 14.22. Ydinvoimalat tuottavat energiaa jatkuvasti ja ennustettavasti, mikä tekee niistä tuotannon näkökulmasta luotettavan energialähteen. – En usko, että fuusioenergia ehtii tähän siirtymävaiheeseen. Aika ajoin tulevaisuusskenaarioissa nostetaan esiin toiveet fuusioreaktorista, joka pystyisi tuottamaan energiaa puhtaasti, koska siinä syntyvä radioaktiivinen jäte hajoaa hyvin nopeasti
Lämmön tuottaminen onkin ydinvoimalle kaikkein luontevinta ja tehokkainta. HELMIKUUN ALUSSA Suomessa astui voimaan laki, jonka mukaan ydinvoimalaitoksen voi sijoittaa asutuksen tai kriittisen infrastruktuurin lähelle. Tehokkuuden näkökulmasta ydin energialla kannattaa tuottaa lämpöä, koska silloin harakoille katoaa vain pikkiriikkinen osa. Pienydinvoiman etuja on myös se, että sen avulla materiaalinkulutus pienenee melkein olemattomiin. Lisäksi tarvitaan muita tuotantolaitoksia, kuten lämpöpumppuja biolämpölaitoksia. Näiden teknologiassa ei ole mitään oleellista uutta. Minkälainen on pienydinvoimala. – Maanalainen tila suojaa sitä sekä ulkoisilta että sisäisiltä riskeiltä, Muranen sanoo. MURASEN EDUSTAMA firma suunnittelee – ja ehkä tulevaisuudessa myös rakentaa – pienydinvoimaloita, jotka keskittyvät lämmöntuotantoon. Kuinka kaukana näiden mahdollinen toteutuminen on. Neljän vuoden päästä meillä on tekniset edellytykset ryhtyä rakentamaan. Väestönsuojan kaltaisessa metrohallin kokoisessa tilassa voisi olla useampi yksikkö. Kuopion kanssa on tehty aiesopimus viidestä voimalayksiköstä. Tämän pitää olla markkinaehtoista toimintaa eikä voi rakentua tukien varaan. Mutta sähköllä toimivan lampun valaisemiseen on vielä matkaa, koska vapautuva energia on lämpöä. – Kun laitokset on otettu käyttöön ja on pystytty osoittamaan, että se on taloudellisesti kannattavaa, voimme katsoa ulkomaille. Eli ei tehdä sähköä, vaan lämpöä, Muranen sanoo. Kaukolämpöjärjestelmien päästöttömyyteen on käytännössä vain kaksi tietä: hiilidioksidin kerääminen talteen tai ydinvoima. Helsingin kaukolämmöstä vastaava Helen on tehnyt aiesopimuksen kymmenestä pien ydinvoimalasta Steady Energyn kanssa. Koko on myös kompakti. – Pienydinvoimaloita on maailmalla jo nytkin käytössä. Jatkossa on tarkoitus arvioida tapauskohtaisesti, täyttyvätkö turvallisuuden ehdot yksittäisen laitoksen kohdalla. Lämpöenergia täytyy muuttaa höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla sähköksi. Sen jälkeen siitä voidaan tehdä vientituote, jota viedään esimerkiksi Itä-Eurooppaan, jossa kaupunkeja lämmitetään hiilellä ja maakaasulla. destä. Tällaisille laitoksille löytyy kysyntää, koska Helsinki ja moni muu suomalainen kaupunki lämmitetään edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Suomessa kaikesta käytetystä energiasta vain reilu 20 prosenttia on sähköä, puolet on lämpöä ja loput liittyvät liikenteeseen ja teollisuuteen. – Ydinenergia voi näytellä tulevaisuudessa entistä tärkeämpää roolia etenkin lämmöntuotannossa. 