Demokraatti 27.3.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. Tradeka on 190 000 jäsenen omistajaosuuskunta. UKRAINA Sota ja rauha TAIDE Vihervasemmiston projekti. PORMESTARI Uusi malli kiinnostaa 6/ 25 27.3.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Trumpin maailma Euroopan pitää olla huolissaan. Tutustu ja liity jäseneksi . KIRJAT TEEMA Lukemisen tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 25 / 27 . m aa lis ku ut a de_27032025_001.indd 1 de_27032025_001.indd 1 18.3.2025 9.05 18.3.2025 9.05. PAL.VKO 2025-15 00 74 43 -2 50 6 6 414880 074923 2 5 6 Yhdessä olemme enemmän
PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_27032025_002.indd 1 de_27032025_002.indd 1 11.3.2025 13.06 11.3.2025 13.06. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Äänestä alueja kuntavaaleissa 13.4.2025. jhl.fi/pelastapalvelut | #PelastaPalvelut www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Äänikirja syö kirjailijan toimeentulon. MAALISKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YDINASEVELISOSIALISTI KIRJA TAIDE Kun Suomi omaa atomipommia pohti. KASVO POLITIIKKA TEEMA de_27032025_03.indd 3 de_27032025_03.indd 3 18.3.2025 17.02 18.3.2025 17.02. Suomen taidekeskustelussa on liikaa politiikkaa. 3 Demokraatti 6/ 25 32 24 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27
de_27032025_04.indd 4 de_27032025_04.indd 4 18.3.2025 16.56 18.3.2025 16.56. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 6/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Lännen luikuria Viikon kuva: Kaupunki takaisin Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Antti Kempas D-ilmiö: Trumpin maailma Vaalit: Pormestarikisa EU: Oma puolustus polttelee Pommi: Atomiasevelisosialisti D-kolumni: Marjo Ollikainen Ukraina: Sotaa ja rauhaa Mepitshow: Eero Heinäluoma Kuvataide: Pohjoista väriä Kirja: Mysteerejä ja Islannin lumo Elokuva: Papin päiväkirja Kirjavisa: Kiuru ja apteekkari Kolumni: Jyrki Liikka Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Karina Jutila IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Kaisa Rönkkö Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Maria Löfgren Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 12 11 ANTTI KEMPAS Suomi liikkumaan DONALD TRUMP Minä vastaan muut + TEEMA Kuolematon kirja 51 5 6 8 11 12 20 22 24 26 28 31 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 10.4. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o Liki kaikki EU:n edustama sotii Trumpin maailmankuvaa vastaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Huolestuneet ihmiset tekivät jopa kansalaisaloitteen siitä, ettei näitä termejä saa vaihtaa lainsäädännössä ja Kelan lomakkeissa sukupuolineutraaleihin nimityksiin ”siittäjä” ja ”synnyttäjä”. Kertauksen vuoksi: jokainen perhe saa yhä vapaasti määritellä senkin, sanooko isoäitiä famuksi, tummuksi ja mummoksi tai ukkia taataksi, papaksi, tuffaksi – tai kaikkia etunimellään. Ei maksa vaivaa, ajattelevat ihmiset niin mediassa kuin työpaikkojen kahviautomaatillakin. KEHUMMEKIN ULKOMAALAISILLE mielellämme, miten suomalaisessa yhteiskunnassa on toisin: meillä on tapana arvostaa totuutta. Virallisissa yhteyksissä Suomessa on sen sijaan jo vuosikymmeniä käytetty yleiskielisiä vanhempija huoltaja-nimityksiä, eikä näitä olla ”wokettamassa” mihinkään suuntaan. de_27032025_05.indd 5 de_27032025_05.indd 5 19.3.2025 9.16 19.3.2025 9.16. Päinvastoin. YKSI ESIMERKKI suomalais-trumpilaisesta palturin puhumisesta on pitkin talvea käyty väittely isä ja äiti -sanoja uhkaavasta kieltämisestä. Kotus muistutti, ettei missään vireillä olevissa lakialoitteissa edes mainita siittäjä-sanaa. Nyt ollaan jo tilanteessa, että yllätymme enemmän, jos Yhdysvaltain presidentti onnistuu yhtäkkiä puhumaan aikuismaisesti totta jostain meille tärkeästä asiasta. Monien bisneskulttuurioppaiden mukaan tietoisesta valheesta kiinni jääminen tarkoittaa Suomessa yritysjohtajalle tai poliitikolle kasvojen menettämistä ja luottamuksen murenemista. Jos joku haluaisi puhutella munasolujensa hedelmöittäjää vaikka siittäjäksi, sitäkään ei kukaan estäisi. Sitä kautta nimittäin alkoi Trumpinkin tie valtaan. Silti sitä toistellaan ympäri Suomea edelleen merkkinä siitä, miten vihervasemmistolainen sateenkaariväki haluaa mitätöidä perhearvoja. D onald Trumpin tapa puhua perättömyyksiä moneen kertaan faktatarkistetuista asioista ei luultavasti enää jaksa hämmästyttää suomalaisia. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Luikuria lännen malliin Pääkirjoitus VÄITE ”ISÄN” KIELTÄMISAIKEISTA OLI SILKKA VALEUUTINEN. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) yritti maaliskuussa puhua kauhistelijoille järkeä. MEILLÄ KAIKILLA on yhteinen vastuu siitä, ettemme itse lietso höpöpuheita edes poliittisista vastustajistamme, emmekä panettele edes ”hyvässä tarkoituksessa”. Oikeasti tässäkin on vivahde-eroja. Suomeen on pesiytynyt poliittisen populismin tapoja totuuden venyttämisestä, eikä silkan luikurin lasketteleminen ole vähentänyt tiettyjen puolueaktiivien suosio ta omissa piireissään. Valehteluun turtuu, ja vähitellen ilmiselviä pötypuheita ei viitsi edes korjailla. Väite ”isän” kieltämisaikeista oli silkka valeuutinen, puijausta, juksausta, sumutusta ja sepitystä
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Jo un i Po rs an ge r de_27032025_06.indd 6 de_27032025_06.indd 6 18.3.2025 16.39 18.3.2025 16.39
Lukuisissa lomakohteissa ympäri maailmaa paikalliset asukkaat ovat kyllästyneet turistitulvaan ja sen aiheuttamiin ongelmiin. de_27032025_06.indd 7 de_27032025_06.indd 7 18.3.2025 16.39 18.3.2025 16.39. Rovaniemi, Barcelona, Venetsia, Kananian saaret... 7 Demokraatti HALUAN KAUPUNKINI TAKAISIN. Myös Rovaniemellä asukkaat järjestivät mielenosoituksen, joka kohdistui etenkin asuinhuoneistossa tapahtuvaan majoitustoimintaan
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ketunhäntä kainalossa Työelämä jyrää nuoret Animalian mukaan Saga Fursin maaliskuun turkishuutokaupassa etenkin kettujen TYÖELÄMÄ NÄYTTÄYTYY nuorille aikuisille kiireisenä, vaativana ja epävarmana, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvitys kertoo. Sen mukaan jo työnhaku koetaan vaikeaksi ja kuluttavaksi. Animalian mukaan kettutarhaajat ovat tehneet tappiota jo yli kymmenen vuotta. Nuoret aikuiset tunnistivat tärkeimmiksi jaksamistaan tukeviksi asioiksi työn sopivan määrän, mielenkiintoiset työtehtävät, hyvän johtamisen ja reilut esihenkilöt, hyvän ja kannustavan ilmapiirin sekä selkeät tavoitteet. Naisista ahdistusta kokee viikoittain 61 prosenttia ja suorituspaineita 66 prosenttia, kun miesten kohdalla vastaavat luvut ovat 48 ja 54. Aula Researchin STTK:lle tekemässä kyselyssä selvitettiin 18–35-vuotiaiden kokemuksia työelämästä ja sen kuormitustekijöistä. STTK muistuttaa, että hallituksen lakihankkeet irtisanomisen helpottamiseksi ja määräaikaisuuksien sallimiseksi ilman perustetta vuodeksi lisäävät entisestään nuorten epävarmuutta työelämässä. Perintöja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä noin miljardi Hallitus ei taida tietää, paljonko se tukee kela-korvauksilla yksityistä terveysbisnestä tai mistä julkisista palveluista leikkaa 200 miljoonaa euroa vaalien jälkeen. Pankit ovat jo lopettaneet alan lainoittamisen. Yli puolet vastaajista (62 %) koki, että työelämä on vastannut niitä odotuksia, joita heillä oli jo ennen työelämään siirtymistä, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo. Vastaajista 40 prosenttia koki, että työnantajalla on liian kovat vaatimukset työnhakijan osaamista ja kokemusta kohtaan. de_27032025_08.indd 8 de_27032025_08.indd 8 19.3.2025 9.20 19.3.2025 9.20. TYÖELÄMÄ Ka le vi So rs a -s ää tiö V IIK O N LU KU euroa. Tästä huolimatta selvä enemmistö (71 %) kuitenkin kertoo kokeneensa haitallista kuormitusta työssään vähintään joskus ja joka kolmas kokee ahdistusta, uupumusta ja suorituspaineita viikoittain, Kujala sanoo. TYTTI TUPPURAINEN X:SSÄ Rahaa on – ainakin yksityisiin ja tehottomiin Kelakorvauksiin. – Nämä toteutuvat työpaikoilla melko hyvin. PATRIZIO LAINÀ BLUESKYSSÄ Veronmaksajien tuki yksityiselle terveysbisnekselle sen kuin kasvaa. Pelkästään lukuja ajatellen – niin turkistarhaajien kuin veronmaksajien kannalta – turkistarhojen oikeudenmukainen alasajo riittävine korvauksineen olisi taloudellisesti järkevämpää kuin alan tekohengittäminen valtion tuilla. Selvitysten mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. – Työelämä koetaan hyvin vaativaksi, eikä se tulosten perusteella ole ollut nuorille yllätys. NAISET ARVIOIVAT TYÖELÄMÄÄ KIELTEISEMMIN KUIN MIEHET. Turkistarhaus on kielletty 20 Euroopan maassa. Näin härskiä puhallusta ei ole suomalaisessa terveyspolitiikassa tehty koskaan aiemmin. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ nahkoja myytiin alle tuotantokustannusten. Naiset arvioivat työelämää kaikkiaan kielteisemmin kuin miehet
– Tästä syystä hallitusohjelman kokonaisvaikutukset todennäköisesti lisäävät eivätkä vähennä raskausja perhevapaasyrjinnän riskiä, Kirvesniemi sanoo. Myönteisimpiä arviot ovat Pirkanmaalla, jossa 37 prosenttia kansalaisista näkee kuntansa tulevaisuuden nykyistä parempana. Kotitalouksien nettovarallisuuden epätasaisesta jakautumisesta kertova gini-kerroin on ollut jo pitkään tasaisessa kasvussa. Maakunnista synkimmiksi tulevaisuuden näkymät arvioidaan Etelä-Savossa, jossa jopa puolet vastaajista näkee oman asuinkuntansa tulevaisuuden nykyhetkeä huonompana. Köyhtyminen voi vähitellen heikentää luottamusta tulevaisuuteen ja heilautella kansakunnan yhtenäisyyttä. Mutta selvää on, että eri tuloluokkia tutkittaessa keskiluokka ja tuloluokat siitä alas päin ovat köyhtyneet. Työnantajat pitävät raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien työntekijöiden suojaa ja turvaa jo nyt korkeana. TYÖELÄMÄ TULEVAISUUS Ranteet auki! SUOMALAISET OSAAVAT synkistellä. Yllättävää on, että vastaajat uskovat omaan tulevaisuuteensa. Näitä tarvitaan tällaisina aikoina, pohtii Demokraatin väki. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari TYKIN PIIPPU REIKÄ AVARUUDESSA Lisää rahaa puolustukseen Puolustusmäärähojen musta aukko Hyvät köyhät kyykkyyn -tyypit, taas pääsette kertomaan, että varallisuuden kasvu on yhteiskunnalle hieno asia, vaikka se kasvaa vain jo valmiiksi varakkailla. Toki varallisuuden keskittymisen selvittäminen on hankalaa eikä tarjolla ole yksiselitteisiä vastauksia. Se on totta, mikä näkyy lompakossa ja tuntuu omassa elämässä. Raskausja perhevapaasyrjintä jatkukoon! KOLMIKANTAINEN TYÖRYHMÄ esittää lainsäädäntöön täsmennyksiä raskausja perhevapaasyrjinnän estämiseksi. de_27032025_08.indd 9 de_27032025_08.indd 9 19.3.2025 9.20 19.3.2025 9.20. Varallisuuden keskittymisestä kertoo se, että nyt ensimmäistä kertaa Suomen rikkain kymmenys omistaa yli puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Sitran tuoreen tulevaisuusbarometrin mukaan Suomen tulevaisuuden näkee nykyhetkeä parempana vain 18 prosenttia vastaajista. Varallisuus tuo hyvinvointia ja vastaavasti elintason lasku syö sitä. Hyvät köyhät kyykkyyn -tyypit, yhteiskunnan köyhtyvältä puoliskolta katsottuna ei lohduta yhtään, että sanotte varallisuuden valuvan teiltä alaspäin. Tilastokeskuksen tuoreen varallisuustutkimuksen mukaan varallisuuden keskittyminen on jatkunut Suomessa. SAK:n ja STTK:n mielestä esitetyt toimet ovat pääosin kosmeettisia. Eikä tässä vielä kaikki. Vain 14 prosenttia arvioi oman tulevaisuutensa nykyhetkeä huonommaksi tai merkittävästi huonommaksi. STTK:n juristi Ville Kirvesniemi muistuttaa hallituksen tekemien heikennyksien – kuten määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman perustetta vuoden ajaksi ja henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentäminen – olevan kielteisiltä vaikutuksiltaan raskausja perhevapaasyrjintään paljon merkittävämpiä kuin työryhmän nyt esittämät toimet syrjinnän vähentämiseksi. Koko ihmiskunnan tulevaisuuden näkee nykyistä parempana vain 11 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Vuoden 2023 barometrissä luku oli 11 prosenttiyksikköä suurempi. Nyt horjuu luottamus oman asuinkunnan, koko maan ja varsinkin ihmiskunnan tulevaisuuteen
7. Kuka on Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja. Tilastokeskuksen mukaan raskaussyrjintää kokee Suomessa joka neljäs raskaana oleva ja kielteisiä kokemuksia työelämässä on puolella raskaana olleista. 3. Tällä hetkellä määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättäminen raskauden tai perhevapaan käyttämisen vuoksi on laitonta. 2. Paljonko Euroopan unioni maksoi Suomelle maataloustukea 2024. Kolmikantaryhmä esittikin tasa-arvolakiin kirjausta, että työelämän syrjintä koskisi myös määräaikaisia työsuhteita. Minkä puolueen ministereistä kaksi vastusti Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamista. Tuttu kommentaattori, mutta kuka. Hallitus ajaa lakimuutosta, joka mahdollistaisi alle vuoden kestävän määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman erityistä perustetta ja henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämisen. VIIKON MEEMI AFP / David Gray Vielä kuva someen, sitten juostaan 10 VIS V 1. 6. Ongelma koskee etenkin määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Kuinka pitkä on Suomen tieverkko vuonna 2025. 10. 1) Vel i-M att i Kun ton en 2) Eng lan nill a ja Ran ska lla 3) sak san pai men koi ra 4) Rai ja Ora nen 5) maa lai slii ton Juh o Niu kka nen ja Uun o Han nul a 6) Ulk opo liit tis en ins titu utin joh tav a tut kija Mat ti Pes u 7) 454 00 kilo met riä , joi sta yks ityi sja met säa uto tei tä on 350 00 kilo met riä 8) 70 9 milj oon aa eur oa 9) 37,2 1 eur oa (ar ki) päi väs sä 10 ) 45 pro sen ttia viim evu otis ta vas taa vaa aja nko hta a väh em män de_27032025_10.indd 10 de_27032025_10.indd 10 19.3.2025 10.34 19.3.2025 10.34. 5. Mikä oli maailman yleisin koirarotu vuonna 2024. 8. 9. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat pitävät raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien työntekijöiden suojaa ja turvaa jo nyt korkeana. Kuka on kirjoittanut romaanin Nimeltään Kekkonen. STTK ja SAK jättivät ryhmän työstä eriävän mielipiteen. Ryhmän esityksistä huolimatta määräaikaisten tilanne voi huonontua hallituksen jo tekemien esitysten takia. 4. Kuinka suuri on peruspäiväraha. Ne pitivät työryhmän ehdotuksia kosmeettisina. 10 Demokraatti PÄTKÄT MAAILMAN TILA • Raskaussyrjintä on Suomessa yleistä Raskaudesta rangaistaan K olmikantaryhmän esitys raskausja perhevapaasyrjinnän vähentämiseksi jäi ison ongelman pintaraapaisuksi. Millä Euroopan mailla on omia ydinaseita. Kuinka paljon Teslan Euroopan myynti on laskenut alkuvuonna
Se haastaa hyvinOLEMME ISOJEN HAASTEIDEN ÄÄRELLÄ. Osa vanhoista seuratoimijoista sitoutuu 24/7, nuoremmassa polvessa sitoutuminen on enemmän projektiluontoista. Kumpi ensin, kuntoliikunta vai kilpaurheilu. Keskitymme erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten matalan kynnyksen harrasteliikunnan edistämiseen. Mikä meno, TUL:n pääsihteeri Antti Kempas. Yhteiskuntarakennetta pitäisi muuttaa niin, että se kannustaisi eri ikäisiä ihmisiä liikkumaan. Rahasta on tiukkaa. Seuratoiminta ei pyöri ilman vapaaehtoisia, mutta heidän määränsä vähenee, etenkin nuoria on vaikea saada mukaan toimintaan. Dinosaurus, etenkin tyttäreni mielestä. Olemme isojen haasteiden äärellä. Kilpaurheilu on tärkeää sen inspiraation ja yhteisöllisyyden kannalta, mutta jos pitäisi valinta, olisi liikuntaan panostaminen fiksumpi sijoitus koko yhteiskunnan kannalta. Meillä on valtakunnallisesti noin 700 jäsenseuraa. Mitä TUL nykyään tekee. Liikkumattomuus ja liiallinen paikallaanolo aiheuttaa 4,7 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. 11 Demokraatti Uhkana liikkumattomuus Liiallinen paikallaanolo aiheuttaa 4,7 miljardin euron kustannukset vuodessa. Toistaiseksi riittää. Teksti ja kuvitus Nora Vilva ja iStock de_27032025_11.indd 11 de_27032025_11.indd 11 19.3.2025 9.24 19.3.2025 9.24. Kummallakin on merkityksensä. Jokainen euro, mikä investoidaan liikuntaa edistäviin ohjelmiin, tuottaa takaisin terveydenhuollon ja sosiaaliturvan menoissa sekä työkyvyn ylläpitämisessä. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Suomalaisten kunto on jo vuosikymmeniä ollut laskusuunnassa. Tapahtumia ja projekteja riittää, mutta se on vain hyvä juttu. Liikunnan ja urheilun rahoitus pitäisi turvata. Aktiiviset seuratoimijat ovat koko seuratoiminnan ydin. Tarkoitus on saada ihmiset liikkumaan monipuolisesti ja hyvässä seurassa. Vieläkö seuratoimintaan löytyy puuhanaisia ja -miehiä. Kunpa siihen olisikin selkeät ratkaisut, niin saataisiin tämä liikkumattomuuden ongelma ratkaistua. Tavoitteemme on, että liikuntaharrastukseen osallistumisen tulisi olla helppoa ja edullista. Dinosaurukset ovat olleet maapallon mahtavimpia olentoja, ja niissä yhdistyy voima, kestävyys ja peloton asenne. Alkuvuosi on lähtenyt aika vauhdikkaasti liikkeelle. Miten suomalaiset saadaan liikkumaan enemmän. vointimme ja romahduttaa toimintakykymme. Iso kiitos heille
12 Demokraatti ILMIÖ TRUMPIN TAPAAN Trump hämmentää Eurooppaa ja kahmii valtaa kotimaassaan. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Lehtikuva, Brendan Smialowski, Roberto Schmidt ja Saul Loeb de_27032025_12.indd 12 de_27032025_12.indd 12 19.3.2025 9.43 19.3.2025 9.43. Pitääkö olla huolissaan
13 Demokraatti TRUMPIN TAPAAN TRUMPIN SUHDE EU:TA KOHTAAN ON INHO, JOPA SUORANAINEN VIHA. de_27032025_12.indd 13 de_27032025_12.indd 13 19.3.2025 9.43 19.3.2025 9.43
Eurooppalainen hyvinvointivaltio, elinkeinoelämän sääntely, sananvapauden rajoittaminen, keskitetty byrokraattinen rakenne, Ruotsila listaa Trumpin inhon kohteita. ”Hyviä” on osa Itä-Euroopan maista. – Trump on koko aikuisikänsä ajatellut, että EU-maat huijaavat ja huiputtavat Yhdysvaltoja, koska ovat viisaampia kuin tyhmät amerikkalaiset poliitikot. Ruotsila kuvaa Trumpin EU-suhdetta inhoksi, jopa suoranaiseksi vihaksi. Tätä mieltä on historioitsija ja professori Markku Ruotsila. Ruotsilan mukaan republikaanien EU-inho kumpuaa amerikkalaisesta mytologiasta, jossa Amerikka vapaussodassa taisteli itsensä irti korruptoituneesta Euroopasta. Trump tietää, mitä kommunismi ja Neuvostoliiton valta tarkoittivat näille maille. TRUMPILLA ON LIKI MAAGINEN TAITO PUHUA TAVALLA, JOKA SAA PUOLET AMERIKKALAISISTA KUUNTELEMAAN. Trumpin puheissa Eurooppa on kummitellut pahiksena jo 1970-luvulta saakka. Hänen aikaisemmista vaimoistaan kaksi on Itä-Euroopasta. Kaksi kirjaa Trumpista kirjoittanutta Ruotsilaa on kutsuttu Suomen Trump-tulkiksi. Trump ei ole näkemyksineen yksin. 14 Demokraatti D-ILMIÖ E uroopan unioni ei ole vieläkään kunnolla toipunut Donald Trumpin Eurooppaa koskevista toimista. Samalla tavalla EU:sta ajattelee valtaosa koko republikaanipuolueesta. Jo kylmän sodan aikana perhe vietti osan vuodesta silloisessa Tšekkoslovakiassa. Syytä olisi, sillä helpotusta ei ole luvassa. Edellytyksenä on, että ne ovat lähellä trumpilaista maailmankuvaa – eli kansallismielisyyttä, ei globalismia. Ei suinkaan vain pitkäaikaisten transatlanttisten suhteiden, vaan brexitin takia. Kaikki EU-maat eivät ole pahoja huijareita Trumpin maailmassa. Itseään hän pitää viisaana amerikkalaisena, joka nyt vuorostaan kurittaa eurooppalaisia, Ruotsila kuvaa. Etenkin Yhdysvaltojen oikeistossa uskotaan tähän edelleen lähes kirjaimellisesti. – Mytologiaan kuuluu edelleen ajatus Yhdysvaltojen liki jumalaisesta asemasta muihin maihin nähden, oikeuteen opettaa muita kansoja. – Trump tuntee Euroopasta Itä-Euroopan maat parhaiten. – Vaikka Iso-Britannia edustaa muuten eurooppalaista maailmankuvaa, niin brexitin takia se ei tule kärsimään niistä ongelmista, jotka vielä koettelevat EU:ta. Trump haluaa varmistaa, että Eurooppa ei tule enää saastuttamaan Yhdysvaltoja, Markku Ruotsila sanoo. Hän sanoo liki kaiken EU:n edustaman sotivan Trumpin maailmankuvaa vastaan. DIILIN TEKIJÄNÄ itseään pitävä Trump on toisen kautensa ensimmäisinä viikkoina uhitellut tariffeilla niin naapurimaitaan kuin myös EU:ta ja Kiinaa. de_27032025_12.indd 14 de_27032025_12.indd 14 19.3.2025 9.43 19.3.2025 9.43. ”Hyvä” Euroopan maa on myös Iso-Britannia. – Läntinen Eurooppa on Trumpille edelleen woke, missä vaaleilla valitsemattomat virkamiehet päättävät asioista
