Demokraatti 27.5.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

to uk ok uu ta de_27052021_001.indd 1 18.5.2021 17.57. Kela päättää, kuka joutuu tätä kokeilemaan. PAL.VKO 2021-23 00 74 43 -2 11 XXX xxx XXX xxx XXX xxx LIPPONEN Missä EU, siellä mahdollisuus BRITANNIA Labour kyykkää taas VALTUUTETUN TYÖLISTA Korona, talous ja ikääntyminen KUNTA VAALIT TEEMA Niukkuutta jaossa 27.5.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 1 Kohtuulliseksi tulkittu toimeentulo on Suomessa alimmillaan 10 euroa päivässä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 21 / 27
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_27052021_002.indd 1 18.5.2021 15.45. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
3 Demokraatti 10 /2 1 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. Rauhanneuvottelija on kuin käsityöläinen. Teatterinjohtaja puun ja kuoren välissä . KASVO ILMIÖ KULTTUURI de_27052021_03.indd 3 20.5.2021 10.46. TOUKOKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 10 EUROA PÄIVÄSSÄ ESITTÄMINEN KIELLETTY RAUHAN RAKENTAJA Kela kepittää toimeentulotukea saavia
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. KUNTAVAALIT Kuka päättää ja mistä 5 6 8 11 14 20 21 22 24 30 33 34 40 41 42 47 48 50 52 53 54 65 72 73 74 24 TYÖMAA Keksi kunta uudelleen + TEEMA Kuntavaalit 54 € € € € € € 54 de_27052021_04.indd 4 20.5.2021 11.01. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 10.6. 10 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kansan vuoro Viikon kuva: Siirtolaisliikettä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Juha Jaatinen D-ilmiö: Kela kepittää Indeksi: Youssef Zad Alastalon salissa: Vaalit koneessa Lipponen: EU, mahdollisuus Kunnat: Iso työmaa odottaa Britannia: Labour kriisissä Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Teatteri: Murheellista draamaa Kirjat: Maailma koronan jälkeen Kuvataide: Ilja Repin kiinnostaa Kirjat: Oppia ikä kaikki Kolumni: Jyrki Liikka Kirjavisa: Twisted river Pelin purku: Futista ei myydä Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Vesa Mauriala IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Janne Taalas Kolumni: Hanna Paulomäki Kasvot peilissä: Markku Ollikainen Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Kuntien harteilla on suomalaisten hyvinvointi. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Paikalliset kysymykset ovat Utsjoella jotain aivan muuta kuin Helsingissä, joka puolestaan jakautuu useisiin toisistaan jyrkästi erottuviin kaupunginosiin. Kansalaisten mielestä vaalien tärkeimpiä teemoja ovat ainakin kyselyiden perusteella sosiaalija terveyspalvelut sekä kuntatalous. Ihmisenkokoiset asiat ovat ihmistä lähellä ja saatavilla – näin siis ainakin kuuluisi olla. Lopputuloksesta ei voi valittaa. Eiran bemarimies ja Kontulan maahanmuuttajanainen elävät samassa kunnassa kirjaimellisesti eri todellisuutta. Keskusta haali ehdokkaita selvästi muita puolueita enemmän kuten tavallisesti, mutta viitisensataa ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Television kuntavaalikeskustelut ovat jo tästä syystä typistettyjä katsauksia yleisiin teemoihin ja kysymyksiin. Eduskunnan hallitus-oppositio-rajat ylittyvät ja ohittuvat kunnissa. Ero valtakunnallisiin mittauksiin on suuri etenkin perussuomalaisten ja kokoomuksen kohdalla. Kävi miten tahansa, kansa puhuu ja sillä hyvä. Pudotus oli samaa luokkaa SDP:llä, mutta vaikka vaihtuvuuttakin löytyy, SDP:n ehdokkaiden osuus puolueen edellisissä kuntavaaleissa hankkimista äänimääristä on kärkiluokkaa kaikkien puolueiden vertailussa. Ainakin keskustan valta murenee. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kansan vuoro puhua Pääkirjoitus KESKUSTAN VALTA MURENEE. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. de_27052021_05.indd 5 20.5.2021 9.14. Absoluuttisia ehdokasmääriään onnistuivat kasvattamaan etenkin perussuomalaiset mutta myös kokoomus ja vihreät. K untavaalien ennakkoäänestys on alkanut tällä viikolla, ja lähtöasetelmat ehdokasasettelun osalta ovat selvät. VALTAKUNNALLINEN MEDIAHUOMIO keskittyy usein toissijaisiin tai osin jopa epäolennaisiin asioihin juuri kuntavaalien alla. Ylen toukokuun kuntavaaligallupissa ykkössijalle oli noussut kokoomus perussuomalaisten ja SDP:n hengittäessä niskaan noin kahden prosenttiyksikön etäisyydellä. Ei siis esimerkiksi Euroopan unioni, elpymispaketti tai maahanmuutto. Tämä alleviivaa tosiasiaa, että Suomessa käydään kesäkuussa noin 300 kuntavaalia, yksi kussakin kunnassa. Mikäli gallupit pitävät kutinsa, monessa maaseudun kunnassa tapahtuu mullistuksia, joiden seurauksia on vaikea ennustaa. Myös vanhusten ja lapsiperheiden palvelut kiinnostavat
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , A lb er to Pi zz ol i de_27052021_06.indd 6 20.5.2021 10.01
de_27052021_06.indd 7 20.5.2021 10.01. Italian Lambedusan saarelle on kevään aikana jo tuotu toista tuhatta mereltä huonokuntoisista veneistä pelastettua siirtolaista. 7 Demokraatti PERILLÄ. Kesän lähestyminen on taas lisännyt Afrikasta Eurooppaan yrittävien laittomien siirtolaisten määrää niin sanotuilla Välimeren reiteillä
– Kestävä tapa vastata työnantajien vyörytykseen lähtee järjestäytymisestä. Filatovin mukaan Elorannan avaus oli tärkeä, koska sillä keskustelu voidaan johtaa oikeil le urille, eli suomalaisten työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. !!! Väkivalta on arkipäivää sote-ammattilais ten työssä, sel viää kyselystä. SDP:lle olennaista on olla pienemmän puolella ja helpottaa arjen asioita. Jos työnantaja pyrkii rajaamaan palkoista tai työehdoista sopimisen työnantajan ja työntekijän kaksinpuheluksi, ei ole vaikea arvata, kumpi osapuoli neuvottelussa on vahvemmalla. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä viime viikolla tilanne äityi pahimmaksi sitten koko epidemia-ajan. Monessa maakunnassa kevään aikana hyväksi saatu tilanne on heikentynyt nopeasti. FILATOV ARVELEE, että työnantajien pyrkimyksessä horjuttaa työehtosopimusjärjestelmää vaikuttaisi olevan kyse ammattiyhdistysliikkeen heikentämisestä työpaikoilla. Filatov korostaa, että ay-liikkeessä työnantajien virittämä työmarkkinamyllerrys ja sen esiin nostamat kysymykset on otettava vakavasti. Ja etenkin se, että tauti voi tarttua ja sitä voi oireettomana tartuttaa, vaikka olisikin jo saanut koronarokotukset. Eli muistetaan edelleen maskit, käsidesi ja turvaetäisyys. Kuntavaalitentissä useat aiemmin valtionosuuksia leikanneet puolueet haluavat nyt lisätä henkilöstöä eli rahoitusta. Tappouhkauksen on saanut vastaajista prosenttia. Filatov pitää hyvänä ajatuksena SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ehdotusta, että yleissitovuuden arvioinnissa luovuttaisiin prosenttitarkastelusta ja todettaisiin yleissitovuus alan edustavimman sopimuksen mukaan. – Jos liittotasonkin sopiminen käy vaikeaksi, tarvitsemmeko sopimiselle perälautoja lainsäädäntöön. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Eikös tästä varoitettu V IIK O N LU KU 24 Näinhän tässä kävi, että ensimmäinen koronapiikki ja ilmojen lämpeneminen on saanut suomalaiset elämään kuin viimeistä päivää – tai ainakin kuin ennen koronaa. Kun työnantajaliitot yksi toisensa jälkeen vetäytyvät työehtosopimustoiminnasta, olisi työntekijöiden asemaa Filatovin mukaan turvattava lainsäädännöllä. Filatov arvelee, että paluuta laajoihin, kaikki alat kattaviin tupoihin tuskin on näköpiirissä. Muutama viikko sitten kokoomus ja persut esittivät 900 miljoonan euron leikkauksia. LAURI FINÉR TWITTERISSÄ YLEISSITOVUUS Lainsäädännöllinen perälauta sopimiseen YLEISSITOVUUS VOITAISIIN TODETA ALAN EDUSTAVIMMAN SOPIMUKSEN MUKAAN. Eikö nyt olisi juuri oikea aika virittää keskustelua esimerkiksi Ruotsin-mallin mukaisesta työntekijöiden myötämääräämisoikeudesta yrityksissä tai vaikkapa työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta työriidoissa, Tarja Filatov kysyy. NIILO TOIVONEN TWITTERISSÄ Kokoomuksesta lähtien esitetään nyt lisää resursseja sote-palveluihin. Kolme neljästä vastaajasta kertoo, että häntä on lyöty työssä. TYÖNANTAJIEN PÄÄTÖKSET työehtosopimustoiminnan lopettamisesta ovat asettaneet suomalaisen sopimisen mallin vaakalaudalle, sanoo eduskunnan I varapuhemies ja entinen työministeri Tarja Filatov (sd.). Lä hd e: Te hy de_27052021_08.indd 8 20.5.2021 10.56. SIRPA PAATERO TWITTERISSÄ Puolueiden erot kuntapolitiikassa ovat pieniä mutta usein periaatteellisia. – Voi kysyä, onko työnantajien toiminnan ideologisena tavoitteena vain isäntien määräysvallan systemaattinen kasvattaminen työpaikoilla
Eniten nuoria jäseniä kyselyyn vastanneista kassoista liittyi TYJ:n mukaan Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon, Korkeakoulutettujen työttömyyskassa Kokoon ja Palvelualojen työttömyyskassaan. Esimerkiksi työaika on lainsäädännössä pidempi kuin työehtosopimuksissa. Esimerkiksi SDP:ssä lähes kolmasosa ehdolle kysytyistä ilmoitti negatiivisen keskustelukulttuurin syyksi olla asettumatta ehdolle. Osansa saavat myös vähemmistöt tai vähemmistöjen oikeuksista puhuvat. Mutta maailma muuttuu, vaikka kuinka yrittäisitte sitä vastustaa. Valitettavasti kohdallanne määrä korvaa laadun. Esimerkiksi voisi pohtia, pitäisikö somessa syydetty henkeä ja terveyttä uhkaava kirjoittelu saada tuomittavaksi – tai sulkea tällaisten kirjoittelijoiden tilit. Ikävintä vihapuheessa on, että se on vahvasti sukupuolittunutta, eli naiset saavat sitä selkeästi enemmän kuin miehet. Luulon takana on harhaluulo siitä, että monet työntekijän edut olisivat lain turvaamia. Se on tähän saakka Suomessa taannut työehtojen samanlaisen lähtötason kaikille työntekijöille, vaikka työnantaja ei kuuluisi työnantajaliittoon. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEISJÄRJESTÖN (TYJ) selvityksen mukaan työttömyyskassoihin liittyi viime vuonna lähes puolet enemmän nuoria, yli 80 000, kuin edellisvuonna. Ihannemaailmassa kyllä, mutta ehkä ei tosielämässä. Tämä ilmiö on vakava uhka demokratialle. Moni puolue kertoo, että merkittävä syy kieltäytymiselle kunnallisvaaliehdokkuudesta on ollut juuri sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VLADIMIR PUTIN Pelimies Ydinasenapittaja Hyvät vihapuhujat, teille, kaikenlaisille puskasta huutelijoille, pitää saada nollatoleranssi. Muissa puolueissa tapauksia on huomattavasti vähemmän. Onneksi tutkimusten mukaan, te vihapuhujat, edustatte pientä vähemmistöä. – Kassan jäsenyys on monelle nuorelle tärkeä vakuutus. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Kassajäsenyys on tärkeä vakuutus Se ei ole laissa senkin hölmö MONI LUULEE, että pystyy neuvottelemaan sujuvasti työehtosopimuksensa itse. Kyselyyn vastasi 17 työttömyyskassaa. Eivät ole. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta listasi Iltalehden haastattelussa työehtosopimukseen kuuluvia etuja, joita paikallisesti neuvoteltaessa työntekijät joutuisivat itse puolustamaan: lomarahat, ylityökorvaukset, vuoroja pyhälisät, palkalliset vanhempainvapaapäivät ja sairausloma, neljää viikkoa pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot, lomakorvaukset… Olennaista on, säilyykö sopimusten yleissitovuus. de_27052021_08.indd 9 20.5.2021 10.56. Työttömyyskassoihin kuului viime vuoden lopussa 1,96 miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää. Ja pieni vähemmistönne muuttuu vielä pienemmäksi, muistuttaa Demokraatin väki. Se vähentää epävarmuutta työmarkkinoilla, joihin varsinkin nuorten kohdalla liittyy määräaikaisia työsuhteita ja epävarmuutta, TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman sanoo tiedotteessa. Osin sama tilanne on myös vasemmistoliiton ja vihreiden riveissä. Tämä kertoo kirjoittajien putkinäöstä, kyvyttömyydestä sietää erilaisuutta ja muutoksen pelosta
Kuinka monelta valmistajalta Suomi sai tarjoukset uusista hävittäjistä. Missä maassa Urho Kekkonen kiipesi palmuun tunnetussa kuvassa vuonna 1965. – Perussuomalaisten show, johon osallistui varapuhemies Eerola, kertoo, että meidän täytyy muuttaa sääntöjä ja miettiä, miten koko eduskunnan luottamus rakennetaan puhemiesten toimintaan, Rinne sanoo. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Lluis Gene 10 VIS V 1. Varapuhemies Juho Eerola (ps.) kertoi, että hän olisi saattanut kokousteknisin keinoin viivyttää eduskunnan päätöksentekoa elpymispaketista. Onko näyttelijä Nicolas Cage ohjaaja Francis Coppolan poika, serkku vai veljenpoika. Kuka elokuvaohjaaja on Suomen viimeisin taiteen akateemikko. EU:n elvytyspaketin käsittely eduskunnassa pari viikkoa sitten oli demokratian mahalasku. Rinne olisi valmis miettimään eduskunnan työjärjestystä uusiksi keskustelujen pituuden rajaamiseksi. 10. Vas tau kse t: 1) Sin ise n tul eva isu ude n puhee njo hta ja 2) Kul ttu urija tai dea lan 3) Sul kap allo ilu n. MInkä puolueen puheenjohtaja on Kari Kulmala. Minkä lajin osaajia on Kalle Koljonen. 3. 7. Jos ihminen kärsii antropofobiasta, mitä hän välttelee. Kol jon en voi tti äsk että in ens im mäi sen ä suo mal aise na EM -pr ons sia 4) Viid eltä valm ist aja lta 5) Nas tar enkail la var ust etu lla moo tto rikäy ttö ise llä ajo neu vol la ajo 6) Tun isia ssa 7) 195 0-lu vul la, tar kall een vuo nna 195 6 8) Nico las Cag e on Fra ncis Cop pol an vel jen poi ka 9) Pirj o Hon kas alo 10) Hän vält tel ee sos iaa lisi a tila nte ita NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Arvoton näytelmä K eskustelu kuuluu eduskuntaan, mutta yhden puolueen tarkoitushakuinen yksinpuhelu, jankkaava jarrutus ei ole keskustelua. 9. 8. 2. 4. 5. Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen... Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen... 6. Minkä alan edunvalvontajärjestö on Kulta ry. Millä vuosikymmenellä järjestettiin ensimmäiset Euroviisut. de_27052021_10.indd 10 20.5.2021 10.17. Mitä kuvassa kielletään. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin tiivisti asian hyvin: ”ei se arvokkaimman käytöksen mittari ole, että virsikirjoja on luettu ja satuja siteerattu ja erilaisia tekstejä tuntitolkulla sieltä puhujapöntöstä kerrottu”.n nyt sanoisi, SDP:n kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne totesi Demokraatin haastattelussa: ”en halua osallistua tällaisten valheiden levittelyyn ja vääristelyyn siitä, että muut kuin perussuomalaiset kansanedustajat olisivat ikään kuin maanpettureita”
Korona ja etävaikuttaminen tuovat lisähaastetta vaalityöhön. Vaalit ovat tällä hetkellä osaston isoin työmaa. 11 Demokraatti Ay-toiminta voi olla pienimuotoistakin oman työpaikan toimintaa. Vuonna 2021 1990luku de_27052021_11.indd 11 19.5.2021 15.04. Jaatinen uskoo pitopaikan osaltaan myös vaikuttaneen kyseisen kurssin suosioon. Jaatinen on itse esimerkki siitä, kuinka postinkantaja voi edetä omassa liitossa toimitsijaksi. Jaatinen arvelee tähän yhdeksi syyksi sen, että Paun ammattiosastoissa tarjotaan nuorille heti kunnon tehtäviä. Jaatinen muistuttaa, että kuntavaalit eivät ole Helsingissä pormestarivaalit, vaikka tällaista voisi joistain puheista päätelläkin. Liittoja ehkä pidetään itsestään selvänä instituutiona kuin kirkkoa, johon kuulutaan tavan vuoksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Juha Jaatisen arkisto ja Juha Pöyry MISSÄ OLET NYT. Ja ay-toimintaan on vähän sukurasitustakin. Tämä on johtanut siihen että työpaikoilla ei ole muistettu aktivoida ihmisiä. Pau on joutunut 2021 alkuvuodesta siirtämään kaikki järjestökurssinsa, myös suosituimman, alle 35-vuotiaille suunnatun Tallinnan ”Tolkkua työelämään” -kurssin. Siellä kuitenkin luodaan yhtenäisyyden ja liittoon kuulumisen tunne”, Postija logistiikka-alan unioni Paun koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen sanoo. Jaatinen tekee vaalityötä myös Helsingin Sosialidemokraateissa, jonka hallituksen jäsen hän on. Jan Vapaavuorella oli tämän muistamisessa välillä vaikeuksia. Juha Jaatinen Vääntö paikallista sopimista vastaan voi elvyttää työpaikkatoiminnan. Sahatyöläisenä työskennellyt isoisäni oli 1920–40-luvuilla aktiivinen Puuliitossa samoin kuin enoni myöhempinä vuosikymmeninä. Juha Jaatinen uskoo, että SDP ottaa Helsingissä – ja valtakunnallisesti – lisäpaikkoja kuntavaaleissa. Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan on kuitenkin hiipunut. Tosin olin jo saanut pohjaa vaikuttamiseen Nuorisoliitosta. Sillä on toistakymmentä kuntavaaliehdokasta. Hän pitää tätä tärkeänä etenkin Helsingissä puolueen uskottavuuden vahvistumisen kannalta. – Etenkin vanhat postiljoonit, ehkä työnsä takia, suhtautuvat digitaaliseen viestintään aika nurjasti, Jaatinen nauraa. Jaatinen on valtakunnallisen Ay-väen sosialidemokraatit -puolueosaston puheenjohtajana. – Valtuusto on ylin päättävä poliittinen elin. ”A mmattiliitot ovat ehtineet vähän laiskistua, etenkin työpaikkatason toiminta. Siitä huolimatta, tai sen takia, on Pau onnistunut saamaan nuoria liiton toimintaan mukaan. – Sattumaa on aina mukana. Hän ihmettelee, kuinka pääkaupunkiseudulla kokoomuksen kannatus ei notkahda, vaikka puolue sotkee välillä urakalla asioitaan. Jaatinen pitää mahdollisena, että vääntö paikallisesta sopimisesta voi innostaa väkeä takaisin toimintaan mukaan. Osasto nostaa puolueessa esille työelämäkysymyksiä. Työpaikallani oli aloittelijaa hienosti opastava pääluottamusmies ja aktiivinen työporukka, jolta sai oppia ja tukea
Kokoomuksesta paketin puolesta äänesti 26 edustajaa, kymmenen edustajaa äänesti ei ja kaksi äänesti tyhjää. Tämä siitä huolimatta, että EU-myönteinen kokoomus yritti parin viikon takaisen perustuslakivaliokunnan kokouksen jälkeen tehdä hetken oppositiopolitiikkaa. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessa elvytyspakettiin liittynyt keskustelu kumpusi eurokriisin aikaisista kokemuksista. analyysi de_27052021_12.indd 12 20.5.2021 9.44. Eduskunta hyväksyi reilu viikko sitten EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin äänin 134–57. Asian voi myös tulkita toisin. Vastaavan tyyppistä keskustelua ei ole käyty muissa EU-maissa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin EU:n seitsemän vuoden budjettikehykset. Kokoomuksen tuolloinen päätös äänestää tyhjää – mikä jo parin päivän jälkeen todettiin liian riskialttiiksi suunnitelmaksi ja muutettiin – oli suunnattu kokoomuksen ja perussuomalaisten välimaastossa liikkuville äänestäjille. EU:n elpymispaketti oli Suomea isompi asia, mutta meillä sillä tehtiin kyynistä kuntapolitiikkaa. Se oli sitten siinä PUHE MARATON PÄÄTTYI, KUN LISÄ VENYTYS OLISI VOINUT KÄÄNTYÄ PERUS SUOMALAISIA VASTAAN. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä 2/3 enemmistö siis täyttyi. Miettinen muistutti, että taloudelliset ratkaisut EU-maiden välillä eivät ole nollasummapeliä. Paketin hyväksyminen tuskin yllätti ketään. Miettisen mukaan suomalaisessa keskustelussa oltiin huolissaan siitä, ovatko nyt tehtävät ratkaisut joko tulonsiirtoja tai voivatko ne johtaa pysyvämpien tulonsiirtojen syntymiseen. Vain kaksi keskustan kansanedustajaa äänesti pakettia vastaan. EU:n tukipaketti ei liity mitenkään kuntavaaleihin, mutta asian käsittely vaalien alla tarjosi perussuomalaisille paikan nostaa profiiliaan Euroo pan unioniin nihkeästi suhtautuvana puolueena. KESKUSTELU KUULUU eduskuntaan, mutta tukipaketista on keskusteltu ja väännetty jo vuoden ajan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vasemmistoliitosta oli huomattavan paljon kansanedustajia poissa. Puolue ilmoitti lopettaneensa puhemaratoninsa, kun kaikki olennainen tuli sanottua. Perussuomalaiset lopetti puhemaratonin siinä vaiheessa, kun puolueen johto laskelmoi, että käsittelyn lisävenytys voisi kääntyä vaaligallupeissa ykkösenä olevaa puoluetta vastaan. Perussuomalaiset puolestaan teki EU:n elpymispaketin käsittelyn neljä päivää kestäneellä puhemaratonilla kyynistä kuntapolitiikkaa. Auki myös jäi, mikä olisi ollut perussuomalaisten todellinen vaihtoehto, jos elvytysrahasto ja EU:n budjetti olisivat kaatuneet. Odotetusti hallituspuolueet pysyivät pääosin paketin takana. Monissa muissa EU-maissa keskustelu elvytyspaketista on painottunut enemmän EU:n laajempaan geopoliittiseen asemaan ja EU:n omien varojen käytön järjestelmälliseen uudistamiseen. Siinä mielessä perussuomalaisten tavoite saada asia pöydälle oli jälkijättöistä. P aljon puhetta, jolla ei ollut vaikutusta odotettuun lopputulokseen
Yhtenä syynä pidetään työnantajien irtaantumista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Nähdäänkö ensi syksynä alkavalla sopimuskierroksella viime vuosia enemmän työtaisteluita. Ammattiyhdistys liikkeen suurimpia pelkoja on yleissito vuuden purkautumi nen. Mansikka kukkii jo ja varhaisperuna on istutettu. . . . Kyllä En osaa sanoa Ei 100 80 60 40 20 44 % 50 % 6 % Työnantajien edustajat 12 % 88 % Työntekijöiden edustajat . Nyt on aika keskittyä puheen laatuun. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Iso osa työn antajista ei ymmär rä, miksi työtaistelu määrät kasvaisivat. Puhe Määrällinen puhe EU:n tukipaketista on ohi. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työtaisteluvaara! Työntekijäpuoli uskoo, että syksyn neuvottelujen yhteydessä on tavallista enemmän työtaistelutoimia. Ammattiyhdistys johtajat uskovat, että neuvotteluiden ha jautuminen entistä useampaan liittoon ja yritykseen kasvat taa työtaisteluiden riskiä. % de_27052021_13.indd 13 19.5.2021 15.43. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Yl en ty öm ar kk in ak ys el y Kotimaiset herkut Kohta niitä saa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Pro Agria Arvostamme suomalaista työtä. . . Tämän epäillään olevan viimeaikais ten muutosten suu rin syy. Vaarana pide tään alipalk kausta
Moni haluaisi purkaa Kelan erityisaseman. de_27052021_14.indd 14 20.5.2021 10.33. 14 Demokraatti AIKA kohtuuton Kela on eläkelaitos, joka tekee myös sosiaalityötä. Tulos on välillä kohtuuton, etenkin kun Kela itse tulkitsee lain mukaisen kohtuullisuuden
