Demokraattiin JHLn vappuilmoitus 205 x 245 mm 2023.indd 1 Demokraattiin JHLn vappuilmoitus 205 x 245 mm 2023.indd 1 12.4.2023 13.59.12 12.4.2023 13.59.12 PAL.VKO 2023-19 00 74 43 -2 30 8 8/ 23 27.4.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI POLITIIKAN PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 23 / 27 . hu ht ik uu ta EKALLA LÄPI TEEMA: Pinja Perholehto oli ennen vaalipäivää kirjoittanut somea varten viestin, että tavoite jäi tällä kertaa saavuttamatta. de_27042023_001.indd 1 de_27042023_001.indd 1 18.4.2023 11.36 18.4.2023 11.36
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_27042023_002.indd 1 de_27042023_002.indd 1 13.4.2023 16.08 13.4.2023 16.08. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
3 Demokraatti 8/ 23 42 41 51 KULTTUURI VAPPU TEEMA POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. de_27042023_03.indd 3 de_27042023_03.indd 3 17.4.2023 15.18 17.4.2023 15.18. Söpö lemmikki yllättää ihmisen. HUHTIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VAPPU EHDOKAS KISSA & KOIRA Syö porkkana, sanoo silli vappuna. Epäuskoa, jalkatyötä ja somekampanjaa
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Itämeressä on hienoja hylkyjä. 34 MINNA KOIVIKKO Hylkyjen ystävä + TEEMA Vaaliehdokas 51 5 6 8 11 12 14 19 22 32 34 40 41 42 46 48 49 64 65 66 SUOMI & NATO Nyt työ vasta alkaa 14 de_27042023_04.indd 4 de_27042023_04.indd 4 19.4.2023 9.00 19.4.2023 9.00. 8/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Puheenjohtajalook Viikon kuva: Ydinasekalistelua Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jani Kokko D-kolumni: Touko Aalto D-ilmiö: Nato-osaajia haetaan Eduskunta: Uusia kasvoja Eduskunta: Liian kiltti ei pärjää Essee: Superkamreeri pelastaa Kirjat: Söpö lemmikki yllättää Lastenkirjat: Riimejä ja asiaa Kirjavisa: Punk ja powerpoint Kolumni: Jari Sedergren Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Syksy Räsänen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Minna Koivikko Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Vappusilli Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 11.5. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ne eivät itse merenpohjasta huutele vaan tarvitsevat tiedon välittäjän. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Parta ei puheenjohtajalle sovi, viikset aiheuttavat Günthermee mejä, ja kalju käy pelkästään kes kustajohtajille. ULKOMUOTO SEURAA urheilulli suuden vaatimusta. MIKÄLI EHDOKKAALLA on harmaita hiuksia, hän on vanhuuden merkit semä – paitsi miehelle ne tarkoitta vat iän tuomaa karismaa. K un kuuntelee toiveita siitä, millainen dema rien seuraavan puheen johtajan tulisi olla, huo maa, että astronautik sikin pääsee paljon vähemmän risti riitaisin kriteerein. Toisaalta jos puheenjohtajan kä sivarsissa ja jaloissa on vain tiukkaa lihasta, hän on epäilyttävän anorek tinen, todennäköisesti syömis ja muutenkin häiriöinen ihmisraunio. Salibandy saattaa olla neutraali laji, koska sählyksi puoluetyökin usein menee. Jääkiekkoilu ei ole välttämättä enää meriitti, koska hampaattomia poliitikkoja on maassa jo muuten kin liikaa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Tältä puheenjohtajan pitää näyttää Pääkirjoitus HÄN EI SAA EREHTYÄ LAULAMAAN VAPPU JUHLISSA SIITÄ, MITEN NÄLKÄ ON AINA VIERAANAMME. Hiusten värjääminen on tuomit tavaa, kertoohan se turhamaisuu desta. de_27042023_05.indd 5 de_27042023_05.indd 5 18.4.2023 16.34 18.4.2023 16.34. Ei kuitenkaan Sanna Marinin tai Alexander Stubbin tapaan, koska leuanvetäjät ja triathlo nistit ovat somelle endorfiininarkka reita, joiden ennätystulokset ärsyttä vät meitä sohvaperunoita. ONNEA VAIN, halukkaat puheenjoh tajaehdokkaat, tätä rastia ette vain pysty millään voittamaan. Oikeasti kum pikin vaatii raakaa kurinalaista har joittelua pelkän pystyssäpysymisen varmistamiseksi. Olette ul komuodollisesti aina joko liian päte viä – tai liian vähän sitä mitä julki suus milloinkin haluaa. Siedettäviä harrastuksia ovat muun muassa lumilautailu tai rulla luistelu, koska näissä urheilulajeissa on rentouden illuusio. Aloitetaan vaikka ulkonäöstä. Siksi keskit tykää rauhassa sisäiseen upeuteenne ja osaamiseenne, koska sitä löytyy varmasti jokaisesta. Toisaalta tavallinen suomalainen äijäke tai muijake näyttää ulkomaankokouk sissa Macronin ja Trudeaun rin nalla varhaisperunalta, eli arkinen kaan naama ei ole hyvä. Jos puheenjoh tajaehdokkaalla on vatsaa vaaksan kin verran housunkauluksen yli, hän on paheksujien mielestä löysä pul lukka. Naama ei saa olla liian komea tai kaunis, koska se herättää huutoa ulkonäkökeskeisyydestä. Ainakaan hän ei saa erehtyä laulamaan vappujuhlissa siitä, mi ten nälkä on aina vieraanamme. Mieluiten siedämme vaikka murtomaahiihtä jää, mutta emme sellaista joka len tää Rukan lumille saamaan siellä vaa rallisia ajatuksia työeläkeratkaisuista. KUNNOSTAAN JOHTAJAN pitää huo lehtia hyvin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ju ng Ye on -J e de_27042023_06.indd 6 de_27042023_06.indd 6 17.4.2023 15.59 17.4.2023 15.59
Mielipidekyselyjen mukaan jo yli 70 prosenttia eteläkorealaisista kannattaa maan omaa ydinaseohjelmaa. Ukrainan sodan varjossa Pohjois-Korea ja sen johtaja Kim Jong-un (kuvassa Etelä-Korean televisiolähetyksessä) jatkaa kansalaistensa kurjistamista panostamalla hiipuvan taloutensa varoja ohjuskokeisiin. de_27042023_06.indd 7 de_27042023_06.indd 7 17.4.2023 15.59 17.4.2023 15.59. 7 Demokraatti YDINASEET KALISEVAT. Pohjois-Korea on myös onnistunut kansainvälisistä pakotteista huolimatta kehittämään ydinaseita
– Ensinnäkin Suomi on kestävän kehi tyksen etulinjassa. HEIKKI HIILAMO TWITTERISSÄ SDP V IIK O N LU KU 40 prosenttia. Eduskuntavaaleissa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteiskannatus oli miehissä reilut 25 prosenttia ja naisten keskuudessa noin ”Tulevaisuusdemari” SDP:N ANTTI LINDTMAN ilmoitti ensim mäisenä halukkuudestaan SDP:n puheen johtajan tehtävään. Lindtmanin kampanjapäällikkö on eduskuntaan noussut Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto. Lindtman toisti viime viikolla ehdok kuudestaan tiedottaessaan SDP:n kannan hallitustunnusteluihin eli että puolue on valmis aitoihin keskusteluihin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Fortum söi sinunkin pöydässäsi Valtio on merkittävä omistaja pörssissä. Se olisi historiallinen asia SDP:ssä. Lehden lähtiessä pai noon ei muita ehdokkaita vielä ollut. IIRIS SUOMELA TWITTERISSÄ Kokoomus vaalien jälkeen, itse ennen vaaleja tekemis tään esityksistään: ”Nämä ovat vähän sellaisia juhla puheita olleet.” LI ANDERSSON TWITTERISSÄ Juuri tällainen ven koilu nakertaa us koa demokratiaan. Lindtman listasi kolme asiaa, jotka ovat hänen kampanjansa ytimessä. Puolueen linja ei saa olla etujärjestön taskussa. Vaatii paljon työtä miettiä, miten so kerivero teknisesti säädettäisiin. – SDP on tosissaan ja vakavalla mielellä liikkeellä näissä tunnusteluissa. Syynä oli sen Venäjän ja Saksan liiketoiminnan romahtaminen. – On ensimmäistä ker taa mahdollisuus jäsen äänestykseen. Viime vuonna valtion osakeomistuksista saama tulo laski 1,4 miljardiin euroon. Ei se voi kuitenkaan olla syy (kokoomuk sella) luovuttaa. Sanna Marin jättää puheenjohtajan tehtävät syyskuussa SDP:n puolueko kouksessa. Niin sanottu suurin pudottaja valtion omistamista yhtiöistä oli Fortum. Siksi näen, että olisi hyötyä puolueelle, että keskustelua käytäisiin ja jäsenille tarjottaisiin mahdollisuus vai kuttaa puolueen puheenjohtajaan. Ja työlinja on tulevaisuuden hyvinvoinnin vahvistaja ja varmistaja. Lindtman toivoo, että puheen johtajavaalissa olisi useam pia ehdokkaita. Suomi on avoin ja kan sainvälinen. de_27042023_08.indd 8 de_27042023_08.indd 8 18.4.2023 15.22 18.4.2023 15.22. Valtion yhtiöomistuksista kilahtaa budjetin täytteeksi vuosittainen (osinkotulot, pääomanpalautukset ja myyntitulot) noin 1–2 miljardia euroa. Itse toi von, että seuraavasta hallituksesta löytyy myös SDP, mutta se edellyttää erityisesti hallitustunnustelijalta kykyä kuulla mei dän näkemyksiämme ja tulla myös vas taan aivan erityisesti talouskysymyksissä. Viime vuonna yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo laski 47 miljardista eurosta 41 miljardiin euroon. Klassikkokysymykseen ”Min kä sortin sosialisti olet?” Lindtman vastaa kuvaa malla itseään ”2020 luvun pohjoismaisek si tulevaisuusdema riksi”
Hyvä julkinen! JULKINEN TERVEYDENHUOLTO pärjäsi yksityistä terveydenhuoltoa paremmin, kun vertailtiin ylikuolleisuutta koronaan ja riskiä kuolla koronaan. Tutkimuksen mukaan investoinnit ter veydenhuollon julkiseen rahoitukseen, ti loihin ja henkilöstöön vähentävät korona kuolleisuutta enemmän kuin investoinnit yksityiseen rahoitukseen nojaaviin tervey denhuoltojärjestelmiin. Tuoreen Palkansaajien järjestäytymi nen selvityksen mukaan työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut 5,5 pro senttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Kansainvälisessä vertailussa järjestäy tymisaste Suomessa on edelleen korkea. de_27042023_08.indd 9 de_27042023_08.indd 9 18.4.2023 15.22 18.4.2023 15.22. TYÖELÄMÄ TERVEYDENHUOLTO Ajoiko työelämä liitoista ohi. ”Juhlapuhe” on aika kaunis ilmaus perättömyyksille ja muille katteettomille lupauksille, joilla äänestäjiä johdettiin harhaan, pohtii Demokraatin väki. Maissa, joiden terveydenhuollon rahoitus pohjautui enemmän julkiseen rahoituk seen, koronakuolleisuus oli vähäisempää kuin yksityiseen rahoitukseen pohjautu vissa järjestelmissä. Hyvät ”juhlapuhujat”, saitte kasvot kokoomuksen Timo Heinosesta, joka vain viikko vaalien jälkeen kertoi, että vielä puolueen vaihtoehtobudjetissa ollut terveysperusteinen vero oli osoittautunut vaikeaksi säätää. Ensin perussuomalaiset rukkasi eduskuntavaalien äänestyksen loppusuoralla – kun ennakkoäänet oli annettu – kantaansa kiky-maksujen palauttamiseen. Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehitty neen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana sekä sitä, kuinka maiden terveydenhuollon ominaispiirteet olivat yhteydessä korona kuolleisuuteen ennen omikronvarianttia. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VIINIRYPÄLE VIINIRYPÄLE Terveysintoilija Vappujuhlan jälkeen Hyvät ”juhlapuhujat”, muistatteko niin sanotun äänestäjän kuluttajansuojan. AMMATTIJÄRJESTÖJEN JÄSENMÄÄRÄT ovat pienentyneet eli järjestäytymisaste on laskenut. Heti vaalien jälkeen kokoomus pelaili epäterveellisen ruuan verotuksella. Tämä kertoo, että yhteisten asioiden hoi tamista, kuten työelämän lainsäädäntöön vaikuttamista, jäsenpalveluja ja työnteki jöiden oikeuksien puolustamista ja edun valvontaa arvostetaan ja tarvitaan. Äänes täjällä on tuon jälkeen oikeus kysyä, mitä muuta huuhaaksi osoittautuvaa ”juhlapuhetta” oli kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ja vaalikampanjassa. Luku on las kettu edunvalvonnan piirissä olevista jä senistä. Ärähtikö elinkeinoelämä, tässä tapauksessa elintarviketeollisuus. Sen aiempi verotuksen kiristämistä ajanut kanta on muuttunut nykyistä mallia kannattavaksi. Tieto käy ilmi Hel singin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lo pussa noin 55 prosenttia. Palkansaajajärjestöjen mu kaan muutos kertoo osaltaan, että järjes töjen toimintaa pitää kehittää vastaamaan paremmin työelämän muutoksia ja työnte kijöiden tarpeita. Itsekin vaihtoehtobudjetin tekoon osallistunut Heinonen sanoi: ”Nämä ovat vähän sellaisia juhlapuheita, nämä sokeri-, suolaja rasvaverot”. – Varautumista pandemioihin voidaan parantaa lisäämällä julkisen terveydenhoi don voimavaroja ja parantamalla sen toi mivuutta, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo sanoo
In Trump we trust de_27042023_10.indd 10 de_27042023_10.indd 10 19.4.2023 9.45 19.4.2023 9.45. 7. Milloin Suomessa alkoivat värilliset tv-lähetykset. 3. Fortumin hallitus ilmeisesti tiesi, että se on menossa luvattomalle hillopurkille. Milloin vapusta tuli virallinen liputuspäivä. Kuinka moni työssäkäyvä saa asumistukea. 10. Muun muassa Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman totesi Kauppalehdessä, että Fortumin hallitus ja johto on korruptoitunut. 6. 2. Kuinka tervettä on, että Suomen suuryritysten hallituksissa istuu samoja ihmisiä päättämässä toisilleen jaettavista palkkioista. Valtion virkamiesedustaja istuu myös Fortumin hallituksessa, jossa palkitsemista valmisteltiin. Kataisen hallituksen synty oli ennätystuskainen. Tapaus herättää kysymyksiä. Kuinka monta pienpuoluetta on tippumassa puoluerekisteristä. Kuinka kauan sen muodostaminen kesti. Valtio urakoi pelastaakseen Fortumin Saksassa ja järjesti maksuvaikeuksiin joutuneelle yhtiölle lisärahoitusta. Mikä on uuden eduskunnan sukupuolijakauma. Oik eat vas tau kse t: 1) 197 9 2) 66 päi vää 3) Ens im mäi nen vär i-t v:n koe läh ety s oli vuo den 196 9 tas ava lla n pre sid entin uud env uod enp uhe 4) noi n 0,5 –0, 8 % 5) 66 päi vää 6) Int ian pää min ister i Nar end ra Mod i 7) Noi n 7 00 (ST M) 8) yli 40 pro sen ttia 9) 9 10 ) 10 8 mie hiä , 92 nai sia MAAILMAN TILA • Fortumin palkitsemissotku Ahneudella ei ole rajaa F ortumin hallituksen yritys palkita ylintä johtoaan oli uskomattoman härski. Valtionpäämies, mutta kuka. Kuinka paljon Suomesta puuttuu lähihoitajia. Se selvitytti palkitsemisjärjestelmiin erikoistuneella asiantuntijalla, missä menee valtion tahdon ja kirjaimellisten linjausten välinen raja. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Giorgio Viera 10 VIS V 1. Mikä on perinteisen siman alkoholipitoisuus. Kuinka pitkään istui Jäätteenmäen hallitus (2003). Miksi valtio puuttui vasta Fortumin yhtiökokouksessa palkitsemiseen. 5. 4. Se esitti – vastoin valtion, pääomistajan linjausta – että johdon tulospalkkiot vuosilta 2020–2023 maksettaisiin vain kahden ensimmäisen vuoden toteutuman perusteella. 9. Se rajaisi ulos Fortumin kurssin romahduttaneen Saksan Uniper-seikkailun. 8. Tämän rahoitusjärjestelyn yhteydessä valtio linjasi tulospalkkioista
Tulos oli karhu. Tosin olin toivonut, että olisin ollut itse kansanedustajana painamassa nappia Nato-äänestyksessä. Mitä mieltä hallitusneuvotteluista. Taisit olla pitkään SDP:n Nato-oppositiota. Olen Keski-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja. Olen sellainen leppoisa ja pitkäpinnainen karhu. Tein Anna-lehden toteemieläintestin. Yksi syy tähän saattoi olla, että analysoin televisiossa useaan kertaan väitöskirjatutkijan ominaisuudessa Yhdysvaltain vaaleja. Mutta sitten kun kuppi menee nurin, metsää kaatuu. 11 Demokraatti jokaisen puolueen tavoite on saada valtaa ja vaikuttaa. Mikä meno, Jani Kokko, tuore kansanedustaja. Siirtymä aluevaltuustoon oli meillä turvallinen, palvelut säilyivät ja palkat saatiin heti maksettua. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf JOKAISEN PUOLUEEN TAVOITE ON SAADA VALTAA JA VAIKUTTAA. Miten aluevaltuustotyö on lähtenyt liikkeelle. Nato ja Yhdysvallat… Tästä kansanedustajalle tehtäväkenttää. de_27042023_11.indd 11 de_27042023_11.indd 11 18.4.2023 13.30 18.4.2023 13.30. Kannatin Natoa ja puhuin siitä jo nuorisoliittoaikoinani. Minkälaiset tunnelmat oli vaalikentällä. Miksi. Vaaleissa läpimeno oli mahtavaa ja ennen sitä Suomesta tuli Naton jäsen. Voimaeläimesi on karhu. Jos kansalaiset haluavat minusta suurimman hyödyn eduskunnassa, niin toimiminen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä kiinnostaa. Nyt on merkkejä luovasta kaaoksesta, kun erilaiset ongelmakohdat alkavat paljastua. Sain kuulla kaikenlaista opastusta ja rimpsua vakaista naapuruussuhteista ja muusta vastaavasta. Oli hieno ja jännittävä tunne, kun ihmiset tulivat oma-aloitteisesti juttelemaan. Mainio meno. OPPOSITIOSSA SE ON VAIKEAA. Totta. Ja se oli aika pieni oppositio. Oppositiossa se on vaikeaa. Toivon SDP:n pyrkivän tosissaan hallitusvastuuseen, etenkin kun vaaleissa kolmen suurimman puolueen kannatuserot olivat minimaaliset. Tunnustan. Tämä näkyi ensimmäistä kertaa jo alue vaaleissa, mutta nyt eduskuntavaalikampanjan aikana vielä enemmän. Mielestäni Tuplajättipotti Eduskunnan turpoja USA-osaaminen vahvistuvat. Kumpikin oli pitkäaikainen tavoitteeni. Tästä vaiheesta toivottavasti selvitään tämän vuoden aikana