57 Demokraatti PIENYDIN VOIMALAN 60 VUODEN AIKANA TARVITSEMA POLTTO AINE MAHTUU YHTEEN PAKETTIAUTOON. Kyse on siis eräänlaisesta höyrykoneesta, kun ydinvoimala tuottaa sähköä. Jos sen saman energian tuottaisi puulla, siihen tarvitsisi noin kymmenen miljoonaa kuutiota, eli noin kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta metsän kasvusta. Eli kun neutroni törmää uraanin ytimeen ja halkaisee sen, vapautuu runsaasti energiaa. Kyllä Eppujen lyriikka pitää periaatteessa paikkansa. Sähköksi muuttamisen prosessissa energiasta häviää melkein kaksi kolmasosaa. Yksikkö on linja-auton kokoinen, ja reaktori on jääkaappi-pakastimen kokoinen, Muranen sanoo. Asiasta on lyhyt loikka Eppu Normaaliin, joka aikanaan lauloi ”uraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa”. Energiasektori tuottaa suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä pienydinvoimalat on tarkoitus rakentaa maan alle louhittuun kallioluolaan. Rakennusaika on arviolta noin 3,5 vuotta, kun kaikki luvat ovat kunnossa, Muranen vastaa. Lakimuutos on tärkeä lämmöntuotantoon valmistettujen pienydinvoimaloiden näkökulmasta, koska lämpöä ei voi siirtää pitkän matkan päästä asutuskeskukseen tai se muuttuu kohtuuttoman kalliiksi. – Meidän firmamme kehittämä pien ydinvoimala on tehon puolesta melkein sata kertaa pienempi kuin Olkiluoto 3. de_27032024_52.indd 57 de_27032024_52.indd 57 18.3.2024 14.22 18.3.2024 14.22. – Käytännössä se tarkoittaa, että kun tällainen laitos on käytössä vaikkapa 60 vuotta, niin kaikki polttoaine, jota se tarvitsee käytön aikana, mahtuu yhteen pakettiautoon
Viime vuosina puolueet ovat löytäneet toisensa myös ydinenergialain uudistamisessa. Periaatepäätöstä kannatti vuonna 2001 koko eduskunta kolmea vasemmistoliiton ja kristillisten edustajaa lukuun ottamatta. Eduskuntapuolueet ovat laajasti sitoutuneet myöntämään nykyisille ydinreaktoreille jatkoluvat, jos Säteilyturvakeskus näyttää vihreää valoa. TILAA NÄKEMYSEROILLE jää silti. Jos jokin hanke aika naan etenee periaatepäätöshakemuksen asteelle, näkemys erot voivat uudelleen voimistua. Ajoittain lisäydinvoimaa käytetään viikunanlehtenä, jolla yritetään peitellä välittömien ilmastotoimien puutetta. Kansallinen ydinvoimakonsensus SUOMEN YDINVOIMAKONSENSUS ON HARVINAISUUS. Samoin ydinjätteen loppusijoitusta syvälle peruskallioon on Suomessa tuettu liki yksimielisesti. Usein konsensuksen syntyminen on vaatinut aikaa. Esimerkiksi vihreiden poliittiseen ohjelmaan on kirjattu tavoite lain uudistamisesta pienydinreaktoreiden sääntelyn sujuvoittamiseksi – turvallisuudesta toki tinkimättä. Useimmiten veronmaksajien euroja ovat vaatimassa samat tahot, jotka aikoinaan kiivaasti vastustivat tuulivoiman tukemista. Nyt kun tuulivoimasta on tullut selvästi ydinvoimaa halvempaa ilman yhteiskunnan tukea, markkinaehtoisuus ei näytä painavan vaakakupissa enää niin paljoa. 58 Demokraatti J uuri nyt lakkojuntturan keskellä konsensus voi vaikuttaa aika etäiseltä käsitteeltä. Siihen asti Suomen ydinvoimakonsensus on harvinaisuus, jota tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa. Vaati Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan, että Rosatomin hankkeen järjettömyys tunnustettiin yleisesti. Kolmanneksi: kannattaako ydinvoimalle maksaa valtion tukia. Nostan esiin kolme kysymystä. KOLUMNI Teksti Oras Tynkkynen, vihreiden kansanedustaja ja varapuheenjohtaja TEEMA de_27032024_58.indd 58 de_27032024_58.indd 58 19.3.2024 9.09 19.3.2024 9.09. KOTIMAISEN KONSENSUKSEN syntymistä on edesauttanut se, että uudet hankkeet eivät ole olleet ajankohtaisia – muuta kuin poliitikkojen puheissa. On kuitenkin jo saavutus – ja kansainvälisesti tuiki harvinaista – että iso osa ihmisistä on samaa mieltä isosta osasta isoja asioita. Vuosien saatossa Suomessa on kuitenkin hioutunut kansallinen konsensus ainakin yhdestä vahvasti näkemyksiä jakaneesta aiheesta: ydinvoimasta. Konsensuksella en