Demokraatti 28.4.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Tuodaan työ näkyväksi. hu ht ik uu ta ENERGIA TEEMA Vihreä vety Hauskaa vappua! 28.4.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_28042022_001.indd 1 de_28042022_001.indd 1 14.4.2022 15.38 14.4.2022 15.38. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity 205x245_Demokraatti_vappu_JHL2022_toinen versio.indd 1 205x245_Demokraatti_vappu_JHL2022_toinen versio.indd 1 14.4.2022 15.18.02 14.4.2022 15.18.02 PAL.VKO 2022-19 00 74 43 -2 20 8 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 22 / 28 . Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_28042022_002.indd 1 de_28042022_002.indd 1 13.4.2022 14.40 13.4.2022 14.40
HUHTIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NÄLKÄ SÄHKÖ NATO Ukrainan sota voi ajaa Afrikan nälänhätään. Päästöjen vähentäminen vai sopeutuminen. POLITIIKKA TEEMA NATO de_28042022_03.indd 3 de_28042022_03.indd 3 20.4.2022 10.11 20.4.2022 10.11. 3 Demokraatti 8/ 22 34 30 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. Nato-keskustelun umpisolmu aukesi
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.5. Ka nn en ku va : M us eo vi ra st o, Ka ns at ie te en ku va ko ko el m a / Pe kk a Ky yt in en . 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Asiantuntijan ei tarvitse miellyttää. Va. 8/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suomeksi sanottu Viikon kuva: Wanhaa vappua Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Elina Pylkkänen D-analyysi: Menetetty ostovoima D-ilmiö: Lastensuojelu on rikki Indeksi: Pasi Sorjonen Tulevaisuus: Arjen ankkuri Afrikka: Nälänhätä uhkaa Vallan laidalla: Ulpu Iivari Nato: Umpisolmu aukesi Vapriikki: Suuri serkkunäyttely Kirja: Ihmispaholainen Elokuvat: Tiheä äiti-tytär-suhde Teatteri: Punainen kuin viha Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Antti Rinne Puheenvuoro: Tarja Filatov Puheenvuoro: Maria Guzenina Mielipiteet Ristikko Ti ti yy Politiikan kirjahylly: Pinja Perholehto IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Mika Rämet Kolumni: Kaarin Taipale Kasvot peilissä: Snoop Dóg Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ku va nk äs itt el y D em ok ra at ti Asiantuntijan rooli on helppo. 36 44 MAGOTTI Suuri serkkunäyttely MIKA RÄMET Koronakasvo + TEEMA Vihreä vety 59 5 6 8 11 12 14 21 22 30 33 34 36 42 43 44 48 50 52 53 67 68 69 70 72 73 74 de_28042022_04.indd 4 de_28042022_04.indd 4 20.4.2022 11.17 20.4.2022 11.17. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Venäjän ja Vladimir Putinin käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden nyt julkisessa dokumentissakin. Sykäyksen sille aiheutti Putinin Venäjä hyökkäyssodallaan, jonka monia seurauksia se ei osannut ennakoida. Suomen vuosikymmenten mittainen linja ulkoja turvallisuuspolitiikassa on ollut menestys, tähän saakka. Vääräksi julistetun tiedon levittämisestä voi saada 15 vuoden vankeustuomion. Kaikki edellinen hyvin kaunistelemattoman selonteon sivuilta. de_28042022_05.indd 5 de_28042022_05.indd 5 19.4.2022 15.30 19.4.2022 15.30. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Suomeksi sanottu Pääkirjoitus LOPULLISIA TOTUUKSIA EI OLE. V enäjän murhanhimoinen hyökkäyssota Ukrainassa pyyhkäisi kiertoilmaisut kerralla suomalaisen turvallisuuspolittisen keskustelun pöydiltä. Kun ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta julkaistiin kaksi viikkoa sitten, Venäjästä puhuttiin viimein suoraan ja siekailematta. Muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Selonteon sanamuodot eivät jätä jossiteltavaa sen enempää kuin valtiojohdon kommentitkaan aihepiiristä. Käytännössä ainoa asia, jota selonteossa ei sanota kohtisuoraan, on se, että kevään keskustelun päätteeksi Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Myönteisellä kannalla olevien tulisi kuitenkin muistaa juuri näinä hetkinä, että Suomeen täytyy mahtua enemmän kuin yksi totuus kerrallaan. Absoluuttisia, lopullisia totuuksia on vähän tai ei ollenkaan. Venäjä on lisännyt kaikki EU-maat epäystävällisten maiden listalle. Sen historiakin todistaa. Sen voi jokainen selonteosta lukea, kannattaa jäsenyyttä tai ei. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Selonteon mukaan esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto vaihtoehtona ”ei olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely”. NATO-RATKAISUN TEKEMISELLÄ näyttää olevan kiire, eikä kiirettä olisi, ellei jäsenyyttä haettaisi. Valinnan hetki on ovella, ja omaa kantaansa vielä harkitseviin kansanedustajiin on kohdistunut julkista painetta mahdollisimman suurta yksimielisyyttä haettaessa. Venäjä on yhteiskuntana sulkeutunut entisestään ja maan riippumaton media on tukahdutettu. Muuttumattomana linja ei enää pysy, linja on jo nyt muuttunut. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Suomi varautuu myös siihen, että sotilaallista voimaa kohdistetaan yksinomaan Suomea vastaan
6 Demokraatti V iik on ku va M us eo vi ra st o, G id eo n W ei nr au b de_28042022_06.indd 6 de_28042022_06.indd 6 14.4.2022 15.24 14.4.2022 15.24
de_28042022_06.indd 7 de_28042022_06.indd 7 14.4.2022 15.24 14.4.2022 15.24. Tuolloin ne myös alkoivat yleistyä tavallisten ihmisten juhlakäytössä. Pitkään ilmapallo oli herkästi rikkoutuva ja kallis. 7 Demokraatti VAPPUPALLO, VAPUN VARMA MERKKI Jo atsteekit tekivät ilmapalloja eläinten suolista. Vasta 1950-luvulla niiden laatu parani eikä enää tarvinnut pelätä ilmapallon räjähtävän käsissä
Liittyminen on ollut vilkasta varsinkin maaliskuussa. Irtisanottavista 25 työskentelee tehtaalla SELin työehtosopimuksella. Työnantaja on hänen mukaansa aloittanut jo muutospaja-koulutukset, joissa käydään muun muassa läpi, mitä tehtaan lopetus tuo tullessaan ja mitä mahdollisuuksia irtisanotuilla on työllistyä. KATARIINA MURTO TWITTERISSÄ Lakkooikeuden rajoittaminen on silmänkääntö temppu, jolla yrite tään viedä huomio pois ongelmasta. Sipoon tehtaalla on valmistettu Ingmanin suomalaisille tuttuja jäätelöitä, joita ovat muun muassa Jättis-tuutti, Kingis ja Solero. Sovittelu järjestelmä on uudistettava. – Moni etsii jo uutta työtä. JENNI ARNKILL TIWTTERISSÄ TYÖELÄMÄ Tuomariliiton kyselyyn vastanneista harkitsee alanvaihtoa tai on jo lähdössä lähes Yksi tehdas vähemmän MONIKANSALLINEN Unilever sulkee Sipoon jäätelötehtaansa ja siirtää Ingman-jäätelöiden tuotannon Ruotsin tehtaalleen. Unilever perusteli tehtaan lakkauttamista sillä, että tuotanto on vähentynyt tehtaalla 50 prosentilla kuudessa vuodessa ja tuotanto toimii alle 50 prosentin kapasiteetilla. Ammattiliittojen merkitys muistetaan usein vasta, kun tilanne kiristyy työmarkkinoilla. Joukossa on myös runsaasti lähihoitajia, laitoshuoltajia ja koulunkäynnin ohjaajia. Liittyneiden yleisin ammatti on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Lundbergille lopputulos ei tullut yllätyksenä, vaikka vaihtoehtoja perattiin elintarvikealan ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n ja Unilever-konsernin henkilöstöä edustavan eurooppalaisen yritysneuvoston EWC:n voimin. Silloin jäseniä liittyi yli kaksinkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Ammattiliittoon on liittynyt lähes 4 500 maksavaa jäsentä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Liitto tuo turvaa – etenkin lakkoaikana V IIK O N LU KU 30 prosenttia. Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL kertoo, että kaikki irtisanotaan heinäkuun loppuun mennessä. Esimerkiksi JHL on alkuvuonna saanut lähes historiallisen jäsenvyöryn. de_28042022_08.indd 8 de_28042022_08.indd 8 20.4.2022 10.57 20.4.2022 10.57. Lundberg toivoo, että tästä on jotain hyötyä. Työntekijöitä edustava pääluottamusmies Johanna Lundberg kertoo tunnelmien olevan apeat tehtaalla. En ole itse vielä suunnitellut, mitä teen heinäkuun lopun jälkeen. Katson tämän nyt loppuun saakka ja mietin sitten tulevaa. Työtaistelu oikeutta ei pidä rajoittaa poikkeuslain säädännöllä. KAROLINA HUOVILA TWITTERISSÄ Oikeus ryhtyä työtaistelutoimen piteisiin on suojattu Suomea velvoitta vissa kansainväli sissä sopimuksissa. Liittymisintoa selittävät osaltaan lakot ja muut toimet, joilla vauhditetaan sopimusneuvotteluita. Muutosneuvottelut alkoivat tammikuun lopulla, jolloin niiden piirissä oli 64 henkeä
Lehden saama Nato-kirjoitusten määrä vertautuu jo pieneen gallupiin – suppealla reilun sadan vastaajan otoksella. de_28042022_08.indd 9 de_28042022_08.indd 9 20.4.2022 10.57 20.4.2022 10.57. Kirjoitusten perusteella lehden lukijakunta jakautuu melko tasan Nato-jäsenyyden kannattajiin ja vastustajiin. EU:n oikeusvaltioperiaate ja siihen liittyvät sanktiot – kuten EU-tukien leikkaaminen – iskevät niin demokratiaa sortaviin kuin Euroopassa hyökkäyssodan aloittaneen valtion kanssa flirttaileviin, sanoo Demokraatin väki. Olet vain pikku nakkimakkara isolla pelilaudalla. Se muutos kannoissa kuitenkin on tapahtunut, että ennen Ukrainan sotaa tulleisiin Nato-aiheisiin kirjoituksiin verrattuna lukijoissa on Nato-jäsenyyden kannatus kasvanut. Demokratia pelottaa teitä kaikkia. – Ruoka-apu on ollut yksi tukimuoto, jonka avulla rahaa on riittänyt vaikkapa vuokraan tai lääkkeisiin. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen olemme saaneet pitkälti toistasataa kirjoitusta liittyen Natoon ja Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. RUOKA-APU ON EPÄ TÄYDELLINEN JÄRJESTELMÄ MUTTA MONEN PIENITULOISEN ELIN EHTO. KAIKKI KALLISTUU. Toki olet itsekin henkinen pikkuputin, ja teidän kaltaisten joukko on sellainen vähemmistö, joka joutuu pitämään yhtä keskenään. Tilanne voi huonontua, kun pienituloisille tärkeän ruoka-avun määrä supistuu samaan aikaan, kun ruoka, asuminen ja liikkuminen kallistuvat. Kuten valtasi pönkittämiseen tarvitsemiasi EU:n tukimiljoonia. Et ehkä ole vielä tajunnut, että Venäjä yhdisti Euroopan. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VAPPUKETTU NENÄAPINA Humppila Borneo Hyvä Viktor, toivotatko kohta Venäjän tankit tervetulleiksi Budapestin kaduille, kaipaatko kylmän sodan etupiirijakoa, jossa Unkari oli vain mukaitsenäinen valtio osana Varsovan liittoa. Flirttailu sotaisan ja vallanhimon sokaiseman suurvallan johtajan kanssa voi helposti kostautua. Kaikkea hyvää et voi saada. NATO Nato kiinnostaa – hyvässä ja pahassa Pienituloisille lisää ruoka-apua HINNAT KIITOS KAIKILLE Demokraatin yleisönosastokirjoittajille. Hyvä Viktor, joudut kuitenkin tekemään valintoja EU:n ja Venäjän välillä. Tähän vaikuttaa EU:n elintarvikepakettien jakelun päättyminen. Arvion mukaan EU-ruokajakelun piirissä oli Suomessa 317 490 henkilöä, ja avunsaajista noin 15 prosenttia oli lapsia ja kolmannes yli 65-vuotiaita. Jo nyt pienituloisimman viidenneksen menoista ruokaan ja energiaan kuluu yli puolet. Näistä vain murto-osa on mahtunut lehteen. Toki Venäjä korvaa sinulle ruhtinaallisesti sen, että yrität rikkoa EU:n yhtenäisyyttä, mutta nyt tuollaiseen öykkäröintiin vastataan aikaisempaa kovemmin. Ja pahoittelut lehden rajallisista tiloista. Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten mukaan viidennes ihmisistä joutui jo ennen pandemiaa miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Se on epätäydellinen järjestelmä mutta valitettavasti jo monen työttömän ja pienituloisen elin ehto, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien keskusjärjestöstä muistuttaa. Tämä iskee etenkin pienituloisiin. Kirjoitukset ovat olleet mielenkiintoisia ja Nato-kannat hyvin – ja usein myös varsin painokkaasti – perusteltuja
Turvallisuuspoliittinen selonteko katsoo kohti Nato-jäsenyyttä Turvatakuiden tähden de_28042022_10.indd 10 de_28042022_10.indd 10 19.4.2022 15.33 19.4.2022 15.33. Nyt niitä ei enää mainita. Mitä elokuvan nimi tarkoittaa. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, pitäisikö Suomen hakea Naton jäseneksi vai ei. Miten kuun tarkka etäisyys maasta mitataan. Kuinka monta jäsentä on europarlamentissa. Mikä on maailman pitkäikäisin selkärankainen eliö. Sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Samalla mainitaan myös Venäjän ydinaseilla uhkailu. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Cristina Quicler Bad hair day 10 VIS V 1. Selonteon mukaan myös Suomessa pitää varautua Venäjän sotilaalliseen voimankäyttöön ja poliittiseen painostukseen. Kuka on kunta-alan työriidan sovittelulautakunnan puheenjohtaja. 9. Mitä lajiketta on 40 prosenttia maailman kahvintuotannosta. Mikä on painohävikki, kun kirjolohi fileoidaan. 3. Selonteon mukaan Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden. 8. 5. Suomen tilanne nähdään vakavampana kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Parhaan elokuvan Oscarin voitti Coda. Kuka on Olympiakomitean uusi toimitusjohtaja. Selontekoa on kutsuttu Suomen Nato-selonteoksi. Oik eat vas tau kse t: 1) Aliv alti osi hte eri Elin a Pyl kkä nen 2) 70 5 3) Tain a Sus ilu oto 4) 30 –35 % 5) Sak san liit top res ide ntt i Fra nkWal ter Ste inm eie r 6) Rob ust aa 7) Apo llo -le nto jen yht eyd ess ä kuu hun jät ett yih in kol mee n pei liin suu nna tui lla las ers äte illä 8) Pys töt iai nen 9) Chi ld of dea f adu lt, kuu roj en van hem pie n kuu lev a lap si 10 ) Hol ker i eli jää hai MAAILMAN TILA • Nopeasti on maailma muuttunut. Tuore selonteko suorasanaisesti ruotii Venäjän toimintaa ja sen vaikutuksia Suomeen. Minkä linnun tieteellinen nimi on Aegithalos caudatus. 7. Kaksi vuotta sitten vielä puhuttiin Suomen ja Venäjän rajayhteistyöstä ja yhteisistä hankkeista. Kuka on kuvassa. 2. Pari viikkoa sitten julkaistu valtioneuvoston Suomen turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä selonteko on hengeltään toinen kuin edellinen ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko vuodelta 2020. 6. 10. Moni on kuitenkin jo tulkinnut – myös osa kansanedustajista – että selonteko vähintään rivien välissä suosittelee Suomen hakemista Naton jäseneksi. 4. Selonteko käy läpi eri vaihtoehtoja ja niihin liittyviä uhkia
Ennen tätä tehtävää hän johti Laborea eli entistä Palkansaajien tutkimuslaitosta. – Tässä näen kaikkien olevan samalla puolella neuvottelupöytää. – Kukin osapuoli lähtee neuvotteluihin omilla tavoitteillaan. Pylkkänen ei ota kantaa kunta-alan sopimusratkaisun mahdolliseen palkankorotusprosenttiin. 11 Demokraatti Jokaisella ratkaisulla on laajoja vaikutuksia työmarkkinoille ja talouteen. Elina Pylkkänen Nyt ei puhuta vain palkankorotuksista, vaan koko kansantaloudesta. Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä Pylkkänen valmistelee työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyviä uudistuksia. Etenkin, kun taloustilanne on epävarma. Lukuja tarkentava laskentakoneisto ei vielä raksuta. Pylkkänen tosin myös myöntää, että raha myös on keskeinen kiistakysymys tässä neuvottelupöydässä. Pylkkänen kehuu jo tehtyjä sopimuksia maltillisiksi. Pylkkänen muistuttaa, että nyt neuvoteltavalla ratkaisulla on vahva kansantaloudellinen painotus. Kunta-ala työllistää noin 15 prosenttia kaikista palkansaajista eli yhteensä noin 425 000 työntekijää, kun mukaan lasketaan kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevät. Lisäksi talouden näkymä on hämärtynyt. – Nyt lähdemme liikkeelle puhtaalta pöydältä ja vielä on tunnustelusekä kartoitusvaihe menossa. Kuluttajahinnoissa on nousupainetta myös ensi vuodelle. Kokemusta löytyy myös palkkaneuvotteluiden taustavalmistelusta ja palkanmuodotustutkimuksesta. Pylkkänen pitää vielä tässä vaiheessa sovittelua (tilanne viime viikolla milloin juttu tehtiin) liian ennenaikaisena pohtia sitä, pitäisikö kunta-alalle saada yksi yhteinen palkkaratkaisu vai vaiko erillisiä ratkaisuja eri sektoreille. – Tämä on monin tavoin haasteellinen tilanne. Jokaisella ratkaisulla on kuitenkin laajempia vaikutuksia työmarkkinoille ja talouteen, etenkin kun kyseessä on iso joukko palkansaajia. Vuonna 2019 de_28042022_11.indd 11 de_28042022_11.indd 11 20.4.2022 11.24 20.4.2022 11.24. Työntekijäpuoli hakee useamman vuoden palkkaohjelmaa, joka ylittäisi vuositasolla tällä sopimuskierroksella jo aiemmin tehdyt sopimukset. Koronan ja sodan jälkeen Suomen valtiontalous on erittäin velkaantunut. Pylkkänen toivoo, että kaikki neuvotteluissa mukana olevat ymmärtävät, että nyt ei puhuta vain palkankorotuksista, vaan myös koko kansantaloudesta, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja julkisen talouden voimavaroista. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna toimintansa ja niiden rahoitus siirtyy valtiolle. Esimerkiksi Tehy ja Super ajavat palkankorotusten yhteyteen viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi yleisen palkankorotuslinjan päälle joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosentin lisäkorotuksen. Lisäksi sota kiihdyttää entisestään inflaatiota. K un kuuntelee kunta-alan työriitaa ratkomaan nimitetyn sovittelulautakunnan puheenjohtajan, alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen niin sanottuja reunaehtoja mahdolliselle sovulle, niin käy heti selväksi, että tulevassa paketissa kyse on laajasti taloudesta. Niissä palkankorotus ollut noin kaksi prosenttia
Suuret palkankorotusprosentit eivät siinä riitä, jos kiihtyvä inflaatio työntää samalla hintoja ylemmäs. Neuvotteluissa pitäisi turvata edes palkansaajien ostovoiman säilyminen. Teollisuudessa moni sopimus tehtiin 1+1-vuotisiksi, eli sopimus voidaan purkaa ensimmäisen vuoden jälkeen. Myös Paperiliiton ja UPM:n välinen vääntö jatkui. Se nakertaa vauhdilla palkansaajien ostovoimaa. Seuraava lause sisältää työnantajien kiellettyjä sanoja ja menneiden muistelua, mutta vielä 2000-luvun alkupuolella vastaavissa tilanteissa ratkaisut haettiin keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla. Jos tähän päädytään, uudet neuvottelut alkavat jo tämän vuoden lopulla. analyysi de_28042022_12.indd 12 de_28042022_12.indd 12 20.4.2022 11.27 20.4.2022 11.27. Jos Ukrainan sota työntää Euroopan taantumaan, voisi keskitetyillä ratkaisuilla olla taas tilausta. Ja loppuvuodesta todennäköisesti teollisuudessa palataan neuvottelupöytään. Samaan aikaan työntekijäpuolellakin ymmärretään, että liian suuret palkankorotukset voivat syödä Suomen kilpailukykyä, mikä mahdollisesti johtaisi työttömyyden kasvuun. Tilanne työmarkkinoilla on monella tavalla haastava. Kunta-alan palkkakiista tuskin ratkeaa kahden prosentin niin sanotulla yleiskorotuksella, ”Suomen mallilla”, mistä työnantaja ja ilmeisesti myös valtakunnansovittelija haluaisivat pitää kiinni. Työnantajat valuttivat tuostakin korotuksesta krokotiilinkyyneliä, vaikka vienti veti ja tilauskirjat pullistelivat. Muuttuneessa talousja maailmanpoliittisessa tilanteessa 1+1-ratkaisu on osoittautunut etenkin työntekijöiden kannalta viisaaksi päätökseksi, vaikka sen perustelut ovat muuttuneet. Jos kunta-ala saa ajamansa palkkaohjelman, se todennäköisesti palkankorotusten osalta menee yli teollisuudessa sovituista korotuksista. Viime vuodenvaihteessa teollisuudessa monelle alalle sovittu noin kahden prosentin palkankorotus tuntui tuolloin varsin kohtuulliselta, kun Suomi oli vielä toipumassa koronasta. Tätä juttua kirjoitettaessa kunta-alan neuvottelujen sovittelu oli edelleen kesken. Myös kunta-alan työriitaa ratkomaan nimitetyn sovittelulautakunnan puheenjohtaja, VM:n alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaa tämän lehden haastattelussa, että kunta-alan ratkaisulla on vahva kansantaloudellinen painotus. Menetetty ostovoima VALTIOVARAINMINISTERIÖ ON JO VAROITELLUT PALKKA-HINTA -KIERTEESTÄ. Hän sanoo, että nyt ei puhuta vain palkankorotuksista vaan myös koko kansantaloudesta ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Monella alalla voidaan palata neuvottelupöytään jo loppuvuodesta, kun inflaatio nakertaa sovittuja palkankorotuksia. Maaliskuussa inflaatio oli jo 5,8 prosenttia. Ne loppuivat vuonna 2016, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK muutti sääntöjään niin, että se ei enää neuvottele keskitettyjä ratkaisuja. Kunta-alan palkkaratkaisu saattaa osaltaan myös vaikuttaa jo aiemmin sopimuksen tehneiden alojen kiinnostukseen palata neuvottelupöytään. Syynä on villisti laukkaava inflaatio. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vielä vuodenvaihteessa moni ekonomisti arvioi inflaation nousun pikaiseksi pyrähdykseksi eikä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan osattu edes aavistella. V ääntö työmarkkinoilla jatkuu. Valtiovarainministeriö on jo varoitellut palkka-hinta-kierteestä
