Tie oli mutkikas. TIE de_29022024_001.indd 1 de_29022024_001.indd 1 20.2.2024 10.47 20.2.2024 10.47. PAL.VKO 2024-11 00 74 43 -2 40 4 TEKOÄLY Uhka demokratialle GAZA Israel sotii lännen arvoja vastaan ASEET Sota valkopesi aseteollisuuden KOLMIKANTA TEEMA Kirosana ja yhdistäjä 29.2.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 24 / 29 . he lm ik uu ta PITKÄ Entinen lapsisotilas Paul Bangura jätti aseet ja tutkii nyt Hämeessä lohien käyttäytymistä
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 19.2.2024 9.10 19.2.2024 9.10. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
3 Demokraatti 4/ 24 22 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29. HELMIKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ASETEOLLISUUS KESKITETTY UUSI POMO Entisestä pahiksesta tuli hyvis. JHL haluaa hintalapun hallituksen heikennyksille. TYÖELÄMÄ TEEMA ILMIÖ de_29022024_03.indd 3 de_29022024_03.indd 3 15.2.2024 9.04 15.2.2024 9.04. Kolmikannan perään huudetaan – syystä ja syyttä
53 26 TASAVALLAN PRESIDENTTI ”Ei huono” KOLMIKANTA Sopiminen on rikki + TEEMA Kolmikanta 53 5 6 8 11 12 14 21 22 24 25 26 27 33 34 40 41 42 46 47 48 50 51 61 64 65 66 de_29022024_04.indd 4 de_29022024_04.indd 4 21.2.2024 9.58 21.2.2024 9.58. 4/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vaalien opetukset Viikon kuva: Vapauden kuolema Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Miikka Lönnqvist D-analyysi: Ei uutta Venäjällä D-ilmiö: Aseet myyvät Alastalon salissa: Keikutetaan Ay: Hintalappu heikennyksille Ukraina: Tankkien hautausmaa D-kolumni: Touko Aalto Stubb: Ei huono Israel: Lännen arvojen kriisi Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kuvataide: Muotia ja kuvausta Kirja: Ihmisen kieli on mieli. Elokuva: Elokuvapalatsi Sodoma Kirja: Kapitalismikritiikkiä Kirjavisa: Ilmastohuoli Norjasta Kirja: EU:n integraation esi-isä Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Li Andersson IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Paul Bangura Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Jami Ojala Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.3. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Luokkakonflikti on kärjistymässä Suomessa
Pääkirjoitus KYLLÄ NE TOISTUVAT RÖKÄLEHÄVIÖTKIN TUOVAT MAINEHAITTOJA. Puolue uskalsi olla asettamatta omaa ehdokastaan toivottomaan kilpailutilanteeseen, säästi vaalikassaansa eurovaaleja varten – ja sai silti presidentiksi suomenruotsalaisen ihmisen. SDP arvioi väärin komissaaripestin julkisuusarvon, ja kampanjaan sivujuonteeksi keksitty Barbie-teemakin vaikutti päälleliimatulta. Silti kaikki markkinoiminen on valintoja. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Uusi presidentti aloittaa – mikä oli vaalien opetus. Ollaan siis rehellisiä: SDP olisi saanut paljon pidempikestoista näkyvyyttä aatteilleen, jos se olisi sijoittanut parin kuukauden kampanjassa palaneet liki 800 000 euroa vaikka Demokraatin toimituksen vahvistamiseen. Siksi panos-tuotos-suhteella laskettuna näiden presidentinvaalien selkein voittaja oli RKP. Keskeiset ehdokkaat kampanjoivat siististi ja reilusti, suomalainen demokratia toimi. Nimittäin kyllä ne toistuvat rökälehäviötkin tuovat mainehaittoja. Mediatalojen järjestämät vaalipaneelit, maakuntakiertueet ja televisiokeskustelut ovat valtavan arvokasta mainosaikaa. Grattis ja hatunnosto! de_29022024_05.indd 5 de_29022024_05.indd 5 20.2.2024 10.01 20.2.2024 10.01. PUOLUEELTA PUUTTUI viime kesänä rohkeutta ajatella boksien ulkopuolelta. Jos omista joukoista ei luontevasti tällaista ehdokasta löydy, on vain viisasta niellä kuviteltu ”arvovaltatappio” ja jättää vaalit väliin. Presidentti ei Suomessa ole puoluepoliittinen hahmo, eikä presidentiksi päästä ilman aitoa kansan syvistä riveistä lähtevää nostetta. Samanlaisen medianäkyvyyden ostaminen kaupallisilta markkinoilta tulisi kalliiksi, eikä olisi lainkaan näin tehokasta. TOIKO KAMPANJA puolueelle edes sitä kaivattua näkyvyyttä. SDP epäonnistui vaaleissa, vaikka ehdokas Jutta Urpilainen tiedettiin yli puoluerajojen osaavaksi, pidetyksi ja päteväksi poliitikoksi. Ikävä kyllä päteväkin ihminen hautautuu helposti EU:n kulisseihin eikä pysy kotimaansa äänestäjäkunnan mielissä. Vaalien lopputulos osoitti, että äänestäjäkunta halusi nyt jotain ihan muuta kuin hätäisesti keksittyjä imagoja. Nyt kun vallanvaihto suurten ikäluokkien Sauli Niinistön ja peruskoulun kasvatin Alexander Stubbin välillä virallisesti tapahtuu, Suomi saa tähän maailmantilanteeseen hyvin sopivan kansainvälisen, arvoliberaalin uuden presidentin. ITSEKRITIIKILLE ON silti tarvetta. SDP linjasi jo viime kesänä ennen puoluejohtovaihdoksiaan, että oma presidenttiehdokas on välttämätön siksi, että hän pystyy koko syksyn ajan pitämään esillä puolueen keskeisiä aatteita ja arvoja. A loitetaan kehuilla: presidentinvaaleissa lopputulos oli niin SDP:n kuin muidenkin puolueiden kannalta hyvä
Pysykää kotona keittiöpöytänne äärellä.” Navalnyista tuli viimeistään kuolemansa myötä marttyyri ja myytti. Televisiossa haastateltu venäläismies kiteytti tapahtuneen: ”Tämä on valtion viesti Venäjän kansalle. Länsimaissa paheksutaan tapahtunutta ja huudetaan syyllisiä vastuuseen, mutta muuhun tuskin into riittää. Venäjällä tuskin mikään muuttuu, vaikka maan merkittävin oppositiojohtaja surmattiin. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP , M ax im Zm ey ev ÄLKÄÄ EDES UNEKSIKO Venäjä sai lopulta hengiltä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin – joko surmaamalla tai hitaasti näännyttämällä siperialaisessa vankilassa. de_29022024_06.indd 6 de_29022024_06.indd 6 21.2.2024 10.19 21.2.2024 10.19
– Vaihtoehto perustuu sovinnon sopimukseen, aitoon pohjoismaiseen malliin, jossa dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia. Näistä suuressa osassa tehtiin osa-aikatöitä tai palkka on muuten niin pieni, että asumiskuluihin oli annettu asumistukea. SDP esittää muun muassa luopumista ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta ja henkilökohtaisista lakkosakoista sekä ajatuksesta päättää lailla palkkamalleista. Kela maksoi vuonna 2022 asumistukea yli 2,2 miljardia euroa. Luopukaa kolme kuukautta ja maasta pois -lain valmistelusta kaikkien osalta, ei vain huippuasiantuntijoiden. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ja taas työn kannustavuus heikkenee V IIK O N LU KU 49 Hallitus tekee merkittäviä leikkauksia asumistukeen tavoitteenaan säästöt ja kokoaikaisen työn lisääminen. POLITIIKKA U ut is m ed ia n lii tt o Tiktok on Suomessa tärkein uutiskanava 13–18-vuotiaista prosentille. Hallituksella ei ole näyttöä asumistuen leikkausten työllistävistä vaikutuksista. Lähes neljä viidestä suomalaisesta katsoo, että hallituksen olisi tärkeää päättää työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista uudistuksista yhdessä palkansaajaliikkeen ja työnantajapuolen kanssa. Asiasta käytiin eduskunnassa kovasanaista keskustelua, kun kansanedustajat käsittelivät SDP:n jättämää välikysymystä. Lindtman puhui jopa sopimisen supervoimasta. de_29022024_08.indd 8 de_29022024_08.indd 8 21.2.2024 9.27 21.2.2024 9.27. Onneksi viime kaudella oikeisto-oppositio ei sotkenut tilannetta vastustamalla demokraattisesti valitun hallituksen politiikkaa. Puolue toivoo, että hallitus luopuu esityksistä heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa paikallisesti. Tuen saajissa oli mukana 68 000 jo työelämässä olevaa kotitaloutta. MIKAEL JUNGNER X:SSÄ ANTTI MALMSTE X:SSÄ Vaihtoehto umpisolmulle: sopimisen supervoima SDP:N PUHEENJOHTAJA Antti Lindtman vetoaa voimakkaasti aitojen neuvottelujen avaamiseen työmarkkinakaaoksen purkamiseksi. Ja kuudenneksi, mahdollistakaa ulkomaisen työvoiman saanti työvoimapula-aloilla. Sen sijaan tuokaa rinnalle mahdollisuus suorittaa tutkinnot kuntoon esimerkiksi rakennusalalla lomautuksen aikana. Hän painotti, ettei SDP:n välikysymyksen tarkoitus ole kaataa hallitusta. Lindtman esitteli eduskunnassa SDP:n omaa, kuusikohtaista vaihtoehtoa, jolla umpisolmua voisi lähteä avaamaan. EETU KINNUNEN X:SSÄ Melko röyhkeää väittää että vain 200 ihmistä saisi vaikuttaa päätöksiin ja noin 5 541 000 muun ihmisen pitäisi seurata tuota kiltisti katsomosta . / sarkasmi. Opposition pitäisi olla hiljaa eivätkä kansalaiset saisi osoittaa mieltään. – Viidenneksi, älkää heikentäkö mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Pääministerin käsitys demokratiasta hämmästyttää. Moni asiantuntija pelkää niiden lisäävän työttömyyttä, kun edes osa-aikaiseen työhön ei ole enää varaa. – Kärjistyneestä ilmapiiristä huolimatta näyttää, että Suomen kansa näkee tilanteen poikkeuksellisen kirkkaasti
Esimerkiksi Fortumin puheenjohtajan vuosipalkkio on nousemassa 88 800 eurosta 128 200 euroon, eli jopa 44 prosenttia. Kyseisessä jutussa työministeri Arto Satonen myöntää tämän. Helsingin Sanomat kirjoitti, että näkemyksenne esimerkiksi Ruotsin poliittisten lakkojen rajaamisesta 2–3 tuntiin perustuu elinkeinoelämän puheisiin. Mutta totta, eiväthän elinkeinoelämän järjestöt ole teille lobbareita vaan ennemminkin samaa ideologista perhettä, pohtii Demokraatin väki. KANSANEDUSTAJA, VALTIOVARAINVALIOKUNNAN jäsen Suna Kymäläinen (sd.) paheksuu suunnitelmia nostaa valtionyhtiöiden johdon palkkioita. Hyvät ministerit, te aloitte jo hallitusneuvotteluista alkaen puhdasotsaisesti korostaa, kuinka ohjelmatyötä tehdään ilman korvaan kuiskuttelevia lobbareita. Näistä ei luovuta HALLITUKSEN AJAMISTA työmarkkinaja sosiaaliturvauudistuksista ovat kansalaisille vaikeimpia hyväksyä ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen palkattomaksi, ellei työehtotai työsopimuksessa ole toisin sovittu (34 % vastaajista), suunnitelma poistaa työttömyysturvasta lapsikorotus ja 300 euron suojaosa (33 %) ja henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen niin, että työsopimus voidaan irtisanoa ilman painavaa syytä (30 %). Moni EU-maa, kuten Tanska, Saksa, Itävalta ja Italia ovat selvittäneet malleja, joilla turvapaikanhakijoita siirrettäisiin kolmansiin matalamman elintason maihin. POLITIIKKA POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Hallituksen moraalin haaksirikko SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mielestä hallituksen ajama Ruanda-malli, turvapaikkaprosessin ulkoistaminen kolmanteen maahan, murtaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Vaikka Ruotsin lakkojen pituudesta on oikeusoppineillakin eri näkemyksiä, niin voi kysyä, onko tämä pääministeri Orpon korostamaa tiedolla johtamista. Kohtuullista. – Ruanda-malli on moraalinen haaksirikko. Aikamoinen ideologinen valinta uskoa vain toisen työmarkkinaosapuolen sanomaa. Ylen aikaisemman kyselyn mukaan suomalaisista 63 prosenttia on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä hallituksen toimintaan työmarkkinoiden uudistamisessa. Pitäisikö hallituspuolueiden keskustella omistajapolitiikan periaatteista ja siitä, mikä on kohtuullista, Kymäläinen kysyy. Luvut ovat Taloustutkimuksen Ylelle tekemästä kyselystä. Se vaarantaa turvapaikanhakijan oikeuden ihmisoikeuksia kunnioittavaan turvapaikkamenettelyyn ja oikeusturvan toteutumisen niin, ettei kolmas maa riko palautuskieltoa, hän sanoo. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SÄÄ SÄÄ Saisi jo riittää Kohta tämäkin riittää Hyvät ministerit, elättekö jossain rinnakkaistodellisuudessa, jonka elinkeinoelämä on teille luonut. Palkansaajaliikkeen oikaisuyritykset olette kuitanneet ylimielisyydellä, ne ovat olleet teille kuin hyttysen ininää. Tuppurainen huomauttaa, että kaikissa näissä maissa äärioikeiston suosio on noussut, mikä näkyy turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien rajaamisena. – Viime kaudella – kun SDP vastasi hallituksessa omistajaohjauksesta – palkitsemisessa linjattiin, että sen tulee olla kohtuullista ja läpinäkyvää. Olette koko kautenne perustelleet erinäisiä työelämää koskevia muutoksia erityisesti Ruotsin mallilla ja muissa kilpailijamaissa jo tehdyillä vastaavilla muutoksilla. de_29022024_08.indd 9 de_29022024_08.indd 9 21.2.2024 9.27 21.2.2024 9.27. Nyt tällaisena aikana, kun työntekijöiden ja pienituloisten selkänahasta revitään viimeisetkin rippeet julkisen talouden säästöjen vuoksi, päätetään tämän suuruusluokan korotuksista
