Demokraatti 27.5.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

to uk ok uu ta WIN-WIN Suomi liittyy Natoon turvatakuiden tähden, mutta olemme tärkeä myös Natolle. Demarit vetivät osin prosessia Suomessa ja Ruotsissa. PAL.VKO 2022-23 00 74 43 -2 21 OAJ Tanssiva liittojohtaja PÄÄTOIMITTAJA Tyhmyyttä vastaan VARHAISKASVATUS Lähtökohtana turvallinen olo 27.5.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 22 / 27 . POLITIIKKA 2022 TEEMA Uudistu tai hyydy de_27052022_001.indd 1 de_27052022_001.indd 1 17.5.2022 11.37 17.5.2022 11.37
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_27052022_002.indd 1 de_27052022_002.indd 1 13.5.2022 15.46 13.5.2022 15.46. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.
Ei ole helppoa maailmanselitystä. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_27052022_03.indd 3 de_27052022_03.indd 3 17.5.2022 19.01 17.5.2022 19.01. TOUKOKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NATO MALVA KORHONEN Suomi kätilöi, Ruotsi kiri. 3 Demokraatti 10 /2 2 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. Lahden uusi museo ahmii näyttelyitä
Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Varhais kasvatuksella on iso merkitys perheiden elämässä. 4 Demokraatti Seuraava numero ilmestyy 9.6. 26 24 KATARINA MURTO Opettajille lisää arvostusta HANNA LAINE Lastenhoitaja + TEEMA Politiikka 2022 55 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 31 33 34 40 41 42 47 48 50 52 53 63 64 66 72 73 Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 de_27052022_04.indd 4 de_27052022_04.indd 4 18.5.2022 11.37 18.5.2022 11.37. 10 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vasta alku Viikon kuva: Mikä voitto Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Kalle Kallio D-analyysi: Raha ratkaisee D-ilmiö: Turvatakuiden tähden Alastalon salissa: Akvaariossa Saksa: Auttamisen vaikeus Liitto: OAJ:n uusi ääni Lapset: Se turvallinen paikka Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kielen päällä: Käki kuk-ku-vi Museo: Malva syntyi panimoon Kolumni: Laura Ruohola Kirja: Eeva Kilpi – vain elämää Kirjat: Hauskaa höpinää lapsille Elokuva: Koulu katupoikien Kirja: Salaliittoteorioiden hulluus Puheenvuoro: Juhani Aro Syvässä päässä: Antton Rönnholm Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Petri Korhonen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Hussein al-Taee Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Varustelukierre meillä ja maailmalla on myös alkanut, eikä valtioiden hampaisiin asti aseistautuminen ole mikään ylenpalttisen juhlan paikka. Venäjän silmissä Suomi on ollut luultavasti jo vuosia niin sanottu menetetty tapaus. Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi päät kuin yhdessä yössä. SUOMEN NATO-PÄÄTÖS ratkesi tosiasiallisesti 24.2. S uomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä oli kevään huonoiten pidetty julkinen salaisuus, jonka kaikki tiesivät mutta josta moni vaikeni viime hetkiin saakka, ymmärrettävästi. Harkitsevaisella, päättäväisellä ja keskustelevalla otteella Suomi läpäisee seulan, vuoden loppuun mennessä. Nato-valveutuneiden etujoukko kiinnitti kärsimättömänä huomiota päiviin, vaikka kyse on vuosikymmenien ratkaisusta ellei vielä pidemmän ajan. de_27052022_05.indd 5 de_27052022_05.indd 5 18.5.2022 10.33 18.5.2022 10.33. Lisäksi Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön vuonna 2014. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen. Natosta ei järjestetty kansanäänestystä kuten EU:sta, mutta mielipidemittaukset kielivät kansan poikkeuksellisesta yksimielisyydestä. Välillä keskustelussa suuri kuva hämärtyi pieneen. Taustalla ovat ukrainalaisten kohtaama käsittämätön kärsimys, siviilien tappamiset, silpomiset ja raiskaukset. Nato-prosessin aikana ja varsinaisen liittymisen jälkeen keskustellaan seuraavasta askeleesta – siis siitä, millaista Natoa Suomi haluaa ja minkälaisen Suomen Nato saa. Suomen viimeisin Nato-askel on toki suuri muttei ensimmäinen eikä viimeinen. mutta kolmen kuukauden haudutusprosessi syntyneen halun varsinaiseen ilmaisuun oli tarpeen. Ei mene kuin hetki, kun pöljäily siitä, jättikö Suomi hakemuksen maanantaina, tiistaina vai keskiviikkona tai ennen vai jälkeen Ruotsin, näyttää turhanpäiväiseltä näpertelyltä. Vuosien aikana paljon parjattu Nato-optio käytettiin kuin käytettiinkin. Helmikuun sen paremmin kuin toukokuun keskeiset päivämäärätkään eivät anna aihetta mihinkään riemumieleen, vaikka Suomi on matkalla saamaan ja antamaan lisäturvaa myös muille. 5 Demokraatti Rane Aunimo toimituspäällikkö rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Suuri askel muttei ensimmäinen eikä viimeinen Pääkirjoitus EI AIHETTA RIEMUMIELEEN. Taitaa näyttää jo nyt. Suomen hyväksyminen jäseneksi ei ole automaatio, kuten Turkin johdon ensikommentit osoittivat, mutta suurempaan huoleen tuskin on syytä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ki ril l Ku dr ya vt se v de_27052022_06.indd 6 de_27052022_06.indd 6 13.5.2022 13.50 13.5.2022 13.50
7 Demokraatti MIKÄ VOITTO. toukokuuta, vietettiin niin Eurooppapäivää kuin myös Venäjällä Voiton päivää. Venäjän yhä käydessä veristä hyökkäyssotaa Ukrainassa, Punaisen torin aseilla pullistelu tuntuu vähemmän kunniakkaalta maassa, joka on kuluneen vuoden aikana vajonnut entistä syvemmälle totalitarismiin. Pari viikkoa sitten, 9. Euroopan unionia sanotaan myös rauhanprojektiksi. de_27052022_06.indd 7 de_27052022_06.indd 7 13.5.2022 13.50 13.5.2022 13.50. Viime vuosina Voiton päivänä ovat korostuneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Alunperin Voiton päivänä Venäjällä kunnioitettiin toisessa maailmansodassa kaatuneita sotilaita ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa. Sota jatkuu Ukrainassa
Olen aina ollut kriittinen siihen, koska täältä Kainuusta, rajan pinnasta asiat näyttävät helposti toisenlaiselta, Piirainen perus telee. STTK esittääkin, että tulot eli verotus otettaisiin budjetointiin mukaan. 8 Demokraatti PÄTKÄT Valko-Venäjän ay-liike rohkeasti vastustaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja useita sen johtohenkilöitä on siksi pidätetty. Aika näyttää, oliko päätös onnistunut tässä ajassa ja koko Suomen kannalta. Toukokuussa Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista suomalaista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä HOKSAUS Räjäytetään kehysbudjetointi Joustamaton ja menopuoleen keskittynyt kehysbudjetointi on ajatuksena vanhentunut, sanoo STTK. Koronan ja Ukrainan sodan takia Suomessa on poikettu kehysbudjetoinnista ja rajattu osa menoista kehysten ulkopuolelle. – Hävisin kamppailun liittymisen perusteluista ja ajankohtaisuudesta. Jäsenyys jakoi mielipiteitä, vaikka äänestystulos olikin 188-8 jäsenyyden puolesta. Samalla hyvinvointialueiden rahoitus jätettäisiin kehysten ulkopuolelle ja kehysbudjetointiin lisättäisiin elvytysvara yllättävien kriisien varalta. – En halua jäädä tästä tilastodemariksi historian kirjoihin. Eduskuntaryhmän kokouksessa hän jätti lisäksi päätökseen eriävän mielipiteen. Lä hd e: Yl e / Ta lo us tu tk im us NATO En ole tuuliviiri EN HALUA JÄÄDÄ TILASTODEMARIKSI HISTORIAN KIRJOIHIN. JARKKO ELORANTA TWITTERISSÄ V IIK O N LU KU 76 prosenttia. Valko-Venäjän, ja myös Venäjän, sotaa vastustavat järjestöt ja ihmiset tarvitsevat Euroopan tukea. EDUSKUNNAN NATO-ÄÄNESTYS ei ollut kaikille kansanedustajille helppo rasti. En sen jälkeen, kun porukka on asian rehellisesti päättänyt. Kehysbudjetointi asettaa katon valtion menoille hallituskauden aikana. JAAKKO HAIKONEN TWITTERISSÄ Valko-Venäjän ay-kollegat ovat vuosien ajan osoittaneet suurta rohkeutta kamppaillessaan työntekijöiden perusoikeuksien, muiden ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. SDP:n kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen painoi eduskunnan Nato-äänestyksessä sittenkin vihreää eli JAA-nappia, vaikka kertoi Demokraatille olleensa kriittinen Naton suhteen koko kevään käsittelyjen aikana ja vielä päivää ennen äänestystä hän puhui eduskunnassa hyvin nihkeään sävyyn Nato-jäsenyydestä. En tunne olevani tuuliviiri. Kunnioitan demokratiassa enemmistöpäätöksiä. de_27052022_08.indd 8 de_27052022_08.indd 8 18.5.2022 10.55 18.5.2022 10.55. STTK:n mielestä tämä ei ole estänyt velkaantumista mutta on tehnyt elvyttämisestä tehotonta. Hän sanoo, ettei ollut liikkeellä omalla agendalla vaan puolueen aiemman kannan mukaisesti – ennen kuin se puoluevaltuuston kokouksessa muuttui. – Asiasta voi olla perustellusti eri mieltä, kuten olen kirjauttanut pöytäkirjaan
Kuvitelluilla valtion vihollisilla kiihotetaan kansaa. Samalla se makaaberilla tavalla todistaa Venäjän ”jaloudesta” herrakansana, Aaltola kirjoittaa. – Mikä tahansa vastarinta tukahdutetaan maan sisällä. Tuosta ei kansa tykkää. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Twitterissä, että Venäjä on siirtynyt rusismiin, mitä Aaltola kutsuu venäläiseksi versioksi fasismista. Suomi ja Ruotsi ovat vain pajunvitsanomainen vipuvarsi pelissäsi, joka on suunnattu niin Naton isoille maille kuin myös tavallisille turkkilaisille. Viime vuoden lopussa Valmet Automotivessa työskenteli noin 4 000 henkeä. Lisäksi siellä on tulossa tuotantoon saksalainen Sono Motorsin Sion-sähköauto ja Alankomaissa suunniteltu Lightyear One -auto. Uudessakaupungissa jatkuu Mercedeksen A-mallin valmistus. Sinullakin on aika paljon hävittävää, vaikka jonkinlaisia vastapalveluksia odotatkin isoilta Nato-mailta, pohtii Demokraatin väki. Yllättävä pari KIRILL JOKKE Sotaisa höyrypää Meat is murder VENÄJÄ Itse on natsi, joka toista natsiksi kutsuu VOIHAN VENÄJÄ. Päätit sitten ottaa pullistelun käyttöön ja näyttää turkkilaisille, kuinka heidän presidenttinsä näyttää länsimaille kaapin paikan. Suomessa tehdään vanhaa vanhaa GLC-mallia kesään saakka. Pari viikkoa sitten Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti, että se aloittaa muutosneuvottelut 1 100 ihmisen lomauttamiseksi, irtisanomiseksi tai toimenkuvan muuttamiseksi. Vielä vuosi sitten Valmet Automotive ilmoitti aloittavansa tuhannen tuotantotyöntekijän ja toimihenkilön rekrytoinnin. de_27052022_08.indd 9 de_27052022_08.indd 9 18.5.2022 10.55 18.5.2022 10.55. Venäjän henkilöautomarkkinoiden koko on noin reilut miljoona autoa. Siis niin sanottu ulkopolitiikkasi on mitä suurimmassa määrin sisäpolitiikkaa. Varmasti ahdistaa, kun vaalit ovat jo vuoden päästä ja inflaatio laukkaa 70 prosentissa. Meillä Suomessa on tuollaiselle toiminnalle oma sana, jota et ehkä tunne. Se on iltalypsy. Aaltolan mukaan Ukrainassa Venjän tuhoamisvimma kohdistuu ”alempiarvoisiin” ja epäinhimillistettyihin ukrainalaisiin. Höpi höpi. TYÖPAIKAT Autoteollisuuden vuoristorata UUDELLAKAUPUNGILLA EI mene hyvin. Toinen syy on Mercedes-Benzin päätös keskittää uuden GLC-automallinsa valmistus Saksaan. Hyvä Erdogan, olet maasi asiantuntijoita väheksyvällä talouspolitiikallasi onnistunut lähes raunioittamaan Turkin talouden. Näistä 800 työpaikkaa olisi mennyt Uuteenkaupunkiin autonja akunvalmistukseen ja 200 työpaikkaa Saloon. Tästä jo Turkin oppositio iloitsee. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä Erdogan, oletko sinäkin Vladimir Putinin taskussa vai teetkö vain härskiä sisäpolitiikkaa kyseenalaistamalla Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden. Sanoit, että Skandinaviset maat ovat kuin majataloja terroristijärjestöille. Nyt kerrottujen huonojen uutisten taustalla on muun muassa autojen kysynnän lasku Venäjällä sen aloittaman Ukrainan sodan takia. Valitettavasti länsimaat eivät taida ottaa peliäsi aivan todesta. Paradoksaalisesti heidän puhdistamisensa eri väkivaltametodein nähdään miltei parantavana toimintana
Kuka on kuvassa. Kuinka monta tiedeja kulttuuriministeriä tällä vaalikaudella on ollut. 6. 1. 8. Nato-kannatuksen nopea kasvu todennäköisesti yllätti myös osan päättäjistä. Tämä on isoimpia ja merkittävimpiä poliittisia päätöksiä sitten Suomen EU-jäsenyyden. Kuka tai mikä on Satoshi Nakamoto. Taloustutkimuksen toukokuussa Ylelle tekemässä kyselyssä 76 prosenttia vastanneista kannatti jäsenyyttä. Etenkin SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajissa käännös Natoon on ollut merkittävä. Kuinka monta Nobel-palkintoa on tullut Suomeen. Etenkin Natoon kriittisesti suhtautuneet ovat syyttäneet Suomea suoranaisesta Nato-kiimasta. 4. Mitkä ovat Naton viralliset kielet. Helsingin Sanomat selvitti jutussaan, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi Naton puolustusta mahdollista idästä tulevaa hyökkäystä vastaan. Nato-jäsenyydelle on vahva kansan kannatus. 3. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sen napin kuivaharjoittelua de_27052022_10.indd 10 de_27052022_10.indd 10 17.5.2022 15.16 17.5.2022 15.16. Eli pelkästään hyväntahtoisuuden takia Nato-ovea ei ole pidetty Suomelle auki. Minkä kahden lajin maailmanmestari Kiovan pormestari Vitali Klytško on ollut. 5. Milloin Nato perustettiin. 7. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Saul Loeb 10 VIS V Oik eat vas tau kse t: 1) 194 9 2) Tät ä nim im erk kiä käy ttä nyt hen kilö tai tah o loi bitc oin in 3) eng lan ti ja ran ska 4) 4: Saa rik ko, Kos one n, Kur vin en ja Hon kon en 5)S elk älo kki ja mer ilo kki 6) yhd ysv alta lai nen rep ubl ika ani sen aat tori Mitc hel l McC onn ell 7) 1,8 288 met riä 8) Elis abet h Bor ne 9) nyr kke ily n ja pot kun yrk kei lyn 10 ) 5 Sen MAAILMAN TILA • Vain viidennen artiklan tähden Naton Suomi-kiima S uomi päätti pari viikkoa sitten hakea Naton jäseneksi. Suomi ja Ruotsi ovat tämän puolustussuunnitelman puuttuvat palat. Mutta tilanteen voi nähdä toisinkin päin. 10. Kuinka suuri on mittayksikkö syli. 2. Millä kahdella tutulla Suomessa tavattavalla lokkilajilla on musta selkä. 9. Suomen liikahdus kohti Natoa käynnisti Nato-keskustelun myös Ruotsissa, ja maat päätyivät hakemaan jäsenyyttä samaan aikaan. Kuka on Ranskan uusi pääministeri
Kallio toteaa, että yleismuseoissa aktiivisesti sivuutetaan työväen tarinat. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Anna-Liisa Blomberg ja Kalle Kallion arkisto MISSÄ OLET NYT. Kallio kertoo haaveilleensa kirjan kirjoittamisesta pitkään. He olivat merkityksellinen joukko myös työväenliikkeen leviämisessä 1900-luvulla. Kukas sitten huolehtii niistä vähäväkisten kokemuksista, marginaalisista tarinoista tai köyhien historiasta. Se vaatii ihan erillistä katsetta. – Radanrakentajista on sanottu, että se on ammattiryhmä, joka on levittänyt sosialismia enemmän kuin mikään toinen ryhmä Suomessa. Kalliosta tuli vuonna 2005 Suomen nuorin museonjohtaja, kun hän aloitti tehtävässä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Tutkimuksen tekeminen on tavallaan myös vahvistanut omaa näkemystä itsestä – että kyllä mä olen tällainen museomies. Kallio sukelsi tutkimukseen paloissa. – Ei minulla ollut aikomusta jatkaa tohtoriopintoihin, mutta kun olin ollut täällä Werstaalla muutaman vuoden, ne rupesivat vaivaamaan minua, ne ratajätkät. – Herkästi pidetään huolta siitä paremman väen kulttuuriperinnöstä. Ensimmäinen tutkimusvapaa oli vuonna 2011 ja viimeisin päättyi maaliskuun alussa. Hän penkoi kaikenlaisia aineistoja oikeuden pöytäkirjoista lauluihin – mihinkään tiettyyn näkökulmaan itseään rajoittamatta. Kiinnostutaan omaisuuksista, kaikenlaisesta hienosta ja näyttävästä. Vuonna 2006 Vuonna 2018 ”O len nyt ihan innoissani, kun olen taas museohommissa. – On kysymys myös siitä, että tehdään oikeutta niille ihmisille, jotka huonoissa oloissa ja huonolla palkalla rakensivat meille rataverkon, jota me edelleen käytämme. En tiedä, pitääkö se paikkansa, mutta he olivat kyllä tosi innokkaita työväentalojen rakentajia. Rautateiden rakentajat ovat merkittävä porukka koko teollistumisen historiassa: he loivat liikenneverkon, joka mahdollisti teollisen yhteiskunnan synnyn, Kallio jatkaa. Ei minusta varmaan ammattitutkijaa tule koskaan, vastikään tutkimusvapaalta työmaalleen palannut museonjohtaja Kalle Kallio kertoo. Miksi työväki tarvitsee oman museon sa. Ratajätkistä on tehty myös näyttely, joka on nähtävillä Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä ja tietenkin myös Työväenmuseo Werstaalla. Opinnoista takataskussa oli pro gradu rautateiden rakentajista. Jos me emme sitä tekisi, sitä ei tekisi kukaan, museomies summaa. Haaveen toteutuminen tuntuu hyvältä, mutta se on oikeas taan projektin bonus. Taustalla oli työkokemusta eri museoista ja Suomen museoliitosta. Museomies ja ratajätkät Museonjohtaja Kalle Kallio teki visiitin tutkijan hommissa, perehtyi rautateiden rakentajien elämään ja toteutti haaveensa kirjan kirjoittamisesta. de_27052022_11.indd 11 de_27052022_11.indd 11 17.5.2022 18.26 17.5.2022 18.26. Työn tulos Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 julkaistiin toukokuun alussa. Haluan, että heidän tarinansa tulee kerrotuksi, Kallio kiteyttää. Haluan, että heidän tarinansa tulee kerrotuksi
Silloin on toteutunut sote-henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksena hyvinvointialueille. Tässä kuussa ilmestyneen Virallisen lehden numerossa – lehdessä julkaistaan muun muassa lakisääteisiä ja muita virallisia ilmoituksia ja kuulutuksia – oli 30 hoitajan, pääosin lähihoitajien ja sairaanhoitajien, omasta pyynnöstä tehtyjä ammattinimikkeiden määräaikaisia peruutuksia. H oitajia edustavat Super ja Tehy hylkäsivät muutama viikko sitten sovittelulautakunnan sovintoesityksen. Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Raha ratkaisee KYTKÖKSESSÄ VIENTILIITOT SOPISIVAT HOIVAALOILLE SUUREMMAT PALKANKOROTUKSET. Liitot haluavat esitettyä isommat korotukset. Sovitteluesityksessä oli kuntasektorin tapauksessa kyse kohtuullisen anteliaasta paketista. Tätä kytköstä, jossa vientialat neuvottelisivat osaltaan myös julkisen alan palkankorotuksista, voi pitää myös eräänlaisena solidaarisuuseränä, jossa miesvaltaiset vientiliitot neuvottelisivat naisvaltaisille hoiva-aloille suuremmat palkankorotukset. Tammikuussa ovat myös jo käynnissä vuoden 2023 huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien kampanjat. Lisäksi sovitteluesitykseen on rakennettu neuvottelukierroksen yleensä aloittaneissa teollisuusliitoissa närää herättänyt kytkös. Pelkästä uhkailusta ei ole kyse. Tällä estetään se, että näitä hoitajia ei voi määrätä työhön. Liittojen puheenjohtajat Silja Paavola ja Millariikka Rytkönen kuvasivat sopimusta luokattoman huonoksi. Siitä osaltaan kertoo sovintoesitykseen liittyvä somekeskustelu, jossa hoitoalalla työskentelevät ovat haukkuneet esityksen. Tosin hoitajien kohdalla tilanne on monia muita aloja helpompi, sillä nykyisen työvoimapulan aikana uudelleentyöllistyminen on verrattain helppoa. Lautakunta ehdotti kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöille viisivuotista palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja vuosittain noin prosentin enemmän kuin muilla aloilla. TEHYN JA Superin päätöksen takana on raha. Hoitajat ovat kuitenkin vaatineet esitettyä kovempia korotuksia. Myös työnantajaa edustava Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT oli sovintoesityksen takana. Neuvottelutaktisista syistä liitot eivät ole halunneet kertoa tarkemmin, milloin ja missä laajuudessa irtisanomiset tapahtuisivat. Super ja Tehy ovat aloittaneet valmistautumisen jäseniensä joukkoirtisanoutumiseen. analyysi de_27052022_12.indd 12 de_27052022_12.indd 12 18.5.2022 8.58 18.5.2022 8.58. Valmiutta siihen on. Rahan lisäksi liittojen huolena oli hoitajapula. Työtaistelutoimien ajoituksessa hoitajaliittoja saattaa kiinnostaa tammikuu. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Muut osapuolet olisivat sen hyväksyneet. Poliitikot ovat tuossa tilanteessa alttiita vaikuttamisyrityksille. IRTISANOUTUMINEN ON raju työtaistelutoimi. Suomessa on tiedossa hikinen loppuvuosi, jos hoitajaliitot ja teollisuusliitot neuvottelevat tuolloin samaan aikaan sopimuksistaan. Ja osa hoitajista on jo pannut toimeksi. Jos tätä vuotta pitäisi esimerkkinä, noin kahden prosentin ”yleiskorotuksien” asemesta kunta-alan työntekijät olisivat saaneet yhteensä kolmen prosentin korotukset. Sillä edellytyksellä, että kaikki liitot olisivat sen hyväksyneet. Esityksen palkkaohjelman vaikutus on 5,1 prosenttia ja se jaettaisiin paikallisina erinä. Superin ja Tehyn ajaman palkkaohjelman tavoite on nostaa palkkoja prosentin asemesta 3,6 prosenttia enemmän kuin muilla aloilla viiden vuoden ajan. Toinen syy on huoli hoitajapulasta