Tunturi-Lapin 48 338 5. Kotka-Haminan 43 988 9. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Maarianhamina on omalla tasolla Bruttokansantuote (tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo eli yhteiskunnan tuotannon kokonaisarvo) vaihtelee paljon eri alueiden välillä. Tampereen 42 877 Alle 30 000 30 000 – 34 999 35 000 – 39 999 Yli 40 000 de_28042022_13.indd 13 de_28042022_13.indd 13 14.4.2022 15.10 14.4.2022 15.10. Maarianhamina 72 918 2. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kovin inflaatio 40 vuoteen. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Inflaatio Kuluttajahinnat nousevat vauhdilla. Pohjois-Lapin 47 796 6. Helsingin 57 342 4. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Seutukuntien bruttokansantuote euroa asukasta kohden 2019 1. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STT Lähde: Valtiovarainministeriö Arvostamme suomalaista työtä. Äänekosken 47 197 7. Vaasan 44 301 8. Talouskasvu Talous hyytyy ja BKT:n kasvun arvioidaan jäävän ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Turun 43 982 10. Vertailussa Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin hyvää sijoitusta selittää osin pieni asukasmäärä. Porvoon 65 694 3
14 Demokraatti ILMIÖ de_28042022_14.indd 14 de_28042022_14.indd 14 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37
15 Demokraatti Lapsen Lastenkodin ohjaaja Pasi Turkia ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ovat yhtä mieltä siitä, että lastensuojelun tilanne on vakava ja lastensuojelulaki kaipaa uudistamista. Lastenkodin ohjaaja Pasi Turkia toteaa, että seinät olisivat nopeasti reikäjuustoa, jos nuori ei voisi painua pihalle purkamaan pahaa oloaan, kun siltä tuntuu. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg V illa Keikyän ovea ei ole lukittu niin, ettei siitä pääsisi ulos. ETU de_28042022_14.indd 15 de_28042022_14.indd 15 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37. – Niin kuin näet, nämä pellot ja metsät tässä ovat vähän kuin ne lukot, Turkia nyökkää kohti Sastamalan Keikyän peltoja
16 Demokraatti D-ILMIÖ Hän tosin huomauttaa, että lähes mistä vain voi ottaa hatkat ja nuorilla on karkaamiseen keinonsa täälläkin. Yritämme kyllä ihan hirveästi, meillä on ollut hirveän hyviä hankkeita ja hienoja, upeita suunnitelmia, mutta jostain syystä ne eivät muutu toiminnaksi. Kaikki tällainen oikeasti vaikuttava työ viedään pois. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi vuonna 2018 muutti opetusta osalle haitallisella tavalla itsenäisemmäksi ja lukiossa tahti on koko ajan tiivistynyt. – Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän tavoin kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä pitkän ajan talouslamoista ja nousukausista, globalisaatiosta ja digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä huolimatta, professori Heikki Hiilamo kuvaa lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa. – Toinen täällä asukkaita yhdistävä tekijä on usein se, minkä takia päihteitä käytetään, mitä sillä lääkitään. Lastensuojelun lapsimäärän kasvu selittyy yksinomaan yli 12-vuotiaiden lasten asiakasmäärän kasvulla. Kaikki nämä palvelut, jotka voisivat auttaa perheitä etukäteen, ovat ihan aliresurssoituja, Pekkarinen sanoo. . LASTENSUOJELUN TILANNETTA peratessaan Elina Pekkarinen sanoo, että pienten lasten suhteen on sentään onnistuttu. Turkia katsoo päihteiden roolin kasvaneen ja muuttuneen merkittävästi hänen pitkän lastensuojelu-uransa aikana. de_28042022_14.indd 16 de_28042022_14.indd 16 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37. ENNEN JUOTIIN ALKOHOLIA, NYT PÄÄOSASSA OVAT HUUMEET JA LÄÄKKEET. Ennaltaehkäisyn tärkeydestä on puhuttu niin pitkään kuin Pekkarinen muistaa, eikä hän oikein itsekään tiedä, mistä kiikastaa, että on jääty puheiden tasolle. Paras olisi, jos Villa Keikyän kaltaisia paikkoja ei tarvittaisi. – Me kuitenkin pyrimme saamaan nuorissa aikaan sellaisen ajatusmuutoksen, että ei tarvitsisi käyttää päihteitä tai hatkata omasta elämästään, Turkia kuvaa. Ennen juotiin alkoholia, nyt pääosassa ovat huumeet ja lääkkeet. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovatkin sanoja, jotka toistuvat Turkian puheissa. Turkia on oikeassa. ja puolitoistakertaiset lukiokoulutuksen kustannuksiin nähden. – Teini-ikäisten kanssa epäonnistumme karkeasti. Villa Keikyää pyörittää Nauha ry:n yhtiö Abnoy. . – Ajattele, mitä kaikkea rahalla voisi tehdä ennaltaehkäisevässä sosiaalihuollossa, kouluterveydenhuollossa, perheneuvoloissa... Villa Keikyään tullaan yleensä kiireellisesti sijoitettuna tai huostaanotettuna, ja tulijoita yhdistävät vakavat päihdeongelmat. Tuottaa pysäytys, arviointija kuntoutuspalveluja päihteitä käyttäville 13–17-vuotiaille. Lähes kaikilla on vahva koulukiusaustausta. Alle kouluikäisten lukumäärä lastensuojelussa ei ole kasvanut 1990-luvun alun jälkeen. Siitä kertovat Turkian mukaan myös alati kasvaneet summat, joita lastensuojeluun joudutaan käyttämään. . – Tunnistamme ongelmat ja tiedämme, miten ne pitäisi korjata, mutta jotenkin emme vain kykene siihen. Kännykällä saa tilattua mitä tahansa hatkakyydeistä päihteisiin. Vaativan tason lastensuojeluyksikkö kerrallaan viidelle asukkaalle. Tämä menee ihan väärin päin, hän jatkaa. Heitä on kiusattu ja sitten he ovat hakeutuneet siihen porukkaan, josta hyväksyntä tulee. Lopetetaan kotikäynnit, ei tavata lapsia ja perheitä, ei käydä heidän kanssaan vaikka Linnanmäellä tai kaupassa. URALLAAN PASI Turkia on nähnyt lastensuojelun tarpeen ”räjähtäneen käsiin”. – Se tehokkuuden vaatimus nuoria kohtaan on tällä hetkellä aika huima. Tuntuu, ettei ole oikein ymmärretty, että varhaista puuttumista tarvitsevat myös – ja erityisesti – nuoret. Pekkarinen listaa ”ihan hulluja uudistuksia”, joilla nuorten tilannetta on heikennetty. Se on ikävä kyllä aika usein päihdemaailma, Turkia kertoo. – Ja kun siellä on niukkuutta ja pitää tehdä asioita tehokkaammin, priorisoidaan juuri sieltä mistä ei pitäisi. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen laskee, että lastensuojelun avoja sijaishuollon menot (1,2 miljardia euroa) ovat kaksinkertaiset pelastustoimen VILLA KEIKYÄ . Tavoitteena katkaista päihteiden käyttö ja luoda polku tarvittavine tukitoimineen takaisin kotiin, itsenäistymiseen omaan asuntoon tai muuhun tarpeita vastaavaan palveluun
Toivon, että ehdotus saisi nyt huomiota ja menisi eteenpäin. – Mielenterveysja päihdepuolelta lapsia ohjautuu viimesijaisen lastensuojelun autettavaksi, koska lasten ja nuorten psykiatria on tukossa ja alaikäisille tarjotaan päihdepalveluja aivan riittämättömästi, hän sanoo. – Eduskunnan valiokunnissa ajatus on otettu tosi hyvin vastaan ja se on saanut kannatusta. Samalla laki on Pekkarisen mukaan sovitettava yhteen sote-uudistuksen kanssa, ja huomiota on kiinnitettävä etenkin mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen saatavuuteen. LASTENSUOJELUN AVOJA SIJAISHUOLLON MENOT OVAT KAKSIN KERTAISET PELASTUSTOIMEN KUSTANNUKSIIN NÄHDEN. Samaan aikaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ei saa ja erikoissairaanhoidon puolella sinne voi olla vuoden jonot, Pekkarinen kuvailee. – Kun nyt sote-uudistuksen yhteydessä uudistamme päihdeja mielenterveyslain kokonaan, olisi siinä yhteydessä syytä yhteensovittaa nämä lait lastensuojelulain kanssa siten, että lastensuojeluun ohjautuisivat ne lapset, jotka sinne kuuluvat, hän jatkaa. 17 Demokraatti Pahoin pelkään, että se on yksi selittävä tekijä tälle negatiiviselle kehälle. Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksen kolmesta ehdotuksesta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi yksi on lastensuojelulain kokonaisuudistus. de_28042022_14.indd 17 de_28042022_14.indd 17 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37
Mielestäni olemme järjettömän hyvin saaneet vastuutettua nuoria, osallistettua arkeen, omien asioiden hoitamiseen ja niiden eteenpäin viemiseen. Hän viittaa tekeillä olevaan lastensuojelulain osittaisuudistukseen, joka koskee vaativaa sijaishuoltoa. Turkian mukaan se tarjoaisi paremmat mahdollisuudet esimerkiksi satunnaisten huumetestien tekemiseen. Kun nämä ongelmat toistuvat jatkuvasti, on ongelmia lain tulkinnassa ja toimeenpanossa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ NYKYISEN, 29 kertaa muutetun lastensuojelulain ongelmana Elina Pekkarinen näkee sen, että se pyrkii edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, mutta samalla laki on hyvin erityinen ja spesifi. Täällä nuorten arki pyörii viikko-ohjelman ympärillä. Siksi Turkia toivottaakin lastensuojelulain uudistamisen tervetulleeksi. Siivoamista, television katselua, ruuanlaittoa ja juttelua. Päihteiden käytöstä ei esimerkiksi voisi seurata lähtöpasseja. Voisi kuvitella, että koko arki olisi vastentahtoista – että se olisi sellaista jumppaa koko ajan – mutta ei se ole. Arkeen kuuluu myös ihan tavallista kotoisaa elämistä. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin korostaa, että ehdotus lastensuojelulain uudistuksesta ei poista tarvetta nyt valmistelussa olevalle lain osittaisuudistukselle. Koulussa ja harrastuksissa käydään oman tilanteen salliessa. Hän katsoo, että laki on vaikeatulkintainen etenkin viranomaisille, jotka eivät tee suoraan perheja lapsikohtaista lastensuojelutyötä. Hän kuulee usein kentältä toiveita kovemmista keinoista puuttua onde_28042022_14.indd 18 de_28042022_14.indd 18 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37. – Nähdäkseni pitää tehdä jonkinlainen valinta, että hoidetaanko lasten ja nuorten yleiset tarpeet muiden lainsäädäntöjen piirissä vai ympätäänkö kaikki sinne lastensuojelulakiin niin kuin nyt, hän kiteyttää. PALATAAN VILLA Keikyään. Se on sitä myös sosiaalityöntekijöille. Hän kuvaa lakia repaleiseksi ja toteaa sen noudattamisen ja ymmärtämisen olevan asiantuntijoillekin vaikeaa. lain keinoin. – Siellähän on ehdotelmaa, että lastensuojelun päihdeyksiköissä esimerkiksi puhelimen haltuunotto pystytään tekemään perustellusti helpommin kuin tähän mennessä, hän sanoo. Hän toivoo, että laki vastaisi paremmin juuri Villa Keikyän asukkaiden kaltaisten lasten tarpeisiin ja antaisi työntekijöille paremmat työkalut puuttua päihteiden käyttöön ja esimerkiksi siihen tähtäävään yhteydenpitoon. Se sisältää paljon omien asioiden puimista erilaisin keskusteluin, harjoituksin, vertaistuella – päivästä riippuen kunkin lapsen oman tarpeen mukaan. Lasten kanssa ei voitaisi toki toimia täsmälleen samoin kuin aikuisten yksikössä. – Täällä ollaan yleensä vastentahtoisessa sijoituksessa. – Harva viranomainen rikkoo lakia tahallaan. ELINA PEKKARINEN ei ole aivan samaa mieltä siitä, että lastensuojelulain ongelma olisi se, että se on sama kaiken ikäisille. Silloin on usein kyse siitä, että lainsäädännössäkin on korjattavaa, eikä vain siitä, onko työntekijöillä riittävä perehtyneisyys siihen, hän sanoo. Hän kertoo nuorten joskus kysyneen, miksei heitä voisi auttaa päihdehuoltoALAIKÄISILLE TARJOTAAN PÄIHDEPALVELUJA AIVAN RIITTÄMÄTTÖMÄSTI. Nyt laki tavallaan sallii sen, koska emme pysty radikaalisti puuttumaan päihteiden käyttöön, hän katsoo. – Laki toimii varmasti todella hyvin sellaisten perusongelmissa pyörivien lasten ja perheiden kanssa, mutta ei niinkään näissä vaativissa tapauksissa, hän arvioi. Päihdekäytöt esimerkiksi ovat tässä yksikössä tosi minimaalisia, Pasi Turkia kertoo. Lastensuojelulain keskeisenä ongelmana ylipäätään Turkia näkee sen, että laki on sama ”vastasyntyneelle ja juuri 18-vuotta täyttävälle lastensuojelulapselle”. Päihteiden käyttöä kuitenkin tapahtuu. – Toivon, että systeemi menisi siihen suuntaan, että se viestittäisi, ettei päihteiden käyttö ole okei. Tämä käy ilmi Pekkarisen mukaan esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen ja muiden lainvalvojien ratkaisuissa, joissa katsotaan lakia rikotun
19 Demokraatti gelmiin, mutta hän katsoo, että erilaisiin rajoituksiin on jo nyt riittävät mahdollisuudet. Heillä on kuitenkin vielä aikuisia heikompi kyky ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteita, hän ihmettelee. Hän laskee löytäneensä noin tuhat karkulaista. Nämä ovat niitä perustavanlaatuisia kysymyksiä, joihin mielestäni lastensuojelulain uudistuksella pitäisi vastata, Pekkarinen sanoo. Se on usein melkoista salapoliisityötä, joka voi viedä satojen kilometrien päähän. Nuorisobarometri 2020 kertoo, että nuorille keskitettyjä korjaavia palveluja on vain vähän tai ei ollenkaan. – Vierotusoireet eivät ole mikään kuviteltu juttu, ne ovat voimakasta fyysistä ja henkistä kipua. Turkian mielestä olisi tärkeää kaikkien osapuolten turvallisuuden kannalta, että poliisin virka-apua saisi nykyistä helpommin. tää refloja (vierotusoireet), vaan he saavat lääkkeitä. PASI TURKIA pitää haasteista ja ongelmien ratkaisemisesta, ja on siksi urallaan kulkenut alati vaativamman lastensuojelutyön suuntaan. PALVELUT, JOTKA VOISIVAT AUTTAA PERHEITÄ ETUKÄTEEN, OVAT ALIRESURSSOITUJA. Nämä nuoret tarvitsisivat todella apua siihen, ei pelkkiä rajoituksia, hän jatkaa. Joka toinen vastaajista arvioi, että se jää useimmiten kokonaan saamatta tai sen järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa. Erityisesti hän pitää ”hatkalasten” etsimisestä. – Suomi on valtavan pieni maa, mutta tämä on ihan valtavan iso maa, kun lähdetään etsimään yhtä murrosikäistä lasta. Ja sitten edellytetään, että niiden teini-ikäisten nuorten, jotka ovat saattaneet vetää useita vuosia kamaa, pitäisi vierottua ilman mitään apuvälineitä. Miksei heille ole lääkkeellistä korvaushoitoa, miksi heidät pannaan lastensuojelulaitoksiin, joissa pitäisi hoitaa lapsia ihan erilaisista syistä. – Onhan se helkutin kummallista, että yhdenkään aikuisen ei tarvitse siede_28042022_14.indd 19 de_28042022_14.indd 19 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37. Erittäin olennainen kysymys Elina Pekkarisen mielestä sen sijaan onkin, onko lastensuojelulaitos ylipäätään oikea paikka päihdeongelmista kärsiville nuorille. Taustatyöt on tehtävä hyvin, sillä päämäärätön pyöriminen ei kanna hedelmää. Vaarallisia tilanteita, kuten puukolla huitomista ja ampuma-aseella uhkailua on tullut vastaan. Kuntaliiton kunnille suunnatusta lastensuojelukyselystä (2018) selviää, että alaikäisten päihdehoito on vaikeasti saatavilla oleva palvelu. Lisäksi on esimerkiksi erityisen huolenpidon jakso, jossa rajoitukset ovat paljon Villa Keikyän kaltaista yksikköä tiukemmat. – Kysymys kuuluu, miksei meillä ole päihdepalvelua näille lapsille. Kuntoutukseen, katkolle ja hoitoon on barometrin mukaan vaikeaa päästä, ellei nuorella ole läheistä, joka palvelua vaatii
Jotta sama määrä lapsia saadaan hoidettua mitoitusten mukaan, tarvitaan enemmän sosiaalityöntekijöitä. – Tuntuu, että siellä ajatellaan lapsen etsintää jonkinlaisena kuurupiilona. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoo, että mitoitus osoittautuu hyväksi asiaksi, mutta samalla hän pelkää, että lapsia jää ilman sosiaalityöntekijää ja apua. LASTENSUOJELULAIN UUSIN muutos tuli vuoden alussa, kun lastensuojelun sosiaalityöhön säädettiin henkilöstömitoitus – 35 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Ei se ihan niin mene. On hirveä työvoimapula, eikä niitä ihmisiä putkahda mistään taivaasta, vaikka tekisimme millaiset mitoitukset. Se muun muassa varmistaisi, että lainsäädäntöhankkeissa lapsivaikutusten arviointi olisi tehtävä nykyistä paremmin. – Se on vähän hölmöläisten peiton jatkamista. Hän lähti SDP:n ehdokkaaksi tajutessaan, mikä mullistus sote-palveluihin oli edessä. – Kun on aikaa paneutua lapsen ja perheen tilanteeseen, pystytään tekemään myös muita ratkaisuja perheen auttamiseksi kuin huostaanotto. Haasteen Turkia otti vastaan myös aluevaalien alla. Lapsi karkaa, menee piiloon, me etsimme ja löydämme ja sitten lapsi lähtee kiltisti takaisin. – Kuunneltaisiin kenttää ja jos ei ymmärretä itse jotain, kysytään, konsultoidaan, otetaan henkilöstö toiminnan kehittämiseen mukaan, hän kuvailee. Tuntui kuitenkin hyvältä, kun ”omat entiset nuoret” kannustivat ja suosittelivat tutuilleen, että tätä tyyppiä kannattaa äänestää. LAPSEN ETU ohjaa lastensuojelutyötä. LAPSEN ETU LASTENSUOJELULAISSA Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. D-ILMIÖ de_28042022_14.indd 20 de_28042022_14.indd 20 19.4.2022 11.37 19.4.2022 11.37. Pasi Turkia odottaa sen vaikuttavan myönteisesti. – Ajattelen, että jos se olisi perusoikeussäännöksissä, lapsen etua pitäisi pohtia syvällisemmin ei vain lastensuojelussa, vaan ihan kaikessa, mitä lasten kanssa tehdään kaikkialla. Se johtaa siihen, että niitä sitten vain rikotaan. Lähde: lastensuojelulaki 4 § TOIVON, ETTÄ ALUEVALTUUSTO OTTAA HENKILÖSTÖN MUKAAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN. Turkia halusi aluevaltuutetuksi jakaakseen osaamistaan. 20 Demokraatti Turkiasta tuntuu, että lakeja säätävät ja toimintaohjeita kirjoittavat eivät aina aivan täysin hahmota, millaisissa tilanteissa kentällä ollaan. Eduskuntakertomuksessaan lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin. Hän sai enemmän ääniä kuin odotti, mutta ei tarpeeksi valtuustopaikkaan. Toki se, sijaishuolto ja avohuollon sijoitukset kulkevat edelleen siellä, mutta se ei ole se ensisijainen ratkaisu. Hän toivookin nyt aluevaltuustolta, että lastensuojelun ammattilaisten tietotaitoa käytetään hyväksi. Lastensuojelulain neljännessä pykälässä lapsen etu määritellään listaamalla, millaisia asioita on punnittava lasta koskevia päätöksiä tehdessä. Ennaltaehkäisevissä palveluissa, varhaiskasvatuksessa, harrastuksissa, kotona, Elina Pekkarinen listaa. Hän tunnustaa, ettei ole mitoitusten suurin fani. Se on ollut nyt tavallaan helppo tehdä – pois silmistä, pois mielestä