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtavan tutkijan Matti Pesun mielestä Natolle olisi sotilaallisesti kaikkein tarkoituksenmukaisinta, että Pohjoismaat, Yhdysvallat ja Britannia kuuluvat Norfolkin esikunnan alle. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Jussi Nukari 10 VIS V 1. 8. 6. Paljonko maksaa heittomotillinen koivuhalkoja. 3. 7. Mikä on tunnin juna -hankkeen nykyinen nimi. 10. Missä ilmestyy Kyrönmaa-lehti. Mikä on Kansainvälisen olympiakomitean toimitusjohtajan Christophe de Kepperin vuosipalkka. Minkä maan suurin lentokenttä on Keflavikin lentoasema. Kuka edellinen presidentti ennen Sauli Niinistöä on toiminut myös eduskunnan puhemiehenä. Alajohtoportaassa voitaisiin myös sovittaa yhteen Suomen ja Naton puolustussuunnitelmia, ja se kykenisi johtamaan laajoja maavoimien joukkokokonaisuuksia Suomen alueella, jos Naton viides artikla aktivoituu. 5. 4. Alajohtoporras toimisi sananmukaisesti johtoportaan alapuolella. Minkä merkittävän suomalaisyrityksen toimitusjohtaja on Ilkka Hämälä. Todennäköisesti muutama kymmenen upseeria suunnittelisi Naton maavoimien sodanaikaista toimintaa jonkin Suomen Puolustusvoimien hallintoyksikön yhteydessä. 9. Kuinka pitkä on Suomen itäraja. Minkä ikäisenä broileri teurastetaan. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) 1 343 ,6 km , jos ta maa raj aa on 1 289 ,6 km 2) Lai hia lla 3) Län sira ta 4) Met sä Gro upi n 5) Urh o Kek kon en 6) Jul kist en ja hyv inv oin tia loj en liit to JH L:n uus i puh een joh taj a Håk an Eks trö m 7) Isl ann in 8) 70 –75 eur oa 9) pal kki ot muk aan las ket tun a noi n 1,5 milj oon aa eur oa 10 ) viis ivi ikk ois ena MAAILMAN TILA • Nato Suomi haluaa vaikuttaa puolustautumiseensa S uomi tavoittelee Naton maavoimien alaesikuntaa eli alajohtoporrasta. Ken on hän. Siinä on kyse ennen kaikkea siitä, missä joukkojen toimintaa suunniteltaisiin ja joukkoja johdettaisiin. Suomi on nyt sijoitettuna muun muassa Itämereen keskittyvään Hollannin Brunssumin johtoportaaseen. Tulevaisuudessa Suomi haluaisi olla Yhdysvaltojen Norfolkin johtoportaan alla. Suomi äänesti presidentin puolisosta de_29022024_10.indd 10 de_29022024_10.indd 10 21.2.2024 9.28 21.2.2024 9.28. Kyse on Naton uudistumisesta tilanteessa, jossa sotilasliittoon tulee uusia jäseniä: Suomi ja ovenkahvassa yhä roikkuva Ruotsi
Se herättää hirvittävän suurta huolta. Jos SDP olisi lintu, mikä se olisi. – Maisema, jota Linna kirjassa kuvaa, iski vahvasti, ja samastuin hirvittävän paljon joihinkin henkilöhahmoihin. Puolueen budjetti on suurempi, samoin vastuu ja tehtävän laaja-alaisuus on jonkin verran suurempi, hän arvioi. Kameran kanssa luonnossa kulkiessa pääsee irti arjen hektisyydestä ja vastuullisen tehtävän huolista. Lönnqvist liittyi puolueeseen 15-vuotiaana parikymmentä vuotta sitten, kiitos Väinö Linnan. Sitä seurasi Demarinuorten pääsihteerin työ ja visiitti Nuorten kotkien toiminnanjohtajan sijaisena. SDP:n hallintopäälliköksi hän siirtyi sosiaalija terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten hallintojohtajan pestistä. On nähty kaukonäköisesti hyvinvointivaltion ylivertaisuus verrattuna muihin tapoihin järjestää yhteiskuntaa. Lönnqvist on huomannut, että harva tietää, millainen merkitys kolmannen sektorin järjestöillä on. DEMOKRAATIN LUKIJOILLE Lönnqvist on tuttu myös Ti ti tyy -palstan lintukuvista ja -tarinoista. – Tuntuu erityisen inspiroivalta tässä ajassa, jos voin omalla työlläni olla edesauttamassa sitä, että puolueella olisi paremmat mahdollisuudet muuttaa asioita tulevissa vaaleissa, hän sanoo. 11 Demokraatti Lapinpöllö on riittävän ylväs olento, johon SDP:tä vertaisin. Miikka Lönnqvist Paluu politiikkaan. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jari Soini ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Säästöt kolahtavat niihin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joilta on jo nyt leikattu, hän huomauttaa. Mietityttää, onko luvassa muutakin kuin jo kerrotut sadan miljoonan euron leikkaukset vuonna 2027. Täällä Pohjantähden alla teki maaseudulla kasvavaan nuorukaiseen vaikutuksen. Vuonna 2016 Vuonna 2024 de_29022024_11.indd 11 de_29022024_11.indd 11 20.2.2024 10.03 20.2.2024 10.03. – Sosialidemokratiaan kätkeytyy viisautta. Työura sd-liikkeessä starttasi Satu Taiveahon eduskunta-avustajana 2008. Se sai minut kiinnostumaan sosialidemokraattisesta maailmankatsomuksesta. Kun ammennamme vahvasti pohjoisesta traditiosta, sanoisin, että lapinpöllö on riittävän ylväs olento, johon SDP:tä vertaisin. – Johtaja-titteli voisi antaa osviittaa, että olisi suuremmat vastuut kuin päälliköllä, mutta tässä vaihdoksessa taitaa mennä toisin päin. – Leikkaukset kohdistuvat palveluihin, joita järjestöt tuottavat eri tavalla haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Viime vuodet ovat vierähtäneet töissä sitoutumattomalla järjestökentällä. LÖNNQVISTIÄ HUOLETTAVAT hallituksen kaavailemat kiristykset sosiaalija terveysalan järjestöjen rahoitukseen. H elmikuussa SDP:n hallintopäällikkönä aloittanut Miikka Lönnqvist on innoissaan paluusta politiikan ja puoluetoiminnan pariin. Ensin hän aktivoitui Demarinuorissa, sitten puolueessa. – Luulen, että järjestöilläkin on peiliin katsomisen paikka. Ne ovat muovanneet toimintansa sellaiseksi, että ihmiset näkevät sen osaksi julkista palveluketjua, eivätkä ymmärrä, että kyse on jonkin järjestön heille tarjoamasta palvelusta. Demarikuvioista Lönnqvist lähti Suomen opiskelijakuntien liitto Samokin toiminnanjohtajaksi
Venäjää johdetaan pelolla. Navalnyi oli vaarallinen ihminen Venäjän johdolle. Navalnyin paluu Venäjälle oli näpäytys tai jopa nöyryytys monelle Venäjän johdossa olevalle, alkaen Vladimir Putinista, osasta maan oligarkkeja ja Navalnyin murhayrityksessä epäonnistuneesta Venäjän turvallisuuspalvelusta. Hänen paluunsa Venäjälle pari vuotta sitten – pian myrkytysyrityksestä tervehtymisen jälkeen – oli yksi osoitus tästä. Jo aiemmin Navalnyi ja hänen luomansa korruptionvastainen säätiö oli muun muassa paljastanut valtaapitävien ökyasuntoja ja muita ylellisen elämän kohteita. Muuttaako hänen kuolemansa mitään Venäjällä. Pelottomuus on ase NYKYVENÄJÄLLÄ OPPOSITIO ON AJETTU MAAN ALLE TAI ULKOMAILLE. Opposition johtaminen ja yhdistäminen ei ole helppoa Venäjän ulkopuolelta, kun Venäjällä ei ole vapaata mediaa ja maa yrittää vaikeuttaa muun muassa some-kanavien käyttöä. NAVALNYIN KUOLEMA tekee hänestä marttyyrin ja myytin. Kumpikin tunnettiin Kremlin toiminnan ankarina kriitikkoina. Navalnyi todennäköisesti tiesi, mikä häntä Venäjällä odottaa – välitön vangitseminen, vankeus ja hengenvaara. T urha pohtia surmattiinko oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi vai kuoliko hän pitkään kestäneeseen näännyttämiseen siperialaisessa rangaistuslaitoksessa. Länsimaat ovat laajalla rintamalla syyttäneet Venäjän johtoa Navalnyin kuolemasta. Ennen Navalnyitä murhattiin ampumalla muun muassa oppositiopoliitikko Boris Nemtsov vuonna 2015 ja journalisti Anna Politkovskaja vuonna 2006. Venäjää on vuosisadat johdettu pelolla, ja Navalnyi osoitti toiminnallaan, että hän ei suostu pelkäämään. Vaikka osa venäläisistä haluaisi kevään presidentinvaaleissa äänes tyskäyttäytymisellään vastustaa Venäjän nykyjohdon toimintaa, ei epädemokraattinen vaalijärjestelmä anna tähän todellista mahdollisuutta. Navalnaja syyttää presidentti Vladimir Putinia miehensä kuolemasta. Siksi Aleksei Navalnyi piti saada hengiltä. Lännen paheksunta todennäköisesti jää puheiden ja uusien, osin nimellisten, pakotteiden tasolle. Käytännössä tämä merkitsee, että hänestä tulee Venäjän opposition merkittävin johtaja. analyysi de_29022024_12.indd 12 de_29022024_12.indd 12 21.2.2024 9.54 21.2.2024 9.54. Venäjän kaltaisessa maassa ei ole olennaista, oliko kuoleman ajoitus ennen Venäjän maaliskuun presidentinvaaleja vahinko vai tarkoituksellinen. Venäjän vallanpitäjien tavoitteena oli saada Aleksei Navalnyi hengiltä. Rahat niihin on saatu korruptiolla sekä Venäjän elinkeinoelämän ja luonnonvarojen jakamisella maan ylimmän johdon uskolliselle lähipiirille. Surmaaminen on Venäjällä yhä yleinen keino päästä eroon hankalasta poliittisesta vastustajasta. ALEKSEI NAVALNYIN leski Julija Navalnaja ilmoitti viime viikolla jatkavansa miehensä työtä. Samalla tavalla kuin Ukrainan oraalla ollut demokratiakehitys oli uhka Venäjän yksinvallalle. Opposition asema on kuitenkin heikko. Navalnyi oli Venäjän merkittävin oppositiojohtaja ja hänen luomansa liike laajin, ainoa koko maan kattava oppositiovoima. Nyky-Venäjällä oppositio on ajettu maan alle tai ulkomaille. Navalnaja ja merkittävä osa Navalnyin liikkeen johdosta on maanpaossa. Tuskin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö
72%:n mielestä 15 vuotta on sopiva ikä siihen, että lapselle voi antaa päätösvaltaa omasta ruutuajastaan. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: H Sga llu p / Ve ria n (e nt in en Ka nt ar Pu bl ic ) Yli 95% ajattelee, että lasten älypuhelimen käytön rajoittaminen on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Etenkin lasten älylaitteiden käyttöä halutaan rajoittaa. Veroa ei makseta täyssähköautosta. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 40% haluaa vähentää omaa puhelimenkäyttöään. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Autoalan tiedotuskeskus Lähde: Verohallinto D EM O G RA A FI Älypuhelinorjuus pelottaa Moni suomalainen on huolissaan älylaitteiden kanssa vietetyn ajan määrästä. 81%:lla alaikäisistä lapsista on käytössä on älypuhelin, tabletti tai vastaava laite. 13 Demokraatti Sähkö maantiellä Vuonna 2023 Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 33,8 prosenttia oli täyssähköautoja. de_29022024_13.indd 13 de_29022024_13.indd 13 19.2.2024 16.43 19.2.2024 16.43. Autoveron tuotto Autoveron tuotto laski viime vuonna 24 prosenttia edellisvuodesta. Näin ajattelivat etenkin nuoret. Arvostamme suomalaista työtä. Näiden vanhemmista 60 prosenttia kertoi rajoittavansa lastensa älylaitteiden käyttöä
– Jokainen teräserä on vähän erilainen, joten uunien monivaiheisia lämpötiloja pitää säätää oikein, hän kertoo. Seuraavaksi se päästetään – siis lämmi tetään uudestaan sellaiseen lämpötilaan, jossa se muuttuu sopivan sitkeäksi. Kohta robottikoura tarttuu punaisena hehku vaan kappaleeseen ja siirtää sen uunista laittee seen, joka upottaa sen vesipolymeeriseokseen. Sen pitää sirpaloi tua, ei muuttua teräspölyksi. Kranaatin räjähtäessä kuoren täytyy mennä oikealla tavalla rikki. Viimeisen kahden vuoden aikana työntekijöiden määrä on tuplattu entisestä paris takymmenestä neljäänkymmeneen. 14 Demokraatti ILMIÖ TYKIN SUUSTA Nammo Lapuan Sastamalan tehtaalla valmistuu kuoria tykistökranaatteihin, joita lähetetään myös Ukrainaan. Se ei ole ensimmäi nen sana, jonka yhdistää tykistökranaattiin. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg H auras. – Ennen oli porukka, joka saattoi ajaa ensin al kutuotantoa kuukauden, koneistusta toisen kuu kauden ja pintakäsittelyä kolmannen. Kranaatin kuori on nyt kova ja käyttötarkoitukseensa liian hauras. Kun yhtä ajettiin, muut seisoivat. Sellai nen kranaatin kuoren pi tää kuitenkin olla – vahva mutta samalla juuri oikeil la tavoilla heikko. Kun kra naatti ammutaan tykin piipusta, syntyy valtava voima, joka kuoren on kestettävä. – Tavoite on, että tänä vuonna pystymme te kemään viisinkertaisen määrän tuotteita siihen nähden, mitä tehtiin ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Nammo Lapuan asiakkuuspäällikkö Mikko Myllykangas kiteyttää. Uusia linjoja rakennetaan, ja vuoroja on lisätty. Hänkin saa jakaa osaamistaan uusil le tulokkaille nyt, kun Sastamalassa tuotantoa lisä tään vauhdilla. de_29022024_14.indd 14 de_29022024_14.indd 14 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. Suomeksi sanoen teräs karkaistaan. Kuutti on häärinyt lämpökäsittelyssä nyt noin vuoden, tehtaalla hän on työskennellyt jo kahdek san vuotta. Hän nostaa jo tuotannon aiemmissa vaiheissa tunnistettavan muotonsa saaneita 155 millimetrisen kranaatin aihioita hihnalle, josta ne päätyvät uuniin. Nyt on menty siihen, että kaikki tuotannon vaiheet käyvät samaan aikaan ja töitä tehdään kahdessa vuorossa, tehtaan valmis tuspäällikkö Rony Lappainen kuvaa. Kokemusta on karttunut useammasta työvaiheesta. Tätä sopivasti hauraan ja riittävästi vahvan ta sapainoa haetaan Nammo Lapuan tehtaalla Sas tamalassa Lauri Kuutin työpisteellä lämpökä sittelyssä
de_29022024_14.indd 15 de_29022024_14.indd 15 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. Kun kuori on saanut muotonsa, se lämpökäsitellään. 15 Demokraatti Teräspalkeista sahataan paloja, joista 155 millimetrin tykistökranaatin kuorta ryhdytään valmistamaan. Alaoikealla asiakkaan aiemmin hankkimia “puolivalmisteita”, jotka on nyt tuotu takaisin tehtaalle valmistettavaksi loppuun. Kuvassa alla kuoret odottavat siirtoa maalaamoon. Laadunvarmistusta tehdään pitkin matkaa. Viimeistelyä vaille valmista kuorta nostetaan tarkistettavaksi
