Demokraatti 28.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Elokuun erikoisnumero TOR STAI 2 8.8.2 014 Numero 160 007443-14-35 Hinta 1,20 e (sis.alv) Yrittäjä, me turvaamme menestyksesi.
Keskiössä ovat nyt eläkeläiset ja lapsiperheet. Hallitus tukee ikääntyneiden toimeentuloa eläketulovähennyksen Työhön satsaaminen on hyvinvointipolitiikkaa. korotuksella sekä pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen nostamisella. Elokuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 4?7 17?19 Kaupunki kuuluu asukkaille 20?21 Kenttä on huolissaan opetuksen 8?10 11?13 14?15 16 Remonttimies Rinne laittaa yhteiskuntaa kuntoon, Tarja Filatovin kolumni Politiikan kuohut eivät heiluta Susanna Huovista 36 eriarvoistumisesta 22?23 Demokraati ehdottaa aiheita politii- Jussi Railio runoili elämän rujoudesta 24 Maailma hajoaa Kuukauden kuvassa Opinpolut: Kolmas tie unohtui kan syksyyn Eläkeiän nostossa ollaan napit vastakkain Arki Kari Hulkko 26?27 Faktat haltuun: Neljä näkökulmaa työstä ja työttömyydestä 28?29Kuva kertoo vallasta ja vallattomuudesta, Kielen päällä 30?31 SDP:n puoluetoimistolta 32?33 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 34?35 Radio ja tv 36 Luottamuksellista: RKP:n rapuillallisen salainen kokous 17?19 Pekka Salmi (vasemmalla), Minna Santaoja ja Esko Vatanen haluavat kehittää kaupunkia asukkaan ehdoilla. Pääkirjoitus Paras tehtävissä oleva budjetti H allituksen budjettiriihestä kuuluu vielä tänään kolke. Tämä budjetin tehtävä käy yhä tärkeämmäksi, sillä suhdannetilanne pysyy huonona eikä maamme talous edelleenkään kohene. Vuoden 2015 kasvu jää vaimeaksi.. Pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden arkea puolestaan aiotaan helpottaa ja ostovoimaa lisätä lapsivähennyksen avulla. E n n n nsi vuoden talousarviossa on tärkeitä lisäsatsauksia, mutta budjetti on myös vahvasti taloutta tervehdyttävä. Työhön satsaaminen on erinomaista hyvinvointipolitiikkaa: työtä tekevät maksavat veroja, joista kertyvät tulot voidaan käyttää julkisten palveluiden kehittämiseen. Toinen selvä demarijälki näkyy siinä, että budjettipäätöksin torjutaan ihmisten eriarvoistumista. Työ edellä menoa tukee varsinaisen budjetin 400 miljoonan euron työllisyyspaketin ohella syksyn lisäbudjetti, joka sisältää työllistäviä toimia jo tälle vuodelle. Merkittävä kasvupanostus ovat isot liikenneväylähankkeet, joihin kytketään asuntopolitiikka. Alexander Stubbin (kok.) hallitus tekee ensimmäisen talousarvionsa, joka on samalla tämän vaalikauden viimeinen valtion budjetti. Vaikka Stubbin hallitus panee ennen kaikkea toimeen aiemmin tehtyjä päätöksiä, budjetissa näkyy myös selviä poliittisia painotuksia. Ei tarvita suurennuslasia sen havaitsemiseen, että SDP:n puheenjohtajansa, valtiovarainministeri Antti Rinteen johdolla tekemät avaukset vahvistavat työllisyyttä ja kasvua. Se sisältää keväällä päätettyjä leikkauksia ja rakennepoliittisia toimia, joilla taitetaan velan kasvua
0200 55888 puh. (STT) hyskuntien liikennehankkeet ja kaavoitus tehostuvat. Osana hallituksen rakennepakettia hallitus on päässyt alueen kuntien kanssa sopimukseen, joka tarkoittaa, että alueella alkavat mittavat rakennushankkeet. Niiden yhteinen työllistävä vaikutus on Rinteen mukaan jopa 30 000 työpaikkaa. Hallitus ja kunnat sitoutuvat myös yhdessä kahden miljardin euron liikennehankkeisiin. 0200 30011 puh. levikki@demari.fi . Nato voi harjoitella maassa, ja maata Lehtikuva / Vesa Moilanen Jouni Backmanin mukaan Venäjän vastapakotteiden vaikutus on pelättyä pienempi. mialoilla ja yksittäisissä yrityksissä vaikutukset voivat olla merkittävämpiä. . On hyvä, että asiaan saatiin nyt uskottava selvitys. Venäjä-pakotteiden seurauksena Suomen elintarvikeviennin Venäjälle arvioidaan putoavan alle neljännekseen normaalitilanteesta. Sote- ja eläkeuudistukset sekä kuntien tehtävien karsinta on saatava nytkähtämään eteenpäin syksyn aikana, jotta kestävyysvajetta saadaan paikatuksi. Talouspolitiikan vaikeusasteita lisäävät Ukrainan kriisistä seuranneet Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet. ilmo@demari.fi . www.demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. (Demokraatti) Pääkaupunki seudun kaavoitus tehostuu Valtiovarainministeri Antti Rinne kertoi eilen, että pääkaupunkiseudun ja muiden ke- Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Erityisen tarpeellisia ovat nopeasti vaikuttavat julkiset investoinnit sekä pieni - ja keskituloisten kotitalouksien ostovoiman vahvistaminen, Backman sanoo. voidaan käyttää myös kriisien aikana. Käytännön järjestelyistä sovitaan Naton ja isäntämaan kesken tapauskohtaisesti eli Suomi ei sitoudu vastaanottamaan vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua. Myös Ruotsi on valmis allekirjoittamaan vastaavan sopimuksen. Venäjän tuontikiellon vaikutus kokonaistuotantoon on noin 0,1 prosenttia ja kokonaistyöttömyyteen melko pieni. Vaikka pakotteiden suorat vaikutukset ovat pelättyä pienemmät, ne aiheuttavat lisähuolta vallankin kun Venäjän talouden muutoinkin heikko kehitys heijastuu keskinäiseen kauppaan ja matkailuun. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Suomi allekirjoittaa sotilasliitto Naton kanssa niin sanotun isäntämaasopimuksen ensi viikolla. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Haglundin mukaan poliittinen päätös tehtiin asiasta jo 2000-luvun alussa turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Sopimuksen mukaan sotaharjoituksia isännöivä maa tarjoaa Naton joukoille huoltoa ja tukea. Yksittäisillä toi- Suomi ja Nato sopimukseen sotaharjoituksista xx Stubbin hallituksen sisäpoliittisesti vaativin tehtävä onkin huolehtia siitä, että etenemistä tapahtuu rakenteiden muokkauksessa nykyistä toimivammiksi ja tehokkaammiksi. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 71000 toimitus@demari.fi . etunimi.sukunimi@demari.fi . Julkisuudessa on ollut paljon erilaisia arvioita pakotteiden vaikutuksesta. 0200 72822 puh. 28.8. Nimipäivät tänään: Tauno (ruots.) Hilding Nimipäivät huomenna: Iina, Iines, Inari (ruots.) Ina, Ines Aurinko nousee: Helsingissä 5.43 Oulussa 6.03 Aurinko laskee: Helsingissä 20.38 Oulussa 20.55 10...12 14...17 16...18 Kari Hulkko 8?10 ?Tässä ollaan nyt tekemässä suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikan historiaa.? Uutispäivä Backman kehuu pakote vaikutusten arviota Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman pitää hyvänä, että VATT, Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat tehneet realistisen arvion Venäjä-pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksista Suomen talouteen. . 0800 96675 puh. Näiden lukujen perusteella ei ole syytä tehdä isoja muutoksia hallituksen talouspolitiikkaan. Toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on kui- tenkin edelleen jatkettava. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Demokraatti Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Kuva tiukasta neuvottelijasta on seurannut mukana uuteen tehtävään. Puolueen sisäistä pahaa mieltä on tarkoituksella riepoteltu porvarileirissä SDP:n vahingoittamiseksi, Rinne sanoo.. 4 4 Avaus Elokuun erikoisnumero avaus Antti Rinne on ryhtynyt töihin: äänestäjien luottamus avaus Remonttimies Antti Rinteen valinta SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi herätti tunteita: voitonjuhlien rinnalla nähtiin kyyneleitä. Tiukka puheenjohtajavaali jakoi puolueväkeä. Julkisuudessa esitettiin väitteitä, joiden mukaan tehtävään on valittu öykkäröivä aypamppu, ja puheenjohtajuuden myötä tullutta Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Salkussa on sote- ja remonttitarvikkeet TORSTAI 28.8.2014 valtiovarainministerin salkkua arveltiin liian painavaksi kokemattomaksi luonnehditulle poliitikolle. Rinne ei väitteistä hätkähdä. Suuren ammattiliiton puheenjohtajana hänen julkikuvansa oli rakennettu edunvalvonnan näkökulmasta. Rinne korostaa edunvalvonnan myös toimi- neen: liiton jäsenmäärä kasvoi vuosina, jolloin hän toimi Pron puheenjohtajana
Tulot ja varallisuus eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin kehittyä yhteiskunnassa. Lisää jäseniä tarvitaan SDP:n sisäistä pahaa mieltä on tarkoituksella riepoteltu porvarileirissä puolueen vahingoittamiseksi, Antti Rinne sanoo. Viime viikonloppuna järjestetyssä SDP:n työkokouksessa valmisteltiin puoluehallituksen, puoluevaltuuston, eduskuntaryhmän ja piirihallitusten jäsenten voimin ohjelmaa kevään eduskuntavaaleihin. Tämän on huomannut myös EK:n Lasse Laatunen, tosin Rinne epäilee, ettei Laatunen ole ehkä paras mainosmies hänelle. . Laatusen Lasse on todennut, että minulla on kaksi puolta: julkinen kuva ja se, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Rinne kiertää siksi syksyn aikana kaikki puolueen piirit. Mutta se tässä hommassa pitää kestää. Sivuille vilkuilu kostautui SDP:tä vaivaavan matalan kannatuksen syynä on Rinteen mukaan äänestäjien luottamuspula. SDP on ennen muuta pieni- ja keskituloisten suomalaisten edunvalvoja. Olen aina ollut ratkaisuhakuinen, pyrkinyt kompromisseilla löytäJukka-Pekka Flander Elina Harju Demokraatti elina.harju@ demari.fi ?Olen aina ollut ratkaisuhakuinen ja hemmetin usein päässyt neuvottelutulokseen.? mään ratkaisun, joka tyydyttää jäsenkuntaa. Ja hemmetin usein päässyt neuvottelutulokseen. Rinne arvioi ratkaisuhakuisuutensa näkyneen myös hallitusneuvotteluissa: hänen mielestään demarit pärjäsivät kohtuudella ja lopputulokseen päästiin hyvässä hengessä. Rinne uskoo, että hänet on tarkoituksella haluttu kuvata menneisyyden ihmisenä ja samalla luoda kuva SDP:n paluusta menneisiin aikoihin, puolueeksi, joka ei ymmärrä yhteiskunnan muutoksia. Henkilökohtaisuuksiin menevä hyökkäily on harmittanut välillä, hän myöntää. . Avaus 5 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Politiikan syksy 2014 pitää saada takaisin Rinne . Mentiin asiasta toiseen ja vilkuiltiin sivuille, mitä muut puolueet meistä ajattelevat. Puheenjohtajakampanjansa aikana Rinne kommentoi puolueen linjan olevan hukassa. Rinteen mukaan kenttäväkeä ja äänestäjiä on hämmentänyt se, että puolueen kanta vaihtui keskeisissä kysymyksissä puolelta toiselle. Seuraavaksi puolueen kenttäväki saa ehdotukset käsiteltäväkseen. Rinteen mielestä puolue tarvitsee mukaan toimintaan lisää jäseniä ja aktiiveja. Kentän viesti puheenjohtajalle on ollut, ettei puolueen sisällä ole voinut vaikuttaa. Pitää olla selvä visio siitä, minkä näköinen Suomi on, jos SDP:n tavoitteet toteutuvat. Rinne linjaa SDP:n perusarvoksi jakamattoman ihmisarvon, jonka pohjalle yhteiskuntapolitiikka rakennetaan. Luottamuksen palauttamiseksi on valittava oma linja ja toimittava sen mukaan. . Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa työpaikat katosivat ja globaalin talouden vaikutukset koettelivat taloutta, puolueelta puuttui visio tulevaisuudesta. Vaikka muut puolueet olivat saman tilanteen edessä, näkyi muutos erityisesti SDP:n kannatuksessa, sillä puolueeseen on perinteisesti luotettu työntekijän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolustajana. Kompastuskiveksi muodostui myös tavoite pyrkiä kaiken kansan puolueeksi. . Toivon että jokainen katsoo peiliin ja pyrkii siihen, että tästä eteenpäin SDP näyttäytyy yhtenäisenä puolueena.. Ihmiset arvioivat, onko se oikea. Puolueosastoissa on ymmärrettävä, ettei kukaan halua mennä kylään riitelevään perheeseen. . Sisäisen keskustelun puute politiikan linjasta johtaa ristiriitoihin päätöksenteon paineissa, Rinne toteaa. Varmaan joku 0n todennut, että ei äänestä demareita enää kun minut valittiin, mutta olen saanut paljon palautetta puolueeseen palanneilta ja perussuomalaisista joukkoa on siirtynyt takaisin. Vastustajien käsitys rähjäävästä ja nyrkkiä puivasta ay-johtajasta ei Rinteen mukaan vastaa to- dellisuutta
Se latistaa ihmisten mielialaa, Rinne sanoo. Säästöt on py- ritty tekemään niin, että ne olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia. . Euroopan talouskriisi on helpottamassa vähitellen, mutta kotimaan talouden tilanne on yhä hankala. Maailmantalouden ja Suomen elinkeinorakenteen muutos ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maassa on yli 300 000 työtöntä. 6 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Politiikan syksy 2014 Rinne: Suomella on edellytyksiä kasvuun Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) syksyä leimaavat budjettiriihi, säästöjä tavoitteleva rakennepoliittinen ohjelma ja sote-uudistuksen eteneminen. Kataisen hallituksen aikana tehdyt kehyspäätösten vaikutukset iskevät ensi vuonna, kun palveluista leikataan kaksi miljardia euroa. Vastapakotteiden osalta Suomen taloutta koettelevat erityisesti maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat uhkat. . Syksyn aikana tärkeitä poliittisesti seurattavia asioita ovat pankkiunionin loppuun saattaminen ja pankkien stressitestien uskottavuus. Kaiken yllä on kysymys siitä, miten Eurooppaan saadaan kasvua ja parempaa työllisyyttä, Myller toteaa. Lisäksi vuoden kuluttua järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen tarvitaan uusia sitovia päätöksiä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa varten. Elokuun lopussa haetaan ratkaisuja Eurooppaneuvoston puheenjohtajasta ja korkeasta edustajasta. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko yksimielisyys, kun asia tulee koko salin käsittelyyn Erilaisia näkemyksiä on Heinäluoman mukaan esitetty pakotteiden vaikutuksesta Suomeen ja siitä, onko EU:n pakotepolitiikka kohdellut jäsenmaita tasapuolisesti. . Myllerin mielestä henkilökysymyksiin ei tule käyttää liikaa aikaa, mutta 28 jäsenmaan yhteisen linjan löytämisessä on haasteensa. ?Euroopan taloudellinen vakaus on jäänyt Ukrainan kriisin myötä hieman takaalalle.? Rinteen budjettiin sisällytettyjen eläketulovähennyksen ja takuueläkkeen korotuksen on epäilty olevan osa vaalistrategiaa. . Minun on väitetty tehneen vaalibudjetin. Kiistän sen ehdottomasti. Hän arvelee sen näkyvän värikkyytenä eduskunnan salin ja kokoushuoneiden keskusteluissa. Viime keväältä saamatta jääneet hallituksen esityksyt ovat käsittelyssä syksyllä. Perusviestini on, että kun nyt kipristellään jonkin aikaa, päästään tilanteeseen, jossa julkisia palveluja ei tarvitse leikata tai veroja korottaa. Rakennepaketin leikkaukset näkyvät suomalaisten arjessa. Uutiset ovat vaihteeksi olleet vähän rohkaisevia, Heinäluoma arvioi, mutta hän pitää mahdollisena, ettei tilanne ratkea nopeasti. . Taloutta tasapainottavat toimenpiteet ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta, Rinne sanoo. Ihmisten on oltava vapaita yrittämään ja epäonnistumaan ilman, että epäonnistumisen mukana menee kaikki. Rinne painottaa, että hyvä yhteiskunta ei työnnä ihmisiä syrjään vaan päästää mukaan. Se ei määrittele puolestamme, miten tulisi elää, mutta se pitää mukana myös ihmiset, joiden on vaikeinta löytää paikkansa. Rinteen mukaan jokaisella tulee olla mahdollista tehdä työtä jolla elää, mutta elämä ei ole yksin työtä varten. Yhteiskunta tulee Rinteen mielestä säilyttää hyvänä myös tuleville sukupolville. . Myller kiittää Suomen ulkopoliittisen johdon aktiivista toimintaa tilanteessa. Suuren valiokunnan työssä kriisi näkyy niiltä osin, jossa sen vaikutukset heijastuvat sisäpolitiikkaan. On todennäköistä, että yksimielisyys jatkuu. Ulkopolitiikan asioihin suhtaudutaan suurella vastuulla. Kiire tuo myös tunteet pintaan. Myller: Ukrainan kriisi syö poliittista vakautta Kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Riitta Myller (sd.) arvioi Ukrainan kriisin leimaavan syksyn politiikkaa. Euroopan taloudellinen vakaus on jäänyt kriisin myötä hieman taka-alalle, Myller sanoo. Tilanne luo epävakautta ja vaikuttaa mahdollisuuksiin talouden elvyttämisessä. Tässä on ollut aika huomattava yksimielisyys ja tuki hallituksen toiminnalle. Olen oikeasti sitä mieltä, että Suomessa on liian paljon köyhiä eläkeläisiä. Budjetti pureutuu työttömyyteen Talouden ennusmerkit ovat Rinteen mukaan ?pikkuisen huonot?, mutta hän ei usko, että kansantalouden luvuissa tapahtuu dramaattista muutosta. Hallituksen alkukaudella on ollut tyhjäkäyntiä, ja lakiesityksiä on lykkääntynyt viimeiseen vuoteen. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pitkäaikaistyöttömät ja nuoret, jotka eivät pääse työelämään.. Tämä on viimeinen budjettikäsittely ennen vaaleja, joten on varminta sanoa sanottavansa syksyn aikana. Leikkaukset ovat Rinteen mielestä haastavia toteuttaa niin, ettei palvelujen koeta heikkenevän. ?Minun on väitetty tehneen vaalibudjetin. Kiistän sen ehdottomasti.? Eteenpäin! Antti Rinteen mukaan sosialidemokraattien yhteinen aate ja arvot ovat vahvoja. . Meillä ei ole oikeutta elää yli varojemme eikä tuhota ympäristöä, joka ei kuulu meille, Rinne painottaa. Heinäluoma odottaa supersyksyä Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) uskoo edessä olevan poliittinen supersyksy. Ukrainan kriisin ohella talouden epävarmuus jatkuu ja sote-asia etenee. Kukaan ei voi tietää, ketkä ovat seuraavassa eduskunnassa seuraavaa budjettia käsittelemässä. Eduskunnan syyskausi käynnistyy syyskuun toinen päivä pääministerin ilmoituksella Ukrainan tilanteesta. Toivon, että voimme olla nyt ja jatkossa voimakkaastikin eri mieltä mutta silti arvostaa toisiamme ja sitä, mikä meitä yhdistää, Rinne sanoo. Rinne näkee hyvän yhteiskunnan sellaisena, jossa jokaisen on mahdollista kasvaa täyteen mittaansa, löytää paikkansa, kilvoitella ja olla mukana riippumatta siitä, minkälaiseen perheeseen tai ympäristöön on syntynyt. . Näiden ohella kansanedustajia työllistää budjetin käsittely, Heinäluoma listaa. Kiire tuo Heinäluoman mukaan myös tunteet pintaan. Myös kevään eduskuntavaalit näkyvät edustajien aktiivisuudessa. . Tuloksia odotetaan myös jo pari vuotta käsittelyssä olleilta rakenneuudistuksilta.
