Demokraatti 29.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

syntyykö sopu. Hinta 1,20 e (sis.alv) Nainen on työelämässä palkka- ja arvostuskuopassa Vastuu raskas, lompakko kevyt ...18?21. ...6?7 120 vuotta TO R STA I 2 9. Lo ka ku u TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Pron Malinen: Palkankorotukset voisi katsoa paikallisesti ...4?5 Digitaalisuus hiipii SDP:n periaatteisiin Työmarkkinat entistä rajumpaan murrokseen ...3 Pakkolait pian käsittelyyn . N:o 164, 007443-15-44
Varusmiehen omaisille on ilmoitettu asiasta. AFP Photo / Tobias Schwarz raskauksia Arki 24?25 Vähemmistöille sananvaltaa hoitolaitoksissa 26?27 Sarjakuvat, yhdistys 28 toiminta, radio ja tv Vihellys VW Passat (vas.) ja VW Golf kuvattuna Wolfsburgin autotornissa maalikuussa. 0200 55888 puh. Tampere ja ympäristö: . Ensi vuoden budjetista uupuu kolme miljoonaa euroa. YTHS:n rahoitukseen syntyi lovi, koska opetus- ja kulttuuriministeriö leikkasi säätiön tilavuokrakustannuksiin tarkoitettua apua yli neljä miljoonaa euroa ja Kelan maksamat korvaukset ovat vähentyneet. kaantui jalkaan, kun hänen oma aseensa laukesi iltapäivällä vahingossa Syndalenin harjoitusalueella Hangossa. Merivoimista kerrotaan, että Uudenmaan prikaatissa palveleva varusmies sai ensiavun paikan päällä, minkä jälkeen hänet toimitettiin sairaalaan. Ylioppilaiden tervey- n Varusmies loukkaantui vahingonlaukauksesta Hangossa. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Ruotsissa yritettiin viime yönä polttaa vastaanottokeskukseksi suunniteltu rakennus. Ministeri Orpo ei kannata vastaanottokeskusten sijaintitietojen salaamista ja viittasi siihen, että pienessä maassa sijaintipaikat selviävät joka tapauksessa helposti. denhoitosäätiö (YTHS) aloittaa yt-neuvottelut akuutin kassavajeen vuoksi. Sisä- n YTHS tasapainottaa talouttaan ytneuvotteluilla. Varusmies louk- ministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan vastaanottokeskusten ja niiden ympäristön turvallisuustilanteeseen liittyy selviä riskejä. Hänen mukaansa valvontaa on lisätty ja viranomaiset tekevät varautumissuunnitelmia eri vaaratilanteita varten. Ruotsissa maahanmuuttovirasto on päättänyt vastedes salata, minne vastaanottokeskuksia aiotaan avata. 0200 71000. 0800 96675 puh. Muu Suomi: puh. 29.10. Nimipäivät tänään: Alfred, Urmas (ruots.) Alfred Aurinko nousee: Helsingissä 7.34 Oulussa 7.55 Aurinko laskee: Helsingissä 16.33 Oulussa 16.07 Nimipäivät huomenna: Eila (ruots.) Jennifer Uutiskertaus -3...0 0...2 3...5 Uutiset Demokraatti.fi 3 Äänestyksessä ilmanlaatudirektiivi. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . VW-konserni teki tappiota ?vain. parla kun ei voi lehmiä säädellä. 4?5 6?7 Digivallankumous haastaa työmarkkinat Pron Malinen: Palkan korotukset voisi katsoa paikallisesti, pääkirjoitus Pakkolakipaketti lausunnoille: Päästäänkö sopuun? Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 Plaza Frangian tangot Miapetra Kumpula-Natri Twitterissä Bill Gates korostaa, että uusiutuvan energian vallankumous edellyttää valtavaa julkista t&k-investointia. Antti Alaja Twitterissä Historiallisia näkyjä Elanto osa stadilaista identiteettiä 14?15 Kirjavisa 16?17 Ylenpalttinen Merenneito 18?21 Kun arvostus ei näy palkassa 22?23 Itnörtti torjuu teini Päivä kuvana n Sisäministeri: Valvontaa lisätty. 0200 30011 puh. Luonnolliset metaanikaasut sääntelyn ulkopuolelle . miljardi euroa. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
SDP, Työväen sivistysliitto TSL ja Kalevi Sorsa -säätiö järjestävät maanantaina aiheesta seminaarin. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Antti Alajan mukaan seminaari pureutuu pohtimaan ennustusta, jonka mukaan digitalisaatio ja älykkäät teknologiat mullistavat työmarkkinat ja siirtävät yhä suuremman osan tiedosta ja taloudellisesta tuotannosta verkkoon. . UUTISET 29.10.2015 3 ??SDP:n periaateohjelmatyö pureutuu digitalisaatioon Digivallankumous haastaa työmarkkinat Getty Images Digitalisaation vaikutukset työelämään on yksi keskeinen teema, joka nousee esiin SDP:n periaateohjelmatyössä. Alaja kertoo Uberin herättäneen pohdintaa esimerkiksi siitä, ovatko Uberkuskit palkansaajia vai yrittäjiä. . Yksi viime vuosina käyty keskustelu liittyy siihen, syntyykö häviävien työpaikkojen tilalle enää keskiluokkaisia työpaikkoja vai onko niin, että nyt tapahtumassa oleva teknologian murros suosii enemmän korkeasti koulutettuja ja harvempia kuin laajaa keskiluokkaa, Alaja pohjustaa. Jakamistalous herättää kysymyksiä Alaja itse puhuu seminaarissa jakamistaloudesta. Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tänään, että lakiluonnosta muokataan, ja luonnos lähtee vielä uudelle lausuntokierrokselle. Ministeriö kertoo saaneensa viime viikon kuulemistilaisuuksissa runsaasti palautetta lakiluonnoksesta. Suomen Kuvalehden mukaan esitykseen ovat olleet tyytymättömiä niin metsätalouden edustajat kuin ympäristöasioita ajavat tahot. Lakiluonnoksen mukaan Metsähallituksen liiketoiminta yhtiöitettäisiin, ja hallintotehtävät siirtyisivät erilliseen yksikköön. STT ?? SDP:n, TSL:n ja Kalevi Sorsa -säätiön seminaari järjestetään maanantaina 2.11.2015 kello 18?20. Ravintola Pääpostin (Postikuja 1 C, Helsinki) auditoriossa järjestettävä tilaisuus on ilmainen ja avoin kaikille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Puhujina ovat SDP:n periaatetyöryhmän puheenjohtaja Juha Eskelinen, ETLAn tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Antti Alaja. Teemu Tretjakov. Auki Alajan mukaan on esimerkiksi se, miten uusien teknologoiden tuoma vauraus jakautuu työntekijöiden ja kansalaisten välillä. Kiistelty metsähallituslaki uudelle lausuntokierrokselle Kiistelty metsähallituslain uudistus ei mene läpi suunnitellussa muodossa. Silti avoimia ja tärkeitä kysymyksiä on paljon Työmarkkinat digivallankumouksen aikakaudella -seminaari Anna-Liisa Blomberg ?? Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demokraatti.fi ?? edellä mainittujen lisäksi. Siitäkin on puhuttu, että mitkä ovat Airbnb:n vaikutukset matkailualan työllisyyteen, jos Airbnb kasvaa entisestään, Alaja sanoo. . Yhteisölliset kuluttamisen muodot haastavat työlainsäädäntöä ja kuluttajansuojaa ? miten nämä uuden toiminnan muodot suhtautuvat kansalliseen sääntelyyn, siitä varmasti kiistellään, hän jatkaa. Alajan mukaan digitalisaation hyödyntäminen tuottavuuskasvun saavuttamiseen on hyvä asia ja tulisi nähdä mahdollisuutena. Esimerkkejä siitä ovat loma-asuntojen vuokraamiseen keskittynyt Airbnb ja taksipalvelu Uber
Yhtiö haettiin yrityssaneeraukseen, koska se ei pys- tynyt maksamaan velkojaan. Saneeraus aloitettiin syyskuun alussa. Taloussanomat kertoi tiistaina, että velkoja ja pesänselvittäjä olivat hakeneet yrityssaneerauksen keskeyttämistä. Punnitse & Säästä myy irtotuotteina erilaisia kuivia elintarvikkeita kuten jauhoja, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Ketjulla on myymälöitä noin 30 paikkakunnalla. STT 1. Valtion sijoitusyhtiö Solidium omistaa Outokummusta viidenneksen ja on sen suurin omistaja. Märkää. Tosin poliitikot voisivat jeesustelun asemesta käyttää valtaansa ja korjata tällaisia epäkohtia. Sipilä ei ole ensimmäinen poliitikko, joka paheksuu tavallisen palkansaajan käsityskyvyn ylittäviä korvauksia . Vähän suuremmalla maksulla pääsee katsomaan muiden temppuilua.. Kuinka monennen kerran järjestetään tänään alkava Tampere Jazz Happening? 5. Mitkä puhelinliikenteeseen liittyvät maksut poistuvat EU-alueella? 4. Olemme jo aikaisemmin todenneet, että pitää löytää sellainen ratkaisu, jossa menestyvät yhtiöt jakavat jakokelpoista voittoa myös työntekijöille, jotka sen tuloksen ovat tehneet. Osaavat työntekijät tärkeitä yrityksille Malisen mielestä edessä olevalla liittokierroksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin löytää ratkaisu, jolla voittoa jaetaan myös työntekijöille. Hän tietää, että monella yrityksellä menee hyvin ja että jaettavaakin saattaisi löytyä. . Me pyrimme paikalliseen sopimiseen, jossa yritysten palkankorotusvara voidaan katsoa kunakin vuotena paikallisesti, Malinen kertoo. . Mikä maa viettää tänään itsenäisyyspäiväänsä? 3. Siellä saa pientä maksua vastaan tehdä vesialtaassa sirkustemppuja. 4 29.10.2015 UUTISET ??Pron Malinen: Menestyjien jaettava osa voitosta ?Palkankorotukset voisi katsoa Tehdasteollisuuden uudet tilaukset kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan elokuussa neljänneksellä vuoden takaisesta. Metalliteollisuudessa kasvu oli lähes 40 prosenttia. Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan tällaisilla luvuilla on kenenkään turha kuvitella palkansaajien tyytyvän nollakorotuksiin. . Milloin oli sarjakuvasankari Asterixin ensiesiintyminen? Vastaukset palstan alalaidassa. Ilmapuntari Kuumaa. Pääministeri Juha Sipilä on yllättynyt ja paheksuu Outokummun erotetun toimitusjohtajan 1,5 miljoonan euron erokorvausta. Monet ovat kertoneet, ?Tällaisilla kasvuluvuilla on kenenkään turha kuvitella palkansaajien tyytyvän nollakorotuksiin.? Jorma Malisen mukaan hallituksen viiden prosentin leikkaukset eivät innosta yrityksiä investoimaan. Viisi kysymystä Punnitse & Säästä -ketju hakeutuu konkurssiin Punnitse & Säästä -ketju on keskeyttänyt saneerausmenettelynsä ja hakeutuu konkurssiin, kertoo Taloussanomat. Lehden mukaan ketju jätti keskiviikkona konkurssihakemuksen Pirkanmaan käräjäoikeuteen. Punnitse & Säästä -ketjun emoyhtiö ja velkoja DKW Partners haki elokuussa Pirkanmaan käräjäoikeudelta yrityssaneerausmenettelyn aloittamista. etenkin kun tässä tapauksessa erotetun johtajan aikana Outokumpu menetti arvostaan yli 80 prosenttia. Tampereen Vastaukset: 1) Yleisturva 2) Turkki 3) Roaming-maksut 4) 34.kerran 5) 29.10.1959 Särkänniemen delfinaarion tilalle avataan ensi kesänä sisäaktiviteettipuisto. Käyn aika paljon keskusteluja suoraan yritysten johdon kanssa. Millä nimellä Demarinuoret kutsuvat kehittämäänsä sosiaaliturvamallia? 2
On kuin asioita voisi vatvoa loputtomiin ja laittaa ilmastonmuutoksen siksi aikaa tauolle. Konkreettisesti kiireentunteen puute näkyy esimerkiksi niin, että maiden lupaukset päästövähennyksistä ovat yhä suurelta osin löysiä ja kunnianhimottomia. Myös kehitysmaiden ilmastorahoitus hiertää neuvotteluissa yhä vain. Vain omistajien iloksi jäävä osinkojuhla, jonka on ennustettu jatkuvan myös ensi keväänä. Kuvassa on YK:n ilmastokokouksen pääsihteeri Christiana Figueres ja Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius. Tie ilmastosovulle on auki muttei tasoitettu on jo pitkään puhuttu jonkinlaisena takarajana. UUTISET Pääkirjoitus 29.10.2015 5 Tua Onnela AFP Photo / Patrik Stollarz paikallisesti? Kari Hulkko Lehtikuva / Martti Kainulainen Bonnin valmisteleva ilmastokokous ei ratkaissut suuria kysymyksiä muttei myöskään pilannut mahdollisuuksia. Ne rahat menevät osingonjakoon. Kolme neljästä tutkimukseen vastanneesta oli sitä mieltä, että jos maan hallituksen tavoite yritysten työvoimakustannusten alentamiseksi täyttyy, osingonjako suhteessa tulokseen säilyy entisellään. STTK ja Pro arvioivat, että viiden prosentin kilpailukykyloikka lisäisi jaettavia osinkoja kahdella miljardilla eurolla olettaen, että kustannusten aleneminen vahvistaa yritysten tuloksia noin 3,7 miljardilla. Voiko Pariisin kokouksesta todella tulla sellainen läpimurto, kirjaimellisesti maailmanpelastaja, jollaista on odotettu? Sekä pessimistillä että optimistilla on aineksia vastaukseen. Pariisin tulevasta ilmastokokouksesta UMP on yksi menestyneistä yrityksistä. että tekevät todella hyvää tulosta tällä hetkellä. Malinen kertoo kuulleensa yritysjohtajilta, että heille on aivan sama, mitä hallitus tavoittelee. . Neuvottelujen pohjateksti saatiin kurottua sellaisiin mittoihin, että sen pystyy joku lukemaankin. maailmalla pitäisi olla sitova ilmastosopimus, joka leikkaa päästöjä niin tehokkaasti, että ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä alle kahdessa asteessa. Miltä näyttää. Iso osa yritysjohtajista totesi, että hallituksen kaavailemat viiden prosentin leikkaukset eivät kiinnosta heitä investointimielessä. Pariisin kokous alkaa 31.11., ja viimeistään 14.12. Ilmastonmuutos ei enää odottele, että maat käyvät kokouksissa riitelemässä toinen toistaan laimeammista lopputuloksista. Viime viikolla päättyi viimeinen valmisteleva kokous ennen H-hetkeä. Se myös auttaa tekemään pakolliset muutokset nyt, kun ne vielä ehtii tehdä hallitusti. suomessa ilmastokeskustelu on Laki on laki, ja sitten on perussuomalainen laki. tua.onnela@demokraatti.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Arvio perustuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvitykseen. . Silti kunnollinen sopimus on ehdottomasti Suomen etu, myös taloudellisesti. Maailmanlaajuinen sopimus takaa yrityksille reilumman ja ennustettavamman kilpailuympäristön. Se on paitsi surullista myös typerää, ilmastonmuutos kun vaikuttaa talouteemme paljon yksittäisiä hallituksen kikkailuja enemmän. Jos Pariisissa syntyy kattava ja riittävä ilmastosopimus, se tietää Suomen kaltaisille maille, joiden päästöt henkeä kohti ovat kovat, ankarampaa päästökuria. Osan teollisuusmaista on mahdoton tunnustaa vastuutaan ilmastonmuutoksen syyttömiä kärsijöitä kohtaan. Toisaalta Pariisin ilmastokokousta valmistellut Bonnin kokous onnistui kuitenkin sen verran hyvin, että periaatteessa tie kattavalle ja riittävälle ilmastosovulle on auki. Pelkkä omistajien huomioiminen viestii ahneudesta ja kyvyttömyydestä vahvistaa yritystoimintaa Suomessa pitkäjänteisesti. Mika Peltonen UP Kupla Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto n n n edelleen monet samat ongelmat kuin tähänkin asti. Vaikka ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sään ääri-ilmiöt runnoivat maailmaa yhtä aikaa näidenkin esineuvottelijoiden kanssa ja tutkijat varoittavat yhä suuremmista uhkista, osalta neuvottelijoista puuttuu täysin kiireen tunne. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeämpiä, kuin hallituksen laajat yleispoliittiset linjaukset palkkaleikkauksista. Osinkojuhla omistajien iloksi Malinen viittaa liittonsa ja keskusjärjestö STTK:n teettämään tutkimukseen, jossa haastateltiin puhelimitse yli 400 yritysjohtajaa. . Älyttömimmät sooloilut ja mielenpahoittamiset jäivät väliin, ja aitoa sopimishalua oli paljon ilmassa. toisaalta ilmastoneuvotteluja riivaavat n n n pitkään jäänyt talouskysymysten jalkoihin. Pariisissa on onnistuttava