16 Demokraatti D-ILMIÖ NAMMO LAPUA . Valmistuspäällikkö Rony Lappalainen. DEMOKRAATIN VIERAILUN aikaan osa tuotannosta seisoo; tänään on huoltosei sakki. Sen jälkeen vuo rossa olisi teräsraepuhallus, jossa kappa leiden pinnalta puhalletaan pois niihin jäänyt teräshilse. Nammo Lapualla on kolme tehdasta Suomessa. Ryy näsen pääkallonpaikka on Nammo La puan Vihtavuoren tehdas, mutta hänen rooteliinsa kuuluu myös Sastamala. Ne kulkisivat hihnalla tulikuumaan ahjoon – kahdeksaan huipputehokkaa seen induktiouuniin – ja sieltä edelleen hehkuvan kuumina muotoiltavaksi ja jäähtymään maan alle. Poimimme porukasta juttusille kehi tyspäällikkö Jouni Ryynäsen. – Vihtavuoressa on ihan samanlai nen tilanne kuin täälläkin ja uskoakseni sama on kaikissa Nammon Suomen yksi köissä. Ilmiselvästi uutta myös suunnitel laan. de_29022024_14.indd 16 de_29022024_14.indd 16 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. . Päätuote, jota valmistetaan eniten, on kuori ”sataviisvitoseen” – siis 155 millimetrin tykistökranaattiin. Kesällä tuotannon alkupää sahoineen uudistuu. – Olemme myyneet aikoinaan asiak kaalle puolivalmisteita varastoon sillä ajatuksella, että ne saadaan nopeammin valmiiksi. Investoinnit näkyvät jo nyt – uutta ko neistuslinjaa rakennetaan tohinalla. Sastamalaan on vastikään investoitu yli kymmenen miljoonaa euroa. Kuuluu Nammokonserniin, jonka omistavat puoliksi Patria ja Norjan valtio. Hänen heiniään ovat investointiprojektit. Alkupään huoltosei sakki mahdollistaa, että nyt teräsraepu hallusta käytetään muuhun. Normaalisti tuotannon alkupäässä olisi kova meteli, kun 800 kilon painoi sista teräspalkeista sahataan lyhyempiä palikoita. Joukko miehiä keskustelee kes kittyneesti ja katselee ympärilleen kuin sisustussuunnittelija, joka arpoo sopi vaa paikkaa sohvalle ja nojatuoleille. AJATUS ON SE, ETTÄ OLEMME – JOS NIIN VOISI SANOA – HYVISTEN PUOLELLA. Vih tavuoren tehtaalla puolestaan valmiste taan ruutia ja muun muassa panoksia ty Lauri Kuutti siirtää kranaatin kuoria lämpökäsittelyyn. . Sastamalassa valmistuu eri kokoisten ammusten kuoria, räjähdeaineita täällä ei käsitellä. Mitä kuuluu Vihtavuoreen. Vihtavuoren tehdas Laukaassa valmistaa muun muassa ruutia, tykistön panoksia, kranaatinheitinpanoksia ja käsikranaatteja. Nyt ne on tuotu meille takaisin ja teemme ne valmiiksi. Lapuan patruunatehdas valmistaa pienikaliiperisia patruunoita siviilija viranomaiskäyttöön. . Tahti on kova, Ryynänen kertoo. . Sastamalan tehdas valmistaa muun muassa 155-millimetrin tykistökranaatin kuoria, 81 ja 120 millimetrin kranaatinheittimen ammusten kuoria ja pyrstöjä. Näissä on ontelo ruosteessa, joten ne menevät teräsraepu hallukseen, jossa ontelo puhdistuu, Lap palainen kertoo
Tämä nyt tapahtuva tuo tannon viisinkertaistaminen on sitä, mitä teemme Puolustusvoimille. Millainen koulutustausta tuotannon työntekijöillä on. Myllykan gas kertoo, että Puolustusvoimien kanssa aloitettiin keskustelut tuotannon lisäämi sen tarpeesta saman vuoden kesänä. Tavoite kuitenkin oli, että tehtaalle löy dettäisiin uusi toimija jatkamaan tuo tantoa. Tehtaalle palkattiin takaisin entisiä työntekijöitä – minimimiehitys, joka piti tehdasta hengissä. JOULUKUUSSA PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) kertoi Suomen nostavan ampumatarviketuotantonsa lä hivuosina yli kaksinkertaiseksi. TYÖ SASTAMALAN tehtaalla on pitkälti prosessinvalvontaa, Rony Lappalainen kertoo. Taustalla vai kutti Puolustusvoimien tilausten voima kas vähentyminen. Muutaman kuukauden jälkeen, vuo den 2015 alussa Patria myi Sastama lan tehtaan Nammo Lapualle. Myllykangas uskoo, että ASAPrahoi tus on mahdollista saada, mutta koska tuotannon kasvattaminen on niin iso hanke, ei EUrahoitus yksinään riitä. Keväällä 2022 Venä jän hyökättyä Ukrainaan Nammo teki heti omia investointipäätöksiään. Sitä Myllykangas ei tiedä, koska Puolustus voimat ei ole avannut tarkemmin, millai sia paketteja Ukrainaan sen varastoista lähtee. Moni muu maa on valinnut toisenlaisen linjan. Tehtaan tuotekirjo on kohtuul lisen kapea, joten tuotantoa on helppo automatisoida. Puolustusministeriö ja Puolustus voimat hoitaa sitä puolta, Myllykangas kertoo. – Onneksi tämä ratkaisu tehtiin – se on Euroopallekin tärkeä asia, emme ole mikään pieni tekijä Euroopan tasolla ampumatarviketuotannossa, Myllykan gas sanoo ja viittaa Ukrainan tukemisen tärkeyteen. Jos tätä olisi alettu avata nyt, emme olisi tässä vaiheessa, missä nyt olemme, Lap palainen sanoo. – Nammo on Puolustusvoimien stra teginen kumppani. Puolustusvoimat täyt tää Sastamalassa valmistuvat kuoret ja kokoaa valmiin ammuksen Räjähdekes kuksen tehtaallaan. Puolus tushallinto investoi raskaiden ampuma tarvikkeiden tuotannon kasvattamiseen noin 24 miljoonaa euroa. Se pitkälti pohjaa siihen, että meillä on aika pitkälle me nevää suunnittelua tuotteista ja tuotan nosta Puolustusvoimien kanssa, Mylly kangas kuvaa. 17 Demokraatti MITÄ ME SITÄ ETUKÄTEEN VENÄJÄLLE KERROMME, ETTÄ MITÄ MEILTÄ LÄHTEE UKRAINAAN. Meillä on suunnitelmat, että lisäinvestoin neilla voisimme nostaa tuotantoa mer kittävästi enemmän. Kotimaista ammustuotannon osaamista ei kaikeksi onneksi hukattu, Rony Lappalainen ja Mikko Myllykan gas toteavat. Asiakkuusvastaavana Myllykangas pitää Nammon organisaatiota kärryillä siitä, mitä Puolustusvoimissa tapahtuu. Jo alkuun Sastamalaan investoitiin miljoonia, mutta nykyiseen verrattuna vähän kerrallaan. kistöammuksiin. Tilauskirjat ovat Sastamalassa jo nyt piukassa. Hän tekee niin haastattelun mittaan monta kertaa. Jo kaisessa vaiheessa on laaduntarkkailua ja mittausta, jota tekevät sekä koneet että ihmiset. Voisimme toimit taa täältä kahden vuoden kuluttua yli 100 000 kranaattia enemmän, Mylly kangas kertoo. Hankkeen toteutuminen tie täisi taas kymmeniä ja kymmeniä uusia työpaikkoja. – Se on ihan järkevä linja. Lisäksi puo lustusministeriö sitoutuu pitkäaikai siin tilauksiin kotimaiselta puolustus teollisuudelta. – Meillä on nyt etumatka sen vuoksi, että tehdas oli ylipäätään toiminnassa. KEVÄÄLLÄ 2014 uutisoitiin, että Patria sulkee ampumatarvikkeiden tuotanto laitoksensa Sastamalassa. Hänellä on entuudestaan suhde asiakkaaseen – hän aloitti Nammolla vuonna 2012 jäätyään eläkkeelle Puo lustusvoimista. Tehdas ajettiin alas. Vastaavasti Puolustusvoimien suuntaan hän kertoo, mitä Nammolla tehdään ja ennen kaikkea, mitä vielä voidaan tehdä yhdessä. Jos lähtee, hanke käynnistyy. EU:lla on Ukrainan ammustukeen kolmen raiteen malli, josta yksi on va rastotoimitukset, toinen ammusten yh teishankinnat ja kolmas puolustusteol lisuuden kapasiteetin nostaminen. Kuinka paljon Sastamalassa valmiste tuista tuotteista päätyy Ukrainaan. Jäl kimmäiseen kuuluu ASAPohjelma (Act in support of ammunition production), jolla tuetaan ammusteollisuutta kiihdyt tämään tuotantoaan. – Tilauskanta on sellainen, että mo nelle ulkolaiselle kyselijälle olemme joutuneet sanomaan, että nyt emme voi toimittaa teille tai edes keskustella tar jouksista, koska tuotanto menee Puolus tusvoimille. Nammolle tämä tietää li sää töitä. Robotteja on paljon, tätä nykyä ihmisiä on jo niitä enemmän. Toisaalta myös de_29022024_14.indd 17 de_29022024_14.indd 17 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. – Haluamme laajentaa ruutitehdasta, koska ruutia tarvitaan lisää. Nammo on jättänyt siihen kaksi hakemusta. Mitä me sitä etukäteen Venäjälle kerromme, että mitä meiltä lähtee Ukrainaan. Varmasti Ukrainakin ostaisi meiltä suoraan, mutta se ei ole mahdol lista. – Ihan laidasta laitaan tietyissä hom missa, mutta suuri osa koneistajista on koneistajan papereilla. – Odotamme, lähteekö Suomen valtio investointiin mukaan. Toinen ha kemus liittyy 155millisen kranaatin val mistukseen
SASTAMALAN AMMUSTEHDAS on taval laan kuin mikä tahansa konepaja. Lappalainen kertoo, että tehtaalle on rekrytoitu kaikista ikäryhmistä – suu rin osa on 20–50vuotiaita. OLEMME KULKENEET melkein jo koko tehtaan läpi. Lappalainen arvioi, että monelle ajatus Ukrainan tukemisesta on tärkeä. – Haemme ihmisiä pitkäaikaisiin työ suhteisiin, koska tilauskirja Puolustus voimien suuntaan ei ole mikään kuukau den eikä vuoden juttu, vaan tiedämme tarpeen useamman vuoden eteenpäin. Me valmistaudumme kuitenkin puolustamaan Suomea. Onko ihmisten suhtautuminen puolus tusvälineteollisuuteen muuttunut Ukrai nan sodan alettua. Kun Lappalainen itse tuli töihin, oli tehtaalla töissä yksi nainen, nyt heitä on jo kuusi. Mikko Myllykangas katsoo, että Suo messa on lähes aina ollut niin hyvä maan puolustustahto, ettei tätä teolli suudenalaa ole pidetty ongelmallisena. Mikko Myllykangas huomauttaa, että kranaatin käytön kannalta pintakä sittely on sinänsä tarpeeton. Täällä val mistuvia tuotteita päätyy sotaan. Käsittely varmistaa, ettei tuote ala ruostua varastossa tai jos se vaikkapa naarmuuntuisi kuljetuk sessa. Tässä muun muassa katsotaan pinta, kat sotaan ontelon sisälle, ettei sinne jää mitään lastuja ja ettei tuotteessa ole muita poikkeamia, Rony Lappalainen ku vailee. Vuonna 2018 vanhan maalaamon uusimiseen inves toitiin noin viisi miljoonaa euroa. – Ajatus on se, että olemme – jos niin voisi sanoa – hyvisten puolella. – Mutta meillä Suomessa on ajatus, että nämä pannaan varastoon ja sitten joskus 50–60 vuoden päästä ne hävite tään, kun niitä ei ole tarvittu. Hakijoille teh dään selväksi, millaisia tuotteita täällä tehdään ja kysytään, onko se heille tai lähipiirille sellainen eettinen kysymys, – Ihmisen tekemä visuaalinen tarkas tus tulee aina jäämään, vaikka uudes sa linjassa jotain saataisiin tarkistet tua muutoin kuin näin fyysisesti. Suomessa ei valmistauduta sotaan. Loppu tuote tappaa ihmisiä. Lappalainen kertoo, että eettisiä ky symyksiä käydään läpi työhön hakevien kanssa. Käsitteenä se pitää si sällään myös hyökkäystä ja muuta vai kuttamista. Saar kirjoittaa tunnetun latinankie lisen lauseen: ”Si vis pacem, para bellum” – jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Viimeisiä vaiheita 155mil lisen kranaatin kuoren valmistuksessa ennen maalausta on visuaalinen tarkas tus. – Olen ajatellut, että nämä ovat vain metallinkappaleita. Niin on tehty jo ennen sotaa Uk rainassa, mutta sen jälkeen sitä on pai notettu entistä enemmän. Hän siteeraa omaan suuhunsa sovel tuen Helsingin Sanomista (18.1.2024) lukemiaan Viron valtion puolustus investointien keskuksen johtajan Magnus-Valdemar Saarin sanoja maan puolustusministeriön investointikatsauk sessa. Il massa tuoksuu maali ja liuottimet, koska juuri nyt meneillään on huolto. Se kiiltää hopeaisena ja kullanvärinen johtorengas on kuin kaunis koriste. Varsin kin tuotannon alkupää on sellainen spe siaalilaitos, ettei siellä oikein ole sellaista tekemistä, jonka oppisit koulussa. Tuotannossa mikään tietty koulutus ei ole edellytys. Työntekijä – ensimmäinen tehtaalla tapaamamme nainen – nostaa vahvan magneettinostimen avulla kuoren teli neeseen ja ryhtyy tarkastamaan tuot teen laatua. Kun kranaatti ammutaan, johtorenkaan urat tarttuvat tykin piipussa rihloihin, jolloin kranaatti saadaan pyörimään akselinsa ympäri. – Jos rakastat rauhaa, pidät yllä puo lustuskykyä. de_29022024_14.indd 18 de_29022024_14.indd 18 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. Olemme tukemassa puolustajaa, emme hyök kääjää. joka ratkaisee, voiko olla täällä töissä. Koska täällä ei käsitellä ruutia, eikä sitä vaaraa tarvitse ottaa työssä huomioon, voi täällä valmistuvien tuotteiden vaarallisuus jäädä mielessä etäämmälle. Johtorengas on ammuksesta ainoa osa, jota ei maalata. Tässä vaiheessa kranaatin kuori on Lappalaisen mielestä kauneimmillaan. Se on se ideaalitilanne. Kysyn Lauri Kuu tilta, onko se työtä tehdessä mielessä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ TILAUSKANTA ON SELLAINEN, ETTÄ MONELLE ULKOLAISELLE KYSELIJÄLLE OLEMME JOUTUNEET SANOMAAN, ETTÄ NYT EMME VOI EDES KESKUSTELLA TARJOUKSISTA. Käytän kauniimpia termejä, sodasta en tykkää. Sukupuo lijakauma on selkeästi miehinen. Niin pääsee helpom malla, hän vastaa. Maalaamo on vielä tovin uusin Sas tamalan tehtaan linjoista. koneistamassa on ihmisiä, joilla ei ole koneistajan papereita, vaan he ovat tul leet tänne ja halunneet perehtyä johon kin työtehtävään. Käyn nissä ollessaan maalaamo on niin haju ton, että sinne voi laittaa töihin vaikka astmaatikon. Maalaamossa kranaatin kuori sinkki fosfatoidaan, ja se saa tummanvihreän maalin pintaansa