15 Demokraatti YHDYSVALLOISSA PITKÄÄN asunut ja Claytonin yliopistossa amerikkalaisen historian professorina työskentelevä professori Marko Maunula ei uskalla tarkemmin arvioida mihin suuntaan Trump vie Yhdysvaltoja – ja muuta maailmaa. – Trumpilla on uskomaton, liki maaginen taito puhua tavalla, joka saa lähes puolet amerikkalaisista höristämään korviaan ja kuuntelemaan. – Tässä vaiheessa ei tiedetä Trumpin toimien lopullista vaikutusta. – Iso osa amerikkalaisista haluaa tätä, eliittivastaisuus on suuri teema Yhdysvaltojen modernissa historiassa. Samaa hallinnon karsimista ovat yrittäneet kaikki republikaanipresidentit Ronald Reaganista lähtien, mutta kaikki ovat jossain vaiheessa luopuneet. Senaatissa ja edustajainhuoneessa on ärhäkämpiä republikaaniryhmittymiä, jotka muun muassa ajavat ensi vuoden budjettiin paljon esitettyä jyrkempää liittovaltion kuolettamista sekä suurempia eläkeja terveydenhuoltoleikkauksia. – Jos katsoo Trumpin ensimmäistä kautta, tai koko uraa, niin hän ei pidä, että joku muu tulee yhtä näkyväksi kuin hän itse. – Trumpilla on pari keskeistä asiaa, joita hän on koko aikuisikänsä ajanut vimmatusti: tariffit ja liittovaltion vallan purkaminen. Lopputulos voi olla toinenkin. Markku Ruotsila muistuttaa, että Trump edustaa puolueessaan maltillisempaa siipeä. Näistä jälkimmäisessä hänellä on käsikassarana Elon Musk ja tämän johtama Doge-tehostusvirasto. Jos pörssikursseista tulee negatiivinen reaktio, on hän valmis tinkimään lupauksistaan. Tässä voi vielä tulla ongelmia. Trump lupasi vaalikampanjassaan rytinää ja tätä on saatu. Liittovaltion byrokratian tuhoamisen tärkeydestä kertoo jotain se, että Trump edelleen sietää Muskia. – Trumpilla ei ole mietittyä poliittista ideologiaa tai johdonmukaista strategiaa. Poliittinen vaisto ei kuitenkaan riitä, jos Trump ei onnistu kääntämään taloutta kasvuun. Amerikkalaiseen unelmaan kuuluu, että ihminen jätetään rauhaan ja kovalla työnteolla menestyy – ellei valtiovalta tule määräilemään ja varastamaan työn hedelmiä. Maunula uskoo, että republikaaneille käy kahden vuoden päästä välivaaleissa huonosti, jos taloustilanne ei nykyisestä parane. Vielä on esimerkiksi avoinna, mikä on tariffien lopullinen vaikutus. En haluaisi verrata Trumpia Bill Clintoniin ja Barack Obamaan, mutta poliittisilta vaistoiltaan ja ihmisiin vetoajana hän on samaa tasoa. Hän on sekoitus liki pakkomielteisiä asenteita ja uskomuksia, halua tasata tilit vastustajien kanssa ja uskoa omaan erinomaisuuteensa. Mielipidemittauksien lisäksi Trump seuraa tarkkaan pörssikurssien ja indeksien reagointia hänen esityksiinsä, etenkin kauppatariffipolitiikkaa koskeviin. TRUMPIN ASEMA Yhdysvalloissa ja hänen omassa puolueessaan on toistaiseksi lähes poikkeuksellisen vahva. – Tämä vaikeuttaisi myös Trumpin agendan puskemista. Jos kaikki menee kuten Trump ja hänen valtiovarainministerinsä ovat suunnitelleet, niin deregulaatiolla ja veroalella tulee kansalaisille paljon lisää rahaa. Näiden mukaan sitten sovelletaan poliittista ideologiaa. Tämä ajattelu ylittää puoluerajat. Trump on sanonut, ettei voi näitä hyväksyä. de_27032025_12.indd 15 de_27032025_12.indd 15 19.3.2025 9.43 19.3.2025 9.43. Tavoite on supistaa liittovaltion virastojen määrä minimiin ja siirtää vallankäyttö osavaltiotasolle. Samalla Maunula myös kehuu Trumpin taitoa ja ymmärrystä siitä, mikä vetoaa ihmisiin ja toimii politiikassa. Siinä missä hallinnon karsiminen on monelle republikaanille ideologiaa, on se Elon Muskille eräänlainen koelaboratorio. MARKO MAUNULA ihmettelee Trumpin toimien aiheuttamaa tyrmistystä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Kuten myös Trump ensimmäisellä kaudellaan. Hän on noussut Trumpin rinnalla näkyvään asemaan, jonka kestävyyttä Ruotsila pohtii. Hän itsekin tietää tämän ja on siksi lähtenyt kiitolaukkaan heti lähtösuoralla. Hän kuvaa Trumpia vanhan kaartin isolationistiksi eli eristäytymispolitiikan ajajaksi – vaikka tämä haluaakin sekaantua kansainväliseen politiikkaan – kuten Grönlannin tai Panaman kanavan omimiseen – silloin kun katsoo sen palvelevan Yhdysvaltojen etuja. Tavoite on minimalistinen valtiovalta, joka keskittyy lähinnä ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen. Hallinnon supistaminen on tärkeä ideologinen tavoite monelle republikaanille
16 Demokraatti D-ILMIÖ – Kaikki menee sekaisin ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan. Häntä on vaikea haastaa tässä vaiheessa. – Nyt katsotaan, kuinka paljon korkeimmassa oikeudessa löytyy institutionalisteja ja kuinka paljon tuomareita, jotka näkevät presidentin valtaoikeudet liki rajattomina. Hän muistuttaa, että eräänlainen kaaos ja kansakunnan kivijalan heiluttaminen kuuluvat yhdysvaltalaiseen kulttuuriin. Maunulan mielestä demokraattien nykyinen johto ei ole kovin hyvä toimimaan oppositiossa. Valtaa saatuaan puolue ajaa politiikkaa, joka vieraannuttaa amerikkalaiset. Hän pitää tällaista henkilökohtaisena loukkauksena. Maunula pitää presidentin valtaoikeuksien rajojen kolistelua isona perustuslaillisena riitakysymyksenä, jossa lopulta korkein oikeus määrittää valtaoikeuksien rajat. – Trump haluaa valtaa niin paljon kuin on mahdollista, ja on hyvin ärsyyntynyt, jos kongressi, oikeuslaitos tai vaikka vain oman puolueen jäsen asettuu vastahankaan. Republikaanien ongelma on päinvastainen. Tämä voi olla demokraattien paras, mutta myös ainoa mahdollisuus. KAIKESTA TRUMPIN aiheuttamasta kaaoksesta huolimatta Maunula uskoo Yhdysvaltojen selviävän tästäkin vaiheesta. Testissä on amerikkalainen näkemys Montesquieun vallan kolmijako-opista. Maunula ei usko, että Trump onnistuisi tekemään Yhdysvalloista autoritääristä valtiota. Jatkuvista kriiseistä ja poliittisesta de_27032025_12.indd 16 de_27032025_12.indd 16 19.3.2025 9.43 19.3.2025 9.43. Korkein oikeus on usein hyvinkin yllättävä ja tuomarit käyttäytyvät toisin kuin heidät nimittäneet presidentit ovat olettaneet. Näistä tapauksista osa etenee korkeimpaan oikeuteen saakka. MARKO MAUNULAN mielestä Trumpia ja Bill Clintonia yhdistää poliittisesti osin myös se, että kaikista epärehellisestä vedoistaan huolimatta ihmiset ovat valmiita katsomaan heidän rikkeitään läpi sormien. Toki demokraatit myös ymmärtävät Trumpin ja hänen politiikkansa suosion. Tästä olivat hyviä esimerkkejä Bill Clinton ja Barack Obama. Puolueelta puuttuvat vetävät ja energisoivat oppositiojohtajat. Suunta on hukassa eikä selvää Trumpia haastavaa johtajaa ole löytynyt. Amerikkalainen yhteiskunta on nyt hyvin aggressiivisen, nopean ja monin tavoin perustuslaillisen mullistuksen keskellä. Trump on kahden kuukauden aikana testannut moneen otteeseen valtaoikeuksiensa rajoja. Myös Markku Ruotsila näkee demokraattien olevan sisäisessä kriisissä. Viimeksi kivijalan kestävyyttä testattiin 1960-luvun lopulla, kun poliittiset salamurhat, mellakat ja kansalaisoikeusliikkeen kohtaama väkivalta testasivat demokratian kestävyyttä. Vallitseva tunne taitaa edelleen olla puoluerajat ylittävä tyrmistys, Marko Maunula kuvaa maan ilmapiiriä. – Kamala Harris sai kuonoonsa Yhdysvaltain inhotuimmalta mieheltä ja demokraattikuvernöörit pitävät matalaa profiilia. – Demokraatit ehkä tässä tilanteessa laskevat, että kannattaa antaa republikaaneille lisää köyttä ja toivoa, että he siihen jossain vaiheessa hirttäytyvät. Se on uskomattoman vahva kriisinja iskunkestävä yhteiskunta. – Demokraattien perusheikkous on, että puolue ei uskalla ottaa kantaa, ei uskalla sanoa mitään räväkkää tai ottaa riskejä. Demokraateilla on edelleen vaikeuksia päästä tasapainoon vaalitappion jälkeen. Puolueesta on vaikea löytää edes yhtä tai kahta poliitikkoa haastamaan Trumpin politiikkaa. Maunula näkee, että nykytilanne kuvastaa hyvin puolueiden välisiä eroja. – Edelleen luotan tavalliseen amerikkalaiseen. He säästävät ruutia vuoteen 2028. Lopputulosta on hyvin vaikea arvioida. Riittävän moni sanoisi ”jo riittää”, jos Trump yrittäisi vaikka ajaa armeijaa presidentin alaisuuteen tai vaatisi lojaliteettia itselleen. – Jollain kummalla tavalla Amerikka on aina kontannut eteenpäin. – Puolueessa ei ole löytynyt konsensusta, pitääkö siirtyä kohti keskustaa kuten Bill Clinton teki vaiko vasemmalle. Trump puhuu amerikkalaisesta hallinnosta ”hänen hallintonaan” ja pitää oikeuslaitosta omana, henkilökohtaisena käsikassarana. Maunula toisaalta ymmärtää demokraattien vaisuuden. Se usein johtaa talousvaikeuksiin, jota demokraatit sitten tulevat siivoamaan. Vastassa on poikkeuksellisen yhtenäinen ja kurinalainen puolue, jossa kaikki Trump-kriitikot on savustettu ulos
– Venäjällä voi olla Trumpista epäilyttävää materiaalia, vaikka hänen liiketoimintansa rahoittamisesta. Ukrainan tukemiseen sitten suhtaudutaankin jo kielteisemmin. Miksi Trump ja Yhdysvallat ovat nyt kallellaan Venäjän suuntaan. de_27032025_12.indd 17 de_27032025_12.indd 17 19.3.2025 9.43 19.3.2025 9.43. Kaikki mielipidetiedustelut ovat pitkään osoittaneet, että amerikkalaisten halu, etenkin republikaanien kannattajissa, avustaa Ukrainaa on käytännössä hiipunut. Kyse on ehkä jälleen omalaatuisesta trumpilaisesta neuvottelutaktiikasta. Mutta republikaaneistakin on tähän saakka suuri osa syyttänyt Ukrainan sodasta enemmän Venäjää kuin Ukrainaa. Tähän saakka ulkopolitiikka on ollut sellainen amerikkalaisen politiikan siipirakennus. Myös Zelenskyihin luotetaan enemmän kuin Putiniin. – Heillä ei ole vaikeutta elää loogisten ristiriitaisuuksien kanssa. Todellinen jytky. – Tästä ei voi päätellä, että Trumpilla ja Putinilla olisi läheiset välit. 17 Demokraatti myllerryksestä huolimatta maa on niin taloudessa kuin myös taiteissa vahva ja innovatiivinen. Tai sitten hän vain ihailee vahvoja johtajia, joiden edessä kansakunta napsauttaa kantapäät yhteen. Ruotsila uskoo, että Yhdysvaltain hallinnossa edelleen nähdään, että maan kansallinen etu on estää Venäjän laajeneminen. Tämä ei ole estänyt Trumpia kehumasta Putinin vahvaa ja päättäväistä johtajuutta. – Mutta onhan Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa tapahtunut valtava suunnanmuutos. Ukrainan sota on lähentänyt Venäjää ja Kiinaa, joten Yhdysvalloissa mietitään, miten tämä akseli rikotaan. Maunulan mielestä vannoutuneimmat trumpilaiset kuitenkin kääntyvät sen mukaan mitä Trump sanoo. – Trump seuraa tarkkaan yleistä mielipidettä, etenkin oman kannattajakuntansa. Hän uskoo taustalla olevan jälleen mielipidetiedustelut, jotka monissa asioissa ohjaavat Trumpin toimintaa. LIITTOVALTION BYROKRATIAN TUHOAMISEN TÄRKEYDESTÄ KERTOO JOTAIN SE, ETTÄ TRUMP EDELLEEN SIETÄÄ MUSKIA. Markku Ruotsila ei ole nähnyt lämpenemistä Trumpin ja Putinin väleissä. Tämä on tehnyt ulkopolitiikasta näkyvämmän keskustelunaiheen. Maunula näkee tähän kaksi mahdollista selitystä, joista toinen tai molemmat voivat pitää paikkansa. YHDYSVALTOJEN JA Venäjän ”uuden” suhteen ymmärtäminen on vaatinut monelta amerikkalaiselta melkoista henkistä notkeutta. Tässä pelissä Euroopalla ei ole paljon muuta arvoa kuin toimiminen vastavoimana ja pidäkkeenä. Hänen tavoitteenaan on saada rauha Ukrainaan. – Väittäisin, että taustalla on Trumpin suuri maailmanpoliittinen kuvio, jossa Kiina on suuri haastaja. Valitettavaa Ukrainan ja Euroopan kannalta on se, että Trump voi olla valmis kompromisseihin, joista ukrainalaiset ja eurooppalaiset eivät pidä
Ei aina sitä mitä lupasi, mutta ainakin hän tekee. ”Ei, sir”, toimittaja vastaa, ”Tämä on länsi, sir. Viime vuonna julkistetun tutkimuksen mukaan vain joka viides amerikkalainen luottaa hallitukseen. Onko maailman johtava demokratia siirtynyt totuuden jälkeiseen aikaan. The Donald on kaikkea muuta. 18 Demokraatti YHDYSVALLAT Vallankumous järkeä vastaan ANALYYSI: Kun presidentti Donald Trump äskettäin puhui kongressille, hänen puheensa laskettiin sisältäneen lähes 30 epätarkkuutta, virhettä tai suoranaista valhetta. Teksti Reijo Kemppinen T rump puhui omiaan talouden tilasta, suurenteli Ukrainalle annetun avun määrää, laski palturia maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja vääristeli vaalivoittonsa määrää. Tämän vuoksi Stubb joutui esittämään useita julkisia anteeksipyyntöjä. päivänä 2001. Syitä presidentin suosioon ei ole vaikea löytää. Unohdamme että sanan ”tosiasia” takana on yhteiskunnassa vallitseva yhteisymmärrys, sopimus siitä mitä me totena pidämme. Yhdysvalloissa tämä sopimus on murtunut jo aikaa sitten. Tyhjiä puheita ja lupauksia, ei tekoja. Sen jälkeinen alamäki on ollut hurja. Republikaanien äänestäjistä vain joka kymmenes uskoo sen sanaan. Valitettavasti yksikään niistä ei puhu sen puolesta että kyse olisi vain Trumpin henkilöstä saati ohimenevästä tai Yhdysvaltoihin rajoittuvasta ilmiöstä. Hyviä kysymyksiä, joihin eri ihmisillä on varmasti monia erilaisia vastauksia ja teorioita. Kuten Donald Trump. Hän valehteli edeltäjänsä hallinnon maksaneen sosiaalitukia miljoonille aikoja sitten kuolleille ihmisille. Tuijotamme illasta toiseen Hollywoodin unelmahöttöä ymmärtämättä, että Amerikka sen takana on muuttunut perinpohjaisesti. Perinteinen media. VIIMEISEN KERRAN amerikkalaiset löysivät toisensa ja luottamuksen hallitukseen liki neljännesvuosisata sitten, syyskuun 11. Kun legenda muuttuu tosiasiaksi, julkaise legenda.” Amerikkalaiset poliitikot ovat hyviä tarinankertojia. Yli 70 prosentin mielestä puhe oli sekä presidentillinen että inspiroiva. ”Etkö aio käyttää tarinaa?”, hän kysyy päätoimittajalta. MIKSI KANSA ei tunnu välittävän valehtelusta tai toisten ihmisten julkisesta nöyryyttämisestä on vaikeampi ymmärtää. MITÄ YHDYSVALLOISSA tapahtuu. Kongressi ei kyennyt enää sopimaan valtion budjetista, jonka seurauksena julkiset palvelut kärsivät. Finanssikriisi paljasti vallanpitäjien antaneen pankeille luvan vedättää asuntovelallisia. CBS-kanavan teettämän mielipidemittauksen mukaan 76 prosenttia puheen nähneistä katsojista piti sitä hyvänä. Onnekseen hän on syntynyt aikana, jolloin hyvä tarina kelpaa totuutta paremmin. Ja ennen kaikkea, tarttuu yleisölle tärkeisiin asioihin. Hänen mukaansa maan talous on historiallisen huonossa jamassa, vaikka sen kasvuvauhti oli viime vuonna liki kolme prosenttia, parempi kuin yhdessäkään verrokkimaassa. Muistatteko valtiovarainministeri Alexander Stubbin eduskunnan kyselytunnilla esittämän virheellisen väitteen hallintarekisteriä koskevista lausunnoista. Toiset arvioivat luottamuksen alkaneen murtua Vietnamin sodan aikana. Ihmiset sanovat pitävänsä Trumpista koska hän puhuu heitä koskettavista asioista sanoilla, jotka he ymmärtävät ja tunteilla, joihin heidän on helppo samaistua. Luottamus kongressiin on pudonnut historiallisen alas, alle kymmeneen prosenttiin. Hänen tempauksiaan seurataan kuin tosi-TV:n lähetystä, josta ei puutu vauhtia eikä yllättäviä käänteitä. Mietin, onko meillä Euroopassa unohtunut Yhdysvaltojen sisäpolitiikan seuraaminen. KUN LEGENDA MUUTTUU TODEKSI, JULKAISE LEGENDA. Kun hän puhuu sen ymmärtää. Kirjoittaja on entinen EU:n neuvoston viestintäasioista vastaava pääjohtaja. Joku sanoo kehityksen alkaneen Richard Nixonista ja Watergatesta. Suomessakin nähdyssä lännenelokuvassa Mies, joka ampui Liberty Valancen James Stewartin esittämä päähahmo kertoo paikallisen sanomalehden päätoimittajalle totuuden siitä, kuka ampui lainsuojattoman Liberty Valancen. de_27032025_18.indd 18 de_27032025_18.indd 18 19.3.2025 9.51 19.3.2025 9.51. Se, että Ronald Reaganin ja Barack Obaman kaltaiset karismaattiset johtajat ovat saavuttaneet puoluerajat ylittävän suuren yleisön suosion ei muuta isossa kuvassa tilannetta: äänestäjien ja poliittisten päätöksentekijöiden välinen luottamus on kadonnut ja puolueiden välinen vastakkainasettelu repii kansaa kahtia. Enemmistö tunsi itsensä puheen jälkeen toiveikkaaksi ja ylpeäksi. Luottamus perinteiseen mediaan kärsi poliittisen kahtiajakautumisen ja somen nousun myötä. Irakista ei löytynyt jälkeäkään joukkotuhoaseista. Yhdysvalloissa tätä ei olisi tapahtunut. Kun hän lupaa hän myös tekee. Washingtonin vallanpitäjät ovat ihmisille etäistä ja epäluotettavaa eliittiä, joka puhuu pitkästi sanomatta mitään. Euroopassa, ja etenkin Suomessa tosiasioilla on edelleen valtava merkitys. Eräille alkusysäys oli öljykriisi ja sitä seurannut taantuma ja työttömyys, joiden edessä poliittinen eliitti näytti voimattomalta
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Palveluviennin osuus Suomen kokonaisviennistä on kuitenkin kasvanut jo pitkään, vaikka matkaa tavaraviennin määriin vielä onkin. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va t: iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s. Tietotekniikka on korvannut palveluviennissä matkailun laskun Palveluiden viennin %-osuudet Muut palvelut Muut liike-elämän palvelut Televiestintä, tietotekniikkaja tietopalvelut Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut Matkailu Kuljetus Huoltoja korjauspalvelut Tuotannolliset palvelut 2023 2013 5 10 15 20 25 30 de_27032025_19.indd 19 de_27032025_19.indd 19 18.3.2025 16.44 18.3.2025 16.44. 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Osuus kokonaisviennistä viitevuoden 2015 hinnoin laskettuna, % Tavarat Palvelut Suomen koko viennin arvosta oli vuonna 2023 palveluiden osuus 28% eli 31 mrd. euroa. A ka va W or ks , Su om en Pa nk ki Varallisuus Varallisuuden keskittyminen jatkuu Suomessa, valitettavasti vain rikkaimmalle kymmenykselle. 19 Demokraatti D EM O G RA A FI Palveluvienti vetää Vanhaa sanontaa vapaasti siteeraten Ruotsi vie hyväkatteisia palveluita ja Suomen ei kannata viedä hevosta pienempiä tavaroita. Varallisuus Suomalaisten kotitalouksien varallisuuden mediaani on laskenut
Nurminen: Tampereella on huolehdit tava siitä, että peruspalvelut ovat jokai sen saavutettavissa, huolimatta siitä, millaisia ratkaisuja valtakunnan poli tiikassa tehdään. Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Jukka-Pekka Flander luoma, Tampereella Ilmari Nurminen ja Turussa Piia Elo. Isoilla kaupungeilla on valtava merki tys myös vaalien kokonaistuloksen kan nalta. Tänne veisin New Yorkin pormestarin Piia Elo esittelisi Aurajokirantaa, Ilmari Nurminen Nokia Arenan ja Eveliina Heinäluoma Myllypuroa New Yorkin pormestarille. Tarvitsemme enemmän yhdessä tekemistä ja vähem män poliittista riitelyä ja jakolinjoja. Pormestari ei yksin päätä Helsingin tulevien vuosien kau punkistrategiaa vaan se tehdään yhteis työssä eri kaupunginvaltuuston puoluei den kesken – toki myös asukkaita ja yrit täjiä vahvasti kuunnellen. K esän 2021 kuntavaa leissa Suomen kolmessa suurimmassa kaupun gissa Helsingissä, Es poossa ja Tampereella annettiin hieman vajaa neljännes kaikista äänistä. Haluan, että Tampere pyrkii kaikessa toiminnassaan yhden vertaisuuteen, tasaarvoon, kansainväli syyteen, luonnon kunnioittamiseen sekä aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumi seen. Kaikissa kolmessa kaupungissa on käytössä pormestarimalli. 20 Demokraatti Ilmari Nurminen esittelisi Nokia Arenan New Yorkin pormestarille. Elo: Lähden tavoittelemaan reilumman Turun pormestarin paikkaa. Pal veluiden tulee tukea hyvinvointia var haiskasvatuksesta työelämään, neuvola käynnistä vaativaan hoitoon, toimivaan joukkoliikenteeseen ja elinvoimaisesta keskustasta lähiluontoon. DEMOKRAATTI PYYSI pormestariehdok kailta vaaliasetelmia ennakoiden vas taukset neljään kysymykseen. SDP on asettanut omat pormesta riehdokkaansa isoihin kaupunkeihin. Heinäluoma: Haluan toimia yhteis työn pormestarina. Näin Hei näluoma, Nurminen ja Elo vastasivat: Millä teemalla lähdet pormestari kampanjaan. Helsingissä Heinäluoma toimii SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana, Nur minen on Tampereella kaupunginval tuuston puheenjohtaja ja Elo Turussa kasvatuksen ja opetuksen apulaispor mestari. He ovat Helsingissä Eveliina HeinäiStock de_27032025_20.indd 20 de_27032025_20.indd 20 19.3.2025 9.57 19.3.2025 9.57. PORMESTARIKISA SDP:n isojen kaupunkien pormestariehdokkaat esittelyssä. Eli oikeu denmukaisempaa ja kestävämpää eli kaikin puolin reilumpaa Turkua. Heinäluoma ja Nurminen ovat kan sanedustajia, Elo SDP:n puoluevaltuus ton puheenjohtaja