JA NYT asiaan. Se on tärkein syy, miksi julkisen velan BKTsuhde aleni yllättävän paljon alle 66 prosenttia, vaikka itse velka pienentyi varsin vähän. Idea on siis se, että kun myynnistä vähennetään kaikki toisilta ostettu, jäljelle jää oman tuotannon arvo. Tuo sama BKT:n hinta on myös mittari, joka sisältää yksityisen ja julkisen kulutuksen, investointien sekä viennin ja tuonnin hinnat. Sitä BKT mittaa. Reipas hintojen nousu saattaa madaltaa BKT:n arvoon suhteutettuja julkisen talouden alijäämäja velkalukuja. Hienoa, että inflaatio hoitaa velat, joku ajattelee. Se on siis paljon enemmän kuin kuluttajahintojen mittari. Eikä siinä kaikki. Itse maksamme – omilla tuloillamme, omilla säästöillämme. I nflaatio on palannut. Kotitaloudet maksavat enemmän kulutuksestaan ja yritykset enemmän raaka-aineista, tarvikkeista ja investoinneista. BKT:n hinta nousi yli 5 prosenttia vuotta aiemmasta, selvästi talouden reipasta 3,5 prosentin reaalikasvua enemmän. de_28042022_21.indd 21 de_28042022_21.indd 21 19.4.2022 15.47 19.4.2022 15.47. Monet raaka-aineet ovat kallistuneet lisää Venäjän aloittaman sodan vuoksi. Suomen BKT:n arvo kasvoi vuonna 2021 muhkeat 6,3 prosenttia. Tämä BKT:n hinta on edellä mainitsemani laaja hintamittari. Luulen, että hintojen nousu paisuttaa vuoden alkupuoliskolla Suomen BKT:n arvoa huomattavasti enemmän kuin jo hidastuva talouden reaalikasvu. Inflaation maksamme me itse. Viimeinen vuosineljännes antoi esimakua hintojen tärkeydestä. Niinpä kannattaa seurata myös laajempia hintaindeksejä, jotka sisältävät muutakin kuin kuluttajahinnat. Yksittäisen yrityksen tasolla arvonlisäys on suurin piirtein sama kuin myyntikate eli myyntitulojen ja ostomenojen erotus. Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 7,5 prosenttiin. LAAJEMPAAN, JOSKIN vähemmän tunnettuun hintamittariin päästään BKT:n kautta. Hinnat toivat reilusti yli puolet BKT:n arvon huimasta 8,8 prosentin noususta. Ei ole kovin kauan siitä, kun yleisesti pohdittiin, voiko hintojen nousu vauhdittua edes Euroopan keskuspankin tavoittelemaan kahteen prosenttiin. Tiedämme, että hintojen nousu on ollut ripeää myös vuonna 2022. Suomessa ovat ripeästi kohonneet teollisuuden ja maatalouden tuottajahinnat sekä ainakin kuljetuspalveluiden ja tukkukaupan hinnat. Laaja-alainen hintojen nousu tuskin näkyy vielä täysin kuluttajahinnoissa. Kuten tiedämme, BKT mittaa aikaan saadun tuotannon arvoa eli arvonlisäystä. 21 Demokraatti Pasi Sorjonen Pääekonomisti, Akava ry Indeksi Me maksamme inflaation itse Kotitaloudet maksavat inflaation takia enemmän kulutuksestaan. Mutta ei se hoida. Kuluttajan maksamien hintojen lisäksi jyrkässä nousussa ovat olleet raaka-aineiden hinnat – metallien, ruokaraaka-aineiden ja energian. Tilastokeskus jakaa BKT:n arvon kahteen osaan, tuotannon määrään, jonka muutoksella mitataan talouskasvua ja tuotannon hintaa. Se ottaa huomioon ostoja myyntihintojen kehityksen kaikilla talouden toimialoilla, vaikkapa metallien kallistumisen kaivostoiminnassa, konepajoilla ja autoteollisuudessa. Muutos on valtava
– Vaaliohjelma on sitten niitä konk reettisia askelmerkkejä – mitä meidän tarvitsee tehdä tulevan neljän, kahdek san vuoden aikana, jotta pääsemme sinne tavoitteeseen kestävästä yhteis kunnasta.Eduskuntavaaleihin on nyt vä hän vajaa vuosi, joten ohjelmatyössä on aika kohdistaa katse lähitulevaisuuteen. TULEVAISUUS ARJEN ANKKURI Tulevaisuuden visiot antavat päivän politiikalle suunnan. Työryhmiä on 33 ja niissä on yhteensä yli 580 puolueaktiivia . – Olemme saaneet paljon aikaiseksi tällä hallituskaudella – mittaushistorian ennätystyöllisyys, soteuudistus, kym menen vuoden jatkumolla alhaisin ve roaste, velkasuhde on kääntynyt ja niin edelleen. Tavoitteena on määritellä, miten puolue haluaa uudistaa yhteiskuntaa yhdessä kansalaisten kanssa . Vii meksi mainittu sisältää tavoitteita ja vi sion siitä, miltä suomalaisen yhteiskun nan pitäisi sosialidemokraattien mie lestä näyttää 2030luvulla. – He ovat katsoneet, mitä kuluneella vaalikaudella on saatu aikaan, mitä on 22 Demokraatti de_28042022_22.indd 22 de_28042022_22.indd 22 20.4.2022 9.30 20.4.2022 9.30. Kevään aikana SDP:n työryhmät ovat valmistelleet ensimmäisiä luonnoksia eduskuntavaalien kärkitavoitteista. SDP:n ohjelmatyössä katse on nyt lähitulevaisuudessa. Mutta ei menneillä saavutuk silla voiteta vaaleja, hän jatkaa. Sil loin se arjessa tehtävä työ ei ole myös kään kovin kestävää, hän jatkaa. SDP:N OHJELMATYÖN keskiössä ovat pe riaatejulistus ja poliittinen ohjelma. Perustana puoluekokouksessa 2020 hyväksytyt periaatejulistus ja poliittinen ohjelma . Sehän on juuri populistien haaste. Pys tymme luomaan visiota, jotta se työ, mitä tehdään päätöksenteon arjessa, pysyy ison linjan mukaisena, Vatanen kuvaa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta sinne on silti Vatasen mukaan syytä katsoa ja asettaa tavoitteita. SDP:n suurimpia haasteita tulevissa eduskuntavaaleissa on Vatasen mu kaan varmasti globaalin tilanteen epä varmuus, joka toki vaikuttaa yhtä lailla myös muihin puolueisiin. SDP:N OHJELMATYÖ . Valmistelutyön lisäksi työryhmät seuraavat puolueen asettamien tavoitteiden sekä hallitusohjelman toteutumista . Puolueen ohjelma työn pitää silloin nousta siitä arjesta vä hän ylemmäs ja katsoa eteenpäin. 22 Demokraatti MENNEILLÄ SAAVUTUKSILLA EI VOITETA VAALEJA. – Jos isoa visiota ei ole, ollaan tuulen vietävissä. Pit källe tulevaisuuteen katsominen puo lueen ohjelmatyössä on tärkeää myös tässä hetkessä kiinni olevan päätöksen teon ja muuttuviin tilanteisiin ketterästi reagoimisen kannalta. Toinen keskei nen haaste liittyy puolueen kykyyn tuoda esiin tulevaisuuden suunnitelmansa. Pystymmekö tarjoamaan positii vista toivoa tulevaisuuteen ja olemmeko me uskottavia siinä – tämä on se, mikä ratkaisee”, SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen sanoo. Teksti Anna-Liisa Blomberg ”O hjelmatyössä olemme käyttä neet sloganina sitä, että suoma laisilla on oikeus olettaa, että huominen on parempi kuin tänään. Työryhmien aiheet on jaoteltu kuuden poliittisessa ohjelmassa tunnistetun muutoshaasteen alle Muutoshaasteet: – Työn murros ja teknologinen kehitys – Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle – Demokratian tulevai suus – Globaalin keskinäisriip puvuuden tulevaisuus – Talousjärjestelmä ja eriarvoistumisen eh käiseminen – Rakennemuutos ja kaupungistuminen – Kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnan tasolla työmäärä on valtava ja siellä työtä tehdään aina sen hetken agendan mukaisesti. Koska heillä ei ole sitä suurta vi siota yhteiskunnasta, he lähtevät milloin mihinkin suuntaan tuulen mukana
ohessa) ympä rillä järjestetyissä työpajoissa eri alojen asiantuntijat, tutkijat ja vaikuttajat va lottavat näkemyksiään. jelma siirtyisi puoluehallitukselle käsit telyyn, Vatanen selvittää. JOS ISOA VISIOTA EI OLE, OLLAAN TUULEN VIETÄVISSÄ. VIIKONLOPPUUN MAHTUI useita mie lenkiintoisia alustajia, kuten esimer kiksi poliittisen talouden tohtori Martin Sandbu. – Meillähän talouskeskustelu on sitä, että lehdissä kauhistellaan velkaantu mista, vaikka olemme selvinneet kan sainvälisesti vertaillen myös taloudelli sesti todella hyvin kriisiajasta ja velkaan tumisemme on euroalueen alhaisimpia. Sandbulta toivottiin näkemystä siitä, millä tavoin eurooppalaiset maat voivat rakentaa talouttaan siten, että se on kes tävää ja samalla sosiaalisesti oikeuden mukaista. Tärkeää on tuoda omiin aiheisiinsa kuplautuneiden työ ryhmien väki yhteen vaihtamaan ajatuk sia muita aiheita käsittelevien kanssa. Kaksi kertaa aiemmin järjestetyillä foorumeilla on ollut kaksi kantavaa ajatusta. Ehkä vieläkin tärkeämpää on hakea oh jelmatyöhön sparrausta myös demari kuplan ulkopuolelta. Miten voidaan vähentää eriar voisuutta ja kasvattaa osallisuutta – pi tää ihmiset mukana. Hänet tunnetaan muun muassa työstään Financial Timesin eu rooppalaisen talouden kommentaatto rina. PALATAAN VIELÄ eduskuntavaaleihin. On kyettävä antamaan äänestäjille se uskottava ja tulevaisuu teen rohkeasti katsova ohjelma. Tammikuussa sosia listipuolue voitti vaalit – se oli mieletön vaalivoitto pääministeripuolueen ase masta. Eurokriisin jälkeen oikeistohallitusten vetämä ta lous ja hyvinvointipolitiikka ei toiminut ja äänestäjät hakivat muutosta. – Pienemmillä puolueilla voi olla se jo kin oma juttunsa – yksi kärki – jota he haluavat edistää, mutta meillä pitää olla näkemys kaikkeen. Vatasen mukaan pääminis teripuolueelta odotetaan näyttöjä, mutta myös rohkeutta. – Se näkyy, että ihmiset luottavat sii hen, että he pystyvät toteuttamaan lu paamiaan asioita. Kaisa Vatanen kertoo, että kansain välinen talousosaaja haluttiin puhujaksi tuomaan näkökulmaa suomalaiseen ta louskeskusteluun. 23 Demokraatti ARJEN ANKKURI vielä tekemättä ja mitkä voisivat olla sel laisia uusia tavoitteita, joita haluamme saavuttaa. Kaisa Vatanen täsmentää, että vaaleja ei voiteta menneillä saavutuksilla – pelkäs tään. Esimerkiksi Portugali kärsi eurokrii sin jälkeen austeritypolitiikasta, jossa vähän kaikesta leikattiin – koulutuk sesta, eläkkeistä, sosiaaliturvasta – ja työttömyys oli hurjissa lukemissa. Eduskuntavaaleissa kuiten kin käydään keskustelua siitä, kuka halli tusta johtaa. Siitä huolimatta talouskeskustelu on kauhistelevaa sen sijaan, että katsottai siin, mihin haluamme investoida, mitä haluamme saavuttaa ja miten me kan sainvälisesti vertaillen olemme pärjän neet hyvin tässä tilanteessa – täysin en nennäkemättömässä kriisissä, Vatanen sanoo. Va semmistohallitus sai muutettua suuntaa. – He ovat panostaneet hyvinvoin tiin, työllisyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, oikeudenmukaiseen siirty mään, mutta samaan aikaan he ovat saa neet aikaan kasvua talouteen ja työllisyy teen sekä saaneet velkaantumissuhdetta käännettyä, Vatanen listaa. Sitä on tarkoitus nyt tässä kevään ja ke sän aikana rakentaa siten, että syksyllä olisi sillä tavalla valmista, että vaalioh de_28042022_22.indd 23 de_28042022_22.indd 23 20.4.2022 9.30 20.4.2022 9.30. Ei voi olla pääminis teripuolue, jos ei pysty vastaamaan ihan kaikkiin kysymyksiin, mitä eteen tulee, Vatanen summaa. Askeleita kohti valmista ohjelmaa otettiin viikonloppuna SDP:n tulevai suusfoorumissa. Syntyy debattia ja dialogia, joka antaa puolueen työryh mille eväitä myös vaaliohjelman jatkoja lostamiseen. Vatanen arvioi, että pääministeripuo lueelta odotetaan enemmän kuin muilta puolueilta. Eivät kuluneen vaalikauden näytöt tietenkään merkityksettömiä ole siinä vaiheessa, kun kansalainen puntaroi va lintaansa äänestyskopissa. Katsotaan vaikka Eurooppaa, jossa useissa maissa kehitys on ollut saman suuntaista kuin Suomessa. Poliittisessa ohjelmassa linjattujen muutoshaasteiden (ks. Se on sellaista herkkua, mitä me kin tavoittelemme sitten ensi vuonna. – Siitä hiljalleen muodostuu se yhtei nen linja, josta lähdetään rakentamaan vaaliohjelmaa ja sen varsinaista tekstiä
24 Demokraatti M us eo vi ra st o, U A Sa ar in en de_28042022_24.indd 24 de_28042022_24.indd 24 14.4.2022 13.39 14.4.2022 13.39
www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! RIIHIMÄEN SOSIALIDEMOKRAATIT Työtä ja oikeudenmukaisuutta vuodesta 1903 Helander Merja ja Pekka ESPOO Hentunen Mika FORSSA Anttila Leena ja Juhani Lepola Kaisa ”Jambo” Niemi Eija Koski Eija ja Hannu Rekunen Hannu KOTKA Piipari Eila ja Matti Virolainen Irma ja Veikko LEMPÄÄLÄ Rajala Harry MÄNTSÄLÄ Kristola Ari NAKKILA Kim Jukka RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kotirinta Kaisu Palkia Minna Simonen Anna-Marja Tolvanen Kirsti Tolvanen Veijo TAMMISAARI Helenius Henrik TEUVA Riitta ja Matti Mäntysaari Markku Luhtala TUUSULA / JÄRVENPÄÄ Rajala Hannu Rajala Riitta KESKI-UUDENMAAN WANHAT TOVERIT Marjatta Bockström Pate Kaasinen Seppo Fahlström Aarno Järvinen Tuula Lind Pertti Paakkinen Eero Peltonen Maire Suomi Ritva Tallgren Veikko Tallgren Maila Tikkanen LOUNAIS-HÄMEEN WANHAT TOVERIT Hämäläinen Terttu Talikainen Tapio Rekunen Hannu Vainio Heikki Raitanen Eino Nokkala Riitta Suikkanen Aila PAIMION KAUPUNKI Huhtala Päivi Koivukangas Olli Kuusela Mervi Laitinen Seppo Murto Sari Olander Jouko Pajala Matti Rannikko Sari Rantanen Riitta-Kaarina Sahlström Salli Salo Kalevi Salo Tapani Virta Timo Virtanen Melina TURUN KRISTILLISTEN SOSIALIDEMOKRAATTIEN YHDISTYS Kirsi Kauliomäki Päivi Nuotio-Niemi Annihelena Jäppinen Merja Huovinen Terttu Knuutila Pirkko Mikkola Heikki Palmu Vesa Rasinpuro Kirsti Saksa Pirkko ja Markku Työläjärvi TURUN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hallitus Mika Maaskola, pj Nina Kallio, vpj Hans Ekroth Jorma Hellstén Minna Holtlund Wille Jäntti Kirsi Kauliomäki Mari-Elina Koivusalo Mari Lahti Seppo Lehtinen Petri Lepola Ville Lintunen Mikko Luoma Vuokko Puljujärvi Santeri Salonen Juhana Turpeinen Ari Virta Työntekijät Petja Raaska Johanna Jalonen Kati Saarinen Miika Tiainen POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Enroth Jori Gustafsson Aleksanteri Gustafsson Jouni Gustafsson Reetta Järvinen Aarno Koivunen Aila Kojima Eila Lehtonen Kyösti Lehtonen Pirjo Mustonen Lahja Mäensivu Karita Palomäki Ulla Ruislehto Kirsti Tikkanen Joona Tikkanen Jukka Tikkanen Maila Udd Heli Åhs Niina-Liisa de_28042022_24.indd 25 de_28042022_24.indd 25 14.4.2022 13.39 14.4.2022 13.39. 25 Demokraatti Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen
26 Demokraatti Museovirasto / Bertel Okkola de_28042022_26.indd 26 de_28042022_26.indd 26 13.4.2022 14.46 13.4.2022 14.46
27 Demokraatti de_28042022_26.indd 27 de_28042022_26.indd 27 13.4.2022 14.47 13.4.2022 14.47
28 Demokraatti Iloista vappua! de_28042022_26.indd 28 de_28042022_26.indd 28 13.4.2022 14.47 13.4.2022 14.47
29 Demokraatti Pamilaiset palveluksessanne a-kassa.fi Palvelunumero 020 690 455 Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Kaikkien alojen palkansaajille avoin kassa. HAKANIEMEN TORI Klo 11.00 Vappukulkue järjestäytyy Hakaniemessä, Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin tahdissa Klo 11.30 Kulkue kaupungin halki Rautatientorille RAUTATIENTORI Klo 11.30–12.15 Kengurumeininki esiintyy Klo 12.15 Vappukulkue saapuu Rautatientorille Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri esiintyy Klo 12.30 KANSANJUHLA Juhlan avaus ja juonto, Stand up -koomikko Ida Akkila Klo 13.00 Puhe, Palvelualojen Ammattiliitto PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen Sauli Malinen ja Liiton laulajat esittävät laulun Jäähyväiset aseille Klo 13.40 Puhe, opetusministeri, Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson Lauletaan yhteislauluna Kansainvälinen, yleisöä laulattaa Sauli Malinen ja Liiton Laulajat Klo 14.00 Pääesiintyjä Hulda Huima PAASITORNIN JUHLASALI, Paasivuorenkatu 5 A Klo 16.00 Työväenlauluja yhteislauluna, vetää Sauli Malinen Järjestäjät: SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö, TUL:n Suur-Helsingin piiri, Helsingin Sosialidemokraatit, Helsingin Vasemmisto, Helsingin Demarinuoret ja Helsingin Vasemmistonuoret. Seuraa somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ohjelma 1.5. HULDA HUIMA LI A N D ER SS O N AN N IK A RÖ N N I-S ÄL LI N EN de_28042022_26.indd 29 de_28042022_26.indd 29 13.4.2022 14.47 13.4.2022 14.47
– Haaste ei ole niinkään se, että mistä saadaan rokotteita vaan enemmän terveydenhuoltojärjestelmien hauraus, joka hidastaa rokottamista. Afrikan rokottamista koronaa vastaan pidetään maailman terveysjärjestössä WHO:ssa tärkeänä mahdollisten uusien koronavarianttien ehkäisemiseksi. Päätöslauselmaa vastusti Afrikan maista ainostaan Eritrea. KORONAKRIISI TEKI Afrikan tuontiriippuvuuden näkyväksi kaikille. – Olemme analysoineet sitä miksi Afrikan maat toimivat näin. Väestöstä on rokotettu vähintään kahdella annoksella 15 prosenttia. 35 maata pidättäytyi äänestämästä ja 12 maata oli poissa äänestyksestä. Afrikassa käydään yhteiskuntajärjestelmien välistä kilpailua: demokratia vai autoritaarisuus. Myös akuutille humanitaariselle avulle on EU:ssa oma komissaarinsa. Euroopassa vastaava luku on noin 70 prosenttia. Globaali rokotekartta on edelleen suurimman osan Afrikasta kohdalla valkoinen. Tämä on ollut eurooppalaisille aikamoinen yllätys. – Nigerissä on iso huoli siitä, että elintarvikkeiden hinnat nousevat sodan takia ja ruuan ostamiseen tarvitaan apua. Puutteita on logistiikassa ja infrastruktuurissa. Sieltä viedään erityisesti Afrikkaan paljon viljaa ja Venäjältä myöskin lannoitteita. – Jos tuleva satokausi menetetään Ukrainassa, on iso riski, että kymmeniä miljoonia ihmisiä maailmassa ajautuu akuuttiin nälänhätään, Urpilainen sanoo. He kokevat, että sota on suurvaltapolitiikkaa, lännen ja muun maailman välinen vastakkainasettelu, ja he haluavat pysyä sen ulkopuolella. 30 Demokraatti Nälkäinen Afrikka E U:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd.) on toistaiseksi hoitanut kauttaan kolmen kuukauden ajan tavanomaisissa oloissa. Myös ensi vuosi huolettaa, jos viljaa ei pystytä tuomaan Ukrainasta ja Venäjältä. – Vaikka sota on Euroopassa, niin kriisi on globaali. Myös koulutetusta henkilökunnasta on pulaa. YK:N YLEISKOKOUS tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan 3. Kun sota on tehnyt näkyväksi myös ruuan tuontiriippuvuuden, pyrkimyksenä on lisäksi kehttää heidän maatalouttaan, ettei se olisi niin säästä riippuvainen. Ukrainan sota Venäjä-pakotteineen tai avustuksineen ei ole suoraan Urpilaisen tonttia. Moni afrikkalainen maa kokee, ehkä Kiinan merkittävistä investoinneista johtuen, että he eivät halua ottaa lännen ja muun maailman välisessä taistelussa puolia. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla Urpilainen vieraili Norsuurannikolla, Ghanassa ja Nigerissä, jossa ruokaturvatilanne on erityisen heikko pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi. Laajentumiskomissaarin työn kannalta molemmat kriisit ovat nostaneet pintaan kysymyksen Afrikan maiden vahvasta riippuvuudesta muun maailman tuotantoon. Venäjän kumppaneiden kuten Kiinan lisäksi hyökkäyksen tuomitsemisesta kieltäytyi iso joukko kolmansia maita Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta. Äänestämättä pidättäytyi 17 maata. Maailman köyhimpien maiden kannalta akuutein kysymys on ruokaturva. Kuolleisuusluvut ovat jäänet Afrikan maissa paljon pelättyä pienemmiksi. maaliskuuta äänin 141–5. Maiden suuri määrä oli yllätys. Kyse on 1,2 miljardin ihmisen maanosasta. – Olemme ajatelleet, että afrikkalaisetkin maat haluavat sitoutua yhteisiin AFRIKKA Teksti Simo Alastalo / Kuvat Nora Vilva de_28042022_30.indd 30 de_28042022_30.indd 30 19.4.2022 13.12 19.4.2022 13.12. Tämän vuoden helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Urpilaisen vastuulla on 126 maata ja kumppanuuspolitiikka, jossa katsotaan vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Syyt ovat toistaiseksi epäselviä, mutta asiantuntijat ovat esittäneet yhdeksi selitykseksi nuorten suurta osuutta väestössä. Venäjä ja Ukraina ovat maailman vilja-aitat. – Afrikka tuo 99 prosenttia käyttämistään rokotteista ja 94 prosenttia käyttämistään lääkkeistä. – Neljän Afrikan maan kanssa käynnistetään nyt omaa rokoteja lääketuotantoa. Pian Urpilaisen komissaariksi valitsemisen jälkeen, alkuvuodesta 2020 alkoi edelleen käynnissä oleva koronapandemia. Heidän riippuvuutensa tuonnista on valtava
