Demokraatti 28.9.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

sy ys ku ut a de_28092023_001.indd 1 de_28092023_001.indd 1 19.9.2023 9.24 19.9.2023 9.24. Jo 500 askelen lisäys kannattaa. Ratkaiseva ASKEL SPEDE Nerokas sketsinikkari EU Tyytyväinen EU-kansa TYÖTTÖMYYS Piperrystä ja byrokratiaa TEEMA: Kuolemaa pääsee kävellen karkuun. 28.9.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2023-41 00 74 43 -2 31 7 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 23 / 28
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_28092023_002.indd 1 de_28092023_002.indd 1 15.9.2023 12.29 15.9.2023 12.29
3 Demokraatti 17 /2 3 40 32 14 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. Tilastojen takana lymyää työpotentiaali. Liian uniikki imitoitavaksi. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_28092023_03.indd 3 de_28092023_03.indd 3 20.9.2023 8.50 20.9.2023 8.50. SYYSKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YKSIN TYÖTTÖMYYS SPEDE Yksinäisyyden lamauttava pandemia
Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o 14 40 SPEDE Elämä oli sketsi TYÖTTÖMYYS Reservi piilossa + TEEMA Liikkumattomuus 51 5 6 8 11 12 14 20 23 24 27 28 30 32 38 39 40 44 47 48 59 60 64 65 66 www.demokraatti.f i Digitaaliset apuvälineet ja tekoäly tekevät tehokkaammin ja nopeammin työnvälitystä kuin ihmiset. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.10. Meidän pitää antaa tekniikalle ja tekoälylle mahdollisuus. de_28092023_04.indd 4 de_28092023_04.indd 4 20.9.2023 10.50 20.9.2023 10.50. 17 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kaasu pohjaan Viikon kuva: Se vei koko käden Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Lotta Hamari D-analyysi: Hei me säästetään D-ilmiö: Työttömien piiloreservi Valtiosihteeri: Vallan varjoissa D-kolumni: Meri Valkama Oppi: Tulevaisuuden vaikuttajat Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielikylvyssä: Sommarjobbare EU: Tyytyväinen EU-kansa Ohjaaja: Spede oli showmies Kuvataide: Betonia ja klassismia Kolumni: Jyrki Liikka Elokuvat: Napapiirin sankarit Puheenvuoro: Reijo Paananen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Mikael Jungner IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Niina Junttila Kolumni: Annu Lehtinen Kasvot peilissä: Johanna Laisaari Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Ja kuten liikenteessäkin, politiikassa kaahaamisen vahingot jäävät usein näiden syyttömien sivullisten maksettavaksi. Samalla järkevä tilannenopeus on valtaanpääsyn vauhdin hurmassa unohtunut. Perinteiset kuulemismenettelyiden ohjeet suosittelevat 6–8 viikon käyttämistä. Pahimmillaan hallitus on antanut satoja miljoonia euroja liikutteleville lakiuudistuksille lausuntoaikaa yhden arkiviikon verran. Hanke kuin hanke haluttiin ajaa läpi mieluummin viikoissa kuin kuukausissa mitaten. Vauhtisokeuden seurauksia voi vain arvailla. Lopulta joulun alla 2016 silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka parahti Helsingin Sanomien haastattelussa, miten Sipilän hallituksen hosuminen vaaransi hyvän lainvalmistelun periaatteet. Ikävä kyllä lainsäädännössä kiire tuottaa hutiloituja pykäliä ja turhia porsaanreikiä, joiden korjaamiseen kuluu enemmän aikaa kuin mitä alunperin lain kunnolla tekemiseen olisi mennyt. Sipilän menettelytavoissa näkyi kärsimättömän yrittäjän kädenjälki: hän oli tottunut ratkaisemaan asiat vauhdilla kuin formulakisoissa. TILANNE MUISTUTTAA viime vuosikymmenen puoliväliä, jolloin Juha Sipilän (kesk.) oikeistohallitus halusi purkaa sääntö-Suomea, uudistaa taksiliikennettä ja panna valtionyhtiöiden taseet tuottamaan. Lausuntokierroksia on toisinaan ohitettu kokonaankin. Orpon hallitus on perustellut kiirettään sillä, että se haluaa yhteiskunnan palveluiden rahoitusmuutokset ja työelämäuudistukset jo nyt tulevaan budjettiin. VALMISTELUAJAT OVAT tietysti vain ohjeellisia, eikä mutkien suoristelu ole hallitukselta kiellettyä. Tätä korjataan sitten jälkeenpäin, kun huomataan liian monen perheen henkilökohtaisen talouden suistuneen ojaan. K esän tyhjäkäyntijakson jälkeen Petteri Orpon (kok.) hallitus näyttää löytäneen sisäisen kaasupolkimensa, ja kiilanneen sen varmuuden vuoksi pohjaan. Lopulta yleensä perustuslakivaliokunta joutui siivoamaan esitykset eduskuntakuntoon. de_28092023_05.indd 5 de_28092023_05.indd 5 19.9.2023 12.45 19.9.2023 12.45. Liian usein Jonkka oli huomannut lakiesityksissä ristiriitoja perustuslain kanssa, mutta valtioneuvosto oli silti halunnut ne eteenpäin nuijittavakseen. Lakiesityksiä, budjettilinjauksia ja uusia leikkausehdotuksia lyödään pöytään hengästyttävällä vauhdilla, eivätkä virkamiehet tai ulkopuoliset asiantuntijat ehdi perehtyä niihin haluamallaan huolellisuudella. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Silmät kiinni, kaasu pohjaan Pääkirjoitus LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ KIIRE TUOTTAA HUTILOITUJA PYKÄLIÄ JA TURHIA PORSAANREIKIÄ. Monista sosiaaliturvan leikkauksista ja vastaavasti talouskasvukannustimista jää puuttumaan kunnollinen toimien yhteisvaikutusten ennakkoarviointi: mitä eri suuntiin vetävät ja työntävät voimat tekevät suomalaisten toimeentulolle
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , O dd A nd er se n de_28092023_06.indd 6 de_28092023_06.indd 6 20.9.2023 10.25 20.9.2023 10.25
7 Demokraatti ILMASTOTAISTO VIE KOKO KÄDEN. Ilmastoaktivistien mie lenosoituksissa on liima nykyään yleinen tehokeino. Berliinissä Letzte Genera tion (Viimeinen sukupolvi) liikkeen mielenosoituksen osallistuja liimasi kätensä katuun pysäyttääkseen liikenteen. de_28092023_06.indd 7 de_28092023_06.indd 7 20.9.2023 10.25 20.9.2023 10.25. Näppärät viran omaiset leikkaisivat palan katua siirtääkseen kyseisen aktivistin
-t ut ki m us Elämän ja kuoleman kysymys TYÖMARKKINAOSAPUOLET – työnantajat ja työntekijät – ovat jo pitkään toivoneet, että poliitikot pysyvät etäällä työmarkkinapöydistä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hallituksen varjo-oppositio V IIK O N LU KU 25 prosenttia. Suomen kansa on jostain kieroutuneesta syystä pitänyt kurjuutta lupaavista johtajista. Nämä merkitsevät muun muassa liittojen aseman heikkenemistä ja sitä kautta jäsenmäärän vähenemistä sekä työehtojen vähimmäistason laskua. Liitoilla on iso huoli myös omasta tulevaisuudestaan. MATIAS MÄKYNEN X:SSÄ Suomen sulkeminen on epäisänmaallista. Niin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kuin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat todenneet, että hallituksen valmistelemat asiat toteutuessaan tulevat seuraavaan työehtosopimuspöytään, jossa niille haetaan kompensaatiota. SAK ja sen jäsenliitot kertoivat viime viikolla järeistä vastatoimista, jos Orpon hallitus ajaa suunnittelemansa leikkaukset ja työelämän uudistukset läpi. Työntekijöille jaetaan huonoja kortteja. TIMO HARAKKA X:SSÄ Työuupumus lisääntyy Suomessa. Kuten Purra, joka käänsi kärkeä pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista pohtimalla hyvätuloisten lapsilisien leikkausta – ohi hallitusohjelman. Hallituksen toimet nakertavat, osin louhivat, suoraan tai epäsuorasti liittojen toimintaedellytyksiä. Näin totesivat budjettiriihen alkaessa niin pääministeri Orpo kuin valtiovarainministeri Purrakin. Huoli on työttömien ja palkansaajien toimeentulosta. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, laimentuvat vähitellen esimerkiksi yleissitovuus, luottamusmiesten asema ja valtakunnalliset työehtosopimukset. Kyseessä oli puhtaan populistinen veto, jonka Purra käänsi myöhemmin vain ”henkilökohtaiseksi ajatteluksi”. Suomalaistyöntekijöistä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään noin Ty öt er ve ys la ito ks en M ite n Su om i vo i. Siitä huolimatta kannatuksesta huolestunut poliitikko pelaa myös oman puolueensa pussiin. TYÖELÄMÄ iStock de_28092023_08.indd 8 de_28092023_08.indd 8 20.9.2023 10.46 20.9.2023 10.46. Nyt hiljaa tyytyväisyydestä myhäilevät työnantajat voivat kuitenkin varautua työtaistelutoimien lisäksi myös aikaisempaa vaikeampiin neuvotteluihin. Nyt koko 3 kk sääntö uudelleen harkintaan ja budjettiriihessä päätöksiä, että edistämme työhön johtavaa maahanmuuttoa ja erityisosaajien tuloa sekä maassa pysymistä! LEENA PÖNTYNEN X:SSÄ Nuiva maahanmuuttolinja tulppaa Suomen tarvitsemien osaajien houkuttelun ja maahantulon. ”Leikataan, ja kohta vielä lisää”. Nyt työnantajapuoli on ollut hiljaa, kun hallitus panee koko työmarkkinapöydän pelimerkit uusiksi lakimuutoksilla
Työnantajien maksuosuudet palautetaan. Samaan aikaan leikkausten kanssa teitä patistellaan valmistumaan nopeammin ja nopeammin sekä hankkimaan työelämässä tarvittavaa kokemusta. Hallitus ei noudata sovittuja työelämän pelisääntöjä ja kiertää lakia, kommentoi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Kun hallitus haluaa nostaa työttömäksi jäämisen jälkeisten omavastuupäivien määrän seitsemään, niin tällä hetkellä Ruotsissa omavastuupäivien määrä on kuusi ja Tanskassa nolla. Hallitus teki verokuprun KOKOOMUS JULISTI ennen vaaleja, että verotus kevenee. Niin kevenee, nimittäin yrityksiltä. Teitä koetellaan. de_28092023_08.indd 9 de_28092023_08.indd 9 20.9.2023 10.46 20.9.2023 10.46. Tämä ei kuitenkaan koske työnantajia, vaikka molemmat maksavat sotu-maksuja. Kiristys toteutetaan ansiotuloverotuksen indeksitarkistusta pienentämällä. Orpon hallitus esitteli viime viikolla budjettinsa. Puolustakaa oikeuttanne oikeaan opiskeluun sekä toimeentuloanne, tulevaisuuttanne ja yhteistä solidaarisuutta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LISÄÄ VETTÄ LISÄÄ VETTÄ Jo riittää Ei riitä Hyvät opiskelijat, Tähtien sota -elokuvaa lainaten: olkoot voima kanssanne. Kyse on yhteensä 1,4 miljardista eurosta, joka tulee Työllisyysrahaston päätöksestä alentaa työttömyysvakuutusmaksuja puolet ja puolet työnantajilta ja työntekijöiltä. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Suomi irtoaa Pohjoismaista ORPON HALLITUS kuvaa työmarkkinoille suunnittelemiaan muutoksia, pääosin työnkekijää kurittavia, siirtymiseksi kohti pohjoismaista työmarkkinamallia. Sen mukaan hallitus kiristää ansiotuloverotusta niin, että kiristys vastaa työttömyysvakuutusmaksujen 0,2 prosentin alenemista. Hyvät opiskelijat, opiskeluaika ei saa olla näköalatonta ja loputonta kärvistelyä vaan hauskaa ja elämään valmentavaa. Työnantajien maksuosuudet palautetaan. – Palkansaajilta on kerätty maksuja työllisyysrahastoon. Hallituksen suunnittelema opintotuen indeksijäädytys ja asumistuen leikkaus vievät muutenkin pienistä tuloistanne vuositasolla jopa 1 000 euroa. Tämä siitä huolimatta, että ennen vaaleja poliitikot kilvan puhuivat koulutuksen ja opiskelijoiden leikkauksilta säästämisestä. Osoittakaa vaikka mieltä oikeuksienne puolesta – ennen kuin hallitus päättää rajoittaa teiltä sitäkin oikeutta kuten ammattiyhdistysliikkeeltä, kannustaa Demokraatin väki. Nyt lakisääteisiä kertyneen ylijäämän palautuksia viedään palkansaajilta veroilla pois. Hallitus haluaa Suomessa poistaa aikuiskoulutustuen, mutta Ruotsissa vastaava tuki otettiin käyttöön tänä vuonna. Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja, veroasiantuntija Lauri Finér pitää päätöstä budjettiriihen suurimpana verouutisena. Vertailu esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan kertoo muuta. Käytännössä hallitus korottaa ansiotuloverotusta sen verran, että työttömyysvakuutusmaksun alenemista saadaan osa takaisin valtion talouteen. Meillä ansiopäivärahan taso on enintään 60 prosenttia palkasta, Ruotsissa 80 prosenttia ja Tanskassa 90 prosenttia palkasta. Kohta tölkitetty tonnikala ja valmisnuudelit voivat olla ylellisyyttä myös opiskelijoille. Tämä on haastava ja uuvuttava yhtälö, joku voisi sanoa jopa, että mahdoton. Hän ihmettelee, että kiristys koskee vain palkansaajia, vaikka sotu-maksut alenevat myös työnantajilla. Myös ansiopäiväraha on Suomessa verrokkeja niukempi
Ennemmin pitäisi pohtia vaikka eläkkeiden maksajien määrän vähenemistä, kun syntyvyys heikkenee. Kuinka monta lakia on Suomessa. Mikä on Petteri Orpon koirien rotu. Minä vuonna Perussuomalaiset-puolue perustettiin. Mitä tarkoittaa kreikankielinen huudahdus heureka. 7. de_28092023_10.indd 10 de_28092023_10.indd 10 20.9.2023 10.19 20.9.2023 10.19. 3. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP Isoveli valvoo oikeaa vaalitulosta. Mikä on Suomen pitkäikäisin televisiosarja. Kuka on SDP:n eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja. Oik eat vas tau kse t: 1) Piia Elo 2) Lag ott o Rom agn olo 3) yks iky ttä räi nen kam eli 4) 20 15 5) Sal atu t elä mät 6) ark kip iis pa Tap io Luo ma 7) 199 5 8) Tyt ti Tup pur ain en 9) ole n löy tän yt 10 ) noi n 3 80 MAAILMAN TILA • Eläkeuudistus Hallitus hamuaa sinunkin eläkettäsi H allitus toivoo työmarkkinajärjestöiltä jonkinlaista eläkeuudistusta. 8. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että eläkejärjestelmästä puristettaisiin rahaa kattamaan hallituksen kuuden miljardin säästötavoitetta. 2. 9. Kuka on tuore SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja. Hallitusohjelmassa puhutaan ”eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamisesta” ja ”julkisen talouden kokonaisuuden merkittävästä vahvistamisesta”. Kirkollinen henkilö, mutta kuka. Etenkin, kun pääosa työeläkkeistä maksetaan työntekijöiden ja työnantajien lakisääteisillä eläkevakuutusmaksuilla. Todennäköisenä tavoitteena ovat säästöt, jotka osuvat eläke-etuuksiin. 4. Mikä on dromedaari. Minä vuonna Sanna Marin nousi eduskuntaan. Työeläkevakuuttajien edunvalvoja Telan näkemys on, että työeläkejärjestelmää ei pitäisi käyttää julkisen talouden tasapainottamiseen. 10. Isoveli valvoo oikeaa vaalitulosta. 10 VIS V 1. Tämä siitä huolimatta, että eläkkeet ovat perinteisesti kuuluneet kolmikantaisesti valmisteltaviin asioihin. 5. Alustavat arviot säästötarpeesta ovat vaihdelleet 1–2 miljardiin. 6. Tela on oikeas sa. Eläkejärjestelmän rukkaus säästöt silmissä kiiluen on lyhytnäköistä. Jos asian valmistelu etenee kuten esimerkiksi työmarkkinauudistuksissa, tulee hallituksen kädenjälki olemaan tässäkin uudistuksessa merkittävä
Erittäin kiireinen meno! Kansanedustajana aloitan tosi innostunein, odottavin ja avoimin mielin. He ovat ihan mielettömiä ammattilaisia, ja päiväkoti ja koulu ovat todella keskeisiä lapsen elämässä. Nyt alussa tietysti tutustuu paljon uusiin ihmisiin, ja työkulttuurin oppimisessa menee varmasti hetki. 11 Demokraatti de_28092023_11.indd 11 de_28092023_11.indd 11 19.9.2023 15.01 19.9.2023 15.01. Miksi. Myös erilaisia näkemyksiä pitää huomioida. Odotan, että pääsen vaikuttamaan asioihin ja tuomaan omia asiantuntijuusalueeni vahvuuksia yhteiseen hyvään. Ilveksellä on uskottu olevan myyttinen näkökyky, jolla se voisi nähdä epätoden läpi to tuuteen. Mikä meno, tuore kansanedustaja Lotta Hamari (sd.). Sitä pitäisi arvostaa enemmän ja suoda heille resurssit ja mahdollisuudet tehdä työtään hyvin. Päätökset tulisi perustaa aina parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun näyttöön. Isot asiat, joista päätöksiä tehdään, ovat harvoin sellaisia, joihin on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Perustelut olivat, että Ilves on hänen suosikkijoukkueensa ja ilveksiä asuu Suomessa. Miten arkesi muuttuu kansanedustajuuden myötä. Voimaeläimiäsi ovat ilves ja pupu. Kun en itse keksinyt, niin kysyin voimaeläintäni 5ja 7-vuotiailta pojiltani. Siitä kokemuksesta valtava arvostus kaikkia varhaiskasvatuksen ja esija perusopetuksen työntekijöitä kohtaan on noussut. Koen myös nöyryyttä ja kunnioitusta tätä tehtävää kohtaan. Millaisia odotuksia eduskuntatyöstä. Mitä eväitä tuot eduskuntaan tutkijana. Olen nyt ollut töissä Hoitotyön tutkimussäätiössä tutkijana ja uskon tuovani tutkimuksen ja terveysalan osaamista eduskuntaan. Arjen sumplimista tarvitaan enemmän – myös lähipiiriltä. Olen valmentaessa miettinyt, että kyllä politiikassakin selviää, jos näiden kanssa pärjää. Mitä viet tuliaisina Arkadianmäelle poikien jalkapallojoukkueen valmentamisesta. Ilves kyllä sopii, koska myytin kautta siitä saa linkin tieteeseen. Nuorempi sanoi, että olen pupuemo tai metsäjänis, koska ne ovat sopöjä. Vanhempi sanoi, että ilves. Sanna Marinin seuraaja eduskunnassa liputtaa puntaroivan päätöksenteon puolesta. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva Tutkitun tiedon lähettiläs ASIOIHIN ON HARVOIN OLEMASSA VAIN YKSI OIKEA RATKAISU. Kaikki ryhmänhallintamenetelmät ja -taidot on kyllä saanut ottaa käyttöön. Etätyömahdollisuudet vähän vähenevät, ja reissaamista Hämeenkyröstä Helsinkiin tulee enemmän kuin aikaisemmassa työssä on ollut. Sellaista pohtivaa ja argumentoivaa päätöksentekoa, jossa eri näkökulmia punniten löytyy jollei aina paras tai hyvä, niin ainakin vähiten huono ratkaisu
Nyt hymy on hyytynyt etenkin pienituloisilla. Vaikka äänestäjät muoti-ilmauksella sanottuna ostivat eduskuntavaalien alla kokoomuksen tarinan Suomen talouden kurjasta tilasta ja säästöjen tarpeesta, Orpon hallituksen leikkaukset todennäköisesti ovat yllättäneet monet hallituspuolueita äänestäneistä. Heistä noin 12 700 on lapsia. PIENITULOISTEN MÄÄRÄN, siis köyhyyden, kasvua todistaa myös sosiaalija terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten tuore selvitys. Soste laskee, että pienituloisten määrä kasvaa ensi vuonna noin 40 000 henkilöllä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nämä toimet vahvistaisivat työllisyyttä 22 700 hengellä. HALLITUS AJAA säästöesityksiään vauhdilla läpi. Sosten mukaan leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille. Syksyn mittaan on mielenkiintoista nähdä, kuinka ne etenevät perustuslakivaliokunnassa ja nähdäänkö nyt liki historiallinen perustuslakivaliokunnan politisoituminen. Vaikuttavuudeltaan merkittävien esitysten valmisteluun ja yhteisvaikutusarviointiin on poikkeuksellisen vähän aikaa. Esimerkiksi Sipilän hallituksen aikana osa hallituksen esityksistä kaatui juuri perustuslakivaliokunnassa, jota johti oppositiossa tuolloin ollut vasemmistoliiton Annika Lapintie. Indeksien jäädyttämistä perustellaan myös työllisyysvaikutuksilla. E ihän tässä näin pitänyt käydä. Demokraatti.fi:n haastattelussa Rautiainen totesi valiokunnan vetäneen mutkia suoriksi ja perustaneen lausuntonsa kaikkein lievimpään ja eniten muista poikkeavaan lausuntoon, vaikka tarjolla oli myös kolme kriittistä arviota. Pääasia että säästetään Hallituksen leikkaustoimien kampa on valikoiva. Pelkästään hallituksen suunnittelema indekseihin sidottujen etuuksien jäädyttäminen voi Helsingin Sanomien laskelmien mukaan leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, asumistukea ja opintotukea saavien ostovoimaa enemmän kuin Sipilän hallituksen aktiivimalli. Televisiossa esiintyneen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon lausahdus ”budjetin läpikäymisestä tiheällä kammalla ja muun muassa kosteikkojen rakentamisen tukemisen lopettamisesta” herätti hilpeyttä. Tämä arvio perustuu sen ensimmäiseen, vammaispalvelulain lykkäämiseen liittyvään lausuntoon. Tätä vaikuttavuusarviota on moni talousasiantuntija pitänyt yliampuvana. Eduskuntavaalien alla kokoomus vältti puhumasta tarkemmin ikävämmistä säästökohteista. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Tällä kaudella perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on kokoomuksesta. Valtiosääntöasiantuntija, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen ei ole saanut nykyisen perustuslakivaliokunnan toiminnasta hyvää kuvaa. de_28092023_12.indd 12 de_28092023_12.indd 12 20.9.2023 9.23 20.9.2023 9.23. Hallituksen suunnittelemien etuusmenojen leikkauksien esitysluonnoksessa yhteisvaikutuksen arvioidaan kasvattavan pienituloisten määrää noin 41 600 henkilöllä. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi TÄTÄ VAIKUTTAVUUSARVIOTA MONI TALOUSASIANTUNTIJA PITÄÄ YLIAMPUVANA. Sen mukaan indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Soste ry Lähde: Pellervon taloustutkimus Arvostamme suomalaista työtä. viikon jälkeen Uusi malli 34. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Karmeaa jälkeä Hallituksen suunnittelemat sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat etenkin lapsikorotuksiin, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumistukeen ja näiden kaikkien yhteisvaikutuksiin. 13 Demokraatti Pienituloisuus Pienituloisten määrä kasvaa Suomessa ensi vuonna noin 40 000 henkilöllä. viikon jälkeen Uusi malli 34. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Nyt Nyt Uusi malli alussa Uusi malli alussa Uusi malli 8. viikon jälkeen Nettoansiot työttömyyden alussa yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa, euroa Nettoansiot työttömyyden alussa yhden aikuisen taloudessa, euroa 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Asumistuki Ansiosidonnainen ! € € Yksin asuvan ja noin 3 000 euroa/kk ansaitsevan nettoansiot putoavat lähes 250 euroa, eli lähes 20 prosenttia. Työllisyys Suomen työllisyyden ennakoidaan laskevan ensi vuonna lähes 50 000 henkilöllä. de_28092023_13.indd 13 de_28092023_13.indd 13 20.9.2023 9.25 20.9.2023 9.25. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. viikon jälkeen Uusi malli 8
de_28092023_14.indd 14 de_28092023_14.indd 14 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. 14 Demokraatti ILMIÖ NÄKYMÄTÖN TYÖTTÖMYYS Suomen työttömissä, virallisissa ja tilastoilta piilossa olevissa, on valtava työvoimapotentiaali. Heidän saamisensa työmarkkinoille vaatii uutta ajattelua. SUOMESSA ON YLI PUOLI MILJOONAA TÄYSI-IKÄISTÄ AINAKIN OSIN TYÖKYKYISTÄ ILMAN TYÖTÄ
Suomessa oli viime heinäkuussa noin 278 700 työtöntä työnhakijaa (Työja elinkeinoministeriö TEM). Tämä on vasta osatotuus työttömyydestä. Heidän työmarkkinoille saamisensa ratkaisisi osin työvoimapulaa, vähentäisi valtion menoja ja toisi verotuloja. Jäljelle jäi yli 600 000 työikäistä. de_28092023_14.indd 15 de_28092023_14.indd 15 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Tilastokeskuksen vuoden 2021 lopun lukujen perusteella oli Suomessa työikäisiä, 18–64-vuotiaita, noin 3,2 miljoonaa. Kun tästä luvusta perkaa pois muun muassa kokopäiväiset opiskelijat, eläkeläiset, TYÖTTÖMYYS MAKSOI VUONNA 2016 YHTEENSÄ NOIN 10,8 MILJARDIA EUROA. Isot rahasummat liikkuvat Suomen omissa työttömissä. 15 Demokraatti NÄKYMÄTÖN TYÖTTÖMYYS Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho T yöperäinen maahanmuutto on Suomen talouden kannalta pipertelyä. Heistä töissä oli 2,3 miljoonaa ja työttömänä 270 000
Tuolloin Suomessa 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 8,8 pro senttia. Suorat ja epäsuorat työttömyyden kustannukset, vain työttömien työnhakijoiden osalta, olivat vuonna 2016 yhteensä 10,8 miljardia euroa. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Tuoreita arvioita työttömyyden kustannuksista Suomessa ei ole tehty. 16 Demokraatti D-ILMIÖ työkyvyttömyyseläkeläiset ja varusmiehet, jäi vuonna 2021 Tilastokeskuksen tietojen mukaan edelleen noin 170 000 suomalaista, jotka eivät ole töissä tai työmarkkinoiden käytettävissä eli työnhakijoina. Suuntaa saa vuonna 2016 tehdystä selvityksestä Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. x y de_28092023_14.indd 16 de_28092023_14.indd 16 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. TYÖVOIMAPALVELUIDEN MONINKERTAINEN TURHA BYROKRATIA PITÄÄ RÄJÄYTTÄÄ
Tilastokeskuksen mukaan sen vuoden heinäkuussa oli työttömiä 195 000 (15–74-vuotiaita) ja työvoiman ulkopuolella oli 1 307 000 15–74-vuo tiasta. Hänen laskelmansa perustuivat Tilastokeskuksen sekä työja elinkeinoministeriön lukuihin. – Toki kaikkien myös pitää kokea työnteon olevan taloudellisesti kannustavaa etenkin pidemmällä aikavälillä. Vaikutus tulisi muun muassa työllisyyden paranemisesta, työkyvyttömyyseläkkeiden ja tulonsiirtojen vähenemisestä sekä verotulojen kasvusta. Siksi yhteiskunnan palvelulupaus edellyttää, että kaikkien työikäisten ja -kykyisten pitäisi olla työmarkkinoiden käytössä ja kantamassa vastuuta yhteiskunnan tuloksesta, Pylkkänen sanoo. Rinne kuvaa työttömyyttä koskevia tuoreempia laskelmiaan eräänlaiseksi sormiharjoitelmaksi – todellisiin lukuihin perustuvaksi – joka näyttää, kuinka suhteellisen pienillä summilla voitaisiin työttömyydestä saada suuret säästöt. Heissä on paljon muun muassa työttömyyseläkeläisiä ja kymmeniä tuhansia ulosotossa olevia ylivelkaantuneita, joiden palkka menisi suurelta osin velkojen lyhentämiseen. Hän arvioi nykytilanteessa Suomessa olevan jopa yli puoli miljoonaa täysi-ikäistä ainakin osin työkykyistä ilman työtä. 17 Demokraatti Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen pitää Suomen työvoimareserviä valtavana. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole mahdollista valita onko työmarkkinoiden käytössä vai ei. SDP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Antti Rinne teki viime keväänä laajat laskelmat pitkäaikaistyöttömyyden kuluista ja sen sulattamisen taloudellisista hyödyistä. Työttömyyskulujen selvitys oli osaltaan jatkoa hyvinvointiohjelmalle. Ohjelman mukaan jo alimman tulodesiilin ihmisten terveydentilan nostaminen toiseksi alimman tulodesiilin keskimääräiselle tasolle kohentaisi talouden tasapainoa noin kahdella miljardilla eurolla. Meillä on antelias hyvinvointivaltio, joka tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ilmaiseen koulutukseen ja joka hoitaa tarvittaessa lapset ja vanhukset. Rinne veti ennen eduskuntavaaleja työryhmää, joka teki hyvinvointiohjelman SDP:lle. Pylkkäsen mielestä kaikkien työikäisten, poislukien esimerkiksi opiskelijat ja varusmiehet, pitäisi olla työmarkkinoiden käytössä. SUOMESSA EI VOI OLLA OMA VALINTA, ELÄÄKÖ ENNEMMIN TOIMEENTULOTUELLA KUIN HAKEE TÖITÄ. TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN taustoista on tehty selvityksiä, mutta vähemmän niistä työttömistä, jotka eivät ole työnhakijana. de_28092023_14.indd 17 de_28092023_14.indd 17 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Olemme olleet liian passiivisia. TYÖLLISYYSLUVUT OVAT hieman parantuneet edellä mainitusta vuodesta 2021. Vaikka on ollut nähtävissä, että työttömyys on rakenteellista eli työttömien ammattitaito ja osaaminen eivät vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, Elina Pylkkänen sanoo. – Mielestäni Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ei voi olla oma valinta, elääkö työkykyisenä ennemmin toimeentulo tuella kuin hakee töitä. Työntekemisen pitäisi aina kartuttaa kukkaroa. – Suomi on jo pitkän aikaa joutunut luopumaan osasta talouskasvuaan, kun työttömyys on pysytellyt korkeana, vaikka työvoiman kysyntä on ennätyskorkeaa
Nyt edessä on muun muassa enemmän terveysja osaamishaasteita. de_28092023_14.indd 18 de_28092023_14.indd 18 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Ja omien toimien vaikutus tulee vielä viiveellä ja näkyy vasta hyvän suhdannetilanteen aikana, Mika Maliranta sanoo. Rinne on omissa laskelmissaan käyttänyt tämän joukon kokona 145 000 ihmistä. – Olennaisin tekijä on, että talouden kasvu ottaa nyt välihappea. Viimeisimpien yrityskyselyjen mukaan työvoimapula on jonkin verran helpottanut. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Yksi hänen tekemänsä vertailu koskee 83 000 pitkäaikaistyötöntä, joille maksetaan vuodessa peruspäivärahaa yhteensä 796 miljoonaa euroa. Hän arvioi, että jopa noin 30 prosentilla työttömistä työllistyminen on epärealistista. Ja keppiä sekä porkkanaa. Ne ovat toki ratkaistavissa, mutta julkisen talouden kannalta tämä on kalliimpaa, nämä työpaikat vaativat enemmän julkista tukea kuin ensimmäiset 100 000 työllistä. Hän pitää hyvänä tilannetta, jossa työllisyyden taso pysyisi edes nykyisen kaltaisena lähiaikoina. Rinteen mielestä Suomessa pitäisi miettiä, kuinka perusturvasta voisi tehdä vastikkeellista. Kuukausiansio olisi 1 600 euroa. Hallituksen toimien kannalta ongelma on, että vaikutus tulee maailman talouden kehityksestä. Tämä on laskettu 10 euron tuntipalkalla ja 37,5 tunnin työviikolla. – Ensimmäinen 100 000 työllistä oli paljon helpompi saavuttaa kuin jäljellä olevat 100 000. – Tässä tarvittaisiin isoa asennemuutosta. Ainakin lyhyellä aikavälillä työllisyys riippuu enemmän kansainvälisistä suhdanteista kuin omista toimista. Siinä ovat mukana 15–24-vuotiaat ja sitä vanhemmat ikäluokat, mutta siitä on poistettu muun muassa opiskelijat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Jos tuolle koko määrälle maksettaisiin esimerkiksi vain toimeentulotukea, olisi sen vuosikustannus 952 miljoonaa euroa. Samalla Rinne muistuttaa, että läheskään kaikki työttömät eivät ole enää työkykyisiä. Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta arvioikin epätodennäköiseksi, että työllisyys paranisi tällaisessa taloussuhdanteessa. Yhtenä syynä pidetään talouskehityksen hyytymistä. – Jos tämä joukko saataisiin työelämään, yhteiskunnan rahallinen nettohyöty olisi noin 1,2 miljardia euroa. Olen itse pohtinut, motivoisiko työntekoon esimerkiksi se, jos tilille tulevan rahan asemesta yhteiskunta järjestäisi nuoren asumisen ja ruokailun, Antti Rinne heittää. DIGITAALISET APUVÄLINEET JA TEKOÄLY TEKEVÄT TEHOKKAAMMIN JA NOPEAMMIN TYÖNVÄLITYSTÄ KUIN IHMISET. Jos tämä joukko saataisiin työelämään, se selviäisi ilman peruspäivärahaa ja maksaisi palkastaan veroja yhteiskunnalle 159 miljoonaa euroa. Samalla työvoimapula ja paine sote-palveluissa helpottaisi, Rinne laskee. Rinne arvioi, että nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien joukon perkaamisella ja heihin kohdistetuilla terveysja työllistävillä täsmätoimilla saataisiin kaikkien kulujenkin jälkeen vuositasolla miljardiluokan säästöt. Työllisyyden parantamisessa on jo helpommat tapaukset hoidettu. TALOUDEN HYYTYMINEN ja hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä on haastava yhdistelmä. Myös Rinne ihmettelee TEM:n Elina Pylkkäsen tavoin, kuinka suuri joukko suomalaisia on työmarkkinoiden ulkopuolella, siis ei töissä eikä myöskään työnhakijana
Vuosina 2017– 2018 tehty perustulokokeilu jäi hänen mielestään puolitiehen. Se on meidän tulevien vuosiemme ja vuosikymmeniemme tarve. Uusia työpaikkoja syntyy myös silloin kun tänne muuttaa lisää väkeä. Meidän pitää antaa tekniikalle ja tekoälylle mahdollisuus ja suurempi rooli. Hänen mielestään ei ole järkevää haastatella kaikkia työttömiä samalla kaavalla, kun tilanteet ovat erilaisia. 19 Demokraatti Maliranta ei kuitenkaan vielä näe merkittävää muutosta työvoimapulan helpottamisesta – etenkään asiantuntijatehtävissä. Kuntien menot alkoivat nopeasti pienentyä, kun ne miettivät, miten valtiolta saadulta könttäsummalla pystyttäisiin tekemään enemmän niukemmalla. de_28092023_14.indd 19 de_28092023_14.indd 19 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. MUTTA MILLÄ käytännön keinoilla työttömiä onnistutaan työllistämään. – Osatyökykyisten tietoihin pitäisi saada automaattisesti merkintä siitä, että he ovat oikeutettuja palkkatukeen. Maliranta on lähes kauhuissaan puheista, että talouden hyytyminen olisi syy tinkiä maahanmuuton tavoitteista. Turhaa byrokratiaa on ihan liikaa. Pylkkänen myös pohtii, ovatko harkinnanvaraiset etuudet vielä nykyaikaa. Hänen mielestään nyt ei saa sekoittaa pitkäjänteisiä asioita lyhyen aikavälin tavoitteilla. Mutta jos puhutaan osaajien työvoimapulasta, niin heillä se hellittää vähemmän kuin muilla työntekijäryhmillä. Pitää myös muistaa, että nämä eivät syö toisiltaan työpaikkoja, maahanmuutto ei heikennä Suomessa jo asuvan väestön työllisyystilannetta. Kyse ei ole lisärahaa SUOMI ON LUOPUNUT OSASTA TALOUSKASVUAAN, KUN TYÖTTÖMYYDEN ON ANNETTU KASVAA NÄIN PAHAKSI. Jos esimerkiksi listaisimme vuosia kestävien tutkintojen asemesta työttömän osaamista ja työntekijöitä hakevien yritysten osaamistarpeita, niin jo nyt nykytekniikka pystyisi saattamaan nämä yhteen. Sama tapahtui, kun kuntien valtionosuusjärjestelmässä siirryttiin könttäkorvauksiin, kriteerien mukaisiin korvauksiin kunnille valtiolta. Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mielestä Suomessa pitäisi miettiä aktiivisten työmarkkinatoimien nykyistä tarkempaa kohdentamista. – Ihminen on rationaalinen, tämä on nähty monissa tutkimuksissa. Ne ovat usein turhia nopeasti työllistyville, joita suuri osa alkavista työttömyysjaksoista on. Pylkkänen uskoo myös uuteen tekniikkaan, kun kysyntää ja tarjontaa yritetään saada paremmin kohtaamaan. Turhia mutkia pitäisi karsia myös osatyökykyisten työllistämisessä. Hallituskaudesta toiseen on puhuttu työllisyyteen panostamisesta, kepistä ja porkkanasta sekä monista muista keinoista. Hänen mielestään nykyinen malli saattaa osaltaan johtaa esimerkiksi liian korkeisiin asumiskustannuksiin. Rajallinen työpaikkojen määrä on väärinkäsitys. Hän kyseenalaistaa mallin, jossa tuki on sitä korkeampi mitä suuremmat ovat menot. – Oma arvaukseni on, että työvoimapula helpottaa etenkin niillä aloilla, joilla työnantajilla ei ole halukkuutta maksaa pulan ratkaisemisesta. Jos tuki olisi könttäsumma, valitsisi ihminen todennäköisesti oman taloutensa kannalta järkevämmin asuinpaikkansa ja ottaisi elämässään ehkä enemmän vastuuta itselleen. Hänen mielestään perustuloon liittyvä negatiivinen tulovero olisi nykytekniikalla ja kansallisen tulorekisterin avulla aiempaa helpommin toteutettavissa. Pitäisi myös ottaa digitaaliset sovellukset täysin käyttöön ja antaa esimerkiksi tekoälyn yhdistää työnhakijoita ja työpaikkoja. – Digitaaliset apuvälineet ja tekoäly tekevät tehokkaammin ja nopeammin työnvälitystä kuin ihmiset. Pylkkänen myös kohdentaisi toimia aluksi eniten juuri suurimpiin kaupunkeihin, joissa on väkilukuun suhteutettuna eniten työttömiä, mutta myös vapaita työpaikkoja. Pylkkänen työskenteli TEM:ssä jo viime hallituskaudella, jolloin otettiin käyttöön muun muassa pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jota varten palkattiin 1 000 uutta työntekijää TE-keskuksiin. Simulointimallien mukaan perustulomallissa kaikesta siitä mitä ansaitsee perustulon päälle, saa pitää noin puolet. Tämä helpottaisi työnantajien tilannetta ja vähentäisi turhaa viivettä, epävarmuutta sekä selvitystyötä. – Lähtökohtana pitäisi olla myös taloudellinen kannustin, eli että perustuloideassa kaikki pienetkin työkeikat kannattaa vastaanottaa ilman raportointivelvollisuuksia verottajalle ja Kelalle. vaativista hankkeista, vaan nykyisen toiminnan järkevöittämisestä. PYLKKÄNEN POHTISI vielä kertaalleen myös perustuloa, vaikka se jakaakin poliitikkojen näkemyksiä. Hän poistaisi työvoimapalveluiden moninkertaisen turhan byrokratian. – Maahanmuuton lisäämistä ei ole järkevä keskeyttää. – Muutenkin pitäisi purkaa työvoimaviranomaisten velvoitteita ja usein moninkertaista lainsäädäntöä. Pylkkänen pitää voimavarojen tuhlaamisena esimerkiksi kaikkien työttömien säännöllisiä haastatteluja
POLITIIKKA de_28092023_20.indd 20 de_28092023_20.indd 20 20.9.2023 9.55 20.9.2023 9.55. Puolustusministeriö jätti etukäteen kertomatta eduskunnalle vuonna 2016 Britannian kanssa solmitusta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta. – Meidän pitää luoda uudessa Nato-Suomessa toimintatavat, missä eduskunta käy keskustelun siitä, millä tavalla eduskunta on tietoinen ja osallistuu myös pohjakeskusteluihin. – Nyt olemme uudessa tilanteessa, ja hyvä hallinto pitäisi rakentaa tähän muuttuneeseen tilanteeseen. TASAVALLAN PRESIDENTIN ja pääministeri Marinin välille syntyi viime kaudella jännitettä ulkopoliittisten lausuntojen antamisen aikatauluttamisesta. – Voisiko olla niin, että siinä missä hallituksen ministereillä ja pääministerillä on velvollisuus vastata valiokuntien kutsuun, sama koskisi presidenttiä, kun hän on menossa edustamaan Suomea Nato-kokoukseen, Haapajärvi ehdottaa. 2000-luvulla hälyä ovat herättäneet muun muassa syventynyt Nato-yhteistyö, joista ulkoministeriö kertoi ulkoasiainja puolustusvaliokunnille yli vuoden viiveellä. Näin kävi ainakin silloin, kun Marin ehti kommentoida venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin pidättämistä ennen Sauli Niinistön ulostuloa. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs Kuva Valtioneuvoston kanslia P ääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteerinä toiminut Henrik Haapajärvi sanoo Suomen Nato-identiteetin rakentamista nykyisen hallituskauden yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi, joka kuuluu ensisijaisesti eduskunnalle. NYKYINEN TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on saanut valiokunnilta kiitosta aktiivisesta yhteydenpidosta. Ainoastaan ministereillä on tiedonantovelvollisuus eduskunnan suuntaan, ja toisin kuin presidentin heidän tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Haapajärvi tähdentää, että hän ei kohdista kritiikkiä 2000-luvun presidenteille vaan haluaa edistää hyvää hallintoa. Haapajärvi kertoo pitävänsä hyvänä sosialidemokraattien pitkää linjaa, jossa ulkopoliittista vallankäyttöä on parlamentarisoitu. 20 Demokraatti Selviytyminen ei enää riitä Marinin ex-valtiosihteeri jakaisi valtiovarainministeriön ja väläyttää Nato-Suomessa presidentille tiedonantovelvollisuutta. Olennaista on, että valmistelu tapahtuu vahvan parlamentaarisen katteen alla, Haapajärvi sanoo. Ministeriöt tekevät kaiken valmistelun joka tapauksessa. Perustuslain mukaan poliittinen valmistelu kuuluu ministeriöille ja ulkoja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko yhteistoiminnassa valtioneuvostolle ja presidentille. – Ei ole oikeastaan väliä istuuko kerran vuodessa järjestettävässä Nato-huippukokouksessa presidentti vai pääministeri. Haapajärvi väläyttää sitä, että presidentille asetettaisiin tiedoksiantovelvollisuus eduskunnan valiokunnille. Hän muistuttaa, että suurin osa Naton päätöksistä on luonteeltaan taloudellisia samalla tavoin kuin muissakin kansainvälisissä järjestöissä. Haapajärven mukaan tiedonsaantia olisi syytä parantaa. – Kyse ei ole siitä, menettääkö joku valtaa vaan siitä, mikä on parlamentarismin rooli. – Eduskunta on ainoa suvereeni taho niitä päätöksiä tekemään. Haapajärvi pitää Naton ympärille uudel leen viriteltyjä lautaskiistoja epäolennaisina. Se ei voi mennä niin, että presidenttiehdokkailta kysytään hallitsijavakuutuksen kautta, että lupaatteko olla kiltisti ja olla ylittämättä rajoja, vaan eduskunnan pitää käydä se keskustelu. EDUSKUNNAN TIEDONSAANTIOIKEUS on yksi suomalaisen ulkoja turvallisuuspoliittisen keskustelun vakioaiheista. Niistä ei pidetä pöytäkirjaa. Haapajärven mukaan ulkoja turvallisuuspolitiikasta on tullut politiikan peruskauraa, että parlamentilla pitäisi olla siinä nykyistä suurempi rooli. Tapaamiset ovat kuitenkin olleet epämuodollisia
21 Demokraatti Maaliskuussa 2020 Marin ja Niinistö puolestaan kiistivät, että ulkoja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa olisi käsitelty erityisryhmän perustamista liittyen koronaviruskriisiin. Se pitäisi onnistua myös yhdistämään pohjoismaiseen ja USA:n kanssa tehtävään sotilaalliseen huoltovarmuustyöhön sekä yhteiseen puolustusjärjestelmään. Media loi niitä osittain. – Kerran tai kaksi tasavallan presidentti ja pääministeri laittoivat yhteisen tviitin, että ei tässä ristiriitoja ole. Meidän pitäisi löytää uusi vaihde: Suomi-plus, Haapajärvi sanoo. – Marin otti ulkopolitiikkaan kantaa aikana, jona tarvittiin vahvoja ääniä Euroopasta Ukrainan tueksi, eikä siinä ollut minun mielestäni missään vaiheessa presidentillä ja pääministerillä mitään sen suurempaa (ongelmaa). de_28092023_20.indd 21 de_28092023_20.indd 21 20.9.2023 9.55 20.9.2023 9.55. Yleisesti ottaen näiden valtionpäähenkilöiden välinen yhteistyö toimi hyvin, ja luulen, että kansalaiset esimerkiksi arvostivat sitä, kuinka Ukrainan sodan tilanne otettiin vastaan ja vietiin Nato-prosessi maaliin, Haapajärvi sanoo. Haapajärvi näkee huoltovarmuuden laajana asiana, joka liittyy niin infraan kuin kyberturvallisuuteen ja ylipäänsä yhteiskunnalliseen asennoitumiseen. Esimerkiksi huoltovarmuus tarvitsee uutta vaihdetta silmään. VALTIONEUVOSTON KANSLIASSA vallankäytön huipulla istuneella Haapajärvellä on paljon ideoita Suomen kehittämiseksi. – Meidän pitäisi pystyä konseptoimaan sellainen kansallinen ajatus, että Suomessa aletaan tehdä entistä vahvempaa huoltovarmuuden varautumista. Marin oli niin ilmiömäinen euroop palainen poliitikko, että häneltä kysyttiin kantoja enemmän kuin yleensä pääministereiltä
– Me olemme jäämässä jalkoihin. Se on haaste, Haapajärvi sanoo. – Tässä on rohkeuden ja riskinoton puutetta, mutta myös puutetta siitä, että ei nähdä yhteiskunnallisten päätösten pitkäaikaisvaikutuksia. – Samanaikaisesti minusta tuntuu, että Antti on vahva ilmastoja ympäristöpolitiikan puolestapuhuja. Meillä ei oikeastaan ole ministeriötä, jonka päätehtävänä olisi huolehtia talouskasvusta. Haapajärvi kaipaa myös keskustelua Suomen suurstrategiasta. Kun puoluejohtoa valittiin Jyväskylässä, mediassa nousi esiin SDP:n sisäiset jaot. Sinänsä hän pitää uutta hallitusohjelmaa huoltovarmuuden kannalta lupaavana. HAAPAJÄRVI KANTAA huolta myös Suomen kasvusta ja kasvupolitiikasta. Suomen ideaksi ei riitä enää presidentti Mauno Koiviston aikoinaan tarjoama selviytyminen. Puhuttiin muun muassa ”marinlaisista” ja ”lindtmanlaisista”. – Suomessa ei ehkä ihan tunnisteta, että monissa maissa vihreää siirtymää uskalletaan edistää myös luovasti valtiovallan kautta. – Ehkä yleisesti ottaen suomalainen kasvupolitiikka on jatkuvasti poukkoilevaa ja huonosti hahmotettua. Valtio voisi esimerkiksi erilaisilla hankintatoimilla vivuttaa uutta teollista toimintaa. Hän siirtyi tästä tehtävästä ensin liikenneja viestintäministerinä toimineen Marinin erityisavustajaksi ja päätyi lopulta hallituksen korkeimmaksi poliittiseksi virkamieheksi. Haapajärvi ei ole havainnut asiakysymyksissä suurta linjaeroa Lindtmanin ja Marinin välillä. On turhanpäiväistä luoda kuppikuntia, jos ollaan pääsääntöisesti samaa mieltä. Ministeriörakenne kaipaisi tuuletusta, hän jatkaa. Se vaatisi sekä kansallisesti että EU-tasolla todella vahvaa keskittymistä siihen, että meidän tuotekilpailukykymme paranisi. Hän arvioi, että Lindtman nostaa jossain määrin enemmän työelämäkysymyksiä esiin kuin Marin. Tätä yhtenäisyyttä, joka on saavutettu nyt Marinin kaudella, kannattaa kyllä vaalia. Ei siis välttämättä niin, että valtio antaa rahaa, vaan on erilaisia muita välineitä. Suomen ideasta Haapajärvi kävi keskustelua Jyrki Kataisen (kok.) valtiosihteerinä toimineen Olli-Pekka Heinosen kanssa. Ylipäänsä koko Eurooppaa vaivaa Haapajärven mielestä se, ettei teknologiakehitykseen satsata kuten USA:ssa ja Aasiassa. Se, mitä me voimme maailmalle antaa, on luoda malli, jolla ihmiskunta ja yhteiskunta rasittavat elinympäristöään mahdollisimman vähän. Siinä sitten sattuma puuttui peliin, hän kuvaa vaiheita, joissa Antti Rinne joutui jättämään hallituksen ja Marinista tuli pääministeri. Haapajärvi ei tällaisia linjajakoja tunnista. JYVÄSKYLÄN PUOLUEKOKOUKSESSA SDP:n puheenjohtajaksi nousi Antti Lindtman. POLITIIKKA HUOLTOVARMUUSTYÖSSÄ PITÄISI LÖYTÄÄ UUSI VAIHDE: SUOMI-PLUS. – Ennen kaikkea minua kiinnosti tekoälyja robotiikka-asiat. – Minut varmaan moni luokittelee marinlaiseksi, mutta minä en kyllä itse tiedä, mitä on marinlaisuus tai että olisi jokin sellainen heimo. Haapajärvi pilkkoisi valtiovaraiministeriön kahdeksi ministeriöksi ja hakisi mallia soveltuvin osin esimerkiksi Saksasta. Päätymistään Marinin valtiosihteeriksi Haapajärvi kuvaa sattuman kaupaksi. de_28092023_20.indd 22 de_28092023_20.indd 22 20.9.2023 9.55 20.9.2023 9.55. EN TIEDÄ, MITÄ ON MARINLAISUUS TAI ETTÄ OLISI SELLAINEN HEIMO. – Siinä syntyi ajatus, että Suomen valtiolliseksi ekstistentiaaliseksi tehtäväksi voisi kuvitella kestävän kehityksen. – Nyt on koko ajan niin, että, kun VM tekee jonkin esityksen, kasvupolitiikka jää aina lyhyen aikavälin säästämisvimman alle. Hintakilpailukyvyssä sitä vastoin Suomikin pärjää. Marinin avustajaksi Haapajärvi lähti asenteella, että pyrkii auttamaan ministeriä niin hyvin kuin osaa ja oppii itsekin samalla lisää. Haapajärven mielestä Suomessa pitäisi olla talousministeriö, joka vahtii talouskasvua ja erikseen kirjanpito-osasto laatimassa budjettia. 22 Demokraatti Haapajärven mielestä vuonna 2022 tehty huoltovarmuusselonteko on uudistettava alkaneella hallituskaudella. HAAPAJÄRVI PALAA valtiosihteerikautensa jälkeen vanhaan työhönsä ammattiliitto Pron elinkeinoja ympäristöpoliittiseksi asiantuntijaksi. Tosin aikakin on tähän otollinen. Työja elinkeinoministeriöllä se jotenkin pyörii, mutta heillä on myös sen puolen regulaatio. Sannalla oli ehkä sellainen hyvin luontainen uskottavuus niissä asioissa, eikä hänellä ollut niitä tarve erityisesti korostaa. Tämä tarkoittaa ekologisen kestävyyden ohella myös sosiaalista ja turvallisuuteen liittyvää selviytymiskykyä
Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Heitä, jotka ajattelevat, ettei yhdellä äänellä kuitenkaan ole väliä. Pitkään suomalaiset olivat äänestäjinä passiivisimmillaan kuntaja eurovaaleissa, siis niissä joiden merkitys aivan meidän jokaisen arkeemme on suurin, kunnes tammikuussa 2022 vedimme kansakuntana aivan uudet pohjat. Presidentinvaalit ovat nurkan takana, ja kuten tiedämme, kaikista vaaleista juuri ne saavat varmimmin suomalaiset raahautumaan äänestyspaikoille. 23 Demokraatti K ohta sitä saa taas olla todistamassa: hetkeä, jona suomalaiset innostuvat kansanvallasta. Päinvastoin: mitä kaoottisempi yhteiskunta, sitä vakavammin ihmiset puhuvat oman vaikuttamisen tärkeydestä. Itse olen käynyt tämänkaltaisia keskusteluja esimerkiksi ammattipoliitikon puolison, meritoituneen kirjailijan ja korkeasti koulutetun, hyväpalkkaisen tieteentekijän kanssa. Se ei ehkä ollut aiemminkaan suomalaisille epäselvää, mutta nyt jos joskus näkyväksi on tullut, että päättäjien teoilla on todellista vaikutusta – meidän kaikkien elämään. Se saa monet tuudittautumaan harhaluuloon, että saavutettu tila on itsestäänselvyys, jotakin mikä ei voi hajota tai murentua eikä sitä siksi tarvitse omilla teoilla puolustaa. EHKÄ ONKIN niin, että kun ympäröivä yhteiskuntajärjestelmä ei ole omana elinaikana ollut uhattuna, on vaikea nähdä sitä riskinä tulevaisuudessakaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut konkreettisesti, että sillä on väliä, mitä myös meidän presidenttimme sanoo ja tekee. Kansa joka luopui vallastaan vaikuttaa Toimiva demokratia passivoi kansalaiset, jotka kuvittelevat, ettei järjestelmä voi mennä rikki. Viime aikoina olen kuitenkin ajatellut erityisesti heitä, joiden syy jättää äänestämättä liittyy välinpitämättömyyteen. Matkustellessani maissa, joissa demokraattista yhteiskuntajärjestelmää ei ole tai se on uhattuna, en ole koskaan tavannut ihmisiä, jotka suhtautuisivat äänestämiseen välinpitämättömästi. SUOMESSA ÄÄNESTÄMÄTTÖMYYS ILMENTÄÄ KUNNIAKASTA KANSALAIS TOTTELEMATTOMUUTTA. Todellisuudessa demokratia on tietenkin hauras rakennelma, joka vaatii puolustamista aivan joka päivä. Näin on siitä huolimatta, että presidentillä on Suomessa kovin vähän valtaa kansalaisten tavalliseen arkeen. Se on saanut minut kehittämään teorian. D-kolumni de_28092023_23.indd 23 de_28092023_23.indd 23 18.9.2023 15.34 18.9.2023 15.34. Toistan: alle puolet. Ennustankin tammikuisiin presidentinvaaleihin ennätyskorkeaa äänestysaktiivisuutta. Silloin järjestetyissä aluevaaleissa alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan vaikuttaa omaan elämäänsä. Heitä, jotka eivät koe osallisuutta yhteiskuntaamme. Tätä intoa on saatu todistaa vuosikymmenien ajan siitä huolimatta, että presidentin valtaoikeudet ovat vuosien varrella koko ajan kaventuneet. Suomessa taas on täysin peruskauraa kuulla, kuinka äänestämättömyys todetaan ääneen ylpeillen, ikään kuin se ilmentäisi jonkinlaista kunniakasta kansalaistottelemattomuutta. Joka kerta keskustelut suututtavat minua niin, että joudun ponnistelemaan pysyäkseni rauhallisena. AJATTELEN USEIN ihmisiä, jotka eivät äänestä. Mistä se kertoo. Mitä jos alhaista äänestysprosenttiamme selittääkin se, että demokratiamme toimii liian hyvin
Olen kasvanut Nuorissa Kotkissa – se on ja tulee aina olemaan minulle se ykkösjärjestö. ”A jattelin, että pääsen kuplani ulkopuolelle. Muistan, että jo ensimmäisessä viikonlopussa joku sai minut liittymään liittoon, Majuri nauraa. Tulevana viikonloppuna joukko nuoria kokoontuu ensimmäistä kertaa Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutukseen, jonka vuosikurssin 2021 alumni Amanda Majuri on. de_28092023_24.indd 24 de_28092023_24.indd 24 20.9.2023 11.10 20.9.2023 11.10. Hän huomauttaa, että paljon opittiin myös toinen toisiltaan. – Se on aina ihanaa kuulla, miten muut tekevät asioita, koska se auttaa omaa toimintaani niin Kotkissa kuin myös työssä, jota teen, elokuun alussa Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg ON AINA IHANAA KUULLA, MITEN MUUT TEKEVÄT ASIOITA. Majuri ajattelee itse tuoneensa muille näkökulmia lapsija nuorisojärjestössä toimimisesta ja saaneensa vuorostaan muilta lisää tietoa esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä. Koulutuksen virallisessa ohjelmassakin liittoihin tutustuttiin. Hän uskoo, että nyt koulutuksen aloittavat saavat vähintään yhtä hyvän kokemuksen. Hänen odotuksensa yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutusohjelmasta täyttyivät, vaikka se käytiin koronarajoitusten keskellä. Ryhmässä olikin joitakin tuttuja, mutta myös uusia ystävyyksiä solmittiin. Tapahtui vertaisoppimista, kuten mainitut ”TSL:n tyypit” sen sanoisivat. TSL:n tyypit kuuntelivat tosi hyvin sitä, mistä tykkäsimme ja mitä pitäisi parantaa, jotta meillä olisi parempi kokemus – he tekevät koulutusta meille, eivät itselleen, Majuri vinkkaa kurssin aloittaville. Siellä Majuria kiinnosti liiton kansainvälinen toiminta ja nuorison aktivointi. Vierailulla käytiin Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:ssa. 24 Demokraatti KOULUTUS Tulevaisuuden PÄÄSIHTEEREITÄ ja muita vaikuttajia Majuri osasi etukäteen odottaa, että porukka olisi taatusti hyvä. Koulutus kiinnosti, koska se kuulosti siltä, että siitä saa laajan läpileikkauksen – tutustuu moneen eri osaan puolueen ja sosialidemokraattisen liikkeen toimintaa, Amanda Majuri kertoo. – Olen toiminut järjestökentällä koko elämäni – olen ollut Kotkissa ykkösluokasta asti ja olen nyt 24 – mutta esimerkiksi liitot eivät olleet minulle kovin tuttuja. – On itsestä kiinni, kuinka paljon tulee saamaan kurssista, joten kannustan heitä menemään pois mukavuusalueeltaan, keskittymään ja myös antamaan palautetta
. de_28092023_24.indd 25 de_28092023_24.indd 25 20.9.2023 11.10 20.9.2023 11.10. Demokraatti seuraa vuosikurssia 2023–24 ja kysyy kurssilaisten kuulumisia keväällä. Koulutusohjelman edeltäjä oli Politiikan korkeakoulu, joka pyöri neljän pitkän kurssin verran vuodesta 2012 alkaen. . . Amanda Majuri haaveilee työstä Nuorten Kotkien kansainvälisen kattojärjestön pääsihteerinä. . Vapaan sivistystyön koulutuksesta kertyy myös opintopisteitä. Koulutus syventyy talouden rakenteisiin ja päätöksenteon taustoihin, opitaan vaikuttamistyön muotoja sekä vuorovaikutustaitoja. Järjestetään nyt kolmatta kertaa. . Koulutus järjestetään yhteistyössä SDP:n, Työväen Sivistysliiton, Demarinuorten ja Demariopiskelijoiden kanssa. Yhteensä näihin ohjelmiin on osallistunut reilut 170 nuorta. Toukokuussa päättyvä koulutus koostuu lähija etätapaamisista, itsenäisistä tehtävistä ja opintomatkasta Brysseliin. TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJAT . 25 Demokraatti Tulevaisuuden PÄÄSIHTEEREITÄ ja muita vaikuttajia Amanda Majuri sai SDP:n ja TSL:n Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutuksesta hyviä eväitä omalle vaikuttajapolulleen kohti kansainvälisiä järjestötehtäviä. Koulutuksen teemoja ovat mm. . media ja viestintä, talous ja työllisyys, kampanjointi, EU ja päätöksenteko. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutusohjelma alle 30-vuotiaille nuorille
– Siellä tavataan ehkä niitä poliittisia esikuvia. 26 Demokraatti KOULUTUS Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry:n järjestöasiantuntijana aloittanut Amanda Majuri kertoo. Myös käytännönläheistä ohjelmaa on luvassa. – Hakemuksessa osa kertoi haluavansa seuraavissa kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaaksi tai tähtäävänsä kansanedustajaksi. – Poliittisia idoleitaan – niitä erkkituomiojia – katsoo aina ylöspäin. Myös ay-taustaisia nuoria on mukana. Se oli tosi iso steppi, että pidin puheen. Tulee Tiktok-työpajaa, valokuvausta, kirjoittamista, Vesa luettelee. Koulutusohjelmaan oli avoin haku ja sen aloittaa nyt 26 nuoren joukko. TUNKUA TULEVAISUUDEN vaikuttajiin oli, läheskään kaikki hakijat eivät mahtuneet mukaan. Se haastoi hänet pois mukavuusalueeltaan. Majurista se tuntui luontevalta jatkolta, koska hän haaveilee urasta kansainvälisissä tehtävissä. – Mietimme, miten pystymme vastaamaan tämän hetken yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja haasteisiin sosialidemoON TÄRKEÄÄ NÄHDÄ, ETTÄ OMAT POLIITTISET IDOLIT OVAT MYÖS IHAN TAVALLISIA IHMISIÄ. Osallistujilta kysytään muun muassa puhujatoiveita. kraattisin arvoin ja millä keinoin niitä tavoitteita voidaan viedä eteenpäin, Tiina Vesa kuvailee. Se oli kuitenkin hyvä, että ei tarvinnut kylmiltään pitää puhetta, vaan oli teoriaa taustalla ja puhe pidettiin turvallisessa ympäristössä. Majurin omia tulevaisuudensuunnitelmia ei tarvitse hänestä lypsää, visio tuntuu olevan varsin kirkas. On tosi monipuolinen porukka ja erilaisia tavoitteita, Tiina Vesa kertoo. Ihan ensimmäiseksi ryhmä pääsee tutustumaan eduskuntaan. Majuri innostui koulutusohjelmasta siinä määrin, että hän päätti hakea sen jälkeen viime syksynä alkaneeseen kaksivuotiseen Maailmanpolitiikan korkeakouluun. Tiina Vesa on itse Tulevaisuuden vaikuttajia edeltäneen Poliittisen korkeakoulun – ”Polikon” – kasvatti. Kaksikon mielestä on tärkeää, että puhujat kertovat myös omista urapoluistaan – ne nimittäin eivät läheskään aina ole niin suoraviivaisia kuin saattaa luulla. de_28092023_24.indd 26 de_28092023_24.indd 26 20.9.2023 11.10 20.9.2023 11.10. Tarkoitus on myös kuulla ryhmäkanslian pääsihteeri Kari Anttilalta SDP:n eduskuntaryhmän toiminnasta ja ylipäätään työstä eduskunnassa – monilla saattaa olla se ura haaveissa. – Ajatus on, että nuori pystyy miettimään, millainen sosialidemokraatti hän haluaa olla ja millainen sd-järjestöura hänelle olisi sopiva, SDP:n koulutustoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Lyyli Raatikainen jatkaa. On tullut paljon sellaista tietoa siitä, mitä en edes tiennyt, että kv-uralla voi tehdä. Porukka tulee eri puolilta Suomea ja erilaisista taustoista. – Tarjoamme vaihtoehtoja ja näytämme erilaisia mahdollisuuksia. – Puhujia on ollut YK:sta, on ollut suurlähettiläitä, valiokuntaneuvoksia, parlamentin S&D-ryhmän työntekijä, tutkijoita – tosi monenlaisista myös vähemmän tutuista kv-ammateista. Sekin on SDP:n ja TSL:n yhteistyössä järjestämä koulutusohjelma. Koulutuksessa esitellään erilaisia uratai työpolkuja, mutta myös erilaisia vapaaehtoispolkuja, Vesa kertoo. Yhteen hitsautumista tukee ”leirikoulumeininki”. Hän muistaa, kuinka tärkeää oli päästä tapaamaan omia poliittisia esikuvia. Kaksikko vahvistaa, että sisältöjä suunnitellaan aina myös toiveita ja tarpeita kuunnellen. Ensimmäisen viikonlopun tärkein tavoite on Vesan mukaan ryhmäytyminen. Nuorilla voi olla käsitys, että poliitikot ovat jotain aivan erityislaatuisia superihmisiä. Tutustutaan, keskustellaan – ohjatusti, mutta myös vapaamuotoisesti. Se on tärkeää nähdä, Vesa kuvailee. Koulutusohjelmassa painotetaan nyt erityisesti talouden näkökulmia – vaikuttaahan talous kaikkeen yhteiskunnassa. Se, että heitä pääsee kuulemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan, tuo heidät lähemmäs. Haluan olla osana tätä sosialidemokraattista liikettä ja lasten oikeudet on se mun juttu. – Käsittelemme esimerkiksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä miten voit vaikuttaa eri verkostoissa. – Puheet jännittävät minua tosi paljon. PUHEHARJOITUS ON yksi kokemus kurssilta, jonka Amanda Majuri muistaa hyvin. Sitäkin he voivat olla, mutta he ovat myös ihan tavallisia ihmisiä. Osa on Demarinuorten tai -opiskelijoiden jäseniä, TARJOAMME VAIHTOEHTOJA JA NÄYTÄMME ERILAISIA MAHDOLLISUUKSIA. Majuri tulee kiteyttäneeksi hyvin vaikuttajauran alkuun tarkoitetun koulutusohjelman kantavia ajatuksia. mutta sd-liikkeen ulkopuoleltakin on uusia tulijoita. – Tavoitteeni on lähteä Nuorten Kotkien kansainvälisen kattojärjestön pääsihteeriksi. YKSI TSL:N tyypeistä – Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutuksen vetämisestä vastaava Tiina Vesa – on hyvillään kuullessaan Majurin kokemuksista
