Demokraatti 28.05.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 77, 007443-15-22 . Porvarihallitus yrittää yhteiskuntasopimusta kiristämällä Edessä tuulinen työmarkkinasyksy ...3, 4?5, 6?7, 24 Osatyökykyinen joutui silmätikuksi ...16?19 120 vuotta TO R STA I 2 8. Hinta 1,20 e (sis.alv) Sund Kepler Zander Ohlsson Ruotsidekkareiden voittokulkua ei tunnu pysäyttävän mikään Kansankodissa syntyy murhaavaa kirjallisuutta ?10?11 Carlsson Ahnhem Vallgren Wennstam. Touko ku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Työttömien osalta rajaus tulisi voimaan vain, jos työttömyys kestäisi tietyn ajan, esimerkiksi kolme kuukautta. Päivähoito-oikeuden rajaus voisi tulla voimaan jo ensi vuoden alussa. Kokoomus valitsi ministerinsä. SAK suhtautuu hankkeen onnistumiseen epäillen. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan suurtyöttömyyden Suomessa hallitusohjelman isot leikkaukset työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen ovat kohtuuttomia. SAK:n lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että yhteiskuntasopimus voi syntyä vain neuvottelemalla tasapainoisemmasta lähtöasetelmasta. AFP Photo/Jens Buttner Arki 21 Imatralla haaveillaan liikuntatempauksesta 22?23 Sarjakuvat, yhdistys24 toiminta, radio ja tv Matti Linnanahteen kolumni Saksan liittokanleri Angela Merkel söi marinoitua silliä kastettuaan kalastustroolari Markön Sassnitzissä Itä-Saksassa. 0200 30011 puh. Kokoomuksen puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ovat päättäneet lähteä hallitukseen. Puolueesta valtiovarainministeriksi on nousemassa Alexander Stubb, opetus- ja kulttuuriministeriksi Sanni Grahn-Laasonen, sisäministeriksi Petteri Orpo sekä ulkomaankauppaja kehitysministeriksi Lenita Toivakka. n ?Kepulla on KAIKKI elinkeinopoliitiinen vastuu ja EU-lainsäädännön kannalta painavat salkut. 0800 96675 puh. Uusi troolari voi valmistaa kalajalosteet tuoreeltaan laivassa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 28.5. Nimipäivät tänään: Alina (ruots.) Alma Nimipäivät huomenna: Oliver, Olivia, Oiva, Oivi (ruots.) Orvar, Oliver, Olivia 4?5 6?7 Nauravan kolmikon myrskyvaroitus SDP tyrmäsi hallituksen ja ohjelman, pääkirjoitus Hallitus työmarkkinoille: sopikaa tai kärsikää 16?19 7...14 15...18 17...20 ?Keskusta näyttää ottaneen kotimaan tärkeiden sektoriministeriöiden salkut. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Tampere ja ympäristö: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Työntekijä- puolen keskusjärjestöistä Akava ja STTK kertovat olevansa valmiita jatkamaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Tilanne muistuttaa hämmästyttävästi v 2007 jakoa.? Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 14?15 Uutiskertaus Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 4.15 Oulussa 3.10 Aurinko laskee: Helsingissä 22.21 Oulussa 23.23 n Vain SAK epäilee yhteiskuntasopimuksen mahdollisuutta. 0200 71000. Hyvin väännetty.? Matti Linnanahde Twitterissä Ruotsi on ihan ihan murhaa! Kirjavisa Eija-Riitta Korhola Twitterissä Nuorten monipuolisuutta Yksi runko, kaksi tukevaa haaraa Osatyökykyisen murheellinen tarina Päivä kuvana n Päivähoito-oikeuden rajaus voisi koskea myös työttömiä. 0200 55888 puh. Muu Suomi: puh. Ne, joissa rahat liikkuvat. Hallitusoh- jelmassa kaavaillaan lasten päivähoito-oikeuteen rajausta, joka voisi koskea myös työttömien lapsia. Suunnitelmien mukaan lapsen päivähoitooikeus rajattaisiin puolipäiväiseksi, jos toinen vanhemmista hoitaa kotona perheen toista lasta
Välittömien 4 miljardin euron säästöpäätösten lisäksi hallitus on päättänyt 1,5 miljardin euron lisäsäästöistä ja veronkorotuksista, jotka toimeenpannaan, mikäli hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus ei synny. Näiden sopeutumistoimien yhteisvaikutus yhdessä hallituksen päättämien toimien kanssa nousee noin 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Hallitus tekee työelämän osapuolille heinäkuun loppuun mennessä esityksen toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi vähintään 5 prosentilla sekä muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista. Hallitus odottaa järjestöjen ratkaisua 21.8.2015 mennessä. Lisäksi hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Perussuomalaisille menevät myös sosiaali- ja terveysministeriön ykkössalkku sekä työ- ja oike- usministerin ja puolustusministerin salkut. Alexander Stubb aloittaa rahaministerinä. Nimiä on luvassa tänään. Timo Soini ryhtyy ulko- ja eurooppaministeriksi. Haluna on nopeuttaa työn vastaanottamista sekä lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää jul- kisia voimavaroja. Stubbin lisäksi hallitukseen pääsee Petteri Orpo (sisäministeri), Lenita Toivakka (ulkomaankauppaja kehitysministeri) ja Sanni Grahn-Laasonen (opetus- ja kulttuuriministeri). Rane Aunimo Demokraatti. Tässä keskeiset toimet ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus maakuntamallilla sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. . Päätökset ovat paikoin kipeitä ja koskettavat jotenkin kaikkia suomalaisia, Sipilä luonnehtii. Hallitus tekee työelämän osapuolille heinäkuun loppuun mennessä esityksen toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi vähintään 5 prosentilla sekä muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista. 14 ministeriä, keskusta kertoo tänään viimeiset nimet Sipilän hallituksessa on 14 ministeriä. Keskusta saa 6 salkkua ja perussuomalaiset ja kokoomus kumpikin 4. Juha Sipilästä tulee pääministeri. Keskustalle menevät myös elinkeinoministerin, ympäristö- ja liikenneministerin, maa- ja metsätalousministerin, kunta- ja uudistusministeri sekä perhe- ja perusturvaministerin tehtävät. Myös vuorotteluvapaajärjestelmän ehtoja tiukennetaan. Tavoitteena on myös, että yrityksissä sovitaan nykyistä enemmän paikallisesti kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista ja työsuhteen purkamisen edellytyksistä. Hallitus pidentää koeaikaa ja mahdollistaa alle vuoden mää- räaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta. Sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle vähennetään sisällyttämällä viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta. . UUTISET 28.5.2015 3 Lehtikuva Timo Soinista tulee uuden hallituksen ulko- ja eurooppaministeri, Juha Sipilästä pääministeri ja Alexander Stubbista valtiovarainministeri. ??Kipeistä päätöksistä osa on ehdollisia Nauravan kolmikon myrskyvaroitus! Hallitusneuvotteluiden vetäjän, keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän tuleva hallitus on sitoutunut 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen sekä tarvittavien säästöjen, leikkausten ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous vahvistuu yhteensä 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Emme voi tehdä enempää velkaa lastemme maksettavaksi. Toisaalta olemme hallinnoineet ja säädelleet itsemme henkihieveriin, Sipilä perusteli linjauksia tiedotustilaisuudessa. ?Päätökset ovat paikoin kipeitä? Hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa
Näyttää siltä, että rikkaat ja hyvätuloiset pääsevät kuin koira veräjästä, Rinne sanoi toimittajille eduskunnassa. Rinnettä huolettaa myös, miten oppimis- ja osaamiskykyinen yhteiskunta säilyy koulutusalalle kaavailtujen 600 miljoonan euron säästöjen jälkeen. Rinne olisi kaivannut hallitusohjelmaan uusia keinoja, jolla olisi saatu Suomen sakannut vienti uuteen kasvuun ja näin hyvinvointiyhteiskunnalle rahoitusta. Rinne kummasteli myös perussuomalaisten puheenjoh- ?Miten voin olla mukana niissä hyvätulosten talkoissa, joita Sipilä peräänkuuluttaa? Hyväosaisille hallitusohjelmassa oli vain veroalennuksia.? ?Kaveri sanoi hallitusohjelmaa melkoiseksi ?hevonp*skaksi?. Onneksi siellä on kirjaus että hevonlantaa käytetään energiaksi tulevaisuudessa.? ?Uusi hallitusohjelma lupaa lain, joka poistaa kunnilta velvollisuuden noudattaa muutamia lakeja. Toteutetaan kaikki leikkaukset ja vielä oikein rapiat päälle. Marin kiinitti huomiota myös veropolitiikkaan. . 4 28.5.2015 UUTISET ???Suurituloiset pääsevät kuin koira veräjästä? Demarituomio Sipilän pumaskasta: Köyhät jatkavat köyhtymistään SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin arvio Sipilän 36-sivuisesta hallitusohjelmasta tiivistyy lyhyeen: . Siis suu- rituloiset pääsevät kuin koira veräjästä, ja kaikista heikommassa asemassa olevilta otetaan oikein kunnolla. Rane Aunimo Ilkka Yrjä Demokraatti ?Porvarihallitus ajaa oikeistolaista SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan tänään julkistettu hallitusohjelma osoittaa, että porvarihallitus ajaa oikeistolaista politiikkaa. Rinteen mukaan hallitusohjelman leikkaukset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin lapsiperheisiin, pienituloisiin eläkeläisiin ja työttömiin. Pienituloisia eläkeläisiä rokottaa etenkin asumistuen muutos. Soini on pettänyt omat äänestäjänsä ennen ensimmäistäkään ministeripäivää. Maakuntamalli ihmetyttää ministeri Huovista Peruspalveluministerinä viimeisiä päiviään työskentelevä kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) suhtautuu varauk- sella hallitusneuvottelijoiden linjaamaan sote-malliin, joka lähtee keskustan toivomalta maakuntamallipohjalta. . Keskusta ja kokoomus ovat hallitusohjelmaa kirjoitettaessa pitäneet kynää kädessä ja Timo Soini on saanut allekirjoittaa lopputuloksen. Mitään verojen korotuksia ei ilmeisesti tule. Samaan aikaan miljoonaperintöihin tehdään veronalennus. . Pieni- ja keskituloiset lapsiperheet ja tavalliset eläkeläiskotitaloudet saavat kovan laskun maksettavakseen. Huolta herättää se, että hallitus ei aio ainakaan pitkällä aikavälillä turvata julkisen palvelutuotannon asemaa. Tavoitteena on ilmeisesti laajentaa voittoa tavoittelevien, usein ylikansallisten hyvinvointija terveysyritysten mahdollisuuksia kasvattaa voittojaan veroeuroilla. Ohjelmassa näkyy vahvasti kokoomuksen ja keskustan kädenjälki. Tällä mallilla eivät kansalaisten terveyserot kavennu. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin kommentoi pakettia Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteisessä studiossa. . Joukossa on myös Museolaki.? ?Tulevaa hallitusta voi kiittää määrätietoisuudesta ja selkeästä linjasta. Mutta linja perusporvareilla on kova.? Maarit Feldt-Ranta Twitterissä Teemu Hirvonen Twitterissä Kalle Kallio Twitterissä Tytti Tuppurainen Twitterissä. Näyttää vahvasti siltä, että nyt toteutetaan kaikki se, mitä ?Pieni- ja keskituloiset lapsiperheet ja tavalliset eläkeläiskotitaloudet saavat kovan laskun maksettavakseen.? Kari Hulkko Susanna Huovinen. keskusta on kritisoinut edellisellä oppositiokaudellaan. 25 prosentin leikkaus vaikeuttaa etenkin kalliilla paikkakunnilla elävien eläkeläisten elämää. Sanna Marin. . Sipilän hallitusohjelman perusteella näyttää siltä, että Suomi saa sodan jälkeen viidennen porvarihallituksen. Lindtmanin mukaan hallitus lähtee toteuttamaan oikeistolaista työllisyyspolitiikkaa, jossa työttömyysturvaa ja työllistämismäärärahoja leikataan ja verohelpotukset kohdistetaan niille, joilla ennestäänkin menee hyvin. Hän epäilee, että tuloksena on eriarvoisuuden kasvu seuraavien neljän vuoden aikana. Lindtmanin mukaan myös koulutus kuuluu porvarihallituksen ohjelman suuriin häviäjiin.