2020 2021 de_27052022_13.indd 13 de_27052022_13.indd 13 18.5.2022 9.04 18.5.2022 9.04. Käänne syntyvyydessä tapahtui vuonna 2020. 13 Demokraatti Bruttokansantuote Suomen työpäiväkorjattu bkt nousi tammi–helmikuussa 4,3 % vuoden takaisesta. Vuoden 2021 kokonaishedelmällisyysluku (odotettu lapsimäärä, jonka naiset saavat elinaikanaan) oli 1,46, kun edellisvuonna vastaava luku oli 1,37. Ostovoima Palkalla saa taas vähemmän. Eniten muutosta oli 40–44-vuotiailla. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Vuonna 2021 syntyi yhteensä 49 594 lasta, mikä on 3 131 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Syynä on hintojen nousu ja kohtuulliset palkankorotukset. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Väestökadosta vauvabuumiin Korona-aikana Suomessa syntyvyys on kääntynyt kasvuun. Tätä ennen syntyvyys oli laskenut koko 2010-luvun. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s 120 100 80 60 40 20 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 1000 naista kohden Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 2020 ja 2021 Vuonna 2021 syntyvyys nousi etenkin yli 30ja yli 40-vuotiailla naisilla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_27052022_14.indd 14 de_27052022_14.indd 14 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43
15 Demokraatti ILMIÖ TURVA15 Demokraatti Suomi ja Ruotsi hakivat lopulta Naton jäsenyyttä yhdessä. Prosessi aiheutti paljon kohinaa, mutta aikanaan toteutuva Nato-jäsenyys ei paljoa näy kansalaisten arjessa. Suomi kätilöi ja Ruotsi kiri. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto Kuva Mikko Huotari, iStock, kuvankäsittely Demokraatti TAKUIDEN tähden de_27052022_14.indd 15 de_27052022_14.indd 15 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43
Ruotsi yllätti Suomen kääntymällä kohti EU-jäsenyyttä meille etukäteen kertomatta. de_27052022_14.indd 16 de_27052022_14.indd 16 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. – Historian tapahtumia on liioiteltu ja tehty niistä traumoja silloinkin, kun siihen ei ole ollut syytä, Majander sanoo. Nyt kun Suomi oli hakeutumassa Natoon joka tapauksessa, Ruotsinkin piti mennä. Taustalla on suomalainen käytännönläheisyyttä suosiva turvallisuuspolitiikan perinne, jossa reagoidaan ympäristön muutoksiin. Muutama päivä aikaisemmin SDP:n puoluevaltuustossa Nato-jäsenyyttä kannatettiin äänin 53-5 ja kaksi äänesti tyhjää. – Suuri yleisö ei tähän todennäköisesti kiinnittänyt paljoa huomiota, mutta poliittisessa johdossa varmasti nähtiin, että Putinin tavoitteet rajoittaisivat SuoVOIKO RUOTSIIN LUOTTAA -TYYPPISET KYSYMYKSENASETTELUT VOIDAAN HAUDATA. Suomessa kannettiin Nato-ratkaisun edellä huolta mahdollisesta hakemusten eritahtisuudesta. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa ratkaisua on luonnehdittu Suomen kannalta jopa traumaattiseksi, ellei petokseksi. He ottavat huomioon paitsi Suomen myös koko Pohjolan. Kansalaismielipiteen muutos oli nopea, ja se yllätti monet poliittiset päättäjät. Ruotsin tavassa mennä valinnoissaan Suomen taakse on Majanderin mukaan myös pieni hurskastelun sivumaku. päivä, jolloin Vladimir Putin vaati puheessaan Natoa lopettamaan laajentumisen uusiin maihin ja paluuta vanhaan valtapiirijakoon. Ajatuspaja Magmassa työskentelevän Majanderin mukaan SDP tuntui henkisesti valmiimmalta ottamaan Nato-askeleen. Nato-päätöksen kohdalla tahti on ollut ripeä. Suomen sosialidemokraattinen puolue auttoi poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan ruotsalaista sisarpuoluettaan vakuuttumaan pikaisen Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi poissa Natosta, koska se helpotti Suomen asemaa. Päätöksiä on jouduttu tekemään nopeasti. – On huvittavaa, että aina kun on valittu uudet ulkoja puolustusministerit tai pääministeri, niin näyttävästi lyödään kättä päälle, että enää emme toisiamme yllätä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ duskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta äänin 188-8. Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula uskoo, että kulisseissa alkoi todennäköisesti muhia jotain jo joulukuun 17. – Ruotsi on aina halunnut esiintyä maana, joka ottaa naapurinsa edun huomioon, olla hyväntekijä ja auttaa. Näitä talvisodasta lähteneitä ajatuskulkuja, joita EU-ratkaisun lähtö uusinsi, on pidetty suotta yllä. SUOMI KÄÄNTYI Nato-jäsenyyden kannalle muutamassa viikossa, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuun lopulla. Suomen SDP oli valmiimpi tekemään tämän ratkaisun ja se auttoi Ruotsin demareita, Majander sanoo. – Ruotsissa sosialidemokraattiseen identiteettiin kuuluu aseriisunta, ydinasevastaisuus ja rauhan edelläkävijänä toimiminen maailmassa. Kaikki SDP:n kansanedustajat kannattivat jäsenyyttä
Tätä yhteistyötä arvostetaan Ruotsissa suuresti. Kirjoitus oli otsikoitu Kiitos isoveli. 17 Demokraatti men päätäntävaltaa ja toimintamahdollisuuksia, Tommi Koivula sanoo. Aikoinaan jo EU-jäsenyyttä perusteltiin Suomen turvallisuutta parantavana. – Ruotsin puolustusvoimat on ainakin toistaiseksi melko vaatimaton toimintakyvyltään, mutta Suomen puolustusvoimilla on sotilaallista suorituskykyä, jota Nato tarvitsisi muun muassa Baltian sotilasstrategisessa puolustuksessa. Hyvää hyvyyttään Nato ei ole vuosikymmenet pitänyt Suomelle ja Ruotsille Nato-ovea auki. Sillä on myös Suomea vahvemmat kahdenväliset siteet Yhdysvaltoihin. Majanderin mukaan tematiikka tarkoittaa Ruotsin tapauksessa vähän eri asiaa kuin meillä. Koivula pitää Suomea ja Ruotsia Natolle niin sanottuina helppoina maina: olemme vakaita demokratioita ja pitkälti puolustusvoimiltaan Nato-yhteensopivia. Muut Nato-jäsenyyden edut konkretisoituvat Koivulan mukaan vasta myöhemmin. Tässä tapauksessa ne olivat Naton turvatakuut. KOIVULA MUISTUTTAA, että Suomi ja Ruotsi ovat Natolle ja sen omalle agendalle tärkeitä maita. Hän opettaa myös rauhanja konfliktintutkimusta Helsingin yliopistossa. Siellä käännös jäsenyyden kannalle oli kivuliaampi kuin Suomessa. – Nato-ratkaisu on todistanut sen, että yhteistyö toimii käytännössä myös isossa asiassa. – Suomalaiset ovat viihtyneet liittoutumattomuudessa ja hyvissä naapuruussuhteissa. Lehti antoi kirjoituksessaan tunnustusta Suomelle Ruotsin Nato-päätöksen kätilöinnistä. Ruotsi teki Nato-jäsenyysprosessissa huikean loppukirin. – Ruotsin omakuvaan sopii aika huonosti se, että muut sanelevat aikataulun, EXPRESSEN ANTOI KIRJOITUKSESSAAN TUNNUSTUSTA SUOMELLE RUOTSIN NATO-PÄÄTÖKSEN KÄTILÖINNISTÄ. Koivula arvioi, että Ruotsilla olisi ollut myös realistinen, joskin seuraamuksiltaan haasteellinen, mahdollisuus jäädä Naton ulkopuolelle. Nyt tällaiset voiko Ruotsiin luottaa -tyyppiset kysymyksenasettelut voidaan haudata. Hän uskoo, että Suomen Nato-kanta ja -keskustelu olisi pysynyt entisellä, jo vuosikymmeniä jatkuneella linjalla, jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan. Arktisten alueiden merkitys on kasvanut myös Natossa. – Ruotsi on geopoliittisesti Suomea paremmassa asemassa, kun mietitään turvallisuuspolitiikkaa. – Tärkeä tekijä on myös Suomen ja Ruotsin geopoliittinen sijainti. MYÖS MAJANDER korostaa Suomen ja Ruotsin tehneen 2000-luvulla läheistä yhteistyötä turvallisuusja puolustuspolitiikassa. Ruotsalaislehti Expressen julkaisi Nato-ratkaisun alla pääkirjoituksen suomeksi. Suomi ja Ruotsi tuovat Natoa lähemmäs arktisia alueita, Koivula listaa. Nämä alkavat olla aikansa eläneitä. Tähän saakka Baltian maat on ollut Natolle hieman hankala alue. Mutta kun tilanne muuttuu, olemme valmiita muutokseen ja etsimään konkreettisia ratkaisuja. Toisaalta Ruotsin ja Suomen välinen puolustusyhteistyö olisi vaikeutunut, jos vain Suomi olisi liittynyt Natoon. Ja samalla myös isoveli-pikkuveli-asetelma. de_27052022_14.indd 17 de_27052022_14.indd 17 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. Koivula pitää suomalaisia pragmaattisina ja turvallisuushakuisina. Koivula pitää turvatakuita merkittävimpänä ja näkyvimpänä syynä sille, miksi Suomi lopulta halusi Natoon
Se olisi ollut heille kaikkein epäedullisin asetelma, kun omat rivit ovat Naton suhteen jakaantuneet ja porvaripuoli präsde_27052022_14.indd 18 de_27052022_14.indd 18 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. Ruotsalaisessa sosialidemokraattisessa kansanliikkeessä tämän kokoluokan asiat vatuloidaan yleensä niin, että niitä reflektoidaan viimeisessäkin kunnallisjärjestössä. – Kun 200 vuotta kestäneestä linjasta luovutaan kahdessa kuukaudessa niin on se aika haipakkaa. Majanderin mukaan erityisen vaikea pala nieltäväksi oli Nato-jäsenyyden kiiNYT VOISI KÄYNNISTYÄ POHDISKELU MILLAINEN NATO-MAA SUOMI HALUAA OLLA. reinen aikataulu. – Ruotsin sosialidemokraatit eivät suin surminkaan olisi halunneet, että syyskuun vaaleista tulee Nato-vaalit. AIKATAULUPAINEESEEN OLI Majanderin mukaan myös sisäisiä syitä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ heitä viedään kuin litran mittaa ja he joutuvat reagoimaan. – Ruotsin kansainvälisen roolin omakuva on usein ollut se, että Ruotsi on edelläkävijä ja johtaa. Ruotsissa järjestetään syksyllä valtiopäivävaalit. Tähän sopii aika huonosti se, että he joutuvat tapahtuneen eteen. Hankalinta sen sulattaminen oli Ruotsin sosialidemokraattien kannattajien parissa. Aikataulussa on ollut selvästi nieleskelemistä
Epäsuorat muutokset voivat olla suurempia. – Kaikesta päätellen, isossa kuvassa, Suomen Nato-jäsenyyden hakeminen tuli niin sotilaallisena kuin diplomaattisenakin yllätyksenä Venäjälle, Koivula arvioi. 19 Demokraatti säisi päälle. Tämä voisi vapauttaa siihen, että pohdiskelu Nato-ratkaisun seurauksista ja siitä millainen Nato-maa Suomi haluaa olla voi käynnistyä. SUOMALAISEN ULKOja turvallisuuspoliittisen yksimielisyyden kohtalo riippuu Majanderin mukaan paljolti siitä millaiseksi Nato-Suomen suhde Venäjään muodostuu. – Kyllä se aika hiljaista oli. Konkretiaa on Koivulan mukaan myös jäsenyyden myötä paraneva huoltovarmuus, etenkin talouselämän arvostama mahdollinen maariskin pieneneminen ja jäsenyyden tuomat uudet poliittiset työkalut ja vaikutusmahdollisuudet liittokunnan sisällä. Koivula ei mielellään jossittelisi, mutta uskoo, että länsimaat olisivat toimineet pitkälti samoin kuin ne ovat nyt tehneet. Tai sitä, että tiedustelutieto on lähtökohtaisesti huonoa. Toisaalta Natoon kuuluva Norja on onnistunut rakentamaan itsestään arvostetun toimijan rauhanvälittäjänä. Pääministeripuolue SDP:ssä Nato-keskustelu sujui aivan loppuvaihetta lukuunottamatta ilman ministeritason puheenvuoroja. Koivula uskoo, että Suomi jatkossa lasketaan aikaisempaa vahvemmin länsimaiden ryhmään kuuluvaksi. He saattavat katsoa, että (puolustusministeri) Hultqvist on heidät pettänyt, kun meni vannomaan, että ei hän ainakaan vie Ruotsia Natoon. Majander pitää mahdollisena, että Nato-päätös saattaisi aiheuttaa vaaleissa vuotoa vasemmalle liittoutumiseen epäilevästi suhtautuvien sosialidemokraattien äänestäjien parissa. Miten yhteiskuntapoliittinen valta jaetaan Nato-kysymyksellä, siinä olisivat sosialidemokraatit jääneet aika huonoon saumaan. Se, millainen Venäjä-suhde Nato-Suomella on, vaikuttaa myös sisäiseen keskusteluilmapiiriin. KULISSEISSA ALKOI TODENNÄKÖISESTI MUHIA JOTAIN JO JOULUKUUN 17. MIKÄ MUUTTUU, kun Suomesta jossain vaiheessa tulee Nato-maa. Miten olisi käynyt, jos Venäjä olisi onnistunut todennäköisessä alkuperäisessä suunnitelmassaan eli valtaamaan muutamien päivien pikaoperaatiolla Kiovan ja vaihtamaan Ukrainan johto Venäjä-mieliseksi. de_27052022_14.indd 19 de_27052022_14.indd 19 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. Ruotsin hallitus hoitaa tässä kansakuntaa eikä vain omaa puoluettaan. On ollut jo suuria asioita kuten EU-politiikka, jossa konsensuksen vaatimus ei ole samaa luokkaa kuin puolustuspolitiikassa. – Täytyy muistaa, että tässä on kyse kansakunnan suuresta päätöksestä eikä vaalitaktisista asetelmista. Hän muistuttaa, että Nato-jäsenyys on johdonmukaisessa linjassa jo Suomen EU-jäsenyydestä alkaneesta suuntautumisesta länteen. Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivulan mukaan puolustusvoimien toimintaa lukuun ottamatta muutokset eivät paljoa näy suomalaisten arjessa. – Tässä mielessä voi pohtia, vaikuttaako Nato-jäsenyys Suomen uskottavuuteen esimerkiksi rauhanturvaajana, joutuuko Suomi aikaisempaa enemmän perustelemaan riippumattomuuttaan näissä tehtävissä. – Pakotettu yksimielisyys on pahasta. – Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan oli niin suuren luokan isku Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan, että uskon niin Yhdysvaltojen kuin Nato-maidenkin aloittaneen saman tyyppiset toimet kuin nyt sodan pitkit tyessä. PÄIVÄ. Takavuosikymmeninä konsensusvaatimus on muistuttanut pakkopaitaa. Moniarvoinen keskustelu ulkoja turvallisuuspolitiikasta on Majanderin mukaan kansanvallalle rikkaus. JOS SUOMALAISTEN Nato-kannan nopea muutos yllätti osan omista päättäjistä, niin se oli Koivulan mukaan myös iso yllätys Venäjällä. On aika iso ero, onko suhde Venäjään yhteistyöhakuinen kuten esimerkiksi Nato-Norjalla on ollut vai samanlainen kuin Baltian mailla, joissa on jatkuva jännitetila. Hän hämmästelee, kuinka huonosti Venäjän ylin johto oli informoitu Venäjän hyökkäyksen kaikista vaikutuksista. Hän pitää tähän mahdollisena esimerkiksi sitä, että ikävää tietoa ei uskalleta kertoa maan ylimmälle johdolla. – Historiallinen kokemus on siihen varmasti vaikuttanut. Se kuulostaa vähän Kekkosen ajalta eikä meillä nyt sellaista tilannetta ole ollut enää pitkään aikaan. – Joidenkin virastojen lipputankoihin ilmestyy Naton lippu ja osa virkamiehistä aloittaa työskentelyn Naton hallinnossa. Nyt kun päätökset on tehty SDP:n ei tarvitse enää odottaa, että mennään aikataulussa samaa tahtia valtiojohdon kanssa. – Erimielisyys puolustuspolitiikasta ei ole sekään mikään itseisarvo, mutta vaikuttaako Nato-jäsenyys siihen, että se jotenkin aukenisi. – Siellä voi olla merkittävä määrä äänestäjiä, joille tämä on iso asia
– Jos inflaatio on tänä vuonna valtiovarainministeriön ennusteen mukainen neljä prosenttia, ja yleinen ansiotaso kohenee noin 2,5 prosenttia, palkkojen ostovoima heikkenee nykyisillä veroperusteilla hieman runsaan prosentin. 20 Demokraatti Ostovoima hupenee Akavan Sture Fjäder esittää tuloverotuksen keventämistä. – Henkisen kestävyyden ja kriisinsietokyvyn merkitys korostuu, kun turvallisuustilanne on muuttunut erittäin nopeasti ympärillämme. Elo-syyskuun vaihteessa pidettävän hallituksen budjettiriihen pitäisi olla muutakin kuin hallituksen loppukauden tekninen kokous. – Nykyisessä inflaatiokehityksessä on syytä arvioida tuloverotuksen keventämistä. Fjäderin mukaan korkeampi työllisyys on keskeistä, jotta Suomessa voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Teksti Demokraatti / Kuva Getty Images P alkansaajien ostovoima supistuu inflaation takia enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kaipaa hallitukselta toimia. Yhdeksi mahdolliseksi keinoksi hän nosti tuloverotuksen keventämisen. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden resursseja pitää edelleen vahvistaa. Hallituksen pitää siis tehdä päätöksiä, joilla turvataan ostovoimaa”, sanoo Pasi Sorjonen. Mahdollisimman monen pitää olla työelämässä, sillä työnteko luo myös turvallisuutta, Fjäder painotti. TALOUS de_27052022_20.indd 20 de_27052022_20.indd 20 18.5.2022 10.38 18.5.2022 10.38. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korosti viime viikon liittokokouspuheessaan sellaisten toimien tarpeellisuutta, joilla voitaisiin parantaa palkansaajien ostovoimakehitystä
Mutta onneksi vain varjopuoleltaan. Kun poliittisesta toiminnasta syntyy kuitti, se raportoidaan kamreerimaisella tarkkuudella koko kansalle vaikka kyse olisi kahvikupin ostamisesta. Politiikka ei ole likaista, yhteiskunta ja ihmiset ovat. Julmuutta hipova kyttääminen ja yksityiselämän raportointi ovat tarpeellisen näkyvyyden varjopuoli. Hymy ei ole sattumaa. Suomalainen poliitikko on keskimääräistä poliitikkoa luotettavampi, koska hän elää ja työskentelee akvaariossa kaikkien katseltavana.Meillä poliitikot miettivät voivatko käyttää taksikorttia matkalla eduskunnasta puoluevaltuuston kokoukseen. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Julkisen vallan läpinäkyvyys on meillä huippuluokkaa. Tilalle hän tarjosi ehdotonta valtaa käyttäviä ajattelun ammattilaisia, joiden hän uskoi olevan paitsi hyviä myös oikeassa. Hän ilmaantuu ensimmäisten joukossa yhteiskuviin onnittelemaan. Likaisuuden kokemusta politiikassa lisää likaiseksi mielletty julkisuus. de_27052022_21.indd 21 de_27052022_21.indd 21 18.5.2022 10.41 18.5.2022 10.41. POLITIIKAN AKVAARIO P olitiikka ja opportunismi, moraalisista seikoista piittaamaton oman edun tavoittelu, on aina liitetty toisiinsa. SUOMI ON menestynyt erinomaisesti lehdistön vapautta mittaavissa tutkimuksissa. Hänen valtio-opillisen pääteoksensa ydinajatuksena oli poliitikkojen poistaminen. Suomen kaltaisessa maassa on paljon valoa, koska emme elä itsensä hyviksi brändänneiden ihmisten diktatuurissa. Kuka tietää vaikka portaissa kaatuminenkin olisi laskelmoitua. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Sellaista lajia ei olekaan, jota poliitikko ei henkilökohtaisesti seuraisi. Ja jättävät sen usein tekemättä, koska kaikkea katsotaan epäillen ja kaikesta raportoidaan. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Suomalainen poliitikko on keskimääräistä poliitikkoa luotettavampi. Platon kehotti ajattelevia kollegojaan suojautumaan politiikalta. Suomalaisen poliitikon luotettavuus on varmistettu yliviritetyllä epäluottamuksella. Jos poliitikko sanoo kannattavansa jotakin, sen tulkitaan ilman muuta olevan hänelle itselleen hyödyllistä. On välttämätöntä, että kirjoitetaan, mutta samalla on suostuttava journalistiselle ampumaradalle, jossa väärät liikkeet voivat pahimmillaan johtaa uran päättymiseen. Kaikkea voi fanittaa punkista Beethovenin kautta Känkkäränkkään, salkopalloon ja ampumahiihtoon. Tunteilla ratsastetaan, lapset, vanhukset ja eläimet valjastetaan kannatuksen nostamiseen. Julkisen vallan käyttö on usein poliitikkojen itsensäkin mielestä likaista vaikka poliitikot hahmottavat kansalaisia selkeämmin ammattinsa arvon. Poliittinen mielipide tai tunnereaktio nähdään mielellään falskina. Samaan aikaan Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Oletteko käyneet Twitterissä, kun suomalainen voittaa jotakin
Vaikka ulkoministeri Annalena Baerbock (vihr) ja monet muut johtavat saksalaispoliitikot ovat vierailleet Kiovassa, niin liittopresidentin saamasta kohtelusta ilmiselvästi närkästynyt Scholz näyttää pitävän kiinni ilmoituksestaan, että harkitsee vierailua vasta Steinmeierin mahdollisen vierailun jälkeen. Saksan hallitus ei ole näyttänyt Marder-panssareiden viennille kuitenkaan vielä vihreää valoa. Haupitsien käyttäjien koulutus on kuitenkin aloitettu. Ensimmäiset niistä saataisiin kunnostettua tehtaan ilmoituksen mukaan toimituskuntoon parissa viikossa, loput vuoden loppuun mennessä. LIITTOKANSLERIN VIILIPYTTYASENNE koskee myös Venäjään kohdistettuja de_27052022_22.indd 22 de_27052022_22.indd 22 16.5.2022 14.06 16.5.2022 14.06. Saksan yleisradion ARD:n teettämän kyselyn mukaan 55 prosenttia saksalaisista haluaa Saksan toimittavan Ukrainaan enemmän raskasta aseistusta. Hän pitää Venäjän presidenttiä arvaamattomana. Liittokansleri Scholz on toppuutellut innokkaimpia raskaiden aseiden puolustajia muistuttamalla, että missään oloissa ei saa syntyä vaikutelmaa, että Saksa ja Nato osallistuisivat suoraan taisteluihin Venäjää vastaan. Niistä ei ole kuitenkaan apua, jos hallitus ei myönnä ostoille vientilupaa. 22 Demokraatti Auttamisen vaikeus SAKSA KAASUN TUONNIN TYREHTYESSÄ LOPPUISI LÄMMITYS JA LÄMMIN VESI MILJOONISTA ASUNNOISTA. Scholz on varoittanut raskaiden aseiden viennin yhteydessä jopa kolmannen maailmansodan ja ydiniskujen vaarasta. Saksan ja Ukrainan väleissä on täyttymättömiä toiveita – myös liittokansleri kritiikin kohteena. Saksa on luvannut antaa Ukrainalle miljardi euroa aseiden hankintaan. Raskaiden aseiden toimittamiseen Scholzin hallitusta velvoittaa myös liittopäivillä yhdessä oppositiossa istuvan kristillisdemokraattisen unionin kanssa tehty päätös. Mielipiteiden ristiriitaisuudesta kertoo, että samaan aikaan 63 prosenttia saksalaisista pelkää, että Saksa joutuu vedetyksi nimenomaan aseavun takia mukaan Ukrainan sotaan. Vientilupa tarvittaisiin myös luvatuille panssarihaupitseille sekä jossain vaiheessa ehkä Ukrainan toivomille Gepard-panssareille. Yleinen mielipide tukee aseavun antamista Ukrainalle. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva AFP, Yann Schreiber S aksan ja Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan välit ovat muodollisesti kunnossa, mutta pinnan alta paljastuu myös tyytymättömyyttä ja epäluuloja. Kun Ukrainan johto julisti Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin epätoivotuksi vieraaksi, ja Ukrainan Berliinin suurlähettiläs Andrij Melnyk kutsui liittokansleri Olaf Scholzia (sd) ”loukkaantuneeksi maksamakkaraksi“, asiaa yritettiin painaa villaisella, mutta todellisuudessa suhteisiin jäi särö. Ukraina ilmoittaa tarvitsevansa niitä juuri nyt, mutta Saksan osalta asia näyttää jämähtävän kerta toisensa jälkeen liittokanslerinvirastoon. Hän haluaa, että saksalaisesta aseavusta sovitaan aina liittolaisten kanssa. Konkreettisesti Saksan ja Ukrainan välejä hiertävät Ukrainan johdon toistamiseen vaatimat raskaat aseet. KOSKA SAKSAN huonokuntoisen armeijan varastoista ei riitä Ukrainalle lahjoitettavaa vaarantamatta maan omaa puolustuskykyä, niin avainasemassa aseviennissä ovat saksalaiset asevalmistajat. Suuren Rheinmetall-asetehtaan varastoissa on sata ukrainalaiseen puolustustaisteluun sopivaa Marder-panssarivaunua. Niihin olisi saatavissa myös ammukset