Kun lääkehoidot onnistuvat suunnitellusti ja lääkkeitä käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla, lääkehaitat ja niistä koituvat kustannukset vähenevät ja Suomeen jo saadut lääkkeet riittävät vastaamaan kysyntää ja terveydenhuollon ammattilaisten aikaa ei valu hukkaan. Apteekkien mahdollisuus vaihtaa puuttuva lääke vastaavaan rinnakkaisvalmisteeseen on taannut puolestaan sen, että yli 98 reseptiin sadasta lääke saadaan annettua asiakkaalle heti apteekin tiskistä käteen. Vaikka syytä paniikkiin ei ole, tilanne on haastava. Lääkkeiden saatavuushäiriöt johtuvat pääasiassa äkillisistä ja ennakoimattomista kysynnän vaihteluista, laatupoikkeamista ja häiriöistä lääkkeiden globaaleissa toimitusketjuissa. Riskinä on siis se, että lääkeyhtiöt myyvät Suomelle yhä useammin eioota. Asiasta puhutaan paljon julkisuudessa. Lääketeollisuus myy Suomelle yhä useammin eioota. Lääkepula näkyy tällä hetkellä kaikissa maissa ja lähes kaikissa lääkeaineryhmissä. Riittävätkö lääkkeet kaikille. 12 Demokraatti H uoli lääkkeiden saatavuudesta on herättänyt paljon kysymyksiä. Tämän vuoksi Suomen ja koko EU:n tulee keskittyä pitämään eurooppalaiset markkinat kiinnostavina ja kilpailukykyisinä. Ongelman taklaaminen edellyttää ymmärrystä siitä, että iso osa maailman lääkkeistä valmistetaan Intiassa ja lääkeaineista Kiinassa. Jos nämä tavoitteet johtavat lääkehuollon kokonaiskustannusten ja muun terveydenhuollon kustannusten kasvuun, terveydenhuollon henkilöstön lisäkuormitukseen, hoitojonojen pitkittymiseen ja lääkkeiden saatavuushäiriöiden lisääntymiseen, säästöistä voi kertautua kallis kokonaislasku. Touko Aalto touko.aalto@gmail.com Suomen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja, yhteiskunnallinen toimija D-kolumni de_27042023_12.indd 12 de_27042023_12.indd 12 19.4.2023 9.53 19.4.2023 9.53. Yksi tärkeä toimenpide on olla pahentamatta tilannetta entisestään. Kansallisesti voidaan vaikuttaa myös siihen, miten lääkkeitä käytetään Suomessa vaikuttavasti, turvallisesti, laadukkaasti, taloudellisesti ja yhdenvertaisesti. LÄÄKKEIDEN VELVOITEVARASTOINTI on puolestaan hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädännön keinoin on voitu varmistaa lääkkeiden monia muita maita parempi saatavuus. Lainsäädännön uudistamistyötä tulee jatkaa muun muassa antamalla enemmän joustavuutta apteekkien ammattilaisille vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen, kun lääkkeistä ja työvoimasta on pulaa. Lisäksi on tunnistettava, että Suomi on pieni ja kaukainen markkina, jonne lääkeyhtiöiden ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa tuoda monia hyviä ja käyttökelpoisia lääkkeitä. ISO OSA MAAILMAN LÄÄKKEISTÄ VALMISTETAAN INTIASSA JA LÄÄKEAINEISTA KIINASSA. VALTION MAKSAMAT lääkekorvauskustannukset ovat näennäisen helppo ja toistuva säästökohde, ja lääkkeiden halpuuttaminen on hyvältä kuulostava tavoite. Tulevan hallituksen kaksi tärkeintä lääkepoliittista kysymystä ovat lääkkeiden saatavuuden varmistaminen Suomeen sekä lääkehoitojen onnistumisten varmistaminen Suomessa. Tätä oikeutta ollaan laajentamassa porrastetusti myös kalliisiin biologisiin lääkkeisiin, joka auttaa laskemaan lääkekorvauskustannuksia ja parantaa lääkkeiden saatavuutta. Yhteiseurooppalaisten toimien lisäksi tulee asiaan puuttua myös kansallisesti
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Teollisuuden Voima Lähde: SAK Arvostamme suomalaista työtä. 350 000 Virallisesti tunnistettuja omaishoitosuhteita on Suomessa noin 350 000. Näin ajatellaan etenkin Itä-Euroopassa ja katolisissa maissa. Monessa maassa koetaan, että lapsilla on velvollisuus hoitaa sairaita vanhempiaan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Prosenttiosuus väestöstä, jonka mielestä lasten pitää vastata sairaiden vanhempiensa hoitamisesta Luku on pienin Alankomaissa (16 %) ja suurin Georgiassa (93 %). % 1 000 000 Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: W or ld va lu e su rv ey , Pu na in en Ri st i Sähköntuotanto Olkiluodon kolmos yksikön sähköntuotanto on käynnistynyt normiteholla. de_27042023_13.indd 13 de_27042023_13.indd 13 18.4.2023 10.39 18.4.2023 10.39. 700 000 Noin 700 000 suomalaista huolehtii omaisestaan ansiotyön ohessa. 13 Demokraatti 46,5 64 73,1 81,7 D EM O G RA A FI Kuka hoitaa vanhempasi. Varallisuus Useampi kuin joka kymmenes (11 %) duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä
14 Demokraatti 14 Demokraatti 14 Demokraatti SUOMI tarvitsee NATOkuiskaajia de_27042023_14.indd 14 de_27042023_14.indd 14 18.4.2023 16.37 18.4.2023 16.37
Aaltola ymmärtää suomalaisten ”etunojaa Nato-asioissa”. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho S uomen Nato-osaaminen on vielä heikkoa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi. de_27042023_14.indd 15 de_27042023_14.indd 15 18.4.2023 16.37 18.4.2023 16.37. 15 Demokraatti ILMIÖ 15 Demokraatti ILMIÖ 15 Demokraatti Suomi on Natossa. Tätä etunojaa on otettu muun muassa keskustelussa ydinaseista tai Nato-joukkojen mahdollisesta sijoittamisesta Suomeen. Hän sanoo Nato-asiantuntijoita olevan meillä vasta kourallinen. Nyt vasta alkaa oikea Nato-työ
Sillä on aikomus Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä riippumatta kehittää nykyisiä komentorakenteita, mutta siihen liittyvä suunnittelutyö on vielä kesken. Suomi jo yksinkin tuo peliin isot ja toimintakykyiset puolustusvoimat. 16 Demokraatti – Vuosikymmenien Naton eipäs-juupas-väittelyn aikana ei sotilasliitosta saatu oppia. D-ILMIÖ KENRAALILUUTNANTTI KIM JÄÄMERI arvioi Suomen, Ruotsin ja Norjan muodostaman kokonaisuuden luovan isoja odotuksia Natossa. Nyt Suomessa on alkanut uusi geopoliittinen ajanjakso, ja statuksemme on vaihtunut liittoutumattomasta sotilasliittoon kuuluvaksi. Se ei esimerkiksi hyväksy maaperälleen ydinaseita, pysyviä ulkomaisia joukkoja tai tukikohtia rauhan aikana. Jäämeri ei halua vielä tässä vaiheessa arvioida, minkä yhteisoperaatioesikunnan (JFC) alaisuuteen Pohjoismaat aikanaan menevät. – Jos jotain myönteistä haluaa hakea Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, niin se on ainakin tehnyt Natosta aikaisempaa yksimielisemmän ja valmiimman kovaan puolustukseen. Jäämeri on Suomen sotilasedustaja Euroopan unionissa ja Natossa. Nyt kyseiset esikunnat ovat Norfolkissa Yhdysvalloissa, Hollannin Brunssumissa ja Italian Napolissa. Samalla Norjalla on kuitenkin omaehtoisia, kansallisia rajoituksia Nato-jäsenyydelle. Tämä on mahdollista muutenkin kuin muodostamalla uusi komentorakenne, Jäämeri pai nottaa. Pohjoismaiden Nato-maista Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat JFC Norfolkiin. Etenkin, kun kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne vahvistaa Venäjän rajan läheisyydessä toimivien maiden merkitystä Natossa. – Pohjoismaat ja niiden asevoimat muodostavat Naton mittakaavassa kooltaan merkittävän kokonaisuuden. Ylimmän tason komentorakenteen muuttaminen NATOON LIITTYY EDELLEEN PALJON MYYTTEJÄ JA VÄÄRINKÄSITYKSIÄ. Kyllä tässä on vielä harjoiteltavaa. de_27042023_14.indd 16 de_27042023_14.indd 16 18.4.2023 16.37 18.4.2023 16.37. Sillä on edelleen vahva rooli Naton toiminnassa, ja maa on hyötynyt taloudellisesti Natosta. Aaltola patistaa päättäjiä pohtimaan nopeasti, mitä Suomi Natosta haluaa ja mitä meillä olisi sille annettavaa. – Puolustushallinto on ollut hyvin mukana Naton komentoja johtamisrakenteisiin liittyvissä keskusteluissa jo ennen jäsenyyttä ja tuonut esiin Suomen kannalta tärkeitä näkökulmia. Tämä lisää tarvetta ja mahdollisuuksia miettiä uudella tavalla Naton toimintaa ja tätä meidän ilmansuuntaamme. Hän neuvoo ottamaan mallia Norjasta, yhdestä Naton perustajamaasta. Hän muistuttaa, että Nato ei ole staattinen toimija. Meillä on vielä liian vähän Nato-ammattitaitoa, Mika Aaltola arvioi. – Olennaista on, että Pohjoismaiden alueella voidaan suunnitella ja johtaa yhteisoperaatioita kaikissa toimintaympäristöissä, parhaalla ammattitaidolla ja paikallistuntemuksella
Ranskalla on myös Afrikassa omia proSUOMESSA ON NATO-ASIANTUNTIJOITA VASTA KOURALLINEN. – Suomen erikoisasema kyllä ymmärretään niin Washingtonissa kuin Natossakin, vaikka niissä strategia painottuu merelliseen ajatteluun: Atlanttiin, Jäämereen ja Mustaanmereen. Suomen kannattaa jatkossakin pitää Ankaran suhteistaan huolta. Jäämeri pitää tässä tilanteessa tärkeänä pohtia, mitä erilaisten toimintojen sijoittuminen Suomeen voisi tarkoittaa ja millä edellytyksillä se voisi tapahtua. Aaltola sanoo myös Ranskan katsovan Suomen Nato-jäsenyyttä omien intressiensä kautta. Hän pitää etenkin Ranskaa ja Turkkia maina, jotka vetävät omaa linjaansa Natossa. Hän arvioi Suomen Nato-jäsenyyden myötä Lapin geopoliittisen painoarvon kasvavan. Tämä nähtiin Suomenkin ratifioinnin yhteydessä. Hän kuvaa Naton toimivan reilun taakanjaon periaatteella. de_27042023_14.indd 17 de_27042023_14.indd 17 18.4.2023 16.37 18.4.2023 16.37. Uutta on kuitenkin se, että meidän pitää kehittää ja ylläpitää joukkoja käytettäväksi yhteiseen puolustukseen Suomen ulkopuolella, jos päättäisimme sellaiseen osallistua. Myös Mika Aaltola muistuttaa Suomen erityispiirteestä, pitkästä Venäjän rajasta. Siksi maavoimamme on ensisijaisesti mitoitettu oman maan puolustamiseen. Jatkossa sen kautta kulkee Suomelle tärkeitä huoltoreittejä, jos tilanne Itämerellä muuttuisi. – Turkki pitää itseään alueellisena suurvaltana, jolla on perinteenä rampauttaa Naton projekteja omien tavoitteidensa takia. Maa on painottanut Euroo pan omaa yhteistä puolustusta Natoon turvautumisen asemesta. JÄÄMERI MUISTUTTAA Suomen olevan Natossa etulinjan maita Venäjän rajan takia. – Mitään erityisiä, muista jäsenmaista poikkeavia velvotteita ei ole odotettavissa. Esimerkiksi Norjan, toisen skandinaavisen Nato-maan, painopistealue on Atlantti. – Ei Nato ole mikään ruusutarha. Onneksi se on sentään pienempi organisaatio kuin vaikkapa Euroopan unioni, mutta Natossakin pitää varautua osin samanlaiseen peliin, Aaltola varoittaa. – Suomessa pitää vielä opetella yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaisiin suunnitelmiin Nato-maat ovat valmiita käyttämään yhteisiä varoja ja minkälaiset Suomea koskevat hankkeet voisivat edetä vastaamalla niiden kustannuksista suurelta osin itse. – Lappi ei ole enää vain porotaloutta ja turismia. Hän painottaa Itämeren ja arktisen alueen merkitystä Suomelle. VAIKKA NATO on sotilasliitto, on politikointi osa sen toimintaa. Yhdysvalloilla on kuitenkin hyvin kehittynyt maail manlaajuinen geostrateginen osaaminen, ja Natossa osataan myös lukea karttaa, Aaltola muotoilee. Pitää muistaa, että Suomen ulkomaankaupasta kulkee nyt 90 prosenttia Itämeren kautta. 17 Demokraatti Suomen ja Ruotsin jäsenyyden takia olisi jo iso juttu, mutta seuraavan tason joukkorakenteen esikuntien suunnitteluun niiden isäntämaat voivat vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan
Jos sellainen tulee, onko sen paikka Suomessa vaiko Ruotsissa, joka on riittävän lähellä, mutta samalla riittävän kaukana Venäjän rajasta. Aaltola arvioi, että Pohjoismaat muodostavat Natossa aikanaan oman samanhenkisen ryhmittymänsä, kuten nyt ovat esimerkiksi Puola ja Baltian maat. – Aina ei tarvita yhteisiä massiivisia avustustoimia. Nyt sitä tekevät muiden muassa Espanjan ja Portugalin ilmavoimat. kieltäytyisivät osallistumasta tähän valvontaan. – Kaikki olettavat sen toimivan, vaikka sitä ei ole kertaakaan käytetty. Hänen mielestään olennaista on miettiä toimintaa omaa maata isompana kokonaisuuteena. Jos haikailemme dialogia Venäjän kanssa, voi se osaltaan heikentää suhdettamme Natoon. Maan pääministeri Kaja Kallas kritisoi vajaa vuosi sitten Naton Baltiaa koskevaa puolustussuunnitelmaa. Hän epäili, että hyökkääjä ehtisi tuhoamaan Viroa jopa puoli vuotta ennen kuin Nato ehtisi avuksi. – Osa tätä voi olla esimerkiksi Pohjoismainen esikunta. Artikla on kuitenkin sanamuodoltaan väljä, etenkin jos vertaa sitä Euroopan unionin yhteistä puolustusta koskevaan lausekkeeseen. Virossa on kyseenalaistettu Naton tuomaa turvaa, tai lähinnä sen ajoitusta. Aaltolalla on vahvempi luotto viidenteen artiklaan. Hän korostaa, että Nato ei esimerkiksi määrää vastoin maan omaa tahtoa sen joukkoja toiseen maahan taistelemaan, eikä yksittäisille jäsenmaille aseteta vastuuta toisen jäsenmaan puolustuksesta. Naton sotilasviranomaiset eivät ole kuitenkaan tällaista ainakaan vielä esittäneet. Natossa on maita, joilla on merkittäviä kaukovaikutteisia ja nopeita joukkoja. Sitä kyllä voi pohtia, riittäisikö esimerkiksi laaja kyberhyökkäys täyttämään viidennen artiklan kriteerit. KIM JÄÄMEREN mukaan Natoon liittyy edelleen paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä. NATON ARTIKLA 5 ja sen turvatakuiden tuoma suoja olivat merkittävässä roolissa, kun poliittinen ja kansalaismielipide alkoivat Suomessa kääntyä Nato-jäsenyyden kannalle. 18 Demokraatti D-ILMIÖ jekteja, jotka voivat vaikuttaa sen Natosuh teisiin. Olennaista on panostaa rauhanajan ennakointiin ja suunnitteluun. Lisäksi pitää muistaa, että nykyäänkin isoissa hyökkäyksissä on sen valmisteluun liittyvä varoitusaika. Suomi pyrkinee samaan joukkoon. Viidennen artiklan käytössä ei ole vaarana Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin liittynyttä parlamentaarista vitkuttelua eli jokaisen Nato-maan parlamentin käsittelyä. Aaltola sanoo Nato-maiden keskinäisten sopimusten takaavan, että apua annetaan kun sitä tarvitaan. Meidän pitää tarkkaan harkita, haluammeko samalla säilyttää sillanrakentajan roolimme. Siksi Neuvostoliitto ei sitä testannut, ja tällä hetkellä Venäjä on kyvytön sitä testaamaan. Yksi esimerkki on Baltian ilmavalvonta. ARTIKLAN TOIMIVAN, VAIKKA SITÄ EI OLE KERTAAKAAN KÄYTETTY. de_27042023_14.indd 18 de_27042023_14.indd 18 18.4.2023 16.37 18.4.2023 16.37. Nykyisessä tilanteessa pitää panostaa 360 asteen ajatteluun ja samalla kehittää Nato-ymmärrystämme, Aaltola linjaa. – Toki Natolla ja sen jäsenmailla on erilaisia odotuksia uusien jäsenmaiden sitoutumisesta ja taakanjakovalmiudesta. Voitaisiin nähdä erikoisena, jos lähellä sijaitsevat Suomi ja Ruotsi Nato-maina KAIKKI OLETTAVAT 5. – Suuri osa Nato-maista on esimerkillisiä mallioppilaita. – Tarvittaessa Pohjois-Atlantin neuvosto kaivaa pöytälaatikosta suunnitelmat, antaa toimeksiannon ja liittoutuneiden Euroopan-joukkojen ylipäällikkö antaa tehtävästä määräyksen
