. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 22 KULTTUURI . HUHTIKUUTA 2017 N0 17 Ja sitten vallataan kaupungit LIIKE . 6 RIIKKA SLUNGA-POUTSALO . 43 Supersuosikkeja Kuulas-festarilla Vappumarssi – hiipuva perinne Perussuomen portinvartija Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Kaivosomaisuus myydään halvalla POLITIIKKA . Hinta 3 € 27. 10. 17 POLITIIKKA
www.paperiliitto.fi 29 Vappu Turha selittää Hämeenkat u Ko sk ika tu Ale ks an te rin ka tu Hat anp ään valt atie Tammerkoski Lähtö Jugend-aukio. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. TEPPO THE HOTTIS Kannen kuva: Anna-Liisa Blomberg Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 27. HUHTIKUUTA 2017 Lehdessä 6 SDP:n pitää vallata uudestaan kaupungit 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Maan alla oleva kansallisomaisuus myydään halvalla 14 Ranska äänesti perinteisiä puolueita vastaan 15 Theresa May kaivaa maata labourin alta 17 Vappu marssien 18 Kim Berg – aloitteen mies 20 Teräsvaari karkaistiin painimatolla 21 Pallo käteen ja baanalle 22 Olipa kerran minä: Riikka Slunga-Poutsalo 43 Kuulas-festararilla riittää staroja 44 Kun lähetystö keisarin puheilla marssi 46 Demokratia Amerikassa, osa kaksi 47 Elokuvat: Song to Song 48 Kirjavisa 52 Demokraatti 100 vuotta sitten 56 Salmiakkia 58 Järjestöt 61 Tehtävät 62 Televisio 64 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 17 Liike 43 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Laura Meller 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Riikka Slunga-Poutsalon kanssa Vappuvinkki: Luiden järsiminen vappuiloittelua seuraavana aamuna voi aiheuttaa päänsärkyä
Arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Se vaikuttaa ilman ja meriveden liikkeiden kautta säähän ympäri maapalloa. Kanadan ja Yhdysvaltain arktisilla merillä suuria alueita on jo suljettu öljynporaukselta. Eiköhän tässä jo ollut riittävästi kalistelua mediatiedotetta varten. Onko Arktis vielä pelastettavissa. Onko Arktiksen sulaminen varoitus koko maapallolle. Pohjoinen merijää on kuin termostaatti – se heijastaa auringon säteilyä avaruuteen ja viilentää ilmastoa. KUVA JARI SOINI Kuinka käy jääkarhun. Pohjoisen merijään sulaminen on liitetty esimerkiksi eteläistä Eurooppaa koetelleisiin poikkeuksellisen koviin pakkasiin viime talvena. LAURA MELLER TEKSTI HEIKKI SIHTO . Raskasta tämä kylmän sodan ylläpito. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite merkitsee, ettei maailmaan mahdu yhtään uutta öljykenttää. . . Varmistan asian vielä Ivankalta, ettei sukuillallisella taas tule palautetta. Uusiutuva energia ja sähköautot tunkevat markkinoille sellaista vauhtia, että öljyn kulutus voi analyytikoiden mukaan kääntyä laskuun jo viiden vuoden sisällä. Arktisten öljyvarantojen käyttöönotossa on taloudellista järkeä vain, jos uskoo, että kaikki maailman öljy tullaan poraamaan ja polttamaan. Pannaan Eurooppa ja Syyria jakoon ja lähdetään lepäilemään. Hiilivoimaloille on jo asetettu viimeisiä käyttöpäiviä – milloin sanomme hyvästit polttomoottorille. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Donald Trump Vladimir Putin ” Jääkarhu voi hävitä luonnosta tämän vuosisadan aikana, jos merijään sulamista ei saada kuriin. On irvokasta, että kun ilmastonmuutos sulattaa jään, öljy-yhtiöt haluavat porata lisää öljyä, joka jälleen kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana Suomen täytyy onnistua viemään mertensuojelua eteenpäin. Tavoite on osa Suomen arktista strategiaa. Siksi alueelle ei pidä viedä öljynporauslauttoja tai pohjatroolareita. Elinaikanani kesäajan merijäästä on kadonnut kymmenen kertaa Suomen kokoinen alue. Haaveet arktisista bisnesmahdollisuuksista perustuvat oletukseen, että arktinen öljy ja kaasu otetaan laajasti käyttöön – myös pohjoisten merireittien liikenteen kasvu on sidoksissa öljyyn ja kaasuun. . Mikä on terveen Arktiksen merkitys. Arktis voi olla se paikka, johon vedämme rajan. Kotona tärkein tehtävämme on varmistaa, että öljystä, hiilestä, turpeesta ja kaasusta päästään nopeasti eroon. Vladimir, sinä sotahullu kalistelija, miten pidät median kurissa. Arktisen jään sulaminen on hälytysmerkki. . . Öljyonnettomuuden riski on suuri, mutta tuhojen korjaaminen olisi hidasta ja jopa mahdotonta. Trump, olet vaara Venäjän viattomalle kansalle, voisitko kertoa lomahuvilasi arkkitehdin yhteystiedot. Kampanjoinut aikaisemmin muun muassa ilmastolain ja hiilivapaan energiantuotannon puolesta. Ilman jäätä jääkarhu on pulassa – tutkijat arvioivat, että jääkarhu voi hävitä luonnosta tämän vuosisadan aikana, jos merijään sulamista ei saada kuriin. Tuoreen tutkimuksen mukaan jääpeite säilyy todennäköisesti Arktiksella kesäisin, jos ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen, kuten Pariisin ilmastosopimus tavoittelee. Muista sitten, että kun seuraavan käyt Valkoisen talon verkossa katsomassa lomakuviani, siivoat jälkesi paremmin.. Tutki väitöskirjassaan luonnonsuojelua ilmastonmuutoksen aikana. Jäässä ja sen reunavyöhykkeessä elävät pikkuruiset eliöt, joista saavat alkunsa valaisiin ja jääkarhuihin ulottuvat ravintoverkot. HUHTIKUUTA 2017 Miten käy jääkarhun. Maailmanparantaja . Trump, olet katala imperialisti, mutta mitä hiuslakkaa käytät. Arktis on yksi maailman vaikeimmista ja kalleimmista paikoista porata öljyä. Vladimir, sinä maailmanrauhan uhka, millä jumppaliikkeillä pidät sixpackin kunnossa. Tumma meri taas imee säteilyä itseensä ja voimistaa lämpenemistä. Ilmastopäästöjen nopea vähentäminen on parasta jääkarhujen suojelutyötä. 3 27. Vastaa Greenpeacen kampanjoinnista Suomessa Arktiksen rauhoittamiseksi öljynporaukselta ja tuhoisalta teolliselta kalastukselta. Huh, huh. Minkälainen riski öljynporaus on Arktiksella. Neljä viidestä suomalaisesta toivoo, että hallitus edistää Pohjoisen jäämeren suojelua. Arktiksen pelastaminen on myös sitä, että näille ekosysteemille annetaan mahdollisuus sopeutua nopeisiin muutoksiin. Erkki Tuomioja ehdotti ulkoministerinä pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen merialueen suojelua. Ilmastonmuutosta ei edes yritettäisi pysäyttää. Mitä suomalainen voi tehdä Arktiksen pelastamiseksi. Energiatehokkuus ja puhdas uusiutuva energia ovat hyvässä vauhdissa maailmalla, ja niille on raivattava tilaa Suomessakin
Näyttötyö on palkatonta eli orjatyötä ja ihmiskauppaa. Lisäksi köyhyys luo pahoinvointia, syrjäyttää lapsia ja luo sukupolvien yli menevää köyhyyttä. Jokaista yleisturvaa, perhevapaamallia ja Kalevi Sorsa -säätiön tulevaisuuden haasteita analyyttisesti ruotivaa raporttia kohden meiltä löytyy kymmenen edesvastuutonta eläkepopulistia, muutama vähemmistökansojen itsemäärittelyoikeudesta piittaamaton herkkähipiäinen lapsiaikuinen ja avoimeen rasismiin korvia huumaavalla hiljaisuudella vastaavia ”arvojohtajia”. Kieli keskellä suuta -laskettelun takia emme ole toimineet arvojemme mukaisella tavalla. Alle työttömyysturvan tehtävä työ, kun siihen otetaan työmatkakulut mukaan, ei elätä perhettä. Avuksi tarvitaan sosiaalitukia. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo PEKKO KORVUO Pyllistyksen puolustus DEMARIUTTAAN JOUTUU YLIOPISTOLLA selittelemään. Jatkossa meidän pitää uskaltaa sekä kumartaa että pyllistää. Tärkein ohjenuoramme on pelokkaasti tulkittu ”Kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää”. Näillä keinoin ei työllisyysaste nouse 72 prosenttiin.. Me puhumme itsestämme arvopuolueena, mutta kuinka Rafael Paasion ”Jos et muuten tiedä mitä teet, asetu aina heikomman puolelle” -ajatus näkyy oikean elämän oikeissa teoissamme. Se hyödyttää työnantajaa, ei työntekijää. Työkalupakissa on ollut työn vastaanottamisen velvoite 80 kilometrin säteellä, huolimatta siitä, onko julkista liikennettä tai omaa autoa. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Yksi toimi on ammatillisen koulutuksen reformi. Hallitus on linjannyt työllisyyden parantamisen yhdeksi kärkihankkeistaan. Lopussa vain klisee. Niiden määrä on noussut vuodessa runsaasta 4 000:sta yli 17 000:teen. Miten työnantajilla on varaa pitää opintojen ohjaajaa ja kouluttajaa, jollei heillä ole varaa palkata väkeä. Pähkinänkuoressa se tarkoittaa entistä vähemmän lähikoulutusta, entistä enemmän itseopiskelua ja ison osan koulutuksesta siirtämistä työnantajien vastuulle. Se ei ole pelkästään prostituutiota, se on myös työn teettämistä palkatta. Ai se puolue, joka vielä hetki sitten vaivoin peitteli flirttailunsa rasismin kanssa. Ihmettelen, että vastikkeellisen työttömyysturvan ja ilmaistyön sosioekonomisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Opposition ääni MARIA TOLPPANEN Tällä hetkellä työttömän on myös suostuttava näyttämään taitonsa kuukausien näyttötyöllä. Perustuslain mukaan työvoima on valtiovallan suojeluksessa – silti Suomen hallitus hyväksyy ja edesauttaa ihmiskauppaa. Kun prominentti puolueen jäsen pitää esimerkiksi hallitusyhteistyötä Halla-ahon perussuomalaisten kanssa mahdottomana, ei sen pitäisi olla virkistävää suorapuheisuutta vaan itsestäänselvyys. Fiksut ihmiset huomaavat, kun puheet ja teot eivät kohtaa. Puoliväliriihi ei puuttunut tähän ongelmaan. 4 27. Palkaton työ on ihmiskauppaa Ihmiskauppaa on kaikkialla ympärillämme. HUHTIKUUTA 2017 VIIKON SANA » Stanislaw Lec: Alussa oli sana. Mutta on syytä tehdäkin jotain, kun maassa on yli 400 000 työtöntä ja noin 60 000 vapaata työpaikkaa. Koulutettavia tulee riittämään. Hallituksen keinot työttömyyden hoitoon ovat olleet työttömiä rankaisevia eivät oikeisiin töihin osoittamista. Puolue, jossa vakavasti keskusteltiin, pitäisikö sukupolvelle, joka on saanut enemmän kuin yksikään sukupolvi ennen heitä, antaa vielä lisää tulevaisuuden kustannuksella. Puoliväliriihi ei myöskään paneutunut siihen, miten saada ihmiset pois ulosottoloukusta, joka myös estää työn vastaanottamisen. Olisin toivonut, että nyt olisi keskitytty ihmisen hyvinvointiin ja työllistämiseen oikeaan palkkatyöhön. Jos työtä ei ota vastaan, tulee karenssi. Fiksut ihmiset huomaavat, kun puheet ja teot eivät kohtaa. Kirjoittaja on Helsingin Demarinuorten järjestösihteeri. Uusien opiskelijoiden lisäksi työpaikat kouluttanevat myös ne työttömät, joiden ammattitutkinto on viisi vuotta vanha ja näin vanhentunut. Syyllinen ei tässä kuitenkaan ole työnantaja vaan maan hallitus
Slunga-Poutsalo viittaa tässä yhteydessä itseensä sanalla päiväkotitäti ja hymyilee päälle. Perussuomalaiset on puolueena melko nuori. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vanhat puolueet eivät vaikuta kelpaavan ranskalaisille, mutta muutoksesta ei odotusten vastaisesti hyödy pelkästään populistinen Le Pen vaan myös yleisliberaali EU-myönteinen Macron ja vaaleissa hämmästyttävän hyvin menestynyt laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon. Presidentinvaalissa romahtaneet perinteiset valtapuolueet ovat Macronin takana Le Peniä vastaan, mutta presidentin ja parlamentin suhde vaalien jälkeen on oma lukunsa. Sosialistien tulos oli Benoit Hamonin johdolla presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella puolueen historian huonoin, runsaat kuusi prosenttia äänistä. Työ on rankkaa, ja sitä on paljon. 5 27. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 RIIKKA SLUNGA-POUTSALON HAASTATTELU SIVULLA 22 Perussuomalaisten puolue sihteerillä on jalat maassa Riikka Slunga-Poutsalo voisi nimensä perusteella olla hahmo edesmenneen Veikko Huovisen kirjasta. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Macronin nousu on esimerkki siitä, kuinka nopeasti tyhjästä pystyyn polkaistu poliittinen liike voi nykymaailmassa nousta menestykseen. Vastassa on poliittisesti melko kokematon, oman paavoväyrysmäisen En Marche -kansanliikkeensä perustanut Emmanuel Macron, joka on kampanjassaan näkyvästi liehutellut EU-lippuja. Samasta syystä se on houkutellut jäsenikseen myös poliittisesti kokemattomia ihmisiä, jotka ovat taipuvaisia ylilyönteihin ja julkiseen riitelyyn. Yhteistä historiaa on tärkeä juhlistaa, koska on myös asioita, jotka pysyvät ennallaan. Pelotteena ei ole ollut enempää eikä vähempää kuin EU:n kantavan Saksa– Ranska-akselin ja sitä myötä koko unionin hajoaminen Britannian brexitäänes tyksen ja Donald Trumpin nousun kaltaiseen populistiseen hurmokseen. Tyhjästä pystyyn polkaistu poliittinen liike voi nykymaailmassa nousta menestykseen. HUHTIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Ranskan vaalien toinen poliittinen huolenaihe on perinteisten valtapuolueiden alamäki. Kannattajakunta puolueella olisi Soininvaaran mukaan jo valmiina porvarillisessa vasemmistossa, joka on kokoomuslaiseksi liian liberaalia, sosialidemokraatiksi liian oikealla ja vihreäksi liian vähän innostunut ydinvoiman vastustamisesta. Asiantuntijat ovat ennakoineet Ranskaan poliittista sekasotkua, voitti toisen kierroksen kamppailun Le Pen tai Macron. Sosialistien tuskien taival johdattaa ajatukset Suomeen ja vihreiden veteraanipoliitikko Osmo Soininvaaraan. Soininvaara on povannut blogissaan poliittista lokeroa uudelle kasvavia kaupunkeja palvelevalle vasemmistoliberaalille puolueelle. Sosialistien romahdus kertoo puolestaan siitä, ettei kunniakaskaan historia pelasta, kun kansa kääntää selkänsä. Muutokset parempaan saadaan edelleen aikaan yhdessä. Euroopan Unionista ei vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen löydy monta täysijärkistä poliitikkoa, joka ei olisi ilmaissut tukeaan Macronille, kun vaihtoehto on tiedossa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sosialidemokraatit ympäri Suomen marssivat tulevana vappuna toreille kuulemaan vappupuheita. Pelot EU:n hajoamisesta ovat olleet koko ajan liioiteltuja. Kun ranskalaisten enemmistö on mielipidemittauksissa ilmaissut olevansa EU:n puolella, on selvää, ettei Le Pen erottaisi presidenttinä yksin Ranskaa muusta Euroopasta. Jotakin huovismaisen elämänmyönteistä ja helppoa on myös hänen henkilössään, vaikka perussuomalaiset on hieman ennen tapaamistamme ottanut kuntavaaleissa rökäletappion eikä puoluesihteereiden säästäminen kuulu hävinneiden hyveisiin missään puolueessa. JK. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA SIMO ALASTALO Kansa on puhunut R anskan presidentinvaaleja osattiin pelätä hyvissä ajoin. Samasta syystä Macronin ihastelussa on hyvä olla maltillinen. En Marche -liikkeellä ei ole Ranskan nykyisessä parlamentissa yhtään paikkaa. Ja kertoo nauttineensa joka hetkestä. Pelkojen aihe, Front Nationalin puheenjohtaja Marine Le Pen, on ensimmäisen kierroksen jälkeen odotetusti edelleen mukana vaalissa. Ranskan poliittisessa järjestelmässä presidentin vahva asema edellyttää parlamentin tukea. Perinteikäs työväenjuhla järjestetään maailmassa, jossa työ muuttuu ja sen tekjät elävät epävarmuudessa. Ja parlamentti valitaan presidentinvaalien jälkeen. Slunga-Poutsalo ehti palella kesämökkinsä portaalla ensi kerran jo pääsiäisenä
Suurimman puolueen status hävittiin hallituspuolue kokoomukselle, mutta suurin vaalivoittaja edellisvaaleihin nähden oli ylivoimaisesti vihreät. Työn johtoon nimettiin puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin, joka oli itse kuntavaalien ääniharava Tampereella. Puheita eläkeläispuolueesta hän ei silti allekirjoita. Puolueen suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen on arvosteltu liian tiiviiksi. On hienoa, että SDP:llä on kunniakas historia ja puolueessa on vanhempia toimijoita. Korkeakoulukaupunkien nuoret äänestäjät eivät Marinin mukaan koe SDP:tä tulevaisuuteen katsovana ja ratkaisukeskeisenä puolueena, joka ymmärtää yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Marinin mukaan erityinen haaste ovat isot korkeakoulukaupungit, joiden nuorempia sukupolvia ja arvoliberaaleja SDP ei puhuttele. Mutta jos haluamme olla vaikuttava yhteiskunnallinen liike, meidän pitää pärjätä hyvin erilaisissa kunnissa. Vaalitappio havahdutti SDP:n pohtimaan asemoitumistaan kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa asuu tulevaisuudessa yhä isompi osa väestöstä. – Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä ja Espoossa lähes 300 000. SDP:n on toivottu keskittyvän jatkossa erityisesti Helsinkiin, ja vaalitappio on paikoin laitettu lähes yksinomaan Helsingin pormestarivaalin piikkiin. – Ihmiset jakavat sosialidemokraattiset arvot, mutta jostain syystä SDP ei ole se puolue, jonka kautta lähdetään rakentamaan sosialidemokraattista yhteiskuntaa vaan valinta osuu yhä useammin vihreisiin tai vasemmistoliittoon, Marin summaa. 6 27. Nyt mukaan tarvitaan lisää myös nuorempia ihmisiä, jotta tarinalla on jatkuvuutta ja asioita tehdään tulevaisuuslähtöisesti. SDP haluaa vallata kaupungit uudelleen S DP:n menestystä kevään kuntavaaleissa voi luonnehtia jakautuneeksi. Meidän täytyy toimia siltana eri sukupolvien välillä. On kuntia, joissa tulos oli erinomainen ja kuntia, joissa kannatus jäi edellisiin kuntavaaleihin nähden ikävästi pakkasen puolelle. – En tykkää ajattelusta, jossa ihmisryhmiä tai sukupolvia asetetaan vastakkain. Marin pitää suhdetta päinvastoin vahvuutena.. – Kasvavat kaupunkiseudut ovat meille haaste ja siksi strategiatyö on käynnistetty. HUHTIKUUTA 2017 ” Nyt mukaan tarvitaan myös nuorempia ihmisiä, jotta tarinalla on jatkuvuutta ja asioita tehdään tulevaisuuslähtöisesti. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Tervo: Populismi pysäytettiin Ranskassa. Jos meidän kannatusprosenttimme on näissä 12–14 prosentin tuntumassa, se vaikuttaa jo valtakunnalliseen kannatukseen. Suhde palkansaajaliikkeeseen on vahvuus SDP profiloituu vahvasti palkansaajapuolueena, mutta ei välttämättä epätyypillisissä työsuhteissa olevien kaupunkilaisten asioiden ajajana. Donald Le Peniä ei valita Ranskan presi dentiksi. Marin vieroksuu vastakkainasettelua myös kaupunkien ja maakuntien välillä. Puoluehallitus päätti käynnistää strategiatyön kaupunkien takaisin valtaamiseksi
– Tämä kertoo meidän liikkeestämme jotakin. Lisäksi politiikan pitää olla vahvasti arvopohjaista. Valovoimaiset ehdokkaat eivät riitä SDP säilytti suurimman puolueen aseman muun muassa Vantaalla, jossa näkyvänä kasvona oli eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, ja Tampereella, jossa muun muassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marin menestyi itse erinomaisesti. Pitää hahmottaa se, että työelämä on muuttunut. – Kaupunkipolitiikka ei ole vain kaupungin infrastruktuuriin liittyvää politiikkaa. Jari Tervo: Populismi pysäytettiin Ranskassa. Donald Le Peniä ei valita Ranskan presi dentiksi. Kaupunkien takaisin valtausta suunnitellaan SDP:ssä yhteistyössä alueiden kanssa. JÄRJETÖN KURITTAA TYÖTÖNTÄ Rakennusliitto pitää kolmen kuukauden karenssia työttömyysturvaan pienipalkkaiselle kovempana rangaistuksena kuin ehdollista vankeustuomiota. Ja pitää olla ehdokkaita jotka puhuttelevat erilaisia äänestäjiä. Tavoitteena ei ole perinteinen ohjelmatyö, vaikka puolueen sisällä sellaistakin on jo ehditty Marinin mukaan toivomaan. Pirstaleiseen työelämään pitää löytää ratkaisuja ja olla työmarkkinoilla heikompien puolella. Muodostamme työryhmän ja kirjoitamme ohjelman. Kun näemme vääryyksiä ja ongelmia, ne pitää ratkaista sosialidemokraattisesta arvopohjasta käsin ja arvojen näkyä käytännön teoissa. Se on sosiaalipolitiikkaa, eriarvoistumiseen puuttumista ja kestävää ympäristöpolitiikkaa. HUHTIKUUTA 2017 ” Ihmiset jakavat sosialidemokraattiset arvot, mutta jostain syystä valinta osuu yhä useammin vihreisiin tai vasemmistoliittoon. HALLITUS UPOTTAA KAUPPAMERENKULUN Suomen Merimies-Unioni pelkää,että hallitus leikkaa puoliväliriihessä matkustaja-alustukia. Myös palkansaajaliikkeessä on Marinin mukaan havahduttu epätyypillisten työsuhteiden ongelmiin. En usko, että tällaista kysymystä ratkaistaan työryhmässä tai yksittäisellä ohjelmalla. Ehdokasasettelulla on vaalimenestyksen kannalta suuri merkitys, mutta se ei pelkästään riitä. Lähden siitä, että prosessi itsessään on tärkeä eli kyse on työstä, mitä tehdään alueiden ja kaupunkien kanssa. Simo Alastalo Demokraatti. 7 27. Vastauksia ei pitäisi etsiä siitä, että yhteistyötä lähdetään murentamaan, vaan perspektiiviä pitää laajentaa. Marin pitää myös kaupunkipolitiikan ja valtakunnan politiikan vastakkainasettelua turhana. Ei se yksin riitä, että on valovoimaisia ehdokkaita, myös liikkeen ja politiikan pitää puhutella laajasti. KESKUSTA KAAPPAA VALLAN Suomessa on tekeillä vallankaappaus perustuslakia muuttamatta, väittää Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas. Hallitus oli luvannut säilytttää merenkulun tuet nykyisellään, mutta esimerkiksi valtiovarainministeri Orpo ajaa nyt leikkauksia. Se on koulutuspolitiikkaa ja toimivia palveluita. Kaupunkipolitiikan sisällöt ovat pitkälti samoja kuin valtakunnan politiikassa ja näiden pitää olla linjassa keskenään. Kun se valmis, se unohdetaan. – Tampereella ja Vantaalla olemme suurin puolue, mutta silti molemmissa menetimme kannatusta. Menestyminen tulevaisuuden kuntavaaleissa vaatii Marinin mukaan hyvin käytännöllistä suhtautumista valtuuston toimintaan. – Täytyy esimerkiksi pohtia, miten asuinalueita kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA – Vasemmistopuolueiden ja palkansaajaliikkeen yhteistyö on ollut hyvää. – Ajatuksena on pohtia ja keskustella politiikan sisällöstä ja siitä, miten tavoitamme ihmisiä ja miten työtä tehdään niin, että seuraavissa kuntavaaleissa ohjelma rakentuu valtuustokauden tekojen varaan. – Ei kannata hakea vastakkainasettelua kaupunkipolitiikan tai muun politiikan, eikä nuorempien ja vanhempien ihmisten välille. Suokkaan mukaan hallituksen maakuntamallilla keskusta saa vallan puolessa Suomen maakunnista
Mielenkiintoista on, että Schulz on tukenut Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa, kuten sosialidemokraatin kuuluukin. – Schukz korostaa sosiaalista Eurooppaa, oikeudenmukaista tulonjakoa ja suvaitsevaisuutta. Pelkästään uusien hävittäjien hintalapuksi on arvioitu noin 20 miljardia euroa. Saksassa SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz on onnistunut tarjoamaan äänestäjille uuden vaihtoehdon. Monet asiantuntijat kuitenkin arvioivat (juttu viereisellä sivulla) soten ja etenkin sen valinnanvapauden aiheuttavan valtavan menojen kasvun. Jaakonsaari muistuttaa, että jo Ranskaa ennen protestiaalto pyyhkäisi voimalla läpi Euroopan. HUHTIKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA H allituksen puoliväliriihi sisälsi paljon toiveita ja katteetonta poliittista retoriikkaa. Demokraatti Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittanut Emmanuel Macron sai onnittelut vaimoltaan Brigitte Trogneuxilta. Talouskasvun varaan on laskettu paljon. Jos velkaantumisen arviointi oli puoliväliriihessä luovaa, niin samaa tasoa olivat myös hallituksen näkymät lähivuosien säästöistä. Systeemi kärsi tappion. – Kävi toisin kuin odotettiin: EU-vastainen liikehdintä ei kasvanut vaan EU:n kannatus on hieman kasvanut monissa Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Itävallassa, hän muistuttaa. älyllisesti epärehellistä ja äänestäjien huijaamista sanoa, että velaksi eläminen loppuu 2021. Ei mitään uusia teemoja, mutta todellisia vaihtoehtoja tympeälle, vihaa ruokkivalle äärioikeistolle. A FP / Er ic Fe fe rb erg. Protesti voitti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kuvailee vaalitulosta. Tästä jälkimmäistä edusti pääministeri Juha Sipilän vastaus kysymykseen, loppuuko Suomen velaksi eläminen vuonna 2021. Jaakonsaari uskoo, että Ranskan onneton vaalitulos johtui osin sosialisteista itsestään ja puolueen haahuilusta ”vasemmalle”. Jaakonsaari arvioi, että turhautuneet äänestäjät näyttivät voimansa. Todellinen toiveiden tynnyri on kuitenkin sote-uudistus. – Presidentti Francois Hollande oli uudistusmielinen ja mainettaan parempi, mutta hänen reformihalunsa hiipui oman puolueensa sisäisiin ristiriitoihin. Sen toivotaan vetävän muun muassa työllisyyden kasvuun. Kreikán Syriza ja Espanjan Podemos saivat suuren mediahuomion, mutta uusien puolueiden vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton. Systeemi hävisi Ranskassa – Maanjäristys ja vallankumous ovat sanoja, joilla kuvataan Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Hätää kärsimässä oli maltillinen oikeisto, mutta kysymys on myös eurooppalaisen sosialidemokratian kriisistä. Toivottavasti keskustavetoinen hallitus ei konsultoi tällaista investointikulut unohtavaa taloudenpitoa velkaisiin kuntiin. Perinteiset puolueet on nyt haastettu oikein kunnolla ja uudistajille pitäisi olla Jaakonsaaren mielestä kysyntää – myös perinteisissä Euroopan demaripuolueissa. Jaakonsaari näkee, että myös brexit oli massiivinen protesti. Kyseiset ”hankkeet” ovat puolustusvoimien asehankintoja. Hallitus arvioi sen tuovan tulevina vuosina noin kolmen miljardin säästöt. Kuorrutuksesta karsittu vastaus oli: loppuu, jos ei lasketa mukaan valtion suuria hankkeita. 8 27. Ottamatta kantaa asekauppojen puolesta tai niitä vastaan, on hallitukselta HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Haaveita ja tyhjiä lupauksia Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Velkaantumisen arviointi oli puoliväliriihessä luovaa
