Demokraatti 28.10.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

lo ka ku ut a 28.10.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Hyvän Jonne Rinne on huolissaan poliisin tehtävien ja resurssien epätasapainosta. PUOLELLA de_28102021_001.indd 1 20.10.2021 11.56. PAL.VKO 2021-45 00 74 43 -2 11 9 19 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 21 / 28
Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nimetön 1 1 19.10.2021 15.23. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
PUKKIKISA ILMIÖ KULTTUURI Aihetta ei pidä etsiä kauempaa, kun se on ihan käsillä, oma suku. 3 Demokraatti 19 /2 1 36 14 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. Kuka kätkeytyy parran taakse. Kuopiosta Macondoon. de_28102021_03.indd 3 21.10.2021 9.37. LOKAKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HYVINVOINTIALUE KIRJAILIJA JOULUPUKKI Suomen suurin työmarkkinasavotta
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 11.11. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Politiikka: Valtuustovaltti Vallan laidalta: Ulpu Iivari Mepitshow: Eero Heinäluoma Italia: Demokraatit suosiossa Kirjailija: Romaani kasvoi sarjaksi Kirjat: Nuoruuden tuskaa Kirjat: Myrskynsilmässä Kolumni: Jyrki Liikka Elokuvat: Nro 6 ja lentävä lähtö Kirjavisa: Vapauden virrassa Puheenvuoro: Ilmari Nurminen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jorma Eloranta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jonne Rinne Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Sultaan Said Ahmed Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n KLAUS WELP Vastamainosten tekijä ja graafikko 5 6 8 11 12 14 21 22 25 26 28 30 38 39 40 44 48 49 50 53 63 64 72 73 74 + TEEMA Kuvan voima 55 Kansan ja poliisin asialla. Nyt. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 30 JONNE RINNE Poliisi de_28102021_04.indd 4 21.10.2021 11.55. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 19 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Mahdollisuus Viikon kuva: Kenen tontille Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Karoliina Huovila D-analyysi: Kovat panokset D-ilmiö: Jättisavotta edessä Alastalon salissa: Epäkohta. Va
Koronan vuoksi poikkeuk sia on nyt tehty ja hyvästä syystä. Uusi ajattelu herättää huolta ja torjun taa, jos tarkastelee maailmaa vain uhkien kautta. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. P ääministeri Sanna Marin kertoi Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n Taloudenpuolus tuskurssin yhteydessä järjestetyssä puheenjohtajatentissä haluavansa uudistaa kehysmenet telyn, jonka avulla hallituskauden ajaksi on sovittu menokatto. Pääkirjoitus ALKOI TIETYSTI ÄLÄKKÄ. Vas tustajien reaktiot muistuttavat Ma rinin nelipäiväisen työviikon poh diskelun saamasta palautteesta. Tarkkana pitää toki olla. Poliittisen ja talousoikeiston reak tiot ovat olleet odotettuja, vaikka ajatusta vihreistä investoinneista on väläytelty myös Euroopan unionin puolella. Marinin mukaan kehysme nettelyssä voitaisiin jatkossa erot taa käyttötalouden menot ja inves tointimenot, koska tämä helpottaisi välttämättömien yhteiskunnallisten investointien tekemistä. Keskustelun taustalla välkkyy EU:n vakaus ja kasvusopimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden julki sen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokan santuotteeseen ja alijäämä enintään kolme prosenttia suhteessa brutto kansantuotteeseen. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Uhkia vai mahdollisuuksia. HS:n pääkirjoitus varoitteli jopa, että ”talouspoliittisen uskotta vuutensa menettänyt kääntää pahvi kiekon, josta paljastuu rosvo”. Tavallisesti hallitus päättää vaalikauden alussa kehyk sestä eli siis valtion budjetin meno jen katosta sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaali kaudelle. de_28102021_05.indd 5 20.10.2021 17.19. Kyse on suuressa kuvassa eurooppalaisesta kilpai lukyvystä ja Euroopan tulevaisuu desta. Muun muassa professori Markus Jäntti on to dennut, että rajat ovat sattumanva raisia eivätkä perustu varsinaiseen taloustieteelliseen analyysiin. Pääministerin mu kaan ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan ”aivan ennätyk sellisiä” investointeja myös julki selta puolelta, joten kehysmenette lyä olisi uudistettava, jotta ”inves toinnit tulevaisuuteen ovat aidosti mahdollisia”. Koko Euroopassa tarvi taan merkittäviä investointeja vih reään ja digitaaliseen siirtymään sekä osaamiseen. MARIN TAAS näkee myös mahdol lisuuksia. Sil lekin naureskeltiin, vaikka jotkut edelläkävijät toteuttavat sitä jo. Alkoi tietysti äläkkä. Marin esitti kuulijoille kysymyk sen, onko Suomen talouden perin teinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa ”niiden mitta vien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”. On siis selvää, että Marinin avaus ansaitsee aitoa analyysiä eikä vain ennakkoluuloista hyljeksintää
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , H ei ko Ju ng e de_28102021_06.indd 6 20.10.2021 16.54
Jos fossiilisista polttoaineista halutaan oikeasti päästä eroon ja hillitä ilmastonmuutosta, tuulivoimaloita tarvitaan lisää. 7 Demokraatti EI MINUN TAKAPIHALLENI. Norjan korkein oikeus on päättänyt, että kaksi maan länsipuolelle rakennettua tuulipuistoa vahingoittivat saamelaisten poronhoitoa tunkeutumalla niiden laitumille. de_28102021_06.indd 7 20.10.2021 16.54. Paljon. Kuvan tuulimyllyt ovat Norjassa, saamelaisten alueella Storheiassa. Niiden sijoittamisesta voi ennustaa melkoisia riitoja
Nykyisin opiskelija, joka nostaa opintotukea yhdeksänä kuukautena vuodessa, saa ansaita enintään 12 498 euroa ilman, että tulot vaikuttavat opintotuen määrään. ELÄKKEISTÄ ON riittänyt taas puhetta. Kela on vuosittain perinyt tulorajojen ylittymisen vuoksi opintotukea takaisin lähes 40 000 opiskelijalta. Niiden rahoituksen pitäisi perustua ar vovalintoihin, eikä muuttua automaat tisesti rahapelivaro jen mukaan. Keskustelu osin liittyy SDP:n kansanedustajan Kimmo Kiljusen ja 22 muun demarikansanedustajan jättämään kirjalliseen kysymykseen pienten työeläkkeiden korottamisesta. Tulorajojen maltillisen korotuksen arvioidaan tuovan noin 1 800 työllistä lisää. SDP ei kannata puoliväli-indeksin palauttamista eläkkeisiin, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Uutissuomalaiselle. Lindtman muistuttaa, että kirjallisia kysymyksiä tehdään hallitukselle vuosittain satoja ja että ne ovat kysymyksiä hallitukselle, eivät uusien linjauksien paikkoja. Näihin täsmätoimiin kuuluvat muun muassa kansaneläkkeen tasokorotukset, eläkkeensaajien verotuksen kehittäminen sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen huomioiminen. Opintotuen tuloraja on todennäköisesti nousemassa 20–25 prosentilla ensi vuodeksi. Tämä todennäköisesti johtaisi eläkkeiden nykyistä nopeampaan nousuun. Jos taitetun indeksin sijaan työeläkkeet seuraisivat puoliväli-indeksiä, eläkkeiden taso seuraisi nykyistä enemmän palkkakehitystä. D av id Be al ey , M aa ilm an ru ok ao hj el m an jo ht aj a de_28102021_08.indd 8 21.10.2021 10.46. Kysymyksessä udellaan muun muassa sitä, voisiko hallitus selvittää niin sanotun puoliväli-indeksin palauttamista työeläkkeisiin. MARIA GUZENINA TWITTERISSÄ Kulttuuriala ja jär jestöt ovat oikeassa. Käytännössä tämä tarkoitaa sitä, että opiskelijat pääsevät ensi vuonna paiskimaan töitä ja ansaitsemaan hieman enemmän kuin tänä vuonna ilman, että opintotukea pitäisi maksaa takaisin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Opiskelijat ja työllisyys kiittävät Voihan indeksi V IIK O N LU KU 16 miljoonaa. Piste. Hän painotti, että SDP:n eduskuntaryhmä ei ole ottanut kantaa työeläkeindeksin muuttamiseen, vaikka yli puolet ryhmän kansanedustajista allekirjoitti kirjallisen kysymyksen asiasta. JUHO PALOHEIMO TWITTERISSÄ POLITIIKKA Koronaan on kuollut 4,7 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan nälkään on kuollut ihmisiä Uutissuomalaiselle. HEIKKI PURSIAINEN TWTTERISSÄ Mitään järjestöä tai alaa ei pidä rahoit taa köyhiä ja peli sairaita hyväksi käyttämällä. – Ryhmämme toimii eläkkeensaajien aseman parantamisessa ja eläkeläisköyhyyden vähentämisessä puoluekokousten linjausten pohjalta täsmätoimin, Lindtman sanoi Veivatkaa mitä veivaatte, mutta SDP haluaa, että kulttuurileikkauk set perutaan
. Missähän hallituksessa Kurvinen luulee toimivansa. Metsäja teknologiateollisuuden palkansaajaliitoissa on herännyt huoli toisella puolella pöytää istuvien osaamisen tasosta. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taitotaso voi olla kyseenalainen. Sen verran vähän tuossa kysymyksenasettelussa jää vastaajalle mahdollisuuksia sanoa jotain poikkipuolista mantraanne kohtaan. Uudistamalla oppisopimusjärjestelmä . . de_28102021_08.indd 9 21.10.2021 10.46. Rahaakin säästyisi, jos kirjoittaisitte itse alusta loppuun ”tutkimuksenne”. Lisäämällä paikallista sopimista Hyvä Suomen Yrittäjät, sitä saa mitä tilaa. Voit valita useita. Voisitte jatkossa itse kirjoittaa tutkimuksienne vastaukset. Helpottamalla määräaikaisia työsopimuksia . Lyhentämällä työttömyysturvaa . Helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa . Tolppa on lyöty TULEVIEN PALKKANEUVOTTELUIDEN pohjatavoite on selvillä. . Sama vai eri hallitus MIHINPÄ OPPOSITIOTA tarvitaan, kun omasta hallituksesta löytyvät pahimmat puukottajat. Yllä oleva teksti on yksi kohta teidän tutkimusyritys Kantarilla teettämästänne yritysten ja yrittäjien nykytilannetta selvittäneestä tutkimuksesta. Se kysymys herää, että kaipaavatko jäsenenne tällaista tutkimustietoa, vai herättääkö tämä heissä myötähäpeää, pohtii Demokraatin väki. Tässä on aika moinen työ ja kehittäminen, ennen kuin järjestelmä muuttaa muotoaan, Petri Vanhala kuvailee tilannetta – pahimmassa tapauksessa. Kulttuurin määrärahaleikkauksista kiehautettu soppa kärähti pohjaan, kun keskustan Antti Kurvisella, tiedeja kulttuuriministerillä, karkasi mopo totaalisesti käsistä, kun hän kertoi kulttuurin määrärahojen leikkauksista. . Ne tulevat neuvotteluihin tyhjällä paperilla ja kysyvät: Petri, miten tässä alettaisiin mennä eteenpäin. Näiden yrityskohtaisen työehtosopimuksen palkankorotukset ovat kahtena ensimmäisenä vuotena noin 1,9 prosenttia ja kolmantena noin 0,9 prosenttia. Jotkut haluavat repiä kaiken, mutta siitä ei tule mitään. – Nyt tärkeintä on molemmille puolille, että sopimuksien sisältö säilyy hallittavissa, ettei niihin ala tulla hirveästi muutoksia. POLITIIKKA TYÖMARKKINAT TYÖMARKKINAT Neuvottelupöydän konsulttitoimisto PAPERILIITON PITÄISI saada yrityskohtaisia työehtosopimuksia aikaiseksi yli 40 verrattuna entiseen, eli yhteen koko alaa koskevaan sopimukseen. Helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista . 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari BJÖRN NALLE WAHLROOS TOSI NALLE Luonnovarat markkinoille Luonnonvarat kaikille Hyvä Suomen Yrittäjät, Miten yrityksenne mahdollista työvoimapulaa voisi helpottaa . . Poistamalla saatavuusharkinta . Poistamalla takaisinottovelvollisuus . . . Tämä siitä huolimatta, että Kurvinen tiesi hallitusviisikolla asian olevan kesken ja että leikkaukset perutaan. Aika tarkoitushakuista. . Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää itsestäänselvänä, että kaikkien työmarkkinapöytien neuvotteluissa pyritään vähintään samaan palkkaratkaisuun, minkä metsäyhtiö Stora Enso ja Paperiliitto saivat solmituksi pari viikkoa sitten. Me olemme konsulttitoimisto siinä vaiheessa. . Alentamalla minimipalkkoja . Vanhala arvioi, että tämä kierros saadaan varmaan vedetyksi jonkinlaisella järjellä. – Ne eivät ole koskaan olleet tässä tilanteessa. . . Maksamalla enemmän palkkatukea
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan Puolan päätös kyseenalaistaa Euroopan unionin perustukset. 6. Millä nimellä räppäri Ye tunnettiin aikaisemmin. 5. 8. Kuinka monella prosentilla väestöstä on lääketieteellinen syy olla ottamatta koronarokotetta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltion tuomioistuin toteaa, että EU:n perussopimukset ovat ristiriidassa kansallisen perustuslain kanssa. 10. Toivottavasti tälläkin kertaa euro on toimiva konsultti eikä Puola ajaudu uhkailemaan EU:ta polexitillä. Minä vuonna edesmennyt USA:n ex-ulkoministeri Colin Powell oli syntynyt. 3. Se on ensisijainen muihin oikeuslähteisiin nähden, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki linjasi europarlamentissa. Mistä maasta on kotoisin Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2021 saaja Abdulrazak Gurnah. EU:n tukien jäädytttämisessä on vaarana, että Puolan johto voisi käyttää sitä keinona lietsoa maassa nykyistä syvempää EU-vastaisuutta. Kuka on kuvassa. Mikä ja missä on Euroopan suurin suo. Minkä maan presidentti on Milos Zeman. Kuinka monta toiminnassa olevaa tuulivoimalaa Suomessa oli vuoden 2020 lopussa. 2. Kellot siirretään normaaliaikaan 31.10. Mikä on elokuvan päähahmon nimi. Halloween on kaupungin nimi elokuvassa Painajainen ennen joulua. – Korkein laki on Puolassa maan perustuslaki. 4. de_28102021_10.indd 10 20.10.2021 15.08. Hän pitää sitä suorana haasteena Euroopan oikeusjärjestyksen yhtenäisyydelle. 7. Minä vuonna Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirrosta luopumisen puolesta. Maan perustuslakituomioistuimen tuore ja kiistanalainen päätös asettaa Puolan perustuslain EU-oikeuden yläpuolelle. Oik eat vas tau kse t: 1) TH L:n arv ion muk aan alle pro sen till a 2) Vuo nna 20 19 3) Tsh eki n 4) 193 7 5) Teu rav uom an suo Kol aris sa 6) Tan san ias t a 7) Kan ye Wes t 8) Ran sukoi ran ään enä tun net tu Per tti Nät tilä 9) Jac k Ske llin gto n 10 ) 821 NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Raha kelpaa, mutta ilman yhteisiä sääntöjä P uola, euromääräisesti laskettuna EU:n suurin nettosaaja, koettelee taas EU:n yhteisiä sääntöjä. 9. Puola sai vuonna 2019 EU-rahoitusta 16,4 miljardia euroa ja maksoi jäsenmaksua 4,2 miljardia euroa. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Louisa Gouliamaki Matka demokratian kehdosta Kiinaan Matka demokratian kehdosta Kiinaan 10 VIS V 1
Nyt mallia romutetaan. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Palvelualojen ammattiliiton PAMin työmarkkina-asiantuntijana ja lakimiehenä. – Työehtosopimuksiin liittyvä riitojen käsittely on usein jälkikäteistä ja -vaikutteista. Hänen mielestään se on vakauttanut työmarkkinoita ja lisäksi tarjonnut paljon alakohtaisia joustomahdollisuuksia. Myös pakkoyrittäjyyteen liittyvät asiat voivat vaatia lainsäätäjän tulkintaa. Ne ovat vaikeita käsitellä oikeudessa ja työntekijöiden kannalta vaikutuksiltaan usein hankalia, Huovila pohtii. Vastuu neuvottelusta siirtyy yritystasolle. Näkemykseni on, että yrityksissä haluttaisiin ennemmin keskittyä bisnekseen kuin sopimusneuvotteluihin, SAK:n työmarkkinapäällikkö Karoliina Huovila sanoo. Esimerkiksi paikallinen sopiminen edellyttää taustalla olevaa työehtosopimusta. Huovilalla on hyvä pohja – muutenkin kuin juristin koulutuksen osalta – arvioida työmarkkinatilannetta. Huovila muistuttaa, että työehtosopimukset eivät ole pelkästään juridiikkaa. Karoliina Huovila Ennemmin sopimista kuin juridiikkaa. Hän sanoo näin tapahtuneen jo monella neuvottelukierroksella. Tällainen voi esimerkiksi olla yleissitovuuden säilyttäminen myös tulevaisuudessa sekä pääluottamusmiehen asema. Nykyisen työehtosopimuksen poistuminen voi tulla pommina monelle yritykselle. – Eiköhän taustalla ole sovittuna sopimusten katto. Siinä on useita, eri asioihin vaikuttavia kerroksia. Hänen mielestään nykyinen tes-järjestelmä toimii hyvin, mutta… – Työnantajapuolen neuvotteluhaluttomuus ja muu sopimusjärjestelmän murros voivat vaikuttaa niin, että valtio voi joutua lainsäätäjänä ottamaan joistain asioista koppia. Valtio voi joutua lainsäätäjänä ottamaan koppia. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva SAK MISSÄ OLET NYT. Vuonna 2020 de_28102021_11.indd 11 21.10.2021 11.51. Tähän saakka moni yrittäjä on ajatellut, että työehtosopimukset ”tulevat jostain”. Vaikka EK haluaa rikkoa keskitetyt sopimukset ja viedä sopimisen yritystasolle, uskoo Huovila sen samaan aikaan taustalla koordinoivan paikallisia neuvotteluja. – Erikoista on myös se, että vientiteollisuuden työnantajat ajavat edelleen palkkakoordinaatiota, mutta samaan aikaan omalla toiminnallaan romuttavat tältä pohjaa. Huovila arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pelaavan kaksilla korteilla tavoitteissaan. Hän toivoo, että työmarkkinoiden nykyinen myllerrys ei johda siihen, että näkemyseroja ratkotaan oikeudessa. Huovila ihmettelee, mitä työnantajajärjestöt varsinaisesti tavoittelevat alakohtaisen sopimusmallin alasajolla. S AK:ssa nähdään, että työnantajajärjestöt eivät täysin ymmärtäneet, mihin irtautuminen valtakunnallisista alakohtaisista työehtosopimuksista johtaa. – Nykymalli, jossa työehdot sovitaan valtakunnallisesti, on ajan myötä hienovaraisesti rakennettu. Eli työntekijät neuvottelevat yrityskohtaisesti ja työnantajat keskitetysti. Hän tuli SAK:hon Akavalaisen Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YTY ry:n työmarkkinajohtajan paikalta
Siis tämä edellinen sillä edellytyksellä, että työnantaja aikoo neuvotella itse työehtosopimuksensa eikä liity uuteen Teknologiateollisuuden työn antajat yhdistykseen, joka neuvottelee työ ehtosopimukset Teollisuusliiton kanssa. Tehyn ekonomisti Ralf Sund, aiemmin STTK:n ekonomistina toiminut, summasi Suomen mallin tilannetta Demokraatti.fi:n haastattelussa: ”Vaikka Suomen malli on roskiksessa, edelleen hapuillaan mittatik kua ja linjan määrittäjää. Nyt (juttu kirjoitettu 21.10.) ei ole edes päästy neu vottelupöytään. Paikallinen sopiminen voi kuulostaa hienolta, mutta sen ”mainospuheissa” ei ole kerrottu kysei sen mallin työläydestä. Suomen malli karahti yhdistyspeliin KUIN TULI JA VESI SAMASSA LAUSEESSA. Samat piirit ovat puhuneet hajaute tun sopimisen ja yhteisen linjan puolesta. Kalkkiviivoille se ainakin menee, kun Teknologiateollisuu den sopimukset umpeutuvat marraskuun lopussa. Tällä kertaa syy ei ole työntekijöissä, vaan työnanta jajärjestöjen omassa pelissä. Eli työn antajilla olisi korotusten katto sovittuna, ja ne käytännössä neuvottelisivat keskite tysti, vaikka työntekijöille tarjotaan yritys kohtaisia neuvotteluja. Teknologia teollisuuden jakautuminen kahdeksi järjes töksi sotki sopimuskentän kuviot sen ver ran pahasti, että ilmeisesti sielläkin yllätyt tiin tiukkaan menneestä sopimussolmusta. Ilmeisesti Teknologiateollisuudessa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa oli las kettu, että ne voisivat edelleen taustalla valvoa – yrityskohtaisista sopimuksista huolimatta – vientialojen sopimustason säilymisen myös muilla aloilla. Ja samainen yllätys taisi iskeä moneen alan yritykseenkin, kun bisneksen tekemi sen sijasta aikaa pitäisi käyttää työehtoso pimusten pohdintaan. Palkankorotusta son koordinoinnissa työnantajat ovat hy vin onnistuneet aikaisemmilla sopimus kierroksilla, vaikka virallista Suomen mal lia ei aikanaan saatukaan aikaiseksi. Tosin aiemmin tilannetta helpotti se, että sopi mukset tehtiin keskitetysti liittojen kesken. Pelissä on Suomen malli ja yleissitovuus. S uomen malli, vientiteollisuu den työnantajajärjestöjen vaa lima malli vientialojen pal kankorotusten niin sanotusta muita aloja sitovasta yleissi tovasta linjasta on vaarassa. Yleensä tässä vaiheessa neuvot telut ovat jo hyvässä vauhdissa. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi on monessa yhteydessä vakuutellut, että yh distykseen tulee riittävästi yrityksiä yleissi tovuuden täyttymiseksi. Hieman hankala työntekijöiden olisi neuvotteluja aloittaa, kun vastapuoli ei ole kertonut keitä uudessa yhdistyksessä on jäsenenä, kuinka suurta joukkoa työnteki jöistä ne edustavat tai miltä sopimusaloilta ne ovat. Työnantajien halu rukata sopimista paikalliseksi voi tulla niille kalliiksi. Nehän ovat kuin tuli ja vesi samassa lau seessa.” SUOMEN MALLIN lisäksi työnantajat ehkä myös mielellään pitäisivät kiinni työehto sopimusten yleissitovuudesta. Sen purkau tuminen merkitsisi ainakin hetkellisesti melkoista kaaosta työmarkkinoille. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Sopimukset ovat tä hän saakka tulleet valmiina pakettina val takunnallisesti neuvoteltuna. On vaikea ym märtää, että se on vain menneen talven lu mia. analyysi de_28102021_12.indd 12 21.10.2021 11.37
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Parhaina keinoina tor jua väestökadon ongelmia pidetään syntyvyyden kasvua, maahanmuuttoa ja tuottavuuden lisäämistä. Suurin työikäisen väes tön kasvu keskittyy pää kaupunkiseudulle, Tampe reelle ja Turkuun ja näiden ympäristökuntiin sekä Ou lun ja Jyväskylän seudulle. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: YK Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi, väestökehityksen kauhutarina G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Tupruttelu Fossiilisten polttoaineiden tuotantotavoitteet ovat yli kaksinkertaiset ilmastotavoitteisiin verrattuna. 10 % Valtaosassa maata pudotus on yli JYVÄSKYLÄ PÄÄKAUPUNKISEUTU TAMPERE TUR KU OULU Suomessa 267 kunnassa työ ikäisen väestön määrä vähenee ja vain 42 kunnassa kasvaa vuosina 2021–2040. Kartassa punaisen alueen kunnissa (267 kpl) työ ikäinen väestö vähe nee ja sinisellä merkityissä kunnissa (42 kpl) kasvaa. . de_28102021_13.indd 13 20.10.2021 17.31. . . Lomautetut Ansiopäivärahaa saavien määrä on laskenut vuodessa yli neljänneksellä. . . Työikäisen väestön määrä alkaa vähentyä tällä vuosikymmellä, ja vauhti kiihtyy vuoteen 2040 saakka
14 Demokraatti ILMIÖ de_28102021_14.indd 14 21.10.2021 11.42