Nousevat ääriliikkeet eivät ole vain satunnaista poliittista vaihtelua vaan aito uhka yhteiselle hyvinvoinnille. Demokratia on muutakin kuin edustuksellista demokratiaa. Thomas Piketty on tutkimuksillaan osoittanut tuloerojen kasvavan. Kypsissä talouksissa pääoman tuottoaste on korkeampi kuin talouskasvu, joten peritty varallisuus kasvaa vuodessa nopeammin kuin kokonaistuotanto ja tulot. Tällöin syntyy perijäluokka ja työllä ansaitsemisen mahdollisuus ohenee. Ellei tämä kehitys muutu, luokkayhteiskuntaan paluu uhkaa. Mitä SDP:lle tarkoittaa työ periaateohjelman näkökulmasta. Negatiivisesta kehästä päästään, kun käytössä on lisäksi elinkeinopoliittisen strategia, joka ammentaa maailman megatrendeistä, kuten energiateknologiasta. Potentiaalinen kasvunlähde ovat myös pksektorin yritykset, joiden kansainvälistymistä ja markkinointia tuetaan. Avaus 7 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Säilyttäjästä muutosvoimaksi S Tilanteen helpottamiseksi Rinteen budjettiesityksessä on kaavailtu merkittäviä infrahankkeita, joilla halutaan parantaa työllisyyttä ja luoda kasvun edellytyksiä tulevaisuuteen. Demokratiaa ei saa typistää vain lujaa huutavien kuulemiseen, koska hiljaisimmilla on usein suurin hätä. Myös sukupuolen määrittelyä monimuotoisemmalla tavalla kuin perinteisellä ?laita rasti ruutuun mies/nainen?. Sosialidemokratialle tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä vaan asia, joka mahdollistaa jokaisen kehittymisen täyteen potentiaaliinsa. Ihmisen vastuullinen vapaus ja hyvä elämä. Siinäpä sitä tavoitetta kerrakseen. Kolumni Tarja Filatov Kirjoittaja on SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja. tarja.filatov@eduskunta.fi. Nyt yhtä tärkeitä olisivat demokratian stressitestit niin Euroopan unionissa kuin sen jäsenvaltioissa. Ilman demokratiaa ei voi olla oikeusvaltiota eikä hyvinvointivaltiota. Nopeilla toimenpiteillä on tarkoitus luoda 2000? 3000 työpaikkaa. Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia välineita tullakseen kuulluiksi. SDP:stä on käytetty puheenvuoroja ja vaadittu välillä yhden a-kirjaimen lisäämista sosialidemokratiaan, jotta emme vaikuttaisi liian sosialistisilta. Vastapareja on muitakin. Pohjoismainen arvotutkimus kertoo, että vasemmiston kannattajakunnan sisältä löytyivät arvokonservatiivisimmat ja arvoliberaaleimmat ihmiset. Kerrannaisvaikutuksineen vaikutus on vielä suurempi. Rinne uskoo Suomen mahdollisuuksiin taloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta. enemmänkin talouden ja tuotannon ohjausta ja oikeudenmukaisuutta korostavaksi liikkeeksi. Tulonjakopolitiikassa on pohdittava rakenteita. Välillä puolue on haluttu määritellä keskustavasemmistolaiseksi, joskus taas kulkea punavihreään suuntaan. Puheenvuorot kertovat siitä, että emme ihan tarkkaan tiedä, minne nykypäivän SDP pitäisi puoluekartalla sijoittaa. Pitäisikö tätä arvokasta tekemistä käsitellä kuten työtä? Auttaisiko työn uudelleen asemointi tuottamaan enemmän yhteistä hyvää ja purkamaan rakennetyöttömyyttä? Miten huolehtia sivistyksestä yhteiskunnassa, jossa koulutus on kasautuvaa, jopa kumulatiivista pääomaa? Demokratiaa ei saa typistää vain lujaa huutavien kuulemiseen, koska hiljaisimmilla on usein suurin hätä. J n n n oudumme pohtimaan tasa-arvoa kansallisen itsekkyyden ja kansainvälisen yhteenkuuluvuuden mittarilla. Rinne arvioi pk-sektorin tuottavan parhaassa tapauksessa jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. AFP Photo / Anatolii Stepanov Ukrainan kriisi tuo paineita myös kotimaisen politiikan syksyyn. uomalaista poliittista keskustelua määrittää talous. Edellytyksiä kasvulle luovat koulutettu työvoima ja vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Ihmisen kansallisuuteen perustuvien oikeuksien ja jakamattoman kansainvälisen ihmisoikeuden janalla. Pankeille tehtiin stressitestit. Perinteinen oikeisto-vasemmistoakseli on nykyisin vähintään nelikenttä, johon kuuluvat on yhteisöllisyys ja yksilöllisyys sekä liberaali ja konservatiivi siipi. Onko se vain palkkatyötä, jossa on yrittäjiä ja työnantajia sekä työntekijöitä, vai onko työtä myös perinteisen palkkatyön ulkopuolella. Tämä on suuri tulevaisuushaaste puolueelle. S n n n DP on kulkenut periaateohjelmissaan taloudellisten tuotantovälineiden hallitusta yhteiskunnalliseen omistukseen siirtämisestä ja vahvasta talouden suunnitelmallisuudesta kohti markkinoiden ja yksityisomistuksen hyväksymistä . Lopulliseksi tavoitteeksi on arvioitu 20 000?30 000 uutta työpaikkaa. Se on aitoa osallisuutta elämän kaikilla alueilla päiväkodista koulutuksen ja työn kautta vanhainkotiin
Se on huolestuttavaa. Hänellä ei ollut aiemmin kokemusta liikenne- ja viestin- ?Huojentunut ja ylpeä?, kuvailee Susanna Huovinen tunteitaan nyt, kun sote-uudistus etenee. ?Työn ja perheen yhteen sovittamiskysymystä kannat taisi kysyä myös miehiltä.?. 8 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Sote-uudistus on Susanna Huovisen suuri saavutus Painavan salkun Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ei pelkää sanoa suoraan, mitä ajattelee. Tasa-arvoasiat ovat kuuluneet ministerin Kaksi painavaa salkkua Huovisen molemmat ministerinsalkut ovat olleet varsin painavia. Siltä minustakin joskus tuntuu, ja sekin varmasti lisää kiireen tuntua. Huovinen sanoo miettineensä, miten tuli valituksi juuri näihin ministerinvirkoihin. Myös jotkut vanhat kollegat ovat vahvistaneet tämän. Huovisen mukaan molemmat ministeritehtävät ovat olleet omalla laillaan mielenkiintoisia. . Yhteydenotot ovat lisääntyneet valtavasti sekä kansalaisilta että virkamiehiltä. ?Näkemysten kuohu kuuluu politiikkaan, ja työ on tehtävä siitä huolimatta.? Politiikka kuuluu kaikille Huovisen mielestä politiikan ja perheen yhteensovittamiskysymystä kannattaisi kysyä myös miehiltä. . Toivon lämpimästi, että se menee syksyllä läpi eduskunnan täysistunnossa. Kun kansanedustajat tekivät lakialoitteen ensimmäisen kerran, Huovinen edusti asiassa SDP:tä. Kyllä se välillä melkoinen haaste on tietenkin tällaisessa työssä toimivalle. Huovisen perheessä molemmat vanhemmat toimivat vaativissa työtehtävissä. Tällainen järjestely edellyttää hyviä tukiverkostoja. . Odotusarvo oli koko kevään ajan se, että tästä ei tule lopulta yhtään mitään. Tietysti tässä ollaan nyt tekemässä suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikan historiaa. Sitäkin taustaa vasten olen erityisen ilahtunut siitä, että asiaa ollaan viemässä nyt loppuun. Huovinen sanoo, että peruspalveluministerin toimi on ollut ministerinpesteistä hektisempi. . Ehkäisevä päihdetyö toisi päihdepalvelut paremmin ihmisten saataville. Perheelliset rohkeasti politiikkaan Huovinen rikkoi yhdenlaisen lasikaton nousemalla vuoden 1999 vaaleissa Keski-Suomen vaalipiirin ainoaksi naiskansanedustajaksi. Hän myöntää, että perheen ja työn välillä tasapainotteleminen on toisinaan ollut hankalaa. . En halua olla koskaan sanomassa, että työn ja perheen yhdistäminen ei näissä töissä onnistuisi. Olemme yrittäneet löytää sellaiset ratkaisut, että lapset eivät joutuisi kärsimään. Huoviselle perhe-elämä on se lähde, josta hän ammentaa virtaa työhaasteisiin. . Meillä on siinä mielessä onnellinen tilanne, että tällaisia verkostoja on. Isyyden ja äitiyden roolit eivät ole enää niin jäykkiä kuin ennen. Huovinen pitää tärkeänä sitä, että poliittisilla areenoilla näkyy kaikenlaisia ihmisiä, myös perheellisiä. . Hänen miehensä on Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja. Myös translain uudistusta tehdään Huovisen alaisuudessa, ja se valmistunee syksyn aikana. . Kansanedustajavuosia on seurannut lähes 16 ja ministerinpestejä kaksi. En ole lähtenyt politiikkaan hissuttelemaan enkä pelkää puhua vaikeista asioista. Huovinen ei siis aio lopettaa alkoholin haittojen esiin nostamista. Olen todella ylpeä parlamentaarisesta ohjausryhmästä. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole ollut kenellekään helppo rasti. Liikenne- ja viestintäministerin tehtävään kuului aiemmin vielä liikennepolitiikan omistajaohjaus. Vaikka aiemminkin tuntui, että aika loppuu kesken, nyt se on todella kortilla. Myös peruspalveluministerin toimiala on hyvin laaja. . Nykyinen laki loukkaa ihmisoikeuksia. Olemme saaneet siitä moitteita muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Sote ja some lisänneet kiirettä Huovinen toimi aiemmin liikenne- ja viestintäministerinä Matti Vanhasen hallituksessa. Vuosi sitten hänet valittiin SDP:n ministerikierrätyksen kautta peruspalveluministeri Maria Guzeninan seuraajaksi. . Ministerinä olen todella sitoutunut ja innostunut, mutta suoraan sanottuna perhettäni en tälle alttarille uhraa. Aihepiiri kuuluu hänen mukaansa peruspalveluministerin tontille ja suorapuheisuus hänen perusluonteeseensa. . Oma arkikokemukseni on, että asenteissa on tapahtunut kehitystä. Olen myös oppinut näiden vuosien aikana todella hyväksi organisoijaksi. Huovinen ei halua, että kukaan nuori nainen luopuisi perheen perustamisesta politiikan takia. . Kesän jälkeen tulee aina paljon sähköpostia siitä, että apua alkoholinkäytön rajoittamiseen ei saada riittävän ajoissa. Perhe on sellainen asia, josta minun pitää itse huolehtia vaativasta työstä huolimatta. toimialaan siitä lähtien, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta viime keväänä. . Viime kesänä hän esitti, että suomalaisten alkoholinkäyttöön tarvitaan konkreettisia rajoituksia: saatavuutta on rajoitettava ja verotusta nostettava. Asian esiin nostamista seurasi mediaryöpytys. Ministeri sanoo, että hän kävi tulta päin, vaikka tiesi, että saa sen seurauksena täyslaidallisen. . Välillä sitä ajattelee, että uskaltaako sähköpostilaatikkoa edes avata. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei kuulu toimialaani mutta on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia. Mari Kiviniemi huomautti minulle joskus eduskunnan hississä, että ne asiat, jotka eivät kuulu kenellekään muulle ministerille, kuuluvat varmasti peruspalveluministerille. Sukupuolten välinen vastuunjako perheessä on tärkeä yhteiskunnallinen teema. Politiikka ei ole, eikä sen pitäisi olla, vain keski-ikäisten ihmisten asia. Huovinen on aikaisemmin ottanut kantaa sukupuolten tasa-arvoon yritysten ylimmässä johdossa. Sellaista harvoin pääsee tekemään, ja siksi olenkin otettu, että sain kutsun tähän tehtävään. Sosiaalinen media ja sähköinen ympäristö ovat tuoneet työhön omat paineensa. . Eikä sote-malli ole minkään puolueen oma, vaan se on kaikkien yhteinen. Uudistusprosessia varjostaneen julkisen kritiikin jälkeen uudistuksen eteneminen on ollut erityisen huojentavaa. . En todella olisi osannut arvata etukäteen, millaiseen pyöritykseen soten kanssa joudun. Kahdeksan puolueen ohjausryhmässä valmistelema sote-uudistus on Huovisen mukaan suuri saavutus.
Poliitikon pitää ymmärtää politiikkaa ja viedä prosesseja päätökseen sekä tulla toimeen erilaisten ihmisten ja näkemysten ristiaallokossa. Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkea. Huovisen mukaan oleellista on omaksua runsaasti uutta tietoa ja muodostaa niistä järjellinen kokonaiskuva.. Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Avaus 9 nainen Kari Hulkko tävaliokunnasta eikä nyt myöhemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnasta. Huovisen mielestä poliitikon ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla ajamiensa asioiden ammattilainen. Heidi Salminen Demokraatti heidi.salminen@ demari.fi
Kukaan ei viitsi turhanpäiten istua sellaista määrää näin monimutkaisen asian ympärillä. Lausuntovaihe käynnistymässä kunnissa Huovinen uskoo, että sote-uudistus saadaan valmiiksi tällä vaalikaudella. Kuntien lausuntokierros kestää lokakuun puoleenväliin ja lakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa. . Puolueiden puheenjohtajilla saattaa näin olla, koska he työskentelevät niin paljon keskenään. Huovisen on ollut vaikea ymmärtää sitä ryöpytystä, johon puolueen puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) budjettineuvottelujen vetäjänä joutui. . Tämä koskee myös sosialidemokraattista liikettä ja sitä, miten tästä kannatustilanteesta päästää eteenpäin. Sen merkitystä ei voi ollenkaan vähätellä. Huovisen mukaan uudistuksessa tuskin tulee enää ylitsepääsemättömiä esteitä. . Myös julkisuuden kautta voi syntyä sellainen kuva, että kaikki on hyvin, vaikka pinnan alla käytäisiin kovaakin keskustelua. Huovinen arvelee, että vaihdokset hallituspuolueiden johdossa aiheuttavat paikkojen hakemista ja se näkyy julkisuudessa korostetusti. . Saan paljon palautetta siitä, että kukaan ei nykyään ota kokonaisvaltaista otetta ihmisen asioista vaan heitä pompotellaan luukulta toiselle. Asia on aina jonkun muun vastuulla. Virkamiehet ovat niitä asiasisällön ammattilaisia, joita minun on jatkuvasti kuunneltava. Asioita hoidetaan yksi kerrallaan, monta peräkkäin ja ne kaikki aika vauhdilla, se kuuluu tähän työhön. Huovisen mielestä poliitikkojen pitää olla myös vaikeiden asioiden esiinnostajia. . Erimielisyydet ja jännitteet eivät heijastu itse työhön ainakaan omalla kohdallani. Mutta ainahan budjetinteko on ollut hankalaa. Aina puolueiden välillä ja sisällä on ollut hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten se olisi vietävä loppuun. Näkemysten kuohu kuuluu politiikkaan, ja työt on tehtävä siitä huolimatta. . Kaikki kuitenkin ymmärtävät sen, että budjetin käsittelee lopulta koko hallitus, jolloin se yhteinen näkemys pitää löytää. Huovisen mukaan hallituksia on aina syytetty riiteleviksi ja toimintakyvyttömiksi. . Olen iloinen, että nämä ratkaisut on nyt saatu aikaiseksi. Ministeri lupaa, että uudistus vaikuttaa sosiaalija terveysalan ongelmiin käytännön tasolla. . Joskus asiat eivät tule julkisuuteen lainkaan niin kuin ne oikeasti ovat. Ihmisten luottamus saavutetaan uudelleen suoralla puheella ja kovalla työllä. Nyt ollaan kuitenkin loppusuoralla. Ei vain byrokraattinen uudistus Huovisen mukaan sote-uudistuksen tarve on nähty Suomessa 2000-luvun alusta alkaen. . Alueet varmasti vertailevat toisiaan, ja myös valtio edellyttää, että palvelut toimivat. . En silti väitä, että sote-uudistus olisi ratkaisu kaikkiin sosiaali- ja terveysalan ongelmiin. Hänen mukaansa koulutuksessa ja johtamisessa on ongelmia, ja myös rahoituksen uudistamista tarvitaan. . Mitään oikoreittiä siihen ei ole. Sote-uudistus on saatu jo loppusuoralle Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ei usko siihen, että ensi kevään eduskuntavaalit jarruttaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Sote-uudistusta on viety eteenpäin parlamentaarisen ohjausryhmän voimin, ja virkatyön tukena on toiminut lisäksi asiantuntijaryhmä. Huovisen mukaan töitä on tehty niin tiiviisti, että uudistus viedään loppuun seuraavankin hallituksen voimin, jos on tarvis. . Näin tehdään vaikuttavaa ja järkevää hyvinvointipolitiikkaa. Hallitusta on aina arvosteltu Nykyisen hallitusyhteistyön Huovinen näkee värikkäänä mutta asiallisena. Riidat eivät ole näkyneet arkipäivän työssä millään tavalla. 10 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Kari Hulkko Peruspalveluministeri Susanna Huovinen luottaa siihen, että sote-uudistus saadaan maaliin. ?Poliitikon ei tarvitse olla asiatiedon ammattilainen. Hänen pitää ymmärtää politiikkaa.? . Hän ei ole erityisesti huolissaan budjettineuvotteluiden vaikutuksesta hallituksen työskentelyyn. . Uskon, että uudistus tulee silti ratkaisemaan nykyisiä ongelmia. Rahoitus on ratkaistava seuraavaksi Huovisella on vahva luottamus siihen, että viiden vahvan sote-alueen malli toimii. . Valtiovarainministeri Rinne teki oman esityksensä, joka oli nimensä mukaisesti pohjaesitys. Lausuntovaiheen jälkeen löytyy varmaan vielä joitakin ristiriitaisia näkemyksiä, sillä asiantuntijatkin voivat katsoa tätä hyvin eri näkökulmasta. Uudistuksella tällaisesta ajattelusta ja toiminnasta on tarkoitus päästä eroon. Huovinen arvioi, että kun uudet sote-alueet tulevat voimaan vuonna 2017, muutaman vuoden päästä siitä vaikutukset alkavat näkyä jokaisen arjessa. . Uskon vahvasti siihen, että kaikki ohjausryhmässä olleet puolueet eli kaikki puolueet ovat sitoutuneita viemään uudistuksen loppuun myös ensi vaalikaudella, oli hallituksessa keitä tahansa. . Tällä hetkellä tärkeintä on lausuntokierros, joka on nyt käynnissä. Monikanavarahoituksen purkaminen tulee olemaan yksi seuraavan hallituksen isoimmista haasteista.. Voi olla, että alkuvaiheessa tulee joitakin ongelmia, kun uusia toimintatapoja syntyy
Pirkkala, Loukonlahden kenttä 03.09.-7.09 Tampere, Eteläpuisto 08.09. Helsinki, Kaisaniemi 31.10.-02.11. (17.00. Helsinki, Kaisaniemi 28.10.-30.10. Helsinki, Kaisaniemi 21.10.-23.10. Sipoo, Koulukeskus 16.09. La ja Su 13 ja 17 Find us on Facebook Badge Finlandia-uistin Oy . La ja Su 13 ja 17 15.30 ja 18.30. 18.30. 18.30. 15.30 ja 18.30. 18.30. 17.00. Helsinki, Kaisaniemi 16.10.-19.10. Hämeenkyrö, Vanha urheilukenttä 31.08. Ylöjärvi, Tiuravuoren kenttä 01.09. Lohja, Rantakenttä 23.09. Kalkkistentie 274,17240 Kalkkinen www.nilsmaster.fi CMYK / .ai. Helsinki, Kaisaniemi 24.10.-26.10. Loppuunmyyty 13.00. Helsinki, Kaisaniemi 14.10.-15.10. Klaukkala, Ala-asteen kenttä 19.09. Järvenpää, Sirkuskenttä 12.09. La ja Su 13 ja 17 18.30. Porvoo, Suiston kenttä 15.09. Helsinki, Kaisaniemi 30.09.-05.10. Su 13 ja 17 18.30. 18.30. 18.30. 15.30 ja 18.30. 15.30 ja 18.30. 13.00 ja 17.00. 15.30 ja 18.30. 15.30 ja 18.30. 18.30. Hyvinkää, Jäähallin P-alue 11.09. Tuusula, Urheilukeskus 18.09. La ja Su 13 ja 17 18.30. 15 ja 18.30. Sastamala, Kaalisaari 30.08. Yksityistilaisuus) 13.00 ja 17.00. 18.30. Mäntsälä, Riihenmäen kenttä 13.09.-14.09. La ja Su 13 ja 17 18.30. 15.30 ja 18.30. Helsinki, Kaisaniemi 28.09. Kerava, Keskuskoulu 17.09. Kirkkonummi, Gesterbyn kenttä 26.09. Helsinki, Kaisaniemi 27.09. Kauniainen, Sahara 21.09. Kangasala, Pikkolan kenttä 09.09. Nummela, Väinämöisentien kenttä 24.09. Nokia, Jäähallin kenttä 02.09. Valkeakoski, Kerhomajan kenttä 10.09. Helsinki, Kaisaniemi 15.30 ja 18.30. 17.00. 13.00 ja 17.00. 15.30 ja 18.30. 18.30. 18.30. Avaus 11 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 by Finlandia-uistin Oy ORIGINAL Nyt saa mitä pyytää. Uudet värit! Invincible Floating + Deep Runner väri 117 Katso kaikki värit ja vieheet: www.nilsmaster.fi Spearhead 80 mm/14 g väri 174 Krokodil kaikki koot väri RI-077 silver Lotto 35-75 mm väri LYS-010 brass koko 25 mm väri ER-189 copper Jäpittäjä 75 mm/17 g väri 146 BeteZAP Jointed 110 mm/12 g väri 7 29.08. Yksityistilaisuus 18.30. Helsinki, Kaisaniemi 07.10. La ja Su 13 ja 17 18.30. 15.00 ja 18.30. Helsinki, Kaisaniemi 08.10.-12.10
Kansakouluunkin hänet saatiin laitetuksi vasta avustuksen turvin. Jussi sai lähteä ansaitsemaan leipää perheeseen jo kymmenvuotiaana, ja ammattikirjoa riitti: hän maisteli työelämää muun muassa nuohoojaoppilaana ja leipurin apupoikana. Mutta kutsumus oli jo varhain toisaalla. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen toimittajaura lähti urkenemaan oikein tosissaan. vuonna 1914. ---? ?Kapinan. Se oli vielä aika epätasainen sekoitus aate- ja taistelurunoutta, humoristisia kylälauluja Larin-Kyöstin tyyliin sekä maaseutuaiheisia runokuvia. ?Ennen aina Maija moitti: ?Lemmetön on meidän Matti, rakkaudesta ei se tiedä enempää kuin puussa patti.? Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Mutta tänään Maijan kellon aivan muuttuinut on ääni. Ett. on Matti ?pihkaantunut? sen jo tietää koko lääni.? Esikoiskokoelma sai varsin vaihtelevan vastaanoton. Samana vuonna hän tuli valituksi myös viralliseksi kokousedustajaksi SDP:n marraskuun puoluekokoukseen, jossa hän asettui reformistisparlamentaariselle kannalle suhteessa vallankumouspuuhailuihin. ?Minä laulaisin suuriksi kääpiöt maan? Raitio oli julkaissut esikoisrunokoelmansa ?Maailman markkinoilla. Esimerkiksi Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas kritisoi kirjaa ?pikkuporvarillisesta individualismista?. Raoul Palmgren näki myöhemmin 1960-luvulla ilmestyneessä ?Joukkosydän?-työväenkirjallisuushistoriikissaan Raition varhaisrunojenkin edustaneen varteenotettava työväenrunoutta: ?Runoissa toivo on muuttunut varmuudeksi ja uhka käynyt armottomaksi.. puhjettua pysyi Raitio erossa sotatoimista, mutta sanan säilä heilui sitä vinhempaan. ovat niukasti mitanneet teille! Käskekää hiestänne eläjät työhön, kyltykää vihdoin jo pimeään yöhön! Te kostakaa! (Kokoelmasra Pohjanvoimat, Sosialistin kirjapaino 1917) Kylälaulajasta kumousrunoilijaksi Eipä varmaan osattu Jaakkiman Miklin kylän töllissä Kannaksella vielä 1880-luvulla aavistella, minkälaisiin aatteen kuohuihin ja historian mylleryksiin Raition työläisperheeseen syntynyt vesa seuraavalla vuosisadalla joutuisi. Tuon pikkunaskalin, Jussin, elämän eväät eivät olleet alussa leuhkat. / Minä laulaisin uupuneet uskaltamaan, / ne, joita on miljoonamäärät. Jussi Raitio sai ensimmäiset runonsa julki 18-vuotiaana Työmiehessä, jota hän sitten nuoruusvuosinaan avusti silloin tällöin. Aivan erityisen merkittäväksi Palmgren nostaa Raition runon ?Minä laulaisin?, jonka poljento onkin ylväs: ?Minä laulaisin suuriksi kääpöt maan / ja suoriksi hartiat väärät. Noina kuukausina hän kirjoitti Kansan Lehteen runomuotoista kumouskannustusta tähän Lähteet: Työväen arkiston Jussi Raitio -mapit Kansallisbiografia Jussi Raition runokokoelmat Maailman markkinoilla (1914), Routavoimat (1917) ja Työ kättemme ja henkemme (1946) Raoul Palmgren: Joukkosydän II Kalevi Kalemaa: Nyt eespäin ? suomalaista työväenrunoutta. Ensipesti oli Raivaaja-lehdessä, ura jatkui Hämeen Voimassa ja vuosina 1912?17 turkulaisessa Sosialistissa, jossa hän kohosi toimitussihteeriksi hoidellen välillä päätoimittajan tehtäviäkin. Itsenäistymisen vuonna ja kansalaissodan alla Raitio liittyi Kansan Lehden toimitusvahvuuteen. 12 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Uuden ajan aamu V 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Jussi Raitio: Kostakaa! Te joiden vain osana raskas on työ ja joiden on kirkkainkin päivä kuin yö, te jotka niukkoja saatte vain muruja ja viljalti raskaita, suuria suruja, te kostakaa! Te jotka palatsit luotte ja linnat ja joiden jo nuorena kuihtuvat rinnat, te marttyyrit työpajain, julmien grottein, oi nouskaa jo suoriks ja jäntevin ottein te kostakaa! Te joiden on laihat ja rääsyiset lapset ja mierolla vanhukset harmajahapset, te joille on luvattu paljon ja hyvää, mut annettu auliisti ei edes jyvää, te kostakaa! Te joiden tahto on tallattu lokaan ja jotka tiellänne löydätte okaan, te joiden on ainoa oikeus kuolla ja joista ei maailman mahtavat huolla, te kostakaa! Te joille vain vilu ja nälkä on veikko ja joita uhkaapi yhteinen peikko. te joiden elämäntaivas on tumma ja joita on suuri ja suunnaton summa, te kostakaa! Antakaa ansion mukaan heille, jotk