Muilta osin Rautalinko sanoo Patrian selviävän hyvin tilauksistaan. Tätä mallia on käytetty Patrialla lähes koko 2000luku. Nytkin Hämeenlinnan tehtaalla on mo nen eri maan työntekijöitä opettele massa ajoneuvojen valmistamista. 19 Demokraatti MONEN MAAN PUOLUSTUS KYKY ON NYT HUONOMPI KUIN ENNEN VUODEN 2022 HELMIKUUTA. Aseet myyvät Puolustusvälineteollisuus tasapainottelee kasvaneen kysynnän ja epäselvien odotusten välillä. Siinä ostajan halutessa ajo neuvojen esisarjat tehdään Hämeenlin nan tehtaalla ja varsinainen tuotanto ja kokoonpano tapahtuvat ajoneuvot osta neessa maassa. Uuden kapasiteetin rakentami nen on kallista ja vie aikaa, Esa Rauta linko sanoo. – Kun päättäjät eivät osaa päättää, mi ten ja mille tasolle puolustuskyky halu taan nostaa, joutuu puolustusvälineteol lisuus navigoimaan sokkona. Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko on tyytyväinen kysynnän kas vusta, mutta ihmettelee eurooppalais ten päättäjien hidasliikkeistä herää mistä maanosan uuteen turvallisuus tilanteeseen. Teksti Heikki Sihto / Kuva Patria, Kristian Isotalo M onessa Euroopan maassa katkesi vuo sikymmeniä kestä nyt ruususen uni, kun Venäjä hyök käsi Ukrainaan hel mikuussa 2022. Usein jo esisarjojen valmistusvai heessa on asiakkaan työntekijöitä opet telemassa ajoneuvojen kokoonpanoa. Tämä tiesi kiireisen ajan alkua puolustusvälineteollisuudessa. Esimerkiksi Patrian ajoneuvotehtaalla Hämeenlinnassa on tuotanto moninker taistunut vuodesta 2022. Esimerkiksi Puola osti Patrialta 2000luvun alussa Patrian AMV 8x8 vaunuja. Nyt puut tuu pidemmän ajan näköala siitä, mitä eri maissa aiotaan tehdään ja millä aika taululla. Patria käyttää tästä ilmausta teknolo giasiirto. Hänen mukaansa kriittisin tilanne on ampumatarviketuotannossa – Pat ria omistaa Suomessa puolet näitä val mistavasta Nammosta. de_29022024_14.indd 19 de_29022024_14.indd 19 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. Puola on myynyt näitä Ro samaknimellä valmistettuja vaunuja muun muassa Ukrainalle. Kaupassa valmistusteknologia siirtyi puolalaiselle Rosomak S.A.:lle, joka on valmistanut jo lähes tuhat ajo neuvoa. Rosamak on Patrian lisenssivalmistaja. Ammuspula nä kyy nyt etenkin Ukrainan tukemisessa. PATRIAN AJONEUVOTUOTANNON kil pailuvaltti on nykyisessä hieman utui sessa markkinatilanteessa joustavuus
– Ukrainaa on autettu jo muutenkin vähäisistä varastoista. VAIKKA RAUTALINKO edustaa puolus tusvälineteollisuutta, hän puhuu maan puolustuksesta ja varautumisesta pit kälti samoilla sanoilla kuin moni tutkija tai sotilas. Hä meenlinnassa Patrian työntekijämäärä on kaksinkertaistunut vuoden 2022 hel mikuusta. Teollisuuden nä kökulmasta katsottuna emme ennen jä senyyttä edes tienneet, mitä kaikkia ovia on olemassa. Sillä on kaupoista neuvoteltaessa iso poliittinen merkitys, jos ostajamaahan syntyy työpaikkoja ja tuotannosta taloudellista lisäarvoa, Rau talinko sanoo. Toinen tekijä on Nato. – Suomi, Baltian maat ja Puola ovat poikkeus. KOTIMAINEN PUOLUSTUSVÄLINE TEOLLISUUS oli Suomessakin poliittisille päättäjillä kuin kuuma peruna aina Uk rainan sodan alkamiseen saakka. PUOLUSVÄLINETEOLLISUUDEN VIENTIÄ helpottaa Suomen Natojäsenyys. – Meillä on todella paljon insinööri voimaa miettimässä ajoneuvojen val mistettavuutta, kuinka niistä saadaan mahdollisimman suoraviivaisia valmis taa. – Tuotannon nopeasta kasvusta huo limatta työvoimatilanne on aika hyvä. Hän toivoo poliitikkojen myös näke vän suomalaisen puolustusvälineteolli suuden roolin viennin kasvattamisessa. Nämä maat ovat katsoneet karttaa ja pitäneet kiinni omasta puo lustuskyvystään. Meillä työhakemusten määrä on monin kertaistunut. Rautalinko kuvaa teknologiasiirtoa joustavaksi ja aikataulullisesti kohtuul lisen nopeaksi tavaksi aloittaa ajoneuvo tuotanto. Hän arvioi Ukrainan aseellisen tu kemisen jälkeen monen Euroopan maan puolustuskyvyn olevan huonompi kuin ennen vuoden 2022 helmikuuta. Se on hieno asia, kun elämme tällaista jännittynyttä aikaa. Patrialla on hyvä maine työnantajana. Rauta linko muistuttaa Natooption aika na käy tetystä sanonnasta: ”Suomi on niin lä hellä Natoa kuin voi olla.” Hän pitää ”lä hellä”sanaa tulkinnanvaraisena. Sodanuhka oli unohtunut ja toiminta keskittynyt maanpuolustuk sen asemasta kansainväliseen kriisinhal lintaan. Aseteollisuus kiinnostaa, sillä vuoden 2022 lopulla insinööreille tehdyssä kyse lyssä Puolustusvoimat oli suosituin työ paikka ja Patria viidenneksi suosituin. Siitä meillä on jo pitkä kokemus. Lisäksi Hämeen linnassa tehdään muun muassa kaikki Suomen ja Ruotsin puolustusvoimille menevät 6x6miehistönkuljetusvaunut. Hän sanoo nyt polii tikkojen yli puoluerajojen jakavan huo len puolustuskyvyn riittävyydestä ja alan teollisuuden toimintaedellytysten tur vaamisesta. – Nyt olen saanut Natomaista kom menttia, että lopultakin tiedetään, millä puolella pöytää Suomi on. Arvio riittämättömyydestä liittyy sii hen, että Rautalinko sanoo monen maan mitoittaneen puolustuskykynsä vuosikymmenien rauhalliseen jaksoon Euroo passa. Nyt tilanne on toinen. PUOLUSTUSVÄLINE TEOLLISUUS OLI SUOMESSAKIN POLIITTISILLE PÄÄTTÄJILLE KUIN KUUMA PERUNA AINA UKRAINAN SODAN ALKAMISEEN SAAKKA. Rautalinko sanoo varustautumiseen liittyvillä päätöksillä olevan Euroopassa kiire. Rautalingon mielestä aika yksinkertaisella laskuhar joituksella päästään siihen, että monessa Euroopan maassa puolustuskyky ja Na tojäsenyys ovat yksi ja sama asia. Ja se on Patrian ydinosaamista. de_29022024_14.indd 20 de_29022024_14.indd 20 15.2.2024 9.23 15.2.2024 9.23. Jäsenyys on avannut meille maailmaa ja ovia sekä tehnyt monista tapaamisista helpom pia ja luontevampia. TÄLLÄ HETKELLÄ Patrian Hämeenlin nan tehtaalla valmistetaan alusta lop puun ajoneuvojen kaikki prototyypit ja asiakkaiden esisarjat. – Ne ovat kalliita ja usein jossain vai heessa väärän kokoisia, joko liian isoja tai riittämättömiä. Kun Eurooppa auttaa itseään, se helpottaa myös Ukrainan tukemista. Suo men pitäisi olla aktiivinen, kun monella maalla on halukkuutta kaluston uusi miseen. Edellisestä huolimatta Patrialle valmis tuu keväällä uusi tuotantolaitos Latviaan. Rautalinko ke huu niin Orpon kuin Marinin hallituk sen suhtautumista. – Emme voi enää miettiä Ukrainaa ja sen auttamista erillisenä tekijänä. Hän pitää suunnittelua proses sin vaikeimpana osana. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Teknologiasiirto on tällä alalla aika harvinainen malli. Kyse on koko Euroopan puolustuskyvyn ke hittämisestä – ja siinä on Ukraina osa Eu rooppaa. Rautalingon mielestä keskustelussa pitäisi nähdä isompi kokonaisuus yk sittäisten maiden asemesta. Tuotannon nopea kasvu on välillä nä kynyt ajoittaisena työvoimapulana. Puo lestapuhujat olivat vähissä, vaikka kyse oli merkittävästä työllistäjästä. Siinä varmasti vaikuttaa taloustilanne, mutta selvästi tämä ala myös kiinnostaa. Oma juttunsa on myös asiakkaiden hitsareiden ja asentajien kouluttaminen. Teknologiasiirto myös vähentää tar vetta Patrian omiin tuotantolaitosinves tointeihin. – Meillä Suomessa on tällä alalla pal jon maailmanluokan osaamista. Nyt taso on monessa maassa riittä mätön. Nyt kun tiedetään Venäjän aggression taso, olisi olennaista keskustella, mihin kunkin maan puolus tuskyky ja varastoinnin tarve pitää nos taa
Osa ehkä ymmärsi mutta saattoi ajatella, ettei Suomi voinut kieltäytyä Saksan tuesta. Entisöity kone edusti norjalaisille vapauttajaa. Emme 1930–40-luvuilla ymmärtäneet tätä Hitlerin Saksasta. Niitä löytävät ihmiset, jotka esittävät perusteltuja kysymyksiä. Monipuolista keskustelua pitää suojella erityisesti silloin, kun paine sen yksipuolistamiseksi on suurimmillaan. NYANSSEILLA, TULKINTOJEN ja näkemysten vapaudella on itseisarvonsa, jota meillä ei ole varaa menettää. Kävin helmikuussa norjalaisessa sotamuseossa, jossa oli esillä paikallisesta järvestä 1980-luvulla ylös ongittu neuvostoliittolainen Iljushin Sturmovik (IL-2) -maataistelulentokone. Niitä kannatettiin laajasti politiikan kaikilla laidoilla. Myös vastaus oli ehtaa legendaa. Ymmärrämme nyt Putinin Venäjän valtioksi, jonka pyrkimyksiä tulee vastustaa. Miksi. Potkurilla liikkuneelta sukulaiseltani kysyttiin sisällissodan kaupunkilegendojen klassikkokysymys: punainen vai valkoinen. VENETTÄ PITÄÄ KEINUTTAA M aailman monimutkaisuus kätkeytyy kriisiaikoina pelastautumisohjeiden selkeyttä muistuttaviin yksinkertaistuksiin. Neuvostoliitto, jota vastaan Suomi taisteli jatkosodassa natsien rinnalla, oli natsien miehittämästä Norjasta katsottuna hyvien puolella. Kun Ukrainan sota syttyi, pelkistynyt julkinen keskustelu sai meidät toimimaan nopeasti ja tehokkaasti. Tarinan mukaan isoenoni ymmärsi, että nyt on oltava samaa mieltä ja sanoi: olisi edullista tietää kysyjän kanta. Anekdootti paljastaa sodan militarisoiman yhteiskunnan muutoksen. de_29022024_21.indd 21 de_29022024_21.indd 21 20.2.2024 16.58 20.2.2024 16.58. Valinnat olivat perusteltuja. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kesti hetken ennen kuin tajusin. Liityimme Natoon, teimme puolustussopimuksen Yhdysvaltain kanssa ja budjetoimme lisää rahaa aseisiin. Siksi, että puheiden yhdenmukaistuminen ei muuta maailmaa sanojen takana. Luovuus ja elinvoima edellyttävät vaihtoehtoja. ISOENONI JOUTUI talvella 1918 asemiesten pysäyttämäksi. Tavassa, jolla koneen ja sen miehistön tarina museossa kerrottiin, oli jotakin häiritsevää. Maailma pysyy yhtä monimutkaisena kuin ennenkin. Kun olemme samassa veneessä, veneen keikuttaminen koetaan vaaralliseksi kaikille. Siviilien, joilla ei ollut konfliktin kanssa osaa eikä arpaa, oli pakko valita puolensa sodan pelkistämistä vaihtoehdoista. Punaisten ja valkoisten raja meni sisällissodassa paikoin sattumanvaraisesti jopa yksittäisten perheiden sisällä. Kriisit vaativat ihmisiltä tavanomaista suurempaa yksimielisyyttä. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Kriisimoodissa on menty liian pitkälle, jos parlamentarismille ominaisia riitoja ja debatteja hyssytellään hiljaiseksi. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Näkemysten vapautta ei ole varaa menettää
VIIME KUUKAUDET eivät ole helppoja, hän myöntää, eikä helpotusta näytä olevan puheenjohtajan tehtävässä lähiaikoinakaan. – Olen aina kokenut, että tämä liitto on henkinen kotini ay-liikkeessä ja työelämässä. Se tietäisi julkisen sektorin, naisvaltaisten alojen palkkojen jäämistä ikuiseen palkkakuoppaan. Ekström viittaa siihen, että maan hallitus ei ole tullut tuumaakaan vastaan työmarkkinakysymyksissä, ei työttömyysturvan leikkauksissa eikä sosiaaliturvan heikennyksissä. NIIN MONET maan hallituksen suunnitelmat hiertävät JHL:ssä, että Ekströmin on vaikea nostaa muutamia yksittäisiä esille. de_29022024_22.indd 22 de_29022024_22.indd 22 21.2.2024 9.46 21.2.2024 9.46. Kylmiltään Ekström ei puheenjohtajaksi ryhdy, sillä hän ehti toimia kolmisen kuukautta järjestön johdossa edellisen puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen ilmoitettua erostaan marraskuussa. – Jos esitys menee läpi hallituksen haluamassa muodossa, järjestäytymätön työnantaja voisi valita minkä tahansa Risto Reippaan sopimaan asioista henkilöstön puolesta. JHL on ollut mukana useissa lakoissa, jotka ovat olleet aina vain järeämpiä jo osallistujamäärältään. Teksti Marja Luumi Kuva Lehtikuva, Emmi Korhonen S AK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n uusi puheenjohtaja Håkan Ekström kuvailee itseään fundeeraajaksi – on harkittava, mitä tehdään ja sitten tehtävä se tarmokkaasti. Hallitus näyttää myös haluavan tukea paikallisessa sopimisessa järjestäytymättömiä työnantajia. Erityisesti varhaiskasvatuksen parissa päiväkodeissa työskentelevät ovat liittyneet uudella tarmolla JHL:n riveihin. 22 Demokraatti JHL Liitto taas kiinnostaa OLEN AINA KOKENUT, ETTÄ JHL ON HENKINEN KOTINI AY-LIIKKEESSÄ JA TYÖELÄMÄSSÄ. Se on sellainen Pandoran lipas, jota ei Ekströmin mielestä kannattaisi avata. Tarkasteluun on myös tulossa työrauhajärjestelmän kiristäminen, ja näitä lakiesityksiä on jo menossa eduskunnalle. Hän on 56-vuotias, Raaseporista kotoisin oleva pitkän linjan ay-ammattilainen. Itse JHL on hänelle tutumpaakin tutumpi, hän tuli JHL:n edeltäjän Kunta-alan ammattiliiton KTV:n jäseneksi vuonna 1989 eikä ole muiden liittojen jäsenenä ollutkaan. Ay-liike ei suvaitse hallitukselta yksipuolista sanelua. Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut toimia tehtävissä, jotka vastaavat omaa arvomaailmaani, Ekström totesi kiitospuheessaan valinnan jälkeen. Toimilla on ollut sekin vaikutus, että järjestäytymättömien kiinnostus on herännyt liittoa kohtaan aivan uudelle tasolle. Tästä siinä on lopulta kyse. Ja työpaikoilla myös puhutaan työelämän asioista normaalia enemmän, kun lakkoja suunnitellaan, Ekström ana lysoi. – Katsotaan, mihin ne riittävät. – Tämä on huima tulos. Edunvalvontakenttä on muuttunut, mutta ammattiliittojen rooli on yhä keskeinen, Ekström painottaa. Erityisesti SAK:laiset liitot ovat vastanneet perinteisellä tavalla eli työtaisteluilla, kun neuvottelut eivät etene tai niitä ei edes haluta. Pelkästään tammikuussa JHL sai 3 450 uutta jäsentä. Emme me voi luovuttaa. Ja jos eivät riitä, pitää pohtia jatkoa. Saa nähdä, mitä siitä seuraisi, hän varoittaa. Jo sitä ennen toimialajohtajana hän toimi puheenjohtajan sijaisena tarvittaessa, joten tehtävien sisältö on Ekströmille tuttua. JHL:n uusi puheenjohtaja haluaa hintalapun hallituksen heikennyksille ja korvauksen niistä tes-pöydissä. Hän olisi toivonut, että jo viime syksystä saakka ayliike olisi kyennyt parempaan yhteistyöhön yli keskusjärjestöja puoluerajojen hallituksen toimia vastustamaan. Liiton palvelukseen hän astui vuonna 1992, ja matkan varrelle on osunut monia eri tehtäviä. Ihmiset haluavat hakea turvaa, kun alkaa tapahtua. Hän mainitsee sovittelijainstituution käsien sitomisen lakiteitse ”vientimalliin” ja sieltä tulevaan palkkakattoon. – Maan hallitus yrittää rajoittaa ammattiliittojen jäsenten demokraattisia oikeuksia. – Hosuminen impulsiivisesti ei ole minun tapani toimia, mutta tähän liikkeeseen mahtuu monenlaisia ihmisiä, Håkan Ekström sanoo. JHL:läisen kentän työtaisteluvalmiutta hän pitää erittäin korkeana