Summan pitäisi riittää inhimilliseksi katsotun elämän perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin ja vähäisiin terveydenhuoltomenoihin. Kymmenen euroa muodostuu viimesijaiseen turvaan kuuluvan toimeentulotuen perusosasta, jota on alennettu maksimaaliset 40 prosenttia. 15 Demokraatti ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvitus Arja Jokiaho L ain mukaan alin maksettava välttämätön toimeentulo on Suomessa noin kymmenen euroa päivässä. Suurin mahdollinen alennus voi olla seuraus, jos de_27052021_14.indd 15 20.5.2021 10.33
Kela tulkitsee lakia Hiilamon mukaan kasvottomasti ja leikkaa kaikilta, jotka eivät täytä lain edellyttämiä kriteerejä. Kasvu johtuu osin koronapandemiasta. Käytössä on pelkkä toimeentulotuki, jota on alennettu passiivisuuden perusteella täysimääräisesti. 16 Demokraatti D-ILMIÖ kieltäytyy toistuvasti yhteiskunnan edellyttämästä aktiivisuudesta kuten työnhausta tai koulutukseen hakemisesta. Lain edellyttämää kohtuullisuutta ja toimeentulon välttämättömyyttä arvioi perusosan myöntämisestä vastaava Kansaneläkelaitos. Lain mukaan alentamispäätös ei saa olla kohtuuton eikä se saa vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa, joka on perustuslain mukaan osa ihmisarvoista elämää. HELSINGIN YLIOPISTON sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on arvostellut julkisuudessa Kelan toimintaa toimeentulotuen alentamisessa. THL:n tutkimuksen mukaan tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana Kela alensi perusosaa 17 000 toimeentulotuen saajalta, joista noin kolmannes sai alennettua perusosaa kolmena kuukautena tai useammin. Myös valtaosa alentamispäätöksistä osui THL:n mukaan yksinasuviin, tulottomiin miehiin. Maksatuksia oli 780 miljoonaa euroa, siinä kasvua oli yli 12 prosenttia. Voi hyvällä syyllä kysyä toteutuuko lain sanktioilta edellyttämä kohtuullisuus heidän kohdallaan. Alentamispäätöksen saaneista asiakkaista tätä ei ole erikseen tutkittu. Pitkäaikaisesti, yli vuoden ajan pelkkää toimeentulotukea saavien 10 000 ihmisen joukossa ovat yliedustettuina yksinasuvat kantasuomalaiset miehet, joiden enemmistö on alle 35-vuotiaita. Henkilökohtainen yhteydenotto, varsinainen sosiaalityö, jää kuntien vastuulle. Leikkuri iskee tukeen kahdessa osassa, ensin alennetaan enintään 20 ja sitten enintään 40 prosenttia. Ilman sanktioita toimeentulotuen perusosa on vajaa 17 euroa päivässä. de_27052021_14.indd 16 20.5.2021 10.33. Kivipellon mukaan tutkimustietoa heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä on edelleen vähän eikä järjestelmä heitä useinkaan tunnista. Tuensaajien määrässä oli kasvua viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kunnissa toimeentulotuella patisteltiin ihmisiä sosiaalityöntekijän asiakkaiksi. Heikompiosaisille uudistus tarkoittaa kahta erillistä luukkua. Kelan tilastojen mukaan valtaosa toimeentulotuen saajista on tuen varassa vain lyhyen aikaa. Työllistävistä toimenpiteistä kieltäytyminen on kuitenkin yksi rangaistuksen perusteista. THL:n tutkimuspäällikön Minna Kivipellon mukaan sosiaalihuollon asiakkaista yli 40 prosentilla on työllistymistä haittaava mielenterveysongelma. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan vastuulle vuonna 2017 Kataisen hallituskaudella tehdyn lakimuutoksen jälkeen. Tilastoitujen ilmoitusten perusteella Kela tekee perusosan alentamispäätöksiä kuukausittain noin 2 000. ”Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien”, laissa toimeentulotuesta sanotaan. NOIN KYMMENEN euroa päivässä tarkoittaa sitä, ettei normaaleihin elinkustannuksiin saa helpotusta esimerkiksi eläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta. Kela maksoi perustoimeentulotukea viime vuonna 417 071 suomalaiselle. Alentamiset ovat olleet tauolla suurimman osan koronavuodesta. Perusosan alentamispäätöksestä lähtee ilmoitus asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimistoon. Hiilamon mukaan perusosan alentamisten määrä kasvoi muutoksen myötä. Pelkkää perustoimeentulotukea saavien määrä on jo pidempään pysynyt vuosittain noin 10 000 ihmisessä. Tänä keväänä ne on otettu uudelleen käyttöön. Pidempään toimeentulotukea saavista iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, joilla omaisuus on huvennut eivätkä työttömyysturva ja asumistuki riitä elämiseen. – Ongelmat liityvät niihin tapauksiin, jossa ihmisillä on muitakin kuin taloudellisia ongelmia ja heillä on sosiaalityön KUN TARVITTAISIIN ENEMMÄN YKSILÖLLISTÄ KOHTELUA, KELA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE PARAS ORGANISAATIO
de_27052021_14.indd 17 20.5.2021 10.33. Vuonna 2013 tehdyn THL:n selvityksen mukaan 40 prosenttia yhdeksän selvityksessä mukana olleen kunnan sosiaalityöntekijöistä alensi perusosaa vain silloin tällöin tai harvoin, vaikka alentamisen ehdot olisivat täyttyneet. – Kritiikistä huolimatta olen sitä mieltä, että se oli plussat ja miinukset laskien hyvä ratkaisu. Käyttäjälle pitäisi olla selkokielinen opas, jonka voi vaikka tulostaa kirjastossa tai ladata omalle koneelle eikä linkkejä sinne ja tänne ja katso tuolta ja tuolta. Hiilamo kuului taannoin Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta selvittäneeseen asiantuntijaryhmään. Sama lastenvaunuissa tai vuokrarästien korvaamisessa. Hiilamo arvostelee Kelaa myös itsevaltaisuudesta. – Sosiaalityöntekijät kokevat, ettei Kela ota yhteyttä alentamistapauksissa vaikka he saavat hälytysmerkinnän, ettei ihminen ole vastaanottanut työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä. Alentamiset ovat kuitenkin myös THL:n Kivipellon mukaan Kelassa systemaattisempia. Siirtoa rummuttivat Arajärven mukaan pitkään muun muassa sosiaalialan järjestöt. THL:N TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Minna Kivipellon mukaan Kela voisi olla enemmän yhteyksissä sosiaalityön kanssa. Kelalla ja kunnilla yhteys on mutkikkaampi. KELA TULKITSEE LAKIA KASVOTTOMASTI. Sen uhalla on saatu ihmisiä houkuteltua ja pakotettuakin erilaisiin palveluihin. Ihmiset eivät olleet tasa-arvoisessa asemassa. HIILAMO KERTOO aikanaan kannattaneensa perustoimeentulotuen siirtämistä Kelan hoidettavaksi. Ero saattoi olla useita kymppejä. – Kelan ohje on hirveän massiivinen. 17 Demokraatti tarvetta. – Kun tarvittaisiin enemmän harkintaa ja yksilöllistä kohtelua, Kela ei välttämättä ole toimintatapojen ja henkilökunnan koulutuksen ja toimintaa ohjaavien sääntöjen nojalla paras organisaatio. Myös etuusohjeiden epäselvyys on Kivipellolle tuttu aihe. Kun on kyse näin isosta asiasta kuten viimesijaisesta turvasta ja siitä miten pienillä rahoilla pitäisi tulla toimeen, se on iso asia. Kunnan etuuskäsittelijöillä on suora yhteys sosiaalityöhön. Asiakkaiden on hänen mukaansa vaikea ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa. Lopullista totuutta alentamispäätösten määrällisistä eroista kunnissa ja Kelalla ei ole kuntien puutteellisen tilastoinnin vuoksi. Miten ohjeet annetaan, millä perusteella ja kuka ne antaa. Läpinäkyvyyden puute on Hiilamon mukaan havaittavissa muun muassa tavassa, jolla Kela päättää toimeentulotuen etuusohjeista. Miksi ei voi olla läpinäkyvyyttä, että ihmiset ymmärtäisivät asian luonteen. Prosessi on hyvin läpinäkymätön. – Kuka pysyy kärryillä Kelan ohjeistuksesta, joka netissä päivittyy. Siirto lisäsi yhdenvertaisuutta muun muassa yhdenmukaistamalla kuntien kirjavia etuus ohjeita. Suoraan eduskunnan alaisena laitoksena Kela on itsenäinen eikä ole esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön ohjauksessa kuten vastaava viranomainen Ruotsissa. Hiilamon mukaan Kelan vahvuutena on kyky ohjeistaa selkeästi tilanteita, jotka toimivat kaavamaisesti samalla sapluunalla. Kivipelto kertoo etsineensä itse Kelan sivuilta tietoa miten joustoja on tehty koronan aikaan ja kuvaa urakkaa todella vaikeaksi. Sosialidemokraatteja edusti ryhmässä sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi, joka kertoo aikanaan vastustaneensa perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan. Eri kunnissa korvattiin eri suuruisia summia esimerkiksi silmälaseihin. – Kun toimeentulotuen Kela-siirto tapahtui, etuusohjeista oli kymmeniä versioita ja niitä päivitettiin jatkuvasti. Toimeentulotuen alentaminen on ollut aikaisemmin sosiaalityön kannustuskeino. Kritiikin ytimessä on Kelan asema eläkelaitoksena, jonka perustehtäviin sosiaa lityö ei lainkaan kuulu. Siinä on perää, että ne ovat hankalat
Arajärvi perustelee näkemystään historialla. Nykyisin valtio rahoittaa Kelan toiminnasta kolme neljäsosan. Ryhmät eivät kuitenkaan linkity toisiinsa ja Kelan asema on eduskunnassa kuuma peruna, jonka muuttamista vastustavat muutkin kuin keskusta. Pentti Arajärvi pitäisi prosessia isona, jos Kelasta tehtäisiin tavanomainen valtion laitos. kille kuuluvia etuuksia. – Meidän työryhmämme tehtävä oli nostaa Kelan asema keskusteluun. Laitoksesta tehtiin suoraan eduskunnan alainen. Lähes kaikki Kelan pääjohtajat ovat olleet ainakin lähellä keskustaa. Oman omaisuuden tuoton osuus on yksi prosentti. Lisäksi Kelassa on kuntien rahaa. – Vuonna 1956 luotiin suurin piirtein nykyinen kansaneläkejärjestelmä, jossa tosiasiassa sosialisoitiin ne kertyneet varat, Arajärvi sanoo. Kelalla on heikko asiantuntemus ohjata ihmisiä sosiaalityön piiriin. Yrittäjäeläkkeen lisäksi maanviljelijät saavat käytännössä aina kansaneläkettä. Muun muassa Kelan vakuutuspiirit pitäisi jotenkin yhdistää valtion aluehallintoon. Kela on kuin mikä hyvänsä valtion viranomainen, Arajärvi sanoo. Kelan valtuustossa pitävät majaansa kansanedustajat. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien hoidettavaksi. – Sairausvakuutuksissa on työnantajien ja palkansaajien rahaa, jota kerätään vuosittain suunnilleen sama määrä mikä sitä menee. Heikoimpien kohdalla yhdenvertaisuus vaatii harkintaa, Arajärvi sanoo. Kelaan meni vain perustoimeentulotuki. Arajärven mukaan Kelalle arvioitiin kertyvän säästötilien myötä niin valtavia rahasummia, että rahat haluttiin suojata hallituspolitiikalta. Poliittisesti Kela on ollut erityisen rakas keskustalle, koska maatalousyrittäjät ovat heikoin ansiosidonnaisen turvan varassa, kun eläkemaksut ovat matalat. Ryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Asiantuntijatyöryhmää on seurannut kansanedustajien oma työryhmä, joka pohtii parhaillaan Kelan erityisaseman tulevaisuutta. – Perusteita, joilla Kela sai asemansa vuonna 1936, ei ole enää olemassa. Samaan aikaan sosiaalija terveysministeriössä on pohdinnassa toimeentulotuen uudistaminen. Samaa mieltä oli myös asiantuntijatyöryhmän enemmistö. Nyt se halutaan saada keskusteluun eduskunnassa. Rahaa ei kuitenkaan kertynyt kovin paljoa ja lopulta sota ja inflaatio söivät ne. Tasaeläkejärjestelmä on yksi niistä. Työeläkejärjestelmään keskusta ei pääse vaikuttamaan toisin kuin palkansaajaliikettä lähellä olevat vasemmistopuolueet tai työnantajia lähellä oleva kokoomus. Se vaatisi perustuslain muuttamista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Vastustukseni liittyi siihen, että toimeentulotuki ei etuutena sovi Kelan hoidettavaksi. Kansaneläkejärjestelmä luotiin alun perin henkilökohtaisten säästötilien varaan. Asia ratkaistiin jakamalla tuki kahtia. Kelan pääjohtajan nimittää presidentti, hallituksessa istuu mandaattipaikoilla muun muassa MTK, SAK ja EK. Keskustalle jää Kela. Tämä on poliittisesti vaikeaa, Arajärvi sanoo. Eli tämä kaikki on poistanut erityisaseman perusteet. – Ihmiset, jotka tarvitsisivat muutakin kuin rahaa, voivat nyt välttää sosiaalityön tai hyppäävät kahdella luukulla. Maalaisliitto ja keskusta ovat tästä syystä kannattaneet universaaleja, kaiKELA MAKSOI PERUSTOIMEENTULOTUKEA VIIME VUONNA 417 071 SUOMALAISELLE. SEKÄ HIILAMO että Arajärvi pitäisivät perusteltuna Kelan nykyisen aseman purkamista. de_27052021_14.indd 18 20.5.2021 10.33
19 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_27052021_14.indd 19 20.5.2021 10.33
20 Demokraatti Youssef Zad Ekonomisti, JHL Indeksi Eroja ja avoimuutta Ammatillisen segregaation purku pienentäisi sukupuolten välistä palkkaeroa huomattavasti. Tämä puoltaisi sitä, että Suomessa vähintäänkin kokeiltaisiin palkka-avoimuuden lisäämistä. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että palkka-avoimuuden lisääminen on kaventanut sukupuolten välisiä palkkaeroja huomattavasti. Yksi merkittävä tekijä sukupuolten palkkaerojen osalta Suomessa on ammatillinen segregaatio, eli miesten ja naisten jakautuminen eri ammatteihin työmarkkinoilla. Naiset ovat usein hoivaja terveydenhuollon tehtävissä ja miehet esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijan tehtävissä. Palkkaneuvottelut työpaikalla ja palkankorotusvaateet ovat esimerkki tilanteesta, jossa palkansaajalla on heikommat tiedot esimerkiksi yrityksen palkkajakaumasta tai palkkaeroista. Mikä on ammatillinen segregaatio, ja vaikuttaisiko palkka-avoimuus palkkaerojen kaventumiseen. Tätä pyritään muuttamaan esimerkiksi perhevapaauudistuksella ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisella. Myös lasten saanti vaikuttaa kielteisesti naisten ansioihin, kun äidit ovat osan työurasta hoitamassa lasta kotona. VIIME AIKOINA palkkaerojen kaventamiseksi on väläytelty palkka-avoimuuden lisäämistä. On mahdollista, että palkkaerot pitävät osittain pintansa siksi, että työmarkkinoilla vallitsee epäsymmetrinen informaatio palkanmaksusta, johon palkka-avoimuus ja siihen liittyvät säädökset voisivat tarjota kohtuullisen mekanismin mahdollisen syrjivän palkkaeron kaventamiselle. Esimerkiksi kuntasektorin työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia, kun yksityisen sektorin vastaava luku on vain 40 prosenttia. M iten sukupuolten palkkaeroja tulisi tarkastella, ja kuinka suuri ero ansiossa todella on. Vähäinen tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, miten palkka-avoimuuden lisääminen vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin tai työmarkkinoihin. Teoriassa on mahdollista, että tämä tietämättömyys kollegoiden palkoista osaltaan ylläpitää palkkaeroja. Palkka-avoimuuden vaikutuksia työmarkkinoihin ja sukupuolten palkkaeroihin on tutkittu verrattain vähän. Palkka-avoimuus parhaimmillaan lisäisi informaatiota työmarkkinoilla siten, että palkansaaja pystyisi pohtimaan, maksetaanko hänelle liian vähän tekemästään työstä. Palkka-avoimuus lisäisi hyödyllistä informaatiota työmarkkinoilla, jotta epäoikeudenmukaisiin palkkaeroihin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Tilastokeskuksen mukaan suhteelliset palkkaerot ovat kaventuneet hieman 2000-luvulla, mutta vauhti on hidasta. Jos esimerkiksi nainen havaitsee, että yrityksessä tietyn ammattiryhmän sisällä miespuolisille palkansaajille maksetaan enemmän, voi hän yhdessä työnantajan kanssa pohtia syitä tähän ja mahdollisesti pyytää perusteltua palkankorotusta. Keskimääräinen täysipäiväisesti työssäkäyvä nainen ansaitsee 84 prosenttia miehiin verrattuna. Toisaalta on olemassa myös tutkimuksia, joissa palkka-avoimuuden ei havaittu vaikuttavan sukupuolten välisiin palkkaeroihin. de_27052021_20.indd 20 19.5.2021 15.19. Ammatillisen segregaation purkaminen pienentäisi sukupuolten välistä palkkaeroa huomattavasti mutta ei poistaisi sitä. Näiden välillä palkkatasot eroavat, joten sukupuolten välille muodostuu ero keskimääräisten ansioiden osalta
Itse pidän vastaustensa parissa hikoilevien poliitikkojen kommentteja varsinaisia vaalikoneita viihdyttävämpinä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Hyvän kysymyksen tunnistaa siitä, että se myötäilee omia näkemyksiä. Koneiden kanssa eletään inhimillisten tunteiden kirjoa. Vieressä on kasa poliitikkoja puoluekartan kaikista kuviteltavista laidoista. de_27052021_20.indd 21 19.5.2021 15.19. Kysymykset ja väittämät vaihtoehtoineen laaditaan toimituksissa. Politiikan ammattilaisten kuulee kyseenalaistavan tätäkin vaalien alla. Jokainen puolue haluaisi ohjata vastausten etsintää itselleen suotuisaan maastoon. Joka kerta, kun koneet ilmestyvät ajankohtaisine kysymyksineen verkkoon, törmätään samaan ongelmaan. Jos en ole täysin eri mieltä, olenko jokseenkin rasisti. Terveydenhuoltomaksut, kouluverkosto, ilmainen joukkoliikenne, kirjastot. Eivät nämä voi olla vaihtoehtoja, kysymyshän on täysin asenteellinen! Aihe liittyy maahanmuuttoon, mutta kone vaikuttaisi tiedustelevan ulkomaalaisvastaisuuteni astetta. Tietämättömyyteen havahtumisen seuraukset ovat arvaamattomat. Yleensä hyvän kysymyksen tunnistaa siitä, että se myötäilee omia poliittisia näkemyksiä. Mikä eteen. Politiikasta on helppoa olla eri mieltä niin monin tavoin. Seassa on toki ihan hyviäkin nostoja. Ketä tarjotaan ehdokkaaksi, jos ohitan kaikki kysymykset. Pitäisikö menoja karsia vai veroja kiristää. LI ANDERSSONIA (vas.) lainaten huonon vaalikoneen tunnistaa siitä, että samaa mieltä itse asiasta olevat ihmiset voivat vastata lukuisiin kohtiin joko osittain samaa mieltä tai osittain eri mieltä. VAALIT KONEESSA V aalien alla on tullut suosituksi harrastaa politiikkaa asioimalla vaalikoneissa. Pitäisikö kuntaveron olla progressiivinen. Ja tällä perusteella heistä piirretään rasti arvoja ja ideologiaa kuvaavaan nelikenttään. Poliittisesti aktiivisille kansalaisille koneiden kysymykset ovat väärin asetettuja, asenteellisia, epäolennaisia ja virheellisiä. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Kysymysten tekeminen puolueettomasti on mahdottomuus, koska ne sisältävät ideologisia ennakko-oletuksia. Kokemuksessa veroilmoituksen täyttö kohtaa umpikujaan ajautuneen poliittisen keskustelun. Parasta on, että vaalikoneet laaditaan jatkossakin toimituksissa perusteilla, jotka ammutaan alas moneen kertaan. En tiedä lisääkö vaalikoneiden julkaisu lehtien politiikkajuttujen klikkejä vai vähentääkö se niitä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Politiikkaa vähemmän seuraaville ihmisille vaalikone on käsitteellinen temppurata, jonka äärellä pinnistellään mielen syövereistä yhteiskuntaopin perusteita
Lipponen muistuttaa, että Suomi siirtää toimivaltaa EU:lle käyttääkseen sitä EU:ssa. Vahtia, että mitä ne oikein puuhailevat. Nyt on kyse siitä, että meidän pitää päästä kunnolla mukaan suureen talouden rakennemuutokseen, joka maailmantaloudessa on menossa, vihreä siirtymä, digitalisaatio, kaikki ne investoinnit. Siksi nyt on aika vaikuttaa Suomen politiikkaan. Nyt Suomen maaseutu odottaa, että nämä ylimääräisinä maatalouden rakennerahastoihin saadut varat vapautettaisiin. LIPPOSEN MUKAAN nyt on tärkeää saada nopeasti EU:n elpymispaketin rahat käyttöön. Päästään rakennemuutoksiin. Tässähän saa komissio valtuuksia – ja niitä pitäisi vielä vahvistaa – valvoa sitä, mihin nämä rahat jäsenmaissa käytetään. – Suhdannepoliittisesti pitää varmistaa kasvu, ei vain lyhyellä vaan myös pitemmällä tähtäyksellä. Siinä on kyse siitä myös, että niiden kanssa pitää nukkua kuin koirat toinen silmä auki. TUKIPAKETTI de_27052021_22.indd 22 19.5.2021 14.15. – Hallitus sai mandaatin eduskunnalta enemmistöllä, jossa korostettiin sitä, että velkaosuus 750 miljardin paketista pitää saada korkeammaksi ja avustukset pienemmiksi. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Mikko Huotari P aavo Lipposen mukaan Euroopan unionissa eletään nyt ratkaisun aikoja. 22 Demokraatti Missä EU, siellä mahdollisuus SUOMI SIIRTÄÄ TOIMIVALTAA EU:LLE KÄYTTÄÄKSEMME SITÄ EU:SSA. Puhuttaessa laajasti EU:n merkityksestä Lipponen muistutti myös, että Suomi on EU:ssa vahtimassa, etteivät suuret maat tee meidän päittemme ylitse linjauksia ja ratkaisuja, jotka ovat etujemme vastaisia. – Olemme asemoineet itsemme lähelle Saksaa ja Ranskaa. SDP:n entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Paavo Lipponen sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että Suomessa pitäisi olla valmiutta siihen, että EU:n integraatiota asteittain ja prag maattisesti syvennetään. LIPPOSEN MUKAAN Suomen neuvottelutulos EU:n elpymispaketissa on erinomainen, parhaimpien joukossa nettomaksajista. Eikä tässä vielä kaikki. – Suomi neuvotteli myös erinomaisen tuloksen seitsenvuotisen rahoituskehyksen osalta. Siellä on mahdollisuus vaikuttaa, päästä mukaan. Se on aina kompromissi. Esimerkiksi Ruotsi maksaa moninkertaisesti enemmän. Nyt ratkaistaan, lähteekö EU ja Suomi kasvuun. – Kun ystäväni Timo Soini aikanaan sanoi, että missä EU, siellä ongelma, minä tarjoan Soinille uutta iskulausetta. Lipposen mukaan näyttää, että näissä maissa myös halutaan tehdä uudis tuksia. Missä EU, siellä mahdollisuus. Siitä Suomi oli yhteistyössä nuukan nelikon kanssa ja siinä onnistuttiin. Tämä tarkoittaa, että sellaiset maat kuin Italia ja Espanja, joihin täällä suhtaudutaan vähän ylimielisesti, joutuvat enemmän kurin alle
23 Demokraatti Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival VERKOSSA maailmakylassa.fi 29.–30.5.2021 VAPAA PÄÄSY! Puheohjelmaa MAINA KIAI (KEN) , ANDRI SNÆR MAGNASON (ISL) , TARJA HALONEN, JUTTA URPILAINEN, PEKKA HAAVISTO, VILLE SKINNARI, PIRKKA-PEKKA PETELIUS, INA MIKKOLA, JULIA THUREN, ARTO O. SALONEN, PERTTU PÖLÖNEN, ELINA LEHIKOINEN Lastenohjelmaa SKIDIT DISKO WORLD TOUR, MUTAVEIJARIT, TYÖPAJOJA Konsertteja ja dokumenttielokuvia Kestävän tulevaisuuden puolesta For a sustainable future Tapahtuman järjestää Pääpartnerit de_27052021_22.indd 23 19.5.2021 14.16
de_27052021_24.indd 24 19.5.2021 14.28. Kuntapäättäjät eivät voi ulkoistaa koronakriisin jälkihoitoa, vaan esimerkiksi oppilaitoksissa kertymään päässyt oppimisvaje ja mahdollisesti lisääntynyt pudokkuusuhka ovat kunnan huolia. 24 Demokraatti KUNTAVAALIT TYÖ MAA ODOTTAA Kuntavaalien jälkeen aloittavat valtuustot ovat heti isojen asioiden äärellä. SOTEUUDISTUKSESSA KUNTIEN PITÄÄ TAVALLAAN KEKSIÄ ITSENSÄ UUDELLEEN. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvitus Arja Jokiaho ”H oitovelkaa, syrjäytymisuhkaa, elinkeinoihin liittyviä ongelmia, köyhyyttä ja yksinäisyyttä, Jenni Airaksinen listaa asioita, joita koronakriisi on tuonut mukanaan