80 prosenttia vastanneista asettaa tavoitellut kolmen miljardin kustannussäästöt kyseenalaisiksi ja vain yhdeksän prosenttia uskoi niiden syntyvän. Lisää uutisia: Demokraatti.fi. katsoi Ylen taipuneen pääministeri Juha Sipilän painostukseen koskien Terrafame-uutisointia. Linjauksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää sääntelyä nykyjärjestelmän puitteissa. Monet arvioivat, että uudistus tuo pikemminkin lisäkustannuksia. 9 27. Jouko Norvapalo Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO PRESIDENTTI TARJA HALOSEN ESITTI, ETTÄ TURVAPAIKANHAKIJOIDEN PAKKOPALAUTUKSET KONFLIKTIMAIHIN TULISI KESKEYTTÄÄ. Huolta kannetaan myös siitä, että hyvinvointija terveyserot voivat kasvaa. Lisäksi selvitetään tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin mahdollista laajentamista päivittäistavarakauppaan. Sipilä-gate rapautti Suomen sananvapautta Suomi ei ole enää sananvapauden ykkösmaa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä 2017. Persut saa verta ja ruumiita lähettämällä maastakarkoitetut varmaan kuolemaan. HALONEN MYÖS ESITTI, ETTÄ SUOMESSA ISLAMISTA KRISTINUSKOON KÄÄNTYNEITÄ TURVAPAIKANHAKIJOITA EI PALAUTETTAISI. Moni ennakoi ongelmia kustannusten hallinnassa. Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. HUHTIKUUTA 2017 Valinnanvapauslaille kritiikkiä: kustannusarvio ja aikataulu pettävät Sote-uudistukseen kuuluvan valinnanvapauslain toimeenpanossa nähdään monia ongelmia, ilmenee sosiaalija terveysministeriön lausuntoyhteenvedosta. Listauksessa Suomen ohitti Norja. – Se olisi hieno tapa aloittaa uusi valtuustokausi ja luoda turvallisuudentunnetta uusille päätöksentekijöille ja lautakuntien jäsenille. Tiedän, että tätä pykälää vastaan rikotaan jatkuvasti, mutta viranomaispäätöksen perusteluna uskontoa ei voi laillisesti käyttää. Tomi Rimpinen Tomi Rimpinen, keksikää rajakit jotain muuta. Jorma Veijola Eiköhän tämä virsi ole kuultu. Suomi oli sananvapauden kärkimaa vuodesta 2009 ja piti ykkössijaa myös vuosina 2002–2006. Apteekkisääntelyä joustavoitetaan, mutta apteekkitoiminta säilyy luvanvaraisena. Afgfanistan, Irak ja Syyria eivät ole turvallisia maita. Untuvikkovaltuutetuille kokenut tukihenkilö SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannattaa kansanedustaja Susanna Huovisen esitystä, jonka mukaan jokainen uusi demarivaltuutettu voisi saada tukihenkilön, eräänlaisen kummin tai mentorin, puolueen kokeneemmista valtuutetuista. Keskusta takaa valtansa maakuntahallinnon avulla. Apteekkisääntelyä joustavoitetaan Hallitus pääsi puoliväliriihessä sopuun apteekkisääntelyn uudistuksesta. Lakiehdotuksen mukaan ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se työelämässä käytännön työtehtävissä. Monimutkaisiin asioihin perehtymistä helpottaa, kun on joku, joka vähän laittaa olkapäälle kättä, Rinne perustelee. Myös selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. JSN Halonen on oikeassa! Mitä sanovat muut poliitikot. Hallitus uusii ammattikoulutusta Ammatillinen koulutus uudistuu rajusti jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Halosen mielestä tämä maa on edelleen riittävän vauras toimimaan globaalina sosiaalitoimistona. Kokoomus takaa osakkeenomistajille rahat valinnanvapauden avulla. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä noin 360:sta 150:een. Pentti Lehto Perustuslain 6§ mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan uskonnon perusteella. Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää. Valinnanvapaudesta annettiin kaikkiaan yli 600 lausuntoa. Järjestö nimeää syyksi ykköspaikan menettämiseen Ylen joulukuisen ”Sipilä-gaten”. Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasiaa Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksesta. Tuo on jo kulunut läppä, varsinkin kun se edes pidä paikkaansa. HALOSEN MUKAAN OLISI SYYTÄ KÄYDÄ KONFLIKTIMAISSA PAIKAN PÄÄLLÄ TUTUSTUMASSA MAIDEN OLOIHIN JA VASTAANOTTAVIIN VIRANOMAISIIN JA NÄIN PÄIVITTÄÄ SUOMEN TIEDOT MAIDEN TILANTEESTA. Uudistus lisäisi tuntuvasti työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Teppo Vanamo Kaikki hallituspuolueet ovat saaneet haluamansa. Vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun
Nämä herättävät ristiriitaisia tuntemuksia, koska kansalaiset kokevat kaivannaisten olevan yhteistä kansallisomaisuutta. 10 27. Rautaruukki möi kaivosoikeudet Kemiralle vuonna 1986. Yhteiskuntatieteiden maisteri Juho Pulkka kirjoitti suomalaisen kaivannaisteollisuuden sosiaalisesta kestävyydestä pro gradu -tutkielman yhdessä Jani Kykkäsen kanssa. Soklin alueella fosfaattia on arvioitu riittävän louhittavaksi noin 20 vuodeksi. Termit tosin muuttuivat. Kun ennen puhuttiin valtauksista, nyt puhutaan malminetsintäja kaivosluvasta. Onko valtiolla oikea strategia. Aikaisempi kaivoslaki oli vuodelta 1965, jolloin Suomi oli suljettu maa. Valtio omisti valtaosan Kemirasta, johon kuuluva Kemira Growhow puolestaan omisti Siilinjärven fosfaattikaivoksen ja Soklin alueen kaivosoikeudet. Kuka tahansa voi tutkia kaivosmahdollisuuksia toisten mailla. Ne myytiin 207 miljoonalla eurolla norjalaiselle Yaralle vuonna 2008. Suomalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden lisäksi kansainväliset firmat tutkivat Suomen malmioita ja hankkivat kaivosoikeuksia. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi Kittilässä kultaa kaivaa yritys, jonka taustalta löytyy kanadalainen konserni Agnico Eagle Mines. Myös ulkomaalaiset firmat. Pulkan ja Kykkäsen tutkielma pureutuu erityisesti Soklin tapaukseen. Silloin Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n lisäksi esimerkiksi Outokumpu ja Rautaruukki etsivät malmia, mutta ulkomaalaiset toimijat eivät voineet tehdä valtauksia Suomessa. Tutkielmassa tarkasteltujen mediaja asiakirja-aineistojen valossa se ei kuitenkaan riitä. Usein kaivosyritykset hakevat toiminnalleen oikeutusta työpaikoilla, joita kaivostoiminta luo. Kaivoslain kokonaisuudistus astui voimaan vuonna 2011, mutta vanha valtauskäytäntö säilyi hyvin pitkälle entisellään. – Valtio toimi lyhytjänteisesti myyden Soklin kaivosoikeudet osana Yaran kauppaa, Pulkka sanoo. Kansallisomaisuus karkaa käsistä Kansallisomaisuus karkaa käsistä. Kirjoittajien mukaan kaivannaisteollisuutta ei koeta paikallisella tasolla sosiaalisesti kestäväksi, jos suurimmat hyödyt menevät paikallisen alueen ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Kyse on siis Itä-Lapissa sijaitsevan fosfaattiniobi-esiintymästä, joka löytyi vuonna 1967. Savukoskella sijaitsevan Soklin fosforiesiintymän oikeu det puolestaan ovat norjalaisella Yaralla. HUHTIKUUTA 2017 L öytäjä saa pitää -periaate näyttää pitävänsä kutinsa Suomessa. Kittilän malmiosta on arvioitu löytyvän useiden miljardien eurojen arvosta kultaa. Suomessa kuka tahansa voi etsiä toisten mailta mineraaliesiintymiä. Voidaan sanoa, ettei kaivannaisteollisuudelle ja sen toiminnalle ole vahvaa sosiaalista oikeutusta paikallisella tasolla, Pulkka sanoo. – Analyysimme pohjalta vastuullisuusja kestävyyskysymyksiä ei koeta huomioitavan paikallisella tasolla riittävästi. – Vaikka myyntivoittoa syntyi reilut 200 miljoonaa euroa, on Soklin fosfaattivarannon arvo eri arvioista riippuen jopa monikymmenkertainen
Kuvat Getty Images 11 27. HUHTIKUUTA 2017
Ajatuksena on, että valtion ydintoimintaa ei ole kaivosteollisuus. Valtio saa korvauksen ainoastaan silloin, kun valtio omistaa alueen, eli silloin on kyse Metsähallituksen maista. Syynä on raaka-aineen maailmanmarkkinahinnat. – Kun on kyse GTK:n tutkimista alueista, ne pannaan julkiseen myyntiin, jossa kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksia, Aaltonen sanoo. Maanomistaja saa ensiksi kertakorvauksen ja sen lisäksi vuosittaiset maanomistajakorvaukset. Lisäksi Suomen Kuvalehti kertoi, että Kittilän kultakaivoksen toimintaa pyörittänyt Agnico Eagle on järjestellyt veronsa niin, että se on maksanut hyvin vähän yhteisöveroja Suomen valtiolle. Seuraava suuri suomalainen kaivoshanke on todennäköisesti Keliber Oy:n litiumkaivos Keski-Pohjanmaalla. Kuitenkin valtion strategioihin on kirjattu tavoite Suomesta mineraalien kestävän hyödyntämisen edelläkävijänä ja mineraalialasta kansantaloutemme tukipilarina. Sitten kanadalainen yhtiö kiinnostui alueesta. Valtion strategia omistuksiensa suhteen on muuttunut vuosien saatossa. Aiemmin valtio omisti metallija kaivosyhtiöitä, mutta sen jälkeen se on keskittynyt jatkojalostukseen. Suomessa maksetaan korvauksia kuitenkin paremmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. – Heillä on muitakin kaivoksia ja isommat muskelit toimia, Aaltonen kertoo. Yara on tuonut Siilinjärvelle työtä ja investointeja, mutta voitot ovat pääosin huvenneet muualle. Agnico Eagle tutki aluetta ja perusti kaivoksen. – Mielestäni varantoa olisi voitu pitää ikään kuin pankissa. Pulkka uskoo kuitenkin, että jossain vaiheessa kysyntää taas löytyy, koska fosfori ja fosfaatti ovat tärkeitä lannoitteita elintarviketuotannossa. Malminetsintäluvan hankkimisen etuna on se, että sen kautta saa myös etuoikeuden kaivosoikeuden hakemiseen. Heillä on malminetsintälupa moneen alueeseen, joista muutama on GTK:n tutkimia. – Voidaan kysyä, onko valtion strateginen linja kaivospolitiikassa ollut oikea, Pulkka pohtii. – Valtio saa rojaltia kaivoksista, jotka on perustettu GTK:n tutkimille alueille. Tai käydä kääntelemässä kiviä, jos vaikka löytyisi kiinnostavia mineraaleja. Korvaukset kaivostoiminnasta maksetaan maanomistajille. Kun malmiota on tutkittu lisää, on paljastunut, että kultaa riittää louhittavaksi vieläkin pidemmäksi aikaa. Toisten mailta saa käydä poimimassa marjoja ja sieniä. Sittemmin se on myös myynyt niitäkin. Näillä luvilla ei vielä voi hyödyntää mineraaleja, vaan silloin tarvitaan aina kaivoslupa. Sitten Agnico-Eagle Mines hankki esiintymän kaivosoikeudet ruotsalaisilta. Esimerkiksi Kittilän kaivos maksaa rojaltia valtiolle ihan kohtuullisesti joka vuosi, Aaltonen sanoo. Kun kaivos aloitti toimintansa, malmivaroiksi arvioitiin noin 10–11 vuotta. Kun malminetsintää aletaan harjoittaa vakavammin ja tehdään esimerkiksi kairauksia, silloin tarvitaan maanomistajan lupa tai malminetsintälupa. Malminetsinnän alkuvaiheessa korvaustaso Suomessa on 20 euroa hehtaarilta vuodessa,. Soklin fosfaattikaivoksen rakentaminen tosin on tällä hetkellä jäissä, koska Yaralla ei ole varmuutta toiminnan kannattavuudesta. Kittilän alueen tutki alun perin GTK, jolta oikeudet osti ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab 1990-luvulla. Muut ovat niin sanotusti maanomistajan mineraaleja, ja silloin ohjaa maa-aineslaki. Kyse on ikään kuin jokamiehenoikeuksista. Lisäksi yritys on investoinut kaivoksen toimintaan paljon, mikä vaurastuttaa aluetta. Vaikka kanadalaistaustainen firma vuolee nyt kultaa Kittilässä, Aaltonen huomauttaa, että myös suomalaisilla olisi ollut siihen mahdollisuus. Lupaa malminetsintään ja kaivoksen perustamiseen ei saa tuosta vain kuka tahansa. Vaikka Kittilän kaivos on herättänyt joissakin närää, toiminta on tuonut työpaikkoja. Lannoitteiden hinnat nousivat ja maanviljelijät suuttuivat. Maanomistaja ja kaivosyhtiö vastakkain Maanomistaja saa Juho Pulkan mielestä huonon korvauksen, kun kaivos perustetaan hänen mailleen. Suomessa on erittäin paljon yksityistä maanomistusta. Myöhemmin, kun fosfaatin maailmanmarkkinahinta todennäköisesti nousee, olisi varannon käyttöä voitu harkita ja todeta se taloudellisesti kannattavaksi. Vasta kaivosoikeudella malmia saa hyödyntää taloudellisesti. GTK ei yleensä tutki aluetta niin perin pohjin, että sinne voisi suoraan hakea kaivosoikeutta. – Pääasiassa kaikki hakevat ensin luvan etsintään, mutta kaivosbuumin aikaan viime vuosikymmenellä lupien odotusajat venyivät pitkiksi, ja monet aloittivat etsinnät maanomistajan luvalla. – Kun on kyseessä kunnollinen talousmetsä, on hyvä, jos korvaa edes puuston ja maapohjan arvon. Esimerkiksi hiekan ja soran otto on kunnan luvittamaa, eikä kaivoslailla ole sellaisen kanssa mitään tekemistä, Aaltonen selittää. Aaltonen korostaa, että luvan hakijan täytyy myös osoittaa osaamisensa. – Nyt huomaamme, kuinka kiintoisa maa Suomi on kaivosyhtiöiden silmissä, ja muun muassa kultakaivokset tekevät hyvää tulosta. Kultaa kaivetaan Suomen alueelta, mutta voitot käärii kansainvälinen yritys. Hyödyntämiseen tarvitaan eri lupa Työja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen toteaa, että kaivoslainkin mukaan kevyttä malminetsintää voi tehdä kuka vain. Malminetsintälupaa voi hakea kuka vain, yksityishenkilö siinä kuin yrityskin. Kaivosoikeuden luvan myöntäminen toki arvioidaan lupaharkinnassa. – Kaivoslaissa mainitaan, mitkä ovat kaivosmineraaleja, ja niiden hyödyntämiseen tarvitaan kaivosviranomaisen lupa. Kittilä ei kiinnostanut suomalaisia Kittilän kultakaivoksen tapaus on ihmetyttänyt monia suomalaisia. HUHTIKUUTA 2017 Kun Yara osti Kemira Growhow’n, se sai hyvän otteen Suomen lannoitemarkkinoista. 12 27. Ruotsalainen Riddarhyttan teki Kittilässä paljon malminetsintää, muttei rohjennut alkaa tosissaan perustaa kaivosta. – Tällä hetkellä korvaus on hyvin nimellinen, Pulkka sanoo
Ne eivät maksa Suomeen veroa. Wallinin mökki on Viitasaarella. Minä olen eteläpohjalainen kokolihaa syövä hetero. Työn ikävä puoli ovat ne, jotka syystä tai toisesta jäävät junan alle. – Minut haudataan veturinkuljettajana. Kaivosaluetta ei tarvitse myydä eikä ole pakko suostua vuokraustai muihinkaan järjestelyihin kyseisen maa-alueen osalta. – Kun muualla päin maailmaa on muutettu kaivoslakeja, yleinen trendi on ollut ottaa mukaan kaivosveroelementtejä, jotka jättävät osan hyödystä kotimaahan, Pulkka sanoo. – Siinä on oma vapaus, suuri vastuu ja hyvät työkaverit. – Mutta totta kai niistä keskustellaan, minulla ei ole tullut uniin. Eduskunta hyväksyi viime viikolla taksiliikenteen avaamisen kilpailulle. Tällöin ristiriitatilanteissa toiminnanharjoittaja voi puolestaan anoa kaivosalueen lunastuslupaa valtioneuvostolta. – Kaivostoiminnan alkaessa maanomistajalle maksetaan vuosittain louhituista metallimalmeista maailmanmarkkinahinnasta määrätty osa. – Jukan kanssa ystävyys on vain syventynyt. Autotehtaan voi siirtää muualle, mutta kaivannaisia ei voida louhia muualta kuin sieltä, missä sitä on. Tietoisesti siirretään maailman paras taksijärjestelmä harmaaseen talouteen ja täysin säätelemättömään tilaan, Wallin tiivistää tunteensa. 13 27. Wallinille näin on käynyt kolme kertaa. Terveys on hyvä, vaikka liikuntaa pitäisi harrastaa enemmän. Etelä-Pohjanmaalla Wallinia arvostetaan. Myös Ilkka Taipale, entinen kansanedustaja on Wallinille rakas ystävä. Kun Wallin palasi eduskuntaan 2014, hän huomasi sen muuttuneen. Hän suree suomalaisten taksiyrittäjien puolesta. – Kaivostoiminta on vahvasti paikkaan sidottu. Hän haluaa olla laittamassa maakunnan sote-asioita kuntoon. Yhtäältä näyttää siltä, että miljardien kansallisaarteiden voitot valuvat maamme rajojen ulkopuolelle. Hän on filosofi, maailmanmatkaaja ja taiteen ystävä. Olen työstäni nauttinut. – Olen tyytyväinen elämääni. Kun kaivostoiminta tuottaa riittävästi yhteistä hyvää ja hyödyt tulevat kaivoksen alueelle, se saa myös paikallisella tasolla sosiaalisen oikeu tuksen. 2014 Wallin pääsi varapaikalta sisään Miapetra Kumpula-Natrin lähdettyä europarlamenttiin. Wallinin vaimo kuoli pitkäaikaiseen sairauteen vuonna 2007, kun mies tippui eduskunnasta. 2015 vaaleissa Wallin valittiin jälleen suoraan. – Tämä on tyhmin laki minun aikanani eduskunnassa. Jukka Gustafsson, hyvä ystävä, on ja pysyy. HUHTIKUUTA 2017 kun Ruotsissa vastaava korvaus on neljä kruunua. Hän sanoo selvinneensä ilman ammattiapua. Hän oli ilmoittautunut 2007 eduskunnasta tippumisen jälkeen heti seuraavana päivänä takaisin veturia ajamaan. Siksi paikallisyhteisöllä pitäisi olla jokin vahvempi oikeus päättää oman alueensa asioista. – Jos tänä kesänä saisi Hakkaraisen Teuvon (perussuomalaisten viitasaarelainen kansanedustaja) oppaaksi. – Jos tulee voittoa yhteisistä kaivannaisista, kansallisomaisuudesta, kyllä siitä tulisi osa maksaa Suomeen. Jos maanomistaja ei halua kaivostoimintaa omille mailleen, hän voi valittaa päätöksestä. Jos on, silloin myönnetään ’pakkolunastusoikeus’. Kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Teollisuusmineraalien kohdalla maanomistaja ja kaivosyritys sopivat keskenään korvaustason, Riikka Aaltonen sanoo. Mikko Huotari Demokraatti Veturimies hautaan saakka Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Nimi KANSANEDUSTAJA HARRY WALLINIA (sd.) jurppii. Wallin on avioitunut uudelleen. Veturinkuljettajan työ, vaikkakin on tavoiteltu ammatti tänä päivänä, on työlästä kolmivuorotyötä. Toisaalta esimerkiksi Kittilän tapauksessa suomalaisilla eikä edes ruotsalaisilla, ollut riittävästi uskoa ja halua ponnistella, jotta malmion todellinen koko olisi paljastunut. Yksin tosin ajetaan, ketään ei ole vierellä. ” Kultaa kaivetaan Suomen alueelta, mutta voitot käärii kansainvälinen yritys.. Kaivannaiset verolle Antaako Suomi malmiaarteitaan kansainvälisille toimijoille liian halvalla. Eläkkeellä oleva veturinkuljettaja tietää, mistä puhuu. Kuntavaaleissa Seinäjoella hän keräsi Paula Risikon (kok.) jälkeen toiseksi suurimman äänipotin, 1 005 ääntä. – Ala siirtyy kansainvälisten taksiyhtiöiden monopolille ajan myötä. – Onhan se on ihme, kun olemme niin erityyppisiä. Hän voisi neuvoa minulle ne haukipaikat. Kunnalla on tosin kaavoitusmonopoli, ja sitä kautta se voi vaikuttaa, tuleeko alueelle kaivos vai ei. Wallin nähtäneen myös maakuntavaaleissa ehdolla. Olen myös eduskunnan ”saunavaliokunnan” puheenjohtaja, muun muassa Jukka ja Ville Skinari kuuluvat siihen. Kun on kyseessä kaivoslupa, maanomistaja saa 50 euroa hehtaarilta vuodessa riippumatta siitä, onko toimintaa vai ei. 2007 ja 2011 vaaleissa hän jäi niukasti rannalle. Hän on valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen ja ministeri Anne Bernerin (kesk.) vetämän parlamentaarisen liikenteen tulevaisuutta selvittelevän työryhmän jäsen. Pulkan mielestä verotuotot voitaisiin käyttää lähialueen kehittämiseen. Hänellä on kolme lasta ja nyt 9 lastenlasta. Seinäjokelainen Wallin nousi ensi kerran eduskuntaan 1999. Viimeksi Wallin ajoi veturia ennen eläkkeellejäämistään 2011. SDP:n ryhmästä moni duunaritaustainen oli muualla. – Valtioneuvosto arvioi, onko hanke yleisen edun näkökulmasta tarpeellinen
Saksalainen sosiologi Jürgen Habermas loi aikoinaan kiehtovat käsitteet ”systeemi” ja ”elämismaailma” ja teorian näiden kahden maailman kasvavasta kui lusta. Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. Ranskalaiset eivät näytä kannatta neen myöskään Le Penin ideoita eurosta ja EU:sta luopumisesta. Sosia listipuolueen virallinen ehdokas Benoît Hamon joutui tyytymään häpeällisen pieneen äänimäärään (6,4 %), ja radikaali vasemmisto lainen, entinen sosialisti, Jean-Luc Mélanchon (19,3 %) nousi viime vai heessa melko tasoihin entisen pää ministerin Fillonin (19,9 %) kanssa. Puolueiden stra tegit ja tutkijat miettivät, mitä ihmettä oikein tapahtuu. Varsinkin vihreitä auttoi myös – ehkä nuorten ehdokkaiden an siosta – vahva mielikuva tulevaisuuspuo lueesta, vaikka teemat ja puheet olivat sataprosenttista demarisettiä. AFP Photo Eric Feferberg. Jopa monet oikeiston ehdokkaat tu kevat nyt häntä. Ensimmäinen tehtävä on ottaa digivallankumous haltuun. Vaikka hän on nostanut puolueensa kannatusta, ei hän vielä saavuta riittävää kan natusta päästäkseen presidentiksi. Johtopäätökseni on, että ihmiset eivät tänään kiitä eivätkä rankaise puolueita harjoitetusta politiikasta, vaan äänestäjät käyttäytyvät kuin markkinavoimat: kyse on ODOTUKSISTA, ei menneestä eikä nykyhetkestä vaan odotuksista ja suh teesta tulevaisuuteen. Maltillinen oikeisto, LRpuolue, joka odotti jo kieli pit källä vaalivoittoa, taas ehkä toivoo vielä saavansa liittolaisineen enem mistön Kansalliskokoukseen ja sit ten suostuttelemaan uuden presi dentti Macronin ”yhteiseloon”, jol loin se voisi päättää ministereistä ja tavallaan mitätöidä presidentinvaa lien tulokset. R anskan presidentin vaalien ensimmäisellä kierroksella kävi, ku ten viime hetken mie lipidemittaukset en nustivat. Sellainen on ollut Em manuel Macronin suuri suosio, vaikka häntä ei ole aikaisemmin poliittisesti valittu vaaleissa, eikä hän edusta mitään varsinaista puo luetta. Presidentti François Hollanden suosion hiipuminen pakotti hänet luopumaan ehdokkuudesta. Aika harvoin ihmiset rankaisevat vaa leissa huonosta politiikasta. Monet sosialistien johtohah mot menivät jo tukemaan Macronia. Ensimmäisen kierroksen voittajaksi tuli En marche! liikkeen keskustaliberaali ehdokas Emmanuel Macron 24 prosentin kanna tuksella. Nyt on Anttonin vuoro. Olen puhunut tästä kolmelle edelliselle puo luesihteerille. Vielä viime vuoden lopulla entisen pääministerin, maltillisen oikeiston (LR) ehdokkaan François Fillonin valinta presidentiksi näytti lä hes varmalta. Macron olettaa kuitenkin saavansa ehdokkaillaan enemmistön kansalliskokoukseen. 14 27. Mitä tämä tarkoittaa. toukokuuta mah dollisesti luvuin 6535. Siis tehkäämme demareista johtava tu levaisuuspuolue. Se, että Macronilla, presidentti Hollanden entisellä ministerillä, on ol lut tavallaan toinen jalka oikealla ja toinen vasemmalla, ei ole äänestäjiä häirinnyt. Kesä kuun kansalliskokouksen vaaleissa Macronin liike En marche! aikoo asettaa ehdokkaita jokaiseen vaali piiriin. Nyt sosialistipuolueessa alkaa ankara pyykinpesu ja syyllisten et sintä. Mutta sitten häneen ja perheeseen liittyvät skandaalit pila sivat mahdollisuudet. MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Ranska äänesti perinteisiä puolueita vastaan Emmanuel Macron on vahvin ehdokas Ranskan seuraavaksi presidentiksi. Puolueet, kirkko ja media ovat osa systeemiä, elämismaailma taas systee min ulkopuolista toimintakenttää. Vasemmisto, erityisesti PS, pyrkii pakottamaan Emmanuel Macronin yhteistyöhön. Äärioikeiston Kansallisen rinta man (FN) Marine Le Penin on jo pitkään odotettu pääsevän vaalien toiselle kierrokselle. Äänestävätkö ihmiset sitten arvopoh jasta vai hetken mielijohteesta, vai mistä ihmeestä on kysymys. Ihmiset halusivat ”vaihtaa naamoja”, Onko vaaleista yleisemminkin tullut vain ”naamojenvaihtoviikot”. On jännittävää nähdä, miten Macron selviytyy edessä ole vista haasteista. Kaikki kiitti vät vuolaasti demarien politiikkaa mutta äänes tivät toisin. Mielikuva ”systeeminvastaisuudesta” ja politiikan ulkopuolisuudesta oli vih reiden ja vasemmistoliiton monien eh dokkaiden ja sitä kautta puolueiden me nestystekijä. Ennen kaikkea sitä, että on vielä epäselvää, kenen kanssa mahdolli nen uusi presidentti hallitsee. Nämä eivät ole välttämättä kovin tunnettuja. Muita yllätyksiä näissä vaaleissa ovat olleet kahden entisen presiden tin ja kolmen pääministerin putoa minen kuvioista ennen toista vaa likierrosta – ja jo esivaalien aikana. Vaikka Ranskan presidentinvaa lien lopputulos näyttää nyt selvältä, on kyseessä kuitenkin vain osittai nen ratkaisu. Toiselle kierrokselle pääsi myös äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen lähes 22 prosenin kan natuksella. Mielessäni on viime aikoina ollut Norja, missä muutama vuosi sitten de marivalta vaihtui yllättäen keskusta oikeiston hegemoniaksi. Muuten hal lituspuolueet eivät olisi pitäneet niin hyvin pintansa kuin Suomessa tapahtui. HUHTIKUUTA 2017 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Vasemmisto ja oikeisto eivät pu rematta niele Macronin tavoitteita. Ja pari pii rua pois systeemistä puristuksesta kohti elämismaailmaa. Macronin suosio kielii siitä, että ranskalaisten enemmistö ha luaa todellista muutosta, jota puolu eet eivät ole pystyneet tarjoamaan. Mikäli mielipidemit taukset osuvat oikeaan myös toisella ja ratkaisevalla kierroksella, Macron hakkaa Le Penin 7. Aika harvoin ihmiset rankaisevat vaaleissa huonosta politiikasta. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Systeemistä elämismaailmaan V aalit ja kansanäänestykset niin Ranskassa, Turkissa kuin Suo men kunnallisvaaleissakin ovat olleet yllätyksiä täynnä. Se on soteakin suurempi juttu. Näissä vaaleissa on ollut paljon yllätyksiä
Kaiketi Corbyn tappion jälkeen joutuu vihdoin eroamaan. Corbyn ei ole tarpeeksi juntti vedotakseen unohdettuun kansaan tai edes työväenpuolueen perinteiseen kannattajakuntaan Pohjois-Englannissa. Tässä on siis hyvää aikaa käydä nopea vaalikamppailu. Suurin ihme oli, että vasemmistososialisti Jeremy Corbynista, ikuisesta oppositiohahmosta, yleensä tuli työväenpuolueen johtaja. Mutta ongelma ei tule olemaan viestissä vaan viestintuojassa. Mutta jos Theresa May voittaa vaalit, hän saa nyt aikaa rauhassa neuvotella, ja seuraavien vuoden 2022 vaalien aikaan brexit-neuvottelut ovat todennäköisesti jo ohi, ja äänestäjät ovat ehkä unohtaneet ne. Konservatiivien enemmistö parlamentissa on niin pieni, että pääministeri näyttää joutuneen konservatiivien EU-vastaisen fanaatikkosiiven vangiksi ja luisuneen ”kovaan brexitiin”. Pääoppositiopuolue Työväen puolue on 18 prosenttia konservatiiveistä jäljessä. Koska hänen brexitiä koskeva viestinsä on sekava, hän yrittää viedä vaalikamppailun sosiaalisiin kysymyksiin. Edelliset vaalit olivat vuonna 2015, ja ne toivat silloiselle konservatiiviselle pääministerille David Cameronille 17 paikan enemmistön parlamentin alahuoneessa. Pari puolueen oikeistoon ja keskustaan kuuluvaa ministeriveteraania kuten Chuka Umunna ja Yvette Cooper ovat jo vihjanneet asettuvansa silloin johtajaehdokkaiksi. Mayn ratkaisu kurittaa labouria Neuvotteluja EU:n kanssa ei toden teolla aloiteta ennen kun Ranskalla on hallitus, ja ehkä ne lykätään vielä syksyyn Saksankin vaalien jälkeen. Jeremy Corbynin peli on varmasti pelattu, mutta todennäköisesti kova vasemmisto yrittää saada puolueen johtoon jonkun samanmielisen ja pyrkii muuttamaan puolueen säännöt niin, että se tulee helpommaksi. Puolue valmistelee vaaliohjelmaa, joka on vasemmistolaisin sitten vuoden 1984, jolloin Michael Foot vei puolueen tappioon Margaret Thatcheria vastaan. HUHTIKUUTA 2017 EEVA LENNON Uutisanalyysi Labour on Theresa Mayn uhkapelin häviäjä Lehtikuva / John Thys Theresa May pelaa uhkapeliä uusilla vaaleilla saadakseen vahvemman aseman brexit-neuvotteluihin. Jännitysmomentti onkin siinä, miten paljon työväenpuolue häviää ja mitä sitten tapahtuu. EU:ssa toivotaan ja May toivoo itse, että vankempi enemmistö antaisi hänelle enemmän liikkumavaraa ja mahdollistaisi ne kompromissit, joita onnistuneet neuvottelut EU:n kanssa vaativat. Corbyn pyrkii vasemmistopopulistisille linjoille ja esiintyy enemmistön puolustajana vähemmistöä vastaan. Mutta luopuuko puolueen kova vasemmisto suurtappionkaan jälkeen vallasta. Se oli kyllä jonkinmoinen erehdys, josta työväenpuolue saa todennäköisesti kärsiä näissä vaaleissa. EU:ssa hallituksen päätöksestä iloittiin, minkä täällä vieraileva EU-parlamentin puhemies Antonio Tajani avoimesti ilmaisikin. Sijoittajatkin tuosta mahdollisuudesta ilahtuivat jo sen verran, että punnan brexitin takia laskenut arvo alkoi hiukan nousta. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja. päivänä saadakseen oman mandaatin brexit-neuvotteluja varten. Silloin voi puoluehajaannus vihdoin olla edessä, ja työväenpuolueen oikeis to ja keskusta voivat perustaa liberaalidemokraattien kanssa uuden puolueen. Hän aloitti jo kysymällä äänestäjiltä, kumman he haluavat johtavan brexit-neuvotteluja: hänet konservatiivien vankan parlamenttienemmistön turvin vai Jeremy Corbynin työväenpuolueesta, liberaalidemokraateista ja Skotlannin nationalisteista koostuvan kaoottisen koalition kärjessä. Mutta ajat ovat tuosta muuttuneet. Eikä Corbynilla liioin ole tarpeeksi pätevyyttä ja uskottavuutta, jotta hän vetoasi keskiluokkaan. Jos May onnistuu, työväenpuolueen ja sen puheenjohtaja Jeremy Corbynin asema heikkenee. Pääministeri May tekee näistä vaaleista brexit-vaalit. ” Labourin ongelma ei tule olemaan viestissä vaan viestintuojassa. Pikemminkin vankempi konservatiivinen enemmistö tekisi tyhjäksi EU-jäsenyyttä kannattavien viimeisen toivon, jossa vuoden 2020 vaalit olisivat voineet olla vaalit, joissa kansa ilmaisee tyytymättömyytensä ehkä huonosti menneistä EU-neuvotteluista äänestämällä oppositiota, joka sitten peruuttaisi koko brexitin. Tuo on toiveajattelua. Unohdettu kansa on noussut kapinaan, ja vasemmistolainen ohjelma voisi olla hyvinkin suosittu. Mutta nyt hän on päättänyt toisin ja yrittää saada itselleen vankemman enemmistön parlamenttiin brexit-neuvotteluja varten. Mutta Antonio Tajani sanoi myös, että näillä vaaleilla Britannia voi luopua koko brexitistä, ja EU on valmis ottamaan Britannian avosylin takaisin. Mutta ihmeitä ja kummia on viime vuosina tapahtunut. Samalla hän pääsee irti edeltäjänsä vaaliohjelmasta, jota hän ei kaikin osin hyväksy. Theresa May olisi ollut ammattitaidoton poliitikko, jos hän ei olisi käyttänyt sopivaa tilaisuutta hyväkseen ja pannut toimeen uusia vaaleja juuri nyt. Hän jos joku edustaa heille Lontoolaista sofistikoitua partasuu-radikaalia. 15 27. Laillisesti Theresa May olisi saanut jatkaa mandaatillaan vuoteen 2020 – kuten hän aluksi aikoikin tehdä. Mayn osakkeet ovat vielä mielipidetutkimusten mukaan korkealla, kun taas opposition johtaja työväenpuolueen Jeremy Corbyn on Britannian epäsuosituin puoluejohtaja. Mutta toistaiseksi Jeremy Corbyn on vallassa ja vie puolueen vaaleihin. P ääministeri Theresa May panee toimeen uudet vaalit kesäkuun 8