Myös ruokakriisin syistä käydään Urpilaisen mukaan Afrikan maissa laajasti narratiivien kilpailua, eräänlaista informaatiosotaa. Mutta he näkevät tämän kriisin toisin. de_28042022_30.indd 31 de_28042022_30.indd 31 19.4.2022 13.12 19.4.2022 13.12. EU:n, Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi paikalla ovat muun muassa Turkki ja Persianlahden maat. Eurooppa ei ole ummistanut silmiään. Mutta kilpailu on todella kovaa. – On mielenkiintoista pohtia miltä maailma tulee näyttämään sodan jälkeen. Ukrainan sota on nostanut esiin, että kyse myös on yhteiskuntajärjestelmien välisestä kilpailusta. Eurooppalaiset investoinnit ovat suuremmat kuin esimerkiksi Kiinan, jos katsoo EU-maita yhteensä ja komissiota. Afrikkaan tehtävistä investoinneista kilpailevat Urpilaisen mukaan kaikki keskeiset toimijat. Euroopan unionin etuna sodan kriisiyttämässä tilanteessa on ollut monille yllätyksenä tullut yhtenäisyys. – Afrikkalaisten oma intressi on omien maiden kehittyminen, että he saavat investointeja, työpaikkoja ja vaurautta. Urpilaisen viesti EU:n kumppaneille Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on, ettei Ukrainan sota tarkoita selän kääntämistä muulle maailmalle. – Meidän intresseissämme se ei tietenkään ole. – Näemme edelleen konflikteja muuallakin maailmassa ja haluamme olla kumppaneidemme tukena ja auttaa heitä isojen haasteiden kuten ilmastonmuutoksen tai köyhyyden ratkaisemisessa. Venäjän ja ehkä osittain myös Kiinan päämääränä on Urpilaisen mukaan jakaa länttä ja muuta maailmaa ja saada omaan blokkiinsa mahdollisimman paljon kolmansia maita mukaan. – Lukujen perusteella Eurooppa on edelleen keskeisin ja suurin toimija, suurin kauppakumppani ja suurin kehitysavun antaja. 31 Demokraatti arvoihin, kansainvälisen oikeuden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Jää nähtäväksi mikä malli tulee toteutumaan. – Johtuuko ruokakriisi lännen Venäjälle asettamista pakotteista vai johtuuko se Venäjän aloittamasta sodasta. Hän kertoo törmänneensä kilpaileviin kertomuksiin myös viimeisimmällä Afrikan matkallaan. Haluaisimme, että voimassa olisi moninapainen, monenkeskeiseen yhteistyöhön perustuva kansainvälinen järjestys. – Luulen sen olleen yllätys myös Putinille, että EU on pystynyt toimimaan niin yhtenäisesti yhdessä rintamassa ja osoittamaan sitä kautta oman vahvuutensa. Venäjä on omien tarinoidensa kertomisessa valtavan aktiivinen Afrikassa. Demokratian, avoimuuden ja ihmisoikeuksien vaihtoehtona on autoritaarisuus. Esimerkiksi pakotteiden kohdalla nähdään miten vahva taloudellinen valta EU:lla on
Minulla on vahva kunnioitus myös tehtyä politiikkaa kohtaan. – Minulla on vahva luottamus siihen, että SDP:n väki pystyy rationaalisesti arvioimaan muuttunutta tilannetta ja miten se vaikuttaa uuteen ulkoja turvallisuuspolitiikan linjaan. Kaikki tuki heille tässä vaikeassa tilanteessa. Puolueessa on Urpilaisen mukaan tuettu vahvasti vuosikymmenten saatossa syntynyttä suomalaista turvallisuusdoktriinia, jossa Suomi on nähty osana läntistä yhteisöä. – Samaan aikaan on haluttu ylläpitää vakauspolitiikan kautta hyviä naapuruussuhteita ja toisaalta huolehtia sotilaallisesti omasta puolustuskyvystä ja järjestelmällisesti kehittää sitä. Onhan tämä historiallinen hetki ja vastuu varmasti painaa. NATO Tämä on historiallinen hetki ja vastuu varmasti painaa. Myös media on ollut asian tiimoilta aktiivinen. de_28042022_30.indd 32 de_28042022_30.indd 32 19.4.2022 13.12 19.4.2022 13.12. – Olen ollut todella pahoillani siitä minkälaisen ryöpytyksen kohteeksi Tarja Halonen on joutunut. Mielestäni meillä side Natoon ei ole tunneperäinen, vaan hyvin rationaalinen. Vuosina 2000–2012 presidenttinä toiminutta Halosta on julkisesti arvosteltu muun muassa liiallisesta optimismista Venäjän demokratisoitumiskehitystä kohtaan. SDP:TÄ JA monia muitakin eduskuntapuolueita on vaadittu julkisuudessa käymään jälkipyykkiä aikaisemmasta Venäjä-politiikastaan ja suhteestaan puolustusliitto Natoon. PARIN VUODEN päästä edessä olevat presidentinvaalit aiheuttavat Urpilaisen mukaan säännöllisiä yhteydenottoja kentältä. Ja sitten solmia myöskin yhteistyösopimuksia Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. 32 Demokraatti Rationaalinen Nato-suhde EU:N KANSAINVÄLISISTÄ kumppanuuksista vastaava komissaari, entinen SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.) pitää presidentti Tarja Halosen kohtelua viime aikojen suomalaisessa Nato-keskustelussa kohtuuttomana. Valtionjohdon prosessiksi nimeämä tapa kartoittaa Ukrainan sodan myötä muuttuneita turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoja saa Urpilaiselta kiitosta. Totta kai se linja on myös erilainen varsinkin, jos Suomi liittyy Natoon ja olemme osa sotilasliittoa ja sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka jää historiaan. Mielestäni se on aika kohtuutonta huomioiden, että hän on toiminut erittäin ansiokkaasti sekä ulkoministerinä että presidenttinä ja pyrkinyt aina sen hetkisen tiedon valossa parhaalla mahdollisella tavalla edesauttamaan ja edistämään Suomen etua ja turvallisuutta, Urpilainen kommentoi Demokraatille. Palaute on kannustavaa. Hän pitää hyvänä, että kansanedustajat ja sitä kautta myös kansa on sitoutettu keskusteluun. Urpilainen luonnehtii SDP:n Nato-suhdetta hyvin rationaaliseksi. Halosta on vastuutettu myös Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. – Olen ajatellut niin, että sen pohdinnan aika on myöhemmin. – Ukrainan sota on muuttanut aika paljon tilannetta siinä mielessä, että kaikkien huomio on nyt siinä miten tämä sota saadaan loppumaan ja toisaalta miten Ukrainaa voidaan auttaa ja siitäkin keskustellaan millaista tulee olemaan jälleenrakennus ja tilanne, jossa Eurooppa sodan jälkeen on. Urpilainen ei halua sanoa suoraan mitä Suomen pitäisi Naton suhteen tehdä, mutta hän toistaa jo aikaisemmin kertomansa kannan: Suomen Natoon liittyminen on todennäköistä. – SDP on Suomen kansainvälisin poliittinen liike, osa aidosti maailmanlaajuista liikettä. Ensimmäinen puolisko on nyt tulossa täyteen tätä erittäin kiinnostavaa komissaarin työtä. – Meillä on ollut puolueen sisällä hyvin laaja tuki tälle linjalle, mutta on selvää, että Ukrainan sota muutti merkittävästi turvallisuusympäristöä. Pohdinnan aika presidentinvaalien osalta tulee realisoitumaan myöhemmin. Sillä on pidetty yllä rauhaa ja vakautta vuosikymmeniä Suomessa ja se on tehty perustuen siihen arvioon ja tietoon, joka on ollut silloin saatavilla. – Mielestäni Suomen valtionjohto, tasavallan presidentti ja hallitus, on hoitanut erinomaisella tavalla tätä kriisitilannetta. Venäjän helmikuisen hyökkäyksen kriisiyttämää Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittista linjaa Urpilainen pitää oman aikansa tuotteena ja sellaisenaan arvostettavana. – Olen sitä mieltä, että politiikkaa tehdään aina ajassa
Tshekin presidentti Václav Havel piti Euroopan parlamentissa vuonna 2000 vahvan puheen, jossa hän painotti vahvan kansalaisyhteiskunnan rakentumisen tärkeyttä kommunismista vapautuneissa itäisen KeskiEuroo pan maissa. Ei seisahdu aika TUNTISIKO OTTO NYT PETTYMYSTÄ VAI TOIVOA EUROOPAN TILANTEESTA. Laskeuduimme myös Kapusiinikirkon Kaisergruftiin eli suvun hautapaikkaan. Wienissä paneuduimme Habsburgien historiaan. Luottamus kansalaisiin ja toimiva kansalaisyhteiskunta olivat hänen mielestään demokratian tunnusmerkki ja vakauden tae. Eurooppa oli yhdistymässä yhteisten arvojen eli demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien merkeissä. 33 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Arkun äärellä mietin, tuntisiko Otto nyt pettymystä vai toivoa Euroopan tilanteesta. Sotaretkille on saavuttu kauempaakin, ottomaanien valtakunnasta tai jopa Ruotsista ja Suomesta. Museoissa näimme vallanpitäjien loistokasta elämää ja yhteistä kulttuuriperintöämme rakentaneita teoksia. Katsottavaa, pohdittavaa ja keskusteltavaa oli paljon. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja M atkustin runsaan viikon ajan lapsenlapsen kanssa Euroopan sydämessä: Prahassa, Budapestissa ja Wienissä. Katselimme junan ikkunasta tasankoja, joita pitkin erilaiset sotajoukot ovat vyöryneet edestakaisin vuosisatoja. OTTO VON Habsburg omisti elämänsä yhteisen Euroopan rakentamiselle ja oli europarlamentin pitkäaikainen jäsen. Matkustimme yhdessä Unkariin vuonna 1996, jolloin sain tilaisuuden keskustella hänen kanssaan. NYT TUNNELMA oli erilainen. Kävin edellisen kerran noissa kaupungeissa vuosituhannen alussa, suuren toivon vuosina. Vuonna 2011 kuollut viimeisen keisarin poika Otto von Habsburg sai hänkin kryptasta hautapaikan, vaikka ei päässyt elinaikanaan asumaan Itävaltaan. Kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen omaksuttiin keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi valmistauduttaessa EU:n laajenemiseen vuonna 2004. Tavallisen kansan kohtalo sodan jaloissa on ollut karu. de_28042022_33.indd 33 de_28042022_33.indd 33 20.4.2022 11.32 20.4.2022 11.32. Mieltäni liikutti joulukuussa 2003, kun hän istui parlamentin entisenä jäsenenä Strasbourgin istuntosalin parvella kuuntelemassa, kuinka unionin tulevat jäsenet käyttivät omilla kielillään ensimmäiset puheenvuorot europarlamentissa. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Unkari puolestaan on lipunut Viktor Orbanin johdolla yhä kauemmaksi demokraattisen oikeusvaltion ja yhteisen Euroopan ihanteista. Demokraattisen kansalaisyhteiskunnan rakentaminen ei ole ollut Tšekissäkään kovin helppoa. Siellä on esillä 149 kuninkaallista, komeaa arkkua
Suomen ”strateginen dilemma” johtuu ”arvaamattomasta naapurista ja vaatii jatkuvaa hallintaa”. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on listannut Venäjä-suhteet osaksi “neljän pilarin” malliaan puolustuskyvyn, länsi-integraation ja kansainvälisen oikeuden rinnalle. Joudumme arvioimaan asioita uudelleen. Puolueettomuus jäi historiaan EU-jäsenyyden myötä, mutta liittoutumattomuuden roolista osana vakauspolitiikan perinnettä on Helsingin ylipiston Aleksanteri-instituutin apulaisprofessorin Katri Pynnösen mukaan kiistelty. Vaikka EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjälle jo silloin pakotteita, vasta helmikuussa alkanut hyökkäys Ukrainaan särki Venäjän suhteet länteen todenteolla. Toimivat idänsuhteet ovat olleet yksi osa meidän ulkoja turvallisuuspolitiikkaamme. Olisiko läntisen yhteisön pitänyt olla siinä vieläkin tiukempi, Kaikkonen pohtii. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan idänpolitiikan pitkä linja on palvellut Suomen tarpeita. 34 Demokraatti NATO Umpisolmu Ukrainan sota avasi suomalaisen Nato-keskustelun umpisolmun. Siihen työhön nyt eduskunta tarttuu, Kaikkonen kommentoi Demokraatille. – Voi tietysti jälkikäteen asettaa kysymyksen, että pääsikö Venäjä Krimistä ja sen seurauksista vähän turhankin vähällä vaikka siitäkin sanktiot asetettiin. Venäjä on sotinut Ukrainassa käytännössä vuonna 2014 tapahtuneesta Krimin valtauksesta saakka. ”Suomi on oppinut hallitsemaan kansainvälisten suhteiden monimutkaisuuksia tavalla, jossa yhdistyvät osoitettu puolustustahto ja vakaa suhde Venäjän kanssa”. KATRI PYNNÖNEN on analysoinut vakauden merkityksiä suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Hän nostaa artikkelissaan esiin vuonna 2016 julkaistun suomalaisen Nato-selonteon, AUKI de_28042022_34.indd 34 de_28042022_34.indd 34 14.4.2022 15.30 14.4.2022 15.30. Teksti Simo Alastalo / Kuva Jani Laukkanen S uomen ulkoja turvallisuuspolitiikan pitkään linjaan on sisältynyt hyvien Venäjä-suhteiden ylläpitäminen. “Näin sekä Venäjä että Suomen idänpolitiikka saa eräänlaisen ikiaikaisen luonteen ja kysymys itänaapurin arvaamattomuuden ”hallinnasta” ankkuroidaan keskeiseksi Suomen ulkoja turvaltaa. Raportissa kuitenkin todetaan, ettei ulkopolitiikan perinteiseen pulmakysymykseen ole ratkaisua. – Jälkiviisaus on sellainen viisauden laji mitä en itse hirveästi tykkää harrasjossa Venäjä-suhteiden ylläpitäminen saa lähes kohtalonomaisen luonteen. Liittoutumattomuuspolitiikka on laajasti kyseenalaistettu vasta Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Niille on ollut perusteensa mutta sota Ukrainassa muuttaa hyvin paljon
Jäsenhakemuksen jättäminen saattaa tulla ajankohtaiseksi vielä kevään aikana. huhtikuuta, ettei vakauspolitiikkaa ole enää olemassa. Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Ukrainan sota avasi suomalaisen Nato-keskustelun umpisolmun. Uutta suuntaa haetaan valtioneuvoston yleisistunnon keskiviikkona hyväksymässä turvallisuuspoliittisessa ajankohtaisselonteossa, jonka on määrä toimia uuden linjan keskustelupaperina. Valtionjohdon käynnistämän prosessin tiimoilta uudenlaista Nato-keskustePÄÄSIKÖ VENÄJÄ KRIMISTÄ VÄHÄN TURHANKIN VÄHÄLLÄ. Se muutti tilanteen perusteellisesti ja muutti suomalaisten suhtautumisen asiaan. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi Ylen Ykkösaamussa 4. – Kyllä siinä näin kävi. Nyt molemmat ovat muutoksessa. – Nato-jäsenyys nähdään selkeästi vaihtoehtona, joka meidän täytyy tässä kohtaa miettiä ja tehdä johtopäätöksiä, kun sen aika on. de_28042022_34.indd 35 de_28042022_34.indd 35 14.4.2022 15.30 14.4.2022 15.30. lua on käyty myös puolueissa. Enkä ole tästä mielenmuutoksesta lainkaan yllättynyt. Ytimessä on ajatus puolustusliitto Natoon liittymisestä. Tuntumani oli, että keskusta tulee muuttamaan kantaansa Nato-myönteisempään suuntaan, mutta ehkä oli pieni yllätys, että kanta oli lopulta yksimielinen. Kaikkosen mukaan ulkoja turvallisuuspoliittinen ajattelu on ollut keskustassa miltei yksi yhteen Suomen virallisen linjan kanssa. 35 Demokraatti lisuuspoliittista linjaa määrittäväksi tekijäksi”, Pynnönen toteaa artikkelissaan. Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Vaasassa ja antoi puolueen puheenjohtajan Annika Saarikon esityksestä valtiojohdolle vapaat kädet
Ei ihme, että Terveystoimittajat ry palkitsi Rämetin vuotuisella Hyvän Tiedon Omenalla. Palkitsemisen perusteluissa Rämetin ansiot kiteytettiin näin: ”Huolimatta siitä melusta, mitä rokotusten vastustajat ovat aikaansaaneet, Rämet on ystävällisesti, rauhallisesti ja määrätietoisesti jaksanut kertoa uudestaan ja uudestaan rokotteiden ja rokotetutkimuksen merkityksestä.” ROKOTETUTKIMUSKESKUKSEN johtajana työskennellyt Rämet siirtyi vastaperustetun Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy:n lääketieteelliseksi johtajaksi huhtikuun alussa. Valtio omistaa uudesta eritystehtäväyhtiöstä 51 prosenttia ja Tampereen yliopisto 49 prosenttia. – Työni jatkuu entisenlaisena eli vastaan edelleen nyt Rokotetutkimuskeskuksessa tehtävistä kliinisistä rokote36 Demokraatti de_28042022_36.indd 36 de_28042022_36.indd 36 20.4.2022 11.35 20.4.2022 11.35. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen R okotetutkimuksen, rokotteiden ja lastentautien asiantuntija Mika Rämet on koronapandemian aikana tullut tutuksi suurelle yleisölle rauhallisena, kiihkottomana korona-kommentoijana. Rämet on painottanut ja pohtinut myös, oman lastenlääkäritaustansakin takia, pandemian erityisolojen ja pandemiarajoitusten vaikutuksia erityisesti lapsiin ja nuoriin. 36 Demokraatti KASVO PANDEMIAN MEDIAKASVO Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on kertonut meille pandemia-ajan seuraavista siirroista televisiossa yli parin vuoden ajan. Käytännössä muutos on Rämetin työkuvan ja -roolin osalta kosmeettinen, sillä Tampereella toimineen Rokotustutkimuskeskuksen toiminta siirtyy omaksi liiketoimintayksikökseen Finvaciin. Rämet on niitä lääketieteen suhteellisen harvalukuisia asiantuntijoita, joilla on kyky kiteyttää rokotuksiin, hoitoihin ja taudinkulkuun väestötasolla liittyvät monimutkaiset ilmiöt ja faktat kielelle, jonka liki jokainen tajuaa
37 Demokraatti OLEN AINAKIN KUVITELLUT OLEVANI MAAILMAA PARANTAVA PUUNHALAAJA. 37 Demokraatti de_28042022_36.indd 37 de_28042022_36.indd 37 20.4.2022 11.35 20.4.2022 11.35
– Se on pitkä tarinansa, mutta toivon mukaan hyvässä vaiheessa. – Siihen aikaan se tarkoitti, että lapsi joutui huutolaislapseksi. Vastaan siis Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksesta siirtyvästä toiminnasta uudessa yhtiössä, Rämet kuvaa. Jos pääsykokeeseen olisi liittynyt haastattelu, en varmaan olisi tullut valituksi. Siksi ei ole olemassa oikein hyvää eläinmallia, jossa tutkia mykobakteeria. Opintoihin kuuluneessa pienryhmäkeskustelussa Rämetin vastausmurjaisu kirvoitti tiukkaa sanailua, kun osallistujilta kysyttiin miksi he olivat valinneet lääketieteen opinnot. RÄMET ON tehnyt tuberkuloosirokotteen kehitystyötä pitkään. Moni ryhmässä piti vastaustani vääränä. Rämetin mukaan lääketieteellisen haku oli yhdistelmä ajautumista ja sattumaa. Sellainen oli Mika Rämet vuosimallia 1990, kun hän tuona lamavuotena haki ja pääsi Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Käytännössä mykobakteeri infektoi vain kädellisiä eli se aiheuttaa tautia käytännössä vain ihmisille. Rokotetutkimuskeskuksesta Finvaciin siirtyviä kliinisiä rokotetutkimuksia on noin kaksikymmentä. 38 Demokraatti D-KASVO tutkimuksista, jota teemme vastaavalla tavalla Finvacissa. Rämetin hienosyinen huumori ja itseironia välähtelee säästeliäin annoksin esiin. Rämet huokaa kuullessaan kysymyksen, ei alistuneella, mutta kenties hitusen kärsimättömällä tavalla. Infektio voi johtaa keskenmenoon tai syntyvän lapsen vakavaan sairastumiseen. Halusin kommentillani haastaa sitä ajatusta, että terveydenhuoltoalalla toimitaan pelkästään auttamisen halusta. Kaikki isän puolen serkkuni ovat ruotsalaisia. Missä vaiheessa kehitystyö on. Hän tapasi vasta aikuisena uudelleen vanhemmat sisaruksensa. MATEMAATTISESTI LAHJAKAS, loogiseen ajatteluun suuntautunut ja totunnaisia ajatuskulkuja kyseenalaistanut nuorukainen. – Päädyin haluamaan Tampereen sijasta Ouluun. de_28042022_36.indd 38 de_28042022_36.indd 38 20.4.2022 11.35 20.4.2022 11.35. OLLAKSEEN LÄÄKÄRI ja tutkija Mika Rämetin lapsuudenkoti oli epätavallinen, ”harvinaisempi kuin yhden suhde tuhanteen”, kuten Rämet asian muotoilee. Tutkimuksia ovat esimerkiksi alle 12-vuotiaiden koronarokotteen, vakavia hengitystieinfektioita aiheuttavien RSV-virusten vastaisten rokotteiden ja nuorille naisille suunnatun sytomegalovirusinfektion vastaisen rokotteen kliiniset tutkimukset. Rakennuksilla työskennellyt isä ei ollut kansakoulun jälkeen opiskellut päivääkään. Vielä ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa hänen ajatuksenaan oli pyrkiä Tampereelle opiskelemaan poliittista historiaa tai kansainvälisiä suhteita. Tämä periaate höltyi myöhemmällä iällä. Hän muistelee, että lääkärinopintojen aikaan hänellä oli ”paha tapa pyrkiä provosoimaan keskustelua ja haastamaan muita pohtimaan omia näkemyksiään”. Isä oli sisaruksista nuorin ja vanhemmat sisarukset menivät Ruotsiin, kun hän itse jäi Suomeen. Raskauden aikana sairastettu sytomegalovirusinfektio on salakavala, sillä se on äidille yleensä lieväoireinen tai oireeton, mutta voi sairastuttaa sikiön vakavasti. Niin tai näin, seuraa kiinnostava maallikkotasoinen miniluento tuberkuloosirokotteen kehittämisestä. Rämetin vuonna 1937 syntynyt isä jäi orvoksi neljävuotiaana, kun molemmat vanhemmat kuolivat todennäköisesti tuberkuloosiin. Lääketiede tuntui siksikin kiinnostavalta, että ennakkokäsitysteni mukaan lääketieteessä opiskeltiin paljon ulkoa, ja se on minulle huonomuistisena vaikeaa, joten ajattelin siinä riittävän haastetta. – Vastasin hetken pohdinnan jälkeen siihen, että hyvä palkka ja yhteiskunnallinen status. Tieto herättää villin, puolihöperön ajatusleikin: jos sattuma olisi luritellut soittonsa toisin, Rämet saattaisi nyt kommentoida televisiokeskusteluissa Ukrainan sotaa vaikkapa Hanna Smithin ja Mika Aaltolan seurassa. Isovanhemmilla on ollut merkittävä, muovaava rooli Rämetille. – Ihmisen koulutustausta ei myöskään hirveästi määritä sitä, minkälainen ihminen hän on tai miten kykeneväinen hän on mihinkin asioihin. Sävystä on aistivinaan jo seuraavaa tutkimusvaihetta odottavan tutkijan turhautuneisuutta. TUBERKULOOSIA AIHEUTTAVA MYKOBAKTEERI ON TOSI MIELENKIINTOINEN. Vanhempien koulutuksen osalta kotitaustani on hyvin poikkeuksellinen. Siltä pohjalta minun on hirvittävän vaikea nähdä itseäni vaikkapa kovin sovinistisena, Rämet pohtii rauhalliseen tapaansa. – Vanhempieni suhde oli hyvin tasa-arvoinen koulutustaustaeroista tai sukupuolesta riippumatta. – Varhaislapsuudessa olin päivät isovanhemmillani hoidossa, en ollut lastentarhassa, millä on varmaan ollut sekä hyvät että huonot puolensa. Tuberkuloosi on tutkimuksenkin kannalta hankala tauti ja sen aiheuttava mykobakteeri on tosi mielenkiintoinen. – Olen ainakin kuvitellut olevani maailmaa parantava puunhalaaja, mutta kyllä lama-aikaan opiskelevana tietty taloudellinen turvallisuus tuntui myös houkuttelevalta, etenkin kun parikymppisenä olin liian ylpeä ottamaan vastaan rahaa vanhemmiltani. Hänen yliopistotutkinnon suomen kielestä suorittanut äitinsä työskenteli yläasteen rehtorina. Edelleen olen aika varma siitä, että olin siinä ryhmässä yksi niistä, jolle ne asiat merkitsivät vähiten