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Liity nyt: de_27052021_24.indd 25 19.5.2021 14.28. Kuntavaalien jälkeen aloittavilla valtuustoilla onkin heti kättelyssä jättimäisiä asioita edessään, Airaksinen sanoo. Isojen asioiden top 3 -listalle Airaksinen nostaa koronan jälkihoidon lisäksi ”kestohaasteen” eli tiukan taloustilanteen ja väestönkehityksen hankalan yhtälön. Siinä riittää pureskeltavaa, mitä sosiaalija terveydenhuollon uudistus käytännössä tarkoittaa kunnalle. Kriisin jälkimainingeissa kunnissa joudutaan nenäkkäin erilaisten palvelujen kustannusten kasvun paineiden kanssa, hän muis tuttaa. – Miten kunta ottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen roolinsa vastaan, miten kestetään toimintojen irtautuminen omasta kunnasta ja miten kunta tavallaan keksii itsensä uudelleen, hän kuvailee. Ei liene yllätys, että kolmas iso pähkinä listalla on sote-uudistus. 25 Demokraatti – Tai mitä kaikkea seuraa esimerkiksi siitä, että vanhempien toimeentulo on romahtanut ja huono-osaisuuden elementit yhteiskunnassa ovat sen vuoksi lisääntyneet, Tampereen yliiopiston kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen jatkaa listaa. Juuri nyt kuntatalous näyttää suhteellisen hyvältä koronaelvytyksen ansiosta, mutta Airaksisen mukaan on iso kysymys, mitä tehdään sitten, kun koronakompensaatio loppuu
Airaksisen mielestä on tärkeää pitää mielessä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on joka tapauksessa yhä kunnan tehtävien ydintä. – Eiväthän ne ikäihmiset muuta sinne hyvinvointialueelle! He asuvat ja elävät edelleen kunnassa ja on kaikkien etu, että he voivat parhaalla mahdollisella tavalla, eivätkä ole siellä raskaiden palveluiden piirissä, hän sanoo. Hän moittii esimerkiksi ajatusta, että vanhuksista tulisi heidän käyttämiensä sote-palveluiden siirtyessä samalla kokonaan hyvinvointialueen huoli. Miten maankäytön suunnittelussa huomioidaan mahdollisuudet päästä kaupunkiluontoon. – Kunnilla on vastuunsa siinä, miten ihmiset pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta he voivat elää täyttä ja mielekästä elämää, Airaksinen sanoo. Nopeasti kasvavan kaupungin haasteet ovat omanlaisensa. Haasteen kipukerroin päättäjän näkökulmasta riippuu siitä, ratkotaanko paikkakunnalla kasvun vai kutistumisen pulmia. de_27052021_24.indd 26 19.5.2021 14.28. – Tavallaan kasvun haasteet on vähän sellaista kermapyllyjen problematiikkaa. Mitä liikuntapalveluja on tarjolla. Ja sitten se ensimmäinen päätös valtuustossa onkin, että tästä kylästä lähtevät ne viimeisetkin toiminnot, Airaksinen kuvailee. Keinoja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi riittää. Millaiset kulttuuripalvelut pitävät mielen virkeänä. Väestönkasvu ei välttämättä heti kasvata tulopohjaa, mutta siihen on mahdollisuus, jos palveluihin panostetaan, hän painottaa. Lienee kivuliaampaa joutua supistamaan palveluja yksi kyläkoulu kerrallaan kuin miettiä, mistä temmataan rahat kouluverkon laajentamiseen. – Onhan se ihan järkyttävää sille luottamushenkilölle, joka on vaalikampanjassaan luvannut pitää huolta, että tämä kylä pysyy elinvoimaisena. JENNI AIRAKSINEN kuvailee, että ”haastava väestönkehitys taloudellisen niukkuuden ajassa” on kestohaaste, joka koskee useimpia kuntia ja kaupunkeja eri tavoin. 26 Demokraatti KUNTAVAALIT ISOISSA KAUPUNGEISSA, joissa on totuttu hoitamaan sosiaalija terveydenhuollon palvelut itse, voi muutos tuntua hurjemmalta kuin paikkakunnilla, joissa ne hoituvat jo nyt laajempien kuntayhtymien voimin. – Täytyy käydä se keskustelu, että missä menee ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan ja korjaavan työn raja. Jenni Airaksinen muistuttaa, että vaikka väestökehitys olisi määrällisesti myönteistä, se ei automaattisesti tarkoita, että kaupunkiin tulisi valmiita veronmaksajia. Vaikka nekin asiat ovat vaikeita, ne ovat kuitenkin myönteisiä ongelmia, Airaksinen luonnehtii. VÄESTÖNKASVU EI TARKOITA SITÄ, ETTÄ KAUPUNKIIN TULISI VALMIITA VERONMAKSAJIA. Mikä on hyvinvointialueen rooli ja mikä kunnan, Airaksinen kiteyttää. Hyvinvointialue yhteistyötahona on kuitenkin yhtä uusi kaikille
– Voisiko valtuutettujen valmennus ole vielä vähän parempaa. Kaupunkiin voi tulla myös ihmisiä, jotka ovat hyvin haastavassa elämänvaiheessa ja tarvitsevat paljon tukea. – Jokainen yksilö pitäisi nähdä mahdollisuutena siihen, että hän löytää parhaimman version itsestään tässä meidän kylässä. 27 Demokraatti – Kaupungit ovat aina olleet paikkoja, joihin mennään etsimään uutta mahdollisuutta. Nähdä, että kun hän pääsee toteuttamaan itseään ja löytää mielekästä tekemistä, se voi kääntyä taloudelliseksi menestykseksi. Puskan takaa voi tulla sekin, että isoja asioita pitää ottaa haltuun nopeasti. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tradeka.fi/liity Liity nyt: de_27052021_24.indd 27 19.5.2021 14.29. Siellä tarvitaan myös sellaista luovaa ajattelua ja syvällistä toiveikkuutta. – Kyllä idealistejakin tarvitaan! On aika vähän ratkaisuja, joiden tiedetään varmasti toimivan, niin eihän siitä tulisi mitään, jos kaikki olisivat sellaisia pikkaisen kyynisyyteen taipuvia yltiörealisteja. Hän arvioi, että suurin osa valtuutetuista – uusistakin – suhtautuu realistisesti siihen, mikä on oman kunnan tilanne ja millaiset mahdollisuudet valtuutetulla on vaikuttaa siihen. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON YHÄ KUNNAN TEHTÄVIEN YDINTÄ. Että olet nyt tällaisessa vallankahvassa ja tällaisia asioita saattaa sinun pöydällesi tulla, Airaksinen kuvailee. Haastaisin vähän puolueita tässä, että valmennettaisiin sisältöihin paremmin. JOILLEKIN UUSILLE valtuutetuille voi tulla Jenni Airaksisen mukaan yllätyksenä, kuinka kovia valintoja valtuustoissa joudutaan tekemään
Etenkin työllisyyteen liittyviä. Huonon populistin päiväuni Välikysymyskeskustelussa toivottiin oppositiolta vaihtoehtoja. Hän ar vioi, että oppositio piilottelee leikkauslis tojaan. VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Paavo Arhinmäki piti vastuuttomana opposition vaati musta kehyksiin paluusta keskellä kriisiä. Teksti Demokraatti V iime viikolla eduskunnan välikysymyskeskustelussa perättiin opposition leik kauslistoja, eli opposition lääkkeitä talouden kään tämiseksi kasvuun. – Toistaiseksi on mainittu vain oikeis ton iänikuinen ihmerohto, työttömien kurittaminen. Hän pitää tärkeänä, että Suomi ei omilla toimillaan menetä kasvun vuosia, kuten kävi finanssikriisin jälkeen. Hän muistutti, että paluu menokehyk siin ensi vuodesta lähtien olisi vaatinut miljarditason leikkauksen. Kokoomus on vaati nut miljardin leikkauksia, sen jälkeen, kun on vuoden ajan esittänyt satoja ja satoja miljoonia lisämenoja ja vielä tä män päälle vaatinut miljardin veronke vennyksiä, Antti Lindtman totesi edus kunnassa. Lindtman muistutti välikysymyskes kustelussa, että Suomi on onnistunut moniin muihin Euroopan maihin ver rattaessa hyvin sekä koronan hoidossa että taloudessa. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjoh taja Antti Lindtmanin mukaan väliky symys toi konkreettisesti esiin hallituksen ja opposition talouslinjojen eron. Nyt tavoitteena on julkisen velan BKTsuh teen kasvun taittaminen vuosikymme nen puolivälissä aiemman vuosikymme nen lopun tavoitteen sijaan. Pelkään, että näemme pian toisenlaiset listat. Kokoomuksen, kris tillisdemokraattien ja Liike Nytin väliky symyksessä kysyttiin, miksi hallitus lisää julkisia menoja ja kiristää veroja, kun ta lous on arvioitua nopeammassa kasvussa. – Toisin, kuin välikysymyksessä an netaan ymmärtää, hallituksen toimet hidastavat velkaantumisen vauhtia. Oikeistooppositiolle ainoa kel de_27052021_28.indd 28 19.5.2021 14.33. Leikkaaminen niiltä, jotka ovat jo menettäneet työtulonsa ja jotka sinnittelevät pelkän työttömyyskorvauk sen varassa. Hän vertasi kokoomuksen talouspoli tiikkaa huonon populistin päiväuneen, missä saa leikkaukset ja määrärahojen lisäykset samalta kassalta. – Kehystä ei siis nostettu siksi, että sitä vastaavalla määrällä olisi lisätty uusia pysyviä menoja. – Meidän on tuettava Saksan, Yhdys valtojen ja Ruotsi tapaan kasvua riittä vän pitkään, panostaa hyvinvointiin ja välttää ennenaikaisia leikkauksia, Lindt man tiivisti. – Vastuullista talouspolitiikkaa on, että ihmisistä pidetään huolta ja että kriisin yli päästään mahdollisimman pienin vaurioin. Niitä ovat muun muassa lähi vuosien menoihin vaikuttava koronael vytys ja menojen tarkentuminen enna koitua suuremmiksi. Marinin mukaan ilman kehystason nostoa olisi jouduttu tekemään merkittäviä leikkauksia ensi vuodesta alkaen. – Mistä kokoomus leikkaisi miljardi euroa. Tämä mahdollistaa myös uuden kestävän kasvun, Arhin mäki sanoi välikysymyskeskustelussa. 28 Demokraatti VÄLIKYSYMYS ANNA LAHJA TULEVILLE SUKUPOLVILLE. Jotta valtion menoissa päästään vuoden 2023 kehystasoon, hal litus tekee 370 miljoonan menoleikkauk set, joilla kehysmenoja alennetaan pysy västi, Sanna Marin selvitti eduskunnassa. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN (sd.) lis tasi syitä, miksi hallitus ylittää aiemmin sopimansa menokehykset vuosina 2022 ja 2023 yhteensä noin 1,4 miljardilla eurol la
Kokoomus väittää olevansa huolissaan julkisesta taloudesta ja vaatii samaan aikaan miljardiluokan ve ronkevennyksiä hyvätuloisille, työllisyys toimena. Heidän veronsa kiristyvät, kun tänään ei kanneta vastuuta. Mykkänen huomioi Yhdysvaltain ja EU:n rajun elvytyslinjan mutta varoitti maiden eroista. 29 Demokraatti … sekä lukuisia muita helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. – Suomessa julkisen sektorin, tulon siirtojen ja verotuksen taso on jo val miiksi paljon korkeampi kuin Yhdysval loissa tai useimmissa Euroopan maissa. KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kai Mykkänen syytti hallituksen katkaisseen 20 vuotta kes täneen menokehysankkurin ja kiihdyt tävän valtion velkaantumista nousukau den kynnyksellä. de_27052021_28.indd 29 19.5.2021 14.34. Seniorit. – Kuka sitten oikeasti kantaa riskin vel kaloukusta. Yhden työpaikan hintalapuksi tulisi 170 000 euroa, Arhinmäki laski. tradeka.fi/liity Liity nyt: Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some paava ”rakenteellinen uudistus” on työttö myysturvan ja työttömien tulevien eläkkei den raju leikkaaminen. Jos meillä painetaan velkakaasua, ajau dumme pois kestävästä pohjoismaisesta mallista, Kai Mykkänen sanoi. Onko hyvinvointivaltion hoivalu paus tulevina vuosikymmeninä voimassa, kun tänään ei kanneta vastuuta. Nuorisomme
Opposition johtajan taktiikkana oli esittää itsensä pätevänä vaihtoehtona epäpätevälle populistiselle pääministerille. Pohjois-Irlannissa protestantit hermostuivat uusista tullimuodollisuuksista Englannin ja Irlannin saarten välillä ja ryhtyivät taas väkivaltaisuuksiin. Länsi-Englannin satamat kärsivät, koska Irlanti ei brexit-byrokratiaa välttääkseen hoida enää kaupankäyntiään EU:n kanssa Britannian kautta, vaan kuljettaa kaiken meritse suoraan Ranskaan. Mitä hyödyttää, jos saa lisää kalavesiä, jos sitten ei saa brexit-byrokratian takia kalansaalistaan halvalla ja nopeasti markkinoille kanaalin taakse kuten aikaisemmin. Mutta tilanne muuttui yhtäkkiä, kun britit ottivat kovan riskin sijoittamalla suuren summan veronmaksajan rahaa rokotteisiin, joiden tehostakaan ei vielä ollut varmuutta. Kovaa vasemmistoa edustaneen Jeremy Corbynin johdolla puolue oli vuoden 2019 valtiollisissa vaaleissa kokenut pahimman tappionsa 70 vuoteen, mutta nyt Starmer ja työväenpuolue saavuttivat gallupeissa Boris Johnsonin TYÖVÄENPUOLUE VOISI YRITTÄÄ LEVITTÄYTYÄ UUDEN TYÖKANSAN PARIIN. Tyynnyttääkseen heitä hallitus on vähentänyt brexit-byrokratiaa Irlanninmerellä. Britannialle tärkeä pankkija finanssiala on yhä vailla sopimusta EU:n kanssa. Kalastajien piti hyötyä eniten brexitistä, mutta nyt heidän tilanteensa on huonompi kuin ennen brexitiä. 30 Demokraatti BRITANNIA Labour on taas kriisissä Työväenpuolue taktikoi väärin ja Boris Johnsonin covid-uhkapeli onnistui. Kalastusriita Jerseyn saarella toi paikalle Britannian tykkiveneet ja Ranskan laivaston aluksia. ja konservatiivit. Verrattuna vuoden 2019 joulukuun parlamenttivaaleihin puolue jopa hiukan voitti. KEIR STARMERIN alku puolueen johtajana oli helppo. Mutta se on samalla rikkonut EU:n kanssa tehtyä sopimusta, ja EU uhkaa viedä asian oikeuteen. Uuden ohjelman laatimisen ja vaihtoehtoisen taloudellisen vision esittelemisen hän lykkäsi myöhemmäksi. Hän kuvitteli, että heti kun brexit olisi tapahtunut ja Britannia irti EU:sta, työväenpuolue saisi takaisin brexitiä ja konservatiiveja äänestäneet perinteiset kannatusalueensa, niin sanotun Punaisen seinän Pohjois-Englannissa. Britannian vienti EU-maihin on supistunut. Uhkapeli onnistui, ja Britannia pääsi ensimmäisenä käsiksi rokotteisiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin, tuumivat monet äänestäjät, ja onnistunut rokotus veti maton Starmerin alta. Julkinen sektori, kansanterveyshuolto, toteutti rokotuksen tehokkaasti, britit saivat väestönsä ratkaisevasti rokotettua ensimmäisinä maailmassa. Starmer puhdisti puolueensa myös sitä mustanneesta antisemitismistä. Äänestäjät alkoivat saada tarpeekseen, ja työväenpuolueen pätevä ja älykäs, mutta epäkarismaattinen johtaja alkoi näyttää hyvältä vaihtoehdolta. Boris Johnson oli covid-politiikallaan onnistunut vuodessa tappamaan enemmän brittejä kuin saksalaiset viime sodassa sotavuonna 1941, jolloin Britannian suurkaupunkeja pommitettiin jatkuvasti. Tämä syö nyt työväenpuolueen kannatusta. 440 yritystä on siirtänyt toiminde_27052021_30.indd 30 20.5.2021 9.12. Teksti Eeva Lennon Kuva Lehtikuva, Tolga Akmen K eir Starmerin johtaman työväenpuolueen vaalitappio toukokuun alun kunnallisvaaleissa on aiheuttanut kriisin puolueessa ja kyselyä Starmerin johtajuudesta ja poliittisesta taktiikasta. Vaikka Starmer itse oli ollut EU-jäsenyyden kannattaja, hän ei siksi uskaltanut puhua halaistua sanaa brexitin tuhoista, jotka käyvät yhä ilmeisemmiksi. Työväenpuoluetta suretti erityisesti, kun konservatiivit samalla veivät parlamentin täytevaalissa sille perinteisesti kuuluneen Hartlepoolin vaalipiirin Pohjois-Englannissa. Keir Starmer teki toisenkin virheen. Tosiasiassa työväenpuolue koki vaalitappion vain edellisistä kunnallisvaaleista
de_27052021_30.indd 31 20.5.2021 9.12. TYÖVÄENPUOLUE VOISI omaksua toisenlaisenkin taktiikan. 31 Demokraatti tojaan Manner-Eurooppaan erityisesti Amsterdamiin. On tietysti mahdollista, että Starmerin taktiikka tuon punaisen seinän takaisin valloituksesta on pitemmällä aikavälillä oikea. Mutta se vaatii melkoisia sijoituksia ja niiden rahoittamista verojen korotuksilla, mistä alhaisiin veroihin thatcherismin jäljiltä tottuneet konservatiivien parempiosaiset äänestäjät tuskin ilahtuvat. Tilanne on muuttumassa, nuorempi työväenluokka ei ole enää entisenlaista tehdasteollisuusporukkaa, joka luokka-asemansa takia äänesti vasemmistoa, mutta oli joskus asenteiltaan konservatiivista: seksististä, nationalistista sekä jopa rasistista ja maahanmuuttovihamielistäkin. Nyt Britannia kaipaa taas lisää maahanmuuttajia rakennusalalle ja palvelualoille. Ennemmin tai myöhemmin brexitin tuhot paljastuvat konkreettisesti myös siellä äänestäjille. Yliopistokoulutettujen äänestäjien määrä nousee nousemistaan, ja puolue voisi vastaisuudessa ponnistaa siltä pohjalta. Konservatiivien on vaikeaa pitää hengissä moista poliittista koalitiota. Se ei sellaisenaan ehkä riitä, mutta siitä voi sitten yrittää levittäytyä uuden työkansan pariin. Boris Johnson yrittää pitää kiinni noista alueista kohentamalla Pohjois-Englannin tilannetta. Keir Starmerin johtama Britannian työväenpuolue ei ole vielä saanut brexitistä poliittista nostetta. Mutta kun opposition johtaja ei uskaltanut edes hiiskahtaa tästä kaikesta, niin kuinka brexitin äänestäjät Pohjois Englannissa tuolla Punaisen seinän alueella olisivat muuttaneet mielensä. Uusi työkansa koostuu paljolti naisista ja etnisistä ryhmistä. Sen sijaan työväenpuolue sai entistä enemmän ääniä EU-jäsenyyden kannattajilta, jotka ovat nuorempaa ja koulutetumpaa väkeä. Liberaalin koulutetun väen saattaa olla pian ehkä entistä helpompaa liittoutua työväenpuolueen kanssa liberaalin vasemmiston puitteissa, kunhan puolue laatii modernin taloudellisen vision, joka on kaukana thatcherismista ja sen vasemmistoversiosta blairismistäkin. Britit ovat menettäneet mantereelle noin 10 prosenttia finanssisektoristaan
32 Demokraatti LAPPEENRANTA ESPOO HELSINKI TURKU Ehdokas, anna viestisi kuulua ja varaa oma ilmoituspaikkasi: sari.ojala@demokraatti.fi SALO Ehdokkaasi kuntavaaleissa de_27052021_32.indd 32 19.5.2021 12.20
On löydettävä periaatteet, joiden avulla teknologia valjastetaan tukiälyksi, ei työntekijän alistamiseksi. de_27052021_33.indd 33 19.5.2021 13.58. Esityksen mukaan tekoälysovellusten käyttö rekrytoinneissa tai työntekijöiden valvomisessa kuuluvat sääntelyssä korkean riskin alaisuuteen, eli niiden käyttö on sallittua vain tiukoin reunaehdoin ja valvotusti. Riskien hallintaa tarvitaan, kun otamme käyttöön lisää tietoa ja valjastamme tekoälyä yhteiseksi parhaaksi. Lähetit pääsivät työehtojen piiriin. En halua Eurooppaan valvontayhteiskuntaa. Mutta alustatyöntekijät eivät ole digitalisaation loppu. Pahimmillaan dataa voidaan käyttää työntekijää vastaan. Britanniassa korkein oikeus linjasi, että Uber-kuskit ovat työntekijöitä, eivät yksinyrittäjiä. Digitalisaatio tulee, meidän pitää olla valmiita myös eettisyyden ja kyberturvallisuuden osalta. Sanon ei valvontayhteiskunnalle TEKNOLOGIA PITÄÄ VALJASTAA TUKI ÄLYKSI, EI TYÖNTEKI JÄN ALISTAMISEKSI. varapuheenjohtaja miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT T eollinen vallankumous loi tarpeen rakentaa yhteiskuntaan turvarakenteita, kun tuotantotavat muuttuivat – ja työ maatilalta tehtaisiin. Ja tämä voi olla vasta alkua. Sääntöjä tehdään hitaasti. Ja sen sijaan että järjestäytymistä puretaan, pitäisi työntekijöiden edustajien voida osallistua entistä tiiviimmin työpaikkojen digipolitiikan suunnittelemiseen, työn kehittämiseen ja päästä mukaan uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Ihmisen rooliksi jää seurata robottia. Toimivassa yhteiskunnassa ihmistä tai työntekijää ei saa nähdä vain osana konetta, datan lähteenä tai valvonnan kohteena. Euroopan komissio julkisti vapun alla esityksensä EU:n tekoälylainsäädännöstä. Alustatalous on luonut uusia ”työntekijöiden” joukkoja, joita on vaikea lokeroida perinteisiin määritelmiin. Olemme liikkuneet valtavalla vauhdilla tietoyhteiskuntaan, alustatalouteen ja teknologisiin mullistuksiin, jotka ovat muuttaneet tapojamme kommunikoida, käyttäytyä ja jopa ajatella. Käytössä on varastotyöntekijöiden kättä ohjaavia robottikäsiä, jotka tekevät työntekijän puolesta liikeradan päätökset. Oletan, että vastaava kehitys nähdään pian Suomessakin, ja tätä tulee edistää. 33 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko S&D, Tekoälyvaliokunnan 1. Sairauksista energiatehokkuuteen, parantuvista palveluista osuvampiin sääennustuksiin. Ruotsissa työntekijäliitot saivat sopimuksen ruokalähettifirman kanssa. On yhteiskunnan etu, että työntekijöillä ja työnantajilla on korkea osaaminen hyödyntää teknologiaa oikein. Onnistuin sisällyttämään Euroopan parlamentin Euroo pan datastrategiaan kannan, että työntekijän on aina saatava tietää, mitä dataa hänestä kerätään ja mihin käyttötarkoituksiin. Siinä on myös suojaavia esityksiä työntekijän hyväksi. Uuden teknologian ja tekoälyn avulla ihmisistä kerätään jatkuvasti enemmän ja enemmän digitaalista tietoa. Maailmalta löytyy jo nyt valtavasti esimerkkejä, jotka ovat epäeettisiä eivätkä kunnioita työntekijän perusoikeuksia ihmisenä. Tätä voidaan käyttää innovoiden tuottavuuden ja palvelujen kehittämiseksi, ja samalla työntekijän eduksi. Tekoälyn avulla voidaan analysoida, millä äänensävyllä työntekijä palvelee asiakasta. Syntyi ammattiliittoja ja työväen koulutusta. Päinvastoin
Hänen tavoitteenaan on viedä maailmalla arvostettu, hyvin yhteen pelaava asiantuntijatiimi alansa ykköseksi. Toimiston uumenista astelee rennon oloinen, tyylikäs keski-ikäinen mies, joka huikkaa lämpimän tervehdyksen – järjestön uusi toimitusjohtaja Janne Taalas. Diplomaattivuosiin sisältyi laaja ja monipuolinen kokemus erilaisista töistä ja tehtävistä, jos asian sanoo vähän tylsästi: työntäyteisiä, asiapitoisia, vaativia, hektisiä, vähäunisia ja tunteita kuohuttavia vuosia, kun samaa asiaa valottaa hieman enemmän. Taalas työskentelee ensimmäisiä virallisia työpäiviään CMI:n toimistolla. Takana on liki neljännesvuosisata diplomaattina ulkoministeriössä. 34 Demokraatti KASVO Rauhan Janne Taalas, 54, aloitti uuden työnsä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toimitus johtajana toukokuun alussa. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen rakentaja K onfliktinratkaisujärjestö CMI:n toimisto uinuu toukokuisena iltapäivänä aivan yhtä hiljaisena kuin miljoonat muutkin pandemiamaailmamme huopatossutehtaat. Hänet oli valittu aiemmin syksyllä YK:n budjettija halde_27052021_34.indd 34 19.5.2021 14.03. Yksi hankalimmista yksittäisistä hetkistä ajoittui joulukuuhun vuonna 2013, kun Taalas johti YK:n budjettineuvotteluja
de_27052021_34.indd 35 19.5.2021 14.03. 35 Demokraatti SUOMALAISELLA DIPLOMAATILLA ON ESITTÄÄ RATKAISUJA ONGELMIIN
