. 6 Hengittämisestä tuli vaarallista Huono sisäilma on monelle suomalaiselle terveysriski, johon ei aina suhtauduta vakavasti Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. SYYSKUUTA 2018 N0 39 Monologi ja elämän selitys ELÄMÄ . Hinta 3 € 27. 29 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 27. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi. SYYSKUUTA 2018 Lehdessä 6 Sisäilma on riski 8 Uutiskertaus: Perjantai oli huono päivä tasa-arvolle Ärhäkkää vääntöä ja sumua neuvottelurintamalla 13 Demokraatti lähtee piirireissulle 14 Kielikylpy 17 Pirteyttä punajuuresta 18 Nyt syön silakkaa 19 Kasvot peilissä: Valtteri Aaltonen 21 Olipa kerran minä: Pekka Heikkinen 25 Piirrettyä naiskuvaajahistoriaa 26 Brecht goes rillunmarei 28 Elokuvat: Tyhjiö 30 Kirjavisa 32 Mielipiteet 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 13 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Petteri Raito. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Pekka Heikkisen kanssa Neuvottelurintamalle luvataan sumua ja vaarallisia tilanteita. Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Viikon valinta 10 Mikä farssi ja hurskastelushow Soini-äänestyksessä. Ja mikä miesten sielujen klooripesu jälkikäteen
No siinä mielessä kyllä, että yli 220 000 kappaleen levikillä Tekijän päätoimittajalla on aikamoinen mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin. Tarina kertoo siitä, että itselle vieraita tahoja, juttuja ja näkökulmia kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää.. No, delfiinit pakenivat ennen tuhoa maapallolta ja lähtiessään kiittivät kaikista kaloista. Toivottavasti kukaan ei huomaa Pinokkion nenääni. Sanktiopolitiikalle halutaan yhdessä sanoa ei. Vireä ja voimaantunut. Siinä delfiinit olivat maapallolla varoittamassa ihmiskuntaa planeetan tuhosta, mutta ihmiset olivat niin tyhmiä, etteivät tajunneet viestiä. Valitettavasti maailma ei ole muuttunut noista päivistä. Mikä meno Teollisuusliiton Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito. Ihmiset eivät ole laiskoja tai menetä elämänhaluaa työttömäksi jäätyään, vaikka monet poliitikot niin väittävät. Tästä kaikesta tulee hyvä fiilis. Kiitos kaloista Siinä näkijä missä tekijä. Aiheena oli työttömyyden kokeminen ja selviytyminen. KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Samalla vastuu lisää harkintaa siitä, mistä kirjoittaa. 3 27. SYYSKUUTA 2018 Lehtilkuva / Martti Kainulainen K up la Niin minä taas mieleni pahoitin. KUVA TIMO SPARF Sanktiopolitiikalle halutaan yhdessä sanoa ei. Voimaeläimesi on delfiini, miksi. Opiskelu kannattaa aina. Tosin kolmen entisen liittolehden sulattaminen yksiin kansiin vaatii meiltä harjoittelua ja totuttelua lukijoilta. Kyllä. Suomalainen haluaa tehdä töitä ja elättää perheensä omilla tuloillaan. Ei ole niin pientä tai isoa asiaa, josta emme voisi kirjoittaa. Itse väittelin valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 2013. Valinnan takana on Douglas Adamsin kirja Linnunradan käsikirja liftarille. Teollisuusliiton jäsenet ovat lähteneet joukolla mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun puolustamaan duunareita, työttömiä ja ihmisarvoa
Kuitenkin nykylait suosivat kerättyä varallisuutta uuden yrittäjyyden sijaan. Opposition ääni TYTTI TUPPURAINEN malla nettovarallisuusvähennystä. Mutta ei niin pahaa, ettei siinä olisi jotain hyvääkin. Olisi hyvä, että sanomisenne voitaisiin tarvittaessa tarkistaa. Nykymalli näyttää vieläkin kummallisemmalta siinä vaiheessa, kun yritys laventaa omistuspohjaa pörssilistautumisella ja nettovarallisuus ei enää lain mukaan vähennä verotettavaa voitonjakoa. Hyvällä yritysidealla tulosta tekevä yrittäjä maksaa veronsa yhtä ankaralla progressiolla kuin palkansaajakin, sillä yritystoiminta ei alkuvaiheessa mahdollista velattoman varallisuuden kasaamista ja pääsyä kevennettyyn pääomatulojen verotukseen. Tämä näkökohta on tärkeä: tarvitsemme verovaroja ikääntyvän väestön tarpeisiin ja tulevaisuusinvestointeihin. Oikeudenmukainen ja selkeä yrittämisen verotus toisi enemmän verotuottoa. Olette luonnollisesti järkyttynyt lähipiirinne petoksesta ja pohtinut Rosensteinin erottamista. Kovaan nousuun tähtäävällä start-up-yrittäjällä on kaksi kynnystä: ensimmäinen alkuvaiheen pääomaköyhässä vaiheessa ja toinen tulevaisuudessa pörssilistautumista harkittaessa. SYYSKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » John Galsworthy: Idealismi kasvaa suorassa suhteessa etäisyyteemme ongelmasta. Muutos parantaisi myös pörssilistautuneiden firmojen suhteellista asemaa. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd). Ja jälleen kuohuu. Se taas vähentäisi painetta nostaa yhteisöverokantaa ja tukisi tällä tavoin kaikkia yrityksiä. Let’s make America great again, toivoo Demokraatin väki Onhan se kamalaa, että omat koirat pu revat.. Järjestelmä on tehtävä jo lähtökohtaisesti tasapuoliseksi. Tosin mielestänne kriisit ovat valemedioiden ja muiden ilkeämielisten tahojen keksimiä. Onhan se kamalaa, että omat koirat purevat, kun esimerkiksi Watergate-tapauksessa republikaanit suunnittelivat vastapuolen eli demokraattien salakuuntelua. Pienellä alkupääomalla ja kovalla työllä tulosta tekevät yrittäjät eivät olisi enää takamatkalla vanhaan varallisuuteen perustuviin yrityksiin nähden. Tällöin niin sanottua kansankapitalismia, eli laajapohjaista osakesäästämistä, ei olisi tarpeen ryhtyä tukemaan monimutkaisilla verohuojennuksilla, kuten nykyhallitus budjetissa esittää. Ville Ranta Verotus suosii vanhaa varallisuutta VEROTUKSEN ON OLTAVA oikeudenmukaista. Säästöjä voisi sijoittaa suoraan pörssiosakkeisiin ja tarve osakesäästötileille ja rahastosijoittamiselle vähenisi. Periaate pätee myös yritysverotukseen. Siihen voidaan kannustaa kohtuullistamalla niin sanottua nettovarallisuudesta tehtävää vähennystä. New York Timesin mukaan apulaisoikeusministerinne Rod Rosenstein olisi vuosi sitten ehdottanut – sarkastisesti tai ei – puheidenne salaista nauhoittamista hallintoa riivaavan kaaok sen paljastamiseksi. Aloittavien yritysten tulos verotetaan voittopuolisesti ansiotuloina. Vastaavasti sukupolvelta toiselle siirretty vanha raha mahdollistaa sen, että yrityksen voitonjaosta iso osa on verosta kokonaan vapaata. Ja jäähän teille edelleen omien puheidenne tulkintaoikeus. Julkisen talouden kestävyydestä on huolehdittava myös valtionvelan korkojen noustessa. Verotusta on uudistettava oikeudenmukaisemmaksi sekä aloittavien yrittäjien että koko yhteiskunnan näkökulmasta leikkaaPari valittua sanaa Hyvä Donald Trump, OLETTE PRESIDENTTIKAUDELLANNE SURFFANNUT tukka putkella kriisistä toiseen. Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto. Itse asiassa puheidenne julkinen nauhoittaminen olisi vain hyvä asia, koska Teidän mielestänne puheitanne jatkuvasti vääristellään. 4 27
MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Maan merkittävin oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi vapautettiin maanantaina vankilasta, mutta otettiin heti kiinni heti. Euroopassa monet äärioikeistolaiset flirttailevat Venäjän ja se rahojen kanssa. – Tunnen tehneeni niin vähän muuhun näyttelijäikäpolveeni verrattuna, hän sanoo. Hänen puheissaan on selkeä tapa suhtautua omiin rajoitteisiinsa: Hän näyttää niille pitkää nenää. Nämä kaksi asiaa ovat liima, joka ainakin toistaiseksi on pitänyt keskustan ja kokoomuksen johtaman hallituksen kasassa. Nyt hallitusta pitää arvokysymyksissä panttivankinaan siniset, parin prosentin kannatusta nauttiva puolue, joka pelasi itsensä hallitukseen ilman vaaleja. Heikkisestä kuvastuu tietty vaatimattomuus. Vaikka Soini itse sekoili ja munasi itsensä aborttinäkemyksensä julkituonnissa yksityis-Timona ja ulkoministeri-Soinina, niin hallituspuolueet ylsivät samaan eduskunnan äänestyksessä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 PEKKA HEIKKISEN HAASTATTELU SIVULLA 29 Haaveista kiinni On yksi syksyn viimeisimpiä kesäisen lämpimiä päiviä. Sinisten ulkoministeri Timo Soini voi maailmalla julistaa omaa aborttinäkemystään, joka eroaa Suomen virallisesta ulkopolitiikan linjasta. Muille ne osoittautuivat kauppatavaraksi, jolla haluttiin varmistaa hallituksen jatko. Soini-äänestyksen jälkipyykkiä pestään vielä myös kokoomuksen ja keskustan välillä. Niiden ylitse voi mennä tavalla tai toisella. 5 27. – Nuorempana saatoin mennä perse edellä puuhun. Lopulta tuntui, että vain Soini piti kiinni periaatteistaan. Hänen epäillään tälläkin kertaa rikkoneen mielenilmauksien järjestämistä koskevia lakeja. Etenkin keskusta syyttää kokoomusta jeesustelusta, esiintymisestä ”eettisempänä tai esimerkillisempänä kuin onkaan”. Ja missä onkaan nyt sopan keittänyt Timo Soini. New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Arvoton näytelmä T imo Soinin luottamusäänestys eduskunnassa oli surullista seurattavaa. Aikanaan Kataisen ja Stubbin sateenkaarihallituksia syytettiin päättämättömyydestä. Maakuntauudistus ja soten valinnavapaus. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Heikkinen on polkunsa löytänyt; se näyttää valoisalta. Heikkisen asennetta kuvaa hyvin hänen toteuttamansa maailmanympärimatka pian moottoripyöräonnettomuuden jälkeen. Samoin sinisten puheenjohtaja Sampo Terho voi uhata, että hallitus kaatuu, jos muut puolueet eivät tue Soinia ja hänen aborttinäkemyksiään. Miksi. JK. Tällä viikolla saatiin näyttö siitä, miten Venäjä suhtautuu oppositioon. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Se oli surullinen hetki tasa-arvolle. On vain löydettävä tie. Oppositiopuolueet SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP olivat esittäneet Soinille epäluottamusta. Tilanne oli herkullinen oppositiolle – mutta ehkä oppositios sakin yllätyttiin, kuinka paljon kokoomus ja keskusta luottamusäänestyksessä keskenään kipuilivat. Periaatteet osoittautuivat kauppatavaraksi, jolla haluttiin varmistaa hallituksen jatko. Näyttelijä Pekka Heikkinen istuu hotelli Tornin ravintolassa rentona ja rauhallisena. Asiaa selvittäneen oikeuskanslerin mukaan Soinin toiminta oli ongelmallista mutta ei laitonta. Sen mukaan Suomi – ja sen ministerit – ajaa naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistamista, mukaan lukien seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen. SYYSKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Onneksi tuolloin oli kyse demokraattisesta päättämättömyydestä, missä kaikki olivat yhdessä päättämättömiä. Hän toivottavasti edustaa siellä Suomea ulkoministerinä, vaikka YK:n aborttinäkemykset ovat vastakkaiset kuin Soinilla. Kuudenteen kerrokseen en mene enää näillä kilometreillä, Heikkinen veistelee. Käytännössä hallituksen jatkoa ja Soinia tukenut kokoomus osti ”eettisyytensä” vain kolmen naiskansanedustajan toimesta, jotka olivat salissa mutta jättivät äänestämättä. Avointa kauppaa kävi muun muassa keskustan kansanedustaja Markku Pakkanen, joka koplasi kokoomukselle tärkeän irtisanomissuojaesityksen ja kokoomuksen yksimielisen tuen hallituksen jatkolle
– Asiantuntijat ovat kertoneet, että esimerkiksi korjausrakentamisessa käytetty kapselointi eli tiivistys pysyy tiiviinä kolme vuotta, minkä takia samoja rakennuksia joudutaan korjaamaan uudelleen ja uudelleen, Eloranta sanoo. – Tarvitaan selkeä ohjeistus siitä, miten oppilaan oikeuksista huolehditaan sisäilmaongelmissa. Esimerkkejä on paljon. Ongelmakohta on myös kuntotarkastuksessa, sillä itse tarkastusta tai tekijän pätevyyttä ei määritellä laissa. Vaikka tarkastuksessa ei olisi tullut esille virheitä, myyjän vastuu kestää jopa viisi vuotta asuntokaupoista. SYYSKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Pilvi Torsti: Markkinatalous toimii paremmin, kun kilpaillaan liiketoiminnalla, eikä verosuunnittelulla. Ympäristövaliokunta otti talousarviossa esille sisäilmapoliklinikoiden ja ympäristölääketieteen tutkimusyksikön perustamisen, jollaisessa pystyttäisiin kehittämään tutkimustyötä ja terveydenhuoltoa. 6 27. SDP julkaisi tällä viikolla sisäilmaohjelman, jolla puolue pyrkii parantamaan ongelmaa ja ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmien syntymisen. Esimerkkejä löytyy myös koulumaailmasta. Käytännössä moni joutuu pyytämään sukulaisilta vakuuksia korjauksia varten. Huono sisäilma on vaaniva vaara Suomessa on eri arvioiden mukaan jopa kymmeniä tuhansia huonon sisäilman takia oireilevia tai sairastuneita H uono sisäilma on Suomessa iso ongelma, joka aiheuttaa terveyshaittoja. Jos esimerkiksi ostaa valmistalon, jossa todetaan myöhemmin materiaaliongelma, takuuaika on ainoastaan vuoden – ja rakennusvirheen kohdalla takuu on kaksi vuotta. Kerralla kuntoon Elorannan mukaan rakentamisessa pitäisi noudattaa ”kerralla kuntoon” -mentaliteettiä eikä tehdä vain pintaremontteja. Samalla poistuivat hometalojen korjausavustukset, jotka olivat varsinkin taloudellisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille tärkeä avustusjärjestelmä. Eloranta toimii myös eduskunnan sisäilmaryhmän varapuheenjohtajana. – Emme voi leikkiä lasten terveydellä, Eloranta toteaa lopuksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa huomattiin jo vuonna 2002, että koulun perusteellinen peruskorjaus vähensi selvästi oppilaiden sairastelua. Oikeasti sairas vai keksittyä Eloranta muistuttaa, että sisäilmasairaiden fyysisiä oireita saatetaan vähätellä terveydenhoidossa, mikä voi johtaa esimerkiksi sairaspoissaoloihin tai jopa työkyvyn menettämiseen. Eloranta huomauttaakin, ettei ratkaisu voi olla pelkästään sairastelevien oppilaiden siirto muihin kouluihin, vaan korjaustoimiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti. – Jos talo on pahasti homeessa, se ei kelpaa vakuudeksi. Tällaiset virheet voivat kuitenkin tulla esiin vasta takuuajan umpeuduttua. Päätöstä Eloranta ei katso suopeasti. Jos asia viedään käräjille, seurauksena voi olla pitkä ja kallis oikeusprosessi, minkä aikana hometalon omistajat joutuvat asumaan sukulaisten nurkissa tai vuokra-asunnoissa. Enää tällaista lainmukaista velvoitetta ei ole. Osittain korjatussa koulussa oppilaiden sairastelussa ei tapahtunut suuria muutoksia. Ismo Puljujärvi Demokraatti. – Jos ostat hometalon ja huomaat ongelman, sait neuvoja rakennusviranomaiselta. SDP:n sisäilmaohjelmassa ratkaisuina pidetään rakennusten korjaamista, sisäilmasairaiden hoitopolun parantamista sekä ongelmien ennaltaehkäisemistä. – Ehdotin puoluejohtaja Antti Rinteelle, että meidän tulisi tehdä SDP:lle oma sisäilmaohjelma, koska sisäilmaongelmat ovat ihmisiä huolestuttava asia, kertoo ohjelman koonnut Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Jo ikäväksi ilmiöksi nousseet homekoulut nousevat sisäilmaohjelmassa esille. Koulun purkaminenkaan ei ole mahdottomuus, jos tilanne on jo edennyt siihen pisteeseen, ettei mitään ole enää tehtävissä. Lainsäädännössä esiin nousseet epäkohdat saivat kansanedustajat huolestumaan. On arvioitu, että Suomessa on jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka oireilevat tai ovat sairastuneet sisäilman takia. Hallitus lopetti vuoden 2017 alussa rakennusviranomaisen opetusja neuvontavelvollisuuden
HALLITUS PUHUU – TULOT PIENENEVÄT Kansanedustaja Eero Heinäluoma nosti eduskunnassa kissan pöydälle todetessaan, että hallituksen puheista huolimatta kolmasosalla suomalaisista käytettävissä olevat tulot pienenevät ensi vuonna. SYYSKUUTA 2018 paremmin, kun kilpaillaan liiketoiminnalla, eikä verosuunnittelulla. SAK:laisen Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto suosittelee Pentikäiselle peiliin katsomista. Niin kokoomus kuin keskustakin sanoivat äänestävänsä hallituksen jatkon puolesta – arvoista välittämättä. PENTIKÄINEN PEILIN ETEEN Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen syyttää ay-väkeä railon syventämistä yrittäjien ja ay-liikkeen välillä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA. HALLITUSTA EI JÄTETÄ Perjantainen äänestys ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta oli samalla äänestys hallituksen luottamuksesta. 7 27
kaisemattomasta kirjasta kirjoitti Helsingin Sanomat viikonloppuna Siilasmaan mukaan Ollila piti toistuvilla raivokohtauksilla yllä pelon ilmapiiriä. Jari Soini. Sosiaalietuuksien, eläkkeiden ja lapsilisien indeksien jäädytykset sekä koulutukseen ja palveluihin kohdistuvat leikkaukset osuvat nekin useimmiten naisten maksettavaksi. Kahdessa Nokiaa koskevassa tutkimuksessa on puhuttu samanlaisista ongelmista. 8 27. Siilasmaa ei ole näkemyksineen yksin. Ensi keväänä Suomen suunta on muutettava.” Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO ” Hallituksen kauppatavaraksi ovat joutuneet omien ryhmiensä kansanedustajien arvot ja periaatteet. ”Päivähoito-oikeutta on rajoitettu, ryhmäkokoja kasvatettu ja naisvaltaisten alojen lomarahat leikattu. Voi kuitenkin kysyä, mikä oli muna ja mikä kana ongelmissa. Toivottavasti Nokia toimii uusille yrityksille esimerkkinä hyvästä ja pahasta kehityksestä. Kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä pantattiin ja vaikeita kysymyksiä ei saanut esittää, Helsingin Sanomat kirjoitti. Siilasmaan vielä julHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Nousu, uho ja tuho Voi kysyä, mikä oli muna ja mikä kana Nokian ongelmissa. Marinin mukaan on irvokasta kuinka nuoret (nais)kansanedustajat painostettiin äänestämään Soinin luottamuksen puolesta tilanteessa, jossa Soini on toistuvasti asettanut kyseenalaiseksi Suomen ulkopolitiikan linjan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä. Ja vain sen vuoksi, että Timo, Juha, Petteri ja Sampo saavat pitää valta-asemansa. Tälle hallitukselle naisten ihmisoikeudet ovat toissijaisia, naisten hyvinvointi ja toimeentulo toissijaista ja tasa-arvo alisteista muille intresseille.” ”Tämä on naisvihamielinen hallitus, joka on uhkaillut ja kiristänyt omat (nais)poliitikkonsa hiljaiseksi. Nokian kaltainen huikea menestystarina ja romahdus on tapahtunut monille yrityksille, isoille ja pienille. Nyt Juhan, Petterin ja Sampon johtaman hallituksen kauppatavaraksi ovat joutuneet myös omien ryhmiensä kansanedustajien arvot ja periaatteet”, Sanna Marin kirjoitti Facebook-sivullaan. Eduskunnan viime perjantain äänestys ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta oli Marinin mukaan osa tätä kehitystä. SYYSKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA N okian nousu maailman johtavaksi puhelinvalmistajaksi on lähes ainutlaatuinen tarina, ja aivan poikkeuksellisen Suomen mittakaavassa. Mukana oli myös muun muassa epäonnisia organisaatiomuutoksia, vääriä teknisiä valintoja ja kuluttajien toiveiden unohtaminen. Ollila toimi ensin Nokian toimitusjohtajana ja sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana. Myös yhtiön nopea romahdus on tarinan arvoinen. ”Soinin toiminnan kärsijöinä ovat naiset ja hallituspuolueiden painostuksen kohteena ovat olleet erityisesti naiset. Surkea päivä tasa-arvolle, demokratialle ja naisten oikeuksille. Uudessa kirjassa Nokian hallituksen nykyinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa pitää yhtiön maailmanvalloitusta johtaneen Jorma Ollilan luomaa pelon ilmapiiriä yhtenä syynä Nokian kännykkäbisneksen romahdukseen. Ollilan johtamistyyli ei ollut ainoa syy Nokian romahdukseen. Perjantai oli surkea päivä tasa-arvolle S DP:n kansanedustaja Sanna Marin pitää naisia tämän eduskuntakauden suurimpina häviäjinä
Hallituksen linjaa kannattanutta keskustaa harmittaa, että kokoomuslaiset pääsivät ”maalamaan itsestään kuvaa eettisempinä tai esimerkillisempinä”. Niinistö kertoo kannattavansa suoja-alueita kriittisten alueiden ympärille, joiden sisältä kiinteistöjen ja tonttien ostaminen olisi luvanvaraista. SYYSKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Maakaupat tarkempaan syyniin Presidentti Sauli Niinistö kertoo suhtautuneensa epäilevästi Turun saariston maakauppoja kohtaan jo vuosia sitten. – Odotan erityisesti, että puheenjohtajana pääsen edistämään ihmisoikeusnäkökulmaa ja tuomaan esiin uskopohjaisten järjestöjen osaamista, Kantola sanoo tiedotteessa. Pankin mukaan vajaa neljännes rahoista oli peräisin Venäjältä. – Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani ja eilen nuo rajat ylitettiin, Sipilä sanoi. 9 27. – Kerta kaikkiaan ei tule käymään palkansaajille, että yrityksen koko määrittää sen, millainen irtisanomissuoja on. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi alkuviikosta Keskisuomalaiselle, että olisi itse valmis muuttamaan esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä ja laskemaan alemmaksi aiottua 20 työntekijän rajaa. Hänen mukaansa Suomessa oltiin ehkä turhankin avoimia, kun maakauppoja koskevia säännöksiä uudistettiin vuosituhannen vaihteessa. – Meillä ei ole ollut näin palkansaajavihamielistä hallitusta pitkään, pitkään aikaan. Danske ei itse arvioi, kuinka suuri osuus tästä on rahanpesua. Pankin itse teettämässä selvityksessä ilmeni, että sen Viron-yksikön kautta virtasi vuosina 2007–2015 ainakin 200 miljardia euroa 15 000 asiakkaalle Viron ulkopuolelle. Puolustusministeriössä on valmistelussa lakiesitys, joka antaisi ehkä mahdollisuuksia suojata kriittisten alueiden ympäristöjä. Lehtikuva/Markku Ulander. Poikkeuksellista palkansaajavihamielisyyttä Palkansaajat eivät ole valmiit kompromisseihin siinä, että työsuhdeturva olisi erilainen erikokoisissa yrityksissä, oli sitten kyse viiden tai 20 hengen yrityksestä. Sipilällä meni hermo Keskustassa suuttui kokoomuksen toimintaan ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusääLue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi nestysjupakassa. Hänen mukaansa kokoomuksen miesjohto painosti koko eduskuntaryhmän äänestämään ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksen puolesta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan keskustasta on luotu, ”iljettävästi ja läpinäkyvästi”, Soinin luottamusäänestykseen liittyvissä keskusteluissa mielikuvia, jotka eivät ole totuudenmukaisia. Nyt pitää jo selittää Euroopan komissio vaatii selvitystä valvontapuutteista, jotka johtivat Danske Bankin Viron-yksikön laajaan rahanpesusotkuun. – Tekopyhyys haisee kilometrien päähän. Tätä Niinistö pitää hyvänä. Kolme kokoomuslaista kieltäytyi äänestämästä Soinin luottamuksen puolesta. Selinin mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen taival on ollut palkansaajille ”poikkeuksellisen vaikeaa” aikaa. Näin linjasi Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Tämä klubi ei ole hyväksynyt naisia jäseneksi. Tekopyhyys löyhkää kokoomuksessa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (kuvassa) ihmettelee kokoomuksen miesjohtajien äkillistä mielenmuutosta Helsingin suomalaisen klubin jäsenyyden suhteen. Vaikuttaa siltä, että tässä yritetään epätoivoisesti peitellä sitä tosiasiaa, että kokoomus äänesti sellaisen ministerin puolesta, joka iloitsee naisten oikeuksien polkemisesta, Feldt-Ranta arvioi. Neuvoston tehtävänä on vahvistaa ihmisoikeusperustaista politiikkaja vaikuttamistyötä sekä koordinoida ja edistää uskopohjaisten toimijoiden osallistumista rauhantyöhön. Tarja Kantolalle YK-pesti Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola on nimitetty YK:n Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmän uskopohjaisen neuvoston toiseksi puheenjohtajaksi
10 27. SYYSKUUTA 2018 Antti Palola toivoo seuraavan hallituksen ymmärtävän nykyistä enemmän työelämän asioita ja palkansaajan asemaa.