Kaasun tuonnin tyrehtyessä loppuisi lämmitys ja lämmin vesi miljoonista asunnoista sekä monista hoitokodeista, kouluista ja sairaaloista. Enimmäkseen Puolan kautta tulleista yli 700 000 ukrainalaisesta sotapakolaisesta 81 prosenttia on naisia ja yli 40 prosenttia alaikäisiä lapsia. de_27052022_22.indd 23 de_27052022_22.indd 23 16.5.2022 14.06 16.5.2022 14.06. Ne eivät saa aiheuttaa hänen mukaansa enemmän vahinkoa Saksalle kuin niiden kohteena olevalle Venäjälle. 23 Demokraatti sanktioita. HUMANITÄÄRISESSÄ AVUSSA Ukrainalle Saksa on runsaskätinen. elokuuta vietettävä Ukrainan kansallispäivä olisi tänä vuonna yleinen juhlapäivä myös Berliinissä. Vaikka Saksa on kyennyt vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta odotettua nopeammassa tahdissa, esimerkiksi maakaasun osalta 55 prosentista 35 prosenttiin, niin kaasun tuonnin loppuminen vaarantaisi Saksan työnantajaliiton mukaan välittömästi satoja tuhansia saksalaisia työpaikkoja ja uhkaisi ajaa talouden taantumaan. Saksalaisten sympaattisesta suhtautumisesta ukrainalaisia kohtaan kertoo Berliinin vihreiden ehdotus, että 24. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Jo yli 100 000 ukrainalaislasta on aloittanut koulunkäynnin saksalaisissa kouluissa
– Kyllä monivuotinen palkkaohjelma normaalien palkankorotusten lisäksi oli ehdoton tavoite. OPETTAJAT de_27052022_24.indd 24 de_27052022_24.indd 24 17.5.2022 11.03 17.5.2022 11.03. OAJ kuuluu Akava-perheeseen, jonka työmarkkinajohtajan tehtävistä hän nyt luopuu. Sopimusedunvalvonnassa pitää saada aikaiseksi ensiksikin hyviä sopimuksia kaikille aloille. Hän pohtii, mikä sai valtuuston enemmistön valitsemaan juuri hänet. Uusi puheenjohtaja haluaa myös tavata jäsenistöä niin nopeasti kuin mahdollista kenttäkierroksella tai sitten verkon välityksellä. Myös opettajan työn kokemus on siellä taustalla. Murto hyppää liikkuvaan junaan puheenjohtajana hektisessä neuvottelutilanteessa. Otan erittäin mielelläni puheenjohtajan tehtävän vastaan, Katarina Murto kertoi tunnelmistaan hieman häkeltyneenä valinnan jälkeen. Murto on valmistunut juristiksi ja varatuomariksi Helsingin yliopistosta ja tanssinopettajaksi Teatterikorkeakoulusta. Olen neuvottelut todella pitkään monissa pöydissä. HIENOA, ETTÄ NAISIA NOUSEE JOHTO TEHTÄVIIN. Esitykseen sisältyi monivuotinen palkkaohjelma, jota kunta-alan järjestöt ovat vaatineet. – Koulutuksen perusrahoituksen lisääminen pysyvästi on ehdottoman tärkeää. – Minulle on todella tärkeää, että järjestössämme arvostetaan kaikkia opetusalalla toimivia ammattiryhmiä. Tunnen koko työmarkkinakentän ja sen toiminnan. Hän aikoo tehdä yhteistyötä niin järjestön päättäjien, toimiston väen ja luonnollisesti jäsenistön kanssa. Työhyvinvoinnin edistämistä pidän todella tärkeänä. Valinta oli selvä jo ensimmäisen äänes tyskierroksen jälkeen, kun Murto sai yli puolet, 81, OAJ:n 150-jäsenisen valtuuston äänistä. Aiemmin Murto on työskennellyt palkansaajakeskusjärjestö SAK:n työehtoasioiden päällikkönä ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtajana. – Haluan käydä mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua siitä, mihin suuntaan järjestöä halutaan kehittää. OPETUSALAN ARVOSTUKSEN nostamiseksi Murto löytää useita keinoja. Eli vahvaa taustaa työmarkkinoiden edunvalvonnassa. Toinen tärkeä on koulutuspolitiikka. 24 Demokraatti OAJ:n uusi ääni ”Järjestössämme pitää arvostaa kaikkia alan ammattiryhmiä.” Teksti Marja Luumi / Kuva Lehtikuva, Markku Ulander ”T untuu ihan mahtavalta. Sitä tehdään yhdessä. – Olen pyrkinyt tuomaan esille omaa laaja-alaista osaamistani – nimenomaan niitä ominaisuuksia, joita puheenjohtajalta edellytetään. Ennen edunvalvontauraansa hän työskenteli opetusalalla kymmenen vuotta – muun muassa lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Kokonaistyömäärä on lisääntynyt merkittävästi kautta linjan. Niin myös Murto. Sillä pystytään ratkomaan monia ongelmia varhaiskasvatuksesta yliopistomaailmaan asti. Kaikkien edunvalvontaa on vietävä eteenpäin tehokkaasti. Puheenjohtaja ei missään nimessä toimi yksin. MURRON TAVOITTEENA on kehittää OAJ:sta entistä vahvempi, yhtenäisempi ja tehokkaampi ammattijärjestö. Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen antoi ehdotuksensa kunta-alan työkiistan ratkaisemiseksi samana päivänä kun Murto valittiin puheenjohtajaksi. Vaaliprosessi oli melkoisen pitkä ja haastava
Mutta sinällään katson, että tehtävään pitäisi aina valita pätevin ja sopivin. Murto uskoo, että parivaljakko pystyy hyvässä yhteistyössä kuljettamaan rinta rinnan näitä kahta tehtävää eteenpäin. – Aika pian ovat edessä myös eduskuntavaalit; sitä prosessia ja OAJ:lle tärkeitä tavoitteita lähdetään viemään minun johdollani eteenpäin. Puheenjohtaja on myös järjestönsä keulakuva ja viestin viejä. Katarina Murto on ensimmäinen nainen OAJ:n johdossa. Puheenjohtajan tehtävät jättänyt Olli Luukkainen jatkaa työsuhteessa vielä OAJ:ssa ja myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon hallituksen puheenjohtajana vuoden loppuun. – Minusta on hienoa kautta linjan, että naisia nousee johtotehtäviin, myös työmarkkinajärjestöissä. – Pidän itse loistavana, että Luukkainen jatkaa vielä talossa ja toivon, että hän myös perehdyttää. Murto kertoo pitävänsä edunvalvonnassa viestintää ja yhteiskuntavaikuttamista erittäin tärkeinä, jotta tavoitteet tulevat näkyviksi. de_27052022_24.indd 25 de_27052022_24.indd 25 17.5.2022 11.03 17.5.2022 11.03. 25 Demokraatti Hän on seurannut myös huolestuneena ryhmäkokojen suurentumista, joka vaikeuttaa oppimista ja opettamista, kun ryhmässä voi olla paljon tukea tarvitsevia oppilaita
26 Demokraatti SUOMESSA PITÄÄ TULLA OMALLA PALKALLAAN TOIMEEN. de_27052022_26.indd 26 de_27052022_26.indd 26 13.5.2022 12.04 13.5.2022 12.04
Varhaiskasvatus on paininut samanlaisissa ongelmissa kuin kunta-ala laajemminkin. Kangasala ei kuulunut lakkokaupunkien joukkoon, joten Laine ei ollut lakossa, mutta Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n aktiivina hän oli hengessä mukana. Tätä haastattelua tehdessä sovittelulautakunnan antama sovintoesitys kunta-alan työkiistaan on juuri saanut rukkaset hoitajaliiTurvallinen paikka de_27052022_26.indd 27 de_27052022_26.indd 27 13.5.2022 12.04 13.5.2022 12.04. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg L asten kanssa yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen, varhaiskasvatuksen lastenhoitajana työskentelevä lähihoitaja Hanna Laine kertoo. Näillä palkoilla eläessä esimerkiksi yksinhuoltajaäidit ovat alkaneet olla aika pulassa, Laine sanoo. 27 Demokraatti VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus räpiköi samojen pulmien suossa kuin kunta-ala laajemminkin. Vähän pitää jäädäkin, että pystyy ostamaan vaatteita tai vastaavaa. Hanna Laine katsoo alaa sekä työntekijän että kuntaja aluepäättäjän silmin. Maailma ympärillä voi myllertää, mutta päiväkoti on lapsille turvallinen paikka. Samalla tietysti vanhemmilla on turvallinen olo käydä töissä. Varhaiskasvatuksella on iso merkitys perheiden elämässä, hän summaa. – Olen sitä mieltä, että Suomessa pitää tulla omalla palkallaan toimeen ja pystyä ostamaan elämään tarvittavat normaalit tarvikkeet. Kevään työtaisteluissa vaadittiin vetoapua ylös palkkakuopasta. Päiväkodeissakin arkea hankaloittaa työvoimapula ja ihmiset uupuvat työssä. Työ on monin tavoin arvokasta, hän kiteyttää. – Pystymme tarjoamaan lapsille sitä tasaista olemista, oppimisen iloa – järjestelmällistä päivää, mistä lapset valtavasti nauttivat ja mitä he myös tarvitsevat
Hanna Laine kertoo arvelleensa, että saattaisi käydä näin, että kaikki eivät sovintoesitystä hyväksy. – Kaikessa tekemisessä – niin varhaiskasvatuksen leikeissä ja touhuissa kuin varsinaisissa eskarihommissa – on tietty tavoitteellisuus. – Kangasala on nettomaksaja eli meiltä lähtee huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä olemme käyttäneet hyvinvointialueelle siirtyviin sosiaalija terveyspalveluihin. Jostain siitä välistähän se totuus löytyy, Laine puntaroi sovintoesitystä. Lasten päiviin kuuluu sekä esiopetusta että varhaiskasvatusta. SUORAMAN ESIOPETUKSESSA lastenhoitajana työskentelevä Hanna Laine kehuu työympäristöään. Kangasalla upea luonto on lähellä, joten siellä touhutaan lasten kanssa paljon. – Vaikka lämpimästi kannatan palkkaohjelmaa ja kunnollisia palkankorotuksia, se tietysti aiheuttaa oman tuskansa kuntapäättäjälle – rahaa ei voi taikoa tyhjästä. JHL olisi ollut valmis hyväksymään esityksen, jossa viisivuotisen palkkaohjelman vaikutus oli 5,1 prosenttia. Joudumme siis miettimään, miten saamme järjestettyä kaikki nykyiset palvelut, jotka kunnalle järjestettäväksi jäävät, SDP:n kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2001 lähtien toiminut Hanna Laine kertoo. Vanhemmilla on enemmän toiveita omien lastensa hoidosta ja lapsiryhmissä levottomuus on lisääntynyt. de_27052022_26.indd 28 de_27052022_26.indd 28 13.5.2022 12.04 13.5.2022 12.04. Yleensä neuvotteluissa ei kuitenkaan saavuteta ihan sitä, mitkä ovat ne sanotut tavoitteet – kummallakaan osapuolella. Työ on esimerkiksi hektisempää kuin aiemmin. Niiden taso ei ollut lähellä sitä, mitä hoitajaliitot tai tietysti JHL:kään tavoittelivat, mutta neuvottelu on aina neuvottelu ja siinä tehdään kompromisseja. Kuntatalouden realiteetit vielä muuttuvat huimasti sote-uudistuksen myötä. Lyöminen on lisääntynyt, toisen rajojen VARHAISKASVATUKSEN AMMATTILAISISTA YLI PUOLET KERTOI KOKEVANSA TYÖUUPUMUSTA VÄHINTÄÄN VIIKOITTAIN. 28 Demokraatti VARHAISKASVATUS toilta Tehyltä ja Superilta. HANNA LAINE on samaa mieltä palkkaohjelman tarpeesta myös päättäjänä, joka joutuu pohtimaan rahojen riittävyyttä. Laine painottaa, että pääosin lapset käyttäytyvät edelleen hyvin, mutta hänen mukaansa ”ääri-ilmiöt” ovat lisääntyneet. – Käyttäytymisen kysymyksiä ratkotaan paljon – miten esimerkiksi toista saa kohdella tai miten toiselle voi puhua. Jos palkkaohjelma tulee, se vaatii lisää miettimistä ja keinojen hakemista, mutta sitten se vain tehdään, hän toteaa. Hän toivoo, että tämän jutun ilmestyessä varhaiskasvatuksen väen työehdot olisivat jo selvillä. Opetellaan erilaisia taitoja ja tehdään tehtäviä, tutkitaan ja pohditaan asioita ja opitaan asioita myös leikin kautta, Laine kuvailee. Varhaiskasvatuksessa parikymmentä vuotta työskennellyt Laine kertoo työn muuttuneen vuosien varrella monin tavoin. – Se olisi kuitenkin tuonut vakautta muutamaksi vuodeksi ja ihan selkeät palkankorotukset
Hanna Laine kertoo, että hänen työpaikallaan lastenhoitajien ja opettajien yhteistyö toimii hyvin, vaikka osa aiemmin myös hoitajien tehtäviin kuuluneista asioista on siirtynyt enemmän opettajien vastuulle. Heille annetaan omat alueet, joita he seuraavat ja ovat mukana rakentamassa rajapintayhteistyötä niin, ettei raja-aitoja synny. Tai että opettaja käy vetämässä jonkin opetustuokion ja poistuu muihin tehtäviin, eikä osallistu arkeen lasten kanssa muutoin, hän kertoo. – On noussut yhteiseen hiileen puhaltavan tiimityön sijaan sellaista jaottelua, että kuka voi tehdä mitäkin. – Titteleitä ei vielä ole olemassa, eikä tehtäviä ole jaettu, mutta ajatuksena on, että yhdyspintatyötä tulevat hoitamaan siihen nimetyt viranhaltijat. Onneksi on ihania eläkeläisiä, jotka tulevat vielä tekemään töitä, Laine kertoo. SOTE-UUDISTUS EI suoraan vaikuta päiväkotien työntekijöihin, koska varhaiskasvatus ei siirry hyvinvointialueen hoidettavaksi, vaan jää kuntiin. Monet palvelut ovat kiinteästi yhä yhteydessä toisiinsa, vaikka osaa hoitaa kunta ja osaa hyvinvointialue. 29 Demokraatti kunnioittaminen vähentynyt ja sekin on muuttunut, kuinka käyttäydytään aikuisia kohtaan. – Varhaiskasvatuksen näkökulmasta yhtymäkohtia on esimerkiksi perheneuvolaan, jossa lapset käyvät erilaisissa oppimisen testeissä, adhd-tutkimuksissa ja vastaavissa. Olen kuullut esimerkiksi, että lastenhoitaja ei ole kelvannut esiopetusaikana tekemään juuri muuta kuin seisomaan ulkona vahtimassa. Yhdyspintayhteistyötä paitsi valvotaan myös ohjataan. Hyvinvointialueen hallintosääntöä rakentaessa sille piirretään raamit. Hanna Laine tunnistaa ongelmat. On myös lastensuojelun perhetyötä, jonka parissa osa perheistä on, Laine kuvaa. – On ollut järjetön ratkaisu purkaa aikaisempi toimiva malli, jossa lastenhoitajia oli nykyistä enemmän ja he osallistuivat lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun tiiviimmin, Superin puheenjohtaja Silja Paavola on sanonut. JHL:n mukaan varhaiskasvatuksen selvin puute on jatkuva henkilöstöpula. varapuheenjohtajana toimiva Hanna Laine vastaa, että seurannalla. – Lastenhoitajat kuormittuvat työtaakkansa alle, koska sijaisia on paikoittain mahdoton saada, opettajien aikaa palaa suunnitteluun eikä avustavaa henkilökuntaa ole, JHL listasi tiedotteessa. JHL:N JA Suomen lähija perushoitajaliitto Superin mukaan alan ongelmia pahentaa muutama vuosi sitten voimaan tullut varhaiskasvatuslaki, jossa opettajien osuutta henkilökunnasta lisättiin ja lastenhoitajien osuutta vähennettiin. Superin mukaan moni lastenhoitaja on kokenut muutoksen niin, ettei heidän työtään arvosteta. Se johtuu siitä laajemmasta ilmiös tä, että hoitotyö ylipäätään ei enää kiehdo niin paljon, eikä opiskelijoita hae alalle. Pirkanmaan aluehallituksen 1. Miten sujuva yhteistyö sitten käytännössä voidaan varmistaa. Ammattiliitto JHL:n marraskuussa julkaisemaan kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen ammattilaisista yli puolet kertoi kokevansa työuupumusta vähintään viikoittain. de_27052022_26.indd 29 de_27052022_26.indd 29 13.5.2022 12.04 13.5.2022 12.04. Siihen kuuluu Laineen mielestä tärkeänä asiana huolehtia siitä, että yhteistyö hyvinvointialueelle siirtyvien ja kuntaan jäävien palvelujen välillä toimii jatkossakin saumattomasti. Kentältä hän on kuitenkin kuullut myös ikävämpää viestiä siitä, että paikoin hoitajien ja opettajien työnjako on aiheuttanut harmia. – Sijaisia ei saa, vaikka kiven alta kaivaisi. SIJAISIA EI SAA, VAIKKA KIVEN ALTA KAIVAISI. Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Laine näkee uudistuksen haastavan kuntia etsimään rooliaan – löytämään toimintaan ”se uusi asento”. Vähintään joka kuukausi uupumusta koki yli 60 prosenttia vastaajista
30 Demokraatti ”Tämä ei käy” EUROISTAMINEN VOI MUUTTUA TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAUKSEKSI. Työttömyysturvan euroistaminen tuli julkiseen keskusteluun alkuvuodesta osana hallituksen työllisyystoimien pakettia. Teksti Demokraatti / Kuva Getty Images T ämä ei käy, Annika Rönni-Sällinen totesi suunnitelmista Palvelualojen ammattiliiton valtuuston kokouksessa viime viikolla. Tulotiedot saataisiin parhaassa tapauksessa suoraan tulorekisteristä tai palkkatodistuksesta. Rönni-Sällinen kertoi valtuustolle, että sitä oli kehitelty ay-liikkeenkin piirissä helpottamaan työttömyysturvan hakemista ja maksamista. Sen sijaan työssäoloehto kertyisi ja sovittelu tehtäisiin tulojen perusteella. – Idea oli, että enää ei syynättäisi viikoittaisia työtunteja osa-aikatyöntekijän hakiessa soviteltua työttömyyspäivärahaa. Se ei ole lääke mihinkään, mutta se tekee kipeää. Hän muistuttaa hallitusta siitä, että sillä on jo hyviä näyttöjä siitä, että työllisyystavoitteisiin voi päästä ilman raippaa. Rönni-Sällisen mukaan nyt näyttää kuitenkin pahalta. – Pätkätöitä tekevien toimeentulon heikentäminen ei ole lääke työllisyyteen. – Nyt sen olisi on varmistettava, ettei euroistamisen mallikaan johda päivärahan heikennyksiin. TYÖELÄMÄ de_27052022_30.indd 30 de_27052022_30.indd 30 18.5.2022 9.15 18.5.2022 9.15. Hänen mukaansa valmistelusta saatujen tietojen perusteella euroistaminen on muuntumassa työttömyysturvan leikkaukseksi, joka uhkaa heikentää pienituloisten osa-aikatyötä tekevien ja luovien alojen työntekijöiden turvan tasoa. Työttömyysturvan euroistaminen on muuntumassa valmistelussa joustavoittamisesta pienituloisten turvan heikentämiseksi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pelkää
PRESIDENTINVAALIEN OSALTA gallupit ovat osittain tyhjän päällä, kun yksikään puolue tai ryhmä ei ole asettanut ehdokasta. Ei suomalaisiin tässä tilanteessa mikään ulkoinen vaikuttamistai painostusyritys olisi tehonnut eikä tehoaisi. Presidenttigallupeilla on merkitystä eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Hakoteillä ollaan puolestaan, jos mielipidetutkimuksia asetellaan valtiollisen päätöksenteon perustaksi. Gallupit ovat ilmapuntareita. No, galluphankkeesta luovuttiin melko nopeasti – ja oikein tehtiinkin. Gallup on kuin ilmapuntari Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri HAKOTEILLÄ OLLAAN, JOS MIELIPIDETUTKIMUKSIA ASETELLAAN VALTIOLLISEN PÄÄTÖKSENTEON PERUSTAKSI. Nato-jäsenyyden ehtoja on, että jäsenyyden kannatus kansan keskuudessa on vakaalla pohjalla. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Selitykset muutoksille ravistellaan hihasta. Kun yleisesti todettiin, että kansanäänestys olisi altis ulkopuolisille vaikutusyrityksille, esille nousi se vaihtoehto, että tavallista laajempi mielipidetutkimus voisi korvata kansanäänestyksen. Mielipidetutkimusten mukaan jo ¾ kansasta tukee Suomen Nato-jäsenyyttä. Se on toki todettava, että mielipidetutkimukset pystyvät ennustamaan melko kohdalleen vaalien tuloksen niin meillä kuin muuallakin. Mielipidetutkimuksista on apua moneen. de_27052022_31.indd 31 de_27052022_31.indd 31 17.5.2022 11.06 17.5.2022 11.06. Kannatustrendien ja puolueimagojen seuraaminen sekä taustatekijöiden huolellinen analyysi ovat välttämättömiä puolueiden strategiapohdinnoissa. Mutta eivät ne korvaa perusteellista harkintaa, aatetta eivätkä tervettä järkeä. Sen kannan tulee kestää yli vaalien ja vaalikausien. NATO-KANSANÄÄNESTYKSEN VAIHTOEHDOKSI tarjoteltiin mielipidetutkimusta. Niitä ei kannatella vähätellä, mutta yksittäisen gallupin perusteella ei ole viisasta tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 31 Demokraatti P olitiikan tarkkailijat tiirailevat tiiviisti mielipidetutkimuksia, joita tehdään solkenaan puolueiden, puoluejohtajien, ministereiden ja presidenttiehdokkaiden suosiosta. Se on vain niin, että mitä enemmän ulkoa yritetään vaikuttaa, sitä korkeammalle tukiprosentti nousee. Huvittavan puolelle menee se, kun kymmenysten muutosten perusteella tehdään isojakin johtopäätöksiä puolueiden suosion nousuista ja laskuista ja jopa tulevasta hallituspohjasta. Seuraavana vuorossa on Suvi-Anne Siimes. Kansan tahto Suomen Nato-jäsenyydessä tuli selväksi monitahoisessa poliittisessa prosessissa. Luotettiin hallituksen, eduskunnan ja puolueiden perusteelliseen keskusteluun jäsenyydestä kansanäänestyksen ja gallupeiden sijasta. Uutisia ne näyttävät aina olevan. Puolueiden kokouksissa suomalaisten kanta on tullut perin pohjin punnituksi. Ja meheviä spekuloinnin aiheita
de_27052022_32.indd 32 de_27052022_32.indd 32 13.5.2022 12.18 13.5.2022 12.18. 32 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa
Kun ruoissa tehorääkätty broi leri muuttuu ”kananpojaksi” ja salaat tikastike on ”parmesandressinkiä” (to sitarina!), suomalainen olut on ihan vain Keittoa. de_27052022_33.indd 33 de_27052022_33.indd 33 13.5.2022 12.27 13.5.2022 12.27. Toivottavasti esimerkiksi Holiday is Cancelled, Time to Work, Ankka Päivä, Brew It Better Yourself ja Luova Hulluus maksoivat vaivan. Yksi Porttilan taajaan toistunut ma neeri jäi kuitenkin hiertämään korvassa: ”Kerttu Niskanen hiihtää sijalle nu mero kolme.” ”Perttu Hyvärinen tu lee sijalle numero kuusi.” Miksi selvä asia piti ilmaista noin kul mikkaasti, kun suomen kielen järjestys luvut tarjoaisivat tässä kohtaa ytimek kään mahdollisuuden. Kirjoittavalle urheilutoimittajalle isoilla järjestysnumeroilla pelaaminen on paljon vähätöisempää joskaan ei vält tämättä helpompaa: 67., 67:s, 67:nneksi. Osa panimoista hyödyntää nimissä kauniisti myös kansanperinnettä ja suo malaista luontoa. Onneksi silloin ei vielä ollut somesta aavistustakaan. eli 1:s eli pääl limmäinen mielessä pyörivä kieliajatuk seksi keskellä heleintä kevättä. Hauskaa hommasta teki usein myös Ylen heittäytyvä selosta jakommentaattoripari Kimmo Porttila–Toni Roponen, joka välitti kisat kotikatsomoon varsin selkein ja värik käin kielenkääntein. 33 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Käki kuk-ku-vi kuudenneksikymmenenneksi T aannoisissa Pekingin talvi olympialaisissa maasto hiihto oli suomalaisille var sin riemukasta seurattavaa. Suomalainen olut on vain Keittoa. Panimot ovat mahdollisesti jou tuneet tilanteeseen, jossa kaikki maail man sanat on jo käytetty – mitään muuta selitystä en ole keksinyt sille, minkälaisia nimiä pullojen kyljissä näkee. (RB) NÄIN TOUKOKUUN ensimmäisen päivän tienoilla mielessäni pyörivät tietystikin alkoholijuomat. Mutta mikäpä siinä! Kyllä oman oluen sa saa nimetä niin kuin lystää. ”Kerttu Niska nen on kolmas.” ”Kerttu Niskanen hiih tää kolmanneksi.” Meidän järjestyslukujemme taivut taminen onkin sitten raskaampaa puu haa. Joissakin nimissä tuntuu elävästi työ, jota oluen eteen on tehty. Stonewell Tawny Cuvée Speciale Almond (2015):n kohdalla het ken nieleskelin – mutta sehän olikin sii deri. Ymmärrän hyvin, että selostaja sa noo vähän alavireisesti kisanneen ampu mahiihtäjän päätyneen ”sijalle 67” kuin että kahlaisi kirjain kirjaimelta läpi pää tesuon: ”sijoittui kuudenneksikymme nenneksiseitsemänneksi”. Jokista on selostusteknisesti pakko ym märtää, vaikka kamalaltahan se kuulosti. Mikä, Tua, on sinun 1. Kimmo Porttilan entinen selostaja kollega Juha Jokinen yritti joskus 1980luvulla vähän oikaista ja lansee rata uuden käytännön isompien sija lukujen ilmaisemiseen: kaksikymmen täkolmas, neljäkymmentäviidenneksi. Ilman niitäkin palaute oli aika raivokasta. Käki Kuusaan Kuk-ku-vi, Y-juna, Nenätippu, Slap U Silly, Nibbled to Death by an Okapi, Puuhökkelis Hikoillaan, Vermont Ravit Lähtö #13, Vie Pyllysi Marsiin, Laturaivo, Last Salmon Man sekä kokonaistaideteos ”IK Tunnelpojkarna, Suuntaa Antava, Tursunperä Brown Ale 2022” ovat vain pieni välähdys oluenni mien hämmentävästä maailmasta. Kielikansantuomioistui men massatuomiota on pelottava ajatel lakaan, jos twitter ja facebook olisivat tuolloin olleet käytössä. Tarttuisin helposti kaupan hyllyllä Lemmittyyn, Taigaan, Tyrskyyn, Korven Kutsuun, Virvatuleen ja miksen uutuussieni Ryypätkääpäänkin. Näissä merkinnoissä takellellaan paljon. Riemuitsen siitä, kuinka vähän oluiden nimissä on hienostelun makua. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Järjestyslukujemme taivuttaminen on raskaampaa puhaa. Erityisesti riemuitsen siitä, miten vä hän oluiden nimissä on hienostelun makua. Erityisen kiinnostuneena olen seurail lut suomalaisten pienpanimooluiden nimiä. Kusinen Pale Ale, Hiiva ja Leikkuuneste puolestaan saattaisivat jäädä itsel täni ostamatta, mutta makunsa kullakin
34 Demokraatti de_27052022_34.indd 34 de_27052022_34.indd 34 17.5.2022 15.59 17.5.2022 15.59
de_27052022_34.indd 35 de_27052022_34.indd 35 17.5.2022 15.59 17.5.2022 15.59. 35 Demokraatti KASVO Maan puolustaja Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen 35 Demokraatti ”Mitä vähemmän tiedät, sitä helpommin nielet helpot maailmanselitykset.” Demokraatin uusi päätoimittaja taas ei niele tyhmyyden ylistystä. ”Mitä vähemmän tiedät, sitä helpommin nielet helpot maailmanselitykset.” Demokraatin uusi päätoimittaja taas ei niele tyhmyyden ylistystä
– Otan osaa, metsästävä reservinupseeri, joka on vielä feministi ja himopyöräilijä, tulee olemaan sinulle erittäin vaikea torjuttava, hän oli vastannut ja nauranut hereästi päälle. KORHONEN ON itse osallistunut maanpuolustukseen konkreettisestikin maailmalla. On kyse arvoista hänen mielestään. Sen lukijakunta on ollut Suomen historiassa se porukka, joka on tehnyt muutoksessa ruohonjuuritason työn, vaikka joku muu on ehkä kerännyt mitalit. de_27052022_34.indd 36 de_27052022_34.indd 36 17.5.2022 15.59 17.5.2022 15.59. Ja myös sitä, mitä muut asioista ajattelevat. Myös Demokraatin lukijoifaktaa ja tietoa, mihin muutos meitä vie, mitkä ovat plussat ja miinukset. Hän oli vetänyt Seura-lehdessä tutkivan journalismin yksikköä ja paneutunut äärijärjestöjen maailmaan. Pääluottamusmiehenä Taloussanomissa olleelle Korhoselle tuli ahaa-elämys: Natohan on kuin ay-liike. – Olin pitkään Irakin sodan aikana 2000-luvun alussa kova Yhdysvaltain sotapolitiikan vastustaja ja suhtauduin Natoon hyvin negatiivisesti. 36 Demokraatti D-KASVO P etri Korhonen kertoo erään kokoomuspäättäjän reaktiosta, kun nimitys Demokraatin vastaavaksi päätoimittajaksi oli julkistettu: ”Jos sinne olisi valittu joku sivarihippi, joka ei tiedä armeijan asioista yhtään mitään, olisi paljon helpompaa minullekin.” Kommentti ei tullut Korhosen mukaan mitenkään pahantahtoisesti. Oivallus oli kuitenkin myös vapauttava: – Sen jälkeen jäsenyysajatus on ollut itselleni aika yhdentekevä – jos se sopii meille, mennään tähän ay-liittoon ja jos ei mennä, pysytään sitten omassa liitossa, keskusjärjestössä. Demokraatti saa uudeksi päätoimittajakseen todella kokeneen konkarin, joka on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa, Yleisradiossa ja viimeksi Seurassa tuottajana. Niiden puolustaminen on paljon enemmän kuin armeijat, sodan uhat tai Nato. Tätä kenttää ei pidä jättää millekään yksittäiselle puolueelle. Ja tässä nyt ollaan. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että demareilla on saattanut olla hyvin kaksijakoinen suhtautuminen maanpuolustukseen. Siksi Korhonen päätteli, että nyt olisi oikea hetki itsekin muutokseen ja pyrki Demokraattiin. Isän ammatti E-liikkeen myymälätarkastajana vei koko perheen ympäri Suomen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle saakka. – On ollut helppo jättää esimerkiksi maatalous keskustalle ja maanpuolustuksen kysymykset kypäräpäiselle kokoomukselle. Me joudumme muuttamaan paljon entisiä lainalaisuuksia ja puhumaan ääneen asioista, jotka ovat olleet tabuja, hän viittaa Suomen suhteesta Venäjään. Me päätämme itse asioistamme. Mutta ymmärrämme kuitenkin, että joukkovoima on tärkeintä, muodostamme yhteisön. Puolueet ovat tahtomattaan ja tietämättään ehkä tehneet työnjaon. Koronan Korhonen näkee hyvänä ja ikävänä harjoitteluna siihen faktaan, että maailman arvaamattomuus iski suomalaistenkin mieliin. Mutta sitten tuli Ukrainan sota. Korhonen aloittaa lehdessä jännittävään aikaan. – Meidän ammattiliitossamme voi olla osastoja tai yksittäisiä aloja, joiden toiminnasta emme pidä. NATOHAN ON KUIN AY-LIIKE. – Näen politiikan puoluepoliittisten kiistojen sijaan enemmän arvovalintoina, millaista yhteiskuntaa, Suomea, me haluamme, mitä asioita kannattaa ajaa, mitä edistää. Naapuri voikin käyttäytyä vielä kuviteltua pahemminkin. Oli aika vaikeaa tunnustaa, että inhoamassani Natossa on sekä epämiellyttäviä että samanlaisia toimijoita kuin Suomi. Suomella on jo vähintään toinen jalka sotilasliitto Naton sisäpuolella. Hän toimi rauhanturvaajana Kosovossa rinta rinnan Nato-maiden sotilaiden kanssa. – Toivoisin, että mahdollisimman moni lukijamme saisi lähimmän vuoden aikana rakennuspalikoita vastata siihen, mitä hän haluaa puolustaa ja miten me sen teemme. – Minulle tuli sellainen tunne, että muutoksen tarpeen ymmärtäjänä Demokraatti on aika lailla avainasemassa. Siinä haluan olla mukana kertomassa SDP:n jäsenistön tuntoja ulospäin. Tarkoituksena oli olla tämä vuosi työkierrossa ja tehdä kirjoittavan toimittajan työtä. Suhtautuminen sotilasliittoon muuttui siellä. Hän toivoo, että SDP ottaisi laajasti käsittäen maan puolustuksen tontin entistä enemmän itselleen. KAINUULAISPOIKA ON nähnyt Suomea ehkä enemmän kuin moni ikätoverinsa. Yksi asia, jota Korhonen haluaa puolustaa myös päätoimittajan roolissaan on maan puolustus – kahtena eri sanana. Maan puolustamisesta voi tehdä itsensä näköisen – ja se ei ole vastakohta rauhan aatteelle, Korhonen korostaa. – Tuli sellainen fiilis, että suomalaisilla on valtavan suuria henkisiä valintoja edessään huolimatta siitä mennäänkö Natoon vai ei. Tämä valinta kuuluu meille kaikille ja siinä joudumme luopumaan vanhoista ennakkoasetelmista ja myös toiveajattelusta, että mikään ei ikinä muutu. – Kyse on siitä, että puolustamme omia arvojamme ja oikeuksiamme, mikä on meille tärkeää. Tämä lukijakunta, jos mikä, ansaitsee den on hyvä ottaa tämä alue haltuunsa kuten on otettu hyvinvointiyhteiskunnan, sivistyksen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ajaminen. Hän pohtii sitä, mitä merkitsee se, että Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja
– Mitä vähemmän tiedät, sitä helpommin nielet myös nämä selitykset. Äiti kuuntelutti Petri-pojalle myös klassista musiikkia ja perhe kävi kuuntelemassa suomalaissäveltäjien oopperoita. JOURNALISMIN PARIIN Petri Korhosen houkutteli halu etsiä selityksiä maailde_27052022_34.indd 37 de_27052022_34.indd 37 17.5.2022 15.59 17.5.2022 15.59. – Protestoin sitä ajattelutapaa vastaan, että ihminen on rationaalinen olento ja käyttää rahaa saadakseen siitä maksimaalisen ja järkevän hyödyn. Tiedonhalu tulee hänelle perheestä – Korhosten kotiin tuli niin Helsingin Sanomat kuin Uusi Suomi, mutta aikakauslehdet käytiin lukemassa kerran viikossa kirjastossa. taloustoimittajana Ylen Ajankohtaisessa Kakkosessa sekä Nelosen uutisissa . Näin itse, että ihmiset eivät käyttäneet mitenkään järkevästi rahaa. kaksi aikuista lasta . Vanhemmat kannustivat jälkikasvuaan lukemaan ja opiskelemaan. Hän pohtii, että tyhmyyden ylistystä ruokkivat kaikki populistit, jotka haluavat tarjota mahdollisimman helppoja selityksiä maailmanmenolle. harrastukset: pyöräily, metsästys, stand-up -komiikka manmenolle – toimia tavallaan tulkkina sille, mitä toinen tarkoittaa, oikoa väärinkäsityksiä ja näin rakentaa siltoja oikean tiedon kautta. Selitys oli yksinkertainen: – Isä halusi tietää mitä muut ajattelevat asioista, koska pitää tietää, mistä heidän maailmankuvansa rakentuu – ovat he sitten kokoomuslaisia tai kommunisteja. Ihan jo siksi, että ooppera kuuluu kaikille – ei vain eliitille. – Nuorena piti lukea kaikki Veijo Meret, mutta kaikkea muutakin, että pysyi kärryillä, missä mennään kirjallisuudessa ja sai sopivasti kontrastia. MUUTOKSEN TARPEEN YMMÄRTÄJÄNÄ DEMOKRAATTI ON AVAINASEMASSA. – Mutta nyt, 2010-luvulta lähtien, meillä huudetaan tyhmyyden ylistystä. ”Käydään elämänkoulu ja se riittää”, Korhonen puuskahtaa. Ylpeillään siitä, että ei lueta eikä opetella mitään. Vanhemmilla on edelleen yli 80-vuotiaina kirjastopäivä viikossa. Korhonen opiskeli aikoinaan kansantaloutta Helsingin yliopistossa ja myös tv-tekniikkaa. Talous on aina kiinnostanut häntä toimittajana, ja nimenomaan ihmisen lompakon kautta. 56-vuotias . Laulettiin oppimisen ylistystä. 37 Demokraatti PETRI KORHONEN . toimituspäällikkönä Taloussanomissa, Helsingin Sanomissa ja Seurassa . päätoimittajana Otavamedian Outdoor-lehtiyksikössä (Metsästys ja Kalastus, Erä, Kippari, Vene) . Ylpeinä kerrottiin, kuinka monta työväenopiston kurssia on tullut käytyä. Korhosella on selkeä mielikuva 1970-luvun demareista: työväen sivistys ja itseopiskelut olivat päämäärä. Korhonen muistaa, kuinka isän puoluetoverit SDP:ssä ihmettelivät, miksi perheeseen tulee porvarislehti ”Usari”. Ainoa, josta olen valmistunut, on Sanomien toimittajakoulu. – Kuulun niihin toimittajiin, jotka eivät saaneet opintojaan loppuun
Mitkä ovat vielä toteutumattomat unelmasi omassa elämässäsi. Käytännössä kaikki se pieni määrä punaista kokolihaa, mitä perheessämme syödään, on itse metsästettyä kaurista, peuraa tai hirveä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Varustelekan Finnish Brutality -kisassa pärjääminen tai edes kunnialla loppuun asti pääseminen. Tuo jäinen saari on jäänyt näkemättä. 38 Demokraatti D-KASVO 1 Vaellus tai joku hyödyllisempi oleskelu Huippuvuorilla. Kaikkialle ei tarvitse eikä pidä lentää ilman syytä. de_27052022_34.indd 38 de_27052022_34.indd 38 17.5.2022 15.59 17.5.2022 15.59. Olen lohduttanut itseäni sillä, että menemättömyyteni on luonnon kannalta hyvä asia. – Sitä, että seurataan kuumemittarin tavoin pörssikursseja ja luetellaan numeroita katsomatta, mitä niiden taakse kytkeytyy. Ihmiset lankesivat siihen, ja hän itsekin osti yksittäisiä osakkeita noin tuhannella markalla päästäkseen yhtiökokouksiin mukaan. Hän yritti taloustoimittajanakin olla ylistämättä rahaa ja markkinoita. Korhonen muistaa vielä Ylellä ollessaan, kuinka ict-buumi valtasi Suomen. Vegeja vegaanikuukausien määrää tulen lisäämään. 2 Ostolihasta luopuminen. Silti meiltä löytyy jääkaapista välillä kanaa, joskus leikkeleitäkin
Suurimmaksi uhkaksi printtilehdille ylipäänsä hän näkee Postin jakeluongelmat ja paperin raaka-aineen riittävyyden. de_27052022_34.indd 39 de_27052022_34.indd 39 17.5.2022 15.59 17.5.2022 15.59. Tällaiset yksityiskohdat jäävät mieleen. – Miksi olemme kohteliaasti hiljaa, jos joku jakaa ”tietoa”, että koronarokote on tappanut Suomessa 20 000 ihmistä. Petri Korhonen nollaa päänsä ”tarkoituksettomalla, määränpäättömällä fillaroinnilla ympäriinsä pitkin pääkaupungin rantoja”. 39 Demokraatti MAAN PUOLUSTAMINEN EI OLE VASTAKOHTA RAUHAN AATTEELLE. Mutta perusta on sama kuin ict-huumassa: yritetään saada ihmiset huutamaan ja juoksemaan johonkin suuntaan, jonkun perässä tai jotain pakoon. Hän haastatteli Estonian uhreja hoitaneita sairaanhoitajia noin viikko aluksen uppoamisen jälkeen. Se on saada enemmän näkyvyyttä niin Demokraatin verkkolehdelle kuin aikakauslehdelle. Mutta sen ei pidä olla mikään syy jättää lehdentekoa vain verkkoon. Osa näistä olisi halunnut polttaa vastaanottokeskukset vuonna 2015. Korhonen kehaisee ihastelleensa jo aiemminkin Demokraatin aikakauslehden ulkoasua ja kokonaisuutta. – He kertoivat, kuinka parikymppisten uhrien mekkojen paljetteja löytyi vielä päivien päästä ensihoitotilan lattialta. Korhosta kiehtoo myös se, ketkä menevät kaikenlaiseen foliohattuiluun mukaan. Millainen on Demokraatti vaikkapa viiden vuoden päästä. Minkään julkaisun hyljeksiminen ennakkoluulojen takia on aika ”old schoolia”. Suomalaisten luottamus mediaan kriisiaikana nousee tutkimusten mukaan: luotettavimman tiedonlähteen kärjessä ovat aina Yleisradio ja sanomalehdet. Heitäkin on paljon, vaikka en ymmärrä miksi. – Miten tavallinen suomalainen muuttuu tällaiseksi. Osallistuminen entistä tiiviimmin myös yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää. Petri Korhonen – niin talousjournalismiin perehtynyt kuin onkin – muistaa erityisesti yhden oman juttunsa, joka ei liity talouteen millään tavalla. – Kaikkien vanhojen temppujen päälle on tullut lisää keinoja, joilla meidän päitämme yritetään kääntää ja mitä meille yritetään henkisesti myydä tai millä pelotella. Printtiin tulee ihan erilainen rakkaussuhde kuin pelkkään verkkoon. – Sosiaalinen media on syönyt aika paljon alan arvostusta, kun se on paljastanut meidänkin alamme ihmisten ylimielisyyden, asenteen, että ”me kerromme teille asioita alaspäin”. PETRI KORHOSELLA on selvät sävelet siitä, mikä hänen tärkein tehtävänsä päätoimittajana on. Niinpä ei olekaan ihme, että ”kiertolaisen” sielunmaisema löytyy akselilta Katajanokka-Kainuu. Pitäisi tohtia varoittaa liukastumasta kaninkoloon, koska tuo väite ei pidä paikkaansa. Toimittajan työ voi olla etenkin henkisesti raskasta. Verkko on paras markkinointija myyntikeino, kiireiseen aikaan sopiva väline korkeatasoiseen journalismiin. – Haluan, että keskustelemme lukijoiden kanssa entistä enemmän, olemme läsnä sosiaalisessa mediassa ahkerasti ja keskustelemme myös heidän kanssaan, jotka eivät voisi kuvitellakaan lukevansa Demokraattia. Se on ollut ihan terveellistä. – Viihdyn kivikortteleiden keskellä, mutta nautin myös Kainuun erämaasta, jossa ei näy karhujen lisäksi yhtään mitään muuta. Aloin jo silloin seurata keskustelupalstoilla tarinoita kaikenlaisista vedätyksistä. – Olen nähnyt sen, mitä pitää välttää. MEDIALUKUTAIDOSTA ON puhuttu paljon – siitä, että jokaisen pitäisi oppia erottamaan faktat huuhaasta. Hän näkee aivan samat mekanismit nyt, kun kyse on turvallisuudesta. – Yksittäisten toimittajien arvostus on varmasti sillä paikalla mihin se kuuluukin. Meidänhän pitäisi olla kansan palvelijoita, kanssakulkijoita – tsekata faktat, jotta jokainen voi tehdä itse päätöksensä. Näistä parista menneestä vuodesta jää taatusti yhden sun toisen toimittajan mieleen juttuja, jotka eivät unohdu. Vaikka luottamus mediaan on hyvä, se pitää Korhosen mukaan ansaita joka kerran uudelleen. Ehkä se on tarpeellisuuden tunnetta: minua kuunnellaan, kun huudan tarpeeksi lujaa. Tavallinen kuntosalinpitäjä on huutanut rokotevastaisuuden puolesta ja nyt hän näkee, että Ukraina on täynnä natseja. Se muistuttaa siitä, että printtilehtikin on olemassa, ”gourmet-aterian” paikka kaksi kertaa kuukaudessa. Moni printtilehti on kuopattu ja vain verkkolehti on jäänyt jäljelle. Faktatieto ei kiinnosta. – Sen huuman alku oli kiehtovaa aikaa, kun tarinat, elämykset ja lupaukset upeasta tulevaisuudesta nousivat kaiken realismin ohi. En näe mitään syytä, miksi toimittajista pitäisi tehdä jonkinlaisia sankarihahmoja. Hän haastaa ihmisiä väittämään myös vastaan, jos he ovat eri mieltä lehden linjausten kanssa. Samaan aikaan se on ihailtu aikakauslehti, jota lukevat myös ne, jotka uivat aatteellisesti vastavirrassa. Korhosella on oma visionsa: – Se on näkyvä, kantaaottava verkkolehti, jota siteerataan ahkerasti ja joka herättää intohimoja suuressa lukijakunnassa. Korhosellakin on siitä kokemusta Taloussanomista. Korhonen mainitsee Twitterin ja muut keskustelukanavat, joihin Demokraatti menee entistä suuremmalla ryminällä. Ja tähän liittyy tyhmyyden ylistys
Välillä on ollut jopa ihan fyysisiä oireita, inhon väristyksiä ja vatsanesteiden nousemista kurkkuun, kun joku satunnainen populisti on pyrkinyt tekemään itseään tykö julkisuudelle sometempuillaan tai asettamalla päätöksenteossa etusijalle vain ja ainoastaan oman itsensä. SITTEN KAIKKI meni päin helvettiä. Yhteen suuntaan soutaen ja kaikki puolueet (maanpettureita lukuun ottamatta) huomioiden. Naton jäsenyyshakemuksen jättämiseen johtanut prosessi oli kauneinta ja taidokkainta politiikan tekoa, mitä olen oman harrastuneisuuteni aikana todistanut. Laji, jossa ilkeys, itsekkyys, tietämättömyys ja jopa tyhmyys palkittiin usein maksimaalisesti. Presidentin ja pääministerin johdolla ulkomaan diplomatiaa taidokkaasti operoiden asetuttiin jopa isoveljeksi läntiselle naapurillekin. Eduskunta ei näyttäytynyt enää millään tavalla arvokkaana työpaikkana kenellekään. Oireita politiikan teon ja yhteiskunnallisen rapautumisesta on toki ollut jo pitkään, eikä populismikaan mikään varsinaisesti uusi keksintö ole. 40 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi P olitiikan, poliitikkojen ja yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen on tuntunut jo yli vuosikymmenen verran raskaalta, masentavalta ja tympeältä. Pahinta oli, että tuo kulttuurinmuutos johti siihen, että merkittäviä päätöksiä ei enää syntynyt. Muistan, kuinka kesätöissä paperitehtaan valvontakopissa äijät puhuivat vielä politiikasta ja sivistivät itseään kansanopistoissa. Korona koitteli ja karaisi, ja viimeistään Venäjä hitsasi kansakunnan taas yhteen. Varmasti Juha Sipilä yritti muutosta tähän neppailun ja saamattomuuden kulttuuriin omalla tavallaan, vaikka poliittiset linjaukset demarinäkökulmasta olivatkin vääränlaisia. Perussuomalaisten kahtiajako oli siinä mielessä terve signaali, että soinilaiset halusivat kuitenkin kantaa hallitusvastuuta ja tehdä yhteistyötä, vaikka hillotolppailmiölläkin varmaan oli osansa hallitukseen jäämisessä. Kyynel. Nuorena idealistina sitä vain kasvoi ympäristöön, jossa politiikka ja poliitikot tuntuivat vielä arvostetuilta: Lipponen johti maata jämäkästi ja suunta oli vakaasti kohti Eurooppaa. de_27052022_40.indd 40 de_27052022_40.indd 40 13.5.2022 16.12 13.5.2022 16.12. Politiikan kunnianpalautus Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. NATO-JÄSENYYSPROSESSI OLI KAUNEINTA POLITIIKAN TEKOA, MITÄ OLEN TODISTANUT. Voi kyynel. Ja kiitos. MUTTA TÄLLÄ hallituskaudella on nähty politiikan kunnianpalautus, jonka kruunasi Nato-prosessi. Sen käytävillä vaeltaneet sebastiantynkkyset tuntuivat vetävän laahuksenaan myös perinteisemmät poliitikot ja median pyörittämään päässään ”jatkuvaa somekelaa”, kuten tutkija Anu Koivunen osuvasti on tiivistänyt. Hallitusti, arvokkaasti ja harkiten. Pienet julkisuustyrskyt eivät horjuttaneet valtiolaivaa, ja puolueet kykenivät yhteistyöhön isänmaan edun nimissä. Oliko syynä sosiaalisen median kautta valtaan noussut öyhökratia, ihmisten etääntyminen yhteiskunnallisesta keskustelusta, liiallinen hyvinvointi tai mikä vaan, mutta politiikasta tuli lyhytnäköistä pisteiden keruuta, närkkimistä ja huomiohakuista poseeraamista. Suomi ajelehti. Lopulta koko homma meni tunnetulla tavalla ihan munilleen, ja Sipilän hallituksen perintö jäi olemattomaksi. Ei eduskunnassa, eikä kunnanvaltuustoissakaan