tarkoita sitä, että kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä. Vielä Krimin miehityksen jälkeenkin kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja SDP:n edustajien selvä enemmistö kannatti luvan myöntämistä Putinin voimalalle. Toiseksi: mikä on ydinvoiman rooli ilmastotyössä. Olin vihreiden edustajana neuvottelemassa tätä koskevaa linjausta edellisen hallituksen ohjelmaan. Hankkeet ovat osoittautuneet kaikissa länsimaissa hyvin hitaiksi ja kalliiksi. Ensinnäkin: kannattaako Suomeen haikailla vielä lisää perinteisiä suurreaktoreita. Uudet reaktorit vähentäisivät kuitenkin päästöjä vasta pitkällä aikavälillä, ja niistä olisi kovin vähän apua maatalouden ja metsien kaltaisilla haastavilla aloilla. Vaikka ydinvoiman tuotanto on yleensä ennustettavaa, sitä on myös hankala säätää taloudellisesti – ja sähköjärjestelmään tarvitaan kipeimmin juuri säädettävää tuotantoa ja kulutusta
59 Demokraatti 20/200 1 2 3 4 20/100 20/80 20/63 Kaikennäköisille ihmisille. Lehti, verkko ja some de_27032024_59.indd 59 de_27032024_59.indd 59 18.3.2024 14.50 18.3.2024 14.50
Elinkeinoministeri Rydman ilakoi yksittäisen yrityksen yt-neuvotteluilla ja ihmisten mahdollisilla irtisanomisilla. Kelpaa Purran hankkia uudet Fiskarsit! Muutkin ministerit ovat ottaneet Purrasta mallia. Suomi-laiva on ajautumassa ilman kipparia kovaa vauhtia karille. Voiko hän olla se sama henkilö, joka ennen vaaleja lupasi, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. Epäoikeudenmukaiseen leikkausten vastapainoksi hallitus on onneksi sentään keventänyt verotusta. Ei voi muuta todeta, kuin että onpahan aikamoinen sotku. Saattaa se osa-aikatyötä tehnyt lapsiperheellinen ihmetellä, että kun työttömyysturvan purrastaminen leikkaa puolet hänen toimeentulostaan, niin mistä tämä saksikäsi Riikka oikein ilmestyi. PUHEENVUORO Ministeri Purra on halunnut karnevalisoida pienija keskituloisten arjen kurjistamisen. Toisin kuin leik kaukset, historiallisen suuret veronkevennykset hallitus kohdisti 14 000 euroa kuukaudessa tienaaville. Ministeri Juuso taas on pitänyt lastensuojeluun kohdistuvia leikkauksia oikeansuuntaisina. Vai keskittyvätkö he jatkuvalla vastakkainasettelun lietsonnalla jakamaan yhteiskuntaa entistä enemmän kahtia. Hallituksen politiikan hintalappu on kansantaloudelle ja isänmaan tulevaisuudelle kammottava. Työministeri Satunen, siis Satonen, puolestaan on kunnostautunut puolustamaan hallituksen työelämäheikennyksiä eduskunnassa elinkeinoelämän lobbareilta saamillaan virheellisillä väittämillä. NÄILLÄ HISTORIALLISEN suurilla leikkauksilla luvataan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Valtiovarainministeri Riikka Purra on totisesti oman toimintatapansa valinnut. Saksien heiluttelun ohella ministeri on kunnostautunut leikkuulautoja kaupitellessa. Tämän sirkuksen tirehtööri Petteri Orpo seuraa tilannetta tumput suorana vierestä. 60 Demokraatti Saksikäsi Riikka S uomi on vakavassa tilanteessa. Valitun politiikan hintalappu tulee olemaan kansantaloudelle ja isänmaan tulevaisuudelle kammottava. Vaikeina hetkinä kansan katseet kohdistuvat johtaviin päätöksentekijöihin. Vai pitääköhän hänen ensin kysyä Jyriltä, Juholta ja Mikaelilta ohjeet. Eli ministereiden tuloluokkaan. Pelkästään tänä vuonna hallituksen politiikka lisää lapsiperheköyhyyttä asiantuntijoiden mukaan 17 000 lapsella. Joona Räsänen Kansanedustaja (sd.) de_27032024_60.indd 60 de_27032024_60.indd 