– Pitkäaikainen työ kantaa viimein hedelmää, hän huokaisee. – Mutta kokonaisuudessaan tällä vaalituloksella Suomi otti askeleen oikealle. – Siinä on paljon tehtävää varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. – Periaatteista on pidettävä kiinni ja hallitusohjelmaan pitää pystyä sitoutumaan. Hallitusneuvotteluissa kysymys kuuluu, pitäisikö SDP:n pyrkiä hallitukseen. Hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana myös sosiaalija terveysvaliokunta olisi hänelle mieluisa vaikuttamisen paikka. Mutta olen kiinnostunut monesta eri politiikan alasta. de_27042023_19.indd 19 de_27042023_19.indd 19 19.4.2023 9.54 19.4.2023 9.54. Kyllä meidän sosialidemokraattien täytyy pitää huolta myös ympäristöasioista. 19 Demokraatti Eduskuntaan! Viisi tuoretta SDP:n kansanedustajaa kertoo, miltä tuntui tulla kansanedustajaksi. Gebhard löytää useita valiokuntia, joissa vaikuttaminen kiinnostaisi erityisesti. Taskussa on ollut myös muuta kuin SDP:n jäsenkirja. Vaalikampanjassa Gebhardin keskeisiä teemoja olivat eriarvoisuuden torjuminen ja työelämän tasa-arvo. Vaalitulos heijastelee Mikkosen mielestä myös jonkinlaisen vastakkainasettelun ajan paluuta, kun SDP:n arvojen rinnalla on selkeä oikeistoblokki omine arvoineen. Ensimmäinen yritys eduskuntaan oli nuorena 22-vuotiaana opiskelijana. Sanotaan, että se varsinainen työ tehdään valiokunnissa. Mikkonen korostaa, että SDP:n kohdalla hallitukseen meno riippuu tarjolla olevasta ohjelmasta – millaiset edellytykset puolueella olisi edistää itselleen tärkeitä asioita. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Marja Luumi Kuvat Lehtikuva ja Demokraatin arkisto H elsinkiläisen Elisa Gebhardin tie Arkadianmäelle aukesi toisella yrittämällä. Kaakkois-Suomen saavutettavuus ei ole parhaalla mahdollisella tolalla, joten liikenneinfran kehittäminen on Mikkosen mielestä tärkeää. Ja niihin liittyviä kysymyksiä hän haluaa ajaa luonnollisesti eduskunnassa. Mielestäni SDP:n ei pidä mennä sellaiseen hallitukseen, joka tekee eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa, kuten leikkauksia koulutukseen, sosiaaliturvaan ja palveluihin. Eduskuntatalo on monelle ensikertalaiselle aivan uusi kokemus, mutta ei Elisa Gebhardille. Mutta kysymys kuuluu, millä reunaehdoilla. Hän itse painotti omassa kampanjassaan kysymyksiä, jotka olivat hänelle sekä sukupolvensa äänestäjille tärkeitä. Ne ansaitsevat politiikassa hänen mukaansa enemmän huomiota. Mutta on paljon muitakin kysymyksiä, joita Mikkonen haluaa ajaa eduskunnassa. Hallitukseen vai ei. Ääniä kertyi 5 836. Hän toimi vielä hiljattain pääministeri Sanna Marinin erityisavustajana ja aiemmin kansanedustaja Jutta Urpilaisen avustajana. Mikkoselle sivistysvaliokunta tulee ykkösenä. Gebhard on iloinen siitä, että vaalit menivät SDP:ltä todella hyvin – se on hyvin harvinaista pääministeripuolueelta. – Ympäristövaliokunta on yksi ja lakivaliokunta toinen – jo siitäkin syystä, että olen koulutukseltani juristi ja olen EDUSKUNTA työskennellyt oikeusvaltioon liittyvien teemojen parissa aika pitkään. Mitkä valiokunnat sitten kiinnostaisivat uutta kansanedustajaa. Se otettiin hyvin vastaan. – Mutta pitää muistaa, että ilman elinkelpoista planeettaa meillä ei ole myöskään tasa-arvoisia yhteiskuntia. Gebhard muistuttaa, että SDP on saanut vahvan mandaatin kansalta. – Ja kun sellaisen mandaatin saa, silloin pitää tietysti pyrkiä käyttämään sitä valtaa ihmisten hyväksi. – Täällä Savonlinnassa ainakin olen saanut ääniä myös esimerkiksi kokoomuslaisilta ja keskustalaisilta – näin moni on tullut minulle sanomaan. Hänen mielestään muun muassa Itä-Suomi-ohjelmaa pitää jatkaa. ”Koulutus on tulevaisuusinvestointi” oli Mikkosen pääviesti kadunvarsimainoksia myöten. SAVONLINNALAISELLE Anna-Kristiina Mikkoselle viides kerta toden sanoi. Nyt voittivat sellaiset arvot, joita en itse edusta, Gebhard arvioi viitaten itselleen tärkeään eriarvoisuuden torjumiseen. Yksi konkreettinen on palkkatasa-arvon edistäminen
SATAKUNNAN VAALIPIIRISTÄ Raumalta uutena tulokkaana eduskuntaan päässyt Juha Viitala odottaa innolla uutta. Hän kertoo jutelleensa vaalikentillä paljon eri ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa, joten hän uumoilee äänestäjien joukon olleen myös varsin kirjava. Ääniä kertyi 3 426. Hiltunen kiteyttää, että koulutus on kivijalka, jonka täytyy olla kunnossa. Eikä ole suuri yllätys, että eduskunnan valiokunnista häntä kiinnostaa erityisesti sivistysvaliokunta. Luokanopettajana hän pääsi puhumaan vaalikentillä erityisen paljon koulutuksesta. Siihen liittyy esimerkiksi kaksivuotinen esiopetus, joka on nyt ollut kokeilussa. Eduskunnan valiokunnista Viitalaa kiinnostavat tulevaisuusvaliokunta, talousvaliokunta ja työelämäja tasa-arvovaliokunta, miksei liikenneja viestintävaliokuntakin. Hän on myös kaupuginhallituksessa varajäsenenä. Viitalan äänipotti oli 4 238 ääntä, joista yli 80 prosenttia tuli hänen kotikaupungistaan Raumalta. Ajat ovat olleet vaikeat – koronan hoito, Ukrainan sota, energiakriisi. – Olen aiemminkin sanonut, että ei minusta olisi mahdottomuus esimerkiksi kokoomuksen kanssa sinipunaa muodostaa, mutta ei minulla ole siihen mitään vahvaa kantaa, hän puntaroi hallituskuvioita. Hiltusella oli kampanjakärkiä olivat hyvinvointi, koulutus, sivistys ja kulttuuri sekä tasapainoinen talous ja kestävä työllisyys. Marinin päätös jättää SDP:n puheenjohtajuus taakseen on Hiltusen mielestä hyvin ymmärrettävä. Hän katsoo, että kaikilla puolueilla pitää olla ensisijaisena tavoitteenaan tehdä kansalaisten edun mukaista politiikkaa; vaaleissa maaliintulojärjestystä tärkeämpää on puolueiden kyky yhteistyöhön. Tällä kaudella se pitää muuttaa koskemaan jokaista, Hiltunen linjaa. OULUN VAALIPIIRIN pääkaupungista Oulusta eduskuntaan ponnahtanut Pia Hiltunen sanoo elämänsä muuttuneen täysin yhdessä yössä. Niiden teemoihin liittyvät myös asiat, joihin hän haluaa kansanedustajana erityisesti vaikuttaa. 20 Demokraatti Perussuomalaisia ja SDP:tä samassa hallituksessa Mikkonen pitää hankalana yhtälönä. – Meidän pitää turvata koulupolku varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti niin, että jokaisella on mahdollisuus opiskella, menestyä ja pärjätä elämässä. – Opettajan työt loppuivat vaalien jälkeen heti seuraavana päivänä, Hiltunen kertoo. Näihin asioihin hän haluaa nyt kansanedustajana vaikuttaa. de_27042023_19.indd 20 de_27042023_19.indd 20 19.4.2023 9.54 19.4.2023 9.54. Hän ei vielä osaa arvioida, millä tavalla tehtävien yhdistäminen sujuu. Hän kuitenkin uskoo, että hänen taustansa opettajana on vaikuttanut. Vaalikampanjoinnista Hiltusella kertyi kokemusta jo viime kuntavaaleista – silloin hän nousi ensikertalaisena Oulun kaupunginvaltuustoon. EDUSKUNTA ELISA GEBHARD 29-vuotias, Helsinki Oikeustieteen maisteri Juristina Suomen asianajajaliitossa Kaupunginhallituksen jäsen ANNA-KRISTIINA MIKKONEN 38-vuotias, Savonlinna Yhteiskuntatieteiden maisteri Linnalan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja Kaupunginhallituksen puheenjohtaja PIA HILTUNEN 31-vuotias, Oulu Luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri Oulun kaupunginvaltuutettu PITKÄAIKAINEN TYÖ KANTAA VIIMEIN HEDELMÄÄ. Eduskuntavaaleissa Hiltunen oli nyt ehdolla ensimmäistä kertaa. Perussuomalaisten linja työntekijöiden oikeuksiin ei oikein vakuuta, ja puolueen maahanmuuttoja EU-kriittiset lausunnot erityisesti ovat vaikeasti hyväksyttävissä
Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka yhteiskunnan tuella hän saattoi jatkaa jääkiekkoharrastustaan 1990-luvun lama-aikana. Ehkä sen takia on minulle niin tärkeä, että myös oppisopimuskoulutusta kehitettäisiin entisestään, hän jatkaa. Reilu työelämä ja tasa-arvo – sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla on mahdollisuus luoda oma hyvä tulevaisuus – nämä ovat minulle ne isoimmat arvot ja asiat, Viitala sanoo. Tiedän, mitä se tarkoittaa Suomelle, että me myymme täältä tuotteita ulkomaille. Yrittäjäperheen lapsi joutui tilanteeseen, jossa perheen tulot romahtivat täydellisesti kahden konkurssin myötä. Mutta ehkä se paikallisuus ja ”Saku Salosta” -tyyppinen ajatus on ollut ihmisille tietyllä tavalla tärkeä juttu, Nikkanen pohtii. Vientiteollisuuden kannalta tärkeä asia on myös se, että koulutusasiat ovat kunnossa. Hyvinvointialueella hän on myös lapset, nuoret ja perheet -lautakunnan jäsen. Nikkanen JUHA VIITALA 46-vuotias, Rauma työsuojeluvaltuutettu UPM Rauman tehtaalla Kaupunginvaltuutettu SAKU NIKKANEN 46-vuotias, Salo liikunnanohjaaja Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on liikunnanohjaaja, ja hänellä on muutoinkin vahva tausta liikuntaja urheiluasioissa. – Olen jo ennen ehdolle lähtöä miettinyt, että jos homma menee maaliin, pitää tiettyjä asioita jättää pois ja antaa vastuuta muille. Nikkasta kiinnostaa eduskunnan valiokunnista erityisesti kolme: sivistysvaliokunta, työelämäja tasa-arvovaliokunta sekä ulkoasiainvaliokunta. Kansanedustajana Saku Nikkanen haluaa tehdä töitä muun muassa työvoimapulan taklaamiseksi. Vaalituloksesta Saku Nikkanen toteaa, että se oli niin hyvä, ettei hallitusovea kannata suorilta sulkea, vaan sen taakse kannattaa katsoa. SALOLAINEN Saku Nikkanen oli jo kolmatta kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Olen kävelevä esimerkki siitä, miten harrastus voi pitää pinnalla, kun muut asiat romahtavat ympäriltä, hän kertoo. Työ, hyvinvointi ja turvallisuus. – En mennyt millään pro Salo -kampanjoinnilla, vaan teemani olivat isommat ja ylevämmät, hyvinkin sosialidemokraattiset. – Sosiaaliturvan avulla sain jatkaa rakasta harrastusta, ja sillä tavalla saatiin oireileva nuori mies, joka oli klassisen varma esimerkki syrjäytymisvaarassa ollevasta nuoresta, pidettyä yhteiskunnassa mukana. de_27042023_19.indd 21 de_27042023_19.indd 21 19.4.2023 9.54 19.4.2023 9.54. 21 Demokraatti – Kun olen ollut koko ikäni töissä vientiteollisuudessa – metsäteollisuudessa – on viennin merkitys ollut minulle aina selvä. Kohtaanto-ongelmaa on kyettävä korjaamaan myös esimerkiksi matalapalkka-aloilla. – Olen itse opiskellut kaksi ammattia oppisopimuskoulutuksella. Hän kuvaa tehneensä kampanjaa täysillä mutta samalla rennosti. Viitalan mukaan olennaista on saada koulutus ja työpaikkojen tarpeet kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Fokus on täysin eduskuntatyössä, ja varmasti kaupungin ja hyvinvointialueen luottamustoimet hoituvat, mutta esimerkiksi Sairauskassa Sampaksen hallituksen ja Vakuutuskassat ry:n hallituksen puheenjohtajuudet ja ammattiosaston hallitushommat ovat sellaisia, joissa on aika paljon töitä, ja vastuuta pitää antaa seuraaville henkilöille, hän tuumii. Jälkimmäinen siksi, että hän on työskennellyt ulkomailla ja ollut muun muassa kehitysyhteistyötehtävissä Afrikassa. Erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista huolehtiminen on Nikkaselle tärkeää. – Koulutuksessa on paljon korjattavaa nimenomaan aikuiskoulutuspuolella, jotta ihmiset pystyisivät kouluttautumaan uusiin tehtäviin ja heillä olisi myös aito mahdollisuus siihen, Nikkanen sanoo. Hän on Rauman kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen sekä varajäsenenä aluevaltuustossa. Toki hallitukseen ei pidä lähteä Nikkasenkaan mielestä hinnalla millä hyvänsä. Luottamustoimia Viitalalla on melkoinen liuta niin politiikan kuin ammattiyhdistysliikkeen puolella. Työsuojeluvaltuutettuna tietysti työelämän pelisääntöihin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä
Se ei ole kansanedustajan työssä hyvä asia. Siinä hän kysyi, voisiko rakennekynsien tekoa ja ripsienpidennyksiä suitsia luvanvaraiseksi. Mäkisalo-Ropponen on hyvillään. Mäkisalo-Ropponen tarttui huoleen ja teki kirjallisen kysymyksen syksyllä 2013. – Onneksi pääsin lyhytterapiaan, sillä muuten olisin ruvennut pelkäämään, että uskallanko enää kirjoittaa tai sanoa, jos siitä tulee taas kohu. Toive toteutuu tänä vuonna, loppusyksystä, jolloin eduskunnan noin tuhannen henkilön työyhteisö saa käyttöönsä osa-aikaisen työpsykologin. Hän piti siellä esillä talon oman psykologin tarvetta. Seuraus yllätti hänet täysin. Vapaaehtoisesti eduskunnan vaaleissa jättänyt Mäkisalo-Ropponen on puhunut kymmenkunta vuotta siitä, että Eduskuntataloon, paikan päälle, pitää saada psykologi. Joensuulainen Mäkisalo-Ropponen istui eduskunnassa kolme vaalikautta. 22 Demokraatti POLITIIKKA Liian kiltti eduskuntaan Eduskuntatalosta saa pian kriisiapua – kiitos ex-edustajan kriisin. de_27042023_22.indd 22 de_27042023_22.indd 22 17.4.2023 15.21 17.4.2023 15.21. Teksti Eija Kallioniemi / Kuva Jukka-Pekka Flander K ohun keskelle joutuva kansanedustaja saa tarvitessaan kriisiapua loppuvuodesta lähtien jo Eduskuntatalossa. Hän huomasi KANSALAISET EIVÄT TUNNE KANSAN EDUSTAJAN TYÖTÄ. Nämä tilasivat Kiinasta aineita, joiden terveyshaittoja ei tunnettu. Silmälääkärit taas tiesivät kertoa, että silmäpoliklinikoilla kaavittiin sarveiskalvoilta ripsienpidennyksistä jääneitä liimoja. KAHTENA VIIMEISENÄ vaalikautenaan Mäkisalo-Ropponen istui puheenjohtajana eduskunnan koko työyhteisöä edustavassa työsuojelutoimikunnassa. Kunnolla asia liikahti eteenpäin eduskunnan kehittämistyöryhmässä äsken päättyneen vaalikauden alussa. Hänelle naureskeltiin. Politiikan ulkopuolelta eduskuntaan nousseelle edustajalle paikka oli niin kova, että tämä tarvitsi tilanteen purkuun psykologin antamaa debriefingiä, kriisiapua. Eduskunnan työterveysasemalta annettiin lähete viiden käyntikerran lyhytterapiaan. Asia tehtiin naurunalaiseksi, Mäkisalo-Ropponen muistaa. Rahoitus on varattu eduskunnan tämän vuoden budjetista. – Psyykkisen hyvinvoinnin hoitaminen on ollut osittain retuperällä eduskunnassa, hän sanoo. Mäkisalo-Ropponen sai purettua tunteensa psykologin kanssa. ”Kansanedustaja vaatii hallitusta puuttumaan rakennekynsiin”, otsikot ilkkuivat. Silloin se on tehokkainta. Siinä auttoi Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) oma kipeä kokemus. Hän tietää omakohtaisesti, miksi apua tarvitaan. Ensimmäisellä kaudella kauneusalan ammattilaiset ottivat häneen yhteyttä ja kertoivat huolensa epäpätevistä rakennekynsien ja tekoripsien tekijöistä. Mäkisalo-Ropponen korostaa, että kriisiapua on tärkeää saada mahdollisimman pian kriisitilanteen jälkeen. – Siitä tuli hirveä huuto: ”Jo on typerä kansanedustaja!”, ja että ”tähänkö sillä menee aika”
– Kansanedustajan työssä ei tiedä, milloin joku kohu, mediajuttu, maalittaminen tai joku muu tulee eteen. Kokoomus on kuitenkin kertonut etsivänsä nimenomaan julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Siksi luottamustehtävä työsuojelutoimikunnassa tuntui erityisen mieluisalta. 23 Demokraatti Liian kiltti eduskuntaan itse, että maksusitoumuksen kanssa on hieman hankalaa lähteä myöhemmin hakemaan apua talon ulkopuolelta. – Psykologia tarvitaan koko työyhteisön henkisen työsuojelun edistämiseen. – Työpaikkakohtaisen sopimisen laajentaminen ei tuo uusia työpaikkoja. Puolue on muun muassa väläytellyt tukilakkojen ja poliittisten lakkojen rajoittamista. Kun henkinen työsuojelu on kunnossa, kiireistä ja stressaavaa työtä jaksaa tehdä paremmin. KOKOOMUS ON kertonut haluavansa ”uudistaa” työmarkkinoita myös työrauhaa koskeviin säädöksiin puuttumalla. Sen kaventaminen heikentäisi merkittävästi työntekijöiden asemaa, Eloranta muistuttaa. Puolueella näyttääkin olevan työelämän sopimusjärjestelmän heikentämiselle muita motiiveja kuin talous, Eloranta huo mauttaa. Omasta kriisistään hän selvisi hyvin: teki kolmen vaalikauden aikana 140 kirjallista kysymystä, jätti 63 aloitetta ja piti 1 248 puheenvuoroa. Teksti Demokraatti H allituspohjaa selvittelevistä kysymyksistä syntyy vaikutelma, että tavalliselle palkansaajalle taitaa olla tulossa kylmää kyytiä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Muuten hän keskittyy Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston vetämiseen ja kaupunginvaltuutetun työhön – sekä aviopuolisoonsa vuosikymmeniä kestäneen matkalaukkuelämän jälkeen. JO NYT TILANNE ON HÄLYTTÄVÄ MONILLA SAK:N ALOILLA. Olen huomannut, että kansalaiset eivät oikein tunne kansanedustajan työtä. Hallitustunnustelija Petteri Orpo kysyi puolueilta muun muassa, millaisiin keinoihin ne ovat valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi. – Lakko-oikeus on kansainvälisten sopimusten suojaama työntekijöiden vaikuttamiskeino, jota kautta he voivat suojautua työnantajien yksipuoliselta sanelulta. Ajattelevat, että tekevätköhän ne oikeasti siellä mitään. Kirjalla on jo työnimi: Liian kiltti kansanedustajaksi. Päättyneellä vaalikaudella hän oli toimikunnan ainoa kansanedustajajäsen. Eloranta korostaa, että SAK ei vastusta paikallista sopimista, kunhan se on aitoa ja tasapuolista. – Jo nyt tilanne on hälyttävä monilla SAK:laisilla aloilla, ja ulkomailta tulleita työntekijöitä huijataan kevytyrittäjiksi. Sitä Mäkisalo-Ropponen mielestään oli. Vielä kuluvan vuoden loppuun hän toimii yhtenä eduskunnan neljästä tilintarkastajasta. Kylmää kyytiä Jo hallituspohjaa tunnustelevat kysymykset lupasivat ankeutta palkansaajalle. PAIKALLISEN SOPIMISEN laajentaminen ja vapauttaminen johtaisi SAK:n mukaan siihen, ettei ulkomaisen työvoiman työehtojen tasoa voisi enää ylläpitää, vaan työnantajat saisivat avoimen väylän palkkaja työehtodumppaukselle. Kokoomuksen esitys tarkoittaisi, että jatkossa heidän kanssaan voitaisiin sopia ala-arvoisista työehdoista ilman rajoitteita. SAK:n mukaan paikallista sopimista kehitetään parhaiten työja virkaehtosopimusten kautta, työntekijöiden ja työnantajien välistä neuvottelukulttuuria vahvistamalla. Tällaisia keinoja ovat muun muassa luottamusmiehen aseman ja oikeuksien turvaaminen, sekä työriitojen neuvotteluvelvoite. SAK varoittaa, että työehtosopimusten vähimmäisehdot ja koko suomalaisen sopimusjärjestelmän kattavuus ja oikeutus rapautuvat, jos järjestäytymättömät yritykset saavat lisää mahdollisuuksia sopia toisin ilman työehtosopimusten tasavertaista sopimista edistäviä keinoja. Esimerkiksi valtionvarainministeriö ei ole pystynyt todentamaan paikalliselle sopimiselle minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Nyt hän on 65-vuotias tuore eläkeläinen. Elorannan mukaan kysymykset tarkoittavat käytännössä sitä, ovatko puolueet valmiita ulottamaan mahdollisuuden sopia työehtosopimuksista poikkeavista työehdoista myös työnantajaliittojen ulkopuolisiin yrityksiin. MÄKISALO-ROPPOSELLE, terveystieteiden tohtorille, työhyvinvointityö oli tuttua jo hänen aiemmasta työstään työyhteisökouluttajana. de_27042023_22.indd 23 de_27042023_22.indd 23 17.4.2023 15.21 17.4.2023 15.21. Myös kirjahanke on nupulla. – Minulla on näiden 12 vuoden ajalta tuntemuksia, ajatuksia ja oivalluksia, jotka olisivat kenties muillekin mielenkiintoista luettavaa