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg suhteuttaa suurten lukujen logiikkaa: – Henkilöstö on julkisella sektorilla tärkein tuotantotekijä. Koskaan aikai semmin ei Suomessa ole siirretty 216 000 ihmistä liikkeenluovutuksena, vanhoina työntekijöinä, uudelle työnantajalle. Hän arvioi henkilöstöön liittyvän muutoksen kestävän vuosia. Kanta-Hämeessä siirtyy kuntien palkkalistoilta hyvinvointialueelle noin 6 500–7 000 työntekijää. Työntekide_28102021_14.indd 15 21.10.2021 11.42. Kunta-alan vuotuiset työvoimakustannukset palkat ja sotu-maksut mukaan lukien ovat noin 22 miljardia euroa. Jalosen mukaan uudistukseen ja henkilöstön asemaan liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä, vaikka jo nykyinen lainsäädäntö antaa hänen mukaansa hyvän pohjan henkilöstön siirtymiselle hyvinvointialueille. Kyse on ennätyssuuresta työmarkkinasavotasta. Lindberg arvioi, että näistä ehkä noin 200–300 työntekijälle tulee työn sisältöön merkittävämpiä muutoksia. 15 Demokraatti Jättiurakka Hyvinvointialueille siirtyy 216 000 ihmistä vanhoina työntekijöinä. Lindberg uskoo, että henkilöstön siirtyminen kunnista hyvinvointialueiden työntekijöiksi tapahtuu suhteellisen kivuttomasti. Etenkin työntekijöihin liittyvät luvut ovat valtavia. Nyt tuosta summasta noin puolet siirtyy hyvinvointialueiden työvoimakustannuksiksi. Suurimmat muutokset koskevat ylintä johtoa, asiantuntijoita ja tukipalveluissa työskenteleviä. – Neuvottelu-urakka on Suomen vaativimpia ja suurimpia, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo. Iso osa käytetystä rahasta muutetaan ihmistyöksi. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Timo Sparf H yvinvointialueiden muodostamiseen liittyy monta superlatiivia. Kyse on myös valtavista rahasummista. Suurimmalla osalla työntekijöistä työtehtävät säilyvät ennallaan. Kyse onkin melkoisesta työmarkkinasavotasta, kun kaikille siirtyville työntekijöille neuvotellaan uudet työja virkaehtosopimukset. – Kunnissa on jo nyt monella sektorilla hirveä pula työvoimasta. Siirtoon pitää panostaa, jotta kaikki turha epävarmuus vähenee ja yhteistoiminta pysyy hyvänä, Jukka Lindberg sanoo. Tässä muutoksessa työntekijät ovat keskiössä. Kesällä tehtävässään aloittanut Jalonen toimi aikaisemmin, vuodesta 2007 lähtien, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajana
Kyllä tällä mallilla Pohjoismainen hyvinvointimalli todennäköisesti saadaan säilymään Suomessa, Lindberg sanoo. Samalla pitää rakentaa henkilöstöpolitiikka, jolla hyvinvointialueet pärjäävät kilpailussa osaavasta työvoimasta. UUDISTUKSEN ONNISTUMISESSA iso kysymysmerkki on raha. Pidän myös tavoitteena olevia sote-menojen kasvun rajoittamista ja säästöjä jollain aikavälillä mahdollisina, kun palveluiden järjestäjien koko kasvaa ja johtaminen keskittyy. Nyt työvoimakustannukset ovat yli puolet kuntasektorin toimintamenoista. Hyvin hoidettu hyvinvointialue voi myös saada ylimääräistä rahoitusta. Tähän saakka Suomessa palkkaharmonisointi on yleensä tarkoittanut palkkojen nousua. Hän korostaa, että henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille ei saa olla vain tekninen. jöiden siirtyminen hyvinvointialueille ei saa tuntua kohtuuttomalta, eli ei luoda tilannetta, jossa työvoimapula pahenisi, Lindberg sanoo. Vastaavasti huonosta taloudenpidosta voi saada keppiä. – Työnantajan hyvä brändi, oppilaitosyhteistyö, työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta. Niin Lindberg kuin Markku Jalonenkin pitävät olennaisena, että valtio ei lisää sen enempää hyvinvointialueiden kuin kuntienkaan vastuita – ellei myös korvaa täysimääräisesti näistä tulevia kuluja. Ja jos säästöjä joudutaan hakemaan, on henkilöstö siinä todennäköinen kohde. Tämän seurauksena voi edessä olla yhdistäminen toiseen alueeseen. Se merkitsee asukasta kohden 162 euroa. Hän arvioi Sipilän hallituksen sote-uudistuksen kaatuneen suurelta osin liialliseen monimutkaisuuteen ja laajuuteen, vaikka lainsäädännöllisesti se olisikin voinut mennä läpi. Hyvinvointialue voi joutua samantyyppiseen arviointimenettelyyn kuin kunta, jos se ylittää vuosi toisensa perään budjettinsa. Nämä ovat esimerkiksi tekijöitä, joilla työvoimapulaan voidaan vastata. – Tällä kertaa ei tavoitella liian isoa muutosta yhdellä kertaa. LINDBERGILLÄ ON hyvä näppituntuma sote-uudistuksiin. Hän ei pidä todennäköisenä tilannetta, jossa kunnat ja hyvinvointialueet kilpailisivat merkittävissä määrissä samoista työntekijöistä. Lindberg muistuttaa, että hyvinvointialueilla raha ja sen riittävyys ei ole vain pelote tai keppi. Vaikutuksiltaan iso kysymysmerkki on muun muassa hyvinvointialueilla edessä oleva palkkojen harmonisointi eli yhdenmukaistaminen. – Tällä tavalla ajateltuna toiminnan järkevä hoito olisi aika koukuttavaa, jos tuottavuudesta ja tehokkuudesta palkittaisiin, Lindberg sanoo. Se voi merkittävästi nostaa palkkakuluja. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saamassa alueen kuntien tämän hetkiseen valtion rahoitukseen lisäystä 27 miljoonaa euroa viiden vuoden ajalle. Tämä uhka tosin koskenee vain pienempiä hyvinvointialueita. Hän oli Kanta-Hämeessä vetämässä jo Sipilän hallitukde_28102021_14.indd 16 21.10.2021 11.42. sen sote-uudistusta ja sanoo osallistuneensa ”soten jokaiseen aikaisempaan tuotantokauteen” Hämeenlinnan sosiaalija terveysjohtajana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ JULKISELLA SEKTORILLA ISO OSA RAHASTA MUUTTUU IHMISTYÖKSI
de_28102021_14.indd 17 21.10.2021 11.43. Sopimuksessa on mukana noin 177 500 palkansaajaa Kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksesta. hyvinvointialueille siirtyville ”kaikkien aikojen tasa-arvoja palkkaohjelmaa”. Mutta. 17 Demokraatti Kustannushaarukka harmonisoinnille on valtakunnan tasolla arviolta 60–550 miljoonaa euroa. Markku Jalonen on jo aikaisemmin arvioinut, että palkkojen yhteensovittaminen merkitsee FAKTA Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyviksi ja Uudenmaan erillisratkaisuun liittyviksi määritettyjen tehtävien parissa työskenteli noin 216 000 henkilöä lokakuussa 2020. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat on laskenut, että jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin esimerkiksi yhdellä prosentilla, työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurol la vuodessa. Kunta-alan henkilöstöstä noin 209 400 työskenteli tehtävissä, joiden tuottaminen jää tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Kuntien opetustoimesta siirtyisivät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Jalonen pitää todennäköisempänä arviota, jossa liikutaan sadoissa miljoonissa. Hyvinvointialueita koskeva ensimmäinen Sosiaalija terveydenhuollon työja virkaehtosopimus (sote-sopimus) tuli voimaan syyskuussa, ja se on voimassa muiden kunta-alan sopimusten tavoin 28.2.2022 saakka. Harmonisointi alkaa 2023, kun henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille. Lähes puolet sote-sopimuksen ammattinimikkeiden työntekijöistä on sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Sote-sopimuksen osuus tästä olisi noin 85 miljoonaa euroa. Siirtyvään henkilöstöön kuuluvat sosiaalija terveydenhuollon sekä paloja pelastustoimen henkilöstö
18 Demokraatti D-ILMIÖ – Meidän arviomme on, että kunta-alan ja hyvinvointialueiden taloudellinen liikkumavara on erittäin tiukka. Pelkään, että ensisijaisesti keppiä saisivat hyvinvointialueet, Lindberg pohtii. Tiedän hyvin julkisen talouden tilanteen. – Valtionosuuksien lisäys ei tule kattamaan tästä muutoksesta aiheutuvia kuluja. Hänkin on huolissaan mahdollisista uusista vastuista. de_28102021_14.indd 18 21.10.2021 11.43. Tämä on työvoimavaltaista työtä, jossa henkilöstökulut ovat suurin menoerä. TOIMINNAN JÄRKEVÄ HOITO OLISI KOUKUTTAVAA, JOS TEHOKKUUDESTA PALKITTAISIIN. Hän on huolissaan tilanteesta, jossa valtaan tulisi hallitus, joka suhtautuisi nykyistä nihkeämmin julkisen talouden rahoittamiseen velkarahalla. – Sote-uudistusta on enää vaikea pysäyttää tai edes jarruttaa. Hän viittaa väestökehitykseen ja väestön vanhenemiseen. Lisärahaa ei valitettavasti ole näkyvissä kummallekaan. Jalonen pitää uusia vastuita todennäköisinä. Hän pitää hyvänä esimerkkinä ikäihmisten henkilöstömitoituksen lisäystä, josta päätettiin viime vuonna. Vaikka rahoitus ei saa kyseenalaistaa ihmisten perusoikeuksien saamista, uusi hallitus voisi kuitenkin päättää, että nyt eletään suu säkkiä myöten. Jukka Lindberg muistuttaa kuntien ja hyvinvoinalueiden merkittävästä erosta: tiukassa paikassa kunnat voivat kiristää verotusta, mutta hyvinvointialueet ovat ainakin toistaiseksi valtion rahoituksen varassa. Jos hallitus säätää meille lisää vastuita, samalla pitää siihen tulla rahoitus, Jalonen toteaa. Oma näkemykseni on, että valtion on vastattava uusien velvoitteiden rahoituksesta, Lindberg sanoo. Hän uskoo, että alijäämäisistä budjeteista halutaan jossain vaiheessa eroon. Sitten siinä katsottaisiin, leikataanko palveluista vai säästetäänkö henkilöstön kuluista
Prosentti siitä on 85 miljoonaa. Sote-alan henkilöstökulut ovat niihin verrattuna alle prosentin. Hän suhteuttaisi suurilta kuulostavia summia esimerkiksi kuntien vuonna 2020 saamiin korona-avustuksiin. Sundin mukaan ammattiliiton tehtävänä ei ole suomade_28102021_14.indd 19 21.10.2021 11.44. 19 Demokraatti Rahaa on Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto KUNTAJA hyvinvointialuetyönantajat on laskenut, että jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin yhdellä prosentilla, työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurolla vuodessa. – Luvut on ihan oikeita joo, Hoitajaliitto Tehyn pääekonomisti Ralf Sund kommentoi. Sote-sopimuksen osuus tästä olisi noin 85 miljoonaa euroa. – Sote-sektorin koko sivuja henkilöstökuluineen on 8,5 miljardia. Tätä voi pitää myös työnantajan varoittavana hintalappuna ensi kevään työnmarkkinaneuvotteluihin valmistautuville kunta-alan työntekijöille
Historiallisessa uudistuksessa käytännössä miltei koko sote-sektori muuttaa työntekijöineen kunnista uusille hyvinvointialueille. Kuntaliitto on itkenyt harmonisoinnin olevan kauhean kallista. 20 Demokraatti D-ILMIÖ laisessa työmarkkinaperinteessä ollut muutenkaan työnantajan lompakon paksuuden arviointi. Nyt puhutaan paljon hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden tilanteesta, mutta itse olen erityisesti huolissani kuntiin jäävien työpaikkojen puolesta. Palkkakustannukset siis nousevat joka tapauksessa. Niihin tehtäviin tarvitaan jatkossa vielä nykyistä enemmän työntekijöitä. STTK:N PUHEENJOHTAJA Antti Palola sanoo olevansa jatkossa enemmän huolissaan kuntiin jäävistä työntekijöistä kuin hyvinvointialueille siirtyvistä. Julkisen puolen ammattiliiton näkökulmasta on aina kyse siitä missä määrin poliittiset päättäjät kuittaavat laskun. Miten käy esimerkiksi opetuksessa, kulttuurialla tai teknisissä tehtävissä työskenteleville, Antti Palola sanoo. Suotavaa olisi, että se nousee vaalien teemaksi ja jopa veikkaan, että se nousee. Käynnissä on jo keskustelut massiivisesta palkkojen harmonisoinnista, joka tapahtuu perinteen mukaisesti ylöspäin. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa Suomen väestön vanheneminen. – En uskalla sanoa vielä mitään lukua mutta on selvä, että se on Tehylle edunvalvontamielessä äärettömän tärkeä asia. – Kyllä ne vaikuttavat, mutta laittaisinko siihen miinuksen vai plussan, siitä minulla ei ole käsitystä. Yksi keskeisimpiä rahoituskeinoja on tavannut olla veroratkaisut joko valtionapujen tai kuntaveron korotusten muodossa. Julkisen sektorin neuvottelut osuvat samaan aikaan vuoden alussa järjestettävien aluevaalien kanssa. – Työnantajan tehtävä on hoitaa rahat. Palkat tulevat olemaan tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta keskeinen kysymys, koska alueiden kulut ovat hyvin työvoimavaltaisia. Jos puolueet linjaavat aluevaaleissa, että rahoitusta pitäisi vahvistaa, silloin ne toimivat varmaan eduskuntatasolla niin. Vaikuttavako aluevaalit julkisen sektorin palkkaneuvotteluihin. – Hyvinvointialueiden tehtävät liittyvät suurelta osin hoivaan. Hän uskoo, että hallituksen johdolla tehtävä sote-uudistus merkitsee sitä, että hallitus todennäköisesti myös vastaa niiden rahoituksesta. Siinä on se erikoisuus, että kun rahoitus tulee eri väyliä pitkin valtiolta, se on oikeastaan valtiollisten vaalien teema. Kunnilla on aina mahdollisuus myös prio risoida ja kehittää työn tuottavuutta. – Olisi hyvä on, jos palkoista tulisi keskusteluteema ja ehdokkaat ja puolueet esittäisivät joitakin ratkaisuja. 209 176 6 861 Hyvinvointialueilla työskentelevistä sote-tehtävissä on työntekijää. On eri asia pitäisikö sen olla näin kategorista. – Ei tämä yksi yhteen veroihin kierry. Kuntien talous on Sundin mukaan hyvällä tolalla 2020–2022 ja lompakosta pitäisi löytyä jaettavaa. Hyvinvointialueilla työskentelevistä paloja pelastustoimessa on Siirtyvä henkilöstö 84 % naisia Kuntiin jäävä henkilöstö 76 % naisia HYVINVOINTIALUEILLA TYÖSKENTELEVISTÄ ON SUURI OSA NAISIA de_28102021_14.indd 20 21.10.2021 11.44. Vähän tylysti sanottu, mutta se on ollut suomalaisen työehtojärjestelmän logiikka. Siellä liikkuu satoja miljoonia. työntekijää
Onko tilanteen korjaaminen mahdotonta, vai haluammeko sen olevan mahdotonta. Matkustus uudessa ympäristössä on erilaista. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Eivätkö pienituloiset naiset voi hankkia hyvätuloista puolisoa. Hoitoalalla on tavattu tehdä töitä itsettömästi. Hoitajien työ on ollut jo pari vuotta otsikoissa. Monilla insinööreillä on saman mittainen ammattikorkeakoulututkinto kuin hoitajilla. Sama automaatio koskee myös haitallisia asioita. Auto on niin tuttu näky, että se on käytännössä näkymätön. Eihän hoitoalan palkoilla ole tarkoituskaan tulla toimeen samalla tavalla kuin esimerkiksi julkisen sektorin insinöörien palkoilla. TIETTYJEN ALOJEN matalapalkkaisuus on arkista ja normaalia. Naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvon ei odoteta korjaantuvan tälläkään työmarkkinakierroksella. Jotkut puhuvat jopa automaatiosta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Se on epäkohta, joka kuuluu maisemaan kuin naapurin kuukausia samassa parkkiruudussa seisonut auto, josta on poistettu rekisterikilvet. Syy on koronapandemia. Epäterveellisiin elämäntapoihin tai yhteiskunnallisiin epäkohtiiin voi tottua siinä määrin, ettei niiden olemassaoloa enää huomaa. Samalla lehdissä on kirjoituksia työssäjaksamisesta ja palkkauksesta. Koko ajan on uutta nähtävää ja ärsyketulva voi olla jopa uuvuttavaa. PÄÄTETTY EPÄKOHTA A rkea leimaa samankaltaisten tapahtumien toistuvuus. Tasa-arvo voidaan saavuttaa, kun aikaväli on tarpeeksi pitkällä tulevaisuudessa kuten jääkauden paluu tai auringon sammuminen. de_28102021_21.indd 21 21.10.2021 9.53. Jälkimmäinen muotoilu olisi rehellinen mutta tekisi lopun arjen automaatioon sisältyvästä itsepetoksesta. Arkiset asiat muuttuvat näkyviksi, kun automaatio häiriintyy. Esimerkiksi kelpaa etätyön jälkeen taas tutuksi tuleva työmatka, joka on monille niin tuttu, etteivät he kiinnitä ratikassa vastaan tuleviin kasvoihin mitään huomiota. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Hoitoalalla on käynyt niin. Sairaaloissa on ruuhkaa ja hoitoalalla työvoimapula. Ja eivätkö pienituloiset naiset voi hankkia hyvätuloista puolisoa. Siksi tulemme tälläkin työmarkkinakierroksella kuulemaan palkkatasa-arvon olevan nyt mahdotonta. Miten raskaasta ja tärkeästä työstä voidaan maksaa niin huonosti, etteivät rahat tahdo riittää pääkaupunkiseudulla asumiseen. Kun hoitajat pysyvät näkyvillä, terveetkin ihmiset muistavat arvostaa heidän työtään. Palkkauksessa on eroa insinöörien hyväksi 15–25 prosenttia. Jos sanoisimme ääneen, että haluamme palkkatasa-arvon olevan mahdotonta, olisi ehkä vaikeampi katsoa itseään aamulla peilistä. Teho-osastojen henkilökuntaa ja koronatestaajia haastatellaan lehtiin. Jokin on olennaisesti toisin ja kiinnittää siksi huomion
Alkaneen valtuustokauden alussa toimii kaikkiaan 43 päätoimista tai osa-aikaista puheenjohtajaa yhteensä 22 kunnassa (7 prosenttia kunnista). 77 prosentissa kuntia valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon tuli valituksi suurimman puolueen eniten ääniä saaneet kuntavaaliehdokkaat. Keskustalla on merkittävästi enemmän puheenjohtajapaikkoja suhteessa puolueen saamaan valtuustopaikkaosuuteen. Valtuustoihin valittiin 959 ja kunnanhallituksiin 788 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Suurimman puolueen eniten ääniä saanut ehdokas on saanut joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajuuden yleisimmin 10 001–20 000 asukkaan kunnissa, harvimmin suurimmissa kaupungeissa. 22 Demokraatti Ikä ja kokemus on valttia valtuustossa Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat edustavat yleisimmin keskustaa, SDP:tä ja kokoomusta. Teksti Demokraatti M anner-Suomen 293 kuntaan valittiin elokuussa alkaneella uudella valtuustokaudella kaikkiaan 1 747 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Puolueen saama paikkamäärä valtuustossa ei Kuntaliiton mukaan välttämättä näy puolueen saamissa puheenjohtajamäärissä. Valtaosa kansanedustajista (175) oli ehdolla ja tuli valituksi kotikuntansa valtuutetuksi. Useampi kuin joka neljäs valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista valittiin vastaavaan tehtävään myös edellisen valtuustokauden alussa. Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 83 prosentilla on aiempaa kokemusta valtuustotyöstä. Vastaava tilanne on vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla. Puolueensa suurimman äänimäärän saanut ehdokas valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 42 prosentissa kuntia ja valtuuston puheenjohtajaksi 22 prosentissa kuntia. Perussuomalaisten puheenjohtajien osuus on sitä vastoin selvästi pienempi kuin puolueen osuus valtuustopaikoista. Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat ovat keski-iältään hieman vanhempia kuin valtuutetut. Näillä puolueilla on kuntien puheenjohtajien paikoista yli 80 prosenttia. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja tai pormestari toimii 13 kunnassa ja osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja kahdeksassa kunnassa. Valtuuston puheenjohtajien ikä vaihtelee 19 vuodesta 80 vuoteen ja hallituksen puheenjohtajien 24 vuodesta 76 vuoteen. VALTUUSTO de_28102021_22.indd 22 20.10.2021 15.45. Määrä on pysynyt lähes ennallaan. Heistä joka kolmas (56) valitVALTUUSTON PUHEENJOHTAJIEN IKÄ ON 19–80 VUOTTA. KUNTAPUHEENJOHTAJISTON VALINNASSA arvostetaan ikää ja kokemusta valtuustotyöstä
Valtuuston puheenjohtajana toimii 23 kansanedustajaa ja hallituksen puheenjohtajana kuusi kansanedustajaa (Kaarina, Kauniainen, Loppi, Sauvo, Seinäjoki, Vantaa). Naisia valtuuston puheenjohtajista on 34 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajista 35 prosenttia. Vastaavasti 23 kunnassa kaikki valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat miehiä. Useimmat näistä kunnista ovat alle 10 000 asukkaan kuntia, mutta mukana myös yli 20 000 asukkaan Hollola ja Kurikka. KANSANEDUSTAJISTA JOKA KOLMAS VALITTIIN PUHEENJOHTAJISTOON. Puolueittain tarkasteltuna naisia on valtuuston puheenjohtajista yli puolet SDP:llä ja vihreillä ja hallituksen puheenjohtajista SDP:llä ja vasemmistoliitolla (tasan puolet). 23 Demokraatti tiin joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon. VALTUUSTOON VALITUISTA NAISIA OLI 40,2 PROSENTTIA. de_28102021_22.indd 23 20.10.2021 15.45. Kaikkiaan 30 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja on nainen ja vähintään puolet hallituksen puheenjohtajista on SDP:llä ja vasemmistoliitolla. NAISIA ON ennätysmäärä hallituksen puheenjohtajina, mutta heidän osuutensa valtuuston puheenjohtajina laski. Kahdessa kunnassa, Taivassalossa ja Viitasaarella, koko puheenjohtajisto on naisten hallussa. Valtuustoon valituista naisia oli 40,2 prosenttia
Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) de_28102021_24.indd 24 20.10.2021 15.48. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. 24 Demokraatti ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti
Kun kaupunkia suunnitellaan ja kehitetään, ikärakenteen muutos on hyvä ottaa huomioon. 25 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Huolta aiheuttavat myös suunnitelmat pysäkinvälien pidentämisestä tai turvattomien suojateiden poistamisesta niiden parantamisen sijaan. Mutta ehkä kannattaa katsoa ympärilleen ja havaita, että suuri osa vanhoista on ihan aktiivisia kansalaisia. Myös hitaasti liikkuville tai huonosti kuuleville ja näkeville pitää olla sijansa. Kaikkeen ei voi kuitenkaan vaikuttaa omin toimin. On järkevää tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltakirja ja hoitotestamentti. Keväällä päivystimme netissä ja tiedotimme toisillemme, koska koronanarokotukseen pääsee. Se on hyvää vanhuspolitiikkaa ja erityisen tärkeää nyt koronaeristysten jälkeen. Puikkelehtiminen moottoripotkulautojen ja pyörien seassa on pelottavaa. Monet ovat muuttaneet esteettömiin asuntoihin lähelle palveluja. Vaikka dynaamisuus on valttia, kaikkea ei saa tehdä kauniiden ja rohkeiden ehdoilla. Tilastot tukevat havaintoani. Siivooja saattaa käydä. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja H avahduin huomaamaan, ettei ystäväpiirini ikääntyneistä kukaan tarvitse toistaiseksi vanhuspalveluja, vaikka ikähaitari ulottuu yläpäässä reilusti yli 90 vuoden. Ihmiset hoitavat itse asiansa ja kotinsa. En väheksy kestävyysvajetta. Ikääntyneitä on rohkaistava lähtemään ulos asunnoistaan. Kulttuuritapahtumissa meitä on tungokseen asti. Monet rajat ja rajoitukset ovat poistuneet. Esimerkiksi jalkakäytävien turvallisuus puhuttaa. Tunnen iloa ikätovereista, kun kohtaamme sauvakävelyllä tai uimahallin vesijuoksussa. Suuria ikäluokkia on siunattu mukavilla kengillä, matalalattiabusseilla, aiempaa paremmilla lääkkeillä, lonkkaja kaihileikkauksilla ja yhteydenpitoa helpottavilla laitteilla. SILTI ON myönnettävä, että ikä painaa. Treffejä tehdään kahviloihin ja ravintoloihin. Myös lista salasanoista on syytä tallentaa jälkeenjääville. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Ei vain kauniit ja rohkeat KAUPUNKIA KEHITETTÄESSÄ IKÄRAKENTEEN MUUTOS ON HYVÄ OTTAA HUOMIOON. Väestön ikääntyminen merkitsee yhteiskunnalle merkittäviä haasteita. Elämänlaatuamme parantaa, että saamme pukeutua niin kuin tahdomme ja harrastaa mieltymysten mukaan. Aika moni tämän syksyn kiinnostavista kirjoista on eläkeikäisen kirjoittama. Hoivan tarvetta ei ratkaise ikä vaan kunto. Vanhojen ihmisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. de_28102021_25.indd 25 21.10.2021 9.58