Jos eivät lyriikkana olekaan parasta Raitiota, nuo runot välittävät kouriintuntuvasti sisällissodan mielenmaisemaa häviäjän näkökulmasta ja pakolaisaikaa Venäjällä. Suomeen paluunsa jälkeiset vuosikymmenet Raitio jatkoi tuotteliaana toimittajan ja pakinoitsijan (nimimerkki Kipuna) töissä ja julkaisi 1946 vielä yhden runokoelman ?Työ kättemme ja henkemme?, joka sisältää varsin puhdaslinjaista aaterunoutta työstä ja taistelusta. Jussi Raitio kuoli 72-vuotiaana Helsingissä vuonna 1954. ? Työntekijöiden olot, ympäristönsuojelu, eläinoikeuskysymykset, pakkausjäte... Eettisellä kuluttajalla riittää pohdittavaa. Joko kaupan hyllyn äärellä alkaa ahdistaa? Kansalaisjärjestöjen aktiivit pohtivat. ? Teollisuuden ympäristönormit väittelyn aiheena. Syyskuun erikoisnumero ilmestyy 25.9. Sitä ennen keskustelu jatkuu Demokraatissa joka arkipäivä.. Kirkko ja jopa Raamatun tarinat saivat siinä osansa. ?Roistot lienette te ainoastaan!? Raitio kuvaa kansalaissodan raskaita aikoja eräässä Työväen arkistosta löytyvässä, Eetu Salinia käsittelevässä muisteluksessaan näin: ?Oli maaliskuun loppupäivät 1918. Sitäpaitsi minä kasvatan pitkän parran ja teen itseni tuntemattomaksi. Sinä olet nuori vielä, painu sinä maasta pois. / Vihdoin virkkaa kuohahtavin povin: / ?Roistot lienette te ainoastaan!?? Venäjän-retkestä on jäänyt arkistoon myös vavahduttava muistelma otsikolla ?Kauhusekuntini?. Näin kulki aatos: ?Minä tunnen, ett. Runoissaan kirjailija sekä nostatti työväestön taisteluhenkeä että ivasi porvarillista arvomaailmaa. Jo joulukuussa 1918 hän päiväsi julkaisematta jääneen kokoelmansa ?Myrskyn maininkeja. Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Ar o ja J kia ho Avaus 13 Seuraavassa erikoisnumerossa: ? Ammattiyhdistystoimintaa Yhdysvalloissa. Miten jättimaan työmarkkinoilla menee vuoden 2008 suuren romahduksen jälkeen? Millaista on ay-aktiivin arki? tapaan: ?Joka mies, joka mies / jolla raskas on ies, / nyt rivihin riennä ja voita!? Oheinen, tosin siis jo ennen sotaa kirjoitettu ?Kostakaa?-runo edustaa sekin tätä Raition rajumpaa agitaatoita konkreettisiin, jyrkempiin toimiin. -osa on runoasuun puettua kansalaissodan henkilö- ja tapahtumakuvausta. runoja Irkutskin vankilassa kirjoitetuiksi. Noiden runojen nimet kertovat, miten Raitio Venäjänmaan, työläisten onnelan, koki: ?Pettymys?, ?Vieraalla maalla?, ?Sic transit gloria mundi?. Ehkäpä tässä jotenkuten säilyy. Eetu ei kuitenkaan säilynyt ?pitkine partoineen. Runot kertovat myös omaa kieltään siitä, miksi kokoelma jäi valkoisessa Suomessa julkaisematta. Näin kuvataan sodan jälkipuhdistusten aikaa runossa ?Torpan Topi?: ??Punaroisto ukkoparka lienet. Aihetta olisi ollut, vaikka Raitio ei politiikassa koskaan johtopaikalle noussut . Se löytyy syyskesällä 1917 ilmestyneeltä kokoelmalta ?Pohjanvoimat?, jossa kuuluivat myös Venäjän maaliskuun vallankumouksen kaiut. ja lepää nyt siellä missä maiset murheet eivät mieltä paina.? Eetu Salin kuoli nälkään Sörnäisten vankilassa huhtikuussa 1919. Raitio noudatti Salinin neuvoa ja pakeni Venäjälle samalla kyydillä monien punapäälliköiden kanssa. outo oon kulkija ma / joka aavoilla aukeilla harhaan / tai niinkuni seisoisin portilla / mi auki on Tuonen tarhaan.? Työväen arkistosta löytyvän Myrskyn maininkeja -kokoelman ?Myrsky soi. ei kyllä pyrkinytkään. Myrskyn maininkeja -kokoelma olisi ainakin pitänyt julkaista myöhemmin, myrskyn asetuttua. Hänen tiensä vei aina Siperiaan asti, missä myös hän joutui pian vankilaan. Sinua voidaan vielä tarvita. Rynnätään viereiseen huoneeseen ovea kohti, mutta siellä ovat aseistetut miehet vastassa ---?, kirjoitti Raitio. ?Työ kättemme ja henkemme? Raition runsaista muisteluksista olisi voinut työstää kiintoisan elämäkerran. jonka kestäessä kuullaan haavoittuneiden valituksia. Tapasimme toisemme jossain Liisankadun kulmassa ja jouduimme keskustelemaan silloisesta kriitillisestä tilanteesta. ?Syntyy paniikki. // Topi totisena seisoo tovin / niinkuin punnitseisi sanaa vastaan. / Puheen vakuutena välkkyy teräs. Minä olen vanha kaakko, ei minulla niin väliä ole. Raitio oli Pietarissa sattumalta paikalla sinä elokuun päivänä vuonna 1920 siinä Kamennostrovski prospektin talossa, jossa pantiin toimeen niin sanottu Kuusisen klubin verilöyly, jossa kuoli vastaperustetun SKP:n korkeinta johtoa, kahdeksan henkeä kaikkiaan. / vihaa ähisten jo virkkaa eräs / ?niiden toimista sä paljon tiennet.. Eetu neuvoi minulle:
14 Avaus Kuukauden kuva Jari Soini Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014
TORSTAI 28.8.2014 Elokuun erikoisnumero Avaus 15
Jussi-Pekka Rode: Kolmannen tien perintö ?. Päämääränä politiikalla oli kosiskella laajaa keskiluokkaa, uudistaa yhteiskuntaa ja päivittää sosialidemokraattista aatetta. Ensin Britanniassa, sitten Saksassa ja lopulta Suomessa demarit menettivät otteensa vallankahvasta. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ?. Keskeistä oli, että puolueet luopuivat vastakkainasettelusta ja pyrkivät hakemaan konsensusratkaisuja. Markkinatalouskaan ei enää ollut pelkästään paha asia. Roden mukaan ajattelutavan taantuma alkoi, kun teot eivät enää vastanneet puheita. Erityisesti vasemmisto kritisoi, ettei kolmatta tietä voinut enää erottaa uusliberalismista. Kari Hulkko Opinpoluilta Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kuukauden opinnäytetyö ?. 16 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Jussi-Pekka Rode etsi pro gradu -työssään kolmannen tien perintöä Kolmas tie uudisti sosialidemokratian Kolmannen tien sosialidemokratia määritti 2000-luvun taitteessa lähes kaikkien eurooppalaisten demaripuolueiden politiikkaa. Kolmannen tien sosialidemokratiasta ei sittemmin ole puhuttu aktiivisesti. Edelleen on olemassa verkostoja, jotka syntyivät jo 2000-luvun alussa kolmannen tien ylläpitämiseksi. Sen jälkeen ei ole oikeastaan tullut mitään yhtä vahvaa sosialidemokraattien sisäistä poliittista agendaa. Kolmas tie elää yhä Rode kysyy gradussaan, onko kolmannen tien sosialidemokratiaa enää olemassa. Idean saattaminen paperille vei Rodelta lähes yhdeksän vuotta. . Tony Blair, Gerhard Schröder ja Paavo Lipponen olivat silloin nimekkäimpiä kolmannen tien demarijohtajia. Myöhemmin yliopistossa alkoi elää idea siitä, että Roden gradu voisi käsitellä juuri kolmatta tietä. Kolmas tie oli hirveän vahva ajattelutapa. Kevät 2014 ?. Tuli eräänlainen tyhjiö, jota uudella poliittisella agendalla ei sitten täytetty.? Jussi-Pekka Rode on itsekin aktiivinen demari Helsingissä. Paikalla oli myös vieraita aina Yhdysvalloista asti, Marylandin kuvernööri Martin O?Malley. Eemeli Peltonen Demokraatti ?Kolmannesta tiestä luovuttiin liian nopeasti. Pro gradu -tutkielma ?. Policy network -ajatuspaja esimerkiksi on erittäin aktiivinen toimija, jonka seminaareissa demarijohtajat ympäri Eurooppaa tapaavat. Amsterdamissa viimeksi huhtikuussa järjestettyyn Policy Network -ajatuspajan seminaariin osallistuivat muun muassa Suomesta Jutta Urpilainen ja Stefan Löfven Ruotsista. Onko ajattelu kadonnut sosialidemokraattisista puolueista? Yhdeksän vuoden projekti Helsinkiläinen Jussi-Pekka Rode pyrki keväällä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan etsimään kolmannen tien perintöä. Alkoi totinen kilpailu poliittisen keskustan herruudesta. . Uudet oikeistojohtajat Euroopassa eivät enää olleetkaan Margaret Thatcherin tai Ronald Rea- ganin kaltaisia kovia oikeistolaisia. Kolmannen tien teorialla on yhä suuri vaikutus myös puolueiden poliittisiin ohjelmiin Euroopassa. . Kolmannesta tiestä luovuttiin liian nopeasti ilman sen suurempia keskusteluja. Samalla oikeistopuolueiden oli pakko irtautua oikeasta laidasta. Tuli eräänlainen tyhjiö, jota uudella poliittisella agendalla ei sitten täytetty. Roden mukaan kolmas tie onnistui vetämään keskiluokan taakseen hetkeksi. Kuvaavaa on, että demareiden suistuttua vallasta Euroopassa tilalle tuli hyvin sosiaalista ja lämmintä oikeistoa. Osin tässä onnistuttiinkin. Teorian isänä pidetään brittisosiologi Anthony Giddensiä. Vuodesta 2005 alkoi kuitenkin sosialidemokratian taantuma ympäri Eurooppaa. Vapaa-ajallaan hän seuraa intohimoisesti jalkapalloa. Mitä kolmannen tien jälkeen? Jussi-Pekka Rode uskoo, että osasyy sosialidemokratian nykytilaan on keskustelun puute kolmannen tien perinnöstä. Olisi mietittävä, mikä on kolmannen tien jälkeinen linja, joka yhdistäisi demaripuolueita Euroopassa. . Hän kertoo yllättyneensä, kuinka vahvasta ajattelutapa elää edelleen, vaikka siitä ei enää aktiivisesti puhuta. Aloin kerätä materiaalia jo aikaisin vuosina 2003?2005. Ensimmäisen version gradustani sain tehtyä 2009, jonka jälkeen tein hetken töitä opintojen sijasta. Työmarkkinat ja sosiaaliturva uusiksi Juuri kolmannen tien kultaaikana sosialidemokraattiset puolueet karsivat viittauksia Karl Marxiin ja nostivat ohjelmiinsa pyrkimykset uudistaa vahvemmin työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Siinä vaiheessa demarit hävisivät keskustan oikeistolle. Onhan se totta, että poliittinen valta lopulta saavutetaan tai menetetään aina keskiluokan äänillä. Rode ei itse kannata kolmatta tietä vaan pitää itseään pikemminkin ajattelun kriitikkona. Se pyrki yhdistämään hyvät puolet vasemmistosta ja oikeistosta. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että tulevan poliittisen linjan etsimisessä sosialidemokraatit käyttäisivät historiaa apunaan. Historiasta voidaan ottaa oppia.. Työ on erityisen ansiokas, sillä aihetta on käsitelty 2000-luvun alun jälkeen vain vähän. . Myös oikeiston oli siloitettava aatteestaan terävimmät kulmat ja lähestyttävä keskustaa pärjätäkseen vaaleissa. . Esimerkiksi Angela Merkel Saksassa ja Jyrki Katainen Suomessa. Oikeisto valuu keskelle Roden mukaan oikeisto ei enää kolmannen tien ansiosta pärjännyt konservatiivisella markkinahegemonialla. Kun aikoinaan kiinnostuin politiikasta, elettiin kolmannen tien buumin aikaa. Lapin yliopisto Hän ei kuitenkaan laskisi sosialidemokratian nykyistä ahdinkoa ainoastaan kolmannen tien syyksi.
Uskon kävelypainotteiseen keskustaan. Vatasen mielestä asennemuutos kaupungin päätöksenteossa on vuosien varrella ollut kouriintuntuva. Pekka Salmi, Minna Santaoja ja Esko Vatanen hyppäävät bussiin Tampereen Keskustorilla ja matkaavat Hatanpäälle pelaamaan erän mölkkyä. Ympäristönsuojelija, kaupunkikehittäjä ja liikunnan sanansaattaja kohtasivat Viihtyisä kaupunki vihertää ja liikuttaa Heinäkuisena hellepäivänä Tampereen keskustan Vanhan kirkkopuiston penkillä istuu kolme tamperelaista pohtimassa viihtyisän kaupunkiympäristön reseptiä. Ilman muuta vihreää pitää olla ympärillä. Oleellisinta ei kuitenkaan ole se, kuinka paljon meillä on virkistysalueita neliömetreinä per asukas vaan minkälaisia virkistysalueita meillä on, jatkaa Tampereen yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Pekka Salmi (sd.). . Santaoja ja Salmi nyökkäilevät. Kävelijästä tehdään kuningasta Aiemmin kaupunkikehitystä suunniteltiin selvästi enemmän yksityisautoilun ehdoilla, Vatanen arvioi. Siellä on paljon tekemistä lapsille ja ajan saa kulumaan.. Viihtyisä kaupunki on sellainen, missä on tarpeeksi vihreää ja mittakaava on ihmisen kokoinen, aloittaa Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja. . Voidaan pyrkiä siihen, että aivan ydinkeskustassa autoja ohjataan muualle ja varataan ihmisille enemmän tilaa. He miettivät, millaisessa kaupunkiympäristössä he viihtyvät ja millaiseksi he haluavat nähdä kotikaupunkinsa kehittyvän. . Nyt kävelypainotteista keskustaa ja joukkoliikennettä kehitetään, kaupungin puistoja uudistetaan ja uuttakin rakennetaan. Tärkeää on, että puistot, liikuntapaikat ja kaupunkiluonto ovat helposti saavutettavissa. . Lähdetään siitä, että autojen määrä ei kasvaisi kovin paljoa. Siinä meillä esimerkiksi on vielä paljon tekemistä, että kaupunkipuistot yhdistetään toisiinsa hyvillä kevyen liikenteen väylillä, Salmi sanoo. Tampereen keskustaa viedään viihtyisämpään suuntaan, kun Hämeenkadun itäpää Rautatieasemalta Koskipuiston korville on suljettu yksityisautoilulta. Toisin on esimerkiksi kosken toisella puolen Pikku Kakkosen leikkipuistossa, hän huomauttaa. Kaupunkiympäristön kehittämisestä vastaava Salmi kertoo, että Tampereella on kunnostettu vanhoja leikkipuistoja. . Kadulla ovat kesäkuusta lähtien saaneet huristaa vain bussit ja taksit. Salmi kertoo, että kävelijöille, kevyelle liikenteelle ja tapahtumille halutaan antaa enemmän tilaa muun muassa viemällä parkkipaikkoja maan alle. Ilmapiirin pitäisi olla liikuntaan kannustava, täydentää TUL:n Tampereen piirin puheenjohtaja Esko Vatanen. Ympäristö ja luonto kaipaavat suojelua kaupungissakin. Kolmikko arvioi, että viihtyisän kaupunkiympäristön suhteen Tampereella ei ole vielä valmista, mutta suunta on heidän mielestään oikea. Pienen lapsen äitinä täytyy sanoa, että uudistetut leikkipuistot ovat huikeita. En koe sellaista kaupunkiympäristöä kovin viihtyisänä, jossa autot jyräävät koko ajan, Salmi kuvailee. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Liikuttavan viihtyisää Vanha kirkkopuisto, jossa nyt istumme, ei ole malliesimerkki liikkumiseen kannustavasta ympäristöstä, vaikka puisto vihreine nurmineen ja istutuksineen kaunis onkin, toteaa Vatanen. Vihreää, totta kai, ja riittävästi mahdollisuuksia harrastaa järkevää liikkumista. Täysin autottomaan keskustaan Salmi ei kuitenkaan usko. . Vatanen kuvailee kaupungin tulleen ?piirun verran lähemmäs ihmistä?. ajatuspaj 17 ajatuspaja TORSTAI 28.8.2014 VÄITTELYÄ JA AJATUSTENVAIHTOA Ajatuspaja 17 Elokuun erikoisnumero Kari Hulkko Viihtyisässä kaupunkiympäristössä myös julkinen liikenne toimii
Hänen mielestään lähiöissä riittää työmaata, jotta kaupungin laitamillekin saadaan laadukkaampia mahdollisuuksia liikkumiseen. . Salmi muistuttaa, että ympäristön kannalta tiivis kaupunkirakenne olisi paras, koska silloin uusia alueita ei tarvitsisi vallata ja tuhota siinä samalla vielä koskematonta luontoa. Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vaikkapa jonkin tietyn kaupunkikehityshankkeen tiellä olevaa liito-oravaa voisi korvaavasti suojella jossakin muualla. Kohti tiiviimpää asumista Minna Santaoja on mukana Tekes-rahoitteisessa hankkeessa, jossa tutkitaan Tampereen Tammelan kaupunginosaa ja täydennysrakentamista so-. Ikurin Virelässä näki valtavan käyttöasteen muutoksen, kun sinne tuli tekonurmi. Kyllä siellä sorakenttiä riittää, mutta esimerkiksi tekonurmea ei ole juuri missään. Hän kuvailee, että usein ajatellaan luonnon olevan jossain kaupungin ulkopuolella ja kaupungissa se vihreä on jotakin muuta. . Salmi ihmettelee myös ahdeyökköstä, jolle on nimetty oma luonnonsuojelualueensa junaradan varteen. Nyt niillä ei ole muuta paikkaa kuin ratapihalla, Santaoja vastaa. Santaoja kertoo, että meneillään on myös tutkimushanke, jossa pyritään kehittämään uusia neuvottelevia suojelukäytäntöjä. Pitääkö sellaista lajia edes säilyttää, joka vaatii ihmisen rakentaman ympäristön asuinpaikakseen, Salmi pohtii. . erilaisia kasveja voi löytyä jopa enemmän kuin luonnontilaisemmilta alueilta, hän sanoo. . 18 Ajatuspaja Elokuun erikoisnumero varustelu, kuten pukuhuoneita, vessoja, kioski, Salmi luettelee. Villimpää vihreää Liikuntaa lapsille tulee hirveästi, kun siellä pari tuntia juoksee ja kiipeilee, Santaoja kiittää. Vatanen nyökkää ja muistuttaa, että esimerkiksi Sorsapuistossa lintuja katsellessa liikkuu koko perhe. Ei sen tarvitse olla niin, eikä se olekaan niin. Kaupungeissa kasvien monimuotoisuus saattaa olla huikea . Esimerkiksi koulujen pihoja voisi hyödyntää paremmin, Vatanen sanoo. Salmi on Vatasen kanssa samaa mieltä. Meidän pitää suojella joka ainoa pesäpuu ja turvata kulkureitit puulle. Aika moni muukin laji on sellainen. Nämä puistot ovat kuitenkin keskustassa. kukkapenkkiä ja ruohoaavikkoa . Uimapaikkojakin Tampereella on paljon, mutta niissä voisi olla parempi Ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana Minna Santaoja haluaisi nähdä kaupungissa myös ?villimpää vihreää?. Tarvitaan tiiviimpää kaupungin, kuntalaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä, että kuntalaisille olisi riittävät määrät ilmaisia liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Helsingissä on tehty lahopuutarhoja, jotka ovat tärkeitä erilaisille ötököille, Santaoja jatkaa. Ympäristö ja luonto kaipaavat suojelua kaupungissakin, eivätkä kaupunkiympäristön kehittäjien ja sen suojelijoiden näkemykset aina kohtaa. Suojeluasiat ovat puhuttaneet Tampereen päättäjiäkin. Liitoorava kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa myös tiivistysrakentamisessa. Oleellisinta ei ole, kuinka paljon meillä on virkistysalueita neliömetreinä per asukas, vaan minkälaisia ne ovat. TORSTAI 28.8.2014 . Ehkä tulevaisuudessa lainsäädäntöä saadaan kehitettyä niin, että ahdeyökkösille pystytään luomaan korvaavia elinympäristöjä. Kaupunkivihreän ei tarvitsisi olla niin hirveän rakennettua . Esimerkiksi Ruskossa yhdellä 10 000 neliön teollisuustontilla saatiin 3000 neliötä hyödynnettyä ja loppu piti jättää liito-oravalle, Salmi kertoo. Salmen mielestä liito-oravia on kuitenkin niin paljon, että aivan jokaisen pesäpuun ei tarvitsisi päätyä suojeltavaksi. Sen voi ajatella noin tai sitten voi miettiä, onko meillä oikeus hävittää kokonaisia lajeja. Vatasen mielestä hyvien liikunta- ja virkistyspaikkojen pitää löytyä läheltä kaikkialla. . Nekin voivat kyllä olla ihmisen tekemiä. Nopeasti on tullut sellainen kulttuurinmuutos, että lapsia ja nuoria kuljetetaan autolla liikkumaan jonnekin muualle sen sijaan, että liikuntapaikat olisivat lähellä. . Yökkönen ei viihdy muualla. vaan myös luonnontilaisempia alueita
