Demokraatti 29.07.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Vihapuheet saivat täystyrmäyksen Jari Soini Tuhannet osoittivat mieltään monikulttuurisuuden puolesta ...3 Myös demarit osallistuivat joukolla eiliseen jättimielenosoitukseen.. N:o 111, 007435-15-31 . SDP:n ja ay-liikkeen mieli muuttuu Perustulopurjeet puhaltavat uudesta suunnasta ...4?5 Partaradikaali suosikki puheenjohtajaksi Britannian työväenpuolue taas uuden edessä ...6 Kun Urho Kekkonen vallankahvaan tarttui ...8?11 120 vuotta KESK I V II KKO 29. H ei n äku uTA 2 01 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 0200 55888 puh. Muu Suomi: puh. Yhdysvaltain presi- Sipilä (kesk.) kiittelee monikulttuurisuuden puolesta mielenosoituksiin tänään kerääntyvää kansaa. Valtioneuvoston sivuilla julkaistussa lausunnossa Sipilä sanoo nostavansa hattua kansalaisten tarmokkuudelle. Sipilän mukaan muualta tulijat ovat rikastuttaneet Suomen kulttuuria ja elinkeinoelämää. Pääministeri Juha n Perhekodin ohjaajan murhasta epäillyt vangittiin. -Erkki Tuomioja. Petra Peltonen Twitterissä Minullakin on unelma Suomesta, jossa ihmiset ovat suvaitsevaisia, tasa-arvoisia ja jossa ihmiset voivat elää ilman pelkoa. Eero Heinäluoma Twitterissä Päivä kuvana n Pääministeri kiittelee monikulttuurisuuden puolustajia. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Vuonna 1998 syntyneet pojat vangittiin todennäköisin syin epäiltynä murhasta ja törkeästä ryöstöstä. Poikien epäillään syyllistyneen perhekodin miesohjaajan surmaamiseen lauantaina. Oulun käräjäoikeus on n Obama tuomitsee vallanhimoiset afrikkalaisjohtajat. Henkirikos tapahtui yhden epäillyn huoneessa. Uhri oli yövuorossa. dentti Barack Obama sanoi Afrikan unionille pitämässään puheessa, että Afrikan demokratia on uhattuna, jos presidentit eivät suostu luopumaan vallasta virkakautensa lopussa. Obama viittasi puheessaan Burundiin, jossa maan presidentti Pierre Nkurunziza valittiin viime viikolla kolmannelle kaudelleen kiistellyissä presidentinvaaleissa. Obama on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka pitää puheen Afrikan unionille. AFP Photo / Ari S.Friedlander Arki 17 18?19 20 Näin purjehdit ekologisesti Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Vee Nieminen Australian valaidensuojeluohjelma on edennyt niin hyvin, että uhanalainen ryhävalas voidaan pian poistaa uhanalaisten lajien listalta, kertoo uutistoimisto AFP. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 30011 puh. 0800 96675 puh. 29.7. Nimipäivät tänään: Olli, Olavi, Uolevi, Uoti (ruots.) Olof, Olav, Ola, Ole, Olle Nimipäivät huomenna: Asta (ruots.) Asta 4?5 6 Mielenosoitus rasismia vastaan oli menestys SDP ja ay-liike katsovat uusin silmin perustuloa Eeva Lennon raportoi Labourin tilanteesta Avaus 8?11 12?13 14?15 14...17 16...19 18...21 Demokraatti.fi Uutiset 3 Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 4.52 Oulussa 4.03 Aurinko laskee: Helsingissä 22.00 Oulussa 22.43 Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen Miksi ekoteot jäävät sanoiksi? Intialaisten rahat vääriin taskuihin ?Ei maassa maan tavalla, vaan kaikkialla maailmassa on elettävä ihmisiksi.. Pärjätäkseen Suomi tarvitsee moni-ilmeisyyttä nytkin, pääministeri sanoo. Lisäksi Sipilän mukaan maahanmuutosta tulee voida keskustella myös kriittisesti, mutta ihmisarvoa kunnioittaen. vanginnut toisenkin Muhoksen perhekotimurhasta epäillyistä pojista. Tampere ja ympäristö: . 0200 71000
Se oli selkeä vastaveto kansanedustaja Olli Immosen (ps.) kylmäävälle Facebook-kirjoitukselle, jossa hän uhosi Suomesta valtiota, ?joka voittaa painajaisen nimeltä monikulttuurisuus?. Sosialidemokraatit osallistuivat sankoin joukoin mielenilmaisuun. Immosen kirjoittelu kietoutuu koko tähän ikävään vyyhteen: Meillä on oikeasti sellaisia ihmisiä, jotka pitävät suomalaisia herrakansana. Soini on kuitenkin jättänyt Immosen kohtalon eduskuntaryhmän käsiin. . Huoli on järjestöjen mukaan aiheellinen, sillä puheista on lyhyt matka tekoihin. Demokraatti. Mielestäni se viestii siitä, Marja Luumi Demokraatti että Soini hyväksyy tällaisen kirjoittelun. Hän pitää surullisena, jos kyseessä on taktikointi eli Soinin halu pitää kiinni maahanmuuttokriittisestä siivestä puolueessaan. Rinteen mielestä Soinin pitäisi ehdottomasti kuunnella Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin neuvoa: . Heikko taloustilanne saa ihmiset jo muutenkin ahdistuneiksi omasta tulevaisuudestaan. pitäisi suoltaa. Se on käsittämätöntä. Rinteelle itselleen monikulttuurisuus on osa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kenelläkään ei ole oikeutta loukata toisen kulttuurisia perinteitä. ?Vihapuheesta on lyhyt askel vihatekoon? Entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoo, ettei harmitonta vihapuhetta ole ja että vihapuheesta on lyhyt askel vihatekoihin. Siksi vihapuhetta ei tule hyväksyä. Tuomioja puhui mielenosoituksessa Helsingissä. . Siinä on kasvualustaa ?pimeille voimille?. Rinne järkyttyi Immosen kirjoittelusta, jollaista ei kenenkään suomalaisen . Se tuo muassaan vastuun myös muista ihmisistä. . UUTISET 29.7.2015 3 Jari Soini SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne osallistui tiistaina illansuussa mielenilmaisuun, joka vetosi suvaitsevan ja monikulttuurisen Suomen puolesta. ??Antti Rinne huolestui suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiristä ?Pimeät voimat. Elämme monikulttuurisessa, moniuskonnollisessa ja monietnisessä maailmassa, josta kukaan ei voi enää eristäytyä. Demokraatti Huoli vihapuheen yleistymisestä aktivoi nuorten kampanjan Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ja Demarinuoret herättivät Meillä on unelma -mielenosoituksen alla hiljaiselosta Älä töni mun kaveria -kampanjansa. ovat saaneet kasvualustaa Meillä on unelma -mielenosoitus keräsi kymmeniä tuhansia ihmisiä Helsingin Kansalaistorille antamaan tukensa monikulttuuriselle Suomelle. Hän piti sitä selkeänä merkkinä, että rasismi kukkii perussuomalaisen liikkeen sisällä. Soinin sanouduttava irti kirjoittelusta Rinne odottaa, että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini irtisanoutuisi täysin Immosen mielipiteistä. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi olleensa jo pitkään huolissaan suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiristä. . Mielenosoitus, johon osallistun, ei pyri rajoittamaan ke- nenkään sanan- ja mielipiteen vapautta, vaan sinne kokoontuvat ovat käyttämässä omaa sananvapauttaan sen kertomiseksi, että emme pidä rajoja sulkevaa ja ihmisiä karsinoivaa puhetta ja käytöstä hyväksyttävänä, vaan katsomme sen olevan vahingoksi koko Suomelle ja kaikille suomalaisille. Tuomiojan mukaan moni- kulttuurisuus on kasvavan keskinäisen riippuvuuden maailmassa väistämätön ja välttämätön asia. . Nuorisojärjestöt katso- vat, että yhdenvertaisuuden ja erilaisuuden puolustamiselle on jälleen tarvetta. Kampanjan Facebook-sivuilla järjestöt ilmaisevat huolensa väkivallalla pelottelevan ja sitä lietsovan vihapuheen yleistymisestä. varsinkaan kansanedustajan . Tuollainen kaveri ei kuulu mihinkään hallitusvastuussa olevaan puolueryhmään. Jotkut pitävät itseään herrakansana Rinne on harmissaan siitä, että Suomessa ei aina tunnisteta sitä, että maamme on nykyisistä vaikeuksista huolimatta maailman rikkaimpia
Kuten siitä, että länsimaiset luottoluokittajat arvioivat maan talouden sukeltavan roskalainarajan alle. Mutta ei huolta. Kemijoki. Tosin tällä kertaa perussuomalaiset itse tulkitsevat sitä varsin monimielisesti selittäessään mitä puolueen kansanedustaja Olli Immonen tarkoittaa sanalla monikulttuurisuus. Kyllä siihen useampi vuosi menee. Minun päätäni on kääntänyt se, että Suomessa on yhä Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi enemmän henkilöitä, joilla ei ole vakituista työtä eikä työsuhteita. Kuinka monta prosenttia Suomen pintaalasta on järviä? 5. Aiemmin perustuloa kannattivat ennen muuta vihreät ja vasemmistoliitto. Noin 10 prosenttia 5. Saman sorttisia ääniä kuuluu myös ammattiyhdistysliikkeestä. Piirros Tapio Soivio . Nyt on perustuslakikin syytettyjen penkillä. Mikä on Suomen aikoa kunta, jossa ei ole yhtään kesämökkiä? 4. Niitä on enemmän ja enemmän. . Voi olla, että ympäröivä yhteiskunta ajaa ay-liikkeestä ohi, ellemme ainakin osallistu vakavasti keskusteluun perustulosta tai kansalaispalkasta, millä nimellä sitten asiaa nimitetäänkään, Antti Palola sanoo. . Olen lähtenyt siitä, että sosiaaliturvan pitää olla syyperusteista ja ansiosidonnaista, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Mikä käänsi ay-pampun pään? . Venäjä syyttää länttä asioidensa ilkeämielisestä vääristelystä. 4 29.7.2015 UUTISET ??Aika on muuttunut perusteellisesti SDP ja ay-liike katsovat uusin silmin perustuloa Vielä jokunen vuosi sitten sekä SDP että ay-liike vastustivat selkein sanoin kansalaispalkkaa, jota nykyisin kutsutaan perustuloksi. Kauniainen 4. Soisalo 2. Tätä nykyä pätkätyöt ja ylipäätään erilaiset epätyypilliset työsuhteet valloittavat koko ajan työmarkkinoita. Kyse on sanasta monikulttuurisuus. Heille nykyinen malli ei välttämättä ole paras mahdollisen, Palola perustelee. . Mikä on Suomen suurin saari? 2. Viime aikoina on kuulunut asialle myönteisiä puheenvuoroja niin vasemmalta, keskeltä kuin oikealta, hän lisää. Vaarana jääminen jalkoihin ?Jos viisi ihmistä keskustelee perustulosta, kaikilla on erilainen näkemys asiasta?. Paljon pitää vettä Vantaassa virrata, ennen kuin perustulo toteutuu, jos toteutuu. Viisi kysymystä 1. Nyt puhaltavat uudet tuulet. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on valmis harkitsemaan perustuloa. Olen tähän asti suhtautunut kielteisesti perustuloon. Toisaalta nyt olisi ai- Ilmapuntari Kuumaa. Jos viisi ihmistä keskustelee perustulosta, kaikilla on erilainen näkemys asiasta, hän lisää. Paljon pitää kuitenkin vettä Vantaassa virrata, ennen kuin perustulo toteutuu, jos toteutuu. . Taas tarvitaan sanakirjaa. ?Venäjä tarvitsee ammattitaitoisen luottoluokituslaitoksen, jolla on hyvä maine sekä venäläisten että ulkomaisten sijoittajien keskuudessa?, keskuspankki sanoo tiedotteessaan. Vastaukset: 1. mutta aika lailla eri tarkoituksessa kuin esimerkiksi Suomen perustuslaissa. Ota tästä selvää. Vielä kuumempaa. Tosin kyseistä sanaa käytetään aika yksiselitteisesti myös perussuomalaisten puolueohjelmassa . Mikä on Suomen pisin joki? . Sottunga 3. Perussuomalaiset ovat syyttä- neet mediaa ja kilpailevia puolueita perussuomalaisten sanojen vääristelystä. Muutos on suuri. Mikä on asukasluvultaan Suomen pienin kunta? 3. Venäjä on perustamassa omaa luottoluokituslaitosta, joka korjaa vääristelevät puheet ja kertoo lopullisen totuuden maan taloudesta