Ministerin lausunto asettaa varsin kyseenalaiseksi myös hänen tuntemuksensa yliopistoista ja niissä tehtävistä töistä. Innokkuus ja populismi taitavat valitettavasti jälleen korvata asiantuntemuksen, sanoo Simola. Paimenkirje on saanut yliopistoväeltä, etenkin opetusja tutkimushenkilöstöltä, runsaasti kriittistä palautetta. (Demokraatti) ennen sopimuskauden loppua näyttää epätodennäköiseltä ja ala uhkaa siirtyä sopimuksettomaan tilaan. Postin nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy tämän kuun lopussa. Keskusjärjestöistä SAK ei ole hyväksynyt tätä viittä prosenttia lukkoon lyödyksi neuvottelupohjaksi. Järjestö perustelee verkkosivuillaan: ?Käytännössä tämä tarkoittaa palkan alentamista joko työaikaa pidentämällä tai pienentämällä työstä maksettavia korvauksia. Eduskunta äänesti tiedonannosta lokakuun alussa, jolloin hallitus sai eduskunnan luottamuksen hallituspuolueiden äänillä. Hallitus ilmoitti syyskuussa, että lainvalmistelu tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Moni SAK:lainen työntekijä ansaitsee kuukaudessa kaksi tuhatta euroa tai vähemmän. Kirjeen sävy tuntuu sellaiselta, että ministeri ei tunne eikä arvosta yliopistolaisten työtä. 6 29.10.2015 UUTISET ??Pakkolakipaketti lähtee kohta lausuntokierrokselle Päästäänkö sopuun? Hallituksen työelämää koskevia pakkolakeja valmisteleva työryhmä on edennyt työssään loppusuoralle. Työehtosopimuksen piirissä on runsaat 19 000 työntekijää. (STT) Palta: Postiala uhkaa ajautua sopimuksettomaan Tynkkynen: Olen tilaan Palvelualojen työnantajien käytettävissä (Palta) ja Posti- ja logistiikka- nuorisojärjestön alan Unionin (PAU) neuvottelut uudesta työehtosopimuk- puheenjohtajaksi sesta eivät ole edenneet toivotunlaisesti. Palta kertoo tiedotteessa, että uuden sopimuksen syntyminen Perussuomalaisista erotettu Sebastian Tynkkynen ilmoitti keskiviikkona olevansa yhä käytettävissä puolueen. Esityksessä napsaistaan sata päivää ansiosidonnaisen kestosta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi tuolloin: ?Kasvavan työttömyyden seuraukset näkyvät jäsentemme arjessa. Paljon muusta ei sitten ollakaan sovussa. Leikkauksia ja paikallisuutta Hallitus julkaisi esityksensä työttömyysturvan leikkaamisesta lokakuun puolessavälissä. Esimerkiksi professorit paiskivat töitä vuodessa noin 2 200 tuntia, kun virallinen ko- konaistyöaika on 1 600 tuntia. Opetus- ja tutkimushenkilöstö tekee töitä keskimäärin noin 2 000 tuntia, huomauttaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri. Näin virallisesti onkin, sillä työryhmässä on edustus palkansaajien SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta, työnantajien EK:sta sekä Valtion työmarkkinalaitoksesta, KT Kuntatyönantajista ja Kirkon työmarkkinalaitoksesta. Siksi työttömyysturvaan kohdistettavissa leikkauksissa on mahdoton nähdä mitään myönteistä.? Kaksi päivää myöhemmin selvitysmies Harri Hietala esitteli näkemyksensä paikallisen sopimisen edistämisestä. SAK, Akava ja STTK ilmoittivat yhteisessä julkilausumassaan haluavansa kehittää paikallista sopimista myös jatkossa työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä yliopistolaiset tuntevat kirjeen sävyn loukkaavana. . Ryhmän viimeinen kokous on huomenna perjantaina. Listalla ovat paljon porua herättäneet lomarahojen leikkaukset, ensimmäisen sairauspäivän karenssi, vuosilomaoikeuden lyhentäminen sekä arkipyhien palkattomuus. Toimet aiotaan säätää pakottavalla lainsäädännöllä, joka tulisi voimaan nykyisten työehtosopimusten päätyttyä. Siitä viisi prosenttia koostuisi maltillisista palkkaratkaisuista, viisi prosenttia työvoimakustannusten alentamisesta ja viisi pro- senttia yrityksissä tehtävästä toiminnan tehostamisesta. Pakkolait koskevat yksikkötyökustannuksia. Ansioturvan leikkaus pienentää noin 350 000 suomalaisen sosiaaliturvaa. Tästä voitaisiin niiden mukaan sopia parhaillaan neuvoteltavan työmarkkinaratkaisun yhteydessä: ?Mikäli työpaikkatasolla voitaisiin sopia työehtosopimusten vähimmäisehtojen alittavia sopimuksia, pahimmillaan seurauksena on matalapalkka-alojen hallitsematon kasvu.? Loikka, mutta minne? Rane Aunimo Demokraatti Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama oikeistohallitus tavoittelee viidentoista prosentin ?kilpailukykyloikkaa?. Heille hallituksen esittämä viiden prosentin palkkaale olisi kohtalokas.? SAK on tehnyt oman esityksensä, joka ei sisällä työehto- 5% Yliopistoväki loukkaantui opetusministerin patistamiskirjeestä Pardian puheenjohtaja Niko Simola suomii opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) asennetta yliopistojen henkilöstön työhön. Grahn-Laasonen on lähestynyt yliopistoja kirjeellä, jossa hän kehottaa korkeakouluja mukaan sisäiseen työhön byrokratian purkamiseksi. Simoln mukaan Grahn-Laasonen jättää norminpurkuinnostuksessaan huomiotta sen tärkeän työn, mitä yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa tehdään opetuksen lisäksi. Lehtikuva / Markku Ulander Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lähestyi yliopistoja paimenkirjeellä.
Koulutuksen suojelijana toimii Erkki Tuomioja. Vapaamuotoiset hakemukset tulee lähettää viimeistään 31.10.2015 sähköpostilla osoitteeseen ari.naatsaari@tsl.fi. Lue lisää koulutuksesta: www.tsl.fi/mapo Sebastian Tynkkynen. www.tsl.fi 020 745 7600. Paljon muusta ei sitten ollakaan sovussa. Uuden suuren palkansaajajärjestön suunnittelu etenee suunnitelmien mukaan syksyn työmarkkinamyllerryksestä huolimatta. Reagointi hallituksen hankkeisiin on nostanut esiin näkemyseroja palkansaajajärjestöjen välillä etenkin suhtautumisessa yhteiskuntasopimuksen neuvotteluun. SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat vakuuttavat, etteivät erimielisyydet ole hankaloittaneet suurjärjestöhanketta. . Tämä aikataulu on tosi tiukka. Olen tullut vain vakuuttuneemmaksi, kuinka tarpeellinen se tulevassa maailmassa on, Lyly sanoo. Korkeasti koulutettujen Akava jättäytyi jo hyvissä ajoin suurjärjestöhankkeen ulkopuolelle. Sen mallissa kilpailukyky parantuu 9,2 prosenttia palkkamaltilla ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alella. STTK:n ja Ammattiliitto Pron yritysjohtajille suuntaaman kyselyn perusteella viiden prosentin kilpailukykyloikka, eli jos hallituksen tavoite yritysten työvoimakustannusten alentamiseksi täyttyy, valuu paljolti osinkoihin. Tuomioistuimeen? Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen (SAK, STTK, Akava, EK, KT) neuvottelut laajasta työmarkkinaratkaisusta alkoivat 28. syyskuuta. 10 % nuorisojärjestön puheenjohtajaksi. Mutta voisi sanoa, että jos kaikilla osapuolilla löytyy riittävä tahtotila, niin kyllä niistä ihan varmasti päästään eteenpäin. Susanna Jääskeläinen STT Juha Sipilän johtama hallitus tavoittelee Suomen kilpailukyvyn 15 prosentin parannusta, kolmella viiden prosentin ?loikalla?. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Lisäksi kokouksessa aloitetaan suoraa demokratiaa tukeva sitovien suorien jäsenaloitteiden käytäntö, jonka toivotaan siirtyvän jossain vaiheessa myös puolueeseen. (STT) Maailmanpolitiikan koulu Oletko kiinnostunut kansainvälisyydestä ja kansainvälisestä toiminnasta? Työväen Sivistysliitto järjestää yhdessä Kalevi Sorsa -säätiön, Demarinuorten ja Työväen Akatemian kanssa kansainvälisiin ilmiöihin keskittyvän koulutuksen/koulutusjakson. Viidessä viikonloppuseminaarissa ja niiden välillä tapahtuvan omatoimisen työskentelyn myötä osallistujat perehtyvät syvällisesti kansainvälisen toiminnan perusteisiin ja sen eri muotoihin. UUTISET 29.10.2015 7 SAK ja STTK: Suurjärjestön tarve on vain korostunut jen heikennyksiä. Olen tullut vakuuttuneemmaksi siitä, kun tarve on vain kasvanut, Lyly sanoo. STTK:n Palola toteaa, että haasteellisia kohtia on edessä varmasti paljon. . Seuraava iso päivä on marraskuun lopussa, jolloin liitot kokoontuvat käsittelemään työryhmien aikaansaannoksia. Liittojen on määrä ottaa lopullisesti kantaa suurjärjestöön lähtemiseen keväällä. Eivätkä kaikki asiat tule valmiiksi nyt valmisteluvaiheessa, vaan uusi järjestö rakentaa sisältöä kun puitteet on luotu, Lyly huomauttaa. Syksyn aikana uuden järjestön rakennetta, hallintoa ja toimintalinjauksia on hahmoteltu työryhmissä, joiden pohjalta on määrä tehdä päätöksiä jo loppuvuonna. Sen on määrä aloittaa toimintansa jo vuoden 2017 alussa. . Meneillään olevassa selvitysvaiheessa on mukana yhteensä 49 ammattiliittoa agrologeista taidemaalareihin, sekä kahdesta keskusjärjestöstä että niiden ulkopuolelta. Uusi järjestö hahmottuu jo loppuvuonna Uutta järjestöä ollaan perustamassa pikavauhtia. Pitää ehkä käyttää sitä vanhaa sanontaa, että täytyy kuitenkin nähdä metsä puilta. Tässä ollaan tekemässä isompaa asiaa, keskusjärjestöä, joka on parhaimmillaan sitten joskus 2020-luvulla, sanoo STTK:n Antti Palola. SAK:n Lauri Lylyn mukaan viime kuukausien tapahtumat ovat vain korostaneet tarvetta esiintyä yhdessä ja yhtenäisesti. . Myös kannanottoja ja ohjelmia on tehty enemmän kuin aikaisemmin. Sebastian Tynkkysen tiedotteen mukaan syyskokouksesta on tulossa historiallinen, koska siellä päätetään järjestön periaateohjelmasta. Ehdotuksessa periaateohjelmasta muun muassa poistetaan pitkä EU-osio ja otetaan agendalle ensimmäistä kertaa eläinten oikeudet. Hallitus on ilmoittanut toteuttavansa pakkolait, jos neuvotteluissa ei päästä sopuun. Jos näin käy, lakiesityksiä tullee eduskuntaan ensi keväänä. Siellä edessä on lähes varmasti perustuslakivaliokunta, joka arvioi esitysten lainmukaisuutta. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo järjestön sivuilla, että jos valiokuntakin hyväksyisi esitykset, hallitus saisi vastata tekemisistään kansainvälisille järjestöille ja tuomioistuimille, jotka valvovat kansainvälisten sopimusten noudattamista. ?Hallitus voisi joutua puolustamaan lakejaan myös EU-tuomioistuimessa?, hän sanoo. Hallitus ilmoitti syyskuussa, että lainvalmistelu tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Perussuomalaiset Nuoret valitsee puheenjohtajan syyskokouksessa ensi viikonloppuna. Tynkkysen mukaan perussuomalaisten nuorisopolitiikka on ollut menestyksekästä ja jäsenmäärä on koko ajan kasvanut. Minä pidän varmana, että se syntyy. Vaikka matkaa on vielä paljon, järjestöjohtajat uskovat hankkeen etenemiseen. . Tämä luo entistä enemmän tarvetta uudelle isolle keskusjärjestölle
Olimme yhteydessä Catherineen ja pyysimme häntä laulamaan kaksi laulua levyllemme. Lisäksi edustamme eri sukupolvia, sanoo vuonna 1967 syntynyt Müller. Makaroff on syntynyt vuonna 1954. Plaza Francia on keikkaillut viime ja tänä vuonna aktiivisesti muun muassa monissa ranskankielisissä maissa. Itse ajattelen niin, että Catherine on Ranskan ja ehkä koko Euroopan paras laulaja, Müller sanoo. Plaza Franciassa ranskalainen Ringer tulkitsee espanjaksi tangoja, jotka kertovat genren perinteiden mukaisesti rakkaudesta, intohimosta ja sydänsuruista. Eduardo on lähtöisin tangon synnyinmaasta Argentiinasta ja minä olen puolestani Sveitsistä. Voi sanoa, että Eduardo on sisäpiirin mies ja minä lähestyn tangoa enemmän ulkopuolisena. Erilaisten kulttuurien myötä meillä on erilainen näkökulma tangoon. Näihin standardeihin saatetaan kuitenkin jäädä liikaakin kiinni. Pop-rock yhtye Les Rita Mitsoukossa on puolestaan menestynyt erityisesti Ranskassa nousten kotimaassaan kulttimaineeseen. . Plaza Francian kosketinsoittaja Christoph H. Lisäksi monet uuden sukupolven muusikot soittavat tangoa. Minulla ja Eduardolla oli ensin ajatuksena tehdä albumi, jossa on useita eri laulajia. Voikin sanoa, että tangoon liittyen tapahtuu juuri nyt paljon mielenkiintoisia asioita, pohtii Plaza Franciassa koskettimia soittava Müller. Müller määrittelee Plaza Francian yhdistelevän tuotannossaan tangoa ja klassista, viimeisen 50 vuoden ajalta tuttua pop-musiikkia. Loistavana live-esiintyjänä tunnettu Plaza Francia kasvaa konserteissaan viisihenkiseksi. Lopulta päätimme tehdä kokonaisen albumin yhdessä. Tangossa on paljon klassikkokappaleita, joita eri muusikot ja yhtyeet tapaavat soittaa. Plaza Francian oman materiaalin lisäksi soitamme esimerkiksi Gotan Projectin kappaleita ja mukana on myös joitain yllätyksiä, Müller luonnehtii. Erilaisia näkökulmia tangoon Müller kertoo pitävänsä myös perinteisestä tangosta. . Müller on tietoinen tangon vahvasta asemasta Suomessa. . Olemme huomanneet, että tangosta pidetään tänäpäivänä kaikkialla maailmassa. Minä ja Makaroff olemmekin halunneet tehdä kokonaan uusia tangoja. Pitkään yhteistyötä tehneiden Müllerin ja Makaroffin lähtökohdat eroavat toisistaan. . Livenä musiikkimme on elektronisempaa ja tanssittavampaa kuin levyllä. Se on suosittua myös nuorison keskuudessa, erityisesti tanssina. Ringerin, Müllerin ja Makaroffin lisäksi lavalle nousevat bandoneonia soittava Facundo Torres sekä Romain Lecuyer, joka soittaa kontrabassoa. . Yhtyeen viime vuonna julkaisema debyyttialbumi ?A New Tango Song Book. on saanut kriitikoilta kehuja ja myynyt tähän mennessä hyvin erityisesti Ranskassa. Vokalisti Euroopan huipulta Yhtyeen jäsenistä Müller ja kitaristi Eduardo Makaroff ovat vaikuttaneet aiemmin pitkään Gotan Projectissa ja laulaja Catherine Ringer Les Rita Mitsoukossa. Vahvasti elektronissävyistä tangoa soittava Gotan Project on ollut listamenestyjä niin kotimaassaan Ranskassa kuin useissa muissa maissa. Yhtye aikoo jatkaa kiertuet-. 8 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Plaza Francian vokalisti Cathrine Ringer ja kitaristi Eduardo Makaroff (kuvassa) pistävät tangokäsityksiämme uusiksi tänään Savoy-teatterin lavalla Helsingissä. Plaza Francia taivuttaa Tangoa ja popmusiikkia yhdistelevä Plaza Francia esiintyy tänään Helsingissä Savoy-teatterissa. Yhtye on halunnut luoda uusia tangokappaleita vanhojen klassikoiden rinnalle