Pidetään yhteyttä: @miapetrakumpula & @heinaluoma @miapetrakumpula & @eeroheinaluoma @miapetrakumpula & @eeroheinaluoma de_27042023_24.indd 25 de_27042023_24.indd 25 18.4.2023 9.16 18.4.2023 9.16. 25 Demokraatti Europarlamentaarikot MIAPETRA KUMPULA-NATRI JA EERO HEINÄLUOMA Tilaa uutiskirjeet kotisivuiltamme: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi EU on osa turvallisuuttamme ja menestystämme
26 Demokraatti Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! Hyvää vappua! teollisuusliitto.fi de_27042023_24.indd 26 de_27042023_24.indd 26 18.4.2023 9.16 18.4.2023 9.16
29 Demokraatti pam.fi/liity Yhdessä parempaa työelämää Hämeenlinnan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry de_27042023_24.indd 29 de_27042023_24.indd 29 18.4.2023 9.16 18.4.2023 9.16
30 Demokraatti POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Enroth Jori Gustafsson Aleksanteri Gustafsson Jouni Gustafsson Reetta Järvinen Aarno Koivunen Aila Kojima Eila Lehtonen Kyösti Lehtonen Pirjo Mustonen Lahja Mäensivu Karita Palomäki Ulla Ruislehto Kirsti Tikkanen Joona Tikkanen Jukka Tikkanen Maila Udd Heli Åhs Niina-Liisa TURUN KRISTILLISET SOSIALI DEMOKRAATIT Kirsi Kauliomäki Päivi Nuotio-Niemi Pirkko ja Markku Työläjärvi Merja Huovinen Anni-Helena Jäppinen Riitta Perko Vesa Rasinpuro Jouko Tuominen Pirkko Mikkola Terttu Knuutila Heikki Palmu TURUN SOSIALI DEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hallitus Mika Maaskola, pj Nina Kallio, vpj Hans Ekroth Jorma Hellstén Minna Holtlund Wille Jäntti Kirsi Kauliomäki Mari-Elina Koivusalo Mari Lahti Seppo Lehtinen Petri Lepola Ville Lintunen Mikko Luoma Vuokko Puljujärvi Santeri Salonen Juhana Turpeinen Ari Virta Työntekijät Petja Raaska Johanna Jalonen Aada Uhlgrén FORSSA Rekunen Hannu HELSINKI Fager Eva Viljanen Eko KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo LEMPÄÄLÄ Rajala Harry PAIMIO Huhtala Päivi Koivukangas Olli Kuusela Mervi Laitinen Seppo Mäentaka Asko Olander Jouko Pajala Matti Rantanen Riitta-Kaarina Ristilä Pasi Salo Tapani Virta Timo Helvi ja Oiva Lindqvist Iloista Vappua! PORVOO Ojala Olli RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kotirinta Kaisu TAMMISAARI Helenius Henrik TURKU Maijaliisa Nieminen RAFAELIN ENKELIT, Turku Christian Alari Jukka Alari Jouko Glader Ari Hakulinen Juha Korvenmaa Kari Malinen Aimo Massinen Kalevi Olin Antti Paasio Eero Pulli Esko Randell Antti Vuorenrinne de_27042023_24.indd 30 de_27042023_24.indd 30 18.4.2023 9.16 18.4.2023 9.16
Puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi laittaa Suomen kuntoon yritysmaailmasta politiikkaan siirtyneen idealistin itsetunnolla. Lukua esiteltiin vaikuttavuuden vuoksi koko komeudessaan, näin: 100 000 000 000. Sillä kertaa Suomen jättimäisestä velkasotkusta olivat vastuussa kokoomuslaiset pääministerit Jyrki Katai nen ja kesken kauden ruoriin hypännyt Alexander Stubb. Teksti Simo Alastalo K eskuskauppakamari asensi Helsingin Aleksanterinkadulle velkakellon helmikuussa 2015. Todellisempi syy oli vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi, joka koetteli Suomea naapurimaita rajummin. Keskustan vaalivideolla lenkkeili froteeasuinen Suomi-leijona, joka piti kunnostaan huolta halvankuuloisen mainosbiisin säestyksellä. Hallituksen Valeria Soloveva de_27042023_32.indd 32 de_27042023_32.indd 32 19.4.2023 10.25 19.4.2023 10.25. Leijonalla tavoiteltiin talousmetaforaa, kuvaa kunnossa olevasta valtiontaloudesta, joka takaa kansalaisille ja yrityksille paremman tulevaisuuden. Pelastajaa odotettiin keskustasta. Sankarimme on kamreeripoliitikko, joka taskulaskimellaan pelastaa maan. Kellon tauluun kertyi nyttemmin taas kohtuulliselta näyttävä lukema 100 miljardia euroa. Sipilä nosti valtiovarainministerikseen edellisen hallituksen veloista vastanneen Alexander Stubbin, joka vaihtui kauden mittaan Petteri Orpoon. 32 Demokraatti RAKAS VALTIONTALOUS Superkamreeri on Suomen sankari ESSEE: Suomen sadomasokistinen velkakultti elää ja voi hyvin. Viesti upposi, ja keskusta voitti. Dramaattisella 10 000 euron minuuttivauhdilla tikittänyt kello muistutti paisuvasta valtionvelasta muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja
Kossun ja kaljan sijaan luvuton määrä herkullisia liköörejä ja viinejä. Velka kuvataan käsiimme räjähtävänä ongelmana, joka kasvaa ja paisuu, tuhoaa Suomen tulevaisuuden ja syö jälkiruuaksi tikkarit lasten suista. Mikä velassa riivaa. Syvin poliittinen tyydytys on pohjimmiltaan sadomasokistinen. Suomalainen karnevaali tiivistyy laskiaisena syötävään hernekeittoon. Miksi maailman onnellisin maa on katastrofaalisella Kreikan tiellä. Oikeis to varoitti velanotosta ja vaatii valtiontalouden tasapainottamista. Hän ei ole kiitollinen niukkuudesta. Ai että! Kauhukuvamme ovat Etelä-Euroopasta. 33 Demokraatti SUOMESSA SYVIN POLIITTINEN TYYDYTYS ON POHJIMMILTAAN SADOMASOKISTINEN. Vastakkaisella laidalla on Etelä-Eurooppa. Vasemmisto puhui palveluista, siitä mitä rahalla, myös velkarahalla, hankitaan ja pidetään pystyssä. Yksi näkökulma löytyy vastakkainasettelusta. Roolijako oli tuttu. Pohjoisen ja etelän raja on myös kulinaarinen ja uskonnollinen. PUHEENJOHTAJA ORPO kiitteli Sipilän hallitusta onnistuneista sopeutuksista viimeksi kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa huhtikuussa. KLISEISESSÄ SUOMI-KUVASSA hiljainen ahkeruus yhdistyy vaatimattomaan niukkuuteen, Saarijärven Paavoon, joka antaa omastaan mutta kiittää Jumalaansa myös viljaa tuhoavasta hallasta. On mässäilty, juotu ja nautittu. Sadomasokistinen velkakultti pitää siitä huolen. Ammattiyhdistysliike oli noussut varpailleen, ja sopimisen taustalla kuului uhkaava puhe kovista keinoista. Kevään eduskuntavaalit eivät olleet poikkeus. Sitten Tauno menee päätaululle ja bileet loppuvat. Vakava insinööri tulee ja rankaisee. Koettelee vaan ei hylkää, vaikka tappaisi nälkään. On kohokohdan, rangaistuksen, kipupaketin ja leikkausten aika. Meillä suositaan poliittisesti mielikuvaa juhlista, jotka ovat ohi. Sehän on meillä kunnossa. Siellä on iloa ja valoa, parempaa ruokaa. Oikeiston sanottiin tuhoavan säästövimmassaan hyvinvointipalvelut. de_27042023_32.indd 33 de_27042023_32.indd 33 19.4.2023 10.25 19.4.2023 10.25. Kiky ja koulutusleikkaukset yhdistivät opposition vasemmistopuolueet ja vihreät yhteiseen rintamaan, joka jatkoi hallitusvastuussa Rinteen ja Marinin kaudella. VÄITTÄISIN, ETTÄ Sipilän kauden ensisijainen perintö ei ollut tasapainoisempi valtiontalous vaan jaetumpi Suomi. Velka nostetaan esiin silloinkin, kun yritetään erikseen puhua jostakin muusta. Säännön vahvistavana poikkeuksena oli oikealta vasemmalle loikannut keskusta. Pihtaa ja kurittaa. Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan. Miksi Suomi on vuoroin Albania ja Venezuela. Julkisen talouden alijäämästä, sopeutuksista ja leikkauslistoista jauhettiin jatkuvasti. Kun rahaa ei ole, ne ottavat meiltä. Kuten ennenkin, käännöstä oikeaan perustellaan velalla. Jos Suomi olisi Marvel-sarjakuva, hahmon nimi olisi Superkamreeri, trikooasuinen rillipää, joka pelastaisi kansan maagisella taskulaskimellaan. Jos viime kauden oppositiopuolueet löytävät samaan hallitukseen, äkkikäännökset saattavat jatkua. Meitä ahdistaa, kun etelässä juhlitaan. Myös vasemmalla varoiteltiin. Meillä politiikan sankarihahmo on vuosikymmenestä toiseen, Iiro Viina sesta Sauli Niinistön kautta Sipilään ja Orpoon, ollut insinöörin oloinen mies, joka pitää velka-aiheisia monologeja. Sinne menevät veronmaksajien rahat. kolmantena puolueena oli tunnetuin seurauksin perussuomalaiset. Laskee huoneiden lämpötilaa ja himmentää valaistusta. Tiedämme sen, koska lomailemme etelässä. VELAN PELKO on niin tiukassa, että politiikan muista substanssiasioista on vaikea keskustella ilman tulehtuneen taloussuhteen aiheuttamia pakkoliikkeitä. Mutta valtiontalous. Suomalainen velkakäsitys edustaa ääripäätä. Samassa yhteydessä vaalivoittaja Orpo syytti SDP:tä vastakkainasetteluja lietsoneesta kampanjoinnista, vaikka blokit alkoivat kehittyä suomalaiseen politiikkaan nimenomaan Sipilän kauden hallituspolitiikan seurauksena. Valtionvelasta keskustellaan meillä poikkeuksellisen paljon. Erotuttu massasta. Aurinko paistaa. Juan ei ryve tarkkuuteen piiskaavassa syyllisyydessä. Kun etelässä on karnevaali, ihmiset tanssivat vähäpukeisina. Protestanttisen Paavon erottaa katolilaisesta Juanista suhtautuminen nautintoon. Rikottu nuukuuden ja vaatimattomuuden ihanteita
de_27042023_34.indd 34 de_27042023_34.indd 34 13.4.2023 14.53 13.4.2023 14.53. 34 Demokraatti KASVO Hylkyjen ystävä Suomenlinnan lähivesien pohjalla on useita hylkyjä ja vedenalaisia puolustusrakenteita. Arktisen kevätpäi vän aamupäivänä hän on Demokraatin kaksikkoa vastassa Suomenlinnan päälaiturin liepeillä mai tokärryillä varustautuneena. Kodin lisäksi täällä ovat myös työmaat, tai voisi myös sanoa vedet, jotka ympä röivät Museovirastossa työskentelevää meriarkeologia. Olemme kahdellakin tapaa Minna Koivikon omimmilla kulmilla, noin 750 asukkaan kotikylässä Suomenlinnassa, jossa Koivikko on asunut vuodesta 1997. Matkalla työhuoneelle Koivikko ker too eloisin sanakääntein Suomenlinnan historiallisista vaiheista ja tutkimuksis taan. Koivikko johtaa Veteen vajonneet tutkimushanketta, jossa hän tutkimus kumppaneineen selvittää Ruotsin laivas ton vedenalaista kulttuuriperintöä vuo sina 1450–1850. Ne muodostavat arvokkaan kulttuuriperinnön, jota tutkii ja vaalii Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen M eriarkeologi Minna Koivikko puhkuu energiaa ja intoa kuin pieni kylä. Koivikon ja Museoviraston tutkimuk sessa on erityisen mielenkiinnon koh teena Ruotsin vallan aikaisen Viaporin eli Suomenlinnan suunnittelijan ja pe rustajan Augustin Ehrensvärdin saa ristolaivaston vaiheet ja kohtalo. Ystävälli nen ele osoittautuu käytännölliseksi, kun vuorotellen kuljetamme valokuvaus kalustoa Suomenlinnan iljanteisia pik kuteitä pitkin kohti haastattelupaikkaa, Koivikon työhuonetta
de_27042023_34.indd 35 de_27042023_34.indd 35 13.4.2023 14.53 13.4.2023 14.53. 35 Demokraatti HYLYT EIVÄT ITSE MERENPOHJASTA HUUTELE, VAAN TARVITSEVAT TIEDON VÄLITTÄJÄN
– Koko ohjelma tutkii Ruotsin laivas toa aikahaarukassa 1450–1850. Veteen vajonneet hankkeen keskei set tutkimuskysymykset ja tavoitteet liittyvät niiden tunnistamiseen sekä lai vojen vaiheiden selvittämiseen. Voimallista valtiontukea selit tänee sekä Ruotsin suurvaltamenneisyys että etenkin Ruotsin puolustusvoimien laivaston 500juhlavuoden ajoittumi nen vuoteen 2022. Ruotsin laivasto yhdistää tutkijoita ja mukana on merietnologeja, historioit sijoita ja arkeologeja. de_27042023_34.indd 36 de_27042023_34.indd 36 13.4.2023 14.53 13.4.2023 14.53. Tarinoiden kuuleminen avartaa mieltä etenkin, kun on tutustunut Itä mereen lähinnä sen rannoilta, veneistä ja Ruotsinlaivojen kansilta käsin. Ne olisi vatkin jääneet tänne synnyinsijoilleen. – En ollut silloin erikoistunut millään tavoin hylkyjen tutkimukseen, mutta sille polulle jäin. – Minulle on tärkeää puhua vedenalai sesta kulttuuriperinnöstä ja välittää sitä tietoa, sillä Itämeressä on maailmanlaa juisestikin vertaillen mielettömän hienoja hylkyjä. 36 Demokraatti D-KASVO SAARISTOLAIVASTON ALUKSISTA osa rakennettiin Viaporissa. Sitä ennen hän oli tutkinut Saimaan ki vikautista asutusta ja kulttuuriperintöä sekä toiminut maalla arkeologina. – Tämä osahanke Suomenlinnassa jat kaa tavallaan väitöskirjatyötäni. Hän voi ihanteellisella tavalla yhdistää luon teensa toiminnallisia ja käytännöllisiä puolia pitkäjänteisyyttä ja kärsivälli syyttä vaativaan tutkimustyöhön: työ hön, jossa myös aineiston tarkka ana lysointi ja hankkeen vaatima byrokratia ovat yksi siivu tutkijan arkea. – Ruotsalaiset kollegani ovat tunnis taneet tämän ohjelman aikana Äppletin, Wasan sisarlaivan hylyn. – Olisiko mahdollista, että ne kym menkunta puulaivahylkyä, joille meillä ei vielä ole historiaa ja tarinaa, ovatkin kuuluneet saaristolaivastoon. Hank keessa on useita eri tutkijoita, joista jo kaisella on oma tulokulmansa aiheeseen. Ne eivät kuitenkaan itse sieltä merenpohjasta huutele vaan tarvitsevat tiedon välittäjän. Meriarkeo logian ja historiantutkimuksen niukan tutkimusrahoituksen maailmassa kyse on poikkeuksellisen merkittävästä rahoi tuksesta. Ruotsalaiset pois tuivat Viaporista ja merilinnoitus varus tuksineen ja laivoineen siirtyi Venäjän keisarikunnan haltuun. MINNA KOIVIKKO kertoo työskentele vänsä unelmaammatissaan. Suomenlinnan tutki mukset ovat saaneet myös suomalaisten säätiöiden tukea. Saaristolaivas tosta jäi merkittävä osa Suomenlinnaan, kun Viaporia siihen asti hallinneet ruot salaiset antautuivat venäläisille kaksi kuukautta kestäneen piirityksen päät teeksi vuonna 1808. – Vrouw Marian tutkimussukelluksiin asti pidin hylkyjä traagisina tapauksina, joita minun oli ollut vaikea tutkijana lä hestyä. Han ketta johdetaan Tukholman yliopistosta. Veteen vajonneet hanke on osa laa jempaa kansainvälistä, monitieteistä ja vuotista tutkimusohjelmaa (2021–26), Unohdettu laivasto, Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö 1450–1850, jonka ta voitteena on kerätä tietoa Ruotsin lai vaston aluksista ja niiden vaiheista. Vuosituhannen vaihde merkitsi kään nekohtaa Koivikon työuralla, kun hän osallistui 1771 Nauvon ulkosaaristossa uponneen hollantilaisen kauppalaiva Vrouw Marian tutkimussukelluksiin. Suomenlinnan lähivesillä makaa kym menkunta tunnistamatonta puulaivahyl kyä. Vrouw Maria oli ihastuttava, kun se oli niin ehjä hylky. HYLYT OVAT SOPEUTUNEET VALLITSEVIIN OLOIHIN. Siinä me meriarkeolo git olemme osa suurempaa kertomusta ja sen välittämistä suuremmalle yleisölle. Mitä ta pahtui yli sadalle saaristolaivaston aluk selle vuonna 1808, kun ruotsalaiset luo vuttivat Suomenlinnan venäläisille ja alukset jäivät heille. KUUSIVUOTISEN HANKKEEN rahoi tuksesta vastaa Ruotsin keskuspankin Riks bankenin juhlarahasto. Hyppäsin suoraan kivikautiselta Saimaalta 1700luvun aarrelaivaan. Hylkyjen vedenalaisesta kulttuuripe rinnöstä ja tutkimussukelluksistaan pu huessaan Koivikko vie maallikkokuuli jansa kiehtovaan, salaperäiseen maail maan