Suomessa ei voinut tuolloin opiskella EU-asioita, sillä se oli jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä, Taalas muistelee. Olen ainoa suomalainen, joka koskaan on neuvotellut YK:n budjetista, suurvaltojen miljardeista, Taalas naurahtaa. harrastaa lukemista ja kuntoilua, kuten soutua lintokomitean puheenjohtajaksi länsimaiden edustajana. – Todella hyväksi puusepäksi ei kehity, ellei ole nähnyt, miten tosi hyvä puuseppä ratkaisee ongelmia. Tärkeitä nuoruuden ja varhaisaikuisuuden vaiheita olivat kansainvälisen politiikan opinnot Iso-Britanniassa 1980–90-luvuilla, ensin Canterburyssä ja muutamia vuosia myöhemmin Oxfordissa. Vaimo laittoi neuvotteluiden keskelle jouluaattona kännykkään kuvan joulupöydästä. – Suomalaista diplomaattia ei kutsuta mukaan neuvotteluihin hänen kansalaisuutensa ja sinisten silmiensä takia vaan siksi, että suomalaisella diplomaatilla on esittää ratkaisuja ongelmiin. Faktoihin nojaaminen on perinteisesti ollut suomalaisen diplomatian ja diplomaattikunnan vahvuuksia maailmalla. Hän näkee briteissä ja suomalaisissa samankaltaisuutta, hengenheimolaisuutta, mikä monesti näkyy myös kansainvälisen politiikan kiemuroissa ja neuvottelupöydissä. – Georgia oli emotionaalisesti kovin neuvotteluista. Taalas vertaa diplomaatin ja rauhanneuvottelijan työtä käsityöläisyyteen. CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin toimi tusjohtaja 1. väitellyt tohtorik si EUpolitiikasta (St An tony’s College, Oxfordin yliopisto), yhteiskunta tieteen ja kauppatieteen maisteri . Toinen kova paikka oli Georgian rauhanneuvottelut vuonna 2008. Minulla on ollut etuoikeus työskennellä sellaisten pomojen ja tekijöiden kanssa, joilta olen oppinut todella paljon. de_27052021_34.indd 36 19.5.2021 14.03. – Iso-Britannia ei kuulu ihan Euroopan ytimeen, vaan britit katsovat asioita hieman omasta ja muista poikkeavasta traditiostaan ja perspektiivistään käsin. syntynyt 1967 Jyväs kylässä, asuu Helsingissä . – Siinä mentiin muutama vuorokausi hyvin vähällä nukkumisella. – Joulunajan budjettineuvottelut ovat olleet ammatillisesti vaikeimmat neuvottelut, joissa olen ollut mukana. . Suomalaisia arvostetaan. Muun muassa vuoden 2020 Afganistankonfe renssin erityisedustaja, kybersuurlähettiläs, suur lähettiläs Roomassa, py syvän edustajan sijainen YK:ssa ja ulkoministeriön suunnittelu ja tutkimus yksikön päällikkö . . Anthony’s Collegesta Oxfordin yliopistosta. toukokuuta 2021 alkaen . Taalas väitteli tohtoriksi EU-politiikasta St. Sinä neulot ja naulaat ja laittelet asioita kohdilleen. . Taalasta kiehtoi jo varhaisessa vaiheessa kansainvälinen politiikka. Iso-Britannian asiapitoinen mentaaliteetti miellytti ja miellyttää Taalasta yhä. Hän aikoo jatkaa perinnettä myös CMI:ssä. Minua kiinnostaneet asiat ovat monesti vieneet myös kohti uusia tehtäviä. – Kun 1993 menin Oxfordiin minua kiinnosti Eurooppa ja EU. naimisissa, kaksi lasta . erikoistunut konferens sidiplomatiaan, johtanut muun muassa neuvotteluja YK:n budjetista . . TAALAS KUVAA itseään asiaorientoituneeksi, mitä tulee töihin. työskennellyt neljännes vuosisadan diplomaattina Suomen ulkoministeriös sä. . Taalas on halunnut jatkaa samaa perinnettä ja on ottanut nuorempia kollegoita mukaan neuvotteluihin, hiljan esimerkiksi Afganistaniin. Maassa sodittiin, ihmisiä kuoli ja meillä neuvottelijoilla oli aikapaineet. . Tyypillisesti meillä on jokin tietty ongelma tai ongelmia, jotka tulee ratkaista. 36 Demokraatti D-KASVO JANNE TAALAS . . – Aiemmissa töissäni ja tekemisissäni on ollut paljon samoja asioita kuin nykyisessäkin. – Tämä on kuin räätälin, suutarin tai puusepän työtä, mutta sillä erotuksella, että meillä se juttu, lopputulos, on aika abstrakti. Brittien näkökulma kyseenalaistaa totunnaisia käsityksiä. Heillä käsitykset ja mielipiteet pohjaavat empiriaan ja faktoihin, mikä sopii ainakin minulle hyvin
– 1980-luvun Suomi oli kovin toisenlainen kuin nyt. – Eri yliopistoilla oli vain yksittäisiä keskinäisiä vaihto-opiskeludiilejä. – Muistan silloin ajatelleeni, että maail ma on aika hankala paikka, jos siinä tapahtuu tällaista. Sen aikaista maailmaa ja sen muutosta on mahdotonta täysin ymmärrettävällä tavalla selittää nykynuorille. Uutinen järkyttää, pysäyttää ja saa Janne Taalaksen ajattelemaan, katsomaan maailmaa ja sen asioita uudella tavalla, uudesta tarkastelupisteestä. Geopolitiikka tulee kuvioihin entistä vahvemmin, kun suurvallat puuttuvat ja sotkeutuvat paikallisiin sotiin ja kriiseihin, jolloin sodista tulee suurvaltapoliittisesti värittyneitä sijaissotia. Romero oli aktiivisesti puhunut ihmisoikeuksien puolesta, Yhdysvaltojen tukemaa El Salvadorin sotilasjunttaa vastaan. – Muistotilaisuudessa muut olivat elsalvadorilaisia ja muista Keski-Amerikan maista tulleita. TAALAKSEN UUSI työnantaja, konfliktinratkaisujärjestö CMI, on tullut miehelle tutuksi vuosikymmenten varrella ja monissa yhteyksissä. New Yorkin vuosinaan Taalas osallistui muistotilaisuuteen Romeron murhan vuosipäivänä. Käytännössä se tapahtuu luomalla luottamukselliset suhteet paikallisiin ja osallistamalla heidät mukaan yhteiskunnan toimintaan. YKSITTÄINEN RAUHANNEUVOTTELIJA tekee työtään kuin käsityöläinen. 37 Demokraatti Mutta millainen neuvottelija Taalas on itse. Pääsin siihen ensimmäiseen porukkaan, joka lähti ja jolle auke si tämä opiskelumahdollisuus Isossa-Britanniassa. Olen esimerkiksi nähnyt neuvottelijoita, jotka näyttävät voimakkaasti tunteitaan neuvottelun aikana. CMI:llä on uuden toimitusjohtajan mukaan kova tavoite. CMI tukee ja edistää rauhanprosesseja. OLEN AINOA SUOMALAINEN, JOKA KOSKAAN ON NEUVOTELLUT YK:N BUDJETISTA, SUURVALTOJEN MILJARDEISTA. Kiihtyvän kierteen trendi heikentää myös kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää sekä sen toimijoiden, kuten YK:n sekä Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ:n asemaa ja toimintamahdollisuuksia. Taalaksen opettajaperheen 12-vuotias esikoispoika Janne katsoo televisiosta uutisia, niitä kahdelta Yleisradion kanavalta yhtä aikaan lähetettäviä. Teet sillä tyylillä, joka sopii juuri sinulle. Kuulun siihen ensimmäiseen sukupolveen, jolle maailma ja Eurooppa todella avautui työn, opiskelun ja matkustamisen kautta. Taalaksen mukaan vastaavia riippumattomia, kansainvälisiä konfliktinratkaisujärjestöjä toimii maailmalla puolisen tusinaa. – Se oli ensimmäinen maailmanpoliittinen tapahtuma, joka jäi vahvasti mieleeni ja joka kosketti ja vaikutti minuun syvästi emotionaalisella tavalla. – Näissä hommissa olet itse se käsityön työkalu. Eletään Kekkosen, kylmän sodan ja yhtenäiskulttuurin aikaa. Taalas matkusti 1980-luvulla monien muiden ikäistensä tavoin Interrail-junissa ristiin rastiin Eurooppaa. Voin olla tunteellinen muuten mutta en neuvotteluissa. Etenkin Itä-Eurooppa tuli tutuksi, sillä siellä oli halpaa majoittua, liikkua ja syödä. Katolilainen arkkipiispa Oscar Romero on murhattu ampumalla kesken seurakunnan messun Keski-Amerikassa, El Salvadorissa. Hyvä esimerkki osallistamisesta on naisten mukaan ottaminen yhteiskunnan kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Se tyyli ei sovi minulle. CMI tunnustetaan ja sitä arvostetaan maailmalla. Megatrendinä on se, että poliittiset ja väkivaltaiset konfliktit kiihtyvät, kansainvälistyvät ja mutkistuvat. Yhtenä omaan elämäänsä kytkeytyvänä muutoksen esimerkkinä Taalas mainitsee vaihto-opiskeluvuotensa Canterburyssä Kentissä vuosina 1989–1990. Se herätti miettimään maailman epäoikeudenmukaisuutta ja sen tyyppisiä kysymyksiä. – Olemme alallamme aivan kovimmassa kärjessä. CMI:lle naisten rooli ja naisten mukaan ottaminen on aivan olennaista, mikä näkyy muun muassa siinä, että järjestöllä on Naiset ja rauhanvälitys -niminen ohjelma. Historia oli lempiaiheita. Yksi esimerkki tästä on Syyrian sota. Esimerkiksi Erasmus-ohjelmasta ei silloin ollut tietoakaan. – Naiset on otettava mukaan sekä itse rauhanprosessiin, kun rauhasta neuvode_27052021_34.indd 37 19.5.2021 14.03. Tavoitteenamme on nyt voittaa mestareiden liiga. CMI ja sen kaltaiset konfliktinratkaisujärjestöt voivat parhaimmillaan toimia taitavan lääkärin tavoin: ehkäistä ongelmia ennalta ja estää jo syntyneitä ongelmia kroonistumasta, pahenemasta. Janne Taalas luki paljon jo niihin aikoi hin. Yksi uutinen erottuu maailman uutisvirrasta. He ihmettelivät, että kuka tämä yksi oudon näköinen, tuntematon jätkä on. Hän hakee vertausta toiselta kansainvälisen ja globaalin toiminnan alueelta, jalkapallosta. CMI:n keskeisiä toiminta-alueita ovat etenkin Saharan eteläpuolinen Afrikka, Euraasia, Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka sekä uusimpana Aasia. Taalas sanoo, että maailman avautuminen oli iso yhteinen sukupolvikokemus hänen ikäpolvensa suomalaisille rinkkareissaajille. SUOMALAISEN PERHEEN tuiki tavallinen ilta maaliskuussa Jyväskylässä vuonna 1980. Konfliktinratkaisun kysyntä kasvaa kaiken aikaa. En neuvotteluissa näytä tunteita, vaikka tulisi miten paljon turpaan
Jyväskylän yliopiston erittäin hyvät professorit – Tuomala, Palo nen ja Palokangas – auttoivat luomaan pohjan sille, että uskalsin lähteä maailmalle. – Naisten poliittinen ja yhteiskunnallinen osallistaminen ja mukaan ottaminen on äärimmäisen tärkeää, samoin vammaisten ja muiden yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisryhmien. tellaan, mutta myös siinä vaiheessa, kun rauha on saavutettu ja yhteiskunnan oloja vakautetaan ja yhteiskuntaa yhdessä kehitetään, Taalas sanoo. Siellä CMI on onnistunut luomaan paikallisille naisille Taalaksen kuvailemia uusia poliittisia ja yhteiskunnallisia tiloja ja vaikutuskanavia. Lisäksi minulla oli rahoitus, Suomen Akatemian apuraha, joka mahdollisti tällaiselle tavalliselle kundille opinnot ja väittelyn ulkomailla. Työtä tehdään ruohonjuuritasolla. – Voi kysyä onko maailmassa yhtäkään yhteiskuntaa, joka on kehittynyt ilman, että naiset ovat emansipoituneet ja päässeet tasaveroisiksi miesten kanssa ja osaksi yhteiskuntaa, Taalas haastaa ajattelemaan. Vaimo ja perhe ovat minulle tärkeitä. Hän uskoo, että naisten aseman vahvistuminen voi parhaimmillaan saada mullistavia myönteisiä muutoksia aikaan monessa kriisiytyneessä tai sodasta toipuvassa maassa. Naisryhmien ja -verkostojen on annettu toimia ja kehittyä itsenäisesti omista tarpeistaan käsin. Heillä ei ole poliittista ja yhteiskunnallista tilaa. de_27052021_34.indd 38 19.5.2021 14.04. 38 Demokraatti 1 Olen löytänyt vaimoni Jyväskylästä, naisen, jolle myös sopii tällainen maasta toiseen muuttava elämäntyyli. Mitkä kolme asiaa ovat sinua erityisesti muovanneet. 2 Se, että uskalsin lähteä ulkomaille ja sain siihen myös mahdollisuuden. Näin libyalaisnaiset ovat saaneet aiem paa enemmän sananvaltaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kaksikymmentäviisi vuotta diplomaattina ulkoministeriössä on myös ratkaissut monella tavalla elämäni kulkua. Emme sano heille, että ”nyt teidän pitää tai kannattaa tehdä näin”. Kuinka paljon sitä sitten varsinaisesti päättää näistä. – Olemme Libyassa tuoneet eri taustoista tulevat ja toisistaan aiemmin erillään olleet naiset yhteen. Jos naisille ei anneta samoja oikeuksia ja tasaveroisia mahdollisuuksia, koko yhteiskunta tuomitaan köyhyyteen ja kehittymättömyyteen. – Nykyisin Libyalla on nainen ulkoministerinä, mikä on yksi hyvä osoitus siitä, että niistä ruohonjuuritason naisverkostoista alkaa nousta naisia myös poliittisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, Taalas toteaa. Eihän kukaan herää yhtenä tiettynä aamuna ja päätä, että näin minä nyt elämässäni teen. – Naisten aseman parantaminen on olennaisen tärkeää. D-KASVO EN NEUVOTTELUISSA NÄYTÄ TUNTEITA, VAIKKA TULISI MITEN PALJON TURPAAN. Ei vain poliittisten oikeuksien tasolla vaan koko yhteiskunnan ja sen kehityksen kannalta. Me voimme auttaa heitä itse luomaan sen. CMI ON osallistanut naisia Libyassa jo noin viiden vuoden ajan
39 Demokraatti de_27052021_34.indd 39 19.5.2021 14.04
Olemme eläneet yli planetaaristen varojemme. Mummon kahvikupit muistuttavat minua siitä, että arvokkaimmat asiat ovat ilmaisia ja hauraita. Tällä hetkellä luontoa tuhoavia toimia rahoitetaan enemmän kuin luontoa suojelevia toimia, vaikka tiedämme, että suojelu on paitsi helpompaa, myös halvempaa kuin ennallistaminen. Mummo käytti kaiken tarkasti hyödyksi, mitään ei haaskattu ja yli varojen ei eletty. Korjattavaa on paljon ja kiire tulee. Muistot veivät minut Laatokan karjalasta kotoisin olevan mummoni keittiöön, jossa tuntui aina olevan leivinuuni kuumana ja kokkosia pöydässä. ENSIMMÄINEN ASKEL on lopettaa luontoa tuhoavien toimintojen rahoittaminen. Vain terveet ekosysteemit pystyvät tuottamaan toimivia palveluita. Ja ne voi menettää lopullisesti. Luonnon monimuotoisuus sen kaikkine ilmenemismuotoineen on meille ihmisille elintärkeä, mutta sen tuottamat palvelut täysin ilmaisia. Ja, kun ei ole hintaa, ei arvokaan aina aukea helposti. Siksi niistä on pidettävä hyvää huolta. Haastankin sinut tekemään tänä kesänä yhden teon, jolla ylläpidät lähiympäristösi monimuotoisuutta. Itse aion laajentaa pihani luonnonkukkaniittyä. Ruotsalaisen Rörstrandin astiasto on nimeltään ”Hanna”. On hankala kuvitella arvokkaampaa asiaa kuin puhdas ilma tai vesi, ravinteiden kierto, hiilen sidonta tai ravinto, lääkeja rakennusaineet, joita luonnosta saamme. Kun tiskasin mummon apuna, varoin rikkomasta ohutta posliinia. 40 Demokraatti J ärjestelin kaappiin mummolta perittyä kahviastiastoa keittiöremontin jälkeen. Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: the Dasgupta Review) käsittelee tätä teemaa taloustieteen termein ja menetelmin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on vakava uhka ihmisten hyvinvoinnille ja taloudelle. Tämä varmasti pätee monessa tilanteessa, mutta on myös huomattavan paljon, jopa elintärkeitä, asioita, joita on hankala, lähes mahdoton hinnoitella. Mitä mummon kahvikupit opettavat minulle luonnon monimuotoisuudesta KOLUMNI Hanna Paulomäki hpauloma@greenpeace.org Kirjoittaja on ekologi ja ympäristövaikuttaja. Kahviastiasto on harvoja konkreettisia muistoja hänestä. Arvo se, mitä saat”. Kiertotalous tuli häneltä selkäytimestä, vaikka sanaa ”kiertotalous” hän ei olisi osannut määritellä. Luonnon monimuotoisuuden moniulotteisuuden takia sen hinnan määrittely on hankalaa, mutta sisäistämällä sen, että lopulta olemme vain osa luontoa, ymmärrämme ehkä luonnon monimuotoisuuden arvon paremmin. Se osoittaa, kuinka luonnon monimuotoisuus on talousjärjestelmämme perusta ja että taloudellinen ajatteluja toimintatapamme kaipaavat täysremonttia. LUONNON MONIMUOTOISUUS ON TALOUSJÄRJESTELMÄMME PERUSTA. Tämän takia onkin huolestuttavaa, että luonnon monimuotoisuus ja sen toiminallisuus hupenee nopeaa tahtia. Jo lapsena ihailin niiden kuviointia. Mummo sanoi minulle, että perisin sen häneltä, koska siinä on jo nimeni. de_27052021_40.indd 40 20.5.2021 11.08. YKSI MAAILMAN menestyneimmistä sijoittajista, Warren Buffett on (vapaasti suomennettuna) sanonut: ”Hinta on sen, mitä maksat. TALOUSKASVU JA tapamme elää perustuu luontohaittojen ulkoistamiselle. Hintaa tällä astiastolla ei paljoa ole, mutta arvoa sitäkin enemmän
Näen paljon vaivaa keskittääkseni ajatukset sinne tai syöttääkseni alitajuntaani asioita. Mutta kyllähän sieltä kaikenlaista näkee, kun tarpeeksi kauan tuijottaa. Siksi aina katson ensimmäisenä otsaa. On introvertti-ihmisen ominaisuus yrittää lukea itseään silmiensä kautta. Ne assosioivat minulle työelämääni. Loput kasvoistani on sekundaarisempaa aluetta. Ne ovat osa minuuttani. Tuosta pottunokasta en paljon kyllä välitä, mutta muilta osin tähän alueeseen ei ehkä kiinnity merkityksiä. Näen jotakin ihanteellisuutta ja isoa empatiaa maailmaa kohtaan.Silmien ympärillä näkyy turhamaisuutta: räväkät ja erottuvat silmälasit. Toisena katson silmiäni. Mutta mitä silmistään voi sitten lukea. Professorin työ, silloin kun tekee paljon tutkimusta ja hankkii rahaa tohtorikoulutettaville, on todella rankkaa. Kun olin nuori, minulla oli suuret, kauniit, siniset silmät ja pitkät silmäripset. Ne kuvaavat pohdintaa ja sitä, että iso osa tietoisuudesta kulkee silmien, ohimoiden ja aivon etulohkon kautta. Siniset ne ovat vieläkin, mutta huono näkö on työntänyt ne syvälle. Se alkaa näkyä kasvoissa ja materialisoituu mielestäni näissä otsarypyissä. de_27052021_41.indd 41 19.5.2021 14.01. Sitäkin tulee kyllä katsottua. Kahdentoista tunnin päiviä ja paljon aivotyötä. Korvia tulee kyllä katsottua. 41 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Markku Ollikainen 69-vuotias Helsingin yliopiston emeritusprofessori, nykyinen tutkimusjohtaja ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja K un katson peiliin, katson ensimmäisenä otsaani ja otsaryppyjä. Niillä on kyllä merkityksensä, mutta korvat eivät yllä sille kiinnostavuuden tasolle, millä nämä kaksi tärkeintä osaa kasvoistani ovat
Niistä liki kaksi on mennyt poikkeusoloissa. 42 Demokraatti KULTTUURI Murheisen draaman vuosi Viranomaistoiminta on teatterinjohtajan silmissä näyttäytynyt koronavuonna toisinaan väheksyvältä. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko Kari Arffman on tämän ”näytäntökauden” loppuessa johtanut Helsingin kaupunginteatteria noin neljä ja puoli vuotta. Alussa teatteritalon peruskorjauksen tähden, nyt 15 kuukautta koronarajoitusten kourissa. de_27052021_42.indd 42 19.5.2021 11.22
43 Demokraatti de_27052021_42.indd 43 19.5.2021 11.22
– Vaikka syksyn esityksiä jouduttiin vetämään turvaväleillä puolitetuin katsomoin, viime keväänä tekemissämme skenaarioissa oli perusajatuksena, että näin mennään nyt hetken aikaa ja sitten palaillaan pikku hiljaa normaalia kohti. Optimistinen fiilis täytti lämpiöt, kaikesta huokui, ettei kevään kolmen kuukauden de_27052021_42.indd 44 19.5.2021 11.22. Helsingin kaupunginteatterikin on teatterilain piirissä, eli se saa valtiolta tukea sitä varten, että se esittää teatteria. Toivon, että tämä pakollinen tauko vahvistaisi käsitystä siitä, mikä kulttuurin merkitys sivistysvaltiolle ja yksittäisille ihmisille on. Haastattelun yhteydessä tekemällämme teatterikierroksella piti sonnustautua turvavarusteisiin. Sillä kertaa ei siis kyse ollut kulkutaudista vaan teatteritalon kaiken päivittäneestä peruskorjauksesta. Kypäriin, turvakenkiin, huomioliiveihin. Nyt, kun kohtaamme Kari Arffmanin kanssa uudelleen haastattelun merkeissä, on oltu taas yli vuosi poikkeusoloissa. – Surullinen, turhauttava... Kovemmissa kuin viisi vuotta sitten: teatteria ei esitetä live-yleisön edessä missään. Ja poikkeusoloja. – On oltu vähän puun ja kuoren välissä siinä mielessä, että toki kuusi ihmistä saisi ottaa katsomoon – mutta kyllä sen kaikki ymmärtävät, ettei esittäminen sellaisissa realiteeteissa ole taloudellisesti mahdollista. Mutta kun se viimeisin sulku marraskuussa tuli voimaan, tajusimme, että tästä ei niin nopeasti pois tullakaan. Mutta entä kun viranomaisten päätöksellä ei voi ottaa yleisöä esityksiin. kenties ”Pääsy kielletty” -kyltti ja verkkoaidat olisivat taas teatterin pääovella, jos viranomaisten täyssulkuun otettaisiin ironisempi lähestymiskulma. Työmiehillä oli hengityssuojaimetkin. Teatteria tehtiin silloin väistötiloissa. KAIKKI TEATTERISSA viime kesänä ja alkusyksystä käyneet varmasti muistavat, kuinka hyvältä pitkään piinanneen kulttuurinjanon sammuttaminen tuntui. Arki talossa on täynnä hengityssuojaimia, turvavälejä... KUN KORONA iski tosissaan Suomeen viime vuoden maaliskuussa, kokoontumisrajoitukset halvaannuttivat ensimmäisten joukossa juuri teatterit. Arffman hymähtää ymmärtäneensä jo tuolloin, että kun teatterit, elokuvat ja konsertit ovat ensimmäisiä, jotka pistettiin kiinni, tietyllä logiikalla ne olisivat myös viimeiset, jotka pannasta pääsevät. Viime kesänä, kun tautiaalto näytti helpottavan, ei moni Tokoinrannan teatteritalossa varmasti tohtinut ajatella, että keväällä 2021 oltaisiin taas samassa sulkutilanteessa. Teatterinjohtajaa askarruttaa myös toisenlainen, hankalammin aukeava logiikka. Lämmittelykysymyksenä, Kari Arffman, kolme adjektiivia, jotka kuvaavat mielessäsi näytäntövuotta 2020–21. 44 Demokraatti TEATTERI K un edellisen kerran haastattelin Kari Arffmania, elettiin hänen ensimmäisä työviikkojaan Helsingin kaupunginteatterin teatterinjohtajana. ja ehkä kuitenkin myös odottava. Ensin näytöksiä peruuttiin muutamien viikkojen periodein, lopulta koko loppukevääksi. Logiikka on pitänyt. Ei teatterinjohtajakaan
TURHAUTTAVA OLI yksi Arffmanin adjektiivivalinta menneestä vuodesta. Kun pyydän Arffmania antamaan ei-numeraalisen arvosanan viranomaisja päättäjätason toiminnalle kulttuuritoimijoita ja tapahtuma-alaa kohtaan pandemian eri vaiheessa, seuraa mietteliäs tauko. Ei niin, että tänään tehdään päätös siitä, mitä huomenna tapahtuu. de_27052021_42.indd 45 19.5.2021 11.22. Juuri nyt teatterinjohtajaa alkaa kutkutella jokavuotinen jännityksen aihe: miten syksy lähtee myymään, suuren näyttämön musikaalisatsaukset ja muut. Arffman kertoo hätkähtäneensä myös tänä keväänä tutkaillessaan liikennettä teatterin verkkosivuilla. – Mutta on ollut rohkaisevaa huomata, että kyllä tarjontamme kiinnostaa. – Kun ei ole noin vuoteen ollut paljon syytä katsoa viikon myyntisaldoa, nyt se alkaa taas jännittää. Näillä lajin suurkuluttajilla riskinottokyky teatteriin tulemiselle on tavallaan suurempi. Ja sitten huokaus ja vähän surumielinen arvio: – Kyllä se on tuntunut jotenkin väheksyvältä. Vaikka olisi tehnyt minkälaista markkinointijuttua hyvänsä, se oli ihan yhtä tyhjän kanssa. – Luotan siihen. – Se lähtee esimerkiksi siitä, että jossain vaiheessa olisi halunnut saada niitä aluehallintoviraston päätöksiä hyvissä ajoin. Arffman ottaa kuvaavaksi esimerkiksi ”nollagateksi” nimeämänsä episodin, jossa STM:ltä lähti viime syksynä julki esitys yleisötilaisuuksien rajaamisesta 50 henkilöön – ja tarkoitettiinkin sitten 500 henkilöä. Mutta muistan viime syksynä havainneeni, että esimerkiksi meidän pienen puolen niin sanotusti vähän taiteellisemmissa jutuissa se tiputus ei näkynyt niin radikaalina. – Ja se avin päätös tuli sitten seuraavalla viikolla. Myyntivauhti ei vain ole ihan niin luja kuin normaalisti. Tämä on ollut siinäkin mielessä hullu tilanne, että omaan talousajatteluun on tullut vääränlaista välinpitämättömyyttä. Miksi. Sellaisella on meidän suuren näyttämön volyymeissa valtava merkitys, koska omarahoitusosuutemme on niin suuri. Arffman kertoo tehneensä talvella itse päätöksiä Hkt:n esitysten peruutuksista ikään kuin ennakkoon, koska teatterin työehtosopimus vaati, että esityksen peruuntumisesta on ilmoitettava tekijöille kaksi viikkoa aiemmin. No, ei siinä tarvinnut paljon todennäköisyyslaskentaa harrastaa, mutta tuntui väärältä, että marssijärjestys meni niin päin. – Käynnit meidän sivuillamme olivat pudonneet 90 prosenttia normaalista. Mutta meille kaikkein hurjin juttu oli, kun ryhmät putosivat käytännössä kokonaan pois. Ensi kesänä ja syksynä, yli puolen vuoden uuden ”diasporan” jälkeen on lupa odottaa samaa. 45 Demokraatti täyssulku ollut lukinnut kulttuurin kuluttajien mielissä mitään pysyvästi. Kai. Ihmiset löysivät teatteriin takaisin. Ymmärrän, että siellä oli mahdollisuus pohtia tilannetta vain kuukaudeksi eteenpäin, mutta silti päätöksiä rajoituksista olisi voinut tulla pari viikkoa ennen kuin ne astuvat voimaan..