Halusin myös, että soolopiano kuulostaa lopputuloksessa isolta. Rantala sanoo tämän kokonaisuuden levylle saattamista itselleen valaisevaksi ja tärkeäksi prosessiksi. . Olen rakastanut John Lennonin lauluja pikkupojasta asti. Müllerin mukaan Gotan Projectin tulevaisuus on tässä vaiheessa auki. Olavi Virta passaisi tulkitsijaksi Müllerillä on hyvin tiedossa, että tango on Suomessa suosittua. . Rantala työsti kokonaisuutta pitkään ja teki monia demoäänityksiä. . Se on avartanut ymmärrystäni hänestä ja auttoi levyproduktion toteuttamisessa. Rantala on lähtenyt Lennon-teemalla myös tien päälle soolona. Ne olivat välillä rankkoja ja kantaaottavia, mutta päämääränä oli ylevästi rauha ja rakkaus. Jos hän olisi elossa, haluaisin hänet laulamaan jonkun meidän kappaleistamme, Müller toteaa. Juhana Unkuri 9 Iiro Rantala puki rakastamansa Lennonlaulut uuteen kuosiin Jazzpianisti, säveltäjä Iiro Rantala on tarttunut hänelle hyvin läheiseen teemaan. The Beatles tuli vasta tämän kokemuksen jälkeen, 45-vuotias Iiro Rantala kertoo Lennon-harrastuksensa vaiheista. Lennonin laulut alkoivat viehättää Iiro Rantalaa jo kouluikäisenä, ja niiden kautta hänelle alkoi valjeta myös lauluntekijän ihmis- ja maailmankuva. päivä Hämeenlinnan Suistoklubilla. Joku voisi kuvitella, että jazz-taustainen muusikko vie Lennonin kuolemattomat laulut liian- Pauli Saarinen Pianovelho Iiro Rantala on antanut John Lennonin lauluille uudet siivet. taan myös ensi vuonna ja julkaista jatkossa uutta materiaalia. -konserttien sarja jatkuu ensi vuoden puolelle, sillä konsertteja on buukattu jo pitkälle keväälle 2016. Niitä on tarjolla koto-Suomen lisäksi eri puolilla Eurooppaa: Saksan lisäksi ainakin Itävallassa, Sveitsissä, Hollannissa, Luxemburgissa ja Ruotsissa. Hän kuunteli toimittajan pyynnöstä Virran tulkitseman Hopeinen kuu -klassikon. . Melodiat saavat uusia tehoja paljastaen samalla sen, mikä on isojen crossover-biisien salaisuus. Sovitustyö ei ollut suinkaan helppo. Lennon näyttäytyi hänelle yhteiskunnallisena rauhan miehenä, joka oli kuitenkin herkkä, sanavalmis, rohkea, kapinallinen, ristiriitainen ja tarvittaessa kiivas, kunnes alkoi viimeisen viiden elinvuotensa aikana löytää oman sisäisen rauhansa. tangoa toisin 29.10.2015 Gregor Hohenberg. Niistä henkii artistin rehellisyys. Tämän päivän popmusiikki on usein vailla sisältöä, se on kaukana siitä, mitä Lennon ja kumppanit saivat aikaiseksi. Virta oli ehdottomasti hyvä laulaja. Iiro Rantala on kuitenkin antanut Lennon-lauluille uudet siivet, ja kulkee kepeästi jazzin kautta bluesiin, gospeliin ja siveltelee välillä vetoja myös klassisen suuntaan. En kuitenkaan nuotintanut sovituksiani vaan orkestroin soittaessani. Hän päätyi siis käyttämään Lennonin paletin värejä laajalla kirjolla. Eipä tribuutteja kannata muuten tehdäkään, jos ei ole tehnyt itselleen selväksi miksi tekee. . Lokakuun alussa Saksasta alkanut mittava ?My Working Class Hero. ELÄMÄNMENO Brian Lempicka Avartunut Lennon-kuva kin etäälle niiden alkuhengestä. Olen kuullut myös Tangomarkkinoista. Siellähän muun muassa valitaan tangokuningas ja -kuningatar. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joissa argentiinalaislähtöinen tango sai vahvan aseman. Tango on Suomessa eräänlaisessa kansallismusiikin asemassa. Olen lukenut Lennonista paljon ja nähnyt hänestä tehtyjä dokumentteja. Aikoinaan Lennon kolahti ensisijaisesti lyriikoidensa kautta. Suomessa Lennon-lauluja pääsee kuulemaan seuraavan kerran marraskuun 18. Lennonin taitava laulufraseeraus on vaikuttanut myös pianotulkintoihini, Iiro Rantala valottaa. . Tuo kuulostaa aika eksoottiselta. Tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta kruunaamattoman tangokuninkaan Olavi Virran (1915?1972) syntymästä. Virta oli entuudestaan tuntematon nimi Müllerille. John Lennon -tribuuttialbumi ?My Working Class Hero? (ACT Music) oli vaativa prosessi, jonka tarkoituksena oli löytää kuolemattomiin Lennon-lauluihin uusia näkökulmia
Ehkä häneltä puuttuukin se anonyymisyyden ja kantaaottamattomuuden juonne, joka oli leimallista lajin uranuurtajien tuotannolle. Vähän vanhan makua tässä sinänsä huolellisesti kootussa näyttelyssä on. Se on piiloutunut eritasoisten johtajien, kasvottomien osakkeenomistajien ja alihankintaketjujen taakse tai valtion hallinnon lokeroihin. Tämä tuli mieleen kun kiertelin nykytaiteen toisinajattelijoita esittelevässä Kiasman näyttelyssä, jossa on mukana vajaat kaksikymmentä taiteilijaa eri puolilta maailmaa. Onkin ilahduttavaa, että Serlachiuksen museo Mäntässä esittelee näin laajan otoksen taiteilijan tuotannosta. Näyttelyn runsaat kolmekymmentä teosta ovat peräisin Hans Grothen kokoelmasta. Erimielisyys tuodaan esiin, mutta se pukeutuu usein käsitteelli- Kuvataide Taidemuseo Gösta, Mänttä Anselm Kiefer Avoinna 24.4.2016 saakka, joka päivä 10?18. Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Jani Leinonen Avoinna 31.1.2016 saakka. Eri mieltä yhteisestä maailmasta . Serlachiuksen museon korkeat salit tekevät teoksille oikeutta. Hän leikittelee materiaalillaan ja vakavillakin yhteiskunnallisilla kysymyksillä iloisesti. Väriä ja vauhtia hänen näyttelyssään on yllin kyllin. Leinosen materiaali on peräisin populaarikulttuurista, mainoksiksista, tuotepakkauksista ja liikemerkeistä. Ote on romanttinen mutta samalla barokkisen pursuava. Ehkä se ei kuitenkaan ole sitä, ehkä Leinonen on tosissaan. Vakavikkona Leinosta ei kuitenkaan voi pitää. Maailmanmaineeseen hän nousi yli kolmekymmentä vuotta sitten yhtä aikaa länsisaksalaisten uusekspressionistien kanssa. Suomessa Kieferin teoksia on ollut esillä niukasti. Esillä on myös valtavan kokoinen puupiirros ?Maailman viisauksien tiet?, johon on koottu sekä saksalaisten että muun Euroopan merkkimiesten muotkuvia. Popilla kapitalismia vastaan Jani Leinonen on taiteilija, joka on avoimesti tunnustautunut kommunistiksi tai ainakin äärivasemmistolaiseksi. nykytaiteen toisinajattelijoita. Avoinna 20.3.2016., ti 10?17, ke?pe 10?20.30, la 10?18, su 10?17.. ovat valtavan kokoisia ja joka suhteessa runsaita. Moniin teoksiin taiteilija liittää komiulotteista ainesta, kasveja, laivoja ja vaatteita. Muutama ARS 83:ssa Ateneumissa ja Modern Masters 89 -näyttelyssä Helsingin Taidehallissa. Ne olivat aikanaan tuoreita. Tottelmattomuuskoulu tunnettuine opettajineen on hauska. Cristina Lucas: Loppuunviety vapaus, 2009 Anselm Kiefer: Alussa, 2008 Kannanottojen vaikeus Yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuminen tai edes niiden esiin tuominen on käynyt vaikeaksi. Olisiko niin, että vastustaja ja ongelmien aiheuttaja ei ole niin selvästi näkyvissä kuin vaikkapa neljäkymmentä vuotta sitten. Yksi kiinnostuksen kohteista on sotapäällikkö Arminus, joka taisteli ansiokkaasti roomalaisia legioonia vas- taan vuonna 9 jkr. Joka museossa niitä ei voisi esitelläkään. Maalaukset ovat usein rujoja, vähän apokalyptisiltä vaikuttavia maisemia, joihin katsoja voi miltei kuvitella astuvansa sisään. Elovenalaatikot Angry Birdsit, öljy-yhtiöiden logot liitetään uusiin yhteyksiin ja ne saavat uusia merkityksiä. Poptaiteen keinot ovat Leinosella käytössä, vaikka hän jyrkästi kiistääkin olevansa poptaiteilija. Ratkaisu voi äkkiä ajatellen tuntua oudolta. miten niitä nyt halutaan kutsuakin . Ristiinnanulitut Suomi-neidot ja monet muutkin tuovat mieleen Harro Koskisen teokset yli neljänkymmenen vuoden takaa. 10 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Historiallisia näkyjä ja kannanottoja Anselm Kiefer (s. 1945) on yksi Saksan merkittävimmistä nykytaiteilijoista, kansainvälinen kuuluisuus. Nykyisin tämä keräilijä on keskittynyt ainoastaan Anselm Kieferin tuotantoon. Maalaukset tai kollaasit . Kiefer ei kerro niitä kuitenkaan puhki, vaan jättää katsojan mielikuvitukselle sijan. Keskeisellä sijalla on Saksan oma menneisyys, germaanien varhaiset vaiheet. Taitavan taiteilijan käsissä näistä aineksista kuitenkin muovautuu toimivia ja vaikuttavia kokonaisuuksia. Hans Grothe sanoo kiinnostuneensa Kieferin taiteesta sen sisältämien tarinoiden vuoksi. Tarinoihin viittaavat jo veistosten lyijystä valetut suurikokoiset kirjat. Aluksi pidin tätä tunnustautumista vitsinä, ironiana. Ehkä kysymys on jollain tasolla kansakunnan synnystä. Mutta muukin historia kiinnostaa Kieferiä. Mukana on raamatun Baabelin torni sekä roomalaisten Saturnalia-juhlaan liittyvä ?Saturnuksen aika?. Tarinoita teoksista löytyykin
Tanskalaisen Lise Harlevin teksti puolestaan esittää kuinka ajattelemme muuta kuin sanomme. Saamenmaalainen taiteilijaryhmä Suohpanterror tuo esiin teräviä huomioita Lapin ongelmista ja on samalla kertaa hauska. Espanjalainen Cristina Lucas on rakentanut videon Eugène Delacroix?n tunnetusta maalauksesta ?Vapaus johtaa kansaa?. Itävaltalaisen Rainer Ganahlin videossa nainen pitää vihapuhetta Karl Marxin patsaalle. ELÄMÄNMENO 29.10.2015 11 Anselm Kiefer: Hedelmällinen puolikuu, 2009 syyteen, esineiden tai irrallisten tekstien viesteiksi. Silti Kiasman näyttelyssä on kiinnostavia ja kiehtoviakin teoksia. Materiaalina Suohpanterror: Suohpangiehta, 2013 se käyttää lappilaista kuvastoa muun ohella matkaililumainoksia, joita se muokkaa niin että niiden merkitys muuttuu.Taiteilijaryhmän teokset antavat uskoa osallistuvan taiteen tulevaisuuteen. Seppo Heiskanen Jani Leinonen: The Most Terrible Things, 2015
12 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Elanto on ollut osa stadilaista identiteettiä Elanto on enemmän kuin pelkkä kauppa, se kapinallinenkaan. Eikä tietenkään ilman Elannon seiniin valettuja mehiläiskuvioita, jotka ovat painuneet monien pääkaupunkilaisten mieliin. Elanto, 2000-luvulla fuusion jälkeen HOKElanto, onkin osa Helsingin ja helsinkiläisten omakuvaa ja identiteettiä. Kirjassa on lisäksi tietolaatikoita, jotka sisältävät pienoishistoriat muun muassa Kappelista, Tornista, Sokoksesta, Elannon pääkonttorikorttelista, lehdistä, ja niiden tähdestä Pekka Puupäästä. Osuuskunta toimi työläisten ehdoilla Miten kaikki siitten sai alkunsa. tarjoaa niin vanhoille kuin nuorillekin lukijoille värikkään matkan osuuskaupan historiaan. Kuva on 1950-luvulta.. 505 s. kaupan pitkä tie läpi sotien, lamojen ja talousjärjestelmien muutosten. Anitra Komulaisen, Markku Kuisman, Sakari Siltalan ja Teemu Keskisarjan vetävästi kirjoittama ja sisällöllisesti rikas teos ?Kapinallinen kauppa. Helsinki ei olisi Helsinki ilman Hämeentien punatiililinnakkeita, Hakaniemen tavarataloa, kahvila-ravintola Kappelia. Harva nykyhelsinkiläinen kuitenkaan tietää, millainen on ollut osuus- Kirjat Eino Heinonen valokuvaa malli-ikkunaa Elannon koristeluosastolla eli somistamossa entisen tulitikkutehtaan rakennuksessa Hämeentie 13:ssa. Anitra Komulainen, Markku Kuisma, Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja: Kapinallinen kauppa . Itse idea osuuskunnasta syntyi Pellervo-Seuran ja kansallismielisten pankkimiesten ajatuksissa. Lajeina olivat muun muassa juoksu, uinti ja pituushyppy. Sen tarkoitus oli tukea varallisuutta ja koulutusta vailla olevaa rahvasta itsenäiseen yrittäjyyteen ja yhteistyöhön. Elanto syntyi, kun Helsingin Höyryleipomo irtisanoi miespuoliset työntekijänsä, koska nämä Sompasaaren kesäolympialaiset kuuluivat Elannon lasten kesäsiirtolan ohjelmaan 1930-luvun lopulta lähtien. Helsingin osuuskauppa Elanto 1905?2015. Siltala 2015