Ihmiset haluavat entistä enemmän neliöitä ympärilleen. Hänen mielestään on hyvä, että Tampereen kaupunki on julkaissut uuden nettiportaalin, joka listaa kaupungin luontoliikuntapaikkoja. . Se taas on ristiriidassa elävän kaupunkikulttuurin ja yhteisöllisyyden tavoitteiden kanssa. . Seurat voisivat pyörittää toimintaa ja kaupunki ostaa palvelun niiltä. Silloin Lentävänniemen lapsilla oli aina jokin peli meneillään ja peli saatiin pystyyn missä vain. Salmen mielestä on harmi, ettei tällaista spontaania, oma-aloitteista rentoa pelailua oikein enää näe. Hän uskoo, että urheiluseuroillekin olisi hyötyä siitä, että yhä useampi lapsi pääsisi kokeilemaan erilaisia lajeja. Esimerkiksi parkour ja skeittailu ovat lajeja, joiden salliminen asutussa ympäristössä auttaisi, Vatanen sanoo. . Ettei vain kävisi huonosti. Siksi hän ehdottikin viime valtuustokaudella niin sanotun Oulun mallin käyttöönottoa. . Sieltä tuntui vielä puuttuvan esimerkiksi tietoja laavuista ja grillipaikoista, hän sanoo. Asennemuutos liikuntaseikkailuun Mölkkykolmikon kisassa on mukavan letkeää puistotunnelmaa . Pehmeällä nurmikolla keilat eivät lennä levälleen niin hyvin kuin kovemmalla alustalla, hän arvioi. Nurmettomia sorakenttiäkin siis selvästi joskus tarvitaan . Ympäristönäkökulmasta tämä kehitys on ongelmallinen, sillä neliömäärän kasvu tarkoittaa myös energiankulutuksen kasvua, Santaoja sanoo. Santaoja pohtii, että asumisväljyyden kasvaessa ehkä linnoittaudutaan entistä tiiviimmin oman kodin seinien sisälle. Yleensä täydennysrakentamista perustellaan kaupunkitalouteen liittyvillä asioilla sekä ympäristöön, ilmastoasioihin ja energiankulutukseen liittyvillä näkökulmilla. . Salmi heittää mölkyn, kaataa voittoon tarvittavan yhden keilan ja sinetöi pelin. Luontoliikuntaan ei tarvitse kuin tossut. miltä täydennysrakentaminen näyttää senhetkisten asukkaiden ja myös taloyhtiöiden näkökulmasta. He ovat tärkeässä roolissa päättämässä asioista. Täydennysrakentaminen ei pääse etenemään ennen kuin taloyhtiöt saadaan myötämielisiksi, Santaoja kertoo. Uusien asuntojen tarve ei kumpua pelkästään muuttoliikkeestä, Santaoja muistuttaa. Kun peli saadaan pystyyn, tunnustautuu Santaoja ensikertalaiseksi tässä lajissa. Hän pohtii, miten kaupunkiympäristöstä saisi pienellä asennemuutoksella liikkumista kannustavan. . Se lisää eriarvoisuutta, koska kaikilla ei ole varaa harrastaa. olisi kevyempi. jollei muuhun, niin mölkyn pelaamiseen!. Täytyy miettiä, miten ehkä saisimme sitä seikkailuympäristöä kaupunkiin. Ihmisten halu asua yhä väljemmin vaikuttaa myös. Lajista innostuneet saattavat kokeilujen jälkeen hakeutua seuroihin. . Pian mölkky lentää kaaressa, mutta ohi niin keiloista kuin kuvaajastakin. . Seuraavalla sitten, Vatanen ja Salmi kannustavat. Mallia Oulusta Spontaanit pelituokiot ovat Salmelle tuttuja jo lapsuudesta. Ohjaaja tuo välineet ja pistetään peli pystyyn, Salmi kuvailee. Salmi ja Vatanen muistuttavat, että seuroissakin harrastaminen voi käydä kalliiksi. Tennistä, jalkapalloa, jääkiekkoa. Toisaalta myös yhden hengen talouksien määrä on lisääntynyt, jolloin asuntojakin tarvitaan enemmän. . Se lisää eriarvoisuutta, koska kaikilla ei ole varaa harrastaa. Lisäksi seuroissa harrastaminen on kovin sitovaa. Oulun esimerkki tarjoaisi välimallin, jossa liikunta olisi osittain ohjattua mutta sitoutumisaste Seuroissakin harrastaminen voi käydä kalliiksi. Siellä julkaistaan joka kaudeksi aikataulut, joissa kerrotaan, missä on ohjattua liikuntaa ja mille ikäluokalle. Salibandya, jääkiekkoa, tanssia, kuntosalia ja niin edelleen. Kehittämistä se vielä vaatii. Toivoisin, että tätä kehityskulkua voitaisi vähän kyseenalaistaa eikä hyväksyä jonkinlaisena luonnonlain kaltaisena suuntana, Santaoja sanoo. Pekka Salmi. Esko Vatanen. Minna Santaoja. Kuvat Kari Hulkko Peli pystyyn missä vain Pekka Salmi sinkoaa mölkyn ilmaan. Esko Vatanen ja Minna Santaoja seuraavat, osuuko mölkky kohteeseensa. Demokraatin erikoisnumero vei Minna Santa ojan, Pekka Salmen ja Esko Vatasen Tampereen ydinkeskustasta Hatanpään arboretumin puiden varjoon pelaamaan erän mölkkyä. Vähemmän on tarkasteltu täydennysrakentamista sosiaalisen kestävyyden kannalta . Santaoja on saanut jutun juonesta kiinni ja pysyttelee pisteissä tiukasti johtoaseman saavuttaneen Salmen kintereillä. Vatanen kirii rauhallisemmin. Puisto oli kolmikon mielestä mukava pelipaikka, joskaan Salmen mukaan ei optimaalinen. . Pienelle lapselle metsä voi olla seikkailu, ja samaan tapaan nuorille kaupunki voi olla seikkailu. Salmi ja Vatanen rohkaisevat Santaojaa, joka saa avata pelin. Heittovinkit saatuaan Santaoja katsoo epäillen keilojen takana kameroineen maassa makaavaa kuvaajaa ajatellen ääneen, että tohtiiko tuohon suuntaan heittää. Parkour ja skeittaaminen keskustassa ovat kestokiistelyn aihe. Sitä kautta seurat voisivat saada uusia urheilijoita, Salmi sanoo. Santaoja muistuttaa, ettei kaikki liikunta ole maksullista. Parkour ehkä on niin uusi ilmiö, että ihmiset ihmettelevät, mitä tuo seinillä juokseminen on, Santaoja kommentoi. Mölkkykisa lähenee loppuaan. keskinäistä vitsailua, mutta pelin edetessä myös selvää kilpailuhenkeä. Ajatuspaja 19 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 siaalisesta näkökulmasta
Tämä tarkoittaa pyrkimystä yhtenäiseen toiseen asteeseen, jossa nykyisen kaltaiset tutkinnot kuitenkin säilyisivät. Suuruuden ekonomian korostaminen on johtamassa siihen, että pienillä paikkakunnilla asuvilla nuorilla on todella vaikeaa kouluttautua esimerkiksi akateemisille aloille, sanoo juankoskelainen Ensio Vatanen. Hän pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen kautta saatavaa yleissivistystä kehitetään aktiivisesti. . Nyt on korkea aika tehdä tämä uudistus. Oppimismenetelmät ovat samat kuin vuosikymmenet sitten. . Ja varhaiskasvatus on tehtävä velvoittavaksi nykyistä aiemmin. 20 Ajatuspaja Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Demarikentällä kannatetaan oppivelvollisuusiän nostamista Kunnon koulutus kaikille Suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen tuottamat oppimistulokset ovat saaneet runsaasti arvostusta ja kiitosta maailmalla. Uhkana on myös järjestelmän epätasa-arvoistuminen. Monista toimista huolimatta koulupudokkuus toiselle asteelle siirryttäessä ei ole vähentynyt. Oppivelvollisuuden pidentäminen on tässä tehokkain keino. Meillä pitää olla valmius kuunnella erilaisia asiantuntijoita siitä, mihin suuntaan tulevaisuuden koululaitosta tulisi kehittää. Vatanen korostaa, että koulutuksen pitää olla ilmaista ja kaikkien saatavilla. . Parempi olisi valmistella asia huolella ja nostaa oppivelvollisuus kerralla kattamaan toisen asteen koulutus. Digisukupolvelle eri asiat ovat tärkeitä Ensio Vatasen mukaan koulutuksen suurin uhka on se, että jämähdetään puhumaan rakenteista sa- Ensio Vatanen Juankoski Rehtori SDP:n valtuutettu, Savon koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, Humak oy:n hallituksen varapuheenjohtaja malla, kun koululaitos rappeutuu sisältäpäin. . Mutta se ei ole niin tärkeää, että sen nojalla voidaan tehdä huonoja lakiesityksiä. Päinvastoin, sitä tulisi vahvistaa. Suomi pärjää vain laadukkaalla osaamisella, painottaa turkulainen MariElina Koivusalo. Koivusalon mukaan SDP:n on rohkeasti nostettava esiin rakenteelliset uudistukset, joilla koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen turvataan. . Tätä kivijalkaa ei tulisi vaikeista talouden näkymistä huolimatta lähteä murentamaan. He kaikki olivat mukana Seinäjoen puoluekokouksessa sivistyspoliittista tulevaisuusohjelmaa käsitelleessä valiokunnassa. Samoin kahdesta rinnakkaisesta ja päällekkäisestä korkeakoulujärjestelmästä tulisi luopua. . Siksi rakenteita on uudistettava. Toivottavasti pääsemme lähitulevaisuudessa tilanteeseen, jossa oppivelvollisuus kattaa koko toisen asteen. Avointa koulutuspoliittista keskustelua Vatanen toivoo, että SDP luo aktiivisesti tilaisuuksia avoimeen ja ennakkoluulottomaan koulutuspoliittiseen keskusteluun. . SDP:n pitää muistaa, että saavutettavuus on myös osa tasa-arvoista koulutuspolitiikkaa. Nyt on käymässä niin, että jäykkien rakenteiden sisällä kasvaa uusia digisukupolvia, joille koulussa opetettavat asiat eivät ole samalla tavalla tärkeitä kuin ne olivat vielä 1990-luvulla. SDP:n pitää Vatasen mielestä jatkossakin tavoitella ilmaista, verovaroin kustannettua koulutusta kaikille. . Näin voimme saada takaisin sitä koulutuspoliittisen uudistajan asemaa, joka meillä on aiemmin ollut. Osa kunnista leikkaa opetuksesta niin kovalla kädellä, että se vaarantaa vakavasti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen laadun. Korkea aika nostaa oppivelvollisuusikää Koivusalolla on runsaasti faktaa, joka puhuu Suomen verrattain alhaisen oppivelvollisuusiän nostamisen puolesta. . Meillä ei ole visiota siitä, millainen koulun pitäisi olla, jotta se motivoisi ja innostaisi lapsia, nuoria ja aikuisia oppimaan. Nostaminen vuosi kerrallaan ei ole toimiva ratkaisu. Kaikista tuloja sosiaaliluokista ja joka puolella Suomea on kuitenkin oltava mahdollisuus päästä etenemään laadukasta opintopolkua myös akateemisille urille. Varhaiskasvatus tehtävä aiemmin velvoittavaksi Mari-Elina Koivusalo. Koivusalo toivoo, että SDP toimii kunnissa eturintamassa vastustamassa opetukseen tehtäviä massiivisia leikkauksia ja varhaiskasvatuksen yhä kiihtyvää yksityistämistä. Entäpä missä luuraavat koulutusjärjestelmämme uhkat? . Vapautuvat resurssit pitää käyttää hyödyksi esimerkiksi luokkakokojen kohtuullistamalla. Olemme profiloituneet ammatillisen puolen puolustajiksi, missä ei ole sinällään mitään pahaa. Perusopetuksen oppimismenetelmiä tulee uudistaa ja opetusmateriaaleja sähköistää. On tärkeää, että peruskoulun uudistaminen on nyt lähtenyt käyntiin. Yhteiskuntamme muuttuu nopeasti mutta peruskoulu ei sen mukana. Nyt puolueen työryhmätyö on jämähtänyt viime vuosisadalle. Yhteiskunnan kannalta on erittäin kannattavaa investoida koulutukseen ? se lisää tuottavuutta, vähentää yhteiskunnallista levottomuutta ja pidentää ihmisten odottavissa olevaa elinikää. Vatanen pitää oppivelvollisuusiän nostamista tärkeänä. . onhan kansalaisten lähtökohtien tasoittaminen yksi sosialidemokratian kulmakivistä. Tarve uudistaa SDP:n koulutuspolitiikka kunkin ajan vaatimusten mukaiseksi on kuitenkin aina suuri. Demokraatin erikoisnumero haastatteli koulutusasioista neljää alan haasteisiin perehtynyttä SDP-aktiivia eri puolilta maata. Se on korostunut esimerkiksi eri kuntien välillä. Keskustelu ?Suomen kivijalkaa ei saa murentaa? ?Pikkukunnankin nuoren pitää voida kouluttautua? . Sosialidemokraattien ajama vuoden 1972 peruskoulu-uudistus on luonut tukevan anturan laadukkaalle ja tasa-arvoiselle koulutusjärjestelmälle. SDP:n vahva rooli ja aktiivisuus koulutuspolitiikassa kumpuaa aatteesta . Toisella asteella tavoitteena on oltava se, että oppivelvollisuus pidennetään tutkinnon suorittamiseen asti. Mari-Elina Koivusalo Turku Eduskuntaryhmän ryhmäavustaja SDP:n valtuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja sekä lukio- ja ammattiopetusjaoston puheenjohtaja. Raha on jatkossa tiukalla. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutuskaari varhaiskasvatuksesta ammatilliseen ja korkeakoulutukseen on perusta, jolle koko yhteiskuntamme viime kädessä rakentuu. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppivelvollisuuskoulutus olisi 4?18-vuotiaille. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että myös aikuisena on koko ajan mahdollisuus saada ja hankkia itselleen lisätaitoja ja -tietoja, sanoo Vatanen. Ensio Vatanen. Aurora Hansen Mari-Elina Koivusalo haluaa, että SDP toimii subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta.
Myös yksityiset koulut ovat uhka, sillä ne tekevät oppilaista epätasa-arvoisempia ja lisäävät koulujen välisiä eroja oppilaiden sosiaalisissa taustoissa. Karlsson korostaa, että koulutuksen avulla voidaan tasata lasten ja nuorten sosiaalisista taustoista johtuvia eroja. . Esimerkiksi kun välitunnit jaksotetaan pitkiksi ja lyhyiksi, se antaa oppilaille mahdollisuuden pihapeleihin ja leikkiin. Ei ole tarpeellista keksiä pyörää uudestaan vaan miettiä jokaisen kouluasteen omia tarpeita. Jotta tilanne tasoittuisi, kouluverkkoa on tarkasteltava kriittisesti. Kun välitunneilla liikkuu, sujuu oppiminenkin rauhallisemmin. Vanhempien oppilaiden toimiessa välituntiliikuttajina eri luokka-asteiden väliset erot hämärtyvät ja yhteisöllisyys lisääntyy. Oppiminen ei saa jäädä härpäkkeiden jalkoihin Oppivelvollisuusiän nostaminen on Anu Rajajärven mukaan erittäin tärkeää, koska siten torjutaan nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä. . Pelkästään oppituntien määrä alakoulussa voi vaihdella radikaalisti. Tähän tarvitaan riittävät varat. Niitä ja tukea tulee kohdentaa sinne, missä lasten tuen tarve on suurin. On myös varmistettava, että koulujen ryhmäkoot pysyvät alle 20 oppilaassa. Koulujen erojen tasaaminen on keskeistä, jos yhteiskunta halutaan pitää eheänä, Karlsson sanoo. . Siihen demariaktiivit tarjoavat tässä jutussa hyviä näkemyksiä. ?Koulushoppailu on iso uhka? ?Ryhmäkoko ei kerro kaikkea? Vantaalainen Anette Karlsson pitää koulutusjärjestelmän suurimpina uhkina vapaata kouluvalintaa ja peruskoulujen profiloitumista . Eriarvoistuminen lisääntyy resurssien vaihdellessa kuntien välillä. varapuheenjoh taja (sd.), TUL:n 2. Uudistusten on tuettava oppimista, ja niihin on varattava riittävät rahat. Koulujen välisiä eroja pitää kaventaa ja kaikille oppilaille on tarjottava laadukasta perusopetusta lähikoulussa. Ryhmäkoko sinänsä ei ole mustavalkoinen asia. koulushoppailemista. . Sen puolesta on tehtävä kaikki voitava. Rajajärvi arvioi, että koulutuksen kentällä tehdään tällä hetkellä uudistuksia liian kiireesti. . Tärkeää on säilyttää kaikkien halu ja mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Kouluverkkoa pitää tarkastella kriittisesti Kuntatason demaripäättäjiltä Rajajärvi toivoo tasapuolisuutta, koska kuntien sisälläkin koulujen resurssit ovat hyvin erilaiset. . Taitoa opetushenkilökunnalla kyllä löytyy. Koulun on Rajajärven mukaan kuitenkin muututtava ympäröivän yhteiskunnan mukana, joten tulevaisuudessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota oppimisympäristöön. . Sähköinen maailma tekee tuloaan, mutta se ei saa olla itsetarkoitus. Itse oppiminen ja koulutus ovat vaarassa jäädä sähköisten härpäkkeiden jalkoihin, koska vielä ei ole tietoa siitä, mitä tietoja ja taitoja tulevaisuudessa todella tarvitaan. varapuheenjohtaja Ismo Alhoniemi Perusta pitää säilyttää vahvana Rajajärven mukaan SDP:n on pidettävä huoli siitä, että koulutusjärjestelmän perusta säilyy vahvana. . Varhaiskasvatuksen tulisi olla pakollista neljävuotiaille lapsille. Tämä tarkoittaa riittävää aikaa opettajille opettaa erilaisia lapsia. Oppivelvollisuusikää on nostettava niin, että se kattaa kokonaan toiseen asteen tutkinnon suorittamisen. Jo vuosi lisää koulunpenkillä kasvattaa aikuisiän vuosituloja noin kymmenen prosenttia. Muuten ne jäävät puolitiehen.. Ei ole kenenkään etu, että vähäiset varat käytetään tieto- ja viestintätekniikkaan, mutta lopulta koneille ei keksitä järkevää käyttöä. Tärkeämpää olisi painottaa kommunikointitaitoja, ryhmätyöskentelyä sekä oppimista prosessina. Laadukas koulutus on Rajajärven mielestä ensisijaista kaikilla kouluasteilla. . Yhteiskunnan eheyden ja lasten oppimisen kannalta on tärkeää, että koulussa on lapsia erilaisista taustoista. On mahdollista, että suuressa ryhmässä opitaan erinomaisesti mutta pienessä ryhmässä meno on levotonta. Joustonvaraa pitää pystyä tarjoamaan koulukohtaisesti. Hyvänä esimerkkinä kuntatasolta Rajajärvi kertoo Liikkuva koulu -kon- Anu Rajajärvi. septista Vihdin Kuoppanummen koulussa. . Toisaalta ryhmäkoot suurenevat ja opettajia lomautetaan. Seuraukset tulevat näkymään huonoina oppimistuloksina tulevina vuosina. Anette Karlsson Vantaa Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonkin puheenjohtaja Erityinen huomio varhaiskasvatukseen SDP:n pitää Anette Karlssonin mielestä varmistaa, että jokainen lapsi saa laadukasta ja yhdenvertaista varhaiskasvatusta ja peruskouluopetusta. . Se on tuonut paljon iloa koulupäiviin. Lapsille ja nuorille on taattava laadukas opetus terveissä tiloissa. Koulutusjärjestelmän suurimmiksi uhkiksi nähdään muun muassa koulutuksen laatua nakertava eriarvoistuminen kuntien ja koulujen välillä sekä koulushoppailu. Miten SDP:n sitten pitää vastata näihin uhkiin ja painottaa koulutuspolitiikkaansa jatkossa. Sen ja päivähoidon tulee myös olla maksutonta. Erityisesti maksuttoman varhaiskasvatuksen ja muun koulutuksen avulla voidaan varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä ja edetä elämässä. Kuntien heikko taloustilanne on vihtiläisen Anu Rajajärven mielestä Suomen koulutusjärjestelmän suurin uhka. . Ajatuspaja 21 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi SDP:n pitää muistaa, että saa vutettavuus on myös osa tasa arvoista koulutuspolitiikkaa. näistä asioista puolueen sisällä jatkuu, sillä ohjelma lähetettiin uuteen valmisteluun. Ajankohtaisista koulutusasioista oppivelvollisuusiän nostaminen saa haastateltavilta vahvan tuen. Yhteiskunnallinen tasa-arvo voidaan saavuttaa saattamalla lapset aikaisessa vaiheessa laadukkaan ja lapsen kehitystä tukevan varhaiskasvatuksen piiriin. Kuntatasolla Karlsson pitää tärkeänä, että erityisesti kaksikielisten paikkakuntien koulut hyödyntävät erinomaista mahdollisuuttaan elävään kaksikielisyyteen nykyistä enemmän. Jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto Anette Karlsson seisoo tukevasti SDP:n oppivelvollisuusikätavoitteen takana. . Ja pidempään koulussa olleet sekaantuvat pienemmällä todennäköisyydellä rikoksiin, elävät pitempään ja saavat harvemmin lapsia teini-ikäisinä, Karlsson listaa. Anette Karlsson. Anu Rajajärvi Vihti Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Keravan lukiossa ja aikuislukiossa Kunnanhallituksen 1
Tuloksena syntyi päätöksentekijöille painava vinkkilista niistä asioista, jotka kaipaavat kipeästi huomiota tai vauhdittamista politiikassa. Silmät auki yksinyrittäjien ongelmille Suomessa on arviolta 170 000 yksinyrittäjää. Käytännössä siis noin kaksi kolmasosaa Suomen yrityksistä toimii yhden hengen voimin. Niin kansalaisyhteiskunnan kuin puoluepolitiikan sisältä tarvitaan painetta asiallisen eläinpolitiikan puolesta, Minkovitcsh argumentoi. Tuottajien tulot on ajanmukaistettava Eläinsuojeluteema herättää raadissa keskustelua, kun myös Johanna Seppälä tarttuu aiheeseen. Hän tarkastelee tilannetta maa- ja metsätalousyrittäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa muualta tulleiden elämä on hankaloitunut viime vuosina, sillä maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi kuin kantaväestön. Hussein uskoo sen johtavan siihen, että varsinkin korkeasti koulutetut maahanmuuttajat miettivät mahdollisuuksia muuttaa pois Suomesta ja että negatiiviset lieveilmiöt kuten rikollisuus lisääntyvät.. Jos emme ajoissa varaudu tähän eläkepommiin, meillä on yhteiskunnassamme suuri joukko toimeentulotuen varassa eläviä vanhuksia, hän kirjoittaa. Demokraati Demokraadin elokuiseen keskusteluun osallistuivat Abdirahim Hussein monikulttuurijärjestöjen yhteistyöjärjestö Moniheli ry:stä, Laura Manninen Suomen luonnonsuojeluliitosta, Jarkko Minkovitch Animaliasta, Petra Peltonen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:stä, Markku Pietikäinen Eläkkeensaajista, Johanna Seppälä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta ja Anne Silver Suomen yrittäjistä. Asiallista eläinpolitiikkaa, kiitos Jarkko Minkovitsch kyselee eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen perään. Esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien kannanotossa viiveen syynä pidettiin liian vähäisiä resursseja säädösvalmistelussa. . Lisäksi noin miljoonassa suomalaiskodissa on kissa tai koira. . Hän muistuttaa, että politiikassa monet ryhmät jäävät valtavirtojen varjoon, ja toivoo, että yhteiskunnan moninaisuus näkyisi selvemmin päätöksenteossa. Keskeisenä ongelmana hän pitää sitä, miten nuoret saadaan tulevaisuudessa kiinnostumaan päätöksenteosta, vaikka sinällään monet aihepiirit ovat heille läheisiä. . Anne Silverin mielestä kiinnostus kohdistuu kuitenkin ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin. Hän haluaisikin herättää poliittista keskustelua siitä, mikä merkitys yksinyrittäjillä on valtion talouteen: vaikka yksinyrittäjä ei suoraan työllistäkään, hän ostaa säännöllisesti erilaisia palveluita muilta yrittäjiltä. Erityisen huolissaan Silver on yksinyrittäjien eläkkeista ja sosiaaliturvasta, joita hän pitää riittämättöminä. Vain hyvinhoidettu eläin on tuottajalle kannattava. Nykyistä vuodelta 1996 peräisin olevaa eläinsuojelulakia hän pitää auttamatta vanhentuneena. Minkovitcsh on harmissaan kokonaisuudistuksen viivästymisestä. Ratkaisuksi hän esittää yrittäjien eläkelain päivittämistä tälle vuosituhannelle. Asia on mainittu pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitusohjelmassa, mutta Silverin mielestä liian suppeasti. . 22 Ajatuspaja Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Demokraati pohti, mistä päättäjien pitäisi puhua tänä syksynä Politiikan paitsiosta keskustelun keskiöön Syksyn tullen myös politiikan saralla vilkastuu. Eduskunta pitää ensimmäisen täysistuntonsa ensi viikon tiistaina. Demokraati nosti kesäkuukausina esiin sellaisia aiheita, joista politiikassa ei ole puhuttu tarpeeksi. Yhteiskunta ei suorastaan kannusta nuoria kiinnostumaan, hän kommentoi. Abdirahim Hussein puolestaan nostaa vähemmistöistä esiin maahanmuuttajat ja kaipaa entistä enemmän huomiota maahanmuuttopolitiikkaan. Hänen mukaansa kyse on pohjimmiltaan tulokehityksestä, joka laahaa jäljessä, kun tulot ja tuotantokustannukset eivät kehity samaa tahtia. . Me kaikki syömme joka päivä, hän kiteyttää. Vähemmistöt mukaan päätöksentekoon raati Kansalaisjärjestöaktiivit keskustelevat ajankohtaisesta aiheesta raadin omassa Facebook-ryhmässä. Eri ihmisryhmien vaikuttamismahdollisuudet mietityttävät Petra Peltosta. Olikohan eläinsuojelulakia tarkoituskaan saada valmiiksi, hän kysyy. Samalla kuitenkin elämme eläinten keskellä, sillä viime vuonna Suomessa teurastettiin 66 miljoonaa eläintä ja toissa vuonna 400 000 eläintä käytettiin tieteellisiin tarkoituksiin. Useimmiten niillä tiloilla, joilla on ongelmia eläinten hyvinvoinnin kanssa, on suuria vaikeuksia ihmisten oman jaksamisen kanssa, hän kirjoittaa. Seppälä toivoo myös, että puheet pysyvät suomalaisessa ruoassa ja sen tuottamisessa.
