m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 PAL.VKO 2020-24 00 74 43 -2 01 Milla Kuvaja on kaupan kassalla koronataiston etulinjassa. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. DEKKARIT Hyytävää kesälukemista PÄIHTEET Unohdettujen puolella JOHTAJUUS Suurvaltojen valtataistelu Demok28052020_001-002.indd 1 19.5.2020 13.00. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Mihin niitä tarvitaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Nyt hän on myös pääministeri. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Se haluaa enemmän. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. to uk ok uu ta 14.5.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI TERVEYS TEEMA Liikunta on ihmelääke PELKO POIS Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . 10 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 20 / 14 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. Demok28052020_001-002.indd 2 19.5.2020 13.01
3 Demokraatti 10 /2 40 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. De_28052020_03.indd 3 20.5.2020 9.54. Oma aktiivisuus on tärkeä terveyden ylläpidossa. KULTTUURI Liikunta auttaa jaksamaan työelämässä. Kirjakauppa siirtyy verkkoon. TOUKOKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA KORONA TERVEYS KIRJA ILMIÖ Etäja lähityössä on omat haasteensa
Sisältö 10 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Juuria myöten Viikon kuva: Taidetta ja koronaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Säde Tahvanainen D-analyysi: Jättien rapa ja EU D-ilmiö: Koronan etulinjassa Indeksi: Muuttuko talousmalli. Va. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Oletko nähnyt yhtään tukikonserttia juoppojen puolesta. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 32 14 JYRI KERÄNEN Koronan etulinjassa KAARLO SIMOJOKI Päihdelääkäri + TEEMA Terveys 57 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 27 31 32 38 39 40 44 50 53 54 65 66 72 73 74 De_28052020_04.indd 4 20.5.2020 10.59. Selkokieli: Avain yhteiskuntaan Vallan laita: Osmo Soininvaara Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kirjat: Verkkomyynti vetää Dekkarit: Murhia ja rötöksiä Kirjavisa: Agitaatiota ja taistoa Kirjat: Kaksoisvaltion haaveilija Pelin purku: Miikka Lönnqvist Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Ti ti ty Politiikan kirjahylly: Osku Pajamäki IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Kaarlo Simojoki Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Marjo Pihlaniemi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 11.6. Alastalon salissa: Kriisi haihtuu Arkadianmäeltä: Missä olet nyt. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Keskusta, vihreät, vasem mistoliitto ja RKP eivät ole vastaa valla tavalla hyötyneet hallituksen päätöksiin kohdistuvasta ylimääräi sestä huomiosta. Pää ministeripuolue SDP:n suosio pyörii kirkkaasti yli 20 pro sentissa. Jussi Halla-aho on takertunut luottamaan ilmiöön, joka tunne taan nimellä rally ’round the flag, lipun ympärille kokoontuminen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Mielenkiintoista tietysti, että luot tamus kanavoituu niin selvästi juuri SDP:hen. EPIDEMIAN LIEVENTYESSÄ ja ra joitusten höllentyessä normaali op positiopolitkointikin on palannut. Orpo sai huomata, että vastassa on suorasanainen polii tikko, jolle ei voi kaiken aikaa jan kata omiaan. Suo messa ja naapurissa kehitys on kulkenut yhtälaisesti, vaikka krii sin hoidon politiikka on ollut eri laista. Kannatus ja muut kyselyt ker tovat, kuinka hallituksen on katsottu onnistuneen kriisin hoidossa: hyvin. Muutosta on selitetty paitsi pääministeriksi vaihtuneen Sanna Marinin henkilökohtaisella suo siolla myös koronaajan kriisioloilla, mutta koko totuus se ei ole. Hallituksen luottamuksen taus talla on hallitusohjelman eetos, jolla on enemmistön vahva tuki. Petteri Orpon ja Marinin yhteen otto varasti huomion toissa viikon loppuna. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Juuria myöten Pääkirjoitus HERMOILU NÄKYY. Hermoilu näkyy muutenkin. Varsinaisen sukelluksen on tehnyt perussuomalaiset, joka vielä viime vuoden lopulla oli omilla lu kemillaan gallupien kärjessä. Ruotsissa sosialidemo kraatit on nostanut kannatustaan liki kymmenen prosenttiyksikköä, vaikka koronan kasvot maassa kuu luvat valtioepidemiologi Anders Tegnellille. Silti kainosteluunkaan ei ole syytä. P uoluekannatuksissa on tapahtunut suuria muu toksia viimeisen puo len vuoden aikana. SDP:ssä asialla ei ole elämöity. Kuitenkin jos jotain, kriisi on paljastanut juuria myöten, kuinka köykäisillä eväillä populismi pelaa hädän hetkellä, kun pelkät sloga nit ja uhkakuvat eivät kanna. Alma Me dia uutisoi SDP:lle peräti 24 prosen tin kannatuksen, jollaisiin korkeuk siin puolue ei ole yltänyt missään mittauksessa sitten vuoden 2006. Paikoin jopa päin vastoin. Tästä eetoksesta on pidettävä kiinni myös silloin, kun katsotaan pidem mälle tulevaisuuteen ja kriisin jälki hoitoon. De_28052020_05.indd 5 20.5.2020 10.49. Oikeiston odotus on, että hallituksen suosio laskee, kun kriisi on ohi. Syyn ymmärtää: hyvinvointiamme mittaavien käyrien käännyttyä las kuun kaikenlainen ilakoiminen juuri tällä asialla voisi näyttää pröystäi lyltä. Sillä viitataan kansalaisten ryhmit tymiseen johtajiensa tueksi kriisi aikana
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Fi lip po M on te fo rt e De_28052020_06.indd 6 20.5.2020 10.45
Rooma ja koko Italia avaa vähitellen koronarajoituksiaan ja yhteiskunta palaa portaittain normaaliin elämään. De_28052020_06.indd 7 20.5.2020 10.45. 7 Demokraatti IKUISUUSKYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ. Yleensä turisteja tungokseen asti täynnä olevassa Rooman Capitoliumin museossa on nyt vielä tilaa ja rauhaa keskittyä taiteeseen, tosin hengitysmaskin takaa
Hallituksen esitys työttömyysturvan suojaosan määräaikaisesta korotuksesta 300 eurosta 500 euroon on etenemässä. Kautto sanoo. Elomaa arvioi, että vasta parin vuoden päästä nähdään, mitkä ovat eläkejärjestelmän tarpeet 10– 30 vuoden kuluttua. MARIA LÖFGREN TWITTERISSÄ Hyytävä kapitalismi on ottamassa selkävoittoa humanismista ja siitä sivistyksestä jota kohti ihmiskunta on hapuillen kulkenut. LÄHIVUOSIEN ELÄKKEISIIN ei korona vaikuta, mutta tulevilla sukupolvilla tilanne voi olla huonompi. Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaan mukaan eläkejärjestelmän välitöntä romahdusvaaraa ei ole, mutta tuleviin eläkemaksuihin ja eläkeläisten eläketurvan tasoon voi tulla muutoksia. JARI RAUHALA TWITTERISSÄ Lä hd e: Th e Ec on om is t, H el si ng in Sa no m at , TH L Eläkepommi tikittää Suomen eläkejärjestelmää uudistettiin vasta muutamia vuosia sitten, jolloin eläkeikä sidottiin kunkin ikäluokan eliniän odotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen. Maksusta noin 17 prosenttia kuuluu työnantajalle ja loput kerätään työntekijöiltä. Jos maksua nostetaan nykyisestä 24,4 prosentista, sillä arvioidaan olevan vaikutuksia työllisyyteen. Tämä heikentää tulevien vuosien liikkumavaraa. Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Voimia kaikille, jotka joutuvat tekemään aiheesta poliittisia valintoja. Aiemmin jokainen ansaittu euro vähensi työttömyyspäivärahan määrää. De_28052020_08.indd 8 19.5.2020 21.45. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on jo pohtinut, milloin alkaa keskustelu eläkkeiden rahoittamisesta ja tasosta. iStock Oliko se opposition vaihtoehto, että suuremmat tuet, suuremmat leikkaukset ja virus pois Suomesta. Työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahasummaa, jonka työtön saa ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyyspäivärahan suuruuteen. Korotus on tärkeä, jos halutaan aktivoida työttömät pitämään työtaitojan yllä. Tuoreen selvityksen mukaan koronavirukseen kuolleilla olisi ollut elinaikaa jäljellä keskimäärin yli Työttömät ovat saamassa pienen, mutta monelle henkisesti tärkeän taloudellisen porkkanan. Sen takia on pohdittava myös rahoitussääntöjä eli sitä, onko mahdollista keventää väliaikaisesti esimerkiksi vakavaraisuussäännöstöä. – Jos talous ei tervehdy, on uhkana, että työeläkemaksuja joudutaan korottamaan, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo. – Maksun korottaminen ei olisi helppoa. Eläkejärjestelmään vaikuttaa sijoitustuottojen lisäksi olennaisesti työllisyystilanne. Työeläkemaksu on jo nyt asiantuntijoiden mielestä korkea. VILLE KOPRA TWITTERISSÄ Onko oikein kysyä, mikä on elämän ”sopiva” hinta ja miten se määräytyy. Huoli tulevien eläkkeiden maksajista liittyy yhtälöön, jossa yhdistyvät matala syntyvyys sekä laskevat sijoitustuotot ja työllisyysaste. 8 Demokraatti ELÄKKEET PÄTKÄT HOKSAUS Vihdoinkin porkkanaa V IIK O N LU KU 10 vuotta. Koronakriisissä työllisyysasteen nostaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Tulevien eläkesukupolvien tilannetta heikentää jo pelkästään se, että tänä vuonna joudutaan käyttämään eläkkeiden maksamiseen paljon suunniteltua suurempi osa huonojen aikojen varalle kerätyistä puskurirahastoista
Nyt painetaan rahaa MASKI ON päivän sana ja kohta oravannahkaan verrattava vaihdannan väline. 9 Demokraatti KORONA TALOUS POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Hyvät maskipakkoilijat Haluatte tarjota suomalaisille keppiä ja maskia, vaikka olemme kuuliaista kansaa. Kuuliaisuus on suuri syy siihen, että päättäjien pelkät suositukset saivat suomalaiset pidentämään sosiaalista etäisyyttä, vähentämään muutenkin ryhmäytymistä ja torppaamaan koronaviruksen leviäminen. Tätä juttua kirjoittaes sa esimerkiksi apteekissa hengityssuojaimien hinta lähes kaksinkertaistui viikossa. Edes terveydenhoidon henkilökunnalle niitä ei ole ollut riittävästi. Tarjonnan ja kysynnän lait ovat saaneet hengityssuojien hinnat rakettimaiseen nousuun. Nyt puskurin käyttöä suunnitellaan työeläkemaksujen väliaikaiseen alentamiseen. Ja vahvoja johtajia, jotka sanovat, mitä pitää tehdä. Tässä syy, miksi esimerkiksi Vesa Vihriälän johtaman talousviisaiden ryhmän pelastuspaketti sai nopeasti nimen ”kipupaketti”. Puskurin ylijäämäksi – Emu-puskuri mukaanlukien – arvioidaaan noin 6,8 miljardia euroa. Niillä haluttiin varautua talouden häiriöihin tai suhdannemuutoksiin, joihin Suomi ei voisi enää rahaliiton jäsenenä vastata omalla rahapolitiikalla. Koronan aikana ovat päättäjien puheissa yleistyneet keppiä muistuttavat ilmaukset, jotka tuovat 1990-luvun laman muistaville ikäviä mielleyhtymiä. Kivun paluu SUOMALAINEN RAKASTAA keppiä. Puskurirahastot perustettiin vuonna 1997 Suomen liittyessä Euroopan talousja rahaliitto Emuun. Ja kuinka moni oikeasti pyöräyttäisi joka ilta pesukoneellisen puuvillamaskeja 90 asteessa. Vaikka se sattuisikin. Toki rahalla saa hengityssuojia, 5–10 euron kappalehintaan. De_28052020_08.indd 9 19.5.2020 21.45. Lentävää aluepolitiikkaa FINNAIRIN ILMOITUS lopettaa lennot kesän ajaksi Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan herätti puheet yhtiön saamasta koronatuesta ja siihen liitettävistä velvollisuuksista. Jos nyt yritettäisiin selvitä vaikka vain vähän ”ilon kautta”, tämän päivän puheet koronan takia menetetystä vuosikymmenestä voisivat osoittautua vääriksi. Tuolloin oikeasti menetettiin vuosikymmen, moni pitkäaikaistyötön ja yrityksensä menettänyt vielä enemmän. Emu-puskureiden varat on kerätty osana työeläkeja työttömyysturvamaksuja työnantajilta ja työntekijöiltä. Hyvät maskipakkoilijat, oletteko miettineet ajatuksenne hintalappua. Nyt painetaan monessa portaassa rahaa, niin maskeja valmistavissa tehtaissa kuin myös niitä myyvissä liikkeissä ja tukkuportaassa. Tutkijat onneksi totesivat, että korvikkeeksi tarjotut puuvillaiset tee-seitse-maskit ovat melkoinen riskipesä. Moni huusi koko kansan maskipakkoa, vaikka samaan aikaan hengityssuojaimien saatavuus oli rajallista. Etenkin aluepolitiikkaa asialla tehneet keskustalaiset ”unohtivat”, että kyseessä on pörssiyhtiö, ei valtion oma yhtiö. Sen sijaan keskustelu hengityssuojaimien käytöstä karkasi aikamoiselle laukalle etenkin monella opposition kansanedustajalla. Niitä kun työmatkalla ja työpäivän aikana vaihtaa suositusten mukaisesti tunnin välein, niin ainakin pienipalkkaisemman päiväsaldo voisi mennä miinukselle, laskeskelee Demokraatin väki Emu-puskuri SANANSELITYS on kaksi rahastoa, joita voidaan käyttää Suomen talouden ja työllisyyden ongelmiin. Kotimaiset kentät ja lentovuorot ovat tärkeitä muun muassa liike-elämälle, mutta ymmärrystä löytyy myös Finnairin näkemykselle, kun maakuntien lentoasemilla on kevään aikana ollut koronan takia 1–2 prosenttia normaalista matkustajamäärästä
Kuka haluaa kuulla vitsin suomalaisesta sosiaalisesta etäisyydestä. Vas tau kse t: 1. 5. Eduskunnan puhekulttuuri on muuttunut viime vuosien aikana aikaisempaa raadollisemmaksi. Noi n 25 10 0, 6. Trin ida d morug a sco rpi on, viis i ker taa tul ise mpa a kui n hab ane ro, 10. Kipinöiden pitääkin lentää hallituksen ja opposition välisessä keskustelussa. Kollegoita vastaan hyökätään ja muutenkin käyttäytymissäännöt ovat löystyneet. Ele ktr oni sen mus iik in. Mikä on maailman 3. Kuinka monta uutta ylioppilasta valmistui tänä keväänä. Se on eduskunnassa niin sanottu kielletty sana, vaikka politiikkaan kuuluu eräänlainen vääristellyn totuuden käyttö, välillä jopa yhdessä sovittu. Eric h Hon eck eria , Itä -Sa ksa n joh taj aa, 2. Minkä alan uranuurtaja oli Erkki Kurenniemi. Kuka haluaa kuulla vitsin suomalaisesta sosiaalisesta etäisyydestä. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kuvaaja 10 VIS V 1. 6. 8. Millä linnulla on ruumiinpainoonsa suhteutettuna suurin muna. ”On valitettavaa, että oppositiopolitiikkaa tehdään valheellisilla väittämillä”, Marin twiittasi asiasta. De_28052020_10.indd 10 19.5.2020 19.21. Alfa Rom eol la, 8. Ketä Leonid Brezhnev suutelee kuuluisassa kuvassa. Aikuisten oikeasti Reilu viikko sitten pääministeri Sanna Marin (sd.) ja oppositiota edustava kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanailivat, oliko Orpo valehdellut siitä, kuinka hallitus kertoo eduskunnassa koronatoimista. Pyh än Hen gen vuo dat tam ise n kun nia ksi, 3. Mikä on tulisin chilipaprika. Miksi helluntaita vietetään. 7. 4. Am azon in pää om ist aja Jeff Bez os, 7. Jap ani , 6. 5.6 .19 60, 4. 9. MAAILMAN TILA • Saako eduskunnassa valehdella. Kiiv illä , 9. Milloin tapahtui Bodomin järven kolmoismurha. Pelisääntöjen mahdollista päivittämistä kannattaa kuitenkin miettiä. Olennaista keskustelussa oli valehtelu-sanan käyttö. 3. 10. suurin talous. Millä kuvan henkilö ajaa tämän kauden. Tilanne menee vaikeaksi, jos edes Twitterissä valhetta ei voi sanoa valheeksi. 2. Kuka on maailman rikkain ihminen
Säde Tahvanainen Etäopetusta kannattaa hyödyntää koronan jälkeenkin, sanoo Säde Tahvanainen. Sitten tuli viime vuonna kuntien tuloja leikannut valtion verokorttiuudistus ja nyt korona. Nyt koronakriisiä hoitaville poliitikoille hän toivoo malttia ja pitkää pinnaa. Hän on ollut kaksissa viime eduskuntavaaleissa ehdolla, mutta toistaiseksi ei läpipääsy ole onnistunut erittäin kilpaillusta Uudenmaan vaalipiiristä. Etäopetuksesta ovat hyötyneet etenkin ne, joilla on luokassa ollut levottomuuden takia vaikeuksia. – 1990-luvun taantuman virheitä kannattaa välttää, vaikka moni on jo nyt tarjonnut koronakriisin hoitoon pelkästään tuon ajan uusliberalistisia leikkaustoimia. – Vantaa oli pitkään hoitanut talouttaan hyvin. MONI MUISTAA Säde Tahvanaisen kansanedustajana (sd.) vuosilta 1995–2007. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Säde Tahvanainen MISSÄ OLET NYT. VANTAALLA ASUVA Tahvanainen toimii kunnallispolitiikassa ja on kaupunhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kaupunki pystyi vielä alkukaudesta keventämään velkataakkaansa. Hyvin ovat kaikki koulutyönsä hoitaneet. Etenkin hänen kansanedustajakautensa alkuvuosina sulateltiin vielä 1990-lamaa. Tahvanainen arvioi kaupungille tulevan heikentyneen talouden takia kuluvalle vuodelle 50–60 miljoonaa euroa katettavaa alijäämää, vaikka valtio lisää kuntien tukia. Hän uskoo, että vielä syksyllä tarvitaan koronan takia poikkeusjärjestelyjä opetuksessa. Samansuuruista vuosittaista vajetta ennustetaan koko ensi vaalikaudeksi. 11 Demokraatti Koronakriisiä hoitavat poliitikot tarvitsevat pitkää pinnaa. Tahvanainen toivoo valtion tässä tilanteessa toteuttavan kuntien alijäämän kattamisvelvoitteen aikarajan pidentämisen ja lisäävän mm. Ne ovat vaikeita päätöksiä, ja silloin koko eduskuntaryhmän pitää olla yksituumaisesti päätösten takana. Hän sanoo vaikeiden talouden sopeuttamistoimien olevan vielä edessä. Tahvanainen sanoo kevään olleen stressaavaa aikaa monelle opettajalle. – Opettajien kuormitus on kova, jos vielä syksyllä suuri osa työajasta menee käsienpesun ja jonottamisen vahtimiseen. TAHVANAINEN SANOO eduskunnan tai valtakunnan tason asiantuntijatehtävien edelleen kiinnostavan. Vuonna 2020 Vuonna 2001 De_28052020_11.indd 11 19.5.2020 21.19. Tosin myös lähiopetusta oli tarjolla oppilaille, jotka sitä kaipasivat. Mielestäni nyt kannattaa ensin velkaelvyttää ja vasta sitten katsoa, mitä mahdollisia säästötoimia menopuolelle pitää tehdä. – Olen ollut paljon oppilaisiin yhteydessä. Monessa koulussa opettajat ovat keväällä joutuneet myös ruokailussa soppakauhan varteen. investointitukea isoille kunnille. Korona sotki hyvään suuntaan kääntyneen Vantaan talouden. E rityisluokanopettajana Vantaalla toimiva Säde Tahvanainen toivoo, että koronan takia aloitettua etäopetusta hyödynnettäisiin vielä syksyllä vaikka hybridimallina, jossa viikossa voisi olla 1–2 etäopetuspäivää ja muu aika oltaisiin lähiopetuksessa. Tahvanainen kertoo omalla työpaikallaan kevään etäopetuksesta tulleen lähinnä myönteisiä kokemuksia. Pienentynyt velkataakka tuo nyt onneksi vähän pelivaraa
Esimerkiksi suunnitelma kasvattaa EU-budjettia 500 miljardin euron suuruisella elpymisrahastolla olisi toteutuessaan melkoinen piristysruiske EU-maiden taloudelle. Tämä on haaste EU:lle, jonka toiminta pitkälti perustuu valtioiden väliselle yhteistyölle. Toisaalta koronakriisin hoidossa EU on myös osoittanut tarpeellisuutensa ja toimintakykynsä. De_28052020_12.indd 12 19.5.2020 21.38. Kauppasotaretoriikka on toistaiseksi hieman laantunut, kun Yhdysvallat ja Kiina ovat kovasanaisesti sättineet toisiaan koronaviruksen leviämisestä. Vaikka solidaarisuus ei kriisin alkuvaiheessa toiminut suojavälineiden toimittamisessa maiden välillä, on taloudessa tehty isoja päätöksiä. Ja todennäköisesti myös kauppasota nousee uudelleen vahvemmin asialistalle, jos ja kun korona joskus hieman hellittää. K orona on sekä vähentänyt että pahentanut suurvaltojen välistä nokittelua. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. EU-maat joutuvat tasapainoilemaan, kun Yhdysvallat osaltaan pitää pystyssä Euroopan puolustusta ja Kiina taas on kauppakumppanina äärimmäisen tärkeä Euroopan taloudelle. Myös euro ja vakausmekanismi ovat toimineet kriisissä. Tällaiset puheet ja muu EU:n sisältä lähtevä yhtenäisyyden koetteleminen ovat mannaa Kiinalle ja etenkin Venäjälle, joka on pitkään yrittänyt toimillaan hämmentää EU:ta ja heittää kiilaa EU-maiden väliseen yhteistyöhön kyberhyökkäyksillä ja informaatiovaikuttamisella. Erilaisista taustoistaan huolimatta niin Yhdysvallat kuin Xi Jinpingin johtama Kiina käyttävät osin samanlaista keinovalikoimaa, jonka yhtenä tavoitteena on heikentää kansainvälistä monenkeskistä yhteistyötä. Euroopan unioni on pahassa raossa, kun suurvallat riitelevät keskenään. Tilanne on haastava. Tässä mielessä on erikoista, että muun muassa monet perussuomalaiset ovat vaatineet koronan takia Suomen eroa EU:sta ja eurosta. Tämä on tärkeä aihe Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin kampanjoivalle Donald Trumpille. Kyse ei ole pelkästään taloudesta vaan maailman poliittisen ja taloudellisen johtajan aseman tavoittelusta. Jättien rapa ei lennä EU:n yli EN NÄE MINKÄÄNLAISTA GLOBAALIA JOHTAJUUTTA JA VASTUUNKANTOA, VAAN VALTATAISTELUA PAHIMMILLAAN. Etenkin, kun Suomen viennistä noin 60 prosenttia menee EU-maihin. Hänen mielestään koronakriisi on vain koventanut Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välistä valtakamppailua. Suomen turva suurten valtioiden välisissä kiistoissa on Euroopan unioni, mutta siltäkin puuttuu vääntövoimaa Kiinan ja Yhdysvaltojen kokoisten jättien rymistellessä. Ja ilman Euroopan keskuspankin toimia esimerkiksi Italia voisi olla paljon nykyistä pahemmissa talousvaikeuksissa. Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen tiivisti tilanteen Helsingin Sanomien haastattelussa. Valitettavasti suurvaltojen välinen loanheitto ei lennä Euroopan yli, vaan rapaa roiskuu myös meille. Etenkin, kun Trump tarvitsee aiheita, joilla laimentaa häneen kohdistuvia syytöksiä hapuilusta koronakriisin hoidossa. Kumpikin suurvalta hakee EU:sta liittolaista itselleen, mutta samalla yrittää pelata lisää valtaa itselleen. – Emme näe nyt minkäänlaista globaalia johtajuutta ja vastuunkantoa vaan valtataistelua pahimmillaan, Teija Tiilikainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa
Kiinan ja Venäjän kaltaisissa maissa harvainvalta voidaan kyseenalaistaa, jos maan johtajien kyky toimia kriisissä nähdään tehottomammaksi kuin demokratioissa. Sen mukaan yli puolet alle 30-vuotiaista arvioi, että auktoritatiiviset eli itsevaltiaiset maat voivat hoitaa ilmastokriisiä paremmin kuin demokratiat. Tällaisessa tilanteessa demokratia nähdään uhkana. Viime vuonna Yhdysvaltain kokonaistuonti Kiinasta oli 500 miljardia euroa. De_28052020_12.indd 13 19.5.2020 21.38. Tämä olisi hyvä myös Kiinalle ja Yhdysvalloille, sillä niiden välinen kauppa on kummankin maan taloudelle merkittävää. Kiinan osuus Yhdysvaltain tavaraviennistä on puolestaan kahdeksan prosenttia. Tämä voi osaltaan lisätä autoritäärisesti johdettujen valtioiden tekemää informaatiovaikuttamista. KORONA VOI osaltaan myös korostaa harvainvaltojen ja demokratioiden välistä vastakkainasettelua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on arvioinut, että Suomesta voisi kadota jopa 3 000 työpaikkaa, jos kaikki Trumpin uhitteluissa mukana olleet tullitoimet toteutuisivat. 13 Demokraatti Kiinan vaikutuskeinona on usein raha. Finanssikriisin jälkeen Kiina vahvisti taloudellista otettaan monista Euroopan maista. Tuoreen eurooppalaisten nuorten näkemyksiä selvittäneen tutkimuksen tulokset olivat osin huolestuttavia. Etenkin itäisessä Keski-Euroopassa ja Balkanilla moni maa lähti taloudellisten etujen takia mukaan Kiinan Belt and Road -hankkeeseen ja sen investointija kumppanuusohjelmiin. Suomen kannalta olisi hyvä, jos Yhdysvaltain ja Kiinan välinen koventunut retoriikka jäisi vain puheiden asteelle. Kansainvälisen kaupan osuus Suomen BKT:sta on poikkeuksellisen korkea eli 40 prosenttia. Maailmantalouden vakaudesta pitkälti riippuvaiselle Kiinalle Yhdysvallat on tärkein vientimaa. Onkin mielenkiintoista nähdä – jos tilanne säilyy tällaisena – miten tämä vaikuttaa Euroopan unionin kannatukseen ja näkemyksiin poliittisesta vaikuttamisesta. Tämä voi osaltaan kertoa EU-kansalaisten mielipiteiden radikalisoitumisesta, mitä usein tapahtuu kriiseissä. Yhdysvaltain kokonaisvienti Kiinaan oli puolestaan 160 miljardia euroa. Kiinan ja EU:n suhteiden laatua mitataan syksyllä järjestettävässä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa, jossa todennäköisesti – ja toivottavasti – käsitellään ulkoja kauppapolitiikan lisäksi myös muun muassa turvallisuusja ilmastopolitiikkaa. Vertailu on vaikeaa, mutta toistaiseksi demokratiat ovat ehkä onnistuneet harvainvaltoja paremmin koronakriisin hoitamisessa. Sen osuus on 22 prosenttia kaikesta Kiinan tavaraviennistä. Jättien kauppasota heiluttelisi myös globaalia kauppaa, sillä Kiinan osuus maailman tavarakaupasta on noin 16 prosenttia ja Yhdysvaltojen osuus noin yksitoista prosenttia. SUOMEN KALTAISELLE pienelle, viennistä elävälle maalle kauppasodat ja koronan myötä kasvaneet puheet ”terveestä protektionismista” ovat pahinta myrkkyä
kassalla työskentelevä Milana Kuvaja kuuluu tähän joukkoon. 15 Demokraatti Kaikki eivät voi eristäytyä kotiin etätyöhön koronaviruksen vaaroilta. De_28052020_14.indd 15 20.5.2020 10.20. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen Reija Laitinen (vasemmalla) ja Milana Kuvaja pitävät osaltaan huolen, että kaupassa on puhdasta ja hygienistä
– Meitä raflaväkeä tarvittiin kaupan puolelle turvaamaan suomalaisten ruokahuollon sujuvuutta, hän perustelee. pleksit työntekijän ja asiakkaan välissä ovat hänen mielestään aivan ehdottoman tärkeät, kun kassalla syntyy päivittäin satoja kohtaamisia. Marketpäällikkö Reija Laitinen laskee, että Ympyrätalon myymälässäkin Kuvajan lisäksi heitä on neljä eri ravintoloista. kaikki halukkaat HOK-Elannon ravintolatyöntekijät työllistyvät nyt yrityksessä muihin töihin, ja erityisesti päivittäiskauppaan. S-ryhmän kaupat ovat saaneet marketpäällikkö Laitisen mukaan hyvin tarkat ohjeet myymälöiden hygieniasta ja turvallisesta kanssakäymisestä niin asiak kaiden kanssa kuin työtovereiden kesken. käsidesejä on asiakkaiden käytössä kaikilla uloskäynneillä. – Ei se hirveästi ole vähentynyt. Muutosta entiseen on esimerkiksi se, että kassahihnalta puuttuvat välikapulat, rahoille on laskualusta ja asiakas ottaa itse kuitin tulostimesta. Päivittäistavarakauppa ry teki huhtikuussa kyselyn siitä, kuinka hyvin asiakkaat noudattavat kaupassa turvavälejä. myös Laitinen antaa tunnustusta ravintolamaailmasta tulleille, jotka tuovat tarpeellisia ”lisäkäsipareja” noin 40 hengen työyhteisöön. Myös ostoskärryjä ja -koreja puunataan jatkuvalla syötöllä. Pelottaako koskaan tulla töihin. Kuvaja työskentelee pääosin kassalla. EI PELOTA. TÄMÄN VIRUKSEN VOI SAADA MUUALTAKIN KUIN TÖISTÄ. – He ovat solahtaneet todella helposti kauppaan, alan ammattilaisia kun ovat asiakaspalvelussa jo ennestään. Marketpäällikkö Laitisen mukaan sairastavuudessa on ollut pientä nousua, mutta se voi johtua siitäkin, että nyt kynnys jäädä pois töistä on normaalia alempi. Kuvajalla ei luonnollisesti ole vertailukohtaa siitä, miten hyvin kaupassa suositusta noudatetaan, mutta Laitisella on. Eiköhän tästä selvitä, kun käyttäydytään järkevästi: pidetään kaupassa turvavälit, hanskat kädessä ja pestään käsiä ahkerasti. ravintolapäällikön työ Ristorante Italo & Wok upissa vaihtui kaupan kassalle Ympyrätalon S-marketiin. – Esimerkiksi hyllyttäessä on syytä siirtyä syrjään ja antaa rauha ostoksille. Nyt suositellaan käteisen rahan välttämistä. Ympyrätalon lähettyvillä on runsaasti toimistoja, joiden väki on jäänyt pitkälti etätöihin, ja se on vähentänyt merkittävästi lounasruuhkaa. 67 prosentin mukaan välin pitäminen onnistuu kassoilla aina. mutta kassatyöntekijöillä on onneksi hanskat käsissään, joten rahoihin ei tarvitse koskea suoraan. Hanskojen pesu päivittäin on Kuvajankin jokapäiväinen rutiini kotona. hygieniasta huolehtimiseen kuuluu käsien peseminen aina tauolle mentäessä ja sieltä tultaessa. Tämän viruksen voi saada muualtakin kuin töistä. – Alun jälkeen, jolloin normaalia influenssaakin oli enemmän liikkeellä, tilanne on tasaantunut. Sekin on ehkä vaikuttanut, että asiakkaat varovat nyt tulemasta sairaina ostoksille. Kassatyöskentely on tehty marketissa niin turvalliseksi kuin mahdollista. – Ei pelota. Hänellä ei ollut vaikeuksia sopeutua kaupan työkulttuuriin ja -rutiineihin: tekemällä oppii niin kuin ravintolassakin, ja aina voi kysyä. KORONAN ETULINJASSA HANSKOJEN PESU PÄIVITTÄIN ON JOKAPÄIVÄINEN RUTIINI KOTONA. – Vessaja talouspaperit sekä makaronit loppuivat, mutta nyt on palannut aika normaali olotila, tosin ihan kaikkia laatuja ei tälläkään hetkellä saada tavarantoimittajilta, Laitinen kertoo. Kuvajalla on samoja huomioita: muista turvaväli -huomautukset myymälässä on otettu aika hyvin tosissaan. Kuvaja kiittää työterveyshuoltoa, jonne pääsee matalalla kynnyksellä testaukseen. Muutenkin kaupan väki on huomannut muutoksen asioinnissa: kerralla ostetaan enemmän, ja kaupassa käydään harvemmin. hänkin oirehti aiemmin, mutta testi näytti onneksi negatiivista. kenenkään ei tarvinnut elää epävarmuudessa tulevasta, Kuvaja kiittää. – muutaman sanan vaihtaminen on ihan mukavaa, mutta pleksistä huolimatta pääasia on, ettei kassalla yskittäisi ja pärskittäisi. jo ennen ravintoloiden sulkemista, kun myynti romahti, saimme työtunteja kaupan puolelta. Näin kävi Ympyrätalon S-marketissakin. Kuvaja ei ole joutunut muistuttamaan fyysisen etäisyyden pitämisestä kassalla tai muuallakaan. Koronakriisin alkaessa suomalaisiin iski paniikki, ja tietyt tuotteet hamstrattiin kaupan hyllyiltä tyhjäksi. Myymälässämme on aika ahtaat käytävät, ja pyrimme siihen, ettei samaan aikaan työskennellä samassa välikössä tai kassoilla samassa saarekkeessa muutoin kuin ruuhka-aikaan. – Ja kaikki maksupäätteet, kuittitulostimet ja kassalinjastot pestään vähintään tunnin välein, useamminkin, jos aikaa on, kuvaja painottaa. Milana Kuvajan ei tarvitse miettiä vastausta. Kuvaja ei edes miettinyt, jäisikö lomautetuksi ja ansiopäivärahalle odottelemaan ravintolan aukeamista. De_28052020_14.indd 16 20.5.2020 10.20. Koronaviruspandemia on mullistanut tänä keväänä aika lailla Kuvajan arjen. – HOK-Elannolla tilanne on hoidettu todella hienosti. 16 Demokraatti K ello lähestyy 11:tä ja helsinkiläisen Milana Kuvajan työpäivä käynnistyy: hanskat käteen, työkavereiden moikkaaminen ja kassalle ottamaan vastaan ensimmäisiä asiakkaita. lisäksi yhteisessä taukotuvassa saa kerrallaan olla vain pari ihmistä
Tampereen yliopiston normaalikoulussa (Norssi) lukiolaisille englantia ja ruotsia opettavan Hiitin mukaan lukiossa siirtymä etäopetukseen sujui hyvin, kun moni etäopetuksen työkaluista, kuten Teams, oli jo lähiopetuksesta osin tuttu. ”Helsingin viruskeskuksesta” ei ole ollut menemistä esimerkiksi Lappeenrantaan, jossa asuu lähes koko suku, mukaan lukien riskiryhmään kuuluva äiti. Lähihoitaja Jyri Keränen ei etäile, mutta myös kotihoidossa korona on muuttanut arkea monin tavoin. KASSATYÖSKENTELY ON TEHTY MARKETISSA NIIN TURVALLISEKSI KUIN MAHDOLLISTA. – Ravintoloiden tilanne on aika auki – millaista se elämä tulee olemaan. – Norssissa on kaikki luokat alakoulusta lukioon. – Muistakaa turvavälit, älkääkä yskikö ja aivastelko ilmaan. Äiti toteaa, että aika työlästä on ollut toimia lähestulkoon opettajana. Etänä ja etulinjassa Lähihoitaja pelkää tartuttamista enemmän kuin tartuntaa. – Asiakaskäynnit eroavat normaalista paljonkin kaikkine suojavarusteineen. Kuvaja laskee, että opintojen koordinoimiseen meni helposti tunti tai kaksi. Määräys on, että kaikilla käynneillä käytetään hengityssuojaimia. Teksti Anna-Liisa Blomberg O pettaja Antti Hiitin kevät on ollut monin tavoin täynnä etäopetusta. Kaksi tytärtä on saanut etätehtäviä esikoulusta ja päiväkodista. – Varmasti koulu on yritettänyt tehdä parhaansa, kun koko systeemi jouduttiin luomaan hirveällä vauhdilla. Käyttäkää hyväksi kaikkia aukiolon aikoja, ja riskiryhmään kuuluvien kannattaa asoida kaupassa kello 7–8:n välillä, jolloin on hiljaisinta, Milana Kuvaja ja Reija Laitinen toivovat. Vanhemman arkea olisi helpottanut, jos opettajat olisivat käyttäneet yhteistä alustaa, josta voisi yhdellä silmäyksellä nähdä, mitä viikkoon kuuluu. Olemuksessa häivähtääkin helpotus, että lähiopetus käynnistyy jälleen. 17 Demokraatti ELÄMINEN KORONA-AJASSA on muuttanut Milana Kuvajan arkielämää monin tavoin. Hän on opettanut itse ja sovitellut perheen aikatauluja yhteen ammattikorkeakoulun opettajana toimivan puolisonsa kanssa. Oman mausteensa on tuonut seiskaluokkaa käyvän tyttären etäopintojen vahtiminen. Älkää tulko kipeinä kauppaan ja älkääkä koko perheen voimin. Nyt käyttöön otettiin sen kokoustoiminnot. Mitä pienempiä oppilaat ovat, sitä enemmän opettajalla on tekemistä etäopetuksen käyDe_28052020_14.indd 17 20.5.2020 10.20. Myös työaikoja on porrastettu, jotta toimistolla olisi vähemmän väkeä kerralla, Tampereen kaupungille palveluja tuottavassa Mehiläisessä työskentelevä Keränen listaa. hän huoahtaa, että sosiaalinen elämä on vähentynyt lähes nollaan. Tämä on nyt ihan mukavaa vaihtelua, vappuna vuonna 1990 ravintola-alalla aloittanut Kuvaja huomauttaa. Käsien desinfiointiin ja muuhun on tarkat ohjeet, joita noudatetaan pilkuntarkasti. Milana Kuvaja myöntää, että hieman on jo ikävä varsinaiseen omaan työhön, mutta... Entäpä mikä on viesti kaupassa asioiville. Opettajan pulma etäopetuksessa on heikompi kontakti oppilaisiin
Vaikka he eivät putoaisi kokonaan, joka tapauksessa oppiminen ja kontakti heikentyy, Hiitti kuvailee. Keräsen mukaan enää niistä ei ole pulaa. Ennen suojia käytettiin yleensä vain tietyissä tilanteissa, ja vielä epidemian alussakin vain oireilevien asiakkaiden luona, koska suojaimia oli huonosti saatavilla. 18 Demokraatti ETÄOPETUKSESSA VUOROVAIKUTUS JÄÄ OHUEMMAKSI. Keränen pitää selvänä, että vaikka yhteiskunta ympärillä hiljalleen aukeaa, ei kotihoidossa voida höllentää varotoimia. Varhaiskasvatuksen opettajilla on ollut tosi iso rooli ja he ovat olleet koko ajan ikään kuin etulinjassa. Suurempi vaara on niillä, joiden asiat eivät ole niin hyvin. Nyt heillä on itsellään paljon enemmän vastuuta – pitää itse kysyä ja pyytää apua, Hiitti kuvailee. Vuorovaikutus jää ohuemmaksi, kun etäyhteys ei aina onnistu kuvan kanssa. – Se on aika iso elementti opettamisessa, että pystyt tulkitsemaan jo ilmeistä ja eleistä, miten jollakin oppilaalla menee ja ymmärtääkö hän. – Päiväkodit ovat toimineet suhteellisen normaalisti, vaikka lasten määrä on vähentynyt. Keränen on käynyt koronatestissä kerran ja joitakin asiakkaista, joita on hänen tiiminsä alueella toista sataa, on kevään mittaan testattu. Keräsen mielestä olisi hyvä, että hoitajia testattaisiin rutiininomaisesti. LÄHIHOITAJA JYRI KERÄNEN kertoo, että kotihoidossa on asiakkailta tullut jonkin verran kommentteja suojaimista, hoitajan uudesta korona-lookista. Yksittäisissä tapauksissa tavoittaminen on ollut vaikeaa tai yhteyttä ei ole saatu lainkaan. – Toki yleisesti etäopetuksessa korostuu se ero, joka on olemassa muutenkin. Siihen on helppo vasAnna-Liisa Blomberg De_28052020_14.indd 18 20.5.2020 10.21. Ne, joilla on kotona asiat hyvin, saavat tukea ja pärjäävät. Yhdelläkään hoitajalla tai asiakkaalla ei ole todettu tartuntaa, eikä Keränen pelkää tartunnan saamista töissä. – Osa haluaisi, ettei heidän luonaan tarvitsisi niitä käyttää. Opettajana ja isänä hän haluaa nostaa hattua päiväkotien suuntaan. KORONAN ETULINJASSA täntöjen opettamisen kanssa, Hiitti summaa. Antti Hiitin tunneilla läsnäoloprosentti on ollut hyvä. Opettaja Antti Hiitti tapaa oppilaansa etänä Teams-yhteydellä. tata, että nyt pitää vain toimia ohjeiden mukaan, Keränen kertoo. Huoli on ennemmin siitä, että viruksen saa muualta asiakkaiden luo vietäväksi. Jotkut pitävät sitä liioitteluna. OAJ:n huhtikuisessa kyselyssä peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajat kertoivat, että valtaosa oppilaista on tavoitettu hyvin. ETÄOPETUKSEN SUURIN pulma on Hiitin mielestä heikompi kontakti oppilaisiin
Toisaalta Keräsen mukaan korona ei tunnu lisänneen tarvetta esimerkiksi huolien purkamiseen. Käynnit ovat kuitenkin lyhentyneet tartuntariskin minimoimiseksi. KOTIHOIDON KIIRE on ollut tapetilla vuosia, ja Jyri Keräsen tiimi onkin varannut käynneille hieman ylimääräistä aikaa kiireen tunnun karistamiseksi. – On oikein, että turvallisuuden takia näin toimitaan, mutta onhan tässä ikävä ristiriita, että samalla heikentyy mahdollisuus mieltä tervehdyttävään keskusteluun, Keränen sanoo. LUKIOISSA EI tarvitse palata keväällä lähiopetukseen. – Yksi kollegani sanoi, että on ihanaa nähdä oppilaat vielä – ei tarvitse päättää peruskoulua luokkaansa näkemättä, Hiitti kertoo 9. Hiitin mielestä on syksyä ajatellen hyvä, että nyt päästään näkemään oppilaat ja kartoittamaan etäopetuksen kenties aiheuttamat oppimisja muut ongelmat. – Asiakkailla on ollut parempi mieli kuin aluksi oletin. Käytännön järjestelyissä riittää pohdittavaa erityisesti rehtoreille, hän sanoo haastattelussa ennen lähiopetusarjen alkua. Anna-Liisa Blomberg De_28052020_14.indd 19 20.5.2020 10.21. Näkemykseni mukaan yksi syy siihen on se, ettei heidän arkensa ole hirveästi muuttunut. luokan luokanvalvojan tunnoista. Lähihoitaja Jyri Keränen vetää hengityssuojaimen kasvoilleen jokaisella asiakaskäynnillä. Nyt on ehkä enemmän puheluja ja vähemmän vierailuja, kun omaiset ja tutut eivät voi käydä samalla tavalla kuin ennen, hän kuvailee. Antti Hiitti ei siis itse tee lähiopetusloikkaa, mutta näkee sen haasteet. – On jaksettava skarpata ainakin syksyyn saakka. – Kotihoidossa otamme tietoisen riskin – olisi isompi vahinko jättää heidät hoitamatta vain, koska joku saattaa sairastua. Mietityttää, miten voidaan esimerkiksi huolehtia väljyydestä. Ne ovat olleet monelle tärkeitä hengähdystaukoja. Keräsen mielestä olisi hyvä, jos yhteiskunta auttaisi omaishoitajia kauppaja muissa arjen asioissa. Usein sekä hoitaja että hoidettava ovat riskiryhmää. Näen samaa omaishoidossa. JYRI KERÄNEN kertoo Pirkanmaan omaishoitajien yhdistys Pionin puheenjohtajana myös omaishoitajien tilanteesta. Näin voidaan varautua tarjoamaan syksyllä lisätukea sitä tarvitseville. Hiitti arvioi, että heitä lukuun ottamatta valtaosa palasi kouluun mielellään. – Jos palattaisiin normaaliin, ei mitään ongelmaa olisi, mutta nyt monissa kouluissa on oikeasti vaikeaa. Aikaa on jäänyt myös rupatteluun, jonka kuvittelisi olevan erityisesti tarpeen juuri nyt. Meilläkin peruskoulu on osin parakeissa remontin takia. Osa opettajista on huolissaan, koska he itse tai läheinen ovat riskiryhmää. Tilannetta saatetaan päivitellä yleisesti, koska aihe on paljon uutisissa, mutta kovin huolissaan tai ahdistunut monikaan ei ole. On hyvä, jos henkilökunta huolehtii oman tartuntariskinsä minimoimisesta myös työn ulkopuolella, hän kiteyttää. 19 Demokraatti ASIAKKAILLA ON OLLUT PAREMPI MIELI KUIN OLETIN. Heillekin apu ja tuki, että joku käy morjestamassa, voi olla tärkeämpää kuin se, että he ovat varmuudella turvassa koronalta. Moni on nyt myös hyvin yksin. Heidän arkensa on nyt raskaampaa esimerkiksi siksi, että vertaistukiryhmien tapaamiset ja kuntoutuslomat on peruttu
Naiset ovat kriisityön keskiössä kriittisissä terveysja hoitoalan töissä, joista usein puhutaan kuntien kulueränä. Ja samalla lisäävät epätasa-arvoa. Poliittisten päätösten keskittyminen talouskasvuun ja julkisen talouden tasapainoon oikeuttaa päätöksiä, jotka heikentävät ympäristön kestävyyttä, julkisia terveyspalveluja ja koulutuksen saatavuutta. Miksi talouskasvun takia ollaan valmiita leikkaamaan hyvinvoinnista. Kriisi on tragedian ohella myös mahdollisuus tarkastella järjestelmää, oppia ja uudistua. Mielestäni ei ole liian aikaista miettiä nykyjärjestelmän heikkouksia ja sitä, kuinka aikamme suurimmat kysymykset eriarvoisuudesta ja ilmastokriisistä ratkaistaan. Tiettyyn pisteeseen asti talouskasvu lisää hyvinvointia erityisesti kehittyvissä maissa. Kriisi on osoittanut, että yhteiskunnan toimimisen keskiössä on terveydenhuolto ja sosioekonominen turva, joka rakennetaan ympäristön rajoitusten mukaan. Tietyn mittarin systemaattinen priorisointi asettaa suunnan talouspolitiikalle ja arvottaa tavoitteita toisten yli. Moni taloustieteilijä ja poliitikko vastaisi, että hyvinvointi on talouspolitiikan tavoite. Hoivatyön määrä ei vähene vaan kasvaa. Kun talouskasvua tavoitellaan inhimillisten elämän perusvaatimusten ja ympäristön kustannuksella, syntyy ongelma. M illainen maailma on korkonakriisin jälkeen. Mikä sinne meidät johdattaa, liittyy mittareihin, jolla tätä hyvinvointia päätetään mitata. Tämä näkyy erityisesti kriisiaikana, kun sopeutus eli leikkaustoimet nousevat jälleen pöydälle. Yrityksillä ei ole kannustinta kehittää tuotantoaan tai yksityishenkilöillä säädellä kulutustaan, kun kasvua ohjaa kulutus ja siitä saatavat tuotot. Olisi menetys, jos emme oppisi tällaisesta myrskystä mitään. Miksi talouskasvun takia ollaan valmiita leikkaamaan hyvinvoinnista. Millaisen Suomen haluamme nähdä kriisin jälkeen tai kymmenen vuoden päästä. Suomessa puhutaan jo sopeutustoimista, kun kriisiaikaa on takana kaksi kuukautta eikä EU ole vielä päässyt edes sopuun elvytystoimista. Usein tällaiset uudistukset maksavat, kuten hoivaa tasaisemmin vanhempien välillä jakava vanhempainvapaauudistus, palkkaerojen kurominen tai naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ. Miten tärkeiden tasa-arvoa edistävien yhteiskunnallisten uudistusten käy, kun aletaan puhua talouden sopeuttamisesta. KRIISITILANTEISSA ERIARVOISUUS korostuu. Itse talouskasvu ei aiheuta ympäristön tuhoutumista vaan kasvuun vaadittava käyttäytyminen, jota tukee kapitalistinen järjestelmä. 20 Demokraatti Anni Marttinen SAK, ekonomisti Indeksi Onko koronakriisi ovi uuteen talousmalliin. Miksi kriisiaikana eriarvoistumista vastaan taisteleminen unohtuu. Jotta seuraava sukupolvi pystyy elämään osittain edellisten kanssa samalla elintasolla, pitää hoitaa tuotantoja kulutusaddiktiota. BKT:sta ja talouden kasvusta tuli kuitenkin politiikan päämäärä. Bruttokansantuotteen mittarin (BKT) kehitti Simon Kuznets vuonna 1934 mittaamaan talouden toimintaa. De_28052020_20.indd 20 19.5.2020 18.11. Kuznets itse sanoi, että BKT:ta ei tulisi käyttää hyvinvoinnin mittarina sen selkeiden puutteiden takia
Myrskyn jälkeen kaikki pyrkivät julistamaan voiton omaksi ansiokseen. Korona-aikojen ensi vaiheessa näin ei poikkeuksellisesti käynyt. Kriisi yhdisti, ja kaikki halusivat Suomen selviävän. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kiusaajan edessä oli tärkeää näyttää yhtenäiseltä. Oppositio sparrasi hallitusta eikä takertunut skolastisiin yksityiskohtiin. Kun ihmisiä yhdistää huoli selviytymisestä, ristiriidat sysätään syrjään. Vielä tehokkaammin lämpö nousee sosiaalisessa mediassa. Kaikki tietävät, että yhteisvastuun henki on kriisiaikojen ylellisyys, vaikka se olisi kokonaisuuden kannalta hyödyllinen kaikissa tilanteissa. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Hyvä versoi yhteishengestä, joka syntyi ylivoimaisen vihollisen uhatessa kansakuntaa. HUPENEVA KRIISITIETOISUUS M onia suuresti arvostettuja inhimillisen yhteiselon piirteitä yhdistää kriisi. Jotkut ovat sanoneet, ettei mielikuva pidä täysin paikkaansa. Miksi politiikka on hyvinä aikoina ahdas koulunpiha, josta kiusaamista ei saada kitkettyä millään kampanjalla. Ideologiset erot eivät tule tielle ja poliittisiin vastustajiin jopa rakastutaan. Samaa vihollista, Neuvostoliittoa, on kiitelty myös suomalaisen konsensuspolitiikan tarinassa. Talvisodan henkeä seurasi jälleenrakennuksen aika, jossa suomalaiset maksoivat yhteisellä ponnistuksella kohtuuttomat sotakorvaukset. Ehkä kriisiaikoja muistellaan siksi kaiholla. De_28052020_21.indd 21 19.5.2020 18.19. MIKSI NORMAALIOLOT ovat myönteisen ja rakentavan yhteisvastuun kannalta pettymys. Kun kameroiden lamput taas syttyvät, riitely alkaa. Tai miksi politiikan halutaan näyttävän siltä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Yhteisvastuu kuin solidaarisuuskin kukkivat pelastusveneissä. Pelastusvene on kuuluisa sama vene, jossa kaikkien panosta tarvitaan yhteisen edun vuoksi. Ehkä olemme siksi kiusallisen tarkasti ennakoitavissa. Samalla teollisuus viritettiin kykeneväksi luomaan 1900-luvun jälkipuoliskon talouskasvun, hyvinvointivaltion ihmeen. Niin yhteisvastuu kuin solidaarisuuskin kukkivat pelastusveneissä. Valtapelin kannalta on tärkeää, että hyvät asiat voidaan merkitä omiksi aikaansaannoksiksi, vaikka se ei olisi täysin tottakaan. Veneessä ihmiset lähentyvät ja kokoontuvat tuomitsemaan oman edun tavoittelun. IHMISEN EVOLUUTION suurista harppauksista on jo aikaa. Kun kamerat sammuvat, monet hallituksen ja opposition kansanedustajat ovat keskenään ystäviä. Koko Suomi istui samassa veneessä, mikä heilautti eriseuraisuutta kaikin keinoin saarnaavan populistisen vähemmistön kannatusta. Vaikeassa paikassa puhalletaan yhteen hiileen