Yksi suosituimmista puolustuksista vetoaa jonkinlaiseen oikeudenmukaisuuteen: tuloeroja tarvitaan, jotta kyvyistä ja ahkeruudesta voidaan palkita. Tämä perustelu on kummallinen siksi, ettei se liity asiaan. Kukaanhan ei tiettävästi vastusta tuloeroja. Varakkain kymmenen prosenttia suomalaisista pitää hallussaan peräti 45 prosenttia kaikesta omaisuudesta . Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Joona Räsänen Twitterissä Maria Guzenina Twitterissä Päätoimittaja Antti Vuorenrinne tua.onnela@demari.fi. Esimerkiksi alkoholismi, huostaanotot ja rikollisuus itävät surkeissa oloissa mutta maksavat monella tavalla koko yhteiskunnalle. n n n puolustellaan muutenkin kuin näytön valossa heppoisella talouskasvuargumentilla. Näkökulma on mielenkiintoinen, sillä monesti suuria tuloeroja nimenomaan väitetään talouskasvun vauhdittajiksi. OECD:n kanta on kuitenkin vahvalla näytöllä perusteltu ja käy lisäksi arkijärkeen. Mitä kauempana alimmat tuloluokat ovat yhteiskunnan ?normaalista. Vaalien toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja päätyi valitsemaan ulkoministerin salkun, joka Rinteen mukaan on selvästi vähemmän vaikutusvaltainen kuin valtiovarainministerin salkku. . Näin eriarvoisuus kärjistyy entisestään. n n n OeCd tapaa paheksua tuloerojen kasvua ennen kaikkea siksi, että se Antti Lindtman. politiikkaa? Lehtikuva / Roni Rekomaa tajan timo soinin salkkuvalintaa hallituksessa. ja tässäkin joukossa omaisuus kertyy muutamille kaikista rikkaimmille. OECD:n tutkimus otti esiin erityisesti yleistyneet pätkätyöt. On hämmentävää, että veroista, Euroopasta ja Kreikasta paljon puhunut Soini ottaa ulkoministerin paikan samaan aikaan kun kotimaan asiat pitäisi laittaa kuntoon. STT haittaa talouskasvua. Syntyminen tiettyyn sukuun ei vielä liene osoitus sen paremmin kyvykkyydestä kuin ahkeruudestakaan. suuRia tulOeROja tOki Antti Rinne. ?Kolmen S:n setämiehet kaatavat talouden tasapainotuksen nuorten niskaan. Se siitä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.? ?Hallituksen ansiosta monen perheen ja eläkeläisen entinen niukkuus alkaa tuntua luksukselta.? Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Siitä on kyse. Varallisuuseroista puhuttaessa myös koko ajatus ansioiden palkitsemisesta horjuu. UUTISET Pääkirjoitus 28.5.2015 5 Tua Onnela OECD kertoo, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on revennyt uuteen huippuunsa. Kari Hulkko Johtaja ei tee tuhatkertaisesti hommia Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on nyt suurempi kuin koskaan. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n viesti viime viikolta oli surullinen muttei yllättävä. Iso osa maan voimavaroista jää siis käyttämättä. Köyhyydessä kasautuvat ongelmat myös säteilevät muihinkin tuloluokkiin. Näin alimmista luokista on koko ajan vaikeampaa ponnistaa sellaiseen koulutukseen ja työhön, joka tuottaisi yhteiskunnalle lisäarvoa. elämästä, sitä syvemmäksi käy epätoivo ja sitä tiiviimmin erilaiset ongelmat kasautuvat. Nykyisten tuloerojen aikana osa johtajista tienaa kuitenkin satatai jopa tuhatkertaisesti siivoojaan nähden ja maksaa silti suhteessa vähemmän veroja. Pätkä ja silppu, jota työelämä nykyään osalle väestä tarjoaa, ei välttämättä kerrytä edes hengenpitimiksi riittävää palkkaa. Kysymys on siitä, pitääkö tuloerojen olla valtavat, kuten nyt, ja pitääkö niiden edelleen kasvaa. Kaikille on selvää, että johtajan pitää tienata enemmän kuin siivoojan. Järjestöön kuuluvissa maissa tuloerot eivät ole ikinä ennen olleet yhtä suuret kuin nyt. Järjestö antoi myös Suomelle tutut varoitukset: tuloerot ovat kasvaneet ja etenkin varallisuuseroissa ennen niin tasa-arvoinen Suomi on jo painunut keskikastin maiden joukkoon
Varhaiskasvatuksen osalta hallitusohjelma on erityisen paha pettymys. Rakenneuudistuksilla kyettiin pienentämään välittömiä sopeutustoimia, Antti Palola arvioi. Lauri Lyly toivoo hallitukselta neuvottelevampaa asennetta. OAJ: Vaalilupaukset petettiin jo kättelyssä Demokraatti ?Paikallista sopimista voidaan kehittää pitäen kiinni yleissitovuudesta.? Lehtikuva / Vesa Moilanen Antti Palola. . Luukkainen katsoo, että koulutuksen ja osaamisen kohtelu on silti nyt parempi kuin edellisellä hallituksella. . Vuorotteluvapaajärjestelmä on säilytettävänä keinona pidentää työuria, Palola linjaa. Hän odottaa myös työnantajapuolen osallistumista talkoi- siin, kun yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan. . Hallitusohjelmassa päätetyt mittavat leikkaukset yhdistettynä normien purkuun uhkaavat romuttaa loputkin koulutuksellisesta tasaarvosta. Hän on kuitenkin valmis uusiin neuvotteluihin. . STTK:n näkökulmasta esimerkiksi työajan pidennystavoite tuntuu vieraalta. 6 28.5.2015 UUTISET ??SAK: Pienituloisille ja työttömille raskain taakka Sopikaa tai kärsikää . Vaalilupaukset siitä, että koulutuksesta ei leikata eivät taaskaan pitäneet. Vaalien edellä kaikki puolueet ilmoittivat pidättäytyvänsä uusista koulutusleikkauksista. Lyly on tyytyväinen hallituksen sitoutumiseen eläkesopimukseen ja työttömyysturvan lisäpäiviin eli ikääntyneiden pidempään työttömyyspäivärahaan. Työttömyysturvaa remontoidaan kolmikantaisen valmistelun kautta. STTK ei hyväksy yksipuolisia esityksiä esimerkiksi työaikojen pidentämiseksi. Tämä ei ole neuvottelemista eikä kolmikantaa. Hän muistuttaa, että työelämää ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat asiat on valmisteltava kolmikantaisesti. . Paikallista sopimista voidaan kehittää pitäen kiinni yleissitovuudesta. Kyse on palkansaajille tärkeistä periaatteista, joiden tulee olla voimassa kaikissa olosuhteissa. Heikki Sihto Demokraatti ?Valitkaa yhteiskuntasopimus ja vähän veronkevennyksiä tai kantakaa vastuu säästöistä.? Palola: Työajan pidennys ei ratkaise Suomen ongelmia STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo hallitusohjelman tavoitteita uudeksi yhteiskuntasopimukseksi koviksi. Toisaalta hallitus tarjoaa myös merkittäviä porkkanoita, Antti Palola pohti tutustuttuaan pikaisesti hallitusohjelmaan. Palola ei usko, että työajan lisäämisellä ratkaistaan Suomen kilpailukykyongelmia. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi digitalisaatio ja muut työn tehokkuutta lisäävät toimet ovat paljon työaikaa merkittäväm- piä tekijöitä tuottavuuden kehittämiseksi. Palola pitää työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta myönteisenä, että eläkeratkaisu pitää eikä yleissitovuuteen kajota työllistämisen esteiden helpottamiseksi. . Näin lasten mahdollisuudet kehittyä, kasvaa ja oppia eriarvoistuvat entisestään, Luukkainen arvioi. Luukkainen antaa hallitukselle kiitosta siitä, että ammattiin valmistuva voi jatkossakin hakea korkeakouluun. Hyvää on myös opettajankoulutuksen kehittäminen sekä huomion kiinnittäminen opettajien työolosuhteisiin. Opettajille luvataan parempia mahdollisuuksia keskittyä perustehtäviinsä. Suomessa on suurtyöttömyys. Suomi kulkee eri suuntaan kuin muu Eu- rooppa ja osoittaa, että lapset ovat vain ekonomiaa. Sopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Missä näkyy parempiosaisten osallistuminen taloustalkoisiin, Lyly kysyy. Hallitusohjelmassa on myös myönteistä. Näin uutta hallitusohjelmaa arvioi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Uusi hallitus karsii koulutusmenoja noin 600 miljoonan euroa, kun edellisellä kaudella koulutuksesta leikattiin jo 1,5 miljardia euroa. Kasvupanostukset ovat tervetulleita, joskin niitä olisi voinut tehdä rohkeammin. Hallitus yksipuolisesti antoi työmarkkinajärjestöille valmiit tavoitteet yhteiskuntasopimusta varten. Nyt koko kuorma säästöistä kaadetaan palkansaajille. Kun työtä ei ole tarjolla, on epäreilua heikentää entisestään työttömäksi joutuneen toimeentuloa. Työvoimapolitiikka tarvitsee lisää voimavaroja, jotta työttömyysaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi, Lauri Lyly linjaa. Lylyn mielestä menosopeutusten toteuttaminen vain leikkaamalla ilman veronkiristyksiä on epäsolidaarinen ratkaisu, jossa pienituloiset kantavat raskaimman kuorman. . Päivähoito-oikeutta rajataan ja päiväkotiryhmiä suurennetaan. Pelkästään palkansaajiin kohdistuvilla toimilla ei Suomen hintakilpailukykyä paranneta, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvioi tuoretta hallitusohjelmaa. Lylyn mukaan yhteiskuntasopimus voi syntyä vain neuvottelemalla ja tasapainoisemmasta lähtöasetelmasta. Lyly pitää kohtuuttomana hallituksen tekemää vastakkainasettelua, jossa palkansaajat asetaan vastuuseen koko yhteiskuntaa koskevista leikkauksista, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. . yhteiskuntasopimuksesta ovat merkittävät mutta pitää hallituksen tekemän tarjouksen pohjalta sopimuksen hintaa kovana. Kohtuuttomia leikkauksia Lyly pitää erityisesti työttömyysturvan ja vuorotteluva- paan isoja leikkauksia kohtuuttomina. . Uudistuksissa jouston ja turvan on oltava tasapainossa. Siksi muutosturvaa pitää kehittää. Toisaalta ryhmäkokojen kasvu vesittää lupauksen. Demokraatti. Valitkaa yhteiskuntasopimus ja vähän veronkevennyksiä tai kantakaa vastuu säästöistä, Lyly sanoo. Lyly myöntää, että hallituksen tarjoamat ?porkkanat. Ihmettelen myös tässä tilanteessa yrityksiä, jotka hyvästä tuloksesta huolimatta vähentävät väkeä. Palola pitää hallitusohjelman talouspolitiikan ja verotuksen päälinjoja odotettuina. . Positiivista on myös digitaalisen sekä muun oppimisympäristön kehittäminen
Hallituksen uhkavaatimus ei voi kuitenkaan koskea vain palkansaajia, vaan työnantajienkin on kannettava vastuunsa. Vuokra-asukaskelpoisuus tarkistetaan viiden vuoden välein. Puolustusvoimien ruokahuolto avataan kilpailulle. Vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin. Kehitysyhteistyöhön käytettäviä rahoja vähennetään. Lapsilisien ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan. STT Lehtikuva / Markku Ulander Akavalla valmius neuvotella Akava on valmis jatkamaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Akava edellyttää kuitenkin, että työntekijät eivät jää yksin kantamaan vastuuta hintakilpailukyvyn parantamisesta. . Sama rajaus myös vanhemman ollessa työttömänä. Perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseksi myönnetyistä valtionavustuksista luovutaan. Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- tai Eta-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Opintotukikuukausien määrää rajataan. Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja vuorotteluvapaasta säästetään. Yksityisistä hammaslääkäripalkkioista maksettavaa sairausvakuutuskorvausta vähennetään viidenneksellä. Lääkekorvauksiin tulee säästöjä esimerkiksi korvausprosenttien alentamisella. Myös lääkärinpalkkioista maksettavaa sairausvakuutuskorvausta leikataan. Rajoitetaan tuulivoimakiintiöitä, joista maksetaan syöttötariffia. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukea vähennetään. Valtion tukemien asuntojen asukasvalintaan palautetaan tulorajat. Irtisanomiset ja erityisesti nuorten työehtojen polkeminen eivät saa olla ensimmäinen ja ainoa tapa sopeutua muutoksiin, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder. Työmarkkinoille tarvitaan työllistymistä edistävä muutosturvamalli, jonka rahoitukseen työnantajat osallistuvat tuntuvalla panoksella. Koulutusleikkaukset vaarantavat säästöhyödyt Akava on erittäin huolissaan mittavista koulutukseen ja osaamiseen kohdistuvista leikkauksista, koska niistä leikattiin jo viime hallituskaudella lähes kaksi miljardia euroa. Sture Fjäder. Demokraatti. Suomi tarvitsee yhteisen suunnan, jota kohti hallitus ja työmarkkinajärjestöt kulkevat yhteisymmärryksessä. UUTISET 7 28.5.2015 Lehtikuva / Seppo Samuli Näitä säästöjä on tulossa Hallitus on sopinut lukuisista säästöistä. Tässä poimintoja: ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin, kun yksi vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella
Sellaisten elokuvaohjaajien kuin Dreyerin tai Viscontin kuvissakin on kysymys elokuvahahmoista, ei ohjaajista. saakka, ma? su 10?18. Galerie Forsblom, Helsinki Jarmo Mäkilä: Peilineuroni Avoinna 31.5. Hänen viivansa on kuin jos- tain vuosisatojen takaisten mestareiden teoksista tai jäljennösgrafiikan kaivertajien maneereista. Maalaukset ja varsinkin lavastetut valokuvat vievät katsojan outoon maailmaan. 1986) takautuva näyttely kertoo siitä, kuinka monipuolinen tämän päivän nuori taiteilija on tai hänen pitää olla. Hän valitsee välineensä ja ilmaisutapansa sisällöllisten tavoitteiden mukaan, ei välttämättä sitoudu niihin. Anderssonkin maalaa, pirtää ja ottaa lavastettuja valokuvia. Ilahduttavaa teoksissa on perinnetietoisuus, johon liittyy uuden etsintä. Ehkä niistä on löydettävissä myös kommentti vaikkapa Andy Warholin ikonisiin Marilyn-kuviin. Ville Andrssonin näyttely on sujuvasti toteutettu. Ensimmäinen alle 35-vuotias kuvantekijä valittiin jo 1984, ja tämänvuotinen katselmus on jo kolmaskymmenes. Taiteilija on myös sujuvasanainen kirjoittaja. Siitä on osoituksena näyttelykirjan kirjeenvaihto taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihisen kanssa. Nyrjähtänyt maailma Itävaltalainen Erwin Wurm on koulutukseltaan kuvanveistäjä, mutta hän liikkuu tarpeen mukaan sujuvasti lajista toiseen. saakka, ti?pe 11?18, la 11?16, su 12?16. Erwin Wurm: Untitled (Hermann), 2012. Erwin Wurm: UFO, 2006.. Andersson hallitsee hyvin piirtämisen. 8 28.5.2015 ELÄMÄNMENO Nuorta monipuolisuutta, nyrjähdyksiä ja poikia Vuoden nuori taiteiija -instituutio alkaa lähestyä keski-ikää. Tuota outouden tunnetta lisää vielä joidenkin teosten valkoisuus ja aineettomuuden tuntu; hahmot sulautuvat siihen, kokonaisuus muuttuu miltei sakraaliksi, pyhäksi. Myös muotokuvissa, jotka eivät liene todellisia muotokuvia, on samaa vierauden tuntua. saakka, ti?pe 9?17, la?su 10?18. Sara Hildénin taidemuseo, Tampere Erwin Wurm: Disruption Avoinna 20.9. Vuoden nuori taiteilija 2015 Avoinna 23.8. Teokset ovat taidokkaita ja ripustuskin toimii. Keski-ikäistynyt se ei kuitenkan ole. Ville Anderssonin (s. Ne esittävät tavallaan näytelmää, jonka juoni jää epäselväksi, arvoitukseksi. Myös video, performanssi, arkkitehtuuri ja vaatesuunnittelu ovat hänen kiinnostuksensa kohteita. Kuvataide Tampereen taidemuseo Ville Andersson