Tärkeä viesti on, että Suomi on huolissaan maahanmuuttajien tilanteesta ja että asian korjaamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. tultuaan valituksi SDP:n toiseksi varapuheenjohtajaksi toukokuussa. Hänen mielestään tukien käytössä tulisi huomioida kestävyys luonnon ja globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta. Suomen luonnonsuojeluliiton raportin mukaan Suomessa myönnetään yli 2 miljardia euroa haitallisia tukia liikenteelle, 1,4 miljardia euroa maataloudelle ja noin miljardi euroa fossiilisille polttoaineille. Siksi Euroopan unionin tulisi käyttää enemmän taloudellista ja sosiaalista tukea, joka kohdistuu sen kansalaisiin. kiaho Varapuheenjohtaja antaa palaa blogissaan Sanna Marin ei ole jäänyt ?varalle. Tukien haitallisuuden arviointia vaikeuttaa se, että niillä on yleishyödylliset tavoitteet. Liiton linjauksena on, että ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit olisi sisällytettävä strategiaohjelmiin ja ympäristöjärjestöt otettava mukaan ohjelmatyöhön. Suuri osa mamuista ei koe itseään tervetulleeksi tänne, hän kirjoittaa. Julkisten tukien haittoja pitää arvioida Fossiilisiin polttoaineisiin, liikenteeseen ja kestämättömään maa- ja metsätalouteen suunnatut julkiset tuet ovat Laura Mannisen huolena. -esittely, blogin uusimmat kirjoitukset ja Twittersyöte, joka tuo tuoreimmat tviitit sivustolle. Sivustovalikosta löytyvät lisäksi yhteystiedot, kuvia medialle ja ?Sannasta sanottua. Tähdellisimmät on nostettu etusivulle: kuka Sanna. Manninen kirjoittaa, että niukkenevat resurssit tulisi käyttää kestävän talouden ja vähähiilisen yhteiskunnan kehittämiseen. Sirpa Taskinen Demokraatti Moni EU:n kansalainen elää ahdingossa Julkiset tuet ovat kommentin aiheena myös Markku Pietikäisellä, jonka mielestä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten sosiaalinen asema on jäänyt liian vähälle huomiolle. Ajankohtaiseksi esimerkiksi hän nostaa Kreikan, jossa kansa on ajautunut talouskriisin takia ennennäkemättömään ahdinkoon. Aktiivisena uuden ajan poliitikkona Marin näkyy ja kuuluu myös sosiaalisessa mediassa toisin kuin moni vanhempi (demari)vaikuttaja. Marinin verkkosivujen tunnisteväri on tietysti punainen, jolla muun muassa hänen nimensä ja puolueen nimi nousevat esiin turvallisesta taustavalkoisesta. muun muassa nykyisen ulkoministerin, puoluesihteerin ja entisen puoluesihteerin suulla. Pikkuinen yllätys valikossa on ?Kuntavaalit?, jota klikkaamalla ei ensimmäiseksi odota päätyvänsä kuntapoliittisiin linjauksiin. Vuoden 2012 kuntavaaleihin törmää englanninkielisen esittelytekstin puolella äänestysaikataulujen muodossa, joten lievä päivitys tältä osin saattaisi tehdä terää. n n n Elokuun viimeisen viikon alkuun mennessä Marin oli päivittänyt blogiaan elokuussa jo kahdeksan kertaa, enemmän kuin kahdesti viikossa. Aktiivisuus bloginpidossa on Suomen poliittisten puolueiden puheenjohtajistot huomioiden kärkipäätä ellei kärki. Eduskuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ajoissa. Aiheet tuntuvat löytyvän helposti ajankohtaiskeskustelun ytimestä niin Tampereelta, jonka valtuuston puheenjohtajaksi Marin valittiin viime kuntavaalien jälkeen, SDP:n tilasta, Suomesta kuin maailmaltakin, kotimaahan toki kytkeytyen. Blogissa on virkistävästi sekä omia avauksia että reagointia ympärillä olevaan. Ajatuspaja 23 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Nettipuheita Ku va ko o s te Ar Toimituksen poimintoja kiinnostavista nettikeskusteluista. ja Jo Eläinsuojelulaki . Kansallisen uutiskynnyksen ylitti ja keskustelun myös Demokraatissa käynnisti arvio tulevien eduskuntavaalien jälkeisestä hallituspohjasta, jossa Marin ei soisi näkevänsä puoluettaan ainakaan, jos se on kokoomusvetoinen. Muutoinkin Marinista on tullut näkyvimpiä demaripoliitikkoja, eikä demarien edelleen hiukan karsastama sosiaalinen media, etenkään Twitter, ole sille vähäisin syy. Tunnustuksellisesti vasemmistolaisempaa politiikkaa SDP:ltä odottavan Marinin vastapooli ainakin tuoreimpien blogitekstien perusteella on nimenomaan kokoomus. Lue lisää: www.sannamarin.net. Samalla hän muistuttaa, että 1990-luvun laman arvet eivät ole täysin hälvenneet Suomessakaan. Pietikäinen korostaa, että kansalaiset ovat harvoin syypäitä pankkilaitoksen ja yrityselämän ylikuumenemiseen.
Se on ainutlaataa tietynlaisia ihmisiä. tuinen paikka, joka on Rantaan suunniteltiin korkeaakin asu- nyt täydellisellä vajaakäytöllä. Positä kautta valtiolle rahaa, rissa, Turussa ja Tampeon Suomessa yhä paljon reella . Palaute oli vahvaa, ja voimaa.? Vastaan ?Kelluvien talojen suunnitAikanaan linjattiin, etteluun ei pidä haaskata ratei linja-autoasemalta hoja. Se ei voivat laskea toisin kuin Suomessa. Niitä ei tule missään Verkatehtaalle rakenneta Hannu Kärpänen nimessä rakentaa. On selvää, että myös työhyvinvointi, hyvä johtaminen ja hyvät olosuhteet ovat keskeisiä työurien pidentämisessä. Sitä mieltä oli tekemässämme mielipidekyselyssä 300 vastaajaa. Jos lisäpäiväoikeutta rukataan, tulee rumaa jälkeä. Varmasti tulisi lisää myös työkyvyttömyyseläkeläisiä. Kyllä tämä on selvä viesti päättäjille ja neuvottelijoille, että rahat pitää ottaa jostakin muualta. Olen lukenut tutkimuksia siitä, että 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työn kuormittavuus ja raskaus pitäisi ottaa huomioon. Tilanne palaisten eläkejärjestelmien on, että väestön elinajanovertailussa Tanska arvioitiin Matti Apunen dote kasvaa noin seitsemän ykköseksi. Elinkeinoelämän vuotta vuoteen 2050 menMeillä ei ole kovin paljon valtuuskunnan nessä ja kestävyysvaje on muuttuvia osia eläkejärjesEvan johtaja kai kiistaton tosiasia. Kelluajan sama, eikä aluerajaus (sd.) Hämeenlinnan kauvat talot voivat olla tulevaiole muuttunut. punginvaltuuston suuden asumismuoto, joka Engelinrantaa pitää puheenjohtaja tuo huomioarvoa ja kiinnoskehittää. Nämä aukot pijäädä eläkkeelle eikä eläkeikää pidä tää tukkia ja ottaa eläkekeskusteluissa peukaloida. tarkkaan syyniin. Myöskään työttömyysturvan lisäpäiviä eli eläkeputkea ei pidä poistaa. Ainakaan työntekijäpuolen eläkemaksuja ei voida enää nostaa, ne ovat tapissa. Työttöminä työnhakijoina he ovat täysin väärällä luukulla, kun he eivät työllisty. Hankalia nuo rahoituskuviot ovat, ja tietysti jollain tämä paletti pitää pystyä rahoittamaan. Se koskee Ku kaikkia raskasta työtä tekeviä ihmisiä. va ko os He tippuvat turvaverkkojen ulkopuote Ar ja lelle. Teimme Ramaan aukkoja esimerkiksi läntisen toimintakennusliiton läntisellä veronumeroilla ja saanut alueen päällikkö toiminta-alueella . Silti Ruotsissa ihmiset luottavat eläkejärjestelmän kantokykyyn enemmän kuin Suomessa. Nyt haetaan tälle asialle pitäisi tehdä. sitä, että olisi jokin muuVanhuuseläkkeen alaikärajan nosto on kin muuttuva tekijä kuin eläkemaksut. yksi hyvä keino pitää ihmiset pitempään Tanskassa ja Ruotsissa on pystytty luotyöelämässä. maan järjestelmään muita joustavia kohJos elinajanodote kasvaa seitsemän tia. Tätä mieltä eieläke- ja verotuloja valBlomberg vät ole vain Rakennusliitiolle. 24 Ajatuspaja Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 ?Eläkeikää ei tule nostaa? Puolesta ?Eläkeiän alarajaa ei pidä voidaan ulosmitata lisää Anna-Liisa nostaa. Se on tamitään. eläkkeet laskevat, kuten Ruotsissa tapahTanskassa eläkeiän alaraja sidottiin elin- tuu tänä vuonna, se totta kai kirpaisee eläkeläisiä. Jollakin niiden ihmisten pitää Jo kia tulla toimeen. ho Olen sitä mieltä, että eläkekeskustelussa puhutaan kauhean vähän harmaasta taloudesta. Rakennusalaan liittyvissä töissä, toki myös muilla aloilla metallihommista kaupan kassalle ja sairaanhoitajiin, työ on kuormittavaa. Kaikkiin nyt pöydällä olleisiin keinoihin pitää suhtautua vakavasti. Tässä mielessä sillä olisi mielestäni myös suotuisia vaikutuksia tuloeroihin, jos niitä pelätään. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on kokonaispaketti, johon täytyy kuulua osana se, että rajoitamme pääsyä niin sanottuun työttömyysputkeen ja osaaikaeläkkeelle. Emme voi sulkea pois mitään keinoja, kun puhutaan työurien pidentämisestä . Jotain telmässämme. Vaikka RakennusIsmo Mansikka Demokraatti ton palkolliset vaan myös liitto on pystynyt tukkiRakennusliiton kentän väki. Heitä pitäisi pystyä auttamaan, kun he eivät kykene enää töihin mutta eivät pääse eläkkeellekään. Siksi näitä malleja kannattaa jossain määrin tutkiskella ja jopa jäljitellä. Työt ovat kuormittavuudeltaan erilaisia, mutta meillä on työkyvyttömyyseläkejärjestelmä niille, jotka eivät pysy terveenä. Selvä trendi on nyt ollut, että työkyvyttömyyseläkkeelle on entistä vaikeampi päästä. Heistä 200 oli sitä tävät porsaanreikiä ja sosiaaliturvamieltä, että 63 vuotta on sopiva ikä järjestelmiä hyväksi. Ihmiset eivät jaksa edes sinne 60-vuotiaiksi. Jos nykyjärjestelmää muutetaan, tulee lisäongelmia ja kulut siirtyvät vain eri paikkaan. Siihen puuttumalla Vastaan ?Minun mielestäni eläkeajanodotteeseen, ja euroopikää pitäisi nostaa. Varsinkaan, kun ei ole tonttipulaa eroja on näkemyksessä siitä, miten sitä eikä muutenkaan pulaa asunnoista. pitää kehittää.?. Jos tätä rajoitusta ei tehdä, saattaa käydä niin, että työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen käyttö lisääntyy ja eläkeiän nostolla saavutetut hyödyt katoavat. On selvää, että harmaata taloutta pitää karsia, mutten usko, että se ratkaisisi kokonaan eläke- ja kestävyysvajeongelmaa. Kehitmista, mutta se olisi vienyt näkyvyyttä täminen lisää myös kaupungin vetovanhoilta taloilta. Maailmalla Koko Engelinrannan tarniitä on ja Helsingissäkin on kastelualue on ollut koko Iisakki Kiemunki muutamia kokeiluja. Ruotsissa eläkkeet mea vuotta vuoteen 2050 mennessä. Omassa työssäni näen viikoittain surkeita, avun tarpeessa olevia ihmisiä, jotka ovat loukussa. oli kyse sitten alkupäästä, loppupäästä tai keskivaiheen hyvinvoinnista. Tietenkin jokaisessa ratkaisussa on huonot puolensa, mutta uskon, että vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on tietyllä tavalla vähiten huono vaihtoehto.? Napit vastakkain Kaksi näkemystä yhdestä väitteestä. "Kelluvat talot saavat tulla Engelinrantaan" Puolesta ?Olen suopea uudenlaisuunnitelmaa muutettiin. sille kokeiluille. Näille toiveille (kesk.) loudellisesti typerää, ja kyllä on annettu piutpaut, nyt Hämeenlinnalainen meillä hämeenlinnalaisilla kaavassa tuolle alueelle kaupunginvaltuupitää olla sen verran hyvä on suunniteltu rakentatettu itsetunto, ettei tarvitse tomista. distella hyvyyttämme utopistisilla hankEngelinrantaa voi kehittää, mutta keilla. mielipidekyselyn, johon vas- yrityksiä ja työntekijöitä, jotka käyttasi 355 ihmistä. Rakennusalalla vähän ammatista riippuen jäädään eläkkeelle 58-vuotiaina. Jos nostaisimme vanhuuseläkkeen alaikärajaa, se painottaisi työkyvyttömyyseläkkeitä ja pidentäisi aikaa, jolta tulevan ajan eläkkeen osuus lasketaan. Harmaaseen talouVoi ajatella, että otos on pieni, mutta teen tulee puuttua vielä konkreettiminusta kysely kuitenkin kuvastaa sitä, semmin ja lisätä rahaa valvontaan ? että iso osa ihmisistä katsoo, että ny- sekä poliisin että verottajan puolelle.? kyjärjestelmä on riittävän hyvä eikä liikkumavaraa paljon ole. Näyttäisi siltä, että se synnyttää myös vuotta ja siitä laitettaisiin vaikka puolet eläkkeen maksajissa ja saajissa kohtalailisää eläkeikään, se merkitsisi reilua kol- sen tyytyväisyyden. Kun kuulosta minusta ihan katastrofaaliselta
TORSTAI 28.8.2014 Elokuun erikoisnumero Piirun verran punaisempi Ajatuspaja 25
Liikkumisvalmius on yksi haaste. . Kaikki ei ole aina työnhakijoista kiinni. Kohtaanto-ongelmaan vaikuttavat varmasti myös yritysten maine, työpaikkojen sisältö sekä koko toimialan maine ja houkuttelevuus. Ikääntyneelle työttömälle on vieras ajatus lähteä tuotteistamaan omaa osaamistaan. . Käynnissä on raju murros. Puolitaival aloitti valtiolla vuonna 2003. Syntyy uudentyyppisiä ammatteja, joihin tarvitaan uudentyyppistä ammattitaitoa. . Irtisanotut tulevat vähän erilaisista töistä kuin mistä on kysyntää. . Uutinen on radikaali, jos ajatellaan koulutusjärjestelmää. . Työelämän muutoksen yksi tekijä on, että työn tekemisen tavat muuttuvat. On puhuttu, että aika lyhyellä aikavälillä jopa puolet nykyisistä ammateista katoaa. Työnantajilla on oma vastuunsa rekrytoinnissakin. . Työnhakijoilta edellytetään joustavuutta. Työpaikat, joista nyt joudutaan työttömäksi, ovat erilaisia kuin avautuvat työpaikat. Työvoimapalveluissa on nähty, että sitä paremmin syntyy tuloksia, mitä enemmän on käyttää aikaa työttömän ja toisaalta yrityksen tarpeiden määrittelyyn. Timo Vainio Demokraatti. 30 26 26 Arki Elokuun erikoisnumero Miten löytää työlle tekijänsä, miten tekijälle palkanmaksaja Neljä näkökulmaa arki arki ? KÄYTTÖTIETOA KESKUSTELUUN JA OSALLISTUMISEEN Hyllytys Ministeriö ?? Ohjaa Laura Räty valitsemaasi osoitteeseen. TORSTAI 28.8.2014 Suomessa on uusimman tilaston mukaan 337 200 ihmistä vailla työtä. Samaan aikaan eri firmoissa, eri aloilla ja maan eri osissa olisi työtä tarjolla, jos sille löydettäisiin sopiva tekijä. Ongelmaan työpaikkojen ja työntekijöiden saamisesta kohtaamaan toisensa on esitetty ja esitetään useita selityksiä ja ratkaisuja. Ohessa on neljä näkökulmaa miettimisen pohjaksi ja keskustelun jatkoksi. 1 Kimmo Puolitaival Diplomi-insinööri Kimmo Puolitaival nimitettiin Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtajaksi keväällä. Ylivoimaisesti paras ratkaisu kohtaanto-ongelmaan on saada talous kääntymään kasvuun. Jos saadaan työllisyysaste nousuun ja työttömyys laskuun, se automaattisesti lyhentää työttömyysjaksoja, työn kysyntä lisääntyy ja myös kohtaanto-ongelma pienenee. Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtajan Kimmo Puolitaipaleen mukaan kokonaan talouskasvu ei kohtaanto-ongelmaa poista työelämän rakenteen ja pelisääntöjen muutosten vuoksi. . Työttömän kyky myydä omaa osaamistaan on tärkeä elementti työnhaussa. Nuorten ja yli viisikymppisten työttömyysjaksojen suuri pituusero saattaa osin selittyä sillä, että nuoret 1 ovat taitavampia myymään omia taitojaan, kun ovat sitä jo joutuneet tekemään. Vuoden 2013 alusta hän johti maakunnan te-toimistoa. 2 Janne Vainio 12 vuotta putkiasentajana telakoilla ja teollisuudessa työskennellyt Janne Vainio on Metallityöväen liiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja vuodesta 2009. 3 Tomi Salo HR-asiantuntija Tomi Salon työpaikka on Uudessakaupungissa autotehdasta pyörittävällä?Valmet Automotivella henkilöstöhallinnon asiantuntijana. 4 Atso Vainio Vuonna 1965 syntynyt Atso Vainio on Uudenkaupungin kaupunginjohtaja syksystä 2012. ?Vanhoja ammatteja pyyhkiytyy maailmankartalta? . Osa vanhoista ammateista kertakaikkiaan pyyhkiytyy maailmankartalta
Nyt menee lujaa, kun yritysten ennakoinnit uusista työpaikoista ovat toteutuneet. . Väkeä koulutettiin koko ajan. . Puoli vuotta on käyty keskusteluja yhteistyössä työnantajan, kuntien, ministeriön ja viranomaisten kanssa kanssa siitä, miten positiivinen rakennemuutosongelma ratkaistaan. Uutta ja ihmeellistä ei välttämättä tarvitse keksiä. . Kohtaanto-ongelmaan liittyy se, että 4 päätös muuttaa työn perässä tehdään eri perustein kuin vaikkapa 1970-luvulla. . Ihmisten prioriteetit oman elämänsä järjestämisessä ovat muuttuneet. Uudessakaupungissa ei ole juuri vapaita vuokra-asuntoja. Silloin kun tarvitaan työvoimaa paljon, pitää yrityksen itsensäkin ottaa riskiä ja kantaa vastuutaan kauempaa tulevien työmatkaliikenteestä ja asumisesta työviikkojen aikana. 60 600 ?. Työmatkaliikenteen lisäksi kyse on, miten mahdollistetaan tilapäisasuminen. . Arki 27 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Faktat haltuun 2 ?Ilman koulutusta menee etumatka? . Kyse on yrityksen maineesta. . Kunnallishallinnossa iso kysymys on siitä, miten osaamme auttaa ja tukea ihmisiä, jotka eivät työllisty. Tavoitteenamme on, että emme syyllisty näennäiseen auttamiseen, tempputyöllistämiseen tai -koulutukseen. . Työvoimatoimistoissa oli kesäkuussa tarjolla 60 600 avointa työpaikkaa. ?. Työpaikkojen kokonaismäärä on pudonnut rajummin kuin uusien avointen työpaikkojen määrä kasvanut. ?. Työvoimaa kyllä on. Ei silloin lähdetä töihin mistään kauempaa. . Keskeistä on nyt, että mahdollistetaan työmatkaliikenne julkisilla kulkuneuvoilla. Työnhakijoille on kerrottu, että enempää ei pystytä tässä vaiheessa lupaamaan kuin se, mikä on asiakkaan kanssa sovittu, eli että yhteistyö jatkuu vuoden 2016 loppuun. Kaikki eivät ole valmiita ostamaan omaa. Tilastokeskuksen kansainvälisesti vertailukelpoinen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia. ?. Työttömiä työnhakijoita kesäkuussa oli 337 200. ?. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä nousi kesäkuussa yli 90 000:n. Suomen teknologiateollisuuden menestyksen iso uhka on, että jos yritysten omasta koulutuksesta ei oteta uudestaan kiinni, osaamisen etumatka muihin menee lopullisesti. Vainion mielestä monelta firmalta puuttuu pit- käjänteisyys henkilöstöpolitiikassa. Työpaikkoja oli kesäkuussa haettavana 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin. ?. Nyt haemme 150 uutta ihmistä, ja silloin henkilöstömäärä tuplaantuu puolessatoista vuodessa. . Kun jollekin alueelle tulee paljon uusia työpaikkoja, se ei tarkoita, että kaikki siellä työttömänä olleet työllistyisivät tehtaalle, osa kylläkin. . Aina pitää olla valmis ammattilainen. Aiemmin oli firmoja, jotka kantoivat itse vastuutaan siitä, että heillä oli riittävästi osaavaa työvoimaa. Keskimäärin työttömyys kestää 43 viikkoa. Nuorilla työttömyys kestää 11 viikkoa. 50 vuotta täyttäneillä työttömyysjakso on keskimäärin 84 viikkoa. 3 ?Alue kaluttu jo tyhjäksi? Valmet Automotiven henkilöstöhallinnon asiantuntija Tomi Salo sanoo, että Uudenkaupungin autotehtaan ongelma ei ole työnsä osaavan, motivoituneen ja autotehtaasta kiinnostuneen työvoiman puute. . Ongelma on enemmänkin se, että olemme kasvaneet niin rajusti, että Uusikaupunki ja Vakka-Suomi alkavat olla tyhjäksi kaluttuja. . Eivät ihmiset kauheasti luota sellaisen firman lupauksiin, jolla isonkaan työvoimalisäyksen jälkeen ei mene kuin puoli vuotta, kun alkaa väen vähennys. Kesäkuussa työvoimatoimistoihin ilmoitettiin 31 600 uutta avointa työpaikkaa, 1600 enemmän kuin edellisvuonna. ?. Yleisellä puolella työvoiman kohtaanto-ongelman yksi osa on, että juuri sitä kyseistä osaamista ei sillä alueella ole, jota yritys hakee, Metallityöväen liiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Janne Vainio sanoo. . Tilanne on mennyt sellaiseksi, että kun vuokrafirma saa asiakkaalta toimeksiannon, on täysin poissuljettu, että firma itse kouluttaisi. Työttömiä oli 35 000 enemmän kuin tou- kokuussa ja lähes saman verran enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. ?. Tarkoitus on tehdä Uudessakaupungissa autoja senkin jälkeen.. Yli 50-vuotiaita työttömistä oli lähes 118 000, alle 25-vuotiaita yli 50 000. ?. Työssäkäyntialueella ei ole julkista liikennettä, joka sopisi meidän kolmivuororytmiimme. ?Miten osaamme auttaa niitä, jotka eivät nyt työllisty? Kaupunginjohtaja Atso Vainio muistuttaa, että kun Uusikaupunki eli 1990-luvulla tosi vaikeita aikoja ja työttömänä oli joka kolmas, osa työikäisistä syrjäytyi