yllätys, yllätys . Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Minusta ei kannata kaivautua vanhoihin poteroihin ja huudella sieltä, ettei tämä käy. Valmista toteuttamismalliahan ei ole, Palola muistuttaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti tämän viikon maanantaina laajan listan ehdotuksia talouden ja työllisyyden sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Ylimmän marginaaliveroprosentin alennus suuntaisi hyötyä sinne, mikä on sivussa EK:n omista perusteluista. Ehkä EK:ssa kannattaisi syventyä pohtimaan sitä, ovatko esimerkiksi juuri insinöörien palkat Suomessa kilpailukykyisiä. Uutispäivä Demarin pääkirjoitus 14.7.2005 Sivun 5 alaelementti. Muuta kuplan muoto kuvaan sopivaksi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Meillä pitää olla valmius keskustella uusista malleista, hän korostaa. . Varsinaisten kommenttien aika on sitten, kun hallitus tulee ehdotuksillaan julkisuuteen, mutta jo nyt ainakin yksi asia on varma. UUTISET 29.7.2015 5 10 vuotta sitten Jukka-Pekka Flander kaa käydä laajaa yhteiskunnallista avointa keskustelua tästä asiasta. . Näihin malleihin luetaan joskus myös negatiivinen tulovero, joka johtaa samankaltaiseen lopputulokseen perustulon kanssa. RKP ja kristillisdemokraatit vastustivat perustuloa, koska heidän mielestään se laiskistaa ihmiset. Perustulo korvaisi mahdollisesti toteutuessaan suurelta osin nykyiset perusturva- ja vähimmäistuloetuudet. Sen päälle voisi ansaita omia tuloja ilman, että ne leikkaisivat perustuloa. Nyt sosiaalietuuksien ja työnteon yhdistäminen on vaikeaa, koska tuet leikkautuvat usein niin, ettei työnteko kannata. Perustulon akilleen kantapää on, että se tulisi mahdottoman kalliiksi. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. Perustuloa on kutsuttu myös kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi, osallistumistuloksi sekä yhteiskunnalliseksi osingoksi, Hallituksen mahdotonta jatkaa veronalennuksia vuodesta toiseen joissa kaikissa malleissa on hieman eroja toisiinsa. kuten Nokian insinöörien . Lista kohdistuu hallituksen budjettivalmisteluun, johon kaikki etujärjestöt haluavat EK:n tavoin vaikuttaa. SDP hakee omaa mallia . Vaatimuksiin kuuluu niin ikään yritys- ja pääomaverotuksen kehittäminen, mikä EK:n kielellä tarkoittaa verohelpotuksia. ansiot eivät ole korkeimmassa tuloluokassa. Lahjoitusvähennystä korottamalla EK suuntaisi rahaa perustutkimukseen. Verokysymykset, vähintäänkin verotuksen hienosäätö, kuuluvat vuosittain hallituksen budjettivalmisteluun. Työnantajajärjestön perustelu kuuluu, että ilman alennusta osaamispääoma valuu Suomesta pois, mikä olisi ristiriidassa hallituksen osaamiseen perustuvan kasvustrategian kanssa. Backmanin vastaus EK:lle on, että Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeiden palkansaajien . Voi olla, että ympäröivä yhteiskunta ajaa ay-liikkeestä ohi, ellemme ainakin osallistu vakavasti keskusteluun perustulosta, Antti Palola tähdentää. Perustulo käy tyyriiksi Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Laskentatapoja on useita. Tyyreimmissä laskelmissa tonnin perustulo työikäisille maksaisi noin 35 miljardia euroa, eli kolme kertaa sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan nykyiset menot tai kaksi kolmasosaa valtion kaikista menoista. Kupla Poiminta Ei pojat, kylläteksminä nyt tistä_ISO, mustana tämän Vuoden vakavin ilme -kilpailun hävisin! EK:n ehdotuksista yksi nousi uutisjulkisuudessa ylitse muiden, ja sehän oli . Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Jos perustulolla tarkoitetaan sosiaaliturvan yksinkertaistamista, se kelpaa meillekin, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi hiljakkoin. Rinne katsoo, että SDP:n on ryhdyttävä valmistelemaan omaa vaihtoehtoa perustuloksi. . veronalennukset. Hallitus pitää kiinni linjastaan, jonka mukaan merkittävät veronkevennykset on tehty etupainotteisesti hallituskauden aluksi. Lujan selkänojan hallituksen veropolitiikalle antaa se, että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ja hänen keskustalainen kollegansa Timo Kalli torjuvat (Taloussanomat 13.7.) veronalennusten jatkamisen siitä, mitä on jo tähän mennessä tehty. Backmania ihmetyttää erityisesti EK:n vaatimus ylimmän marginaaliveroprosentin alentamisesta. Ne ovat työnantajajärjestön vakioaiheistoa ja ratkaisuehdotus melkeinpä mihin ongelmaan tahansa. EK:n mukaan ansiotulojen verotusta tulee alentaa kautta linjan ? etenkin ulkomaisten teknologiaosaajien verotusta
Työväenpuolueen pitäisi siis olla myös yritysten vapautusliike. n n n työn heikko tuottavuus. Työtä kyllä on, mutta Britanniasta on tullut pienipalkkayhteiskunta. Mutta hänen kampanjansa on ollut ideologisesti ja muutenkin väritön siinä uskossa, että kisan voittaa se, joka hankii vähiten vihollisia. Nyt hän on huomannut virheensä, terästäytynyt ja saanut puhtia itseensä. Yhden rata-osuuden junat jouduttiin kansallistamaan, koska yksityinen omistaja käveli ulos. Eikä hän itsekään kuvitellut voittavansa eikä ilmeisesti halunnekaan johtajaksi. Työväenpuolue on saanuT n n n pelätään, että hänen valintansa tuomitsisi puolueen pitkäaikaiseen oppositioon ja kaiken päätteeksi jakaisi puolueen, sillä yksikään muista ehdokkaista ei suostuisi palvelemaan Corbynin varjohallituksessa. Mutta miten tässä nyt näin kävi. Jeremy Corbyn on hyvä ja selkeä kommunikoija, ja hänellä on vasemmistolainen ohjelma ja yhtä selvä viesti kuin Skotlannin voitokkailla nationalisteilla. Samaa ei valitettavasti voi sanoa keskustan ehdokkaista, ja Liz Kendallin ohjelma on aivan liian lähellä konservatiivien ohjelmaa. Jeremy Corbyn on melko tyypillinen 1960-ja 1970-luvun partaradikaali, joka vastustaa Britannian ydinasetta. Yksi on talouden liiallinen palveluvoittoisuus, joka on aiheuttanut Britannialle suuren vaihtotasevajeen. Hän syytti puoluetta seksismistä, koska se aikoo ilmeisesti valita itselleen miehen sekä johtajaksi että varajohtajaksi. Tulee puolueen johtajaksi kuka tahansa, Jereby Corbynin suosio on taannut, että puolue ei mene Ed Milibandin jälkeen takaisin oikealle. KolMas ongelMa on. Rautatie-infrastuktuurin kansallisti takaisin jo Tony Blairin hallitus, mutta junat jäivät yksityisiin käsiin. Se toimii nyt hyvin ja tuottaa veronmaksajalle jopa voittoa, mutta Cameronin hallitus haluaa dogmaattisesti silti yksityistää sen takaisin matkustajien vastalauseista piittaamatta. Monet sektorit ovat täällä epäonnistuneet, koska yksityistä omistusta ja markkioita on pakolla ympätty alueille, jonne ne eivät sovi. puolesta. Yritykset joutuvat täällä koko ajan pelkäämään vihamielisiä valtauksia ja toimimaan niiden torjumiseksi lyhyellä aikavälillä. Hänen ohjelmansa ei muutenkaan ole juuri muuttunut moneen kymmeneen vuoteen, vain vihreys ja eläinten oikeudet ovat tulleet lisää. Totta kuitenkin on, että perinteinen sosialidemokratia on taas osittain ajankohtainen eritoten pyrkiessään tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan ja puolustaessaan hyvinvointivaltiota. Jeremy Corbyn on viemässä Britannian työväenpuoluetta reippaasti vasemmalle. Työväenpuolueen nyKyisessä Johdossa n n n junien ja peruspalveluiden kansallistamista eikä sekään enää tunnu yhtä epämuodikkaalta ajatukselta kuin vielä muutama vuosi sitten. Mutta hän uudisti puolueen niin, että ammattiliitoilla ei enää ole välitöntä sanavaltaa puolueen johtajan vaalissa, valitsijamiehinä ovat nyt vain jäsenet. Älkää CorByn esiTTää Myös Edes Yhdysvalloissa eivät yritykset ole yhtälailla kasinokapitalismin orjuuttamia. Kaikkia näitä ongelmia hoitaisi paremmin koulutettu taloustieteilijä ja kokenut ministeri yvette Cooper. Ensi töikseen hän julistautui tasa-arvon apostoliksi. Työväenpuolueen pitäisi siis olla myös yritysten vapautusliike. ihmetelkö, jos kirjeenne tänne viipyy matkalla viikon verran, posti on äskettäin yksityistetty. n n n Corbyn on ehdottomasti Cameronin hallituksen säästäväisyyspolitiikkaa ja julkisen sektorin leikkauksia vastaan. Se on pikemmin keynesiläistä kuin sosialistista, eikä tosiasiassa ole kovin radikaaliakaan. Esimerkiksi kaikkea muuta kuin vasemmistolainen taloudellinen tutkimusinstituutti Institute of Fiscal Studies on arvioinut, että jos kasvu jatkuu, se hoitaa ehkä neljässä vuodessa Britannian yhä suuren noin 5 prosentin budjettivajeen pois ilman että leikkauksia juuri tarvitaan. Jeremy Corbynin voitokkuus on lähellä Kreikan Syriza-ja Espanjan Podemos-ilmiötä, mutta sosialidemokraattisen Työväenpuolueen sisällä. Kuten nekin myös Corbyn haluaa maansa jäävän EU:hun, mutta taistelevan ?paremman EU:n. Syrizan viime vaaleissa lyttyyn lyömä sosialidemokraattinen Pasok on myös sitä mieltä, että vasemmiston on luotava kiireesti oma selvä vasemmistolaisempi ohjelmansa EU:ssa. KuTen sKoTlannin naTionalisTiT Mutta vanha sosialidemokraattinen ohjelma ei edes vihreydellä maustettuna nykyään enää riitä. Britannialla on vakavia taloudellisia ongelmia thatcherismin jäljiltä. Miten saada tänne modernia teollisuutta tasapainottamaan palveluja ja tehosstaa nykyisten teollisuus yritysten toimintaa ja innovaatiota? Se vaatisi täkäläisten yritysten vapauttamista kasinokapitalistisesta järjestelmästä, joka syrjii pitkän aikavälin tavoitteita ja sijoituksia ja siten innovaatiota. Mutta monet vanhemmat jäsenetkin ovat mukana ja puolueen jäsenten enemmistö. Edellinen johtaja ed Miliband tuli valituksi ammattiliittojen tuella. Useimmat muut liitot ovat lähinnä andy Burnhamin kannattajia. Corbyn houkuteltiin kisaan vain armosta, jotta myös puolueen vasemmistolla olisi edustajansa johtajakisaan liittyvässä debatissa. Hänellä ei ole minkäänlaista ministerikokemusta hallituksesta - tai varjoministerikokemusta oppositiosta. Edes Yhdysvalloissa eivät yritykset ole yhtälailla kasinokapitalismin orjuuttamia. Ja sillä on taas melko suuren yleisön tuki. Corbynilla on puolueen tärkeimmän rahoittajan ja ritannian suurimman ammattiliiton Uniten tuki. 6 29.7.2015 UUTISET Maailma tänään Kolumni Eeva Lennon Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. Britannian työvänpuolueelle taas shokki Wikimedia Commons / Garry Knight uuden shokin: Sen vasemmistolaisin johtajaehdokas 66-vuotias Jeremy Corbyn johtaa gallupien mukaan reippaasti johtajakisaa ja jättää täysin taakseen keskustan ehdokkaat andy Burnhamin ja yvette Cooperin puhumattakaan puolueen oikeiston ehdokkaasta liz Kendallista. Varsinkin nuorten piirissä innostus on valtava, puolueeseen ja Corbynin kampanjaan on liittynyt kymmeniätuhansia uusia nuoria, jotka haluavat nyt sitoutua politiikkaan iso-isänsä ikäisen poliitikon johdolla