– Tämä ei ole sen monimutkaisempaa: asioita pitää hoitaa nyt ja tulevaisuudessa hyvässä hengessä ja toisiamme kunnioittaen. Kuntaja hyvinvointialojen työja virkaehtosopimus umpeutuu huhtikuun viimeinen päivä vuonna 2025. Minä uskon, että me löydämme ratkaisuja myös tähän kysymykseen. Ekström painottaa, että JHL tarvitsee SAK:ta ja SAK JHL:ää. Neuvottelut käynnistyvät ensi vuoden alkupuolella. 23 Demokraatti PELKÄSTÄÄN TAMMIKUUSSA JHL SAI 3 450 UUTTA JÄSENTÄ. Ekström piti va. JHL ON joutunut pohtimaan marraskuusta lähtien myös suhdettaan keskusjärjestö SAK:hon. Kiista muun muassa SAK:n kokoonpanosta suomalaista työmarkkinamallia pohtivassa ryhmässä johti edellisen de_29022024_22.indd 23 de_29022024_22.indd 23 21.2.2024 9.46 21.2.2024 9.46. puheenjohtajana tärkeänä aloittaa vuoropuhelu keskusjärjestön kanssa välittömästi. – Tämä on haaste ay-liikkeelle, että saamme koko koneiston mukaan painostustoimiin mahdollisimman laajasti. – Meille on erityisen tärkeä kysymys se, miten SAK voisi tiivistää liittojen välistä yhteistyötä ja palauttaa koordinaatiota työmarkkinoille. Tuolloin on olemassa jo varma tieto siitä, miten on käynyt hallituksen lainsäädäntöpaketin kanssa. – Minulla oli tunne, että taustalla ei voi olla hirveän isoja näkemyseroja asioista. Työnantajien kannattaa Ekströmin mielestä huomata, että hallituksen jyräämistä heikennyksistä tullaan hakemaan korvausta työmarkkinakierroksen yhteydessä. Tietenkin jossain vaiheessa voi tulla ristivetoa, mutta kun perusluottamus ja keskusteluyhteys ovat kunnossa, sillä pärjää jo aika pitkälle, hän toteaa nyt. – Itse olen puhunut sen puolesta, että liittojen on laskettava hintalappu heikennyksille ja haettava korvausta niistä tes-pöydissä. puheenjohtajan eroon. Mitä työnantajat mahdollisesti voittavat hallituksen tuella, sen ne löytävät vielä edestään, hän varoittaa. Tuore puheenjohtaja kertoo olevansa erittäin tyytyväinen JHL:n edustajiston päätökseen, ettei liitto aloita selvityksen tekemistä keskusjärjestöstä eroamisesta
Ukrainalaiset eivät ole osanneet käyttää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Leopardit piti jakaa yhdeksän prikaatin kesken, Mäenpää laskee. Niillä piti auttaa voittamaan sota. Ainakin osa taisteluissa vaurioituneista länsivaunuista palaa käyttöön, mutta korjauksia hidastaa varaosapula. Niistä on tuhoutunut, vaurioitunut tai hylätty ainakin viisitoista. Niistä 66 on menetetty tai vaurioitunut. Saksassa ja Puolassa ukrainalaissotilaille annettu Leopard-koulutus kesti vain kolmesta neljään kuukautta. Valtaosa Ukrainan tappioista on kertynyt itäkalustolle, jollaista on sen vaunujen enemmistö. Mutta mikään yksittäinen asejärjestelmä ei ratkaise, jos sitä ei osaa käyttää, sanoo everstiluutnantti Mika Mäenpää. Mäenpää aloittaa huhtikuussa Panssarikoulun johtajana. – Suomessa panssarivaunumiehistön koulutus vie 11 ja puoli kuukautta. Ukrainan läpimurtoyritykset tyssäsivät myös neuvostoajoilta periytyvään asevoimien jäykkään johtamiseen. 24 Demokraatti Tankkien hautausmaa UKRAINALAISSOTILAIDEN LEOPARD-KOULUTUS KESTI KOLMESTA NELJÄÄN KUUKAUTTA, SUOMESSA SE VIE 11 JA PUOLI KUUKAUTTA. Venäläisvalmisteisissa vaunuissa näin ei yleensä käy. LÄNSIMAISET RYNNÄKKÖPANSSARIT ovat saaneet ukrainalaisilta kiitosta kestävyydestä ja miehistön suojauksesta. Kokeneet ukrainalaiset panssarijoukot olivat kuluneet pitkälti loppuun jo vuoden 2022 taisteluissa, ja uusien prikaatien kouluttaminen aloitettiin nollasta. Hän esitelmöi tässä kuussa Parolassa Panssarikillan seminaarissa Ukrainan panssarisodasta. Kaikkiaan Ukraina sai vuonna 2023 parikymmentä Leopard 2A6 -mallia sekä kymmenen niihin verrattavaa Leopard 2A5:n ruotsalaisversiota. LÄNSITANKIT OLIVAT kärjessä, kun Ukraina lähti suureen vastahyökkäykseensä viime kesänä. Ukraina on myös saanut muun muassa toistasataa amerikkalaista M2 Bradley -rynnäkköpanssaria. Edellä mainitut luvut perustuvat hollantilaiseen Oryx-sivustoon, joka kerää kuvalla tai videolla vahvistettuja tietoja Ukrainan ja Venäjän kalustotappioista. Länsimaat ovat luvanneet jatkaa vaunujen toimittamista Ukrainaan. Vaikka niihin tulisi tuhoava osuma, sisällä olevat sotilaat jäävät yleensä henkiin. – Ukrainan piti saada Leopardeja, kun ne ovat niin hyviä. Suomalaisasiantuntijan mukaan kyse ei ole kaluston laadusta. Pikakoulutetut joukot eivät pystyneet läpäisemään venäläisten rakentamaa kuusilinjaista, syvää puolustusvyöhykettä. – Eikä niitä länsimaisia huippuvaunujakaan loppujen lopuksi kovin paljoa saatu. UKRAINA de_29022024_24.indd 24 de_29022024_24.indd 24 21.2.2024 9.57 21.2.2024 9.57. Että ne ratkaisevat. Suomikin lahjoitti Ukrainalle kolme Leopard-raivausvaunua. Mitä oikein tapahtui – eikö länsiteknologia pärjääkään Ukrainan kaltaisessa vanhanaikaisessa kulutussodassa. Ukrainalle lahjoitetut Leopard-tankit ovat kokeneet sodassa kovia tappioita. 2A6-mallisista Leopardeista on julkisten tietojen mukaan tuhoutunut, vaurioitunut tai hylätty taistelukentälle ainakin 18 vaunua. Nyt näistä on yli puolet pois rivistä. Samasta syystä Ukrainassa on kehuttu myös Suomen antamia panssaroituja Pasi-miehistönkuljetusajoneuvoja. Hinta oli kova. MÄENPÄÄN MUKAAN suurin syy Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistumiseen oli joukkojen ja johdon riittämätön osaaminen. Teksti Ahti Kaario L äntistä aseteknologian kärkeä edustavia saksalaisvalmisteisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja kerättiin viime vuoden alkupuolella Ukrainan avuksi suurella tohinalla. Sen me tiedämme, kertoo Mäenpää. Viime kesäisen vastahyökkäyksen torjunnassa Venäjä käytti myös Kamov Ka52 -taisteluhelikoptereitaan. Monet vaunut ovat ajaneet miinoituksiin, jonka jälkeen Venäjä on tuhonnut niitä esimerkiksi panssarintorjuntaohjuksilla tai itsemurhalennokeilla. Luvut eivät välttämättä ole aivan ajan tasalla. Leopard 2:n vanhempaa mallia, 2A4-vaunua oli Ukrainaan luvattu eri maista yhteensä 42, mutta perille on ilmeisesti saatu vasta vain kolmisenkymmentä. Ne tulevat tarpeeseen, kun Venäjän on raportoitu keräävän vahvaa panssarikeskittymää mahdollista hyökkäystään varten Harkovan suunnalla. LEOPARDEIHIN OVAT Ukrainassa purreet samat aseet ja torjuntamenetelmät kuin muihinkin länsija itävaunuihin. Sellaisen puhkaisu olisi Mäenpään mukaan vaikeaa mille tahansa armeijalle. Läpimurtoa venäläisten puolustuksesta ei kuitenkaan saatu, ja hyökkäys epäonnistui
Touko Aalto touko.aalto@gmail.com Toivakan kunnan vt. Alueellinen itsehallinto edellyttää verotusoikeutta. Kuntien ja hyvinvointialueiden kesken ei ole saavutettavissa hetkeen win-win-tilannetta, mutta kärjistyvä lose-lose-tilanne on vältettävissä. Jotta uudistus on mahdollinen, valtionosuuksiin vaikuttavat sote-hännät tulee poistaa. Tämä sote-siirtolaskelma on kohdellut eri kuntia ja alueita hyvin eri tavoin ja osin sattumanvaraisesti. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. 25 Demokraatti P erustuslaki edellyttää julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut sekä edistämään väestön terveyttä. Kunnat puolestaan laiminlyövät muun muassa kuntaympäristöja liikuntapalveluita ja vyöryttävät kustannuksia hyvinvointialueille. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusmalli rakennettiin leikkaamalla vain kuntien veroja ja valtionosuuksia hyvinvointialueelle. Jotta kansalaiset voisivat saada riittävät sivistyspalvelut kohtuullisella verorasituksella, tulee valtionosuusjärjestelmä uudistaa. Tämä yhtälö on myrkkyä kuntien elinvoimatyölle, jossa arjen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on kuntien elinehto. Se pakottaa hyvinvointialueet ”tuottavuusohjelmiin”, joilla karsitaan kustannustehokkaat matalan kynnyksen peruspalvelut ja lisätään erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kela-kyytejä. Lopputuloksena valtionosuusjärjestelmä ei perustu kuntien nykyisiin tehtäviin, ja kuntien sote-historia määrittää kuntien edellytykset vastata sivistysja elinvoimatehtävään. Osaoptimoinnin kehää ei ole saatu purettua. Hyvinvointialueita on liikaa, niiden verotusoikeus puuttuu, sote-rahoitusmalli johtaa kuntien ja alueiden eriytymiseen sekä perustason sote-palveluiden karsimiseen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun. ON NURINKURISTA, että osa kunnista menettää pysyvästi sivistyspalveluiden rahoitusta sen vuoksi, että ne ovat hoitaneet hyvin sote-palvelunsa. de_29022024_25.indd 25 de_29022024_25.indd 25 21.2.2024 9.59 21.2.2024 9.59. Tilannetta pahentaa hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyys. Hyvinvointialueiden tilaja palveluverkkoselvitystyön jälkeen osalle kunnista uhkaa käydä vielä niin, että aikaisempia hyvin hoidettuja sote-palveluita ei enää ole ja tyhjät sote-kiinteistöt jäävät kuntien vastuulle. Sote-tasauserien poistaminen tarkoittaa muutoksia kuntien sisäisessä rahoitusjärjestelmässä. kunnanjohtaja, yhteiskunnallinen toimija D-kolumni ALUEELLINEN ITSEHALLINTO EDELLYTTÄÄ VEROTUSOIKEUTTA. Yhtä kaikki, tavoitteena tulee olla se, että kuntien rahoitus määräytyisi kuntien tehtävien kautta, hyvinvointialueiden rahoitus hyvinvointialueiden tehtävien kautta. Sote-uudistuksen ajatus tukee kaikkea tätä, mutta sen rahoitusmalli sekä uudistuksen toteuttamisen tapa uhkaavat heikentää sote-palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden lisäksi myös kuntien sivistysja elinvoimatehtävää. Rahoitusjärjestelmä on giljotiini Kuntien ja hyvinvointialueiden win-win-tilanne ei vielä toteudu, mutta lose-lose on vältettävissä. Hyvinvointialueilla tulee puolestaan olla muita tapoja rahoittaa toimintaansa kuin karsia perustason palveluita ja lisätä erikoistason palveluita ja kustannuksia
Teksti Johannes Ijäs Kuva Lehtikuva, Emmi Korhonen ”T oivon, että Alexander Stubb ymmärtää olevansa yksi Suomen tärkeimmistä instituutioista ja että hän tulee toimimaan sen mukaisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Antti Rinne toivoo, että tämä näkyy myös tämänhetkisessä vaikeassa työmarkkinatilanteessa. – Uskon, että Stubb pärjää tehtävässään ja toivon kaikkea menestystä hänelle. Mielestäni tämä pitkä perinne on rikkoutumassa Orpon hallituksen toimesta. de_29022024_26.indd 26 de_29022024_26.indd 26 21.2.2024 10.01 21.2.2024 10.01. – En odota, että hän julkisesti siihen puuttuu, mutta hänellä on tasavallan presidenttinä erilaisia väyliä vaikuttaa taustalla tilanteeseen ja pyrkiä purkamaan jännitteitä. Minun mielestäni Alexilla on kaikki edellytykset toimia tasavallan presidenttinä erittäin hyvin, Antti Rinne (sd.) sanoo. Rinne sanoo miesten välien olevan nyt asialliset. – Iso vahvuus toisen maailmansodan jälkeen on ollut se, että me olemme kyenneet sopimaan ja rakentamaan luottamusta eri väestöryhmien ja poliittisten puolueiden kesken. Stubb puhui kampanjassaan yhtenäisyyden vahvistamisesta, yhteisestä Suomesta kaikille. 26 Demokraatti PRESIDENTTI Ei huono Antti Rinne toivoo tasavallan presidentin pyrkivän purkamaan yhteiskunnan jännitteitä. Tässä tilanteessa tarvitaan sellaista tahoa suomalaisessa yhteiskunnassa, joka haluaa vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyyttä. En erikseen odota häneltä sen kummempaa kanssakäymistä sosialidemokraattien kuin minkään muunkaan puolueen kanssa. Stubb on kritisoinut Rinnettä kirjassaan ja Rinne on vastannut hänelle samalla mitalla. – Uskon, että Stubb toimii tasavallan presidentin tehtävässä parlamentaaristen periaatteittemme mukaan sillä tavalla, että hän kunnioittaa eduskuntaa ja siellä mukana olevia puolueita myöskin parlamentaaristen voimasuhteiden perusteella. KYSYTTÄESSÄ, MILLAISTA yhteistyötä Rinne toivoo Stubbin tekevän SDP:n suuntaan, Rinne toteaa, että presidentti perinteisesti jättää puolueen jäsenkirjan. Antti Rinne on hyvä arvioimaan uutta presidenttiä, sillä he työskentelivät samassa hallituksessa, jossa Stubb toimi pääministerinä ja Rinne valtiovarainministerinä. Yhteistyö ei tuolloin tosin ollut aina kovin helppoa
