Hinta 2 € 28. TammikuuTa 2016 n0 4 Kivi, kevään teatteristara teatterikevät . 25. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja .
2 28. Niin saadaan Suomi nousuun.. www.paperiliitto.fi Työelämässä pitäisi palkita mokista. TammikuuTa 2016 Lehdessä 6 Hallitus on EK:n lumiaura 8 Uutiskertaus: Keskusta ei usko Väyrystä 9 Demograafi: EU-kokouksilla on huono hyötysuhde 10 Odinilaiset ovat pyhäkoululaisia Lapuan liikkeeseen verrattuna 11 Vielä kerran kokeillaan neuvotteluja 14 Yhden työväenpuolueen Suomi jäänee utopiaksi 15 Indeksi: Sosialidemokratian uusi nousu Yhdysvalloissa 16 Elävänä Euroopassa: Takaisin telekehityksen kärkeen 17 Uskalla mokata 18 Olipa kerran minä: Minna Helle 22 Rankaa rääkätään työelämässä 23 Kasvot peilissä: Laura Lindstedt 24 Työhön tarvitaan lisää iloa 25 Kivi elää 28 Kolmen kivenheiton matka 29 Kohotettua äijäkomediaa 30 Tärkeämpi on ymmärtää kuin tuomita 31 Kolumni: Laura Ruohonen 32 Tyttöteatteria tehdään vaikka räkä poskella 33 Remppateatterissa on naamavärkillä iso merkitys 34 Evakkotytön tarinassa yhteisöllisyys on voimaa 36 Kirjavisa: Suomi ei lähtenyt Väisäsestä 37 Kaupallisen kylmähorteen kääntöpuoli 38 Elokuva: Polttopisteessä 39 Lahdessa kuntapolitiikkaan tuli puoliammattilaisia 40 Mielipide: SDP, tämän ajan puolue 41 Mielipide: SDP:n haasteet ovat myös mahdollisuus 44 Mielipide: Arvostusta myös työntekijöille 45 Mielipide: Kybervakoilua tulee idästä – ja lännestä 46 Mielipide: Perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa 47 Mielipide: Leikkaukset vievät kohti halpatyötä 48 Suomalainen demari 49 Nieminen Vee 50 Järjestötoiminta 53 Ristikko 54 Televisio 56 Politiikan horoskooppi, Närästäjä 39 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 2 Maailmanparantaja Pekka Haavisto 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Minna Helteen kanssa hyvis Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Kun luemme sodista ja kriiseistä, emme aina huomaa, että suurimmassa osassa Afrikan mannerta tapahtuu kehitystä –syntyy osaamista, yritteliäisyyttä ja vaurautta. Ketkä ovat esikuvallisia maailmanparantajia. . Hän näyttelee hullua maailmassa, jossa saattaakin olla se ainoa viisas. Köyhyyden torjuminen, taloudelliseen toimieliaisuuteen kannustaminen, ilmastonmuutoksen torjunta, ihmisoikeudet, maailman väestönkasvun riskit, rauhanprosessien tukeminen... ISIS on vaarallinen liike, ja sen käyttövoima tulee maailman hylkäämistä ihmisistä. Joissakin Afrikan maissa talouskasvu on ollut yli 20 prosentin luokkaa. Siperiaanista. Pidimme aamunavauksia ympäristön pilaantumisesta ja lähi-idän kriisistä. Kun näet jonkun makaavan kadulla, menet katsomaan, miten voit auttaa. Kansalaisaktivisti voittaa lopulta. Monet asiat lähtevät liikkeelle juuri heidän ansiostaan. Jotkut nimet ovat päätyneet kansakunnan kaapin päälle, toiset unohdukseen. Me olemme silminnäkijöitä. Venäjän kielessä on sana jurodivyi – jumalan hullu. Toiminut kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, muun muassa YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä Pekka Haavisto TEKSTI HEIKKI SIHTO . Vihreiden kansanedustaja . Politiikka on pätkätyötä. Aurinkopaneeleita asennetaan. 3 28. . Voittaako poliitikko vai kansalaisaktivisti. Otimme osaa kouluneuvostovaaleihin. Taisin olla sitä jo lapsuudessa. VR lyö vetoa ilmaston lämpenemisen puolesta ja vähentää väkeä. Ilmapuntari Jäistä. Meillä on silminnäkijan vastuu. Voisi myös sanoa VR:n kaivavan kilpailijaa nenästään. Tuoko tieto tuskaa. ” Ikä ja kokemus radikalisoivat miestä.. Pelkästään tammikuun pakkasissa menetettiin kymmeniätuhansia työtunteja, kun tuhannet ja taas tuhannet pääkaupunkiseudulle pendelöivät istuivat tyhjänpanttina myöhässä olevissa junissa. Kun näet televisiossa lasten kyhjöttävän pommitusten raunioissa, vastuu on myös silminnäkijän. . Paistaako jo päivä Afrikkaan. Syntyy ympäristöpakolaisuutta ja pohjaa radikaaleille liikkeille. Lopputulos: Lämpötilan heilahdus suuntaan tai toiseen aiheuttaa kaaoksen kiskoille ja pysäyttää muun muassa päiväkausiksi Pendolinot – nuo Italian muotoilun lahjat Suomelle. Kyllä. . Hän puhuu siitä paradoksien kautta, peitekieltä puhuen. Kansakoulun alaluokilla tein Hannu Halilan kanssa ”Maailman tapahtumat” -nimistä lehteä. Maailmanparantajan työkalupakin pitää olla monipuolinen. Naisten aseman parantamisella, naisten koulutuksella, naisyrittäjyydellä. Valtakirja uusitaan neljän vuoden välein. Eurooppa on saanut tästä osansa. TammikuuTa 2016 Afrikan Pekka Miten sinusta tuli maailmanparantaja. Näitä jumalan hulluja tarvitaan. Päivä paistaa Afrikassakin. Oppikoulu oli täynnä harrastustoimintaa: luontokerho Vanessa, näytelmäkerho, valokuvauskerho, taidekerho.... Hänellä on lahja nähdä ja kuulla sellaista, mitä muut eivät aavistakaan. Listassa on paljon nimiä: Gandhi, Nelson Mandela, Wangari Maathai, Albert Schweitzer, äiti Teresa, Abbé Pierre... Pidän Aatos Erkon aforismista: ”Ikä ja kokemus radikalisoivat miestä.” Miten tehdään suutari väestöräjähdyksestä. On maailmanparantaja hullunrohkea. Koulutetut naiset hallitsevat myös perhesuunnittelun. Osittain siksi, että meidän elämäntapamme on vauhdittanut ilmastonmuutosta. Pohjois-Afikassa ja lähi-idässä kuivuus ja aavikoituminen jatkuvat. Jos hallitus haluaisi todellisen ja nopean tehokkuusloikan työelämään, se panisi VR:n kuriin ja junat kulkemaan aikataulujen mukaan. Lista on pitkä, mutta sen avainasiat on hyvin muotoiltu YK:n hyväksymissä tavoitteissa vuodelle 2030. Esikuvia on myös luonnonsuojelusssa, konfliktien rauhanomaisessa ratkaisussa ja rauhanvälityksessä. . KUVA JARI SOINI Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. Kansalaisaktivisti voi olla koko ikänsä. Kaikki voivat auttaa jollakin tavalla, vaikka lantilla keräyslippaaseen. Koulutus ja lukutaito on kehittynyt useimmissa Afrikan maissa. Maailmanparantaja . Kehitysministeri 2013–2014 . Tähän alueeseen kiinnittäisin nyt huomiota. Eteni vuoden 2012 presidentinvaalissa toiselle kierrokselle . Ympäristöja kehitysyhteistyöministeri 1995–1999 . Paraneeko maailma köyhyyttä torjumalla
Erilaisista indekseistä voidaan luopua, kun sidotaan tulonsiirrot ja verotus siihen, että jokaiselle turvataan absoluuttinen vähimmäiskulutus aina ja koh tuullinen vähimmäiskulutus esimerkiksi työttömän työnhaun, lapsen syntymän tai sairauden aikana. Suuri syy jälkeen jäämisestä on indekseissä. keimpinä ainesosina ovat innovaatiot ja en tistä parempi osaaminen tuottaa palveluja ja tuotteita, joilla ratkaistaan isoja maailman laajuisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, puhtaan veden saatavuutta ja ruuan riittä vyyttä. Tässä kulkee iso yhteis kunnallinen vedenjakaja. Suuri osa sosiaa liturvan varassa elämään joutuvista suomalaisista ei siis ole oikeutettu viitebudjetilla määritettyyn kohtuul liseen vähimmäiskulutukseen, vaan suurella osalla tuki riitti vain noin 70 prosenttiin viitebudjetista. Kovin ihmeellistä sen sijaan on se, että vielä sata vuotta tämän viisauden jälkeen emme ole onnistuneet tätä yk sinkertaista ohjetta toteuttamaan. Kirjoittaja on Demarinuorten poliittinen sihteeri. Kaikkea mitataan, mutta mitään ei punnita viime torstain Ykkösaamussa krii tikko aleksis salusjärven kiteytys nykypo litiikasta osui naulankantaan. Kun ympäril lämme tapahtuu isoja asioita, ovat tärkeys järjestys ja asioiden syyseuraussuhteet en tistä tärkeämpiä. Tässä tarvitaan tarkkaa ja pitkän aikavälin vai kutusten punnintaa, eikä pelkkiä laskutoi mituksia. Hallitus leikkaa koulu tuksesta ja tutkimuksesta kaikkiaan kolme miljardia. Etlan mukaan koulutukseen sat saaminen mahdollistaa pitkän aikavälin kasvun. Sosialidemokraattien vaihtoehdosta esille nousi ennen muuta oikeudenmukai suus, taloussopeutuksen laskun painopis teen siirtäminen pienituloisilta suurituloi simmille. Soteuudistuksen vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Suuret opetusryhmät ja erityistuen väheneminen päivähoidon rajoituksilla, lisäävät sukupol vien ylittävää syrjäytymistä. 4 28. u u u nYkYpolitiikalla tuloerojen kasvu kiihtyy. Etla arvioi opposition vaihtoehtobud jetteja ja nosti esille koulutuksen ja tutki muksen, johon kaikki oppositiopuolueet laittaisivat hallitukseen nähden selvästi enemmän rahaa. Vaikka tulonjako on Suomessa vielä maailman mittakaavassa Verotusta ja sosiaaliturvaa on välttämätöntä kehittää yhdessä.. TammikuuTa 2016 Viikon sana » Paavo Väyrynen: On parasta tunnustaa reilusti tappio ja vetäytyä. Toisin sanoen, koulutuksesta leik kaaminen hallituksen esittämällä tavalla tuhoaa tulevan kasvun mahdollisuudet ja työpaikat. Vuonna 2013 tuo kohtuulli nen vähimmäiskulutus kyettiin takaamaan vain takuue läkettä nauttiville. Rakenteellinen eriarvoistuminen vauhdittuu peruskoulutukseen ja varhais kasvatukseen tehtävillä leikkauksilla. Suomi ei hallituksen eväillä pärjää kiristy vässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa tär Opposition ääni riitta myller suhteellisen tasainen, on trendi ollut sel keästi tuloeroja kasvattava, tästä poikkeuk sena sosialidemokraattien viime hallituk sen politiikka. Etla oli huolissaan kannustavuu desta, kun suuria tuloja ja omistusta vero tetaan enemmän. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo matias mäkynen Poistetaan indeksit ”YksitYisten säännöllinen verokYkY alkaa vasta silloin, kun välttämättömät elintarpeet on tyydy tetty ja sellaisen nauttiminen voi alkaa, mitä ilmankin voi olla.” Kovin enempää oikeassa ei olisi Eheberg voi nut olla jo 1911 kirjoittaessaan teostaan Finanssioppi. Kuluttajatutkimuskeskuksen määrittämä kohtuullinen vähimmäiskulutus yksinasuvalla Suomessa on 675 eu roa asumiskulujen jälkeen. Kaikilla näillä on merkitystä myös maailmanlaajuiseen vakauteen. Verotusta ja sosiaaliturvaa on välttämätöntä kehit tää yhdessä. Kiihdytetäänkö sillä eriarvoistumista vai suitsitaanko
Ei ole niin olennaista saadaanko sote-uudistuksesta tavoiteltua 3 miljardin säästöä. Joku saattaa hämääntyä luulemaan ulkonäön perusteella jotakin epäolennaista. 5 28. Keskustalle valta on demokratiaa ja kansalaisten hyvinvointia tärkeämpää. Yhteiseksi jää vain maan rajojen puolustaminen. Kohtaaminen JK Keskustan maakuntamalli tekee Suomesta liittovaltion Ulkoministeri Timo Soini (ps.) vastustaa henkeen ja vereen Euroopan liittovaltiokehitystä. Tähän mennessä hän on jo rikkonut monta lasikattoa matkallaan valtakunnansovittelijaksi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Reilun vuoden mittaisen uransa aikana hän on saatellut satamaan jo useammankin sopimuksen. Mutta enpä usko Helteen silloinkaan lannistuvan. On mielenkiintoista, että Sipilän maakuntamalli ei hetkauta Soinia lainkaan. SDP:n puoluehallitus antaa oman lausuntonsa sote-uudistuksesta 4.2.2016. Näin suuren hallintouudistuksen edessä kunnollinen parlamentaarinen valmistelu on ainoa kauaskantoinen ratkaisu. Dave Lindholm lauloi vuonna 1982 albumillaan Aino pienestä ja hennosta otteesta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuutetuista noin puolet on keskustan edustajia. Mutta vasta tulevana syksynä mitataan Minna Helteen turnauskestävyys. Maakuntahallinnossa on otettava huomioon suurten kaupunkiseutujen merkitys, sillä ne ovat elinvoiman kannalta keskeisessä asemassa.” Maakuntahallituksen kokouksessa kaikki demareiden muutosesitykset torjuttiin ilman yhdenkään puolueen tukea. Lisäksi tärkeitä kysymyksiä ovat 6,5 miljardin sote-kiinteistöjen kohtalo sekä parlamentaarisen valmisteluryhmän jatko. Mutta luulot hälventyvät pian, kun on sovittelijana ensimmäisen naisen kanssa tekemisissä. Ja jollei keväällä ole syntynyt keskitettyä ratkaisua, pahenee sovitelijan urakka edelleen. ”Sinä yllätät kaikki, paitsi ne, jotka tietää.” Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 6, istuu pieni ja hento nainen, nykyinen valtakunnansovittelija Minna Helle. Mitä korkeampi mäki, sitä parempi. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Olisiko nyt taas aika kaivaa PARAS-laki arkistosta ja alkaa puhua vahvoista peruskunnista ja niille rakennetusta sotemallista. Varsinkin valtionhallinnon tehtävien siirtäminen maakunnille olisi harkittava perusteellisesti. Tuolloin lukemattomien työehtosopimusten voimassaolo päättyy. Pääasia on, että maakunnallinen itsehallintoalue ”saa päättää tulojen ja menojen rakenteesta itsenäisesti.” Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) kirjoitti Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntoon useita paikallaan olevia korjausehdotuksia: ”Sosialidemokraattien pääasiallisena tavoitteena on, että ratkaisut tehdään sosiaalija terveyspalvelut edellä ja vasta sen jälkeen on tarkasteltava muiden tehtävien siirtoa. Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnosta huokuu selvästi, ettei soteuudistuksen onnistumisella ole oikestaan niinkään väliä. Lausunnossa tulee ennen kaikkea kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja demokratiakehitykseen. Toteutuessaan Sipilän maakuntamalli tekee Suomesta nimittäin liittovaltion. Päätoimittaja-toimitusjohtaja: mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula iSSN-L 2242-6892 Demokraatti, iSSN 2242-6892 (painettu), iSSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9, B-talo, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 041 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: markku Lahikainen, 050 5543430 TEKSTI ja Kuva juhanI aro MInna hElTEEn haaSTaTTElu SIvulla 18 Pieni ja hento ote. Mitä tästä on pääteltävissä. Häntä vastustettiin valtakunnansovittelijan virkaan, mutta silloinen työministeri Lauri Ihalainen nimitti hänet silti. Suomen kokoiseen maahan riittää sata kuntaa, ihan oikeesti! Keskustalle valta on demokratiaa ja kansalaisten hyvinvointia tärkeämpää.. Pääasia on, että pienten kuntien miehet pääsevät mestaroimaan suurten kaupunkiseutujen asioita. Uusi hallinnon taso lisää byrokratiaa ja kasvattaa kustannuksia. SDP voi valita myös toisen tien. Ei ihme, että määräenemmistön mahdollistama diktatuuri houkuttaa. S osiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa muhii poliittinen vallankaappaus. Minna Helle rakastaa laskettelua. Sosiaalija terveyspalvelujen integraatiosta on pidettävä kiinni. Haasteita hän ei pelkää. Tällä hetkellä sote-uudistuksessa on käynnissä sosiaalija terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön organisoima lausuntokierros, joka on osoitettu kunnille, kuntayhtymille, maakuntaliitoille ja puolueille. Voimme ilmaista tyytymättömyytemme sote-uudistuksen valmisteluun ja irtisanoutua maakuntavetoisesta mallista. TammikuuTa 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Keskusta sai pääministeri Juha Sipilän kiristystaktiikalla pitkään himoitsemansa maakunnallisen itsehallinnon ja pyrkii nyt kaikin keinoin tekemään maakuntahallinnosta jopa kuntasektoria merkittävämmän hallinnon tason. Vaikka lausuntokierros on vasta kesken, kuuluu keskustavetoisista maakunnista kummia
Marja Luumi Demokraatti ” Kentän paineen kasvu näkyy säntäilynä.. Juhlapyhien aikana nähtiin, kuinka hallituksen rivit ovat rakoil leet. P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi SDP aloittaa uudet valtiopäivät hienossa nosteessa, hallitus kipuilee ”Joko loppuu työnantajan lumiaurana oleminen?” E duskunta aloittaa ensi viikolla työn täyteisen kevätkautensa. – Hallituksen kannattaa ottaa opiksi ja muuttaa linjaansa: Tulla pois sieltä työnantajan poterosta ja ilmoittaa, et tei pakkolakeja viedä eteenpäin. 6 28. Halukkuutta neuvottelujen alkamiseen lämmitettiin viime viikolla – ja pallo tuli nyt Elinkeinoelämän keskusliitolta. Yhteinen sä vel on löydetty muun muassa koulutusleikkausten kritisoinnissa. SDP:n vaihtoehto puree, ryh män puheenjohtaja Antti Lindtman iloitsee kevät kauden kynnyksellä. Eikös keskustalla ole puoluekokous tulossa. – Kentän paineen kasvu näkyy säntäilynä. Lindtman uskoo, että tällöin työnantajienkin mo tivaatio nousisi huomattavasti etsiä isänmaan kan nalta järkevää sopimusta. Olisi ihme, jos poikkeuksellisen rajun kritiikki ei näkyisi, kun vielä kesäkuussa kolme S:ää julistivat olevansa kuin yhtä puoluetta. – Ilmiselvästi EK:n kelkan käänsi se, että työnanta jatkaan eivät pakkolaeista käydyn tyrmäävän lausun tokierroksen jälkeen enää uskoneet, että hallitus saa pakkolakejaan läpi. Pakkolait vedettävä nyt pois Miten maa makaa ja palkansaajat pärjäävät on pit kälti kiinni siitä, saavatko työmarkkinaosapuolet ai kaiseksi yhteiskuntasopimuksen, joka veisi pohjan pois hallituksen pakkolakipaketilta. TammikuuTa 2016 VIIKON TWIITIT » Joona Räsänen: Väyrynen: ”Minun on mahdotonta vaikuttaa”. Demarien eduskuntaryhmällä ei voisi valtiopäi vien alussa olla parempi tunnelma: kan natus lähestyy jo 23 pro senttia. – Työ alkaa hyvillä mielin, kun meidän tekemi semme on herättänyt luottamusta kansalaisissa. Suomeksi: ”Muut eivät tottele minua”. Hänen mielestään hallituksen pi täisi lopettaa työnantajien ”lumiau rana” olo ja pakkolaeilla pelottelu. Syksyllä jo nähtiin, että opposition rakentavilla esi tyksillä on vaikutusta. Se ei yllättänyt Antti Lindt mania. Hallitus säntäilee paineessa Hallitus on joutunut pyörtämään monia esityksiään, ja Lindtman us koo, että sama tahti jatkuu alkavilla valtiopäivillä. Opposition yhteistyölle Lindtman antaa täyden tunnustuksen ja toivoo sen jatkuvan
Hän odottaa, miten hallitus istuttaa sote-palvelut kirjaviin itsehallintoalueisiin. . Vanhoista neuleista tehdään uusia tuotteita tai ne muokataan uudelleen kuiduksi, josta jalostetaan materiaaleja. Hän näkee, että paineet muuttaa hallitusohjelmaa kasvavat koko ajan. – Tähän mennessä kaikki opposition esitykset ovat osoittautuneet järkeviksi, Lindtman muistuttaa. . Kansalaiset odottavat selvyyttä palveluidensa hoitamiseen ja ketjuttamiseen, mutta kysymysmerkkejä on yhä ilmassa. . . Yhteisvastuu-keräys alkaa. Jyty yhdistyspäivät Rukalla. Ja niitähän SDP:llä riittää: esimerkiksi alennettaisiin väliaikaisesti työeläkemaksuja, otettaisiin ns. . . . . – Toivottavasti kuntalaisen näkökulma otetaan tosissaan eikä hallinto näyttele pääosaa. . Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut alkavat. Mihin sosiaalija terveyspalveluita ollaan viemässä. ” Fiksu hallitus keskittyisi laittamaan Suomea parempaan kuntoon työlinjalla.. Oulu. Suomeksi: ”Muut eivät tottele minua”. 7 28. Arvaan, että hallitus muuttaa linjaansa tässäkin vasta äärimmäisellä hetkellä. Suomen on myös kannettava osansa globaalista vastuunsa hädänalaisten auttamisessa. Työväen Näyttämöpäivät Mikkelissä . – Hallitus lupasi kääntää työllisyyden nousuun, mutta kaikki toimet ovat tekemättä. OAJ kertoo opetuksen ja kasvatuksen digitalisaatiosta. Hänen mielestään avainasemassa ovat EU:n yhteiset päätökset, jotta tilanne saataisiin hallintaan. . Tutkimus on osa Sanomalehtiviikkoa. Green Craft -neulekeräys alkaa. pe la su ma ti ke to Opposition esityksiä ei pidä hylätä Hallitus on päättänyt kärkihankkeistaan, mutta niiden rahoitus on yhä auki. Sotepalvelut kaikilla mausteilla -seminaari. . – Nämä ongelmat pitää ratkaista ensin. . Mihin nuoret luottavat verkossa -tutkimuksen julkistus. Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinnon jako. Ja jos ei, kevään kehysriihessä on luvassa lisäleikkauksia. . Demokraatin viikko 28.1.–3.2.2016 . Lindtman korostaa, että tärkeintä olisi auttaa ihmisiä paikan päällä, heidän lähtömaissaan, jotta pakomatkalle ei tarvitsisi lähteä. . – Epäilen, että hallitus joutuu palaamaan neuvottelupöytään uudelleen, kun soteja itsehallintoalueita tuli eriparillinen määrä. . Työväen Näyttämöpäivät alkavat MIkkelissä. OECD julkistaa maaraportin Suomesta. EU:n toimia odotellaan Suomen maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan kestoaihe politiikassa, kun turvapaikanhakijoiden määrässä ei näy huomattavia vähenemisen merkkejä. Hallituksen työllisyysja kasvupolitiikka näyttää hampaattomalta. . Suomi on nyt niin vakavassa tilanteessa, ettei kannattaisi hylätä esityksiä vain siksi, että ne tulevat oppositiosta. Paljon on jäänyt vielä auki kevätkaudellakin pohdittavaksi. Ihminen ensin sotessa Hallitus julisti, että sosiaalija terveydenhuollon historiallinen uudistus on syntynyt. . . Syksyn aikana ilmassa olivat jo VR:n ja Postin kohtalot, Antti Lindtman pohtii. . – Mielenkiinnolla odotamme, mitä Sipilän myyntilistalla tulee olemaan. . – Se on ainoa kestävä ratkaisu pakolaisuuden hillitsemiseksi. – Olemme hankalassa tilanteessa täällä pussinperällä, kun pakolaisia tulee maahan länsirajan lisäksi yhä enemmän myös Venäjältä, Antti Lindtman arvioi. Eikös keskustalla ole puoluekokous tulossa. Näin pelkään. ”Ihminen ensin” -ajattelu ei näytä kuuluvan palettiin. Jyty yhdistyspäivät alkavat Rukalla, paikalla STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. . TammikuuTa 2016 Joona Räsänen: Väyrynen: ”Minun on mahdotonta vaikuttaa”. Keräys tukee nuorten ammattikoulutusta ja toimeentuloa Rwamwanjan pakolaisleirillä ja kotimaassa nuoria . . . Lindtmanin mielestä on kestämätöntä, ettei potilas pääse lääkäriin säällisessä ajassa ja häntä pompotellaan luukulta toiselle. Omistajapolitiikan linjauk sistako apu. No, ei ole, Antti Lindtman tuhahtaa. Lindtmanilla on selkeä neuvo hallitukselle: – Fiksu hallitus keskittyisi nyt laittamaan Suomea parempaan kuntoon työlinjalla. Suomen sarjakuvaseura jakaa Puupäähattu-palkinnon, joka sarjakuvaneuvoksen arvonimi. Rinteen malli käyttöön, toteutettaisiin yrittäjävähennys ja pistettäisiin työtä tuovat investoinnit heti liikkeelle
Vuonna 2015 kotimaan jakeluvolyymien pudotus vähensi Postin tuloja noin 75 miljoonaa euroa. Erityisesti terveydenhuoltoalan Tehy ja Poliisijärjestöjen liitto ovat Akavan kiikarissa. valta, olkoon AKT kuinka avainala hyvänsä. Totuus on, etteivät pakkolait mene ainakaan sellaisenaan läpi. Pelastuslaitoksia vähemmän Selvitysmies Lauri Tarasti esitti, että pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten määrä lasketaan kahteentoista. Tai liiallinen vallantäyteyden tuntu. Posti perustelee ratkaisua jakelumäärien voimakkaalla vähentymisellä ja asiakastarpeiden muuttumisella. Mitä luultavimmin neuvottelijat päätyvät sellaiseen ratkaisuun, että yritetään vielä kerran. AKT perustelee päätöstä sillä, ettei neuvottelutilanne ole tasapainossa. Pelastusasemien verkostoon esitys ei vaikuttaisi. AKT ei neuvottele vieläkään Työmarkkinajärjestöt päättivät vielä kerran yrityksestä löytää neuvotteluratkaisu, jolla vältettäisiin hallituksen pakkolait. Hän jatkaa EU-parlamentissa keskustan valtuuskunnan jäsenenä. Tarasti teki selvityksensä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta. Yleensä on menetelty niin, että ensin keskusjärjestöt ovat neuvotelleet sopimusluonnoksen ja sen jälkeen jokainen liitto on katsonut erikseen, voiko liittyä sopimukseen, vaiko ei. Vasta sen jälkeen keskusjärjestöt ja valtiovalta ovat tarkastelleet, onko ratkaisussa riittävästi porukkaa mukana. Lehtikuva / Vesa Moilanen. Neuvottelut alkavat ensi viikolla. Tavoiteltiin kuuta taivaalta. Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Keskusta uskalsi olla eri mieltä Väyrysen kanssa Yleensä poisjääneitä on ollut, mutta neuvottelutulos on voitu katsoa kattavaksi, kun noin 90 prosenttia palkansaajista on ollut siinä mukana. En tiedä, mikä sai EK:n tällä kertaa harhapoluille, ehkäpä kokemattomuus. Väyrynen perustelee ratkaisuaan sillä, ettei koe voivansa enää vaikuttaa Suomen linjaan keskustan kautta. Väyrynen moittii kirjoituksessaan hallituksen muodostamista ja paheksuu keskustan henkilövalintoja. TammikuuTa 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA A lkuviikosta päästiin jälleen neuvottelemaan keskitetystä tuloratkaisusta. Akava käynnisti järjestösodan Ikimuistoiset ajat palkansaajajärjestöissä on vallinnut kirjoittamaton sääntö, jossa toisen ammattiliiton reviirille jäsenmäärien kasvattamiseksi ei mennä. Akava on nyt lähtenyt sotajalalle. 8 28. Keskustan europarlamentaarikko ja kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen jättäytyy sivuun keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä. Yleensä poisjääneitä on ollut, mutta neuvottelutulos on voitu katsoa kattavaksi, kun noin 90 prosenttia palkansaajista on ollut siinä mukana. Ja kun huomattiin, etteivät hohtimet ihan sinne asti yllä, tultiinkin toisiin ajatuksiin. JuhANI ArO tuottaja juhani.aro@ demokraatti.fi Paavo Väyrynen hakee jatkossa samanmielisiä muualta kuin keskustasta. Alunpitäenkin EK:n kanta oli kummallinen eikä kestänyt perusteellisempaa tarkastelua. Nykyisin niitä on 22. Koko ajatuskin tuntuu naurettaViimeinen rypistys Postinkanto ei kannata Posti aloittaa jälleen yt-neuvottelut. AKT jätti ainoana liittona eriävän mielipiteen SAK:n hallituksen päätökseen neuvottelun aloitamisesta. Henkilöstöä voidaan vähentää jopa 860 työntekijällä. Tai oikeammin päästiin katsastamaan, onko mahdollista yrittää vielä viidennen kerran pakkolait kumoavaa ratkaisua. Se houkuttelee toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n liittoja vaihtamaan Akavan jäsenyyteen. Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo, että digitalisaatio on pudottanut postin jakelumäärät jo 1960-luvun tasolle. Se ei koske sosiaalija terveyspalveluja eikä rahoitusjärjestelyjä. Jos 97 prosenttia palkansaajista olisi ollut mukana, miten 50 000 jäsenen AKT olisi yksin voinut kaataa koko hankkeen. EK ei enää pitänyt kynnyskysymyksenä AKT:n mukanaoloa