Euroopan unionin lihaksilla jälkeä alkaa jo syntyä. Suomessa ennustettu verotuotto on noin 166–223 miljoonaa euroa. Historiallinen ratkaisu YRITYSVERORATKAISUT OVAT ESIMERKKI ASIOISTA, JOISSA SUOMI KIPEÄSTI TARVITSEE ISOMPIA HARTIOITA. Kansainvälisen pääoman liikkeisiin vaikuttamiseen eivät Suomen voimavarat riitä. Jatkossa jättiyritysten tuloksesta osa verotetaan palvelujen ja tuotteiden käyttömaissa. 26 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT A merikkalainen verkkokaupan jättiläinen Amazon imuroi viime vuonna Euroopasta 44 miljardin euron myyntitulot. Nyt ratkaisu koskee 750 miljoonan dollarin liikevaihdon yrityksiä – siis juuri niitä Amazonin tapaisia monikansallisia jättejä, jotka ovat onnistuneet välttämään verotuksen Euroopassa käytännössä kokonaan. EU on vuosia taistellut sen puolesta, että monikansalliset digiyritykset saataisiin maksamaan oma osuutensa hyvinvointiyhteiskuntien rahoituksesta. EU:n päättäväisyyden lisäksi muutokseen tarvittiin Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen ja demokraattien paluu hallitsemaan Valkoista taloa ja kongressia. Nuo rahat ovat enemmän kuin tarpeen niin kehittyneiden maiden kuin kehitysmaidenkin valtiontalouksissa. de_28102021_26.indd 26 21.10.2021 10.03. Sopimuksessa on kaksi osaa: ensimmäisessä osassa ratkaistaan, miten yrityksen tulosta voidaan verottaa eri maissa ja toisessa osassa määritellään 15 prosentin minimiverokanta. Amazonin Euroo pan toiminnoista vastaavan luxemburgilaisen yhtiön kirjanpito näytti kuitenkin tappiota, ja niinpä ennätysliikevaihdosta huolimatta verotettavaa tulosta Euroopassa ei löytynyt. OECD arvioi, että nyt saavutettu yritysverosopu kasvattaisi maailmanlaajuisesti yritysverotuottoja 130 miljardilla eurolla vuodessa. Moni oikean laidan toimija on julistanut taistelun toivottomaksi OECD:n vetämissä neuvotteluissa lokakuussa saavutettu 136 maan minimiverosopu kuitenkin osoittaa, että sinnikkyydellä, johdonmukaisuudella ja kärsivällisyydellä voidaan saada tuloksia aikaan. OECD:N VETÄMISSÄ neuvotteluissa saavutettu yhteisymmärrys on historiallinen. Digitalisaation myötä yhä useammalla toimijalla on mahdollisuus käydä kauppaa ympäri maail maa ja samalla kätevästi järjestellä tulostaan – ja sitä kautta myös verotustaan. Yritysveroratkaisut ovat esimerkki asioista, joissa Suomikin kipeästi tarvitsee isompia hartioita. Uusi sääntö rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia järjestellä tulosta piilotettavaksi alhaisen tai olemattoman yritysverotuksen maihin. Yhdysvaltain presidentti Bidenin ilmoitus kansainvälisen minimiverokannan hyväksymisestä siirsivät kertaheitolla ison vuoren kansainvälisen sovun tieltä. Eurooppalaiset maat yleisesti ja erityisesti pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat jäävät tässä verotuksen minimointikisassa häviäjän rooliin
– Väitän, että työnantaja haluaa usein lisätä määräämisoikeuttaan. Teollisuusliiton, Paperiliiton, Ylempien toimihenkilöiden YTN:n ja Ammattiliitto Pron tilaamassa selvityksessä vertailtiin neljän EU-maan – Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin – metallija paperiteollisuuden henkilöstön edustajien asemaa sekä paikallista sopimista. Henkilöstön asema on näistä johtuen vahva, ja houkutus sopia asioista paikallisesti siksi suurempi, selvityksen tekijä, työelämäkonsultti Raina summaa. S uomessa työnantajat väittävät hanakasti, että meillä tullaan paikallisessa sopimisessa verrokkimaihin verrattuna jälkijunassa. Rainan selvitys on tehty asiantuntijahaastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten ja muiden kirjallisten lähteiden avulla. Hänen mukaansa Suomesta puuttuu verrokkimaissa käytössä olevaa lainsäädäntöä ja rakenteita. Vaikka paikallinen sopiminen on laajentunut selvityksen kohteena olevissa maissa, se on tapahtunut toimialakohtaisten työehtosopimusten puitteissa. – Kun työehtosopimus lakkaa olemasta tämän vuoden lopussa, ensimmäinen päivä vuonna 2022 meillä ei ole lainkaan luottamusmiesjärjestelmää eikä minkäänlaista suojaa luottamusmiehelle. de_28102021_27.indd 27 19.10.2021 15.20. – Suomessa teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajat kulkevat päinvastaiseen suuntaan. Hän ottaa esimerkiksi työnantajaliitto Metsäteollisuuden, joka on purkanut yleissitovuuden. – Johtuuko se siitä, ettei niille ole ollut tarvetta, vai eikö osata, ei työnantajakaan, Jyrki Raina kysyy. Se on ainoa tie, jolla voimme edetä. Vanhalan mielestä paikallinen sopiminen edistyy parhaiten silloin, kun henkilöstön edustajien asema on vahva. Muutosta ei voi perustella viittaamalla Suomen keskeisiin kilpailijamaihin, sillä niissä kyseisten toimialojen työehtosopimukset ovat toimialakohtaisia, aivan kuten Suomessa tähän sopimuskierrokseen asti, Raina sanoo. – Täällä keskustelua paikallisen sopimisen edistämisestä käydään lähinnä yritysten taloudellinen etu edellä. 27 Demokraatti TYÖMARKKINAT ”Luottamusmiehen asema lakiin” Suomessa keskustellaan paikallisesta sopimisesta yritysten taloudellinen etu edellä. Teksti Marja Luumi / Kuva Getty Images Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mielestä Suomessa kuvitellaan, että luottamusmiehen asema muihin maihin verrattuna on hyvin vahva, mutta näin ei ole. – Luottamusmiehen asema on kirjattava lakiin. Työntekijäja työnantajaliitot ovat säilyttäneet merkittävän aseman niin sopijaosapuolina kuin asiantuntijoina ja järjestelmän toimivuuden valvojina. Asiaa selvittäneen Jyrki Rainan mielestä mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat olleet jo pitkään, mutta niitä ei ole käytetty. – Henkilöstön asemaa on verrokkimaissa turvattu laajasti esimerkiksi myötämääräämisoikeuden, tulkintaetuoikeuden, tiedonsaannin ja hallintoedustuksen kautta. Se tyrehdyttää paikallisen sopimisen – ja silloin kyse on luottamuksen puutteesta. Verrokkimaissa korostuu luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiirin tärkeys. Uskon, että tämän hallituksen aika na tämä asia nousee entistä enemmän keskusteluun. Vanhalan mielestä luottamus on nostettava Suomessakin ykkösasiaksi
de_28102021_28.indd 28 21.10.2021 10.50. Kahta viikkoa aikaisemmin vaalien ensimmäisellä kierroksella keskustavasemmisto voitti kolmessa muussa tärkeässä kaupungissa, Milanossa, Bolognassa ja Napolissa. Puolue on puhunut entistä selvemmin yhteiskunnallisista ongelmista ja eriarvoisuudesta. Demokraattinen puolue oli vaaliliitossa Viiden tähden liikkeen kanssa vain Napolissa, mutta muualla ei. Vaalivoitto on myös Demokraattisen puolueen uuden sihteerin Enrico Lettan voitto, koska hän on edistänyt linjan selkeytymistä. Keskustavasemmiston voitto on niin selvästi Demokraattisen puolueen voitto, että se pakottaa puolueen pohtimaan omaa strategiaansa. Italian osittaisten kunnallisvaalien tulos kertoo, että äänestäjät pitävät Demokraattisen puolueen linjan kirkastumisesta. ÄÄNESTÄJÄT PITÄVÄT DEMOKRAATTISEN PUOLUEEN LINJAN KIRKASTUMISESTA. Koska Viiden tähden liike on menettänyt kannatustaan kaikkialla, nyt mietitään, onko demokraattien liittolaispuolueella enää tulevaisuutta. Teksti Liisa Liimatainen Kuva Nurphoto, Gloria Imbrogno L okakuun 17.–18. 28 Demokraatti Italian demokraattien asema vahvistuu ITALIA Demokraattisen puolueen selvä voitto Italian kunnallisvaaleissa kertoo puolueen linjan selkenemisestä ja äänestäjien sille antamasta tunnustuksesta. Kaupungin hallinto on surkeassa tilassa ja Rooman laitakaupungin osissa elää valtava määrä ihmisiä, jotka tuntevat itsensä hylätyiksi työttömyyden, huonojen palvelujen ja köyhyyden takia. 2,8 MILJOONAN asukkaan Rooman johtoon noussut Roberto Gualtieri tunRooman johtoon nousseella Roberto Gualtierilla on edessään isot haasteet. päivinä pidettyjen Italian kunnallisvaalien toisen kierroksen jälkeen Rooma ja Torino ovat nyt Demokraattisen puolueen johtamia kaupunkeja
Gualtierilta odotetaan uutta tapaa hallita Roomaa juuri hänen taloustieteilijän taustansa ja aikaisempien kokemustensa vuoksi. Julkisten kulkuneuvojen kehnon tilan vuoksi roomalaisilta saattaa mennä liikkumiseen 2–3 tuntia päivässä. Giuseppe Conten hallituksen talousministerinä hän neuvotteli myös EU:n elvytysrahaston Italian osuudesta. Hän tarkoittaa suurkaupunkia, jonka organisaatio mahdollistaa varttitunnin yhteydet eri palveluihin ja kaupungin eri osiin. • 020 735 2235 toimisto@nukketeatterisampo.. 29 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Esitykset 17.11.–19.12.2021 Esitykset Nukketeatteri Sampon joulu Liput 12€ Erottajankatu 7, Helsinki nukketeatterisampo.. Rooman hallinto on surkeassa tilassa – eikä pelkästään jätehuollon puutteiden ja katujen epäpuhtauden takia. toimisto@nukketeatterisampo.. Kirjoittaja on Italiassa asuva toimittaja. Se tarvitsee uusia kaupunkirakenteita ja niiden kautta uusia työpaikkoja. Italian Demokraattinen puolue voi todella iloita kunnallisvaalien tuloksesta. Digitalisointi on myös kova haaste suurkaupungille. Esityksissä elävä musiikki! netaan EU:ssa, koska hän johti pitkään europarlamentin talousvaliokuntaa. Vaalikampanjansa aikana Gualtieri kävi usein Rooman laitakaupunginosissa. Niissä elää valtava määrä ihmisiä, jotka tuntevat itsensä hylätyiksi työttömyyden, yhteiskunnallisten palvelujen kehnouden ja köyhyyden takia. Gualtieri puhuu myös roomalaisten osallistumisesta kaupungin hallintoon. Tosin sitä muistutetaan siitä, että valtakunnallisessa politiikassa vallitsee erilainen logiikka kuin kunnallisvaaleissa. Rooma tarvitsee myös EU:n elvytysrahaston varoja, jotta se voi päästä eroon nykyisestä surkeasta tilasta. Gualtieri on puhunut 15 minuutin kaupungista. de_28102021_28.indd 29 21.10.2021 10.50. Se on nyt vastuussa neljässätoista Rooman viidentoista kaupunginosan hallintoelimessä, sillä oikeistokoalitio sai haltuunsa vain yhden kaupunginosan. Keskustavasemmisto voitti kirkkaasti myös kaupunginosien edustajien vaaleissa. Erottajankatu 7, Helsinki nukketeatterisampo.
30 Demokraatti AINA Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheen johtaja Jonne Rinne puolustaa jäsenistöään ja sen resursseja viimeiseen asti. Hän kokee itsekin olevansa ensimmäisenä poliisi. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Jani Laukkanen KASVO KENTTÄMIES de_28102021_30.indd 30 21.10.2021 10.42
31 Demokraatti de_28102021_30.indd 31 21.10.2021 10.42
– Yöllä tulee mieleen jokin asia, ja kirjoitan sen vihkoon. de_28102021_30.indd 32 21.10.2021 10.42. – Monesti ihmiset ajattelevat poliisin olevan mielenosoitusta tai sananvapautta estämässä. – Meillä puukot tulevat rintaan, eivät selkään. Nyt se on murusina maailmalla. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtajana hän edustaa valtion neuvottelukunnassa yli 42 000 valtion virkamiestä ja työntekijää ja osallistuu muun muassa virkaja työehtosopimusneuvotteluihin. Olen meidän jäsentemme puolella. Jos suojavarustus olisi ollut kunnossa, niin ei olisi välttämättä käynyt. Kun Pihtiputaan mummo tarvitsee partiota, sitä ei ole. – He ovat nuoria ihmisiä, joiden pitäisi valmistua, rakentaa talo ja saada lapsia. Hän on myös usein huomannut alitajunnassaan pyörittävänsä työasioita. – Käsi raamatulla, varmasti olisin käyttänyt pippurisumutetta, jos käsky olisi tullut. – Uskon, että heillä on vilpitön tarkoitus. Joko poliisi toimi väärin tai se ei toiminut niin kuin sen olisi pitänyt. – Puheenjohtajana olen päässyt näkemään ja tekemään, samalla on jatkuva riittämättömyyden tunne. Haluan poliisin olevan sellainen, johon kansa luottaa ja joka tulee apuun. – Nyt suunnittelemme vuodeksi kerrallaan kymmenen tuhannen hengen organisaation toimintaa, joka vastaa Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Rinne on henkilökohtaisestikin kokenut, mitä resurssipula voi poliisin työssä tarkoittaa. Rinne vastaa SPJL:n toiminnasta, taloudesta ja edunvalvonnasta. Rinne kokee liiton mahdollistaneen hänelle paljon asioita. Tänä vuonna poliiseja valmistuu ammattikorkeakoulusta arviolta 375, vuonna 2017 heitä oli 239. Hänen opiskelukaverinsa kuoli virkatehtävissä. Mutta mielestäni hyvä tarkoitus ei saa pyhittää keinoja poliisitoiminnassakaan. Poliisin tehtävä on turvata kaikkien oikeus osoittaa mieltään. Tarvitsemme yhä tiukempaa rajanvetoa siinä, mitä poliisi tekee ja mitä ei, hän tähdentää. Rinne näkee yhä unta kentällä olemisesta. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja on valmiina koitokseen. ”Ei tämä edunvalvonta vaikeaa ole. Hän heittäytyy, kädet heiluvat, koko kroppa on mukana, ikään kuin Rinne varmistaisi eläytymisellään viestinsä menevän perille. Minun silmissäni tämä ei ole lisännyt ymmärrystä Elokapinan asiaa kohtaan. Miten Rinne olisi itse toiminut, jos olisi rivipoliisina ollut turvaamassa Elokapinan mielenosoitusta. Työsarka ei lopu. – Tänä syksynä näin ensimmäistä kertaa yt-uhan alla 30–40 vuoden uran tehneitä poliiseja, jotka sanovat, että nyt riittää. Meillä pitää olla tae työpaikan varmuudesta. Pakkotahtisuus, kiire, resurssien riittämättömyys, Rinne luettelee alan uuvuttavia puolia. Haastattelua edeltävinä päivinä ympäristöliike Elokapina ja poliisin toiminta pippurisumuttimineen herättivät keskustelua. Jonne, jos lupaat, pidät sen. Et voi ottaa pahaa kaveria kiinni rikkomalla itse lakia. – Sinä lauantai-iltana Helsingin lähes kaikki partiot olivat kiinni. Tälläkin hetkellä on yli kolmesataa poliisia, joilla ei ole Rinteen mukaan muuta taustasyytä määräaikaisuuteen kuin resurssipula. Sille olisi ollut eniten tarvetta. Rinne palaa Elokapinan vuoden takaiseen lokakuiseen mielenosoitukseen, jolloin myös poliisin voimankäyttö herätti keskustelua. – Mikään ei viittaa poliisin tehtävien olevan vähenemässä. Eri asia olisi, jos johto olisi käskenyt ampua tai purettaa poliisikoiralla. Poliisihaalarit päällä keskellä virkatehtävää. Hätäkeskuksella oli linjat täynnä, täällä oli ihmisillä hätä. Moni poliisi on pohtinut alan vaihtamista. Tarvitsisimme pitkäaikaissuunnitelman rahoituksesta, emme tempoilua. Selvityksiä tuli jälkikäteen. Entä riittääkö rivipoliisien puolustajalla empatiaa elokapinalaisia kohtaan vielä kuultuaan suuttumuksen kentältä, miten poliisit joutuivat käräjille noudattaessaan esimiestensä käskyjä. Hän kantaa yhtä lailla huolta alalle hakeutuvista kuin rivipoliiseista. – Kun Vladimir Putin tulee Helsinkiin, poliisipartioita on joka puolella. Poliisi pitää olla kansan, ei järjestelmän poliisi. Jos nämä ilmiöt lisääntyvät, tarvitsemme virkamiehiä siirtämään ihmisiä. Se meiltä on unohtunut, että poliisiakin täytyy resursoida. Poliisin pitää voida luottaa kentällä esimiesjohdon kokonaistilanteen arvioon. Mihin suuntaan Suomea viemme ja millainen yhteiskunta haluamme olla, sitä Rinne haluaisi kaikkien miettivän yhdessä realistiselta pohjalta. 32 Demokraatti D-KASVO J onne Rinne tulee aamun haastatteluun kuntosalilta. Ei poliisilla ole tässä henkilökohtaista ulottuvuutta virkamiehenä, se on duuni siinä, missä muutkin, Jonne Rinne aloittaa. Aamulla mietin, ÄLÄ ANNA KRAVATIN HÄMÄTÄ, RINNASSA SYKKII KENTTÄMIEHEN SYDÄN. Puheenjohtajakaan ei jää hiljaiseksi. Rinne muistuttaa koulutuksen rahoituksen olevan suoraan poliisin budjetista pois. SPJL:N LIITTOKOKOUKSEN alla Rinne kokee tehneen parhaansa ensimmäisellä puheenjohtajakaudellaan ja on ehdolla jatkokaudelle. Olen surullinen liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Suomessa virkamiesten on vielä hirveän vaikeaa nostaa epäkohtia esiin omilla kasvoillaan. VIIMEISET NELJÄ vuotta ovat olleet intensiivistä ja hektistä aikaa. Jos et voi pitää, sanot sen”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan sanat ovat Rinteellä ohjenuorana mielessä
asuu Uudellamaalla mitä olen kirjoittanut. . Jotkut pitävät poliisien resurssien tiukkaa puolustajaa ”miehenä, jolle mikään ei riitä”. . Olen sanonut, että laittakaa Rinteelle jauhot suuhun. Se on väkiluvultaan pienempi, mutta siellä on 11 000 poliisia. Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja 2017– . poliisin perustutkinto 2005 . . Ei ole enää. 33 Demokraatti JONNE RINNE . – Se ei pidä paikkaansa. – Se oli tilanteena kaikkein raskain, se oli hallittu kaaos. . . . . . Nordiska Polisförbundetin edustajat ovat sanoneet minulle, että älkää tehkö samaa virhettä ja menettäkö kansalaisten luottamusta. Kävimme valtion virkaja työehtosopimusde_28102021_30.indd 33 21.10.2021 10.42. Työyhteisöä ja yhteisöllisyyttä kaipaan. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja . Epävarmuus syöksyi päälle joka suunnasta. talouspäällikkö Keski-Suomen poliisilaitoksella 2012–2013 . LOCKDOWNIN KEVÄT 2020 on ollut Rinteen puheenjohtajakaudella henkilökohtaisesti vaikein paikka. Me tiedämme, mikä on sisäisen turvallisuuden arvo, mutta sillä on myös hintalappu. naimisissa, kaksi lasta . Toivon, ettei pitkä resurssipula söisi sitä sisaruutta ja veljeyttä, mitä meillä on ammattikunnan sisällä. Poliisin työ on minussa tosi syvällä. Entä mitä mieltä hän on itse asiasta. hallintotieteen maisteri 2015, kauppatieteen maisteri 2013, EMBA in Policing-ohjelma 2018 . Kun joku lupaa 120 miljoonaa, kumarran, kopsautan pääni lattiaan ja kävelen rapukävelyä takavasemmalle. – Tätä kutsun pettymykseksi. Hän osoittaa niiden väliin. henkilöstön kehittämispäällikkö Sisä-Suomen poliisilaitoksella 2014–2017 . . Luottamuksen palauttaminen on ollut hidasta ja hirveän kallista. Siellä on aiemmin ollut samanlainen luottamus poliisiin kuin Suomessa. Rinne nostaa kädet eteen ja kertoo ylemmän käden esittävän ihmisten odotuksia ja alemman poliisin palvelutasoa. . Tanska on hyvä esimerkki. nuorempi konstaapeli, vanhempi rikoskonstaapeli ja rikosylikonstaapeli Jyväskylän ja Keski-Suomen poliisilaitoksella 2003–2012 . syntynyt 1981 Jyväskylässä
Se jäi askarruttamaan oikeudentajuista nuorta miestä ja sai hakeutumaan poliisikouluun. Hän sai homman toimimaan jopa etäyhteyden päästä. – Silti tänä aikana tehtyjen rikosten purkamiseen menee aikaa, koko ajan tulee uutta. Muuten kentällä oli kuin jokapäiväinen sunnuntai. Hänen valmistuessaan poliiseja oli 8 200, nyt heitä on 7 500. 3 TÄRKEINTÄ 3 Oma perhe, vaikka en puhu heistä julkisuudessa. Sillä on hurjan iso merkitys, se ei ole vain sanoja. 2 Oma ammatillinen ura, kehittyminen ja tämä matka erityisesti ammattiyhdistystoiminnassa. Kenttäjohtaja Markku Vuorenmaa moottoripyörineen oli Rinteen idoli Jyväskylässä. Koen siinäkin tiettyä riittämättömyyttä, että voinko viettää perheeni kanssa riittävästi aikaa. Esimerkiksi nettihuijaukset ovat kasvaneet selkeästi keväästä 2020. Pahoinvointi perheissä näyttää tilastollisesti lisääntyneen. Suutarin lapsella ei taida olla kenkiä. D-KASVO de_28102021_30.indd 34 21.10.2021 10.42. LAITON POLIISISKANNERI kuului yksitoistavuotiaan, poliisin työstä haaveilevan pojan aarteisiin. – Kentällä tuli ja tulee edelleen poliiseille vastaan ihmisiä, jotka yskivät ja sylkevät sanoen haluavansa tartuttaa koronan. Olen nähnyt paljon väkivaltaa. Myöhemmin vartiopäällikön tehtävissä armeijassa Rinne huomasi, etteivät kaikki pakkokeinojen käyttötilanteet olleet selkeitä. Nuorehko siilitukkainen, lup sakka, mutta jämäkkä. Haluamme tehdä Suomesta sellaisen paikan, jossa kiinnijäämisriski on niin korkea, ettei tänne kannata tulla tekemään rikoksia. Se on antanut ihan valtavasti. – Ihmisten auttaminen on itselle tärkeää. Rinne ei vaikuta paljoa muuttuneen, mitä nyt iän ja kokemuksen mukana tullutta auktoriteettia ja osaamista on tullut lisää. Olen iloinen, tyytyväinen ja onnellinen, että siihen lähdin. Korona-aikana epätietoisuus ja suojavälineiden puute ahdistivat. Siihen aikaan sai vielä ajaa lujaa ja ottaa rosvoja kiinni. Iso osa Suomessa tapahtuvista rikoksista on piilorikollisuutta. Anoppi, eläkkeellä oleva peruskoulunopettaja, riensi hätiin. Huomattavaa tilastollista korona-ajan rikosaaltoa ei ole kuitenkaan Rinteen mukaan toistaiseksi nähtävissä. Kolme hallintorakenneuudistusta 2009–2014 ja poliisilaitosten määrän putoaminen yhteentoista ovat vaikuttaneet voimakkaasti poliisin työhön. 1 Lapsuus, vanhemmat ja isosisko. Olen kiitollinen, että saan olla vaikuttamassa asioihin työkseni. Työparin kehuminen kävi helposti. Olen saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa olen saanut elämän eväät siihen, mikä on oikein ja väärin. Hiljaisuus täytti kadut, ihmiset eivät liikkuneet. Kun ei puhalluteta ketään, ei ole rattijuoppoja. Korona haastoi meidät. Siellä hän innostui opiskelusta, mutta varsinaisen kokonaiskuvan poliisin työstä hän sai vasta kenttätyössä. – Ei meidän ajatuksemme ole pelastaa maailmaa rikollisilta. Huumorintajun pitää olla poliisina POLIISIN PITÄÄ OLLA KANSAN, EI JÄRJESTELMÄN POLIISI. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Rinne suoritti silloisen poliisin perustutkinnon 2005, vuonna 2014 se muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi. Ei rikollisuus vähene, se muuttaa muotoaan. Kun se kohdistuu naisiin, lapsiin ja eläimiin, se ei vaikuta tekemiseeni, mutta se liikauttaa joka kerta. – Harvoin rikoksen uhri on niin riippuvaisessa suhteessa rikoksesta epäiltyyn kuin perheen sisäisissä, lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Usein perhe haluaa suojella rikoksen tekijää. Samalla meillä on valtava koronavelka edelleen perheissä ja nuorissa. 34 Demokraatti neuvotteluita. Aito Median tuottamassa Poliisit-sar jassa Rinne oli mukana ensimmäisellä ja toisella tuotantokaudella ollessaan 27-vuotias. – Täytyi vain mennä eteenpäin. Rinne ei jäänyt laakereilleen. Minulle soitettiin ja kysyttiin, miksei teillä ole maskeja Uudenmaan sululla. Käyn Jaakobin painia siinä. Yleensä poliisi ei voi auttaa seinien sisällä kuin kutsuttuna. – Kesäyössä sai painaa menemään partiokaverin kanssa, tehtävänä oli kaikkea maan ja taivaan väliltä. Siksi Rinne on erityisen huolissaan lapsista. On ihmisiä, jotka jurnuttavat, ja on niitä hulluja, jotka haluavat saada asioita muuttumaan. Tiesin, että anoppini on hyvä opettaja, mutta nyt näin sen käytännössä, Rinne kehaisee. Vaimo oli etätöissä, lapset olivat kotona ja kysyivät, saavatko pelata. Hän muuttaa äänenpainoaan ja imitoi hetken entistä esimiestään: ”Muista Jonne, ne ovat ihmisten asioita, mitä me täällä hoidamme, ihmisten asioita.” Poliisin työ oli parikymppiselle nuorelle miehelle parasta, mitä saattoi tehdä. – Olen puheenjohtaja ja poliisi, luulisi auktoriteetin riittävän kotona. Pian virologi kävi kertomassa poliiseille, mitä korona on, ja suojavälineitäkin he saivat lopulta. Perhe on tuki ja turva