tutkijatohtori, Harvard Medical School, Boston 1999–2002 . sija; sarjassa oli 14 osallistujaa, joista yksi keskeytti . Rämet on tutkimusryhmineen ratkaissut tutkimuksen mallinnukseen liittyvän ongelman hakemalla tutkittavaksi mykobakteerien perheestä tuberkuloosia aiheuttavan bakteerin lähisukulaisen: kaloille kalatuberkuloosia aiheuttavan marinum-bakteerin. Seuraava askel on tutkia lupaavimpia kandidaatteja muissa eläinmalleissa. Esimerkiksi Rämetin isä sai todennäköisesti aikanaan tuberkuloositartunnan vanhemmiltaan. 39 Demokraatti MIKA RÄMET . Lisäksi pelaa tennistä ja ”toivoisi harrastavansa korkeakulttuurillista kirjallisuutta” . Anders Jahren nuoren tutkijan lääketieteen palkinto 2007 . – Olemme vääntäneet tuberkuloositutkimusta aika pitkään. kokeellisen immunologian professori Tampereen yliopistossa 2008 alkaen . Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja vuodesta 2020, Finvac Oy:n lääketieteellinen johtaja 1.4.2022 alkaen . lastentautien erikoislääkäri, lisäksi neonatologian erityispätevyys . Siten näemme olisiko se mahdollinen hoitomuoto myös ihmisille. lastentautiopin professori Oulun yliopistossa vuodesta 2014 . – Isäni toipui tuberkuloosista, mutta hän ei enää kävellyt oltuaan viikkokausia eristyksissä ja sänkypotilaana. Maailman väestöstä arvioidaan ehkä jopa kolmasosan arvellaan oireettomina kantavan tuberkuloosin aiheuttavaa mycobacterium tuberculosis -bakteeria. Mykobakteeri lymysi isän elimistössä kuitenkin piilossa vuosikymmeniä, kunnes selkänikaman murtuman jälkiseurauksina tuberkuloosibakteeri aktivoitui. JOS TUBERKULOOSIROKOTTEEN kehittäminen on hankala kokonaisuus täynnä monenlaisia yllätyksiä ja arvoituksia, on Rämetin mukaan myös tuberkuloosissa tautina samankaltaista mutkikkuutta. Olemme kokeilleet kymmeniä mahdollisesti toimivia rokoteaihioita kalamallissamme. de_28042022_36.indd 39 de_28042022_36.indd 39 20.4.2022 11.35 20.4.2022 11.35. haaveilee pitkistä vaellusmatkoista hienoissa maisemissa eri puolilla maailmaa IHMISEN KOULUTUSTAUSTA EI HIRVEÄSTI MÄÄRITÄ SITÄ, MINKÄLAINEN IHMINEN HÄN ON. harrastaa hiihdon lisäksi boulderointia, kiipeilyä ilman varmistusvälineitä matalissa korkeuksissa. yli 130 tieteellistä julkaisua . Rämetin ja tutkijakumppaneiden kehittämälle mahdolliselle rokotteelle on siis paljon tarvetta. vuonna 2022 Terva-hiihdon 69 kilometrin täydellä matkalla oman sarjan 13. Tutkijat käyttävät mallissaan seeprakaloja ja marinum-bakteeria löytääkseen toimivia mykobakteerin ja tuberkuloosin kukistavia rokoteaihiota
Huhtikuussa tilanne olikin aika lailla eri. Sitä postia tulee raivattua eri näköisinä aikoina. 2 Liikunta 3 TÄRKEINTÄ 3 Luonto ASIANTUNTIJAN ROOLI ON MONESSA MIELESSÄ HELPPO, ASIANTUNTIJAN EI TARVITSE MIELLYTTÄÄ. Käytännössä tämä kaksi vuotta on erinäköisistä syistä ollut aika intensiivinen. – Ehkä merkityksellisin tekijä oli vakava haittatapahtuma BCG-rokotteesta (tuberkuloosirokote), jonka näin toimiessani Tampereella lastenlääkärinä. Ajanjaksot tutkimuksessa on pitkiä. Asiantuntijan ei tarvitse miellyttää. – Joo, onhan tämä ollut aika työllistävää. Lupauduin tammikuussa 2020 tehtävään. Miltä yli kahden vuoden koronakurimus ja mediajulkisuus näyttäytyvät näin jälkikäteen yhden keskeisen mediaesiintyjän näkövinkkelistä. Olen miettinyt, että nyt korona-aika jatkuu ja sitten joskus aikanaan palataan normaaliin. Toimittaja varoitti tästä jo etukäteen ja kertoi, että asiantuntijoihin suhtaudutaan vähemmän aggressiivisesti. TUTKIMUSTA JA tutkimusryhmien johtamista, televisioesiintymisiä ja lehtilausuntojen antamista, omien tieteellisten julkaisujen kirjoittamista ja muiden vertaisarviointia sekä moninaisten tutkimukseen liittyvien asioiden hallinnointia. 1 Perhe Mitkä kolme asiaa ovat sinulle tärkeitä. Mutta että missä työn ja ei työn raja loppuu, Rämet tunnustelee ja jatkaa: – Ajatteleminen on tietyllä tavalla työtä ja jos olet hiihtolenkillä, niin saatatkin olla juuri silloin kaikkein eniten töissä. Olen kohtuullisen hyvä laittamaan puhelimen pois päältä, kun en ole töissä, mutta huono hallinnoimaan sähköpostiani. – Sekään ei ole sinänsä välttämättä mikään ongelma. Toisaalta minuun vaikutti myös vakavat imeväisten tuberkuloositapaukset sen jälkeen, kun vauvojen BCG-rokottamisesta yleisesti luovuttiin. Oliko tai onko tutkimustyö hänelle jonkinlaista älyllistä seikkailua ja löytöretkeilyä. – Taisi olla ensimmäinen kerta kun olin A-studiossa ja vastuuministeriä hiillostettiin lähetyksessä aika reippaasti maskihankinnoista. – Asiantuntijan rooli on monessa mielessä hirvittävän helppo. – Suhtaudun siihen lähinnä siten, että esiintyminen kuuluu työhön. Rämetin mielestä pandemia-ajan viestinnässä asiantuntijan erityisenä haasteena on se, että tietoa ei yksinkertaisesti ole ollut tai se on ollut hyvin vajavaista ja sirpaleista. Kehuista ja palkinnoista huolimatta Rämetistä saa sen vaikutelman, että hän viihtyisi varsinaisessa tutkijan ja tutkimusryhmien johtajan työssään paremmin kuin studiolamppujen paahteessa. Väitöskirjojen ohjaamista ja professorin hallintovelvollisuuksia. Jos esimerkiksi kysytään, että millainen on seuraava koronaviruksen variantti, sillä voi spekuloida, mutta sitä ei voi tietää. – Onhan siinä aika paljon ihan puhdasta ojankaivuuta. 40 Demokraatti D-KASVO Rämet sanoo, että tuberkuloosin rokotetutkimukseen hän päätyi monen tekijän summana. Rämet muistelee kuinka hän sai henkilökohtaista oppia sekä median toimintaan että mediaesiintymisiin jo pandemian alkuvaiheissa. Kerromme mitä mieltä olemme ja pyrimme perustelemaan miksi me olemme jotakin mieltä. Silloinhan fiilis oli vielä se, että onhan näistä erilaisista mahdollisista pandemioista varoiteltu aiemminkin, tuskinpa tämä Suomeen tai suomalaisiin tulee vaikuttamaan. KORONAPANDEMIA ON mediassa jäänyt Ukrainan sodan varjoon viime kuukausina. Työ ja työaika ovat hänelle liukuvia – sekä käsitteinä että käytännössä. de_28042022_36.indd 40 de_28042022_36.indd 40 20.4.2022 11.35 20.4.2022 11.35. – Minulla meni tosi pitkään siten, että tutkimustyö ei ollut minulle työtä. Isovanhempien kohtalo on varmasti ollut myös taustalla. Tiedolta on monesti puuttunut yleispätevyys. Toisessa aihepiirissä käsiteltiin puolestaan rokottamisia ja lasten koulunkäyntiä asiapohjaisesti ilman hiillostusta. Muun muassa näistä elementeistä Mika Rämetin työ koostuu
41 Demokraatti 41 Demokraatti de_28042022_36.indd 41 de_28042022_36.indd 41 20.4.2022 11.35 20.4.2022 11.35
KOLUMNI Kaarin Taipale kaarintaipale@gmail.com S veitsiläinen Henry Dunant järjesti vapaaehtoisia auttamaan Solferinon taistelun uhreja Pohjois-Italiassa vuonna 1859. Kansainvälisellä rikostuomioistuimella (ICC) on kuitenkin keskeinen rooli silloin, kun kansalliset syyttämistoimet eivät eri syistä ole mahdollisia.” TUOMIOJA HUOMAUTTI lopuksi, että “jotta sodan oikeussääntöjä noudatettaisiin, niistä täytyy myös olla saatavilla tietoa.” Kauhistuttaa, ettei näiden sopimusten tuntemus näytä kuuluvan kaikkien sotilaiden koulutukseen. Esimerkiksi henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen (1997) on ratifioinut jo yli 160 valtiota, Suomi vuonna 2011. Suojeltuja kohteita kuten sairaaloita tai kouluja vastaan ei saa hyökätä. Humanitaarinen oikeus ei ota kantaa siihen, onko valtiolla oikeutus aseellisen voiman käyttöön. Säännöt rajoittavat kuitenkin voimankäyttöoikeutta määrittelemällä, kenelle ja millä tavoin voimankäyttö on sallittua. Siitä, onko kyse laittomasta hyökkäyksestä vai oikeutetusta itsepuolustuksesta, säädetään YK:n peruskirjassa. Kaikki maailman valtiot ovat sisällyttäneet ne lainsäädäntöönsä. Säännöt suojelevat niitä, jotka eivät osallistu taisteluihin. Esipuheessaan silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti muun muassa sotarikosten tuomittavuutta: “Rankaisemattomuuden vähentäminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista kuten sotarikoksista, on yksi Suomen ulkopolitiikan painopisteistä. OIKEUSSÄÄNNÖT ON laadittu tilanteisiin, jossa osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Suomen kansallinen yhdistys perustettiin 1877. Näistä rikoksista syyttäminen on ensisijaisesti valtioiden vastuulla. 42 Demokraatti Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija. Genevessä 1863 perustetusta toimikunnasta muodostui Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Lähteet: SPR ja ulkoministeriö Sotarikos ei vanhene SOTARIKOKSISTA SYYTTÄMINEN ON ENSISIJAISESTI VALTIOIDEN VASTUULLA. ULKOMINISTERIÖN JULKAISU Sodan oikeussäännöt (2016) sisältää Geneven sopimukset ja muut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Sodan oikeussäännöt ovat osa kansainvälistä oikeutta. Humanitaarinen oikeus tunnustaa sodan realiteetit ja taistelevien osapuolten tavoitteet. Hän esitti, että kaikkiin maihin perustettaisiin järjestö avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa ja että haavoittuneiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin. Ne kattavat haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden aseman, sotavankien kohtelun sekä siviilihenkilöiden suojelun sodan aikana. Kiellettyjä ovat muun muassa väkivalta, kidutus, nöyryyttävä kohtelu ja murha. de_28042022_42.indd 42 de_28042022_42.indd 42 14.4.2022 15.19 14.4.2022 15.19. HUMANITAARISEN OIKEUDEN ytimen muodostavat ICRC:n aloitteesta syntyneet Geneven sopimukset (1949)
Ja saatan tarkoittaa tällä muutakin kuin ison moottoripyörän ostamista ja puolison vaihtamista nuorempaan. Mutta toisaalta – hyvät naiset ja herrat – ikä, aivan kuten rasvaprosenttikin, on vain numeroita. Onko tässä kyse juuri siitä keski-iän kriisistä. Moni odottelee, että näillä kilometreillä juhlinta alkaisi näkyä jo kasvoistanikin, mutta katsokaapas minua – rasvaus ja puuterikerroshan pitävät hipiän nuorekkaana! Lääkärini on tosin yrittänyt varoitella, että elän kuin veitsenterällä – rasva ja muut ikuisen vapun oheistuotteet aiheuttavat kuulemma ennen pitkää veritulpan ja kenties tämän maallisen kehoni lopullisen romahduksen. Pitäisikö tästä huolestua, ilostua vai vaihtaa lääkäriä. Turha murehtia minkälainen naama sieltä peilistä katsoo – se on mikä se on. Juhlat kuin juhlat hoidetaan riehuen loppuun asti, vaikka väkisin. Tunnustan, että tämä luonteenpiirre on jopa kärjistynyt viime vuosien aikana. 43 Demokraatti Snoop Dóg 56-vuotias tietäjä P eilistä katsoo uteliaan näköinen tyyppi, joka ottaa elämästään ilon irti. Mottoni on: ”Jokainen vuosi on juhlavuosi”. Nykyään myönnän kokevani myös levottomuutta siitä, että tässäkö tämä on vai olisiko elämällä tarjota vielä jotain uutta ja jännittävää, muutakin kuin tomusokeria kahvilan pöydällä. Minusta tärkeintä on vain iloita tästä elämästä. Henkilökohtaisesti voin sanoa, tämä on jopa ylivoimaisesti paras kokemus, mitä kohdalleni on sattunut. Omaksi yllätyksekseni olen aika raivostuttavan pedantti luonteeltani. KASVOT PEILISSÄ Toteutus ja meikki: Rinkelitalon kennel de_28042022_43.indd 43 de_28042022_43.indd 43 20.4.2022 11.38 20.4.2022 11.38
Mandrilli. 44 Demokraatti Pieni suuri SERKKU NÄYTTELY Rengashäntämaki. 44 Demokraatti de_28042022_44.indd 44 de_28042022_44.indd 44 20.4.2022 10.29 20.4.2022 10.29
de_28042022_44.indd 45 de_28042022_44.indd 45 20.4.2022 10.29 20.4.2022 10.29. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat National Museum of Scotland, Vapriikki/Saarni Säilynoja Hanumaani on Vapriikin Apinatnäyttelyn komistuksia. 45 Demokraatti Gorilla. 45 Demokraatti KULTTUURI Museokeskus Vapriikin apinakatselmus valistaa ja viihdyttää
Skotlannin kansallismuseon tuottaman näyttelyn dioraamat on rakennettu viitseliäästi. Vähän modernimman museoteknologian avulla voi esimerkiksi testata tietämystään apinoiden elintavoista kuten ravinnonhankinnasta. Primates) nisäkäslahkollemme. Viimeksi mainittuun taas kuuluvat meidän karvattomien maantallaajien lisäksi gorillat, simpanssit ja orangit, joista vain viimeksi mainitulla on käytössään vielä se yksi ylimääräinen, useimmille apinalajeille ominainen tarttumakapistus: häntä. Siinä roolissa näyttelyssä kävijä pääsee toki testaamaan omia apinamaisia kykyjään vaikkapa kiipeilypuissa. de_28042022_44.indd 46 de_28042022_44.indd 46 20.4.2022 10.29 20.4.2022 10.29. Esimerkiksi sormieläinten kädellisheimoon kuuluvalla kissan kokoisella ai-ailla varpaat ovat likipitäen yhtä pitkät ja hoikat kuin sormet, ja niissä on käyrät koukkukynnet, joilla on hyvä tarttua ja kaivella toukkia puista. Niissä ”asustavat” apinat eivät tietenkään ole eläviä vaan ne ovat täyAi-ai. 46 Demokraatti KULTTUURI T arttumiseen sopeutuneet eturaajat eli kädet, muita lajeja suhteessa isommat aivot, eteenpäin katsovat silmät. Näyttelyn äänimaisema on monenkirjava ja kuuluva. LOPPUTALVESTA TAMPEREEN Museokeskus Vapriikissa avautunut, ytimekkäästi nimetty Apinat-näyttely käy läpi kaikki nuo 15 kädellisten heimoa, alle satagrammaisista hiirimakeista ja kummittelijoista 150-kiloisiin gorilloihin. On suurisilmäisiä puoliapinoita loreja, on nimensä mukaista mekkalaa pitäviä mölyapinoita, on graafisesti ihastuttavia rengashäntämakeja, kirjavanaamaisia mandrilleja, parrakkaita hanumaaneja, pitkäraajaisia gibboneja... Siihen kuuluu kaikkiaan 15 heimoa mukaan lukien isot ihmisapinat (Hominidae), joka siis on se ihmisten lokero. Eipä ihmisille ole suotu sitäkään etua, että meillä olisi suvereeni kyky tarttua myös alaraajoillamme esineisiin, oksiin tai orsiin. Yhdelle lavealle näyttelyseinälle levittäytyvä kädellisten sukupuu esittelee muun muassa kallomallein eri lajien, myös ihmisen, paikkaa evoluution historiassa. Siinä tärkeimpiä yhteisiä nimittäjiä meidän kädellisten (lat. Se antaa osviittaa siitä, minkälaisessa ääniympäristössä apinayhteisössä elellään – siis fiinimmin sanottuna polyfonisessa, karummin ilmaisten meluisassa. Ihmisiä ei näyttelyn dioraamoissa eli kolmiulotteisissa maisemamallinnuksissa sentään näy, me saamme olla näyttelyssä vierailijan osassa. Ihmisiltä sekä lähisukulaisiltamme gorilloilta ja simpansseilta se on evoluution myötä typistynyt pois
... makeihin lukeutuvan suurisilmäisen ai-ain madagaskarilainen nimi on fady eli paha, koska sen uskotaan tuovan huonoa onnea tai jopa kuolemaa. kädellisten aikakauden lasketaan fossiilitutkimusten perusteella alkaneen noin 66 miljoonaa vuotta sitten eli samoihin aikoihin kuin dinosaurusten aika maapallolla päättyi. vaikka useimmat kädellislajit ovat hyvin persoja makealle, jotkin apinalajit kuten hanumaanit ja langurit ovat täysin välinpitämättömiä imelille herkuille. 47 Demokraatti tettyjä eläimiä. ... YKSI NÄYTTELYN KESKEISIMMISTÄ TEEMOISTA ON MONIEN KÄDELLISLAJIEN UHANALAISUUS. Ne ovat villieläimiä, leikkikaluja haluavat voivat ostaa sellaisia vaikkapa museokaupan pehmo-otusbokseista. Niitä ei ole pyydystetty tähän tarkoitukseen luonnosta, vaan ne ovat olleet lähinnä eläintarha-asukkeja. Näyttelyn yksi keskeisimmistä teemoista on monien kädellislajien uhanalaisuus, sukupuuton riski ja näitä uhkia torjumaan eri maanosissa organisoitu suojelutyö. Livenä apinoita on nähtävänä näyttelyn lukuisissa videotallenteissa, jotka täydentävät dioraamojen näkymiä. Siksi näitä jännän näköisiä pikkuotuksia tapetaan yhä suruttomasti taikauskosyistä. monet pienemmät kädelliset kuten galagot, marmosetit ja tamariinit elävät pääasiassa kasvikumilla eli puunkuoresta erittyvällä erittäin kaloripitoisella maitiaisnesteellä. sukupuutto uhkaa nykyisin lähes joka toista kädellislajia niiden elinympäristöjen pirstaloituessa ja kadotessa kokonaan ihmisen toiminnan kuten rakentamisen seurauksena. ... ... ... Siinä sivussa tulee alleviivatuksi myös se, että vaikka internetin epämääräisessä maailmannäyttelyssä esitellään söpöjä tai hassuja videoita karvaisista sukulaisistamme, apinat eivät sovellu lemmikeiksi. Apinat-näyttely on avoinna Museokeskus Vapriikissa Tampereella 23.10.2022 saakka ti–su klo 10–18. de_28042022_44.indd 47 de_28042022_44.indd 47 20.4.2022 10.29 20.4.2022 10.29. ... ... monilla kummittelijoiden heimon apinoilla silmät ovat suuremmat kuin aivot. lähes kaikki maailman makit asuvat Madagaskarin saarella eteläisen Afrikan itärannikolla, eikä niiden tulevaisuus näytä valoisalta: sen jälkeen kun ihminen tuli saarelle noin 1200 vuotta sitten, sen metsistä on kaadettu noin 80 prosenttia. Et ehkä tiennyt, että... fossiililöydösten perusteella suurin tunnettu kädellislaji on ollut jättiläisapina gigantopithecus blacki, joka saattoi painaa yli 400 kiloa. Myös ihmisen saarella harjoittama säälimätön metsästys on vienyt monet makilajit sukupuuton partaalle. ..