60 19.3.2024 9.02 19.3.2024 9.02. Tällaista politiikkaa valtiovarainministeri retostelee sakset kädessä hymyillen. Seuraavaksi tämä sama henkilö työllistyy uudestaan, kun hallitus leikkaa hänen työttömyysturvaansa. Vielä kolmannen kerran sama henkilö työllistyy, kun lapsikorotukset poistetaan. Kukakohan tämän kaiken siivoaa. Pääministerin on nyt otettava vihdoin homma haltuun. Ongelma vain on siinä, että hallituksen matematiikassa työtön työllistyy, kun hänen asumistukeaan leikataan. Onko heillä kykyä ja halua luotsata maa yhtenäisenä läpi tyrskyjen. Maan hallitus on vielä kaiken kukkuraksi omalla toiminnallaan ajanut työmarkkinat historialliseen kaaokseen. Taloustilanne synkkenee, velkaantuminen kiihtyy ja työttömyys kasvaa
Samalla ymmärrys ay-liikkeen tavoitteista ja merkityksestä vähenee. Ay-liikkeen aikaansaannokset tunnetaan ja tunnustetaan, mutta ei niitä kannata enää hokea. jne. Lista oli pitkä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ay-liike ottaa iskuja vastaan ja on vain siilipuolustuksessa. Ay-liike – pää pois pensaasta! EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA 7.3. Juhani Hakala pääluottamusmies evp SDP:n demokratiatyöryhmä Espoo tulonjaon tasaisuuden, talouden avoimuuden, tasa-arvon jne. Tämä on vienyt kaiken huomion. Oikeiston propagandassa ayliike nähdään lakkoilevana muutoksen vastustajana. Lakkojen vuoksi käsitys kuitenkin hiljalleen yleistyy. Ensimmäisestä pienestä palkasta peritty jäsenmaksu tuntuu varmasti suurelta. Kärkipaikoilla ovat Pohjoismaat ja Belgia. Maksu voisi olla vain puolet viisi ensimmäistä vuotta. kanssa. Yksittäisiin persujen ja kokoomuksen hyökkäyksiin kyllä vastattiin. Puolueen Tulevaisuusseminaarissa SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen puhui ammattiliittojen tulevaisuudesta ja demokratiasta. Ay-liike valittaa myös nuorten puutetta. Ihmettelimme seminaarissa, miksi ay-liike ei hyödynnä tätä Arja Jokiaho de_27032024_61.indd 61 de_27032024_61.indd 61 19.3.2024 9.36 19.3.2024 9.36. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Miksi kukaan oppositioista ei puolustanut ay-liikettä. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Ay-liikkeen pitäisi olla huolissaan imagostaan ja lähteä vastahyökkäykseen. Nyt vaan otetaan iskuja vastaan ja ollaan siilipuolustuksessa. hallituspuolueet arvostelivat rajusti ay-liikettä. Sekin on puhdasta tuloa, jos kasvattaa jäsenmäärää. Tämä taas heikentää järjestäytymisastetta tulevaisuudessa. Hän kartoitti väitöskirjansa pohjalta järjestäytymisasteen välillisiä hyötyjä yhteiskunnassa. Korkea järjestäytymisaste on yhteydessä muiden muassa hyvän sosiaaliturvan, tuloerojen pienentämisen, tietomäärää yhteisellä valtakunnallisella imagokampanjalla
Harmillista, että ideologia kiilaa maalaisjärjen ohi, mutta tätähän kansa halusi demokraattisesti äänestäessään. Hallituksen on tekopyhää siunailla työntekijäjärjestöjen reaktioita. Laki ei siis määrää edustusta hallitukseen eli yrityksen päättävään elimeen. Valtaosa yrityksiä jäisi siten lain velvoittaman yhteistoiminnan, työntekijöiden ja työnantajan vuoropuhelun ja tietojen antamisen ulkopuolelle. Saksassa on perinteisesti työntekijöillä ollut vahva työntekijöiden edustus yritysten päättävissä elimissä. Suomessa työntekijöiden hallintoedustus on ehdollinen, heikko ja koskee vain vähintään 150 työntekijän yrityksiä, jos enemmistöä edustavat henkilöstöryhmät sitä vaativat. Vain