Työmarkkinoiden pelikenttää Palola kuvailee sumeaksi, kun Suomessa on siirrytty kokonaisratkaisuista kohti toimialaja liittokohtaisia sopimuksia. Palola näkee tämän keskustelun hengen vastaisena, että hallitus yrittää nyt saada läpi esitystä, joka helpottaisi työntekijöiden irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Hän muistuttaa, että jossain vaiheessa valta vaihtuu. – Haastavaa on jo se, että työehtosopimukset päättyvät pitkin vuotta. Palola painottaa, ettei lue Suomen Yrittäjiä sopijajärjestöksi. – Liitoissa on hyvinkin eri tavalla yhteiskunnallisesti ajattelevia ihmisiä. – Onko se se suurituloisin kolmannes. Ei oikein tiedetä, mitä kohti menemme. Oletan, että nämä tiedot olivat jo käytettävissä budjettiriihessä. – Sillä tämä politiikka on ilmeisesti tietoista politiikkaa. – Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa nähtiin, ettei kannata tehdä kompromissia, koska todennäköisesti hallituksen esitys tulee olemaan lähempänä heidän omia tavoitteitaan, Palola epäilee. Se muun muassa haluaa yhteistoimintalain tilalle kokonaan uuden lain työpaikan toiminnan kehittämisestä. Hän ei sinänsä näe itse järjestössä sinänsä mitään vikaa, mutta ”operatiivisen johdon tapa hoitaa asioita ei ole eduksi liikkeelle”. Hänen mukaansa muutokset ovat hyvin hyvin pieniä ja suurin vaikutus tulee tupakkaveron korotuksesta. Heinäluoma muistutti, että vaikka tulojen pieneneminen tarkoittaa alle puolta prosenttiyksikköä vähemmän tuloja, niin näille pienituloisille ne ovat tärkeitä rahoja. Hän arvioikin, että tuloerojen kasvu olisi myös syytä tuoda esiin, kun hallitus kehuu kaikkia hyviä aikaansaannoksiaan. Ja te sanotte, että kaikki on hyvin ja hyvinvointiyhteiskunta on pelastettu, Heinäluoma ihmetteli suunnaten sanansa hallitukselle. Piikki EK:lle Palola on pohtinyt myös työmarkkinajärjestöjen roolia, säilyykö niillä puhevalta ”uudessa” kolmikannassa. Valtiovarainministeriön laatimat taulukot ovat kuitenkin yksiselitteisiä. – Merikapteenina sanon, että olemme rajoitetun näkyvyyden tilassa. Näin kävi muun muassa työaikalakia sorvattaessa. Eli hallituksen linja lisää tuloeroja, Heinäluoma totesi. Hankkeen vastutuksesta kertoo hänen mukaansa jo se, että kaikki työmarkkinajärjestöt – EK mukaan lukien – ovat vetäneet tuen pois esitykseltä. SYYSKUUTA 2018 STTK:n Palola povaa ärhäkkää vääntöä Ja taas hallitus kasvattaa tuloeroja Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) huomautti viime viikolla eduskunnan täysistuntosalissa kuulleensa paljon ”kaunista sanaa siitä, miten hyvin asiat ovat”. Palola uskoo, että vanhan kolmikannan vallitessa yhteinen näkemys olisi löydetty neuvottelupöydässä – nyt näin ei käynyt. – Näkemykseni on, että hallitus kuuntelee herkemmällä korvalla sopimiseen pyrkiviä kuin mitään vaikuttajajärjestöä tai lobbaria. Siinäkin ollaan rajoitetun näkyvyyden alueella. – On hyvin erikoinen tilanne, että ainoa järjestö, joka ajaa lainmuutosta voimakkaasti, on Suomen Yrittäjät. Seuraavasta, toukokuussa alkavasta kierroksesta hän odottaa vaikeampaa – kuka sitten avaakin kierroksen. – Ja jos jotakin uudistuksia tulee, niitä ei tehdä omin päin ilman yhteistyötä palkansaajaliikkeen kanssa. Kuski paikalla, mutta vähän eksyksissä Uusi kolmikanta-ajattelu herättää Palolassa myös kysymyksiä. ” Ainoa järjestö, joka ajaa lainmuutosta, on Suomen Yrittäjät. Ja mikä on keskusjärjestöjen rooli. Lukuun kuuluu myös hallituksen toteuttamat verotoimet. Ja tämä on selvä piikki EK:n suuntaan, hän painottaa. Luottamus sovittuun on kuitenkin Palolan mukaan ollut koetuksella. Päänavaajasta ”häntiin” menee pitkä aika, noin vuosi. Topi Juga Demokraatti ” Mennään vähän ”ees taas” – sellaisen riskin näen tässä. Palola siteeraa työministeri Jari Lindströmiä (sin.), jonka mukaan ”hallitus istuu kuskin paikalla”. Marja Luumi Demokraatti. Mennään vähän ”ees taas” – sellaisen riskin näen tässä. Ei todellakaan, vaan pienituloisin kolmannes saa ensi vuonna vähemmän käytettävissä olevia tuloja, kuin tänä vuonna. Visaiseksi kysymykseksi nousee hänen mukaansa esimerkiksi kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidennys, joka tullee useampaan neuvottelupöytään. Jos välilliset verouudistukset, kuten tupakkaveron kiristys, otetaan huomioon, niin ensi vuonna kolmen alimman tuloluokan käytettävissä olevat tulot pienenevät. Tämä tarkoittaa käytännössä, että noin kolmannes Suomen pienituloisimmista menettää tuloja vuonna 2019. Sotu-osaamista tarvitaan seuraavassa hallituksessa STTK on laatinut omat tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Millaisen hallituspohjan STTK sitten haluaisi. – Vastaavasti siellä suurituloisien päässä te nostatte tuloja keskimäärin sillä samalla puolella prosenttiyksiköllä. Siihen Palola ei ota kantaa, mutta… – Me toivomme hallitusta, joka ymmärtää nykyistä paremmin työelämän asioita ja palkansaajan asemaa. – Voi tulla sellainen hallitus, ettei palkansaajapuolen kannata tehdä huonoa kompromissia, koska hallituksen eteenpäin viemänä lopputulema voi olla meidän tavoitteitamme lähempänä. Hän siteerasi valtiovarainministeriön oma arviota, joka kertoo, että jopa kolmasosalla suomalaisista tulevat käytettävissä olevat tulot pienentymään ensi vuonna hallituksen kaikkien toimien johdosta. Jari Soini ”Hallitus istuu kuskin paikalla ja se voi aiheuttaa kolareita.” T oimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi, että keväällä päättynyt työmarkkinakierros soljui loppujen lopuksi varsin helposti, vaikka neuvotteluprosessiin menikin odotettua pitempi aika. – Se tarkoittaa sitä, että jos työmarkkinaosapuolet eivät löydä toisiaan, hallitus vie asiaa eteenpäin. 11 27. Puheenjohtaja korostaa, että laajan jäsentutkimuksen mukaan STTK:n jäsenistössä neljän ison puolueen, SDP:n, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten – tutkimus tehtiin ennen perussuomalaisten hajoamista – kannatus on suunnilleen yhtä suurta. Järjestö myös muun muassa uudistaisi perhevapaajärjestelmän 6+6+6-mallin mukaisesti ja rakentaisi sosiaaliturvajärjestelmää työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistamiseen kannustavaksi. Mutta he ovat kaikki olleet yksiselitteisesti yhtä mieltä siitä, että irtisanomisen helpottaminen ei ole hyväksyttävää ja järkevää, Antti Palola huomauttaa. Valtiovarainministeri, kokoomuksen Petteri Orpo sai vastauspuheenvuoron välittömästi Heinäluoman jälkeen. Mikäli välillisiä veroja ei oteta huomioon, niin silloinkin kahden alimman tuloluokan tulot pienevät. Vuonna 2016 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi Kesärannan pöydässä kilpailukykysopimuksen synnyttyä, että työelämän muutokset ovat nyt tässä
SYYSKUUTA 2018 Jukka-Pekka Flander ”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee monipuolista mediaa. 12 27. Kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti taustoittaa ajan ilmiöitä ja antaa tilaa uudelle ajattelulle.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja. Sähköiseen maailmaan Demokraatti on tuonut vahvimmankin toimijan haastavan ajankohtaisen, analyyttisiä uutisia tarjoavan vaihtoehdon
Tutustumme SDP:n piirijärjestöjen puheenjohtajiin ja saamme terveiset toiminnanjohtajilta. Kierros alkaa siis lokakuussa Pirkanmaalta ja päättyy Satakuntaan syyskuussa 2019. Demokraatti Lokakuu: Pirkanmaa Marraskuu: Helsinki Joulukuu: Häme Tammikuu: Uusimaa Helmikuu: Varsinais-Suomi Maaliskuu: Kaakkois-Suomi Huhtikuu: Pohjanmaa Toukokuu: Keski-Suomi Kesäkuu: Savo-Karjala Heinäkuu: Oulu Elokuu: Lappi Syyskuu: Satakunta D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D. Paikallissää selvittää kuntien kuulumiset, kun SDP.n valtuustoryhmien puheenjohtajat pääsevät kertomaan, millaisissa asioissa heidän kotipaikkakunnallaan paistaa aurinko ja minkä asian yllä leijuvat harmaat pilvet. SYYSKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Nyt päätimme tuoda alueet esiin isosti ja näyttävästi. Nyt päätimme tuoda alueet esiin isosti ja näyttävästi, kertoo Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi. Demokraatti lähtee reissulle ympäri Suomen E nsi viikolla Liike-sivut ovat pullollaan Pirkanmaata, kun vuoden ajan jatkuva Demokraatin piirikierros käynnistyy. Vuoden mittaan puidaan paikalliset ja alueelliset politiikan puheenaiheet demarinäkökulmasta. 13 27. – Lukijamme ovat toivoneet lehden sivuille enemmän paikallista sisältöä. Joka kuun ensimmäisessä lehdessä tarjoillaan tuhti viiden sivun paketti alueellista ja paikallista asiaa. Lehden Liike-osio on pyrkinyt vastaamaan tähän toiveeseen tarttumalla toimitukseen tuleviin juttuvinkkeihin ja nostamalla esiin myös paikallistason toimintaa. Vierailemme vuorollaan jokaisessa SDP:n piirissä
JOHAN KVARNSTRÖM SANASTO riksdagsval = Arbetsgivare = Työnantaja Arbetstid = Työaika BNP = BKT Export = Vienti Framtid = Tulevaisuus Konjunktur = Suhdannekierto Konkurrenskraftsavtal = Kilpailukykysopimus Personal = Henkilökunta Sjukfrånvaro = Sairauspoissaolo Sysselsättning = Työllisyys Tillväxt = Kasvu Utbildning = Koulutus År = Vuosi “Ökade arbetstiden har inte gjort någon nytta” ” Det är en samhällspolitik som egentligen inte ska föras. I till exempel Sverige jobbar folk längre än i Finland för att de mår och orkar bättre i arbetslivet. Han har i sin forskning om konkurrenskraftsavtalet fokuserat på vad han kallar den mekanistiska höjningen av arbetstiden med 24 timmar om året. – På vissa ställen förlängs varje arbetsdag med sex minuter, på vissa har man en så kallad kiky-dag. – Skillnaden mellan arbetstid och BNP har ökat, så produktivitet kommer från annat än att öka arbetstiden, konstaterar Helander. – Där förlängningen fungerat bäst har tiden använts till arbetskraftens utbildning. 14 27. S ociologen Mika Helander har granskat effekterna av konkurrenskraftsavtalets förlängning av arbetstiden. Helander säger att han inte sett forskning kring just detta, men nog diskussioner. SYYSKUUTA 2018 Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ. I Finland har arbetstiden under hundra år förstås minskat individuellt, men då befolkningen ökat har den totala mängden arbetstimmar varit ganska stabil. Helander påminner om att man inte heller kan stirra blint på antalet arbetstimmar. – För arbetstagarna är det en försämring, för ekonomin likaså och framför allt drabbas kvinnor som i vår kultur ofta har större ansvar för familjens logistik, säger Helander. Gynnar den arbetsgivaren, företagen, någon överhuvudtaget. Målsättningen är att bland annat stärka finländska företagens konkurrenskraft och skapa nya arbetstillfällen.. Helanders svar är nej. Svårt att använda extra tiden vettigt Spelar det då här och nu någon avgörande roll hur den förlängda arbetstiden har implementerats. Resultatet är nedslående. – Allting tyder på att det är det förbättrade konjunkturläget som gett förbättrat sysselsättningsläge och gjort att exporten växer bra och ekonomin två år i rad har stor tillväxt, inte kiky-avtalet, säger Mika Helander. redigerade boken Työaikakirja (2017) undersökt arbetstidens längd och inverkan i flera länder och konstaterar att länder med relativt dålig produktivitet har långa arbetstider. – Det är en samhällspolitik som egentligen inte ska föras, säger Helander som är universitetslektor och forskare vid Åbo Akademi. ARBETARBLADET.FI:SSÄ. Viktigt att ta hand om personalen Juha Antila har i sin artikel i den av Helander m.fl. Det är en verksamhet som riktar sig mot framtiden. JUTTU ON JULKAISTU 5.9. Sjukfrånvaron har däremot ökat och det är nyheten nu, att den positiva trenden med mindre sjukfrånvaro har brytits. Inte därför det går bra Kiky-avtalet slöts 2016 och är omfattande till sin karaktär. Mest har man hört respons om att implementeringen inte har lett till någon meningsfull sysselsättning, snarast en skensysselsättning. Att slita ut personalen är inte heller försvarbart. – Ingenting tyder på att denna förlängning av arbetstiden skulle ha någon positiv effekt
Laitinen kuoli syöpään vain 51-vuotiaana tammikuussa 2002. Men att avtalet skulle ha så stor effekt på själva sysselsättningen och den ekonomiska tillväxten är osannolikt av den anledningen att då man ser på finländska branscher och de olika proportioner som lönekostnaderna har i dem för enhetspriset av produkter, så är arbetskostnaden i många av dem rätt liten. Keräsimme työväentalot täyteen nuoria, Kari piti pienen puheen, minä soitin kitaraa ja lauloin työväenlauluja ja sitten näytimme elokuvan. SYYSKUUTA 2018 Kari Laitisen muistorahasto panostaa kulttuuriin Heikki Sihto Jokapaikan hyväntekijä Pentti Nyholm kerää tällä kertaa rahaa SDP:n entisen puoluesihteerin Kari Laitisen stipendirahastolle. Hän aloitti aikoinaan muistorahaston keräämisen järjestämällä Reijo Franckin työväenlaulukonsertin Hämeenlinnassa. – Kyllä hän oli kulttuurimiehiä. Hän lähti aivan liian aikaisin pois, Nyholm sanoo. Effekten är relativt liten med det verktyg regeringen tagit till. Hämeessä Kari Laitisen stipendirahasto tukee alueellista kulttuurija sivistystyötä. – Kari oli hyvin pätevä ihminen, ystävällinen ja juuri sellainen, kuin ihmisen kuuluukin olla. Nyt rahasto järjestää 21. Kansan sivistysrahaston erilaisista rahastoista jaetaan tukea monenlaiseen toimintaan. ” Kari oli hyvin pätevä ihminen, ystävällinen ja juuri sellainen, kuin ihmisen kuuluukin olla. Kari Laitinen teki suurimman osan elämäntyöstään SDP:n eri tehtävissä – Hämeenlinnan kunnallisjärjestössä, puolueen kunnallissihteerinä, eduskuntaryhmän sihteerinä ja lopulta puoluesihteerinä vuodesta 1996 elämänsä loppuun. Juontajana toimii kapellimestari ja säestäjä Seppo Hovi. Mukana ovat myös sopraano Taina Piira ja baritoni Hannu Lehtonen. Lönekostnadens andel är störst i byggbranschen som står utanför kiky, säger Helander. Sieltä voi hakea apurahaa vaikka opiskeluun, musiikki-instrumenttien hankintaan, opintomatkalle tai kurssille osallistumiseen, Pentti Nyholm kertoo. Hän oli hieno ihminen ja toveri, joka huomioi lähellään olevat ihmiset aina ja auttoi sen, minkä pystyi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Johan Kvarnström Sipiläs regering framhåller nu gärna att konkurrenskraftsavtalet fungerat enligt målsättningar i och med att ekonomin är relativt stark och sysselsättning förbättrats. Johan Kvarnström. – Hän sopii konsertin avaajaksi, koska hän tunsi Kari Laitisen hyvin. 15 27. Laitinen oli silloin SDP:n puoluesihteeri, kun Halonen oli ensi kertaa ehdokkaana presidentinvaaleissa, Nyholm kertoo. Helismaan roolissa, lausujana ja laulajana, nähdään näyttelijä Ahti Jokinen. Moni ohjaa merkkipäivänsä muistamiset johonkin KSR:n lukuisista rahastoista ja rahastojen nimissä järjestetään myös erilaisia tapahtumia. lokakuuta jo loppuunmyydyn Unta ja totta -konsertin, jonka avaa presidentti Tarja Halonen. Andra tillskriver denna framgång det världsekonomiska läget. Minä olin saanut kerjättyä rahat, jotta saimme Lapualaisooppera-elokuvan. Muistan esimerkiksi, kun nuorina miehinä kiersimme hämäläisiä työväenyhdistyksiä vaalityötä tehden. Helander säger så här: – De som säger att kiky-avtalet hjälpt oss till en högkonjunktur säger att avtalet har minskat på Finlands enhetskostnad per arbetsenhet i jämförelse med våra konkurrentländer. Kari Laitisen kanssa vierekkäin Hämeenlinnan valtuustossa istunut Nyholm uskoo, että illan ohjelma olisi ollut Laitisen mieleen. Tällaista touhusimme Karin kanssa paljon, Nyholm muistelee. – Sieltä jaetaan apurahaa esimerkiksi kulttuuriyhdistyksille, järjestöille ja alan opiskelijoille. Kulttuurin mies ja hieno toveri Hämeenlinnan teatterissa nähtävä juhlakonsertti Unta ja totta pohjaa Reino Helismaan elämäntyöhön. Nyholm on ollut alusta asti mukana Kari Laitisen rahaston toiminnassa
Sellaisen tuotteen, jossa vasemmistolainen ideologia hehkuu kirkkaasti niin komeissa kuorissa, ettei se kalpene vähääkään porvareiden vastaaville tuotteille. Toivon, että lähetät palautetta uudesta tuotteestamme. u u u Yksi strategiatyömme oivalluksista on ollut lukijaprofiilien hahmottaminen; siis kenelle teemme lehteä ja kenen haluaisimme Demokraattiin tarttuvan. Itsestään selvää on se, että lehteä lukevat ovat keskimäärin yli 50-vuotiaita. u u u Demokraatti ei kuitenkaan huoju mediaturbulenssissa yksin. Niin on käynyt Demokraatillekin, vaikka vielä vuonna 2017 olimme eniten lukijamääräänsä prosentuaalisesti kasvattanut sanomalehti koko Suomessa. Olemme suunnittelemassa aikakauslehtimuotoista Demokraattia. Kun ihmiset syyttävät medioita sisällön kapeutumisesta, syynä on yksinkertaisesti se, ettei monikaan ole valmis maksamaan digitaalisesta sisällöstä pennin latiakaan. Vuodesta 1995 lähtien tähän päivään toimittajien määrä Suomessa on lähes puolittunut. Arkipäivä on raakaa työtä lähes kellon ympäri. Demokraatissa media-alan murrokseen on pyritty vastaamaan laajamittaisella kehitystyöllä, joka on kestänyt nyt vuoden päivät. Ymmärrämme, ettei digitalisaatio ole pelkästään huono asia. Samaan aikaan kuitenkin vaatimukset median suhteen ovat muun muassa sosiaalisen median vuoksi kasvaneet huomattavasti. Kova saavutus, vaikka toimituksen porukka onkin ollut viime vuodet erityisen lujilla. Mutta iloksemme olemme kuitenkin huomanneet, että verkkolehden suurin lukijaryhmä on 30–50-vuotiaat ihmiset. Sekä verkolla ja lehdellä on siis omat kohderyhmät! Strategiatyön tuloksena olemme tällä hetkellä suunnittelemassa aikakauslehtimuotoista Demokraattia. 16 27. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Haluamme tehdä lehden, joka on helppo ottaa käsilaukkuun mukaan vaikkapa junamatkalle tai bussiin. Kun vielä kolme vuotta sitten Demokraatin palkkalistoilla oli 24 ihmistä, tänään nuppiluku on vain 15. Suurin syy toimittajakunnan valtaisaan työmäärään ja media-alan ahdinkoon on digitaalisen median mainoshintojen olematon taso. Mallilehti jaetaan lukijoillemme 25.10. Vuoden 2015 demarien katastrofaalinen vaalitulos iski myös Demokraatin talouteen sähköiskun lailla. Ihmiset olivat siirtyneet lukemaan uutisia verkosta ja sanomalehti oli jo painohetkellään vanhentunut. Kosteita ja pitkiä lounaita tapaa enää toimittajakunnan historiankirjoista. Globalisaatiokehityksestä hyötyneet mediajätit Google ja Facebook ovat painaneet digitaalisen mainonnan hinnat niin alas, ettei niillä kovin suurta toimittajakuntaa elätetä. SYYSKUUTA 2018 K un reilu kolme vuotta sitten tartuin Demokraatin kipparin pestiin, edessä häämötti mielenkiintoinen kehitysprojekti. Tavoitamme siis tänään huomattavasti laajemman lukijakunnan kuin ennen. Lehti-ilmoituksista mainostajat edelleenkin suostuvat maksamaan jonMedia-alalla vain muutos on pysyvää kin verran, mutta verkkomainonnan tilanne on tyystin toinen. Haasteena vain on se, miten tämän kaiken rahoitamme. Missä tahansa mediassa kolmasosan vähennys työvoimaan tekee merkittävän loven toimitustyöhön. Oli siis tullut aika vaihtaa politiikkaa taustoittavaan viikkolehteen ja panostettava täysillä verkkouutisointiin. Kun aikaisemmin teimme lehteä jo valmiiksi sosialidemokrattisen maailmankuvan omaaville, tänään Demokraatin verkkolehteä lukee 100 000 ihmistä viikossa politiikan eri laidoilta väristä riippumatta. Kolmessa vuodessa on muutenkin tapahtunut paljon. Varsinkin toimittajakunnassa kato on käynyt viime vuosikymmeninä nälkävuosien tyyliin. Yli 120 vuotta julkaistu SDP:n pää-äänenkannattaja oli tilanteessa, jossa sanomalehden elinkaari oli päättymässä
Punajuuri kannattaa kypsentää kunnolla. Joissain elintarvikkeissa nitraattia käytetään lisäaineena parantamaan säilyvyyttä ja estämään ruokamyrkytyksiin johtavien pöpöjen kehittymistä. Evira suosittelee, että alle yksivuotiaiden lasten ruokavaliossa vältettäisiin punajuurta ja ruoka-aineita, joissa on korkea nitraattipitoisuus. Nitraattia sisältävän punajuuren arvellaan myös alentavan verenpainetta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan raakaraasteesta on aiheutunut useita myrkytysepidemioita viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Demokraatti Pirteyttä punajuuresta G et ty Im ag es. SYYSKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi P unajuuri ei piristä pelkästään iloisella värillään, vaan se tutkitusti myös parantaa aivojen verenkiertoa sekä edistää sydänterveyttä. 17 27. Lisäainekäytössä nitraattia pidetään elintarvikkeen laatua heikentävänä, muun muassa syöpäriskiä lisäävänä aineena. Nitraatti on luonnossa esiintyvä yhdiste ja punajuuren lisäksi muutamat muutkin kasvit, esimerkiksi pinaatti ja salaatti, sisältävät sitä runsaasti
Suositusten mukaan kalaa tulisikin syödä ainakin kahdesti viikossa. Silakan ja muikun pyynti on Suomessa ekologisesti kestävällä pohjalla. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä kaloja lautaselleen valitsee. MSC-silakka ui kauppoihin Suomalaiselle Itämeren silakalle onkin hiljattain myönnetty MSC-sertifikaatti. Kestävästi pyydetyistä parvikaloista saatava proteiini voi olla jopa kasviperäisiä proteiinilähteitä ympäristöystävällisempää. Silakkalitka on helppo valmistaa itse kiinnittämällä siiman päähän paino ja solmimalla siiman varteen painon yläpuolelle viidestä kahdeksaan kirkasta hopeantai kullanväristä pientä koukkua noin kymmenen sentin välein. Ekovinkki JUSSI AALTONEN, VALONIA. SYYSKUUTA 2018 Kotimainen silakka on ympäristöystävällinen kalaruoka Kala on erinomainen proteiinien, D-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen ja kivennäisaineiden lähde. Silakkaa voi kalastaa myös omatoimisesti – silakanlitkaus on Suomessa maksuton jokamiehenoikeus. Suomalaisesta silakasta valmistetaan nykyään myös kalanrehua, joka tarjoaa mahdollisuuden kalankasvatuksen omavaraisuuden kasvattamiseen ja Itämeren ravinteiden sisäiseen kierrättämiseen. 18 27. Lisäksi tarvitsee vavan, kelan ja ämpärin kaloille. Se on myös merkittävä kestävän kalastuksen ja vastuullisten toimitusketjujen edistäjä. Ensimmäisiä MSC-merkittyjä silakoita on odotettavissa kauppoihin kuluvan syksyn aikana. Marine Stewardship Council (MSC) hallinnoi maailman johtavaa ympäristömerkintäohjelmaa vastuulliselle kalastukselle ja kalatuotteiden jäljitettävyydelle. Ympäristömyönteisen ruokavalion osaksi sopivat erityisen hyvin kotimaiset pienet parvikalat, kuten silakka ja muikku. Kiinnitä siis aina kalatiskillä asioidessasi huomiota MSC-merkintään. Evira on suosittanut yli 17cm pitkien silakoiden syöntikertojen rajoittamista, mutta sitä pienempiä silakoita voi syödä huoletta useamminkin
Kolmantena näen aikuisen miehen, joka näistä kahdesta on kasvanut. Miehen, joka ehkä vihdoin osaa hyväksyä, että nuo peilistä näkyvät kasvot, kaikkine elämän jättämine jälkineen, puutteineen ja vahvuuksineen ovat todella se oma kuva. Tapaisin sitä mielelläni enemmän. 19 27. Silti yhä useammin katsoessani peiliin huomaan yrittäväni löytää sieltä sitä innostunutta pientä poikaa. Näen pienen pojan, joka innostui ihan kaikesta. Valtteri Aaltonen on SDP:n eduskuntaryhmän lakimies ja oikeusja kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö.. Sitten näen peilikuvassani myös vanhemman pojan, joka oppi aika nopeasti, että maailma on vähän tyly paikka liian kilteille ja liian viattomille. Joka ei koskaan suostunut lopettamaan futispeliä riittävän ajoissa, että olisi ehtinyt kotiin sovittuun aikaan. Joka halusi, että sille luetaan tietokirjoja lastenkirjojen sijaan. SYYSKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Valtteri Aaltonen, 38 K un katson peilikuvaani, näen tavallaan kolme ihmistä. Joka kalasti vaikka sadevesilätäköstä, jos muuta vettä ei sattunut olemaan saatavilla. Se poika oppi kovettamaan itsensä, oppi pitämään tunteensa piilossa, oppi olemaan innostumatta liikaa asioista. Se mies on vähitellen joutumassa myöntämään, että kaikkea ei voi kontrolloida ja toivottavasti lopulta myös oppinut, että kasvoilla näkyvät tunteet eivät välttämättä olekaan merkki heikkoudesta vaan voivat olla merkki vahvuudesta