Heidän tekemät päätökset eivät olleet kansalaisten edun mukaisia. Jäljellä olevista poliittisista tehtävistä hän kertoo olevansa Joensuun työväenyhdistyksen puheenjohtaja. – En yhtään kadehdi heitä, jotka ovat nyt päättäjinä. – Olin toivonut sitä jo useita vuosia. Mikkeliläinen Satu Taavitsainen on varakansanedustaja ja -meppi. Hän tunnustaa, että ensimmäiset puoli vuotta vaalien jälkeen olivat kipuilua. En lähtenyt, kun päätöksen olin tehnyt. Oli vaikeaa irrottautua rytmistä ja teki mieli ottaa ajankohtaisiin asioihin kantaa, Wallin sanoo, mutta toteaa, että vuoden jälkeen on jo tottunut olemaan. Myller ei asettunut enää ehdolle vaaleissa. – Kaikki ihailu heitä kohtaan, jotka ovat eduskunnassa hoitamassa asioita. Taavitsainen palasi eduskuntavaalien jälkeen työhönsä toiminnanjohtajaksi Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry:hyn. Wallinillakin on paljon poliittisia luottamustehtäviä, muun muassa Seinäjoen De_28052020_22.indd 22 19.5.2020 19.10. – Totta kai haluaisin olla eduskunnassa, käyttää omaa osaamistani ja näkemyksiäni ihmisten hyväksi. Ei tällaista aikaa Suomen historiassa ole ollut. Hän on tyytyväinen, että Postin johto on nyt mennyt vaihtoon toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa myöten. Demokraatti kävi läpi, mitä viime kauden aikana SDP:n kansanedustajina istuneille kuuluu. – Kannatukseni oli vahvaa ja ihmiset vetosivat, että lähtisin ehdolle. 22 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Mitä kuuluu. Hänellä on hengästyttävän kuuloinen määrä eri poliittisia vastuutehtäviä Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtajuudesta Veikkauksen hallintoneuvoston jäsenyyteen. Demokraatti selvitti, mitä kuuluu kauden 2015–2019 SDP:n kansanedustajille, jotka eivät nyt istu eduskunnassa. SEINÄJOKELAINEN HARRY WALLIN ei ollut ehdolla viime vaaleissa. Tämä aika todella vaatii uskottavaa johtajuutta, Myller sanoo. Eivät tällaiset poikkeusolot pelota. Hiljattain Taavitsainen oli Postin hallintoneuvoston jäsen ja ajoi väkevästi paTeksti Johannes Ijäs / Kuva iStock rannuksia postilaisten palkkoihin, postin kulkuun sekä kritisoi Postin johdon ökytienestejä. Johto aiheut ti sen, että Postin uskottavuus ja perustehtävän hoito heikentyi. Kolmelta kysyttiin tarkemmin, Myllerin lisäksi Satu Taavitsaiselta ja Harry Wallinilta. Hänkin kehuu pääministeriä ja on hyvin tyytyväinen tämän tapaan johtaa maata. E i todellakaan, SDP:n viime kauden kansanedustaja Riitta Myller vastaa kysymykseen, pitäisikö hänen olla tällä hetkellä eduskunnassa. En ole koskaan pakoillut vastuuta, Taavitsainen sanoo suoraan. Erityinen ihailu pääministeri Sanna Marinille (sd.) siitä, että hän on pystynyt pääsemään niin hyvin sisälle hommiin
Taavitsainen toteaa, että sosialidemokraattisten kuntapäättäjien on pidettävä huolta, ettei peruspalveluista leikata. Pilvi Torsti on liikenneja viestintäministeriössä valtiosihteeri ja Joona Räsänen SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö. Seinäjoelta on peruttu kymmenkunta isoa tapahtumaa Tangomarkkinoita ja Provinssirockia myöten. Tällä luodaan sitä toimintaohjelmaa, joka sosialidemokraateilla on esittää kansalaisille seuraavissa vaaleissa, hän muistuttaa. Hoitajamitoituksen ohella kaikki perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevä toiminta on nyt tärkeää. Koronarajoituksista Wallin lähettää hallitukselle sellaisia terveisiä, että niitä pitäisi purkaa alueittain. Harry Wallin on mietteliäs. Maarit Feldt-Ranta kuoli pitkäaikaiseen sairauteen marraskuussa 2019. Riitta Myller toivoo, että sosialidemokraateissa käännettäisiin koronakriisin hoitamisen ohella katsetta myös jo elokuun puoluekokoukseen. Vaatii aika paljon uusilta päättäjiltä tehdä uudistuksia. – Marinin hallituksen pitää poistaa ne valtionosuusleikkaukset, joita Sipilän (kesk.) kaudella tehtiin. Ilkka Kantola valittiin juuri Diakonissalaitoksen Diakonia ja sosiaalinen vastuu -toimialan toimialajohtajaksi. Hän on itse erään kolmannen sektorin hoivapalveluja tarjoavan yhdistyksen hallituksessa ja katsoo, että kolmannella sektorilla ei ole ollut ongelmia, vaan hoivabisnes on pilannut alan mainetta. Hän kantaa huolta erityistä tukea tarvitsevista lapsista koulussa. Nyt odotellaan hallituksen toimia ja valtionapua. SATU TAAVITSAINEN ei ole päättänyt, ollako ehdolla kuntatai eduskuntavaaleissa. Häntä hirvittää valtionvelan kasvava määrä. – Tällaiselle paikkakunnalle, jossa ei ole järviä eikä vuoria, se tarkoittaa sitä, että matkailu menee ihan nollaan, Wallin suree. – Siellä on isoja asioita, periaateja politiikkaohjelmat. Osaaminen on avainasemassa. – Hoidon tarve olisi järkevää katsoa hoidon tarpeen eikä sen mukaan, että laissa lukee 0,7. Poliittisen keskustelun käynnistäminen niistä olisi nyt tosi tärkeätä. 23 Demokraatti kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajuus. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla korona ei ole juuri riehunut. – Täytyy nyt miettiä kuntavaaleja vuoden päästä, tulee 32 vuotta Seinäjoen kaupunginvaltuustoa täyteen. Maria Tolppanen ja Lauri Ihalainen eivät Huovisen tavoin asettuneet enää ehdolle viime vaaleissa. – Oppivelvollisuuden pidentäminen pitäisi ymmärtää erityisesti murrostilanteen takia. Riitta Myller ei ole ehdolla. Siihen meillä ei ole varaa yksilöiden eikä yhteiskunnan kannalta. De_28052020_22.indd 23 19.5.2020 19.10. – Ihmiset eivät tällä hetkellä saa yhdenvertaisesti peruspalveluja korkeiden maksujen takia ja esitys ei riittävästi korjaa tätä ongelmaa. Harry Wallin kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä muttei hoitajamitoitusta 0,7. En tiedä, millä kunnat selviävät, kun ei veroja voi loputtomastikaan nostaa. Seuraavan valtuuston tehtävä on aivan karmea, sekä sairaanhoitopiirin että kuntien talouden osalta. Hallituksessa SDP:lle tärkeitä uudistuksia ovat oppivelvollisuuden nostaminen 18 vuoteen ja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen säätäminen 0,7:ään. Ilman keskiastetta aika monella jää työpaikka saamatta. Riitta Myller pitäisi molemmista kiinni koronakriisin keskelläkin. Täällä he ovat VIIME VAALIKAUDEN SDP:n kansanedustajista Jutta Urpilainen vaikuttaa komissaarina, Eero Heinäluoma meppinä ja Nasima Razmyar Helsingin apulaispormestarina. Hän pyytääkin kansanedustajia perehtymään uudistukseen ja kuuntelemaan ruohonjuuritasoa. Jos heidän asioita ei pidetä kunnossa, ongelmat kertaantuvat nuorten syrjäytymisenä. Hän toteaa myös, että lausunnoilla olevassa asiakasmaksulaissa on erittäin pahoja puutteita. Satu Taavitsaisenkin mukaan hoitajamitoitus ja oppivelvollisuus on hoidettava ehdottomasti kuntoon. Myös kuntatalous huolettaa, kuntien taloudellinen pohja on romahtanut. Susanna Huovinen siirtyi kesken viime kauden Keski-Suomen ensija turvakodin toiminnanjohtajaksi. Lakiin kirjattava mitoitus huolettaa Wallinia myös kuntatalouden kannalta. SATU TAAVITSAINEN nimeää isoksi syylliseksi kuntien heikkoon taloustilanteeseen edellisten kahden hallituskauden jättimäiset leikkaukset kuntien valtionosuuksiin
24 Demokraatti SELKOKIELI OPPIMISVAIKEUDET EIVÄT MÄÄRITTELE IHMISTÄ. De_28052020_24.indd 24 18.5.2020 20.30
Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskuksessa Celiassa on huomattu, että viranomaisviestintä on usein viranomaislähtöistä. – Selkokielen käytön lisääminen tukee sen tarvitsijoiden itsenäistä elämää, suomen kielen oppimista, opiskelua ja työllistymistä sekä itsestä huolehtimista, kuvaa Selkokeskuksen suunnittelija Ari Sainio. Selkokieli ei ole vain selkeää kieltä, vaan sillä on oma rakenne. Pääluottamusmies ja puuseppä Kai Hyrynkangas pyytää Teksti Inari Juntumaa / Kuvitus Emilie Uggla De_28052020_24.indd 25 18.5.2020 20.30. Jos tekninen lukeminen on heikohkoa, niin kielikin asettaa ongelmia. Selkokeskuksen arvion mukaan (2019) noin 11–14 prosenttia suomalaisista eli jopa 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä voidakseen asioida viranomaisten kanssa ja hoitaa henkilökohtaisia asioitaan. Jos luen riittävän hitaasti, voin lukea jopa liuskan verran tekstiä. Myös vankilasta vapautuvilla voi olla vaikeuksia, jos yhteiskunta ja viranomaisten kanssa asioiminen on muuttunut vankilavuosien aikana. 25 Demokraatti Kieli on avain yhteiskuntaan Selkokieli avaa monelle ovet opintoihin ja asiointiin. Julkisen viranomaisen kanssa asioidaan yhä useammin verkossa. P uuseppä ja pääluottamusmies Kai Hyrynkangas lukee kohtuullisesti ja kirjoittaa heikosti. On myös vaikea tietää, milloin tulee jotakin kirjainta kaksi peräkkäin. Piaac-tutkimuksen mukaan Suomessa noin 11 prosentilla aikuisväestöstä on heikko lukutaito. – Sanomalehdistä luen yleensä otsikot. – Sitä ei useinkaan sopeuteta siihen, että on paljon ihmisiä, joilla on erilaisia rajoitteita. Miten yhtälöön sopii se, että Hyrynkankaan tapaan jopa noin puolella miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa sujuvasti. Kirjoittaessani teen virheitä yhdyssanojen ja välimerkkien kanssa. Esteitä ovat muun muassa lukivaikeudet, muistisairaudet sekä masennusja mielenterveysongelmat. Jos juttu on todella kiinnostava, luen myös väliotsikot. Se tarkoittaa, että he voivat lukea vain lyhyitä tekstejä tutuista aiheista. Kyse on lukihäiriöstä. Lukemisen esteet voivat käytännössä merkitä sitä, etteivät henkilöt ymmärrä itseään koskevia viranomaispäätöksiä. Kielellä voi syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta, Celian saavutettavuusasiantuntija Miia Kirsi kuvaa. Kun kirjoitan esimerkiksi tiedotteita, tarvitsen oikeinkirjoitusapua, Hyrynkangas kertoo. Esimerkiksi television tekstitystä hän ei ehdi lukea ääneen. Metalliteollisuudessa ja puusepän tehtävissä on Hyrynkankaan kokemuksen mukaan monia, joilla on lukemisen esteitä
Olisi ihanaa käydä koulu nyt, kun tietoa saa monimediaisesti, Jenni Janakka kertoo. Kielenkäytölle on vaikeaa luoda mitattavia kriteerejä. He uskaltavat rohkeasti ajatella ja tehdä asioita toisin, Riikka Marttinen kertoo. – Nykyään on paljon helpompaa, kun on podcasteja, ääniluentoja ja videoita internetissä, eikä tarvitse olla kirjallisen tekstin varassa. – Teen paljon kirjoitusvirheitä, vaikka tarkistan moneen kertaan. SUOMI ON mukana Open Government Partnership -hankkeessa. – Oppimisvaikeudet eivät määrittele ihmistä. Jenni Janakan on pakko ymmärtää viranomaistekstiä hoitaessaan yrityksensä asioita. Tavoitteet ovat korkealla. Ammattikorkeakoulussa sain apua, joskin sen löytäminen oli työn takana. Työpaikoilla olen kertonut lukivaikeuksistani, jotta ihmiset tietävät, ettei se johdu tyhmyydestä, kun teksteistäni puuttuu kirjaimia. Tarvitsen palvelua kasvotusten, sillä on tarkistettava, että lomakkeessa menevät oikeat asiat oikeisiin kohtiin, Kai Hyrynkangas kertoo. Pedagoginen asiantuntija Petra Okkonen Celiasta kuvaa lukemisen esteitä nykyajan tiedon haasteiden näkökulmasta. Osaako nuori tällöin vaikkapa täyttää työhakemusta oikein. KIELELLÄ VOI SYRJÄYTTÄÄ IHMISIÄ YHTEISKUNNASTA. Ne ovat tärkeitä taitoja. Esimerkiksi Kela on Kirsin mukaan kehittänyt viestintäänsä, ja Kotimaisten kielten keskus puolestaan tarjoaa paljon aineistoa hyvään virkakieleen. Minulle ehdotettiin lukios sa ammattikouluun siirtymistä lukivaikeuksien takia, mutta ei tarjottu tukitoimia. Hän on ehkä saanut koulussa tukea tai kehittänyt itselleen hyvät kompensaatiokeinot, mutta työelämässä tukea ei enää ole ja aiemmin opitut keinot eivät välttämättä enää toimi. Osalla nuoria on myös käsitteellisiä ongelmia, he eivät esimerkiksi tiedä, mitä lomakkeessa tarkoittaa lähiomainen, Petra Okkonen kertoo. Siksi mieluummin soitan. Tehokkainta on, jos saman asian voi sekä kuunnella että lukea. De_28052020_24.indd 26 18.5.2020 20.30. Kun luokassa luettiin, ylitseni hypättiin, jotta koko luokkaa ei tarvinnut kiusata. – Avun saaminen vähentää kuormitusta ja lisää hyvinvointia. – Saavutettavuuslainsäädäntö ei kuitenkaan tarjoa työkaluja, jos tekstin sisältö on epäselvää, käsittämätöntä tai viranomaislähtöistä. Myös työelämässä olevilla voi olla lukemisen esteitä. Valtiovarainministeriön työryhmä tekee Suomelle avoimen hallinnon strategiaa, jossa huomioidaan myös kielen ja viestinnän ymmärrettävyys. Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntijan Riikka Marttisen mielestä olennaista on esteiden varhainen tunnistaminen ja puheeksi otto – kunnioittavasti – esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Myös osatyökykyisten ja työttömien joukossa on monia sellaisia, jotka aika pienelläkin tuella ja apuvälineiden avulla olisivat hyviä ja halukkaita työntekijöitä, Marttinen jatkaa. Aikoinaan Kelan virkailija ei suostunut auttamaan. – On oppilaita, jotka eivät pysty arvioi maan, onko jokin teksti tietotekstiä vai tehty vitsillä. Jouduin menemään erityisopetukseen. – Kansalaisilla on oikeus vaatia, että viestitään ymmärrettävästi. Meillä on jo nyt useita menestyviä yritysjohtajia ja tutkijoita, jotka ovat pärjänneet oppimisvaikeuksista huolimatta, tai ehkä juuri sen ansiosta. Etenkin, jos asia on monimutkainen. Osa pääse vasta aikuisiässä neuropsykologisiin testeihin ja saa tarvitsemansa diagnoosin ja tukitoimet, Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija Riikka Marttinen kertoo. Toisaalta jo hallintolaki edellyttää, että viranomainen käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä, Celian Miia Kirsi kertoo. – Koulussa oli noloa olla luokalla ainoa, jolla oli lukiongelmia. YRITTÄJÄ, KIRJOITTAJA ja puhetaiteilija Jenni Janakka hyödyntää apuvälineitä, jotka muun muassa lukevat tekstin ääneen tai muuntavat puhutun asian tekstiksi. Selkokeskuksessakin toivotaan, että julkisia palveluja tarjoavat toimijat tuottaisivat enemmän selkokielisiä aineistoja. 26 Demokraatti SELKOKIELI viranomaisten kanssa asioidessaan kirjoitusapua virkailijoilta. Aiheeseen voi tutustua jo ennen lukemista. Heistä olin tyhmä tai laiska, Silva Mölsä sanoo. Tekstini ovat myös liian tiiviitä, minkä vuoksi niitä on vaikea seurata. Osa oppilaista piti saamaani tukea epäreiluna muita kohtaan. – Nuori on saattanut esimerkiksi opiskella ja kirjoittaa ylioppilaaksi kohtuullisen hyvillä arvosanoilla. Suomen hallinnosta on tarkoitus tehdä maailman läpinäkyvintä, ja sen on tarkoitus läpäistä kaikki osa-alueet ja asteet edistäen julkisen toiminnan luotettavuutta tiedonantajana ja vuorovaikuttajana. Onneksi sain kotona apua puolisolta ja lapsiltani. – Työhöni kuuluu myös tieteellisen tiedon lukeminen ja nopea hahmottaminen. – Yksin kun lukee, jää epävarmuus, että oliko tässä kyse tästä. Sosionomi Silva Mölsä kokee olevansa onnekas tukipalvelujen myötä. Hallinnon avoimuus on tärkeää siitäkin näkökulmasta, että monien kansalaisten on ilman lukemisen esteitäkin vaikea arvioida, mikä tieto on luotettavaa, Miia Kirsi kuvaa työryhmän haasteita. Esimerkiksi päivittäinen ongelmien ratkaisu erilaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä
Ihan uutta tämä ei ole. Vuorovaikutteisuutta varten tarvitaan myös se oma ope, mutta hänen roolinsa ja tunteina laskettu työmääränsä muuttuu. Vallan laidalta Osmo Soininvaara, tietokirjailija ETÄOPETTAJAA VOIVAT SEURATA VAIKKA SUOMEN KAIKKI KOULULAISET. Voisiko ajatella, että kaikki saisivat seurata parhaiden opetusta sen sijaan, että tämä onni osuu vain joillekin. Koulutusmarkkinat mullistuvat. Tämä lainalaisuus murtuu, jos opettaja voikin opettaa samanaikaisesti tuhansia oppilaita. Aalto-yliopistossa maisteriopinnot käydään jo nyt englanniksi. JULKISTEN PALVELUJEN suhteellinen hinta nousee vääjäämättä niin sanotun Baumolin taudin vuoksi. Digiloikka mullistaa opetuksen Palstalla kirjoittavat Osmo Soininvaara, Seppo Kääriäinen ja Ulpu Iivari. Miksi siis kuunnella suomalaista tavis-proffaa, kun voi kuunnella Harvardin proffan huippuluentoa. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. 27 Demokraatti E täopetus sujui paljon luultua paremmin. De_28052020_27.indd 27 18.5.2020 20.20. Ehkäpä suomalaiset yliopistot verkottuvat huippuyliopistojen kanssa, ottavat osan luennoista huippuyliopistoista ja tekevät paikallisesti loput. Tehdastyössä automatisointi lisää tuottavuutta, mutta opettaja ei voi opettaa nopeammin. Huippuyliopistot voivat tehdä valtavasti rahaa avaamalla luentonsa maksua vastaan kaikille. Myös henkilökohtaista opetusta voi antaa etäyhteyksien varassa, mutta vain yhdelle oppilaalle kerralla. Yliopisto-opetuksessa luentojen ei pitäisi olla keskiössä, vaikka ne maamme pilalle säästetyissä yliopistoissa sitä ovatkin. Vaikka työ ja palkka eivät olisi uhattuina, työ uhkaisi muuttua tylsäksi – vähän niin kuin tehdastyö tayloristisen työnjaon vuoksi. MYÖS YLIOPISTOISSA etäopetus toimii ”vaarallisen” hyvin. Opettaja voi olla kerrallaan vain yhdessä luokkahuoneessa, mutta etäopettajaa voivat seurata vaikka Suomen kaikki koululaiset. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä esittikin, että etäopetus otettaisiin haja-asutusalueiden kouluissa pysyvään käyttöön, jotta pitkämatkalaisten ei tarvitsisi tulla kouluun joka päivä. Sen verran vahvana pidän OAJ:tä, ettei tämä ihan rytinällä tapahdu, mutta tähän suuntaan mennään. Ei toimisi alimmilla luokilla, mutta lukioissa voisi toimiakin. Jokseenkin kaikki opettajat ovat Suomessa hyviä, mutta jotkut ovat aivan huippuhyviä. Huippuope ei pysty vastaamaan 10 000 oppilaan kysymyksiin. Arvaan, että opettajat suhtautuvat tähän yhtä innokkaasti kuin 250 vuotta sitten englantilaiset rukinpolkijat Kehruu-Jennyyn. Suurempiakin muutoksia voi olla edessä. Tämä voi nostaa opetuksen laatua ja alentaa kustannuksia. Nytkin huippuopettajat tekevät oppikirjoja, ja muut opettavat niiden mukaan
EU:n on päästävä sopuun sen perussäännöistä muiden maiden kanssa. Komissio esitteli helmikuussa 2020 oman datastrategiansa. – Datastrategialla on otettava kiinni Yhdysvaltain ja Kiinan etumatkaa. Datan määrä kasvaa päätähuimaavaa vauhtia. Kumpula-Natrin tavoitteena on saada parlamentin mietintö hyväksytyksi syksyllä 2020. – Kansainvälinen tavarakauppa on laajasti säänneltyä, mutta digikaupalle ei ole olemassa kattavia sääntöjä. Datatalouden synnyttämät uudet mahdollisuudet luovat pohjan Euroopan teollisuuden ja talouden kasvulle, tekoälyn hyödyntämiselle ja myös ilmastonmuutoksen vastaisille toimille, Kumpula-Natri toteaa. Euroopan komissio on nostanut digitalisaation ja datatalouden sisämarkkinat keskeiseksi tavoitteeksi. Neuvotteluissa haetaan sopua myös yksityisyydestä. – Kun EU:ssa puhutaan digitalisaation merkityksestä Euroopalle, puhutaan ennen kaikkea datan hyödyntämisestä. Kuluttajien on turvallisin mielin voitava antaa verkkokauppiaille esimerkiksi luottokorttitietonsa. Hän sanoo koronakriisin osoittaneen, miten haavoittuva Euroopan vahva teollisuus ja monet arvoketjut ovat. Tähän tähtäävät myös WTO:n e-commerce-neuvottelut, joissa on mukana 84 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Kiina. Tässä piilee valtava potentiaali. EU:n on haettava laajempaa tukea tavoittelleen antaa datan liikkua vapaasti sillä ehdolla, että yksityisyyden suoja on varmistettu. Kumpula-Natrin vastuulla on johtaa europarlamentin kannan muodostaminen aiheeseen. Kiinaa ei saane luopumaan sen tavoitteesta käyttää dataa kansalaistensa kontrolloimiseksi. KUMPULA-NATRI SANOO digitalouden olevan on aidosti globaali markkina. Lisäksi kansainvälisen kaupan valiokunnassa Kumpula-Natri sai vastuulleen edustaa parlamenttia WTO:n e-commerce-neuvotteluprosessissa, jonka tavoitteena on luoda toimivat maailmanlaajuiset pelisäännöt verkkokaupalle ja digitaloudelle. Tämä on ongelma paitsi yrityksille, myös kansalaisille. USA on puolestaan valinnut linjan sallia henkilökohtaisen datan käytön kauppatavarana. DIGITALOUS De_28052020_28.indd 28 20.5.2020 11.01. Teksti Demokraatti / Kuva iStock E uroparlamentin teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnan S&D-ryhmä on valinnut Kumpula-Natrin (S&D) johtamaan europarlamentin kannan valmistelua EU:n datastrategiaan. EU:ssa ihmisten pitää voida luottaa uuteen teknologiaan ja henkilökohtaisen datansa käsittelyyn. 28 Demokraatti Digimeppi EU:SSA IHMISTEN PITÄÄ VOIDA LUOTTAA UUTEEN TEKNOLOGIAAN JA HENKILÖKOHTAISEN DATANSA KÄSITTELYYN. Miapetra Kumpula-Natri on saanut uusia digitehtäviä europarlamentissa. Toisaalta kyse on EU:n arvojen mukaisen datatalouden luomisesta
29 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. De_28052020_29.indd 29 19.5.2020 15.32. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa
Moninkertaistuvasta tietomäärästä saadaan johdettua viisaampaa päätöksentekoa ja parem pia palveluita varoittamaan esimerkiksi katastro feista, kolareista tai sydänkohtauksista. Onneksi asioihin voidaan vaikuttaa yhdessä, ja uhkakuvista ei tarvitse tulla tosia. Näen, että juuri EU:lla on markkinakokonsa vuoksi mahdollisuus parantaa maailmaa, digitaalistakin, yhdessä. Mutta en usko, että uudet mah dollisuudet ja teknologia hävittävät työpaikat Suo mesta niin, ettei työväen edunvalvonnalle ja omalle puolueelle olisi enää tarvetta. Di gitaalisuus muuttaa maailmaa, tervetuloa mukaan kääntämään ruoria – minne sitten mennään! Työväenliike 2.0 KEHITYS VOI JOHTAA MYÖS VÄÄRIIN LOPPUTULOKSIIN. Lisääntyvä tieto voi johtaa pa rantuviin suorituksiin – tai väärin käytettynä syr jintään vaikka rekrytointivaiheessa. 31 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT K oronan myötä muutamassa viikossa on otettu vuosien digiloikka. Datan määrä kasvaa valtavasti etenkin teollisuudessa. Uusi luo uutta – uusi teknologia synnyttää uusia työpaikkoja ja ammat tinimikkeitä, joita emme vielä osaa kuvitellakaan. KONEET, ROBOTIT ja tekoäly vähentävät suoritta van työn tarvetta. Muuttuva maailma luo tarvetta uudenlaisille poliittisille vaatimuksille, digitaalisen ajan Fors san ohjelmalle. Koronaso velluksen avulla voitaisiin oikeasti helpottaa tar tuntojen jäljittämistä. Potentiaali kansa laisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja ilmastokestä vän yhteiskunnan luomiseen on valtava. Tehtävänäni on pohtia, miten tietomassan voisi valjastaa parhaiten Euroopan kansalaisten, val tioiden ja yritysten hyödyksi. Kaikki tämä ”biometrisen datan” kerääminen voi johtaa pahimmillaan siihen, että markkinoi misen sijasta tunteitamme aletaan manipuloida. Kiitän SDP:ssä viime vuosina tehtyä ohjelma työtä, vastauksia on haettu tulevaisuus edellä. Kun koneiden ja laitteiden jatkuvasti käyttäjiensä suori tuksista keräämät tiedot yh distetään biometrisen datan mahdollisuuksiin, voi työn tekijä löytää itsensä jo lähitulevaisuudessa uuden laisesta tilanteesta. De_28052020_31.indd 31 18.5.2020 20.40. Kun sähköi nen maailma painaa päälle, on tärkeää kysyä, mil loin työntekijällä on oikeus ”kirjautua ulos”. Tämän pyörityksen keskellä on tärkeää muistaa, että kehitys voi johtaa myös vääriin lopputulok siin. Sii hen, miten Eurooppa tulevina vuosina hyötyisi parhaiten kaikesta siitä tiedosta, jota alati kehitty vät laitteet ja lisääntyvät sensorit keräävät. Vaikkei Suomessa ole akuuttia uhkaa väärin käytöksistä, jokapäiväisessä elämässämme mukana kul jettamamme teknologia luo jättiryityksille ja muille toi mijoille mahdollisuuksia, joista Neuvostoliiton KGB ei osannut edes unelmoida. Datan ja teknoälyn avulla massavalvontaa harjoittava taho voi tietää ihmisestä kaiken: sairaudet, ruu miinlämmön, verenpaineen – ja yhdistettynä so siaalisen mediaan myös poliittiset mieltymykset. Mikään ei aja muutosta yhtä nopeasti kuin pakko. Uusien digitaalisten käyttöso vellusten mahdollisuudet ovat valta vat. SAIN VASTIKÄÄN vastuulleni muodostaa europar lamentin kannan Euroopan datastrategiaan. Teknolo gian kehitys on niin nopeaa, että tulevaisuuden pelisään nöistä on päätettävä tänään