Mutta taide voi tehdä yksityisestä yleistä ja yleismaailmallista. Hän piti itseään poikkeusyksilönä ja ihanteellisena kommunistina, jolla oli oikeus tuhota luokkaviholliset. Hän valittaa oikeudenkäynnissään: ”Elämäni oli liian mutkikasta tavallisille ihmisille.” (s. 99) Miehestä tuli tyypillinen, jopa kliseinen psykopaatti, jonka rikokset pahenivat ajan mittaan. Siinä tuntui olevan liiaksi sille päivälle. Erityisen syvällisiin tulkintoihin psykopatiasta, sarjamurhista, uskonnosta tai politiikasta ei siinä päästä, mutta koska Johannes-Andreas on lähinnä trilleri, sen mustavalkoisuuden voi antaa anteeksi. Kaupon kanssa tällaista tuskin olisi tapahtunut.” (s. DOKUMENTAARISESTA Kylmäverisesti-rikosromaanistaan (1966) tunnettu Truman Capote lohkaisi kerran, ettei totuuden saa antaa pilata hyvää tarinaa. Se on kirjoitettu murhaajan ja hänen vaimonsa Pillen näkökulmista, eikä kumpikaan heistä ole miellyttävä tuttavuus. Hytösen teoksesta muotoutuu sekä psykologis-yhteiskunnallinen ruumiinavaus että vetävä trilleri siitä, miten pahimpaan päädyttiin. Fiktiivinen Johannes-Andreas väittää rikoksiaan välttämättömiksi jumalattomassa maailmassa ja Pille toistelee, ettei hänellä ollut muita vaihtoehtoja kuin myötäillä miestään. Hytösen kirjakin on, oikein tai väärin, hänen tulkintansa totuudesta. Hän olisi oletettavasti syyllistynyt vielä pahempaankin, mutta jäi kiinni ja hirttäytyi sellissään. Tästä päätellään, että hänellä oli jakautunut persoonallisuus: ”Hänen isänsä sanoi minulle joskus, että hän on välillä Johannes, välillä Andreas.” (s. 15), siis paljon kamalampi kuin sitä seurannut demokratia Virossa. En voinut ymmärtää miten olin joutunut tällaiseen tilanteeseen. Romaanin henkilöt eivät ota vastuuta ajatuksistaan ja tekemisistään, vaan pysyvät kuin pieninä lapsina. Tätä kylmäävää tapausta penkonut Ville Hytönen (s. Hytönen on kiinnostunut pahuudesta ja etenkin siitä, miten se voitaisiin pysäyttää. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Jyri Pitkänen E päinhimillinen järjestelmä tuottaa onnettomia kansalaisia. Neuvostoliittoon pakkoliitetyssä Virossa tapahtui kauheita 1980-luvun alussa, kun Johannes-Andreas Hanni (1957–1982) murhasi kolme ihmistä ja harrasti kannibalismia. Miksi he eivät saisi tehdä juuri niin kuin haluavat. 175) Päähenkilöt, kaksi erittäin epäluotettavaa kertojaa, ovat parantumattoman itsekkäitä, eikä Hytönen anna kummankaan heistä pestä käsiään vastuusta. 48 Demokraatti KULTTUURI Ville Hytönen: Johannes-Andreas Like 2022, 328 s. Vastoinkäymisiin, virheisiin ja rikoksiin löytyy aina ulkopuolinen syyllinen, kuten vanhemmat, kommunismi tai uskonto. Vain mies syyllistyi murhiin, mutta myös rikoksista vaikeneminen oli rikos Neuvostoliitossa, ja siksi nainenkin tuomittiin vankeuteen. Asianosaiset sanovat Johannes-Andreas-teoksestakin varmasti, että se on täyttä valetta tai ainakin reipasta liioittelua. Esimerkiksi Neuvostoliide_28042022_48.indd 48 de_28042022_48.indd 48 14.4.2022 11.05 14.4.2022 11.05. Kirjassa annetaan kuitenkin runsaasti tilaa myös elämänkumppani Pillelle, josta piirtyy kuva sekä naiivista että laskelmoivasta persoonasta. Romaanin ankeassa Neuvostoliitossa halu kapinoida ja olla erilainen saa poikkeuksellisen sairaita muotoja. Hänenkin ajattelussaan ja toiminnassaan tuntuu olevan psykopaattisia piirteitä: ”Meidän olisi pitänyt mennä Kaupon järjestämiin naistenpäivätansseihin, mutta Andreas oli juovuksissa, pahapäinen ja kaiken lisäksi ihmisiä syövä murhaaja. Sekä Johannes-Andreas että Pille tulivat rikkinäisistä perheistä, joissa riitti fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Poliittinen rakennelma nähdään sekoituksena tylsyyttä, tasapäistämistä, kiusaamista ja vihaa. 1982) teki Hannin rikoksista Ylelle pitkän radiodokumentin Ihmissyöjä (2020) ja jatkaa nyt aiheen äärellä taideromaania, trilleriä ja true crimeä yhdistelevässä kirjassaan Johannes-Andreas. KIRJA Ihmispaholainen ja hänen muusansa Ville Hytösen trillerivetoinen sarjamurhaajaromaani on myös päähenkilönsä psykologinen ja yhteiskunnallinen ruumiinavaus. HYTÖSEN ROMAANISSA sadistista sarjamurhaajaa ja hänet synnyttänyttä neuvostojärjestelmää verrataan ehkä vähän liiankin osoittelevasti toisiinsa. 283) Niin Johannes-Andreas kuin Pillekin ovat päinvastaisista kuvitelmistaan huolimatta banaaleja ja pahoja ihmisiä, jotka lähinnä käyttävät muita hyväkseen. Mies nimettiin kahden apostolin, säyseämmän Johanneksen ja kiivaamman Andreaksen, mukaan. Se oli silkkaa väkivaltaa ”ylhäältä alas, vallan näyttämistä” (s
Tuleeko helvetinlieskojen jälkeen maailma, jossa me emme olisi vankeja. 53) Samaa sarjaa edustaa Johannes-Andreaksen halu kostaa vastoinkäymisensä tavallisille ihmisille: ”Täällä tuoksui rauha ja virolaisuus. On vain oikein, ettei Hytönen esitä Hanniakaan sankarina, joka tämä haluaa epätoivoisesti olla. 49 Demokraatti ton esittäminen avovankilana tai suorastaan helvettinä on aika ilmeinen päätelmä: ”Jos minun vanhempieni Jumala oli rakentanut Viron ja Saatana sitten vallannut sen, en tiedä tuleeko Saatanan jälkeen vielä jotain uutta. Minä halusin vastustaa sellaista pikkuporvarillisuutta.” Sarjamurhaajien pahuus ylittää helposti käsityskykymme, mistä syystä heistä on vaikea sanoa paljoa järkevää. Hannin epäinhimillisyydestä jää kuitenkin vielä jonkin verran käsittelemättä Ihmissyöjä-radiodokumentin ja Johannes-Andreas-romaanin jälkeenkin. Ehkä olimme jo sillä matkalla.” (s. Tämän vahvistaa EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimus 2021. TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI Lapintie 3a, 33100 Tampere Lapintie 3a, 33100 Tampere puh. 0207 288 388 komediateatteri.fi ESITYKSET AJALLA 8.6.-6.8.2022 SEPPO JOKISEN JA PANU RAIPIAN NÄYTELMÄ OHJAUS PANU RAIPIA de_28042022_48.indd 49 de_28042022_48.indd 49 14.4.2022 11.05 14.4.2022 11.05. Liity sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon: turva.fi/turvaan MAAILMANENSI-ILTA KATETUSSA MAAILMANENSI-ILTA KATETUSSA KESÄTEATTERISSA 9.6.2022 KESÄTEATTERISSA 9.6.2022 TOMMI RAITOLEHTO TUUKKA HUTTUNEN KAISA HELA JARI AHOLA ROOLEISSA mm. 0207 288 388 komediateatteri.fi puh. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 “Vakuutusyhtiö, josta saat vastinetta rahallesi.” Tämä ei ole mainoslause, vaan asiakkaidemme suusta kuultua: Kaikista Suomen vakuutusyhtiöistä Turvan asiakkaat kokevat saavansa eniten vastinetta rahalleen
Teksti Rolf Bamberg D okumenttielokuvissa on kyllästymiseen asti ja myös hatarin perustein käytetty epiteettiä ”intiimi henkilökuva”. On jotenkin ihastuttavaa, ettei tuota huokailuhittiä käsitellä dokumentissa millään lailla, vaikka Jane Birkinin ja Serge Gainsbourgin yhteiseloa muuten muistellaan. 50 Demokraatti KULTTUURI Jane Birkin ja Charlotte Gainsbourg puhuvat lähikosketuksessa. Tiheitä äiti-tytär-juttuja de_28042022_50.indd 50 de_28042022_50.indd 50 20.4.2022 10.37 20.4.2022 10.37. moi non plus -kappaleesta. Brittisyntyinen Birkinhan emigroitui pysyvästi Ranskaan jo 1970-luvulla, jolloin Charlottekin syntyi. Äiti ja tytär pohtivat muun muassa keskinäistä suhdettaan aikojen saatossa sekä yhteneväisyyksiään ja eroavaisuuksiaan äiteinä. Juttu kulkee kävelyretkillä, keittiössä, koiranhankintareissulla, puutarhahommissa, makuuhuoneessakin, jossa Charlotte kuvaa nukkuvaa äitiään. He puhuvat myös vanhenemisesta ja jonkin verran töistäänkin. Kamera kurkistelee lavalle kulissien takaa, taltioi kirkkaimmasta loistostaan jo hiipuneen tähden kohtaamisia uskollisten faniensa kanssa, ja kuvaa jännittyneitä tunnelmia ennen lavalle astumista; New Yorkissa Charlotte on itse äitinsä konsertin vierailijaesiintyjänä. Erityisesti näyttelijänä mutta myös laulajana mainetta niittäneen Charlotte Gainsbourgin esikoisohjaus Jane by Charlotte lupaa intiimiyttä jo nimellään, ja lupaus pitää. SUOMESSA JANE Birkin taitaa olla tunnettu pääasiassa juuri Serge Gainsbourgin kanssa vuonna 1969 levyttämästä J’taime... by Agnès V.) Se, että Gainsbourgin dokumentin fokuksessa on hänen äitinsä, 1970-luvun populaarikulttuurin ikonostaasiin nostettu näyttelijä-laulaja Jane Birkin, ei yksin tenhoa, vaan Gainsbourgin elokuva johdattaa katsojan sukupolvien ketjuun, joka ulottuu Birkinin vanhemmista Gainsbourgin omiin lapsiin. Ne intiimeimmät hetket koetaan kuitenkin kotipiirissä Normandiassa. (Nimi on myös kunnianosoitus suuren elokuvantekijän Agnes Vardan vuoden 1988 filmiesseelle Jane B. Jane ja Charlotte piipahtavat Pariisissa muun muassa Sergen työhuone/asunnolla, jota ollaan museoimassa. Sellaisiksi on saatettu mainostaa täysin tavanomaisia filmipotretteja tai suurin piirtein jokaista henkilödokumenttia, jossa paljastetaan jotain kohteen julkisivun takaa. Tärkeässä roolissa, vaikkakin poissaolevana, on myös Charlotten isä, Ranskan 1970-80-luvun valtakunnanboheemi ja merkittävä lauluntekijä Serge Gainsbourg (1928–1991). Tuo pariskunnan rakasteluhetken auditiivis-laulullinen kuvaus nousi maailman hitiksi ja orgastisten huokailujensa ansiosta toki myös kohun kohteeksi: monessa maassa biisi joutui oitis soittokieltoon. Siloittelemattomasti kuvattu dokumentti seuraa 75-vuotiaana yhä aktiivisesti konsertoivaa Jane Birkiniä myös tämän esiintymismatkoilla niin Tokiossa kuin New Yorkissa
51 Demokraatti Kannanottona kirjepommit Ex-professori yrittää pysäyttää teknologisen kehityksen. Nyt asialla on Tony Stone, jonka edellinen elokuva oli dokumentti Peter and the Farm (2016). Erakko on myös Kaczynski, mutta hän taistelee mielestään paremman maailman puolesta. Harhakokemuksissaan hän löytää itselleen rakkauden kohteen, Beckyn. Esteettisistä ongelmistaan huolimatta Ted K on kuitenkin suht vakavasti otettava teos. Jane by Charlotte -elokuvan tiheä henkilökohtaisuus on katsojan kannalta paikon myös ongelma. Paradoksaalista on, että tämä vaihe alkaa, kun Ted pestautuu työhön kirjastoon eli aktivoituu yhteiskunnallisesti mallikelpoisella tavalla. Posthumanistisesti sävyttyneenä aikanamme Kaczynskin ajattelu löytää yhä syvemmin samastumispintaa ja ymmärrystä, kun taas hänen terrorisminsa ei tuomittavasta muuksi muutu. Stone tuo silti esiin myös Kaczynskin sympaattisia piirteitä. Moottorikelkkailijat ja motokrossaajat päristelevät vastaan ja lentokoneet päästelevät varoittamatta yliäänipamauksia. Luonnonrauhan radikaalia rikkoutumista vastaan raivotessaan mies alkaa lähetellä kirjepommeja viranhaltijoille ja johtohenkilöille. de_28042022_50.indd 51 de_28042022_50.indd 51 20.4.2022 10.37 20.4.2022 10.37. Klassinen pianosäestys kohtauksessa, jossa Kaczynski kävelee hidastetusti terroritekonsa paikalta, paljastaa ohjaajan alttiuden arveluttavimmille kliseille. Se kuvasi katkeroitunutta ja erakoitunutta maanviljelijää. Birkinin ja Gainsbourgin juttu luistaa niin luontevana ja Charlotten kameroista häiriintymättömänä, että ulkopuolinen ei aina tiedä keistä he vain etunimiä käyttäen puhuvat tai mihin tapahtumaan mikäkin viittaus liittyy. Hän opettaa matematiikkaa lapselle ja jollain tapaa sisäistää itsensä sosiaalisena olentona. Teksti Jukka Sammalisto T ed Kaczynskista (s. Ehkä ranskalaiskatsojille nämä asiat ovat selviä kuin pläkki, mutta hatarammilla pohjatiedoilla varustettu on vaarassa pudota käänteissä kärryiltä. ELOKUVA Ted K Ohjaus: Tony Stone Pääosassa: Sharlto Copley 2021, 120 minuuttia Ensi-ilta 6.5. Sähköttömässä metsäkämpässä ja luonnon helmoissa elellessä ei kuitenkaan pääse täysin irti nykymaailman ärsykkeistä. Jane by Charlotte Ohjaus: Charlotte Gainsbourg Pääosissa: Jane Birkin, Charlotte Gainsbourg (dokumentti) 2021, 88 min. Modernin teollisen yhteiskunnan teknologinen kehitys on pysäytettävä. Tulla suljetuksi ulkopuolelle. Puheissa vilahtelee haikeudella myös Charlotten vuonna 2013 menehtynyt isosisko Kate, joka syntyi Jane Birkinin ja elokuvasäveltäjä John Barryn liitosta 1960-luvulla. Näyttelijäntyötä hallitseva Sharlto Copley suoriutuuu moitteetta ehdottoman mielenmaiseman heittelyistä. Musiikki on monipuolista Beethovenista Van Der Graaf Generatoriin, mutta sitä on liikaa. Jane (edessä), Charlotte ja kamera. Ongelmalliset perhesuhteet raottuvat Kaczynskin ailahtelevilla monologeilla puhelinkopeissa. Jälkigooglaus tulee siksi tarpeeseen. 1942) eli Unabomberina vuosina 1978– 1995 kirjepommeja lähetelleestä entisestä professorista on tehty aiemmin ainakin tv-elokuva, näytelmä ja tv-sarjan kausi. Äiti, tytär ja usein heidän kohtaamisissaan näyttäytyvä tyttärentytär Jo ovat kuitenkin niin aidosti mitään roolia esittämättä läsnä, että heitä kuuntelee ja katsoo kernaasti, vaikka ei aina tarkasti tietäisikään, mistä on puhe. ELOKUVA Charlotte tosin ei tee minkäänlaista numeroa aika menestyksekkäästä näyttelijäurastaan. Ensi-ilta 29.4
Kylätaskun näytelmän Runar Karlsson, epävarma maalaispoika, jota aletaan kiihtyvällä vimmalla epäillä häntä muutamaa vuotta nuoremman Kyllikki Laihon surmaamisesta, on nykytermeillä maalitettu jos kuka. Näyttelijöille tämä uusi asetelma on ollut kiinnostava eksperimentti. Kirjailija otti viitisenkymmentä vuotta sitten draamansa pohjaksi kaksi koko kansakuntaa kuohuttanutta ja selvittämättä jäänyttä 1950-luvun surmatapausta, mutta ei kirjoittanut murhamysteeriä vaan tutkielman suomalaisesta kollektiivisesta surusta ja vihasta. Ratkaisu, johon tottuminen vie katsojalta oman aikansa, kyllä liudentaa mustavalkoisuutta, joka Kylätaskun näytelmässä vähän hiertää. Näyttämön kovin luu, äijien äijä, on Runarin isäpuoli Härkä-Heikki, jota esittää mehukkaasti ja hienovaraisesti parodioiden Eeva Soivio. Näytelmää kavahdettiin aikoinaan monen teatterin vanhoillisessa päättäjäportaassa, radikaali nuori taiteilijapolvi taas kohotti sen jalustalle. JOUKKOSUGGESTIOLLA SYNTYVÄ viha ja kauna, mustamaalaus, nuorten ihmisten roolipaineet, kätköön jäävä hyväksikäyttö – jotain tuttua on tuossa näytelmän hämäläiskylän henkisessä ilmapiirissä. Lopputuloksena Runar murtuu, kun oma äitikin hänet kieltää, ja tappaa itsensä pidätyssellissä. Mutta Maijala löytää, varsinkin alkujaksolla, myös hierarkiseen umpiyhteisöön kätkeytyvät koomiset piirteet. Kyllikki (Paavo Kinnunen, vas.) ja kylän väkeä (Eeva Soivio, Niko Saarela, Juho Milonoff). Se näkyy katsojallekin. Kyllikki taas näyttäytyy Paavo Kinnusen esittämänä korostuneen julmassa ylisuojelun ja hyväksikäytön ristivalossa. Se, että Maijala on kääntänyt näytelmän roolijaon ympäri eli että kaikkia miesrooleja tekee naisnäyttelijä ja päinvastoin, ei näytelmän kokonaisuuden kannalta ota jos ei juuri annakaan. Kyläyhteisö, jossa #metoo-liikkeellä olisi työsarkaa, on kaksinaismoralismissaan kammottava. Tässä ajassahan nuo samat teemat pulpahtelevat pintaan tuon tuosta sosiaalisen median roolista puhuttaessa. de_28042022_52.indd 52 de_28042022_52.indd 52 20.4.2022 11.48 20.4.2022 11.48. 52 Demokraatti KULTTUURI Jussi Kylätasku: Runar ja Kyllikki Kom-teatteri Ohjaus ja sovitus: Lauri Maijala – Lavastus: Markku Pätilä – Puvustus: Sari Suominen – Valot: Tomi Suovankoski – Äänisuunnittelu ja musiikki: Jani Rapo – Maskeeraus: Leila Mäkynen – Rooleissa: Ella Mettänen, Paavo Kinnunen, Niko Saarela, Satu Silvo, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Kati Outinen, Karoliina Niskanen, Juho Kuusamo, Lotta Lindroos TEATTERI Punainen kuin viha Moderni draamaklassikkomme iskee Kom-teatterissa enemmän ajankohtaisuudellaan kuin roolipelillään. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Noora Geagea J ussi Kylätaskun näytelmää Runar ja Kyllikki on vihattu ja rakastettu. Se oli monelle liikaa. Toki punahehkuinen viha hallitsee esitystä, väri kertautuu myös Markku Pätilän lavastuksessa ja ylöspanon yksityiskohdissa. Hämäläiskylän roolijakohan on jyrkkä eli ”äijät” päättävät ja äijäilevät ja ”muijat” pitävät pirttejä huoltopuolella pystyssä. Runar on Ella Mettäsen näyttelemänä entistä haavoittuvaisempi kohde lynkkausjoukoille. Patriarkaalisella moralismilla on kahdet kasvot, kammottavat ja naurettavat. Maijalan ratkaisulla jako tuntuu pehmenevän, kun joukko tiivistyy yksinuottisemmaksi voimaksi. Kun Kyllikkiä on nuoruutensa vaiheissa holhottu ja paapottu, kourittu ja väkisinotettu, hänen kuoltuaan yhteisölle tulee tarve peittää omia jälkiään nostamalla tikunnokkaan puolustuskyvytön nuori mies. Lauri Maijalan Kom-teatteriin ohjaama esitys ei ole niin synkkä ja ahdistava, kuin näytelmän peruskulku voisi antaa odottaa. On hämmästyttävää, että sinne jalustalleen Kylätaskun teos myös on jätetty pölyttymään: tällä vuosituhannella siitä on ammattiteattereissa tehty selvästi alle kymmenen toteutusta koko maassa
VAPPUNA VIETETÄÄN suomalaisen työn päivää, ja joillekin vapun juhlinta käy varmasti työstä. Kun saat ympyröityä kokonaan vaaka-, pystytai kulmasta kulmaan rivin, voit riemullisesti kiljaista: bingo! Palkinnoksi et tällä kertaa voita kinkkua tai kahvipakettia, mutta vapputunnelma nousee taatusti uudelle tasolle. Hätätilanteessa puheen voi pitää ilman megafoniakin. Lisää sanoja ja ilmaisuja voit kehitellä itse. Tänä vuonna pakkojuhlintaan voisi suhtautua toisin. Hyvällä tuurilla saat luotua aidon katsekontaktin puhujaan, jos tämä sattuu jossain kohdassa nostamaan nenänsä paperista. Naama punaisena kailottaminen värittää mukavasti vappupäivän meininkiä. Joku rohkelikko voisi käyttää vanhaa kunnon megafonia. Otsasuonet ja kaulavaltimot pullottaen puheeseen saa sellaista tunteen paloa, jota mikrofoniin kuiskailemalla ei voi saavuttaa. Kun bingolappu on valmis, kannattaa vapputorille mennä ajoissa ja asettua mahdollisimman lähelle puhujaa, jolloin äänen toistolaitteiden särinä ja vinkuminen eivät pilaa bingonautintoa. Tee jotain yllättävää, silloin nouset muutamaksi sekunniksi tv-uutisten ykkösaiheeksi ja uutistenlukija voi todeta: ”Lue puheesta enemmän nettisivuiltamme.” Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni SAMA KAIKU ON PUHEIDEN, KYLLÄ KORVAMME KUULEE SEN. Seuraavat neljä on myös hyvä ottaa mukaan: Työnantajan talutusnuorassa, Hyvinvointivaltion alasajo, Nuorten syrjäytyminen ja Aidosti työväen juhla. Rakenna itsellesi vappubingokortti! Voit laatia sellaisen ruudukon kuin haluat, mutta seuraavaksi ehdotan ilmaisuja 4 x 4 -ruudukkoon, jolla pääset hyvin alkuun. Nämä neljä ilmaisua ruudukossa ainakin kannattaa olla: Hyvät toverit, Tuloerojen kaventaminen, Yhdessä meissä on voimaa ja Oikeudenmukainen verotus. Lopuksi vinkki puhujille. Bingoamisen vaikeusastetta voi hieman nostaa lisäämällä lappuun ilmaisut: Ihmiskasvoista politiikkaa, Eläkeiän nostaminen, Pääoman vapaa liikkuvuus ja Kannustava sosiaaliturva. Loput neljä ehdotusta kuudentoista ruudun bingolappuun ovat: Eriarvoisuuden lisääntyminen, Kriisin syveneminen, Kasvottomat markkinavoimat ja Hyvää vappua! Jos haluat vielä laajentaa ruudukkoa, liitä mukaan ilmaisut: Arvoisa vappujuhlaväki, Työn orjat sorron yöstä nouskaa, Kuntarakenne on murroksessa, Sijoittajien vastuu ja Tuloerojen kaventaminen. de_28042022_52.indd 53 de_28042022_52.indd 53 20.4.2022 11.48 20.4.2022 11.48. Pitäisikö sääliä vapunviettäjiä, koska he joutuvat vuodesta toiseen kuuntelemaan samoja vappupuheita, vai onko myötätuntomme puhujien puolella, sillä heidän täytyy jälleen arpoa, minkä pölyttyneistä puheista kaivaisivat arkistoistaan. Ehkä tässä piilee äänen toistolaitteiden syvin olemus, koska ne toistavat äänen lisäksi myös puheiden tutut sisällöt. Sillanpään Vappumarssilaulua mukaillen: ”Sama kaiku on puheiden, kyllä korvamme kuulee sen.” Kököt kaiuttimet, ympärillä örisevät vapputoverit ja torikaiku takaavat, että vappupuheesta on vaikea saada selvää. Riisu pois passiivisen kansalaisen viitta harteiltasi ja osallistu vapputilaisuuksiin mieli ja korvat avoimina. Vapun poliittiset puheet on pidettävä, ja saattaa olla, että joku niitä kuuntelisikin, jos puhujilla olisi jotain uutta sanottavaa. 53 Demokraatti Ilo irti vappupuheesta M iten päin tämä nyt menee
54 Demokraatti Hauskaa vappua Solidaarista vappua! M us eo vi ra st o de_28042022_54.indd 54 de_28042022_54.indd 54 13.4.2022 15.07 13.4.2022 15.07
55 Demokraatti Europarlamentaarikot MIAPETRA KUMPULA-NATRI JA EERO HEINÄLUOMA Tilaa uutiskirjeet kotisivuiltamme: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Työtä työväenliikkeen eteen Euroopassa ympäri vuoden. Pidetään yhteyttä: @miapetrakumpula & @heinaluoma @miapetrakumpula & @eeroheinaluoma @miapetrakumpula & @eeroheinaluoma de_28042022_54.indd 55 de_28042022_54.indd 55 13.4.2022 15.07 13.4.2022 15.07
56 Demokraatti Liity Monna Kamun ja Jarmo Julkusen seuraan laulamaan Facebookissa ja YouTubessa @lauluottaakantaa Soittolista soi koko vappuviikonlopun pe 29.4. LAULUSTA ALKAA VAPPU ANNA LAHJA TULEVILLE SUKUPOLVILLE. sivistysrahasto.fi de_28042022_56.indd 56 de_28042022_56.indd 56 13.4.2022 15.12 13.4.2022 15.12. klo 12 lähtien
Hyvää vappua! Hyvää vappua! de_28042022_56.indd 57 de_28042022_56.indd 57 13.4.2022 15.12 13.4.2022 15.12. 57 Demokraatti Suojaako yleissitovuus työntekijää mielivallalta
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 58 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. de_28042022_58.indd 58 de_28042022_58.indd 58 19.4.2022 16.29 19.4.2022 16.29
Kolumni: Matias Mäkynen VEDESTÄ ENERGIAA Sähkönkulutus tuplaantuu Vedystä jalostetaan polttoainetta de_28042022_59.indd 59 de_28042022_59.indd 59 20.4.2022 9.37 20.4.2022 9.37. TEEMA Sähköistämällä päästään irti fossiilisista polttoaineista. 59 Demokraatti V ih re ä ve ty Pä äs tö tö n tu le va isu us