Haasteita tuo se, että apulaispormestareilta odotetaan paljon, vaikka heillä ei ole omaa sään töihin perustuvaa toimivaltaa ohjata toi mialaansa. Toi mialoilla on ollut epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa. Haluan näyttää, miten kaupungin osiin panostamalla muun muassa uutta rakentamalla, vanhaa korjaamalla, lä hiluontoa varjelemalla ja peruspalvelut turvaamalla saadaan viihtyisyyttä ja tur vallisuutta lisättyä. Kun pidämme huolta lapsista ja nuorista ja annamme heille kaiken mahdollisen tuen, kasvatamme heitä vastuuseen. Turussa se on sujuvoittanut päätöksentekoa ja sillä on vaikutettu siihen, millaista kaupun kia halutaan rakentaa. Joskus puolestaan on perustettu erilaisia ohjausryhmiä. Nokia Arena on Nokian ja Elisan koe kenttä, joten siellä on aina viimeisimmät ja parhaimmat tekniset ratkaisut. Ennakkoäänestys Suomessa järjestetään 2.–8. Elo: Pormestarimalli on mielestäni toi minut kohtuullisen hyvin. huhtikuuta. New Yorkin pormestari tulee vieraaksesi, minkä paikan esittelet hänelle kaupungistasi. Myllypuro on myös hieno esimerkki, miten eriytymiskehi tystä on saatu torjuttua. Näin pidämme huolta yhteiskuntamme ja tämän maailman tu levaisuudesta. Välillä ohjausta voi tulla pormestarilta tai toimialan omalta apulaispormestarilta tai näiden avusta jilta. Isona ja vähän yllättävänäkin lisänä on ollut poikki hallinnollisuus, jota yhteinen pöytä on lisännyt. Kehitettävää on erityisesti siinä, että meidän tulee selventää toimialojen henkilöstölle apulaispormestarien ja toi mialojen johdon välistä työnjakoa. Nurminen: Pormestarimalli on lähtökoh taisesti toiminut hyvin, ja se tarjoaa kas vot kaupungin päätöksille ja toimille. Elo: Sen, että jokainen lapsi ja nuori ja heidän kanssaan työskentelevä aikuinen voi viettää päivänsä terveellisissä ja tur vallisissa tiloissa. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. 21 Demokraatti Ilmari Nurminen esittelisi Nokia Arenan New Yorkin pormestarille. Au rajokiranta Tuomiokirkolta tai jopa Ko roisilta Turun linnalle ja satamaan an taa kattavan kuvan siitä 800vuotisesta historiasta, joka Turulla on. Nurminen: Tampere on avoin, tasaar voinen ja jokaisesta huolen pitävä, eikä siinä oteta takapakkia. Heinäluoma: Lupaan, että päiväkotien ja koulujen ryhmä ja luokkakoot pide tään maltillisina. iStock Nora Vilva de_27032025_20.indd 21 de_27032025_20.indd 21 19.3.2025 9.57 19.3.2025 9.57. huhtikuuta. Nurminen: Haluaisin, että Tampere on vahva vaihtoehto isoille tapahtumille. Jos pitäisi valita yksi asia, jonka lupaat tulevan kuntoon pormestarikaudellasi, mikä se on. Haastetta on ollut eri päätök sentekoelinten oikeaaikaisessa mu kaan ottamisessa, miten asioita viedään lautakuntiin ja valtuustoryhmiin, jotta kaikki pysyvät uuden järjestelmän mu kana. Heinäluoma: Mallissa on ollut hyvää ja huonoa. Kuinka pormestarimalli on mielestäsi tähän saakka toiminut, pitäisikö sitä muuttaa. Nyt Turussa laitetaan tilat kuntoon ja ensi kaudella tehdään vielä päätös ammatillisen koulutuksen tekniikan kampuksen rakentamisesta, sen lupaan. Heinäluoma: Esittelen itselleni kovin rak kaan kotikaupunginosani eli Myllypu ron. Sivistyksen syntysijoista aina tämän päivän moder niin rakentamiseen ja yliopistokaupun gista teollisuuskaupunkiin. Elo: Kyllä se on aina ja kaikille tuo joki ranta, mihin vieraat haluan viedä
RANSKA ON aloittanut neuvottelut mahdollisuudesta levittää omaa ydinsateenvarjoaan laajemmalle Eurooppaan. Vihastunut kenraali de Gaulle uhmasi sitten yksin Yhdysvaltoja ja loi Ranskalle oman itsenäisen ydinaseen toisin kuin Britannia. Eurooppa ei enää voi luottaa Yhdysvaltojen puolustukseen, ja sen on rakennettava oma itsenäisempi puolustusjärjestelmä. Turhaan. Muutama vuosi sitten Macron herjasi Natoa ”aivokuolleeksi”, kun mitään muutosta ei alkanut tapahtua. Nyt Eurooppa taas yhdentyy. Elon Musk ehti vaatia Keir Starmerin vangitsemista ja uusia vaaleja Britanniaan. Tällä hän sai aikaan sen, että RANSKASSA VAINUTTIIN YHDYSVALTOJEN KÄÄNTÄVÄN SELKÄNSÄ EUROOPALLE. Raivoissaan de Gaulle esti Britannian pääsyn Euroopan yhteisöön, ja vuonna 1966 veti Ranskan joukot pois Naton sotilaallisesta yhteistyöstä, vaikka jäikin liiton jäsenmaaksi. Tuota järjetöntä tilannetta eivät kauhistelleet vain ranskalaiset. Vastineeksi britit toivovat EU:n purkavan brexitin aiheuttamia kaupan esteitä ilman, että brittien tarvitsee ainakaan heti liittyä sisämarkkinoille tai tulliliittoon, mihin EU ei ole tähän asti suostunut. 22 Demokraatti de_27032025_22.indd 22 de_27032025_22.indd 22 19.3.2025 10.02 19.3.2025 10.02. Kehottihan jo Joe Bidenkin Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta puolustuksestaan, koska Yhdysvallat ei pysty hoitamaan sekä Kiinaa että Eurooppaa. No nyt on Donald Trump vihdoin potkaissut muutkin eurooppalaiset hereille, ja shokki on ollut hurja. Jäsenmaat saavat käyttää myös kehitysrahastosta saamiaan varoja puolustusmenoihin. Unkarin ja Slovakian epäluotettavuuden takia Brysselistä on laajennettu puolustusyhteistyötä EU:n satelliitteihin: mukana ovat myös sisämarkkinoiden jäsen Norja ja tulliliittoon kuuluva Turkki. Ranska ja Englanti ovat löytäneet toisensa, ja Ranskan ja Saksan yhteistyökin on elpymässä. Tätä uumoili Ranskan presidentti Charles de Gaul le jo 1960-luvulla ja yritti saada ensin Britanniaa ja sitten silloista Länsi-Saksaa luomaan Ranskan kanssa yhteistä Euroopan puolustusta. 22 Demokraatti PUOLUSTUS Selkä seinää vasten Kiitos, Donald. Muuta vaihtoehtoa ei enää ole, jos Eurooppaan halutaan tehokas ja kohtuuhintainen puolustus. EUROOPPA OTTI vaarallisen riskin jättämällä oman maanosansa puolustuksen osittain riippuvaiseksi pennsylvanialaisten ja iowalaisten äänestäjien oikuista, etäisten äänestäjien, jotka eivät tiedä mitään Euroopasta, eivätkä ehkä haluakaan tietää. Ensitöikseen EU on päättänyt, että komissio ottaa käyttöön 150 miljardin euron uuden rahoitusvälineen puolustusteollisuuden rakentamiseen. Ranskassa selvästi vainuttiin Yhdysvaltojen kääntävän selkänsä Euroopalle ja suuntaavan katseensa Kiinaan päin. Mutta se näyttää koituvan vitamiiniruiskeeksi Euroopan yhdentymiselle ja eurooppalaisuudelle yleensä. De Gaullen jälkeen Ranska palasi Natoon täysimääräiseksi jäseneksi, mutta varsinkin presidentti Emmanuel Macron on jatkuvasti puhunut eurooppalaisten tarpeesta luoda puolustukselleen ”strateginen autonomia” Yhdysvalloista. Muistan Suomen puolustusvoimien entisen komentajan Gustav Hägglundin eläköidyttyään päivitelleen sitä takavuosina Helsingin kirjamessuilla. Ja vaikka Britannia on enää kiinni EU:ssa vain vapaakauppasopimuksella, se on innokkaasti tarjonnut EU:lle parasta valttiaan, sotilasyhteistyötä, päästäkseen murtautumaan ulos brexitin aiheuttamasta eristyneisyydestään. Teksti Eeva Lennon / Kuva iStock E urooppalaiset ovat nyt tilanteessa, jota ranskalaiset ovat ennakoineet vuosikymmeniä. Britannian pääministerillä Keir Star merilla on toinenkin valtti: hän on paljastunut taitavaksi diplomaatiksi, joka voi olla silta Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä, koska hän ei kuulu tuohon Donald Trumpin inhoamaan Euroopan yhteisöön
Starmerin etuna on, että Donald Trumpin äiti on skotti, ja Yhdysvaltojen presidentti rakastaa Britanniaa ja erityisesti maan kuninkaallisia. Sillä kunhan investoinnit saadaan käyntiin puolustusteollisuuden uusi tuotanto vahvistaa taloudellista kasvua ja luo runsaasti hyvin palkattuja työpaikkoja. Saksa ja Puola sen sijaan ovat ilmeisesti valmiita lisäämään puolustusmenojaan rutkasti. Ainakin muodollisesti liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa pyritään säilyttämään – ja ehkä Trumpin jälkeen elvyttämäänkin. Mutta paluuta entiseen ei ole: Yhdysvallat ei enää maksa Euroopan puolustusta. Sotatutkimuslaitoksen IISS:n (International Institute of Strategic Studies) toimitusjohtajan Ben Schreerin mukaan kolme prosenttia kansantulosta riittäisi hyvin: Venäjä ei enää ole supervalta eikä sen sotiminen Ukrainassa ole vaikuttanut kovin pätevältä. Se tuskin riittää. Samalla jotkut vasemmistolaiset ja vihreät ehkä vaipuvat epätoivoon menetetyn kehitysavun tai mahdollisesti tiukentuvan sosiaaliturvan ja lykättyjen ympäristötavoitteiden takia. Ja epäilemättä eurooppalaiset riitelevät vielä moneen otteeseen, kuka tuottaa mitäkin ja missä. Starmerin hallitus on luvannut nostaa puolustusmenot nykyisestä kahdesta prosentista 2,5 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, ja sitten kolmeen prosenttiin vasta ensi vaalikaudella. Eurooppalaiset yrittävät estää Yhdysvaltoja hylkäämästä Ukrainaa sotilaallisesti ja huolehtia, että Trump takaa Euroopan puolustuksen, kunnes Euroopalle on luotu oma itsenäisempi puolustus. Nyt on myös mietittävä, mikä osa aseistuksesta jatkossa tuotetaan itse ja mikä vielä uskalletaan ostaa Yhdysvalloista. 23 Demokraatti de_27032025_22.indd 23 de_27032025_22.indd 23 19.3.2025 10.02 19.3.2025 10.02. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. Vieraillessaan Washingtonissa Starmer toi Trumpille kirjeen kuningas Charlesilta ja kutsun jo toiselle kuninkaallisvierailulle. Muut eurooppalaiset tarvitsevat Starmerin diplomaattisia kykyjä ja hyviä suhteita Yhdysvaltoihin, sillä heidän on yritettävä voittaa aikaa. Tämä osa painottuu ilmapuolustuksen niin sanottuihin sotilaallisiin mahdollistajiin. SEKÄ EU:N jäsenmaiden että EU:n yhteiset varat pyritään sijoittamaan siihen osaan puolustusta, joka on ratkaisevasti riippuvainen Yhdysvalloista. Eikä poliittista tahtoa puolustusmenojen nostamiseen näytä olevan kunnolla edes Britannialla. 23 Demokraatti Selkä seinää vasten täällä ei enää haluttu ostaa Tesloja, ”swastika-autoja”. Kylmän sodan aikana monen Euroopan maan puolustusmenot nousivat viiteen prosenttiin kansantulosta. Mutta Donald Trump mielistyikin vastoin odotuksia Britannian sosialidemokraattiseen pääministeriin. Mutta eritoten Italia ja Espanja – kaukana Venäjästä – ovat haluttomia uhraamaan kolmea prosenttia kansantulosta puolustusmenoihin. Starmerin henkilökohtainen suosio on näissä touhuissa melkoisesti noussut siitä alhosta, mihin se viime kesänä romahti. RANSKAN ENTINEN pääministeri Do minique de Villepin totesi BBC:ssä, että Euroopan itsenäisempi puolustus pyritään rakentamaan Naton sisään. Keir Starmer yrittää myös estää Trumpia säätämästä tariffeja Britannian kaupalle. Eurooppa on Yhdysvalloista riippuvainen muiden muassa ilmavoimien tiedustelussa, valvonnassa ja logistiikassa, eli toimissa, joita ilmavoimat sotiessaan tarvitsevat
Sodasta säästyneet varastot olivat hupenemassa, panssarikalusto oli loppuun ajettua, jalkaväelle riitti jaettavaksi lähinnä Pystykorva-kivääreitä. Taustasyynä oli valtion köyhyys. Ydinasevelisosialisti Kalle Lehmuksen salaisessa ideassa vuonna 1957 oli kuitenkin paljon riskejä – sekä idän että lännen suuntaan. 24 Demokraatti Kun Suomi ATOMIPOMMI Ajatus eurooppalaisesta ydinaseesta ei ole Trumpin ajan tuotos. Suomessakin sitä on kerran ehdotettu – vieläpä demarileiristä. Tuolloin se olisi voinut ilmoittaa tulevansa itse tänne panemaan puolustuslinjat kuntoon. Kansainvälinen tilannekin oli kiristymässä. Valtiojohtoa ja virkamieskuntaa huoletti, että Neuvostoliitto katsoisi Suomen olevan kyvytön täyttämään YYA-sopimuksen velvoitteita lännen hyökkäyksen estämisestä. Suomen puolustusvoimien materiaalitilanne oli 1950-luvun puolivälissä surkea. Teksti Lasse Lehtinen, Petri Korhonen Kuva iStock S uomessa on toistaiseksi ollut vain yksi puolustusministeri, joka on vakavissaan ja virallisesti ehdottanut presidentille kotimaista atomipommiohjelmaa. Saksa oli perustanut asevoimansa uudelleen vuoden 1955 lopulla, ja Norja POMMIA POHTI de_27032025_24.indd 24 de_27032025_24.indd 24 18.3.2025 9.08 18.3.2025 9.08. Niillä ei pysäyttäisi modernia maahyökkäystä lännestä, vielä vähemmän idästä. UUSI PRESIDENTTI Urho Kekkonen oli vuoden 1957 alussa tiedustellut Neuvostoliiton suurlähettiläältä Viktor Lebedeviltä kahden kesken, miten Suomen puolustuskykyä voisi parantaa – nimenomaan länttä vastaan
Lehmuksen mielestä taktinen ydinase kuuluisi ilman muuta Suomenkin maavoimien kalustoon siinä missä kielletyt torpedoveneetkin merivoimille. Lehmuksen mielestä taktinen ydinase kuuluisi ilman muuta Suomenkin maavoimien kalustoon. Ennen matkaa Lehmus suositteli presidentille rajoitusasian ottamista siellä puheeksi venäläisten kanssa. YKSI SUURI syy Neuvostoliiton epäluuloon suomalaisten varustautumisaikeita kohtaan oli todennäköisesti Kalle Lehmuksen (1907–1987) persoona. Riitelyyn tuskastunut Kekkonen nimitti marraskuussa 1957 Suomeen lyhytaikaisen virkamieshallituksen, ja Kalle Lehmuksesta tuli yllättäen puolustusministeri. Samaa suunnitteli 1950-luvulta alkaen myös Ruotsi, demaripääministeri Tage Erlanderin siunauksella. Jos Suomi saisi liian tehokkaita aseita, maa voisi käyttää niitä tarpeen tullen mihin ilmansuuntaan tahansa. oli Unkarin vuoden 1956 kansannousun jälkeen lisännyt joukkojaan pohjoisessa Neuvostoliiton rajan tuntumassa. Samalla Lebedev huomautti presidentille ”Suomen määrätyissä korkeissa sotilaspiireissä vallitsevista tietyistä mielialoista”. Lähettiläs palasi asiaan maaliskuussa ja kertoi neuvostohallituksen perehtyneen ongelmaan, Suomen puolustuskyvyn ilmeiseen heikkouteen ja pohtivan asiaa. SISÄPOLITIIKKA AJAUTUI loppuvuonna solmuihin. Sopimus kielsi Suomelta sukellusveneet, torpedoveneet ja ohjukset, ja myös ”atomiaseiden valmistuksen ja kokeilun”. OMAN YDINASEEN hankkiminen ei noina aikoina ollut mitenkään outo ajatus. Tässä kustannustehokkain pelote olisi tietysti atomipommi tai -kranaatti. Vaikka ydinase olisi ollut meidän mielissämme tasapuolinen pelote sekä itään että länteen, Nato olisi todennäköisesti laskelmissaan nähnyt meidät osana puna-armeijan ydinaseuhkaa ja toiminut sen mukaisesti. Pieni kompromissi sentään saatiin: Neuvostoliitto antoi Suomelle 125 miljoonan dollarin luoton myös asetarvikkeiden hankkimiseen. Jälkeenpäin ajatellen sekä Kekkonen että Lehmus liikkuivat suunnitelmissaan kovin liukkailla jäillä. Lehmuksen mielestä olisi Neuvostoliitonkin etujen mukaista, jos Suomi pääsisi tietyistä rajoituksista, ja pystyisi puolustamaan aluettaan länttäkin vastaan tehokkaammin. Hän oli ostanut omilla rahoillaan sotilaille tutkimuskäyttöön uusinta lännen asetekniikkaa, eikä suostunut oikeudessakaan paljastamaan, mistä hän oli varat tähän saanut. Kun Kekkonen tapasi Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin keväällä 1958 Moskovassa, lupaa sopimusrajoitusten poistamisesta ei herunut, atomiaseista puhumattakaan. Ulkoministeriö piti riskinä, että Neuvostoliitto tulkitsisi presidentin pohdinnat avunpyyntönä, joka johtaisi Suomen lipumiseen vielä tiukemmin Varsovan liiton sotilaalliseen suojaan. Jo joulukuussa hän laati presidentille muistion, jossa hän piti Pariisin rauhansopimuksen Suomelle asettamia sotilaallisia rajoituksia aikansa eläneinä. Lehmus pani tuulemaan. Puolustusministeri neuvoi perustelemaan varustautumista myös sillä, että omilla aseillaan pärjäävä Suomi olisi myös tasaveroisempi ja uskottavampi sopimuskumppani Ruotsin ja Nato-Norjan kanssa. Presidentti ei tuolloin jatkanut aiheen käsittelyä venäläisten kanssa. Tällä venäläiset ilmaisivat tietävänsä, että puolustusministeriön värikäs kansliapäällikkö Kalle Lehmus (sd.) puuhasi jo jotain kiellettyä – paitsi vakoilua lännen hyväksi, myös omia varustautumissuunnitelmiaan. Marsalkka Mannerheiminkin alaisena työskennellyt entinen Suomen Sosialidemokraatti -lehden toimittaja Lehde_27032025_24.indd 25 de_27032025_24.indd 25 18.3.2025 9.08 18.3.2025 9.08. MOSKOVA EI mennyt lankaan. mus ärsytti erityisen paljon tiedustelupalvelu KGB:ta. Todennäköisesti Lehmus oli hyvin perillä Ruotsin ydinaseohjelmasta. Kekkonen oli joka tapauksessa matkustamassa Neuvostoliittoon valtiovierailulle keväämmällä. Neuvostoliitonkin helpotukseksi Lehmus erotettiin virastaan kesällä 1958 ja tuomittiin veropetoksesta vuotta myöhemmin. Tästä ennakkoluulosta heitä ei voi kovinkaan paljon syyttää, ainakaan suomettumisen rumimpina vuosina. Neuvostoliitossa ymmärrettiin jo sodanjälkeisen asekätkentäjupakan perusteella, että Suomi noudatti kyllä poliittisia sopimuksia, mutta vain tiettyyn rajaan asti. 25 Demokraatti SEKÄ KEKKONEN ETTÄ LEHMUS LIIKKUIVAT SUUNNITELMISSAAN KOVIN LIUKKAILLA JÄILLÄ. Vladimirovin mielestä Lehmus oli erityisen raskas keskustelukumppani, joka ”ei elämänsä loppuun saakka kyennyt vapautumaan epäluottamuksestaan maatamme kohtaan”. Länsi tuskin olisi uskaltanut myydä meille omaa teknologiaansa, koska se ei luottanut puolueettomuuteemme. Jos Neuvostoliitto olisi suostunut Suomen aikeisiin ydinasevarustelusta, aseen tekniikka olisi todennäköisesti ostettu idästä kuten myöhempien ydinvoimaloidenkin kanssa jouduttiin tekemään. Lehmus oli tehnyt muistioon Kekkoselle mieluisan koukun: rajoitukset olivat vieläpä ristiriidassa YYA-sopimuksen velvoitteiden kanssa. Neuvostoliiton lähetystösihteeri ja KGB:n salamurhaekspertti Viktor Vladimirov (1922–1995) kertoi muistelmissaan, miltä Lehmus Kremlin näkökulmasta vaikutti. Hän kuvaili Lehmusta ”hyvin informoiduksi mieheksi, joka oli perillä paitsi sotilaallisista myös sisäpoliittisista kysymyksistä”