Mies haluaisi heittää hikiset vedot jätemäen polulla, heti: ”Tuosta olisi kiva spurtata ylös, hän toteaa ja silmäilee täyttömäkeä, tapailee jo juoksuaskelia.” Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen KASVO De_28052020_32.indd 33 19.5.2020 18.39. 33 Demokraatti Unohdettujen puolestapuhuja Maisemoitu täyttömäki, Helsingin Myllypuro ja kevät. Navakka tuuli, aurinko ja jyrkästi sinistä taivasta kohti nouseva kinttupolku! Näissä maisemissa ja tunnelmissa Demokraatti tapaa päihdelääkäri Kaarlo Simojoen
Toinen keskeinen Simojoen työ on Helsingin yliopistossa, lääketieteellisen tiedekunnan päihdelääketieteen työelämäprofessorina. . – Jo 1990-luvun lamassa alettiin päihdeja mielenterveyspalveluissa säästää, ja resurssien vähentäminen ei tunnu sillä puolella sen jälkeen loppuneen, Simojoki sanoo. . Sellainen on julkisuuden perusteella syntynyt mielikuva päihdelääkäri Kaarlo Simojoesta Tai kun miehen työnkuvaa luonnehtii tarkemmin ja hienommin: A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri ja toimitusjohtaja. Maltetaan silti vielä hetki. syntynyt Saksassa 1972 . Simojoen sanomana juoppo-sana tuntuu jopa sympaattiselta. Simojoki on nähnyt ja kokenut päihdealaa – hoitanut ja auttanut alkoholisteja ja huumeriippuvaisia, ylimalkaan niitä muita kuin me – jo noin parinkymmenen vuoden ajan. . KORONAKRIISI MITTAA Simojoen mielestä sekä yksilöiden että yhteiskunnan eettiset arvot. Pidempään ja pahemmin, jos nyt teemme yhteiskuntana kestämättömiä arvovalintoja. Simojoki pelkää, että Suomeen hetkessä rantautunut koronakriisi lyö tsunamin, jonka jälkiä yhteiskunta korjaa pitkään. Emmekä tietenkään onnistu saati halua välttää tämän hetken ja tulevien kuukausien kestoaihetta, koronakriisiä. kaipaa ajoittain merelle D-KASVO De_28052020_32.indd 34 19.5.2020 18.39. asuu ja työskentelee pääkaupunkiseudulla . . 34 Demokraatti P itkän linjan päihdelääkäri, urheilijamainen Kaarlo Simojoki on hoitanut satoja päihdepotilaita: alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä, peliriippuvaisia. pitää luonnossa liikkumisesta ja tällä hetkellä erityisesti pyöräilystä . . Pidättäytykäämme hetki koronasta puhumisen koukuttavasta tunteesta niin kuin Simojoki äkillisesti leimahtaneesta juoksemisen himostaan. Kun talous on vapaassa liidossa, vaikeimmin laskeutuvat ne, jotka jo valmiiksi ovat murjoutuneet. – Jos nyt jätämme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat syrjään tai heitä ei enää jatkossa hoideta, onko se yhteiskunta hyvä lopulta kenellekään. – Pahinta olisi nyt päätyä palveluiden leikkaamisen tielle. SIMOJOKI HAASTAA meitä tarkentamaan katseitamme koronakriisin omituisessa ajassa, joka uhkaa muuttaa tai ainakin suhteellistaa lähes kaiken vanhan ja totutun. – Nyt mä taas kärjistän asioita, mutta: oletko nähnyt yhtään tukikonserttia juoppojen puolesta. Simojoen mukaan ministeriön sekä päihdeja mielenterveyskentän toiveet eivät välttämättä paljoa paina. A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri ja toimitusjohtaja sekä . Hän varoittaa leikkaamasta päihdeja mielenterveyspalveluja nykyisestä. . . – Osa kunnista viestittää jo nyt, että alamme säästää ja karsia päihdeja mielenterveyspuolen kuntoutuksesta, kun taas osa lisää resursseja. Näen sen uhan selvästi, vaikka sosiaalija terveysministeriö onkin pitänyt asiassa ääntä ja todennut, että emme saa luopua heikoimmassa asemassa olevien palveluista. – Kenelle tahansa meistä voi käydä huonosti. Simojoki muistuttaa, että muutos ei tapahdu vain ihmisten mielissä. Simojoki painottaa, että koronaja postkoronamyllerryksessä on hyvä säilyttää maltti. Kuka, mikä ja millainen on miehemme, Kaarlo Simojoki. Monet rakenteet myllätään uusiksi. väitellyt tohtoriksi päihdelääketieteestä 2013 . Helsingin yliopiston päihdelääketieteen työelämäprofessori . Tämän ovat nyt joutuneet huoKAARLO SIMOJOKI . SUORA PUHUMAAN, jämäkkä, hauskakin puheissaan, ainakin välillä. Hänellä on myös taito ja halu kertoa päihdealasta suurelle yleisölle
Simojoki on huolissaan erityisesti siitä, miten aikuisten lisääntynyt juominen vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen ja elämään. – Riskikäyttäjä ei välttämättä juo itseään humalaan. Erilaiset tukichatitja puhelimet käyvät kuumina. Suomessa on noin 600 000 alkoholin riskikäyttäjää. maamaan myös monet keskiluokkaiset ihmiset, jotka on lomautettu viiden päivän varoitusajalla. Oluen ja viinin hamstraus ei ole välttämättä merkki alkoholismista tai riippuvuuPAHINTA OLISI NYT PÄÄTYÄ PALVELUIDEN LEIKKAAMISEN TIELLE. Koronakriisi uhkaa kiihdyttää tikitystä. Jos on tottunut joka ilta ottamaan viinilasillisen tai oluttölkin, voi eristäytymisen aikana silti tulla houkutus ottaa toinenkin lasillinen tai tölkki. – Suomessa on aika iso määrä alkoholin riskikäytön ylärajoilla olevia ihmisiä, jotka eivät vielä ole varsinaisen alkoholiongelman tai riippuvuuden puolella. Lastensuojelussa kiireellisten sijoitusten määrä nousee. 35 Demokraatti nejä koteihinsa. Poliisin kotihälytystehtävät lisääntyvät. Nämä, joilla on tosi vaikeita ongelmia ovat kuitenkin jo ennestään jollakin lailla hoitoja tukijärjestelmän tiedossa ja palveluiden piirissä. Viime viikkojen uutisista alkaa muodostua kokonaisuus, jonka seuraukset huolestuttavat johtavaa ylilääkäriä. – Suomessa on noin 70 000 lasta, joiden vanhemmilla on vaikea päihdetai mielenterveysongelma. SIMOJOEN MUKAAN terveydellinen ja sosiaalinen aikapommi tikittää jo ennestään 600 000 riskikäyttäjän ja heidän lähipiirinsä keskuudessa. Riskikäyttäjistä valtaosa on työssäkäyviä aikuisia. Tiedetään myös, että lähes puolet kaikesta alkoholiriippuvuudesta syntyy oluella. Tavallisella ”viattomalla” keskarilla. Simojoen mukaan juominen on kehnoimpia tapoja hoitaa koronakriisin aiheut tamaa henkistä ahdistusta, epävarmuutta, ihmissuhdepulmia ja stressiä. Osa suomalaisista on hamstrannut litratolkulla olutta, lonkeroita ja hanaviiDe_28052020_32.indd 35 19.5.2020 18.39
Meidän sukuhaaran Simojoen miehistä tapasi tulla upseereita ja pappeja, ylilääkäri naurahtaa. SIMOJOELLA RIITTÄÄ myötätuntoa ihmisten ahdistukselle ja neuvottomuudelle poikkeusoloissa. Suomessa on lukematon määrä ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa eväitä. Pirullinen huijaus onnistuu, koska prosessi on hidas ja huomaamaton. 2 Suuntautuminen lääkärinä päihde ja -mielenterveystyöhön. Halua muuttaa asioita, enkä vain seurata hiljaa sivusta. Osa koronakriisin keskellä kukkivista käyttäytymismalleista ja asenteista saavat hänet kuitenkin lempeällä tavalla kiivastumaan – lempeällä, sillä kritiikkiä seuraa lempeä, joskin raikuva nauru. Kaarlo Simojoen suku tulee Pohjanmaalta. Perhe oli hyvinvoivaa keskiluokkaa, mutta ei varakas. – Riskinä on koronakriisin aikana muun muassa se, että ihminen alkaa palkita alkoholilla vähän useammin itseään: hei vitsi, nyt meni Teams-kokous hyvin, eikä edes pätkinyt yhtään. Esikoislapsi Kaarlo nukkui ahtaassa tilassa moottorin vieressä yhdessä isänsä kanssa. Simojoki suhteellistaa sekä vaikeuksien kirjoa että suhtautumista niihin ja hakee vertausta sodissa ja onnettomuuksissa käytettävästä hoidon kiireellisyyden triage-arvioinnista. Simojoen isä työskenteli pappina ja äiti opettajana. Simojoki korostaa sitä, että riippuvuuden synnyssä kyse on hyvin alitajuisesta kuviosta, jossa ihmisen omat aivot huijaavat häntä. Moni kamppailee perustoimeentulon kanssa. MERI ON OPETTANUT. – Näin pitäisi olla nytkin. MISTÄ HAKEA käytännön toimintamallit auttamiseen, kun kaikki toimitusjohtajasta asunnottomaan avohoitopotilaaseen tuskailevat kriisissä, uudessa tilanteessa. Ensimmäinen vene oli pienehkö. – Jos sulla on vanhemmat, jotka saavat tehtyä eväät ja vietyä lapset luontoon, on niillä lapsilla tilanne jo aika hemmetin hyvin. – Kaupan kassajonossa todella vanha mies naureskeli ja ihmetteli minulle, että hän ei pettuleipää syöneenä ja korvikekahvia juoneena voi ymmärtää sitä, että nyky-Suomesta muka olisi loppumassa ruoka ja vessapaperi. Tulisi auttaa ensin hiljaa vaikertavia. Simojoen isovanhemmat asuivat kuitenkin Uudessakaupungissa ja Simojoen perhe kävi siellä kesälomilla. Siis heitä, jotka ovat menossa huonoon suuntaan. Simojoki sanoo, että ihmisen perustarve on ajatella ennakkoon, että mitä jos en sitten pääsekään hakemaan tai saakaan sitä, mitä tarvitsen. Myös perheen veneen ”tukikohta” oli siellä pitkään. Meri on opettanut. OLEN MERILLÄ OLLUT MONESSA MYRSKYSSÄ, JA HENGENLÄHTÖKIN ON OLLUT HYVIN LÄHELLÄ. Piikikkäimmät pistot hän kohdistaa itseensä. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. – Olen merillä ollut monessa myrskyssä, ja hengenlähtökin on ollut hyvin lähellä. De_28052020_32.indd 36 19.5.2020 18.39. Jos jaksat huutaa ja valittaa ketsuppimerkeistä, asiasi ovat vielä aika lailla hyvin. Yhdessä tekemällä selvitään ongelmista ja pahoista paikoista. Yksi kohtaaminen ruokakaupassa koronakriisin alkupäiviltä on jäänyt Simojoelle erityisesti mieleen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Yksi velvoittava johtoajatus itselleni on ollut, että jos en ole valmis tekemään asioiden muuttamiseksi mitään, niin sitten minun on parempi pitää suuni kiinni. – Olen suvun musta lammas. Jos alkoholista on osittain jo tullut tunne-elämän ja esimerkiksi työstressin hallintakeino, kun se hallintamahdollisuus uhataan viedä, alkaa totta kai hamstraus. Kesälomiaan viisihenkinen perhe vietti yhdessä veneillen, usein merillä oltiin jopa kuukausi. KUIN TUMMIEN aikojen ja puheenaiheiden vastavoimaksi Simojoki nauraa ja keventää puheitaan huumorilla. Simojoki hymähtää niille yleisönosastovalittajille, joita koronakriisin keskellä kiukuttaa luonnossa ilakoivat lapsiperheet tai se, kun lähikaupasta ei saa lempiketsuppia. Nyt meidän pitää yhteiskuntana tehdä arvovalintoja ja miettiä, keitä me D-KASVO 1 Se, että päätin ryhtyä lääkäriksi . – Ylipäätään kenenkään on turha kuvitella liikoja kyvystään selvitä yksin. – Onnettomuustilanteessa auttajat eivät akuutissa tilanteessa ensisijaisesti keskity liikkumattomiin, aivan hiljaa oleviin, mutta eivät varsinkaan heihin, jotka huutavat eniten. – Koronakriisi nosti kuplien ja eriarvoisuuden yhteiskunnan aiempaa kirkkaammin näkyville. 36 Demokraatti desta, mutta jostakin sekin kertoo. – Päihteet liittyvät poikkeuksetta tunteiden hallintaan
PALATAAN PÄÄHÄNPOTKITTUIHIN ja unohdettuihin vielä hetkeksi. 37 Demokraatti autamme ensin ja nopeimmin. Se kosketti. Ensimmäinen alan työpaikka oli vieroitushoidon yksikkö Espoossa. – Ei millään maalla ole loputtomasti rahaa ja resursseja, joten auttaminen pitää miettiä tarkasti ja kohdentaa oikein. Kaikille ei aina ja kaikissa tilanteissa voi tarjota apua – olipa kyse murtuneesta jalasta tai alkoholiongelmasta. Simojoelle oli avaava kokemus, kun hän sairastui taannoin sydänlihastulehdukseen. – Kun oli mennyt yli puoli vuotta, alkoivat muut maanitella, että kai sä voit nyt edes vähän ottaa. De_28052020_32.indd 37 19.5.2020 18.39. Mustavalkoinen ehdottomuus ilmenee esimerkiksi arvostelijoiden alkoholi-argumenteissa. – Kun työskentelin Espoon vierotushoitoyksikössä, havahduin siihen, kuinka monen potilaan tarinassa toistui sama: hän ei ole saanut ajoissa hoitoa, häntä on kohdeltu huonosti ja hän tuntee alati olevansa kakkosluokan kansalainen. Kahden vuoden päästä olin täysin vapautunut siitä juomisen sosiaalisesta pakosta. – Sieltä se kiinnostus erikoisalaan lähti. Simojoki sanoo olevansa silti myös arkirealisti. Sairauden ja siitä toipumisen takia hän oli kaksi vuotta kokonaan juomatta. AVOIMUUDESTA JA osin myös itse työn luonteesta on seurannut ajoittain myös ikäviä asioita Simojoelle, pahimmillaan jopa tappouhkauksia. Potilaat häpesivät omaa olemassaoloaan. – Jotkut ovat sitä mieltä, että yritän viedä rehelliseltä suomalaiselta mieheltä viikon ainoan saunaoluenkin. Vaikka Simojoki toteaa auttamisen ja hoidon priorisoinnin olevan olennaista, niin: – Joissakin asioissa olen aika ehdoton. Sitten ovat ne, joiden mielestä minä taas paijaan luusereita liikaa. Simojoki innostui riippuvuuksista ja päihdelääketieteestä tosissaan lääkäriopintojen kandivaiheessa. – Se yksi, joka on seurassa juomatta, pakottaa muut pohtimaan omaa alkoholin käyttöään: miksi tuo yksi voi olla täällä selvin päin ja sillä on silti ihan hauskaa. Simojoki ei kuitenkaan halua kertoa niiden yksityiskohdista. Pitää analysoida, mitä tehdään ja miten tehdään. Minusta on todella väärin, että alkoholistit ja huumeiden käyttäjät stigmatisoidaan, leimataan, ja että heitä kohdellaan vähäarvoisempina kuin muita
Oli kohtuullista toivoa, että sama kehitys jatkuisi, vaikka harppaus pääministeriksi edellytti melkoista loikkaa. Ounastelin, että poikkeusolot tuskin pelaisivat populistien pussiin. Hän oli osoittanut leimallisesti kykyä kasvaa tehtäviensä mukana. Se oli nähty Tampereen kaupunkipolitiikassa ja SDP:n varapuheenjohtajana, kun yllättäen piti ryhtyä puolueen vaalikampanjan kärkikasvoksi. Marinilla on hyvät mahdollisuudet pitkäjänteiseen menestykseen, kunhan ei ota mitään annettuna vaan on aina valmis voittamaan kaiken uudelleen. Pieniä valtapelejä on vähemmän ikävä. En erityisemmin innostunut tällaisesta lokerointitavasta. Sellaisesta ei Marinin kohdalla ole näkynyt merkkejä, vaikka sekä henkilökohtaiset että puolueen kannatusluvut ovat mairitelleet. Rivien välissä oli tarkoituksena hiukan myös varoittaa, että nousevaa tähteä ei poltettaisi loppuun ennen aikojaan. Erityisesti tiukkattiin sitä, eikö Sanna Marin ole sellainen paatoksellinen punavihreä vasemman laidan kulkija. Toisaalta on turhanaikaista ennustella, että SDP sukeltaa yhtä nopeasti kuin on noussut, kunhan koronasta edetään toisella tapaa karuun todellisuuteen. MARINILLA ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET PITKÄJÄNTEISEEN MENESTYKSEEN De_28052020_38.indd 38 18.5.2020 22.01. ”Too much, too young” – liikaa liian nuorena – on politiikastakin tunnistettavissa oleva diagnoosi, jonka selkein oireyhtymä lienee vauhtisokeus. Voi kuinka mukavaa olisikaan taas seurata ja kommentoida vääntöjä uudistuksista, joissa ideologiset lähtökohdat ja pragmaattiset tavoitteet ottavat mittaa toisistaan. KUHERRUSKUUKAUSI MAAILMAN median lemmikkinä päättyi päälle salakavalasti vyöryvään virukseen. KOLME VUOTTA sitten kirjoitin sosiaalidemokraateilta vaisusti sujuneiden kuntavaalien jälkeen kolumnin, jolle leikittelin otsikoksi ”Santa Marin, SDP:n Jeanne d’Arc”. Kunhan pää pysyisi kylmänä ja harkinta hyvänä, sillä virheisiin ei ole liiemmälti varaa edes epävarmuuksien keskellä. PERINTEINEN POLITIIKKA joutui paussille. Koetellut poliittiset liikkeet saivat kovan edessä tilaisuutensa palauttaa rapistunutta uskottavuuttaan. Olennaisempaa minusta oli nostaa esiin toisenlaista piirrettä Marinin poliittisesta urasta. Santa Marin, osa II KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. 38 Demokraatti K un SDP valitsi joulukuussa Suomelle uutta pääministeriä, toimittajat kyselivät ahkerasti kommentteja kandidaateista. Gallupit muodostavat petollisen kuvastimen kertomaan, kuka on maassa kaunehin. Ihan näin ankaraa kasvun paikkaa ei nuorelle pääministerille osattu etukäteen kuvitella
Menin yliopistoon suoraan kosmetologikoulusta. Hankin erityiset valesilmälasit työhaastatteluja varten. Oli alkuun järkytys tajuta olevansa ympäristössä, jossa piti näyttää mahdollisimman vähän laitetulta, jotta näyttäisi olevansa tosissaan tämän homman kanssa. Huomaan, että minun on silti ollut vaikea hyvästellä tiettyjä piirteitä itsestäni. Ikääntyminen on mielestäni kaunista. On surullista, että naiset ovat kaikkein ankarimpia itselleen ja myös toisille naisille. Moni voisi ajatella, että onpa kiva, mutta työelämän uskottavuudelle siitä on ollut haittaa. N yt taidan olla ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, missä ikäni numeroina ja ulkoinen habitukseni alkavat vastata toisiaan. Aiemmin esimerkiksi tämä sibeliusryppy näkyi vain huonoina aamuina. Olen aina ollut visuaalinen ihminen, mutta yhtäkkiä kannatti mieluummin koristella luentomuistiinpanoja kuin omia kasvojaan. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_28052020_39.indd 39 20.5.2020 9.52. Olen aika lyhyt, pyöreäkasvoinen ja ehkä herttaisen oloinen, ja tämä on aiheuttanut sen, että olen aina näyttänyt tosi paljon ikääni nuoremmalta. Nyt se vain on siinä, koko ajan. Naisten oletetaan olevan huoliteltuja, mutta jos vähänkin näyttää siltä, että on kuluttanut aikaa peilin edessä ja nauttinut siitä, se ei olekaan hyvä juttu. Vain hyväksymällä itsemme ja toisemme, voimme murtaa käsityksen siitä, miltä fiksun naisen täytyy näyttää. 39 Demokraatti Marjo Pihlajaniemi 40-vuotias SAK:n viestintäpäällikkö. Sitä ei sanota ääneen, mutta vähintään alitajuisesti ajatellaan, että meikki ja järki eivät sovi samaan päähän. Nyt jo naurattaa, mutta uraputken alussa mietin asiaa paljon
Kirjakauppaliiton mukaan kirjojen myynti laski keskimäärin 40 prosenttia maaliskuun kahden viime viikon aikana. Työ on jatkunut keväällä kustantamoissa entiseen malliin, vaikkakin etätöinä. – Tuo 40 prosentin lasku on harhauttava luku kustannusalalla. – Kirjojen kokonaismyynnistä 40 prosenttia De_28052020_40.indd 40 20.5.2020 11.34. Lähtökohtaisesti kustantajat eivät ole koronakriisin ensimmäisen aallon kärsijöitä. Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho ei kuitenkaan näe kirja-alan tilannetta erityisen synkkänä. Kustannusohjelmiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia, Laiho sanoo. Kirjamyynti ei Laihon mukaan ole kokonaisuudessaan laskenut koronakriisin vuoksi. 40 Demokraatti Kirjojen verkkomyynti kasvaa kohisten Kustannusala ei ole kärsinyt koronakriisistä samalla tavalla kuin kivijalkakirjakaupat. Verkkokauppojen myynti on päinvastoin kasvanut. KULTTUURI Teksti Sirpa Pääkkönen Koronavirus on kevään aika na koetellut kirjakauppamyyntiä, mutta koko kustannusala ei kokonaisuutena näytä kärsivän myynnin jyrkästä pudotuksesta
42 Demokraatti Suomen kustannusyhdistyksessä on noin 90 jäsentä. Kirjat eivät päädy itsekseen kirjakauppojen hyllylle. Jos ennen kirjojamme myytapahtuu kirjakauppojen kautta. Periaatteessa kaikki Kansalliskirjastolta julkaisulleen ISBN-tunnuksen saavat ovat kustantajia. Kallis tietokirja voi päästä omilleen vähemmällä myynnillä. Etukäteen ei voi tietää kannattaako investointi. – Suomi on vahvasti kirjallisilla jaloilla seisova maa. Lähes jokainen kylä tai taloyhtiö kokee, että sen identiteettiin kuuluu julkaista kirja. Kustannusyhdistykseen kuulumattomia kustantajia on valtava määrä. – Esimerkiksi jonkin kaunokirjallisen teoksen on myytävä vähintään 1 500 kappaletta, jotta se kannattaisi. Niistä suurin osa on pieniä kustantamoita, jotka työllistävät korkeintaan kolme työntekijää. Kun tarjonta on suurta, pienten kustantajien on välillä vaikeaa päästä kirjakauppajakeluun. KORONA VOI tuottaa vaikeuksia pienkustantamoille, jos niiden myynti lepää etupäässä kirjakauppojen tarjonnassa ja tuotteet ovat painettuja kirjoja. Kun kaikki lasketaan yhteen, Suomessa julkaistaan jopa 10 000 kirjaa vuodessa, Sakari Laiho kertoo. Jos kirjakauppoja alkaa mennä paljon konkurssiin, saamme selkäämme koronakriisin toisessa aallossa. Loput ovat Laihon mukaan pienkustantamoita. Isoilla kustantamoilla on katalogit ja markkinointiväkeä. Monilla pienkustantajilla ei ole sähköistä tarjontaa. NURMIJÄRVELÄINEN KUSTANTAMO Aviador julkaisee vuosittain kolmisenkymmentä kirjaa. Kustantamon kirjailijakatalogista löytyvät muiden muassa Hannu Mäkelä, Jorge Luis Borges, William Faulkner, Jukka Pakkanen, Maarit Verronen ja Jarkko Tontti. Yliopistot, tutkimuslaitokset, kaupungit ja seurat julkaisevat paljon kirjoja. Sakari Laihon tapaan hän on havainnut, että kirjojen verkkokauppa kasvaa nyt vauhdilla. Jokainen kirja on yksilö. – Mahdotonta se ei ole mutta vaatii paljon työtä. Myynti on kasvanut myös marketeissa, joissa kaupaksi menevät erityisesti lastenkirjat ja dekkarit. – Verkkomyynnin nousun huomaa päivittäin. Niiden kannalta tämä kriisi tuli tosi huonoon aikaan. Kustantamossa on kaksi täysipäiväistä ja yksi puolipäiväinen työntekijä. Asiakkaiden määrä on kasvanut äänikirjapalveluja tarjoavilla alustoilla. Painokustannukset ovat Laihon mukaan hyvin pieni osa kirjan hinnasta. Tämä on ikuisuusongelma. Aviadoria luotsaa kustantaja Vesa Tompuri. Aviadorilla on oma verkkokauppa, joskin pääosa yhtiön kustantamien kirjojen nettimyynnistä kertyy suurista verkkokaupoista. Sen vuoksi on harhaanjohtavaa ajatella, että sähkökirjan pitäisi olla huomattavasti halvempi kuin painetun kirjan. Laihon mukaan koronakriisin aikana erityisesti sähköja äänikirjat on löydetty hyvin, ja niiden myynti kasvoi alkuvuodesta. Töitä on kustantamoissa tehty keväällä entiseen malliin, vaikkakin etänä, sanoo Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Kustannukset koostuvat tekijän palkkiosta, kustannustoimittamisesta, mahdollisista kuvista, markkinoinnista ja kirjakauppojen katteesta. Kirjakaupoilla oli vaikeuksia jo ennen koronakriisiä. Yhtiön kirjankustantamisen liikevaihto on noin 250 000 euroa vuodessa ja koko toiminnan liikevaihto 400 000 euroa. Nora Vilva PIENKUSTANTAMOT De_28052020_40.indd 42 20.5.2020 11.34. Suuria kustantamoita Suomessa on laskutavan mukaan neljästä kuuteen kappaletta ja keskisuuria noin viitisentoista. Laiho luonnehtii kustantamista vedonlyöntialaksi. Aktiivisia kustantajia Suomessa on noin 2 500. Kustantaminen on aina riskinottoa. – Kustantajat eivät lähtökohtaisesti ole koronakriisin ensimmäisen aallon kärsijöitä. Pienillä kustantamoilla työntekijöitä on niin vähän, että työaika ei riitä käynteihin kirjakaupoissa kertomassa henkilökohtaisesti kirjoista