työriitojen ja työehtosopimusten käsittelyyn he eivät voi osallistua. Juha Pakarinen Pääluottamusmies, SASK-lähettiläs, Savo-Karjalan SDP varapuheenjohtaja de_27032024_62.indd 62 de_27032024_62.indd 62 18.3.2024 10.29 18.3.2024 10.29. Hallitus antaa esitystensä perusteluista räikeän virheellisen kuvan. Tanskassa hallitusedustuksen raja on 35 työntekijää. Sen esitys paikallisesta sopimisesta merkitsee vain työnantajan vallan kasvua – järjestäytymättömissä yrityksissä. Hallitus esittää alarajan nostoa 50 työntekijään. Jos lakia ei hyväksytä, luisumme yhteiskuntana kauas asemaan, jolla viestimme muille maille, että hyvinvointivaltio nimeltään Suomi, hyväksyy pakkoja lapsityövoiman käytön kehittyvissä maissa välittämättä uhkaavasta ilmastokriisistä. Suomen yhteistoimintalaki ei koske alle 20 työntekijän yrityksiä. Henkilöstön edustajien asema on sama kuin muiden hallituksen jäsenten. Kaikissa niissä työntekijöillä on ollut vahva edustus yritysten päättävissä elimissä jo pitkään. Laki velvoittaa työnantajat neuvottelemaan työntekijöiden kanssa kaikissa yrityksissä ja tärkeimmistäkin asioista. Ammattiyhdistysliike on ollut Suomessa liian kesy. Erikoista, muttei lainkaan yllättävää, koska RKP oli ennen vaaleja kannattanut myös kansallista yritysvastuulakia. Työnantaja määrää, mihin elimeen se ottaa työntekijöiden edustuksena yhdestä neljään henkilöä: hallintoneuvostoon, hallitukseen, johtoryhmään tai muihin elimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulos yksiköt. Lobbauskoneiston pyöriessä, kansallisen yritysvastuulain valmistelu edellisen hallituksen aika na kaatui siksi, että keskustan ja RKP:n edustajat asettuivat tukemaan vain EU-tason sääntelyä. Mitä tämä laki sitten oikein pitää sisällään, miksi se pitää ottaa käyttöön. Se ei ole taistellut työntekijöille samanlaisia vaikutusmahdollisuuksia kuin on ollut Saksassa ja muissa Pohjoismaissa. Tanskassa yritysten hallituksissa ja työpaikkakohtaisis sa yhteistoimintakomiteoissa työntekijöillä ja työnantajalla on yhtä monta edustajaa. Ne ovat samalla puolustamassa työttömiä ja pienituloisia kohtuuttomia sosiaalija työttömyysturvan leikkauksia vastaan. Ja tässä tarkoitan yritysvastuudirektiiviä, onneksi nyt toteutunutta, jota Suomi oli alkujaankin vaatimassa. Hallituksessa ei ymmärretä, mikä hintalappu on brändillä, hyvinvointivaltio Suomella, kun antavat sen karata toimillaan. Näiden seikkojen vuoksi hallituksen viittaamissa verrokkimaissa yrityskohtainen sopiminen ja luottamus toimivat paremmin kuin Suomessa eikä lakkoja tarvita samalla tavalla. Myös ammattiliittoihin ja luottamusmiehiin perustuva työpaikkakohtainen yhteistoiminta työnantajan kanssa on hyvin järjestetty. Isommissa yrityksissä työntekijöiden edustajia on valittava kolme. Se asettaa suurille firmoille velvollisuuden selvittää omaan toimintaansa liittyviä haitallisia ympäristöja ihmisoikeusvaikutuksia sekä tietynlaisen velvollisuuden laatia ilmastoa koskevia suunnitelmia. Hallitus on romuttamassa nykyisiä vähäisiä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. Ruotsin laki antaa myötämääräämisestä työelämässä paikallisille ammattiosastoille ja luottamusmiehille keskeisen roolin kaikessa työpaikkatason yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Lisäksi työntekijöillä on ollut oikeus perustaa vähintään viiden työntekijän työpaikalle yritysneuvosto, jota työnantajan on kuultava tärkeissä asioissa. EK ja Suomen Yrittäjät lobbaavat muutenkin heikkojen maiden ahdingon lisäämiseksi, oman voiton tavoittelun merkeissä. Ja tarkoituksella myös ilman ammattiliiton ja luottamusmiehen osallistumista. Ruotsissa 1980-luvulta lukien yli 25 työntekijän yrityksissä on pitänyt olla hallituksissa vähintään kaksi työntekijöiden edustajaa. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Työntekijöille saatava vaikutusvaltaa yrityksissä Hallituksen esitys merkitsee vain työnantajan vallan kasvua – järjestäytymättömissä yrityksissä. Kari Kannala eläköitynyt asianajaja Heikennykset ja kurjuus leviävät holtittomasti Kotimaan työmarkkinakiistat ajautuvat vastapuolen ideologian aiheuttaman sokeuden vuoksi pahimpaan solmuun vuosikymmeniin. Laki antaa eräissä erimielisyysasioissa työntekijöille tulkintaetuoikeuden, kunnes asia on sovittu tai ratkaistu oikeudessa
Lahti Energia ja Lahden kaupungin talous ovat aiheitamme, kun kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ti 2.4. Teksti Demokraatti EU pääsi lopulta sopuun yri tysvastuudirektiivistä. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Arja Ojala. – Monet vastuulliset yri tykset ovat jo toimineet tä mänsuuntaisesti. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun wanhat toverit. Työ direktiivin korjaamiseksi on kuitenkin aloitettava välittömästi, Finér sanoo. Kerhotapaaminen ti 2.4. Asiaa seurannut kansalais järjestö Finnwatch pitää di rektiiviä merkittävänä edis tysaskeleena, vaikka direk tiivi muuttui matkan varrella alkuperäistä löysemmäksi. Riskialoja tarkastellaan myöhemmin osana sääntelyn uudelleenar viointia. Toimikunta klo 12.30, lounas (tällä kertaa kahvi ja sämpylä) klo 13–14, kerhotapaaminen klo 14 aiheena EU-vaalit 9.6. Toimikunta. Direktiivin myötä suuret yritykset velvoitetaan myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastoa koskevat siirtymä suunnitelmat, joilla niiden strategia ja liiketoimintamal lit muutetaan vastaamaan puolentoista asteen ilmasto tavoitetta. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Jaakko Oksasen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anitta Aaltonen. – Tämä on historiallinen askel. Arvioiden mukaan koko direktiivin piiriin tulee suo raan vain noin 5 400 ja Suo messa 139 yritystä. 60 VUOTTA ”Historiallinen askel” YRITYSTOIMINTAA EI VOI ENÄÄ TEHDÄ IHMIS OIKEUK SISTA JA YMPÄRISTÖSTÄ PIITTAAMATTA. 4. Fagerholmin rahastoon Maarit Feldt-Ranta palkintoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Petri Kajander. Aiheen avaa ja analysoi asiantuntija ja kaupunginvaltuutettu Eero Seesvaara, jonka esitys alkaa klo 12. Tätä ennen nautimme lounasta. Nyt vas tuuttomuudella kilpailuetua tavoitelleet yritykset pakote taan samaan. de_27032024_63.indd 63 de_27032024_63.indd 63 18.3.2024 10.30 18.3.2024 10.30. Ex-euro parlamentaarikko Mikko Rönnholm ”EU, sen merkitys ja vaalien tärkeys” ja EU-vaaliehdokas Piia Elo ”Vaalityön suuntana Bryssel”. Anitta Aaltonen eritysopettaja, Kaarina 1.4. 60 vuotta Petri Kajander Karjaa 31.3. Puheenjohtaja. Ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Direktiivi koskee nyt huo mattavasti aiemmin sovittua pienempää joukkoa yrityk siä. Edellisessä ehdotuksessa direktiiviä olisi sovellettu yri tyksiin, joissa on vähintään 500 työntekijää ja liikevaihto on 150 miljoonaa euroa ja tä män lisäksi pienempiin tiet tyjen riskialojen yrityksiin. 