Lähde: Politico.eu -verkkolehti seitsemän huippukokousta EU-kokouksilla on huono hyötysuhde päätös sijoitettavien pakolaisten määrästä (syyskuu 2015): 160 000 toteutunut (tammikuu 2016): 331 sijoitettuja pakolaisia/ asiaa käsitellyt eu-huippukokous: 39. Euroopan unioni on sen jälkeen järjestänyt tästä asiasta seitsemän (7) huippukokousta. Lähde: Washington Post 272 uutta pakolaista tunnisssa 39 Demograafi TeksTi heikki sihTo . grafiikka Timo sparf EU-maat päättivät viime vuoden syyskuussa 160 000 turvapaikanhakijan uudel leeensijoittamisesta alueelleen Kreikasta, Italiasta ja Unkarista. Toistaiseksi sopimuksen mukaisesti on sijoitettu vain 331 turvapaikanhakijaa EU:n alueelle eli 39 pakolaista kokousta kohden. TammikuuTa 2016 Viime syksynä saapui Kreikkaan Lesboksen saarelle pakolaistulvan huippuaikoina yli 272 pakolaista tunnissa. 9 28
Ei mitään uutta auringon alla. Lapuan liikkeen miehet riisuivat Vaasassa faktori Eino Niemiseltä housut jalasta. Sittemmin sotilaspoliisit kiersivät kaupungilla etsimässä humalaisia varusmiehiä. TammikuuTa 2016 Mikko Majander. – Viime kädessä kyse on siitä, onko joillakin muilla kuin poliisilla valtuuksia hoitaa järjestyksenvalvontaa kaduilla, Mikko Majander, SDP:n historiankirjoittaja ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja sanoo. Katupartiot ovat herättäneet keskustelua. Nieminen myös pieksettiin pahanpäiväisesti keskellä päivää Vaasan oikeustalon edessä. Monet haluavat kieltää partiot, koska niitä pidetään rasistisina. – Minusta Lapuan liike koostui iskujoukoista. Lestadiolaiset tunnettiin kylän raitteja kulkevina vahteina tarkistamassa, että ”Jumalan terveet” pysyvät kaidoilla teillä. Pahin oli 1930-luvulla äärioikeistolainen Lapuan liike, joka teki lukuisia kommunistien ja sosialidemokraattien kidnappauksia, pahoinpitelyjä ja tuhotöitä sekä neljä poliittista murhaa. Majander laittaa jäitä hattuun katupartiopeloille Katupelkoa liioitellaan Mikään laki ei kiellä suomalaisia, tai muitakaan patikoimasta kaduilla mihin aikaan tahansa vuorokaudesta joko yksin tai porukalla. Aina on kyttäilty Mikko Majander muistuttaa, että ikimuistoiset ajat eri sortti. 10 28. Siinä otettiin voimankäyttö omiin käsiin. Tämän päivän katupartioista on iso loikka Lapuan liikkeeseen, Mikko Majander tähdentää. Punainen Valpo oli tiukkana ja vahti vääräoppisia. Itse asiassa, jos hiuksia ryhdytään halkomaan, esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Katupartiointia 1930. mään väen haluamassaan ruodussa. Työväen järjestyskaartit pitivät sisällissodan aikana vahtia kaduilla. Suomessa on ollut tapana, että erilaiset porukat pyrkivät pitäset kaduilla kulkevat jengit ovat herättäneet pelkoja tavallisissa kansalaisissa
– Vahingonteot, tuhopoltot ynnä muut ovat käsitykseni mukaan muiden kuin katupartioiden aikaansaannoksia.. Seppo Peltoniemi Demokraatti Lehtikuva / Panu Pohjola Lehtikuva Yleislakon aikana 1956 nujakoitiin bensa-asemilla, kun lakkovahdit huolehtivat, että menovettä saa pumpuista vain siihen oikeutetut kansalaiset. – Katupartiot ovat kielteinen ilmiö, mutta mitään lainvastaista he eivät minun tietääkseni ole tehneet. Suomessa on vankka luottamus poliisiin. TammikuuTa 2016 ” Maassamme vallitsee vahva luottamus sille, että järjestyksen valvonta kuuluu poliisille, eikä millekään itsensä valvojiksi nimittäneille epämääräisille ryhmille”. – Mielenkiintoista on, miten tilanne jatkuu. Katurauha ei uhattuna Äkkinäisemmät ovat vaatineet apupoliiseja virkavallan tueksi. – Katurauha ei ole Suomessa uhattuna. – Maassamme vallitsee vahva luottamus sille, että järjestyksen valvonta kuuluu poliisille eikä millekään itsensä valvojiksi nimittäneille epämääräisille ryhmille. Katupartio Soldiers of Odinin jäseniä päivystämässä Torniossa lokakuussa. – Minun korviini ei ole tullut, että nykyiset katupartiot olisivat läsnäolon lisäksi siirtyneet minkäänlaisiin väkivaltaisiin tekoihin. Katupartiot ovat Majanderin mukaan huono signaali. Eikä sovi unohtaa liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomissiota, jonka ”katupartiointi” keskittyi 1944–1947 Suomen poliittisiin vaikuttajiin. Toisin oli sisällissodan aikana ja jo ennen sitä. Erilaisia jengejä on kaduilla liikkunut maailman sivu. Veikkaan, ja ennen muuta toivon, että kun uutuu teen totutaan, arki jatkuu kuten ennenkin. – Minä uskon, että aikaa myöten Suomessa totutaan siihen, että meitä on täällä monen näköistä väkeä. Lapuanliike oli terroristinen iskuliike, Mikko Majander tähdentää. Järjestysvalta murentumaton – Suomessa järjestysvalta on nyt murentumaton. 11 28. Majander ei usko, että Suomessa järjestyksenvalvonnassa turvaudutaan mihinkään apupoliisisysteemeihin. Maahanmuuton tulijoiden suuri määrä kertaheitolla on sellainen asia, joka herättää hänen mukaansa hämmennystä. Mikko Majanderin mukaan enemmänkin on kyse symbolisesta toiminnasta, joka vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin, joka sekin toki on merkittävä asia. Hän ei kuitenkaan ole erityisen huolestunut
Asialistalla on SAK:n toimet maan hallituksen pakkolakeja vastaan. 109 vuotta myöhemmin, tammikuun 23. 12 28. Menee motivaatio duunareilta tehdä. SAK:n väki on valmis vaikka yleislakkoon jos sopua ei synny Vielä kerran neuvotellaan! Oli vuosi 1907, huhtikuun 15. – Tämä vaikuttaa ideologiselta taistelulta. – Mutta kuten Lauri Lyly totesi, neuvotellaan niin paljon kuin mahdollista. – Kaikki mitä on pystytty yhdessä rakentamaan sopimusyhteiskunnan puolesta, halutaan romuttaa. – Kyllä tässä oli selkeä viesti hallitukselle siitä, että pakkolait on vedettävä pois, toisaalta EK:lle lähti viesti siitä, että oikeisiin neuvotteluihin on syytä palata. päivä. Silti palkat ovat siellä vaatimattomia. Mutta tämä päivä sisälsi viestin myös siitä, että tarvittaessa ollaan valmiita myös muihin, riittäviin, toimiin. Tahtotila on sellainen, että yhdessä neuvottelemalla ratkaisut voidaan saada aikaan, ettei tarvitse siirtyä mihinkään järeämpiin vaihtoehtoihin. Päätös oli jo aavistettavissa tammikuun kihlauksen vuosipäivänä Tampereella, jossa 450 luottamusmiestä antoi runsaan eväspaketin neuvottelijoilleen ja lähetti selkeän viestin Juha Sipilän hallitukselle: Pakkolait pois! Esimerkiksi elintarviketeollisuus on sananmukaisesti elintärkeä Suomelle. Sama, jossa SAK perustettin. Kokouslistalla oli yksi asia, Suomen Ammattijärjestön perustaminen. Palkoista ei ole leikattavaa, oli elintarviketyöntekijöiden viesti. Pentti Mäkinen Metallin valtuuston puheenjohtaja, Valmet Rautpohjan tehdas, Jyväskylä – Fiilikset olivat hyvät ja oikeita asioita painotettiin. Pasi Mäkinen pääluottamus, Valio Turenki Wäinö KANTAKIRJADEMARI Ju ha ni A ro – Viesti oli selkeä: Pyritään ensin neuvottelemaan. Jollei muu auta, niin sitten olemme valmiita vaikka yleislakkoon. – Kannatan yleislakkoa, jollei mitään muuta tapahdu. Nyt on asial la 450 luottamusmiestä joka puolelta maata. ja myöskin se, että tuloerojen kasvattaminen ei tuo helpotusta Suomen talouteen. Tampereen työväentalolle kokoontui liuta ay-aktiiveja. Pakkolait pois ja paikallisen sopimiseen on tehtävä muutoksia. Juhani Aro Demokraatti, Tampere Hallituksen leikkaukset ovat tyhjästä nyhjäämistä. Eija Ojanen, Pääluottamusmies Vaasan Oy, Kuusankoski – Hallituksen homma näyttää siltä, että rätkitään ja räiskitään, eikä valmista tule. Suomi pysähtyy, jos ihmisillä ei ole kohta rahaa kuluttamiseen.. Henrik Lindholm Liittosihteeri, SEL – Täältä lähti selkeä viesti hallitukselle. – Jollei mikään muu auta, niin riittävät toimet sitten. Ei synny. Luullaan, että sitä kautta syntyy tuottavuutta. Lauri Riskanen Pääluottamusmies, Saarijärvi Oy, Valkeakoski Hämeenpuistossa. Puuttuu vain se iso rähinä, mutta se saattaa olla lähempänä kuin vuosikymmeniin. Tampereen työväentalon nimi on muuttunut Congress & Culture Centreksi. TammikuuTa 2016 Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 -Laamapaitoja 30-luvun malli -Laamahousuja -Villahousuja -Puolihihallisia viskoosipaitoja, isoja -Puolihihallisia yöpaitoja, puuvillaa 10 euroa -Paksuja sukkahousuja ym. Kokoushuone on nyt nimeltään Puistotornin juhlasali, läisiä kovisteleva porvarihallitus, ja katuja kiertävät valkoista Suomea julistavat katupartiot. Porvaripuoli haluaa kääntää kelkan toiseen suuntaan ja sitä kautta syö meidän olotilaa. Onko mikään 109:ssä vuodessa muuttunut. Ja ne eivät ole todellakaan sellaisia kuin mitä hallitus suunnittelee. päivä. Mutta vielä kerran neuvotellaan. Kaikki tai ei mitään. Vallassa on työ”Palkoissa ei ole leikkausvaraa” SAK päätti maanantaina yrittää vielä viidennen kerran neuvotella
Alla tilauskaavake. Palautteista on erityisesti jäänyt mieleen se kannustus, jolla olette toimitustamme ruokkineet. Tämä ekologinen vaihtoehto maksaa vain 59 euroa vuodessa. Mikäli et halua lehteämme kotiinkannetuna torstaisin, voit tilata pelkästään näköislehden. 13 28. Lupaan, että näihin asioihin kiinnitämme jatkossa entistä enemmän huomiota. Haluan kiittää teitä lukijoita lukuisista palautteista, jotka ovat sisältäneet monia parannusehdotuksia, risuja ja ruusuja. Lisäksi lehdet säilyvät luet tavanasi niin kauan kuin olet näköislehden tilaaja. Miksi kannattaa tilata verkon näköislehti, jos olet jo tilaaja. TammikuuTa 2016 Hyvä Lukija! Vuoden alusta olemme Demokraatin toimituksessa tehneet antaumuksella uutta viikkolehteä. Demokraatin viikkolehti on myös luettavana näköislehtenä Lehtiluukku.fi-verkkopalvelussa. Mikäli olet jo lehden tilaaja, saat näköislehden luettavaksesi 24 euron vuosihintaan. Olemme saaneet kiitosta raikkaasta ulkoasusta, uusista juttutyypeistä ja monipuolisesta sisällöstä. Eniten on kaivattu syvällistä poliittisen tilanteen analyysiä, juttuja maakunnista sekä asiallisen kriittistä käsittelyä puolueen toiminnasta ja arvoista. Näköislehden tilaajana voit lukea päätelaitteeltasi Demokraatin missä tahansa. Pakkasterveisin, Mikko Salmi Demokraatin päätoimittaja
Mikäli Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja valittaisiin laulu taitojen perusteella olisi ”Nak kilan Pavarotti” Jari Myllykoski, 56, ylivoimainen. – Tällä hetkellä ei SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistyminen ole ajankohtainen asia. Kevään 2015 vaaleissa Myl lykoski valittiin toiselle kau delleen 4 175 äänellä. Yhteinen op positioasema tuonee kuitenkin tämän keskustelun uudelleen esiin, Myllykoski povaa. Jos laulutaito ratkaisisi Vanha Väinämöinen osoittau tui nuorta tietäjää Joukahaista mahtavammaksi ja lauloi tämän suohon. ” Aktiivinen yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen kanssa ei ollut mukana niissä kuvioissa”. Perin erikoista on, ettei ainakaan tois taiseksi ainutkaan henkilö pääkau punkiseudulta tai Uudeltamaalta ole ilmoittanut pyrkivänsä Vasem mistoliiton puheenjohtajaksi. Myllykoski on paahtanut hom mia duunarina sekä Kiukaisten nahkatehtaalla että Harjavallan kupari ja nikkelisulatoissa. TammikuuTa 2016 Nakkilan ”Pavarotti” haastaa naistrion Jari Myllykoski on tässä vaiheessa ainoa mies, joka haluaa kesäkuussa Oulussa Vasemmistoliiton keulaan. On sa nottu, että melkoinen osa noista äänis tä tuli kansalaisilta, jotka olivat ihastuneet Myllykosken tenoriääneen. Sitten alkoi alamäki, joka jat kuu yhä. Aika ajoin joku nostaa esille ajatuksen SDP:n ja Vasemmis toliiton yhdistämiseksi. Sisällissodan jälkeen radikaalit ottivat hatkat SDP:sta ja perustivat Moskovassa 1918 Suomen kommunistisen puo lueen. Vasemmistoliitto järjestää jä senäänestyksen puheenjohta jasta toukokesäkuussa. En ole pistänyt hant tiin, joten mukana olen. – Itse asiassa jo viime kevään eduskuntavaalien tuloksen sel vittyä ilmoitin, että Paavo Arhinmäki pitää haastaa, Mylly koski perustelee ehdokkuuttaan. Puheenjohtaja valitaan kui tenkin puhe ei laulutaitojen perusteella. Tiettyjä periaatteellisia eroja puolueiden välillä on paljon. Hän saattaa olla kisan jokeri. Kritiikkiä linjanvedosta Mikäli tulkitsee Jari Myllykos ken sanomisia tarkemmin, huo maa niissä kritiikkiä puolueen valitseman linjan suhteen. Miehiä mukaan. Yhden työväenpuolueen Suomi jää utopiaksi Alussa oli SDP. Nimenvaihdos Vasem mistoliitoksi ei ole kohentanut puolueen asemaa. Siitä syntyy keskustelua, joka pi temmän päälle hiipuu olemat tomiin. Turkulainen Li Andersson on vahvoilla, mikäli pyrkii ehdolle. – Vasemmistoliiton Satakun nan piiri on asettanut minut eh dokkaaksi. 14 28. Toisella puo lella on 3–4 naista, joista vain yksi, riihimäkeläinen kansan edustaja Anna-Kaisa Pekonen on ilmoittautunut ehdolle. SKP otti huonosti tulta, mutta sen sijaan sen kattojär jestö SKDL nousi kerran jopa Suomen suurimmaksi puo lueeksi. Minä kyllä odotan, että itseni li säksi joku tai jotkut miehet läh tisivät kilpaan mukaan. Sitä paitsi hän on näillä näkymin ainoa po tentiaalisista puheenjohtajakan didaateista, joka edustaa perin teistä haalarityöväkeä. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. Edus kuntaryhmän puheenjohtaja on mahtiliitto JHL:n (SAK) puuha kas toimija. – Ennakkonäkymät ovat sel laiset, että naisia pyrkii Vasem mistoliiton puheenjohtajaksi. Uusimaa loistaa poissaolollaan Jari Myllykoski on tässä vai heessa ainoa mies, joka haluaa kesäkuussa Oulussa Vasemmis toliiton keulaan. Äänes tys on neuvoaantava, koska Suomen lain mukaan puolueko kouksen päätösvaltaa ei voi siir tää jäsenäänestykselle. Puhetaitoja Mylly koskella kyllä piisaa. Jari Myllykoski mainitsee täl laisiksi nimiksi muun muassa Dan Koivulaakson ja Heikki Patomäen. He ovat samasta vaalipii ristä, joka voi tarkoittaa, että jompi kumpi lyö hanskat tiskiin. Duu nariosasto on jätetty vähem mälle huomiolle. Harkintavaihdetta pitävät vielä päällä oululainen Hanna Sarkkinen ja raahelainen Katja Hänninen. Vasemmistoliiton Jari ”Gent leman” Myllykoski luetaan siihen vasemmistoliittolaisten joukkoon, joka kelpaisi vallan mainiosti SDP:n porukoihin, eikä hän olisi edes SDP:n vasem malla laidalla. Sosialidemo kraattinen puolue perustettiin 1899 nimellä Suomen työväen puolue
15 28. Hän johti Vasemmistoliittoa vuoteen 1998. Kansanomainen Sanders on kritisoinut ärhäkästi liian suuria pankkeja, Yhdysvaltojen korruptoitunutta kampanjarahoitusjärjestelmää ja rikkaita suosivaa talouspolitiikkaa. Sanders kannattaa lukukausimaksujen poistamista julkisista yliopistoista, julkista terveydenhuoltoa, sosiaaliturvan laajentamista, minimipalkan nostamista 15 dollariin sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Noin 3 500 perustajaa osallistui kaksipäiväiseen perustamiskokoukseen. Siimeksen eron jälkeen puolueen puheenjohtajana toimi oululainen kansanedustaja Martti korhonen, joka erosi tehtävästään 2009. Juuri viesti keskiluokalle selkänsä kääntäneestä poliittisesta eliitistä on nostanut vermontilaisen veteraanisenaattorin bernie Sandersin Hillary clintonin tasavertaiseksi haastajaksi kisassa demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuudesta. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi helsinkiläisen kansanedustajan Paavo arhinmäen kesäkuussa 2009. TammikuuTa 2016 antti alaja Indeksi Sosialidemokratian uusi nousu Yhdysvalloissa Politiikan tutkijat jacob S. How Washington Made the Rich Richer – and Turned Its Back on the Middle Class. Sanders tarkoittaa sosialismillaan yhdysvaltalaisesta näkökulmasta laajaa hyvinvointivaltiota. Jo pelkästään Sandersin nousu Clintonin vakavasti otettavaksi haastajaksi kertoo kuitenkin siitä, että merkittävä osa Yhdysvaltojen toisen pääpuolueen kannattajista on valmis kannattamaan radikaaleja uudistuksia, jotka muokkaisivat maata merkittävästi sosialidemokraattisempaan ja pohjoismaisempaan suuntaan. Vasemmistoliitto kamppailee Suomen viidenneksi suurimman puolueen asemasta vihreiden kanssa. Suosiota nuorten keskuudessa selittää myös se, että Sanders on noussut suosioon sosiaalisen median aktivismin kautta ilman laajaa tv-näkyvyyttä. Demokraattien esivaalien voittaja selviää viimeistään kesäkuussa. u u u 74-vuotias Sanders on noussut uuden millenial-sukupolven suureksi sankariksi, joka kokee keskiluokkaisen tulevaisuutensa uhatuksi epävarmoilla työmarkkinoilla. Hacker ja Paul Pierson julkaisivat muutama vuosi sitten kirjan Winner-Take-All Politics. Sanders on esimerkiksi nuorten naisten keskuudessa paljon suositumpi kuin Clinton. Indeksi Vain neljä puheenjohtajaa Vasemmistoliitto perustettiin keväällä 1990. Puolue on saanut mukaan nuoria ja opiskelijoita. Tuolloin puheenjohtajaksi valittiin Suvi-anne Siimes. Metalliliitossa (SAK) työehtosihteerinä työskennelleen Myllykosken mielestä ammattiyhdistysliikkeen olisi pitänyt olla enemmän kiinnostunut Vasemmistoliitosta. Seppo Peltoniemi Demokraatti Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Ku va nk äs itt ely Tim o Sp arf. – Ay-liikeessä on myös tapahtunut eritymistä puoluepolitiikasta, Jari Myllykoski huomauttaa. Aktiivinen yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen kanssa ei ollut mukana niissä kuvioissa. Family Guy tv-sarjan kehittäjä Seth Macfarlane puki monen Sandersin kannattajan tunnot sanoiksi todetessaan: ”Eikö vaikuta siltä, että asiat ovat heilahtaneet niin pitkälle yhteen suuntaan, että ihan vähän demokraattista sosialismia ei tunnu huonoimmalta idealta?” Käytännössä Sanders tarkoittaa demokraattisella sosialismillaan yhdysvaltalaisesta näkökulmasta laajaa hyvinvointivaltiota, ja hän on toistuvasti ilmoittanut ihailevansa Pohjoismaita. Puoluekokous valitsi Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kansanedustaja claes anderssonin. – Vasemmistoliitossa on jo Suvi-anne Siimeksen ja Paavo Arhimmäen aloittama uudistus käynnissä. Puolueella on 12 kansanedustajaa ja kunnissa ympäri Suomea yli 600 valtuutettua. Kirjassa Hacker ja Pierson väittivät, että Yhdysvaltojen äärimmäistä eriarvoisuutta ei ole aiheuttanut niinkään globalisaatio tai osaajia hyödyttävä teknologinen muutos vaan pikemminkin rikkaiden ostama vaikutusvalta Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa. Sandersin nousun amerikkalaisen politiikan suureksi nimeksi tekee poikkeukselliseksi myös se, että hän on määritellyt itsensä demokraattiseksi sosialistiksi. Nykyisin puolueella on noin 10 000 jäsentä
Maaliskuussa Euroopan komissiolta odotetaan esityksiä EU:n yhteiseksi ja kaikkia jäsenmaita velvoittavaksi turvapaikkajärjestelmäksi. Hannu Taavitsainen Demokraatti ” Paikallistasolle tulee turvata riittävät voimavarat tukea turvapaikkaa hakevia.. – Kaupungeilla, kunnilla ja alueilla on halua auttaa, Liikkanen kertoo. Liikkanen tulkitsee AK:n kannanottoa niin, että kuntien ja alueiden edustajien enemmistö torjuu muurien rakentelun eri puolille Eurooppaa. Tehokkuus on kolhoositasolla: yhtä huippukokousta kohden vain vajaa 39 pakolaista sijoitetaan uudelleen EU-alueelle. Seuraavassa säännönmukaisessa huipparissa (18.–19.2.) päälle painaa jo Britannian mahdollinen EUero, Brexit. AK korostaa yhteisvastuuta, koska tähän saakka pakolaiskriisin paine on kohdistunut raskaimpana kymmeneen EU-maahan. (Demokraatti) Elävänä Euroopassa koonnut hEikki sihto EU:n kunnissa on halua auttaa pakolaisia Euroopan unionissa kuntia ja alueita edustavassa Alueiden komiteassa selkeä enemmistö halua hoitaa pakolaiskriisiä vastuullisesti. Juncker kaipaa vielä yhtä ylimääräistä kokousta kriisin ratkaisemiseksi. Kirjeistä on siirrytty sähköposteihin, sähköposteista mobiiliviesteihin ja mobiiliin internetiin. Tai vaihtaa laitetta, kun maa muuttuu. u u u Katsopa arkeasi, löydät varmasti sovelluksen, jota et tuntenut pari vuotta sitten. Nyt ryhdytään poistamaan myös maarajoituksia ostetuilta palveluilta ja poistamaan eroja digitaalisten ja fyysisten tavaroiden tai palveluiden väliltä. Puheluiden roaming-maksut poistuvat kesällä 2017. maahanmuutosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, työllisyydestä, liikenneja energia-asioista sekä ilmastonmuutoksesta . Sosialidemokraattien (S&D) ryhmyri Gianni Pittella huomautti, että Puolan viimeaikainen kehityskulku ei ole linjassa maan historian ja diktatuurin vastaisten sotien kanssa. – Tuomioistuinten itsenäisyys ja median riippumattomuus ovat demokratian ehdottomia edellytyksiä, Pittella sanoi. Eurooppaan suuntautuvan pakolaisvirran ennustetaan jatkuvan alkaneena vuonna, mutta mielialat paikallisja aluetasolla ovat pysyneet pakolaisille myönteisinä ja maltillisina. Kehitteillä olevien 5Gverkkojen myötä Euroopan pitää palata johtoon. Politico.eu-verkkolehti laski, että asiaa on käsitelty jo seitsemässä huippukokouksessa. Suomi kuuluu jäsenmaihin, jotka hyötyisivät vastuun jakamisesta tasaisemmin. Mistä sitten tulevaisuuden uskoa, työtä, kasvua ja säpinää. Komission JeanClaude Juncker ja neuvoston Donald Tusk syyttivät viime viikolla kansallisia hallituksia siitä, ettei pakolaisasioissa ole saatu juuri mitään aikaan. Lainsäädäntöä alkaa tippua tasaiseen tahtiin tästä keväästä alkaen. Suomea Alueiden komiteassa (AK) edustava Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Antti Liikkanen (sd.) palasi pakolaiskriisiä käsitelleestä komitean täysistunnosta tyytyväisenä. Meppi pitkätossu miapEtra kumpula-natri miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Pakolaiskriisi pois alta – sitten Brexit EU-pomoilla pitää kiirettä. Se on komissionkin yksi kärkihanke tälle kaudelle. u Edustaa kuntia ja alueita, 350 jäsentä kaikista 28 EU-maasta, puheenjohtajana Markku Markkula (kok.) . 4G-aikana muut ajoivat ohi. Nyt näet kännykän kartalta mihin suuntaan kävelet – ja pian lääkäri näkee kännykän kautta, montako milliä pitäisi kasvainta poistaa. Maailmalla on kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja yrityksillemme. Teollisella rintamalla on myös murros käynnissä. Pakolaismyönteinen AK:n kannanotto on Liikkasen mukaan merkittävä. Siitä löytyvät tulevaisuuden työpaikat. (Demokraatti) IMF: pakolaisvirta nostaa BKT:tä Kansainvälinen valuuttarahasto katsoo, että Euroopan pakolaisvirta tuottaa lyhyelläkin aika välillä talouskasvua niihin maihin, jotka vastaanottavat eniten turvapaikanhakijoita. Pitääkö verkkoyhteyden stopata rajoille. IMF:n mukaan hyötyjiä ovat ainakin Saksa, Itävalta ja Ruotsi. Connecting people oli yksi vaihe, seuraava on connecting things: asioiden ja tavaroiden keskinäinen yhteydenpito mullistaa taas tiedon käsittelyn. Millintarkat nopeat verkot luovat pohjan uusille digitaalisille sovelluksille ja palveluille. 16 28. Digitalisaatiosta! Sain olla mukana neuvottelemassa demareiden puolesta parlamentin kannanoton digitaaliseen sisämarkkinastrategiaan. AK linjasi, että EU:lle tulee luoda tehokas yhteinen maahanmuuttopolitiikka. . u AK voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan Alueiden komiteA (Ak) parlamentissa ja jäsenvaltioita edustavassa neuvostossa. Ratkaisuja EU-tasolla tehdään keväällä. Paikallistaso kantaa päävastuun pakolaiskriisistä. Maailmalla on kysyntää suomalaiselle osaamiselle. TammikuuTa 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Eurooppa oli 3G-televerkoissa maailman edistynein. (Demokraatti) Puola: Kehitys ei linjassa maan historian kanssa Europarlamentti keskusteli viime viikolla Strasbourgissa Puolan tilanteesta. Siinä on selvä sävyero maahanmuuttoa patoavaan politiikkaan, joka on vallalla Euroopan komissiossa, Eurooppa takaisin telekehityksen kärkeen Y hdessä ratkaistavien asioiden lista on EU:ssa pitkä. Yhteiskunta on digitaalisen vallankumouksen keskellä – teollinen vallankumouskaan ei tapahtunut yhdessä yössä. Selkeä enemmistö kuntien ja kaupunkien edustajista EU:ssa ottaa etäisyyttä valtioidensa tiukentuneeseen linjaan. Siinä auttaa laajempi kotimarkkina. Julkisuudessa huomio kiinnittyy EU-päätöksiin ja valtioihin, mutta kaupungeissa ja kunnissa ratkeaa se, kuinka pakolaiset asuvat, saavat koulutusta ja kotoutuvat. Samalla hän muistuttaa, että paikallistasolle tulee turvata riittävät voimavarat tukea turvapaikkaa hakevia. Joku niitä tekee työkseen, siksi Euroo pan pitää rynniä takaisin kehityksen kärkeen. Moni toivotti vuoden alkaessa ”parempaa uutta vuotta”, mutta haasteita riittää. Viime viikkoon mennessä vain 272 pakolaista oli aiempien päätösten mukaisesti sijoitettu uudestaan, vaikka päätös koski 160 000 ihmisen sijoittamista. u Komiteaa on kuultava valmisteltaessa EU-lainsäädäntöä mm