(ehkä kuusi metriä sekunnissa). Ja aina huikean kanssa. Toukokuun helteiltä muistan, kuinka joku jääkiekkomaajoukkueemme kellokas julisti Suomelta yllättävänkin hyvin menneistä Valko-Venäjän ki- soista, että ?tää on ollut ihan huikea matka?. Minskiin, mitä huikeaa siinä on, reilun tunnin lento vanhaa neuvostofiilistä henkivään kaupunkiin. Ehkäpä nykyinen mediailmasto, jossa suositaan lyhyitä, nopeasti syntyviä juttuja, vaatii kompensaationsa. Hienoa. Mutta jos olisit vallitsevan kielitrendin vanki, sinun olisi kuulunut vastata, että ?tää on ollut ihan huikea matka?. n n n Kun pahimmasta kaiken mahdollisen tarinallistamisesta ollaan pääsemässä eroon, on tilalle tullut tämä ?matka?. Viime vuodethan kaikki on käännetty ?tarinaksi?. Vaaleissa ei ole käyty enää kampanjoita vaan ne ovat olleet tarinoita. Teattereissa ei ole käyty harjoitusprosesseja, vaan se on ollut tarina. on saanut kuulla ja lukea koko kesän. Niin Stubbille kuin joka vuotisille BB-kilpailijoillekin tuntuu kuitenkin olevan yhtälailla epäselvää, missä kulkee se kohelluksen ja itsekorostuksen raja, jonka jälkeen yleisö alkaakin kyllästyä eikä enää hypikään riemusta ja äänestä aplodien saattelemana jatkamaan seuraavalla kierroksella. Kielen päällä Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. Huikealla matkalla . Niinpä jonkun poliitikon nousu porras portaalta vallan huipulle ei ole normaalia kiipimistä, vaan ?huikea tarina?. Huikea on ehdottoman pakollinen adjektiivi myös tarinaa korvaamaan tulleen matka-sanan yhteydessä. On oltu vähän kreisillä tuulella, pistetty kaikki likoon ja menty avaamaan Duudson -puistoa, on oltu vähän erilainen pääministeri ja ihan itse jopoiltu Ukrainan lipun väriseen kesäasuun sonnustautuneena pitämään Nato-aiheista tiedotustilaisuutta hauskasti uimarannalle, on vähän kierretty kouluja ja poseerattu cooleissa selfieissä coolin nuorison kanssa. ja tehdä mitä tahansa, että koko Suomi saa tietää, miten cool, aina-positiivinen, hullunhauska ja hyvä jätkä hän onkaan. Stubb tuntuu huomanneen, että niillä ominaisuuksilla se Big Brother-kilpailu on useasti ihan voitettukin. Mutta kun se puskee läpi jokaisesta arkisestakin yhteydessä, pudotetaan todellisilta elämyksiltä pohja. ?Aivan huikeeta tämä sun nakkikeittosi!. No, tämä lätkäniilo tarkoitti matkalla tietysti koko turnausta suuressa kuvassa (sekin jääkiekkopiirien suosima mahtaileva ilmaus). Tervetuloa takaisin näppäimistön ääreen, Tua. Vääjäämättä tulee mieleen, että Stubb käyttäytyy ministerinä kuin Big Brother -talon asukas, joka on päättänyt ottaa ilon irti tästä ?ainutlaatuisesta kokemuksesta. On kuin ihmisten sanapankista olisivat kadonneet adjektiivit ?hieno?, ?upea?, ?komea?, ?vaikuttava?. Ei huikeassa sinänsä mitään vikaa ole, kiva ja postiivinen laatusanahan se. Meniko kesä lomineen hyvin? . Kyllä, ministerinäkin voi olla oman elämänsä rock-stara. ?Siellä on ihan huikea tuuli. Urheilijat eivät ole valmistautuneet ja käyneet osallistumassa arvokisoihin, vaan ovat olleet osana jotain tarinaa. Toimittajat ovat olleet tarinavillityksen etujoukoissa. Samoina päivinä joku kokoomuksen voitonriemuinen silmäätekevä hehkutti puolueen eurovaalikampanjan olleen huikea matka... Vastaavanlaisesta ?matkailusta. Kiitos erinomaisesti! Kapulakieli piinasi tuskin lainkaan. . (RB) n n n. Kun lehtijutuisssa eikä etenkään verkkomediassa pysty kertomaan niitä suuria tarinoita, pitää kaikki mahdollinen nimetä sellaisiksi. 28 Arki Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Enemmän kuin tuhat sanaa Nora Vilva analysoi kuvia ja kuvattavien kehonkieltä. Kirjoittajalla on kokemusta sekä lehtikuvien käytöstä että kuvattavana olemisesta. 1 Kokoomuksen puheenjohtaja ja maamme pääministeri Alexander Stubb on ilmiselvästi tullut siihen tulokseen, että huomion keskipisteenä olemisen on pakko olla jotenkin hyvä juttu. Mikäpäs siinä, Duracell-pupukin jää kieltämättä toiseksi Stubbin energiaa pursuvan ees taas sinkoilevan leveästi hymyilevän hahmon rinnalla
Normaalissa kielessä vaadittaisiin ihan vain kasvupakettia. Jonkun kapulakieleen viehtyneen toimittajan mukaan ?Renzi on sanonut, että unionin tulisi keskittyä vähemmän talouskurin harjoittamiseen?. (TO). Kunnalla ei siis ole varaa entisenlaisiin palveluihin. Sokerina pohjalla eräs vaikuttaja halusi puuttua ?harmaan talouden valitettavaan esiinty- miseen työmarkkinoilla?. Kun päättäjä karsii niitä kielestään, hän sekä tehostaa viestiään että säästää kuulijoidensa ja lukijoidensa aikaa. Kokeilkaa. Kapulakieli on nimittäin täynnä täysin tyhjänpäiväisiä sanoja. Otetaan muutama esimerkki. ?Tasa-arvoisen työelämän toteutumisesta on pidettävä meteliä?, vaati muuan vaikuttaja. Mikäs siinä, mutta hän olisi yksinkertaisesti voinut kehottaa pitämään meteliä tasa-arvoisesta työelämästä. Toinen vaikuttaja vaati hallitukselta ?kasvupaketin luomista?. Siitä voi tulla vaikka muikea matka. Putinin elekieli on jäätävän rauhallinen ja hän sivuuttaa Poroshenkon läheltä tulevan intensiivisen katseen täysin. Mitä jos keskityttäisiin yksinkertaisesti vähemmän talouskuriin? Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kohtaamisessa eivät poskisuudelmat lennelleet. Taitava ele Putinilta, koska tässä kohtaa ylös katsoessaan hän saattaisi lyhyempänä henkilönä tahtomattaankin viestiä pienemmyyden tunnetta Poroshenkon suntaan. Besiktasin päävalmentaja Slaven Bilic ärjyy erotuomari Milorad Mazicille Mestareiden liigan pelin tuoksinassa. Bilic antaa sanoilleen lisäpainoa korostuneen etunojaisella ylävartalon asennolla sekä tiukalla katsella. Tällä kertaa jatkan taisteluani kapuloita vastaan todistamalla, että jäykän ja tekohienon kielen käyttäminen on karmivaa haaskausta. Arki 29 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 2 3 Minä olen kuulevinani huikeissa matkoissa amerikkalaisen säväyksen. Perinteisestihän Suomessa on unohtumattomimpienkin elämysten äärellä sanottu ?hyvä homma. Erotuomari ottaa tilanteen sovittelevan rauhallisesti mutta eleistä päätelleen pysyy kannassaan. ?Saunan edustalla vilvoitellessa on hyvä miettiä, miten voit vaikuttaa oman lähivesistösi tilan paranemiseen?, vinkkasi toinen toimittaja. Kun kirkuminen ja riemusta hyppiminen eivät vielä ihan luonnistu, on päästy huikeaan matkaan. Oikeastaan sopiva adjektiivi voisikin olla ?muikea?. Mutta seuraavaksi siirrymme matkoista ja tarinoista tuttuun tapaan kapulakielen maailmaan. ja hymyilty jäykästi. Televisiossa amerikkalaisen viihteen keskellä suomalainen reaktio on kuitenkin alkanut näyttää valjulta, ja esiintyjiltä on alettu vaatia intensiivisempää intoilua. Puutu hyvä ihminen harmaaseen talouteen, niin jotakuta äänestäjääkin saattaa kiinnostaa! Kuten näkyy, päättäjien kapulakielen turhat sanat ovat usein juuri -minen-päätteisiä substantiiveja, joiden muista kauhuista olen kirjoittanut aiemmin. Itse mietin mieluummin, miten vaikutan lähivesistöni tilaan. Pessimistinen kuntapäättäjä puolestaan lausui, että ?varaa entisenlaisten palveluiden ylläpitämiseen ei ole?. Kädet ovat tiukasti selän takana, joten Bilicin mielestä asiassa ei edes kaivata selittelyjä
Myös yhteistyön tiivistäminen sisar- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa on erittäin tärkeää, Alijärvi toteaa. Hän huomauttaa, että aktiivinen keskusteluyhteys järjestökentältä puoluetoimistoon ja edelleen työryhmille avaa reitin puolueen toimijoille välittää viestiä alueiden tilanteesta ja erityispiirteistä poliittiseen valmisteluun oikeassa vaiheessa. . Paneelin jäsenet saavat 6?8 kertaa vuodessa lyhyen sähköisen kyselyn, jonka tuloksia hyödynnetään kantoja laadittaessa. liity Kansalaispaneeliin Miten toimii hyvä terveyskeskus. Mikä takaa viihtyisän ja laadukkaan päivähoidon. SDP:n ohjelma- ja työryhmäkoordinaattori Pirjo Alijärven mukaan puolueen tavoitteena on tehdä ohjelmatyötä entistä näkyvämmäksi hyödyntämällä työryhmien työtä laajamittaisemmin. . Työryhmien työskentelyn aktiivisemmalla hyödyntämisellä haluamme tukea jäsenistöä, valtuutettuja, lautakuntien jäseniä sekä puolueen ja järjestöjen luottamuspaikoilla vaikuttavia henkilöitä työssään, Alijärvi sanoo. Hänen mukaansa uudella toimintatavalla kyetään palvelemaan sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän tavoitteita, mutta ennen kaikkea puolueen ohjelmatyön vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja tehokkuutta. Alijärvi tähdentää, että työryhmien edustama asiantuntemus on erittäin tärkeä osa myös tulevien eduskuntavaalien poliittista valmistautumista ja ehdokkaiden tukemista. Yrittäjyydessä paljon pohdittavaa Muuramelainen Ulla Perämäki ryhtyy vetämään puolueen yrittäjyystyöryhmän työtä. . Tiedotamme mahdollisuudesta ilmoittautua näihin työryhmiin heti, kun suunnitelmat valmistuvat. Ulla Perämäki kertoo, että yrittäjyystyöryhmän osalta suunnitelmissa on jo muun muassa webinaareja eli verkkoseminaareja, joissa osanottajat voivat tuoda esiin ajatuksiaan ja ideoitaan. . Kansalaispaneeliin voi osallistua kuka tahansa, puolueen jäsen tai muuten yh- teiskunnallisista asioista kiinnostunut. Käy liittymässä saman tien osoitteessa www.sdp.fi/kansalaispaneeli ja pyydä kaverisikin mukaan! Mielipidettäsi kysytään ensimmäisen kerran jo syyskuussa.. 30 Arki Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 SDP:n puoluetoimistolta Työryhmä miettii keinoja yksinyrittäjien aseman parantamiseen Työryhmätyössä uusia tuulia Puolueen työryhmät tekevät parhaillaan työsuunnitelmiaan syksyn ja talven osalta. Puolueen sivujen kautta löytyvät minun yhteystietoni viestitystä varten. Millainen on tulevaisuuden peruskoulu. Otan mielelläni viestejä vastaan, Perämäki vinkkaa. Katso työryhmät ja niiden puheenjohtajat osoitteesta www.sdp.fi/tyoryhmat. Tule vaikuttamaan . Heidän sosiaaliturvansa on olematon, mutta haluaisin keskittyä tuomaan esiin keinoja, joilla nämä ihmiset tulisivat itse toimeen. Puoluekokouksen päätöksen mukaisesti työelämä-, yrittäjyys-, kuluttaja- ja periaateohjelmatyöryhmien toimintaan osallistetaan aikaisempaa laajemmin jäsenistöä mukaan. Tällainen työskentelymalli mahdollistaa laajan osallistujamäärän eri puolilla maata. . Työryhmien syvää asiantuntemusta ja työskentelyn tuloksia pitää jalostaa pidemmälle siten, että SDP:n järjestökenttä voi hyödyntää niitä ajantasaisen keskustelun avaajina ja ylläpitäjinä. Toiminnallisena tavoitteena on, että puolueen järjestökenttä, jäsenistö lähtee laajasti liikkeelle paikkakunnillaan kertomaan SDP:n tavoitteista ja ohjelmatavoitteista. . Itselleni puheenjohtajan tehtävä on iso haaste, Perämäki toteaa. Yksinyrittäjien asema on hänen mukaansa surkea ja teema tuleekin olemaan isossa osassa työryhmän työssä. . Esimerkiksi, miten pk-yrityksiä voidaan auttaa saamaan kansainvälisiä yhteyksiä, ja miksi nykyiset keinot eivät riitä? Perämäen mielestä yrittäjyysasiat ovat jääneet puolueessamme hieman lapsipuolen SDP asemaan, koska pääfokuksemme on ollut palkansaajien hyvinvoinnissa. . Tavoitteena on työskennellä ainakin osittain verkossa, mutta toteuttaa myös laadukkaita tilaisuuksia eri puolilla Suomea, Pirjo Alijärvi kertoo. . Tässä on iso alue, jolla voimme tuoda myös koulutuspolitiikkaamme uusia, tärkeitä näkökulmia, Perämäki näkee. Jäsenistö mukaan Uutta työryhmätyössä ovat niin sanotut avoimina foorumeina toimivat työryhmät. Isoja asioita heille ovat arvonlisäveroista selviäminen, eläketurva ja työttömyysturva, Perämäki listaa. Hän kertoo työryhmän paneutuvan tietenkin myös pksektorin ongelmiin. . Näistä ja monista muista aiheista SDP haluaa kuulla juuri sinun mielipiteesi. Osallistumalla Kansalaispaneeliin pääset vaikuttamaan. Poliittinen vaikuttaminen ei ole tällä hetkellä ensisijainen kanava, jonka kansalaiset valitsevat halutessaan vaikuttaa. SDP haluaa muutoksen tähän ja on kehittänyt uusia keinoja saada kansan ääni kuuluviin. Yksi tällainen on Kansalaispaneeli. Kansalaispaneeli kysyy kansalaisten mielipiteitä asioihin, joista SDP on muodostamassa kantaansa. Edellinen työryhmä on tehnyt hyvää työtä ja siitä saamme paljon apuja jatkoon
Lehteä piti erittäin hyvänä 8,5 prosenttia vastaajista. Netissä ohjelmaa voi kommentoida ja siihen voi tehdä esityksiä, tai vain seurata sen kehittymistä osoitteessa www.kansalaiskanava.sdp.fi. ?Meillä on oltava ohjelma, joka näyttää tien tulevaisuuteen ja antaa vastauksia ihmisten arkeen.? Tehtävä kentällä SDP:n puoluesihteeri Reijo Paanasen mukaan vaalivoitto saavutetaan, kun puolueella on neljä tiettyä tekijää kohdallaan: ehdokkaat, ohjelma, politiikka ja vaalityö. . Lähes 60 prosentin mielestä lehti on laadultaan hyvä, kun taas 30 prosentin mielestä lehti on keskinkertainen. Kyselyyn vastanneet haluaisivat lukea erikoisnumerosta enemmän asiantuntijoiden taustoittavia artikkeleita, yhteiskunta-analyysejä ja politiikan tutkimuksia. Näitä ovat jäsenmäärän lisääminen, toiminnan suunnitelmallisuuden lisääminen, ajankäytön ja tehtävien jaon hallinnan parantaminen, päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja byrokratian vähentäminen niin, että toiminnalle jää enemmän aikaa. Toimintaohjelmaa ja mittareita Puoluekokous päätti useista toimenpiteistä, joilla edellä mainittuja asioita edistetään. Ne ovat myös keskeinen sisältö, kun puheenjohtaja Antti Rinne kiertää kaikki puoluepiirit syksyn aikana. Puoluesihteeri Paananen korostaa, että vaalityöhön tarvitaan kaikkia. Voittoon päästään, kun meillä on ensinnäkin oikeanlaiset, osaavat ja oikeita ryhmiä koskettavat ehdokkaat. Myös puheenjohtajan haastattelut, vasemmistolaisten ajattelijoiden ja yksittäisten jäsenten ajatukset kiinnostavat. Nykyistä, kuukausittaista ilmestymisväliä pitää sopivana suurin osa, reilut 70 prosenttia, vastaajista. Neljäs tärkeä tekijä on sitten se, että me teemme positiivisen ja nousujohteisen vaalityön, Paananen toteaa. Jämäkän ja tavoitteellisen vaalityön perusteista sovittiin piirien, kansanedustajien ja puolue-elinten kokoontuessa viime viikonvaihteessa Vantaalla. Viikoittaista ilmestymisväliäkin kannattaa vajaat 16 prosenttia vastaajista. Järjestöpalstalle tilausta Noin kolme neljäsosaa vastaajista näkisi mielellään erikoisnumeron sivuilla puolueosastojen oman järjestöpalstan, jossa olisi mahdollista ilmoittaa esimerkiksi oman yhdistyksen tapahtumista. Reilut 60 prosenttia vastaajista toivoi mahdollisen ilmoittelun olevan maksutonta, kun taas noin kolmanneksen mielestä ilmoituksista voitaisiin periä pieni käsittelykulu. Kyselyyn vastanneista SDP:n uutisia internetissä lukee SDP:n kotisivuilta noin 32 prosenttia, demari.fi:n sivuilta 15 ja puolueosaston/piirin kotisivulta 17 prosenttia vastaajista. Yli 80 prosenttia vastaajista toivoo, että Demokraatin erikoisnumero olisi luettavissa myös internetissä. Ohjeet näistä toimista täsmennetään pikapuolin kenttäkäyttöön. . Lisäksi lähes 60 prosenttia vastanneista jäsenistä on sitä mieltä, että SDP:llä pitäisi olla oma verkkolehti, joka kertoisi politiikan tapahtumista pitkin päivää.. Arki 31 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Kari Hulkko Järjestöuudistustyö jatkuu Seinäjoen puoluekokous kävi kriittisen keskustelun SDP:n järjestöllisestä tilasta ja totesi siinä olevan runsaasti parannettavaa. Kokous listasi, keväällä järjestetyn SDP:n järjestökyselyn sekä lukuisien puoluepiirien, kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen järjestämien keskustelutilaisuuksien perusteella joukon tärkeimpiä järjestöllisiä tehtäviä. Työryhmän sihteerinä toimii järjestöpäällikkö Ari Näätsaari. Työryhmän tehtävä on konkretisoida puoluekokouksen päätökset toimintaohjelmaksi ja rakentaa onnistumista mittaavia mittareita, joiden avulla voidaan seurata toimenpiteittemme vaikutuksia. Työryhmä käyttää hyväkseen myös vuoden 2008 puoluekokouksessa hyväksytyn SDP uudistuu -asiakirjan esityksiä ja kokemuksia. Järjestöuudistusasiakirjan voi lukea muistin virkistämiseksi osoitteesta www.kansalaiskanava.sdp.fi, osiosta ?ohjelmat?. SDP uudistuu -asiakirjan löydät osoitteesta www.sdp. fi/taustat/sdp-ohjelmatyo kohdasta ?Lisää ohjelmia?. Päätösten konkretisoimiseen voit sinäkin vaikuttaa. Lisäksi meillä on oltava ohjelma, joka näyttää tien tulevaisuuteen ja antaa vastauksia ihmisten arkeen, Paananen näkee. Hänen mukaansa vaalivoittoon vaaditaan myös, että SDP:n politiikka luo luottamusta. . Kyselyyn vastasi yli tuhat puolueen jäsentä. Lähes 80 prosenttia vastaajista oli lukenut erikoisnumeroa kyselyä edeltäneen kahden viikon sisällä. Jokaista tarvitaan, jotta olemme jatkossakin tekemässä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista Suomea. Reijo Paananen patistaa kaikkia vaalityöhön. Jokaista tarvitaan tekemään oikeudenmukaista ja tasa-arvoista Suomea. Jäsenet arvioivat Demokraatin erikoisnumeron Alkukesästä puolueen jäsenille lähteneessä sähköisessä jäsenkyselyssä kysyttiin arvioita ja kehittämisehdotuksia tästä käsissäsi olevasta Demokraatin kuukausittain ilmestyvästä erikoisnumerosta. Näitä toimenpiteitä ryhdytään nyt konkretisoimaan Markku Laineen vetämässä työryhmässä. Vähintään puhumaan tuttavien kanssa SDP:n tekemistä ehdotuksista niin työpaikoilla kuin harrasteissa.