Kokonaan uusi tehdas nousi 1020-luvulla. ?Levis ku Elanto. Kovan markkinatalouden keskellä osuuskunnat löysivät toisensa helposti. Vaikka päältäpäin ei heti huomaisi, uuden teknologian huippu internet on kuin luotu osuuskuntatoimintaa varten. Mutta vuonna 2000-luvulla Elanto fuusioitui Tradekan kanssa. Elanto kyllä tajusi kasvattaa kauppoja marketeiksi ja halpahalleiksi ja rakentaa kauppaketjuja muiden tavoin. Suvun huvitoiminnan aloitti ihan ensimmäisenä Johan Abraham Walfrid Grönroos vuonna 1882. Suurenmoiset Sariolat Avoinna 15.11. Nyman ja sirkusnorsu Pepita vuonna 1960. Näyttely Taide- ja museokeskus Sinkka, Kerava Huvin vuoksi . . Grönroosin aikana ilmestyivät Keravan markkinoille muun muassa ampumaradat ja myöhemmin myös teltassa esitettävät elävät kuvat. Kerava on tivolikaupunki Kerava on pysynyt Sarioloiden kotikaupunkina, josta yhä lähtee kesäisille tivolikiertueille karavaani rekka-autoja ja noin 50 henkeä levittämään tivolin lumoa Suomen lapsille ja lapsenmielisille. Kerava onkin tunnuksiltaan tivolikaupunki, ja kaupungin kunniakkaasta menneisyydestä huvitoiminnan alkupisteenä ylpeänä muistuttaa taide- ja museokeskus Sinkka näyttelyssään ?Huvin vuoksi . Osuuskunta on työläisten oma ja näin inhimilisempi niin palkkojen kuin työolojensa puolesta. Kansalaissodan jyrkät jakolinjat repivät porvarillisen Hokin ja Elannon erilleen ja kilpailemaan keskenään. Näyttelyn taannoisiin avajaisiin oli tullut neljä suvun jäsentä, uusimpana tivolitoimintaa viidennessä sukupolvessa aloitteleva Ville Sariola, jolla on tivoli Hyvinkäällä ja Kuopiossa. Sarioloiden omistamat tivolit ovat nykyisin Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola. Mikä vetää Sarioloita tivolin pariin noin monessa polvessa. ELÄMÄNMENO 29.10.2015 13 Tivolit ovat yhä Sariolan suvun huvitoimintaa Kuvat Helsingin kaupunginmuseo olivat kieltäytyneet yövuoroista. Ironisella tavalla kuvaavaa onkin, että sekä valkoiset että punaiset olivat vaatimassa Elannon pioneerin ja toimitusjohtajan Väinö Tannerin päätä vadille. Elanto lähti ruokakaupoista ja pystytti päämansa Sörnäisiin, jonka punatiilisen rakennuksen torni kelloineen on kaikkille helsinkiläisill tuttu. ruokakauppojen jälkeen lähes kaikkeen mahdolliseen bensa-asemia ja hautaustoimistoja myöten. kilpaa Hokin kanssa . Elanto oli rakentamassa sitä, mitä myöhemmin alettiin kutsua demokraattiseksi hyvinvointivaltioksi. Suuri lienee Suomessa se lapsiluku, jonka muistiin on pysyvästi jäänyt, miten jännittävää oli, kun paikkakunnalle ilmaantui tivolin autoletka ja erikoiset härvelit alkoivat nousta torille. Niillä oli kevyemmät rakenteet eikä aatteellinen painolasti hidastanut ja vaikeuttanut kiihtyvään kilpailuun heittäytymistä. Elanto näytti menneisyyden reliikiltä monien silmissä. Elanto myös kieltäytyi keskittämisestä ja fuusioista, joista syntyi EKA, koska se oli jäsenten etujen vastaista. Elanto ei kuitenkaan asettunut punaisten puolelle, vaan otti aineksia sekä vasemmistolaisuudesta että porvarillisemmista aatteista. Monet pienet myymälät muuttuivat kätevästi pullapuodeiksi. Yksityiset kauppiaat kuitenkin menivät edelle tuotteiden tuoreudessa, laadussa ja uutuudessa. Kyllä tässä on sielu ja sydän mukana, naurahtaa Ville Sariola. Sinkan näyttelyssä on esillä muun muassa tarpeistoa elokuvien esittämisestä telttateattereissa, surmanajaja Olli Suurosen ajovälineistöä sekä tivolien eksoottisiin näytöseläimiin ja huvilaitteisiin liittyvää materiaalia. Kauppa oli keskittynyt alun perin peruselintarvikkeisiin ja kaikkinainen ylellisyys oli sille vieras asia. Avioliitto kesti vain vuoden, sijoittajavetoinen Tradeka ei sopinut yhteen osuuskunnan kanssa. Pitempi näihin päiviin kestänyt liitto solmittiin vuonna 2004 vanhan kilpailijan Hokin kanssa. Suurenmoiset Sariolat?. Tuo huvitoiminta on yhä Sariolan suvun käsissä. Osuuskunnat pyrkivät puolustamaan kuluttajia myyjien mielivallalta aikana, jolloin kuluttajasuojalaki ja muut kuluttajan etua puolustavat asiat olivat täysin tuntemattomia. Myös netissä, eritoten sosiaalisessa mediassa, kuluttajat ovat kuninkaita, jotka voivat yhdessä laittaa suurenkin yrityksen polvilleen. Kapinallinen kauppa -kirja ei kuitenkaan ryhdy enemmän ja tarkemmin maalailemaan osuuskaupan tulevaisuuden kuvaa tai kuvia. Epilogissa todetaan, että ahkeruus, kekseliäisyys, rohkeus, maltti ovat täysin samassa arvossa nyt kuin ne olivat vuonna 1905. Pekka Wahlstedt Kalle ?Caru. saakka. Maailmanpyörä, karuselli, huima surmanajopönttö ja muut ihmelaitteet saivat aikaan vatsassa mieluista nipistelyä ja odotusta mukavista päivistä. Tivoli- ja sirkussuku Sariolan kiertävä huvitoiminta on jatkunut jo 127 vuotta. Näytöseläimistä lienee tunnetuin ollut jo edesmennyt elefantti Pepita. Kuvataiteilija Marjo Levlin on kotiseudultaan löytämänsä tivolimies Louis Billingin jäämistöstä rakentanut installaation nimeltä ?Humpuukiteltta ja mustakabinetti?. Kyljessä oli myymälä, ja leipää meni heti hyvin kaupaksi. -sanonta ei näin ole vailla katetta: Elanto laajensi hurjaa vaihtia . Billing esiintyi Sarioloiden tivoleissa aikoinaan, ja hänen jäämistönsä oli jo omenossa kaatopaikalle, kun Levlin pelasti sen eräästä varastosta. Muuten näyttelyaineisto koostuukin paljolti Sariolan suvun omista kokoelmista ja toisaalta keräilijöiltä saaduista muistoista suomalaisesta huvitoiminnasta. Vaikka se alkoi jo 1800-luvun lopulla tavallisen kansan viihteenä, se on myöhempinä aikoina alkanut saada tunnustusta kansallisena perinteenä. Anja Salminen Uusi vuosituhat vei fuusioon 1980-luvun kulutusjuhlissa Elanto oli jälkijunassa. Leipomo laajeni 1908, 1910 ja 1911. Tanner asui tornissa työläistensä keskellä. Rakennukseen pystytettiin ensin leipomo, joka oli ensimmäinen moderni tehdasmainen leipomo niin Helsingissä kuin Suomessa muutenkin. Kai se on verenperintöä
Molemmat hyötyvät suhteesta. Olen lukenut kaikki Viktor Kärppä-dekkarit. Kirja löytyi: Hyvä veli, paha veli vuodelta 2003. Viktor Kärppä on sympaattinen mies, yrittäjä ja läheisistään huolta pitävä arjen sankari uudessa kotimaassaankin. Vaan eipä tullut se vihjeiden ?vikkeläliikkeinen. Pinnaltaan sujuvasanaiset teokset, joissa on paljon hiljaista huumoria, voi kokea viihdyttävinä toimintaromaaneina. Dialogi on ytimekästä eikä huumoriakaan puutu. Dekkarit ovat saavuttaneet suuren suosion myös ulkomailla, erityisesti Saksassa. Käännöksestä jätetty pois ?elämää suurempien elokuvien. Nyt kait Röngan uutuuskirja Eino, jota hän oli messuilla esittelemässä, on muutakin kuin dekkari. eli Kärppä kovin isosti tunnetuksi. Helsinkiläinen Sirpa Taskiselle tv-kasvo on toki tuttu. ?Matti Rönkä (s. Selaillessani Viktor Kärppä -kirjoja tuumin, että varmaan on hyvä, että sellaisiakin kirjoitetaan, sillä mitä äijät muuten lukisivat. 1959) on minulle tutumpi uutisankkurina kuin kirjailijana. 14 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Dekkareita ?Stakes-mausteilla? Kun viikon kirjailija on parhaaseen katseluaikaan joka viikko tv-ruudussa Suomen yhdessä katsotuimmassa lähetyksessä, niin luulisi kirjansakin olevan läpikotaisin tunnettu. Ehdoton vastinpari Kärpälle on kuitenkin poliisi Teppo Korhonen, joka puhuu solkenaan vihjailevasti ja mystisesti Sitaatin ensimmäinen kappale sopisi hyvin hänen sanomakseen. (rb) Viikon sitaatti Muuan arvostetuimmista lauluntekijöistämme nimesi taannoin erään albuminsa avauskappaleen tämän kirjan mukaan. Lukukokemus oli ollut siis mieliinjäävä, ja sitä se oli 1990-luvun lopulla monille muillekin, sillä kirja nostatti melkoisen polemiikin . - - Röngän kirjat on sijoitettu kirjaston rikosromaanihyllyyn, mutta Viktor Kärppä -sarjan kahdeksan kirjan ydin saattaa löytyä lopulta muualta. Viktorissa on toisista välittämisen vikaa ja ansiota, mutta häntä riivaavat myös yksinäisen ratsastajan demonit.? n n n Espoolainen Pertti Vuorela tuntuu olevan Röngän dekkareiden fani. ?Uutisankkuri, toimittaja Matti Rönkä on kirjoittanut seitsemän Viktor Kärppä -dekkaria. Sarjan aloitti Tappajan näköinen mies (2002) ja päätti Levantin kyy (2013). Miksi sitten sen, mitä meille tapahtuu tämän elämän jälkeen??. Yksi palkitaan. ?Vetoaminen ihmisen tahdon vapauteen tuonpuoleisuuteen liittyvissä kysymyksissä on kaikkea muuta kuin ongelmatonta. Meiltä itseltämme ei kukaan kysynyt edes sitä, halusimmeko alun perin syntyä tähänkään maailmaan. Kirjailijan viimeisin, pari vuotta sitten ilmestynyt teos on koottu kirjeenvaihdosta, jota hän kävi erään varttuneemman hengenheimolaisen kanssa. Mikä aikansa kohukirja, kuka kirjoitti. Vinkit olivat nyt sen verran selvät, että Matti Rönkä tuli oitis mieleeni. Yhteiskunnallinen näkökulma tuo epäkohdat Viktorin seikkailujen lomaan kuten parhaaseen dekkariperinteeseen kuuluukin.? Unto Vesa Tampereelta joutui turvautumaan käännöksien apuun. ?Röngän teokset ovat niin suosittuja, että Metson hyllyillä ei ollut yhtään hänen yhdeksästä teoksestaan. Ne ovat juoneeltaan tiiviitä ja pitävät lukijan otteessaan. Kärpän touhuja katselin telkassa joskus muutaman jakson. isä, Peter von Bagh, jonka ei ehkä ole arveltu olevan saksalaisille dekkarilukijoille yhtä tuttu kuin meille kaikille suomalaisille. Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi Teoksistaan Rönkä on saanut niin suomalaisia, pohjoismaalaisia kuin saksalaisiakin palkintoja ja syystä kyllä.? Ilpo Pietilä Jyväskylästä on kiinnostumassa Röngästä, kun tarjollaon muuta kuin Kärppää. ?Enpä voinut olla vastaamatta, kun pitkästä aikaa sain oman . Teksti ei sitten rönsyä. Matti Rönkä on kertonut, että sijoittaa dekkareihinsa ns. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 3.11. Tiukan laillisuuden läpi katsoen hän on myös laillisuuden rajoilla liikkuva antisankari, joka inkeriläistaustaisena ja kielen taitavana maahanmuuttajana koettaa rimpuilla irti hämärästä menneisyydestään Venäjällä. Kriminalroman (Grafit 2008). Muutta hänen teoksensa ovat onneksi myös niin suosittuja, että niitä on käännetty muille kielille kuten ruotsiksi ja saksaksi ja onneksi myös näitä on hankittu Metsoon ja pari löytyi hyllyiltäkin, joten salapoliisityö helpottui. Sitaatti on teoksesta Hyvä veli, paha veli (Gummerus 2003); saksaksi Gabriele Schrey-Vasaran kääntämänä Bruderland. Stakes-teeman, joka on jokin yhteiskunnallinen epäkohta. mennessä. Tällaisia ovat mm. Palkinto Ilpo Pietilälle. En edes muista, milloin olen viimeksi jonkun dekkarin lukenut, enkä tämän kirjailijan kirjoja koskaan muutenkaan. Journalisti-kirjailijan tapaamme kasvokkain TV-ykkösen vakuuttavimpana uutisankkurina, uutena Arvi Lindinä, harva se päivä. Korhonen katsoo Viktorin pikkurikkeitä sormien läpi ja saa vastineeksi tärkeitä tietoja alamaailmasta. ehkä?? Viktor Kärpän tunnistivat romaania tarkentamatta myös Veikko Huuska Ikaalisista ja Vesa Kautto Tampereelta. Meinasi siis mennä arvailuksi. - - Kärppä-dekkareissa on monia herkullisia henkilöhahmoja kuten Laatu-Auton autojobbari Ruuskanen ja Viktorin hössöttävä sihteeri Oksana. Sortavalasta Suomeen 1990-luvulla siirtynyt Kärppä on ollut entisessä elämässään neuvostoliittolainen kilpahiihtäjä ja armeijan kommandokoulutuksen saanut erikoismies, joka joutui Pietarin mafian pauloihin ennen muuttoaan Suomeen. Hyvä veli, paha veli (2003) on ehtinyt ainakin neljänteen painokseen, ja ulkomaillekin kirjasarjaa on saatu myytyä. Ensin lisää tietoa ja arviointia tarjoilee Mauri Panhelainen Jyväskylästä. ?Viikon visaisin pulma oli se, mitä kirjaa siteerataan, ei niinkään monenmoisissa bisneksissään puuhaavan maahanmuuttajan Viktor Kärpän tai hänen kirjallisen luojansa Matti Röngän keksiminen. ainakin sen yhteisön sisällä, jota se ensisijaisesti kosketteli. Näin vanhempana miehenä voisin kuvitella jopa sen lukevani . Kirjailija on kertonut, että hän Kirjavisa Kari Hulkko Matti Rönkä oli viikko sitten esittelemässä uusinta teostaan Eino, joka ei enää kuulukaan hänen aiemmin harrastamaansa dekkari genreen. suunnittelee kirjansa juonen ja tapahtumat etukäteen tarkasti. Jotain enemmänkin niistä voi lukea. Napakoita lauseita maustaa usein venäjänkielinen ilmaus. Kun en selvästikään kuulu kohderyhmään, jätän muun arvioinnin sikseen.? Saamasi pitää. harmaa rakentaminen, suojelurahat, huumeet ja prostituutio
Summa ei ole missään järkevässä suhteessa mihinkään elokuvamaailman ulkopuoliseen. Silti 007 Spectre (2015) edustaa tarkoituksellisen vanhanaikaistakin elokuvaa. Lypsävää lehmää on tietysti vaikea lopettaa, eikä tekijöillä ole tapana rajata liikaa vaihtoehtojaan. Paluu pröystäilyyn Finanssikriisin ja mediajätti Metro-GoldwynMayerin konkurssiuhan keskellä vaivaisella kahdellasadalla miljoonalla dollarilla kuvattuun Skyfalliin (2012) verrattuna Spectre palaa taas vaivattomampaan ökyilyyn. Se on myös oikeansuuntainen kehityskulku puoli vuosisataa valkokankaalla seikkailleelle machoviihteelle, jonka on ollut yhä vaikeampaa pitää kiinni kylmän sodan vuosina keksityistä malleistaan. Niiden rinnalla sukellus Bondin persoonaan, henkilöhistoriaan ja ammattiin on sittenkin ohkainen. Daniel Craigin osalta varsinainen tarinakin tuntuu käyvän kohti vääjäämätöntä loppuaan, joten hyvässä lykyssä hänen neljäs esiintymisensä roolissa muodostaa päätepisteen yhdelle aikakaudelle. Takaa-ajo Alppien rinteillä taas vedonnee australialaismalli George Lazenbyn ainoan Bond-filmin Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1969) ihailijoihin. 