Työ poliisina on opettanut, ettei Rinne arvioi ihmisiä heidän koulutuksensa tai varallisuutensa perusteella. Hän varoittaa kuvaajaa raitiovaunun lähestymisestä ja huolehtii ympärillä olevien turvallisuudesta. de_28102021_30.indd 35 21.10.2021 10.42. Se käsittelee sisäpiiritiedon väärinkäyttöä ja arvopaperimarkkinarikoksia. – Kun ajan sinne Korpilahden Kärkisten sillan kautta, tuntuu kuin kotiin tulisi. Vettä sataa, Rinne nostaa sateenvarjon toimittajan suojaksi. Koskaan ei tiedä, millainen ihminen on vastassa. Voin pysähtyä ja katsoa puita. – Mietin, mitä konkeloita uskallan kaataa. Pian alkaa tapahtua. Metsässä lyhin aikajänne on kymmenen vuotta. Hän kokee olevansa metsässä sama Jonne kuin muuallakin, vain hieman eri puolet korostuvat. – Sanon ihmisille, että älä anna kravatin ja pikkutakin hämätä, rinnassa sykkii kenttämiehen sydän. Se kertoo vauhdista, jolla tässä menen. Aamuisin Rinne juoksee metsässä kulkevalla kuntoradalla. Rinne ottaa raivaussahan käteen, kaataa tuulenkaatoja ja harventaa. Metsänhoito edustaa hänelle jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Rikoksen tekijä voi tulla mistä yhteiskuntaluokasta hyvänsä. Siellä kasvaa aina uutta. Kuvaajan esittäessä lehden toiveen poliisiautosta kuvaukseen, Rinne sanoo oitis soittavansa yhden puhelun. Näen käden ja tekemisen jäljen. Poliisiauto kurvaa ensin ajoväylän reunaan ja siirtyy turvallisemmalle kuvausalueelle suojatielle. Ajatusta tukee myös Rinteen Itä-Suomen yliopistoon esitarkastukseen äskettäin jättämä väitöskirja. Pitää olla vahva tunne tästä hommasta. Uran luominen ja itsensä jatkuva kehittäminen ovat olennainen osa Rinnettä. Metsänhoito perustuu Rinteellä puun käytön omavaraisuuteen. 35 Demokraatti tosi kova, jotta pystyy pitämään pilkkeen silmäkulmassa. Metsätyön opetteleminen vaatii hullun uskoa itseensä ja äärettömän määrän toistoja. POLIISIN TYÖ ON MINUSSA TOSI SYVÄLLÄ. Poliisille rahan saaminen voi tuntua hienolta, mutta metsässä se on olematon asia. – Joskus lauantai-iltana istun saunan kuistilla ja katselen maailman variksia. KUUDEN JA puolen hehtaarin yhteisomistuksessa oleva metsäpalsta Keski-Suomessa pitää osaltaan huolta Rinteen fyysisestä ja henkisestä kunnosta. Metsässä ymmärtää jatkuvuuden ja oman pienuutensa. – Minulle ei tulisi mieleenkään hakata metsää sileäksi. Vasta näin lehtien puhkeavan silmuun, ja nyt ne putoavat alas. Se on hyvää liikuntaa ja pään korjaamista
Se liittyy johtamiseenkin. – On tärkeää, että meillä kaikilla on unelmia. – Kun lähdet aalloille, olet vapaa kaikesta, eikä ole kiire mihinkään. Paljastui, että valkopartamme on jouluihminen tosi isolla J:llä. Kunnon joulu on silloin, kun myös tuuliolosuhde on juuri oikea. Niitä on muutama, mutta jos yksi vauhdikas pitäisi valita... Se on ollut aina suurin haave, se on aivan huikean kaunis! Mutta haaveeksi se jää. – Kuusi oli parvekkeella kesäkuuhun saakka ja joka vuosi meillä aikaistetaan kuusen hakua. Tyynessäkin on ihana lillua, mutta punanuttumme rakastaa vauhtia. – Se olisi Porsche Carrera 911 – se vanha malli. On turha ajatella, että ilman unelmointia olisi toimivia joukkoja, jotka yhdessä menevät kohti unelmiaan. Lämmin tuuli ja vesilammikot, joista DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN JOULUPUKKIVISA valot heijastuvat. Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa de_28102021_36.indd 36 21.10.2021 11.03. Taas paljastuu uutta pukistamme – hän on jouluhullun lisäksi autohullu! Mikä on unelmien auto. Purjehdus on tiimityötä, jossa johtaja kokoaa yhteen ja näyttää suunnan, hän kuvailee. Jouluvalot palavat parvekkeella kesälläkin. Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface) ja Matias Mäkynen. Hänelle myös meri on rakas. Mutta olit sitten tyynessä tai myrskyssä, jonkinlainen hallinta pitää olla koko ajan päällä. Tästä lähtee visailu, koita pysyä perässä! Visaemäntä sai erittäin innostuneen vastaanoton pukiltamme kysyessään, lähtisikö hän leikkiin mukaan. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva R ivit ja rivien välitkin kannattaa taas lukea erityisen tarkkaan, kun teille Demokraatin perinteikkään joulupukkivisailun starttaan! Nyt arvuutellaan taas tapaan tuttuun, kenet on verhottu punanuttuun. Siinä on meren läheisyydessä asuvan pukkimme unelmien joulusää. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ MEILLÄ KAIKILLA ON UNELMIA. Niin on ehkä jopa parempi, kuin että kaiken tavoittaa konkreettisesti. Vinkkejä tarjoillaan tämän jälkeen vielä kahdessa asteittain helpottuvassa erässä. Unelmia kyllä tapetaan aika paljon tässä ajassa, punanuttumme tuumii. Pukillemme joulun juttu ei ole lumi, vaan oikea valaistus. Tällä kertaa se haetaan marraskuun alussa. 36 Demokraatti Vauhdilla visailuun! Kuka on Demokraatin joulupukki 2021. Tähtilamput ovat jokaisessa huoneessa päällä joka ilta ympäri vuoden, hän kertoo
Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. . . . Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. . Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 23.joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. . . . Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteys tietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@ demokraatti.fi viimeistään 7.12. 37 Demokraatti PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. de_28102021_36.indd 37 21.10.2021 11.03. . . . Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 1.12., jotta se ehtii varmasti perille. Oikein vastanneiden kesken arvomme Jokipiin pellavan Graniitti-sarjan rullapyyhesetin
TÄRKEÄÄ ON myös se, että koronapandemian opit otetaan Euroopassa täysimääräisesti huomioon ja ryhdytään kehittämään EU:n kriisinkestävyyttä. VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA myös intoa rakentaa uutta Eurooppaa on. Epäilemättä viime aikoina Euroopassakin nähdyt luonnonkatastrofit, kuten suurtulvat ja laajat metsäpalot ovat herättäneet päätöksentekijöitä. Ensi keväänä on edessä Ranskan presidentinvaalit, joten voisi kuvitella, että Macron tarvitsee onnistumisia ja on valmis laittamaan itsensä likoon niitä saadakseen. Puolustusyhteistyön eteneminen olisi ehdottomasti Suomen etu. de_28102021_38.indd 38 21.10.2021 10.48. Katto kannattaa korjata hyvän sään aikana, sanoi joku taannoin osuvasti. Toivon mukaan maltillisten puolueiden voittokulku jatkuu kansallisissa vaaleissa ja eurovaaleissa vuonna 2024, jotta EU pystyy voimistumaan yhä. varapuheenjohtaja (sd.) ja Euroopan alueiden komitean jäsen. PUOLUSTUSYHTEISTYÖN SYVENEMISEEN on mitä luultavimmin tulossa vauhtia alkuvuodesta, kun Ranska aloittaa EU-puheenjohtajakauden. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut jo pitkään puolustusyhteistyön syvenemisen puolesta. Osallistuessani Euroopan alueiden komitean täysistuntoon iloitsin havaitessani, että kriisinjälkeisessä Euroopassa on ilmassa paljon toiveikkuutta. Sama lausahdus sopii hyvin Euroopan unionin tilaan. Toivon mukaan vastikään paljastunut laaja veroparatiisivyyhti, niin sanotut Pandoran paperit, tuovat tähän vauhtia ja poliittista tahtoa. MONELLA MUULLAKIN rintamalla tapahtuu paljon. 38 Demokraatti M inulla oli ilo päästä kaksi viikkoa sitten käymään Brysselissä ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen. EU:ssa on vankka tahto harjoittaa vastuullista ilmastopolitiikkaa. On tärkeää toimia ilmastoasioissa jämäkästi. Euroopan unioni voimistuu taas KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@gmail.com Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. SDP:N PUOLUESIHTEERI Antton Rönnholm lainasi osuvasti Mark Twainin lausahdusta ”huhut kuolemastani ovat ennenaikaisia” viitaten sosialidemokraattisiin puolueisiin (Demokraatti 30.9.2021). Myös koronaviruspandemia on jättänyt jälkensä eikä koronavirusta olla vieläkään kokonaan selätetty. Toki vaikeuksiakin on, kun EU:n perusarvoja, kuten demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta haastetaan. Näissä SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on avainasemassa Euroopan parlamentin neuvottelijana. Tärkeää on sekin, että ilmastotoimet tehdään sillä tavoin, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ja että kansalaisten välinen eriarvoisuus ei kasva. NÄIDEN MERKITTÄVIEN uudis tustarpeiden etenemisen suhteen toiveikkuutta herättää se, että maltilliset poliittiset voimat ovat alkaneet ansaita jälleen kansalaisten luottamusta ympäri Eurooppaa ja oikeistopopulistien kannatus on sulanut monissa maissa eri puolilla Eurooppaa. EU pyrkii vastaamaan ilmastokriisiin Green Deal -ohjelmalla ja niin sanotulla Fit For 55 -paketilla. EU:SSA TAPAHTUU NYT MONELLA RINTAMALLA PALJON. Rahanpesun ja veropetosten torjunnan suhteen valmistellaan toimia
Tiedän hyvin, mitä tavallisten ihmisten arki on. Taustani kautta ymmärrän erilaisia ihmisiä, kulttuureita ja uskontoja. Olen tehnyt työtä myös paperittomien siirtolaisten parissa. Näen peilissä maailman hädästä ja ongelmista tuskastuneen vaikuttajan, joka välillä saattaa unohtaa itsensä ja omasta jaksamisestaan huolehtimisen. Vaikka en anna sen vaikuttaa, jostain takaraivostani tulee myös tunne, että suomalainen yhteiskunta katsoo minua eri tavalla ja arvioi tekemisiäni eri mittareilla kuin esimerkiksi kantasuomalaisten valkoihoisten kansanedustajien. Muistan, kuinka perheeni on saanut joskus jouluna Punaisen Ristin köyhäinapua, sellaisen ruokakassin. Minulla on aika laaja käytännön kokemus hyvinvointivaltion toimivuudesta ja myös ihmisoikeuskysymyksistä, ja uskon että siitä on hyötyä kansanedustajan työssäni. Olen osittain suurennuslasin alla. Olen työskennellyt vuosia nuorisovalmentajana työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Teini-iästä lähtien minulle on tullut hyvin selväksi, mitä tarkoittaa hyvinvointivaltio ja kuinka tärkeää on, että ihmisistä pidetään huolta. Yhteiskunta haluaa jossain määrin työntää minua tiettyihin lokeroihin sillä perusteella, että olen ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja. Tulen yksinhuoltajaperheestä, jossa mikään asia ei tullut itsestäänselvyytenä. kauden kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (vas.), aloitti 9.9.2021 N äen peilikuvassani montakin asiaa. Tietenkin isäni poika myös. Ennen muita rooleja olen Suldaan, äitini poika. Olen aina sanonut, että en mitenkään erityisesti edusta juuri somaleita, en muslimeita enkä nuoria, mutta siinä olen etuoikeutettu, että minussa on näitä kaikkia puolia. 39 Demokraatti Suldaan Said Ahmed Itähelsinkiläinen 2. Peilikuvastani tulee mieleen, että yhteiskunta näkee minut omalla tavallaan ja minä omallani. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_28102021_39.indd 39 19.10.2021 15.04. Ennen kaikkea se kertoo, kuka minä olen
Tuon esikoisteoksen ilmestyessä 27-vuotiaan Sirpa Kähkösen unelmat ovat kirjailijuuden osalta siis hyvää vauhtia toteutumassa. On ollut muiden tehtävä miettiä lajeja tai tyylejä tai kohderyhmiä. Uran kivijalkana on tänä syksynä ilmestyneen Vihreä sali -romaanin myötä yhdeksänosaiseksi venynyt mikrohistoriallisten romaanien jatkumo, Kuopio-sarjaksikin kutsuttu. 40 Demokraatti KULTTUURI Kuopiosta Macondoon ei ole pitkä matka Savonmaan pääkaupunki on Sirpa Kähkösen rakastetussa romaanisarjassa vain yksi tarinoita poikiva pikkukaupunki maailmassa. Siirtyminen kahden nuortenromaanin jälkeen ”aikuisten sarjaan” vuonna 1998 ilmestyneen Mustat morsiamet -romaanin myötä ei aikoinaan ollut Kähköselle mikään kummoisempi initiaatioriitti. Kirjoittajan ajatuksissa on jo pidempään kieppunut unelma ammattikirjailijan urasta. de_28102021_40.indd 40 21.10.2021 11.04. KUN KOHTAAMME haastattelun merkeissä Turun kirjamessuilla lokakuun alussa, Sirpa Kähkösellä on ammattikirjailijan taivalta takana 30 vuotta. Haave saa siivilleen kantoa, kun esikoiskirja julkaistaan syksyllä 1991 ja seuraavana vuonna sille myönnetään lastenja nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto. Toisen kirjani jälkeen vain ymmärsin selkeästi, mikä minun oma tehtäväni tulisi olemaan eli sen, että ei pidä etsiä aihetta kauempaa, kun se on siinä ihan käsillä. Nuortenromaaniksi luokittuva teos Kuu taskussa kertoo epäsovinnaisen rakkaustarinan. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko E letään 1990-luvun alkua. Se aluksi oman suvun vaiheista kummunnut aihe, se mikrohistoria, kypsyi tarinaksi kuopiolaisen puutalokorttelin ihmisistä, heidän keskinäisistä suhteistaan ja asemoitumisesta suuriin maailmanhistoriallisiin tapahtumiin, toiseen maailmansotaan erityisesti. Kuopiosta Helsinkiin edellisen vuosikymmen alkupuolella historiaa opiskelemaan lähtenyt nuori nainen kiikuttaa käsikirjoituksen Otavalle. – Ei, koska olen tehnyt tätä samaa kirjailijan työtä kaiken aikaa. Kun Kähkönen alkoi sitä yli 20 vuotta sitten kirjoittaa, ei kuva auennut vielä niin laajana kuin millaisena me lukijat olemme saaneet sen sittemmin nähdä
41 Demokraatti de_28102021_40.indd 41 21.10.2021 11.04
Kun ymmärtää yhden palan ja käsittää ne kysymyksenasettelut, niistä versoo kohta kymmenen uutta. Siellä ihmiset kokevat hyvin samankaltaisia asioita kuin missä tahansa maailman pikkukaupungissa, kun joku suuri kriisi on vallalla. – Se on toki tuttua, että kun vaikkapa tutkii yhtä kohtaa historiassa, kysymykset vain lisääntyvät. Ja senkin silloin huomasin, että sodasta on muutenkin vielä paljon kertomattomia asioita. Kauppapuutarhuri Santeri Juurinen, isänmaallinen mies, lähtee syystalvella 1964 vähän nikotellen romaanisarjan peruskasvoihin kuuluvan kommunisti Lassi Tuomen seuraksi Suomi-Neuvostoliitto-Seuran matkalle Leningradiin. – Se, millä tavalla tämä muuttunut asetelma näkyi romaanisarjan pienten ihmisten elämässä, laajensi henkilökatrasta kattamaan useampia yhteiskuntaluokkia, Kähkönen selventää. 42 Demokraatti KIRJAT – Silloin ajattelin, että siitä voisi ehkä tulla trilogia. Kähkösen romaanien Kuopiokin on pitkälti kadonnut, tai ainakin ne kirjailijalle rakkaimmat piirteet. Tällä erää Kuopio-sarjan aikajana vie talvisodan syttymisestä 1970-luvun alkupuoliskolle ja sivurönsyineen vielä taaemmas ja edemmäs, Vihreän salin lopussa viivähdetään tuokio 2000-luvullakin. – Kirjallisuudessa ei mielestäni ole vähemmän tai enemmän tärkeitä paikkoja vaan ainoastaan tiettyjä kuumia pisteitä, jotka puhuttelevat jotakuta kirjailijaa. Siksi kirjoissani yksi keskeinen asia on kadonneen kaupungin takaide_28102021_40.indd 42 21.10.2021 11.04. Siinä on sellaisia piirteitä, jotka on siirrettävissä ja sen takia myös koettavissa omina muuallakin kuin täällä Suomessa tai Kuopiossa. Tajusin, että olisi mahdollista kirjoittaa jotain ihan uutta siviilien kokemuksista sodassa, koska se on sukuni kautta myös omaa, hyvinkin läheistä historiaani. Siellä hän yrittää löytää hortonomiuransa alkulähteitä eli kaupungin ennen kukoistaneita kauppapuutarhoja. KLISEEKSI ASTI on tavattu hokea, että vaikka joku lähtee Pohjanmaalta (tai mistä hyvänsä maasta, maakunnasta, pitäjästä), niin se ei lähde hänestä. Kähkönen huomauttaa, ettei hänellä ole ollut mitään syytä glorifioida entisaikojen puutalokorttelien elämänolosuhteita kaikkinensa. Muun muassa isoisäni oli siellä punaupseerikoulussa vuosina 1925–26 eli teki maanpetokselPIETARI/LENINGRAD ON MINULLE TOSI MERKITYKSELLINEN KAUPUNKI. Se on juttu, jonka ihmiset Suomessa jakavat hyvin laajasti. Joku erityissija Pietarilla/Leningradilla/Petrogradilla täytyy olla kirjailijan sydämessä, onhan hän aiemmin kuvannut kaupunkia Kuopio-sarjan ulkopuolella ilmestyneessä romaanissaan Graniittimies (2014), silloin sen julmempia kasvoja Stalinin puhdistusten vainoharhaisessa ajassa. Antti Tuuri kertoi Pohjanmaa-sarjansa kuudennen osan, Lakeuden kutsun ilmestymisen aikoihin, että sarjassa yksi kirja johti usein toiseen, kun hän esimerkiksi penkoi eteläpohjalaisten amerikansiirtolaisuuden vaiheita ja kiinnostui niistä aina lisää. Tuossa kolmososassa (Jään ja tulen kevät, 2004) lähtien kerronnan keskiöön tuli Suomen ja Saksan aseveljeys, ja se yhteiskunnallinen henki, joka valmisti kansakuntaa uuteen sotaan. Sillä, miten hanakasti meillä vanhaa asumismiljöötä hävitettiin, on ollut pysyvä merkitys suomalaisten omakuvan kannalta. Sosialistisen realismin alta kaivautuu myös kaupungin kauneus. Kähkönen kuvaa Leningradia herkin piirroin. Sitä en kyllä tiennyt, että syntyisi lopulta niin yhteiskunnallisesti laaja henkilögalleria kuin sitten tapahtui, ehkä jo kolmannessa osassa. Moni paikka on erityisesti 1960–70-luvun purkuaallossa lakannut olemasta tai muuttunut pysyvästi. Toista osaa (Rautayöt, 2002) kirjoittaessani sekä se pitkäaikainen mikrohistoriallinen kiinnostus asioihin että ymmärrys siitä, että minäkin voisin kirjoittaa sodasta tulivat yhtä aikaa ajatuksiin hyvin vahvana. – Sarjan pohjateemat olivat minulla kuitenkin alkuvaiheissa aika valmiit. Romaanisarjan tapahtumat asettuvat monelle vuosikymmenelle. Se on tavallaan Kuopio lainausmerkeissä: vain yksi pieni paikka maailmassa, jossa on sopivat pienen kaupungin elementit. – Romaanieni Kuopio on vähän kuin Garcia Marquezin Macondo. sinrakentaminen. Kähkönen tunnistaa tuollaisen jatkumon, vaikka hänelle ei Kuopio-sarjansa kanssa ole ehkä ihan vastaavasti käynyt. SYYSKESÄLLÄ ILMESTYNEESSÄ Kuopio-sarjan romaanissa numero yhdeksän lavenee sekä maantieteellinen perspektiivi että aikahaarukka. Kuopio-sarjan äärellä tulee miettineeksi, miten tuo hokema istuu Kuopiossa vuonna 1964 syntyneeseen, mutta jo parikymppisenä Helsinkiin opiskelupaikan perässä muuttaneeseen Sirpa Kähköseen. – Niitä paikkoja, joissa minä olen elänyt lapsena tai joissa sukuani on asunut, ei enää ole. – Mutta sen olen halunnut nostaa esiin, että meillä on aika raakalaismaisesti hävitetty rakennustaiteellisestikin merkittäviä taloja, kortteleita ja sellaista elämäntapaa, jonka ehkä olisi voinut säilyttää. Monien perusmukavuuksien puuttumista, hygieniaa, muita terveyteen vaikuttavia olosuhteita... – Pietari/Leningrad on minulle tosi merkityksellinen kaupunki, koska sukuani on siellä asunut
Niin minäkin tajusin, että minulla oli mahdollisuus kirjoittaa jotain ihan uutta siviilien kokemuksista sodassa. VAIKKA KUOLEMAN kosketustakin on Vihreä sali -romaanissa läsnä, ei siinä ole kuitenkaan mitään niin lopullista ja tarinaa sulkevaa, etteikö Kuopio-sarja vielä voisi jatkua. – Vihreä salihan lähti syntymään hyvin pienestä maininnasta isoisäni omaelämäkerrallisessa tekstissä, jossa hän kuvasi, miten Romanovin suvun 300-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1913 Kuopiossa näyttävin menoin. Sitä paitsi ei mitään romaanisarjaa kai voi yhdeksään osaan jättää, eihän. Nämä kirjailijan sisäiset tilaukset ovat vain oikukkaita asioita, ikinä ei tiedä, mistä sytyke tulee. Tori muun muassa oli koristeltu keisariparin kuvin ja köynnöksin. Siispä: mitä tapahtuukaan seuraavassa jaksossa, vai jatkuuko sarja ylipäätään, Sirpa Kähkönen. – Terijoessa on hyvin kiehtovaa paitsi se, että se tosiaan oli pietarilaisen ylimystön kesäparatiisi, myös se, että 1920-luvulla Suomessa tasavallan omakuvan synnyttämisprojekti liittyi siten Terijokeen, että ne pietarilaisten hulppeat kesähuvilat omittiin suomalaisten käyttöön. W. Olen käynyt siellä useasti, ja se on minulle merkityksellinen myös kirjallisuudellisena, venäläisten klassikoiden kaupunkina. O. Pietari on aina ollut tosi vihattu tai rakastettu kaupunki, kukaan ei oikein ole voinut suhtautua siihen koskaan samantekevänä. – Voi kunpa tietäsinkin, se olisi hieno juttu. Kuusisen ”hallitus”. de_28102021_40.indd 43 21.10.2021 11.04. 43 Demokraatti liseksi katsotun teon. Romaanissa pistäydytään myös Terijoella, johon suomalaisilla niin ikään on ollut viha/rakkaussuhde, dyynien auvoisat kesät vs. Rupesin miettimään, että miten niitä köynnöksiä silloin tehtiin ja minkälaisia kukkakauppoja, minkälaisia puutarhureita siihen aikaan oli. Kähkösen laaja lukijakunta varmasti toivoo, että vastaavia pieniä innokkeita osuisi kirjailijan eteen aika nopeaan. Sirpa Kähkönen lähti alun perin kirjoittamaan Kuopio-sarjasta trilogiaa, mutta nyt mennään jo osassa yhdeksän. – Kun tutkii yhtä kohtaa historiassa, siitä versoaa pian kymmenen uutta kysymystä
Hilla, joka edellisessä, Muistoruohossa (2019) liikkui vihreässä pioneeripuserossaan, potkiskelee tässä pikkutyttönä mumminsa Annan sylissä. Tosin toinen puoli tapahtuu Pietari/Petrograd/Leningradissa ja Terijoella. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Kari Hulkko S irpa Kähkösen tuoreenvihreä romaani liittyy yhdeksäntenä osana hänen laajaan Kuopio-sarjaansa. Tekijä keskittää tapahtumat muutamaan päivään joulunalusviikolla 1964, josta juoni haaroittuu tapahtumien syihin ja seurauksiin, menneisyyteen sekä tämän vuosituhannen alkuun. 44 Demokraatti KIRJAT Nuoruuden tuskaa Kuopiossa Sirpa Kähkönen: Vihreä sali Otava 2021, 315 s. Niin kuin sarjassa pitää, on pysyviä henkilöitä, kuten vanhat kommunistit Anna ja Lassi Tuomi. de_28102021_44.indd 44 20.10.2021 16.44. Romaanitaiteen ihmeitä on, että yhteen pisteeseen voi kuin polttolasilla keskittää niin paljon, ettei sellaista niin sanotussa todellisuudessa koskaan tapahdu. Sirpa Kähkönen tavoittaa arvioijan mukaan uudessa romaanissaan saman, minkä vaikkapa Frank Wedekind klassikkonäytelmässään Kevään herääminen eli ilmaisuvoimaisen tavan kuvata murrosiän rakkauden vaikeutta. KIRJA Sirpa Kähkösen uudessa romaanissa historia saa kasvot