Sukeltajaliiton Vuoden sukeltaja 2022 . YLI KAKSISATAA vuotta saaristome ren pohjassa maanneen Vrouw Marian eheyteen liittyy kiinnostava seikka, joka osaltaan selittää Itämeren hylkyperin nön rikkautta. Ilmastonmuutos saattaa kuitenkin muuttaa tilanteen hylkyjen säilymisessä ja niiden tutkimisessa. Sitä mukaa, kun Itämeri vähitellen lämpenee nykyisestä, uhkaavat uudet tulokaslajit ja orgaani sen aineiston nopeutuva hajoaminen ve denalaista perintöä. Teemme sen, minkä voimme. Lämpötilan muutos kiihdyttää vedenalaista biologista toimintaa. Suomen edustaja rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOSin vedenalaisessa asiantuntijaryhmässä ICUCHissa . sukeltanut hylkyihin 30 vuotta Vrouw Maria on kulttuurihistorial lisesti hyvin merkittävä hylky. harrastaa kylmävesi uintia, capoeiraa, keppijumppaa, veneilyä ja maalausta . Koivikkoa innoitti lapsena kapteeni Jacques Cousteaun seikkailut valta merillä sekä 1980luvun televisiohahmo Ihmemies MacGyverin tekniset temput. syntynyt Oulussa vuonna 1969 . de_27042023_34.indd 37 de_27042023_34.indd 37 13.4.2023 14.53 13.4.2023 14.53. Suomen ensimmäinen meriarkeologian tohtori vuonna 2017, väitöskirja Recycling Ships: Maritime Archaeology of the UNESCO World Heritage Site, Suomenlinna . – Hylyt ovat sopeutuneet vallitseviin oloihin. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin ruu massaan monia taideaarteita, joita Katariina Suuri ja muu venäläinen yli mystö oli tilannut Hollannista. Me netämme tietoa hylyistä ja niiden men neisyydestä koko ajan, mutta kun emme tiedä mitä menetämme, ei sitä oikein voi surrakaan. Itämeressä ei sen kylmyy den, alhaisen suolapitoisuuden ja valon vähyyden takia elä hylkyjen rakenteita syövä ja hajottava matomainen sim pukka, joten parhaimmillaan hylyt voi vat säilyä yllättävän ehjinä aina mastoja ja muita takilarakenteita myöten, vaikka merivesi on niitä huuhtonut vuosisatoja. Tieteen ja tekniikan popularisoinnista sekä myös populaarikulttuurista pitävä Koivikko käyttää melko ehjinä säily neistä hylyistä kuvaavaa käsitettä ”Aku Ankka hylky”. asuu ja työskentelee Suomenlinnassa, perheeseen kuuluvat kaksi poikaa ja akvaario . 37 Demokraatti MINNA KOIVIKKO . Suhteellisen hyväkuntoisia puulaiva hylkyjä monelta vuosisadalta on näin ol len ainakin satoja Itämeressä, sillä myös laivaliikenne on kaikkina aikoina ollut vilkasta ja ajoittain suorastaan ruuh kaista Itämeren kokoon nähden
Suomenlin nan tutkimuksissa tällainen löytyi Sär kän salmen väyläesteistä. Usein hylkyjen tunnistamisessa met sästetään puuttuvaa rengasta, joka yh distäisi tutkittavan hylyn takaisin histo rian isompaan kehykseen. – Hylyt eivät ole ikuisia, joten mene telmä uhanalaisuusluokitukseen on hy vin tervetullut, Koivikko toteaa. Täällä on tärkeää ympäröivä kyläyhteisö. Hiljan kehi tetty työkalu perustuu yhdeksään paine muuttujaan, joiden avulla voidaan las kea muuttujien keskiarvo ja siten yksit täisen hylyn uhanalaisuus. Krimin sodassa upotettujen hylkyjen tulkittiin yhden aiemmin löydetyn lai vaston naulan perusteella olleen Ruot sin laivaston vanhaa aluskantaa: juuri niitä linnoitukseen jääneitä laivoja. KOIVIKON KERTOMUKSISTA piirtyy kiehtova kuva vedenalaisen kulttuuripe rinnön arvosta, mutta myös yksittäisten hylkyjen arvokkuudesta. Äitiys on tuonut elämääni hirveän paljon uusia oivalluksia ihmisenä olemisesta ja rakkaudesta. 2 Suomenlinnaan muuttaminen. de_27042023_34.indd 38 de_27042023_34.indd 38 13.4.2023 14.53 13.4.2023 14.53. Hylyn yksityiskoh dat pyritään yhdistämään arkistojen ker tomiin tietoihin. Koivikko kuvaa myös hylkyjen tutkimiseen erikoistunei den tutkijoiden yhteisön keskinäistä kol legiaalisuutta ja lojaaliutta. Suomenlinnassa on myös tutkimustyöni. Koi vikon laivojen kierrätykseen keskittyvän väitöskirjatyön avulla löydettiin kuiten kin arkistosta lisätietoja Venäjän Itäme ren laivaston viimeisten puisten purje laivojen upotuksesta. Niiden kii reet ovat ohi. TOISINAAN HYLYT onnistuvat mykkyy destään huolimatta kertomaan tarinan, joka puhuttelee tutkijaa kuin vuosien ta kaa muistojen pinnalle noussut ystävä. Hylyistä voi oivaltaa enemmän sellaista hylkyasennetta, Koivikko filo sofoi. Koivikko iloitsee meribiologi Ari Ruuskasen kanssa yhteistyössä kehi tetystä puulaivahylkyjen suojelun työ kalusta, hylkyindeksistä. Myös hylyn rakenteet ja osat kertovat omia tarinoitaan. 3 TÄRKEINTÄ 3 Perhe ja lapset. Siinä on jotakin tosi maa gista. 38 Demokraatti D-KASVO 1 Päätös lähteä Helsinkiin opiskelemaan arkeologiaa ja myöhemmin vedenalaiseen arkeologiaan erikoistuminen. Yhteydet merihistorian arkistotietoihin erikoistuneisiin tutkijoi hin ovat tärkeitä, samoin esimerkiksi yh teistyö vanhoja puulaivoja ja niiden ra kenteita tunteviin laivanrakentajiin. – Hylyt ovat kuin meidän asiakkai tamme ja me niiden asianajajia. Dendrokronologian eli puun vuosirengasajoituksen avulla voi daan ajoittaa aluksen rakentamisessa käytetyn puun ikä ja kasvupaikka ja sitä kautta yhdessä muiden tietojen kanssa haarukoida aluksen rakennusvuotta. Venäläiset upotti vat kaksi Hesekielluokan alusta Särkän salmeen sulkemaan Helsingin sisääntu loväylä. Työ on monitieteistä, kun hylkyä ja sen vaiheita tutkitaan, arkeologisesti kuu lustellaan, kuten Koivikko tutkimustyön tätä vaihetta kutsuu. Olet sukeltaessa kuin omassa kuplassa ja sitten törmäät kin yhtäkkiä pohjalla pimeässä möllöt tävään tyyppiin, joka ollut siellä tosi pit kään, jopa vuosisatoja. Sukeltajien jo aiemmin sahaa mat dendrologiset näytteet vahvistivat että kyseessä ovat Retvizan ja Arsisni miset alukset. Monesti arkistotiedot ovat ulkomailla. Koh taamiset hylkyjen kanssa voivat olla hy vinkin henkilökohtaisia. – Kun meillä voi toisinaan olla kiire päällä ja pinna turhankin kireällä täällä ylhäällä, siellä alhaalla ne ovat puoles taan aika lailla zenolentoja. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä
– Olisihan se mahtavaa, jos Suomes sakin olisi tällainen informaatiokeskus, joka pystyisi jakamaan tuoretta tietoa ja vahvistamaan ihmisen ja meren suh detta. Tut kimuksella merkityksellistämme myös historian kerrostumiin unohtuneiden ihmisten elämää. – Loppujen lopuksi kyse oli vuoden 1808 hylkyjen tapauksessa enemmän rauhan tekemisestä kuin sodasta. Ajatte len, että hylyt ovat portteja ihmisten ja ihmiskunnan menneisyyteen. 39 Demokraatti Koivikko haluaa työnsä kautta haas taa nykyihmisiä miettimään myös rau han kysymyksiä. – Menneisyyden tutkimisen yksi tar koitus on myös siinä, että ottaisimme opiksi siitä. – Eiväthän ne yleensä mitään iloisia asioita ole, vaan hylyn takana on usein surullisia tarinoita siitä, että jokin on tavalla tai toisella mennyt pieleen. de_27042023_34.indd 39 de_27042023_34.indd 39 13.4.2023 14.53 13.4.2023 14.53. Koivikko vetää konferenssin, ja hän on miettinyt, että kokouksen yleisteema ja nimi voisi olla Wrecks in peace (Rauhan hylyt) Rest in peace (lepää rauhassa) sa nontaa mukaillen. Koivikon haaveena on, että Suomeen voisi lähivuosina tulla Tukholman Wa salaivan ympärille rakennetun kaltai nen keskus, joka kansantajuisesti esitte lee vedenalaista kulttuuriperintöä, me riarkeologiaa ja vedenalaista tutkimusta. KOHTAAMISET HYLKYJEN KANSSA VOIVAT OLLA HYVINKIN HENKILÖ KOHTAISIA. Me meriarkeologit olemme koulutukseltamme humanisteja. OSANA KANSAINVÄLISTÄ tutkimushan ketta Museovirasto järjestää kansainvä lisen konferenssin Suomenlinnassa ke säkuussa 2024, jossa käsitellään muun muassa Suomenlinnan tutkimushank keen kysymyksiä ja teemoja
Kun haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset puolustavat oikeuksiaan, heidän rinnallaan kulkeminen on vähintä, mitä muilta voi vaatia. Silti lainsäädännön vesittymisestä ei käynnistynyt kunnon keskustelua. Periaatteen voi ymmärtää, mutta se ei ole linjassa kansainvälisen sopimuskäytännön eikä yhdenkään maan lainsäädännön kanssa. POIKIEN YMPÄRILEIKKAUS poikkeaa sekä taustaltaan, motiiveiltaan että seurauksiltaan tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Jokaisen ihmisoikeuksista kiinnostuneen on syytä kysyä, miksi. Näitä kahta, ihmisoikeuksien näkökulmasta hyvin erilaista toimenpidettä ei voi sitoa yhteen sillä hinnalla, että Suomi jättää täyttämättä velvoitteensa suojella silpomisen uhreiksi joutuvia tyttöjä. KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET määrittelevät tyttöjen sukuelinten silpomisen ihmisoikeusloukkaukseksi. Silpominen ei kuulu yhteenkään uskontoon, vaan sen taustalla on ajatus naisten kunnian kontrollista. 40 Demokraatti M iksi tästä ei nouse keskustelua. Yksikään kansainvälinen sopimus ei pidä sitä ihmisoikeusloukkauksena. Heräsi myös kysymys: miten ympäröivä yhteiskunta toimisi, jos silpominen koskisi valkoisia tyttöjä. Nyt Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tyttöjen silpomista ei kielletä täsmällisin laein. LAKIMUUTOS TYSSÄSI osin siksi, että osa oikeusministeriön työryhmän jäsenistä ei pitänyt mahdollisena kieltää tyttöjen sukuelinten silpomista puuttumatta samalla poikien ympärileikkaukseen. Tätä pohdimme ystäväni ja yhteistyökumppanini, ihmisoikeus vaikuttaja Ujuni Ahmedin kanssa, kun ilmeni, ettei väistynyt hallitus tekisi lakiesitystä tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi eduskunnan edellyttämällä tavalla. SILPOMISEN KIELTÄVÄN lakimuutoksen ajaminen on vaatinut kansalaisaloitteen käynnistäjiä ylittämään kynnyksiä, joita enemmistöön kuuluvien ihmisten saattaa olla vaikea kuvitella. Ainoa maa, joka on kieltänyt sen lailla, on diktaattori Enver Hoxhan Albania. Aloitteeseen johtanut polku käynnistyi jo vuosia aikaisemmin, kun silpomisen kokeneet tai sen uhan alla elävät tytöt keskustelivat kokemastaan Helsingin Tyttöjen talolla. Aloite oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa vähemmistöyhteisössä kasvaneet, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat naiset pyrkivät vahvistamaan oikeuksiaan lakimuutoksen keinoin. Silpominen on kielletty Suomen rikoslaissa pahoinpitelynä, mutta kansalaisaloitetta käsitellyt eduskunnan lakivaliokunta antoi keväällä 2021 oikeusministeriölle tehtäväksi selkeyttää lainsäädäntöä. Suomi ei puhu tyttöjen silpomisesta SUOMI ON AINOA POHJOISMAA, JOKA EI KIELLÄ TYTTÖJEN SILPOMISTA TÄSMÄLLISELLÄ LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. de_27042023_40.indd 40 de_27042023_40.indd 40 19.4.2023 10.25 19.4.2023 10.25. Keskusteluissa tytöt ymmärsivät, että heille oli tehty väkivaltaa. Myös kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovat tahot ovat edellyttäneet Suomelta lainsäädännön tarkentamista. Lakiesityksen taustalla oli kansalaisaloite, jossa Ahmed oli asiantuntijana
Ja mitä hienoa on karvoissa, tai karvaisissa eläimissä. Meillä on joka päivä juhla ja kylkisuomuissa bling bling! KASVOT PEILISSÄ AI-kuva / Juuso Syrjä Kuva tehty tekoälyohjelmalla Teksti Ympyrätalon Kennel Silli de_27042023_41.indd 41 de_27042023_41.indd 41 19.4.2023 10.30 19.4.2023 10.30. 41 Demokraatti Xx-vuotias titteli KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva nora.vilva@demokraatti.fi 2-vuotias kala N äen peilistä helpottuneen sillin. Jotenkin pidän kalamaisesta katseestani. Hävetkää ihmiset. Miksi eläinten suojelijat eivät puhu sillistä. Siinä on sellaista levollisuutta ja laajaa, lähes 360 asteen perspektiivillä asioita pohtivaa otetta, jolla on hyvä lähestyä asioita. Sukulaisiani ja lajitovereitani häviää nuottakaupalla pitkin vuotta vain sen takia, että vappupäivän aamututinassa ihmiset pääsevät nauttimaan silliaamiaista. Joskus menee ylensyönnin puolelle, mutta meidän pulskien sillien pelastus on, että jenkkakylkiin kertyy vain terveellistä rasvaa. Kaikki hyviä tyyppejä. Tuo kommentti kävi tunteisiin. Edesmennyt pääministeri Harri Holkerikin puhui silakan, meidän kalojen syömisestä, vaikka tunnen monta pinnan alla elävää harria ja holkeria. Meitä sillejä ei pidetä kalamaailman älykköinä, mutta emme ole myöskään putkinäköisiä kouhottajia. Selvisin tästäkin vapusta hengissä. Näen myös peilissä elämästä nautiskelijan, bailaajan ja herkkusuun, jolle vappuaamuna maistuu vaikka planktonäyriäislajitelma
Telkänranta myöntää heti kättelyssä, että hän ei pyri eikä pysty kertomaan kattavasti, mitä on olla kissa, koska tieteellinen tutkimus on eläinten kohdalla saavuttanut niin suuren tietomäärän, että sen välittämiseen tarvittaisiin kokonainen kirjahylly. SKS 2023, 156 s. SKS 2023, 161 s. KIRJAT de_27042023_42.indd 42 de_27042023_42.indd 42 19.4.2023 10.51 19.4.2023 10.51. Niinpä hän rajaa Millaista on olla kissa. -kirjansa sen osoittamiseen, että monet vannoutuneetkaan kissanystävät eivät tunne lemHelena Telkänranta: Millaista on olla kissa. Helena Telkänranta: Millaista on olla koira. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat iStock E läinten käyttäytymiseen laajasti perehtynyt, ja muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuoden 2016 tietokirjastaan Millaista on olla eläin. 42 Demokraatti KULTTUURI KISSOJEN JA KOIRIEN KANSSA Tuoreet teokset lemmikkien syvimmästä olemuksesta saattavat kertoa monille söpöjen hauvojen ja mirrien ystäville yllättäviä asioita. saanut biologi Helena Telkänranta jatkaa nyt samoista teemoista, mutta fokusoituen kahteen tutuimpaan lemmikkilajiin, kissoihin ja koiriin
Kaatuneet puunrungot ja muut maastonmuodot houkuttelevat kiipeilemään ja tutkimaan. Yksi kissojen menestymisen syy on, että juuri söpöt pentumaiset piirteet viehättävät ihmisiä. Mutta tosiasiassa kyse on siitä, että kissa on peloissaan. Sen jälkeläiset menestyivät ja lisääntyivät evoluutiossa niin hyvin, että nykyiset kotikissatkin ovat sen perua. Jos taas kissat pelkäävät esimerkiksi vain miehiä tai vain naisia, ne ovat todennäköisesti viettäneet aikansa pentuna vain toisen sukupuolen seurassa. Siellä tuoksuu suuri joukko erilaisia kasvilajeja, jokunen ohi kävellyt eläin, erilaisten maaperäainesten ominaistuoksut ja yhtä ja toista muuta – kissojen hajuaisti on tarkkuudessaan koiran luokkaa jo pentuna. ei juuri eroa käsittelytapansa puolesta kirjaparin toisesta puoliskosta. Suurin syy niihin lienee se, että ihmiset inhimillistävät kissoja, niin kuin monia muitakin eläimiä sen sijaan, että katsoisivat eläimiä niiden omilla silmillä niiden omasta perspektiivistä. Niitä pidetään söpöinä, koska ne muistuttavat pienen vauvan silmiä. Välillä turkissa tuntuu tuuli. MONI ON varmasti ihmetellyt valokuvia, joissa kissan päällä voi loikoilla kesyrotta, hamsteri tai lintu. Vilkkaalle ja aktiiviselle tulee heitellä leluja pyydystettäväksi, arempi ja introvertimpi taas tarvitsee rauhallisen ympäristön, jossa on paljon suojaisia, luolamaisia nukkumapaikkoja. Kiintoisa tieto tulee eteen heti kirjan alussa, kun Telkänranta kertoo kissojen historiasta, joka lähtee liikkeelle afrikanvillikissasta. Kissoihin pätee sama sääntö kuin ihmisiinkin. Tassunpohjien alla on erilaisia alustoja: multaa, lehtiä, hiekkaa ja niin edelleen. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä tällaisista väärintulkinnoista. Hyvä esimerkki siitä, miten kissoja tulkitaan suorastaan päinvastaisesti kuin pitäisi, on kissan suuriksi ja pyöreiksi avautuneet silmät. Yksi on, että koiraakin määrittää sen evoluutiohistoria: se on pennun tasolle jäänyt susi. Tällaiset kissat ja pieneläimet ovat jo pentuna sosiaalistuneet ja ystävystyneet keskenään. Tämän takia kirjan suureelliselta kuulostava nimi ei ole lainkaan liioitteleva. Lapsuudessa tai pentuiässä saadut kokemukset määräävät paljolti myöhempää kehitystä koko loppuelämäksi. TELKÄNRANNAN RINNAKKAINEN, kissakirjan kanssa samaan aikaan ilmestynyt teos Millaista on olla koira. Niistä polveutuvat ja aikojen kuluessa kesyyntyneet kotikissat ovat Telkänrannan mukaan lievästi kehitysvammaisia, pennun tasolle jämähtäneitä, mikä ilmenee esimerkiksi tassujen ”leipomisessa”, kehräämisessä ja pystyyn nousseen hännän pään kaartumisessa pienelle mutkalle. Telkänranta viittaa kissojen alkujuuriin siinä, että kotikissan kasvuympäristön tulisi olla monipuolinen: ”Afrikanvillikissan pentu kasvaa luonnonympäristössä, jossa kuuluu lintujen ääniä, tuulen suhinaa, sateen ropinaa ja muita vaihtelevia ympäristön ääniä. Syynä on neotenia, jossain kaukaisessa menneisyydessä tapahtunut mutaatio, joka muutti yhden kissan osaksi pennun tasolle. Pentujen aivotoiminta on siis evoluution myötä muovautunut sellaiseksi, että tässä vaiheessa kehitystään aivot tarvitsevat monipuolisia aistimusja liikkumiskokemuksia, jotta ympäristön ominaisuuksien käsittely aivoissa kehittyy normaalilla tavalla.” Tietysti eri yksilöiden välillä on eroja. Pentuna saadut kokemukset vaikuttavat näin jopa kissan lajituntomerkkeinä pidettyihin piirteisiin. de_27042023_42.indd 44 de_27042023_42.indd 44 19.4.2023 10.51 19.4.2023 10.51. Muutenkin näillä vastakohtaisina ja riitakumppaneina pidetyillä lemmikeillä on paljon enemmän yhteisiä piirteitä kuin tavallinen koiran tai kissan omistaja ehkä tietääkään. Toinen on, että ihminen inYKSI KISSOJEN MENESTYMISEN SYY ON, ETTÄ JUURI SÖPÖT PENTUMAISET PIIRTEET VIEHÄTTÄVÄT IHMISIÄ. 44 Demokraatti KULTTUURI mikkiään tai tulkitsevat ehkä väärin sen tarpeita – monesti dramaattisinkin seurauksin. Historiaosuuden jälkeen Telkänranta uppoutuu kirjassaan kissanomistajien kannalta käytännöllisimpiin ja jokapäiväisiin ongelmiin