Vety on puhtain polttoaine ja sen energiakäytöstä syntyy vain vettä. Vetyä voidaan myös jalostaa sähköpolttoaineeksi, esimerkiksi synteettiseksi maakaasuksi. Vetyä ei ole maapallolla sellaisenaan, vaan se pitää valmistaa erikseen. 60 Demokraatti de_28042022_60.indd 60 de_28042022_60.indd 60 20.4.2022 9.57 20.4.2022 9.57. Uusilla energiaratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä sektoreilla. VEDYN VALMISTAMINEN elektrolyysin avulla vaatii sähköä. Suomeen rakennetaan paljon lisää päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia. 60 Demokraatti TEEMA VESIELEKTROLYYSIPROSESSI on tunnettu jo viime vuosisadan alkupuolella. Siinä vedestä valmistetaan vetyä
61 Demokraatti Sähköistäminen on ilmastoteko Päästöjen vähentäminen tulee halvemmaksi kuin sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Perinteisesti polttoaine on ollut kätevä, koska sitä voi kuljettaa ja ottaa käyttöön sitten, kun sille on tarvetta. Vedystä jalostettava sähköpolttoaine on avain ongelmaan. 61 Demokraatti de_28042022_60.indd 61 de_28042022_60.indd 61 20.4.2022 9.57 20.4.2022 9.57. Kyseessä on globaali trendi, Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo. Vetyä voidaan käyttää polttoaineena polttokennoissa tuottamaan sähköä esimerkiksi autoissa. – Sähköistäminen on keskeisessä roolissa päästöjen tiputtamisessa sekä meillä että muualla maailmassa. Teholähteen, esimerkiksi pariston, plusja miinusnapojen kautta syötetään sähkövirtaa suolaiseen veteen. Vetyä ei ole maapallolla sellaisenaan, vaan se pitää erikseen valmistaa. SÄHKÖN KÄYTÖN HAASTEENA on varastoiminen. Vety ja siitä jalostettavat sähköpolttoaineet ovat merkittäviä keinoja energiajärjestelmien sähköistämiseen. Miinusnavan kohdalla alkaa muodostua vetykaasua. Vety on puhtain polttoaine ja sen energiakäytöstä syntyy vain vettä. Kun prosessissa käytettävä sähkö on päästötöntä, voidaan rakentaa ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja. Vedystä voidaan jatkojalostaa synteettisiä polttoaineita, eli niin sanottuja sähköpolttoaineita, joilla pystytään tulevaisuudessa korvaamaan fossiilisia polttoaineita. – Sähköntuotanto on muuttumassa päästövapaaksi. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho K arkeasti yksinkertaistaen se menee näin. Tällä hetkellä suurin osa vedystä valmistetaan vielä maakaasusta, vaikka sitä voidaan tehdä myös vedestä elektrolyysiprosessin avulla. Vedyn varsinaista läpimurtoa tosin vielä odotellaan. Suuria edistysaskeleita on tapahtunut, ja erityisesti tuulija aurinkoenergia ovat lyöneet itsensä läpi. Napojen ympärillä alkaa kuplia, kun vesi hajoaa kaasuksi. Ne ovat nyt edullisia ja markkina kasvaa koko ajan
– Resepti päästöjen vähentämiseen on sähköistyminen, energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvat energialähteet. Isoissa kaupungeissa on kaukolämpöjärjestelmät, ja niissä todennäköisesti tarvitaan polttoainepohjaisia järjestelmiä huippukulutuksen aikana ja myös reservinä häiriötilanteille. Lund on myös ilmastopaneelin varapuheenjohtaja. Lämmityksen huippukulutus on talvella. – Polttoainetta tarvitaan edelleen myös merija lentoliikenteessä. POHJOISMAISSA SÄHKÖNTUOTANTO on arvioiden mukaan lähes kokonaan päästötöntä 2030-luvulle tultaessa. Perinteisesti polttoaine on ollut verrattoman kätevä, koska sitä voi kuljettaa ja säilyttää kanistereissa tai tankeissa, ja ottaa käyttöön sitten, kun sille on tarvetta. Varajärjestelmät täytyy saada luotettaviksi. Sähkön merkitys on tässä keskeinen, Lund sanoo. Siellä päästöjä voidaan toki vähentää kestävillä biopolttoaineilla tai sähköpolttoaineilla tulevaisuudessa tai näiden yhdistelmällä, Lund sanoo. – Ilman sähköistymistä on vaikea saada päästöjä todella alas. Mutta raudankin valmistuksessa voidaan koksi tulevaisuudessa korvata vedyllä. Sähköllä tuotettu energia auttaa muita sektoreita leikkaamaan päästöjä. Kun sähköistämisessä hyödynnetään päästöttömiä energialähteitä, kuten tuulivoimaa, ja käytetään sitä sähköautoissa liikenteessä tai lämpöpumpuissa lämmittämisessä, avautuu uusia mahdollisuuksia merkittäviin päästövähennyksiin monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä sektoreilla. Kovimpiin pakkasiin täytyy osata varautua, koska sähköjärjestelmä voi olla myös haavoittuvainen. Nykyisin sähkön osuus energian loppukulutuksesta on noin viidennes. Sähköistäminen vaatii vielä jonkin verran kehittämistä, koska nykyistä teknologiaa käyttäen kaikki energiaa vaativat toiminnot eivät taivu vielä luontevasti sähkökäyttöisiksi ja tarvitaan myös lisää joustavuutta sähköjärjestelmään. Vuonna 2050 osuus voi olla jo melkein puolet kulutuksesta. Nykyiset fosSÄHKÖN KÄYTÖN ONGELMIA OVAT VARASTOITAVUUS JA SÄHKÖJÄRJESTELMIEN HAAVOITTUVUUS. Sähkön käytön ongelmia ovat varastoitavuus ja sähköjärjestelmien haavoittuvuus. Se tarkoittaa, että sähkönkulutus tulee kasvamaan. 62 Demokraatti TEEMA Suomen ilmastopaneeli on juuri julkaissut Lundin kirjoittaman raportin, jossa esitetään tapoja muokata energiajärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi teräksen tuotannossa käytetään hiilestä valmistettua koksia rautamalmin pelkistämiseen. Samoin monet teollisuusprosessit tarvitsevat polttoainetta. – Jos kuluttajalla on polttoainekattila tai takka, niin sieltä tulee lämpöä, vaikka sähköt katkeaisivat. Kun on lämpöpumppu ja sähköt katkeavat, niin sitten ollaan liemessä ilman varajärjestelyä, Lund sanoo. de_28042022_60.indd 62 de_28042022_60.indd 62 20.4.2022 9.57 20.4.2022 9.57. Energiajärjestelmän sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kun energiankulutus ja etenkin lämmitys sähköistyy, niin sähkökulutuksen määrään vaikuttaa entistä voimakkaammin vuodenajat ja säät. Sähköistäminen tarkoittaa sähkön käytön lisäämistä eri sektoreilla. – Liikenteessä henkilöajoneuvot ja lyhytliikenne voidaan sähköistää nopeastikin, mutta raskas liikenne ja kaukoliikenne tarvitsevat vielä polttoainetta
– Jos on haittoja esimerkiksi tuulivoimasta, niin ei saa käydä niin, että yritys ottaa hyödyt ja kuluttaja saa haitat. Sama liittyy suurjännitekaapeleihin, joita vedetään maastoon. Päätöksiä ei tahdo syntyä, ei edes kieltäviä päätöksiä. – Näihin menee luultavasti jonkin verran aikaa. Nyt mittakaavaa pitäisi saada kasvamaan pioneeriprojekteista kohti laajempaa käyttöä. – Meidänkin skenaariossa sähkönkulutus kasvaa reippaasti ja tuotannon pitää myös kasvaa. Ja vedyn valmistus pitäisi myös saada fossiilittomaksi. 63 Demokraatti SÄHKÖNTUOTANTO ON MUUTTUMASSA PÄÄSTÖVAPAAKSI. – Kyse ei ole siitä, että pitäisi oikaista ympäristökysymyksissä tai kaventaa ihde_28042022_60.indd 63 de_28042022_60.indd 63 20.4.2022 9.57 20.4.2022 9.57. Maailmanpolitiikan kuohunta misten valitusoikeutta. – Lyhyemmällä aikavälillä näemme myös positiivista virettä yrityksissä, kun esimerkiksi sähköpolttoainetta kehitellään. Korvauskompensaatiot pitäisi silloin saada paikalleen, Lund sanoo. Suomessa aurinkoenergia on vain täydentävä muoto, mutta se alkaa olla hintatasoltaan houkutteleva kuluttajille. – EU:n tekemässä selvityksessä on Suomen kohdalla kiinnitetty nimenomaan näihin hallinnollisten prosessien hitauteen, Lund sanoo. Siinä vedestä valmistetaan vetyä. Niistä ei saa tinkiä, mutta käsittelyä täytyy nopeuttaa. VEDYSTÄ VALMISTETTAVA sähköpolttoaine voi olla tulevaisuudessa avain päästöttömyyteen niillä sektoreilla, jotka ovat polttoaineesta riippuvaisia. Hiilidioksidia lisäämällä se jalostetaan edelleen sähköpolttoaineeksi, esimerkiksi synteettiseksi maakaasuksi. Yhteiskunta auttaa pioneerityötä tekeviä yrityksiä riskien kantamisessa. Sähköpolttoaine ei ole tieteisfantasiaa. Tähänkin käytettävä teknologia on keksitty jo viime vuosisadalla. SÄHKÖISTÄMINEN ON suuri investointi, joka läpäisee koko yhteiskunnan. Nyt vetyä tuotetaan kustannussyistä pääasiassa maakaasusta. Euroopan unionissa on käynnissä vihreä siirtymä, eli unionin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ja riskit täytyisi pystyä jakamaan oikeudenmukaisesti. Niissäkin pitäisi ottaa ihmisen näkökulma huomioon. – Yleensä edullisempaa on ei-käytetty kilowattitunti kuin tuotettu kilowattitunti, Lund sanoo. Viime vuoden alussa käynnistyi Nesteen E-fuel-hanke, jossa tavoitteena on sähköpolttoaineiden suuren mittakaavan tuotanto ja kaupallistaminen. SUOMESSA HALLINNOLLISET prosessit jarruttavat uusiutuvan energian sähköistämishankkeita. Yhteiskunnan kannalta on siis hyvinkin edullista edetä tähän suuntaan. Energiatehokkuuden myönteiset vaikutukset menevät koko energiaketjun läpi eli energiantuotannossa ja -siirrossa sekä kulutuksessa. Esimerkiksi tuulivoiman rakentamisessa lupaja valitusprosessit venyvät. Mutta jos tehostetaan energian loppukäyttöä liikenteessä ja rakennetussa ympäristössä, niin säästettäisiin paljon energiaa ja rahaa, Lund sanoo. – Jos sähkön hintaa ajatellaan pidemmällä aikavälillä, niin sen pitäisi kaiken järjen mukaan nykyisestä jopa laskea, koska meille tulee halvempia tuotantomuotoja, Lund sanoo. – Tuoreessa IPCC-raportissa todetaan, että päästöjen rajoittaminen ja vähentäminen on halvempaa yhteiskunnalle kuin jos vain sopeudutaan ilmastonmuutokseen, joka toisi mukanaan suuria muutoksia ilmastoon ja maapallon ekosysteemeihin. Sama kehityskaari nähtiin aurinkoja tuulienergiassa sekä akkujen kohdalla, Lund sanoo. Lundin mielestä suomalaisessa politiikassa on energiankäytön tehostaminen jäänyt paitsioon. Asioiden rivakampi eteneminen vaatii tarkemmat suunnitteluprosessit. – Esimerkiksi sijoitteluja voidaan suunnitella tarkemmin eikä pistetä tuulivoimalaa sinne kauneimman niemen nokalle, kun se voidaan siirtää kilometrin tai parin päähän. Energiapolitiikassa on tällä hetkellä epävarmuutta, koska energian hinta on kasvanut. – EU:ssa on arvioitu, että vihreän siirtymän investointi tulee maksamaan noin pari prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa, Lund sanoo. – Kun mittakaava saadaan isoksi, hinta tippuu. Säästetty kilowattitunti vähentää siirron ja tuotannon tarvetta. Meidän skenaariossamme vuonna 2050 sähköpolttoaineet alkavat olla arkipäiväisiä, Lund sanoo. siiliset polttoaineet voidaan kuitenkin korvata vähäpäästöisillä ja jopa päästöttömillä vaihtoehdoilla tulevaisuudessa. Hankkeen yksi päämäärä on parantaa sähköpolttoaineen valmistamisen hyötysuhdetta. Lund heittää palloa myös alalle itselleen. Tehokkuuteen satsaaminen vähentäisi painetta myös sähkön kulutuspiikeistä, jotka ovat haasteellisia talviaikana. ja Ukrainan sota entisestään lisäävät epävarmuutta. Suurissa infrastruktuurihankkeissa ja tärkeissä yhteiskunnallisissa murroksissa on vaarana, että ”pienen ihmisen” asia unohtuu. EU-raportissa tuotiin myös esille, että valtio on ollut liian passiivinen aurinkoenenergian hyödyntämisen vauhdittamisessa. Hänen mukaansa yhteiskunta hyötyy sähköistämisestä myös siksi, että investoinnit luovat uutta työtä, ja yrityksiä tarvitaan toteuttajiksi. Vesielektrolyysiprosessi on tunnettu jo viime vuosisadan alkupuolella. Yhteistyössä on mukana yli kymmenen yritystä. Laaja käyttö on kauempana tulevaisuudessa, mutta Suomessa on jo suunnitteilla kymmenkunta merkittävän kokoluokan demonstraatiohanketta, joissa kokeillaan uutta tekniikkaa, Lund sanoo. Kauempana tulevaisuudessa siintää kuitenkin toivoa
Tynkkysen mukaan tekniset ratkaisut ovat hyvin tiedossa. – Keinoina ovat energiatehokkuuden parantaminen, energian säästäminen, korvaavan vähäpäästöisen energiantuotannon nopea lisääminen ja yhteiskunnan sähköistäminen. Raportin kiireellisten muutosten kärjessä on energiantuotanto. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii siirtymistä suuremmassa määrin sähkön käyttöön kaikilla sektoreilla, ennen kaikkea teollisuudessa ja liikenteessä. – Ilmaston ja energiaturvallisuuden näkökulmasta sähköistäminen on hyödyllistä. Kummankin ongelman ratkaisua auttaa se, että fossiilisista polttoaineista irtaannutaan niin ripeästi kuin mahdollista. Fossiiliset polttoaineet ovat runsaspäästöisiä, kun taas meidän sänköntuotantojärjestelmä on jo erittäin puhdas, Tynkkynen sanoo. Niillä voi olla etenkin kriisitilanteessa hyvinkin merkittävä rooli. – Toinen keino on, että vaihdetaan Venäjältä hankittuja polttoaineita muilla, esimerkiksi maakaasu öljyllä tai venäläinen metsähake kotimaisella turpeella. Tuulivoiman rakentamista voidaan lisätä niin, että sillä pystytään paikkaamaan väistyvää venäläiseen energiaan nojaavaa sähköä. VENÄJÄN ENERGIASTA ei pystytä luopumaan yhdessä yössä, mutta jos aikaa on pari–kolme vuotta, irtaantuminen on suhteellisen kivuton ja huokeahintainen. Ensiksikin hallitustenvälinen ilmastopaneeli julkaisi kolmannen IPCC-raportin, jonka mukaan ilmastotoimilla on todella kiire. Sähköistäminen on mahdollista tehdä kustannustehokkaasti, mutta edellyttää merkittäviä investointeja. 64 Demokraatti TEEMA Venäjän energiasta luopuminen on kivutonta E nergiaratkaisuihin kohdistuu nyt painetta kahdesta suunnasta. – Suomessa ei porata litraakaan öljyä eikä kaiveta kiloakaan kivihiiltä, kun taas sähköstä valtaosa tuotetaan Suomen rajojen sisäpuolella. Esimerkiksi maakaasua voidaan ostaa Qatarista tai Yhdysvalloista, Tynkkynen sanoo. Toiseksi Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on johtanut tilanteeseen, jossa EU haluaa irtautua venäläisestä energiasta. Kolmas ratkaisu on lisätä vähäpäästöisen energian tuotantokapasiteettia. – Nyt ilmastotyö ja energiaturvallisuuden parantaminen lyövät kättä, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sanoo. – Yksi ratkaisu on käyttää samoja polttoaineita kuin aikaisemmin, mutta hankitaan ne jostain muualta. NYT ILMASTOTYÖ JA ENERGIA TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN LYÖVÄT KÄTTÄ. Suo men de_28042022_60.indd 64 de_28042022_60.indd 64 20.4.2022 9.57 20.4.2022 9.57. SÄHKÖISTÄMINEN ON hyvä osaratkaisu sekä ilmastoasioihin että energiaturvallisuuteen. Keinot voidaan jakaa neljään laariin. – Neljäntenä on energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö. Keskipitkällä aikavälillä on mahdollista irtaantua Venäjän energian riippuvuudesta ja leikata Suomen energiajärjestelmän päästöt hyvin lähelle nollaa. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite lämpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen uhkaa jäädä haaveeksi
– Jotta meillä olisi toimiva päästötön sähköjärjestelmä tulevaisuudessa, täytyy mahdollistaa tuulivoiman merkittävä lisäys. ENNAKOITAVA sääntely-ympäristö on investointien kannalta avainasemassa. Maailmantaloudessa neljä viidesosaa käytetystä energiasta tulee yhä fossiilisista polttoaineista. – Vaikka sähkönhinta on noussut, niin sähköauto on niin paljon energiatehokkaampi kuin polttomoottoriauto, Tynkkynen sanoo. Vaikka öljyn ja sähkön hinnat nousisivat, niin muiden tekijöiden pysyessä samana, lämpöpumpun kilpailuasema muuttuu paremmaksi. Pitää mahdollistaa myös sähköverkon laajentaminen ja siirtoyhteyksien rakentaminen. Siihen ohjaavien toimien pitää olla johdonmukaisia eikä niitä muuteta tämän tästä, Tynkkynen sanoo. Se auttaa pitämään sähkön hinnan alempana. – Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja siitä pidetään kiinni. – Sama pätee lämpöpumppuihin. Yrityksien näkökulmasta täytyy olla mahdollisimman selvää, minkälaiset reunaehdot sanelevat liiketoimintaa. Se tekee niiden korvaamisesta sähköön perustuvilla ratkaisuilla kilpailukykyisempiä, Tynkkynen sanoo. Tästä näkökulmasta esimerkiksi tuore päätös keventää äkillisesti biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta luo epävarmuutta yrityksille ja heikentää investointiympäristöä. – EU:n päästökauppa toimii jo aika hyvin, mutta meillä on päästöjen hinnoittelussa joitakin aukkoja. de_28042022_60.indd 65 de_28042022_60.indd 65 20.4.2022 9.57 20.4.2022 9.57. Myös sähkön hinta on noussut, mutta sähköistämisellä saadaan energiatehokkaampia ratkaisuja, minkä vuoksi sähkö vetää tässä kisassa pidemmän korren. Ne ovat energiatehokkaampia kuin vaikkapa öljylämmitys. SÄHKÖAUTO ON NIIN PALJON ENERGIATEHOKKAAMPI KUIN POLTTOMOOTTORIAUTO. – Energian hinnan nousu tekee energiatehokkuusinvestoinneista aiem paa kannattavampia ja energiansäästöstä entistä houkuttelevampaa. Hän nostaa esimerkeiksi liikenteen ja lämmityksen. Se merkitsee muutoksia myös sähköjärjestelmään. – Öljyn, maakaasun ja kivihiilen hinta on noussut. Lentoliikenteen päästöjä ei hinnoitella niiden aiheuttaman vahingon mukaan, ja meillä maatalouden päästöjä ei ohjata käytännössä lainkaan millään taloudellisella ohjauksella. Muitakin keinoja voidaan tarvita, mutta maalle rakennettava tuulivoima vaikuttaa selvästi merkittävimmältä, Tynkkynen sanoo. vän korkea hinta, joka ottaa huomioon päästöjen aiheuttamat vahingot. ENERGIAN HINTA on ollut koholla, ja hintojen on arvioitu pysyvän korkeina ainakin ensi vuoden kevääseen asti. – Tulkintani on, että sähköistymisen ei pitäisi tässä tilantessa hidastua, vaan päinvastoin muuttua houkuttelevammaksi, Tynkkynen sanoo. – Jos yritys tekee investoinnin, se voi luottaa siihen, että investointi on järkevä myös myöhemmin. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi keskeistä on, että päästöillä on riittäEU:N PÄÄSTÖ KAUPPA TOIMII JO AIKA HYVIN. – Sitran selvityksen perusteella maalle rakennettavan tuulivoiman lisääminen on edullisin ja toimivin keino tuottaa tarvittavaa sähköä, kun kulutus kasvaa. 65 Demokraatti Venäjän energiasta luopuminen on kivutonta sähkönkulutus voi tuplaantua vuosisa dan puoliväliin mennessä. Sähköön satsaamisessa on myös se etu, että Suomeen on tulossa tänä vuonna ja lähivuosina merkittävästi lisää sähköntuotantokapasiteetta. Suomen Pankin asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa entisestään energian hintaa ja siten pitkittää nopean inflaation jaksoa
TOISAALTA ENERGIAMURROS ja Suomen edelläkävijyys antavat mahdollisuuden Suomen viennin vahvistamiseen. Sen antoi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC, jonka uusin raportti kertoi, ettei nykyisillä ilmastotoimilla tulla pysymään alle 1,5 asteen lämpenemisen rajan. Sen ansiosta Suomen sähköntuotanto on jo nyt lähes täysin päästötöntä. Pelastamalla maailman ja torjumalla ilmastonmuutoksen voimme myös vahvistaa oman hyvinvointivaltiomme pohjaa. Meillä toimii useita johtavia kansainvälisiä yrityksiä, jotka toteuttavat vihreää siirtymää ja yhteiskuntien sähköistämistä. Nyt on huolehdittava, että tämä osaaminen ja yritysten uudet tuotteet saadaan hyödynnettyä. 66 Demokraatti E nergiamurroksen vauhti on kiihtymässä. Osoituksena Suomen vahvuuksista toimivat ulkomaiset investoinnit muun muassa akkutehtaisiin, metsäteollisuuteen ja datakeskuksiin kuluvan keväänkin aikana. Kevään 2022 antama sykäys ilmastotoimille tullaan arvioimaan jälkikäteen, mutta voidaan ennakoida, että 2020-luvulla nähdään kiihtyvä järjestelmämuutos varsinkin energiassa, mutta myös aina kin liikenteessä ja ruoantuotannossa. Vaikutukset esimerkiksi ruokaturvaan tulevat tällöin olemaan suuret. Osana huoltovarmuustoimia olemme myös päättäneet nopeuttaa päästöttömän energian investointien käsittelyä eri viranomaisissa. Venäjän hyökkäys sai Euroopan maat heräämään – riippuvuus venäläisestä energiasta on saatava loppumaan mahdollisimman nopeasti. Nyt on aika uudelle suomalaiselle vihreälle teollisuuspolitiikalle. Kesällä käyttöön tuleva ydinvoimala sekä lähivuosina vielä voimakkaammin lisääntyvä uusiutuvan sähkön tuotanto tulee tekemään meistä sähköomavaraisia. KOLUMNI Teksti Matias Mäkynen, kansanedustaja (sd.) TEEMA de_28042022_66.indd 66 de_28042022_66.indd 66 20.4.2022 10.06 20.4.2022 10.06. SUOMELLA ON tässä vakavassa ja vaikeassakin tilanteessa useita valtteja käsissään. Suomen hetki SUOMEN ETU ON ILMASTON MUUTOKSEN TORJUNTATOIMIEN ETURINTAMASSA KULKEMINEN. Helmikuun lopussa saatiin myös toinen saman sisältöinen viesti. Puhdas energian tuotanto, energian varastointi, sähköllä tuotettavat polttoaineet, älykkäät sähköverkot ja sähköinen liikenne ovat kaikki aloja, joilla Suomessa on vahvaa osaamista ja kansainvälisiä yrityksiä. Lyhyelläkin aikavälillä etumme on ilmastonmuutoksen torjuntatoimien eturintamassa kulkeminen. Samalla puhdas sähkö lisää Suomen teollisuuden kilpailukykyä, kun päästöttömän sähkön hintaetu suhteessa fossiiliseen sähköön kasvaa. Murros tulee vaatimaan suuria investointeja, mutta lopputuloksena on paitsi päästöiltään pienempi, myös monin tavoin tehokkaampi ja turvallisempi yhteiskunta. Hallituksessa olemme jo päättäneet teollisuuden sähköveron laskemisesta EU:n minimiin. Parhaillaan käsittelemme eduskunnassa sähköistämisen tukea, jolla teollisuuden siirtymää sähköllä toimiviin prosesseihin vauhditetaan. Tällä yhdistelmällä pystymme houkuttelemaan myös tulevaisuudessa investointeja Suomeen ja huolehdimme paljon energiaa käyttävän teollisuuden kilpailukyvystä. Julkinen sektori voi omilla hankinnoillaan ja tarvittaessa pääomasijoituksilla, avustuksilla ja lainoilla olla tukemassa uusien teknologioiden nopeaa pääsemistä markkinoille