Kaikkiaan kustantajan kirjamyynnin pudotus ei ole tuntunut Tompurin mukaan niin suurelta kuin kirjakauppojen myynnin lasku antaa ymmärtää. Mäkelä uskoo, että kivijalkakirjakauppojen myynti piristyy, kun korona hellittää. Ihmiset kiertävät kirjakaupoissa ja tarttuvat hyllyllä olevaan kiinnostavaan kirjaan. Siihen on pitkä perinne ja meillä on hyvät suhteet kirjakauppoihin. Painettu kirja tulee säilymään, vaikka sen rinnalla tuotetaan paljon äänikirjoja ja sähkökirjoja. Äänikirja voi lähestyä kuunnelmaa, kun kirjalle luodaan äänimaisemia. Meillä on ollut jopa 60 prosentin nousu verkkomyynnissä keväällä. Yritys työllistää seitsemän työntekijää. Hänen mukaansa suuri osa kirjaostoksista on heräteostoja. Vesa Tompuri. Milkywayn äänikirjaversion, johon on rakennettu huolellinen äänimaisema. VUONNA 1971 perustettu Kustannus-Mäkelä Oy on erikoistunut lastenja nuortenkirjoihin, harrastekirjoihin ja dekkareihin. Kustantaja Atso Mäkelä kertoo, että heillä lastenkirjojen myynti on kevään aikana ollut hienoisessa nousussa. Matintupa. Myös kirjailijat ovat pahoillaan tapahtumien vähentymisestä. Kiinnostavaa on vanhoista käsityötekniikoista kertovien kirjojen myynnin nousu. Kustantamon kirjailijoita ovat muiden muassa Tittamari Marttinen, Heidi Viherjuuri ja Tuula T. Kirjastot ovat pienkustantamoille tärkeitä, koska kirjastot hankkivat myös marginaalista kirjallisuutta. Yksi syy siihen on, että koulukirjojen ja kirjastokirjojen hankinnat ovat pitkälle keskitettyjä. Musiikin välityksessä Spotify lohkaisee ison osan, mutta muusikoille ja levytuottajille ei jää käteen juuri mitään. Jos kirjallisuutta julkaistaan kuukausiveloitteisina äänikirjoina, volyymien täytyisi olla kannattaakseen todella suuret. 43 Demokraatti tiin sitä kautta päivässä vain muutamia, nyt luku on moninkertainen. Äänikirja ja e-kirja saavat lisää kuluttajia. Pienkustantajien myyntiä on rokottanut tapahtumien karsiminen koronaaika na. Koronakevään aikana myynti on kuitenkin siirtynyt erityisesti suurille verkkokaupoille, kuten Adlibrikselle ja Booky. Lastenkirjoilla on koronakeväänä mennyt hyvin. – Myyntimme ei ole laskenut neljääkymmentä prosenttia, kuten kirjakauppojen myynti laski keväällä. Isot kirjakaupat eivät Tompurin mukaan ota pienkustantamoiden kirjoja myyntiin kovin aktiivisesti. Mäkelä-kustantamolla on oma verkkokauppa, mutta sen merkitys on Mäkelän mukaan melko pieni. Sieltä voi tilata kirjaa pieniäkin määriä silloin, kun on kysyntää, Tompuri sanoo. – Käsityökirjoja kysytään nyt paljon. Siellä puolella varastoon ei tarvitse tilata laatikkokaupalla kirjoja, vaan niitä säilytetään logistiikkakeskuksessa. Mäkelä-kustantamon myynti ei laskenut keväällä vaan oli samoissa lukemissa kuin vuosi sitten. Lukemiseen tulee uusia muotoja, mutta en usko, että printtikirja tulee katoamaan. Elokuva ei kuollut, ja lp on nyt suositumpi kuin cd. Esiintymiset ovat yksi tulonlähde kirjailijoille. De_28052020_40.indd 43 20.5.2020 11.34. Aviador julkaisee kesällä Laura Laaksolta romaanin Mrs. Suurin lasku meillä on liittynyt tapahtumien ja niissä saatavien myyntitulojen vähenemiseen. Ihmiset haluavat pitää kirjaa kädessään. – Olemme näinä aikoina tyytyväisiä, jos saamme joitakin nimikkeitä kivijalkakirjakauppoihin, kun kirjakauppojen tilanne on heikentynyt koronakriisin takia. – Kirjojamme myydään paljon kirjakaupoissa. – Verkkokaupan merkitys on hyvin suuri. Kivijalkakirjakauppojen asema pienillä paikkakunnilla on vaikeutunut jo pitkään. TOMPURI USKOO kirjan tulevaisuuteen. – Uskon kirjan tulevaisuuteen. Kustantamo julkaisee 140 nimikettä vuodessa, ja sen liikevaihto on 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Elokuvalle ennustettiin kuolemaa, kun televisio tuli ja cd:n ennustettiin korvaavan lp-levyn. Lastenkirjojen kysyntä kertoo taas siitä, että lapsille luetaan nyt kotona paljon, Mäkelä sanoo. Marginaalinen kirjallisuus on tässä väliinputoaja, koska äänikirjan kustantaminen on kallista. Asko Mäkelä. fi:lle, Mäkelä sanoo. Kirjan formaatit voivat muuttua. – Tämä koskee yhtä lailla levyn myyntiä kuin marginaalista kirjallisuutta. Pienkustantajan näkökulmasta kestopulma alalla on se, että isot yhtiöt tienaavat ja pienet joutuvat sinnittelemään. Verkkokaupan etu on hyvä logistiikka ja datajärjestelmä. – Kirjan tulevaisuuteen pätee sama kuin elokuvan tai musiikin
Dekkarisikermän tekstit Rolf Bamberg De_28052020_44.indd 44 20.5.2020 10.43. 44 Demokraatti Demokraatin kevään dekkarikatselmuksessa kuljetaan muun muassa vaaran vuosien Helsingistä nykyhetken Tukholmaan ja Grönlannista Floridan kautta Chileen
Jos Konstigin kirjan luokittelee dekkarigenreen, se on sellaiseksi kovin hidastempoinen ja aika niukkakäänteinenkin. Klassinen teema on siis kyseessä: veljeskauna. Jatkosodan ajan turvasäilössä viettäneellä Hugolla on kova pyrkimys kiipiä Valpon hierarkiassa ylöspäin ja siksi hän janoaa isoja juttuja selvitettäväkseen. MURHA TARINASSA saadaan jo ensi lehdillä, mutta vie satakunta sivua, ennen kuin kerrotaan, mikä on romaanin kahden Salo-sukunimisen miehen suhde. Loppuratkaisut, joissa veljekset joutuvat tosipaikassa silmätysten, tapahtuvat miehitetyn Porkkalan alueella, jossa Harmaat veljet ovat tekemässä aseellista attentaattia. Joonas Konstig. KIRJA J oonas Konstigin kirjan nimi, Vaaran vuodet, on historiantutkimusta sivuavassa kirjallisuudessa terminä aika loppuunkaluttu, mutta kotimaisessa dekkarikirjallisuudessa ei tätä ajanjaksoa ole vaivaksi asti koluttu. Pako läpi Kirkkonummen ja yli Espoonlahden vuonna -45 on paljon dramaattisempi kuin tämän päivän lähiömaisemia katsellessa voisi kuvitella. Toinen juttu sitten on, onko Konstigin kirja dekkari, rikosromaani tai jännitysviihdettä lainkaan. Dialogissa se on tietyllä tapaa itsestäänselvyys, mutta epookkisuus ulottuu myös suorasanaiseen kerrontaan: ”Tuli laiha valo, joka pikkuhiljaa kuori pois hyytävän kerroksen Munkkisaarenkadun kiviseinistä ja valaisi kadun, jonka Aarne Salo nyt ylitti salkku kädessä, sininen solmio kaulassa.” Elokuvallinen näky, mustavalkoinen. Toki sen pystyy arvaamaan, mutta vähän pikaisemminkin olisi punaisen Valpon etsivä Hugo Salon ja revanssihenkisen oikeiston asekätkijäporukoihin ajautuvan Aarne Salon keskinäiset suhteet ja asemat isommassa valtapelissä voinut aukoa. Helppo kuvitella pidemmälle: Kullervo Kalske Hugona, Åke Lindman Aarnena, Assi Nortia tämän Helen-vaimona... Itse määrittelisin sen historialliseksi romaaniksi, jossa yhtenä juonteena on henkirikos. Jos Vaaran vuosista ei nyt nordic noiriksi oikein olisikaan, niin film noir -elokuvagenren härmäläispastissina se toimisi aika hyvin. Niin kuin koko romaanikin. Historiallisena romaanina se taas on ajankuvaa, niin miljöötä kuin mielialaa, hahmotellessaan paneutuneesti kirjoitettu ja siinä tarkoituksessa juuri sopivasti viipyilevä. Keskeisemmässä osassa tarinaa on Helsingin ilmapiiri Andrei Zhdanovin johtaman komission valvovan silmän alla – kielikuvan perspektiivi on konkreettinen, sillä valvontakomissio oli majoittunut kaupungin ”pilvenpiirtäjään”, Hotelli Torniin. Niin ovat polkunsa vieneet eri suuntiin, että Aarne lähtee Fasulta ”Harmaat veljet” -aseveliklikin kokoukseen, jossa nostellaan maljoja Eugen Schaumanille ja vannotaan bolshevismin hävittämisen nimeen, ja Hugo taas kyyditään Valpon Packardilla Majvikin kartanoon, jossa kenraalieversti Zhdanov kestitsee hännystelijöitään. De_28052020_44.indd 45 20.5.2020 10.43. Sen jälkeen tuo aika ei ole dekkaristeja paljon kiinnostanut. 45 Demokraatti KUOLEMA Tornin varjossa Joonas Konstig: Vaaran vuodet WSOY 2020, 315 s. Kirjan sivulla 109 tapahtuva veljesten välähdyksenomainen kohtaaminen Kluuvikadun Fazerilla on heille ensimmäinen sitten sodan alkamisen. Vaaran vuosissa viehättää hyvin piirtyvän vuoden 1945 kaupunkija mielenmaiseman ohella Konstigin käyttämä, tyylikkäästi vanhahtava kieli. Sodan jälkeen rikoskirjallisuus ei ollut valtatrendejä, eikä valvontakomission ajasta muutenkaan taidettu juuri kirjoittaa kuin kieli keskellä suuta. Isoveljensä Aarne taas on rintamakokemustensa jäljiltä aika hajallaan oleva, englantilaisen, itseään yläluokkaisemman Helenin kanssa avioitunut telakkainsinööri
Uusi jännäri Polttava maa ei yllä Patrioottien tasolle, vaikka on edelleen runsaslukuisena kansainvälisillekin kirjamarkkinoille puskevassa nordic noir -genressä vähintään ylempää keskikastia. Se on noireista noireimpaa yhteiskunnallisesti virittynyttä kerrontaa. Polttava maa on tavanomaisempi trilleri sekä aihevalinnaltaan että kerrontatyyliltään. Sieppaaja on chileläispakolaisten jälkeläinen Nicolas Paredes, joka yrittää rikollisin, mutta verettömin keinoin taata itselleen ja kehityshäiriöiselle sisarelleen paremman tulevaisuuden. Kuvion keskiössä on Chilen syrjäseuduilla toimiva salaperäinen siirtokunta Colonia Rhein, jota pyörittää Etelä-Amerikkaan paenneen natsi-isän jälkeläinen Carlos Schillinger. Se ilmestyi suomeksi vähän viipeellä, mutta vauhdilla sittenkin, sillä Otava julkaisi koko kolmikon vuoden 2014 aikana muutaman kuukauden välein. Näillä on käynnissä kylmäävä bisnes: siirtoelimien hankkiminen ökyrikkaille. Pekka Marjamäki WSOY 2020, 557 s. Keskeisimpinä ovat kaksi teinityttöä, Nova ja Mercy. Tänä keväänä ilmestyneen Nukkemestarin sanotaan olevan ”itsenäinen jatko-osa” Lasiruumiille ja keskimmäinen osa Sundin uutta trilogiaa. KIRJA E rik Axl Sundin alias kimppatyönä kirjaileva ruotsalaiskaksikko Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundqvist rynni nordic noir -lajityypin huipulle 2010 ilmestyneellä Varistyttö-trilogiallaan. V aikka Pascal Engmanin kirjan kansiliepeessä hehkutetaan, että ”toinen romaani räjäyttää pankin”, niin on sanottava, että sen hän teki jo pari vuotta sitten ilmestyneellä esikoisteoksellaan Patriootit. DEKKARIT De_28052020_46.indd 46 19.5.2020 19.25. Polttavasta maasta puuttuu kuitenkin se nyky-yhteiskuntaan porautuva kriittinen katse, jolla chileläiset sukujuuret omaava Engman esikoisessaan skannasi ruotsalaista äärioikeistolaista liikehdintää ja muukalaisvihaa. Välillä tuntuu myös, että vähän vähempikin seikkaperäisyys iljettävyyksien kuvauksessa olisi riittänyt. Kirjalla on monia päähenkilöitä, joiden näkökulmista tarinaa kuljetataan. Legioonaksi nimetty rikollisliiga sieppaa Tukholmassa katulapsia, Romaanin pääjuonteena on kaikesta ihmisarvoisuudesta piittaamaton pornoteollisuus ja erityisesti sen vastenmielisin eli pedofiileille suunnattu tarjonta. KIRJA Pascal Engmanin uutuudessa pysytään Chile-Ruotsi-akselilla. Täytyy sanoa, että mieslukijana tuntee välillä suurta häpeää omasta sukupuolestaan, niin raadollisesti ja silti realistisesti Sund näitä lapsipornon tuotantokuvioita avaa. Nova on rikkinäisen ruotsalaiskodin kasvatti, Mercy on paijotka päätyvät kansainvälisille ihmiskauppiaille. Heti seuraavana vuonna saatiin suomeksi Sund-kaksikon seuraava rikosromaani Lasiruumiit (alkuteos Glaskroppar 2014), joka oli hengästyttävään Varistyttö-trilogiaan verrattuna lievä pettymys – mutta sellaisenakin tämän pohjoismaisen erillisgenren eliittiä. He ajautuvat, osin omaa kapinallisuuttaan, osin julmasti hyväksikäytettyinä syvälle teinipornoon, jota toinen toistaan limaisemmat äijät tuottavat ja kuluttavat. NUKKEMESTARI ON Sundin väkevä paluu syvälle ihmisen pahuuteen porautuvan rikoskirjallisuuden pariin. Samaan aikaan Tukholmassa siepataan myös talouselämän mahtimiehiä, joista vaaditaan aika maltillisia lunnaita. 46 Demokraatti Miehet, jotka leikkivät nukeilla Erik Axl Sund: Nukkemestari Suomennos Kari Koski Otava 2020, 457 s. JÄLLEEN LIIKUTAAN kahdella mantereella, Euroopassa ja kirjailijan juurilla Chilessä. Se on niin itsenäinen, että edeltäjän lukemattomuudesta ei ole mitään haittaa, uutuudessa on vain väljiä viittauksia aiemman romaanin pääjuonteeseen eli erään rock-yhtyeen inspiroimaan nuorten itsemurha-aaltoon. Kauppatavarana ihmisvaraosat Pascal Engman: Polttava maa Suom
Kirjan kolmas näkökulmahenkilö on Vanessa Frank, rattijuoppouden takia tapahtuneen hyllytyksen jäljiltä töihin palaileva poliisi, joka ryhtyy tutkimaan Legioonan touhuja ja pääsee vähitellen myös kansainvälisen lapsikaupan jäljille. Pascal Engmanin juuret ovat Chilessä. najaismaisen Euroopan läpi vaelluksen jälkeen Nigeriasta Ruotsiin päätynyt pakolainen. Se on samalla vastenmielinen ja valtoihinsa ottava. Se koukuttaa jo pienellä alkukirjaimella kirjoitettujen lukujensa nimillä, jotka on napattu näennäisen irrallisina keskeltä tekstiä: ”pikku Kevin Costner itkee”, ”ajetaan vain, katsotaan sitten miten käy”, ”useimmat linnut kuolevat siellä” jne. On myös kirjan loppumetreille asti kasvottomana pysyvä ”Nukkemestari”, se netin chattaileva nimimerkki Peter, ”nukkien hallitsija, joka leikkii nukeillaan ja tekee niille mitä haluaa. SITÄ SUNDIN romaani on läpikotaisesti. Tiivistäen: Nukkemestari on erinomainen, realistinen rikosromaani, joka palauttaa Sund-kaksikon pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kärkeen. Epäuskottavaahan se toki on, mutta kuuluu tämän trillerityypin kuvaan. Lopulta päästään tilanteeseen, jossa entinen eliittijoukkojen sotilas ja nykyinen rikollinen Paredes sekä poliisinainen Frank matkustavat kimpassa Chileen löytääkseen kadonneet lapset. Nicolaksen apurin, Legioonan kanssa suhmuroivan Ivanin ahneus ja tollous aiheuttavat kuitenkin sen, että homma lähtee käsistä... Engmanin kahden romaanin tarinoissa on ollut pääosissa kokonaan eri henkilöt. Sitten hän heittää ne roskiin ja jatkaa eteenpäin.” Hyytävää. Tämä epälineaarinen ratkaisu toimii erinomaisesti, tyttöjen elämänvalinnat ja motiivit varsin hurjiin tekoihin saavat pala palalta valotuksen. Se kuvottaa ja kiehtoo. Chile-Ruotsi-akselilla pysytään, ja hyvä niin. Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundqvist. De_28052020_46.indd 47 19.5.2020 19.25. Kuten Patriooteissakin, Engman lähentää taas aika lähteviä juonielementtejään hitaasti mutta varmasti kohti toisiaan. Keskushenkilöitä on myös Kevin Jonsson, hieman sivuraiteelle (tietysti) työssään ajautunut, netissä tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä tutkiva nuori poliisi, jonka omassakin lapsuudessa on selvittämättömiä asioita. Engman ei kuitenkaan paisuta rikosvyyhteään niin megalomaaniseksi kuin näissä mantereet ja meret ylittävissä globaalijännäreissä on tapana. Se nostattaa voimakasta myötätuntoa uhreja kohtaan ja kostonhjanoa heidän puolestaan. Molempien kirpaisevat elämäntarinat tulevat kuvatuksi takautuen pitkin romaanin rikosjuonen kuljetusta. 47 Demokraatti Miehet, jotka leikkivät nukeilla SUNDIN ROMAANI NOSTATTAA VOIMAKASTA MYÖTÄTUNTOA UHREJA KOHTAAN JA KOSTONJANOA HEIDÄN PUOLESTAAN. Näitä ties kuinka moniosaisiksi venyviä vakiosankaritarinoita on jo ihan riittävästi. Paredes-Frank-kaksikon varaan voisi ruveta rakentamaan jo sarjaa, mutta toivottavasti niin ei käy
Oi, jospa näiden kahden perfektionistisen erakon tiet olisivat joskus kohdanneet yhteisen produktion merkeissä. Thomas Harris täyttää syksyllä 80. Syntyy kiehtova kirjallinen kauhun tasapaino. Tyyliltään Cari Mora -romaani tulee paikoin lähelle Elmore Leonardin rentoa kerrontatapaa tai Charles Willefordin Miami-dekkareita. Hän on kirjassa niitä harvoja, jonka puolelle normaalimoraalilla ja -psyykkeellä varustettu lukija voi asettua. Kovaksikeitetyn rikollisuuden ja kylmänkliinisten veritöiden kuvausta leppoistetaan väliin tuikatuilla kauniilla lauseilla Miamin faunasta tai koomisilla yksityskohdilla kuten kiroilevilla kakaduilla. Niissäkin ovat usein pääosissa rikollispoppoot, joihin kuuluu niin nerokkaita konnia, sadistisia konnia kuin tyhmiä luuserikonniakin. Se on napakka, vain 200-sivuinen trilleri, jonka nimihenkilö on kolumbialainen teinityttö. Harris debytoi vuonna 1975 terrroristijännärillä Black Sunday ja on sen jälkeen julkaissut 45 vuodessa viisi kirjaa. Harrisin ensimmäinen romaani 13 vuoteen ja koko uran toinen, jossa ei esiinny psykiatri-kannibaali Hannibal Lecteriä, on monin tavoin yllättävä. Hänen uudessa kirjassaan onkin vähän jäähyväisten tuntua. Mads Peder Nordbo: Kuolinnaamio Suomennos Päivi Kivelä Like 2020, 359 s. Harrisin ultrahyytävään Lecter-kvartettiin nähden Cari Mora on hirtehisesti kirjoitettu, jopa letkeä tarina rikollisporukoista, jotka hamuavat kilvan huumekuningas Pablo Escobarin Miamissa sijaitsevaan huvilaan kätkettyä kultaperintöä. Kubrickin mestarillisin, vuoden 1964 Tri Outolemmestä alkanut ohjaajakausi tuotti 35 vuodessa seitsemän elokuvaa. Molemmissa tapauksissa periaattena oli: harvoin mutta laatua. Pahiksen kohdalla Harris on entisellään. FBI ja muut viranomaiset ovat kirjassa ihan statistisessa roolissa. Pascal Engmanin Poltettu maa) ja kroppien nestemäinen krematointi eli liuottaminen. Jorma-Veikko Sappinem WSOY 2020, 203 s. Cari Morassa viimeksi mainittu ryhmä on hyvin edustettuna. KIRJA T homas Harris on trillerikirjallisuuden Stanley Kubrick. Kulta-aarretta ja myös Cari Moraa jahtaava saksalaistaustainen Hans-Peter Schneider on umpipsykopaatti, jonka erityisosaamiseen kuuluvat myös laiton siirtoelinkauppa (vrt. Jari Salonen: Kaikki me kuolemme kerran Otava 2020, 318 s. Jotain uutta LecDEKKARIT De_28052020_48.indd 48 19.5.2020 19.38. Cari Mora on elänyt kovan lapsuuden kolumbialaisen FARC-sissijärjestön lapsiotilaana ja on siellä tappajaksi koulutettu, mutta siitä huolimatta hän on tarinan liki ainoa hyvis. 48 Demokraatti Murhakaupunkeja kuumasta kylmään: Miami, Vaasa, Nuuk Thomas Harris: Cari Mora Suom
Grönlanti ja inuiittikulttuuri ovat edelleen Nordbon kirjojen voimatekijöitä, mutta vetävän avauksen jälkeen kerronta on muuttunut vähän junnaavammaksi. Jari Salosen kolme ensimmäistä Zetterman-dekkaria olivat oikeinkin viihdyttävää luettavaa. De_28052020_48.indd 49 19.5.2020 19.39. Ja siitä huolimatta hän edelleen tutkii rikosta. Salonen on hyvä sanankäyttäjä, eikä juonenpunonnassakaan ole vikaa. Toimittajahahmot etunenässä, mutta yhtä lailla muut siviilit. Rikostapauksessa liikutaan nyt musiikkibisneksessä , joka on laulutekstien tekijänäkin kunnostautuneelle Saloselle tuttu ympäristö. Ei heidän pitäisi voida... Kiehtova ympäristö ja alkuperäskulttuurin kuvaus yhdistettynä niihin sidoksissa olevaan murhamysteeriin vei mennessään. Kuolinnaamiossa mieltä kiehtoo väkevästi inuiittikäsite Qivittoq. Neljännessä romaanissa eteen töksähtää ongelma. Toimittaja Matthew Caven ympärille kietotuvan sarjan kolmas osa, Kuolinnaamio, ei sekään tahdo oikein lähteä lentoon, mutta ottaa puolenvälin jälkeen lisää kierroksia. Hän on Grönlannissa journalistina eikä änkeydy ehdoin tahdoin rikostutkijaksi – tuleepahan murhakeisseihin sotketuksi, kun ne hänenkin menneisyyttään joskus läheltä liippaavat. TANSKALAISEN, GRÖNLANNISSA vuosia asuneen Mads Peder Nordbon esikoisdekkari Tyttö ilman ihoa (suomennos 2018) oli yksi säväyttävimmistä sisääntuloista, joihin olen törmännyt pohjoismaista rikoskirjallisuutta tällä vuosituhannella kolutessani. Kaikki me kuolemme kerran on edelleen sujuvasti ja ilmavasti etenevää kerrontaa, Salonen nääs taitaa keventävän huumorin käytön sortumatta mihinkään veijaridekkarin rasittavaan lajityyppiin. 49 Demokraatti teriä odotelleille Cari Mora näyttää olleen maailmalla jonkin sortin pettymys, mutta minusta se on mainio, brijantilla kielellä (Jorma-Veikko Sappisen taiten suomentamana) kirjoitettu pieni rikosromaani. Etenkin kun ensimmäisestä osasta tuttu inuiittinainen, sittemmin murhasta vankilaan passitettu Tupaarnaq hiipii taas Caven mieleen ja lopulta näyttämöllekin. Vaan kun on se händikäppi: eläkeläinen ”Zeta” ja hänen elämänkumppaninsa, nyt toipumislomalla oleva Krp-komisario Jaakkola ovat kolmen murhatutkimuksen ytimessä. Sympaattinen ennemmin kuin vittumainen, kompleksiton ja addiktoitumaton. Nordbon kirjoissa todellisuus on läsnä myös toimittajahahmo Matthew Cavessa, amerikkalaisisän tanskalaisvesassa. He pitävät monia avaintietoja ominaan, kuulustelevat asianosaisia, pyörivät rikospaikoilla. KOMISARIO JUKKA Zetterman oli mukava tulokas fiktiivisten rikostutkijoiden joukkoon ilmaantuessaan rikospaikoille vuonna 2016. Minua ovat aina hiertäneet dekkarisankarit, jotka selvittävät suvereenisti rikoksia, vaikka heillä ei pitäisi olla edes mitään asiaa rikospaikoille. Zetterman on jäänyt eläkkeelle. Myös yksityisetsivät, jolleivat he ole nimeltään Marlowe tai Spade; Markku Ropposen Otto Kuhala vielä menettelee. Se on myyttinen henkimaailman hahmo, eräänlainen zombimuunnelma. Hän erottui olemalla niin tavallinen. Thomas Harris, Mads Peder Nordbo ja Jari Salonen. Tällainen epäuskottavuus tarinan pohjalla vaivaa, vaikka dekkari olisi muuten moitteeton. Avioeron hän on dekkarisarjan aikana kokenut, mutta sehän on normaaliarkea. Yhteisön ulkopuolisena Matthewin on vaikea ottaa sitä vakavasti, mutta grönlantilaisessa perimässä se on läsnä, todellisena, myös lasten pelotteluleikeissä. Siis ihan muuta kuin pohjoismaisen rikosproosan peruspoliisit, joilla yleensä on ”tehdasasetuksina” vähintään lääkeaddiktio ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tupaarnaq on Nordboon dekkareille samanveroinen dynamo kuin Lisbeth Salander oli Stieg Larssonin Millenium-sarjassa: arvaamaton, omassa ympäristössään ylivertaisen kyvykäs selviytyjä, seksuaalistakin jännitettä luova hahmo