Kansanedustajana, perheenisänä ja aktiivisena kansalaisena teen omalta osaltani töitä sen eteen, että Suomi on vahva oikeusvaltio ja joustava yhteiskunta. 41 Demokraatti Hussein al-Taee 39-vuotias kansanedustaja (sd.) KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi N äen peilikuvassani eräänlaisen tienraivaajan. Mielestäni ”the American dream” toteutuu Suomessa paremmin kuin Jenkeissä. Täytyy valita, minkä vuoksi harmaantuu. Tunnen tekeväni duunia niiden puolesta, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea hetkeksi tai pidempään ja myös lapsilleen. Tänne voi tulla ihminen, joka on syntynyt sodassa ja elänyt pakolaisleirillä. Ne ovat myös syitä, minkä takia koen, että minun kannattaa harmaantua. de_27052022_41.indd 41 de_27052022_41.indd 41 17.5.2022 11.32 17.5.2022 11.32. Ihminen harmaantuu joka tapauksessa. On mukava kuulla tällaisia ajatuksia. Olen heille esimerkki, joka on omat tulikasteensakin kokenut. Olen saanut omassa elämässäni nähdä, mitä demokratia voi parhaimmillaan olla. Saan yhteydenottoja suomalaisilta, jotka sanovat, että heille antaa paljon toivoa, että minunlaiseni ihminen on eduskunnassa. He kertovat, että pääsyni eduskuntaan ja työni siellä vahvistavat meidän hyvinvointivaltiotamme ja demokratian kehitystä. Viestini kaikille täällä Suomessa on, että sinusta voi aidosti tulla ihan mitä vaan. Monesta noustaan ja mahdollisuudet ovat auki tässä maassa. Peilikuvassani katselee ihminen, joka elää maailman onnellisimmassa maassa, ja kuitenkin kokee, että käsiensä päälle ei voi istua ja töitä riittää. Olit Matti tai Muhammed, niin sinulla on kaikki mahdollisuudet pärjätä täällä. Hän voi opiskella, saada mahdollisuuksia ja ryhtyä vaikka kansanedustajaksi
42 Demokraatti Maarten Baas, Real Time: Paddington Clock de_27052022_42.indd 42 de_27052022_42.indd 42 17.5.2022 14.42 17.5.2022 14.42
43 Demokraatti KULTTUURI Vanha panimo pantiin museoksi Lahden uusi visuaalisten taiteiden museo Malva kokoaa suojiinsa niin Viipuri-kokoelman, julisteet kuin vaihtuvat näyttelyt. Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuvat Nora Vilva 43 Demokraatti de_27052022_42.indd 43 de_27052022_42.indd 43 17.5.2022 14.42 17.5.2022 14.42
AVAJAISNÄYTTELYYN ON saatu komea läpileikkaus alankomaalaisen Maarten Baasin teoksista noin kahdeltakymme neltä vuodelta. Mu seossa esitellään teoksia, joita aiemmin oli taidemuseossa ja julistemu seossa. Ne jaettiin sodan jäl keen Lahden ja Hämeenlinnan taidemu seoiden kesken. Malski löydettiin viitisen vuotta sitten. Tuulia Tuo men mukaan Malva haluaa olla elämyk sellinen, monipuolinen, helposti lähestyt tävä ja rento museo, joka on kiinni ajassa. Avajaisnäyttelyssä esittäytyy alanko maalainen Maarten Baas, joka luo tai detta hiillostetuista huonekaluista, kriti soi puhuvia päitä ja leikittelee mautto muudella. Sitä on kerätty yli viidenkymmenen vuo den ajan. Annamme tilaa paikallisille taiteilijoille. Samalla haluamme luoda huikeita nykytaidenäyttelyitä, joissa on esillä sekä kansainvälisiä että suomalaisia kärkinimiä. – Lahden taidemuseo perustettiin vuonna 1950 väliaikaisiin tiloihin. Uudisosa mahdollistaa ny kyaikaisen museotoiminnan. Avajaisnäyttelyissä on esillä kuvatai teilija Maarten Baasin teoksia, julisteita ja Juuretnäyttely Malvan kokoelmasta. Selvityksiä eri paikoista on ollut useita vuosikymmenien aikana. 44 Demokraatti KULTTUURI H uhtikuun lopussa avautu nut visuaalisten taiteiden museo Malva Lahden kes kustassa tarjoaa nyt hie not tilat kuvataiteelle. Meillä on myös digitaalisia ja vuorovaikutteisia teoksia sekä muotoilua. Kaikille näyttelyille on varattu omat ker rokset. Muita huomattavia kokoelmia ovat Suomen taidepiirtäjäliiton kokoelma sekä Askokokoelma, joka heijastelee Lahden taustaa huonekalukaupunkina. Avajaisnäyttelyt on valittu vastaamaan Malvan profiilia ja henkeä. Museon taidekokoelmassa on 9 000 taideesinettä. Li säksi museolla on käytössä tilaa vaihtu ville näyttelyille. Ilja Repin: Nuori mies, 1893. de_27052022_42.indd 44 de_27052022_42.indd 44 17.5.2022 14.42 17.5.2022 14.42. Kansainvälisesti merkittävässä juliste kokoelmassa on noin 70 000 julistetta. Tiloissa on myös konserttisali, toimistoja, uusi panimo ja ravintoloita. Piiloleikkinäyttelyssä nähdään klassikoita Baasin uralta ja Tuulia Tuomi iloitsee uudesta museosta. Kun Mallasjuoman vanha tehdas kiinteistö Malski oli jäänyt tyhjilleen, se muokattiin uuteen käyttöön ja museota varten rakennettiin uudisrakennus. – Panimosta on säilytetty punatiili siä seiniä ja oviaukkoja. Vanhimmat niistä kuu luvat Viipurikokoelmaan, joka koostuu Viipurin taidemuseosta evakuoiduista taidekokoelmista. – Esittelemme näyttelyissä omia ko koelmiamme, jotka ovat odottaneet so pivia tiloja 70 vuotta. MALVAN MUSEONJOHTAJA Tuulia Tuomen mukaan omaa rakennusta on odotettu yli seitsemänkymmentä vuotta. Jo silloin alettiin puuhata oikeaa taidemu seota Lahteen. Meillä on esimerkiksi panimogallerioita ja käymistila. Museossa on kolme isoa näytte lysalia päällekkäin. Mal van kokonaispintaala on noin 4 000 ne liötä, joista noin 2 200 on varattu näyt telyille. Myös tilojen ni missä on jäljellä vanhan panimon henki. Asko-kokoelma kuvaa suomalaista sisustamista 1950-luvulta 1970-luvulle
Baas teki lopputyönsä Smoke Eindho venin muotoiluakatemiassa polttamalla barokkihuonekaluja. uusia videoteoksia. Mukana on poltettuja huonekaluja, joilla hän ponnahti kansainväliseen kuului suuteen 2000luvun alussa. Baasilla on käytössään useita saleja museon ensimmäisessä kerroksessa. – Älkää kysykö minulta, olenko taitei lija vai muotoilija. Baasin Sirkusteos nähtiin ensimmäisen kerran Milanon huonekalumessuilla 2014. Toinen poltettujen huonekalujen sarja syntyi, kun hän hiil losti vuonna 2004 tunnettujen muotoi lijoiden suunnittelemia designhuoneka luja ja käsitteli ne läpinäkyvällä epok sihartsilla. de_27052022_42.indd 45 de_27052022_42.indd 45 17.5.2022 14.42 17.5.2022 14.42. Esikuvasta irtaantuminen on taiteilijalle välttämätöntä, jotta hän voi löytää oman tyylinsä. Näin huonekaluista tuli taas Maarten Baasin videoinstallaatiossa ”Ajattelen, siis olin” ihmiset hokevat YouTubessa ajattelevansa – ”I think...”. Taiteilijana Baas on tunnettu siitä, että hän ravistelee perin teitä ja murtaa taiteen rajaaitoja. Maarten Baasin tyyli on leikkisä. – Klassikoiden polttaminen on symbo linen teko. Sarja Ei savua ilman… on esillä nyt Lahdessa. Tivolimusiikki soi, karuselli pyörii ja peilimosaiikki täplit tää tilan valoläiskillä. Pääpalkinnon voitti tänä vuonna japanilainen Takahiro Eto. En osaa vastata. Materiaalina voi olla videoita, muovia, savea, terästä tai poltettua ja uudelleen käsiteltyä puuta, Baas sanoo. Hän luonnehtiikin itseään muotoili jan kehoon syntyneeksi taiteilijaksi, joka kaihtaa luokitteluja. 45 Demokraatti käyttökelpoisia. Julistetriennalessa on esillä 350 julistetta. Tyy lini lähtee liikkeelle ideasta, jonka ympä rille tekniikka rakentuu. Yhdessä näyttelyhuoneessa on karne valistinen tunnelma
Kilpasarjo jen aiheet ovat ympäristöjulisteet, koti ja asuminen sekä aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet. Teos muuttaa muotoaan kävijävirran mu kana. Seinä on täynnä YouTubesta napsittuja videopätkiä, joissa poliitikot, poptähdet, vloggaajat, somevaikuttajat ja tavalliset ihmiset ju listavat ajattelevansa. Museossa vieraileva voi eläytyä nostalgiseen kokoelmaan, jossa näyttäytyy suomalainen sisustaminen 1950luvulta 1970luvulle. 46 Demokraatti KULTTUURI Baas rakensi mauttomuudella leikit televän tilateoksen messujen kritiikiksi. Ekho Collectiven taideteos Ahto muuttaa muotoaan kävijävirran mukana. Mukana on ko meita teoksia myös Eero Järnefeltiltä, Mikko Oinoselta, Wäinö Aaltoselta, Tyko Salliselta, Juho Rissaselta, Ilja Repiniltä ja Ivan Aivazovskylta. Se hyödyntää liikkeentunnistustek nologiaa ja simulaatioalgoritmia, joiden avulla teos tuottaa muuntuvaa kuvaa ja ääntä. Ahto tutkii veden erilaisia olomuo toja kuvien ja äänien avulla. Arvokkaat teokset avaavat näkymiä 1800luvun ja 1900luvun al kupuolen suomalaiseen ja ulkomaiseen maalaus ja veistotaiteeseen. Lahteen saatiin vuonna 1950 Viipuriko koelma, jonka ympärille taidemuseo pe rustettiin. Triennaleen lähetettiin julisteita yli vii destäkymmenestä maasta. Julistetriennale on esillä 21. – Elämme maailmassa, jossa voi hel posti jakaa minkä tahansa idean koko maailmalle tai ottaa muiden ideoita omaan käyttöön. de_27052022_42.indd 46 de_27052022_42.indd 46 17.5.2022 14.42 17.5.2022 14.42. elokuuta saakka. Maarten Baasin näyttely Piiloleikki on esillä Malvassa 18.9. Viipurin taidekokoelman keräsi Wilhelm Tillman Grommé, joka testamenttasi kokoelmansa Viipu rin kaupungille. saakka. Hänen aja tuksensa on paisutettu meidän aika namme äärimmäisyyksiin. Kriittinen äänenpaino jatkuu teok sessa Ajattelen, siis olin. MUSEON YLPEYS on Akseli Gallen-Kallelan upea Keitele, jossa vesi välkehtii hopeisena. Esillä on 350 julistetta. Digitaalisuudesta ja interaktiivisuu desta on esimerkkinä museon Valogalle riaan rakennettu viisitoista metriä korkea teos Ahto, jonka tuotti Ekho Collective. Juuretnäyttelyssä on esillä myös Suo men historiasta kertovia julisteita ja As kokokoelman huonekaluja. Museon ylimmässä kerroksessa Juu retnäyttelyssä esitellään Malvan juuria. Teoksen nimi on mu kaelma filosofi Descartesin kuuluisista sanoista: ajattelen, siis olen. Hänen mielestään muotoilun ja uusien ideoiden esitteleminen jää messuilla jal koihin, kun osallistujat yrittävät päihit tää toisensa sosiaalisessa mediassa jae tuilla kuvilla. Lahti oli pitkään suomalaisen huonekaluteolli suuden keskus. Kolmannessa kerroksessa voi tutus tua Lahden kansainvälisen julistetrien nalen kilpasarjojen parhaisiin teoksiin
Tämän tietävät kissanja koiranomistajat, jotka valmistavat rauhaisan pesän, himmentävät valot ja monin muin tavoin varmistavat, että emo kokee olevansa turvassa. Liukuhihnasynnyttäminen sopii ihmisille yhtä huonosti kuin emakoille suursikaloissa. Silloin synnytyksellä on parhaat edellytykset onnistua niin äidin kuin poikasen kannalta. Nyt se, muiden pienten sairaaloiden ohessa, on lopetettu – potilasturvallisuuden nimissä, koska kaikkein vaativimpia toimenpiteitä ei ympärivuorokautisesti voitu taata. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_27052022_47.indd 47 de_27052022_47.indd 47 17.5.2022 11.12 17.5.2022 11.12. Ajatellaanpa vaikka Tammisaaren palkittua ”BB:tä” jonne tultiin synnyttämään ulkomailta asti. Sitten jokin meni pieleen ja varsa menehtyi, kaikista pelastusyrityksistä huolimatta. Vaikka ihan vain sillä samalla asenteella, jolla lemmikkiään rakastavat emännät ja isännät kohtelevat suojattejaan. Synnytys ei koskaan ole vain lääketieteellinen tapahtuma, kuten jokainen nisäkäsemo tietää. Tämä on meilläkin arkipäivää. Joka hetki hän pelkäsi nukahtavansa ja vastasyntyneen kierähtävän sylistä lattialle, koska mitään paikkaa laskea vauva ei ollut. Voi vain arvailla, kuinka paljon masennusta, parisuhdeongelmia, uupumusta ja lapsiin kohdistuvia laiminlyöntejä voisimme välttää yksinkertaisesti sillä, että synnyttäjää kohdeltaisiin rauhallisella, kunnioittavalla, meille nisäkkäille lajityypillisellä tavalla. Naapurini sai juuri neljännen lapsensa. Sama pätee kaikkiin muihinkin nisäkkäisiin. Mutta nyt unohtuu keskeinen lähtöoletus, että jos synnyttäjälle tarjotaan turvaa, rauhaa ja aikaa, menee kaikki yleensä hyvin, eikä erikoistoimia tarvita. Emmekö todellakaan pysty parempaan. Voisi kuitenkin miettiä, kuinka suurta stressitasojen nousua, huolta äideille ja niiden myötä konkreettisia riskejä synnytyksille aiheuttaa tieto, että sairaalaan on jono, se sijaitsee yhä kauempana, jolloin hätäsynnytyksen uhka tien päällä kasvaa, eikä perillä välttämättä ole tilaa eikä kätilöllä ja lääkäreillä aikaa. Usein kaikki menee hyvin, maatilan emäntä vakuutti, kunhan synnyttävä tamma saa olla rauhassa, sitä ei häiritä, eikä se pelästy. Synnytys meni hyvin, mutta Naistenklinikalla ei ollut yhtään vuodetta vapaana. Hbl:n mukaan Ruotsissa on synnyttäjiä tänä keväänä käännytetty tilanpuutteen takia sairaalan ovelta kotiin, vaikka synnytys olisi jo käynnissä, ja raskaanaolevat ovat protestoineet sairaaloiden edessä oikeudestaan synnyttää sisätiloissa. Naisia ja nisäkkäitä S atuin paikalle, kun aasintamma synnytti. Viereisissä tuoleissa nuokkuivat naapurini aviomies ja ensisynnyttäjäpariskunta, joka itkeskeli uupumuksesta. 47 Demokraatti LIUKUHIHNASYNNYTYS SOPII IHMISILLE YHTÄ HUONOSTI KUIN EMAKOILLE SUURSIKALOISSA. Tarkennus, en nyt puhu kotisynnytysten puolesta, vaan lajinmukaisten synnytysolosuhteiden, jotka on mahdollista saavuttaa myös sairaala-oloissa. Emä kuoli seuraavana päivänä. Tuore äiti joutui kuusi pitkää aamuyön tuntia kärvistelemään tuolilla vauva sylissään. Suomessa synnyttäjät ohjataan yhä jättiläismäisempiin laitoksiin, joissa meteli, kiire ja stressi, tila-, resurssija henkilöstöpula vaikuttavat synnyttäviin äiteihin täysin päinvastaisesti. Sen sijaan metelissä ja stressaantuneena, kokiessaan olevansa uhattu tai peloissaan, eläin saattaa pahimmassa tapauksessa jopa surmata poikasensa. Miksi tämä itsestäänselvyys unohtuu ihmisnisäkkäiden kohdalla. TÄLLAISTEN TARINOIDEN kuuleminen saa verenpaineen nousemaan ja pulssin kiihtymään – saati synnytykseen valmistautuvan nuoren naisen elimistön. Nyt huomio on kohdistetettu erikoistapauksiin ja -yksikköihin, jotka puuttuvat – varmasti ensiluokkaisesti – asioihin silloin, kun tilanne luisuu vaaralliseen suuntaan. Pieni, siro, sinisten kalvojen peittämä varsanpää ja toinen kavio oli jo esillä
Viivästysten jälkeen ilmestynyt kirja koostuu Kilven päiväkirjamerkinnöistä, muistiinpanoista, aforismeista ja runoista neljän vuosikymmenen ajalta, 1980-luvulta 2010-luvulle. Olemassaolo mielletään, hyvässä ja pahassa, velvollisuudeksi: ”Piti toimia. Ne on tarkoitettu luettavaksi hitaasti, jokaista viisasta ajatusta huolellisesti maistellen. 232) Jo pidemmän elämän eläneet ihmiset saavat näistä Kilven ajatuksista irti eniten, sillä heillä on niiden sisäistämiseksi tarpeeksi perspektiiviä. Hänen tekstiensä yksinkertaisuutta on joskus epäilty yksioikoisuudeksi, vaikka hänen lauseensa ovat olleet pikemminkin huolellisen kypsyttelyn tulosta. Hän kirjoitti ne muistikirjanaan käyttämäänsä mietelauseja runovalikoimaan Elämää vuoden kaikki päivät, jonka Otava julkaisi vuonna 1983. Kilpi harmittelee lähes jatkuvassa vireystilassa olevia aivojaan, koska yliherkkyys tekee ihmissuhteista vaikeampia kuin mitä niiden pitäisi olla. Miksi ruumiini on kuin lyijyä levossakin?” Kyse ei ole pelkästä vanhuuden kolotusten voivottelusta, mutta koska teksti on tehty pitkälti jo korkeassa iässä, sen pääpaino on ymmärrettävästi ikääntymisessä ja pohdiskelussa kuolevaisuudesta. Kilven tuntemukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, ovat silti niin yleismaailmallisia, että kenen tahansa muunkin on helppo samaistua niihin. KIRJA Vain elämää, ei sen enempää Eeva Kilpeä on kutsuttu jopa kirjallisuutemme yhdeksi kantaäidiksi. Hän sanoo olevansa despootti, jolla on arjessaan kaksi vastakohtaa, yksityinen yksinäisyys ja kirjailijan julkisuus. Tässä esimerkiksi siihen sisältyvä kirjoitus vuoden 2006 ensimmäiseltä päivältä: ”Vanheneminen ei ole herkkua. 48 Demokraatti KULTTUURI Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät WSOY 2022, 261 s. Ne tuntuvat jonkinlaisilta hitaan hyväksymisen oppitunneilta.” Tätä hyväksyntää löytyy monesta Elämää kaikki päivät -merkinnöistäkin, mutta on katkeria, kitkeriä ja muita ikäviä ajatuksia niitäkin mukana. Karjalan menetys, feminismi ja naiseus ovat olleet eräitä hänen aiheitaan. Tutun neuvon mukaan kirjailijan tulisi kirjoittaa siitä mistä tietää, ja näin toimii Kilpikin. Näkemystä ja kokemusta Kilvellä riittää: ”Väitetään, ettei ihminen kehity enää. Kirjoittaminen, aivan kuten sen ulkopuolinen elämäkin, näyttäytyy Elämää kaikki päivät -muisteluissa jatkuvana kamppailuna, jossa tuntuu olevan enemmän pimeitä kuin valoisia hetkiä. VILLE HÄNNINEN huomioi Sinisen muistikirjan (2019) arvostelussaan verkkolehti Kiiltomadossa, että Kilven 2000-luvun tuotannosta ”puuttuu kitkeryys miltei kokonaan. Hän lähettää terveisensä: ”Miten raskasta, pelottavaa, ahdistavaa elämä onkaan, ja silti…” (s. Nämä kaksi teosta muistuttavat toisiaan etenemällä vuoden ensimmäisistä päivistä viimeisiin. Mutta koko ajanhan tapahtuu sopeutumista, uudistumista, avartumista, henkistä kurkottumista; syntyy uusia ulottuvuuksia, uusia ominaisuuksia, ja osa niistä alkaa ajan mittaan huomaamatta periytyä.” (s. Sitkeys on näkynyt siinäkin, ettei Kilpi ole seurannut kirjallisia muoteja, vaan puhunut aina omalla äänellään, henkilökohtaisesti. Jos se on hänen viimeinen teoksensa, kuten nyt näyttää, niin se sopii hyvästiksi. Iloa saadaan silti paljosta, muun muassa lapsista, luomisesta ja luonnosta. Armo ja armottomuus vuorottelevat. de_27052022_48.indd 48 de_27052022_48.indd 48 17.5.2022 15.18 17.5.2022 15.18. Puheet ‘kultaisesta iästä’ ovat pötyä. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Veikko Somerpuro H elmikuussa kunnioitettavaan 94 vuoden ikään ehtinyt Eeva Kilpi mietiskelee uudessa Elämää kaikki päivät -teoksessaan olemassaoloa kokemuksen syvällä rintaäänellä. 20) Tuotteliaan kirjailijauran tehneeltä Kilveltä on nyt ilmestynyt kirjoja kahdeksalla eri vuosikymmenellä, mikä on häkellyttävä saavutus. Hän mietiskeli kohtalokkaita jo juhannusaattona 1985: ”Oi miten valmis kuolemaan minä olenkaan ja se valmius on joka hetki läsnä minussa ja vaikuttaa käyttäytymiseeni, luonteeseen.” Eri aikoina riittää yleisiä ongelmia, mutta yksityinen – ihmisen yritys elää hyvin suhteessa itseensä ja toisiin – pysyy samana. Uutta teosta voikin luonnehtia elämänmakuisemmaksi. 94) ELÄMÄÄ KAIKKI päivät on leveästi ja anteliaasti taitettu kahvipöytäkirja, joka antaa tilaa Kilven valituille sanoille. Piti suorittaa elämisen velvollisuutta.” (s
Siinä odotetaan kuolemaa, mutta ollaan vielä kiinni elämässä ja sen pyhässä keskeneräisyydessä. JA MITEN IKÄVÄÄ MAHTAISIKAAN OLLA, JOS JONAKIN PÄIVÄNÄ YMMÄRTÄISIMME TÄMÄN KAIKEN. Minulla on koottujen runojeni korrehtuuri neljättä kertaa tarkistettavana ja yhä siinä on korjaamattomia virheitä.” (s. 49 Demokraatti ”Sensuuria” kustantaja on näemmä harrastanut kiitettävän vähän: ”WSOY ja sen arat toheloivat ihmiset rasittivat minua niin että jäseneni petti, vaikka henki kesti. Sitä lukiessa tulee rauhallinen ja henkevä olo, kuten käy usein Kilven tuotannon äärellä. Eeva Kilpi 1.6.2003 klo 13.33 de_27052022_48.indd 49 de_27052022_48.indd 49 17.5.2022 15.18 17.5.2022 15.18. Kaunis kirja tuo varmasti lohtua monelle. ME ELÄMME KESKELLÄ MYSTEERIÄ EIKÄ SE SELITY MEILLE. 171) Onneksi Elämää kaikki päivät on huolellisesti, jopa virheettömästi, toimitettu