HUHTIKUUTA 2017. 16 27
Tänäkin vuonna hän suuntaa Tornioon, jossa vappua juhlitaan yli rajan. HUHTIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kotka • 700 metriä, 100–200 henkeä • Reitti: Keskuskoululta Sibeliuksenpuistoon • Järjestäjinä SDP ja vasemmistoliitto • SDP:n puheen pitää Antton Rönnholm O sa lli st uj am ää rä t pe ru st uv at ar vi oi hi n vi im e vu od en va pp uk ul ku ee n os al lis tu jis ta . Hän huomauttaa, että vapunvieton selkärankaa ovat edelleen vanhemmat toverit ja ammattiyhdistysliike, mutta yhteiskunta on muuttunut ja SDP:n kannattajakuntakin on kirjavampi kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Uutta ja yhteisöllistä Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mukaan tuttua kaavaa noudattavien juhlien rinnalle sopisivat uudenlaiset yhteisölliset tapahtumat, kuten viime vappuna Helsingissä Kansalaistorilla järjestetty vappupiknik, jossa oli muun muassa musiikkia ja yhdessäoloa – ja niitä perinteisiä puheita. – Siellä on Suomen ja Ruotsin demareiden yhteinen tapahtuma, jossa marssitaan Ruotsin Haaparannasta sillan yli Tornion puolelle. Kai sen nyt kaiken kohtuuden mukaan täytyy näkyä myös toiminnassa, hän pohtii. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ma ria nk atu Ke sku ska tu Kir kko kat u Hämeenkat u Ko sk ika tu Ale ks an te rin ka tu Hat anp ään valt atie Tammerkoski Ko tka nka tu Lähtö Lähtö Jugend-aukio Sibeliuksenpuisto Grafiikka Emilie Uggla. – Osanottajien joukko on harmaantunut, hän summaa. – Nyt kannattajia on kaikissa tuloluokissa ja yhteiskuntaryhmissä. Se on hauska tapahtuma, Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. • SDP:n puheen pitää Sanna Marin Turku • 600 metriä, 250 henkeä • Reitti: Aurakadun ja Yliopistonkadun kulmasta torin ympäri ja Eerikinkatua Panimoravintola Koulun pihaan • Järjestäjinä SDP • Juhlapuheen pitää Tytti Tuppurainen Liisankatu Aleksanterinkatu Kaisaniemen puisto U nio nin ka tu Pohjoisesplanadi Tampere • 600 metriä, 2 500–3 000 henkeä • Reitti: Tuomiokirkonkatu 28 Hämeenkatua Jugend-aukiolle • Järjestäjinä SAK, SDP ja vasemmistoliitto • SDP:n puheen pitää Antti Rinne Eer ikin kat u Lin nan kat u Au rak atu Kau pp iask atu Ylio pis ton kat u Lähtö Panimoravintola Koulun piha Kansalaistori Lähtö M ann erh eim intie Vappu marssien H elsingin Vanhojen tovereiden puheenjohtaja Raimo Väyrynen kuvailee vappua kevään ja solidaarisuuden juhlaksi. 17 27. – Luulen, että kun yhdistää perinteet ja rennomman yhdessäolon ja kulttuurin, se houkuttaa ihan uudella tavalla nuorempaa porukkaa ja puolueen ulkopuolisiakin. Näkkäläjärvi on itse osallistunut viime vuosina vappumarsseille Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Marsseilla yhä käydään, mutta Väyrynen myöntää, että vanhemman polven näkökulmasta katsottuna perinteen merkitys on vähentynyt. Juhlan perinteisiin kuuluvat työväenliikkeen marssit ja puheet. Väyrysen mukaan on selvää, että perinteet väistämättä muuttuvat, kun niitä siirretään sukupolvelta toiselle. Helsinki • 2 700 metriä, 10 000 henkeä • Reitti: Hakaniementorilta Unioninkatua, Esplanadia ja Mannerheimintietä Kansalaistorille • Järjestäjinä SAK, SDP, vasemmistoliitto ja TUL. Mukana marssilla ja juhlassa on muitakin järjestöjä. Sellaiset jutut, joissa on yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen meininkiä, kasvavat koko ajan, hän arvioi
– Vuonna 2007 olin Tehyn työtaistelussa Pohjanmaan keulahahmona, joten vuoden 2008 vaaleissa melkein jokainen puolue pyysi minua ehdokkaakseen. – Välillä tuntuu, ettei sitä muualla Suomessa oikein ymmärretäkään, kuinka tärkeää täällä on, että palvelut ovat tosiasiallisesti kaksikielisiä. Kuunnellaan aidosti kaikkia ja mietitään yhdessä, miten menemme eteenpäin. Minulla oli kuitenkin silloin voimakas halu antaa täysi panokseni ay-toimintaan, joten en lähtenyt ehdolle ollenkaan, Berg taustoittaa. Kenties tärkein peruste on Bergin mukaan turvata potilaan hoito tämän omalla äidinkielellä. Työpaikalla oli ”tiettyjä haasteita” ja halu vaikuttaa ay-toiminnassa syttyi. Puolueen valinta otti aikansa Berg innostui ammattiyhdistystoiminnasta vuonna 1999, kun hän aloitti työt röntgenhoitajana Vaasan keskussairaalassa. Berg korostaa, ettei aloitteella haluta viedä päivystysstatusta yhdeltäkään lakiin kirjatulta 12 yksiköltä. Ollaan aidosti ihmisten puolue.. – Puhelin soi paljon ja viestejä tulee koko ajan kaikkien mahdollisten kanavien kautta. Kiirettä on pitänyt. Hän työskentelee Vaasan keskussairaalassa Tehyn päätoimisena pääluottamusmiehenä ja hän on ollut kahdesti ehdolla myös ammattiliittonsa puheenjohtajan pestiin. – Minulla on ollut tosi positiivinen fiilis, minut on otettu lämpimästi vastaan. 18 27. Yksi allekirjoitus aloitteeseen tuli Skotlannista asti postitse, Berg kertoo. Ensimmäisen kerran Bergiä pyydettiin ehdolle kunnallisvaaleihin vuonna 2004. – Kun koen, että jotakuta sorretaan tai jossain asiassa on toimittu väärin ja pitää hakea ratTerveiseni sosialidemokraattisen kentän väelle Yhdessä tekemällä saamme hyvää tulosta aikaan. Kun hän innostuu jostain, niin silloin mennään eikä meinata. Eduskunnan hyväksymään lakiin täyden palvelun päivystyksen yksiköistä halutaan selvästi muutosta. Hänen sydämensä palaa epäoikeudenmukaisuutta vastaan taistelulle. TEKSTI JA KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG Vaasalainen Kim Berg on tullut monelle tutuksi ay-aktiivina. Vuoden 2012 vaaleissa hän lähti ensimmäisen kerran demareiden ehdokkaaksi. Olen kokenut olevani porukassa, joka tuntuu omalta, hän kertoo. Kun perheessä isän puolella vaikuttaa vahva yrittäjäsuku, äidin puolella isovanhemmilla on vasemmistolaista taustaa, appivanhemmat ovat juurtuneet kepulaisuuteen ja omat vanhemmat ovat kristillisdemokraatteja, ei puolueen valinta ollut se kaikkein helpoin nakki. Aina liikkeellä Tyyppinä Berg kuvaa itseään tekijäksi. Aika yllättävää on ollut se, kuinka laajasti yhteydenottoja on tullut koko Skandinavian alueelta. Sitä kautta hän päätyi myös SDP:n toimintaan, mutta demariksi hän ei tullut suorinta tietä. HUHTIKUUTA 2017 Kim Berg on aloitteen mies Miten minusta tuli demari. Niinpä hän lähti ensimmäisiin vaaleihinsa poliittisesti sitoutumattoman Pro Vaasan listoilta. Viime aikoina hän on ollut julkisuudessa kansalaisaloitteen takia, jossa vaaditaan Vaasan keskussairaalalle laajan päivystyksen statusta. Täällä ei oikein palveluammatteihinkaan pääse, jollei osaa suomea ja ruotsia, Berg sanoo. Melko nopeasti Berg huomasi, että SDP on selkeimmin ay-toimintaa tukeva ja duunarin puolia pitävä puolue. – Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on töissä paljon sellaisia Pohjanmaalta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka näkevät jossain vaiheessa palaavansa Suomeen ja haluavat siksi allekirjoittaa aloitteen. Vaasa halutaan tämän joukon jatkoksi, koska etäisyydet yliopistosairaaloihin ovat pitkät ja sairaanhoitopiirin hoidon laatu on THL:n tilastojenkin valossa kärkikastia. Aloite keräsi reilussa parissa viikossa 50 000 nimeä ja on siten matkalla eduskunnan käsittelyyn
Aktiivisuutta riittää Viime elokuussa työväenliikkeen kirjaston uutena johtajana aloitti Tuija Siimes, joka tuli tehtävään vähän samankaltaiselta eli Museoviraston kirjaston johtajan postilta. Kun uuteen tehtävään sisäänajoa on nyt puoli vuotta takana, uusi päällikkö tohtii jo sanoa, että on saanut johdettavakseen elinvoimaisen kirjaston. Eli voi sanoa, että tämä on oikein hyvin hoidettu erikoiskirjasto, summaa Siimes ylpeänä. 19 27. Perhe on veistetty samasta puusta. Jollei jonkinlaista liikuntaa tule harrastettua, tuntuvat aivotkin käyvän puolikierroksilla. – Voisiko esimerkiksi nuorisovaltuustoilla olla mahdollisuus vaikuttaa nykyistä suoremmin esimerkiksi joihinkin nuoria koskeviin osiin budjetista, hän pohtii. Kirjastossa järjestetään myös hyvin yleisönsä löytäneitä studia generalia -luentoja, kirjailijavierailuja sekä marraskuussa Stadin työväenkirjallisuuspäivä -tapahtuma. – Kyllä meidän arkemme pyörii ihan jumppa-aikataulujen mukaisesti. Tiukka taloustilanne on tarkoittanut enemmän leikkauksia ja vähemmän mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin. Nuoret haluavat kokea voivansa vaikuttaa konkreettisesti. Berg on myös intohimoinen liikkuja. Hallituksen vauhti hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamispyrkimyksissä on ollut Bergin mielestä hurja, joten kantapäät on ollut pakko porata maahan. – Moni sanoo, etteivät nuoret ole kiinnostuneita, mutta kyllä he ovat. On harvinaisia julkaisuja vanhan työväenliikkeen ajalta viime vuosisadan vaihteesta, on Amerikan siirtolaisten ja kansainvälisten internationaalien julkaisuja. Hänen mielestään on tarpeen miettiä uusia osallistamisen keinoja. – Toivoisin, että pääsisimme kehittämään uutta jatkuvien leikkauksien sijaan, hän sanoo. Rolf Bamberg Demokraatti Jari Soini Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes esitteli syntymäpäiväjuhlilla kirjaston uusitun valoseinän.. Työväenliikkeen kirjasto palvelee tänä päivänä erityisesti työväestön ja työelämän tutkijoita ja opiskelijoita, mutta se on avoin kaikille alan kirjallisuudesta kiinnostuneille. – Kirjastoalalla on käynnissä aika suuri mullistus, kun elektroniset aineistot valtavat alaa. Kun Työväenliikkeen kirjasto vietti alkuviikosta 30-vuotissynttäreitään, se painettujen aineistojen kokonaismäärä on hyllymetreissä mitaten tosiaan kolme kilometriä. Hän toivoo, että esimerkiksi nuoret ”Elinvoimainen, hyvin hoidettu kirjasto” Kun Työväenperinne ry:n aktiivit 30 vuotta sitten päättivät avata Helsingin työväentalon kupeeseen Työväenliikkeen kirjaston, he eivät ehkä aavistaneet, että kirjaston aineisto karttuisi vauhtia kilometri per vuosikymmen. Moni nuori kokee, ettei heitä todellisesti kuunnella. fi:n Pohjanmaan aluesivuilla. HUHTIKUUTA 2017 ” Aika yllättävää on ollut se, kuinka laajasti yhteydenottoja on tullut koko Skandinavian alueelta.” ” Nuoret haluavat vaikuttaa konkreettisesti. Kirjastotoiminnaltaan tämä on myös virkeä, meillä käy paljon asiakkaita ja meillä on painetun materiaalin lisäksi asiakkaiden käytössä paljon digitaalisia aineistoja. Bergin haastattelu on aikaisemmin julkaistu Demokraatti. Jarrua jarrutukselle Berg haluaisi liikuttaa asioita eteenpäin – kehittää. Paljon kulminoituu tietysti rahaan ja vähentyneiden resurssien kohdentamiseen. Mutta painettujen aineistojen merkitys pysyy siinä rinnalla suurena. Kunnallisella kirjastolaitoksella ja erikoiskirjastoilla on yhtäläiset tulevaisuuden haasteet. Näihin aineistoihin mahtuu monenlaista, arvokastakin. Minulla on kolme tytärtä ja vaimoni on tuomari ja valmentaja joukkuevoimistelupuolella. Näin siinä joka tapauksessa karkealla matikalla laskien on päässyt käymään. Moni nuori kokee, ettei heitä todellisesti kuunnella.” saataisiin nykyistä paremmin mukaan puolueen toimintaan ja myös päätöksentekoon. On myös noin viidentuhannen niteen kokoelma vanhaa venäläistä kirjallisuutta, joka on vielä osin perkaamatta. Meilläkin on sellaisia erikoisaineistoja, joita ei muualta löydy, eli kokoelmamme on tulevaisuudessakin tärkeä tiedonlähde, Tuija Siimes sanoo. Bergiä harmittaa, että viime vuosina toiminta sekä ay-liikkeessä että politiikassa on tuntunut kehittämisen sijaan jatkuvalta jarruttamiselta. kaisuja, se sytyttää, hän kuvailee. Niihin hän on saanut otetta toimiessaan aiemmin varhaiskasvatusja perusopetuslautakunnassa ja vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtajana. – Työväenliikkeen kirjastolla on tänä päivänä paljon aktiivista toimintaa, verkostoja sekä asialle omistautuneita ystäviä ja taustahoja. Jatkuvasti on vauhtia ja harrastuksia, hän kertoo. Anna-Liisa Blomberg Kim Berg keräsi kunnallisvaaleissa 1 126 ääntä eli toiseksi eniten Vaasassa. Bergin ammatin myötä politiikassa häntä kiinnostavat sote-asiat, mutta edellä kerrotun perusteella ei juuri yllätä, että paloa on myös liikuntaan, koulutukseen ja nuorten asioihin liittyvien kysymysten ratkomiseen
20 27. Alkuun Kauppinen hävisi painiottelut, koska joutui ottelemaan itseään huomattavasti vanhempia vastaan. Hän ei kuitenkaan ehtinyt nähdä poikansa menestystä kuoltuaan keuhkotautiin äitienpäivänä 1949. Kauppinen on ollut Suolahden työväenyhdistyksen mukana asettamassa mainoksia valopylväisiin. Monet soittelevat ja kyselevät kuulumisia. Painia harrastanut isä vei kymmenvuotiaan poikansa painisalille. Muutaman vuoden päästä tilanne muuttui. Äidin piti mennä töihin, ja Kauppinen sai kantaa ainoana poikana enemmän vastuuta. Muutenkin hän on ollut mukana talkoissa. Hän on ollut Vuokko-vaimonsa kanssa naimisissa yli viisikymmentä vuotta ja he ovat tehneet vapaaehtoistyötä myös paljon yhdessä. Myöhemmin hän oli yhdentoista vuoden ajan Suolahden Urhon puheenjohtajana. Kauppisen haavena on se, että ihmiset innostuisivat jo koululaisista lähtien viemään vanhuksia ulkoilemaan. Hän oli mukana kirjoittamassa myös juttuja traktoritehtaan lehteen. Viime vuonna Kauppinen ideoi ja organisoi Eläkkeensaajien naisille hiihtopäivän, jossa miehet olivat huoltomiehinä. Hän lähti uran alkuvaiheessa ay-toimintaan ja oli traktoritehtaan työntekijäin ammattiosaston 141 puheenjohtajana. Vastuunkanto onkin ollut hänelle tuttua läpi elämän. Hän on jakanut uskollisesti vaalimainoksia eikä yhtäkään ole jäänyt takapaksin pohjalle. Hyviä ystäviä on kertynyt talkoohommissa. Tasa-arvo ja solidaarisuus nousevat Wanhoihin Tovereihin kuuluvalle tärkeimmiksi demariarvoiksi. Mies kuvailee itseään vaatimattomasti takarivin taaviksi. Kauppinen oli myös vuosia kunnan useissa eri lautakunnissa luottamustehtävissä, varavaltuutettuna ja kirkkovaltuustossa. Jos lupaudun johonkin hommaan, pysyn siinä, hän kertoo. Alakouluikäisenä Kauppinen liittyi Nuoriin Kotkiin ja SDP:n jäseneksi 1973. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Äänekoski ” Jaan ennemmin toisten kuin omia vaalimainoksia.. Juttuja kirjoittamassa Kauppinen teki työuransa metallimiehenä Valtran traktoritehtaalla. Kauppinen oli myös organisoimassa, kun Suolahden Urho teki keräystä Sotainvalideille. Pian menestystä seurasi kilpailusta toiseen. Tunnelma oli huikea. Tänäkin keväänä hän kävi jo hyvissä ajoin kyselemässä vaalimainosten perään. Vuonna 1971 hän tuli toiseksi pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. – Jaan ennemmin toisten kuin omia vaalimainoksia. – Kun kuulutin, koko kylä tiesi, että oli vappumeiningit menossa, Kauppinen veistelee. Varsinkin Paavo Lipposen ja Kalevi Sorsan haastattelu oli ikimuistoinen elämys. Olen tehnyt kaikki, mitä olen luvannut. Äänekosken suolahtelainen Soini Kauppinen, 78, oli jo lapsena asettamassa puita pinoon työväentalon liiterissä. Työväen vappukulkueissa hän oli tuttu näky Suolahdessa toistakymmentä vuotta marssijärjestäjänä. Kuuluva marssijärjestäjä Kauppisen lapsuudenkoti näkyy keittiön ikkunasta. HUHTIKUUTA 2017 Teräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Vaari 9/10 Ex-painimestari jakaa vaalimainokset loppuun asti Virpi Kirves-Torvinen Soini Kauppinen on saanut painipalkintoja niin TUL:nja Suomen mestaruuskilpailuissa kuin pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa. Kauppisella on kaksi lasta ja neljä lastenlasta. Yleensä kyseessä on ollut ensimmäinen tai toinen sija. Kauppisen painiura päättyi 1978
Ilmalla täytettyjen pallojen viehätys ymmärrettiin jo 1400-luvulla. 21 27. HUHTIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ei vapun riehakasta karnevaalihenkeä ilman ilmapalloja. Siihen aikaan pallot tehtiin teuraseläinten sisäelimistä ja vaikkapa ilmalla täytetty sian rakko ajoi asiansa juhlatunnelman nostattajana. Pallo käteen ja baanalle. Lontoolainen tiedemies Michael Faraday testaili kaasuja vuonna 1824, valmisti ensimmäisen kumi-ilmapallon, täytti sen vedyllä ja sai sen kohoamaan kattoon. Nykyisten kaltaisten narun päässä pidettävien ilmapallojen valmistus ampaisi vauhtiin 1800-luvun lopulla. Tiettävästi ensimmäinen vappupallo myytiin Helsingissä vuonna 1903
HUHTIKUUTA 2017. 22 27
Jaakon myöhemmät vaiheet eivät ole Slunga-Poutsalolla tarkasti tiedossa, mutta he ovat kohdanneet satunnaisesti. Myös Slunga-Poutsalo opetettiin kunnioittamaan virtaa. Virrasta huolimatta joessa myös opeteltiin uimaan. HUHTIKUUTA 2017 S lunga (ruots. TEKSTI SIMO ALASTALO . – Minä nyt menen tästä näin ja tämän täytyy olla näin. Jaakko oli apina ja Riikka Tarzan. Ensimmäinen tyttö sataan vuoteen Torniojoen ohella Slunga-Poutsalon lapsuutta ja sukutaustaa leimaa poikien paljous. – On mulla oma tulkintakin siihen. Myös Slunga-Poutsalon kaikki kolme lasta ovat poikia. Näin kävi myös sotamies Slungalle, jolta on perinyt nimensä noin viisikymmentä parhaillaan elossa olevaa suomalaista. linko) on vanha sotilasnimi, jolla ruotujen ylläpitämiä sotilaita merkittiin Ruotsin armeijan luetteloihin. Ei tulla ajatelleeksi mitä se toinen tarkoitti tai että kaikki eivät ajattele ihan niin suoraviivaisesti, vaan asioissa on monta puolta. Hän kertoo tarinan pari vuotta vanhemmasta naapurin Jaakosta, jonka kanssa leikki alle kouluikäsenä Tarzania. Olen kasvanut sellaisessa ympäristössä, että ymmärrän miesten ajatuksenjuoksua aika helposti. Rakennuspiirtäjäksi Helsingissä kouluttautunut Slunga-Poutsalo teki ennen politiikkaan ryhtymistään töitä miesenemmistöisillä rakennusja italoilla. Olen saanut ovenkahvasta johdettua sähköä. Minulle on tehty kaikenlaisia pieniä koiruuksia. Hän kertoo olevansa ensimmäinen sukuunsa syntynyt tyttö sataan vuoteen. Slunga-Poutsalon mukaan miesten haasteena on usein oma ego ja taipumus liian suoraviivaiseen ajatteluun. Hukkumallahan ne sukulaiset ovat kaikki menneet sinne jokeen. En silti koe, että olisin joutunut puolustautumaan. Useimmat Slungat ovat sukua keskenään, uskoo nyky-Slungista tunnetuimpiin kuuluva perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Leikki ei luultavasti ollut erityisen raju, mutta muutoin paljastava. – Ketä on sen kivempaa kiusata kuin pikkusiskoa. – Uimaan opettelu tapahtui niin, että joessa, jossa oli kosken viimeisiä kuohuja, käveltiin vastavirtaan ja heittäydyttiin virran vietäväksi. KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä Jäätävän suvaitsevainen. Vähän liiankin hyvin. Lapsuuttaan hän eli maailmassa, jota hallitsi keskellä pihaa kulkeva Tornionjoki. Slunga-Poutsalo on kotoisin Ylivojakkalan kylästä, Tornion liepeiltä, Suomen suurimpiin valjastamattomiin koskiin kuuluvan Kukkolankosken alajuoksulta. En ole vieläkään kovin hyvä uimari. Osa ruotunimistä vakiintui myöhemmin sukunimiksi. Se on pelottava, se vie, Slunga-Poutsalo sanoo. Joki on niin lähellä, siinä pihassa. Oman rannan kohdalla jarrutettiin. – Mummoni taisi olla ensimmäinen, joka kuoli vanhuuteen. Päinvastoin olen tottunut vähän rajumpiinkin leikkeihin. Kun Ylivojakkalan lapset karkailivat keväisin naapuriin leikkimään eikä kännyköitä ollut, vanhempien ensimmäinen ajatus oli, että nyt se on joessa. Lapista siis. Nimet saattoivat viitata sotilasvarusteisiin, erikoiseen ulkonäköön tai melkein mihin tahansa. Joen ja kosken äärellä kalastettiin kesät talvet. 23 27. Yksikään meidänkään sisällä oleva riitakeissi tai tunteisiin käyvä juttu ei ole niin yksiselitteinen, että sinä olet joko oikeassa tai väärässä. – Emme ole palanneet tähän
Kielteisen julkisuuden taustalla on monta kertaa ollut puolueen maahanmuuttovastainen linja ja siihen liittyvät rasistiset ylilyönnit, joista on langetettu myös tuomioita. – Emme ole ylpeitä kaikenmaailman kiemunkien virpomisjutuista. Kaikki nämä isommat keissit, mitkä ovat myös julkisuudessa olleet, ovat olleet tätä. Maahanmuuttopolitiikastakin pystyy puhumaan ihan asiallisesti. Kuinka ollakaan, perussuomalaisilla on maine miesten puolueena, joka vastustaa muun muassa feminismiä. Illuusio siitä, että olisimme joku äijäkööri, tai että naiset eivät kelpaisi meillä kuin kahvinkeittäjiksi, ei pidä yhtään paikkaansa. Erehdyksiä pitäisi ymmärtää. – Seitsemän pinnaa on sitä vanhaa porukkaa tai sitten toisessa päässä sitä ihan uutta, jotka ovat malttamat” Halla-aho ei ole semmoinen sosiaalinen lärpättäjä niin kuin osa meistä.” ” Se, että julkisesti sanottaisiin jotain, ei ole ollut eikä se vieläkään ole korrektia.” ” Olen kasvanut sellaisessa ympäristössä, että ymmärrän miesten ajatuksenjuoksua aika helposti. Toreilla kansalaiset puhuvat sukupuolija seksuaalipolitiikan sijaan mieluummin perussuomalaisten julkisuuskuvasta, jossa on draamaa riittänyt. Kuva Forssan torilta.. Riikka Slunga-Poutsalo kiersi vaalien alla ympäri Suomea vaalitilaisuuksisssa. Se, että julkisesti sanottaisiin jotain, ei ole ollut eikä se vieläkään ole korrektia. Slunga-Poutsalon mukaan perussuomalaisten puoluetoimistolla on räknäilty, että puolueen molemmissa ”ääripäissä” on noin seitsemän prosentin osuus, joista jompi kumpi lähtee, tapahtuu Jyväskylässä mitä tahansa. Puoluetta, jonka riveihin hän siirtyi täysin epäpoliittisesta taustasta, koska halusi vaikuttaa erityislasten asioihin poikansa aspergerin oireyhtymän havahduttamana. Kyllä sen myös huomaa, että ne jotka ovat löytäneet tavan puhua, ovat myös menestyneet. Slunga-Poutsalon mukaan puheet äijäpuolueesta eivät pidä paikkaansa. – Tuttavani oli puhunut vanhan ystävättärensä kanssa siitä, että minä olen persu. Vauhdikas julkisuus on johtanut myös leimaamiseen, jonka Slunga-Poutsalo on kokenut työnsä raskaimpana asiana. Ollaan kaikki kovia akkoja siinä mielessä, ettei hirvittävän helposti hätkähdetä suuntaan tai toiseen. – Monille on varmasti aikamoinen yllätys, että olen jäätävän suvaitsevainen ihminen. Slunga-Poutsalon mukaan perussuomalaiset naiset ovat juuri puolueeseen liittyvien ennakkokäsitysten vuoksi joutuneet käymään läpi ”aika muilutuksen”. Kiemunki on valittanut hovioikeuteen. – Ymmärrettävästi osa jäsenistä pelkää ja osa odottaa, että mitä puolueelle tapahtuu. Näen itse, että kaikki tämä on hyvästä, jos emme itse mokaa sitä. Itse kutakin, Slunga-Poutsalo sanoo ja viittaa puolueesta helmikuussa erotettuun Terhi Kiemunkiin. Haussa on uusi puheenjohtaja. Aivan kuin minusta olisi tarttunut jotakin. Päinvastoin, hävettää ihan vietävästi. Slunga-Poutsalon mukaan perussuomalaisten haaste liittyy uusien jäsenten kouluttamiseen, kun heille halutaan samalla antaa enemmän tilaa kuin muualla politiikassa on ollut tapana. Viimeisimpänä jo edellä mainittu Terhi Kiemunki, joka tuomittiin joulukuussa sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Suvaitsen vaikka mitä. Timo Soini vaihtuu Jyväskylässä Slunga-Poutsalon kevät on kiireinen muun muassa perussuomalaisten kesäkuussa järjestettävän puoluekokouksen vuoksi. Perussuomalaisissa pitää pystyä puhumaan ja saada asiat sanottua. HUHTIKUUTA 2017 Perussuomalaiset akat ja äijät Kun Slunga-Poutsalo puhuu meistä, hän tarkoittaa perussuomalaisia. – Meillä on hirmuinen määrä tosi vahvoja naispolitiikkoja. Vähän liiankin hyvin. – Muut puolueet ovat opetelleet tätä sata vuotta. 24 27. Hän korostaa arvostavansa itsensä kanssa erimieltä olevia ihmisiä ja kokee raskaana, jos tätä ei ymmärretä hänen kohdallaan. – Se on aika ronski veto ottaa pinssi rintaan naisena ja lähteä tämmöisessä porukassa liikkeelle. Hän oli ollut ihan kauhuissaan, että ihanko oikeasti. Suvaitsevuuden hidasteena on hänen mukaansa suomalainen keskustelukulttuuri, jossa julkista erimielisyyttä kestetään huonosti. Kaksikymmentä vuotta perussuomalaisia johtanut Timo Soini väistyy. Päästään normaalien puolueiden kiertokulkuun. Slunga-Poutsalon mukaan puolueen pinna palaa vasta sitten, kun oppi ei mene perille ja samassa tilanteessa ollaan uudelleen ja uudelleen. – Se loukkaa kaikista eniten, kun ihmiset laittavat erilaiset silmälasit päähän pelkän puoluekannan perusteella ja olettavat, että olet automaattisesti jonkunlainen. Olen istunut sen kanssa samassa kahvipöydässä ja sehän oli ihan fiksu. Puolueessa tapahtuu Jyväskylässä jotakin tavatonta, joka olisi missä tahansa muussa puolueessa tavanomaista. – Suomessa puristettu käsiä nyrkkiin takin taskussa ja kännipäissään tapeltu saunan takana. Silti omille jäsenille pitäisi hänen mukaansa olla oikeudenmukainen. Valtaosa jäsenistöstä on hänen mukaansa sitoutunutta. – Olemme puolueena olleet käsittämättömän pitkämielisiä, koska tiedämme, että meille tulevat ihmiset ovat poliittisia noviiseja. Ohjataan ja neuvotaan, annetaan töppäilyjä anteeksi ja sanotaan, että tuohon suuntaan
– Ostatin miehelläni vanhan keskimoottoriveneen, siis minä, joka pelkään vettä. . . Syntynyt 23.4. Kun Slunga-Poutsalo onnistuu hankkimaan itselleen vapaapäivän, hän vetäytyy miehensä kanssa joko mökilleen Luumäelle tai lähtee vesille. Perhe: Mies ja kolme lasta RIIKKA SLUNGA-POUTSALO ei ole semmoinen sosiaalinen lärpättäjä niin kuin osa meistä. Lohjan kunnanvaltuustossa vuodesta 2008 saakka . Hän . Se on jatkuvaan työntekoon tottuneelle ihmiselle lääkettä. Veneellä ajellaan Lohjanjärvellä. – Joo, juuri näin. Liittyi perussuomalaisiin keväällä 2008 . – Joillakin on mielikuva, että Jussi on mörkö, vaikka ei hän ole. – Mennään Vennamoon asti. Lohjalla vesi ei virtaa ja järveen on ollut totuttelemista. 25 27. – Meidän jäsenistöstämme iso osa pitää maahanmuuttopolitiikkaa yhtenä kolmesta tai viidestä pääteemasta. 1971 Torniossa . Eli he pelkäävät, että he joutuisivat puolueena edustamaan voimakkaammin sellaista mitä eivät koe omakseen. Järjestys voi vaihdella mutta siellä se on. HUHTIKUUTA 2017 tomia. Valittiin puoluesihteeriksi 2013 . Koulutus: rakennuspiirtäjä . Vaikutteet on haettu vielä kauempaa. – Siellä ei voi tehdä yhtään mitään. . Siellä ei välttämättä ole huomioitu kuinka korkealle maahanmuuttopolitiikka ja turvallisuus nousevat kansalaismittauksissa. Pitää heti saada kaikki mulle. Ei tarvitse siivota, remontoida tai kaivaa kukkapenkkiä.. Jakava aihe on maahanmuuttopolitiikka, joka henkilöityy puheenjohtajaksi pyrkivään europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoon. . Ei kalasteta, ajellaan. Nautin hänen raikkaasta, sarkastisesta huumorintajustaan. . . Samoin on puheenjohtajiksi pyrkivien kansanedustajien Sampo Terhon ja Leena Meren kanssa. Slunga-Poutsalo korostaa, että iso osuus puolueesta pitää Halla-ahoa fiksuna ja osaavana. Toinen seitsemän prosenttia ei Slunga-Poutsalon mukaan askella välttämättä edes Soinin jalanjäljissä. Sitten on se seitsemän prosenttia, se Jussi-faktori, joka ei pidä mitään muuta teemaa tärkeänä