Matti Rossin Rautakorko-suomennoksesta (Loven julkaisema kirja) kirjoitin Demariin arvostelun marraskuussa 1977. De_28052020_50.indd 50 19.5.2020 19.45. Niinpä oli aikamoinen yllätys (aivan kuin Jumala olisi ottanut minuun yhteyttä) kun Tuomas Anhava soitti minulle eräänä iltana Rautakoron arvostelusta. Piispa kääntyy sosialistiksi, ja hänelle käy huonosti.” Pidempää vastaustyyppiä edustaa Demarin kulttuurisivujen pitkän linjan lukijoille tuttu mies – Kyösti Salovaara. Vuonna 1978 aloitin (pääsin) uudistuneen Parnasson avustajana. ”Kirjavisaa on aina avartavaa seurata. Muistan henkilöistä piispan, jolle kertoja selvittää kapitalismin todellista olemusta. Itse kirjoittelin paljon Londonista tuohon aikaan, pääsosin Demariin mutta myös Eteenpäihin ja sitten Parnassoon ja jopa Me-lehteen yhden jutun. Harvoin osaan päästä edes lähelle vastausta. Aloitetaan porukan lyhytsanaisimmasta päästä. Kytöhongan kanssa sovin jutuista ja arvosteltavista kirjoista. Vihjeestä ja yli 40 vuoden takaisesta lukukokemuksesta veikkaan, että kyseessä olisi Jack Londonin Rautakorko. Jossain välissä hän oli ollut melkein unohdettu kirjailija. ”Jack London koki aikamoisen renessanssin 1970-luvulla. Eka juttuni taisi käsitellä B. Siitä käy ilmi että aikanaan kirjasta eivät pitäneet sen enempää aikalaisporvarit kuin sosialistitkaan. 70-luvulla ilmestyi kunnollisia tutkimuksia Londonista, joten lähdeaineistoakin riitti. Travenia. Sitten numeroon 3/1978 kirjoitin arvostelun tästä Rossin Rautakorko-suomennoksesta. Pitkästä aikaa visa-apajille lähtee Markku af Heurlin. Parnassoonhan oli tullut toimittajaksi Arto Kytöhonka Jarkko Laineen ja Tuomas Anhavan avuksi. 50 Demokraatti Agitaatiota ja tositaistoa K irjavisan master of ceremonies odottaa yhä jättipottia, sillä kymmeneen vastaukseen jäätiin taas, vaikka meganimestä oli kolmannessakin erikoistehtävässä kyse
Vallankumous Amerikassa siirtyy tulevaisuuteen.” Tämäkin visakokous oli liki täysäijäpaneeli. Kirjapalkinnot Markku af Heurlinille ja Kyösti Salovaaralle. Kahdelle kirjapalkinnot. Loppuosa teoksesta on hänen seikkailukirjoistaan tuttua luistavaa tarinaa asialle omistautuneen sosialistijoukon veriseksi kääntyvää taistelua sotilaita, Rautakorkoa ja sen salaisten asiamiesten rintamaa vastaan. Anhava oli kielen mestari. ”Jack London on jäänyt minulle vieraaksi. Parnasson kritiikissäni moitin vähän Matti Rossin suomennosta siitä, että hän oli tuonut kirjaan 70-lukulaista taistolaisdemagogiaa, siis kielenkäyttöä. Kaikkien vastauksista laajemmasti visan verkkoversiossa. Joskus toivoinkin, että käyttämäni termi käännöksen suomettaminen olisi tullut yleisempäänkin käyttöön silloin, kun suomentaja ikään kuin liikaa parantelee käännöstä. Omaelämäkertaa lähellä oleva Martin Eden ja varsinkin visakirja olisivat, jos rehellisiä ollaan, menneet yli hilseen. Kokonaan toinen asia on se, miksi esimerkiksi juuri visakirja ei ollut koskaan kirjastossa näytillä, ei edes kirjailijan kuoleman 50-vuotisteemapöydällä. London on kirjoittajana parhaimmillaan kuvatessaan päähenkilönsä argumentaatiota siitä, mikä voisi puhua sosialismia vastaan. Visassa etsitty Rautakorko hyydytti minut jo alkumetreille, mutta varmaan tuon tyylinen keskustelu kapitalismin varjopuolista on ollut omana aikanaan (1906) tarpeen.” Tietoa löytyi myös Veli-Pekka Salmiselta, Juhani Niemeltä, Pertti Vuorelalta, Unto Vesalta, Matti Kärkkäiseltä. Karhupuiston punatiilisen kirjapalatsin tarjonta tuntui silloin kattavalta. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 9 Poikkeusajan tehtävänasettelussa kuljetaan yhä järeämpään suuntaan, vaikka nyt kysytty teos ei olekaan se kaikkein luetuin tämän kirjailijan tuotannosta. Tietysti hyväksyin lisäyksen – se kuulosti aika älykkäältä tempulta. Onneksi on olemassa Sirpa Taskinen. Teoksen ohessa lainatun varhaisen suomennoksen tehnyt herra oli kirjailijan ystävä ja hengenheimolainen. ”Visakirjailija on kovin tuttu nöösipoikavuosilta. Harvoin romaanitaiteessa tapaa yhtä kiinnostavaa ja taitavasti kuvattua debattia, jossa agitaattori Eberhardilla on erään professorin kotona järjestetyissä keskusteluissa vastassaan sekä ajan sivistyneistö että keskiluokan edustajat. Mutta ei tullut.” Vastausmittojen raskaan sarjan hallitseva mestari on edelleen Eero Reijonen, jolta tähän lehtiversioon mahtuu tutusti vain lyhyt näyte. Näkyy, että kirjailija oli Pääomansa lukenut, lisäarvon syntymistä myöten. Kolusin aikuisten osastonkin melko nuukaan jo ennen lukiovuosia, mutta tähän opukseen en törmännyt koskaan.” *** Mauri Panhelainenkin on Londonin kohdalla vuolassanainen, joten myös häneltä näytiksi vain pieni siivu. Kuka on kyseessä, mikä klassikkoteos, kuka merkkimies suomensi. klo 16 mennessä sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. (rb) De_28052020_50.indd 51 19.5.2020 19.45. Myöhemmin ymmärsin, että esillä oli vain toinen puoli suosikkikirjailijan tuotannosta. No, pikkukossille riittivät mainiosti opukset Erämaan kutsu, Valkohammas, Merisusi ja Etelämeren seikkailijat ja muut vastaavat. Tuon lisäyksen saattoi sitten Rautakoron kääntäjä ottaa moitteena tai kehuna. ”Erityisesti juuri tämän avioliiton puolesta puhui taas ensiksikin se seikka, että Missi (hänen nimensä oli Maria, mutta kutsuttiin, kuten näissä piireissä on tavallista, lisänimellä) oli rotu-ihminen, ja erosi tavallisista ihmisistä kaikessa, alkaen vaatetuksesta aina puhe-, käynti-, nauramistapaan asti, eikä eronnut millään erikoisominaisuudellaan, vaan ainoastaan ’ylhäisyydellään’ – muuta nimitystä hän ei keksinyt tälle ominaisuudelle, jota hän piti hyvin suuressa arvossa; toiseksi vielä se seikka, että ruhtinatar kunnioitti häntä enemmän kuin ketään muuta ihmistä eli siis, hänen käsittääksensä, ymmärsi häntä.” Hän piti sitä kai ihan hyvänä. ”Rautakorko on kaksijakoinen teos: alkupuoli on nokkelaa ja samalla asiapitoista debattia yhteiskunnan valtasuhteista, köyhyydestä ja sosialismista aatteena. Nyt puhelimessa Anhava ehdotti, että voisiko tekstiini lisätä, että Rossi on ’suomettanut’ Jack Londonin. Vastaukset visailuttajan kesäkuun alun loman vuoksi jo sunnuntaihin 31.5. Hänen suuriin romaaneihinsa se kuitenkin luokitellaan
Silloinkin, kun näin tuon jo tuolloin vahvasti nostalgiasarjaan kategorisoidun bändin ensi kertaa elävänä Göteborgin Eriksbergissä kesällä 1990. Minun ja monen muun mielestä uusi Rollari-biisi Living in A Ghost Town on vitaaleinta musaa tältä yhtyeeltä sitten Some Girls -albumin, jonka se julkaisi 42 vuotta sitten. Herrat Jagger, Richards, Watts ja Wood ovat niistä päivistä vanhenneet kanssani 30 vuotta, ja katso: taas olen fiiliksissä siitä, että voin kuulla elinvoimaista rock-soitantaa heiltä. ”Kun nämä jaksavat näin hyvin, niin kyllä...” Bändin nestori Charlie Watts täyttää vuoden päästä 80, Jagger ja Richards samat vuonna 2023. Living in A Ghost Townin antaman lupauksen herättämällä innolla odotetaan nyt uutta Stones-studioalbumia. Start Me Up (joka muuten ei ole saanut nimeään Keith Richardsin defibrillaattoriavusteisista aamutoimista) oli myös pitkään Stones-kiertueilla keikkojen itseoikeutettuna avausbiisinä. Jos se on laveamminkin yhtä laatuisa kuin ensimaistiainen, se käy koronaestolääkkeestä. Olin kuuden, ja meidän kotiapulaisemme oli ilmeisen mielistynyt 19-vuotiaaseen pop-tulokkaseen, Kai ”Kuju” Hyttiseen. Numerot ovat vain ikiä E nsimmäisiet muistikuvani itseeni vaikutuksen tehneestä aikuisten populaarimusikiista ovat vuodelta 1966. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Kulttuurikolumni De_28052020_52.indd 52 19.5.2020 19.48. Tässä välissähän on mennyt muutama vuosikymmen, jolloin bändi, ja etenkin lujaa eletyn elämän jäljillä patinoitu kitaristinsa Keith Richards, ovat olleet ilonaiheena lähinnä vain kuolemattomuuteen, paleontologiaan tai ydintuhon jälkeiseen maailmaan viittaavien vitsien ja sittemmin meemien nikkareille. Tuon mainitun ”älppärin” – sillä vuosisadalla musiikkitallenteita kutsuttiin ihan yleisesti tuollaisella nimellä (juontuu nykyään ehkä vieraalta kuulostavasta käsitteestä long play) – jälkeenkin on tullut joitakin yksittäisiä jysäyttäviä hittejä kuten Tattoo You -albumin (1981) avausraita Start Me Up tai vuoden 1989 Steel Wheels -albumin nasakka Rock And A Hard Place -riffittely. 52 Demokraatti Merkkejä ilon astumisesta rutiinin edelle on Rollareissa ollut jo näkyvissä. MERKKEJÄ ILON astumisesta rutiinin edelle on Rollareissa ollut näkyvissä jo aiemmin. Rolling Stonesin tapauksessa puhutaan melkoisista aikajanoista. Huipulta aloitettiin. Tyttö oli käännös Beatlesin biisistä Girl, Mustaa taas coverointi Rolling Stones -hitistä Paint It Black. Esimerkiksi muutama vuosi sitten julkaistu, Stonesien kautta aikain ensimmäisen Kuuban-keikan tunnelmien konserttielokuva Havana Moon näytti, että lava-aktiin oli palannut soittamisen palo, Mick Jaggerin askelluksiin lento ja Richardsin naamalle terve hymy. KORONAKEVÄÄN YHDESTÄ virkistävimmästä uutisesta on vastannut tämä riskiryhmään kuuluvien ikämiesten joukko, joka kuukausi sitten pullautti aika yllättäen maailmalle ajankohtaisia tunnelmia henkivän uuden kappaleensa. Kujun ensilevytykset Tyttö ja Mustaa olivat voimasoitossa, ja minäkin niitä kuulemma rallattelin innolla mukana. Ei kun tien päälle vain, ikuiselle ”tämä on ehkä se viimeinen” -kiertueelle. Lauluja soitinyhtye The Beatlesin ura jäi vain kymmenvuotiseksi tähdenlennoksi jos sitä vertaa Rolling Stonesin galaktiseen taipaleeseen
Konstantin Pätsin kaksoisvaltiohankkeen motiivi oli ensi sijassa molemmille maille yhteisen Neuvostoliiton uhan vähentäminen. KIRJA Kaksoisvaltiohankkeen motiivi oli Neuvostoliiton uhan vähentäminen. Vaikka kyse oli todellisuudessakin lääkärien kehotuksesta olla matkustamatta, vierailun peruminen osui samaan aikaan, kun maiden välit alkoivat maailmasodan lähestyessä muutenkin etääntyä. 53 Demokraatti Maailmansota katkaisi Suomen ja Viron sillan Teksti Ville Jalovaara V altioiden välillä on normaaliaikoina monenkirjavaa yhteistyötä kriisiaikojen varalle ja laaditaan suunnitelmia yhteistyöstä poikkeustilanteessa. Suomi torjui vaatimukset ja valmistautui sotaan. Suomi antoi Virolle sodassa sotilasapua. KIRJAT Seppo Zetterberg: Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi Docendo 2020. Hän oli tullut poliittisena pakolaisena Suomeen 1906 ja asunut täällä kaksi vuotta. Suomi ja Viro olivat valinneet edellisenä vuonna Neuvostoliiton painostuksen edessä toisistaan poikkeavat linjat. Aihetta käsitellään Suomen johtavan Viron historian asiantuntijan emeritusprofessori Seppo Zetterbergin uudessa Konstantin Pätsin ja Suomen suhteita käsittelevässä teoksessa. Päts oli Seppo Zetterbergin mukaan Viron ”ensimmäisen tasavallan” johtajista kiinnostunein Suomesta. Virossa Pätsin ajatukset yhteisvaltiosta saivat laajaa kannatusta toisin kuin Suomessa. Päts alkoi hahmotella ajatusta Viron ja Suomen kaksoisvaltiosta jo Viron itsenäisyyssodan aikana 1918–1920. Päts tarjoutui toimimaan talvisodassa rauhanvälittäjänä, mutta Viro ei ollut puolueeton maa samalla tavoin kuin Ruotsi, jonka avuntarjoukseen tartuttiin. 315 s. Näitä pohdintoja voisi käydä kevään 2020 maailmantilanteessa, mutta ne sopivat myös Viron ja Suomen suhteisiin ennen toista maailmansotaa. KONSTANTIN PÄTS oli sotienvälisen ajan johtava virolainen valtiomies, pitkäaikainen pääministeri, riigivanem ja maansa viimeinen presidentti ennen Viron pakkoliittämistä Neuvostoliittoon kesällä 1940. ENSIMMÄISEN JA toisen maailmansodan välissä Viron ja Suomen valtionjohdot pitivät tiivistä yhteyttä. Viimeisen kerran Päts ehdotti kaksoisvaltiota heinäkuussa 1940 vallasta syöstynä Viron presidenttinä juuri ennen kyyditystä itään. Kesällä 1937 Päts teki vierailun Suomeen uuden presidentin Kyösti Kallion kutsumana, mutta vastavierailu jäi Kallion sairastumisen takia tekemättä. E. Kriisissä punnitaan, missä määrin sopimuksilla on painoarvoa vai ajaako jokainen valtio viimekädessä itsensä ja omien kansalaistensa etua. Viro oli juuri muuttumassa neuvostotasavallaksi, eikä Suomen poliittinen johto lämmennyt nytkään vailla toteuttamispohjaa oleville ajatuksille. Kesto aiheena tapaamisissa oli puolustusyhteistyön syventäminen. Viro oli päättänyt myöntyä ja antaa tukikohtia. Pätsin ensimmäinen valtiovierailu suuntautui Suomeen jo vuonna 1922. Tiivis yhteydenpito ja rauhanoloissa lämpimät suhteet eivät tarjonneet kummallekaan pienelle maalle turvaa, kun suurvallat alkoivat jakaa Eurooppaa etupiireihinsä ja päättää valtioiden kohtalosta sen enempää niiden näkemyksiä kuulematta. Svinhufvudin kanssa. De_28052020_52.indd 53 19.5.2020 19.48. Hän uskoi, että unionin avulla Suomenlahti voitaisiin turvata ja punalaivasto saartaa Leningradiin. Konstantin Päts vuonna 1917. Vaikka Viro lakkasi olemasta demokratia vuonna 1934, se ei lopettanut Pätsin säännöllisiä tapaamisia Suomen presidentin P
karkaamaan enemmän perkeleitä kuin mikään muu harrastukseni. Huomasin samana syksynä, että jotakuinkin samoilla asetuksilla, joilla saa virtaavan veden viiruiksi, saa myös yötaivaan tähdet tallentumaan valokuvaksi. Intohimoni kohteet ovat siis jossain muualla kuin urheilussa. OnDe_28052020_54.indd 54 18.5.2020 20.50. Koululiikunta opetti minut vihaamaan luistimia lähes yhtä tarmokkaasti kuin jotkut rakastavat jääkiekkoa. S anovat paheiden määrän olevan vakio. Näin kuvaa harrastustaan Soste ry:n hallintojohtaja Miikka Lönnqvist. Varsinaisen pelin sijaan puran tässä tuntemuksiani harrastuksesta, joka saa herätyskelloni soimaan viikonloppuisinkin aamuyöllä, joka vie minut makaamaan tuntitolkulla vaateet kastelevan suon laidalle ja joka on saanut suustani nistuin sattumalta saamaan kotikyläni keskustassa kuohuvan kosken tallentumaan kuvaan kauniina, virtaavan veden piirtäminä vaaleina viiruina. Silloinen kärsivällisyyteni olisi tuskin riittänyt toiseen yritykseen. Kehitys oli samanlaista kuin äidinkielen opiskeluni: kieliopista ei ole mitään hajua, mutta yrityksen ja erehdyksen myötä kielikorva alkaa sanoa, mikä on edes vähän sinnepäin. 54 Demokraatti PELIN PURKU Intohimon voimalla Aikaa, vaivaa ja osin rahaa laskematta. Jos ensimmäinen yritys ei olisi onnistunut, olisi kamera varmaan edelleen kaapissa. Uskon, että sääntö koskee myös vähemmän synnillisiä asioita ja pätee yleisesti intohimoihin. OSTIN ENSIMMÄISEN järjestelmäkamerani ylioppilaslahjarahoilla vuonna 2008. Kun minusta ei tullut valokuvaajaa kahdessa viikossa, vain kameran automaattiasetuksia käyttämällä, jäi laite lähes vuosikymmeneksi kaappiin. Ei, en puhu politiikasta, vaan valokuvauksesta. Sen verran tiesin, että valotusaikaan se liittyy, mutta kaikki muu oli hämärän peitossa. Oli hurjaa huomata, että kyse on vain siitä, millaisina annoksina valoa kameralle tarjoilee. Vuonna 2016 aloin kuvailemaan puhelimen kameralla maisemia ja mietin kuumeisesti, miten virtaavasta vedestä saa sellaisen kuvan, jossa veden liike näkyy. Päädyin kaivamaan kameran jälleen esille ja löysin siitä myös asetuksen, jolla valotusaikaa saattoi muuttaa. Vain valokuvan tähden. Moni tällekin palstalle kirjoittanut suhtautuu intohimolla urheiluun, mutta minulle tällaista suhdetta ei koskaan ole syntynyt
Koska tiedän, että näen ja koen jälleen jotain erilaista kuin edellisviikolla ja olen taas viikon päästä yhtä kokemusta rikkaampi. Nyt saatan jo tunnustaa, että pienemmilläkin oppirahoilla olisi päässyt. Selitys sille, miksi se superharvinaisen virtavästäräkin kuva on vähän suttuinen, on aikalailla samanlainen kuin hiihtäjän näkemys voitelun tasosta penkin alle menneen olympiastartin jälkeen. 55 Demokraatti Alun onnistumiset ruokkivat halua oppia lisää ja samalla huomasin tulosten parantuvan samassa tahdissa itseopiskeluun ja harjoitteluun käytetyn ajan kanssa. De_28052020_54.indd 55 18.5.2020 20.50. Se karistaa unihiekat silmistä kesäaamun ensimmäisillä tunneilla. Intohimo kokea ja ikuistaa kameralla jotain ainutlaatuista. Arkielämä esihenkilönä on huomattavasti helpompaa, kun oivaltaa myös itse tekevänsä joskus virheitä. Rakkaus lajiin – oli se sitten luistelu tai valokuvaus – saa myös tunnistamaan ja tunnustamaan omat heikkoudet. Jokainen kamerakaupassa käynyt tietää, että tällainen välineurheilu käy ennen pitkää lompakon päälle. Vastaus kysymykseen lienee samanlainen kuin ihmisellä, joka kävelee saman golfkentän läpi monta kertaa kesässä ja liittyy sanaan, jonka mainitsin jo jutun alussa – intohimoon. Silti lataan perjantai-iltana kameran akun ja laitan herätyskellon soimaan. Kuten urheilussa – ja elämässä ylipäätään – myös valokuvausharrastuksessani tuli vaihe, jossa vika löytyi aina välineistä. Moni on kysynyt, miksi käytän kuvaamiseen silti niin paljon aikaa. JULKAISEN KUVIANI lähinnä sosiaalisessa mediassa. Miksi. Se, että syy on joskus myös kuvaajassa, on ollut oivaltava oppi myös työelämää ajatellen. Välineurheilun käsite muuttui sitä konkreettisemmaksi, mitä enemmän kuvaamiseni kohteet alkoivat muuttua virtaavasta vedestä ja paikallaan möllöttävästä yötaivaasta kohti juoksevia jäniksiä tai lentäviä lintuja. Huomaan jo nyt, kuinka paljon alan kuulostaa urheilijalta. Sama intohimo opettaa kärsivällisyyttä ja siirtää ajatukset työasioista muualle. Tiedän jo nyt, että ensi viikonloppuna en ota sitä täydellistä luontokuvaa
Joka neljäs poika ja kuudes tyttö on ylipainoinen. Lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta osallistui kyselyyn. A ddiktio on yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla yleisempää kuin kansainvälisessä vertailussa keskimäärin. 15-vuotiaista tytöistä kolmasosa ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa, kun 15-vuotiaista pojista vastaava osuus on 15 prosenttia. Lihavana itseään pitävien osuus on lisääntynyt 11-vuotiaiden keskuudessa. Suomen tulokset ovat lähellä kansainvälisiä keskiarvoja. Silti merkittävä osa ei saavuta päivittäisiä liikuntasuosituksia: 15-vuotiaista pojista joka viides ja tytöistä joka kymmenes ylsi suosituksiin. Suomalaisnuoret kertovat kuormittuvansa koulutyöstä hieman yleisemmin kuin kyselyyn osallistuneiden maiden nuoret keskimäärin. Suomalaistytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää. 56 Demokraatti Some koukuttaa nuoria Noin joka kymmenes nuori täyttää some-addiktion kriteerit. Pojat liikkuvat päivittäin tyttöjä enemmän jokaisessa ikäryhmässä. Tutkimuksen mukaan 11ja 13-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuvat päivittäin yleisemmin kuin nuoret muissa maissa. Ylipainoisia poikia on tyttöjä enemmän, mutta tytöt pitävät itseään lihavina poikia yleisemmin. Some-addiktio suomalaisnuorilla on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla, kertoo WHO-Koululaistutkimus. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto. Nuoret kuitenkin kokevat helpoksi vaikeiden asioiden jakamisen vanhempiensa kanssa. Pojat pitivät vanhemmille puhumista yleisemmin helppona kaikissa ikäryhmissä ja sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa keskiarvon yläpuolelle. WHO-Koululaistutkimus on osa Maail man terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä tutkimusta. 11-vuotiaista nuorista lähes kaikki pitivät omista asioista puhumista helppona sekä äidin että isän kanssa. Kyselyssä selvitetään 11-, 13ja 15-vuotiaiden terveyden kokemuksia, terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita ja mielen hyvinvointia. NUORET Teksti Demokraatti De_28052020_56.indd 56 19.5.2020 20.53
Ylipaino voi estää hoidon Mittarilla lisää intoa Kolumni: Pekko Vehviläinen De_28052020_57.indd 57 19.5.2020 18.23. 57 Demokraatti TEEMA » Te em a Li iku nt a au tt aa ja ks am aa n KUNNON SUOJA Huono kunto voi viedä työkyvyn ennen aikojaan. Nyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt taas nousuun
58 Demokraatti Rima matalalla Rima matalalla TEEMA De_28052020_58.indd 58 20.5.2020 12.44
Nostaa peffan penkistä ja lähtee liikkeelle. De_28052020_58.indd 59 20.5.2020 12.45. Jo pienikin liikuskelu ja aktiivisuus kohentaisi hyvinvointia. Se purkaa stressiä ja kuormitusta. Vaan kun on monta muuta asiaa, jotka liimaavat peffan penkkiin tai sohvaan. Riittävä liikunta ylläpitää terveyttä ja auttaa jaksamaan henkisesti. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock E ihän se periaatteessa kovin vaikeaa ole. Töitä pitäisi tehdä, palaveri venyy ja puolet sähköposteista purkamatta, sitten autolla kotiin, ruoan jälkeen ei ole terveellistä lähteä liikkumaan, suoratoistopalvelun tv-sarja koukuttaa, sosiaalisessa mediassa tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa, ulkona sataa ja kohta alkaa olla jo aika myöhä. Liikunnan positiivisista vaikutuksista on vankkaa näyttöä. 59 Demokraatti Suuri osa kansasta ei liiku vapaa-ajalla