Kun kokemuksen jakaa muiden kanssa, silloin heidän ei tarvitse tehdä samoja mokia. – Täydellisyyden tavoittelu on lamaannuttavaa. Rohkeasti eteenpäin Epäonnistumisen pelko on jarru kehitykselle, innovaatioille ja uuden oppimiselle. Ihminen ei voi kehittyä, jos koko potentiaalia ei uskalleta ottaa käyttöön. 17 28. Epäonnistumiset ovat parhaita oppimiskokemuksia, jos haluaa kehittyä ja oppia jotakin uutta, toteaa Tienhaara. Se vahvistaa fiilistä, että osaat ja onnistut. – Suomalaisessa kulttuurissa on tyypillistä, että itseltä vaaditaan täydellistä suoritusta tai ei tehdä mitään, sanoo Työterveyslaitoksen psykologi Anna Tienhaara. – Vieraiden kielten puhuminen on hyvä esimerkki. Pelataan varman päälle, jotta vältytään mokilta. Mitä jos idea ei toimikaan. Irti pelosta Voiko epäonnistumisen pelosta päästä eroon. Epäonnistumisiin ei kannata jäädä vellomaan. TammikuuTa 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Mitä jos en onnistu. Epäonnistumisista kannattaa kertoa avoimesti työyhteisössä. Ei se ole niin vakavaa. – Joissain firmoissa onnistumisia juhlitaan täytekakulla ja epäonnistumisia shamppanjalla. – Työntekijä joka ei koskaan epäonnistu, ei myöskään kokeile uutta vaan pysyy jatkuvasti vanhassa kaavassa. Ala tietoisesti kiinnittää huomiota kaikkiin omiin onnistumisiin ja anna niistä hyvää palautetta itsellesi. Me itse päätämme, mihin kiinnitämme huomiom me, sanoo Tienhaara. Herää kysymys, mikä hyöty tästä on työnantajalle. Mitä jos en opikaan uutta. Mitäjossien jono voi olla loputon. – Voi. Mitä jos ja mitä jos. Tämän päivän työelämässä tarvitaan aktiivisuutta, kokeilunhalua, innovatiivisuutta ja rohkeutta – silloin luonnollisesti tulee epäonnistumisiakin. Silloin työyhteisössä tiedetään, mikä ei toimi ja voidaan yhdessä miettiä, miten asia kannattaisi tehdä toisin. – Hiljalleen sitä alkaa hyväksyä epäonnistumiset luonnollisena osana elämää ja oppimisprosesseja. Ajattelukulttuuri alkaa muuttua, iloitsee Tienhaara. Pelko pois – uskalla mokata. Mitä jos en ole riittävän hyvä. Vaikka sanavarastoa on, päätetään olla sanomatta mitään, koska pelätään, ettei osata lausua oikein tai että joku sana menee kieliopillisesti väärään paikkaan. Epäonnistumisen pelko väläyttelee mielikuvitukseen näkymiä pikku mokista suuren luokan katastrofeihin, ja niinpä varmuuden vuoksi pysytään tutuissa ja turvallisiksi havaituissa tavoissa
Hänen ei tarvitse. Kova saa olla, suuttuakin, jos siihen on syy. Suunta käy Alpeille vähintään kerran vuodessa. Ehkä Helteen luonnetta kuvaa parhaiten hänen rakkain ja intohimoisin harrastuksensa – laskettelu. TammikuuTa 2016 TeksTi juhani aro . Ei sellaisia, kuten hänen kenties värikkäin edeltäjänsä, valtakunnansovittelija Jorma Reini. kuvaT Timo sparf Olipa kerran minä Valtakunnansovittelija Minna Helle odottaa ilmakuoppia M inna Helle, 43, ei tee numeroa itsestään. Reini teetti neuvotteluhuoneeseen itselleen puheenjohtajan tuolin, jossa istuinosa oli normaalia korkeammalla. Työmarkkinajärjestöistä hän sai STTK:n ja SAK:n kannatuksen. –Ilkeillä ei neuvotteluissa saa. 18 28. Voiko hänen kanssaan olla sopimatta?. Itseluottamusta piisaa muutenkin. Näin hän saattoi katsella neuvottelijoita korkeuksistaan alaspäin. Hän saattoi olla varsin ilkeäkin sovitteluistuntoon tulijoille. Silloin tulee tunne, että voiko hänen kanssaan olla sopimatta. Muut eivät häntä haluneet. Elämänohjeellaan Helle on pärjännyt ja rikkonut sen legendaarisen lasikaton monta kertaa. Hän ei tarvitse mitään temppuja saavuttaakseen arvovaltaa. Olen kaikissa tehtävissäni noudattanut itselleni laatimaa ohjetta, ole oma itsesi, Helle paljastaa. Mitä korkeampi vuori, sitä parempi Helteelle. Niin myös, kun hänet valittiin nykyiseen virkaansa valtakunnansovittelijaksi nelivuotiskaudeksi. Mutta niin vain työministeri Lauri Ihalainen (sd.) esitti Hellettä virkaan ja valtioneuvosto nimitti. Vuosi sitten valtakunnansovittelijan virkaan valitulle Minna Helteelle riittää, kun hän katsoo syvälle silmiin
TammikuuTa 2016. 19 28
Matkakohde: Alpit kesällä vaeltaen, talvella lasketellen . Mutta näin Helle haluaa, vaikkei uskokaan tavoitteen täydelliseen toteutumiseen. . Valtakunnansovittelijan toimistoon tullaan vasta, kun omat työehtoneuvottelut ovat epäonnistuneet. Kauppinen . Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiosta vuonna 1991. Uusia asiakkaita on tulossa. – En halua, että tänne tullaan viihtymään. Perhe: kouluikäinen tytär . TammikuuTa 2016 . Vain vettä on tarjolla neuvottelijoille. . – Toivon, että mahdollisuuksia kyetään hyödyntämään, hän sanoo. Paras kirja: Hilary Mantel: Susipalatsi, Teos 2011 . Paras elokuva: Sound of music . Mutta niin pitää ollakin. . Ja siitä pidetään kiinni. Lempiharrastus: laskettelu, ja mitä suurempi mäki, sen parempi Minna Helle Valtakunnansovittelija Minna Helle ei halua toimistoonsa yhtä ainutta asiakasta. Ei muuta. Ei edes kahvia. Haastatteluun on varattu tunti aikaa. Jos osapuolet ymmärtäisivät toisiaan paremmin, riitojakin olisi vähemmän.”. Mitään Helle ei tee mieluummin kuin osoittaa ulko-ovea asiakkailleen. . Oikeastaan on jonkinmoista sattumaa, että Minna Helteestä tuli valtakunnansovittelija. Syntynyt 13. Jos asiakkaita kaikesta huolimatta uskaltautuu Helsingissä osoitteeseen Bulevardi 6, on tosi kyseessä. ”En usko, mutta luen.” . Puoluekanta: sitoutumaton . . Media on tullut Helteelle tutuksi, sillä hän työskenteli melkein kolme vuotta Journalistiliiton työehtoasia” Valtakunnansovittelijan painajainen on hallitsematon liittokierros. . Mutta katsotaanpa, millainen ura Helteellä on tähän mennessä ollut. 20 28. Tv-ohjelma: Game of Thrones . Tarkoitus on, ettei tänne tulla ollenkaan, Helle sanoo. Hiljaista on – vielä Bulevardin konttorissa on hiljaista. . Maan työrauha on hänen käsissään. En ole koskaan kuullut valtion virkamiehestä, joka kaikin voimin pyrkii lakkauttamaan virkansa. . Silloin sovittelija joutuu helposti portinvartijaksi vailla minkäänlaista kiinnekohtaa. Uskotko horoskoppeihin. Paikalla on vain kaksi ihmistä, Minna Helle ja hänen sihteerinsä Tuija Ahonen. Helle näkee ensi syksyssä paljon mahdollisuuksia mutta myös uhkia. . ”Silloin tällöin ja aina jouluna.” . – Vasta viime metreillä juridiikka vei voiton. Pinnan alla kuplii, ja Helle itsekin odottaa myrskyisää syksyä, jos huonosti käy. Mutta koskaan en ole katunut, sen verran kiintoisa ura on ollut, Helle naurahtaa. Työmarkkinaneuvotteluissa epäonnistuminen tietää Helteelle unettomia öitä. Oikeustieteen kandidaatin paperit hänelle lyötiin käteen Helsingin Yliopistossa vuonna 1997. Karun konttorin hiljaisuus on kuitenkin näennäistä. Minna Helle on silloin paljon vartijana. Lakkorähinöitä tähän lamaan vähiten kaivattaisiin. Helle tekee kaikkensa, että he häipyisivät mahdollisimman nopeasti. Pääaine oli työoikeus. Puhumattakaan ruuasta. joulukuuta 1972, Kivijärvi (Keski-Suomi) . Lukioaikoina hän haaveili diplomi-insinöörin urasta atkalalla. . . Karuun neuvottelupöytään on katettu termoskannuja ja vesilaseja. . Syksyllä kaipaisi sen sijaan, että Minna Helle pysyisi omana itsenään. Vanhemmat: yrittäjä ja maanviljelijä, jotka eläkkeen ohessa pitävät mansikkatilaa . Toimittajallekin tarjotaan vain vettä, kuinkas muuten. . Asuinpaikka: Espoo . Minna Johanna Helle o.s. Välillä asiat vain solmuuntuvat ja sovittelijaa tarvitaan taas. Melko tylyä. Käytkö kirkossa. Valot palavat tuolloin taas bulevardin yössä
Kannustan, että kerrotaan toiselle osapuolelle kaikki, mitä voidaan. Se tuntuu puuttuvan tänne tulevilta. – On kiistatonta, että työnantajat tarvitsevat hyviä ja motivoituneita työntekijöitä ja päinvastoin. Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta pyörähtivät taas käyntiin, Helle tietysti toivoo, että yrityksessä jo vihdoin onnistuttaisiin. Ja se on pulmallista sovittelijalle, Helle varoittaa. Hellettä askarruttaa koittava kevät ja syksy. Helteen edeltäjiä on ollut kaikkiaan 12, kaikki miehiä. – Langanpäitä on mahdottoman paljon auki. Sellaista vaihtoehtoa meillä ei ole, etteikö muututtaisi. Osapuolten olisi pitänyt visioi da yhdessä jo paljon aikaisemmin tulevaisuutta, Helle sanoo. Helle ei sinänsä vierasta liittokierrosta mutta kaipaa sille yhdessä sovittua koordinaatiota. Todennäköisesti diplomiin sinööri atkalalla. Osapuolilla ei ole yhteistä tulevaisuuden strategiaa, millä alan työpaikat turvataan. – Kyky kuulla ja ja kuunnella toista osapuolta. Ajatellaan vaikkapa tätä todella pahaa taloustilannetta, jossa nyt ollaan. Osapuolilla ei ole yhteistä Minna Helle viihtyy Alpeilla, talvella lasketellen, kesällä vaeltaen.. Menestyvä yritys pystyy myös tarjoamaan työntekijöilleen työtä ja hyviä työehtoja. – Ja jos molemmat osapuolet tunnustavat tämän, kaikki hyötyvät. – Työmarkkinajärjestelmä kaipaa uudistamista, lainsäädäntö kaipaa uudistamista, ja myös työehtosopimukset kaipaavat sisällöllistä uudistamista, Helle näkee. – Paljon on ratkaistavaa. Ei siinä aika riitä ryhtyä visioimaan uusia ratkaisuja tai tulevaisuutta. kuvaa siitä, mitä toimintaympäristön muutos tarkoittaa ja miten siihen pitäisi reagoida. Helle oli tuolloin Tehyn edunvalvontayksikön päällikkö. Viimeksi hän oli STTK:n edunvalvontajohtaja ennen nykyistä tehtäväänsä, johon hänet valittiin marraskuussa 2014. Muutos tapahtuu väistämättä Nykyisiä työmarkkinoita vaivaa Helteen mielestä se, ettei osapuolilla näytä olevan yhteistä näkemystä alansa muutostrendeistä. Soitin odottaa jo val miina. – Valtakunnansovittelijan painajainen on hallitsematon liittokierros. Sanomattakin on selvää, ettei Helteellä ole koskaan ollut minkään puolueen jäsenkirjaa. Ollaan työtaistelun partaalla. 21 28. Tuleeko keskitetty vai liittokierros ja miten sitä koordinoidaan. Paljon riippuu työmarkkinajärjestöistä, miten ne onnistuvat neuvotteluissaan, Helle. Jollet olisi valtakunnansovittelija, mikä olisit. Helle uskoo siihen, että palkansaajalla ja työnantajalla on loppujen lopuksi yhteinen etu. Näin syntyy helposti työmarkkinariitoja, Helle kuvailee. Bill Clin ton on sellainen. Se oli merkittävä askel suomalaisen työelämän ristiriitojen säännellyssä sovittelussa. Taitavaa puhujaa. Minna Helle kaipaa työmarkkinoille nykyistä avoimempaa vuoropuhelua. Hän kannattaa sopimista, sillä se on ihmisille lempeämpää ja on mahdollista saavuttaa tilanne, jossa kaikki voittavat. Silloin sovittelija joutuu helposti portinvartijaksi vailla minkäänlaista kiinnekohtaa. Haluai sin oppia soittamaan klari nettia. Sopimukset alkavat purkautua syksyllä. Pienestä pitäen olen har rastanut musiikkia. Todella vai kuttava ja ottaa yleisönsä. Helle summaa. – Tottakai kriisienkin kautta voidaan saavuttaa muutos, mutta siitä toipuminen on hidasta, ja ihmiset kärsivät, Helle sanoo. Tutuksi hänelle ovat tulleet niin STTK:kin kuin Akavakin. Jos nyt ei pystytä löytämään yhteistä säveltä, se kostautuu myöhemmin, Helle analysoi. Ihminen, jota ihailet. Varsinaisen tulikokeensa Helle kuitenkin sai, kun sairaanhoitajien ammattiliitto Tehy ajautui eriskummallisia piirteitä saaneeseen työtaisteluun joukkoirtisanoutumisuhkineen. – Jos luottamusta olisi enemmän, palkansaajat voisivat luottaa siihen, että tekemällä vaikeita ratkaisuja nyt, saavutetaan jotakin hyvää tulevaisuudessa. Ei siis ihme, että Helle luonnehtii uraansa kiintoisaksi. Siitäkin pitäisi osapuolten päästä sopuun. Mutta ei sitä kyllä näidenkään seinien sisältä löydy. Vuoropuhelu – yksinkertaista. Kyse on siitä mennäänkö muutokseen riidellen vai sopien, Helle sanoo. Ei ole vaikeaa arvata, kumpaa valtakunnansovittelija kannattaa. Hän moittii, ettei Suomen työmarkkinoilla ole kyetty kehittämään järjestelmää, jolla koordinoitaisiin liittokierrosta. – Ja kun tänne tullaan, tilanne on jo tulehtunut. – Nykytilanteessa olen pettynein siihen, ettei tätä yhteistä etua kyetä näkemään paremmin, Helle murehtii. TammikuuTa 2016 KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA miehenä. Minkä taidon haluaisit oppia tässä elämässä. Yritys on jo viides. Mikä on työmarkkinapolitiikan ja politiikan suhde. – Jos osapuolet ymmärtäisivät toisiaan paremmin, riitojakin olisi vähemmän, Helle sanoo. – Muutos tapahtuu väistämättä. – Yhteistä tämän hetken riidoille on se, ettei toimintaympäristön muutoksiin kyetä reagoimaan riittävän aikai sin. Jos nyt mennään taas ojaan, uutta yritystä tuskin tulee. Tulevaisuus pimeän peitossa Juhlavalta kalskahtava valtakunnansovittelijan virka perustettiin 1962. Kuukauden taistelu päättyi vasta puolueettoman sovintolautakunnan esitykseen
Istuminen rankkaa rangalle Istuminen on rangan näkökulmasta työasentojen pahis. Myös turvotus voi lisääntyä. Välilevyjen aineenvaihdunnan häiriöt voivat aiheuttaa nivelten ja välilevyjen rappeutumista. Lisää selänhoitovinkkejä löytyy esimerkiksi Selkäkanavan nettisivuilta. TammikuuTa 2016 Mun luontoni TIMO SPARF Ranka rääkissä – Kipu syntyy, kun aineevaihdunta hidastuu ja veri ei kierrä lihaksissa, toteaa selkäneuvonnan koordinaattori Linnéa von Hedenberg Selkäliitosta. Suomalaisista noin 80 prosenttia kärsii selkäkivuista elämänsä aikana. Joskus syynä on näkökykyyn liittyvät ongelmat. Kroppa kuntoon Liikunnan merkitystä korostetaan rangan toimintakyvyn ylläpidossa. Nora Vilva Demokraatti. Hyväkuntoiset ja joustavat selkäja vatsalihakset muodostavat lihaskorsetin, joka tukee selkärankaa joka suunnasta. Päätetyössä myös niska saattaa ylikuormittua. – Tietokoneruutua tuijottaessa pää valuu helposti eteenpäin ja kaularanka joutuu huonoon asentoon. Lyhyetkin jaloittelujaksot elvyttävät verenkiertoa, ja taukoja kannattaa pitää noin puolen tunnin välein. Puhelut hoituvat seisten tai kävellen, ja kaikkia tavaroita ei kannata pitää käden ulottuvilla. Elvytä verenkiertoa Onneksi rangan vetreyttäminen työpäivän aikana on helppoa. Jos silmiä joutuu siristämään, on aika miettiä ovatko päätelasit tarpeen. – Istuma-asento kuormittaa niskaa ja selän välilevyjä. Vatsan alueelle kertynyt ylipaino muuttaa kehon painopistettä eteenpäin, jolloin selkäranka joutuu epänormaalin asentoon ja siihen kohdistuu lisäpainetta. Koko maailman mittakaavassa selkäkipu on suurin yksittäinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Mitä enemmän ylipainoa, sitä rankempi taakka selkärangalla on kannateltavanaan. Ne rasittuvat huomattavasti enemmän kuin seistessä tai maatessa, sanoo von Hedenberg. Huonon työergonomian ja puutteellisen lihaskunnon lisäksi myös ylipaino rasittaa selkää. Satulatuoli on selkänojallista tuolia hellempi rangalle. Kumarassa tai vinossa istuminen on pahinta. Painonhallinta on myös selän hyvinvoinnin etu. 22 28. Jatkuva paikallaan nököttäminen heikentää verenkiertoa ja lisää laskimoveritukosten riskiä. Siinä istuttaessa alaselkä säilyttää luonnollisen notkonsa, selkä pysyy rentona ja ryhti suorassa. Sähköisesti ylösnostettavien työpöytien avulla istumista voi tauottaa työskentelemällä myös seisten
Myös toinen ihminen on peili. Nautinnollisimpia tilanteita on, kun toisen kanssa on kasvotusten ja läsnäolo syntyy siitä, että toinen kasvoillaan tunnustaa toisen. Siitä koostuu rakkaudellisuus ja ystävyys. TammikuuTa 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Silmät ovat silta läsnäoloon. Kukin katsoo itseään peilistä aina tietyllä tyylillä. Hymy on suoja. Omaa haavoittuvuuttaan ei tarvitse paljastaa, kun hymyilee. Ikään kuin sanoo, että olet tärkeä, olet siinä, katson sinua silmiin. 23 28. kUVa Timo sparf Laura Lindstedt, 39 ”P eiliin katsovalla ihmisellä on usein maneerinen ilme. Silloin kasvoista häviää yksityisyys. En halua jähmettää itseäni johonkin tiettyyn kuvaan, vaan haluan, että minulla on vapaus olla mitä olen. Hymyllä voi yhdessä rakentaa turvallista sosiaalista tilaa. Joskus mietin, ovatko ne edes saman ihmisen kasvot. Vastaan tulevan vieraan ihmisen on helppo ajatella, että hymyilevä ihminen ei ole paha. Silti tiedän, että se olen minä. Riippuu peilistä, vuorokaudenajasta, valaistuksesta, mielialasta, että mitkä kasvot kulloinkin näen peilissä. Siitä syntyy peilauskuvio, jota ystävyydeksikin voi sanoa. Tuossa peilikuvassa on vain pieni häivähdys siitä, miltä ihminen oikeasti näyttää muiden silmissä. Yksi hymyn muoto on ystävällinen, mutta samalla etäisyyttä tekevä hymy. Peili on etappi tai portti, kun siirrytään ulkomaailmaan. Laura Lindstedt on kirjailija ja kirjallisuudentutkija.. Omat kasvoni muuttuvat. Se on mielestäni hyvin addiktoivaa ja ihanaa. Koen, että kasvot tietyllä tavalla aina rakennetaan, kun mennään ulos, oman yksityisen tilan ulkopuolelle. Hymyjä on monenlaisia. Minulle merkityksellinen ihminen on minun peilini, ja minä hänen. En näe peilistä useinkaan samoja kasvoja. Ne ovat hyvin erilaiset
Erona Suomeen on kokemukseni mukaan se, että huonosta rahatilanteesta voi puhua avoimesti. Otsikon lainaus on eräältä virolaiselta: ”Te suomalaiset ette tiedä mitään”. Silloin moni oli sitä mieltä, että käytännössä asun kuin Suomessa. Tutkimuksissa on havaittu, että 15–30 sekunnin mittainen katseen siirtäminen johonkin mieluisaan kohteeseen antaa uuden alun ajattelulle ja kierrokset laskevat hetkeksi. Nora Vilva Demokraatti. Arvostan entistä enemmän hyvinvointia, josta olen saanut osani. 2 stop kiireelle Älä anna kiireen tunteen viedä mukanaan. Keskipalkka nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli tuhanteen euroon kuukaudessa, mutta moni ansaitsee huomattavasti vähemmän. Luulen, että monelle kovaa taloutta ja hyvinvointipalvelujen alasajoa kannattavalle tekisi hyvää keskustella Virossa yksinhuoltajaäidin kasvattaman ihmisen kanssa, perheen, jonka ainoa tapa selvitä on ollut sukulaisten vaihtelevan hyvän tahdon varassa. Alle sadan kilometrin päässä naapurimaassa elämä oli toisenlaista, mutta sitä saattoi seurata vain televisiosta. Luulen, että juuri suomalaisten tapaaminen tuo monelle muistot entisestä mieleen. Ensin ajattelin, että hän hieman liioittelee. Työteho hyytyy ja ajatus takkuaa, jos elimistölle ei anneta riittävästi ravintoa. Työja organisaatiopsykologi Pirkko-liisa Hyttinen Tietotaito Groupista antaa muutamia vinkkejä työelämän laadun parantamiseksi. Mieluisan näkymän ei tarvitse olla idyllinen alppimaisema, vaan esimerkiksi mukavanvärinen mattokin riittää. Juttua on riittänyt erityisesti oman ikäisteni, noin 40-vuotiaiden, kanssa. Klisee tai ei, ulkomailla eläminen on kasvattanut perspektiiviä. 3 MielenvoiMaa liikunnasta On tieteellisesti todistettu, että liikunta auttaa jaksamaan. 4 tasainen tankkaus Pidä huolta, että saat päivän aikana tasaisesti energiaa. Jos et ole varma, kannattaa tilanne tarkistaa esimieheltä. Ihan niin se ei kuitenkaan ole ollut. Varsinkin moni nainen tekee kahta tai jopa kolmea työtä. Keskustelut ovat pian kääntyneet siihen, millaista on ollut elää neuvostovallan alla. 5 1 perusasiat selviksi Mieti muutaman sekunnin ajan mitä sinulta odotetaan, mihin asioihin ajan ja osaamisen tulee päivän aikana riittää. Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Lisää työn iloa! Minibreikkejä päivään Ruokailuja kahvitaukojen lisäksi työpäivään kannattaa sisällyttää noin 45 minuutin välein muutaman sekunnin pituisia minitaukoja. Parasta täällä ovat olleet virolaiset. Elina Harju Kirjoittaja seuraa työkseen mediaa Tallinnassa. Peruspalkansaaja tekee töitä keskimäärin reilut 1500 tuntia vuodessa. Kiire on kokemus. Sittemmin olen muuttanut mieltäni. Jos Suomessa huono palkka tai työttömyys koetaan häpeänä, täällä ajatellaan, ettei se ole omaa syytä, vaan johtuu yhteiskunnasta ja työmarkkinoista. Hyvinvointivaltiossa 1980-luvulla kasvaneena en tiedä mitään juuston tai makkaran jonottamisesta tunteja tai puhelimen odottamisesta kotiin vuosien ajan. u u u viron Talous kasvaa, mutta todellisuus Tallinnan keskustassa on yhä toinen kuin Viron maaseudulla. Erään nuoren miehen suurin aarre lapsuudessa oli ollut muovipussi tupakkamerkin logolla. Sen vuoksi Suomen nykyinen tilanne näyttää huolestuttavalta. Sopiva liikunta auttaa elimistöä vapauttamaan mielihyvää tuottavaa endorfiinia. Ensin suomalaisten tapaan hieman varautuneen oloisesta, mutta kohteliaasta, joukosta on löytynyt kiinnostavia keskustelukumppaneita. Työ vie noin 20 prosenttia työntekijän koko vuoden elinajasta, joten työssä jaksamiseen kannattaa panostaa. Hyvinvointivaltiossa 1980-luvulla kasvaneena en tiedä mitään juuston tai makkaran jonottamisesta . Hyväkuntoinen ihminen hallitsee paremmin työstressiä. Ei kannata ajautua paniikkitunnelmaan, koska silloin tulee helposti tehtyä vääriä ratkaisuja. TammikuuTa 2016 ”Te suomalaiset ette tiedä mitään” Terveisiä TallinnasTa! MuuTin Tallinnaan vuosi sitten. Kun logo vähitellen hävisi, sitä tummennettiin tussilla, ja pussi oli miehen muistojen mukaan koulussa kateuden aihe. Sen sijaan pysähdy rauhassa miettimään miten työpäivää kannattaa alkaa viemään eteenpäin. 24 28