Jos et ole, olet asunut maakuopassa. D-kolumni JAUHAMME KUUKAUSI TOLKULLA YHDESTÄ ASIASTA JA HUUDAMME KUOROSSA EI. Risto Murron johtama työryhmä julkisti raporttinsa seuraavana päivänä, ja ennakkouutisessaan Demokraatti kehotti otsikossaan ottamaan ”popkornit esiin”. KASVURYHMÄ TOSIAAN ehdotti, että yritysten sukupolvenvaihdostilanteita helpotettaisiin joko huojentamalla perintöja lahjaverotusta tai korvaamalla se luovutusvoiton verotuksella. Huudamme, vaikka hallitus ei ole vielä edes luvannut toteuttaa työryhmän ehdottamia yksittäisiä toimia. Fokuksen pitäisi olla kestävän talouskasvun välttämättömyydessä ja hyvinvointipalveluiden pelastamisessa. Keskustelu pysyi pääosin perintöverotuksessa. Katsokaa tilastoja: olemme jämähtäneet lähes kaikilla mittareilla OECD-maiden häntäpäähän. O lethan nyt aivan varmasti kuullut, että Suomen talouskasvu aiotaan pelastaa luopumalla perintöverosta ja että se on aivan päätön idea. MIKÄ MEITÄ vaivaa. Muita lähteitä henkinen kapasiteettini ei kyennyt enää suodattamaan. Sen jälkeen me keskustelimme – perintöverosta. 26 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Helsingin Sanomissa niitä oli yli 30. Olemme nimittäin olleet vähintään tammikuusta alkaen hirmuisessa perintöveroluupissa. Sen sijaan me jauhamme kuukausitolkulla yhdestä ja samasta asiasta ja huudamme kuorossa EI. Risto Murto painotti tiedotustilaisuudessa korkeakoulutuksen ja Suomen osaamispääoman merkitystä. Loput 40 ehdotusta liittyivät muun muassa yritysten t&k-verovähennykseen, vihreän siirtymän investointitukeen, energiamarkkinoihin, pääomasijoitustoiminnan kehittämiseen, koulutustason nostamiseen, kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattamiseen, puolustus teollisuuden kasvupotentiaaliin ja tekoälyn tuottavuuteen. STTK pöyristyi, SAK oli jo kutsunut ehdotusta ”myrkylliseksi”, SDP:n johdossa ”järkytyttiin”. Kiivaimmilleen älämölö nousi, kun Helsingin Sanomat skuuppasi pääministerin käynnistämän kasvutyöryhmän ehdottavan perintöveron poistamista. Esimerkiksi Demokraatin verkkolehdessä oli vuoden alusta maaliskuun puoliväliin mennessä yli 20 artikkelia perintöverosta. de_27032025_26.indd 26 de_27032025_26.indd 26 14.3.2025 15.01 14.3.2025 15.01. Kun työryhmät ja etujärjestöt tekevät hyvin radikaaleilta kuulostavia ehdotuksia, ehkä se kertoo meille, että potilaan kunto on yhä vain huonontumassa ja tarvitsemme kovempia lääkkeitä. Toimittajat kysyivät perintöverosta. Uutista siteerattiin laajasti, esitys shokeerasi. Apua, olen perintöveroluupissa! Suomen fokuksen pitäisi olla kestävässä talouskasvussa, mutta meillä vain jauhetaan perintöverosta. Toimia hallitus joutuu kuitenkin jo puoliväliriihessään tekemään. Toki perintöverosta ei päästy irti tässäkään haastattelussa eikä etenkään sen kommentoinnissa. Iloinen yllätys koitti parin viikon kuluttua, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kehui Murron raporttia Helsingin Sanomissa. Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi paikka yrittää. Työryhmä esitti toimenpideohjelmassaan 41 keinoa Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi
27 Demokraatti 10.-13.4.2025 Helsingin Urheilutalo Urheilu on parasta paikan päällä tule mukaan kannustamaan suomalaiset huippusuorituksiin! Liput ja lisätiedot: www.tul.fi/geebee de_27032025_27.indd 27 de_27032025_27.indd 27 17.3.2025 9.26 17.3.2025 9.26
Oli väliaikaisia siltoja joen yli ja liikenneyhteydet Harkovaan. Konduktööri kävi vetämässä käytävän pimennyskaihtimet alas ja tarkisti että kaikissa hyteissä oli myös vedetty verhot eteen. Kerrostaloissa useiden huoneistojen oviin oli kirjoitettu: ”täällä asuu ihmisiä”. Venäjä tyypilliseen tapaansa iski siellä ohjuksin hallintorakennukseen keskellä päivää. Sodan jälkiä on. He olivat valtaosin kaupungin virkailijoita ja asioitaan virastoon hoitamaan tulleita kaupunkilaisia. Muutaman kuukauden kestänyt miehitysaika ajoi ihmisiä evakkoon, mutta monet palasivat vapautettuun kaupunkiin heti kun pystyivät ja aloittivat elämänsä uudelleen. Käynti Ukrainan itäosissa helmikuussa näytti, millainen sodan nykyvaihe siellä on. Tämä on tavallisten ihmisten arkea: Venäjän kaukaa taivaalta kylvämä kuolema voi osua kohdalle tai sitten ei. Silmiinpistävää oli, että armeijatarvikkeita ja -vaatteita myyviä liikkeitä oli enemmän kuin tarpeeksi, varmaan kymmenkunta muutaman korttelin sisällä. Mutta oli myös jälleenrakennusta; uusia ja korjattuja kerrostaloja, siltatyömaa. Vapaaehtoistehtäviin liittyi tämä uusinkin matkani Harkovan lääniin ja sen Izjumin kaupunkiin. KUN NORMAALISTI perille pääsi vaihtoineen noin viiden tunnin lennoilla, nyt Helsingistä Harkovaan kuluu helposti kolmisenkymmentä tuntia. Harkovasta pääsee moneenkin suuntaan joko bussilla, lähijunalla tai taksilla, myös rintamalle. 28 Demokraatti UKRAINA SOTA ja RAUHA ESSEE: Sattumanvaraista kuolemaa taivaalta, partaisia sotilaita – ja odottamista. Matka jatkui silti koko ajan. Ennen hyökkäystä siellä oli 45 000 asukasta. On helppo löytää raunioita, rikkiammuttuja kioskeja, iskemiä rakennusten seinissä. IZJUM ON aika tyypillinen tämän hyökkäyssodan alle jäänyt, ehkä Nurmijärven tai Tuusulan kaltainen kaupunki. de_27032025_28.indd 28 de_27032025_28.indd 28 13.3.2025 10.17 13.3.2025 10.17. Teksti Juhani Pihlajamaa Kuva AFP, Tetiana Dzhafarova K un tuolla Ukrainassa on tullut asuttua ja nyt käytyä täysimittaisen sodankin aikana, päätin mennä uudelleen ja idemmäs. Samalla se on avunpyyntö pelastushenkilökunnalle siltä varalta, jos rakennukseen osuu ilmaisku. Ruokapaikkoja, partureita, kampaamoita, autokorjaamoita ja kahviloita oli yllin kyllin. Izjum on näkynyt satunnaisesti suomalaisissakin uutisissa. Saman vuoden syyskuussa ukrainalaiset ottivat sen takaisin muutamassa päivässä. Sodan läheisyydestä huolimatta liikenne liikkuu. Teksteillä on monta merkitystä: toisaalta sillä varoitetaan varkaita, joita autiot huoneistot kiinnostaisivat. Itse jatkoin Izjumiin muiden siviilien seassa. Junamatkalle osui yksi ilmahälytys. Siellä ei sota paljoa tuntunut. Edellisellä matkalla viime vuonna jäin vapaaehtoistyöhön Dubnon lähelle, eli olin melko lännessä. Venäläiset onnistuivat valtaamaan sen maaliskuussa 2022 noin kuukauden taisteluiden jälkeen. Kuolleita tuli viisi, haavoittuneita kuutisenkymmentä. Nyt Izjumissa ei juuri näkynyt tyhjää liiketilaa. Huomiota herätti, että varsin suuri osa matkustajista oli iäkkäämpiä naisia
29 Demokraatti Täällä, vain alle 50 kilometrin päässä mitä julmimmasta sodan etulinjasta elämä soljui hyvin normaalisti. Juuri sitä asukkaat haluavatkin: normaalia arkea, jota Venäjä on yrittänyt heiltä ryöstää. de_27032025_28.indd 29 de_27032025_28.indd 29 13.3.2025 10.17 13.3.2025 10.17. Mitään viinalla rellestystä tai häiriötä en havainnut, ja selitykseksi kerrottiin etulinjajoukkojen tiukat palvelusmääräykset. Sotilaiden paljouden vastapainoksi Izjumissa ei näkynyt juuri lainkaan lapsia tai teini-ikäisiä nuoria. KAUPUNKIKUVASSA NÄKYY luonnollisesti paljon sotilaita, jotka siellä vapailla viettivät aikaansa. Monet ovat jääneet tai jätetty entisille evakuointipaikoilleen odottelemaan rintamatilanteen muuttumista. Silti heitäkin täällä on, ALLE 50 KILOMETRIN PÄÄSSÄ SODAN ETULINJASTA ASUKKAAT HALUAVAT ELÄÄ NORMAALIA ARKEA, JOTA VENÄJÄ ON YRITTÄNYT HEILTÄ RYÖSTÄÄ
MATKALLANI TAPASIN myös Ukrainan asevoimissa taistelevia vapaaehtoisia suomalaisia. Enemmän kyse on halusta auttaa Ukrainaa ja sitä kautta välillisesti Suomea. Viime kesänä nykyinen europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) jo yrittikin herätellä tähän. On helppo arvata, että tästä kasvaa Venäjän voimantunto ja halu kokeilla samaa metodia muidenkin kiista-alueidensa neutralointiin. Sitä sanottiin liioitteluksi ja ihmisten pelotteluksi. Ukrainan auttaminen ei edelleenkään vaadi vapaaehtoissotilaaksi tai paikan päälle lähtemistä. Vaikka Venäjä ja Yhdysvallat sopisivat keskenään mitä tahansa, Ukrainan kansa voi olla rauhanehdoista eri mieltä. Enää ei tarvita velttoja puheita, vaan kovaa konkretiaa siitä millaista arjen tulevaisuutta me haluamme Ukrainalle taata. Venäjän häviön varmistaminen tarkoittaa suuria ponnisteluita kaikilta siihen halukkailta Euroopan mailta. Rauhanpuheissa olemme helposti unohtaneet yhden tekijän: ukrainalaiset. 30 Demokraatti sekä väliaikaisia koululuokkia maanalaisissa pommisuojissa. UKRAINAN MAHDOLLINEN rauha vaikuttaa myös Suomeen. Ukrainan kansa voi olla rauhanehdoista eri mieltä. Otin silloin tuoreeltaan aiheeseen kantaan ja ihmettelin Demokraatin kolumnissani, miksi arastelemme puhua sotatoimista niiden oikeilla nimillä. Hän ilmoitti näkemyksenään, että Suomi on sodassa: toinen valtio tekee meille järjestelmällisesti vihamielisiä tekoja, jotka vaarantavat ihmishenkiä. Länsimaisessa sotilasslangissa muotityyliä kutsutaan operaattoriparraksi. Petetyksi itsensä tunteva kansa ja asevoimat eivät ehkä suostukaan ”sovittuun” pakkorauhaan, ja jatkavat taistelua ilman Yhdysvaltain aseapua. Varmimmin se taataan toimimalla siten, että Venäjä ei pysty millään selittämään Ukrainassa vuonna 2014 aloittamaansa sotaa voitolliseksi. Jos rauha tehdään Venäjän toivomin ehdoin, Kremlille varmistuu taas, että väkivallalla voittaa ainakin maa-alueita. Voin sanoa, että Ukrainan maksamat pienet rintamapalkat eivät ole heidän motivaattorinaan. Jos se prosessi hoidetaan demokraattista maata alistaen ja epäoikeudenmukaisesti, yksi asia on selvää: sen jälkeen sota tulee varmasti jonnekin. SOTAPUHEESTA PITÄÄ päästä rauhanpuheeseen, sitä toivomme kaikki. Sitä Izjumissakin ihmiset kyselevät, mutta vastausta ei kenelläkään ole antaa. Siksi on jatkettava kaunistelematonta ”sotapuhetta”: on puhuttava rehellisesti siitä, mitä siinä skenaariossa tarkoittaa hokemamme halu tukea Ukrainaa niin pitkään kuin on tarve. Sain tuolloin – Toverin tavoin – palautetta pessimististäni. Luotettavat, isot vapaaehtoisjärjestöt ovat hyvä kanava saada lahjoitusvaransa perille. Se myös kiihdyttää suomalaisten pelkäämää sotapuhetta. Siksi toivoisinkin, että suomalaiset Ukrainan sodan veteraanit otettaisiin palattuaan nykyistä helpommin ja paremmin meidän kuntoutusja tukijärjestelmäämme mukaan. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp. KAUANKO NYKYINEN välitila, rauhan odottaminen Izjumissa ja muualla rintamalinjojen lähellä jatkuu. Siksi pitää miettiä, mitä tekee Eurooppa ja Suomi. Nykyaikainen suojanaamarikin kuulemma sotilaiden mukaan toimii parran kanssa. de_27032025_28.indd 30 de_27032025_28.indd 30 13.3.2025 10.17 13.3.2025 10.17. Siinähän se sota sitten onkin ihan Suomenkin nurkalla, jollei jopa omalla rajalla, ja sitten meillä vasta sotapuhetta riittääkin. Nyt Euroopankin on keskityttävä sodan loppuasetelman laatimiseen. Jatkona voisi olla ensin strategisesti tärkeimpien entisten neuvostovaltioiden – Georgia, Armenia, Valko-Venäjä – ottaminen Venäjän etupiiriin, tarvittaessa aseilla uhaten. Paljonko se maksaa meille puolustusmäärärahojen kasvuna, mahdollisena Euroopan yhteisvelkana tai henkisenä varautumisena siihen, että luottamus Yhdysvaltoihin ja sopimuspohjaiseen maailmanjärjestykseen muuttuu vuosikausiksi. UKRAINA UKRAINAN MAHDOLLINEN RAUHA VAIKUTTAA MYÖS SUOMEEN. Kun rintaman realiteetteja miettii, tajuaa miten absurdia kasarmiolojen parranajovaatimus niissä olosuhteissa on. Sisäpolitiikassakin voittoisa sota lisää vallanpitäjien suo siota. Tietysti taistelut Ukrainassa voivat tänä keväänä keskeytyä tulitaukoon nopeammin kuin arvaammekaan. Venäjä toivoo Trumpin romuttavan Natoa riittävästi, että epäyhtenäinen puolustusliitto ei pieniin rajan oikaisuihin puuttuisi. Todennäköisesti rauhansopimukseen kuuluu myös poliittisia tavoitteita Ukrainan liittoutumattomuudesta ja taloudellisesta alistamisesta joko Yhdysvaltojen tai Venäjän intresseihin. Jos jonkinlainen rauhansopimus Trumpin ja Putinin sanelemana tulee, onko se pysyvä ja mitä ennen sitä ehtii vielä tapahtua. Sotilaista pisti silmään yksi piirre: lähes kaikilla rintamalta tulleilla oli erimittainen täysparta. Euroopassakin kuten Baltian alueella Venäjällä on tavoiteltavaa, esimerkiksi maayhteyden varmistaminen Kaliningradiin Puolan Suwalkin käytävän kautta
de_27032025_31.indd 31 de_27032025_31.indd 31 19.3.2025 10.06 19.3.2025 10.06. Aiemmin parlamentissa on voitu muodostaa maltilliset, eurooppamyönteiset enem mistöt demareiden, keskustan ja keskustaoikeiston voimin. Jatkan työtä EU:n puolustusteollisuusohjelman parissa. Saimme tavoittelemamme jäsenyydet valiokunnista sekä parlamentin ulkosuhteista vastaavista delegaa tioista. Varsinainen lainsäädäntötyö käynnistyy kuiten kin vasta nyt, kun komissaarit on saatu paikoilleen ja komission työohjelma on tullut hyväksytyksi. Parlamen tissa näkyy sama trendi kuin useissa EU:n jäsenmaissa: laitaoikeiston kannatus on vahvistunut. Uusiakin vastuita on. Uusi komissio on edeltä jäänsä oikeistolaisempi, ja moni on Brysselissä kohotta nut kulmiaan uusille avauk sille, joissa tavoitteena näyttää olevan vain vuosi tai kaksi sitten hyväksyttyjen lakien purkaminen. Itse jatkan myös sosialidemokraattien par lamenttiryhmän johdossa, kun aloitin toisen kau teni ryhmän taloudenhoitajana. Me suomalaiset demareiden mepit, minä ja kollegani Maria Guzenina, olemme saaneet työn hyvin käyntiin ja päässeet kiinni tärkeisiin tehtäviin. On varsin tyy pillistä, kun lainsäädännön monivaiheisuus vie ai kaa, jotkut lakialoitteet siirtyvät kausien yli. POLIITTISELTA VÄÄNNÖLTÄ ei olla vältytty. Taval laan kyse on keinosta ohjata komission työtä. 31 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT E uroopan parlamentin uutta kautta on ehtinyt kulua reilut puoli vuotta. Parlamentti osallistuu lain säädäntöön vakiintuneesti virallisesti vasta komis sion lainsäädäntöaloitteiden pohjalta. OMAA TYÖTÄNI on tämän kauden alussa värittä nyt muutama lainsäädäntökokonaisuus, joita ei ehditty paketoida viime kaudella. Uusi komissio on ollut toimessa vasta reilut sata päivää, ja ensimmäiset lainsäädän töaloitteeet saapuvat nyt maaliskuussa parlamenttiin. Itse toimin sen puolesta, että eurooppamyönteiset ryhmät löy täisivät toisensa myös käytännön päätöksissä. Nyt keskustaoikeisto hakee tukea politii kalleen laitaoikealta, mikä aiheuttaa parlamentin kantoihin epävarmuutta ja poukkoilua. Itse vastaan tällä hetkellä esimerkiksi bio teknologian ja valmistuksen mietinnöstä. Oikeistolaisen komission ajattelun heikkouk siin kuuluu säädösmuutokset ja peruutukset, joilla rangaistaan niitä yrityksiä, jotka ovat toimi neet annettujen ohjeiden ja määräysten mukaan. Uuden parlamenttikauden kestävä linja selviää kevään aikana, kun uusissa lainsäädäntöhankkeis sa muodostetaan ensimmäiset kannat. Uuden europarlamentin alku KESKUSTAOIKEISTO HAKEE NYT TUKEA POLITIIKALLEEN LAITAOIKEALTA. Niin kutsutut omaaloitemietinnöt mahdollistavat, että voimme muodostaa parlamentin näkemyksiä asioihin jo etukenossa. Näin tulevat aloitteet ottavat jo val misteluvaiheessa huomioon meppien näkemykset. Myös muutama talousaiheinen kokonai suus on ollut itselläni työn alla, kun esimerkiksi EU:n vähittäissijoittajastrategiaa tai rahoitusda tan käyttökehystä viimeistellään. Uuden komission kyseenalaisia linjauksia ovat ilmastotoimissa ja yritysvastuussa peruuttami nen
32 Demokraatti KASVO TAITEEN PITÄÄ TUNTUA Suomessa taidekeskustelu on politisoitunut ja asettanut taiteen instituutiona vahvasti vihervasemmiston projektiksi, Kaisa Rönkkö sanoo. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Jani Laukkanen 32 Demokraatti de_27032025_32.indd 32 de_27032025_32.indd 32 19.3.2025 10.11 19.3.2025 10.11
33 Demokraatti TAITEEN PITÄÄ TUNTUA 33 Demokraatti de_27032025_32.indd 33 de_27032025_32.indd 33 19.3.2025 10.11 19.3.2025 10.11
Siellä ja sen jälkeen Facebookissa Kaisa Rönkkö nosti esille yhden tämän hetken kulttuuripoliittisen keskustelun haasteista: taiteen typistyminen poliittiseksi vasemmisto-oikeisto-kysymykseksi. – Minun missioni tulee Taiken tulossopimuksesta ja strategiasta. Maaginen taikapöly ei tee sellaisesta sallittua. Vankka, monialainen ammattitaito, raikkaat ajatukset sekä tunteiden ja kokemusten merkitys välittyvät hänestä. de_27032025_32.indd 34 de_27032025_32.indd 34 19.3.2025 10.11 19.3.2025 10.11. Hänen kappaleittensa myötä on syntynyt naisartistien räppikollektiivi Bämä. ”MIKSI TAIDETTA VIHATAAN ” oli aiheena tammikuun Käänne-festivaaleilla Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä. Välillä ilmoille helähtää iloisesti hersyvä nauru. Kulttuuripolitiikassakin meidän täytyy kuunnella kaikkien vähemmistöjen ja marginaalien, liberaalien ja konservatiivien sekä vasemmiston ja oikeiston ääntä. Taiken johtajana hän työskentelee opetusja kulttuuriministeriön alaisena. ”KULTTUURIA, EI SAARIKKOA” oli yksi taideja kulttuuriväen iskulause mielenosoituksissa korona-aikana, missä he kritisoivat silloisen valtiovarainministeri Annika Saarikon toimintaa. Miten silloin mahdollistamme aidosti moniäänisen taidekentän, ja taiteen kyvyn peilata yhteiskunnan ilmiöitä ja ristiriitoja, ymmärtää toista. Se ei tunnu lainkaan ihmeelliseltä Rönkön kanssa keskustellessaan. – Olen kuullut esimerkiksi keskustelua siitä, voisiko avoimesti perussuomalaisia äänestävä nuori opiskella Taideyliopistossa. Hän nostaa esiin, miten esimerkiksi räppäreissä on hyvinkin konservatiivisesti ajattelevia, kuten Turisti. – Meillä olisi mahdollisuus löytää yhteisiä teemoja polarisaation yli, kuten ilmastonmuutoksen torjuminen. Entä mikä on Rönkön oma missio työssään Taiken johtajana. Tilanteessa, jossa määrärahoja leikataan, ei voida umpioitua ja kuplautua, on pakko rakentaa uutta. Minulla ei TAIDE EI OLE PYHÄ TAI POIKKEUKSELLINEN TILA, JOSSA VOI PÖNKITTÄÄ EPÄTERVEITÄ RAKENTEITA TAI RIKKOA EETTISIÄ, MORAALISIA JA POLIITTISIA ASIOITA. – Taide ei ole pyhä tai poikkeuksellinen tila, jossa voi pönkittää epäterveitä rakenteita tai rikkoa eettisiä, moraalisia ja poliittisia asioita. Taike luopui helmikuussa myös viestipalvelu X:n käytöstä osin sen kärjistyneen keskustelumiljöön takia. Rönkkö sai yhteydenottoja taiteilijoilta, jotka eivät koe kuuluvansa vihervasemmistoon. – Suomessa taide instituutiona on leimautunut vihervasemmistolaisen kuplan sisälle. Jos me varomme liikaa, taiteesta tulee yksiäänistä, Rönkkö tähdentää. 34 Demokraatti D-KASVO V iime toukokuussa Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Kaisa Rönkkö oli yksi presidentti Alexander Stubbin kutsumista vieraista kulttuurivaikuttajien tapaamisessa. Ennen kaikkea hän haluaa rakentaa luottamusta. Myös vihapostia tuli, mutta siihen Rönkkö suhtautuu lähinnä omaan työhönsä kuuluvana. Nyt kulttuuripolitiikassa tulisi katsoa paljon pidemmälle kuin pääministeri Petteri Orpon hallitukseen. Poliitikkojen maalittaminen tai kulttuuriministerin teilaaminen hänen ”väärän” kulttuurimakunsa takia ei ole rakentavaa. – Taide ei voi olla liian turvallinen tila tai taiteen vapaus ehdotonta vain jostain tietystä maailmankatsomuksesta käsin. Rönkkö pitää sitä yhtenä esimerkkinä epäasiallisesta tavasta vaikuttaa. Hän puhuu mieluummin taiteesta ja kulttuurista kuin itsestään. – Kun artisti ja rakenteet seisovat tekemänsä taiteen takana, meillä voi syntyä jotain uutta vastavoimaa. Jos taiteen kenttä ei uusiudu, menetämme sen koko yhteiskunnallisen voiman
Se ei ole ominaista de_27032025_32.indd 35 de_27032025_32.indd 35 19.3.2025 10.11 19.3.2025 10.11. KATAJANOKAN VANKILA parikymmentä vuotta sitten. Taiken tehtävänä on tehdä valtion avustuspäätöksiä ja ohjata muuta asiantuntijatoimintaa niin, että taiteen ja kulttuurin vapaalla kentällä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa. Uskon lähtökohtaisesti ihmisessä hyvään ja siihen, että jokaisella on jonkinlainen taidesuhde. Se oli tosi innostavaa. Samalla hän kehotti menemään sinne, missä ihmiset ansaitsevat heidät. musiikin maisteri taidehallinnon koulutusohjelmasta, musiikkipedagogi, pianonsoiton A-tutkinto . – Olemme epäjatkuvuuskohdassa, jossa uusi aika ei ole vielä koittanut, eivätkä uuden järjestyksen rakenteet ole hahmottuneet. Hän on vaikuttunut Oulu2026-hankkeen suunnitelman ja materiaalien hienoudesta. Hän uskoo ohjelman voivan vahvistaa Suomesta tulevaa sanomaa. Oulun rinnalla toisena Euroopan kulttuuripääkaupunkina on Slovakian Tren?ín. Meillä on Suomessa sananja ilmaisun vapaus turvattu. Yksi vangeista tuli liikuttuneena kaksikon luokse ihmetellen heidän esiintymistään vankilassa. 35 Demokraatti KAISA RÖNKKÖ . Hän mainitsee onnistuneena esimerkkinä Jyväskylän kaupungin investoinnin vuodesta 2021 alkaen koulutaiteilijaan, joka tapaa koululaisia ja tarjoaa heille erilaisia taiteen tekemisen keinoja. Sellaista ajattelua kaipaisin enemmän suomalaiseen kulttuuripolitiikkaan. Ne kuvaavat hänen mielestään hyvin ihmisten vieraantumista kulttuurista. Tarvitsemme kokonaisvaltaista, systeemistä uudelleenajattelua ja rohkeita rakenteita uudistavia ratkaisuja. – Taiteen kokeminen ja sen prosessointi vaativat aikaa, koska se ei anna valmiita vastauksia. Kulttuurikasvatuksessa Rönkkö painottaa yksittäisten aikuisten merkitystä. pianonsoiton jatkoopintoja Budapestin Franz Lisztin musiikki akatemiassa voi olla henkilökohtaista missiota. Oulu2026-ohjelma tuo aika monipuolisesti esille sen, mitä nyt tiedämme erilaisista uuden eurooppalaisuuden, suomalaisuuden, vastuullisuuden ja eettisyyden ulottuvuuksista. Jos esimerkiksi koululaisen kotona ei ole kirjahyllyä, hän saattaa kokea alemmuutta koulussa ja näin voi kehittyä uhmaa koko kirjallisuutta kohtaan. Suomen Musiikki & Media -tapahtumat Oy:n toimitusjohtaja 2022–2023 . työskennellyt myös Puolustusvoimien erikoissuunnittelijana, Fazer Konserttitoimiston managerina ja partnerina, freelancemuusikkona sekä soitonopettajana . Music Finland ry:n toiminnanjohtaja 2018–2022 . Rönkkö käyttää mielellään esimerkkinä sosiologian dosentti Riie Heikkilän ajatuksia ja hänen kirjaansa Miksi lakkasimme lukemasta. Rönkkö kävi siellä soittamassa pianoa viulistiystävänsä kanssa osana SPR:n ystäväpalvelua. Suomen Kansallisoopperan ja -baletin orkesteripäällikkö 2013–2018 . – On kauhea ajatus, että taide pitäisi ansaita ja se kuuluisi vain tietyille ihmisille. – Siellä on hyvin äärioikeistolainen hallitus, jonka kulttuuriministeri on tehnyt muutoksia esimerkiksi kansallisten taidelaitosten johtajistossa. DEMOKRAATIN HAASTATTELUA edeltävänä päivänä Rönkkö oli keskustelemassa kulttuuripääkaupunkitapahtumassa esimerkiksi kulttuurin roolista tulevaisuuden rakentajana. Rönkkö pitää kulttuuripoliittisesti Slovakian tilannetta pelot tavana. Tunnepuheen sijaan Rönkkö painottaa kulttuuripolitiikan muutostarvetta. Varautumista, laajamittaista uudistumista sekä uskallusta tehdä valintoja. – Minulle jäi vahva olo, että kulttuuripääkaupunkihanke on Oulun ja koko Pohjois-Suomen yhteinen asia. Taiteiden edistämiskeskus Taiken johtaja elokuusta 2023–