Vuodesta 1895. Se on tilattava. (09) 774 3110, sähköp. Vuodesta 1895. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Avaa toinenkin silmä. Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Intohimona kansanvalta. Vuodesta 1895. Aina uutta. Vuodesta 1895. Oma näkökulma. Vuodesta 1895 Kyllä työmieskin arvon ansaitsee. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. info@tyark.fi www.tyark.fi Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Demokraatti.fi 7. Vuodesta 1895. Itsenäisyyspäivä on joka päivä. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi Vuodesta 1895. 4 x 25 mm .org Ammattiliitto Nousu ry Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 2 x 36 mm Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Vuodesta 1895. Antihömppää vuodesta 1895. Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895. Tasapainon takia. UUTISET 29.7.2015 OSOITTEEMME VERKOSSA <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Demokraatin sloganit: 3 2 x 26,5 mm Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuuluttava. Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. UUSIMAA Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. KÄHÄRÄ Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. TJ-vinjetti 3 x 22 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. 3 x 24 mm 2 x 54 mm Avaa toinenkin silmä. WWW.AYT.FI AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 4 x 35 mm Tasapainon takia. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. www.jytyliitto.fi www.pam.fi 4 x 32 mm Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Vuodesta 1895. www. TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO 2 x 67 mm Punaista Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. muulloinkin kuin jouluna. Puh. Vuodesta 1895. Ei höntsäilyä
Vasta vuoden 1966 vaalivoitto palautti SDP:n Suomen kartalle. Silti tappio vuoden 1956 presidentinvaaleissa oli niukin mahdollinen. Yksi niistä oli työmarkkinatilanne. Ssd oli pettynyt vaalitulokseen, koska maalaisliiton ehdokas Kekkonen menestyi odotettua paremmin. Muut aiheet nousivat otsikoihin. -tekstin, jossa Tanner huomauttaa sosialidemokraattienkin olleen osaltaan mukana Paasikivi-hankkeessa. Vielä tammikuussa uutisoitiin, että SAK:n ja STK:n väliset neuvottelut olivat katkenneet. Arvuuttelu salaperäisestä Kekkos-äänestäjästä ei ole hiipunut vieläkään. Vaaleja kommentoinut Suomen Sosialidemokraatin pääkirjoitus ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Julkaisemme tänään uudestaan Suomen Sosialidemokraatin, tuttavallisemmin Ssd:n selostuksen ratkaisevasta vaalipäivästä 15.2.1956. Valitsijamiesten vaali oli käyty jo kuukautta aikaisemmin. ?Maalaisliitto johdossa kommunististen äänestäjien avulla?, lehti otsikoi 18.1.1956 valitsijamiesvaalien tulosta. Lehden katkera otsikko saa lisäsävyä, kun muistetaan, että kommunistien ehdokkaana 1956 presidentinvaaleissa oli Eino Kilpi, Suo- men Sosialidemokraatin entinen päätoimittaja, joka oli 1948 siirtynyt SKDL:n riveihin. Valitsijamiesvaalien jälkeen presidenttikeskustelu lehden palstoilla hiipui yllättävästikin. 8 29.7.2015 AVAUS Uusi presidentti Urho Kekkonen ja väistyvä presidentti Juho Kusti Paasikivi astelevat eduskunnan portaita alas presidentinvaalin jälkeen 15.2.1956. Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen? Useimmat varmaankin ovat kuulleet Väinö Leskisen baritoniäänellään toistavan Kekkosen nimeä yksitoikkoiseen tapaan vuoden 1956 presidentinvaalien ratkaisevan äänestyksen ääntenlaskussa. ?Ketä kukin äänesti??, kysyttiin jo vaalipäivää seuraavan Ssd:n etusivulla. Kommunistit ja kansanpuolue Tannerin mukaan ?pelasivat?. Demokraatti julkaisee juhlavuoden aikana uudestaan jutun jokaiselta vuosikymmeneltään. Nyt on vuorossa seitsemäs vuosikymmen 1955?65.. SDP:ssä alkoi korpivaellus. Kuljettiin maaliskuun yleislakkoa kohti. Presidenttikeskustelu lehdessä jäi toissijaiseksi. ?Ratkaisu on veitsen terällä? Spekulaatiot käynnistyivät lehdessä vasta aivan presidentinvaalin aattona. Kommunistit olivat kieltäytyneet asettumasta K.A. Fagerholmin taakse, mikä tietysti suututti Demarin kirjoittajia. Oikeistokin sai osansa: ?Se on kuin Bileamin aasi kahden heinätukon, Fagerholmin ja Kekkosen välillä, eikä tiedä, kummasta haukkaisi?, lehden päätoimittaja Atte Pohjanmaa kirjoitti Iltahorisontissaan. Pääkirjoituksen otsikko ennakoi harvinaisen hyvin tulevia tapahtumia: ?Ratkaisu on veitsen terällä?. Kekkosen niukka voitto 151?149 käynnisti välittömästi spekulaatiot siitä, kuka tai ketkä antoivat ratkaisevat äänet. Lehti joutui seuraavana päivänä julkaisemaan pääkirjoituspalstallaan puolueen puheenjohtajan Väinö Tannerin ?Oikaisuksi. Puolueiden välillä oli käyty neuvotteluja . Äänite on kuultu monta kertaa lähihistoriaa luotaavissa radio- tai televisio-ohjelmissa. Vuoden 1956 presidentinvaali antoi leimansa myös Demokraatin, silloisen Suomen Sosialidemokraatin seitsemännelle vuosikymmenelle. Alkoi Urho Kekkosen aikakausi. tuloksetta. Demarien valitsijamiesryhmän enemmistö ei kuitenkaan lopulta suostunut siirtymään Paasikiven taakse toisella äänestyskierroksella. Tanner huomautti, että kokoomuksen, ruotsalaisten ja myös vastapuolen eli maalaisliiton neuvottelijoilta saatiin avoimet ja tarkat tiedot ryhmien menettelyistä. Pääkirjoituksessa sivallettiin voimallisesti sekä oikealle että vasemmalle. Erityisesti tuomittiin vanhan presidentin eli J.K.Paasikiven nosto ehdokkaaksi toisella äänestyskierroksella. Kirves osui kuitenkin polveen. Puolue hajosi ja joutui ulkopoliittiseen paitsioon
Tauko oli venynyt ennätysmäisen pitkäksi presidentin vaaleissa, miltei tasan neljäksi tunniksi. Valitsijamiehet asettivat suljetut lippunsa lasiseen vaaliuurnaan vaalipiireittäin, alkaen Helsingin vaalipiiristä. Ääntenlaskijoiksi puheenjohtaja kutsui Sukselaisen, Leskisen, Salmisen ja Tainion, jotka välittömästi aloittivat annettujen lippujen nippuihin asettamisen. Klo 19.45 sihteeri virallisesti julisti ensimmäisen äänestyksen tulokset. ryhmä kokoontuikin väliajalla kahteen kertaan päättäen molemmilla kerroilla, että se toisessa äänestyksessä antaa äänensä omalle ehdokkaalleen Fagerholmille. Tämän jälkeen porvarilliset oikeistoryhmät tiettävästi vielä pitivät neuvoa keskenään ja kellot soivat toiseen äänestykseen klo 19.40. Lopullinen totuus asiassa ei ole vieläkään selvinnyt. AVAUS Demokraatin vuosikymmenet 7/12 29.7.2015 120 vuotta Kekkonen tasavallan presidentiksi Tulos kolmannessa äänestyksessä: Kekkonen 151, Fagerholm 149 ääntä Kansanpuolueen, ruotsalaisten ja kokoomuksen hajaäänet ratkaisivat Antti Vuorenrinne Demokraatti Tasavallan presidentiksi valittiin eilen pääministeri Urho Kaleva Kekkonen, joka ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä 2 äänellä voitti eduskunnan puhemiehen K.-A. Sanottiin presidentti Paasikiven vastanneen, että hän suostuu, jos saa kannatuksekseen huomattavan äänimäärän. Tällöin oli esillä myös nykyinen tasavallan presidentti Paasikivi, joka ei kuitenkaan selvinnyt toista äänestystä pitemmälle. Vaali toimitettiin eduskunnan istuntosalissa, ja jo ennen vaalitoimituksen alkua eduskunnan lehterit olivat täynnä. Kuusi tuntia kestäneen jännittävän, neuvotteluineen monivaiheisen presidentin vaalin kolmannen äänestyksen loppunumerot olivat: Kekkonen 151, Fagerholm 149. Äänestyksen tuloksen luki Leskinen. Suurempaa jännitettä eduskuntatalossa ei ollut, sillä tuloksettomien neuvottelujen tuloksena odotettiin kaikkien ryhmien äänestäneen aluksi omaa ehdokastaan. Pääministerin vasemmalla puolella istui hallitussihteeri Hanna Lönnrot valtioneuvoston kansliasta. Ensimmäinen äänestys Ryhtyessään johtamaan vaalitoimitusta pääministeri Kekkonen selosti, mitä laki määrää vaalitoimituksesta. Fagerholmin. Kommunistit olivat antaneet äänensä Kekkoselle, joka sen lisäksi oli saanut oikeistoryhmiltä juuri ne 7 ääntä, jota valituksi tuleminen edellytti. Vaalitoimituksen aikana käytiin ensimmäisen ja toisen äänestyksen välillä ryhmien kesken lukuisia neuvotteluja. Sanomalehtimiesparvekkeella oli runsaasti myös ulkomaisia lehtimiehiä kotimaisten lehtimiesten joukossa, ja samoin täyttyi diplomaattikunnan parveke. Vaalitoimitus alkoi tasan klo 15. Sos.-dem. Valitsijamiehet istuivat vaalipiireittäin aakkosjärjestyksessä lukuunottamatta Myllymäkeä, joka on invalidi ja Mohellia, jolla loukkaantumisen vuoksi jalka on lastassa. Hänen kutsumanaan sihteerinä toimi eduskunnan sihteeri Salervo, joka istui tavallisella paikallaan puheenjohtajan oikealla puolella. Näille kahdelle oli varattu paikat eturivissä. Puheenjohtajana toimi lain mukaan pääministeri. Ääniä olivat saaneet Kekkonen 88, Fagerholm 72, Tuomioja 57, Kilpi 56, Törngren 20 ja Rydman 7 ääntä. Epäiltyjen listalla oli pitkään myös entinen Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja Penna Tervo. 9. Lehtiparvekkeella kierteli erilaisia huhuja neuvottelujen kulusta. Oli käynyt niin, että ääniä oli kyllä 88, mutta yhteen viiden nippuun oli tullut luetuksi kuusi. Tämän jälkeen aloitettiin välittömästi ensimmäinen äänestys. Kaikki ehdokkaat olivat siten saaneet omien valitsijamiestensä äänet. Spekulaatio ratkaisevan äänen antajasta käynnistyi Suomen Sosialidemokraatissakin heti. Mainittiin, että porvarilliset pikkuryhmät olivat kääntyneet tasavallan presidentin puoleen kysyen suostuisiko hän ehdokkaaksi. Näin myös kävi, Valitsijamiehet istuivat vaalipiireittäin aakkosjärjestyksessä lukuunottamatta Myllymäkeä, joka on invalidi ja Mohellia, jolla loukkaantumisen vuoksi jalka on lastassa. vaikkakin lehtereillä Kekkosen kohdalla oli vedetty vain 87 pötkyä papereihin. Tämän jälkeen tiedusteluja kohdistettiin erikoisesti sos.-dem. ryhmään. Äänestyksen tulos siten tosiasiassa tiedettiin, mutta tuloksen virallista julistamista odoteltaessa ilmoitettiin otettavan tauko. Neljän tunnin neuvottelut Tauko merkitsi pitkiä ja monimutkaisia neuvotteluja
Jännityksellä seurattiin, missä järjestyksessä nimet tulivat luettaviksi. Leskinen toimi jälleen lippujen lukijana ja mainitsi ensin Kekkosen nimen, ja hänelle kerääntyi ääniä yksin lukien 102. 10 29.7.2015 AVAUS Salamavalot välähtelivät ja kaulat kurottuivat, kun jännityksen täyttämässä salissa ja parvekkeella seurattiin äänestyksen toimittamista. Toinen äänestys Tämän jälkeen seurasi toinen, jännityksellä odotettu äänestys. Samalla oli lauennut jännitys ja odotettiin vain tuleeko Fagerholmille 149 ääntä. Kun tämä oli todettu, seurasi lyhyt tauko. Ratkaisu oli tapahtunut. Salamavalot välähtelivät ja kaulat kurottuivat, kun jännityksen täyttämässä salissa ja parvekkeella seurattiin äänestyksen toimittamista. Sitten tuli hiljaisuus. Odotuksen jännitystä, ja seuraavana mainittiin Fagerholmin nimi. Jännitys kohosi huippuunsa, kun lähestyttiin 150, joka tulikin täyteen. Leskinen aloitti lukemisen. Pääministeri oli saanut juuri tarvittavan ääntenenemmistön 151 ääntä. Vaali oli päättynyt. Äänestyslippukasat näyttivät suunnilleen yhtä paksuilta. Leskinen aloitti lukemisen.. Ensin Kekkosen nippu. Äänestylkksen tulos julistettiin klo 21.10 ja siinä yhteydessä pääministeri puheenjohtajana saattoi todeta tulleensa valituksi tasavallan presidentiksi kuusivuotiskaudeksi 1.3.1956?1.3.1962. Kun äänestyslippuja jälleen aloitettiin jaotella nippuihin, saattoi parvekkeelta todeta, että syntymässä oli kolme nippua, joista kaksi näytti jonkin verran kolmatta paksummilta. Sen jälkeen tauko ja vielä kerran Kekkonen. Jälleen samat seremoniat, samaa jännitystä. Nyt oli ratkaistu, että Fagerholm ja Kekkonen olisivat kolmannessa ratkaisevassa äänestyksessä. Kuiskeena oli jo käynyt, että Paasikivi tulisi näyttelemään tässä äänestyksessä määrättyä osaa, mutta toisaalta oltiin epätietoisia siitä, saisiko Fagerholm jostain lisää ääniä. Vaikka Fagerholmin lippupino oli ehkä näyttänytkin pienemmältä, ääniä kertyi enemmän kuin Kekkoselle, nimittäin 114. Äänestyslippukasat näyttivät suunnilleen yhtä paksuilta. Toisen äänestyksen olivat ratkaisseet kommunistit, jotka olivat jakaneet äänenesä Kekkosen ja Fagerholmin kesken. Kolmas äänestys Kolmas äänestys alkoi klo 20.30. Kolmas lippupinkka sisälsi Paasikiven nimen ja ääniä oli siinä 84, jotka kaikki porvarillisista oikeistopuolueista
tehtävää jo vuonna 1931 Anton Huotarin äkillisen poismenon jälkeen. Atte Pohjanmaa on lehden pitkäaikaisin päätoimittaja ja toistaiseksi ainoa, joka on jäänyt tästä tehtävästä eläkkeelle. Uusi nousu käynnistyi vasta vuoden 1963 puoluekokouksen jälkeen. Puolueriita vaikutti ilman muuta Suomen Sosialidemokraatin menestykseen. Hän tuli tunnetuksi Iltahorisontti-kolumneistaan, joissa käytti nimimerkkiä Pilatus. Hän kirjoitti lehden historiasta kaksi kirjaa ja keräsi toimituksen seinälle sen jäsenten ?kaikkien aikojen kuvagallerian?, jota täydennetään edelleen. Juuri tänä aikana Suomen Sosialidemokraatin sivuluku oli suurimmillaan. Antti Vuorenrinne Demokraatti Päätoimittaja Atte Pohjanmaa esittelee lehteä arvovieraalle, entisessä kotimaassaan käymässä olleelle Oskari Tokoille. AVAUS 29.7.2015 11 120 vuotta 1955?1965 Lehden seitsemäs vuosikymmen oli vahvasti kaksijakoinen. Vuonna 1955 saatiin uusia tiloja Helsingin työväentalon viereen rakennetusta uudisrakennuksesta. Tilaajia ja asiamiehiä menetettiin. Taustalla saattoi olla se, että lehti julkaisi runsaasti eri alueille tarkoitettuja vaihtosivuja ja erillispainoksia. Lehtiyhtiö oli muutenkin voimissaan. päätoimittajana jo kolme eri kertaa. Puolueriita muuttui yhä repivämmäksi ja SDP hajosi vuonna 1957. Ssd painettiin uudella koneella ensimmäisen kerran 29.7.1957. Sanomalehden lisäksi yhtiöllä oli laajaa siviilipainotoimintaa, kustannustoimintaa ja oma kirjakauppa. Atte Pohjanmaan pitkä kausi Toimituksen johtoon oli tullut vuoden 1952 alusta Atte Pohjanmaa, joka oli ollut tätä en- nen vt. Poliittisesti aika oli sosialidemokratialle vaikea. Kuva on vuodelta 1957.. Lehdessä tuli olla siis muutakin kuin politiikkaa. Jos lehden koko 120 vuoden päätoimittajakaartista pitäisi valita yksi Mr. Demokraatti, se olisi ilman muuta Atte Pohjanmaa. Pohjanmaa oli tuottelias kirjoittaja. Ensimmäisen kerran hän oli ?harjoitellut. Mukana ovat lehden toimituksesta Eila Vuokko ja Henry Lindbergh. Kun lehden tiloja oli nykyisellä Paasivuorenkadulla oman talon ja mainitun uuden talon lisäksi vielä työväentalollakin, voitiin puhua peräti ?lehtikadusta?. Uudisrakennuksen painosaliin hankittiin tuliterät painokoneet. Kuopiossa ilmestynyt Savon Kansa ja jyväskyläläinen Työn Voima lopettivat ilmestymisensa 1958?1959 ja Demari perusti niiden tilalle sivutoimistot. Tuntuu erikoiselta, että juuri tänä aikana Suomen Sosialidemokraatin sivuluku oli suurimmillaan. Pohjanmaan kausi kesti vuoteen 1968 saakka. Kun Pohjanmaa oli tullut lehteen jo 1924, hän oli nimenomaan lehden kasvatti ja ensisijaisesti journalisti. Loppuvaiheessa vuosina 1964?1966 lehdessä oli myös toinen päätoimittaja, joka oli Erkki Raatikainen, tuleva SDP:n puoluesihteeri ja Ylen pääjohtaja. Pohjanmaan missiona oli tehdä Demarista täyden palvelun sanomalehti uutisineen, kommentteineen ja taustoineen
Valitsemalla ympäristöystävällisiä tuotteita viestii yrityksille, että heidän kannattaa käyttää ekotuotesuunnittelua ja tuoda markkinoille ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita, Mattinen sanoo. Holm tähdentää, että yksi tärkeä valinta on myös miettiä, mitä ylipäätään tarvitsee. Tämä kulttuuri on hukattu muutamassa kymmenessä vuodessa, Holm sanoo. ?Valitsemalla ympäristöystävällisiä tuotteita viestii yrityksille, että heidän kannattaa käyttää ekotuotesuunnittelua ja tuoda markkinoille ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita.? Kuluttaja viestii valmistajille Ilmastobarometrin vastaajista vain runsas kolmannes huomioi ilmastovaikutukset ostopäätöksiä tehdessään. Aikaisemminhan oli paljon sellaista, että lainailtiin toisilta. Varmasti me kaikki toivomme, että kodinkone kestäisi sen kymmenen vuotta. Negatiiviset asenteet esimerkiksi kasvispainotteisempaan ruokailuun ryöpsähtivät esille koulujen kasvisruokapäiviä koskevassa keskustelussa. Näin ollen tekojemme vaikutukset. kuvaavan heitä huonosti tai melko huonosti. Tiedämme, että ?jotain tarttis tehdä?, mutta mikä meitä jarruttaa? Helppous houkuttaa Arjen valinnoilla, kuten energiankäyttönsä huomioimisella, kasvispainotteisen ruuan suosimisella ja yksityisautoilun vähentämisellä saa omaa hiilijalanjälkeään pienennettyä. Arjen ekotekojen tekemättä jättämiselle kaikkein yksinkertaisin selitys lienee, että on vain helpompaa jatkaa entiseen malliin. Tarvitseeko kaikkea olla itsellä. Kasvispäivä oli monista lapsen ruokavaliolle haitallinen asia, vaikka ihminen ei tarvitse jokaiselle ruokalautaselleen lihaa. Toisaalta joissakin asioissa ennakkoluulot ovat karisseet. Toisaalta esimerkiksi kahden vuoden välein uuden kodinkoneen ostosta ei voi syyttää vain kuluttajaa. . Olemme tietoisia sen syistä ja seurauksista, mutta samalla olemme muuttaneet omaa toimintaamme vain vähän. Tämä selviää Ilmastobarometri 2015 -selvityksestä, jonka kyselyssä kaksi kolmasosaa sanoi väittämän ?olen muuttanut liikkumistani, ruokailutottumuksiani tai asumisratkaisujani ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmasto kiittäisi, jos kuluttaisimme vähemmän. Kuntien tavoitteena on viimeistään vuonna 2050 olla hiilineutraaleja ja jätteettömiä kaupunkeja sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden. Linkkivinkkejä ?? ?? ?? ?? ilmastodietti.fi-sivun hiilijalanjälkilaskuri auttaa tunnistamaan oman arjen päästöt. pianiatekoja.fi on sivusto, jossa esitellään erilaisia ekotekoja ja auttaa ymmärtämään niiden vaikutuksia. ymparisto.fi/hankintamappi on julkisten hankintojen tietokanta. Ilmasto on globaali, iso asia, jossa muutokset ovat hitaita. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maija Mattinen muistuttaa, että valinnoilla voi vaikuttaa. . Et voi olla varma, että kalliskaan kone kestää. Holm toivoo asennemuutoksen saavan yhä lisää tuulta alleen. . Holm arvioi, että esimerkiksi nettikirpputorien kasvava suosio osoittaa, että ihmiset ovat entistä valmiimpia käyttämään toisen vanhaa. Kodinkoneiden hinnat ovat tulleet alas, mutta niin on tullut laatukin. Korjaaminen taas voi maksaa enemmän kuin uuden ostaminen, Holm sanoo. Verkostoja ja hankkeita ?? ?? ?? ?? Hinku-foorumi on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto. Palvelussa voi tutustua eri vaiheissa oleviin cleantechhankkeisiin. ymparisto.fi/hinkumappi on energia- ja ilmastotoimenpiteiden tietokanta, jossa listataan ilmastonmuutosta hillitseviä hankkeita. Keppiä ja porkkanaa Mattisen mukaan toimiemme muutoksen hitautta voi selittää sekin, että välitön palaute ekoteon vaikutuksista puuttuu. . Sen tavoitteena on tunnistaa ja avata hiilineutraalisuuden pullonkauloja. Välke-hanke alkoi maaliskuussa ja siihen kutsuttiin mukaan pk-yrityksiä sekä kiinteistöjen omistajia kuten kuntia, seurakuntia, yrityksiä, maatiloja, asunto-osakeyhtiöitä ja kauppoja. Fisu-verkosto on resurssiviisaiden kuntien verkosto. Voisivatko jotkut asiat olla kaverin kanssa yhteisiä. 12 29.7.2015 AVAUS Ilmastonmuutoksen uhka tunnetaan, mutta sen ehkäisy takkuaa Miksi ekoteot jäävät tekemättä? Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Ympäristöystävällisten valintojen tekeminen voi edellyttää perehtymistä, ja asioiden selvittäminen taas vaatii aikaa ja vaivaa. . Kun lähdet hiihtämään, niin onhan se helpompaa hiihtää latua pitkin kuin mennä umpihankeen, kiteyttää Tampereella kestävään kehitykseen keskittyviä tiedotus- ja neuvontapalveluita tuottavan Ekokumppanit Oy:n toimitusjohtaja Suvi Holm. Myös ennakkoluulot ja tiukassa istuvat asenteet vaikuttavat. Se kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Välke-hanke täydentää Hinku-foorumihanketta
Myös Tenhunen uskoo hyvän esimerkin voimaan. . Moni yrittäjä tietää, että esimerkiksi investoimalla tehokkaampaan lämmitysjärjestelmään voidaan vähentää päästöjä ja saada myös säästöjä kohtuullisessa ajassa. . Uskon, että verotuksella voidaan vaikuttaa siihen, että kulutus ohjautuisi kestävään kulutukseen. Tietoa saattaa olla paljon, mutta suuruusluokkien hahmottaminen ei välttämättä ole kaikille helppoa, Mattinen sanoo. Saatamme esimerkiksi mennä kauppaan kestokassin kanssa ja välttää muovipussin käyttöä. Esimerkiksi Hinku-foorumi ja Fisu-verkosto ovat esimerkkejä siitä, että Suomessa halutaan olla edelläkävijöitä, Mattinen sanoo. Edelläkävijät toimivat esimerkkeinä muille. Onnistuneita ekotekoja, isoja ja pieniä, on hyvä tuoda esiin. Että tulisi taloudellinen hyöty siitä, että elät ja toimit vastuullisesti, sanoo myös Ekokumppaneiden Holm. Neuvonta vie oikean tiedon ääreen Mattisen ja Holmin mielestä myös neuvonnalla ja ohjauksella on merkitystä. Se stimuloisi varmasti muitakin, Tenhunen summaa.. Hinku-hankkeessa olemme nähneet, että pelkkä viestiminen ei riitä, vaan se pitää viedä konkreettisemmalle tasolle. Ilmastopolitiikassa tehdyt valinnat näyttävät suuntaa myös kansalaisille. . Toisaalta kyse on myös rahasta. Netissä on tietoa väärällänsä, mutta monen tiedon taustalla on taloudellinen vaikutin. Erityisesti keskitytään pienten ja keskisuurten yritysten pulmiin. Tenhusen mukaan monissa pk-yrityksissä pulaa on ajasta, kun on kiire keskittyä varsinaiseen yritystoimintaan. Hyvät neuvot ovat tarpeen erityisesti oikean tiedon löytämiseen. . Jos kuulet jatkuvasti olevasi huono ihminen, kun et tee sitä tätä tai tuota tai teet asiat väärin, voi into tehdä mitään lopahtaa. Vaikka edellä lueteltiin asioita, jotka ovat pielessä, ei kaikki ole huonosti. Kaikilla ei ole käsitystä siitä, millaiset valinnat ovat lopulta kaikkein vaikuttavimpia. . Se on toki hyvä valinta, mutta oleellisempaa on tarkastella, mitä tuotteita ostoskas- 29.7.2015 13 siinsa pakkaa kuin mitä materiaalia kassi on. . Riskinottokyky on pieni. Jokainen ekoteko on hyvä asia ja on paljon ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat hyvinkin aktiivisia. . Minusta kunnat voisivat olla enemmän esimerkinnäyttäjiä. Jos sijoitus maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa, se on monille liian pitkä aika, kun tilauskirjat näyttävät ehkä vain vuoden tai kaksi eteenpäin, hän jatkaa. Välke-hankkeessa ideana onkin, että energiaasiantuntijat auttavat yrityksiä ja kiinteistöjen omistajia kädestä pitäen löytämään ratkaisut vähähiilisyyteen, cleantechin edistämiseen ja uuteen innovatiiviseen toimintaan. . Mattisen mukaan yksilöiden innokuuteen Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi ohjauksella. Tuoreimman ilmastobarometrin mukaan kansalaiset haluaisivat hallituksen ottavan aktiivisemman roolin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Niillä on kuitenkin kiire tehdä sitä omaa hommaansa, ja ratkaisujen selvittäminen vaatii aikaa ja jonkinlaista asiantuntemusta, Tenhunen kertoo. . AVAUS eivät välttämättä näy heti omassa elämässä, vaan pitemmällä aikavälillä ja jopa maantieteellisesti muualla, Mattinen kuvailee. Kun teoista suoraan itselle saatu hyöty tuntuu jäävän laihaksi, halukkuus tehdä niitä vähenee. Puolueettoman ja tutkitun tiedon löytäminen voi olla vaikeaa, Holm sanoo. Mattisen mukaan neuvoja tarvitaan, jotta ymmärretään, mikä on merkityksellistä. Silloin kynnys tehdä jotain madaltuu, Tenhunen kertoo. Tenhunen arvioi että nykypäivänä halukkuutta ja kiinnostusta päästövähennysten tekoon löytyy niin kotitalouksista, yrityksistä kuin kunnistakin. Ne voisivat investoida esimerkiksi enemmän näkyvään uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkoon. Suuruusluokkien hahmottaminen on tärkeää, sillä keskittymällä esimerkiksi ainoastaan pahvijätteiden kierrättämiseen voi olennaisemmat asiat, kuten energiankulutus kotitaloudessa jäädä huomaamatta, Mattinen summaa. Esimerkiksi viiden minuutin suihku 20 minuutin suihkun sijaan tai asunnon sisälämpötilan laskeminen yhdellä asteella säästää selvästi energiaa. Kannustaen ja onnistumisia juhlien Mattisen mukaan myös syyllistäminen voi passivoida. kun tuokin tekee ja onnistuu, niin miksen minäkin. ? ?Kun lähdet hiihtämään, niin onhan se helpompaa hiihtää latua pitkin kuin mennä umpihankeen.? Esteenä aika ja raha Hinku-foorumin ja Välke-hankkeen parissa työskentelevä Jyrki Tenhunen on pohtinut niitä asioita, jotka estävät esimerkiksi yrityksiä ottamasta tarvittavia askelia kohti hiilineutraalisuutta. Välke-hankkeessa pullonkauloja avataan asiantuntijoiden, yritysten ja kiinteistöjen yhteistyöllä. Julkisten hankkeiden tuloksia onkin kerätty nähtäville verkkoon. Hyvien käytäntöjen näkyville tuominen on Mattisen mukaan omiaan synnyttämään lumipalloefektin
Alipainoisia lapsia on Intiassa enemmän kuin missään muussa maailmankolkassa, melkein kaksinkertainen määrä jopa Saharan etelänpuoleiseen Afrikkaan verrattuna. Intiassa on lukuisa määrä nälkiintymisen vastaisia ohjelmia ja niihin sijoitetaan huomattavia summia rahaa joka vuosi. Meidän on rakennettava järjestelmä, joka takaa ravinnon kaikille aina. 14 29.7.2015 AVAUS Korruptio vie avun Intian köyhiltä Rahat väärissä taskuissa Chottey Lal pakertaa päiväpalkalla uttarpradeshilaisella rakennustyömaalla Pohjois-Intiassa. Sekä Lal että hänen vaimonsa tekevät kaksitoistatuntista työpäivää, mutta rahat eivät silti tahdo riittää seitsenhenkisen perheen elatukseen. Apua ei löydy Intian ruuanjakeluohjelmastakaan (PDS), vaikka juuri Lalin perheen ja muiden yhtä köyhien pitäisi lain mukaan olla oikeutettuja ostamaan tuettuja elintarvikkeita. . Olemme valittaneet paikalliselle poliisille, mutta mitään ei ole tapahtunut. Riisikilo rupialla PDS:n tarkoitus on tarjota halpaa ruokaa köyhille noin 60 000 hintasääntelytuotteita myyvän kaupan verkoston välittämänä. Onnistuminen kuitenkin edellyttää jakeluverkoston puhdistamista korruptiosta ja tehokkuuden lisäämistä. . Hintasäätelykauppojen omistajat myyvät elintarvikkeita kalliiseen hintaan vapailla markkinoilla tai salakuljettavat ne korruptoituneiden viranomaisten avulla naapurimaihin. Uttar Pradeshissa tehty tutkimus osoitti, että lukuisat kilpailevat toimijat, huono koordinaa- tio ja epäluotettava hallinto ovat rampauttaneet ruuanjakelujärjestelmää. Kuitenkin vain 11 Intian yhteensä 29 osavaltiosta ja seitsemästä liittovaltion hallintoalueesta soveltaa vuonna 2013 voimaantullutta lakia käytäntöön. Loput 25 eivät edes yritä. Osa elintarvikkeista katoaa kauppiaiden omiin bisneksiin, paljastaa hallituksen tilaama tutkimus. Se on taatusti mahdollista, mutta kun katsotaan poliittisen sähläämisen määrää ohjelman ympärillä . Se on osa kokonaiskasvua. niin toimivaa systeemiä ei ole todella yritettykään. . Kun jakeluketjua tutkittiin, osoittautui, että 80 prosenttia korruptiosta tapahtui jo ennen kuin toimitukset pääsivät hintasäätelykauppaan saakka. Milloin tahansa menemme kauppaan, meidät käännytetään pois ja kauppias väittää varastojen olevan lopussa. Siitä huolimatta köyhät näkevät nälkää ja köyhien määrä vain kasvaa. Nälkiintymisen poistamiseen tähtäävä Shanta Kumar -komitea jätti aiemmin tänä vuonna pääministeri Modille ehdotuksen, jossa se suositteli vähittäistä luopumista ruuanjakelusta ja siirtymistä raha-avustuksiin. Suorat tulonsiirrot vähentäisivät komitean mukaan köyhien riippuvuutta PDS-kaupoista ja sekä tuensaajat että valtio hyötyisivät. PDS on kuitenkin maailman laajin ruokaohjelma, ja monet uskovat edelleen sen mahdollisuuksiin. Mutta mitä me köyhät voimme tehdä?? Mario Osava IPS, Rio de Janeiro Syvänmeren öljynporaukseen soveltuvan lautan pienoismalli on esillä Brasilian valtion öljy-yhtiön Petrobrasin tutkimuslaitoksella Rio de Janeirossa.. Kaikki tietävät, että kauppias tekee voittoa myymällä tuotteet mustassa pörssissä. alkaen säännöstelykauppojen sijoittelusta ja viljankuljetuksista . Nälkäinen kansa on valtava taloudellinen menetys, sanoo delhiläisen bioteknologia ja ruokaturvafoorumin asiantuntija Devinder Sharma. ?Kaikki tietävät, että kauppias tekee voittoa myymällä tuotteet mustassa pörssissä. Lisäksi yli puolet elintarvikkeista oli ehtinyt pilaantua toimituksen aikana. Poliittinen sähellys estää onnistumisen Intiassa 194,6 miljoona ihmistä elää aliravittuina ja joka vuosi lähes 1,3 miljoonaa lasta kuolee aliravitsemukseen. Sääntelykauppojen kuuluisi myydä ihmisille peruselintarvikkeita, kuten riisiä, vehnää ja sokeria, samoin kuin kerosiinia, murto-osalla markkinahinnoista. Järjestelmän korruptoituneisuus ja tehottomuus sekä tuotteiden hävikki jättävät kuitenkin miljoonat intialaiset ilman heille Kansallisen ruokaturvalain (NFSA) perusteella kuuluvaa ruoka-apua. NFSA:ssa säädetään, että jokainen intialainen saa kuukaudessa 35 kiloa peruselintarvikkeita nimelliseen rupian tai parin kilohintaan. Meidän on pakko ostaa kallista ruokaa, eikä se riitä ruokkimaan koko perhettä, Chottey Lal selittää. . Mutta mitä me köyhät voimme tehdä
Yhtiön vireillä olleista kaupoista ja hankkeista moni on jäänyt toteutumatta. Poliisin ja verottajan tutkimusten mukaan lahjukset muodostivat kolme prosenttia kauppasummista, joista Petrobras sopi 27 yrityksen kanssa vuosina 2004?2012. Se voi tietää potkuja tuhansille työntekijöille ja konkursseja alihankkijoille. Infrahankkeet jäissä Lulan kaudella Brasilian valtio hyötyi talouskasvusta ja kiihdytti sitä rakentamalla rautaja maanteitä, siltoja sekä biovoimaloita. Molemmat edustavat työväenpuoluetta. Petrobrasin osakeromahdusta vauhditti erityisesti kaksi Lulan aloittamaa suurhanketta: Abreu e Liman öljynjalostamo Koillis-Brasiliassa ja petrokemiallinen kompleksi Rion osavaltion Itaboraíssa. Abreu e Liman ensimmäinen vaihe valmistui ennen skandaalia 2014 ja saatiin toimimaan, mutta sen hinta nousi kahdeksankertaiseksi. Maan valuutan, realin, devalvaatio söi yhtiön osakkeiden arvosta yli 13 miljardia euroa. Lisäksi Petrobrasin maine on tahriutunut ja luottokelpoisuus heikentynyt maailmanlaajuisesti. Jäädytykset ja lykkäykset ovat arkea myös yksityisen pääoman urakoissa, kuten Transnordestinon ja Oeste-Esten ratahankkeissa. Suunnittelu- ja laskuvirheiden ohella hankkeita on paikoin vaikeuttanut alkuperäisasukkaiden ja ympäristöviranomaisten vastustus. Poliisin ja verottajan tutkimusten mukaan lahjukset muodostivat kolme prosenttia kauppasummista.. Moni hanke on pantu jäihin kasvun hyydyttyä. São Francisco -joen virtaaman lisäämiseksi kuivassa Koillis-Brasiliassa suunniteltu valtava kanava-, tunneli- ja patorakennelma on jo viivästynyt vuosia, ja kustannukset ovat liki tuplaantuneet. Yhtiön alamäkeen vaikuttivat myös virheet ja väärät päätökset, joissa olivat osallisina lukuisat poliitikot, kuten maata vuosina 2003?2011 johtanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva ja tämän seuraaja Dilma Rousseff. Siitä sanotaan olevan valmiina 82 prosenttia, mutta yhtiöllä on vaikeuksia ra- hoittaa loppua. Yhteistyökumppaniksi otettu Venezuelan öljy-yhtiö ei maksanut sovittua 40 prosentin osuuttaan. Itaboraíssa Petrobras luopui vuonna 2014 petrokemian tehtaan rakentamisesta ja päätti keskittyä jalostamoon. AVAUS 29.7.2015 15 Kuvat IPS / Neeta Lal Huolimatta 60 000 hintasäännöstelyjärjestelmään kuuluvasta kaupasta Intian ruuanjakeluohjelma jättää miljoonat ihmiset nälkiintymään ja viljan pilaantumaan varastoihin. Brasiliassa korruptio haittaa taloutta Brasilian valtion öljy-yhtiön Petrobrasin korruptioskandaali on horjuttanut koko maan taloutta. Suurhankkeiden hyytyminen on vaarantanut monen työpaikan. Petrobras myönsi vuoden 2014 tilinpäätöksessään, että se menetti korruption vuoksi nykykurssilla laskettuna lähes kaksi miljardia euroa
714 563 l l Palvelemme: arkisin 8?18, lauantaisin 8?16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l. Maailman terveysjärjestö WHO laskee, että veronkorotuksilla saataisiin kokoon 100 miljardia lisää. Tupakan lasketaan tappaneen sata miljoonaa ihmistä 1900-luvulla, ja luku nousee miljardiin tällä vuosisadalla, ellei mitään tehdä. Verotus on valtioiden päätösvallassa, johon YK ei voi puuttua, mutta 180 valtiota verottaa jo tupakkaa jossain määrin. Verojen on todettu vähentävän tupakointia monin tavoin: osa lopettaa savuttelun, toiset lykkäävät sen aloittamista ja kolmannet vähentävät. Teollisuusmaiden ohella tupakkaveroja ovat ottaneet käyttöön monet kehitysmaatkin. Esimerkiksi Filippiineillä tupakka-askin hinta nousi Verojen on todettu vähentävän tupakointia monin tavoin. liki 50 prosenttia vuonna 2013. 09-701 3658 Kesähattuja naisille ja miehille (myös asiakkaiden omiin tuotteisiin) H Visakoivusta käsintehdyt kortit, kellot, aforismitaulut, ym. 138 M.KURONEN.SEUR KIVI- JA KORUALAN ERIKOISLIIKE Yhteystiedot 050-563 1449 order.info@onnenaurinko.fi Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la / lör / Sat 10-14 ?...license to grill.. herkulliset pihvilihat... hae meiltä! ? Kotimaisia unisukkia Merinovillaa Verkkopaitoja, myös isoja kokoja Diabetes-sukkia KUUSELAN JUUSTOPUOTI 50v - vuohenleipäjuusto - itkevää mustaleimaa - tuoretta irtovoita - iloisen kanan munia - uutta ternimaitoa Facebook: kuuselanjuustopuoti www.kuuselanjuustopuoti.net . 16 29.7.2015 AVAUS Tupakointi kehitystä rahoittamaan? Se terveellisempi vero Tupakointi tappaa, mutta voi tehdä myös hyvää. Ainakin jos tupakointia verotetaan. YK aikoo hyväksyä syyskuussa uudet kestävän kehityksen tavoitteet, joilla on määrä vähentää köyhyyttä seuraavien 15 vuoden aikana. kerros n au r i n e n ko Ritvan POLTTOPUU On Hakaniemen Kauppahalliin H Polttokaiverrusta p. Tupakoitsijoiden määrä väheni heti kolme prosenttiyksikköä, ja tupakkaveron tuotto yli tuplaantui. Katie Dain IPS, New York Tervetuloa kesäiseen 2. 040 765 0176 ritvamyllymaki@hotmail.com Katso myös Facebook Hakaniemen halli 2. Ohjelmien toteutus vaatii rahaa, jonka hankkimiseksi on väläytetty muun muassa tupakkaverojen nostoa. Valtiot keräävät tupakkaveroilla nyt noin 300 miljardia dollaria (dollari on 0,92 euroa) vuodessa. krs p
Veneillessä on helppo huomioida ympäristöä omilla valinnoillaan. ARKI 29.7.2015 17 Getty Images Näin veneilet ympäristöystävällisemmin Itämeremme on ainutlaatuinen ja herkkä meri. Jos tiskaaminen maissa ei ole mahdollista, kannattaa pe- suvesi säilöä esimerkiksi septitankkiin ja tyhjentää se asianmukaisesti maissa. Astianpesuaineiden vaikuttavista aineista tensidit ovat yleensä luonnossa nopeasti hajoavia mutta vesieliöille myrkyllisiä. Etikkaa ja ruokasoodaa Siivous onnistuu usein myös pelkällä vedellä ja hankauksella, ilman pesu- ja puhdistusaineita. Pesuaineista kannattaa valita ympäristömerkittyjä, fosfaatittomia tuotteita. Maissa pesupaikkojen ulkopuolella tiskatessasi kaada pesuvesi maahan, sillä pesuaineen sisältämät ravinteet suodattuvat maakerrosten läpi eivätkä kulkeudu suoraan veteen. Vältä aineiden yliannostelua. Myös ruokakaapista löytyy hyviä likaa irrottavia aineita. Monet tavalliset pesuaineet sisältävät ympäristölle haitallisia kemikaaleja, ja joissakin hygieniatuotteissa, kuten hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa, on myös muovisia mikrorakeita. Etikka, ruokasooda, sitruuna ja suola ovat hyviä ekologisia aineita käytettäväksi siivouksessa. Etenkin veteen laimennettu etikka on hyvä yleispuhdistusaine, joka neutralisoi tuoksuja ja irrottaa likaa. Siivouksen ja peseytymisen ympäristöhaittoja voi vähentää yksinkertaisin toimin, ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja löytyy helposti. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan maissa olevia astianpesupaikkoja veneessä tiskaamisen sijaan. Kaakeli, silikonisaumat, emali ja marmori eivät pidä etikan kaltaisista happamista aineista vaan vaativat miedompia emäksisiä aineita. Älä peseydy järvessä tai meressä saippualla tai shampoolla. Monet tavalliset pesuaineet sisältävät ympäristölle haitallisia kemikaaleja, ja joissakin hygieniatuotteissa, kuten hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa, on myös muovisia mikrorakeita. Kaupoista löytyy jo paljon ympäristöä vähemmän kuormittavia ekopesuaineita, joissa on käytetty kasvien luontaisia aineita ja osia. Jenny Gustafsson Pidä saaristo siistinä ry Ekovinkki
Mies oli ampunut koiraa useita kertoja B.Virtanen - Urja haulikolla. Metsästäjien keskuudessa ei pidetä suotavana lopettaa lemmikkiä, jos ei tiedä aivan tarkkaan, mitä tekee. Eläinlääkäriliiton mielestä palvelujen etäisyys ei ole uskottava peruste eläimen lopettamiselle itse. . En muista, että vuosikausiin olisi sattunut vastaavaa tapausta, kertoo rikosylikonstaapeli Jouko Sahlman Lapin poliisista.. Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan osa metsästäjistä lopettaa yhä koiransa mieluummin itse. Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius uskoo, että näin voi olla syrjäseudulla, jos matka eläinlääkärin vastaanotolle on pitkä. En muista, että vuosikausiin olisi sattunut vastaavaa, rikosylikonstaapeli Jouko Sahlman totesi STT:lle maanantaina. Tapausta tutkitaan eläinsuojelurikoksena. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Sarjakuvat Poliisin mukaan Meri-Lapissa asuva koiranomistaja oli pyytänyt tuttuaan lopettamaan yli 10-vuotiaan ja huonokuntoisen koiransa. Kemin poliisilaitokselta kerrotaan, että kyseessä on pienikokoinen seurakoira. Poliisin mukaan Simon ampuja luuli koiran kuolleen. Metsästyskulttuuri vaikuttaa? Maa- ja metsätalousministeriöstä arvellaan, että ampumisen salliviin asetuksiin on vaikuttanut Suomen metsäs- tyskulttuuri. Poliisin tietojen mukaan koira yritettiin lopettaa ampumalla tiistai-iltana Simon Torviaavalla sijaitsevassa metsässä. Poliisin mukaan lemmikki oli erittäin huonossa kunnossa ja osin halvaantunut, minkä takia partio joutui lopettamaan sen löytöpaikalla. Lemmikkinsä saa lopettaa tarvittaessa itse, mutta ampujan tulee tietää, mitä tekee. Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Laki ei sinällään kiellä lemmikin ampumista, kunhan eläin ei kärsi ja lopetuksen tekee henkilö, jolla on siihen riittävät taidot. . Poliisi suorittaa asiassa vielä osallisten kuulusteluja ja saattaa päätökseen teknisen tutkinnan, jonka jälkeen juttu siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Koiranomistaja ja ampuja ovat kotoisin eri puolilta MeriLapin seutukuntaa. Poliisi kiittää yleisöä saamistaan vihjeistä. Lapin poliisin mukaan kyseessä on erittäin harvinainen tapaus. . Koiran lopetti poliisi. Järkyttynyt ampuja on ilmoittautunut itse Lapin poliisille. Poliisin mukaan tapaus on erittäin harvinainen. . Simon tapauksen hän arvelee johtuneen osaamattomuudesta. . Jos käy niin, ettei kunnan oma päivystäjä pääse paikalle, saadaan kiireellisissä tapauksissa usein virka-apua, puheenjohtaja Kirsi Sario toteaa. Lemmikkien lopettamista koskevia asetuksia päivitetään ministeriössä parhaillaan. Jenni Poranen STT Sammaleen alle piilotetun koiran ampuja otti yhteyttä poliisiin Lapin lounaisosassa Simossa torstaina huonossa kunnossa löytyneen koiran omistaja on tavoitettu, kertoo Lapin poliisi. Poliisin mukaan koiran ampunut mies otti itse yhteyttä Kemin poliisiasemalle ja oli tapauksesta erittäin järkyttynyt. Ohikulkija löysi kituvan koiran metsästä torstaina iltapäivällä. Kitumaan jäänyt koira löydettiin torstaina metsästä Simon Torviaavalta. Valtaosa metsästäjistä lopetuttaa Simeniuksen mukaan koiransa nykyisin lääkärillä. Poliisi ei halua kertoa koiran rotua tarkemmin, koska kyseessä on harvinainen rotu, joita on seudulla vähän. Poliisin mukaan mies oli ampumisen jälkeen pyrkinyt varmistamaan, että koira oli kuollut ennen kuin hän oli laittanut koiran monttuun ja peitellyt eläimen sammalilla. 18 29.7.2015 ARKI ??Simon tapausta tutkitaan rikoksena, koska metsästä löytynyt koira kitui Lemmikin saa ampua, jos eläimelle ei koidu kärsimystä Asiantuntijat pitävät LounaisLapin Simossa paljastunutta epäonnistunutta koiran lopetusyritystä harvinaisena tapauksena. Poliisin mukaan mies oli ampunut pienikokoista seurakoiraa haulikolla ja peitellyt tämän sammalilla monttuun. Koira ei ollut miehen oma, vaan hän oli ampunut vanhaa ja huonokuntoista koiraa omistajan pyynnöstä. Palvelujen saavutettavuus on parantunut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että on varma, että osaa sen tehdä niin kuin kuuluu, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Laki ei sinällään kiellä lemmikin ampumista, kunhan eläin ei kärsi ja lopetuksen tekee henkilö, jolla on siihen riittävät taidot. Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä. Pienikokoisen seura- tai harrastuseläimen saa itse lopettaa ainoastaan ampumalla aivoihin tai tajunnan välittömästi vievällä kaasulla. Lisäksi eläimen kuolemasta on oltava täysi varmuus, ennen kuin sen hävittää
hullumpi . 12.10 Urheiluradio. Mukana kansanedustaja Harry Hjallis Harkimo ja kilpapurjehtija Tuuli Petäjä-Sirén. TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Tanskan ihmeitä: Ikimetsä 06.55 Ylen aamu-tv 06.55 Ykkösen aamu-tv:n otsikot. 09.30 Kuka kutsui Kokanderin 10.00? 10.55 Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.02 Päivän kasvo 12.10 Kyläsairaala (12) Hankala paikka. 13.00 Kaikkien naisten monni (Suomi 1952, 81?) O: Lasse Pöysti. 12.33 Suomen radio. 20.03 Urheiluradio. 13.00 Uutiset. 23.03?05.00 Yöradio. YLE PUHE 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio Remix 13.00 Uutiset 13.02 Asa 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.01 Ali Show 18.00 Uutiset 18.03 Jorma Uotinen 19.00 Puheen Ilta 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio Remix 22.00 Uutiset 22.05 Asa 23.00 Arkisto: Muotitietoiset 01.00 Arkisto: Suomi maahanmuuttajien silmin 03.00 Arkisto: Orwellin vuosi 1984 05.00?07.00 Arkisto: Ympäristöliikkeet ja kansalaistottelemattomuus. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. O: Semih Kaplanoglu. 23.40 Historia: Hitlerin juutalainen naapuri Edgar Fe- Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Täydellinen kesä Vaale- uchtwanger oli viisivuotias, kun hänen naapurustoonsa vuonna 1929 muutti asumaan tuleva diktaattori Adolf Hitler. 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomi: hurmaavat ötökät 0203-17600. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. Chef on the Beach 10.15 Kuningaskalastajat 11.55 Jaakon matkassa 12.45 Rojua, rojua 13.35 Suomiehet 14.25 Eläinkunnan hurjimmat 15.15 Supertehtaat 16.10 Lentoturmatutkinta 17.00 Huutokaupan metsästäjät 17.55 Cops 18.20 Lapin poliisit 18.45 Family Guy 19.10 Varastojen metsästäjät 19.35 Autotallien metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Castle 21.55 Ilman johtolankaa 22.50 Hirviöleffa: Haihurrikaani 3 . 11.33 Suomen radio. 21.03 Päivä tunnissa. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Säveltäjämuotokuvia: Minna Leinonen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapään Itämeren heinäkuu 17.45 Tekijä: kapellimestari Risto Kupiainen 18.00?18.15 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. 07.12 Maakuntaradio. Tutustutaan Robert Mirosavicin uran kehitykseen. 16.15 Riistametsällä Nokikana. Jørgen ja Nikolaj lähtevät Langelandiin, ja ruokalistalle pitäisi saada nokikanaa. 16.55 Seikkailu Myanmarissa Osa 3/4. Brittijuon- politiikkaa tehdään tiukasti kansantaloustieteiden oppien mukaan, päätökset voivat tehdä kipeää. 00.55 Elämisen haasteet Osa 7/10: Minareetit kieltoon? taja Reggie Yates matkustaa Etelä-Afrikkaan tutustumaan apartheidin jälkeen syntyneiden elämään. 22.55 Boardwalk Empire (16) 5/8. 12.12 Suomen radio. Naantalilainen purjehtija Joni Roivanen etsii hyviä tuulia valmistautuessaan kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -maailmankisoihin Los Angelesissa. 20.30 Uimahyppyjen MM Joukkuekilpailu. 12.55 Suomen radio. Mv. 14.20 Herko-karhu ja susityttö 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Saaret meren sylissä 3/5. 07.50 Merisää. 12.30 Uutiset alueeltasi. 13.33 Suomen radio. Kuin kuninkaallinen. 23.50 Hotel Lux (12) (Saksa 2011) Hillitön komedia diktaattoreja ivailevasta yökerhokoomikosta. Pieni Yusuf ja hänen perheensä elävät luonnon antimista. Hunajankerääjä-isän katoaminen muuttaa kaiken. 20.00 Uutiset. 23.00 Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Uudenkaupungin Crusell-viikko 19.50 Uudenkaupungin Crusell-viikon väliajalla tavataan festivaalin taiteilijoita 20.10 Uudenkaupungin Crusell-viikon konsertti jatkuu 20.50 Kesämusiikkia Välimeren maista 21.45 Itämeren heinäkuun Eurooppalaisia puheenvuoroja: Tanskan Uffe Ellemann-Jensen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämeren heinäkuu: Aikamme suomalaista musiikkia. 09.00 Uutiset. 08.00 Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 10.55 Pikkujuttu. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 08.12 Maakuntaradio. 19.00 Uutiset ja sää. 11.00 Uutiset. 11.03 Suomen radio. 19.05 Luonto-Suomi: hurmaavat ötökät 0203-17600. Mies näkee toistuvasti unta lentoonnettomuudesta, ja uni käy toteen. 00.40?04.00 Teematieto YLE FEM 07.30?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.45 Sinikeltaisia unelmia 6/6. 16.17 Maakuntaradio. Galápagos?Darwinin paratiisi. 16.50 16.55 17.00 17.05 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Neiti Fisherin etsivätoimisto (12) Kausi 3, 2/8. Lennoston tapaus. 18.00 18.13 18.20 18.30 Uutiset Uutiset alueeltasi Päivän kasvo Kuka kutsui Kokanderin 3/8. Annika Sandlund työskentelee pakolaisten hyväksi niin likaisilla pakolaisleireillä kuin YK:n kliinisessä päämajassa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Mörkyli Kertomus hiirestä, 18.27 18.30 18.43 18.55 19.00 joka kulkee vaarallisen metsän läpi etsiessään pähkinää. Murut ja lurut Muna. Limbo 2 (7) Juhlat. Clay Kids (7) Kasvivoimat. Gazoon Ufo. Puutarhaperjantai Osa 7/8. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 4. 21.35 Novosti Yle. 15.00 Uutiset. 08.10 Urheiluradio. 09.10 Sää. 01.05 The Walking Dead 01.55 S.H.I.E.L.D. Agentit 02.40 Supertehtaat 03.35 Pohjolan maut à la Sara 04.00 Kapinakokki Santeri Hämäläinen 04.30?05.59 Sky News SUB 10.05?10.00 Lemmen viemää 14.00 Top Chef: Mestarit 15.00 Bestikset 15.30 Luovat hullut 16.00 Ensisilmäyksellä 17.00 Lemmen viemää 18.00 American Idol 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Mutsi 20.00 Duudsonit (12) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Paycheck (16) 23.15 Sleepy Hollow (12) 00.10 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.05?02.00 Maailman kauheimmat naapurit TV5 07.20 Nanny 08.20 Akvaariomestarit 09.10?10.00 Dawson?s Creek (7) 13.50 70?s show (12) 14.45 Hulluna sinuun 15.10 Goldbergit 15.35 Kadonneet (7) 16.30 Nanny 17.25 Hulluna sinuun 17.55 70?s show (12) 18.45 Goldbergit 19.15 Columbo (7) 21.00 Elokuva: Elämäni John Malkovichina (12) 23.00 Seksileikeistä ensiapuun (12) 23.55 Elokuva: Vanki (16) 01.40 Elokuva: Elämäni John Malkovichina (12) 03.35?04.28 Alastomat selviytyjät (7) JIM 12.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.50 Lihamestarit 13.15 Kuuluisat kuppilat 13.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.35 Leijonan luola UK 15.30 Kuuluisat kuppilat 16.00 Martina ja hengenpelastajat (7) 16.50 Suomen huutokauppakeisari 17.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.40 Leijonan luola UK 19.35 Martina ja hengenpelastajat (7) 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Pomo piilossa 23.00 Konttori 23.30 Pelkokerroin 2.0 (12) 00.25 Leijonan luola UK 01.20?02.25 JIM D: Tragedia Batman-elokuvan ensi-illassa (12) LIV 09.00 Huikeat kakut 09.55 Arvostele mun illallinen Suomessa 10.55 Pikakurssi kodinostoon 11.25 Hotellit haltuun 12.20 Olet mitä syöt 12.50 Kotikokkien taistelu 13.50 Joan Rivers laittaa tuulemaan 14.45 Eden 15.15 Kaisa ja puoli valtakuntaa 16.10 Joan Rivers laittaa tuulemaan 17.05 Nätti nakuna 18.00 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami 18.55 Tulossa: Toisenlaiset äidit 19.00 Äitien sota 20.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 21.00 Jutta ja huikeat häädieetit 22.00 Emily Owens (12) 23.00 Nakudeitit (7) 23.55 Seurapiirisäpinää Teksasissa (7) 00.50 Häät sulhasen tapaan Amerikassa 01.40?02.35 Kaisa ja puoli valtakuntaa AVA 09.30 Jamie Oliverin helpot herkut 10.00?11.00 Kodinkohentajat 12.00 Remontilla rahoiksi 12.30 Remontilla rahoiksi 13.20 Lääkärit 14.15 Jamie Oliverin keittiössä 15.10 Kardashianit 16.10 NYC:n täydelliset naiset 17.05 Remontilla rahoiksi 18.00 Ruotsin maajussille morsian 18.55 Millan ja Evan asuntomessupoiminnat 19.00 Grand Designs Australia 20.00 Vaimot vaihtoon USA 21.00 Muodin huipulle 21.55 Esittelyssä: Ensitreffit alttarilla kausi 2 22.00 Moderni perhe (7) 22.31 Frendit 23.00 Kardashianit 00.00 Pukumiehet (7) 00.55 Vaimot vaihtoon USA 01.50?06.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone. N: Lasse Pöysti, Toini Vartiainen, Reino Valkama. Sotilasfarssi lukutaidottomasta alokkaasta, jolle varuskuntakaupungin naiset alkavat joukolla opettaa elämän aakkosia. Eva joutuu tekemään kohtalokkaan valinnan. 22.00 Perhesirkus Osa 8/15. 16.00 Uutiset ja sää. 17.00 Uutiset ja sää. 18.00 Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. yläaste 16.05 Sudenverinen (7) Kausi 3, 4/13. Jakso 13/18. Karkulainen. 19.45 Tekijänä: Karoliina Korppoo Karoliina Korppoon suunnittelema Cities: Skylines -peli myi miljoona kappaletta viidessä viikossa. joista joukkueeksi. 17.25 Salatut elämät Osa 2053: Heidin tanssiaiset ovat prinssiä vaille valmiit. Sisujengi, Yle TV2 klo 20.00 Naantalilainen purjehtija Joni Roivanen (vasemmalla) etsii hyviä tuulia valmistautuessaan kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -maailmankisoihin Los Angelesissa. Ura vai perhe . 09.05 Urheiluradio. Paluu perusasioihin. TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.7. 06.53 Hertan maailma 06.55 Ennin Intia 07.01 Mitä ihmettä. Mark järjestää isänsä parempiin oloihin. 18.55 Ranskalainen kylä (12) Kausi 4. 11.30 Uutiset alueeltasi. Köyhän kalastajaperheen elämää. 17.25 Vaikuttaja Osa 8/8. 07.53 Maakuntaradio. vai ura ja perhe? 22.30?22.58 XL-sukupolvi 4/8. Lastenlääkäri Jens-Christian Holm on neuvonut 13-vuotiasta ylipainoista Deniseä aloittamaan liikunnan, ja tyttö on valinnut ratsastuksen. 23.30?01.00 SVT:n ohjelmaa 29.7.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.28 FOX Kids 09.50 Kalle . Miltä merenpohja näyttää? 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät Søren Falkin ryöstöretki Jyllannissa jatkuu. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Special Olympics: 2015 World Games Suomalaisosallistujien kuulumisia. 21.05 A-studio 21.35 Helil kyläs Osa 8/10. Runoilija Heli Laaksonen ja arkkitehti Panu Kaila ovat vanhojen rakennusten ystäviä. 22.05 Nuori Montalbano (12) Kausi 1, 3/6. 17.20 Suomi tänään. 21.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 22.05 Café Tropical. 07.10 Urheiluradio. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 16.15 Urheiluradio. Sydney ja Melbourne tunnetaan hiekkarannoista ja eläväisestä kaupunkikulttuurista, mutta niihin on pesiytynyt myös järjestäytynyttä rikollisuutta. 22.00 Kino: Hunaja (Bal, Turkki 2010) Yusufin tarina 3/3. Romea ja Julia. 16.55 Kauhukaksoset (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Nollatoleranssi. 19.00 Sohvasurffaajat: Kupliva Georgia 19.30 Kioski 20.00 Sisujengi Osa 5/6. Kazan, Venäjä. 21.00?21.41 Deception (12) 7/11. Totuuksia. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Reggie Yates: Etelä-Afrikan nuoret 1/3. 10.50 Itämeren heinäkuun Kuuluttajan vieras: toimittaja Kimmo Ohtonen. Pernilla ja Gustav valitsevat puita puutarhaan ja kertovat millaisia hedelmiä ja marjoja puutarhassa voi kasvattaa. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Kontroller 20.00 Päivä Ruotsissa Malmön museon hyllyltä löydettiin kokonainen jazzorkesteri. 20.15 Kysymyksiä kulttuurista 5/7. 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio. uudelleen! (7) 11.55 Kauhukaksoset (7) 12.00 Satuhäät 12.50 Kioski 13.20 Ajankohtainen kakkonen 14.10?14.23 Huippuvuorten vesillä Luontokuvaaja Jan Tandrupin tavoitteena on purjehtia Huippuvuorten ympäri. 14.30 Kätevä emäntä Osa 5/6: Laitetaanko tissit? 15.00 Mistä löytyy lähin karhu. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Oma piha, oma lupa.. Hanna, Tommi ja Kati tutustuvat pihoihin, joiden asukkaat ovat päästäneet luovuutensa vapaasti valloilleen. 21.00 NCIS: New Orleans (12) Vanhoilla jäljillä. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 kissa Ville osallistuu merimieskoulutukseen, vierailee Venäjän itäisimmällä saarella ja ihmettelee japanilaisia autoja. 21.00 Simon Reeve Australiassa 3/3. 13.03 Suomen radio. 13.30 Uutiset alueeltasi. Juutalaislapsi saattoi piankin huomata ilmapiirin käyvän entistä uhkaavammaksi. anpunaiset sortsit. 23.10 Myytinmurtajat Varsijousikamppailu. 00.15?01.25 Kadonnut (12) Paluu Eedeniin. Vuonna 2009 Ollyn sieppauksesta on kulunut kolme vuotta, kun Chalonsin kaupungissa katoaa jälleen pikkupoika. NELONEN 07.00 Splash! USA 07.55?08.50 Australian Junior Masterchef 13.50 MasterChef Australia All Stars Kausi 1. Jenni lähtee Burmasta paenneen Htin perheen avuksi suuren vuosittaisen vesijuhlan järjestelyihin. 19.00?19.50 Prisma: Merenalainen elämä Uusinta animaatiotekniikkaa ja tietoa yhdistävä dokumentti esittelee merenalaisia maisemia ja elämää. Vettä väkevämpää. 16.30 Elämäni huonoin vuosi? uudelleen! (7) 9/13. 12.00 Uutiset ja sää. Vladivosto- 17.55 Millan ja Evan asuntomessupoiminnat 18.00 Salatut elämät (7) Osa 2054: Helena ei tiedä, että tyhjästä on paha nyhjästä. 18.30 Salatut elämät Osa 2055: Katariina ei ole yksin. 19.00 19.15 19.25 19.30 Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää Emmerdale Pahaenteinen päätös, osa 2/2. 20.00 Suomen kaunein piha Osa 4. Taikakeinot ovat tarpeen, kun metsästä tai Ahdin valtakunnasta mielii saalista. 15.30 Uusi päivä Osa 249: ?Lähdin tulella leikkimään?. 16.00 Summeri 16.01 Hullu . Miksei Ruotsissa ole filosofeja, millaisen taiteen vuoksi voi olla valmis kuolemaan ja miksi öljyvärimaalaukset ovat kalliimpia kuin akvarellit? 21.00 Maan povessa (16) Osa 5/10. 07.08 Max ja Meeri 07.16 Kaapo ja Late 07.23 Pikku hirviötyttö 07.28 Ota koppi! 07.35 Noksu 07.42 Taavi-tiikerin naapurissa 07.58 Touhukkaat 08.20 Martine (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tanskan rannikoilla 11.00 Summeri 11.01 Hullu . 10.03 Ajantasa. Jumalten suklaata. 14.45 Hauskat eläinvideot 14.50 Britannian paras leipomo Manchesterin herkkuja. 15.50 Australian Junior Masterchef Arvokkaita vieraita. 16.50 Farmi Hillotaan ja jauhetaan. 17.20 Neljän tähden illallinen Tänään illallisen kokkaa vuoden 2012 Miss Suomen perintöprinsessa Sabina Särkkä. 17.50 MasterChef Australia All Stars Curtis Stonen kintereillä. 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 HS-uutiset HS-sää Poliisit (7) Vantaa. Poliisit (7) Pori. Suomen kaunein mökki Suomen kauneinta mökkiä etsitään tänään tänään Fiskarsissa, Heinävedellä ja Vehmaalla. 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset Uudet jaksot alkavat! Vieraana stand up -koomikko Riku Suokas. 22.00 NCIS Rikostutkijat (16) Kosto. 23.00 Poliisit (7) Pori. 23.30 Temptation Island Suomi (7) Valmis viettelykseen? 00.30 Temptation Island Suomi (7) Naista ei kohdella näin. 01.30 Castle (12) Kuristava kuppikoko. 02.25?03.25 Outoa vai mitä? (12) Ennustuksia. 15.52 Maakuntaradio. 17.30 Miehet puhuvat. hullumpi . 22.00 Uutiset ja sää. Ei helvetissä! 00.35 Totta vai tarua. 18.03 Luonto-Suomi: hurmaavat ötökät 0203-17600. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 29.7.2015 YLE TEEMA MTV3 06.00 Aamusää 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Emmerdale 10.05 Suurin pudottaja 11.05?12.00 Lääkärit 13.30 Amazing Race Moskovan valot. 14.30 Moderni perhe Ripaus romantiikkaa. 15.00 Moderni perhe Vakoojavanhemmat. 15.30 Anthony Bourdain ? kohti tuntematonta New Mexico. 16.30 Suurin pudottaja Kilpaili- 04.00 Teematieto 16.05 Myrskyluodon Maija (7) 5/6: Suden talvi. 17.05 Tiededokumentti: Katastrofin kynnyksellä 3/3. 18.00?18.50 Titanic . O: Leander Haussmann. 01.25 Uutisikkuna 01.35?04.00 Uutisikkuna 23.55 Ulkolinja: Taloustieteilijöiden totuudet Kun 20.15 Venäjän halki 30 päivässä Osa 8/8. yläaste 11.05 Sudenverinen (7) 11.30 Elämäni huonoin vuosi . verta ja terästä (12) 3/12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. 15.50 Veneilysää
Vaan kerran hävisi hänkin. Jallu sanoikin, että jo kymmenen metrin etäisyydeltä hän pystyy sanomaan, onko tyttö tyttö ja kopelointietäisyydeltä, vaikka tämä olisi pilkkihaalareissa. Takavuosina vieraili täällä muuan juoksijatyttö maailman huipulta. pysyköön mies Sipilän porukan päänsärkynä, johon buranakaan ei tepsi. Maassa on nyt yhä paheneva ennätystyöttömyys. Tarkoitamme tällä markan ja euron ottoa väyrystelyn välineeksi. Kuka sen nyt runnaisi, kun presi- tuolla muissa EU-maissakin nauravat erilaisten sahurien jutuille, mutta immosten ja halla-ahojen ei. Puheenjohtaja Soini voisi käsien levittelyn sijasta jotakin asialle tehdä. Näille immosille antaa puoluejohto liekanarua niin paljon, että syytöksistä selviää mielipiteenvapaudesta muistuttamalla. Seppä Ilmarinen aikoinaan takoi tilaustyönä Sampoa. Mitä tekee hallitus. Saarijärven menulla eli syömällä leipää, jossa on puolet petäjäistä. timo.roos@kopteri.net. Ja Sammossaan yksi mylly rahaa jauhamassa. T n n n arkoitus pyhittää keinot, sanoivat room.kat.kirkon kenttätyöntekijät jesuiitat aikoinaan. Vastaan nyt, että tiedän. Sellaisiakin, joissa jesuiittain henki leijuu tekijäin yllä. Sipilä katsoi, että työministeriä ei tarvita, oikeus- ja työministeri riittäköön. Piti niitä tarpeettomina. Nykyisin esimerkiksi naispuolisilla pikajuoksijoilla ja hyppääjillä on niin niukat kilpailuasut, että Punaisen Myllyn tanssitytöilläkin aikoinaan oli enemmän päällään vaatetta. Se Väyrysestä . Orjat siinäkin toimessa lietsoivat. Ja näyttänyt koko kansalle mutta etenkin kepun johdolle miten käy, kun maan etevintä kykyä ei huolita hallitukseen. Se ei ole enää pelkkää ahneutta vaan lähes sairautta niillä, jotka päätöksillään Sammossa ovat tämän mahdollistaneet. Jos P. Toisaalta, mitäpä apua olisikaan hallituksesta, joka itsekin saattaa kohta olla hätätilassa. P n n n örssiyhtiöiden toimitusjohtajain palkat on tiedetty ylimitoitetuiksi. Nyt niistä muutamat ovat jo ylimitoitettujen ylimitoitettuja. Palkanlaskijoista tehtäisiin palkan laskijoita. Jos P. Tämän ajan Sammon takojilla taitaa olla myös sama porukka lietsomassa. Kovaääninen hohotus tosin on vähentynyt, lienee kissa vienyt kielen, mutta muuten jatkuu meno entisellään. Ei liene näet sattumaa, että puoluejohto sallii erilaiset irtiotot hallitusohjelmasta. Kun meillä aikanaan oli työttömiä nykyisestä määrästä vajaat puolet, runnasi Kekkonen hätätilahallituksen. Perussuomalaisten, tuttavallisesti sanoen persujen, toiminnasta voi epäilevä tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Jallu sanoi, että villiintyneen virtahevon saa rauhoittumaan katkaisemalla siltä virran. Yleisurheilupuolella Jallu kummasteli sukupuolitestejä. Väyrynen saisi haluamansa määrän valtaa, niin kohtapa täällä tavallinen kansa saisi ravita itseään toisen Paavon, P. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Sammon Stadighin palkka on 3,5 miljoonaa euroa ja siihen vielä muuta päälle 1,6 miljoonaa. Hyi häirintää, sanoi Jallulle paarinrouva. M n n n inulta on tiedusteltu tiedänkö, millä keinoin hallitus nyt suunnittelee vakauttavansa maan talouden. Kansanedustaja Immosen honkkelinpuheet ovat tästä tuorein todistus. 20 29.7.2015 ARKI Sammon takojat K ylän entinen opettajakin soitteli. Me arvostamme sitkeyttä ja tilanneen hyödyntämiskykyä, mutta tippaakaan emme itsensä yliarviointia, demokratian halveksuntaa, muista piittaamattomuutta ja julkisuudenkipeyttä. Puhuimme siis Väyrysestä, joka on onnistuneesti taas kerran selättänyt koko valtakunnallisen median ryhtymällä kesän 2015 Ruokolahden leijonaksi. Sallii, ellei peräti siunaa. Ja että sillä pallilla kyllä pärjää aloittelijakin. Saarijärven menulla eli syömällä leipää, jossa on puolet petäjäistä. Eturauhasen tulehdus, epäiltiin Stadionin katsomossa. Väyrynen saisi haluamansa määrän valtaa, niin kohta täällä tavallinen kansa saisi ravita itseään toisen Paavon, P. Ja kuitenkin nämä eri sortin immoset ovat juuri niitä, joiden puheista ulkomailla saatetaan tehdä meille ikäviä johtopäätöksiä. Kyllä ne Kolumni Nieminen Vee Timo Roos n n n äkisen Jallu sanoi kylän paarissa tehneensä merkittävän keksinnön eläintenkesytyksen alalla. Puoluetta omist..., anteeksi, johtaa vain Soini ja niin suurella mandaatilla, että jos puheenjohtaja olisi yritys, niin Soini pystyisi jo yksinään muodostamaan kartellin. M dentinkin valta on liki minimoitu