Virallisen matkaohjelman lisäksi kummallakin on yksityinen pyhiinvaelluskohde. Rakkauden suurimman filosofian ilmaisee vanha Linnea: ”Ja vaikka rakkautesi ei kelvannut, et tehnyt väärin, kun rakastit. Idänretki nostaa takaumina esiin hänen menneisyytensä, ensin Pietarissa, vallankumouksen jälkeen Terijoella. Ensin se on Terijoen rannan metsänotko, jossa Santeri on aistivinaan Venäjän vallankumouksen hyökyihin kadonneen sisarensa hiusten hulmahduksen. Santerille menneen maailman etsintä on merkityksellisempää, koska se selittää hänen elämäänsä. Jaakko on aina rakastanut vain Ireneä saamatta tätä koskaan pysähtymään. Tässä se on kohtaus, kun Terijoen huvilasta lähtöaikeissa oleva Linnea eksyy Vihreään saliin kokien panteistisen luonnonelämyksen. Hän on keskeyttänyt diakonissaopintonsa järkyttävien kokemusten jälkeen nähtyään valkoisen terrorin Helsingissä, työläiskaupunginosien kurjuuden ja äitinsä porvarillisen vihan voitettuja kohtaan. Se hälventää hänen katoamishalunsa: ”ja minä nousin kiveltä ja kahlasin pienten kalojen sekaan ja helmani laskeutuivat veteen ja minä join kyllikseni vedestä ja vihreydestä ja lohdusta”. Äiti on masennusneuroosin takia joutunut psykiatriseen sairaalaan, isä on dominoiva besserwisser. Pietarissa kuopiolaispojasta tuli ammattitaitoinen puutarhuri, uuden luoja. HYVÄSSÄ REALISTISESSA romaanissa on usein aukko, jonka kautta noustaan ikäänkuin korkeammalle tasolle totuuden hetken astuessa esiin. Hän hoitaa siellä rappeutuvassa huvilassa isäntänsä puutarhaa. Tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi poika on rakkauden apostoli, joka pyrkii oikeamielisyyteen, tahtoisi hyvän tahdon vallitsevan ihmisten kesken. SIRPA KÄHKÖNEN on tavoittanut sen, mitä klassikoista ilmaisee esimerkiksi Frank Wedekindin näytelmä Kevään herääminen (1891), murrosiän rakkauden vaikeuden. Kumpikin saa pettyä, menneisyydestä ei ole jälkeäkään, ei tsaarinajan ylhäisön aisteja ruokkineita puutarhoja eikä neuvostovallan varhaista iskunyrkkiä. Vihreä kuva on liikkuva, koska seuraavan kerran se on Helsingin NMKY:n, Namikan sali, jonne Leo ei koskaan pääse. Lohtua tuovat Eeva-Liisa Mannerin runot: ”Jos suru savuaisi...” Jaakko Vihma on romaanin positiivinen sankari. Tämä tuska saa hänet ratkaisupäivänä jättämään painajaismaisen kotinsa. Teoksesta saa kolminkertaisen todistuksen, että perhe on kasvavalle nuorelle pahin, kukin eri kivuin. Linnea Juurisen kukkakaupan tsupparia Irene Rauhanviitaa vaivaa pelkoneuroosi, koska hänen alkoholisoitunut tarjoilijaäitinsä on väkivaltaisen dominoiva, varsinkin isän jätettyä ahdistavan avioliiton. Ja lopuksi se on kuoleman viita, jonne yli satavuotias Linnea katoaa sananjalkojen vihreään valoon. Romaanin kaksi juonipalmikkoa kutoutuvat yhteen teemaksi illuusioiden haihtumisesta ja toisaalta nuoruuden ehdottomista ratkaisuista. Hän kärsii toisella tavoin perheen hajoamisesta. Näin on historiaan istuva romaani rakennettava, kokijoidensa kautta, ei tolstoilaisina panoraamoina. Tyttö kokee, että äidillä on sivupersoona, Etel Fred, joka usein ottaa tästä vallan. Linnean aviomies, vanha Santeri Juurinen lähtee yhdessä Lassi Tuomen kanssa ajalle tyypilliselle Suomi-Neuvostoliitto-Seuran ystävyysmatkalle Leningradiin. Linneallakin on sellainen. Kohtaaminen kääntää molempien elämän, mikä jatkuu Kuopiossa kukkakauppiaina. Keskeisenä on samassa pihapiirissä kasvanut nuori kolmikko. Lassi haluaa nähdä 1920-luvun opinahjonsa, punaupseerikoulun. de_28102021_44.indd 45 20.10.2021 16.44. 45 Demokraatti Kirjailija noudattaa tässäkin sisäisen puheen tekniikkaansa, jossa kukin henkilö vuorollaan käy pitkää, juonta eteenpäin vievää monologia. Se on pilvelle rakennettu pääskysen pesä, yhtä hauras ja pienimmästäkin uhanalainen. Hän on koko pitkän ikänsä vihannut neuvostovaltaa, mikä tuhosi Venäjän kauneuden, sen mitä hän kukkakoristeillaan oli tarjonnut suuriruhtinattarille. Kunnes Linnea, Lintulan nunnaluostarin hevoskuski, ilmestyy tuomaan omenia. Perheessään väheksytty ja koulukiusattu poika ei kykene ottamaan vastaan Jaakon ehdotonta ystävyyttä tai Irenen sympatiaa. Hän katkaisee kaikki välit tähän Elsa Enäjärvi-Haavion piirteitä omaavaan naiseen. Koska tämä asetelma ei ehkä täysin riittäisi kokonaiseksi aikuisromaaniksi, kerronta saa käänteen minäkertojan ja aikapaikan vaihtuessa. Santerilla se on Vasilinsaarella olleiden suurten kauppapuutarhojen etsintä, siellä hän nuorena oli töissä. Nimimotiivi ilmenee varsin myöhään, puolenvälin jälkeen. Kolmantena triangelissa on autistinen Leo Tiili, joka ei oikein osaa elää tässä maailmassa. Ja jaksoit toivoa”
Sen suomensi Seppo Lahtinen, joka tuolloin pohti, kukahan hänen Bukowski-urakkansa saattaisi kustantaa. Hänellä on samantapaista epäkäytännöllistä opiskeluhistoriaa yliopistossa kuin minulla, ja oltiin heti ensitapaamisella niin sanotusti samalla sivulla. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Hulkko T änä vuonna 25-vuotista taivaltaan juhliva turkulainen Sammakko Kustannus on alusta alkaen erottunut valtavirroista poikkeavalla profiilillaan. Turun kirjaihme on pitänyt pintansa, koska on ollut amfibinen eli sopeutuvainen eri olosuhteisiin. SAMMAKON KAUTTA ovat aikojen saatossa tulleet tunnetuksi sittemmin isommille kustantajille siirtyneet Heli Laaksonen ja Riku Korhonen, vuosikatalogeista löytyy niin Markku Intoa, Kreetta Onkelia kuin Alf Rehniäkin. Ensimmäinen julkaistu kirja oli ”kaikkien renttukirjailijoiden isän” Charles Bukowskin runokokoelma Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten. Hänen kantaaottavilla mutta humoristisilla sarjakuvillaan on ollut Ruotsissa iso vaikutus, ja toivon, että sama tapahtuu pikku hiljaa Suomessakin. Bukowskin julkaisemisesta homma alkoi vain pikku hiljaa laajentua. Matkan varrella tuli moniakin erilaisia menestysjuttuja, enkä pystynyt enää pyörittämään toimintaa yksin. Sen kummempia päämäärän asetteluja tai manifesteja Sammakon perustamiseen ei liittynyt. de_28102021_46.indd 46 21.10.2021 11.07. – Enpä silloin olisi osannut aavistaa, että kelailisin jonain päivänä 25-vuotiaan kustantamon vaiheita. 46 Demokraatti KIRJANKUSTANNUS Sammakko-kustantamo on kuin nimikkoeläimensä ET SÄ OSAA MITÄÄN MUUTA, PYSY NYT VAIN SIINÄ. Lahtinen tähysi tuolloin myös itse kirjailijauralle, ja alku olikin lupaava. Käännetyssä kaunokirjallisuudessa Sammakko on tehnyt suomalaislukijoille tutuksi muun muassa amerikkalaista beat-sukupolvea ja muita vastarannan kiiskiä. Tätä nykyä Sammakon vuosivolyymi kustantamisessa on 20–30 teosta. – Opiskelin silloin 1996 muun muassa filosofiaa ja sosiologiaa ynnä muita hyvin kaupallisia ja kustannustoimintaan istuvia aineita. Rekrytoin ensin mukaan vaimoni, joka oli silloin opiskelemassa animaatioelokuvaa. Siitä lähtien hän on ollut Sammakon primus motor kaikki nämä kuluneet 25 vuotta. Thompson, William S. Mutta mistä kustannussopimuksistaan Seppo Lahtinen itse on erityisen innoissaan, niin kotimaisen kuin käännetyn kirjallisuuden puolelta. Sitä teosta hän ei kuitenkaan julkaissut oman kustantamonsa kautta. Nyt 54-vuotias Lahtinen – jonka Wikipedia-hakutuloksessa on muuten yhä tittelinä runoilija – kyllä myöntää, että muutakin leipäpuuta kuin kustantamista on joskus tullut mietityksi. – Käännöspuolelta tulee heti mieleen Liv Strömqvist. Eikä kotimainen katalogikaan ihan sitä kirjakerhokamaa ole sisältänyt. Ja päätyi simppeliin ratkaisuun: hänhän voisi tehdä sen itse, oman kustantamon kautta. Siltä pohjalta lähdin kustantamoa perustamaan, että yksi kirja piti saada julki, Lahtinen kertoo ja hymähtää huvittuneesti. Sitten tuli muitakin, parhaimmillaan Sammakossa on ollut meidän lisäksi yli kymmenen ihmistä toissä. Palkattua henkilökuntaa on kirjakauppapuoli ja kirjakahvila mukaan lukien kymmenkunta. – Kun kerran kotona sanoin, että ei tätä kustannushommaa enää jaksa ja että olisi kiva kokeilla välillä jotain muuta, tyttäreni totesi realistina, että ”et sä osaa mitään muuta, pysy nyt vain siinä”. Burroughs, Marina Lewycka ja Wladimir Kaminer vain muutamia mainitakseen. SAMMAKON ALKUPISTE vuonna 1996 kuvaa hyvin, millaista kustannuslinjaa oli odotettavissa. Sen kustannusohjelmissa ei bulkkitavaraa ole näkynyt, vaan se on poiminut kirjailijansa enempi sieltä marginaalin puolelta. Sammakon julkaisemien käännöskirjojen listalla komeilee sen pään avanneen Bukowskin ja beat-ikoni Jack Kerouacin lisäksi muun muassa sellaisia nimiä kuin Leonard Cohen, Hunter S. Vuonna 1998 ilmestynyt esikoisrunokokoelma Hammas, jonka Helsingin Sanomat valitsi tuon vuoden parhaaksi esikoisrunoteokseksi
Paikallisaspekti lisää vielä tässä tapauksessa aarteen arvoa. Lahtinen kertoo, että vuosien saatossa hänellekin on tehty monenlaisia tarjouksia. On haluttu ostaa kustantamo tai on kosiskeltu kustantajaksi johonkin suurempaan kustantamoon. – Mutta sammakko on amfibinen eläin (pystyy elämään vaivatta niin maalla kuin vedessä, toim.huom.), joten me olemme aina sopeutuneet muutoksiin. Enkä varmaan lähdekään. 47 Demokraatti – Toinen minulle tärkeä on ollut myös Roberto Bolano, jolta olemme julkaisseet seitsemän romaania, ja suomennamme varmaan loputkin hänen elämänsä aikana kirjoittamansa teokset. – Ihan uskomaton kaveri. Sammakko. Ensi keväänä me julkaisemme häneltä Ihmishämärä-nimisen valtavan hienon romaanin. de_28102021_46.indd 47 21.10.2021 11.07. NELJÄNNESVUOSISATA ON takana kirjallista Sammakko-perspektiiviä, mutta mitä edessä alalla, joka on viime vuosina ollut monenlaisten muutosten kourissa. Chileläissyntyinen, Meksikoon emigroitunut Bolano kuoli vuonna 2003. Tietyllä tapaa tällaisella meidän kaltaisella toimijalla oli mukavampaa silloin, kun alalla oli paljon itsenäisiä kustantajia. Ja löytyi tästä ihan läheltä, Hirvensalosta. Kustantaja Seppo Lahtinen sai äskettäin kotikentällään Turun kirjamessuilla, olla monena: jututtaa Sammakon kirjailijoita lavoilla, isännöidä kirjakauppaa, roudata kirjoja, välillä vaikka hinnoitellakin niitä. Kotimaisina virstanpylväinä Sammakon toiminnassa Lahtinen mainitsee muun muassa nuo takavuosien myyntivalttinsa Laaksosen ja Korhosen sekä yhä yhteistyötä jatkavan Milla Paloniemen Kiroilevine siileineen. Minulla on täällä Turussa perhe ja elämä muutenkin kohdillaan, ei ole mitään valittamista, miettii kotikaupunkiaan myös kustannustoiminnassa ylpeänä esiin nostava Mr. Kustantajan uusin riemun aihe on Heikki Kännö, joka nousi viime syksynä Finlandia-ehdokkaaksi Runoilija-romaanillaan. – Tuntuu, että keskittyminen ja jakautuminen kahteen leiriin on ollut kustannusalalla ihan hirvittävän voimallista. Sitä edellinen, Sömnö, voitti Runeberg-palkinnon 2018. – Mutta ei niitä ei ole vähään aikaan enää tullut – ehkä alalla ajatellaan, että se Lahtinen on jo yli viisikymppinen, ei se enää mihinkään uuteen lähde
RAJAMÄEN MINISTERIKAUSI osui yhteen Suomen poliittisen historian myrskyisimpään kauteen. Hallintotieteen opiskelijoille kirja on aarreaitta, mutta olisi yllätys, jos se kuluisi suuren yleisön käsissä. Jopa siinä määrin, että ilkikuriset antoivat hänelle useampia lempinimiä – eivätkä aina niin mairitteleviakaan. Se ei ollut Jäätteenmäen-Vanhasen hallituksen salkusta kevein, muttei painavinkaan. Rajamäestä tuli sisäministeri. Niitäkin kertyi peräti 32. Vasta 2003–2007 koitti aika ottaa ministerin salkku haltuun. Teksti Juhani Aro / Kuva Kari Hulkko O len tuntenut varkautelaisen ex-kansanedustajan, ex-ministerin Kari Rajamäen (sd.) jo vuosikymmeniä. Hallitusta piti pystyssä sisäinen liima, joka vain vahvistui Jäätteenmäen lähdön jälkeen. Asioita on niin paljon. Rajamäen ja koko hallituksen kausi ei alkanut hääppöisesti. Näistä eväistä tietokirjailija Markku Silvennoinen on koonnut kirjan Rajamäen ministerikaudesta. Rajamäki oli tuolloin jo kansanedustaja. Rajaus on paikallaan. En tiedä, halutaanko tällä helpottaa myöhempien aikojen tutkijoiden työtä, mutta arvaan, että ne jäävät lukematta suurelta yleisöltä. Rajamäki ei kaihtanut vihamiesten saamista. Ja tyyli, millä Rajamäki pestiään hoiteli, sai median otsikkonikkarit hieromaan käsiään. Toki hän käänsi hankaluudet välillä huumoriksi. Jo pelkän sisällysluettelon lukeminen saa hengästymään. Työskentelin kuopiolaisen Valpas-lehden päätoimittajana 1980-luvulla. Myöhemmin eräässä tilaisuudessa, joka ei sujunut hänen mielensä mukaan, Rajamäki lohkaisi: ”Kohta ryhdyn puhumaan englantia.” Kirjan loppuosan täyttävät erilaiset pöytäkirjat, liitteet, julkilausumat jne. Hallitus istui kautensa loppuun, ja Rajamäkikin sai merkittävän sulan hattuunsa. Nytkin kirja on paikoin hyvin luettelomainen, mikä ei ainakaan helpota lukijan tuskaa. Vuodet kuluivat kansanedustajan tehtävissä. Ilmeisesti Rajamäki ei halunnut sellaista, vaikka aiheita olisi riittänytkin. 48 Demokraatti Kari Rajamäen näköinen kirja RAJAMÄKI EI KAIHTANUT VIHAMIESTEN SAAMISTA. Rajamäen kaudelle osui myös Suomen EU-puheenjohtajuus, joka vaati Suomelta muun muassa laajoja turvatoimia, joista huolehti sisäministeri yhdessä puolustusministerin ja turvallisuusviranomaisten kanssa. Kirja ei ole mikään henkilökuva, jos joku nyt sellaista edes odotti. Tilalle nousi Matti Vanhanen (kesk.). KIRJAT de_28102021_48.indd 48 21.10.2021 11.13. KIRJAN NIMI on osuva: Rajamäki, sisäministeri myrskyn silmässä. Markku Silvennoinen: Rajamäki, sisäministeri myrskyn silmässä Varkkilan Manchester Oy/ Light House Media Propaino, Tallinna 2021, 286 sivua KIRJA Kari Rajamäestä kertova kirja on rajattu ministerivuosiin, ja siinäkin on uhannut materiaalipaisumus. Lehtimiehet irvailivat hänen englannin kielen taitoaan. Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) joutui eroamaan heti hallituskautensa alussa hallituskumppani sosialidemokraattien menetettyä luottamuksensa Jäätteenmäkeen. Rajamäestä olisi kyllä saanut kiintoisan henkilökuvankin. Kirjailija on ollut valtavan materiaalipaisumuksen edessä, mutta on kiitettävästi onnistunut rajaamaan aineiston olennaisimpaan. Hänet tunnettiin vaalipiirin ahkerimpana kansanedustajana
Rumpali piti yllä tempoa ja soiton kasassa. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni Rumpali piti yllä tempoa ja soiton kasassa. KUN THE WHON Keith Moon heitti kapulat nurkkaan, hänet korvasi ensin Terry Jones, myöhemmin Zak ”Ringon poika” Starkey. Jonkin verran kiinnosti katsastaa tuoreita videoklippejä, joita YouTubesta löytyi jo useita. Kahdeksankymppinen Watts ehti soittaa Rollareissa 58 vuotta. Wattsin soittotyyli oli persoonallinen ja hänen jazz-taustansa huomaa vaikkapa siitä, että hänen rumpukapulaotteensa on niin sanottu perinteinen: vasemman käden kapulaa pidetään eri tavalla kuin oikean käden kapulaa. Yksi huomio on ollut, että Watts oli Rollareiden moottori. Yhtye ilmoitti muutama kuukausi rumpalin poismenon jälkeen, että Zeppelin ei jatka eikä etsi hänelle korvaajaa. Bändi ei kuitenkaan heittänyt kirvestä kaivoon vaan aloitti kiertueen ilman Charlieta. Hän teki töitä koko biisin ajan, kun taas muut soittajat pitivät eturivissä yllä showta, joka on tietenkin heidän tehtävänsä. Kolmimiehinen Rush oli niin pitkään ollut kiinteä trio, että korvaaminen olisi ollut mahdoton tehtävä, Mission Impossible. Eroa ei varsinaisesti huomaa, mutta kun asian tietää, siihen saattaa kiinnittää huomiota. Ehkä me suomalaiset vain pidämme hiljaisista hahmoista. Rush-yhtyeen rumpali Neil Peart kuoli 2020 eikä hänelle harkittu tuuraajaa. Mitä teki Led Zeppelin. Selvää on, että biisit toimivat edelleen livenä hyvin. Sen verran rentoja biisejä Keith Richards kirjoitti, että niitä on näppärä kitaralla soittaa. Rumpalin hommasta voisi mainita senkin, että keikoilla hän istuu takimmaisena ja katselee, miten eturivi heiluu väkkäränä muutamien metrien päässä. Tarina kertoo, että kun Stones viimeksi esiintyi Helsingin Olympiastadionilla, bändin esittelyn aikana suurimmat suosionosoitukset sai Watts. Zak Starkeyn soitossa on jotain samaa kuin Moonin kolistelussa, mutta hän onnistuu kuitenkin olemaan oma persoonallinen itsensä. Wattsia on kuvattu vaatimattomaksi herrasmieheksi, joka ei pitänyt itsestään meteliä. John Bonhamin kuolemasta tuli syksyllä 41 vuotta. de_28102021_48.indd 49 21.10.2021 11.13. Tuo keikka oli Lontoossa 10.12.2007. Stairway To Heavenin jälkeen vokalisti Robert Plant huikkasi 2006 kuolleelle Atlantic -levy-yhtiön toiselle perustajalle Ahmet Ertegunille sinne jonnekin: ”Ahmet, we did it!” (Me teimme sen!). Copeland on monien muiden ohella muistellut Wattsia. Ja onhan niitä jokusia biisejä vuosikymmenten aikana soitettu satoja kertoja. Yksi havainto on, että Jordan soittaa hyvin wattsmaisesti. Korvaajaksi ei näyttelijä Tom Cruisestakaan olisi ollut, vaikka mahdottomia tehtäviä hän valkokankaalla on tehnytkin. 49 Demokraatti Rumpalin kuolema yhdistää ja erottaa V iime vuosina viikatehenkilö on kutsunut taivaalliseen orkesteriin monia soittajia, jotka ovat tulleet meille tutuiksi lukuisten levytysten kautta. Samalla kapulaotteella soittaa moni muukin, kuten The Police -yhtyeen Stewart Copeland. Elokuun lopussa kuolo korjasi The Rolling Stones -yhtyeen rumpalin Charlie Wattsin. Bändi teki kuitenkin yhden keikan, jossa Bonzon tilalla soitti tämän poika, Jason Bonham. Hänen paikkansa otti Steve Jordan, joka on soittanut monilla Richardsin soololevyllä. Tietyt rumpujutut hän soittaa jäljitellen alkuperäistä levyversiota
Siinä missä ”Akilandiat” muodostavat itsenäisiä pienoismaailmoja jonnekin nostalgisen menneisyyden ja koruttoman nykytodellisuuden välimaastoon, Kuosmasen hahmotukset ammentavat ajan ja paikan tajusta, jolla on selvästi suoremmin konkreettisia yhtymäkohtia tuntemiimme ihmisiin ja yhteiskuntiin. Teksti Rane Aunimo K ukaan suomalaisohjaaja ei ole saanut vastaavaa lentävää lähtöä uralleen kuin kokkolalainen Juho Kuos manen. HYTTI NRO 6 perustuu tai tarkemmin sanottuna on saanut innoituksensa Rosa Liksomin Finlandia-palkitusta romaanista, jossa tapahtumat sijoittuvat 1980-luvulle. Ljoha (Juri Borisov) ja Laura (Heidi Saarla) kohtaavat junassa. Kuosmasta kiinnostavat suurten haasteiden, muutosten mutta myös maisemien keskelle hakeutuneiden yksilöiden intiimit sielunpeilaukset. 50 Demokraatti Pakkoliitto. Kaurismäen tavoin Kuosmanen viis veisaa suuren yleisön ilmeisistä vetonauloista ja tarkastelee maailmaa omasta vinkkelistään piittaamatta kulloisenkin hetken pinnallisista trendeistä. Kuosmanen on ottanut muutenkin vapauksia kirjan tulkinnassaan, mutta peruskaava säilyy samana. ELOKUVAT Hytti nro 6 Ohjaus: Juho Kuosmanen Pääosissa: Seidi Haarla, Juri Borisov, Julia Aug, Dinara Drukarova 2021, 106 minuuttia JUNADRAAMA He ovat lähteneet 1990-luvun lopun Venäjälle sijoittuvan elokuvan maailma on tiheä mutta ohjaajan ote varovainen. Hytti nro 6 (2021) sijoittuu lähihistorian Venäjälle, mutta teosta on vaikea kutsua millään muotoa poliittiseksi vaan pikemminkin yleishumaaniksi. Kuosmasen elokuvan ulkoisista tunnusmerkeistä voisi päätellä samaa, ellei siinä viitattaisi Titaniciin (1997). Kyse on jälleen kahden ihmisen kohtaamisesta, kuten Hymyilevän miehen (2016) pienessä rakkaustarinassa, joka kasvoi nyrkkeilijä Olli Mäen mestaruusottelua suuremmaksi. Kysymys ei ole lavastuksen tai puvustuksen virheestä vaan kuvauksesta, jossa korostuu ympäristön seisahtuneisuus. Koreilemattoman oloinen elokuvantekijä on kahdella pitkällä näytelmäteoksellaan kerännyt suitsutusta kansainvälisillä festivaaleilla ja kriitikoiden keskuudessa niin, etteivät sille vedä vertoja edes kotimaisen art house -tuotannon legenda Aki Kauris mäki ja tämän kengännauhabudjeteilla valmistamien 1980-luvun työläisklassikoiden päivät. Tällä kertaa suhde ei ole perinteisen romanttinen vaan jotakin muuta, josta elokuva kutsuu ottamaan selvää. Tarina sijoittuu pääosin Moskovasta Murmanskiin de_28102021_50.indd 50 21.10.2021 11.16