Länsimaiden menestyksen pohjana olevaan sekulaaris-liberaaliin demokratiaan kohdistuu kuitenkin tällä hetkellä enemmän haasteita kuin koskaan. Halusivat he sitä tai eivät, totuus siis on, ettei äärioikeiston linja edusta Ruotsissakaan kansan enemmistöä. Niinpä monen mielessä Ruotsin vaalituloksen aavistellaan ennakoivan Suomessa ensi vuonna nähtävien vaalien tulosta. Tässä on meille haaste ensi vuoteen valmistauduttaessa. Pelottavinta tästä tekee se, että näitä asioita ajavat tahot tuntuvat itse olevan täysin sokeita tälle absurdiudelle. Kuunnellaan häntä. Kohdataan tuon ihminen. u u u LÄNSIMAISTEN YHTEISKUNTAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS on kiistaton. Heidän pahasta olostaan, joka koko ajan vain oikeammalle liukuva oikeiston on onnistunut valjastamaan omiin tarkoitusperiinsä tarjoamalla sille syyllinen. Ja demokraattisilla vaaleilla ne silloinkin valtaan pääsivät. 20 27. Oikealta pelotellaan islamin mukanaan tuomista vaaroista, jotka yhdenvertaisuuden kiistäessään, yksilönoikeuksia rajoittaessaan ja uskonnon aseman maallisen lainsäädännön yläpuolelle asettaessaan murentavat demokratian perusteita. Ruotsidemokraatit ovat kasvattaneet suosiotaan, mikä tarkoittaa, että taas vähän enemmän ihmisiä uskoo heidän maailmankuvaansa, jossa monimuotoisuus on uhka ja ihmisarvo on jakamattomuuden sijaan rankattavissa kunkin ihmisen geneettisen perimän mukaan. Pelätty ruotsidemokraattien jättejytky jäi kuitenkin tapahtumatta. Tuo näkyy myös sen yhä vihaisemmaksi kiihotetun ihmisjoukon omassa käyttäytymisessä. Sillä, onko se totta, ei tunnu olevan väliä läheskään niin paljon kuin sillä, että saa olla vihainen. Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä: muslimit asettuvat vaaleissa ehdokkaiksi vaaliteemoinaan muun muassa koulutuksen ja lapsiperheiden aseman kaltaiset agendat sekä jonottavat äänestyspaikoille kansan enemmistövaltaa tukemaan ihan niin kuin kaikki muutkin. Jostain se siis kertoo. Todellisuus ei ole itse asiassa lähelläkään sitä, sillä yli 82 prosenttia ihmisistä äänesti kaikessa rauhassa muita puolueita, autuaan tietämättöminä heidän ympärillään roihuavasta sodasta. SYYSKUUTA 2018 R uotsissa käytiin syyskuun alussa vaalit, jota seurattiin jännityksellä täällä Suomessakin. Nämä samat tahot arvioivat, että nämä heidän maalailemansa kauhukuvat kotoutuvat Suomeen länsinaapurista samanlaisella väistämättömyydellä kuin pillifarkut tai ruokatrendit. Tosiasioiden ja vaihtoehtotodellisuuden, luotettavuuden ja mielikuvien rajat ovat jo hämärtyneet niin, että voittaja on se joka on äänessä, ei se, joka on oikeassa. Ruotsia käytetään monella taholla jatkuvasti esimerkkinä siitä, kuinka epäonnistunut nykypolitiikka ajaa maan painajaismaisesti hajoamispisteeseen. Sen kertoo jo maiden ja niiden asukkaiden nauttima rauha ja vakaus, etenkin täällä Pohjolassa, jossa sosiaalidemokratia on luonut perustan koko maailman kadehtimalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Puolue ei yhdessä yössä noussut maan ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi eikä kaatanut sosialidemokratiaan, joka on rakentanut Ruotsia liki 100 vuoden ajan yhdeksi maailman vauraimmista maista. u u u JOTAIN ME VOIMME kuitenkin Ruotsin tuloksista oppia. Ruotsi ei ole Suomi Abdirahim Hussein Voittaja on se joka on äänessä, ei se, joka on oikeassa.. Vastaavia ajattelumalleja ei tarvitse kovin kaukaa tämän mantereen historiasta hakea. Tarjotaan hänelle näköaloja ja ratkaisuja. Sen sijaan on merkkejä jostain vieläkin huolestuttavammasta: näitä poliittisen kentän oikealta reunalta huudeltuja skenaarioita pyritään torjumaan nimenomaan yhdenvertaisuutta kiistämällä, yksilönvapauksia rajoittamalla ja jopa vetoamalla uskonnon ylivertaisuuteen maalliseen lainsäädäntöön verrattuna. Siitä, että meillä on yhteiskunnassa kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät tunne tulevansa kuulluiksi. Voisiko siis olla, koko painajainen olisikin vain tiettyjen tahojen vaalipropagandaa
Ja jossain kaukaisessa maassa tervehditään saapuvia. Olemme nähneet ja kuulleet kurkiauroja TRL:n syyspatikan aikaan, ehkä nytkin 6.-7.10. Kaamosherkut-yöretki. JäRet 23.-24.11. 6.-7.10. 21 27. Kurjet pysäyttävät työn. Hiisivalkeat ja Nuuksiopatikka Stenbackassa. Järj. Järj. Kurjet kevättunnelmissa Ryttylän Hausjärvellä. TRL:n viikonloppupatikka Liesjärven kansallispuistossa. 3.-4.11. Kaikista majoistamme ovat tiedot Työväen Retkeilyliiton nettisivuilla www.tyovaenretkeilyliitto.com Voit soittaa myös TRL:n toimistoon ja kysyä lisätietoja ja vapaita paikkoja, puh. Risto Rasa 30.9. Tervetuloa heittämään niille hyvästit. Syyspatikka Ylä-Koitajoen maisemiin Ilomantsissa. Kuva: Reino Tuominen. 045 1369744 , tai kysellä majoista sähköpostilla tyovaenretkeilyliitto@ gmail.com TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.c om Syysretkiä Tule tapaamaan iloisia retkeilijöitä, se piristää syyspäivää! Katsopa lisää retkiä sivulta 7 seurojen toimintakalenterista. Yöretki Nuuksiossa. Järj. Liesjärven kansallispuistossa. Karj.Retk. Järj. Järj. ER/Nuuka 17.-18.11. SYYSKUUTA 2018 TRL – 47 vuotta toimintaa Nro 2 27.9.2018 Luonnon ilotulitusta Kilpisjärvellä kuvasi Kari Neuvonen. Retki Torronsuon kansallispuistoon. ER TRL-majat KÄKKÄLÖ UKONJOKI VARKHAMMUKKA RIHMAKURU TRL:n MAINIOT MAJAT ovat tukikohtia, joista voit seurata kun tähdet syttyvät – kuu nousee ja repo heilauttaa värikästä häntäänsä yli taivaankannen – kun ensi lumi peittää tunturien laet ja laskeva aurinko punaa ne. ViRet 6.10. Kun kaamos tulee, olet kuin Herran Kukkarossa. Nyt syksyistä taivasta kyntää vielä kurkien aura
Yksi näistä oli Ukonjoen kämppäkokonaisuus Ukonjoen rannalla. pienimuotoisen syntymäpäiväjuhlan. Ideoita toimistolle vaikkapa kirjekyyhkyä lennättämällä. Täällä meilläpäin on sanonta, että ruska alkaa 14.9. Juha Hämäläinen Ukonjoen kämppä 70 vuotta Sopansyönnissä vasemmalla Erkki Närhi ja Ukonjoki-veteraanit Raimo Oinonen, Sulo Nuutinen ja Sulo Turunen. Kannattaa käydä katsomassa ja nauttimassa luonnon runsaista ja kauniista väreistä. Viitenumero on 11633. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Puheenjohtajan palsta Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Kuva: Reino Tuominen Talkooporukkaa Käkkälön majalla. Joten ottakaa kantaa niihin ja antakaa palautetta. Ukonjoen alkuperäisestä kämppäyhdyskunnasta on tänä päivänä jäljellä enää silloinen työnjohdon majoitusrakennus sekä majoituskäyttöön muutettu ”herrojen” sauna, Einari. Kuva: Kari Teittinen Hämeenkylmänkukka. Tänä syksynä käydään korjaamassa Käkkälön sauna ja oikaistaan rakennus. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan FI66 1521 3007 1194 58. Aineistot kuukautta aiemmin. Seija Niemelä porukoineen vastasi Rihmakurun huollosta nakellen liiterin puita täyteen, ja hoitaen huussin aluset sekä tehden muutkin pikkuhommat. Voimaa oli seitsemästä eri seurasta. Syyskokouksissa päätetään, mitä kukin seura tekee vuonna 2019. Matonpuistelussa Pauli Komonen ja Merja Koivuluhta, kuistilla Kaija Seppälä ja Aune Kurki. Entiset kunnostetaan mikäli mahdollista ja siirretään Ukonjoelle Porinmattikamiinan paikalle ja Einariin sikäli kun asiasta sovitaan ”pääkäyttäjien” kanssa. Juhlassa olivat mukana myös Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen ja liiton kiinteistötoimikunnan vetäjä Pauli Komonen. Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Kuva: Kari Teittinen Jaakko, HäRet, lapion varressa Rihmakurussa. Seppo Vähätaini pisti puuta nurin ja ajoi niska märkänä tavaraa nelivetohärpäkkeellään pinoon. Puusouvi lienee ollut suurin urakka. 00510 Helsinki puh. Samoin käsitellään liiton uudet sääntöehdotukset. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Nyt kun kesä mennyt on ja syksy saapuu… Aloittaessani tätä kirjoittamaan tuli mieleeni pätkä suomalaista musiikkisanoitusta. Ilmo Nousiainen kertoi kämpän historiasta ja haitarilla vieraita viihdytti Eino Logren. Luonnossa liikkuminen oli helppoa ja varmasti hienoja luontoelämyksiä tuli kaikille. Ensi vuoden suunnittelu on ajankohtaista. Siellä valitaan liiton hallitus ja puheenjohtajat. Ukonjoen metsätyöja uittohistoriaa on tallennettu haastatteluin ja asiakirjakopioin Työväen arkistoon Helsingissä. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Kamiinat hankittu käytettyinä netin kautta. Säännöistä on lähtenyt seurojen käsittelyyn ehdotukset uusiksi säännöiksi. krs. Karjalan Retkeilijät järjesti Ukonjoella 30.7. Sovitut hommat tosin jäivät tekemättä, mutta tehdään ne sitten, kun ajankohta on sopivampi. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy 13.12. Kuva: Juri Podkopajev . Syksy ja ruska kuuluvat yhteen. Saunan pukuhuoneen korjaus ja katon ruostepaikkojen suojamaalaus tehdään, kun muilta hommilta ennätetään. päivänä Janakkalassa Viralan työväentalolla pidetään TRL:n liittokokous. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Pauli T Komonen Kiinteistötoimikunta Retkeilijä-, suunnistajatalkooja järjestöveteraani Pentti Luostarinen Kangasalan Retkeilijöistä täytti 3.9.2018 80 vuotta Me kaikki retkeily-ystävät onnittelemme ja yritämme pysyä perässä! Sodan jälkeen käynnistetyn jälleenrakennuksen näkyvimpiä toimia oli metsätalouden tehostaminen. Agrekaatti jyskytti viisi päivää lähes aamusta iltaan, kun Hannu Puhalaisen pätkimät puut halkesivat konevoimin ja lentelivät liiteriin. 2018 Demokraatti-lehden liitteenä. Puolukat ja karpalot odottavat vielä poimijoitaan. Ensi vuoden toukokuun 18. Autotie Lieksasta oli myös saatu valmiiksi. Varkhanmukkan laituri suoristettiin Karman asiantuntevalla johdolla. Vieraaksi saatiin kolme kämpällä työssä ollutta veteraania Raimo Oinonen, Sulo Nuutinen ja Sulo Turunen . Miesvoimin tyhjennettiin huussin aluset. Kuten lupasin, lahjakortti arvotaan ideanikkareiden keskuuteen. Luonnon antimia; marjoja, sieniä ja ehkä riistaakin on monella pakkasessa odottamassa talvista käyttöä. Luonto antaa silmille kauneimmat värit nautittaviksi. Jos nyt kuitenkin jollain on jotakin sanomista, niin jatketaan juttua vuoden loppuun. TRL:N MAJAVUOKRAT Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Rihmakurussa auton pito sähkötolpassa 4 € /vrk. Naiskiintiö siivosi kaikki majat lattiasta kattoon, puhdasta tuli. Kuva: Seija Niemelä. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1948 ja metsätyöt käynnistyivät jo samana syksynä. Hannu Puhalainen , puheenjohtaja Lapin majoilla talkoiltiin kesäkuun toisella viikolla viidentoista hengen voimalla. klo 14. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Asia korjautuu myöhemmin. ”Puulla parempiin päiviin” johti myös valtion metsämailla Pohjois-Karjalassa kymmenien uusien metsäkämppien ja kokonaisten kämppäyhdyskuntien rakentamiseen. Kesä oli retkeilyn kannalta antoisaa. Työkaluista on koottu näyttely kämpälle. Täällä Rovaniemen perällä marjasato mustikat, hillat ja kaarnikat – olivat hakemisessa, mutta marjastava löytää aina satoa. Ehdotuksia ei ole tullut joten kaiketi asiat ovat hyvällä mallilla. Rihma ykköseen vaihdetaan uusi kamiina samoin kuin Kelokämppään. KIITOS TALKOOLAISILLE! Ukonjoella talkoiltiin lumien vielä ollessa maassa. Tosin sanomista tuli vinoon jääneistä portaista, mikä johtunee maan vinhasta pyörimisliikkeestä, tai sopivan materiaalin puutteesta. Julistin keväällä ideariihen majojemme kehittämiseksi. Siellä varmaan kaunein ruska on voimissaan. SYYSKUUTA 2018 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Muut rakennukset on purettu tai siirretty muualle. Tuntuu näin syksyisenä ajankohtana, että jotain on niin kuuman ja kuivan kesän myötä mennyt menojaan, mutta syksy on retkeilijöille myös erittäin hienoa ja vaiherikasta aikaa. Oikealla istuu kirjoittaja. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. 040 588 1439 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. 22 27. Seppo on luvannut kuljettaa rakennustarvikkeet valmiiksi paikalle. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Sillä tavalla saamme ehkä houkuteltua uusia jäseniä hienon harrastuksemme pariin. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. Rovaniemellä ruskaa ei vielä hyvin näy, mutta miten on liiton pohjoisen majojen seutu. Syksy on seuroissa tulevaisuuden suunnittelemisen aikaa. TRL:ssa ei talkoointo sammu! Pauli Komonen on ojentanut Kari ”Karma” Kauppiselle Varkhanmukka-palkinnon. Toivottavasti jokainen seura laittaa ensivuoden toimintasuunnitelmiin jotain uutta
Itävallan alpeilla Ilpo vaimonsa Ritvan kanssa 1993. Mikä lintu. 5. Entä nyt. Sinne Anneli ja Rauno lähtivät myös. Polttopuiden teko mökillä, sienestäminen, marjastaminen, kalareissut, 50 vuotta jatkunut aamuuinti, kirjoittaminen, säteily ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa, eläminen tietyssä minulle tärkeässä mielentilassa... 1989, tulin mukaan TRL:n hallintoon ja jouduin melkein heti mukaan Naturfreunde Internationalen toimintaan. Seuran sihteeri Raija, naapuri Leena ja minä kävimme hyvästelemässä Annelin hänen kuolemansa jälkeen viemällä hänen omasta ruusustaan kauniit kukat rinnan päälle. Ota kantaa!. Käänsin aineistoja ruotsista suomeksi ja lauluja norjankielestä – monia niistä lauletaan vielä tänäänkin. Jos olisit lintu, mikä lintu olisit. Miksi. Iloisia piirroksia ilmestyi seinille ja yöpöydälle, sellaisiin paikkoihin, mistä mummu varmaan näkee ja saa hyvän mielen. Mikä on pisin ja mielenkiintoisin soutumatkasi, se taisi olla yksinsoutua. Mitä se sisältää. Mitä ajattelet maailmanmenosta. Markku Karvonen , Hämeenlinnan Retkeilijät Ilpo Rossi, kansainvälinen TRL-veteraani Onneksi olkoon Ilpo, täytit elokuussa täydet 80 vuotta! 9 kysymystä Ilpolle 1. Työväen Retkeilyliiton hallituksessa Anneli ehti toimia toista kautta. Tuntuu luontevalta ajatella, että retkeilijät ovat luonnonystäviä ja puolustajia, ja jäsenistössä on aktiivisiakin luonnonsuojelijoita. Minä taistelen edelleen tietokoneen kanssa paremman maailman puolesta. Allekirjoittaa voi edelleen vaikka netissä, osoitteessa avohakkuuthistoriaan.fi. 9. Kiitos Ilpo! Hilkka Anneli liittyi Riihimäen Retkeilijöiden jäseneksi 1990-luvun alussa. Entä musiikki, itse laulat ja soitat. 6. Pitkä kiistely vanhoista metsistä ei liity suoraan kampanjaan, mutta ehkä sivuaa sitä hieman. Keskikoulussa sain pohjan ruotsinja saksankieleen. Kansainvälisten nuorisojärjestöjen eurooppalaisissa elimissä opin tuntemaan eräitä Kansainvälisten Nuorten Luonnonystävien edustajia, jotka kertoivat Naturfreundeliikkeestä. 800 Zeken uskomattomassa seurassa. Martti Pöysälän, ”Salusiinin” ja Tuula Suomisen vauhdittamina. Anneli ja seuramme sihteeri Raija järjestivät monet ryhmämatkat Lappiin ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen. 1993. Samalla kun kampanja kampeaa Metsähallituksen avohakkuita historiaan ja vastustaa nykyisiä metsänkäyttötapoja, Metsähallitusta pitää myös kiittää joidenkin arvokkaiden metsien säilyttämisestä ja hoidosta. Suurten luontojärjestöjen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen nimienkeruu on loppusuoralla. 4. Harri-koira oli yli 15-vuotias, kun huhtikuussa sen sydän heikkeni niin, että vaihtoehtoja ei enää ollut ja eläinlääkäri antoi viimeisen piikin. Kansainvälisyys kohdallasi on monipuolista. Runsas joukko Annelille läheisiä oli saattamassa ja muistelemassa yhteisiä retkiä. Samoin mummu oli pojalle tärkeä. Muistan hyvin, kun Anneli sanoi, että sinne mennään, että Koivikko-koti säilyy, siellä tehdään tärkeää työtä. Ja entistä harvempi luonnossa liikkuja pääsee kokemaan vanhojen metsien tunnelman. Siinäkin on elämässäsi pitkä historia. 8. Lähimaastoissa, kokouksissa ja aina, kun se oli mahdollista, Annelin rakas Harri-koira oli mukana. Perustimme Helsingin Luonnonystävät v. Hän toimi seuran sihteerinä v. Aloitteen perusteluina ovat mm. Hän miettikin neljä päivää ennen kuolemaansa, kun kävimme häntä katsomassa, elääkö siihen asti. 2010 Anneli muutti koiransa kanssa lähelleni asumaan, joten Harri kotiutui meillekin hyvin, kun joutui olemaan pitkiäkin aikoja emäntänsä sairauden takia pois kotoa. Se kiehtoo minua edelleen, vaikka markkinaehtoinen maailma tekee ilmeisesti kaikkensa tuon unelman murskaamiseksi. Sain nähdä ja kokea, että Anneli oli oikeassa. Tavoite olisi syytä reippaasti ylittää. 7. Kampanjan takana ovat Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, LuontoLiitto, BirdLife Suomi sekä Natur och Miljö. Erikoisen matkasta teki se, että oman seuramme 31 jäsenen lisäksi kolme henkeä tuli Virosta, yksi Kuopiosta, sekä 19 henkeä Espoon ja Vantaan retkeilijöistä. Birger ”Zeke” Käcklund veti minut aluksi mukaan pitkille pyöräretkille ympäri Suomea; Suur-Saimaan ympäriajo, Sahti-Suomen lenkki Päijänteelle ja Hämeeseen, retki Keski-Suomeen ja Satakuntaan. Ensimmäisellä tililläni ostin kitaran ja siitä se alkoi. Minulle toiminta kansainvälisissä järjestöissä vastaa hyvinkin korkeakoulututkintoa. Riihimäen Retkeilijät jäävät kaipaamaan pitkäaikaista puheenjohtajaansa ja toivovat omaisille voimia ja jaksamista heidän suuressa surussaan. Anneli oli luontoihminen kuten miehensä Raunokin. Metsätaloudesta tietämätönkään ei ole voinut olla huomaamatta miten vuotuiset hakkuumäärät ovat olleet kasvussa ja kasvavat lähivuosina edelleen. Metsän maaperä on suurempi hiilivarasto kuin päällä oleva puusto, eikä maaperän hiiltä saisi laajoissa hakkuissa päästää karkaamaan ilmakehään. Samalla vanhojen metsien vaativille lajeille on entistä vähemmän elintilaa. 1971 Lahden Herrasmannissa. Ajatus luontoon, kilpailemattomaan liikuntaan, vapaa-aikaan ja kulttuuriin suuntautuneesta järjestöstä kiehtoi minua suuresti jo silloin. Tulevaisuudessa suurin vaikuttaja voi kuitenkin olla ilmastonmuutos. SYYSKUUTA 2018 3 Yksi meistä TRL:ssa Jokainen vaikkapa TRL:n Ukonjoen kämpälle ajanut on nähnyt, miten teiden varsille on avautunut aina uusia suuria aukkoja, samoin retkireittien metsiin. Järjestön demokraattinen rakenne ja Naturfreunde Internationalen toimintaperiaatteet vaikuttivat minuun syvästi. Kotkaliiton sihteerinä tulin mukaan Sosialistisen Kasvatuksen Internationaalin työhön. Kun Ukonjoen kämpän lähimaastoissa liikkuu vaikka Särkkäharjulla ja Ukonjoen luonnonhoitometsässä, Pitkäjärven hienoissa maisemissa ja Koskutkankaan vanhoissa metsissä, muistaa minkä puolesta retkeilijänkin kannattaa toimia. Sinulla on pitkä historia Työväen Retkeilyliitossa. Anneli oli ennakkoluuloton ja aktiivinen ihminen, joka ei pelännyt tarttua toimeen, kun tilanne sitä vaati. Suomi vesiltä koettuna on valloittava elämys. Puut ovat muuttaneet rekkakyydissä kohti sellukattiloita tai sahoja. Etenkin Etelä-Suomesta niitä saa etsimällä etsiä. Luontoväki haluaa muuttaa metsäpolitiikan suuntaa ja lähettää valtion maiden avohakkuut historiaan. 2. Ukonjoen majan ympäristö hyvine patikkaja marjastusmaastoineen oli syksyinen retkikohde. Anneli on poissa, mutta hänen muistonsa ja tekemänsä työ elävät. Muuttolintu – fåglarna är fria utan gränser deras värld... Suunnittelimme seuran jo perinteeksi muodostunutta kevään hiihtoviikkoa liiton Rihmakurun ja Varkhanmukan majoille v. Minun sukupolveni oli vauhdilla rakentamassa hyvinvointi-Suomea, yhteisiä palveluja, yhdenvertaisuutta, ”likavärdeä”. Olin kuitenkin kovin kiireinen noihin aikoihin, joten jäseneksi hakeutuminen jäi. Olin jo kuullut tuntemaltani Suomen Sosialidemokraatin toimitussihteeriltä Erkki Wiksteniltä Työväen Retkeilijöistä ja hän taisi pyytää minua jäseneksikin jo 1970-luvun alkupuolella. Anneli Hakala ja Riitta Hänninen Raattamassa vuonna 2012. Tavoitteena ovat suomalaisten yhteisten metsien uudet käsittelytavat, poimintahakkuut, pitkäikäismetsät, vain pienet harkitut aukot ja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Pian rämpyttelin jo kitaraa, säestin yhteislaulua, joka on ollut osa persoonaani koko työhistorian ajan ja sen jälkeenkin. Retkeilijä saattaa vastustaa avohakkuita, koska suuret puuttomat aukot eivät juurikaan virkistä eivätkä tarjoa luontoelämyksiä. Tähän hengeltään sosialidemokraattiseen internationaaliin kuuluu Suomesta Nuorten Kotkain Keskusliitto, jonka sihteerinä olin sitä ennen ollut. Työväen Retkeilijöiden arvomaailma puhutteli minua tavalla, johon oli vastattava. Tulin valituksi 1973 Kansainvälisen Sosialistisen Kasvatuksen Internationaalin pääsihteeriksi. Jo lähes neljäkymmentä vuotta mottoni on ollut demokratiakäsitykseeni viittaava zen-buddhistinen tokaisu: ”Kuuta osoittava sormi ei ole kuu vaan sormi.” Minäkin olen vain yksi unelman osoittelija. Viikko onnistui kaikin puolin hyvin, joten se jäi monen mieleen myönteisenä. Työväen Retkeilyliitto oli 1970-luvun puolivälissä hakeutunut Naturfreunde Internationalen jäseneksi. Anneli kuoli Hämeenlinnan Koivikkokodissa 27.7.2018, vain viikkoa ennen 71-vuotissyntymäpäiväänsä. Toiminta Nuorissa Kotkissa avasi tien pohjoismaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Elokuussa luontojärjestöt iloitsivat siitä, että vaadittava 50 000 nimeä oli jo kertynyt. Pohjoismaiset laulut, ”Reino Helismaan” rempseä musiikillinen henki tulivat minunkin ilokseni mm. Jo nuorena minua kiehtoivat vieraat kielet ja halu käyttää niitä. Vaikka Annelin voimat uupuivat, hän oli lähdössä vielä erilaisille retkille, kesäteatteriin jne, joita sitten peruttiin. Lisäksi soudin yksin Lappeenrannasta Oraviin ja tyttäreni Paulan kanssa Lahdesta Jyväskylään. miten avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta, tuhoavat metsälajien elinympäristöjä, muuttavat maisemaa, vievät vuosikymmeniksi marjaja sienimetsät sekä rasittavat vesistöjä. Anneli suunnitteli omat hautajaisensa, pyysi ystäviltään ja läheisiltään ohjelmaa, joten hän valmistautui hyvin, tyttären tukemana. Mutta aikaa nimien keruulle on vielä marraskuulle. Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla lähtee kansalaisaloitteena seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi. Harva haluaa retkeillä hakkuuaukeilla. Kävimme muutama vuosi sitten Hämeenlinnan kirkossa hyväntekeväisyyskonsertissa, Koivikko-kodin hyväksi. Sen hillintätavoitteet ovat karkaamassa käsistä, eikä ilmastonmuutos jää Suomessa odottamaan hallituksen metsästrategian aikatauluja. Miksi juuri TRL. Mistä kaikki alkoi. Järjestimme suuren kansainvälisen leirin Suomessa v. 23 27. Oli liikuttavaa katsoa, kun 5-vuotias lapsenlapsi tarttui lapioon äidin jälkeen ja laittoi hiekkaa mummun uurnan päälle. Tiedän soutu ja pyöräily. Se oli kova paikka meille. Kisälli vai trubaduuri. Mielilajejasi retkeilyn parissa. Viikon retkiä, kilometrejä n. Me muistamme Annelin myönteisen olemuksen ja hänen iloisen hymynsä. Alli Luhti , ystävä Luontojärjestöt sysäisivät avohakkuut historiaan Anneli Hakalan retket loppuivat Harrisaajon laavulla vas. Iloitsen menestyksestä, mutta en anna tappioiden lannistaa tai pysäyttää. Se antaa aloitteelle lisävoimaa, ja Väestörekisterikeskus saattaa hylätä joitakin epäselviä kannattajailmoituksia. Arvo Kannel pääsi lainaamallaan kännykällä kertomaan kotiin, kuinka mahtavaa he olivat kokeneet ja nähneet, Suomen Lapin tuntureita, poroja ja avuliaita retkikavereita. Linja-autossa tulomatkalla mm. Tyttären perhe oli Annelille hyvin tärkeä ja ennen kaikkea 5-vuotias tyttärenpoika. Englannin opiskelin aikuisena omatoimisesti itse. 1995-1997 ja puheenjohtajana 2012-2017. Työväen Retkeilyliitto ei ole mukana lakialoitteessa, mutta minusta olisi voinut vaikka ollakin. Lopuksi voisi palata Lieksan Ukonjoelle. Raunon kuoleman jälkeen v. Vanhat, lähellä luonnontilaa olevat metsät ovat kaiken aikaa hupenemassa. 3. Avohakkuissa menee metsän hiilinielu, ja pahempi uhka saattaa piillä aukkojen maaperässä. Mottosi. Tulin järjestöohjaajaksi aluksi sosialidemokraattiseen nuorisoliikkeeseen, josta tulin valituksi Nuorten Kotkain Keskusliiton uskomattoman hienoon työporukkaan; siellä harjoiteltiin lasten ja nuorten lauluja, opeteltiin kitaransoittoa, joka minunkin oli opittava