Päätöksentekoa ja vastuita on selkiinnytettävä. Yksin rauhanyhteisönä unioni on ollut menestyksekäs. EU:N SYNTYSANAT olivat rauhanaatteessa; Saksa ja Ranska piti saattaa tiiviiseen yhteistyöhön, jotta Eurooppa ei kohtaisi uudelleen hirvittävää ja tuhoisaa maailmansotaa. Eurooppalaiseen yhteistyöhön ja EU-jäsenyyteemme luottavien on varauduttava aitoon keskusteluun Suomen asemasta Euroopassa ja EU:n uudistamisessa. Orpon hallituksen sisäiset erimielisyydet tekevät Eurooppa-vaikuttamisesta vaikeaa ja luovat Suomen kannanotoille epäuskottavuutta. Unionista on kehittynyt myös vahva arvoyhteisö. Ukrainan sodan myötä unioni on noussut geopoliittiseksi toimijaksi, joka päätöksillään laittaa rajoja aggressiivisen Venäjän toiminnalle. Eurooppa-vaaleja ennen on oikea aika miettiä, millaiseksi haluamme Eurooppaa kehittää seuraavien vuosien aikana. JOTTA UNIONI olisi kykenevä toimimaan yli 30 jäsenmaan yhteisönä, sen on sisäisesti uudistuttava. Suomea kuunnellaan aidosti ja kiinnostuneena, jos kansalliset päättäjämme eivät ensi töikseen julista olevansa pidemmällä ajalla jättämässä koko kerhoa. Unioni on sitoutunut demokratiaan, kansalaisvapauksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin ja edellyttää näiden perusoikeuksien kunnioitusta niin omilta jäseniltään kuin naapureiltaankin. Ilman unionia ei olisi eurooppalaisia minimipalkkamääräyksiä, kuluttajan asema olisi heikompi, opiskeluja työntekomahdollisuudet olisivat vain rikkaiden oikeuksia ja vakuutuksenottajan, piensijoittajan tai pankkisäästäjän kuluttajansuoja olisi kunkin maan kansallisesta lainsäätäjästä riippuvaiset. Tällaisesta linjauksesta syntyy hallituksen Eurooppa-politiikan uskottavuudelle vahva sisäinen jännite. Hallituksen eriseuraisuus tulee ilmi, kun ensi keväänä on Euroopan kehitykselle tärkeät EU-vaalit. Eurooppaa-vaaleista on tulos ennätystärkeät, aidot linjavaalit, joissa kansalaiset antavat suunnan tuleville päätöksille. Unionia ei pidä koossa yksin geopoliittinen tehtävä. Kyse on yli 400 miljoonan ihmisten arjen asioista. de_28092023_24.indd 27 de_28092023_24.indd 27 20.9.2023 11.10 20.9.2023 11.10. 27 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT S uomi on saanut hallituksen, jossa keskeinen hallituspuolue julistaa Suomen EU-eron olevan puolueen pitkän ajan tavoite. Vähitellen unionista on tullut merkittävä turvallisuusyhteisö; tänään EU suojaa jokaista jäsentään ulkopuoliselta aggressiolta ja vaikuttamiselta. Hallituspuolueet ovat ikään kuin samassa junassa, mutta yksi puolue ilmoittaa junan määräasemaksi paluun kaukaiselle lähtöasemalle. Eteenpäin vai taaksepäin EUROOPPAVAALEISTA ON TULOSSA ENNÄTYSTÄRKEÄT, AIDOT LINJAVAALIT. Puuttuessaan johdonmukaisesti Unkarin oikeusvaltiorikkomuksiin EU tekee sitoumuksistaan uskottavan ja vaikuttavan. Jotta äänemme maailmalla kuuluu, on ulkopolitiikassa aika siirtyä määräenemmistöpäätöksiin nykyisen yksimielisyysvaatimuksen sijasta
Tirinen försäkrar att hen alltid hör av sig till den som tar kontakt, trots att de inkommande samtalen ibland överlappar varandra. När sommarjobbaren kontaktar infon svarar Tirinen på sommarjobbarens frågor och handleder vid behov vidare, till exempel i sådana fall där det finns skäl att sommarjobbaren kontaktar rättshjälpen. Text och bild Jonatan Wikström D en här sommaren har det varit Vee Tirinen som har hjälpt sommarjobbarna med sina frågor. – Frågorna som kommer in varierar väldigt mycket men några ämnen upprepar sig. Man behöver alltså inte vara medlem i facket. – De flesta unga tar kontakt via Whatsapp, vilket är förståeligt eftersom det är en bekant kommunikationsväg för dem, säger Tirinen. – Det kan uppstå situationer där någon får veta att hen är egenföretagare först när hen blir sjuk och inte kan komma in på jobbet. Pidempi versio on julkaistu 28.8. Tirinen lägger dock märke till att det i år har varit vanligt med sommarjobbare som blir anställda som egenföretagare på uppdragsförhållande. Tirinen berättar dock att åldersspannet har varit stort. Tirinen rekommenderar dock att man alltid ser till att få ett skriftligt avtal. – För många kommer det som en överraskning att även ett muntligt avtal är bindande, berättar Tirinen. De flesta som hör av sig är omkring 18–24 år. Sommarjobbar-infon är öppen för alla oavsett ålder. Tirinen studerar juridik på Östra Finlands universitet och trivs med att få hjälpa sommarjobbare i arbetsrelaterade frågor. I HURDANA frågor hör sommarjobbare av sig. Sommarjobbar-infon betjänar på finska, svenska och engelska. Tirinen glädjer sig över att även föräldrarna hör av sig och hjälper sina barn att ta kontakt. arbetarbladet.fi:ssä. Årets sommarjobbarrådgivare Vee Tirinen berättar hur sommaren har gått. Tirinen försäkrar att alla som har hört av sig på svenska eller engelska också har fått svar på sitt eget språk. 28 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Man kan ta kontakt via Whatsapp, telefonsamtal eller skicka in sin fråga via ett formulär på kesaduunari.fi. Tanken med tjänsten är att tröskeln att ta kontakt ska vara låg och att vem som helst ska få ta kontakt. Den yngsta som har hört av sig har varit 13 år medan den äldsta har varit 62 år gammal. sommarjobbare = kesätyöntekijä tjänst = palvelu tröskel = kynnys uppdragsförhållande = toimeksi antosuhde sjukersättning = sairauspäiväraha sommarjobbssedlar = kesätyö setelit personaluthyrningsföretag = henkilöstöpalveluyritys servicebranschen = palveluala semesterersättning = lomakorvaus arbetsintyg = työtodistus Ordlista Sommarjobbares frågor Fackcentralerna FFC, Akava och STTK:s gemensamma sommarjobbar-info har som vanligt betjänat sommarjobbare i arbetsrelaterade frågor i sommar. I början av sommaren gick linjen het med frågor som gäller arbetsavtalet. Många unga tror att de har ingått ett helt vanligt arbetsavtal och att de kan förvänta sig samma rättigheter som en vanlig arbetstagare. De flesta frågor handlar om lön, arbetstid och arbetsavtal. Hur går det till. de_28092023_28.indd 28 de_28092023_28.indd 28 18.9.2023 15.36 18.9.2023 15.36
– I sådana situationer måste man antingen tillhöra facket eller anlita en egen jurist, och man kan ju föreställa sig vilka alternativ en 18-åring har möjlighet till. Tirinen berättar att det är vanligt med inställda turer och tvister om lönen, till exempel obetalda lönetillägg. – När sommarjobbet tar slut lönar det sig att granska lönespecifikationerna för hela sommaren och jämföra dem med det egna avtalet för att försäkra att du har fått rätt lön med tillägg, säger Tirinen. Tirinen berättar att många ungdomar har varit överraskade över att arbetsskyddsförvaltningen inte reder ut tvister som gäller lön och uppmuntrar därför sommarjobbare att gå med i facket. Hen får inte ens ingå ett arbetsavtal på egen hand men ändå hade de lagat ett sådant avtal åt den här personen. – En sommarjobbare som tog kontakt i ett sådant ärende var 14 år. Tirinen berättar att det finns problem inom alla branscher, men att de flesta som tar kontakt med sommarjobbar-infon jobbar inom servicebranschen. Kolla också upp att semesterersättningen faktiskt stämmer överens med ditt avtal. Tirinen bekymrar sig över att så unga personer råkar ut för det här. – Det kan förstås bero på att det är många sommarjobbare inom branschen, men så finns det faktiskt mycket problem inom den branschen. Istället för att anställa arbetstagaren för hela den period som arbetstagaren jobbar för företaget behandlas varje arbetspass som ett enskilt arbetsförhållande. – När direktiven kommer från en offentlig instans är det många, särskilt små arbetsgivare, som inte tänker på att dubbelkolla informationen. Som egenförtagare är man inte berättigad till sjukersättning. 29 Demokraatti De flesta frågor handlar om lön, arbetstid och arbetsavtal. – Jag hoppas jag har fått många nya unga medlemmar till facken, tillägger Tirinen och skrattar glatt. I slutändan är det sommarjobbaren som får lida. Till sist uppmuntrar Tirinen sommarjobbare att be arbetsgivaren om ett arbetsintyg. – För det andra är det bra att kolla i samband med den sista lönen att du har fått semesterersättning ifall du har intjänat semesterlön. Ett annat problem som har framkommit under sommaren är att sommarjobbssedlar har använts på fel sätt, vilket bland annat har lett till att sommarjobbare har fått mindre lön än de egentligen borde få. – Det kan vara första någon är ute i arbetslivet och sommarjobbaren kan bli kvar med en ganska obehaglig känsla efter sitt första jobb, säger Tirinen. Tirinen berättar att sådana avtal har gjorts åt väldigt unga sommarjobbare. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi de_28092023_28.indd 29 de_28092023_28.indd 29 18.9.2023 15.37 18.9.2023 15.37. Tirinen berättar att hen har varit i kontakt med Helsingfors stad och gett råd om hur staden kunde förtydliga direktiven om sommarjobbssedlar. Hen påpekar att det här är sådana saker som till och med vuxna kan ha svårt att förstå sig på. I sådana situationer har arbetsgivaren kunnat ställa in överrenskomna arbetspass utan arbetstagarens medgivande. EN SAK som Tirinen upplever att är särskilt oroväckande är när vissa arbetsgivare använder personaluthyrningsföretag för att kringgå lagstiftningen i fråga om inställda arbetsturer
Kun tarkastellaan lähemmin demokratian eri osatekijöitä EU:ssa, kaikista EU-kansalaisista 70 prosenttia ja suomalaisista 84 prosenttia on tyytyväisiä puolueettomiin vaaleihin. Kaikista unionikansalaista tyytyväisiä perusoikeuksien kunnioittamiseen oli 66 prosenttia, suomalaisten kohdalla luku oli 85 prosenttia. TALOUS EU-kansalaisen suurin huoli Euroopan parlamentin kesäkuussa julkistaman, viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kasvanut koko unionissa ja siis myös Suomessa vuoden 2019 vaalien jälkeen. Kansalaiset EU-maissa ovat historiallisen kiinnostuneita unionin toiminnasta ja sen suosio on ennätyksellisen korkealla nyt, yhdeksän kuukautta ennen seuraavia EU-vaaleja. Ukrainan sota on myös herättänyt näkemään EU:n merkityksen aikaisempaa kirkkaammin. Kaikista vastaajista noin 71 prosenttia piti EU:n vaikutusta elämäänsä merkityksellisenä ja lähes viidennes eli 18 prosenttia piti EU:n toide_28092023_30.indd 30 de_28092023_30.indd 30 18.9.2023 11.48 18.9.2023 11.48. Myös aikaisempi kritiikki EU:n epädemokraattisuutta vastaan on hieman vaimentunut: Kaikista eurooppalaisista 54 ja suomalaisista 68 prosenttia on nyt tyytyväisiä siihen, kuinka demokratia EU:ssa toteutuu. Tärkeimpinä EU:n tehtävistä nähdään demokratian puolustaminen, ihmisoikeuksien suojeleminen ja sananvapauden turvaaminen. 30 Demokraatti EUROOPAN UNIONI Tyytyväisyys Euroopan unioniin on ennätyksellisen korkealla vajaa vuosi ennen EU-vaaleja. Kansalaisten mielestä EU:lla on ollut vuonna 2019 käynnistyneellä vaalikaudella erittäin merkityksellinen, jopa johtava rooli niin koronakriisistä selviämisessä kuin reagoimisessa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Sananvapauteen ollaan koko unionin tasolla 70-prosenttisesti tyytyväisiä ja Suomen vastaava luku oli 83 prosenttia. Valtaosa EU:n kansalaisista on hyvin tietoisia siitä, kuinka paljon Euroopan unioni vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä. Teksti Mika Horelli / Kuva Getty Images E U-kritiikistä on tullut yhä hampaattomampi keino poliittisten irtopisteiden keräilyssä, vaikka varsinkin kansallismieliset populistit kaikkialla Euroopassa ovat vuosikausia pyrkineet haravoimaan poliittista kannatusta kritisoimalla Euroopan unionia epädemokratian kehdoksi ja Brysselistä on tullut heille byrokratian synonyymi
Suomalaisista 55 prosenttia oli tyytymättömiä Suomen hallituksen ratkaisuihin elinkustannuskriisin helpottamiseksi, ja 52 prosenttia puolestaan tyytymättömiä EU:n toimiin asian ratkaisemiseksi. Vastaajista 57 prosenttia ei ole tyytyväisiä siihen, mitä EU on tehnyt tilanteen helpottamiseksi. Lisäresurssit käytännössä tarkoittavat lisää suomalaisia virkamiehiä niin Brysseliin kuin EU-lainvalmisteluun Suomeenkin. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Ohjelmassa listataan muun muassa, että ”hallitus sitoutuu Suomen EU-vaikuttamisen ja ennakkovaikuttamisen tehostamiseen sekä kannanmuodostuksen nopeuttamiseen” ja että ”hallitus laatii vuosittaisen, konkreettisen EU-vaikuttamisstrategian Suomen edun kannalta keskeisistä EU-kysymyksistä”. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 26 376. Tutkimusyhtiö Kantar teki Eurobarometri-tutkimuksen viime maaliskuussa kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kokoomus sai myös hallitusohjelmaan kirjauksen Suomen vaikuttavuuden lisäämiseksi EU:n päätöksenteossa. Suomalaiset nostivat etusijalle demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen (46 %), EU:n puolustuksen ja turvallisuuden (40 %), ilmastonmuutoksen torjunnan (35 %) sekä talouden tukemisen ja uusien työpaikkojen luomisen (34 %). de_28092023_30.indd 31 de_28092023_30.indd 31 18.9.2023 11.48 18.9.2023 11.48. Puolet kaikista eurooppalaisvastaajista katsoi elintasonsa laskeneen ja odotti sen laskevan edelleen vuonna 2024. EU-KANSALAISILLE TÄRKEINTÄ ON KÖYHYYDEN JA SOSIAALISEN SYRJÄYTYMISEN TORJUNTA. VAIKKA UNIONIIN ollaan historiallisen tyytyväisiä, kaikki ei ole yhtä juhlaa. 31 Demokraatti mien vaikutusta omaan elämäänsä ”erittäin suurena”. Se vaatisi Suomelta lisää resursseja samaan aikaan kun hallitus valmistelee historiallisen suuria menoleikkauksia. On toinen asia, kuinka tämä hallitusohjelmaan kirjattu EU-päätöksenteon ennakkovaikuttavuuden lisääminen käytännössä toteutetaan. Suomalaisvastaajista 34 prosenttia kertoi elintasonsa laskeneen, minkä lisäksi 30 prosenttia odotti sen laskevan ensi vuonna. Tämän jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulivat kansanterveys (33 %), ilmastonmuutoksen torjunta (31 %) sekä talouden tukeminen ja uusien työpaikkojen luominen (31 %). Suomessa kokoomus ehdotti EU:n kiistellyn ennallistamisdirektiivin käsittelyn yhteydessä keväällä ryhtiliikettä suomalaisen EU-päätöksenteon tehostamiseksi niin, että olisimme aikaisempaa useammin riittävän ajoissa muotoilemassa unionin politiikkaa paremmin Suomen etujen mukaiseksi. Vastaavasti suomalaisista 74 prosenttia koki, että EU:n toimet vaikuttavat merkittävästi arkielämään ja viidentoista prosentin mukaan EU:n toimien vaikutus on erittäin suuri. Kyselyyn osallistuneet EU-maiden kansalaiset halusivatkin, että Euroopan parlamentti asettaa tulevaisuuden ratkaisuissaan etusijalle köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan (38 %). SAMAAN AIKAAN kun kansalaisten usko unionin toimintaan ja sen tuottamaan hyötyyn näyttää olevan kasvussa, niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa pohditaan keinoja, jolla unionin päätöksentekoon voitaisiin vaikuttaa nykyistä proaktiivisemmin perinteisen reaktiivisuuden ja jälkikritiikin asemesta. Tämä myös lisää konkreettisiin ratkaisuihin kohdistuvia odotuksia: Kaikista vastaajista lähes kaksi kolmasosaa eli 65 prosenttia on tyytymättömiä siihen, miten heidän kotimaansa on pyrkinyt ratkaisemaan elinkustannuskriisin. Tyytymättömimpiä vastaajat ovat erityisesti disinformaation ja korruption torjuntaan
Professori, tutkija, yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja, tietokirjailija. Niina Junttilan roolit ovat monet. 32 Demokraatti KASVO YKSINÄISTEN YMMÄRTÄJÄ Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila tarkentaa tutkijan katseensa yksinäisyyden moniin kasvoihin. de_28092023_32.indd 32 de_28092023_32.indd 32 20.9.2023 9.48 20.9.2023 9.48. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen H elsingin keskustakirjasto Oodi sykkii syyskuisena tiistaina kohtaamisia ja tapaamisia, iloa ja naurua, pikkulasten itkua, kiliseviä kahvikuppeja ja lattiaa vasten rahisevia tuoleja. Oodissa pirskahtelevan arkisen seurustelun ja sosiaalisen hälyn ympäröimänä Demokraatti tapaa kasvatuspsykologian professori Niina Junttilan, yksinäisyyden tutkijan. Helsinki elää koronanjälkeistä arkeaan; sosiaalisen touhukkuuden ja meluisuuden alla 32 Demokraatti vallitsee silti toinen, hiljaisempi pandemia, joka tutkijoiden mukaan pahentui, mutkistui ja syveni koronarajoitusten aikana: yksinäisyyden pandemia
de_28092023_32.indd 33 de_28092023_32.indd 33 20.9.2023 9.48 20.9.2023 9.48. 33 Demokraatti 33 Demokraatti LÄHES 1,4 MILJOONAA IHMISTÄ SUOMESSA KOKEE ITSENSÄ YKSINÄISEKSI JOKO AINA TAI SUURIMMAN OSAN AIKAA
Yksinäisyys heijastuu laajasti kaikkeen sosiaalija terveydenhuoltoon mukaan lukien psykiatriaan, perusterveydenhuoltoon ja moniin viimesijaisiin palveluihin, Junttila kuvaa. Junttilan yksinäisyyttä käsittelevä, suurelle yleisölle suunnattu tietokirjatuotanto on jo trilogian laajuinen. Alan tutkijat sekä sosiaalija terveysalan ammattiauttajat tuntevat yksinäisyyden olemuksen ja sen moninaiset kielteiset vaikutukset vanhastaan. työskentelee Kasvatuspsykologian professorina Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella ja Sote-Akatemiassa sekä kasvatustieteen professorina Jyväkylän yliopiston Psykologian ja kasvatustieteiden tiedekunnassa . Tilastokeskuksen tuore kyselytutkimus kertoo, että lähes 1,4 miljoonaa ihmistä Suomessa kokee itsensä yksinäiseksi joko aina tai suurimman osan aikaa. toiminut myös Turun yliopistolla muun muassa tutkimusasioiden päällikkönä sekä erilaisissa tutkimustehtävissä Kasvatustieteiden, Yhteiskuntatieteiden ja Lääketieteen tiedekunnissa vuodesta 1999 alkaen . Yksinäisyys näkyy aivojen ja hermoston toiYKSINÄISTEN VANHEMPIEN LAPSET EIVÄT OLE OIKEIN MITÄÄN MUIDEN SILMISSÄ. Sosiaalinen yksinäisyys liittyy ystävien määrään, kun taas emotionaalinen NIINA JUNTTILA . Yksinäisyys koskee monia, koko yhteiskuntaa; sen seuraukset ovat pahimmillaan hyvin vakavat ja ne ulottuvat kauas, jopa sukupolvien yli. Suomessa mallia otetaan etenkin Iso-Britannian strategiasta, mutta Suomen oloihin sovittaen. JUNTTILA HAVAINNOLLISTAA yksinäisten määrää ja yksinäisyyden vaikutuksia hätkähdyttävin luvuin. Perheeseen kuuluu puoliso sekä aikuinen poika . Tutkimukseen vastasi 4,5 miljoonaa Suomessa asuvaa ihmistä. – Yksinäisyydestä johtuvat kulut ovat valtavia. Junttila toteaa, että pitkittyessään yksinäisyyden seuralaisiksi tulevat usein ahdistuneisuus, masennus ja itseinho tai jopa itsetuhoisuus ja viha muita ihmisiä kohtaan. asuu Naantalin saaristossa sekä Helsingin Kalliossa. Monissa tutkimusaineistoissa nousee esimerkiksi hyvin esiin emotionaalisen ja sosiaalisen yksinäisyyden ero, jota Junttila oivaltavasti kuvaa myös uusimmassa kirjassaan Yksinäisyyden monet kasvot (Tammi 2022). Vuonna 2015 ilmestyi esikoisteos Kavereita nolla: lasten ja nuorten yksinäisyys (Tammi) sekä nelisen vuotta sitten julkaistu Kaiken keskellä yksin: aikuisten yksinäisyydestä (Tammi). de_28092023_32.indd 34 de_28092023_32.indd 34 20.9.2023 9.48 20.9.2023 9.48. Psykologiaa, aivotutkimusta sekä laajoja seuranta-aineistoja yhdistävä tutkimus saattaa lähivuosina tuoda lisää tietoa esimerkiksi siihen, voiko kroonistunut yksinäisyys jopa pysyvästi muuttaa aivojen toimintoja tai joitakin hienovireisiä aivorakenteita. VIIME VUOSINA tutkimuksen kautta on vahvistunut ja lisääntynyt tieto siitä, että tahaton yksinäisyys vastaa fysiologisilta seurauksiltaan kroonista kipua. Iso-Britanniassa tehdyn laskelman mukaan jokainen yksinäinen saa aikaan 11 300 euron vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle. Junttila iloitsee siitä, että viime aikoina myös osa päättäjistä on havahtunut yksinäisyyden ongelmiin. Kysymys siitä, mikä tai mitkä tekijät yhdistävät yksinäisiä saa Niina Junttilan mietteliääksi. vapaa-aikanaan tykkää kirjojen kirjoittamisesta, puutarhatöistä, luonnossa liikkumisesta, kahviloissa ja takan äärellä istumisesta sekä ystävänsä kanssa perustamansa Lähde-verkoston aktiivitoiminnasta. minnassa esimerkiksi kohonneina stressihormoni kortisolin pitoisuuksina aivokuorella. Vastaava yksinäisyyden strategiaohjelma on vain Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. toimi vuosina 2019– 2023 opetusneuvoksena Opetushallituksen Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikössä . Yksinäisyyden aiheuttaman inhimillisen tragedian hintaa ja luonnetta niin yksittäiselle ihmiselle kuin hänen omaisilleen voi vain arvailla. Yksinäisyys on kaikkineen hyvin monimuotoinen, mutkikas ja vivahteikas ilmiö. syntynyt Uudessakaupungissa vuonna 1973 . Samaisen päivän aamuna eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin – ulossulkemisen – vähentämisen työryhmä päätti, että Suomessa aletaan rakentaa ja kehittää kansallista yksinäisyysstrategiaa. johtaa laajaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right to Belong – oikeus osallisuuteen tutkimuskonsortiota (2022–2028), jossa etsitään poikkisektoriaalisia keinoja yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseen . 34 Demokraatti D-KASVO Tapaamisen päivä on haastattelun pääteemamme, yksinäisyyden, kannalta merkittävä
– Yksinäisten vanhempien lapset näyttäisivät muodostavan lapsiryhmän, jota voisi kutsua näkymättömiksi ninneiksi. Yksinäisyyttä kokevat lapset näyttävät jakaantuvan alaryhmiin sen mukaan, mikä heidän sosiaalinen kyvykkyyteensä on; tutkimuksessa sitä mitataan sosiaalisen kompetenssin mittariksi kutsutulla tarkastelutavalla. Yksinäisillä vanhemmilla on todennäköisimmin yksinäisiä lapsia, Junttila sanoo. Keskimäärin ottaen poikien ja miesten kokema yksinäisyys painottuu usein emotionaalisena, tytöillä ja naisilla sosiaalinen yksinäisyys on yleisempää. – Yksi tutkimuksessa esiin noussut ryhmä on ne yksinäiset lapset, jotka ovat yhteistyötaitoisia eivätkä häiritseviä ja sitten on täysin toisin päin käyttäytyvien yksinäisten lasten ryhmä. de_28092023_32.indd 35 de_28092023_32.indd 35 20.9.2023 9.48 20.9.2023 9.48. 35 Demokraatti yksinäisyys tunteen laatuun. He eivät ole oikein mitään muiden silmissä. He ikään kuin katoavat ja häviävät taustalle. Yksi hankkeen osatutkimuksista seuraa lapsia ja heidän perheitään äidin raskausajan puolestavälistä aina lapsen yläasteikään. Niin tämän kuin monien muidenkin tutkimuksien perusteella voi nähdä ainakin yhden toistuvan nimittäjän, eräänlaisen yksinäisyyden kaavan. Kattavan tutkimuksen koko seuranta-ajalta on tutkittu perheiden, äitien ja lasten yksinäisyyttä, onnellisuutta, sosiaalisia suhteita, on mitattu kortisolitasoja sekä yhdistetty, verrattu ja analysoitu hyvin monenlaisia tutkimusaineistoja. – Tutkimusaineistossa näkyy yksinäisyyden periytyvyys, valitettavasti. TURUN YLIOPISTON, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisessä Hyvän Kasvun Avaimet -tutkimushankkeessa seurataan muun muassa kattavasti äitien, isien ja lasten perhedynamiikkaa sekä yksinäisyyttä
36 Demokraatti YKSINÄISYYS VOI vaikuttaa myös yhteiskunnan sisäiseen turvallisuuteen. Hän tuo haastattelussa ja kirjoissaan esiin sen, että yksinäisyys koskee kaiken ikäisiä ja kaikkia sukupuolia. Viha voi kohdistua kollektiivisesti ja valikoimatta muita ihmisiä kohtaan. Yksinäisyydellä on monet kasvot ja muodot, jotka ovat enimmäkseen piilossa. JUNTTILA KERTOO kirjoissaan yksinäisistä ja yksinäisyyden kokemuksista monin kuvaavin, koskettavin ja ajattelua käynnistävin esimerkein. Näin Junttila lainaa pojan kertomaa Kavereita nolla -teoksessaan: ”Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Yksinäisyys ei yleensä näy millään tavoin päällepäin. – Esimerkiksi vankilatutkimuksissamme näkyi, että ihmisiin kohdistuneista rikoksista tuomiota istuvat vangit olivat aiemminkin kokeneet enemmän yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta kuin ne vangit, joiden rikos oli kohdistunut aineellisiin asioihin, kuten omaisuuteen, talouteen tai liikenteeseen. Monesti väkivallantekoihin päätyvät yksinäiset, vihaiset nuoret miehet. Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne voivat toimia merkittävinä laukaisevina taustatekijöinä esimerkiksi kouluampumisissa. Mä luulen, ettei D-KASVO YKSINÄISILLÄ VANHEMMILLA ON TODEN NÄKÖISIMMIN YKSINÄISIÄ LAPSIA. Junttila kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka koki olevansa kuin ilmaa muille. Vuosia kestänyt yksinäisyys kykenee pahimmillaan saamaan yksinäisen vihaiseksi ja katkeraksi. Ylimalkaan on yksinäisyys muhevaa kasvualustaa myös erilaisille poliittisille ja muille ääriliikkeille. de_28092023_32.indd 36 de_28092023_32.indd 36 20.9.2023 9.48 20.9.2023 9.48
Sitä harjoitetaan niin korkeaa osaamista vaativilla, rajusti kilpailluilla aloilla ja työympäristöissä kuin virastoissa, toimistoissa ja tehdassaleissa. mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. – Ostrakismi on tosi tehokas keino, jos työelämässä haluaa syrjäyttää jonkun tai saada hänet jäämään pois muiden seurasta tai jopa irtisanoutumaan. de_28092023_32.indd 37 de_28092023_32.indd 37 20.9.2023 9.48 20.9.2023 9.48. Ostrakismi vaikuttaa kielteisellä tavalla paljon enemmän kuin työntekijän suora haukkuminen. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. – Meidän kaikkien olisi hyvä rakentaa yhteisöllisyyttä. – Harvoin on yhtä helppoa ja selvää syytä sille, miksi joku kokee yksinäisyyttä tai jää ulkopuolelle. 2 Pitää kiinni omista tutkimusintresseistä, vaikka ne eivät aina työyhteisön mielestä ole omaan tieteenalaan sopineetkaan. – Nuoret kokevat ostrakismia Suomessa jonkin verran enemmän kuin vanhemmat työntekijät. 3 TÄRKEINTÄ 3 Luottaa siihen, että asiat tulevat kyllä järjestymään, oli tilanne sitten kuinka paha tahansa. Vain ihmisen mielikuvitus rajoittaa ostrakismia, joten pahimmillaan se kukkii myrkyllisenä ja monenlaista vahinkoa ihmisille ja heidän yhteisöilleen aiheuttaen. Kun taas joku sivuuttaa ja sulkee ulos, ihminen saattaa ajatella sen johtuvan itsestään. Ostrakisoitu ihminen suljetaan monesti ulos muiden seurasta hienovireisin sosiaalisin keinoin: sivuuttamalla, mitätöimällä, elein, äänenpainoin ja ilmein. Kun nyt just kävi niin.” Junttila toteaa yksinäisyyden olevan tutkijoillekin englanninkielistä termiä lainaten wicked problem, viheliäinen pulma, johon ei ole yhtä ratkaisua, kuvausta tai selitystä. Ostrakismin kohdetta ei pyydetä mukaan lounaalle, hänen palaveri-ideoitaan ei kuunnella, ne sivutetaan tai joku muu esittelee ne myöhemmin omina ideoinaan, kun aikaa on mennyt riittävästi ja idean alkuperäisen esityksen hetki ja yhteys on kaikilta unohtunut. Hän alkaa ajatella, että minussa on joku vika ja minä tein väärin. Sosiaalialan järjestö HelsinkiMission alustavien selvitysten mukaan 20–30 prosenttia työntekijöistä on kokenut jonkinasteista ulos sulkemista työpaikoillaan. Tiedän. Tai no. Myöskään urheiluja muut seurat, koulut tai edes päiväkodit eivät ole ostrakismista vapaita. JUNTTILAN TIETOKIRJAN nimeä lainaten voi todeta, että myös yksinäisyyteen hyvin läheisesti liittyvällä ilmiöllä, ostrakismilla, on monet ja muuntuvat kasvot. Ostrakismin jana asettuu leveälle ja sekin koskettaa yksinäisyyden tapaan kaikenikäisiä. Joillakin ammattialoilla tai työpaikoilla ostrakismi on todellinen ongelma, joka saattaa johtaa sen kohteeksi joutuneen masennukseen, irtisanoutumiseen tai loppuun palamiseen. Jotta esimerkiksi lasten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä saisi sekä yhteiskunnallisena että yksilöllisenä ongelmana paremmin ratkaistua, tulisi Junttilan mielestä erityisesti aikuisten havaita yksinäisyys nykyistä selvemmin ja toimia rohkeammin. 37 Demokraatti 1 Tulla äidiksi jo nuorena, vaikka meillä molemmilla oli vielä opinnot kesken ja taloudellinen tilanne sen mukainen. Junttilan mukana ostrakismi on sosiaalista väkivaltaa, jossa yhteisö tai yksittäinen sosiaalinen ryhmä sulkee yhden tai useamman jäsenistään ulkopuolelle. – Jos kyse on sanallisesta satuttamisesta, muutkin kuulevat sen ja ymmärtävät sen olevan väärin. Päinvastoin ulos suljettu voidaan leimata luulosairaaksi tai yliherkäksi. On tärkeä voimistaa sellaista kulttuuria, että ei ole oikein jättää ketään ulkopuolelle. – Yhdysvaltalaistutkimus osoitti ostrakismin heikentävän työn tulosta ja sen, että usein ostrakismin kohteeksi joutunut jää pitkälle sairauslomalle. Yhdysvalloissa tehty laaja tutkimus osoitti, että tutkituista työntekijöistä 70 prosenttia oli joutunut suoranaisen ostrakismin kohteeksi työpaikoillaan. SUOMESSA ON tähän mennessä tutkittu varsin vähän ostrakismin yleisyyttä työelämässä. TAHATON YKSINÄISYYS VASTAA FYSIOLOGISILTA SEURAUKSILTAAN KROONISTA KIPUA. Junttila korostaa, että kyse oli tutkimuksen mukaan enemmästä kuin yksinomaan satunnaisesta työpaikkakiusaamisesta. Ostrakismin sosiaalisen pelin monet kasvot ovat salakavalat ja sen kohteeksi joutuneen on usein vaikea tai mahdoton osoittaa vääryyttä
Syrjivän puheen nollatoleranssin on tärkeää yltää kaikille tasoille ja esimerkin voimana ennen kaikkea päättäjiin, joilla on erityinen vastuutehtävä vaalia yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. RASISMI ON vakava ilmiö. 14 prosenttia maapallon ihmisistä siis elää tavalla tai toisella sotaisan konfliktin keskeyttämää elämää. Tässä konfliktien sukupolviketjussa epävakauden syntymekanismit toistavat aina joiltain osin toisiaan. JULKINEN KESKUSTELU rasismista ja syrjivästä puheesta on ollut tärkeä erityisesti siksi, että valtarakenteista käsin näillä on erityisen vakava vaikute, jolle mekään emme ole täysin immuuneja. SAMALLA HISTORIAN synkeät sodat muistuttavat, että maailmassa on kuohunut ennenkin. de_28092023_38.indd 38 de_28092023_38.indd 38 18.9.2023 14.56 18.9.2023 14.56. Päinvastoin näistä on tarpeen pitää erityisen tiukasti kiinni. Pienelle sodasta ja sisäisistä jakolinjoista toipuvalle maalle kaikkien mukana pysyminen on ollut hyvinvointiloikan taktisen pelikirjan avaintekijä. Sen muuttuminen hyväksyttäväksi on vakavuudessaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta niin merkittävä, että julkilausumista on nopeasti siirryttävä konkreettisiin toimenpiteisiin ja tekoihin. Maailmassa kuohuu, ja miljardi on lohduttoman paljon. Sodissa, konflikteissa ja synkimmissä ihmisyyden erittelyetapeissa toiseus on laajentunut harvojen ajattelusta ja toimesta monien hyväksymäksi todeksi. SUOMI ON omien sotiensa jälkeen rakentunut omaksi, tilastollisesti maailman onnellisimmaksi menestystarinakseen yhdenvertaista ja yhtenäistä yhteiskunnallista pohjaa vaalimalla. RASISMIKESKUSTELUN ÄÄNETTÖMIN OSAPUOLI ON OLLUT SYRJINTÄÄ KOKEVAT IHMISET. KESÄN JA alkusyksyn rasismikeskustelun äänettömin osapuoli ovat olleet rasismia ja syrjintää kokevat. Heidän äänelleen on nyt suuri tilaus rasismin ja syrjinnän purkutalkoissa. Siksi hallituksen tiedoksiannollakin on erityisen suuri painoarvo, vaikka sanojen jälkeen tarvitaankin aina ennen kaikkea tekoja. S odan ja konfliktin arvioidaan vaikuttavan yli miljardin ihmisen elämään joko konfliktialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Sotaa käydään valtioiden välisesti Ukrainassa ja maan sisäisesti esimerkiksi Etiopiassa ja Myanmarissa. Heille rasismi ei ole teoreettinen tai aatteellinen argumentti vaan pahimmillaan jokapäiväinen ja myös rakenteellisesti syrjivä kokemus. 38 Demokraatti Sotaan eriarvoistumista vastaan KOLUMNI Annu Lehtinen annu.lehtinen@pakolaisapu.fi Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja. Siksi Suomen kesää ja alkusyksyä leimannut rasismikeskustelu ja ennen kaikkea hallituksen vastine yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden tiedonantona on ollut äärimmäisen tärkeä. Tämän aikamme konfliktien ja historian synkeimpien ajanjaksojen ensimmäiset lähes huomaamattomat siemenet on kylvetty eriarvoistavana puheena ja ihmisyyden häpeällisimpien sinfonioiden alkusoinnut soitettu säätämällä eriarvoistavia lakeja. Yhdenvertaisuuden periaatteesta ja kaikkien ihmisten jakamattomasta yhdenvertaisesta arvosta ja oikeuksista ei haastavinakaan aikoina pidä irrottaa otetta
Meillä on kova maailmanparannuksen polte. Vanhempani ottivat minut jo lapsena mukaan rauhanmarsseille ja ajankohtaisista asioista juteltiin kotona yhdessä. Innostuva ja aikaansaava äitini on tehnyt koko työuransa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi täällä Helsingin kaupungilla. En kuitenkaan kadota luottamustani ja toivoani siihen, että asioihin pystyy vaikuttamaan, ja että maailma muuttuu kyllä parempaan suuntaan. Molemmat mummoni olivat evakkoja ja olivat olleet lottina. Isäni puolelta olen varatuomari-Laisaari kolmannessa polvessa. Meillä ei hirveästi niistä asioista suvun kesken puhuttu. Poliittinen vaikuttaminen on suvustani lähtöisin. 39 Demokraatti Johanna Laisaari 49-vuotias Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari P eilistä katsoo tänä päivänä takaisin sekoitus omia vanhempiani. Olen myös ammatillisesti vanhempieni hybridi. Omassa ammatissani, vaikuttamistyössä ja vapaaehtoistyössä ovat aina olleet keskiössä lapsen oikeudet. Toinen joutui evakkoon jo nuorena tyttönä, 18-vuotiaana, ja toinen vähän vanhempana. Olen tunnetusti isäni näköinen ja äitini tyylinen. Kyllä peilistä näkyy maailmanparantajaa. Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta välillä olen vähän kärsimätön. Se oli vähän sellaista karjalaista meininkiä, että ”ilo pintaan vaikka syrän märkänis”. Rauhanaatteeni tausta on rakentunut jo lapsuudenkodissani. Ehkä juuri mummojeni taustat muistaen olen aina ajatellut, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja kaikkia on pyrittävä auttamaan. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_28092023_39.indd 39 de_28092023_39.indd 39 19.9.2023 9.56 19.9.2023 9.56. Välillä vähän innostuneempana – ja välillä vähän väsyneempänä, jos muutoksia ei näy tapahtuvan
Vasta sitten Olli paljasti pilke silmäkulmassa, että elokuvantekijät olisivat Spede Pasanen ja kumppanit. de_28092023_40.indd 40 de_28092023_40.indd 40 20.9.2023 10.47 20.9.2023 10.47. Lisäksi hän oli katsellut nuorempana jonkin verran Speden elokuvia. Teksti Juhana Unkuri / Kuvat Jani Laukkanen Y ellow Filmsin tuottajat Olli Haikka ja Marko Talli ottivat Aleksi Delikourasiin yhteyttä muutama vuosi sitten ja myivät hänelle idean elokuvasta, joka kertoisi elokuvantekijöistä ja heidän välisistä kemioistaan. – Innostuin heti ja lupauduin mukaan. Speden ristiriitaisen luonteen vuoksi tiesin, että elokuvasta tulisi kiinnostava. Alkuperäisen idean mukaisesti lopputuloksena on kuitenkin kertomus elokuvan tekemisestä 1960-luvulla. 40 Demokraatti KULTTUURI SPEDE OLI SHOW-MIES Aleksi Delikourasin ohjaamassa Spedeelokuvassa käsitellään nimihahmon tunnemaisemaa ja tekoja sekä koomikkokumppanusten välisiä kemioita. Hän uskoo joidenkin odottavan, että Spedestä on tehty nyt komedia. DELIKOURAS KERTOO tunteneensa entuudestaan hyvin lähinnä Speden Spelit. – Perehtyessäni niihin lisää tajusin, kuinka taitavia tekijöitä Spede kumppaneineen ovat olleet
41 Demokraatti SPEDE OLI SHOW-MIES de_28092023_40.indd 41 de_28092023_40.indd 41 20.9.2023 10.47 20.9.2023 10.47
Liettuan lisäksi kuvauksia tehtiin luonnollisesti myös Suomessa. – Spede oli niin uniikki ja omalaatuinen henkilö, että hänen tarkka imitoiminen voisi helposti kääntyä sketsiksi tai pilkaksi. – Kun sain 12-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi kameran ja aloin kuvata omia elokuvia kavereiden kanssa, myös tarina alkoi kiinnostaa minua enemmän. SPEDE OLI NIIN UNIIKKI HENKILÖ, ETTÄ HÄNEN TARKKA IMITOIMINEN VOISI HELPOSTI KÄÄNTYÄ SKETSIKSI. Näin meillä oli elokuvantekijöinä myös enemmän vastuuta. Delikourasille oli tärkeää, ettei Spedeä lähdetty imitoimaan eleitä myöten. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut niin elokuvia kuin tv-sarjoja sekä kirjoittanut nuortenkirjoja yksin ja yhdessä äitinsä Kristina Delikourasin kanssa. Hyvä tarina lähtee henkilöstä, joka on kiinnostava ja joka tavoittelee jotakin. Delikourasin ollessa yläasteella YouTube otettiin käyttöön, ja hän alkoi tehdä elokuvia sinne. Vesa-Matti Loirina nähdään Aku Sipola ja Simo Salmisena Mikko Töyssy. 42 Demokraatti KULTTUURI – Elokuvassa on paljon komediallisia sävyjä mutta myös Speden elämän synkempää puolta. – Kuvasimme Spede-elokuvan sekä 35 millimetrin että 8 millimetrin filmille, jotta lopputulos tuntuisi aikamatkalta menneisyyteen, Delikouras luonnehtii. Takavuosikymmeninä elokuvanteossa käytettiin 35 millimetrin filmiä. Delikourasin tekemiä elokuvia katsottiin koulussa, ja hän pohti, miten luokkatovereiden kiinnostusta saa pidettyä yllä tunnin ajan ilman, että heidän katseensa alkaa harhailla. – En halunnut tehdä elokuvia vain itselleni, vaan minua kiinnosti, miten ne otetaan vastaan. – Filmille kuvaaminen pakotti minut muuntamaan ohjauksellista tyyliäni. Henkilön avulla käsitellään teemoja, jotka joko puhuttelevat katsojaa tai sitten eivät, hänen omista kokemuksistaan riippuen. Ere Kokkosta esittää Joonas Nordman ja Speden vaimoa Pirjo Pasasta Minka Kuustonen. – Muutenhan menestyselokuvia tulisi jatkuvasti. Siksi panostimme siihen, että keskitymme enemmän Speden tunnemaisemaan ja tekoihin. Sieltä löytyi paljon rakennuksia, jotka sopivat 60-luvun Suomen kuvaamiseen. ALEKSI DELIKOURAS, 33, on ehtinyt olla monessa mukana. – Omien elokuvien lisäksi tulen toki tekemään jatkossakin paljon käsikirjoituksia. Ja onneksi 8 millimetrin filmikameralla pystyi kuitenkin räiskikoillaan koulussa. Käytännössä kysymys on esimerkiksi siitä, ovatko elokuvan teemat katsojalle ajankohtaisia ja samaistuuko tämä päähenkilön ongelmiin vai pitääkö hän niitä esimerkiksi turhamaisina. – Olin aika vilkas lapsi nuorempana ja minun oli hankalaa keskittyä ja istua paide_28092023_40.indd 42 de_28092023_40.indd 42 20.9.2023 10.47 20.9.2023 10.47. Siitä lähtien tähtäsin kaikissa elämänvalinnoissani tuon asian toteutumiseen. Erityisesti häntä kiehtoi ensi alkuun se, miten niiden erikoistehosteet oli tehty. Kohtauksia ei voitu kuvata varmuuden vuoksi vaan ne oli harjoiteltava hyvin etukäteen. Opiskeleminen tuntui tylsältä, enkä oikein tiennyt, mitä haluaisin tehdä aikuisena. Maskeerauksen ja pukujen avulla hahmoista haluttiin luoda todentuntuisia. Noihin aikoihin tein pyhän päätöksen, että minusta tulisi elokuvaohjaaja. – Samalla osassa niistä oli neuvostoliittolaista tunnelmaa, mitä piti yrittää välttää. – Koska tämä ei ole dokumentti, otimme kuitenkin vapauden tulkita hahmoja omalla tavallamme. Delikourasin mukaan kuvaukset olivat erittäin mielenkiintoiset, sillä ne tehtiin osittain Liettuassa. Jatkossa hän haluaa keskittyä nimenomaan elokuviin. ELOKUVANTEOSSA DIGIKUVAAMINEN alkoi yleistyä 2010-luvulla tultaessa, ja nykyään lähes kaikki elokuvat kuvataan digitaalisesti. Uskon kuitenkin, että ihmisiä kiinnostaa aina eniten toiset ihmiset. Spede Pasasen roolissa nähdään Riku Nieminen. Se pohjautuu Tuomas Marjamäen Spede, nimittäinja Uuno on numero yksi – Turhapuron koko tarina -elämäkertoihin. On myös väistämätöntä, että jokainen näyttelijä tuo hahmoon oman lisänsä. Syyskuun lopulla ensi-iltansa saavan elokuvan ovat käsikirjoittaneet Delikouras ja Antti Heikkinen. mään enemmän materiaalia kuin kalliille 35 millimetrin filmille. Hän kertoo tottuneensa ohjaajana kuvaamaan paljon materiaalia ja rakentamaan kohtaukset leikkauspöydässä. Ohjaaja toteaa, että elokuvien tekeminen on ollut hänen suurin intohimonsa lapsesta asti. Delikourasin mukaan tosielämän henkilöt olivat vahvasti inspiraation lähteenä. Haastavinta oli tietysti se, että elokuva pohjautuu todellisiin henkilöihin. Delikouras kuitenkin rakasti elokuvien katsomista. DELIKOURAS TOTEAA, että tuskin kukaan tietää tarkkaa reseptiä hyvälle käsikirjoitukselle. Ehkä vielä joskus kirjojakin, jos jää aikaa
– Jälkimmäinen tuottaa harvoin hyvää elokuvaa. Mihin Speden erityisyys Delikourasin mielestä perustui. Ainoa mihin pystyy vaikuttamaan on se, tekeekö elokuvan sydämellä vai yrittääkö miellyttää jotakuta muuta. – Uskon, että näin elokuvista saa jollakin tasolla orgaanisempia ja inhimillisempiä. Delikouras kertoo oppineensa hyväksymään ohjaajana sen, että elokuvan onnistumista ei voi kontrolloida. – Onko kaikki merkityksetöntä vai voimmeko itse päättää, millaiset merkitykset luomme asioille. Ohjaan elokuviani myös tästä näkövinkkelistä. OHJAAJANA DELIKOURAS pyrkii olemaan kuvauksissa vahvasti läsnä sekä tarttumaan myös sattumiin ja virheisiin, ja kääntämään ne osaksi tarinaa. Uskon, että hänen julkinen minänsä perustui taitoon käsitellä ihmisiä ja mediaa. – Me ihmiset olemme erikoinen eläinlaji, jos ajattelee millaisia tapoja ja tunteita meillä on. Hän uskoo myös, ettei kukaan pysty olemaan luova pelokkaassa ilmapiirissä. Hänen mukaansa hänen kaikkien elokuviensa ydinkysymys on se, mitä me ihmiset oikeasti teemme tällä planeetalla, ja mikä on elämässä tärkeää. Spede Pasanen toimi tunnetusti suomalaisen viihteen huipulla vuosikymmenten ajan, muun muassa koomikkona, näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana ja tuottajana. – Pyrinkin luomaan kiireettömän tunnel man, jossa saa kokeilla ja pitää hauskaa. Voi tuottaa hetkiä, joita kukaan ei osaisi suunnitella tai käsikirjoittaa. 43 Demokraatti – Onkin mahdotonta tehdä elokuvaa, josta kaikki pitäisivät. Delikouras haluaa tehdä elämän näköisiä elokuvia, joissa saa nauraa ja itkeä, joskus jopa samaan aikaan. – Vain Speden läheiset voivat tietää, millainen hän todella oli. de_28092023_40.indd 43 de_28092023_40.indd 43 20.9.2023 10.47 20.9.2023 10.47. Mutta ainakin hän oli show-mies. Vielä takaisin Spede-elokuvaan
Rafael Wardi: Tartuffe Asko Sarkolan esittämänä, 2017. Villa Gyllenberg, Helsinki – Werner von Hausen, unohdettu klassikko Avoinna 14.1.2024 saakka, ke, la, su 12–17. Arkkitehtuurimuseo, Helsinki – Betoniunelmia Avoinna 15.10. Rafael Wardi: Daavid ja Goljat, 2021. de_28092023_44.indd 44 de_28092023_44.indd 44 18.9.2023 11.50 18.9.2023 11.50. saakka, ti–su 11–18, ke 11–20. 44 Demokraatti KULTTUURI KUVATAIDE Didrichsenin taidemuseo, Helsinki – Rafael Wardi Avoinna 28.1.2024 saakka, ti 11–18, ke 11–20, pe–su 11–18
Ikkuna ja siitä näkyvä maisema on yksi Wardin maalausten toistuvista teemoista. Sehän oli ajan hengen mukaista. Pian hän kuitenkin siirtyi esittävään ilmaisuun ja pysyi sille uskollisena uransa loppuun saakka. Wardin myöhäistuotantoon kuuluu myös Tarja Halosen virallinen muotokuva. Näkymät ovat tuttuja helsinkiläisiä, Lauttasaaresta, Kalliosta, Katajanokalta. Werner von Hausen: Omakuva, 1918. On Wardin teoksissa muitakin värejä kuin keltaista, itse asiassa paljonkin. Monet taiteilijat Pablo Picassosta lähtien ovat tehneet yhteistyötä teatterin kanssa. Tällä kertaa vuorossa on Werner von Hausen (1870–1951), joka on jäänyt paljolti unohduksiin. On mukana myös maalaus, joka näinä aikoi na on ajankohtainen. J. Tämä viittaa Vincent van Goghin tuotantoon mutta tietenkin myös muuhun. Yhtenä virikkeenantajana oli italialainen Giorgio Morandi, joka oli monen muunkin 1950-luvulla esiin nousseen suomalaistaiteilijan esikuva. Wardi aloitti uransa tekemällä abstrakteja maalauksia. Taiteilija kävi usein maalaamassa vaimoaan ja muitakin potilaita. VILLA GYLLENBERGIN taidemuseo on miljöönä kiehtova, ja siellä on myös esillä kiinnostavia näyttelyitä, sekä teemallisia kokonaisuuksia että yksittäisten taiteilijoiden esittelyjä. versio. de_28092023_44.indd 45 de_28092023_44.indd 45 18.9.2023 11.50 18.9.2023 11.50. Wardi kiinnostui alueesta tällä vuosituhannella. 45 Demokraatti Värejä, klassista ajattomuutta ja betonia Teksti Seppo Heiskanen K un ajattelee Rafael Wardin (1928–2021) taidetta, tulee mieleen voimakas keltainen väri ja hehkuva valo. Ehkä on liioittelua sanoa kuten E. Tällainen tilanne ei taida nykyisessä sodassa toteutua pitkään aikaan. Usein ikkunan edessä on varjomainen ihmishahmo selin ikään kuin tarkastelemassa kohdetta yhdessä teoksen katsojan kanssa. Siinä nämä Raamatusta tutut tappelupukarit ojentavat kukan toisilleen. Se on Daavid ja Goljat, josta on olemassa useampikin Betoniarkkitehtuuri saa synninpäästön. Vehmas: ”Wardin teoksissa on Siinain hehkua.” Tällä tuo aikansa merkittävin suomalainen kriitikko viittasi taiteilijan juutalaisuuteen. Näyttelyssä onkin mukana hänen lavasteitaan ja puvustuksiaan. Se on lajinsa parhaita ellei peräti paras. Tosin mistään realismista ei kuitenkaan ollut kysymys; ei-esittävä oli mukana ainakin taustalla. Ne toivat teoksiin dramatiikkaa ja liikkeen tuntua. Wardin puoliso sairastui 1990-luvulla dementiaan ja joutui hoitolaitokseen. Tänä aikana teosten värit tummuivat ja käytössä olivat pasetellivärit. Eläimet, usein hevoset, puuhevosetkin, olivat Wardin suosikkiaiheita
Näyttelyssä on maalauksia näistäkin teemoista. BETONIARKKITEHTUURIA PIDETÄÄN yleisesti ankeana, harmaana ja luotaantyöntävänä. Eivätkä nuo betonilähiöt enää niin kammottavilta näytä. Hänen mielestään ismit vaihtelivat tuhkatiheään, mikä ei kuulu taiteen perimmäiseen olemukseen. Arkkitehdit alkoivat 1960-luvulla vierastaa taiteilija-arkkitehteja, jotka suunnittelivat veistosmaisia rakennuksia. Se ei ollut liian elitististä. Kieltämättä niissä on harmoniaa ja tasapainoa, ehkä niissä on sitä ikuista kauneuttakin. Werner von Hausen innostui antroposofiasta tutustuttuaan Rudolf Steinerin kirjoituksiin. Werner von Hausen: Hautakatu Pompeijissa, 1902. Tällaisissa asioissa tuomiot ovat kuitenkin usein liian hätäisiä. 46 Demokraatti KULTTUURI Hausen oli hyvin kansainvälinen taiteilija jo sukunsakin vuoksi. Hän oli hyvin kielitaitoinen, ja senkin vuoksi hänen oli helppo liikkua taiteilijaja muissakin piireissä Euroopassa ja muuallakin. Niin on betonirakentamisenkin suhteen. Isä oli Baltian saksalaista aatelia, äiti ruotsalainen ja vaimo norjalainen. Betoni tarjosi siihen oivan materiaalin. Kyllä siihen liittyi myös yhteiskuntatutkimuksen tuloksia, eikä siitä puuttunut poliittistakaan ideologiaa. Toisaalta betonille oli syntynyt mahtava teollisuudenala, joka tarvitsi markkinoita. Suuri muutto toi kaupunkeihin runsaasti uusia asukkaita, ja heille tarvittiin asuntoja. Sen mainetta puhdistavat erinomaisella tavalla Arkkitehtuurimuseon näyttely ja sen yhteydessä julkaistu kirja. Mikä ihmeellistä, betonirakentamisessa ja sen suunnittelussa ajateltiin nimen omaan ihmistä, asukasta. Itse hän etsi klassista harmoniaa, joka hänen mielestään oli ikuista. de_28092023_44.indd 46 de_28092023_44.indd 46 18.9.2023 11.51 18.9.2023 11.51. Betoniarkkitehtuuri syntyi tarpeesta ja rakennusteollisuuden kehityksestä. Hervanta, Tampere. Alvar Aalto nostettiin erityisesti tikun nokkaan. Rakentamisen piti olla anonyymiä, sellaista jossa suunnittelijan kädenjälki ei näy. Entä se ideologia. Lähiöt syntyivät. Tällainen suunnitteluideologia tuotti myös hyvää tulosta. Klassismin olemukseen Hausen perehtyi matkoillaan Egyptissä, Kreikassa ja Italiassa. Kun ottaa huomioon tämän kansainvälisen taustan, tuntuu ihmeelliseltä, että Hausen suhtautui niin kriittisesti, ehkä vihamielisestikin, modernismiin ja avantgardeen. Varsinkin 1970-luvulla rakennetut betonilähiöt ovat saaneet ankaran tuomion. BETONI ARKKITEHTUURISSA OLI MUKANA POLIITTISTA IDEOLOGIAA. Kokemuksiaan hän toteutti lukuisissa maisemamaalauksissa ja henkilökuvissa
Muusikko Chris Cornell (1964–2017) on kertonut Soundgarden-yhtyeen kappaleen Black Hole Sun synnystä. Jotkut meistä ovat selvästi herkempiä ottamaan ääniä ja sanoja vastaan. Kortteja on myös kätevä siirrellä ja vaihtaa kohtausten paikkaa. LUOVUUS TARVITSEE ympärilleen aikaa ja tilaa. Osa kenties lallattelee hittejä suihkussa tai autoillessaan omaksi tai muiden iloksi. Tärkeintä lienee liike. Hän oli aamuyöllä ajamassa autol laan, kun hänen mieleensä ilmaantui säveliä ja sanoja. Neuvo on kätevä, kenties liian helppo. 1946) mukaan ideat täytyy kalastaa, sillä hyvät ideat lymyävät syvällä. Usein laulut niin sanotusti tulevat jostain. 1941) tuore levy Seven Psalms ilmestyi tämän vuoden toukokuussa. Se on varmaan ollut näky, kun Ikurin rock-ikoni on kiristänyt vauhtia ja rynnännyt kotiin kynän ja paperin ääreen. Seuraavana päivänä Cornell teki laulun valmiiksi. Elokuvaohjaaja David Lynchin (s. Kun kaikissa korteissa on tekstiä, siinä on riittävästi aineksia yhteen elokuvaan. Näin jatkui useita viikkoja, ja näiden aamuyöllisten heräämisten ansiosta uusi levy muotoutui. Levyn syntyprosessista voisi päätellä, että jotain mystistä kuitenkin tapahtui. Sen, joka on laulun säveltänyt ja sanoittanut. Levyn nimestä huolimatta Simon on todennut, että kyseessä ei ole uskonnollinen levy. Lynch on käyttänyt vuosikymmeniä ideoiden kalastamiseen meditaatiota. Laulaja-lauluntekijä Paul Simonin (s. 47 Demokraatti Tee-se-itse elokuvakäsikirjoitus S aatamme joskus hyräillä laulua, joka putkahtaa päähämme. Sittemmin rallatus on osa maailmanlaajuista hittikavalkadia, ja se halutaan kuulla aina uudestaan ja uudestaan. Hän neuvoo ottamaan 70 korttia, joihin jokaiseen mahtuu sopivasti tekstiä. Mustajärvi on täysin oikeas sa siinä, että muistiinpano oli tehtävä nopeammin kuin heti, sillä muuten arvokasta päähänputkahdusta ei olisi saanut talteen riittävän tarkasti. Simonin mukaan aamuyöllä aina kello 04.00 hän heräsi ja havahtui johonkin. Heti saapuessaan kotiin hän merkitsi ne muistiin. Aina ei tarvitse ajaa autolla. IHMINEN ON maailmankaikkeudessa liitelevä mysteeri. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni IHMINEN ON MAAILMAN KAIKKEUDESSA LIITELEVÄ MYSTEERI. Jännittävä ajatus on se, että tuttu laulu on ensin putkahtanut jonkun muun ihmisen päähän. 1956) oli saanut lenkillä päähänsä melodian ja rivin sanoja, jotka oli laitettava heti muistiin. Elokuvakäsikirjoitus on tavallisesti melkoinen nivaska paperia, jota on työstetty pitkään ja siihen on tehty muutoksia muutosten perään. de_28092023_44.indd 47 de_28092023_44.indd 47 18.9.2023 11.51 18.9.2023 11.51. Simon ei ole ainoa kokemustensa kanssa. Usein muistamme osan lyriikoista ja hoilaamme kertosäettä vapautuneesti moneen kertaan. Joku saattaa kysyä, mistä niitä ideoita saa. Jokaiseen korttiin on kirjoitettava yksi tilanne, käytännössä siis yksi kohtaus. Yksi tapa on katsoa maailmaa avoimin silmin. Hän koki, että hänen on noustava ylös ja ryhdyttävä tekemään lauluja. Muutamasta ideasta takataskussa on niistäkin hyötyä. Tarina kertoo, että vuosia sitten tuulipukuun sonnustautunut Pate Mustajärvi (s. Toinen tapa on lähes yhtä hyvä: ideat löytyvät sateenkaaren päästä, ontosta puunrungosta. Lynch on kertonut myös toisenlaisen tavan lähestyä elokuvakäsikirjoitusta
Heidän perisuomalaista nurkkakuntaisuuttaan katsoo oudolla ymmärryksellä, vaikka päätösten yllä leijuu vehkeilyn löyhkä. Ensin mediassa ja sitten oikeudessa taitettiin peistä, rikkoivatko kuntapäät täjät lakia kammetessaan valitsemaansa johtajaa sivuun. Kepumies kertoo toimineensa vain, kuten Kittilässä on toimittu aina ennenkin. Valmis elokuva on yhteistyötä, mutta ohjaaja, käsikirjoittaja, leikkaaja ja tuot taja Pauliina Punkki on sen ydin. Kiehtovimmissa kohtauksissa haastel lut tunnustavat puolivarkain omat jää räpäiset heikkoutensa. Mielikuvituksellisten kuvioiden kes kellä pienellä pohjoisen turistirysällä ei ollut varsinaista kunnanjohtajaa seitse mään vuoteen mutta kymmeniä syytteen saaneita kuntapäättäjiä oli. 48 Demokraatti KULTTUURI Napapiirin sankarit Kittilä nousi otsikoihin, kun kymmeniä päättäjiä syytettiin rikoksista. de_28092023_48.indd 48 de_28092023_48.indd 48 19.9.2023 14.37 19.9.2023 14.37. Jälkimmäisenä se on erityisen onnistunut, koska se ei pilkkaa ihmisiä, joita se kuitenkin enemmän tai vähemmän suorasti arvostelee. Valtiovaltakin joutui puuttumaan pe liin, kun päättäjät eivät ymmärtäneet siir tyä sivuun. Vasemmisto nainen pohtii käskevää kielenkäyttöään ja toteaa, ettei edes osaa pyytää. Punkki on kotoisin Torniosta ja asunut kin Kittilässä dokumenttia tehdessään. Toimitusjohtaja pantiin pihalle, mutta Kittilän päättäjät venkslasivat miehen takaisin. SINÄNSÄ KOHTALAISEN tavanomaiselta kuulostava henkilösuhdekiista kiertyi Kittilässä laajempiin paikallisen elinkei noelämän ja hiihtokeskuksen bisneksiin. Tarvittiin Lex Kittilä, jolla mi nisteriö määräsi asemiinsa tarrautuneet kuntapoliitikot pariksi vuodeksi syrjään. Moni päättäjä on suostunut kameran eteen sanomaan, ettei näe toimissaan mitään vikaa. LUMIPALLOEFEKTI (2023) on lajillisesti dokumentti mutta sävyltään ennen kaik kea tragikomedia. Kyllä rikkoivat, totesi oikeus jo vuosia sitten ja määräsi kun nanjohtaja Anna Mäkelälle 140 000 euron korvaukset. Umpikepu laisen kunnan päättäjät ir tisanoivat nuoren vihreän kunnanjohta jan, joka vieläpä sattui olemaan feminis tinainen etelästä. PUHUVIA PÄITÄ on televisiomaisesti runsaasti, mutta asiallisesti kerronta Kittilän entinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä joutui hakemaan oikeutta. Kenties kaikkein absurdeimman ven koilun syövereissä yksi kunnanjohtajan erottamista ajaneista syytetyistä valit tiin ensin kunnanjohtajan sijaiseksi ja lopulta uudeksi kunnanjohtajaksi. Teksti Rane Aunimo K ittilän poliittiset sotkut sin gahtivat valtakunnan tie toisuuteen kymmenisen vuotta sitten
Tämän vuoden maaliskuussa saatiin yhdenlainen päätepiste vuosien oikeus seikkailuille, kun korkein oikeus tuo mitsi Kittilän kunnanhallituksen expu heenjohtajan ja nykyisen kunnanjohta jan Timo Kurulan ehdolliseen van keusrangaistukseen ja joukon muitakin päättäjiä sakkorangaistuksiin virkaase man väärinkäyttämisestä. Punttikomedian (2022) esikoisenaan ohjanneen Aleksi Delikourasin Spede kertoo tv ja elokuvaviihteen myyttisestä tekijästä ajoittuen 1960luvulta 70lu vun puoleenväliin. Kokkonen kuvataan yllättävänkin suurena taiteilijana, auteurina, jota Spede joutuu vinkumaan takaisin tal liinsa jostain pikkuteatterista nimeä mätöntä ranskalaista elokuvaa yksi nään katsomasta. Yhtenäiskulttuuri taitaa elää, jos se tarvitsee jokaiselle legendalleen yh den ja saman tulkin. Pikemmin se on etäinen epä varmuus, joka Delikourasin Spedestä huokuu. Riku Niemisestä taas on tullut oman laisensa näköismonumentti jo niin Juice Leskiselle kuin Spede Pasa selle. Sama pätee elokuvien lehtivas taanottoon. Kriitikko saa kuulla kun niansa ravintolassa. Kriitikoiden letkaa käännytettin ovelta. Kun Pasasen viimeiseksi jäänyt Uuno Turhapuro (1998) ja testamentiksi osoit tautunut Naisen logiikka (1999) tulivat ensiiltaan, olin jo alalla, mutta ne täy tyi mennä katsomaan normaalina mak savana asiakkaana. Spede-elokuva ei yllätä. Tuppukylän skandaaleja, houreita ja murheita pyörittelevä Lumipallo efekti tuntuu hetkittäin kotikutoiselta Twin Peaksiltä – onneksi sentään ilman murhaa. Erotettu kunnanjohtaja Anna Mä kelä ja liittonsa kautta hiihtokeskukseen kytkeytynyt silloinen ammattiyhdistys johtaja Antti Rinne eivät suostuneet elokuvaan mukaan ja vastaamaan roo listaan tapahtumissa. Spede Ohjaus: Aleksi Delikouras Pääosissa: Riku Nieminen, Joonas Nordman, Aku Sipola, Minka Kuustonen 2023, 95 minuuttia ** ELOKUVA ELOKUVA Lumipalloefekti Ohjaus: Pauliina Punkki 2023, 90 minuuttia de_28092023_48.indd 49 de_28092023_48.indd 49 19.9.2023 14.37 19.9.2023 14.37. Kiinnostavinta Spedessä ovat nimi hahmon suhteet lähimpiin työtoverei hinsa, erityisesti VesaMatti Loiriin (Aku Sipola) ja Ere Kokkoseen (Joo nas Nordman). Kansan maun tunteva kontrollifriikki pakeni vakavoi tumisen hetkiä tai väänsi ne vitsiksi. Sitä ei millään tapaa avata; esimerkiksi Speden lapsuus ja nuoruus sivuutetaan täysin. SPEDEN (RIKU NIEMINEN ) problemaat tisesta suhteesta Yleisradion sivistys tehtävään on tarjolla odotettua vään töä. Liekö Pasasen haamu kummitellut Tennispalatsin yllä, kun yksi uuden Spedeelämäkertaelokuvan lehdistönäytök sistä olikin peruttu. Alaa on mou karoitu hurjemminkin, jos muistaa vaikka Olli Soinion Kadunlakaisijat (1991). Korvaava näytös järjestettiin muu tama päivä myöhemmin punavuorelai sessa pikkuteatteri Rivierassa, jonne vai vautui neljä median edustajaa. Teksti Jukka Sammalisto E lokuvatuottaja Spede Pasanen (1930–2001) tunnetusti turhautui elokuvakriitikoihin niin, ettei järjestänyt uusista filmeistään aina lehdistönäy töksiä. Speden hallitseva persoona ei hengitä tarpeeksi tukalasti katsojan niskaan. Delikouras antaa Spedestä kuvan miehenä, joka halusi, että kivaa piisaa ammatillisesti, mutta joka koki ole vansa valmis tajuamatta vaikkapa oh jaamisesta juuri mitään. Muutama henkilöpuute jää harmitta maan. 49 Demokraatti Kontrollifriikki, joka tiesi kansan maun kulkee. Ellei aihetta tunne valmiiksi yh tään, alkupuolella voi olla tekemistä. Osuvin sivuhahmoista on vanhempi kollega Edvin Laine (Teijo Eloranta), joka varoittaa viihteen tekemisen tuot tamasta sielullisesta vammasta. Näkemys tuntuu aika uskottavalta, mutta sitä on työstetty paperinma kuisesti
Tiedonjanoon. Lehti, verkko ja some de_28092023_50.indd 50 de_28092023_50.indd 50 18.9.2023 16.55 18.9.2023 16.55
Kolumni: Ralf Sund 10 000 askelen myytti 76 prosenttia liikkuu liian vähän de_28092023_51.indd 51 de_28092023_51.indd 51 19.9.2023 17.12 19.9.2023 17.12. Ihmisellä vain yksi, ja sitä kannattaa vaalia. 51 Demokraatti Li ik ku m at to m uu s Ko va hi nt a yk sil öl le ja yh te isk un na lle . TEEMA LIIAN HELPPO ARKI Kissalla on yhdeksän elämää
– Meiltä on toivottu hintalappua kustannuksille. 52 Demokraatti TEEMA Liikkumattomuuden Arki on tehty niin helpoksi, että liikkumista voi vältellä. Se voi tehdä arjesta vaikeaa. Moni ajatteli, että kun en siihen yllä, niin jääköön koko homma. Kävelytempaukseen osallistui muutama sata ihmistä sateisesta säästä huolimatta. Liikkumisen myönteinen vaikutus hyvinvointiin on tiedetty iät ja ajat, mutta uusi tutkimus todistaa, että vähäinenkin aktiivisuuden lisääminen edistää hyvinvointia. Rima oli koko väestöä ajatellen liian korkealla. Menneinä vuosina ylläpidettiin 10 000 askelen myyttiä. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho V iikatemiestä pääsee kävellen karkuun. Uuden kansainvälisen tutkimuksen mukaan jo muutama tuhat askelta päivässä lisää ihmisen hyvinvointia. TERVEYDEN JA pirteyden lisäksi liikkuminen on kansantaloudellinen kysymys. Siis kävellä keskustellen, presidentti sanoi tiedotteessaan. – Jo lyhyt kävely tuottaa hyvää oloa ja avartaa ajatusta. Aiemminkin asiaa on selvitetty, mutta niissä on keskitytty lähinnä terveydenhuollon kustannuksiin, UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu sanoo. Niinistö piti tapahtuman alussa puheen, jossa hän sanoi, että liikkuminen on ihmiselle terveydellinen kysymys, mutta myös oman henkisen pirteyden kysymys. Haluankin esittää suomalaisille liikkumishaasteen ja kannustaa vuorovaikutukseen. Viime vuonna julkaistun UKK-instituutin koordinoiman tutkimuksen mukaan liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Kun presidentti Sauli Niinistö täytti elokuussa 75 vuotta, hän haastoi suomalaisia liikkumaan ja järjesti kävelytapahtuman Töölönlahdella. Laskelmissa huomioitiin kustannukset, joita yhteiskunnalle muodostuu kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä sekä tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien VÄHÄINENKIN AKTIIVISUUDEN LISÄÄMINEN EDISTÄÄ HYVINVOINTIA. Mitä enemmän askeleita kertyy, sitä pidempään voi olettaa elävänsä. Itse aion kiertää Töölönlahtea ja jutella toistemme ymmärtämisen tarpeesta. HINTALAPPU de_28092023_52.indd 52 de_28092023_52.indd 52 20.9.2023 9.17 20.9.2023 9.17
53 Demokraatti 53 Demokraatti de_28092023_52.indd 53 de_28092023_52.indd 53 20.9.2023 9.17 20.9.2023 9.17
– Kansansairaudet viittaavat siis sairauksiin, joihin elintavoilla voidaan vaikuttaa. € . Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa vuonna 2017 olivat noin 3,2 miljardia euroa. 54 Demokraatti TEEMA Liikkumattomuuden kustannukset vuosittain Suomessa sairausryhmittäin Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kroonisten kansansairauksien osuus on vajaa puolet ( noin 1,4 miljardia euroa). Aivoinfarkti 98 milj. Ikääntyneiden ryhmässä liikkumattomien osuus on 86 prosenttia. Paksusuolen syöpä 10 milj. – Suosituksen mukaan pitäisi liikkua viikossa vähintään kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunti ja vartti rasittavasti tai yhdistelmä näistä, Kolu sanoo. Tyypin 2 diabetes 391 milj. – Ongelma on se, että liikkuminen vähenee iän myötä. Se muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksista aiheutuvista liikkumattomuuden kustannuksista. Lisäksi apuna on käytetty kansainvälisiä tutkimuksia, joiden avulla on pystytty arvioimaan, mikä on liikkumattomuuden osuus kustannuksista. Suorat kustannukset olivat reilu 680 miljoonaa euroa ja epäsuorat 2,5 miljardia euroa. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. – Meidän arkemme on tehty niin helpoksi, että liikkumista voi vältellä. Esimerkiksi runsaat sairauspoissaolot heikentävät tuottavuutta, mikä on kansantalouden kannalta haitallista, koska Suomen talouden kasvu nojaa nimenomaan työn tuottavuuteen. Lukioikäisellä askelmäärät ovat tipahtaneet jo puoleen, de_28092023_52.indd 54 de_28092023_52.indd 54 20.9.2023 9.17 20.9.2023 9.17. – Yksi merkittävä syy on mukavuudenhalu. Masennus 89 milj. € . Usein lyhyetkin matkat tehdään mieluummin jotenkin muuten kuin omia lihaksia käyttäen. Liikkumattomuuden kustannuksista kroonisten kansansairauksien osuus on vajaa puolet, mikä on noin 1,4 miljardia euroa. € seurauksena. Vanhempien esimerkillä ja kaveripiirillä on siinä vaiheessa suuri merkitys. Loppu selittyy esimerkiksi vähäisen nuoruuden liikkumisaktiivisuuden yhteydellä heikompaan koulutusja työurilla menestymiseen, mikä yhteiskunnan näkökulmasta näyttäytyy tuloverojen menetyksinä ja suurempina maksettujen tukien määränä. € . € . Arjen helpottaminen on tietysti periaatteessa hyvä asia, mutta se kääntyy nopeasti itseään vastaan. Selkäkipu 25 milj. Epäsuorat kustannukset selittyvät esimerkiksi sillä, että vähäisellä nuoruuden liikkumisaktiivisuudella on yhteys heikompaan koulutustasoon ja työuralla menestymiseen. Mikä altistaa liikkumattomuuteen. Lisäksi arvioitiin liikkumattomuuden vaikutus tuloverojen menetykseen, maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ja ikääntyneiden kotija laitoshoidon kustannuksiin. 76 prosenttia suomalaisista ei liiku suosituksien mukaisesti, eli he ovat niin sanotusti liikkumattomia. Ennenaikainen kuolema 300 milj. Rintasyöpä 24 milj. Joskus puhutaan myös elintapasairauksista, Kolu sanoo. . € . Murtuma 62 milj. Alzheimerin tauti 340 milj. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisia rekistereitä, jotka sisälsivät tietoa esimerkiksi terveyspalveluiden käytöstä, ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoisSUOMALAISISTA 76 PROSENTTIA ON NIIN SANOTUSTI LIIKKUMATTOMIA. UKK-instituutin sivuilta löytyy laskuri, jolla voi koko Suomen osalta tai hyvinvointialueittain tarkastella, kuinka paljon kustannukset pienenevät, jos liikkuvien ihmisten määrä saadaan kasvamaan. saoloista ja maksetuista työttömyysturvamaksuista. € . Jos esimerkiksi kuljettava matka on kolme kilometriä, niin voi olla kivempaa mennä autolla tai sähköpotkulaudalla, Kolu vastaa. Sen avulla selviää esimerkiksi se, että jos vain 50 prosenttia suomalaisista liikkuisi liian vähän, yhteiskunta säästäisi vuosittain noin 340 miljoonaa euroa. Kolun mielestä oleellista olisi, että liikunnallinen elämäntapa opittaisiin nuorena. Se puolestaan näyttäytyy yhteiskunnan näkökulmasta tuloverojen menetyksinä ja suurempina maksettujen tukien määränä. Sepelvaltimotauti 23 milj. – Meille tuli yllätyksenä, että suorat kustannukset muodostavat tosiasiassa hyvin pienen osan liikkumattomuuden kustannuksista. – Nyt kun on laskettu konkreettinen hintalappu liikkumattomuudelle, niin poliittisten päätöksentekijöiden on helpompi tarttua asiaan. Liikkumattomuus aiheuttaa epäsuoria kustannuksia työkyvyn ja verotulojen näkökulmasta. € . € . € . – Suorat kustannukset koostuvat muun muassa terveyspalveluiden käytöstä, lääkityksestä ja ikääntyneiden laitoshoidosta, Kolu sanoo. Päättävissä elimissä ei välttämättä tapahdu asioille mitään, jos ei pysty osoittamaan, kuinka paljon toimenpiteistä seuraa säästöä, Kolu sanoo. TUTKIMUKSEN VINKKELISTÄ liikkumattomuudella tarkoitetaan suositusta vähäisempää reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää viikossa
Yksi iso haaste on se, kuinka nuorena omaksuttu aktiivisuus säilyisi myös varttuneemmalla iällä. € Ennenaikaiset kuolemat 300 milj. Ja 80-vuotiailla päivittäisten askelien määrä on enää puolet lukioikäisten määrästä, Kolu sanoo. LIIKUNTA OLISI MAINIO LÄÄKE JULKISEN TALOUDEN TASA PAINOTTAMISEEN. € Työkyvyttömyyseläkkeet 325 milj. Viime vuonna asiaa selvitettiin Eurobarometrin avulla. – Asian tiimoilta tehdään toki valistusta, mutta jotenkin uskon, että se ei ole tiedon puutteesta kiinni. Nyt kysymys kuuluu, kuinka kansa saataisiin ylös, ulos ja lenkille. 55 Demokraatti Liikkumattomuuden kustannukset vuosittain Suomessa 3,2 mrd. Kyllä ihmiset tietävät, että kannattaisi liikkua, mutta motivaatiota pitäisi löytää jostain, Kolu pohtii. Aktiivisten nuoruusvuosien jälkeen arkiliikunta uhkaa unohtua, ja se näkyy tilastoissa. € Ikääntyneiden laitoshoito 419 milj. Ihmettelen vain, että miten vähän muissa maissa liikutaan. – Liikkumisessa Suomi on neljän parhaan joukossa. € Terveyspalveluiden käyttö 214 milj. Se näkyy elämänlaadun lisäksi myös yhteiskunnan kustannuksissa. – Samoin on tärkeää, että harrastusliikunnan mahdollisuuksia kehitetään rakentamalla liikuntatiloja. Liikunta olisi mainio lääke elämänlaadun parantamisen lisäksi myös julkisen talouden tasapainottamiseen. Ja vastaavasti, jos on rakennettu turvalliset kevyen liikenteen väylät, jotka aurataan talvisin, niin se houkuttelee siirtymään autoilusta pyöräilyyn, Kolu sanoo. de_28092023_52.indd 55 de_28092023_52.indd 55 20.9.2023 9.17 20.9.2023 9.17. € Maksetut työttömyysturvaetuudet 21 milj. Motivaation lisäksi yhteiskunnalla ja ympäristöllä on kannustava tai lannistava vaikutus liikkumiseen. € Tuloverojen menetys 1843 milj. – Jos työpaikalla on mahdollisuus maksuttomaan pysäköintiin, niin totta kai se madaltaa kynnystä oman auton käyttöön. € Lääkkeet 49 milj. SUOMALAISET OVAT eurooppalaisittain verrattuna varsin liikkuvaa väkeä. – Eurooppalaisittain Suomi pärjää oikein hyvin, mutta kyllä suomalaisten pitäisi liikkua enemmän. Jos suomalaisten fyysinen toimintakyky heikkenee edelleen, talouskasvun mahdollisuudet kapenevat, koska raha hupenee liikkumattomuuden kustannuksiin. – Liikkumisen määrän asteittainen romahtaminen on huolestuttavaa, koska ikääntyneiden pitäisi liikkua, jotta toimintakyky säilyy. € Sairauspoissaolot 56 milj. € Lähde: UKK-instituutti kun verrataan seiskaluokkalaisiin. Edellä ovat Alankomaat, Tanska ja Ruotsi, Kolu sanoo
Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston ja puolalaisen Lodzin yliopiston koostetutkimuksen tulosten mukaan jo muutama tuhat askelta päivässä lisää ihmisen hyvinvointia. Husu muistuttaa, että arjen lomassa tapahtuvilla lyhyillä liikkumisjaksoilla on merkitystä. Liikkumisen tavoitteet olisi hyvä määritellä yksilöllisesti. – Aikaisemmin oli 10 000 askelen tavoite, mutta siitä on luovuttu jo ennen tätä tutkimusta. Jokainen 1 000 askeleen lisäys päivässä pienensi kuolleisuuden riskiä 15 prosenttia aina 20 000 askeleeseen asti. – Lisäksi on hyvä muistaa liikkumisen monipuolisuus. Tutkimustiedon valossa on vaikea sanoa yhtä nyrkkisääntöä, joka sopisi kaikille. – Askeltavoitteiden tulisi olla hyvin yksilöllisiä. Samoin liikkumisen suosituksissa kehotetaan, että ihmiset löytäisivät itselleen mieluisen tavan liikkua. de_28092023_52.indd 56 de_28092023_52.indd 56 20.9.2023 9.17 20.9.2023 9.17. Sen perusteella siis vähemmälläkin liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia terJOKAINEN 1 000 ASKELEEN LISÄYS PÄIVÄSSÄ PIENENSI KUOLLEISUUDEN RISKIÄ 15 PROSENTTIA. Kukin voi itselleen sopivalla tavalla pikkuhiljaa lisätä askelmäärää, Husu sanoo. Arkisella puuhastelullakin on jo positiivisia vaikutuksia, erityisesti niille, jotka muuten liikkuvat hyvin vähän, Husu sanoo. Sekin on jo tärkeää, että pystyy tauottamaan paikallaoloa säännöllisesti ja tekemään välillä kevyttä liikuskelua. Askelmittareiden ja muiden liikemittareiden käytön myötä on saatu aiem paa tarkempaa tutkimusnäyttöä askeleiden terveysyhteyksistä. 56 Demokraatti TEEMA U seimpien suomalaisten mieliin on iskostettu 10 000 askelen päivätavoite. Kuitenkin vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, ja kaikki eivät saa samanlaisia tuloksia. Iällä on vaikutusta siihen, Rima sopivalle korkeudelle veyteen. – Sille ei ollut vankkaa tutkimusnäyttöä. Monipuolisimmat terveysvaikutukset tulevat reippaasta ja rasittavasta liikkumisesta, joka hengästyttää ja hikoiluttaa, mutta välillä on hyvä liikkua myös kevyemmin. Rima on ollut selvästikin liian korkealla, ja harva on yltänyt siihen. Kymppitonnin slogan antoi ymmärtää, että vasta sillä olisi merkitystä, Husu sanoo. Kymppitonni kannattaa unohtaa ja asettaa rima itselleen sopivaksi. AIKOINAAN ASKELTAVOITTEEKSI valikoitui 10 000 todennäköisesti sen vuoksi, että se on helposti muistettava pyöreä luku. Lisäksi olisi hyvä harrastaa lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikkumista, suositusten mukaan ainakin kaksi kertaa viikossa. – Totta kai enemmän on parempi, ja askeleiden lisäämisestä on tutkitusti hyötyä aina sinne 20 000 askeleeseen asti. Pienelläkin askelmäärän lisäyksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia terveyteen. Mitä enemmän kertyy päivittäisiä askeleita, sitä paremmin voi välttää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Täytyisi löytää itselle toteuttamiskelpoinen askelmäärä ja toistaa sitä. Kun liikkuminen tuottaa itselle mielihyvää ja positiivisia tunteita, niin silloin sitä myös todennäköisesti jatkaa. Tutkijoilla oli tukenaan 17 pitkäaikaistutkimusta, joissa tarkasteltiin yhteensä yli 200 000 ihmistä. Ei ole vain yhtä reseptiä kaikille, Husu sanoo. Tutkimuksessa havaittiin, että kun päästään noin 5 500 askeleen lisäykseen päivässä, kuolleisuusriski alkoi merkittävästi pienentyä. Kun tavoite jää saavuttamatta, moni on lannistunut ja heittänyt pyyhkeen kehään. Tulokset osoittavat, että jokainen askel kannattaa, erityisesti niille, jotka liikkuvat tällä hetkellä hyvin vähän. – Liikkumisen kokonaisuuden voi koota hyvin monella tavalla. samoin terveydentilalla ja kuntoilutaustalla. – Kaikki eivät yllä liikkumisen suositusten määriin, mutta jo vähänkin on hyvä. Kaikille sopivaa yhtä tavoitetta ei voi asettaa, UKK-instituutin vanhempi tutkija Pauliina Husu sanoo. – Liikkuminen ei välttämättä vaadi isoja järjestelyjä tai tiettyjä varusteita, vaan sitä voi ripotella arkeen itselle mieluisalla tavalla. ON TUHANNEN taalan kysymys, kuinka ihmiset saadaan liikkumaan nykyistä enemmän. Pelkkä askelmäärä ei kata liikkumisen kokonaisuutta
57 Demokraatti Viikottainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille LIHASKUNTOA JA LIIKE HALLINTAA 2 KRT / VIIKOSSA PALAUTTAVAA UNTA RIITTÄVÄSTI TAUKOJA PAIKALLAANOLOON AINA KUN VOI KEVYTTÄ LIIKUSKELUA MAHDOLLISIMMAN USEIN RASITTAVAA LIIKKUMISTA 1 T 15 MIN / VIIKOSSA TAI REIPASTA LIIKKUMISTA 2 T 30 MIN / VIIKOSSA Yhteiskunnan on hyvä pitää huolta matalankynnyksen liikkumisen mahdollisuuksista, kuten sujuvista ja turvallisista kevyen liikenteen väylistä. de_28092023_52.indd 57 de_28092023_52.indd 57 20.9.2023 9.17 20.9.2023 9.17. Lähde: UKK-instituutti 500 ASKELEEN LISÄYS VÄHENTÄÄ RISKIÄ KUOLLA SYDÄNJA VERISUONITAUTEIHIN 7% 1000 ASKELEEN LISÄYS VÄHENTÄÄ ENNENAIKAISEN KUOLEMAN RISKIÄ 15% Lisäaskelet pidentävät elinikää Yhdysvaltalais-puolalaisen tutkimuksen mukaan päivittäisen askelmäärän lisääminen 4 000 askeleesta aina 20 000:een vähensi ennenaikaisen kuoleman riskiä. Sitten voi miettiä, onko siellä hetkiä, joihin voi lisätä liikettä, jos kokee, että olisi hyvä liikkua enemmän tai monipuolisemmin, Husu sanoo. Miten ihmisiä voi rohkaista lisäämään liikuntaa. – On hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä oma arki koostuu. Se voi olla vaikkapa ystävien tapaamista, äänikirjan kuuntelua, lemmikin kanssa liikkumista tai lasten kanssa touhuamista. – Liikkumisen ei tarvitse olla tekemisen ensisijainen tavoite, vaan sen voi liittää moneen itselleen tärkeään ja mieluisaan asiaan. LIIKKUMISTA VOI RIPOTELLA ARKEEN ITSELLE MIELUISALLA TAVALLA
Melonta on kuin joustava mix liikuntaa ja luontoelämystä. Vaikka tässä seuraa ylistystä melonnan ja uinnin osalta, en suin surminkaan halua vähätellä muita liikuntamuotoja. Autiolla luodolla kesäaamuna herääminen auringon nousuun, laineiden ja lintujen sinfoniaan on maagista. Hän kysyi lääkäriltä, josko liikunnan lisääminen ja terveellisempi ruokavalio toisi lisää elinvuosia. Useimmissa urheilulajeissa on nykyään masters-toimintaa. Säännöllinen liikunta tuo nopeita ja hitaammin vaikuttavia palkintoja. Mikä ihana tavoite: kuolla mahdollisimman terveenä, elämän tarkoitus. Aiemmin masterseja kutsuttiin veteraaniurheilijoiksi. Lisäksi hieman mausteeksi kuntosalitreeniä, pyöräilyä, juoksua ja kävelyä. Kaverini kävi lääkärillä 50-vuotistarkastuksessa. Aah. KOLUMNI Teksti: Ralf Sund, ekonomisti TEEMA de_28092023_58.indd 58 de_28092023_58.indd 58 18.9.2023 17.01 18.9.2023 17.01. Uinti on sekä liikuntamuoto minulle että kilpailulaji. Elementti on pehmeä, mikä tämmöiselle varhaisen keski-iän ohittaneelle henkilölle tuntuu passaavan oikein hyvin. Trangia kahvit ja parin tunnin fiilistely hoitavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Mikä tahansa liikuntamuoto on loistava. Ihmisten selitys liikkumattomuudelleen on usein, ettei ole aikaa. Liikuntaa noin tunti päivässä ei ole ajallisesti paljon. Itse käytän termiä huru-ukot ja -akat. Jotkut puhuvat endorfiinin erityksestä. Melonta on kesälaji ja uinti pääosin talvilaji. MELONTAAN LIITTYY minulla liikunnan lisäksi luontokokemus. Totta se on: treenin jälkeen on yleensä kokonaisvaltainen hyvä olo kropassa ja korvien välissä. Kuolla terveenä. Väliin liplatellaan eteenpäin lintuja ja luonnonilmiöitä tarkkaillen. Todelliset syyt ovat jotain muuta. Treenaan vuodessa noin 400 tuntia. Hän poti hieman huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan ja muutoinkin epäterveellisistä elintavoistaan. Samalla on mahdollista onnistua elämän tarkoituksen saavuttamisessa. Vesi on myös lempeä ajatellen ikääntymisen tuomia muutoksia. Kaksi päälajia täyttää vapaa-aikaani: melonta ja uinti. Välillä mennään lujaa, hengitys tiivistyy ja lihaksia koetellaan. Liikun – siis elän KUOLLA MAHDOLLISIMMAN TERVEENÄ – ELÄMÄN TARKOITUS. 58 Demokraatti O len koukussa liikuntaan. Tähän lääkäri totesi, ettei hän sitä pysty lupaamaan, mutta hän takaa, että elintapojen muutoksen jälkeen hän aikanaan kuolisi terveempänä. Kaksi kertaa vuodessa ikääntyneiden uimareiden kerma kokoontuu masters-kisoihin, joissa mahdollisia mitaleja tärkeämpää on lämpimän yhteisön tapaaminen. Koukku on miellyttävä. Juttua piisaa. Uinnissa kilpailen, melonnassa en. Koostumuksen voi säätää mieleisekseen. Parempi kunto huoltaa aivoja, helpottaa arjen aherrusta ja tuo vipinää makuukammariin. Jokamiehenoikeus antaa luvan leiriytyä lukuisiin paikkoihin. Säännölliseen liikuntaan liittyy myös pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia. Vesi minun tapauksessani tuntuu luontevalta. Liikunnan tuomat palkinnot voi jakaa nopeisiin hyvänolontuntemuksiin ja pitkäkestoisempaan vaikutukseen. Aine muistuttaa – kuulemma – huumausainetta ja saa aikaan välittömästi rasituksen jälkeen hyvän olon tunteen. Selitys ei ole pätevä. Suomessa piisaa vesiä ja saaria
Analyysin mukaan yksi merkittävä tekijä Pohjoismaisissa malleissa on ollut palkanmuodostuksen vahva koordinaatio, jonka osana on toteutettu solidaarista palkkapolitiikkaa. Silloin täytyy ensimmäiseksi löytää nyt hukassa oleva aito luottamus. Tämä kehitys ei valitettavasti ole syntynyt hetkessä, vaan työnantajapuolen pitkäaikainen tavoite on ollut niin sanotun isäntävallan kasvattaminen työpaikoilla. Ratkaisut muutostilanteisiin haetaan pääsääntöisesti yhdessä, mikä on mahdollista jatkuvan tiedonvaihdon ja yhteisen sitoutumisen vuoksi. Borgin mukaan Suomessa pudonneen lompakonkin voi luottaa saavansa takaisin, mutta kun tullaan työpaikalle, on keskinäinen luottamus hukassa. TEOLLISUUDEN PALKANSAAJIEN julkaisemassa erikoistutkija Merja Kauhasen analyysissa on vertailtu Suomen ja Ruotsin työmarkkinamalleja. Niitä kun ei myöskään Suomessa ole määrättömästi koettu. RUOTSIN AIEMMAN porvarihallituksen valtiovarainministeri Anders Borg kommentoikin asiaa yllättyneenä, kun hän vuonna 2015 kirjoitti yhdessä Juhana Vartiaisen kanssa Suomelle selviytymisstrategiaa. 59 Demokraatti Luottamus hukassa rpon-Purran hallitus perustelee ennennäkemättömällä kiireellä käynnistämiään työelämän pelisääntöjä rajusti muuttavia hankkeita siirtymisellä muissa Pohjoismaissa vallitseviin käytäntöihin. Hallitusohjelma heikentää verrokkimaissa Ruotsissa ja Tanskassa vaalittua tekijää, luottamusta työmarkkinoilla. Mitä enemmän neuvottelutoimintaa hajautetaan, sitä vaikeammaksi myös koordinaatio tulee. Voin kuusi vuotta ruotsalaista elämänmenoa kokeneena ymmärtää hänen hämmästyksensä, koska avoimuus ja luottamus ovat täällä niin keskeisiä elementtejä. Ei kuitenkaan mahdottomaksi, sillä esimerkiksi sekä Ruotsissa että Suomessa työehtosopimusten piirissä on 90 prosenttia 16–64-vuotiaista palkansaajista, vaikka Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta. Reijo Paananen Pohjoismaiden Teollisuustyön tekijät yhdistyksen (Industrianställda i Norden, Nordic IN) pääsihteeri de_28092023_59.indd 59 de_28092023_59.indd 59 18.9.2023 10.50 18.9.2023 10.50. Muutosten toteuttaminen hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla heikentää ratkaisevasti verrokkimaissa Ruotsissa ja Tanskassa vaalittua keskeistä tekijää, luottamusta työmarkkinoilla. Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kehunut toistuvasti niin sanottua pohjoismaista mallia, joka on tuottanut parhaan tuloksen muun muassa sukupuolten tasa-arvon, suhteellisen pienten palkkaerojen, hyvien julkisten palveluiden ja näiden tuloksena yhteiskuntarauhan suhteen. PUHEENVUORO Ruotsissa työnantaja keskustelee aidosti työpaikan näkymistä ammattiyhdistyksen edustajien kanssa. Sen lisäksi, ettei toisistaan poikkeavia järjestelmiä pysty nopealla aikataululla muuttamaan onnistuneesti, on perustelu rajusti vajavainen. Yhteiskuntarauhaa tuskin vahvistaa Orpon ja Purran yritys rajoittaa kansalaisten mahdollisuutta ilmaista mielipiteensä niin sanottuja poliittisia lakkoja rajaamalla. Oma neuvoni onkin, että sen sijaan, että pohditaan, kuinka työntekijästä pääsee helpommin eroon, keskityttäisiin niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat työntekijöiden kiinnittymiseen työhönsä
Se ei tunnustanut, että ra sismi perustuu rotuoppiin ja sen pohjalta tapahtuvaan sortoon. Sillä oikeutettiin eurooppalaisten ih miskauppa afrikkalaisilla. Se oli varmasti hyvän tahtoinen, vaikka poliittisesti pa kotettu, tiedonanto, joka ei ym märtänyt edes, mitä rasismi tar koittaa. Lari Kangas Kirjoittaja on vanha anti-apartheid-aktivisti ja Etelä-Afrikan kunniakonsuli Helsingissä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Rasismi ja luokkajako RASISMI ON aina vallankäyttöä. Siksi ei ole yllättävää, että sosialidemokraattiset puolueet ympäri maailmaa ovat aina toimi neet rasismia vastaan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Luokkajaon tunnistamisessa kulkee selvä raja liberaalin oikeis ton ja edistyksellisen sosialidemo kratian välillä. Oikeistolla ei ole perinteistä ymmärrystä eriarvoi suuden tai luokkajaon vastusta miselle. Siksi viimeisin hallituk sen tiedonanto rasismista oli niin harhainen. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Getty Images de_28092023_60.indd 60 de_28092023_60.indd 60 20.9.2023 11.12 20.9.2023 11.12. Edes RKP ei lopulta ymmärtänyt, mistä oikeasti on kyse. Olemme olleet luokkajaon tunnistamisen asian tuntijoita jo yli 130 vuoden ajan. Me olimme myös ensimmäisinä vastusta massa valtion toteuttamaa rasis mia, apartheidia. Heikompi ei voi sortaa vahvem paa. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Rasismi merkitsee aina vahvem man sortoa heikompaa kohtaan. Ensin luodaan ideologia rotuja koskien, joka erottaa meidät ihon värin perusteella eri luokkiin. Rasismi ja rotusorron ideo logia luotiin varta vasten transant lanttista orjakauppaa varten. Rasismin vastustamisessa tarvitaan siis keskittymistä rotu ideologiaan perustuvien valtara kenteiden purkamiseen. Sosialidemokraateille luokka jaon merkitys ja sen vastustami nen ovat luonnollisesti tuttuja aihei ta. Sen jälkeen vallanpitäjät oikeuttavat rotusortonsa keksityllä luokka jaolla
Kokoomukselta tällaisen pyr kimyksen ymmärrän. En ymmärrä yrittäjäjärjes tön ajatusmaailmaa. Hallitus aikoo nostaa yh teistoimintalain soveltamis alan vähintään 50 työnteki jän yritykseen. Suomessa kun ei tarvitse maksaa irtisanotulle tällai sissa tilanteissa mitään kor vauksia, toisin kuin monissa muissa Euroo pan maissa. Jatkossa siis alle 50 työnte kijän yritys voisi aina irtisa noa henkilön taloudellistuo tannollisilla syillä, jotta työn antajan ei tarvitse perustella irtisanomista yksilösyillä, vaikka ne tosiasiassa olisi vatkin irtisanomisen syynä. Mutta nyt hallitusohjel massa on ilmeisesti Suomen Yrittäjät ry:n tahdosta tuleva ajatus, että yrityksen ei enää tarvitsisi tarjota uutta työtä irtisanotulle. Mutta se, että perussuomalaisetkin siunaavat tämän, ihmetyttää kovasti. Onko työntekijä jatkossa lainsuojaton alle 50 työnteki jän yrityksessä. Kyllä se toivottu 1 000 naisen lisä joukko saataisiin kasaan hel pomminkin. On esitetty, että tarkoitus olisi saada naisten määrä, kutsun tojen avulla nousemaan kah teen tuhanteen. Tarpeeton naiskutsunta vain lisäisi valtion kuluja. Koska YTlakia ei tarvitsisi soveltaa, irtisanominen on varsin helppo operaatio. Valitettavasti ainoa ajatus, mikä tästä muutoksesta tu lee mieleen on se, että yrittä jäjärjestö on työntänyt halli tusohjelmaan kohdan, jolla on tarkoitus kiertää työsopi muslain yksilöperusteista ir tisanomiskynnystä. Eli työ suhde voidaan päättää ilman sen kummempaa perustetta milloin vain. Aina on toki mahdollisuus, että jos työnantaja kiertää yk silöperusteista irtisanomista tämän kokoisissa yhtiöissä sanomalla syyksi taloudel listuotannollisen syyn, työn tekijä voi viedä irtisanomisen oikeuteen mikäli työnantaja pian työsuhteen päättämisen jälkeen palkkaa uuden työn tekijän. Kuka palkansaaja uskal taisi ottaa riskin kymmenien tuhansien eurojen oikeuden käyntikuluista yksin. 61 Demokraatti Ei turhaa kutsuntaa naisille Nykyinen hallitus aikoo muuttaa asevelvollisuusla kia siten, että jatkossa kut sunnat koskevat miespuo listen suomalaisten ohella myös naisia. Hallitusohjelmassa on kaksi kohtaa, jotka yhteenlasket tuina herättävät kysymyk sen. Tällöin kär sijöinä ovat ne työntekijät, jotka ovat järjestäytyneet vain työttömyyskassaan mutta ei vät omaan liittoonsa. Peruste oikeusprosessille olisi, että työnantajalla ei alunperinkään ollut oikeaa syytä irtisanomiselle. Samalla hal litus haluaa poistaa takai sinottovelvollisuuden alle 50 työntekijän yrityksissä, kun työntekijä on irtisa nottu taloudellistuotannol lisin syin. Työntekijäpuolen turvana mielivaltaisia irtisanomisia vastaan on ollut se, että irti sanomisaikana (14 päivää – 6 kuukautta) sekä tämän jäl keen seuraavana takaisinot tovelvollisuuden aikana (4 tai 6 kuukautta) työnantajan mahdollisuudet palkata uutta työvoimaa ovat olleet rajoite tut ilman, että työnantaja tar joaa tätä työtä irtisanotulle. Jos työntekijä on irtisa nottu sen vuoksi, että hänelle ei ole töitä, mutta hän on hoi tanut työnsä kunnolla, miksi hänelle ei tilanteen muuttu essa kuitenkaan haluta tar jota työtä. Yrjö Saraste Sotaveteraani Tekeekö hallitus työntekijöistä lainsuojattomia. Mika Pahlsten Kirkkonummi de_28092023_60.indd 61 de_28092023_60.indd 61 20.9.2023 11.12 20.9.2023 11.12. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutu vien määrää on nykyisin vuosittain runsas 1 000. Kun yritys – jonka ei tar vitse soveltaa yhteistoiminta lakia – haluaa vähentää hen kilöstöä taloudellistuotan nollisin perustein, on prosessi on hyvin helppo. Ajatushan on ollut, että ir tisanominen on johtunut yh tiön tilanteesta, eikä siitä, että työntekijä olisi hoitanut hommansa huonosti. Käytännössä siis jatkossa alle 50 työntekijän yrityk sissä työntekijä on koko työ suhteensa koeajalla. En ymmärrä, mitä muuta tällä uudistuksella tavoitel laan kuin yksilöperusteisen työsuhdeturvan kiertämistä. Työnantajan ei käytännössä tarvitse pe rustella päätöstä juuri miten kään. Heidän jäsenkun taansa tämä kuitenkin ko lahtaa.Enkä ole kyllä nähnyt SDP:n myöskään kiinnittä vän tähän mitään huomiota, vaikka palkansaajapuolue (aina kin joskus) oli. Tämän myöntävät jopa työnantaja ja yrittäjäjärjes töt. Mielestäni olisi tarpee tonta vaivata koko naisikä luokkaa (ehkä 30 000?) saa pumaan kutsuntaan. Kutsunnat eivät kuiten kaan tekisi naisista asevel vollisia, vaan heidän palve lukseen astumisensa olisi jat kossakin vapaaehtoista. Mutta käytännössä tämä vaatii vä hintään ammattiliiton mu kanaolon, jotta työntekijä ei kanna oikeudenkäynnin ku luriskiä yksin
Mutta tilannetta ei ole vielä menetetty. Keskustelemalla vain eurojen kautta syyllistymme virheistä pahimpaan: jätämme kuulematta ja kuuntelematta niitä, joihin nämä muutokset eniten koskevat. Rahan riittämättömyys on yksi suurimpia stressin aiheuttajia. Se taas on nöyryyttävää, että asiakkaan täytyy hakea tukea välttämättömiin elinkustannuksiin useammalta eri taholta ja selvittää jokaiselle juurta jaksain oma tilanteensa, omat valintansa ravinnon ja muun kulutuksen suhteen. Silti samaan aikaan puhutaan luukulta toiselle pompottelusta ja siitä, että käsittelyajat ovat pitkiä. Laskut ehtivät erääntyä ja pahimmillaan mennä ulosottoon. Ja kun muutosneuvotteluiden (aiemmat yt-neuvottelut) vuoksi jollekin alueelle vapautuu paljon työvoimaa, työmarkkinat harvoin vetävät heidät kaikki silmänräpäyksessä uusiin töihin toisille työnantajille. Se ei ole kaikille mahdollista esimerkiksi terveydentilan tai omaishoitajuuden takia, eikä toisaalta töitä kaikille ole tarjolla. Näitä valintoja ei hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi joutua tekemään. On tervetullutta, jos tukien hakeminen selkeytyy tulevaisuudessa. Rahan riittämättömyys on yksi suurimpia stressin aiheuttajia. He tarvitsevat tukea toimintaansa. On musertavaa joutua valitsemaan, maksaako vuokran, ostaako ruokaa vai hankkiiko terveyden kannalta välttämättömät lääkkeet. Maai lma on muuttunut – töihin ei niin vain mennäkään. Häpeä on musertava tunne. Peppi Tervo-Hiltula Toiminnanjohtaja Tatsi ry – Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry de_28092023_62.indd 62 de_28092023_62.indd 62 18.9.2023 10.53 18.9.2023 10.53. Ehei, nämä ihmiset joutuvat monesti miettimään osaamisensa, asumispaikkansa sekä toimeentulonsa uudelleen. Ei ole porkkana julistaa, että pitää mennä töihin. Kuitenkin budjettiesityksen leikkauksien toteutuessa myös esimerkiksi edellä mainittujen ongelmien päälle voi tulla pakkomuutto esimerkiksi heikompien liikenneyhteyksien alueelle. Se sisältää monia leikkauksia etuuksiin, joita saavat pienituloiset ja myös työelämän ulkopuolella olevat. Valtiovarainministeriön budjettiesitys tulevalle hallituskaudelle julkaistiin elokuun loppupuolella. Entä jos esimerkiksi matkapuhelinta tai tietokonetta ei saa toimeentulotuen avulla ja hakeminen tapahtuu yleiseltä tietokoneelta tai täytellen lomakkeita matkapuhelimen ruudulta yleisessä wifi-verkossa. Tuo stressi aiheuttaa myös työkyvyttömyyttä, poissaoloja mahdollisesti (osa-aikaisesta) työstä sekä ongelmia palata työelämään esimerkiksi sairauden, työkyvyttömyyden, opiskeluiden tai vaikkapa perhevapaiden jälkeen, jos työsuhdetta ei ole odottamassa. Tietyt piirit kuvittelevat, että tuilla eläminen olisi Suomessa jotenkin vaivatonta. On tärkeää muistaa, että joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja joka kymmenennellä suomalaisella velkaa ulosotossa. Hyvinvointiyhteiskunnan tuet on rakennettu, jotta osallisuuden ja hyvän kansalaisuuden määreet täyttyvät myös silloin, kun terveys, toimeentulo tai oman asuin alueen rakenteellinen muutos työelämässä horjuu. Siinäpä digiloikka kerrakseen! Kun nyt hyvinvointialueilla pohditaan myös avustuksia järjestöille, käännän katseen ruoka-apua tarjoavien järjestöjen suuntaan. Suomessa on alueita, joissa kasseja ja ruokaa ei riitä kaikille tarvitsijoille. Jos olet valmis osoittamaan tukesi nykyisen hallituksen kaavailemien työttömien aseman sekä osa-aikaisesti työskentelevien suojaosan poistamista vastaan, tule mukaan mielenilmaisuun torstaina 12.10.2023 Eduskuntatalon eteen kello 11–14. Keppiä on luvassa. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Keppiä luvassa – taas leikataan heikoimmassa asemassa olevien tukia Häpeä on musertava tunne. Lisää tietoa molemmista tapahtumista löytyy Tatsi ry:n sivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Lisäksi myös oletettu työhönottosyrjintä muun muassa iän, sukupuolen, oletetun seksuaalisen suuntautumisen, etnisen taustan tai osaamisen perusteella on arkea. Hävikkiruokaa on jaettavissa yhä vähemmän, ja on yleisesti tiedossa, että ruokakassijakelun tuotteet vaihtelevat suuresti
Kirkkokahveilla kuullaan mm. Ilmoitathan tulostasi ennakkoon: ahti.ruoppila@sak.fi. klo 12 Tampereen Työväentalon Miina kabinetissa (5. Syksyn toinen kerhotapaaminen ma 2.10. Tutustu ja hae: Juha Jaatinen koulutusja järjestötoimitsija, Helsinki 7. Mahdolliset muistamiset Keski-Suomen Hoivasäätiön tilille FI03 5290 0220 8599 10 viite: Ruoppila60 Voimia Manta! Emme unohda sinua koskaan. klo 12 alkaen. Tervetuloa vanhat ja uudet kuntoilijat. 10. lounas. Vapaamuotoinen vastaanotto la 21.10. 63 Demokraatti APURAHAT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. kansanedustaja Eeva-Johanna Elorantaa, Heikki Palmun puheenvuoro uudesta kirjastaan ja Rafaelin enkelien esityksiä. lokakuuta klo 13.00–17.00, John Stenbergin ranta 6, 7krs 00530 Helsinki. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Mahdolliset onnittelut voi ohjata kulttuuriharrastusten tukemiseksi KSR:n PAU:n rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Juha Jaatinen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Messussa kirkkoherra Leena Kairavuolla ja kanttori Elina Kerokoskella, joka myös saarnaa, on joukko avustajia, mm. Hyvät Toverit, miettikää ehdotuksia syksyn toimintaan liittyen. de_28092023_63.indd 63 de_28092023_63.indd 63 18.9.2023 15.38 18.9.2023 15.38. Ravintola Koulussa klo 13 alk. Erkki Liikanen alustaa ”SDPn uusi historiankirjoitus”. Juhlakahvit tarjotaan Kuljetusliiton saunakabinetissa, 6. Mikko Luoma haitareineen. Seuraava tapaaminen ma 2.10. Auli Korhonen tulee kertomaan kokemuksiaan SDP:n Jyväskylässä pidetystä kokouksesta. krs). Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Ahti Ruoppila alueja järjestöasiantuntija, Jyväskylä 18.10. Mikko Rönnholm täydentää Turun näkökulmalla. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Tervetuloa joukolla! Toimikunta. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI • Turun Seudun Wanhat Toverit. klo 15.00–18.00 Survon kartano, Siltakatu 25, Jyväskylä. Tervetuloa, kaikki kiinnostuneet! POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhojen Tovereiden kuntosalivuorot jatkuvat perjantaisin 10–11 Kuusikummun kuntosalilla, Kuusitie 20, Kokkola. Hakuaika syyskuun 2023 loppuun saakka. 60 VUOTTA Syntymäpäivät Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. • Työväen kirkkopyhää vietetään Turussa Varissuon kirkossa su 8.10
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 17/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_28092023_64.indd 64 de_28092023_64.indd 64 15.9.2023 12.42 15.9.2023 12.42. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Hieman harmaalokkia pienempi isoliitäjä pesii eteläisellä pallonpuoliskolla Tristan da Cunhalla ja Falklandsaarilla. Komea kuva onkin Arto Halttusen. Mikä ihme houkutteli valtamerilinnun, isoliitäjän, Mänttä-Vilppulan Ukonselälle. Kyseessä on todellinen suurharvinaisuus, sillä isoliitäjää ei ole koskaan aiemmin tavattu Suomessa. de_28092023_64.indd 65 de_28092023_64.indd 65 15.9.2023 12.42 15.9.2023 12.42. Ehkä se tuli kulinarististen elämysten perässä – se oli tavattu nimittäin myös kalastajien muikkuverkkoja kokemasta. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 19 78 26 53 4 64 27 35 81 9 53 84 19 27 6 75 42 83 96 1 26 19 74 38 5 38 96 51 42 7 82 65 97 14 3 41 53 62 79 8 97 31 48 65 2 RISTIKON 15/2023 RATKAISU 31.8. ais ud ok u. co m 1 9 2 4 8 6 7 2 3 9 1 2 4 8 8 1 7 5 1 4 3 8 3 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi M änttä-Vilppula. Kun uusia lajeja löydetään, kuuluu tapoihin onnitella linnun löytäjää. ”Megarari” houkutteli Pirkanmaalle suuret määrät lintuharrastajia, itse en valitettavasti tähän joukkoon ehtinyt. Isoliitäjä on nähty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kaikkiaan noin 50 kertaa. Sisämaan kaupunki, jossa valmistetaan vessapaperia ja jonne matkustetaan katsomaan Serlachius-museon taidetta. Birdlife kertoo tiedotteessa, että pesimäajan ulkopuolella se kiertelee Pohjois-Atlantille saakka – kesällä pohjoiseen Amerikan rannikkoa seuraten ja syksyllä takaisin pesimäalueille Euroopan puoleisilla vesillä. Suomessa on vuoden 2022 loppuun mennessä havaittu hyväksytysti kaikkiaan 487 luonnonvaraista lintulajia. Itämerellä sitä ei ole havaittu kertaakaan. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Carola Grönlund Porvoosta. Protokollan mukaan isoliitäjähavainto käy vielä käsittelyssä rariteettikomiteassa, joka tarkistaa harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, onko lintu määritetty oikein ja onko se luonnonvaraisesti näihin maisemiin harhautunut. Juha Hakasella on varmasti riittänyt onnittelijoita. Laji on hyvin harvinainen Pohjois-Euroopassa. Syyskuun puolivälin tienoilla sellainen kuitenkin sieltä löydettiin
Rutger Bregman: Hyvän historia Kalevala: koonnut Elias Lönnrot Daniel C. Tietoisuus on muuallakin kuin vain ihmisessä. Kirjat, jotka yrittävät jäsentää maailmaa mistä ikinä näkökulmasta tahansa. Kalevalaan on kerätty noin tuhannen vuoden takaa kaikki se perimätieto mikä Suomessa silloin pyöri. Hyvän kirjan lukeminen saattaa sen takia kestää kaksikin kuukautta. Tietoisuus on kiehtova. Siitä tiedetään tosi vähän. Elämän mysteeri kiehtoo. Tiedämme vain pintaraapaisun siitä, mitä tietoisuus voisi pohjimmiltaan olla. Kun olin teini, olivat vanhempani niin huolissaan lukemisestani, että minun piti huijata heitä, että menen kavereiden kanssa pelaamaan jalkapalloa, mutta todellisuudessa menin metsään salaa lukemaan kirjoja. Hyvä niin, koska muuten kaikki tuo tieto olisi jo hävinnyt. Miten universumi on rakennettu. Se on hyvä muistaa, joka päivä. Sama tilanne on jokaisella meistä – jokaisella on erilainen, oman ainutlaatuisen mielensä rakentama kuva maailmasta. Sillä alueella lukunälkäni on loputon. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olin nuorempana fanaattinen lukija. 1835 Kalevala julkaistiin kirjamuodossa. Intohimojani ovat elämän tarkoitus ja se, miten mieli toimii, etenkin kvanttimekaniikan kautta. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Hyvä kirja räjäyttää pään täyteen oivalluksia ja ideoita Maailmaa jäsentävä kirjallisuus kiehtoo Kreabin toimitusjohtajaa Mikael Jungneria. Kuinkahan moni kirja tästä 500 kappaleen ensipainoksesta on vielä olemassa. Fiktiivisen ja elämänviisautta jakavan sisällön saan nykyään enemmänkin tv-sarjoista, elokuvista ja musiikista. Kautta historian ihmiselle tuttu on ollut turvallista ja vieras pelottanut. Se, että voi jakaa lukukokemuksen ja kuulla muilta, on jopa innostavampaa kuin itse lukeminen. Ihmiset eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa, joten he lauloivat toisilleen tarinoita. Siinä on ehkä promille totuutta ja kaikki loppu on mieleni rakentamaa teoriaa ja kuvitelmaa. Meni kirja tai kaksi päivässä. 1 3 2 de_28092023_66.indd 66 de_28092023_66.indd 66 18.9.2023 16.16 18.9.2023 16.16. Meitä on noin kolmekymmentä. Fiktiivinen kirjallisuus on jäänyt vähän sivuun, ja sen tilalle on tullut maailmaa jäsentävät kirjat. Tämä lähes 200-vuotias Kalevala on aarteeni. Jos katsoo tätä päivää, niin suurin osa ongelmista johtuu juuri tästä, pelosta. Perusviesti: se kuva maailmasta, jonka minun mieleni on rakentanut, on täysin ainutlaatuinen ja totaalisen valuvikainen. Empatia on evoluution hioma vahva selviytymiskeino. Kirja kuvaa sitä, että älä usko omia ajatuksiasi. Kirja on parikymmentä vuotta vanha ja silti ajankohtainen. Ehkä populaari tiede on se, miten niitä voisi kuvata. Kun saan käteeni hyvän kirjan, en pysty lukemaan sitä kuin viisi-kuusi sivua kerrallaan ja tuntuu, että pääni räjähtää kaikenlaisista oivalluksista ja ajatuksista. Kuulun lukupiiriin, jossa porukalla luemme ja viisastelemme. Mikä on tämä todellisuus. Viime aikoina on tullut uusi ilmiö. Se ei ole ihmisjuttu, vaan elämäjuttu. Kirjat, joita nykyään luen ovat tietopohjaisia; historiaa ja filosofiaa. Kalevala on tavallaan kokoelma tuhannen vuoden aikana eläneiden suomalaisten tietoisuudesta koottuna runomittaan. Vanhempieni mielestä liika lukeminen ei ollut hyvästä. Nämä laulut kulkivat sukupolvelta toiselle. Dennett: Tietoisuuden selitys Kirjan perusidea on, että ihminen on hyvä. Se on eri tarina kuin mitä usein kuullaan. Mutta myös selitys ongelmiin ja väärintekoihin löytyy evoluutiosta. Näiden asioiden tutkimisessa on menty huikeita harppauksia eteen päin. Koen ne hyvin elämyksellisiksi. Suhteeni lukemiseen on osittain muuttunut
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_28092023_002.indd 1 de_28092023_002.indd 1 15.9.2023 12.29 15.9.2023 12.29
28.9.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2023-41 00 74 43 -2 31 7 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 23 / 28 . sy ys ku ut a de_28092023_001.indd 1 de_28092023_001.indd 1 19.9.2023 9.24 19.9.2023 9.24. Jo 500 askelen lisäys kannattaa. Ratkaiseva ASKEL SPEDE Nerokas sketsinikkari EU Tyytyväinen EU-kansa TYÖTTÖMYYS Piperrystä ja byrokratiaa TEEMA: Kuolemaa pääsee kävellen karkuun