Tämän kirjan kohdalla se on ehkä vieläkin tärkeämpää. Raili Mikkanen & Sirkku Linnea: Suomen lasten kummituskirja Minerva 2022, 80 s. Tällä kerralla sukelletaan tieteenfilosofian perusteisiin. Kunkin aikakauden erityispiirteet nousevat tarinoissa hienosti esiin. Napakoista tietoiskuista ja havainnollisista valokuvista selviää muun muassa se, milloin ratikan ohjaamoon astuivat ensimmäiset naiskuskit tai miltä näytti 1940-luvun kuukausilippu. 50 Demokraatti KULTTUURI Jukka Laajarinne & Mari Luoma: Mansikkamysteeri – Tarina tiedon etsimisestä Gaudeamus 2022, 49 s. Tarinan juonenkäänteiden mukana nostetaan esiin paitsi tieteellisen tutkimuksen perusteita, myös sudenkuoppia, joihin luotettavan tiedon etsijä voi mätkähtää. Sarjan edellisen osan arviossa totesin, että teoksen kohderyhmäksi ajatellut 6–9-vuotiaat tarvitsevat rinnalleen sellaisen aikuisen kanssalukijan, joka jaksaa pohdiskella kirjan teemoja. Helsingin kaupunginmuseon työryhmä: Tarinoita ratikoista. Into Kustannus 2022, 58 s. Teksti Marjo Jääskä N äinä valeinformaation ja salaliittoteorioiden aikoina kriittistä ajattelua on hyvä treenata pienestä pitäen. Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin äärettömyyttä, toisessa luonnon monimuotoisuutta. Pohdintojen sytykkeeksi soveltuu esimerkiksi Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kuvakirja Mansikkamysteeri, joka on kolmas osa tiedekustantamo Gaudeamuksen lastenkirjasarjasta. KIRJA Humpu Ukin höpinät ja ratikoiden kolinat Tuoreissa lasten kuvakirjoissa skaala ulottuu valeuutisista ”tosi”kummituksiin ja ratikkatarinoihin. Yhteisössä on ollut sairastapauksia, mutta johtuvatko ne todella mansikoista, kuten pohjoisoksien jäkäläviljelmien johtaja Humpu Uki väittää. RAITIOVAUNUT OVAT kolistelleet Helsingin kaduilla jo 130 vuotta. Esimerkiksi olympiavuosi 1952 sekä sota-aikaa edustava vuosi 1943 ovat mukana. Ilmeikkäät ja havainnolliset kuvat onneksi auttavat pysymään kyydissä mukana ja tuovat kokonaisuuteen kepeyttä. Viimeiseksi, vuonna 1984, noustaan jo risteyksissä kätevästi rullaavan nivelvaunun kyytiin. Kirja esimerkiksi muistuttaa, että tunteet, vakuuttavan kuuloinen tarina tai oma kokemus eivät vielä riitä tiedon perusteiksi. Tarinoiden lisäksi ratikkatietoutta jaetaan katkelmien väleihin sijoitetuilla tietoaukeamilla. Vuosietappien haarukoinnissa on huomioitu myös historiallisia tapahtumia. Kuvitus Jonna Jylhä. Varhaisin ajelu tehdään vuonna 1900, jolloin hevosvetoiset raitiovaunut olivat korvautumassa sähkövaunuilla. Juhlan kunniaksi Helsingin kaupunginmuseon työryhmä on koostanut mainion kuvatietokirjan Tarinoita ratikoista, joka yhdistelee onnistuneesti tietoa ja tarinaa. Mansikkamysteeri tarjoaa sen verran tuhdin paketin omaksuttavaa, että tarina ei tyhjene kertalukemalla. Anna Finnilän kirjoittamien lyhyiden tarinoiden siivillä lukija pääsee aikaja ratikkamatkailemaan usealla eri aikakaudella. Sotavuodet liittyivätkin keskeisesti raitiovaunuliikenteen vaiheisiin, sillä koska bussit ja muut autot olivat armeijan käytössä, melkein kaikki kuljetukset ja koko Helsingin julkinen liikenne hoidettiin raitiovaunuilla. Edellisistä kirjoista tutut ötökät Riikkinen ja Oukka alkavat selvittää, mistä johtuu, että osa kotipesän asukkaista on alkanut pitää ötököiden tavallista herkkuruokaa, metsämansikoita, myrkyllisinä. Erilaiset vaunumallit ja muut yksityiskohdat sekä ratikkaliikenteessä eri aikoina työskennelleet ammattilaiset tulevat tutuiksi, eikä matkustajiakaan unohdeta. Jonna Jylhän hauskan pelkistetty kuvitus istuu kokonaisuuteen erinomaide_27052022_50.indd 50 de_27052022_50.indd 50 17.5.2022 11.16 17.5.2022 11.16
Parissa tarinassa selittämätön kuitenkin saa selityksensä. Kertomusten aaveet käyttäytyvät lempeästi, eivätkä pahasti uhkaa kohtaamiaan ihmisiä. 51 Demokraatti sesti. Aukeamilla on paljon sekä tekstiä että kuvaa, mutta lukemaan houkutteleva ilmavuus säilyy läpi teoksen. Teos sisältää kymmenen mukavan kilttiä kummitusjuttua, jotka ovat omiaan luomaan kutkuttavaa jännitystä aremmillekin lapsille. Tervolassa taas kohdataan sillankorvassa liftaava tyttö ja Mäntyharjulla häädetään ulos talossa mellastava piru. Mikkanen viittaa ohimennen esimerkiksi lukioaikaan Mikkelissä sekä jäiden poltteluleikkiin Muhoksella. Räikeyttä välttelevät värisävyt vahvistavat salaperäistä tunnelmaa ja hahmojen ilmeet ja asennot kuvaavat hyvin kummallisten tapahtumien aiheuttamia reaktioita. Myös taitto on onnistunut. Kaikki haamuilijat eivät silti vaeltele verinen kirves kädessä, sen todistaa Raili Mikkasen Suomen lasten kummituskirja. Kummitusjuttujen viehätys perustuu ainakin siihen, että haamukokemusten suhdetta todellisuuteen on hankala varmistaa suuntaan tai toiseen. Seinäjoella säikähdetään teatterissa kummittelevaa näyttelijää ja Muhoksella kuulostellaan vintin portaista kuuluvia raskaista askelia. Historialliseen aiheeseen sopivat murretut värisävyt tuovat mukaan levollisuutta ja rauhaa. Sumuiset säät ja aamuyön usvat kuuluvat tietysti aavekuviin, mutta pehmeäpiirteisyyttä on muuallakin. Toisessa tapauksessa syyllinen on perunoita vierittelevä rotta, toisessa juksaava naapuri. KUMMITUSTARINAT VOIVAT yksityiskohdiltaan olla karmaisevia ja pyöriä mielessä epämukavan pitkään. Molemmat tarinat ovat oivallisia muistutuksia siitä, miten oma mieli muovailee kuvitelmia. de_27052022_50.indd 51 de_27052022_50.indd 51 17.5.2022 11.16 17.5.2022 11.16. Tarinat ja niitä taustoittavat tekstit vievät lukijat vierailulle eri puolille Suomea. Sirkku Linnean utuinen kuvitus sopii aiheeseen erinomaisesti. Useilla eri paikkakunnilla asunut Mikkanen on kirjoittanut teokseen mukaan myös itseään
Teksti Rolf Bamberg Y leensä adjektiivi ”sympaattinen” on elokuvan luonnehdintana suurin piirtein yhtä mitäänsanomaton ja tyhjä kuin ”ihan kiva”. Ja fantasiaan, sillä Auringon lapset onnistuu yhdistämään aika saumattomalla tavalla poikien aarreseikkailun jykevämpiin yhteiskunnallisiin teemoihin. KOULUJUONNE TARJOAA ohjaajalle hyvän tilaisuuden loikata yhteiskunnallisemmalle polulle. No, tietysti ilmoittautumalla oppilaaksi tähän hyväntekeväisyysvaroin pyöritettävään kouluun. Kun joukosta yksi, afgaanitaustainen Abolfazl, osoittaa luontaista matemaattista lahjakkuutta, hänen koulutiensä katkeaa tylysti. Auringon lapset oli tänä vuonna Iranin ehdokas Oscar-palkinnolle, eikä kerta ollut Majid Majidille ensimmäinen. Majidin elokuvan nimi on näin sekä osuva että iroELOKUVA Auringon lapset Ohjaus: Majid Majidi Pääosissa: Roohollah Zamani, Javad Ezati, Abolfazl Shirzad 2020, 99 min. Päähenkilö, 12-vuotias Ali, ja hänen kolme samanikäistä uskollista ”muskettisoturiaan” saavat hämäräbisneksiä pyörittävältä äijältä vinkin erään koulun alle viemäriin kätketystä aarteesta. Niin se katkeaa lopulta muiltakin, kun koulun jatkolle ei löydy enää rahoitusta. Elokuva kertoo varsin kovista asioista kuten aikuisten harjoittamasta lapsityövoiman käytöstä eli lapsuuden riistosta ja lasten kouluttautumisen eriarvoisuudesta Iranissa. Sekalaisilla töillä ja pikkurötöksillä perheilleen (ja pikkuisen itselleenkin) rahaa tienaavien naskalien elo on kiihkeää ja hikistä, mutta myös aurinkoista. Alia näyttelevää Roohollah Zamania voisi kutsua vaikka meidän aikamme Jean-Pierre Leaudiksi, sillä Francois Truffaut’n 400 kepposen henki leijuu väkevänä ja happea antaen Auringin lasten yllä. Ali kavereineen ei välttämättä ole mitään hikariainesta, mutta intoa uuden oppimiseen löytyy sisään rakennettuna. Monien aikuisten sydämettömyyttä kompensoidaan lasten keskinäisellä solidaarisuudella. Kuvaus teheranilaisten pikkupoikien karusta, mutta myös mielikuvittelun siivin rikkaasta arjesta on tarinaltaan sympaattinen, ja nimenomaisesti sitä on sen pääosia esittävien pikkujätkien kvartetti. ninen. Ongelma vain on, miten päästä koulun kellariin ja sieltä käsiksi aarteeseen. de_27052022_52.indd 52 de_27052022_52.indd 52 18.5.2022 9.17 18.5.2022 9.17. Ensi-ilta 3.6. 52 Demokraatti KULTTUURI On koulu katupoikien Iranilaiselokuva Auringon lapset on aarreseikkailun ja yhteiskunnallisen elokuvan toimiva liitto. Alkaa työläs ja ehdottoman salainen tunnelioperaatio, johon sivuharmina kuuluu myös koulutunteja. Sekin oli lapsikuvaus, joten Majidilla tuntuu olevan hyvä tuntuma iranilaisten lasten todellisuuteen. Hänen 25 vuoden takainen kiitetty ohjauksensa Taivaan lapset ylsi jo samaan. Sellaista vihjettä yksikään tuon ikäinen poikasakki ei jätä tarkistamatta. Iranilaisen Majid Majidin Auringon lapset -elokuvan kohdalla se on kuitenkin kohdallaan. Elokuva ottaa julistuksetta kantaa siihen, miten tärkeää lasten koulunkäyntimahdollisuuksien takaaminen on heidän koko tulevaisuudelleen
Nyt Ukrainan sodan myötä ne ovat saaneet vain lisää tuulta siipiensä alle, etenkin Venäjällä. Sekä tietysti rationaalista ajattelua. Pasi Kivioja: Salaliittoteorioiden ihmemaassa Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa Docendo 2022. Salaliittouskovaisuus korreloi koulutuksen puutteen kanssa, joten tieteellinen tieto voisi vapauttaa tuskasta. Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2020 ja korona sen perään synnyttivät varsinaisen salaliittoteorioiden vyöryn. Siihen tarvitaan poikkeuksellista empatiaa ja sosiaalista älykkyttä. Tämä on vannonut monien teorioiden nimeen koronakonspiraatiosta Yhdysvaltain presidentinvaalien kähmyilyihin. Monet uskovat asiaansa tosissaan: salaliittoteoria kokoaa monimutkaisen ja pirstoutuneen maailman osat ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, mikä luo turvallisuutta ja pysyvyyttä kaaoksen keskelle. Mutta haastateltavien joukkoon on eksynyt suomalaisiakin, kuten entinen Salatut elämät -sarjan tähti. Kannattaa ehkä kunkin katsoa itse ja tehdä omat johtopäätöksensä salaliittotarinoiden paikkansa pitävyydestä. Entä oliko Joe Bidenin vaalivoiton takana salaliitto. de_27052022_52.indd 53 de_27052022_52.indd 53 18.5.2022 9.17 18.5.2022 9.17. Oliko Apollo-astronauttien kuun valloitus lavastettu. (Kiviojan kirjan lopusta löytyykin tieteellisiä vinkkejä lähdekritiikkiin.) Mielikuvituksellisilla teorioilla pystytään rakentamaan ja pitämään myös yllä autoritaarisia ja totalitaristisia valtioita ja osoittamaan ja työntämään kaikki paha ja pelottava ulkopuolisten niskoille. Ja onko itse termi ”salaliitto” sekin salaliiton tulosta, kun haluttiin mitätöidä Kennedyn murhatutkintaa koskeva kritiikki. 53 Demokraatti Voiko huuhaata yrittää ymmärtää. Kennedyn murhan takana kokonainen salaliitto. Pasi Kiviojan tuoreessa teoksessa uutta on se, että nyt yhteiskuntatieteilijä yrittää ymmärtää salaliittoteoreetikkojen motiiveja, ja on tämän vuoksi haastatellut heitä kirjaansa varten. Hurjin hänen väitteistään on, että maailmassa pidätetään ja kyyditetään eliitin jäseniä maanpetoksen vuoksi, kuten mystinen Q on ennustanut. Vain yksi kirjan haastatelluista – salaliittosatuihin uskovan äitinsä kanssa asuva – pystyi pitämään suhteen kasassa. Luotiinko korona-virus tahallaan laboratoriossa. KIRJA Salaliittoteorioilla on pitkä ja hämmentävä, antiikkiin ulottuva historia. Sauli Niinistö on kuulemma jo viety Haagiin, ja hänen uusissa somepäivityksissään esiintyy erinäköinen henkilö, jos tarkemmin katsoo. Paradoksaalisesti salaliittoteoriat, ainakin tutkimusten mukaan, ruokkivat ja vahvistavat ahdistusta ja vainoharhaisuutta entisestään, kun (kuviteltuja) vihollisia ilmestyy kokoajan kaikkialta. Kirjan haastatteluista valtaosa on tehty amerikkalaisten parissa – siellä nämä saagat taitavat nykyisin parhaiten kukoistaa. SALALIITTOTARINAT VOIVAT nakertaa myös ystävyysja perhesuhteita, kun toinen hurahtaa ja toinen ei. F. MYÖS TIETEELLISIÄ tutkimuksia ja kirjoja aiheesta on ilmestynyt tiuhaan. Ja näin on ollut aina: missä katastrofi, siellä salaliittoteoria. Teksti Pekka Wahlstedt O liko John
54 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_27052022_54.indd 54 de_27052022_54.indd 54 17.5.2022 18.46 17.5.2022 18.46
OMAN Sosialidemokratia on ollut niin onnistunut projekti, että muut puolueet ovat omaksuneet monet sen tavoitteet. UHRI de_27052022_55.indd 55 de_27052022_55.indd 55 18.5.2022 10.21 18.5.2022 10.21. 55 Demokraatti Po lit iik ka 20 22 Politiikan pelikenttä on muuttunut TEEMA Meritokratia on uuden ajan luokkayhteiskuntaa Kolumni: Eveliina Heinäluoma Tä ht äi m es sä lä hi tu le va isu us
56 Demokraatti TEEMA MENESTYKSEKÄS POLITIIKKA VAATII JATKUVAA UUDISTUMISTA. de_27052022_56.indd 56 de_27052022_56.indd 56 17.5.2022 14.56 17.5.2022 14.56
Hyvinvointivaltio on Suomessa sen näkyvin saavutus. Naisille äänioikeus, koulutusta kaikille, luokkaerojen kaventaminen. 57 Demokraatti Uusiudu tai hyydy Politiikassa ideologiset erot vahvistuvat, mutta samaan aikaan voi muista erottuminen vaikeutua. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_27052022_56.indd 57 de_27052022_56.indd 57 17.5.2022 14.56 17.5.2022 14.56. M enneessä maailmassa riitti paljon korjattavaa. Se on houkutellut äänestysuurnille, ja tarvittaessa jopa barrikadeille. Sosialidemokratian menestyksekäs historia kumpuaa vääryyksien korjaamisesta. Oikeudenmukaisuuden jano on saanut ihmiset taistelemaan muutoksen puolesta
Tällainen politiikka on luontevaa vasemmistolle. Ronkaisen mukaan se ei pidä paikkansa. Euroopalla tulee olemaan paljon haasteita matkalla energiaomavaraisuuteen. Nyt elämme geopoliittisessa kriisitilanteissa sekä valtavien sosiaalisten ja ekologisten haasteiden edessä. – Sosialidemokratiasta on tullut tavallaan oman menestyksensä uhri, koska se on ollut niin onnistunut projekti. Alijäämät ovat kasvaneet kaikissa maissa. Pandemiaan on vastattu elvytyksellä, minkä lisäksi kotitalouksia ja yrityksiä on tuettu. de_27052022_56.indd 58 de_27052022_56.indd 58 17.5.2022 14.56 17.5.2022 14.56. Talouspolitiikka kulkee Euroopassa nyt vasemmalle, Ronkainen sanoo. Välillä puhutaan jopa, että meidän järjestelmämme on pohjoismainen hyvinvointivaltio, Lievonen sanoo. Nyt politiikassa pitää miettiä, kuinka aikoinaan rakennettu hieno järjestelmä saataisiin edelleen toimimaan ja kuinka se voidaan rahoittaa. – Siitä on jo syntynyt liikkeelle jonkinmoinen ongelma, koska nyt olemme jatkuvassa puolustustaistelussa. Joitakin liikuttavat ekologiset kysymykset aivan valtavasti, mutta samassa väestöryhmässä voi olla toisia, joita ne eivät kiinnosta tuon taivaallista. HYVINVOINTI JA tasa-arvo ovat kasvaneet pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Näyttää, että Euroopassa on valittu vasemmistolaisempi tapa vastata talouskriiseihin, eli vahva valtio on tullut takaisin. Ilman oikeudenmukaista siirtymää keltaliivit ja convoy-mielenosoitukset tulevat yleistymään, Antti Ronkainen sanoo. Se ei voi olla sokkihoitoa, jossa ajatellaan ekonomistien tavoin, että antamalla hintojen räjähtää pilviin markkinamekanismit ohjaavat tuotantoratkaisut lopulta oikein. – Esimerkiksi vihreän siirtymän pitää olla oikeudenmukainen. Investointitarpeet vihreään siirtymään ja puolustukseen tulevat ainoastaan kasvamaan Ukrainan sodan myötä, Ronkainen sanoo. Tänä päivänä on aivan erilaista tehdä politiikkaa kuin 1960–70-luvuilla, jolloin rakennettiin hyvinvointia suurille kansanjoukoille. POLITIIKKA ON YKSILÖITYNYTTÄ JA AIKA HAJANAISTA. Ideologiset erot vahvistuvat tällä hetkellä, sanoo poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. – Pandemian myötä talouspolitiikan merkitys on korostunut. Joidenkin mukaan vasemmisto-oikeisto-jako on aikansa elänyt. Sosialidemokratialle on nykyaikana vaikea löytää yhtä suurta kertomusta. – Olen täysin eri mieltä. Nyky-Suomessa on vaikea nähdä enää samanlaista suurta jakolinjaa, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen sanoo. Ylläpitäminen ei ole poliittisesti yhtä svengaavaa kuin uuden rakentaminen. Ja ilmastokriisin vuoksi pitäisi tehdä niin sanottu vihreä siirtymä, eli pyrkiä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Heitä saattaa liikuttaa taas kulttuuripoliittinen kysymys tai jokin muu. 58 Demokraatti TEEMA – Sosialidemokratia on historiallisesti lähtenyt siitä, että on ollut huutavia vääryyksiä, jotka liittyivät paljolti luokkayhteiskuntaan. – Ne vaativat massiivisia investointeja uusiutuviin energialähteisiin, energiasäännöstelyä ja erilaisia tukitoimia. Näissä ponnisteluissa nojataan vahvoihin valtiollisiin toimijoihin. Välillä on väitetty jopa, että sosialidemokratia on tavoitteissaan onnistuessaan tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Ukrainan sodan vuoksi EU haluaa päästä riippumattomaksi Venäjän fossiilisista energialähteistä. Muut puolueet ovat hypänneet samaan kelkkaan. Hänen mukaansa nelikentistä tutut vasemmisto-oikeistoja liberaali-konservatiivi-akselit ovat edelleen relevantteja. – Vaikka Suomessa olisi ollut oikeistohallitus, niin suuri kuva ei olisi oleellisesti muuttunut. POLITIIKAN PELIKENTTÄ on muuttunut hyvin paljon siitä, kun oikeiston ja vasemmiston rintamalinjat määriteltiin. Haasteet ovat niin suuret, ja niihin on vastattava. – Politiikka on yksilöitynyttä ja aika hajanaista
– Meritokratian avulla voidaan selittää epätasa-arvoa siten, että yksilö on ansainnut kohtalonsa. – Viime vuonna järjestettyjen Saksan liittopäivävaalien jälkeen yhdessäkään EU-maassa Itävallasta länteen ei ole enää kokoomuksen sisarpuolue johdossa. Se on suhteellisesti voimistunut, mutta siitä puhutaan entistä vähemmän, Perholehto sanoo. 59 Demokraatti – Siirtymän oikeudenmukaisuuden takaamiseksi sosialidemokratialle ja vasemmistolaiselle ajattelulle on paljon enemmän tilausta kuin miltä näytti vielä muutama vuosi sitten. Menestyksekäs politiikka vaatii jatkuvaa uudistumista. Se on oikeiston ajattelutapa, Perholehto sanoo. Ongelma on siinä, että se ei toteudu täydellisesti, Perholehto sanoo. Julkaisu tarjoaa kuusi erilaista näkökulmaa edistyksellisestä politiikasta ja merkityksellisistä tavoitteista. – Se näkyy kouluttautumisessa, itsetunnossa, terveydessä. Keskustaoikeisto ottaa vaalitappioita kaikkialla, Ronkainen sanoo. Mutta elämä tuo matkan varrella paljon yllätyksiä, eikä mahdollisuuksien tasa-arvo itsessään riitä oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Sattuman lisäksi perhetaustalla on edelleen suuri vaikutus elämässä menestymiseen. Meritokratia tarkoittaa järjestelmää, joka perustuu yksilöiden lahjakkuuteen ja ansioihin, eli meriitteihin. Ja syrjitään sellaisia, joiden nimi ei viittaa kantasuomalaiseen. VAHVA VALTIO ON TULLUT TAKAISIN. – Mikäli meritokratia toteutuisi sellaisenaan ihanteellisesti ja täydellisesti, niin siinä ei olisi varmaan mitään vikaa. – Sosioekonomisen aseman periytyminen ei ole lieventynyt viime vuosikymmeninä. Meritokratian puolustajat pitävät järjestelmää oikeudenmukaisena sillä perusteella, että yksilöiden palkitseminen ei perustu vaurauteen, yhteiskuntaluokkaan tai etniseen taustaan. Meillä on palkkaepätasa-arvoa, selittämättömiä palkkaeroja. Vielä 2000-luvun alussa seitsemässä suurimmassa EU-maassa johdossa oli kokoomuksen sisarpuolueet. – Sosialidemokraattien menestys tuskin selittyy sillä, että demaripuolueet olisivat merkittävästi uudistuneet. VANHASSA KOULULAISVITSISSÄ kysyttiin, ”pidetäänkö teillä verhoja”. Olosuhteet sinänsä hyödyttävät demareita, kun koronapandemian, energiakriisin ja geopolitiikan seurauksena maailmantalous käy läpi suurta murrosta. Meritokratia vaalii älykkyyttä ja tietoa, mutta nyky-yhteiskunta voi pyöriä ulkonäön ja sosiaalisten normien ympärillä. Samoin on poliittisen suosion laita. Yhteiskunnassa mikään ei pysy pitämättä. Sosialidemokraatit nauttivat nyt Euroopan laajuista suosiota, mutta suhdanteet voivat muuttua. Kaikilla on siis periaatteessa mahdollisuus menestyä ja edetä urallaan. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii jatkuvasti huolenpitoa. – Työelämässä on pätevyysperusteita ja palkkausjärjestelmiä, mutta kaikki tietävät niiden puutteet. Suomessa maksuton koulutus, kattava terveydenhuolto ja tulonjakojärjestelmät luovat pitkälle ulottuvan mahdollisuuksien tasa-arvon. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto on nostanut kirjoituksessaan tikunnokkaan meritokratian ja argumentoi, että se ei sovi lähtökohdaksi sosialidemokratialle. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa Sosialidemokratia 2020-luvulla pohditaan, minkälaisia teemoja liikkeen pitäisi nyt pitää esillä. Sosialidemokraattiset puolueet ovat menestyneet eurooppalaisissa vaaleissa. Keskustaoikeistolla on ollut pitkä valtakausi, ihmiset kyllästyvät ja haluavat muutosta. Lähes neljä viidestä yliopisto-opiskelijasta on korkeasti koulutettujen vanhempien tai vanhemman jälkeläisiä. de_27052022_56.indd 59 de_27052022_56.indd 59 17.5.2022 14.56 17.5.2022 14.56. Humoristinen vastaus oli, että ”meillä ne pysyvät pitämättäkin”. Hän huomauttaa, että ansiot ja meriitit ovat usein myös onnenkantamoisten siivittämiä