Yhdysvallat on päättänyt pakotteista, jotka koskevat eräitä Israelin hallituksen kannattajia. Sota on saanut EU-maiden diplomaatit ja virkailijat miettimään omien maiden toiminnan moraalia. Teksti Liisa Liimatainen Kuva AFP, Mohammed Abed Y hdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on käynyt lukuisia kertoja Israelissa neuvottelemassa Gazan sodan päättämisestä. Hallituksessa olevien uskonnollisten ääriliikkeiden kannattajat ovat organisoineet Gazan alueen Karem Shalomin raja-aseman läheisyydessä mielenosoituksia, joiden tavoitteena on estää elintarvikkeiden ja lääkkeiden vienti Gazan alueelle. Monet Euroopassa pelkäävät, että Israelin tavoitteena on koko Gazan alueen miehitys ja palestiinalaisten karkotus sieltä. ISRAEL de_29022024_27.indd 27 de_29022024_27.indd 27 21.2.2024 10.02 21.2.2024 10.02. Peruselintarvikkeiden, juomaveden ja polttoaineiden puute sekä terveydenhoidon täysromahdus on tehnyt heidän elämästään painajaisen. Allekirjoittajien mielestä palestiinalaisten on saatava oma valtio – takaamalla Israelin turvallisuus – ja Israelia on painostettava linjanmuutokseen. Kirjoittaja on Italiassa asuva toimittaja. Vierailut eivät ole muuttaneet Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun näkemystä. Pelkoja lisää, että on epäselvää, laskeeko Israel Gazassa asuvien palestiinalaisten enemmistön Hamasin kannattajiin. Israelin pommitukset ovat tuhonneet sairaalat, joista vain muutama on enää toimintakykyinen parin miljoonan palestiinalaisen asuttamalla alueella. Netanjahu tähtää Hamasin tuhoon. Pääministerin mielestä palestiinalaisten islamistisella järjestöllä Hamasilla ei ole tulevaisuutta Gazassa. YHDYSVALTAIN TUKI Israelille on ollut ehdotonta Gazan sotaan saakka, mutta Israelin nykyisen pääministerin linja on ongelma erityisesti demokraateille. Sitä tukevat myös Egypti ja Qatar, mutta Netanjahulle se on ”hourailua”, josta hän ei suostu edes keskustelemaan. Blinken on keskustellut useaan kertaan Israelin pääministerin kanssa Hamasin ehdottamasta aselevosta. Yhdysvalloissa kasvaa näkemys, joka ei enää hyväksy erityissuhdetta Israeliin vaan vaatii, että Israelin tekoja pitää arvioida samoilla kriteereillä kuin muiden maiden. Siksi Netanjahun hallituksessa on ministereitä, jotka kyseenalaistavat liittolaissuhteen Bidenin kanssa. Puolueen nuoret äänestäjät, osa arabimaista saapuneesta ja afroamerikkalaisesta äänestäjäkunnasta mutta myös osa sivistyneistöstä ja diplomaattikunnasta ei hyväksy Netanjahun äärilinjaa ja sitä, että Biden vaikenee sen edessä. Netanjahu on antanut Israelin armeijalle käskyn edetä Gazassa kohti Rafahia, jonne on kerääntynyt valtava määrä Gazan pohjoisosista paenneita palestiinalaisia. Viime aikoina Israelin pääministerin korskea käytös on närkästyttänyt selvästi Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia. ISRAELILAISILLE PANTTIVANKIEN omaisille Netanjahun päätös on järkytys, samoin Gazan asukkaille. Jos muu ei auta, Israelilta pitää poistaa sen länneltä saama laaja sotilastuki. 27 Demokraatti Israel on ongelma lännelle Onko Israelin tähtäimessä koko Gazan miehitys ja palestiinalaisten karkotus sieltä. TILANNETTA KUVAA hyvin muun muassa kannanotto, jonka 800 diplomaattia ja ulkoministeriöiden ja turvallisuusinstituutioiden edustajaa 11 maasta allekirjoitti Gazan sodan alettua. Kannanotossa pidetään Gazan sotaa riskinä, jossa allekirjoittajien hallitukset osallistuvat humanitaaristen normien loukkauksiin, sotarikoksiin ja jopa etniseen puhdistukseen ja kansanmurhaan
Työntekijöiden oma ääni kuuluviin! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi de_29022024_28.indd 29 de_29022024_28.indd 29 20.2.2024 12.28 20.2.2024 12.28. 29 Demokraatti teollisuusliitto.fi Hyvää työväen lehtipäivää! @duunarit SAKSuomenAmmattiliittojenKeskusjarjesto @sak_ffc www.sak.fi Lue myös aktlehti.fi Työväenlehtipäivänä kuuluu myös ammatti yhdistysten ääni
Tekoälyn käytön voimakas lisääntyminen on lisännyt merkittävästi riskiarvioita valheellisten poliittisten sisältöjen määrän kasvusta. Muun muassa deepfake-videoiden tekniikka on kehittynyt jo niin pitkälle, että niitä on hyvin vaikeaa erottaa aidosta videokuvasta. Yksi tärkeimmistä tavoista torjua väärää tietoa onkin tehdä selväksi, missä sisältö on luotu ja mitä sille on tapahtunut matkan varrella. Google aikoo samaan aikaan lisätä mahdolliset tiedot tekoälyn käytöstä hakukoneeseensa luetteloiduista kuvista. Erilaisiin metatietoihin lisätyt varoitukset ja digitaaliset vesileimat on mahdollista poistaa. Kamppailu faktan erottamiseksi fiktiosta verkossa ei alkanut generatiivisen tekoälyn noususta – mutta uuden tekniikan myötä valeuutisten levittäminen on aikaisempaa helpompaa ja valheellisia uutissisältöjä on paljon aikaisempaa vaikeampi erottaa todellisista. Käytännössä väärennösten valvonta on teknisesti vaikeaa. EU:n tulevan lainsäädännön mukaan kuvissa ja videomateriaaleissa tulisi kertoa, jos ne ovat tekoälyn tuottamia. Yksi keskeinen rajoitus tekoälyn käytölle asetettiin koskemaan manipuloituja kuvia tai videoita. Tekoälyyn erikoistuneen amerikkalaisen professori Kate Starbirdin mukaan generatiivinen tekoäly syventää verkon kautta levitetyn väärän tiedon ongelmaa kolmella keskeisellä tavalla. Mitä vaikeampaa on erottaa faktaa disinformaatiosta, sitä haavoittuvammaksi demokratia muuttuu, kun ihmisten usko demokraattisiin instituutioihin horjuu. Muiden muassa Microsoft ilmoitti viime vuonna, että se lisää metatiedot kaikkeen sisältöön, joka on luotu yhtiön generatiivisilla tekoälytyökaluilla. Tutkijoiden mukaan toimivan demokratian elinehto on, että media kykenee tuottamaan faktoihin perustuvaa tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ja maailmassa todella tapahtuu ja että yleisö kykenee luottamaan saamaansa tietoon. de_29022024_30.indd 30 de_29022024_30.indd 30 21.2.2024 10.58 21.2.2024 10.58. Useiden asiantuntijoiden mukaan tekoälyn yleistyvä käyttö vaarantaakin yhä vakavammin demokratian toteutumisen. Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISA varoittaa raportissaan tekoälyn käytön lisääntymiseen liittyvistä riskeistä tulevissa vaaleissa. JO NYT on esitetty erilaisia arvioita siitä, kuinka paljon kesäkuisia Euroopan parlamentin vaaleja yritetään eri jäsenmaissa häiritä tekoälyn tuottaman disinformaation avulla. 30 Demokraatti TEKOÄLY TEKOÄLY – uhka demokratialle Tekoäly on hakkeroinut sivilisaatiomme käyttöjärjestelmän. Tämä antaa vaarallisen työkalun esimerkiksi kybersotaa demokratioita vastaan käyvien autokratioiden käsiin. Teksti Mika Horelli / Kuva Getty Images E U:n neuvosto ja parlamentti pääsivät joulukuun alussa alustavaan sopuun tekoälyn sääntelystä EUmaissa, ja tammikuun lopussa EU:n tekoälysäädöksen lopullinen teksti hyväksyttiin. Lisäksi Adoben johtama Content Authenticity Initiative -aloite pyrkii auttamaan tuotettujen kuvaja videosisältöjen alkuperän varmistamisessa. Ne pyrkivät muun muassa parhaansa mukaan vaikuttamaan ihmisten äänestyskäyttäytymiseen levittämällä todellisten uutisten sekaan riittävän uskottavalla tavalla tuotettuja valheita
Toinen on kehittää yhä tehokkaampia ja myös kuluttajien ja tavallisten kansalaisten käytettävissä olevia teknologioita, joilla tekoälyn avulla tuotettuja sisältöjä voidaan erottaa aidoista. TEKOÄLYYN LIITTYVIEN uhkien torjumisella on kiire. Manipulaattorit kykenevät strategisesti muokkaamaan ja myrkyttämään tekoälyn tuottamaa sisältöä syöttämällä tarkoituksella tekoälysovelluksiin haluamaansa valheellista tietoa. Siksi kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat olennaisia työkaluja disinformaation torjunnassa. Keskeistä on muistaa, että ihmisten kouluttaminen älykkäiksi tiedonkuluttajiksi on avainasemassa torjuttaessa väärää tietoa. Deepfake-tekniikan avulla kenet tahansa voidaan saada sanomaan tai tekemään videolla mitä tahansa, mitä he eivät ole koskaan sanoneet tai tehneet. Lisäksi tutkijat muistuttavat, että kybersodankäynti valeuutisilla ei tunne rajoja. Muutaman viime vuoden aikana on kuitenkin ilmaantunut uusia tekoälytyökaluja, jotka uhkaavat ihmissivilisaation selviytymistä odottamattomasta suunnasta. GENERATIIVINEN TEKOÄLY Tekoälyn osa, joka keskittyy uuden sisällön kuten kuvien, videoiden, tekstien tai musiikin luontiin algoritmien ja koneälyoppimisen avulla. Toiseksi generatiivisen tekoälyn ansiosta on erittäin halpaa ja helppoa luoda uskottavaa sisältöä – mukaan lukien mikro kohdistetut viestit tekoälyn avulla seulotuille yleisöille – disinformaatiokampanjan tehostamiseksi. Oma paradoksinsa on, että jotkut näkevät tekoälyn käytön välttämättömänä työkaluna, joka todennäköisimmin pystyy havaitsemaan koneen tuottaman väärän tiedon. Kolmanneksi generatiiviset tekoälymallit itsessään tarjoavat uuden kohteen niille, jotka pyrkivät muokkaamaan aiheesta käytävää informaatiokeskustelua. Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on kuvannut tätä murtautumiseksi ihmiskunnan käyttöjärjestelmään. Lisäksi useat tutkimukset osoittavat tekoälyn tuottaman väärän tiedon olevan jopa vakuuttavampaa kuin ihmisten luoma väärä sisältö. On vaikea kuvitella, että ihmiset sisältöjen valvojina voisivat pysyä tekoälyn tuottaman väärän tiedon tulvan perässä. Yhteisen tilannekuvan luominen ja faktapohjaisten päätösten tekeminen auttavat torjumaan disinformaatiota. de_29022024_30.indd 31 de_29022024_30.indd 31 21.2.2024 10.58 21.2.2024 10.58. Yksi torjuntakeino on muun muassa EU:ssa nyt etenevä lainsäädäntö. TEKOÄLYN PELÄTÄÄN luovan eräänlaisen väärän tai manipuloidun tiedon kaikukammion, joka ryhtyy toistamaan ja vahvistamaan verkkoon tarkoituksella syötettyä disinformaatiota. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä työkaluja demokraattisessa yhteiskunnassa. Toisin sanoen, Hararin mukaan tekoäly on hakkeroinut sivilisaatiomme käyttöjärjestelmän. Tekoäly on saavuttanut merkittävän kyvyn manipuloida ja luoda kieltä, joko sanoilla, äänillä, videoilla tai kuvilla. Siihen siis tarvitaan tekoälyä. Tekniikka voidaan valjastaa toimimaan pitkälle kehitettynä disinformaatiogeneraattorina. 31 Demokraatti Ensinnä tekoäly luo sisältöä, joka kuulostaa järkevältä ja uskottavalta mutta ei pidä paikkaansa. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. DEEPFAKE Suomeksi syväväärennös, tarkoittaa aidolta vaikuttavaa elävää kuvaa ja ääntä sisältävää videoväärennöstä, joka on tuotettu generatiivisen tekoälyn avulla keinotekoisesti yhdistelemällä kuvia ja videoita. Samoja menetelmiä käytetään toistuvasti eri maissa. Hänen mukaansa tekoäly on pelottanut ihmiskuntaa tietokoneajan alusta lähtien, mutta tähän asti nämä pelot ovat kohdistuneet koneisiin, jotka käyttävät fyysisiä keinoja ihmisten tappamiseen, orjuuttamiseen tai korvaamiseen
Muistan hyvin viimekertaisen talouden alamäen 2000-luvun lopulta. Tiedettä kuitenkin uskottiin. Julkisen rahan lisäksi tarvitaan keinoja käynnistää ja sitouttaa investoijat työhön. Tavoite on kunnianhimoinen mutta välttämätön, jotta pysymme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen tavoitteessa. Loppuvuodesta äänestimme pienydinreaktoreita koskevasta parlamentin aloitteesta. EU:N ILMASTOTYÖ jatkuu siten, että kilpailukyky tunnistetaan keskeiseksi osaksi tätä työtä. Siinä asetetaan EU:n ilmastotavoitteiden pitkän aikavälin suuntaviivat. 33 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT K omissio julkaisi helmikuun alussa tiedonannon EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteista. Siirtyminen kohti puhtaita energiamuotoja ja taloutta vahvistaa paitsi Suomen, myös koko unio nin energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuuksia autoritaaristen maiden tuottamista fossiilisista polttoaineista. Suomen kannalta kiinnostavana voi pitää mainintaa biotaloudesta. Nykyisen komission johdolla olemme toteuttaneet ilmastopolitiikkaa, joka kuuntelee tiedettä ja vastaa ilmastokriisin vaatimuksiin. Tällä kaudella sitä on lähinnä hankaloitettu, nyt se nähdään positiivisemmin. Moni EU-maa lähtee takamatkalta, ja siirtymä tuntuu kalliilta. Kansallisia ilmastotoimia on toteutettu yli vuosikymmen. Voisiko EU:sta löytyä seuraavalla kaudella samanlaista ideaa. Marinin hallituksen ilmastolakiin ja hiilineutraaliustavoitteeseen ovat sitoutuneet niin nykyinen hallitus kuin elinkeinoelämäkin. Uusi tiedonanto itsessään ei sisällä lakiehdotuksia, vaan ne ovat uuden komission, EU-parlamentin ja jäsenmaiden vastuulla. Tuolloin moni ajatteli, että talous ajaa ilmastotyön edelle sen kustannuksella. EU-varoista saisimme tarvittavaa vipuvoimaa. Nyt on käytössä markkinaohjausta sisältäpäin tuova hiilen hinnoittelu ja monia muita tukia. VENÄJÄN HYÖKKÄYSSODASTA johtuvan energiakriisin aikana Suomi on pärjännyt EU-maana verrattain hyvin. Vihreä siirtymä on osa EU:n kilpailukykyä YDINENERGIA ON OSA PUHDASTA SIIRTYMÄÄ. Keinovalikoimassa on mukana myös ydinenergia. Ilmastonmuutoksen torjunta on jokaisen tahon vastuulla. USA:ssa massiivinen vihreän siirtymän IRA-talouspaketti pisti investoinnit rullaamaan, samalla vahvistaen maan kilpailukykyä. Haastavia ovatkin liikenne ja maatalous. de_29022024_32.indd 33 de_29022024_32.indd 33 20.2.2024 10.41 20.2.2024 10.41. Samaan aikaan esiintyy huolta kilpailukyvylle vaikeasta energian hinnasta. EU:n uusi ilmastotavoite on 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi esiin nousee muun muassa hiilidioksidin sidonta ja talteenotto osana päästövähennysten keinovalikoimaa. Suomen ja EU:n on oltava tässä työssä eturintamassa ja toimittava suunnannäyttäjänä. Tapa toiminnaksi tulee hakea yhteistyöllä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nyt on oivallettu, miten ilmastotyö voi auttaa taloutta ja kilpailukykyä. Pidän tärkeänä, että ydinenergia nähdään kokonaisuudessa osana puhdasta siirtymää uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ollessa päätyökaluina