25 28. Syksyllä 1974 sai Turun kaupunginteatterissa kantaesityksensä hänen näytelmänsä ”Aleksis Kivi”. Se sopi hyvin osaseksi Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan luoman taiteellisen teatterin ideaan, jotta he Turkuun lähtivät tuolloin toteuttamaan. Janne Reinikaisen ohjaus ”Nummisuutareista” viimeisimpänä sen osoitti. Tapauksen erityisyyttä korostaa se, että Reunaselle ”osuma” on henkilökohtaisesti jo toinen, sillä hän ohjasi saman näytelmän Kivi-juhlille 2013. Kirja ei jumittunut vanhaan kirjallisuudentutkimuksen kaanoniin, vaan toi toisenlaisen näkökulman Aleksis Kiven elämänja kirjailijauran vaiheisiin. Muuttaa ehkä muotoaan, mutta kestää. Kivi on sammaloitumaton. Kirjan takakansiteksti sen oivasti kiteytti: ”On kuin Meri olisi kaivanut puoliksi maahan hautautuneen kiven pellosta pientareelle kaiken kansan katsottavaksi.” Eikä Meri jättänyt pellon kyntämistä siihen. Haku ammattiteattereiden esitystietokannasta tarjoaa viisi osumaa Turun kantaesityksen lisäksi, tuoreimpana Kansallisopperan oopperatoteutus 2009. Aleksis Kivi kesti vuonna 1973 myös uudenlaisen henkilöhahmotuksen. Vielä erityisemmäksi kaiken tekee se, että ohjaaja on kulkenut yhdessä näyttelijä JoKuvat Jyrki Tervo. On oikeastaan kummallista, kuinka nihkeästi Meren kiitelty näytelmä on kelvannut myöhempinä aikoina teattereiden ohjelmistoihin. Veijo Meri kirjoitti tuolloin teoksen ”Aleksis Stenvallin elämä”, joka aukoi uusia uria. Tulkinta oli rohkea ja provosoiva, mutta kirjailija ei ehkä sittenkään kääntynyt haudassaan. Sitä voi pyörittää, viskoa ja takoa, eikä se murene. Niin hyvä kansalliskirjailija meillä on. Nyt tulee seitsemäs, kun Samuli Reunanen ohjaa Aleksis Kiven Seinäjoen kaupunginteatteriin. TammikuuTa 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Teatterikevät Kivi elää K ivi on kova. Teatterintekijöillekin hänestä riittää iloa sukupolvesta toiseen
Reunanen oli teatterikouluaikoinaan lukenut Veijo Meren Aleksis Kiven ja ehdotti sitä Kivi-juhlille tietyillä lisämausteilla rikastettuna. TammikuuTa 2016 ” Nyt se pian kuolee, Albert kuiskasi vaimolleen. Kiveä kiven päälle Ohjaajan ja hänen luottonäyttelijänsä yhteisen taipaleen lähtöpiste löytyy Teatterikorkeakoulusta keväältä 2000. Taaborilla 2013 ensi-iltansa saanut oli arvosteluja yleisömenestys. – Pohdin, mitä elämässäni oikein tekisin. – Olemme Johanneksen kanssa nyt summaamassa yhteistä matkaamme. Kivi lähti itse toteuttamaan kansallista projektia, jolle oli tilausta ilmassa. Entä nyt. Jopa sitä, löisinkö rukkaset naulaan. Meren Kivi-näytelmä on Reunasellekin ensimmäinen kerta, kun hän ohjaa jonkun tekstin uudestaan. Kivi-monolgin kantaesitys oli Teatteri Jurkassa 2011, ja sillä Korpijaakko on kiertänyt menestyksellisesti ympäri Suomea monta vuotta. Aleksis Kiveä näyttelevä Johannes Korpijaakko ottaa kommentit vastaa seisten.. Tekstin nationalistiset motivoinnit tuntuvat nyt paljon tulenaremmilta ja kipeämmiltä asioilta. Seinäjoen kaupunginteatterin silloinen johtaja Vesa Tapio Valo näki Reunasen Taaborin ohjauksen ja halusi tämän Etelä-Pohjanmaalle ohjaamaan. Muualla Euroopassa taas monet auteurohjaajat voivat tehdä jotain Tshehovin tai Shakesperen klassikkoa parin vuoden välein. Reunanen pisti reunaehdoksi, että sopii, jos hän saa Korpijaakon Eskoksi – ja sehän kävi. Kajaanin kaupunginteatterissa tuulemaan pistänyt Kristian Smeds ehdotti Reunaselle, että tämä ohjaisi Nummisuutarit Kainuussa. – Ajattelin, että työskentely Kiven kimpussa harrastajien kanssa voisi toimia minulle tervehdyttävänä kokeiluna, että löydänkö vielä työn ilon. Aika nopeasti tilaisuus aukenikin. Elän.” Veijo Meri teoksessaan Aleksis Stenvallin elämä hannes Korpijaakon kanssa pitkän tien Kiveä pyöritellen. Kiveksi Reunanen pyysi, ei kovin yllättäen, Johannes Korpijaakon. Sitten häneltä kysyttiin, kiinnostaisiko ohjaaminen Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuoren kesäteatterissa. Taas pyöriteltiin monia tekstejä... Reunanen taas seisahtui siinä vaiheessa vedenjakajalle. Hannu Mäkelän romaani ”Kivi” ilmestyessään otti. Merihän nosti jo silloin 70-luvulla esiin, että Kiveä ympäröivä maailma oli hyvinkin poliittinen, ja Kivi oli itse siitä hyvin tietoinen. Minulle tuli ohjaustöihin koko vuoden kestänyt tauko... Meren Aleksis Stenvall -kirja ja sitä seurannut näytelmä olivat aikoinaan tomutusta kansallisen kirjakaapin päällä. Ja toisaalta Johannes alkoi itse olla samassa iässä kuin Kivi oli kuollessaan. – Se oli hirmuinen prosessi ja itselleni tavallaan se työ, jonka kautta kasvoin tähän ammattiin, Reunanen toteaa. Uskoin myös, että Mäkelän kirjoittama pastissi Kiven kielestä istahtaa Johannekselle hyvin, koska olin Nummisuutareissa havainnut, että hän osaa parhaiten Suomessa fyysistää Kiven kielen. Reunasen mielestä Meri rikkoi surutta aiemmin vallalla ollutta Kivikaanonia, joka teki kirjailijasta todellisuudesta irti olevan metsänpojan, joka karhujen ja muiden metsän eläinten inspiroimana loi romanttista luonnon mystiikkaa. 26 28. Niinpä Meren näytelmään liitettiin kerronnan elimelliseksi osaksi Iiro Ollilan säveltämiä Kiven runoja. Kajaanissa kaksikko teki pari muutakin yhteistyötä, mutta muuten heidän polkunsa risteilivät sinne tänne. Ajatus tuntui aluksi vähän oudolta, kun olin sen juuri tehnyt. – Hän teki sen hyvin kiinnostavasti, joten ajattelin, että hänen pitäisi päästä tekemään koko Eskon rooli jonnekin mahdollisimman nopeasti, kertoo Samuli Reunanen, joka oli tuolloin saman opinahjon ohjaajaopiskelija. Ensimmäisen 20 sivun lukemisen jälkeen molemmille oli selvää, että se on siinä. Erilaisia ideoita, aiheita ja kirjailijoita pyöriteltyään useamman vuoden, eräs Dostojevskin oli päätymässä jo harjoitusasteellekin, mutta ei sitten ottanut tulta. Mutta jutel tuani asiasta Iiro Ollilan kanssa, idea siirtää se harrastajien kanssa Taaborinvuorella tehty kyläjuhla Seinäjoen teatteritaloon alkoi tuntua kutkuttavalta mahdollisuudelta. Kivi heräsi, hapuili kädellään Albertin kädestä kiinni ja sanoi: Minä elän. 16 vuoden ympyrä on sulkeutumassa, kun Meren näytelmä saa ensi-iltansa Seinäjoella lauantaina. Mäkelän teksti tuntui toimivan siinäkin mielessä, että siinä Kajaanin ohjauksessani käsittelimme Eskoa vähän kuin Kiven alter egona. Kansallinen identitetti – nyt Millaisen Kivi-kuvan yleisö Seinäjoella sitten saa katsottavakseen. Saavutettu henkinen yhteys oli kuitenkin niin vahva, että molempia poltteli halu tehdä monologi yhdessä. Kun en oikein syttynyt ehdotetuista teksteistä, hän kysyi, että entäs tämä Kivi. Kiinnostihan se, mutta sopivan näytelmän löytäminen oli hankalampi juttu. – Vesa Tapio halusi suurelle näyttämölle jonkun vahvasti ensemblehenkisen, yhteisöllisen jutun. Veljekset ja Kullervo oli juuri Taaborilla tehty, Reunanen oli itse Nummisuutarinsa ohjannut, eivätkä Kiven muut näytelmät siinä vaiheessa sytyttäneet. Kakkoskurssin näyttelijäopiskelijat tekivät tuolloin monologikurssin, ja Johannes Korpijaakolle osui Nummisuutarin Eskon monologi. Se poiki hänelle myös roolin Kouvolan teatterin Kivi-musikaalissa ”Sydämeni laulu”. – Meren Kivi on ollut hyvin tietoinen historiasta ja kulttuurisista virtauksista ja seurustellut aktiivisesti Ohjaaja Samuli Reunanen (oikealla) neuvonpidossa näyttelijäryhmänsä kanssa. Samuli Reunanen sanoo, että lyhyessä ajassa on tapahtunut niin merkittäviä ja merkillisiä asioita, että Meren näytelmäkin asettuu uuteen valoon. – Suomen kärjistyneestä ilmapiiristä johtuen olen lukenut Meren näytelmää paljon yhteiskunnallisempana kuin kolme vuotta sitten Taaborilla. Toki tämä on ihan uusi ja eri esitys, mutta kyllä kaikki ne meidän aiemmat Kivi-juttumme ruokkivat tätä produktiota, Reunanen sanoo. Löytyihän se, kun löytyi sopiva teksti. – Meille oli jäänyt Nummisuutareista Kiven maku suuhun. Jotain. Ympyrä sulkeutuu Suomessa ei ole kovin yleistä, että teatteriohjaajat palaavat saman näytelmän kimppuun uudelleen
Reunanen sanoo, ettei hän ja työryhmänsä ole luomassa mitään fiktiivistä kotiseutumuseota, vaan haluavat olla ajassa kiinni ja tutkia kirjoitettujen kohtausten kautta omaa identiteettiään. Seinäjoella ohjaan nyt kuitenkin ensi kertaa ja kyllähän tässä esityksessä kerjätään vähän verta nenästä. Sieltä hän on saanut motivaation työlleen. Reunanen ei tohdi lähteä julistamaan, millainen kansallinen Kivikuvamme on tässä ja nyt. Seinäjoen esitys tulee myös peilaamaan Kiveä omaan aikaamme. fennomaanien kanssa. 27 28. Mutta vähän eri lailla kuin vaikka jonkun Mannerheimin: jos Marskia pilkataan teatterissa, niin se on skandaali, mutta jos Kiveä retosteltaisiin näyttämöllä, niin ei siitä kohua nousisi. Hauska nähdä, miten siihen reagoidaan. Ja katsojatkin, uskoo Reunanen. Vaikka: – Pohjanmaa on minulle vähän valkoinen läikkä, vaikka pari ohjaus ta täällä olen tehnyt. Kun Kivelle on annettu tavallaan nationalistinen tehtävä kirjoittaa identiteettimme, me haluamme pistää ihmiset pohtimaan, mitä kansallinen identiteetti merkitsee tämän päivän maailmassa. Kivi sen kyllä kestää. – Aleksis Kiven paikka on suomalaisille varmaan jollain lailla kansakunnan kaapin päällä. TammikuuTa 2016 ” Kun Kivelle on annettu nationalistinen tehtävä kirjoittaa identiteettimme, haluamme pistää ihmiset pohtimaan, mitä kansallinen identiteetti merkitsee tämän päivän maailmassa. – Sitä, mikä Kiven perintö tässä hetkessä on. Rolf Bamberg Demokraatti Rekvisitöörin muistilistaa: hanhensulka, viinapullo (täysi) kengässä, vesitiinu, helistimet 3 kpl, syötävä omena, sylillinen halkoja jne.. Esityksessä vilahteleekin vinjetteinä kansallisia ikoneita Sibeliuksen Finlandiasta ja Aalto-maljakosta aina Nokiaan ja Angry Birdseihin. Hän sanoo tietävänä vain omansa, joka alkoi muotoutua parikymppisenä, kun Seitsemän veljestä tuli luettua ensi kerran kunnolla
– Rooli on kuitenkin aina tulkinta. Rakensin Aleksia jalat maassa -asenteella. Esityksiä on ollut 60–70 ja jokainen esitys on ollut erilainen, edellistä kypsempi, ja aina rakas. Korpijaakko muistaa monologin ensi-iltahetken erityslatauksen. Se on auttanut olemaan kumartamatta kansallissankarin sädekehää. Jyrki Tervo. Nyt nimiosassa Seinäjoen kaupunginteatterin näytelmässä, joka tulee ensi-iltaan lauantaina. Tulevassa Seinäjoen ”Aleksis Kivi – Mikä elo onnellinen” -näytelmässä painopisteet ovat Kiven suhteessa yhteiskuntaan ja Charlotta Lönnqvistiin. – Syksyyn mennessä se on ollut viisi vuotta mukana matkalaukussa. Pääpaino oli kuitenkin maanläheisyydessä, inhimillisyydessä. Olisi väärin sysätä ne saman tien romukoppaan. Ikääntyessäni huomaan ratkovani rooleja hieman eri tavoin, ja myös toimivani jossain määrin eri tavoin. Korpijaakko sanoo esittävänsä Kivi-monologia edelleen aina kun siihen tilaisuus tarjotaan. En lähtenyt rakentamaan Kiveä faktapohjalta orjalliseksi näköiskuvaksi, Mäkelän teksti vietti suoraan syvempiin mielenmaisemiin. Korpijaakko sanoo, ettei Eskoa tehdessään pahemmin miettinyt kirjailijaa itseään. Tutumpia puolia voi koettaa syventää ja pyrkiä aina etsimään uutta. Tavallisuus tuli iholle, koin puolustavani monien ihmisten kohtaloita ajassa, jossa yksilön ansiokkaalla työuralla ei ole mitään merkitystä. Miksipä ei, kun on saanut hyvää palautetta kaikenikäisiltä katsojilta. – On asioita, jotka ovat löytyneet jo ensimmäisellä kerralla. Se on minusta silti yhä arvokasta kiviainesta. Kouvolan Teatterin ”Sydämeni laulu” -musiikkinäytelmässä 2012 Korpijaakon Kivirooli perustui vahvemmin tutkittuun historiaan. Itse kirjailijakin on tullut tutuksi tällä matkalla, joka alkoi Teatterikorkeakoulun monologiharjoituksessa 16.vuotta sitten. Rolf Bamberg Demokraatti Johannes Korpijaakko on tottunut Kivi-rooleissaan myös reissumiehen osaan. Ainakin hiukan kankeammin. – Eri pohjatekstit ja työryhmät ovat antaneet sysäyksen roolin uuteen tutkiskeluun. Kajaanin Nummisuutareissa vuonna 2002 Korpijaakko asetti päämääräkseen tarkan keskittymisen Kiven kieleen sekä sen mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja haltuunottamisen. Hän on yrittänyt Kivi-rooleissa katsoa Kiveä mahdollisimman inhimillisenä kanssaeläjänä. Vasta vuonna 2011, kun ohjaaja Samuli Reunanen sovitti hänelle Hannu Mäkelän Kivi-romaanista monologin, hän alkoi pohtia syvemmin kirjailijan henkilöä. Jokainen kerta on ollut rikas matka. Luonto tuo tulkintaan tilaamattakin kypsyyttä, Korpijaakko naurahtaa. Hän rakentaa jo kolmatta kertaa roolihenkilöä nimeltä Aleksis Kivi. 28 28. – Olin silloin saman ikäinen kuin Kivi kuollessaan, mutta tunsin olevani liian nuori kuolemaan. TammikuuTa 2016 Teatterikevät Kolmen kivenheiton matka Näyttelijä Johannes Korpijaakko on saanut tällä vuosikymmenellä taittaa muutamankin kilometrin kansalliskirjailijan matkassa. Kukaan ei ole täydellinen, ei ollut aina Aleksikaan. – Tahdomme tuntea Kiven ansiot usein vähän paremmin, ja unohtaa ettei hän ollut kovin ansiokas kaikissa toimissaan. Korpijaakko ei kiellä, etteikö aikaisemmin tehty Kivi-rooli olisi vaikuttanut seuraavaan
Hirttäjien ensi-ilta on 9.3. Hirttäjät tehdään isosta miehityksestä huolimatta Kansallisteatterin pienelle näyttämölle. Näytelmää esitettiin tuolloin ikään kuin parina toiselle McDonaghin draamalle ”Tyynymies”, jonka ohjasi teatterikoulun ohjaajaopiskelija Tuomo Aitta. – Olin onnekas saadessani tällaisen kaartin mukaan tähän näytelmään, kun näyttelijöitä vapautui ”Slavan” ja parin muun näytelmän esitysjaksojen päätyttyä viime syksynä. klo 19 LIPUT 28 € / 25 € / 19 € / www.lippu.fi alk. Meno on reipasta, ja Hirttäjät onkin McDonaghin tuotannossa lähempänä vuonna 2004 Kansallisteatterin Omapohjassa Suomen kantaesityksensä saanutta splatter-komedia ”Inishmoren luutnanttia” kuin melankolisia syrjäkylien elämänmenon kuvauksia kuten ”Vuoriston kaunotar” ja ”Inishmaanin rampa”, joita Suomessakin paljon esitettiin vuosituhannen taitteessa. Näytelmä sijoittuu 1960-luvun pieneen brittikaupunkiin, jossa pyörittää pubia Harry Wade (Manninen), äskettäin lakkautetun hirttäjien ammattikunnan ylpeä edustaja. 17 € hinnat sis. Hän toteaakin, että Hirttäjien miehityksessä on miltei puolet Kansallisteatteriin kiinnitetystä näyttelijäkunnasta. ” Martin McDonaghin ”Hirttäjät” on melkoinen äijänäytelmä, joten sellaisia on kaivettu Kansallisen omasta miehistöstä rooleihin yhdeksän kappaletta.. Pääjohtaja on kuitenkin ohjaajaroolissaan jättanyt talouspaineet syrjemmälle ja antanut itselleen luvan innostua: – Hirttäjiä on pirun kiva tehdä tällä taitavalla ja rennolla jengillä. Jotain samaa on haussa Hirttäjiinkin, sellaista tarantinolaista tyypittelyä ja kohotettua ilmaisua, Myllyaho lupaa. Harry pitää itseään kaikkien aikojen parhaana hirttäjänä, mutta sitten tonteille ilmaantuu legendaarinen Pierrepoint (Salminen), kenties vielä maineekkaampi päiviltäpäästäjä... TammikuuTa 2016 Rainer Werner Fassbinder PELKO JÄYTÄÄ SIELUA Yllättävä rakkaustarina, jonka onnea muiden on vaikea sietää Päärooleissa Anna Pitkämäki ja Aleksi Holkko / Ohjaus Saana Lavaste ENSI-ILTA 4.2. Rolf Bamberg Demokraatti Jari Soini Ohjaaja Mika Myllyaho (takana keskellä) on ollut innoissaan, kun sai rooleihin niin sopivan näyttelijäkaartin. Kriteerit täyttyvä hyvin esimerkiksi Petri Mannisen, Esa-Matti Longin, Timo Tuomisen tai Kristo Salmisen hahmoissa. klo 19 EERO-nÄYTTÄMÖLLÄ SEURAAVAT ESITYKSET: la 6.2. Ja kollektiivinen huoli Harryn tyttärestä (roolissa Alina Tomnikov, se esityksen toinen naisnäyttelijä), joka on lähdössä treffeille vieroksutun lontoolaishepun kanssa. Hänen kuppilaansa kerääntyy vetelehtimään kaveripiiri, jolle leimallista on luuserius ja alkoholin suurkulutus. klo 13 / pe 19.2. palvelumaksun Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min +pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi Ohjaus Lauri Maijala Rooleissa Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff Ensi-ilta 24.2.2016 Liput 30 / 26 / 16 € KOM-lipputsto p. Muuten tätä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa, Myllyaho sanoo. Olin yllättynyt, kuinka hyvin se meni, kun kyse oli kuitenkin ronskista tyylilajista. Martin McDonaghin ”Hirttäjät” on melkoinen äijänäytelmä, joten sellaisia on kaivettu Kansallisen omasta miehistöstä rooleihin yhdeksän kappaletta. klo 19 / la 13.2. Ei tee edes tiukkaa, olihan Janne Reinikaisella hiljattain Pohjalla-ohjauksessaan samalla näyttämöllä väkeä vielä yksi enemmän eli 12. (09) 6841 841 ma 11-18-, ti-pe 11-16 myös Ticketmaster www.kom-teatteri.fi Kapteeninkatu 26 Veikko Nuutinen Kohotettua äijäkomediaa Mika Myllyaholla oli edellisessä Kansallisteatterin ohjauksessaan lavalla yksi näyttelijä, Paula Siimes. Tällaiseen tulokseen on päädytty kun säästöleikkuri on niittänyt vakansseja. Paula on mukana pääjohtajan seuraavassakin ohjaustyössä, mutta ei yksin. Ex-pyövelin pubissa Rentoutta tarvitaankin, sillä McDonaghin näytelmä on musta komedia, jonka keskiössä on vielä tummanpuhuvampi pyöveliteema. Inishmoren luutnantin muuten ohjasi vierailijana muuan M. – Siitä jäi mukavat muistot. 29 28. klo 13 / pe 12.2. Myllyaho vakuuttaa, että hyvin se sinne sopii. Myllyaho, tuolloin vielä Ryhmäteatterin nokkamiehiä. Hirttäjien miehityksestä kuvassa vasemmalta Petri Liski, Esa-Matti Long, Paula Siimes, Alina Tomnikov, Petri Manninen, Tero Koponen, Timo Tuominen ja Jani Karvinen. Hän taas oli ohjaajatyön lehtori Myllyahon oppilaita
Kun Tommi Kinnunen vielä kirjoitti romaania, eikä kustannussopimuksista ollut tietoakaan, se siirtyisi näyttämölle. Turussa näytelmä valtaa Logomon teatterisalin jo perjantaina 28.1. Otto-Ville Väätäinen Menestysromaanin dramatisointi Snoopi Siren Ohjaus Miko Jaakkola. 05 234 4199 www.kotkanteatteri.fi www.tiketti.fi. Ei ihme, että teatterit ovat tarttuneet teokseen heti. Airak sinen luki ja kommentoi Kinnusen työtä. Hänen esikoisromaaninsa ”Neljäntienristeys” oli ilmestymisvuonnaan 2014 Finlandia-palkintoehdokas, ja kirjailija sai muun muassa Kiitos kirjasta ja Nuori Aleksis -palkinnot. Tommi vinkkasi Turun kaupunginteatterista, ja osasin olla oikeaan aikaan yhteydessä, kertoo Airaksinen. Liput 20 € puh. Neljäntienristeystä on myyty Suomessa jo yli 50 000 kappaletta. asti. Aloin myös pohtia, miten Neljäntienristeyksen rooleissa nähdään muun muassa Riitta Salminen (Lahja), Kimmo Rasila (Johannes) ja Ulla Reinikainen (Kaarina). Kotkan kaupunginteatterissa Neljäntienristeys saa ensi-iltansa helmikuun alussa. Teatterikevät Tärkeämpää on ymmärtää kuin tuomita Harva esikoiskirja on täysmenestys. Tommi Kinnusen kuitenkin oli. – Ajattelin heti, että onpa hieno teksti. Hänellä on pitkä tuntuma henkilökohtaisesti tuntemansa kirjailijan teokseen. klo 19 Esityksiä 23.4. Turun version ohjaa tällä produktiolla teat terikorkeakouluun lopputyön tekevä Susanna Airak sinen, syntyperäinen turkulainen. Ensi-ilta 6.2
Romaani antoi paljon taustatietoa roo lia varten, Ulla Reinikainen jat kaa ja vertaa vaikkapa August Strindbergin näytelmiin, joissa henkilöistä saa tietoa niukem min ja rivien välistä. Rahoitusta on haettu muun muassa tutkimuk selle, jossa katsojista otettaisiin verikoe ennen ja jälkeen esityk sen. Näyttelijöille on tärkeää saada Neljäntienristeyksen dynaami suus myös lavalle. Kuvainnollista ja tarkkaa Näyttelijät Riitta Salminen ja Ulla Reinikainen kuvailevat har joitusprosessia haastavan lem peäksi. Taiteen, tutkimuksen ja hoivan ydintä, niiden ominaislaatua ja merkitystä ihmiselle on kuiten kin vaikeaa tavoittaa mitattauksin. Toivoisin, että teatterit ja yliopisto ja kaikki eri alojen ammattilaiset tahoillaan saisivat nostaa esiin niitä aiheita ja toimintatapoja, jotka heitä syvästi polttelevat, niitä joita ei kukaan muu ikinä missään olisi itse tajunnut ajatella eikä kysyä. Hän näki, että taloudellisen menestyksen nostaminen tärkeimmäksi tavoitteeksi vääristää yhteiskunnan rakenteita, muuttaa elämän kilpa juoksuksi ja on siksi useimmille ihmisille yksilölli sen onnen este. Salmisen ja Reinikaisen mie lestä on tärkeää, että Teakista valmistuvat nuoret ohjaajat pää sevät tekemään työtä ammatti teattereissa. Mittausten takana on usein pyrkimys kustan nusten minimointiin: jos robottikuutin paijaami nen rauhoittaa dementikon yhtä tehokkaasti kuin ihmishoitaja, tämä saa lähteä. u u u Ei tietenkään ole niin, että laatu olisi aina epäsuosittua ja huono me nestyisi. 31 28. Tutkimustuloksen ja rahoittajan intressien perus teella voitaisiin tulevia esityksiä räätälöidä ohjelmistoon niin, että katsomon mielenterveyskuntou tujat takuuvarmasti piristyvät ja pikkujouluryhmille puolestaan maistuu väliaikatarjoilu. Kyse ei näet ole katsojaluvuista, vaan ajattelu tavan muutoksesta. Se, lukeeko noissa kymmenissätuhansissa kirjoite tuissa A4:ssa yhtään viisasta lau setta, on vähemmän tärkeää. Uusia tapoja mitata teatterin, tutkimuksen, opetuksen ja vanhustenhoidon te hokkuutta kehitellään kiihkeästi, jotta rahoittaja tahot niiden perusteella voisivat arvioida, tuottaako teatteri tai tut kimus sellaisia vaikutuksia, joita ne haluavat tukea. Ellinoora Sandell Demokraatti Laura Ruohonen. Tarina on hyvin kerroksellinen, ja toi mivan dramaturgian luominen on tarkkuuslaji. Itse asiassa se on niin runsas, et tei ohjaaja edes pystyisi yksin päättämään kaikesta, Susanna Airaksinen kiittelee koko työ ryhmää. Tut kijoilta tilattiin sellaista tutkimusta kuin yritysjoh tajat pitivät tarpeellisena. Tärkeämpää on ymmärtää kuin tuomita Ohjaajaa säväyttivät eniten romaanin vahvat ja kiinnostavat henkilöt. Näytelmän roolituksessa Airak sinen ei jäänyt pohtimaan ikäkysymyksiä. Jos yliopistossa ja tieteessä ajaudutaan ajamaan takaa ennaltamäärättyä ”menestystä” , muu ehkä tärkeämpi jää silloin havaitsematta. – Jokainen on mitä on. Ei harmainta aavistusta. Tiedän, millaista teatteria haluan tehdä vuonna 2016. u u u Menestys, hyöty ja tuloksellisuus ovat kokonaan eri asia kuin merkityksellisyys. Taiteen, tutkimuksen ja hoivan ydintä, niiden ominaislaatua ja merkitystä ihmiselle on kuitenkin vaikeaa tavoittaa mitattauksin. Jos lapsikatsoja in nostuu yhdestä sorminukesta, miksi palkata kalliit näyttelijät. Myös Kansallisteatterin uusi linja on menestys kertoo HS: Katsojia on käynyt X prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. TammikuuTa 2016 Menestys vs. Silloin saataisiin tietää Ham letin aikaansaamat hormonitaso jen muutokset. Nykysuo messa tämä olisi mahdottomuus: luentosarja kah delle opiskelijalle! Myös itse Wittgenstein olisi mahdottomuus – yhden surkean ohuen vihkosen koko uransa aikana julkaissut pro fessori savustettaisiin äkkiä ulos yli opistosta. Voi tehdä hirveitä tekoja, mutta on silti rakastettava, Airaksinen ke huu Kinnusen humaania suhdetta henkilöihinsä. Yliopiston, taiteilijoiden ja keksi jöiden arvostus oli romahtanut: ”Professorit ovat pelkkiä liikemiesten palvelijoita”, hän toteaa. Nykyään useimpien oppi aineen määrärahat ovat riippuvaisia siitä, montako sivua tekstiä laitos vuodessa tuottaa. merkitys S uomalaisen teatterihistorian suurimpia menestyksiä kautta aikojen on musikaali ”Mamma Mia”, kirjoittaa Hbl ja lyö pöytään perusteet: Svenska teaternissa kävi X katsojaa, sa lin täyttöaste oli Y prosenttia, se tuotti pääsylippu tuloina Z euroa ja suomenkielisten katsojien osuus nousi XY prosenttia. Kirjoittaja on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Hyvä niin – kun kansallisteatterimme vetävät väkeä, voimme toivoa, ettei kumpaakaan ihan lä hivuosina suljeta, vaikka tukia jatkuvasti leika taankin. Siinä on koko tai teen ja tieteen ydin: sen tekijät ovat ammattilaisia, jotka koko osaamisellaan koettavat ottaa selvää, mitä aikamme tarvitsee. Hän on halunnut mennä jopa ilmeisimpiä rooliva lintoja vastaan, jotta esityksestä tulisi monipuolisempi. Mutta millaista teatteria haluaisin muiden te kevän. Jokai sen tarinassa on katkeruutta, su rua ja vääriä tekoja. Teksti ruokkii mielikuvia ja alitajuntaa, sanoo Riitta Sal minen, joka ihastui romaaniin tuoreeltaan. Toinen heistä oli nuori Ludvig Wittgenstein, jonka ajatteluun ne vaikuttivat ratkaisevasti ja josta tuli yksi 1900luvun keskeisiä filosofeja. Mutta jos mittarit, joilla taiteen ja tieteen olemassaolon oi keutusta arvioidaan ovat väärät, tehdään vääriä ratkaisuja. Reinikainen muistuttaa, että on erilaista työstää roolia romaanin kuin valmiin näytel mätekstin pohjalta. On ongelma, jos kaikki, jota ei voi mitata, muuttuu epäilyttäväksi. Russellin ollessa uransa huipulla hänen luento sarjallaan Cambridgessä kävi vain kaksi opiskeli jaa. – Tommi Kinnunen kirjoit taa hyvin kuvainnollisesti ja tar kasti. 1930luvun Amerikka näyttäytyi Russelille vaa rallisena esimerkkinä: mies, jonka omistama yritys voittaa kilpailijan yrityksen, oli siellä ihmisyyden korkein ihanne. Filosofi Bertrand Russell varoitti jo vuonna 1930 teoksessaan ”Onnen valloittaminen” (”The Conquest of Happiness”) ajatusmallista, joka aset taa yhtäläisyysmerkit menestyksen ja merkityksen välille. – Tarinan ihmiskuvat ovat hyvin tunnistettavia. Samaan aikaan soivat kirjailijan hälytyskellot: jos teatterin olemassaoloa ja menestystä yhä useam min perustellaan eksaktisti mitattavissa olevilla ta loudellisilla tai muilla hyötyvaikutuksilla, unohtuu nopeasti, mistä teatterissa, taiteessa ja tutkimuk sessa oikeastaan on kysymys. Ohjaaja Airaksinen on välillä joutunut turvautumaan harjoi tuksissa sekuntikelloon. – On ollut tosi nastaa tehdä yhdessä isolla porukalla, vaikka Neljäntienristeys on vaikea biisi. Neljäntienristeyksessä käydään läpi sata vuotta histo riaa neljän päähenkilön kautta: kätilö Marian (Kirsi Tarvainen), hänen tyttärensä Lahjan (Riitta Salminen), Lahjan mie hen Onnin (Joonas Saartamo) ja heidän poikansa Johanneksen (Kimmo Rasila) vaimo Kaari nan (Ulla Reinikainen)