Suomen hallitus, Krista Kiuru kärjessä, on kyennyt terveyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuPUHEENVUORO den, talouden ja yritysten näkökulmasta maapallon kärkeä oleviin tuloksiin pandemian hoidossa. Tasavallan presidentin sanoin: ”tuona aamuyönä naamiot putosivat kasvoilta ja niiden alta paljastui kylmä sota”. Suomi on kyennyt oman ulkoja turvallisuuspoliittisen linjan ja vahvan puolustuksen turvin ylläpitämään rauhaa yli 75 vuotta. Venäjän toimet osoittavat, että meillä on hyvin arvaamaton ja aggressiivinen naapuri, jonka kanssa meillä on 1340 kilometriä maa rajaa. Tavoitteena on ollut vahvistaa hyvinvointivaltiota ihmisten ja ympäristön näkökulmasta paremmaksi sekä yritysten kannalta elinvoimaisemmaksi. 67 Demokraatti Paljon pelissä S DP on ollut nyt pari vuotta pääministeripuolue 16 vuoden tauon jälkeen. Maailmanlaajuinen koronapandemia on tappanut miljoonia ihmisiä eri puolilla maapalloa ja jatkaa edelleen. Antti Rinne kansanedustaja (sd.) de_28042022_67.indd 67 de_28042022_67.indd 67 14.4.2022 14.25 14.4.2022 14.25. On selvää, että Suomen ja suomalaisten pitää olla mahdollista elää tulevaisuudessakin turvassa ilman pelkoa. Reaktio kansalaisten keskuudessa on luonnollinen, koska Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan on romahduttanut luottamuksen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käynnistänyt arvioinnin tarpeesta muuttaa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Kaikesta edellä kuvatusta huolimatta haluan toivottaa kaikille hyvää Vappua! Venäjän toimet osoittavat, että meillä on arvaamaton ja aggressiivinen naapuri. Eduskunnassa käsiteltävässä selonteossa on punnittava eri vaihtoehdot. Tuskin kukaan oli ennalta nähnyt (arvannut) Venäjän käynnistävän sukulaiskansaansa, naapuriaan kohti täysmittaista, täysin oikeudetonta hyökkäyssotaa. Suomi on rakentunut turvalliseksi, vapaaksi, kaikkien mahdollisuuksia tukevaksi yhteiskunnaksi. HELMIKUUN 24. Kukaan meistä ei kyennyt vuoden 2019 aikana näkemään mitä tuleman pitää. Raaka hyökkäys ja Venäjän yhteiskunnan tuleva kehitys – suuri riippuvuus fossiileista viennissä ja talouden kehittymättömyys muutoinkin – pakottaa meidät miettimään, millaista lisäturvaa ja muutoksia ulkoja turvallisuuspolitiikkamme tarvitsemme suhteessa hyvin ennakoimattomaan tulevaisuuteen. Kansalaisten keskuudessa muuttunut turvallisuusympäristö on muuttanut suhtautumista sotilaalliseen liittoutumiseen, Nato-jäsenyyteen radikaalisti. Vuoden 2019 vaalien jälkeen neuvoteltiin viiden puolueen kesken tulevaisuuteen tähtäävä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan hallitusohjelma. Tästä on syytä olla ylpeä ja viedä viestiä ihmisten keskuuteen, jotta työ pääministeripuolueena voi jatkua vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. päivän aamuyö muutti erityisesti Euroopan, mutta myös globaalin turvallisuusympäristön kehikkoa hyvin olennaisella tavalla. Erityistä on ollut, että samaan aikaan hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin kunnianhimoista hallitusohjelmaa. Jos vakaa ja laaja analyysi johtaa kohti Nato-jäsenyyttä, sitä on haettava. Myös Suomen osalta
Maahan on ehdottomasti saatava ratkaisu, joka lisää terveydenhoidon ja yleensä hoiva-alan työn houkuttelevuutta. Ikääntyneen tai sairaan ihmisen ei aina ole helppo löytää oikeaa nappulaa. Olemme tottuneet ajattelemaan, että hyvinvointivaltion tulevaisuus on kiinni siitä, miten turvaamme työllisyyden ja yhteiset veroeurot. Päätös hoitotakuusta on talousviisas, vaikka maksaa alkuvaiheessa. Painakaa yksi jos tahdotte… Ajan varaaminen terveydenhuoltoon ja moneen muuhun julkiseen palveluun käy nykyisin näppärästi netissä. Ja usein lääkäriajan saaminen valuu liian kauas. Jos netti arveluttaa tai pelottaa, saa usein asioida piippausten ja napinpainallusten kanssa. Hallituksen kehysriihessä päätettiin hoitotakuun käyttöön ottamisesta. Lähihoitajista eläkkeelle on siirtymässä yli 18 000, sairaanhoitajista lähes 13 000 ja peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista noin yli 13 000 henkilöä kymmenen vuoden aikana. Ei ainoa asia, joka laadun takaa, mutta ilman ammattilaisia laatua ei voi taata. Seuraavalla viikolla hän palasi takaisin täsmälleen samaan tehtävään vuokrafirman kautta. Tarja Filatov kansanedustaja (sd.) de_28042022_68.indd 68 de_28042022_68.indd 68 14.4.2022 14.36 14.4.2022 14.36. Hoiva-alalla me tunnistamme tekijät, jotka näkyvät asiakkaalle, mutta emme aina osaa ajatella, että taustalla on ammattilaisia, joiden työ on palveluille välttämätöntä. Vuosien takaa mieleen tulee ruotsalaislehden artikkeli, jossa sairaanhoitaja erosi julkisen palvelun työpaikastaan, koska työ oli raskasta ja kehnosti palkattua. Päätös on tärkeä, koska jonot ovat kasvaneet ja eri puolilla jonotusajat vaihtelevat. 68 Demokraatti Hyvinvointivaltiota ei ole ilman hyvinvoivaa henkilöstöä T uut-tuut-tuut. Päätös PUHEENVUORO on talousviisas, vaikka maksaa alkuvaiheessa. Työ oli edelleen raskasta, mutta työpäivä lyhempi ja palkka parempi. Samaan aikaan työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienenevät ja hoivan tarve kasvaa. Näin on yhä. Miten olisi paluu julkisen puolen minitupoon. Aika hoitaa vain sairauksista kuntoon, mutta moni sairaus pahenee hoitamattomana ja viivästynyt hoito tulee kalliimmaksi. Erot eri alueilla hoitoon pääsyssä johtuvat muun muassa henkilökunnan saatavuudesta, terveyskeskusten toimintamalleista ja resurssoinnista. Hoitoon pitää päästä helposti ja ajoissa. Palkkapolitiikka kuuluu työmarkkinajärjestöille, mutta kokonaisvastuu on valtiolla. Julkisissa palveluissa osaava ja työstään innostunut ihminen on laadun tae. JULKISEN ALAN työntekijöistä eläköityy kymmenen vuoden kuluessa 33 prosenttia nykyisistä työntekijöistä ja valtiolta 35 prosenttia. Ei ole yhdentekevää, miten julkisen puolen ja erityisesti hoiva-alan työehtosopimusneuvottelut ratkeavat. Kyse ei ole vain rahasta tai eduskunnan säätämistä laeista, vaan ennen muuta ammattilaisten saatavuudesta. Heidän saatavuutensa on turvattava ja työtään arvostettava. Jos emme kykene tarjoamaan työympäristöjä ja työehtoja, jotka houkuttelevat osaavia ihmisiä työhön terveydenhuoltoon, hoivaan ja koulutukseen, hyvinvointivaltio on vain varjo tavoitteestaan
Hän hypähteli huolettomin askelin pitäen ilmeisesti äitinsä kädestä kiinni. Näiden vuosien aikana rakentuu ihmisen perusta. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että me PUHEENVUORO päättäjät ymmärrämme maailman lainalaisuuksia sekä ihmiselämän perusasioita. 69 Demokraatti Se aito kestävyysongelma ”K ohtele ihmisiä sellaisina kuin he voisivat olla, oma paras itsensä ja näin autat heitä tulemaan juuri siksi.” Filosofi ja valtiomies Johan Wolfgang von Goethen (1749– 1832) viisas ajatus siitä, että ihminen on aina myös ympäristönsä muokkaama, kestää aikaa. Arvo Ylppöä mukaillen, tuo työ on nyt aluevaltuustoissa yksityiskohtaisesti suunniteltava, ja sitten pantava toimeen. Pääpaino on pantava sille, mitä tehdään. Meistä jokaisen elämänohjeena pitäisi olla pyrkimys vahvistaa niin läheisissämme kuin yhteisömme jäsenissä hyväksytyksi tulemisen ja arvon tunnetta. Kun ihminen jätetään kamppailemaan yksin vaikeuksiensa kanssa, heijastuu se aina joillain tavalla myös muihin. Arvo Ylppö nosti aikoinaan työllään suomalaisten lasten terveydenhuollon maailman kärkikastiin. Äskettäin espoolaisen kauppakeskuksen ihmisvilinässä kävellessäni huomasin edelläni alle kouluikäisen pojan. Jokaisessa Suomen aluevaltuustossa rakennetaan nyt uutta pohjaa tulevaisuuden kestäville palveluille. Hetki oli iloa täynnä. Hänen muistolleen omistetun nettisivuston tervetuliaissanoina lukee: ”Jos tahdotaan kansan yleistä terveydentilaa huomattavammin kohottaa, oli sitten kysymys erilaisista hermosairauksista tai tuberkuloosista tai muista sairaalloisista tiloista, on kaikkien terveyden huoltoja hoitotoimenpiteiden ensi sijassa kohdistuttava lapsiin. Ja otamme ne huomioon omassa työssämme. Osattomuus ja kuulumattomuus ovat inhimillisesti katsoen raskas taakka ihmiselle kantaa, mutta suuri on myös sen lasku yhteiskunnalle. Työ on valtava eikä siitä puutu haasteita. Työ on järjestettävä, se on yksityiskohtaisesti suunniteltava. Vähemmän tärkeiden asiain on toistaiseksi jäätävä syrjään.” Lasten ja nuorten hyvinvointi on edelleen Suomen hyvän tulevaisuuden edellytys. Maailma näytti huolettomalta, kunnes yllättäen nainen tiuskaisi: ”V***u, lopeta mun repiminen!” Harvemmin kai ihminen tuolla tavalla lapselleen puhuu, jos kaikki on hänen elämässään mennyt hyvin. Mutta on täällä ennenkin priimaa rakennettu. Kun kauan kaivattu sote-uudistus saatiin Sanna Marinin hallituksen ja sinnikkään ministeri Krista Kiurun toimesta valmiiksi ja eduskunnassa hyväksytyksi viime vuoden puolella, alkoi sosiaalija terveyspalveluidemme uudelleen järjestäminen. Poliitikkojen vastuu kestävän yhteiskunnan rakentamisesta on erityisen suuri. Lasten ja nuorten hyvinvointi on edelleen Suomen hyvän tulevaisuuden edellytys. Sivistyneen yhteiskunnan ja kaikkien sen jäsenten yksi tärkeimmistä vastuista on suojella lapsuutta ja nuoruutta. Maria Guzenina kansanedustaja (sd.) de_28042022_68.indd 69 de_28042022_68.indd 69 14.4.2022 14.36 14.4.2022 14.36. Pahoinvoinnin kumuloituminen sukupolvien ketjuissa on valtava inhimillinen tragedia ja aito kestävyysongelma
Naisvaltainen hoitoala on aivan liian pitkään kyntänyt palkkaja eläkekuopassa. Kaikkia linjauksia ei aina tuoda päättäjien pöytään. Tämä niukkuus selittyy pitkälti hoitajien huonommalla palkalla verrattuna muihin maihin. Palkkojen nosto on aivan välttämätöntä, jos haluamme ammattitaitoisia hoitajia jatkossa. Palkat vaikuttavat suoraan eläkkeisiin ja eläköityvien hoitajien toimeentuloon. Puheet siitä, että säädettäisiin laki, jolla hoitajia pakotettaisiin töihin ”potilasturvallisuuden nimissä”, tekee minut todella murheelliseksi. Tästä en kaupunginvaltuutettuna ja hallituksen varapuheenjohtajana tiennyt lainkaan. Totesin korotuksista luettuani, että Mikkelin kaupungin tulee viestittää valtakunnansovittelijan pöytään Kuntatyönantajia edustavalle Markku Jaloselle, että Mikkelissä aloitettiin jo 5–9 prosentin LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Satu Taavitsainen Kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli palkankorotukset, ja näytämme vihreää valoa samansuuruisille työntekijöiden palkankorotuksille. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . 70 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Suomi käyttää muita Pohjoismaita vähemmän rahaa sosiaalija terveydenhuoltoon. Toivon työnantajapuolen haluavan tukea kansalaisten oikeutta saada hyvää hoitoa. Se toteutuu, kun työnantaja suostuu nostamaan palkkoja ja sopimaan asiat. On epäoikeudenmukaista, jos vain johtajien palkkoja nostetaan mutta työntekijöiden palkankorotuksilta kieltäydytään. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Hoitajien palkkoja on nostettava ANNAN TÄYDEN tukeni hoitajien lakolle. Naisten palkat ja eläkkeet ovat poliittinen asia. Niiden muodostumiseen vaikuttavat muun muassa maan hallitus, eduskunta, puolueiden linjaukset, vallitseva talouspoliittinen ajattelu, työmarkkinapolitiikka ja suomalaisen yhteiskunnan sukupuolittunut rakenne. Käytännössä valitettavasti valtio ja kunnat usein pyrkivät liittoutumaan työnantajaosapuolen kanssa. Tasa-arvon edistäminen ei ole pelkästään hoitajien itsensä asia, vaan se on meidän kaikkien yhteinen asia. Tämä ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki, vaan liittoutuminen riippuu päättäjien linjauksista. Lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu. Hoitoalan palkat ovat liian pienet. Voimia hoitajat! de_28042022_70.indd 70 de_28042022_70.indd 70 14.4.2022 15.07 14.4.2022 15.07. Lakon vesittäminen pakkotyöhön hoitajia laittamalla saa aikaan vain lisää hoitajien irtisanoutumisia ja alalta poistumisen kiihtymään. Olin aivan pöyristynyt, kun Mikkelin kaupunginjohtaja korotti johtajien palkkoja. Maan hallituksen tulee viestittää neuvottelupöytään, että sovinnon löytymisen taloudellinen puoli turvataan ja hallitus tukee palkkaratkaisua, joka edistää tasa-arvoa ja naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Potilasturvallisuus varmistetaan sillä, että hoitajille maksetaan kunnollista palkkaa työstään, heillä on hyvät työolot ja heitä on riittävästi. Valtion ja kuntien on mahdollista edistää tasa-arvon tavoitteita
Keskituloisella puhutaan muutamista kymmenistä euroista, Palomäki sanoo. Vieraaksemme tulee Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, luottamusmies Kirsi Lehtimäki, jonka aiheena ovat sosiaalija terveyspalvelujen näkymät. Tarjolla ilmapalloja ym. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Johtokunnan kokous tuntia ennen Ruusutuvalla. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Jos on tehnyt kokopäiväisesti etätöitä yli puolet viime vuoden kaikista työpäivistä, kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus on 920 euroa. – Jotta vähennyksen saa, OmaVerossa pitää valita, kuinka paljon on tehnyt etätöitä viime vuonna: yli vai alle puolet koko vuoden työpäivistä vai satunnaisesti, Verohallinnon ylitarkastaja Minna Palomäki neuvoo tiedotteessa. UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. Ei vastaanottoa. Verohallinnon mukaan yksinkertaisinta on tehdä niin sanottu kaavamainen työhuonevähennys. Kauppalantalolla klo 13, jolloin SAK tarjoaa ulkona makkaraa ja simaa. – Kyse on pienistä summista. Muista työhuonevähennys Verohallinto muistuttaa, että aika hakea työhuonevähennyksiä viime vuodelta on nyt. Vapaa pääsy yhdistyksen tilaisuuteen pe 29.4. Klo 14. Teksti Demokraatti/STT Työhuonevähennys ei siirry veroilmoitukselle automaattisesti aiempien vuosien perusteella, vaan se pitää itse täydentää veroilmoitukseen. Toukokuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 19.5. Järvenpäässä Cooperin palvelukeskuksen tiloissa: Arvo Tuominen, ajankohtaisena aiheena: ”Suomi Venäjän naapurimaana”. Silloin hakijalla pitää olla tositteet tehdyistä hankinnoista. Tällöin kuluja ei tarvitse eritellä eikä niistä tarvitse esittää tositteita. Vuosi sitten verottaja sai ensimmäistä koronavuotta 2020 koskevia työhuonevähennyshakemuksia yli neljä kertaa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Palkansaajan tuloista riippuu, paljonko maksettavien verojen määrä supistuu vähennyksen ansiosta. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Työväenyhdistys r.y. Muistamiset Keski-Suomen kristillisten sosialidemokraattien yhdistyksen tilille FI81 5290 0240 0139 69, viestiin Lampinen 80. klo 18. Työväenyhdistys r.y. Työhuonevähennys pitää täydentää itse veroilmoitukseen paitsi silloin, kun työhuonevähennys on ilmoitettu jo viime vuonna muutosverokortin hakemisen yhteydessä. Etätyöstä aiheutuvia kuluja voi vähentää myös todellisten kulujen mukaan. 80 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Tapio Lampinen professori, pastori, Jyväskylä 4.5. Työhuonevähennys pienentää verotettavien tulojen määrää. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. SDP:n puhujana Ilmari Nurminen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. PIRKANMAA • Sastamalan vappujuhla 1.5. Järjestäjinä SDP, SAK, TSL, Vasemmistoliitto ja Vammalan eläkeläiset. Sari Kokko järjestöjohtaja, KM, Helsinki 1.5. Jos etätöitä on puolestaan tehnyt säännöllisesti alle puolet vuoden työpäivistä, kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus on 460 euroa. Verottaja odottaa, että palkansaajat tekevät myös tänä vuonna paljon työhuonevähennyksiä koronan vuoksi. de_28042022_71.indd 71 de_28042022_71.indd 71 20.4.2022 10.50 20.4.2022 10.50. Sisätiloissa vappujuhla ja kahvitarjoilu. Lounas klo 11 alkaen. • Terijoen Sos.dem. 71 Demokraatti KOKOUKSET HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit kokoontuvat ravintola Wanhaan Herraan 2.5
72 Demokraatti RISTIKKO 8/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_28042022_72.indd 72 de_28042022_72.indd 72 14.4.2022 15.07 14.4.2022 15.07. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Ja päästinhän minä. Ensimmäisen pyrähtäessä aukion yli muut seuraavat oitis.” (Linnut – laji opas 2017) Pyrstötiainen on – jos minulta kysytään – ehkä maailman söpöin lintu. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_28042022_72.indd 73 de_28042022_72.indd 73 14.4.2022 15.07 14.4.2022 15.07. ais ud ok u. Siinä se oli – pystis – minun kädelläni! Oi iloa! Se nokkaisi pari kertaa etusormeani, että voisit jo päästää lentoon. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kohokohta oli, kun rengastaja varoen siirsi linnun käteeni, sujautti sen hentoiset jalat kahden sormen taipeeseen. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 6/2022 RATKAISU 31.3. Kieppuu rauhattomasti lehtipuun oksilla, kohta pelmahtaa seuraavaan puuhun ja häviää pian paikalta. Tänä keväänä ilahduin, kun ensimmäistä kertaa ikinä pyrstötiaiset tekivät pikavisiitin piharuokinnallamme. Siellä päästiin seuraamaan rengastusta ja verkkoihin pyrähti myös pyrstötiainen. Kenties tapaamiset sen kanssa ilahduttavat aivan erityisellä tavalla juuri siksi, että kohtaamiset kiitävät aina ohi niin nopeasti. Kuten Pentti Koskimies yllä lajioppaassaan osuvasti kuvaa, se ei ehkä ole lintumaailman rauhallisin tyyppi. Oli upeaa päästä ihailemaan linnun kaunista höyhenpeitettä ja huokailemaan sen kokonaisvaltaista söpöyttä aivan lähietäisyydeltä. Mieleenpainuvin pyrstishetki on muutaman vuoden takaa lintukurssilta. Tämä palleroinen pikkulintu huikean pitkine pyrstöineen ja nappisilmineen on vienyt sydämeni täysin. Kuljeskelee noin 5–15 yksilön touhukkaina parvina, joista kuuluu alinomaa tiitittäviä ja säriseviä yhteysääniä. co m 1 2 8 4 5 7 2 4 7 4 5 5 1 4 3 2 6 1 3 7 1 9 2 9 7 75 14 28 36 9 43 86 95 71 2 92 67 13 45 8 27 31 64 98 5 69 58 72 14 3 18 43 59 27 6 84 95 37 62 1 36 72 81 59 4 51 29 46 83 7 ”E loisa, hyvin seurallinen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Miska Keski-Kasari Tampereelta
Haluaisin lukea kirjat kerralla läpi ja siksi lukemiseen ei aina löydy aikaa. Meritokratiaa käytetään paljon sekä oikeistolaisten että vasemmistolaisten poliitikkojen retoriikassa, mikä on jännä juttu, koska alun alkaen kyseessä oli dystopia. Sandel: The Tyranny of Merit Markus Kantola: Jakautunut kansakunta Anu Kantola ja työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi Suvi-Anne Siimes vinkkasi tätä kirjaa. Kirja kertoo niistä yhteiskunnallisista muutoksista, mitä kunkin presidentin kaudella on ollut, ja kertoo myös millainen imago heillä on ollut, mitä kansa on ajatellut. Pitäisi muutenkin lukea enemmän kirjallisuutta ihan laidasta laitaan, kun tässä reaalimaailmassa tuntuu elävän tietynlaisessa kuplassa. Silti oppimistulokset eriytyvät suuremmalla vauhdilla kuin pitkään aikaan. Ne vain perustuvat eri indikaattoreihin kuin mitä aiemmin on käytetty. Michael J. Esimerkiksi palvelualojen duunareita, globaalin maailman yritysjohtajia, maaseutumaisempien kaupunkien pienija keskituloisia... Kirjaa lukiessa on helppo samaistua ja oppia ymmärtämään eri ihmisryhmien näkemyksiä. Sandelin kirjassa viitataan Michael Youngin 1958 kirjoittamaan kirjaan The Rise of Meritocracy. de_28042022_74.indd 74 de_28042022_74.indd 74 19.4.2022 13.30 19.4.2022 13.30. Kirjan haastatteluissa on onnistuttu tavoittamaan ihmisten kokemukset aidosti. 1 Kirjailija käy läpi jenkkipresidenttejä aina Nixonin kaudesta Obaman toiseen kauteen. Jos lukee vain kirjoja, jotka vahvistavat jo olemassa olevaa ajattelua, niin silloin ei mielestäni toteudu se kirjallisuuden ja sivistyksen hienoin ydin, eli että se nimenomaan avartaisi ajattelua. Minusta on ihana uppoutua kirjaan ja visioida mielessäni lukemaani. Emme edes demareina käy kovinkaan paljon keskustelua siitä, mitä kaikkea ilmiön taustalla on. Kolmantena ulottuvuutena avataan sitä, mitä pinnan alla oikeasti oli. Vaikka meritokratia näennäisesti vähentää epätasa-arvoa, on sen taustalla sortavia rakenteita. Sandelin kirjoittaman kirjan, The Tyranny of Merit (1), kun kuulin, että Saksan liittokansleri Olaf Scholz oli lukenut sen korona-pandemian alussa. Haastattelujen ja tutkimusten pohjalta on luotu kahdeksan eri ihmisryhmää. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukemisen pointti on avartaa ajattelua Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto lukee kirjat alusta loppuun mieluiten heti. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Innostuin lukemaan tämän Michael J. Kampanjoidessaan Saksassa hän puhui paljon keskinäisestä yhteisöstä ja toinen toisten arvostamisesta, ja kritisoi paljon meritokratiaa. Kirja on todella mielenkiintoinen myös siksi, että Suomessakin käydään paljon koulutuspoliittista keskustelua siltä pohjalta, että on tärkeää kouluttaa ihmisiä yhä enemmän, koska sitten jokainen pärjää. Harmi, ettei kirjassa ole Trumpin aikaa, se olisi ollut hyvin mielenkiintoinen. Suomessa on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, koska koulutus on maksutonta. Nykyään se on yleisesti hyväksytty yhteiskuntajärjestys. Young loi termin meritokratia ja kuvasi tätä meidän nyky-yhteiskuntaamme dystopiana
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_28042022_002.indd 1 de_28042022_002.indd 1 13.4.2022 14.40 13.4.2022 14.40
Tuodaan työ näkyväksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity 205x245_Demokraatti_vappu_JHL2022_toinen versio.indd 1 205x245_Demokraatti_vappu_JHL2022_toinen versio.indd 1 14.4.2022 15.18.02 14.4.2022 15.18.02 PAL.VKO 2022-19 00 74 43 -2 20 8 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 22 / 28 . hu ht ik uu ta ENERGIA TEEMA Vihreä vety Hauskaa vappua! 28.4.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_28042022_001.indd 1 de_28042022_001.indd 1 14.4.2022 15.38 14.4.2022 15.38