de_29022024_34.indd 34 de_29022024_34.indd 34 21.2.2024 10.04 21.2.2024 10.04. 34 Demokraatti 34 Demokraatti KOKO KYLÄ MYÖS OSALLISTUI KOLLEKTIIVISESTI LASTEN KASVATUKSEEN
Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen K iemurteleva maalaistie vie Demokraatin tapaamaan lohitutkija Paul Banguraa Helsingin yliopiston Lammin biologiselle asemalle Kanta-Hämeen itäisimpiin kolkkiin. 35 Demokraatti de_29022024_34.indd 35 de_29022024_34.indd 35 21.2.2024 10.04 21.2.2024 10.04. Aseman viereinen Pääjärvi voisi lumivaipassaan yhtä hyvin olla valtava pelto; järvi on puoliksi Päijät-Hämeessä, maakuntien raja kulkee aivan järven keskeltä. 35 Demokraatti KASVO Lapsisotilaasta lohitutkijaksi Lohitutkija Paul Bangura siepattiin lapsisotilaaksi Sierra Leonen sisällissodassa. Perillä on tutkijayhteisö, rykelmä rakennuksia: asuntoloita, tutkimushalli ja aseman päärakennus, jonka ala-aulassa irvistelee pari täytettyä sutta. Monien maiden ja vaiheiden jälkeen hän päätyi Suomeen tekemään evoluutiobiologian väitöskirjaa
Kuulopuheet kiersivät ja pakokauhu levisi kylässä. Julkisessa puheessa näitä Afrikan sisällissotien ”rahoitusinstrumentteja” alettiin kutsua veritimanteiksi. Bangura toteaa, että myös ympäristön kannalta kyläyhteisö eli kaikin puolin kestävästi, sopusoinnussa luonnon ja sen kiertokulun kannalta. – Turvallisuussyistä marssimme yleensä syvällä viidakossa tai muuten vaikeakulkuisessa maastossa, Bangura muistelee. Sota osoittautui pitkäksi ja polveilevaksi. Paulin isä oli evankelisen kirkon pappi, joka oli kääntynyt kristinuskoon läntisten lähetyssaarnaajien opetuksia kuunnellessaan. Sieltä kapinalliset kuitenkin löysivät hänet ja pakottivat hänet mukaansa, sotilaaksi kapinallisjoukkoihin. Paul oli tuolloin 17-vuotias. Silloin koko kylän valtasi paniikki. Pojilla ei ollut Kissyn kaupunginosassa asuvan Moussa-enon tarkkaa kotiosoitetta. – Tämä oli mahdollista, koska viestintävälineitä ei ollut. PERILLÄ FREETOWNISSA vaikeudet alkoivat heti kasaantua. PAUL BANGURA siepattiin lapsisotilaaksi Sierra Leonen sisällissotaan yhdentoista kuukauden ajaksi, tammikuusta marraskuuhun vuonna 1999. Veljekset onnistuivat keräämään rahaa ruokaan katusoittajina ja -laulajina. Piakkoin läheisen baptistikirkon ihmiset ihastuivat poikien laulutaitoihin. Isä lukeutui kylässä henkisiin ja sosiaalisiin johtajiin, jonka puoleen käännyttiin ongelmatilanteissa. – Toimme ravintoa metsästämällä ja kalastamalla, Paul Bangura muistelee. Kylän arki ja elämä häiriintyivät kaikin mahdollisin tavoin, Paul Bangura sanoo. Kirkon aktiivit adoptoivat veljekset. Koko kylä myös osallistui kollektiivisesti lasten kasvatukseen. Banguran vanhemmat painottivat lapsilleen rehellisyyttä, vastuunkantoa sekä kouluttautumisen ja uuden oppimisen tärkeyttä. Banguran isä sai kyllikseen. Ryntäsimme syvälle sademetsään piiloon ja turvaan. Ja jos tie Lammin asemalle on syheröinen, sitä oli totisesti myös Sierra Leonesta lähtöisin olevan Banguran taival sademetsän keskellä olevasta kotikylästään Lammille: pitkä, täynnä mutkia, esteitä, viivytyksiä. Hän totesi, ettei lasten koulunkäynnistä tule mitään. Paulin yksitoista kuukautta kapinallisten joukoissa sisälsivät enimmäkseen pitkiä marsseja viidakoissa ja maastossa, poteroiden sekä linnoitusesteiden kaivamista ja rakentamista. Sekä Sierra Leonen että Liberian sodat kytkeytyvät kylmän sodan päättymiseen ja sen jälkeiseen vallankumousja sisällissotien aaltoon Afrikassa, josta myös Liberian sotaa tutkinut Ilmari Käihkö vastikään puhui Demokraatin haastattelussa (3/24). Aikuinen saattoi opastaa tai ojentaa muitakin kuin omia lapsia, jos tämä toimi väärin. Tätä jatkui vuosia. Länsiafrikkalaiset ECOMOG-joukot turvasivat rauhaa pääkaupungissa sodan siinä vaiheessa. Kapinalliset pyrkivät ajoittamaan hyökkäykset öiseen aikaan, koska pinen kotinsa ja elinympäristöönsä olivat siihen aikaan rauhalliset ja harmoniset. Paul saisi lähteä veljiensä kanssa kohti rannikolla sijaitsevaa pääkaupunkia Freetownia ja saada oppinsa siellä. de_29022024_34.indd 36 de_29022024_34.indd 36 21.2.2024 10.04 21.2.2024 10.04. Kapinalliset rahoittivat molempien maiden sisällissodissa toimintaansa väkivalloin ja korruptiivisin keinoin hankituin timantein. Yhdellä veljistä oli kotikylästä mukaan napattu, parhaat päivänsä nähnyt akustinen kitara. Kylässä viljeltiin maata ja sademetsissä kasvoi hedelmiä. Liberian sisällissodan kapinalliskomentaja Charles Taylor tuki Sierran Leonen RUF-vallankumousrintamaa. Hän osallistui välillä myös taisteluihin. Liberian ja Sierra Leonen sisällissodat liittyvät läheisesti toisiinsa. Sodan alkaessa Paul Bangura eleli sademetsän keskellä syrjäisessä kotikylässään maan pohjoisosassa lähellä Guinean rajaa. Pojat voisivat ensi alkuun hakeutua Moussa-enon luo pääkaupungissa. Pian sota laajeni idän rajaseuduilta maan muihin osiin. SIERRA LEONEN sisällissota alkoi vuonna 1991. Enon etsimistä vaikeutti myös se, että tuhansilla muillakin miehillä on Sierra Leonessa sama etunimi kuin enolla. Pääkaupungissa arki olisi turvallisempaa ja sujuvampaa. 36 Demokraatti D-KASVO Tähän maisemaan biologi Paul Bangura saapui ensimmäisen kerran helmikuussa 2019, alkuun kolmeksi kuukaudeksi. Kun kapinallisjoukot lähestyivät uusia kotikortteleita, Paul piiloutui kirkkoon. Paul Bangura kertoo, että hätoimimasta viikoiksi tai jopa kuukausiksi. Joka kerta, kun niin kävi, lakkasi kylän koulu ON PAREMPI MENNÄ PIRUN LUO, JONKA TUNNET KUIN ENKELIN LUO, JOTA ET TUNNE. – Pikku kylässämme kaikki kunnioittivat ja rakastivat toisiaan. Sierra Leonen sisällissota alkoi idän rajaseuduilla ja paljolti Liberian sisällissodan vaikutuksesta. Paul kävi koulua, harrasti metsästystä ja kalastusta. – Samalla viikolla, kun aloitin koulun ja minut adoptoitiin, kapinalliset hyökkäsivät Freetownissa kaupunginosaamme. Tarvittiin YK:n Sierra Leone -operaation väliintuloa ennen kuin kapinalliset RUF-joukkojen sissit ja hallitusta tukevat taistelijat riisuttiin aseista vuonna 2002. – Säännöllisin välein joku oman tai lähikylän asukas tuli kylään ja huusi huhun, että nyt kapinallisjoukkoja on nähty kylän lähellä ja pian ne ovat täällä. Sierra Leonen sisällissota nostattaa mieleen takavuosien lehtijuttujen käsitteitä: laittomat veritimantit, kaapatut lapsisotilaat, korruptoituneet diktaattorit ja kapinallisjohtajat. Veljekset päätyivät asumaan kaduille
biologi, joka tekee lohien sukukypsyyteen ja käytökseen liittyvää tohtorinväitöskirjaansa Helsingin yliopistolla . 37 Demokraatti PAUL BANGURA . asuu ja työskentelee Lammilla Helsingin yliopiston biologisella asemalla . julkaissut hiljan ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa, toinen on parhaillaan arvioitavana . voittanut tutkijoille jaettavan kansainvälisen yhdenvertaisuuspalkinnon evoluutiobiologiassa de_29022024_34.indd 37 de_29022024_34.indd 37 21.2.2024 10.04 21.2.2024 10.04. perheeseen kuuluvat Sierra Leonesta lähtöisin oleva vaimo ja yksivuotias lapsi
Pakeneminen oli kuitenkin vaikeaa, sillä usein hallituksen joukot kohtelivat paenneita kapinallisia vakoojina. – Kerran olin jo lähdössä parin muun pakenevan kaverin perään kohti vihollisen linjoja. D-KASVO meys antoi hieman etua hallituksen joukkojen ylivoimaa vastaan. Bangura oli jo menossa Islantiin tutkimaan kissakaloja. Vuosien mittaan Bangurassa on vahvistunut ajatus siitä, että hän teki oikean ratkaisun palatessaan kotimaahan tuolloin. Hieman ennen matkaa tuli kuitenkin viesti tutkimuksen peruuntumisesta, koska tutkimukseen varattu kissakalapopulaatio oli kokonaisuudessaan kuollut kalatautiin. Me taistelimme panssarivaunuja vastaan useimmiten heittelemällä niitä kivillä. BANGURA SAATTOI jatkaa opintojaan, kun tilanne Freetownissa vähitellen rauhoittui. Ensin hän suoritti suomalaista lukiota kutakuinkin vastaavan secondary schoolin. – Monet Eurooppaan tulleet afrikkalaiset luulevat voivansa jatkaa opintojaan, mutta todellisuudessa heidän on tienattava rahaa ja opinnot jäävät. Vierelläni seissyt minua vanhempi sotilas veti minut sivuun ja sanoi, etten lähtisi. Pinteessään hän haki viisautta ja voimaa toisesta sanonnasta. Opintojen aloittamista ja jatkamista mutkisti kuitenkin huoli kalliista lukukausimaksuista. BANGURA HARKITSI pakenemista kapinallisten riveistä monta kertaa. Tutkija teki tohtorinväitöskirjaa Sierra Leonen sisällissodasta. Dijonin opintoihin sisältyi harjoittelu toisessa maassa. – Kotipuolessa tavattiin sanoa näin: on parempi mennä pirun luo, jonka tunnet kuin enkelin luo, jota et tunne. Bangura tunsi olevansa puun ja kuoren välissä. Myöhemmässä vaiheessa hyväntekeväisyysjärjestössä työskentelevä amerikkalainen tutkija palkkasi hänet kääntäjäksi ja kertomaan kokemuksistaan sisällissodassa. Hän pääsi kolmen kuukauden laboratorioharjoitteluun Saksan Braunschweigiin vuonna 2007. Siksi ajattelin, että minun on toistaiseksi parempi pysytellä kapinallisten riveissä ja jäädä odottamaan parempaa tilaisuutta paolle. – Hallitusta tukevilla joukoilla oli käytössään panssarivaunut ja hävittäjät. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kun hakeuduin Suomeen hankkiakseni itselleni ylempää koulutusta. Suomessa saamaani tuen ja rakkauden määrää en voi verrata mihinkään vastaavaan niissä muissa länsimaissa, joissa olen asunut ja opiskellut. Moni päätyy kaikesta lahjakkuudestaan ja yrittämisestään huolimatta laskujen maksamisen ja koulutusta vastaamattomien töiden noidankehään, jossa hän ei enää kykene valmistumaan tai opiskelemaan alaansa pidemmälle. Hetken päästä näimme, miten hallitusta tukevat joukot ampuivat rintamalinjojen väliin ne kaksi pakoon lähtenyttä kapinallista. Bangura oli sodan mittaan sekä kantanut että piilotellut kapinallisten komentajan reppua, joka sisälsi ryöstettyjä dollareita ja timantteja. Tämä oli sodan mittaan kerskaillut, että myös Bangura saisi osansa ryöstösaalista sodan jälkeen. BANGURA PÄÄSI suojelubiologian maisteriohjelmaan Nigeriaan, ja sittemmin aukesi opiskelupaikka Dijonin yliopistossa Ranskassa. de_29022024_34.indd 38 de_29022024_34.indd 38 21.2.2024 10.04 21.2.2024 10.04. Yliopisto-opintojen kautta Banguralle aukesi vähitellen mahdollisuuksia opiskella Euroopassa. Komentajan reppua hän ei kuitenkaan ottanut mukaan vaan kertoi sen piilopaikan ryhmänjohtajalle. 2 Ensimmäisellä Euroopan matkallani Saksaan vuonna 2007 päätin olla jäämättä Saksan laittomasti. Banguran elämässä seurasi monta tiivistä opiskelun vuotta. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Hän oli muka menossa toiseen komppaniaan ja onnistui näin puijaamaan kapinallisia. Bangura päätti kuitenkin palata Freetowniin ja Sierra Leoneen tilapäistöiden ja ahkeran opiskelun pariin. Niin menetellen olisin heittänyt siihenastisen opiskeluni hyödyn ja opit menemään. Saksassa Banguran maanmiehet houkuttelivat miestä jäämään laittomasti maahan harjoitteluajan lähestyessä loppuaan. Viimein Paul Bangura onnistui jättämään kapinallisjoukot länsiafrikkalaisten joukkojen ja huijauksen avulla. Alkuvaiheessa Bangura onnistui satunnaisilla hanttitöillä ja isänsä kirkollisten kontaktien kautta hankkimillaan varoilla rahoittamaan opintojaan. Bangura voisi kuulemma elättää koko perheensä sillä. Myöhemmin hän pääsi ahkerana ja lahjakkaana opiskelijana Freetownin yliopistoon biologian koulutusohjelmaan. SUOMESSA EI AKATEEMISESSA MAAILMASSA RATKAISEVAA OLE NIMI TAI IHONVÄRI VAAN TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ. 38 Demokraatti 1 Kouluttauduin, vaikka arvioin sen tietävän monia vaikeuksia matkan varrella