Myös käsitetaide ja valmiista esineistä rakennetut teokset kuuluvat hänen tuotantoonsa. Näyttelyn nimi ?Disruption. Näyttelyn nimi ?Peilineuroni. Klassisiin veistoksiin on aina liitetty tiettyä ylevyyttä tai traagisuutta, mutta kun pysti rakennetaan makkaran pötkylöistä, ylevyys katoaa, pudotaan arkipäivään. Näin kaikki mittasuhteet heittävät häränpyllyä. Mutta teosten taustalla on myös vakava viritys. ELÄMÄNMENO Taustalla voi nähdä poptaiteen vaikutusta, mutta tässäkään Wurm ei pysy pulkassaan. Veistoksen Peilineuroni poika on vangittu kehikkoon. Mieleen tulee eksistentialistien ajatus ihmisestä, joka on heitetty maailmaan ja joka joutuu selvittämään tiensä yksin, ilman neuvojia. Poikien maailma vaikuttaa kovin isolta. Näin hänen taiteensa maailmasta tulee nyrjähtänyt niin kuin todellinen maailmakin joskus on. Kiinnostava ja kiehtovahan Jarmo Mäkilän maalausten maailma edelleen on. Seppo Heiskanen Jarmo Mäkilä: Tanssitunti, 2012. 28.5.2015 9 Ville Andersson: I have always loved ghosts, 2012.. Kuitenkaan pojat eivät vaikuta lannistuneilta, päinvastoin he rynnistävät innolla uusiin seikkailuihin. Jotakin myyttistäkin poikien maailmassa on. On karhuhahmo, huone, jonka katto vetää puoleensa ja metsäkin on salaperäinen. tarkoittaa hajoamista tai rikki repimistä. Talo alkaa puhua, kun sen sisään astuu mies, keramiikkaveistoksia tallataan rikki ja ihmishahmot ovat muuttuneet hirviöiksi. Ensi katsomalla monet teokset näyttävät humoristisilta. Huoneet ovat suhteettoman korkeita ja metsä läpipääsemättömän näköinen. He ovat hämillään mutta touhuavat kuitenkin ja yrittävät saada selville mistä on kysymys. Hahmot lihovat ja sulavat. Wurm tosiaan hajottaa, miksei revi rikkikin totunnaisia hahmoja. tuntuisi sekin viittaavan itsetutkisteluun, vaikka sellaistahan taide usein on. Pojat vaikuttavat maailmaan heitetyiltä. Niissä on rujouden ja hirviömäisyyden ohella myös surumielinen juonne. Ville Andersson: I am Visconti, 2012. Pojat on poikia Pikkupojat ovat touhunneet Jarmo Mäkilän maalauksissa ja veistoksissakin jo monta vuotta. Teoksissa on ilmeisesti jotakin omaelämäkerrallista
Katariina Huttunen Otava 2015, 420 s. Kristina Ohlsson: Daavidintähdet Suom. (2002), mutta Varjopojassa hänen prosaistinen lahjakkuutensa ei pahemmin pääse loistamaan, syy voi olla paikoin takkuilevassa suomennoksessakin. Varjopojassa on hyvä lähtökohta, kun monilla sivuraiteilla elämässään kolkutellut onnensoturi Danny Katz alkaa availla Klingbergin teollisuussukuun kytkeytyvää katoamisten ja henkirikosten vyyhteä. Tähän asti taso on säilynyt varsin hyvänä, mutta hutejakin jo käännetään. Risk kun ei aina noudata normaaleja virkateitä rikoksia ratkoessaan ja aiheuttaa näin harmaita hiuksia kollegoilleen ja joskus vaaratilanteita jos ei muille, niin itselleen Ahnhemin sarjamurhaajajännärin miljöönä on siis virkistävän poikkeavasti lounaisrannikon Helsingborg, mikä avaa mahdollisuuden piipahdella Tanskan puolella. ja dekkareita siksi, että ?ne ovat sopivan kevyttä luettavaa lomapäivinä?. Tämän päivän rikosromaaneista alkaa keveys kuitenkin olla kaukana: kuvatut rikokset ja niiden tekotavat ovat raskainta sarjaa, kun rikoskirjallisuuden maailmassa tuntuu olevan päällä ?kun mikään ei riitä. Zander poikkeaa svenski-noirin valtavirrasta siinä, että hänen kerrontamuotonsa tulee likemmäs kansainvälisten bestseller-markkinoiden toiminnallista trilleriä kuin perinteistä rikosromaania. Uimari sijoittuukin nykyhetkessään paljolti akselille Bryssel-Pariisi-Amsterdam, mutta huipentuu sitten kahden keskushenkilönsä, EUjuristi Klara Walldeenin ja asianajaja Gabriella Seichelmanin kotikulmille Ruotsiin ja erityisesti kaakkoisen rannikon saaristoon. Sivuhenkilö Dunjan kriisit Tanskan puolella ovat hetkittäin varastaa shown, joten tulevista kirjoista on kiinnostavaa lukea, miten hänen käy. Laura Beck WSOY 2015, 535 s. Carl-Johan Vallgren: Varjopoika Suom. Mihin suuntaan Erik Axl Sund kulkee uudessa jännärissään, jonka poliisipäähenkilönä on trilogiassa komisario Jeanette Kihlbergin (nyt virkavapaalla) oikeana kätenä häärinyt Jens Hurtig. Selvittely vie hänet vaarallisille vesille, jolloin hän on pian itsekin epäiltynä murhasta. Vallgren sekoittaa juoneen mitä mielikuvituksellisimpia aineksia suurvaltavakoilusta voodoohon saakka. Kiinnostavaa luettavaa silti. 10 28.5.2015 ELÄMÄNMENO Ruotsi on ihan murhaa! Pinttyneen käsityksen mukaan kaikista kirjallisuudenlajeista juuri dekkarit ja klassikot kuuluvat kesään. on hyperaktiivinen jännäri, jonka koko tarinarunko ja juonenkäänteet ovat kiusallisen epäuskottavia. Jonkinlainen kiinnekohta todellisuuteen kun ei ole pahasta viihteeksi luokitellussa rikoskirjallisuudessakaan. Vallgren (s. 1975) on ruotsalaisen rikoskirjallisuuden uusi tähti, jonka esikoisesta ?Uimari? alettiin heti puhua samassa hönkäyksessä Henning Mankellin ja Stieg Larssonin jännäriklassikoiden kanssa. Outi Menna WSOY 2015, 497 s.. Kirjallisesti suunta on hyvä, sillä kirjailijanimen takana oleva kaksikko Jerker Eriksson?Håkan Axlander Sundquist tekee vuorotahtisestikin jäntevää rikosproosaa. Tarinan tasolla ?Lasiruumiit. Maija Kauhanen Otava 2015, 348 s. Erik Axl Sund: Lasiruumiit Suom. Ja lopun shokkikäänne tosiaan yllättää. Suuren maailman tyyliin Joakim Zander (s. Tarja Lipponen Johnny Kniga 2015, 392 s. Katarina Wennström: Petturi Suom. Ovatko itsemurhat sen päämäärätietoisesti manipuloimia? Hurtig ja kumppanit joutuvat mustanpuhuvaa alakulttuuria tutkiessaan hyvin oudoille oville, joiden takaa paljastuu vaarallisella tavalla ennakoimattomia asioita. Sund-duo on selvästi yrittänyt kirjoittaa valtavirrasta poikkeavan jännitysromaanin, ja onnistunutkin mutta vähän pinnistelemällä. -kisa. Eikä keveys sovi kuvaan siksikään, että harva alan tekijä kehtaa nykyisin julkaista alle 400-sivuista opusta; sellaisen pokkariversiokin mahtuu korkeintaan kesämökin naulakossa roikkuvan väljän anorakin kaikennielevään rintataskuun. Myös kustantajat näyttävät uskovan, että kesällä rikos kannattaa: uusia dekkarinimikkeitä suolletaan nykyisin kauppoihin pitkin loppukevättä ja alkukesää. Minusta ?Varjopoika. On syntynyt tavallaan kolmas kustannussesonki. On siis paikallaan tehdä pieni katsaus genren tasokkaimpaan tarjontaan. Näin ollen hän myös osaa muita paremmin haarukoida potentiaalista tekijää, jonka arvellaan vääjämättä olleen saman luokan oppilaita. Varjopoika onkin ahdetuimmillaan kuin Mankellia, James Bondia ja amerikkalaista levottomaksi leikattua action-leffaa sekoittava hybridijännäri. Kohtalokasta fanitusta Odotukset komean Varistyttö-trilogian jälkeen olivat korkealla. Ruotsissa Ahnhemin Risk-sarjan kakkonen, ?Den nionde graven?, on juuri ilmestymässä. Ylivilkas sukumysteeri Carl-Johan Vallgren oli viime vuonna Ruotsin hehkutetuimpia ja myyvimpiä rikoskirjailijoita. En ymmärrä miksi. 1966) ensimmäinen suomennettu dekkari ?Pimeään jäänyt. 1964) on ennen ?rikolliselle uralle? heittäytymistään ehtinyt voittaa meidän Finlandiaamme vastaavan August-palkinnon romaanistaan ?Tarina merkillisestä rakkaudesta. Kari Koski Otava 2015, 411 s. Lars Kepler: Vainooja Suom. Kari Koski Tammi 2015, 617 s. Joakim Zander: Uimari Suom. Nyt tarkennetaan rajausta vielä niin, että lukulampun alle nostetaan pelkästään ruotsalaisia rikosromaaneja, joita juuri nyt käännetään suomeksi hurjasti. Väilillä tuntuu myös siltä, että Henning Mankellin, Åke Edwardssonin, Liza Marklundin ja heitä ennen jo 1960-luvulla kaksikko Maj Sjöwall-Per Wahlöön raivaamalla svenskinoirin menestystiellä on hetkittäin näkyvissä vauhtisokeuden merkkejä. Katriina Huttunen Tammi 2015, 381 s. Christoffer Carlsson: Ääret Suom. Yksi näistä on syrjäänvetäytyvänä haihtunut näkymättömiin kaikkien mielikuvista... Ahnhemin tarinan ote on tiukka, mutta kerrontatapa varsin rento ja synkistelemätön. on pieni pettymys: juonellinen yliyritteliäisyys ja nopeat leikkaukset johtavat ajoittain sekavuuteen. Poliisia alkaa kiinnostaa joukkoliikehdinnän piirteitä saava nuorten itsemurha-aalto, jonka yhdeksi katalysaattoriksi osoittautuu vähitellen synkistelevä punkyhtye Nälkä. esittelee Tukholmasta synnyinseuduilleen Helsingborgiin paluumuuttavan rikospoliisi Fabian Riskin, jonka tapauksessa nimi taitaa olla enne. Erityisen lisän Riskin tutkintatyöhön tuo se, että hän on itse ollut tuolla samalla luokalla, ja tuntee uhrit. Klassikoita sanotaan luettavan silloin siksi, että ?kerrankin on aikaa. Sitähän syntyy tällä hetkellä Pohjoismaissa. Paljon laatuluettavaa löytyy silti yhä. Harvennusta luokkakuvassa Stefan Ahnhemin (s. Kööpenhaminan polii- sista löytyykin Riskille kelpo vastinpari, erittäin inhan poliisipomon silmätikuksi ja kiustaavaksi joutunut Dunja Hougaard. Parhaimmillaan aika kihelmöivän tiukassa tarinassa eräästä luokkakuvasta alkaa hyvin konkreettisesti pudota henkilöitä yksi toisensa jälkeen. Klara temmataan hitchcockmaisesti keskelle suurta, vainoharhaista peliä, jossa hän ei ulkopuolisena aluksi hahmota rooliaan, joutuupa vain kauhistelemaan, kun läheisiä miehiä kuolee hänen syliinsä. Amerikkalaiset tiedusteluorganisaatiot ja Lähiidän taistelutantereet kytkeytyvät osaksi tarinaa, Kirjat Stefan Ahnhem: Pimeään jäänyt Suom
Alex ajatteli synkästi, että tuntui kuin he eivät olisi jahdanneet vain yhtä leijonaa vaan koko leijonalaumaa.? Samalla tavalla kuin komisario Alex Recht ajattelee tutkittavasta tapauksesta, ajattelee myös lukija Kristina Ohlssonin jännäristä ?Daavidintähdet?. Uuden, rikostutkija Charlotta Lugnin ja asianajaja Shirin Sundinin yhteispelille nojaavan trilogian avaus ?Petturi. Murhaaja näet laittaa tulevista uhreistaan kuvaamiaan videoita Youtubeen vähän ennen surmatöitä. Mutta vaikeata se on, rönsyjä on yksinkertaisesti liikaa. Leijona taas on Jerusalemin ikivanha tunnuseläin. Heitä löytyy niin poliisiorganisaatioista kuin erityisesti juristikunnasta, mutta myös Shirin Sundinin ydinperheellisyyden perään haikaileva aviomies kuvataan itsekkäänä toopena. Sukupuoliroolipelin ulkopuolella Petturi on rakenteellisesti ja yhteiskunnalliselta orientaatioltaan mainio rikosromaani, jolla on poikkeuksellinen rakenne: murhaaja on selvíllä jo puolivälissä, ja sitten koittaakin oikeudenkäyntiosuus, jossa hänet pitäisi saada tuomituksi. edellisen romaanin lopussahan Linna perheineen katosi/kadotettiin sarjamurhaaja Jurek Walterin uhan tähden. Jäljet johtavat lopulta Israelin militanttiin lähihistoriaan ja synkkiin tapahtumiin Länsirannalla. Ohlsson on ehkä hieman yli-innokas juonenkehittelyissään, tahallisia harhapolkuja avautuu lukijan eteen ylenmääräisesti. Nyt maaliskuussa tuoreeltaan suomeksi ilmestynyt ?Ääret? ottaa aiheensa erittäin ajankohtasesti nykytodellisuudesta eli poliittisista ääriliikkeistä. Eikä kumpikaan ryhmä kaihda väkivaltaa keskinäisissä otatuksissaan. Kiinnostavana sivujuonteena Carlssonilla on myös rikospoliisin ja Säpon nokittelu, jossa ?kansallinen turvallisuus. Taustalla kummittelee vanha juutalainen (toki kirjailija Ohlssonin keksimä) taru lapsia sieppaavasta Paperipojasta. Christoffer Carlsson täyttää vasta Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi ensi vuonna vuonna 30 eli on lajityypissä juniorisarjaa. Jo toissavuotinen kakkoskirja ?Varjot. Murhattu Sebastian Lilja oli näet homoseksuaali, ja tämä tabu-aihe synnyttää lajiyhteisössä ja tietysti mediassa omat kuohuntansa. ja ?Alfauros. eli ?Kova laki. liittyy ehkä samaan feministiseen ketjuun: ainakin moni kirjan mies näyttäytyy aika epäsuotuisassa valossa. esitteli tyylillisesti itsevarman ja taitavan kirjailijan, jonka romaaneissa on rikosjuonen ja jännitysaspektin ohella mukana vankka yhteiskunnallinen taso parhaassa Sjöwall-Wahlöön (Beck-sarja 1965?75) hengessä. Junker ja hänen pomonsa Gabriel Birck saavat tutkittavakseen vasemmistolaisen sosiologin murhan, joka vie heidät syvälle politiikan ääri-ilmiöihin, niin oikealle kuin vasemmallekin. Carlssonin tarinankuljetus on taas jämäkkää. Siinä yhdistyvät jäntevästi piirretyt henkilökuvat ja lähes dokumentillisen skarppi näkökulma Ruotsin poliittiseen todellisuuteen, jossa yhteiskuntarauhaa vaarantavat niin uusnatsistisia ihanteita imuroineet fraktiot äärioikealta kuin anarkistiset globalisaationvastustajat äärivasemmalta. Recht ja tutkaparinsa Fredrika Bergman tutkivat Tukholman juutalaisyhteisössä tapahtuvia surmia, joissa kohteena ovat erityisesti lapset. Daavidintähdet on silti erittäin viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu, vaikka ruotsalaistapaan onkin takovan lyhytvirkkeinen ja lyhytkappaleinen. Jalkapalloyhteisö sekoaa tabuaiheesta Katarina Wennstamin edellinen rikostrilogia (?Tahra?, ?Turmalintu. Erityisesti edellinen, sarjan neljäs nimeltään ?Nukkumatti?, nousi viime vuosien runsaan skanditrilleritarjonnan aivan terävimpään kärkeen. Uudessa romaanissa Keplerin poliisisankari, suomalaissyntyinen Joona Linna, kaivetaan taas elävien kirjoihin . ELÄMÄNMENO jossa kansankotomainen viattomuus törmää rajusti suurvallan