Nyt rata ei kulkenut korpien kätköissä, eikä kukaan päässyt eksymään, mutta oli mielenkiintoinen, hauska ja kaikille sopiva. Yksi pujahti piiloon ruohikkoon, toiset jatkoivat juoksua ja nekin katosivat tien sivuun, mutta toinen palasi kurkistamaan minne velipoika jäi. Hupaisin muisto tältä retkeltä oli ketunpoikien leikki tiellä. 3. Haukiniemen kyläjuhla, jossa Taskinen viihdytti illatsujen yleisöä sirkusta harrastavien kanojensa kanssa. NIMITYKSET Retkeilypäivillä 2018 Kotorannassa Vuoden retkeilijäksi Helena Nurmio (SalSa) Vuoden retkivalokuvaajaksi Reino Tuominen (RiRet) Vuoden eräretkenjohtajaksi Ilmo Nousiainen (KR) Varkhanmukka-palkinto myönnetään Kari Kauppiselle (KuRet). Ohjelmaryhmä Sananjalka, esityksellä ”Sananjalat menivät metsään”. Valitettavasti Putkinotkon kesäteatterin esitykset oli jo loppuunmyyty. Seminaarin ulkopuolisena luennoitsijana ja ”sparraajana” toimi TSL:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Tuomas Finne. Vierasesiintyjänä oli venäläis-karjalainen kansanlauluja tanssiryhmä. Retkikohteita riitti Kun Retretin taideluolastoa ei enää ole Punkaharjulla, kävimme metsämuseo Lustossa. Herrat Trump, Putin ja Niinistö pitivät isokokoisina puuveistoksina siellä kokoustaan vaikka Helsingin tapaaminen oli vasta alkamassa. Päivä oli ollut täysipainoinen, nuotiolla oli mukavaa, kuten aina kertoa retkijuttuja. – Ei tullut lomailu kalliiksi. Toisena artistiryhmänä esiintyivät kanat. Erätaitokisan tulokset: 1. 4. Putretin naapurissa on Joel Lehtosen Putkinotko. Tuli ainakin todistetuksi meille kuivan Länsi-Suomen asukkaille, että losseja vielä tarvitaan vesistöjen ylittämiseksi. Kuvat: Seppo Hanhikorpi Heikki Haapea veistelee Reino Töllin kanssa (Länsi-Karjalan retk.) erätaitokisassa. Haukiniemen kaunis tsasouna on rakennettu kyläyhteisön talkootyönä ja toimii ekumeenisessa hengessä. Entä heikkoudet. ViRetissä on taitavia valokuvaajia ja se näkyi valokuvanäyttelyssä käytävillä ja näyttelyn avajaisten kuvasarjassa: «ViRetin toiminta kautta vuosikymmenten» Runon ja laulun retki Vaikuttava ja monipuolinen vihtiläinen ohjelmaryhmä Sananjalka ”meni metsään” esittäen runoja ja lauluja luonnosta, alkaen Aleksis Kiven Metsämiehen laulusta päätyen viimeiseen niistä kahdeksastatoista esityksestä Kassu Halonen/ Vexi Salmen ”Maailma on kaunis” esitykseen. 24 27. Kiitos heille siitä! Onpa Savonlinna muuten kuinka antoisa paikka tahansa vähän tyhjältä tuntuu, ellei ole käynyt oopperassa. Kuva: Juha Taskinen Juha ”Norppa” Taskisen pihassa pidettiin 13.7. Hyvin nukkuvat saivat makuuhuoneen, lyhytuniset vuodesohvat salissa, miehet pääsivät aittaan ja sihteerimme olisi joka tapauksessa pystyttänyt oman telttansa pihaan. 3. Netissä löytyi hakusanalla PUTRETTI kaikki tiedot. Kuva: Kari Neuvonen Ansiomerkkien saajat Kultaiset ansiomerkit ojennettiin Mikko Ruopalle (KR) ja Ilmo Nousiaiselle (KR) sekä julkistettiin kultaisen merkin myöntäminen Raimo Kouhialle (KangRet) ja pronssimerkin Ritva Hietalalle (KangRet). Lomarengas näytti nyt hoitavan vuokrauksen ja varaus hoitui paria nappia painamalla. Putkinotkon puutarhassa oli perinnekasveja, joita kävimme uudelleenkin katsomassa. Ja aurinko paistoi – paistoi... Ketkä ovat tulevaisuudessa liiton jäsenseurojen jäseniä ja mitä kautta heitä saa liittymään jäseniksi. TRL tulevaisuuden yhteistyökumppaneita; keitä tai mitä ne ovat ja millaista toimintaa heidän kanssaan tehdään. Tulevaan TRL:n liittokokoukseen, joka pidetään ensi toukokuussa Janakkalassa, on tulossa isoja asioita: TRL:n ja seurojen uudet säännöt, liiton nimiasia, yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma sekä tukku pienempiä päätettäviä asioita. Tulevaisuusseminaarista jäi hyvä mieli jatkaa seuraavana päivänä retkeilypäiviä ja jatkossa ”työtä” liittomme tulevaisuuden eteen. Valitettavasti seuraavaan kertaan jäi varsinainen patikointi tässä kansallispuistossa. Iloisessa juhlassa saimme maistaa paistettuja muikkuja (emme ehtineet itse ostaa niitä, vaikka koko ajan suunnittelimme) ja sahtia. Aamiaisen ja lounaan valmistimme yhdessä. Paikka on upea, salissa pitkä pöytä vaikka kurssin pitämiseksi, ympäristössä retkikohteita joka päivälle. Karjalan Retkeilijät (KR) 16,5 p. Retkemme kulttuurihenkilöt olivat ostaneet jo talvella liput Pietarilaisen oopperan esittämään Tsaikovskin Patarouvaan. Jaettu: Turun seudun Retkeilijät (TSR) ja Espoon Retkeilijät (ER) 13,5 p. Vaikuttava ryhmä! Toivottavasti kuulemme heitä myöhemminkin. Metsäteitä ajelimme Oravin ruukinkylän ja Heinäveden kautta Kolovedelle. Ystäviemme houkutuksesta kävimme Haukiniemen kyläillatsuissa ja tsasounassa. Mitä toimintaa pitää vahvistaa. Sen katse oli täynnä huolta ja uteliaisuutta. Vaan nuotio hiipui, järven pinta tummui, ”päivä se on huomennakin” todettiin. Keskustelu ryhmissä oli vilkasta ja ajatuksia syntyi, joita tullaan vielä pohtimaan tulevan syksyn aikana. TRL vahvuudet, mitkä ne ovat. Mentiin vielä juhlapatikalle, joka kierteli suojellun Sääksjärven rantoja. Salpausselän Samoojat (SalSa) 23,5 p 2. Miten alueellisuus näkyy yhdistysten toiminnassa ja mitä toimintaa siellä pitää tarjota. Toivottavasti saamme myös jäsenseurat mukaan tähän tulevaisuustyöhön. Huulenheittoa harrastettiin kaikenaikaa, sehän on Retkeilypäivien paras laji. Meitä oli runsas joukko, 82 retkeilijää eri puolilta Suomea TRL:n jäsenseuroista, terve vaan! Ohjelma alkoi rullata heti lipunnoston jälkeen. Oppaat olivat todella asiantuntevia ja innostuneita kohteestaan. Kiitos juhlavista ja antoisista RETKEILYPÄIVISTÄ VIRET! Hilkka Laitinen Lomakoti Kotorantaan TRL:n XXXIX Retkeilypäivien alkajaisiksi pidettiin liiton tulevaisuusseminaari, johon osallistui 9 jäsenseurasta lähemmäs 30 osanottajaa. Historian lisäksi siellä oli myös taidetta ja ainakin se oli ajankohtaista. Nurmijärven Lomakoti Kotorannassa luonnonkauniin Sääksjärven maisemissa Lauluryhmä Armas randaine oli Laatokan rannalta Pitkärannasta sekä Vitelestä. Mia Neuvonen ViRet Jo talvella päätimme, että tänä vuonna vietämme vuosien jälkeen lomaviikon Savonlinnan Retkeilijöitten virkistyspaikassa Putretissa . Erätaitokisassa pillipiiparina Pekka Laine (Turun seudun retk.). Joukkueita oli viisi, kisassa Salpausselän Samoojat veti pisteitä reilusti muita enemmän (23,5, kun seuraavat reilusti alle 20) Hyvä SalSa! Koska säiden haltija suosi päiviä ja lehdet olivat puhjenneet jokaiseen puuhun niin aurinko kuin mekin hymyilimme ja osallistuimme luontopolkuun ja pihakisoihin. Iltaruuat kuittasimme grillikodassa makkaralla ja muurinpohjaletuilla tai mitä nyt kukin halusi, kuikan huutoa aavalta järvenselältä kuunnellen. Meille Putretin tilat kuitenkin sopivat hyvin. Myönsimme, että haasteita on, mutta päätimme jatkaa valitsemallamme tiellä tulevaisuuteen ”skarppaamalla” julkisuuskuvaamme, lisäämällä tiedottamista ja yhteistyötä seurojemme välillä sekä paikallistasolla muiden seurojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. SYYSKUUTA 2018 4 Tervetuloa ja lippu salkoon! Aina on ilo ja mieltä lämmittävää tavata retkeilyn ystäviä niin tuttuja kuin uusiakin. Suomalaiseen juhlaan kuuluu, eipä uskoisi, sauna ja iltanuotio, mutta sitä ennen syötiin hyvin, eli juhlapäivällinen ja jaettiin TRL:n ansiomerkkejä. Vielä juhlalounas ja kahvit! Kyllä meitä pidettiin hyvänä. Yleiskeskustelun jälkeen jakaannuttiin neljään ryhmään, joissa pohdittiin: 1. Tuula Touru , Tapiolan Maaja Meriretkeilijät Työväen Retkeilyliiton tulevaisuusseminaarista 18.5.2018 Lomakoti Kotorannassa: Luotamme tulevaisuuteen Muistumia Savonlinnan Putretista 7.14.7.18 Vihdin Retkeilijät viettivät 30-vuotisjuhlaa ja sen kunniaksi järjestivät Aurinkoiset TRL-retkeilypäivät 19.-20.5. Pajupillin teko ei ole yksinkertainen juttu, mutta enimmäkseen ne kaikilla joukkueilla soivat. Me muut saimme savonlinnalaisten ystäviemme toimestä paikat Otellon kenraaliharjoitukseen. 2. Sunnuntaille oli ohjelmaa: tarinatuokio, jossa Mia Neuvonen kertoi Lomakoti Kotorannan historiasta. Tottakai Retkeilypäivillä on aina erätaitokisa. Lapsille ketjun heitto oli mieluinen
Kuva: Petri Mikkelä Pieni Buster-vene kuljetti leiriläisiä ja tarvikkeita. Saaren erämaisuus avautui Mia ja Kari Neuvosen laatimalla luontopolulla, jossa jo hehkui maaruska. Kajakki kahahti saaren tyynelle puolelle levämassaan, mutta teltat pystytettiin tuulen puolelle lämpimälle, puhtaalle kalliolle. Kuva: Naturfeunde Kärnten/Tischler Jännittävä juttu luontopolulla. Kaikkeen tottuu. Mikä on levätilanne. Espoon suosittu Gåsgrundetsaari. Pari viikkoa myöhemmin teimme jälleen tutkimusretken saariin. Rantahiekka poltti paljaita jalkoja. SYYSKUUTA 2018 5 Kuumaa kesää vesillä NFI:n jäsenjärjestö Itävallassa on huolestunut tiiviistä rantarakentamisesta. Stora Herrö on mainio retkeilysaari! Sinne kulkee kesäkaudella vuorovene. TRL:n Perheleiri pidettiin puhtaissa vesissä Stora Herrö -saaressa 18.-19.8. Kuva: Kari Ikkala. Tämä estää retkeilijöiden pääsyn järvelle ja rajoittaa rantojen virkistyskäyttöä. Hilkka, Sinikka ja Kari. osui juuri helleajalle, jolloin sinilevä lillui Suomen rannikolla ja lämpötilat kohosivat yli suomalaisen lämmönsietokyvyn. Erityisen huolen kohteena on ainutlaatuisen kaunis Kärnten-vesistö, jonka juomakelpoinen vesi ja maalaukselliset rantamaisemat houkuttelevat runsaasti retkeilijöitä. Kuva: Kari Neuvonen Tyyni ilta, meloissa Hilkka Laitinen, Ilona ja Kisse Pyykönen sekä Hilkka Heiskanen. Retken järjesti ER. Ainahan niitä on ollut. SINILEVÄÄ EI OLLUT MISSÄÄN! Kovat tuulet olivat ne levittäneet ties minne. Mikä parasta: Tiesimme, että voimme pitää TRL:n perheleirin puhtaissa vesissä! Hilkka Laitinen Merivesi oli vielä lämmintä ja levälautat tiessään. Iltaohjelmassa esitti voitokas lauluryhmä juuri harjoitellun ”Hei jallerii hei tui jalleraa –merimieslaulun uusin sanoin. Kärntenin luonnonystävien puheenjohtaja Philipp Liesnig: ”Luonnolla on merkittävä vaikutus Kärntenin asukkaiden elämänlaatuun ja turismi on viime kädessä riippuvainen aidosta luonnosta, jossa ihminen voi hyvin. Rantautuminen jätskikioskin lähelle oli helppoa. Tutkimusretkeen osallistuivat etapittain Sinikka ja Kari Ranta, Armi Salenius, Ritva Taivassalo, Paula Pulkki, Aki Kattelus, Pertti Mikkelä ja Hilkka Laitinen. Kiukkuisia ampiaisia pakoon pääsi raikkaisiin aaltoihin. Nuori rusakko istahti ihmettelemään touhujamme iltahämärissä. Kuva: Pertti Mikkelä TMMR 30-vuotta Tapiolan Maaja Meriretkeilijöiden 30-vuotisjuhlassa Soukanrannan maisemissa muisteltiin monia yhteisiä retkiä, 30 vuotta sitten tehtyä ensimmäistä Putretin reissua, Lapin hiihtoja ruskaretkiä, monia Pykeijan retkiä sekä kaukomaan retkiä. Osallistumiskertoja kertyi 49. HL Espoon Retkeilijöiden tiistaiset iltamelonnat olivat suosittuja. Leirin ideana oli opetella merimerkkejä ja merikartan lukua, sekä tietysti solmuja. Myös jo olemassa olevien ”rumien betonikuutioiden” purkamista esitetään. Luonnonystävät vaativat, että rantojen yleinen virkistyskäyttö on turvattava tarpeen vaatiessa lainsäädännön avulla. Rantapalstat ovat siirtyneet yhä enemmän yksityiseen omistukseen, jolloin niille rakennetaan muurein ja aidoin eristettyjä taloja ja huviloita. Melontailtoja kertyi kesäkaudella kymmenkunta. Kohtalaisessa tuulessa huiskimme ohi luotojen, joilla istuskeli kauniita ja niin komeita merija harmaalokkeja sekä tummia hahmoja, merimetsoja. Suosituin reitti oli Laajalahti-Seurasaari. Kuva: Pertti Mikkelä TRL-melontavaellus Hiekka oli kuumaa ja vesi vihreää Joka vuosi kiinnitetään yhteen kajakkiin vuositarra ”Pidä saaristo siistinä” (ER on mainitun yhdistyksen jäsen). Itävallan luonnonystävät vaativat rajoituksia rantarakentamiseen Luonnonystävien puheenjohtaja Liesnig vaatii asukkaille ja turisteille vapaampaa pääsyä järville. Kuvassa vas. Uinti sen raikkaassa vedessä oli kesän parhaita hetkiä. Tuokioita Espoon Torra Lövö -saari, jossa on kaksi tulipaikkaa puineen. Aamulla pörräsi Putin/Trump – tapaamista valvova helikopteri pari tuntia taivaalla. Hieman irvokasta siihen nähden miten paljon sinilevää tänä vuonna oli. Espoon laaja, erämainen ulkoilusaari Stora Herrö, jossa rantauduimme tutulle hiekkarannalle, levän ja haurun lemahdellessa. Tänä kesänä säät olivat passelit myös aloittelijoille. 18.7. Pauss i Pentala-saaressa , jossa suuri luonnonsuojelualue, luontopolku, saaristolaismuseo ja kaunis sisäjärvi. ”Se oli niin mukavan näköistä, kun melojat istuivat penkillä rivissä jätskitötteröineen ja vaihtoivat kuulumisia”, kertoi joku heistä. 25 27. Telttapaikkoja mukavasti, kun kerää kävyt selän alta. Löysimme hyvät telttapaikat. Henri, Pertti sekä Daisy Mikkelä, Ritchelle Moncera, Jussi Härkönen, Hilkka Laitinen. Rantakivikossa kukki iso, ilta-auringossa hehkuva rantakukka, jota liehuviin kesäleninkeihin pukeutuneet neitoset kuvasivat ihastuneena. Saaressa on useita, uudehkoja tulipaikkoja ja kas vaan – liiteri pullollaan kuivia klapeja. Kiitokset ”eräkokeille”, jotka tulipaikalla valmistivat mainion ”Parpekuun”. Kuva: Pertti Mikkelä Auringonlasku Torra Lövössä. Kaipasin punajalkaisia meriharakoita ja rupattelevia haahkaemoja poikaslauttoineen. Hän ilahtuu, kun puhelin soi ja kysytään, ”riittääks kajakkia mullekin”. Puhtaiden aaltojen joukkoon oli riemullista pulahtaa. Osa porukasta teki matkat vuoroveneellä, osa moottoriveneellä, josta oli suuri apu varusteiden kuljetuksessa. Kunnat voisivat myös lunastaa järvenrantatontteja takaisin esimerkiksi moottoriveneistä saatavilla verotuloilla. Tove Janssonin Kesäkirja sopi iltalukemiseksi ja merikarttojen tutkiskelukin. Iltamelonnat ovat jatkuneet vuosikymmeniä, vetäjänä on edelleen asiaan motivoitunut Pertti Mikkelä. Teltassa herättiin aamulla sateen ropinaan, mutta se lakkasi, kun sateen jumala Ester huomasi porukan heräilevän. (Ehkä kajakit näyttivät epäilyttäviltä) Sinilevää oli, en voinut olla uimatta, helle hipoi sietokyvyn rajoja. Kuvassa istumassa Ellen Granholm, hänen takana eturivissä vas. Kun paikalla oli peräti 7 Kalifornian ruskamatkalle 1997 osallistunutta, niin tottahan siitä puhuttiin. Miksi. Brasilia-Argentiina-Chile reissulla oltiin 2008. Meidän on annettava Kärntenin kauneimmat paikat takaisin asukkaille.” Käännös Hannele Pöllä Lue lisää Kärnten-vesistöstä ja sen monista järvistä: https://www.kaernten.at/aktivitaeten/sommer/seen-erlebnis/ seen-ein-ueberblick/ Espoon ulkoilusaaret tutuiksi -teemalla lähdimme meloen tutkimaan mikä on saarten ”kunto” eli varustelutaso, siisteys ja luonnon tila. Kiinnitysrituaalissa vas. Loppujuhlassa Härkösen Jussi sai kunniakirjan ”leiriveteraanin” ominaisuudessa sekä synttärinsä johdosta. Irene Hyyppä lapsenlapsensa kanssa, Tuula Touru, Kerttuli Karonen, Annukka Karonen, oikealla Marjatta Sulkava. TRL:n merimelontavaellus 14. Saaressa on tulipaikkoja, yksi aivan uusi, klapeja näyttää riittävän. He ehdottavat, että rantojen välittömässä läheisyydessä sallittaisiin ainoastaan yleishyödylliset rakennusprojektit
Teltan oviaukosta seurasimme pilvilauttojen ajelehtimista vuorten rinteiden välissä ja parin jäävuoren ajelehtimista lammessa. Osa tavaroista kulki hevosen selässä. Suihku ja kunnollinen päivällinen tekivät hyvää. Olin onneksi tulostanut netistä vanhoja sotilaskarttoja ja selvittänyt bussien aikatauluja ja lähtöpaikkoja. Alempana laaksossa oli talo, jonka lähellä laidunsi lampaita ja lehmiä. Lautta ajaa kapeaa vuonomaista tekojärveä pitkin parin tunnin ajan. Tähdet tuikkivat yöllä jonkin verran. Polku nousi 2100 m solaan, josta laskeuduimme majesteellisten vuorten juurelle. Olemme menneinä vuosina erehtyneet liian monta kertaa luottamaan epämääräiseen informaatioon ja eksymään ohuilta poluilta. Kunnollinen vaelluskartta olisi pitänyt hankkia etukäteen, sillä Tiranasta löytyi vain paikallisia, jotka olivat puutteellisia. Rajapyykki katkottuna Jukan vieressä. Rinteillä näkyi yllättävän paljon lumikenttiä ja jouduimme myös ylittämään niitä. Albanian puolella olimme nähneet erilaisia puolustusvarustuksia, mutta entisen Jugoslavian puolella ei näkynyt mitään. Sinnehän mekin. Olimme löytäneet laadukkaan hotellihuoneen 10 minuutin kävelymatkan päästä eikä lomalaisen tarvinnut stressata herätyksen kanssa. Pystytimme leirin rivakasti ja pian keitin tuotti ravitsevaa syötävää ja kahvit päälle. Kuva Juha Saarinen Faktoja: • Helsinki-Istanbul-Tirana kesti 6,5 tuntia ja edestakainen lento maksoi 343 €/hlö. Yövyimme tien vieressä majatalossa. Lumikenttiä oli 1800 metrissä ja ylempänä. SYYSKUUTA 2018 6 ER:n Saarisen Jussi ehdotti kesävaellusta Albanian vuoristossa ja ostimme saman tien lentoliput. Kävimme illan suussa katsomassa mistä aamun pikkubussit lähtisivät Thethin kylään. Saavuimme laaksoon hieman ennen pimeää. Käännyimme laakson pääpolulta ylemmäksi ja kävelimme muutaman tunnin vanhaa albanialaista partiopolkua. Albania on hyvä retkikohde, kaikki toimi täsmällisesti ja palvelu oli hyvä. Oli helppo päättää, että jatkamme pohjoiseen, koukkaamme sivulaaksoon ja yövymme seudun korkeimman vuoren juurella lammen rannalla. Jyrkät lumikentät ovat vaarallisia! Dinaaristen Alppien kohkein huippu on Maja Jezercë, 2694 metriä. Vesitie tekojärveä pitkin on hyvin suosittu. Ilmoitimme menevämme Thethin kylän pohjoispuolelle Okoliin ja bussi vei meidät juuri oikeaan paikkaan. Kaupungeissa on nostoautomaatteja ja rahanvaihtopisteitä. Kello 15 maissa ylitimme viimeisen solan, josta jo näkyi Valbonan laaksoon. Sitä ei kuitenkaan löytynyt. Solasta oli lähtenyt vahva polku harjanteille kaakkoon ja joidenkin karttojen mukaan lampien pohjoispuolelta lähtisi polku samaan suuntaan. Päätimme hylätä Thethin ja Valbonan välisen suositun vaellusreitin ja suuntasimme kuumassa säässä pohjoiseen kohti omia seikkailuja. Täsmälleen aamuseitsemältä tuli pikkubussi, jonka kuljettaja huikkasi olevansa menossa Fierzeen lautalle. Siihen mennessä olimme taivaltaneet muutaman kilometrin hyvin merkittyä vuoristopolkua ja ylittäneet pari 2000 m solaa. Teksti ja kuvat Jukka Tarkkala Heinäkuinen vuoristovaellus Pohjois-Albaniassa Entinen kasarmi Montenegrossa. Nautimme majatalossa muutamalla eurolla luomu-lounaan, jossa oli oman maatilan kasviksia, juustoa, munaa ja makkaraa. Juuri kun olimme saavuttamassa 1830 m korkeudessa sijaitsevan lammen, puhkesi rankkasade. • Prepaid maksoi 500 Lekiä per viikko, sisältää paikallisia puheluita, tekstareita ja 1 Gt dataa (kului 0,3 Gt) • Koko reissu maksoi alle 600 euroa per henki sisältäen myös lennot.. Lampien vieressä oli mainio telttapaikka ja lammesta pystyi puhdistamaan juomavettä. Lauttamatkan päätteeksi ajoimme pikkubussilla pari tuntia Shkoderiin, josta jatkoimme lounaan jälkeen Tiranaan. Puolen päivän maissa olimme Shkoderin kaupungissa, missä ostimme lähikaupasta kaasukeittimen, kaasurasioita ja evästä. Seuraava päivä oli sumuisen sateinen puoleen päivään asti. Olimme varanneet kentän vierestä hotellihuoneen. He olivat kiertämässä kansainvälistä Peaks of the Balkans -reittiä ja tulivat Montenegrosta Vusenjen kylästä. Lentämiseen piti varata enemmän rahaa ja aikaa, mutta lopputuloksena oli kuitenkin hyvä ja halpa vuoristoreissu. Kolmen tunnin bussimatkasta kaksi ensimmäistä olivat leppoisia, mutta viimeinen oli nepalilaistyylinen kärsimys päällystämättömällä vuoristotiellä. Sade jatkui ajoittaisesti kaksi seuraavaa päivää. Ylitimme Albanian ja Montenegron välisen rajan kaadetun rajapylvään kohdalla. Nousun aikana oli enemmän vastaantulijoita kuin loppuina päivinä yhteensä. Nousimme Qafa e Pejësin solaan (1720 m), jonka lähellä olisi kartan mukaan pari lampea. Suoria lentoja ei ole samalla tavalla kuin Alpeille. Yövyimme teltassa pihalla. Ystävällinen emäntä valmisti meille kevyen lounaan ja keskustelimme solan ylitykseen kuluvasta ajasta. 26 27. Vaikka sääennuste lupaili sateita, saatiin niitä odottaa vielä puolitoista vuorokautta. Kosteassa säässä patikoimme vuoristolampien välistä kohti pohjoista. Jukka Albanian puolella, kuvaaja Montenegrossa. • Yhdellä eurolla saa 125 Lekiä, mutta euroilla pärjää hyvin. Päätimme yöpyä pihapiirissä, sillä meillä oli reilusti aikaa emmekä halunneet laskeutua pimeässä Valbonan rinteitä. Päivän taivallus tätä pidempää reittiä kesti noin 11 tuntia, joten oli oikein hyvä päätös jäädä edelliseksi yöksi alas. Saavuimme Tiranan lentokentälle illan suussa. Vaikka olimme yli 1600 m korkeudessa, oli yö tyyni ja lämmin, noin 16 °C. Lentokentän läheisyys ei haitannut yöunta, vaikka ilmeisesti jonkin verran koneita nousi ja laski yön aikana. Puhelinkenttä oli hävinnyt edellisenä päivänä, mutta puhelimen radiosta kuului montenegroa ja musiikkisoitin toisti kotona lataamaani podcastia