Rönkkö muistaa koskettavina varsinkin sotaveteraanien kohtaamiset. – Silloin meille jää informaatiovaikuttamiselle todella otollinen alusta. Ne ovat vaikuttaneet siihen, miten hahmotan maailmaa, miten näen dystopioita ja utopioita. Saan joka päivä tältä organisaatiolta ja tiimiltä tukea omaan työhöni. – Olen rakastanut ihan oikeasti kaikkia töitäni. Hän harjoitteli kotona vanhempien häälahjaksi saamalla pianolla. Maanpuolustuksesta oli juuri leikattu, eikä puolustusministerin salkku vaikuttanut yhtä painavalta kuin tänään. Lukion jälkeen Rönkkö pääsi opiskelemaan venäjää ja hän luki myöhemmin myös suomen kieltä ja valtio-oppia. Erityisesti Rönkkö kantaa huolta nuorista sukupolvista ja taiteesta vieraantumisen ylisukupolvisuudesta. Osana taiteenvapautta on yksilönvapaus kokea taide omalla tavallaan. Henkinen huoltovarmuus on paljon enemmän kuin Finlandian kuuntelemista Leijonien kultajuhlissa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Taiteen sisältö. Heillä vahvat taide-elämykset liittyivät rintamalla esimerkiksi korsuradiosta tulleeseen musiikkiin. ALOITTAESSAAN PUOLUSTUSVOIMISSA erikoissuunnittelijana vuonna 2009 Kaisa Rönkkö luonnehtii sen tilannetta ja asemaa hieman samanlaiseksi kuin kulttuurilla tällä hetkellä. RÖNKKÖ MUISTUTTAA, että taidetta voi tuoda omaan arkeensa ihastelemalla vastaan tulevaa julkista taidetta, lukemalla runon tai kirjan. Sen sijaan, että taide kannustaisi meitä kriittiseen ajatteluun ja näkökulmien löytämiseen, olemme alttiita vaikka Tiktokin kaltaisten palvelujen vaikuttamiselle. Niiden mukaan hän piti musiikin ammattilaisten puolta ja rakensi yhteiskunnallista keskustelua koronapandemian aikana. Olen joka työpaikastani lähtenyt itkien kuin vuoripuro. – Meidän olisi helppo käsitellä taiteen kautta vaikeitakin asioita. MUUSIKKOJEN LIITON tunnustuspalkinto vuonna 2022 ja varsinkin sen perusteet tuntuivat Kaisa Rönkön mielestä mahtavilta ja hienolta. Hän korostaa, ettei valtiolla voi loputtomasti olla ”piikki auki” alijäämäisen taiteen pyörittämiseen, jos sen terON KAUHEA AJATUS, ETTÄ TAIDE PITÄISI ANSAITA JA SE KUULUISI VAIN TIETYILLE IHMISILLE. 36 Demokraatti 1 Minulla on aivan mahtavat työkaverit. Jo ala-asteikäisenä hän tarttui vaikeisiin teoksiin. En lopulta koskaan omistautunut riittävästi taiteilijuuteen, pianistitaustainen Rönkkö kertoo. Uskon siihen asiaan, jonka puolesta puhun, eli vapaaseen taiteeseen. – Aika Puolustusvoimissa auttoi minua hahmottamaan yhteiskunnan kokonaisuutta, sen eri sektoreita ja ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. VIISIVUOTIAANA KAISA Rönkkö aloitti pianotunnit. Rönkkö ihmettelee, mitä jää lasten, nuorten ja aikuistenkin tyhjään tilaan, jos sitä ei täytetä taiteella. Myös kirjat vetivät puoleensa. Suomesta on tullut helposti sulavien, nopeiden ärsykkeiden valtakunta. Täällä on helppo työskennellä ja loistava kyky toimia yhteen tiimien yli. Minulla on oikeus ja velvollisuus katsoa eteenpäin. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa työsi arjessa. de_27032025_32.indd 36 de_27032025_32.indd 36 19.3.2025 10.11 19.3.2025 10.11. Seitsemännellä luokalla äidinkielen opettaja piti lausuntailtoja Lappeenrannan kaupunginteatterissa, joita oppilaat kävivät katsomassa. D-KASVO meidän ajallemme. – George Orwellin Eläinten vallankumous ja William Goldingin Kärpästen herra tulivat toistuvasti painajaisiin, mutta ne ovat kulkeneet mukanani läpi elämän. Siksi meillä taidekentällä on myös vastuu kaikin mahdollisin keinoin taistella siitä tilasta, raivata taiteelle tilaa. Venäjän opettajan kehotus lukea Leo Tolstoin Anna Karenina oli henkilökohtaisesti vaikuttava. – Ala-asteella minua itketti palauttaa niitä takaisin kirjastoon. Ne kantoivat vaikean vaiheen läpi. Koen olevani omien joukossa. Työ Suomen Suomen Kansallisoopperan ja -baletin orkesteripäällikkönä avasi Rönkölle satumaan, hän käy talossa edelleen usein. Puolustusvoimissa tapasin ihmisiä, joiden käsitys taiteesta oli aivan erilainen kuin minulla. Kriittistä ajattelua ei opi itsestään. Heillä on valtava asiantuntemus. – Minulle oli aina selvää, että oma kiinnostus ja vahvuudet ovat yhteiskunnan laajemmassa havainnoinnissa. 2 Edistämistehtäväni. Toimintaympäristö ja pikselöitynyt mediamaisema kannustavat alisuorittamaan taiteessa. Itseään Rönkkö luonnehtii talousliberaaliksi
– Blind Channelin kuuntelemisesta tulee minulle samanlaisia sydämen tykytyksiä kuin Mozartin Requiemista, Rönkkö tunnelmoi. Ei siihen riitä lähibussipysäkille käveleminen. – Niin sanottu vastikkeeton apurahajärjestelmä, joka sallii ja kannustaa kokeilemiseen, riskinottoon epäonnistumisen uhallakin, on taiteen edistämiselle aivan kriittinen. – On tärkeää, ettei asioita kulttuurin sisällä hierarkisoida, mutta samalla me olemme alkaneet varoa taide-sanan käyttöä. TAITEEN JA kulttuurin määrittämistä Rönkkö on pohtinut pitkään. Rönkkö näkee Suomessa helmasyntinä vanhoista rakenteista kiinni pitämisen. Viihde, urheilu ja penkkiurheilu kuuluvat myös Rönkön harrastuksiin. – Kun puhumme kulttuurista, pitäisi määritellä, mistä me puhumme, mihin ne asiat johtavat ja mihin ne vaikuttavat. Hän tietää, miten haastavaa aiheesta on puhua niin, ettei tule väärinymmärretyksi. 37 Demokraatti vehdyttämisestä ei ole realistista suunnitelmaa. – Jos me ajattelemme saunomisen, virkkaamisen tai Artekin mukista juomisen riittävän kulttuurisuoritukseksi, tai tyydymme tositelevision katsomiseen, taidekunto ei kasva. Se entisestään tekee taiteen käsitteestä jotenkin pyhää ja kaukaista. Miksi taiteesta ei voisi puhua ihan yhtä coolisti kuin kulttuurista. Myöskään Taiken tuki ei yksinään pelasta, pitää löytää uusia ratkaisuja. Niihin liittyy tapamme elää ja olla. – Se, että tartumme hetkeen ja kertalaakista investoimme jonkin summan, ne ovat kulttuuripolitiikan tekoja, jotka luovat uutta kasvua ja sitoutumista. Puhummeko taiteesta vai kulttuuriperinnöstä. Niitä pitää perustella eri tavoin, Rönkkö pohtii. Hän tunnustautuu myös metallimusiikin ystäväksi. Hän ehdottaa, että taiteesta voisi tehdä vastaavan kuin Suomi liikkeelle -ohjelman, jossa päivittäisen liikunnan pitää tuntua. Hän asettelee sanojaan tarkoin. de_27032025_32.indd 37 de_27032025_32.indd 37 19.3.2025 10.11 19.3.2025 10.11
VARSINKIN NUORENA sitä kuvittelee, että korkeaan asemaan yhteiskunnassa nousseet ihmiset olisivat jotenkin ylivertaisia, älykkäitä tai viisaita. Jos jotain neuvoa kannattaa noudattaa, niin tuota. TOSIN USA:SSA on hyvin hankalaa äänestäjien sanoa, etteivät he tienneet. Rikastuminen ei vaadi viisautta Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Lentävällä lauseellaan Ruotsista aikanaan suurvallan rakentanut, sotaisan nuoren kuninkaan Kustaa II Aadolfin varjohallitsijana toiminut aatelismies halusi lohduttaa poikaansa Johania, joka hermoili ja epäili omia kykyjään kokeneiden valtiomiesten seurassa. Vieläpä yli vuosikymmenen. Jossain vaiheessa suomut putosivat silmiltä, kun totuutta ei voinut enää piilotella. Koska aikanaan hän tajusi jotain tyylistä, melodiasta ja musiikin sielusta, mitä muut ovat osanneet korkeintaan huonosti kopioida. Kyllä tiesivät, tasan tarkkaan. Mutta en halua koskaan tavata idoliani. Ei kannata. Ottaa silmittömiäkin riskejä. Nyt huikean paljon kovemman hinnan maksaa koko ihmiskunta, kun itsestään humaltuneet öykkärit on päästetty johtamaan vapaata maailmaa. Valitsivat silti. Ja jos jonkin neuvon saisi vielä antaa menestyville yrittäjille, urheilusankareille, muusikoille tai muille esikuvan asemaan nousseille, niin se kuuluisi: Pitäkää turpanne kiinni. Primus inter pares. Ja ennen vanhaan oli vielä media, joka suodatti ja suojeli eri tavoin jopa poliittisia johtajiamme. Mistä se sitten kertoo. Voimme esimerkiksi ihmetellä alaleuka loksahtaneena navan liepeille, että kuinka hemmetissä Sture Fjäder (kok.) on voinut toimia korkeakoulutettujen kattojärjestön puheenjohtajana. Oma sankarini on Andy McCoy. Saatatte ymmärtää miksi. Mitä siellä Akavassa on mietitty. Ottakaa myös haastatteluihin mukaan pr-ammattilainen. Tavattuani sukareita, kakkosia, merisaloja ja ritaluomia ynnä muita, aloin ymmärtää, ettei rikastuakseen tarvitse olla ainakaan viisas. 38 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi Ä lä koskaan tapaa idoleitasi. Ei edes kovin älykäs, saati käyttäytyä hyvin. Itselleni Oxenstiernan viisaus alkoi pikkuhiljaa lihallistua kuntapolitiikan kammareissa 2000-luvun alkupuolella. Paljon on kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia. Eivät aikalaiset tienneet oikeasta Kekkosesta, Karjalaisesta, Nykäsestä tai Selänteestä – saati totuudesta – paljoakaan. ”POIKANI, KUNPA TIETÄISIT, MITEN VÄHÄLLÄ JÄRJELLÄ TÄTÄ MAAILMAA HALLITAAN.” de_27032025_38.indd 38 de_27032025_38.indd 38 14.3.2025 16.00 14.3.2025 16.00. Pitää olla röyhkeä ja häikäilemätön. Mies oli tuttu, twiitit ja truutit luettu. Kuka Sturea on suojellut. Ja jännittävät, jos tulevat valituiksi. ”POIKANI, KUNPA tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Nykypäivänä tämä Axel Oxenstiernan viisaus on kaikkien nähtävillä joka ikinen päivä, paljaana ja reaaliaikaisena, suoraan Oval Officen tosi-tv-studiosta. Samaa ovat pohtineet monet, jotka ovat nyt asettuneet ehdolle aluetai kuntavaaleissa. Kyseenalaistakaa sen sijaan. Nykyään on toisin. Älkää perustako some-tiliä, tai ainakaan pitäkö sitä itse yllä. MAKSOIN KOVAN hinnan omasta oppitunnistani
Olen tällainen tyypillisen pohjoismaalaisen näköinen nainen, joka nimensäkin perusteella on helppo paikantaa mihin vaan tänne pohjolaan. Työssä ja ihmisiä kohdatessa on tärkeää olla huolitellun ja asiallisen näköinen. Työpäivän aikana voi myös tapahtua jotain yllättävää. Pääasiallinen syy on aina työ, mutta sitten tulevat nämä eri kontekstit, missä suhteessa olen eri ihmisten kanssa tekemisissä. Kun katson peiliin, näen siellä jo aika paljon maailmaa nähneen naisen. Olen työssäni paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja jatkuvasti esillä. Ne kaikki ovat erilaisia ulottuvuuksia, joiden takia peiliin tulee katsottua. Vaikka olen myös tyypillisen suomalaisen näköinen, minua ei yleensä jostain syystä ensimmäisenä arvata suomalaiseksi. 39 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Maria Löfgren 56-vuotias Akavan puheenjohtaja Y leensä katson peiliin varmistaakseni, että olen asiallisen näköinen. Tämä on yksi olennainen ulottuvuus, mikä itselläni peiliin katsomiseen liittyy. Kun ihminen tietenkin vuosien kuluessa muuttuu, niin siihen ulkoiseen muutokseen liittyy peilikuvan kautta näkyvä elämänkokemuksen lisääntyminen. de_27032025_39.indd 39 de_27032025_39.indd 39 19.3.2025 10.40 19.3.2025 10.40. Akavan puheenjohtajan, äidin, naisystävän ja niin edelleen
Ja onhan Särestöniemi hyvä taiteilija, vaikkei häntä aina ole kotoisissa taidepiireissämme arvostettukaan. Hän oli opiskellut sekä kotimaassa että Leningradin, nykyisen Pietarin Ilja Repin -instituutissa. Näkyvä todellisuus on aina maalausten taustalla. saakka, ti, ke, pe 10–18. Särestöniemellä oli hyvä koulutus. Särestöniemi on vienyt ilmaisuaan kuitenkin hyvin lähelle abstraktia. Ateneumin taidemuseo, Helsinki: Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat Avoinna 24.8. KUVATAIDE de_27032025_40.indd 40 de_27032025_40.indd 40 19.3.2025 10.19 19.3.2025 10.19. Mikä niissä vetää puoleensa suurta yleisöä. Ja toisaalta sekin, että maalaukset eivät ole yksityiskohtaisen esittäviä, mutta niitä on kuitenkin helppo ymmärtää. Tietenkin se, että tekijä on kuuluisa. Teksti Seppo Heiskanen R eidar Särestöniemen taide kiinnostaa yhä. Joskus teosten lähtökohtia on Didrichsenin taidemuseo, Helsinki: Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta Avoinna 1.6. 40 Demokraatti KULTTUURI Pohjoisen väriä, matkoja ja sankareita Aikansa tuntemattomat naistaiteilijat olivat sitkeitä kosmopoliitteja. Taiteen maailmassa on meillä aina ollut kummallisuuksiakin. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki: Antiikin sankarit Avoinna 10.8. to 10–20, la–su 10–17. saakka, ti–su 10–18. Ehkä tähän nuivaan suhtautumiseen vaikutti sekin, että hän myi hyvin, tuli taiteellaan erinomaisesti toimeen. Hänen teoksiaan on jonotettu katsomaan koko näyttelyn ajan Didrichsenin museon piha-alueelta saakka. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 10–20, la–su 10–17
41 Demokraatti Reidar Särestöniemi: Maailman ranta, 1970. de_27032025_40.indd 41 de_27032025_40.indd 41 19.3.2025 10.19 19.3.2025 10.19
Näyttelyssä on toki tuttujakin suomalaistaiteilijoita kuten Düsseldorfissa opiskelleet Fanny Churberg tai Victoria Åberg. Kiinnostava sattuma on, että myös Särestöniemen varhaistuotantoon kuuluu hyönteiskuvia. Hän on saanut maalauksissaan syksyn loistavaan ruskaan uskomatonta syvyyttä ja hehkua. Häneltä on mukana sarja hyönteisiä kuvaavia teoksia. Se esittelee yli 50 naistaiteilijaa, jotka kulkivat Euroopassa aina Italiaa myöten. Ehkä hän olisi voinut menestyä silläkin alalla. Muotokuva oli naistaiteilijoiden laji. Särestöniemeä voi hyvällä syyllä pitää pohjoisen värin mestarina. Tämä laji jäi kuitenkin sivu osaan, kun menestystä alkoi tulla muilla teoksilla. Helppoa ei ollut opiskelukaan. Düsseldorfin koulukuntaa on meillä käsitelty useammassakin näyttelyssä. Museon perustajat Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen kiinnostuivat jo 1960-luvulla Särestöniemen taiteesta ja hankkivat vuosien varrella runsaan kokoelman taiteilijan maalauksia. Kuitenkin se aina lopulta löytyy, ja se on pohjoinen luonto, pohjoiset ihmiset tai pohjoisen eläimet. Talven tai kaamoksen kuvissa on eloa, liikkeen tuntuakin. SÄRESTÖNIEMI PITI 1960-luvun puolivälissä näyttelyn Düsseldorfissa. Kiinnostava ja ihastuttava on myös Hilda Olson, joka oli ensimmäinen naispuolinen tieteellisten kuvien tekijä Suomessa. Tunnetuin heistä lienee Werner Holmberg. Ateneumin näyttely paikkaa hyvin tätä aukkoa. Eri vuodenajat elävät teoksissa aitoina ja todentuntuisina, vaikka niissä ei kaikkia yksityiskohtia ole esitetty. He tarvitsivat saattajaksi joko varttuneemman sukulaisnaisen tai aviomiehen. Maiseman saati historiamaalausten tekemistä ei pidetty heille sopivana. Takavuosina puhuttiin kyllästymiseen saakka pohjoisesta valosta. Naisten – varsinkaan nuorten – ei ollut 1800-luvun alkupuolella helppoa matkustella ulkomailla. Mutta sitkeästi opintiellä kuitenkin edettiin. Näyttelyssä on kuitenkin mukana myös lainoja yksityisiltä keräilijöiltä ja muilta museoilta. 42 Demokraatti KULTTUURI vaikeakin hahmottaa. MuSÄRESTÖNIEMEÄ VOI HYVÄLLÄ SYYLLÄ PITÄÄ POHJOISEN VÄRIN MESTARINA. Reidar Särestöniemi: Signeerattu näyttelyjuliste (omakuva), 1973. Jo sata vuotta aikaisemmin useampikin nuori suomalaistaiteilija matkusti tähän saksalaiseen kaupunkiin opiskelemaan. de_27032025_40.indd 42 de_27032025_40.indd 42 19.3.2025 10.19 19.3.2025 10.19. Taidesuuntana merkittävä ja vaikuttava Düsseldorfin koulukunta oli voimissaan. Joitakin omakuvia ja muitakin henkilöaiheita on näyttelyssä mukana. Suurinta osaa ei aikaisemmin ole meillä esitelty. Mukana on tekijöitä Pohjoismaista, Baltiasta, Puolasta ja Saksasta. Uransa alkuvaiheessa Särestöniemi suunnitteli myös muotokuvien maalaamista. Kun naisia ei yleensä hyväksytty taideakatemioihin, oli turvauduttava yksityisopetukseen. Heidän teoksiaan on nähty meillä näyttelyissä. Yleisesti ei kuitenkaan ole tiedossa, että myös naiset melko lukuisastikin – myös Suomesta ja muista Pohjoismaista sekä Saksasta – matkustivat tuohon kaupunkiin saamaan taideopetusta
43 Demokraatti kana on kuitenkin myös hienoja maisemia. Hilda Olson: Hämähäkkejä, 1860 ja 1861. Niin on tehnyt Sinebrychoffin taidemuseokin. Nyt siellä on esillä katselmus Antiikin sankarit. Se kartoittaa miten antiikin tarujen sankarihahmot, muiden ohella Herakles, Akhilleus tai Odysseus ovat eläneet ja elävät yhä eurooppalaisessa kuvataiteessa. de_27032025_40.indd 43 de_27032025_40.indd 43 19.3.2025 10.19 19.3.2025 10.19. Yksi tekijöistä on Fanny Churberg, jonka joidenkin teosten värin ja valon käsittely viittaa jo eteenpäin impressionismiin. ATENEUM ON järjestänyt viime vuosina useitakin kiinnostavia teemanäyttelyitä. Victoria Åberg: Saksalainen maisema, 1860. Mutta asialla ovat suomalaisetkin nykytaiteilijat kuten vaikkapa Anssi Kasitonni, Emma Helle tai Sari Bremer. Kansainvälisesti tunnettu on ranskalaisen Yves Kleinin Samothraken Nike (1968). Yves Klein: Samothraken Nike, Sininen, 1968
KIRJA de_27032025_44.indd 44 de_27032025_44.indd 44 13.3.2025 10.30 13.3.2025 10.30. Aiemmin mysteerijengi on tehnyt tuttavuutta kummitusten, vampyyrien ja muiden perinneotusten kanssa. Juha-Pekka Koskinen: Museon pitkäkyntinen, Mysteerijengi 4. Saman tyyppisiin veijareihin törmätään myös tässä tarinassa. Tunnelma tallilla on kuitenkin hiukan apea. Sarjan tarinoiden hahmoilla on kullakin omat piirteensä, joista on pidetty kiinni kaikissa kirjoissa. Vaikutelmaa vahvistaa Satu Kontisen kuvitus, jossa eri näkökulmat ja maailmat liukuvat kiehtovasti toistensa lomaan. JUHA-PEKKA KOSKISEN Mysteerijengi on sarjan aiemmissa kirjoissa hiippaillut kirjastossa, tähtitornissa ja ostoskeskuksessa. Lottalehdossa seikkaillaan Satun kotikulmilla Helsingin Lauttasaaressa, vehreän kesäisissä maisemissa. Tallin omistaja Siggi vaikuttaa väsyneeltä ja huolestuneelta, ja yksi hevosista on jatkuvasti omituisen nuutunut. Tällä kerralla kummia tapahtuu Kansallismuseossa. 97 s. Ruoalla on perinteisten seikkailukertomusten tapaan iso merkitys. 44 Demokraatti KULTTUURI Mysteerien jäljillä Kevättalven seikkailuhenkisissä lastenkirjoissa kohdataan Islannin lumoa, Kansallismuseon kummajaisia ja hullu tiedemies. Tosi ja taru ovat yhtä aikaa läsnä. Tytöt ryhtyvät ratkaisemaan mysteeriä, johon lopulta kietoutuu paitsi kerrostalohankkeen tapaisia reaalimaailman asioita, myös menninkäisiä, lumottuja eläimiä ja runsaasti eriskummallista kultapölyä. Kuvittanut Mari Luoma. Tammi 2025. 189 s. Tammi 2025. Vaikka esine sulkemisaikaan lepää turvallisesti omalla paikallaan, aamul la se toistuvasti löytyy vanhan savupirtin pöydältä. Tiedonmurusia varisee esimerkiksi islantilaisista jouluperinteistä, kuten kolmestatoista joulupukista, ja Saga maustaa puheitaan suomeksi sovitetuilla islantilaisilla sanonnoilla. Lottalehtoon verrattuna juoni ei ole aivan yhtä vivahteikas, mutta tarinan tunnelmassa on silti jotain hyvin valloittavaa. 108 s. Kuvittanut Saana Nyqvist. Teksti Marjo Jääskä / Kuvat iStock H uippusuosittu Satu Rämö loikkasi viime vuonna dekkarikentältä lastenkirjallisuuden puolelle. Seikkailun ohella teos tarjoaa Islanti-triviaa. Seuraa jännittävää hiiviskelyä museon käytävillä ja saleissa, ahkeraa herkuttelua mehulla ja leivonnaisilla sekä loppuratkaisu, jossa joudutaan kamppailemaan aikaa vastaan. Karisto 2025. Valistus onneksi solmiutuu tarinaan aika huomaamattomasti, ja tuntuu päälle liimatulta vain paikoin. Museon rauhaisaa arkea hämmentää vitriinistään pois vaeltava parantajan sauva. Sisarukset Mimosa ja Nico, heidän naapurinsa Iivo sekä hänen isotätinsä Elina ryhtyvät penkomaan sauvan salaisuutta ja saavat porukan vahvistukseksi museon nuoren, rap-lyriikoita riimittelevän vartijan. Mistä oikein on kysymys. Timo Parvela: Kyborgin halaus – Melkein mahdoton tehtävä 6. Sarjan toinen kirja Kotikumpu taas vie lukijat Sagan kotiseudulle Islantiin, jonne Satu on saapunut viettämään joululomaa. On selvää, että apuun tarvitaan Mysteerijengi. Satu Kontisen kanssa yhdessä kirjoitettu lastenromaani Lottalehto aloitti Satujen saaretsarjan, jossa serkukset Satu ja Saga ratkovat mysteerejä vuorotellen Suomessa ja Islannissa. Yliluonnollisista hahmoista ja oudoista tapahtumista huolimatta kirjan jännitys on sopivan mietoa. Iivo on järkeilevä, muistiinpanojen tekemistä rakasSatu Rämö & Satu Kontinen: Kotikumpu, Satujen saaret 2. Sagalla on tapana käydä läheisellä tallilla ratsastamassa ja auttamassa tallitöissä, ja sinne tytöt suuntaavat myös yhdessä
Mari Luoman kuvitus tukee tarinan synkkää sävyä. Pala palalta selviää myös, mitä Eliaksen vanhemmille tapahtui ja kuka tai mikä on taho, jonka kanssa Elias puhelimellaan kommunikoi. Toimintaa riittää, jännityksen annostelu onnistuu ja hahmojen välinen sanailu napsahtelee herkullisesti maaliinsa. Kokonaisuus ei ehkä imaise mukaansa yhtä vastustamattomasti kuin vaikkapa Kepler62-sarja, mutta aivokopioinnin, salaisten laboratorioiden ja digivankiloiden tyyppisten kylmäävien yksityiskohtien täplittämä tarina ansaitsee ilman muuta lukijansa. Joillakin sivuilla seikkailee myös vaaleanhaaleita hahmoja: verkkomaailmaan kopioituja ihmismieliä. 45 Demokraatti tava älykkö, Mimosa puolestaan taiteellinen ja käytännöllinen lahjakkuus. Kyborgin halaus, kuten sarjan muutkin osat, on taattua Parvela-laatua. Parvelaa on vuodesta 2022 saakka pitänyt työn touhussa esimerkiksi sarja Melkein mahdoton tehtävä, jonka kuudes osa Kyborgin halaus päättää huiman tarinan. Tummaa yleisvirettä kevennetään paikoin vilahtavalla huumorilla, ja koska Elias on sarjan myötä varttunut lapsesta nuoreksi, mukana on myös aavistus teiniromantiikkaa. Poika saa käsiinsä vanhan puhelimen, jonka kautta hän alkaa vastaanottaa outoja tehtäviä. Toisaalta hahmo muistuttaa aiheellisesti, että edes mysteeritarinoissa kaikkien ei tarvitse olla reippaita ja rohkeita. Värimaailma on useimmiten tumma, kuten vaikkapa kellarilaboratoriota tai kuusimetsää esittävissä kuvissa luontevaa onkin. Ja samalla myös hyvin puistattava. Tuottelias kirjailija ehtii toki muutakin. Myös hahmot tyypillisine ominaispiirteineen heräävät kuvissa hienosti eloon. Saana Nyqvist tavoittaa kuvituksessaan tarinan vaihtelevat tunnelmat. Kyborgin halauksessa epämiellyttävät kohtaamiset von Maxxin kanssa viimein huipentuvat. Tarinan pääpahis, hullu tiedemies Rubert von Maxx putkahtelee toistuvasti uhkaamaan Eliasta sekä pojan ystäviä parkourtaituri Jopoa ja kierrätyskirjoista tietoa ammentavaa Minoa. de_27032025_44.indd 45 de_27032025_44.indd 45 13.3.2025 10.30 13.3.2025 10.30. Upea ja oivaltava kuvallinen tulkinta aineettomasta. TIMO PARVELA tunnetaan parhaiten ehkä Ella-kirjoista, jotka tänä vuonna juhlivat jo kolmikymppisiään. Seikkailuihin epäluuloisimmin suhtautuu Nico, jonka jatkuva varoittelu ja vastustelu tuntuu aikuislukijasta melkein liialliselta. Päähenkilö on orpopoika Elias, joka sarjan alussa asuu kaatopaikan laitamilla inhottavan Paula-tädin luona
Natsien murhaaman pasifistisen pastorin elämästä kuvattiin vastarintaan ryhtyneen marttyyrin ylistys. Dietrich Bonhoefferin kaltaisille hengen taistelijoille jää matkassa vain oikeamielisen marttyyrin osa. Bonhoefferin (2024) nimihenkilö elää perherakkauden täyttämän unelmalapsuuden maaseudulla, kunnes veli kaatuu ensimmäisessä maailmansodassa. Teos on saanut myös nykyajasta paljon puhuvan vastaanoton: kristillinen oikeisto hyväksyy, tutkijakunta paheksuu. Kuin tahtomattaan teos tuntuu silti todistavan saksalaiset moukkamaisiksi laumasieluiksi, jotka matelevat diktaattorien edessä. tasavallasta alkaa muotoutua juutalaisia vainoava natsi-Saksa, teologian opiskelija tutustuu jazziin ja rotusortoon Yhdysvalloissa. Tahmaisella televisiotuotannon sujuvuudella etenevä elämäkerta viis veisaa historiallisesta tarkkuudesta tai edes kohteidensa muotokuvista. Samalla kun nöyryytetystä Weimarin ELOKUVA Bonhoeffer Ohjaus: Todd Komarnicki Pääosissa: Jonas Dassler, Phileas Heyblom, August Diehl 2024, 132 minuuttia Ensi-ilta 28.3. de_27032025_46.indd 46 de_27032025_46.indd 46 19.3.2025 10.24 19.3.2025 10.24. Monista natsifilmeistä poiketen elokuvan syyttävä sormi kohdistuu ennen kaikkea instituutioiden sisäisiin pyrkyreihin, jotka ovat valmiita sokaistumaan verenhimoisten vallanpitäjien lakeijoiksi. Kun sota jälleen syttyy, idealistin ihanteet karisevat väkivaltaista vastarintaa oikeuttavien julistusten tieltä. Ainakin Suomessa elokuvaa levitetään ohjaaja-käsikirjoittaja Todd Komarnickin yllättävällä saatepuheella. Tekijät eivät silti jaksa havainnoida lainkaan niitä syitä, jotka johtivat öykkärien valtaannousuun. DRAMATURGISESTI ponnetonta juonta koetetaan elävöittää keskinkertaisten näyttelijöiden puisevilla saarnoilla, totisilla heristelyillä ja lapsenuskoisilla nyyhkyttelyillä. Jännittävimmäksi tarkoitettuun kohtaukseen itse valtakunnankansleri marssii kuin Mel Brooksin parodiasta. 46 Demokraatti KULTTUURI Papin päiväkirja Teksti Rane Aunimo V iihdebisnes näyttää nykyisin esimerkiksi tältä: amerikkalaisen käsikirjoittajan ohjaama irlantilais-sveitsiläinen elokuva saksalaisesta papista, joka tapettiin Buchenwaldin keskitysleirin liepeille kolmannen valtakunnan antautumisen aattona huhtikuussa 1945 osallisuudesta Hitlerin vastaiseen salaliittoon. Maailmalta palaa kotimaahan moraalisesti ehdoton ja eettisesti valveutunut pappi, joka käy ensin sanan säilällä kirkkonsa konformisteja ja maan kansallissosialisteja vastaan. MIKÄLI TODD Komarnicki halusi kiristää salaliittotarinastaan myös Operaatio Valkyrian (2008) kaltaisen muodikkaan jännärin, epäonnistuu ohjaaja pahanpäiväisesti
Kissoja ja koiria on tietysti joka mantereella, mutta makit elävät endeemisenä lajina Madagaskarilla, kapybaran koti löytyy Etelä-Amerikasta Amazonasin tienoilta ja sihteeri viihtyy Afrikan savanneilla. Lyyrinen ja hengästyttävä, harmoninen ja hiuksia nostattava yhtä aikaa. Kuviltaan sen voi ehkä nähdä jonkinlaisena hybridinä varhaisista Disney-klassikoista ja Hayao Miyazakin animetaideteoksista. Tarinallisesti Flow ei yllä ihan visuaalisen hienoutensa tasolle, mutta seikkailu jättää ilmaan niin paljon arvoituksia, että se ei tyhjene yhdellä katsomisella. Kissa näyttää patsaspuiston perusteella olleen tienoilla ehkä pyhä eläin, mutta tarkempia koordinaatteja ei anneta, mikä vain lisää kiehtovuutta. Vesi peittää alleen viidakot ja muinaiset kaupungit. TULVA NÄYTTÄYTYY Flowssa hyvin universaalina katastrofina, sillä samaan paattiin päätyvät eläimet tulevat pitkien välimatkojen takaa. Kaikki kommunikaatio päähahmojen kesken käydään niiden omilla ilmaide_27032025_46.indd 47 de_27032025_46.indd 47 19.3.2025 10.24 19.3.2025 10.24. Vasta kolmekymppisen Zilbalodisin elokuva on maalauksellinen ja kaukana nykypäivän visuaalisesti kliinisiksi hiotuista tietokoneanimaatioista. Tällainen viisikko päätyy sattuman oikusta yhteiselle odysseialle, kun tuhoisa tulva-aalto pyyhkäisee yli maan. sutavoilla eli repliikit ovat tyyppiä miau, vuh, kraak ja kriik, kun äänessä siis ovat kissa, koira, sihteerilintu, rengashäntämaki sekä kapybara, joka on enimmäkseen vaiti. Zilbalodis on myös hyvin tarkka eläintensä lajityypillistä käyttäytymistä kuvatessaan, joten niitä yksityiskohtia on riemukasta bongailla vaikka loputtomiin. Globaalia ulottuvuutta lisää se, että tulvan valtaamat kaupungit tuovat mieleen niin Angkor Watin temppelikaupungin Kamputseassa kuin vaikka asteekkikaupunkien rauniot Keski-Amerikassa. 47 Demokraatti Flow Ohjaus: Gints Zilbalodis 2024, 85 min. Ensi-ilta 28.3. Ei edes kaiken pahan syntisenä alkuna, vaikka katastrofinkin voi aavistella olevan lähtöisin jostain ihmistoiminnasta. Allegoriaa ei kenenkään tarvitse naarata syvältä, mutta Zilbalodisin yhdessä maanmiehensä Matiss Kazan kanssa käsikirjoittama seikkailu ei jähmety sormea heristeleväksi opetuselokuvaksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksista. Teksti Rolf Bamberg L atvialaisen Gints Zilbalodisin ohjaama, kuukausi sitten parhaana animaationa oscaroitu Flow on kuviltaan yksi kauneimpia piirroselokuvia, joita olen nähnyt. Eläinjoukko osuu pelastuksekseen tulvavuossa ajelehtivalle purjealukselle ja ujuvat virtauksessa vailla päämäärää. ELOKUVA Viiden eläimen arkki Kun kriteerinä on, toivottavasti, juuri kuvallinen ilmaisu, Flowta pätevämpää ja sopivampaa Oscar-palkittavaa ei saata keksiä. Raamatun vedenpaisumustarinakin välähtää hetkellisesti mieleen, mutta Nooaa tai yhtään muutakaan ihmistä tarinaan ei sisälly. Kokonaisvaltaista visuaalista elämystä terävöittää vielä se, että elokuvassa ei ole lainkaan ihmiskielellä puhuttua dialogia
Varovasti, niin ettei petausta tarvita. Hetken jaksoi ihmetyttää, miksi syntyperältään ja kieleltään niin länsisuomalainen runoilija olisi saanut itäsuomalaisen Vuoden kynä -palkinnon, mutta kyseessä olikin saman niminen Koneen säätiön tunnustus. (rb) Ansa-Liisa Blomberg de_27032025_48.indd 48 de_27032025_48.indd 48 17.3.2025 13.24 17.3.2025 13.24. Kuka on hän, mikä teos. Lapset hyppäsivät laudalta ja sitten potkivat auringossa kuin äkkiä vastustaisivat putoamista. ”Pauliina Haasjoella on erilaisten ulottuvuuksien taju kompaktissa, mielikuvitusta – ja mielikuvia – generoivassa muodossa, kuten: ’Uimalassa puut kuvastuvat alas veteen, ihmisten puoleen. ”Pauliina Haasjoen runossa pilleriä pyörittää apteekkari; itse olen astunut pillerinpyörittäjän tarvitsemaan massaan mummolan niituilla ja pihateillä, kuten varmaan moni muukin. Palkinto Rauni Anita Martikaiselle. Juuri niin kuin suvun naiset, hän itse, hänen äitinsä ja tämän äiti ja niin edespäin ovat tehneet koko elämänsä. ”No, Pauliina Haasjoen tuorein teos on ’Nausikaa’ ja hän täyttää ensi vuonna 50. Mietin sitä hetkeä, kun luen Haasjokea.” Muut runon tunnistaneet olivat Stefan Ek, Sirpa Taskinen, Mauri Pan helainen, Juhani Niemi, Mauri Niemi, Helena Nurmio ja Tarmo Tikka. Runonäyte on kuitenkin Haasjoen tuotantoa ajalta ennen palkintoja, kokoelmasta ’Epäilyttävät puut’.” Rauni Anita Martikainen tunnetusti tuntee runot. Tämän enempää ei ole, varmastikin tässä on kaikki.’ (Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko, Otava, 2009)” Runo väläyttää tajuntaani hetken Venäjällä, kerran kesällä, pitkän metsätaipaleen jälkeen, kylä, väkeä, rannalla vilkas meno. Kiireen tuntu tarttuu, jos antaa.” Veikko Huuska on löytänyt siteerattavaksi lisää Haasjokea. Viikolla hoitoalan töissä oleva henkilö kertoi siitä, kuinka käytävällä juostaan. ”Hän herää aamulla kuudelta ja pujottautuu ulos lakanoiden välistä. Ja sitten jäsenet lepäävät vettä vasten, vesi niitä vasten. Juuri niin kuin paremmissa strasbourgilaisissa perheissä oli tapana ja on varmaan vieläkin. Myöhemmin, käytyäni itsekin uimassa, vietettyämme hetken kaksikielistä kesää, katson majapaikassa kameraa: juuri se lapsi kieri volttia hypyn korkeimmassa seisahduskohdassa. Katsokaa myös visan verkkoversio. Otan kameran vyöltäni ja katson lasin läpi, painan laukaisinta. 48 Demokraatti VISASITAATTI 6 Sangen kypsässä iässä esikoisromaaninsa julkaissut kirjailijamme teki lyhyen, mutta intensiivisen prosaistin uran, josta sai paljon kiitosta ja yhdestä teoksesta Finlandia-ehdokkuudenkin. mennessä. Runossa kirjoitetaan ympäristöön sopeutuvasta väriä vaihtavasta jäniksestä ’silti sen on tämän tästäkin juostava’. Vino lankku tuettu rantatörmään: lapset, juoksevat, hyppäävät, kieppuvat ilmassa, läiskähtävät veteen, nauravat, kirkuvat. Yhdelle palkinto. Tätä ennen hän ehti tehdä yli puolivuosisataisen uran toisen taiteenlajin palvelijana, ja julkaisi noina vuosina niin esseekuin muistelmateoksia. Vastaukset s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi 31.3. Itsepintaisesti, välittämättä siitä, että Suomessa peitto ja lakana on tapana jättää löysäksi patjan päälle.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kiurut, apteekkari ja jänis V isabongari ajatteli, että runotehtävän omaperäinen kiuruhavainto olisi jäänyt useammankin lyriikkaharrastajan mieleen, mutta vastauksia tuli ”perusmäärä”. Jari-Pekka Vuorela aloittaa, hän lähtee liikkeelle prinsessavihjeestä
Laulurivin melodia on sama kuin Stingin Police-yhtyeen laulussa Roxanne. YHTÄ LAILLA sattuma vaikuttaa vakavaotsaisen tieteen tekemiseen. Ideoilla leikkiminen on sekin osa luovuutta. Kalastuskielikuva on sikäli osuva, sillä luovuus vaatii kärsivällisyyttä. Jos taas olet muusikko, saat ehkä aikaan hitin. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni LUOVA TYÖ MUISTUTTAA MYÖS 10 000 PALAN PALAPELIN KOKOAMISTA. Sitten siinä käy kuitenkin niin, että laboratoriossa haaviin tarttuu empaattisen ihmisyyden geeni, jonka löytyminen hiirestä olisi pieni sensaatio. Kun lääketieteellinen tutkijaryhmä on saanut apurahan selvittääkseen aihetta XYZ, työprosessin aikana saattaa ilmetä sellaista, mitä kukaan ei voinut etukäteen edes aavistaa. Saatamme muistaa, miten Dire Straitsin Money for Nothing -laulun äänityksissä Mark Knopfler tokaisi, että olisipa Sting täällä! Joku tiesi kertoa hänen olevan seudulla lomailemassa. ”Niin, että pitäisikö ne laittaa paikoilleen?”, kysyi assistentti. Ennen kuin renkutus valmistuu salamavauhtia, täytyy toki temppuilla melodioiden ja nuottien parissa. Merkittävä tekijä on myös ystävämme sattuma. ”Älä koske niihin!”, huusi äänittäjä. Sting saapui studioon laulamaan muun muassa riviä ”I want my MTV”, joka viittaa silloiseen Music Televisioniin. Maailmaa valloittaneen riffin soundi löytyi vahingoissa. de_27032025_48.indd 49 de_27032025_48.indd 49 17.3.2025 13.24 17.3.2025 13.24. Yllättäen ja pyytämättä uusi tutkimuslinja johdattaa uuden tiedon äärelle. TUOTTAJA Rick Rubinin ja Johnny Cashin yhteistyöstä syntynyt American Recordings -albumi on hyvä esimerkki siitä, miten asiat eivät mene niin kuin oli suunniteltu. Yksi mikrofoni osoitti oikeaoppisesti vahvistimeen, toinen oli lerpahtanut kohti lattiaa ja kolmas mikrofoni sojotti ties minne. Ehdotankin, että seuraavaksi geenitutkimuksen parissa operoivat voisivat etsiä innostumisen geeniä. Hyvän idean tuntee mielessä ja kehossa, se innostaa. Elokuvaohjaaja David Lynch muistutti, että luovuus on kuin kalastusta: kun heität vieheen veteen, saat joskus kalan, hyvän idean. Kas, kyseessä on samanlainen hommeli kuin jalkapallossa, mutta käänteisesti: pallolliselta vastustajalta halutaan ottaa pois aika ja tila. Sitten tapahtui jotain, ja äänittäjä kehotti tarkastamaan kitaravahvistimien eteen sijoitettujen mikrofonien asetukset. On luotettava siihen, että jotain tapahtuu, ei heti, mutta varmasti tapahtuu. Samaa koskettavaa olohuonetunnelmaa ei saatu vangittua studiossa, virallinen julkaisu sisältää nuo intiimit äänitysten helmet. Tarkoitus oli valita demoista ne laulut, jotka tehdään valmiiksi studiossa huippumuusikoiden kanssa. Dire-laulun koukuttavaan kitarasoundiin liittyy siihenkin tarina. Erilaisia mikrofonien asetuksia kokeiltiin ja kokeiltiin. Stu diossa etsittiin ZZ Top -henkistä rouhevaa kitarasoundia. Luova työ muistuttaa myös 10 000 palan palapelin kokoamista, palasten siirtämistä ja sovittamista oikeille kohdilleen. Toisinaan jotkut musiikkikappaleet syntyvät nopeasti tiukan aikataulun puristuksessa. Ennen levyn varsinaisia äänityksiä kasa lauluja äänitettiin Rubinin olohuoneessa Los Angelesissa. 49 Demokraatti Älä koske niihin! L uovuus on asioiden yhdistelemistä yllättävällä ja uudella tavalla. Toisin kävi. Kun idea jalostetaan tekstiksi, kuvaksi tai musiikiksi, tarvitaan aikaa ja tilaa
50 Demokraatti ALUEJA KUNTAVAALIT 13.4.2025 de_27032025_50.indd 50 de_27032025_50.indd 50 17.3.2025 11.48 17.3.2025 11.48
Supersuosittu äänikirja Kirja opettaa keskittymään Kolumni: Karo Hämäläinen KIRJA de_27032025_51.indd 51 de_27032025_51.indd 51 18.3.2025 15.01 18.3.2025 15.01. TEEMA Kuolematon Paperi pitää pintansa, vaikka digi on rynninyt rinnalle. K irj al lis uu s Lu ke m ise n uu de t ta va t
52 Demokraatti TEEMA Proosa ei suostu kuolemaan Kirjat tekevät kauppansa, mutta kirjailijan tilipussista on tullut köykäisempi. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho 52 Demokraatti de_27032025_52.indd 52 de_27032025_52.indd 52 18.3.2025 15.16 18.3.2025 15.16
53 Demokraatti 53 Demokraatti de_27032025_52.indd 53 de_27032025_52.indd 53 18.3.2025 15.16 18.3.2025 15.16
– Se, missä formaatissa kirjat julkais taan, ei millään tavalla muuta kirjailijan työtä kevyemmäksi tai vähäisemmäksi. Painetun kirjan lisäksi vahvan mutta sisäänpäin kään tyvän dekkarihahmon tarinaa on kuun neltu äänikirjana. 54 Demokraatti TEEMA L apsuuden traumaatti set salaisuudet vaivaa vat Hildur Rúnarsdót tiria. Hänen rauhal linen, selkeä ja eläytyvä lukutyylinsä tu kee pohjoismaisen rikosromaanin tun nelmaa hienovaraisella tavalla. Olen vastan nut, että se ei ole kirjallisuudesta nautti vien ihmisten ongelma. – Kun kuljen kirjailijavierailuilla, niin ihmiset tulevat kyselemään, että pitäi sikö niistä olla huolissaan. Paperi ei tee siis autuaaksi, mutta lu kuaikapalvelujen ansaintamallit voivat aiheuttaa muutoksia kirjallisuuden ku luttamisessa. de_27032025_52.indd 54 de_27032025_52.indd 54 18.3.2025 15.16 18.3.2025 15.16. Sama teos ääni ja eformaatissa suoratoistopalveluissa tuottaa kuiten kin tuloa enää 0,53 euroa. Sanna Majuri on yksi suosituim mista äänikirjalukijoista. Työmäärä on sama, ja sen takia tuntuu kovin epäreilulta, että lukuaikapalve lusta saatava korvaus on niin pieni, Ha vaste sanoo. Selkeä juonellinen tarina, esimerkiksi historiallinen romaani, joita itse kirjoi tan, toimii ihan kelpo tavalla äänikirja nakin. Mitä mieltä kir jailija on siitä, että uusissa formaateissa ei voi enää aistia paperia ja painomustetta. Formaatilla ei itsessään ole väliä, kun han se ei vain vähentäisi kirjan tekijän tuloja viidennekseen siihen, mitä sen pi täisi olla. Hän on Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen ja Euroopan kirjai lijoiden foorumin, EWC:n, hallituksen jäsen. Haaste on siinä, kuinka kirjailijat saava oikeudenmukai sen korvauksen, joka mahdollistaa kir jailijan työn. ENTÄ PAPERIN ihanuus. – Sitä paitsi minulla ei ole mitään val taa sanella, miten ihmisten pitää kirjoja lukea tai kuunnella. – Digitalisaatiossa parasta on se, että nyt monenlaiset lukijat ovat löytäneet tiensä kirjallisuuden pariin, myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pidä pape rille painetusta tekstistä, kirjailija Paula Havaste sanoo. Satu Rämön menestysdekkari Hildur seuraa islantilai sen poliisin elämää ja työtä Länsivuonojen myyttisissä maisemissa. Mutta moderni lyriikka tai moni kerroksinen proosa, joka vaatii hidasta lukemista, ei välttämättä toimi äänikir jana, Havaste sanoo. – Kirjailijoiden näkökulmasta on gelma on se, että lukuaikapalveluissa te kijä saa tekijänkorvausta 80 prosenttia vähemmän kuin painetusta kirjasta, Ha vaste sanoo. Hän ei liioittele, vaan antaa tarinan ja sen hen kilöhahmojen puhua puolestaan. Lyhyet, nopeasti etenevät ja kou kuttavat teokset saattavat menestyä pa remmin kuin perinteinen pitkä proosa. Eli sillä tarkoitetaan Storytelin ja Book beatin kaltaisia palveluja, jossa voi kuun nella äänikirjoja tai lukea sähkökirjoja tietyn ajan maksua vastaan. Havasteen mielestä korvauksissa on valtava epäsuhta. Äänikirjoja voi kuunnella siivotessa, koiraa ulkoiluttaessa tai ihan vain sen vuoksi, että sopivat itselle paremmin. Vaikka perinteinen paperille painettu kirja on pitänyt pintansa, kirjallisuu desta nautitaan yhä enemmän digitaali sien jakelukanavien kautta. – Minusta se on mielipidekysymys, Havaste vastaa. Lukuaika palvelut tarjoavat helpon pääsyn valta vaan kirjavalikoimaan, mikä madaltaa kynnystä lukemiseen. Äänikirjat ovat supersuosittuja. Henkilökohtaisesti tykkään enemmän painetusta kirjasta. Kirjailijan teoskohtainen mediaani tulo on painetussa formaatissa 2,68 eu roa. – Jotkut kirjallisuuden lajit toimivat ketterästi kuunneltuina ja jotkut eivät. Yksittäisen kirjan myyn nin sijaan tuotot kertyvät kulutusperus teisesti – usein minuuttipohjaisesti – mikä voi vaikuttaa kirjallisuuden sisäl töihin. Virallinen nimi on lukuaikapalvelu
Yksittäisten kirjailijoiden näkökulmasta katsottuna tilanteet voivat vaihdella hyvin paljon. Joka tapauksessa 1 713 euroa vuodessa kertoo karua kieltä siitä, kuinka vaikeaa on elättää itsensä pelkästään kaunokirjallisella kirjoitta misella Suomessa. Kummankaan liiton tilastoista ei löydy aukotonta syytä, mutta erilaisia valistu neita arvauksia voi esittää. Yleisen kir jallisuuden myynti on pysynyt usean vuoden ajan suurin piirtein ennallaan. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2019 2020 2021 2022 2023 Lä hd e: Su om en Ku st an nu sy hd is ty s 2 556 2 536 2 642 2 466 2 388 LUKUAIKAPALVELUISSA TEKIJÄ SAA KORVAUSTA 80 PROSENTTIA VÄHEMMÄN KUIN PAINETUSTA KIRJASTA. En usko, että näillä on kuitenkaan isoa vaikutusta, Tornivaara pohtii. Kyse oli noin 89 miljoonan euron myynnistä. Painettua kauno kirjallisuutta myydään melkein saman verran kuin ennen lukuaikapalvelujen maihin nousua, joka alkoi vuonna 2017. – Tietokirjojen myynti etenkin kirja kaupoille on romahtanut viime vuosien aikana, mutta kaunokirjallisuuden koh dalla sitä ei näy, Tornivaara sanoo. Tai siitä, että lu kuaikapalveluissa menee jonkin verran vanhemmille teoksille, eli perikunnille. Näkemyksissä on ristiriita, ja on tunnustettu meidän ja Kirjailijaliiton välillä, että tilanneku vamme ovat erilaiset, Tornivaara sanoo. – Digitaalisen puolen myynti kasvaa, kun taas painettujen kirjojen myynti las kee hieman, mutta ei niin dramaattisesti kuin mediassa usein esitetään, Suomen Kustannusyhdistyksen viestintäpäällikkö Sanna-Maaria Tornivaara sanoo. KUSTANTAJIEN TILASTOKÄPPYRÖITÄ tuijottaessa näyttää siltä, että kaunokir jallisuudella menee kohtuullisen hyvin, mutta monilla kirjailijoilla on huoli toi meentulosta. Mutta onneksi sentään painet tuja kirjoja tehdään vielä siinä sivussa. Vuosina 2015–2019 määrä tipahti kol manneksella, mutta sen jälkeen lukemat ovat sinnitelleet samansuuruisina. KIRJA EI siis suostu kuolemaan, ei edes painettu kirja, vaikka sen kilpailijat ovat ällistyttävän houkuttelevia. Kustannusyhdistyksen tilastojen mu kaan yleisen kirjallisuuden painettuja kir joja myytiin noin 8,1 miljoonaa kappaletta vuonna 2023, määrä on laskenut vain vä hän viimeisen viiden vuoden aikana. Painetun kauno kirjallisuuden myynti 2019–2023, 1000 kpl de_27032025_52.indd 55 de_27032025_52.indd 55 18.3.2025 15.16 18.3.2025 15.16. Mediaani antaa usein paremman kuvan alan tulotasosta kuin keskiarvo, sillä keskiarvo voi vääristyä muutamien huipputuloisten kirjailijoi den ansiosta. Mediaani tarkoittaa siis, että puolet kirjailijoista ansaitsi kauno kirjallisesta työstään tätä vähemmän ja puolet enemmän. – Kun kaunokirjallisuuden kokonais myynti on kasvanut, voidaan olettaa, että kirjailijoille tilitettävä kokonaissumma on kasvanut, ei pienentynyt. Kirjailijaliiton tilastoista selviää, että kaunokirjallisesta työstä saatujen tulo jen mediaani oli 1 713 euroa vuodessa vuonna 2022. Kirjailijoiden vaatimattomat vuosian siot koostuvat tekijänoikeuskorvauk sista, joita ovat kustantajilta kirjamyyn nistä saadut tilitykset, kirjojen kirjasto lainaamisesta maksettava lainauskor vaus ja tulot kirjoista tehdyistä näytel mistä ja elokuvista. 55 Demokraatti – Se on vähän pelottavaa, että tämä ke hitys rajaa joitakin kirjallisuuden lajityyp pejä ulos. – Kyse voi olla siitä, että etenkin ää nikirjoissa jonkin verran enemmän me nee käännöskirjoille. Yleinen kirjallisuus pitää sisällään kau nokirjallisuuden, lasten ja nuorten kir jat, tietokirjallisuuden ja sarjakuvat. – Ehkä se johtuu siitä, että tilastot seuraavat isoa kuvaa, koko katalogin tai koko kustannusalan tuottoa. Kaunokirjallisuuden osalta paperi kirjat pitävät pintansa vielä piirun ver ran paremmin kuin yleinen kirjallisuus kokonaisuudessaan. – Meille ei ole tullut tietoa siitä, että kirjailijoiden palkkioprosentit olisivat romahtaneet, eivätkä kirjailijat myös kään väitä sellaista
– Meidän pitäisi pystyä olemaan rei luja myös niitä kohtaan, joista ei kos kaan tule supersujuvia lukijoita. Toi de_27032025_52.indd 56 de_27032025_52.indd 56 18.3.2025 15.16 18.3.2025 15.16. Jos haluamme tehdä saavutettavan yhteiskunnan, ei voida olettaa, että kaikki hankkivat tietoa lu kemalla, Huotilainen sanoo. Sujuva lukutaito edel lyttää valtavasti harjoittelua. Kangerteleva lukutaito voi heiken tää osallisuutta yhteiskunnassa. Kir jailijoiden tulotutkimuksessa mediaani liikkuu paljon, jos isompi osuus rahapo tista menee joillekin yksittäisille kirjaili joille, Tornivaara sanoo. – Yksi selitys on myös se, että kirjai lijoiden tulot jakautuvat eri tavalla. Kirja opettaa keskittymään LUKEMINEN EI ole aivoille luonnollinen taito tai osaaminen. – Jos sitä ei harjoittele, niin lukemi nen on aina vähän vaivalloista ja vasten mielistä, Huotilainen sanoo. 56 Demokraatti TEEMA Vuodesta 2018 kirjailijoiden tulot ovat tippuneet peräti 25 prosenttia. Hän on erityisen huolissaan siitä, että apurahojen määrä näyttää vähentyvän, erityisesti valtion apurahojen. Monesti ajatellaan, että taitojen tulisi syntyä vaivatta ja nopeasti. Hidas eteneminen sallitaan lapsille, mutta on myös paljon nuoria ja aikui sia, joilla lukeminen ei ole automatisoi tunut. Aivot mukau tuvat sen mukaan. Onneksi suomen kielen lukeminen on suhteellisen suoraviivaista verrattuna moniin muihin kieliin. Sosiaalisessa mediassa lukija voi skrollata loputtomasti eteenpäin, valita itseään kiinnostavat si sällöt ja siirtyä nopeasti seuraavaan. – Osalla ihmisistä on lukivaikeus tai muita asioita, jotka vaikuttavat siihen, että lukeminen ei tule koskaan olemaan sujuvaa ja helppoa. Suuri osa kirjailijoista saa elantonsa muista töistä, mutta 69 prosenttia ha luaisi kirjoittaa päätoimisesti. Osassa kustantamoita ol laan menossa tuohon suuntaan, Paula Havaste sanoo. Lukutaidon oppimisen prosessi kul kee aina epäloogisesta vaiheesta kohti automaatiota. – Apuraha on tärkeä osa tuloja, mutta kun miettii, kuinka paljon niitä jaetaan vuosittain, niin määrä kapeutuu koko ajan. Ei ole niin, että kirjailijat oli sivat kustantamoita vastaan, vaan että meidän täytyy yhdessä tehdä asialle jotain. Tuoreimmasta tulotutkimuksesta sel viää, että apurahojen osuus oli 44 pro senttia kaikista tuloista. Monet arkielämän tehtävät – veroilmoituksen täyttämisestä äänestämiseen – perustu vat vahvasti kykyyn ymmärtää kirjallista tietoa. – Se on hyvin keinotekoinen järjes telmä, jonka ihminen on ihan itse keksi nyt, ja siitä nyt sitten kärsimme, aivotut kija Minna Huotilainen sanoo. – Henkilökohtaisesti olisin kovin ilah tunut tästä, koska se nostaisi paperikir jojen myyntiä. Hetki, jolloin lapsi oival taa kirjainten muodostavan sanoja, on vasta ensiaskel. Meitä, jotka tekevät kirjailijan ammatin ohessa jotain muuta, on mel kein puolet kirjailijoista, Paula Havaste sanoo. ÄÄNIKIRJOISTA SAATAVIEN vaatimatto mien korvauksien vuoksi monet ovat eh dottaneet, että kirja julkaistaisiin ensin painettuna ja vasta jonkin ajan kuluttua lukuaikapalveluissa. Nykyyhteiskunta suosii nopeita oppi misprosesseja. Todellisuudessa lukeminen on kuitenkin juuri päinvastaista: se vaatii satoja, jopa tuhansia tunteja harjoittelua. – Hämmästyttää, että kulttuuria ol laan ajamassa alas nyt kun eletään vai keita aikoja. Lukemaan oppiminen vaatii pitkää harjoittelua ja sitkeyttä. Nyt sitä ei nähdä samalla tavalla tär keänä, ja tämä on selvästi poliittinen päätös. Otan siihen hommaan mieluummin am mattilaisen. Kustan tajien tilityksien, lainauskor vauksien ja muiden tekijänoikeuskor vauksien lisäksi kirjailijat saavat apurahoja työhönsä. KIRJAILIJALIITON tulotutkimuksessa vuonna 2023 selvitettiin, mistä kirjaili joiden kokonaistulot koostuvat. Se pitää sisällään tulot kaunokir jallisesta työstä, tulot muista kirjailijan töistä ja apurahat. – Tässä kohdassa kuitenkin sanon, et tä kirjailijat ja kustantajat ovat näissä asioissa pääasiassa samalla asialla ja sa malla puolella. Lukukokemus on hy vin erilainen riippuen siitä, odotammeko keskeytymätöntä tarinaa vai nopeatem poista sisällön vaihtumista. Kirjoitetut sanat vastaavat melko hyvin niiden lausuttua muotoa. – Kustantamoita ei olisi ilman kirjaili joita, ja minä en ainakaan halua itse kus tantaa kirjaa ja kulkea niitä myymässä. Huotilainen sanoo, että aivot ennakoivat koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu. PERINTEINEN PAINETTU kirja, ekirjat, verkkotekstit ja nopeatempoiset so me alustat, kuten Tiktok, tarjoavat kaikki hy vin erilaisia lukukokemuksia. Lukeminen ei ole vain tekninen taito, vaan avain yhteiskunnalliseen osal listumiseen ja tiedonhankintaan. Aikaisemmin, vaikeina ai koina, kulttuuria on päinvastoin tar vittu siihen, että ihmiset jaksavat mennä eteenpäin eivätkä jää surkuttelemaan. Kirjailijoiden koko vuosiansion mediaani oli 12 600 euroa
sin on romaania lukiessa: siinä tarina jat kuu lineaarisesti, eikä vaihtoehtoja juuri ole. Kilpailevia ajanviet totapoja on tullut kosolti lisää. Tämä voisi olla hyvä kysymys vaikkapa isille. Jos sisältö ei miellytä, niin sitten siirryn seuraavaan sisältöön. Nämä ansiot koostuvat tekijän oikeuskorvauksista, joita ovat kustantajilta kirjamyynnistä saadut tilitykset, kirjojen kirjastolainaamisesta maksettava lainauskorvaus ja tulot kirjoista, tehdyistä näytelmistä ja elokuvista. – Somea selatessa me hyppäämme ku luttajan rooliin ja oletamme, että minua pitää miellyttää. Vaikka sy ventyminen voi aluksi tuntua haastavalta, harjoittelu vahvistaa näitä taitoja ja hel pottaa lukemista ajan myötä. Se on minusta ihanaa, mutta olisiko se vähän harvinaisempaa tänä päivänä kuin jos kus aiemmin. Näkisin mielelläni sellaista. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan nuo ret käyttivät lukemiseen keskimäärin 31 minuuttia päivässä, mutta vuoteen 2020 mennessä tämä aika oli vähentynyt 17 minuuttiin. NUORTEN LUKEMISESTA on oltu huo lissaan jo pitkään. Mil loin olet nähnyt esimerkiksi bussissa tai vaikka lätkämatsia odotellessa tai vas taavassa tilanteessa kirjaa lukevan mie hen. Olisin mielelläni huolissani ai kuisista. Tilastokeskuksen ajankäyt tötutkimusten perusteella nuoret lukivat vielä 1980luvun lopulla huomattavasti enemmän, jopa 50 minuuttia päivittäin. Siinä ei odotetakaan, että ta rina veisi ihan salamana eteenpäin, vaan jo oletuksena on, että pitää vähän tsem pata, Huotilainen sanoo. – Lisäksi kysyisin, että kuinka usein luet sillä tavalla julkisesti, että nuoret näkevät sinut lukemassa. Varsinkin niiltä aikuisilta, jotka ovat huolissaan nuorista, haluaisin ky syä, kuinka paljon olet viime aikoina luke nut ja kuinka paljon olet jutellut nuorten kanssa lukemisesta, Huotilainen vastaa. Pitäisikö olla huolissaan aikuisista. Kirjan lukeminen on toisella tavalla si touttavaa. Pitkän tekstin lukeminen on keskittymisharjoit telua, joka kehittää tarkkaavaisuutta ja parantaa tiedon omaksumista. 57 Demokraatti Sanaston lainaus korvaus 14 % Tilitykset kustantajalta 22 % Apurahat 44 % Muut tulot 20 % Muut kirjoitustyöt, 4 % Palkkiot kirjoittamisen opettamisesta, 4 % Esiintymispalkkiot, 3 % Tulot ulkomailta, 3 % Tulot käsikirjoitustöistä, 3 % Muut kirjailijantyöhön liittyvät työt, 2 % Muut tekijänoikeuskorvaukset, 1 % Tulot kirjoista tehdyistä näytelmistä, elokuvista, kuunnelmista ym., 1 % Kouluttamispalkkiot, 1 % Lukeminen on avain yhteis kunnalliseen osallistumiseen ja tiedonhankintaan. Kirjailijan kaunokirjallises ta työstä saatujen tulojen mediaani oli 1 713 euroa vuodessa vuonna 2022. Kirja ei päivity, ei räätälöidy lukijal leen, ei lupaa välitöntä palkintoa. Se pitää sisällään tulot kaunokirjallisesta työstä (eli tekijänoikeustulot), tulot muista kirjailijan töistä ja apurahat. – Kyllä. Lä hd e: Su om en Ki rja ili ja lii tt o Kirjailijan tulonlähteet vuonna 2022 Vuonna 2022 kirjailijoiden koko vuosiansion mediaani oli 12 600 €. de_27032025_52.indd 57 de_27032025_52.indd 57 18.3.2025 15.16 18.3.2025 15.16
Kirjojen siirtyminen silmistä korviin on muuttanut kirjallisuuden ekosysteemiä ja siinä kulkevia euroja. Jos kustantamo ja kirjailija jakaisivat äänikirjan myyntikatteen samassa suhteessa kuin painetun kirjan myyntikatteen, kirjailijan tekijänpalkkioprosentin äänikirjasta tulisi olla selvästi korkeampi kuin painetusta kirjasta. Äänikirjapalveluiden lakkauttaminen vain veisi pois merkittävän tulonlähteen niin kustantamoilta kuin kirjailijoilta. Kirjailijalle on tärkeintä saada teos kustantamon ohjelmaan, sillä kirjan ilmestyminen on edellytys muille, paljon merkittävämmille tuloille. Mitä enemmän rahaa kustantamolle, sitä enemmän kirjailija tienaa. Kirjailijaliiton kyselyn mukaan valtaosa kirjailijoista ei edes neuvottele kustannussopimuksestaan. Syitä on monia, kuten epäsuhtainen neuvotteluasema, mutta yksi perustuu euroihin: kustantamolta saatavat tekijänpalkkiotulot muodostavat kirjailijaliiton kyselyn perusteella vain 22 prosenttia kaunokirjailijoiden tuloista. Toiseksi äänikirjapalveluiden yleistyminen on lisännyt kirjoille altistuvien ihmisten määrää ja tuonut kirja-alalle uutta rahaa. VALTAOSA KIRJAILIJOISTA EI NEUVOTTELE KUSTANNUSSOPIMUKSESTAAN. MIKSI KIRJAILIJAT haluavat myydä teostensa äänikirjaoikeudet kustantamoille polkuhintaan. Kirjailijaliiton tulotutkimuksen mukaan kirjailijan kustantajalta äänikirjasta saaman mediaanipalkkio on kuitenkin neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin painetusta kirjasta sovittu palkkio. KUSTANTAJA JA kirjailija ovat sikäli samassa jollassa, sillä kirjailija saa tekijänpalkkiona sovitun prosentin mukaan niistä rahoista, jotka kustantamo saa myydessään kirjoja kirjakaupoille, äänikirjapalveluille ja muille jakelijoille tai suoraan kuluttajille. Syy on yhden myydyn kappaleen muuttuvissa kustannuksissa. Ei ole, tuntuu moni kirjailija ajattelevan, ja osin siksi kirjailijat tienaavat äänikirjojen kuunteluista häpeällisen vähän. Kaksi tosiasiaa vaikuttaa kiistattomilta. Myymättä jääneitä kirjoja ei joudu varastoimaan ja makuloimaan. Jos kustantamo maksaa kirjailijalle saman prosentin painetun kuin äänikirjan myynnistä, äänikirjoista tulevasta eurosta kustantamo saa korkeamman katteen. Äänikirjoja ei tarvitse painaa eikä kuskata paikasta toiseen. Pääomaa ei sitoudu kuin ensimmäisen äänikirjakappaleen tekemisestä aiheutuvien kustannusten verran – monistaminen ei maksa mitään. Miksi suurimmat kustantamot kuitenkin tuntuvat iloitsevan äänikirjamyynnin kasvusta, kun taas kirjailijat lähinnä nyyhkivät ja huomaavat palkkiotilitystensä su pistuvan. Onko äänikirjan palkkiolla mitään väliä. Joltain osin kirjojen kuluttaminen kuuntelemalla on varmasti vähentänyt fyysisten kirjojen ostamista ja lainaamista, mutta fyysisten kirjojen myynti tuskin sanottavasti värähtäisi ylöspäin, jos äänikirjapalvelut suljettaisiin huomenna. 58 Demokraatti J os kirjailija tienaa kaunokirjallisesta työstä 1700 euroa vuodessa, onko mitään väliä sillä, onko tekijänpalkkioprosentti 20 vai 25. Niistä tärkeimpiä ovat apurahat ja lainauskorvaukset. Ensinnäkin yhdestä kuunnellusta kirjasta kirjailija saa huomattavasti pienemmän tekijänpalkkion kuin uutena myydystä kovakantisesta teoksesta. KOLUMNI Teksti Karo Hämäläinen, kirjailija, taloustoimittaja ja kirjallisuuslehti Parnasson vastaava tuottaja TEEMA de_27032025_58.indd 58 de_27032025_58.indd 58 18.3.2025 15.22 18.3.2025 15.22. Silloin palkkioksi päätyy se, mitä kustantamo ehdottaa. Ja poikinut monenlaista spekulaatiota
Tammikuussa 2022 pidetyissä historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin. Olisiko tällä kertaa toisin ja viime kertaa suurempi joukko ihmisiä lähtisi äänestämään vaaleissa. SDP haluaa toteuttaa jokaisella hyvinvointialueella kahden viikon hoitotakuun ja siirtyä aidosti toimivaan omalääkäri-omahoitajamalliin. Huomionarvoista on, että myös sadoilla tuhansilla muiden maiden kansalaisilla on oikeus äänestää kuntaja aluevaaleissa. SDP tavoittelee sitä, että perusopetuksen ryhmäkoot olisivat enimmillään 20 oppilasta, jotta opettajille jää enemmän aikaa oppilaille. Suotavaa olisi, koska liian harvan ääni kuuluu Suomen kunnissa ja hyvinvointialueilla tänä päivänä. Kevään vaaleissa on kyse myös siitä, millaisia paikkoja koulut ovat lapsillemme ja nuorillemme oppia – ja henkilökunnalle opettaa. Hoitoonpääsyä heikennetään ja veronmaksajien rahoilla tuetaan jopa yli puolella miljardilla eurolla yksityistä sotebisnestä, Suomessa on koko Euroopan kolmanneksi korkein työttömyys ja työelämää on heikennetty. Suomen tulevaisuuden ydinkysymys on se, että lasten ja nuorten oppimistulokset saadaan nousuun. 59 Demokraatti Jotta meno Suomessa muuttuu, on ihmisten lähdettävä äänestämään. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_27032025_59.indd 59 de_27032025_59.indd 59 17.3.2025 12.16 17.3.2025 12.16. Kolme hyvää syytä äänestää vaaleissa E nsi viikolla alkaa kuntaja aluevaalien ennakkoäänestys. Jos ihmiset lähtevät äänestämään aktiivisesti, Suomen suunnanmuutos alkaa huhtikuun 13. Matalasta äänestysaktiivisuudesta hyötyy tutkitusti aina oikeistopuolueet ja erityisesti kokoomus. Näissä vaaleissa on kyse siitä, että pääseekö hoitoon nopeasti vai joutuuko lääkärille ja hoitajalle pääsyä jonottamaan kuukausikaupalla, mihin Orpon-Purran hallituksen politiikka johtaa. Kuntaja aluevaaleissa on kyse myös Suomen suunnan muuttamisesta. SDP:n viesti näissä vaaleissa on selkeä: Kaiken voi tehdä reilummin. Silloin viimeistään miljoonat suomalaiset havahtuvat pohtimaan, että kenelle ehdokkaalle ja mille puolueelle antaa äänensä. Orpon-Purran hallitus on vienyt Suomea väärään suuntaan jo yli 600 päivää. Kesäkuuhun 2021 COVID19-pandemian takia siirretyissä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus vajosi neljällä prosenttiyksiköllä vain 55 prosenttiin. SDP haluaa palauttaa ihmisten luottamuksen siihen, että reilu yhteiskunta on mahdollinen eikä keneltäkään vaadita kohtuuttomia. JOTTA MENO Suomessa muuttuu, on ihmisten lähdettävä äänestämään. MONI IHMINEN pohtii varmasti näinä aikoina, että onko politiikka enää reilua. Perinteisesti kuntaja aluevaalien haaste on ollut matala äänestysaktiivisuus. Ei ihme, että tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle 30 prosenttia suomalaisista ajattelee hallituksen onnistuneen työssään. päivä
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Vaalikopissa minulla ja Petteri Orpolla on tasan yksi ääni. Jos jättää äänestämättä, luovuttaa äänensä muille äänestäjille – ja äänestäneiden suhteellinen merkitys kasvaa. Olen huolestunut demokratian toteutumisesta, jos nukkuvien puolue on jälleen suurin. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lopputulos riippuu, niin uskon, ratkaisevasti siitä, alkaako äänestysprosentti vitosella vai kahdeksikolla. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Oodi äänioikeudelle YLEINEN JA yhtäläinen äänioikeus on demokratian kulmakivi, tasa-arvon kukkanen. Ihmiskunnan historian mittapuun mukaan äänioikeus on siis verrattain uusi. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Mitään kertoimia ei ole iän, sukupuolen, varallisuuden tai aseman perusteella. Äänestyslaskentaa seuratessani jännitän lopputuloksen ohella äänestysprosentin suuruutta. Pääministeri Orpolla on luonnollisesti paljon suuremmat vaikutusmahdollisuudet kuin minulla, mutta äänioikeutta käyttäessämme meillä on yhtä suuri vaikutusvalta. Kansalaiset olivatkin tuolloin – 1900-luvun alussa – syvästi eriarvoisessa asemassa. Yli sata vuotta sitten yhtäläistä äänioikeutta ei ollut. Maijaliisa Nieminen Turku Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on demokratian kulmakivi, tasa-arvon kukkanen. iS to ck de_27032025_60.indd 60 de_27032025_60.indd 60 19.3.2025 10.38 19.3.2025 10.38. Olen siitä iloinen ja ylpeä. Eivätkö ihmiset, jotka eivät äänestä, ajattele tätä laisinkaan. Äänioikeuden käyttämisessä toteutuu tasa-arvo siksi, että jokaisella – ihan jokaisella äänestysikäisellä – on tasan yksi ääni. Tätä oikeutta me tämän päivän kansalaiset saamme käyttää tuplasti huhtikuussa
Aineistoni perusteella Vanhanen antoi perussuomalaisille yhteensä 181 ja kokoomukselle 179 puheenvuoroa. Halla-aho suosi selvästi syyskaudella 2023 ja kevätkaudella 2024 suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä verrattuna toiseksi suurimpaan eli keskustaan. Kyselytunnin loppupuolella myös hallituspuolueiden edustajat pääsevät esittämään omat kysymyksensä. Hallituspuolueiden edustajat eivät yleensä päässeet keskeyttämään hallituksen hiostamista. Joka toinen puheenvuoro on yleensä ministerillä. Halla-aho painottaa puheenvuorojaossa parlamentaarisia voimasuhteita, Vanhaselle kyselytunnit ovat opposition prässäyshetki. On myös poikkeustapauksia, joissa yhden suullisen kysymyksen käsittelyyn voidaan käyttää jopa kokonainen kyselytunti tai puolet siitä. Joka tapauksessa opposition kansanedustajilla on ollut Halla-ahon kyselytunneilla selvästi vähemmän mahdollisuuksia hallitusta grillaaviin jatkokysymyksiin kuin Vanhasen kaudella. Tarkastelun perusteella Vanhasen linjana oli suosia oppositiota. Halla-aho näyttäisi painottavan puheenvuorojaossaan parlamentaarisia voimasuhteita, kun taas Vanhanen pitää kyselytunteja opposition prässäyshetkenä. Näiden kahden varsinaisen puheenvuoron alle on tapana antaa eniten vastauspuheenvuoroja. Puhetta kulloinkin johtava puhemies tai varapuhemies saa jakaa puheenvuoroja harkintansa mukaan. Laadullisista eroista on vaikeampi sanoa. Vanhasen vastaava lukema on merkittävästi pienempi, 30. Vanhasen tulkinta on lähempänä alkuperäistä. Halla-ahon kaudella eduskunnan varapuhemiehet ovat johtaneet puhetta kyselytunneilla harvoin (7 kertaa aineistoni 31 kyselytunnista). Eduskuntaterminologiassa suullinen kysymys on ”varsinainen puheenvuoro”. Vuoden 2022 lukema on 1. Puheenvuorojen pituus on kaikille sama, yleensä yksi minuutti. Yleensä ensimmäinen ja toinen varsinainen puheenvuoro annetaan suurimmalle ja toiseksi suurimmalle oppositiopuolueelle. Eduskunnan nykyinen puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ja edeltäjänsä Matti Vanhanen (kesk.) kiistelivät kevättalvella mediassa, kumpi oli kaudellaan suosinut mitäkin puoluetta puheenvuorojen ja vastaustilaisuuksien jaossa. Melko vakiintuneelta näyttää käytäntö, jossa varsinkin pääoppositiopuolueiden kysymysten alla käydään pisimmät, monen vastauspuheenvuoron mittaiset keskustelut. Ministereiden vastaukset ja kansanedustajien puheenvuorot ovat ”vastauspuheenvuoroja”. Kun 1960-luvulla suullista kysymystä ajettiin eduskunnan työtapoihin, perusteluissa mainittiin juuri opposition mahdollisuus hallituksen valvomiseen tällä tavalla. 61 Demokraatti Puhemiehet puntarissa Torstainen eduskunnan kyselytunti rakentuu suullisista kysymyksistä ja niiden pohjalta käydyistä keskusteluista. Vesa Heikkinen Suomen kielen dosentti ja tietokirjailija, valmistelee tietokirjaa kyselytunneista. Jokaiseen rivikansanedustajan puheenvuoroon tulee sisältyä kysymys. Vuonna 2021 Vanhanen ei toiminut puhemiehenä, eikä aineistossani ole Halla-aholta syksyn 2024 kyselytunteja. Hän antoi johtamillaan kyselytunneilla 195 puheenvuoroa demareille ja 118 keskustalle. Tämä väite näyttää virheelliseltä. Kuinka paljon herrojen toiminta laskennallisesti poikkeaa toisistaan. Kävin läpi Halla-ahon vetämät kyselytunnit syyskaudella 2023 ja kevätkaudella 2024 sekä Vanhasen vetämät kyselytunnit vuosilta 2019– 2020 ja 2022–2023. Tämän kirjoituksen laskelmat perustuvat yli 14 500 rivin (puheenvuoron) taulukkoon. Näistä 13 on Vanhasen ensimmäiseltä puhemiessyksyltä 2019 ja 8 eräältä huhtikuuta 2020 kyselytunnilta, jolloin käsittelyssä oli vain yksi aihe, korona. Tutkituilla jaksoilla Halla-aho johti 24 ja Vanhanen 23 kyselytuntia. Jussi Halla-aho kertoi medialle mielipiteenään, että Vanhanen hoiti tämänkin epäreilusti ja antoi kaudellaan enemmän puheaikaa kokoomukselle, vaikka perussuomalaiset oli suurin oppositioryhmä. Yleensä kyselytunnilla kukin eduskuntaryhmistä saa vuorollaan esittää yhden kysymyksen. Linjaero kävi ilmi jo kevään kiistelyissä. Halla-aho myönsi oppositiopuolueiden kansanedustajien esittämien kysymysten alla yhteensä 50 puheenvuoroa hallituspuolueiden kansanedustajille (muille kuin ministereille). Myös se Halla-ahon näkemys, että puheenvuorojen jakoperusteet olisivat kaksikolla olleet samoja, ontuu. Vanhasen aikana puhemies ja varapuhemiehet vuorottelivat tasaisesti. de_27032025_60.indd 61 de_27032025_60.indd 61 19.3.2025 10.38 19.3.2025 10.38. Hän antaa huomattavasti useammin vastauspuheenvuoroja myös hallituksen tukijoille, kun käsitellään opposition suullisia kysymyksiä. Halla-ahon linja vaikuttaa toisenlaiselta. Niistä ei useinkaan käydä pitkää keskustelua, vaan kysymystä seuraa vain ministerin vastaus
Samalla kyllä taloutemme velkaantui. Bolsevikithan syrjäyttivät heti kaappauksen jälkeen yleisissä vaaleissa valitun duuman ja alkoivat estää kilpailevien puolueiden toimintaa. Valtiopäivävaalit päätettiin pitää 19.1.1919. Meitä velkaannuttaa myös Ukrainan sota ja omat aseinvestoinnit. Kaappauksen tukahduttamistoimissa kuoli noin 1 000 ihmistä, joukossa Liebknecht ja Luxemburg. Näin turvattiin myös työllisyyttämme. Mutta eihän tämä näin onnistu. Hänen historiakäsityksensä edustaa Saksan demokraattisessa tasavallassa (DDR) kehiteltyä stalinistista tulkintaa. Meidän ongelmanamme on niin poliittisten kuin etujärjestöjen heikko yhteistyö, yhteiskunnallisten päättäjien luovuuden puute ja yritysten arkuus investoida. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Stalinistista tulkintaa Saksan historiasta KPD hylkäsi parlamentaarisen demokratian yhtä hellittämättömästi kuin natsitkin. Pienehkö Spartakistiliitto yritti ennen vaaleja kaapata vallan Venäjän bolsevikkien esimerkkiä (ns. Ukrainan hirvittävä sota päätetään puhuen, neuvotellen ja sopien. Ei ole selkeitä aikatauluja, ei talousohjelmaa saatikka suunnitelmaa, mistä saadaan valtiolle tuloja. USPD sai äänistä 7,6 prosenttia. SPD nousi ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi 37,9 prosentin kannatuksella. Asko Mäki (sd.), yksi Vasemmistoliiton perustajajäsenistä vuonna 1990 Suomen uusi kasvuohjelma Suomen hallituksen ohjelma ja toiminta perustuvat pääsääntöisesti velan ympärille. Haasteet ovat kovat koulutukselle ja koko julkiselle toiminnalle. SPD:n ja KPD:n periaatteellisen yhteistyön ennen natsien valtaannousua esti se, että jälkimmäinen hylkäsi parlamentaarisen demokratian yhtä hellittämättömästi kuin natsitkin. Kommunistit yrittelivät jopa kaappauksia vielä 1920-luvun alussa. Suomi ei ole valmis. Suomi elää muutoksessa kohti vihreää yhteiskuntaa. Aselepo Saksan ja liittoutuneiden välillä solmittiin 11.11.1918. Myöhemmin SPD ja KPD olivat kyllä aika ajoin yhteistoiminnassa joissakin osavaltioissa. Edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marin sanoi Suomen talouden ja hyvinvoinnin kehityksen vaativan terveiden ja idearikkaiden investointien, bisneksen sekä mahdollisuuksien luomista. Äärimmäisin vasemmisto ei vaaleihin osallistunut. Suomi elvytti niin, että ne pysyivät tasapainossa. Markku Palonen Eurajoki iS to ck de_27032025_62.indd 62 de_27032025_62.indd 62 13.3.2025 14.04 13.3.2025 14.04. Saksassa ei ollut selvyyttä valtiollisen vallan haltijasta. Seuraavissa vaaleissa 1920 kommunistit (KPD) saivat äänistä 2,1 prosenttia. Mutta mistä tuloja. Nyt vaaditaan toimivaa yhteiskuntaa. Saksan tasavallan ensimmäisissä valtiopäivävaaleissa, joissa naisillakin oli vihdoin äänioikeus, äänestysprosentti oli peräti 82,7 prosentti. Noske johti vallankaappauksen tukahduttamista, mihin osallistui myös oikeistolaisia aseellisia ryhmiä. Noske muuten johti myös äärioikeiston niin sanotun Kappin vallankaappauksen torjuntaa 1920. Vasemmistoliiton poliitikko Meri Valkama antaa vääristellyn kuvan Saksan tasavallan alkuajoista. Vasemmistosiiven johtohahmot Karl Liebknecht ja Rosa Luxemburg eivät olleet innostuneita vallankaappauksesta, mutta tukivat sitä. Mikä tärkeintä: ei sodita, vaan ratkaistaan ongelmat puhuen ja neuvotellen. Se oli erityisen traagista, koska he eivät kannattaneet ensisijaisesti väkivaltaista toimintaa. Suomalainen kansainvälinen pääoma on saatava Suomessa ahkeraan työhön; tunnuksella ahkeruus, luovuus ja kansainvälisyys. Lokakuun vallankumous marraskuussa 1917) noudattaen. Sosialidemokraattien johtaja Philipp Scheidemann julisti Saksan tasavallaksi 10.10.1918, ensimmäisen maailmansodan viime liekkien vielä loimutessa. Suomi hoiti hyvin pandemian turvallisuus ja terveys edellä. Nyt pitää laatia hallitukselle vähintään kahden vaalikauden mittainen velanhoito-ohjelma. Sosialidemokraatit (SPD) ja sen vasemmistolainen kilpailija Saksan riippumaton sosialidemokraattinen puolue (USPD) muodostivat eräänlaisen väliaikaisen hallituksen, jonka sisäasiainministeriä vastaavassa tehtävässä oli SPD:n Gustav Noske. Ohjelma perustuu pääasiallisesti kansalaisia koskevien palveluiden ja sopimusten rajuun heikentämiseen yhden vaalikauden aikana. Enemmistö oli porvarillisilla puolueilla. Presidentti Tarja Halosen sanoin: kunhan edes puhuvat
klo 11–14. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Jorma Westlund Helsinki 8.4. Aiheena tulevat vaalit ja muut ajankohtaiset asiat. Pientä purtavaa löytyy. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. klo 12 Laivurin talossa, Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. Verianin toteuttamat ilmastobarometri ja luontobarometri ovat kansalaisille suunnattuja kyselytutkimuksia. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun wanhat toverit. Toimikunta. 63 Demokraatti KUOLLUT POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Työväen Arkiston toiminnan tukemiseen KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jorma Westlund. Vastaajista 75 prosenttia ajattelee, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa. Selvä enemmistö ilmastoja luontobarometrien vastaajista katsoo ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksien näkyvän jo nyt eri puolella maailmaa. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin toissa vuoden ilmastobarometrissa. Markku Varnila ja Matti Hiltunen Raisio-seurasta näyttävät vanhoja kuvia ja tarinoivat Artukaisista, Pernosta ja Pansiosta otsikolla ”Rautaa ja pirtua”. Kuntapolitiikassa ilmas toja luontokysymykset nähdään tärkeinä. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että luontoja ilmastopolitiikan tulisi olla yksi tärkeimmistä teemoista tulevissa kuntavaaleissa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 12.30 toimikunta, klo 13–14 lounas, klo 14 alkaen ohjelmaa. Lisätietoja mirja. Luontokato näkyy jo arjessa de_27032025_63.indd 63 de_27032025_63.indd 63 19.3.2025 10.59 19.3.2025 10.59. Ei vastaanottoa. Tervetuloa muistelemaan. Valtaosa vastaajista näkee, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. Anneli Koivunen eläkeläinen, Varkaus 5.4. 70 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Teksti Demokraatti, STT Suomalaiset näkevät ilmastoratkaisut mahdollisuutena Suomelle, käy ilmi ilmastobarometristä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR;n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anneli Koivunen. Tule ja tutustu remontoituun taloon. suhonen@gmail.com tai soita 040 536 4336 tai meilaa Annelle lerougeporvoo@gmail.com. Yli puolet vastaajista on havainnut lähiympäristössään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Samaan aikaan julkaistu luontobarometri puolestaan kertoo, että suomalaisten tietoisuus luontokadosta on kasvanut. Koristeita, leipomuksia, käsitöitä, ”noutopöytä” eli talolle kertynyttä tavaraa, kahvio ja arpajaiset. Kuitenkin vain alle puolet kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmastoja ympäristötoimia. Tervetuloa! UUSIMAA • Hamarin työväentalolla Porvoossa, Hamarintie 22, perinteiset pääsiäismyyjäiset palmusunnuntaina 13.4. Kerhotapaaminen ma 7.4. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tapaamme jälleen pe 28.3
Nimi: Osoite: de_27032025_64.indd 64 de_27032025_64.indd 64 19.3.2025 10.48 19.3.2025 10.48. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 6/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
ais ud ok u. Töyhtöhyyppä pesii pellolla, niityllä tai suolla kasvillisuuden suojissa. Ohjelmistoon kuuluu myös selälleen kääntymisen kaltaisia erikoistemppuja, joiden koiras toivoo tekevän naaraaseen vaikutuksen. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Sieltä ne taas ovat kovaa vauhtia tulossa pelloille naukumaan. Se oli aikaa ennen lintuharrastuksen aloittamista, enkä silloin vaivautunut selvittelemään omituisen äänen lähdettä. Pellolla sen pesää ei ole helppo havaita. Ääniefektein ryyditettyjä ensimmäisiä soidinlentonäytöksiä peltojen yllä voi päästä seuraamaan jo maaliskuun lopulla, mutta vasta huhti-toukokuussa tämä aktiviteetti lisääntyy. Se on kuin paraskin ilma-akrobatianäytös, jossa lennetään eestaas kierrellen ja kaarrellen. Pesäänsä se puolustaa ärhäkkäästi – pedot saavat kyytiä, kun töyhtöhyyppä syöksyy liian liki tulevia kohti. Viime lehdessä kehaisin mustavalkoisilta näyttävien lintujen tarkemmin katsoen varsin koreaa asua. Tässä Helsingin Purolahden lintutornin liepeillä otetussa kuvassa kevätaurinko osuu hienosti lintuun paljastaen sen hohtavat värit. Myöhemmin olen oppinut, että ääntä pitivät töyhtöhyypät. Minua ilahduttaa aina, kun kuulen maatilallisen merkinneen löytämänsä pesän niin, ettei sen yli vahingossa jyristellä peltotöissä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 29 85 67 13 4 16 54 23 98 7 47 31 89 26 5 65 78 32 41 9 83 29 41 75 6 91 47 56 32 8 72 96 15 84 3 58 13 94 67 2 34 62 78 59 1 27.2 julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Annikki Rinta-Tikkala Kauhajoelta. Noustaan yläilmoihin, syöksytään alas ja ampaistaan taas ylös. On hauskaa katsottavaa, kun koiras esittelee soidinlennossa taitojaan naaraalle. de_27032025_64.indd 65 de_27032025_64.indd 65 19.3.2025 10.48 19.3.2025 10.48. co m 1 3 5 4 7 9 6 8 2 4 8 1 9 6 2 7 9 6 8 7 2 4 8 5 1 RISTIKON 4/2025 RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi M ikä ihmeen koiran vinkulelun ja vappupillin rakkauslapsi mahtaa pitää meteliä lähipellolla, mietin ensimmäisenä kesänä, jona asuimme pellon laidassa
Kun pitää mukanaan vain kassillisen kirjoja, miettii tarkkaan mitkä ne kirjat ovat ja missä ne liikkuvat mukana. 1900-luvun arkkitehtuuri on minulle tärkeää ja nimenomaan Aallot. Näen huippuarkkitehtuurin, kuten Aallon työt, äärimmäisen taidokkaana tulevaisuuden visiointina. Se on kaikkein taidokkainta kirjoittamista. Kirjassa on monenlaisia, vain naisten sitaatteja Maria Jotunista Riitta Uosukaiseen, eri kulttuureista, eri aikakausilta. Ehkä minulle kirjan omistaminen on niin iso juttu, että niitä on vain ne muutama. 1 de_27032025_66.indd 66 de_27032025_66.indd 66 14.3.2025 16.19 14.3.2025 16.19. Tämän kirjan sisältö auttaa ymmärtämään, että demokratia on todella paljon muutakin kuin vain ajallaan ja sääntöjen mukaan järjestetyt vaalit. Luen jonkin verran runoja, myös ruotsiksi. Hyvin lyhyitä tekstejä, joissa taitava kirjoittaja, lyyrikko, pystyy muutamaan sanaan kiteyttämään valtavasti. Elän liikkuvaa elämää, ja mukanani elämässä kulkee vain joitakin kirjoja. Kirjan ensipainos on vuodelta 1959, mutta jokaisen pitäisi opiskella joku sen uudemmista versioista. Luen sellaista, mikä vie ajatukset aikajanalla reilusti taakse päin tai reilusti eteen päin. Tärkein kirjani on Rakastan sinussa ihmistä, Aino ja Alvar Aallon tarina heidän kirjeidensä kautta kerrottuna. Se johtuu siitä, että aivoni ottavat teksteistä paljon tavaraa työstettäväksi ja lukeminen voi helposti muuttua kuormittavaksi. Se liittyy tämän yhteiskunnan rakentamiseen. Sitaattien aikajänne ulottuu 1600-luvulta nykypäivään. Minulla ei ole kirjahyllyä. Demokratiaymmärryksemme on tällä hetkellä alamäessä. Heikki Aalto-Alanen: Rakastan sinussa ihmistä Jarkko Laine: Te naiset, te naiset Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä Kirjailija kertoo isovanhempinsa Aino ja Alvar Aallon tarinan. Sitaattikokoelma. Heidän nerokkuutensa on siinä, että heidän täytyi suunnittelutyössään nähdä ihminen ja ihmisen elämäntapojen kehitys satoja vuosia eteen päin. Aiemmin luin dekkareita, mutta nyt, kun maailma on väkivaltainen, en lue niitä lainkaan. Se on vähän kuin kuvataide tai veistokset, joista katsoja saa arvailla, mitä taiteilija on halunnut niillä kertoa. Töissä luen mitä pitää lukea ja mikä on hyödyllistä, mutta vapaa-ajalla luen täysin muuta. Laineen keräämät sitaatit ovat kunnianosoitus naisille ja heidän sanomisilleen. Entisaikojen huippuarkkitehdit ovat katsoneet ihmisenä olemista ja ihmisen tarpeita tuhansia vuosia taakse päin. Jos ostan kirjoja, laitan ne luettuani eteen päin. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Runot toimivat voiman lähteinä Taitavan lyyrikon teksti on kuin kuvataidetta, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila. Luen runoja samalla tavalla mietiskellen, ja myös lohtuna ja voiman lähteenä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen lukijana hirveän valikoiva sekä työssä että vapaa-ajalla
Äänestä alueja kuntavaaleissa 13.4.2025. jhl.fi/pelastapalvelut | #PelastaPalvelut www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_27032025_002.indd 1 de_27032025_002.indd 1 11.3.2025 13.06 11.3.2025 13.06
Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Tradeka on 190 000 jäsenen omistajaosuuskunta. PAL.VKO 2025-15 00 74 43 -2 50 6 6 414880 074923 2 5 6 Yhdessä olemme enemmän. Tutustu ja liity jäseneksi . KIRJAT TEEMA Lukemisen tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 25 / 27 . Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. m aa lis ku ut a de_27032025_001.indd 1 de_27032025_001.indd 1 18.3.2025 9.05 18.3.2025 9.05. UKRAINA Sota ja rauha TAIDE Vihervasemmiston projekti. PORMESTARI Uusi malli kiinnostaa 6/ 25 27.3.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Trumpin maailma Euroopan pitää olla huolissaan