sotapolitikoinnin kyynisyyteen. Kirja pitää hyvin otteessaan, mutta ylikorostetut action-tehokeinot pitkitettyine takaa-ajoineen käyvät vähän rasittaviksi. Youtube-murhia sarjassa Olen pitänyt useimmista supersuosioon nousseen Lars Keplerin (kirjailijanimen takana aviopari Alexandra Coelho Ahndoril ja Alexander Ahndoril) aiemmista kirjoista. Uuden sarjamurhan ratkomisessa apuun tarvitaan myös ensimmäisen Kepler-romaanin ?Hypnotisoija? nimihenkilö Erik Maria Bark, mikä lähtökohtaisesti lisää uutuuden kiinnostavuuskerrointa. Bark joutuu ikävällä tavalla koko rikossarjan keskiöön ja pääepäillyksi, kun hänen kanssaan tekemisissä olleita naisia murhataan julmasti ja julkeasti. Päähenkilönä Carlssonin kahdessa uusimmassa säntäilee kriisistä kriisin bentsodiatsepiiniriippuvainen nuori poliisi Leo Junker. Varjot oli paitsi hyvin jännitettään kasvattava poliisiromaani myös herkkävaistoisesti kirjoitettu kasvukertomus lähiönuorista. on kävelemässä tutkintarutiinien yli. Piinaava Paperipoika ?Kauhea määrä irrallisia langanpäitä. Wennstam kuvaa niin tutkinta- kuin oikeusprosessia rikostoimittajan terävyydellä mutta luo samalla keskushenkilöilleen paljon uskottavan inhimillisiä piirteitä.. Taiten punottu juoni antaa loputtomasti lankoja tartuttavaksi ja yhteensolmittavaksi, niin että hänen on mahdollisuus olla ihan pikkuisen kirjan poliiseja edellä tapahtumakuluissa. Malli muistuttaa amerikkalaisen ?Law & Order. Onko kilpailu skandinaavisessa rikoskirjallisuudessa jo niin kovaa, että Keplerkin sortuu ?kun mikään ei riitä? -linjalle? Parasta juuri nyt Odoteltaessa Åsa Larssonin uuden Kiiruna-dekkarin ilmestymistä ja jatkoa parivaljakko HjorthRosenfeldtin erinomaisesti alkanelle Sebastian Bergman -sarjalle, ruotsalaisen rikoskirjallisuuden kärkikaartiin on heidän rinnalleen noussut kahdella tiukalla teoksellaan poikkeuksellisen nuori tekijä. Paitsi että tarinassa merkittävässä osassa olevat jalkapallohuligaanit ovat itsestäänselvästi täysiä kusipäitä, myös moni näennäisen kunnollinen mies näyttäytyy vain nurjin puolin. 2007?2010, suomennettu 2011?2013) on innolla määritelty feministiksi. Sillä on pieni rooli kirjassa, mutta Israel itsessään ja sen kuulu turvallisuuspalvelu Mos- 28.5.2015 11 sad ovat miltei pääosassa, vaikka Tukholmassa valtaosin ollaankin. -tv-sarjan ideaa. Charlotte Lugnin tutkittavaksi tulee maineikkaan jalkapalloilijan murha, joka alkaa matkan varrella paljastua viharikokseksi. Juonenkäänteiden rajut veivaukset ovat kyllä yhä kohdallaan, mutta kirjailijapari on myös raaistanut tapahtumakulkuja: hirmuteoista kerrotaan usein kohtuuttoman tarkoin lähikuvin. Joona Linna painelee keskenkuntoisena eri murhaajakandidaattien perässä ilman poliisivaltuuksia, sillä virallisesti häntä ei edelleenkään ole olemassa. Se, ja muutama muu ylilyövä lähtökohta syövät Keplerin jännärin uskottavuutta ja tehoa
Eino Leinoa ja L.Onervaa. Saunakaverina on ollut usein Eduard Uspenski, Fedja-sedän luoja.? Tiiviisti mutta velvollisuudentuntoisesti viikon tehtävän käsittelee myös Unto Vesa Tampereelta. ?Huono omatunto, kun jäi viikko vastaamatta ja tuli rivien välissä moitteita, joten kiiruhdetaan nyt vastaamaan, että Hannu Mäkelä, uskomattoman tuottelias, monipuolinen ja tasokas kirjailija, kaikkien saamiensa palkintojen arvoinen. Jatkan vastaustani, jos onnistun jäljittämään teoksen. Boo, etunenässä.? Kuopiolainen Taavi Lehtolainen kuittaa visan napakasti. ?Hannu Mäkelä on ehtinyt luoda enemmän kuin kukaan toinen suomalainen. Hannu lähti heti valkolakin saatuaan kesäksi Pariisiin ja meni vasta sitten opiskelemaan kansakoulun opettajaksi. Kaikin tavoin, täytyy myöntää . Sen sivulla 45 ?Linnunpojat lähtevät pesästä?. 12 28.5.2015 ELÄMÄNMENO ?Hannu tekee mitä haluaa, toiset mitä osaavat? ?Kaunis kiitos mielenkiintoisista kirjavisoista, jotka virkistävät aivotoimintaa ja saavat käymään kirjastossa! Kesäistä oloa visaväelle.? Näin sydämellisesti ja kannustavasti toivottaa lomillelähtöjä koko visakonkkaronkalle SirkkaLiisa Piirainen kirjakaupunki Sastamalasta, jonne hän myös P.S.-viestissään kutsuu kaikki kesällä Vanhan kirjallisuuden päiville. Lähdin kävelemään kirjastoon samalla ihaillen keväistä luontoa ja linnunlaulua. Jännäsin lukiessa valmistuuko tuleva kirjailija koskaan, sillä ahdasmielinen, koulumainen opetus ei millään soveltunut hänelle. Pikiverkkokirjaston sivuilta löytyi kolme vinkkiä, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3. Se on kirjasta Hevonen, joka hukkasi silmälasinsa (1977), minulle läheisin Mäkelän kirjoista. Olen itse ilmeisesti ainoa joka on lukenut kaiken?. Tässä tapaamisessa kirjailija kertoi aiheesta ?Minun Pietarini. Mäkelän jo olleen mukana. Hannu vastasi, että ?Älä huoli. No, nyt hirtti visaukolla arvuutusvaihde kiinni... Tämä Hannu Mäkelän kymmenes runokokoelma julkaistiin vuonna 1985.? Espoolainen Pertti Vuorela toteaa lomatoivotuksissaan, että ?mielenkiintoinen visakausi on nyt ohi?. (2014). Jos en, niin kiitän taas kaudesta ja toivotan antoisaa kesää.? Vajaan vuorokauden päästä tuli lisäviesti, jossa oli oikean kirjan nimi. Veikko Huuska Ikaalisista heittää peliin Lassi Nummen, kun arvelee H. mitä nyt minä joskus sävelsin pöytälaatikkoon haikean runon ?Et tullut enää lähelle/ jäin yöhön pimeään./ Ihosi lämmön menetin./ Nyt mitä mietinkään.. Nyt jo puolen vuosisadan ajan Mäkelä on ahkeroinut menestyksellisesti kirjallisuuden parissa, ensin myös kustannustoimittajana ja sitten tuotteliaana vapaana kirjailijana. - - Poikkeuksellisen ahkeruuden ja osaamisen Mäkelä on kiteyttänyt pieneen osuvaan runoon: ?Suuret miehet / kasvavat / pieniä käsiä.? Kirjallisuuden monivaikuttajasta Eila Pennasesta tehtiin kirjavisassa taannoin rouva Kirjallisuus. Loppukesästä 72 vuotta täyttävä Hannu Mäkelä ansaitsee samoin perustein tittelin herra Kirjallisuus. Soikoon vaikka suvivirsi kauden päätteksi. Vastauksensa tieto-osassa hän kirjoittaa seuraavaa: ?Ajankohtainen sitaattiruno toi mieleeni kolme ehdokasta: Lassi Nummen, Pentti Saarikosken ja vahvimpana Hannu Mäkelän . runon hilpeä tunnelma sopii hänen tyyliinsä. Se hakkaa kevyesti Herra Huun kuvaillessaan ystävyyden ja yhteisyyden merkitystä. Parasta monitasoista kirjallisuutta: lapsentajuinen kirja, jota myös aikuinen lukee mielellään.? Kirjavisa n n n Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi Hankolainen Juhani Niemi on vahingosta viisastunut, eli on varmistanut olevansa visan vaikutuspiirissä liikkellä ollessaankin. ?Taas matkalla, mutta tällä kertaa läppäri mukana. Sattumalta olin viime viikonvaihteessa arkkitehtuurimatkalla samaisessa Pietarissa. Viimeksi luin Hannulta (syntynyt 1943) ?Muistan. Hän on luonut Herra Huun ja tutkinut monia suomalaisa klassikkoja, mm. Se ei tosin auta löytämään kyseessä olevaa teosta, eikä sitä välttämättä Ruotsista löytyisikään. Kirjoitin ensimmäisen säkeen, ja Google kertoi oikean runoilijan. 1943) runohan lennähti esiin erään blogin sivulta otsikolla Elämisen keveys. Netti ei kuitenkaan kertonut, mistä teoksesta sitaatti löytyisi. Minulla ei ole yhtään Hannu Mäkelän runokirjaa. Turhaan selasin omat valikoimat uudelleen. Hänen muistelmiensa kolmannesta osasta (Muistan: elämän oppivuodet, 2014) tosin paljastuu, ettei alkutaival sittenkään ollut ihan helppo. Lomille, lomille! (rb). Palasin kotiin kassissa vihreäkantinen kirja Unelma onnesta numero 5. laaksoa ja kukkulaa vastausmäärissä, yllätyksiä (kuten Sally Salmisen nostattama into) ja pieniä pettymyksiä (vaisut Leena Krohn ja Arthur Rimbaud -palautteet). ?Huhtikuussa 2015 järjestetyssä kirjailijatapaamisessa Helsingissä ihmettelin Hannu Mäkelän tuotteliaisuutta ja pahoittelin, että aivan kaikkea hänen tuotantoaan en ole ehtinyt lukea. Päästötodistus kuitenkin heltisi, ja Käpylän iltakoulusta löytyi ensimmäinen työpaikka.? n n n Myös Mauri Panhelainen Jyväskylästä tuntuu arvostavan Mäkelää suuresti. ?Hannu Mäkelä on kirjailijana pitkän linjan ammattimies, sellainen josta sanotaan: hän tekee mitä haluaa, toiset tekevät mitä osaavat. Elämän oppivuodet. Mutta kukapa sen suomeksi sanoitti. Voitto proosatekstillä ylioppilaiden kulttuuripäivillä 1964 (maalaustaiteessa tuli heikompia sijoja) johti tuplaesikoisromaanin ilmestymiseen 1965, mutta sen jälkeen Hannu Mäkelä työssään Otavassa 1980-luvun alussa. ja näytti myös kuvia. Muistan-sarja on uskottavaa ja viihdyttävää elämäkertaproosaa, jota voi suositella laadukkaaksi kesälukemiseksi kirjavisan ystäville.? Helsinkiläisellä Sirpa Taskisella on lämpimät, soivatkin muistot runoilija Mäkelästä. ?Jotenkin olen aina mieltänyt Hannu Mäkelän prosaistiksi, vaikka onhan hänellä myös parikymmentä runokokoelmaa. Hänen runonsa ovatkin minusta lähellä proosaa, niissä ei juuri ole rytmiikkaa ja tuskin niitä on laulettu . Työn alla kustantamon järjestämän runokilpailun sato. tekstejä meni runsaasti hylkyyn ja roskakoriinkin. Mutta sitten repesi. Mutta runon tunnistan, sen on kirjoittanut Hannu Mäkelä, Herra Huun isä muun muassa. Voisihan sitä vaikka luetella kaikki Mäkelän teokset, yli 200, mutta lyhyestä virsi kaunis, sanon vain, että Mäkelää on käännetty ainakin 16 kielelle, Herra Huu, tai Mr. Nummi kylläkin on ollut, mutta Mäkelää ei löydy sen enempää vuosi- kuin aakkoslistauksestakaan, Matti Mäkelä jälkimmäisessä on. Palkinnonsaajan nimi on nyt Sirkka-Liisa Piirainen. Näin on kömmitty yli virkeästi sujuneen kevättalven ja vähän takkuisen loppukevään. Olen kirjailijaa vain 11 päivää nuorempi ja lukeminen palautti mieleeni oman elämäni samoja aikuistumisen kokemuksia ja tuntoja, joita kirja herkästi kuvaa: ylioppilaaksi 1962, armeijaan, opiskelemaan, naimisiin ja lapsi. Hannu Mäkelän (s. Ahkeran miehen työ jatkuu, sillä tulossa oleva neljäs elämäkertateos jatkaa siitä, mihin 25-vuotiaan miehen kirjalliset ja muut askareet jäivät edellisessä niteessä 1960-luvun loppupuolella. Etsin hetken osumia omasta runohyllystäni, sitten turvauduin internetiin
ELÄMÄNMENO Vain menetettävää Jos Arnold Schwarzeneggerin elämää ja uraa ei olisi, se pitäisi keksiä. Kalifornian kuvernöörinäkin vuosituhannen alussa kaksi kautta istunut itävaltalaistaustainen republikaani palasi elokuvabisnekseen alalta lähes vuosikymmenen poissa olleena dinosauruksena. Reippaasti yli kuusikymppistä entistä kehonrakentajaa ja valkokankaan vähäpuheista muskelisankaria seuratessa ei ole voinut välttyä ajatukselta kunnian päivien vääjäämättömästä katoamisesta jo aikoja sitten, sillä toimintaelokuvien mätkintäguruina loistaa häntä rutkasti nuorempia näyttelijöitä, joista jokunen osaa hiukan näytelläkin esikuvastaan poiketen. Tuntuu jopa vähän surulliselta tietää miehen palaavan ja suunnittelevan paluuta useisiin hänet 1980-luvun hämärissä kassamagneetiksi nostaneisiin rooleihin. Romeron päivistä lähtien tulkittu myös yhteiskunnallisina allegorioina. Terminatoristakin saadaan uusin osa jo ensi kuussa. Miellyttävä yllätys Ennen niitä ja pullistelukollega Sylvester Stallonen ohjaamien The Expendables -elokuvasilmäniskujen (2010, 2012, 2014) jälkeen syntynyt Maggie (2015) edustaa siksikin miellyttävän pienimuotoista ja Schwarzeneggerin ikääntyneeseen habitukseenkin paremmin istuvaa elokuvaa. Jos minulta kysytään, esiintymistaidoiltaan rajoittunut näyttelijä onnistuu tytärtään suojelevan maanviljelijäisän hahmossa hienommin kuin kertaakaan koko urallaan ja juurikin siksi, ettei hän pudottele laisinkaan kulmikkaita one-linereita, jännitä hauiksiaan tai koeta valloittaa koko tarinaa massiivisella olemuksellaan. Etenkin vastaavan suppean henkilögallerian sisältävä Onnellisten aika (1978) ja sen auringonlaskujen hämärä valo nousee mieleen. Maggie paljastuu kypsän maun elokuvaksi, joka houkuttelee pohtimaan vakavia teemoja. * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi Suojelija. Elokuvan tunnelma syntyy odotuksesta eikä niinkään järkytyksestä. Tässä tekijät taipuvat kenties turhan helppoon ratkaisuun ja ikään kuin pesevät kätensä asiassa. Silti Maggie todistaa, että myös Schwarzeneggerin kaltainen pökkelö ikitammi voi kääntää kurssia halutessaan ja nostaa vadille kipeitäkin aiheita. Se on yhä harvinaisempaa ja siksikin arvostettavaa.. Tarinan keskiössä on pikkukaupungissa elävä uusioperhe, jonka tytär on saanut pureman, joka jollain aikavälillä muuttaa hänet yhteisölle vaaralliseksi saalistajaksi. kaikki määreitä, joita häneen ei ole aiemmin tohtinut liittää. Näyttelijän myös osatuottaman teoksen on ohjannut Henry Hobson ensimmäisenä elo- kuvanaan ja käsikirjoituksesta vastaa toinen debytantti John Scott III. Viimeiset viikot perheen parissa ennen väistämätöntä asettavat isän kantin koetukselle. Mikään ei voi pelastaa tytärtä, mutta salliiko yhteisö tai oma moraali vaihtoehtoa. Pelkoa ja odotusta Maggie paljastuu kypsän maun elokuvaksi, joka houkuttelee pohtimaan vakavia teemoja eutanasiasta, elämän loppumisen arvokkuudesta ja luopumisen vaikeudesta. Nimihenkilöä näyttelevä Abigail Breslin ilmentää liian varhain lähtevän nuoren naisen pelokkuutta, epävarmuutta ja haavoittuvuutta tavalla, jonka voi nähdä yleisempänäkin kuvauksena vakavasta sairaudesta tai kasvavan teinin tasapainoilusta kehossa, jossa tapahtuu tahdonvastaisia muutoksia. Vihdoin ikäiseltään näyttävän Schwarzeneggerin karhea ja karhumainen Wade on varmaankin hiukan yksioikoisempi peruskallio tämän rinnalla mutta tarpeellinen ja perusteltu lähestyvän lopun kontekstissa. Käsittelytavaltaan maltillisessa, pitkästyttävää pop-uhmaa ja trendejä kaihtavassa elokuvassa ei ikävä kyllä edetä kovin pitkälle tai poleemiseksi sen poliittisesti uskaliaimmassa kysymyksessä, armokuoleman oikeutuksessa. Sen sijaan vanhenevan näyttelijän muotoilema Wade on huomiota herättävän maanläheinen, sympaattinen ja osin myös sivullinen . Ilmeisen onnellisten tähtien alla syntynyt elokuva lukeutuu kevään myönteisimpiin yllätyksiin, sillä yleensä levittäjät kaivavat tässä vaiheessa sesonkia laareistaan pahnanpohjimmaisia. Elokuva Maggie Ohjaus: Henry Hobson Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Abigail Breslin, Joely Richardson 2015, 95 minuuttia Lyyristä ja arkista Zombie-filmejä on George A. Arnold Schwarzenegger uudistaa näyttelijäprofiiliaan osatuottamassaan arkisessa zombie-elokuvassa. 28.5.2015 13 Käsikirjoituskaan ei pelaa zombie-juttujen tyypillisillä shokeerauksilla. Toisaalta elävät kuolleet viittaavat sangen kirjaimellisesti inhimillisen elämän tai maailmanloppuun, joka lietsoo paniikkia ja primitiivireaktioita muutoinkin nurkkaan ajettujen ihmisten selviytymiskamppailussa. Hobson ja kuvaaja Lukas Ettlin katsovat tartuntavaaraa ja sairauden etenemistä yllättävästi: samalla lyyrisen viipyilevästi ja arkisesti. Luojan taivas kaareutuu maanpäällisen helvetin päälle tyynen rauhoittavana kuten Terrence Malickin runollisissa teoksissa