63 Demokraatti 80 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. . Nyt tällaiset yritykset eivät ole enää mukana. EU sai pitkän väännön jälkeen sovun yritysvastuudirektiivistä. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Direktiivi merkitsee uuden ajan alkua: yritys toimintaa ei voi enää tehdä ihmisoikeuksista ja ympä ristöstä piittaamatta, Finn watchin toiminnanjohtaja Sonja Finér toteaa. Le ik ka a ta lte en ! Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu Arja Ojala sosiaalineuvos, Akaa 5. Tervetuloa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K.A. Myös moni muu maa sai läpi vaatimiaan heikennyksiä. Päämi nisteri Petteri Orpon (kok.) Suomi sai läpi muutoksia ryh mäkannetta koskevaan artik laan ja siirtyi direktiivin kan nalle. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Tervetuloa ajankohtaisen ja mielenkiintoisen aiheen pariin. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Tämä muuttaa maailmaa tuntuvalla tavalla paremmaksi
64 Demokraatti RISTIKKO 6/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_27032024_64.indd 64 de_27032024_64.indd 64 15.3.2024 16.31 15.3.2024 16.31. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Silloin tikka viihtyi Asikkalan Vääksyssä marraskuusta 2010 maaliskuun loppuun 2011. Tammitikkaa lintuharrastajat ovat päässeet ihailemaan Tiiran mukaan Suomessa kerran. de_27032024_64.indd 65 de_27032024_64.indd 65 15.3.2024 16.31 15.3.2024 16.31. ais ud ok u. co m 4 8 6 9 2 8 5 4 6 3 2 3 4 7 4 2 1 5 8 2 3 4 1 7 5 6 6 1 S uomessa on havaittu kaikkiaan yhdeksän tikkalajia. Kun varmistui, että otus tosiaan oli tammitikka, riitti Vääksyssä sen jälkeen trafiikkia bongareiden vaeltaessa paikalle runsaslukuisina. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Suomen ensimmäisen tammitikan löysi tuolloin tarkkasilmäinen 12-vuotias lintuharrastaja, joka oli huomannut kotipihansa lintulaudalla erikoiselta näyttävän tikan. Itse pääsin näkemään ja kuvaamaan tammitikan Kreikassa, mutta lähempänäkin niitä majailee. Tammitikkaa jarruttaa Suomenlahti, mutta lintuharrastajat arvuuttelevat, milloin koittaa se päivä, kun laji löytää tiensä Suomeen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. On mustaa, valkoista ja punaista. Käpy-, valkoselkä-, pikku-, pohjanja harmaapäätikka, palokärki ja käenpiika ovat meikäläisiä pesijöitä, tammitikka ja vihertikka äärimmäisen harvinaisia vierailijoita. Suomea lähimmät reviirit ovat Virossa, jossa se on yleistynyt Tallinnan seudullakin. Vihertikasta lintutietopalvelu Tiiraan on kirjattu alle kymmenen havaintoa, ensimmäinen niistä osuu vuoteen 1974. Sen tuntomerkit eivät aivan istu käpy-, valkoselkätai pikkutikkaan, joita sen väritys ainakin nopeasti vilkaisten läheltä liippaa. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 54 31 78 96 2 92 85 64 73 1 67 13 29 48 5 39 78 52 61 4 15 67 43 29 8 28 46 91 57 3 86 92 15 34 7 41 29 37 85 6 73 54 86 12 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 4/2024 RATKAISU 29.2. Tammitikkaa tavataan Keskija Etelä-Euroopassa – Latviasta Ranskaan ja Kreikkaan – Turkissa ja Kaukasuksella