46 Demokraatti TEATTERI – Se oli STM:ltä viestinnällisesti sitä mentalitettia, että ”ei tällä nyt niin välii oo, yks nolla sinne tai tänne”. JOS PANDEMIAPIINASTA etsii jotain positiivisia voi yhdeksi sellaiseksi nostaa sen, että kovia kokenut tapahtuma-ala on nyt järjestäytynyt yhteiseksi rintamaksi vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua. Eikä sekään Arffmanista ole hyvältä tuntunut, että kulttuurija tapahtuma-ala ovat taloudellisia menetyksiä korvattaessa tulleet vuoroon muiden jäljessä. TOIVON, ETTÄ TÄMÄ PAKOLLINEN TAUKO VAHVISTAISI KÄSITYSTÄ SIITÄ, MIKÄ KULTTUURIN MERKITYS SIVISTYSVALTIOLLE JA YKSITTÄISILLE IHMISILLE ON. Musikaalinkin ensi-ilta tulee síis olemaan 26.8. Siellä harjoitellaan Jakob Höglundin johdolla isoa ruotsalaista Niin kuin taivaassa -musikaalia. Tulevan syksyn katsomorajoituksista kun ei ole selkeää kuvaa. Oltiinko liian mallikkaita liian kauan. Tuodaan esille, mitä kaikkia ammattikuntia tämä koskee, mitä ammattitaitoja tämä vaatii. Tokoinrannan suuren näyttämön lämpiöstä, jossa tätä haastattelua tehtiin, on vain lapsen kivenheiton matka stagelle, jossa pusketaan uutta kasaan. Tällä on tarkoitus viestittää kaikille, että kävi miten kävi, me esitämme, Kari Arffman julistaa äänellä, jossa on kannustettavaa itsevarmuutta. – Lipputuloista lähti viime vuoden puolella sellaiset 60–70 prosenttia. Ja siihen teatteri tarjoaa kanavan. – Uskon myös siihen, että näiden kuukausien aikana, kun on istuttu omissa kämpissämme kuka mitenkin eristyksissä, tarve kohdata muita ihmisiä ja tarve kokea juttuja yhdessä toisten ihmisten kanssa on kasvanut valtavaksi. Keväällä mitta alkoi täyttyä vähän siellä ja täällä. Se tuntui tosi pahalta. – Pyrimme palauttamaan ohjelmiston määrällisesti normaalille tasolleen. Eikä tässä vielä kaikki, Arffman muistuttaa esimerkiksi väliaikatarjoiluja hoitavan Sodexhon menetyksistä. Meillä on siis myös aika iso työllistävä vaikutus – tällainen taidelaitos on siis puhtaasti niin ajatellen aika hyvä sijoitus. Siitä voi alkaa laskea. JOHTAMANSA – ESITYSja yleisömääriltään siis maan suurimman – teatterin pandemia-ajassa kohtaamia taloudellisia takaiskuja ei kukaan talossa voi vähätellä tyyliin ”se on vain sitä maallista mammonaa, ei kun pusketaan eteen päin, kyllä se aikanaan kuittaantuu...” Iso teatteri, isot tappiot. Niin saadaan suurelle yleisölle läpi viesti, että nyt ei oikeasti kokoonnuta. Karua faktaa. – Lomautusratkaisulla saatiin tasapainotettua tämän vuoden talousarvio niin, että tähdätään nollabudjettiin. Enitenhän tässä ovat kärsineet freelancerit, jotka eivät tänä keväänä ole meiltä töitä saaneet. – Minusta tuntuu, että me kulttuurin tekijät pelkäämme kovasti sitä, että julkinen keskustelu kääntyy lopulta aina meitä vastaan. – Johtuisikohan se siitä, että kun teatteria subventoidaan valtion ja kaupunkien taholta sen verran paljon, meitä ei tarvitse aidosti kuunnella. Hkt:n koko noin 240-päinen vakihenkilökunta on ollut tai tulee olemaan lomautettuna 2-4viikkoa. Ja kiitollisuus tarkoittaa usein myös sitä, että ”pitäkää suunne kiinni”. Arffman onkin kokenut, että kulttuurin kiinni pistäminen on ollut päättäjille ennen kaikkea viestinnällinen juttu. Muutamia tuotantoja on tuupattu eteenpäin sen, minkä on voinut; viime syksynähän me siirsimme jo joitakin kaksikin vuotta eteenpäin, viime kevään proggiksista osa ei jatka, kuvailee Arffman ohjelmistosuunnittelun kivistä tietä. Kompensaatiota on OKM:stä saatu ylimääräisenä koronatukena viime vuonna yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Viime vuoden keväänä ja kaikki toiminnot pysäyttäneiden alkutalven uusien rajoitusten kourissa kulttuurikenttä teki viranomaisille ja poliittisille päättäjille mieliksi ja toteutti kaikki rajoitteet pilkulleen siinä tahdissa, kuin niitä tiukennettiin. Ja meidän lipputulomme ovat normaalisti viime vuosina olleet 10–11 miljoonan luokkaa. Mutta kuinka isot. – Päätimme hiljattain, että pidämme alkuperäisistä aikatauluistamme kiinni. Viistosti naurahtaen hän lisää vielä, että kun teatteriala kerran on niin isosti tuettu, siltä odotetaan myös kiitollisuutta. Mutta eteenpäin on katsottava, vaikka suunnitelmallisuus ei näissä oloissa ole ihan yksinkertaista. – Vuonna 2019 meidän teatterimme omarahoitusosuus oli noin 50 prosenttia. de_27052021_42.indd 46 19.5.2021 11.22. – Eli laitetaan kiinni tällaisia paikkoja, joilla ei nyt ole minkään talouden kannalta niin kauheasti merkitystä. – Mutta nämä esimerkit siitä, että baari-ilta muuttuukin koronavaarallisemmaksi sen takia, että siellä on trubaduuri laulamassa tai joku runoja lausumassa ovat aika surkuhupaisia, hän huokaisee. Ihan vain siksi, koska me olemme joidenkin ihmisten silmissä sitä väkeä, joka ruikuttaa vain koko ajan lisää rahaa: ”Noille ei sitten mikään riitä.” – Tässä korona-aikaisessa tapahtuma-alan yhdistymisessä on erityisen merkittävää se, että kulttuurista puhutaan nyt myös elinkeinona. Klappia jää. Arffman sanoo ymmärtävänsä hyvin, että kaikkien rajoitusten asettaminen ja niille logiikan löytäminen on päättäjillekin vaikea prosessi. Mutta mitään sellaista rakenteellista ratkaisua, että emme tulevaisuudessa käyttäisi friikkuja tuotannoissamme, ei ole tehty
Merkittävin ja traagisin tosiasia on, että korona on vasta ensimmäinen soturi siinä valtavassa virusarmeijassa, joka meitä uhkaa. Luonnon ja ihmiskunnan tuhoutuminen tuskin päättyy, jollei etsitä syvempiä, koko maailmankuvaan liittyviä muutoksia. Filosofi Georg von Wright totesi jo 1980-luvulla että koko elämänmuotomme on kaiken esineellistävän ja välineellistävän tekniikan ja talouden läpäisemä ja että ilman tämän tiedostamista ja kyseenalaistamista ainakin ihmiskunta on tuhoon tuomittu. Samoin olisi tehtävä kaikille yhteiselle: maalle, ilmalle, vedelle ja kaivannaisille. Pohdintojen lopputuloksena uskalletaan luvata, että elämä kyllä jatkuu mutta varmasti hyvin erilaisena kuin ennen. Virusten armeija voi käsi kädessä ilmastonmuutoksen kanssa tulla saattamaan ihmiskunnan tuhon partaalle, jos mitään ei tehdä. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvitus Timo Sparf K ansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniaisen ja emerituspiispa Mikko Heikan kirjeenvaihdosta kasattu keskustelukirja Maailma koronan jälkeen pohtii kysymystä monelta kantilta. VAIKKA HEIKAN ja Kanniaisen kirjassa noin ylevästikin kirjoitetaan, suurimpaan ja koko kapitalismin perustaan – talouskasvuun – ei juurikaan kriittisellä katseella ja kouralla tartuta. KIRJA KIRJAT Ajatustenvaihtoa koronan jälkeisestä maailmasta Tämän hetken suuri kysymys kuuluu: onko olemassa koronan jälkeistä elämää. 47 Demokraatti Mikko Heikka & Vesa Kanniainen: Maailma koronan jälkeen Minerva 2021. Nyt koronan myötä koko maailma on haavoilla ja köyhät köyhempiä kuin koskaan. Positiivista tässä on se, että korona on pakottanut monet meistä huomaamaan, että ihminen ei olekaan luomakunnan herra ja suvereeni hallitsija vaan pikemmin luonnon osa ja alamainen. Syynä on se, että luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin kaventuminen tuhoaa samalla kasveja ja eliöitä, jotka ovat pitäneet virukset aisois sa tähän asti. Kuluttajat saattaisivat olla jo kypsiä tähän, koska – toisin kuin iso, abstraktinen ja länsimaisille kaukaiselta tuntuva ilmastonmuutos – korona on tuonut luonnon tuhon kauheudet tuntuvasti suoraan jokaisen iholle. Jeesus elikin koko elämänsä köyhyysrajalla, ja hän antoi suurimman rakkautensa kaltaisilleen. Kirjassa viitataan Hugo Simbergin maalaukseen Haavoittunut enkeli: ihmisten on aika nöyrtyä tunnustamaan oma haavoittuvuutensa, kun kerran enkelikin voi haavoittua – puhumattakaan Jee suksesta, joka ristillä kantoi ja ilmensi koko olemassaolon suurta haavaa. Onko talouskasvu nykyajan uskonoppi ja dogmi, johon kukaan ei saa eikä uskalla sormellakaan kajota. Kysymättä jää, miksi talouden pitää ylimalkaan kasvaa, kun ainakin länsimailla on saavutettu elintaso, josta entisaikojen utopistit eivät osannet edes unelmoida. de_27052021_42.indd 47 19.5.2021 11.22. Yksi ratkaisu on keskustelijoiden mukaan se, että luonto hinnoiteltaisiin uudestaan, ja etenkin hiili olisi pantava verolle globaalilla tasolla
de_27052021_48.indd 48 19.5.2021 11.45. Hän säilytti työtahtinsa loppuun saakka. On myös yllättäviä yksityiskohtia. Hänen tuotantoonsa kuuluu maalaus Propagandistin pidätys ja vuoden 1905 suurlakkoon liittyvää mielenosoitusta kuvaava teos. Mukana on melkoinen kirjo erilaisia pukuja, asentoja, ilmeitä ja nauruja. Ilja Repin (1844–1930) on epäilemättä Venäjän tunnetuin taiteilija. saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. KUVATAIDE Ateneumin taidemuseo, Helsinki: Ilja Repin Avoinna 29.8. Hän suhtautui kuitenkin torjuvasti bolsevikkeihin eikä käynyt vallankumouksen jälkeen koskaan Venäjällä tai Neuvostoliitossa, vaikka sai kutsujakin. Teksti Seppo Heiskanen V olgan lautturit, Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. Lippuja voi ostaa ennakkoon Lippu.fi:n kautta, Ateneumista niitä ei voi ostaa. Teoksista löytää monta tarinaa. Yhteiskunnallista viestiä voi nähdä myös hänen maalauksissaan, kuten Volgan lauttureissa. Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä näitä ja muitakin teoksia aitoina Ateneumin suurnäyttelyssä. Tässä lajissa Repin oli mestari. Hän kuului jonkin aikaa Vaeltajat-taiteilijaryhmään, jolla oli kansallisia ja yhteiskunnallisiakin tavoitteita. Repin oli venäläisten ja erityisesti venäläisen kansan kuvaaja. marraskuuta 1581, Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, Ristisaatto Kurskin kuvernementissa. Ne ovat kuin näytelmiä tai elokuvan joukkokohtauksia. 48 Demokraatti Venäläinen mestari Ateneumissa Ilja Repin oli ihmisjoukkojen ja kansan mestarillinen kuvaaja. Hänet kutsuttiin Suomen Taiteilijaseuran kunniajäseneksi, ja kymmenen vuotta ennen kuolemaansa hän lahjoitti Suomen Taideyhdistykselle seitsemän omaa ja 23 muiden venäläistaiteilijoiden teosta. Hän syntyi nykyisen Ukrainan alueella ja kuoli Suomen puolella Kannaksen Kuokkalassa. Tässä muutama Ilja Repinin maalaus, jotka ovat monille tuttuja kirjojen kuvista. KUVATAIDE Näyttelyssä on useampikin suurta ihmisjoukkoa kuvaava maalaus. Repin säilytti realistisen tyylinsä loppuun saakka, VenäPyryharakka (Taiteilijan tytär Vera Repinan muotokuva), 1884
Voisi kuvitella, että Veijo Meri olisi juuri tästä saanut ajatuksen, jonka hän tuo esiin esseessään: kun runoilija on kuolemassa, hän kirjoittaa viimeisen suuren runonsa, mutta kun humoristi kuolee, hän yrittää hävittää kaiken kirjoittamansa. Muotokuvamaalarina hän hallitsi hienovaraisen psykologisen tulkinnan. Hän kirjoitti omat muistelmansa, jotka on suomennettu nimellä Mennyt aika läheinen. Kansa on Repinin teoksissa usein pääosassa, mutta hän kuvasi myös aristokratiaa, ruhtinaita, säätyläisnaisia ja älymystön edustajia sekä oman perheensä jäseniä. On muotokuva Akseli Gallen-Kallelasta ja teos Suomen suurmiehiä, josta helposti tunnistaa ainakin Eino Leinon, Jean Sibeliuksen ja Eliel Saarisen. 49 Demokraatti jän avantgardistisiin suuntauksiin hän suhtautui melko nuivasti. REPIN OLI itsekin hyvä kirjoittaja. Näyttelyssä on mukana myös kiinnostavia valokuvia, ja julkaisu on tuhti, asian tuntevin tekstein rakennettu paketti Ilja Repinin elämästä ja tuotannosta. Suurmiehet Repin määräsi testamentissaan lahjoitettavaksi Suomen valtiolle. Hän kirjoitti myös muistelmat Volgan lautturien maalaamisesta ja Leo Tolstoista kirjailijan kuoleman jälkeen. Sen kuvituskin on runsas ja hieno. Siinä kirjailijalla on jo hullun ilme. Ehkä siltä pohjalta Repin maalasi myös teoksen, jossa Gogol on polttamassa viimeistä käsikirjoitustaan. Toinen kirjailijaystävä oli Leonid Andrejev, hänetkin taiteilija kuvasi. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu vielä artikkeli Nikolai Gogolista. Kiinnostavalla tavalla kansan ja vallan kohtaamista taiteilija kuvasi suurikokoisessa teoksessaan Keisari Aleksanteri III ottaa vastaan pitäjän vanhimmat Petrovskin palatsin pihassa Moskovassa. Leo Tolstoi oli Repinin ystävä, josta taiteilija teki useammankin muotokuvan. Kirjailija Leo Tolstoi paljasjalkaisena, 1901. de_27052021_48.indd 49 19.5.2021 11.45. Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, 1880–1891. Suomalaistakin väkeä on maalauksissa mukana
Ja miksi meidän edes pitäisi olla kirjailijoiden kanssa kaikesta samaa mieltä. Yhtäkään en voi peruuttaa enkä pyyhkiä pois. Teos tukeutuu neljään avainlauseeseen. Lisäksi häntä hämmentää myöhempi vaatimus sitoutua luokkataisteluun. KIRJA Olemassaolon ihmeellisyydestä ja käsittämättömyydestä usein kirjoittanut Leena Krohn heittäytyy taas vaihteeksi esseistiksi. 1947) kirjoittaa uudessa kirjassaan Mitä en koskaan oppinut jälleen lempiaiheistaan, kuten tekoälystä, mutta muistelee nyt myös lapsuuttaan ja nuoruuttaan, mitä hän ei ole ennen tehnyt. Yksi kuva on monesta tehty. Yhdessä nämä viisaudet muodostavat maailmankatsomuksen, jossa elämä nähdään sekä sympaattisena hapuiluna että ihmeellisenä kärsimyksenä. Kuvat kuultavat toistensa läpi ja tämä hetki on kadonneiden päivien kooste.” Hienointa hänen kasvuaikojensa muisteluissa on, että ne eivät ole siirappisen nostalgisia vaan täyttä asiaa. Toinen lause, nosto eräästä vanhasta runoelmasta, viittaa aistien pettävyyteen ja ajan suhteellisuuteen. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Laura Böök L eena Krohn (s. Krohn kommentoi: ”Lause tarkoittaa sitä, että kaikki ihmisen tekemä perustuu ei-tehdylle, alkuperäiselle, koskemattomalle, ikiaikaiselle.” Viimeinen lauseista todistelee ihmisten olevan pohjimmiltaan samanlaisia. Suurinta porua Mitä en koskaan oppinut -esseissä aiheuttanevat kuitenkin de_27052021_50.indd 50 19.5.2021 11.50. Krohn ymmärtää ihmisyyden valoksi ja pimeydeksi. 50 Demokraatti KIRJAT Oppia ikä kaikki Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut Teos 2021, 234 s. Kolmas, peräisin Krohnin kumouksellisena vuonna 1968 näkemästä graffitista, muistuttaa meitä rakentamamme hetkellisyydestä. Krohn on ymmärtäväisempi ja katsoo laajemmin: ”Vain yksi meri, ajattomuuden meri, jossa ihmisen aika virtaa purosena ja jossa hänen kesänsä muuttuu talveksi ja talvensa kesäksi, on ikuinen. Kuvat kerrostuvat toistensa päälle. Täydellisyyttä ei ole, vaikka Neuvostoliittoa pidettiinkin joskus virheettömänä ja nykyään ihmisiltä vaaditaan totaalista nuhteettomuutta. Me Too -liikkeen kritisoimisesta ja 9/11-totuusliikkeen sympatisoimisesta voi olla monta mieltä, mutta ainakaan Krohn ei piilottele näkemyksiään. Mutta ajan ja paikan henki vaihtuu ja uusiu tuu.” Edelleen hän tietää, että ”kirjailijaksi kasvetaan kiduttamalla.” Hän osallistuu kirjoittamalla, mutta politiikan sijaan hänen vahvin osaamisensa liittyy filosofiaan: ”Ihminen ei ole, hän tapahtuu.” Teksteissä riittää hienoja siteeraamisen arvoisia kohtia, joten poimitaan mukaan vielä yksi esimerkki, lyyrinen mietelmä Helsingistä: ”Minne tahansa tässä kaupungissa kuljen, muistikuvat seuraavat askeleitani. LEENA KROHN kirjoittaa taas hyvin. Krohn ihmettelee sodanjälkeistä henkeä, jossa naisten päätehtävä oli synnyttää maahamme lapsia. Niistä ensimmäinen, lainaus Calderónin näytelmästä (1635), liittyy Krohnin tuotannossaan hellimään ajatukseen, ettei elämä ”ole ollenkaan sitä, mitä ihminen luulee sen olevan.” Näin siksi, että ruumis ja mieli eivät välttämättä anna todellisuudesta täsmällistä ja objektiivista kuvaa. Taiteessa tätä ajatusta käsitellään muun muassa Don Quijotessa ja Matrixissa. Mitä en koskaan oppinut -kirja sisältää muutamia löysempiä esseitä, lähinnä poliitiikan saralta, mutta lukukokemus on muuten nautinnollinen
Hänen järkeilynsä saattaa olla vähän hämärää, mutta se saakin voimansa runollisuudesta. Minusta se on kummallinen haave vanhemmalta, joka varmasti haluaa lapselleen parasta elämässä, mutta itse kullakin on irrationaalisia unelmia.” Tämä esseekokoelma vahvistaa käsitystä siitä, että Krohn on kansainvälisessäkin vertailussa ainutlaatuinen tekijä. de_27052021_50.indd 51 19.5.2021 11.50. Rikas elämä jää ikuiseksi arvoitukseksi: ”Kuoleman käsittämättömyyden kanssa kilpailee vain olemassaolon käsittämättömyys.” Paljon jää tietämättä, mutta se on ajattelijan osa. Uudesta kirjasta löytyy niin lauseen kuin sisällönkin puolesta paljon arvokasta. Krohn ei kuitenkaan onnistu kertomaan negatiivisista ilmiöistä paljoa uutta. Se on suunnattu hänen itsensä kaltaisille ihmisille, eli oudoille ja uteliaille, joita ankara ajattelu ei pelota. Onneksi Krohn on säilyttänyt huumorintajunsa: ”Kerran esiintymisen jälkeen minua lähestyi kuulijakunnasta eräs äiti, joka kertoi toivovansa, että hänen tyttärestään tulisi kirjailija. 51 Demokraatti niiden tekijän kitkerät kommentit Me Too -liikkeestä ja sananvapauden kapenemisesta Suomessa. Krohn asettaa arkisen ja yliluonnollisen samalle viivalle. LEENA KROHNIN tekstiä on joskus moitittu turhasta mutkittelusta ja haastavaahan se taas on. ”Mitään ei saa enää sanoa” -virsi tuntuukin jo vähän väsyneeltä, vaikka cancel-kulttuuri on saanut meilläkin naurettavia ja neuroottisia piirteitä
Ennusteen julkaisemisen jälkeen seuraava kokokohta on se, kun illan juontaja riisuu puvuntakkinsa ja asettaa sen tuolinsa selkänojalle. Valtuustosaleihin marssii myös joukko uusia kasvoja. Vaali-illan tulospalvelu muistuttaa Urheiluruutua, sillä vaalit ovat kamppailua äänipotin koosta. Helppo mitata, numerot ratkaisevat. Kun äänestyspaikat sulkeutuvat pian kello 20.00 jälkeen, julkistetaan ennakkoäänten tulokset. Jotkut saavat vastaanottaa kännykkäänsä kukkapuska-emojia, toiset joutuvat nielemään karvasta kalkkia. Olisipa virkistävää, että vaali-illan piristykseksi juontajien ja kommentaattorien pöydällä olisi kulhollinen tuoreita mansikoita. Vaan mitä Richard sanookaan. – Mansikoita, minä haluaisin nyt mansikoita! Sitten lähdetään hakemaan kuninkaalle mansikoita. – Nautitaan kuitenkin ensin ihan rauhassa muutama mansikka! Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni ILMASSA ON ODOTUSTA, JA JÄNNITYS TIIVISTYY TAI JOPA HÖYRYSTYY. ILLAN KOREOGRAFIA on aina sama. Politiikka on siitä kummallinen laji, että siinä eletään aina enemmän tai vähemmän vaalien alla. Tänä keväänä vaaleihin valmistautuminen on muistuttanut maratonia (42,195 km:n kestävyysmatka) tai paremminkin kahta peräkkäistä maratonia, joista ensimmäinen on keskeytetty 27 kilometrin kohdalla. Suuri kuva kertoo meille, mitkä ovat koko valtakunnan poliittiset suhteet. Kuluvan kauden valtuutetut ovat tunnettavuudessa etulyöntiasemassa, ja osa heistä valitaan jatkokaudelle. Näytelmässä Richard III on kohtaus, jossa tyrannimaista kuningasta odotetaan kertomaan ratkaisevaa päätöstään. Puoluejohtajat kommentoivat naamat vakavina, ja illan juontajat muistavat sanoa riittävän monta kertaa, että kyseessä on vasta ennuste. Kun kuvaa tarkennetaan, näemme, mistä kuntavaaleissa on kyse: kuntiin valitaan joukko ihmisiä hoitamaan monimutkaisia asioita seuraavaksi neljäksi vuodeksi. de_27052021_52.indd 52 20.5.2021 9.18. – Saimme juuri yllättävän tiedon, joka vaikuttaa koko vaalien lopputulokseen. Toiston olemus on tunnetusti toisto, se on myös yksi komiikan tehokeinoista. Myös lausahdus ”odotetaan nyt ensin, että kaikki äänet on laskettu” kuullaan useammin kuin kolme kertaa. Yksittäiselle ehdokkaalle tulosennuste on pelkkä ennuste siihen saakka, kun tulos on vahvistettu ja tarkistuslaskenta on valmis. Vaalien tulosilta taas muistuttaa 3 000 metrin estejuoksua, missä jännitys purkautuu kalkkiviivoilla ajassa 8.10,65, joka rikkoo Jukka Keskisalon nimissä olevan Suomen ennätyksen 0,02 sekunnilla. Lähetys alkaa kello 19.30 henkilöiden ja tilanteen esittelyllä ja spekuloinnilla. Kun vaalit ovat ohi, seuraava koitos häämöttää jo nurkan takana. Tulosten perusteella valmistuu ennuste, josta käy varsin tarkasti selville, miten vaaleissa ehkä käy. Ilmassa on odotusta, ja jännitys tiivistyy tai jopa höyrystyy aina siihen asti, kun tulokset ovat selvillä. 52 Demokraatti Mansikoita, minä haluaisin nyt mansikoita! I tsenäisyyspäivän linnan juhlien, Jääkiekon MM-kisojen ja Euroviisujen ohella Vaalien tulosilta on yksi suosituimmista ohjelmista, joka naulaa kansalaiset tv:n ääreen. KUNTAVAALIEN ALLA ehtii vielä sauhuta pikkuisen Shakespearesta, sillä häneltä olemme oppineet kaiken näytelmien rakenteesta ja jännityksen luomisesta. Kun kuningas saapuu paikalle, näyttää siltä, että odotus vihdoin päättyy