Jokin ihmiskuvassa vaikuttaa kaunistellulta. Hän on kylmäävän hyvä sosiopaattina. 51 Demokraatti puksuttavaan junaan, jolla suomalainen opiskelijanainen (Seidi Haarla) haluaa päästä näkemään petroglyfejä, paikallisia kalliopiirroksia. Hän myös manifestoi tekonsa julki maalaamalla ihmisverellä muraaleja julkisille paikoille. Tarinan alussa tv-sarjasta tuttu sarjamurhaaja Lasse Maasalo lusii Riihimäen vankilassa ja komisario Sorjonen sairauslomalla, mutta molemmat kaivetaan koloistaan, kun Helsinkiä piinaa murhasarja. Laurakin on välitilassa ja suhde venäläiseen naiseen kenties katkolla. Tässä ajassa Hytti nro 6 on varmasti kutsuva ja tuntuu elokuvalta, joka ei halua repiä rikki vaan yhdistää. Matka on loppua alkuunsa epämiellyttävästä ensitapaamisesta. de_28102021_50.indd 51 21.10.2021 11.16. Maasalo tekijä ei voi olla, koska on telkien takana, mutta manipuloiko hän jotain toista tekoihin. ”Hannibal”-Maasalo aktivoi Sorjosen Sorjonen: Muraalimurhat Ohjaus: Juuso Syrjä Pääosissa: Ville Virtanen, Sampo Sarkola, Anu Sinisalo, Olivia Ainali 2021, 107 min. Paljon riippuu katsojan valmiudesta, uskosta ja halukkuudesta hyväksyä sen mahdollisuus. Huomiota herättävästi elokuvan ainoa roisto on puolestaan suomea puhuva seuramies. Sen verran tarina jää lopussa raolleen, että jatko-osa lienee tulossa. Mielensä avaaville näennäinen tapahtumattomuus on sivuseikka, mutta silti elokuvaa vaivaa sama puute kuin Hymyilevää miestä. Sorjonen: Muraalimurhat on trillerinä laatutyötä, joskin joissain juonenkäänteissään vähän pinnistetyn mutkaisa. HYTTI NRO 6:n ydinmehua ovat kuvatun maailman tiheys ja eheys sekä keskinäistä ymmärrystä hakevan kaksikon ohdakkeinen tutustuminen. Sorjonen ja Maasalo – Ville Virtanen ja Sampo Sarkola (oikealla). Tappaja alkaa harventaa somessa julkaistun ihmisinhokki äänestyksen top 10 -listaa ”erityistä raakuutta osoittaen”. Duunarimiehen ja kulturellin naisen ystävyys syntyy kaikkia todennäköisyyksiä vastaan. Skandinoirista lainailtu sarjakauhistuttelun tyyli syö omaperäisyyttä, mutta juoni vetää muuten hyvin. Cannesin elokuvajuhlien tuomaristo vakuuttui ja tuliaisina oli festivaalin kakkospalkinto Grand Prix. Jopa kalsea lipuntarkastaja osoittaa ystävällisyyteensä. Sen sijaan Kuosmanen etsii inhimillistä vaikutinta paheksuttavaan käytökseen ja antaa machoilevalle matkaseuralle mahdollisuuden avautua. Sorjonen: Muraalimurhat menettää jotain sarjan vetovoimasta siinä, että tapahtumamiljöö on vaihtunut Lappeenrannasta Helsinkiin ja sen lähiympäristöön, mutta ohjaaja Syrjä joukkoineen on etsinyt varsin viitseliäästi kiinnostavia kuvauspaikkoja. RIKOSDRAAMA Ylen tv-sarja persoonallisesta krp-komisario Kari Sorjosesta oli suuri menestys, joten loikka valkokankaalle oli odotettu. Vaikutteita on ehkä otettu myös Tho mas Harrisin trilleritrilogiasta ja sen filmatisoinneista: Maasalossa on vahvoja Hannibal Lecter -piirteitä taakse suittua tukkaa myöten. Rikostutkijat Sorjosen johdolla haluavat häneltä ikään kuin profilointiapua, mutta Maasalo suostuu puhumaan vain Sorjosen tyttärelle, joka opiskelee nyt rikospsykologiaa (!). Hytissä hänen matkaseuransa paljastuu rääväsuiseksi ja tunkeilevaksi kaivosmieheksi (Juri Bo risov). Ja droonikamera pörrää panoroimassa maisemia tutun ahkerasti – ja vähän jo kuluneesti. Teksti Rolf Bamberg S orjosen valkokangasversiolle voi povata menestystä, sillä tv-sarjan kolmen kauden (2016–2020) avaintekijät, pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen, pääohjaaja Juuso Syrjä ja vahva näyttelijäkaarti, ovat olleet puikoissa myös elokuvaversiossa. Häivyttämällä romaanin jyrkkyyksiä Kuosmanen tarjoaa orastavalle ihmissuhteelle nopeammin hyväksyttävän mahdollisuuden, mutta samalla elokuvasta muodostuu oudon varovainen näkemys vastakkaisten todellisuuksien kohtaamisesta. Ensi-ilta 27.10. Ville Virtanen tekee hermonpäillään elävän Sorjosen roolin tutun vakuuttavasti, mutta Maasaloa minimalistisen pelottavasti esittävä Sampo Sar kola on tämän elokuvan tähti. Myös Ljohalla on toiveita ja haaveita, joiden alkuun panemiseksi on mentävä kirjaimellisesti maailman laidalle. Öykkärimäisen Ljohan ja itsenäisen Lauran ”pakkoliitosta”, sulkeutumisesta kolkon junan tunkkaiseen hyttiin, voisi pyöräyttää poliittisen vertauksen. Jykevien luonnonvoimien keskellä ohjaajan usko ihmiseen on syvää ja liki ylioptimistista. Jonkun mielestä elokuvassa ei tapahdu juuri mitään
Niitä kamera on taltionut huolella myös Claes Olssonin ohjaamaan elokuvaversioon tästä Westön pakahduttavasta rakkaustarinasta, lapsuudenystävien eroavista ja jälleen yhtyvistä poluista. Henkilögalleria on laaja, vaikka ohjaus pyrkiikin keskittymään, ihan oikein, lapsuudenystävysten, kirjailijapäähenkilö Frejn ja Stella Rabellin on/off -suhteen kehitykseen noin viidellä vuosikymmenellä 1960–70-lukujen taitteesta 2010-luvulle. Teini-ikäisiä ja varhaisaikuisia Frejtä ja Stellaa esittävät Tom Rejström ja Sannah Nedergård haastavat hahmojaan aikuisina näyttelevät Nicke Lignellin ja Linda Zilliacuksen ihan täysillä. ON OLSSONIN elokuvassa on paljon hyvääkin. Päällimmäisenä se, että se on ruotsinkielinen. Rikinkeltainen taivas Ohjaus: Claes Olsson Pääosissa: Nicke Lignell, Linda Zilliacus, Tom Rejström, Sannah Nedergård, Pekka Strang 120 min, 2021 Ensi-ilta 5.11. Rikinkeltaisen taivaan roolitus on myös onnistunut. Kolmen eri ikäisen näyttelijän käyttö pääosissa – ja paljon vielä limittäin aikatasojen vuorotellessa – on vaativa lähtökohta, mutta toimii. Teksti Rolf Bamberg K jell Westön Rikinkeltainen taivas liittyi vuonna 2017 yhtenä hänen Helsinki-sidonnaisten sukupolvikronikkojensa sarjaan, joskin tässä romaanissa keskeisiä olivat myös läntisen Uudenmaan rannikkomaisemat. Arvokkainta elokuvan tarinankerronnassa on kuitenkin se, että se varsin hyvin tavoittaa Westön romaanin sydämeen käyvän joskin usein epäuskoisen everlasting love -latauksen. Kerronnan kannalta turhempien henkilöiden karsinta olisi ollut hyväksi, jotta kiinnostavat tyypit olisivat saaneet tilaa tarinan ytimessä ja tapahtumien katalysaattoreina. Monet kohtaukset jäävät pintaan ja motivoimattomiksi, kun ne ovat vain silpaisuja suuresta kertomuksesta. Esimerkiksi Jonna Järne feltin näyttelemä kolean ylväs ja ylemmän luokkansa tunteva Stellan ja Alexin äiti Clara Rabell jää muutaman minuutin tuttavuudeksi. Harmi kyllä liikaa, tiiliskiviluokan romaani ei millään mahdu pariin tuntiin. Se antaa vakaan pohjan romaanin kuvaamalla maailmalle, jossa on niitä ankkalammikkopiirteitäkin. DRAAMA de_28102021_52.indd 52 21.10.2021 11.17. 52 Demokraatti ELOKUVA Romaanikuvitusta ja suuria tunteita Claes Olssonin elokuvaversio Kjell Westön menestysromaanista kaipaisi rönsyjen karsintaa, mutta pääparin on/off -rakkaustarina lämmittää. Luokkajako näyttäytyy näin kuin itsestään ja alleviivaamatta, se on tarinalle olennaista. Frejn ja Stellan on/ off -suhde nostattaa tunteita: toivoa ja lämpöä, eron kipua ja pelkoa. Pienemmälle huomiolle jää muukin Rabellin ökyrikas suku, joka oli romaanissa mahdollista kuvata hyvin lähelle tulevasti, mutta elokuvassa läsnä vain kiinnostusta herättävinä väläyksinä. Olsson on halunnut ottaa Westön romaanista mukaan niin paljon vuosikymmeniä, ihmisiä, elämää kuin suinkin. Elokuvan ongelma onkin siinä, että se pyrkii kuvittamaan romaania turhankin pieteetillä. Fiksu on myös käsikirjoittajien (Olssonin rinnalla Eric Norberg) ratkaisu motivoida pitkät takaumien ketjut ja muistoihin uppoamiset poliisikuulusteluiden kautta; niihin Frej kutsutaan Alexin joutuessa väkivallanteon kohteeksi. Romaanin kolmas keskushenkilö, kovaluontoiseksi bisnesmieheksi ja juppiajan staraksi nouseva Alex Rabell jää lopulta aika ohueksi piirroksi. Siksi ohjauksesta tulee paikoin ryntäilevä. Sääli, sillä särmikäs hahmo on tarinan kiinnostavimpia ja Pekka Strang aikuisen Alexin osassa vakuuttava
”Minä läksin etsimään kadonnutta kenkää minä tulin tienhaaraan ja kioskin luokse mutta kioskin luukku oli kiinni. Twainin viitan alta paljastui ripavakallinen filosofiaa, teologiaa ja politiikkaa. mennessä osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi. ”Olen lukenut tämän kirjan joskus 1960-luvun taitteessa Laipion suomennoksena, nykyinen opukseni on Jarkko Laineen suomennos vuodelta 1972. Mieleen tuli Mark Twainin suuhun laitettu anekdootti ’jos omistaisin haukkuvasta koirastasi puolet, ampuisin oman osuuteni’.” Pertti Ukkonen pohtii samaa alkulehtiasiaa. Vasta myöhemmin huomasin myös sen yhteiskuntakriittisyyden. poikakirjana, sellainenhan se tietysti päällisin puolin onkin. ’Iankaikkinen’ on muuttunut ’ikuiseksi’ ja ”kertomataulu’ ’kertotauluksi’, mutta ajatus välittyy samana.” Twaininsa hyvin ovat lukeneet Sirpa Taskinen, Matti Kärkkäinen, Ossi Lehtiö, Vesa Paavola, Mauri Panhelainen, Eero Reijonen, Tarmo Tikka ja Unto Vesa. Tarinan juonen, lauttamatkan joella, tuntevat kaikki. Maailmanluokan runoilija on tämäkin, niin suomalainen kuin onkin. ”Vihjeessä oleva ampumalla uhkaaminen alkoi tuntua jotenkin tutulta. Poikien seikkailukirjana Huckleberrya ensin luettiin. Minä olin naimisissa siskoni kanssa, minä nukuin voikukkien päällä. Riippuvat puutarhat kasvoivat.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Pojat vapauden virrassa ”N yt saattaa tulla hieman enemmän vastauksia kuin viime visassa”, arvelee Juhani Niemi sähkökirjeensä aluksi, ja on ilahduttavan oikeassa. Siitä vihjaa myös tänä vuonna tasavuosia täyttäneen, nyt luupin alla olevan kokoelman pelkistetty nimi. Tosin omani luin edelleen kotihyllyssä olevasta Yrjö Kivimiehen suomennoksesta, mutta uusinkaan suomennos ei ole niin eri kieltä kuin tuo vanha, että jälki olisi kylmennyt. ” Jari-Pekka Vuorelalla on jännä refererenssiolento Twainin sankarille, kun hän kertoo, että ”60 vuotta sitten minut ohjasi kirjan pariin päähenkilön kaima Huckleberry Hound.” MAURI NIEMELLE ”Huckleberry Finnin seikkailut oli lapsuuteni ehkä tärkein kirja”. 53 Demokraatti VISASITAATTI 18* Viimeisiä asteriskitehtäviä eli jo kertaalleen visassa esiintyneitä kirjailijoita viedään, paluu normaaliin koittaa (tällä tietoa) vuoden vaihtuessa. Vastaukset viimeistään 1.11. Saakoon hän siis jatkaa teospaljastukseen asti. Kuu kurnutti lammikossa, aurinkokuntien yliopistot. ”Varsinainen sitaatti olisi kyllä jäänyt selvittämättä, mutta ilmeisesti tuo vihjeenä ollut alkulehtihuomautus on ollut joskus 1960ja 1970-lukujen vaiheilla luettuna niin vahvasti mielikuvistusta stimuloiva, että sen muistin vielä nytkin. Aikuislukemistona siitä kasvoi elämäntäyteinen eväs. Siellä isäänsä paennut Huck ja karannut orja Jim ovat vapaita toisten tahdosta. Ensi visavuoteen tähytessäkin kirjailijalla on merkittävä rooli. Luin aikoinaan teoksen nk. -. Palkinto Pertti Ukkoselle. Siis kuka, mikä. Vastauksista laajemmin visan verkkoversiossa. Kyseessä on, tietenkin, Mark Twainin alias Samuel Langhorne Clemensin Huckleberry Finnin seikkailut, joka julkaistiin Englannissa ja Kanadassa 1884 ja Yhdysvalloissa vuotta myöhemmin.” Väinö Immonen kaihoilee muun muassa tähän tapaan: ”Kaksi lapsuuden lukuelämystä on vaikuttanut eniten elämännäkemykseeni, jysäyttänyt metrin halolla hartioihin: Robin Hood (1883) ja Huckleberry Finn (1884). Rannoilla ahneus sanelee ihmisten arvot eli tasa-arvo on joltakin pois. (rb) de_28102021_52.indd 53 21.10.2021 11.17. Hän avaa sitaattia sitaatin kyljessä
54 Demokraatti Lehti, verkko ja some Energiaa. de_28102021_54.indd 54 20.10.2021 16.42
Kolumni: Kuvajournalisti Antti Yrjönen Hyvää tavoittelevan kuvan ongelmat Vastamainokset opettavat lukemaan kuvaa Visuaalista judoa Ku va n vo im a Tu ha t sa na a ei rii tä se lit tä m ise en . 55 Demokraatti Klaus Welp taitaa illuusion. Klaus Welp esiintyy valo kuvassa Helsingin sanomiin valmistamansa kuvituksen kanssa. TEEMA de_28102021_55.indd 55 20.10.2021 16.12
56 Demokraatti TEEMA Klaus Welp muokkasi Time-lehden kannen, jotta ilmastokriisiin kiinnitettäisiin huomiota. de_28102021_56.indd 56 21.10.2021 9.46
57 Demokraatti KUVA muuttaa Kuvat syöpyvät mieleen tekstiä tehokkaammin. Siksi niitä olisi hyvä osata lukea. Teksti ja kuvat Mikko Huotari maailmaa de_28102021_56.indd 57 21.10.2021 9.46
58 Demokraatti TEEMA minen, vaan että kiinnitetään johonkin poliittiseen asiaan huomiota. – Arkkitehtien havainnekuvat rakenteilla olevista taloista ja asuinalueista ovat hyvä esimerkki mainonnasta. Myös kansitekstit on muokattu, niissä kehotetaan johtamaan ilmastokriisin vastaista taistelua (“It is time to lead the fight on the climate crisis”). Kuvissa paistaa aurinko, puissa on lehtiä ja ihmiset ovat aktiivisia, mutta todellisuus saattaa olla hyvin toisen näköinen. Varsinkin mainonnassa, jossa esimerkiksi sukupuoliroolit ja mielikuvat hyvästä elämästä ovat vanhanaikaisia ja stereotyyppisiä. – Olen todella ylpeä Marinista ja tasa-arvoisesta hallituksesta, se on ihan mielettömän hieno viesti myös maailmalle, Welp sanoo. Takavuosina hän teki Voima-lehteen niin sanottuja vastamainoksia. – Sosiaalisessa mediassa näkyvä vartaloihanne on pääasiassa ihan kauhea. WELP ON tehnyt paljon lehtikuvituksia, joissa usein ruoditaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Havainnekuvissa yritetään luoda mahdollisimman positiivinen mielikuva, Welp sanoo. Tavallisen ihmisen arki on täynnä kuvia: netissä, lehtien sivuilla, katujen varsilla ja kauppojen ikkunoissa. Teoksella haluttiin kiinnittää huomiota ilmaston lämpenemiseen ja johtamisen tärkeyteen kriiseissä. Kukkulalle nousseista poliitikoista voi tehdä vaikka karikatyyrejä ja parodioita, kunhan se on hyvän maun rajoissa. Kansimanipulaation Welp teki yhteistyössä Greenpeacen Suomen-toimiston kanssa. Ja perhe on onnellinen. Erilaisilla sovelluksilla omia kuvia voidaan muokata ja vääristellä ihanteiden mukaisiksi. Koska kuvasta ei keskustella yhtä paljon kuin tekstistä ja puheesta, kuvat kuljettavat mukana monenlaista taantumuksellisuutta. Oikeassa yläkulmassa näkyy tulenlieskat. Kuvan muokkaamisen tarkoitus ei ollut hyökätä pääministeriä vastaan, päinvastoin. Se on kauhea karhunpalvelus, Welp sanoo. uvassa pääministeri on kyynärpäitä myöten vedessä. Yleensä auto on parkkeerattu luontoon, monesti jopa sellaiseen paikkaan, johon autolla ei saisi mennä. VALOKUVAA PIDETÄÄN monesti todisteena tapahtuneesta. Kuvajournalisti Klaus Welp on manipuloinut Time-lehden viimekeväisen kannen noilla pienillä muutoksilla. Poissulkeminen on vallankäyttöä, Welp sanoo. – Olennaista on havaita myös se, mikä jätetään kuvan ulkopuolelle. Sanna Marinin (sd.) kasvoille on muodostunut hikipisaroita. Yksi säie keinovalikoimassa on kuvamanipulaatio, samantyyppinen kuin Greenpeacelle tehdyssä Time-kannen muokkauksessa. Hyvin harva kuva on kuitenkaan totta, suurin osa kuvavirrasta on mainoksia eli täyttä fantasiaa. Ne ovat kokeellista kuvajournalismia, aktivisSUURIN OSA KUVAVIRRASTA ON TÄYTTÄ FANTASIAA. – Samalla täytyy pystyä kiinnittämään huomiota poliittisiin sisältöihin. Uutiskuva voi saada vakuuttuneeksi, että jokin on todella totta. – Saman voi havaita automainoksissa. Se tarkoittaa, että tähtäimessä ei ole kiusaade_28102021_56.indd 58 21.10.2021 9.46
Vastamainoksien käyttövoimana on yleensä huumori. Some-alustojen tarkoituksena on koukuttaa erilaisiin toimintoihin ja kuvatyyppeihin ja tuottaa alustojen omistajille lisää rahaa. Koululaisille opetetaan nykyään medialukutaitoa, minkä vuoksi he ovat nokkelia käyttäessään mediaa. 59 Demokraatti Kuva iskee tekstin varjosta mia ja taidetta. de_28102021_56.indd 59 21.10.2021 9.46. Siksi niitä käytetään paljon uutisoinnissa ja mainonnassa. Siellä ihmiset muodostavat yhteisöjä, ja myös saavat yhteisöiltä tukea ja positiivista palautetta, Rastenberger sanoo. Pienillä muokkauksilla mainoksen asetelma käännetään päälaelleen. Yleensä kaupalliseen markkinointiin ei kenenkään odoteta vastaavan yhtään mitään. Vastamainoksissa kuvaa ja tekstiä muokataan, mutta niistä tunnistaa helposti alkuperäisen mainoksen. Keskustelu kuvista, niiden merkityksistä ja toimintamekanismeista ei ole vielä samalla tasolla, Taideyliopiston professori Anna-Kaisa Rastenberger sanoo. – Some-alustat toimivat laskelmoivasti, ne ovat hyvin tarkkaan markkinatalouden kontrolloimia. Internetissä kuvaan liittyy olennaisena osana myös metatieto, eli kuvaan liittyvät paikkaja aikatiedot, kuka on julkaissut, kuka on tykännyt, kuka seuraa ketä ja niin edelleen. Kuvat ovat somessa avainasemassa, teksti on jäänyt lapsipuolen rooliin. Ylellisyystuotteita valmistava Louis Vuitton on väännetty muotoon ”Louserit Vuittuun”. – Sosiaalisen median alustat ovat yksi sosiaalinen tapa toimia nykymaailmassa. Valokuvat syöpyvät mieleen paremmin kuin teksti tai liikkuva kuva. Vastamainokset ovat myös työkaluja mediakasvatukseen, jotta ihmiset oppisivat olemaan kriittisiä vastaanottajia. Pieni manipulointi muuttaa viestin, Welp sanoo. – Mainonta on hyvin tavoitteellista ja siinä yritetään mutkia suoristamalla luoda mahdollisimman miellyttävä kuva, Welp sanoo. Silloin se on myös dialogisempi. – Kuviin liittyvällä tunnereaktiolla on uskomaton voima. – Eihän kukaan jaksa katsoa kurttuotsaista sormen heristelyä, joten muokkauksen pitäisi olla humoristinen. Vastamainos kiinnittää huomion kaupallisten toimijoiden vääristeleviin mielikuviin ja faktoihin. Se on tärkeää, koska meihin vaikutetaan entistä viekkaammin kuvien välityksellä; tarkoitusperät voivat olla poliittisia, kaupallisia tai valvontaan liittyviä, ilman että käyttäjä on siitä tietoinen. KUVALLA ON valtavasti voimaa, vaikka yhteiskuntamme nojautuu pitkälti sanan valtaan. Tiede ja lainsäädäntö rakentuu kirjoitetun tekstin varaan. Saksalainen Uniper on merkittävä päästöjen aiheuttaja. Siinä otetaan agressiivisen viestijän liike-energia ja pienellä liikkeellä mätkäistään se kanveesiin. Se on usein hyvinkin perusteltua, koska tieteen ja lain ihanteena on, että ne olisivat mahdollisimman yksiselitteisiä ja jättäisivät epämääräiselle tulkinnalle vähän tilaa. – Ihan samalla tavalla kaikki haluavat esittää itsestään hyvän kuvan, mutta jos siinä on eettisiä sisällöllisiä ongelmia, niihin täytyy puuttua. Welpin käsittelyssä esimerkiksi Fortum on taipunut Fartumiksi, joka viittaa energiajätin Uniper-omistukseen. Vaikka kohtaamme päivittäin tuhansia kuvia, kuvanlukutaitomme ja ymmärryksemme niiden toiminnasta voi silti olla puutteellinen. Internetin myötä kuvilla vaikuttamisesta on tullut entistä ovelampaa. Mainokset muokkaavat yhteiskuntaa. Nauretaan vakaville asioille. Sosiaalisessa mediassa algoritmien avulla voidaan ohjata kuluttajien emootioita. Netti on muuttanut suhdetta valokuviin hyvin radikaalisti, Rastenberger sanoo. Ihmisten täytyy oppia ymmärtämään paremmin, kuinka he itse suostuvat siihen, että heihin vaikutetaan. Kuvaa pidetään toissijaisena suhteessa sanaan, mutta kuvilla muutetaan maailmaa hyvin paljon. – Meillä on sellainen historia, että tieteessä ja akateemisessa traditiossa käsitteiden merkityksistä neuvotellaan koko ajan. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Vastamainoskirjaa Louserit Vuittuun on käytetty kuvalukutaidon työkirjana kouluissa. Kritiikistä huolimatta somessa on paljon positiivista. – Vastamainoksissa kyse on visuaalisen kulttuurin judosta. Ne vaikuttavat siihen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainos ei ole lähtökohtaisesi ketään vastaan, se on pikemmin dialogia. Sosiaalisessa mediassa valokuva ei ole enää kuva, joka esittää jotain asiaa
Itse en näyttäisi tuota kuvaa esimerkiksi luennolla niin, että lapsi on tunnistettava ja hänen alaston vartalonsa on meidän katsottavanamme. Humanistinen dokumentarismi oli syntyneen trauman purkua, professori Anna-Kaisa Rastenberger sanoo. Positiivisen kuvaston kautta yritettiin palauttaa tasapainoa. Uutistoimisto AP:lle työskennelleen yhdysvaltalais-vietnamilaisen Utin ottama kuva levisi välittömästi ympäri maailmaa. Valokuva pysäyttää ajan virran toviksi ja säilyttää sen ikuisiksi ajoiksi. Kuvaan taltioituu ilmeitä, liikettä, ympäristöä ja elämäntilanteita. – Kuka antaisi oman lapsensa tai sisaruksensa tulla näytetyksi noin. Kuva, joka muutti sodan suunnan HUYNH CONG ”NICK” UT otti Vietnamin sodan aikana vuonna 1972 kuvan alastomasta yhdeksänvuotiaasta napalmin polttamasta tytöstä, kun tämä pakeni juosten kylästään. Nykyään kyseistä kuvaa on syytä pohtia myös siitä näkökulmasta, että kenellä on oikeus katsoa sitä. Ja että katsomisen oikeutusta itsessään ei problematisoida, Anna-Kaisa Rastenberger sanoo. Humanistinen dokumentarismi on valokuvauksen perinne, jonka motiivi on useimmiten hyvin kaunis ja eettinen, mutta siitä huolimatta se on saanut paljon kritiikkiä niskaansa. – Mitä kertoo valokuvien käytöstä, maailman polarisaatioista ja epäyhdenvertaisuudesta se, että toisilla on oikeus ikään kuin automaattisesti katsoa toisen kärsimystä. Kuvan katsominen voi olla kuohuttava ja emotionaalinen kokemus. Se järkytti, koska se muutti käsitystä siitä, miten kauheisiin asioihin aivan tavalliset ihmiset suostuvat ja pystyvät. de_28102021_56.indd 60 21.10.2021 9.47. Humanistinen valokuvaus esitti ihmisten hyvää ja kaunista arkea, joka oli vastakohta sodanaikaiselle poikkeustilalle. 60 Demokraatti TEEMA Hyvän ongelma K uvaa voidaan käyttää hyvää tai pahaan, ja tietenkin jonninjoutavaan. Olen näyttänyt kuvaa ja puhunut siitä siten, että osia hänen kasvoista ja alastomasta vartalostaan on peitetty. Yhdysvaltalaisen kulttuurikriitikko Susan Sontagin mukaan kyseinen valokuva vahvisti yleistä Vietnamin sodan vastaista mielipidettä todennäköisesti enemmän kuin sodan kauheuksista kertoneet lehtijutut ja sotaa kuvanneet tv-ohjelmat. – Humanistisen dokumentarismin eurooppalaisessa versiossa haluttiin näyttää, että hyvä arki lääkitsee trauman synnyttämiä haavoja. – Toinen maailmansota oli modernin historian suuri kriisi. YhdysvalKUKA ANTAISI LAPSENSA TULLA NÄYTETYKSI NOIN. Humanistinen dokumentarismi eli kultakautta toisen maailmansodan jälkeen