Ilmoittaudu Juhalle juha.hamalainen(at)kotiportti.fi tai 050 5928110. sunn. !! Seuraava Retkeilijälehti ilmestyy 13. Tiedotamme tapahtumista sähköpostilistallamme sekä internet-sivuilla: www.kuopionretkeilijat.fi n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) La 6.10. Lisätiedot idman.helena(at)gmail.com tai miaviret88(at)gmail.com. 8.12. SYYSKUUTA 2018 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) 6.-7.10. Nokipannukahvit. Suokadun toimintakeskus, Suokatu 6, 70100 Kuopio. 5.12. Osallistumismaksu 15 € sisältää nokipannukahvit/-teet ja hyvän pullan sekä kartan. 28.11. Joululauluja, riisipuuroa ja yhdessäoloa. Teemu Roisko, roisko(at)gmail.com, 050 413 3315. Kts. Kotisivut: www.salpausselansamoojat. Lauantaina vihdotaan itsemme virkeiksi ja lämpimiksi Stenarin saunassa. Koko päivän retki omin eväin, lähtö Vesikon parkkipaikalta klo 8. Taas roihahtavat HIISIVALKEAT Stenbackan mäellä! la-su 3.-4.11. Joulukahvit TRL:n toimistolla klo 16, josta jatkamme SDP:n itsenäisyyspäivän etkoille Paasitalolle. Lähtö kimppakyydein linja-autoasemalta, omat retkieväät mukaan, tiedustelut Hannulta 040 5881439. vuosikokous klo 14 Kiasman ravintolassa, Mannerheimintie 2. Sunnuntairetkellä tarjotaan pannukahvit ja pullaa. Joulujuhla Seurakuntatalolla (Valtakatu 43) klo 18 . Kaamosherkut. Retki yleiseen saunaan 15.11. Yhden yön retki lähialueelle, kohde vielä avoin. 23.-24.11. Huom! Muuttunut päivä. TRL:n lähiretkipäivä jossain lähistöllä + pikkujoulu Lyhtyvaellus Pyhän Birgitan kirkolle yhdessä seurakunnan kanssa, päivämäärä vielä avoin. Jäsenilta Rientolassa, v:n 2019 toiminnan suunnittelua 6.-7.10. tehdään retki veden äärelle. Seikkaillaan pimeässä, ehkä pakkasessa, voi olla luntakin maassa. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry Hei nuukalaiset, tulkaapa mukaviin klapiym. Lähtö klo 11 Metsäpirtiltä. To 29.11. Mahdollisuus osallistua myös päiväretkenä. Lisätietoa: heikki.haapea(at)pp.inet.fi puh. fi n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) to 27.9. joulukuuta 2018. Yöpyminen teltassa, omat ruoat mukaan. Ilm.ohjeet lähempänä kotisivuilla ja paikallislehdissä. Kuva: Hannu Tuovinen. n Jyväskylän Kuntoja Luontoliikkujat ry (JyKuLuLi) Netti: kuntoluontoliikkujat.sporttisaitti. talkoisiin Hiisivalkeille ja patikalle Nuuksioon 3.-4.11. Ke 10.10. Tarkempia tietoja jäsenviestissä ja kotisivuilla www.jarvenpaanretkeilijat. alkaen klo 10 hiisikahveilla! Puiden kaatoa ja käsittelyä • hiisikokon kohotus • ympäristön haravointia ja muuta pikkupuuhaa • talkoosoppa ja vihtasauna • hiisikokon sytytys • hiisigurmetti • ohjelmalliset iltamat (intiaanien viisautta) 5.11. Tervetuloa myös ER:n ja Nuukan yhteiseen joulujuhlaan 8.12. Seuran tukikohta Nuuksion Stenbacka: vuokrat jäsen 10,-/2,-(lapsi), ulkopuoliset 15,-/5,/vrk. 040 7254898 Netti: riihimaenretkeilijat.yhdistysavain.fi n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 14.10. 24.11. krs. 040 509 8259. hilkka.laitinen/at)gmail.com ja puh. Lähtö Voikkaan Työväentalon (Voikkaantie 2) pihasta klo 19. Yöretki Nuuksiossa, aamusauna Stenbackassa. Opastettu linturetki Lyöttilään. Yöretki seikkailijoille! Sen järjestää Espoon Retkeilijät. ER netti: www.trekkari.fi n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) 25.10. Lisätiedot ja ilmoittautuminen, Armi Salenius puh. Teatterista ja kuukausikävelyistä seuraa postiasi. Eväät ja sään mukaiset varusteet matkaan. eila(at)gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Fb-sivu: https://www.facebook.com/ HameenlinnanRetkeilijat/ Tiedustelut: Pj. Puuroja kahvitarjoilu. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 26.9. HEI – nyt on eräretkeilyn aika! 6.-7.10. TRL:n viikonloppupatikka Liesjärvellä Rinkkaan eväät ja yöpymisvälineet. Kysy kimppakyytejä. Kahvitarjoilu! 15.11. TRL:n viikonloppupatikka Liesjärven kansallispuistossa. Kuvailta klo 17 TSL:n tiloissa Säästöpankinranta 6 C, 2. Tiedustelut myös Hannele, puh. Hiihtoretki Vuontispirtille vk 14, 29.3.6.4.19 Lisätietoja: Raija puh. korpelainen(at)pp.inet.fi Seuraa sivujamme: kuusankoskenretkeilijat.nettisivu.org n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Suppilovahveroretki lokakuun alussa Karpaloretki myöhäissyksyllä Syyskokous, ajankohta ilm. To 22.11. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 30.9. Ilmoittautuminen Tarmolle 040 8236625. Lisät. Kts.ilm. Marraskuussa syyskokous Joulukuussa Pikkujoulut ja kuusenhakuretki Netti: facebook.com/rovaniemenretkeilijatry n Salpausselän Samoojat (SalSa) 13.10. Syyskokous Kettumäen palvelukeskuksessa (Kettumäentie 2) klo 17.45. klo 15 Syyskokous Suonummen majalla Tiistaikerhot jatkuva Suonummen majalla klo 9-11 kävelylenkkien ja yhdessäolon merkeissä. Paikka on Joensuun Työväenyhdistyksen Hopealahti Niittylahdessa (Rantatie 340). klo 12 tonttukävelyllä. Hilkka. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Simo Korpelainen p. Kahvija makkaratarjoilu. 17.11. klo 12 Vuosikokous Tammirannassa. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja valitaan johtokunta ja puheenjohtaja. myöhemmin. Pihapelejä, ruokailu ja sauna. Syyskokous on samalla 35-vuotisjuhlakokous. com n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 3.10. Maksu TRL:n tilille FI66 1521 3007 1194 58, viite 13589. Kaikista tapahtumista lisätietoja: elisanet.fi/karjalan.retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 6.10. 3.-4.11. Kiitos monista muistamisista seuramme tilille. Konsertti Villa Kokkosessa ja pikkujoulujuhla Tammirannassa. 27 27. 9.12. Pikkujoulut klo 15 Tätilässä. Marraskuussa ooppera/balettimatka Tallinnaan Joulukuussa Joulun valot ja joulukahvit Helsingissä. Tarkemmat tiedot retkistä ja tapahtumista lähempänä ajankohtaa sähköpostilla, seuran nettisivuilla www.vihdin-retkelijat.fi ja paikallislehtien järjestöpalstoilla. klo 13 Syyskauden avaus Suonummen majalla 10.11 klo 9 Isänpäiväretki Lopen Luutasuolle kimppakyydein 24.11. Kokous alkaa klo 14 ja listalla ovat kaikki säännöissä määrätyt syyskokouksen asiat, kuten toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen ja toimihenkilöiden valinta. Sääntömääräiset asiat. Retki Torronsuon kansallispuistoon 4.10. Lisäksi huomionosoituksia ja tervehdyksiä ja illan päätteeksi pikkujoulujuhla tarjoiluineen. kuvakooste 50-v-juhlasta. Amos Rex museokäynti klo 17 la 20.10. Jatkamme iloisin mielin retkeilyä myös seuraavat 30 vuotta voimaantuen luonnosta ja maltillisesta matkailusta. Lisätietoja: Tuula 040 502 9399, tuula. 0440 500354. klo 16 Pikkujoulu Suonummen majalla 25.11. Hiisivalkeat ja Nuuksiopatikka Stenbackassa. Kokoonnumme klo 10 Lehdoksen parkkipaikalle, osoite Korteniementie 160, Tammela. 040 509 8259 23.11. Seuran joulujuhla Stenbackassa alk. Omat eväät. 0400 210 011 n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) 14.10. mm. Syyskokous klo 15 Kuopion Retkeilijöiden sääntömääräinen syyskokous. touru(at)gmail.com ja Kerttuli 050 658883, kerttuli.karonen(at)gmail.com n Turun seudun Retkeilijät Tiedustelut: Klaus Vuorinen, 050 340 3394. hilkka.laitinen(at) gmail.com p. klo 12 Kesäkauden päättäjäiset Torpalla. klo 18 Syystalkoot Tammirannassa, keittotarjoilu. hilkka.laitinen(at) gmail.com puh. Mukaan vaan – vaikka hirvittäis! Kysy varusteita lainaksi, jos jotain puuttuu. 040 7617368 tai simo. 28.10. Lähtö on perjantaina klo 19.45 Espoon keskuksesta bussilla nro 245A, bussilaituri nro 32. Bussillakin pääsee Veikkolaan, josta noudetaan. myöh. Retki Tiirismaalle Etelä-Suomen korkeimpaan kohtaan Kokoonnutaan klo 10 Messilän kartanon pysäköintialueelle, mukaan omat eväät. Syyskokous Rientolassa 15.12. VIHDIN RETKEILIJÄT KIITTÄÄ! ISO KIITOS kaikille osallistumisesta Vihdin Retkeilijät ry:n 30-v-juhlaan Nurmijärven Kotorannassa 19.5.2018. Espoon Retkeilijät ja NUUKA Tervetuloa Stenbackaan – siellä on aina hyvä ilmapiiri ! Vilkas ja utelias kuusitiainen tulee joskus tarkkailemaan, minkälaiset ovat kulkijan eväät. TRL:n viikonloppupatikka 20.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Armi Salenius, armi.salenius(at)gmail.com, p. RETKILLÄ TAVATAAN! Vihdin Retkeilijät ry:n jäsenten ja juhlatoimikunnan puolesta Eija Hartikka, Liisa Uusitalo, Maria Hanhikorpi, Mia Neuvonen ja Helena Idman. Kts. Läh. Uudenvuoden päivänä retki Viuhaan, kokoontuminen Takkulassa golfkentän luona rannan parkkipaikalla klo 11. 25.11. 26.12. Tapanin taaperrus. Stenarissa voi yöpyä kympillä (miel. ilm. Läh. Lapin hiihtoviikko keväthangille 5.-13.4.2019 Raattaman lomamajoille. Lähtö kimppakyydein Kuusankoskitalon (Kymenlaaksonkatu 1) pihasta klo 7. Ota mukaan rukkaset ja pyyhe. Tiedustelut/ilmoittautumiset: Matti Huttunen 0408324302 mk.huttunen(at)pp.inet.fi Eila Oranen 0407344913 oranen. su Kaamosretki Kuninkaan laavulle klo 10. klo 12 Pikkujoulut Torpalla Tiedustelut: Risto Mäntylä, 040 828 9146 tai mantylaristo(at)gmail.com Seuraa myös Kangasalan Sanomien Seurat toimii -palstaa. 15.12. klo 18 Syyskokous JHL:n toimitilassa, Ainontie 2, Kangasala 2.12. n Karjalan Retkeilijät (KR) 6.10. Tuikkukävely. Kesäkauden lopettajaiset klo 15 Koivulassa. Hilkalla tilauskalenteri. 0440 500354. oma makuupussi), talkoosoppa tottakai ilmainen, iltagurmetti 15,-/5,lapsi. 040 504 8296. Pikkujoulut, aika ja paikka ilm. syyspatikka Ylä-Koitajoen maisemiin Ilomantsissa. 0440 500354 Järj. 17.-18.11. Kiitämme myös eettisenä lahjana saaduista puun taimista, upeasti kuvitetusta Lahden kaupunki -kirjasta sekä Pohjois-Karjalan retkeilykartoista, joiden reiteissä riittää vaellettavaa tulevina vuosina. Syyskokous TRL:n toimistolla klo 17 Sturenkatu 27 A, 4.krs. com. Läh. ilm. Kahvitarjoilu
– 27.7.2018 ajamalla Tallinnasta Luoteis-Viron rannikkoa Vormsin saarelle, sekä Matsalun kansallispuiston kautta Haapsaluun ja sieltä Riispereen, josta juna kuljetti meidät takaisin Tallinnaan. 400 kilometriä. Retkeemme kului aikaa melkein koko päivä, hyvässä seurassa ja saaren lumossa. Pyöräretkemme täydellisen onnistumisen mahdollisti Anle Reisidin Anne, kun hän oli ottanut työstään viikon loman ja uhrasi sen meidän hoitamiseen. Seurueemme oli 25 henkilön suuruinen. Tauko oli tosi tarpeellinen nesteytyksenkin kannalta, sillä toinen saari oli vielä kiertämättä ja lämpömittari näytti +27. Minion hypähti pyöräni kyytiin, kun vaiheikkaan Tallinnasta ulos ajon jälkeen jouduimme pysähtymään yhden pyöränkumin tutkimisen vuoksi. Kaksi lasta 8-12v olivat myös innolla mukana, kiipeämässä jokaiselle kukkulalle kysymyksiä sadellen. Kaarina Nummela Espoon Retkeilijät Työväen Retkeilyliiton pyöräretki Virossa toteutettiin 22. Rakentelussa oli mukana pieni Taimi isänsä kanssa ja Tuukka äidin kaverina. Vormsin oppaana oli entinen Vormsin kunnanjohtaja, jonka tietomäärä oli mahtava. Vormsin saaren historia ja oma opastus oli yksi niistä parhaista kokemuksista pyöräretkillämme. Osallistujia oli kymmenen neljästä eri seurasta. Retkemme alkoi Kauppatorin Kolera-altaalta klo 10 lähtevällä JT-Line vesibussilla, joka oli tupaten täynnä turisteja ja retkeilijöitä. Helena Nurmio SalSa Ötökkähotelli on ihmisen rakentama pesimisja talvehtimispaikka hyönteisille. Sataa tai paistaa – retkelle! Retki Vallisaareen Kopassani on herkkutattia, voitattia, kanttarelleja, ja komistuksena ukonsieniä. Eila Oranen Helsingin Työväen Retkeilijät Retkeläiset Vallisaaressa. Koivulassa rakennettiin alkukesästä viisi hotellia, jotka sijoitettiin eripuolille kaupunkia tekijöiden puutarhoihin. Aah-herkullista. Kuva Liisa Niskanen Kopallinen sieniä! Paluu laivalla: Meidät otettiin ensimmäisenä kyytiin, mitä emme ole aikaisemmilla laivamatkoilla kokeneet. Oona ja Tiina Nykter neuvoivat meitä. reiteillä pysymisestä, ”näin vältät punkit ja paikat, jotka uhkaavat sortua”. Siisteys, kulkuväylät ja luonnon monimuotoisuus oli ihailtavaa, tuoksu huumasi ja linnut lauloivat. Yhteishenki retkellä oli innostava. Monet lintulajit Suomessakin harvenevat ja mehiläisten kato koskettaa koko maailmaa. Puolisen tuntia Suomenlinnan ohi kurvaillen olimme Vallisaaressa, jossa aluksi Kari Neuvonen ja Matti Huttunen ikuistivat meidät valokuvaan ennen reiteille lähtöä. Saaressa oli mm. Myöskin Tarmo Tikan vironkielen taito rikasti elämäämme paljon. Kuva: Kari Neuvonen. Reittien opastus ja info olivat kohdallaan, varoittaen mm. Laji on levinnyt moniin muihin maihin. Vaikka tuli valittua matkareitiksi todella huonokuntoinen hiekkatie, joka mahdollisti hienon merimaiseman ja uimisen, pysyi joukko koossa. Nämä mallikkaat retkeilijät tuntuvat nauttivan yhdessä marssimisestaan. Tämän hotellin minä tein äidin kanssa. nähtävänä 1800-luvulta historian jälkiä linnoituksista ja ammusvarastoista. Herkullisen ukonsienen kasvupaikkoja ovat pellot, niityt, vanhat pihaja laidunmaat. No eikö ne ötökät itse enää osaa rakentaa. Pysähdyimme ulkokahvila/ lettupaikalla. Auringon ja lämmön helliessä 26.5.18 suuntasimme Helsingin edustalla olevaan Vallisaareen. Vallisaaren Aleksanterin kierros oli 3 km, aivan upeita näköalapaikkoja ja historian havinaa. Ajomatkaa kertyi n. Näille ”laduille” on sonnustautunut puolitoistamiljoonaa sompailijaa. Mielestäni se suosittelee, että lähtekäähän mukaan, pyöräretket ovat elämyksiä. Tuo tieto ilahduttaa meikäläistä ”pientä kulkijaa”… Aira Heinänen Helsingin Työväen Retkeilijöiden/ Helsingin Luonnonystävien retkiteemana on ollut jo usean vuoden ajan, ”Helsingin saaret tutuksi”. Muurinpohjaletut, mansikkahillon ja kermavaahdon kera maistuivat kahvikupposen ja virvokkeiden kyydittäminä. Tuukkaa innosti miehekkäät työkalut, joita rakentamisessa tarvittiin ja Taimi odotti innokkaasti hotellin asukkaita, joku itikka oli jo sinne pyrkimässä. Hotellin rakentamiseen tarvitsee luonnollisia materiaaleja, lautaa, huoneisiin käpyjä, korsia, sammalta, tuohta. Akansienikin on olemassa, mutta se ei ole yhtä hyvä. Ukonsieni on helppo valmistaa pannulla, kun kierittelee sen ensin munassa ja ohratai korppujauhoissa, jopa pariin kertaan ja paistaa voissa. Jossain vaiheessa olin aivan kauhuissani, mutta asia ilahdutti illalla majoituksessa muistelemalla: ”… ja se minua niin ravistaa” -laulua. Aloitimme Kuninkaansaaren kierroksella, siellä olikin yllättävän paljon ihmeteltävää, 2,5 km matkaan meni aikaa yli puolitoistatuntia. Savon Sanomat innostui asiasta niin, että koko etusivun uhrasi kuvalle Taimista ja komeista ötökkähotelleista. Kiitos kaikille osallistujille. Liisa Niskanen Kuopion Retkeilijät Pyöräretki Virossa oli elämys! Ötökkähotellin teossa Näin paljon tarvittiin työkaluja, vasaroita, sahoja, pihtejä ja vaikka mitä. Osaahan ne mutta kun me ihmiset nyysimme pihamaamme puhtaaksi kaikista luonnontuotteista, rikkaruohoista, nokkospuskista, risuista, missä ennen hyönteiset asustelivat. Olen kyllä kysellyt siltä matkan kokemuksista, mutta se vain hymyilee salaperäisesti. Hotellin rakennusohjeita saat esim. 28 27. SYYSKUUTA 2018 8 Helteistä kesää saattaa seurata sateinen ja myrskyisä syksy, mutta kokemukseni mukaan säällä kuin säällä reipas retkeilijä käy liikunnasta nauttimaan. Pihoilta häviävät petopistiäiset, leppäkertut, harsokorennot, mehiläiset, kaikki hyödyllisiä hyönteisiä, jotka hävittävät tuholaisia ja toimivat pölyttäjinä ja toiset lintujen ravintona. Siinä pyöräni tavaratelineellä Minion sitten nökötti kiltisti koko pyöräretkemme ajan, jatkoipa sitten vielä kotimaahan paluun jälkeen suoraan Valkeakoskelle Työväen musiikkitapahtumaan talkoisiin. Kuopion Retkeilijöiltä. Vallisaaressa on tiedon mukaan 437 erilaista kasvilajia, joista osa on uhanalaisia ja harvinaisiksi luokiteltuja eli ihmeteltävää riitti, mikähän se tuokin on! Ensimmäiset linnoitukset valmistuivat jo 1650 vuonna, saaret olivat vuoteen 2013 saakka sotilaskäytössä, yleisölle ne avautuivat 2016. Se on melko yleinen Etelä-Suomessa. Iloksemme seuraamme liittyi suuri ryhmä Vihdin Retkeilijöistä, Tapiolan Maaja Meriretkeilijöistä ja vanhin yli 90v oli LänsiKarjalan Retkeilijöistä Viljo Kaariaho. Suomen Latu Opetusministeriön, Suomen Hiihtoliiton ja Työväen Urheiluliiton kera pani 1997 toimeksi yllyttäen ja kouluttaen väkeä tähän suomalaiskeksintöön – kaikkivoipaan sauvaliikuntaan. Retkeilijän gourmettia Retkeilijän gourmettia Neljä innokasta pyöräilijää lähti aamuyöstä ihailemaan Vormsin maisemia. Espoolainen, maankuulu postikorttitaiteilija Virpi Pekkala piirsi sauvakävelijöiden hyväntuulisen ryhmän vuonna 2006, jolloin sauvat olivat vielä uutuuksia, tosin nopeasti hyödyllisiksi todettuja. Varren voi käyttää keittoon tattien kanssa. Metsähallitus on tehnyt hyvää työtä retkeilijän saavutettavissa olevaan nautintoon. Kuvat Nina Pendikainen. Parhaita kohteita on vaikea nostaa esiin, kun niitä oli niin paljon
SYYSKUUTA 2018 Kotona monologissa P ekka Heikkinen ajaa haastattelua edeltävänä yönä Helsingistä kotiinsa Tampereelle. Koeyleisöä tai ennakkonäytöstä ei ollut. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Pari päivää ennen h-hetkeä Heikkinen kävi ostamassa uuden auton. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä. Se toi oman jännityksensä tilanteeseen. – Ennen ensi-iltaa karsin elämästäni kaiken ylimääräisen pois. Ennen sitä keskittyminen oli mennyt täysin ensi-iltaan. Pidän koko ajan itseäni vireessä, etten munaisi jotain. Ensi-ilta on helpotus. Sen jälkeen jokin etappi on saavutettu, Heikkinen kuvailee. 21 27. Takana on ensi-ilta ja toinen esitys Sekunti tunnissa -monologitrilogiasta Kansallisteatterin hämyisellä Lava-klubilla. Vasta tällä reissulla hän konkreettisesti tajusi kulkuneuvon olevan uusi
– Kansallisteatteri on ollut hyvä koti monologeillemme. Helsingin ylioppilasteatterin ”Pontikkatehdas” Esa Kirkkopellon kanssa kirkasti halun päästä Teatterikorkeakouluun. – Kun menen lavalle, esitän aina jotakuta toista. Välimatkojen uusi merkitys Heikkinen on käynyt esittämässä monologia myös synnyinpaikkakunnallaan Utajärvellä. Niinpä kolmaskin osa oli tehtävä. Hengityskoneen kohina ja piippaukset loivat omanlaisensa tunnelma. Ikä on auttanut häntä tiedostamaan omat voimavaransa. ” Olen oman elämäni freelancer. Oli vain yhteys näyttelijän ja yleisön välillä. – Muuttaessani myöhemmin Oulus ta Helsinkiin välimatkat saivat ihan uuden merkityksen. – Toisinaan on hyvä miettiä, onko luu jo kaluttu. Hän joutui moottoripyöräonnettomuuteen 1998 – seurauksena selkäydinvamma ja pyörätuoli. Aiemmin Heikkisellä on ollut tapana ottaa itsestään kaikki irti, lähes uupumispisteeseen saakka. Sekunti tunnissa käsittelee onnettomuuden jälkeistä tajunnan välitilaa. – On lohdullista, että jotkut asiat ovat pysyneet täsmälleen samana. Myös Heikkisen hovawart-koira Retu on saanut korvata yleisön roolia. 22 27. Trilogian ensimmäinen osa, Näillä mennään, pohjautui eniten Heikkisen omiin kokemuksiin. Kun talossa loppuvat työt, voin siirtyä pihamaalle.. Niin on käynyt ennenkin. – Oppimisen ja esittämisen halu oli valtava. Seitsemän vuotta pyörähti purkamisessa, kolme rakentamisessa. Parina ensimmäisenä opiskeluvuotena Heikkinen imi itseensä kaiken mahdollisen opin. Minun jutuissani puhutaan niin paljon subjektiivisista kokemuksista, kuten kivusta, uskosta, tapahtumien syistä ja selviytymisestä. Ensi-illan jälkeen esitys vielä paranee, tulee lähemmäksi, saa nyans seja ja rehevyyttä. – Mietin, miten ihmiset kaipaavat toisilta ihmisiltä vertaistukea. Heikkinen tottui lapsuudessaan, että tavalliset etäisyydet ovat kymmeniä tai satoja kilometrejä. Olen oman elämäni freelancer. Heikkisen ensimmäinen näytelmä oli ”Traktorilla taivaaseen” Oulun ylioppilasteatterissa. Fiktio ja fakta sekoittuvat Näyttelijä Pekka Heikkinen palasi viidentoista vuoden tauon jälkeen näyttämölle juuri Kansallisteatterissa 2013. Faktan ja fiktion sekoittuminen trilogiassa on ollut Heikkiselle myös helpottavaa. Yhteisö otti lämpimästi vastaan. Hän ei kokenut olevansa mitenkään erilaisessa asemassa, vaikka olikin innostunut teatterista myöhemmässä vaiheessa kuin moni muu. Heikkinen on ainut pyörätuolilla liikkuva ammattinäyttelijä Suomessa. Omaa elämää liippaavat tekstit eivät ole Heikkisen mielestä helppoja, kevyempää on tarttua muihin aiheisiin. Olen heikkona tähän lajiin. SYYSKUUTA 2018 Haastattelussa hotelli Tornin ravintolassa Heikkinen on jo vapautunut paineista. Loputon työmaa Heikkisen arki määrittyy pitkälti kulloinkin meneillään olevan produktion mukaan. Yleisön kohtaamiset monissa palvelutaloissa olivat erityisen koskettavia. Ajattelin taas päätösosan olevan viimeinen juttuni näyttämöllä. Siinä ei enää esityspaikan ulkoisilla tekijöillä ollut merkitystä. Kymmenen vanhana poika vaihtoi kotipaikkaa perheineen Ouluun. ”Tämä on pikkupojan tauti mikä minulla on”, oli Heikkisen ajatus omasta tilanteestaan kyseisen esityksen jälkeen. – Lähtiessäni tekemään ensimmäistä osaa en ajatellut tästä tulevan trilogiaa. Välillä mietin, mitä helvettiä pyörin toisten jaloissa. – Jänniä asioita alkaa syntyä, kun yleisö saapuu paikalle. Ohjaajana ja käsikirjoittajana on Heikki Huttu-Hiltunen, niin kuin kahdessa aiemmassakin osassa. Heikkinen on kiertänyt monologiensa kanssa eri puolilla Suomea teattereissa, konserttisaleissa ja kuntoutuslaitoksissa. Joskus mies on meinannut pyytää Kansallisteatterin käytävällä ohikulkeneen siivoojan koeyleisökseen. ” Monta nurkkaa on vielä kesken. Esittämiselle syntyy merkitys, Heikkinen sanoo. Heikkinen ja Hiltunen ovat ideoineet yhdessä jokaisen osan. Asiat on pitänyt käsitellä itsensä kanssa ennen esittämistä. Hän uskoo elämän mielekkyyden kaventuvan ihmisen menettäessä omatoimisuutensa. Taukojen merkitys korostuu yleisön pidättäessä henkeään. Ensimmäisen osan kanssa hän vieraili myös Euroo passa. Tehdessämme kakkososaa teatterinjohtaja Mika Myllyaho heitti vitsiä kolmannesta osasta. Oman talon hankkiminen tuli tunteesta saada perheelle koti ja tukikohta. Näyttelijä asuu poikansa ja vaimonsa kanssa kivitalossa, entisessä kyläkoulussa. ” Saarnaa ei tule minun suustani, ei siihen voi pakottaa. Yhteisiä harjoituksia on ollut vähän, arki on ollut itsekseen harjoittelemista. Lehdistötilaisuudessa hän pamautti kyseessä olevan trilogian toinen osa. Heikkisen katsoessa yleisöön hengityskonepotilaat olivat yhdessä nurkassa, pyörätuolia käyttävät toisessa. Samalla hän on käynyt katsomassa paikkoja, joissa on viettänyt aikaa lapsuudessaan; metsiköitä, tien pätkiä, soita ja kukkuloita ruoppausjälkineen. Yritin opetella kaikki tärkeät tekniikat ja työkalut. Olen antanut katsojille mahdollisuuden peilata omia kokemuksiaan tähän, hän pohtii. Ennen ensi-iltaa yleisössä käy kuhina ja hyörinä
SYYSKUUTA 2018. 23 27
Heikkinen päätti ennen poikansa syntymää palata näyttämölle sitten, Miten kuvailisit itseäsi ohjaajana. Heikkinen tietää, miten moni harmittelee, kun lapsen ensimmäiset vuodet hujahtavat ohi ruuhkavuosiputkessa. Olen niissä mukana samaistumispisteeseen. työskennellyt Tampereen Työväen Teatterissa . Panikoiminen ei auta. SYYSKUUTA 2018 Omaa taloaan katsoessaan Heik kinen miettii, miten paljon hän voi olla kiitollinen sukulaisten ja ystä vien avusta. Kivun kanssa eläminen on opettanut rauhoittumaan kulloisenkin tilan teen äärelle. Ratkaisevaa uran jatkumisen kan nalta oli silloisen Hovimäkisarjan roolin muokkaaminen uusiksi. Oman kädenjäljen näkyminen saa kotitalon tuntumaan erityisen omalta. – Vääjäämättä yksi rajapyykki elämässä on ollut ennen ja jälkeen onnettomuuden. Toivon, että ohjaajana parhaimmat päiväni ovat vielä edessä. . asuu Tampereella puolisonsa ja lapsensa kanssa PEKKA HEIKKINEN kun tämä menee kouluun. Kun talossa loppuvat työt, voin siir tyä pihamaalle. On paljon hankalampi aloittaa remon tin teko teatteriharjoitusten jälkeen. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. 3. näyttelijä . Kivun väri ja muoto kertovat Heik kisestä enemmän kuin lääkelista. – On paljon asioita, joiden jouk koon omankin onnettomuuteni luen. tunnettu tv-sarjoista Taivaan tulet, Hovimäki, Seitsemän ja Myrskyn jälkeen sekä elokuvista Rukajärventie ja Mosku . . 24 27. Veikko Sinisalo -palkinto 1998 . Tällä hetkellä työn alla on vanha piharakennus ja sen sauna. Se on ollut hyvin konk reettista. Elämää etappeina Heikkinen on pohtinut viime aikoi na sitä, miten paljon lapsuus ja nuo ruus määrittävät elämää. Mikä on suhteesi jääkiekkoon nykyisin. Olen tehnyt ohjaajana vasta pienimuotoisia juttuja. . Omien päivitysteni suhteen olen laiska. Niihin ei ole syytä, syyllisiä, eikä logiikkaa. Kol mannen kanssa saattaa kestää kauan. Työ ryhmäläiset kantoivat Heikkistä ku vauksissa milloin minkäkin kannon nokan tai pöpelikön yli. – Mieluummin vääntelen naa maani ihmisten edessä kuin mietin syytä onnettomuudelle, hän tuumaa. Tiedän, miltä tuntuu olla lavalla. Millainen sosiaalisen median käyttäjä olet. syntynyt 1970 Utajärvellä . Pelasin jääkiekkoa oululaisissa joukkueissa kuusivuotiaasta parikymppiseksi. Rakentaessaan Heikkinen haluaa työskennellä aamusta iltaan. Kun omalle tilanteelle ei mitään voi, Heikkinen päätti käyttää sitä ”härskisti hyväkseen”. Opettaessaan Heikki nen haluaa välittää tapoja, jotka itse on kokenut hyviksi ja toimiviksi. Pyrin antamaan näyttelijöille vapauden rakentaa oman roolinsa. Joku asia saattaa syntyä älyn väläyksestä, mielikuvituksesta ja toinen tupsahtaa vain eteen. . – Monta nurkkaa on vielä kesken. – Opettajan roolissa pitää luottaa siihen, mitä näkee, ja jakaa luotta musta oppilaisiin. Hän ohjaa talvella näytte lijäntyön kursseja Suomen teatte riopistossa. Joskus sattuma suosii, joskus ei. Heidän pelejään käyn kaikkein mieluiten katsomassa. – Koen elämän aika paljon etap peina. Ne eivät ole suunni teltuja käänteitä, vain sattuma puut tuu peliin. Olen voinut tuntea eläväni toista varten. . Yksi niistä on ollut oman pojan syntymä 2006 ja hänen kasvamisensa seuraaminen. . Toista varten Kun Heikkiseltä kysyy, minkä ajanjak son hän näkee elämässään parhaana, hän miettii hetken. – Se on ollut mahtavaa aikaa elä mässäni. . Iso kynnys oli tajuta, ettei vah voistakaan kipulääkkeistä ole apua. Sitä en nen isä jätti töiltä aikaa pojan kas vun seuraamiseen. . Myös vanha jumppakatos odottaa lop puun saattamista. Aika harvoin painan nappia, jos se ei liity työhön. Hän on lap sesta asti nähnyt elämässä päällim mäisenä valoisat puolet ja huumorin. Monologin jälkeinen tulevaisuus on Heikkiseltä houkuttelevasti osit tain auki. esiintyy parhaillaan trilogian päätösosassa Sekunti tunnissa-monologissa Kansallisteatterissa . En hirveän ahkera. Minulla on kummipoikina kovan luokan juniorijääkiekkoilijoita. Saarnaa ei tule suustani, ei siihen voi pakottaa.