Ruusuöljy oli – ja on yhä – varsin tyyristä tavaraa. Yhteen ruusuöljykiloon tarvitaan 4000 kiloa ruusun terälehtiä. Ruusuilla listettiin myös rakkauden, kauneuden, suloisuuden ja seksuaalisuuden jumalatarta Afroditeä. Ajan kuluessa ruusu kuitenkin sulatti myös kristittyjen sydämet ja niinpä valkoinen ruusu sai kunniatehtävän symboloida Neitsyt Mariaa ja punainen Jeesuksen verta ja kärsimystä. Aluksi öljyllä pääosin vain palsamoitiin vainajia. HUHTIKUUTA 2017 Vastustamaton kestohurmaaja Ruusun kauneus ja tuoksu ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Ruusuvoide tyynnyttelee punakan ihon, auttaa akneen ja tuo helpostusta auringonpolttamiin. Niin ihanan kalliita kuin ruusut olivatkin, pestiin ruusuvedellä niin palatsien lattiat kuin hajustettiin keisarin Neron toimesta myös juhlien vieraat. Sen maine roomalaisten ilottelujen koristeena aiheutti paheksuntaa kristinuskon edustajissa. Niinpä ruusutkin pääsivät mukaan monenlaiseen menoon. 26 27. Tuontitavaraa, jota roudattiin eliitin käyttöön Lähi-idästä asti. Rakastettu luksustuote Antiikin Kreikassa ja Roomassa ymmärrettiin kauneuden, ylellisyyden ja aisti-ilojen päälle. Hirmurikkaat halusivat nukkuessaankin kieriskellä ylellisyydessä ja he teettivät itselleen ruusun terälehdin täytettyjä patjoja. Tänä päivänä ruusua käytetään monipuolisesti. Ruusuvesi puhdistaa ihon ja tokeennuttaa turvonneet silmänaluset. Ruusuvedelle löytyi käyttöä ylellisenä hajusteena. Wikipedia, Dr. Hauschka, Mielen ja rakkauden kasvit Nora Vilva Demokraatti. Se käy myös jälkiruokien maustamiseen. Fossiililöydökset vihjaavat, että ruusuja on kasvanut maapallolla jo 30 miljoonaa vuotta sitten. Ruusuvedellä läträten Yltiöpäisen ruusuintoilun keskellä joku ehti miettimään ruusuille laajempaakin käyttötarkoitusta. Ruusua käytetään myös parfyymeissa ja aromaterapiassa sekä lääkekasvina. Ruusun ominaisuudet lääkekasvina ja kauneudenhoidossa alkoivat kiinnostaa. Huonon kasvin maine Kristinuskon levitessä joutui ruusukin hetkeksi huonoon valoon. Kun oli juhlan aika, halusi isäntäväki tietysti osoittaa vaurauttaan ja juhlapaikat koristeltiin ylenpalttisella määrällä, jopa tuhansilla kiloilla ruusun terälehtiä. Lähteet mm. Ne olivat rikkaiden etuoikeus, harvinaisuutensa takia luksustuote. Hulvattomissa juhlissa tosiaankin tanssittiin ruusuilla. Koristeesta bisnekseksi Ruusuöljyn valmistus pyörähti käyntiin 1500-luvulla
Trumpin tötterösuusta ja keväthangenvärisestä liuttuletistä nousee mieleen joku jyystökaurakyrsä. En tiedä ketään toista, kenellä olisi näin hienot makkaransyöntihampaat. Kuka on muka nähnyt koiran heiluvan peukalo pystyssä. Kissavideoidenkin ylivalta päättyisi Facebookissa, jos koirat voisivat tassuttaa siellä. Tulikin mieleeni, että minkähänlainen makkara muistuttaisi Trumpia tai Putinia. Näin koirana – sanon nyt, kun siihen on julkisuudessa mahdollisuus – koen suurta vääryyttä siitä, että meillä ei ole Facebookissa mahdollisuutta tassuttaa. HUHTIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEPON PUHEEN KANAVOI(LEIPÄISTI) YMPYRÄTALON KENNEL KUVA NORA VILVA Teppo, 3 K atson peilikuvaani kiinnostuneena. 27 27. Ai niin! Kunnon makkaraa! Nyt! Teppo on Demokraatin Vappu-liitteen tuottaja.. Aikamoisia räksyttäjiä varmaankin. Periaatteesta en peukuta. Tosin hän on hieman nihkeä esityksilleni modernimmasta partatyylistä. Makkara – makuhermoja vienosti hivelevä aromi ja äärimmäisen nopea nieltävyys. Pysykööt kaksijalkaisina! Mutta nelijalkaista Angelaa en tohtisi mennä ilman lupaa nuuskimaan. Syököön vässykkä itse! Olen joskus miettinyt, minkälaisia Putin ja Trump olisivat koirina. Hurmaavaa! Kiitos tästä myös parturilleni. Hyi hitto, en söisi! Putinmakkara olisi kai vuosia amforassa kypsynyt tiikerinlihamöllerö
Puolue, joka hyvin kauan sitten oli suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuspuolue, ei löydä uusia kannattajia. Luonto-Liiton kevään 2017 teemana on Yhdessä kevääseen. Keskustelimme ystäväni kanssa kuntavaaleista ja SDP:n tuloksesta. Elina Hirvonen Hei SDP, sussa on tosi paljon hyvää!. Usko SDP:n potentiaaliin perustuu tietysti historiaan. u u u Siitä huolimatta suhtaudun puolueeseen kuin teini-iän ihastuksiin, jatkuvasti hankaluuksiin hankkiutuviin pikkurikollisiin, joiden ytimessä näin, tai ainakin uskoin näkeväni, valtavan potentiaalin hyvään. Ekovinkki JARMO LAINE, TURUN KAUPUNKI ” Ilmaston lämpeneminen on tosiasiallinen tapahtuma, johon luonto reagoi nopeasti ja voimakkaasti. Nykyisin Varsinais-Suomen laajoille peltoalueille kerääntyy jo maaliskuun puolivälissä tuhatpäisiä metsähanhiparvia. Kevään etenemistä voi tarkkailla vaikka omalla pihalla. Lintuja seuraamalla on voitu todeta keväiden aina vain aikaistuvan. Silti mikään ei valitettavasti ole aikoihin viitannut siihen, että puolue onnistuisi päivittämään visionsa ja toimintatapansa relevanteiksi tähän aikaan. Puolueella on ollut sekä rohkeutta kuvitella peruskoulun kaltaisia, aikanaan radikaaleja uudistuksia, että kyky toteuttaa niitä yhteistyössä muiden kanssa. Suuri kysymys on, onnistuuko SDP löytämään tavan toimia tässä ajassa ennen kuin viimeisetkin ihmiset, jotka tuntevat sen potentiaalin, kuolevat. SDP on ollut luomassa suomalaisen yhteiskunnan hienoimpia rakenteita ja niiden kautta maailmaa, jossa ihmisen lähtökohdat eivät määrittäisi sitä, mitä hänestä voi tulla. SDP:ssä on mukana paljon älykkäitä, päteviä, viisaita ja rohkeita ihmisiä. u u u Uskon yhä, että jossain SDP:n sisällä kytee valtava potentiaali hyvään. u u u Sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa vähentynyt, ylisukupolvinen köyhyys kääntynyt nousuun, ihmisryhmien välinen polarisaatio luo poikkeuksellisia yhteiskunnallisia jännitteitä, ja yhdessä koululuokassa on lapsia moninaisemmista lähtökohdista kuin koskaan ennen. Huhtikuun alun kylmät yöt kuitenkin pysäyttivät muuttoliikehdinnän lähes täysin. Seuraava lämmin virtaus saa rastaat etenemään kohti pohjoista ja etelästä saapuu tänne kymmenittäin uusia lajeja. Ei auta, että puolue on joskus puhutellut erilaisia ihmisiä, jos se nyt puhuttelee vain vanhoja kannattajiaan. Samoin joutsenia ja kurkia saapuu Suomeen entistä aikaisemmin. Seurannan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.kevatseuranta.fi Myös viranomaiset ja monet muut järjestöt keräävät kansalaisten luontohavaintoja. Keskustelu oli samanlainen kuin lukemattomat keskustelut, joita SDP:n sisällä ja ulkopuolella on käyty lähes jokaisten vaalien jälkeen, vuosien ajan. ” Sille, mitä SDP on joskus ollut, olisi huutava yhteiskunnallinen tilaus. M ikä saa uskomaan, että SDP:llä olisi ydin, jonka perusteella puolue onnistuisi muuttumaan uudelleen relevantiksi. Olen äänestänyt SDP:tä harvoin, ja suurimman osan ajasta puolue on minusta raivostuttava. Ei auta, että puolue on joskus visioinut komean tulevaisuuden, jos se nyt keskittyy puolustamaan saavutettuja etuja. Vaikka mitatut lämpötilojen muutokset näyttävät vähäisiltä, ilmaston lämpeneminen on tosiasiallinen tapahtuma, johon luonto reagoi nopeasti ja voimakkaasti. 28 27. HUHTIKUUTA 2017 Kansalaisten luontohavainnot ovat tärkeitä Tänä keväänä lintujen paluumuutto pesimäalueilleen alkoi selvästi keskimääräistä varhaisemmin. Teemalla kannustetaan kaikkia mukaan kevätseurantaan, jossa tarkkaillaan kahta asiaa: ensihavaintoja ja lajien runsastumista. Nämä havainnot ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan täydentää merkittävästi viranomaisten tekemiä havaintoja. Sitä on määritellyt idealismi ja pragmaattisuus, paikallisuus ja kansainvälisyys, solidaarisuus ja kyky puhutella eri taustoista tulevia ihmisiä. Se hyvä, jota ajattelen, on ajatus kansainvälisestä kansanliikkeestä, joka vaalisi solidaarisuuden, yhdenvertaisuuden, jakamattoman ihmisarvon ja pragmaattisen politiikan tekemisen perinteitä – mutta katsoisi tulevaisuuteen siinä, millaisia rakenteita näiden arvojen pohjalta pitäisi luoda maailmassa, missä esimerkiksi työhön, talouteen, pääomaan, kansallisvaltioon ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat hyvin toisenlaisia kuin silloin, kun puolue perustettiin. Ei auta, että puolueen juuret ovat solidaarisuuden ajatuksessa, jos se ei pysty päivittämään sitä, mitä solidaarisuus merkitsee muuttuvassa maailmassa. Siksi juuri nyt kaikelle sille, mitä SDP on joskus ollut, tai voisi parhaimmillaan olla, olisi huutava yhteiskunnallinen tilaus. Tästä syystä eteläiseen Suomeen jäi runsaasti varhaisempia muuttajia odottelemaan parempia muuttosäitä. u u u Potentiaalilla on merkitystä vain, mikäli sen pystyy käyttämään johonkin. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla metsähanhien päämuutto tapahtui huhtikuun puolivälin jälkeen. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja
HUHTIKUUTA 2017 Vappu Tuottaja: Teppo ILOISTA VAPPUA! GLADA VAPPEN! Demokraatti toivottaa lukijoilleen kuplivaa vappua! V. 29 27
Sorry. Å Åland. E Eero Heinäluoma (sd.) iso, mutta ystävällinen. Yrjölä ja Öhman jäivät vielä, kun poistuin. Z Zyskowicz Ben (kok). T Työväki juhlii vappuna. Kaikkea hyvää kaikille. Ä Ämyri. Ö Päätimme poistua vappubileistä aakkosjärjestyksessä. Kannattaa yrittää. Satakuntalaisen korkeinta kehumisastetta lainaten. L Lounas. Itsehallintoalue, joka piut paut piittaa Manner-Suomen vapusta. Allapäin, kaiken kallella kypärin. N Niinistö. Y Yrittäjä. Täytettäessä muista puhaltaa sisäänpäin. Se on gallupeissa ja vaaleissa äänestäjä. Monelle vappuaamuna Taivaallisen krapulan aukio. Vappuna on kevättä rinnassa ja hormonit jylläävät. Valmistelee vappuna elämänkertansa ensimmäistä osaa. Äärimmäisen tarpeellinen vempain, mikäli haluaa saada vappupuheensa kuuluviin. R RINNE Antti (sd.). Älä ime ulospäin. O Orpo Petteri (kok.). Ensin tuli jytky, sitten mätky ja lopuksi mahalasku. Hänestä ei SDP enää parane vappunakaan. Kepun märkä uhi, josta tulee painajaisuni. Muut ovat siivellä. Trio, jonka vappulaulut raikuvat pahasti eri tahtiin. K Kokoomus unelmoi vappuna lyövänsä pressavaaleissa Josef Stalinin ennätyksen. S Soini Timo (ps.). SDP tukee ehdottomasti Halla-ahon valintaa persujen puheenjohtajaksi. Seitsemän. Se on myös ruusuilla tanssimista. G G7. ”Petteri Orpon molemmat vitsit”. Poikkeuksena tippaleipä. Käykää kysymässä vaikka Varkaudesta (SDP 44.5 prosenttia), Harjavallasta (43.2) tai Raumalta (40.0). Vanha vitsi. Tavattavissa vappujen välilläkin. P Politiikka ei ole yhtä juhlaa. J Jussi Halla-aho (ps). Sikses”. HUHTIKUUTA 2017 Politiikan vappuaapinen KOONNUT SEPPO PELTONIEMI (MISUKISU MUUSANA) A Amatöörit juovat vappuna viinaa ja samppakaljaa. H Hakaniemen tori. U Ulkopolitiikka pitää hoitaa hyvin, muutoin sisäpolitiikka ei enää tarvita. ”Ei paskempi äijä. Sauli, Ville ja Jussi. B Berner Anne, ministeri (kesk.) kävelevä katastrofi myös vappuna. I Ilmapallo. Vappulounas on usealle kuin aamuvoimistelu, kaurapuuro alas, kaurapuuro ylös. F Feldt-Ranta Maarit. Huono, oikein huono. X Tuntematon tekijä. Ollaanp a sitä intoa piukassa !. 30 27. Keskustan yleisömäärä vappuna Kyösti Kallion patsaalla. V Vihreät. Joku muu maksaa kustannukset. Kokoomus hamuaa Sauli Niinistölle 140 prosentin kannatusta. Stalin sai 137 prosentin kannatuksen. Mies, joka ei vappunaamaria tarvitse. C Centerpartiet, suomeksi kepu. D Demareilleko kuntavaalit pettymys. Vaihtaa vapun jälkeen SDP:n jäseneksi, mikäli tulee tolkkuihinsa. Alan ammattilaiset viettävät tipatonta vappua. M Maakuntaitsehallinto
HUHTIKUUTA 2017 Iloista Vappua! joukoelooy atk-suunnittelu. 31 27
HEINOLAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS HELSINGIN VANHAT TOVERIT HÄMEENLINNAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY LAHDEN SOS.DEM. NAISYHDISTYS RY METALLIN DEMARIT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA – PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA HYVÄÄ VAPPUA TOIVOTTAA MÄNTÄN TYÖVÄENYHDISTYS RY PALOKAN SOSIALIDEMOKRAATIT RY JYVÄSKYLÄ RAJAMÄEN TYÖVÄENYHDISTYS RY SAK:N NOKIAN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY SOSIALIDEMOKRAATTINEN VÄINÖ VOIONMAA-SEURA RY TAHMELAN TYÖVÄENYHDISTYS TARMON TALO / RAUNISTULAKÄRSÄMÄEN SOS.DEM. 32 27. AKAAN TURVA FORSSAN TYÖVÄENYHDISTYS R.Y. TOVERISEURA RY • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY – HANGÖ SOC.DEM. Jos tiedät kuka kuvassa on, laita tietoa sähköpostilla osoitteeseen liike@demokraatti.fi tai postitse: Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. HUHTIKUUTA 2017 Hauskaa vappua! HELSINGIN AUTOKORJAAMOTYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY 084 HELSINGIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY 5 HELSINGIN POSLIINITYÖNTEKIJÄIN AO 407 RY JYVÄSKYLÄN JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILAISET JHL RY 103 JYVÄSKYLÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄT RY OS.26 LOHJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 008 RY PAU PASILAN OSASTO PAPERILIITON TAMPEREEN OS.4 RY PAPERILIITON TAMPEREEN OSASTO 62 RY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERITYISPALVELUJEN AO RY JHL 776 RAKENNUSLIITON AMMATTIOSASTO 042 RY RUOTSINPYHTÄÄN KEMIA RY. TY HYVÄÄ VAPPUA TOIVOTTAA TURUN SOS.DEM. TSL:N YHDISTYS JHL 016 RY TURUN AUTOALANTYÖNTEKIJÄT RY AKT:N OS. TAMPEREEN AUTOKORJAAMOTYÖVÄEN AO RY 80 TOIJALAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 169 RY. 40 TURUN SEUDUN SÄHKÖTYÖNTEKIJÄT RY Tunnistatko kuvassa olevan henkilön. Tunnetko tämän miehen. HANGON SOS.DEM. Vuodelta 1954 oleva kuva löytyi arkistoista ja kaipaa henkilötietoja. KOMMUNALORGANISATON R.F
33 27. HUHTIKUUTA 2017 AKAA Haapakoski Antti Hautamäki Matti Heinonen Hilkka Jyrämö Arvo Järvinen Hannu Järvinen Kati Järvinen Lea Järvinen Raimo Knuutila Heikki Koppinen Veikko Laurila Terttu Loppi Inka Mantela Eino Nieminen Risto Nieminen Sakari Nord Aarre Nord Pirkko Nord-Sarkola Kirsi Nummi Leo Pahlainen Anssi Raiski Arja Rantanen Marja Rantanen Veijo Roininen Saija Rämö Harri Saarinen Timo Salin Juhani Salo Kari Tammisto Timo Toivonen Raija Virolainen Anna-Liisa ESPOO Järvenpää Marianne Järvenpää Veikko Tavastila Vesa FORSSA ""Jambo"" Anttila Leena ja Jussi Joenpalo Anita (Anu) Joenpalo Ilkka Kaakinen Aila ja Erkki Kantola Jyrki Lepola Kaisa Lähteenmäki Martti Mäkelä Lea ja Jouni Rekunen Hannu Saari Riitta Talikainen Tapio Uutela Matti HELSINKI Alanen Antero Björkgren-Sojakka Marita Dammert Outi Fager Eva Helenius Henrik Hynninen Veli-Matti Lahtinen Timo Lepomäki Sinikka Lepomäki-Lahtinen Tuulikki Salakka Paavo Sojakka Hannu Viljami Viljanen Eko HUITTINEN Virtanen Inga HYVINKÄÄ Järvinen Eira Korvela Markku Latosuo Tuula Linna-Pirinen Tuija Niemi Outi Nousiainen Pauli Pahlman Irma Suikkanen Timo Velin Jari-Pekka Väänänen Lea HÄMEENLINNA Pulkki Eino ja Orvokki Rajala Kalevi IKAALINEN Ahokoivu Marita ja Osmo Huuska Veikko Kivelä Jani Koivisto Terttu Kolu Antero Kortesluoma Tapio Kujansuu Tuula Laakso Pia Lappalainen Pentti Lassila Mauno Lavikka Esa Leppänen Reijo Luokkala Jarkko Mansoniemi Juha-Pekka Muhonen Ritva Pulkkinen Kaija Saal Marita Tienari Tapio Veijalainen Esko JANAKKALA Alijärvi Pirjo Ilmarinen Kalevi Ilmarinen Liisa Koskelin Erkki Kurki Hellevi Kurki Rauno Tuomi-Koskelin Terttu JOKELA Haikonen Kalevi JÄRVENPÄÄ Asikanius Kauko Fahlström Eija Fahlström Seppo Front Tuulikki Herttua Arvi Hiljanen Seppo Kuusela Jaakko Laitinen Pentti Lehtonen Kerttu Lindberg Pirjo Lindberg Pertti Luuk Hilkka Martinpelto Arja Mäenpää Annikki Mäenpää Kalevi Noso Sinikka Noso Veikko Puustinen Armo Puustinen Hilkka Rosengvist Aulis Rouhiainen Sanni Rusi Tuula Rönkkö Irma Rönkkö Eino Smed Hilja Smed Viljo Tallgrén Ritva Tallgrén Veikko Virta Anneli KAJAANI Forsberg Jorma Haataja Atte Halonen Jarmo Huovilainen Saristiina Kemppainen Hannu Kemppainen Pertti Kivilahti Ritva Leinonen Niilo Lepistö Kalevi Lepistö Kerttu Ohtonen Helena Oikarinen Markku Seitsojoki Jukka Törrö Leena Valovaara Rainer Valtonen Kimmo KANKAANPÄÄ Aarniokoski Leevi Kujanpää Katri Luukkainen Matti Mäkinen Jorma Routimo Aarno KERAVA Holopainen Mauri Mikkola Pentti KOKEMÄKI Haapanen Jorma Iso-Ilomäki Pirkko Keurulainen Pentti Kivenmaa Harri Kuula Pertti Leppänen Kauko Leppänen Sinikka Merikallio Juhani Nevala Hannu Nänimäinen Anne Nänimäinen Heikki Näpi Pekka Prinkkala Ari Puronummi Paula Raitoharju Einari Rajala Raimo Ruohonen Yrjö Sutinen Marjatta Syrjänen Tapani Uusimaa Hilkka Valkonen Vesa Vatanen Taimi Vesanto Mauri Virtanen Pentti KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOTKA Ojala Eija-Liisa Ojala Heikki Piipari Eila Piipari Matti Pöyhönen Irma Pöyhönen Veikko Virolainen Irma Virolainen Veikko LOPPI Ahlqvist Leila Hutri Pekka Hutri Päivi Kaasalainen Kaisa Kollin Ossi Rajamäki Toni Vuorinen Sakari MIKKELI Lahikainen Markku Nykänen Heikki Lehkonen Antti Turkia Markku Lähdesmäki Timo Taavitsainen Hannu Kellokumpu Matti MÄNTSÄLÄ Eerola Reino Olavi NURMIJÄRVI Kärkkäinen Sanni Kärkkäinen Kauko Kärkkäinen Olavi PAIMIO Lahti Helena ja Tapani Laitinen Seppo Murto Sari PORI Paldanius Seppo Peltomo Pirkko RAASEPORI Ekström Håkan Harvio-Jokiaho Mervi Hellen Roy Kajander Elisabeth Kajander Petri Letti Sami Mettovaara Reija Mikkola Esko Ruusunen Leena Ruusunen Pauli Sipola Sanna Turunen Jaakko Virta Hannu Iloista vappua!
KEVÄTKOKOUS Fahlström Seppo Hautamäki Jarno Ijäs Timo Kolehmainen Ari Komulainen Pirjo Mäkinen Jarmo Peltonen Eemeli Pyykkö Nina Vartiainen Vilho Viitala Asko Willström Juhani KESKI-UUDENMAAN WANHAT TOVERIT Asikanius Pentti Peltonen Eero Bockström Marjatta Fahlström Seppo Jäppinen Matti Järvinen Aarno Kaasinen Pate Kivikärki Salme Kivikärki Severi Korhonen Olavi Kuusisto Päivö Lind Tuula Lindroos Aura Lindroos Topi Mattsson Esko Nieminen Kirsti Nieminen Matti Laine Matti J. Hilkka Ihalainen Armas Ihalainen Raili Vilenius Timo Vilenius Reijo Hölsä Maija Niilola Kalevi Pahkala Tomi Pahkala Miika Lumitsalo Juha Tuukkanen Terttu Juslin Tuula Forström Raija Hasari Hannele Littman Juhani Littman Annikki Ainikkamäki Tuure Ainikkamäki Risto Parviainen Piret Parviainen Petri Lehtinen Joni Vainio Outi Kasurinen Pentti Manninen Helena Laine Raimo Laine MURIKKA-OPISTO Auli Hannula Heli Hokkanen Eija Laakso Aki Ojakangas Heidi Rannikko Stig Sarlin MUSIIKKIYHDISTYS RAFAELIN ENKELIT RY Jukka Alari Christian Alari Reino Lemmetyinen Kari Malinen Aimo Massinen Kalevi Olin Pertti Paasio Eero Pulli Esko Randelin Antti Vuorenrinne NURMIJÄRVEN SOSIALIDEMOKRAATIT RY Eero Peltonen Armi Manninen Liisa Rantanen Erkki Rantanen Soile Pihlaja Lauri Pihlaja Matti Pihlaja Raili Leivo Sinikka Helminen Marjo Humpponen PIEKSÄMÄEN WANHOJEN TOVEREIDEN KOKOUS Boehm Seija Kekkonen Mauri Kekkonen Seija Koskinen Veikko Mähönen Raimo Nikkilä Pertti Paappanen Taru Tarvainen Mauri Vauhkonen Valma Vuorela Hannu Törrönen Eino PUULIITON JA PUUKASSAN HALLITUS JA HENKILÖKUNTA TOIVOTTAVAT HAUSKAA VAPPUA! Hartikainen Pentti Holmberg Anne Hyvönen Kirsi Hämäläinen Hanna-Kaisa Isokorpi Jari Juhonen Eero Juusola Pekka Kaperi Pirjo Karhusaari Anne Kasvinen Maria Kelkka Birgitta Klinga Nina Koski Marja Kääriäinen Asta Lehesvuori Tarmo Lehtinen Reijo Lindström Rami Loikkanen Marjut Mäkelä Auvo Naukkarinen Janne Nilosaari Jari Nokela Terhi Paananen Teijo Parhiala Lasse Raito Petteri Salmela Tapani Salmi Milja Salminen Sirkku Seila Heikki Sirviö Jari Sjölund Stefan Tenhunen Mira Timonen Hannu Tirkkonen Markku Toropainen Otto Tuomainen Jarmo Ukkonen Pauli Uusi-Piuhari Markku Wahlberg Pirkko Vertanen Lasse Virtanen Nina RAUNISTULAN-KÄRSÄMÄEN SOS.DEM. HUHTIKUUTA 2017 RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Hemmi-Lahtinen Eira Kaistinen Kari Kotirinta Kaisu Lehtonen Kari-Veli Levänen Jarmo Mattila Teija Nokkala Hannu Perttula Elias Räty Tommi Tolvanen Kirsti Tolvanen Veijo Valli Jouni Vilkman Kari Väänänen Markku Väänänen Sirpa SASTAMALA Helander Merja Helander Pekka Horila Heikki Jokinen Alpo Jokinen Jenni Jokinen Pirjo Järvenpää Aarne Järvinen Jorma Kallio Aatos (10 v.) Kallio Helmi (6 v.) Kallio Janne Kalmu Anna-Liisa Lahtinen Pentti Lahtinen Pirkko Lampela Liisa Leppäniemi Heljä Metsälä Jarmo Ojala Liisa Peasley Ashton Pietilä Tarja Pärssinen Ari-Pekka Reunanen Juhani Reunanen Satu Salminen Mauri Seppälä Helena Seppälä Jorma Sivonen Reino Toivo Johanna Tuominen Mauri SAVONLINNA Sironen Olli Sironen Marja-Leena Makkonen Aila Kristiansson Olli-Pekka Nousiainen Markku Valjakka Markku Muukkonen Erkki Piepponen Maarit Silvennoinen Ari Backman Anja Juuti Pirkko TAMPERE Tirkkonen Esko TAMPERE/ KÄMMENNIEMI Leino Matti TURKU Aarras Pertti Ilola Mia Jäppinen Annihelena Knuutila Terttu Mikkola Jukka Mikkola Pirkko Nieminen Maijaliisa Nuotio-Niemi Päivi Palmu Heikki Peltola Oili Perko Riitta Rasinpuro Anne-Maria ja Vesa Saksa Kirsti Sartes Minna Työläjärvi Pirkko ja Markku VALKEAKOSKI Eteläniemi Ulla Eteläniemi Erkki Taskinen Helvi Taskinen Jouko VANTAA Hyvönen Eero ÄÄNEKOSKI/ SUOLAHDEN KYLÄ Maija Piitulainen Kerttu Ilomäki Olavi Ilomäki Seija Hakkarainen Pirjo Uusitalo Erkki Uusitalo Vuokko Kauppinen Soini Kauppinen Kalle Helander Seppo (Humpe) Liimatainen Liisa Lakanen Anna-Liisa Pietiläinen Marko Tuhkanen Kari Kiiskinen Marko Hokkanen JÄRVENPÄÄN TYÖVÄENYHDISTYS RY. TT TURKU Jouko Numminen Leena Numminen Hannu Valma Uolevi Rosvall Karl-Johan Karlsson Pekka Sinervo Hilkka Sinervo Liisi Leino Pekka Leino Pekka ja Marja Paven Martti ja Ritva Lehtonen Arto Salminen SAVONLINNAN TYÖVÄENYHDISTYS R.Y Mikkonen Anna-Kristiina Valjakka Markku Kaukoranta Matti Leskinen Milla ja Antti Malm Lempi Jaakkola Anna-Liisa Norrena Ulla ja Pekka Parviainen Arvi ja Ritva TULEVAISUUSDEMARIT RY Risto Pihlaja Riitta Ollila Eero Kerkkänen Seppo Renkonen Marko Saarinen Raimo Kanto Saila Salo Reijo Kilpinen Tommi Surakka Kimmo Kekki Ella Kvist Lasse Alanko TURUN SEUDUN WANHAT TOVERIT Aaramo Sirpa Alari Marja-Riitta ja Jukka Alanoja Tuulikki ja Hannu Hellsten Kristiina ja Jorma Ilola Arja ja Reino Kaihlamo Erja ja Kimmo Kalpa Hilkka Kamunen-Närvä Sirkka Kelosto Niilo Koikkalainen Leena Kotaviita Alli ja Aulis Lahoniitty Armas Lehtokari Markku Lemmetyinen Saga ja Reino Lemmetyinen-Rinne Marja-Leena Leppäranta Ilse Lukala Katrina Malinen Kari Mantere Anja Määttä Juhani Nieminen Maijaliisa Paasio Kirsti ja Pertti Peltomaa Kare Perho Sirkka Pessi Eira Pietilä Rauno Puikkonen Leena ja Asko Raiskio Leena ja Vesa Rinne Veikko Saarinen Veijo Salmi-Tuominen Marja Sepponen Ulla ja Ilkka Siltanen Anja ja Matti Snellman Simo Söderström Kaarina ja Matti Tamminen Outi ja Esko Toivonen Pertti Vuorenrinne Antti Vuorinen Sirkka ja Rauli TURUN SOS.DEM. 34 27. Liski Mauno Rantanen Erkki Räsänen Juhani Siitonen Marjatta Siitonen Seppo Tallgre´n Veikko Wilen Anita KYMINTEHTAALAISTEN TY. TYÖVÄENYHDISTYKSEN TALKOOPORUKKA Tuula Eerola Kirsi Eeroa Jouko Mäkinen Ismo Viherkoski Reijo Eskola Ville Salonen Ville Suomalainen Petri Suomalainen Roope Suomalainen Rami Huhtiniemi Heikki Eerola Hauskaa vappua!. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY HALLITUS Eklund Toni, pj Koivusalo Mari-Elina, vpj Ahola Pasi Ekroth Hans Heinonen Esko Heinonen Marko Hellstén Jorma Kallio Nina Kivinen Eero Lahti Mari Lepola Petri Luojola Ilari Noronen Piia Siitonen Vilja Turpeinen Juhana Virta Ari TOIMISTO Raaska Petja Jalonen Johanna Peltonen Petra UMMELJOEN SOS.DEM
Tervetuloa herkuttelemaan koko perhe! Restelin ruokaravintolat tarjoavat Tradekan jäsenille ylimääräisenä jäsenetuna normaalin vuosiedun sijaan 30 % alennuksen ruoasta ja alkoholittomista juomista 30.4.2017 saakka. R Tradekan jäsenen extraetu -30% Restelin ravintoloissa on voimassa 30.4. asti Eturavintolasi 100-vuotias Tradeka toivottaa hyvää vappua!. Edun saa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä. HUHTIKUUTA 2017 Kaikki vuosietusi löydät tradeka.fi Ruokaravintoloiden extraetu koskee normaalihintaisia annoksia ja on voimassa ravintoloiden aukioloaikoina 30.3.–30.4.2017. 35 27. Alennus annetaan Tradekan jäsenen PINS-kortinhaltijalle ja hänen kanssaan ruokailevalle perheelle tai kortinhaltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Edun voit käyttää kampanja-aikana niin usein kuin haluat
HUHTIKUUTA 2017. 36 27
piiri. HUHTIKUUTA 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ LA 29.4. Eloranta Eeva-Johanna 14 Koski Tl, työväentalo Feldt-Ranta Maarit 11 13 14 Nummela, Veikko Helle tori Tuusula, Hyrylän torppa Pornainen, Halkian työväentalo, Kalliolantie 4 Gustafsson Jukka 13 Virrat, Rajaniemen leirikeskus Harakka Timo 11.15 12.30 Hyvinkää, tori Järvenpää, tori Heinäluoma Eero 10.30 12 Loviisa Mäntsälä Huovinen Susanna 13 Saarijärvi, tori Ihalainen Lauri 12.30 Jyväskylä, lounaispuisto Kantola Ilkka 10 11 Hanko, punaisten hauta Hanko, tori Kari Mika 11 Loppi, punaisten muistomerkki Kymäläinen Suna 13 Savonlinna Lindtman Antti 10.45 11.45 13.30 Imatra, Koskenparras Joutseno, tori Lappeenranta, kauppatori Marin Sanna 12 14 Helsinki, Kansalaistori Tikkurila, Tikkuraitti Myller Riitta 10.30 13 Joensuu, tori/Sininen virta Kontiolahti, tori Mäkisalo-Ropponen Merja 10 12 12.30 Juankoski Kuopio, tori KTY Sektori, vappujuhla Nurminen Ilmari 11.30 15 Akaa, Toijalan tori Hämeenkyrö, Ruusunrinne Ojala-Niemelä Johanna 12 Rovaniemi, Lordin aukio Rinne Antti 12 13 Tampere, Keskustori Nokia, Pirkkalaistori Räsänen Joona 10 12.30 14 Inkoo, punaisten muistomerkki Lohja, tori Nummi, työväentalo Skinnari Ville 11 14 Rauma Uusikaupunki Taimela Katja 12 Salo Tuomioja Erkki 11 12 18 Heinola, tori Lahti, tori Nummela, Työväentalo Rientola, Pisteenkaari 3 Tuppurainen Tytti 10 12 Raisio, Tasalan tori Turku, Ravintola Koulun piha Urpilainen Jutta 12 16 Seinäjoki Kokkola Viitanen Pia 10.45 14.30 Parkano, tori Sastamala, Raivion työväentalo PUHUJA KLO PUHEPAIKKAKUNTA Olemme vapputilaisuuksissa seuraavilla paikkakunnilla la 29.4., vapunaattona su 30.4. SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN KANSANEDUSTAJAT TOIVOTTAVAT KAIKILLE ILOISTA VAPPUA! Sitä rusinalla silmään, joka vappusimoissaan vanhoja muistelee, toivoo Lapuan kokoomus. 37 27. ILOISTA VAPPUA! Uudenmaan sos.dem. Kymäläinen Suna 11 Ruokolahti, Rasila K-Marketin kulma SU 30.4. Haatainen Tuula 14 Helsinki, Käpylän työväentalo Myller Riitta 18 Juuka MA 1.5. ja vapunpäivänä ma 1.5
38 27. HUHTIKUUTA 2017 Veli, sisko kuulet kummat soitot, ympärilläs´kaikkialla soi tyovaenlaulu.fi -portaali on avattu Työväen Sivistysliitto TSL toivottaa Iloista Vappua! www.metalliliitto.fi ”Käy eespäin väki voimakas” HYVÄÄ TYÖVÄEN VAPPUA! syytä kuulua liittoon & syödä kotimaista! VALOA KANSALLE! VALOA KANSALLE!