Käskyttämisen ja pakottamisen sijaan tulisi ymmärtää, millaista on olla koira. Telkänranta viittaa paljon susiin ja niiden elämään. Sosiaalisuudestaan koira tunnetaan. Näin Telkänranta kirjoittaa: ”Jos kasvattaja on pentujen kanssa aktiivinen ja alkaa tarpeeksi ajoissa harjoitella turkin harjaamista, korvien ja hampaiden tutkimista ja kynsien koskettelemista kynsisaksilla, pentu luokittelee nämä kaikki itsestäänselvyyksiksi, joista ei tarvitse jatkossakaan hötkyillä.” MYÖS KOIRAKIRJASSA murretaan vanhoja kivettyneitä myyttejä. Koska ihmisillä on hierarkiansa, jossa yksi määrää ja muut tottelevat, heillä on vahva taipumus olettaa ja tulkita että sama pätee eläimiin – etenkin susiin. Sudenpennut tuntevat luolassa olevansa turvassa kuin kohdussa ikään. Susilaumassa on kyllä alfansa, mutta alfasusi saa asemansa sen takia, että sen tarjoamat toimintamallit tuottavat tulosta – eli muut seuraavat alfaa vapaaehtoisesti ja hyvillä mielin. Esi-isänsä tapaan koira tarvitsee liikunnan lisäksi laajan ympäristön, jota penkoa ja tutkia. Joidenkin viikkojen perästä ne astuvat ulos, ja heti alussa ne pelkäävät kaikkea liikkuvaa lintuja, hiiriä ja muita pieneläimiä myöten. Siitä vapauttaa juuri ulkoilu monipuolisessa, kaikkia aisteja ruokkivassa ympäristössä. Silloin myös ihminen on koiran paras ystävä.” de_27042023_42.indd 45 de_27042023_42.indd 45 19.4.2023 10.51 19.4.2023 10.51. Murina ja aggressiivisuus ovat viestejä, ja niiden aiheuttaja löytyy useimmiten koiran omistajasta eli hänen ongelmallisista tavoista kohdella eläinystäväänsä. Lähtökohta oikeanlaiselle kasvatukselle ja opettamiselle on taaskin evoluutio ja pentuaika. Palkitseminen toki saa koiran hiljaiseksi, mutta takana piilevä aggressiivisuus ei katoa mihinkään. Jos koira esimerkiksi innostuu vain tuomaan heitetyn pallon takaisin uudelleen ja loputtomasti, tämä voi olla merkki addiktiosta, joka on koiralle yhtä tuhoisa kuin ihmisellekin. Näin Telkänranta kiteyttää asian: ”Mitä paremmin omistaja ymmärtää koiransa tunteita ja tarpeita, sitä paremmin hän pystyy järjestämään sille edellytykset hyvään elämään. Koiraa ei kannata rangaista eikä palkita murisemisesta. Myös rankaisemisen lopputulos on samanlainen, paitsi että aggressiivisuus siitä vain kasvaa. Telkänranta selvittääkin ihmisen ja koiran välistä viestintää ja siihen liittyviä harhaluuloja, esimerkkinä koiran murina. Kasvatuksen kannalta tämä tarkoittaa että pentu pitää totuttaa vaikeisiin asioihin luolaiässä. Pennut kuitenkin tajuavat nopeasti, ettei kaikkea tarvitse pelätä. Eron huomaa, kun katsoo koiran muuta ruumista: iloisen koiran kroppa suuntautuu eteenpäin, huolestunut menee kyyryyn. Yksi sitkeimmistä, myöskin kokeneiden koiranomistajien keskuudessa, on että hännän heiluttaminen on iloisen koiran tuntomerkki. Koira voi kuitenkin heiluttaa häntäänsä myös ollessaan huolestunut. Oli koira minkä näköinen tai kokoinen tahansa, sen hyvinvoinnille ovat olennaisia samat perusasiat: aktiivinen palkitseva toiminta, mahdollisuudet vaikuttaa omaan olotilaan ja tilaisuudet viettää pienestä pitäen paljon aikaa muiden koirien seurassa. 45 Demokraatti himillistää myös koiraa ja sutta kohtalokkain seurauksin
Taitava mekaanikko muuten ilahdut tavasti osoittautuu naiseksi: ”Korjaa molta Korhonen / on hälytetty hätiin. 46 Demokraatti KULTTUURI Kepeitä riimejä, painavaa asiaa Nelli Heinimo: Autojen almanakka Kuvittanut Tiina Konttila S & S 2023, 32 s. Toinen runokirja Autojen almanakka, ei ole teemaltaan yhtä yhtenäinen, vaan runot sidotaan toisiinsa löyhemmin, vuodenkierron ja kuukausien avulla. Virkistävää vaihtelua rooli malleihin! Pääasiassa runoissa hassutellaan ja ihmetellään arkisia sattumuksia, mutta muutamista on luettavissa on myös pai nokkaampi viesti. Teksti Marjo Jääskä N elli Heinimon en simmäinen lastenru nokokoelma Kaivurin raivari (WSOY 2020) esitteli pie nille lukijoille mo nenmoisia mootto riajoneuvoja. / Rekkaautot turvautuvat / aina tä hän tätiin”. Runoissa maailmaa katsotaan tut tuun tapaan ajoneuvojen näkökulmasta, mutta toisinaan kulkupelit kuitenkin tarvitsevat ihmisen apua. Menopelit kuvattiin perin inhimillisinä, ja runojen kantavana tee mana olivat tunteet. KIRJAT Lastenrunoutta irtoaa niin autoista, linnuista kuin tasa-arvostakin. Tam mikuussa rekka liukastelee lumipyryssä, toukokuussa hämärään mieltynyt metro siristelee auringossa ja elokuussa puimuri huristelee pellon laidalla. ”Halauslupa” kannus taa kunnioittamaan kehollista itsemää de_27042023_46.indd 46 de_27042023_46.indd 46 13.4.2023 15.04 13.4.2023 15.04. Leena Krohn: Luuta Teos 2023, 38 s. Karoliina Pertamo: Lintu sanoo S & S 2023, 18 s. Kukin kuukausi on saanut oman aukea mansa, ja monissa runoissa seikkaillaan ajankohtaan sopivissa tilanteissa. Rekkaauton männätön moottori ei esimerkiksi lii kahda minnekään ilman korjaamon ”Korhosta”
Tiina Konttilan kuvitusta kirjasta Autojen almanakka de_27042023_46.indd 47 de_27042023_46.indd 47 13.4.2023 15.04 13.4.2023 15.04. Tiina Konttilan kuvituksen pehmeät sävyt tukevat oivallisesti vaikutelmaa in himillisistä moottorihärveleistä. 47 Demokraatti räämisoikeutta ja ”Ujo mopo” opastaa luontevaan suhtautumiseen erilaisuutta kohtaan. Käen kirja esimerkiksi esittelee näin: ”Käki sanoo: – Kukkuu! Kukkuu! /Herätkää kaikki! Kuka vielä nukkuu?”. Tärkeämpää on kirjan tarjoama leppoisa loruttelutuokio, joka ehkä sa malla tuuppaa havainnoimaan lintuja myös luonnossa. Samalla kaavalla Pertamo laittaa lau lamaan kaikki kirjan 17 lintua. KAROLIINA PERTAMON Lintu sanoo tuo perheen pienimpien ulottuville sekä lin tutietoutta että hauskoja riimejä. Suurin osa runoista toimii erinomaisesti myös ääneen loruteltuina. Piika meinaa jo suistua epätoivoisiin tekoihin, mutta viime hetkellä saapuu pelastus. Pertamo tavoittaa kuvissaan hienosti kunkin lajin ominaispiirteet asentoa myöten, mutta kuvitus ja koko kirja on silti tehty nuori kohderyhmä huomioon ottaen. Lukija tutustuu lintuihin sekä tyylitel tyjen kuvien että tekstissä kuvailtujen äänten avulla. Teoksen painavat teemat tarjoavat kes kusteltavaa, samoin kuin tarinan rikas sanasto. Olot ovat karut: työtä riittää, mutta ruoaksi ahkeroija saattaa saada vain ”kimpaleen kissan hylkäämää seitä”. Piikaparka lähtee etsimään uutta pes tiä, mutta työnsaanti on vaikeaa. LEENA KROHNIN Luuta on ajatuksia he rättävä tarina oikeudenmukaisuudesta ja oman paikan etsimisestä. Sii vous ja kokkausapua ei tarvitse sen pa remmin luolassa asuva karvahirviö tai lilliputtiyhteisö kuin käärmevelliä keit televä noita tai tehtaassa ahertavat robo titkaan. Kirja on hupaisa tuttavuus, ja tuulihaukkaa esittelevän sivun lyönti virhekin kutistuu muuten mainiossa ko konaisuudessa vain olemattomaksi pik kumokaksi. Lopussa kirjoittaja nostaa vielä oivalta vasti esiin sen, miten yhteisöissä tarvi taan monenlaista osaamista: ”Se kellä on hallussaan kynän lisäksi luuta, /on voit taja varma. Tarina kaartuu asiaankuulu van sovinnolliseen ja vaivihkaisen opet tavaiseen loppuun. Piian elämä muuttuu vieläkin sur keammaksi, kun rouvan kallisarvoinen sormus katoaa. Heinimon riimit rullaavat enimmäk seen sujuvasti eteenpäin, ja rytmit kom pastelevat vain muutamissa kohdissa. Myös isot ja ilmeikkäät silmät tekevät ajoneu voista mukavan helposti lähestyttäviä. Tunnetuimpia lapsille suunnat tuja teoksia lienevät Pelikaanimieselo kuvaksikin versioitu Ihmisen vaatteissa: Kertomus kaupungilta sekä jo 1970 il mestynyt ympäristöasioita käsittelevä Vihreä vallankumous, josta muutama vuosi sitten julkaistiin uusinta painos. Sydäntä raastavan tarinan ja nautin nollisen sulavasti soljuvien säkeiden kautta Krohn käsittelee muun muassa ihmisten välistä epätasaarvoa ja luon non tilasta piittaamatonta elämäntapaa. Tai yhtä lukuun ottamatta kaikki, sillä viimeisen aukeaman upea siivekäs on liki äänetön: ”Kyhmyjoutsenelta laulut puuttuu, /pu hisee kyllä jos oikein suuttuu.” Lintujen äänet eivät kaikissa tapauk sissa taivu helposti kirjaimilla merkit täviksi, eikä se tietysti ole tarpeellista kaan. Pääasiassa aikuisten kirjailijaksi miel letty Krohn on kirjoittanut lapsille aiem minkin. Työnhakijaa kohtelevat ylimieli sesti myös opinkappaleisiinsa juuttunut kirkonmies sekä dosentti, joka ei suostu palkkaamaan piikaa, sillä diplomit ja tutkinnot puuttuvat. Pahvi sivuisen kirjan aukeamilla liihottaa mo nenlaista siivekästä kaduilta ja pihoilta tutuista puluista, punatulkuista, talitiai sista ja variksista lähtien. Kenraalitar pitää var kaana palkollistaan ja antaa hänelle sa man tien lähtöpassit. Kirjailijan edellinen lapsille suunnattu teos Kirje Buddhalle ja muillekin oli uutuu den tapaan runomuotoinen, mutta siinä missä Kirje Buddhalle on salaperäi nen, filosofinen ja henkinen, Luudan sa noma on selkeästi yhteiskunnallisempi. Runomuo toinen, kirjailijan itsensä kuvittama ta rina kertoo piiasta, joka raataa ankaran leskikenraalittaren käskyläisenä. Yhdessä voi pohtia, mitä tar koittavat vaikkapa inehmo, propuska ja haupitsi. Ei taistoon tarvita muuta.” Luuta sopii erinomaisesti lapsen ja aikuisen yhteisiin (ääneen)lukuhetkiin
Yli 400-sivuinen teos on täynnä tapahtumia, ihmisiä ja vaivatonta tarinaniskentää. Se päättyy yölliseen tuokiokuvaan suurkaupungin yössä: ’Alex sulki silmänsä ja kuunteli. Kuka siis, mikä romaani. – No minkä takia. Kas kun täällä jossakin ei saa kunnolla syödäkseen. ”Kirjavisan teos on Jennifer Eganin romaani Aika suuri hämäys (A Visit from the Goon Squad), joka ilmestyi suomeksi 2012. Elämäkerturinakin hän on jatka nut, viimeksi viime vuonna. Veijariromaanien kategoriaan Arto Paasilinnan, Simo Hämäläisen, Heikki Turusen, Lasse Lehtisen ja kumppanei den seuraksi hänen sen puolen tuotantoaan voi kaiketi sijoittaa. Vas taukset vapputunnelmissa vii meistään 1.5. 48 Demokraatti VISASITAATTI 6 Tämä kirjailija löi läpi viime vuo sikymmenellä paljon huomiota saaneella taiteilijaelämäkerralla, ja jatkoi sitten proosan parissa. Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon romaani sai vuonna 2011. Kaupan ristikko liukui alas. Se ei suinkaan ole ensimmäinen laa tuaan, mutta kuuluu valioiden joukkoon. Palkinto tällä ker taa Taina Ukkoselle. ”Visakirjan ehdottomia avainkohtia ja herkkupaloja on se, kun East Riveristä vuosituhannen vaihteen tietämissä ongittiin sen sesongin muhkein vonkale. klo 12 mennessä osoitteella kirjavisa@demo kraatti.fi. Taina Ukkonen laittaa pallon pyö rimään. (rb) de_27042023_48.indd 48 de_27042023_48.indd 48 19.4.2023 11.10 19.4.2023 11.10. ”Kutsunnoissa hänet oli määritelty liikalihavuuden vuoksi kruununraakiksi ja vapautettu asepalveluksesta. Samettinen yö hänen korvissaan. Kirja alkaa sen toisen päähenkilön kleptomaanisten taipumusten kuvauksella. Muistan pitäneeni kirjasta, vaikka muistankin sen sisällöstä todella vähän, ja olen lukenut myös muut Eganin suomennetut romaanit kaikkein uusinta lukuun ottamatta. Heidän(kin) vastauksistaan enemmän visan verkkoversiossa. Tämän jättimäisen juovabassin paiskaa murhatuulella matkaan lähtenyt, Visaopuksen avainbändin ’Liekehtivien Dildojen’ lemput saanut soolokitaristi Scotty entisen soittajakaverinsa muhkealle työpöydälle.” Eganin teoksen jäljittivät myös Riitta Korhonen, Sirpa Taskinen, Tarmo Tikka, Ossi Lehtiö, Raila Rinne, Juhani Niemi ja Jari-Pekka Vuorela. Eikös sua kummastuta, kuinka kruunun kerran hylkäämä kaveri tässä makoilee. Olen lukenut romaanin melko pian sen jälkeen, kun se ilmestyi suomeksi, mutta en tunnistanut sitaatista – hyvä syy lukea uudestaan – vaan vihjeestä. Yhdelle palkinto. Täällä on side, sanoi Saastamoinen ja taputti ääni värähtäen pullottavaa housunpersaustaan.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Punk kohtaa powerpointin K eltainen kirjasto tuli taas ker ran visatirehtöörin avuk si hänen etsiessä kotihyllys tään suuremmitta vaivoitta tunnistettavaa kirjaa ja kir jailijaa, joka ei visahistoriassa ole ollut vielä esillä. ”Luin Jennifer Eganin yltäkylläisesti palkitun, 2010 ilmestyneen romaanin Aika suuri hämäys amerikkalaisen elämäntavan kuvauksena, joka kattaa ajanjakson 1970-luvulta 2000-luvulle. Rekat kolistelivat silloilla. Ja humina, jatkuva humina, joka ei ehkä sittenkään ollut kaiku, vaan kuluva aika.’” Eero Reijonen jysäyttää taas sellai sen tekstilatingin, että otetaan häneltä kin vain pieni tuokiokuva tähän. Helsingin Sanomien mukaan Egan yhdisti romaanissaan ’punkin ja powerpointin’. Tapahtuma on niin ovelasti kerrottu, että päähenkilö saa heti lukijan empatian puolelleen, vaikka sortuu heikkoutensa vietäväksi. Koira haukkui käheästi. – Kas kun mä olen sotainvalidi. Kirjan esittelyteksti kertoo, että ’Aika suuri hämäys tallentaa elävästi hetket, joina ihmiselämät risteävät, ne merkittävät tilanteet, joista onnistumiset ja tragediat saavat alkunsa.’” Mauri Panhelaista uusi tuttavuus tuntuu sytyttäneen. – Nyt minä olen solostunut
Näytte lijät ovat saaneet ”ansiokkaasta suorituk sesta tai taiteellisesta läpimurrosta” niitä harvakseltaan. Kritiikin olennainen tekijä on se, että se antaa jotakin. Kovin harvinaista ei lopulta ole se, että kritiikki nousee tärkeämmäksi kuin alku peräisenä kohteena ollut teos. Jatkokeskustelussa kävi ilmi, että konsernin sisältä koottu toimit tajapoppoo tekee jatkossa julkaistavat kirjoitukset ja että he keskittyvät aiem paa enemmän suoratoistopalvelujen tar jontaan. Kritiikin kannukset palkinto annettiin tänä vuonna näyttelijä ja käsikirjoittaja Jonnakaisa Ristolle. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_27042023_48.indd 49 de_27042023_48.indd 49 19.4.2023 11.10 19.4.2023 11.10. Helsingin Sanomat ilmoitti kriitikkokohun keskellä, että se irtisanoo freelancesopimuksensa televi siokritiikkejä ja esittelyjä tehneiden kir joittajien kanssa. Elokuvakritiikkejä luen tavanomaisen ja niukkenevan lehtitarjonnan lisäksi kulttuu ritoimitus.fi-sivustolta, jossa pätevät, ana lyysiin kykenevät kirjoittajat antavat palaa. Sama koskee var masti kaikkia taiteita. Tämä oli ensim mäinen kerta, kun vuodesta 1961 lähtien jaettu palkinto annettiin naiselle. Tämä kaikki tietysti pari päi vää sen jälkeen, kun yhtiön oma ohjelma oli näyttävästi pohdiskellut teemaa ”onko suomalainen runous kuolemassa”. Ei tarvitse olla kummoi nen ”matikkapää” laskeakseen yksi plus yksi, että moiseen ihmeeseen tar vittiin kohu ellei peräti skandaali. Niin kävi nyt, päinvastoin kuin silloin ennen, kun Seitsemän veljestä teilattiin. Runoutta seurataan monissa blogeissa, joi den tärkeys on kasvanut leikkausten ja so peutusten maailmassa. (Nettikeskustelussa oli tapana, että ennen pitkää kaikki kes kustelut ulottuivat talvisotaan.) Elokuva on ollut olemassaolonsa ajan molempia ja niin varmaan kuusi muutakin taiteenlajia, puhumattakaan niistä taiteista, joille ei ole vielä ehditty antaa järjestysnumeroa. KOHUN LIEPEILLÄ instituutiot varisutti vat tylyjä uutisiaan. Kyse ei tietenkään ole kirjoitus ten tasosta vaan konsernin kirjanpidosta. RUNOUS TUSKIN kuolee, kritiikistä en ole niin varma. Kritiikin jäljillä K irjaston lainatuimmaksi kir jaksi nousi jokin aika sitten runoteokseksi määritelty jul kaisu. TIETYSTI HOHDOKKAASTI skandaalinkä ryisesti alkaneet keskustelut laajenevat. Esit telyillä on kyllä sijansa, sillä se on usein tapa tuoda kentälle uusia ajatuksia. Kri tiikki ei ole myöskään esittely, jossa usein ollaan viran puolesta myötäsukaisia. Yleisradio, jossa herkeämättä odotel laan muodostuvan hallituksen oletetta vasti tylyhköjä linjanvetoja, päätti lakkaut taa runopalkintonsa Tanssivan karhun, jota oli jaettu vuodesta 1994 lähtien. Synny tettyjä ja syntyneitä kohuja käytettiin hy väksi leikkauksissa. Yksityiskohtia keskustelusta riittäisi kyllä perattavaksi, mutta yritän tiivistää. Kun instituutiot pet tävät, meidän on tehtävä se itse. Nyt yksi haaroista ulottui kysymykseen: taidetta vai viihdettä. Kriitikon ei kannata alkaa neuvoa tekijää, vaikka sormen heristämi nen on usein vaistomainen reaktio. 49 Demokraatti KRIITIKON EI KANNATA ALKAA NEUVOA TEKIJÄÄ. Ei niin montaa miljoonaa, ettei pennejäkin laskettaisi. Sa maan syssyyn viemäriin meni myös Kääntäjäkarhupalkinto, joka on myönnetty parhaasta runokäännöksestä suomeen tai ruotsiin
51 Demokraatti M ill ai st a on ol la eh do ka s. Ka m pa nj an yt im es sä on ko ht aa m in en . Vaalikampanja on kontaktilaji de_27042023_51.indd 51 de_27042023_51.indd 51 18.4.2023 12.59 18.4.2023 12.59. TEEMA Tarjolla määräaikainen pesti Arkadianmäellä. Kansanedustajan työnantajana on kansa
52 Demokraatti Millaista on olla ehdokas. TEEMA MILLAISTA ON OLLA EHDOKAS. 52 Demokraatti de_27042023_52.indd 52 de_27042023_52.indd 52 18.4.2023 12.54 18.4.2023 12.54
53 Demokraatti Demokraatti uteli kansanedustaja ehdokkaan tunnelmat ennen vaaleja ja tuloksen selvittyä. Teksti ja kuvat Mikko Huotari de_27042023_52.indd 53 de_27042023_52.indd 53 18.4.2023 12.54 18.4.2023 12.54. 53 Demokraatti MILLAISTA ON OLLA EHDOKAS
Kier täminen ja ihmisten tapaaminen ovat hänelle tuttuja, koska hän on toiminut vuosia kuntapolitiikassa. helmikuuta 2023: Vauhdikasta loppuviikkoa! Kävin kohottamassa aamulla kuntoa, jotta jaksaisi painaa täysillä seuraavat kaksi kuukautta. Ihmisten kohtaaminen on ollut mie lekästä ja mukavaa. Sateisen sunnuntain harmaudesta huolimatta keskustelut olivat hyviä ja palautettakin saatiin.” PERHOLEHDON MIELESTÄ nykyinen il mapiiri ei ole enää epäsuotuista nuorille naisille. Pyydän siksi tukeasi matkalle: lähtisitkö tekemään yhdessä kansanedustajuudestani totta?” Kaksi viikkoa ennen kuin vaalitulos sel viää, Perholehto kertoo siihen astisesta kampanjasta ja tunnelmistaan. kesäkuuta 2022: Nyt se on virallista – Uudenmaan Sosialidemokraatit on vahvistanut minut eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään 2023 vaaleihin!” ”Pohdin ehdokkuutta pitkään, sillä edessä on pitkä ja intensiivinen rupeama. 26vuotias Perholehto on Hyvinkään kaupungin valtuuston puheenjohtaja. Instagram-päivitys 3. On toritilaisuuksia, ovelta ovelle kierte lyä, paneelikeskusteluja ja sosiaalisessa medias sakin pitäisi olla läsnä. Vaalityöhön liit tyvää jalkautumista Perholehto alkoi tehdä tukiryhmänsä kanssa viime syk syn puolella. – Kun illalla käy katsomassa Face bookia ja huomaa, että muut ovat olleet kahdeksassa tilaisuudessa ja itse ei yh dessäkään, niin tulee sellainen olo, että olisiko pitänyt itsekin olla siellä ja tuolla. – Ei se ole kiusallista, mutta kyllä tun nustan, että itsensä esillä pitäminen ei ole aina ihan luontevaa, Perholehto sanoo. – On hankala hahmottaa, ketkä ihmiset mahdollisesti äänestävät minua, eli ke nelle kampanjatoiminta pitäisi suunnata. Se oli henkistä valmistautumista toisen laiseen lopputulokseen, Perholehto ker too vaalien jälkeen. – Ennen eduskuntavaaleja puhuttiin tukiporukan kanssa, että olipa lopputu los mikä tahansa, niin juhlitaan sitä, että on ollut hirveän kiva tehdä tätä työtä yh dessä. Joskus aiemmin olisi pitänyt esit tää olevansa vanhempi kuin onkaan, Perholehto sanoo. – Nyt ei pidä piilottaa sitä, että on nuori. Omien sanojensa mukaan hän on yllättynyt siitä, kuinka kivaa vaalityön tekeminen on ollut. Tätä taivalta ei voi kulkea yksin. Se on minun tapani nähdä asioita. Facebook-päivitys 5. – Toinen puoli on taas se, että kun on ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdokkaana, niin välillä on riittämätön fiilis. lokakuuta 2022: Eilen jalkauduttiin aluevaltuutettujen kanssa tapaamaan alueen asukkaita Nurmijärvellä. En halua muuttaa ul konäköäni sen vuoksi, että jonkun toisen mielestä pitäisi olla formaalimpi. Instagram-päivitys 17. – Aloitettiin omasta kotipesästä. Ovien koputtelu on tuntunut melko luontevalta, vaikka monen mielikuvissa sellainen kuulostaa epämukavuusalu eelle ajautumiselta. Että ei keskitytä vain tulokseen, vaan sii hen, että on yhdessä tehty kampanjatyötä. 54 Demokraatti TEEMA P inja Perholehto oli jo en nen vaalipäivää kirjoit tanut sosiaalista mediaa varten viestin, jossa kiit tää tukiryhmäänsä ja to teaa, että tavoite jäi tällä kertaa saavuttamatta. Vaaleihin ei nimittäin ole enää sen enempää.” de_27042023_52.indd 54 de_27042023_52.indd 54 18.4.2023 12.54 18.4.2023 12.54. – Olen kiertänyt ja päässyt tapaamaan paljon ihmisiä, Perholehto sanoo. Perholehto teki tukiryhmänsä kanssa sellaisen valinnan, että kampanjoinnissa keskitytään henkilökohtaisiin kohtaa misiin. – Tämä liittyy esimerkiksi siihen, kuinka pukeudun. SOSIAALINEN MEDIA on täynnä kai kenlaista ajatustenvaihtoa ja aktiivista keskustelua, mutta valitettavasti se myös tarjoaa alustan vihapuheelle, herjaami Hänen mukaansa kampanjoiminen tuntuu välillä hakuammunnalta sen suhteen, mitä tekee ja missä tekee. Ei ole ihan sellainen olo, että tekee oikeita asioita ja tekee niitä riittävästi. Perholehto sanoo, että hänelle ei ole lainkaan vaikea lähes tyä ihmisiä. Instagram-päitys 10. – Vaikka kohtaamisia olisi vähemmän, niin ne voivat olla vaikuttavampia kuin lappujen jakaminen satunnaisille ohi kulkijoille. joulukuuta 2022: Terkkuja Tikkurilasta! Niin mukavia kohtaamisia, ettei edes lumi-inferno hidasta menoa.” Vuoden vaihteen jälkeen vaalityö alkoi levittäytyä laajemmin Uudenmaan vaa lipiirin alueelle. Hän on myös KeskiUudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Kes kustelut ovat painottuneet paljon kun tapolitiikkaan, koska oman alueen asiat ovat kiinnostaneet ihmisiä, Perholehto sanoo. – En sentään ajastanut sen julkaisua. – Istuvilla kansanedustajilla on ehkä parempi käsitys siitä, mihin kampan jassa kannattaa keskittyä, Perholehto sanoo. Uudenmaan vaalipiirissä ehdokkaana ollut Perholehto asuu Hyvinkäällä
Hän ei provosoitunut ikävistä kommenteista, vaan pohti, onko Marinvihassa kyse pohjimmiltaan ul kopuolisuuden kokemuksesta. Ta valliseen työnhakuun verrattuna proses sissa on yhtäläisyyksiä ja eroja. En ajattele, että se on ollut henkilökohtaista mua koh taan, Perholehto sanoo. Vaalikampanja vaa tii paljon omaa aikaa, lahjoituksena saa tua rahoitusta ja ihmisiä, jotka viitsivät laittaa omaa aikaansa toisen tukemiseen. – Isossa kuvassa en ajattele kokeneeni häirintää kampanjassa. Se oli tosi yllättävää, koska olin varautunut, että tulisi paljon enemmän sellaista ne gatiivista, jota joutuisi blokkaamaan. Kun on kiva porukka, niin ryhmässä alkaa itsessään syntyä ideoita, mitä tehdään, Perholehto sanoo. Mutta jos ei uskalla kysyä ihmisiä mukaan, niin kampanja ei lähde lainkaan käyntiin, Perholehto sanoo. de_27042023_52.indd 55 de_27042023_52.indd 55 18.4.2023 12.54 18.4.2023 12.54. 55 Demokraatti PITÄISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA SIIHEN, KUINKA NÄISTÄ VAPAAEHTOISISTA PIDETTÄISIIN KIINNI. Perholehto onnistui saa maan ympärilleen hyvän porukan, jota hän kehuu vuolaasti. Erään paneelikeskustelun jälkeen so messa kommentoitiin halventavaan sä vyyn Perholehtoa. maaliskuuta 2023: Mitä kuuluu kampanjan toiseksi vikalle viikolle. helmikuuta 2023: SDP:n vaalistartissa huikea fiilis! Kohtaamisia, paatosta, paloa. – Ei ollut ikäviä torikohtaamisia tai törkeää kommentointia somessa. Kokonaisuutta arvioiden hän kuiten kin kokee, että on pystynyt tekemään vaalityötä ilman merkittävää häirintää. – On vaikea arvata, miksi ihmiset ää nestävät ja miksi jättävät äänestämättä. Luulen, että se on toi minut, koska ihmiset ottavat yhteyttä, vaikka eivät olisi aina samaa mieltä asioista. Nuorten miesten riski syrjäytyä on suurempi kuin nuorten naisten. Yllättävän vähän on tullut mitään negatiivisia komment teja, Perholehto sanoo. Tältä pohjalta on helppo kulkea kohti vaalipäivää ja aina siitä eteenpäin.” KYSE ON ikään kuin työnhausta. Instagram-päivitys 24. Nimi merkki Jando kirjoitti: ”Miksi nämä ty töt on edes päästetty tuonne?” Perholehto reagoi asiaan somepäivi tyksessä ja ihmetteli, mistä Marinvas taisuus kumpuaa. – Samaa on se, että pitää vakuuttaa olevansa osaava, pätevä ja yhteistyöky kyinen. Kan sanedustajan työnantaja on kansa. Superhyvää, kiitos! Intoa ja tahtoa löytyy vaikka kuinka, joten loppuun asti painetaan hymyssä suin täysillä.” ”Jo tähän mennessä on kierretty turuilla ja toreilla, luukutettu mainoksia, koputeltu ovilla, soiteltu ihmisille, järjestetty lukemattomia tilaisuuksia ja kohtaamisia, kirjoiteltu lehtiin, viestitty somessa. – Huomasin, että on kohtuullisen kor kea kynnys mennä muilta pyytämään, että viitsisitkö lähteä tekemään kampan jaa minulle. Aiemmin ehdolla olleilla on usein taustalla valmiiksi väkeä ja suhteellisen selkeä käsitys siitä, kuinka rahoitusta voi hakea ja saada. Perholehto sai osansa asiattomista kommenteista so messa. Uutena ehdokkaana joutuu rakentamaan lähes kaiken alusta. – Demareissa pitäisi enemmän kiin nittää huomiota siihen, kuinka näistä vapaaehtoisista pidettäisiin kiinni. – Tukiryhmässä on ollut parikym mentä todella aktiivista, yhteensä ryh mään on kuulunut 30–40 ihmistä. – Ajattelen, että tämä ehkä kertoo siitä ilmiöstä, että osa pitää Marinista niin vähän ja sitä heijastetaan myös muihin nuoriin demarinaisiin. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota sii hen, että olen positiivinen ja halukas keskustelemaan. Kun vaalikampanja loppuu, heille ei ehkä olekaan enää mielekästä tekemistä tar jolla. Nimimerkki sebastian niittyvuopio kirjoitti: ”Poliittisen hauto moiden broileritypykät.”. Puskista huutelijoita eivät kiin nostaneet niinkään sisältö, vaan lähinnä sukupuoli tai muut ulkokohtaiset asiat. Nimimerkki Jensen kirjoitti: ”Ei hemmetti, Marinilla on blondi klooni itsestään :O.”. Mikään tästä ei olisi ollut mahdollista ilman mun huippua tukiporukkaa.” Instagram-päivitys 5. – Mutta erityisesti vaalien lähestyessä miehet, etenkin nuoret miehet, ovat lait taneet kommentteja, jotka liittyvät pää ministeriin ja Sanna Mariniin. Monelle äänestäjälle kokemus ja osaaminen ovat edelleen tärkeitä kri teerejä, mutta myös moni tekee äänes täessä päätöksensä jollain muulla kri teerillä. selle ja maalittamiselle. Ero on se, että kansanedustajan työssä on niin paljon enemmän kyse per soonasta ja siitä, kuinka osaat kohdata ihmisiä ja esiintyä, Perholehto sanoo
. 56 Demokraatti TEEMA Ensimmäinen päivä vaalien jälkeen PINJA PERHOLEHTO, KANSANEDUSTAJA Näin hän esitteli itsensä ennen vaaleja Instagramissa: . Jos mulla olisi yksi supervoima, toivoisin sen olevan nimenomaan tosi vahva oikeudentunto. Mun sydän sykkii politiikassa oikeudenmukaisuudelle, tasaarvolle ja yhdenvertaisuudelle. Mielenterveyttä pidän yksilöihin liit tyvänä kysymyksenä, mutta myös talouspolitiikan ja työllisyyden kan nalta keskeisenä asiana. Nämä kaikki pitävät pään kasassa. . Kuuntelen yleensä Rammsteinia ja Disturbedia, mutta myös Antti Tuisku menee. Varmasti oma osuutensa oli jalkatyöllä, että jaksoi aika paljon kiertää omassa kotikau pungissa. Mikä yllätti erityisesti. . Ennen politiikkaa (ja välillä edelleen) olin töissä ravintoloissa. Alkaa tuntua jo realistisemmalta. . On jotenkin hämmentynyt, että voi käydä toisin kuin ajatteli ja päästä läpi. Olen mielestäni ollut aika aktiivinen, eli olen käynyt kaupungilla kiertämässä ja tapaamassa ihmisiä, ja kirjoitellut vaalien välillä lehteen. Rakastan salitreenejä, hitaita aamuja ja ystäviä. Hyvinkäällä työni on ollut muutakin kuin pelkkä vaalikampanjaa. Oon helposti innostuva fiilistelijä, mutta tunnistan itsestäni myös kroonisen stressaajan ja perfektionistin, jolla on yleensä vähän liiankin monta rautaa tulessa. On ollut tosi antoisaa ja erityisesti kivaa on se, että asioihin voi vaikuttaa paljon – kunhan vain on itse aktiivinen. Ja sitten siitä, mikä valiokuntapaikka itsellä on. Vaikea sanoa tarkasti. Ajattelin, että punavihreänä li beraalina voi kerätä hyvinkin ääniä tässä poliittisessa tilanteessa, mutta en ajatellut että näin paljon. Somea kohdistin eri tyisesti nuoremmille ja esimerkiksi Espoosta tuli ääniä. . Jos itse voin vaikuttaa, niin pidän esillä mielenterveyttä, jota olen kampanjassakin pitänyt esillä. Mihin aiot kiinnittää erityistä huomiota kansanedustajana. Olin vielä eilen vaalivalvojaisissa ja tänään aamulla herättyäni epätodel lisuuden tunteessa. Jonakin kauniina päivänä ajattelin saada puserrettua itseni vielä hallintotieteiden maisteriksi. Täältä tuli noin puolet minun äänistäni. Tämä oli iso yllätys. Menin ykkösellä läpi (en ikinä uskonut) ja parin vuoden jälkeen hyppäsin ryhmäpuheenjohtajaksi. Ja ha luaisin ajatella, että ehkä tässä näkyy myös nuorempien äänestäjien äänet. Miltä nyt tuntuu. Oli helpompi lähteä siitä, että tämä on maratonlaji ja ottaa useammat vaalit. Oon vuosien varrella oppinut myös ottamaan aikaa itselleni ja rauhoittelemaan tahtia. Mutta nyt kävikin näin. Opiskelin ihan alkujaan tarjoilijaksi, sitten tradenomiksi. Toki sitä ei tiedä. OLI HELPOMPI LÄHTEÄ SIITÄ, ETTÄ TÄMÄ ON MARATONLAJI JA OTTAA USEAMMAT VAALIT. Nimi on Pinja ja ikää 25 vuotta (nyt 26 vuotta). Nyt tuntuu hy vältä, positiivisesti yllättynyt olen. Mutta ainakin nii den viestien perusteella, joita olen saanut ennakkoäänestyksen ja vaali päivän jälkeen. Mikä kampanjassa onnistui erityisen hyvin. Olen ollut nyt pu heenjohtajana kaupunginvaltuus tossa ja aiemmin valtuutettuna. Lähdin politiikkaan varsinaisesti 2016, kun mun ystävä sai ylipuhuttua ehdolle kuntavaaleihin. Nyt toisella kaudella oon valtuuston puheenjohtajana. Se varmisti, että oma ko tipesä on hoidettu hyvin. En ehkä missään vaiheessa uskaltanut ajatella, että oikeasti tulen valituksi. Lisäksi mi de_27042023_52.indd 56 de_27042023_52.indd 56 18.4.2023 12.54 18.4.2023 12.54. Ensikertalaiselle oma kaupunki on varmaan tärkeä, ja somen rooli ei taas ole niin iso. Työ Hyvinkäällä on siis kantanut hedelmää. Sanon olevani töissä Demarinuorilla, vaikkei puheenjohtajuus olekaan perinteinen ”työ” vaan luottamustoimi. Ja nyt tehdään niin hyvä tulos kuin voidaan ja sitten katsotaan eteenpäin. Ensiksikin riippuu paljon siitä, ol laanko oppositiossa vai hallituksessa