Yläkuvassa sivu Timo Mäkelän sarjakuvateoksesta Neiti Brander.. Kuvattavaa riitti esimerkiksi parissa tuhannessa kartanossa eri puolilla Suomea. Timppa Mäkelä taas on suomalaisista nykysarjakuvan taitajista niitä harvoja, joka on uskaltautunut laajentamaan kuvallis-sanallista kerrontaansa aina sarjakuvaromaanin muotoon asti. Mäkelän neiti Brander on älykäs, huumorintajuinen ja myös sosiaalisesti taitava persoona. Katuja partioivat konstaapelitkin ojentavat auttavan kätensä, kun Brander järjestelee paikalle sattuneita kulkijoita harkittuihin sommitelmiin. Signe Brander oli ensimmäisiä naisvalokuvaajiamme, joka pääsi näyttämään kykyjään miljöökuvaajana – ateljeekuvauksen parissa naisia toki työskenteli 1900-luvun vaihteessa useitakin. 1951) monia töitä yhdistää vuosisadan takainen Helsinki, he molemmat ovat olleet myös taiteellisessa ammatissaan poikkeusyksilöitä. 25 27. SYYSKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kaksi Helsingin rakastajaa Juuri ilmestyneessä sarjakuvateoksessa ”Neiti Brander” (Arktinen Banaani, 2018) kohtaa kaksi sukulaissielua. Timo Mäkelä on useissa töissään hyödyntänyt noihin kuviin tallennettua miljöötä, ja tekee nyt uudessa sarjakuva-albumissaan kunniaa valokuvaajalle itselleen. Vuonna 1906 perustettu Muinaismuistolautakunta antoi rakennusvimman kouriin jotutuneen kaupungin ilmeen muuttumisesta kertovan kuvausurakan neiti Branderille. Branderin sopimus sanottiin irti ilman tiedossa olevaa syytä kuuden vuoden jälkeen, mutta vuosina 1907–1913 ehti syntyä yli 900 hienon valokuvan kokoelma, joka nyt on talletettuna Helsingin kaupunginmuseoon. Tämä oli sikäli yllättävää, että raskaan kuvauskaluston siirtelyn ei tuolloin katsottu olevan naisten puuhaa. Signe Brander kuoli sota-aikana köyhyydessä, mutta hänen uransa ei suinkaan ollut loppunut Helsinki-kuvausten päättyessä. Demokraatti Signe Branderin ikuistama näkymä Helsingin Eläintarhanlahden pohjukasta nykyisen Ympyrätalon tienoilta vuodelta 1907. Paitsi että valokuvaaja Signe Branderin (1869–1942) ja sarjakuvataiteilija Timo ”Timppa” Mäkelän (s. Mäkelän uusin teos ”Neiti Brander” kertoo siitä, miten Signe Branderista tuli ikoninen Helsinki-kuvaaja
Kaisa Torkkel, Leenamari Unho, Kirsi Karlenius, Raili Raitala Tytär (Anna-Riikka Rajanen) vedättää isä-Puntilaa (Pertti Sveholm) keksityllä saunaromanssilla välttyäkseen joutumasta tylsän lähetystösihteerin (Antti Timonen, oikealla) puolisoksi. Hella W:stä en ole niin varma. Hän kuittasi toteamalla, että sellaisissa pyrkimyksissähän Kari Heiskanen on elementissään. Kunniakasta kurittomuutta Kari Heiskanen soveltaa brechtiläisiä teatterioppeja niin suruttomasti, että dogmaattisimmillakin marxisti-leninistillä on pokassa pitelemistä. Kun hän on saanut vielä baanakseen kaupunginteatterin suuren näyttämön, niin se on sitten menoa ihan ”drive or die” -pohjalta. SYYSKUUTA 2018 Brecht goes rillumarei Huomautin Helsingin kaupunginteatterin ensi-illan väliajalla kollegalleni, että nyt näyttää olevan menossa peräänantamaton yritys tehdä uusi maailmanennätys brechtiläisessä vieraannuttamisessa. Tulkinta ja toteutus tulevat isoltakin näyttämöltä yleisön syliin. Brechtin tapa rikkoa näyttämön ja katsomon välinen raja eli hämärtää näytelmän ja todellisuuden toteutuu nyt potenssiin viisi. Puntilaa esittävä Pertti Sveholm saattaa varoittamatta heittäytyä yleisön kanssa kaveeraavaksi Svenkaksi, ja yhtäkkiä voidaan olla menossa jatkamaan juopottelua ei kylille, vaan läheiseen Juttutupaan. Brecht todennäköisesti hyrähtelisi haudassaan, jos pääsisi näkemään oivaltavalla tavallakurittoman ohjauksen. Maailmansotavuosina Suomeen paennut ja Wuolijoen omistamassa Marlebeckin kartanossa majaillut Brecht jalosti kansannäytelmästä pykälää ärhäkämmän ja kantaaottavamman komedian, jossa maaseutuyhteisön viinaanmenevän ökypatruunan luonteen dualistisuus valottui uudella tavalla. Näytelmän juopottelevalla isännällä on autokuskinaan vähän liika viisas Matti, jolla on taipumus sotkeutua muihinkin asioihin kuin herra Puntilan kyytimiseen ja hankaluuksista pelastamiseen. Tila on auki peräseinään asti, ja pyörönäyttämöllä painellaan kaasu pohjassa alusta asti. Pertti Sveholm, Antti Peltola, Anna-Riikka Rajanen, Antti Timonen, Eero Saarinen, Matti-Olavi Ranin, Kari Mattila, Sanna Saarijärvi. Dualistinen patruuna Alussa oli Hella Wuolijoki, joka kirjoitti aviomiehensä erään sukulaisen luonteenpiirteitä hyödyntäen näytelmän ”Sahanpuruprinsessa”. Kaikki mukaan! Muutkin näyttelijät flirttailevat katsomon kanssa, ja näyttämömiehet osallistetaan esityksen kulTEATTERI Helsingin kaupunginteatteri, suuri näyttämö Bertolt Brecht – Hella Wuolijoki: Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti Suomennos Elvi Sinervo – Ohjaus Kari Heiskanen –Musiikki Arttu Takalo – Koreografia Johanna Elovaara – Lavastus Markku Hakuri – Puvut Tiina Kaukanen – Valot Mika Ijäs – Ääni Eradj Nazimov – Naamiointi ja kampaukset Maija Sillanpää – Rooleissa mm. Hän näyttää aina nauttivan siitä, että pääsee sekoittelemaan klassikkokonventioita omilla hulluttelevilla visioillaan. Muun muassa Puntilan tuittupäisen tyttären Eevan naittamisprojektiin, jossa isällä on hyvin opportunistiset motiivit. Juovuksissa Puntila on hyväntahtoisen höveli patruunatyyppi, ”leivän isä”, mutta selvittyään ikävä riistoporvari, suoraan sanoen täysmulkku. Helsingin kaupunginteatterin Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti -näytelmän visuaalinen ilme on kaukana 1930-luvun rustiikki-lookista.. 26 27. Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin yhteisistä ideoista ja kynäilyistä 1940-luvulla syntynyt, kapitalismin kummallisuuksiin pureutuva kansankomedia ”Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti” on Kari Heiskasen tapaiselle ohjaajalle mitä otollisin temmellyskenttä
Sveholm on enemmän kuin koto naan tällaisessa roolissa, jossa saa remeltää ja ärhennellä vuoronpe rään. Korvalle sitä tuottaa Arttu Takalon luoma musiikkimaisema, joka piirtyy etupäässä pelkillä per kussioilla lähes keskellä lavaa (en siillassa kilkutinkioskia isännöi Mongo Aaltonen). Muo don yksinkertaisuus kätkee sisäänsä tekstin monikerroksisuutta ja mah dollisten tulkintojen kirjon. Monitasoinen Lista pysäyttää yksinkertaisuudellaan TEATTERI Suomen Kansallisteatteri, Omapohja Jennifer Tremblay: Lista Suomennos Reita Lounatvuori – Ohjaus Irene Aho – Lavastus ja valot Jukka Huitila – Pukusuunnittelu Auli Turtiainen – Äänisuunnittelu Harri Kejonen – Esiintyjä Pirjo Määttä Yksi pyörittää arkeaan kirjaamalla listoja tulevista tehtävistä. Tätä mimmiä ei niin vaan sovittuinhin liittoihin alisteta. 27 27. Miesten paidoissa on rytmikästä ruudutusta ja sol mioissa väriä. Hillitöntä. Karkkia silmälle ja korvalle Punti latoteutus on muutenkin kautta lin jan. Pirjo Määttä esittää Kansallisteatterin Omapohjan monologissa velvollisuuduntuntonsa kanssa kamppailevaa naista. Esitys herättää myös kysymyksen myötätunnosta. Molemmat ovat äitejä, tekemisissä toistensa kanssa naapu ruuden vuoksi. Jennifer Tremblayn näytelmä ”Lista” kertoo näistä äideistä, äitiy destä, velvollisuudentunteesta ja avautuu niin monimerkityksisenä kuin kukin katsoja esityksen näkee. Anarkistisia aikahyppyjä sekä muuta epätodellista ja asiaankuulu van asiaankuulumatonta viljellään niin huolella, että välillä katsoja on uupua niiden ähkyssä. Terhakoiden tyttöpowertyyp pien erityistaitaja Anna-Riikka Rajanen taas tuo Eeva Puntilan hah moon vinkeitä lisäkierteitä. Näyttämön tausta on kuin valkoinen arkki lyhyine kir jauksineen: ”uloshengitys, ahdistus, hengästyminen…” Kuolema tuo velvollisuudentun toon, naapuruuteen ja huolehtivai suuteen uudenlaisen näkökulman. Rustiikkiinteriöö rit loistavat poissaolollaan, tilalla on esimerkiksi tekopalmujen metsikkö! Pukusuunnittelija Tiina Kaukasella on niin ikään ollut riemu vaihde päällä. Kun kertojanainen ilmentää ärty mystä Camillan boheemiutta koh taan, ja toisaalta jäsentää omia aja tuksiaan suoraviivaisen lyhyesti ja laatii listoja tehtävistään, hän listo jensa kautta arvottaa sitä, mitä pitää tärkeänä, mitä ei. Vasta tämän kuolema saa miettimään, miksi näin kävi. Kun Wuolijoen ja Brechtin näy telmä ei tekstinä välttämättä enää kolise kovin lujaa, niin jostain sii hen täytyy henki puhaltaa. Jukka Huitilan lavastus ja valo suunnittelu sekä Auli Turtiaisen pukusuunnittelu tukevat listaaja tusta. Avaraa näkymää hallitsee ajoittain räikein neonkir jaimin säihkyvä Puntilakyltti, mutta hilpeintä on se, miten lavastuksessa kohtaavat uusklassismi pilaristoi neen ja nuorisoseuranäyttämöiltä viestiä tuovat, tarkoituksellisen kö köt pahvikulissit. Heiska nen on pumpannut sitä sellaisella isolla palkeella, jolla brechtiläinen prolemoralistinen komedia kohtaa nyt 2010luvun rillumarein hyvissä merkeissä. Terhi Tarvainen Tuomo Manninen kuun muutenkin kuin roudaushom missa. Tällaista epämiehekestä gestiikkaa ja taiki namaista jämäkkyyttä on harvoin tarjolla. Hän on aika ässä joukkokohtausten ke hittelijänä – ja niissä on jälleen vauhtia – mutta myös yhteispeli vi sualisoijien kanssa on yleensä koh dallaan. Esiintyjä Määttä on puet tuna listamekkoon ja kattoa koris taa listalamppu. Rooliasut ovat kuin flasheja pridekulkueesta ja senega lilaiselta torilta. Rolf Bamberg Demokraatti Kuvat Tapio Vanhatalo. Miten pienestä kul masta kukin maailmaa katsoo ja mi ten pieneltä osin on oikeassa. Iloa sil mälle. Siksi on riemullista nähdä, kuinka otsarypyttömästi Heiskanen oh jauksessaan käsittelee omistavaa luokkaa ja työläisiä törmäyttävää näytelmän kuvastoa, brechtiläistä proletarismia tai jopa 70luvun lau luliikkeen äänimaisemaa. SYYSKUUTA 2018 Listauksien hallitsema arki. Ilkkumi nen tuon ajan poliittiselle teatte rille on kuitenkin enemmän lem peää kuin ilkeää. Hämäläisten palmujen katveessa Ohjaajan otteessa on paitsi hänelle ominaista karnevalismia ja nokke laa tilannesilmää myös itseironiaa, sillä Marxit ja muut sen suunnan is mit ovat olleet hänenkin johtotäh tenään 1970luvun villeinä vuosina. Heiskasesta on kaupunginteatte rin ohjaajakiinnityksen vuosinaan tullut yksi parhaista talon suuren näyttämön haltuunottajista, ja vie läpä ilman musikaaliohjauksia. Lista sai Suomen kantaesityk sensä Kansallisteatterin Omapoh janäyttämöllä. Pirjo Määtän esittämänä listojen laatija kertoo tarinan naapuristaan Camillasta ja tämän kuolemasta hy vin lakonisesti ja värittämättä. Jos muistaa pitää vaatimukset ortodoksisem masta brechtiläisyydestä ja perin teisestä kansankomediasta loitolla, jää katsomisurakasta kuitenkin hil peän kylläinen olo. Mi ten pienen kylän väistämätön naa puruus ja yhteydenpito saavat ärty mään ja väistämään tekemättömyy den kautta. Heiskasen luottolavastaja Markku Hakurin loihtima näyttämökuva on yhtä vallaton kuin ohjaajan lähes tymistapa tekstiin. Antti Timonen hurmaa sulhaskandidaattina, jota niin tuttavallisesti nimitetään koko ajan lähtystösihteeriksi. Toinen elää hetkessä miettimättä asiaa sen pidemmälle. Camillan esittämä toive siirtyy täyttämättömänä viikkolistalta seu raavalle. Kun nainen kertoo tarinaansa, on ajoittain hänen puo lellaan ymmärtäen sen, miten elä mänhallinta ulottuu vain pieniin osiin elämää. Irene Ahon oh jauksessa monologiesitys on pelkis tettyä tarinankerrontaa
SYYSKUUTA 2018 ELOKUVA Raja Ohjaus: Ali Abbasi Pääosissa: Eva Melander, Eero Milonoff, Viktor Åkerblom 2018, 101 minuuttia Rimakauhua ja rakkautta Muukalaisia yössä Sivulliset. Toden ja fiktion häilyvä rajankäynti näyttelijöiden oikeiden persoonien ja heidän esittämiensä roolihahmojen välillä käy selväksi kättelyssä. Syrjäisessä metsäpirtissä asuva Tina (Eva Melender) työskentelee tullissa rajavartijana. Näyttelijä (Laura Birn) ja kirjailija (Tommi Korpela) janoavat menestystä. Raja (2018) palkittiin festivaalien toisen keskeisen kilpasarjan Un Certain Regardin parhaana elokuvana, mutta on selviä määrittelyjä laistavana teoksena suurelle yleisölle vaikeampi pala kuin Spike Leen poliittinen julistus. Los Angelesiin tarvittavat rahat saatiin kuin saatiinkin kasaan. Abbasi ei tee peikkomaisesta päähenkilöstä vain syrjittyä sivulELOKUVA Tyhjiö Ohjaus: Aleksi Salmenperä Pääosissa: Tommi Korpela, Laura Birn, Hannu-Pekka Björkman, Matleena Kuusniemi, Minna Haapkylä, Kaija Pakarinen, Kari Heiskanen, Pihla Viitala 2018, 97 minuuttia. Käsikirjoitus paljastui näyttelijöille pala kerrallaan. Kaavamaisten kotimaisten nykyelokuvien joukossa Aleksi Salmenperän ohjaama Tyhjiö (2018) on virkistävä poikkeus, vaikka se juoksuttaa näyttelijöinään jonkinlaista suomalaisen elokuvahakemiston Kuka on kukin -galleriaa. Teoksen epätasaisuus on jollakin tapaa sympaattista. 28 27. Taiteilijaelämää. Hän haistaa salakuljettajien syyllisyyden, mutta kärsii rujon ulkomuotonsa vuoksi tukahdutettua häpeää. Monipuolinen ja omaehtoinen tekijä taitaa sekä tavanomaiset crowdpleaserit että marginaalisemmat jutut omaksi ja kourallisen harrastajan iloksi. Laura Birn on näyttelijä, jolta kysytään televisiohaastattelussa, miksi tämä arvostelee alan tarjoamia kapeita naisrooleja, vaikka esiintyy itse joka toisessa kotimaisessa elokuvassa. Aleksi Salmenperästä on kuoriutunut jonkinlainen suomalaisen nykyelokuvan Steven Soderbergh. Kirjoittajan blokki muodostuu sitä ahdistavammaksi mitä raskaampana kustannustoimittajan ja lähipiirin paine lankeutuu hänen ylleen. Parisuhdekin alkaa oireilla. Salmenperästä on kuoriutunut jonkinlainen suomalaisen nykyelokuvan Steven Soderbergh. Elämä on koominen tragedia. Kohtaaminen Voren (Milonoff) kanssa nostaa menneisyyden aaveet esiin ja saa pohtimaan omaa identiteettiä tuttuuden ja toiseuden rajapinnassa. Tyhjiötä kuvattiin kaikkiaan neljän vuoden aikana ilman täsmällistä suunnitelmaa aikatauluista, budjetista tai kuvauslokaatioista. Elokuvassa on vahva improvisaation tuntu, hieno mustavalkokuvaus ja leikkisä ääniraita. Tragikoomiset valinnat uran vuoksi tehtävistä uhrauksista korostuvat taiteilijaliiton kuvauksena käynnistyvän vähäeleisen komedian toisella puoliskolla. Onko Tina ihminen, eläin vai jotakin muuta. Naisella on poikkeuksellisia kykyjä. Tina (Eva Melender) ja Vore (Eero Milonoff) elävät kuin ihmiset. Rane Aunimo Demokraatti Cannesin viime keväisten elokuvajuhlien toinen juhlittu suomalainen näyttelijänimi Jasper Pääkkösen ohella oli Eero Milonoff, joka näyttelee Iranissa syntyneen ruotsalaisen Ali Abbasin omalaatuisessa fantasiadraamassa toista pääosaa. Painotus on kylläkin ollut vahvoissa draamoissa ja kokeilevissa pikkufilmeissä heti esikoisen jälkeen. Poikkeuksellisesta metodista johtuen Tyhjiötä on vaikea kuitata vain Talvivaara-teos Jättiläisen (2016) jälkeiseksi välityöksi, vaikkei siitä oikein pystykään paikantamaan kokoavaa teemaa tai punaista lankaa. Kuusikymmentälukulainen kokeileva leima on jotain muuta kuin liukuhihnalta suolletuissa kotimaisissa tusinafilmeissä. Toinen nykykotimaisen vakiokasvo Tommi Korpela esittää kirjailijaa, jonka odotettu uutuus ei ota syntyäkseen
lista, vaikka elokuva ammentaakin hyvintointivaltion historian häpeätahroista. Uusissa ja kuntoon laitetuissa vanhoissakin kauppakeskuksissa on taas elokuvateattereita. Silmälasit päässä nukkuessa hänellä lopulta tärppäsi ja hän onnistui raapustamaan unennäkönsä paperille. Vain Iloisia aikoja ja Mielensäpahoittaja on tähän mennessä selvinnyt kuiville noin 200 000 katsojalla. Uhkaavan Voren katkeruus pakottaa Tinankin valitsemaan puolensa varjojen maailman ja valoisamman huomisen väliltä. Toki sillä on taiteen ominaisuuksia, yksissä enemmän ja toisissa vähemmän. Juuri kun avaat sen herkutellaksesi yksinäsi, muu perhe tulee kotiin. Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas keräsi katsomoihin 1 017 620 katsojaa, ja katso – muiden elokuvien katsojaluvut ovat kauden suosituimpia lastenelokuvia myöten matalampia kuin, mihin viime vuosina on totuttu. Yleisöä riittää. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Niiden ohjelmisto on monipuolistunut ja erikoistunut koko sen ajan, kun pysyviksi ajateltujen elokuvateatterien ohjelmisto on taloudellisiin syihin vedoten kaventunut. Kansainvälinen elokuvatuotanto, jolle vähän avattiin tukirahapussia, on rantautunut taas Suomeen. Tarina kertoo 1930-luvun amerikkalaisesta tuottajasta, joka keksi parhaimmat elokuvaideat nukkues sa, mutta laseja yöpöydältä etsiessä välähdyksen liekki ehti sammua. Supermarsu ja Veljeni vartija ylittivät 100 000 katsojaa, ja jos rumasti sanotaan, loput painivat mutasarjassa. Kiinnostavaa on myös se, palaako Markku Pölönen huipulle uuden Oma maa -elokuvansa myötä. Elokuvaliput eivät ole ilmaisia, mutta on se silti halpaa huvia: käykäähän myös kotimaisissa elokuvissa. Rane Aunimo Demokraatti. 29 27. Kysyä sopii, eikö monimuotoisten festivaalielokuvien menestyminen ole vinkki myös siitä, että pysyvämpiluonteisten teatterien ohjelmistoa kannattaa monipuolistaa. Muukalaisilla on voimia, mutta myös pelkoja, joita on vaikea hallita. Tartun näistä elokuvafestivaaleihin. SYYSKUUTA 2018 P erinteisen elokuvan suuryhtiön Suomen Filmiteollisuuden ongelmien on usein väitetty alkaneen siitä, että Tuntematon sotilas (1955) sai liikaa katsojia. Kaikki siitä ei mene alan kokeman negatiivisen julkisuuden piikkiin. Varmaa sapluunaa menestykseen ei ole viimeisen sadan vuoden aikana keksitty. Jari Sedergren Halpaa, vaikka ei ilmaista huvia Aforismi välipalaksi Elämä on kuin jäätelörasia. Raja on kaikin puolin hallittu elokuva, ja sen fantasia tuodaan luontevaksi osaksi realismia. Aamulla hän sitten onnellisena tarttui paperiin ja luki neronleimauksensa: ”Poika rakastaa tyttöä.” Oletan, että aika on syönyt tämänkin idean. Mutta mikään ei onnistu ilman katsojia. Myönteistä hyminää on kuulunut jo ennen ensi-iltaa. u u u Kaikesta huolimatta elokuva toimii nykyisessä yhteiskunnassa hyvin. Tästä seurasi että elokuva tuotti liikaa rahaa, joka piti sitten syöttää uuteen, ainakin yleisömenestykseltään varsin mitättömäksi osoittautuneeseen elokuvatuotantoon. Nykyaikana tällaista virhettä ei enää voisi tapahtua, mutta voi tuosta ajatuksentynkää pukata tähänkin päivään. Uusia ”korttelikinoja” syntyy ja niissä on vaihtelevia toimintamalleja, kokeilujakin. Elokuvafestivaaleilla menee hyvin. Toki suurimpien festivaalien ohjelmistosta osa tulee ohjelmistoon, mutta enemmänkin voisi nähtäväksi tuoda jopa riskillä. Ohjaaja korostaa kauhumaisen fantasiansa painostavissakin painotuksissa oman paikkansa löytämisen yleisinhimillistä näkökulmaa. Elokuvien katsojaluvut ovat kauden suosituimpia lastenelokuvia myöten matalampia kuin, mihin viime vuosina on totuttu. Sitä vähän kökömmän kuuloista dialogia olisi voinut olla vähemmänkin. Elokuvien katsojatilastot eivät näytä nimittäin juuri nyt kovin hyvältä. Digitaalisuus toi ajantasaiset uutuudet koko Suomen elokuvateattereihin. Toki syksyllä teattereihin tulee monta kiinnostavaa kotimaista uutuutta, esimerkiksi Timo Koivusalon Olavi Virta, jonka hyviin puoliin kuuluu se, että elokuvassa esitetään kohtuullisen paljon alkuperäismusiikkia. u u u Elokuva on jo yli sata vuotta ollut ihan tavallinen markkinoilla myytävä tuote
Naisen asema on nykyään parempi kuin ennen, mutta onko hänellä vieläkään todellista valtaa. (s. Esimerkkinä voidaan mainita sivulla 72 oleva kuva timantista ja sen vieressä oleva timantin muotoon taitettu kuvaruno. Toistot ja variointi muodostavat mutkikkaan kudelman, jonka langat eivät aina pysy tekijän käsissä. Erityishuomion ansaitsevat kokoelman typografinen suunnittelu ja upea kansi. Hänen ihonsa punertaa ja näyttää lujemmalta, hiukan pisamaiselta aivan kuin hän olisi ollut ulkona puutarhassa. Hänen silmänsä ovat kirkkaat. Hänen ilmeensä on kiihkeä , elouisa. Esa Mäkijärvi KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 39 SITAATTI ”Isäni on kuitenkin mainiolla tuulella. 1975) uudet runot ovat tutun oloisia. Veera Antsalo.. Heidän kauttaan tarjotaan erikoisiakin näkökulmia naiseuteen: ”Heinänhohtoisessa medaljongissa, / imettäjän rintojen välissä, / huomaamattoman / höyryn keskellä, jota Valtakunta / eritti. Olisi liioittelua luonnehtia Imagoa feministiseksi, mutta sen näkökulma on feminiininen. SYYSKUUTA 2018 Muuttuva labyrintti KIRJAT Veera Antsalo: Imago Teos 2018, 102 s. Vastaukset viimeistään 3.10. Antsalon luoma todellisuus hajoaa liitoksistaan, mutta se ei johda tuhoon, vaan uuteen alkuun. On ahdistavaa huomata, ettei mikään todella muutu edes katoamisen hetkellä: ”Ja se päivä oli aivan luonnollinen päivä. Antsalo liikkuu yhä 2000-luvun alun proosarunojen maailmoissa, mutta kieli on päivittynyt tarvittavasti ja kokonaisuus pysyy paremmin kasassa. Hänen tukkansa, joka on nyt kauttaaltaan hopeanvärinen ja ohut, on kasvanut takaa pitkäksi ja suortuvaiseksi. ”Imago” on Antsalon kolmas kokoelma. Paikoin synkässä kokoelmassa haetaan lohtua siitä, että elämä jatkuu yksilön kuoleman jälkeen. Hän tarjoaa meille lounaan – säilykekalaa, säilyketomaatteja, ruskeata leipää joita seuraava Toshiba-omenat. Antsalon koti Teos on harvoja lyriikan fyysiseen toteutukseen panostavia taloja. Hän tuo tätä kautta itseään esiin, eikä se ole aina perusteltua. Tuollaisia luvunnimiä sisältävä sisällysluettelo ei voi olla virittämättä lukuodotuksia. Imago ei ole lohduton, kuten suuri osa nykyrunoudesta, vaan siinä pilkahtelee häivähdys toivosta ja valosta. Teoksessa seurataan tyttöä (tai ”tyttöä”, sillä tämä mainitaan lainausmerkein, ilmeisesti merkiksi identiteetin häilyvyydestä) ja tämän sukua. Asia aiheuttaa luonnollisesti myös pelkoa. Parhaimmillaan Imago on kuitenkin rohkea ja upea: ”Ja syntymä on merkki / ja kysymysmerkki / ja protoni ja neutroni ja elektroniverho, / jonka takana luomet, kyynärpäät ja korvat / hulmuavat ja / vaihtavat paikkaa.” (s. Ylpeänä tästä keksinnöstä hän tarjoaa meille yhä vain lisää ja lisää ja vähän kotiin vietäväksi.” Viikon 39 visasitaatti Ennen kuin lähdetään vielä varsinaiseen kirjavisojen purkuun, lyödään tiskiin sesongin toinen arvoitus. Perhe on yksi kantavista teemoista: ”Ja suku, joka oli ’tytön’ suku, muutti takaisin taloon, lattian / yläpuolelle, seinien väliin ja katon alle, periytyvien tilanteiden / uumeniin”. Edelliset, ”Sähkökatkoksen aikaan” (2012) ja ”Pölyn historia” (2015), keräsivät palkintoehdokkuuksia ja vastaavaa huomiota sopii odottaa tuoreellekin kirjalle. Tätä kysymystä käsitellään Antsalon uusissa runoissa. 77) Pilkahdus valoa Imagon loppuun on listattu lähdeteoksia ja vaikutteita. Se nousee rakenteensa takia Pölyn historian yläpuolelle, vaikka Sähkökatkoksen aikaan onkin edelleen Antsalon paras. Galaksissa, jonka reunat olivat repaleiset ja / sekaantuneet toisiin galakseihin.” (s. Kirja onkin omistettu menehtyneelle lähisukulaiselle. Antsalon tekninen osaaminen on uudessa kirjassa jälleen näkyvillä. Kaikkiin suuntiin.” (s. / Huomaamattoman / höyryn keskellä, jota palvelustytöt / ja rengit hiljaa hengittivät.” (s. Veera Antsalo on siirtynyt esikoiskokoelmansa arkisista lähtökohdista korkealentoisiin teemoihin. Ne ilahduttavat nykyisessä kustannusmaailmassa, jossa runokirjat toimitetaan usein huolimattomasti. Jälki on jokseenkin epätasaista. Imagossa miellyttää eniten sen jatkuvuus. 24) Proosalliset runot ovat punnittuja, mutta niiden löyhä asettelu tuntuu improvisoidulta. Näin on siitä huolimatta, että Antsalon sanataide perustuu ennakoimattomuuteen. Tyttö ottaa Imagossa eri rooleja ja on esimerkiksi filmitähti ja kuningatar. Nuo mainitut ja 24 muuta lukua sisältyvät esikoisromaaniin, jonka varsinainen nimikin on mieltä kiehtovan outo. Ehkä se ei ole edes mahdollista. Mitenkään vihainen kokoelma ei ole. Siinä on viittaus myös kirjailijan syntyperään eli ihan muualle kuin Englantiin, missä hän liki koko ikänsä on asunut. Se vain pyrkii kiinnittämään huomion toisaalle maailmassa, jossa miehet ovat mielellään äänessä. ”Paska auto”, ”Vihreät satiinirintsikat”, ”Tossuntussun”, ”Puoliksi syöty kinkkuvoileipä”, ”Se psykologi oli huijari”, ”Hautausmaan karkulainen”... Sivulta ja aukeamalta toiselle venyvät säkeet synnyttävät vaikutelman hengittävästä kokonaisuudesta. Tämä on hänen erikoisreseptinsä – puutarhasta kerättyjä omenoita, jotka on kuorittu, pilkottu, ladottu tulenkestävästä lasista valmistettuun vuokaan ja kypsennetty mikroaaltouunissa (merkkiä Toshiba) kunnes ne ovat tahmeita ja kiinteitä. On mielenkiintoinen ajatus, että runoillakin voi olla lähteitä, mutta toisaalta jostainhan lyriikkakin ammentaa. Sen kaoottisuus ei kuitenkaan merkitse orgaanisen imeytymistä mustaan aukkoon, vaan odottamattomia ilmenemismuotoja. Ensimmäinen kiteytys ei tosin pidä täysin paikkaansa. Imagossa käydään taivaallisissa sfääreissä. 30) Naisten hahmot ja roolit Veera Antsalo ei pelkää käyttää runouden monia keinoja. 101) Elämä näyttäytyy Antsalon runoissa arvaamattomana. Yhdelle tuttu palkinto. 74) Jatkuvat muodonmuutokset saavat Imagon hengittämään ja sykkimään. mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Henkilökohtaisuutta lisää se, että tekijän äiti kuoli kokoelman viimeistelyvaiheessa. Kuka on tämä aika myöhäisellä iällä kirjailijaksi ryhtynyt, nyt jo 72 vuotta täyttänyt kirjailija ja mikä teoksensa. Imagoa on luonnehdittu ahdistavaksi ja omalakiseksi. Runoissa juhlitaan kauniimpaa sukupuolta ja sen saavutuksia. Tämän esikoisen lisäksi häneltä on suomennettu kolme muuta teosta ja kaikki yhtä villisti nimettyjä – no, aika lystikäs nimi on suomalaisella kustantajallakin. Hän ja Teoksen muut nuoret lyyrikot, kuten Eino Santanen ja Matti Kangaskoski, havainnoivat maailmaa uudella tavalla ja haastavat lukijan. Kehitystä on tapahtunut, mutta sukupuolet eivät edelleenkään ole täydellisessä tasapainossa. 30 27. Veera Antsalon (s. Luettelon materiaaliin tutustumalla on mahdollista päästä täysin uuden tiedon äärelle. Valtakunnassa, joka oli / reunoiltaan pulveria. Tätä on vaikea pitää pahana: ”ja / siinä pisteessä on jo selvää, / että kaikki vain jatkuu. Sisältö jää taka-alalle, mutta toisaalta rohkeat kokeilut pitävät teoksen jännittävänä
Hänellä oli vakipaikka SDP:n puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kokouksissa aina Paavo Lipposen kaudelle asti. Yhteiskunta on niin rikas, että rahaa voisi jakaa kadulla jokaiselle vastaantulijalle. Sasu Punasesta tuli kuitenkin pian Suomen Sosialidemokraatin ykköstykki ja hän oli lopulta maailmansotien välisen ajan Suomen tunnetuin poliittinen kirjoittaja. Hannes Ryömän päätoimittama lehti julistautui länsieurooppalaisen sosialidemokratian linjalle. Kuitenkin vielä nykyäänkin konservatiiviset amerikkalaiset ajattelijat kritisoivat hyvinvointivaltiota aivan samoilla argumenteilla kuin vuonna 1834. ”...sanasosialismi ja asesosialismi ovat tässä maassa maahan lyödyt, mutta ei teoreettinen, kansainvälinen sosialidemokratia. Häntä seurasi asevelisosialisti Jahvetti, alias Yrjö Kilpeläinen. Annan saunan silloin tällöin ja kelle sattuu, suomalaisen saunan. Atena 2018 K autta aikojen ihmiset ovat haaveilleet maailmasta, jossa ei tarvitse tehdä työtä elääkseen. Kun Räisänen sodan kynnyksellä vuonna 1939 irtisanottiin, hänen suuriin saappaisiinsa astui Jarno Pennasen lyhyen kauden jälkeen turkulaisen Sosialistin päätoimittaja Ano Airisto eli Muste-Maalari. 31 27. Kolumnisti Kairamo oli politiikan huipulla. Lisäksi köyhyys luo rikollisuutta, sairautta, ja muuta taloudellisia kuluja lisäävää – mikä siirtyy sukupolvelta toiselle. Presidentti Richard Nixon aikoi vuonna 1969 ottaa käyttöön köyhiä perheitä koskevan perustulon. Kuitenkin matka höyrykoneesta digitaaliseen todellisuuteen on yhtä pitkä kuin matka maasta toiseen aurin kokuntaan – ja silti nykyäänkin valitetaan, että ei ole varaa juuri mihinkään ja raadetaan työssä pitempään kuin koskaan. Niistä kun sai oikeaa tietoa. päivän numerossa (virallisesti SsD:n numero 1/1918) esittäytyi nimimerkki Sasu Punanen. Ei ole sattumaa, että myös edeltäjän Työmiehen ensimmäisessä numerossa 2.3.1895 ensimmäisen jutun otsikko oli ”Matkalle lähtiessä”. SYYSKUUTA 2018 Sasu Punanen heittää löylyä S uomen Sosialidemokraatti aloitti säännöllisen ilmestymisensä syyskuussa 1918. Syyskuun 12. Muste-Maalari menehtyi työnsä ääreen. Lehti edusti vahvasti sosialidemokratian uudestisyntymistä ja sellaisena se tuomitsi jyrkästi kevään ”punakaartilaiskapinan” ja sitä johtaneet ”diktatuurimiehet”. Yrjö Räisänen. Työ on ollut raskasta raadantaa, ja vasta 1700-luvun lopulla koneet alkoivat hoitaa merkittävissä määrin ikäviä töitä ihmisten puolesta. Kirjassa on myös esimerkkejä käytännön kokeiluista. Pekka Wahlstedt. Väite unohtaa, että ihmisillä on luontainen tarve tehdä työtä, kunhan se on mielekästä ja aidosti hyödyllistä – ja koneethan voivat hoitaa tylsät ja rutiininomaiset tehtävät. päivänä ilmestyneessä lehden toisessa näytenumerossa (ensimmäinen oli ilmestynyt jo toukokuussa mutta joutunut takavarikkoon) lehden linjakirjoitus oli otsikoitu ”Matkalle lähdettäessä”. Alku oli vaatimaton yksipalstainen Niitä näitä -osaston juttu. Perusvastaväite on, että perustulo tekisi ihmisistä laiskoja, ja kohta pieni vähemmistö joutuisi tekemään kaiken. Mutta kun kokeilusta tehtyä ja uudelle ankarammalle köyhäinlaille tietä tasoittanutta raporttia tutkittiin myöhemmin uudelleen, huomattiin sen olevan täynnä virheitä. Aivan näin pitkälle kirja ei kuitenkaan mene. Paljon puhuva on Speenhamlandin tarina. u u u Jo syyskuun 16. Jos se nyt ei siitä löylystä halkeaisikaan, niin halkeaisi ainakin löylytettävän huudosta.” Sasu Punanen eli Yrjö Räisänen oli tullut aikanaan jo Työmieheen toimitussihteeriksi ja hän jatkoi samassa tehtävässä Suomen Sosialidemokraatissa. ”Minä, Sasu Punanen, suomalainen saunankävijä, spesialisti alallani, rupean itse nyt saunottajaksi. Mutta silti lehdessä oli myös jotain vanhaa. Sasu Punanen oli ainakin demarilehdistössä ensimmäinen ammattimainen kolumnisti. Ilmainen raha rassaa talout ta vähemmän kuin köyhien hylkääminen kurjuuteensa. Mutta hän perääntyi kuullessaan, että vuonna 1834 oli kokeiltu niin sanottua Speenhamlandin järjestelmää, jonka seurauksena köyhät vain laiskistuivat. Jahvetin seuraaja Simo Juntunen eli Simppa päätti uransa tulevan seuraajansa antamiin potkuihin. Jostain syystä tämä Väinö Tannerin johtaman liikkeen lehti ei mainitse Eduard Bernsteinia, revisionismin oppi-isää. Poliittisesta pakinasta (myöhemmin kolumnista) tuli tärkeä instituutio ja vaikutuskanava. ”Ilmaista rahaa kaikille” -kirjan mukaan jopa keskiajalla vietettiin enemmän vapaata kuin nyt. Sodan jälkeen kommunismin vastaisessa taistelussa Metallin työpaikoilla kehotettiin lukemaan Muste-Maalarin pakinoita. Vastikkeettoman perustulon puolesta KIRJAT Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoi ta, jotka pelastavat maailman. Antti Vuorenrinne Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE SARJASSA PALATAAN KERRAN KUUKAUDESSA NOIN SADAN VUODEN TAKAISIIN JA VÄHÄN MYÖHEMPIINKIN TAPAHTUMIIN. Kirja on puheenvuoro vastikkeettoman perustulon puolesta. Tekisi mieli antaa joskus, kun näin viran ottaa, oikein näpäkkä sauna, sellainen maineeni mukainen, mutta pelkään vielä että kiuas ei kestä. Ja hänkin täytti toimen onnistuneesti. Nyt on lähdettävä jälleen toimimaan niiden periaatteiden pohjalta, jotka sosialidemokratian suuret oppi-isät ja taistelijat Marx, Engels, Liebknecht, Bebel, Kautsky ym. Hän, Aimo Kairamo oli ”viimeinen dinosaurus”, lopulta ainoa lajissaan. Kirjoittaja käy läpi perustuloa vastustavia ja puolustavia argumentteja. ovat sosialidemokraattiselle liikkeelle luoneet”. u u u Alkoi uusi aikakausi Suomen sanomalehdistössä. Kysymykset olivat johdattelevia, osa tiedoista kirjattu ylös jo ennen datan keräämistä ja ”todisteet” saatu pääasiassa paikalliseliitiltä, varsinkin köyhiä jumalattomina pitäviltä saarnamiehiltä