HUHTIKUUTA 2017 TYÖNTEKIJÄN PUOLTA TYÖELÄMÄSSÄ PITÄÄ VAIN AMMATTILIITTO. Numminen ja Pedro Hietanen Puhe, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen 13.15 Kitkerät Neitsyet 14.00 View 14.30 Capricaseven HTY – PAASITORNIN JUHLASALI 15.00 Työväenlauluja yhdessä, Sauli Malinen ja Liiton laulajat Veturimiesten liitto vastuullista vetovoimaa www.vml.fi. pam.fi/liity puh. 030 100 600 VAPPUA! HAUSKAA www.teamliitto.. Suomalaista työtä vuodesta 1906 Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 39 27. 01019 5110 Sinä ja autosi olette arvokkaita Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. Liittokaskon laaja sijaisautoetu Turvallista vappua! 2017 HELSINGIN TYÖVÄEN VAPPU HAKANIEMEN TORI 10.00 Kulkue järjestäytyy 11.00 Kulkue kaupungin halki Kansalaistorille KANSALAISTORI 11.00 Gommi & Pommi 12.00 KANSANJUHLA Avaus ja juonto, näyttelijä Ursula Salo Puhe, Kansanedustaja SDP:n 1. varapj Sanna Marin M.A. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia
Herätimme kyllä ihmetystä, Jääskeläinen kertoo. Sen jälkeen väki kysyi, mistä noita ruusuja saa. Kerroin, että se on siksi, että olen niin surullinen, että maassa on 400 000 työtöntä. Se vappu ei unohdu Vapunviettoon liittyy monenlaisia muistoja: hauskoja, noloja, koskettavia ja suorastaan kamaliakin. Ja miksi. 40 27. Työväen vappu taas oli kaukainen ja pelottavakin poliittisten jännitteiden jakamassa 1950-luvun Itä-Lapissa. – Vieläkin hävettää. Miehen toive toteutuu vihdoin, sillä tämän vapun Lyly viettää puhujanpöntön sijaan perheensä kanssa. Kerran Tolppanen silitti jakkunsa niin, että kaulukseen jäi silitysraudan kuva. Haalariporukan pulahdus Sonkin puheenjohtaja Jesse Jääskeläisen mieleen on parhaiten jäänyt Helsingin yliopiston opiskelijaporukan vappuhulluttelu vuodelta 2014. Vesi oli niin kylmää, että aika äkkiä hypättiin pois ja tuli kiire löytää jonkun kämpälle vaihtamaan vaatteet. Musta ruusu Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) on vetänyt SAK:n paikallisjärjestön yhteisen vappujuhlan Vaasassa monta kertaa rinnassaan punainen demariruusu. Jälkeenpäin yksi toveri kiitteli puhetta muuten, mutta syyllistymisen ylinopeuteen olisi voinut jättää pois. – Kommunistit puhuivat, ketä likvidoidaan, kun vallankumous tulee. HUHTIKUUTA 2017 Yli sata lasissa Julkisja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine puhui aikoinaan ensimmäistä kertaa vappuna Riihimäellä. Se välihuuto hymyilytti kaikkia, Lyly kertoo. – Kaikki meni hyvin, kunnes ihmiset kysyivät, miksi sinulla on musta eikä punaista ruusua. – Ensimmäisiä repliikkejäni oli: ”Kerkesin paikalle, kun ajoin yli satasta, meni muuten rajoitusten yli reippaasti”. Vappua nauttineen protesti Parisenkymmentä vuotta sitten Lauri Lyly oli vappupuhujana pohjoisen punaisessa kaupungissa – Kemissä tai Torniossa. Isäni oli siinä joukossa. Lylyä naurattaa ajatus, mikäköhän hän miehen mielestä oli, jollei ihminen. Kaikkia kuulijoita puhe ei sytyttänyt. Oli siis aika pitkä tie siihen, että tuntui hyvältä seisoa vappumarssin rivissä, Iivari kertoo. Demokraatti kyseli päättäjiltä, mikä vappu on jäänyt päällimmäisenä mieleen. – Tapaukseen ei liittynyt alkoholi, vaan kyseessä oli täysin selvin päin tehty hullunvillitys. KOONNUT DEMOKRAATIN TYÖRYHMÄ. – Eturivissä istui hyvin vahvasti vappua nauttinut henkilö, joka yhtäkkiä huusi, että: ”Lyly, tuu pois sieltä, anna ihmisten puhua!”. – Vappujuhlissa saatiin sellainen idea, että käydään haalariporukalla uiskentelemassa Ritarihuoneen puistikon altaassa. Niemi-Laine uskoo, ettei ole ainoa, joka on mokaillut kokemattomuuttaan. Hyvä tarkoitus oli vain näyttää, että kunnioitan työväen vappua todella paljon. Kevään odotuksesta työväen vappuun Ulpu Iivarin lapsuuden vappu oli kevään odotuksen juhla simoineen ja munkkeineen. Tolppanen keksi ottaa yhdestä hatustaan mustan ruusun. Viime vuosina hän on käynyt Tikkurilan vappujuhlissa, joita hän kuvailee ”hyvällä tavalla vanhanaikaisen sosialidemokraattisiksi”. Punaruusu oli liian pieni peittämään jäljen
Työministerivuosiin 1990-luvulla osui todella kylmä sää Vantaalla. Apu löytyi läheltä. Minä juoksentelin muiden soittajien välissä ja yritin kerätä pahviläpysköjä talteen. – Ohjelma oli rakennettu niin, etten millään ehtisi mennä yhteen niistä. – Puhetta edeltävän noin tunnin ohjelman jälkeen naamani paloi. Salmen ja kumppaneiden pumppu The Kakola University Band villitsi yleisöä muun muassa laululla Jokainen on vähän homo. Siihen aikaan ei buuattu, mutta eivät kaikki taputtaneetkaan, silloin kymmenvuotias Roos muistaa. Sittemmin Ahmadi on osallistunut vappuun innolla. Toinen puhuja oli SKP:n silloinen puheenjohtaja Aarne Saarinen. Kommunistin kova puhe oli liikaa Demokraatin lukijoille tuttu Nieminen Vee eli ex-kansanedustaja Timo Roos (sd.) muistaa ensimmäisen sodanjälkeisen vapun Karkussa. Suositun puhujan kalenteriin oli piiritoimistolla merkitty neljä vappupuhetta samana päivänä. Tänä vuonna puheenjohtajan tie vie Tampereelle ja Nokialle vappua juhlistamaan.. Oli jotenkin noloa. – Muistan, että kovan puheen piti. – Katsottiin, että ai jaa, nyt sieltä tulee hyvännäköistä karnevaalimeininkiä, mutta olikin aika tylsä karnevaali, hän muistelee ensimmäistä näkemäänsä vappumarssia. Homohuutoa Rotuaarilla Hilkka tuurasi Matti Ahteen muistoista nousee mieleen tapaus 1980-luvun alussa. Kun olin puhunut kuorma-auton lavalla, olin niin jäässä ja vapisin, että kapeita tikkaita myöten lavalta laskeutumiseen tarvitsin apua. – Sellaista huutoa ei varmaan Oulussa ole monta kertaa kuultu. Aika tylsät karnevaalit Turkulainen SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi vietti ensimmäistä vappuaan Suomessa vuonna 1998. 41 27. Sinisenä ja punaisena Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) muistaa kaksi ääripään vappua. – Minun ihannevappuni on sellainen, jota olen viettänytkin opiskeluaikoinani useasti: Kerätään kaveriporukka ja jossakin vaiheessa tie vie Tampereen Yo-talolle, jossa on Martti Servon keikka. Ensimmäisellä marssillaan hän sai kantaa nuorison lippua. – Lunta satoi ja oli hirvittävän kylmä. Lapsuudesta jäi kansanedustaja-Roosille hyvä tapa: hän kävi aina reissuillaan kiittämässä erikseen emännät. Tarkoituksena oli aloittaa perinne demarien ja kommunistien yhteisistä vappujuhlista. – Vaimo Hilkka puhui sitten puheeni Raahen vappujuhlassa. Väki oli ainakin yhtä tyytyväinen kuin jos minä olisin sen pitänyt, Matti Ahde uskoo. Sitten kuunnellaan se ja sen jälkeen mennään kosken rantaan juomaan simaa ja kuohuvaa. Perhe seurasi ihmetellen vapun perinteitä Salossa. HUHTIKUUTA 2017 Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi on musiikkimiehiä. Vuoden 2014 vappu sujui tietysti Oulun Rotuaarin lavalla musiikillisissa merkeissä. Eri paikkakunnilla. – Lähdin kuitenkin niin yli-innokkaana marssille, että unohdin ottaa lipun mukaan, hän nauraa. Nuotteja metsästellen Hyvinkään työväenyhdistyksen soittokunnan nuori klarinetisti Antti Rinne, nykyisin SDP:n puheenjohtaja, koki kovia vappumarssilla Helsingissä 1980-luvun alussa. Martti Servo ja kuohuvaa Jos SDP:n 1. Työväentalolla juhlapuhujana oli äärivasemmistolainen Mauri Ryömä. – Laulun tekijä Takalon Jukka rohkaisi väkeä, että nyt huudetaan niin kovaa ”homo”, että se kuuluu tuomiokirkon torniin saakka, Salmi muistelee. varapuheenjohtaja, tamperelainen kansanedustaja Sanna Marin ei olisi puhumassa vappuna jossain päin Suomea – tänä vuonna Helsingissä – hän viettäisi vapun perinteisessä vappukaupungissa Tampereella. Rinne naurahtaa, että pukkasi tyypillistä vappusäätä silloin: tuulen lisäksi satoi rännänsekaista vettä. Tulipunaisena pidin sitten palopuheeni, Jaakonsaari nauraa nyt muistolle. Kuusankoskella taas aurinko paistoi ihanasti, mutta... Raahessa vietettiin vasemmiston yhteistä vappujuhlaa. Ja 600-päinen vappuväki teki käsketysti. Yhteistyö loppui siihen. – Rautatieaseman edessä tuuli niin pirusti, että kaikki marssinuotit lensivät telineestä. Se oli Raahe
HUHTIKUUTA 2017 Vappua värikkääm pi. 42 27
Esimerkiksi perjantaina 18.5. Kuusankoskitalossa on festivaalin ajan esillä nukketeatterinäyttely, ja kaikille avoimissa festarityöpajoissa riittää säpinää läpi tapahtuman Lasten teatteritapahtuma Kuulas Kouvolassa 17.–20.5.2017. Kolmen viikon päästä Kouvolassa käynnistyvä Lasten teatteritapahtuma Kuulas juhlii näet tänä vuonna kolmekymppisiään. 43 27. Tavallisilta näyttä vistä pahvilaatikoista ilmestyvät ihmeet vievät katsojat ainakin kamelikyytiin, meriseikkailulle ja ilmapallonlennolle. Hauskat katuteatterin taitajat Gorillapoliisit valvovat yleistä järjestystä. Festivaalin kaikille ilmaisessa oheisohjelmassakin riittää ihmeteltävää. Turun Linnateatterin supersuosittussa esityksessä tätä yökukkujaa harmittaa, kun hänellä ei ole kunnon päiväharrastuksia. Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä järjestetään synttärivuoden iloiset lasten juhlakarkelot. Ja riemunkirjavalla kattauksella juhliikin. Tuoreempia suosikkihahmoja on esimerkiksi Herra Hakkarainen, Mauri Kunnaksen kirjojen kenties rakastetuin hahmo. Pippaloissa muistellaan festivaalin menneitä vuosia ja nähdään lapsiryhmien esityksiä. Veera Salmen lastenkirjaan perustuva ”Puluboin ja Ponin teatteri” valloitti kaikenikäiset katsojansa Kansallisteatterissa vuonna 2015, ja nyt esityksen pohjalta on koottu hilpeä konserttiseikkailu. HUHTIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kuulas-festareilla riittää staroja Pepistä Maxiin ja Moritziin Työväen Näyttämöiden Liiton festariperheen mukulaosastokin alkaa olla jo ihan aikuisiässä. Festivaalin kansainvälinen vieras on espanjalainen Markeliñe, joka avaa mielikuvituksen voimin katsojan silmien eteen koko maailman. Rolf Bamberg Demokraatti Irja Sa m oil. Klassikko-osastolta ohjelmassa on aina takuurailakas ”Peppi Pitkätossu” Kouvolan teatterin tuoreena ensi-iltana, Nukketeatteri Sytkyjen kiitelty ”Muumilaakson talvi”, Kajaanin kaupunginteatterin hurjapäinen toteutus William Buschin ”Max ja Moritz” -tarinasta (kuvassa) sekä ”Hölmöläiset” Akaan nuorisoteatterilaisten riemukkaana musiikkiteatteriesityksenä. Festivaalin koko ohjelma löytyy osoitteesta www.kuulas.info
Opiskelijat alkoivat sitoa surunauhoja pukuihinsa. Vaunussa kävi kohahdus, arveltiin jopa Bobrikovin lentäneen ilmaan, joten turha olisi enää mennä Helsinkiin... 44 27. Onneksi lähetystön 40-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1939 haastateltiin elossa olleita jäseniä, joten myös Juhon kertomus oli saatavilla Valtionarkistosta. Asemalla havaittiin, ettei toivottua ollut tapahtunut, ainoastaan johonkin saaristoon oli pudonnut meteori. N. Suomen väkiluku oli tuolloin vain 2,5 miljoonaa ja kulku monille haja-asutusseuduille hankalaa. Ateneumiin keskustelemaan siitä, miten manifestiin tulisi reagoida. Mouhijärveltä Helsingin kautta kohti Pietaria Ylioppilaat toivat adressipaperit myös isoisoisäni Juho Paavolan kotiseudulle Mouhijärvelle. 18 vuotta aikaisemmin salamurhattu Aleksanteri oli ollut Suomelle oikeamielinen hallitsija, jonka kaudella vuonna 1863 valtiopäivät oli kutsuttu ensimmäistä kertaa koolle sitten vuoden 1809. Itse adressitekstin luonnosteli oikeus tieteilijä ja professori Wilhelm Chydenius, lopulliseen muotoonsa sen viimeisteli entinen senaattori Leo Mechelin, ja suomeksi sen käänsi professori E. Paavola lähti matkaan lähetystön kokoontumiseen Helsinkiin Tampereelta 12.3. Helmikuun manifesti Helmikuun 16. Toinen näkyvä mielenilmaus oli Senaatintorin Aleksanteri II:n patsaan jatkuva kukittaminen. Maassa alkoi levitä uutinen, että keisari Nikolai II oli edellispäivänä allekirjoittanut manifestin. Ja kun manifestissa ei määritelty, mitkä lait olivat yleisiä, tulkittiin se vallankaappaukseksi. Tuossa tilaisuudessa ilmaistiin ensimmäistä kertaa idea koko kansan nimissä kerättävästä joukkoadressista, jota viemään lähetettäisiin yksi mies joka kunnasta. HUHTIKUUTA 2017 Kun suuri lähetystö keisarin puheille matkasi Aivan viime vuosiin asti en tiennyt isoisoisästäni Juho Malakias Paavolasta (1869–1944) oikeastaan muuta kuin muutaman epätarkan anekdootin. Se on suurin Suomessa koskaan löydetty meteoriitti, ja sitä kerättiin talteen 328 kiloa. Hän toimi kunnallislautakunnan esimiehenä, ja tämän takia hän oli luonnollinen valinta keruuta järjestämään ja toimittamaan. päivänä 1899 valtasi monet suomalaiset järkytys. (Tänä päivänä sitä säilytetään Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sijaitsevassa kartanorakennuksessa.) 29-vuotiaana Paavola oli yksi lähetystön nuorimmista jäsenistä, muttei sentään nuorin. Kyseessä oli Bjurbölen meteoriitti, joka tuona päivänä Porvoon lähistölle putosi. Adressin synty Myös poliittisiin toimiin ryhdyttiin heti. Seurahuoneella valittiin huuto äänestyksessä 20 valitsijamiestä, jotka puolestaan valitsivat 12 jäsentä adressikomiteaan. Vasta otettuani yhteyttä sukututkimusmielessä isäni serkkuihin ja Mouhijärvellä sijaitsevan entisen sukutilan nykyomistajaan, alkoi kuva kirkastua. Viikon lopulla alkoivat nimien keräämissuunnitelmat saavuttaa lopullisen muotonsa. Lisäksi suomalaisten sotilaiden olisi palveltava Venäjän armeijassa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Manu Paavolan arkisto Juho ja Laina Paavola asuivat 1930-luvulla Säkkijärven Vilaniemessä, josta Juho matkasi lähetystön 40-vuotisjuhliin.. Sen mukaan Suomen senaatilla olisi enää vain neuvoa antava rooli yleisiä lakeja säädettäessä. Paavola kertoi 40 vuotta myöhemmin nimien keruusta seuraavaa: ”Kiireellisiin toimiin sitten oli ryhtyminen aamusella. Ihmeen yksimielinen silloin oli kansa, sekä halukkaasti nimensä kirjoittivat.” Kaiken kaikkiaan adressin allekirjoitti 11 päivässä noin 520 000 maamme kansalaista. Junan saavuttua aamuviiden aikaan Oulunkylän paikkeille kuului hurja räjähdys, ja valon leimaus valaisi vaunun. Manifestin julkistaminen aiheutti heti spontaaneja mielenilmauksia. Setälä. Klo 5 piti lähteä taipaleelle syystä että ihmiset aamusella varhain olivat kotoa tavattavissa. Tämä kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ideoima, ”Helmikuun manifestina” historiankirjoihin jäänyt julistus uhkasi Suomen autonomista asemaa. Ehkä suurin yllätys oli hänen osallistumisensavuoden 1899 suuren lähetystöön, lähes 500 miehen joukkoon, joka lähetettiin Pietariin toimittamaan keisarille suurta adressia. Paikkakunnalla tunnetun aseman lisäksi valintaan saattoi vaikutta se seikka, että hän oli vielä naimaton mies. Ja niin sitä sitten heiluttiin iltamyöhäseen, niin kauan kuin apulaiseni kanssa oli pitäjän joka kolkka ja asumus käyty. Myöhemmin pappilassa järjestettiin kokous, jossa Paavola valittiin Mouhijärven edustajaksi suureen lähetystöön. Naiset alkoivat pukeutua hautajaistyyliin mustiin. Tämä kunnia kuului 24-vuotiaalle Luhangan edustajalle Kaarlo Dahlströmille. Matkaa Pietariin ei pidetty vaarattomana, vaan Siperiaan karkotusta pelättiin yhtenä mahdollisena rangaistuksena. Tätä seurasi isompi kokous Seurahuoneella pari päivää myöhemmin. Keruun suoritettuaan Paavola jätti paperit kirkkoherra Jaakkolalle Helsinkiin lähetettäväksi. Vanhin puolestaan oli jo 1860-luvulla talonpoikaissäädyssä monet valtiopäivät istunut Nurmeksen Mikko Heikura, joka oli 79-vuotias. Maaseudulle ja ulkopaikkakunnille päätettiin lähettää ylioppilaita, jotka saivat mukaansa muun muassa keisarille osoitetun adressitekstin, manifestitekstin ja papereita allekirjoituksia varten. Mustat asut kuuluivat toki ajan henkeen yleisestikin, mutta myöhemmin kansanedustajana toiminut Tekla Hultin totesi muistelmissaan, että jos yliopiston konsertissa tapasi kirjavapukuisen naisen, oli tämä varmasti ulkomaalainen. Kolmisensataa helsinkiläistä kokoontui 17.2
Tämän jälkeen miehet suuntasivat koteihinsa niin kuin Juho Paavola Vilaniemeen. Suomessa oli haluttu uskoa keisarin oikeamielisyyteen ja että hän oli helmikuun manifestin allekirjoittaessaan vain kuunnellut neuvonantajiensa ohjeita. 69-vuotiaalle Juholle kantautui Vilaniemeen uutinen Itsenäisyyden liiton järjestämästä suuren lähetystön 40-vuotisjuhlista vuonna 1939. Cajanderin valtioneuvoston juhlahuoneessa, ja tasavallan presidentin Kyösti Kallion presidentinlinnassa. Toisena päivänä lähetystön jäsenet vierailivat ensin eduskuntatalossa, jossa heidät vastaanotti eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, ja sitten marsalkka Mannerheimin luona hänen Kaivopuiston kodissaan. Sitten lähetystön jäsenet kokoontuivat yhteiskuvaan Suurkirkon portaille (niin kuin Tuomiokirkko tunnettiin 1917–1959), aivan kuten 40 vuotta aikaisemmin, tosin selvästi pienemmällä joukolla. 45 27. Vuonna 1903 he muuttivat Mouhijärveltä Viipurin maalaiskuntaan, ensin Perojoelle ja sitten Kilpeenjoelle. Juhlat 40 vuotta myöhemmin Juho Paavolan perheetön elämänvaihe päättyi jo seuraavana kesänä, kun hän meni naimisiin Laina Salosen kanssa, ja yhteensä he saivat 11 lasta. Sieltä Laina kirjoitti jälleen tyttärelleen viikkoa myöhemmin: ”Rakas Inkeri! Isä oli sitten siellä Helsingissä. Niistä oli tulossa kolmipäiväiset. 13– 15 p:vinä ne juhlat sitten ovat. Tapahtumaa isännöi Suomen Filmiteollisuuden toimitusjohtaja Toivo Särkkä, joka oli myös elokuvan toinen ohjaaja. 3. K. Helsingin Rautatientorilla vastassa oli suuri joukko kaupunkilaisia, jotka toivottivat lähetystön jäsenet takaisin ”Maamme”-laululla ja ”Jumala ompi linnamme”-virrellä. Seuraavana aamu na kokoontuivat jäsenet vielä kuuluisaan yhteiskuvaan Nikolainkirkon (nykyisen Tuomiokirkon) portaille. Ja siellä Jonas Castrén lausui ”Isänmaallisen puheen”, jonka viesti ”yksi mieli, kaksi kieltä” jäi kuulijoiden mieleen vuosikymmeneksi. Keisarin tyrmäys Lauantaina 18. Suuren lähetystön ollessa Pietarissa keisari oli ilmaissut ihmetyksensä Procopélle, että paikalliset viranomaiset olivat ylipäätänsä sallineet adressin keruun. Sanomalehdissä kun niitä juhlia on selostettu, joten en niistä osaa kertoa. Kolmantena päivänä jäsenet tapasivat pääministeri A. Siellä 1918 sisällissodan loppuvaiheessa punaiset sotilaat polttivat perheen omistaman Äikään kartanon päärakennuksen, ja Paavolat muuttivat Hovinmaalle Vahvialan kuntaan. Kuivuneen valkoisen neilikankukan toi sieltä mm. Junassa oli painostava tunnelma, eikä matkalla juuri nukuttu. Oli sen hänen rintaansa pannut ylioppilaiden heille pitämässä juhlassa joku ylioppilas hänelle ja jokaiselle. Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla näyttävästi kukitettuna salamurhan vuosipäivänä 13.3.1899.. Ensimmäisenä päivänä ohjelmassa oli käynnit Runebergin ja Snellmanin patsailla, sekä ehkä symbolisesti tärkeimpänä yhteinen käynti Aleksanteri II:n patsaalla, jossa jälleen kaikui ”Jumala ompi linnamme” -virsi. Suuret oli juhlat ja paljon on Isällä sieltä kertomista. Juho kuitenkin ajautui vararikkoon 1920-luvun lopussa, minkä vuoksi perhe muutti 1931 Säkkijärvelle Vilaniemen hovin sivurakennukseen. Nykyisin adressiin pääsee tutustumaan Kansallusarkiston sivuilta. tullessaan. Perillä lähetystön jäsenet jakautuivat eri majapaikkoihin, muun muassa suomalaiseen keskikievariin ja Hôtel du Paris’in sekä myös tavallisten suomalaisten ja venäläisten koteihin. Hilkka kutsui kovin minuakin, mutta minä nyt mielummin olen kotona. Tämä tilaisuus korvasi monelle Pietarin matkan pettymyksen. Helmikuun manifestin seuraukset eivät lopulta olleet niin dramaattisia kuin Suomessa pelättiin. Hän lähteekin nyt ensi lauantaina Helsinkiin, kun siellä on se Suuren lähetystön 40-vuotisjuhla ja hän kuului siihen. Heidän tulee palata kunkin koteihinsa ja he voivat sitten antaa anomuksensa Kuvernöörille, jotka lähettävät ne Kenraali-Kuvernöörille, jonka lopullisesti on toimittaminen ne teille Minulle esitettäväksi, jos ne ansaitsevat varteen-ottamista.” Lähetystön jäsenet olivat luonnollisesti hyvin pettyneitä kuulemaansa. Helsingin kaupunginmuseo Suuren adressiin kerättiin lyhyessä ajassa noin 520 000 allekirjoitusta. klo 14 virkaa tekevä ministerivaltiosihteeri Victor Napoleon Procopé kutsui suuren lähetystön jäsenet kuuleman keisarin vastauksen, joka kuului: ”Ilmoittakaa tämän 500 miehisen lähetystön jäsenille, että Minä, tietysti, en ota heitä vastaan, vaikka Minä en ole kuitenkaan vihainen heille. Lähetystön jäsenillä ei ollut oikein muuta tehtävää kuin odotella keisarin puheille pääsyä. Onhan se tietysti mukava hänen päästä… Äiti” Vuonna 1939 oli elossa enää alle nelisenkymmentä lähetystön jäsentä, joista 33 saapui juhlaan. Suomalaiset yrittävät vielä järjestää yhteistilaisuutta kirkossa, mutta kun se ei onnistunut, päätettiin lähteä junalla kotiin. Mikäs on mennessä, kun saa ilmaisen asunnon ja ruuan Hilkan luona ja onhan siellä muitakin sukulaispaikkoja. Ja sitten ne ehkä saavat alennusta rautatiellä. Sinne oli saapunut myös lähetystön tärkeä taustavaikuttaja Leo Mechelin. Laina kirjoitti heidän vanhimmalle lapselleen Inkerille seuraavasti: ”Rakas Inkeri! Isäkin on taas terve. HUHTIKUUTA 2017 Pietariin matkustettiin keskiviikkoiltana 15.3. Siitä toteutui vain vuoden 1901 asevelvollisuuslaki, joka sekin kumottiin Venäjän ja Japanin välisen sodan jälkeen vuonna 1905, kun Nikolai II allekirjoitti Mechelinin muotoileman Marraskuun manifestin. Juhlat päätti juuri ilmestyneen elokuvan ”Helmikuun manifestin” esitys elokuvateatteri Rexissä. Tämän jälkeen lähetystön jäsenet lähtivät Seurahuoneella järjestettyyn yhteistilaisuuteen. Todellisuudessa Nikolai II jakoi neuvonantajiensa yleisvaltakunnalliset ja venäläiskansalliset näkemykset. Äiti” Manu Paavola Nykyisin adressin allekirjoitukset löytyvät digitaalisessa muodossa Kansallisarkiston sivuilta, josta kukin voi halutessaan etsiä sukulaistensa nimiä. Lähteet: Päiviö Tommila: Suuri adressi, WSOY 1999
Anteeksi, ajattelin vain omiani, minulla on taipumusta sellaiseen.” (s. Kirja loppuu toiveikkaasti. 146) Amerikkalaiset utopiat Juha Itkonen kertoo matkustelleensa Yhdysvalloissa laajasti ja useas ti. On selvää, ettei hänellä riitä ymmärrystä toisin ajatteleville, kuten presidentti Donald Trumpille. Itkosen Amerikka on kuin hän itse: avarakatseinen ja liberaali paikka, jossa ei ole sijaa nurkkakuntaisuudelle ja vihalle. 348) Esa Mäkijärvi Timo Pyykkö Juha Itkonen reissasi Yhdysvalloissa keskellä presidentinvaalihuumaa, ja kirjoitti kokemuksistaan matkakirjan.. Hänen Amerikkansa on, kuten monien muidenkin, populaarikulttuurin luomus. 46 27. Silti moni heistä on, sillä niin Amerikka toimii, tieto jakautuu yhtä epätasaisesti kuin raha: joillakin on sitä yllin kyllin, toisilla tuskin lainkaan.” (s. 14) Itkonen kirjoittaa Yhdysvalloista ja suhteestaan siihen. Amerikkalaiset eivät luota valtioon. En tarkoittanut mitään pahaa. Uskosta tai jopa uskonnosta. Rakentavasti ajatteleminen ei ole kuitenkaan helppoa: ”On tyhmää sanoa, että amerikkalaiset ovat tyhmiä. Artikkeleita on syntynyt havainnoista eri puolilta maata. Itkonen raportoi kirjoitushetkellä käynnissä olevista vaaleista ja nivoo ne olennaiseksi osaksi kirjaansa. Kirja toistaa itseään, mutta siitä löytyy myös monia kirkkaita ajatuksia: ”Amerikkalaiset ovat aina osanneet utopioiden luomisen. D. Silti he rakastavat maataan ja sen tähtilippua. Se koostuu enemmän tai vähemmän paikkansa pitävistä mielikuvista. Trumpin virkaanastujaisten synkistely unohtuu, kun Itkonen pääsee seuraamaan niitä seuraavana päivänä järjestettyä, uutta presidenttiä vastustavaa marssia. Hän ihmettelee, miten kirjailija J. Molemmat lietsoivat pelkoa ja vihaa ja nousivat valtaan voimakkaalla retoriikalla. Hänet tunnetaan romaaneistaan, mutta hän aloitti uransa journalistina, ja onkin parempi asiatekstin kuin proosan tekijä. Moni asia siellä on pielessä, kuten Trumpin vaalivoitto osoitti. 268) Vallankaappaaja Trump Yhdysvallat on Itkoselle tärkeä. HUHTIKUUTA 2017 Demokratia Amerikassa, osa kaksi KIRJAT Juha Itkonen: Minun Amerikkani Otava 2017, 350 s. Toisaalta Yhdysvallat ei ole oikeastikaan kovin aito. Itkonen harmittelee sitä, että Trump kaappaa hänen kirjansa. Juuri se itse asiassa kuitenkin pelastaa teoksen, sillä ilman Trumpin kaltaista tunteita herättävää tyyppiä Minun Amerikkani olisi jäänyt liian kiltiksi ja tylsäksi, kuten Itkosen romaanit. Itkonen tekee Minun Amerikassani tiliä sen kanssa, että hänen unelmiensa maa ei ole täydellinen eikä ehkä edes hyvä esikuva muille. Se palauttaa uskon massojen voimaan: ”Katson päättymättömänä silmieni edestä kulkevaa ihmisvirtaa ja ajattelen tai kenties enemmänkin tunnen uskovani edelleen Amerikkaan.” (s. Se on keskeinen syy maata loputtoman tuntuisesti vaivaaville poliittisille sotkuille. Ei ollut aikomus uhitella. Lähes yhtä penseästi hän suhtautuu amerikkalaiseen isänmaallisuuteen ja uskonnollisuuteen, jotka tuntuvat suomalaisesta oudoilta. Itkonen vertaa Trumpia Hitleriin. Minun Amerikkani -kirjassa keskiöön nousee Donald Trump ja hänen päätymisensä presidentiksi. Hänen uusin teoksensa on yhdistelmä matkakirjaa ja esseetä. 157) Itkosella ei riitä sympatiaa Trumpille ja hänen kannattajilleen. Usko Amerikan mahtavuuteen ja poikkeuk sellisuuteen muuhun maail maan verrattuna elää yhä. Kaikki tuntuu aavistuksen lavastetulta: ”Näen sen helposti silmieni edessä, amerikkalaisen elämän kuvitteleminen ei ole minulle vaikeaa, sillä olen elänyt koko elämäni kuviteltujen amerikkalaisten elämien ympäröimänä.” (s. Nyt kiihkeys suorastaan yllättää. Minun Amerikkani on yritys ymmärtää. Se on ollut läsnä hänen kaikissa romaaneissaan, ja sillä on hänen mielessään keskeinen asema. Minun Amerikkani on mukavaa vaihtelua Itkosen tuotannossa. Hän ei ole vieraillut pelkästään koillisrannikon liberaaleissa suurkaupungeissa, vaan myös esimerkiksi Texasin osavaltiossa ja Raamattuvyöhykkeen Memphisissä. Minun Amerikkani ei sentään ole muiden ulkomaalaisten Yhdysvalloista kirjoittamien teosten, kuten Alexis de Tocquevillen klassikon ”Demokratia Amerikassa” (1835), veroinen, mutta puolustaa paikkaansa. Yhdysvalloista on moneksi, ja eri ihmisillä on siitä eri käsityksiä, kuten Juha Itkosen (s. 1975) tuore teos ”Minun Amerikkani” osoittaa. Amerikassa on ollut niille tilaa, aivan fyysisestikin, manner on niin laaja ja maata niin paljon.” (s. Trumpin ansiosta kirjassa on tervetullutta särmää, joka olisi siitä muuten todennäköisesti puuttunut. Itkosen vahvuus on kiteytetyssä asiatekstissä. Vancen kaltaiset älykkäätkin ihmiset voivat uskoa niin sokeasti kotimaahansa: ”Mutta Vance ei puhu tosiasioista, hän puhuu tunteesta. Siellä tärkeää on show’n jatkuminen ja kulissien pitäminen pystyssä. Hän päätyy yhä uudestaan tuskailemaan sitä, että Yhdysvallat ei ole hänen haaveittensa ja odotustensa mukainen. 247) Itkosen vuodatusta on välillä vaivaannuttavaa lukea. Tyyli toimii, vaikka sävy onkin alussa turhan anteeksipyytävä: ”Alkaa saman tien hävettää, haluaisin selittää tekojani. Mahtavin! Paras! Ainutlaatuinen! American exceptionalism, jälleen kerran.” (s