Sitten on aika paljon ihan käytännön duunia, koska en ollut tähän niin hirveästi valmistautunut tai uskaltanut val mistautua. Olosuhteisiin näh den meidän porukan kannattaa olla ylpeä tästä työstä. Aika nopsaanhan tässä lähtevät pyörät pyörimään. Mutta kuten muutkin ovat sanoneet, niin päämi nisteripuolueelle yli kahden prosent tiyksikön kannatusnousu on hurja. Eduskuntaryhmän järjestäytyminen on jo torstaina. Nyt huolestuttaa, minkälainen hal litus muodostetaan ja erityisesti se, minkälainen hallitusohjelma tulee olemaan. Mutta puolueen kannatuk sen kannalta en olisi mitenkään eri tyisen paniikissa. Mitä mieltä olet puolueen vaalituloksesta. Ihan ensimmäinen asia on järjestää kiitoskahvit äänestäjille ja kampan jatiimille. 57 Demokraatti Ensimmäinen päivä vaalien jälkeen nua kiinnostavat koulutuspolitiikka ja työmarkkinakysymykset. de_27042023_52.indd 57 de_27042023_52.indd 57 18.4.2023 12.54 18.4.2023 12.54. Täytyy jäädä nykyisestä luottamustehtävästä pois ja hoi taa siihen liittyviä asioita. Kun katson meidän ryhmämme kokoonpanoa, niin ehkä vihreys voisi olla sellainen kulma, jota voisin sinne tuoda. Ajattelen, että varmasti olisi voitu pystyä vielä parempaan. Mitä aiot tehdä ihan ensimmäisenä. Jo tällä viikolla. Olisi hyvä, jos koko ryhmä ei tee aivan samoja asioita. Ja selvit tää, mitä kaikkea tässä nyt tapahtuu
Pidän tärkeänä, että Brysselin ja Helsingin, Kiovan ja Tukholman välillä jokainen tietää, että Unkari ei ole yhtä kuin Fidesz. Se on väliaikaista voiman näyttämistä ja jossain määrin Moskovan valtiaan mielistelemistä. Olisi typerää olla laajentamatta yhteisöä, joka puolustaa tarvittaessa meitäkin. Orbán viivyttää eurooppalaista päätöksentekoa, vaikeuttaa eurooppalaisen integraation syvenemistä ja eurooppalaisen yhteisön vahvistumista missä vain voi. Isänmaallisuudeksi naamioitu sokea, äärimmäinen nationalismi on tuonut liikaa kärsimystä. Pidämme huolta toisistamme, jos vaara lähestyy. Yhteiskunnan ja hyvinvoinnin rakentamisen sijasta Fideszin äänestäjät pidetään sumussa hyvin valituilla viesteillä. Tässä harhautuksessa he ovat onnistuneet pitkään ja vakuuttavat toimillaan unkarilaisten äänestäjien enemmistöä edelleen. Ajasta, jossa oikeiden asioiden sijaan kaupataan mielikuvia. Unkari vuosisatojen vastoinkäymisten jälkeen vihdoin kokee Euroopan kodikseen ja haluaa tätä vaalia. Orbán on rakentanut illiberaaliksi kutsutun järjestelmänsä taitavasti ja tietoisesti. Aliarvioitiin sen taustalla vaikuttavia motiiveja ja siihen sisältyviä vaaroja. Valitettavasti ne ovat olleet enimmäkseen perusteltuja. István Ujhelyi Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä Chance Communityn perustaja de_27042023_58.indd 58 de_27042023_58.indd 58 13.4.2023 15.07 13.4.2023 15.07. Tästä syystä sanon ylpeänä unkarilaisena: heidän käytöksensä on naurettavaa, järkyttävää ja epärehellistä. Hallitseva Fidesz-puolue provosoi ruotsalaisia ja suomalaisia röyhkeästi kaikkien unkarilaisten nimissä. Unkarin kehityksen viruksenomaista leviämistä seurattiin liian pitkään suvaiten. Heille tarjotaan valheellisia mutta menestystä näennäisesti tarjoavia visioita. Tämä toinen Unkari tulee aina olemaan Euroopan kumppani ja luotettu. Mutta oikea kysymys on, haluaako Unkari toimia Naton jäsenenä ja ovatko Ruotsi ja Suomi ovat osa puolustusliittoa. Eliitin, joka on jäänyt ala-arvoisten kiristysten loukkuun monimutkaisen kansainvälisen valtapelin kolmannen luokan osanottajana. Mutta on hyvä tietää: Viktor Orbán ei ole yhtä kuin Unkari! Fidesz-hallitus ei ole yhtä kuin Unkarin kansa. Muureja on ollut liian kauan. Kaupittelevat mielikuvia ja sanoja. Ja minunlaiselleni unkarilaiselle patriootille tämä on tuskallinen tunne. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden jatkuva provosointi on osa tätä showta. Orbán ja Fidesz tekevät samoin Unkarissa. Väläytellään toistuvasti keksittyjä vihollisia miljoonia euroja maksavien kampanjoiden avulla. Orbánin hallitus edustaa kapean, rahanhimoisen eliitin etuja. Se on syrjäytymisen ja vieraantumisen aiheuttama pelko kansainvälisellä areenalla. Euroopan unioni ja länsimaiset kumppanimme ovat joutuneet katsomaan tätä kehitystä halvaantuneina. Taloutta on hallittu mafian omaisella hallitsemisella ja kerätty valtavia omaisuuksia. Tuottaa tuskaa, kun tähän teatteriin käytetään sellaisiakin, selvästi länteen orientoituneita, kristillisiä arvoja vaalivia poliitikkoja kuten Zsolt Némethiä joka on Unkarin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Tämä toinen Unkarikaan ei halua luopua oman edun puolustamisestaan. Euroopan parlamentissa Euroopan kansanpuolue EPP suojeli Orbánia pitkään joko kylmästä laskelmoinnista tai ymmärryksen puutteesta, mutta nyt on myöhäistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut lainsäädännön kaappaaminen omien poliittisten etujen ajamiseksi. Toivomme, että Eurooppa on myös meidän kumppanimme ja luotettumme. Että Unkarissa on toinen puoli, joka on yhtä ylpeä kotimaastaan. Ja vaaran tunne ei ole ainoastaan lähestymässä tänä päivänä, vaan se konkreettisesti ylittää itsenäisten valtioidenkin rajoja. Koen tarpeelliseksi sosialidemokraattina ja Euroopan Parlamentin unkarilaisjäsenenä tehdä kantani selväksi tässä asiassa. Unkarin parlamentin toiminta Ruotsin ja Suomen Nato-ratifioinnissa johtuu ylimielisyydestä, pikkumaisesta kostonhalusta ja typerän turhamaisesta voimannäytöstä. Orbánin mafiavaltio uhkaa työntää Unkaria taas Euroopan historian pimeälle puolelle. Hotakaisen kirja on surullisen humoristinen novelli nykyajasta. Tämä ajatus jäi vaivaamaan minua. Mutta se haluaa rakentaa siltoja ja yhteisöjä Euroopan unionissa, ei muureja ja viholliskuvia. Nykyajasta, jossa kaikki on myytävänä. Meidän täytyy luoda mahdollisuuksia toisenlaiselle Unkarille. Oppositiopoliitikkona, sosialidemokraattina Euroopan parlamentin jäsenenä tämä on minunkin tehtäväni ja vastuullani. Tietenkin Unkari haluaa. Orbán ja Fidesz tietävät tämän myös. Tunnen päivä päivältä raskaammin varjon kotimaani yllä. Mafiat käyttäytyvät tällä tavalla, kiristäen ja provosoiden. Myös Unkarissa voisi käydä keskustelua siitä, kuinka perusteellisia Unkarin oikeusvaltiotilannetta kritisoivat ruotsalaiset ja suomalaiset kannanotot olivat. Samalla yhteiskunnallisesti valveutunutta, ongelmien ratkaisuun tähtäävää sosiaalipolitiikkaa ei ole tehty pitkään aikaan. 58 Demokraatti MIELIPIDE Viktor Orbán ei ole yhtä kuin Unkari Luin kirjailija Kari Hotakaisen kirjasta Ihmisen osa, miten kaikki on kiinni siitä, onko joku takanasi, kun kaadut. Fideszin rakentaman illiberaalin järjestelmän vaihtaminen on meidän, unkarilaisten äänestäjien tehtävä. Erityisesti, kun minusta riippumattomat, vastustamani voimat ovat vastuussa tästä kehityksestä. Toisten pois sulkemisen politiikalla, vihan takia kompromisseihin kykenemättömyydellä ja väärällä ylpeydellä on rampautettu liian monen sukupolven elämää
60 Demokraatti Ansioturvasta ei voi leikata Suurliitosta tulee tiukka viesti ansioturvan leikkaamisesta: ”Yhteiskunta ei säästä tässä kokonaisuudessa mitään.” Teksti Demokraatti AMMATTILIITTO JHL toivoo hallitusohjelman ottavan huomioon julkisen sektorin työntekijät, jotka ovat kannatelleet Suomea kriisiaikoina. Hän toivoo, että nämä liiton jäsenille tärkeät asiat huomioidaan tulevassa hallitusohjelmassa. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on huolissaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta ja muista ongelmista. de_27042023_60.indd 60 de_27042023_60.indd 60 19.4.2023 11.04 19.4.2023 11.04. Se pitää myös esimerkiksi ansioturvan leikkaamista mahdottomana. Samanlainen tilanne on sotepalveluissa. JHL on vaatinut jo pitkään, että varhaiskasvatuslaki on avattava
– Ammattiliittojen työttömyyskassoille on saatava oikeus kouluttaa jäseniään ja edistää heidän työllistymistään. – Yhteiskunta ei säästä tässä kokonaisuudessa mitään. 61 Demokraatti – Meidän on laitettava lasten etu kuntoon riittävällä henkilöstöllä ja sellaisella osaamisella ja palkkauksella, että alalla on pitoa ja vetoa, Niemi-Laine toteaa. Hoiva-avustajien koulutusta on lisättävä. Työttömien työllistämistä on tehostettava, ja siksi on satsattava voimakkaasti työvoimapalveluihin sekä yksilölliseen räätälöintiin. Päivi Niemi-Laine vaatii, että hankintalakia on muutettava kustannustehokkaiden julkisten palvelujen turvaamiseksi. de_27042023_60.indd 61 de_27042023_60.indd 61 19.4.2023 11.04 19.4.2023 11.04. Tämän vuoksi hankintalakia pitäisi yhtenäistää EU-lainsäädännön mukaiseksi ja ulosmyyntirajaa nostaa EU-lainsäädännön sallimaan 20 prosentin määrään ja poistaa keinotekoinen 500 000 euron yläraja. – Julkisella sektorilla on oltava mahdollisuus tuottaa järkevästi ja tehokkaasti tarvittavia julkisia palveluja. Tämä vaatii lainsäädäntöuudistusta. Sosiaalija terveydenhuollon työvoimapulaa voidaan Niemi-Laineen mukaan ensisijaisesti hoitaa oikealla palkkauksella ja moniammatilliseen palveluketjuun panostamalla siten, että lääkärit ja hoitajat voivat keskittyä omiin tehtäviinsä ja esimerkiksi hoiva-avustajat tukevat hoitajia hoivassa ja hoidossa. JHL:N PUHEENJOHTAJA toteaa, että ansioturvan leikkaaminen ei ole mahdollista, sillä yhteiskunta maksaa leikkaukset muilla harkinnanvaraisilla tuilla
Mikkeli 30. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jussi Hyvärinen. 4. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin 2.5. klo 17.30–18.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Hki. de_27042023_62.indd 62 de_27042023_62.indd 62 17.4.2023 12.12 17.4.2023 12.12. 4. Lounas klo 11 alkaen. Puheenjohtaja. Kello 12 saamme vieraaksemme tiimijohtaja Saara Vauramon, jonka aiheena on ”ympäristön tila ja tavoitteet Päijät-Hämeessä”. Yhdistystoiminta HELSINKI • Kansanedustaja Timo Harakka esittelee kirjaansa Datakapitalismi kriisien maailmassa 2.5. Raija Hirvonen ylijohtajan sihteeri, eläk. Tervetuloa. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti Hellstenin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Hellsten. Sakari Ojala kunnallisneuvos, pääluottamus mies, Pieksämäki 4.5. Matkoilla, ei vastaanottoa Jussi Hyvärinen tietoasiantuntija, Joensuu 3.5. 62 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Matti Hellsten ex-puheenjohtaja, Porvoo 29
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_27042023_64.indd 64 de_27042023_64.indd 64 17.4.2023 11.39 17.4.2023 11.39. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 8/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Usein nimittäin käy niin, että nämä tavallisina unohduksiin jäävät linnut ovat oikeasti varsin mielenkiintoisia, kauniita ja usein varsin helppoja kuvattavia. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja Hynninen Kotkasta. Näinä aikoina saattaa käydä niinkin, että aiemmin tavallinen lintu saattaakin hävitä näköpiiristä lähes kokonaan. Toki jonkin harvinaisuuden osuminen oman kameran eteen tuntuu joka kerta upealta, mutta näin käy lopulta valitettavasti aika harvoin. de_27042023_64.indd 65 de_27042023_64.indd 65 17.4.2023 11.39 17.4.2023 11.39. Siksi olen pyrkinyt keskittymään niihin tavallisiin lintuihin, joita muut lintuharrastajat harvoin noteeraavat. Saatan viettää tuntikausia kuvaamassa piharuokinnalla käyviä tiaisia tai pihapensaan varpusia. Yksi suosikeistani on sinisorsanaaras. Satapäin talvisilla sulapaikoilla viihtyvä lintu on niin yleinen, ettei monikaan lintuharrastaja pysähdy sen touhuja tarkkailemaan. Läheltä katsottuna sinisorsa on kuitenkin varsin ilmeikäs ja väreiltään kaunis lintu, josta saa erilaisia veden heijastuksia hyväksikäyttäen varsin mukavia kuvia. Näin on käynyt vaikkapa hömötiaiselle, varpuselle ja viherpeipolle. Onnea voittajalle! TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 6 3 5 9 3 4 5 1 2 9 3 5 6 2 6 7 1 8 3 3 9 4 7 61 43 58 79 2 38 79 62 45 1 95 21 47 36 8 29 86 71 53 4 56 18 34 27 9 74 35 29 81 6 42 57 96 18 3 87 62 13 94 5 13 94 85 62 7 K un lintuharrastajalta tai luon tokuvaajalta kysytään harrastukseen liittyvistä haaveista, saa usein vastaukseksi verbaalista maalailua jonkinlaisen suurharvinaisuuden kohtaamisesta tai sellaisen kuvaamisesta. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 6/2023 RATKAISU 30.3. Se, että lintu on yleinen, ei tee siitä vähemmän mielenkiintoista. ais ud ok u
Luen myös tutkimuskirjallisuutta aiheis ta, jotka sattuvat kiinnostamaan. Hän kertoi, miten ihmisaivot todella toimivat. Kuljetan mieluummin laukussa kirjaa tai tutkimuspapereita. Kun asuin Genevessä, kuulin hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernissä tutkija Wolf Singerin esityksen aivotutkimuksesta. Lapsena rupesin lukemaan scifiä ja fantasiaa, ja ehkä se on osaltaan vaikuttanut siihen, että minusta on tullut fyysikko. Tämä on vuonna 2009 ilmestyneen tutkimuksen pohjalta kirjoitettu kirja, joka käy kansainvälisen oikeuden valossa läpi, onko Israelin Länsirannalla ja Gazassa ylläpitämä järjestelmä sotilasmiehitys, apartheidia vai onko se kolonialismia. Aurelius on yksi stoalaisuuden tärkeitä kirjoittajia. Kuten Voltairen Mikromegas, joka on ehkä ensimmäinen kirja, missä avaruusolennot käyvät maapallolla. Kirjassa on käytännön stoalaisia elämänohjeita siitä, miten pyrkimyksensä pitää keskittää siihen, mihin itse pystyy vaikuttamaan ja olla kiinnittymättä niihin asioihin, joista ei itse pysty päättämään. Hän kertoi, millainen päätöksentekoprosessi oikeasti on verrattuna siihen, miten kuvittelemme tekevämme päätöksiä. 66 Demokraatti Politiikan kirjahylly Teksti ja kuva Nora Vilva Mieluummin mukana kirja kuin älypuhelin Fyysikko Syksy Räsästä kiinnostaa muun muassa myytit, saagat ja ihmisaivojen toiminta. Luen Palestiinaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta aika paljon, mutta myös muuta poliittista historiaa. Se teki vaikutuksen. Kymmenen vuotta sitten jotkut pitivät nolona, jos ei ollut älypuhelinta, nyt sitä pidetään mahtavana retrojuttuna. Niissä on jotain samaa ihmetyksen tuntua. Klassikkokirja, joka on esimerkki hyvästä yhteiskuntatieteellisestä, psykologian alan tutkimuksesta. Pidän myyteistä ja saagoista. Marcus Aurelius: Meditations (suomeksi: Itselleni) Virginia Tilley: Beyond Occupation Stanley Milgram: Obedience To Authority 1 3 2 Suurin osa siitä, mitä luen, on jossain mielessä poliittista tai fantastista kirjallisuutta. Ihmisten käsitykset siitä, mikä on moraalisesti oikein ja väärin eivät perustu ihanteisiin, vaan kussakin tilanteessa ja laajemmin yhteiskunnassa vallitseviin normeihin. Se on hyödyllinen muistutus. 1 3 2 de_27042023_66.indd 66 de_27042023_66.indd 66 18.4.2023 14.16 18.4.2023 14.16. Kirja käy läpi 1960-luvulla tehtyä tieteellistä koetta, jossa ihmiset luulevat osallistuvansa oppimiskokeeseen ja antavansa sähköshokkeja toisille ihmisille. Koe mittasi, miten pitkälle ja miten perustellen sähköshokkien antajat tottelivat tilanteen auktoriteetteja. Luen vieläkin scifiä ja fantasiaa, ja yleisemmin protofantasiaa. Olen lukenut kaikki suomeksi ilmestyneet saagat, poikkeuksena Orkneylaisten saaga, josta taisi olla pieni painos ja jonka sain vasta hiljattain. Opiskeluaikoinani olin hyvin aktiivinen scifipiireissä ja järjestelemässä esimerkiksi scifiin liittyvää Finncon-tapahtumaa, toimittamassa lehteä ja kirjoittamassa kirja-arvosteluita. Luen niitä, kun olen bussissa tai odotan ravintolassa tilausta. Minulla ei ole koskaan ollut älypuhelinta, ja yksi syy siihen on, että olisin koko ajan siinä kiinni
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_27042023_002.indd 1 de_27042023_002.indd 1 13.4.2023 16.08 13.4.2023 16.08. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
hu ht ik uu ta EKALLA LÄPI TEEMA: Pinja Perholehto oli ennen vaalipäivää kirjoittanut somea varten viestin, että tavoite jäi tällä kertaa saavuttamatta. Demokraattiin JHLn vappuilmoitus 205 x 245 mm 2023.indd 1 Demokraattiin JHLn vappuilmoitus 205 x 245 mm 2023.indd 1 12.4.2023 13.59.12 12.4.2023 13.59.12 PAL.VKO 2023-19 00 74 43 -2 30 8 8/ 23 27.4.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI POLITIIKAN PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 23 / 27 . de_27042023_001.indd 1 de_27042023_001.indd 1 18.4.2023 11.36 18.4.2023 11.36