Tämä väite ei pidä paikkaansa. Toivottavasti suomalaisten silmät avautuvat, eikä seuraavien vaalien jälkeen yksikään istuvista hallituspuo lueiden kansanedustajista päätä yhteisistä asioistamme, koska heidän arvonsa ja moraalinsa eivät ole mistään kotoisin. Ulla-Maija Rajakangas toimitusjohtaja Hyvinvointialan liitto Lain lukua kansanedustajille Joillekin kansanedustajille on maksettu korotettua kulukor vaus ta (asuntotukea) asunnosta toisella paikkakunnalla täysin perusteettomasti. Toivola on saanut antamillaan väärillä tiedoilla perusteetonta lisäosaa siis peräti 30 kuukautta. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Soinin arvomaailma ei ole yhtä Suomen kansan kanssa Jokaisella naisella pitää olla itsemääräämisoikeus omasta kehostaan. Alue uudistus.fisivuilta löytyvien ministeriön virallisten las kelmien mukaan osuus nou sisi valinnanvapauden myötä arviol ta noin 24 prosenttiin. Ensinnäkin koko sotepalve lutuotannon arvo on 18,6 mil jardia euroa. Suomen hallitus siunasi ulko ministeri Timo Soinin toi minnan ja hyväksyi hänen mö läyttämänsä uskonnolliset kan nanotot naisten oikeudesta aborttiin. Halli tuspuolueiden kansanedusta jat selittelivät itsellensä sata ja yksi hyvää syytä, miksi äänes tivät Soinin ja varsinkin hal lituksen jatkamisen puolesta. Kokonaan eri asia on, jos ei pidä siitä, että yksityisten voimin ylipäätään tuotetaan sotepalveluja. Jos tavallinen kansalainen onnistuisi huijaamaan Kelalta asuntotukea yli kaksi vuotta ku ten Toivolankin tapauksessa, niin kyseessä olisi petos, ja siitä seuraisi takaisinperintä ja muita mahdollisia sanktioita. Näitä palveluja ovat esimer kiksi terveyskeskustasoiset pal velut, vammaisten ja vanhusten asumispalvelut, kotihoito sekä suun terveydenhuolto. Arvon ulkoministeri ei ole sanallakaan vingahtanut katoli sen kirkon piirissä esiin tulleista pedofiliatapauksista, missä pa pit ovat vuosikymmeniä käyt täneet seksuaalisesti hyväkseen nuoria poikia. Oppositio esitti epäluotta muslausetta Soinille. Maakuntiin siirtyvistä, julki sesti rahoitetuista sotepalve luista yksityinen tuottaa tällä hetkellä 16 prosenttia. On epäreilua luoda mieliku vaa, että miljardien veroeurot siirrettäisiin lyhentämättöminä yritysten taskuihin. Rinne jättää sanomatta, että näitä kaikkia palveluja tuottavat va linnanvapaudessakin valtaosin maakunnan yksiköt, eivät vain yksi tyiset. Esimerkiksi maakuntien omis tamat sotekeskukset tulevat lukumääräisesti peittoamaan yksityisten määrän moninker taisesti. Ne saavat valtaosan kyseisestä 5,3 miljardin euron summasta. 32 27. STM on arvioi nut, että siitä noin 5,3 miljardia euroa käytetään valinnanvapau den piirissä oleviin palveluihin. Nyt tämä taho on lähes aina ol lut kunnan terveyskeskus, julki nen sairaala tai muu julkisomis teinen taho. Sama koskee myös saunoissa asuvia, vanhempiensa ja sukulaistensa asunnoissa nimellisellä vuokralla lähes ilmaiseksi asuvia ja muita virheellisen ilmoituksen antajia. Maksajan tai palvelun saajan näkökulmasta eroa ei ole. Toivolakin vain muuttaa kirjansa Helsinkiin ja asia on sillä selvä. Palvelu, jota ihminen saa, on julkisella ja yksityisellä sama. Lisäksi hän tietää, ettei joudu tekemisistään vastuuseen. Jari Pischow Porvoo Valinnanvapaudessa veroeurot käytetään palveluihin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toistaa jokaisessa so teuudistukseen liittyvässä haastattelussaan seuraavaa: va linnanvapaudessa altistetaan 5,3 miljardia euroa verorahoja yri tysten voitontavoittelulle sen si jaan, että rahat käytettäisiin pal veluihin. Korvaus summa on julkiselle ja yksityi selle sama. To tuutta ei ole kuin yksi laatuaan. SYYSKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Jos joku asia sattuisi etenemään kantelun asteelle, niin oikeuskansleri viimeistään kertoo, ettei mitään lainvastaista ole tapahtunut. Tapani Telenius Tampere. Hallituksen edustajat lyhytnä köisesti pitivät omia etuja ja hal lituksen jatkamista seuraaviin eduskuntavaaleihin tärkeäm pänä kuin Suomen kansan arvoja ja ihmisoikeuksia. Valinnanvapaus tar koittaa sitä, että jatkossa se voi olla myös yksityinen. Kun eduskunnan kansan edustajat päättivät Soinin luot tamuksesta, samalla he antoi vat käsittämättömän hyväksyn tänsä ja vahvan kantansa nais ten uskonnosta riippumatto man itsemääräämisoikeuden rajoittamiselle. Toisekseen Rinne väittää, et tei kyseisiä rahoja käytettäisi palveluihin. Surullisinta asiassa on se, että suomalainen poliitikko ei edes käsitä tehneensä mitään vää rää. Toivola on saanut rahaksi muu tettuna yhteensä 9 870 euroa. Koko summahan nimenomaan käytetään palve luihin! Suomalaisten sotepalvelujen tuottaminen maksaa tietyn sum man. Summa käytetään nyt ja tu levaisuudessa siten, että palve lujen tuottamisesta maksetaan tuottajalle korvaus. Myös jokaisella nuorella pojalla on oikeus olla joutumatta pedofiilipappien hy väksikäytöksen kohteeksi. Summa tulisi periä takaisin Toi volalta, koska se on maksettu vää rän ilmoituksen perusteella. Suomalainen poliitikko val voo itse tekemisiään, on ylimie linen ja moraaliton. 101 on yhteensä eduskunnan enemmistö. Jokaisella suomalaisella nai sella pitää olla itsemääräämis oikeus siitä, mitä heidän kehos saan tapahtuu. Viimeksi tuli esille kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) saama perusteeton tuki vuoden 2016 huhtikuusta alkaen. Uskomatonta! Suo men kansanedustuslaitos on jo menettänyt kansalaisten kun nioituksen ja luottamuksen
Siksi edunvalvonta on tärkeää, sillä emme halua jäsenomisteisten yritysten olevan toissijaisessa asemassa. Kolmasosalla yli 85-vuotisista ei ole kännykkää ja 90 prosentilla ei ole tietokonetta. Jotta mallimme täyttää jäsenten ja yhteiskunnan odotukset, vanhojen ja vahvojen osuuskuntien on uudistuttava ja uusia osuuskuntia perustettava nousevien ideoiden ympärille. Ongelma tietysti on, jos ”talous on HUS:ssa ykkösjuttu”. Tätä tuetaan verorahoin. Osuustoiminnan tuntemista onkin lisättävä kansalaisten keskuudessa. Ihan omin sanoin. Ja miksipä ei olisi. Tämä merkitsee ymmärrettävästi sekä henkilöstön että potilaiden kannalta ”ei-mukavia” päätöksiä. Osuustoiminta tukee yhteistä menestystämme, suomalaista omistusta, investointeja ja osallisuutta. Palvelusetelit ovat tässä yksi keino. Osuustoimintakeskus Pellervo ry:ssä on mukana lähes koko osuustoiminta. Tarvitsemme omaa kehittymistä ja uudistuskykyä. Samalla vanhusten varat asteittain realisoidaan yksityisille terveysjäteille. On osuustoiminnan uuden nousun aika. Yritysten omistaminen on vaativaa. Yritysmallin edistämisessä on into päällä kaikissa suunnissa. Mahdollisuudet ovat laajat. HUS:n alueella on yli 70 000 ihmistä vailla internetja sähköpostiyhteyksiä. Kaikki hyvä on kovan työn takana. Jäsenillä tulee olla ymmärrys myös omistajaroolistaan. Osuustoiminta on koonnut voimansa yhteistyöhön jäsenomisteisen liiketoimintamallimme edistämiseksi. syyskuuta Kari Naskiselta hyvä avaus osuustoiminnasta. Demokraatissa oli 13. Junat eivät pysähdy pienemmillä asemilla, postin kulku hidastuu ja pankkikonttoreita on yhä vähemmän. Julkisessa terveydenhuollossa raha on väline, ei päämäärä. Tuominen toteaa haastattelussaan, että ”ihminen pitää tulla kuulluksi”. Uusmaalaisista yli 75-vuotiaista vain 20 prosenttia käyttää internettiä. Tässä on samaa eteenpäin menon henkeä kuin 1900-luvun alussa Gebhardin ja Tannerin aikana. Valinnanvapaus on julkisten terveyspalvelujen yksityistämistä, eli terveydenhuollosta tehdään bisnes. Esillä ovat vaikkapa sote-palveluiden tuotanto sekä alustatalouden ja luovien alojen uuden työn organisoituminen. SYYSKUUTA 2018 Osuustoiminta matkalla eteenpäin Osuustoiminta on suomalaista elämäntapaa ja kansalaistaitoa. Pellervon Taloustutkimus ry:ssä on jäsenenä Helsingin Osuuskauppa Elanto. Ehkä silloin HUS:n ykkösjuttuna tulisi olla ihmisen terveys ja hyvinvointi, eikä talous. Kimmo Kiljunen Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja, Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen. HUS:n toimitusjohtajaksi valittu Juha Tuominen toteaa: ”Talous on HUS:ssa ykkösjuttu. Kannattamaton yritys on riesa jäsenille ja koko yhteiskunnalle. Osuustoiminnan eheytyminen on tapahtunut. Osuustoiminta on suomalaista elämäntapaa ja kansalaistaitoa. Muilla palvelualoilla tämä on tarkoittanut palvelujen heikentämistä. Tuominen on ajanut terveyspalveluihin palveluseteleitä, valinnanvapautta ja kiihtyvää sähköistä asiointia. Myös julkisen vallan myötämieltä tarvitaan, jotta toimintaolosuhteet ovat tasaveroiset muiden yritysmallien kanssa ja osuustoiminnan erityispiirteetkin ymmärretään. Osuuskunta ei ole aina edes helpoin liiketoimintamalli joukkoliikeluonteen ja demokratiamallin vuoksi. Uusi nousu yhteisin ponnistuksin alkaa todella läheltä: huolehtikaamme jokainen vanhempi ja isovanhempi jälkikasvun osuustoimintatietämyksestä. Osuuskuntien modernit kilpailuedut on tunnettava ja yrityksiä johdettava noiden etujen toteuttamiseksi. Omaiset uhkaavat jäädä vaille perintöjä. Digipalveluihin siirtyminen merkitsee ikäihmisille samaa kuin pakottaisi vammaisia juoksemaan. On myös osattava luopua siitä, jolle ei ole enää kysyntää. Yritystoiminnan harjoittaminen on vaativa laji. Perinnönjako onkin järkevää tehdä ennen kuin vanhus palvelusetelillä jujutetaan yksityisen terveysja hoivajätin hoidettavaksi. Sami Karhu Toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo ry HUS:a uhkaavat kovat päätökset Digipalveluihin siirtyminen merkitsee ikäihmisille samaa kuin pakottaisi vammaisia juoksemaan. Suomalaisissa osuuskunnissa ja niihin rinnastettavissa keskinäisissä vakuutusyhtiöissä on yli seitsemän miljoonaa jäsenyyttä ja osakkuutta. Asiat eivät ole mukavia, mutta johtajalla pitää olla kanttia tehdä päätöksiä.” (SK 7.9.) Näkemys on outo henkilöltä, joka pääsee kehittämään 1,6 miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoitoa. Sähköisen asioinnin kiihdyttäminen merkitsee ikäsyrjintää. Poliitikot kuulevat meistä, samoin virkamiehet. Vanhusten hoivassa palvelusetelit tarkoittavat kalliimpia yksityisiä terveysja hoivapalveluja. Kuvittelisi olevan mukava edistää ihmisten terveyttä. Myös vakuutusalan keskinäisiä yrityksiä on mukana, samoin Osuuskunta Tradeka. Mukana ovat kuluttaja-, tuottaja-, työja infrastruktuuriosuuskunnat. 33 27. Johtaminen on vaativaa. Kaikkien yritysten tulee olla kannattavia
Marianne Korpi Kaupunginvaltuutettu (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Suomessakin jo ennakkoon hehkutettiin ruotsidemokraattien vaalivoittoa. Pahimmillaan, jos kiusaaminen jatkuu koko kouluajan se jättää jälkensä kiusattuun pysyvästi. Julkisuudessa on ehditty jo tarkoituksellisesti kysyä, heijastuuko ruotsidemokraattien maahanmuutolla saavuttama vaalivoitto myös meidän ensi kevään eduskuntavaaleihin. He hyväksyivät kumppaneikseen vain persupuolueesta eronneet soinilaiset, jotka myöhemmin perustivat Sinisen tulevaisuuden. Se on myös yhteiskunnan syy, ja yhteiskunnalla on myös velvollisuus tämä kierre katkaista. Tarvitsemme uusia tapoja puuttua ja hoitaa kiusaamisasiaa. Jos olisin työtön, minua alkaisi harmittaa jatkuvat yleistykset, joita työttömistä heitetään. Lintilä myös kertoi, ettei irtisanomissuojan heikennys heikennä irtisanomisuojaa, koska meitä velvoittavat muun muassa kansainväliset ILO:n sopimukset. Työttömät tulisi kohdata ihmisinä henkilökohtaisine tarpeineen. Kyllä se voi heijastua, jos ja kun niin halutaan markkinoida. Tältä osin samanlaista mallia (sote) maamme oikeistohallitus yrittää runnoa nyt myös Suomeen. Tämän vuoksi työttömät tulisikin kohdata ihmisinä henkilökohtaisine tarpeineen ja antaa mahdollisuus henkilökohtaiseen suunnitelmaan osaamisen päivittämiseksi. Kiusaaminen oli jatkunut jo useita vuosia. Useissa tapauksissahan kiusaamisen erimuodot ovat jo rikoslaissa erillisinä pykälinä. SYYSKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Näitä työttömät tarvitsevat, eivät ideologisia syyllistyksiä. Nämä eivät kuitenkaan kirjaudu kiusaamiseen liittyvänä ilmiönä vaan rikostapauksina, vaikka toistuvuutta olisi havaittavissa saman uhrin kohdalla. Vaaleissa ruotsidemokraattien kannatus painui reilusti alle 18 prosentin, jolla se jäi erityisen selvästi sosiaa lidemokraattien ja myös maltillisen kokoomuksen jälkeen Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kelpaako Halla-ahon johtama puolue tuleviinkaan hallituksiin. Suomessa jo 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa ja voi saada tuomion, jos rikoslainsäädäntöä muutetaan nykypäivän rikosilmiöitä vastaavaksi. Vuoden 2017 kesällä Jussi Halla-ahon komentoon siirtynyt puolue ei kelvannut enää keskustan Juha Sipilän eikä kokoomuksen Petteri Orpon hallituskumppaniksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että kaikki täytyy pitää mukana. Rikoslaki ei tunne kiusaamista ja tämän vuoksi siitä ei voi saada rangaistusta oikeuslaitoksissamme. Myöskään nettikiusaaminen ei ole useinkaan harmitonta. Lopulliseen käsittelyyn otetaan vuosittain kuitenkin vain 24 tapausta. Heitä ei aute ta syyllistämällä, jos elämä on ollut lapsesta saakka täynnä vastoinkäymisiä. Yritysten itsensäkin mielestä kohtaanto-ongelman suurin syy on se, että osaaminen ja työ eivät kohtaa. Hänet voidaan siis tuomita sakkoihin, nuorisorangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai vankeuteen. Vuosittain eri maista tulee sopimusten rikkomisista jopa tuhansia valituksia. Ruotsidemokraateille lupailtiin jopa yli 20 prosentin kannatusta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Se voi korkeintaan vain torua valtioita. Seurauksena näille 24 maalle heristellään sormea, sillä YK:n alaisella ILO:lla ei ole mitään toimeenpanovaltaa. ILO on YK:n ainoa kolmikantainen toimielin. Ruotsissa ovat julkinen ja yksityinen terveyspalvelutuottaja samalla viivalla. Ne työttömät, jotka ovat aidosti taantuneet ”peräkammarin pojiksi”, tarvitsevat paljon muitakin palveluita kuin vain osaamisen päivittämistä. Jos hallitus kunnioittaa kansainvälistä kolmikantaa yhtä vähän kuin se kunnioittaa kansallista kolmikantaa, voi se tarvittaessa pyyhkiä ILO:n sopimuksilla vaikka lattiaa, eikä kukaan voi vaalien välisenä aikana tehdä sille yhtään mitään. Hallitus on soteaan markkinoinut muun muassa juuri sillä, ettei lääkärija terveyspalveluita tarvitsisi enää jonotella. Niissä yleisempiä kiusattuun kohdistuvia tekoja ovat kiinni käyminen, tavaroiden särkeminen tai varastaminen sekä uhkailu. Jää nähtäväksi, hyötyykö siitä perussuomalaisten puolue. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Työttömiä ei auteta syyllistämällä Suomi hullaantui Ruotsin vaalituloksesta Kelpaako Hallaahon johtama puolue tuleviinkaan hallituksiin. Vaaleissa ruotsidemokraatit ratsastivat maahanmuuton lisäksi terveyspalvelujen jonoilla. Kiusaaminen on nähtävä henkisenä ja fyysisenä väkivallan tekona, josta pitää tulevaisuudessa pystyä antamaan tuomio. Pentti Välimaa Pori Kiusaaminen pitää saada rikoslakiin Iltalehti 28.8. Elinkeinoministeri Lintilä haastattelussaan (Helsingin Sanomat 8.9.) kuvaili työttömiä pleikkaria pelaaviksi peräkammarin pojiksi. uutisoi hengenvaarallisen kiusaamistapauksen, jossa uhriksi joutunut 15-vuotias poika pakotettiin syömään hevoskastanjoita ja hänen suuhunsa työnnettiin paristoja. Olen tutustunut henkilökohtaisesti ILO:n vuosittaisen kokouksen kautta siihen, miten sopimusten rikkomisia käsitellään. 34 27. Ei ole lapsen syy, jos edellisen lama-ajan vanhemmat eivät ole kyenneet heitä kasvattamaan. Lainsäädännön täytyy tukea kiusaamista ehkäiseviä toimia. Varsinkin, jos niitä heitellään noinkin korkealta tasolta. Petri Partanen pääluottamusmies (sd.) Kokkola Suomessa suorastaan hullaannuttiin maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien vaalivoitosta. Uskokoon ken tahtoo. Onhan maahanmuuton vastustaminen nyt muotia
Liiton järjestöyksikkö tukee paikallisyhdistyksiä mm. (09) 774 3110, sähköp. kouluttamalla, järjestämällä kilpailuja, kulttuurija harrastustapahtumia sekä neuvomalla ja opastamalla järjestön käytännön tehtävissä toimivia vapaaehtoisia ikäihmisiä. Jätä sähköinen hakemus ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 7.10. www.elakkeensaajat.fi. Toimistomme sijaitsee Helsingin Merihaassa. Työ edellyttää matkustamista kotimaassa. Järjestösuunnittelijan erityisvastuualueena on järjestöalueja kilpailutoiminnat. 30.8.2018 Helsinki (Helena Anhava) Lämmöllä muistaen Risto ja Sirpa Samuli ja Anu Milja muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. 050 306 8816. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tätäkään et tiennyt! Haemme Järjestösuunnittelijaa järjestöyksikköömme Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on aktiivisten eläkkeensaajien harrastusja edunvalvontajärjestö. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Jäseniä EKL_llä on hieman yli 80 000. 28.6.1944 Pyhäjoki k. Kuollut Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Työparina hänellä on koulutustoiminnasta vastaavan järjestösuunnittelija Tehtävän hyvä hoitaminen edellyttää • monipuolista järjestötoiminnan osaamista • kouluttajakokemusta • itsenäistä työotetta ja vahvoja vuorovaikutustaitoja, • kohderyhmän ja vapaaehtoistoiminnan tuntemusta, • hyviä tietoteknisiä taitoja, • soveltuvaa koulutusta. Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua. Eduksi luetaan • liikunnan monipuolinen tuntemus • mahdollisuus auton käyttöön Tarjoamme: • näköalapaikan aktiivisten eläkkeensaajien toimintajärjestössä • mahdollisuuden olla mukana kehittämässä uudenlaista järjestötoimintaa • hyvät työvälineet ja työsuhteen edut Kiinnostuitko. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on Suomen toiseksi suurin eläkeläisten etujärjestö, jolla on 15 piirijärjestöä ja 322 paikallisyhdistystä. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 Rakkaamme Pirjo Irmeli Mustonen s. Työsuhde alkaa 1.11. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lämmin kiitos osanotosta. Lisätietoja tehtävästä antaa järjestöjohtaja Petra Toivonen p. klo 18.00 mennessä osoitteeseen petra.toivonen@elakkeensaajat.fi . tai sopimuksen mukaan
Keskustelun aiheina mm. Erkki Tuomioja toimii tilaisuuden puheenjohtajana. Mukana kansanedustaja Anneli Kiljunen. on mukana kaupungin rakennuttaja päällikkö Antti Nyberg. Lähetä tapahtumailmoituksesti seuraavaan lehteen maanantaina klo 11 mennessä osoitteessa https://wp.demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faxilla 09 701 0569. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. UUTTA KIRJALLISUUTTA VUODEN 1918 SISÄLLISSODASTAHistorioitsijat ilman rajoja, Työväenkirjaston ystävät ry ja Vapaus valita toisin ry järjestävät keskustelutilaisuuden Uutta kirjallisuutta vuoden 1918 sisällissodasta. . Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. klo 18. Työväen kirkkopyhä 7.10. Maanantaina 1.10.2018 klo 11.30 Panimoravintola koulu Eerikinkatu 18, Turku . Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Käsiteltävät asiat Aloitteet Aika Lauantaina 24.11.2018 alkaen klo 10.00 Paikka Pietarsaaren työväentalo, Koulukatu 19, Pietarsaari piirin varapuheenjohtajien valinta vuosille 2019-2020 ja piirihallituksen valinta vuodelle 2019 talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019 kansanedustajaehdokkaiden asettaminen muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat piirikokoukselle tehdyt aloitteet Aloitteet on toimitettava lausunnon antoa varten piirihallitukselle 12.10.2018 mennessä osoitteella Vapaudentie 32 B 10, 60100 Seinäjoki. MÄNTTÄ-VILPPULA . Väinö Voionmaa Seura järjestää muisteluillan keskiviikkona 10.10. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat tiistaina 9.10.2018, klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Näyttely pohjautuu Kunto Ruokolaisen kirjan Mäntän Sankarit aineistoon. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. klo 10.00 alkaen Pitäjämäen kirkossa. klo 13 alustus / keskustelu: alustaa Turun kaupunginjohtajan avustaja Pasi Ahola HELSINKI . teokset: Risto Alapuro: Valtio ja vallankumous Suomessa 1918 ja Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.): Rikki revitty maa, Sture Lindholmin Vankileirihelvetti Dragsvik ja Reetta Laitisen toimittama sarjakuva-antologia Sisaret 1918, Marko Tikan vuotta 1918 käsittelevät julkaisut ja Marjo Liukkonen: Hennalan naismurhat. Kahvitarjoilu. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Varaamme oikeuden lyhentää tai jättää julkaisematta tekstejä. . Mänttä 1918, kuvin ja sanoin näyttely Mänttä-Vilppulan kaupungintalon aulagalleria Vikmanissa 1.-12.10.18 virastoaikaan, ei viikonloppuna. TURKU . 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. . Tervetuloa keskustelemaan. Aiheena: Eduskunnan käsittelyssä olevat tärkeät asiat (sote, maakuntahallinto ym.). 36 27. Piirikokousedustajina toimivat puolueosastojen vuodelle 2018 valitsemat edustajat. Kirkkopyhän järjestäjinä Pitäjämäen seurakunnan lisäksi ovat Pitänjämäen työväenyhdistys, Kaarelan sosialidemokraatit, Helsingin krist.sd.yhdistys ja Helsingin kristillinen työväenyhdistys HELSINKI . Erikoisnumeron Yhdistystoiminta-palstalle tulevat tekstit tulee olla toimituksessa viimeistään 8.10. krs. Kirkkokahvien jälkeen teologian tohtori Martti Ajo kertoo Setlementtiliikkeen Suomeen tuoneen Sigfrid Sireniuksen ajatuksista työväenliikkeestä ja jumalanvaltakunnasta. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kirjastossa on samaan aikaan esillä näyttely vuoden 1918 uudesta tutkimuskirjallisuudesta. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Jumalanpalveluksessa liturgina o kirkkoherra Arto Antturi, saarnaa rovasti Veli-Matti Hynninen. Tule kertomaan, millainen oli Euroopan hullu vuosi 1968 juuri sinulle. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia tai vaalitapahtumailmoituksia. Tapaamispaikkana on Työväen museo Werstaan Meirän kaupunki -näyttelyn työväentalo. Ne ovat maksullisia. HUOM! 25.10.2018 jukaistaan Demokraatin erikoisnumero. 13.11. KOUVOLA . Vuoden uutuusteoksista keskustelevat Seppo Hentilä, Tiina Lintunen ja Sirkka Ahonen. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Torstai 4.10.2018 klo 17.30–19.30 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 . Avajaiset su 30.9.18 klo 16. . Turun Seudun Wanhat Toverit. Maksullisen ilmoituksen lisäksi kokousilmoitus julkaistaan pyydettäessä kerran Yhdistystoiminta-palstalla maksutta. Sos.dem. SYYSKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Mäntän Työväenyhdistys ry. Kuulemme mielellämme myös, mitä on tapahtunut Voionmaa-Seuran toiminnassa vuosikymmenien aikana. Lahden seudun Wanhat toverit. Kauhavalla 7.9.2018 Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Piirihallitus KUTSU PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSPIIRIKOKOUKSEEN. Lokakuun ensimmäinenen tapaaminen 1.10 Wanhassa Herrassa PIRKANMAA . PÄIJÄTHÄME . Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. klo 11. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä
Mikä on Aku Ankan auton rekisteritunnus. 5. Millä nimellä perunaa kutsuttiin 1700-luvulla. Maa pää ryn ä 6. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 3. Mistä tulee Napue-ginin nimi. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mikä tv-sarja sai parhaan draamasarjan Emmy-palkinnon. 9. 2. Kuinka monta hammasta on hauella. Ris to Ryt i (Ri sto -ve tur i) ja P. Montako jalkaa on hämähäkillä. Keiden Suomen presidenttien mukaan on nimetty kaksi höyryveturia. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Iso ssa kyr öss ä vuo nna 171 4 käy dys tä Nap uen tai ste lus ta 5. 8. Onnea voittajalle! ?. E. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Vaa litu tki mus ta 3. SYYSKUUTA 2018 Ristikko 39/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Vilma Leivonen Palokasta. 313 10. 7. Entäpä psefologia. Milloin Suomi liitettiin internetiin. Ratkaisu Ristikon 37/2018 ratkaisu: Torstaina xx.xx. 4. Hed elm ätie de 2. Mikä on pomologia. 6. 10. Arv ioi den muk aan 70 4. Svi nhu fvu d (U kko -Pe kka vet uri) 7. Kah dek san 8.M arr ask uus sa 198 8 9. Fan tas ias arja Gam e of Thr one s Sudoku 1. 37 27