– Vasemmistoa äänestävät lukeneet keskiluokkaiset ja hyvinkin liberaalit ihmiset, demarien äänestäjäpohja on konservatiivisempaa ja ehkä duunaritaustaisempaa. Siihen kuuluvat sosialidemokraattien ja vasemmiston lisäksi myös kommunistit ja vihreät. Hänen mielestään nyky-yhteiskuntaan pesiytynyt meritokratia on ikään kuin uuden ajan luokkayhteiskuntaa. Sitä on tosin vaikeampi havaita perinteisillä indikaattoreilla. Etenkin nuorten asenteet ovat muuttuneet. Työ ei ole vielä tehty. – Politiikkaa seuraava osaa erottaa, että jokin puolue painottaa julkisesti tuotettuja palveluja ja toinen markkinaehtoista mallia. – Sosialidemokratiaan on liittynyt aina hivenen verran utopistisuutta. Esimerkiksi Ranskan kansalliskokousvaaleja varten sikäläinen vasemmisto on muodostanut yhtenäisen koalition, ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Nykyajan epätasa-arvon purkaminen vaatii entistä enemmän ihmisten huomioimista yksilöinä. Euroopan vasemmistopuolueet kuitenkin jakavat paljolti samanlaisen kuvan siitä, miten vihreä siirtymä pitäisi tehdä oikeudenmukaisesti. Puolueiden yhdistymisen sijaan ensivaiheessa voisi olla järkevää koittaa pragmaattisempaa yhteistyötä esimerkiksi vaaliliittojen kautta, Ronkainen sanoo. – Sosialidemokraateilla on skarppaamisen paikka siinä, että pystytään kertomaan ideoista siten, että ne menevät paremmin tavallisen ihmisen mieleen. SOSIALIDEMOKRATIALLE ON NYKYAIKANA VAIKEA LÖYTÄÄ YHTÄ SUURTA KERTOMUSTA. Perholehto huomauttaa kirjoituksessaan, että olisi virhe olettaa, että vasemmisto tai sosialidemokraatit nauttisivat yhä suurta suosiota niin kutsutun työväenluokan joukossa. Ihmisille ei voi luvata täydellistä maailmaa, mutta poliittisilla päätöksillä pystytään tarjoamaan ihmisarvoista elämää tavalliselle kansalle. Mutta tavallisen äänestäjän on aika vaikea löytää eroja äänestystilanteessa, kun kaikilta tulee samanlaista viestiä, Kalevi Sorsa -säätiön Mikko Lievonen sanoo. POHJOISMAISSA HYVINVOINTIVALTIO on sen verran kovaa valuuttaa, että politiikassa voi välillä olla vaikea erottautua toisista puolueista. – Yhteiskunnan ja politiikan pitää tähdätä yksilöllisempään hienosäätöön. Ei riitä, että kaikille annetaan samalla kauhalla, tarvitsevatpa he mitä tahansa, Perholehto sanoo. Populaarikulttuuri ruokkii synkillä tulevaisuuskuvilla ja moni puolue käyttää pelon lietsomista valttinaan. Lievosen mukaan sosialidemokratian yksi määrittävä ominaisuus kautta liikkeen historian on ollut edistysusko. Ajattelutavan jatkuva uudistaminen ja epätasa-arvon uusien ilmenemismuotojen tunnistaminen on tärkeä sosialidemokratialle, jos se mielii muuttaa maailmaa. Ei vain sellaista todellisuutta, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, ja muut tuskailevat siinä välissä, Lievonen sanoo. Hän korostaa, että yhteiskunta ei saa hyväksyä hidasta liukumaa maailmaan, jossa eriarvoisuus kasvaa entisestään. Keskiluokan ja työväen yhteistyö on keskeinen tapa uudistaa vasemmistolaista politiikkaa 2020-luvulla. Suomessakin nostetaan aika ajoin esille vasemmiston ja SDP:n yhdistäminen, mutta ehdotus torpataan melko nopeasti kumoon. Sosialidemokraatit ja eri vasemmistopuolueet ovat olleet erillään vuosikymmeniä eri Euroopan maissa. Moni asia on muuttunut historian saatossa merkittävästi paremmaksi, mutta Perholehto näkee, että sosialidemokratialla on paljon tekemistä tasa-arvon parantamiseksi. – Suomen Nato-jäsenyyden myötä on jälleen yksi syy vähemmän vasemmistopuolueiden jakautumiselle. Nykyaikana dystopia on hyvin muodikas. 60 Demokraatti TEEMA Sosialidemokraattisessa ihanneyhteiskunnassa tasa-arvo toteutuu ja kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Vuoden 2021 Nuorisobarometrin mukaan ammatillisella toisella asteella opiskelevat ja sieltä valmistuneet luokittelevat itsensä vasemmistoon harvemmin kuin muut vastaajat. de_27052022_56.indd 60 de_27052022_56.indd 60 17.5.2022 14.56 17.5.2022 14.56. Kevään aluevaaleissa kaikki puolueet lupasivat hyvinvointia ja parempia palveluja. Perinteinen luokkayhteiskunta on murtunut, ja perinteiset luokkayhteiskunnan asemat eivät enää ohjaa äänestyskäyttäytymistä. – Sosialidemokratian on pystyttävä artikuloimaan näkemys maailmasta, jossa valtio aktiivisin toimin ehkäisee eriarvoistumiskehityksen ja jopa kehittää yhteiskunnasta tasa-arvoisemman kuin se nyt on. ANTTI RONKAISEN mielestä vasemmistopuolueiden tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Tulevaisuudessa on luvassa jotain parempaa, jos toimimme järkevästi. VASEMMISTON TULEE SIETÄÄ ERILAISUUTTA ITSESSÄÄN
Hänen mukaansa kamppailu edellyttää ”ekososialidemokratiaa”, jossa yhdistyy ekologisesti kestävä yhteiskunta ja sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä siihen. Usko politiikan mahdollisuuksiin de_27052022_56.indd 61 de_27052022_56.indd 61 17.5.2022 14.56 17.5.2022 14.56. säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen ja TSL:n koulutussuunnittelija Otto Köngäs ovat toimittaneet julkaisun, joka ei tavoittele yhtenäistä ohjelmallista julistusta, vaan nostaa esiin erilaisia näkemyksiä sosialidemokratian merkityksestä ja mahdollisuuksista. Niiden vuoksi sosialidemokratia on unohtanut kertoa selkeästi omista tavoitteistaan. 61 Demokraatti KALEVI SORSA -säätiön kirjoituskokoelma Sosialidemokratia 2020-luvulla tarjoaa kuusi erilaista näkemystä politiikan nykytilasta ja lähitulevaisuudesta. Inarin kunnanvaltuustossa ja Saamelaiskäräjillä vaikuttavan Anni Koiviston kirjoituksessa paneudutaan tasa-arvoon alueellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Julkaisussa kuusi nuoremman polven kirjoittajaa käsittelee sosialidemokratian suuntaviivoja. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma pui kirjoituksessaan murroksessa olevaa Euroopan ulkoja turvallisuuspoliittista ympäristöä sekä sosialidemokraattisia vastauksia siihen. Vasemmiston tulee sietää erilaisuutta itsessään. – Vasemmistopuolueita kuitenkin yhdistää talousja työmarkkinapolitiikkaan liittyvät kysymykset tulonjaosta ja hyvinvoinnista siinä määrin, että niiden painoarvon tulisi olla isompi kuin kulttuurisodat. Koiviston mukaan alueel linen tasa-arvo ja aluepolitiikka ovat kaupunkikeskeisen sosialidemokratian sokeita pisteitä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Santeri Kupiainen kirjoittaa, että sosialidemokratia tarjoaa uskottavampia vastauksia modernin yhteiskunnan teknologisiin ja ekologisiin haasteisiin kuin markkinaehtoinen uusliberalismi tai sisäänpäin katsova nationalismi. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto käsittelee kriittisesti meritokratiaa, mahdollisuuksien tasa-arvoa ja näihin läheisesti liittyvää koulutuspolitiikkaa. – Vasemmistopuolueita hajottaa erilleen identiteettipoliittiset kysymykset, eli liberaali-konservatiivi-akselille sijoittuvat kysymykset arvoista ja elämäntavoista, Ronkainen sanoo. Sietäminen tulee olemaan 2020-luvun vasemmistolle tärkeä poliittinen verbi. Heitä yhdistää usko edistyksellisen politiikan mahdollisuuksiin, vaikka tulevaisuus näyttäytyy monella tavalla epävarmana. Kansanedustaja Johan Kvarnström kirjoittaa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kaupunginvaltuutettu Yannick Lah ti näkee haasteena poliittisten poteroiden ja mediaympäristön luomat harhapolut
EU-yhteistyö kehittyy sekin muun muassa monipuolisten yhteisten kehityshankkeiden kautta. Legendaarinen puhuja ja työväenliikkeen veteraani Yrjö Kallinen oli näiden perinteiden aito ilmentymä: yhtä aikaa pasifisti ja puolustusministeri. 62 Demokraatti V enäjän 24.2.2022 käynnistämä täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan on muuttanut perusteellisesti turvallisuusympäristöämme. Turvallisuusympäristön merkittävästi muuttuessa Nato-jäsenyys on osa tätä jatkumoa, jossa kumppanuuksien kautta varmistamme Suomen itsenäisyyden säilyttämisen ja suomalaisten turvallisuuden takaamisen. KOLUMNI Teksti Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja (sd.) TEEMA de_27052022_62.indd 62 de_27052022_62.indd 62 17.5.2022 15.32 17.5.2022 15.32. Suomelle Euroopan unioni on jäsenyyden alkuajoista lähtien ollut myös turvallisuusyhteisö; tänään vielä enemmän kuin kukaan parikymmentä vuotta sitten ajatteli. Pohjoismaista erityisesti Ruotsin kanssa Suomella on tiivis yhteistyö puolustuksen alalla. Linja on osoittanut kestävyytensä. Suomen turvallisuuspolitiikan seuraavat askeleet SOSIALIDEMOKRAATIT OVAT VIENEET SUOMEA KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN YTIMIIN. Kun myöskään eduskunnan selontekokäsittelyssä ei ole ilmaantunut esteitä jäsenyydelle, näen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisen luontevaksi seuraavaksi askeleeksi Suomen turvallisuuden vahvistamisessa. On kuitenkin selvää, ettei Nato-jäsenyys ole myöskään patenttiratkaisu, vaan vaatii sekä oman maanpuolustuskykymme että monipuolisten kumppanuuksien säilyttämistä ja vahvistamista. Kun sotilaallisen suorituskyvyn tarpeet jälleen korostuvat, älkäämme unohtako myöskään ikuista pyrkimystä ratkaista maailman kriisejä sovittelun ja diplomatian kautta. Presidentin ja pääministerin myönteinen Nato-jäsenyyskannanotto saa täyden tukeni. Ukrainan suvereniteettiin ja ukrainalaisiin kohdistuva hyökkäys on samalla hyökkäys kaikkia eurooppalaisia sekä eurooppalaista arvoja ja elämäntapaa kohtaan, ja se järkyttää suomalaisten turvallisuuden tunnetta. Nyt teemme tarvittavia vahvistuksia uusien järistysten varalta. Sosialidemokraatit ovat kantaneet sisällään aina kahta perinnettä: vahvaa sitoutumista rauhanaatteeseen, mutta myös välttämättömyyttä huolehtia omasta sotilaallisesta maanpuolustuskyvystä. Pidän tärkeänä, että Suomeen ei jäsenyyden myötä sijoiteta ydinaseita. SDP:n pitkä linja on ollut kestävä: puolue on nähnyt niin EU-yhteistyön kuin pohjoismaisen yhteistyön ja Naton kumppanuuden tukevan ja täydentävän omaa puolustustamme. Tavoitteena on suomalaisten turvallisuuden takaaminen ja sen estäminen, että Suomi ajautuisi sotilaalliseen konfliktiin. Omaa turvallisuutta ei pidä jättää muiden myötätunnon varaan. Myös Nato-kumppanuus on vahvistunut vuosi vuodelta. Merkittävää on, että Ruotsi olisi valmis tekemään oman päätöksensä samanaikaisesti. Uusien linjojen ainekset ovat kehittyneet jo pitkän aikaa. Suomi on rakentanut omaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaansa kestävällä tavalla kumppanuuksien rakentamisen kautta, välttäen suhdannepolitiikkaa. Yhteinen harjoittelu on lisännyt puolustusvoimiemme osaamista ja varmistanut Nato-jäsenyysoption käyttömahdollisuuden omalta puoleltamme. SOSIALIDEMOKRAATIT OVAT vieneet Suomea kansainvälisen yhteistyön ytimiin
Vai pitääkö tehdä kuin Aleksanteri Suuri vuonna 333 eaa.. Niin minäkin olen ollut. He maksavat kalliita jäsenmaksujaan, mutta saavat silti neuvotella sopimukset. Vuodesta 1968 jatkunut tulopolitiikan aika loppui vasta 2017, jolloin työnantajien keskusjärjestö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ilmoitti luopuvansa keskitetyistä ratkaisuista. Likikään kaikki yrittäjät eivät halua työehtoneuvotteluja riesakseen. Työehtosopimusneuvottelut ovat luisuneet aina vain alemmalle tasolle – tosin paljon hitaammin kuin EK:ssa kuviteltiin. O tsikon sana tupo on monelle outo. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, saattaa olla, että jollekulle EK:ssa on juolahtanut ainakin etäisesti mieleen, että tulikohan sittenkään tehtyä viisaasti. Mutta… kysyisivät jäseniltään. Työnantajajärjestöjen tavoitehan on pitkään ollut siirtää sopimusneuvottelut aina jopa yksilötasolle saakka. EK perusteli luopumistaan tupoista sillä, etteivät ne enää vastaa alakohtaisia tarpeita. ”Jatkossa EK:n sääntömuutoksen seurauksena sopiminen siirtyy liittotasolle”, kirjoitti EK:n Ilkka Oksala 15.2.2017. Siitä kielii nykyinen työmarkkinatilanne. Hieman varttuneimmille lukijoille sana on tuttu, hyvinkin tuttu. Niillä pyrittiin pitämään maanviljelijöiden tulokehitys palkansaajien tahdissa. Palkansaajille haluttiin suojaa inflaatiolta, joka laukkasikin kaksinumeroista vauhtia. Vuonna 1968 solmittu sopimus sai nimensä silloisen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan mukaan. Tupot ulottuivat maatalouteen saakka. Kaikkiaan tupoja ehdittiin tehdä 22. Ei sentään, mutta tupojen aikana julkinen sektori pysyi edes kohtuudella mukana työehtojen kehityksessä. Mutta tupon historia alkoi jo vuonna 1968, jolloin olin 10-vuotias. Mitä tilalle. Heti alkuun tupot tehtiin laajalla rintamalla. Ammattiliitot ovat pitäneet kiinni neuvotteluistaan ja sopimuksistaan. Ei ollut aavistustakaan, että joskus tupoista tulisi ammattini liki 40 vuodeksi. Nyt on toisin. Nykyinen järjestelmä ei toimi, kerta kaikkiaan. Ei hänkään osannut monimutkaista solmua avata, joten halkaisi sen miekallaan. Koko järjestelmä on kuin seonnut käkikello. Sen näyttää aika. Onkohan EK:ssa juolahtanut mieleen, että tuliko sittenkään tehtyä viisaasti. Kukaan ei tiedä mitä tehdä ja miten ratkaista Gordionin solmu. On selvää, että julkisen sektorin neuvottelujärjestelmä on uusittava. Sitten on järjestelmän uusimisen aika. Näinkö pitää nytkin toimia. Farmarit saivat omat tuloneuvottelut. Nykyään näitäkään tupoja ei enää ole, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Saattaapa olla joku lukija, joka on peräti ollut sorvaamassa tupoa. Ensin on saatava maahan työrauha. ENITEN TUPOISTA luopumisesta ovat kärsineet julkisen alan palkansaajat. EK JA EU siis lopettivat suomalaisen tulopolitiikan aikakauden. Juhani Aro Vapaa toimittaja de_27052022_63.indd 63 de_27052022_63.indd 63 16.5.2022 16.02 16.5.2022 16.02. Olisi yrittäjillä muutakin tekemistä kuin istua iltojaan hikisen neuvottelupöydän äärellä. Ensimmäinen tuponi, josta toimittajana raportoin demarilehtiin, oli 1980-luvun alussa sorvattu tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka nimettiin valtakunnansovittelija Matti Pekkasen mukaan. 63 Demokraatti Joko tupo alkaisi maistua. Maamme PUHEENVUORO erittäin devalvaatioja inflaatiopainotteiseen talouteen haluttiin vakautta ja ennakoitavuutta. Minä olen kysynyt
Kontakteja Yhdysvaltoihin on luonnollisesti luotava lisää eri tasoille ja Venäjänkin kanssa jonkinlainen yhteys on oltava. Ja toivon, että se ei nyt ole militarismi. Ei siksi, että pelkäisin näkeväni kuvattuja kohtaloita tai ylipäänsä aseellista konfliktia. Meidän tulee demareina miettiä kiireesti näkemyksemme Itämeren yhteistyöhön lähimpien naapureidemme kanssa, aina nopeasti uudelleenarvioinnin tehneeseen Saksaan asti. Ja toivon, että se ei nyt ole militarismi. Ukrainan tästä päivästä ja Suomen historiasta nousevien kuvien vilistäessä silmissä, varttuneiden toverien esitys klassikkokappaleesta kosketti itseäni vahvasti. de_27052022_64.indd 64 de_27052022_64.indd 64 18.5.2022 10.48 18.5.2022 10.48. Yhteiskun nallisessa keskustelussa ottaa vallan yksi ajatus, huoli tai ismi. On mietittävä, miten suhtaudumme kriisinhallintaan ja sen resursseihin. 64 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Ruusu ja tähti von Döbeln joukkonsa Juuttaalle toi ja synkkinä kanuunat ne soi. Puolueessa päätös Nato-jäsenyyden puolesta on nyt tehty siinä järjestyksessä, kun sääntömme sanovat. Uskon, että valintamme on tässä ajassa oikea ja uskon myös, että ensi puoluekokous antaa siitä risujen sijaan ruusut. Melkein näin ne ruusut, jotka menneiden sankarien muistoksi laulussa tuodaan. Enemmänkin, koska meillä on usein tapana, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ottaa vallan yksi ajatus, huoli tai ismi. Suomen pitää jäsenyyttä hakiessaan osoittaa halunsa antaa panoksensa Naton kolmeen päätehtävään: kollektiiviseen puolustukseen, kriisinhallintaan ja yhteistyönvaraiseen turvallisuuteen. N äin alkaa Tauno Palon levyttämä Ruusu on punainen. Laulussa käydään läpi Suomen sotia ja niissä mukana olleiden synkkiä kohtaloita: Suomen sodasta 110 vuotta kun meni niin, nyt Tampereen hangilla taisteltiin. Vuonna kahdeksantoist’ 08 kai, tuskin 15 vuottansa täyttää ne sai. En rehellisesti muistanut koko laulua ennen kuin taas muutamia viikkoja sitten sain kuulla sen Rafaelin enkelien esittämänä Työväentalojen liiton kokouksessa Turussa. Sitten jo seuraavassa säkeistössä Summan pettäessä todetaan: Ette kuvia heistä kirjoissa nää, ne vahvimmat miehet ei ehjiksi jää. Sanoitus on noussut välillä mieleeni miettiessäni tätä kevättä ja keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä. Nyt on kuitenkin siirryttävä katsomaan jo eteenpäin
Mutta kysymys on, mitä kirjoitetaan tulevaan hallitusohjelmaan. ”Konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste”, listaa Marinin hallitusohjelma. de_27052022_64.indd 65 de_27052022_64.indd 65 18.5.2022 10.48 18.5.2022 10.48. Ei, mutta tunnustakaa; Nyt ei miekalla oikeutta saa. Mikä on toivomamme EU:n tulevaisuustyö ja kehityssuunta, ja mihin me Suomena olemme valmiita sitoutumaan. Euroopan on pidettävä huolta omasta turvallisuudestaan ja eduistaan. Samalla se on väline. Meidän isämme isät ja isämme niin, ovat kaatuneet taistoihin mielettömiin. Turhaanko. Puolustusallianssin tähti on hyvä lisä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi. Nyt ei ole aika heikentää vaan voimistaa EU:ta. Minkälainen on kokonaiskäsityksemme ja tavoitteemme Natossa olemiseen, ja miten päätökset valmistellaan ja tehdään. Siihen kuuluvat puolustuksen lisäksi myös vaikkapa toimiva terveydenhoito ja työ, jolla tulee toimeen. Se tehdään harkinnalla ja valtioviisaudella asettamalla yhteinen etu oman edelle. Laulun viimeisen säkeistön rauhanviesti kuuluu: Niin ei käydä saa milloinkaan uudestaan, ei hulluutta päästää saa jatkumaan. Militarismi ei ole oikea eikä riittävä vastaus tälle tai tuleville vuosille. 65 Demokraatti SDP:n on oltava poliittisesti valmistautunut siihen, mitä tehdyt ratkaisut poliittisesti vaativat. Pitkällä aikavälillä Yhdysvallat siirtänee katsettaan taas vanhalta mantereelta kohti Aasiaa. SDP:n on oltava poliittisesti valmistautunut siihen, mitä tehdyt ratkaisut poliittisesti vaativat. Sen aatteen pohjana on kestävä ymmärrys siitä, että menneiden polvien uhraukset on tehty, jotta tulevat eivät joutuisi niitä enää tekemään: Se ruusu on hehkua sydämen, eikä kuihdu purppura sen. Tämän täytyy olla viestimme niin Venäjälle kuin muille väkivallalla uhkailijoille. Siihen tarvitaan sosialidemokraatteja ja uusien välineiden lisäksi aatetta. On pidettävä huolta kokonaisturvallisuudesta. Kestävää turvallisuutta Suomen sisällä rakennetaan jatkossakin pitämällä huolta oikeudenmukaisuudesta ja kaikkien osallisuudesta
Luvatun re surssin mukaisen 1 200 virkaili jan paikkojen täyttämisen lop pukärsijänä on työtön. Peppi Tervo-Hiltula Toiminnanjohtaja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry de_27052022_66.indd 66 de_27052022_66.indd 66 17.5.2022 11.31 17.5.2022 11.31. Kuitenkaan esimerkiksi määrä aikaisesta työstä työttömäksi jää vän mahdollisuutta ilmoittautua jo etukäteen palveluiden ja työn haun tuen piiriin ei mallissa ole kehitetty. Uuden mallin tavoitteena on lyhentää työttömyyden kestoa. Kuntakokeilut ja työvoimapal velut kärsivät rekrytoinnin haas teista: osaajia ei saada tarpeeksi tukemaan työttömiä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Kuka kohtaa työttömän työelämäpalveluissa, jos työntekijöitä ei ole. Työttömän alkuhaastattelu ei ole läpihuutojuttu: siinä pitää kartoittaa osaaminen, kokemus, mahdollisuudet ja motivaatio. Lisäksi kahden vii kon välein hakija tavataan kas vokkain kolmen kuukauden ajan – yksi hakija on tarkoitus tavata siis ainakin kaksitoista kertaa jos työpaikan tai opintojen ovet eivät työttömyyden alkukuukausien ai kana avaudu! Uusi hakuvelvoite koskee myös osapäivätyössä vastoin omaa tah toaan työskenteleviä, lomautettuja sekä opiskelijoita tietyillä edelly tyksillä. Sen kes keisenä uudistuksena ovat työttö män ja työttömyysuhan alla ole van henkilökohtainen kohtaami nen, määritelty työnhakuvelvoite sekä muistutus työttömyyspäivä rahakarenssin lievempänä ran gaistuksena. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 66 Demokraatti TYÖVOIMAPALVELUMALLI muut tuu ja astui uudistettuna Suo messa voimaan työväenjuhlan, vapun jälkeen 2.5.2022. Työttömyyden kuntakokeilut ovat osoittaneet, että kohtaamisen tavoitteisiin ei Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Työvoimatoimistojen ovet käyvät niin digitaalisesti kuin fyy sisesti jatkossa entistä tiheämmin. Se, miten ne jalkautuvat työttömän tai työttö myysuhan alla olevan arkeen, jää nähtäväksi. Toivomme, että jat kossa heikoimmassa työmarkki naasemassa olevilla matalasti koulutetuilla tai pitkän työuran jo tehneille saadaan pidennet tyä työuria tukemalla työnha kua ripeästi, inhimillisesti ja il man pelkoa taloudellisesta epä varmuudesta karenssien vuoksi. Vaikka juhlapuheissa sanktiot lievenevät karenssista muistutukseen, kohtaamiemme työttömien huoli yksittäisten vir kailijoiden tulkinnoista ja esimer kiksi mielenterveyshaasteista ja kielitaidon puutteista johtuvista väärinkäsityksistä eivät mallin avulla vähene. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . laajalla rintamalla olla päästy – mikä nyt siis muuttuisi. Juhlapuheissa mallin tavoit teet ovat kauniita. Ja työvoi maa todella tarvitaan: Viiden päi vän kuluttua työttömyyden alka misesta tehtävä alkuhaastattelu kun ei ole mikään läpihuutojuttu: sen aikana pitää kartoittaa osaa minen, kokemus, mahdollisuudet ja motivaatio