32 Arki Elokuun erikoisnumero Sudoku Säästä eläimet tupakantumpeilta Poltetusta tupakasta jää jäljelle filtteriosa, joka tupakoitsijan poltellessa kerää itseensä savukkeen sisältämiä myrkkyjä. Kun tupakka tumpataan, heitetään jäljelle jäävä filtteri usein roskapöntön sijasta maahan tai veteen. Pönttöjä ei kuitenkaan ole joka paikassa, joten Teatterit Sarjakuvat Kokoukset KUTSU SDP:n Keski-Suomen piiri ry:n SYYSPIIRIKOKOUKSEEN Aika: Lauantaina 25.10.2014 alkaen klo 10.00 Paikka: Aalto-sali, Väinönkatu 7, Jyväskylä Asiat: Käsitellään piirin sääntöjen 12 §:n määräämät syyspiirikokouksen asiat. Aloitteet: Piirikokoukselle voivat tehdä aloitteita piirijärjestön alueella toimivien puolueosastojen jäsenet, puolueosastot, kunnallisjärjestöt, piirihallitus sekä puoluehallitus. Rasiaksi sopii esimerkiksi tyhjä tupakka- tai pastilliaski. Reetta Savolainen Valonia Tumppeja löytyy esimerkiksi lintujen, kalojen ja valaiden ruoansulatuselimistöstä.. Seurauksena tumppeja löytyykin esimerkiksi lintujen, kalojen ja valaiden ruoansulatuselimistöstä. Yhden tupakantumpin hajoaminen makeassa vedessä kestää noin puolitoista vuotta ja merivedessä noin kolme vuotta. Maaperässä hajoaminen kestää jopa viidestä viiteentoista vuotta. Tumpista vapautuu sen Myydään Ekovinkki hajotessa muun muassa kadmiumia, lyijyä ja arsenikkia. Vaikka tumppi olisi jo maatunut, sen sisältämät ympäristömyrkyt ovat jääneet maaperään. Siitä myrkyt kulkeutuvat sadevesien ja valumavesien kuljettamina lopulta vesistöihin. Tumpit tulee huolehtia huolellisesti sammutettuina roskapönttöihin. Aloitteet tulee toimittaa piirihallitukselle 26.9.2014 mennessä. Edustajat: Kokousedustajina toimivat sääntöjen 9 §:n mukaisesti vuodelle 2014 valitut piirikokousedustajat. Jyväskylässä 20.8.2014 SDP:n Keski-Suomen piiri ry piirihallitus Rolf Nyholm puheenjohtaja TORSTAI 28.8.2014 Jari Blom toiminnanjohtaja B.Virtanen - Urja taskussa voikin kuljettaa rasiaa, josta tumpit on helppo pudottaa roskikseen sellaisen osuessa matkan varrelle
Kahvitarjoilu 16.30. Kokouksessa käsitellään muun muassa alkavaa vaalityötä ja kuntapolitiikan ajankohtaisasioita, muun muassa liikenneratkaisuja. Esimerkiksi nuorten itsemurhat näkyvät ennenaikaisesti menetettyjen vuosien lukumäärässä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. (ma - la) Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. Voimavarojen tuhlausta voidaan vähentää, kun tajutaan sairauksien ehkäistävyys. Vienosen mukaan kyse ei ole siitä, pääseekö vastaanotolle vai ei. Lähetä ilmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus tai sähköpostilla osastot@demari.fi julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Liity sinäkin SAK:n Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Samat keinot toki pätevät yli 70-vuotiaisiinkin, Vienonen valottaa. Hänen mukaansa suurimpien kaupunkien sisällä olevat erot ovat yllättävän suuria, kun tutkitaan ehkäistävissä olevia kuolemia. Tervetuloa! johtokunta. Hengelliset SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Kokoonnumme Wanhassa herrassa ma 1.9 klo 11.30. Tässä ei ole laskettu ruumiita, vaan menetettyä elämää. Sitä, että ennenaikaisesti hukataan inhimillistä pääomaa, kertoo tutkija, lääketieteen ja kirurgian tohtori Mikko Vienonen STT:lle. Tutkimuksessa on määritelty laskennalliseksi eliniäksi 70 vuotta, johon verrataan toteutuneita elinikiä. klo13 Ty:n kerhotilassa. Kyse ei ole kuolleisuusluvuista. . 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Yleislääkäri-lehdessä keskiviikkona julkaistu artikkeli käsittelee terveyseroja ehkäistävissä olevien, ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla. Sen perusteella voidaan pohtia, voidaanko ne ennaltaehkäistä. Vanhojen kohdalla ne eivät sitä heilauta, jos ennenaikaisuudeksi katsotaan 70 vuoden raja. Alkoholi taas liittyy niin sairauksiin, tapaturmiin kuin itsemurhiinkin. Miesten ja naisten erot ovat myös suuret. Tutkimuksen teki Itä-Suomen yliopiston johdolla Finnish Consulting Group. Tutkitusta kuudesta kaupungista paras tilanne on Espoossa ja huonoin Turussa. Aiemmin aihetta ei ole tutkittu tällä menetelmällä kaupunginosittain. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. UUSIMAA Järjestöjen ja yhdistysten ilmoitukset ovat maksullisia. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Reino Pasanen STT Yhdistystoiminta HÄME 139? Sudokun ratkaisu . Lahden Seudun Wanhat toverit. Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu tiistaina 9.9.poikkeuksellisesti klo 14 Kaupungintalon kokoushuoneessa 3. Arki 33 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Alkoholi kietoutuu moniin kuolinsyihin Suurten kaupunkien sisällä on enemmän terveyseroja kuin niiden välillä. Niissä voi piillä tärkein syy paljon puhuttuun kestävyysvajeeseen. Vuorossa asiaa Niemisen Erkin väitöksistä. POHJANMAA . Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin Piikkiön seurakunta Kastetut: Aarre Uljas Olavi Kuurtamo, Santeri Jere Johannes Mäkelä. Kuolleet: Sylvi Kustaava Varpula 100 v. Åbo svenska församling Döpta: Alma Maria Anita Smeds, Wilhelm Rikhard Gustav Söderholm. Förelysta: Ville Jukka Olavi Virtala, Åbo Mikaels församling och Emilia Susann Kristiina Taxell. Döda: Hans Göran Adolfsson 79 år. Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Aino Iiris Eveliina Pasanen, Vikthor Avioliittoon kuulutetut: Lauri Pekka Johan Aleksanteri Sundström. ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Yhteiskuntakerho to 4.9. Tutkimuksessa oli mukana kuolinsyissä myös pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja itsemurhat. . Tilaajajohtaja Saara Rauhala alustaa Mänttä-Vilppulan sote-näkymistä. /2 vrk/hlö vät elintapoihin, joista alkoholin käyttö on vaikein ja kasvavin. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Porvoon työväenyhdistyksen (PTY ry) kuukausikokous Raatikympissä su 31.8. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Tutkimuksessa ilmeni, että paljon on myös ongelmaisia osoitteettomia kansalaisia, esimerkiksi Helsingissä 17 000 ja Oulussakin tuhatkunta. Hän toivoo tietojen antavan poliitikoille pohdittavaa. . (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Kuolleet: Maila Alice Juvonen 94 v, Onni Kauranen 93 v, Laila Orvokki Enqvist 91 v, Ester Elisabet Henriksson 91 v, Terttu Fanny Lemmikki Leinonen 90 v, Sylvi Linnea Lönnqvist 87 v, Kurt Reinhold Myrsky 67 v. Kaarinan seurakunta Kastetut: Oskari Vilho Olavi Anttila, Ellen Aleksandra Dahl, Minea Hellä Helena Dahlström, Niko Veikko Leino, Joni Eelis Jukka Nummela. Kuolleet: Irja Kyllikki Isomoisio 90 v, Kaino Aleksanteri Ristilä 90 v, Heimo Kalevi Tani 84 v, Pirkko Kaarina Tuominen 82 v, Hannu Ilmari Grönlund 66 v. » www.sak.fi/pirkanmaa » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Turun seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Akusti Akkanen ja Jenna Minttu Kastetut: Viljo Frans Juhani Isaks- Emilia Lindholm, Miika Erik Sason. muel Kankaanranta ja Suvi Tellervo Aaltonen. Turun Mikaelinseurakunta Kuolleet: Laila Lotta Marjatta LaakKastetut: Vertti Voitto Ernesto Kuu- so 91 v, Meeri Ellen Ahlqvist 89 v, luvainen. Hilkka Hellevi Tamminen 85 v, Jouko Avioliittoon kuulutetut: Heikki Ta- Ilmari Liikanen 78 v, Kaija Kaarina pani Korhonen ja Sanna Riikka Julia Muurinen 76 v. Kola, Olli Joonas Lieskivi ja Jonna Marika Skön. Maarian seurakunta Kuolleet: Aira Maria Korpela 89 v, Kastetut: Roni Rafael Ekroos, Aada Jukka Kullervo Mattila 86 v, Reino Hilda Maria Haaristo, Vilja KaaKalevi Rantanen 83 v, Maija Lii- rina Hägerth, Minttu Ella Henrika sa Sato-Hunsala 83 v, Leena Sisko Päivärinta, Joanna Helmi Orvokki Korvenmaa 81 v, Vappu Aira Soilikki Rautakoski, Jasmin Vellamo Ruonti, Lainummi 81 v, Helga Anna-Liisa Erin Alexandra Westerholm, Neela Lundén 81 v, Kauko Aulis Laurell Maria Ylivainio. Avioliittoon kuulutetut: Henri Mikael 78 v. Hellström ja Ella Fanny Karin Laiho, Joni Tapio Heikiö ja Sabrina Maria Turun Martinseurakunta Kastetut: Rufus Christofer Arojoki, Vikman. Urho Olavi Arvonen, Cecilia Ada Kuolleet: Sofia Nuttura 93 v, Taimi Isabella Grönroos, Aliisa Vilhelmiina Hellin Aaltonen 89 v, Eila Kaarina Hartiala, Samuel Söderholm, Jesper Salminen 85 v, Hely Paula Lemmitty Piispanen 82 v, Anja Sofia Suomela Juhani Wilén. Kuolleet: Meri-Tuulikki Vartiainen 68 82 v, Marjatta Orvasto 63 v. v, Kirsi Marja Ikävalko 53 v. Turun Henrikinseurakunta Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Ellen Eva Katariina Mänty, Kastetut: Emma Emilia Maria Aalto. Kansankielellä voi puhua ennenaikaisista ja turhista kuolemista. . 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Alustajana Aarne Heikkilä. PIRKANMAA . Enimmät ongelmat liitty- . klo 17. Tutkimuksessa on katsottu syitä, mihin ihmiset ennenaikaisesti kuolevat. Siinä olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Kylpyläloma tarjous 2 vrk Majoitus 2 hh, aamiaiset, 2 x ruokailu buffetpöydästä, uuden kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsyt tanssiravintolaan. Koskee vain uusia varauksia. Lisäetu lomapaketin ostajalle: Klassinen hieronta 25 min 27
23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 17.30 Naiset puhuvat. Mv. 14.45 Arkistokuvia: Kunniankukko (S) (1955) Alkoholin käyttö vaikuttaa negatiivisesti johtajan ja opettajan auktoriteettiin. (U) 12.31 Vauhtimimmit 9/10. 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Suurin pudottaja 10.15 Emmerdale (S) 10.45 Emmerdale (7) 11.15?11.25 Pilanpäiten 04.00 Teematieto 12.55 Keidas Jakso 9. 10.03 Ajantasa. 1/5: Salaattia. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaus: Paul Verhoeven. 00.35 Petolliset enkelit (7) Ilmestys. 01.35 Frasier (S) Kaapista allikkoon. 02.05 Poliisit 02.35 - 05.00 Ennustaja-TV 17.00 - 17.40 Sami Yaffa Sound Tracker Muusikko Sami Yaffa on nähnyt niin kansainvälisiä areenoita kuin katusoittajan arkea. 07.15 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. 10.55 Pikkujuttu. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Elegioita?Ferruccio Busonin pianomusiikkia, 21.15 Brysselin kone. 20.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 09.00 Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. 21.50 Merisää. O: Matti Kassila. 06.05 Hartaita säveliä. 14.00 Yle Uutiset. Ruokaratsia selvittää mansikanmakuisten elintarvikkeiden mysteeriä. Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. Peltola ottaa taas suunnan Lappiin, tänä kesänä Itä-Lappiin. 20.00 Silminnäkijä: Isäni on seksituristi 20.30 Matkalla MM-kisoihin #Susijengi 21.20 Jalkapalloa: Rapid Wien - HJK Eurooppa-liigan karsintaottelu, 1.puoliaika. 19.00 Yle Uutiset ja sää. puoliaika. 23.25 True Blood (16) 9/10. 23.03 Minna Pyykön maailma. 22.05 Todellisia tarinoita. 13.06 Maakuntaradio. 11.00 Yle Uutiset. 17.20 Urheiluradio. Ohjaus: Armand Lohikoski 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.10 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Pingviinien saari Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Murdochin murhamysteerit (12) Ruumis näyttämöllä. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Rakkauden tähden: Xie ja Osmo Kiinan Kantonista kotoisin oleva Xie vierailee Eilan luona Vihdissä. 19.00 Downton Abbey (12) 3/9. Palvelusväki on kovilla kun kartano viihdyttää suurta vierasjoukkoa. 19.50 Lenan matkassa Nyt Lena tutustuu ikivanhaan Samarkandin kaupunkiin Uzbekistanissa. Jäähyväiset. 00.20 Luck (16) 1/9. Talvi. Rankan lumisateen jälkeen metsä on kuin lumottu, ja Jimmy tutkii eläinten lumeen jättämiä jälkiä. 21.50 Kino: Älä käännä heille selkääsi (12) (USA 1955) New Yorkin koulumaailmaan sijoittuva elokuva, jossa idealistinen opettaja yrittää olla hyödyksi slummialueen lukiossa. Ohjaaja: Anders Engström, Suomi 2011. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita: Vangelis ja elektroninen musiikki elokuvissa 18.00 Otteita suomalaisten elämästä. 23.00 Yle Uutiset. Pääosissa: Casper Van Dien, Dina Meyer, Denise Richards, Jake Busey. 14.03 Ajantasa. 18.30 Hartaita säveliä. 21.40 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Kalifornialaisen laukkaradan ilmapiiri tiivistyy, kun Ace Bernstein palaa kolmen vankilavuoden jälkeen kuvioihin. 01.15 The Wire (16) Kulmien kundit. 02.15 - 04.00 Uutisikkuna YLETEEMA paras äiti. kaan jäljillä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Kyynelissä on Sievisten toivo. 20.00 Koko Suomi leipoo Jakso 7. 20.15 Konsertti jatkuu. 11.00 Hienostelua: Barokin pyörteissä. 21.55 Suomi tänään. 19.06 Suomi tänään. O: Mona Friis Bertheussen. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Autosuunnistuskilpailussa? 12.46 Vauhtimimmit 10/10. Moottoriurheilua vetten päällä. 13.00 - 13.50 Tartu Mikkiin 13.55 Apua, meille syntyy vauva 11/13. Käytetäänkö jäätelön valmistukseen lainkaan kermaa? 21.00 Tiededokumentti: Elämää metsässä 4/4. 07.15 Aamusoitto. Tieteistoimintaseikkailu. 07.53 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 18.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 08.15 Urheiluradio. 07.50 Merisää. 15.00 Yle Uutiset. Lid- 22.00 22.20 22.25 22.35 12.00 A-studio 12.30 Sydämen asialla (7) Tulisilla hiilillä. 13.20 - 14.40 Tulipunainen kyyhkynen (12) (Suomi 1961, 81?). 15.05 Kultakuume. 06.52 Possu Pallero (S) 07.02 Tähtirannan pojat (S) 07.10 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.21 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.32 Popi Kissa (S) 07.43 Neppajymykerho 07.55 Töötti ja Pulteri (S) 08.16 Muumilaakson tarinoita (S) 08.39 Hupsis (S) 08.50 Luontoretkellä: Sopuleita ja naaleja 09.20 Yle Uutiset alueittain 10.40 Oddasat 10.55 Murharyhmä - tosielämän Sherlockit 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Vauhtimimmit 18.30 Emmerdale (S) Vuokravar- 12.03 Vauhtimimmit 7/10. 20.07 Euroopan taivaan alla. Miten uusi valtio synnytetään. 21.00 Yle Uutiset. O: Richard Brooks. N: Glenn Ford, Sidney Poitier. 23.30 Seksiä auringon alla (12) 4/4. 12.55 Suomi tänään. Kananmuna. 21.00 Vares 3 - Pahan suudelma (16) Rikosjännäri. 08.17 Maakuntaradio. Kiinasta adoptoidut kaksoset Mia ja Alexandra kohtaavat toisen elettyä Norjassa ja toisen Yhdysvalloissa. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 19.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.45 Suomi tänään. HD 20.00 20.30 20.55 21.05 Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Pudokkaat pakolla kouluun. 07.17 Maakuntaradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. Kama Sutra on edelleen monien käyttämä seksiopas. 00.20 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?15.45 SVT:n ohjelmaa 15.55 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas (7) Osa 12/26: Valdemar. 16.10 Kysy Laralta (7) Osa 22/26: Ystäviä ja kilpasiskoja. 16.22 Ruohonjuuritasolla (7) 16.25 Pajalasta Pozza di Fassaan Ruotsin radion meänkielinen toimittaja Ida Brännström Norrbottenista on pohtinut rajattomuuden ja vähemmistökielten kysymyksiä. 16.55 Puutarhakeskiviikko Uudet jaksot alkavat. 17.25 Kirjaohjelma 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil Hirvienpäivä. 18.30 Fanny (7) Osa 13/28: Ystäviä vai vihollisia? 18.35 Kaksoiselämää (S) Osa 10/12. Wien, Itävalta. 22.15 Yle Uutiset 22.23 Urheiluruutu 22.25 Jalkapalloa: Rapid Wien - HJK Eurooppa-liigan karsintaottelu, 2. 13.00 Yle Uutiset. Frank ja Laura osallistuvat kurssille, jossa kerrotaan kivuttomasta synnytyksestä. 14.25 - 15.10 Leo ja ramadan 15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat (12) 3/14. 15.40 - 16.25 Doctor Who (12) Verenhimoinen perhe. 16.30 Galaxi Suojiksen seikkailuissa katsellaan koululaisten tekemiä animaatioita. 16.31 Nokkelikot (7) Tohtori Li 16.45 Mimun maailma (7) Apua, psykologi! 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Oikotie. 18.45 Löytöretkiä maailmaan Angkorin aarteet. 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Peltsin Lappi Mikko ?Peltsi. Miten tuotteisiin saadaan voimakas maku pienellä tipalla aromia? 20.25 - 20.49 Ruokaratsia 8/8. Onko savustettujen elintarvikkeiden maku peräisin oikeasta savusta. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. 15.50 Veneilysää. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 15.52 Maakuntaradio. 15.05 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. 22.05 Pop eilen?toissapäivänä. 07.45 Hartaita säveliä. Nyt hän tutkii musiikin merkitystä ja mysteeriä. Pyhimyksen kyyneleet (Las lágrimas de Santa Rita). 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Alman paluu. 20.00 Ruokaratsia 7/8. 15.00 Yle Uutiset. 18.28 Suomi tänään. 09.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 18.50 Merisää. Hindulaiset pitävät seksiä iloisena ja jumalallisena asiana, eikä syntinä kuten useissa uskonnoissa. 