En aloittanut sillä vaan Garpin maail malla. ”Ei kivi, vaski, maa, ei aava meri voi karttaa kuolevaisen kohtaloita, siis kuinka puolustautuu kauneus, ei kukkaa voimakkaampaa käräjillä. Yhdelle kirjapalkinto. Vastaukset viimeistään 31.5. Ei kukaan, ellen ihmetyötä tee: hän mustekirjaimissa säteilee.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Tukkimiestenkin kirjanpitäjä ”L uettuani sitaatin tuli heti mieleeni John Irvingin kirja ’Viimeinen yö Twisted Riverillä’. Niin kuin ei ollut kukaan muukaan tämän viikon kymmenkunnasta vastaajasta. Kirjasta jäi kuitenkin vahva jälki muistiini, joten saapas nähdä...” Etpä ollut väärässä, Seija-Sisko Huusko. Palkinto Petri Kettuselle. Silloin Kaikki isäni hotellit oli paljon esillä lehtien kulttuurisivuilla. Kaikesta tästä sukeutuu monikerroksinen sukupolvien yli virtaava tarina.” Tuo verbi ”rakentaa” on varsin mairitteleva linkitettäessä kahta visatehtävää: eipä muistanut visaukko tuota koirajuttua, vaikka on siitä joskus lukenutkin. Joten voin olla väärässäkin. Visa tuntui ratkenneen, kun tämän huomasin, vaikkei haetusta kirjasta ollut vielä hajuakaan. Lukua voi pitää hiukan alhaisena, jos sitä peilaa Irvingin suureen kansansuosioon Suomessa. Monillahan saattaa olla visaromaani hyllyssään tekijän signeerauksella, sillä hän kävi, taas kerran, tätäkin uutuuttaan meillä promoamassa keväällä 2010. Oi pelottava mietiskely – minne piilisi Ajan kallein jalokivi. sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. ”Nyt Kirjavisassa meni aikaa ja vaati vihjeiden eläytyvää lähilukua, mutta se kannatti: visapähkinän ratkaisu on John Irving ja hänen 650-sivuinen teoksensa Viimeinen yö Twisted Riverillä (suomeksi 2009). En ole tarkistanut kirjasta, vaikka se hyllyssäni onkin. Myöhemmin luin Kaikki Isäni Hotellit ja tulipa nähtyä myös kirjasta tehty teatteriesitys KOM-teatterissa. 53 Demokraatti VISASITAATTI 10 Nyt on niin kertakaikkisen järeää kamaa, että mennään ilman vihjeitä. Keltaisen kirjaston pitkä lista tuli jälleen kerran avuksi: John Irvingin Viimeinen yö Twisted Riverillä kertoo karskien miesten maailmasta, vaarallisesta tukinuitosta ja siihen liittyvästä elämästä. Visaisäntä oli rakentanut edellisen ja tämän visan yhdistelmäksi sisäisen vitsin: John Irvingin koiran nimi on nimittäin Dickens, sen kirjailijaisännän suosikkikirjailijan mukaan. ”Lukion äidinkielen opettajani kehotti 1980-luvun alkuvuosina tutustumaan John Irvingin tuotantoon. Ken ajan nopsaa jalkaa viivyttää. Kysytään vain, että kuka kirjoitti, kuka suomensi, miten tenhoaa. Kysytty sitaatti on teoksesta Viimeinen yö Twisted Riverillä, jonka parissa meni joulupyhät noin kymmenen vuotta sitten.” Muita Irving-tunnistajia olivat Raila Rinne, Unto Vesa, Sirpa Taskinen, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Jari-Pekka Vuorela, Eero Ollikainen, Vexi Lehto ja Eero Reijonen, jotka ovat enemmän esillä visan verkkoversiosta. Näiden jälkeen on tullut luettua melkein jokainen Irvingin teos. Aika pikään visaympyröistä pois pysynyt Petri Kettunen palaa piiriin – Irvingin suurkuluttaja kun näyttää olevan. Vuonna 1942 syntynyt Irving on käynyt useasti Suomessa, niinkin varhain kuin 1950-luvulla kuin myös nyttemmin, kirjojaan markkinoimassa. Mauri Panhelainen on Irvingin liikkeitä hyvin seurannut. Ken kieltää riistämästä kauneutta. Näyte vei joka tapauksessa Yhdysvaltojen pohjoisosiin ja Kanadaan, niihin suurten metsien erämaihin, joissa Antti Tuurin muutamien teosten suomalaiset metsätyömiehet aikoinaan ansaitsivat elantoaan ja olivat läheisissä suhteisssa intiaaninaisten kanssa. (rb) de_27052021_52.indd 53 20.5.2021 9.18. Oi, kuinka suven hunajainen huoku kestäisi päivän piirityksen jyskeen, kun kalliotkin järkkymättömät, lujimmat teräsportit Aika murtaa. Heidän jälkeläisiään asuu vieläkin noilla seuduilla
Lähes jokaisesta maalista nousi hirveä väittely, oli sovittu että kohottaa ei saa, mutta usein lätkä lipsahti ilmojen teille. Koko planeetta tuntee Diego Armandon elämää suuremman tarinan: ryysyläisestä pyhimykseksi. Rintamamiestalojen takana sijaitsi Kentsu, entinen armeijan hevosten harjoituskenttä, pieni hiekkapläntti lähimetsässä. 54 Demokraatti PELIN PURKU Football is freedom Jalkapallo ei ole myytävänä! Tämän unohtivat sijoittajat, jotka häpäisivät fanit ja kuningaspelin pyhyyden, kirjoittaa Pelle Miljoona. Talvella aurattiin porukalla Kirkkojärven jäälle luistinrata. Syndeinä toimi pari Kymen-Sanomaa housun lahkeissa. Broidin vanhat hokkarit olivat pari numeroa liian suuret, asia korjaantui, kun työnsin villasukat kärkiin. Futis on yksi harvoista lajeista, jossa rutiköyhällä pojalla ja tytöllä on mahdollisuus nousta maailmanmestariksi. N uo otsikon Bob Marleyn sanat (ja se smailis) jamaikalaisessa dokkarissa kertovat jotain oleellista kuningas jalkapallosta. Vaya con Dios, Diego! 1960-luvulla Haminassa Patterinkadun lapset viettivät paljon aikaa ulkona. Joulupukin tuoma Comet Juniorin lapa halkesi ensipelien tiimellyksessä, loppukausi pelattiin tyngällä. Tyylija taktiikkapaletti on värikäs, mikä lienee yksi syy lajin globaaliin suosioon. Vihreän veran shakkia pelataan kaikkialla: lukemattomissa sarjoissa, stadioneilla ja slummikaduilla, savanneilla, aavikoilla ja pohjolan soilla. Skideille se oli stadion, jossa pede_27052021_54.indd 54 20.5.2021 9.40
55 Demokraatti FUTIS ON HARVOJA LAJEJA, JOSSA RUTIKÖYHÄLLÄ ON MAHDOLLISUUS NOUSTA MAAILMANMESTARIKSI. Eräänä iltana sain uuden lempinimen. Pelasin C-junnuksi asti PaKissa. Hirveä mekastus kesäillassa, matsin päätyttyä juostiin polkua pitkin Kirkkojärveen uimaan. ”Hyvä Pele!” Poskelleni valahti sinivalkoinen kyynel, mutta tuosta tapahtumasta, reilu vuosikymmen myöhemmin, plokkasin taiteilijanimeni. Ghanassa alle 19-vuotiaiden Afrikan Mestaruuskisoissa oli raadollista nähdä atleettisten länsiafrikkalaisten pelaavan Eritrean nälkäkurkia vastaan. La Paz, neljässätuhannessa metrissä, kansainvälisissä matseissa vierasjoukkue lentää pari tuntia ennen matsia kaupunkiin välttääkseen korkeustaudin. Maalit tehtiin itse, tietenkin, lepästä, mutta verkkoja ei ollut, tietenkään. Beatlesin kotimaa Englanti voitti Länsi-Saksan 4–2. Tossa El Classicossa, Buenos Airesin illassa sähkö nosti ihokarvat pydeen. Ei hävitty kuin 7–0. Mulla on ollut aina matkoillani pakonomainen tarve käydä matseissa. Ilmoitus uudesta superliigasta oli tyrmistyttävä. iStock de_27052021_54.indd 55 20.5.2021 9.40. Faija oli kokoomusaktiivi pikkukaupungissa. Cisse olisi halunnut mun paidan, mutta kolea kevätilta Tervaniemen tanssilavalla. Peippailin ja pyörin katse tiukasti pelivälineessä, sitten kova kuti ylämummoon ja tuuletus. STADIONIT OVAT maagisia paikkoja, köyhänmiehen pyhättöjä (ei enää nykyisillä lipun hinnoilla). Lähes kaikki Patterinkadun lapset tapittivat olohuoneen lattialla 1966 MM-loppuottelua Wembleyllä. Kotikatsomossa hurrattiin, yläfemmoja ei ollut vielä keksitty. Hevoshaka Tigers pukeutui silkkipainolla väsättyihin pelipaitoihin Hurriganes-keikoilla. Unohtivat fanit, häpäisivät kuningaspelin pyhyyden. Kuvaan astuivat rock ja tytöt, mutta futis pysyi edelleen agendalla. Lukioaikoina alkoi kiinnostaa politiikka, ei vähiten Vietnamin sodan takia. Punossa, Titicacan rannalla sadekauden aikaan matsi jäi kesken, kun pallo katosi mutaan… Lopuksi: Futiksessa pyörivät satumaiset fyrkat, etupäässä arabi-, jenkkija oligarkkihilloa. Uran huippu oli nykyisellä Arto Tolsa Areenalla, KTP-Haka esiottelu KTP:n junnuja vastaan. Biljonäärit eivät osaa lukea peliä. Paajasella oli ensimmäinen telkkari niillä huudeilla. ”Oma maali!” toverit huusivat. PESÄPALLOKAUPUNGISSA OLI myös kaksi futisseuraa: Pallo-Kissat ja HTP. En voinut antaa ihokastani sinä iltana. Vanhemmat Eini ja Perttu, Karjalan evakoita, eivät diganneet, kun kuopus vaihtoi HTP:hen, TUL:n seuraan. lattiin kaikkea mahdollista: pesistä, nelimaalia, polttopalloa, persnatkuu, kymmentä tikkua… sekä jalkapalloa. Not for sale! Se oli paras news pitkään aikaan. Atztecalla Aquillares-Cruz al Sur -matsissa kakskyttuhatta katsojaa näytti piippuhyllyltä kouralliselta. Boca Juniors-River Plate La Bombonerassa
O de_27052021_56.indd 56 19.5.2021 12.05. 56 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
vointi tehdään kunnissa Hyvin de_27052021_57.indd 57 20.5.2021 9.54. 57 Demokraatti Köyhät ja rikkaat kunnat Valtio tasaa kuntatalouksia Kolumni: Mikko Majander Ku nt av aa lit U ur ni lla va lit aa n uu de t pä ät tä jä t TEEMA Peruspalvelut turvaavat arjen. Kuntapäättäjä on paljon vartija
Paikallinen päättäminen Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho K untajärjestelmä on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka. – Monesti kuvitellaan, että oman ryhmän tavoitteen täytyy toteutua, ja jos ei toteudu, niin sitten ei leikitä muiden kanssa. Räsänen on pitänyt kuntatyöskentelyä hyvin palkitsevana. Esimerkiksi isot de_27052021_58.indd 58 20.5.2021 11.27. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Se vaatii sopimista ja kykyä kompromisseihin. Ne, jotka kykenevät siihen parhaiten, saavat myös omia tavoitteitaan kaikkein parhaiten läpi. Yksi valtuutettu ei saa päättää kaikesta. Yli kolmekymmentätuhatta suomalaista on lähtenyt ehdolle kesäkuun kuntavaaleihin. Kunnanvaltuutetulla kuluu paljon aikaa ylätason asioihin. Kuntapäättäjillä on paljon valtaa ja he kantavat hyvin suurta vastuuta. Monista päätöksistä näkee, kuinka ne vaikuttavat konkreettisesti kuntalaisten arkeen. – Aikoinaan sain itse sellaisen opin, että valtaan ei synny koskaan tyhjiötä. Varsinaisen päivätyönsä hän tekee konsulttitalo Milttonin johtavana neuvonantajana. Kuntien harteilla on suomalaisten hyvinvointi. Yhteistyön tekemisen meiningin täytyy ulottua myös oman ryhmän ulkopuolelle. Kuntaliiton pestinsä lisäksi Räsänen on toiminut Lohjan kunnanvaltuuston puheenjohtajana kahdeksan vuotta. Jos päätöksentekijä ei käytä omaa valtaansa, niin sitä käyttää joku muu, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen sanoo. 58 Demokraatti TEEMA Kuntapolitiikassa neuvotellaan ihmisten arjen asioista. – Ehdokkaiden on hyvä muistaa, että yhteistyö ratkaisee. Ne eivät välttämättä liikahda vuodessa eikä parissa juurikaan eteenpäin. Jos haluaa viedä asioita eteenpäin, täytyy tehdä yhteistyötä, Räsänen sanoo. Yhteisistä asioista päättäminen on yhteistyötä
– Esimerkiksi kun joku kuntalainen kysyy, että onko puiston pientareelle mahdollista saada penkki levähdyspaikaksi. – Palkitsevinta on, kun huomaa, että omalla aktiivisuudella on ollut keskeinen KOMPROMISSI ON POLITIIKAN KAUNEIN SANA. Kun asia toteutuu ja kuntalainen antaa kiitosta, niin se lämmittää paljon. Niiden eteen tehtävä työ ei aina edes hahmotu kuntalaisille. Mutta politiikka on maratonlaji. 59 Demokraatti liikennehankkeet ovat vuosien prosesseja. Sen kun pitää mielessä, niin helpottaa kummasti, Räsänen sanoo. – Välillä päätöksentekijäkin tuskastuu ja haluaisi nopean ratkaisun. Vaikka kuntapolitikointi liikkuu paljon ylätason asioissa, Räsänen on saanut nauttia myös suorasta yhteydestä kuntalaisiin. merkitys. Tällaiset asiat eivät ole edes budjettikysymyksiä, vaatii vain, että on viranhaltijoihin yhteydessä. SE TARKOITTAA, ETTÄ ASIAT ETENEVÄT. de_27052021_58.indd 59 20.5.2021 11.27. Ne voivat olla pieniä ja yksinkertaisia asioita, Räsänen sanoo
Ristiriitatilanteessa oikein mikään ei tahdo edetä. Suomen sisäinen muutto, käytännössä siis maalta pako, kohtelee eri alueita eri tavalla. – Melkein kaikkien sellaisten asioiden takana, jotka suomalainen näkee arjessaan, on kunta vastuussa. Etenkin huoltosuhteen heikentyminen on kasvattanut kestävyysvajetta. Kuntapäättäjät saavat työskennellä konkreettisempien asioiden parissa kuin eduskunnan lainsäätäjät. Väestön ikärakenteen muutos asettaa erityisiä paineita kuntatalouksille. PUOLUEPOLITIIKAN ROOLI on kunta-asioissa hieman erilainen kuin valtakunnan politiikassa. Menot ovat kasvaneet enemmän kuin tulot ovat antaneet myöten, Räsänen sanoo. Suomeksi sanottuna monesta asiasta on jouduttu nipistämään rahaa pois. Kehysriihen päätökset jatkavat samaa positiivista linjaa, ja kuntatalouden tilanne on turvattu kuluvan vaalikauden yli, Räsänen sanoo. – Ja näkemyserot voivat välillä olla pikemminkin ryhmien sisällä kuin ryhmien väleillä. 60 Demokraatti TEEMA Vuoden 2021 valtion osuuksien keskiarvo ja ääripäät, €/asukas 7 000 5 250 3 500 1750 M in im i Ke sk ia rv o M ak si m i VIIME VUOSIKYMMENELLÄ kuntapäättäjät ovat joutuneet tekemään pitkän lista ikäviä päätöksiä, koska kuntataloutta on tasapainotettu. Se tarkoittaa, että asiat etenevät. Silloin asuinpaikalla voi olla tietyissä asioissa enemmän merkitystä kuin puoluetaustalla, Räsänen sanoo. – Pidemmän aikavälin näkymässä kuntatalous on ollut kroonisen alijäämän tilanteessa. Koronapandemia on lietsonut pelkoa myös taloudessa, mutta nykyisen hallituksen mittavien tukien avulla kuntatalouksien pää on pysynyt vedenpinnan yläpuolella. Sote-uudistuksen lisäksi on käynnissä koko joukko muita hankkeita, kuten valtionosuusjärjestelmän uusiminen. Kun väki vanhenee, hoivapalveluiden kysyntä lisääntyy. Esimerkiksi Lohjan alueella on tehty viime vuosina paljon kuntaliitoksia. – Tämä on myös hyvä asia, koska kansalaiset pystyvät niiden avulla vertailemaan ja tekemään päätöksensä vaaliuurnilla. Kuntapäättäjien työrupeamaa määrittelevät monet yhteiskunnalliset muutokset. Eri ryhmien linjoihin vaikuttavat puolueiden ideologiset ja arvolähtökohtien erot, Räsänen sanoo. Hallintoa muutetaan. – Tämä on mielenkiintoista aikaa, Räsänen sanoo. – Kuntien taloudelliseen ahdinkoon ovat vaikuttaneet edellisen hallituksen ja rehellisyyden nimissä myös sitä edeltäneen hallituksen päätökset, joilla rahoitusasemaa on heikennetty valtionosuuksia leikkaamalla. – Olisi kuitenkin valheellista väittää, ettei puoluepolitiikka olisi kunnissa missään roolissa. KUNTIEN HARTEILLA ON SUOMALAISTEN HYVINVOINTI. Kuntapolitiikassa on myös paljon asioita, joiden kohdalla ei synny poliittisten ryhmittymien välisiä eroja, vaan kyse on kunnan yhteisestä hyvästä. Syntyvyyden laskeminen taas muuttaa koulutuksen tarvetta. Jotain täytyy siis tehdä, vaikka lähivuodet on turvattu. – Pitkän aikavälin haasteet tosin eivät ole poistuneet minnekään. Median on helppo tarttua vastakkainasetteluihin, siksi valtakunnan politiikan hallitus-oppositio-jako tarjoaa paljon juttumateriaalia. – Kun tähän yhdistetään se, että kunnilla on kohtuullisen mittava investointitarve, niin kuntien lainakanta on kasvanut todella roimasti, Räsänen sanoo. Puolueiden välinen mittelö ei silti sulje pois sitä, etteikö erilaisista lähtökohdista voitaisi päätyä kompromisseihin ja tehdä yhteistyötä. Myös isot asiat, kuten ilmastonmuutos, vaatii paljon päätöksiä paikallistasolla, eli sekin on monin osin kuntien käsissä. – Ensin pelättiin kuntatalouden romahtamista, mutta sitä ei tulla nyt näkemään. Kyse voi olla esimerkiksi edunvalvonnasta suhteessa valtioon. Lähde: Kuntaliitto de_27052021_58.indd 60 20.5.2021 11.27. Sama riesa vaivaa koko julkista sektoria. – Oli kyse kuntapolitiikasta tai valtakunnan politiikasta, niin kyllä kompromissi on politiikan kaunein sana
TYÖLLISYYS ASTE Puolanka 57,2 % Pedersören kunta 85 % LASTEN KÖYHYYSRISKI ASTE Pelkosen niemi 35,6 % Masku 4,5 % KORKEASTI KOULUTETTUJEN OSUUS Rautavaara 5,4 % Kauniainen 48 % ÄÄNESTYS PROSENTTI Hyrynsalmi 60 % Luoto 86,2 % LAAJAKAISTA YHTEYKSIEN SAATAVUUS Hailuoto, Sodankylä Rääkkylä 100 % Kaavi % Kunnissa on eroja Muun muassa näitä indikaattoreita tutkittiin Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa. Lä hd e: Ka le vi So rs a s ää tiö de_27052021_58.indd 61 20.5.2021 11.27. Analyysissä vertailtiin muun muassa työllisyysastetta, huoltosuhdetta, lasten köyhyysriskiä, tuloja, äänestysaktiivisuutta, laajakaistan kattavuutta sekä sisäistä muuttoliikettä. Hyvinvoivimpaan kuntajoukkoon kuuluvat kuitenkin Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu. Monet parhaista olivat niiden ympäryskuntia, sanoo Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on yksi raportin kirjoittajista. – Oletettiin, että kaikkein parhaimmat hyvinvoinnin edellytykset olisivat suurissa yliopistokaupungeissa, mutta kaikki niistä eivät kuuluneet parhaimpaan luokkaan. Isojen kaupunkien vieressä sijaitsevien kuntien menestys selittyy sillä, että ne ovat työssäkäyntialueita, jotka hyötyvät kaupungin vahvoista työmarkkinoista ja korkeakouluista. Kalevi Sorsa -säätiön raportissa Suomen kunnat on jaettu neljään ryhmään hyvinvoinnin edellytyksistä kertovien mittarien perusteella. Hyvinvoivia ympäryskuntia ovat esimerkiksi Jyväskylän vieressä Muurame, Tampereen ympärillä Ylöjärvi, Kan gasala ja Pirkkala, Turun naapurissa sijaitseva Kaarina sekä Lappeenrannan kyljessä Taipalsaari. Vaikka yleisesti tiedetään, että hyvinvointi on keskittynyt kasvukeskuksiin, niin jotain yllättävääkin analyysin tuloksista löytyi. Tiedot ovat vuosilta 2018–2019. 61 Demokraatti Eriarvoiset kunnat S uomalaisten hyvinvointi on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suurten kaupunkien ympäryskuntiin. Hyvinvoinnissa Siilinjärvi päihittää ison naapurinsa Kuopion, samoin kuin Liminka Oulun. Indikaattoreita oli yhteensä 11