Tuloksena oli Kalevalan Aino, Raamatun Eeva ja Seitsemän veljeksen Kaisa. Ryhmät saavat siinä koulutusta näyttelijätyöhön ja teatteriteknisiin asioihin. – Meille voi tulla kuka tahansa, kaikki ovat samanarvoisia. Nyt nuorisoja vapaa-ajan ohjaajaksi opiskeleva Emma on mukana ensimmäistä vuotta Mikkelin tyttöteatterissa tekemässä Keinu-esitystä. Tyttöteatteriin ei ole pääsykokeita. Kun siitä oli tulossa aika synkkä, pyysin heitä keksimään siihen jotakin hauskaa ja rennompaa. Nyt saan uutta näkökulmaa teatteriharrastukseeni, kun teemme kaiken itse. Molemmat perustettiin vuonna 2008 Suomen Kulttuurirahaston ja Etelä-Savon taidetoimikunnan hallinnoiman 3-vuotisen Myrsky-hankkeen turvin. Luottamusta omaan tekemiseen Kun Venla Moisio kuuli, että Mikkelissä on tyttöteatteri, hän päätti, että ”sinnehän mä kuulun”. Kun porukka miettii yhdessä mitä ja miten tehdään, esityksestä tulee ryhmän näköinen. Tyttöteatteri esiintyi näyttämöpäivillä jo vuonna 2013 näytelmällään ”Bang Bäng, you’re dead”. Rahallista tukea tyttöteatteri on saanut muun muassa Taiteen edistämiskeskukselta ja yksityisiltä lahjoittajilta. Tytöt oppivat hyvin toisiltaan ja inspiroituvat toisistaan. Siinä sisäistää roolihahmonsa paremmin. Tyttöteatterilla on parhaillaan kaksi rautaa tulessa. – Aikaisemmin olen näytellyt valmiista teksteistä. Käsikirjoitusta kirjoitetaan varmaankin ensi-iltaan asti. Toiveena tilat kaupungilta Saga Kiukkaan mukaan tyttöteatterin toimintaedellytykset eivät Mikkelissä ole hääppöiset. Tyttöteatterin lisäksi valtakunnallistakin mainetta on niittänyt Mikkelin poikateatteri. Hienoa on sekin, etteivät tytöt pelkää virheiden tekemistä vaan antavat todellakin palaa. Parasta porukassa on se, että siinä voi olla täysin oma itsensä. Tyttöteatterilaiset ovat Emma Paunosen mielestä ”tosi hyvä ryhmä”. On kiva, että voi itse vaikuttaa siihen, minkälainen esitys tehdään ja minkälainen oma hahmo voi siinä olla. – Toimintatiloista on puutetta. Kun hanke loppui, poikateatteri sai kodin Mikkelin lukiosta ja tyttöteatteri pääsi kansalaisopiston siipien suojiin. Lukiossa opiskelevaa Venlaa miellyttää tyttöteatterissa eniten se, että harrastuksessa saa paljon kavereita. – Nyt olen saanut uskoa ja itsevarmuutta omaan tekemiseen. Nuorisoteatteri on ollut Mikkelissä varsin hyvässä hapessa. Nyt työn alla oleva Keinunäytelmä on tyttöjen toivomuksesta musikaali. Samalla kun valmistetaan kevättalvella esitettävää ”Keinu”-näytelmää on lämmitetty viime vuoden esitystä ”Suomineito”. Annoin hieman työkaluja ja sitten he tekivät kässärin täysin itse. – Esitimme Suomineidon marraskuussa Murros-festivaaleilla Tampereella ja saimme siellä todella hyvää palautetta. Ja esittäminen on tosi kivaa kun ympärillä on mukavia ihmisiä. Sillä mennään myös tänä viikonloppuna Työväen näyttämöpäiville, kun mimmit loikkaavat Musiikkiopiston lavalle perjantaina klo 17 ja 21. Kansalaisopistolta, missä Saga ohjaa myös muita ryhmiä, tulee toki ohjaajan palkka. Joudumme maksamaan vuokrat ja muut kulut itse. Jokaisessa osassa on oma tyylilajinsa, tyylikirjossa on musikaaliparodia, tragedia ja draama-komedia. Ja on kuulunut yli kaksi vuotta. – Menin sinne ja kun pääsin alkujännityksestä tiesin, että tää on mun paikka. On hienoa, että voi luoda itse ja päästä näyttämölle. Ihana ryhmä, Teatterikevät he tekevät paljon töitä ja heihin voi luottaa. – Tytöt äänestivät bändiksi PMMP:n ja valitsimme yhdessä esitykseen biisit. Tuloksena oli kolmeosainen Suomineito. – Se antaa sellaista luovuutta ja esiintymistaitoa, joita tarvitaan monissa elämän tilanteissa. Venla Moisio uskoo, että teatteriharrastuksesta saa hyviä elämän eväitä. Näytelmä kertoo kolmen naishahmon kautta siitä, minkälaista on olla tyttö ja nainen Suomessa. Tyttöteatterin esitykset syntyvät siis ryhmäja prosessikeskeisesti, hienosti sanottuna devising-metodilla. Emma kehittää itseilmaisuaan Ennen Mikkeliin tuloaan Emma Paunonen näytteli kolme vuotta Rantasalmen nuorisoteatterissa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli. Käsikirjoitus antaa tytöille luottamusta omaan improon. Simone Stevenson Kun Mikkelin tyttöteatteri valtaa estradin, sieltä ei puutu ainakaan energiaa ja improa. Saga Kiukas selvittää, miten homma toimii käytännössä: – Pyysin tytöiltä kolme naisen nimeä. Se sopiikin hyvin Emmalle, joka on käynyt laulutunneilla ja näytellyt musikaaleissakin. – Tytöt ovat 16–21-vuotiaita räväköitä nuoria. Räväkät tytöt ottavat kantaa Tyttöteatteri toimii Mikkelin kansalaisopiston alaisuudessa ja Saga Kiukas on opiston näyttämötaiteiden tuntiopettaja. Paras tuki, jonka kaupunki voisi antaa, olisi tilojen järjestäminen harrastusryhmille. Venla oli alussa epävarma itsestään ja näyttelemisestään. Tyttöja poikateatteri ovat mukana ensi syksynä aloitettavassa yhteistyöprojektissa muun muassa Mikkelin teatterin kanssa. – Olen tosi innoissani tästä projektista, iloitsee Saga Kiukas. He ottavat kantaa eivätkä tee mitään diipadaapaa, esityksissä on sanomaa. – Meillä koko ryhmä tulee tosi hyvin juttuun ja saamme tehdä ja kokea yhdessä erilaisia asioita. Tyttöteatteria tehdään vaikka räkä poskella – Meillä esitysten käsikirjoitukset syntyvät yhteisessä prosessissa, ryhmän synnyttäminä, kertoo Mikkelin tyttöteatterin ohjaaja Saga Kiukas. ” Tytöt eivät pelkää virheiden tekemistä vaan antavat todellakin palaa. – Näytteleminen on minulle tärkeä harrastus, siinä voi koko ajan kehittää omaa itseilmaisuaan
33 28. – Remppateatterissa kohtausten rakentamisessa joutuu tekemään monia asioita eri tavalla. Väisänen on esiintynyt kaikissa Remppateatterin näytelmissä, Oton kihlajaisissakin hänellä on keskeinen rooli. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Lue Työväen näyttämöpäivien ohjelmistosta lisää Demokraatti.fi. TammikuuTa 2016 Hamid Alsammarraee Remppateatterin porukka valmiina Työväen näyttämöpäiville ohjaaja Jarmo Siltaojan (takarivi vas.) kirjoittamalla näytelmällä Oton kihlaus. Siltaojan pitää työskentelyäremppalaisten tosi mukavana. Johtuisikohan se siitä, että he ovat tottuneet olemaan katseen kohteina. Kansalaisopisto otti asian onkeensa ja ryhmä perustettiin. On huomioitava esimerkiksi pyörätuolilla esiintyvän liikkuminen ja ilmaisemiseen tarvitaan erilaisia tapoja. Naamavärkilläkin on viestittävä katsojille tunnetiloja, luonnehtii mikkeliläisen Remppateatterin puheenjohtaja Kauko Väi sänen. Remppateatteri esittää Työväen näyttämöpäivillä Mikkelissä ohjaajansa Jarmo Siltaojan käsikirjoittaman ”Oton kihlajaiset”. Remppateatterissa on nyt noin kymmenen näyttelijää. Väisänen on vetänyt vammaisjärjestöjen perustamaa Remppateatteria alusta eli vuodesta 2005 alkaen. – On oltava aika rohkea mennä lavalle kun kroppa ei ole hallinnassa samalla tavalla kuin terveellä ihmisellä, Kauko Väisänen sanoo. – Ajattelin, että voisihan sitä ryhtyä myös kulttuurituottajaksi. Idea Remppateatterista syntyi aikoinaan Kauko Väisäselle Mikkelin kaupungin vammaispoliittisessa työryhmässä. – Ryhmä on hyvin hallittavissa ja kaikille riittää mukavasti rooleja. ”Remppalaiset eivät nirsoile” Mikkelin kansalaisopiston esiintymistaidon aineiden opettajana vuodesta 1989 toiminut Jarmo Siltaoja on vuosikymmenten aikana ohjannut monenlaisia harrastajateatteriryhmiä. – Meillä on aina ollut hienoa tekemisen meininkiä. Tämä 10 vuoden matka on ollut upea. – Tsehovin Kosinnalla pääsimme Seinäjoen harrastajateatterikesäänkin ja kiersimme esittämässä sitä ympäri Suomea, muistelee Väisänen. Remppateatterin Oton kihlajaisten näyttämöpäivillä musiikkiopistossa la klo 12.10 ja su 12.50. Kaikkien ole kuitenkaan ihan helppo ylittää estradille nousemisen kynnys. Alkuvuosia Remppateatteri esitti vuosittain kaksi pienoisnäytelmää, sittemmin kokoillan näytelmiä. Mukaan on ollut ihmisiä eri vammaisjärjestöistä ja saa meille tulla niin sanottu tervekin ihminen. Remppateatterissa on naamavärkilläkin iso merkitys – Kun kroppa ei ole niin hallinnassa, pitää ruumiin kieli yrittää korvata esimerkiksi pyörätuolin liikkeillä sekä käyttämällä enemmän ääntä ja ilmeiltä. – Remppalaiset eivät nirsoile. PERUSTUU OLLI JALOSEN ROMAANIIN OHJAUS HANNU MATTI TYHTILÄ miehiä ja ihmisiä ENSI-ILTA 27.2.2016 hmlteatteri.fi 0600 10 20 30 lippu.fi 0600 900 900 (0,60€/min+pvm) (1,98€/min+pvm) – tuokioita Tove Janssonin jalkojen juuressa ensi-ilta 9.2.2016 käsikirjoitus Anna Krogerus, työryhmä ohjaus Sakari Kirjavainen Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki. He ovat rohkeita ilmaisemaan itseään ja valmiita tekemään mitä tahansa. Puheenjohtaja-näyttelijä Kauko Väisänen istuu eturivissä (oik.) pyörätuolissaan. He keskittyvät olennaiseen, siihen, miten tarina kerrotaan muille
Kissat ovat ketteriä akrobaatteja, joten Pihasen mukaan tuntui jopa itsestään selvältä, että toteutukseen otetaan mukaan sirkuslaisia. Vuoteen 2050 sijoitettu versio on visuaalisesti ja ohjaukseltaan täysin uudistettu. Henkilökohtaisesti Evakkotytön tarina on Lavasteelle äärimmäisen tärkeä työ. – Hän oli 11-vuotias tyttö, kun talvisota syttyi. – Kysyessämme oikeuksia näytelmään kirjailija aluksi hieman empi. Yli puolet lipuista on jo myyty ja sen vuoksi Lahden kaupunginteatteri tuo kolme lisänäytöstä toukokuulle. – Sodasta on pitkä aika, mutta sen kauheutta ei saa unohtaa. Näytelmän aikajana kulkee talvisodasta jatkosotaan, jolloin Karjala menetetään lopullisesti Neuvostoliitolle. Erityisen lisävivahteen musikaaliin tuovat viisi sirkustaiteilijaa. ”Evakkotytön tarina” -näytelmä sai ensi-iltansa viime viikonloppuna. – Eeva Kilpi on kirjailijana puhutellut minua jo usean vuosikymmenen ajan eri elämänvaiheessani, sanoo dramaturgi Aila Lavaste, joka on sovittanut kolme Kilven lapsuuteen liittyvää muistelmateosta Lahden kaupunginteatteriin. Teatterikevät Evakkotytön tarinassa yhteisöllisyys on voima Evakkojunassa on tiivis ja hämmentynyt tunnelma. On sääli että jälkimmäisen piti loppua ennen kuin yhteistyö kunnolla ehti käynnistyä. Laukesilla on vakaa aikomus ottaa sirkus mukaan kaikkiin isompiin tuotantoihinsa. Evakkous on ollut Kilven kirjallisessa tuotannossa punainen lanka. Petri Görman Lahti Cats on yhtä sirkusta! Evakon kanssa samalla viikolla saa ensi-iltansa Lahden kaupunginteatterin ja Lahden uuden kesäteatterin (Laukes) yhteistuotantona uusi versio Andrew Lloyd Webberin musikaalista ”Cats”. Myös rintaman takana ihmiset kärsivät sodasta siinä missä sotilaatkin.. Hän muistuttaa, ettei kyseessä ole perinteinen sotanäytelmä taisteluineen, vaan pikemminkin näytelmä sodasta siviiliolosuhteissa. Siksi näytelmässä on taustalla pasifistinen perusviritys. – Toivon, että tämä asia heijastuu katsomoon myös meidän näytelmäsovituksemme kautta. – Kun saimme Andrew Lloyd Webberiltä oikeudet musikaaliin, lupasimme, että se ei tule näyttämään yhdeltäkään aiemmalta tuotannolta, kertoo Laukesin tuottaja Juha Pihanen. Sen ikäinen lapsi pystyy jo tekemään tarkkoja havaintoja kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. – Ihmisiä sijoitettiin sotaa pakoon eri puolille Suomea. Hän muistuttaa, kuinka karjalalaiset repivät arjen pienistä iloista virtaa elämäänsä. Näytelmässäkin käy ilmi, että tuo ajanjakso oli karjalalaisille täynnä jatkuvia lähtöjä ja epävarmuutta. Ensimmäistä kertaa oikeudet näytelmään Evakkotytön tarinan ohjaava Lahden kaupunginteatterin johtaja Ilkka Laasanen kertoo, että ensimmäinen käsikirjoitusversio Evakkotytön tarinaan valmistui jo viime keväänä. Kun kerroimme, mitä aiomme tehdä, lupa heltisi, Laasanen muistelee. Paitsi että sirkustaiteilijat tekevät huimia temppuja, voidaan niiden keinoin tarinan kerrontaan ja musiikin kuvittamiseen tuoda uusia ulottuvuuksia. Kilven tuotantoa ei ole aiemmin nähty suomalaisella näyttämöllä. Lapsi sodassa – Halusin tuoda nimenomaan lapsen näkökulman sotaan näyttämölle, Lavaste kertoo. – Eivät lapset ja naiset tietenkään rintamalla olleet, mutta sota vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti normaalielämään, että voi sanoa heidänkin olleen sodassa. – Jatkosodan aluksi myös Kilpi pääsi takaisin kotipitäjä Hiitolaan Karjalan kannakselle. Sen sijaan musiikki on Lloyd Webberin pyynnöstä originaalimuodossa. – Jotenkin tämä näytelmä kuuluu nimenomaan Lahteen. Ratkaisua helpotti se, että Lahden koulutuskeskus Salpaus tarjoaa ihan parasta sirkusalan ammattikoulutusta Suomessa. Sirkus on kokenut renesanssin Cirque du Soleilin ja muiden uuden sirkuksen huippuryhmien myötä. – Salpauksen sirkuslinja on tehnyt omia tuotantojaan teatterilla ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinja omiaan. – Tähän olisi hyvä lopettaa oma teatteriura. En olisi ollenkaan pahoillani, jos juuri tämä näytelmä olisi urani viimeinen. Myös evakkous ja tämä historiallinen ajanjakso puhuttelevat meitä suomalaisia paljon, Laasanen pohtii. Evakkotytön tarina on fiktiota, mutta kirjailija on kuitenkin ammentanut aiheet lähipiiristään. Monella lahtelaisella on juuret itärajan takaisessa Karjalassa, Laasanen sanoo. Laasanen paljastaa, että Eeva Kilpi oli seuraamassa ensimmäistä näytelmä läpimenoa. Ohjaajan mukaan näytelmä ei halua julistaa mitään vaan tulkinta jää katsojan tehtäväksi. Muutaman viime vuoden aikana se on myös tullut maailmalla osaksi musikaalituotantoja. Lavaste kertoo kirjailijan muistuttaneen monesti, että he eivät eläneet vain sodan varjossa. Hän on siitä kiitollinen, että näytelmä nähdään juuri Lahdessa. Näytelmän ennakkomyynti on ollut poikkeuksellisen hyvä. Cats-musikaalin ensi-ilta on Lahden kaupunginteatterin Juhaninäyttämöllä 28.1. – Näppituntumalta uskallan sanoa, että päällimmäinen syy siihen on tietenkin Eeva Kilpi itse. – Sen nähtyään hän totesi, että on ainutkertaista nähdä oma elämä näyttämöllä. Lahden kaupunginteatterin Evakkotytön tarinan pääroolin näyttelevä Raisa Vattulainen seisomassa etualalla. Kilpi kertoo kirjoissaan, että hänen myöhempään elämäänsä sotakokemuksilla ja evakkoudella on ollut sellainen vaikutus, että hän pitää mielellään laukun pakattuna sänkynsä alla. Se oli keino selvitä eteenpäin myös vaikeina aikoina. Loma Graphics Oy / Aki Loponen
klo 19.00 ke 30.3. 35 / 30 €. klo 19.00 to 17.3. klo 19.00 ke 16.3. klo 15.30 la 2.4. klo 19.00 pe 4.3. klo 19.00 la 2.4. klo 14.00 la 5.3. 34 / 32 / 28 €. 0207 288 388 Arkisin 10-17, esityspäivinä esityksen alkuun asti tai tuntia ennen esitystä. klo 19.00 Aleksanterin teatteri Albertinkatu 32, 00180 Helsinki www.aleksanterinteatteri.fi Lipunmyynti puh. klo 19.00 la 13.2. klo 19.00 la 19.3. Tampereen Komediateatteri Lapintie 3 a, 33100 Tampere www.komediateatteri.fi Lipunmyynti puh. klo 19.00 pe 1.4. klo 18.00 pe 29.4. klo 18.00 ke 13.4. www.lippu.fi Liput alk. klo 14.00 la 9.4. Tampereella Helsingissa Turussa Domino-teatteri Humalistonkatu 7, 20100 Turku www.teatteri.turku.fi Lipunmyynti puh. klo 19.00 to 31.3. 014 266 0110 www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Lippupisteestä ostettaviin lippuihin lisätään palvelumaksu KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 KEVÄT 2016 P irkko S aiSio H eini J unkkaala oHJauS k aiSa k orHonen o HJelmiStoSSa kevään 2016 Jekyll & Hyde -musikaali • Juhlista jaloin -komedia • Nummibodarit-komedia • Ruokahissi -absurdi komedia • Katoava maa -draama • Avoin liitto musta komedia @jklteatteri #jklteatteri. klo 19.00 pe 18.3. klo 19.00 la 23.4. klo 19.00 la 5.3. klo 15.30 la 19.3. Hallin Lippis Eerikinkatu 16, ti-pe 11-18, la 10-16. klo 18.00 ke 2.3. klo 15.30 pe 1.4. pe 12.2. TammikuuTa 2016 Mita heille kuuluu tanaan. klo 18.00 la 20.2. klo 14.00 la 13.2. klo 15.30 pe 18.3. www.lippu.fi Liput alk. 35 28. (09) 676 980 Bulevardi 27, 00180 Helsinki Arkisin 9-18, la-su 12-17 www.lippupalvelu.fi Liput 36,50 / 34,50 / 30,50 €. klo 18.00 la 9.4. KYLLA ISA OSAA Menestyskomedia kiertueella! Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Lippumyymälä, p. 02 262 0030 ma 9-16, ti-pe 9-18, la 10-16. klo 14.00 la 20.2
Mutta helppouden tunne vähän kostautuu... Jotenkin Väisäsen tapa suhtautua asioihin on niin vastaansanomattoman sydämellistä ja samalla rohkeaa, että voi puhua sanan parhaassa merkityksessä elämäntaiteilijasta. Ja laajan tietämyksen. Mutta ei tämä tässä; vielä suuremman hurmion olen kokenut, kun tutustuin Hannu Väisäsen maalauksiin. Jos on nähnyt Firenzen tuomiokirkon kolmesta erivärisestä marmorista tehdyt raidalliset pylväät, ilahtuu vertauksesta!” Ulla Vaara Lahdesta lisää ansioluetteloon sen kolmannen taiteen. Tulevaisuudessa neljäs soppa voisi olla vaikkapa oopperan libretto yhteistyössä säveltäjä Kaija Saariahon tai Magnus Lindbergin kanssa, jotka ovat Hannu Väisäsen Pariisin-ystäviä.” u u u Eero Reijonen Espoosta heittäytyy pitkässä vastauksessaan muun muassas formula-maailmaan. Kysytty kirjailija on Hannu Väisänen ja teos on ’Vanikan palat’. Se tietysti kannustaa lehden vanhoja ja uusia lukijoita. Kultturin kanssa aikoinaan läheisesti tekemisissä ollut Kaarina Suonio Hattulasta tuntee paitsi monitaitoisen taiteilijan myös visaketkun motivointipyrkimykset. Kirjailijavihje oli jo vahva ja tekstikin tuntui tutulta. Jo kirjan alussa on kerrassaan hienosti kuvattu värejä taiteessa. Tartuin visassa haettuun Toiset kengät-kirjaan siis varauksella, mutta se olikin ihan mukavasti kerrottua pojan kasvutarinaa varsin hankalassa perhetilanteessa. Viimeisimmässä Piisamiturkki-kokoelmassa nimikertomus on myös hauska.” Tervakoskelaiseen Ossi Lehtiöön Väisänen on tehnyt vaikutuksen heti kättelyssä joka saralla. Kari Hulkko. Samoin hänen teoksensa, jotka kaikki olen lukenut, ovat vaikuttaneet minuun, ikätoveriinsa, todella syvästi.” u u u Mauri Panhelainen Jyväskylästä versioi vastauksensa loppuun tähän kohtaan hyvin istuvaa sanontaa. Herkullisia ovat taiteilijan mielleyhtymät: ---’raidalliset villasukat saappaissa kuin Duomon pylväät’. Väisänen on aikoinaan lähtenyt Suomesta, mutta Suomi ei ole lähtenyt Väisäsestä.” Lappilan kirjapiirin kirjurina on tuttuun tapaan ollut Kirsti Luova. Kahdeksaan aistiin uskova visakirjailija edustaa tietysti myös Rainer Maria Rilken koulukuntaa esineiden havaintomaailman korostajana. Hannu Väisäsen (s. 36 28. ”No nyt panit helpon. ”Vanikan palat palkittiin vuoden kaunokirjallisena teoksena Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 2005. Visakirjailijan maailmassa, siis nuoren Anteron elämässä, esineet ovat luottamushenkilöitä, jotka eivät, toisin kuin ihmiset, petä koskaan.´”Kirjavisan ansiosta paluu Väisänen proosan lukijaksi vahvisti käsitystä, että miehestä tosiaan on moneksi, myös hyväksi kirjailijaksi. Luettuani kirjan tiesin, että hyvä kirjailija on syntynyt. Se ’kolmas soppa’ oli lavastustyö Oulun kaupunginteatterin Toiset kengät -romaanista tehtyyn näytelmään, joka kantaesitettiin 2014. ”Lappilan kirjapiirissä oli yhtenä kirjavalintana pari vuotta sitten Väisäsen romaani Taivaanvartijat. Erikoinen ja kiinnostava kirja niin kuin kirjailijakin.” Sirpa Taskinen on tehnyt eräänlaisen Canossan matkan Väisäsen kirjojen pariin. Viimeksi näin hänen teoksiaan Galerie Forsblomissa 2014. Viimeistään sen tiesi koko Suomi, kun Hannu Väisäsen Toiset kengät -romaani voitti Finlandia-palkinnon 2007. TammikuuTa 2016 Kirjavisa Suomi ei lähtenyt Väisäsestä Runsas vihjailu tuotti vuoden toiseen tehtävään ihastuttavan vilkkaan osanoton. Omasta kirjahyllystä se löytyi: Hannu Väisäsen kirjan ’Toiset kengät’ neljännen painoksen sivu 37 alkaa kyseisellä sitaatilla. Väisänen on kohta kai myös Ranskan kansalainen, mikä on Oulun pojalle ja kasarmin kasvatille luonteva askel.” Anja Valtanen Keravalta taas on visassa ainakin melkein ensikertalaisia. ”Proustia visakirjailija kertoo itsekin ihailleensa ja tuoksuttelun mestarin maitokahvin voi myös jokainen kadonneen maaailman tuntija haistaa Oulun neljästä jättipiipusta tulevasta aromista, joita visataiteilija itse ei luokittele edes hajuksi, ainakaan sen negatiivisessa mielessä. ”Hannu Väisäsestä riittäisi varmaan enemmän puhetta, mutta jokainen hänen näyttelynsä, jonka olen nähnyt, on ollut järisyttävä kokemus. Väisänen osaa ihailtavalla tavalla vetää kaaria pikku yksityiskohdista suuriin peruskysymykHannu Väisäsen käsissä pysyy paitsi sivellin ja kynä myös vasara, etenkin kun on kyse näyttelyn pystyttämisestä kuten tässä vuonna 2013 otetussa kuvassa. Sehän ei tahtia haittaa. 1951) kirjoista suosikkini on lyhytproosateos Apupata, jossa hän kertoo huvittavia sattumuksia elämästään Ranskassa. 1950ja 60-luvun Suomi kehrää aitona kuin lapsuuden kotikissa hänen muistikuviinsa perustuvissa romaaneissaan. ”Aikoinaan en lämmennyt Vanikan paloille, joten Oulu-trilogian muut osat jäivät lukematta. Kirjalliset teokset, ehkäpä hänen maalaustaiteensakin, jossa Kalevala on yksi innoittajista, tuntuvat todistavan toista. siin. Eniten minua ovat viehättäneet Väisäsen rausku-maalaukset, jotka ovat sanoin kuvaamattoman vaikuttavia. Se käsittelee alttaritaulun maalaamista, mutta ohessa hyvin maallisia tekijöitä joita kirkkotaiteenkin tekemiseen liittyy. Helppoudesta hän on Suonion kanssa samoilla linjoilla, ja teoskin menee oikein: ”No kerrankin tärppäsi, mutta niin taitaa tehdä monella muullakin. Ranskassa suuren osan elämästään asunut 64-vuotias Hannu Väisänen esitellään usein kansainvälisenä taiteilijana, joka on menestynyt suomalaisuudestaan huolimatta