09.10 Sää. 14.00 M-studio. Puistopuu- 17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 239. tarha Stigille. 13.25 Neljä huonetta 14.25 Pomo piilossa Palloja ja paineita. 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Mitä tänään syötäisiin? 15.35 Perhe pelissä (7) Häkki heilahtaa. Dok: Kaksossisarukset Yle Fem klo 22.00 Dokumenttielokuva kertoo Miasta ja Alexandrasta, kahdesta kiinalaisesta kaksoissisaresta jotka adoptoitiin eri puolille maailmaa, toinen Norjaan ja toinen Yhdysvaltoihin. 16.05 Pilanpäiten 16.20 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy Torttutaistelu. 17.20 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.25 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Maailman TV1 TV2 00.00 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puutarhaunelmia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Rakkauden tähden: Ebun ja Antti 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Kansallismaisemat: Pohjan ruukit 11.00 Yle Uutiset 11.05 Aamusydämellä 11.45 Ruotsin salaiset huoneet 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.8. YK:n viranomaiset ja juuri valitut tekevät kaikkensa, mutta onnistuvatko he. 19.15 Vieraalla maalla radioarkiston matkassa. N: Tauno Palo, Gunvor Sandkvist, Helen Elde, Matti Oravisto ja Risto Mäkelä. Susi-koira-susi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. HD 22.55 Yle Uutiset 23.00 - 23.59 Stolberg (12) Rakkauden nälkä. köpingissä traktorinvetokisat ja moottorimessut. 12.17 Vauhtimimmit 8/10. Tierpsin moottoriradalla seuraamassa kiihdytysajoja. Gustavin oikea isä ilmaantuu paikalle. 18.48 Gazoon (S) Daavid ja Goljat. 18.52 Nina Patalo (7) Melskettä museossa. 19.00 Veljesten keittiössä Uudet jaksot alkavat. 07.50 Aamuhartaus. 15.55 Yle News. Pääosissa: Antti Reini, Anu Sinisalo, Eppu Salminen, Ilkka Heiskanen. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Serkkupoika (16) (Yh- dysvallat) Jännitystarina. Ohjaaja: Joseph Ruben, 1993. Pääosissa: Macaulay Culkin, Elijah Wood, Wendy Crewson. 00.25 Terriers (12) Pikkurahan perässä. 01.25 - 05.30 Onnensoitto NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 My Little Pony (S) 08.15 Waverly Placen velhot (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Sarahin sisustusvinkit 10.50?11.20 Ennustaja-TV 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma Jesse Kaikuranta ja Laura vierailevat Tukholmassa. 13.50 Sarahin sisustusvinkit 14.20 Sikke - Ruokaa rakkaudella 14.50 Deittikamera 15.15 Ruotsin karmein koti Tyhjyyttä kumiseva talo. 16.15 Koiralle koti Edessä parempi tulevaisuus. 17.20 Frasier (S) Kaapista allikkoon. 17.50 Hotellit haltuun Vanha yrmy. 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 HS-uutiset HS-sää Poliisit (S) Espoo. Poliisit Tervetuloa kotiin Lasten ja nuorten asumiskodissa pitkäjänteistä työtä tekevälle tuusulalaiselle Marjolle taide on henkireikä. 20.57 Keno 21.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Sekasortoa. 22.00 Toimintatorstai: Starship Troopers - Universumin sotilaat (16) (USA 1997). 06.25 Aamusoitto. 34 Arki Elokuun erikoisnumero TV- JA RADIO-OHJELMAT Torstai 28.8.2014 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 12.15 Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. Vieraina opetusministeri Krista Kiuru, kansanedustaja Sari Sarkomaa, etsivän nuorisotyön Vamos-projektin Olli Alanen ja erityisopettaja Kirsi Ihalainen. 22.00 Ulkolinja: Valtion rakentajat Etelä-Sudanin tasavalta itsenäistyi heinäkuussa 2011 kymmeniä vuosia kestäneen verisen sisällissodan jälkeen. Jännitysdraama perheensä kanssa lomailevasta tohtorista, joka alkaa epäillä vaimoaan uskottomuudesta. 16.00 Yle Uutiset ja sää. HD 22.59 - 23.02 Kulissien takana Nuottien matkassa. 23.45 - 03.05 SVT:n ohjelmaa TORSTAI 28.8.2014 FOX 06.00 Sky News 06.22 FOX Kids 08.55 Wipeout Kesä 09.45 24Kitchen 12.05 Maailman kovimmat korjaushankkeet 13.00 Rajasota 13.50 Tappajaeläimet 14.45 Lentoturmatutkinta 16.30 Hetki ennen tuhoa 17.00 Huutokaupan Metsästäjät 17.50 Lyödään ällikällä 18.20 Family Guy 18.45 How I Met Your Mother 19.10 Cops 20.00 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.45 Venäjän kovin vankila 23.40 Hain saalistajat 01.25 Tabu 02.20 Nolot vartalot: Sairaudet 03.10 Family Guy 03.35 24Kitchen 04.00?05.59 Sky News SUB 06.00 Onnensoitto 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Tanssien tähtiin 15.00 Tanssien tähtiin 16.00 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Miehen puolikkaat (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Dieetit vaihtoon! 22.00 Big Brother 23.00 Pahan jäljillä (16) 23.55 Katujen kasvatti (16) 01.00?05.58 Onnensoitto TV5 06.00 Ankkadynastia 06.30 Ihmemies MacGyver (12) 07.25 Matlock (7) 08.20?09.15 70?s show (12) 12.15 Ankkadynastia 12.45 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 13.15 Kakkukuningas 14.10 Ihmemies MacGyver (12) 15.05 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.00 Pulmuset (S) 18.00 70?s show (12) 19.00 Top 20 kotivideot 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: Land of the Lost (12) 23.00 Yövuoro (7) 23.55 5D: Naishamstraajat 00.50 5D: Olen aikuinen vauva (S) 01.50 Kampuspoliisit 02.15 Kasinon kulisseissa 02.45 Paritellen (7) 03.20?03.55 Paritellen (S) JIM 11.25 Maistuvimmat liikeideat 12.15 Krokotiilimies 13.15 Gordon Ramsay?pannu kuumana 14.15 Leijonan luola USA 15.10 MasterChef Australia 16.10 LA Ink 17.05 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Talent USA 21.00 Pomo piilossa 22.00 Leijonan luola USA 23.00 Rekkakuskit jäällä 00.00 Australian rajalla 00.30 Eriskummalliset rikokset (S) 01.05 Panttilainaamon autospesialistit (S) 01.35 Rantavahdit (7) 02.05 LA Ink 03.00 Ennustaja-TV LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Emilyn sisustussalaisuudet 10.30 Sarahin talo 11.00 Olgan kotona 11.30 Leila leipoo Ranskassa 12.00 Vanessa ja pikkuväki 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Huippukokki lähtee maalle 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Kotikokkien taistelu 15.30 Olet mitä syöt 16.00 Hurja remontti 17.00 Huippumalli haussa 18.00 Kotikokkien taistelu 19.00 Hurja remontti 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Sinkkuelämää (12) 22.20 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S) 23.20 Seurapiirisäpinää Teksasissa (S) 00.20 Asiaa seksistä (S) 01.20 Ruotsin plastiikkakirurgit 02.20 Kotikokkien taistelu 03.25?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00?11.00 Hullut hamstraajat 12.00 Makuja & Elämää 12.15 Pilanpäiten 12.25 Lääkärit 13.20 Sadan tonnin talot 14.20 Spelling-suvun kartano myynnissä 15.20 Lääkärit 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Jamie Oliverin kouluruokaa 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Koiralle koti 19.00 Meidän häät 20.00 Grand Designs Australia 21.00 Saanko esitellä: Joe Black (12) 23.55 Brad stailaa 00.50?05.00 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Tanskan yleisradioyhtiön johtokunta on aiempien ohjelmien korkean rasvapitoisuuden vuoksi määrännyt veljekset aloittamaan uuden kauden salaattiohjelmalla. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Luontoretkellä lintusaarella Luontokuvaaja Jan Tandrup kuvaa lintujen elämää Vattimeren saarella. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Kaksossisarukset (Norja 2013). 22.55 Kuuluttajan vieras: musiikkitoimittaja Sirkka Halonen. 19.03 Helsingin juhlaviikot 2014: Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Ferruccio Dante Michelangelo Benvenuto Busoni. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 36. 10.05 Mikä maksaa
17.45 tai 21.45 puolivälierät, jos Suomi pelaa. Susijengin harjoituksissa on hyvä meininki. ?. Amerikkalaiset ja muut länsimaalaiset voivat tulla tänne, pitää hauskaa ja ostaa seksiä. Mutta heidän pitäisi varmistaa, ettei sen seurauksena synny lapsia, sanoo kirkon suojista turvan saanut Fri-Gel Capua. Reportaasi seuraa isien etsimistä Filippiineillä, ja lopulta myös Gracen ja hänen äitinsä matkaa Eurooppaan. Gracen isä löytyy lopulta sveitsiläisestä kylästä. Sunnuntaina 14.9. klo 17.00 Suomi . 16.40 Suomi . Siinä työskentelee 400 000 naista. Myös heidän lapsiaan halveksitaan. Kolmekymppinen Fri-Gel Capua on kaksin verroin hyljeksitty, koska hänen isänsä on mustaihoinen amerikkalainen seksituristi. 16.30 tai 20.30 neljännesvälierät, jos Suomi pelaa. ?. Yle TV2 tiistaina 2.9. klo 18.30 Suomi . 21.45 loppuottelu.. Lapset joutuvat kohtaamaan jatkuvaa pilkkaa ja halveksuntaa. Länsimaiset seksituristit ovat siittävät matkoillaan lapsia baaritytöille ja tanssijoille. Ukraina ja kisastudio. ?. Yle Puhe tiistaina 2.9. Turkki ja kisastudio. ?. Yle Puhe torstaina 4.9. Äiti hylkäsi tytön, ja tyttö päätyi kadulle 11-vuotiaana. . Koripallon ystäville näytetään myös turnauksen loppuottelu. Petteri Koposen tähdittämä Susijengi kohtaa ensimmäisessä alkulohkon pelissään hallitsevan olympiavoittajan ja maailmanmestarin Yhdysvallat. Supertähtiä vilisevän Yhdysvaltojen lisäksi Suomi kohtaa alkulohkossa Dominikaanisen tasavallan, Ukrainan, UudenSeelannin sekä maailmanrankingin kärkimaihin lukeutuvan Turkin, jonka Susijengi kaatoi viime syksyn EM-kisoissa Sloveniassa. Kuuden joukkueen alkulohkosta neljä parasta etenevät cup-muotoisena Barcelonassa ja Madridissa pelattaviin jatkootteluihin. Susijengin tueksi Bilbaossa pelattavaan alkulohkoon on matkaamassa arviolta 7 000 kannattajaa. Ottelut selostaa tv:lle AnttiJussi Sipilä, asiantuntijana on Pieti Poikola ja haastattelijana Inka Henelius, studioisäntänä Tapio Suominen. Tuloksena baaritytöt joutuvat entistä suurempaan köyhyyteen, koska heidän pitää elättää myös lapsensa. klo 16.00-18.00 Suomi . Radiossa pelit selostaa Jouko Vuolle yhdessä Ilpo Rantasen kanssa. Ruotsinkielisestä selostuksesta vastaa Alf Strömberg. MM-alkulohkon ottelut 30.8.-5.9. ?. UusiSeelanti. Pudotus- ja mitalipelit 6.-14.9. ?. Dominikaaninen tasavalta ja kisastudio. ?. klo 22.05 Yhdysvallat . Lain mukaan Filippiineillä isällä on elatusvelvollisuus, jos isä vain saadaan selville. Gracen äiti Mary-Ann Espinosakin lähtee etsimään tyttären isää, jonka hän tietää asuvan Sveitsissä. Dokumentissa seurataan läheltä joukkueen valmistautumista kisoihin. Viime syksyn EM-kisoissa huippumaita kaatanut miesten koripallomaajoukkue on sulattanut suomalaisten sydämet. Joukkue puhdisti myös tammikuun Urheilugaalassa palkintopöydän. Nyt joukkue on mukana ensimmäistä kertaa lajin MMkisoissa Espanjassa elo-syyskuussa, kun se sai kisoihin villin kortin. Yle elää mukana erityisessä turnauksessa ja näyttää Suo- men kaikki pelit tv:ssä ja Yle Areenassa. Suomen pelit ovat kuunneltavissa myös Yle Puheen taajuudella. Hän on lähdössä ulkomaille, etsimään isäänsä, jota hän ei ole koskaan tavannut. Grace on ns. 16.40 tai 20.55 neljännesvälierät, jos Suomi pelaa. ?. Tiistaina 9.9. Perjantaina 12.9. Yle Puhe keskiviikkona 3.9. Yle TV2 sunnuntaina 31.8. Ukraina. ?. Uusi-Seelanti ja kisastudio. ?. Dominikaaninen tasavalta. ?. Suomi ja kisastudio. ?. 21.45 välierä 1, jos Suomi pelaa. ?. Mutta lopulta kaikki häipyvät. Prostituutio on kielletty mutta silti seksibisnes on yksi talouden kivijaloista. klo 22.30 Yhdysvallat . Hän piirtää kuvia, joissa pilvillä on kasvot. Yksi pilvistä itkee, koska toiset kiusaavat sitä. Sunnuntaina 7.9. Heidän isänsä ovat länsimaisia seksituristeja. Yle TV2 torstaina 4.9. Mies viipyi pitkään Mary-Annin luona, kunnes nainen tuli raskaaksi. . Kohtaamisesta tulee koskettava. Grace (keskellä) on saanut haukkumanimen maitokala, koska hän on vaaleampi kuin muut. Susijengi jahtaa ensi kertaa maailmanmestaruutta YLE TV2 klo 20.30 Miesten koripallomaajoukkue, Susijengi, selvisi MM-kisoihin ensimmäistä kertaa saatuaan villin kortin. klo 18.30 Suomi . Lauantaina 6.9. Köyhillä filippiiniläistytöillä ei ole varaa ehkäisyyn ja miehet myös haluavat usein seksiä ilman kondomia. Gracen äiti kääntyy sen puoleen. klo 22.30 Suomi . maitokala ? kaikki paikalliset tietävät, miksi jotkut lapset ovat ?liian. En haluaisi, että tyttäreni päätyy samanlaiseen tilanteeseen, sanoo MaryAnn Espinosa. Seksiturismi on niin laajaa, että isien etsimiseksi toimii erityinen järjestö. Turkki. ?. Yle Puhe lauantaina 30.8. vaaleita. Torstaina 11.9. 22.05 Suomi . 15.40 Suomi . Suomi. ?. Yle TV2 lauantaina 30.8. Hänellä on johtolankana vain isän nimi, vanha valokuva ja puhelinnumero. Filippiinit on vanhoillisen katolinen, ja prostituoidut ovat hylkiöitä. Yle Fem keskiviikkona 3.9. Arki 35 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Gracen seksituristi-isä löytyy nyt Euroopasta YLE TV2 klo 20.00 Grace Espinosa on 8-vuotias filippiiniläistyttö. Kun tapaa miehen, aluksi he ovat mukavia. 22.45 välierä 2, jos Suomi pelaa. ?. Yle Puhe sunnuntaina 31.8. Se on tytön omakuva. Tyttö valmistautuu elämänsä jännittävimpään matkaan
K ello 18.00?21.00. Paikka Svenska K Juhlasali, Maurin lubben, katu 6, Helsinki. Paikalla 22 koko edustajaa. us 1§ Puheenjohtaja, p uolustusministe ri Carl Haglund kokouksen ja ko avasi rosti kokouksen ehdotonta salais Kokouksen päätö uutta. ksistä saa kertoa korkeintaan Hufv tadsbladetin, Hel uds singin Sanomien ja Ylen ruotsink toimituksen RKP ielisen :n kannattajiksi ti edetyille toimitta Päätettiin nauttia jille. kokouksen lomas sa vaatimaton rapuillallinen. Päätettiin yksim ta aluksi 48 pullo ielisesti kohtuull summaksi 3 700 a. iseksi euroa. 7§ Puheenjohtaja C arl Haglund pää tti Salaisen pöytäki Ismo-Topi Leppen kokouksen kello 21 rjan käsiinsä saan el eena .00.. Sjun g hopp faderalla lallan lej...? n 2§ Ennen pääruokaa Carl Haglund pit i lyhyen poliittise katsauksen edusk n untavaalinäkymii n. Haglundin mukaa n puolueen takti ikkana on pitää seuraavan hallitu SDP ksen ulkopuolell a, koska samalla uhkana, että RK on P:n yli 60 vuotta jatkunut yhtäjak hallitusputki voi soinen sen myötä katket a. D em ruotsinkielinen areilla on vahva järjestö, josta lö y ty y kyvykkäitä ruots kielisiä ministere in itä. 3§ 4§ rja Jatkettiin kokoust a. 36 Arki Elokuun erikoisnumero li l e TORSTAI 28.8.2014 a t s RKP:n eduskuntary hmän, puoluetoimis puoluetta tukevien ton ja u s ä ä t iö m id e n jo h t o h e y n a h k t il e ö is id e n e n r a t p u il la ll is t e n ja s t rategisen kokoukse o n Lu ks salainen pöytäk i Aika 15.8.2014. Stiftelsen för d et tvåspråkiga F land säätiö on p in erinteisesti anta nut rahallista vaa puolueelle. liapua Esimerkiksi 2007 eduskuntavaaleih in RKP sai säätiö 800 000 euroa, ja ltä säätiö jakoi RKP :ll e lisäksi 325 000 Säätiön puheenjo euroa. htaja kamarineu vos Henry Wik kertoi kokoukse lund lle, että ensi kev ään eduskuntavaa RKP:n ehdokkaa leihin t saavat säätiöltä tukea 950 000 eu Lisäksi RKP:lle an roa. netaan 450 000 eu roa (suosion osoituksia). Henry Wiklundin mukaan Stiftelse n för det tvåsprå kiga Finland on järjestö, jonka o n tasapuolisesti kaikkia ruotsin k tuettava ieltä edistäviä pu olueita. Sen vuo säätiö on päättän ksi yt avustaa myös sosialidemokraat SDP:n avustussu teja. mmaksi on pääte tty 200 euroa (su osoituksia seisaa osion lleen nousten). 5§ Siirryttiin nauttim aan jälkiruokaa. Limettirahkamo tuoreita marjoja ussea, , suklaakakkua, ru ispuolukkajääte portviinimarino löä itua punajuurta sekä hyydytetty vodkavaahto. tyrni Lisäksi kahvin k anssa nautittiin Courvoisier xok kit (hinta Alkoss onja a 115,00 euroa /pu llo). T ilattiin aluksi 140 kappaletta suom jokirapuja (11?12 alaisia cm, 11,00 euroa /k pl). Jääkylmän Kosk enkorvasnapsin sijaan tilattiin 44 kappaletta ruots alaista Absolut v odkaa (5,95 euro koska Ilmajoen K a /kpl), oskenkorvalla R KP:n kannatus o prosenttia. n nolla Snapsien yhteyd essä puettiin pää hän paperihatut laulettiin yhdessä ja ?Helan går. Tilattiin 13 p Tunnelman koho ulloa. ttamiseksi pääte ttiin laulaa Suom ruotsinkielisen v en äestön juhlalaulu : Modersmålets sång. Tilattiin pääruoak si ruisleivitettyä kuhaa, kermamu nettua punajuurt hen a sekä timjamipaa hdettua karitsan leetä, kanttarelli sisäfi pyttipannua ja m 6§ austepippurikas Valittiin ruokaju P ää ti te k tt et ii ta n . si irtyä jatkamaan ko omaksi rapuviin ien klassikko, her kousta epäviralli kainen ja roihuv d o ss a ra u sessa muo k v intola Königin ti an hedelmäinen lo , m ih ehevä, kevyen ta in M minen ja intensi ik o nkatu 4, Helsinki. Stiftelsen för det m ivinen sauvignon tvåspråkiga Finla blanc viini Loir rantätörmältä A nd lupautui vas taamaan jatkoko ejoen ndré Dezat et Fil koontumisen ku s S an ce (91,00 euroa /kp stannuksista, mik rre 2012, Loire ovat kohtuulliset l). Päätettiin tila äli ne . Todettiin petty neinä, että RKP hävinnyt kaikki on eduskuntavaalit vuodesta 1991 lä 98 prosenttia su htien. omalaisista ei ää n es tä Suomen ruotsalai sen kansanpuolu een ehdokkaita. Ääniä saa rahalla