Se ei siis tarkoita, että taantuvalla alueella asuva ihminen ei voisi voida hyvin. 62 Demokraatti TEEMA Menestyvät pääkaupunkiseutu ja kaupunkien vaikutusalueet (43 kuntaa, 1,94 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaarina, Pirkkala, Liminka, Tornio ja Siilinjärvi. KESÄKUUSSA VALITAAN Suomeen uusia kuntapäättäjiä. Analyysin tulos kuvaa tilastollisella tasolla hyvinvointia näiden indikaattorien valossa. Kaupunkialueet, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä (33 kuntaa, 2,01 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Tampere, Turku, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio ja Lappeenranta. – Monet kuntia koskevat trendit ovat kansainvälisiä ilmiöitä, eli kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Sen sijaan, että yritetään tuloksettomasti houkutella nuoria maaseutukuntaan, voidaan järjestää palvelut fiksusti niille, jotka jäävät kuntaan asumaan. – Suurissa kunnissa on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kuin taantuvien alueiden pienissä kunnissa. Kyse on Kuntien hyvinvoinnin edellytyksissä on eroja Lähde: Kalevi Sorsa säätiön raportti Lahti de_27052021_58.indd 62 20.5.2021 11.27. Valtuutetut joutuvat painimaan hyvin erilaisten haasteiden parissa, riippuen siitä, minkälaisessa kunnassa asuvat. Vaikka eri alueilla tehtävät erilaistuisivat, se ei tarkoita, että kuntien eriarvoistumista pitäisi hyväksyä. KeskivertoSuomi (109 kuntaa, 0,95 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Kouvola, Salo, Kristiinankaupunki, Lappajärvi, Simo ja Kittilä. Rovaniemi Kemi Oulu Kokkola Vaasa Jyväskylä Tampere Pori Turku Helsinki Vantaa Espoo Kotka Lappeenranta Joensuu Mikkeli Kuopio Kajaani Iisalmi Mattila huomauttaa, että kyse on tilastollisesta tarkastelusta. – Tärkeintä on ratkaista, miten ihmisten sosiaaliset oikeudet saadaan toteutettua asuinpaikasta riippumatta. Suuremmissa kaupungeissa voidaan puuttua sisäisiin ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen ja alueelliseen epätasa-arvoon. Tällaisiin trendeihin on hyvin vaikea puuttua kuntatasolla, Mattila sanoo. Kuntatalouden sopeuttaminen tarkoittaa sitä, että varsinkin taantuvilla alueilla jaettavana on vain niukkuutta. Pienimmissä kunnissa kamppaillaan ulkoisten tekijöiden kanssa. Taantuvat alueet (109 kuntaa, 0,58 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Hamina, Lieksa, Merikarvia, Kauhajoki, Taivalkoski ja Enontekiö. Koska maailmanlaajuisia trendejä vastaan voi olla vaikea taistella, Kalevi Sorsa -säätiön raportti tarjoaakin lääkkeeksi, että luovutaan ajattelusta, jossa kaikki kunnat järjestävät asukkailleen samat palvelut. – Jos kunnassa on paljon ikääntyneitä, pitää keskittyä heidän tarvitsemiensa palveluiden tarjoamiseen eikä niinkään koulujen rakentamiseen, Mattila sanoo. Vaikutusmahdollisuudet siis riippuvat siitä, ovatko haasteet kunnan sisäisiä vai sellaisia, jotka tapahtuvat kunnasta riippumatta
Sen avulla tasataan palvelujen järjestämisen kustannuseroja ja kuntien välisiä tulopohjaeroja. Suomessa on vain 28 kuntaa, jotka pääsevät tasausrajan yläpuolelle. Valtionosuuksia korottavat muun muassa indeksikorotus, kustannustenjaon tarkistus, verotulomenetysten kompensaatioiden kasvu sekä tehtävämuutokset. – Yksilötasolla meillä on sosiaaliturvajärjestelmä ja progressiivinen verotus, joilla tasataan toimeentuloeroja. Valtionosuusjärjestelmässä tasataan ensin tuloja ja sitten menoja. – Tasausjärjestelmä on oikeutettu, koska valtio on päättänyt palvelujen tason. Kyse ei ole kunnallisesta itsehallinnosta, vaan velvoitteesta. Suomella voisi olla mahdollisuuksia saada vaikkapa EU-rahoitusta raideinfran kehittämiseen, mikä voisi lisätä aluekehitystä ja alueiden välistä tasa-arvoa. Kustannuksista selviäminen on monelle kunnalle silkka mahdottomuus ilman ulkopuolista tukea. de_27052021_58.indd 63 20.5.2021 11.27. Kuntien väestöja elinkeinorakenteet ovat hyvin erilaisia. Kunnat, jotka jäävät keskimääräisen alapuolelle, saavat tulontasausta. Ennakoivien laskelmien mukaan valtionosuudet kasvavat ensi vuonna yhteensä 5,1 prosenttia 10,5 miljardiin euroon. Yhtäältä siihen vaikuttaa, kuinka suuret verotulot kunta saa asukkailtaan ja yrityksiltään. 63 Demokraatti Mutkikas järjestelmä tasaa kuntataloutta K aikkein pienimmilläkin kunnilla on paljon lakisääteisiä velvoitteita, jotta asukkaat eivät jää paitsi peruspalveluista. Menoja tasaava järjestelmä on melko monimutkainen. Korkeat verotulot pienentävät näiden kuntien valtionosuuksia. Lisäksi täytyy tasata menoja. On ihan oikein, että olipa kunnan tulopohja mikä tahansa, niin valtio osallistuu kustannuksiin, Riikonen sanoo – Joissain kunnissa on enemmän iäkkäitä ja sairaita ihmisiä kuin toisissa, mikä kasvattaa sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksia. Toisaalta menot määrittyvät muun muassa sen mukaan, minkä ikäistä väkeä kunnassa asuu. Tulopohjan tasaamisessa lasketaan, kuinka paljon kunta saa yhteisöja kuntaveroja suhteutettuna asukaslukuun. Valtionosuusjärjestelmä on samankaltainen tulonjakojärjestelmä kuntien järjestämiä palveluja varten, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen selittää. pikemminkin tarkoituksen mukaisesta palvelutarjonnasta. – Hyvinvointivaltio toteutuu kuntien järjestämillä palveluilla. Valtionosuusjärjestelmän kautta kuntatalouksiin jaetaan rahaa tänä vuonna noin kymmenen miljardia euroa. Kuntaja aluepolitiikan raameja ohjaa lähitulevaisuudessa sote-uudistus ja valtionosuusjärjestelmä, mutta myös suuret infrahankkeet. KUSTANNUKSISTA SELVIÄMINEN ON MONELLE KUNNALLE MAHDOTTOMUUS ILMAN ULKOPUO LISTA TUKEA. TÄRKEINTÄ ON RATKAISTA, MITEN IHMISTEN SOSIAALISET OIKEUDET SAADAAN TOTEUTETTUA ASUINPAIKASTA RIIPPUMATTA. On vaikea määritellä tilastofaktojen perusteella, kuinka paljon esimerkiksi saamelaisuuden tai alueen saaristoisuuden tarkka vaikutus on kustannuksiin. Jotta kaikki kunnat pystyisivät suoriutumaan velvollisuuksistaan, Suomessa on käytössä valtionosuusjärjestelmä. Jotta valtio voi kohdella kansalaisiaan tasapuolisesti riippumatta siitä, minkälaisen tulotason yhteisössä asuu, se edellyttää tulontasausjärjestelmää kuntien välillä. – Monissa elementeissä on myös poliittista harkintaa. Raportti korostaa, että hallintorakenteiden sijaan katse on kiinnitettävä ihmisiin. Väestön ikärakenteen ja sairastavuuden lisäksi menoja määrittelevät monenlaiset asiat, kuten etäisyydet, kulkuyhteydet ja kieli
En ole erityisen innostunut tuollaisesta jos-historiasta. Myös moni muu asia olisi saattanut olla toisin. Monilla on omakohtaista käsitystä ehdokkaista, kenties suoraa kosketustakin. Kuntavaaleihin käydään tilanteessa, jossa poliittisesta korrektiudesta ja parlamentissa toimimisen pelisäännöistä vallitsee juopa perussuomalaisten ja muiden ryhmittymien välillä. Mitä lähempänä omaa arkea tuon toteutumista koetellaan, sitä herkempiä ollaan eriarvoisuuden kokemukselle. Väkivallastakin on satunnaisia oireita, vaikka onneksi ei sentään kollektiivisessa muodossa. Sata vuotta sitten sillä olisi parhaassa tapauksessa voitu välttää sota. Demokratia ei voi erityisen hyvin. Toisaalta teoriaa kunnallisen demokratian tai sen puutteen merkityksestä tukevat sisällissodan aikaiset tapahtumat. Paikallisvaaleissa tullaan äänestäjää iholle. Jakautuneessa Suomessa turvattiin Venäjän väliaikaiseen hallitukseen vielä kesällä 1917 omien puoluetai luokkaetujen varmistamiseksi. Nyt sillä voitaisiin vitalisoida edustuksellista demokratiaa, jonka puolesta kannattaa vaaleissa käydä antamassa oma äänensä. Kukaan ei tiedä, mitä kunnanvaltuutetuille loppujen lopuksi jää päätettäväksi. Paikallisdemokratia sopii yhä politiikan peruskouluksi, jossa opitaan kuuntelemaan, ymmärtämään ja sovittelemaan. Paikallispolitiikka demokratian peruskouluna PAIKALLISDEMOKRATIA SOPII YHÄ POLITIIKAN PERUSKOULUKSI, JOSSA OPITAAN KUUNTELEMAAN, YMMÄRTÄMÄÄN JA SOVITTELEMAAN. 64 Demokraatti D emokratian peruskallio on kansalaisten tunne tasavertaisesta osallisuudesta yhteiskuntaan. Yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskuntahan hajotettiin vähän väliä, ja yhteiskunnalliset uudistukset tyssäsivät viimeistään itsevaltiaaseen keisariin. KOLUMNI Teksti Mikko Majander, Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa TEEMA de_27052021_64.indd 64 19.5.2021 10.05. Tässä ajassa olisi erityisen tärkeää, että omiin leireihinsä, siiloihinsa ja kupliinsa käpertyneet aktiivit tavoittaisivat toisensa yhteiseksi koetuilla foorumeilla. Sote-uudistus ja mahdollinen maakuntahallinto ovat edelleen pitkässä kuusessa. SATA VUOTTA myöhemmin Suomessa siunaillaan voimattomuutta vihapuheen äärellä. Kuntapolitiikassa pärjätään ilman hallitus-oppositio-asetelmaa, joka valtakunnallisella tasolla jäykistää järjestelmää ja ajaa Suomea kohti blokkipolitiikkaa. Valitut puolestaan joutuvat sovittelemaan näkemyksiään paljolti ihmisten kokoisista asioista ja kohtaamaan päätösten seuraukset silmästä silmään niiden kohteiden kanssa. On jopa spekuloitu sillä, että sisällissota 1918 olisi vältetty, jos kunnallinen demokratia olisi saatu ajoissa toteutetuksi. Olisi opittu käytännön kautta, että erimielisyyksiä voi ratkaista sivistyneemmin kuin väkivallalla. Paljon olisi voitettu jo sillä, että parlamentaarinen demokratia olisi toiminut, kuten valtiopäiväuudistuksessa 1906 hahmoteltiin. Kesäinen sää ja pandemian pelko uhkaavat syödä äänestysprosenttia. Verisimmät terrorityöt sopivat naapuripaikkakunnan iskuryhmän suoritettavaksi, jolloin tekijät eivät tunteneet uhrejaan
Tuloksena tuskin on, että henkilöstön edustajalla olisi aitoa mahdollisuutta olla erimieltä päätettävistä asioista. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Moniko kokenutkaan työntekijä pystyy aidosti neuvottelemaan paikallisesti omasta työsopimuksestaan tulevaisuudessa. Mitä vahvemmin työntekijät ymmärtävät olla yhdessä, sitä paremmin he pystyvät neuvottelemaan omat työsopimuksensa sellaisiksi, että niillä pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Työnantajat eivät ole esittäneet yhtään positiivista esitystä työntekijöiden puolesta vaan perustelevat kaiken omasta näkökulmastaan, joka tulee aina ilmi Suomen Yrittäjien kyselyissä. Ei ole sattumaa, että työehtosopimusten romuttaminen pyritään aloittamaan niiltä aloilta, joilla työntekijäpuolella on suurin vastavoima panna hanttiin. de_27052021_65.indd 65 19.5.2021 10.17. Vahvan muurin murtumisen jälkeen on helpompaa lähteä aloille, joilla järjestäytymisasteet ovat matalampia. Ari Wigelius Tampere Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Miten pystymme koronakriisin jälkeen pitämään kiinni yhteiskunnan palveluista, jos veronmaksajien palkkatuloja lähdetään laskemaan paikallisella sopimisella. Työehtosopimukset ovat taanneet meille hyvinvointiyhteiskunnan, koska niillä on pystytty lisäämään veronmaksajien tuloja ja verojen määrä on kasvanut. Teollisuudessa työskentelevä hitsari ymmärtää vahvan liiton merkityksen ja uskaltaa sanoa vastaan järjettömille esityksille, mutta onko samanlaista mahdollisuutta köyhyysrajalla elävällä osa-aikaisella pikaruokalan työntekijällä. Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus yrittävät heikentää valtakunnallista sopimista ja siirtää työehtojen sopiminen paikalliseksi työntekijöiden ja yrittäjien välille. Yksi huoli on työsopimusten sisältö tulevaisuudessa, miten esimerkiksi nuoret työntekijät pystyvät vaikuttamaan omien sopimuksiensä sisältöön, kun heille ei luvata työehtosopimusten kautta minimipalkkoja tai vähimmäistyöehtoja. Järjestäytyminen oman alan ammattiliittoon ja oman työporukan valmiuksien kohottaminen nousevat tulevaisuudessa arvoon. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta päätöksentekoon voidaan tulkita positiiviseksi viestiksi työntekijäpuolelle, mutta tässäkin ehdossa paljastuu työnantajien esityksen oman edun ajaminen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Työehtosopimus takaa turvallisen työelämän työntekijöille ja yrittäjille työrauhan Miten nuoret työntekijät pystyvät vaikuttamaan sopimuksiinsa, kun heille ei luvata työehtosopimusten kautta minimipalkkoja tai vähimmäistyöehtoja. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Paikallinen sopiminen on ollut työmarkkinoiden kuuma peruna jo pidemmän aikaa. Työntekijöille tämä tarkoittaa uudessa mallissa palkkojen sopimista alle nykyisten sovittujen työehtosopimusten. Teknologiateollisuuden suositus koskisi vain yli 50 henkilön yrityksiä, ja lopullisen valinnan henkilöstä tekisi aina työnantaja. 65 Demokraatti TYÖNANTAJIEN PYRKIMYKSET päästä eroon yleissitovista työehtosopimuksista alkavat näkyä yhä vahvemmin
Kun työnantajajärjestöt irtautuvat työehtosopimustoiminnasta ja siirtävät sopimukset solmittavaksi työpaikoille, se tarkoittaa ansiotason alentamista. Tämä on vahinko, koska Suomessa on pitkät perinteet sopimusyhteiskunnan hyvistä saavutuksista. Tuntuukin oudolta, että nämä isot yritykset painostivat EK:n irtautumaan työehtosopimustoiminnasta, eli siirryttiin liittokohtaisiin. EK:n ja SAK:n solmimat tulopoliittiset kokonaisratkaisut olivat isoille työnantajille kilpailukykyä parantavia sopimuksia, koska näissä katsottiin aina kokonaisuutta, eli ansionkorotusvara mitoitettiin pienten yritysten toiminnan turvaamiseksi. Perustatko päätöksen mainoksiin tai sanomalehtiin vai siihen mitä kunnassa tehtiin. Toteutuessaan nämä työnantajajärjestöjen irtautumiset palvelevat kaikkien palkansaajaliittojen jäsenmäärän kasvua, koska jatkossa yritysten luottamusmiesten palveluja tarvitaan entistä enemmän paikallistason erimielisyyksien ratkomisessa. Hyvää vaalihumua! de_27052021_66.indd 66 19.5.2021 10.21. Tuntuukin oudolta, että EK on suunnitellusti ajanut itsensä ulos suomalaisen yhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksista. Toivottavasti ilman tyhjien lupausten katkua. Monen valtuustopaikka voi jatkua. Ulkoistus on ratkaisuna hyvä renki, mutta kuria pitää olla, jotta työssä on hyvä henki. Isot ongelmat on ratkaistava ja kuntien velkakierre katkaistava. Kuntien vaikutus siinä on erittäin suuri. EK:lla kuitenkin oli iso rooli valtiovallan ja SAK:n rinnalla rakentaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa EK olisi voinut olla vaikuttamassa työelämän laadullisiin parannuksiin ja sitä kautta pystynyt pitämään työnantajille tärkeän matalan palkankorotustarpeen kurissa. 66 Demokraatti MIELIPIDE Sopimusyhteiskunnan raunioilla Suomessa työantajaleiri (EK, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry) irtautui työehtosopimustoiminnasta. Kun sekään ei riittänyt, Metsäteollisuus irtautui myös EK:n jäsenyydestä. Pertti Leppänen Lieto Kuntavaalit 2021 Tulossa on kuntavaalit Kenelle ehdokkaista ääniä haalit. Nyt nämä yritykset joutuvat itse neuvottelemaan palkoista ja muista työehdoista, mikä ei ole näiden yritysten ydinosaamista. Palkansaajaliittojen pitääkin aloittaa iso koulutusjakso, jolla varmistetaan palkansaajapuolen neuvottelijoiden osaaminen tulevissa haasteissa. Ne eivät solmi enää alakohtaisia työehtosopimuksia jäsenyrityksilleen. Millainen on kunnan tulevaisuus. Kunnissa pitää tehdä yhteistyötä ja tulokset muutoin kuin kiristämällä vyötä. Elämme outoa korona-aikaa. Työtä on tehtävä, jotta ilo taas raikaa. Mahtavatko yritykset olla nyt tyytyväisiä oman alansa työnantajajärjestöihin, joihin nämä yritykset ovat kuitenkin maksaneet jäsenmaksunsa ja odottaneet saavansa sieltä myös pal velua. Siihen on nyt äänestämällä tilaisuus. EK:n ja sen jäsenjärjestöjen olisi pitänyt kouluttaa yritysten neuvottelijoita solmimaan paikallisia sopimuksia, jotka ovat olleet mahdollisia jo näiden irtautuneidenkin työnantajajärjestöjen jäsenyrityksissä vuosien ajan. Ovatko gallupit turhaa, kun tuloksia joko kiroaa tai hurraa. Kuka sitten vaalit voittaa, hänen ei kannata torvia soittaa. Tutkinto työtä antaa ja nuorille se hedelmää kantaa. Koulutus on menestyksen alku ja juuri. Seppo Heimolinna, Vantaa, Länsimäki Päätettäviä ovat maankäyttö ja kaavoitus, ne eivät saa olla kuntalaisille arvoitus. Valitse ehdokkaasi huolella, sitten voit hyviä päätöksiä ootella
Niin Orpo kuin muutkin paikallista sopimista tarjoavat jättävät vastaamatta kysymykseen siitä, miten paikallisessa sopimisessa työllisyys voi parantua ilman palkkaja työehtoja heikentämistä. Yhteiskunnan on kannettava vastuunsa mahdollisuuksien tasa-arvoistamisesta – ei perheiden tai kotien, joskin ne voivat olla siinä hyvänä apuna. Äänestämisellä on siis merkitystä, jos ehdokkaamme kautta pystymme näkemään yhteyden toivottuun kehitykseen, tasa-arvon kasvuun. Miksi eriarvoisuus on jatkanut kasvuaan jo vuodesta 1985 vaikka vaaleissa ehdolle pannut ovat muuta luvanneet. Tästä on kysymys, kun vaaliuurnille käydään. Tämä ei Orpolle riitä, kuten ei hallituksen velanhoitotapakaan. 67 Demokraatti Miksi pienituloisilta ei leikattu. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo nosti metelin myös siitä, kun hallitus ei riihessään leikannut valtion menoja. Moitteissa lienee kuntavaaliosuuttakin. Opposition puoluejohtajat ovat kuin yhdestä suusta arvostelleet hallituksen riihipäätöksiä. Hallituksen riihitulos sisältänee myös maltillisia menoleikkauksia, mutta ne eivät kohdistune pienituloisiin. Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääntyminen on aina ja kaikkialla liittynyt yhteiskunnan tuottamien palvelujen kasvuun. Palvelulainsäädännöllä on turvallisuutta, infrastruktuuria, koulutusta, sotea ja ympäristöä lisäävä vaikutus. Varsinkin pienillä työpaikoilla tuskin kellään riittää rohkeutta ryhtyä työporukan työehtojen valvojaksi, koska siinä oma työpaikka voi vaarantua. Valtio on ottanut yhä jylläävän koronan takia velkaa, jolla on muun muassa tuettu yrityksiä. Paikallissopiminen tietäisi myös sitä, että työehtojen valvonta heikentyy. Puhutaan ”mahdollisuuksien tasa-arvosta”, joka raadollisesti tarkoittaa, että ihminen on ”mahdollisuus”, jota koti voi tukea hyvin eriarvoistavalla tavalla varallisuuden tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Kunnissa eriarvoisuus kasvaa palvelumaksujen nousun myötä, mikä vaikuttaa monin eri tavoin kansalaisten osallistumiseen ja terveyteenkin. Paikallista sopimista tarjoavat eivät kerro, miten siinä työllisyys voi parantua heikentämättä palkkaja työehtoja. Pentti Välimaa Pori Äänestämättömyys, varallisuus ja terveys periytyvät Äänestämällä tai äänestämättä voimme vaikuttaa siihen, missä mitassa varallisuus tai terveys periytyvät, myös kunnallisissa vaaleissa. ”Mahdollisuudet”, varallisuudet eivät ole tasa-arvoiset, vaikka niitä voi äänestämällä yrittää tasa-arvoistaa. Työnantajajärjestöjen ohella myös kokoomusjohtaja Orpo on tarjoillut yhdeksi työllistämislääkkeeksi paikallista sopimista. Tutkitusti on todettu, että hyväosaiset äänestävät ja huono-osaiset eivät. Tämän juuret ovat tuloja varallisuus eroissa, joiden kasvuun tai kaventamiseen vaikutetaan lainsäädännöllä, mutta kuntatasolla eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa verotuksella, maksuilla ja palveluiden laadulla. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloja varallisuuserot jatkavat kasvuaan ja vaaleihin osallistuminen heikkenee, joka taas laajentaa erojen kasvun yhteiskunnan kaikkiin mitattavissa oleviin tekijöihin alkaen koulutuksesta, terveydestä tai eliniän odotteesta. Hannu Ikonen Lieksa LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_27052021_66.indd 67 19.5.2021 10.21. Mutta lainsäädäntö ei ole ”pakottavaa” kuin tiettyyn rajaan saakka vaan kuntien tarpeisiinsa ja tahtoonsa soveltamaa, eli eriarvoisuutta lisäävää tai sitä kaventavaa