Uusien kävijäryhmien etsintä on käynnissä, musiikkimakujen ja luonnollisen kehityksen muutos on ymmärretty. Vasta syksyllä alkoi Oopperan kummituksen voittotanssi, nyt seuraa kauttaaltaan kotimaisin voimin toteutettu Indigo. Päivi Nisula, Koit Soasepp, Petri Bäckström ja Jaakko Kortekangas ovat oopperan kestävää peruskalliota. Marjukka Tepposen sopraano iski parhaimmillaan polttavaa tulta, Markus Nykäsen, Christian Juslinin ja Mari Palon äänivarat leimahtelivat sähköisen äänentoiston tuella. Lähtökohdat olivat kieltämättä huonot varikolta piti startata, kuivaan keliin startata sadekelin renkailla ja renkaidenvaihto tehtiin jakoavaimella. ”Mahtimummeli määrää: ’Ei kukaan saa tehdä väärää, ei herjata, ei sotia, ei ottaa liikaa totia.’ Mahtimummeli säätää: ’Pitää karvanaamat häätää. Kaikki yöt pitää valvoa ja mummeleita palvoa.’” Hannu Väisäsen Toiset kengät – 60-lukulaiset mokkapatiinit – jäivät kauppaan, mutta kaikkea muuta kertyi nuoren miehen matkaan. Ja hyvää toivoisi vain lisää; rohkeampaa itsetietoisuutta, oman käden voimakkaampaa jälkeä. Aikuisille kirjoittaessaan tämä kirjailija on viihtynyt usein historiallisten teemojen parissa vaikkakin viimeisimmässä työssään möyri maan syvyyksissä. Teollinen psykoaktiivisen stimulantin kehittely karkaa käsistä, ”myrkky tuhoaa”. Polttaa jo... Myötäileminen saattaa vesittää, vaikka miten olisi ammattipalkkasoturi kenraalien asialla. Väisäsen tunnistaneita olivat myös tamperelaiset Irma Lehto, Unto Vesa ja Jari-Pekka Vuorela, Raila Rinne, Helsingistä Veikko Huuska Ikaalisista, Pertti Vuorela Espoosta ja Juhani Niemi Hangosta. Työtä on ollut ylenmäärin, tuloksena monisäikeinen hybriditeos. Kauneimmillaan -– ankarimmillaan – tarina on suuri kyynel, josta riittää suolaa jokaisen haavoihin. Solistikunta esittäytyi äänellisesti edukseen. ”Muistamme Väisänen palkinnosta seuranneen keskustelun siitä, että kuvataiteilija ei voi olla kirjallisuuspalkinnon arvoinen kirjailija ja että oululainen palkittavan valitsija veti selvästi kotiin päin. Kapellimestari Jaakko Kuusisto piteli lähes mahdotonta hanketta hyvin koossa, hienoa. Toivotaan kävijäkunnan laajenevan. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 Hki tai kirjavisa@ demokraatti.fi. Kuka hän on, mikä runo, mikä kokoelma. On viimeinen hetki nojata johtojen siimasoppaan, meitä vie nyt langattomuus. Ja Podiumille sekä kuskien, että valmistajien sarjassa.” Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä kaivelevat vielä vähän ammoisia Finlandia-polemiikkeja. Kova tulosvaatimus ja kaupallinen jäätävyys ovat tuhovoimapari vailla vertaa. Tasasuhtaisen ja suvantoisemman alun jälkeen musiikki herää loppupuolella myrskyäviksi, kuohuviksi tunneryöpyiksi. Silti oopperan ytimen toivoisi säilyttävän vakaan paikkansa paineiden alla. Ylenpalttinen kokonaisuus kurkottaa moniaalle, pelottava ja romanttinen, jopa imelä libretto velloo ja hakee heittelehtien lopuksi aamentaan. Esitys etsii olemustaan suurella lavalla. ”Olen vapaa, ei ole ketään kenet lyödä” Sami Parkkisen libretto hakee ainekset fantasian ja todellisuuden risteysasemalta. Yritteliästä avoimuutta Indigo on Apocalyptican parivaljakon luonnostelun pohjalta syntynyt musiikkiteatterikokonaisuus, kuin suurensuuri ilmastointiprojekti, jonka toivotaan puhaltavan raikasta elinvoimaa oopperaan. Yhdelle palkinto. (rb) Luupin alla kaupallisen kylmän horteen kääntöpuoli Melkoinen tuulenvire on käynyt Kansallisoopperan ohjelmistosuunnittelussa. Levottomassa lavastuksessa on jälkijättöisyyttä. Tansseissa oli poikkeuksellisen ilmaisurikasta kosketusherkkyyttä. Halu tajunnan taOOPPERA Suomen Kansallisooppera Perttu Kivilaakso – Eicca Toppinen: Indigo Libretto Sami Parkkinen – Musiikin editointi, sovitus, orkestrointi musiikinjohto ja musiikinjohto Jaakko Kuusisto – Ohjaus Vilppu Kiljunen – Kuoron valmennus Marco Ozbic, Marge Mehilane –Koreografia Reija Wäre – Lavastus ja videointi Sampo Pyhälä –Puvut Kalle Kuusela – Valaistus Jussi Kamunen Ääni Antti Murto – Rooleissa Markus Nykänen, Marjukka Tepponen, Mari Palo, Christian Juslin, Jaakko Kortekangas, Päivi Nisula, Koit Soasepp, Petri Bäckström, Oiva Lehtonen sekä tanssijat sojen ja harhojen, todellisuuden ja tuonpuoleisen lainalaisuuksien laajentamiseen, avaamiseen vie kohti dystopiaa. Palkinto Anja Valtaselle. Tarkkavaistoinen ja vivahdeherkkä Jaakko Kuusisto on korvaamaton tekijä Indigon synnyssä. Äänisuunnittelu näytti, että se on myös toiston taidetta. Itsevarma valaistus oli näyttämön kantava tekijä. Ja samalla koko kakkosvisalle. Pienen miehenalun, Oiva Lehtosen osuus oli ylväs, joskin hankala ymmärtää. Orkesteri ja kuoro esittäytyivät antaumuksen aarteistoa availlen. Vappua pidetään jouluna, koirankoppia kouluna. Lentokorkeus on saavutettu. Koepallot on vieritetty. Matti Saurama Sakari Viika Hybridiooppera Indigossa laulavassa Mari Palossa (lattialla) on tyylilajiin istuvaa sähköistä sähäkkyyttä.. 37 28. Libretistin työkalupakista riittää osia aina parhaat palansa hukaten. TammikuuTa 2016 VIIKON 4 SITAATTI Tähän tammikuun viimeiseen sitaattiin pitäisi löytyä vastaus helposti, jopa niin sanotusti heittämällä, käden käänteessä ja ihan pikasilmäyksellä. Osuvat puvut kumartavat moneen suuntaa, ei ryhmää, jolle ei olisi nyökkäilty. Mutta maaliin päästiin. Oltiinpa näistä asioista mitä mieltä tahansa, Hannu Väisäsen romaanisarja ja sitä seuranneet julkaisut kyllä naulaavat hänet selvästi kirjallisuutemme kaanoniin yhtä hyvin kuin muut vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaat, joissa oli monta eturivin kirjaiijaamme.” Eli siinä piste sille keskustelulle. Uuden äärellä haparointia Ansioituneen Vilppu Kiljusen ohjaus on ongelmallinen. ”Ylpeyden ja valheen” tunnustaminen on vain iso vitsi, kuten ajassa on tapana heittää. Kohtauksissa on outoa haparointia, aukeamattomia valintoja, mielistelyä vähän setämäiseen tapaan. Kriittisempi ote sanoman terävöittämiseen olisi ollut tarpeen. Vastaukset viimeistään 3.2
Järjestelmä pitää huolen omistaan mutta ulottaa mahtinsa myös kauas pappispiirien ulkopuolelle jopa oikeuslaitokseen. Syyllisiä Yksittäistapauksista alkaa tutkimusten edetessä kasautua yhä iljettävämmin löyhkäävä rikosten ja peittelyjen tunkio, johon kohoaa yhteisön kollektiivisen syyllisyyden läävä. Polttopisteessä Konservatiiviset amerikkalaiselokuvat sovittavat kernaasti sankarin viittaa tärkeitä instituutioita edustavien poliisien, lääkärien, lakimiesten tai toimittajien harteille riippuen ajankohtaistrendien kulloisestakin aallonharjasta. Viime vuonna Birdman putsasi pöydän. Liev Schreiberin osa on kiinnostavin mutta myös pienin. TammikuuTa 2016 Pika-arviot Jättiläinen Kotimainen elokuva harppaa uudelle, yhteiskunnalliselle tasolle Aleksi Salmenperän ohjauksessa, joka kertoo eräänlaisen dokumenttidraaman keinoin kaivosalan surullisenkuuluisaan skandaaliin Talvivaaraan kytkeytyneestä poliittisesta ja taloudellisesta suhmuroinnista, maan tavasta. Pakulan Watergate-teos Presidentin miehet (1976) tai tuoreempi ja niinikään Robert Redfordin tähdittämä James Vanderbiltin elokuva Truth (2015). Ei siis ihme, että median murroksen keskellä ilmestyy tutkivien reportterien ryhmästä kertova elokuva, joka seuraa kuukausia vienyttä uutteraa selvitystyötä. Kuten nimi kertoo, vahvasti koomissävytteinen elokuva näyttää, kuinka vaihtoehtomusiikkia julkaissut piskuinen levy-yhtiö horjutti hetken aikaa täkäläisiä musiikkimarkkinoita mutta kaatui mahdottomuuteensa. Bostonissa opiskellut ohjaaja ei löydä teokseensa alkuunkaan yhtä paksua paikallisväriä kuin Clint Eastwood ja Ben Aflleck kaupunkiin sijoittamissaan rikosfilmeissä. Tositapauksesta kertovat tapahtumat sijoittuvatkin vuosituhannen alkuun, miltei esihistoriaan siis. Paljastajat. Lopputulos ei ole aivan onneton, mutta liikkuakseen marginaalissa teos on kesy ja konservatiivinen. Lue Demokraatti.fi.. idealismia Spotlight (2015) jatkaa siis osaltaan Hollywoodin mediakuvauksille tyypillistä uutisidealismia, jonka mukaan toimittajat ovat eettisesti valveutuneita uskalikkoja ilman pätemisen tarvetta tai omaa agendaa. ELOKUVA Love Records – anna mulle lovee Tammikuun suomalaisuutuuksiin lukeutuu myös menestysohjaaja Aleksi Mäkelän tuorein ohjaus, ja senkin taustalla ovat todelliset tapahtumat ja henkilöt. Alun perin vähälle huomiolle mediassa jääneiden vihjeiden perusteella on syytä epäillä, että kirkko on ostanut hyväksikäyttäjien uhreja hiljaiseksi ja jättänyt syylliset rankaisematta. Teos yksilöi mediakritiikkinsä toimituspäällikköön (Michael Keaton), joka ei nuorena pomona hoksannut aiheessa piillyttä koukkua. Suomalaiselle elokuvanäyttelemiselle uudet suuntaviivat luova Joonas Saartamo esittää nuorta virkamiestä ristipaineissa. Katoliseen yhteisöön ulkopuolelta tulleen juutalaisen päätoimittajan (Liev Schreiber) aloitettua työnsä Boston Globe -sanomalehdessä sen tutkiva Spotlight-ryhmä usutetaan suurempien kalojen kimppuun. Tutkivien toimittajien ryhmä ravistelee katolisen kirkon tunkiota. Arvostelin elokuvan jo kaksi viikkoa sitten. 38 28. Näyttelijänäkin tunnetun Tom McCarthyn ohjaama ja kirjoittama reportaasiteos edustaa inhottavasta aiheestaan huolimatta pitkälti samoja ihanteita kuin Alan J. Meksikolainen Alejandro González Iñárritu on lähellä harvinaista temppua: parhaan ohjaajan pystiä peräkkäisinä vuosina. Loistava käsikirjoitus yhdistyy yhtä hienoon toteutukseen. Hierarkkinen laitos on vaientanut vastarannan kiisket systemaattisesti ja saanut myös lammasmaisen median sulkemaan silmänsä. Toimittajaroolit eroavat hädin tuskin toisistaan, sillä heistä jokainen on yhtä totinen torvensoittaja ilman persoonallisia ominaispiirteitä. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA Spotlight Ohjaus: Tom McCarthy Pääosissa: Michael Keaton, Mark Ruffalo, Rachel McAdams, Liev Schreiber, Brian D’Arcy James ja Stanley Tucci 2015, 128 minuuttia Montako tähteä elokuva sai. Sen huipennuksena katolisen kirkon uumenista paljastui pöydän alle putsattu, kymmeniin pappeihin ja kaupunkeihin lonkeronsa lopulta ulottanut likainen pedofiiliskandaali. Totta kai juuri hänestä muokataan menneet syntinsä tarinan nykyisyydessä kuittaava ykkössankari mutta onneksi ilman suurempia fanfaareja. Tämän laajemman kuvan hahmotus on Tom McCarthyn kuivakkaan ohjauksen vahvin valtti. ” Spotlight jatkaa Hollywoodin mediakuvauksille tyypillistä uutisidealismia, jonka mukaan toimittajat ovat eettisesti valveutuneita uskalikkoja. Nostalgista vaikutelmaa lisäävät uutishaukkojen käyttämät lankapuhelimet, perinteiset muistiinpanovälineet ja lähteiden perässä juoksemiset. Tulokaspomo ei tyydy laiskaan rutiiniin vaan odottaa kärsivällisesti saalista ja antaa tutkimusnelikolle täyden tukensa haistamassaan skuuppijutussa. KOOnnut Rane aunimO ELOKUVA ELOKUVA the Revenant Oscar-kilpailun ykkössuosikki, audiovisuaalisen ilmaisun kaikkinaisella voimalla kehoa tärisyttävä elokuva saa Suomen ensi-iltansa huomenna perjantaina. Kyllä elokuva myös kyseenalaistaa kohteitaan. Puhuvien päiden polveilevista keskusteluista ja puhelinsoitoista rakentuva teos viihtyy pääosin neljän seinän sisällä, eikä tavanomainen realismi riitä nostamaan sen kierroksia erityisen jännitteisiksi. Ainakin toivoisi, että lehtien palvelukseen vielä löytyisi värikkäämpiäkin karaktäärejä, eikä vain suorittavia ammattityyppejä. Ryhmä valpastuukin heti. Vallanpitäjien suosiosta riippumattomat tiedotusvälineet valvovat niissä järjestelmää ja kaivavat esiin totuuksia, joita huiputtajat parhaansa mukaan kätkevät
Hän pitää oman sektorinsa ykkösasiana valtatie 12:n siirtämistä etelämmäksi. Uuden Hollolan kunnanhallitukseen valittiin demareista Jarkko Niemi ja Miikka Lönn qvist. Eero Vainio kopauttelee päätöksiä sivistyslautakunnan pöydän päässä ja Pekka Komu toimii tekninen ja ympäristölautakunnan johdossa. ja opiskelijoille vetovoimainen kaupunki. – Lahdessa pantiin luottamushenkilöiden työkalut nyt kerralla kuntoon. 39 28. Nyt puheenjohtajalla on mahdollisuus hankkia enemmän tietoa asioista ja vaikuttaa varhemmin valmisteluun sekä poliittisen ohjauksen antamiseen, sanoo Pekka Komu. Muutenkin kuin gallupeissa. – Sen työllistävä vaikutus olisi valtava.. Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen seurauksena uuden Lahden 102-jäsenisessä mammuttivaltuustossa istuu 30 demaria, yksi enemmän kuin kokoomuksessa. Sokerina pohjalla valtuustoryhmien tuki Myös valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä on parannettu Lahdessa. – Saamme demokratialle uusia välineitä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on jatkossakin kokopäiväinen luottamistoimi. Niemi ja Lönnqvist Hollolan hallitukseen Päijät-Hämeessä toteutui vuoden vaihteessa myös Lahden ja Nastolan yhtymisen lisäksi toinenkin kuntaliitos. Nyt tämä on enemmän työntekoa ja puheenjohtaja voi olla aidosti kartalla ja se sujuvoittaa päätöksentekoa. Tuelle on omat pelisääntönsä, kertoo Jarkko Nissinen. Luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksia parannettiin merkittävästi. TammikuuTa 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Demarit on nyt uuden Lahden suurin ryhmä SDP nousi vuoden vaihtuessa Lahden suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Ei tarvitse käydä jaakobin painia huonosta omatunnosta kun ei ehdi paneutua asioihin tarpeeksi. Samassa rytäkässä Lahden kuntapolitiikkaa pantiin muutenkin uusiin kuosiin. Vainion mukaan Lahden sivistyssektorilla on nyt tärkeintä huolehtia siitä, että kuntaliitos toteutuu sujuvasti. Näin taataan, että keskeisillä luottamushenkilöillä on aikaresurssia paneutua sektorinsa asioihin ja turvata näin niiden hyvä poliittinen valmistelu, sanoo kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja Jarkko Nis sinen (sd.). Hämeenkoski ja Hollola yhdistyivät Hollolaksi. Nissinen vastaa luottamushenkilönä elinvoimaja työllisyysasioiden poliittisesta koordinoimisesta. Demokratialle uusia välineitä Demareilla oli keskeinen rooli Lahden kuntapolitiikan uudistuksissa. Lahden on oltava jatkossakin aidosti lapsiystävällinen sekä lapsiperheille ” Luottamushenkilöiden toiminta jää helposti pintaraapaisuksi, päättäjät ovat liian usein kumileimasimen asemassa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Lahden viestintä Jarkko Nissinen (keskellä) sekä valtuuston juniorikaartiin kuuluvat Eero Vainio (29, oik.) ja Pekka Komu (33) ovat uuden Lahden uusia puolipäiväisiä luottamushenkilöitä. Sekä Vainio että Komu ovat johtaneet aiemminkin lautakuntaa. – Näissä muutoksissa sokerina pohjalla on se, että Lahdessa otettiin käyttöön poliittinen tuki valtuustoryhmille. – Nyt ainakin muutamilla luottamushenkilöillä on mahdollisuus keskustella asioista sidosryhmien ja valmistelijoiden kanssa kunnolla. Uutta on se, että kaupunginhallituksen kaksi varapuheenjohtajaa ja kolmen keskeisen lautakunnan puheenjohtajat ovat puolipäiväisiä luottamustoimijoita. Eero Vaino korostaa, että luottamushenkilöiden toiminta jää helposti pintaraapaisuksi, päättäjät ovat liian usein kumileimasimen asemassa. – Heillä kaikilla on halutessaan käytettävissä kaupungintalolla työpisteet ja sihteeripalvelut. Se on 500 euroa valtuutetulta ja sillä voi esimerkiksi maksaa tilavuokria ja yleisötapahtumien kustannuksia. SDP sai myös tavoittelemiinsa lautakuntiin puolipäiväiset puheenjohtajat
Käsi ylös, joka on sitä mieltä, että toteuttamalla näitä ajatuksia olisi helpompi saada uusiakin ihmisiä käyttämään aikaansa usein vaikeiden yhteisten asioiden hoitamiseen. Toimimmeko arvostavasti myös häntä kohtaan, joka kysyy, miksi nämä lautakuntapaikat jaettiin näin. Muistammeko nämä hyvät periaatteet päivittäin toiminnassa. Toisille on tärkeää ylläpitää työväentaloa, jolla monenlaiset toimijat saavat tilaa. Pohdinnoissa pidettiin tärkeänä arvostavaa kohtaamista ja yhteisöllistä vaikuttamista. Neljäs porukka tarjoaa jäsenilleen ja komppareilleen mahdollisuuden tutustua vaikkapa median tai toisten puolueiden toimintaan. Meillä on yhteisesti jaetut arvot ja halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Kun kohtaamme muita ja käymme vuoropuhelua, on lähtökohtana toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Reilun kolmen vuoden jatkuva kentän kiertäminen on vahvistanut tämän minulle. Viides verkosto haluaa kehittää koulutusta, ja kuudes vammaisten asemaa. Kolmannet hakevat aktiivisesti uusia kontakteja järjestämällä keskustelutilaisuuksia joko sisällä tai torilla. Monien mielessä on herännyt kysymys, eivätkö nämä ole itsestäänselvyyksiä. Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri. Arvostammeko ja innostummeko, kun joku esittää uutta toimintaa. Menestyksen avain on tarjota kansalaisille toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Uskallus kokeilla on kannatettava teko. Sitten käsi alas ja töihin. Voisin jatkaa listaa vielä pitkään, mutta pysähdyn tässä tarjoamaan keskusteluun joitakin yhteisiä toimintaperiaatteita, joita mainitsemani pohdinnat tuottivat. Kuunteleminen ja oman osaamisen vahvistaminen ovat avaintekijöitä, kun SDP on yhteydessä kansalaisiin, yhteiskunnan eri toimijoihin ja asiantuntijaverkostoihin.. Omasta mielestäni puolueaktiivit tekevät tälläkin hetkellä huikean hyvää työtä. 40 28. Koolla oli hyvin erilaisia porukoita, joista osa ei edes ole niin sanottua puolueväkeä. Kuunteleminen ja oman osaamisen vahvistaminen ovat avaintekijöitä, kun olemme yhteydessä kansalaisiin, yhteiskunnan eri toimijoihin ja asiantuntijaverkostoihin. TammikuuTa 2016 Reijo paananen Puheenvuoro Tämän ajan puolue P ohdimme kevään ja syksyn aikana, millainen on tämän ajan puolue. Yksien toiminta keskittyy selkeästi kuntapolitiikan ympärille. Mutta käsi sydämelle. Toimimmeko silti riittävästi erilaisissa verkostoissa ja onko toimintamme niissä tavoitteellista. Voisiko toiminnassamme olla nykyistä enemmän vuoropuhelua. Aika selvää on, että meidän tulee olla aktiivinen ja tavoitteellinen kumppani. Tällä tiellä tartumme uusiin ilmiöihin ja rakennamme turvallisen sillan kohti parempaa, arvoihimme pohjautuvaa tulevaisuutta. Heilläkin oli silti näkemys, että sosialidemokratialle on tarvetta jatkossakin – kunhan toimintatapoja saadaan monipuolistettua. Ja ”ne toiset” eivät ole vain ”ulkopuolisia”, vaan myös jäsenistön aito mahdollisuus vaikuttamiseen ja kuulluksi tulemiseen on varmistettava. Olemmeko silti riittävän rohkeita keskustelun avaajia ja uskallammeko tarttua vaikeisiinkin kysymyksiin. Och naturligtvis gör vi det här på åtminstone två språk. u u u Keskeinen piirre sosialidemokraateissa on ollut, että tarjoamme luottamusta ja turvaa muutokseen. Ajatuksena on rohkaista ihmisiä toimintaan, mukaantulemiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen. Eikö se ole riittävän vakaa pohja keskustella, kuunnella ja ymmärtää muitakin. u u u Tämä vuosi on kuntavaaliehdokkaiden etsintäaikaa. Historiamme osoittaa, että olemme olleet edistyksellinen ja ratkaisukeskeinen liike. Otammeko aikaa hakeaksemme paikkakuntamme muilta toimijoilta ajatuksia tai tukea omille ajatuksillemme. Kuinka näytämme jatkossakin, että teemme työtä edistyksellisyyden, edelläkävijyyden ja ratkaisukeskeisen päätöksenteon eteen
Muuttuva maailma, nykyinen kansainvälinen talousjärjestelmä, valtioiden rajat ylittävät talouskriisit, sosialidemokratian ja ay-liikkeen asemien heikentyminen, liikkeen sisällä tapahtuneet muutokset, erityisesti omien rahoituslähteiden väheneminen, sekä puolueen omien tiedotusvälineiden niukkuus... Ja myös sellainen sisältö politiikalle, jolla haetaan vastauksia ongelmiin. omaa politiikkaa pitää uudistaa Nykyisen porvarihallituksen harjoittama politiikka sataa suoraan sosialidemokraattien laariin. Hannu Tapiola puolestaan esitti näkemyksiänsä otsikolla ”Mikä on SDP:n visio?” Nämä ja monet muut kirjoitukset osoittavat, että muutos on mahdollisuus – edellyttäen että muutokselle annetaan mahdollisuus. On pidettävä myös huoli siitä, että uusille sukupolville ja heidän näkemyksilleen löytyy puolueessamme tilaa. TammikuuTa 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Kaikesta edellisestä on seurannut yksipuolistunut tiedonvälitys, joilla on ollut vaikutuksensa puolueemme toimintaan. Kannatuksen pysyvä kasvu täytyy rakentaa oman politiikan uudistamisen kautta. Sosialidemokratian on annettava suurta arvoa kaikelle sille, mitä se on historian saatossa aikaan saanut, mutta sen on annettava tilaa myös ajatuksille, joilla SDP:stä luodaan tulevaisuuspuolue. Valto Koski. Pentti Puoskarin analyysissa, joka liittyy viime marraskuun Kokkolan Työväenyhdistys r.y 1905–2015 110-v. Miten toimintaamme tulee kehittää sosialidemokratian arvostuksen nostamiseksi sellaiseksi, jota historialliset saavutuksemme edellyttävät. Haasteet on käännettävä mahdollisuudeksi päivittää puolue tulevaisuuteen. Nyt on tehtävä syvällinen analyysi yhteiskunnan tilasta. Tällaiselle osaamiselle on myös nyt käyttöä. Veikko Räntilän kirjoitus 9.10.2015 Demokraattilehdessä otsikolla ”Poliittinen edunvalvonta vaatii uuden kansanliikkeen” ja Koivukylän Työväenyhdistyksen jäsen Heikki Tidenbergin kirjoitus otsikolla ”SDP:n ohjelmakeskustelu jatkuu”. Sosialidemokratian sisältä löytyy sellaista osaamista, jota tämä kehitysvaihe ja tulevaisuus edellyttävät. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. 41 28. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Sosialidemokratian haasteet ovat myös mahdollisuus Jari Soini SDP:n tulevaisuus on puolueen omissa käsissä. Tämä osaaminen voi nostaa puoluetyön merkitystä ja arvoa aivan uudelle tasolle. Toiveita herättää se, että samanlaista analysointia on alkanut esiintyä puolueväen keskuudessa laajemminkin. Puolueen ei nyt tarvitse oppositioasemassa harjoittaa politiikkaa jossa omat näkemykset vaarantuvat. On keskityttävä oman politiikan muotoilemiseen sellaiseksi, että sille saadaan kansalaisten vankka tuki ja josta voimme myös vastata, kun se aika koittaa. historiasta kohti parempaa tulevaisuutta Minulla on vahva käsitys siitä, että sosialidemokratian sisältä löytyy sellaista osaamista, jota tämä kehitysvaihe ja tulevaisuus edellyttävät. Tällaisella kehityksellä on ollut pääosin kielteisiä vaikutuksia, siksi on tärkeää käynnistää laaja keskustelu puolueen sisällä mutta myös kansalaisten keskuudessa siitä, miten sosialidemokratia vastaa näihin haasteisiin. Tässä yhtey dessä mainittakoon muun muassa. Sosialidemokratian tulevaisuutta ei kuitenkaan voi rakentaa sen varaan, että kannatusluvut nousevat muista syistä kuin puolueen omasta toiminnasta. Se näkyy viimeaikaisissa galluptutkimuksissa. Seminaarisarjaan, on mielenkiintoisia linjauksia, joihin on helppo yhtyä. Nämä ovat tekijöitä jotka vaikuttavat myös tulevaisuudessa puolueemme kehitykseen sekä myös vaikutusmahdollisuuksiin
TammikuuTa 2016 Pakkasta purevampi. 42 28
Varaa matkasi kätevästi Matkapoikien kautta soittamalla arkisin klo 8–17 numeroon 0102323109 tai käymällä osoitteessa www.matkapojat.fi/demarit. Matkapojat järjestää tilausajokuljetukset risteilylle lukuisilta eri paikkakunnilta. 43 28. mennessä! Hinta alkaen 35 e / B4 ja 65 e / B2. Hinnat ovat per henkilö. Hyödynnä ennakkovaraajan etu 31.3. Kysy lisää kuljetuksista varauksen yhteydessä tai valitse itsellesi sopivin bussiin nousupaikka Matkapoikien nettisivuilla. Risteilyvarauksia otetaan vastaan 28.1. TammikuuTa 2016 Laiva on lastattu demareilla Tervetuloa kanssamme Tallinnan risteilylle M/S Baltic Queen -aluksella 27.–28.8.2016 Laivalla on runsaasti puolueen ja puoluetta lähellä olevien järjestämää ohjelmaa. alkaen.
Hallituksen osaaminen epäilyttää kirjoittajaa. Tämän hallitus aikoo toteuttaa säätämällä pakkolain, ellei pakettia muutoin saada kasaan. Työstä saatavaa palkkaa lasketaan, viikoittaista työaikaa lisätään, lomaoikeuksiin puututaan, korvausta epäsäännöllisestä työstä leikataan ja niin edelleen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka todisti valtiovarainministeri Stubbin prosenttilaskutaidon heikoksi. Suomalaisella työntekijällä on erittäin suuri tarve sopia asiois ta, ja heille on tärkeää, että asioista sovitaan oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman tasapuolisesti. Tilalle valitut alistuivat julkisten tietojen mukaan.. Emme ole tottuneet, että meille sanellaan maan hallituksen taholta työehtosopimusasiat. Tämä mielestäni lähtee siitä, että työntekijälle tarjotaan työtä, josta maksettava palkka on sellainen, että sillä tulee toimeen. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Bernerin painostuksen seurauksena muun muassa hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen yksi jäsen erosivat, koska eivät voineet alistua painostuksen edessä. Tässä kilpailuyhteiskunnassa arvostus työntekoa kohtaan on unohdettu kokonaan. Pirjo Konttinen Kuusankosken sosialidemokraatit Onnettomien tunareiden hallitus Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Laskutaidon puutetta, lakien ja sopimusten väheksymistä, vaihtoehdottomuutta... 44 28. Enkä myöskään pysty ymmärtämään yhtälöä, jolla näillä toimilla työvoimasta syrjäytetään iso osa työttömiksi. On toki pyydetty ay-liikkeiltä vaihtoehtoja, joita ei kuitenkaan ole haluttu tosissaan tai edes aidos ti kuulla. Hallituksen säästötavoitteet koskisivat vain työn suoritusporrasta. On vaikea nähdä, kuinka näillä epäoikeudenmukaisilla toimilla saadaan lisää työpaikkoja. Oikeuskansleri nimittäin totesi tutkimustensa perusteella, että Stubb ei antanut tahallaan suurta prosenttilaskuvirhettä sisältänyttä tietoa eduskunnalle hallintarekisteri asiassa. Pikemminkin tällainen sanelu on jostakin Pohjois-Koreasta. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu asioista sopiminen, etenkin työkulttuuriin kuuluu yhdessä sopiminen. Toivottavasti uudel leen alkaneissa työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa päästään sopuun. Yhteiskunnan pyörittäjä on pienipalkkainen suomalainen työntekijä, jonka kaikki ansiot menevät lyhentämättöminä elämiseen vaadittavaan kulutukseen. Vai onko tarkoituksena tehdä Suomesta halpatyömaa ja taata kansainvälisille pörssiyhtiöille vakaat osinkotuotot. Se tulisi välittömästi nostaa sille kuuluvalle tasolle. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella hän painosti hallituksen perumaan johdannaissijoituksia tehneiden – ja kymmenien miljoonien tappioi ta niillä aiheut taneiden – vastuuhenkilöiden toiminnan ja vahingonkorvausvelvollisuuden oikeudellisen selvittämisen. Eikö valtiovarainministerin kelpoisuuteen pitäisi kuulua prosenttilaskutaidon hallinta. Tämän jälkeen harveneva, yhä työssä käyvä joukko maksaisi veroina heidän elämisensä. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Berner puuttui Finavian hallituksen toimintaan. Tämän sopimusperinteen rikkominen on jo aiheuttanut yhden mielenilmauksen, ja mahdollisesti näitä nähdään lisää hallituksen linjan jatkuessa sanelupolitiikkana. Moni on vasten tahtoaan syrjäytetty työelämästä. Työn on oltava pysyvää ja kokopäiväistä, ja nollatuntisopimuksia ei pitäisi hyväksyä ollenkaan. Työn on myös oltava mielenkiintoista, ja siinä on tärkeää olla mahdollisuuksia kehittyä. Kaikki asiat ovat aina tähän mennessä ratkenneet yhdessä sopimalla ja neuvottelemalla ilman barrikadeille nousua. Eli leikkaamalla eniten heiltä, jotka pyörittävät yhteiskuntaamme 24/7. Maallikkona on vaikea ymmärtää, kuinka nämä rajut heikennykset työehtoihin toisivat työpaikkoja lisää. Nämä eivät käytä tulojaan suomalaisen yhteiskunnan pyörittämiseen. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Tasapuolisuutta ja arvostusta työntekijälle Onko hallituksen pakkolakien tarkoitus lisätä suomalaisia työpaikkoja vai onko tarkoituksena tehdä Suomesta halpatyömaa. Tätä tämä nykyinen hallitus tekee, se on asettanut tiukan kustannusja kilpailukykysäästötavoitteen. Näistä syrjäytetyistä osa jää kokonaan yhteiskunnan tukien varaan ja menettää pikkuhiljaa tahtomattaan työkykynsä. Sen seurauksena ostovoima laskee, sen ollessa jo nyt matalalla. Hallitus on kuitenkin valinnut linjakseen sanelupolitiikan, joka ei kuulu länsimaiseen demokratiaan, eikä vastaavaa ole koettu nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tulee mieleen, onko näiden esitettyjen pakkolakien tarkoitus todellisuudessa lisätä suomalaisia työpaikkoja Suomessa. TammikuuTa 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Suomalaista työkulttuuria on aina tähän saakka arvostettu
USA:n urkinta ulottuu myös puhelimiin. Näin hän toteaa, vaikka tietää näiden partioiden rasistisen tarkoituksen. TammikuuTa 2016 Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi Ulkoministeri Soini katsoo julkisuuteen antamiensa tietojen mukaan, että EU:n jäsenvaltion ei tarvitse noudattaa EUsopimuksia eikä oikeusperiaatteita eikä sallia mielipideja julkaisuvapautta, jos enemmistö vaaleilla valituista valtion päättäjistä niin haluaa. Sen sijaan kyky kyberpuolustautumiseen pitää olla. NSA vakoilee myös suoraan Microsoftin, Applen, Googlen ja lukuisten muiden suurten internetyritysten kautta. NSA voi vakoilla jopa suljettua iPhonea. Yhdyn tässä Haglundin näkemykseen siitä, että kyllä meillä pitää olla takataskussa myöskin mahdollisuus vastahyökkäyksiin. Yrjö Saraste Eikö valtiovarainministerin kelpoisuuteen pitäisi kuulua prosenttilaskutaidon hallinta?. Käytännössä joudumme kyllä kuitenkin lähtemään siitä, että joku aina seuraa internet-liikennettämme. Keskustelu Suomen kybervaikuttamisesta ja sen osaamisesta nousi jälleen esille, kun Yleuutiset sai tietää, että vuonna 2013 paljastunut Suomen ulkoministeriön laajamittainen verkkovakoilu oli todennäköisesti venäläisen Turla-ryhmän toteuttamaa. Se on salakuunnellut muun muassa Ranskan presidenttiä, Saksan Angela Merkeliä, YK-edustajia, ministereitä, suurlähettiläitä ja liittolaisiaan. 45 28. Mielestäni emme tarvitse mitään ihmeellistä hyökkäystaitoa. Haglund täsmensi kuitenkin ettei peräänkuuluta aktiivista kyberotetta siinä mielessä, että puolustusvoimat alkaisi aktiivisesti harjoittaa kybervakoilua. Jos halutaan puolustautua kyberhyökkäykseltä, siihen ei pystytä jos ei ymmärretä hyökkäyksen logiikkaa. USA:n vakoilulla on tietysti valtion siunaus ja rahoitus. Perussuomalainen oikeusja työministeri Jari Lindström ei pidä Ylelle antamansa lausunnon mukaan väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden johtamia katupartioita ongelmana, kunhan kadulla liikkuvat noudattavat lakia. Haglund pitää selvänä, että jos iskun on toteuttanut venäjänkielinen Turla, se ei ole voinut toimia ilman Venäjän valtion siunausta – ja hyvin todennäköisesti myös rahoitusta. Pääministeri Sipilä väittää toistuvasti totuuden vastaisesti, että kaikkea, mitä hallitus esittää valtiontaloutta koskien vastustetaan, mutta mitään vaihtoehtoa ei esitetä. Siis nimenomaan hyökkäyksiä. Yhdysvallat harjoittaa massiivista verkkovakoilua. Näin hän kehtaa väittää julkisesti, vaikka muun muassa SDP on esittänyt vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle ja ammattijärjestöt vaihtoehdon Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Sen salaisin salainen poliisi NSA vakoilee kaikkia. Salolainen säesti, että pahimmillaan tämä on sotaa – siis verkoissa käytävää sotaa. Täytyy varoa, mitä nettiin kirjoittaa tai puhelimessa puhuu. Venäjä ja sen kyber-ryhmät ovat onneksi kuitenkin vielä harjoittelijoita USA:n vastaaviin verrattuina. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos Espoo Kybervakoilua tulee myös lännestä Kansanedustajat Carl Haglund (rkp.) ja Pertti Salolainen (kok.) vaativat radiossa, että Suomella pitää olla kyky tehdä omia kyberhyökkäyksiä
Edes yhtä laajaa keskustelua sel laisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Tai miksei Suomen oloissa to teuttamiskelpoista mallia ole esitetty. Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustami nen on muodostunut jonkinlai seksi mittariksi sille, onko po liitikko tai puolue jotenkin van hanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen. Hel singin Sanomien mukaan 451 poliittisesti epäluotettavaksi ainekseksi luokiteltua sai ko. Ehdotus kerää kannatusta var sinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Parisataa ylioppilasta saatiin Saksaan ”partioleiriksi” naamioituun sotilaskoulutuk seen. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Näiden värvääjiä oli vat Etsivän Keskuspoliisin pääl liköksi myöhemmin kohonnut Esko Riekki ja Lapuan Liik keen johtaja Vihtori Kosola. esitet tiin myös vuonna 1938 valmis tunut elokuva Jääkärin morsian, joka sijoittui pääosin latvialai sen Libaun kaupungin kapak kaan. Talollisten ja työläisten kin pojat lähtivät vuona 1915 Preussilaisseen Jääkäripatal joona 27:ään, jolloin pääluku nousi 2000 mieheen. Näiden kahden kulman kier tämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdol lista saada tarveharkintaisia tu kia. Jonkunhan näitä tarve harkintaisia hakemuksia pitäisi Olivatko jääkärit osa itsenäisyyshanketta vai imperialismia. Tähän kysymyk seen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Julkisessa keskustelussa ol leissa perustulomalleissa tois tuu kolme ongelmaa. Onko jääkärien osuutta vuo den 1918 sodassa liioiteltu. Se ilmei sesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista pe rustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista. Perustulon kannattajilta kysy tään usein, millainen on konk reettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Sen johtomie het Konni Zilliacus ja Herman Gummerus saivat idean sotilaskoulutuksen hankkimi sesta intomielisille nuorille Saksassa. Niistä yhdessä kään ei ole käytössä perustuloa. ”Jääkärit”draama muodos tui kolmen näyttelijän luke mista jääkärien päiväkirjoista. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Miksi perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa Suomen viidakkomaisen sosiaa liturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottami seksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Tähän kysymykseen kieltäytyi kansalais sodan terroria tutkinut Jaakko Paavolainen vastaamasta luen noidessaan Hausjärven Oitissa vuomma 1967. Niissä kuvastui turhautuminen: jalkamatka Merenkurkun yli, preussilainen simputus, sodan päämäärät. 46 28. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa. Suomalainen aktivismi vas tusti viime vuosisadan alussa venäläistämistä. Elokuvassa pyrit tin glorifioimaan jääkäriliikettä. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asu miskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen. Maailmassa on vajaat 200 itse näistä valtiota. Loppukohtauksessa rynnännyt ratsujoukko ei olisi menestynyt seuraavassa suursodassa. Ensimmäinen on, että nykyi sellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Latvia kuului silloin Ve näjää vastaan sotivaan keisarilli seen Saksaan. Tässä ehdotuksessa byro kratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olisiko val talain voimaantulo heinäkuussa 1917 toiminut yhteiskunnallisten vastakohtien lievittäjänä. Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukau dessa – taas ei ole varaa, ellei ve roja koroteta holtittomasti. 3.1. Ohjelmassa esiin tynyt asiantuntija totesi, että jääkäriliikkeestä ei ole yhtä to tuutta. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. TammikuuTa 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Monelle jääkärille selvisi vasta sodan loppuvaiheessa, että he eivät olleetkaan taistelemassa ”ryssiä” vastaan. Televisiossa vuodenvaihteessa esitetty Jääkäritohjelma oli Helsingin Sanomien draama kommentin mukaan ”Jääkärien muiston juhlaversio”. Nämä istuivat sittemmin sel litovereina Pietarin Spalerna jassa. Suomen kohta satavuotiaassa itsenäisyyskehityksessä on monia avoimia kysymyksiä
Luutnantti Sveitsin junien saapumisesta voi tarkistaa kellonajan, Suomen junista viikonpäivän. Monelle jääkärille selvisi vasta sodan loppuvaiheessa, että he eivät olleetkaan taistelemassa ”ryssiä” vastaan. . Millainen Suomi on näiden vuosien jälkeen, Kreikkaa heikompi. Televisiossa pohdittiin, miksi viisikymppinen ei saa töitä. Omalle armeijalle kunnon pelit ja vehkeet. Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Onkohan hallituksella nyt kansalaisten enemmistön tuki. Olen käynyt vuosien aika na läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni. Enää ei toimi edes junan vessa pakkasella. Sotakomissaari Trotski kutsui heidät kotiin jo 31.1.1918. . Hallituksen julmuudesta kertoo sekin, että hallitus toteuttaa palkkaja työehtoheikennyksen jo vireille laittamiensa pakkolakien avulla, elleivät työntekijäjärjestöt niihin muuten suosiolla taivu. Suomessa ruotsalaisia halvemmat työntekijtät joutuvat tekemään tuotteita, jotka eivät tahdo mennä kaupaksi. Viime vuosien hallitukset, kuten tämäkin, ovat tukeneet työnantajia alentamalla heidän maksujaan ja verotusta yhteensä tuhansilla miljoonilla. Hallituksella on alalta vankkaa asiantuntemustakin. . Ehdotus SDP:n seuraavaan puolueohjelmaan: Puolan nykytilannetta esimerkkinä pi täen tulee mieleen niin sanottu ääniosuusraja eli yhden puolueen maksimiprosentti pitäisi voida rajata Suomessa 30:een. Julkisuuteen on näyttäytynyt siltä, että työnantajajärjestö EK:lle sopivat hallituksen pakkolait paremmin kuin neuvotteluratkaisu. Syyllistetty ja naapurimaita huonommin palkattu työntekijä ei pysty ponnistamaan kunnon loikkaan. Niin alas ei voida palkkoja laskea, että olisimme kilpailukykyisiä halpatuotteissa. . Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta junalla tuotu Leninin hallitus pyrki Saksan kanssa rauhaan, joten sen apu punaisille jäi vähäiseksi. Nyt neuvottelut ovat onneksi alkaneet uudelleen. Jos palkkaja työehtojen takia pitää kilpailukykyymme ja velkaantumiseen syyllistä etsiä, niin se löytyy nykyisen hallituksen sisältä. Tympii tämä Natonatonatokortilla pelaaminen tilanteessa kuin tilanteessa. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Suomessa on nyt kaksi meininkiä: työmarkkinajärjestöjen tekemisen meininki ja hallituksen perumisen meininki. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Uusien vaalien jälkeen nähtäisiin, onko nykylinjalla kannatusta. Rahat on käytetty pääosin suurempiin osinkoihin ja jopa siirretty piiloon verottajalta. 47 28. Tästä ajasta tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuoden puheessaan että silloin ei ansaittua hyvää ollut jaettavana – jättäen kuitenkin taustapuolueensa mainitsematta. Demokraattisesti valitulla hallituksella on eduskunnan enemmistön tuki ja se näyttää jatkavan samalla väärällä linjalla. Hallitus vaatii nyt yhteiskuntasopimushankkeellaan, että tavalliset työntekijät ja toimihenkilöt luopuisivat elintärkeistä eduistaan maan kilpailukyvyn ja velkaantumisen nimissä. Tämä koskee kaikkia alueita: kauppaa, rakentamista, maataloutta,ketun nahkoja, taidetta, peliteollisuutta – ei vain teollisuutta. Maailmassa on täysin suojattomia ihmisiä, jotka joutuvat töihin jopa alle ruokansa hinnan. Vanhaan hyvään aikaan töistä olisi iloittu! Onkohan lamaamme ratkaisu lähempänä kuin uskommekaan. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan. Palkkoja alentamalla loikataan kurjuuteen ja halpatuotekilpailuun. Pakonalainen . Mielipiteeni on, että ihminen on tuossa iässä kulutettu loppuun ja nuorempaa työntekijää on helpompi aivopestä. Kokoomus nostettiin Jyrki Kataisen johdolla 2007 Sari sairaanhoitajan palkka-ja toimihenkilötupolla vaalivoittoon ja sitä kautta hallitukseen, jossa puolue on edelleen. Olivatko jääkärit osa itsenäisyyshanketta vai imperialismia. LISÄÄ MIELIpITEITÄ OSOITTEESSa dEMOKRaaTTI.fI Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa. Sillä ei ollut mitään sitä vastaan, että Hessenin prinssi toimisi täällä kuninkaana. Tämä riittikin EK:lle hyväksi perusteeksi katkaista yhteiskuntasopimushankkeen viimeisen yrityksen, vaikka EK leimasikin siihen syylliseksi aiemmin hankkeesta kieltäytyneen AKT:n. Näillä rahoilla ei ole lisätty kilpailukykyä eikä tehty parempia tuotteita. Unto Jukka . Julkinen arvosteluryöppy onkin kohdistunut yksinomaan ay-järjestöihin ja niiden jäseniin. Jos kuusi miljardia euroa pannaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen syntyy varmasti uusia vientiin kelpaavia tuotteita. Jamppa . Leikkaukset ovat loikka halpatyöhön Hallitus on nostavinaan tuottavuutta laskemalla palkkoja, eläkeläisten tukia ja työttömyystukia. . Tämä hallitus näyttää olevan tulojen salaajien ja veronkiertäjien asialla. ”Vapaussota”-myytin rakentajat haluavat unohtaa, mikä osuus saksalaisilla oli Helsingin ja Lahden valtauksissa. Keisarillisen Saksan suunnitelmissa oli Suomen liittäminen metsävaroineen. Marko . Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Antti Koskela Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja. Voidaankin todeta, että vasta Saksan tappio molemmissa maailmansodissa takasi Suomen itsenäisyyden! Kari Nikkinen Imatra käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Tuottavuusloikka epäonnistuu, kun kaikki tehdään väärin, parempiosaisten ehdoilla. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat ainoa tie, jolla löytyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja oikeaa kilpailukykyä. Tervetuloa Onnijunat ja muut kilpailijat, jos VR ei saa juniaan kulkemaan myös talvella. Venäläisiä upseereita soti jopa valkoisten puolella. Pentti Välimaa Pori tiinkuljetuksen vasta aseiden vaiettua. Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton. . Hallituspuolueiden lupaukset ennen vaaleja on täysin unohdettu .Meidän takinkääntäjämme ovat vallassa monta vuotta. Kemppi-yhtiö joutui oikein vakuuttamaan, ettei lähde urakoimaan Krimille. Tämä ei koskisi pressan vaaleja. Nyt se on selvinnyt miksi Neuvostoliitossa siirryttiin Leonid-sedän aikana pysähtyneisyyden aikaan: jotta suomalaiset stalinistit eivät putoa kärryiltä. . Suomeen jätetyt venäläiset sotilaat luovuttivat aseensa heti sodan alettua. TammikuuTa 2016 Tekstiviestit LÄHETÄ TEKSTIVIESTISI NUMEROON 050 469 8445 . Ei Natokaan ilmaiseksi Suomea puolusta. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan. 1903 . Tapio Frondelius . Touko Virkkala emeritus Hallitus on julma palkansaajille Nykyinen kaikkia poliittisia oikeistosuuntauksia edustava hallitus käyttäytyy julmasti palkansaajia kohtaan, ikään kuin he olisivat syyllisiä Suomen heikkoon taloustilanteeseen
Joskus tällaiset tehtävät on jaettu jo ryhmän kokouksessa istunnon alla. Sanooko, että tästä on nyt hyvä jatkaa, kunhan ensin tarkistamme, minkä verran muutamme suuntaa. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Jos vaalivoitto todella tulisi, olisi syytä ajoissa sopia, mitä puoluejohto ensi töikseen vaaliyönä mediavehkeille sanoo. Keskustelimme maamme poliittisesta tilanteesta, joka näyttää edelleen olevan päällä. Näyttää nyt siltä, että ensimmäiset akanat ovat jo erottuneet jyvistä ja vähin elein poistuneet jonnekin. 49 28. Työsuhdeautoksikin saattaa kelvata vain Pirkkamersu eli Audi. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että valtion menoja on karsittava ja alettava se valtion omista laitoksista. Kansanedustuslaitoksemme ensi päivistä lähtien on istunnoissa toki käytetty Pakkasen kurituksessa suoraa kieltä tai tehty se huonosti peitellyin kiertoilmaisuin. TammikuuTa 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Ryhmä äänestikin puhemiehestä, päättäen lopulta asettua P. Tarkka analyysi tähänastisen nousun syistä olisi mielenkiintoista luettavaa. Rivi uusia Ladoja työsuhdeautoina firman parkkipaikalla jo kertoisi, että säästökuuri on meneillään. Hallituspuolueiden johtajat pelkäävät kuvitteellista sotaa mutta eivät ymmärrä, millaisen määrän vainajia synnyttää jo tämä seisova pattitilannekin. Toivottavasti pakkasukko on osannut erottaa mahdolliset vilunkit todellisista avun ja turvan tarvitsijoista. Puolueidensa eettiset arvot kyllä näiden herrojen välityksellä tulivat laajempienkin kansanryhmien tietoon. Sellaisiin en laske takavuosien kansankielellä ilmaisten rääpijäduoja mallia Sasi-Zyskowicz ja AhoPekkarinen. Roolitkin ryhmien sisällä ovat eduskuntakausittain vähitellen muotoutuneet niin, että tiettyjen edustajain pyytäessä ja saadessa puheenvuoron jokainen salissa tietää, mitä tuleman pitää. Näin tehtiin myös SDP:n ryhmässä jo sen ensimmäisenä toimintavuonna 1906. Lopuksi toivotti Jallu onnea ja menestystä uusimmissa sekoitushankkeissaan Väyryselle, tälle maamme vanhimmalle lastentarhalaiselle. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Vastaan nyt, että tiedän. Ravikansan tietotoimistolta saatujen tietojen mukaan saattavat joissakin firmoissa suoritusportaan ylimmät palkat olla firman johdon palkkojen tasolla elleivät jo ylempänäkin. Jumala on ylpiät päämiehet istuimelta kukistanut ja antanut nöyrien istua heidän siassansa. Ja vaaditaan että valiokunta toimii niin, että se tulee esille ennen suvilomaa”. Kansakunnan onnen kannalta pitäisi nyt juhlamenojen ohjaajan nostaa sauvansa pystyyn ja käskyttää seuraava näytös käyntiin. u u u Gallupeista lienee sanottu ja kirjoitettu kaikki mahdollinen ja sen lisäksi vielä joukko mahdottomiakin. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä Siirakin kirjan ohjetta puheenjohtaja Stubbin nyt kannattaisi noudattaa. Hallitusohjelmakin kaipaisi jo tuuletusta tai toteuttamista. Opettaja käänsi puheen turvapaikan hakijoihin. E. Samassa kokouksessa muuten ryhmä päätti myös, että ”puhemieheksi pitäisi saada poliitillisesti radikaali henkilö ja sellainen joka ei pikkumaisesti tahi puolueellisesti rajoittaisi puhevapautta”. Mitään ei tapahdu. Tässä asias sa esiintyy Y. Joku syyhän nousuun on olemassa. Svinhufvudin taakse. Demarien kannatuksen kasvu lupailee hyvää vaalitulosta. Ryhmä päätti muun muassa, että ”Huomisten keskustelujen yhteydessä haukutaan Torpparihäätöjen vuoksi porvarit ja heidän laatimat lakinsa. Tämän vaikeasti aukeavan kuvauksen sanoi opettaja saaneensa tiedotusvälineestä. Toivottavasti ei näin sano, vaan että ”näillä mennään!” u u u Eduskunnassa, tässä viimeisimmässä nimenomaan, ei vielä ole esiintynyt ainakaan televisiohavaintojen perusteella kunnon parivaljakoita. Ladat työsuhde autoina firman parkkipaikalla kertoisi, että säästö kuuri on meneillään. Sirola. Kovat pakkaset nekin ovat harventaneet saapuneiden joukkoja
Tällöin lämpötila voidaan pitää matalampana ja lämmitysenergiaa kuluu noin kymmenen prosenttia vähemmän. . Diabetesliiton jäsenhankintakampanja on menossa. 50 28. Juhlitaan 14.5. Talvitapahtuma pe 29.1. Vuoden 2016 jäsenmaksun 20 e voi maksaa kerhossa tai pankkiin, katso ohjeet kotisivuilta. Ekovinkin lähteenä on käytetty Sähkölämmityksen tehosJo parin asteen sisä lämpötilan tiputus voi tuoda tuhdin säästön talven sähkölaskuun. Majoitus 3 yötä 2h/h. Tervetuloa! PIRKANMAA . klo 10. Tarkista huoneiden ja muiden tilojen sisälämpötilat ja säädä ne oikein. Uusia jumppaajia odotetaan mukaan! PÄIJÄT-HÄME . POHJANMAA . KANTA-HÄME . Arensburg Boutigye Hotel & Spa, www.arenburg.ee. Kansanedustaja Anneli Kiljunen alustaa aiheesta ”Sipilän hallitus, sote ja vanhuspalvelut” Haminan Kumppanuustalo Hilmassa ma 1.2. ma 1.2., p. Kerhossa jaossa kevään toimintakalenteri. klo 10. Lopuksi arpajaiset. 450 e/hlö. kunnallisjärjestön pj Toni Eklund ja valtuuston jäsenryhmän pj Päivi Pietari. Etelä-Kymen Wanhat Toverit. klo 10. Kylpyhuoneissa ja pesutiloissa on yleensä korkeampi lämpötila kuin muualla huoneistossa, pidä siis niiden ovet kiinni. Vanhoissa massiiviseen betoniin upotetuissa lattialämmityksissä lämpötilan pudotuksella saavutetaan säästöä, jos pudotusjakson pituus kestää vähintään viikonlopun ajan. Ke Kuressaari päivä, to Saarenmaan päivä. Seuraava kerhotapaaminen ma 1.2. Someron Työväenyhdistyksen johtokunnan kokous su 31.1. klo 12–14, paikkana Panimoravintola Koulu. Näissä tiloissa lämpötilan voi nostaa tilapäisesti takaisin normaaliksi ja käytön jälkeen alentaa uudelleen. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat. Alustajina Turun Sos.dem. Lopuksi bingo. Silloin nimetään lisää kuntavaaliehdokkaita ja päätetään kevätkauden toiminnoista. Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerho 3.2. Tapaamme Wanhassa herrassa 1.2. Ohjelmassa Mielipuolen päiväkirja -monologi, musiikkia ja muistoja Novgorodin kulttuurimatkalta. Hyvä Wanha Toveri. Tuiketta Talveen -tapahtuma Pyynikin kentällä 31.1. Turengin Eläkkeensaajat. reino.lemmetyinen@saunalahti.fi/ p. Ilm. Muuta ohjelmaa, toimikunta valmistelee kevään aikana. klo 14. Tarkemman matkaohjelman ilmoitan viikolla 5. Sisältää: Yhteiskuljetus (Taivassalon Auto) Laivamatka VikingLine buffet meno/paluu. Ryhmätanssikisojen työryhmän kokous ma 1.2. Ilmajoen työväenyhdistyksen johtokunta kokoontuu to 4.2. . Matkan hinta n. Vantaan kaupungin edustaja Tuija Heikkinen tulee kertomaan vanhusten avopalveluista esittelee sen jälkeen palveluita. maksetaan tilille TOP: FI04 571 004 202 15246. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa pidettävään jäsenrekisteriiltaan. klo 11.30 yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki kertoo uuden Lahden tulevasta maankäytöstä. Sitovat ilmoittautumiset ja ennakkomaksu 100 e, 29.2. fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. Jumpan vetää Pekka Lepistö. KYMI . Lahden seudun Wanhat toverit. Torstaisin klo 11 käsityökerho linja-autoas. Kevätretki 2016 Saarenmaalle / Kuressaareen 31.5.–3.6. Muuta ajankohtaista: Turun Seudun Wanhat Toverit 10 -vuotta. Yhteiskuntakerho 28.1. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Venäjä-seuran osasto. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. toimistolla. Matkan viite: 201 647. Uusille jäsenille etuja odotettavissa. 28.1. Järj. Yhdistystoiminta Sähkölämmittäjäkin voi säästää pakkasella Tammikuun paukkupakkaset panivat sähkömittarit huutamaan armoa ja sähköyhtiöiden omistajat hieromaan käsiään. +358 400 720 460. klo 16–20. Ilta avoin kaikille. TUL Joy Games pöytätennis la 30.1. Kahvit klo 10.30. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Lämpötilan alentamiseen soveltuvat parhaiten seinälämmittimet, kattolämmitykset ja välittömästi lattian pintamateriaalin alle asennetut lattialämmitykset. klo 18.30 Seinäjoen Nuorisokeskuksessa, Puskantiellä. Kehittämisurakat työn alle. TammikuuTa 2016 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ne pystyvät tuottamaan tilaan jatkuvasti lämpöä juuri oikeassa suhteessa, jolloin asunnossa on tasaisen lämmintä. menn. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. viim. Tuloillallinen hotellilla, kolmen päivän lounaat (ke,to,pe). TUL Joy Games D-poikien lentopalloturnaus la 31.1. Alustajan Aarne Heikkilä. klo 11.00 Pyynikin palloiluhalli. Ilmajoen RM-klubin diabetesmiehet jumppaavat torstaisin klo 14 alkaen Ilmajoki-hallissa. Lisätietoja, http:// korso.elakkeensaajat.fi/ P, 0400 402 172. TUL-Tampere. Ke 10.2 klo 10.30 kahvit ja roskapoliisi Heini Manninen tulee kertomaan aiheesta ”Vantaa roskattomin kaupunki”. 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@tul.fi 3.2. Hervannan vapaa-aikakeskus. UUSIMAA . Tarkista myös autotallin ja varaston lämpötilat. . Seurojen vuosi-ilmoitukset 2015 ja yhteyshenkilötiedot 2016 sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.tul. klo 17 Työväentalolla. Nykyisten uusien pattereiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tarkka ja nopeasti reagoiva termostaatti sekä pieni massa. Käyttämättömien huoneiden lämmitys kannattaa alentaa pysyvästi tai kytkeä pois päältä. Jo lämpötilan alentaminen 21–22 asteeseen tuo säästöä. Sähkölämmitteisissä taloissa tehokas keino lämmitysenergian käytön vähentämiseksi on sähköpattereiden uusiminen, etenkin niissä taloissa, jotka on rakennettu 1970ja 1980-luvuilla. ja perjantaisin klo 10 tuolijumppa liikuntahallilla. klo 19. klo 13 Ty:n kerhotilassa Keskuskatu 17. Hallituksen kokous ti 2.2. Korson nuorisotilassa Korsontie 2, Vantaa. . Turun Nummenmäen sos.dem yhdistyksen kuukausikokous klo 18 yhdistyksen talolla. Aamiainen ja Spa ja saunaosaston käyttö, tossut ja kylpytakit huoneessa. klo 18 Juttutupa. Pikkuvinkeillä voi sähkölämmittäjäkin leikata sähkölaskuaan. Seuraa lämpötiloja erillisillä lämpömittareilla äläkä luota termostaatin numeroihin. Teleste Oy:n luottamusmies ja Raision kaupunginvaltuuston pj Janne laulumaa alustaa hallituksen pakkolakipaketista ja sen vaikutuksista työelämään ja yhteiskuntaan. Muista alentaa sisälämpötilaa talon ollessa tyhjillään, esimerkiksi lomien aikana tai päivisin työpäivän aikana. Ilm. Klo 11.30 lounas, klo 13 alustus/keskustelu. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 28.1. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. . Niihin riittää usein jo 15 astetta. Ekovinkki Liisa HarJuLa. Juhlapuhujana pj Antti Rinne. VARSINAIS-SUOMI