Elämänkaaren ihanteet oli poimittu länsimaisesta perinteestä. – Näyttely sai paitsi valtavan suosion myös massiivisen kritiikin. – Viidellä festivaalilla olemme käsitelleet erilaisia aiheita, jotka ovat mielestämme tärkeitä tässä ajassa. Se on yksi suurimpia yleisöjä kerännyt valokuvanäyttelyitä, mutta myös maailmanhistorian kritisoiduimpia valokuvanäyttelyitä, Rastenberger sanoo. On uskomatonta, että edelleen ajattelemme meillä olevan oikeus päättää kuviemme yksityisyydestä, ja samaan aikaan valokuvata ja levittää kuvia ihmisistä, joille yksityisyyden suojaa ei suoda lainkaan. Valokuvaajalle ei ole helppo eikä yksinkertainen asia yrittää paljastaa yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia. de_28102021_56.indd 61 21.10.2021 9.47. Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla on esillä valokuvanäyttely, joka nostaa esiin kysymyksen, voiko ihminen kuvitella lintujen katseen ja sitä kautta nähdä maailman toisin. Linnun katse käsittelee sitä, miten kamera ja valokuvat ovat vaikuttaneet ihmisen käsitykseen luonnosta, itsestään ja muista eläinlajeista. Näyttelyssä halutaan tuoda esille, että monimuotoisuus on maapallon historian aikana kehittynyt lajien välisten vuorovaikutusten verkosto. POLIITTISEN VALOKUVAN festivaalilla pohditaan tänä vuonna sitä, miltä maailma näyttää linnun silmin. Jokainen muutos vaikuttaa kokonaisuuteen ja on seurauksiltaan arvaamaton. 61 Demokraatti Linnun katse ja lajikato VALOKUVAAJAN HYVÄ PYRKIMYS EI YKSISTÄÄN OIKEUTA EPÄ KOHTIEN VALO KUVAAMISTA. Tätä näkemystä manifestoi Yhdysvalloissa vuonna 1955 koottu valokuvanäyttely The Family of Man, Rastenberger sanoo. Myös ihminen on osa verkostoa. Se on näkymätön, ja sen visualisointi on käytännössä mahdotonta. Mikä yhteys näiden kuvien ottamisella ja levittämisellä on globaalin epätasa-arvoon, joka sallii toisten ihmisten määrittämisen kärsijöiksi ja toisten kärsimyksen katsojiksi, Rastenberger sanoo. – Uhrija kärsijäkuvasto on ollut myös hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttämä strategia. Valokuvia katsoessa pitäisi kysyä jokaikinen kerta, että mitkä asiat tekivät nämä kuvat mahdolliseksi. Se elää edelleen vahvasti. Humanistinen dokumentarismi ei kuollut kritiikkiin. Näyttelyssä oli 508 kuvaa 273 valokuvaajalta 68 maasta. Todennäköisesti toisen maailmansodan jälkeinen humanistinen valokuvaus sai aikaan paljon positiivista. Kuvat oli valittu lähes kahden miljoonan kuvan joukosta, joiden ottajat olivat sekä tunnettuja että tuntemattomia valokuvaajia. Sen jälkeen se kiersi 38 maassa, myös Suomessa. – Kritiikki pureutui kolonialismiin, imperialismiin ja länsikeskeisyyteen. Rodullistetut sekä muualla kuin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa eläneet ihmiset esitettiin eksoottisina hahmoina. Poliittisuus terminä viittaa antiikin käsitykseen, eli politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Näyttely oli ensimmäiseksi esillä New Yorkissa Museum of Modern Art -taidemuseossa. Mitkä asiat sekä globaalissa systeemissä että valokuvien levityskoneistoissa mahdollistavat sen, että esimerkiksi länsimaalainen valokuvaaja kiertää kuvaamassa kehittyvien maiden epäkohtia. loissa painotettiin, että loppujen lopuksi ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia, eli kaikilla maailman ihmisillä on suurin piirtein samanlaiset elämänvaiheet ja tunnetilat. Pohdittiin myös sitä, voidaanko ajatella ihmisten olevan lähtökohtaisesti yhtä, eli kritisoitiin biologisoivaa ajattelutapaa. – Siitä huolimatta, että Afrikka oli täynnä isoja kaupunkeja ja valtavan monimuotoista kulttuurielämää, näyttelyyn oli valittu kuvia, jotka toistivat länsimaista käsitystä villistä ja arkaaisesta maanosasta, Rastenberger sanoo. Olemme halunneet valita myös sellaisia aiheita, jotka on vaikea ilmaista visuaalisesti, Rastenberger sanoo. – Yksi aikamme suurimpia uhkia on lajikato. Kun Anna-Kaisa Rastenberger ja valokuvataiteilija Sanni Seppo perustivat festivaalin vuonna 2014, fokuksena oli nostaa esiin erilaisia tapoja, joilla valokuvat vaikuttavat yhteiskunnassamme. Lisäksi tämän vuoden festivaalilla pohditaan myös sitä, mikä ei näy. – Mielestäni valokuvaajan hyvä pyrkimys ei yksistään oikeuta epäkohtien valokuvaamista ja kuvien levittämistä. Kritiikki on vaikuttanut ainakin siihen, että valokuvauksen piirissä tunnistetaan kuvaajan näkökulmaan liittyvät ongelmat entistä paremmin. Kritiikin kärki oli siinä, että länsimainen elämäntyyli oli asetettu ihmiselämän yleiseksi mittapuuksi
Voisi kuvitella, että kuvan arvostus olisi kasvanut – ja sitä myötä myös kuvajournalistien, ammattikunnan, joka erottuu miljoonien oman elämänsä valokuvaajien joukosta ammattimaisella journalistisella otteella. Avoimuuden puute sopimuksista johtaa siihen, että kokemuksia palkkioista ei vaihdeta ja työn tilaaja pääsee määrittelemään sopimusehdot mielensä mukaan. Kollektiivisesti kohti parempaa palkkaa KILPAILUA EI KÄYDÄ LAADULLA, VAAN SILLÄ, KUKA TEKEE KEIKAN HALVIMMALLA. Kuvaajan tärkein resurssi on aika, ja freelancerina on kuvaajan omalla vastuulla suhteuttaa se saatuun palkkioon. Yksinyrittäjällä ei ole lähikollegoita, ja apua voi olla hankala pyytää, sillä kuvaajat kilpailevat samoista keikoista ja työnantajista. Kuvitelma on kuitenkin väärä. Jos kuvista ei olla valmiita maksamaan, ei kilpailua käydä kuvien laadulla vaan sillä, kuka suostuu tekemään keikan halvimmalla. Freelancer-valokuvaaja päätyy helposti olemaan susi kaltaiselleen. Suuri osa itsensätyöllistäjistä pitää freelanceriutta itselleen sopivana työmuotona. Usein näihin sopimuksiin on sisäänrakennettu epätasapaino: vastuut ovat kuvaajalla, kaikki taloudelliset oikeudet tilaajalla. Samalla kuvien ottamisen ja jakamisen kulttuuri kukoistaa Instagramissa. Kuvattavien luottamus ja kuvaajan näkemys tilanteesta kehittyvät vain ajan kanssa. Arvostuksen puute näkyy myös siinä, että kuvatoimittajan työ on muuttumassa uhanalaiseksi. Yksinyrittäjät arvostavat erityisesti vapautta ja itsenäisyyttä. Sen jälkeen voitaisiin palkkion pienuuden sijaan kilpaillakin kuvien laadulla. Mediatalojen yt-neuvottelut ovat iskeneet myös kuvaan: esimerkiksi vuonna 2020 Otavamedia ulkoisti valokuvaajiaan, eli käytännössä irtisanoi heidät ja toivoi, että kuvaajat jatkaisivat töitään epävarmassa freelancer-suhteessa. Lehdistölle työskentelevien freelancereiden ansiot jäävät kuitenkin vuosi vuodelta kauemmaksi työsuhteisten kollegoiden keskipalkasta. Kuvien ja videoiden määrän lisääntyminen mediassa ei tarkoita vakaita työsuhteita ja asiallisia sopimuksia kuvajournalisteille. Tehokas keino parantaa freelancereiden asemaa olisi kollektiivisen sopimisen edistäminen. Ja vaikka kuvaaja olisi taitava ja haluaisi tehdä työnsä hyvin, onko se kannattavaa, jos tuntipalkka jää surkeaksi. KOLUMNI Teksti Antti Yrjönen, kuvajournalisti ja Suomen kuvajournalistit ry:n hallituksen puheenjohtaja TEEMA de_28102021_62.indd 62 19.10.2021 15.27. Aikakauslehdet myydään kansikuvilla ja verkkojournalismin tilaukset juttujen ensimmäisillä kuvilla. Viestintätoimistojen tarjotessa parempia palkkioita journalistisen kuvan tulevaisuus ei näytä valoisalta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat freelancereille asianmukaiset korvaukset. Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella palkkioista ja muista ehdoista tekijöiden puolesta. Eläkkeelle jäävien lehtikuvaajien tilalle ei juuri palkata uusia tekijöitä ja kirjoittavat toimittajat kuvaavat juttujaan itse, halusivat tai eivät. Kuvatoimittaja muun muassa valitsee ja suunnittelee kuvia ja on usein avainasemassa siinä, että kuvan ja tekstin yhteispeli toimii jutussa. Yhä useampi kuvajournalisti on siis itsensätyöllistäjä pakotettuna, omasta halustaan tai jotain siltä väliltä. 62 Demokraatti L ehtien verkkosivut tarjoavat loputtomasti tilaa kuville ja videoille. On selvää, että kuvilla, joihin on käytetty kaksi tuntia tai kaksi päivää, on valovuosien ero. MITEN KUVAJOURNALISTIEN työsuhteiden muutos sitten näkyy kuvien katsojilla
Sote-uudistuksen toimeenpanossa meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudessa järjestämme sotepalvelut, niin äänestäjinä kuin ehdokkainakin. Ensimmäisellä kaudella aluevaltuutetut päättävät palveluiden rakenteesta ja järjestämistavasta, esimerkiksi lähipalveluiden sijainnista, ostopalvelujen määrästä ja johtamisrakenteesta. PUHEENVUORO Sote-uudistus on yksi historiamme merkittävimmistä päätöksistä, ja sitä on käsitelty eri muodoissa eduskunnassa jo viidentoista vuoden ja yhdeksän pääministerin aikana. Tästä olen erittäin iloinen, sillä me otamme nyt ison harppauksen kohti laadukkaampia ja yhdenvertaisempia palveluita. Sen sijaan muutoksen tulisi herätellä meidät miettimään, miten voimme varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus ikääntyä arvokkaasti ja saada hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Sotepalvelut ovat yksi hyvinvointivaltion kivijaloista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 75-vuotiaiden suomalaisten määrä tulee kaksinkertaistumaan, tämä ei saa johtaa siihen, että syyllistämme ikääntyvää väestöä palvelutarpeen kasvusta. Jokainen meistä käyttää elämänsä aikana sosiaalija terveyspalveluita, oli kyse sitten neuvolakäynneistä, mielenterveyspalveluista tai arkipäiväisestä haaverista. Siksi tämä uudistus on meille kaikille merkityksellinen. Nämä päätökset ovat juuri niitä, joilla voidaan alueellisesti vaikuttaa sotepalveluiden henkilöstön hyvinvointiin ja varmistaa, että myös sotealan henkilöstöllä on mahdollisuus viihtyä työssään. 63 Demokraatti Sotevaaleissa jokainen käyttää suurta valtaa S otepalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille keväällä 2023, jonka vuoksi näissä vaaleissa valittavilla aluevaltuustoilla on poikkeuksellisen paljon valtaa. Pääsin tekemään tätä päätöstä sosiaalija terveysvaliokunnan jäsenenä. SOSIAALIJA terveyspalveluiden järjestämisessä on suuria haasteita jo nyt: henkilöstön riittävä määrä, hyvinvointi ja palkkaus. Asiantuntijat eri alueilla valmistelevat nyt uudistuksen toimeenpanoa, ja ensi keväänä valitsemme päättäjät, jotka tulevat ohjaamaan tulevaisuuden sotepalveluiden suuntaa. Valta, josta hyvinvointialueissa äänestetään, on suuri. Sotepalvelut ovat yksi hyvinvointivaltion kivijaloista, ja siksi jokaisen olisikin hyvä miettiä sitä, onko meillä varaa jättää päätösvaltaa näin merkittävästä aiheesta muille. SOTE-UUDISTUS ON valtava muutos päätöksenteon näkökulmasta, mutta meille kaikille palveluiden käyttäjille muutokset ovat positiivisia – sote-uudistus on välttämätön muutos, jotta voimme välttää tulevaisuuden uhkakuvat ja palveluiden laadun heikkenemisen. Tärkeintä sote-uudistuksessa juuri nyt on varmistaa, että ihmiset ymmärtävät, kuinka valtavasti tulevilla hyvinvointialueilla on mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, jotka parantavat ihmisten palveluita ja hillitsevät voitontavoittelua meidän kaikkien yhteisissä sosiaalija terveyspalveluissa. Ilmari Nurminen, Kansanedustaja (sd.) de_28102021_63.indd 63 21.10.2021 11.20
Se on vielä näkemättä, mikä on metsäja teknologiateollisuuden sopimusmuutosten perimmäinen tarkoitus. Se ei enää hyväksyi ay-liiton jäsentä työntekijöiden edustajaksi luottamusmieheksikään. Mutta jättävät vastaamatta kysymykseen siitä, miten paikallissopiminen voi parantaa työllisyyttä palkkaehtoja heikentämättä. Näin sopimustoiminta siirtyi yksinomaan liittotasolle. Miten niissä palkkaja työehtojen turvaamisen käy, kun niihinkin paikallista sopimista tuupataan. Suomen Yrittäjät purkaisi mielellään vuonna 1940 solmitun niin kutsun tammikuun kihlauksen lopullisesti. Siitä ensimmäinen syntyi juuri äsken, kun Stora Enso ja Paperiliitto solmivat yrityskohtaisen kaksivuotisen sopimuksen. Palkansaajien kannalta suurin uhka piilee pienissä työpaikoissa. EK:n päätöksen jälkeen vuonna 2020 lokakuussa metsäteollisuus siirsi sopimustoimintansa yritystasolle. Sen sijaan Suomen Yrittäjien tarkoitus on jo paljastunut. Järjestö haluaa paikallisella sopimisella eroon ay-liikkeestä. Kyllä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ei. Silloinen työnantajajärjestö hyväksyi toisen maailmansodan uhan varjossa työntekijöiden työehdoista sopimisen ammattiyhdistyksen kanssa. Keskusjärjestötason sopimuskumppanuus jatkui aina vuoteen 2015 saakka, jolloin nykyinen työnantajajärjestö EK ilmoitti lopettavansa tulopoliittisten sopimusten (tupo) tekemisen. Työantajajärjestöjen ohella myös johtavat oikeistopoliitikot ovat laidasta laitaan hokeneet paikallisen sopimisen puolesta. Valtakunnallista varten on perustettu uusi työnantajaliitto. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Ideologinen taisto työehtojen sopimisoikeudesta kovenee SUOMESSA KÄYDÄÄN yhä kovenevaa ideologista taistelua työehtojen sopimisoikeudesta, jopa sen säilymisestä. He ovat keksineet, että paikallinen sopiminen olisi ikään kuin työllisyyttä parantava ihmelääke. Pentti Välimaa Pori de_28102021_64.indd 64 19.10.2021 15.44. Myös teknologiateollisuus luopui sopimustoiminnasta siten, että yritykset saavat valita joko yrityskohtaisen tai valtakunnallisen sopimuskäytännön
Ruotsi toteutti elvyttävää talouspolitiikkaa. Eläkeja vanhuspalvelut. Ei tästä kokoomuksen ja perussuomalaisten (siniset) hallitusohjelmasta ole mallia koronapandemian jälkeiseen uuteen normaaliin. Kuntien vaikeudet peittyivät valtaviin koronapandemiasta johtuviin valtion tukiai siin. Ihmisestä on tullut julma ja häikäilemätön, raha ja sen kautta saatava valta on muuttanut ihmisen tunteettomaksi luontoa, sen eläimiä ja jopa omaa lajiaankin kohtaan. Marinin hallitus on viiden puolueen enemmistöhallitus. Tässä on kysymys niin laajasta koko yhteiskuntaamme koskevasta uudistuksesta, että tämän toteuttaminen vaatii useita hallituskausia. Tämä johti myös kuntien taloudellisiin vaikeuksiin. Ihminen voi yhä huonommin kaiken luonnon tuhoamisen, rakentamisen ja lastenriiston keskellä. Hallitus, joka sovitellen on pystyvä kokonaisuus. Viisi edistyksellistä, uudistushaluista, luovaa sekä taloudelliset realiteetit tunnustavaa puoluetta. Ikävää on, että poliittinen oppositiomme on vastustanut näitä laajoja ja tarpeellisia uudistuksia. Marinin hallituksen päätöksin menemme koronapandemian jälkeiseen uuteen normaaliin aikaan. Koulutuspolitiikka. Hallitusta, joka on ollut vallassa vasta noin kaksi vuotta. Koko sosiaalipolitiikka. Sitä ei ajatella, miten ihmiset näissä taloissa voivat asua, kun ilmaston lämpötila vaihtelee äärilaidasta toiseen ja miten nämä talot kestävät säiden ääri-ilmiöt. Markku Palonen Birgitta Wulf Kerava de_28102021_64.indd 65 19.10.2021 15.46. Tämän kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitussopimuksen takia Suomen talous hyötyi korkeasuhdanteesta puolta vähemmän verrattaessa Ruotsin talouteen. Tältä hallitukselta kaatui myös sosiaaliturvauudistus. Raha on sokaissut ihmiskunnan. Luonto on näyttänyt, että olisi suunnanmuutoksen aika, mutta milloin se toteutuu. Kaikki mitä luonnosta voi irti saada, muutetaan rahaksi, niin makea vesi kuin sen kalat, niin kuin myös puut, kalliot ja metsän eläimet. Kyllä nämä kiky-menetykset tulevat meille kaikille vielä maksettaviksi. Kokoomus ja perussuomalaiset laativat edellisessä hallituksessa sopimuksen, jolla kansainvälisestä korkeasuhdanteesta huolimatta Suomi saatettiin tavallisen kansalaisen osalta taloudelliseen ahdinkoon. Kilpailukykysopimus oli katastrofaalinen kokeilu niin palkansaajille kuin kunnille. Valtion budjetit olivat aina alijäämäisiä Ei onnistunut kiky-sopimuskaan. Kokoomus ja samoin myös perussuomalaiset ovat arvostelleet hyvin voimakkaasti Sanna Marinin hallitusta. Työvoimaa koskeva lainsäädäntömme uudis tetaan. Kokoomus oli tuolloin hallinnut Suomea jo yli kymmenen vuoden ajan. Kilpailukykysopimus taas perustui niin sanottuun sisäiseen devalvaatioon, jolla erilaisia etuuksia, sovittuja sopimuksia, kuten työehtosopimusten ehtoja, heikennettiin. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Raha sokaisee Ihmiskunta on menettänyt kosketuksen luontoon, sen arvo nähdään lähinnä vain rahassa. Tuloksena oli sosiaalija koulutussektorin heikennys sekä eläkeläisten ja työttömien toimeentulon heikentäminen. Suomi suuntaa kohti uutta normaalia Hallitus on aloittanut valtavan yhteiskuntamme uudistamisen. Myös lapsia käytetään rahan välineenä, työvoimana kehittymättömissä maissa ja huostaanottobisneksessä kotimaassamme, vanhemmat ja lasten läheiset mitätöiden. Ja on tästä huolimatta aloittanut valtavan yhteiskuntamme uudistamisen. Ne vähäiset lapset, jotka tänne syntyvät, viettävät elämänsä kerrostalojen väliin rakennetuissa pihoissa, joissa on valmiita leikkiin tarkoitettuja telineitä, varsinaista vapaata luontoa eivät lapset juurikaan näe. Näistä ja monista muista päätökset on tehty ja osa jo toteutettu. Tästähän saavat metsänomistajat, arkkitehdit ja rakennusfirmat rahaa. Hallituksen toimilla uudistuvat muun muassa 1960–70 luvulla syntyneet vanhentuneet lait. Milloin on ihmiskunnan heräämisen aika. Suomessa alkaneen holtittoman rakentamisen varjolla tuhotaan surutta arvokkaitakin luontokohteita, sen eläimistöstä välittämättä
Vaikka ilmiö on hidastunut, se ei ole poistunut. Sanokoon USA sitten mitä tahansa. Vuoden 2020 lakimuutos oli säädettäessä liian varovainen ja jätti mahdollisuuden juuri tällaisille porsaanrei’ille. Helsingin sanomien pääkirjoitus (01.10) toteaa, miten haluttiin Suomessa tai ei, hävittäjävalinta ei ole vain arviointia siitä, mikä hävittäjistä on suorituskyvyltään ja kustannuksiltaan paras. Näkökulmaa kansalliseen turvallisuuteen tulisi laajentaa niin, että huoltovarmuus ja uudenlaiset hybridiuhat tulisivat paremmin huomioitua. Meidän tuleekin entisestään kehittää olemassa olevaa lainsäädäntöä kansallisen turvallisuutemme nimissä, jotta emme riskeeraa kansallismaisemaamme, strategisia alueitamme tai huoltovarmuuttamme. Tapaus muistuttaa erehdyttävästi Airiston Helmen hanketta taannoin. Hävittäjävalinta määrittää väistämättä uudelleen Suomen ja Yhdysvaltojen suhdetta. Tapaus osoittaa, että ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä tulisi edelleen kehittää. Jatkossa väylän merkitys kasvaa, kun Saimaan kanavan sulkujen pidentämishanke valmistuu. Paras ja tehokkain keino turvata kriittiset ja strategiset alueet olisi palata takaisin vuosituhannen alussa kumottuun luvanvaraisuuslakiin. Yrjö Saraste Suna Kymäläinen Kansanedustaja (sd.), liikenneja viestintävaliokunnan puheenjohtaja de_28102021_66.indd 66 21.10.2021 11.23. Se vaatisi ilmeisesti, että USA:n ”sotakone” olisi ainakin osittain valmiiksi Suomessa. Saaren rannasta on suora näköyhteys väylälle. On selvää, että tässä tilanteessa ei oltaisi, mikäli ehdot olisivat tiukemmat. Mielestäni emme tarvitse raskaita hyökkäyskäyttöön tarkoitettuja rynnäkköhävittäjiä. Kesaev hankki kiinteistön Kotasaaresta Saimaan syväväylän vierestä keväällä 2020. Yhdysvallat pitää Suomea varsin kyvykkäänä sotilaallisena toimijana Yhdysvalloille strategisesti tärkeällä alueella. Lain mukaan EUja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat ostajat tarvitsevat puolustusministeriön luvan kiinteistönhankintaan Suomessa. Ei ole näkynyt tietoa, että muilta toimittajamailta olisi pyydetty vastaavaa arviointia. Erityisesti Itä-Suomessa on jo pitkään tiedostettu yhä laajempien, arvokkaampien ja strategisesti tärkeämpien maa-alueiden omistuksen siirtyvän venäläisomistukseen. Suomen Puolustusministeriö on tilannut raportin, riippumattomalta, mutta Yhdysvaltojen puolustushallintoa lähellä olevalta, Rand-ajatushautomolta. Vaan mahdollisimman tehokkaan ilmatorjunnan ja joukon keveitä valvontahävittäjiä. Rand arvioi, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöllä on potentiaalia syventyä, jotta Suomen puolustus toimisi mahdollisen kriisin ensi hetkillä yhteen Yhdysvaltojen sotakoneen kanssa. Vuoden 2020 alussa astui voimaan laki, jolla rajoitetaan EUja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien kiinteistökauppoja. 66 Demokraatti MIELIPIDE Ei raskaita ja kalliita hävittäjiä Kiinteistökauppasääntelyssä edelleen kehitettävää Pari viikkoa sitten saimme lukea puolustusministeriön seuraavan tarkasti venäläisoligarkki Igor Kesaevin rakennushanketta Kotasaaressa Puumalassa. Randin raportti tekee selväksi Yhdysvaltojen merkityksen Suomen puolustukselle. Kesaev osti kiinteistön kyproslaisen passin turvin ja kiersi näin luvanhakuvelvollisuuden. Vaikka Kesaev vältti lupamenettelyn, puolustusministeriöllä on edelleen mahdollisuus pakkolunastukseen, mikäli kiinteistön nähdään uhkaavan kansallista turvallisuutta. Erityisen tärkeää on, että huoltovarmuuden kannalta keskeiseen infraan kohdistuvat riskit tunnistetaan. Tämä on Suomelle vaarallista. Rand-raportissa Suomelle tarjoillaan F-35-hävittäjiä. Työtä ulkomaalaisten kiinteistökauppoja rajoittavan lain voimaansaattamiseksi tehtiin yli puoluerajojen. Suomen suurinta sisävesiväylää pitkin kulkee rahtia Kuopiosta, Joensuusta, Savonlinnasta ja Varkaudesta Lappeenrantaan ja Saimaan kanavan kautta aina Itämerelle ja ulkomaille asti. Valtiolla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta
Pellot laitettiin pakettiin. 67 Demokraatti Populismi haastaa kansalaisyhteiskunnan ja säädetyn perustuslain Perustuslakia ei voi muuttaa ketään suosivaksi. Tällaisille ajatuksille ei ole olemassa aitoa tukea muilta puolueilta, koska se ei ole realistista. Järjestelmien välille rakennetut monet rajapinnat muodostavat myös merkittäviä tietoturvaan liittyviä uhkia. Lakia ei voi politisoida kenenkään hyväksi, vaan se takaa kaikille yleiset sekä yhtäläiset ihmisoikeudet. Yhteentoimiva opintohallintojärjestelmä tukisi rakenteellisia uudistuksia, mahdollistaisi koulutusasteiden ja -muotojen sekä oppilaitosten välisen yhteistyön. Vain välineet muuttuvat. Koulutusjärjestelmän sisäisen toimivuuden ja yhteistyön edistämiseksi ehdotan, että OKM käynnistäisi yhtenäisen tiedonhallintamallin kehittämishankkeen, jolla otetaan todellinen digiloikka sujuvaan opintohallintoon ja toiminnanohjaukseen. Mutta kadulla tietysti ajatellaan toisin. Yhteiskuntakriitikko Pekka Kuusi määritti kirjassaan 1960-luvun sosiaalipolitiikan. Maailmalla on esimerkkejä, joissa ns. Edelleen ongelmat ovat samat: on työttömyyttä ja asunto-ongelmia. Sami Korkiakoski Lahti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Pirstaleinen tiedonhallinta vaikeuttaa koulutuksen kehittämistä Koulutuspoliittisen selonteon vision mukaan ”luodaan eri koulutusasteita ja -aloja ylittävää palvelutarjontaa sekä tuetaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen koulutuspalveluiden, tilojen, laitteiden sekä henkilöstön yhteiskäyttöä”. Tärkeintä on osoittaa se, ketkä kuuluvat kansaan ja se, ketkä eivät siihen kuulu. Jo ammoin 1970-luvulla politiikan uusi tulokas haastoi vakiintuneita politiikan käytäntöjä ja nosti osattoman maalaisväestön osaksi päätöksenteon keskiötä. Yhteentoimivat järjestelmät antaisivat myös todelliset mahdollisuudet koulutuksen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, ohjaukseen, arviointiin ja rahoitukseen. Työttömyyden kasvu nosti osattoman kansanväestön protestihenkeä. Huonosti yhteen toimivat ja pirstaleiset tietojärjestelmät vaikeuttavat koko koulutusjärjestelmän toimivuutta, koulutusasteiden ja oppilaitosten yhteistyötä sekä opettajien ja opiskelijoiden arkipäivän työtä. Perustuslakia ei voi muuttaa ketään suosivaksi. kuviteltu kansa on esitetty moraalisena välineenä vallan tavoittelulle. Maaseutu tyhjeni ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Kadun tavat eivät kuitenkaan päde päätöksentekoelimissä. Ulkomaalaisten Suomeen tulo on äärimmäisen säännösteltyä. Suomalainen perustuslakimekanismi suojaa eriarvoiseksi asettamiselta. Suomikaan ei ole siinä poikkeus. On haluttu helppoja ratkaisuja, mutta ei ole haluttu esittää vaihtoehtoja. Visio jää utopiaksi ilman saumatonta yhteistyötä ja yhteentoimivaa tiedonhallintaa. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjät käyttävät monia erilaisia ja eritasoisia tietojärjestelmiä. ”Kyllä kansa tietää!” lausui eräs Suomen Maaseudun puolueen vaikuttaja. Elämä pienviljelijänä ei enää kannattanutkaan. Ruuhka-Suomessa ei ole sijaa jalkoihin jääneille. Uuden ajan ongelmat asunto-ongelmineen nousivat kaupungeissa. EU-Suomi löytää vastustajansa; siitä on haluttu irtaantua. Silloin ongelmat olivat samat kuin nytkin. Halutaan noukkia rusinat pullasta ja unohtaa humanitäärinen maahanmuutto. Jukka Söderdahl Pori de_28102021_66.indd 67 21.10.2021 11.23. Internet haastaa status quon ja löytää kohdeyleisönsä. Sosiaalipolitiikka yritti ratkaista kiivaasti ajan ongelmia. Se näkyy muun muassa perussuomalaisten linjanvedossa