007 Spectre on myös hyvin perinnetietoinen. ELÄMÄNMENO 29.10.2015 15 Jahti. Teemojen tämänpäiväisyyttä pehmentää hohdokas visuaalinen tyyli, joka koostuu seepiansävyistä, himmeästä valaistuksesta ja kuvien lyhyestä syvätarkkuudesta. Perinteiselle filmille kuvattu teos on nautittavimmillaan nimenomaan ulkoisesti. Yksittäisistä jaksoista Bondin soluttautuminen vanhan arkkivihollisen Spectren sekaan vanhaan linnaan on taiten rakenneltua jännitystä, joka vertautuu miltei klassisten mafiaeeposten sukukokouksiin tai jopa Kubrickin Eyes Wide Shutin (1999) kartanotunnelmaan. Daniel Craig tuijottaa historiaa neljännessä Bond-elokuvassaan. James Bond palaa Sam Mendesin luksustuotteessa Mies menneisyydestä Vakoiluorganisaation fuusioituminen, verkkotiedustelun globaalistuminen, yksityisyyden katoaminen ja tappamisteollisuuden jalostuminen muodostavat tuoreimman Bond-elokuvan nykyaikaistumisen painokkaimmat nuotit. Mielleyhtymä Edward Snowdenin paljastusten jälkeiseen, pälyilevän epäluottamuksen tiheäsäikeiseen maailmaan, jossa kukaan ei ole koskematon, on kieltämättä kutkuttava. Agentti itse ei osoita uudistumishalua. Casino Royalesta (2006) alkanut lyhyt sadismin vaihe jäi onneksi lyhyeksi Mendesin astuttua ohjaksiin, ja nyt Bond seikkailee miltei lapsille sopivalla tavalla ainakin kuvaohjelmaluokittelijoiden mielestä, jotka päästävät alle kymmenvuotiaatkin katsomoon vanhempien harkinnan mukaan. Elokuva 007 Spectre Ohjaus: Sam Mendes Pääosissa: Daniel Craig, Ralph Fiennes, Naomie Harris, Ben Whishaw, Christoph Waltz, Andrew Scott, Léa Seydoux 2016 149 minuuttia * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno. Suomessa häntä nimiteltäneen joissain piireissä yhden miehen ei-liikkeeksi. Huimien stunttien ja efektien vetämä ryske ja pauke täyttää edelleen Broccolin tuottajasuvun alkuperäisiä ajatuksia alan epätodellisimmasta eskapismista. Brittien eilistä hegemoniaa hengittävä tiedustelupalvelu ei voi loputtomiin teeskennellä yhden supermiehen varassa roikkuvaa jättiläistä. Bond on jo koettanut sopeutua kaksinapaisen maailman päättymiseen, kaiken monimutkaistumiseen ja sukupuolten tasa-arvoistumiseen. Taiturimaisen Christoph Waltzin roistohahmo saa lopulta yllättävän niukasti aikaa haastaa sankari kahdenkeskisissä koitoksissa. Suurelle seksismille ei ole enää sijaa. Ranskalainen Léa Seydoux keikistelee silkkisessä yöasussa yhdessä kohtauksessa, mutta seisoo muuten ykköstykin rinnalla kohtalaisen tasaveroisena. Toisaalta huomiota herättävän siveä, makuukammarin puolelle hädin tuskin jaksava sankari alkaa jo näyttää ikääntymisen merkkejä helikopterissa syöksymisestä, räjähtelevien rakennusten raunioissa puikkelehtimisesta ja junassa mäiskimisestä huolimatta. Kenties siksikin elokuva tuntuu kestostaan huolimatta jotenkin vaillinaiselta. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi Siteiden katkeamisia Lontoon teatterimaailmassa ensin meritoitunut ja sittemmin Hollywoodissa laatudraamoja ohjannut Sam Mendes on nyt uransa kolmannessa vaiheessa: luksusluokan sankariviihteen palveluksessa. Sen sijaan alun pitkä kamera-ajo Mexico Cityn kaduilla edustaa uudenlaista Bond-estetiikkaa. Joistain onnistuneista jaksoista huolimatta elokuvaa vaivaa tolkuton pituus, juonen hajoaminen ja vauhtijaksojen suuri määrä. Hänen tuotannossaan turruttavan perherutiinin katkeamista kuvaavat American Beauty (1998), Matkalla Perditioniin (2002) ja Revolutionary Road (2008) muodostavat temaattisen trilogian. Hyvällä tahdolla hänen kaksi Bondiaan heijastelevat vastaavaa tuttujen siteiden repeytymistä luottamuspulaan, kun Bond joutuu kamppailemaan paitsi vieraita myös omia tai omilta näyttäviä vastaan. Historian kalleinta Bondia on höylätty myyntiin tiettävästi peräti kolmensadan miljoonan dollarin eli noin 270 miljoonan euron budjetilla
Siihenkin kaipaisi karsimista. Greven sinänsä hienot ja aistikkaat duetot sekä ryhmäkohtausten joukkovoima ja kekseliäät kuviot hukkuvat kaiken muun monipuolisuuteen. Kaikkea on liikaa, eikä mikään saa tarpeeksi tilaa. Myöskin tarinan dramaturgia ontuu. tulisi tämän talven hittiä. Siihen sillä on kaikki ainekset. Koskettava, kaikille tuttu H. Ja silloinkin välillä ollaan sillä rajalla, kumpi esityksessä oikeastaan on päähenkilö, kirjailija Andersen vai pieni merenneito. Lumoava Myllymäki Ensi-illan pieni merenneito Tiina Myllymäki tekee roolissa yhden parhaista töistään. Tanssijat Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Kaisa Niemi, Mikko Paloniemi Aksinja Lommi, Kaisa Niemi, Jyrki Kasper, Heidi Naakka katoavat harmauteen Eeva Muilun uutuuskoreografiassa.. ylenpalttisuuteen. Tyhjällä näyttämöllä on vain valkoinen tanssimatto, jonka toinen takakulma on aavistuksen verran kohotettu irti maasta. Ja tarinan varsinaisena pahiksena, meren noitana, Terhi Räsänen oli juuri niin kammottava ja hurja kuin pitikin. Omalakinen liike- ja äänirituaali Helsingin kaupunginteatterin peruskorjauksen aikana Helsinki Dance Companyn kotinäyttämönä toimii Kulttuurikeskus Stoa. 16 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Ylenpalttisen näyttävä Merenneito Se on kiistämättä upea. Musiikki Tuomas Kantelinen . Aivan uskomattoman upea, ennen kaikkea visuaalisesti. Mutta samalla se tulee syöneeksi itse tanssin. Ryhmän ensimmäinen ensi-ilta uudella näyttämöllä on Eeva Muilun teos Kaikelle katoavalle. Uuden tilan myötä myös ryhmän kokoonpano on muuttunut. Hän oli teknisesti lumoava ja tanssi eteerisen herkästi. Hänen rakkaudentuskansa oli riipaisevaa, eikä onnellisempiin tunteisiin koreografia edes anna paljon tilaisuutta. Sergei Popovin prinssi oli varmasti ja tyylikkäästi tanssittu nuori ja komea perussankari, jota tunteiden tuulet kuljettivat. Ville Mäen Andersen oli ajatuksella ja hienosti tulkittu kirjailijahahmo, joka kamppaili omien ristiriitaisten haaveidensa kanssa. Tanssijat on puettu har- Marko Mäkinen Tanssi Helsinki Dance Company, Kulttuurikeskus Stoa Kaikelle katoavalle Koreografia Eeva Muilu ? Ääni Tuomas Norvio . Andersenin klassikkosatu, johon teoksen koreografi, Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve on nivonut mukaan myös itse kirjailijan kehitystarinan. Tuomas Kantelisen muhkea, tarinaa ja tunnelmia elokuvamaisella tyylillä kuljettava ja kannatteleva musiikki. Ensimmäinen näytös tuntuu lähes pelkältä pohjustukselta ja selittelyltä An- Tanssi Kansallisbaletti Pieni merenneito Koreografia, dramaturgia ja tekstit Kenneth Greve . Kolmiosaisessa teoksessa on käytännössä vain kolme valotilannetta, joiden suurin ero on niiden suunta. Visualisointikollektiivi Takisin moni-ilmeinen, hieno ja täynnä yksityiskohtia oleva lavastus hivelee silmää näyttämöllä, joka laajenee catwalkin tapaan yleisön joukkoon asti. Ja viimeisen nykyaikasilauksen esitykselle antavat Jouka Valkaman suunnittelemat komeat videoprojisoinnit, joiden hahmot 3d-lasien läpi katsottuna syöksyvät uhkaavasti kohti katsojaa. Näyttävää ja yleisön mielenkiinnon ylläpitävää, kyllä. Lavastus Takis ?Puvut Erika Turunen . Valot Kalle Ropponen ?Projisoinnit Jouka Valkama Naamiointi Virpi Ketko Tanssijat (ensi-illassa) Tiina Myllymäki Sergei Popov, Desislava Stoeva, Ville Mäki, Terhi Räsänen dersenin eri saduista vierailevine hahmoineen, vaikka varsinkin Ruma ankanpoikanen -osuus onkin vallan mainio. Kunnolla draaman, tarinan ja tunteiden pariin päästään vasta väliajan jälkeen merenneidon saatua jalat ja joutuessa kamppailemaan rakkaudestaan. Dramaturgisesti hänen roolinsa yhdistettynä Mäen näyttämökarismaan vei välillä huomion muusta kerronnasta. Prinssin rakkauden lopulta vievänä öykkäriprinsessana säteili varmaotteinen Desislava Stoeva. Itse tanssille ei oikein enää jää tilaa. En yhtään epäile, etteikö Kansallisbaletin ?Pienestä merenneidosta. C. Valot Vesa Ellilä . Ja ennen kaikkea näyttämöllepanon huikea visuaalisuus. Erika Turunen on säihkyvässä ja mielikuvitusrikkaassa puvustuksessaan jos mahdollista, jopa ylittänyt itsensä. Lavastus Tuomas Antikainen . Ja juuri siihen se kompastuukin . Puvut Elina Kolehmainen . Viisijäsenisessä ryhmässä on nyt tanssijoita, joita on aikaisemmin nähty hyvinkin toisenlaisissa teoksissa kuin mihin HDC:n parissa on totuttu. Ja jotain aivan muuta on myös se mitä näyttämöllä nähdään. Muilun koreografian teemana on kaiken katoavaisuus ja sen vastakohtana nyt-hetkessä oleminen ja sen kunnioittaminen. Esityksen silmiinpistävimpiä ja keskeisimpiä piirteitä ovat hitaus ja neutraalius
Mikäli Orvon suvussa halutaan varta vasten uhmata suomen kielen nimentaivutussääntöjä, heille se suotakoon, mutta lehdissä ministerin nuoleskelu kieliopin kustannuksella on vähintäänkin hävettävää. Entä sinä, Rolle, lämpenetkö vielä perinteikkäästä a-kiistasta. Esityksen ja katsojan välinen vuoropuhelu jää toteutumatta. Annikki Alku a:n muotoa perustellaan joskus kieliopillisilla syillä. Kirjoitusasun aiheuttama tuska lukijan pupilleissa ja kielikorvassa olisi voitu välttää monin kielen sääntöjä noudattavin konstein, mutta niitä lehti ei halunnut käyttää. Yhtä kivuliasta on lukea ministeri ?Orposta?. Useimmiten lehdet asettavat sosialidemokratian tapauksessa kieliopin perinteiden edelle, ja minusta se on vallan ymmärrettävää. Ei tämäkään kielikysymys tosin täysin ilman närkästymisen aaltoja onnistu ohitseni lipumaan. Ei sentään, jotain olen minäkin oppinut, kun se on minulle oikein audiotorion kateederilta kalloon taottu. Yhden a:n sosialidemokratia hyväksyminen on siis minulle helpohko nakki, joskin ikuisena keskustelunaiheena turhauttava. Samoin kuin tämä ainainen stadilaisvääntö, onko se Sörkkä vai Sörkka, mennäänkö Tölikkaan, Tölikkään vai peräti Töölööseen ja niin edelleen. Jospa ajateltaisiin kerettiläisesti, että yleisnimestä ja muista substantiiveista erisnimiksi tulleet sanat eivät käyttäydykään normaalien kielifundamenttien mukaan. Kun kerran yksien nimiperinteitä lehdet eivät halua pönkittää, minusta on outoa, miten selkärangattomasti ne suhtautuvat toisiin. Näinhän tapahtuu monissa etunimissä. Suvi ei taivu Suveksi vaan Suviksi, ja puhumme naisia/tyttöjä tarkoittaessamme myös Meristä, Sinistä ja Helmistä. Pojissa tapauksia taitaa olla vähemmän, Veli ja harvinaisempi Kivi tulevat nyt mieleen. Eli tässä valossa minäkin suon kaikille yleisnimisille ihmisille oikeuden taivuttaa nimensä haluamallaan tavalla, vaikka esimerkiksi radiotoimittaja Tarja Närhin esittäytymiset vähän korvaa vihlaisevatkin. Eli kun nimenä Orpo ei tarkoita yksin jäänyttä vaan on vain nelikirjaminen nimisana, niin saako se silloin taipua ?laittomasti?. Olen näissäkin puoleni valinnut, mutta jätän sen kertomatta, ettei sähköpostini tukkeudu slangiraivosta. Tuo esille nostamasi nimiasia on mielenkiintoisempi pohdittava. Siinä on väistämättä suosimisen makua. Helsingin Sanomat kirjoitti vastikään esimerkiksi ?Pop Up Ilo Julkisista Olohuoneista?. Yhteisön sisällä voidaan mainiosti pitäytyä perinteisessä versiossa. Myös ulkopuoliset, kuten sitoutumattomat sanomalehdet, voivat kunnioittaa sanoihin liittyviä perinteitä, jos niin tahtovat. Pakko ei ole. (TO) n n n 40 vuotta sitten keskikoulun ensiluokilla äidinkielenopettajalta toistuvasti punakynällä viivatut moitteet kirjoittaessani ainekirjotuksessa esimerkiksi makarooni ja marmelaadi, päätin, että vastedes pistän kaikki rajatapaukset lyhyellä vokaalilla. ELÄMÄNMENO Sakari Viika 29.10.2015 17 Kielen päällä Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. Epädemokratti salaliitto SoSialidemokratia-Sanan tätä yhden Tiina Myllymäki ja Sergei Popov tanssivat mieliinjäävästi satubaletissa Pieni Merenneito. Ymmärrän, että uutta nuorta yleisöä pyritään houkuttelemaan baletin ääreen nykyelokuvista ja videoista tutuin keinoin, mutta nyt Pienestä merenneidosta ei päällimmäiseksi jäänyt mielikuva vaikuttavasta tanssiesityksestä, vaan taidokkaista visuaalisista efekteistä ja epätodellisista trikeistä. Annikki Alku maansävyisiin asuihin, jotka pyrkivät olemaan ilmaisematta mitään. Kiertyvät, kaartuvat, kurkottavat, ryömivät tai pyörivät liikkeet toteutetaan venyvän hitaasti ja sellaisella sisäänpäinkääntyneisyydellä, että ryhtyy miettimään, mihin katsojia edes tarvitaan. Mutta kas: Nykysuomen sanakirja hyväksyykin murteellisin perustein myös muodot närhin ja tilhin. On meitä niin moneksi. On kuulemma niin, että koska sanan alkuosa tulee sosialismista eikä sosiaalisesta, a:ita pitää olla yksi. Paha kyllä tällaisessa kieliopillisessa perustelussa ei ole järkeä. Siis vokalillako. Sen nyt-hetkikin on pikemminkin loputtomasti samanlaisena jatkuva kuin alati muuttuva ja uusiutuva. Siis ?Orvon?. Demokraatti on suomen kielessä demokraatti eikä demokratti ihan riippumatta siitä, haluaako kyseinen demokraatti korostaa yhteyksiään demokratiaan vain demokraattisuuteen. (TO) Jottei liian JouStavakSi Aforismi aamupalaksi Kun oikeassa oleminen on itsetuntokysymys, erehtymisen mahdollisuutta ei ole.. Suomen kielioppi ei yksinkertaisesti toimi niin. Jos sana tuntuu suurimmasta osasta yhteisöä tutummalta ja arvokkaammalta yhdellä a:lla, mikäpä siinä. (RB) kun Sain noin n n n menisi, laitetaan loppuun vielä virallinen suomen kielen nimientaivutusohje: etunimien taivutus riippuu tapauksesta, sukunimet taivutetaan, kuten vastaava yleisnimi. Itseensä keskittyneet tanssijat liikkuvat sitkeän levollisesti omassa suljetussa rituaalissaan. Esityksen äänimaailmana on tanssijoiden tuottama hyminä tai alkuääni sekä katkotuista ja venytetyistä tavuista muodostuvat tekstit, joita livemuokataan muun muassa kaiuttamalla. Selvästi mietitystä kokonaistoteutuksesta huolimatta en löydä esityksestä näkökulmaa tai kannanottoa kaiken katoavaisuuteen. Yhteisasujat puolestaan elävät kommuunissa eivätkä kommunissa, vaikka kuinka haluaisivat kunnioittaa asumismuodollaan kommunismin aatetta. Sen sijaan toinen sosialidemokratia-muodon perustelu on mielestäni kurantti: perinne
18 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Kätilö ja myyjä kertovat kokemuksistaan Kun vastuu ei näy tilipussissa Kätilö Saara Aarnu on tullut päivävuoroon Keski-Suomen keskussairaalan synnytysyksikköön. Joskus kaikki synnytyssalit ovat täynnä, jolloin kätilöt joutuvat kiireesti miettimään, mistä saada lisää tilaa, jos uusia synnyttäjiä ilmaantuu. . Hän uskoo jäävänsä jopa eläkkeelle samasta työpaikasta. Kätilö on jatkuvassa hälytys- ja toimintavalmiudessa. Hän valmistui kätilöksi 1994 ja on siitä lähtien työskennellyt Keski-Suomen keskussairaalassa. Aamuvuorossa synnytysosasto hoitaa synnytysten eri vaiheiden lisäksi etukäteen sovittuja synnytysten käynnistyksiä ja keisarinleikkauksia. Samalla kätilöt varmistavat, että synnytyshuoneet ovat kunnossa, ja kaapeissa on riittävä määrä vaippoja, peittoja ja muita tarvikkeita. . Tällä kertaa tilanne on rauhallinen, mutta se saattaisi olla aivan toinen. Tilanteet voivat muuttua todella äkkiä. Hän katsoo ensin taululta, mitä kussakin synnytyssalissa tapahtuu. Kivunlievitysten suunnittelu ja niiden toteuttaminen nielaisee myös osansa vuorokaudesta. Saara Aarnun rakas harrastus on partio ja se toimii hyvänä vastapainona kätilön työssä.. Lounas jää usein kesken, Aarnu summaa. Illat ja yöt kuluvat synnytysten avautumis- ja ponnistusvaiheiden läpiviemisissä, sekä äideistä ja vauvoista huolehtimisessa. Jos pysähtyy miettimään syntymähetken äärellä, saa sen fiiliksen, Aarnu iloitsee. Aarnu on insinöörimiehen vaimo ja kolmen teini-ikäisen pojan äiti. Olen etuoikeutettu, kun pääsen jatkuvasti näkemään once in lifetime-tilanteita
ELÄMÄNMENO 29.10.2015 19 Virpi Kirves-Torvinen
Hän myöntää olevansakin aamuihmisiä. . Aarnu jaksaa pinnistellä työvuoron loppuun, mutta sen jälkeen onkin sitten puhki. Hurjaa on esimerkiksi potilastietojärjestelmän kaatuminen kesken kiireisen yön, jolloin ei voi tehdä vaikkapa verikokeita. Jos kätilö olisi lähettänyt naisen kotiin, olisi voinut käydä huonostikin. Hiljainen ammattikunta julkisuudessa Kätilö vastaa itsenäisesti isoistakin toimenpiteistä, kuten välilihan ompelusta ja leikkauksesta. Toimenpiteen epäonnistumisella voi olla vaikutuksia äidin loppuelämään. . Mieheni elättää meidät. Hänen puolisonsa työskentelee rikoskomisariona. Myyjä on työskennellyt aiemmin suntiona ja puutarhurina. Siksi hänelle on ollut luontevaa olla luottamusmiehenä Jyväskylässä ja Korpilahden työväenyhdistyksen toiminnassa ensin puheenjohtajana ja sitten jäsenenä. Pohjattomasta surusta onnen huumaan Aarnu kokee iloa, kun saa alkuun epävarman äidin uskomaan ja luottamaan itseensä synnytyksessä. Onnistumisen kokemukset ovat yleisiä, epäonnistumiset harvinaisempia. Ei ole puhettakaan, että lapset kävisivät Jyväskylässä asti harrastamassa, äiti harmittelee. Kätilön työ saattoi ennen mahdollistaa jopa vaurastumisen ?? ?? Alkuun kaikkialla Euroopassa kätilön piti olla itse synnyttänyt nainen. Kätilö ei saanut myöskään olla liian vanha. ?? Kätilön työ on ollut alun perinkin hyvin itsenäistä. ?? Suomalaisilla kätilöillä oli kysyntää esimerkiksi Venäjällä. ?? Jo kätilöksi opiskelevilla tuli olla hyvä maine. ?? Kätilön työ saattoi mahdollistaa joillekin jopa vaurastumisen. ?? ?? ?? Saara Aarnu haluaa työskennellä myös tulevaisuudessa rivikätilönä synnytyssalissa, koska siinä riittää opittavaa ja ammennettavaa loputtomiin. Suomessa oli lähes jokaisessa kaupungissa koulutettu ja palkattu kätilö 1700-luvun loppuun mennessä. Suurempien kaupunkien kätilöillä oli laajat yhteiskuntasuhteet ja vaikutusvaltaa. Joskus aviomies saattoi seurata kätilön työssä menestynyttä vaimoaan toiseen kaupunkiin. Kätilöllä oli monia muita tehtäviä synnytykseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi. Pystyn palvelemaan ihmisiä Korpilahdella paremmin kun tiedän, millaisia he ovat. Kun iltavuoro loppuu puolikymmeneltä, aamuvuoro alkaa seitsemältä. En ymmärrä, miten hallituksen esittämät toimenpiteet lisäisivät työllisyyttä, Kätilöliittoon kuuluva Aarnu sanoo. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Jyväskylä virpi.kirves-torvinen @demokraatti.fi vastaan silloin, kun vanhempien viimeinen mahdollisuus saada lapsi on mennyt ohitse. . Perheen reaktio voi olla poikkeuksellisen hieno. Kaikista kolmesta on hyötyä nykyisessä tehtävässä. Pakkalen tottui jo lapsuuden kodissa siihen, että kotona vanhemmat puivat politiikkaa. Olen kuullut puheita siitä, että kätilökoulutukseen olisi tulossa vielä vuosi lisää, hän kertoo. Aarnu on huolissaan vastavalmistuneiden kätilöiden tilanteesta, sillä sijaisuudet vähenevät vuosilomien leikkaamisen myötä. Itse hätkähdän, kun katson tilinauhaani, Aarnu tähdentää. Kätilön bruttopalkka ilman lisiä vaihtelee 2 300?2 450 euron välillä. Hän oli esimerkiksi tutkijana ja todistajana oikeudessa, kun kyse oli lapsenmurhasta, sukurutsauksesta tai seksuaalisesta poikkeavuudesta. Lähde: Vainio-Korhonen, Kirsi: Ujostelemattomat Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY 2012).. Aarnua on hämmentänyt se, että viimeaikoina hänen alansa on yllättäen noussut kiinnostuksen kohteeksi, koska kätilöt ovat perinteisesti olleet julkisuudessa hiljainen ammattikunta. Varsinkin isien itku, helpottuneisuus ja onnellisuus koskettavat. Surun pohjattomuus ryöpsähtää Maailman parantamisesta suojakilpeen Virpi Kirves-Torvinen ?Olen etuoikeutettu, kun pääsen jatkuvasti näkemään once in lifetimetilanteita.? Korpilahdella on paljon vanhuksia asiakkaana. Joskus Pakkalen saattaa parantaa heidän kanssaan vartin tai puolikin tuntia maailmaa. Työni on asiakaspalvelua. Silloin väsymys saattaa painaa. Yhdessä selviytyminen hankalistakin tilanteista antaa virtaa. Hiljaisen tiedon merkitys korostuu kätilön työssä. Intuitiivinen päätöksenteko on asia, jota oppii vasta käytännössä. . Palkka on neljän ja puolen vuoden koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden aivan liian al- hainen. Pakkalen on hyvällä tuulella jo aamukahdeksalta. Aarnu otti hänet kuitenkin tarkkailuun. Tulee pieniä signaaleja, joista pitää päätellä nopeasti, miten toimia, Aarnu kiteyttää. Kerran vastaanotolle tuli nainen, jolla oli varsin lieviä oireita. Toisenlaisia asiakkaita varten myyjä on kasvattanut suojakilven. . Hän opiskeli myös sairaanhoitoalaa, mutta lopetti opinnot hieman ennen valmistumista. Siinä mitataan myyjän taitoa, Pakkalen selvittää. Hän on saanut myös osakseen uhkailuja. Aarnusta kätilöksi valmistuminen on vasta lupa aloittaa kätilön työn opettelu. Se on ihan totuus. Kuukaudessa käteen jäävän ansion pitäisi olla yleensä jokaisella myyjällä vähintään 1 800 euroa plus lisät, jotta pystyisi maksamaan oman saati lasten elämisen, Pakkalen arvioi. Kohokohtana työmatka Pärnuun Pakkalenin työpäivät kestävät puolikymmenestä puoliseitsemään. Täällä puolet on sukulaisia ja loput sukulaisten sukulaisia. Se herättää pelkoa varsinkin silloin, jos hän sattuu olemaan yksin. Pakkalenin sairauspoissaolot voi lasken yhden käden sormilla. Silloin huumori on koetuksella. Teen kaikkeni, että asiakas olisi onnellinen ja tyytyväinen. Perhe on kilpailuttanut kaiken mahdollisen ruokakaupoista lähtien. Kun kummassakin työpaikassa työntekijöitä on vain kaksi, Pakkalen sinnittelee viimeiseen asti, ettei hänen tarvitsisi jäädä töistä pois. . 20 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Pienestä kiinni Aarnu saattaa tehdä tiiviin työvuoroputken lauantaista perjantaihin, jonka jälkeen hänellä on kuuden päivän vapaa. Hän kaipaa arvostusta erityisesti kätilön perustyötä kohtaan. Usein uudet kehittämisprojektit- ja ideat vievät huomion. Aarnu kritisoi sitä, että jotkut perustelevat naisten matalapalkkaisuutta kutsumukseen vedoten. Häntä ei ole saanut alalle kutsumus, vaan kiinnostus vaativaa ja käsillä tehtävää työtä kohtaan. . Hänelle ei tule juurikaan iltatai viikonloppulisiä, sillä hän tekee pääasiassa perusvuoroa. . Sen sijaan vuorotteluvapaat ja mahdollisuus osa-aikaisuuteen toisivat lisää työpaikkoja uusille tulokkaille. . Jopa tämän kokoisessa kylässä on ihmisiä, jotka haluavat purkaa omaa pahaa oloaan. Jo tunnin päästä raskaudessa oli komplikaatioita. Pakkalen kuvaileekin toimeentuloaan elinkamppailuksi. Omat tunteet eivät saa kuitenkaan haitata toimintakykyä, Aarnu kiteyttää. Suntiosta puutarhuriksi ja myyjäksi Jyväskylän Korpilahdella asuva myyjä Satu Pakkalen tekee puolet työviikosta Korpilahden Postilaarissa ja loput Jyväskylän keskustassa Posliinipirtissä. Asiakkaat on se paras puoli, Pakkalen hehkuttaa. Pakkalenilla on kolme lasta, joista nuorin on seitsemän ja vanhin seitsemäntoista. Hän ostaa vaatteita usein kirpputoreilta. . Ei ole huono asia, jos kätilökin vuodattaa pari kyyneltä
Jouluaikaan asiakkaita on kahdesta kolmeensataan päivässä. Siksi niistä ei pitäisi tinkiä. Kyproksella, Virossa ja Liettuassa naisten matalapalkkaisuus on suurta. Tavallisen arjen keskelläkin savityöt, posliini- ja öljyvärimaalaus saavat ajatukset muualle. Ihmisten arvostus myyjän työtä kohtaan vaihtelee. Päinvastoin johtajat ovat pyrkineet kasvattamaan tulosta irtisanomalla. ELÄMÄNMENO Postilaarissa on postipalveluiden lisäksi lahjatavaraliike. Se lisää ihmisten toimeentulovaikeuksia ja ajaa heidät luukulta toiselle. Se on kahdelle työntekijälle paljon. Työsuhteiden määrä ja osa-aikaisuus lisäävät köyhyysriskiä. Posliinin maalauskurssi Pärnussa oli yksi työn kohokohdista. Kummallinen ideologia Joskus tulee ähky asiakkaista. Silloin ei voida puhua enää sopimisesta, vaan työnantaja sanelee ehdot, Pakkalen kiteyttää. ?En ymmärrä, mikä on se ideologia, jonka mukaan ihmisen työoloja tiukentamalla saataisiin syntymään lisää tulosta.? Palkansaajien tutkimuslaitoksen virkaa tekevän tutkimusjohtajan Merja Kauhasen mukaan Suomessa matalapalkkaisten naisten osuus on heikosta taloustilanteesta huolimatta edelleen alhaisimpia eurooppalaisessa vertailussa. Suomessa neuvottelujärjestelmä ja alakohtaiset minimipalkat ovat olleet vaikuttamassa siihen, että palkkaerot eivät ole kasvaneet merkittävästi. Pakkalen toivoo, että arvostus näkyisi myös palkkauksessa. Kaikkien kohdalla on tärkeää, että pitäisi pystyä katkaisemaan työttömyysjaksoja, hän tähdentää. Toimeentulovaikeudet kertautuvat eläkkeellä Matalapalkkatöissä on paljon alakohtaisia eroja. Vähittäiskauppa-, kiinteistö-, sekä majoitus -ja ravitsemusaloilla osa-aikaisuus on yleistä, jolloin työntekijä voi jäädä helposti ilman riittävää tuntimäärää. Osa-aikatyötä tekevistä 70 prosenttia on naisia ja valtaosa heistä on vakituisessa työsuhteessa. Joillekin osa-aikaisuus on oma valinta esimerkiksi perhesyihin tai opintoihin liittyen. . Kauhanen muistuttaa, etteivät kaikkien ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työttömyysjaksot kestä maksimiaikaa. . Pakkalen ei ole mielissään uuden hallituksen toimista. . Myös Saksassa matalapalkkaisten naisten osuus on lisääntynyt. . Työstä pitäisi saada riittävä palkka ja siihen pitäisi sisältyä myös kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuuksia, Kauhanen luonnehtii. Jos matalapalkkaisuus jatkuu koko työuran, on sillä vaikutuksia myös pidemmällä tähtäimellä, jolloin pienet tulot tuottavat myös pienen eläkkeen. Virpi Kirves-Torvinen Satu Pakkalenin lähivuosien haaveena on saada merkonomin koulutus.. Yritykseen tulee maalausryhmiä eri puolilta Suomea, jolloin Pakkalen vastaa tuotteiden myynnistä. Se, että omistajien täytyy saada isot osingot, on suurin ongelma. Kaikki matalapalkkaiset eivät ole työssäkäyviä köyhiä, vaikka matalapalkkaisuus lisääkin köyhyysriskiä, Kauhanen toteaa. Toimeentulovaikeuksia voi tulla korkeakoulutetullekin, jos jää valmistumisen jälkeen pätkätöihin ja on työllisyysjaksojen välissä työttömänä. . Hyvä tulos ei ole tähänkään asti vaikuttanut työntekijöiden palkkoihin. On hyvä suuntaus, ettei Suomessa ole ollut samanlaista matalapalkka-alakehitystä kuin monessa muussa EU-maassa, Kauhanen tähdentää. Kauhanen määrittää matalapalkkaisiksi ne, joiden tuntiansiot ovat kaksikolmasosaa tai sen alle kansallisesta mediaani- eli keskituntiansiosta. Peruskoulutuksen varassa olevilla matalapalkkaisuus on huomattavasti yleisempää kuin korkeakoulutettujen joukossa. Suomessa sukupuolten ammatillinen, toimialoittainen ja työsuhteen tyypin mukainen eriMaarit Kytöharju Keski-Suomen keskussairaalassa on vuosittain noin 3 000 synnytystä. 21 Neuvottelujärjestelmästä ei pitäisi tinkiä Ansiosidonnaisen leikkaus on huono signaali Virpi Kirves-Torvinen 29.10.2015 Merja Kauhanen on työskennellyt Palkansaajien tutkimuslaitoksessa vuodesta 1999. ytyminen vaikuttaa osaltaan siihen, miksi matalapalkkaisuus on Suomessakin selkeästi yleisempää naisilla. . Aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet olisivat nyt tärkeitä, Kauhanen selvittää. Ansiosidonnaista saavien osuus kaikista työttömyyskorvauksen saajista on alle puolet. Taas Posliinipirtissä Pakkalen hoitaa nettikauppaa ja pakkaa lähetyksiä. En ymmärrä, mikä on se ideologia, jonka mukaan ihmisen työoloja tiukentamalla saataisiin syntymään lisää tulosta, Pakkalen lataa. Mitä paikalliseen sopimiseen tulee, Pakkalen uskoo PAM:in jäsenenä, että sillä ammattiliittojen merkitys murentuu. . Ansiosidonnaisen leikkaus on huono signaali tilanteessa, jolloin töitä ei ole tarjolla
Helppoa se ei ollut: kuka nyt uskoisi nuorta tyttöä, Cinthia Padilla hymyilee. Cinthia on jo aloittanut uuden kampanjan, jossa hän pyytää kylälleen lahjoituksina tietokoneita. . Vuonna 2011 YK:n ympäristöjärjestön tuella rakennettiin Matíasjokeen pienvoimala ja kylä sitoutui huolehtimaan ympäristön metsistä. Cinthia kulki isänsä mukana kyläkokouksissa. . Vanhatkin kelpaavat, sillä hän on oppinut myös korjaamaan niitä, Cinthia sanoo. Tytön isä Óscar Padilla johtaa syrjäistä kyläyhteisöä Pohjois-Hondurasin Plan Grandessa. Kylän asukkaat kuuluvat garifuna-kansaan, joka on syntynyt Afrikasta tuotujen orjien ja Karibian intiaanien sekoittuessa. Óscar Padilla on tuonut kylään ympäristöystävällisen sähkön. Isä kehotti minua jäämään kotiin, mutta halusin oppia asioita. Kylään tuli myös it- Cinthia Padilla, 16, on tuonut digivallankumouksen kotikyläänsä Hondurasin Plan Grandeen. hanke, josta sain perustaidot, sanoo Cinthia Padilla. Isona insinööriksi Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Cinthia haaveilee it-alan insinööriopinnoista auttaakseen 500 asukkaan kyläänsä kehittymään ja hyödyntämään teknologiaa ympäristönsuojelussa. Jo nyt paikalliset kalastajat hyötyvät Cinthian opeista tehdessään kauppaa netin välityksellä. Santa Fen kuntaan kuuluva Plan Gande sijaitsee Karibianmeren rannalla vuorten saartamana, ja sinne pääsee vain veneellä.. 22 29.10.2015 ELÄMÄNMENO Koulutyttö opettaa Hondurasissa tietotekniikkaa It-nörtti torjuu teiniraskauksia Hondurasilainen Cinthia Padilla, 16, oppi muutama vuosi sitten käyttämään tietokonetta. Sen jälkeen hän on opettanut it-taitoja kymmenille kylänsä asukkaille. . Neljä vuotta sitten sain käytetyn tietokoneen pääkaupungista ja olen sen jälkeen kouluttanut yli 60 nuorta ja lukuisia aikuisia
Koko Hondurasissa joka neljäs tyttö tulee äidiksi 15?19-vuotiaana. Myös oppilaat ovat innoissaan. . Halonen myös kertoi tun- presidentevansa itsensä aika nuoreksi, ja tin hyvistä mielellään kiertävänsä maailmaa ja pitkätärkeiksi katsomissaan yhteis- aikaisista kunnallisissa asioissa. Se valistaa nuoria sukupuoliasioista teiniraskauksien torjumiseksi. Hanketta tukee Hondurasin kestävän kehityksen verkosto. Santa Fen pormestari Noel Ruíz innostui opetusalustasta ja onnistui saamaan sille 45 000 euroa YK:n ympäristöohjelman Unepin pienhanketukea. Se ei näet tule aivan kenelle tahansa eikä ansiotta. Esitelmöitsijöinä on ollut runsaat 250 maailmanpolitiikan huippuvaikuttajaa, muun muassa dag Hammarskjöld, Nikita Hrutshev, Benjamin Netanyahu, margaret thatcher, tony Blair, kofi Annan, John F. Hän nostatti Beverly Hillsin hienostokaupunginosassa pidetyssä tilaisuudessa monia hyvin hoidettuja kulma- Halosen karvoja kuulijakunnan amerikka- USA:n vierailu laisten ladyjen keskuudessa kertodistaa tomalla olevansa 71-vuotias iso- osaltaan äiti. Naisen oi- suhteista kea ikä on varsinkin Kalifornian amerikkulttuurissa tarkoin varjeltu salai- kalaisten suus, ja Halosen iässä työssä käy- kanssa. vät yleensä vain ne naiset, joiden on taloudellisista syistä pakko. Presidentti kuvasi laajasti yleisölle pohjoismaalaistyyppistä elämäntapaa, jossa naiset kasvatetaan ja koulutetaan tasa-arvoisiksi ja itsenäisiksi yhteiskunnan jäseniksi. New Yorkiin, Washingtoniin ja Los Angelesiin suuntautunut matka sisälsi runsaasti tapaamisia yhdysvaltalaisten poliittisten ja kultuurivaikuttajien kanssa. Tiivisohjelmaisen vierailunsa päätteeksi presidentti Halonen esitelmöi tiistaina 20. Sitä todistaa myös Los Angeles World Affairs Councilin virallinen esiintymiskutsu. Yllättäen Sanders on saanut myönteistä palautetta varsinkin nuorilta äänestäjiltä kaikista puolueista, ja noussut Hil- lary Clintonin kilpailijaksi demokraattien vaalitaistossa. n n n demokRAAtille myöNtämässääN HAAstAttelussA heti tilaisuuden jälkeen Halonen kumosi toisen mielikuvan, jota jotkut ovat yrittäneet juurruttaa suomalaisten mieliin, nimittäin että hänen suhteensa USA:han olisivat olleet huonot. Halosen tämänkertainen USA:n vierailu, joka on valtiomiessarjassa pitkähkö ja ohjelmaltaan harvinaisen monipuolinen, todistaa osaltaan presidentin hyvistä ja pitkäaikaisista suhteista amerikkalaisten kanssa. Hänen sanomansa paikalla olijoille oli: ?Suosittelen ainakin kokeiltavaksi myös USA:ssa.? Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivä demokraattien Bernie sanders on esittänyt vaalikampanjassaan samansuuntaisia ajatuksia ja ehdottanut, että laajemminkin USA voisi siirtyä eurooppalaistyyppiseen yhteiskuntajärjestelmään. Täkäläiset yhteisöt ovat väheksyttyjä, mutta Plan Granden toiminta ansaitsee kaiken tuen. Uuteen luokkaan tulee nettiyhteys ja kaikki muu tarvittava, koska haluamme, että tytöt voivat täälläkin jonakin päivänä sanoa: nyt olen valmis äidiksi, Ruíz lausui. Honduras ?? Valtio Keski-Amerikassa ?? Asukkaita 8,1 miljoonaa ?? Noin 90 % mestitsejä, 7 % intiaaneja, 2 % mustia ja 1 % valkoisia ?? Kansallisen köyhyysrajan alla 64,5 % ?? Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 85,1 % ?? Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 129/18 Lähteet: YK, World Factbook Suomen USA-suhteet ovat kunnossa PResideNtti tARJA HAloNeN teki runsaan viikon mittaisen yksityisen vierailun Yhdysvaltoihin. ELÄMÄNMENO Maailma tänään 29.10.2015 23 Alpo Collanus Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva vapaa toimittaja. Kolumni Jukka-Pekka Flander Cinthia on ideoinut kouluopetuksen avuksi sähköisen opetusalustan. joka on saanut kutsun tähän kansainvälisten huippuvaikuttajien joukkoon. ja ensimmäinen suomalainen nainen . lokakuuta Los Angelesissa arvovaltaisen yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön, Los Angeles World Affairs Councilin, kokouksessa. Presidentin vierailu hälvensi ainakin kaksi julkisuuden suomalaisiin juurruttamaa ennakkokäsitystä Tarja Halosesta hänen ulkoministerin- ja presidentinkausiltaan. n n n eNsiNNäkääN HAloNeN ei ole tiukkapipo la- kimiestäti, vaan leppoisa ja rento rouva. Virkakaudellaan ovat esitelmöitsijöinä aiemmin vierailleet presidentti urho kekkonen (1961), mauno koivisto (1983) ja pääministeri Harri Holkeri (1988). n n n ViRkAkAuteNsA Päätyttyä kAksi viimeisintä Suomen kansan valitsemaa presidenttiä, Tarja Halonen ja martti Ahtisaari, ovat jatkaneet työtään siviilihenkilöinä näyttävästi varsinkin YK:n ja muilla kansainvälisillä forumeilla. He eivät ole niinkään kampanjoineet nykyisin hallitsevan STEM-ajattelun puolesta (STEM = Science, Technology, Engineering, Mathematics = tiede, teknologia, insiööritaidot, matematiikka), vaan kansakuntien välisen rauhan, yksilöiden ihmisoikeuksien, kansalaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä globaalin kestävän kehityksen puolesta.. Opetus laajenee ensi vuonna koko Santa Fen kuntaan ja naapuriin Balfateen. Thelma Mejía IPS, Plan Grande, Honduras Tarja Halosen USA:n vierailu oli ohjelmaltaan raskaan sarjan valtiomiestasoa. IPS / Thelma Mejía ?Tykkään pelin avulla oppimisesta ja siitä, että tytöt eivät rakastu ja tule raskaaksi liian nuorena.? Joka neljäs teini on äiti Pilottivaiheen nähneet Plan Granden opettajat ovat tyytyväisiä uuteen opetusalustaan, sillä teiniraskaudet ovat garifuna-kansan keskuudessa yleisiä. kennedy, Richard Nixon, Ronald Reagan, Bill Clinton ja George W. Tykkään pelin avulla oppimisesta ja siitä, että tytöt eivät rakastu ja tule raskaaksi liian nuorena, vakuuttaa kahdeksanvuotias koulupoika Javier Alexander Ramos. Santa Fen pormestari Noel Ruíz kävi syyskuussa Plan Grandessa muuraamassa uuden tietokoneluokan peruskiven. . Bush. Presidentti Tarja Halonen on neljäs suomalainen
Ne ovat täsmälääkkeitä, jotka on otettava tiettynä aikana. Ennen kuoltiin hiv:n komplikaatioihin, mutta nyt kuollaan vanhuuden vaivoihin. Keskiviikkona julkistetun kyselyn perusteella vanhuspalveluiden suunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon esimerkiksi etnisiin ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat. 65-vuotias hiv-positiivinen Risto Hartikainen asuu yksin kaksiossaan Tuusulasta. Hän toivoo, että homojen oikeudet tiedostettaisiin nykyistä paremmin hoitolaitoksissa.. Muistisairauden tultua tarvitaan varmuusverkkoa, sanoo Hartikainen. Koska kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa, tarkoittaa tulos, että ainakin 1,5 prosentille suomalaisista ihmisarvon kunnioittaminen ei ole keskeinen arvo. Puolitoista prosenttia suo- malaisista on yli 81 000 ihmistä. Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi syyskuussa yli tuhat yli 15-vuotiasta suomalaista. STT ?Tieto mutu-tuntuman sijaan ehkäisee pelkoja.? Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Pari prosenttia ei kunnioita ihmisarvoa Raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton kyselyssä valtaosa suomalaisista haluaa kohdella yksilönä jokaista vanhusta, myös etniseen tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa. Vastanneista 96 prosenttia on joko täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jokaisen ihmisarvon kunnioittaminen on itselle keskeinen arvo. Toistaiseksi vielä kotonaan asuva Risto Hartikainen muistuttaa, että myös hiv-positiiviset kuolevat nykyään vanhuuden vaivoihin. Hän on pitänyt taudin kurissa lääkkeillä jo 17 vuotta. . Virus ei poistu ja tauti puhkeaa, ellen saa määrättyjä lääkkeitä. 24 29.10.2015 ARKI ??Kysely: Vähemmistöille halutaan sananvaltaa vanhuspalveluissa ?Vanhojen homojen erityistarpeet tulee tietää hoitolaitoksissa? Ihmisen ominaisuudet ja erityisyys säilyvät vanhetessakin. Vanhukset eivät ole samasta puusta veistettyjä pökkelöitä, joita voi pyöritellä samalla tavalla. Tämä tulisi hoitohenkilökunnan tietää, jos joudun palveluiden piiriin. Hartikaisen mukaan hoitajien ohella tulisi oikeaa tietoa levittää myös laitosten asukkaille. . Hoidettuna virus ei tartu, Hartikainen huomauttaa. Hänen mukaansa tiedon taso on jo hyvä Helsingissä, missä asuu puolet 3 400 hiv-potilaasta. . Hartikainen itse tarvitsee kolmea yhdistelmälääkettä. Tieto mututuntuman sijaan ehkäisee pelkoja. Hiv-kontrolli tehdään puolen vuoden välein. Niitä saa vain yliopistollisista, ei tavallisista apteekeista. . Pienissä kunnissa voi olla vain yksi tapaus, ja homo jää helposti yksin. Vanhoja homoja on paljon, ja heidän erityistarpeet tulee tiedostaa hoitolaitoksissa, hän muistuttaa. Krooninen virus on hoidettavissa helpommin kuin diabetes, joka vaatii päivittäistä kontrollia
ARKI 29.10.2015 25
toimintasuunnitelma, talousarvio vuodelle 2016 ja henkilövalinnat. Kahvitarjoilu. Tutkimuksen toteuttivat Neuroliitto ry ja Novartis Finland. KANTA-HÄME . Suomessa tautia sairastaa arviolta 7 000 henkilöä, joten sairauden kokonaiskustannukset nousevat vuosittain 330 miljoonaan euroon. Tutkimuksen mukaan kustannukset kasvavat kymmen- Sarjakuvat kertaisiksi sairauden edetessä. Suurin kustannuserä yhteiskunnalle syntyy, kun työikäinen jää taudin takia ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Neuroliiton mukaan yhteiskunnan tulisi taata jokaiselle MS-tautia sairastavalle sopivin lääkehoito ja riittävä kuntoutus. Dosentti Ismo Söderling, Pakolaisten kotoutuminen Suomeen. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! STT SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Laitilan SDP:n valtuustoryhmän kokous kaupungintalolla ryhmän kokoushuoneessa su 1.11 kello 18. Myös muita luottamustoimissa olevia toivotaan mukaan. . klo 18, Linnankatu 67. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Kokoukset Pirun hyvä Oulunkylän Sosialidemokraattien » www.metalliliitto.fi sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään torstaina 5.11.2015 klo 17.00 Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 26 29.10.2015 ARKI Lehtikuva / Jarno Mela Influenssakausi lähestyy . Riihimäen Sosialidemokraatit ry. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Syntymäpäiviä vietetään kotona. Postikyselynä toteutettuun tutkimukseen kutsuttiin satunnaisotannalla 1 500 MS-tautia sairastavaa Neuroliiton jäsentä, joista vastauksen antoi 553 henkilöä. Kolme neljäsosaa osallistuneista oli työikäisiä eli alle 63-vuotiaita. Heistä kolmannes oli sairaseläkkeellä MS-taudin vuoksi. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Sääntömääräinen syyskokous to 29.10. Ruokailu klo 12-13. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti. fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti. fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. rokotukset alkavat pian Tämän syksyn influenssakausi kolkuttelee ovella. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. STT MS-taudin kustannukset Suomelle satoja miljoonia Yksi MS-tautia sairastava ihminen maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle keskimäärin 47 000 euroa vuodessa, ilmenee Journal of Medical Economics -lehdessä julkaistusta suomalaistutkimuksesta. Turun Sos.dem. Seuraava kerhotapaaminen ma 2.11. Rokote antaa suojan kahta A-virusta ja yhtä B-virusta vastaan. Syntymäpäivät Onnittelut 90 vuotta Sotaveteraani, entinen SDP:n kansanedustaja Väinö Vilponiemi täyt- Ilmaisen influenssarokotuksen saavat muun muassa vanhukset, pienet lapset, raskaana olevat naiset sekä riskiryhmiin kuuluvat. Ratas ry:n kokous 4.11. klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. B.Virtanen - Urja SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Oulunkylän Seurahuoneella Tornihuoneella Larinkyöstintie 7. Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat mm. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johtokunnan valinta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Lisäksi keskustellaan kuntavaalityön käynnistämisestä. VARSINAIS-SUOMI . Keskustelua klo 13. Tässä vaiheessa on vielä mahdoton ennustaa, millainen siitä tulee, mutta ainakin tämän vuoden rokotteen teho on optimaalinen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Niina Ikonen. Rokotetta on päivitetty viime vuodesta. Mahdollisimman monen toivotaan ottavan rokotteen, jotta suuremmalta epidemialta vältytään. THL suosittaa, että kunnat aloittaisivat rokotusten antamisen marraskuun aikana. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Turun Seudun Wanhat Toverit - kerho. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18. Tervetuloa. JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Varhain aloitettu hoito tukee sairastuneen pysymistä työelämässä. tää 90 vuotta 3.11.2015. Alustajina: SPR:n VarsinaisSuomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Pakolaisia vaeltaa Eurooppaan, näin VarsinaisSuomessa turvapaikkahakijat on otettu vastaan. Tervetuloa.
16.00 Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Frank muuraa talon sisäseinää. 17.25 Lasso Pitäisikö meidän olla vähemmän tottelevaisia? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam Tarzan. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Erikoisvyöhyke. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 4/8. Itä-Uusimaa. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Salainen koelaitos. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Koditon New Yorkissa (Homme less, Itävalta 2015) Newyorkilainen komea Mark elää päällisin puolin hohdokasta muotikuvaajan elämää juhlineen. 09.10 Sää. Miten kronobiologia ongelmakenttää arvioi? TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Väärää voimapolitiikkaa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset LounaisSuomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.10. Onnea, Alfred ja Urmas! 06.52 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.09 Franklin ja ystävät 07.21 Samu ja Salla 07.36 Pipsa Possu 07.41 Lauri kilpa-auto 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Naismäkihyppääjien voitto 11.30 Annen ruokavieraat liset tv-uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 20.05 Sää. Selostus Marika Aho. 16.17 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. 00.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio?artistitunti. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 03.02 Yöradio. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 15.00 Uutiset. 01.00 Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 10.03 Ajantasa. Nikkarointia vihaava Richard Ayoade haluaa sisustaa huoneen vähällä vaivalla ja panee robotit asialle. 21.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellomme 21.55 Kino Suomi: Amazon (1990) Tarina kahdesta miehestä, jotka lähtevät kaivamaan kultaa. O: Orvo Saarikivi. N: Henny Valjus, Santeri Karilo, Reino Valkama, Kerttu Salmi. Tekstitetty suomeksi. 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) Dinomania. 11.00 Valkoista valoa: Oikaisuja 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.00 Uutiset ja sää. Dinosaurusnäyttelyn avajaisten ohjelmaan tulee muutos, kun vasta maasta kaivetun hirmuliskon leukojen väliin on aseteltu miehen ruumis. Murdoch löytää ratkaisun rikokseen röntgen-säteiden avulla. 13.10?14.50 Anu ja Mikko (Suomi 1940). Jyrkille ja Matiakselle tarjotaan odottamatonta diiliä. 21.00 Siskonpeti Kausi 2. Glasgow, IsoBritannia. 16.30 Uusi päivä Lasten parhaaksi. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Ihmissuhteet. 19.00 Imettäjät 3/8. 19.30 Kioski: Marjan vallassa Vallanpitäjät ovat vuorollaan puolen tunnin ajan Marja Sannikan vallassa. 20.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 5/5. 09.00 Uutiset. 17.00 Uutiset ja sää. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03?16.48 Mikko ??Peltsi?. 07.10 Urheiluradio. Kasvatus. 21.25 21.50 21.55 22.00 27 Torstai 29.10.2015 Talviasuttavat kesäkodit. 12.01 Yle Oddasat Saamenkie- 29.10.2015 00.50 01.50 02.20 02.50 03.20 03.50 Keno Under the Dome (12) Kauppaneuvos Jethro SM-Liiga: Illan Parhaat Elokuva: Korso (12) (Korso/Suomi 2014). Tapetetointilaite ja maailman turvallisin saha ovat kodinremontoijille suunnattuja laiteuutuuksia. 21.50 Merisää. 22.05 Euroopan taivaan alla. 23.00 Uutiset. Kolmikko ajautuu vaikeuksiin sekä virkavallan että rikollispomo Murikan (Petri Manninen) kanssa. 10.55 Pikkujuttu. Nyt selviää myös hätkähdyttäviä yksityiskohtia Dallasin ?Kuka ampui JR:n?jaksosta. 19.00 Tiededokumentti: Merenalainen elämä Uusinta animaatiotekniikkaa ja tietoa yhdistävä dokumentti esittelee merenalaisia maisemia ja elämää. Unen ja unirytmin häiriöt aihetuttivat sairauksia. Glasgow, Iso-Britannia. 23.00 Fresh Meat (16) 8/8. 23.40 Imettäjät 3/8. 00.05 Kioski: Marjan vallassa 00.35 Angry Boys (12) Daniel 03.05 Uutisikkuna sa hotelleissa ei ole huonetta 108. Nyt v***u syöt! 15.20 Voimistelua: Telinevoimistelun MM Miesten joukkuefinaali. ARKI TV- ja radio-ohjelmat MTV3 YLE TEEMA 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Oletko sinä Kylli-tädin, Onni-klovnin, Arja-tädin, Kasperin vai Pelle Hermannin kasvatti? Meksikon makuja. 15.00 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 15.30 Suomen paras leipomo 7/9. 16.25 Frasier Nuorempi agentti. 16.55 Kaverille ei jätetä 10/10. 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki 8/8. 20.00 Katastrofin anatomia 7/10. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05?09.58 Muistojen bulevardi 10.00?10.03 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.03 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. Kaikella on alkunsa ja loppunsa. 16.25 Schrödingerin kissa Miten moderni tekniikka auttaa jalkapalloilijaa parantamaan suoritustaan? 16.55 Tanskalainen maajussi 3/10. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 PianoEspoo 2015: Leif Ove Andsnesin konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma: Jyri Engeström 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 12.00 Uutiset ja sää. 18.00 Uutiset. Vuorinen. 07.00 Uutiset ja sää. Suomalaisten lastenohjelmien historia katsojien kertomana. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 17.00 Setäni oli 108 Paraguays- 13.35 Suomen kaunein koti 18.00 Television uranuurtajat 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa an. 15.00 Moderni perhe Kolme kalkkunaa. 15.25 Rajaton - The Beatlesin jalanjäljillä, Sgt. Pepper`s Lonely Hearts Club Band 15.55 Salatut elämät Kari silit- Tiededokumentti: Sisäinen kellomme, Yle Teema klo 21.00 Tuhansia vuosia ihmiset ovat eläneet sisäisen kellonsa tahtiin, mutta nykyaikana se on käynyt milteipä mahdottomaksi. Miltä merenpohja näyttää? 20.00 Prisma Studio Voiko silmiin katsominen aiheuttaa hallusinaatioita. alkaen. Kädettömät kokit Antti Holma Show Työ. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Taking Lives (16) (Taking Lives, Yhdysvallat) Ohjaus D. J. 07.53 Maakuntaradio. 20.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Kuolema. Karl ei ole paljon miettinyt elämän rajallisuutta. 08.10 Urheiluradio. Vanha sukupolvi ei puhu siitä, mitä 108 oikeastaan tarkoittaa, ja nuoret eivät tiedä, koska eivät ole kokeneet diktatuuria. 13.50 MasterChef Australia Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu Voimistelua: Telinevoimistelun MM Naisten kärkkyy päästäkseen osingoille velipojan menestyksestä naisrintamalla. 01.05 Yle FOLK Yle FOLK kuratoi ja kasvattaa suomalaisia tarinoita. Purkautuminen. 08.12 Maakuntaradio. Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Tero Asp ja Heikki S. 03.15 Pyöreä pöytä. 03.45 Yöradio. Mikko Neuvonen (mm. Ruokaa rakkaudella 10.30 Farmi 11.00 Koirakuiskaaja 12.05 Tanssin superäidit 13.05 Sinkkuillallinen 14.05 Koirakuiskaaja 15.00 MasterChef VIP 16.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 19.00 Lätkävaimot 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Unelmien poikamies 23.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.30 Sinkkulaiva USA 00.30 Sinkkuillallinen AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin säästöateriat 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs? unelma-asunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Se ainoa oikea 23.00 OC:n täydelliset naiset 00.00 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15? 06.24 Aamuhartaus. 19.03 Urheiluradio. Caruso, USA / Kanada 2004. Pääosissa Angelina Jolie, Ethan Hawke, Olivier Martinez, Kiefer Sutherland, Gena Rowlands, Tcheky Karyo ja Jean-Hugues Anglade. 00.40 Americans (12) Paljastus. tyy. Tuotoksia nähdään FOLKin alustoilla 30.10. 17.20 Maakuntaradio. Kuka tahansa suomalainen voi hakea FOLKin pienrahoitusta omalle mediaprojektilleen. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 02.30 How I Met Your Mother 03.55 Family Guy 04.20 ky News SUB 10.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin etniset herkut 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Antti Holma Show 23.00 Catfish?deittihuijarit 00.00 Zoo (16) 01.00 Bones (16) 01.55 Lainvalvojat (7) TV5 06.15 Pulmuset (7) 07.15 Akvaariomestarit 08.10 Lasten eläinmaailma: Amerikan suloisimmat lemmikit 12.05 Akvaariomestarit 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70?s show (7) 14.30 70?s show (7) 15.00 Tappavat suhteet (12) 16.00 Pulmuset 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70?s show (7) 18.30 70?s show (7) 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Hittikärpänen 22.00 Elokuva: 13 ja risat 23.55 Konttori (7) 00.25 Seinfeld 01.20 Miesten juttuja (7) 01.45 Tervetuloa perheeseen 02.15 Hullut häävideot 03.05 5D: Maksulliset seuralaiset 04.05 Las Vegas (12) 04.50 Tappavat suhteet (12) JIM 11.00 Anthony Bourdain minilomalla 12.00 Pomo piilossa 13.00 Hell?s Kitchen 14.00 Top Chef 15.00 Kuuluisat kuppilat 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Hurja remontti 17.30 Hell?s Kitchen 18.30 Leijonan luola UK 19.30 Poliisit 20.00 Poliisit (7) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00 Talent UK 23.25 Talent UK 23.55 Muinaiset avaruusoliot (7) 00.55 Arktiset vedet 01.25 Mestariampuja LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Sikke . Ghanassa hautajaiset ovat karnevaalimainen tapahtuma. 20.50 Justimus esittää: Fuck the Police (7) Sarja päät- tää vastakarvaan. 16.25 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Totuuden hetki. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Ulos täältä!. 18.30 Emmerdale Järkyttävä ehdotus. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Kari on kukkulan kinki. 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.40 NELONEN 07.00 Pound Puppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.50 Suomen paras leipomo 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50 Hauskat eläinvideot 09.55 MasterChef Suomi 3/6. Laskeeko kissavideo stressiä. Hän edustaa kaupungin katoavaa keskiluokkaa. 23.45 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.17 FOX Kids 09.00 Wipeout 10.00 Teemu Laurell 10.35 Suomiehet 11.35 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat maatilat 12.35 Tuppukylän turvaajat 13.00 Vaarallisen valtatien pelastajat USA 14.00 Kultasedät 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 Romut rahaksi 16.30 How I Met Your Mother 17.00 Family Guy 17.30 Lapin poliisit 18.00 Järjestelmänmurtajat 18.30 Aivopelit 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Kauhukomedia: Cheerleader helvetistä 23.00 The Walking Dead 23.55 Da Vinci?s Demons 01.00 Luonnon salaiset kansiot 02.00 Totta vai tarua. 21.00 Uutiset. 03.00 Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 19.00 Uutiset ja sää. 21.35?21.39 Novosti Yle. Yöksi hän kuitenkin ryömii katolla olevan pressun alle. 16.15 Urheiluradio. 13.03 Maakuntaradio. Hansin kehosta löytyy polttomerkki. 23.55 Puoli seitsemän 00.25 Uutisikkuna 12.00 Hehku Mitä ovat nykyihmisen kansalaistaidot? 12.30 Hehku Onko ihminen tapojensa orja? 13.00 Kioski: 13.30 Erätulilla Kolin maisemat houkuttelevat talviretkelle lumikengillä. 19.05 Ihan pihalla. Rekisterikilvissä ei ole numeroa 108. 8/8. 23.03 Yöradio. Uutiset ja sää 12.10?12.58 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55?15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15?16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Parrasvalot 18.10?18.15 Viiden minuutin matka. Hyvä elämä. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: Teija Tuukkanen Kirkon tiedotuskeskuksesta. Ohjaus: Akseli Tuomivaara. Criminal Minds (16) Verisiteet. Kanadan rajalla Paketillinen kalloja. Kanadan rajalla Hännällinen matkustaja. Frasier Nuorempi agentti. Team Ahma Koeajotesti. Deadwood (16) Miehen tie. YLE FEM 07.25?15.30 SVT: n ohjelmaa 15.57 Kysy Laralta (7) Kasvukipuja. 16.09 Clay Kids (7) Naomin syntymäpäivät. 16.20 Knietzsche - maailman pienin filosofi (7). (Mv). 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.04 17.07 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Pohjoisen karhut (12) Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murha paratiisissa (12) 1/8. 14.03 Ajantasa. He huomaavat, että maa ei hevin luovu rikkauksistaan, vaan perii niistä kovan hinnan. N: Kari Väänänen ja Robert Davi. Ohjaus Mika Kaurismäki. 23.25 Muistikuvaputki: Lapset 3/6. Kersti Bergrothin karjalaisidylli vuoden 1940 versiona kertoo orpotytön ja puusepän lemmestä. 04.02 Café Tropical. 04.00 Uutiset ja sää. Retki huipentuu jääsaunan kosteisiin löylyihin. 14.00 Imettäjät 2/8. 14.30 Marja Hintikka Live Osa 3/10. Miss Farkku-Suomi) on särmikkään draaman pääosassa parikymppinen Markus, joka asuu Vantaan pahamaineisessa Korsossa äitinsä ja pikkusiskonsa Hetan (Iida Lampela) kanssa. Nuori mies tappaa aikaa parhaiden kavereidensa Vänän (Niko Vakkuri) ja Hartikaisen (Iiro Panula) kanssa. 02.02 Yöradio. 21.55 Suomi tänään. Jokela. 20.58 21.00 22.00 23.00 23.05 4-ottelu. 02.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. Ketkä olivat luomassa Dallasin ja Dynastian kaltaisia menestyssarjoja. Trooppinen ilmasto ja rento ilmapiiri ovat haaste englantilaiselle etsivälle. 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Mr Selfridge (12) 9/10. Tutkimusmatkailija Shackleton saapuu luennoimaan tavarataloon. 19.50 Sehän on Sibelius!: Terveys ja hermot Si- belius kuolee 91-vuotiaana onnellisesti vanhuuteen. Terveinä vuosinaan hän pelkää tauteja ja kuolemaa sekä suunnittelee ruumisarkkuaan. Kaali kuulee, kun puraiset sitä. 20.30 Vempainmies 5/6. Selostus Marika Aho. 22.00 Uutiset ja sää. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 14.00 Uutiset. 3/8. 20.00 Kuningaskuluttaja Mitä tuotteita tuodaan eniten Suomeen väärennettyinä ja miten tuoteväärennöksiä jäljitetään 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Jihadistien morsiamet 22.50 Uutiset 22.55 Silta (16) 5/10. Parhaan katseluajan saippuasarjat. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10?07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 07.12 Maakuntaradio. Pääosissa: Mikko Neuvonen, Niko Vakkuri, Iiro Panula, Iida Lampela, Richmond Ghansah, Petri Manninen. 20.06 Ihan pihalla. 18.20?18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. Peltola 17.00 Uutiset 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03?23.55 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Ekoelämää 02.00 Arkisto: Kuluttaja eksyksissä, ostaja oravanpyörässä 04.00?06.00 Arkisto: Silikoni. 18.55 Ihan pihalla. 12.45 Merisää. 09.05 Urheiluradio
maailmassa sekä 12. 28 29.10.2015 ARKI Kolumni Vihellys Arvostuksen mittari AmmAttinyrkkeilyssä huomAttiin jo ammoisina aikoina, mikä markkina-arvo on ranking-listoilla. Merkittävin huomio on siinä, kuinka joukkueiden suoritustasot vaihtelevat. Ajatellaanpa vaikka Loimaan biisoneita. 10 päivän sisään Loimaa ottaa pataan Kouvolassa huikeat miinus 42 pointsia ja voittaa sitten Euroliigan huippujoukkueen Lokomotiv Kubanin! Onhan Loimaa tietysti ennenkin jäätynyt joissain peleissä, kuten viime kauden finaaleissa, mutta tuo rökäletappio Mansikkaaholla on kyllä ihan oma lukunsa. Pyrinnön 41-vuotias Damon Williams pyörittää edelleen nuorempia vastustajiaan miten tahtoo.. Hänen saldonsa liigan runkosarjassa on kautta aikojen jo yli 7 700 pistettä ja 4 000 levyriä. Lisäksi hän on kirjauttanut 258 tupla-tuplaa ja yhdeksän tripla-tuplaa, jotka ovat ovat liigan kaikkien aikojen ykkösmerkintöjä. Asiaa tuntemattomilla kerrottakoon, että tupla-tupla tarkoittaa yhdessä ottelussa tehtyjä kaksinumeroisia tilastolukemia kahdessa kategoriassa ja tripla-tupla kaksinumeroisia lukuja kolmessa eri kategoriassa. Sanotaan, että ikä on pelkkiä numeroita. Damonin osalla se kyllä pitää paikkansa. Lehtikuva / Vesa Moilanen n n n kotoistA korisliigAAmme on nyt tahkottu kuukauden päivät. Seagullsiakin vastaan hän kaatoi lähes yksin lokkilauman ja mätti peräti 38 pistettä. Mutta jonkinlaisen kuvanhan näinkin voimasuhteista saa. Koriksessa, jossa kansainvälisessä yhteisössä on mukana 215 maata, Suomen miesten ranking nousi syksyn EM-kisojen jälkeen kolme pykälää ja on nyt 32. Syvimmällä kyntävät suomipoikien harrastamisista peleistä jalkapalloilu (maailman 64.) ja käsipalloilu (maailman 61.). Sen sijaan lentis on ihan ryhdikkäästi suomalaispalloilujen lipunkantaja, maailmanlistan 18:s. Varsinkin kun Bisonsin pelaajarosterissa on leveyttä vaikka muille jakaa. Alkukauden ailahtelevaisuus johtuu useimmiten siitä, että verotussyistä johtuva ulkomaalaispelaajien suuri vaihtuvuus sekoittaa pakkaa aivan mielettömästi. Taakse ovat jääneet sellaisetkin lajin merkittävät kestomenestyjät kuin Italia, Latvia, Israel ja Puola. Samalla ei voi välttyä vertailulta muihin palloilulajeihin. Niinpä The Ringin sarjakohtaiset arvolistat olivat aikoinaan lähes jumalan sanaa. Vuosien saatossa on käytäntö juurtunut myös pallopeleihin, sillä merkittävät kansainväliset palloilun erikoisliitot ovat ottaneet ne sorvattavakseen. Ei siis riitä enää, että pelataan määrävuosina maailman tai maanosien mestaruuskisoja, vaan maat rankataan järjestykseen muinakin aikoina. Rankkaus on siis arvostuksen mittari, vaikka sen laskentatavat eri palloilulajeissa ovat kovinkin erilaiset. Ennen kaikkea 41-vuotias Damon Williams ja 34-vuotiaat jason Conley sekä ronnie Clark porskuttavat kummasti. Varsinkin Williams on ihmeukko. Tulijoita on paljon, mutta taitoa tavallista vähemmän. sen sAlliminen Laadun määrittelee tällä saralla kukkaro. Se ei seuroilla juuri nyt pullistele. Niinpä syksyn näkyvimpiin ulkomaalaissuorituksiin jäävät jos vuosia Suomessa tahkonneiden ja tänne asettuneiden amerikkalaisten suoritukset. Euroopassa. Mitä paremmin joukkue säilyttää edelliskaudesta runkokoonpanonsa, sitä valmiimpi se on syksyn pelien alkaessa. Alkukauden alisuorittaja KTP esimerkiksi menetti niin kotimaisia kuin vierasmaalaisiakin aivan liikaa ollakseen nyt iskussa. n n n tällä viikollA kuultiin sekin, että maa- joukkueen, Susijengin, pääkäskyttäjä henrik Dettmann oli saanut kalossin kuvan takamuksiinsa Turkin Besiktasista. Palloilukulttuurissa se vanha tuttu sanonta, että kun joukkuetta ei voi kesken kauden vaihtaa, niin vaihdetaan valmentaja, pitää edelleen paikkansa. Ikä on vain numero. Kuten tuli esimerkiksi irtisanoutuminen olympiakomitaen pestistä niin nopeasti, että homma oli tuskin edes ehtinyt alkaa. n n n ulkomAAlAispelAAjien lisääntymi- kotosarjoissa on näkynyt määrissä, muttei tasossa. Se on hatunnoston arvoinen juttu. Korisliigan alkukauden rynnijän Kouvojen valmentaja jyri lehtonen on ilmoittanut, että hän pitää puolestaan sapattivuoden seuraavan kauden alkaessa. Näin Kouvolaan pitää hakea Pentti uusi päävalmentaja. Salmi Hätäisimmät ovat jo olKirjoittaja on leet tarjoamassa Dettmankoripalloilun nia tälle postille. asiantuntija. Henkka Dettmannin tuntien asiasta ei voi olla mitään mieltä, sillä miehen päätökset tulevat aina niin yllättäen