Puolanto toki on jo pitkän mittansakin puolesta mitä sopivin ja pätevin lihallistamaan näiden tyyppien kokonaiskömpelyyden. Näyttelijätutkinnon lopputyön Aukossa tekevä Julia Lappalainen ansaitsee maisterinpaperinsa kiittävin arvosanoin. Ahdingossaan hän etsii nyt käsiinsä Noita-Kallion, laitakaupungilla tunnetun maagikon, joka väittää tuntevansa ennustuksia ja salaisuuksia ja jonka huhutaan käyttävän irrallisia ruumiinosia noitakaluina.. Tosin Heinolla on kuvioita sivummallakin. Heinon isä ja pikkuveli olivat osallistuneet punakaartiin, mutta selvinneet hengissä jälkiselvittelyistä. (ilmaisu omansa) lihaskunnon harjoitta- Kolmanteen ja neljänteen Aki Ollikainen (s. Heino alkaa hermoilla kun Pankkiirin suuri pirtulasti varastetaan ja omat, pikkuahneet sivubisnekset uhkaavat paljastua. Vastapuolten mahdollista idealismia ei enää juuri muistella. Noita-Kallion puheilla Ristiriitojen yhteiskunta 1930-luvun alusta kerrotaan mutkatonta tarinaa yhteiskunnan laitapuolelta, missä pieni miesporukka häärää laitonta pirtukauppaa ja muita pikkurötöksiä. Hän uhoaa isänmaasta, mutta Heinon ja toisen apumiehen Mannilan mielestä se merkitsee eri ihmisille eri asioita, pirtuhommissa taas ei mitään. Toimintaa rahoittaa Pankkiiri, jota edustaa Kivimäki. Näennäinen sekamelska on molemmin puolin inspiroiva tila, ja ruokkii luontevasti dramaturgiaa. Salla Viikan teatterikorkean dramaturgian koulutusohjelman opinnäytetyönä kirjoittama Aukko on tosiaan niin sanotusti toimistolähtöinen draama, mutta miljöö alkaa muuttua heti alun jälkeen enemmän mielentilaksi. 1973) kuittasi 2012 esikoiskirjallaan Nälkävuosi näyttävästi Finlandia-ehdokkuuden, useita pienempiä palkintoja ja loistoarvostelut. Tuo irrallinen epilogi ei näet tuo kokonaisuuteen mitään merkityksellistä. Erityisen kiinnostava ja erilainen Aukkonäytelmä on tilaratkaisultaan, jossa me kaikki olemme yhteisessä avokonttorissa: näyttelijät puikkelehtivat huolettomasti katsojien (joista osa istuukin konttorituoleilla tavallaan näyttämöllä) ja mappipinojen väleissä. Tarina vierailee Ohkolan työväentalolla, missä keväällä 1932 huipentuu ja luhistuu Mäntsälän kapina. Kieltolain loppuvuosina alkoholin salakuljetus ja salakauppa ovat vakiintunutta rutiinia, jonka rivimiehet saavat palkkansa varakkailta taustamiehiltä. Toinen teos täyttää syntyneet odotukset, vaikka on muodoltaan paljon vaativampi. Uuno Kailaan runolta nimensä lainannut uutuus on Nälkävuoden tavoin historiallinen, nyt 1930-luvun alun Helsingistä. Tekstissä aikatasot kuitenkin vaihtelevat. ?Kapinasta. Hän voisi olla kirjailija, miksei myös suku- tai paikallishistorian harrastaja. Kertojaa kiinnostaa Pohjois-Helsingin Tattarisuolla 1931 paljastunut rikosvyyhti, jossa suomaasta löytyi silvottujen vainajien ruumiinosia. on rangaistu niin rajusti, että suoranaisia punikkeja ei kohdata. Jotkut henkilöistä ovat sotineet eri puolilla, osa leiri- ja vankilatuomioiden hinnalla. Tekstiin on liitetty Helsingin Sanomien kahden numeron uutisotsikoita 1931-32. Kirjat Aki Ollikainen: Musta satu Siltala 2015. Maija tietää miehen puuhista, mutta ei tarkasti. Nyt sekä vanha arkistoneiti että nuori vaalityöntekijä jupittavat vastaan vain ajatuksissaan, mutta antavat tuoreiden ideatykkien jyrätä yli, vaikka nämä ovat monissa inspiraatioissaan ihan tyhjän päällä. Ja pomo se vasta molemmissa tapauksessa tyhjällä seisookin. Rooleissa Henna Hakkarainen, Julia Lappalainen, Jouko Puolanto nähneen Tuulan, joka haluaa tuoda kampanjaan elämänkokemuksestaan pursuavaa vitaliteettia. Uudestaan: nahjusmainen edustajaehdokas Erkki jää oitis Tuulan dynaamisuuden pauloihin ja niin edelleen. Vaikka nämä rinnakkaistodellisuudet ovat vähän rautalangasta väännetyt, ja etenevät Piia Peltolan ohjauksessa miltei identtisin tapahtumakuluin, niistä irtoaa yllättävän moniulotteisesti sekä arjen draamaa, hupia että kauhua. Lapuanliike mellastaa ja muiluttaa. Nyt ollaan kansanedustajaehdokkaan vaalitoimistossa, jossa nuori mutta rutiineihin nojaava kampanjaveturi saa haastajakseen yltiödynaamisen, maailmaa Teatteri Teatteri Takomo Salla Viikka: Aukko Ohjaus Piia Peltola . Viime mainittua silloin, kun haastetut työntekijät eivät osaa enää käsitellä uutta tilannetta hallitusti, ja heidän mielensä järkkyy. Ääni Kirill Lorech . Tapaus herätti aikoinaan valtavan kohun, varsinkin kun se liitettiin huhuihin uskonnollissävyisen kultin rituaaleista. Huhut saivat vahvistuksen poliisitutkinnassa, joka ratkaisi jutun seuraavana vuonna. Ensinnäkin siksi, että samasta rungossa lähtee kaksi tosilleen sisaruussuhteessa olevaa haaraa ja vielä yksi juuriversokin, jonka voisi kyllä napsaista pois. Aukko-näytelmä onkin paranoidisimmillaan silkkaa Polanskia. Nahjusäijä ja erilaiset enkelinsä Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Olisi voinut olla virkistävää nähdä sellainenkin rinnakkaistodellisuus, jossa haastettu ei peräännykään, vaan uskaltautuu tappelemaan asemastaan ja arvostaan katkeraan loppuun asti. Kumppanuudessa on läheisyyttä, jopa onnen hetkiä. Minäkertojalla, keski-ikäisellä miehellä on Helsingissä tekeillä jokin käsikirjoitus taustatutkimuksineen. Satunnaiseen juopotteluun ei poliisikaan viitsi puuttua. Aki Ollikainen. Päähenkilöksi erottuva Heino elää Maijansa ja yhteisen pojan kanssa enonsa työläiskortteerissa. Työläisten lakkoja murretaan uittotöissä ja satamissa rikkurivoimin, joskus aseinkin. Kaikki meitä ympäröivä konttoritilpehööri alkaa ohjailla roolihenkilöiden ja myös katsojien ajatuskulkuja. Ensimmäisessä episodissa ollaan ?Suomen kulttuuriarkiston. Ja tavallaan kyse on silti samasta nuoresta naisesta. Henna Hakkaraisen muodonmuutos arkistohiirulaisesta kakkosepisodin kansanedustajantekijäksi on hurja sekä henkisesti että fyysisesti. Kun edellinen mumisee häpeillen virtsankarkailustaan, toinen uhoaa kovaan ääneen, kuinka ?värkin. Valot Olivia Pohjola . Päällimmäisin muistuttaa nykyisyyttä, epämääräiseksi hämärrettynä. Parin johdantovälähdyksen jälkeen kertomus aukeaa nykyaikaan. Pirtuporukan päällysmies Kivimäki on kiihkeän valkoinen, nyttemmin myös Mäntsälän kapinoitsija. 157 s. Runsaan vuosikymmenen takainen sisällissota vaikuttaa vahvasti. Lavastus Tinja Salmi . Tai pyörii kuin tuuliviiri. Jouko Puolannon esittämien mieshahmojen tollous ja johdateltavuus voi johtua siitä, että Aukko on naisen kirjoittama ja naisen ohjaama. Erkit jäävät aika yksitasoisiksi henkilöiksi, toki huvittaviksi.. Sivujuonissa on viittauksia ajan politiikkaan. Talouslama kärjistää yhteiskuntasuhteita. Viikan näytelmä onkin oiva lopputyöksi, sillä rooleissaan Lappalainen pääsee näyttelemään sekä päällekäyvää nuorta tehopak- kausta että vähäistä ikäänsä ja kokemustaan nolostelevaa alistujaa. Pankkiiri pitää Heinoa ja Mannilaa velallisina pirtusta ja pakottaa heidät korvaukseksi rikkuritöihin. Nuorena Heino oli hetken innostunut salatieteistä. 14 28.5.2015 ELÄMÄNMENO Yksi runko, kaksi tukevaa Takomon myöhäinen kevätuutuus, joka on merkittäviltä osin syntynyt yhteistyönä teatterikorkeakoulun kanssa, on kiintoisa tapaus. Ajankuva on uskottavan realistinen, ankeudessaankin monipuolinen. toimitilassa, jossa 30 vuotta uskollisesti palvelleen arkistonharmaan keskiikäisen puurtajan elämä järkkyy, kun paikkaan ilmaantuu harjoittelijaksi nuori, nätti ja ideoita pursuava Anna. Nahjusmainen arkistopomo Erkki jää oitis Annan dynaamisuuden pauloihin ja kateudesta kumpuava kriisi on valmis. Väliajan jälkeen otetaan tavallaan sama uusiksi, mutta vinkkelit vinksauttaen
Ruotsalaiset sen sijaan filmasivat hänen esikoisestaan elokuvankin (En kärleks sommar) jo 1970-luvulla, jolloin moisten lurjusten tuotantoa ei T?ekkoslovakiassa julkaistu. Länteen ne löysivät tien muun muassa diplomaattien salkuissa, kuten Klíma muistelmissaan My Crazy Century kertoo. Ajatukset pyörivät omissa hyvissä ja huonoissa muistoissa, joista alkaa kasvaa syitä ja symboleja. Tattarisuon arvoitus vie paon vielä kauemmas menneisyyteen. Oliko se kaikki niin nerokasta, ja mitä niistä loputtomista tilityksistä tuli nuorempana ymmärtäneeksi? Kumppaniksi retkelle suo- Päällepäin sittelen Claudia roth Pier- Philip Roth pontin teosta Roth Un- on yhtä bound. Sieltä Heino ne löytääkin, vertauskuvallisesti eli hengenmenon muodossa. Syyllisyyden sukurasitus Karmivaan tulokseensa teksti päätyy kiertotietä, joka syntyy romaanin rakenteesta. 1930-luku kerrotaan ulkoisen neutraalisti. Jälleennäkeminen Klíman kanssa muokkautui kirjaan Shop Talk keskusteluksi, jonka lopuksi Roth toivotti kollegan tervetulleeksi ideologisen totalitarismin alta totaalisen viihteen maailmaan. Edellisessä kirjallisuus oli sentään tärkeää kommunismin vastavoimana, jopa niin, että vapautuksen hetki nosti näytelmäkirjailijan presidentiksi. Vaikuttavassa loitsussa horjuu kuitenkin turhan paljon myös kieli, eli Ollikaisen kunnianhimoinen koe ei täysin pysy hallinnassa. Juhani Ruotsalo 28.5.2015 n n n on yhtä americanaa, väliin kirjojen nimiä myöten. Se avaa aika lailla americanaa, sopivalla tarkkuudella sekä väliin kirhenkilökohtaiset taustat että jojen nimiä yhteiskunnallisen kontekstin, myöten. jota romaanit aikanaan ravistelivat. Vaikka miehenä tai juutalaisena olemisen eksistentiaaliset tuskat ovat ikuisia, Rothinkin retrospektiivissä ajankohtaisuus alkaa korvautua aikakauden hahmottumisella. Ellei sitten luodata mccarthyismia tai Nixonin jengiä, puhumattakaan Ihmisen tahrasta, jossa identiteeteillä hurskastelu ja poliittinen korrektius kohtaavat Clintonin ajan ristiaallokossa, ketään säästämättä. Mutta Rothissa on myös eurooppalainen puolensa, yhtä lailla juutalaisuuden kuin kirjallisuuden traditioiden kautta. Tästä hahmoparista ei voi millään tasolla sanoa, että samaa tyyppiä siinä tehdään. Aukosta on Takomossa myöhäisen ja tapaturman vuoksi vähän myöhästyneenkin ensi-iltaajankohdan takia jäljellä vain vähän esityksiä (viimeinen 6.6.). Kuten myös T?ekkoslovakian toinen piirre, jolla yksityisyyden reviiriä rajattiin kommunistivallan kontrollia vasten: holtittoman vapaa seksi. Teemat yhtyvät Zuckerman-trilogian epilogissa The Prague Orgy. ?Tällaista tämä tulee olemaan aina?, václav havelin elämäkerturi michael Zantovsky muistaa ajatelleensa ?kulkiessaan juhlista toisiin, juopuessaan aina samojen ihmisten kanssa, päätyessään ventovieraiden kanssa sänkyyn ja herätessään seuraavana aamuna mielentilassa, joka vaihteli välinpitämättömyydestä epämääräiseen pahan olon kautta pohjattomaan epätoivoon.? n n n ja Roth palasi Prahaan helmikuussa 1990. Molemmat reitit johtavat Prahaan, jossa Amerikan tähti vieraili 1970-luvulla vuosittain, kunnes vallanpitäjiltä ei heltynyt enää viisumia. Rautaverhon takaisia kollegoitaan Roth auttoi toimittamalla Penguinille kirjasarjaa Writers from the Other Europe. Kirjailijan elämäntyö kääntyy historiaksi. Pari vuotta sitten Reipas vaalityöntekijä (Julia Lappalainen) saa pian huomata edustamasa Erkin (Jouko Puolanto) lankeavan uuden kampanjaveturin pauloihin. minen on tässä iässä tärkeää. Tekstimuodossa Heino ja kertoja lankeavat samaksi. Kotomaassa taas tekstit kulkivat kopioina kädestä käteen. Tarina katkeaa ennen loppuratkaisuaan, joka ymmärretään vasta minämuotoisessa nykyisyydessä. Minäkertoja on tuuliajolla itsensä ja ympäristönsä kanssa. tai päinvastoin. Samizdat-kulttuuri tarjosi pakopaikan yhteiskunnassa, joka tukahdutti yksilön vapauksia parhaansa mukaan. Kirjallisuuden tällainen merKitys kutkutti Rothia, Kafkan ja satiirin ystävää. ELÄMÄNMENO haaraa Kolumni Mikko Majander mikko.majander@sorsafoundation.fi Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Kai Widell Philip Roth Prahassa kahdeksaakymmentä lähestyvä Philip roth ilmoitti vetäytyvänsä eläkkeelle. Ja olihan hän lukijoitaan jo hemmotellut, 2000-luvullakin lähes vuosittain kirjoilla, jotka saattoivat kyllä käsitellä elinja luomisvoiman ehtymistä, vaikka itse teksti todisti toista. Surkuttelun sijaan sopii tarttua Rothin tuotantoon, jonka laajuudessa on todennäköisesti itse kullakin aukkopaikkoja. Sitä vallankumousta ei kuitenkaan tulisi, joka päästäisi markkinatalouden vapaat kuluttajat kaupallisen kulttuurin kahleista. Sarkastinen, mutta kiusallisen osuva profetia. mutta PaKKovalta murtui, Aforismi aamupalaksi Kevät on aina tullut keikkuen. Uutta on, että keikkuminen ei lakkaa kesällä, syksyllä eikä talvellakaan. 15. Minäkertoja ei sano mitään suoraan, mutta kokonaisuuden taika luo käsityksen, että 1930-luvun Heino on sukua nykyisyyden minäkertojalle. Ehkä kertoja kokee omat onnettomuutensa rangaistuksena Heinon ahneudesta. Tämän kohtalo saattoi puolestaan olla vielä vanhempien sukuvääryyksien sovitus. Loppusivuilla kertoja kulkeutuu Heinon jäljillä Tattarisuolle, missä minäkerronta muuttuu 1930-luvun jatkoksi . On Pulizer-palkittu Amerikkalainen pastoraali ja Salajuoni Amerikkaa vastaan, 1970-luvun alkupuolelta suomentamatta The Great American Novel, joka pyörii baseballin ympärillä. New Jerseyn Newark tarjoaa kerta toisensa jälkeen prisman kansakuntaan. Yhteydessä Noita-Kallioon syntyy näky ikuisesta pimeydestä, joka rankaisee raamatullisesti kolmanteen ja neljänteen polveen. Kaikki voisi tapahtua minäkertojan mielessä, historiikki kuvana mielen hajoamisesta. T?ekkien (hrabal, Kundera, vaculík) lisäksi siinä julkaistiin ennen muuta puolalaisia (andrPäällePäin PhiliP roth zejewski, Borowski, Konwicki), mutta myös Unkarin György Konrádia. n n n rot h i n t ä r K e i n Ko n ta K t i oli Prahan kevään aktivisti ivan Klíma, jonka teoksia ei ole suomennettu. Kannattaa kiirehtiä, sillä rinnakaistodellisuudet ovat aina kiinnostavia pohdiskeltavia. polveen Heinon pulmiin vanheneva noita sanoo vain, että vastaukset löytyvät Tattarisuolta