15.16 Metsä muutoksen kourissa 15.45 Mitäpä metsästä 16.00 Ranskalainen kylä (12) 17.05 Sodankäynti pöydän ääressä 17.25–20.00 FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. Lakonisesta ilmaisustaan tun nettu puunaamainen näytte lijäyrmy Tommy Lee Jones kiinnostui monen kollegansa tavoin ohjaamisesta vasta van hemmalla iällä. Heidän tehtävänään on kuljet taa sairastuneet naiset takaisin itään. 01.15 Jahti 02.10 American Horror Story: Cult (18) 03.10 Arrow (12) 04.05 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers (7) 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Vili Vilperi (7) 07.40 Angry Birds 07.45 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Lego Friends (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Merinäköala haussa 15.30 Gladiaattorit USA 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 00.00 48 tuntia rikoksesta (7) 01.00 Tähän aikaan ensi vuonna (7) 02.00–03.00 Mad Cook Show TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Norjan kovin 10.00 Grönlannin unelmakodit 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Älä kokeile tätä kotona 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 13.00 Gauguin – paratiisi horisontin takana 14.00 Voguen sata vuotta 15.00 Simon Reeve Turkissa 16.00 Ranskalainen kylä (12) 16.55 Kylänmies Uudu 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter 20.00–00.41 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino Klassikko: Älkää koskeko... Jos rakastat (12) Yle TV2 klo 13.00 Nykypäivään sijoittuva musiikkielokuva kertoo ministerin tyttären ja maahanmuutajien pojan rakkaustarinan. Perinteisestä lännenmytolo giasta ja romantiikasta riisuttu western on ehkä tyylillisesti vielä riisutumpi, paljaampi ja vähemmän kliseinen kuin Armoton (1992). O: Neil Hardwick. Kolmesti kuopattu (2005) on Teksasin ja Meksikon rajaseu tua nykyajassa halkova uuswes tern ja moraliteetti, nyt esitet tävä The Homesman (2014) puolestaan kahden vuosisadan takaiseen länteen sijoittuva na turalistinen tiewestern. klo 21 LAUANTAI 29.9. Viikon vinkki RANE AUNIMO ELOKUVA: The Homesman Hero la 29.9. LAUANTAI 29.9. Kum massakin puretaan myyttejä oikeudesta sekä puntaroidaan vastuun kantamisen teemaa on nettomien kuolemantapausten jälkimainingeissa. Sen mukaan ihmissuhteet syntyivät län nen valloituksessa puhtaan käytännöllisistä lähtökoh dista. Tommy Lee Jones ja Hilary Swank lähtevät saattokeikalle. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kaappaus keittiössä 11.00–12.00 Treffaa mun vanhemmat UK 13.00 Peter Nyman 13.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 14.30 Unelmarempat 15.25 Upeat skandikodit 15.55 Pitääkö olla huolissaan. SYYSKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Tehtaan sankarit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Kasvot kuvastimessa (7) 14.30 Tosi tarina: Hevosmies 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Myanmarin kuoleman pellot (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Nousuvesi (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Mohvelit 07.09 Touhukkaat 07.32 Nalle 07.40 Tiketi Tok 07.55 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.06 Simo 08.11 Vilkki Ankka 08.27 Galaxi 08.28 Karvinen (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Australiassa x 2 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Kauneuskirurgian varjot 13.00 Linen mukana maailman ympäri 13.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.10 Jotunheimenin paimenet 14.40 Tanskalainen maajussi 15.10 Kimmo (7) 15.35 Line ja matka kehoihin 16.00 Miss Perfect 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Marja Hintikka Live 19.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.00 Yliopistollinen eläinsairaala 20.30 Siskonpeti: Toivo (7) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Noin viikon studio 22.25 Bates Motel (16) 23.10–23.46 Sisällä MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Jo ensimmäiset otokset pal jastavat horisonttiin ulottu van asuttomattoman erämaan, missä parempaa huomista et sivien varhaisten uudisraivaa jien elämä on taistelua hen kensä pitimiksi olosuhteita ja toisiaan vastaan sekä mielen terveytensä puolesta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Posse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Pimeyden ytimessä (16) 01.05 Arrow (12) 02.00 Crazy Ex-Girlfriend 02.55 Last Man on Earth (12) x 2 03.50–05.14 Kingi NELONEN 06.00 My Little Pony (7) 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Vili Vilperi (7) 07.40 Angry Birds 07.45 Lego Friends 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney: DuckTales (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Merinäköala haussa 15.25 Gladiaattorit USA 16.30 Kaikki vastaan 1 18.00 The Wall Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 00.25–02.55 Elokuva: New Police Story (16) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Eläinsairaalassa 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Alvin Ailey American Dance Theater 13.35 O Tasqueiro 13.55 Historia: Kulttuurien juurilla 14.55 Elävä arkisto: Metsä 14.56 Kansallispuisto vai hakkuuaukea. Kuvassa Toni (Chike Ohanwe) ja Ada (Elli Vallinoja). 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kotoisa 11.00– 12.00 Treffaa mun vanhemmat UK 13.00 Teknavi 13.30 Suomen kaunein koti 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.25 Jahti 16.25 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. The Homesman lukeutuu elokuviin, joita ohjaa jännit tävän tarinan sijaan näkemys. HD. 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Fennada-klassikot: Olemme kaikki syyllisiä (12) 14.45 Arkistokuvia: Tulevaisuus on heidän 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin (7) 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Outlander – Matkantekijä (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Millä mennään 07.08 Sanni Sateenkaari 07.22 Ninni ja Nestori 07.35 Pikku Kakkosen posti 07.41 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.56 Ilmojen kunkut 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Australiassa 11.27 Au pairit Australiassa 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.00–13.31 Rakkauden koodi 13.45 XL-sukupolvi 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00–15.50 Marja Hintikka Live 16.05 Boy Machine (7) 16.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Pudonnut Minni-kissa hengenvaarassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–20.30 Lentopallon MM 20.00 Peltsin kova vuosi 20.30 Noin viikon studio 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55–22.00 Urheiluruutu 22.30 Banshee (16) 23.20 Tyttö nimeltä Varpu (12) 00.55–01.20 Kimmo (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. PERJANTAI 28.9. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Jahti 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Billions (12) 00.20 Pitääkö olla huolissaan. Myös kypsennyksellä on iso merkitys. K: Katja Kallio. Riisuttua romantiikkaa. Rajaseudulla. Kuvassa Chris Bavin lihakaupassa. KESKIVIIKKO 3.10. N: Elli Vallinoja, Chike Ohanwe, Taneli Mäkelä, Satu Silvo. Elokuvan juoni tiivistyy saattoreissuun, jolle pieniä ti luksiaan yksin hoitava maan viljelijä (Hilary Swank) jou tuu hirttotuomiolta pelasta mansa varkaan (Jones) kanssa. 16.55 Viettele vaatteilla 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Rakkaus ja ystävyys oli vat alisteisia itsekkyydelle ja elossa säilymiselle. Vanhoja ei muistele kukaan, eikä gloo riaa ole. 27 28 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Dok: Dreaming Murakami Yle Teema & Fem klo 18.30 Kun Mette Holm kääntää Haruki Murakamin esikoiromaania, hänen eteensä ilmestyy jättimäinen kaksimetrinen sammakko. Dokumentissa alan parhaat ammattilaiset pureutuvat näihin myytteihin ja lihan tieteellisesti todistettuihin terveyshyötyihin. 22.56 Metsä muutoksen kourissa 23.25 Mitäpä metsästä 23.40–00.41 Live: Aino Venna YLE TV1 05.55 Akuutti: Tatuointi – ikuisesti iholla. Molemmat valkokangasoh jauksista ovat lännenelokuvia. 38 27. 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Dreaming Murakami (7) 19.30 Nyheter 20.00–01.40 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino: Bélier’n perhe 22.45 Live: Ellinoora 23.35–01.40 Kino: Amy (12) Prisma: Totuus lihasta Yle TV1 klo 19.00 Monien lihatuotteiden vaarallisuudesta on kohuttu kauan. (12) 22.35 Elävä arkisto: Metsä 22.36 Kansallispuisto vai hakkuuaukea
06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.09 Tinga Tinga -tarinat 07.22 Astroset 07.34 Pingu 07.40 Ryhmä Hau 08.06 Galaxi 08.07 Lassie (7) 08.30 Unna Junná 08.45 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Australiassa x 2 12.00 Lukujärjestyksessä luovuutta 12.50 Ihmeellinen villilohi 13.30 Silicon Valley (12) 14.00 Noin viikon studio 14.30 Uusi päivä x 2 15.26 Uusi päivä 16.00 Rallicrossin MM 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 The Bold Type (12) 19.42 Se tyyli 20.00 Uusi päivä 20.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Pudonnut Minni-kissa hengenvaarassa 21.00 Siskonpeti: Akkojen kotkotuksia (7) 21.25 Studio Julmahuvi (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Rouva varapresidentti (7) 23.25–00.15 Banshee (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto – Juoksukoulu 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Kotoisa 11.00–12.00 Treffaa mun vanhemmat UK 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Joe Wicks: kroppakoutsi 15.25 Pelastavat enkelit 16.25 Duudsonit tuli taloon 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 13.55 Luciferin viimeinen elämä (7) 15.55 Ranskalainen kylä (12) 16.55 Saunabaletti 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Grönlannin unelmakodit 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter 20.00–00.11 TEEMA 20.00 Muotipiirtäjä Yves Saint Laurent 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla 21.55 Kino Suomi: Insiders (16) 23.40 Uusi Kino: Kylkiäinen (12) 23.54–00.11 Uusi Kino: Ei yhteyttä YLE TV1 05.55 Elävät puut: Suomen vanhin puu 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Kipparikvartetti (7) 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuus lihasta 20.00 Akuutti: Selittämätön selkäkipu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Särkynyt enkeli (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.01 Sannikka & Ukkola 23.30–00.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Ludovic 07.05 Hertan maailma 07.08 Nipa ja Pete 07.14 Unelmajuttu 07.20 Kerkko Kukko 07.27 Kikattava Kakkiainen 07.35 Fluugalaiset 07.46 Noksu 07.51 Riku ja Rami 08.01 Kaapo 08.27 Galaxi 08.28 Aappo ja Tööt 08.35 Tenavat (7) 08.43 Eläinhoitolan tarinoita 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Los Angelesissa x 2 12.00 Docventures-illan esittely 12.14 Docventures: Paha poliisi 13.27 Docventures Talk Show 14.30 Lääkekoukussa 15.00 Norjan kovin 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Käsipallon Mestarien liiga 20.00 Uusi päivä 20.30 Catastrophe (12) 21.01 Syysprinssi (12) 22.30 Strike Back (16) 23.20 Docventures-illan esittely 23.34 Docventures: Paha poliisi 00.47–01.45 Docventures Talk Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 10.31 Ruokamakasiini 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.15 Mesenaatti 14.25 Kylänmies Uudu 15.00 Voguen sata vuotta 16.00 Mercur (7) 16.50 Saunabaletti 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter 20.00–01.00 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Simon Reeve Turkissa 22.00 Kino: Elämän tanssi (16) 00.10–01.00 Live: Ellinoora 29 30 01 02 03 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli: Kontio & Parmas (7) 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Sherlock Holmes (12) 01.05 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 01.35 48 tuntia rikoksesta (12) 02.35 Tähän aikaan ensi vuonna 03.35–04.35 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 09.10–12.00 FEM 09.10 Tunturien ihmisiä 09.50 Vem vet mest. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Gaala 23.30 Haluatko miljonääriksi. Cyber (12) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.00 Suomen kaunein koti 01.55 Ulosottomiehet 02.50 Arrow (12) 03.45 60 päivää kiven sisässä 04.40–05.28 Treffaa mun vanhemmat UK NELONEN 06.00 My Little Pony (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 08.15 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.30 Angry Birds Piggy Tales 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Wedding Town 15.25 Pientä pila x 2 15.45 Hauskat kotivideot 16.50 Leijonan luola USA 17.55 MasterChef Australia 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. (12) 21.30 Tuija tähtien kanssa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Pilvilinna (12) 00.40 Rikospaikka 01.10 NCIS: New Orleans (12) 02.05 Pop’n’Roll 03.00 Aku ja 7 ihmettä 03.55–04.49 Treffaa mun vanhemmat UK NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 07.50 Vili Vilperin seikkailut 08.05 Angry Birds Blues (7) 08.10 Disney esittää: DuckTales (7) 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Vain elämää 11.00 MasterChef Australia x 2 13.25 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 14.25 Leijonan luola USA x 2 16.30 Idols 17.30 Vain elämää 19.30 Gaala 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 The Wall Suomi 22.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 C.S.I. SYYSKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Billy Connollyn Amerikan seikkailu 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Murroksessa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Elävät puut: Suomen kiimaisin puu 14.05 Prisma: Kaksosten arvoitus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Tatuointi – ikuisesti iholla. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Kotoisa 11.00–12.00 Treffaa mun vanhemmat UK 13.00 Tuija tähtien kanssa 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa 15.25 Suomen kaunein koti 16.25 Maajussille morsian 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Supervanhemmat 19.45 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–00.25 Doctor Foster (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.9. (12) 00.00 Diili 00.55 Posse 02.50 Arrow (12) 03.45–05.27 NCIS: New Orleans (12) x 2 NELONEN 06.00 My Little Pony (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Rusty Rivets 08.15 Vili Vilperi (7) 08.30 Angry Birds Piggy Tales 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Merinäköala haussa 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja viimeinen ristiretki (16) 23.00 Keisari Aarnio (12) 00.00 Keisari Aarnio Talk Show 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Tähän aikaan ensi vuonna 02.30–03.30 Mad Cook Show TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tämä tästä 09.15 Riistametsällä 10.00 Melkein unplugged: Maria Ylipää 10.45 Vakisuhteessa 10.55 Norjaa ristiin rastiin 11.00 Skavlan 12.00–17.00 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Metsä 12.01 Kansallispuisto vai hakkuuaukea. (16) 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.00 Duudsonit tuli taloon 01.55 Arrow (12) 02.50 Americans (12) 03.50–04.43 Treffaa mun vanhemmat UK NELONEN 06.00 My Little Pony 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Blues x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Rusty Rivets 08.15 Vili Vilperi (7) 08.30 Angry Birds Piggy Tales 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Wedding Town x 2 15.55 Hauskat kotivideot 16.55 Leijonan luola USA 17.55 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 C.S.I. 39 27. 00.30 48 tuntia rikoksesta (7) 01.30 Tähän aikaan ensi vuonna 02.30–03.30 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Lauluja elämän lopussa 10.26 Norjaa ristiin rastiin 10.30 Koiramies kiertää Islantia 11.00 Närbild 11.30 Kirje isoäidille 12.00– 17.25 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Sellaisena kuin sinä minut halusit (12) 13.45 Haluatteko kuulla tarinan. 19.30 Kaikki vastaan 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Keisari Aarnio (12) 22.00 Keisari Aarnio Talk Show 22.30 Elokuva: John Wick (16) 00.35 Stand Up! 01.35–02.35 Arman ja viimeinen ristiretki (12) TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben 09.00 Hullunkuriset perheet 09.24 Kalsaripiraatit (7) 09.27 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 09.52 Ruohonjuuritasolla 09.57 Mysteerisaari (7) 10.07 Lohikäärmesydän (7) 10.21 Viidakkojytä 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kotikenttä (7) 11.52 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kino: Murhaaja asuu numerossa 21 (7) 13.20 Paholaisen torvi: saksofonin tarina 14.55 Kuusi vuodenaikaa 15.45 Norjan RSO: suomalais-kiinalainen teema 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.51 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Vakisuhteessa 18.45 Melkein unplugged: Maria Ylipää 19.30 Nyheter 19.39 Sportnytt 19.50 Skavlan 20.50 Lenan matkassa 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 Dok: 69 minuuttia 86 päivästä 23.10–23.51 Mies Tiettömän taipaleen takana YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Vaiheessa: Töölön tähti 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.25 Tytön huivi 14.30 Tosi tarina: Naurun pisaroita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Mussolinin viimeiset päivät (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tasemummot 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 1.10. 12.21 Metsä muutoksen kourissa 12.50 Mitäpä metsästä 13.10 Historia: Vietnamin sota (12) 14.05 Philip K. 11.00 Tanskan kuninkaiden perintö 11.30 Mysteerisaari (7) 11.40 Lohikäärmesydän (7) 11.54 Viidakkojytä 12.00–17.16 TEEMA 12.00 Haute couturen kultakausi 12.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) x 3 15.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 17.00 O Tasqueiro 17.25–20.00 FEM 17.25 Sana on minun 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Kotikenttä (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Anjan matkassa 20.00–01.26 TEEMA 20.00 Faithfull 21.05 Teemalauantai esittää 21.06 Peggy Guggenheim, taiteen rakastaja 22.42 Mesenaatti 23.55–01.26 Uusi Kino: Onnen outo soundi YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Eläinten supervanhemmat 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Historia: Hullu vuosi 1956 (12) 12.10 SuomiLOVE 13.10 Dokumenttiprojekti: Joiun voima 14.10 Palanen: Minnesota tango 14.30 Sannikka & Ukkola 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kennedyt – kun Camelot murtui (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Elävät puut: Suomen vanhin puu 18.45 Arto Nyberg 19.30 Murroksessa 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 22.00 Nousuvesi (16) 22.45 Ulkolinja: Myanmarin kuoleman pellot (12) 23.40– 00.20 Ykkösaamu YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Pikku perunat 07.07 Anniina Ballerina 07.33 Kim ja Kai 07.43 Planeetta Kosmo 07.56 Uula ja Kuu 08.10 Ryhmä Hau 08.32 Pii ja Poju 08.47 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.19 Late Lammas 09.27 Villien Toiveiden Virasto 09.35 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 10.00 Uusi päivä x 3 11.25 Sohvaperunat 12.15 Siskonpeti: Toivo (7) 12.40 Wendy and The Refugee Neverland (12) 14.00 Villi kortti 14.50 Suomen Vahvin: Naisten kilpailu 15.50 Futsal: KaDy-LeiF 17.50 Lentopallon MM: Pronssiottelu 20.40 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.55 Noin viikon studio 21.20 Lentopallon MM: Loppuottelu 23.30 Silicon Valley (12) 00.00 Girls (16) 00.30–01.00 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.11 Puuha-Pete 08.20 Palomies Sami 08.30 Muumilaakson tarinoita 09.20 Alvin ja pikkuoravat (7) 09.35 Paavo Pesusieni 10.00 Suomen kaunein koti 11.00 Maajussille morsian 12.00 Teknavi 12.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 13.00 Rakettitiedettä. 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallista menoa: Lauluja elämän lopussa 19.00 Kirje isoäidille 19.30 Nyheter 20.00 Närbild 20.30 Egenland 21.00 Efter Nio 22.00–00.59 Arne Dahl: Pudotuspeli (16) x 2 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Laivan kannella (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.48 Kiehtova maailma: Billy Connollyn Amerikan seikkailu 20.00 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Valkoinen prinsessa (16) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Perjantai 23.50 00.41 Prisma: Kaksosten arvoitus YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Viljami 06.57 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.18 Lasten Suomi 07.26 Pusse 07.40 Askarrellaan 07.46 Mimosa ja Lennu 07.57 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Australiassa x 2 12.00 Ruokamatkailua 13.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.45 Jotunheimenin paimenet 14.15 Lippu rakkauteen 14.45 Linen mukana maailman ympäri 15.15 Siskonpeti: Akkojen kotkotuksia (7) 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kimmo (7) 19.20 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 19.32 Uncle (12) 20.01 Uusi päivä 20.30 Studio Julmahuvi (7) 21.00 Docventures-illan esittely 21.15 Docventures: Paha poliisi 22.27 Docventures Talk Show 23.26–23.50 Hyvää seksiä (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Kotoisa 11.00 Formula 1: Venäjän osakilpailu 13.30 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Duudsonit tuli taloon 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 C.S.I. 14.30 Diili 15.25 Posse 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 13.30 Ota rahat ja juokse 14.25 Fort Boyard Suomi 15.50 Duudsonit tuli taloon 16.50 Posse 18.50 Tulosruutu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Diili 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Urheiluextra: UEFA Champions League 22.45 Formula 1: osakilpailu 23.45 Theroux ja USA:n vihatuin perhe 01.00 Americans (12) 01.55 Billions (12) 03.10 Enbuske, Veitola & Salminen 04.05 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds 07.05 Rusty Rivets 07.30 K3 07.45 Vili Vilperi 08.00 Disney: DuckTales (7) 08.25 Disney: Avalorin Elena 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 MasterChef Australia x 2 12.55 Merinäköala haussa 13.30 Leijonan luola USA 14.30 Hauskat kotivideot 15.30 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 16.00 Idols 17.00 Gaala 18.30 Haluatko miljonääriksi. 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.27 Martta puhuu 07.51 Tilkkupeiton tarinoita 07.55 Nelli ja Noora 08.03 Tete ja Mama 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.30 Meidän luokka 09.55 Urheiluhullut 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala 10.30 Marja Hintikka Live 11.20 Satuhäät 12.10 Food Evolution 13.00 Jos rakastat (12) 15.00 Sohvaperunat 15.50 Futsal: GFT Ilves 17.50 Lentopallon MM: Välieräottelu 20.30 Villi kortti 21.20 Lentopallon MM: Välieräottellu 23.30–02.30 CS:GO Blast: Istanbul x 2 MTV3 08.00 Puuha-Pete x 2 08.20 Palomies Sami 08.30 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Alfa ja Omega 3: Suuret susikisat (7) 14.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.35 Rakettitiedettä. 23.00 Konttori 23.30 Elokuva: Sherlock Holmes (12) 02.05–04.50 Elokuva: The Way Back (12) TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Tiettömän taipaleen takana 09.30 Egenland 10.00 Obs debatt 10.30 Kuka, mitä, milloin. Dickin toinen todellisuus 15.05 Tiededokumentti: Erityisherkät 16.05 Ranskalainen kylä (12) 17.00–00.59 FEM 17.00 Anjan matkassa 17.10 Vem vet mest. (12) 15.06 Tuija tähtien kanssa 15.35 Tanssii Tähtien Kanssa 17.30 Jahti 18.30 Formula 1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.35 Fort Boyard Suomi 21.00 Rakettitiedettä
Elämästä kuolemaan – Valaistumisia Sambiassa. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Uudet mestarit lauteilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Svängiä tangoon ja Unton juhlavuosi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kauhee akka – tarinoita mytologisista naisista: Hirviöanopit ja nalkuttavat vaimot 17.30 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa osa 8/12: Nainen sirkuksessa. Muista, että peruuttaminen on niin rumaa. SYYSKUUTA 2018 007443-1839 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Skorpioni 23.10.–22.11. 100 vuotta myöhemmin kepun päämies Juha Sipilä esittelee ympäri suuren Suomenmaan luottamuksen neliapilaa ja sen huolenpitolehteä. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON LEIJONA Jorma Ollila.. Onnenpäivä sunnuntai, jolloin teatterit ovat kiinni. Jokavuotiset ”octoberfestit” ovat perinne. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu Yle radio 1 27.9.–3.10.2018 – kiltti, kiltimpi, Oskar Merikanto 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana valokuvaaja Maarit Kytöharju. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Pallo palaa 17.50 Lapsuuden laulut 18.00 Radio Variaatio. Onnenpäivä 4. Abortin synnillisyydestä mielellään julistava, kansanedustaja lääkäri Päivi Räsänen komppasi edustajaystäväänsä. Ulkoministerimme, tuo moraalimme korkea ja kallis vartija, reissumies, sai ”synninpäästön” syntisiltä. Meillä Nyt Niin Nähty! Harkimo, sait potkut! JOUSIMIES 23.11.–22.12. Se kannattaisi aina muistaa. ”Kaiken lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Kuuliainen toimija odottaa syyslomaa. Rauhoitu, kohta pääset ministerivastuusta. Ajatuskin suuren Juhan valtakauden jatkumisesta närästää. Kaikella on aikansa, niin myös rakkaudella. Joskus se loppuu yht’äkkiä, ja joskus se kestää, vaikka ympäristö odottaakin liekin sammumista. 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä, jakso 109 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.15 Sopraano Anja Harteros laulaa 21.40 Kivisiä kertomuksia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kauhee akka – tarinoita mytologisista naisista 10.20 Havaintoja ihmisestä Extra 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tuukka Pasanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa osa 8/12: Nainen sirkuksessa. Rauhaa tarvitsee nyt hallitus, jos he aikovat soutaa loppumatkan samassa veneessä. Maallinen kunnia on katoavaista. Me odotamme uuden siirron käytäntöönpanoa. Koti lienee löytynyt maailman miehelle. Lämmin hali sinetöi symbioosin. Kalat 20.2.–20.3. Syksyn lehdet tippuvat, luonto kuolee, onnekas oinas ei sitä näe vaan puskee eteenpäin. Vaalimietteet täyttävät pään, pysyvä ympäristönmuutos on raastavaa, niin raastavaa. Suurkaupungin valot. Alkiolaisesta itseauttamiskyvystä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN HÄRKÄ 21.4.–20.5. LEIJONA 23.7.–22.8. 40 27. VAAKA 23.9.–22.10. Rauhaan ja sanaan luottaa pääministerimme. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.55 Mozartin serenadi B-duuri ’’Gran partita’’ 21.45 Partita ja polska – Kreeta-Maria Kentalan viulusooloja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen ”Yhteiskunnan on velvollisuus pitää huolta jokaisen jäsenensä hyvinvoinnin mahdollisuudesta, mutta siihen sisältyy jokaista yksilöä syvästi velvoittava käsky panna kaikkensa alttiiksi yhteisen edun puolesta.” Näin pohdiskeli kenties se kaikista suurin kepulainen kautta aikain, pyhä Santeri vuonna 1919. Sininen uni vaihtuu kristilliseen jäsenkirjaan. 15.18 Etnohetki 15.30 Kivisiä kertomuksia 15.50 Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Villa Tammekannin tarina 18.00 Ehtookellot: Harjavallan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Muistojen bulevardin Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana valokuvaaja Maarit Kytöharju. Viestintäministeri porskuttaa, nyt oli kiväärin tähtäin suunnattu viestinkulun suuntaan. Kaikille vesimiehille loma ja levon kaipuu on osa luonteenpiirrettä. lokakuuta. Ei säälipisteitä, eikä onnenpäivää. Vuoden 2019 budjettiesitys sen tiivistää: Hallituksen toimien ansiosta köyhimmällä kolmanneksella käytettävissä olevat tulot vähenevät, kun rikkaimmilla ne lisääntyvät. NEITSYT 23.8.–22.9. lokakuuta. Varmaa on, että vaaka juhlii niin perusteellisesti. 11.00 Valkoista valoa: Pallo palaa 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Multitaskaus ja keskeytykset saavat aivosi jumiin 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tuukka Pasanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana säveltäjä-muusikko Niilo Tarnanen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen: Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kivisiä kertomuksia 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä, jakso 108 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Puolalainen polska barokkimusiikissa 21.00 Preludeja pimenevään iltaan 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. Onnenpäiviä riittää. Kansanedustaja Hjallis Harkimon luotsaama tvohjelma Diili alkoi ja loppui yhdellä kertaa. Onnenpäiviäkö jäljellä. KAKSOSET 21.5.–21.6. Niin tärväsivät Jorma Ollilankin maineen, joka puolestaan tärveli aiemmin koko Nokian. Suurkaupungin valot. Mielen varjo. 22.55 Äänitarina. Onnenpäivää vietettiin perjantaina 21.9.2018 Kauris 22.12.–19.1. Sininen uni ei riitä. Olet luvannut, ja aikeesi ulos julistanut. Kahdeksas lokakuuta kannattaa ainakin levätä. Sivistyksen etuvartioissa, joissa kulttuurilla kerskaillaan, pitäisi istua ministeri, joka osaa erottaa oikean väärästä, eikä olla vain populisti. Niissä bileissä ei säästetä ruokaa eikä juomaa. RAPU 22.6.–22.7. Onnenpäiväsi on 16. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä, jakso 110 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02–19.35 Radioteatteri esittää: Pet Shop, osa 5/6: Saari. Odotuksiin on syynsä, onnenpäivä on aina arkiviikolla. On luotava malli, joka kannustaa pienenkin työn vastaanottamiseen”. Vesi on kovaa ja käy kipeää, kun aallot lyövät kohti. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ajassa soi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Neuvostovenäläisiä solistivieraita 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta: Ravintolat ja palvelu 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. OINAS 21.3.–20.4. Kettutytöt 1995. Vesimies 20.1.–19.2. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Espoon Tapiolan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Espoosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Oulusta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Improvisaatio vastaa tarpeeseen tulla nähdyksi ja hyväksytyksi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.35 Radioteatteri esittää: Pet Shop, osa 5/6: Saari. Sipilän ikeen alla vähäväkisiä on velvoitettu panemaan kaikki alttiiksi muun muassa työttömiä juoksuttavalla aktiivileikkurilla, alimpien tuloluokkien ostovoimaa heikentävillä indeksijäädytyksillä, ottamalla koulutuksesta ”touhutonnin” sijasta rapsakasti touhumiljardi ja viemällä hoiva-alojen työntekijöiltä lomarahat