Tällöin on luonnollista, että mielenterveyshäiriöt työkyvyttömyyden perusteena nousevat. Tällaiseen tutkimustulokseen päätyi Vierumäen työhyvinvointiasiantuntija Oili Kettunen väitöskirjassaan. Sen vuoksi myös hakeudutaan hoitoon, Schugk sanoo. Työmatkaliikunta ja fyysisesti kuormittava työ säilyy samantasoisena läpi työuran. Muutoksen takana ovat mielenterveyden häiriöt sekä tukija liikuntaelinsairaudet. Vuonna 2008 määrä alkoi pudota jyrkästi, mitä kesti vuoteen 2014. Molemmat laskivat pitkään, mutta mielenterveyshäiriöt kääntyivät nousuun ja tukija liikuntaelisairauksien lasku pysähtyi. Polkupyörätestillä mitattiin, kuinka liikunnan lisääminen vaikuttaa fyysiseen kuntoon. Vaikka mielenterveyden häiriöt näkyvät piikkinä työkyvyttömyystilastoissa, ei ole näyttöä siitä, että suomalaisten mielenterveys olisi äkillisesti romahtanut. Tutkimuskohteena olivat pk-yritysten työntekijät ja kertausharjoituksissa käyneet miehet. Hyväkuntoisilla oli matalampi stressitaso huonokuntoisiin verrattuna. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE VUOSITTAIN siirtyneiden määrä alkoi kasvaa 1990-luvun lopulla. Nuoret liikkuvat enemmän kuin varttuneemmat. Siinä mielessä kysely voi antaa jopa kuvaavamman tuloksen kuin fysiologiaa mittaavat laitteet. 60 Demokraatti UKK-instituutti suosittelee sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ihmisiä sekä kyselytutkimuksien vastauksilla että fyysistä kuntoa mittaavalla kuntokartoituksella. – FinTerveys 2017 -kyselytutkimuksen mukaan yli 18-vuotiaista miehistä 39 prosenttia ja naisista 34 prosenttia liikkui näiden terveyssuositusten mukaan. – Moni aina ihmettelee, että nämähän näyttävät ihan Suomen talouskäyriltä. – Työeläkevakuuttajien näkökulmasta nousu johtuu nimenomaan mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntymisestä, Schugk sanoo. Kehitys on ollut pitkään hyvää, mutta pari viimeistä vuotta tilanne on huonontunut. Kun taloudessa menee hyvin, niin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään enemmän ja kun menee huonosti, niin vähemmän, Schugk sanoo. Sitten tilanne tasaantui hetkeksi, kunnes vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi taas nousuun. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi, jolloin liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Kun kunto on hyvä, niin ihminen jaksaa paremmin myös töissä, oli työ sitten fyysisesti rasittavaa tai henkisesti kuormittavaa. TEEMA Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa eniten se, minkälaiseksi kokee oman olonsa. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemenoista hieman vajaa 40 prosenttia syntyy mielenterveyssairauksista ja 26 prosenttia tukija liikuntaelinsairauksista. – Mielenterveyspuhe on yleistynyt, ja ihmiset osaavat epäillä, että voivat huonosti ja että kyse voisi olla sairaudesta. Molemmissa tapauksissa hyvä kunto vaikuttaa omaan koettuun työkykyyn. Kuntoliikunnan harrastaminen vähenee selvästi 40 ikävuoden jälkeen. De_28052020_58.indd 60 20.5.2020 11.28. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. – Samalla mielenterveyden tasolla ei enää pärjääkään. – Kun kunto parani, sillä oli selvä yhteys sekä koettuun työkykyyn että alentuneeseen stressikokemukseen, Kettunen sanoo. – Omalla kokemuksella on vaikutus työmotivaatioon, vaikka ihmisellä olisikin jokin perussairaus, Kettunen sanoo. Kyselytutkimuksissa on havaittu stressiä, kuormitusoireita ja masennukseen viittaavia oireita jonkin verran aiempaa enemmän parin viime vuoden aikana, mutta muutos ei ole lainkaan niin jyrkkä kuin työkyvyttömyyden lisääntyminen antaisi ymmärtää. – Miehistä neljäsosa ja naisista kolmasosa kertoo, etteivät harrasta mitään vapaa-ajan liikuntaa, Schugk sanoo. Kun hapenottokyky sekä sydän-, hengitysja verenkiertoelimistön toiminta paranee, niin silloin ihminen kokee voivansa paremmin. HYVÄLLÄ KUNNOLLA ja liikunnalla on suuri merkitys työkykyyn ja henkiseen hyvinvointiin. – Suositusmäärät eivät ole kovin suuria, mutta yllättävän harva pääsee näihin, työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk sanoo. – Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, minkälaiseksi kokee oman olonsa. – Kyse on isoista joukoista, vaikka suositustaso ei ole kovin korkea. – Tästä yhteydestä ei ole vahvaa näyttöä, mutta fakta on, että työelämässä tehdään nykyään enemmän tietotyötä ja palvelutyötä, jotka vaativat hyvää mielenterveyttä. Vaikka työelämä ei ole laadullisesti välttämättä huonontunut, niin sisällöllisesti se on muuttunut haasteellisemmin hallittavaksi. Ollaan siis yhtä terveitä tai sairaita kuin aiemmin, mutta vaatimukset ovat kohonneet, Schugk sanoo. – Stressiä arvioitiin työterveyslaitoksen lomakekyselyllä, työstressikyselyllä, Kettunen sanoo. Erityisesti kestävyyskunnolla on merkitystä. – Nyt on jännä nähdä, mitä tapahtuu vuonna 2020, eli lisääntyykö vai väheneekö työkyvyttömyys
– Kun ihminen voi fyysisesti huonosti, voi tulla tukija liikuntaelinkipuja. Vuodet kuluttavat ihmistä. HYVINVOINTIPALVELUJA KEHITTÄVÄ Smartum aloitti viime vuoden alussa kokeilun, jossa työntekijät saivat työajallaan luvan harrastaa liikuntaa ja kulttuuria kolme tuntia viikossa. Työntekijäammateissa toimivilla, joilla on matala koulutustaso, työkyvyttömyys ja riski siihen ovat paljon korkeammalla tasolla kuin asiantuntijatehtävissä olevilla korkeasti koulutetuilla henkilöillä. Työkyvyttömyystilastoista paljastuu sosioekonomista jakautumista. Huono lihaskunto tai merkittävä ylipaino voivat estää myös hoidon onnistumisen. – Ensimmäisestä vuodesta tuli niin hyvät tulokset, että kokeilua on jatkettu edelleen, Smartumin toimitusjohtaja Suvi Widgrén sanoo. Ihmiset, jotka voivat elämässään hyvin, arvostavat itseään. Kipu lisää masennusoireita, ja toisaalta masennus korostaa kipukokemusta, jolloin kivut myös tuntuvat pahemmilta, Schugk sanoo. Aika usein niihin linkittyvät psyykkiset oireet, masennus ja ahdistuneisuus. – Mitä paremmassa kunnossa on, sitä enemmän on toimintakyvyssä reserviä. Vuositasolla se tarkoittaa noin 130 tuntia. Työntekijäammateissa on toki työperäistä fyysistä kuormitusta enemmän, mutta vastaavasti vapaa-ajanliikuntaa harrastetaan paljon vähemmän. Käytännössä ei löydy montakaan yli 50-vuotiasta, jolla ei olisi minkäänlaista nivelrikkoa, jännetai lihasvaurioita. De_28052020_58.indd 61 20.5.2020 11.28. Vanha sanonta terve sielu terveessä ruumiissa pitää siltä osin paikkansa, että hyvä fyysinen kunto antaa jonkinlaisen suojan myös mielenterveyden häiriöille. – Näissä voi myös miettiä syy-seuraussuhteita. Ne, jotka kokevat, että heitä ja heidän työtään arvostetaan, pitävät itsestään parempaa huolta. Ja jos tulee tarve tehdä jotain toimenpiteitä, niin sitä paremmin niistä kuntoutuu, Schugk sanoo. – Esimerkiksi jos iäkkäällä henkilöllä on lonkassa tai polvessa nivelrikko, niin kirurgi voi todeta, että leikata pitäisi, mutta sitä ei voida tehdä turvallisesti, koska painoa on aivan liikaa, Schugk sanoo. Lenkille työajan puitteissa Miehistä neljäsosa ja naisista kolmasosa kertoo, etteivät harrasta mitään vapaa-ajan liikuntaa. – Valitettavasti liikunnan harrastaminenkin on polarisoitunut, Schugk sanoo. Työyhteisö ja sen tuki vaikuttavat siihen kuinka ihminen huolehtii itsestään. Huono lihaskunto vaikuttaa myös siihen, että vaikka leikkaus tehtäisiin, niin toipuminen ei välttämättä onnistu. 61 Demokraatti HEIKKO FYYSINEN kunto aiheuttaa sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Välillisesti tai suoraan huono kunto vaikuttaa työkyvyttömyyselähakemuksien määrään
Sitten ihmeteltiin osallistujakatoa. Kaikki ennakkoon ilmoittautuneet ihmiset eivät tulleet mittauksiin. PALAUTTAVAA UNTA TAI REIPASTA LIIKKUMISTA 2 H 30 MIN VIIKOSSA LIHASKUNTOA JA LIIKEHALLINTAA 2 KERTAA VIIKOSSA RASITTAVAA LIIKKUMISTA 1 H 15 MIN VIIKOSSA TAUKOJA PAIKALLAANOLOON AINA, KUN MAHDOLLISTA KEVYTTÄ LIIKUSKELUA USEIN Lähde: UKK-instituutti De_28052020_58.indd 62 20.5.2020 11.28. – Etenkin ne, joilla kunto ei ole hyvä, kaipaisivat toisenlaista ohjausta, jossa olisi enemmän samastumispintaa myös ohjaajaan. Monilla työpaikoilla onkin koulutettu omista työntekijöistä työpaikkaliikunnan ohjaajia. 62 Demokraatti TEEMA Omien kilojen ja huonon kunnon kanssa MAINOSESITTEESSÄ ON hyvännäköisiä nuoria värikkäissä urheiluvaatteissaan. Urheilukaupan sovituskopin peili paljastaa vatsamakkarat tai kropan raihnaisuuden, kun kokeilee trendikästä urheilutrikoota. Vierumäellä kokeiltiin erästä työhyvinvointiprojektia, jossa opiskelijoiden menivät työpaikalle tekemään kuntotestejä ja kannustamaan työntekijöitä liikkumaan. Työpaikka on otollinen paikka edistää liikunnan lisäämistä. Huomattiin, että monille työikäisille voisi olla parempi vartuneempi vertaisohjaaja kuin nuori ja timmi, joka tuo ”jaksaa, jaksaa, painaa, painaa” -mentaliteettia. Opiskelijat olivat nuoria ja fitness-ihmisiä urheilutrikoissaan, ja työntekijöitä rupesi kauheasti jännittämään, että menevät sinne omine kiloineen ja oman huonon kuntonsa kanssa, työhyvinvointiasiantuntija Oili Kettunen sanoo. Vaate jää kaupan rekkiin, ja elämäntavan muutos siirtyy jälleen kerran. Terveellisempien elämäntapojen aloittaminen voi tuntua masentavalta, jos kroppa ei ole enää timmissä kunnossa. Työpaikka on otollinen paikka edistää liikunnan lisäämistä. – Kokeiluun osallistuneen työpaikan henkilöstöosasto kertoi saamastaan palautteesta
Sillä erotuksella, että mobiilisovellus itsessään motivoi ihmisiä liikkeelle, vaikkei ollut ohjattua liikuntaa. Mobiilisovelluksella oli saman suuntaisia vaikutuksia kuin Kettusen väitöstutkimuksen liikuntakokeiluilla. SUOMALAISESSA LIIKUNTAVIESTINNÄSSÄ korostetaan paljon terveyttä ja kuntoa. – Kuluttajille myytävät mittalaitteet ovat suuntaa-antavia, mutta ne eivät anna ihan tarkkoja tuloksia, Oili Kettunen korostaa. – Itsellänikin on Polarin laite käytössä, koska tykkään seurata, kuinka paljon olen liikkunut. Liikkumisen lisäksi hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat myös riittävä uni, palautuminen ja ruokavalio. – Terveyttä ei pitäisi liikaa alleviivata, koska se voi kääntyä itseään vastaan, Kettunen sanoo. – Jos orjallisesti katsoo, että tänään ei askelmäärä täyttynyt, niin siitä ei kannata kokea huonoa omaatuntoa. Nykyteknologia mahdollistaa monenlaisen mittaamisen, jonka avulla voi seurata kehittymistään, suunnitella treeniohjelmia ja vaikkapa jakaa saavutuksiaan ystävien kesken. – Työpaikalla ryhmässä liikkumisessa tulee tiimihenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Suosituksissa on se vaara, että rima tuntuu olevan liian korkealla. Mobiilisovellus tarjosi harjoitusohjelmaa ja siellä oli liikuntavideoita. – Kyllä näillä mittalaitteilla ja sovelluksilla on varmaan positiivisia vaikutuksia. Mittalaitteiden lisäksi myös mobiilisovellukset voivat motivoida liikkumaan. Voi motivoida liikkumaan, jos seuraa suorituskyvyn paranemista tai aktiivisuuden määrää. Kampanjoita on vaivannut varovaisuus ja yksipuolisuus. Hiki valuu paljaita käsivarsia pitkin kohti urheilukelloa, joka mittaa ruumiin toimintoja urheilusuorituksen aikana. Hengitys on voimakasta, mutta yrittää pysyä hallittuna. Liikuntakampanjajulisteissa ihmiset ovat kaupunkiympäristön sijaan metsissä ja Lapin tuntureilla. Tuloksien mukaan suomalaisessa liikuntakampanjoinnissa on keskitytty pääasiassa kuntoon, terveyteen ja positiivisiin näkökulmiin. Samoilla linjoilla on Oili Kettunen. Melkein jokaisella on älypuhelin, johon voi ladata erilaisia sovelluksia. De_28052020_58.indd 63 20.5.2020 11.28. Sovelluksen käyttäjät kirjasivat itse liikuntasuorituksensa, mikä aktivoi ihmisiä. Kaikilla on mahdollisuus yhdenvertaisuuteen. – Tutkimme pienehköllä otoksella omaa mobiilisovellustamme, ja kuinka sen käytöllä voi olla vaikutusta ihmisten liikkumiseen, Kettunen sanoo. Nykypäivänä viestin pitää olla personoitua, jotta se tavoittaa kuulijansa. Myös rima täytyy pitää riittävän alhaalla, kun sohvan syövereihin jääneitä ihmisiä halutaan innostumaan liikunnasta. Ne eivät siis osaa tarjota ratkaisuja arkiliikkumisen ongelmiin. Kun ollaan liikuntavarusteissa, myös tittelit unohtuvat. – Suositukset ovatkin muokkautuneet. Samalla stressi väheni ja koettu työkyky parani. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön viestinnän asiantuntija Maria Rantala tutki väitöskirjassaan, millaisin keinoin suomalaisia on yritetty saada harrastamaan liikuntaa. Osaa motivoi, mutta eiväthän nämä ihan kaikille ole. Teknisen juoksupaidan alla sykesensori välittää dataa sydämenlyönneistä bluetoothin avulla kelloon. 63 Demokraatti Mittarit ja sovellukset pistävät vipinää punttiin KALLIIT JUOKSULENKKARIT hakkaavat rytmikkäästi maantien asvalttia. Sisäänrakennettu GPS, kompassi ja korkeusmittari tallentavat tietoja juoksureitistä ja sen haastavuudesta. Pohjalla ovat edelleen vanhat suositukset liikunnan määrästä, mutta rinnalle on tullut, että pienetkin liikuntahetket ovat hyväksi. – Ongelma ei ole jo liikkuvat, vaan ne, jotka eivät liiku ollenkaan, Kettunen sanoo. – Pitäisi uudistaa viestiä, jotta se menisi paremmin perille. Kettusen mielestä mittarit ovat kiva lisä liikkumiseen, mutta eivät missään nimessä välttämättömiä. Voisi lähteä mieluummin subjektiivisen hyvän olon kautta. Liikkumisen kannalta tärkeämpi on esimerkiksi sellaiset kengät, jotka sopivat kävelyyn tai juoksemiseen. Jos ei tänään saavuttanut tavoitetta, niin ehkä huomenna tai jonain toisena päivänä. – Olin yllättynyt kuinka mobiilisovelluksen käyttäjien liikuntasuorituksien määrä kasvoi 16 viikon seurannassa. Ihmisiä kuitenkin kiinnostaa nähdä dataa. Nyt on sallivampaa, ja kaikenlainen liikuskelu ja aktiivisuus on suositeltavaa, Kettunen sanoo. – Se on tätä päivää, mutta pitää suhtautua terveellä varauksella, Kettunen sanoo. Viestintä on jollain tapaa myös vanhasta maailmasta, koska siinä ei useinkaan näy kaupungistuminen. Ja jos ihminen ei usko saavuttavansa tavoitteita, hän voi jättää liikkumatta kokonaan
Ennakoiva työterveyshuolto on mahdollisuus, josta hyötyvät kaikki: työntekijä, työnantaja, kilpailukykymme ja kansantalous! Kuinka työntekijä huolletaan. Huolto ja kunnossapito ovat investointeja tuotantoseisokkien ennalta ehkäisemiseksi, ja korkean käyttöasteen saavuttamiseksi. Yhtä työntekijää kohden tämä tekee keskimäärin noin 500 euroa, mutta koska osa työntekijöistä ei tarvitse työterveyttä lainkaan, voi summa joidenkin työntekijöiden kohdalla olla huomattavasti suurempi. Korkeasta automaatioasteestamme huolimatta teollisuudessamme ahertaa edelleen noin 250 000 työntekijää. Tällöin on ymmärrettävä, että ihmisen korjaaminen ja huoltaminen ovat kaksi eri asiaa. TIETEELLINEN TUTKIMUS on entistä enemmän kiinnittänyt huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suomessa teollisuuden huollon ja kunnossapidon palveluiden hinta on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, keskimäärin 125 000 euroa työnantajaa kohden. Edellistä suositaan ja jälkimmäistä karsastetaan, koska rikko ja hallitsematon tuotantoseisokki ovat kalliita. Mikä vaikutus sillä olisi työhön, kansainväliseen kilpailukykyymme ja kansanterveyteen, jos asettaisimme hyvinvoinnille mittarit ja tavoitteet. Näitä hyödyntävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava ala. Miksi. Lähes jokainen työntekijä käy vuosittain terveystarkastuksessa, mutta siitä huolimatta – tai ehkä siitä syystä – sairaanhoitokäyntejä on lähes kolme jokaista teollisuustyöntekijää kohden. Älypuhelimeen asennettu ruokapäiväkirja osaa automaattisesti analysoida ruoka-annoksen, ja kannustaa terveellisimpiin valintoihin. Työterveys on muuttumassa entistä enemmän ohjaukseksi kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kädessä oleva aktiivisuusranneke kertoo liikunnan määrästä, ja kehottaa jumppataukoihin. Unen, palautumisen ja stressin mittaus on nykyisin mahdollista vaikkapa älysormuksella. KOLUMNI Teksti Pekko Vehviläinen, teknologiajohtaja, Digiterveys.fi De_28052020_64.indd 64 19.5.2020 18.51. Olisivatko nämä asiat tavoittelemisen arvoisia myös työpaikoilla. 64 Demokraatti TEEMA H uollamme koneita, mutta korjaamme ihmisiä. Huollolla tarkoitan kokonaisvaltaista hyvinvointia: hyvää, onnellista ja tasapainoista elämää, terveyttä ja pitkää ikää. Sairaspoissaolot, sairaanhoito ja ennenaikaiset eläkkeet käyvät nekin kalliiksi. Mittarin tuottama data havahduttaa ja antaa mahdollisuuden entistä henkilökohtaisempaan elintapavalmennukseen. ENNAKOIVASTA TYÖTERVEYSHUOLLOSTA HYÖTYVÄT KAIKKI. Sen tueksi tarjotaan erilaisia päällepuettavia antureita ja mittareita. Kun henkilön itsetuntemus on korkealla tasolla, ja hänen arvonsa ovat yhteneväiset niin työpaikan kun omien läheistensä kanssa, hän voi lähtökohtaisesti hyvin. Teollisuudessa huollon ja konerikon ero ymmärretään. Se rakentuu henkilön itsetuntemuksen kehittämisestä, omien arvojen, tarpeiden ja niistä johtuvien tavoitteiden tunnistamisesta. Heidän huolto/korjauskustannuksiksi voidaan laskea työterveyshuollon kustannukset eli noin 125 miljoonaa euroa. Arvojen mukaiset tarpeet luovat elämälle merkityksellisyyttä ja auttavat jaksamaan silloinkin, kun asiat eivät suju toivotulla tavalla. Pitäisikö samoin toimia ihmisten kohdalla. Voitaisiinko tätä korjauksiin kuluvaa kustannusta siirtää ennakoivaksi investoinniksi: huolloksi
PUHEENVUORO Heitä on paljon. Valtakunnansovittelija antoi toukokuun alkupuolella sovintoesityksen. Maassa on voimassa poikkeusolot ja hoiva-alalla työvelvollisuus. Hyvin asiansa hoitaneita kaiken kokoisia kuntia toki on. Valtiovalta on säätänyt joillekin työt jopa pakollisiksi. Ja kun väki vähenee, pidot eivät parane, päinvastoin. Kaiken huipulle kun lisätään vielä tämä koronakriisi, on soppa valmis. Ja heillä työtä vasta onkin. Töitä paiskitaan joskus liki vuorotta ja niska limassa, eikä oikein lakkoillakaan voi. Ei totisesti ole helppoa päästä sopimukseen. Ei totisesti ole helppoa päästä sopimukseen. Yhtä selvää on, että julkisen sektorin palkkavinoumat on korjattava. Se ei kelvannut alkuunkaan palkansaajille. Ja he ovat useimmiten kuntien tai kuntainliittojen palveluksessa. Eikä heillä ole virkaehtoeikä työsopimuksia. SAMAAN AIKAAN yksityisellä sektorilla kuullaan kummia. Vai haluammeko Suomeen kahden kerroksen väkeä. Eläkkeelle jääneitäkin haalitaan töihin joukolla. Neuvottele siinä sitten. Mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan. Toisaalta puheet olivat oletettujakin koronakriisin iskettyä. He ovat julkisen alan hoivatyöntekijöitä, sairaanhoitajia, laitosapulaisia, lääkäreitä, huoltomiehiä, siivoojia. Paikoin neuvottelut ovat menneet julkiseksi huutamiseksi, mikä ei ainakaan helpota tilannetta. 65 Demokraatti Juhani Aro Vapaa toimittaja Kaiken huipulle kun lisätään vielä tämä koronakriisi, on soppa valmis. Maaliin on silti päästävä. Edes koronalisästä ei kyetty sopimaan. Sopimukseen päästiin jo maaliskuun lopulla, eikä sopimuksettomaan tilaan tultu. Toisaalta tilanne on paljon dramaattisempi kuin kenties koskaan. Sinänsä tilanne ei ole niin dramaattinen kuin päältä katsoen näyttää. Toki on muistettava, että julkisella sektorilla on päästy sopimuksiinkin. Aika pitkälle se on kuntapäättäjien oma vika. Joidenkin mielestä jo solmitut sopimukset tulisi avata ja neuvotella uudet, heikommat. Samaan aikaan maksajat, eli kunnat, ovat heikommassa talouskunnossa kuin aikoihin. Esimerkiksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi sovittelijan esityksen pitäneen sisällään vain heikennyksiä. De_28052020_65.indd 65 19.5.2020 20.47. Mutta eipä käy kateeksi niitäkään, joilla on töitä. Eipä olisikaan kovin viisasta sotkea tilannetta lisää. Toistaiseksi vakavaa esitystä ei ole kuulunut. YRITYSTÄ ON ollut. Luettelo täyttäisi koko tälle kirjoitukselle varatun tilan. Valtionhallinnossa ei tuntunut olevan suurempia vaikeuksia. Kuntaliitoksia sen paremmin kuin rakenteellisia muutoksia ei ole tehty. Sopimukset umpeutuivat maaliskuun lopussa. Yksityinen puoli on sopimuksissa jo ko konaan. Ei käy kateeksi M oni on joutunut työttömäksi, liian moni. Lopulta kuitenkin jonkinmoiseen sopimukseen päästään. Syvä työmarkkinakriisi olisi pahinta tämän loputtoman koronakriisin rinnalla. Työmarkkinoiden ikiaikaisen käytännön mukaan sopimuksettomassa tilassa töitä tehdään vanhojen sopimusehtojen mukaan
Ensija turvakotien liiton mukaan avopalveluissa perheväkivaltaan liittyvien käyntien määrät ovat nousseet korona-aikana 48 prosenttia. On varmistettava, että resurssit ja auttavien tahojen toimintaedellytykset ovat kunnossa. Koti ei kuitenkaan ole kaikille turvallinen paikka, ja etäaikana riski joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi on kasvanut huomattavasti. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . On varmistettava, että tukipalveluita on riittävästi ja että viranomaiset saavat tarpeellista tietoa ja ohjeistusta poikkeustilan vaikutuksista myös tasaarvoon. Myös ravintoloiden ollessa suljettuina kotona juominen on lisääntynyt, ja tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita kotioloissa. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kodin pitää olla turvallinen myös poikkeusaikana KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMAN poikkeustilan vuoksi koti on saanut yhä merkittävämmän aseman ihmisten arjessa. Poikkeusaikana erilaisten tukipalvelujen, kuten verkon välityksellä toimivien chat-palvelujen merkitys on korostunut huomattavasti. Luvut ovat huolestuttavia, koska jo entuudestaan tiedetään, että lähisuhdeväkivaltaluvut ovat Suomessa korkeat ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maamme suurimmista ihmisoikeusloukkauksista. Suurin osa väkivallan uhreista on naisia, lapsia ja haavoittuvaisessa asemassa olevia. Suomen lisäksi perheväkivaltaluvut ovat kasvaneet myös muualla maailmassa, tämän on nostanut esiin myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres puheenvuoroissaan. Uudellamaalla perheväkivaltatapausten määrä kasvoi puolella. Sari Melkko puheenjohtaja Virpi Torniainen varapuheenjohtaja Kaakkois-Suomen Demarinaiset ry Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maamme suurimmista ihmisoikeusloukkauksista. Huoli perheen taloudesta voi kasvaa lomautusten ja epävarmojen tulevaisuusnäkymien myötä. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Poliisin mukaan perheväkivaltatapausten määrä kasvoi maaliskuussa 14 prosenttia verrattuna vuodentakaisiin lukuihin. On selvää, että koronaviruksen aiheuttamalla poikkeustilalla on vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. iStock De_28052020_66.indd 66 18.5.2020 21.20. Poikkeusaikana perheväkivaltaa voi esiintyä myös sellaisissa perheissä, missä sitä aiemmin ei ole ollut. Näiden kaikkien edellä mainittujen ongelmien kasaantuessa riski joutua väkivallan uhriksi omassa kodissa saattaa olla erittäin suuri. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Toivomme, että jokainen kunnioittaa perherauhaa, niin vapun aikana kuin sen jälkeenkin. Pahimmassa tapauksessa koti saattaa muuttua vankilamaiseksi paikaksi. Valtakunnallisesti turvakodit ovat ruuhkautuneet