16 28.5.2015 ELÄMÄNMENO Hoitoalan tunnelasti vaikuttaa kiusaamiseen Osatyökykyinen joutui silmätikuksi
ELÄMÄNMENO 28.5.2015 17 Kuvakooste Jari Soini
Esimerkiksi ikäsyrjintä kohdistuu hoitoalalla ikääntyvien sijaan enemmän nuoriin perhettä perustamassa oleviin naisiin. Irma jäi lopulta osatyökyvyttömyyseläkkeelle. . Jos puutuin kiusaamiseen, pidimme pienen palaverin ja se oli siinä, Irma toteaa. Hoitoala on opettanut Irmalle kärsivällisyyttä. Aiemmat hyvät kokemukset työelämässä, osa työkavereista, mökkeily ja luonto kantoivat häntä. Työsuojeluvaltuutettu oli erittäin ystävällinen ja ainoa, joka myönsi, että kiusaaminen on varmasti ongelma, hän sanoo. Irma otti aluehallintovirastoon yhteyttä jäätyään eläkkeelle. Asian selvittämisen aloittamiseen voi hyvinkin vierähtää vuosi tai pari. . 18 28.5.2015 ELÄMÄNMENO Pirkanmaalla asuva Irma (nimi muutettu), 63, opiskeli lähihoitajaksi viisikymppisenä. Isolla työpaikalla voi olla hankalaa päästä lähelle esimiestä. Naiset kadehtivat milloin mitäkin. Se ei tuntunut sopivan muille. Nuoremmat hoitajat puhuivat Irmasta ?työrajoitteisena?, jonka töitä he joutuivat tekemään. Hoitajat saattoivat vaihtaa työvuorolistojen aikatauluja mieleisikseen kysymättä häneltä mitään. Myös keikkahoitajat juoksuttivat häntä. . Voi olla, etteivät asianosaiset edes muista villakoiran ydintä, eli sitä, mistä kiusaaminen on lähtenyt liikkeelle, 26 vuotta hoitoalalla työskennellyt Ojanperä selvittää. Psykososiaaliset riskit kartoitettava Kiusaamistilanteissa syyllisten etsimisen sijaan kannattaa keskittyä ennaltaehkäisemään konflikteja. Jos työparina on kokematon ja kokenut, voi toinen käyttää halutessaan valtaa väärin. Kokematon voi pelätä oman asemansa puolesta. Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Aikaa yhteiselle keskustelulle Organisaatiomuutokset voivat luoda pohjan epäasialliselle kohtelulle, jos työnjako on epäselvä ja perehdytys jää heikoksi. Seminaaria varten järjestäjät keräsivät hoitajien tarinoita kiusaamiskokemuksistaan. Jouduin silmätikuksi. Olisi pitänyt olla vain tietämätön. Irma oli tottunut työskentelemään aiemmin itsenäisesti, mutta pian hänen piti tehdä tarkkaa tiliä tekemisistään. . Esimiehelle soittaminenkaan ei aina vie asioita käytännön tasolla eteenpäin. Irma huomasi, ettei erilaisuutta oikeastaan sallittu. Virkailija sanoi, että nyt on jo myöhäistä, koska asia ei ole enää ajankohtainen. . Hän huomasi varsin pian, mitä arki alalla oli. Taas osatyökykyiset ja maahanmuuttajat ovat riskialttiissa asemassa joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi, jolloin syrjinnän taustalla on useampia tekijöitä. . En olisi saanut tietää liikaa. Hän arvelee, että yksikin mies naisvaltaisessa porukassa raikastaisi ilmapiiriä. Voi olla vaikea tunnustaa, että meidän työyhteisössämme on tällaista, hän kertoo. Kiusatut lähtevät, kiusaajat jäävät On olemassa monia toimintaohjeita kiusaamisen kitkemiseen, mutta ne eivät yksinään riitä. Niitä tulisi osata käyttää. Lopulta esimies antoi hänelle luvan tehdä kevennettyä päivää. Työyhteisössä tulisi miettiä, mitkä riskitekijät meidän työyhteisössämme altistavat kiusaamiselle. Irma havaitsi, ettei hänen kannattanut tuoda tietämystään aiemmasta työkokemuksestaan esille. . Tällöin maaperä on sellainen, että tulee helposti ylilyöntejä, Ojanperä pohtii. Ojanperä kehottaa työyhteisöjä varaamaan aikaa yhteiselle keskustelulle. Myös monimuotoiseen vallankäyttöön hän törmäsi usein. . Yksi hoitoalan kiusaamisen ominaispiirre on myös ohit- taminen. Selän takana pahan puhuminen ja toisen mustamaalaaminen ovat yleisimpiä. Keskinäiseen kisailuun en ole missään muualla törmännyt samassa mittakaavassa, Irma kertoo. Tietämys piti salata Irma otti toisinaan pari päivää sairauslomaa kiusaamisen takia, koska ei olisi muuten jaksanut. Osa kodinhoitajan koulutuksen saaneista koki jäävänsä alakynteen, koska töihin tuli koulutettuja lähihoitajia. Irma pitääkin eriarvoisuutta yhtenä hoitoalan pulmista. Sen verran kova kokemus se oli. Irma hakeutui hoitoalalle myös uteliaisuuttaan. Ennaltaehkäisyssä pitää uskaltaa miettiä, millaista käyttäytymistä meillä hyväksytään ja millaista ei, Ojanperä luonnehtii. Ojanperän mukaan kiusaamisen voi jakaa henkilöstä tai työstä johtuvaksi. Ojanperästä juuri puuttumiseen pitäisikin kiinnittää huomiota. . Hoitoalla on paljon psykososiaalisia kuormittavia tekijöitä, jotka herkästi kertyvät. Se ei ole paljoa, jos vertaa kiusaamistilanteiden selvittämiseen menevää aikaa. . Se on hirmu julmaa. Ihmiselle ei anneta vastuuta ja häntä pidetään kuin ilmana, hän sanoo. Tällöin toiset työntekijät saattavat torpata kiusatun hyviäkin ideoita ja esittää ne ominaan. Kiusaaminen voi näyttäytyä myös kohtuuttomana valvontana. Kiusaaminen vie ihmisiä sairaseläkkeelle ja ennenaikaiseen hautaan, Irma huokaa. Kiusaamisen alkusyy unohtuu Tehyn työympäristöasiantuntijan Kaija Ojanperän mukaan yli puolet hoitoalan henkilöstöstä on itse kokenut tai sivusta seurannut kiusaamista. Julkisella puolella hoitoala on kiusaamisen kärkialoja. Ojanperä painottaa, että jo työturvallisuuslaki ja työsopimuslaki velvoittavat välttämään epäasiallista kohtelua. Tietokirjailija Ari Heiskasen Tehylle tekemän tutkimuksen mukaan 37 prosenttia oli havainnut kiusaamista, mutta ei ollut puuttunut siihen. Tehylle tulevista työsuojeluun liittyvistä yhteydenotoista 40 prosenttia liittyy epäasialliseen kohteluun. Kaija Ojanperän mukaan hoitoalan psykososiaalinen kuormittavuus altistaa kiusaamiselle. Niitä kertyi lyhyessä ajassa yllättävän paljon. Tarinoissa painottui kiusaamisen monimuotoisuus; miten pienestä se saattaa saada alkunsa ja kuinka isoksi se voikaan paisua. Ojanperästä on surullista, että usein kiusatut vaihtavat työpaikkaa tai työnantaja siirtää heidät muualle. . Luulen, että kateus on suuri syy. Siksi siihen pitäisi kiinnittää huomiota jo ennen kuin kiusaamistilannetta pääsee syntymään.. Jos esimies ei käytä valtaansa, sitä voi käyttää joku muu. Ojanperä muistuttaa, esimies voi olla kiusattu siinä missä kuka tahansa muukin työntekijä. Usein ihan tavallisista ihmisistä tulee kiusaajia, ja voi olla, ettei kiusaaja edes sitä huomaa. . Myös esimiesten haukkuminen on yleistä, hän luonnehtii. Pelkkä palaveri ei riitä Tehy halusi nostaa esille ennaltaehkäisemisen tärkeyttä Stop työpaikkakiusaamiselle -seminaarissaan huhtikuussa. Myös tieto siitä, ettei työura kestäisi enää pitkään, auttoi selviämään. Kolme viimeistä vuotta olivat raskaimmat. Irma tietää omasta kokemuksesta, että väsyneenä ja stressaantuneena on helpompi uhri kiusaajille. Häntä harmitti myös se, että byrokratiaan meni paljon aikaa eikä itse asiakkaiden hoitoon jäänyt riittävästi aikaa. Jokaisen täytyy katsoa peiliin ja miettiä, mitä itse voi tehdä, Ojanperä tähdentää. Kari Hulkko Irman kokemus on se, että kokematon esimies ei välttämättä osaa tai uskalla ottaa epäkohtia esille, saati käsitellä niitä. Sitä ennen hän työskenteli pitkään osastonsihteerinä. Häntä sapettaa vieläkin, jos hän ajattelee kokemaansa kiusaamista. Hän oli vielä varsin hyvässä kunnossa aloittaessaan lähihoitajan työt Helsingissä. Irma työskenteli kotipalvelussa, ja fyysisesti raskas työ toi mukanaan terveyspulmia
Nordström oli hiljainen eikä työkokemusta ollut vielä juuri kertynyt. Ihmettelen miten Suomessa voi tapahtua tällaista.? kuuden lisäksi se on pitänyt häntä työssä kiinni. Tiia ei halua kiusaamisesta huolimatta irtisanoutua työstään, koska hän on mielestään toiminut oikein eikä työnantajalla ole perusteita irtisanoa häntä. . Hän uskoo, että hänen aikanaan ilmapiiri oli parempi kuin nykyisin. Pulssi nousee pelkästä kiusaamisen ajattelemisesta. ELÄMÄNMENO 28.5.2015 19 Esimiesten kynsissä Etelä-Suomessa asuva sairaanhoitaja Tiia (nimi muutettu) ehti työskennellä vuosikausia hoitoalalla. Olemme menossa takapakkia niin, että kolina käy. Ihmettelen miten Suomessa voi tapahtua tällaista, Tiia pohtii. Osastonhoitajat työntekijöiden puolelle Ensimmäisen varoituksen jälkeen Tiia jäi sairauslomalle. Hän toivoo, että osastonhoitajat pitäisivät työntekijöiden puolia. . Voimakastahtoiset osaavat alistaa hieman heikompia, hän sanoo. Nordström työskenteli perushoitajana 25 vuotta Helsingin terveysasemalla. Hän kuitenkin huomasi uransa aikana kiusaamistilanteita, kilpailua ja kateutta. . Nyt johtava esimies on kiusannut häntä vajaan kahden vuoden ajan. Nykyisin hän on eläkkeellä ja muistelee työuraansa hyvillä mielin. Hän valmistui apulaishoitajaksi vuonna 1963. Ensimmäisessä työpaikassa hän kuuli pian esimiehen puhuvan hänestä: ?Kaikenlaisia tupauunoja tänne otetaan töihin?. Esimies vaati etsimään niin kauan, kunnes tarvittava asiakirja löytyisi. Nordström jännitti hänen seurassaan. Työnantaja on tarkoituksellisesti pit- kittänyt asioiden selvittämistä ja käyttänyt väsyttämistaktiikkaa. . Kaikki alkoi siitä, kun työt lisääntyivät yksityisessä yrityksessä eikä henkilökuntaa ollut riittävästi. . Vajaan vuoden kestänyt kiusaamiskokemus jäi Nordströmin ainoaksi. Ilmeisesti hän viimein hyväksyi Nordströmin vertaisekseen. En ole saanut apua mistään. Hänen työmotivaationsa on kadonnut ja kiusaaminen on ollut henkisesti raskasta. Tiiasta työilmapiirin kehittämisen tulisi lähteä työn johdon ja hallinnon tasolta. En ikinä maailmassa osannut kuvitella, että kohtaisin joskus kiusaamista, Tiia kuvailee. Tiia uskoo kiusaamisen lähteneen siitä, että hän uskalsi sanoa mielipiteensä. Tiia on saanut kutsuja kokouksiin, mutta kukaan ei ole kertonut pyynnöistä huolimatta, mitä aiheita ne ovat koskeneet. Johtava esimies on antanut Tiialle useamman varoituksen, mutta hän ei ole perustellut niitä tarkemmin. Työpaikan yhteishenkeä ei voi kehittää liikaa. Pohdittavaa työpaikoille ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?Kiusaaminen vie ihmisiä sairaseläkkeelle ja ennenaikaiseen hautaan.? Hyvän työyhteisön pelisäännöt rakennetaan neuvottelun ja vuorovaikutuksen avulla. Hoitotyön periaatteet eivät toteudu, jos niiden toteutumista ei jatkuvasti seurata. Jos työyhteisössä toiminta ja puhe ovat keskenään ristiriidassa, voi työyhteisö sairastua helposti. Tunnista se, miten valtaa käytetään; onko kyseessä auttava vai vahingoittava tapa. Jos voimakkaasti korostaa omaa tietämystään ja asiantuntiuuttaan, voi olla haasteellista osoittaa arvostusta toiselle ihmiselle. Näkökulman vaihtamisen taito edesauttaa ymmärtämään eri tavalla ajattelevaa työyhteisön jäsentä. Väärinkäsitykset johtuvat usein siitä, että oletamme toisten toimivan ja tulkitsevan asioita samoin kuin me itse. Työyhteisössä kannattaa välttää klikkiytymistä vahvistavia käytäntöjä, kuten kulttuuritaustaan perustuvia ryhmäjakoja. Lähteet: Mäki, Tiina & Liedenpohja, Anna-Maija & Parikka, UllaRiitta: Johtamisen kulmakivet Kertomuksia esimiestyöstä sosiaali- ja terveysalalla ( Fioca Oy 2014), Mäkisalo-Ropponen, Merja: Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla (Sanoma Pro Oy 2012), Yli-Kaitala, Kirsi & Toivanen, Minna & Bergbom, Barbara & Airila, Auli & Väänänen, Ari: Monikulttuurinen työpaikka Opas esimiehelle (Työterveyslaitos 2013).. Hän on saanut epäasiallisia sähköposteja ja jäänyt usein ilman vastausta. Vasta nyt alkaa näkyä vähän valoa tunnelin päässä, Tiia kertoo. Esimies huuteli perään Vantaalainen Pirjo Nordström joutui esimiehensä hampaisiin uransa alkuvaiheessa. Vähitellen hän karaistui. . Ihmiset eivät uskalla sanoa mielipiteitään, koska jokainen pelkää joutuvansa silmätikuksi, hän sanoo. Työkaverit ovat kannustaneet Tiiaa, ja sisuk- ?Olemme menossa takapakkia niin, että kolina käy. Esimies pyysi Nordströmiä etsimään laajasta arkistosta tietoja ja huuteli hänen peräänsä. Osastonhoitaja oli niin mukava minua kohtaan, että se pelko hälveni, Nordström kertoo. Esimies toi hänelle jopa viran myöntämisen jälkeen ainoana ruusuja
20 28.5.2015 ELÄMÄNMENO