Elokuvan vuoropuhelut koostuvat enimmäkseen sisäisistä monologeista, jotka rakentuvat paljolti edellä esitetyn kaltaisista kvasifilosofisista latteuksista. Paikoin kuvakerronta saa sydämen sykähtämään vähän kiivaammin, etenkin intensiiviset konserttitilanneväläykset tehoavat. Cook taas koettaa löytää elämäänsä uutta jännitystä poimimalla uuden marjan ”alemmasta säädystä” – Natalie Portmanin esittämä tarjoilija Rhonda olisi elokuvan kiinnostavin henkilö, jos saisi vähän enemmän tilaa. Dialogia monologein Faye (Rooney Mara)on nuori lupaava laulaja, joka kohtaa bileissä lauluntekijä BV:n (Ryan Gosling). Rolf Bamberg Demokraatti Ryan Goslin ja Rooney Mara kruisailevat tyhjänpanttina pitkin poikin musiikkikaupunki Austinia.. Kotikulmilla Austinissa tehty Song to Song ei tuo toivottua uutta nousua uralle. Estradeilla heitä ei nähdä, mitä nyt lavan reunalla käyvät vähän fiiliksiä haistelemassa. 1998 teattereihin tullut runollis-raadollinen sotakuvaus ”Veteen piirretty viiva” oli yhä komeaa jälkeä, eikä 2005 ensi-iltansa saanut ”The New World” ollut heikko sekään, mutta sen jälkeen ohjaaja on ilmeisesti alkanut vajota itseriittoiseen kuvavirtaansa. Elokuvan musiikintekijät ovat joutilas luokka, joka lähinnä pyörii bileissä, konserttien ja festareiden back stageilla ja laatuluokan lukaaleissa, joissa silloin tällöin joku voi pimpauttaa tai rämpsäyttää soinnun pari malliksi. Molempia potkii uralla eteenpäin levymoguli Cook (Michael Fassbender), mikä vääjäämättä tarkoittaa kolmiodraamaa. HUHTIKUUTA 2017 Laulu jää lakoon ELOKUVA Song to Song Ohjaus: Terrence Malick Pääosissa Rooney Mara, Ryan Gosling, Michael Fassbender, Natalie Portman, Cate Blanchett 2016, 129 minuuttia ”Musiikissa pitää olla vapaa, myös vapaa olla tekemättä mitään.” Tällaisen onttona kumisevan aforismin lausuu eräs Song to Song -elokuvan keskushenkilöistä, ja tulee tyhjän päältä kiteyttäneeksi yhden olennaisen piirteen Terrence Malickin uusimmasta hengentuotteesta: kukaan ”tarinan” avainhahmoista ei todellakaan tunnu tekevän mitään. 1945) tuntuu nykyisin tippuvan elokuvia teatterilevitykseen kuin liukuhihnalta; hänen tahtinsahan ennen tälle vuosikymmenelle siirtymistä oli suorastaan legendaarisen verkkainen. Ei niillä todellisia jännitteitä rakenneta. Asiaankuuluvan paidaton Iggy Pop sykähdyttää kertomalla muutaman totuuden lavapresenssin syvimmästä olemuksesta. Tuosta mietelmästä leffa on ottanut nimensä, mutta ei anna merkkejä siitä, että nämä ajelehtivat ihmiset ottaisivat elämässään kunnolla uusia suuntia. Ja kauan. Eikä se todellakaan yllä sellaiselle rakkaudesta kotikaupunkiin -ohjauksien tasolle kuin vaikkapa upeat ja viihdyttävät Fellinin ”Amarcord” (Rimini) tai Woody Allenin ”Manhattan”. 47 27. ”Me kuvittelimme vain voivamme pyöriä ja kieriä, elää laulusta lauluun, suudelmasta suudelmaan”, pohtii menoa elokuvan Faye. Fyysisyyttä ja seksuaalista sähinää kyllä piisaa, mutta jälkimmäisen kuvaamisenkin Malick jättää vain vihjailujen tasolle. Myös pari edukseen erottuvaa hahmoa cameoroolien runsaahkosta kirjosta antaa vähäenergiselle elokuvalle virtaa. Hienotkin urbaanit kuvafiilistelyt jäävät silti vain tyylikkääksi matoksi tyhjyyden päälle, kun elokuva ei pääjuonteillaan herätä oikein minkäänlaisia tunteita. Se saa uusia kulmia, kun sekä Faye että BV käyvät hoidattamassa sydämiensä saamia kolhuja muutamissa eksentrisissä irtosuhteissa. Kuvavirran juoksutuksen Malick osaa parhaimmillaan yhä suvereenisti. Patti Smith eräänlaisena lauluntekijöiden särmikkäänä äitihahmona on ihastuttavasti oma itsensä. Ihmiskuvat jäävät epämääräisiksi senkin vuoksi, että roolihenkilöiden välillä ei ole sanallista kommunikaatiota. Ainkaan mitään musiikkimaailman kannalta tuottavaa tai edes järkevää. Teksasilaisen miljoonakaupungin musiikkiskene onkin lähtökohtana kiinnostava ympäristö parisuhteille, joita elokuvassa seurataan. Kun tuollaiset väläykset jäävät yli kaksituntisen elokuvan kohokohdiksi, kertoo se tarinan itsensä vetovoimasta aika paljon. Myös mickeyrourkemaisesti turvahtanut Val Kilmer tekee pysäyttävän pikavisiitin rappiorokkari Duanen roolissa. Kamera kiertää taas malicklaiseen tyyliin hyväilemässä Austinin ja sen lähiympäristön kulttuurimaisemaa, mutta ei entiseen tapaan viipyilevänä, vaan lopputulos on nyt sirpaloitua kuvamosaiikkia. Rane Aunimon ollessa isyysvapaalla ja kesälomalla häntä tuuraa heinäkuun loppuun asti allekirjoittanut. Ei kotikaupunkikuvausten kunniatauluun Malickilta (s. Seuraa huumaa ja kiimaa. Komeaa kuvamattoa tyhjän päällä Terrence Malickin kotikaupunki Austin on saanut/ottanut – eikä ehkä suotta – lempinimekseen ”The Live Music Capital of the World”. Kahdella ensimmäisellään, ”Julma maa” vuodelta 1973 ja ”Onnellisten aika”, 1978, hän iski niin kovat pohjat, että seuraavaa odoteltiin kieli pitkällä
1998. ”Antonio Munoz Molina oli minulle vain nimeltä tuttu huolimatta vahvasta maineestaan. Tämän muistaen ryhdyin kirjalle. Luin kolme Ratsumiehen päälukua kerrallaan, ja kyllähän tarinassa selvä musiikin tempo oli. ” Myös Mauri Panhelainen ymmärtää molemmat suhtautumistavat, plusja miinusvaraukselliset. Romaanista ’Täysikuu’ hän sai Femina Étranger -palkinnon 1998. ”Kirja on kuin tiiliskivi, eikä sen aloittamista helpota se, että virkkeet ovat pitkiä ja monipolvisia heti alusta alkaen. Ei meinannut osua millään silmiin, kun etsin lyhyttä kappaletta, ja Munozin kappaleet ovat sivujen mittaisia.” Totta, peninkulman pituisten virkkeiden kanssa tuskaili visaukkonnekin. Vuodesta 2013 lähtien hän on ollut Espanjan kunninkaalisen akatemian jäsen. Melko tuore käännös Keltaisessa kirjastossa, 2010, vaikka alkuteos on ilmestynyt jo 1991. Teoksen nimen lopulliselle lähteelle kirjailija johdattaa viimeisessä osassa. ’Eihän hyvän kirjallisuuden pitäisi olla näin ikävystyttävää’, huudahtaa vastahakoinen kriitikko.” Pertti Vuorelalla lopullisen kannan ottaminen on vielä vaiheessa. Kirjan tekee vaikeaksi suunnaton rönsyily ja tarinan hukkuminen sen sekaan, sanoo eräs blogisti. Visasitaatti taas löytyy teoksesta ’Öinen ratsumies’, alkujaan ’El jinete polaco’, eli puolalainen ratsastaja. Pääsisin syvemmälle Espanjan kulttuuriin. HUHTIKUUTA 2017 Pitkien virkkeiden kirjallinen sinfonikko Visaväki ei näytä pääsiäisenä apatisoituneen juhamietomaisesta mämminsyönnistä tai yhtä holtittomasta suklaamunien popsimisesta vaan on ollut tuoreena ja terveenä vastauspostia lähettämässä. Fiilistellessä tekstimääräkin alkoi lukijasta tuntua sopivalta andalusialaiseen kertomukseen. Sain kirjastosta Öisen ratsumiehen ja aloin lueskella sitä. Se vaihteli kyllä lukujen sisälläkin, mutta pitkillä vedoilla teksti todella soljui. Se oli saanut aikanaan hyvät arvostelut. Romaanin pehmeästi aaltoileva kerronta kutoo yhteen rakkaustarinan ja pikkukaupungin kronikan, joka heijastelee koko maan vaiheita yli sadan vuoden ajalta.” Unto Vesa tarkentaa vielä sitaatin paikan suurennuslasilla. ”Kysytty kirjailija on Antonio Munoz Molina ja teos Öinen ratsumies, sitaatti sen ykkösosasta Äänten valtakunta. Tarinat olivat hienoja, todella ajankohtaisia yli vuosikymmen sitten. Ricardo Martin. Mutta on se kuitenkin sujuvaa, mukaansa tempaavaa. Jokainen lukija ei välttämättä jaksa innostua pitkien monipolvisten lauseiden availusta. Hän voitti ranskalaisen Prix Femina l’Etrangerpalkinnon parhaasta käännösromaanista v. Alkuperäistaulu on Rembrantin ’Puolalainen ratsumies’. Näköjään laumaeläin Visakallo sitä tietysti aika naan lukemaan. Molina debytoi jo vuonna 1983 (’El Robison urbano’) ja kirjoittanut kaiken kaikkiaan 23 romaania, joista on suomennettu vain kuusi teosta.” Sitaatin Kettunen arvelee olleen teoksesta ”Sefarad”, vaan eipä ollut se. Arvuuteltu espanjalaiskirjailija tunnistettiin siis mukiinmenevästi. Andalusialaisen kirjailijan Sefarad, vasta vuosikymmen visakirjan jälkeen kirjoitettu, on kertomuskokoelma vainotuista, juutalaisista enimmäkseen. Täysihoidossa luonamme oleva karvaton lassie, Mooses nimeltään, kiikutti remminsä ajallaan lakeijansa syliin, palveluhommat piti suorittaa. Laatuteoksen lukemisen Laistaja määräsi taannehtivasti itselleen ulkonaliikkumiskiellon. Oikean kirjan nimeää Juhani Niemi: ”Hakematta tulee mieleen tämän hetken ehkä kuumin espanjalainen kirjailija, painosten kuningas, Espanjan kuninkaallisen akatemian nuorin koskaan valittu jäsen, monin palkinnoin huomioitu Antonio Munoz Molina. ”Kysytty kirjalija on Antonio Munoz Molina. ”Sinuhen paksuinen opus edellytti lisätoimia perheessä. Sisältökin on painava, riittäisi pariin kolmeen kohtuullisen kokoiseen romaaniin. Nadia huomaa isänsä, majuri Galazin sulautuvan ratsumiehen hahmoon kun hän isän kuoleman jälkeen löytää tämän jäämistöstä grafiikanlehden. Lukuisia kertoja Espanjassa olleena lukeminen tuntui jo etukäteen miellyttävältä. Hienoja tarinoita, vähän aikaan irrallisia mutta myöhemmin kokonaisuuteen liittyviä. Öinen ratsumies on kuitenkin yli 750-sivuinen järkäle täynnä tiukkaa proosaa, joten kirja on vielä pahasti kesken.” Sirpa Taskisella se näyttää jäävän pysyvämmin kesken. Toisenlaista suhtautumistakin löytyy. Molinan proustilainen ja rönsyilevä romaani jakaa lukijoita ja kriitikoita. 48 27. Öinen ratsumies on välillä naivi, junnaava, asioita toisteleva ja lemmenkohtauksissa joskus kiskaviihten liepeitä hipova. Ja vielä ajankohtaisempia tänään. ’Nerokkaasti polveileva kerronta vie matkalle tarunomaiseen menneisyyteen’, hehkuttaa ihastuksesta hengästynyt lukija. Sefaradin kerronnallista jaksotusta verrattiin vaihtuviin melodioihin, teemojen toistot rinnastuivat vapaaseen sinfoninen musiikkiin. Kehystarinan keskiössä on seinään muurattu nuori aatelisnainen, jonka lähes satavuotias lääkäri-rakastaja don Mercurio löytää ja antaa näin aikaperspektiivin muisteloille. Muutoin loikoiltiin mainion kertojan seurassa lukuseslongilla. Kun pääsee kynnyksen yli teokseen sisään, eteen aukeaa kiehtova tarina, kaunokirjallinen seikkailu Espanjan 1900-luvun mentaalihistoriaan. Petri Kettunen avaa pelin menemällä suoraan asiaan. Vaikka kirjassa on päälle 750 sivua, oli sopivan ytimekkään lainauksen löytäminen työn ja tuskan takana Eero Reijonen tarttui Sefaradin innoittamana tiiliskivi-Ratsumiestä sarvista, ja ryhtyi luvulle. ”Kyllähän sitä nuorena luki paksuja moniosaisiakin raamattuja Antonio Munoz Molina on Espanjan luetuimpia kirjailijoita
Niitä irtautumisia kirjoittajan kohdalla ovat salanimet Jukka Larsson ja Eva Wein, erot aiemmasta, totutusta, vääristymistä. Hufvudstadsbladet otsikoi ´Elämän maku´, Leo Stålhammar maalaili Suomenmaassa ´Sörkän ruusun väkevä tuoksu´. Kirjailijakuvaa luonnehtii heittäytyminen (antautuminen) ja erot (irtiotto). u u u Keskustelua 1970-luvulla käytiin, herätteitä oli. Tänään me ei enää keritä metsästämään. Sofi Oksasta ja Antonio Munoz Molinaa yhdistävä palkinto on Ranskassa parhaalle käännösromaanille myönnettävä Femina-palkinto. Tuukka Kangasluoma (HS) tuli viitanneeksi ´rakenteen huokoisuudessa´ teatterimaailman suuntaan. Poliittisen historian piirissä vasemmistoradikalismin yrttitarhaa ovat myöhemmin peranneet mm. Pirkko Saisio on itse ajatellut tuosta ajasta, että anteeksiannon vaatimuksen voi esittää vain itselle, ei toisille. Vastaukset viimeistään 3.5. HUHTIKUUTA 2017 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 17 SITAATTI Kevään kolmannen tähdellisen ”kertaustehtävän” kirjailija poistui joukostamme murheellisen varhain, mutta ehti sentään kirjoittaa tuotannon, joka sisällöllisesti hakee vertaistaan kirjallisuudessamme. Vuosikymmenen vaihteessa oli ilmestynyt Alpo Ruuthin "Kämppä", Sörkän ja Kallion työväestön ja jengielämän kuvaus, Jussi Kylätasku kirjoitti paljonpuhuvan "Revarin" ja Hannu Salama jatkoi uraansa "Siinä näkijä missä tekijä" -romaanilla. A. Löysin hänet kauan sitten silmieni osuttua taskukirjaan nimeltä ’Talvi Lissabonissa’. Saision tyyliä kuvaa fragmentaarisuus: katkonaisuus ja lyhykäisyys. Elämänmeno saavutti suuren suosion. Yhdelle palkinto. Samoin käy arvauksissaan myös kokkolalalaiselle Jaana Pikkarainen-Haapasaarelle ja tamperelainen Irma Koskelle. Tykkään Lissabonista ja jazzista ja eritoten saksofonin soitosta, joten se kirja tulee luettua harva se talvi aina uudestaan. (rb) *. Fragmentin alakäsite apoftegma viittaa riippuvuuteen luovasta ympäristöstä, jota on mikä hyvänsä tulkintaa laajentava kirjoittajan ele. Elämänmenoahan tämä kaikki on, mutta käsissä on Saision kuvaus aihees ta. Saisio on näet kertonut käyttävänsä musiikkia stimulantteina, Tuomari Nurmiota, Eva Dahlgrenia, Leonard Cohenia, W. Näkeminen, näkökyky, on merkityksellistä, ei näkyminen, jota nykyaika tyrkyttää esille kuin iho aknea. Nimittäin kummassakin hänen viimeisimmässä romaanissaan keskeisessä osassa on Maginan maalaiskaupunki, joka on Munoz Molinan synnyinkaupungin, Andalusiassa sijaitsevan Ubedan fiktiivinen versio. Kimmo Rentola ja Matti Hyvärinen. Finlandia-palkittu teoskin on nimeltään "Punainen erokirja". Ja yksilön kohdalla kasvu ja kivulias etsintä. ”– Ilta tuppaa saapumaan ennen aikojaan kuin sairastunut ihminen töistä kotiin, Aki sanoi ja meni sytyttämään valon. Magina on vahvemmassa osassa ’Kuun tuulessa’, joka on omaelämäkerrallinen, jota tosin osin Öinen ratsumieskin on, joka kertoo nuoren ihmisen ja suvun elämästä Francon aikakaudella ja sitten Francon jälkeisestä ajasta.” Ulla osuu entten tentten -hokemalla oikeaan kirjaan. Ei tehdä mitään tiukkoja aikatauluja. Viikon 14 sitaatti ei kuitenkaan ole Sefaradista, ja nyt joudunkin menemään arvauksen puolelle. Matti Saurama OSA 6/10: 1967–1976 Pirkko Saisio: Elämänmeno Kirjayhtymä, 1975 poistiehensä, mutta nyt jo pelkästään 767-sivuisen opuksen katseleminenkin väsyttää. Oksanen sai sen Puhdistuksesta vuonna 2010. Nyt esillä olevan novellikokoelman tarina on mahdollisimman epäajankohtainen, mutta varmasti kirjan tunnetuin. Sitä juuri on Saision rooli, näkökyvyn valovoima, taito särkeä tai irrottaa kokonaisuuden osia, mutta ymmärtää menetetyn kokonaisuuden sisältö. Hyvin elävä ja läpeensä eletty romaani. Ja novelleihin myös päättyi kirjailijan ura. Mutta vaasisi, ikituore veriveljeni! – Vaasisi! Mikko sanoi ja kohotti lasinsa.” Demokraatin Suomi 100 -vuoden kirjasarjassa lehden kirjallisuuskriitikot ovat subjektiivisin kriteerein valinneet jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden teoksen, joka kertoo jotain erityistä tästä maasta, kansasta ja sen kielestä. Mutta pidetään pienet peijaiset ensihätään. Munoz Molinan kotisivuilta käy ilmi, että hän kommentoi jatkuvasti tapahtumia Madridissa ja kirjallisuudessa. Finlandia-voittajasta Marja-Riitta Vainikkala nostaa esiin käsitteen preesens, tekijän läsnöolon. Etuliepeen mukaan ’romaanin pehmeästi aaltoileva kerronta tempaisee lukijan mukaansa’. ”Nytpä löytyi visavastaus omasta kirjahyllystä: Antonio Munoz Molina, Espanjan kuninkaallisen akatemian jäsen, journalisti ja tuottelias romaanikirjailija. On äiti ja tytär, on työläiselämänpiiri ja vasemmiston virtaus. Flaksi puolestaan käy Raila Rinteelle, jolle menee viikon palkinto. Sitä ihasteltiin, siitä kohistiin. Jotkut se sai värjäämään kuvansa uudesti, kääntämään jopa yläsalaisin. ”Kun on lukenut psykologi, filosofi, feministikirjailija Julia Kristevan kirjan ’Muukalaisia itsellemme’, jossa pohditaan historiallisesta ja psykologisesta näkökulmasta, mitä on elää ulkomaalaisena tai muuten erilaisena Euroopassa, ymmärtää paremmin Antonio Munoz Molinan Sefarad-romaania, jonka keskeisiä teemoja on pakolaisuus ja sen seurauksena vieraantuminen, toiseuden tunne ja muukalaisuus. Siis kenen, mikä kirja. Mozartia… Romaani julkaistiin vuonna 1975, samana vuonna, kun tekijä valmistui Teatterikoulusta näyttelijäksi. 49 27. Uusi aika oli sekä murros ja mahdollisuus että pettymys ja umpikuja. Jos vaikka olisi mahdollisuus uppoutua sen sisältöön ja ainakin päästä hyvään alkuun sen luennassa.” Oma apu oli paras apu Raila Rinteellekin. KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Kallio – kasvun paikka Olisi hauska tietää, mitä musiikkia Pirkko Saisio esikoisromaaniaan "Elämänmeno" kirjoittaessaan on kuunnellut. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Time is money, ja sitähän meillä riittää. Tarinan tapahtumat sijoittuvat Kallion kaupunginosaan Helsinkiin. ”Kummasti vain kirjahyllystä, kirjojen päältä löytyi käden käänteessä tämä vielä lukemistaan odotteleva visateos. Stalinismi oli traumaattista sitä tukeneille ja sitä vastustaneille, päätyi Rentola tulkitsemaan. Tuorein äsken avaamani artikkeli koski Jevtushenkoa, jonka kuolemasta uutisoitiin huhtikuun alkupäivinä.” Ulla Vaara koukkaa Maginan auring on alle mutkan kautta. Kun muutaman sivun jälkeen näin ei käynyt, taitaa Öinen ratsumies jäädä minulta pelkän selailun varaan.” Ilpo Pietilällä urakka on vasta edessä. Nyt se sitten pääseekin mukaan Lapin reissulle. Ruben ja Simeon, älkää nuuhkiko ja kyhnyttäkö isin parasta ystävää koko ajan! Huomenna saatte vetää pitkin metsää kuin Rajamäki kaarretta. Ja suoriudutaan matkaan niin aikaisin aamusta kuin mahdollista eli sitten, kun ollaan todistettavasti herätty. Se avasi ja sulki teitä, herätti naiivia uskoa
Tätä lisäävät näyttelyssä poikkeuksellisen runsaat elävät kasviasetelmat. Tämän vuoden uutuutena on Tekstiretriitti eli huone, jonne voi mennä hetkeksi rauhoittumaan ja kuuntelemaan, kun kirjailijat lukevat kirjojaan. Turun kirjamessujen ajankohta on 6.–8.10. Kukkamaalaus on nyttemmin kukoistanut omana genrenään tähän päivään asti. Mukana on myös asiantuntijaraati, joka arvioi puvut. Siksi monet meistä kaipaavat ja viihtyyvät yhä vihreässä luonnossa. . Tuolloin on nimittäin luvassa kirjamessuhistorian ensimmäinen cosplay-teemapäivä, jolloin kaikki cosplay-asuihin pukeutuneet pääsevät messuille ilmaiseksi. Turun kirjamessuille tulee niin tekstiretriittiä kuin cosplay-kuhinaakin Turun Kirjamessujen tämä vuoden ohjelmatyöryhmä Tommi Kinnunen, Salla Simukka ja Siri Kolu on päässyt jo paneutumaan lukuisiin ohjelmaehdotuksiin. 50 27. Muun muassa lastenja nuortenkirjallisuuden puolestapuhujana toimiva kirjailijatrio on miettinyt myös messujen lasten alueen uudella tavalla. Mukana on muun muassa ilmaa puhdistava viherkasviseinämä ja huonekasveja sisältävä nurkkaus sekä pieni kasvihuone, johon Jan-Erik Merja Heino: Paratiisiteoriaa, videoteos, 2015. Noinä vanhoina aikoina luonto ei ollut kovin itsenäisenä elementtinä mukana, vaan usein vain taustana ihmishahmoille. Tänä vuonna ei ole ulkomaista maateemaa, sillä satavuotias Suomi ansaitsee kaiken huomion. Turun Kirjamessujen tarkka ohjelma julkaistaan 4.9. Samaan aikaan kirjamessujen kanssa järjestetään tuttuun tapaan myös Turun Ruokaja Viinimessut. Luontoaiheet uudella tasolla Keravan taidemuseon kevätnäyttelyssä ”Vihreä maa – kukkiva kaupunki” taiteilijat nostavat luontoaiheet ja niiden käsittelyn aivan uudelle tasolle. Tosin se ei ammattitaiteilijoiden piirissä näytä enää olevanjärin suosittu laji, mutta amatöörit viljelevät kernaasti yhä kukkaisaiheitä ja maisemia, joita taiteentuntijat nimittävät kernaasti ”toritaiteeksi”. Monia porvariskoteja koristivat tuolloin rehevät kukkataulut. Turun messukeskuksen halleissa käydään vilkasta aina lokukuussa kirjakauppaa. Demokraatti. Yksi maa, monta ääntä -teemalla kuullaankin suomalaisen kirjallisuuden moniäänisyys. Luontoa kuvataan monin eri tavoin ja tekniikoin: maalausten ohella on installaatioita, valokuvaa, animaatioita. Erkki Saarela l Harri Saksala JUONTAJA : Jaakko Kuusela LAULUJA REIJO FRANKIN MUISTOLLE JÄRJESTÄJÄT: KSL-OPINTOKESKUS, TYÖVÄEN SIVISTYSLIITTO, TSL:N HELSINGIN OPINTOJÄRJESTÖ Vapaa pääsy! PAASITORNI, PAASIVUORENKATU 5 A, HELSINKI tiistaina 16.5.2017 klo 19 TILAISUUDESSA PUHUU PRESIDENTTI TARJA HALONEN VELI SISKO Keravalla kukkii jo Kukkaja luontoaiheiset kuvat ovat olleet suosittuja taidehistoriassa alkaen Egyptin hautamaalauksista roomalaisten talojen seinämaalauksiin, ja jälleen noin tuhannen vuoden väliajan jälkeen maalaustaiteen uudessa kukoistuksessa renessanssiaikana. Varsinaisesti kukat pääsevät pääosaan 1600-luvun hollantilaisessa taiteessa. Lapsille halutaan tarjota kiinnostavalla ja huomioivalla tavalla toiminallisuutta, kirjoja, ohjelmaa ja visuaalisuutta. Sunnuntaina 8.10. Satojen kustantamoiden ja muiden alan keskeisten toimijoiden ehdotusten lisäksi kirjailijat ovat ideoineet joukon uusia ohjelmasisältöjä ja kokonaisuuksia. Jennifer Steinkamp: Botanic 1, animaatio, 2015. HUHTIKUUTA 2017 ESIINTYJÄT : Oona Airola & Kaj Chydenius Ajantaju l Petri Bäckström Reino Bäckström, Jonna Pirttijoki, Antti Riikonen, Mauri Saarikoski ja Timo Tuovinen Paleface l. Näyttelyn nimi Vihrea maa – kukkiva kaupunki herättää halun saada aistia luonnon tuoksuja, värejä, linnunlaulua. Näyttelyn 20 taiteilijaa näkevät luonnon moni-ilmeisenä. Ihminen muistaa geeneissään, kuinka tärkeä vihreä luonto oli esivanhemmillemme tuottaessaan ruokaa. Messuhulinan lisäksi on mahdollisuus uppoutua ja syventyä keskusteluihin. Messuvieraiden iloksi luvassa on jälleen myös kirjailijoiden kahdenkeskisiä keskusteluja ja runsaasti ulkomaisia sekä kotimaisia kirjailijavieraita. . messukeskuksen käytäviltä voi bongailla fantasiahahmoja mangan ja animen maailmasta
Tällä luonnollisesti viitataan pääministeri Juha Sipilän Ylen toimittajalle syytämään sähköpostisumaan ja Ylen reaktioihin. Yksi Yrjö ”Jahvetti” Kilpeläisen mielenkiintoinen tuotos on savonkäännös ranskalaisten Marseljeesista, siis Rouget de Lislen vuonna 1792 kirjoittamasta laulusta ”La Marseillaise”. Anja Salminen NÄYTTELY Keravan taidemuseo Sinkka Vihreä maa – kukkiva kaupunki -näyttely 2.7.2017 saakka Opetus huijaa ajattelemaan, että elämää voisi oppia muutenkin kuin yrityksen ja erehdyksen kautta.. Mene ja tiedä. Kukkarunsautta ja ekologiaa Metsän tai puiston sisuksiin voi luoda katseen vaikkapa Pia Sirenin isokokoisessa maalauksessa, jossa väikkyy päilyvä metsälampi lumpeineen, vesikasveineen ja vehreine puineen. Kuvien mukana taiteilijat pohtivat myös luontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä. Mahtipontinen musiikkki ja kaiketi paljon panostusta. Monenlaisia juttuja pyöri Ranskan vaalien ympärillä: pysyäkö eurossa vai ei. Myös katselijoilla suuria odotuksia. Mutta 1800-luvulla muun muassa ekologia-termin lanseerannut Ernst Haeckel katsoi, että ihminen on luonnon erottamaton osa, ei luonnon herra. 1700-luvulla Carl von Linné kumppaneineen vielä katsoi, että kasvit oli luotu hyödyttämään ihmisten hyvinvoitia ja terveyttä. Ilkka Halso on asettanut esille perinteisempiä metsämaisemia. Miten sitten on kotimaan laita. Pakinoita hän teki muun muassa radioon jo 1930-luvulla nimimerkillä Jahvetti. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Runsainta kukkapintaa tarjoavat Los Angelesissa asuvan Jennifer Steinkampin tarkat kukkanäkymät. Mutta ensimmäisellä sijalla paistattelee Emmanuel Macron. Joko heti tuoreeltaan tai uusintana. Seurueeseen kuului myös Ranskan silloinen suurlähettiläs, joka autaumuksella oli kuunnellut Jahvetin esityksen ja kohteliaasti todennut: – Sanaakaan en ymmärtänyt, mutta ranskalta se kuulosti... 51 27. Erilaisia kukka-asetelmia on mukana useita. Mikä sitten on luottettava uutinen, mikä taas vellova huhu. Savoksi se alkaa näin: ”Työ tahottako tietee mitenkä sihtoo meinink` tiä?” Ja ylväs loppuhuipennus kuuluu: ”--Iespäin, iespäin, lyyvä mutjauttakkee näin, poes valta riähkijäin...” Tarina kertoo Jahvetin esittäneen Marseljeesi-versionsa Helsingin iltaelämässä. Sotien aikana Kilpeläinen kävi radiossa propagandasotaa vastustajanaan muun muassa Moskovan Tiltu. Loppukahinoihin ylsi heikomman sukupuolen jytkyttäjä Marine Le Pen, joka halunnee tuoda oikeistopopulismin vallan palatsien arkeen. Perheraatimme pohdiskeli matkan varrella: onko tämä juttu hyvä vai ei. Metsän tuntua antavat muutamat sammalsommitelmat. u u u Eräs toinen presidenttikuvio sai sunnuntai-iltana päätöksensä: Ylen television ykköskanavalla nähtiin Presidentti-sarjan viimeinen osa. Sipilä itse toki vakuuttelee, ettei maamme uskottavuus ulkomailla ole sananvapausmielessä mitenkään uhattuna. u u u Yrjö Kilpeläinen (1907–56), suomalainen toimittaja ja kansanedustaja muistetaan mainiona pakinoitsijana. Toki pääosin homma oli osaavien ammattilaisten hanskassa. Nämä kaksi kisaavat loppukahinoissa, joissa vasemmistolle ei löytynyt merkittävää pelipaikkaa. Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Karlsson revitteli sunnuntaina aiheella, jonka moni jo luuli painuneen unholaan: Suomen uskottavuus sananvapauden mallimaana on vaakalaudalla pääministerimme painostusviestien vuoksi. Jopa jäsenyys Euroopan Unionissakin olisi harkinnan alla. Joissakin lyhyissä kohtauksissa olimme havaitsevinamme parin sivuroolin osalta omituista epäuskottavaa piipitystä. Onko roolitus onnistunut. Presidentistä pääministeriin. Jani Uhlenius Savolaisten Marseljeesi ”Sanakaan en ymmärtänyt, mutta ranskalta se kuulosti...” Andersson on sijoittanut Pehr Kalmin (1716–79) Amerikasta tuomia eksoottisia kasvilajeja. Eroajien joukossa oli tuolloin myös nuori Urho Kekkonen. Seurasimme jokaisen osan. Asiasta kantaa huolta kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö. HUHTIKUUTA 2017 Aforismi välipalaksi V iime viikonvaihteessa saimme nauttia monesta uutisesta: tuli ensitiedot Ranskan presidentinvaaleista. Hän oli aikoinaan liittynyt myös Akatemiseen Karjala-seuraan, mutta erosi 1932 Mäntsälän kapinan jaettua seuran jäsenistön eri leireihin
Kiih keässä keskustelussa vallitsi aivan soraäänetön yksimielisyys siitä, että maalaistyöväkeä on maakapi talistien yhteisrintaman lujittami sen voimalla pidettävä edelleen sorretussa tilassa. Ylevää on olla kostamatta vaikka voisi. Tämä vallasta syösty herttua pistää väärinkohtelijansa ku rimukseen mutta antaa lopussa anteeksi. /–/ Työmies 27.4.1917 Lenin julistaa kommunismia Bolsevikkien johtaja Vladimir Iljitsh Lenin tovereineen lähti 9.4.1917 Sveitsistä Saksan läpi sine töidyssä junavaunussa ja edelleen Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Onko se muka isänmaallista kun omien raha pussiensa lihottamiseksi päättä vät edelleen piinata maatyöväkeä minkäänlaisia parannuksia heille antamatta. Yhdeksäs teesi oli puolueen nimen muuttaminen. Työn antajat suosivat silloinkin paikallista sopimista (juttu alla).. Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseuran vuosikokous oli, kuten eilen kerrottiin, täällä Helsingissä toissapäivänä. Loppu hyvin jne... huhtikuuta. Bol sevikit olivat antaneet matkaltaan haastattelun Ruotsin demarien Poli tikenlehdelle Heti paluunsa jälkeen Lenin jul kisti niin sanotut Huhtikuun tee sinsä. Venäjällä oli kerrottu, että Saksan armeijan suomalaiset osastot oli siir retty Venäjän vallankumouksen jäl keen rintamalta ”keskitysleireihin”. 52 27. HUHTIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Prospero: Vaikka heidän rujot vääryytensä haavoittivat kipeästi, raivoani vastaan pidän jalon järjen puolta. Maalaistyöväen sortoa päätetty jatkaa. /–/ Lopuksi te tunnustatte, että työ väellä on kurja asema, mutta silti ette yritäkään velvoittaa maalais isänmaansankareita heitä autta maan. Te itse asiassa päinvastoin kiellätte, vaikka kierästi maalais työväen palkkaolojen parantamisen kun sanotte: se ”on jätettävä maan omistajain vapaasti ratkaistaviksi ja määrättäviksi”. ”Työajan lyhennykseen ei olisi ryhdyttävä”, he sanovat kuin ”minkä paikalliset olosuhteet sal livat”. Pietariin hän saapui 16. Ensimmäisen kerran Työmiehessä mainittiin jääkäreistä. Työmies kehotti työläisiä jää mään vapunpäivänä pois työstä. ”Työnantajat ymmärtänevätkin aseman ja empimättä myöntyvät tä hän työläisten vaatimukseen”, lehti arveli. Ja Prosperon kyy kyttämät luonnonoikutkin, tuulenhenki Ariel ja rujo noidan poika Caliban, saavuttavat yhteisymmärryksen isäntänsä kanssa. ”Sosialidemokratian” sijasta, jonka viralliset johtajat ovat koko maail massa pettäneet sosialismin siirty mällä porvariston puolelle (”maan puolustajat” ja horjuvat ”kautskylai set”) on otettava nimeksi ”Kommu nistinen puolue”. Jos he katuvat, ei tarkoitukseni ole jatkaa heidän rankaisuaan edes paheksunnan verran.” Maailman kirjallisuuden katekismus WILLIAM SHAKESPEARE: MYRSKY (THE TEMPEST, 1611) UUSI SUOMENNOS MATTI ROSSI 2010 . Suomessa valmistauduttiin vap puun. kuten Willie itse kirjoitti. Ensimmäiset la kot alkoivat jo vapunpäivänä. Myös Saksassa lakkoiltiin. Tosiasiassa jääkärit siirtyivät loppu koulutukseensa Libauhun 25. Ja sitten te keh taatte, te isänmaallisuusmestarit, sanoa, että tästä rajottamattomasta työpäivästä voisi pyhien edellisinä päivinä ”lyhentää yhden tunnin”. Tuon rikok sellisen ohjelmansa valoivat he kierään ponteen, joka oli julaistu eilisessa lehdessä. Työmies selosti bolsevikkien julistusta artikkelissa ”Lenin ja val lankumous” (24.4.). Talonjussien mielestä eivät paikalliset olosuhteet salli koskaan työpäivän lyhennystä. Työmies sai uutisen Ruotsista. Komea lopetus, on han päähenkilö Prosperoon saatu mahdutettua ihmisluon toa mustimmillaan ja valkeimmillaan, tyranniaa ja laupeutta. He kehtaa vat julkisuuteen laskea nuo pon tensa rikokselliset sanat: ”vähin tään 10 tuntia”. Siinä he keh taavat puhua ”isänmaallisesta tehtävästään”. Mielenosoituskulkueita! Kokouksia! Puheita! Eurooppa kuohui. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Jos historian kirjanpito pitää paikkansa, ”Myrsky” on Sha kespearen viimeiseksi jäänyt näytelmä. Vapusta alkaen myös maatyöläis ten vaatimukset 8tuntisesta työ päivästä kiihtyivät. maalis kuuta. Työvoimakiskurien työpäivän pi tuus on rajoittamaton