Se mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille varallisuudesta riippumatta. Jälkipyykissä ei kuitenkaan koronavirusta hoideta, vaikka sinne kiikutettaisiin kaikki hallituksen sekä terveysviranomaisten tekemät ja tekemättömätkin virheet. Lakiin sidottu hoitajamitoitus on kokoomusta närästänyt aina. Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta keskusteli aiheesta kokouksessaan ja ihmetteli ristiriitaista tilannetta. Hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria myös syrjäytymiseltä. Heidän työllistymisensä maatiloille on kuitenkin hankalaa, koska kausitöihin odotetaan tällä hetkellä mieluummin ukrainalaisia työntekijöitä, jotka kuulemma osaavat työn paremmin. Julkisuuden on annettu jo pitkään ymmärtää, ettei suomalaisia kiinnosta työskentely maatai marjatiloilla. Nuorisotakuu eivätkä muutkaan toimet ole peruskouluun päättäneitä auttaneet työpaikkaan. Samalla puhutaan ruuan omavaraisuudesta ja tilojen tulevaisuudesta. Kauko Niemi Pro Pohjanmaan aluejohtokunta Poliittisen opposition koronan jälkipyykki HUONOMMALTAKAAN MEDIALUKUTAITOISELTA ei ole jäänyt huomaamatta, että Suomessa tullaan niin koronaviruksen hoidosta kuin sen aiheuttamasta talouskurimuksesta käymään poliittinen jälkipyykki. Taustalla on huoli suomalaisten maatilojen tulevaisuudesta, ruuan omavaraisuudesta ja myös suomalaisten työllistymisestä. Kokoomus vastusti myös 1970-luvun alussa luotua nykyistä peruskoulujärjestelmää. Heidän päätavoitteensa on mahdollistaa kotimaisen työvoiman työllistyminen ja myös maassa jo olevan ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen. Aluejohtokunnan mielestä kausityöntekijöitä palkattaessa on mietittävä, mihin palkkarahat lopulta päätyvät. On monesti todettu, että pelkkä peruskoulutodistus ei riitä työelämän vaatimuksiin. He ovat niin sanottuja pudokkaita. Varsinkin jos järjestöjen kannanoton mukaan valtio ottaa osansa palkkakuluista kannettavakseen. Mukaan liitettäisiin myös hallituksen uudistukset, kuten esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoivakoteja koskeva hoitajamitoitus, jonka eduskunta jo hyväksyi. Pentti Välimaa Pori De_28052020_66.indd 67 18.5.2020 21.20. 67 Demokraatti Mihin menee maatalouden palkkatuki Maatiloille on hakenut yli 30 000 suomalaista työtöntä. Tästä syystä julkisuudessa on jo ennusteltu, että nykyiset puolueiden kannatuslukemat olisivat syksyllä toisen suuntaiset. Uudistusten vastustajat kiittelevät nyt koronaa siitä, että se heidän mukaansa vei uudistuksilta taloudellisen pohjan pois. Onko niiden suunta ulkolaisten työntekijöiden apu perheilleen, joka on toki ymmärrettävää heidän kannaltaan, vai pidetäänkö raha hyödyntämässä suomalaista yhteiskuntaa. Uskotaan, että viimeistään silloin myös kokoomukselle avautuu mahdollisuus koronan kannatuspisteille. Koronakriisin vuoksi nousseen työttömyyden myötä on maatiloille kuitenkin hakenut yli 30 000 suomalaista työtöntä. Asiaan on ottanut kantaa myös MTK, SLC, MTA ja Teollisuusliitto, jotka yhteisessä kannanotossaan vaativat nopeita toimia kausityövoiman saannin turvaamiseksi. KORONA-EPIDEMIAN MYÖTÄ on keskusteluun noussut maataloudessa tarvittavan kausityövoiman saanti. Taustalla totuus on kuitenkin muu. Kokoomus ei niele myöskään oppivelvollisuuden pidentämistä, vaikka sille on erityisesti nuorten hyvinvoinnin kannalta järjelliset perusteet. Kokoomus leimasi uudistuksen tasapäistämistempuksi, kun varattomankin perheen lapselle avautui tie kouluttautumiseen
Jos kassa on tyhjennetty itse aiheuttaen ja perusteetta, ei tukea tule maksaa. Kiky-rahat rahat tyhjennettiin osinkoina, eikä mitään jäänyt kassaan. Kun vaaditaan duunarin pärjäämistä omillaan, kai yritystenkin täytyisi edes yrittää. Talousahdingossa olevaa duunaria syytetään yli varojensa elämisestä ja siitä, ettei osata suunnitella taloutta. Onko oikein, että yritys suunnittelee taloutensa tyhjentämällä kassan ja huutaa suureen ääneen apua, kun kassa on tyhjä. Kuitenkin korona tulee aiheut tamaan kansantaloudellemme pitkä aikaista haittaa. Elvytystukien jakamisessa en ymmärrä, että ammattilaisurheilua ylläpitävä jääkiekkojoukkue tai olematon pöytälaatikkofirma saa 100 000 euroa. Tuo jatkuva osinkovirta työntekijöiden palkkapussista ja verovaroin rahoitettuna ei ole tervettä yritystoimintaa, jota kuuluisi tukea. Jani Hyytiäinen Juha Pakarinen Demariaktiivit Outokummusta ja Kontiolahdesta Korona ja hävittäjät Ovatko uudet hävittäjät tässä tilanteessa tarpeellisia. Ne tulevat maksamaan yli 10 miljardia euroa! Onko tämä tässä tilanteessa tarpeellista. Hänen johdollaan on sosialidemokraattien hienoa lähteä kohti kuntaja eduskuntavaaleja! Matti Vikström Turku De_28052020_68.indd 68 18.5.2020 21.42. Monta vuotta työntekijät osallistuivat, pakotettuina, kikyyn ja työnantajamaksujen kantoon, kun kilpailukykyä ja yritysten toimintakykyä piti parantaa. Mutta sitä en ymmärrä, että bingosalit voivat olla auki ja ottaa sisään enintään 10 ihmistä, kun samaan aikaan esimerkiksi pienet grillikioskit eivät saa ottaa sisälle syöviä asiakkaita. Eli jos yritys nyt koronan aikana maksaa osinkoja, voivat omistajat huolehtia aivan itse yrityksen pärjäämisestä ilman valtiontukea koronapandemian yli ja jälkeen. Silloin Kelalle on tehtävä selvitys kuluista, menoista ja varallisuudesta. Suomessa on koronapandemian takia asiat kummallisella kantilla. Nämäkin rahat voitaisiin silloin käyttää koronan aiheuttamien menojen kattamiseen. Samaan aikaan Suomen valtio jatkaa hävittäjähanketta. Tässä taloudellisessa tilanteessa tulisi harkita vaihtoehtoina hävittäjähankkeen siirtämistä, puolittamista tai kokonaan peruuttamista. Tavallisella kansalaisella on mahdollisuus hakea perustoimeentulotukea, jos ei kulujensa rahoittamiseksi mitään muuta enää keksi. Missään uutisessa ei vaadita tukea koronaviruksen kourissa lomautettuna tai irtisanottuna olevalle työntekijälle, vaan se tuntuu olevan vain työtätekevien oma ongelma, ei yhteiskunnan. Uutisissa näyttää kuitenkin siltä, että yrittäjät ovat immuuneja koronavirukselle, mutta sitä kovemmin se sairastuttaa kaikki yritykset. Samalla kiitän Suomen hallitusta ja varsinkin pääministeri Sanna Marinia hyvin hoidetusta koronakriisistä ja selkeästä esiintymisestä. 68 Demokraatti MIELIPIDE Yhteiskuntavastuu vai yhteiskunnan vastuu. Rahaa näkyy ohjautuvan myös yrityksille, joilla ei ole oikeas taan mitään hätää. Mielestämme yritystuen saamista pitäisi miettiä samalla tavalla. Näilläkin rahoilla olisi voinut tukea oikeasti hädässä olevia pienyrittäjiä. Tämä olisi sitä paljon peräänkuulutettua yritysten yhteiskuntavastuuta. Tasavaltamme arvostettu presidentti Sauli Niinistökin sen totesi: ”Korona on pirulainen, josta me yhdessä selviämme”. Nyt yhteiskunnan osuus on maksaa yrittäjille tukea koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin. Tästä tulee aikanaan lasku maksettavaksi. Suomen valtio pumppaa rahaa jo nyt elvytykseen miljardeja euroja. Hyöty on lähinnä lentonäytöksissä saatava meteli ja kerosiinin polttaminen. Tätä kassan ”tyhjennystä” ovat yritykset tehneet hyvinäkin aikoina, mutta nyt äkkiä yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkoja ja osingon maksusta kärsivät ainoastaan työntekijät. Yleensä terveyttä on pidetty tärkeimpänä asiana elämässä. Tästä velanmaksusta seuraa yhteiskunnan palveluiden leikkauksia ja veronkorotuksia, valitettavasti tämä tulee myöntää. Lisäksi tarkastetaan edellisen kahden kuukauden tulot ja menot. Tuossa itänaapurissa on sen verran paljon divi sioonaa, että siinä ei Suomen muutama kymmenen hävittäjää paljon auta. Rankoiltakin tuntuvat rajoitukset ovat tarpeellisia koronan tautipiikin tasaamiseksi. Mutta nuo rahat tyhjennettiin osinkoina, eikä mitään jäänyt kassaan. Varsinkin pienyrittäjät tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa, kun puskurirahoja ei ole suuryritysten tapaan
Ihmiselämää tulee aina suojella, mutta on myös keskusteltava siitä, mikä hinta siitä ollaan valmiita maksamaan. Koronapandemian aiheuttamat vierailurajoitukset sosiaalija terveydenhuollon yksiköissä koettelevat monella tavalla asiakkaita, omaisia ja hoitajia. Kaikille tulisi tarjota riittävä suojaus, myös omaisille. Turvallisten kontaktien mahdollistamiseksi tulisi tehdä kaikki voitava. Nyt kontakteja joudutaan rajoittamaan voimakkaasti, jotta virustartunnat saadaan rajattua. Muistisairaalle tilanne voi olla todella traumaattinen, sillä hän ei välttämättä ymmärrä lainkaan, mistä on kysymys. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer De_28052020_68.indd 69 18.5.2020 21.42. Mikä olisi oikein. Kevään edetessä ulkona tapaamisia voidaan lisätä ja pitää turvavälit paremmin. Kirurgisten maskien saatavuutta on lisättävä ja mahdollistettava tällä tavalla inhimillisempi arki kaikille. Myös hoitajille asiakkaan karanteeni on kova paikka. Jokainen meistä on yksilö, jolla on omien elämänkokemusten ja sairauksien polkunsa. Hoivakoteihin ja palvelutaloihin muuttavat uudet asukkaat joutuvat kahden viikon karanteeniin koronaviruksen varalta. Vanhukset tarvitsevat läsnäoloa ja sairauksien hoitoa. Yksin ja eristyksissä muista ihmisistä oleminen koettelevat monen mielenterveyttä. Yhteisiä ruokailuja omaisten kanssa rajoitetaan, ja vierailut on muutenkin kielletty. Hoitaja haluaa olla lähellä hoitamassa ja auttamassa heitä. Koronakriisissä joudutaan tekemään valintoja, joista ei aina voi olla varma, onko ratkaisu asiakkaalle paras ja millä mittarilla mitattuna. Yhteydet läheisiin ihmisiin ovat aina olleet vanhuksille kaikkein tärkein asia. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ovat elämänilon kannalta merkityksellisiä asioita. Mitä sitten tulisi tehdä. On vain enemmän tai vähemmän huonoja. Hoitaja haluaa aina hoitaa hyvin ja eettisesti; sen ympärille koko ammatti-identiteetti rakentuu. 69 Demokraatti Inhimillistä elämää loppuun asti Nyt ei ole olemassa hyviä vaihtoehtoja. Jokainen suhtautuu omalla tavallaan toimintakykynsä heikkenemiseen, sairauteen, vanhuuteen ja elämän rajallisuuteen. On vain enemmän tai vähemmän huonoja. Hyvään hoitoon kuuluu myös ihmisen elämänkaaren ymmärtäminen ja sen tunnistaminen, mitä vanhuus tarkoittaa kokonaisvaltaisesti. Koronaeristäminen on hoidettaville hyvin raskasta, jopa epäinhimillistä, vaikka tarkoitus on hyvä. Mediassa nähdään kuvia vilkuttavista omaisista ikkunoiden takana. Lähikontakteja tarvitaan asiakkaita hoidettaessa, ja kontaktit ovat hoidon ydin. Ihmiselämää tulee suojella viimeiseen asti, mutta myös elämänlaadulla on suuri merkitys. Karanteenin eettinen haaste on vakava. Voisi sanoa, että nyt ei ole olemassa hyviä vaihtoehtoja. Hyvä hoito on kokonaisuus, joka koostuu osaavista ammattilaisista, työn organisoinnista ja hoidon ymmärtämisestä tiedostaen hoidettavien sairaudet ja tautien kulku. Tilanne on ristiriitainen ja haastava. Hoivakodeissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia, jotka kuuluvat riskiryhmään
SDP:n puoluehistoriaa hän kirjoitti otsikolla Kohti kansanvaltaa. Työväen Arkistossa hänen intonsa aiheutti sulkemisaikaan pulman, kun poistumiskehotuksen saanut tutkija nousi tuoliltaan puoliseisovaan asentoon ja vain jatkoi muistiinpanojen tekoa. Kesäpaikka rakennettiin myös Pehkolanlahteen. Tellervo Huotari kävi Oulussa Tyttölyseon ja Oulun OVL:n valmistuen kansakouluopettajaksi 1965. Otsikko kiteytti hyvin Soikkasen maailmankatsomuksen. Sen vuoksi hän koki tärkeäksi tilaisuudet punavankimuistomerkillä vappuisin. Terttu Karppinen pitkäaikainen ystävä De_28052020_70.indd 70 18.5.2020 21.46. Elias Lönnrot -rahaston arviointitoimikunnan jäsenyys oli hänelle merkittävä luottamuksen osoitus. Väitöskirja Sosialismin tulo Suomeen vuodelta 1961 on yhä niin arvostettu, ettei se löydy vieläkään antikvariaateista. Hannu-setä ihmetteli: ”Voiko historiantutkija koskaan jäädä eläkkeelle?” Oli etuoikeus olla Hannu Soikkasen oppilas, ohjattava ja ystävä. Kajaanin ladut tulivat tutuksi ja kevätjäillä Oulujärvi sujui suksilla. Hän oli syntynyt Oulujoella 15.12.1943. Paltamon jälkeen Huotarit suuntasivat Kajaaniin. Hänellä oli aikaa ja annettavaa niin kansainvälisen tutkimuksen suurnimille kuin proseminaariesitelmäänsä vapisevin käsin hänelle luettavaksi tuovalle opiskelijanplantulle. Tapio Bergholm Laulava vaikuttaja KAJAANILAINEN VARAREHTORI, englannin opettaja, kuntapäättäjä, kulttuurivaikuttaja Tellervo Annikki Huotari o.s. Hannu Soikkanen ei linnoittautunut puolustamaan omia tutkimustuloksiaan, vaan oli innostunut uusista näkökulmista, toisin kuin monet muut historiantutkijat. Hannu Soikkanen oli suosittu luennoitsija. Huotari suuntautui yhteiskunnallisiin asioihin määrätietoisesti jo kotitaustankin takia. Lepää rauhassa. Laulaminen Kainuun Kantaattikuorossa tuotti vuosien ajan iloa ja ylpeyttä laulaa ammattilaisten joukossa. Hän kantoi sukunsa taakkaa punavankileirin tapahtumista Tammisaaressa. Uusi piirtoheitinteknologia toi aluksi yliopistoluentoihin jännitystä, kun vauhdikas professori lähti tussi kädessä korjaaman löytämäänsä virhettä valkokankaalle. Tellervon intohimona oli hiihtäminen. Hannu Soikkanen oli historiantutkijoiden keskuudessa arvostettu Hannu-setä, joka opetuksellaan, arkistopohdinnoillaan, historiatoimikunnissa asiantuntijana ja lukemattomia käsikirjoituksia kommentoiden edisti työväenliikkeen historiantutkimusta ja paransi sen laatua. Vapauduit pitkäaikaisesta, vaikeasta sairaudesta. Hän paneutui perusteellisesti SDP:n historiaan. Työväen sivistysliiton opintokerhot olivat Tellervon sydäntä lähellä. Henkistä tukea ja lohtua Tellervo kertoi saaneensa Sosialidemokraattisten naisten ryhmästä aviopuolison kuollessa äkillisesti kymmenisen vuotta sitten. Helsingin yliopiston talousja sosiaalihistorian professorin laajassa tuotannossa suomalaisen kansanvallan kehitys oli monipuolisen tarkastelun kohteena. Kritiikin Soikkanen esitti savolaisittain virne silmissä ja suupielessä toteamalla: ”Niin, hän on hyvin älykäs ihminen.” Historiantutkimus oli Hannu Soikkasen intohimo. Ensimmäinen työpaikka opettajapariskunnalle, Matti ja Tellervo Huotarille löytyi Paltamosta Pehkolanlahden koululta, jossa he toimivat opettajina koulun lakkauttamiseen saakka. Hän ei juuri arvostellut muita. 70 Demokraatti Hannu-setä on poissa Kari Hulkko KUOLLEITA KUUSANKOSKELLA 4.8.1930 syntynyt professori Hannu Soikkanen kuoli 9.5.2020. Näin korona-aikana voimme vain toivottaa kaipuun sinisen taivaan alla yksityiset, yksinäiset hyvän matkan toivotukset muuttolintujen ylistäessä kevättä. Tellervo erikoistui englannin aineopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja valittiin Lehtikankaan englannin opettajaksi, josta siirtyi Soidinsuon kouluun sen valmistumisen jälkeen. Vuodet kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, lukuisissa luottamustoimissa, lautakunnissa, seurakunnassa ja kansalaisopistossa opettivat päätösten vastuullisuutta ja loivat tärkeitä ihmissuhteita ja arvostusta yli puoluerajojen. Hän oli hieno mies. Elinikäinen ystävyyssuhde kyläläisiin säilyi lämpimänä. Hänen laaja pohdiskeleva asiantuntemuksensa yhdistyi henkilökohtaiseen innostukseen, joka tarttui kuulijoihin. Tervonen nukkui pois vaikean sairauden uuvuttamana 7.4. Hän myös kilpaili opettajien ja TUL:n kisoissa
Hajuerotteluun koulutetut koirat ovat aiemmin palvelleet menestyksellä muun muassa syöpää sairastavien tunnistamisessa. – Meillä on ennestään vankka kokemus koirien kouluttamisesta hajuerotteluun. 71 Demokraatti KOKOUKSET 85 VUOTTA Syntymäpäivät . Yliopiston mukaan mukaan koirien äärimmäisen tarkan hajuaistin käyttö koronaviruksen tunnistustehtävissä voi osoittautua mullistavaksi välineeksi epidemian hallinnassa. Koulutetut koirat ovat alustavissa tutkimuksissa onnistuneet erottamaan terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden virtsanäytteet. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat yhdistäneet voimansa COVID-19-tartunnan saaneiden tunnistamiseksi hajuerottelulla. Le ik ka a ta lte en ! Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Pekka Myllyniemi Entinen kansanedustaja, entinen pelastusylijohtaja, emeritus kaupunginjohtaja, Lohja 1.6.2020 Perhepiirissä Koira on tehokas koronahaistaja Teksti Marja Luumi Helsingin yliopiston alustavien testien mukaan koirat saattavat tunnistaa koronaviruksen nopeasti ja yltää luotettavampiin tuloksiin kuin laboratoriokokeet. De_28052020_71.indd 71 19.5.2020 21.02. Tutkijat selvittävät tarkemmin, mitä koirat sairastuneiden näytteistä tunnistavat ja kuinka kauan sairastumisen jälkeen. Oli mahtavaa nähdä, miten nopeasti koirat omaksuivat jälleen uuden hajun, tutkimuksen ja DogRisk-ryhmän johtaja Anna Hielm-Björkman toteaa tiedotteessa. Alustavien testien perusteella koirat saattaisivat suoriutua tehtävästä nopeasti ja yltää jopa luotettavampiin tuloksiin kuin nykyiset molekyylipohjaiset laboratoriokokeet
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 10/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_28052020_72.indd 72 19.5.2020 18.47
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 8/2020 RATKAISU 30.4. Esimerkiksi komean lentokuvan toivossa lintuja saatetaan häiritä eri tavoin, jotta ne saataisiin ajettua siivilleen. Olisiko kivaa, jos sinua esimerkiksi heiteltäisiin oksilla, kun haluaisit vain nukkua tai syödä. Mandariinisorsat, harjalinnut ja kuningaskalastajat lienevät tässä jengissä niitä lajeja, jotka lintuja heikomminkin tunteva varmasti hoksaa erikoisuuksiksi. P.S. Näistä tapauksista kuullessa käy mielessä, että jokainen tällaiseen sortuva voisi tehdä pienen ajatusharjoituksen. Kuvassa on mustaleppälintukoiras Espanjassa. Onnea voittajalle! M ustaleppälintu, kattohaikara, kuningaskalastaja, harjalintu, arotasku, mandariinisorsa... TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi P A R T Y I K E A U U H A L A T A N O P A T S T A R O S I T E E S T I S A A T E A N I N S E S T I J O E L P T A H O T T A A U U L A P E N I S A N T O A L U S T A A R A V A J O O N A S U R I K A S T E N I K L A T A I K U R I T A I K O A A S T I S U H T U A M A A S K U L O O S K A R L A A T A A U J O T R I R E N E T T N U T I S T O A V A A R N A T A I S T O D I O R U A I N H O T A I L O N A A L L E A J A A N E U V O A K O I T P A E L L A S E I T T O V E O T T I S U I S T O I K E N E T A A T U A I A S Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Markku Tolonen Espoosta. Mustaleppälintu saattaa päästä vilahtamaan ohi ”jonain pikkulintuna”, jollei kiinnitä siihen tarkempaa huomiota. ais ud ok u. Ulkomuoto suorastaan huutaa, ettei tässä nyt ole mikään perussuomitintti. Valitettavasti rarit ovat joskus myös idioottimagneetteja. co m 2 9 3 4 8 6 1 5 7 2 7 6 9 4 7 6 1 9 8 8 3 2 9 6 5 75 26 93 41 8 96 82 41 57 3 13 45 78 69 2 32 79 65 84 1 84 53 17 26 9 61 94 82 73 5 27 61 59 38 4 58 17 34 92 6 49 38 26 15 7 De_28052020_72.indd 73 19.5.2020 18.47. Ei tainnut haluta lehteen. Varsinkin jos kohdalle sattuu ruskea naaras. Harvinaisuudet eli rarit ilahduttavat niin jostain kaukaa paikalle rynniviä bongareita kuin heitä, jotka sattumalta pääsevät ihailemaan niitä ihan arkisen lenkkipolkunsa varrella. Nokialla tapaamani yksilö ei tullut lähelle. Kevät on täynnä mahdollisuuksia tavata meikäläisittäin harvinaisempia lajeja, ja kaikki edellä mainitut ovatkin tänä keväänä maahamme harhailleet
Se oli laji, jossa isä ja vaimo pitivät minua ihan naurettavana spedenä. Veljekset tajusivat, että ainoa tapa pelastua oli ampua härät. Toki he muuttivat pois Jukolan sivistyksen parista, mutta Impivaarassa he raivasivat valtavat alueet, rakensivat Jukolaakin komeamman talon, kaksi torppaa sille, opettelivat siellä itsekseen lukemaan ja harjoittivat ulkomaankauppaa. Tässähän sitä nyt kärvistellään. Daniel Quinn: Ishmael – An Adventure of the Mind and Spirit Filosofinen fiktio, joka on tarkoituksellisesti naivi. Kirjan nimi, Näkymättömät kädet, on tälle sarjakuvaromaanina kerrotulle tarinalle aivan loistava. Viertolan isännän suostuminen velkasaneeraukseen on hienoin poliittinen teko, mitä Seitsemästä veljeksestä löytyy. Tällä he loivat ikään kuin tarjouksen Suomen ensimmäisestä velkasaneerauksesta. Impivaara oli oma paikka seitsemälle veljekselle, kun niiden itsekunnioitus ja paikka silloisessa yhteiskunnassa muuttui mahdottomaksi. Seitsemän veljestä joutui myös kivelle pakoon neljääkymmentä (33) Viertolan isännän härkää. Päähenkilö on marokkolainen Rashid, joka paperittomana ostaa Välimeren yli siirtymisen Espanjan tomaattiviljelmille. Kun työ on intensiivisempää, on vaikea keskittyä lukemiseen. Niin reiluja tai järkeviä ei tuolloin vielä oikeassa elämässä oltu. Ihan viisasta nyt täältä 2000-luvulta katsottuna. Meillä oli keskinäinen kilpailu, mutta yhdellä nimellä aina vastattiin. Härät olivat suuri omaisuus ja veljekset joutivat oikeuteen. Yksi on impivaaralaisuus. Teimme isän ja vaimon kanssa vuosikausia yhdessä Demokraatin Kirjavisaa. Aapo ja Juhani keksivät, että hehän voivat polttaa tervaa ja ottaa omasta viljasadostaan vain henkensä pitimiksi ja antaa loput Viertolan isännälle. Ja Viertolan isäntä suostui. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet Kaikkivoipaisuuteen liittyen, jotkut ihmiset ovat vielä arvokkaampia kuin jotkut toiset ihmiset. Se on tapa, jolla ihmisiä syytetään takapajuisuudesta. Välillä tosin minullakin oli hetkeni. 3 2 1 De_28052020_74.indd 74 20.5.2020 11.34. Ääneen lukemisessa ja toisen kuuntelemisessa on romanttinen puolensa ja se on myös hyvä tapa keskittyä hetkeen. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Impivaara oli aikansa start-up Paasitornin toimitusjohtaja Osku Pajamäki oikoo Seitsemän veljeksen väärinymmärryksiä. Kirja on käsittämättömän uskottava kertomus siitä kaikesta, minkä takia nämä asiat tapahtuvat. Bongasin sieltä kohtia, jotka ovat mielestäni todella väärinymmärrettyjä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen varmaan aika tyypillinen lukija, koska hyvin harvoin pystyn lukemaan tasaisesti halki vuoden. Asia on ymmärretty aivan väärin. Korona-aikaan sopivaa luettavaa. Vaihtoehtona oli elämä metsärosvoina tai vankeus. Impivaara ei ollut takapajula, vaan start-up. Gorilla kommunikoi ihmisen kanssa telepaattisesti ja käy läpi maailman historian myytit ja mytologiat, sen tien, mikä on johtanut ihmisen viheliäiseen ajatukseen, että se on absoluuttinen luomakunnan kruunu. Ei voi räplätä kännykkää tai mitata askelia samaan aikaan. Sitten isä kuoli ja homma ei tuntunut enää samalta. Se oli tietysti Aleksis Kiven haave, fiktiota. Kirjan teema on ihmisen oma kaikkivoipaisuuskäsitys ja mihin se asenne on maailman vienyt. Puuhasin viisitoista vuotta sitten Teemalle tv-sarjaa ja sain tehtäväkseni lukea Seitsemän veljestä poliittis-yhteiskunnallisesti läpi. Meillä on vaimon kanssa tapana aina kesäkauden aluksi valita vuorotellen kirja, jonka luemme toiselle ääneen
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Demok28052020_001-002.indd 2 19.5.2020 13.01. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok28052020_001-002.indd 2 19.5.2020 13.01 Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Demok28052020_001-002.indd 2 19.5.2020 13.01. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta