6 KULTTUURI . 10 POLITIIKKA . Hinta 2 € 29. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 010 766 1047. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 16 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 27 KULTTUURI . XX Liisa-ballerina Ihmemaassa Miksi posti ei tule. . 30 Valkoisen peuran paluu Äänestäjien usko soteen lopahti POLITIIKKA . SYYSKUUTA 2016 N0 39 Otsikko OSASTO . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Vasemmiston yrittäjä POLITIIKKA
www.paperiliitto.fi. 2 29. SYYSKUUTA 2016 Lehdessä 6 Sote ei vakuuta äänestäjiä 8 Uutisviikko 10 Tero Rönnistä tuli yrittäjä 13 Indeksi: Valtio ja omistajuus 14 Maailman kuvia 15 Uutisanalyysi: Corbyn voitti aiempaa selvemmin 18 Olipa kerran minä: Kalle Kallio 22 Antiikkituolin uusi elämä 24 Blogistien sisustusvinkit 26 Kasvot peilissä: Ulf Sudqvist 27 Liisan seikkailut balettimaassa 30 Valkoinen peura – uhririitti ikiroudalle 32 Kevyttä mielihyvää 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Soppaparlamentti 37 Miinasta Tarjaan 39 Mielipide 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 45 Ristikko 46 Tv-ohjelmat 48 Horoskooppi ja Närästäjä 35 Liike 27 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Jemi Heinilä 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kalle Kallion kanssa Pistäppäs soppaan pippuria, ettei se soppa happane. PAHIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Opiskelijajärjestöillä on perinteisesti tiiviit suhteet poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin, korkeakoulujen johtoon ja koulutuskentällä toimiviin järjestöihin. Samok edustaa noin 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Auttaisiko tupee. Salaisuus on olla överi, mutta mennä alta navan. . . . ” Syrjäytymistä ja työttömyyttä ehkäistään parhaiten koulutuksella. Perheellisellä opiskelijalla käytössä olevan tulon määrä voi jo laskea jopa yli 1700 euroa vuodessa, kun huomioidaan leikkaukset opintotukeen. Näin ollen opiskelijuus ei ole sidottu yhteen ikään tai elämäntilanteeseen. KUVA JARI SOINI tuttavaa, sillä syrjäytymistä ja työttömyyttä ehkäistään parhaiten juuri koulutuksella. Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n puheenjohtaja . Opiskelijoiden puolustaja Onko opiskelijajärjestö yhteiskunnallinen edunvalvoja. SAMOK on huolissaan julkisessa keskustelussa paljon esillä olleesta kansalaisaloiteesta, joka muuttaisi eläkkeiden taitetun indeksin palkkaindeksiksi. Relatkaa ja naurakaa tekin itsellenne. Eläkeläisköyhyyttä pitää vähentää, mutta siihen tämä aloite ei tuo ratkaisua. Opiskee kulttuurituottajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa JEMI HEINILÄ. Indeksialoite on yksinkertaisesti epäoikeudenmukainen, söisi eläkerahastot ja ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen. Eläkepolitiikka ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen on ehdottomasti myös nuorisoja opiskelijajärjestöjen asia. Haastavaa on saada opiskelijat osallistumaan päätöksentekoon kunnissa. Mutta kun tyhjännaurajat käännytetään meiltä pikamenettelyllä. Toivomme, että näemme ensi keväänä käytävissä kuntavaaleissa runsaasti opiskelijataustaisia ehdokkaita. . Perheen ja opiskelun yhdistäminen ei varmasti ole yksinään sen vaikeampaa kuin työn ja perheen yhteensovittaminen. Nuorten ikäryhmien kohdalla hallituksen toteuttamat 150 miljoonan euron leikkaukset opintotukeen ja opintotukijärjestelmän muuttuminen lainapainotteiseksi saattavat lisätä yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää köyhimpien perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutukseen. Onko perheen ja opiskelun yhdistäminen vaikeaa. . Tämä on huolesMaailmanparantaja TEKSTI SIMO ALASTALO . . Hallituksen päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin leikkaa jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä, mikäli he nostavat myös opintotukea. Totta kai on! Järjestöille kuuluu osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, opiskelijoiden edustaminen valtakunnallisessa päätöksenteossa ja opiskelijoiden kasvattaminen aktiiviseen kansalaisuuteen. Ongelmana on, että usein perheissä joudutaan yhdistämään opiskelu, perhe ja työssäkäynti. . 22-vuotias . Mitä pöyheämpi, sen uskottavampi. Te ääripersut otatte itsenne ihan liian vakavasti. Elinikäinen oppiminen ja oman osaamisen päivittäminen läpi työuran on aivan keskeistä työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeiden muuttuessa ja syventyessä jatkuvasti. Mikä on taikasi, että voit haukkua maahanmuuttajia ja kannatus vain kasvaa. Opiskelijat ovat edustettuina paikallisesti ammattikorkeakoulujen hallinnossa eri päätöksenteon tasoilla opiskelijakuntien kautta. SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvontaja palvelujärjestö. SYYSKUUTA 2016 D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Donald Trump Jussi Halla-aho Howdy Jussi. Onko opiskelija yhteiskunnan väliinputoaja. 3 29. . Tukka kuntoon Jussi! Terve Donald, voisitko konsultoida. Kuuluuko opiskelijan ääni. Opiskelijat osallistuvat itseään koskevaan päätöksentekoon hyvin. Valtakunnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijat ovat edustettuna SAMOKin kautta. SAMOKiin kuuluvilla opiskelijakunnilla on yhteensä noin 65 500 jäsentä. Tämä epäkohta tulisi SAMOKin mielestä korjata 50 euron suuruisella huoltajakorotuksella. Tekeekö opiskelijajärjestö myös eläkepolitiikkaa
Ei enää. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) viisaan kannanoton taustalla oli ”ruohonjuuren” tasolta tullut palaute sekä taksiyrittäjiltä että asiakkailta. Demokratian romahtaminen on todellinen uhka. Uudistus tulee siirtymäajalla. Hallituksen esityksellä tavoitellaan merkittäviä säästöjä yhdistämällä henkilöiden, postin, tavaroiden sekä kouluja erityispalvelukyytejä. Demokratian romahtaminen on todellinen uhka, kuten Unkari, Puola ja Trump osoittavat. Ministeri Bernerin ja liikenneministeriön kokoomuslaisten virkamiesten tavoite oli vapauttaa taksiliikenne täysin vapaalle kilpailulle, jolloin taksiluvista olisi luovuttu. Kelan vuosittaiset. Pitkään liikenneja viestintävaliokunnassa jäsenenä olleena tiedän, että tämä asia on ollut monesti esillä. Isokin murros on parempi kuin se mitä tapahtuu, jos emme toimi ajoissa. Keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmät olisivat olleet valmiita hyväksymään Bernerin alkuperäisen esityksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti keväällä, ettei perussuomalaiset tule hyväksymään täyttä vapaata kilpailua taksialalle. Taksiliikenteeseen tulee suuria muutoksia Hallituspuolueet pääsivät lopulta sopimukseen taksiliikenteen tulevaisuudesta. Luvissa ei ole enää tarveharkintaa. Kirjoittaja on suomalainen filosofi, tietokirjailija ja tutkija, joka toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Jatkossa Trafi myöntää taksiluvat ja valvoo hinnoittelua. Taksimatkojen hinnoittelu vapautuu kilpailulle ja edessä on Ruotsin ja Viron kaltainen tilanne, jossa asiakkaan tulee tarkkaan katsoa auton sivuikkunassa olevaa hinnastoa. Jatkossa taksiyrittäjä tarvitsee taksiluvan. Tämä useasti duunarityötä tehnyt väestönosa kokee, että perinteiset puolueet ovat heidät hylänneet, ja he ovat siksi alttiita tukeutumaan populisteihin, jotka antavat äänen heidän kokemalleen turvattomuudelle, katkeruudelle ja siitä kumpuavalle vihalle. Se olisi sekoittanut markkinat täysin ja luonut kahdet eri pelisäännöt. Esitykseen lisättiin vaatimus taksikuskin riittävästä kielitaidosta ja rikostaustan tarkistaminen. Demokraattisen yhteiskunnan ennakkoehto on, että kansalaiset luottavat järjestelmään ja ovat valmiita sitä puolustamaan. Tämän Opposition ääni HARRY WALLIN säästöt voivat olla jopa sata miljoonaa euroa ja kunnilta kulut vähenevät lähes kolmanneksella, arvioi Berner. Mutta nyt meillä on iso väestönosa, joka ei ole hyötynyt viime vuosikymmenten talouskasvusta, vaan joiden toimeentulo on kaventunut tai uhattuna. Hovioikeus piti ratkaisevana, että kyse oli ammattimaisesta henkilöiden kuljettamisesta ja taksilupaa edellyttäneestä toiminnasta. Brexit ja Trump osoittavat, että totuudesta piittaamattomalla, katkeruudesta kumpuavalla populismilla voi voittaa enemmistön puolelleen. Siksi meidän on oltava avoimia muuttamaan järjestelmää radikaalistikin. SYYSKUUTA 2016 VIIKON SANA » Bobby Seale: Solidaarisuus on paras ase taistelussa rasismia vastaan. Kuljetuksista saadut 2 800 ja 12 250 euron palkkiot tuomittiin valtiolle menetetyiksi. Nykyinen talousjärjestelmämme ja nykyiset instituutiomme eivät siihen näytä pystyvän. 4 29. Yhtenä esityksenä oli myös, että kuka tahansa olisi voinut kuljettaa matkustajia taksinomaisesti 10 000 euroon saakka ilman lupaa, kuitteja, arvonlisäveroa ja kirjanpitovelvollisuutta. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo FRANK MARTELA Demokratian pelastaminen voi vaatia radikaaleja muutoksia DEMOKRAATTISEN JÄRJESTELMÄN VAKAUS on länsimaissa ollut pitkään itsestäänselvyys. Helsingin hovioikeus tuomitsi kaksi Uber-kuljettajaa sakkoihin luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta. Tästä olisi seurannut täydellisesti harmaan talouden taksimarkkinat. Yrityksellä myös pitää olla suomalainen y-tunnus ja auton pitää olla rekisteröitynä Suomessa. Talouskasvun aikana tämä on helppoa. Tehokkain tapa torjua uhka on tarjota syrjäytyneille lupaus paremmasta huomisesta
Kallion elämä kertoo siitä, miten paljon historialliset tai yhteiskunnalliset asiat voivat merkitä yksilön elämässä ja näyttää sen suuntaa. Suurimpana esteenä on kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimus kirkkolakiin liittyvissä kysymyksissä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 050 408 1359 KALLE KALLION HAASTATTELU SIVULLA 18 Kriittisin, tuikkivin silmin Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio on vasta vienyt pyörällään lapsensa päivähoitoon. Autottomuus on hatun nostoinen asia ruuhkavuosia elävälle museonjohtajalle, jolla on kaksi alle kouluikäistä lasta. Kun kirkossa pyydetään avioliitolle Jumalan siunausta, Jumala itse lopulta päättää mitä Hän siunaa. Kallio on voinut huomioida siinä myös ne asiat, joita ei hänen omassa lapsuudessaan ollut. Tilanne aiheuttaa tavallisen papin näkökulmasta suurta hämmennystä, sillä hän voi syyllistyä virkavirheeseen pidättäytyessään homoparin vihkimisestä. Ei ole muuten homoparien vihkiminenkään. Kallio on keskustelija. Johtaja esittelee Lenin-museota isännän ottein. Luterilaisen kirkon oppiviidakko uhkaa muuttaa uskon sisällön mekaaniseksi insinööriuskoksi. Kirkon jahkailu ihmisten yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, vahvistaa kuvaa kirkon kovuudesta ja ihmisten arkielämän ymmärtämättömyydestä. SYYSKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Luterilainen kirkko piiloutuu vanhakantaisen oppinsa taakse, eikä aktiivisesti pyri tukemaan yhteiskunnan tasa-arvopyrkimyksiä. Luultavasti tämä aiheuttaa naispappeuskysymyksen tavoin vuosikymmenten repivän keskustelun kirkon hallintoelimissä. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Tällaiset yhteiskunnalliset tehtävät kuuluvat maallisen lain piiriin, eikä niillä ole pelastuksen kanssa mitään tekemistä. Tosin vihkiessään homoparin seurauksena voi taas olla tuomiokapitulin kurinpitomenettely. Tämän vuoden kokous käytiin hämmentyneissä tunnelmissa, sillä paine homoparien kirkolliseen vihkimiseen on ainakin etelän hiippakunnissa suuri. Kyseisestä kokoontumisesta käytetään nimitystä synodaalikokous, joka järjestetään kirkossa joka kuudes vuosi. Kallio astelee rivakasti museon portaat ylös. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Suomessa kirkosta eroamisen tekee kipeäksi juuri se, että hengellisesti arvioituna se merkitsee eroa pelastavien armovälineiden yhteydestä ja jättäytymistä omaan varaan.” Kukaan järkevä ihminen ei tänä päivänä kuitenkaan oikeasti usko, että taivaan portilla kysellään kirkon jäsenkirjaa. Luterilaisen kirkon piispat ovat viime aikaisissa lausunnoissaan pyytäneet papistoa pidättäytymään homoparien kirkollisista vihkimyksistä, vaikka juridisesti vihkimyksille ei ole mitään estettä tasa-arvoisen avioliittolain astuessa voimaan 1.3.2017. Kallio vaatii johtajana itseltään paljon ja on valmis arvioimaan kriittisin silmin omaakin toimintaansa -Leninin ja Venäjän toiminnasta puhumattakaan. 5 29. Uudistunut museo on johtajansa näköinen; vuorovaikutteinen, paljon tarkkanäköisiä yksityiskohtia sisältävä ja innostava. Kalliolla on taito näyttää kiinnostavasti museon yksityiskohtia. Vilinä ja melske oli korvia huumaava, kun pantakauluksiset paimenet täyttivät tuomiokirkot maan joka kolkassa. Silloin kirkolliskokouksessa todettiin, ettei naispappeuskysymys ole mikään pelastuskysymys. Kirkon olisi nyt syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja perustella homoparien kirkollinen vihkiminen samaan tapaan kuin aikoinaan naispappeus. Kallio on pohdiskeleva mies, jonka nuoruuden tiukat periaatteet ovat pysyneet, mutta muuttaneet muotoaan mustavalkoisesta eri sävyihin. Luterilainen kirkko piiloutuu vanhakantaisen oppinsa taakse, eikä aktiivisesti pyri tukemaan yhteiskunnan tasa-arvopyrkimyksiä. KUVA JARI SOINI JK Homoparien vihkimisvitkuttelu uhkaa upottaa luterilaisen kansankirkon T ämän viikon tiistaina ja keskiviikkona Suomen kirkon papisto kokoontui pohtimaan kirkon tulevaisuutta kukin omassa hiippakunnassaan. Papilla ei siis ole valtaa siunata yhtään mitään tai ketään. Vaikka laki tasa-arvoisesta avioliitosta on näyttänyt jo vuosikausia lähitulevaisuuden asialta, kirkko on ollut haluton etenemään asiassa rivakasti. Hän istuu sulavasti työympäristöönsä ja on yhtä luonteva niin haastattelussa, kuvauksissa kuin videolla. Hän kertoo myös, mitkä osiot ovat häneen eniten vaikuttaneet. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Hän perustelee näkemyksensä, mutta antaa tilaa myös toisille. Pahimmillaan kristinoppi on vain teoria ilman sidosta käytäntöön eli Marxin sanoin pelkkää skolastista masturbaatiota.. Kysymys homoparien kirkollisesta vihkimisestä osoittaa jälleen kerran kirkon päätöksenteon kankeuden. Kuvaava esimerkki on synodaalikokoukseen osallistuville lähetetty keskusteluaineisto, jossa Kuopion piispa Jari Jolkkonen kuvailee kirkon oppia näin: ”Todellinen kirkko on löydettävissä ainoastaan näkyvän kirkon kautta, ei koskaan sen ohi
Vastanneista 43 prosenttia koki soten heikentävän palvelujen tasaveroista saatavuutta vähintään jonkin verran tai merkittävästi. Keskustan ja perussuomalaisten kohdalla erot olivat huomattavasti jyrkemmät. Pääministeripuolue keskustaa äänestäneiden joukossa uskonsa menettäneiden ryhmä oli toiveikkaita suurempi. Äänestäjät menettivät uskonsa sote-uudistukseen ” Hallituksen sote-esitys ei joko vastaa suomalaisten odotuksia tai sitten hallitus on epäonnistunut sen perustelemisessa. Myös maakuntauudistus on iso juttu. 6 29. Suurempi osa heistä uskoi demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien heikkenemiseen (33 prosenttia) kuin niiden paranemiseen (30 prosenttia). – Ihmiset ovat soteen kyllästyneitä. Uudistuksessa tavoitellaan vaikutusmahdollisuuksia, mutta on vaikea nähdä missä määrin ne ovat demokraattisia ja missä. Tutkimukseen haastatelluilta tuhannelta ihmiseltä kysyttiin muun muassa, miten he arvioivat sote-uudistuksen vaikuttavan suomalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin käyttää sosiaalija terveyspalveluja asuinpaikasta, tulotasosta tai toimintakyvyn eroista riippumatta. Sotenäkymät olivat perussuomalaisia äänestäneitä valoisammat jopa SDP:n ja Vihreiden äänestäjillä. Oppositio luottaa soteen perussuomalaisia enemmän Vahvinta luottamus soten suotuisaan lopputulemaan oli kokoomuksen äänestäjillä, joista 42 prosenttia uskoi uudistuksen parantavan palvelujen saatavuutta. Markku Valtasen mukaan hallituksen sote-esitys ei joko vastaa suomalaisten odotuksia tai sitten hallitus on epäonnistunut sen perustelemisessa. – Erityisesti tämä näkyy heikompiosaisten palvelujen kohdalla, joiden suhteen yhdenvertaisuuden toteutumista on Pohjoismaissa tavattu mitata. Perussuomalaisten äänestäjistä yli puolet näkee tilanteen kehittyvän huonompaan suuntaan ja keskustalaisistakin yli 40 prosenttia. – Kun yksityinen sektorin rooli kasvaa, siirrytään demokraattisesta vaikuttamisesta kohti kuluttajavaikuttamista. V ain vajaa neljännes suomalaisista uskoo sote-uudistuksen parantavan kansalaisten yhdenvertaisuutta sosiaalija terveyspalvelujen suhteen. Yksikään perussuomalaisia äänestänyt ei uskonut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien paranevan sote-uudistuksen myötä merkittävästi, sen sijaan kielteiseen kehitykseen uskoi liki puolet ja keskustaa äänestäneistäkin yli 40 prosenttia. – Oikeudenmukaisuuden toteutumisesta pitäisi soten tapauksessa käydä kunnollista keskustelua, Valtanen sanoo. SYYSKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Tervo: Halla-aho: ”Yksilötasolla valitettava.” Eerola: ”Ikävä sattumus.” Persut ovat läkähtyä myötätuntoonsa, kun tuomitsevat natsiväkivallan. Keskustan äänes täjistä 39 prosenttia oli palvelujen heikentymisen kannalla, kun parempaan sote-huomiseen uskoi 31 prosenttia. Tässä kohtaa myös kokoomuksen äänestäjät joutuivat taipumaan. Tutkimuksen mukaan heikoimmassa asemassa olevien aseman parantumiseen riittää soten osalta uskoa vain kokoomusäänestäjillä, tosin ero palvelujen heikkenemistä povaaviin on heidänkin joukossaan vain viisi prosenttiyksikköä. Taustalla voi olla myös pessimismiä. Usko demokratiaan lopahti myös kokoomuksessa Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten odotuksia sote-palveluiden ja demokratian suhteen. Kaikkein synkin tilannearvio oli tutkimuksen mukaan perussuomalaisten äänestäjillä, joista jopa 48 prosenttia näki soten vaikutukset yhdenvertaisuuteen kielteisinä. Palvelujen heikkenemiseen vähintään jonkun verran uskoi heistä 30 prosenttia. Asia käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön Kuntavaalit 2016 -tutkimuksesta. Kalevi Sorsa -säätiön tutkijan Markku Valtasen mukaan suomalaisia vaivaa soteväsymys
Aiheesta lisää Demokraatti.fi-sivustolla. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä. KESKUSTELU NAISTEN OIKEUKSISTA Poliittisen historian klubi järjestää keskustelutilaisuuden naisten ja lasten oikeuksien historiasta. SYYSKUUTA 2016 Jari Tervo: Halla-aho: ”Yksilötasolla valitettava.” Eerola: ”Ikävä sattumus.” Persut ovat läkähtyä myötätuntoonsa, kun tuomitsevat natsiväkivallan. Vaikka se tehdään liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaan, jolloin he ovat vanhoja työntekijöitä, työmarkkinat tulevat todennäköisesti muuttumaan aika paljon. TNS Gallupin toteuttamat haastattelut tehtiin toukokesäkuussa. Taustalla voi olla myös pessimismiä.. 7 29. Kun julkinenkin sektori joutuu kilpailemaan, se saattaa joutua häviäjän puolelle. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet tulisi Valtasen mukaan kytkeä tulevan maakuntavaltuuston työskentelyyn, että edustuksellisuuden hyödyt voisivat toteutua myös jatkossa. Samalla ministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta. Talouskehityksen arvioinnin ohella ennustetilaisuudessa tarkastellaan talouspolitiikkaa ja hallituksen työllisyystavoitteiden toteutumista. Viikon tärpit määrin osa hallintoa. Kilpailupaineet muuttavat tilannetta. Valtasen mukaan työsuhteista voi tulla lyhyempiä ja pitkällä tähtäimellä joudutaan turvautumaan enemmän tilapäiseen työvoimaan. – Uudistuksessa vaihtaa työantajaa 220 000 ihmistä. Paranee jonkin verran tai merkittävästi, % Heikkenee jonkin verran tai merkittävästi, % KESK KOK PS SDP VIHR VAS kaikki Arvioidut sote-uudistuksen seurausvaikutukset * 42 30 30 35 16 15 14 10 67 19 45 42 55 52 Suomalaisten tasavertaiset mahdollisuudet käyttää sosiaalija terveyspalveluita asuinpaikasta, tulotasosta ja toimintakyvyn eroista riippumatta äänestäjien mukaan Paranee jonkin verran tai merkittävästi, % Heikkenee jonkin verran tai merkittävästi, % Lähde: Kalevi Sorsa -säätiö / TNS Gallup Oy KESK KOK PS SDP VIHR VAS kaikki 39 30 31 42 23 23 27 11 64 24 43 44 47 48 ” Ihmiset ovat soteen kyllästyneitä. Keskustelua johdattelee kansanedustaja Tuula Haatainen. SYKSYN TALOUSENNUSTE Palkansaajien tutkimuslaitos julkistaa syksyn talousennusteen vuosille 2016–2017 torstaina 29.9.2016 klo 10.00. Ilman demokraattista foorumia, julkisen keskustelun voi korvata mielipidekyselyjä tulkitsevat virkamiehet, Valtanen sanoo. Oppositiota äänestäneet ovat hallituspuolueiden kannattajien kanssa yhteisessä rintamassa uskomassa työntekijöiden aseman heikkenemiseen. ti 4.10. MIINA SILLANPÄÄN JUHLALIPUTUS Lauantaina liputetaan Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlavuoden tapahtumiin kuuluvassa tilaisuudessa puhuvat professori Aura Korpi-Tommola ja dosentti Marjaliisa Hentilä. Simo Alastalo Demokraatti Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluntarvitsijoiden asema äänestäjien mukaan * Taulukossa ei ole mukana vastaajia, jotka uskoivat palvelujen pysyvän ennallaan tai eivät osanneet sanoa. Juhlaliputus on kertaluonteinen eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää. la 1.10. to 29.9. Avoin tilaisuus järjestetään Helsingin Juttutuvassa ti klo 18–20. Sisäministeriö on antanut asiassa valtion virastoja ja laitoksia koskevan määräyksen. Työntekijöiden asemasta ovat huolissaan kaikki Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät suhtaudu suurella luottamuksella myöskään sosiaalija terveysalalla työskentelevien asemaan sote-uudistuksessa
Mielenosoituksia järjestettiin myös maakunnissa, muun muassa Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Suomessa ei Halosen mukaan pidä hyväksyä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Taksiala – täydellä rintamalla uudistusta vastustanut – myhäilee nyt tyytyväisenä. Taksiliiton mukaan taksin on voinut ottaa lennosta jo 110 vuoden ajan. STT Lehtikuva / Roni Rekomaa Peli poikki -mielenosoittajia lauantaina Helsingissä.. Kuopion mielenosoituksessa vieraili myös pääministeri Juha Sipilä. Rasisminvastainen mielenosoitus veti kansaa kaduille Rasisminvastaiseen Peli poikki -mielenosoitukseen osallistui Helsingin keskustassa noin 15 000 ihmistä, kertoo poliisi. Taksiliiton mukaan taksit ovat kuljettaneet tavaroita, postia, paketteja ja ateriapalveluita syrjäseutujen vanhuksille sekä SPR:n verikuljetuksia jo vuosikymmenien ajan. Yksi tavoite oli, että kilpailu laskisi hintoja. Suurisuuntainen uudistus laimeni taskulämpimäksi perussuomalaisten, taksimiesten oman puolueen, vastustuksen takia. Myös Bernerin hehkuttama taksipalveluiden monipuolistuminen haiskahtaa. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner hehkutti taksitoiminnan suurta muutosta. SYYSKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA Hallitus pääsi sopuun yhdestä liikennekaaren palikasta eli taksitoiminnan vapauttamisesta. Taksiliitto arvioi, että jatkossa HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Haisee katsastuskonttorien yksityistämiseltä Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Bernerin hehkuttama taksipalveluiden monipuolistuminen haiskahtaa. useissa tilanteissa hinnat tulevat nousemaan ja taksipalvelut haja-asutusalueilla huononevat. Torvet soiden aloitettu sääntelynpurku vaihtui kansalaisen kukkaroa rassaavaksi kylmäksi henkäykseksi. Liikennekaari-hankkeen piti myös mahdollistaa esimerkiksi postin kuljettaminen taksilla. Kiinniotoissa ei poliisin mukaan tarvittu voimakeinoja. Suomi vapautti katsastustoiminnan kilpailulle 1994. Poliisi otti kiinni kaksi ihmistä rasisminvastaiseen mielenosoitukseen liittyvissä vastamielenosoituksissa. Mielenosoittajat kulkivat Kansalaistorilta Senaatintorille, jossa puhui muun muassa presidenttia Tarja Halonen. 8 29. Nyt viimeistään iskee deja vu. Ensin valtio myi pilkkahinnalla omistuksensa, minkä jälkeen hinnat aloittivat kovan nousun. Toisin kävi
Lausuntopyyntö on lähetetty neljälle ministeriölle ja Kelalle. Näin tehdään muuallakin Euroopassa. ILMOITTAUTUMISET Pertti Kostamo pera.kostamo@gmail.com, 0400 207 448 tai Laura Lotta Andersson laura.lotta.andersson@hanko.fi, 040 135 9224. Pohjoissaamelaisesta perheestä tuleva Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ei kannata ajatusta. – Muutettaisiin lainsäädäntöä niin, että saamelaisia koskevissa asioissa neuvoteltaisiin aina saamelaiskäräjien kanssa. Häntä puolustava Eeva Heikkilä syyttää suomalaisia virkamiehiä ja poliitikkoja pelkuruudesta. Avoinna ma-pe 11-17 la 11-15 Tervetuloa! Porthaninkatu 13 HKI p. Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, mutta asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä. Kaksikon ensimmäinen vaaliväittely käytiin tiistaina aamuyöllä Suomen aikaa. SYYSKUUTA 2016 Väkivaltaisten järjestöjen suitsimiseen lisää resursseja Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja Ihmisoikeusliitto kritisoivat sitä, että lakiluonnoksen lausuntokierros kestää vain hieman yli viikon ajan. Harkimon työryhmän kuultavana. Tilastokeskuksen mukaan 39 prosenttia kuluttajista uskoo maan taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan. – Suomi ei voi puuttua toisessa maassa olevaan oikeusprosessiin, sanoo konsualiasioiden yksikön päällikkö Juha Savolainen. Lain on tarkoitus olla voimassa ensi vuoden alusta vuoden 2020 loppuun. Muistomerkillä ja Högsandissa on ohjelmaa. Järjestöt arvostelevat kotoutumistukea Hallitus aikoo leikata oleskeluluvan saaneiden työttömien työnhakijoiden tukea siten, että heille maksettaisiin työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia piti Clintonia väittelyn voittajana, kun Trumpia piti voittajana 27 prosenttia. Teollisuuden näkymät taloudesta kirkastumassa Teollisuudella ja kuluttajilla on aiempaa valoisammat näkymät Suomen talouden tulevaisuudesta. klo 14 Koverharintie 303 (lähellä Koverharin tehdasta) PALJASTUSTILAISUUS Muistomerkiltä siirrytään Högsandiin, Högsandintie 30, jossa on keittotarjoilu ja kahvit. Nelijäsenisen ryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo ja jäsenenä on muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.). 9 29. Sen sijaan saamelaiskäräjien asemaa pitäisi vahvistaa. Eduskunnan ja hallituksen pitäisi tarkasti kuunnella mitä mieltä se on asioista, hän sanoo Demokraatti.fi:lle. Harpf sanoo Demokraatti.fi:lle, että yhteistyötoiminnan ja kannustimien ja mahdollisten tuen lisäksi voitaisiin ajatella kaupallisen uutistoiminnan tulkitsemista julkiseksi palveluksi. Näkkäläjärvi ei kannata Lipposen ehdotusta Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on esittänyt, että saamelaisilla pitäisi olla oma kansanedustajansa eduskunnassa. mennessä. 10. Suomi ei auta Lauri Lovea Britanniassa asuvaa Lauri Lovea uhkaa luovutus Yhdysvaltoihin ja pitkä vankilatuomio, jos alemman oikeusasteen tuomio jäisi voimaan. Yritykset arvioivat tuotantomäärien kasvavan loivasti, ja tilauskanta on elpynyt hieman. Kaupalliset tv-uutiset julkiseksi palveluksi. KOVERHARIN MUISTOMERKIN Ke 12.10. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto sanoo, että perustuslain mukaan lain pitäisi kohdella kaikkia Suomessa oleskelevia yhdenvertaisesti. Useat järjestöt kritisoivat sosiaalija terveysministeriön lakiesitystä. Ryhmä selvittää kaupallisen tv-uutistoiminnan rahoitusta ja tulevaisuutta. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä. – Saamelaiskäräjät on saamelaisten itse demokraattisesti valitsema hallintoelin. Högsandissa on paikkoja rajoitetusti, joten tarvitsemme ilmoitukset osallistumisestanne viimeistään 5. Ministeriön mukaan lakiehdotus ei ole perustuslain vastainen, koska kaikkia oleskeluluvan saaneita kohdellaan samalla tavalla. 040 509 0666 KALLION AARRE Fantsuu! Tilauskanta on elpynyt. HOTTIS. Suomen viestintärahoitus Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Harpf on käynyt ns. Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä. Kyselyyn vastasi 521 presidentinvaalien äänestäjäksi rekisteröitynyttä. Puolustus vetoaa muun muassa Loven masennukseen ja korkeaan itsemurhariskiin. Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön. Ministeriön mukaan lakiesityksellä pyritään myös vähentämään Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. – Sille ei olisi juridista estetä, koska se on kansallisessa päätösvallassa, Harpf kertoo. Kuluttajien luottamusindikaattori on nyt 14,4, kun vuotta aiemmin se oli 4,2. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa. Eduskunta käsittelee lakiesitystä torstaina. Tervetuloa! KUVA: KOVERHARIN MASUUNI TERÄSTEHDAS 2012 Lipastoja, pöytiä, tuoleja, tauluja, lamppuja, lasitavaraa, sekä uniikkeja, kauniita kodin koriste-esineitä. Clinton voitti ensimmäisen vaaliväittelyn Demokraattien Hillary Clinton voitti republikaanien Donald Trumpin vaaliväittelyssä ylivoimaisesti, kertoo uutiskanava CNN:n ja Orc-tutkimuslaitoksen kysely. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan teollisuuden luottamus on kääntynyt nousuun. Demokraatti.fi haastatteli Suomen ja Britannian kaksoiskansalaisen Loven Lontoossa työskentelevää puolustusasianajajaa ja ulkoministeriön virkamiestä. Ministeriö perustelee tuen leikkaamista sillä, että maahanmuuttajien yleiset valmiudet työllistyä ovat usein heikommat kuin muilla työnhakijoilla
– Alkuun kaikki ei mennyt kuin Stömsössä. Esittelin itseni usein, että olen yrityksen siivooja, koska siihen meni niin paljon aikaa, Rönni kertoo, ei tosin aivan vakavana. Eikö vasemmistolainen arvomaailma sovi yrittäjälle vai onko yrittäjäjärjestöjen ääni vain jostain syystä jäänyt yksipuoliseksi. Koska kuljetusala oli Rönnille ennestään tuttu, hän päätti ryhtyä hommiin. 10 29. Hän sanoo, ettei siirtymä työntekijöiden etujen tinkimättömästä puolustajasta työnantajaksi aiheuttanut identiteettikriisiä. Käytännön arjessakin vasemmistolaiset arvot ja yrityksen johtaminen ovat kulkeneet käsi kädessä ilman mitään ongelmia, ja myös tutut ovat ottaneet Rönnin yrittäjyyden vastaan kannustaen. I rtisanominen helpommaksi.” ”Ay-maksut työntekijöiden itsensä hoidettaviksi.” ”Rakennemuutos työehtojärjestelmään: palkat, työajat ja korvaukset työpaikoilla sovittaviksi.” Kun lukee suomalaisten yrittäjäjärjestöjen kannanottoja, yrittäjät vaikuttavat varsin oikeistolaiselta porukalta. Hän on Tero Rönni, entinen ammattiyhdistysjyrä ja SDP:n kansanedustaja, nykyinen yrittäjä. Edelleen Rönnin töihin kuuluu ajamista – ja myös autojen siivousta – mutta myös ajojärjestelyä, myyntiä ja paljon muuta paperityötä. Ay-jyrästä työnantajaksi Jos joku pystyy romuttamaan kuvan oikeistolaisesta riistäjäyrittäjästä, hän istuu epäilemättä tässä, mänttäläisen lounaskahvilan pöydässä. Onko tässä koko kuva suomalaisista yrittäjistä. Työntekijöiden suojaksi säädetyt normit ovat heille rasite ja työntekijöiden järjestöt vihollinen. – Ei minulla mitään tuskaa siinä ollut. Mitä nyt muutamalla ko. Aina minulle on ollut selvää, että viivan alle pitää jäädä jotain, Rönni sanoo. Veroja pitäisi maksaa koko ajan vähemmän ja julkisia palveluita yksityistää lisää. Vähitellen yritykselle alkoi kuitenkin kertyä lisää töitä, esimerkiksi koulukyytejä ja yhteistyö Mäntän Serlachius-museoiden kanssa. Nyt hän on Aimo Niemisen ja usean muun pomo. Identiteetinvaihto ilman tuskaa Rönni on edelleen demari, tietysti, ja osallistuu rivijäsenenä kuntapolitiikkaan. SYYSKUUTA 2016 Yrittäjä – muttei riistäjä Tero Rönni (oikealla) valittiin aikoinaan eduskunnan vasemmistolaisimmaksi kansanedustajaksi. Rönni, joka alun perin oli ajatellut ajavansa vain itse yhdellä autolla, päätyikin työnantajaksi. Etenkin siivouksen määrä yllätti. Mäntässä tuntui myös olevan selvä markkinarako uudelle bussiyritykselle. Aikoinaan Rönni valittiin eduskunnan vasemmistolaisimmaksi kansanedustajaksi. Rönni päätyi yrittäjäksi vuonna 2012 osittain siksi, ettei hän uskonut eduskuntatyön jätettyään pääsevänsä minnekään töihin. Nykyään hän johtaa Mäntän tilausliikenne -nimistä bussiyritystä, jolla on viisi vakituista työntekijää
Teepä siinä sitten tarjous. Nyt Kolarikorjauskeskus R. – Erityisesti meidän alalla olisi ihan vihoviimeinen juttu, jos palkat sovittaisiin työpaikoilla. SYYSKUUTA 2016 Kuvat Tua Onnela koomuslaisella entisellä kollegalla naama on vähän venähtänyt. 11 29. Mutta pitkiä päiviä tulee kyllä tehtyä, kun ei ole mitään maatalouslomittajia käytössä, Häkkinen tuumaa. Erityisen vähän hän kannattaa Suomen yrittäjien jatkuvaa kampanjaa paikallisen sopimisen puolesta. Ne, jotka itse ovat pikkuyrittäjiä, eivät ehdi tällaisia miettiä, eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia omien hommien ohessa hakeutua jonnekin Suomen yrittäjien luottamustehtäviin, Rönni sanoo. Valtakunnallinen Suomen yrittäjät -järjestö sen sijaan ei saa Rönniltä kovin mairittelevaa arviota. Myöskään Häkkisellä ei ole Suomen yrittäjistä kovin lämmintä sanottavaa. ”SY:ssä puhuu vain raha” Ei-oikeistolaisia yrittäjiä on siis olemassa. – Yrittäjänä saa tehdä niin kuin itse haluaa. – Suomen yrittäjien kannanottoja en juurikaan allekirjoita. Hän kerkesi opiskelujen jälkeen olla toisen palveluksessa vain hetken, kunnes hermostui, kun pomot eivät kuunnelleet järkeviä ehdotuksia siitä, miten hommat voisi hoitaa paremmin. Hän kuuluu Autoalan korjaamoiden liittoon muun muassa sen tarjoamien hyödyllisten koulutusten takia, mutta Suomen yrittäjissä hän ei ole suoraan jäsenenä. Se olisi ihan mahdotonta, Rönni sanoo. Risto Häkkinen on SDP:n puoluehallituksen jäsen ja pitkän linjan yrittäjä. Mutta sitten päästään varsinaiseen aiheeseen eli yrittäjäjärjestöihin. Vaikka valtaosa yrityksistä on pieniä, siellä puhuu raha. Toinen sellainen löytyy puhelinsoiton päästä Kotkasta. – Se on niitä isojen yritysten juoksupoikia. – Ajattelin, että perkele, tämän voi tehdä itsekin, Häkkinen sanoo. Niihin Rönnin suhde on ristiriitainen. Eikä se kanna yhteiskuntavastuuta. En tietäisi, millä palkoilla naapurifirmassa tehdään töitä. Turvaa isoja yrityksiä vastaan Jos jokin yrittäjäjärjestö kuuntelisi Tero Rönnin ja Risto Häkkisen kaltaisia yrittäjiä, minkälaisia asioita se sitten ajaisi?. Yrittäjän on hänestä helpompi toimia, kun esimerkiksi palkoissa alin taso on määrätty ja kaikkien tiedossa. Kuten Rönni, myös Häkkinen on sitä mieltä, että yleissitovat työehtosopimukset ovat sekä työntekijää että yrittäjää varten. Hän perusti oman kolarikorjausyrityksen. Paikallistasolla yrittäjien yhteistyö tuo parhaimmillaan lisää keikkaa kaikille, ja muiden tekemisistä on hyvä pysyä kuulolla. Hän on mukana paikallisen yrittäjäjärjestön hallituksessa ja pitää sitä hyödyllisenä. Häkkinen työllistää kymmenisen henkeä Kotkassa ja Imatran seudulla. Ne ovat niiden kannanottoja, jotka ovat siellä toimistossa töissä
Kannattaa myös esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä ja pääomatuloverotuksen keventämistä. ” Meidän alalla olisi ihan vihoviimeinen juttu, jos palkat sovittaisiin työpaikoilla.”. Vaatinut muun muassa, että paikallista sopimista lisätään, pekkasvapaat ja työntekijöiden irtisanomissuoja poistetaan ja työnantajien suoraan palkoista tilittämät ay-jäsenmaksut lopetetaan. . Todennäköisesti he eivät ole ajatuksineen aivan kahdestaan. – Että joku tulisi katsomaan ja voisi yhdessä miettiä, mitä kannattaa tehdä. . Suomen Yrittäjät on puolueisiin sitoutumaton järjestö, ja teemme yrittäjyys-, emme puoluepolitiikkaa. Työpaikoilla tiedetään parhaiten, miten hommat niissä kannattaa hoitaa. Suomen Yrittäjät ajaa mahdollisuutta sopia paikallisesti, jos työpaikalla niin halutaan tehdä. . SYYSKUUTA 2016 Suomen yrittäjät vastaa Demokraatti pyysi Suomen yrittäjät -järjestöä kommentoimaan tätä juttua. Viedään kuin pässiä narussa. Minäkin olen vakuutusyhtiöiden torppari, ne sanovat, mitä minä teen, Häkkinen jatkaa. 12 29. SUOMALAISIA YRITTÄJÄJÄRJESTÖJÄ Molemmat nostavat esiin pienyrittäjän aseman suhteessa suuriin yrityksiin. ”Suomalaisten perheyritysten ja kasvollisten omistajien vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntijaja valmennusjärjestö.” . . . Perheyritysten liitto . Hallituksemme jäsenistä lähes puolet työllistää alle kymmenen henkilöä. Sen muutokset eivät tarkoita muutaman ihmisen työllistävässä yrityksessä mitään kummoisia summia. Paikallista sopimista kaipaavat nimenomaan pienet, työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset, jotka eivät voi vaikuttaa työehtosopimusten sisältöihin. Rönni miettii, että yrittäjät ovat keskenään niin erilaisissa tilanteissa, että yhteistä asialistaa olisi vaikea määritellä. Sellaisia asioita kuin työnantajan sosiaaliturvamaksu Häkkinen ei pidä itsensä kannalta kovin olennaisina. Yli puolet suomalaisista yrittäjistä ei edes työllistä ketään. ”Valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden toimintaedellytyksiä edistävä yrittäjien vaikutuskanava.” . Ajaa esimerkiksi leikkauksia julkiseen talouteen, kevennyksiä yritysten veroihin, paikallista sopimista, helpompaa työntekijöiden irtisanomista, heikompaa työttömyysturvaa ja lisää kilpailua julkisiin palveluihin. – Monella pikkuyrittäjällä on samanlainen tai vielä huonompi asema isoja yrityksiä vastaan kuin palkansaajalla. ”Pienten ja keskisuurten yritysten etuja palvelujärjestö. Häkkinen taas pohtii yrittäjän riskeihin liittyviä asioita. Tua Onnela Demokraatti Teron Rönnin mukaan yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut vaikeaa. – Turva sellaisissa tapauksissa, kun yrittäjä vaikka katkaisee jalkansa. Pienyrittäjiä voisivat kuitenkin yhdistää erilaiset jaksamiseen liittyvät teemat. Se on inhimillinen tragedia ja valtavaa haaskausta. Tehtävänä parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä.” . Viime aikoina ajanut erityisesti laajaa paikallista sopimista palkoista ja työajoista ja perintöja lahjaveron poistamista. . – Pienyrittäjät tarvitsisivat turvaa suuria vastaan, jotta asema ei olisi kuin torpparilla. Omaisuuden suoja – nythän pankit vaativat hurjat vakuudet ja yrittäjät kaikki kiinteistöt ja muut voivat olla niissä kiinni, Häkkinen luettelee yrittäjien asemaan kaivattavia parannuksia. Ylipäätään Rönnin ja Häkkisen yrittäjän asemaa parantavalla vaatimuslistalla yrittäjä ei näyttäydy ensisijaisesti työnantajana eivätkä palkansaajat vastapuolena. Myös vertaistuki ja neuvot ovat tärkeitä. Jäsenistämme lähes puolet on yksinyrittäjiä. Vain siten saadaan nujerretuksi massatyöttömyys. Näin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaa: ”Suomen Yrittäjät ajaa työmarkkinoiden uudistamista yhdestä syystä: uudistus tarvitaan, jotta suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan enemmän työpaikkoja. Esimerkiksi alihankkijat joutuvat usein painimaan kauhean kilpailutuksen ja mahdottomien maksuaikojen kanssa, Rönni sanoo. Suomen pienyrittäjät . Kannanotot muodostuvat yrittäjistä koostuvan hallituksen ja sen työvaliokunnan linjausten perusteella. Asialistalla myös norminpurku ja arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen. Selvitysten mukaan paikallinen sopiminen parantaisi palkkatasoa pitkällä aikavälillä. Ajamme päivittäin pienyritysten asioita. Mukana on monta yksinyrittäjää.” Suomen yrittäjät . Tututkin suhtautuivat kannustavasti. Kun Suomen väestö vanhenee, emme pysty tarjoamaan tarvittavia palveluita, jos emme saa enemmän ihmisiä töihin. Meillä on puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä. SY:lle käy hyvin, että minimipalkat turvattaisiin esimerkiksi lainsäädännöllä tai työehtosopimusten kautta
20-21.10. Antti Lindtman Musiikki; Pekka Untamala, sello Juhlaesitelmä; professori Jaana Hallamaa; Kirkon tulevaisuus TERVETULOA ! Ennakkoilmoittautumiset Kulttuurikeskus Sofian tilaisuuksiin Paavo Salakka p. Puheenjohtajana rovasti Veli-Matti Hynninen klo 17.00 Päivällinen klo 18.30 Liittokokous Juhlajumalanpalvelus Kallion kirkossa sunnuntaina 9.10. Kyse on tähän mennessä Suomen metsäteollisuuden suurimmasta investoinnista, johon on ladattu suuret toiveet. Käydessään uusi tehdas tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua, mikä on yli tuplasti sen minkä nykyinen sellutehdas. 11-14.10. 18.30. Tässä johtajan ja duunarin toisistaan erottaa vain lompakon paksuus. Vastapainona kapealle omistusarvon kehittämiselle tarvitsemme kansalaisarvon maksimointia. Rakennustöiden kiivain vaihe on jo takana, ja tehtaalla ollaan jo asennusvaiheessa. Tervetulleita ovat yhdistyksen jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet! Hannu Vesa puheenjohtaja. On aiheellista käydä laajempi keskustelu valtion ja omistajuuden suhteesta. klo18.00-20.00 Herttoniemi, Näätätie 21 Virittäjinä Ilkka Taipale ja Esa Suominen ONKO KÖYHDYTTÄMINEN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Helsinki, Kaisaniemi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Sarvilla ja hampailla Äänekosken bio tehtaan rakennustyöt loppusuoralla Metsä Groupin suurhanke, Äänekosken biotuotetehdas on enää noin vuoden päässä toimintansa aloittamisesta. 18.30. Vaikka meille muuta pyritään kertomaan, meidän tulee ymmärtää että omistajaohjaus on myös ideologinen työkalu. Sellun lisäksi Äänekoskella tuotetaan paljon muutakin, minkä takia Metsä puhuukin biotuoteeikä sellutehtaasta. 01-02.10. Silläkö järjestelmän kriisi ratkaistaan. Juhlalliset avajaiset saadaan näillä näkymin viettää ensi vuoden lokakuussa, ja täyteen tuotantovauhtiin päästään vuonna 2018. Tämän seurauksena myös omistajaohjaus on kohdellut liikkeenjohtoa eräänlaisena aasina, jolle kvartaalikäppyrävälein tarjoillaan milloin keppiä, milloin porkkanaa. 044 765 8038 paavo.salakka@undyinglands.org sirkusfinlandia.fi Liput 16–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä 18.30. Täten myöskään keskustelua valtion roolista elinkeinoja innovaatiopolitiikassa ei tule latistaa pelkäksi rahoitustai verokysymykseksi. 15-16.10. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kanaoja alustaa. 13.00 ja 17.00 29-30.09. 18.30. 29-30.10. 13 29. Paneelissa keskustelevat diakoni Sari Aroheikki, Suomen Caritas toiminnanjohtaja Larissa Franz-Koivisto, Kirkkopalvelujen yv-keräyksen johtaja Tapio Pajunen. Omistusarvon pitkän aikavälin kehitys on viisasta taata, jotta voimme toteuttaa monivirkkeistä omistajaohjauspolitiikkaa. lokakuuta 2016 kello 16.15. 13.00 ja 17.00. 25-27.10. Tässä valtionyhtiöiden strateginen omistajaohjaus voi olla keskeinen työkalu, peräti suunnannäyttäjä yksityiselle yritystoiminalle. Seuratessa lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua ei voi välttyä johtopäätökseltä, että valtionyhtiöiden toimintaan kohdistuu poikkeuksellisia odotuksia. 28.10. 15.00 ja 18.30 13.00 ja 17.00. Tämä ei ole kohtuuton odotus, koska valtionyhtiöt ovat viime kädessä meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. – Ensi vuonna aloitamme koestuksen ja käyttöönoton, sanoo projektijohtaja Timo Merikallio. Mutta miten sovittaa kansalaisten odotukset ja poliittinen toiminta. 13.00 ja 17.00. 08-09.10. 22-23.10. Mutta jos ihmistä tarpeeksi kauan kohtelee kuin aasia, niin hän myös ennepitkään aasiksi oppii. Kirjoittaja on liikkeenjohdon apulaisprofessori Hankenilla. Voidaan sanoa, että kritiikitön usko näkymättömän käden voimaan on vaihtumassa näkemykseen, jossa markkinavoimien rinnalle kaivataan myös näkyvää, yhteisöllistä kättä. Tulevaisuuden elinkeinopolitiikan suuriin haasteisiin lukeutuukin se, opimmeko asettamaan liikkeenjohdon tavoitejärjestelmät niin, että emme kasvata aaseja. (STT) ITSENÄINEN KANSA – YHTEISTYÖN MAAILMA sosialidemokraattisen globalisaatiokriittisen yhdistyksen VAALIKOKOUS pidetään Helsingissä TSL:n tiloissa Hakaniemen Ympyrätalossa, sisäänkäynti C-porras 6.kerros 7. Nyt markkinavoimien rinnalle kaivataan myös näkyvää, yhteisöllistä kättä. KUTSU KRISTILLISTEN SOSIALIDEMOKRAATTIEN LIITTO RY:N 70-VUOTIS JUHLATAPAHTUMIIN Lauantaina 8.10.2016 Kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniementie 35, Vuosaari, Helsinki Ohjelma Klo 14.00 Kahvitarjoilu Seminaari aiheesta; Varallisuus ihmisen mitta. MIKKO VESA Indeksi Itäväylän iltakoulu Tervetuloa repliikkikerhoomme! Herttoniemi Ke 6.10. Uuden tehtaan pitäisi luoda pohjaa uusiin kehittyneisiin biotuotteisiin perustuvalle toiminnalle ja nousta alan kilpailukykyisimmäksi. Noin viidennes tuotannosta on muuta: ennen kaikkea energiaa, mutta myös esimerkiksi raskasta polttoöljyä korvaavaa tuotekaasua, mäntyöljyä ja uusia biokomposiittiaineita. 13.00 ja 17.00. 18-19.10. Meidän tulisi kehittää valtiolle kokonaiskustannusmalli, jossa rakennemuutoksiin liittyvät rahavirrat voitaisiin arvioida koko yhteiskunnan tasolla tämän toiminnan pohjaksi. 18.30 15.00 ja 18.30. Luulen, että vastaus voidaan löytää perehtymällä tarkemmin strategiseen omistajaohjaukseen. Fiksu omistajaohjaus huomioi inhimillisen hyvinvoinnin, ympäristön ja yhteishyvän ohjeistuksessa ja palkitsemisjärjestelmissä. Liiketaloudessa on jo pitkään ollut valloillaan ajatus, että yrityksen ainoa tehtävä on kasvattaa omistajien yritykseen sijoittamaa pääomaa. SYYSKUUTA 2016 Valtio ja omistajuus VIIMEAIKAISESSA TALOUSPOLIITTISESSA KESKUSTELUSSA on noussut esiin kaksi merkittävää ja vahvasti toisiinsa kytkeytyvää aihetta: valtion rooli elinkeinoelämän kehittämisessä ja omistajuuden merkitys. Onko meillä varaa olla sanattomana sen edessä. klo 10.00 Saarna, piispa Tapio Luoma Liturgina, kirkkoherra Teemu Laajasalo Kallion kantaattikuoro Kirkkokahvit Päiväjuhla Kallion kirkossa klo 12.00 Puhe; Kansanedustaja, vpj. 04-07.10
Myös hallituskumppani CDU vajosi kaikkien aikojen pohjalukemiin (17,6 prosenttia). Maan on edettävä lainsäädäntönsä kaikilla tasoilla kohti EU:n jäsenyysstandardeja. – Nämä kuuluvat samaan pakettiin, Muscat sanoi brittiläisen Sky Newsin haastattelussa viime viikolla. Olemme suurin puolue ja jatkamme osavaltion tulevan hallituksen johdossa. Puolue on nyt edustettuna kaikkiaan kymmenessä osavaltiossa (16:sta). Bosnian EUjäsenyys eteni Bosnian ja Hertzegovinan EU-jäsenyys edistyi viime viikolla merkittävästi, kun Euroopan komissio hyväksyi maan virallisesti hakijamaaksi. Jos SDP pyrkii puna-puna-vihreään ratkaisuun Berliinissä, sillä saattaa olla valtakunnallista merkitystä kun puolueet valmistautuvat ensi vuoden liittopäivävaaleihin. SYYSKUUTA 2016 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Tulos oli puolueen huonoin toisen maailmansodan jälkeen. Tähän viittaa vasemmistopuole Die Linken eteneminen 15,6 prosentin kannatuslukemiin (+3,9). – Jos voisin, kääntäisin kelloa taaksepäin, liittokansleri Angela Merkel kommentoi. Nyt on puolivälin tarkastelun aika. – SPD saavutti ykköstavoitteensa. Toinen oli työvoiman sosiaalisen polkumyynnin estäminen. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Malta antoi kylmää kyytiä Britannialle Maltan demaripääministeri Joseph Muscat ei suostu päästämään EU:sta eroavaa Britanniaa yhteismarkkinoille, ellei maa hyväksy samalla vapaata liikkuvuutta. Kahdet työmarkkinat ovat totta Suomessakin. Äärioikeiston voitto voi nostaa punavihreät valtaan Berliinin demaripormestari Michael Müller kommentoi toissa sunnuntain vaalitulosta selkeästi. Sanat ovat komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin, jonka linjapuhe Strasbourgissa oli takuuvarmaa demarisettiä. Suuri koalitio ei voi jatkaa SPD:n ja CDU:n vaalitappiot merkitsevät sitä, ettei niin sanottu suuri koalitio voi jatkaa Berliinin johdossa. Sähköliitto on vienyt Olkiluodon ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkakiistan Eurooppa-oikeuteen. Alternative für Deutschland (AfD) jatkoi vaalivoittojensa sarjaa myös Berliinissä (14,2 prosenttia). Muscatin sanomisten painoarvoa lisää se, että Malta on ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaa. Hän julisti EU:n painopisteiksi sosiaalisen Euroopan, työttömyyden kitkemisen, veronkierron lopettamisen ja työvoiman halpamyynnin estämisen. Bosnian kohdalla esimerkiksi poliittiset kuviot ovat äärimmäisen monimutkaisia, koska maan hallinto ja alueet jaettiin Daytonin rauhansopimuksella serbien, kroaattien ja bosniakkien eli Bosnian muslimien kesken. Mutta demarien vaalivoitossa ei ole mitään juhlimista. Vihreiden ääniosuus on 15,2 prosenttia. Jotta onnistuisimme, Euroopan on oltava kilpailukykyinen ja osaamisen ylivertaista. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri Juncker puhuu kuin demari... Virallisia hakijamaita on nyt kuusi. Maailmankuvia KOONNUT ANTTI VUORENRINNE Berliinin osavaltiovaaleissa pormestari Michael Müllerin sosialidemokraatit ja Jutta Kaddatzin kristillisdemokraatit päätyivät tappioihin. Yksi tärkeimmistä vaatimuksistamme oli, että verot maksetaan siinä maassa missä voitto syntyy. Myös liberaalinen FDP pääsi nyt viiden prosentin äänikynnyksen yli (6,7 prosenttia), joten myös SPD:n, CDU:n ja FDP:n koalitio olisi ajateltavissa. – Tässä ei ole juhlittavaa vaan pikemminkin haastetta parantaa ponnisteluja kaikkien väestöryhmien sosiaalisen aseman parantamiseksi Berliinissä, SPD:n puheenjohtaja Sigmar Gabriel muotoili. Junckerin puheen vahva punasävy johtuu osin siitä, että ylläolevat teesit olivat sosialidemokraattien hänen valinnalleen asettamia ehtoja. Vapaa liikkuvuus ei saa johtaa siihen, että samasta työstä maksetaan samassa maassa eri palkka. Se ei saa johtaa sosiaaliseen dumppaukseen eli siihen, että samasta työstä maksetaan samassa maassa eri palkka. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puheet olivat Renzin mielestä kauniita mutta vailla konkretiaa. Puolue päätyi Berliinissä 21,6 prosentin ääniosuuteen. AFP / Odd Andersen. – Italia ratkaiseen pakolaisongelman yksin, jos EU ei kykene konkreettisiin toimiin. Todennäköisintä on, että SPD:n Michael Müller muodostaa niin sanotun puna-puna-vihreän allianssin. Renzi pettyi Bratislavassa Italian pääministeri Matteo Renzi ei ollut tyytyväinen EU-johtajien epäviralliseen palaveriin toissa viikolla Bratislavassa. Tie on kuitenkin pitkä. Molemmissa ydinkysymyksissä mennään eteenpäin. Eräät sosialidemokraatit ovat väläyttäneet myös kaikkien puolueiden hallitusta, josta vain äärioikeiston AfD blokattaisiin ulos. Hieno esimerkki siitä kuinka suomalaisen duunarin asemaa ajetaan puolustamalla puolalaisia. Bosnian lisäksi ne ovat Turkki, Serbia, Makedonia, Albania ja Montenegro. Valvonta on meillä ollut luvattoman heikkoa. 14 29. Se ei ole hyväksi EU:lle, Renzi totesi. – Eurooppalainen yhteistyö ei voi onnistua, jos jäsenvaltiot ruokkivat ajatusta, jossa tappiot johtuvat EU:sta ja menestys on aina kansallista. Apple-case todistaa asian välttämättömyyden, mutta myös vaikeuden. Asialistalla tulee olemaan yli 2 000 kohtaa. Matemaattisesti olisi myös mahdollista muodostaa hallitus SPD:n, CDU:n ja vihreiden pohjalle. Paikallisiksi tappion syiksi arvioitiin surkeasti epäonnistunutta lentokenttäprojektia ja tehotonta hallintoa. Müllerin analyysi oli epäilemättä korrekti. Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n sydämenlyönneistä
Corbynin porukka on luvannut, että tämä kysymys otetaan vakavasti tutkittavaksi. Puolueen sisäinen konflikti ei ole ideologinen London School of Economicsin valtio-opin professori Patrick Donleavy kertoi kuitenkin, että tuo joukko on aika pieni ja vaikuttaa lähinnä Corbynin tueksi luodussa Momentum-ryhmässä. Corbynin viholliset väittävät, että osa heistä kuuluu muihin puolueisiin, vihreisiin tai trotskilaisiin, jotka aina ovat väijyneet mahdollisuutta vallata Työväen puolue. SYYSKUUTA 2016 EEVA LENNON Corbynin voitto aiempaa selvempi J eremy Corbyn valittiin viime viikonloppuna Työväenpuo lueen johtajaksi entistä suuremmalla mandaatilla. Mutta ketä siis ovat nämä uudet puolueen jäsenet, ja miksi he ovat niin eri maata kuin kansanedustajat ja Työväenpuolueen duunari-äänestäjät. ”Jezza”on Englannin Bernie Sanders. Kansanedustajat epäonnistuivat surkeasti kapinahankkeessaan. Lauantaina Liverpoolissa alkaneessa puoluekokouksessa konfliktin molemmat osapuolet ja kaikki entiset johtajat vetosivat puolueen yhtenäisyyden puolesta. Brexitin jälkeen 80 prosenttia kansanedustajista äänesti epäluottamuslausetta Jeremy Corbynille. Smith haluaisi myös, että briteillä olisi oikeus joko kansanäänestyksellä tai vaaleilla sanoa sanansa hallituksen brexit-paketista. He asettuivat kannattamaan uudessa johtajavaalissa Jeremy Corbynin vastaehdokasta Owen Smithiä. Varjohallituksen ministerit lähtivät varjohallituksesta sankoin joukoin. Jeremy Corbynin poliittinen kokemattomuus ja ammattitaidon puute ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehnyt hänestä puolueen johtajaa, jonka voittoon ensi vaaleissa kansanedustajat uskoisivat. Kansanedustajat toimivat amatöörimäisesti ja antoivat tunteidensa johtaa itsensä Corbynin haastamiseen liian aikaisin. Kimmastus brexitin takia oli ymmärrettävää, ja puolueen kannatuskin on mielipidetutkimusten mukaan laskenut ja laahaa reippaasti konservatiivien jäljessä. Mutta miksi jäsenet pitivät kiinni Jeremy Corbynista puolueen hajoamisen uhallakin. 67-vuotias veteraani edustaa uutta vaihtoehtoista poliitikkotyyppiä, jonka periaatteellisuuteen ja vilpittömyyteen he luottavat. Jeremy Corbynin valtavana saavutuksena on kuitenkin, että hän on tuonut puolueeseen satojatuhansia uusia jäseniä ja samalla ratkaissut osittain puolueen rahaongelmat. Huomattavasti hankalampi ideologinen ero vallitsee vapaata mahanmuuttoa suosivan puolueen jäsenistön ja maahanmuuttoa vastustavan pohjois-englantilaisen työväestön välillä. He näkevät Jeremy Corbynin äänitorvenaan, joka äänekkäästi ja kompromissittomasti käy kampanjaa julkisen sektorin puolesta. Ainoa suurempi ero oli, että Smith ja suurin osa kansanedustajista ei hyväksy Corbynin ajamaa Britannian yksipuolista ydinaseriisuntaa vaan suosii monenkeskistä aseriisuntaa. 15 29. Useimmat kansanedustajat kannattivat Owen Smithiä, joka ohjelmaltaan oli aivan yhtä vasemmistolainen kuin Corbynkin. Johtajan valitsevat nykyään puolueen jäsenet, ja Corbyn sai 61,8 prosenttia jäsenten äänistä eli lähes kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Jos hän sitä olisi, ja hänen kansansuosionsa yhtäkkiä kasvaisi, kansanedustajat olisivat riemuissaan, ja kaikki olisi anteeksiannettu. Mutta Työväenpuolueen ongelmana on, että hän ei ole tunnu olevan äänestäjien laajojen piirien makuun. Nyt puolue on ilmeisesti kytketty Corbynin johtajuuteen ensi vaaleihin asti. Kitkerän ja kovasanaisen taistelun haavat eivät arpeudu hetkessä. Nähtäväksi jää, osaako puolue hyödyntää vaalityössä uutta suurta armeijaansa. He syyttivät puolueen johtajaa heikosta kampanjasta, joka sai monet puolueen työläisäänestäjät Pohjois-Englannissa viis veisaamaan puolueen EU-jäsenyyttä suosivasta kannasta ja äänestämään brexitiä. AFP / Daniel Leal-Olivas Uutisanalyysi Jeremy Corbyn tapasi kannattajiaan Lontoossa syyskuun puheenjohtajavaalin alla.. Puolueen jäsenmäärä on noussut 600 000:een, ja työväenpuolueesta on hänen johdossaan tullut ei vain Britannian jäsenistöltään suurin puolue, vaan lännen suurin keskustavasemmistopuolue. Työpaikan menetys uhkaa Työväepuolueen kansanedustajia, kuuluvat he sitten Työväenpuolueen oikeistoon tai vasemmistoon. Pahin ongelma on, että Työväenpuoluetta yleensä äänestävä Pohjois-Englannin työkansa karsastaa sofistikoitua lontoolaisradikaalia. Tämä konflikti ei ole ideologinen. Kansanedustajat pelkäävät, että nämä jäsenet eivät välitä vaalien voittamisesta ja hallituksen muodostamisesta, vaan ovat tekemässä työväenpuo lueesta jonkinmoisen tehokkaan kampanjaja mielenosoituspuolueen. Kansanedustajien ei auta muu kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen. Mutta jos puolue ei menesty vaaleissa, monet kansanedustajat menettävät työpaikkansa. Englannin Bernie Sanders Monet Työväenpuolueen johtajat ovat tähän astikin tulleet puolueen vasemmistosta, mutta oppineet pian edustamaan koko puoluetta: tyypillisenä esimerkkinä 1960-luvun ja 70-luvun menestyksellinen pääministeri Harold Wilson ja myöhemmin 80-luvulla Neil Kinnock. Mutta Corbyn on ehtinyt olla johtajana vasta vuoden, ja puolueen jäsenten suuri enemmistö halusi antaa hänelle enemmän aikaa näyttää kyntensä. Mutta toistaiseksi useimmat kansanedustajat eivät kuitenkaan halua erota puolueesta, joten pelätty puoluehajaannus ilmeisesti vältetään. Ja hän on epäilemättä lempeä ja viehättävä, hänessä on jonkinlaista karismaa niille, jotka tyypistä pitävät. Jäsenet ovat pääosin nuoria lontoolaisia: useimmat työskentelevät julkisella sektorilla varsinkin yhä pahemmissa vaikeuksissa kamppailevassa kansanterveyshuollossa
Yksi ministeriön arviomuistiossa esitetty vaihtoehto on yleispalveluun kuuluvan viisipäiväisen jakelun pudottaminen kolmeen päivään. Siitä on voimassa oleva sopimus Posti Oy:n kanssa. Kulp sanoo Demokraatille, että Posti on tilanteen tasalla lehtijaILKKA YRJÄ ilkka.yrja@demokraatti.fi Kommentti Demokraatin tilaajille Demokraatin viikkolehden pitäisi tulla tilaajille sen ilmestymispäivänä torstaisin. . Yhtiö vakuuttaa tekevänsä parhaansa, että lehti saadaan jaettua aikataulussa. Kuluttajien ja yritysten viestinnästä ylivoimainen valtaosa on jo sähköisessä muodossa. Sanomalehtien jakelu ei kuulu yleispalveluun. Ilkka Yrjä Demokraatti Gary Faber. Lehti ei ole tullutkaan torstaina. Toimitus ei voi jalkautua jakamaan lehtiä laatikoihin ympäri maan. Laatutyö on päivittäistä. – Sipilän hallitukselta tämä näkökulma on unohtunut. . Hän on Postin hallintoneuvoston jäsen. Tämä on myös yksi SDP:n tavoite valtion omistajaohjauksen kehittämiseksi. Posti myöntää, että viivästymisiä on ollut ja palautetta on tullut myös sille. SYYSKUUTA 2016 Jakeluhäiriöt piinaavat lehtiä – myös Demokraattia ” EU-direktiivit ovat kansalaisten puolella.” Demokraatin jakelussa on ollut ongelmia siitä saakka, kun lehti muuttui vuoden alusta viikkolehdeksi. – Tässä asiassa EU-direktiivit ovat kansalaisten puolella. – Jos aina ei onnistuta, se on virhe ja siihen pitää tietysti puuttua. Lakia uudis tettaessa olisi tärkeää muistaa myös postin vastaanottajan tarpeet, hän sanoo. ”Isoihin muutoksiin liittyy aina laaturiski” Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp sanoo, että Postin tahtotila lain uudistamisen toisessa vaiheessa on säätelyn keventäminen, jotta se pystyy tuottamaan postipalveluja valtakunnallisesti myös jatkossa. Piste. . Toivon, että postilain kakkosvaiheen käsittelyssä järki voittaa. Lähetysten määrä on laskenut, mutta kokonaislähetysmäärää tarkasteltaessa ei yhtä jyrkästi kuin tiettyjä yksittäisiä tuoteryhmiä verrattaessa. Taavitsaisen mukaan valtionyh tiöiden on oltava esimerkillisiä henkilöstöpolitiikassa ja kohtuullisia johdon palkoissa. Taavitsainen linjaa, että posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea myös jatkossa. Pallo on siis Postilla, jonka kanssa samanlaisia ongelmia selvittää parhaillaan moni muukin lehtitalo. Postiala on murroksessa digitalisaation seurauksena. Syynä ovat Postin jakeluongelmat. Myös Posti lupaa tehdä parhaansa. . . Toimitus on jälkipostittanut lehdet tilaajille. – Posti on tuottanut valtiolle voittoa joka vuosi. Ongelmasta on neuvoteltu Postin kanssa. Jakeluhäiriöistä tulee paljon palautetta lehteen. Kaikki tilaajat eivät ilmoita, jos lehti tulee vasta perjantaina luvatun torstain asemasta. Toimitus pahoittelee tilannetta ja tekee osaltaan kaikkensa ongelmien poistamiseksi. Paperisten kirjeiden ja jaettavien printtilehtien määrä on vähentynyt. Postilakia uudistettaessa otetaan kantaa siihen, mitä yleispalveluun kuuluu sähköisen viestinnän lisääntyessä ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Posti katsoo, että määrän vähentyessä jakelukustannus yhtä kirjettä ja lehteä kohden uhkaa kasvaa kohtuuttomaksi. . – Paras tapa turvata sanomalehtien jakelu olisi, että sanomalehti määriteltäisiin yleispalvelutuotteeksi ja jakelun rahoittaminen hoidettaisiin yhdessä jakeluyhtiöiden kesken ilman veronmaksajien rahoitusta. Valitettavasti osa lehtemme tilaajista on joutunut viime kuukausina pettymään, eräät toistuvastikin. 16 29. Keskiarvo toimitukselle raportoiduista jakamattomista lehdistä on 40 kappaletta viikossa. Taavitsainen muistuttaa vastaanottajan tarpeista – Posti on kansalaisille tärkeä peruspalvelu, SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen painottaa. Ongelmat ilmenevät etenkin pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa Turun seudulla. Toteutuma on siis suurempi kuin 40. Tänä keväänä Posti maksoi valtiolle osinkoja 18 miljoonaa euroa, Taavitsainen huo mauttaa. Tilaajan pitää saada lehtensä ilmestymispäivänä. Asiakaspalveluumme on edelleen syytä raportoida jakamatta jäävistä tai myöhässä saaduista lehdistä. Arvostamme tilaajiemme asiassa osoittamaa kärsivällisyyttä. Yli 500 Demokraattia on jäänyt jakamatta aikataulussa kuluvan vuoden aikana. . Jako on viivästynyt perjantaille, pahimmillaan jopa seuraavan viikon puolelle. ALA ON RAJUN MURROKSEN KOURISSA kelun toimimisesta, myös ongelmista. Tämä on aiheuttanut lisäkustannuksia. Yleispalveluvelvoite on Taavitsaisen mielestä nähty nimenomaan kuluttajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita turvaavaksi. Tämä koskee yleispalvelukirjettä. . Jakamattomat lehdet on reklamoitu viikoittain Postille. Niiden jakelu on sopimusvaraista
Vanhojen kalusteiden tuunaaminen on käsillä tekemisen riemua, yrittämisen, erehtymisen, oppimisen ja onnistumisen iloa. Luovuus pääsee kukkimaan kun pähkäillään kuinka idean saa toteutettua kätevimmin, kotona, sisätiloissa. 17 29. SYYSKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Romusta aarteeksi Iltojen pimetessä ja säiden viiletessä elämä alkaa luontevasti siirtyä pihalta sisätiloihin. Syksy on oivallista aikaa uusien sisustusvisioiden toteuttamiseen. Kierrättäminen on pop, myös sisustuksessa. Sisustaminen on monelle mukaansatempaava, luova ja monipuolinen harrastus. Ja cq ue s Pa lu t. Mikä onkaan ilahduttavampaa kuin päästä inspiroitumaan ideoista, kokemaan etsimisen intoa ja löytämisen riemua. Pienimmällä budjetilla pärjää, kun pistää mielikuvituksensa likoon ja lähtee loihtimaan vanhasta uutta. Itse toteutusprosessin aikana suunnitelma saattaa jalostua edelleen ja lopputulos voikin olla varsin erilaiseksi edistetty versio alkuperäisvisiosta
Asioiden kyseenalaistaminen ja kriittinen tarkastelu ei ollut hyväksyttävää. Nuorukainen haki varusmiestoimikuntaan. Armeija turhautti suunnattomasti pohdiskelijaa. – Tänä päivänä armeija on jo toisenlainen, eikä siellä ole niin järjetöntä touhua kuin silloin, Kallio arvioi. Hän olisi ”epäluotettava ja vaarallinen järjestelmälle.” Pelkona oli, että Kallio olisi vaalinut varusmiesten etua liian ponnekkaasti. – Järjestelmä perustui ehdottomaan tottelevaisuuteen. – Kehityin ihmisenä vastarinnan rakentamisen osalta, etten alistunut siihen systeemiin, Kallio summaa. Hän ihmetteli, mitä isänmaallista on peiton viikkaamisella tarkkojen kriteereiden mukaisesti. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. Kallion mukaan suomalaisista varusmiehistä ei olisi nykyaikaista sotaa käymään. Se paljasti yhteiskunnan toiset kasvot. Valitsijakunta olisi ollut hänen kannallaan, mutta ylemmältä taholta tuli määräys, ettei Kalliota valittaisi. Tuo aika kesällä 1997 Hyrylän varuskunnassa muutti Työväenmuseo Werstaan johtajan Kalle Kallion elämän suunnan. SYYSKUUTA 2016 Menneisyyden motivoima K olmekymmentäneljä päivää. Hänen tehtävänään olisi ollut selvitellä varusmiesten opiskelumahdollisuuksia. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Kun joku löi baarijonossa, hän ei vastannut samalla mitalla. Jos hiekkaa oli rattaissa, se jauhettiin pois sieltä, Kallio kertoo. 18 29. Hän ei voinut tehdä mitään hyödyllistä. Kallio ei halunnut ehdoin tahdoin joutua vaikeuksiin, joten hän mietti sanomisensa tarkoin. Sumuttaminen oli. Kallion oli mahdotonta ymmärtää, saati hyväksyä, miksi ihmisiä opetetaan tappamaan ja tottelemaan sokeasti ilman, että kukaan kertoo syytä. Maailmantuska korvensi rauhallista nuortamiestä
19 29. SYYSKUUTA 2016
Äiti vei alakouluikäisenä Kallion Kansallismuseoon kuuntelemaan luentosarjoja. Jotkut pitivät sitä loukkaavana. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Teatterista tuli kotoisa ympäristö jo pienenä. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista.”. – Tsernobylissa kiteytyi se, että meidän aikana ja lähellämme voi tapahtua tällaista, hän vakavoituu. Hän myös näytteli ja käsikirjoitti Seurasaaren ystävien riveissä. Siellä erilaiset taideproduktiot veivät voiton yhteiskunnalliselta osallistumiselta. Työväenmuseoiden maailmanjärjestön Worklabin puheenjohtaja vuodesta 2010 . – Kaikki inhosivat silloin Esko Ahoa, hän muistelee. Hän kirjoitti runoja. Mikä saamasi lahja on sinulle tärkein. Hän oli näkyvästi mukana esimerkiksi Irakin sodan vastaisissa tempauksissa. Suomalaiset luovat usein maasta yksipuolisen kuvan. Kesät Seurasaaressa olivat opiskeluaikana rikasta aikaa. – Hallitus hakee kärjistyksiä ja uskottelee, että joiltakin voi viedä, jotta toisille voi antaa. Kallio teki kavereiden kanssa elokuvia ja kävi festareilla. Siellä hän veisti perinteisiä puutyökaluja: pellavaklihdan, kaulauslaudan ja rukinlavan. syntynyt 1977 . Kallio muistuttaa Venäjän moniulotteisuudesta. SDP:n kulttuuripoliittisen työryhmän jäsen . Minulla oli ehjä ja onnellinen lapsuus, Kallio luonnehtii. Kaappi on 150 vuotta minua vanhempi, se antaa perspektiiviä. Myöskään Suomen hallituksen toiminta ei saa Kalliolta kiitosta. Rajumpaa murrosikää ei ilmaantunut. Olemme saaneet mahdottomasta mahdollista. Mahdollisuutta uppoutua asioihin rauhassa tuntikausiksi, kuten sarjakuvien piirtämiseen ja tietokoneella pelaamiseen. Hän vaatii ehdotuksiin perusteluja. Sain vuosi sitten kaukaisen esivanhempani vihkikaapin vuodelta 1827. Isä oli Suomen nuorin teatterinjohtaja, poika seurasi nuorimpana museonjohtajana perässä. . Rauha toteutuu silloin, jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja toteuttaa itseään vapaasti ilman, että joutuvat luopumaan omista periaatteistaan. Se jäi kerrostalon rappukäytävään kiinni, ja vasta viime kesänä sain sen mahtumaan uuteen kotiin. Hän muistuttaa, ettei rauha ole sodan vastakohta. . Menen hämilleni, kun kiitellään nurinkurisin perustein. – Olen onnistunut aika hyvin suurissa tavoitteissa. . Junamatkustamisen mielekkyys on säilynyt läpi elämän. Mahdottomasta mahdollista Kalle Kallio pitää desimaalin tarkasta työskentelystä. Oikeudenmukaisuudesta. Pikkumies oli ainut laatuaan tätien ja setien joukossa. Työväenmuseo Werstaan johtaja vuodesta 2005 . – Ihmiset eivät mieti, mitä Venäjä ajattelee Natoon liittymisestä. . filosofian ja kasvatustieteen maisteri . Historian katkaiseminen on aihe, josta Kallio puhuu mielellään. Suomella ja Venäjällä on mennyt hyvin, kun tavarat ja ihmiset ovat liikkuneet, Kallio pohtii. . Maalaisjärjen käyttö on sallittua. – Se logiikka ei mahdu päähän, Kallio tuskastelee. – Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää. Enemmän saan kuitenkin kiksejä Karl Marxista, Kallio naurahtaa. Se on hänestä naiivi ajatus. . Kallio kirjoitti näytelmiä, joita luokka esitti koulun juhlissa. – Suomi ja Eurooppa ovat menossa tiellä, jossa haemme yhteiskunnallisia konflikteja sen sijaan, että pyrkisimme välttämään niitä, on kyse sitten talous-, maahanmuutto-, tai sosiaalipolitiikasta, hän tähdentää. Junat ja museo veivät pikkumiestä Kallio on työväenyhdistyksen jäsen sukunsa neljännessä polvessa. – Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman. Opiskeluaikana Kallio keräsi rahaa venäläisten aseistakieltäytyjien hyväksi. ” Järjestelmä perustui ehdottomaan tottelevaisuuteen. Hän oppi kävelemään kipittäessään vaunuja päästä päähän. Myös väitöskirjan aihe löytyi rautateistä. Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston jäsen . Aineiston lainaaminen Venäjältä osoittautui hankalaksi pakotepolitiikan johdosta. – Jouduin hoitamaan asioita, joilla ei ollut mitään tekemistä historian kanssa. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikutti voimakkaasti yhdeksänvuotiaaseen koulupoikaan. Hänestä puheet Suomesta Venäjän etupiirinä ovat turhia. Kalliolla ei ollut myöskään aiempaa kokemusta samansuuntaisesta remontista. naimissa, kaksi lasta KALLE KALLIO ” Joillekin ihmisille en tule ikinä kelpaamaan. tekeillä väitöskirja suomalaisista rautatienrakentajista ennen toista maailmansota . Lenin museon uudistamiseen liittyi eri suunnilta kumpuavaa epävarmuutta. – En ole koskaan ollut leninisti. 20 29. Samalla kun vangit muuttivat selviytyäkseen totuutta toteutuneesta työstään, johtajat kaunistelivat tuloslukuja. Sielläkin toiminta perustui sumuttamiseen vangeista, vartijoista ja johtajista lähtien. Onko itseisarvo hakea konfliktia Venäjän kanssa. Ei ole kyse suomettumisesta, hän lataa. Se on hänen mielestään ongelmallista ja ihmisten katkeruutta sekä konflikteja lisäävää. – Suomi ei ollut enää Pepsodent-hymyllä varustettujen miesten valtakunta, Kallio luonnehtii. Venäläiset kipuilevat oman historiansa kanssa menetetystä suurvallasta ja taloudesta. Hänen valintansa presidentiksi vuonna 2000 oli positiivinen rajapyykki, joka vahvisti uskoa siihen, että voimme muuttaa maailmaa. Hän on historian henkilönä kiinnostava. Kallio hehkui innostuksesta. . Kallio hiiltyy, kun joku sanoo uskovansa Naton parantavan Suomen turvallisuutta. Uppoutumisen kaipuu Kallio kaipaa nuoruudestaan eniten aikaa. Kirjastonhoitajana ja kääntäjänä työskennellyt äiti oli pitkään kotona kolmen lapsen kanssa. – On ihmisiä, joiden mielestä Neuvostoliiton ajan vankileireistä ei pitäisi puhua mitään. Kallio matkusti usein junassa. Helsingin kuvataidelukio imaisi mahdollisuuksineen mukaansa. Suosikkina pienoismalli Gulagista Kallio ei ole missään vaiheessa ihannoinut Neuvostoliittoa. – Museot kiinnostivat jo silloin, vaikka eiväthän ne kovin lapsiystävällisiä vielä olleet, hän selventää. Vankien ruoka-annosten koko perustui tehdyn työn määrään, ja vaatimukset olivat kovia. Kallio osallistui vasta yliopisto-opiskelijana ensimmäiseen mielenosoitukseensa. Jos hiekkaa oli rattaissa, se jauhettiin pois sieltä.” ” Haemme kärjistyksiä ja uskottelemme, että joiltakin voimme viedä, jotta toisille voimme antaa. Joillekin ihmisille en tule ikinä kelpaamaan. Pelko Tšingis-kaanista Kallio pudistelee päätään, kun puheeksi tulee rauhan toteutuminen Suomessa. – Meillä ei ollut yltäkylläisyyttä, mutta kaikki oli kunnossa. Se on hyväksyttävä, Kallio sanoo. . Kallio on huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, koska se sijoittuu lähelle. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista, Kallio kritisoi. . Millaiset asiat saavat sinut hämilleen. Se on hyväksyttävä.” nin-museossa. Esimerkiksi silloin, kun kiittäjä arvostaakin työtäni leninismin hyväksi. SYYSKUUTA 2016 Varainkeruuta venäläisille aseistakieltäytyjille Tarkoituksenmukainen pasifismi on Kalliolle sitä, että tietyissä tilanteissa, kuten itsensä tai perheensä puolustamisessa voimankäyttö voi olla sallittua. Se on eri asia kuin laillisuus. Sadankomitean puheenjohtaja 2004–2010 . Pienoismalli Gulagin pakkotyöleiristä on Kallion suosikki LeMistä periaatteesta olisit viimeisenä valmis tinkimään. Hän kuvailee muuttuneensa rauhanaktiivista -passiiviksi. Jos oikeudenmukaisuus pettää, pettää kaikki. Kallio liputti vahvasti Tarja Halosen puolesta. Mitä siihen voi sanoa
Mittasuhteet ja omat rutiinit ovat muuttuneet. Hän arvio olevansa turvallinen isä, vaikka joskus leimahtaakin suuttuessaan. Kallio on pohtinut, onko kaikilla työntekijöillä riittävästi tilaa ja tulevatko he kuulluiksi. SYYSKUUTA 2016 Työskentelyni perustuu dataan, argumentoitiin ja päättelyyn. Myös tutkimusyhteistyön ja kustannustehokkaiden toimintatapojen kehittämistä hän haluaa viedä yhä enemmän eteenpäin. Kallio ei viitsi hermostua tai stressata pienistä asioista. Joskus lasten tahdissa pysyminen on haasteellista. Hän miettii, miten pitää kokonaisuuden kasassa ja uskaltaa antaa tilaa ja tehtäviä myös muille. Iloa tuo se, että tämä aika on huomattavasti museomyönteisempi kuin parikymmentä vuotta sitten. – Oon tosi onnellinen, kun mulla on niin paljon kaikkea, Kallio kiteyttää.. Ruuhkavuodet ovat olleet yhtä selviytymistä, mutta Kallio ei valita. Hän touhuilee mieluusti lastensa kanssa, vie puistoon pyöräilemään ja lukee heille. Kun työntekijät keskittyvät tähän hetkeen, johtajan on nähtävä tulevaisuuteen. 21 29
Mikä avuksi, kuka osaa käsitellä tuolivanhukset uuden elämän alkuun. Tuolien puuosat ovat hyväkuntoiset, ainoastaan toisen tuolin jalka on hieman vaurioitunut. Myös värien sopiminen huoneen muuhun kalustukseen sekä luonnollisesti kankaan hinta näyttelevät suurta roolia, opastaa Sisko Hannula. Toivoisin, että vanhoja antiikkikalusteita ei unohdettaisi, sillä niissä näkyy kädentyön uniikki jälki, jota ei uustuotannolla voida täysin kopioida. Verhoilutuvan omistaja verhoilija Sisko Hannula tulee kotikäynnille Kallioon. Vanhat arvokkaat nojatuolit ovat perheissä kestosuosikkeja ja niihin vaihdetaan uudet päälliset lähes aina kun omistaja vaihtuu. SYYSKUUTA 2016 Antiikkituolien uusi elämä V anhojen kauniiden kustavilaistuolien koti on Helsingissä, pienessä yksiössä. Jari Soini. Verhoiltavaa laidasta laitaan Puhe kääntyy muihin verhoilijan töihin, sillä antiikkikalusteet eivät ole enää suurin työllistäjäryhmä verhoilijalle. Apu löytyy Siskon verhoilutuvasta, Espoon Haukilahdesta. Samoin käy uusimmille nojatuoleille, ne verhoillaan kodin värien mukaan. Selkänojat näissä tuoleissa ovat haasteellisin ja suuritöisin, koska niissä on kuviotaitokset ja päällystetyt napit. 22 29. Sisko Hannula esittelee useita eri vaihtoehtoja tuolien päällyskankaiden valintaan. Heidät on sijoitettu paraatipaikalle ikkunaseinälle, mutta siitä huolimatta, että puitteet ovat mitä parhaat, on tuolien kunto vuosikymmenien saatossa rapistunut. Suurin osa verhoilukankaista ei kestä vesikäsittelyä. – Verhoilukankaan valinta on aina vaikein asia, kun täytyy ottaa huomioon niin monta seikkaa, kuten kankaan kestävyys ja laatu. – Antiikkituoleja on markkinoilla niin ikään paljon ja niiden hinnat ovat laskeneet huimasti viime vuosina. Kannattaa huomioida likatahrojen pyyhittävyys, kankaat jotka ovat polyester-pohjaisia sallivat kevyen veden ja neutraalin saippuan käytön. – Istuinosat on uusittava kokonaan, täyteheinä on litistynyt ja ne kaipaavat uutta heinää tilalle sekä uudet päällyskankaat. Entinen tummanpunainen värisävy voidaan valita uudelleen, mutta myöskään täysin uuden värin valinta ei Hannulan mielestä ole mahdoton ajatus. Jalankorjauksen tekee puuseppä, luettelee Hannula toimenpiteitä, joita joudutaan tuolivanhuksille tekemään. Onneksi verhoilijalla on suuri kangasvalikoima hyvälaatuisia kankaita. Vaalea kangas löytyy, samoin koristenauhat ja nyörit, jotka sopivat juuri tuon ajan pikkutuolien tyyliin. – Onpa pienet ja kauniit tuolit, kyllä näiden elämää saadaan jatkettua, lupaa ammattiverhoilija ja tarkistaa molempien tuolien kunnon läpikotaisin. Lisäksi niiden puumateriaalit ovat erittäin kestäviä, niin kuin nämä pienet tuolit todistavat, summaa Sisko Hannula reilun kahdenkymmenenvuoden verhoilijan amTuolivanhus näyttää riisuttuna runnellulta. Nyt muunnellaan enemmän uudehkoja kalusteita, joihin vaihdetaan kankaat, uusitaan sävy sävyyn kodin verhot sekä erilaiset sisutustyynyt ja muut tekstiilit. Sisko Hannula säästää hevosen jouhet. Jalka korjataan tuolin pohjaan laitettavalla kiilalla, mikä tukee tuolinjalan asentoa
Päivärutiinit saivat muuttua kerta heitolla ja supervoimat pääsivät heti töihin. – Tämä aika on funkis huonekalujen uusimisen kulta-aikaa. Ihan oikeasti. Se aika, kun omasta käyttäytymisestä pitää saada paha tapa pois tai jokin hyvä lisättyä siihen. Ruokavalion muutos, annoskoon pienentäminen. Tarkkailla kättänsä, että viehän se suuhun nyt varmasti omenanpalan eikä suklaakeksiä. Ilon kautta opin tiedostamaan, että ihmiselämässä tulee vielä eteen sekin päivä, jolloin liikkumisen ilo ei ole enää samalla tavalla mahdollista ja jolloin on myös myöhäistä ajatella, olisiko elämä ollut erilaista terveemmillä ravintovalinnoilla. Sirot ja söpöt Värinvaihto kannatti, sillä pienistä punaisista tuoleista tuli erittäin sirot vaalean verhoilun myötä. Sitten eräänä päivänä tuli eteen hetki, jolloin käsi vei suuhun ainakin kolme suklaakeksiä kerrallaan eikä juoksumaton lähellekään tullut eksyttyä ainakaan viikkoon. u u u MUUTAMA VUOSIA SITTEN tajusin olevani juuri tässä tilanteessa – käsi lipassa, mieli vakavana ja tilauksessa kahdenkymmenenviiden uskollisimmin vartalooni kiintyneen raskauden jälkeisen elopainokilon taakse jättäminen. Päätin tehdä ihmiskokeen ja muuttaa metodeja itseni kouluttamisessa. Itsekurittomana epäonnistujana, mieli maassa, motivaatio kauas karanneena. Ei se käsi lipassa koskaan omalta jutulta oikein tuntunutkaan. Juoksumatolle noustessani mietin, hymyillen, miten hienoa on päästä kokemaan liikkumisen tunne ihmisvartalollani. Oodi itsekurittomuudelle Kaikenlaista voi aina puoltaa järkisyillä ja suostutella itsensä tekemään jotakin vastenmielistä. SYYSKUUTA 2016 E lämänmuutoksen aika. Ihmisiä kun tässä ollaan eikä kahdestakymmenestäviidestä ylipainokilosta voinut syyttää pelkästään vauvaa – vaikka mieli kyllä teki – joutuivat tahdonlujuus, kontrolli ja itsekuri heti ylitöihin, jatkuvaan viritystilaan. Ne ovat muovanneet meistä kuviaan. Ihailtuja hyveitä kaikki. Ei ainakaan koiralla, niin miksi sitten ihmisellä. Tahdonlujuus, kontrolli, itsekuri. Kuria peliin ja hymy minne tahansa, minne aurinko ei paista. Ja siinä sitä sitten olin. Jo pelkkä ajatuskin ahdisti. Nora Vilva mattikokemuksella. Joka hetki varuillaan, ettei mieli lipsahda ja tapahdu virhe. Jotkut tavat, tietenkin juuri ne pahat, ovat pinttyneet syvään, muuttuneet melkeinpä pakonomaisiksi addiktioiksi, tiiviiksi osaksi meitä. Siro lopputulos muistuttaa lähes leikkimökin tuolia ja istumamukavuus on erinomainen. Unohdin kurin enkä elänyt enää käsi lipassa. Ne ovat arvossaan ja niitä on paljon 60-70luvun ”retro”aikalaisten lapsuuden kodeissa. Kättä lippaan ja kannat yhteen, kops. Tupakoitsijan, ylipainoisen, huonokuntoisen. Kurillako tätä elämää hallitaan. Mutta nyt, nyt on aika muutoksen. Niissä nousee päällimmäiseksi tunnearvot sekä korkea laatu. Siitä lähtien elämänmuutokseni toinen yritys sai perustua iloon. Lisätyt heinätäytteet ja vanhat hevosenhännän jouhet antavat istuimille pöyheyttä ja ryhtiä sekä mukavuutta istuma-asentoon. Tuleehan juoksumatolla täyteen päätetyt neljä kilometriä, eikä vaikka kolme ja puoli. Säännöllinen ja riittävän kuormittava liikunta. Mietin suklaakeksin muruja poskeltani pyyhkien, omien kilojeni ei-toivotussa seurassa, kuinka elämäntapojen muutokseen liimataan automaattisesti kovia arvoja; kuria, kontrollia ja hallintaa. Omatunto soimasi korvia huumaavasti. Iloon siitä, että voin valita omenanpalan ja sen neljä kilometriä liikuntaa jonkun toisen vaihtoehdon sijaan. Koira oppii parhaiten positiivisella vahvistamisella, leikin ja ilon varjolla. Seuraavat sata vuotta pyörähtivät tuolikaksosilla käyntiin, iso kiitos kuuluu ammattitaitoiselle verhoilijalle. On ryhtiliikkeen aika. Iloitsin joka ruokailulla siitä, että osaan ja saan valita ravintoa, joka ei pelkästään tee hyvää mielelleni, vartalolleni ja sisuskaluilleni, vaan joka myös omalta osaltaan auttaa minua pääsemään unelmaani. Tajusin, että kun asioita tekee ilon ja kiitollisuuden siivittämänä, niin poikkeamat suunnitelmasta eivät ole virheitä, joista itseään pitäisi soimata – ne ovat vain elämän hetkiä, joista kannattaa pikemminkin ottaa kaikki ilo irti, kuin ruoskia itseään. Aila Pääkkö Demokraatti. Helpommin sanottu kuin tehty. Tänä päivänä voin todeta olevani iloisen itsekurittomuuden kannattaja. Iloon siitä, että voin itse tehdä haluamalleni asialle jotakin. Tavallaanhan kyse on itsensä uudelleenkouluttamisesta. Kyllähän sitä muutaman viikon jaksoi, itsensä tarkkailua, itsekontrollia, itsekuria. Naistenlehdet kutsuivat tällaisia epäonnistumisen tiloja itsetutkiskelun paikoiksi. Päätin ryhtyä tosissani toimeen. Vanha antiikkituoli punaisessa alkuperäisessä asussaan. Sitkeät pahikset nitistetään kovilla panoksilla, joten tässä kohtaa pyydetään kaivamaan ihmismielen työkalupakista mahtavammat supervoimat käyttöön. Laittaa lihakset töihin, hikoilla. u u u KOIRAIHMISENÄ TIEDÄN, ETTÄ liika kuri ja järjestys voivat olla pahasta eivätkä ne edesauta vaivatonta ja riemukasta oppimista. Yllättävän rasittavaa hommaa. Pinttyneen rutiinin tilalle ajetaan sisään uusi, hyödyllisempi toimintamalli. On tässä ihmiselämässä helpompiakin hommia kuin omien käyttäytymismallien muuttaminen. Tupakanpoltto, ylensyönti, liikkumattomuus. 23 29
tuunaamiseen ei välttämättä tarvitse käydä mitään kursseja. Työskentelytila kannattaa suojata hyvin, ettei työn tiimellyksissä sotke seiniä tai lattioita. Esimerkiksi vanhasta ompelukoneesta muokattu pieni ruokapöytä oli projektina yllättävän yksinkertainen: ompelukone oli helppo purkaa, ja pöytälevyn tekoon ei tarvinnut muuta kuin vähän sahailla, porata, ruuvata ja petsata. Tai sitten päinvastoin, riippuu projektista. Huonekalujen ikä ei ole tärkeä kynnyskysymys. Monista pintapuolisista tuunauksista selviää hiomapaperilla ja pensselillä, mutta työläämmissä projekteissa voi olla tarvetta koneelliselle avulle. SYYSKUUTA 2016 Pienillä pelimerkeillä K iinnostukseni sisustamiseen heräsi muutama vuosi sitten muutettuani ensimmäiseen omaan kotiini. Kotikutoiseen entisöintiin eli ns. Haen huonekalujen materiaaleista aitoutta ja luonnollisuutta, ja kokonaisuudelta lämpöä ja kotoisuutta. Monet isot projektit voivat vaikuttaa ulospäin haastavammilta, kuin mitä ne oikeasti ovat. Sisust us Blogg arit neuvo vat Helmi Hytti Helmi Hytti Tavoite kannattaa suhteuttaa oman taitotasonsa mukaiseksi – tai ei ainakaan kovasti liikaa yli. Olen kokenut toimivaksi tavaksi hypätä suoraan toimeen. Tuunausprojektit vaativat optimistista asennetta. www.helmihytti.fi HELMI HYTTI Vanhasta ompelukoneesta muokattu ruokapöytä sai pienellä tuunauksella sopivat tuolit rinnalleen. On hauska todistaa samassa taloudessa asuvalle kumppanille, etteivät ne kotiin raahatut rähjäiset tavarat oikeasti olleet vain arvotonta roskaa, ja että vuosikausia kestävä viinipullonkorkkien hamstraaminen kannattaa. ” Onnistunut projekti vaatii vain tavoitteen.. Helmi Hytin korkkiprojekti. Idealistin näkökulmasta onnistunut projekti vaatii vain tavoitteen, siihen johtavan suunnitelman, ja sopivan tahtotilan saada projekti valmiiksi. Tätäkin helpommallakin olisi päässyt, jos laudoista tehdyn pöytälevyn sijaan olisi käyttänyt vaikkapa valmista lasilevyä. 24 29. Netistä löytää helposti ohjeita moniin erilaisiin tekniikoihin. Kun maalaa tai petsaa, pitää huolehtia kunnollisesta tuuletuksesta
Viime vuosina koteja on sisustettu 1950–60-lukujen tavaroilla ja huonekaluilla. Kursseja käymällä voi myös opetella itse entisöimään vanhoja kalusteita. Kaikkea ei tarvitse entisöidä. Tärkeintä on kuunnella asiakasta, tutustua häneen ja hänen kotiinsa ja saada osviittaa sisustuksen suunnitteluun. Entisöintiä en aloita heti. Joskus päätän myös olla tekemättä www.keltainentalorannalla.blogspot.fi www.becreativeanddoit.blogspot.fi www.allidaalia.blogspot.fi TARJA KANKAANPÄÄ-SALONEN KATI ETELÄAHO Kalkkimaalilla maalattu jalkarahi. SYYSKUUTA 2016 O len bloggaaja, mutta toiminut myös sisustussuunnittelijana parin vuosikymmenen ajan. Kun sisustin Vaasan asuntomessujen kirpparikotia vuonna 2008, sai senkkejä muutamilla kympeillä, nyt niistä saa maksaa jo huomattavasti enemmän. Teollisessa tyylissä tavarat löytyvät muun muassa vanhoista tehtaista. Vanha seinäkaappi sai pyörät alleen. Kati Eteläaho Tarja Kankaanpää-Salonen ” Vuonna 2008 sai senkkejä muutamilla kympeillä. Kokeilemalla ja tekemällä oppii uutta. Samalla mietin mitä huonekalu vaatii ja miten sitä pitää ruveta työstämään. Nykytrendinä on yhdistää tyylejä reippaasti keskenään. Eläminen pitää näkyä. Haluan tarkastella huonekalua tarkemmin. 25 29. Vanha kaapisto toimii vaatekaappina ja siivouskomerona.. huonekalulle yhtään mitään. Haluan että kodissani perheen on hyvä olla ja asua. Sängynpääty on pelastettu roskalavalta. K odin laittaminen on ollut aina se mun juttu. Puiset vanhat huonekalut kertovat aina omaa tarinaansa. Kotia pitää rakentaa rakkaudella ei trendeillä. En halua laittaa satoja tai tuhansia euroja hankintoihin. Eri tyylejä voi kuitenkin yhdistää toisiinsä ja saada lopputulokseksi persoonallinen koti. Suunnittelu lähtee liikkeelle asiakkaan toiveiden kautta. Omat budjetti kodin laittamiseen on aika tiukka. Joskus kun löydän täydellisen huonekalun sopuiseen hintaan, niin pidän sitä lottovoittona. Mikäli asiakas haluaa yhdistää sisustuksessaan vanhaa ja uutta, huomioidaan näiden yhteensopivuus aikakauden, tyylin tai värityksen kautta. Jos patinoituneen pinnan hioo pois niin huonekalusta häviää luonne. Kunnostamalla ja tuunaamalla voi uudesta tehdä vanhaa ja vanhasta uutta. Kaikilla huonekaluilla, jotka omistan, on jokin tarina eletystä elämästä. Tykkään laittaa kotiini asioita joista pidän. Pienillä jutuilla, vaikkapa vetimien vaihdoilla saa kaappeihin aivan uutta ilmettä. Hankintoja voi tehdä kirpputoreilta, netistä, roskalavoilta, huutokaupoista jne. Ideoita tuunaamiseen löytyy vaikka mistä. Jonkin verran sisustetaan myös rustiikkisilla vanhoilla tavaroilla ja seinäpinnat käsitellään rouheiksi kalkkimaalilla. Vintageja retrotavarat ovat olleet viime aikoina kovassa huudossa ja tyylille ei näy ainakaan tällä hetkellä loppua. Pääasia on, että lopputulos miellyttää asiakkaan silmää ja toiveita. Arvokkaiden kalusteiden entisöinti kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi. Tykkään vanhoista huonekaluista. Jos matkustan uuteen kaupunkiin, niin etsin ensimmäisenä kirpputorit. Sisustamista voi harrastaa todella pienillä pelimerkeillä. On upeaa jos ihmiset löytävät kirpputoreilta ja kierrätyspisteistä itselleen ”uusia” huonekaluja tai sisustusjuttuja. Silloin pitää tehdä huonekalusta omaan kotiin sopiva. Etsimällä löytää itselleen ja omaan budjettiinsa sopivat asiat. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä jos ei omista tarvittavia työkaluja tai huonekalu on niin huonossa kunnossa, että omat taidot eivät kerta kaikkiaan riitä. ” Kaikilla huonekaluilla, jotka omistan, on jokin tarina eletystä elämästä. Tarvitaan vain pikkuisen luovuutta ja halua tuunata vanhasta uutta. Niissä on vaan sitä jotain. Tehtävänäni on yhdistää mahdolliset säästettävät elementit, huonekalut, sisustustavarat, tekstiilit sekä pintamateriaalit, uusien hankintojen kanssa harmoniseksi kokonaisuudeksi. Trendejä en seuraa. Vanha työpöytä oli paksun ruskean maalin peitossa. Romanttinen, valkoisella sisustettu koti on edelleen suosittu tyyli. Pitää olla rohkea, uskaltaa toteuttaa itseään. Pääasiahan on, että vanhat huonekalut jatkavat uutta elämää. Koti ei saa olla museo eikä näyttelytila. Sisustamisen pitää olla hauskaa, eikä sitä saa ottaa turhan vakavasti. Kursseja en ole käynyt, vaan virheistä oppii ja onnistumisista voi iloita pitkään. Ymmärrän kyllä ettei kaikkiin koteihin sovi hilseilevä vanha maalipinta. Alta kuoriutui ihana puupinta
Elän mielenkiintoista, tasapainoista elämää, seuraan maailmaa ja ympäröivää yhteiskuntaa. Paljon puhutaan kauniisti palvelutuotannosta ja -tapahtumista. Sitten tuli seuraava vaihe, kun sairastuin ja kasvoni saivat uudet muodot. Ajattelen niitä vammaisia, joilla on paljon pahemmat oltavat kuin minulla. Se näkyy ilmeestä. 26 29. Ei tämä yhteiskunta pidä riittäävästi pienen ihmisen puolta. Onhan se aika tylyä. SYYSKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Ulf Sundqvist, 71 N äen peilikuvasta uurteiset kasvot, jotka ovat kokeneet monenlaista. Kaikista yrityksistä huolimatta tämä yhteiskunta on aika kolkko vammaisille, työttömille ja köyhille. Hyvin monelle on käymässä niin, että uusi uljas yhteiskunta rajoittaa elämää merkittävällä tavalla. Minulle on käynyt niin, että kasvoni kuluivat aikanaan, kun olin 1990-luvun talouskriisin syntipukkina ja etusivun todistaja. Ja joskus ne synkistyvät, kun koen henkilökohtaisesti vammaisen kohtaamat tilanteet – vaikka minun vammani on näin lievä, vain puhevamma. Kasvoni vääntyvät joskus huolesta, kun katson nykymenoa. Ulf Sundqvist on kansainvälisen investointipankin vanhempi neuvonantaja sekä SDP:n entinen puheenjohtaja ja ministeri.. Voisin viitata Kimmo Oksasen paljon huomiota herättäneeseen kirjaan Kasvonsa menettänyt mies. Olen oppinut elämään tämänkin naaman kanssa. Näihin seikkoihin kiinnitetään liian vähän huomiota. Ajatellaan vaikka tilannetta, missä vanha ihminen, joka on tottunut käyttämään rahaa, ei näe pankkiautomaatin näppäimiä eikä myymälän kassapäätteen lukuja. Mutta pääsin siitä tasapainoon
– Minua on aina kiinnostanut tehdä draamallinen baletti, kuvailee Elo lähdemateriaalin valintaa. SYYSKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Liisan seikkailut balettimaassa V uonna 1865 ilmestyneessä Lewis Carrollin klassikkosadussa ”Liisa ihmemaassa” on vauhti päällä heti alusta alkaen. Liikettä riittää hengästymiseen asti, ja tähän tilaan päätyvät todennäköisesti monet tanssijat koreografi Jorma Elon lokakuussa Kansallisbaletissa ensi-iltansa saavassa teoksessa. 27 29. Toisessa lauseessa ilmestyy kuin tyhjästä Liisan eteen valkoinen kani, ja neljännessä Liisa jo liukuu kaninkoloa alas. nimiosan esittäjä Prinsessa Ruususessa, Joutsenlammen Odette sekä Pähkinänsärkijän Clara.. Eerola on pitkän linjan tanssija, hän on ollut mm. Salla Eerola Liisana ja Ilja Bolotov Liisan veljenä
– Ihmemaassa Liisan kasvamisprosessiin kuuluu, että hän haluaa antaa muille apua eikä vain odota että hänen isänsä tulisi kotiin, Elo valottaa. Näin balettiin tulee aikuisempaa aiheenkäsittelyä. Vaikka baletti perustuu alkuperäisen kirjan lisäksi sen jatko-osaan, ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”, on tarinassa otettu vapauksia. Hänen musiikissaan on sopivasti huumoria ja se sopii tarinankerrontaan. Manu Paavola Demokraatti Kuvat Jari Soini Bolotov soolohypyn aikana. – Kirjahan on itse asiassa short story. Tämä pitkä prosessi huipentuu sitten lokakuun 7. Mutta juuri tämä vaihtelevuus ja erilaiset produktiot pitävät koreografin työn mielekkäänä ja mielen virkeänä. Myös Jorma Elo vahvistaa tämän yhteyden elokuviin ja mimiikkaan: – Kirjojen sivuillahan on hyvin vähän johtolankoja liikkeiden suhteen. Baleteissa kehonkieli on usein suureleistä, koska yleisö on kauempana esittäjistä kuin teatterissa. – Haydn oli ensimmäinen valintani. Miten Elo sitten alkoi rakentaa koreografiaa. päivänä pidettävään ensi-iltaan ja sitä seuraavaan reilun kolmen viikon rupeamaan, jonka kuluessa kaikki yhdeksän näytäntöä ovat ohjelmassa. Useita vuosia ovat kestäneet myös tämän baletin valmistelut. Siinä on irrallisia osia, joissa Liisa menee hullutuksesta toiseen. Sen suositusikäraja on kuudesta vuodesta ylöspäin. Baletin luomistyöt aloitettiin kolme vuotta sitten ja pukusuunnitelma on ollut valmiina jo kaksi vuotta. Musiikki ennen askelia Ennen kuin yhtään tanssiaskelta voitiin tarinaan suunnitella, Elon piti valita musiikki. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytkestoinen Carmen ja Kansallisbaletissakin viime vuonna nähty kokoillan Kesäyön unelma. SYYSKUUTA 2016 Lähes kaikki koreografin yli kuudestakymmenestä aikaisemmasta teoksesta ovat olleet luonteeltaan abstrakteja. Toisin kuin Pähkinäsärkijässä tai muissa klassikkobaleteissa ”Liisassa” ei ollut musiikkia valmiina. Aikaisemmin syksyllä mies nähtiin Romeon roolissa.. Lähimmätkin katsojat erottaa orkesterimonttu, ja balettisaleissa on useampia parvia. Baletissa Liisa pakenee tuttuun ihmemaahan isänsä kuoleman jälkeen, kun häntä ollaan naittamassa vasten tahtoaan. Toinen oli sitten Mendelssohn, hänen musiikissaan on selviä kohtia missä on nousuja ja laskuja. Harjoituksia seuratessa tuli tanssijoiden liioitelluista eleistä mieleen mykkäelokuvat ja miimikot. Bolotovin roolihahmo on luotu varta vasten balettiin, eikä sitä esiinny Carrolin teoksissa. Haastattelun yhteydessä meille tarjoutui mahdollisuus kaksien harjoitusten seuraamiseen. Toisen harjoituksen esittäjät koostuivat pääosin lapsitanssijoista. Runsaasti pukuja ja lavasteita sisältävän ”Liisan” jälkeen Elolla on edessään Bostonissa sitten aivan toisenlainen produktio, jossa on vain muutama tanssija ja vähän rekvisiittaa. Tämän takia elokuvat ja esimerkiksi piirretyt antavat paljon inspiraatiota. Tehtävänäni oli muodostaa koreografialla punainen lanka, joka yhdistää näitä jaksoja, Elo kuvailee. Ensimmäisessä Elo assistentteineen ohjasi pääosan esittäjiä, samaan aikaan useampaa kokoonpanoa. Lisäksi mimiikka on kuulunut klassisen baletin ilmaisuun jo satoja vuosia. 28 29. Tämän kaksikon musiikkia täydentävät baletissa muun muassa Bach ja Händel
Niinpä Elo kuvasi materiaalia videolle, jossa kävi ilmi mitä hän koreografiaan halusi, ja lähetti sen Hongkongiin. Tiukentuneen taloustilanteen hän on huomannut siinä, että joskus saatetaan pyytää harkitsemaan budjetillisia seikkoja. SYYSKUUTA 2016 Suomen tunnetuimpia koreografeja Jorma Elo (s.1961) on tätä nykyä Suomen menestyksekkäimpiä koreografeja. 29 29. Viimeiset 10 vuotta hän on ollut Bostonin baletin koreografi. Tiedän monta koreografia, jotka eivät saa tilauksia. Vähitellen sitten rakastuin tähän. Mieltä saattaa kuitenkin rauhoittaa se, että Helsingissä asuessaan hän majoittuu vanhempiensa naapuriin Marjaniemessä. Ja minä sitten kokeilen. Uravalinta ei kuitenkaan ollut alun alkaen selvä, vaan Elo päätyi siihen kokeilujen kautta ollessaan yli vuosikymmenen ajan tanssijana Amsterdamissa Nederlands Dans Theatressa. Hän toteaa, että parempia tanssijoita tulee koko ajan. Kaikesta päätellen kokemus on kiehtova. Kerran häntä olisi tarvittu produktiossa Hongkongissa, mutta hän ei pystynyt sinne matkustamaan. Nykysäveltäjistä, joiden musiikin käyttäminen on siis kalliimpaa, Jorma Elo on tehnyt koreografioita amerikkalaisten Steve Reichin ja Philip Glassin musiikkiin. Ilman uutta teknologiaa ja osaavia assistentteja tämä ei onnistuisi. Elolla saattaa olla monta produktiota meneillään vieläpä eri maanosissa. Tulevaisuuden haaveista kysyttäessä koreografi vastaa näin: – Totta kai maailmalla on olemassa hienoja balettiryhmiä, joiden kanssa olisi mukava tehdä töitä. Nyt Elolla on takanaan yli 60 teosta eikä loppua ole näkyvissä. Esimerkiksi musiikin valitsemisessa saatetaan kehottaa suosimaan sellaista, josta ei tarvitsisi maksaa tekijäinoikeusmaksuja. – Olen siinä onnellisessa asemassa, että saan tehdä paljon töitä. – Vanhempieni talo oli lapsuudessani meidän kesämökkimme, ja siellä opin uimaan, kertoo Elo löytäen kaupungista myös rentouttavan aspektin kaiken työkiireen keskellä. – Alkua voi verrata siihen, kun joku kehottaisi sinua kokeilemaan pianon soittoa, että koetahan tätä. Baletti voi hyvin Vaikka kulttuurista nipistetään määrärahoja eri puolilla maailmaa, ei Elo ole huolissaan baletin tulevaisuudesta. Sieltä tuli myöhemmin vastauksena työryhmän kuvaama video, jossa Elon ohjeet oli otettu huomioon. Vaikka Elo on nyt tutussa synnyinmaassaan Suomessa, ei hänen päivänsä ole yhtään sen kiireettömämpiä kuin maailmalla. Kaksi Liisaa, Eerola sekä taustalla Linda Haakana. Uutta uraa vauhditti heti ensimmäisillä töillä saavutettu menestys. Jälkimmäinen tanssi elo-syyskuussa Kansallisbaletissa Julian roolin Prokofjevin Romeossa ja Juliassa.. Hänen ensimmäinen tilauskoreografiansa vuodelta 2000, ”Blank Snow”, sai haltioituneen vastaanoton Kanadassa Alberta Balletissa. Toisaalta yksi unelmani toteutuu täällä Helsingissä, kun saan tehdä ”Liisan” Kansallisbaletissa. Jorma Elo on tehnyt omalla urallaan harvinaisen hyppäyksen juonellisen baletin maailmaan
Se pohjautuu löyhästi Erik Blombergin vuonna 1952 ilmestyneeseen elokuvaan, mutta on aivan omanlaisensa kokonaisuus. Työryhmä on pohtinut, mitä kärsimys aiheuttaa heissä itsessään ja millaista on elää, jos kaikki ovet ovat sulkeutuneet. Hän haaveilee kiertueesta myös laajemmalti Euroopassa. Siinä on yhdeksän laulua, joiden välissä kukin kyläläinen kertoo oman elämäntarinansa. Kansainvälisestikin palkitussa absurdissa klassikossa kaunis saamelaisneito Pirita (Mirjami Kuosmanen) muuttuu kirouksessa valkoiseksi peuraksi ja tappaa häneen rakastuvat miehet. Esitys sijoittuu tarkemmin määrittelemättömään kylään pohjoisen arktisen alueella. Tästä se taas lähtee, Kirjavisan uusi lukuvuosi, joka on järjestyksessään 25. Lavastus on minimalistinen. Siihen joukkoon sopii hyvin tämä syyskauden avaajakin. Nykyteatteria käyttävässä uudessa ohjauksessa myytti kirotusta neidosta muuttuu uhrirituaaliksi. Esimerkiksi Tummien perhosten koti, Musta jää ja Pussikalja-elokuvista tunnettu näyttelijä on yhtä kotonaan kameran edessä kuin näyttämöllä. Esityksen kyläläiset ovat olemassa olevia henkilöitä. Näiden vastausten joukosta nousee joka viikko yksi palkittavaksi, ja lahjakorttityyppinen palkintosade ropisee aina sesongin päätteeksi, nyt syksyllä siis joulun alla. lokakuuta Kajaanin kaupunginteatterissa. Kaikki olivat hyvin huolissaan elinympäristöstään, hän selvittää. Virpi Kirves-Torvinen Kuvateksti: Kira Riikonen (vasemmalla), Heikki Törmi ja Marjut Maristo ovat innostuneet harjoituksissa heittäytymään ja hakemaan uusia ideoita yhdessä. Teatterin ja Routa Companyn yhteistuotanto valottaa alkuperäiskansojen öljyja kaasuteollisuuden mukanaan tuomia ongelmia ja huolta ympäristöstä. – Nämä ihmiset pyrkivät kamppailemaan käsittämättömissä olosuhteissa. Teos on visan aikakäsityksessä lähes uutuus, mutta ilmestyi oikeasti jo toistakymmentä vuotta sitten. Kirjavisan visaisäntä, joka on omahyväisesti suonut itselleen myös lukemattomia muita titteleitä ja roolinimityksiä, toivoo faktatietojen ohella vastauksia, joissa kerrotaan omia lukukokemuksia kirjasta, erilaisia muistoja ja huomioita kirjailijasta ja kaikkea muuta asiaan kuuluvaa. Ohjaaja teki pari vuotta sitten matkan Venäjälle Komin Ishman-kylään. Vastaukset käydään läpi aina kahden viikon kuluttua tehtävän asettamisesta ilmestyvässä lehdessä. Vastaukset viimeistään 5.10. Kamppailua käsittämättömissä olosuhteissa Kirjavainen oli pitkään miettinyt, missä yhteydessä voisi nostaa aiheet esiin. Rolf Bamberg Demokraatti Valkoinen peura – uhririitti ikiroudalle pureutuu alkuperäiskansojen ongelmiin Valkoinen peura – uhririitti ikiroudalle saa rohkean ensi-iltansa 8. Siis kuka ja mikä on kyseessä. Alkuperäiskansat ovat suojelleet vuosituhannet alueitaan, mutta nyt markkinatalous on jyräämässä niiden yli. Routa pyrkii laajentamaan ja vahvistamaan nykytanssin yleisöpohjaa Kainuussa yhdessä toisten toimijoiden kanssa. SYYSKUUTA 2016 Kirjavisaileminen kannattaa aina VIIKON 39 SITAATTI Viime vuosina näyttää visassa kullakin sesongilla nousseen esille joku tällä vuosituhannella läpimurtonsa kirjallisuuden kansalliseen eturiviin tehnyt kirjailija. Maristo on miettinyt omasta elämästään mahdollisimman tarkkoja mielikuvia ja fyysisiä olotiloja peilaten niitä eri tilanteisiin. Myös monet kieliryhmät ovat vaarassa tuhoutua, ja rituaalinen käyttäytyminen on häipymässä länsimaista. Kirjavainen uskoo näytelmän valtakunnalliseen ja globaaliseen kaikupohjaan. 30 29. – Pyrimme fyysisyyden kautta pois esittävyydestä, Maristo kiteyttää. TEATTERI Kajaanin kaupunginteatteri Valkoinen peura – uhririitti ikiroudalle Ohjaus ja esityskonsepti: Hanna Kirjavainen – Esiintyjät: Marjut Maristo, Sari Palm gren, Kira Riikonen, Heikki Törmi ja Asko Vaarala – Videosuunnittelu: Anna Nykyri – Lavastus ja pukusuunnittelu Riitta Raunio – Äänisuunnittelu Miikka Ahlman – Valosuunnittelu Hanna Käyhkö – Tarpeisto Soile Savela. Siis rohkeasti, harhaosumiakaan pelkäämättä mukaan kaikki hyvän kirjallisuuden ystävät, vanhat ja uudet visalaiset. Viime keväänä tämä musiikilla kyllästetty romaani nousi taas framille vissistä syystä. Joka torstai (mahdollisista poikkeamista ilmoitetaan erikseen) julkaistaan sitaatti jostain pääsääntöisesti kaunokirjallisesta teoksesta ja teidän tehtävänänne on tunnistaa kirjailija ja teos. Fyysisyyden etsintää Näyttelijä Marjut Maristolle Piritan rooli on tähän astisista fyysisin. mennessä osoitteseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI tai meilitse kirjavisa@demokraatti.fi. Kuviot ovat vakiovieraille tutut, mutta käydään ne läpi taas kerran uusien osallistujien odotuksessa. – Arktisen alueen ongelmat ovat vielä julkisuudessa käsittelemättömiä tai ainakaan ne eivät ole saaneet niille kuuluvaa painoarvoa, vieraileva ohjaaja Hanna Kirjavainen luonnehtii. On ollut Oksasta, Kyröä, Nousiaista, Korhosta, Ala-Harjaa. Näytelmän taustalla on Pohjois-Komissa vuonna 2014 kuvattuja dokumentaarisia videohaastatteluita poronhoitajien arjesta
Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kajaani. Elokuvasta keskustellaan, mahtavaa. Vertailukohtaa kehuille pitää hakea kaukaa, Markku Pölösen Onnen maasta, jonka ilmestymisestä on aikaa reilusti yli 20 vuotta. Toisenlainen todellisuus yllätti. 31 29. Dokumenttielokuvistaan tunnettu Selma Vilhunen läimäisi kehiin ensielokuvansa, draaman Tyttö nimeltä Varpu. Krzysztof Kieslowski sanoi 1979 olennaisen: ”Minulle dokumentaarielokuva on suurempi taiteen muoto kuin näytelmäelokuva, koska uskon, että elämä on älykkäämpi kuin minä, että se luo mielenkiintoisempia tilanteita, kuin itse pystyn keksimään.” Kyllä Katja Gauriloffin Lappi-tarina Kuun metsän Kaisa ja Timo Korhosen Sodan murtamat, tarina sodan kotiin tuoneiden miesten perheistä, ansaitsevat katsojansa siellä missä elokuvia oikeasti katsotaan, elokuvateatterissa. Viimeksi Taneli Mustosen Luokkakokous räjäytti sen pankin, jossa elokuvakatsojat käyvät. Heikkohermoisille tämä kutkutus voi olla liikaa. Uusin Tulen Morsian on historiallinen draama, genre, jonka tekeminen ei totta vie ole helppoa. Elokuva eroaa todellisuudesta, eikä Itä-Helsingissä taistella mellakkapoliisin kanssa eikä polteta autoja. – On ollut tosi mahtava matka päästä tekemään työtä, jossa tanssi ja teatteri oikeasti yhdistyvät. Minä rakastin häntä niin kuin rakastan musiikkia, yhtä paljon. Jari Sedergren Elokuvan syyssato maistuu Aforismi välipalaksi Tulevaisuuden puhelimeen tarvitaan kävelytutka. Ja onhan se, ilman naislisää, vähintään yhtä hyvä elokuva kuin toisen dokumentista fiktioon siirtyneen, Arto Halosen onnistunut Prinsessa. ”Minä autoin häntä löytämään äänensä. Sitkeästi, myrskyisästi, tavalla joka jättää jälkiä.” Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Harjoitukset ovat herättäneet pohtimaan yhteisöjä ja niiden toimintamekanismeja. Onko nuoret ja lapset unohdettu. Kypsymätön äiti, isää epätoivoisesti etsivä varhaisteini, tilkkeitä nuorisoelokuvasta ja tien päällä vietetystä road moviesta, sekä ehkä Suomen elokuvahistorian parhaiten toteutettu mielenterveysteeman käsittely saa tukea vahvasta, omaperäisestä näyttelemisestä. Mielenterveys on ydinasia myös Syysprinssissä, lokakuussa teattereihin tulevassa kirjailijadraamassa. Ei ole. Tässä elokuvassa elää se nuoriso, jota sinä et tunne. Elokuva on tiimityötä ja tiimi voi olla onnellinen myös Antti J. Nyt tehtävä on vaikeampi, mutta uteliaisuutta herättävää tällainen yritteliäisyys on. SYYSKUUTA 2016 S yksyn sienisato on ollut hyvä, vaikka kuivuus on paikka paikoin haitannut. Kriitikoiden nuivuus ja ohjaajan herkkyys risteyttivät somemaailman syksyn vilkkaimpaan mielipiteenvaihtoon siitä millainen elokuvan pitää tai pitäisi olla ja onko punk enää punkia. Juho Kuosmasen esikoiselokuva, primus inter pares, on arvioitu meillä ja muualla niin onnistuneeksi, ettei sitä yksinkertaisesti voi jättää näkemättä vaikka urheilu ei kiinnostaisi lainkaan. Urheilun liepeillä liikkuvaa Hymyilevää miestä kannattelee upea, sujuva tarina 1960-luvun alusta, se on taitavasti mustavalkoisena kuvattu ja filosofia urheilijan ”elämän parhaasta päivästä” valloittaa katsojien mielet. Myös Routa Companyn taiteellinen johtaja Kira Riikonen vieraili Venäjällä 2014. Rakastan, rakastin, enkä ainoastaan rakastanut, rakastin parhaalla mahdollisella tavalla. Kriitikoiden nuivuus ja ohjaajan herkkyys risteyttivät somemaailman syksyn vilkkaimpaan mielipiteenvaihtoon. Näytelmä sopii yläkouluikäisistä ylöspäin kaikille. Tästä panen pääni pantiksi. Hän kyllä piti siitä, mutta ne ovat kaksi eri asiaa, pitää musiikista ja koko sydämestään rakastaa sitä. Mutta onneksi se on kaikki elokuvaan musiikkia tehneen räppäri Palefacen ja punavihreän ideologian syytä, kuten herneen nenään vetäneet kolumnistit todistavat. Mutta kotimaisen elokuvan syyssato on runsas, eikä se totta vie ole kuivaa, tarjolla on fiktiota ja kiinnostavaa dokumenttia. Jokisen Pahan kukat -elokuvaa katsellessaan. Riikosesta olisi hienoa, jos Komissa paikalliset voisivat kokea, että joku on nähnyt heidän elämäntilanteensa. Minä ostin hänelle hänen ensimmäisen kitaransa. Historian tuntijat kritisoivat yksityiskohtia, ja melkein mikä tahansa voi mennä pieleen tunnelmasta näyttelijän mimiikkaan. Maristo toivoo näytelmän muistuttavan vähemmistöjen todellisuuksien olemassaolosta. Valkoinen peura -hankkeessa on mukana myös KokoTeatterin, Syktyvkarin Savinin Akateeminen draamateatteri ja Jäänreunan kansat – suomalais-ugrilaisen kielen ja kulttuurin kehittämishanke. Minä opetin hänet rakastamaan, todella rakastamaan musiikkia. Esityksiä on loka–marraskuussa Kajaanissa, joulukuussa Helsingissä ja tammikuussa 2017 Syktyvkarissa Venäjällä Komin tasavallassa. Naisista puheen ollen, Saara Cantell on tehnyt sympaattisia elokuvia jo useita. TV-sarja Myrskyluodon Maijaan asti ei tarvitse muistiaan venyttää, sillä mieleen juolahtavat kuin itsestään Ulrika Bengtsin mainiot elokuvat, majakkasaaren draama Oppipoika ja lapsille suunnattu Iris, molemmat kuluvalta vuosikymmeneltä. Syksyn maukkain genrepläjäys on slasher-elokuva Bodom. Hän odottaa kohtaamisia heidän kanssaan. Emme toimi niillä tiedoilla, mitä meillä jo on, vaan teemme koko ajan uutta, Riikonen hehkuttaa. Lapsiperheet ryntäilevät digitaaliaikakauteen saapuneen uuden Rölli-elokuvan pariin – eläköön Allu Tuppurainen –, entinen nuoriso ja ehkä tuntumaa rokkiskeneen hakevat katsovat Tuukka Temosen Apulanta-elokuvan Teit meistä kauniin. Riikonen, tanssija ja koreografi Sari Palmgren sekä Kirjavainen ovat käyttäneet paljon aikaa fyysisen ilmaisun etsi miseen. Cantellin 1600-luvulle sijoittuva noitavainotarina välttää karikot ja on kiitettävä lisä Ahvenanmaa-elokuvien joukkoon
Tapasiko pari suunnistusreissulla. Mielleyhtymää löytyy myös Aku Ankkaan, Mikki Hiireen ja Hessu Hopoon ja tarinoihin, joissa koko kaupunki on hypnoosin vallassa. Terhi Tarvainen Pate Pesonius Kevyttä mielihyvää tarjoaa hypnoosin hurmaa ja tarinoiden kaleidoskoopin.. SYYSKUUTA 2016 Jan Hellesøen kattaus viidelle TEATTERI Antti Hietala Kevyttä mielihyvää Q-teatteri Käsikirjoitus ja ohjaus Antti Hietala – Dramaturgi Jani Volanen – Lavastus ja valosuunnittelu Jani-Matti Salo – Äänisuunnittelu Johanna Storm – Pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava – Rooleissa Tommi Korpela, Minna Haapkylä, Jani Volanen, Jussi Nikkilä ja Pia Andersson Jos Matrix, Memento, Päivä murmelina, Reservoir Dogs ja muut Tarantinot sekä rinnakkaistodellisuus ja rikottu kerronta kiinnostavat sinua, on helsinkiläisessä Q-teatterissa kantaesityksensä saanut Kevyttä mielihyvää todennäköisesti sinun juttusi. Mitä kaikkea tarkkailijana esiintyvä henkilö vielä saakaan aikaan, kun hänen olemuksensa aukeaa. Pöytä on katettu viidelle, mutta paikalla on vain neljä henkilöä. Andersson tuo näyttelijäntyössään esiin myös varsin mainiota komediennen ulottuvuuttaan. Hellesøe on kuin onkin myös oikea ihminen, joka plaza.fi-sivun mukaan on tv-ohjelman Fuckr med dn hjrne illusionisti. Onko Tuomo kotoisin Nicaraguasta ja ihmissyöjän sukua. Hänen takiaan veivataan samoja kohtauksia läpi kantaesityksen. Oliko Gitta Alpon vaimo ja Roope hänen veljensä. Olemme keskellä suurta illuusiota, ja mitään, mitä näemme, ei voi pitää totena. Ei edes itseämme. Kuka puhuu palturia. Volasen Tuomo on varsin vähäeleinen ja syrjään vetäytyvä hahmo, jonka pirullisuus kuitenkin ilmenee vähitellen. Ja mikäpä ettei. Aistien haastajaa esitettiin Tanskassa ainakin vielä kautena 2015. Esityksen tekijät vedättävät katsojaa sen minkä ehtivät. Kaikki alkaa Alposta, joka etsii elämänsä lankaa hypnoterapeutti Oonan penkiltä. Ideoita syntyy, tosin eniten Gitalla. 32 29. Antti Hietalan kirjoittamana ja ohjaamana näemme kuitenkin tämän suuren yhteisen illuusion johtajan, mahtavan tanskalaisen hypnoosiartisti Jan Hellesøen (Jani Volanen). Suomessa ohjelmasarjaa esitettiin kanavalla YLE Fem. Volanen on ylittämättömän hauska Tuomona, joka on se näytelmän suuri tuntematon ja mystinen henkilö. Mystisten hahmojen nousu Hypnoosin hurma ei jaksa kantaa kovin syvälle, joten on hyvä keskittyä näyttelijäntyöhön. Suuri illuusio Kevyttä mielihyvää ovat tavoittelemassa Alpo (Tommi Korpela), Birgitta eli Gitta (Minna Haapkylä), Tuomo (Jani Volanen), Robert eli Roope (Jussi Nikkilä) sekä Oona (Pia Andersson). Q-teatterissa tämä illusionistin pentele hypnotisoi kaikki. Toki Q-teatterin näyttelijäkaarti on upea, ja etenkin mystisimmät henkilöhahmot jaksavat viihdyttää. Esitys kuljettaa hypnoosiin moninkertaisesti. Tämä osa on Jani Volasen Tuomolla ja Pia Anderssonin Oonalla. Vietetään kivaa iltaa. Vähemmästäkin voi näytelmäkirjailija inspiroitua. Kuka on Tuomo. Vai Gitta sittenkin Roopen vaimo. Kevyttä mielihyvää sekoittaa katsojan ja henkilönsä, ja hauskaa pidetään ja ihmeitä tapahtuu. Kohtausten veivaaminen yhä uudes taan ja uudestaan ja uusien näkökulmien paljastaminen kerta kerralta ei ole mitenkään ennen näkemätön kerronnan laji. Anderssonin Oonakin tuo yllätyksellisyyttä. Ja kuten niin tavanomaisesti voi käydä, Alpo rakastuu terapeuttiinsa. Pelkääkö Oona miestä, vai onko mies hänen miehensä. Miten tarina menikään. Alpo ja vaimonsa Gitta, Alpon veli Roope sekä Sherlock-hattuinen Tuomo, jonka Alpo on kutsunut kotiinsa mielijohteesta
Mahtipontinen pessimismi vetoaa eniten ankaruuttaan alleviivaavien draamojen ihailijoihin. Elokuvan pudotus on melkoinen. Ravintoketjun ylemmässä päässä olevien nahkapäiden ja tatuoitujen yrmyjen matkassa mennään reippaammin kliseet edellä. Siksi on sääli, ettei Jokinen luota sen nuhruiseen voimaan vaan lähtee lisäämään kierroksia, jotka luiskahtavat överisti yli äyräiden. Mutta kertojana Jokisella on pitkä matka huipulle. Jokisen neljäs, hänen omaan käsikirjoitukseensa perustuva ohjaus jatkaa tutuksi tulleessa tyylilajissa. Räppäri Mikael Gabriel oli äskettäin Taneli Mustosen Bodomissa (2016). 33 29. Rane Aunimo Demokraatti Sully Epäonnistuneen nousun jälkeen 57-vuotias entinen sotilaslentäjä Chesley ”Sully” Sullenberger ohjasi matkustajakoneen Hudson-jokeen tammikuussa 2009. Punanaamainen duunari-isä (Eero Aho) tasapainoilee hermojensa menettämisen rajalla, ja hiljainen äiti (Alma Pöysti) seuraa synkkää kehitystä syrjässä. Jokinen Pääosissa: Juno, Viljami Nojonen, Diana Tenkorang, Eero Aho, Alma Pöysti, Mikael Gabriel, Krista Kosonen ja Tommi Korpela 2016, 105 minuuttia Liekeissä. Henkilökohtainen ja yleinen karkaavat toisiltaan ulottumattomiin. Seuraavaksi ollaan koululuokassa. Musiikkivideoiden ohjaajana aloittaneella Jokisella on silmää hyvältä näyttäville kuville. Vuoropuhelu luistaa, ja näyttelijät ovat kautta linjan erinomaisia. Takaa-ajoja ja kidutusta. Juno ja Viljami Nojonen näyttelevät veljeksiä Pasilan helvetissä. Kuvat haukkovat katujen henkeä koetun oloisesti. Ei varmaankaan yllätä, että elokuvan takana on Markus Selinin tuotantoyhtiö. Jokisen ohjaajanlaadusta alkaa käydä selväksi. Kuva Antti J. Voisiko hyvä voittaa. Mitä muuan pahoinvoivan helsinkiläisen betonilähiöperheen tulisi opetella ajattelemaan. Pitää iskeä päin pläsiä. Opettele ajattelemaan itse. Epätavallinen näkökulma on intiimi: pugilisti rakastuu ja keskittyminen herpaantuu. Isoveljeä epäillään kioskiryöstöstä ja pahoinpitelystä. Katja Ketun romaanin valkokankaalle tuonut Kätilö (2015) jatkoi komeana mutta kliseisenä sovituksena järjettömistä uhrauksista. Hän on pasilalaisperheen vanhempi, aikuinen poika, joka on eksymässä syvemmin pahoille teille. Henkilöiden elämä koostuu fragmenteista, lujempi pysyvyys puuttuu. Jossain Helsingissä Trendikkäät suomalaisohjaajat palkkaavat mieluusti ilman näyttelijäkoulutusta olevia amatöörejä, jotka tunnetaan muista yhteyksistä. Tapaus ylitti maailmanlaajuisen uutiskynnyksen. Sen nimi on Pahan kukat. Patriootti Clint Eastwood painottaa myöhäissyntyiseltä kalkkunalta näyttävässä tulkinnassaan yksilöä (mainio Tom Hanks), joka on yhtäaikaa nöyrä liideri ja sankarillinen tavis. JP Passin kaunis ja välitön mustavalkokuvaus ei aivan peitä muotokuvan häiritsevää ristiriitaa: Mäki on taistelija eikä mikään alistuva puudeli.. SYYSKUUTA 2016 Pika-arviot ELOKUVA KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA Katujen kurjat ELOKUVA Pahan kukat Ohjaus: Antti J. Pahan kukat on rajua marginaalielokuvaa esittävä viihdeluomus, joka ei uskalla pitäytyä todellisissa vahvuuksissaan. Sitten suomalainen ryhtyi yllättäen kirjallisten laatuteosten tulkitsijaksi. Ranskalaisen provokaattorin Gaspar Nóen teokset tulevat mieleen. Haetaan katu-uskottavuutta. Moraalista, oikeudesta ja vääristä valinnoista lopulta hidastettua showta ja uutisinserttiä tekevä syrjäytymiselokuva hukkaa ytimensä haluunsa ravistella. Yhden päärooleista tekee toinen räppäri Juno ja hyvin tekeekin. Aikuistumisen kynnyksellä oleva teinipunkkari pikkuveli (Viljami Nojonen) katsoo hampuusien kanssa veljeilevää esikuvaansa kaipaavasti ja huolestuneena. Päin pläsiä Niin kauan kuin katsoja roikkuu lusmuilevan Junon seurassa pienten piirien surkeissa puuhasteluissa tai havainnoi vapisevan isän pettymystä poikaansa, elokuva tuntuu aidolta. Runoilijan opeissa Pahan kukat (2016) alkaa mökämusiikilla ja verenpunaisilla, koko valkokankaan peittävillä tekijätiedoilla. Elokuva alkaa keriytyä auki Baudelairen opetus tai hänen sanoistaan tehty tulkinta mielessä. Lopulta puhkeavat mellakat ja autot palavat. Noin puoleenväliin saakka kiittelen mielessäni Jokisen kypsymistä aistimaan herkempiäkin nyansseja, esimerkiksi pikkuveljen hämillisyyttä ja Junon romanssia yksinhuoltajaan. Mitä Suomea tai Helsinkiä elokuvassa oikein eletään. Jokisen ote urbaaniin marginaaliin tuntuu pitkään toimivalta. Ensin syntyi Oscar-voittaja Hilary Swankin tähdittämä nolo kalkkuna The Resident (2011). Arkinen tarina väkivallan ja rikosten kierteestä näyttää kotikutoiselta. Nyt tehdään elokuvaa, joka hyökkää vasten kasvoja ja puhuttelee. Kukin henkilöistä hapuilee metsässä etsien oikeaa ratkaisua. Mitä kapinallisena taiteilijana pidetty runoilija haluaa sanoa. Raskaana oleva opettaja (ohjaajan avovaimo Krista Kosonen) käsittelee oppilaidensa kanssa Charles Baudelairen runokokoelmaa. Murtaen suomea puhuvia gangstereita alkaa ilmestyä puskista. Sofi Oksasen Puhdistuksesta löytyi amerikkalaistyylinen trilleri (2012). Hymyilevä mies Juho Kuosmasen jo Cannesissa palkittu esikoispitkä kertoo nyrkkeilijä Olli Mäen titteliotteluun valmistautumisesta. Eväitä olisi paljon kouraisevampaan, kansainvälisille verrokeilleen piiruakaan häviämättömään elokuvaan. Nyt hänen osansa on kapeampi, mutta myös parempi huumebisneksessä luimuilevana pikkutekijänä. Älykkäät mestaririkolliset loistavat poissaolollaan
Mutta mitäs tehdä, asuntopula on niin kova. – Ettäkö köyhillä maalla on kunnolliset asunnot. /--/ Saksassa ja Englannissa kuuluu jo ennen sotaa herrastaholta selitetyn: – Joko täytyy kaikkia työpalkkoja korottaa niin, että ne vastaavat viisi kertaa asuntokustannuksia taikka täytyy yhteiskunnan avulla hankkia halpoja ja hyviä asuntoja riittävästi. Lähdeppä katselemaan suurien kartanojen muonamieshökkeleitä ja piikakamareja, siirry sitten suurehkojen rusthollien renkipirtteihin jatkaaksesi matkaasi pikkutalojen tupiin, mäkitupalaisten mökkeihin ja aina turpeella peitettyihin maaluoliin asti, niin näet onko maaseudulla asunto-olot hyvät. Elokuva oli jo tuohon aikaan myös työväenluokan harrastus. Ja yhteiskunnalliset kysymykset eivät mene herrain sivu, vaikka ne puolestaan koettavat sivuuttaa ne. Toimituksen kolumnipalsta Katsauksia 29.9.1916 oli omistettu kokonaan asuntoasioille. Charles Chaplin vähän myöhäisemmällä kaudellaan, vuonna 1925 (Kultakuume).. Syyskuussa 1916 Kalevassa esitettiin Työmiehen mukaan Charles Chaplinin filmiä ”Charlie pitää kaikki täytenä totena”. – Kunpa olisi kunnallinen äänioikeus! kuulen sanottavan. Talo on edelleen pystyssä Hämeentie 8:ssa. SYYSKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Asuntokysymys. – Ei sinnepäinkään. Asuntokurjuudesta julkaistiin välillä jopa niin sanottua sosiaalipornoa. Mutta – kunhan herrat tekevät edes sen, niin kyllä työväki järjestöineen sitten palkoistaan koettaa huolehtia. Se on vaan tavallisen pörssipelaajan kanta: tekee sen, mistä itselleen enimmän hyötyä ja vähimmän vahinkoa. – Eihän tuokaan ole mikään uudistusystävällinen kanta. Tämän kuun puolivälissä oli Helsingin kunnan herroilla vastenmielinen tehtävä: piti pureksia asuntokysymystä. – Voittamaton maailmanmestari iloisen filmihuumorin alalla Charlie Chaplin esittää pääosan alla olevassa mestarifilmissä joka on näytäntökaudella uusin ja ei ennen näytetty Chaplin-filmi. Monet teattereista sijaitsivat Kalliossa. Talojen palvelijat ensiksi. Keskusteltiin siis asuntokysymyksestä. – 7-henkinen perhe jätetty oman onnensa nojaan huonerähjään, jonka lattian omistaja on revityttänyt pois – kaikki asujamet ihotautien saastuttamat – Vaivaistalo viimeinen turva, Työmies hehkutti eräässäkin otsikossaan. Tuolloin osoite oli Itä-Viertotie 5. – Niin, sitä tarvittaisiin monessa muussakin asiassa. Ja pankkitirehtööri Schybergson taas arveli, että voisihan sitä rakentaa, mutta mitäs se ränttää: – Maalla kyllä on tilaa, asuntoja ja työtä niille, jotka haluavat sinne muuttaa, hän saneli. Hän siis tahtoi säästää kunnan varoja kunnan vallanpitäjille mieluisin tarkotuksiin. Mimmoiset niillä. Kemian professori sanoi, että jos kunta rupeaisi rakentamaan asuntoja, niin se olisi kunnan varain haaskuuta. Filmografian mukaan Chaplinilta tuli tuohon aikaan lyhyitä elokuvia kuin karvaköyttä. 34 29. – Sitähän se hra pankkitirehtööri tarkoitti kai. Huonot ne ovat köyhälistölle ja huonommiksi tulevat, jos hra Schybergsonin neuvon mukaan sinne uutta väkeä virtaisi. Visapää Työmies 29.91916 ”Charlie pitää kaikki täytenä totena” Helsingissä oli 1916 runsaasti elokuvateattereita, joiden ilmoituksia julkaistiin myös Työmiehen etusivulla. Kalevan tilat oli rakennettu nimenomaan elokuvateatteriksi. Kuusisen johdolla”. ”Vaivaistalo viimeinen turva” Ruokapula ja asuntokurjuus kärjistyivät syksyllä 1916 ja Työmies piti molempia aiheita jatkuvasti esillä. Elokuvateatteri Kaleva oli 646-paikkaisella katsomollaan eräänlainen lippulaiva. – Filmi ”Charlie pitää kaikki täytenä totena”, on mitä suurin nautintohetki jokaiselle iloista huumoria rakastavalle henkilölle ja on sen tarttuva iloisuus varmaankin jättävä katsojaan hauskan ja ikimuistettavan hetken, Työmiehen ilmoituksessa kehuttiin Ilmoituksessa mainittiin vielä, että näytäntöjen aikana ”soittaa ensiluokkainen valio-orkesterimme herra Y. Vaan Helsingin herrat eivät tee edes sitäkään. Katsotaan. Aiheeltaan kenties Vaeltaja (The Vagabond) saattaisi sopia tuohon teemaan. Kenties joku elokuvan historiaa harrastava lukija tunnistaa, mistä elokuvasta oli kysymys. Maisteri Holmberg taas meinasi, että olisi vallan vahingollista, jos kunta rakentaisi, sillä ihmiset saisivat sen käsityksen, että kunta huolehtisi asunnoista vastedes, vaikka se ei huolehtisikaan
Keittonsa saaneet etsiytyvät lusikoimaan soppaansa porukoihin, osa viettää ruokahetken omissa oloissaan. Ensi viikolla se jo tiedetään ja silloin on varmasti enemmän ihmisiä jonossa odottamassa, soppakulhoja hernekeittoa kauhovalle Matti Söderströmille ojenteleva Kimmo Kaihlamo. SYYSKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Soppaparlamentti S yyskuisena torstaina Turun kauppatorin laidalla lämpömittari näyttää kahtakymmentä astetta ja aurinko paistaa pilvenhattaroiden välistä. 35 29. – Hernekeitto ja ulkoilma ovat perinteisesti sopineet aika hyvin yhteen. Yhdet hakevat paikan auringosta, toiset syövät höyryävän keittonsa mieluummin varjossa. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Kimmo Kaihlamo ojentaa kulhon Matti Söderströmille. Moni ohikulkija tunnistaa autosta hyppäävät miehet ja jää odottamaan. – Heimo on luotsannut meidän vappumarssia torin ympäri 40 vuotta, sen täytyy olla Suomen ennätys, soppatykkiporukka kertoo. Ei mene kuin tovi, kun Sosialidemokraatit-banderolli on pystytetty ja pressun alta paljastuu soppatykki. Kare Peltomaa ja Heimo Välimäki odottavat soppaa jaettavaksi. – Nyt on kauden avajaiset ja olemme ensimmäistä kertaa torilla. Ja tämä on hyvää hernekeittoa – perinteisesti tehtyä ja on siellä sattumiakin joukossa, keitolle pysähtynyt Lasse Rantanen kuvailee. Ihmiset eivät ole tienneet, että tulemme tänne tänään. SDP:n liiveihin sonnustautunut vapaaehtoisten joukko tervehtii ihmisiä iloisesti, kuulumisia vaihdetaan ja huulta heitetään. ” Tänäänkin joku ikäihminen kiitti siitä, että tänään hänen ei tarvitse ostaa ja tehdä ruokaa.”. Kello lähestyy yhtätoista, kun torille kaartaa auto vetäen pressulla peitettyä peräkärryä
Muun muassa hoitajien vähyys ja pitkät jonot lääkärille nähtiin ongelmina. Alkaa soppaparlamentin tiskivuoro. Ei ole kulunut kuin vartti keittotarjoilun alusta, kun tykin sisältö on vähentynyt puoleen. Talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä odotettavissa on vilkasta ja reipassävyistäkin keskustelua siitä, miten kuntalaisten palvelut parhaiten turvataan ja kuinka samalla huolehditaan, etteivät kriisikuntakriteerit täyty. Häntä hirvittää yksityistämisen vaikutus palveluita tarvitsevien turvallisuudentunteeseen. Kyse ei ole työväentalon kunnostustöistä vaan Nuorten kotkien kerhosta. Rauli Vuorinen (vasemmalla), Jarmo Järviö, Jarmo Aalto, Kimmo Kaihlamo, Kare Peltomaa ja Matti Söderström ovat hyvillään siitä, että soppatykkikauden avajaisiksi osui kaunis sää. – Tänäänkin joku ikäihminen kiitti siitä, että tänään hänen ei tarvitse ostaa ja tehdä ruokaa, Kaihlamo kertoo. Ei voi odottaa, että joku muu käy parantamassa meidän elämäämme, jos emme itse tee mitään. (Varsinais-Suomi) Säästöpaineet tapetilla Jyväskylässä Jyväskylässä suuret säästöpaineet muun muassa sivistystoimeen ja terveyspalveluihin puhuttavat. Palveluiden on selkeästi parannuttava uudistuksen myötä, toteaa Turun SDP:n puheenjohtaja Toni Eklund. Kritiikkiä saivat terveysja vanhuspalvelut, joita pidettiin riittämättöminä. – Kaakkois-Suomen nuorten kotkien kesäleireillä lapset ovat tykänneet erilaisista nikkarointitöistä, kertoo Lappeenrannan työväen yhdistyksen toiminnanjohtaja Päivi Kukkonen. Vihreät ovat kriittisempiä ja keskusta sekä kokoomus selkeimmin sitä vastaan. – 150 euroa tykillisestä soppaa ei ole paljon ja tämä ei ole ollenkaan tarpeetonta työtä. Kun keitto on jaettu, on hetki aikaa turista niitä näitä. Idea nikkarointikerhosta syntyi Kotkapiirin kesäleirin innoittamana. Tärkeitä kohtaamisia SDP:n kuntavaaliehdokas Jarmo Aalto sukkuloi jututtamassa keitolle saapuneita kaupunkilaisia. SYYSKUUTA 2016 Paikallista KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG POIMINTOJA DEMOKRAATTI.FI:N ALUESIVUILTA Tämä porukka on jakanut hernekeittoa lähes joka torstai vuodesta 2009 lähtien. – Jokaisen pitää osallistua, edes äänestämällä, eikä sitten jälkeenpäin haukkua poliitikkoja. Uusia epämuodollisia tapaamisia tullaan jatkamaan ehdokasmäärän karttuessa, ja myös koulutusta järjestetään. Kaihlamo ja Söderström viikkaavat banderollin ja tykki peitetään pressulla. (Kaakkois-Suomi). – Meillä on hyvä porukka ja siinä keitellessä ehditään puhua paljon, Kare Peltomaa kuvailee. Tykillä käyviltä ihmisiltä tulee paljon ajatuksia, joita poliitikkojen ja ehdokkaiden kannattaisi tulla kuuntelemaan, Jarmo Järviö rohkaisee. Pitempi tauko pidetään kesällä ja loppuvuodesta on pieni joululoma. Hän tuumii, että kuntavaalien lähestyessä kaikkien olisi syytä aktivoitua. Lastensuojelussa työskentelevä Aalto puhuu mielellään julkisten palveluiden tärkeydestä. Vaalien ensikertalainen haluaa tavata mahdollisimman paljon ihmisiä kasvotusten, sillä monia ei tulisi sosiaalisessa mediassa tavoitettua. – Ei näitä palveluita voi laittaa vanhan ajan huutolaismarkkinoiden kaltaisiksi, että palvelujen tuottaja vaihtuu tiuhaan sen mukaan, kuka halvimmalla tekee, hän painottaa. Kohta on aika lähteä. Soppaa jaetaan niin räntäsateessa, paukkupakkasessa kuin auringonpaisteessakin ja joka kerta keitto katoaa parempiin suihin. Täytyy pitää huolta, ettei keittoon livahda pisteliästä lisäproteiinia. Vastauksia saatiin reilu 200. (Keski-Suomi) Lapset nikkaroivat työväentalolla Lappeenrannan Työväentalolla nikkaroidaan. – Turkulaisten vastaukset osoittavat, että paine sosiaalija terveysuudistuksen onnistumiselle on valtava. He muistuttavat, että torilla pääsee lähelle niitä ihmisiä, joiden hyvinvoinnista poliitikot puheissaan kantavat huolta. Tavoitteena on nousta kevään vaaleissa Sastamalan suurimmaksi puolueeksi. Sastamalassa ehdokaslista täyttyy Sastamalalaiset demarit kokoontuivat kuntavaalien vauhditustapaamiseen rennoissa merkeissä rantasaunalle. – Eliitti on nyt liian erillään kentästä. Kimmo Kaihlamo toivoo, että useampi ammattiosasto innostuisi varaamaan tykin käyttöönsä. Ensi keskiviikkona joku käy kaatamassa tykkiin 13 kiloa herneitä ja 50 litraa vettä. Ehdokashankinta on kansanedustaja Ilmari Nurmisen (sd.) kotikonnuilla käynnistynyt mukavasti ja tietojen mukaan Sastamalan tilanne on tällä hetkellä SDP:n Pirkanmaan piirin toiseksi paras. – Yksi sieltä jo ongittiin, Söderström tokaisee ja nostaa taas kannen melkein heti sen laskettuaan, kun seuraavat keittoa kaipaavat ihmiset tulevat apajille. Kun jono hetkeksi hupenee, laittaa Söderström kannen soppatykin päälle, sillä nälkäisten ihmisten lisäksi keitto on houkutellut paikalle koko joukon ampiaisia. 36 29. Talkooporukka uumoilee, että vaalien lähestyessä keittoakin kuumempia puheenaiheita ovat sote-palvelut, lääkärikäyntien omavastuut ja epäilemättä Turussa myös toriparkki. Tykki on ollut torilla puoli tuntia, kun viimeistä keittoannosta jo kauhotaan tykin pohjalta. Tykki on SAK:n Turun seudun paikallisjärjestön omistama ja esimerkiksi ammattiosastot voivat varata tykin käyttöönsä ja tukea toimintaa. (Pirkanmaa) Turkulaiset huolissaan terveysja vanhuspalveluista Turun SDP kysyi Turun päivänä Heikinmarkkinoilla mielipiteitä kunnallisista palveluista. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Turku Galina Govork tuli ohikulkiessaan keitolle. – Meitä on tässä kymmenkunta eläkeläistä, jotka pyörittävät tätä tykkiä, Kaihlamo kertoo. Sekä SDP:n että vasemmistoliiton puolelta on noussut julkilausuttua halua tarkastaa kunnallisveroa ylöspäin. Monelle pienituloiselle – muun muassa eläkeläisille ja työttömille – lämmin keittoateria tulee todelliseen tarpeeseen. Torstaiaamuna seitsemältä kokoonnutaan keittopuuhiin. Lappeenrannassa Nuorten kotkien kerhotoiminnalla on vahvat perinteet ja viikottain kokoontuvia kerhoja on kaikkiaan viisi. Selvästi eniten kehuja sai Turun seudun joukkoliikenne eli Föli. – Niin, kyllä tämä soppaparlamentti tekisi paljon hyviä päätöksiä, Söderström kiteyttää ja nauru raikaa. Toisaalta kiitosta sai Senioriranneke, jonka ostaja pääsee edullisesti käyttämään esimerkiksi kaupungin liikuntatiloja
Miina Sillanpäästä (1866–1952) oli moneksi. Matkan antimina syntyi uusia ideoita parannuskohteista. u u u Naisliitto teki kyselyn, kuka olisi tänään Miina Sillanpään veroinen henkilö. Kolmannen sektorin järjestötoiminnan priimusmoottori. SYYSKUUTA 2016 MERJA-HANNELE VUOHELAINEN Puheenvuoro Miinasta Tarjaan ja tulevaan M iina Sillanpään syntymästä on 150 vuotta ja hänen muistoa juhlitaan monin tavoin vuoden aikana. Tahtonaiset osaavat pysyä kannassaan tallomatta toisia. Hän oli edelläkävijä ja lasikaton murtaja sukupuolten välisen tasa-arvon saralla. Miina Sillanpää muun muassa perusti hyljeksityille yksinhuoltajaäideille Helsinkiin Ensikodin, piioille työnhakureissujen lyhytaikaista majoitusta varten asuntolan, joka muutettiin myöhemmin vanhainkodiksi ja vähävaraisille lomakoti Lepopirtin Siuntioon. Lauantaina 1.10. Sillanpää oli aikansa suuri julkkis, pilkattu ”piikakenraali”, josta tuli yli puoluerajojen arvostettu kansanedustaja ja ministeri. Puheissaan Miina oli tulta ja tappuraa. Osuustoiminta todennäköisesti taas kukoistaisi. 37 29. Taitava kynänkäyttäjä, vakuuttava puhuja, Työläisnaisliikkeen henkilöitymä, puoluehallituksen jäsen ja vahva vaikuttaja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Kansalaisaktivismin näkökulmasta erityistä oli yhteisöllisyys ja kollektiivinen ajattelutapa. u u u Mihin asioihin Miina nyt tarttuisi. Hän kiersi Suomea, tutustui eri laitoksiin, pöyhi epäkohtia, kiitti ja arvosteli. Naisille perustettaisiin Naisten talo. Myös julkisuus toimi hänen hyväkseen. Jos siitä pilkattiin, niin hän kirjoitti takaisin ja perusteli hanketta korrektisti. Kirjoittaja on Demarinaisten toiminnanjohtaja. Puhumaan yhteisöllisyydestä ja yhteiskunnallisen toiminnan merkityksestä tänään, kun maailmalla vaarallisen monet valtionjohtajat ovat menneet vallastaan sekaisin. Vastauksissa yksi oli ylitse muiden – presidentti Tarja Halonen. On 100 000 köyhää lasta, työttömät, pakolaiset, romanikerjäläiset, päihdeongelmaiset, asunnottomat, mielen kuntoutujat, vankilasta vapautuneet, vanhukset ja yksinäiset. Hän poistaisi samapalkkavajeen ja lähisuhdeväkivallan sekä sovittelisi rauhaa maailmalla. Ei ollut niin väliä, kenen demarinaisen nimi oli kärjessä, kun aloite meni eteenpäin valtuustossa ja eduskunnassa. on syytä laittaa lippu salkoon, sillä silloin liputetaan Miina Sillanpäälle ja kansalaisaktivismille. Miina myös hyödynsi toisten ehdotuksia. Toteuttamiseen tarvittiin rahaa ja sitä Miina ansiokkaasti ”kerjäsi” hyvillä suhteillaan. Tarvitsemme sillanpäälaisia naisia ja miehiä joka sukupolvessa toteuttamaan sosialidemokraattisia arvoja ja sosiaalista vastuuta. Tahtonaiset osaavat pysyä kannassaan tallomatta toisia.. Siellä naisille opetettaisiin assertiivista viestintää, jossa viestijä pitää kiinni omista oikeuksistaan, mutta huomioi yhtä lailla myös toisten oikeudet. Hänen käynnistämänsä järjestöt ovat laajentuneet tänään merkittäviksi instituutioksi
Ääritapaukset on taltutettavissa ajan kanssa. Fukuyaman mielestä presidentti George Bushin profetoimaa ”uutta maailmanjärjestystä” ei ole tullut, sen sijaan maailma on nyt paljon vaarallisempi ja epävarmempi kuin kylmän sodan vallitessa. Näiden asenteiden paineessa on erittäin hankalaa osoittaa Venäjää kohtaan pehmeyttä ja suostuvaisuutta, jotta se voisi saavuttaa takaisin entisen imperiuminsa. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI AFP / Vasily Maximov. Mutta siirtymäkauden rauhattomuutta ei pidä nähdä pysyvänä ilmiönä. Joulukuussa 1991 enemmistön muodostamat kymmenen miljoonaa Ukrainassa asuvaa etnistä venäläistä äänesti riippumattoman Ukrainan puolesta, nimenomaan sillä perusteella, että itsenäisellä Ukrainalla olisi paremmat mahdollisuudet talou dellisten reformien toteuttamiseen kuin Venäjään sidottuna olevalla maalla. ”Tällaisessa tilanteessa USA saattaisi joutua ajetuksi rikkomaan välit kömpelön mutta kuitenkin modernisoituvan Venäjän kanssa. Fukuyama ennakoi profeetallisesti, että ainoan todella vakavan uhan Euroopan turvallisuudelle tulee muodostamaan Venäjän ja Ukrainan keskinäisen tilanteen kehitys. Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kansallistunnon voimistumiseen perustuva kiihko on herännyt uudelleen henkiin laajalti Itä-Euroopassa eli Neuvostoliiton entisissä lähinaapureissa ja selvästi myös itse Venäjällä. ”Ukrainan hajoaminen olisi helpompaa käsitellä, jos Venäjästä kehittyisi autoritäärinen ja aggressiivinen. Räikeyksiä alkoi levitä etnisinä puhdistuksina ja atavistisina kansalliskiihkoina. Yhdysvaltalaista yleistä mielipidettä olisi mahdotonta saada tukemaan vaihtoehtoa, jonka päätepisteenä olisi tasavahvan, vakaan ja demokratiaan sitoutuvan eur-aasialaisen rinnakkaisimperiumin syntyminen. Tätä jatkuvasti ajankohtaista kysymystä ei pidä jättää huomiotta. Suorasukaisena realistina Fukuyama sanoo sen, mitä kliseemäisessä Ukraina-keskustelussa on meidän päiviimme asti jätetty selkokielellä sanomatta. Balkanista oli tullut jälleen ruutitynnyri, jota se oli ollut ennen ensimmäistä maailmansotaa. Entisessä Neuvostoliitossa ja sen lähinaapureissa orastavat tulevaisuusodotukset ja hallitsemattomat kansallistunnot luovat ristiriitoja, jotka kehittyvät konflikteiksi. Historian viekkautta vai ironiaa: mieluummin heikko ja epäluuloja herättävä Venäjä kuin nopeaa talouskasvua toteuttava ja demokraattisia instituutioita vankistava kilpaileva suurvalta. Vain neljä vuotta kylmän sodan päättymisestä unelma ”maailmankylästä” pakeni horisontin taakse; näköpiiriin tulivat polarisoitumisen elpymysilmiöt. Jermu Laine Kirjoittaja on entinen SDP:n kansanedustaja ja kolminkertainen ministeri. Kulttuuriasiantuntijat osoittavat, että ennakkoluuloihin ja kansallisen itsetunnon paineisiin perustuvat vihanpurkaukset eivät ole suinkaan tuntemattomia Länsi-Euroopassakaan. Mutta Fukuyama ei täysin yhdy pessimistien epätoivoon. Vetäisiköhän Yhdysvallat silloin hätäisesti ja tarpeettomastikin maton Venäjän demokraattisen kokeilun polulta”, Fukuyama kirjoitti. Fukuyama kirjoittaa: ”Näitä odotuksia kyvyttömät entiset kommunistit eivät pystyneet toteuttamaan. Hän näki, että Jugoslavian tapahtumat ovat jonkinlainen ennakkotapaus. SYYSKUUTA 2016 Suurvaltojen tasapainon paluu rauhoittaisi maailmaa Mieluummin heikko ja epäluuloja herättävä Venäjä kuin nopeaa talouskasvua toteuttava ja demokraattisia instituutioita vankistava kilpaileva suurvalta. Fukuyama käsitteli 1994 muun ohella Ukrainan tilannetta hätkähdyttävän kaukonäköisesti ja siihen liittyvää Venäjän ongelmaa luovalla tuoreudella. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Venäjän motiivit eivät aina näyttäydy yksiselitteisinä. Maailmassa on kaiken aikaa myös paljon ja yleisesti järjestystä ja kehitystä eteenpäin vieviä voimia. Näin Fukuyama jo 1994. 38 29. Francis Fukuyama – Yhdysvaltain historiallisen todellisuuden strateginen ammattiarvioija – eritteli poikkeuksellisella syvällisyydellä ja tarkkanäköisyydellä kylmän sodan päättymisen todellisuutta kirjoituksessaan jo vuonna 1994. Yhdysvallat yksinkertaisesti vastustaisi Venäjän voimakkaita pyrkimyksiä vetää Ukraina uudelleen puoleensa; näin tietenkin palaisimme onnettomaan mutta meille tuttuun Eur-Aasian polarisoitumiseen. Fukuyama kirjoitti, että USA:n haukat ja kyyhkyt olivat saavuttanet yhteisymmärryksen siitä, että oli ollut naivia odottaa kommunismin konkurssin merkitsevän maailman kääntymistä demokratiaan. On vain ajan kysymys, milloin Ukrainan etniset venäläiset päättävät, että olisi parempi liittyä takaisin Venäjään.” Tällaisessa tapauksessa Venäjä joutuisi pahempaan kuin kiusalliseen tilanteeseen: selän kääntäminen näille venäläisille ei olisi ajateltavissa. Tämä synnyttäisi nykyistä paljon suurempaa ymmärtämystä sille, että Unkari, Puola ja muut uhanalaiset Itä-Euroopan maat otettaisiin Naton jäseniksi.” Fukuyaman mukaan USA:n ulkopoliittinen ”uhka” olisikin siinä, että Venäjä ei sittenkään välttämättä tule olemaan kyllin aggressiivinen, vaan uudistushakuinen reformivaltio. Ne eivät välttämättä ole aina aggressiivisia, mutta lännen taipumus on nähdä ne mahdollisimman vallanhaluisessa valossa
Siksi esitykseen sisältyvä siirtymäaika on erittäin tervetullut asia. Vaikuttaisi siltä, että uudistuksen myötä taksitoiminta tulee tulevaisuudessa keskittymään voimakkaasti muutamille suurille yrityksille, jotka voivat muun muassa hinnoittelulla ostaa pienemmät toimijat ulos markkinoilta. Parhaimmillaan se mahdollistaa liikennepalvelujen fiksumman ja tehokkaamman järjestämisen. Meidän täytyy löytää malli, jolla Trafi voi aidosti puuttua hinnoittelun ylilyönteihin. Päätöksentekijöillä on suuri haaste määritellä liikennekaariesityksessä mainittu taksipalvelujen ylihinnoittelu. Kun ulkopuolisen työvoiman päätöksillä ei olisi virkavastuuta, miten kävisi työttömän ja jo nytkin heikolle oikeusturvalle. Hallituksen malli taksitoiminnasta voi kuitenkin loppujen lopuksi toimia käytännössä hyvin vain, mikäli alalle kyetään luomaan aito kilpailutilanne. Liikennekaaren perusidea digitalisaation ja avoimien rajapintojen hyödyntämisestä sisältää suuria mahdollisuuksia Suomelle. 39 29. Todennäköisesti tehtävästä ei selvittäisi palkkaamalla lisää virkailijoita, vaan jouduttaisiin turvautumaan konsulttien apuun. Yli vuoden työttömänä olleiden kohdalla olettaen virkailijan suorittavan seitsemän kehittämiskeskustelua päivässä, tehtävään kuluisi noin 3 400 työvuotta. Alle vuoden työttömien kohdalta todennäköisesti riittäisi keskimäärin kaksi kehittämiskeskustelua vuodessa, mikä vaatisi toiset 3 400 henkilötyövuotta. Jää nähtäväksi, miten uudistus lopulta onnistuu Suomessa luomaan uusia tuloja yrittäjille, kun taksien kustannusrakenne säilyy kuitenkin melko ennallaan. Taksisääntelyn vapauttaminen haastaa nykyiset toimijat. Katja Taimela kansanedustaja (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Maaseudulta keskellä yötä synnyttämään pääseminen saattaa jatkossa olla erittäin hankalaa. Roope Permanto. Alueellisten taksimonopolien syntyminen kääntäisi liikennekaaren perusajatuksen nurinpäin ja nostaisi hintoja merkittävästi. Markku J Kekäläinen Eläkkeellä oleva työttömien yhdistysten aktiivi Taksiala väistänee pahimmat kuopat liikennekaaressa Hallituksen tuore esitys liikennekaareksi on taksialan kannalta helpotus. Tämä hyödyttää ihmisiä joustavampien ja parempien liikennepalvelujen muodossa. Kun tähän summaan lasketaan vuosija sairauslomat sekä koulutukseen yms. Neljäntenä olisi kustannusten nousu. Maaseudulla kiireisimpien aikojen ulkopuolella takseja päivystää todennäköisesti huomattavasti nykyistä vähemmän ja taksin saaminen voi olla hankalaa. SYYSKUUTA 2016 Hallitus kepittää taas työttömiä Työministeriössä on suunnitteilla ”uudistus”, jossa edellytetään työttömien käyvän kehityskeskustelua kolmen kuukauden välein työvoimatoimistossa. Kolmas vaikutus on työvoimavirkailijoiden määrän voimakas kasvu. Toinen seuraamus niiden työttömien kohdalla, jotka ovat turhaan yrittäneet etsiä työpaikkaa itselleen ja joihin suurin osa työttömistä kuuluu, on suuttumus ja kiinnostuksen vähentyminen työnhakuponnistelujen jatkamiseen. Sinänsä on melkoisen yllättävää, että kokemukset hinnoittelun vapauttamisesta muissa Euroopan maissa kertovat taksihintojen kallistumisesta, eikä päinvastoin. Maaseudulta keskellä yötä synnyttämään pääseminen saattaa jatkossa olla erittäin hankalaa, jos paikallista taksia ei ole saatavilla. Esitykseen liittyy edelleen kuitenkin myös ongelmia ja haasteita. Täytyy muistaa, että myös palveluja on keskitetty voimakkaasti. Tässä yhteydessä on lausuttava hallitukselle vilpitön kiitos siitä, että esitystä maltettiin kehittää, eikä alkuperäistä esitystä painettu väkisin läpi niin kuin monta kertaa tällä vaalikaudella. Suunnitelman selkein vaikutus lienee se, että työtön, joka katsoo kutsun työvoimatoimistoon olevan perusteeton, saa uuden lain myötä niskuroinnista rangaistuksen eli menettää oikeuden työttömyysturvaan. Siksi niiden syntyminen pitää pystyä estämään. tarvittava aika, löytyisi siitä se 10 000 uutta työpaikkaa, mitä hallitus tavoittelee. Alkuperäinen liikennekaariesitys sisälsi alalle monia vakavia sudenkuoppia, jotka on nyt onnistuttu välttämään, vaikka taksitoimintaa vapautetaankin ennenkuulumattomalla tavalla. Esimerkiksi synnytykset karkaavat yhä kauemmas ja kauemmas. Muutenkin taksit hakeutuvat enemmän kuntakeskuksiin, joissa on enemmän asiakkaita
u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa sote-uudistuksesta, että valinnan vapautta hän arvostaa kovasti. Merkit viittaavat, että jo. Opettaja sanoi jo vähän pelkäävänsä kansainvälisestikin arvostetun ja seurattavaksi arvioidun koululaitoksemme tulevaa tilaa. Vaan onpa siinä joukossa sellaisiakin, jotka kiitettävän tosissaan ovat pyrkineet muuttamaan lihaksi Karl Marxin kurjistumisteorian ihania tulevaisuusnäkyjä. u u u Jos ette ole ennen lukeneet, kuinka vanhempi valtiomies on voinut oikein perusteellisesti saattaa itsensä naurunalaiseksi, niin lukekaapa Maarit Tyrkön tuore Kekkos-kirja. Vastaan nyt, että tiedän. Sote-soppa siis porisee hellalla, mutta kypsää se ei vielä ole. Kun asiantuntijoita oli myös yleisön joukossa, saimme taas rautaisen annoksen ajantasaista tietoa. Jos maan hallitus päästää maan talouden kuralle, ei kiinteällä pohjalla seiso koulukaan, totesi opettaja. Löytyy sieltä myös kaunis määritelmä rakkaudesta eli ” Rakkaus on herkkä vehje.” Tuo osuva vertaus olisi ollut aikanaan terveellistä kuulla joskus myös esim. Kyllä ainakin seuraavassa hallituksessa pitää olla vahva edustus niillä puolueilla, jotka ajoivat läpi peruskoulu-uudistuksen, eikä sellaisella, joka sitä vastusti. Keskustelimme presidenteistämme todeten, ettei sekään joukko ole ollut Suomen kansa pienoiskoossa senkään vertaa kuin eduskuntamme. Tyhjiä tiaisen virret, rastahaisen raksutukset. Eikä tarvitse kahlata läpi koko 600 sivua, muutama sivu alusta jo riittää. Saisi jo olla. Silloin pääsisi taas näkemään, joko riittää persuilla rohkeutta heittää sepeliä myös hallituskumppaneiden laduille. Kansa kun alkaa olla jo kypsä. Sote-soppa porisee hellalla, mutta kypsää se ei vielä ole. Tällä opettajan johdattelevalla puheenvuorolla ilmoittauduimme punamultahallituksen odottajiksi. Saisi jo olla. u u u Vanhempaa ja tuoreempaa tunarointia Hämeenlinnassa sosialidemokraatit järjestivät taas kerran antoisan keskustelutilaisuuden Viisarin työväentalon täyttäneelle väelle. Olisiko nyt ainakin yhden välitunnin ajaksi pysähdyttävä miettimään myös joidenkin uudistusehdotusten toteuttamismahdollisuutta nykyisessä, mutta etenkin odotettavissa olevassa, maan taloustilanteessa. Uudenvuoden puheessa. Lisääntyikö uskomme uudistuksen mahdolliseen valmistumiseen, on jo toinen juttu. Joskus on tuntunut siltä, että ainakin osaa hallituksessa kiinnostaa enemmän muu kuin vaaleissa luvattujen asioiden toteuttaminen tai edes yritykset siihen suuntaan. Itseään koskevista hoitomuodoista hän asettaisi etusijalle vierihoidon. Kansa kun alkaa olla jo kypsä. Jallu sanoi jo odottavansa latuhiihtokauden alkamista. Yksityinen yritys tulee kunnan kylkeen mukaan tarjoamaan sosiaalija terveyspalveluita salaa ja huomaamatta kuin hirvikärpänen sienestäjän tukkaan eikä siitä eroon pääseminen ole helppoa. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Tästä nykyisestä kansanedustuslaitoksestamme pidättäydyimme pidempään puhumasta todeten kuitenkin, että sen suurimpiin saavutuksiin ei kuulu nykyisen hallituksen kätilöinti. Yleisön joukosta yhdyttiin Tuula Haataisen ajatukseen, että tulevassa uudistuksessa olisi syytä painottaa myös nimenomaan sosiaalipuolta, sillä se jos mikä on ennalta ehkäisevää toimintaa. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä sanoisi nyt Kalevalan kansalainen joidenkin poliitikkojemme lupauksista hillitä joukkojensa vihapuhetta. Lopuksi totesi Jallu, että viime viikolla sinkautti kirottu media natsikapulan niin korkealle, että kuultiin kova perusärähdys. Kärpäseen sentään tepsii nitistäminen. Alustuksen piti eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) ja muukin joukko paneelipöydän takana muodostui sote-uudistusta toteuttamassa olevista ihmisistä. 41 29. Josta taas voisi sanoa, että siinä sitä ovat viulut semmoset kuin ovat soittajatkin. SYYSKUUTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Näin arveli Jallu
SYYSKUUTA 2016 Kuollut Tulevaisuuteenkatsoja on poissa Pirkanmaan sosialidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Tampereella 16. Ennen siirtymistään Tampereelle piirijärjestön palvelukseen Hanna työskenteli Keski-Suomen Viikkolehdessä levikkimarkkinoijana. – Silloin vastassa oli kivikatto. Hanna oli työpaikan varsinainen ideanikkari, jonka ideoiden käytännön toteutuksesta sai järjestöväkemme useasti nauttia. Lisää tietoa Miina Sillanpään juhlavuoden tapahtumista www.miinasillanpaaseura. Ilmoittautumisia toivotaan tarjoilun takia osoitteeseen seminaari@ tyovaenmuseo.fi. Werstaan Komuutti-galleriassa on nähtävillä näyttely Miina Sillanpäästä 30.10. Hanna oli energinen ja oma-aloitteinen moniosaaja, joka auttoi järjestöväkeä ja työväentalon työntekijöitä mitä ihmeellisimmissä asioissa. 42 29. Hanna Plattonen oli aktiivisesti järjestötyössä mukana loppuun saakka. Sillanpää on ollut tärkeä edelläkävijä naisille ay-liikkeessä. Hanna aloitti työt Tampereen työväentalolla, SDP:n piiritoimistossa 1.9.2010. Hanna ei enää saavu työpaikalleen, mutta monien mielissä Hanna säilyy pitkään. Me Hannan työkaverit olemme olleet onnellisessa asemassa saadessamme työskennellä ja ystävystyä Hannan kanssa. Hän oli ensimmäinen naispuolinen ammattiliittojohtaja Suomessa luotsatessaan Palvelijataryhdistystä vuosina 1901–1952. Anna-Liisa Blomberg Miina Sillanpää raivasi tietä ay-naisille Työväenmuseo Werstaan auditoriossa järjestetään perjantaina seminaari Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Silloin ei puhuttu lasikatoista. Hän näki, että ilman yhdistymistä ja edunvalvontaa ei saada mitään aikaiseksi, Warto kertaa. Hanna myös huomioi ja huolehti toisista ihmisistä. – Ajatus on katsoa naisten tilannetta ay-johtajina Suomessa tänään ja pohtia, miksei liittojen saati keskusjärjestöjen puheenjohtajina ole naisia juuri näkynyt. Nina Auvinen Tuula Harkonmaa Harri Sandell Kirjoittajat ovat Hannan työkavereita ja ystäviä. Työtehtävissä ja omassa elämässään Hanna oli aina eteenpäin katsoja, joka ei takertunut menneeseen. Seminaari ammentaa Sillanpään historiasta, mutta katsoo tätä päivää tuoden näkökulmia naisten asemaan ja sen kehittämiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Hanna osoitti työtehtävissään suunnatonta sinnikkyyttä sairaudestaan huolimatta. Kun rakenteelliset syyt ja esteet tunnistetaan, voidaan esteitä ryhtyä raivaamaan, Miina Sillanpään seuran hallituksen jäsen Rauli Warto pohjustaa. Hanna syntyi 18.8.1980 Kotkassa. Seminaari on kaikille avoin. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Miina Sillanpään Säätiö. Naiset ammattiyhdistysjohtajina -seminaari 30.9. Hannalla oli lukuisia luottamustehtäviä sosialidemokraattisessa puolueessa, Demarinuorissa, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiössä ja ammattiyhdistysliikkeessä. saakka. Hanna on opiskellut Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteitä. Puhujina on muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajina toimivia naisia Pamin Ann Selinistä Superin Silja Paavolaan. Hanna oli herkkä mutta rohkea ihminen. fi/tapahtumakalenteri. Työväenmuseo Werstas (Väinö Linnan aukio 8, Tampere) kello 12-15. Ympäristöasiat olivat hänelle muutoinkin läheisiä. syyskuuta 2016. Sillanpään puheenjohtajuus oli täysin poikkeuksellista, mutta hän oli omassa ajassaan ja työssään muutoinkin täysin poikkeuksellinen
Ne ovat maksullisia ilmoituksia. TUL-Tampere. Laulattajana ja säestäjänä Ilmo Korhonen Tampereelta. klo 17 Sastamalan kaupungin rantasaunalla. VARSINAIS-SUOMI . Jäsenkokous to 29.9. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. klo 18–20 Herttoniemen Säätiön kokoussalissa Näätätie 21. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, 20100 Turku. Nieminen, 65, nousi Olympiakomitean puheenjohtajaksi marraskuussa 2012. Turun Seudun Wanhat Toverit. Tapaamme Wanhassa herrassa 3.10. Jäsenet joukolla mukaan! . Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa https://demokraatti.fi/ ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. kabinetti Tuolijumppa perjantaisin Turengin Liikuntahalli klo 10. Komissiossa on 15 jäsentä, ja se toimii yhteistyössä Pekingin olympialaisten paikallisten järjestäjien kanssa. . Syksyn patikkaja taideretki Sara Hilden -museoon, jossa viimeisiä päiviä paljon puhuttaneet ihmisvartaloveistokset, Ron Mueck. . HELSINKI . PIRKANMAA . klo 18.30 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). . Paikalle saapuu Muisti-infosta henkilöitä mukanaan tietoa ja toimintaa. . Käsityökerho torstaisin klo 11 Turengin linja-autoas. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Ennen Olympiakomitean puheenjohtajuutta Nieminen työskenteli Veikkauksen toimitusjohtajana vuodet 2001–12. . marraskuuta pidettävässä syyskokouksessa. Kahvitarjoilu. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Aiheena: Kirjasta ”Punainen Turku 1917–1918” Toisen puheenvuoron käyttää Pekka Ojanen. 43 29. SYYSKUUTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. Kokouksen jälkeen pidetään välittömästi toimikunnan kokous. . klo 11.30. Jo pitkään kiinni toisissaan olleet Valo ja Olympiakomitea yhdistyvät ensi vuoden alussa. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 9.10. Puheenjohtajan sekä olympiakomitean hallituksen valintaa uudelle nelivuotiskaudelle valmistelee ehdollepanotoimikunta, jonka puheenjohtaja Kalervo Kummola ei myöntänyt eikä kieltänyt tietoa Niemisen aikeista. Yhdistystoiminta HÄME . Keskustelu, jonka virittävät Ilkka Taipale ja Esa Suominen, käydään ke 6.10. . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 10 Porin Viikarin Valkamassa. Turengin Eläkkeensaajat. Nieminen on myös valtakunnallisen liikuntaja urheilujärjestö Valon puheenjohtaja. Turun Metalli Ykkösen sääntömääräinen ehdokkaidenasettelukokous ke 19.10. Johdattelee Eila Rimmi. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. klo 13 vanhustenviikon pääjuhla Tervakosken Seuran talolla, Urheilulehti: Nieminen väistyy Olympiakomiteasta Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen ei asetu ehdolle jatkokaudelle. Asiasta kertoo Urheilulehti, jonka mukaan Niemisen nelivuotinen kausi puheenjohtajana päättyy marraskuussa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 29.9. . 3.10. klo 10. Naisten liikunnan toimintaryhmän kokous ma 3.10. Jumpan vetää Pirkko Laine. dosentti / tietokirjailija Rauno Lahtinen. STT. PÄIJÄTHÄME . Tampereen Sisu veteraanijaosto Sisukkaat. Esillä sääntömääräiset asiat ja käsitellään myös sääntömuutokset. ikäihmisten kirkkopyhä. Järjestölle luodaan uusi nimi, brändi ja ilme tämän vuoden syksyllä. . Hän kukisti puheenjohtajavaalissa vastaehdokkaansa, Olympiakomitean nykyisen varapuheenjohtajan Jukka Rauhalan ja Olympiakomitean edellisen puheenjohtajan Roger Talermon. Kerhotapaaminen ma 3.10. Aiheena ajankohtaista eduskunnasta: Mika Kari. Lahden seudun wanhat toverit. Tervetuloa. Kokoontuminen tiistaina 4.10. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. linja-autokuljetus. Kahvitarjoilu. Olympiakomitea valitsee puheenjohtajansa 25. klo 18 toimistolla. 4.10. STT ei ole tavoittanut Niemistä kommentoimaan asiaa. Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 28, klo 11.30–13 lounas, klo 13 alustus / keskustelu alustajana: FT. Kansainvälinen olympiakomitea KOK nimitti helmikuussa Niemisen Pekingin talviolympialaisten 2022 koordinaatiokomission jäseneksi. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. . Lauletaan yhteislauluna työväenja rauhanlauluja. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Läntisten piirien piirihallitusten seminaari la 1.10. . krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Teatteri LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö järjestää työväenlauluillan su 9.10. Valitaan yhdistyksen ehdokkaat puoluekokousedustajiksi ja käsitellään kaupunginvaltuuston kokousasioita. Itäväylän iltakoulun syyskauden ensimmäisessä istunnossa kysytään, onko yksi ja vahvasti nykyisen talouskriisin ratkaisemiseksi nostettu keino vain ideologinen sumuverho: Onko köyhdyttäminen välttämätöntä. klo 12 Mustanlahden sataman pysäkin läheisyydessä, klo 12.15 Sara Hildenin museon edustalla. . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Turengin Srk:n tiloissa ohjelmaryhmä klo 11.30 jonka jälkeen klo 13 kerho
SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. SYYSKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 010 7703 640 (vaihde). 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 44 29. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko »www.sak.fi/Turku ?
Mihin maahan on mennyt eniten Nobelin kirjallisuuspalkintoja. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Per tti Paa sio 8. 45 29. Mistä Peter Higgs jää historiaan. Kenen. Ydi nfy ysi kko And rei Sah aro v 3. SYYSKUUTA 2016 Ristikko 39/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 4. Ratkaisuja Ristikon 37/2016 ratkaisu: Torstaina 15.9. 2. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Onnea voittajalle! “ “. Kuka oli SDP:n puheenjohtaja ennen Ulf Sundqvistia. 9. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Maija Puukkonen Virroillta. Ecu ado rin 9. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Kuka on ohjannut Eight Days a Week -dokumenttielokuvan The Beatles -yhtyeen kiertuevuosista. Ron How ard 7. Man che ste r Uni ted ia 10. Tam per een Tap par a 6. 3. Kuka vei Nobelin rauhanpalkinnon presidentti Urho Kekkosen nenän edestä 1975. Hig gsi n mek ani sm ist a ja bos oni -al kei shi ukk ase sta , jon ka löy tym ise n jäl kee n hän sai fys iik an Nob elin 20 13 5. Minkä maan Lontoon lähetystö myönsi Julian Assangelle turvapaikan. Minä vuonna presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon. Ran ska an (15 ) 4. 7. Mitä joukkuetta José Mourinho valmentaa nyt. Kal le Hol mbe rgi n Sudoku 1. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 20 08 2. Mikä seura on jääkiekon hallitseva Suomen mestari. 8. 6. 5. ”Vasen suora” on muistelmakirja
Avoimessa lopussa aviomies ja isä harhailee sumussa. Billie Holiday Yle Teema klo 21.00 Ystävien ja aikalaisten haastatteluihin perustuva dokumentti tuo uutta valoa legendaarisen jazzlaulajattaren tarinaan. Unelmaloma Alpeilla Keskiluokkaisen ruotsalaisen katalogiperheen onni järkkyy. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Keittiöelämää 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 29 30 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AUNIMO Kulkurin synty / Teemalauantai: Charles Chaplin Yle Teema klo 20.00 Charles Chaplin kutsui Mutual-studion vuosiaan 1916– 1917 elämänsä onnellisimmaksi ajaksi. Billie Holidayn (kuvassa) syntymästä tuli huhtikuussa kuluneeksi sata vuotta. Isä koettaa jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut ja teeskentelee melkein sankaria. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45–01.10 Elokuva: Sideways (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Jääkiekon World Cup: Finaali 16.00 Matkaoppaat 16.35 Onnenarpa 16.40 Soppa365 16.50 Kauppaneuvos Jethro 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Nälkäpeli – Vihan liekit (12) 00.25 Liiga: Illan parhaat 00.30 Elokuva: I Am Number Four (12) 02.45 48 tuntia rikoksesta (7) 03.45–04.45 Haapasalo Goes America (7) YLE TEEMA 17.00 Valitut sanat: Graniittimiehen Pietari 17.30 Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen 17.32 Patakakkonen 18.03 Patakakkonen 18.45 Neuvostoliiton ainoa mainostoimisto 20.00 Villen keittiö 30 minuutissa 20.30 Made in Africa 21.00 Kino: Loisto (7) 22.40–00.00 Punk-laulaja Kathleen Hanna Prisma: Eläimet ja rakkaus Yle TV1 klo 19.00 1/2. KESKIVIIKKO 5.10. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. ELOKUVA: Turisti Yle Fem klo 21.00 SUNNUNTAI 2.10. Ruben Östlundista on leivottu länsinaapurimme Ruotsin seuraavaa ohjaajakomeettaa. Valtavirtaelokuvassa loukattu miehisyys vaatii korjausliikkeitä ja kysyy lihasvoimaa. Juontaja Liz Bonnin paljastaa yllättäviä yhdenmukaisuuksia ihmisten parinmuodostuksen kanssa ja selittää ne tieteellisesti. SYYSKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Venäläiset tulevat! 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Arjen historia 13.05 Saksanhirven vuosi 13.30 Vihreä kulta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Tappavat lääkkeet 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Nousuvesi (16) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.08 Mimmi Lehmä ja Varis 07.16 Tilda ja hänen ystävänsä 07.30 Humps 07.37 Lauri kilpa-auto 07.47 Muista laulaa 07.52 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 Viimeinen mahdollisuus 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Malmön poliisit 14.00 Matkakassi 14.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.00 Intohimona italialainen ruoka 15.30–16.20 Satuhäät 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.50 Maailman nopein mies 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 22.55 Latela 23.25–00.20 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi 08.55–09.00 Uutispäivä 09.30 Mitä tänään syötäisiin. Jos passiivis-aggressiivisuus olisi elokuva, se olisi Turisti. Suomen televisiossakin esitetyssä vallan ja sen väärinkäytön kiusallisessa kuvaelmassa Play (2011) maahanmuuttajanuoret terrorisoivat mukavia ruotsalaispoikia. Vähän silti epäilyttää. Turisti ei usko reaganismiin. Vaimon epäusko ja miehen sokeus tapaukselle jäytävät onnen kulisseja. Mutta onko hän puhdas valehtelija vai kävikö luonteen heikkous liikaa luonnon päälle johtaen henkiseen takalukkoon, josta tämä ei löydä kunniallista ulospääsyä. Lähes kaikkia kohtauksia sävyttää odotus, pinnanalainen sähkö ja vaivoin kontrolloitu raivo. Elokuvan miehet tylsistyvät saamattomiksi reppanoiksi, jot ka hylkäävät perheensä tosi paikan tullen. SUNNUNTAI 2.10. Turisti kertoo miesten naamioista, joilla vältellä totuutta. Östlund liikkuu epämukavuusalueella kirjaimellisesti. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Pelimies 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Ota rahat ja juokse 01.35–02.30 Uhka (16) NELONEN 006.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Matkaoppaat 16.25 Onnenarpa 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Kiss Bang Love Suomi 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 48 tuntia rikoksesta (7) 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Kauppaneuvos Jethro 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05–05.05 Neljän tähden talkoot YLE TEEMA 17.00 Historia: Hovielämää 18.00 Holbein – Tudorien hovimaalari 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Ennaltaehkäise Alzheimer 21.50 Kino Suomi: Kesyttömät veljekset (K12) 23.20–00.17 Uhri, elokuva metsästä YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19–12.35 Oddasat 12.45 Sven Tuuva (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.50 Kotilieden lämpöä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Puoli seitsemän 00.15 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Kim ja Kai 07.01 Nalle 07.09 Kati ja Töppö 07.20 Lumiukot 07.23 Metkat Mesiläiset 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.37 Petrin tiikeritarinat 07.48 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi 10.30 Malmön poliisit 11.30 Luontoretkellä 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Suuri unelmani: Juoksija 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Meille tulee koiranpentu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Satuhäät 20.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 20.15 Operaatio Pohjoisnapa 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Docventures: Elokuvan esittely 22.05 Docventures: Esipuinti 22.15 Docventures: An Honest Liar 23.13 Docventures: Jälkikeskustelu 00.15 Girls (16) 00.45–03.06 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Yhteiset hetket ja harrastukset muuttuvat arjen painajaiseksi. 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 46 29. Östlund jatkaa Turistissa (2014) siitä, mihin jäi edellisessä. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Pitääkö olla huolissaan. Kiireinen bisneshaukka on kärrännyt vaimonsa ja lapsensa luksuslomalle. Rakastuvatko eläimet, flirttailevatko ja jännittävätkö ne ensitreffeillä. Tarinan vaivaannuttavuus on jälleen silmiinpistävää, mutta fokus on nyt porvarillisen perheen alasajossa ja miehisen itsekunnioituksen romahduksessa. LAUANTAI 1.10. 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale 10.10 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kun lumiset Alpit häikäisevän kauneutensa keskellä väläyttävät vaarallisuuttaan, joutuu miehen puoliso todistamaan ukkonsa pelkuruuden. Vihollinen on sisällä.. Hän sai tuottaa omat elokuvansa ja vietti uransa ehkä luovinta kautta hioen valmiiksi komiikkansa ja kulkurihahmonsa. Poliittisesti epäkorrektin pinnan alla tapahtuu muuta: kyse onkin kaksoisvalotuksesta, jossa todellinen päähenkilö on katsoja itse ennakkoluuloineen ja asenteineen
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Syöpäsäätiön Roosa nauha -ilta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Billions 23.55 NCIS: New Orleans (12) 00.55 Americans (12) 01.55 Bones (16) 02.55–03.50 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.40 Matkaoppaat 16.40 Soppa365 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Haluatko miljonääriksi. Cheek 23.05 Yle Live: Cheek 00.20–00.50 Latela MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. SYYSKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Ristin tie 13.50 Näin Norjassa 14.05 Prisma: Bakteerit vatsassamme 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Ulos luontoon 15.50 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Australia 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Syrjäinen maa (16) 23.15–01.00 Hercule Poirot: Golfkentän murha (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Pikkuli 08.01 Franklin ja ystävät 08.13 Sanni Sateenkaari 08.28 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 08.35 Oktonautit 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.23 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Satuhäät 10.50 Ja he elivät onnellisina... 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (12) 14.25 Elixir Fitness 14.50 Elixir Life 15.15 Syöpäsäätiön Roosa nauha -ilta 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 29. 00.00 Arman Pohjantähden alla (7) 01.00 Pomo piilossa Suomi 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 04.00–05.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Musiikki ja seksi 18.00 Anatomia taiteessa 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Ei mikään naurun asia 21.00 Historia: Borsalino, hatun tarina 21.55 Elävä arkisto: Muodinmukaista 21.56 Muotipuku ja käyttöpuku 22.20 Tyyliä ja kauneutta juhlaan ja arkeen 22.27 Läpinäkyvää – muotishow 23.05–23.50 Otto Mäkilä: Havahtuminen (7) YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Arjen historia 13.05 Jäätiköllä 13.30 Syyllisiäkö. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (12) 23.35 Kohde (16) 00.35 Isänmaan puolesta (12) 01.35 Bones (16) 02.35–03.30 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50–10.50 Gordon Ramsay maailmalla 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Matkaoppaat 16.20 Onnenarpa 16.25 Soppa365 16.35 Leijonan luola USA 17.35 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pussikaljaelokuva (12) 22.45 Nieminen & Lahtinen Show 23.45 Arman Pohjantähden alla 00.45 Haapasalo Goes America 01.45 Leijonan luola USA 02.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.45–04.45 Kauppaneuvos Jethro YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Musiikki ja seksi 17.55 Stalinin viimeinen juoni 18.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 Valitut sanat: Rakkaudesta Idioottiin 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Dior ja minä 22.30 Kino: Varjot menneisyydestä (12) 00.10–00.35 Uusi Kino: Toinen ovi YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35–13.07 Arjen historia 13.20 Hän tuli ikkunasta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.40 Prisma: Bakteerit vatsassamme 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 06.59 Karhunpaini 07.06 Ludovic 07.21 Hilla ja avaruuden Eetu 07.32 Askarrellaan 07.37 Pikku hirviötyttö 07.45 Planeetta Kosmo 07.58 Sirkus Temppula 08.03 Vekarat! 08.29 Galaxi 08.30 Viidakkojytä 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Islantia 10.30 Ja he elivät onnellisina... 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.25 Tähdet, tähdet 16.10 Salatut elämät (7) 16.35 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Hobitti – Odottamaton matka (12) 00.20 Liiga: Illan parhaat 00.25 Elokuva: Suuret setelit 02.50 Kiss Bang Love Suomi 03.50–04.50 48 tuntia rikoksesta (7) YLE TEEMA 10.00 Inside Italo 11.50 Kantapöytä 12.50 Prisma Studio 13.20 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 14.10 Tiededokumentti: Ennaltaehkäise Alzheimer 15.10 Erakkorapu 15.40 Jäitä hattuun (7) 16.10 Yle Live: The Black Keys 17.15 Villen keittiö 30 minuutissa 17.45 James Conlon ja Italian RSO 19.05 Ihmisen kosketus 20.00 Teemalauantai: Charles Chaplin 20.00 Kulkurin synty 21.00 Siirtolainen 21.24 Hiljainen katu 21.50 Kahlekarkuri 22.15 Charles Chaplinin vuosisata 23.03 Charles Chaplinin vuosisata 23.50–01.05 Uusi Kino: Knucklebonehead (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Australia 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Hehkulamppuhuijaus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Yö haiden kanssa 13.00 Prisma Studio 13.30 Historia: Sotalaiva Mars 14.25 Uutisvuoto 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Mykkä todistaja (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Löytöretkiä maailmaan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Nousuvesi (16) 22.45 Ykkösaamu 23.25 Tanskalaisten antiikkiaarteita YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu 08.03 Hyrräpäät 08.15 Siiri ja Krokotiili 08.21 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.24 Tenavat (7) 09.31 Hevostähdet 09.40 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 10.25 Uusi Päivä 10.53 Uusi Päivä 11.20 Uusi Päivä 11.50 Imettäjät 12.15 Yle FOLK: Päivä Intiassa 12.46 Retkikohteena: Helgeland 13.45 Saariston pelastaja 14.35 Sankareita helvetissä 15.05 Älä kokeile tätä kotona 15.35 Tyger tutkii: Nettideittailu 16.35 Ruisrock: Chisu 17.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.00 MotorSport Extra: Rallin SM 18.30 Porkkala Swimrun 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Vietnam 20.05 Maailman nopein mies 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55–23.25 Girls (16) 00.05–00.30 VICE: Kings of Cannabis (12) MTV3 08.00 Ella Elefantti 08.15 Maija Mehiläinen 08.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 09.00 Pokémon (7) 09.25 Gumballin mieletön maailma 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Keittiöelämää 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Upeat skandikodit 13.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.30 Löytäjät 15.00 Piilokamera 15.20 Ex-Onnelliset 16.20 Ota rahat ja juokse 17.20 Posse 18.45 MTV Sport: F1 Extra 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Enbuske, Veitola & Salminen 00.45 Rush (12) 01.40 Bones (12) 02.40–03.35 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Ranska 11.00 MasterChef Australia 12.20 MasterChef Australia 13.40 Vaaleanpunainen pantteri 13.50 Pomo piilossa Suomi 14.55 Elokuva: Daltonin veljekset (7) 16.45 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Ensimmäisen asteen murha (7) 01.05 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.05 Pahan ajojahti (16) 03.05–04.05 Bones (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds T08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Matkaoppaat 15.55 Leijonan luola USA 16.55 Onnenarpa 17.00 Soppa365 17.10 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Kadonneen jäljillä 00.05 Kiss Bang Love Suomi 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05 Australian rajalla 03.35–04.05 Australian rajalla YLE TEEMA 17.00 Musiikki ja seksi 18.00 Kantapöytä 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Välimeri lautasella 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Lokakuu, marraskuu (7) 23.20– 23.50 Jäitä hattuun (7) 1 2 3 4 5 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. (12) 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fleming (12) 22.45 Bates Motel (16) 23.30–00.20 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Hobitti – Smaugin autioittama maa (12) 00.15 Elokuva: Nälkäpeli (12) 03.05 MM-ralli: Power Stage, Ranska 03.35–04.40 Gordon Ramsay maailmalla YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen 10.02 Patakakkonen 11.10 Valitut sanat: Graniittimiehen Pietari 11.35 James Conlon ja Italian RSO 12.55 Löytöretkiä maailmaan 13.10 Jacob Jensen – muotoilun mestari 13.40 Viritetyt vempaimet 14.05 Milanon naisten paratiisi (12) 14.55 Milanon naisten paratiisi (12) 15.51 Milanon naisten paratiisi (12) 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kuningas New Yorkissa 19.40 Sushimestari Jiron unelma 21.00 Billie Holiday 21.55 Yle Live: M1-studiossa Herd & Aili Ikonen 23.00–33.55 Hengittävä maa YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Hehkulamppuhuijaus 12.05 Portti taivaaseen 12.30 Arjen historia 13.00 Hirvimies 13.30 Totuus on armoton 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Sota ja rauha Balkanilla 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Pakolaishelvetti (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25 Scott & Bailey (12) 00.10–01.40 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Ryhmä Hau 07.34 Puuharit 07.46 Kasper ja Liisa 07.57 Ihan satua 08.03 Pasin ja Kielon valtakunta 08.18 Galaxi 08.19 Milin miljoona kysymystä (7) 08.26 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Leo juhlii maailmalla 10.30 Matkapassi: Vietnam 11.30 Diwai Meri – luonnontutkija 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Matkakassi 13.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 14.30 Sankareita helvetissä 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tyger tutkii: Homo vai hetero. 11.50 Latela 12.20 Riistametsällä 13.00 VICE: Illegal Big Cats of Instagram 13.25 Palloilua: Amerikkalaista jalkapalloa 17.00 MotorSport Extra: Rallicrossin SM 18.00 Operaatio Pohjoisnapa 18.45 VICE: Wakaliwood 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00 Tiikeriveljekset (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ruisrock: Chisu 23.05 Muistin vanki (12) 23.50 Odyssey (16) 00.40–03.01 Yle FOLK MTV3 08.10 Ella Elefantti 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Gumballin mieletön maailma 10.30 Salatut elämät (12) 11.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 11.30 Salatut elämät (12) 13.30 Elokuva: Yksin kotona 15.35 Koiralle koti 16.05 Myytinmurtajat 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Hämärän hetki (16) 00.35 Pelimies 01.05 Panttivangit (12) 02.05 Enbuske, Veitola & Salminen 03.05–04.05 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: Prinsessa Lillifee 2 10.30 MasterChef Australia 11.45 MasterChef Australia 13.25 Leijonan luola USA 14.25 Nieminen & Lahtinen Show 15.25 Sukulan suojatit 16.25 Talent Suomi 17.25 Talent Suomi 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Riistametsällä 13.40 Leo juhlii maailmalla 14.10 Moottori mylvii ja kumi käryää 14.40 Tyttökuoron mukana 15.10 Aamujumpan aakkoset 15.40 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.05 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jare vs. (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Eläimet ja rakkaus 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Tappavat lääkkeet 00.00 –00.30Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Tiketi Tok 07.04 Puput: Puput 07.13 Tie tähtiin 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Urpo ja Turpo 07.49 Pusse 08.00 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.35 Joraavat juurikkaat 08.37 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Meille tulee koiranpentu 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Leo juhlii maailmalla 12.00 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit 13.00 Matkalla maailmalla 13.40 Minun New Yorkini 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Diwai Meri – luonnontutkija 15.00 Latela 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Viimeinen mahdollisuus 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.08 Docventures: Esipuinti 21.18 Docventures: Merchants of Doubt 22.47 Docventures: Jälkikeskustelu 23.50–00.45 True Blood (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin
Lokakuun pojat ja tytöt ovat ai van ymmällään, syyskuun sa teet ehkä tulevat heidän niskaan. Somalinaisen tanssiinkutsu. On ne nuo tähdet outoja, aina vaan sykkii sydän väärään suuntaan. Hoiva ja välittämisvietin super nainen Nasima Razmyar toimii näyttävästi ihmisyyden puolesta. LEIJONA 23.7.–22.8. Sen todisti mi nisteri Rehulan ohi kysymyksen menneet vastaukset. Raakaa on sanottu pelin ole van Ranualla, mutta ei näytä helpolta Helsingissäkään. Esimerkiksi European Forumin mukaan Moskovassa vain 30 prosenttia ja Pietarissa vain 16 prosent tia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Kenen syy, kenen syy, jos väki uupuu ja pinna palaa. KAURIS 22.12.–19.1. Venäjän parin viikon takaiset duu man vaalit on pelottava esimerkki siitä, kuinka lähes yksipuoluejärjestelmää – Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä – muistuttava hallinto tappaa ihmisen vai kuttamishalun. Sen kuuluisan kristallipallon haltijaksi toivoisi todella päämi nisteriä. 11.00 Klassikkopa ratiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. JOUSIMIES 23.11.–22.12. Sana sanasta ja vaihto ehtoja vain yksi. Nyt pestiin! KAKSOSET 21.5.–21.6. 22.55 Kuuluttajan vieras: tiedottaja Nii na Honka Yle Viestinnästä 23.10–06.00 Yöklassinen. Kati Hiekkapellon dekkari Tumma. Syksy on hyvien tekojen aikaa. VAAKA 23.9–22.10. 0.4:kö avuksi. 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uu tiset ja sää 19.03 Tämän runon haluaisin kuulla. Haloo hallitus, haloo halli tus, kuuluuko!. Kuunelkaa nyt, please Haataisen Tuulaa, on osaamista, on kokemusta ja on sydäntä! KALAT 20.2.–20 Älä piilota kynttilääsi vakan alle, kun näyttää siltä, että ollaan aja massa ojaan ja lujaa. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Klang – Smash!t 23.10–06.00 Yöklassinen. SYYSKUUTA 2016 007443-1639 Yle radio 1 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aa musoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Harvinaista, mutta he kestävät. Luonnetta riittää ja siitä ei tin gitä. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arki päivää 12.35 Kolmannnen maailman puheenvuoroja.Voiko uskonto torjua il mastonmuutosta. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 63. 18.50 Kuuluttajan vieras: tiedottaja Niina Honka Yle Viestinnästä 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Kuukarhuja, parasta lii maa ja muistoja kesästä 23.10–06.00 Yöklassinen. Kannattai sikohan ihan itse tehdä johto päätös. Arvostelua muun muassa päi vystyspoleille tulee tuutin täy deltä. Kenelle kuuluu rakkaus ja kuka siitä saa päättää. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelau se 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhar taus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uuti set ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen 11.00 Riston Valinta 11.57 Päi vän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Varjot menneisyydestä 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Ei diagnoosia, ei apua 18.20 Radioteat teri esittää. Toivokaa runoja vuodenajoista 21.00 Runoillan musiikkia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana koreografi Jorma Elo 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: En ole rasisti, mut ta. Eikö tunteet yhtään ota viilentyäkseen. Kaurisministerin kujanjuoksu onnistuu, kun tukijoukot van novat luottamusta. Yhä pyhä luonto. Tunnettu härkänainen Vappu Taipale puhui selkosuomea omilleen. Kenelle. Varjot menneisyydestä 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Ei diagnoosia, ei apua 23.10–06.00 Yöklassinen. Niinpä niin, elokuun kuulaat yöt ovat olleet ja menneet. 11.00 Valkoista va loa: Kursseja ujoille 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Har taita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoit to 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamu hartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 29.9.–5.10.2016 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Vai oliko Rion matkan antama aikaero syyllinen sekoiluun. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita sä veliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa lauluyh tye The King’s Singers 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannnen maailman puheenvuoroja.Voiko uskonto torjua ilmastonmuutosta. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Ferruccio Busoni anno 150 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Kon sertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Antti Tuu ri 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Musiikin mesenaatit (osa 2/2) 15.00 Ra dioteatteri esittää: Paul Temple ja Valen tinen tapaus, osa 3/16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Fau nin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet 6/13. VESIMIES 20.1.–19.2. Iljetys kuorma on jo täysi. OINAS 21.3.–20.4. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: rakkaus oopperaan syntyi kulisseissa 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kulttuurisarjoja A 17.40 Syödään ensin! Ruokahifistelyä 18.00 Kuunnel man esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekon sertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Turku 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konsert tilavalla 20.55 Väliajalla: ulkomaisten musiikkilehtien sivuilta 21.15 Radion sin foniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kul takuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydän juurilla: Hengellinen kansanmusiikki 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Uutta ja innostavaa kaikilta laidoilta 20.30 Et noilta: Harri Tuomisen maailmanmusiik kiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 3/16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat. Lopetetaan vaalit ja valitaan banaanitasavalta Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON HÄRKÄ Vappu Taipale.. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aa musoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana koreografi Jorma Elo 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuu me 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Lati ni – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. RAPU 22.6.–22.7. Valitettavasti Suomessakin äänestysprosentti lähes tyy presidentinvaaleja lukuunottamatta jo häpeällisyyden rajaa. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän miete lause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aa muhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maam mekirja 11.00 Välilevyjä: Aikamme ba rokkisäveltäjät 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Vai laiska kansa, joka mahdol listi yksinvallan. Oliko ensin yksinvalta, joka vei vaikutta mishalun. Päte vyyttä ei ole syytä arvostaa sil loin, kun mielipiteet sopivat pa remmin. Kyllä voi, vaikka vaikutus ei olisi kaan aina kovin näkyvää. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kan tapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuu me 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Vino sukellus Ylen radioaaltoihin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.15 Luonnonilmiöitä, maalai selämää ja uskonnollista tunnetta 20.40 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jat kuu 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.55 Radioateljeen jäl keen 23.10–06.00 Yöklassinen. Hissi. Kuitenkin kylmä totuus on, että se pallo ei todellakaan ole hänellä. Meillä ääneste tään paljon laiskemmin kuin muissa Poh joismaissa. Suomessa keskustellaan vaalien lähes tyessä siitä, voiko äänestämällä vaikut taa. Osumatarkkuus on kaksosilla usein epätarkka. SKORPIONI 23.10.–22.11. NEITSYT 23.8.–22.9. Leijonan huominen on monen muuttujan summa. 48 29. Miten se on sen oman kynnyksen pesun kanssa. 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Viikin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Viikin kirkosta Helsin gistä 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Turku 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 64. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kah teen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suu remmat elokuvat. Venä läiset eivät uskoneet, että vaaleissa voisi oikeasti vaikuttaa, Tästä päästään ky symykseen, oliko ensin muna vai kana. Somalinaisen tanssiinkutsu. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Har taita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiik kikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. No naut tikaa