Ei ole uskottavaa, että OK vähentynein määrärahoin ajaisi muuta kuin huippu-urheilun etuja. TUL oli maamme suurin urheiluliitto, jonka jäseniä valittiin Rion olympiakisoihin 8/55. Osa ulkopuolelle jätetyitä liitoista on alkanut miettiä uutta organisoitumista OK:n sisällä ja ulkopuolella. Tarkoituksella, ettei jäisi kiinni tavoitteiden saavuttamattomuudesta. OK:n vuosikokous valitsi johtonsa ilman taustaorganisaatioita. 53 27. TUL:n kovasta kansainvälisestä tasosta hyvä esimerkki on viime kuussa TUL:n nyrkkeilijöiden järjestämä 36. Komitean nimeämistoimikunnan sanoma oli: ei ”siiloja” eli järjestösidonnaisuutta OK:n johtoon. TUL panostaa myös kilpaja huippu-urheiluun, jota olympiakävelijä Antti Kempas hoitaa yhdessä TUL:n huippuseurojen ja lajijaostojen kanssa. OK:n strategia on maamme lyhyin strategia, jonka ympäripyöreät lauseet voivat tarkoittaa mitä vain.. OK on ottanut tehtäväkseen muun muassa varhaiskasvatuksen, liikuntapaikkojen, koululiikunnan, työyhteisöliikunnan ja ulkoilun edunvalvonnan. Kirjoittaja on professori, TUL:n puheen johtaja. Onko Suomen Olympiakomitea rampa ankka. OK:n strategia on maamme lyhyin strategia – vähemmän kuin 20 virkettä, joiden ympäripyöreät lauseet voivat tarkoittaa mitä vain. TUL on pysynyt hengissä lopettamisyrityksistä huolimatta, mutta kuinka kauan maamme nykyisen hallituksen aikana. SVUL loppui taloudelliseen katastrofiin, SLU saneerattiin hengiltä, VALO sulautettiin Olympiakomiteaan, useilla SLU:n alueilla on pelon ilmapiiri lakkautusuhan vuoksi. Näin maamme 3 916 urheiluseuraa eivät ole edustettuna Olympiakomitean hallituksessa edustajiensa kautta. HUHTIKUUTA 2017 KIMMO SUOMI Puheenvuoro U uteen Suomen Olympiakomitean (OK) hallitukseen on valtakunnallisilla liikuntajärjestöillä ollut pyrkyä. Kuinka kauan kaiken Suomen urheilun sateenvarjoksi julistautuneella OK:lla on varaa pitää puolet liikunnan kansalaisyhteiskunnasta hallituksensa ulkopuolella. Tosin näytöt ovat patrioottisia puheita pienemmät. Komitealta on iso siilo jäänyt huomaamatta, kun yli puolet Suomen urheiluseurojen jäsenistä eivät ole edustettuna OK:n hallituksessa. Eikö olympiakomitean pitäisi keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa – mitalien metsästämiseen. Gunnar Bärlund-GeeBee -nyrkkeilyturnaus, jossa nyrkkeili myös Rion kisojen ainut suomalainen mitalisti Mira Potkonen. Kesällä TUL lähettää yli 200 urheilijaa maailman työväenurheilun kattojärjestön CSIT:n Maailman kisoihin Riikaan. Se on maamme urheiluseuroista noin 44 prosenttia. Siilottomuus johti siihen, että muun muassa Palloliittoa, joka on Suomen suurin lajiliito, Suomen ruotsinkielisten urheiluliittoa, TUL:oa, Salibandyliittoa eikä Hiihtoliittoa hyväksytty OK:n johtoon. Yllättäen TUL, joka on hajauttanut huippu-urheilun seurojen ja harjoitustiimien tasolle, onkin lähes suurin liitto olympiakisoissa. Olympiakomitean kannattaa ottaa oppia TUL:lta siinä miten tehokkaasti vähät voimavarat käytetään
Sen sijaan ruokaan ja energiaan liittyvä kohtuullinen omavaraisuus ovat huomisestaan huolehtivan kansakunnan välttämätöntä turvallisuuspolitiikkaa. Onneksi Ponsse Oy ja Iisalmen seutu laajemminkin on puhkonut terveellä tavalla oletetun menestymättömyyden kuplaa. Ajan henki on kertoa nuorille, että haja-asutusalueiden asukkailla ei tule olemaan tulevaisuutta omalla kotiseudullaan. Kaupungistuminen on historiallinen ilmiö. Ongelmaksi – tulevaisuudessa yhä suuremmaksi – muodostuu maan sisäisen muuttoliikkeen yksisuuntaisuus. Matkailunkin suurimmat tulevaisuuden mahdollisuudet edellyttävät sitä palvelevaa liikenneinfraa ja tarvittavaa ihmistyövoimaa. Heidän ylpeyttään omasta osaamisestaan tosin saa hillittyä kysymyksellä: mitä pääkaupunkiseudulle jäisi, jos sieltä poistettaisiin kansakunnan yhteisillä voimavaroilla aikaan saadut hallinnon, elinkeinoelämän, kulttuurin ja infrastruktuurin rakenteet rakennuksineen ja työpaikkoineen. Tapio Karjalainen Kirjoittaja toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1995–2003.. Esimerkkinä olkoon sanapari ”keskittyminen/keskittäminen”. Vahvistuneilla keskuksilla on taipumusta ja demokratian antamalla äänivallalla mahdollisuuksia keskuksen aseman sementoimiseen uusia hankkeita vastaan. ” Ajan henkinen kuningas on maaseudun asukkaita junteiksi arvioiva pääkaupunkiseudun urbaani uushölmö. HUHTIKUUTA 2017 ” Ongelmaksi muodostuu maan sisäisen muuttoliikkeen yksisuuntaisuus. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Muuttoliikkeen molemmissa päissä syntyvät monenlaiset ongelmat maksaa lopulta se pienija keskituloinen ihminen, jonka puolustajaksi sosialidemokratia syntyi, ja jolle tehtävälle sen tulee, oikeutuksensa pitääkseen, olla uskollinen. Kiistattomia saavutuksia on. Erotuksena se, että jälkimmäistä käytetään yleensä positiivisessa mielessä. Eduskunta, valtioneuvosto, keskusvirastot, yliopistot, Olympiastadion, kansallisteatteri, kansallismuseo, ooppera, liikennekeskukset... Keskittyminen ja sitä seuraava muuttoliike ovat kehittyvässä maailmassa luonnollinenkin asia. 54 27. SDP:n puheenjohtaja otti lehtijutussaan raikkaasti kantaa aluepolitiikkaan. Hyvä aluepolitiikka tuo hyvää myös Helsinkiin LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Sen seurauksena on kupla, jonka sisällä kasvava joukko lahjakkuutta seisoo Suomenlahden rannalla katse kohti etelää miettien, mihin peliin sieltä selän takaa tuotetut rahat sijoitettaisiin ”minulle heti nyt ja helpolla” -periaatteella. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Käsite “aluepolitiikka” on verrattavissa toiseen tulkinnalliseen sanaan “hyvinvointiyhteiskunta”. Tässä SDP voisi asettua kuskinpaikalle kohti tulevaisuutta. Kyseessä on myös yksilöiden ymmärrettävät, itsekkäät edut. Sosialidemokraatit Suomessa ovat viime vuosikymmenet korostaneet kasvukeskusten kehittämistä aluepolitiikan sisältönä. Ajan henkinen kuningas on maaseudun asukkaita junteiksi arvioiva pääkaupunkiseudun urbaani uushölmö. Ohjauksen voi jakaa yhteiskunnan suunnitelmalliseen ohjaukseen ja markkinaohjaukseen. Uutta positiivista asennetta kuvasi Rinteen tavoite varmistaa ihmisille säällinen elämä kaikkialla maassa. Ongelmana on vain tuettavien keskusten nimeäminen. Kun vaikkapa Oulun alueen kansanedustaja ottaa esille oman vaalipiirinsä pulmia esille, keskittymisestä hyötyvien ja hyötyneiden alueiden – ennen kaikkea pääkaupunkiseudun – kansanedustajien reaktio on seuraava: ”Teidän tulee tulla toimeen omillanne, meidän ei tule ruokkia yhteiskunnan varoilla elinkelvottomien alueiden ihmisiä.” Pääkaupunkiseudun kansanedustajille aluepolitiikka on kirosana. Meidän ei pidä myötäillä cityvihreiden käsitystä luonnosta, joka näyttää heille olevan eläinja kasvireservaatti ilman ihmistä. Oma työpaikka ja kiinteistöjen omistusarvot ovat yhä useamman onnekkaan lottovoitto. Niitä ei synny ihmisruuhkissa. Kansainvälinen yhteistyö on voimaa ja mahdollisuus, mutta niihin ei pidä sekä ihmisten että luonnon takia häilyvässä maailmassa lapsenomaisesti koko vartalolla nojata. Sitä estää ajan henki ja ruuhkauttamisen oikeuttamat demokraattisen päätöksenteon voimasuhteet. Keskittäminen ja keskittyminen ansaitsisivat myös rakentavan kritiikin. Ne kaikki kuuluvat pääkaupunkiin, mutta eivät ne ole helsinkiläisten rahoilla rakennettuja. Tuohon voi tuhahtaa, että keskittymistä tapahtuu markkinaehtoisesti, mutta varmasti sitä tapahtuu tahtoen, keskittämällä. Aluepolitiikka sisältää maantieteen lisäksi alueella asuvien ihmisten elämän edellytyksien arvioinnin, niistä huolehtimisen sekä toiminnan ja asutuksen sijoituksen ohjauksen. Yhteisvastuu ei kuulu ajatteluun, vaikka se pidemmällä tähtäimellä kantaisi kestävämmin ja kauemmas. Oulu olkoon ylpeä esimerkkimme. Ja lopuksi: mitä tarkoittaa juuriltaan väkisin revityn ihmisen ajatuksissa paljon tavoiteltu inhimillinen onni. Ruuhkaisuus, slummiutuminen ja autioituminen sekä elinkeinoelämän mahdollisuuksien unohtaminen näinä kvartaalitalouden kulta-aikoina ovat seurauksia, joiden hintaa ei ole muodikasta arvioida. Takaisin luontoon ja Impivaaraan rousseaulaisessa hengessä ei myöskään enää ole paluuta. Heiltä unohtuu, että Helsingin perustaminen oli Kustaa Vaasan aluepoliittinen määräys. Aluepolitiikka on monelle sellaisenaan kirosana. Käytännössä niiden erottaminen on vaikeaa. Niissä näkyy yhteiskunnan aluepoliittinen tahto. Liitytään kuoroon, joka korostaa tukevien resurssien rajallisuutta ja toiminnan hajauttamisen kalleutta niin yksityisessä elinkeinotoiminnassa kuin julkisessa tuotannossa ja hallinnossa. Toivottavasti puheenvuoro synnyttää rakentavaa keskustelua ja asennetta koko puolueessa. Hän näki koko maata hyödyttäviä kansallisia infrahankkeita kuten yhtenä esimerkkinä Jäämerelle johtavan rautatien. Niistä on monia hyötyjä
Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini. HUHTIKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. 55 27
Solidaarisuuden nyrkki pystyyn ja heti! TNS Gallupin tutkimuksen mukaan SDP:n äänestäjille tärkeimmät äänestyspäätökseen vaikuttavat asiat olivat terveyspalvelut, työllisyys, vanhustenhuolto ja syrjäytyminen. K un ihmiselle näytetään omaa luokkakuvaa, hän välittömästi etsii itsensä otoksesta ja arvioi piinaavan kriittisesti omaa ulkonäköään. SDP:llä on TNS Gallupin mukaan noin 600 000 potentiaalista äänestäjää tulevissa maakuntaja eduskuntavaaleissa. Tämän faktan luulisi kiinnostavan ainakin suurinta kuntapuoluetta kokoomusta, joka jäisi kuntavaalien kannatusprofiililla paikkamäärissä maakuntavaaleissa kolmanneksi. Vasta sen jälkeen alkaa oman valtuustotai eduskuntaryhmän koko kiinnostaa. Pääasia, että oma persoona sädehtii salamavalon tahtiin. Ainoa puolue, jonka tulokseen olemme itseämme verranneet, on vihreät. 56 27. Verkon keskustelupalstat ja sosiaalinen media ovat täyttyneet vaalituloksemme viiltävistä analyyseista. On aivan sama lopulta, miltä muut luokkakuvassa näyttävät tai ovatko kaikki edes kuvassa. Profiili on hyvin samankaltainen kuin vihreillä. HUHTIKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Näiden samanlaisten arvojen näkökulmasta tuntuu kummalliselta, että alle 35-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa vihreät ovat houkuttelevin ja SDP vähiten houkutteleva puolue. Hän asetti välittömästi työlle kunnianhimoisen tavoitteen: SDP:n on oltava suurin kaupunkipuolue seuraavissa eduskuntavaaleissa. Jotta tämä väki saadaan liikkeelle, on politiikan tekemisessä tapahduttava rytminvaihdos. SDP:n puoluehallitus tarttuikin ihastuttavan rivakasti vaalityöhön jo viime viikon torstaina. Onko tämä oikeaa demokratiaa, kysyn vain. Tämä ”luokkakuvailmiö” on leimannut myös kuntavaalien jälkeistä keskustelua sosialidemokraattien sisällä. Hyvä vaalitulos vaatii siis yhteistyötaitojen lisäksi vahvoihin henkilöihin nojaavaa politiikkaa, jossa yhteiskunnallisten uudistusten keskellä uskalletaan nostaa solidaarisuuden nyrkki pystyyn! Vasta sitä kautta ensi eduskuntavaalien jälkeistä ”luokkakuvaa” on helpompi katsoa ilman itsesääliä ja häpeää. Sen sijaan keskustan historiallisen huono vaalitulos on jäänyt lähes kokonaan demareilta ruotimatta. Näiden lisäksi vihreillä korostui ympäristöön ja luontoon liittyvät arvot. Lopuksi huomioidaan yliolkaisesti muiden puolueiden menestys. Se perusti kaupunkipolitiikan strategiaa valmistelemaan iskuryhmän, jonka liideriksi nimettiin Tampereen ääniharava Sanna Marin. ”Voi ei, miltä mä näytän!” -parkaisu kaikuu koulun käytävillä kymmenien suista, kun kukin saa luokkakuvan käteensä. SDP:n on oltava suurin kaupunkipuolue seuraavissa eduskuntavaaleissa.. Ensin ehdokas tuijottaa kuin putkinäköinen omaa ennakkoäänitulostaan ja laskee todennäköisyyksiä omalle läpimenolleen tai äänisaalille. Sitten aletaan varovasti tarkkailla oman puolueen äänimäärää. Hiljaisuus keskustan vaalituloksen ympärillä tuntuu siltäkin osin mielenkiintoiselta, että tälläkin tuloksella keskusta tulee kahmaisemaan eniten paikkoja maakuntavaltuustoihin. Vaikka kasvatimme äänimäärää viime kuntavaaleista, analyysien sävy on ollut yksitoikkoinen: Mikä oikein meni pieleen. Vaikka tekisimme kuinka sisällöllisesti laadukasta politiikkaa, äänestyspäätöksen ratkaisee tutkimusten mukaan pääosin tunne. Hyvin samankaltainen ”luokkakuvailmiö” syntyy vaalituloksen selvittyä
Tuulikki oli keskeinen henkilö, kun sosialidemokraattiset naisliitot kokosivat voimansa 1980-luvun alussa. SAK:n hallituksessa Tuulikki Kannisto toimi vuodesta 1976 lähtien. luokan ritarimerkin ja Suomen Leijonan komentajamerkin. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Tuulikki opiskeli aikuiskasvatusta ja sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopistossa. Lämmin kiitos osanotosta. Perhe muutti Jyväskylään, missä Tuulikki syntyi 14. Vuonna 1982 Tuulikki valittiin Tekstiilija vaatetustyöväen liiton Tevan liittosihteeriksi ja neljä vuotta myöhemmin ensimmäisenä naisena lähes 50 000-jäsenisen teollisuusliiton, Tevan puheenjohtajaksi. Tuulikki sai sosialidemokraattiset arvot jo kotikasvatuksessa. Tuulikki Kannisto on saanut tasavallan presidentin myöntämät Suomen Valkoisen ruusun 1. Pitkän uransa ammattiyhdistysliikkeessä hän aloitti vuonna 1965 SAK:n naistoimitsijana. Haro menehtyi kotonaan Jyväskylässä 16. maaliskuuta vaikeaan sairauteen. Hän toimi pitkään liiton hallinnossa ja aktiivina. Tuulikille tärkeä pappa oli joutunut kansalaissodan aikaan Pispalan punakaartista vankileirille Lappeenrantaan, mutta selvisi sieltä hengissä. Auli Korhonen Kirjoittaja on Tuulikin ystävä ja työtoveri Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. jäi eläkkeelle SAK:n kansainvälisen johtajan tehtävästä vuonna 2001. Läheisiä harrastuksia hänelle olivat mökkeily Päijänteen rannalla ja lukeminen. Edustus kansainvälisen ay-liikkeen hallinnossa vei häntä matkoille ympäri maailmaa. Tuulikkia jäivät kaipaamaan lähiomaiset puoliso, sisar ja poika perheineen sekä sukulaiset ja ystävät. Tuulikki toimi kansainvälisen tekstiili-, vaatetus-, kenkäja nahkatyöväen liiton ja eurooppalaisen ETUF:n hallituksessa, ja myöhemmin koko kansainvälisen ay-liikkeen naiskomitean jäsenenä, Euroopan ay-liikkeen EAY:n hallituksessa sekä EU:n talousja sosiaalikomiteassa. Samana kesänä 1986 myös kaksi muuta SAK:laista liittoa saivat naiset johtajikseen. helmikuuta 1941. Usein hän puheissaan kannusti ja rohkaisi kuulijoita runojen säkein. Tuulikin huolehtivaisuus, lempeys ja vastuun kanto läheisistä kanavoitui myös Ensija turvakotien toimintaan. Hän Tuulikki Kannisto. Tuulikki toimi sen jälkeen opettajana Pohjolan opistolla, kunnes siirtyi Metallityöväen liittoon koulutussihteeriksi. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen asiat ja solidaarisuustyö olivat Tuulikille tärkeä työsarka. Tuulikin aatteellinen tie kulki 1940-luvun Nuorista Kotkista 1950-luvun nuorisoliittoon ja 1960-luvulla puolueeseen. Kehittyvien maiden ay-liikkeen tilanne ja vaikeudet tulivat hänelle tutuiksi. Hän nosti jo Tevan puheenjohtajana esiin idean teollisuuden liittojen voimien kokoamisesta, työn, joka vieläkin hakee muotoaan. Hän näki työssään murroksen, jonka työn siirtyminen Suomesta aiheutti. Haro *14.2.1941 Jyväskylä †16.3.2017 Jyväskylä Elit urheasti loppuun saakka Kiittäen Jukka Kari ja Mia, Roope, Rasmus Paula, Timo, Simi, Suvi sukulaiset ja ystävät Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa kuin ennen voimissain te minut muistakaa Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Sillä oli rohkaiseva merkitys naisvaltaisen alan jäsenistölle. HUHTIKUUTA 2017 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet ESPOO R-kioski, Tapiola Sampokuja HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 OULU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Viilarinkatu 1 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 Rakkaamme Tuulikki Marjatta KANNISTO o.s. Vuonna 1991 Kannisto palasi SAK:hon edunvalvontaja integraatiojohtajaksi. vilja Kuollut Ensimmäinen nainen Suomalaisessa ja kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä 1980ja 90-luvuilla keskeisesti vaikuttanut Tuulikki Kannisto, os. 58 27
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Lisätietoja: Isojoen Konehalli Oy, Keskustie 26, 61850 Kauhajoki Puh: +358 201 323 232* * Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. Tervetuloa. klo 17.30. . Järj. UUSIMAA . Toimisto suljettuna pe 28.4. Musiikkia, yhteislaulua, torvisoittoa & pomppulinna lapsille & kahvia & makkaraa ja arpajaiset. Tervetuloa iloisella vappumielellä mukaan. Kaupungin valtuuston puheenjohtaja Harri Helminen ”valistaa” meitä tulevista kaupungin suunnitelmista ja antaa poliittisen tilanne katsauksen. Sadinkangas on toiminut muun muassa Ilmajoen työväen yhdistyksessä, Keuhkovamma liiton johtokunnassa ja ollut pe rustamassa Eläkkeensaajien toi mintaa Ilmajoelle. klo 10. Sadinkangas sai KTV:n – nykyisen JHL:n – toi mitsijalta neuvoja oman ammat tiosaston perustamiseen. KYMENLAAKSO . Järjestöliput mukaan. Työ tuotti tulosta, sillä palkkoi hin saatiin pian parannusta. Lounastarjoilun vuoksi ilm. Heinäveden Työväenyhdistyksen vappulounas Kermankeitaalla 1.5. Marjalle 0500 511 1447, Harrylle 0500 812 632. – En salannut aatettani kos kaan. Lisätietoja Mirja Suhonen, mirja.suhonen@gmail.com, 040 536 4336. PIRKANMAA . Marssi järjestäytyy kaupungintalon takana klo 10.20. Eihän ne siitä kauheasti täällä tykkää, mutta minä pidän pääni, henkilökun nan kanssa ayliikkeen asioista mielellään puhuva Sadinkangas nauraa. Johtokunta. Aatteesta Sadinkangas on pitänyt tiukasti kiinni. Perustava kokous järjestettiin, ja ensimmäisen vuoden aikana Ilmajoen kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat keräsi 37 jäsentä. TUL:n Läntisen alueen alueseminaari 6.5. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. TUL-Tampere. Tervetuloa kuuntelemaan ja kommentoimaan.. alk. 28.4. Aate sydämessä Monessa mukana ollut Sadin kangas kertoo työväenaatteen ja vähäosaisten puolustamisen iskostuneen häneen pienestä pitäen. – Tauno oli kuskina ja minä suuna päänä. Helsingin kävelykeskusta. Riitta Seppälä, YPSY, rae.seppala@ elisanet.fi. klo 18 ravintola Koulun Historia -luokassa. Niitäkin, jotka olivat aina tyyty neet siihen, mitä on annettu, al koi järjestäytyminen kiinnostaa, kun selvisi, että liitosta saa kesä lomakuukausien ajalta palkkaa, Sadinkangas kertoo. klo 16 Hamarin Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Alustajavieraana puoluesihteeri Antton Rönnholm. . HUHTIKUUTA 2017 Koulusiivooja toi ammattiosaston Ilmajoelle EEVA SADINKANGAS 90 VUOTTA 4.5.2017 Syntymäpäivät Ilmajoen työväenyhdistyksen kunniajäsen Eeva Sadinkangas kuvattiin edellisen kerran tähän lehteen hänen 80-vuotissyntymäpäiviensä aikaan. – Sain vastaukseksi, että: ”Jos työ ei huvita, lähde kävelemään, kyllä tänne tulijoita on.”, Sadin kangas muistelee. Aamusta klo 8.30 alkaa kunniakäynti punaisten haudoille. Hän kysyi kunnan autonkuljettajana toimineelta Tauno Mahlamäeltä, kuu luuko mies ammattiliittoon. Tilaisuus pidetään Rikhardinkadun kirjaston kokoushuoneessa (1 krs.) to 4.5. Toholammilla synty neen Sadinkankaan isä oli hyvä puhuja, joka kutsuttiin aina työ väentalon tapahtumiin puhu jaksi. Enemmistö ry. klo 12 Ruissalon Kansanpuiston ravintolassa. En silloinkaan, kun työs kentelin Kokkolassa porvarei den ja pohatoiden kotiapulai sena, Sadinkangas sanoo. Ursin-seuran avoin juttutupa pe 28.4. mennessä tiedotus@tulsatakunta.com tai 02 630 6910. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Woodtec Rakennussirkkelit Tuotenro EAN koodi XW013 6418914521704 XW013A 6418914746794 Maahantuoja: Isojoen Konehalli Oy Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Turun Wanhat Demarit, toukokuun lounaskokous ma 8.5. Alustajina ja panelisteina suurlähettiläs (emeritus) Jaako Blomberg, vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi, Ulkopoliittinen instituutti, ja kapteeni Oscar Lasseniu, Sotakorkeakoulun strategian opettaja. menn. 59 27. La Fiestassa, ovet klo 12. + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. klo 14. Ilmoittautuminen 27.4. + 16,69 snt/min. sihteerille 040 556 0287. Puhujana Porvoon Vasemmistoliiton pj Aulis Ruuth. Avaus kaupunginvaltuutettu Markus Hammarström (sd), juhlapuhe Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, juontaja sopimusalavastaava Katariina Stoor (vas). Sadinkangas ei halunnut an taa periksi. Mahdollisuus vappulounaaseen. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 9.5. YPSYn avoin seminaari Itämeren turvallisuuden tulevaisuus to 4.5. Kunnallisvaaleja 2017 analysoi Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Lisät. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Plakaatit, banderollit ja järjestöliput ovat tervetulleita. Kaikkien palkansaajien, opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien ja työväenpuolueiden yhteinen Vappujuhla 1.5. . Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. klo 18 Paasitornissa kokoushuoneessa Juho Rissanen. Tuotteet on palautettava ostopaikkaan, jolloin tuotteen ostohinta hyvitetään kuluttajalle. Kettumäen Palvelukeskuksessa klo 14. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). – Vaikka täytän 90, teen joka päivä vähän politiikkaa täällä palvelutalossa. Seurapalvelutoiminnan toimintaryhmän kokous to 27.4. Vapputanssit klo 14 alk. Turun sos.dem. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. VARSINAIS-SUOMI . HELSINKI . Kun vastaus oli kieltävä, totesi Sadinkangas, että pannaanpa sit ten töpinäksi. Sadin kangas ja Mahlamäki aloittivat kiertämällä ovelta ovelle. Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf, kuukausikokous su 23.4. Jäseniltä ja seuralaiselta 10 e/hlö. Porissa, ilmoittautumiset 2.5. Fil.tri Janne Viitamies alustaa väitöskirjallaan ”Kenen Aleksi, sen Helsinki: Kluuvin kävelykatutaistelut 1968–2003” keskusteluun laajemminkin kaupunkikeskustoista. Kun Eeva Sadinkangas aikoi naan työskenteli Ilmajoen kou lulla siivoojana, jäi verojen jäl keen palkasta käteen sen verran vähäisesti, että hän marssi kun nanjohtajan puheille ja pyysi koulun työntekijöiden palkkoi hin parannusta. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 27.4. klo 16.30 Työväentalon Tellervossa. ETELÄ-SAVO . Pääsymmaksu 5 e. TUOTTEEN TAKAISINVETO Sosiaalija terveysministeriö on todennut, että valmistaja ei ole varmentanut XW013 ja XW013A rakennussirkkeleiden vaatimusten mukaisuutta lainsäädännön edellyttämällä tavalla, joten koneet saattavat aiheuttaa riskin käyttäjälle. Kerroin keittä jille, siivoojille ja muille kunnan työntekijöille ammattiliitosta
020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kolmikko valitsee voittajat valitsijalautakunnan nimeämistä teoksista. muista@sivistysrahasto.com . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Tietokirjallisuuden palkinnon valitsee puolestaan toimittaja Matti Rönkä ja lastenja nuortenkirjallisuuden palkinnosta päättää laulaja, lauluntekijä Anna Puu. krs. Jokaiseen lautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lastenja nuortenkirjallisuuden palkinto meni Juuli Niemelle kirjasta Et kävele yksin ja Tieto-Finlandia Mari Manniselle kirjasta Yhden lapsen kansa. päivänä. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. HUHTIKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. www.sivistysrahasto.com Palvelukseen halutaan Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Elisabeth Rehn, Matti Rönkä ja Anna Puu päättävät Finlandiat Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan valitsee tänä vuonna ministeri, ihmisoikeuksien puolustaja Elisabeth Rehn. Viime vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Jukka Viikkilä teoksestaan Akvarelleja Engelin kaupungista. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Palkintojen voittajat selviävät marraskuun 29. STT. 60 27. (09) 5868 530 . 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. Palkinto lihottaa saajan lompakkoa 30 000 eurolla
Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Pyh äst ä Val bur gis ta 2. Läh es 87 milj oon aa eur oa 10. 2. Miten jatkuu runo: Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta.... 197 9 4. Mistä vappu on saanut nimensä. Väs tär äki stä väh äse n, pää sky ses tä ei päi vää kää n Sudoku 1. Kuka myöntää Kritiikin kannukset -palkinnon. 3. 9. Suo men arv ostel ija in liit to 9. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. Ratkaisu Ristikon 14/2017 ratkaisu: Torstaina 6.4. 8. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Milloin vapusta tuli Suomessa virallinen liputuspäivä. 5. 194 4 3. 189 7. Milloin säädettiin laki, jolla vapunpäivästä tuli vapaapäivä. HUHTIKUUTA 2017 Ristikko 17/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 4. Hel sin gin ylio pis ton ylio ppi las kun nan 6. Mikä on teekkarilakin käyttöaika. Minkä tunnus on ylioppilaslakin lyyra. 10. 7. Milloin järjestettiin Suomen ensimmäinen työväen vapunvietto. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eija Rissanen Toivalasta. Kuinka suuri Eurojackpot-voitto tuli Suomeen kaksi viikkoa sitten. 61 27. 6. Mikä on serpentiini. Onnea voittajalle!. Min era ali ja vap puk oris te 5. Vap ust a syk syn lak inl ask ija isi in 8
HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Alueuutiset x 10 12.10 Oddasat x 2 12.30 Tuulivoima puntarissa 12.50 Kansallinen veteraanipäivä 14.45 Löytöretkiä maailmaan 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Tarkka-ampuja Simo Häyhä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-teema: Terrorismin uhka 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Ei hautoja joilla itkeä 23.55 Hiljainen todistaja (16) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Vertailuruutu 07.05 Stella ja Sami 07.21 Tilda ja hänen ystävänsä 07.36 Olipa kerran... Hän on naimisissa kunnon miehen kanssa sekä kolmen lapsen äiti ja lahjakas muotipiirtäjä. TORSTAI 27.4. Setissä mennään asiaan suoraan ”Jumpin’ Jack Flashilla” ja ”It’s Only Rock’n’ Rollilla” ja loppukin on takuuvarmaa tavaraa. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Los Stones iskussa The Rolling Stones: Olé, Olé, Olé! The Rolling Stones: Havana Moon Yle Teema & Fem klo 20.00 ja 21.40 LAUANTAI 29.4. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05– 12.00 Lääkärit 13.30 Vajasta lukaaliksi 14.30 Laurin talot 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Vuosia nuoremmaksi 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa Alma Koskela (Ritva Jalonen ) ja esikoispoika Akseli. Tapahtuman historiallisuus näkyy bändin iskuvalmiudessa. N: Toshiro Mifune, Takashi Shimura. Kuvassa Kerstin (Cilla Thorell). 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Piilokamera 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. The Rolling Stones on ohjelmistosuunnittelijoille riittoisa aihe erilaisten tv-pakettien kokoamiseen. Mick Jagger vetää spiikit mukavan kulmikkaalla espanjalla, mutta ei kansa opastusta tarvitse – biisit osataan ulkoa, vaikkei niitä Kuubassa virallisilla radioja tv-kanavilla ole pahemmin soiteltu viimeisen 50 vuoden aikana. Ehdottomasti kielletty (16) Yle Teema & Fem klo 21.00 Sarja alkaa, osa 1/3. Materiaalia piisaa, onhan bändin eri aikojen virallisia keikkataltiointejakin dvd-formaatissa nykyisin pitkälti toistakymmentä. Suo kuokka ja Jussi. Vanhat herrat Mick ja Keith ovat hyvässä lyönnissä Rollareiden Havannan konsertissa.. 27 28 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Seitsemän samuraita (12) Yle Teema & Fem klo 21.00 (Shichinin no samurai, Japani 1954) Maailmankuulu seikkailuelokuva kylästä, joka palkkaa pari samuraita turvakseen kiertelevää rosvojoukkiota vastaan. 07.41 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Kissat 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Korttelilääkäri 11.30 Laivakokin matkassa 12.00 Paluumuuttajat x 2 13.00 Tuhkimotarinoita 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Vaarallista laihdutusta. ”Midnight Ramblerissa” ja ”Brown Sugarissa” Stonesin kitaristikaksikolla on erityisen kivaa, mutta hyvin merkillepantavaa on, kuinka hyväntuulisen energinen Keef Richards on läpi keikan – ei todellakaan mikään viskitokkurainen hörhö, kuten Helsingin keikalla kymmenen vuotta sitten. Näitä arkisempia otoksia katseleekin mieluusti, onhan Stonesien lavakeekoiluja nähty tosiaan paljon. Energisyys ja soitannollinen ryhti ovat tapissaan. Neitseelliselle yleisölle ollaan valmiit tarjoamaan parasta. O: Akira Kurosawa. Omanlaisensa dokumentti on myös vanhalla Teemalauantain ohjelmapaikalla esitettävän Rollari-kokonaisuuden live-osuus, jossa Stones nähdään muureja murtavassa ilmaiskonsertissa Kuuban pääkaupungissa Havannassa maaliskuussa 2016. Akseli Koskela syntyy vanhempiensa suosta raivaamaan torppaan. Myös varteenotettavia dokumentteja on tehty kosolti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Illallinen äidille 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Suomen surkein kuski 00.00 Hävyttömät (12) 01.05 Revolution (16) 02.00 Rush (16) 02.55–03.50 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Angry Birds x 3 08.15 Lego Elves (7) 08.40 Lego City x 2 08.50 Tehoneliöt käytössä x 2 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala x 2 14.45 Jutta ja huikeat häädieetit 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Stand Up! 20.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Arman Pohjantähden alla 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Poliisit x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Linda Skugge 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Lintujen saari 11.30 Sportmagasinet 12.00 Kino Suomi: Mies vailla menneisyyttä (12) 13.35 Prisma Studio 14.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 15.00 Altai 30 päivässä 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Ponipulmia 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Medicit, Firenzen valtiaat (12) 21.00 Kino Klassikko: Seitsemän samuraita (12) 00.15 Elävä arkisto: Alivaltiosihteeri 00.17 Arkistovieraana: Alivaltiosihteeri 00.37 Alivaltiosihteeri valvoo x 2 YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Alueuutiset x 10 12.10 Oddasat x 2 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Fennada-klassikot: Olemme kaikki syyllisiä (12) 14.45 Löytöretkiä maailmaan 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 A-teema: Terrorismin uhka 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Kennedyt (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25 Oddasat 23.40–00.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.54 Samsam 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.10 Hermanni Hiiri 07.17 Pikkuli 07.22 Nelli ja Noora 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.35 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Linen mukana maailman ympäri 10.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 11.10 Parturin Amerikan-matka 11.30 Ikivanha tunturi 12.00 Paluumuuttajat 12.27 Paluumuuttajat 13.00 Matkalla tähtiin 13.30 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 14.30 Kioski 15.00 Au pairit Kanadassa 15.30 Sankareita helvetissä 16.00 Laivakokin matkassa 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopallon mestaruusliiga: Miesten 6. Ja sitä se saa. Brasiliassa tallennetut otokset rankkasateiselta keikalta ovat nyt toki virkistävää vaihtelua. K&O: Timo Koivusalo. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wall Street – rahan ja vallan katu (12) 01.15 Enbuske, Veitola & Salminen 02.15 Tyrant (16) 03.15–04.10 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony (7) 07.25 Transformers (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Angry Birds x 3 08.15 Lego Elves (7) 08.40 Lego City 08.45 Lego City (7) 08.50 Tehoneliöt käytössä x 2 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Jutta ja huikeat häädieetit 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Suomen hauskin tavis 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Supertähdet 22.30 Elokuva: Spy Hard – lupa läikyttää 00.15 Elokuva: Ukkosta radalla (12) 02.30 Poliisit – kotihälytys (7) 03.30–04.30 Poliisit (12) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Pehr G. 62 27. SUNNUNTAI 30.4. Akseli haaveilee vapaudesta ja oikeudesta oman työn tuloksiin. loppuottelu 20.30 VICELAND: Boy Racer 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) x 5 02.05 Eastbound & Down (16) 02.3–03.05 Looking (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Road movieksi alaotsikoitu Paul Dugdalen dokumentti alkaa kiinnostavasti bändin harjoitus”kämpältä”. Dokkareista tuorein on Stonesin vuoden 2016 lattarikiertuetta seuraileva ”Olé Olé Olé!: A Trip Across Latin America”. Gyllenhammar 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Minun New Yorkini 11.30 Obs debatt 12.00 Uusi Kino: Cinema Komunisto (7) 13.50 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 14.50 Elävä arkisto: Alivaltiosihteeri 14.52 Arkistovieraana: Alivaltiosihteeri 15.12 Alivaltiosihteeri valvoo x 2 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Superlentokoneet 18.30 Työelämän uudet kuviot 19.00 Dok: Hänen elämänsä bussi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Batman (7) x 2 21.00 Kino: Philomena (7) 22.35–00.05 Yle Live: Freddie Mercuryn muistolle Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) Yle TV1 klo 21.05 1/8. Kerstin Thorvall elää idyllistä ja rakkauden täyttämää esikaupunkielämää. 15.00 Kandit 15.30 Sotaturistina maailmalla 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.30 Kioski 19.05 Adrenaliinihakuista elämää 19.15–22.00 Jääkiekon EHT: FIN CZE 21.00 Au pairit Kanadassa 22.00 Jääkiekon EHT: SWE RUS 23.30 Villi kortti 00.20 Pulkkinen (12) 00.45–01.15 Au pairit Kanadassa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. SUNNUNTAI 30.4
09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Piilokamera 13.50 Selviytyjät 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.15 Veera vailla ystävää 07.24 Samu ja Salla 07.39 Kasper ja Liisa 07.50 Rytmireissu 07.55 Niksi-Nella 08.04 Galaxi 08.05 Late Lammas 08.12 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.34–08.49 Unna Junná 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30–11.16 Kohteessa: Pohjois-Italia 11.35 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.05 Paluumuuttajat x 2 13.00 Linen mukana maailman ympäri 13.30 Sankareita helvetissä 14.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 14.30 True selfie 15.00 Kielletyt tunteet 15.30 Uusi Päivä x 2 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Playing House (7) x 2 19.45 Sano kiitos ja tanssi 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Our Girl (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Mr. 63 27. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Paluu alttarille 01.55 Kohde (12) 02.50–03.45 Kuin viimeistä päivää (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony (7) 07.30 Transformers (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds x 3 08.20 Lego (7) x 2 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Tehoneliöt käytössä x 2 09.55–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala (7) x 2 14.45 Jutta ja huikeat häädieetit 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Laurin talot 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Pukumiehet (12) 00.05 Bones (16) 01.00 Legends (12) 01.55 Bull (12) 02.50–03.45 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony 07.30 Transformers (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds x 3 08.20 Lego (7) x 2 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls 2 (7) 10.30 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls 4 (7) 12.05 Elokuva: Alvin ja pikkuoravat 3 (7) 13.50 Remppa vai muutto 14.50 Jutta ja huikeat häädieetit 15.50 Hauskat kotivideot 16.50 Huvila & Huussi 17.50 Kummalliset kammot 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Katastrofin anatomia 23.00 Mad Cook Show 00.00 Poliisit – kotihälytys (7) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Poliisit (7) x 2 03.00–04.00 Suojelijat (12) YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Kristina Lugn 10.00 Jacob Jensen – muotoilun mestari 10.30 Tiettömän taipaleen takana 11.00 Isä, äiti ja lapset 11.30 Valereissu 12.00 Elävä arkisto: Viisubrunssi 12.02 Euroviisut 1993 Suomen karsinta x 2 15.33 You should be dancing! 15.40 Kansallisaarteen etsintä: God and Pals 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.20 Sanakirja 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sukkahittimittari 18.30 Taivaallista menoa: 12 rakkauden askelta 19.00 Koti Tärendon kylässä 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 Haurain siivin yli Pohjanmeren 20.00 Dok: Teehetki 20.50 Näin Norjassa: Håøyan saari 21.00 Efter Nio 22.00 Case (16) 22.45 Perilliset (12) 23.45–00.02 Skam (12) YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.40 Umur 12.20 Pohjolan luonto 12.35 Viidakkoperhe (7) 13.25 Anu ja Mikko 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Tosi tarina: Kurkikuiskaaja 16.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.20 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50–23.45 Prisma: Säälaboratorio ilmassa 23.30–00.14 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hei Taavi 07.02 Hau Hau, Piip ja Veli 07.15 Hilla ja avaruuden Eetu 07.25 Askarrellaan 07.30 Sasu 07.41 Töötti ja Pulteri 08.03 Apina opena 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 10.30 Onnistuuko avioliitto. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Captain America: The First Avenger (12) 23.30 Elokuva: Musta noita (12) 01.30 Katastrofin anatomia (7) 02.30 Poliisit 03.00–04.00 Poliisit (7) x 2) YLE TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Efter Nio 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Dok: Hänen elämänsä bussi 11.30 Hiukkasmysteeri (7) 12.00– 12.50 Tiededokumentti: Jääkiekon hinta 13.00 Medicit, Firenzen valtiaat (12) x 2 14.55–16.29 Kino Suomi: Mies vailla menneisyyttä (12) 16.40 Altai 30 päivässä 17.25 Tienhaarassa 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Newton 19.00 Ginan maailma 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 The Rolling Stones: Olé, Olé, Olé! 21.40 The Rolling Stones: Havana Moon 23.30–00.25 Aavikon kaiut (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Planeettamme Maa II 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Dokumenttiprojekti: Sotungin kylähullut 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Suomen historian myytit: Ensimmäiset vaalit 13.30 Suomi on suomalainen 14.00 Kyllä BBC hoitaa 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Maanalainen Rooma 16.00 Benidorm (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Cilla Blackin tarina (12) 17.56 Pieni suuri maailma 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 21.55 Hiljainen todistaja (16) 22.55 Ykkösaamu 23.35–00.35 Intian tytär (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.08 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Laulujen ostoja myyntiliike 07.37 Pipsa Possu 07.44 Ryhmä Hau 08.08 Oktonautit x 2 08.31 Fluugalaiset 08.44 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Råtta Booris 09.26 Tenavat (7) 09.33 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Uusi Päivä x 2 10.56 Uusi Päivä 11.30–12.17 Doctor Who (12) 12.30 Lentopallon mestaruusliiga: Miesten 7. YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.40 Näin Norjassa 11.00 Alueuutiset x 10 12.10 Oddasat x 2 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Miljoonavaillinki 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.20 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Säälaboratorio ilmassa 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Kenttäsairaalan sisaret (16) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.11 Oddasat 23.25 Ulkolinja: Ei hautoja joilla itkeä 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Musapoksi 07.02 Tie tähtiin 07.17 Babar ja Badun seikkailut 07.30 Jepu Neulanen 07.42 Jussin matkat 07.54 Totta vai taikaa 07.59 Touhukkaat 08.24 Galaxi 08.25 Tenavat (7) 08.33 Hullabalooba (7) 08.38 Esteitä ja ylityksiä 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Viimeinen mahdollisuus 13.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.30 Kehonvartijat 14.00 Matkalla tähtiin 14.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.05 Rikos ilman rangaistusta 16.00 Jalkapallon Mestarien liiga 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tuhkimotarinoita 19.50 Mikaelin naiset: Johanna Iivanainen 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Tahdon asia (7) 21.51 Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja isku aivoihin 23.00–23.50 Banshee (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.00 Clay Kids (7) 09.12 Gazoon 09.15 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Ponipulmia 10.00 Hiukkasmysteeri (7) 10.30 Aamujumpan aakkoset 11.00 Tienhaarassa 11.30 Ginan maailma 12.00 Kino Klassikko: Pelon palkka (12) 14.20 Salatut museot: Kylmän mausoleumi 14.40 Ilta Max Raaben ja orkesterin seurassa 16.10 RSO Musiikkitalossa 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Vappu Turussa 18.45 BUU-klubben: Metsänhalaaja 19.00 Tiettömän taipaleen takana 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Lain pitkä nenä 20.00 Isä, äiti ja lapset 20.30 Valereissu 21.00 Ehdottomasti kielletty (16) 22.00 Dok: Vallankumouksellinen joukkorahoitus 23.25–23.45 Skam (12) YLE TV1 07.30 Muisti: Tarkka-ampuja Simo Häyhä 08.00 Uutiset 08.05 Suomi juhlii 09.00 Uutiset 09.05 Lentävien jalokivien puro 09.35 Suomi on suomalainen 10.05 Sydämen kutsumus (12) 10.45 Etääntyvä Jumala 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Dokumenttiprojekti: Sotungin kylähullut 12.05 Romanikuninkaan lapsenlapset 12.35 Viidakkoperhe (7) 13.25 Minäkö isä! 14.40 Ikimuistoinen: Iskelmäklassikot 15.00 Uutiset 15.05 Sofi Oksanen – syntynyt kirjailijaksi 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.10 Estradilla: Valkea Ruusu 18.30 Akuutti 19.00 Itse asiassa kuultuna: Lenita Airisto 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Dokumenttiprojekti: Kesävartija 21.50 Live: Olavi Uusivirta 22.50 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 23.40–00.05 Catastrophe (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä. 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi. loppuottelu 18.30 Jääkiekon EHT: CZE SWE 20.30 Siskonpeti (7) 21.00–04.57 Sohvaperunat x 11 MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Invizimals (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Hurjimmat hätälaskut 14.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.30 Tuija Tähtien Kanssa 15.00 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Laurin talot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1: Paalupaikka 20.00 Bumtsibum 21.00 Selviytyjät 21.45 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Midnight Sun (16) 00.00 Rikospaikka 00.30 Scorpion (12) 01.25 Pukumiehet (12) 02.20–03.15 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.20 Sonic Boom (7) x 2 07.45 Lego Star Wars (7) x 2 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Sikin sokin saduissa (7) 10.50 Elokuva: Sikin sokin saduissa 2 (7) 12.20 Leijonan luola USA 13.20 Amerikan kovimmat keräilijät 14.20 Hauskat kotivideot 15.20 Suomen hauskin tavis 16.20 Supertähdet 17.50 Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Amerikan kovimmat keräilijät 02.00 Poliisit x 2 03.00–04.00 Suojelijat (12) YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Jan Guillou 10.00 Taivaallista menoa: 12 rakkauden askelta 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Koti Tärendon kylässä 11.30 Työelämän uudet kuviot 12.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 12.45 Ompelijatar (12) 14.20 Historia: Andrew Carnegie, rauhan mies 15.20 Valitut sanat: Hirvisaari & Oksanen 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.19 Sanakirja 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Petra ja potilaat 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon 18.45 Nina Patalo (7) x 2 19.00 Spotlight: Useampia kieliä koulussa. loppuottelu 15.10 Jääkiekon EHT: SWE FIN 18.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.25 Taskuparkki (7) 18.45 Kohteessa: Pohjois-Italia 19.35 Kiveä kovemmat 20.30 Jääkiekon EHT: CZE RUS 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Looking (16) x 4 00.00 Theroux ja alkoholin kirous 01.00 Playing House (7) 01.22–01.45 Playing House (7) MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Invizimals (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Sara La Fountain Australiassa 11.00 Makujen viikonloppu 11.30 Illallinen äidille 12.30 Laurin talot 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Top Gear 15.00 Piilokamera 15.30 Teknavi 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Stadi vs Lande 18.00 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.21 F1 Extra 19.30 Enbuske, Veitola & Salminen 20.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 21.00 Gåsmamman – Naarasleijona (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Isänmaan puolesta (12) 00.30 Midnight Sun (16) 01.40 NCIS: New Orleans (12) 02.35 Ensimmäisen asteen murha (7) 03.30–04.25 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.05 Sonic Boom (7) x 2 07.35 Lego Star Wars (7) x 2 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Leijonan luola USA 13.05 Kummalliset kammot 14.05 Suomen huutokauppakeisari 15.10 Hyvät ja huonot uutiset 16.15 Elokuva: Mission Impossible – Rogue Nation (12) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 12.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 12.55 Valitut sanat: Hirvisaari & Oksanen 13.30 Euroviisut 1993 Suomen karsinta 14.55 Taideteosten salaisuudet 15.20 KC: Rättö – Porin samurai 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.20 Sanakirja 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Lintujen saari 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Medicit, Firenzen valtiaat (12) 21.00 Altai 30 päivässä 21.45 Salatut museot : Lastenvaunujen koti 22.00 Kino: Lounasrasia (7) 23.40–01.09 Uusi Kino: Olkitie (12) 29 30 01 02 03 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Upeat skandikodit 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Piha ja parveke 20.30 Saaristoruokaa 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Bones (16) 00.10 Laurin talot 01.05 Antti Holma Show 02.00 Elastinen feat. 02.55–03.50 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Lazy Town 07.05 My Little Pony (7) 07.30 Transformers (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds x 3 08.20 Lego (7) x 2 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Tehoneliöt käytössä x 2 09.55–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala x 2 14.45 Jutta ja huikeat häädieetit 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kummalliset kammot 20.58 Keno 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Supertähdet 00.30 Hyvät ja huonot uutiset 01.30 Amerikan kovimmat keräilijät 02.30 Poliisit – kotihälytys (7) 03.30–04.00 Poliisit YLE TEEMA & FEM 09.00 Minun totuuteni: Maud Olofsson 10.00 Piha kuntoon 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight : Useampia kieliä koulussa. HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutiset x 10 12.15 Oddasat x 2 12.35 Dokumenttiprojekti: Muodonmuutoksia 13.50 Löytöretkiä maailmaan 14.05 Prisma: Säälaboratorio ilmassa 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Löytöretkiä maailmaan 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Planeettamme Maa II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Nuori Morse (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Pikku perunat 07.44 Viiru ja Pesonen 07.58 Sanni Sateenkaari 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Jetron matkaan 08.44 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Galaxin Pallo 2017 09.29 Aika härdelli! (7) 09.41 Viidakkojytä 09.46 Sohvaset (7) 10.00 Kioski 10.30 Tahdon asia (7) 11.20 Au pairit Kanadassa 11.50–12.40 Satuhäät 12.55 Villi kortti 13.45 Jääkiekon EHT: RUS FIN 16.30 Futsalia: 3. 20.00 Supertähdet 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Hit & Run – Kaasu pohjassa (16) 23.40 Arman Pohjantähden alla 00.40 Rajavalvojat x 2 01.40 Suojelijat (12) x 2 03.40–04.40 Poliisit (7) x 2 YLE TEEMA & FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Metsänhalaaja 08.44 Keitä metsässä asustaa. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Taideteosten salaisuudet 20.30 KC: Rättö – Porin samurai 21.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 22.00 Kino Suomi: Boheemielämää (7) 23.40–00.30 Kino Suomi: Missä on Musette. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Emmerdale (7) x 2 11.00 Formula 1: Venäjän osakilpailu 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.30 Favela Funk Finlandia 15.30 Mutsi 16.00 Faija hoitaa 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Matkalla tähtiin 12.00 Paluumuuttajat 12.30 Romusta helmeksi 13.00 Riistametsällä 13.30 Luontomatkalla Australiassa 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Tahdon asia (7) 15.30 Linen mukana maailman ympäri 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Herkullinen Toscana 19.30 Uusi Päivä 20.00 Au pairit Kanadassa 20.30 Painin EM 21.00 Jalkapallon Mestarien liiga 23.40–00.10 Au pairit Kanadassa MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 07.35–08.00 Huomenta Suomi: Talouden viikko 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (12) 22.55 Satisfaction (12) 23.40–00.25 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.30 Aamusää 07.30 Seikkailija Dora 08.15 Daltonit 08.40 Paavo Pesusie ni 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Sillasmaa reissailee ympäri maapalloa sellaiseen tahtiin, että passinumeron näpyttäminen uudelleen ja uudelleen Finnairin järjestelmään sai nivelet ja pään turvoksiin. Vaalikiitoskahvit jäivät toisessa leirissä juomatta. 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. RKP:n vaalitemppu onnistui. VAAKA 23.9.–22.10. RAPU 22.6.–22.7. VR:n suurin häpeä on kuitenkin käsittämättömän onnettomasti toimiva junaverkko. Arvatkaa kummassa. Neitsyen merkissä päivänvalon nähnyt perfektionisti. Ville Vallgrenin ilo. 18.50 Kuuluttajan vieras: tuotantokoordinaattori Hedi Viisma 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi: Euroradion jazz-ilta. 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–07.00 Yöklassinen MAANANTAI 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Suomalaisena Ruotsissa: Kirsi Vikman 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Ankarat vuodet 11.00 Välilevyjä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Arkisto 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea 15.15 Arkisto 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. Kuunnelkaapa tuota selityksen sankaria. Vaikka verkon varausjärjestelmä onkin kehittynyt, on se kankeudessaan edelleen omaa luokkaansa. Tähän kannattaisi panostaa, niinku ihan oikeesti! Digiloikka raiteille! Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN HÄRKÄ 21.4.–20.5. Kannatti nostaa esille ruotsinkieliset sairaalapalvelut Pohjanmaalla. 1984 Pirkko Saisio ja romaani Kainin tytär 17.35 Puisevia tarinoita. Vappu on puheiden, spekulaatioiden sekä serpentiinien aikaa. Finnair on kuitenkin digitaalisine palveluineen aivan eri tasolla kuin valtionyhtiömme VR. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 AamuharYle radio 1 27.4.–3.5.2017 taus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hallanvaara on yleensä keskikesän riesa, mutta nyt jo enteilee alkukesälle. Vaaka huijaa horoskooppimerkillään. Naama kuin nauriilla on onnellisella miehellä. Jan Vapaavuoren ääni saalista eivät edes tähtikartat näyttäneet. Liikkuvan kuvan livekatsominen on suuri vitsi. Kontti ei totisesti täyty koskaan, eikä pessimistin pullo. 23.10–06.00 Yöklassinen. 22.55 Kuuluttajan vieras: tuotantokoordinaattori Hedi Viisma 23.10–06.00 Yöklassinen. JOUSIMIES 23.11.–22.12. Vihreiden ja Villen kevät. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Muka niin tasainen. Verkko on täysissä junissa aivan ylikuormitettu, ja lopulta se heittää nettisurffailijan säälimättä ulos kokonaan. Hän haluaa uudistaa kaiken. NEITSYT 23.8.–22.9. Toivottavasti aallonharjalta hyppääminen ei satu molempiin. Vei se kaikki, tuhkatkin monesta pesästä. Näin niitä ihmemiehiä syntyy. 22.47 Radioateljeen jälkeen Matkamies. 64 27. Onneksi myös pestit ovat katkolla tuota pikaa. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON KALA Jan Vapaavuori. Esimerkiksi paikan varaaminen vaunusta on uuvuttava prosessi. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hyvät VR:n digiloikkarit, laittaa pliis junaverkko kuntoon ja päivittäkää se tähän aikaan. 18.20 18.29 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Mies lähti kasvamaan Eurooppaan ja palasi jättiläisenä. Nyt puhaltavat myötäiset tuulet. Sarjakuvia ja sikoja kello kahdessa! 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: sammakko 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Nokia – Suomen suurin tarina. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N PUHEENJOHTAJA Risto Siilasmaa poltti päreensä Twitterissä Finnairille, joka ei kuulemma saa sähköisiä järjestelmiään asianmukaiseen kuntoon. 11.00 Valkoista valoa: Ladyksi tuossa tuokiossa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. OINAS 21.3.–20.4. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Musiikkia ennen konserttia 19.25 Helsingin Juhlaviikot: West-Eastern Divan Orchestra ja Daniel Barenboim 20.00 Väliajalla Lotta Emanuelsson ja vieraat 20.25 Helsingin Juhlaviikkojen konsertti jatkuu 21.15 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Mikään ei loisi paremmin imagoa uuden sukupolven raideyhtiöstä kuin laadukas netti. Niin, huomaat uskovasi itsekin. Horoskoopin luuppi osui Sampo Terhoon. On valinnanvapausasia, maistuuko Sipilälle vappuna sima vai samppanja. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Puoleksi tyhjä sekin. KAURIS 22.12.–19.1. VESIMIES 20.1.–19.2. Loppukiriä kuitenkin kaivataan. LEIJONA 23.7.–22.8. Valta vielä maistuisi. Vaalien karvaan maun voisi huuhdella sotesopalla, joka jo nyt kiehuu yli äyräitten. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00–15.30 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 7/8 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Tampereen Pispalanharjun kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Cuarteto Casals Lontoon Wigmore Hallissa 21.00 Metsähetkiä – Eero Heinonen esittää Heino Kasken pianoteoksia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. SKORPIONI 23.10–22.11. 20.00 Työväenlauluja 21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Suomalaisena Ruotsissa: Kirsi Vikman 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 17. HUHTIKUUTA 2017 007443-1717 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 ’’Die alten bösen Lieder’’ – Gustav Djupsjöbackan jäähyväiskonsertti 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Torstain kulttuurisarja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Torakka – radiomusikaali vallasta lapsen korvin. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. KALAT 20.2.–20.3. Kuntavaalien jälkipyykillä veikistelee Orpo, ja Rinne raaputtaa pyykkilautaa. Vaalit meni hyvin koko suvulla. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kas, kas, nokkelan sanataiturin Timo Soinin terä taitaa olla poikki. Gåvan kom! Nyt on jo hiljaisempaa…. Ville Vallgrenin ilo. Totisen torvensoittajan sukulainen. Seuraajan tulisi löytää oma onnen laine. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Amerikansuomalaisia kohtaloita – Laatikko/Box 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30–22.00 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 7/8 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. 1985 Matti Pulkkinen ja romaani Romaanihenkilön kuolema 17.35 Torstain kulttuurisarja 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 16. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Kelttimessu Kuokkalan kirkosta Jyväskylästä 11.00 Ortodoksinen liturgia Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaalta. Kuuluisa idealisti, vesimies. Kevät tulee ja sitten kesä. KAKSOSET 21.5.–21.6. On vilpitön tavoitteissaan, luova poliittinen toimi… mutta ah, niin ärsyttävän hajamielinen omassa arjessaan. Joulunalusajan lapset ovat aina jotain vailla