Kolmesta kiinni otetusta yksi on vapautettu, eikä häntä epäillä mistään rikoksesta. Tutkinta perustuu ravintolassa Heinolassa työskennelleen miehen kirjeeseen. Hän kertoo kirjeessä tehneensä ravintolassa töitä kah- deksan vuotta ilman palkkaa ja vapaapäiviä. Hän myös sanoo asuneensa ravintolan tiloissa kahdeksan vuoden ajan. Poliisin mukaan uhri on kuulusteluissa vahvistanut kirjoittaneensa kirjeen ja kertonut sen pitävän paikkansa. STT Varavoima turvaa bensanjakelun Huoltovarmuuskeskus haluaisi varmistaa polttoaineiden jakelun yhä useammalla huoltoasemalla myös sähkökatkosten aikana. Jouluisin avustetaan vähävaraisia lahjakortein. Imatran sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Niina Malm seurasi keväällä mediassakin ahkerasti käytyä keskustelua lasten harrastusten pilviä hipovista hinnoista. Olen haaveillut, että saisimme yhteen Imatralla toimivat työväenliikkeen järjestöt ? esimerkiksi Työväen urheiluliitto TUL:n järjestöt, Nuoret kotkat, Demarinuoret, puolueosastot, Malm kertoo. Syyskuussa on käynnissä TUL:n valtakunnallinen Liikkelle!-kuntokampanja, jonka tiimoilta Malmin mielestä sopisi järjestää tapahtumapäivää myös Imatralla. Paikaksi soveltuisi Ritikanranta, jossa on myös Teollisuustyöväen asuntomuseo. Silloin tällöin järjestetään muiden puolueosastojen kanssa yhteisiä kuukausikokouksia . Meillähän on kaikennäköistä harrastus- ja liikuntatoimintaa, joka on reilusti halvempaa kuin vaikkapa jääkiekko, mutta ehkä me emme osaa mainostaa sitä. Suunnitelmat ovat vasta aluillaan, eikä tietoa ole vielä siitäkään, innostuvatko muut ajatuksesta. . Esimerkiksi viimeisimmässä kokouksessa kuultiin Etelä-Karjalan Ruohonjuuritasolta SDP:n puolueosastojen kuulumisia eri puolilta maata. Ravintolatyöntekijä: olin orjana Heinolassa Poliisi on pidättänyt kaksi naista epäiltynä poikkeuksellisessa ihmiskauppajutussa. ARKI 28.5.2015 Imatralla haaveillaan yhteisestä liikuntatempauksesta 21 allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarista. Imatran sosialidemokraattien alaosastona toimii Nuorten kotkien kerho, ja eläkeläisten käsityökerho kokoontuu kerran viikossa yhdistyksen tiloihin askartelemaan. Tapahtumassa voisimme kaikki olla yhdessä ja esitellä toimintaamme . Vierumäellä Heinolassa sijaitseva liikenneasema on yksi ensimmäisistä, joissa jakelu saadaan toimimaan varavoimalla. Äärimmäiset sääolot kuten myrskyt vaarantavat polttoaineen jakelua paikoissa, joissa käytetään ilmajohtoja. etenkin, jos vaikka kunnallispolitiikassa on tulossa isoja päätöksiä, joita kannattaa puida porukalla, Malm kuvailee. Lisäksi yhdistys hallinnoi Imatrankoskenparrassäätiötä, jonka tarkoituksena on vaalia imatralaista työväenperinnettä ja edistää sitä koskevaa tutkimusta esimerkiksi stipendejä jakamalla. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan katkot voivat haitata yksityisautoilijoiden lisäksi esimerkiksi pelastusviranomaisia ja sähköyhtiöitä. Vierumäen Neste Oil on viimeinen neljästä pilottikohteesta, joissa varavoima otetaan käyttöön. STT. ehkä siellä voisi olla mahdollista myös kokeilla eri lajeja, Malm maalailee. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ?Meillähän on kaikennäköistä harrastus- ja liikuntatoimintaa, joka on reilusti halvempaa kuin vaikkapa jääkiekko, mutta ehkä me emme osaa mainostaa sitä.? Aktiivista toimintaa Imatran sosialidemokraatit ry on Imatran pienin demariosasto, mutta sen toiminta on aktiivista. Ja kuten on tapana sanoa . Vuosittain järjestetään äitienpäiväjuhlat ja noin joka toinen kesä Demarigolf. . Kuukausikokouksissa juttutupa-ajatusta on jalostettu teemailtojen muotoon. siitä se ajatus sitten lähti.
Kartanossa hoidetaan myös jäsenasioita. Nuorten alkoholinkäyttöä valvotaan viikonlopun aikana, ja tarvittaessa siihen puututaan yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Sarjakuvat B.Virtanen - Urja SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Ainakin Helsingissä poliisi seuraa alkoholin myyntiä ja maahantuontia jo päättäjäisiä edeltävinä päivinä. . Tervetuloa! . krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Kartanon bingot jatkuvat keskiviikkoisin klo 12. Näitä istuimia olivat Casualplay Sono Fix, Apramo Ostara, Apramo Hestia, Baby Relax Baladin ja Simple Parmenting Doona telakalla ja ilman. Yksikään istuimista ei yltänyt erinomaiseen arvosanaan, mutta hyvän tai tyydyttävän testituloksen sai 18 istuinta. Monet testit osoittavat suomalaisen Autoliiton mukaan, että lastenistuimia käytetään usein väärin. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteydet Ykköspirtille: Bussi no 8 lähtee Eerikinkadulta, torinreunalta. klo 18 Johtokunta 4 1/2 kerros. VARSINAIS-SUOMI . 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Bussi Tallinnaan lähtee to 4.6. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi Liity sinäkin SAK:n Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. nopeasti Anjalle 0505119570. klo 7.45 Ortodoksikirkon luota. Ruissalon Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Turun Eläkkeensaajat ry Kartanon viikonloppuruokailut alkaa su 31.5. klo 13. Turun Seudun Wanhat Toverit. Muuta ajankohtaista: Syksyn 2015 kerhopäivät: 7.9., 5.10., 2.11. Rainer 0405421919. Tule Työväentalolle, eli HTYlle, eli Byggalle katselemaan ja kuulemaan demarimeinikiä 28.5. yhdistyksen toukokuunkokous yhdistyksen talolla to 28.5. Ruokailu klo 11.30-13. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. ?Pysäkki T39?, lähdöt: klo 11-11.30-12-12.30. Pysäkki; Ykköspirtti. Seuraava tapahtuma on ma 1.6. Siksi yksi testin painotuksista oli käytön helppous. STT Äänestä paras onnittelulaulutymme välttämään aika monta katkennutta hammasta ja mustaa silmää. Poliisi valvoo päättäjäisviikonloppuna. l www.sivistysrahasto.fi STT l puh. Kun otetaan riittävän aikaisin koppi tästä ongelmasta, pys- Lehtikuva/Roni Rekomaa HELSINKI . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. ruokailuihin ke, to tai pe klo 12 menn. Alustajana Matti Louekoski aiheenaan käydyt vaalit ja poliittinen tilanne tänä päivänä. Valvomme myös vähittäismyyntipaikkoja, joissa meidän tietojen mukaan tapahtuu alkoholin välittämistä, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista. Heinosen mukaan ennakoiva puuttuminen on tuottanut hyviä kokemuksia aikaisempina vuosina. . Nummenmäen sos.dem. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Alustajana kansanedustaja Katja Taimela, Katja alustaa tulevan hallituskauden tavoitteista ja haasteista. 22 28.5.2015 ARKI Poliisi yrittää hillitä nuorten juomista päättäjäisviikonloppuna Vaikka koulujen päättyminen on nuorille iloinen tapahtuma, varautuu poliisi useimmissa suurissa kaupungeissa myös mahdollisiin järjestyshäiriöihin. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Ilm. ja 7.12. Paikkana Panimoravintola Koulu. ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Vuorossa yksi hurjimmista ajanjaksoista- Kieltolaki. Elämysmatka Turun saaristoon 11.8. Muutama paikka vapaana. Kallion Demarit johtokunnan avoin kokous kaikille demareista kiinnostu- Seitsemän turvaistuinta 27:stä reputti Euroopan eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen yhteisen turvaistuintestin. Heikon yleisarvosanan saaneista istuimista yksi, Hauck Varioguard, hylättiin etutörmäyskokeessa, ja kuudessa istuimessa oli liikaa haitallisia PAH-yhdisteitä kemikaalikuormitustestissä. Soppatykki paikalla (lohikeitto), kahvitarjoilu. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Useista lasten turvaistuimista löytyi haitallisia kemikaaleja neille. Läh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Järjestämme myös perinteiset arpajaiset. ota arpajaisvoittoja mukaan. turku.elakkeensaajat.fi . Ilm. Satamat otetaan tarkkailuun jo ennen viikonloppua. Tarkoitus on, että alaikäiset eivät tuo itselleen viinaksia esimerkiksi Virosta. Paimion kesäteatterissa ?Pirtua, Pirtua?, 8.7 klo 19. Alustus klo 13. Sauvakävelyt Kartanolta jatkuu sunnuntaisin (jos sunnuntaina on ruokailu) klo 12. Liisalle 0445828511. klo 18.30
09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 03.00 Uutiset. Ruijanpallasta olisi saatava, mutta päästääkö meri luokseen? 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Juomaveden loppu 20.30 - 20.53 Promotytöt (12) 4/6: Koiruuksia. 21.00 Anna Perhon kyselytunti 21.30 Hulli (12) 6/8. 21.55 Suomi tänään. 19.00 Uutiset ja sää. 07.12 Maakuntaradio. Joulu Grönroosien tapaan. 12.45 Kioski 13.15 Tanskalainen maajussi 3/10. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä. Eero Ritala ja Jussi Vatanen loistavat pääosissa hulvattomassa komediassa ystävyydestä, faniudesta ja ihmissuhteiden kimuranteista käänteistä. Mikä loukkaus: Hullin ex-nainen seurustelee miehen vanhan koulukiusaajan kanssa. 21.51 Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 1/10. Miten Norman Batesista tuli kauhuklassikon tappaja? 22.45 Kiukun parempi puoli (12) (The Upside of Anger/ USA 2005) Draamakomediassa naapurin ex-urheilutähti tarjoaa apuaan kiukustuneelle kotirouvalle, jonka aviomies on lähtenyt matkoihinsa sihteerikön kanssa. 00.05 Yöradio. 21.35 Novosti Yle. 16.00 Uutiset ja sää. Ohjaaja:Terrence Malick, USA,1998. 22.54 Kino Suomi: Suomen Talvisota (7) (1970) Underground-Rock -levyyn liittyvän anarkistisen lyhytelokuvan tekivät M. 02.00 Uutiset. 16.17 Maakuntaradio. Ovatko 16.55 Puutarhamaanantai 9/11. 17.25 Lasso 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil Palapelin pala. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Kelvottomat. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 5/8: Bergen. 19.30 19.55 20.30 20.45 21.00 21.57 22.00 Yle Nyheter TV-nytt Obs debatt Näin Norjassa Oddasat Efter Nio Yle Nyheter TV-nytt Dok: Tenniskylän miehet (Men with balls, Unkari, 2013) Vain 126 asukkaan unkarilaiskylässä vallitsee 98 prosentin työttömyys. Tarmokas pormestari hakee rahoitusta tenniskentälle, ja pian tennis täyttää päivät. Ohjaaja: Kristóf Kovács. 23.00 SVT: Debatt 23.45 SVT: n ohjelmaa 28.5.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.15 FOX Kid 08.55 Wipeout Kesä 09.45 Aivopelit 10.15 ShowHau 10.45 How I Met Your Mother 11.10 Jaakon matkassa 12.10 Lyödään ällikällä 12.40 Alaskan poliisit 14.40 Autotallien metsästäjät 15.05 Huutokaupan metsästäjät 16.05 ##### puhelinmyyjät! 17.00 Cops 17.30 Lapin poliisit 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 Wayward Pines 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Tabu USA 00.40 Tabu USA 01.40 Alaskan poliisit 02.40 Alaskan poliisit 03.45 Suomen vartijat 04.15-05.59 Sky News SUB 10.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Ennätystehdas 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Lemmen viemää 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 David Hasselhoff Show 22.00 Duudsonit (12) 22.30 Tuulitunneli 23.30 Lainvalvojat (7) (7) 00.30 Revolution (16) 01.30 Nitro Circus Live (12) 02.00 Eloonjääneet (12) TV5 06.20 Kaikki rakastavat Raymondia 07.15 Houstonin eläinpoliisit 08.05 Ankkadynastia 08.35 Ankkadynastia 13.00 Kaikki rakastavat Raymondia 13.30 Pulmuset 14.00 Hulluna sinuun 14.30 Terapian tarpeessa 15.00 Melkein täydellinen rikos (12) 16.00 Kaikki rakastavat Raymondia 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Pulmuset 18.30 Terapian tarpeessa 19.00 Maailman hauskimmat kotivideot 20.00 Hullut häävideot 21.00 Elokuva: The Change-Up (12) 23.15 House (12) 00.15 Goldbergit 00.45 Tervetuloa perheeseen 01.15 30 Rock (7) 01.45 Kyllä isi hoitaa 02.10 Miesten juttuja 02.35 5D: Vaimoni on puuma 03.25 Tough Love 04.15 Melkein täydellinen rikos (12) JIM 08.30 LIVE: Tiedä ja Voita 10.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 11.00 Muuttajat 11.30 Elixir 12.00 Elämää halpalentoyhtiössä 12.30 Leijonan luola USA 13.30 New Yorkin tatuointitarinat 14.25 Hell?s Kitchen 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Pomo piilossa 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.45 Poliisit 23.15 Rantavahdit (7) (12) 00.15 Villit nettivideot (12) 01.15 Pomo piilossa 02.15 Leijonan luola USA LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Junior MasterChef 11.00 Illallissota 12.00 James Martin ja herkkuja Välimerellä 12.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Tuhluriprinsessat 13.30 Hurja painonpudotus 14.30 Olet mitä syöt 15.00 Neljät häät Amerikassa 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Emily Owens (12) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Suomi-tytöt New Yorkissa 21.00 Nakudeitit (7) 22.00 Nakudeitit 23.00 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami 00.00 Scandal (16) 01.00 Nätti nakuna 02.05 Joan Rivers laittaa tuulemaan 03.05 Käenpesä AVA 09.30 Täydellinen päivä 10.00 Vaimot vaihtoon UK 12.00 Kodinkohentajat 12.55 Lääkärit (7) 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.00 Tanskan kaunein koti 15.30 Ladies of London 16.00 Jamie Oliverin säästöateriat 17.00 Vauvan kanssa töihin 18.00 Pientä pintaremonttia 19.00 Vaimot vaihtoon UK 20.00 Mallikoulu 21.00 Ensitreffit alttarilla Ruotsi 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Fitnesspäiväkirjat 00.01 House (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 12.55 Suomi tänään. 23.00 Uutiset. N: Ekke Hämäläinen, Raili Mäki, Tuija Halonen. 04.02 Café Tropical. 07.50 Merisää. 19.05 Ihan pihalla. 6/10. N: Kevin Costner, Joan Allen. 00.40 Kohta 18 (12) 3/4. Peltola 17.50 Miesten Superpesis: Sotkamo-Joensuu 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Polina 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto: Euroviisut 02.00 Arkisto: Berliinin muuri murtuu 04.00-06.00 Arkisto: Kaurismäen veljekset. 21.00 Uutiset. 13.00 Uutiset. Numminen, Peter Widén ja Markku Into. Mukana olivat mm. 18.03 Ihan pihalla. 21.40 Urheiluradio. 01.00 Uutiset ja sää. 03.15 Pyöreä pöytä. Sibeliuksen vaatekaapilla 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. O: Mike Binder. 10.03 Ajantasa. 15.50 Veneilysää. Jos Kreikka ei löydä ulospääsyä, sitä uhkaa täysi katastrofi. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 00.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 15.52 Maakuntaradio. Keskon haasteet. Tässä oli aiemmin viljava maa. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Ne toiset kiven sisällä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Varo liftaria, Nea! 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 20.03 Urheiluradio. 17.00 Uutiset ja sää. 18.55 Ihan pihalla. Myös katastrofi on kreikkalainen sana. 22.55 Uutiset 23.00 Hiljainen todistaja (16) Tuhlaajapoika 2/2. 23.55 Puolan taistelu turskasta Euroopan unionin rajoitukset ajavat puolalaiskalastajat epätoivoon. Tutkijoiden mukaan Itämeren turska on vaarassa kuolla ylikalastukseen, kalastajien mielestä turskakanta on hyvä ja kestää kalastusta. 00.55 Uutisikkuna Antipastovartaat, paistettu parmesaanijuustokakku sekä popcornsuklaacookiet 15.10 Isän tyttö (7) Jouluinen maailmanloppu. 15.35 Salatut elämät (7) Kalle saa avaimen Larin lukkoon. 16.05 Grillikuume 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta Marja Ritala. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Halkeamia Forrester-firman huipulla. TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.5. Onnea, Alma! 06.52 Popi Kissa 07.04 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.19 Melkein mestari 07.30 Pipsa Possu: Aarteenetsintä 07.35 Neppajymykerho 07.41 Sasu 07.55 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Viidakkokirja (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vauhtimimmit 10.15 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli 11.15 Kohti täydellistä elämää 11.45 Soramonttuprinsessat 12.11 Soramonttuprinsessat 9/10. 04.55 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset puolentunnin välein 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Polina 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03-17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.20 Mikko ??Peltsi?. 07.53 Maakuntaradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 28.5.2015 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Toimittaja Sam Kingsley selvitti asiaa Perussa. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. 12.20 Kyläsairaala (12) Velvollisuus kutsuu. 13.10 Kuningas kulkureitten (7) (Suomi 1953, 78?.) O: Roland af Hällström. Kriisi on alkujaan kreikkalainen sana. Kuvassa: Paikalliset maanviljelijät syyttävät suuria maatalousjättejä maan kuivattamisesta. 21.50 Merisää. 12.45 Merisää. Enin osa vanhoista hedelmäpuista on kaadettava, mutta Frank osaa käyttää juuristoa ja kaatamatta jätettyä puuta vielä hyödykseen. 14.45 15.34 16.03 16.31 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Kahdeksantoista ja puoli. 19.00 Erätulilla Pohjois-Norjan kalaspesiaali! Peltsi matkaa Lofooteista pohjoiseen, Vesteråleniin. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 23.10Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 04.00 Uutiset ja sää. O: Vadim Jendreyko, Sveitsi 2008. 00.40 Teematieto YLE FEM Kanadasta. 14.50 Gordon Ramsay-pannu kuumana Diivat keittiössä. 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva 17.20 Frasier Laupias samarialainen. 17.50 Pomo haussa 2/6. 14.00 Uutiset. 07.10 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 11.00 Sibelius 150: Hienostelua. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 38. 07.00 Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. Virkavalta pysäyttää Kleinbussin. 19.00 Bomb Girls (12) anssin taikaa. 19.45 Mittatilaustyönä Syväpainanta. 20.00 Puutarhaunelmia Värjäyskasveja omasta puutarhasta. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander-Matkantekijä (16) 3/16. 10.00 Uutiset. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.05 Saaristoruokaa 11.35 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.35 Unelmien koti Konkarien viimeinen koitos. 14.35 Peter uutisvirrassa 12. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Silminnäkijä: Juomaveden loppu Yle TV2 klo 20.00 Miten suomalaisen marketin vihannestiski liittyy juomaveden puutteeseen maapallon toisella puolella. A. 02.02 Yöradio. 13.03 Maakuntaradio. 09.10 Sää. Kaverisuhteet joutuvat koetukselle, kun Petri tapaa määrätietoisen Emmin (Lotta Kaihua), joka saattaa hyvinkin olla hänen elämänsä nainen. Ohjaus: Teppo Airaksinen. 22.45 Aatami etsii Eevaa 8/8. 23.45 Blue Bloods (12) Raha ratkaisee. 00.45 01.15 02.15 02.45 Frasier Virta (12) Laiva (S) Tummien vesien tulkit (7) Kahdella täytteellä. Kaksoiselämää. Clay Kids (7) Gazoon Invaasio. Ihmiskokeita 5/10. Jarkko Laine ja Rauli Badding Somerjoki. 01.50 Teknavi 13.45 Fårbergin metsästäjät Ruotsalaisella Fårbergin metsästysseuralla on pitkät perinteet. Saariston pelastaja Knut Even Rislaa on Norjan nuorimpia meripelastuslaivureita, ja hänen vastuualueenaan on Arendalin saaristo. Latela 9/10. Uusi päivä ?Täältä tullaan, elämä?. Uusi päivä ?Kumipallona luokses pompin?. 04.00 Teematieto NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.05 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Shake It Up (7) 08.40 PII-PAA Poliisit 08.45 Eläinten pelastajat 09.15 Gordon Ramsay-pannu kuumana 10.20 Huippukokki lähtee maalle 13.50 Deittikamera 14.20 Huippukokki lähtee maalle Kampasimpukoita 23.05 Vanha rouva ja Dostojevski Svetlana Geier on kääntänyt saksaksi mm. 12.12 Maakuntaradio. 09.11 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Filmiryhmä 18.00 Arvassalo ry: Tiede tekee hyvää! 18.20 Radioteatteri esittää. 21.03 Päivä tunnissa. Kiina. 20.00 Tiededokumentti: Pitkän iän salaisuudet 21.00 Tiededokumentti: Uhkana puutiaiset 21.55 Kino Suomi: 9 runoa (7) (1959) Risto Jarvan kokeellinen lyhytelokuva. 22.04 Kino Suomi: Spindrift (1966) Säveltäjä Jan Barkin ja Erkki Kurenniemen yhteistyönä syntynyt abstrakti kokeellinen lyhytelokuva Mika Taanilan ja Petri Kuljuntaustan Kiasmalle rekonstruoimana kopiona. 22.18 Kino Suomi: DIMI-baletti (1971) Erkki Kurenniemi esittelee liikkeen mukaisesti ääntä tuottavan tietokoneohjelmansa. 22.29 Kino Suomi: Hyppy (1965) Eino Ruutsalon kokeellinen lyhytelokuva. 22.33 Kino Suomi: Kotka (1962) Riitta Vainio tanssii koreografiansa Kotka, jota pidetään modernin tanssin lähtölaukauksena Suomessa. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Epämiellyttävä totuus 2/2. 18.30 Emmerdale Uhkavaatimus. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Kallen tulevaisuus on olutta ja menyytä. 20.05 Maajussille morsian 10. Kuhertelua lomalla!. 21.00 Kaappaus keittiössä Turenki. 18.50 Merisää. 10.55 Pikkujuttu. 03.45 Yöradio. 20.05 Sää. Dostojevskin suuret romaanit. Palkitussa dokumenttielokuvassa vuonna 2010 edesmennyt Geier palaa lapsuutensa kotimaahan Ukrainaan. 19.03 Urheiluradio. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. Onneks siin ei käyny sen pahemmin. 01.20 Uutisikkuna 17.00 Volga-venäläinen joki 18.00 Elämää suuremmat keksinnöt 19.00 Kauniit ihmiset 5/7. 23.03 Yöradio. 22.05 Euroopan taivaan alla. 16.15 Urheiluradio. Ravin- 07.25?15.00 SVT:n ohjelma 15.55 16.09 16.20 16.25 ihmiskehon jätökset vaarallisia ihmiselle? tola kiikarissa. 18.55 18.58 19.00 20.00 HS-uutiset HS-sää Hyvät ja huonot uutiset Kaisa ja luksuskodit 9/10. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kulman pojat (12) (Kulman pojat/Suomi 2012). 08.10 Urheiluradio. 03.02 Yöradio. 22.55 Kuuluttajan vieras: hr-järjestelmävastaava Kaijus Hynönen. ?Just ennen ku Karri täytti 18, ni se ajo kolarin. 08.12 Maakuntaradio. Tasapuolisuutta keittiöön. 22.00 22.20 22.25 22.40 22.41 Kino Suomi: Kineettisiä kuvia (1962) Eino Ruutsalon abstraktinen elokuva. 22.45 Kino Suomi: Kaksi kanaa (1963) Eino Ruutsalon kokeellinen taideanimaatio. 22.48 Whole truth and nothing but the truth (1968) Taideteollisen oppilaitoksen kokeellista elokuvaa. 22.51 Kino Suomi: Beautiful people (12) (1969) Seksuaalinen vapautuminen kajastelee Matti Kuortin, Erkki Peltomaan ja Pekka Ervamaan kokeellisessa oppilastyössä. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Veteen piirretty viiva (16) (The Thin Red Line, Yhdysvallat). 01.02 Yöradioartistitunti. 22.00 Uutiset ja sää. Pakotie. 22.00 Ulkolinja: Kreikkalainen sanakirja Kreikkalaiset ovat antaneet kasvot Euroopan pahimmalle talouskriisille. Vaativa moraalikurssi alasta kiinnostuneille, 10 ov. Vauhdikas elokuva nuoresta kreivistä, joka kasakoita paetakseen lähtee tien päälle kulkuriksi naamioituneena. 14.30 Hammaslääkärit maailmalla 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) Kuolettava kuntokuuri 2/2. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Lomamatka 70-luvulle: Apua, poliisi! 3/9. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Tekijä: Kansanmuusikko Emmi Kujanpää 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 20.06 Ihan pihalla. 08.00 Uutiset ja sää. 20.00 Uutiset. 11.00 Uutiset
Kaikki perustui tarkkoihin aikatauluihin, prosessikaavioihin ja porrastettuihin asiakokonaisuuksiin. myös politiikassa pitkään vaikuttaneet. Juha Sipilällä alkaa urakka, jonka läheskään kaikki liikkuvat osat eivät ole hallittavissa insinööritieteen opeilla. n n n kin niin pitkä aika, että sen kuluessa taloustilanteet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri ehtivät muuttua perusteellisesti. Timo Soinin kynnys nousi niin korkeaksi, että vetäytyminen kotimaan vaikeiden ratkaisujen edessä olisi näyttänyt vastuunvälttelyltä ja pelkuruudelta. vaikka sitten tietokoneen avulla ? voi olla hyvä keino saada toiset ymmärtämään monimutkaisia asioita. Johonkinhan päätöksenteon täytyy perustua. Sen ovat kaikki pääministerit joutuneet vuorollaan kokemaan . Messiaan asemaan korotettua puheenjohtajaa ei hevin horjuteta, jos puolueen kannatusluvut vähänkin säilyvät kohdillaan. Nyt hallitusneuvotteluissa hän heijasti kankaalle viuhkan, johon oli aikataulutettu miljardimääräisesti kestävyysvajeen saamista hallintaan. Asioiden vääntäminen rautalangasta . Neljä vuotta on samalla kuiten- Lehtikuva/Markku Ulander KesKustan puheenjohtaja juha Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (vas.), keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hallitusohjelmaa, hallituksen kokoonpanoa ja ministerisalkkujen jakoa koskevassa tiedotustilaisuudessa Smolnassa Helsingissä eilen. Juha Sipilällä alkaa urakka, jonka läheskään kaikki liikkuvat osat eivät ole hallittavissa insinööritieteen opeilla. jien kanssa teknologiayrityksen yhtiökokouksessa. Eteneminen oli vakuuttavan näköistä. Ei ihme, että tasavallan presidentti Sauki Niinistö on lausunut varovaisen myönteisiä arvioita Sipilän projektin sujumisesta. Juuri tällaisessa turbulenssissa keskusta nousi vuoden 2011 rökäletappiosta tämän vuoden pääministeripuolueeksi. n n n näyttää pitävän asioiden havainnollistamisesta erilaisilla häkkyröillä. Keskustaväen laajat punamultasympatiat oli helppo sivuuttaa, kun SDP jäi neljänneksi. Kolmen suurimman hallitus ei kaipaa liberaaliporvarillisia RKP:tä ja vihreitä, sillä eduskuntaenemmistö on ilman niitäkin riittävä. Vaikeinta tulee aikaa myöten olemaan perussuomalaisilla. Sipilä teki ovelan vedon, kun hän liimasi heti aluksi perussuomalaiset hallituksen kylkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla sekä EU- ja maahanmuuttoasioilla. Politiikassa kaikki on sameampaa, käsistä lipsahtelevaa ja ennen kaikkea kriisiherkempää. Kokoomuskin pysynee hyvin ruodussa, sillä moni yhteiskunnan kipeä ratkaisu toimii sen ideologian mukaisesti. Tie oikeistolaiseen ja työantajapainotteiseen hallitusprojektiin oli avoin myös siksi, että perinteisten vasemmistopuolueiden kannatus on historiallisen heikko. Edessä on siis nelivuotinen porvarihegemonian kausi, jota elinkeinoelämän järjestöt vahtivat ja antavat sille kaiken mahdollisen tuen. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb innostui yhdessä vaiheessa jopa hehkuttamaan, että on vain yksi hallituspuolue eikä kolmea. Ikävät asiat kävelevät kuitenkin vastaan vielä moneen otteeseen. Oppositiopuolueet ovat lukeneet perussuomalaisten vaaliohjelman ja -lupaukset tarkasti ja tulevat vertaamaan niitä sekä hallitusohjelmaan että aikanaan hallituksen ratkaisuihin. Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja. matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde. Uskokoon ken tahtoo viimeistään silloin, kun hallitus kohtaa ensimmäisen kriisinsä, jollainen taatusti tulee. Juha Sipilän on helpointa tulla hallitustyöskentelyssä toimeen oman puolueensa keskustan kanssa. Hän esitteli helmikuussa 2013 omalle puolueväelleen kakkaran, jonka tarkoitus oli kuvata yhteiskunnan ongelmakokonaisuuksien suhteita ja ratkaisuja. Hallituspolitiikka ei kuitenkaan ole prosessi- ja yritysjohtamista, minkä Sipilä tulee ehkä huomaamaan jo aivan lähikuukausina. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ja opposition kohtaaminen ovat aivan eri oopperoita kuin keskustelut osakkeenomistaInsInöörIsIeluInen juha sIpIlä Kolumni Kolumni Matti Linnanahde hallItusneuvottelujen saamIseen päätöKseen liittyy aina osallistujapuoluei- den voimakas keskinäinen solidarisoituminen. ja kaiken lisäksi porvarillisia ? joten parlamentarismin muodollinen puoli toteutuu. Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus ovat kolme suurinta eduskuntapuoluetta . 24 28.5.2015 ARKI Keskinäisen kehumisen kerho kohtaa hallituksen ankean arjen Sipilä ohjasti eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja diplomi-insinöörin ja entisen yritysjohtajan otteella. Moni kansalainen on varmaankin samaa mieltä. Mediahan on ollut suorastaan haltioissaan. Sipilä päätti varsin nopeasti, mitkä puolueet lähtevät yrittämään hallituksen muodostamista