Voittajiksi jäävät vain kum mankin osapuolen armei joita varustanut teollisuus ja ennen kaikkea sen omis tajat. Toinen osapuoli jää koko naan ilman saalista ja nime tään häviäjäksi. Hyvinvointialueet järjes tävät palveluita paikkakun nille, mikä on hyvinvointi alueen tehtävä. Häviäjät ovat sellaisia kuin sotainvalidiisäni, joka viimeiset elinvuotensa istui pyörätuolissa, tai hänen vel jensä, jonka tie päättyi tark kaampujan luotiin Kutis man Villavaarassa. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kiinteistöelämää soten jälkeen Sosiaali ja terveydenhuol toalan uudistus on tuomassa uuden aikapommi Suomen kunnille. Tuo väittämä kuuluu kaik kien sotien perustotuuksiin, niihin, jotka kuolevat ensim mäisenä sodassa. Uu distuksen jälkeen jäävät kui tenkin velat kunnan vastat tavaksi. Erotiikkaa edustaa ihailua herättävän sankariparin suhteen keh keytyminen, ei maksullista naista käyttävän tai raiskaa van sotilaan pyrkimys paeta todellisuutta. Mitä sitten kun on myyty kunnan tai kaupungin alueelta soteti lat yksityiselle sijoittajalle. Myös sotien romantisoimi nen kuuluu kuvioon, harvem min sotimisesta kertovissa elokuvissa näytetään ruh joutuneita ruumiita tai niistä irronneita osia. Sodan voittajia on armeijoita varustanut teollisuus ja ennen kaikkea sen omistajat. Markku J Kekäläinen Espoo de_27052022_66.indd 67 de_27052022_66.indd 67 17.5.2022 11.31 17.5.2022 11.31. Pertti Pokki Laitila (sd.) Voidaanko sodat estää. Lainsäädäntö antaa siir tymäaikaa kolme vuotta, jonka jälkeen kiinteistö pi tää yhtiöittää. Mitä sen jälkeen. Monet kunnat, ja varsinkin isommat kaupun git, ovat myymässä omia ti lojaan sijoittajille. Entä sitten. Jos tilat on myyty yksityisille si joittajille, alkaako vuokran maksu julkiset kiinteistöt ostaneelle sijoittajille – vai rakennetaanko uusia tiloja. Tästä kertoo se, että toisessa maailmansodassa käytettiin yhdeksän tonnia ammustarvikkeita yhtä kuol lutta sotilasta kohden. Hyvinvointialueet joutuvat hankkimaan tiloja kansa laisten palvelemiseen, eihän se palvelutehtävä lopu. Sen havait seminen vaatii hiukan vaivaa ja kykyä kaivaa sotapropa gandan alta todelliset tapah tumat. Menikö tämä nyt ihan nappiin. Ja enemmistö heistä on varsin haluttomia sotimaan. Muuttuuko kuntakonsernit SoTe Kiinteistöyh tiöiksi. Että näin. Historia osoittaa kiistatto masti, että sotien taustalta löytyy vallan ja taloudellisten etujen tavoittelu. Mitä lähemmäksi nykyai kaa tullaan, sen useammin toteamme molempien osa puolten kuuluvan häviäjiin. Vastapuoli leimataan epäin himilliseksi raakalaiseksi, vaikka samanlaisia ihmisiä kaikkine inhimillisine omi naisuuksineen on molem milla puolilla. Uusimpia ja erikoisimpia tappamisen peittelyselityksiä oli määri tellä liittouman toimia Afga nistanissa”ennakoivaksi puo lustautumiseksi”. Molempien osapuolten armeijat kertovat olevansa pelkästään ”puolus tusvoimia”, eivät mitään so taa ja tappamista varten kou lutettuja joukkoja. Niiden mukaan sotia käydään puolustaen ihmisoikeuksia ja rangaisten niiden rikkojia. Koulukirjat antavat sodista usein vääristyneen kuvan. Usein sotaan lähtenei den tavoitteet eivät toteudu. Kunnissa varmaankin aja tellaan, että näin paikataan oman kunnan taloutta ja maksetaan kunnan velkoja pois, kun verotulot piene nevät 12,64 prosenttia
Laitoin kysymykseni mukaan kahdessa Sanomakonsernin päälehdessä olleet artikkelit, jotka viittasivat toiseen suuntaan. Se, että yhteisvastuullisesti puolustamme osapuolten oikeutta neuvottelujen vauhdittamiseen lain kirjaimen ja hengen mukaisesti, on yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi kaikkien etu. Näimme vuoden 2019 hoivakriisin yhteydessä mitä tuottavuuden kehittäminen käytännössä oli tarkoittanut. Liikevoittoprosentti oli 12. Kaupallisen soteyhtiö Mehiläisen lastensuojelun tytäryhtiö Familar Oy teki vuonna 2019 69 miljoonan euron liikevaihdolla reilun kahdeksan miljoonan euron voiton. Jämsän osalta kaupunki voitti oikeudessa riidan. Tämä liikevoitto ei palannut kunnille vaan meni yhtiön omistajillle. Minua asia jäi vaivaamaan. Jatkuvaa henkilöstökustannusten alentamista ilman yhteyttä palvelun käyttäjien avun ja tuen tarpeisiin. Myös suojelutyöstä kannattaa sopia kaikkien osapuolten laajassa yhteisymmärryksessä aikaa kestävät neuvotteluratkaisut sen sijaan, että työmarkkinaneuvottelujen laillisia vauhdittamiskeinoja, kuten oikeusvaltion ytimeen kuuluvaa lakko-oikeutta, lähdettäisiin rajaamaan pakkolaeilla. Jämsän, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupungit ovat käyneet miljoonien eurojen riitoja laskutuksesta Pihlajalinnan kanssa. Niistä suurimmat ovat kansainvälisiä pääomasijoittajia, jotka siirtänevät nämä voitot veroparatiiseihin. Puhumattakaan siitä, että tuloslaskelman korkomenoissa oli iso erä konsernilainojen korkoja, jotka vähentävät veroja ja menevät suoraan noille omistajille ja veroparatiiseihin. Ei keskusteltu siitä, että tuottavuutta olisi suunnattu julkisen velan vähentämiseen. Olen vahvasti sitä mieltä, että sotepalveluissa tuottavuuden kehittäminen edellyttää koko henkilöstön mukanaoloa ja yhteistä työtä. Näissä riidoissa yhtiö pyrki peräämään kunnilta yhtensä yli kymmenen miljoonan euron lisälaskutusta. Totesin, että ne eivät tainneet olla laajemmin konsernin toimitusten tiedossa. Eivät palaa julkiselle vallalle lyhentämään valtionvelkaa. En ole saanut häneltä vastausta. Pääministeri selvitti provokatiivisen kysymyksen erittäin hyvin. Lähihoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja sosiaalityöntekijät ansaitsevat palkkaohjelman. Ilman sitä epäonnistumme yhtä raskaasti kuin hoivakriisin yhteydessä. Meidän pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti myös mikä on kohtuullista voittoa ja kohtuullista sisäistä lainankorkoa julkisesti rahoitetuissa sotepalveluissa. Toimittajan pääministerille esittämä kysymys osoittaa myös hyvin kuinka ohuella tietopohjalla puheenvuoroja käytetään ja ideologisin silmälasein esitetään. Kannattaa olla tarkkana. Työmarkkinaneuvottelujen vauhdittamiskeinot kuuluvat oikeusvaltion ytimeen Ilta-Sanomien toimittaja kysyi hyvin yllättäen pääministerin haastattelutunnilla, että miksi pääministeri ja hallitus eivät laske yksityisiä soteyrityksiä keventämään valtiontalouden alijäämää tuottavuuden kehittämisellä. Yksi näkökulma asiaan tulee Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. On erittäin tärkeää, että työmarkkinaratkaisuja haetaan pitkäikäistä yhteistyöhenkeä vaalien viimeiseen asti neuvottelemalla, neuvottelemalla ja vielä kerran neuvottelemalla. Tällainen tuottavuusko auttaisi vähentämään Suomen valtion julkista velkaa. Markku Virkamäki Pirkanmaan aluevaltuutettu (sd.) Raskaasta työstä kuuluu saada reilu korvaus. Sellaisiin summiin ja prosentteihin ei päästä tavallisessakaan yritystoiminnassa. Osallistaviin neuvotteluihin ja kompromisseihin perustuvan sopimusyhteiskunnan peruskalliota kannattaa kautta linjan vahvistaa, ei heikentää. Tarvitsemme monia tuottajia, mutta hyvinvointialueiden tulee järjestämisvastuunsa puitteissa ohjata paljon tietoisemmin myös liikevoittoon liittyviä asioita. Emeritusprofessori Martti Kekomäki kirjoitti 21.8.2021 hyvin perustellun kirjoituksen Sipilän hallituksen soteuudistuksen sisäänrakennetusta kalleudesta. Silloin, kun ratkaisua ei hyvällä tahdollakaan näytä syntyvän, neuvottelutiehen kuuluvat tarvittaessa myös sopimista vauhdittavat, lailliset painostuskeinot, kuten lakko-oikeus. Tämä tärkeä periaate on syytä laittaa täytäntöön tänä keväänä. 68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Onko sotepalveluissa ideologiaa vai tietopohjaa. Olen esittänyt kyseiselle toimittajalle kysymyksen millaiseen tietotai tutkimusperustaan hän tämän kysymyksensä perusti. Jaakko Lindfors Väitöskirjatutkija kaupunginvaltuutettu (vas.) Turku de_27052022_68.indd 68 de_27052022_68.indd 68 18.5.2022 11.23 18.5.2022 11.23. Nähtäväksi jää muodostuuko siitä pohja myös muille kaupungeille. Kilpailuja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo kirjoitti kollegansa kanssa vieraskynäkirjoituksen yksityisen soteyritysten keskittymisen haitallisuudesta 8.4.2022
Todellinen ystävyys kuitenkin lisääntyi ja maidemme välinen kaupankäynti vilkastui, samoin muukin kanssakäyminen. Tavallisen kansalaisen mielestä elämä oli enimmäkseen hyvää. Kekkosen tultua presidentiksi hän jatkoi Paasikiven aloittamaa linjaa. Sote-alan ammattilaiset ovat yksi niistä ammattiryhmistä, jotka ovat työskennelleet ja työskentelevät edelleen koronaepidemian vastaisen taistelun eturintamassa riskeeraten samalla oman henkensä ja terveytensä. Erityisesti tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Euroopan ja myös Suomen turvallisuusympäristö on perustavanlaatuisella tavalla järkkynyt, on erityisen tärkeää, että me yhteiskuntana vahvistamme ja lujitamme sote-alan pitoja vetovoimaa kaikilla keinoilla. Eläessämme epävarmojen aikojen keskellä ilman selkeää näkymää lähitulevaisuuteen, on meidän yhteiskuntana varmistettava ja vahvistettava sote-palvelujärjestelmämme toimintaedellytyksiä alan vetoja pitovoimaa parantamalla. Olihan tuoreessa muistissa sodan kauhut, julmuudet ja aluemenetykset. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksiköissä työskennelleet lähihoitajat ovat koronaepidemian alkuvaiheessa, työnantajan tarjoamista puutteellisista suojavarusteista huolimatta, kantaneet suurta ammatillista ja eettistä vastuuta omien asiakkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Todellinen ystävyyskin venäläisiä ihmisiä kohtaan lisääntyi. Se on valitettavaa. Hän tiesi, että geopoliittista sijaintiamme emme pysty muuttamaan, vaan meidän on syytä pyrkiä tulemaan toimeen myös itänaapurimme kanssa. Asuntoja rakennettiin, sosiaaliturvaa kehitettiin ja koulutuskin tuli paremmin mahdolliseksi myös köyhemmälle väestölle. Elävästi jäi mieleeni kevät 1948. Olin pikkupoika silloin ja asuimme Tuusulan Hyrylässä. Me SuPerissa näemme, että yhdessä Tehyn kanssa ehdottamamme monivuotinen palkkaohjelma alan vetoja pitovoiman parantamiseksi on keino, jolla alan vetoja pitovoimaa voidaan kaikista tehokkaimmin parantaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Luottamus on helppo menettää, mutta sen palauttaminen on vaikeaa. Paasikivi oli poliitikkona realisti. Silja Paavola Puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer Jatkosodan jälkeen, kun presidenttinä oli J. Kekkosen epätavallisen pitkän presidenttiyden aikana näytti siltä, että alamme olla jo osa Neuvostoliittoa, kun alettiin puhua suomettumisesta. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset, kuten lastenhoitajat, ovat myös olleet korvaamattomia poikkeusolojen aikana, jotta yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa, kuten terveydenhuollossa, työskentelevät perheelliset työntekijät ovat pystyneet työskentelemään omilla työpaikoillaan joutumatta huolehtimaan lastenhoidon järjestymisestä. Menin katsomaan ikkunasta ja näin panssarivaunuja matkalla Helsinkiin päin. Nyt on epäluottamus itänaapuria kohtaan kasvanut huomattavasti. Ukrainan ja Venäjän välinen sodan alettua alkoi uusi aika. K. Pekka Sevanto Kuopio de_27052022_68.indd 69 de_27052022_68.indd 69 18.5.2022 11.23 18.5.2022 11.23. Vasta aikuisena sain tietää, että kyseessä oli maamme johtoon levinnyt pelko kommunistien vallankaappausyrityksestä. Se termi oli meitä suomalaisia halventava, mutta ilmeisesti hyvinkin osuva. Se pyrittiin estämään hälyttämällä panssareita Hämeenlinnasta Helsinkiin suojelemaan hallintorakennuksia kaappausyrityksiltä. Kotimme edessä oli Helsinki-Hämeenlinna tie. Todellisen ystävyyden syntyminen venäläisten ja suomalaisten välillä laajemmassa mittakaavassa ei ollut helppoa. Tässä yksi keskeisimmistä keinoista on oikeudenmukainen ja riittävä palkka, joka vastaa työtehtävien vastuuta ja kuormittavuutta. Paasikivi, hylättiin olosuhteiden pakosta läheinen sotilaspoliittinen yhteistyö Saksan kanssa. Toki sosialistiset ja kommunistiset aatteet vaikuttivat myös osassa kansaa aiheuttaen ristiriitoja ja jopa vaaratilanteitakin. Kristillisyys oli arvossa ja sitä tunnustettiin avoimesti. Sote-alan ammattilaisten palkkaus ja palkkauksen taso ei ole pelkkä yksilöiden asia, vaan se on myös osoitus siitä, miten me yhteiskuntana arvotamme ja arvostamme tämän ammattiryhmän edustajien antamaa työpanosta jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden eteen. Suomi oli siihen aikaan hyvin erilainen valtio ilmapiiriltään kuin nykyään. YYA-sopimus (ystävyys, yhteistyö ja avunanto) Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin keväällä 1948. Alkoi pitkä ja osin vaikea vaihe Suomen ja Neuvostoliiton välillä. On vaikea uskoa, että entisenkaltaisiin, hyviin suhteisiin, ainakaan virallisesti, päästäisiin nopeasti. Eräänä valoisana aamuna heräsin jyrinään, joka tuli maantieltä. Vallankaappausyritystä ei tullut, eikä ole täyttä varmuutta oliko sellaista suunniteltukaan. 69 Demokraatti Sote-alan ammattilaiset ovat yksi huoltovarmuuden kulmakivistä YYA:n aika on ohi Sote-alan ammattilaiset, lähihoitajat ja sairaanhoitajat, ovat yksi Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisimmistä ammattiryhmistä
Tilaa . Ennätys sekin. Urheilutoimittajien legendasarjaan luettava Kake kuoli vapunpäivänä 96-vuotiaana. Hän kirjoitti jutun, ja päätti viedä sen Sosialidemokraatin toimitukseen. Elettiin kesää 1946 ja intohimoinen uimari Leväaho osallistui uintikisoihin Helsingin Mustikkamaalla. Työuransa Leväaho teki Veikkauksessa tiedottajana sekä osastopäällikönä. SDP:n kunniajäsen Leväaho oli intohimoinen demari ja TUL:n ja TUK:n kannattaja. Kaikki alkoi tästä lehdestä, tuolloisesta Suomen Sosialidemokraatista. URHEILUSSA LEVÄAHO oli joukkuepelaaja. Ikä ei tuntunut vaivaavan. Kerran meni överiksi. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä niin urheilussa kuin kunnallispolitiikassakin. Ei ole enää Neuvostoliittoa, eikä Leväahoakaan. Ei tullut kuitenkaan Pertti Salolaisesta demaria. Matkalla kuitenkin pelko iski puseroon. – Tekevälle sattuu, Kake kuittasi myöhemmin koko homman. Seuraavana aamuna Kake heräsi hyvin varhain. Piti lukea heti Suomen Sosialidemokraatti. Leväaho soitti Yleisradion pääjohtajalle Erkki Raatikaiselle (sd.) ja suositteli Salolaista, ”varmaa demaria” toimittajaksi Yleisradioon. Leväahon juttuja julkaistiin Demarissa yli 70-vuoden ajan. Kake edusti Helsingin Työväen Uimareita (TUL) kuten hänen kaverinsakin, muuan Pertti Salolainen, kansallisen tason vapaauimari. Passissa nimittäin luki syntymäpaikan kohdalla Neuvostoliitto. Sen sijaan hänestä tuli kokoomuslainen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs. Hän lienee ”maailman vanhin kesätoimittaja”. Seppo Peltoniemi Kirjoittaja on Demokraatin entinen toimittaja Valitse tieto. Siihen tehtävään hänet palkattiin Demariin, kun ikämittarissa oli jo kahdeksankymppiä taynnä. Yllätys! Yllätys! Olihan se juttu siellä, ja vielä isokokoisena! Se oli menoa. 70 Demokraatti KUOLLUT Kerran meni Kakellakin överiksi PASSIAAN KAUKO-AATOS LEVÄAHO esitteli mieluusti kavereilleen. Kymmenet, ellei sadat urheilun arvokisat toimittajana kolunnut Kake selitti usein huumorinpilke silmäkulmassaan ulkomaisille kollegoilleen, mikä hänen nimensä Kauko-Aatos Leväaho on englanniksi: Faraway-Thought Planktonfield. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_27052022_70.indd 70 de_27052022_70.indd 70 16.5.2022 14.27 16.5.2022 14.27. Nuori mies ei uskaltautunut toimitukseen, vaan jätti juttunsa lehden postilaatikkoon. Kake ounasteli, että kisojen tulokset saattaisivat kiinnostaa laajemmaltikin. Työhulluksi tiedetty Kake paahtoi töitä aina sata lasissa. Salolainen palkattiin. Hän pelasi korkeimmilla sarjatasoilla vesipallossa, jalkapallossa, käsipallossa, jääpallossa, koripallossa sekä jääkiekossa
Ryhmä esittää muun muassa lisää tehohoitokapasiteettia. Tämä johtuu omikronmuunnoksesta. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. de_27052022_71.indd 71 de_27052022_71.indd 71 18.5.2022 11.58 18.5.2022 11.58. Näiden avulla Suomi on selvitysryhmän mielestä aiempaa valmiimpi kohtaamaan mahdollisen seuraavan koronaepidemia-aallon ensi syksynä tai myöhemmin. HÄME • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. 90 VUOTTA Aira Heinänen Sosiaalineuvos, Helsinki, 26.5. Kokko Tero Helsinki, 29.5. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Martti Turkka. – Useat asiantuntijat katsovat ja myös näkemys EU-komission terveysviranomaisten puolelta on se, että kesän aikana tilanne on rauhoittumassa. Viesti komission suunnan terveysviranomaisilta on, että syksyyn tulee varautua, sanoi sairaalaneuvos Rauno Ihalainen reilu viikko sitten tiedotustilaisuudessa. Sosiaalija terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi samassa tilaisuudessa, että koronamittareiden laskutrendi on ollut hitaampi kuin oli odotettu aiempien vuosien perusteella. Tampereen puistotorni/Miina kabinetti. Tervetuloa! Korona ei hellitä Koronamittareiden laskutrendi on ollut hitaampi kuin oli odotettu. Teksti Demokraatti / STT Vaikka uusien koronatartuntojen määrä on kesää kohti ollut laskussa, pandemia ei ole ohi maailmalla eikä epidemia Suomessa. Kansanedustaja Jouni Ovaska on lupautunut vieraaksemme. Onni Hämäläinen Kotka, 27.5. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Martti Turkka varatuomari, Oulu, 1.6. Varautumisessa täytyisi hänen mukaansa lähteä siitä, että syksyn tilanne näyttäytyy samanlaiselta kuin aiemmin tänä keväänä. Ihalainen toimi puheenjohtajana sosiaalija terveysministeriön (STM) asettamalle työryhmälle, joka selvitti sosiaalija terveydenhuollon varautumista mahdolliseen seuraavaan koronaepidemia-aaltoon. Suomessa on tällä hetkellä noin 250–270 varsinaista tehohoitopaikkaa, mutta lisäksi on osastovalvontapaikkoja, joiden määrästä ei ole tarkkaa kuvaa. Seuraava tapaaminen Maanantaina 30.5.2022 klo 16–18. Loppuraportissaan ryhmä tekee 54 erilaista toimenpide-ehdotusta. Syksyllä tilanne voi taas pahentua. – Esitämme, että näitä kahta tarkastellaan kokonaisuutena ja mietitään, kuinka paljon tehohoitokapasiteettia tarvitaan, milloin ja missä, Ihalainen sanoi
Nimi: Osoite: de_27052022_72.indd 72 de_27052022_72.indd 72 13.5.2022 12.31 13.5.2022 12.31. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 10/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Harakka ei hyökkää isompansa kimppuun, mutta räkätys ja ympärillä lentely on riittänyt siihen, että varikset eivät ole menneet pesäpuuhun. co m 1 7 5 2 8 3 5 2 8 7 1 4 3 9 6 2 8 1 5 6 2 9 3 6 81 79 23 64 5 54 27 68 19 3 63 95 14 27 8 39 86 75 42 1 27 43 81 95 6 16 54 92 83 7 42 31 56 78 9 78 62 39 51 4 95 18 47 36 2 P ihatuijassa jo parina vuotena pesinyt harakkapariskunta on osoittaunut ärhäkkääksi pesänpuolustajaksi. Torbjörn Swenelius de_27052022_72.indd 73 de_27052022_72.indd 73 13.5.2022 12.32 13.5.2022 12.32. Myös pihalla illan hämärtyessä liikkuva rusakonpoikanen joutuu välillä luimistelemaan harakoiden ylilentojen takia. ais ud ok u. Tänä keväänä on pari kertaa turkki pöllynnyt, kun harakat ovat kaksissatuumin jahdanneet oravaa pihapuiden oksilla. Harakka on yleensä arka ja nopealiikkeinen lintu, josta jo valokuvan saaminen on todella haasteellista. Pesän lähellä liikkuva ihminen kuulee kyllä kunniansa oksalla räkättävältä haralta, mutta ne eivät onneksi ainakaan vielä ole ihmistä kohtaan yhtä aggressiivisia kuin pahimmillaan pesäänsä puolustavat varikset. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Eli yhteiselo pihan harakoiden kanssa on mennyt molemminpuolisen kunnioituksen ja varomisen merkeissä. Oma lukunsa on harakoiden ja varisten nahistelu. Välillä tuntuu, että varikset tulevat vain kiusallaan pihapiiriin nostattamaan harakoiden verenpainetta. Viime kesänä yksi orava menetti henkensäkin harakoiden nokissa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja Hynninen Kotkasta. Mutta muut pihalle tulevat eläimet kyllä saavat kyytiä harakoilta. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 8/2022 RATKAISU 28.4. Erityisesti pihapiirissä liikkuvat oravat joutuvat niitä varomaan
74 Demokraatti Lehti, verkko ja some D Duunissa. de_27052022_74.indd 74 de_27052022_74.indd 74 16.5.2022 9.26 16.5.2022 9.26
Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_27052022_002.indd 1 de_27052022_002.indd 1 13.5.2022 15.46 13.5.2022 15.46. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille
POLITIIKKA 2022 TEEMA Uudistu tai hyydy de_27052022_001.indd 1 de_27052022_001.indd 1 17.5.2022 11.37 17.5.2022 11.37. to uk ok uu ta WIN-WIN Suomi liittyy Natoon turvatakuiden tähden, mutta olemme tärkeä myös Natolle. Demarit vetivät osin prosessia Suomessa ja Ruotsissa. PAL.VKO 2022-23 00 74 43 -2 21 OAJ Tanssiva liittojohtaja PÄÄTOIMITTAJA Tyhmyyttä vastaan VARHAISKASVATUS Lähtökohtana turvallinen olo 27.5.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 22 / 27