Olen oppimishaluinen ihminen. Historia toistaa tosi paljon itseään, ja sen takia siitä olisi syytä oppia. Todella koukuttava kirja. Scifityyppinen kertomus. Miten se vaikutti Eurooppaan ja myöhemmin kansallissosialismin nousuun ja keskiluokan romahdukseen. Kun kirjan imuun pääsee mukaan, aukeaa ihan toisenlainen maailma. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjojen tarinat elävöittävät ihmismielen Lukemisen pitää tuottaa iloa, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo. Tarinat ruokkivat mielikuvitusta ja elävöittävät ihmismielen ja maailman. Olen oppinut kuluttamaan äänikirjoja. Nyt kävi ilmi, että kirjan kautta hän tuli takaisin. Aurinko alkaa himmentyä ja ihmisen on etsittävä yhteys toiseen sivilisaatioon. Itseni kehittäminen on kulkenut aina mukanani. Olen tehnyt kolme ylempää korkeakoulututkintoani työn ohessa opiskellen ja nyt väsään väitöskirjaa. Kaikki tiesivät hänet. Rupponen on osannut tiivistää kirjassaan hyvin elämänfilosofisia näkemyksiä. Sitten hän hävisi framilta, lopetti ottelut, hyvinkin äkkiä katosi kokonaan. Minusta lukemista ei pidä tehdä väkisin, vaan sen pitää tuottaa iloa. Rupposen Mikko oli siihen aikaan Suomessa vapaaottelun parhaita, ja hänen uraansa seurattiin. Harrastin aikoinaan intensiivisesti kamppailulajeja. On valtavan ihailtavaa, millaisia tarinoita luovat mielet pystyvät meille lukijoille tuottamaan. Sitä kautta saan uppouduttua myös kaunokirjallisuuden maailmaan. Teollinen vallankumous on vaihtunut AI-vallankumoukseksi, Euroopassa on valtavan paljon liikehdintää ja huoli, miten näiden korkojen ja muiden keskellä keskiluokka pysyy kyydissä. On ollut välillä vaikea yhdistää nykyinen tehtävä, opiskelu ja kaikki muu, joten kirjojen lukemiselle ei jää aina aikaa. Jos ajattelisin, että nyt olen valmis, mitä sitten huomenna olisin. Se on tarkoittanut sitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen on jäänyt pikkuisen vähiin ja lukeminen on ollut opiskeluun liittyvää. Koen, että aina pitää saada oppia jotain uutta. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Historiani on sellainen, että poliisikoulu on ollut ainoa koulu, jossa olen ollut varsinaisesti täysipäiväisenä opiskelijana, ja senkin aikana olin viikonloput töissä. Elämänmakuinen kirja elämästä, kamppailu-urheilusta ja elämästä siellä oman pään sisällä. Äänikirja kulkee kätevästi mukana lenkillä, hiihtämässä tai kuntosalilla. de_27032024_66.indd 66 de_27032024_66.indd 66 19.3.2024 9.33 19.3.2024 9.33. Olen huomannut sen, että pelkästään tekemällä ihminen ei voi hyvin. Elämässä oli ollut paljon vastoinkäymisiä ja hän on kulkenut tosi kovan polun, taistellut muun muassa Ukrainassa. Opiskeluun liittyvä kirjallisuus on todella antoisaa, mutta sisällöltään enemmänkin tutkimustyyppistä. Karl Polanyi: Suuri murros – Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret Andy Weir: Operaatio Ave Maria Mikko Rupponen: Rujo Kirja kertoo isoista murroksista, kuten mitä teollinen vallankumous tarkoitti englannissa 1700–1800-luvuilla. Samanlaisia piirteitä on olemassa tässäkin ajassa. Se ei tosin ole yhtä intensiivistä kuin kirjan lukeminen. Äänikirjojen avulla voi yhdistää lukuelämyksen ja muun tekemisen
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_27032024_002.indd 1 de_27032024_002.indd 1 15.3.2024 16.10 15.3.2024 16.10. JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero
BRANDO Uuden miehen malli AVARUUSPUOLUSTUS Ei mikään ufo-juttu VIHREÄ SIIRTYMÄ Investointeja ja hypeä YDINVOIMA TEEMA Pahiksen paluu 27.3.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 24 / 27 . m aa lis ku ut a Mitä mie sanoin Suna Kymäläinen oli sittenkin oikeassa Venäjästä. PAL.VKO 2024-15 00 74 43 -2 40 6 Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 18.3.2024 10.35 18.3.2024 10.35