68 Demokraatti MIELIPIDE Mikä on PS:n visio ja iso kuva Suomen kehittämiseksi. Mikä on PS:n visio ja iso kuva Suomen kehittämiseksi. RKP:n arvoja ovat kaksikielisyys ensimmäisenä ja porvarillisuus seuraavana, KD:llä taas kristilliset ja kon servatiiviset perhearvot. Somekohut ovat liian helppoa uutisointia; suuren puolueen linjan uutisoiminen äänestäjien punnittavaksi on se todellinen tehtävä. Mielestäni tällä hetkellä me dia ei PS:n kohdalla toteuta tätä tehtävää tarpeeksi hy vin. Pe russuomalaisilta näitä kysy myksiä ei kysytä. Ainaisten somekohujen si jaan voitaisiin uutisoida pe ruspuoluepolitiikasta ja pe russuomalaisten tarjoamasta konkreettisesta vaihtoeh dosta. Perussuomalaisia on täy sin turha kohdella yhtään erilailla kuin muitakaan puo lueita, samalla lailla hekin haluavat valtaan hallituk seen toteuttamaan tavoittei taan. Median työnä on tuoda suuresti esille perusuo malaisten ehdotukset ja lin jaukset Suomen tulevaisuu desta. Nämä eivät ole uusia uutisia. Toimittajien tehtävä on haastatteluiden ja puoluei den ohjelmien perusteella uutisoida kunkin puolueen linjoja ja tavoitteita niin pal jon kuin se on mahdollista. Liike Nyt on poik keus, kun siellä ilmeisesti tehdään osittain nettiäänes tysten ja lopulta Harkimon tahdon mukaan. Sitten on perussuomalai set. Puolueiden lin joja ja avauksia käsitellään ahkerasti uutisissa. Välillä PSaktiivit kirjoitte levat rumasti ja tyhmästi, kaikki tietävät tämän. Median pitää avata perussuomalaisten tavoitteet Jyri Tuokko kuntavaaliehdokas (sd.) Tampere de_27052021_68.indd 68 20.5.2021 10.32. Mikä on kanta kasvavaan pääkaupun kiseutuun ja asuntopulaan tai kanta tyhjenevään maa seutuun ja ihmisten yhden vertaisuuteen asuinpaikasta riippuen. SDP:ssä puolustetaan julkisen sekto rin työntekijöiden ja liittojen asemaa. Kaikille on selvää, että PS on suuri puolue, joka on eri tyisen aktiivinen somessa. Puo lueita ja niiden teemoja on käsitelty lukuisissa haastat teluissa, kolumneissa ja ana lyyseissä eri toimittajien ky nän kautta. Mitä mieltä puolue on ammattiyh distysliikkeen asemasta Suo mesta. Näistä myös tiedotusvälineet sään nöllisesti esimerkiksi nykyi siltä hallituspuolueilta tai kokoomukselta kysyvät. Humanitäärinen maa hanmuutto seis ja lopetetaan kehitysapu. Miten PS järjestäisi soteuudistuksen tai sosiaa liturvauudistuksen tulevalla hallituskaudella. Seuraan uuti sia eri medioissa käytän nöissä päivittäin, enkä pysty sanomaan lukeneeni analyy seja, kommentteja tai haas tatteluja perussuomalaisten selkeistä linjoista seuraaviin aiheisiin: Mikä on PS:n linja kestä vyysvajeen ratkaisemiseksi, kun maahanmuuttoa ei kan nateta suurissa mittakaa voissa. Muutamat seikat myös PS:n osalta ovat itsestään sel viä. Väitän, että keski verto äänestäjä usein tietää, mitä saa äänestäessään. Nämä ovat valtavia kysy myksiä. Euroa ja EU:ta kritisoidaan kovaan ää neen, mutta todellisuudessa ei ajeta eroamista kummasta kaan, kun enemmistö suoma laisista näitä kannattaa. Kepu käytännössä toimii pääkau punkiseutua vastaan ja puo lustaa maakuntia. Kun äänestän kokoomusta, veroja lasketaan ja yrittämi nen mainitaan jokaisessa lauseessa. Mikä on PS:n kanta hyvinvointivaltion koon ja uudistamisen suhteen. Mielestäni ainakin suurimpaan osaan näistä ky symyksistä pystyy päättele mään muiden puolueiden kannat uutisia lukien. Tai vastaavasti halli tuksen apupuolueena opposi tiossa kunhan hallitus toteut taa heille sopivaa politiikkaa. Puolue on myös feminismiä vastaan. Näi hin kysymyksiin vastauksien saamiseksi suurelle yleisölle tarvitaan mediaa. Vasemmistoliitolla taas pal veluiden parantaminen ja valtion vahva ohjaus. Oppositiopolitiikasta on helppo uutisoida, hallituksen esitysten vastustaminen on homman nimi, ja näin kuu luukin olla. Suomessa on paljon puo lueita. Sen sijaan säännöllisen epäsäännölli sesti uutisoidaan jonkin PS:n paikallisviskaalin someko hua ja puolueen johdon kan taa tähän. Vih reät toimivat ilmastonmuu tosta vastaan ja keskittyvät vähemmistöjen asemaan. Selkeästi kyllä tiedetään, mitä puolue vastustaa, mutta mitä tilalle, on haastavampi kysymys, ja tähän äänestäjät ansaitsevat vastauksen. Mistä asioista puolue on val mis tekemään kompromis seja hallitusneuvotteluissa, ja mitkä ovat puolueen eh dottomat vaatimukset. Uutinen olisi sen sijaan pe russuomalaisten vision avaa minen tiedotusvälineissä. Näiden selkeiden aiheiden jälkeen tuleekin vaikeam paa ja hiljaisempaa
Onko heiltä kysytty, mitä he haluavat katsoa. Se muodostuu portaittain ja lähtee siitä, että asiakasta kuunnellaan aidosti, hän voi ilmaista mielipiteitään, hä nen näkemyksensä otetaan huomioon ja hän voi olla ak tiivinen toimija. Se edellyttää osalli suutta, eikä pelkkä osallistu misen tarjoaminen riitä. Saadaanko asialli nen keskustelu käynnistet tyä siitä, miten journalismi ja siinä käytettävät välineet ovat muuttunut ajan myötä. Syy siihen, miksi ohjel maa ei näytetty ruudussa ei selvinnyt. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kaikilla ei ole nettiä Osallisuus kehittää myös työllisyyspalveluja Monella ei ole välineitä ja osaamista hyödyntää tämän päivän median välineitä. Onko se vain niin, että edessä on ”mopen osa”, vaikka mak saisi Yleisradioveroa tulo jensa mukaan. Tässä kyseisessä ohjelmassa oli mainittu Suomen yhteiskun tavaikuttajia pitkältä ajalta, mikä olisi kiinnostanut myös kaan. Olen ollut ohjausryh män puheenjohtajana Poh joisKarjalan Sosiaalitur vayhdistyksen työllistämis hankkeessa, Tarmossa, jossa on saatu erinomaisia ja vai kuttavia tuloksia pitkäänkin työttöminä olleiden työllis tymisessä ja työllistymisen polulla etenemisessä. Yhteiskunnassa kannattaa edistää laajemminkin esi merkiksi Tarmohankkeessa esille tuotuja ja testattuna olosuhteita ja toimintoja, joissa työelämän ulkopuo lella olevat voivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinym päristöönsä. Osallisuus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Yle mainosti ennakkoon ohjelmaa veroparatiiseista. Osallisuuden kokemus suuntaa yksilön toimijuutta, ja siksi yhteiskunnassa kan nattaa edistää sellaisia olo suhteita ja toimintoja, joissa erityisesti työelämän ulko puolella olevat voisivat vai kuttaa omaan elämäänsä, elin ympäristöönsä ja saisivat osaamisensa näkyväksi ja si ten myös tunnustusta muilta ihmisiltä. Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tu lemisen ja mukana olemisen tunnetta. Yhteiskunnalla ei ole varaa heittää hukkaan tätä asian tuntijuutta. Missä päätetään, mitä näille henkilöille näytetään. ikäihmisiä, joiden työpanos yhteiskuntaan on jo suori tettu. Minä ja muutamat muut aloimme sitten odottaa sitä, ei tullut ulos ruudusta. Meitä on iso joukko, joilla ei ole välineitä ja osaamista hyödyntää tämän päivän me dian välineitä, ei Areenaa Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Pohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistyksen Tarmo-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja de_27052021_68.indd 69 20.5.2021 10.32. Mitähän kuuluisa perustuslaki sanoo näistä netittömien kohtelusta, kun he jäävät niin paljosta paitsi. Osallisuus edellyttää vuo rovaikutuksen tasavertai suutta, mielipiteen ilmaisua ja yhteistä päätöksentekoa. Va litettavan usein osallistumi nen ja osallisuus sekoittuvat ammattihenkilöidenkin pu heissa samoiksi käsitteiksi. Yhteiskunnassa tarvitaan ny kyistä enemmän yhdessä te kemistä. Osallisuus ylläpitää ja pa rantaa itsetuntoa ja työky kyä, mutta samalla se antaa yhteiskunnalle tärkeää tietoa palvelujen kehittämiseen. Mistä keskustellaan, kuka vaikuttaa, miten meitä oh jaillaan, saanko minä kyseen alaistaa kuulemaani ja näke määni. Yksi keskeinen toimintamuoto on ollut asiakasraatitoi minta, jonka avulla toimin toja on kehitetty ja kehittä misideoita viety myös työn antajille ja kuntien päätök sentekoon. Riitta Marttinen eläkeläinen, Espoo Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tulemisen ja mukana olemisen tunnetta. Ylellä on valtava vaikutus elämäämme monella eri ta holla, ja sen toiminta pitäisi olla äärimmäisen oikeuden mukaista. Osallistuminen liittyy kan salaisten oikeuksiin olla mu kana itseään koskevissa asioissa ja mahdollisuutta vas tata eri asioita koskeviin kyse lyihin, mutta aito osallisuus on paljon enemmän. Osallisuu dessa on siis kysymys asen teista ja kohtaamisen tai doista
Hän syntyi 17.12.1947 Ruotsinpyhtäällä. Kunnioitettavasti mies toimi käytännössä vaimonsa omaishoitajana, jonka vain Tukholman tai Tallinnan risteilyt katkaisivat, koska se oli heille helppo matkustamismuoto. STAM OLI merkittävä vaikuttaja Helsingin kunnallispolitiikassa vajaat 30 vuotta. Helsinkiin isä tuli tyttären mukaan ”Merjan takia”, joka oli paljasjalkainen stadilainen. yhdistyksessä syksystä 1972 siihen asti, kun se liittyi ay-väen isoon sos.dem. Stam toimi SAK:n valtuustossa 2003– 2013. Stamin molemmat vanhemmat olivat töissä Ahlströmin Strömforsin tehtaalla, jossa myös poika aloitti työuransa. dem. Stam liittyi 1966 SDP:n jäseneksi Ström forsin työväenyhdistykseen, ja hän vaikutti Helsingin metallistyöväen Sos. Metallityöläinen-lehden päätoimittajana hän toimi 1989–1991 ja 1993–2000. Helsingissä Stam teki metallitöitä useissa yrityksissä, viimeksi Esmissä, josta tuli osa kansainvälistä Schneider Electric Oy:tä. Merja-vaimon, jo aiemmin kuolleen, kanssa syntyi Laura-tytär. Stadin Ruusuun hän kirjoitti vuosikausia ”Kaupunginhallituksen pulpetissa” -palstaa, jossa avasi vaikeita asioita lukijoille. yhdistykseen. Arno oli hyvä kirjoittamaan kolumneja ja myös ideoimaan lehden sisältöä. Arno oli aatteen mies, enemmän poliitikko kuin ay-pomo. Arno sanoi, että on hänen vuoronsa olla läsnä, kun on ollut niin pitkään järjestöja kokousaktiivina. Korona-aikana Stam vietti lähes erakkoelämää, jonka kohtalo traagisella tavalla päätti liian aikaisin. Merjan sairaus paheni ja liikuntakyky huononi. Helsingin Metallityövävenyhdistyksen arkisto KUOLLUT Risto Kolanen Ystävä, Helsingin sosialidemokraattien puheenjohtaja 2009–2014 de_27052021_70.indd 70 20.5.2021 9.24. Koskaan hän ei ollut itse eduskuntavaaleissa ehdokkaana, koska ajatteli, että ”metallimies ei pärjää vaalissa”. 73-vuo tiaana koronaan Helsingissä. Stam oli kaupunginhallituksen (1993– 2000) lisäksi muun muassa työllisyysasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana sekä lopuksi Jääkenttäsäätiön hallituksessa. 70 Demokraatti Duunari kaupunginhallituksen pulpetissa METALLIVIILARI, PÄÄLUOTTAMUSMIES ja Helsingin kunnallisten elinten pitkäaikainen jäsen Arno Stam kuoli 13.4. Pää taipui taakse nauruun, joka lähti syvältä vatsanpohjasta. Puolueneuvostossa 1990–96 ja piirihallituksessa 1990–98 Arno oli hyvin aktiivinen jäsen. Ammatttiosastonsa Seiskaseiskan lehteen hän teki juttuja vielä pitkään. Stam noudatti ”kahden kauden jäsenperiaatetta yhteen kunnalliseen toimeen” eikä jäänyt roikkumaan mihinkään hampaat irvessä. Hän luki paljon, erityisesti dekkareita sekä lenkkeili ja ulkoili säännöllisesti. Helsingin Metallin sd-yhdistyksessä hän oli puheenjohtajana kahteen otteeseen, varapuheenjohtajana ja johtokunnassa pisimpään eli 40 vuotta. Kokousten jälkeen viihdyimme yhdessä parin tuopin ääressä Juttutuvassa, kunnes ystävä sanoi, että ”on aika mennä katsomaan työmiehen vaimoa”. Laajasta ja monipuolisesta ystäväpiiristä ja kollegoista oli hyötyä järjestökuvioissa. Piirijohtaja Paavo Lipponen ja toiminnanjohtaja Esko Häsä pitivät tärkeänä, että kaupunginhallinnossa on myös duunariedustajia, jotka ymmärtävät teollisuustyöpaikkojen arvon. Stam keräsi LP-levyjä, joista osa oli nuoruudesta, mutta suurin osa hankittu viimeisinä vuosina. Pääluottamusmies saneerasi vapaaehtoisesti itsensä ulos ennen virallista eläkeikää. Mutta aina mies teki innokkaasti vaalityötä, viimeksi Pentti Arajärven kolmien vaalien vastuuhenkilönä. Siellä häneen tutustuin, kun yhdessä lähdimme kokouksiin Vulcaninmäen pysäkiltä. Stam osallistui pääluottamusmiehenä kansaisvälistyneen yhtiön konsernihallinnon kokouksiin, mitä kokemusta hän käytti myös hyväkseen HTY:n valtuuston puheenjohtajana vuosina 2007–2015, jolloin isot remontit ja hankkeet olivat päällä. Vaikka Arnolta ei välillä meinannut saada keskusteluissa suunvuoroa, oli hän varsin supliikki ja mukava ihminen
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. 1.6. ja Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsen Petri Partanen kertoo ajankohtaisista asioista. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tai Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veli Heikkilä. klo 14 Kuparitalossa, II kerros ay-tiloissa. Kahvitarjoilu. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Virpi Haapala. Tapaaminen Kokkolassa ti. Namskista vain ja de_27052021_71.indd 71 19.5.2021 10.34. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Virpi Haapala toimistonhoitaja, Helsinki 3. 6. APJ:n Pj. eläk., Vantaa 4.6. Tervetuloa! 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Veli Heikkilä toiminnanjohtaja. Jurpan kulmuri ! Tää porkkan a on kyllä kovien tyyppien kamaa!! ! mum skut arall aa..
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. ABB (( )) de_27052021_72.indd 72 20.5.2021 9.24. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Välitä voittajatiedot Pekalle. Nimi: Osoite: Ristikot tallennettu: app2 > Kuvat > Ristikot ja sudokut -kansion alakansioihin. 72 Demokraatti RISTIKKO 10/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Se kuulemma voi jopa päästää ihmisen koskettamaan itseään. Tunturin huipulla maisemat eivät voisi juuri upeammat olla. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 8/2021 RATKAISU 29.4. Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 3 5 9 7 4 7 5 2 8 5 3 8 2 9 4 4 5 1 2 9 1 4 6 3 2 1 9 35 16 28 94 7 48 75 91 23 6 62 94 37 18 5 74 59 13 86 2 19 82 56 47 3 26 37 84 59 1 57 68 42 31 9 91 43 65 72 8 83 21 79 65 4 de_27052021_72.indd 73 20.5.2021 9.24. Naaras munii usein jälkikasvun kahdelle koiraalle ja lähtee pesäpaikalta. Lintumaailmassa usein koiraan puku on naaraan asua koreampi ja koiras on soitimella naarasta aktiivisempi, mutta keräkurmitsan kohdalla on juuri toisin päin. Keräkurmitsat myös jakavat vanhempainvapaat siten, että isä viettää enemmän aikaa kotona. Keräkurmitsa teki silloin lähtemättömän vaikutuksen aloittelijaan. En kokeillut, enkä suosittele muitakaan kokeilemaan. Onnea voittajalle! G A R A M O M A N E A A L V A R I E T A N A E R I K L A S E R T A T U I K U R I K A T A I T A V A A R A S U T A H R A T I A L I L A R A K A T K A J O R I I T T A I N A R I O M A N T O A E S T O T O N A S K E L M A M A I T O S A T T U A L A E T U T U H A T A I R O K A S I J A N A T N O S T I N A L L I U U N I T A K I A M A R L A S T T I A A R A R I M I N I T H O R V I A A T E L I A L O I S L A S I A R I E A T O L L I I R A N A N I T R A R A V E I L M E T A S E S T E V E N V A A N I A I N H A N A S A TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi P ääsin pari vuotta sitten näkemään keräkurmitsan sen pesimäseuduilla. ais ud ok u. Se oli hieno hetki kahdesta syystä. Ankarien olojen kasvillisuus ihastuttaa kauneudellaan – kuvasin keräkurmitsan kurjenkanervien, pohjanvariksenmarjojen ja vaivaiskoivujen värien keskellä. Keräkurmitsa nimittäin etsii pesälleen paikan korkeiden tuntureiden lakipaljakoilta, tunturinummilta. Tuskin se siitä tykkää. Ensinnäkin siksi, että aiemmasta kohtaamisesta oli jäänyt niin hyvät muistot. Se oli harrastusurani ensimmäisiä bongauksia – siis niitä havaintoja, jotka tehdään jonkun muun antaman vinkin perusteella. Koiras jää hautomaan ja hoitamaan kuoriutuvat poikaset. Hautova lintu on hyvin peloton. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Valtteri Kuusisto Espoosta. Toiseksi hetki oli hieno, koska pääsin lintuelämyksen lisäksi kokemaan Lapin kesäisen luonnon
Fiktiivisistä ja monikerroksellisista kirjoista minulle kirkkaasti ykkönen on Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Parhaissa kirjoissa on monta kerrosta Nykyfiktio ei innosta JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Maurialaa. Tämä pitää lukea niin, että ensin lukee jotakin Koivistosta, jotta voi ymmärtää minkälainen on kirjoittaja. Jopa tutkimuskirjallisuuskin. Nyt, jos naiskirjailija kirjoittaisi vastaavanlaisen teoksen, hän käyttäisi ihan toisenlaisia käsitteitä. Saatan miettiä, miten Hämäläisen feministiset pyrkimykset näkyivät siinä ajassa ja maailmassa, josta hän kirjoitti. Silloin näkymättömästä tuli näkyvä eli asia otetaan tieteen piiriin. Minulle kirjat ovat fragmentteja ajasta. Syntyy mahdollisuus tieteen areenalla debatoida miten asiat ovat ja myös tutkia sitä. Yhdessä tarinassa esiintyvä kirjailija on kirjoittanut Pontius Pilatuksen ja Kristuksen kohtaamisesta, ja samanaikaisesti kirja kertoo Stalinin ajasta ja vainoista. Se on myös siitä harvinainen kirja, että olen lukenut sen neljä tai viisi kertaa. Historiallisessa prosessissa esimerkiksi seksuaalisuudelle on käynyt niin, että ensin asia medikalisoitiin. Kirjassa on kolme tarinaa. Yritän pysyä perässä siinä, mitä alalla tapahtuu. Miten sellaista ilmiötä voidaan käsitellä ja tehdä näkyväksi. Kaila on perinnerakentamisen profeetta.Tämä on rakennetun ympäristön resurssiviisauden käsikirja. Foucault kuvaa sitä, miten äänetön tulee yhteiskunnassa näkyväksi ja kuuluvaksi. Käsittelyssä oleva translaki on hyvä esimerkki tästä. Tässä kirjassa pelataan hienosti monikerroksellisuuden, historiallisen ajan ja tarinan eri tasojen kanssa. Jos haluaa ikkunan siihen, millainen Venäjä on, niin minusta tästä kannattaa aloittaa. Melkein kaiken vanhan voi korjata. 3 2 1 de_27052021_74.indd 74 19.5.2021 15.39. Se on ammatillisuuteni ylläpitoa ja tiedän, mistä omalla alallani keskustellaan. Tykkään monikerroksellisuudesta, siitä että monta tarinaa on päällekkäin. Luin tämän ensimmäistä kertaa kun menin Siperian rataa Vladivostokiin. Tykkään lukea vanhempaa kirjallisuutta, koska sijoitan sen välittömästi ajalliseen diskurssiin, ajalliseen kontekstiin. Katson aina siitä näkökulmasta, että minkälainen lähde se kirja voisi olla. Jos jostain ei kulttuurissamme puhuta, niin sitä asiaa ei ikään kuin ole. Hän on tutkinut hulluja, seksuaalisuutta, vankeja, mielisairaita. Pidän lukemalla yllä yhteyttä siihen koulutustaustaani, joka hyödyttää työtäni. Sitä kautta asia etenee yleiseen tietouteen. Luen pääosin yhteiskuntaan, sosiologiaan tai historiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia Panu Kaila: Talotohtori Mauno Koivisto: Venäjän idea Politiikan kirjahylly 1 3 2 Ei voi olla historioitsija, jos ei lue kohtuu paljon. Asun rintamiestalossa ja tämä on kirja, johon palaan, koska on remontoitavaa. Kolmiosainen sarja. Tämä ei ole historiantutkimus vaan enemmänkin Koiviston pamfletti. Kirjat, jotka kertovat kirjoittamisajankohdastaan tai kohteestaan jotakin aitoa, ovat kiinnostavia. Luen aika vähän nykyfiktiota. Jos luen vaikkapa Helvi Hämäläisen Säädyllistä murhenäytelmää, sijoitan sen ahtaasti Helsingissä asuneiden ja niukkuudessa eläneiden naisten maailmaan, Suomeen, joka oli aika patriarkaalinen
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_27052021_002.indd 1 18.5.2021 15.45. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
to uk ok uu ta de_27052021_001.indd 1 18.5.2021 17.57. PAL.VKO 2021-23 00 74 43 -2 11 XXX xxx XXX xxx XXX xxx LIPPONEN Missä EU, siellä mahdollisuus BRITANNIA Labour kyykkää taas VALTUUTETUN TYÖLISTA Korona, talous ja ikääntyminen KUNTA VAALIT TEEMA Niukkuutta jaossa 27.5.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 1 Kohtuulliseksi tulkittu toimeentulo on Suomessa alimmillaan 10 euroa päivässä. Kela päättää, kuka joutuu tätä kokeilemaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 21 / 27