pahis. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Paattisten seurakunta Kuolleet: Aino Hellin Vahlsten 93 v. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kuolleet: Lilja Susanna Sysi-Aho 95 v, Hilkka Maria Saari 79 v, Silve Helene Isaksson 78 v, Solveig Linnea Sundberg 78 v, Janne-Petteri Kurki 46 v. motiva.fi. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. (06) 220 1562 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO – avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila Hengelliset Virat tamisohjelma Elvarin materiaalia, joka löytyy osoitteesta www. Kaarinan seurakunta Kastetut: Venner Urho Ejnar Backman, Iiris Iida Leena Kurki, Kukka Alina Marjatta Wallenius, Eveliina Hertta Vanharanta. Kuolleet: Irja Maria Neva 103 v, Lahja Tyyne Maria Raivo 99 v, Aino Kyllikki Eloranta 89 v, Olga Maria Häggström 88 v, Mika Juha Olavi Lönnroth 38 v. Kuolleet: Alice Ingeborg Mäkinen 91 v, Leo Adrian Aarnio 87 v, Sirkka Kyllikki Heino 87 v, Leila Onerva Leino 60 v. Turun seurakunnat Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. Kuolleet: Kaarlo Aarno Hastell 87 v, Otto Kalervo Koivukangas 86 v. Kirjoittaja on Valonian energia-asioiden neuvoja. 020 77 41424 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689, tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Urho Sakari Mäenpää. TammikuuTa 2016 Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Mila Adele Elovia Elomäki. Getty Images Ei ole harakoilla helppoa, kun lämpö ei enää karkaile. Kuolleet: Kerttu Helga Salminen 98 v, Eira Tellervo Karppi 83 v, Lahja Inkeri Kortelainen 80 v, Taavi Johannes Seulu 79 v, Tauno Kalevi Salo 70 v, Jouko Tapio Lunden 67 v, Antti Mikael Rissanen 39 v. Avioliittoon kuulutetut: Juho Lauri Mikael Bäcklund ja Heini Marianna Jousi, Teemu Joonatan Huusko ja Kaisu Maria Ihanamäki. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Emma Marie Huldén, Elmo Samuel Nyppynen. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA POHJAnMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. Maarian seurakunta Kastetut: Reinelle Aune Maria AppiahKubi, Kiia Sofia Heittola, Konsta Rafael Murto, Rasmus Kalevi Tuominen. Kuolleet: Tuomo Jaakkima Helle 84 v, Irja Anneli Pöntynen 78 v, Kaisa Helena Martinantti 75 v. Åbo svenska församling Döda: Pentti Nestor Lindberg 84 år. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 51 28. Turun Mikaelinseurakunta Kuolleet: Maire Sanelma Berg 96 v, Eeva Kaarina Kalliomäki 96 v, Meeri Tuulikki Palin 92 v, Soini Anja Onerva Raho 87 v, Ahti Armas Sarjanoja 87 v, Veikko Antero Koskipohja 85 v, Matti Juhani Lintula 77 v, Raili Marjatta Keskitalo 73 v, Jani Järvinen 50 v. 010 7703 640 (vaihde). Piikkiön seurakunta Avioliittoon kuulutetut: Toni Kristian Santala ja Heidi Johanna Hakala. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. Kuolleet: Lahja Marjatta Tuomi 85 v, Esa Untamo Lainio 52 v. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Turun Martinseurakunta Kastetut: Elin Aleksandra Göransson, Waltti Olavi Heikkinen, Onni Kaarlo Olavi Kallio, Viena Naimi Loviisa Kiiskinen
Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. 020 774 0410 » www.sak.fi/Turku Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma pe klo 9.00 16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. TammikuuTa 2016 Lakiasiat Hautauspalvelut Uusi lehti vuoden alusta. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Todellakin! Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Uskottava ja koskettava Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 52 28. 010 770 3620 SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi SAK:n liittojen AluetoimiStojA turuSSA: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella.. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p
Mikä on Suomen ruotsinkielisin kunta. ”Ch isu ” 6. 2. Kuinka pitkä on Saimaan kanava. Kar kki la 4. Kuka on kuntaliiton toimitusjohtaja. 9. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Jani Myöhänen Imatralta. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Lab rad orin nou taj ia 7. Tur ku 10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Suo la 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Viid es 2. 7. Mitä koirarotua rekisteröitiin eniten viime vuonna. TammikuuTa 2016 Ristikko 4/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 3. Kuinka mones yritys nyt on tekeillä. Ratkaisuja Ristikon 2/2016 ratkaisu: Torstaina 14.1. 5. Millä suomenkielisellä nimellä kaupunki Högfors tunnetaan. 4. Mikä on väkiluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Millä nimellä muusikko Christel Martina Sundberg tunnetaan paremmin. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Yhteiskuntasopimusta yritetään taas harsia kokoon. 6. Kuka on eduskunnan uusi pääsihteeri. 43 kilo met riä 5. 8. Mai jaLee na Paa vol a 9. 53 28. Jar i Kos kin en 3. 10. Millä tutummalla nimellä kututaan natriumkloridia. Ham mar lan d. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Haaveiden talo hartiapankilla 14.30 Luojan kiitos! 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Klikkaa mua 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. TorsTAI 28.1. Kuvassa Matti Ojanperä (Matti Pellonpää), Sanna Pöllänen (Sanna Fransman) ja Kari Pöllänen (Kari Väänänen). TorsTAI 28.1. 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.02 Maapallottelua 07.06 Popi Kissa 07.17 Samu ja Salla 07.29 Humps 07.37 Lauri kilpa-auto 07.47–08.11 Milli ja Molli 08.17 Viidakkokirja (7) 08.28 Kesäleiri (7) 08.41–08.50 Pok ja Mok (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Kotkamies ja taiteilijat 10.30 Kaikki Martinin puolesta 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Ginan maailma 14.00 Hello Ladies (12) 14.30 Silicon Valley (7) 15.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.30 Hakkerit suurvallan ytimessä 16.30 Nettikiusaajat 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Silicon Valley (7) 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Au pairit Los Angelesissa 20.30–20.55 Lumilautailijan maailma 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Taitoluistelun EM 23.30 Kioski: Marjan vallassa 00.00–04.00 Uutsikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 28 29 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Jättiläiset kohtaavat Kino: Viikko Marilynin kanssa Yle Teema klo 21.00 Kino suomi: Cha cha cha Yle Teema klo 21.50 (1989) Komedia siitä, kuinka rantojen mies nousee siltojen alta sofistikoituneeksi perijäksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Nigel Marvenin pingviinisafari 14.30 Klikkaa mua 15.30 Miehen puolikkaat (12) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Yhdistetyn maailmancup 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kasvutarina on melko perinteinen. O: Darren Aronofsky. 54 28. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Helmiä ja sikoja (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 A-Team (12) 00.56 Eurojackpot ja Jokeri 01.00 Zoo (12) 02.00–06.05 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.50 Bumba 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 09.20 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Suhdekoukerot 14.45 Suhdekoukerot 15.15 Himohamstraajat (12) 16.15 Onnenarpa 16.20 Rantavahdit (12) 16.50 Rantavahdit (7) 17.20 Rantavahdit (7) 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rocky V (16) 23.10 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.15 Elokuva: Street Fighter: Naarassoturi (16) 01.15 Zero Hour (12) 02.15 Himohamstraajat (12) 03.15–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 6954 kilometriä kotiin 18.00–18.24 Valitut sanat: Venäjä lähellä ja kaukana 18.30 Elävä arkisto: Pakolaiset 18.31 Tosi asiaa: Pakolaispolitiikasta 19.01 Olen lapsi: Abadir 8 vuotta 19.30 Satujen saarten runoilijat 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 KC: Unboxing Jussi Heikkilä 21.00 Kino: Viikko Marilynin kanssa 22.35 Malin musiikki ei vaikene 00.10 Voiko striptease olla taidetta. Mutta Ninalla on kilpailija. Olivier tuskaili tuhlattuja kuvauspäiviä, Monroe makasi huoneessaan lääkeja alkoholitokkurassa. Monelle muulle kyse on valtapelistä. Onko se vaarallisempaa kuin puhelinvalmistajat uskottelevat. Simon Curtisin simppeli ohjaus kertoo, kuinka umpisolmu avautui ja elokuva Prinssi ja revyytyttö (1957) valmistui. PerjAnTAI 29.1. Toisaalta romanttinen komedia oli lajina Monroen leipäpuuta, jota Olivierkin himoitsi haukkaamaan paitsi näyttelijänä myös elokuvan ohjaajana ja tuottajana. Kahden jättiläisen kohtaamisesta britin maaperällä osattiin odottaa ongelmallista, sillä oikut televa amerikkalaistähti ja teatterin monumentti edustivat viihdekulttuurin ääripäitä jokseenkin täydellisesti. Robot (16) 01.15 Yle FOLK 03.35–04.00 Uutsikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Mitä säteily tekee ihmiselle. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Klikkaa mua 21.00 Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Black Swan (16) 00.40 Rikoksista pahin (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Merieläinten pelastajat 09.20 Hurja painonpudotus UK 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Guinness World Records´n Ihmeelliset ennätysvideot 15.45–16.45 Himohamstraajat (7) 16.50 Neljän tähden illallinen 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Ihon alla (16) 22.00 Elokuva: Cloverfield (16) 23.50 Rantavahdit (7) 00.20 Rantavahdit (7) 00.50 Rantavahdit (12) 01.20 Himohamstraajat (7) 02.20 Yöbussi Yle TeeMa 17.00–17.54 Kiinan hylätyt lapset 18.00–18.55 Walt Disney 19.00 Tiededokumentti: Tuholaiset uhkaavat 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00–20.54 Historia: Amerikanitalialaiset 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 21.50 Kino Suomi: Cha cha cha 23.20 Vankilasta valtaan (12) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Lasten aivot 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20–14.54 Ratkaisun päivät (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Aaron ja Julie (7) 22.50 Uutiset 22.55 Newsroom (7) 23.45 Puoli seitsemän 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.1. Michelle Williams oireilee haavoittuvasti, ja aivan kuten Olivier Marilynin seurassa, myös toinen kuulu Shakespeare-tulkki Kenneth Branagh voi vain seurata katseella. 01.05–04.00 Teematieto Matkustaessaan Englantiin 1950-luvun loppupuolella filmaamaan Terrence Rattiganin kirjoittamaa näytelmää Laurence Olivierin kanssa Marilyn Monroe oli jo maailman seuratuin elokuvatähti. Tiedemaailman mielipide on jakautunut tästä aiheesta. Kun kuvaukset pääsivät alkamaan, niistä ei tahtonut tulla mitään erilaisten metodien ja ihmisten törmätessä toisiinsa. Michelle Williams näyttelee historian suurinta naiselokuvatähteä, Marilyn Monroeta.. Myytti. KesKIVIIKKo 3.2. 06.52 Kim ja Kai 07.02 Pingu 07.09 Kati ja Töppö 07.20 Albi Lumiukko 07.26 Metkat Mesiläiset 07.33 Pikku Kakkosen posti 07.40 Stella ja Sami 07.52 Kaapo 08.19 Late Lammas 08.26–08.50 Peter Pan (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.49 Marja Hintikka Live 10.55 FOLK esittää 10.57 FOLK esittää 11.10 Luolasukeltajat 11.50 Hiihdon SM 14.15 X-games: Freestyle 15.30 Nuoret leijonat: Tehtävä suoritettu 16.00 Taitoluistelun EM 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun EM 18.30 Pikaluistelun MC 19.00 Silicon Valley (7) 19.30 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 20.00 Villi kortti 20.50–20.55 Siskonpeti: Suomen juhannus 21.00 SuomiLOVE 22.30 Taitoluistelun EM 00.00 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 00.30 Mr. Blackswan MTV3 klo 22.35 (16) Baletin maailmaan sijoittuvassa trillerissä Nina Sayers (Natalie Portman) on tanssijatar, jonka elämään mahtuu vain tanssi. Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat Yle TV1 klo 19.00 Miljardit matkapuhelimet lähettävät jatkuvaa säteilyä. Se perustuu tuotantoapulaisena kuvauspaikalla häärineen Colin Clarkin kahteen kirjaan keskittyen viikkoon, jonka aikana nuorukainen ystävystyi taidoistaan epävarman Marilynin kanssa. Aviomiehensä, kirjailija Arthur Millerin käsikynkässä maahan saapuneen lehdistön lellikin hermot olivat todellisuudessa katkeamispisteessä. TammikuuTa 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Rahastusta vuokrataloilla 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Miehen kunnia 14.50 KulttuuriCocktail 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 A-studio 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Libya, vaikea valtio 23.00 Uutiset 23.05 Unelmien puoti (7) 00.55 Puoli seitsemän 01.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.1. Kun taiteellinen johtaja päättää panna hänet Joutsenlammen pääosaan, tie tähtiin on auki. O: Mika Kaurismäki. Kokemattoman pojan uteliaan innostuneesta näkökulmasta kerrottuna juttu on Röyhkää mukaillen kuin pieni lystikäs leikki, jossa vaihdetaan vaatteita
06.52 Tiketi Tok 07.04 Musatoosa 07.10 Q Putti 5 07.21 Ritari Mikke 07.36 Noksu 07.41 Pusse 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.35–08.50 Sherlock Jakki 09.00 Sukelluspioneerien jalanjäljissä 10.00 Jan ja hanhet 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Intohimona höyryveturit 13.40 Hakkerit suurvallan ytimessä 14.40–14.49 FOLK esittää 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.30 Villi kortti 16.18 Ahmed ja Team Physix 16.30 Yksineläjä Severin 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Silicon Valley (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Vihreät Valot–Väärät bileet (12) 20.30 Väärät miehet (12) 21.00–21.45 Mr. 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kova kuin kivi (16) 23.20 SM-liigan viikkomakasiini 23.50 MM-ralli: Monte Carlo, Extra 00.20 Quantico (12) 01.20 Holmes NYC (12) 02.20 Elokuva: The Road–Tie (16) 04.40–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Elävä arkisto: Pakolaiset 10.01 Tosi asiaa: Pakolaispolitiikasta 10.31 Olen lapsi: Abadir 8 vuotta 11.00 Arvostetulla alueella 12.00 Näin tehtiin tanssielokuva Salt 12.13 Salt 12.24–13.44 Poppea 13.55 Kiinan hylätyt lapset 14.50 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 15.40 Velvet–muotitalon tarina (7) 16.25 Velvet–muotitalon tarina (7) 17.10 Velvet–muotitalon tarina (7) 18.00 Kino Klassikko: Hatari! (12) 20.30 Made in Africa 21.00 Karavaani Baobab 22.00 Yle Live: Sanni 22.50 Ensisuudelma (7) 23.25 Uusi Afrikka 23.55–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Liikkeellä luonnossa: Puiston ahertajat 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Elämä pelissä 12.10 Kuninkaallinen henkivartija (7) 12.40 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25–14.55 Tuomari Martta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.53 Historia: Karibialaiset sankarit 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Isän tyttö 22.25 Newsroom (7) 23.20 Uutiset 23.25 Nuuskija (16) 00.20 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Klikkaa mua 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Miehitetty (12) 00.45 Bosch (12) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20– 10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.10 Onnenarpa 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Quantico (12) 22.00 Holmes NYC (7) 23.00 SMLiiga: Illan Parhaat 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 00.05 Haluatko miljonääriksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 David Hasselhoff Show 14.30 Amazing Race 15.30 Fresh Off the Boat 15.55 Manitbois 16.25 Britannian hovi lähikuvassa 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Maajussille morsian 21.00 Miehitetty (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.35 Tyrant (16) NeloNeN 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Paul OíGrady’n rakkaudesta koiriin 09.20 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Guinness World Records’n Ihmeelliset ennätysvideot 14.45 Vino Show 16.15 Onnenarpa 16.20 Neljän tähden illallinen 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Elokuva: Kartelli (16) 23.55 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.00 Paratiisihotelli 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Hurja painonpudotus UK Yle TeeMa 17.00–18.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa 18.05 Pepi egyptiläinen: Maa, joka rakastaa hiljaisuutta 18.30 Made in Africa 19.00 Velvet–muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00–20.55 Walt Disney 21.00 Historia: Kauppakomppanian tarina 21.50 Elävä arkisto: Postiauton ikkunasta 21.52 Postiautolla Suomea pitkin ja poikin 22.04 Uusimaa postiauton ikkunasta 22.20 Kesäistä Lappia postiauton ikkunasta 22.30 Pohjanmaa postiauton ikkunasta 22.43 Talvista Lappia postiauton ikkunasta 23.00 Salainen sota Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35–13.20 Murdochin murhamysteerit (12) 13.30–14.25 Valtiopäivien avajaiset 14.30–14.55 Naali 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.51 Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Libya, vaikea valtio 23.55 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 00.50 Puoli seitsemän 01.20 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Vuosia nuoremmaksi 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Legends (16) 23.35 Scorpion (12) 00.35 Bones (16) 01.35–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Eläinten ABC 08.50 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 09.20 Hotellit haltuun 10.20 Hauskat eläinvideot 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hyvät ja huonot uutiset 15.10 Suhdekoukerot 15.40 Suhdekoukerot 16.10 Onnenarpa 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mustat lesket (12) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä III (12) 23.10 Poliisit–kotihälytys (12) 00.10 Leijonan luola USA 01.10 Hurja painonpudotus UK 02.10–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00– 17.54 Voiko striptease olla taidetta. 07.48 Hyrräpäät 08.00 Niksi-Nella 08.07 Katti Matikaisen kirjamylly 08.16 Anniina Ballerina 08.43–08.55 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.15 Pelihaaste 09.27 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Urheiluviikonloppu 10.05 X-games: Lumilautailu 10.50 Hiihdon SM 11.55 Urheiluviikonloppu 12.05 Hiihdon SM 14.15 Palloilua: Koripalloa 15.25 Urheiluviikonloppu 15.30 Palloilua: Koripalloa 17.30 Pikaluistelun MC 18.30 Kohti Rioa: Huipulla 18.55 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Uuden Musiikin Kilpailu: UMK 2016 Esikatselu 21.10 Prey (16) 21.57 Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.10 Marja Hintikka Live 23.00 X-games: Lumilautailu 00.15 Game of Thrones (16) 01.15–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Voittostudio 07.05 Ostoskanava Tvins.com 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Chuggington 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Tom & Jerry Kids Show 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Vuosia nuoremmaksi 12.00 Kädettömät kokit 13.00 Jamie Oliver Italiassa 13.30 Piilokamera 13.55 MTV.doc: Tieteen aallonharjalla–Wihurin tutkimuslaitoksen tarina 14.55 Selviytyjät 15.55 Rouva Ministeri (12) 16.55 Pop’n’Roll 17.55 Yhdistetyn maailmancup 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Solsidan (7) 20.00 Amazing Race 21.00 Vares–Kaidan tien kulkijat (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Legends (16) 01.35–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Onnenarpa 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Monte Carlo, Extra 11.00 MasterChef Australia 13.00 MasterChef Australia 14.35 Rantavahdit (7) 15.05 Rantavahdit (7) 15.35 Elokuva: Rango (12) 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 06.52 Lauran tähti 07.05 Millä mennään 07.10 Lulu kilpikonna 07.25 Saku & Vaakku 07.36 Neppajymykerho 07.41 Kuminakuja 19 07.49 Kimmo Kuu 08.08 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.36–08.50 Jack (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Omin silmin maailmasta 10.30–11.16 Haaste merellä 11.25 FOLK esittää 11.30 Ihmiskokeita 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.30 Niklaksen keittiössä 14.00–14.22 Moone Boy (7) 14.30 Silicon Valley (7) 15.00 Vihreät Valot–Väärät bileet (12) 15.30 Teinipomo 16.30 Häähumua Kakanin seurassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilua 20.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 20.30 Kätevän emännän juhlat 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 22.55 True Detective (16) 23.50–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamie Oliverin säästöateriat 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Ensisilmäyksellä 15.55 Salatut elämät 16.25 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja translapset 23.00 Kioski: Kaarlen maailma 23.30–23.58 Seksiministeriö 00.00–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rango (12) 23.15 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.20 Elokuva: The Road–Tie (16) 01.35 Isänmaan toivot 02.05 Isänmaan toivot (7) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Mies ja videokamera 10.50–11.19 Satujen saarten runoilijat 11.25 Ensisuudelma (7) 12.05 Kuvakirjeitä maailmalta: Chile 12.15 Historia: Amerikanitalialaiset 13.10 Tiededokumentti: Tuholaiset uhkaavat 14.00 Historia: Elämää keskiajalla 15.00 Jäitä hattuun 15.30 Yle Live: M1-studiossa Hoedown 16.30 Volga 30 päivässä 17.15 Näin tehtiin tanssielokuva Salt 17.28 Salt 17.39 Poppea 19.00 Indigo 21.30–00.22 Teemalauantai: Komea, ylpeä Afrikka 21.30 35 lehmää ja yksi Kalashnikov 22.52 Mama Africa 00.20 Uusi Kino: Kissanloukku (12) 00.55–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05–08.55 Avara luonto: Elämän tarina 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00 Vauhtia uralle 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Perjantai 12.40 Tanskan salaisuuksia 13.00 Avara luonto: Jäämeren jättiläinen 14.00 8 myyttiä työstä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00–16.45 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25–17.55 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.40 Luontohetki: Eläintarinoita 18.45 Arto Nyberg 19.30 Elämä pelissä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Hiljaisuus (12) 22.55 Nuuskija (16) 23.50 Ykkösaamu 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 31.1. 01.05 Paratiisihotelli 02.05 Leijonan luola USA 03.05 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 17.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa 18.00 Rokokoon aika 19.00 Velvet–muotitalon tarina (7) 19.45 Naapurit 21.00–21.45 Volga 30 päivässä 21.50 Opettaja, joka joi karttapallonsa (12) 23.50 Jäitä hattuun 30 31 01 02 03 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 06.52 Taikakaruselli 07.04 Lilli Pii 07.07 Pingu 07.12 Katso tarkemmin 07.14 Puuharit 07.28 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Martta puhuu 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24–08.50 Roni Neutroni (7) 09.00 Syrjäytetty sukupolvi 10.00 Ihmiskokeita 10.30 Karaokea Klippanissa 11.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 11.30 Omin silmin maailmasta 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 13.30 SuomiLOVE 15.00–15.25 Noin viikon uutiset 15.30 Silicon Valley (7) 16.00 X-games: Lumilautailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Silicon Valley (7) 19.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 20.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 20.30 Au pairit Los Angelesissa 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 22.50 Au pairit Los Angelesissa 23.20 Kioski: Aleks’in Wonderland 23.50–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. TammikuuTa 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Maailman sota 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset KeskiSuomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Onnelliset 13.35 Majakkaniemen lintuparatiisi 14.00 8 myyttiä työstä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00–16.45 Doc Martin (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.05 Urheiluruutu 18.10 Me metallinetsijät (7) 18.40 Avara luonto: Elämän tarina 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Banks (16) 23.30 Aaron ja Julie (7) 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 30.1. 55 28. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Dinotassut 08.08 Hilla ja avaruuden Eetu 08.19 Maapallottelua 08.22 Ryhmä Hau 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.02– 09.13 Nokkelikot (7) 09.18–09.30 Aika härdelli! (7) 09.37 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Urheiluviikonloppu 10.05 Hiihdon SM 11.45 X-games: Lumilautailu 12.15 Hiihdon SM 14.15 Palloilua: Salibandyä 17.30 MotorSport 17.55 Pikaluistelun MC 18.35 Urheiluviikonloppu 18.55 Uutiset 19.00 SuomiLOVE 20.30 Alamäkiluistelua 21.30 Uuden Musiikin Kilpailu: UMK 2016 Esikatselu 23.30 Noin viikon uutiset 23.55 X-games: Lumilautailu 00.55 Yle FOLK 03.43–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Voittostudio 07.10 Ostoskanava Tvins.com 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Tom & Jerry Kids Show 09.30 Pokémon (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Tyttö ja Villivarsa 2–Ikuiset Ystävät (7) 14.20 Näin tehtiin Tappajan näköinen mies 14.50 Myytinmurtajat 15.55 Top Gear Top 41 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Yhdistetyn maailmancup 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.15 Uuno Turhapuro–Suomen tasavallan herra presidentti 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Kuriiri (16) 00.25 Weird Loners (12) 00.55 Weird Loners 01.25–06.00 Voittostudio NeloNeN 07.00 Onnenarpa 08.30 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 Mitä tuli tehtyä 11.30 Hauskat eläinvideot 12.00 MasterChef Australia 13.10 MasterChef Australia 14.20 Rantavahdit (12) 14.50 Suomen huutokauppakeisari 15.50 Neljän tähden illallinen 16.20 Neljän tähden illallinen 16.50 Neljän tähden illallinen 17.20 Neljän tähden illallinen 17.50 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 18.00 Historia: Viktoriaaninen koti 19.00 Velvet–muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00 Valitut sanat: Mike Leigh 1/2 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Made in Africa 21.30 Uusi Afrikka 22.00 Kotiseutu (7) 23.00 Uusi Kino: Omerta () 23.15 Uusi Kino: Back to business () 23.40 Heimon salaisuudet (7) 01.20– 04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Doc Martin (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20–14.50 Pikku Ilona ja hänen karitsansa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.55 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 20.00 Elämä pelissä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Deutschland 83 (12) 22.20 Kotikatsomo: Hiljaisuus (12) 00.10 Puoli seitsemän 00.40 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.2
JOuSIMIeS 23.11. Tämän huikean sodanvastaisen biisin kertosäkeessä sanotaan: Oh, when will they ever learn. Selittely ei maistu ja parasta olisikin sanoutua irti rasittavaksi käyneestä elämästäsi. Politiikan horoskooppi LaatINut SePPO PeLtONIeMI VIIKON OINas Ministeri Alexander Stubb. Se asia käy sinulle harvinaisen selväksi. Onnennumero 2. Mona Sahlin sotkeentui lentokentällä Tobleroneen ja luottokorttikuponkien privat-merkintöihinsä. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 l puh. Kaikki minkä teet hyvällä fiiliksellä tulee tuottamaan lähes välittömän palkinnon tavalla tai toisella, mutta ilman fiilistä ei kannata lähteä hosumaan yhtään mitään. TammikuuTa 2016 – Where have all the flowers gone, sanaili muinoin Pete Seeger. 56 007443-1604 28. Venus ja Saturnus neliössä tarkoittaa armotonta haavekuvien romuttumista alkuvuoden aikana. Nyt kannattaa puhua suu puhtaaksi ja katsoa sitten kuinka nopeasti saat lopputilin. Vaaka 23.9.–23.10. Opettele seuraavat termit ja pärjäät ankeina aikoina: Diskonttaus, johdannaismarkkinat, likviditeetti, portfoliosijoitus, suunnattu osakeanti, vipurahasto, järjestelyvara, sekalinja. Ainoan yllätyksen tarjoaa Juha Sipilän (kesk.) hallitus, joka tällä viikolla ei peru yhtään tekemäänsä päätöstä. Olet taas nähnyt kammottavia painajaisia Paavo väyrysestä (kesk.). Esimerkiksi puolalaiset ja unkarilaiset tuntuvat oppineen hyvin vähän, vaikka kituivat vuosia Neuvostoliiton rautakorkoisen saappaan rusentamina. Onnennumero 6. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. LeIJONa 23.7.–22.8. kaLat 20.2.–20.3. Palkansaaja. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Yllätyksetön viikko edessä. SkORPIONI 24.10.–22.11 Saturnus, Neptunus ja Pluto muodostavat kolmion. Where have all the flowers gone. håkan Juholt nosti vuokra-asuntoonsa kansanedustajille kuuluvaa asumistukea mutta unohti, että se ei koske avovaimoa. RaPu 22.6.–22.7. VeSIMIeS 20.1.–19.2. Oppiiko ihminen koskaan. Saatat hiukan ihmetellä miksi niin monet ovat sinua kohtaan kalseita ja tylyjä, mutta älä välitä. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan NYT ON MUUTOKSEN AIKA WWW.HEIKKITIDENBERG.FI www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Näkkileivällä ja tonnikalapurkilla pääset yllättävän pitkälle. Lauri Ihalainen (sd.) ottaa kantaa työmarkkinatilanteeseen: ”Voi olla, että joudun jopa korottamaan ääntäni”. –22.12. Saturnuksen neliö ei päästä sinua tekemään vääriä valintoja, kuten esimerkiksi ryhtymästä kokoomuksen tai keskustapuolueen kannattajaksi. Tunnet saamattomuutta asioissa, joita et uskalla viedä eteenpäin sinulle sopivalla tavalla. Tätä sopiikin epäillä. Rahaa pukkaa. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi. Onnennumero 8. Taloustilanteesi ei välttämättä salli suurempia hankintoja. Onnenpäivä: Ei ole. Onnenpäivä keskiviikko. Onnennumero 4. Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN häRkä 21.4.–20.5. Ryhdy välittömästi päätoimiseksi lottoveikkaajaksi. Onnenpäivä maanantai. OINaS 21.3.–20.4. kauRIS 23.12.–19.1. Niinhän kaikki Ruotsin demaripomot ovat aina tehneet. NeItSYt 23.8.–22.9. Ole huoletta, painajaisunesi poistuvat kolmen vuoden kuluessa. Heräät yöllä hiestä märkänä. kakSOSet 21.5.–21.6. (09) 774 3110, sähköp. Aika vähän tuntuvat oppineen myös ruotsalaiset demaripomot. Odotuksillasi palkankorotuksesta ei ole todellista pohjaa. Kellot eivät kilisseet, kun ulkoministeriksi valittu ex-komissaari Margot Wallström soitti Ruotsin kuntatyöntekijöiden ammattiliittoon, koska hänellä ei ollut Tukholmassa asuntoa. Aurinko ja Neptunus antavat lisää pontta ja uskottavuutta kaikille esittämillesi asioille ja mielipiteille. Onnennume ro 9