Ehdottomaksi ykköseksi nousee kuitenkin George Bush nuorempi aloitettuaan vaalivoittonsa varmistamiseksi ”terrorismin vastaisen sodan”, jonka seuraukset ovat olleet yhtä ikäviä ja josta irtipääsy on ollut yhtä vaikeaa kuin Vietnamin sodasta. Samaan tähtäsi myöhemmin hänen kollegansa Tony Blair Jugoslavian hajoamiseen liittyvissä sodissa. Tuo ”pehmeä valta” on kuitenkin aiheuttanut sen, että rikkaat ovat rikastuneet entistäkin enemmän. Sodista ei vain ole enää sellaista taloudellista hyötyä yhteiskunnille kuin ennen maailmansotia (ehkä poikkeuksena ne sodat, jotka käydään miehittäjien karkottamiseksi maasta). Näin suurin piirtein toimii myös kuntien velka. Esimerkiksi Vietnam on turvautunut kapitalistiseen markkinatalouteen kauppasaarrolta välttyäkseen. Suomi ei ole OECD-maiden kärkipäässä julkisessa velassa. Jos julkista velkaa joudutaan ottamaan päivittäisiin kuluihin – niin sanottua syömävelkaa – silloin nakerretaan julkisen talouden pohjaa. Markku J Kekäläinen Espoo Pertti Pokki (sd.), Laitila de_28102021_68.indd 68 20.10.2021 16.26. Niiden velat ovat viime vuosina olleet kasvussa. Kunnista velkantumisessa poikkeuksen tekee Helsinki, mutta maamme muut kunnat ja kaupungit ovat joutuneet rakentamaan palveluita lähes aina velkarahalla, koska verotulot ja maksutulot eivät ole riittäneet. Niin eduskunnassa kuin kuntien valtuustoissakin kuulee voivottelua talouden velasta. Sota on yhteiskunnallinen ilmiö. 68 Demokraatti MIELIPIDE Julkinen velka on välttämättömyys Jos julkinen sektori ei ottaisi velkaa hankkeisiinsa, yhteiskunnan rakenteet taantuisivat. Julkista velkaa on lähes kaikilla OECD:hen lukeutuvilla valtioilla. Julkista velkaa on kahdenlaista. Kotitalouksissa on tarkoitus saada velka pois kokonaan, kun julkinen velka pyörii mukana vaikka maailman tappiin saakka. Lisäksi tällä velalla tuotetaan palveluita kansalaisille. Siihen löytyy kaikenlaisia ennustajia. Julkinen velka poikkeaa kotitalouden velasta oleellisesti. Kun valtion velka erääntyy, otetaan uutta lainaa ja maksetaan erääntynyt pois. Vallan lujittaminen ja laajentaminen ei aseellisin keinoin ei ole ollut aivan yksinkertaista. Tämä on tullut muutamien kriisikuntien ongelmaksi. Julkista velkaa otetaan, jotta kansalaiset ja kuntalaiset saisivat heille vähintään ainakin lainmukaisia palveluita. Tämän hetkinen korkokanta puolustaa julkista velanottoa, koska korko pyörii miinuskorolla. Miten kauan tällainen ”miinuskorko” jatkuu. Kun toivottuja tuloksia ei aseilla saavuteta, yhä harvemman valtion johto haluaa niitä kalistella. Tähän velanottoon on usein syyt syvemmällä kuin ”holtittomassa” velanotossa. Pääomien keskittyminen yhä harvempien käsiin jatkuu ja näyttää aiheuttavan samankaltaisia tulevaisuuden rakentamisen seuraamuksia kuin sodat. Yksi varma asia on, että jos julkinen sektori (valtio, kunnat) eivät ottaisi julkista velkaa omiin hankkeisiin, yhteiskunnan rakenteet taantuisivat. Tällä on useimmiten alueelle tai paikkakunnalle myös työllistävä ja samalla muu taloutta vaurastuttava vaikutus. Tässä sodassa myös Bill Clinton yritti saada kansan unohtamaan seksiseikkailunsa. Koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavat ongelmat, kuten väestön hallitsematon kasvu, ympäristön tuhoutuminen, pandemiat, sodat, demokratiavaje ja taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, vaativat kaikkien yhteisiä ponnisteluja tullakseen ratkaistuiksi tulevaisuutta turvaavalla tavalla. Esimerkkejä siitä, kuinka sotilaallinen voimankäyttö käy yhä tehottomammaksi kaupallisten suhteiden kehittämiseen verrattuna, on paljon enemmänkin. Julkinen velka on valtiolle ja yksittäiselle kunnalle välttämättömyys. Taloudellisen hyödyn tavoittelun sijasta sotien syynä ovat nykyisin useimmiten hyökkäävän valtion sisäiset valtataistelut. Sodassa on harvoin voittajaa Pääomien keskittyminen näyttää aiheuttavan samanlaisia tulevaisuuden rakentamisen seuraamuksia kuin sodat. Margaret Thatcher halusi varmistaa uudelleenvalintansa osallistumalla Falklandin sotaan 1982. Tämän voivottelun taustalla on todennäköisesti kansalaisten hyvinvoinnin ”jarruttelu”. Myös Kiina on käyttänyt kapitalismin vipusimia saaden läntisen ryhmittymän vähin erin luopumaan taloudellisesta syrjinnästä. ”Pehmein keinoin” sen sijaan tavoitetta on vähintäänkin lähestytty. On investointeihin otettua velkaa, jolloin rakennetaan jotain uutta, usein vanhan tilalle. Ja ne ongelmat joita on voimankäytöllä uskoteltu ratkaistavan ovat jääneet entiselleen ja joskus jopa pahentuneet
Kesiä Englannissa viettäessään hän kävi Sohon klubeilla. Hän tunsi itsensä terveeksi. Jos joku haluaa muistaa Christeriä, ottakaa Dram tai kaksi hyvää single maltia ja kuunnelkaa hänen toivomaansa musiikkia – Albatross, Fleetwood Mac ja Song to a seagull, Joni Mitchell. Hän toivoi jo vuosia, että kun hän kuolee, seremonioita ei järjestetä, vaan että hänen tuhkansa levitetään Itämereen. Siellä hän kävi koulunsa, pelasi koripalloa Ynnissä, jääkiekkoa Kärpissä ja oppi yleisurheilukentillä tuntemaan nuoria, joiden kautta hän sai ensimmäisen tuntumansa politiikkaan. Christer sairasti harvinaista neurologista tautia nimeltä myasthenia gravis, lihasheikkoustauti, joka hänellä oli mielestään hallinnassa. Sinne uurnan vien. Hän oli pidetty esimies ja myöhemmin pidetty varustamon pääluottamusmies. Hän oli perhemies. Sittemmin Christer opiskeli sekä Turun Yliopistossa että Åbo Akademissa. Mutta hän oli väsynyt, ja askel hidastui. Viime vuosinaan hän minun kauttani löysi oopperan, ja nyt valmiiksi tilatut Carmen-oopperan liput jäävät käyttämättä. Eeva Donner puoliso ja elämän matkakumppani de_28102021_68.indd 69 20.10.2021 16.26. Tyttären ja tämän lasten jääkiekkoharrastusta ja tyttärentyttären jalkapalloa hän seurasi tarkasti. Rattori-lupi Oulussa ja sen muusikkopiirit olivat hänelle tärkeitä vielä eläkeiässäkin. Christer katsoi usein parvekkeeltamme Välimerelle, jossa aamuhämärissä kalastajaveneet palasivat satamaan: ”En ole koskaan ollut yhtä onnellinen kuin täällä.” Tiistaina 5.10. ”Elämä on”, hän huokaisi. Hän oli ylpeä tyttärensä yhteiskunnallisista toimista. Viimeiset 12 vuotta elimme unelmaamme eläkeläisinä Costa Blancalla, Espanjassa. Vaikka välimatka lapsiin oli suuri, oli hän heihin yhteydessä melkein päivittäin. Hän teki elämäntyönsä lukuisilla Viking Linen aluksilla henkilöstötehtävissä. Tulisieluisella opiskelijapolitiikolla valmistuminen viivästyi ja oli kaatua suomen kielen tenttiin. hän lähti ensimmäistä kertaa koronaepidemiakauden ja hellejakson jälkeen pelaamaan golfia ystäviensä kanssa. Christer oli syntynyt Turussa, mutta oli sydämeltään oululainen. Elimme yhdessä lähes 50 vuotta. Pojan ja isän yhteinen intohimo oli jalkapallo – Atletico Madrid ja Arsenal. Arveli että kivut johtuisivat siitä, että että mailan heiluttaminen oli ollut hänelle liikaa. Loput on historiaa nimeltä Ruisrock. Nyt, koronan vuoksi, hän oli ollut ainoastaan puhelinkonsultaatiossa lääkäriinsä. Hän oli koko ikänsä vakaumuksellinen sosialidemokraatti. Nuorena miehenä Christer tapasi pienessä levykaupassa Turussa samanmielisiä musiikinharrastajia. 69 Demokraatti KUOLLUT Meri, musiikki ja perhe CHRISTER DONNER oli minulle ystävä, toveri, rakastettu, matkakumppani ja aviomies. Hän tuli kotiin ja sanoi: ”Eeva, nyt asiat eivät ole hyvin.” Istui ja valitti rintaansa. Christer kuoli syliini. Lähti lepäämään sänkyynsä. Kaksikielinen mies suivaantui niin, että meni Helsinkiin ja suoritti suuren kielikokeen joka sitten kelpasikin professorille. Hän tutustui muun muassa nuoreen bändiin nimeltä The Who ja oli Simon & Garfunkelin ensimmäisellä keikalla. Christerin suuri intohimo oli kaikenlainen musiikki. Meri oli Christerille rakas. Minua hän tuki kaikessa ja kannusti niin työelämässä kuin opiskeluissa. Viimeisimpään pojanpoikaansa Christer ehti tutustua viime kesänä, kun lapsi oli vajaan vuoden ikäinen. Christer on tuhkattu, hänen uurnansa on baaripöydällä, jolla on vieressä hänen iltadrinkkipullonsa viskiä. Silti hän vaihtoi kattolamput, kantoi kauppakassit autosta ja teki kävelylenkkimme lempipaikalleen Palangren mutkaan. Viisitoista minuuttia myöhemmin menin häntä katsomaan. Christer viihtyi ihmisten seurassa ja auttaminen oli hänellä verissä
Tunnettu Salusiini oli myös toiminnastaan kisällilaulun ja työväenlaulun parissa. Rillumareimiehen antama paholaisen työkalu ei ollut sopiva rippilahja kirkolla luovutettavaksi. Vantaan Honkanummella perhepiirissä. Kerttu Näsi lopetti koulunkäyntinsä jo vuonna 1955. Hän oli kotoisen kisällilaulumme suomalainen versio Maybelle Carterista. Hän ehti olla mukana kotkatoiminnassa kaikkiaan lähes 70 vuotta, viimeiset 30 vuotta leirikeittiön emäntänä Kotkien leirikeskus Kankaan Torpalla Urjalassa. Reino Helismaa kuvasi sisarentytärtään sanoilla: ”On sulla likka tempperamenttia, anna mennä!”. Erilaisia shufflepohjaisia komppeja oli käytössä useita. Kerttu oli omaa sukua Verho, lempinimi Salusiini tarkoittaa pientä ikkunaverhoa. 70 Demokraatti KUOLLUT Kisällilaulaja ja nuori kotka KERTTU ”SALUSIINI” Näsi syntyi 21.2.1938 Lahden Hollolassa. Kerttu kävi töissä, hoiti lapsiaan, soitto ja laulu jatkuivat Nuorten Kotkain tilaisuuksissa. Hän sai ensimmäisen kitaransa enoltaan Reino Helismaalta rippilahjaksi kirkon rappusilla. Tultaessa 1960-luvulle, Kertun oman ilmaisun mukaan ”likat alko kaikki oleen maha pystyssä”. Salusiini oli ryhmän maineen vakiinnuttaneen kokoonpanon säestäjä ja laulaja vuodesta 1955 alkaen. Tästä oli rippipappi suuttunut. Taija Näsi Tuula Silén Timo Tuovinen Taija Näsi ja Tuula Silén ovat Kerttu Näsin tyttäriä, Timo Tuovinen ystävä ja työväenmusiikin tutkija. Kulosaaren Kisällittärissä käynnistyi esiintyjien vaihtuminen nuorempiin. Salusiini toimi Nuorissa Kotkissa vanhempiensa jalanjäljissä koko aikuiselämänsä. de_28102021_70.indd 70 20.10.2021 16.29. Hän kuoli nopeasti edenneeseen imusolmukesyöpään saattohoidossa Kangasalan kaupunginsairaalassa 4.10.2021. Sen rungon muodosti Emo itse kolmen tyttärensä kanssa. Kulosaaren Kisällittäret oli 1950–1960 -lukujen maineikkain naisten kisälliryhmä. Näsin soittotyyli levisi monien muidenkin ryhmien säestäjille. 1960-luvun alkuvuosina hän työskenteli kulttuurisihteerinä Nuorten Kotkain Keskusliitossa. Näin Salusiini tekikin ja hänen nyt poistuttuaan tuota olemusta ja tempperamenttia jää moni kaipaamaan. Kirjapainoalan töissä hän sitten työuransa tekikin, mukaan tuli myös toiminta Suomen vanhimmassa ammattijärjestössä, Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa (SKL). Varhaisnuorisotyö alkoi vuonna 1950 Tapanilan kotkaosastossa. Ryhmä esiintyi vuosikymmenet, viimeiseksi esiintymiseksi jäi keikka Käpylän työväentalolla Helsingin Nuorten Kotkain piirijärjestön 50-vuotisjuhlassa vuonna 2016. Tekstiltään raskaskin julistus muuttui iloiseksi ja valoisaksi. Yksi syy oli, että koulun rehtori oli kutsunut kansliaan ja antanut jälki-istuntoa, kun Kertun nimi oli ollut Suomen Sosialidemokraatissa kisällittärien keikkojen yhteydessä. Salusiini soitti kitarallaan nykytermein sanottuna hienolla kolmimuunteisella groovella. Kerttu Näsi siunattiin haudan lepoon 27.10. Hän siirsi innon varhaisnuorisotyöhön myös lapsilleen sekä lapsenlapsilleen, jotka jatkavat työtä edelleen. Helismaa teki kisällittärille laulutekstejä ja Salusiini opetteli kitaransoiton ja säesti kisällittäriä samalla kun lauloi. Tärkeämpi syy oli isän sairastuminen – perheen äiti alkoi siivoojaksi ja Kerttu meni ensimmäiseen työpaikkaansa kirjapainon latomoon. Siinä missä muut ryhmät nelijakoisesti jyystivät jähmeitä marssejaan, Salusiini soitti ne beguine-kompilla. Kulosaaren Kisällittärien laulutapa, tekstin rytminkäsittely ja laulufraseeraus tulivat säestyksestä. Vuonna 1970, ohjelmaryhmien korvattua kisälliryhmät, Kerttu perusti Salusiinit ryhmän
Kaikki em. Kirkkokahveilla kolme puheenvuoroa: Ekumeniasta, Pirkko Työläjärvi (mahdollisuuksien mukaan); Koronan vaikutuksista Turun Ensija turvakodin toimintaan, Mari Lahti; Ajankohtaista kirkkoon liittyvää eduskunnasta, Eeva-Johanna Eloranta. Tapaninen on myös väitellyt Untolasta. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Rakas Emo, Mummi, Isomummi, sisko Kerttu ”Salusiini” NÄSI o.s. Hautalaa kirjastaan Kapinallinen kynämies. Karjalainen Saatettu haudan lepoon perheen läsnä ollessa. Kristityt toverit, tervetuloa kauempaakin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sosialidemokraattisimpaan seurakuntaan ja Varissuon eksoottiseen lähiöön! HELSINKI • Työväenkirjaston ystävät järjestää Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki: pe 26.11. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Tervetuloa! Puheenjohtaja. 71 Demokraatti KUOLLUT KOKOUKSET Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Verho s. Maailman valtiot suunnittelevat tällä hetkellä tuottavansa yli kaksinkertaisen määrän hiiltä, öljyä ja kaasua verrattuna siihen, mitä ilmaston lämpiämisen rajoittaminen 1,5 asteeseen sallisi. Liturgi ja kanttori Katariina Seurakunnasta. Saarna Heikki Palmu. Lämmin kiitos osanotosta. asti. To 16.12. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Kahvit klo 14.00. A.Untolan merkillinen elämä. klo 17 Työväenkirjaston ystävien syyskokous, jonka jälkeen klo 18 studia generalia tilaisuus, jossa haastatellaan Marko A. Pe 26.11. – la 27.11. Runoesitykset Eeva-Maria Hannula ja Anni Koivisto. 21.2.1938 k. Dan Anderssonin lauluja, Heidi Köngäs, Sirpa Kähkönen, Jaana Torninoja-Latola ja Taimur-kurdipakolaisen tarina. Kapinarunoraatiin kuuluvat tänä vuonna Miia Toivio, Sanni Purhonen ja Jussi Särkelä. julkistetaan Työväentutkimus Vuosikirja 2021, jonka teemana on Neuvostoliiton hajoaminen ja illalla on Kapinarunoilta. VARSINAIS-SUOMI • Työväen kirkkopyhä Turun Varissuon kirkossa (Kousankatu 6) su 31.10. La 27.11. Muissa avustustehtävissä mm. klo 12–15. Hei hei, ilmastotavoitteet YK VAROITTAA, että fossiilisten polttoaineiden suunnitellut tuotantomäärät ylittävät rajusti ilmastotavoitteen. Stadin 8. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. 240 prosenttia enemmän hiiltä kuin 1,5 asteen lämpötilatavoite sallii. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Esa Anttila. Ota kaverisikin mukaan. (ohjelmaa klo 11–18/19) mm. (ohjelmaa klo 1521) mm. Kapinarunoja voi lähettää 5.11. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit kokoontuvat torstaina 28.10. Lopuksi Rafaelin enkelien pieni konsertti Jukka Alarin johdolla. Haastattelijana on FT Irma Tapaninen. 4.10.2021 Ikävöiden Tuula, Tiina ja Taija Teea ja Tiko Pauli ja Annukka Jussi ja Sani Antti, Sini ja Juuso Ville Laura, Soini, Nino ja Neo Isosisko Pirkko Virtanen Kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän, tunnen saman ikävän, kun poissa on hän. klo 14.30 Palvelukeskus Onnelanpolulle, Harjulankatu 1, Lahti. Juontajana Päivi Salminen. J. Vieraamme on Erkki Liikanen, joka johdattelee meidät elämänkertansa toisen osan vaiheisiin. de_28102021_71.indd 71 20.10.2021 16.01. tilaisuudet striimataan youtubeen osoitteeseen youtube.com/tyovaki 70 VUOTTA Syntymäpäivät Esa Anttila rehtori, pääluottamusmies, Pori 10.11. työväenkirjallisuuspäivät ”Aatosta jaloa marraskuun valoa”. Mika Maaskola. Globaalisti on suunnitelmissa tuottaa vuoteen 2030 mennessä mm
72 Demokraatti RISTIKKO 19/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_28102021_72.indd 72 19.10.2021 15.54. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. Osa nakkeleista jää hyvien ruoka-apajien äärelle koko talveksi. Myös kuvan pähkinänakkeli ilmoitti Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla ruokintapuuta lähestyessään, että täältä tullaan! Silloin tiesi nostaa kameran valmiuteen. ais ud ok u. Syksyn vaellusaika saattaa tuoda näitä persoonallisia lintuja ruokinnoille ilahduttamaan lintuharrastajia. Pähkinänakkeli on veikeä otus. Samaan tapaan kuin pähkinähakki, myös nakkeli kerää ruokaa jemmaan talven varalle. Sen erikoistaito, jota muilla Suomessa tavattavilla lajeilla ei ole, on kyky liikkua runkoa pitkin yhtä näppärästi ylös kuin alaskin. Jotkut yksilöt ovat niin pelottomia, että ne hakevat pähkinöitä vaikka kädestä. Koska se ei jää ruokinnalle syömään vaan pyrähtelee ruokakätköjensä ja ruokinnan välillä tiuhaan, saa kuvaaja olla liipasinsormi herkkänä. Onnea voittajalle! 96 32 78 41 5 81 43 59 72 6 72 56 14 98 3 34 18 65 29 7 29 87 43 65 1 57 61 92 83 4 68 24 31 57 9 15 79 86 34 2 43 95 27 16 8 V iimeksi tutustuttiin pähkinähakkiin, nyt on -nakkelin vuoro. de_28102021_72.indd 73 19.10.2021 15.54. Toisaalta nakkeli ei ole erityisen säikky lintu, joten se aivan varmasti palaa paikalle, vaikka lähellä pönöttäisi kokonainen kuvaajien armeija. co m 8 1 4 3 7 2 1 9 3 3 8 6 5 1 9 3 4 6 1 5 9 7 3 2 1 I S A K R I P E S A L A S A N A O P E T A T I K L E N T O K O N E A T T O A S O V A Y S A L I N T S A D E T A T O H A R I E P U U E E R I K R A S A K A T O P E L A M I N M A I T O N O R O H A T A R A U H A S E T T I O N A S K L E M I E T S S A L A M I T A I T E O I R E E M M A S E E M R I U T T U T A I S T O E B A N T N S T A R A L I S O N S A D A T R A A R I P I A E I N V A R U K U L I L E N A I I N A O S A T A R L E I R A S I M M O A N S A I T E M K A T E D A N I E L A U R O R A A A S I I K R A 30.9. Pää alaspäin eteneminen on hauskaa katseltavaa! Minusta siniharmaa pähkinänakkeli valkoisine vatsoineen, punertavine kylkineen ja mustine silmäjuovineen on myös kuvauksellisen kaunis. Se on kuin rakennettu vauhtiin – pitkulainen pötkylä etenee kuin ohjus. Pähkinänakkeli on Suomessa satunnainen pesijä, lajin pesimäkannaksi on arvioitu enimmillään parikymmentä paria. Puheliaskin se on, joten jonkin aikaa sen touhuja seuraava oppii varmasti tunnistamaan sen jatkossa myös äänestä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 17/2021 RATKAISU Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se liikkuu vikkelästi ja ketterästi puunrunkoa pitkin
Tällaiset saariston ja saaristolaisuuden kuvaukset pistävät miettimään, että millaisissa olosuhteissa siellä on eletty ja millaista elämää vietetty. Kirja kertoo asioista historian näkökulmasta. Kirjastot ja kirjakaupat ovat myös sel laisia hypistelypaikkoja. Toisaalta työmatkani on lyhyt, ja haluan sen aika na kuunnella mieluiten musiikkia. En tiedä onko se pahe, mutta näin tu lee tehtyä. Hi massa en oikein halua sulkeutua niin, että löisin luurit korville ja olisin tavoit tamattomissa. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei suuntaa kirjakauppaan vain ostoksille. Timo Miettinen: Eurooppa Karl Ove Knausgård: Taisteluni 1–6 Ulla-Lena Lundberg: Jää Taisteluni on Knausgårdin kuusiosainen autofiktiivinen romaanisarja. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aina lukenut paljon, mutta tottakai elämässä on kausia, milloin ehtii keskit tyä enemmän ja milloin vä hemmän kaunokirjallisuuteen, tai yli päätään minkään muun kuin työpa pereiden lukemiseen. Se ei oikein ole minun lajini, mutta muuta kertomakirjallisuutta tulee kyllä luettua. Kirjoja on kiva ostaa ja niitä on kiva pläräillä ja ajatella, että kyllä minä tuon jossain vaiheessa luen. Mielenkiintoinen kirja. Jotta tulevaisuutta voi suunnitella ja pohtia, on ensin tiedettävä, mistä tullaan. Siitä huolimatta en ehkä vielä kään pysty lukemaan kirjoja ihan niin paljon kuin haluaisin. Sekä kotimaista että ulkomaista. Olen suurin piirtein saman ikäinen kuin kirjailija, ja vaikka elämäni on ollut erilaista, siellä on ollut myös paljon samankaltaisuuksia. Työpapereita joutuu tietysti lukemaan aika paljon, mutta ammattikirjallisuutta luen aika vähän. Joskus ehkä jotakin johtamistavaraa, mutta yritän painottaa lukemiseni kaunokirjallisuuteen. En juurikaan lue dekkareita. En mene vaa tekauppaan hypistelemään enkä auto kauppaankaan, mutta kirjakauppaan saatan hyvinkin mennä hypistelemään. Se johtaa väistä mättä siihen, että kirjoja kyllä pinou tuu, mutta niiden lukeminen ei vält tämättä etene ihan samassa tahdissa. Omat juureni kurottavat saaristoon. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Onko kirjojen hypistely pahe. Sarjan osat 1–4 olivat sellaisia, jotka tosiaan kolahtivat aikanaan. Kirjoista löytyi paljon samaistumiskohtia. Olen yrittänyt löytää äänikirjat, mutta en ole vielä oikein onnistunut uppoa maan niihin. Mutta pääosin suomeksi, koska silloin homma etenee rivakammin. Luen pääosin suomeksi, joskus ruotsiksi ja englanniksikin. de_28102021_74.indd 74 21.10.2021 12.00. Olen siinä genressä, joka on juuri löytänyt podcastit. 1 2 3 Kirjoittaja on kiinnostava yhteiskunnallinen keskustelija – ja Eurooppa erinomaisen ajankohtainen aihe juuri nyt. Ehkä siirryn vielä jossain vaiheessa pitempien teks tien pariin eli äänikirjoihin. Nyt on ehkä vä hän enemmän aikaa, kun lapset ovat muuttaneet omilleen ja iltaisinkin on aikaa
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nimetön 1 1 19.10.2021 15.23
lo ka ku ut a 28.10.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Hyvän Jonne Rinne on huolissaan poliisin tehtävien ja resurssien epätasapainosta. PAL.VKO 2021-45 00 74 43 -2 11 9 19 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 21 / 28 . PUOLELLA de_28102021_001.indd 1 20.10.2021 11.56