Olen onnekas, koska olen saanut tutkimusrahoitusta. de_29022024_34.indd 39 de_29022024_34.indd 39 21.2.2024 10.04 21.2.2024 10.04. He ovat yksivuotiaan lapsen vanhemmat. Pariskunta vihittiin viime elokuussa. – Koronasulun aikaan tutustuin vaimooni sosiaalisen median kautta. – Suomessa ei akateemisessa maailmassa ratkaisevaa ole nimi tai ihonväri vaan tutkimuksen sisältö. Näin hän viimein tuli Lammin biologiselle asemalle professori Graig Primmerin tutkimusryhmään, sillä ryhmä tarvitsi lohitutkijaa. Bangura tekee Lammilla tohtorinväitöskirjaansa. Tietoja voidaan soveltaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. 39 Demokraatti Erilaisia harjoitteluvaihtoehtoja tutkittuaan Bangura ajatteli, että Suomi vaikutti hieman samankaltaiselta maalta kuin Islanti. Nyttemmin Bangura on kotiutunut, ja hän viihtyy työssään. Hänen kasvoilleen leviää lämmin hymy. Työ on osa Primmerin ryhmän laajempaa tutkimusta. Samalla koronasulku toi mukanaan paljon hyvää. Toivon, että se olisi mahdollista myös muille kansainvälisille tutkijoille. Hän on kotoisin myös Sierra Leonesta, Bangura sanoo. Tutkimuksella on myös ihmisyhteisöjen kannalta kaupallista ja käytännöllistä merkitystä, sillä sitä voi soveltaa moniin lohenkasvatukseen ja kasvatettujen lohien hyvinvointiin liittyviin käytännöllisiin kysymyksiin. Korona-ajan eristyneisyys uudessa maassa ja täysin vieraassa kulttuurissa, Suomessa, merkitsi uutta pinnetilannetta miehelle, jolla niitä on elämässä riittänyt muutenkin. Bangura tutkii lohien sukukypsyyttä ja käytöstä. Haastattelun aikana hän kehuu suomalaista yhteiskuntaa, akateemista maailmaa ja kollegoitaan moneen otteeseen. Esimerkiksi apu ja tuki, jota olen kokeneemmilta kollegoilta saanut tutkimusapurahojen haussa, on ollut minulle olennaisen tärkeää. Tutkimus valaisee lohen evolutiivista lajikehitystä, ja se tuo osaltaan lisää tietoa sekä luonnon omien lohikantojen että viljeltyjen lohien elinkierron geneettisestä perustasta. Bangura on ylittänyt monia esteitä ja rajoja pitkällä matkallaan lapsisotilaasta väitöskirjatutkijaksi. PAUL BANGURAN ensimmäiset kuukaudet talvisessa Suomessa olivat hankalia kylmyyden ja pimeyden takia. – On uskomattoman hienoa, kuinka paljon kannustusta ja apua olen aina tarvittaessa saanut
Työmarkkinadebattia iltapuhteena seuranneilta ei voinut jäädä huomaamatta ministeri Rydmanin käytös tai hymy, joka oli kuin Naantalin aurinko konsanaan. Terve yhteiskunta ei ainoastaan kestä ulkoparlamentaarista vaikuttamista vaan myös kannustaa kansalaisiaan jatkuvaan aktiivisuuteen. JOKU VOISI sanoa, että nyt halutaan nöyryyttää punavihreitä ja työväenliikettä hinnalla millä hyvänsä. KOLUMNI Pinja Perholehto pinja.perholehto@eduskunta.fi Kunnioitus katosi politiikasta de_29022024_40.indd 40 de_29022024_40.indd 40 19.2.2024 10.07 19.2.2024 10.07. Siinä missä äänes täjiltä on totuttu näkemään vaaleissa protesteja, näyttävät myös kansanedustajat lähteneen omille kostoretkilleen. TODELLISET VOITTAJAT – tai oikeastaan sankarit – politiikassa ovat ne rakentavat puurtajat, jotka kykenevät tekemään yhteistyötä ja löytämään kompromisseja erilaisten näkemysten välillä. Päättäjät ministereitä myöden eivät ainoastaan kyseenalaista vastapuolen näkemyksiä vaan myös arvoa ja merkitystä keskustelussa. LÄNSIMAINEN DEMOKRATIA rakentuu kuitenkin yhä sen varaan, että kaikilla on oikeus saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä. Toki sillä erotuksella, ettei ilmeessä ollut häivähdystäkään positiivista tunnelatausta. POLIITTINEN KESKUSTELUKULTTUURI on ollut Suomessa perinteisesti aina kin jokseenkin kunnioittavaa. Omanarvontunto voi paisua niin suureksi, että todellisuus hämärtyy ja suunta katoaa näkyvistä. ORPON-PURRAN HALLITUS on kaasuttanut eteenpäin sellaista vauhtia, että heikompia hirvittää. TIETOTAIDON SIJAAN viestinnässä korostuvat kova retoriikka ja sosiaaliseen mediaan sopivat ulkoa opetellut hokemat. Nykyään kuitenkin tuntuu, että kunnioitus on katoava luonnonvara. Tyyppiesimerkki tästä nähtiin taannoin (15.2.) Ylellä. KOKOOMUS ”PERSUUNTUU” YHTÄ NOPEASTI KUIN PERUSSUOMALAISET VOIMAANTUVAT VALLASTA. Perussuomalaiset eivät ole ohittaneet kokoomusta vain oikeistolaisuudessa vaan myös ylimielisyydessä. Jopa ministeritason puheenparsi rakentuu one-linerien varaan, joilla irvaillaan keskustelun muille osapuolille. 40 Demokraatti P oliittinen vauhtisokeus on viheliäinen tauti, joka saa jalat irtoamaan maasta sitä helpommin, mitä korkeammalle vallan tikkailla kiivetään. Aiemmin sorretun kansan ääni torveksi itseään maalanneesta puolueesta on kasvanut uusi yhteiskunnallinen ”eliitti”, joka ei nöyristele tai kuuntele muita – vähiten oppositiota, ay-liikettä ja kansalaisyhteiskuntaa laajemmin. Se ei ole eduskunnan tai hallituksen horjuttamista, vaan se on osallistumista keskusteluun siitä, miten yhteisen Suomen tulevaisuutta rakennetaan. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Viikko viikolta selvemmäksi on käynyt, että käynnissä on toden totta poliittisten mannerlaattojen muuttoliike, jossa kokoomus ”persuuntuu” vähintään yhtä nopeasti kuin perussuomalaiset voimaantuvat vallasta. Selkävoitoista ei palkita, mutta tien yhteiseen neuvottelupöytään ne voivat tulevaisuudessa sulkea
Jalkautumalla maailmaan saa paremman perspektiivin asioihin – pelkästään sen oman ympäristön kokeminen ei riitä. Nuorilla on ideoita, näkökulmia ja paloa muuttaa maailmaa paremmaksi, ja haluan olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta kaikille. Haluan tehdä maailmasta paremman paikan, jättää oman positiivisen jälkeni siihen. Ilman sitä maailma voi olla aika yksinäinen paikka. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_29022024_41.indd 41 de_29022024_41.indd 41 21.2.2024 10.07 21.2.2024 10.07. Aloitin 13-vuotiaana vertaisohjaajana, menin maailmalle vapaaehtoistöihin ja nyt olen tässä positiossa. Haluan olla mukana edistämässä nuorten osallistumista yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Olen päässyt tutustumaan tosi moniin erilaisiin ihmisiin, moniin erilaisiin kulttuureihin, taustoihin ja todellisuuksiin, ja se on avannut näkökulmaani valtavasti. Kasvoni kertovat elettyjen vuosien tarinaa, sekä hyvistä että huonoista kokemuksista. 41 Demokraatti Jami Ojala 23-vuotias Nuorten kotkien tapahtumaja koulutustuottaja N äen peilikuvastani nuoren miehen, joka pursuaa energiaa ja elämäniloa. Olen oppinut, että yksi tärkeimmistä asioista elämässä on rakkaus. Minulla on rakastava perhe ja hyviä ystäviä, jotka tukevat minua kaikessa mitä teen. Nuorten äänen vahvistaminen yhteiskunnassa on minulle erityisen tärkeää. Näen peilikuvastani, että minusta välitetään. Olen tehnyt pitkään vapaaehtoistöitä. Olen oppinut, että maailma on täynnä kauneutta ja ihmeitä, mutta on myös paljon haasteita ja ongelmia. Tulevaisuudessa näen itseni entistä enemmän ajamassa lasten oikeuksien toteutumista
42 Demokraatti Helene Schjerfbeck: Eydtkuhnenin tyttö II, 1927. de_29022024_42.indd 42 de_29022024_42.indd 42 21.2.2024 10.37 21.2.2024 10.37
Näyttelykirjassa on kiinnostavia artik keleita muodin historiasta. 43 Demokraatti KULTTUURI Maalauksia, muotia ja camera obscuraa Helene Schjerfbeck osaa yhä yllättää. Nii den mukana hän sai kaavoja ja näin ky keni myös ompelemaan itse vaatteita. Akseli Gallen-Kallela: Purren valitus, 1907. Nyt kun katsoo Schjerfbeckin teok sia entistä tarkemmin, huomaa, kuinka paljon painoa hän on pannut malliensa vaatteisiin. Hänen klassikkoteoksiaan katsel lessa ei ensimmäiseksi tule mieleen, että Schjerfbeck oli hyvin kiinnostunut muo dista. Teksti Seppo Heiskanen H elene Schjerfbeck (1862–1946) oli yksi suomalaisen mo dernismin uranuur tajista. Se toimii hyvin. Katselmus osoittaa, että pankin ko koelman kartuttamisessa on ollut mu kana asiantuntemusta. Yksi hienoimmista on Väinö Kunnaksen Olavi Paavolaisen muo tokuva, jossa tämä Tulenkantajien nok kamies poseeraa frakissa dandymaisen kyllästyneen näköisenä. de_29022024_42.indd 43 de_29022024_42.indd 43 21.2.2024 10.37 21.2.2024 10.37. Naapurimuseossa Didrichsenissä puolestaan on esillä teok sia yhdestä kokoelmasta. Myös uutta, näitä modernimpaa taidetta on kuten Ernst Mether-Borgströmin abstrakti Humoreski. Uusi näyttely esittelee hänen kiinnostustaan muotiin. Esillä on sellaisia tunnettuja klassikoita kuin Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus. Myös Jalmari Ruokokoski kuvasi itseään erilaisissa ”rooliasuissa”. Teoksia on lä hes 200 vuoden ajalta. Hänen elinaikanaan ompelu oli yleinen harrastus. Hän hahmotteli figuurinsa pelkis tetysti ja tiukasti rajattuina. Mukana on muidenkin suo malaistaiteilijoiden maalauksia sekä muodikkaita pukuja. Villa Gyllenbergin erinomainen näyttely ja sen yhteydessä julkaistu teos tuo tämän suhteen havainnollisesti esiin. On mukana kuitenkin myös miesten muotia. Keskeinen lähde on taiteilijan ja tämän serkuntyttären Dora Estlanderin kir jeenvaihto, joka on lahjoitettu museon kokoelmiin. Mutta myös vähemmän tunnettuja kuten Antti Favénin Seitsemän veljestä Hiidenkivellä. Hän teki useita omakuvia ja muitakin muotoku via. Väriä hän käytti niukasti ja jätti joskus myös maa lauspohjan kankaan näkyviin. VILLA GYLLENBERGIN näyttelyn maa laukset ja puvut on koottu useam masta kokoelmasta. Sen kehitys on liitetty taitavasti eri aikojen kehityk seen ja yhteiskunnan muutoksiin. Schjerfbeck tilasi Pariisista muotileh tiä, joiden välityksellä hän pystyi seu raamaan alan uusiakin virtauksia. Museon hen kilökunta on käynyt läpi Nordean Tai desäätiön kokoelmaa ja valinnut sieltä asiantuntemuksella kokonaisuuden. Hänen kuten muidenkin mu kana olevien taiteilijoiden maalauksissa pääosassa ovat naisten muodikkaat pu vut
de_29022024_42.indd 44 de_29022024_42.indd 44 21.2.2024 10.37 21.2.2024 10.37. Galleria Bronda, Helsinki Virve Lilja: Dr Rorschachin vastaanotto Avoinna 3.3. Helsingin Taidehalli Marja Pirilä: Valon tähden Avoinna la 17.3. saakka, ke–to 12–17, la–su 11–17. saakka, ti–su 11–18. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. 44 Demokraatti KULTTUURI Tällainen näyttely voi ennakolta aja teltuna tuntua hivenen oudolta: miksi museoon tuodaan pankin omistamaa taidetta. Teoksethan ovat pankin tiloissa Villa Gyllenberg, Helsinki Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950. KUVATAIDE Akseli Gallen-Kallela: Taiteilijan vaimo, 1893. Avoinna 9.6. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki: Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma Avoinna 26.5. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Ulkoilupuku, 1890-luku. Se puolustaa kuitenkin paik kaansa
VIELÄ MUUTAMAN päivän on esillä Virve Liljan raikas näyttely. Se on hyvin toimiva ja raikas ratkaisu. 45 Demokraatti suuren yleisön tavoittamattomissa. Mustetahra sopii hyvin graafikon ma teriaaliksi. Siitähän siinä kaikki alkaa – tai ainakin melkein kaikki. Nimi viittaa sveitsiläiseen psykiatriin Hermann Rorschachiin, joka 1900-luvun alussa kehitti psykolo gisen testin, tahratestin, jolla selvitettiin potilaan personallisuutta. Marja Pirilän teokset ovat näyttäviä ja vaikuttavia. Marja Pirilä: Camera obscura, Firenze 1999. Liljalla nämä tahrat ovat monessa teoksessa pääosassa erilaisina muunnelmina. Nyt ne ovat nähtävissä kaikille kiinnostu neille. Aristoteleskin oli siitä kiinnostunut, vaikka ei pystynyt selvittämään, mistä kaikki johtuu. Laite tai ilmiö tunnettiin jo ennen ajanlaskun alkua Kiinassa ja Kreikassa. 1600luvulta lähtien tai teilijat ryhtyivät käyttämää sitä apunaan. Näyttelyssä on mukana myös camera obscura -laitteita ja pieniä neulanreikä kameroita. Camera obscura on latinaa ja tarkoit taa pimeää huonetta. Ernst Mether-Borgström: Humoreski, 1976. de_29022024_42.indd 45 de_29022024_42.indd 45 21.2.2024 10.37 21.2.2024 10.37. Edessä oleva maisema piirtyy sen kautta taka seinälle ylösalaisin. MARJA PIRILÄ on jo pitkään käyttänyt camera obscuraa valokuvatessaan, var maankin enemmän kuin kukaan muu valokuvaajistamme. Virve Lilja: Dr Rorschachin vastaanotto 6, 2023. Kaiken lisäksi Taidesäätiön yksi tavoite on ollut alusta lähtien säilyttää hyvää suomalaista taidetta kotimaassa. Kiinnostavia nekin ovat. Tämä kertookin jo, kuinka laite toimii. Joskus sitä pohtii, onko näyttävyyteen pyritty sisällön kustan nuksella. Esillä on myös maalauksia, jotka koostu vat erilaisista rihmastoista. Gallerian sei nänkin hän on tapetoinut tahrakuvioilla. Se muodostuu pimeästä suuresta laatikosta, jonka yh delle seinälle on tehty pieni reikä. Tietenkin teoksissa on kiin nostavaa se, että camera obscuran ja nykyaikaisen valokuvauksen avulla saa daan ulkotila yhdistetyksi sisätilaan. Kokonai suuden nimi on Dr Rorschachin vastaanotto
Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat Getty Images I hminen ei ole laskeutunut taivaasta maan päälle vaan on pitkän alkueläimistä alkaneen kehitysketjun viimeinen rengas. Kieli, ajattelu ja tietoisuus liitetään yhteen, eritoten filosofiassa koulukunnista riippumatta. Ajatelkaamme vaikka sanoja ”lemmikkieläin” ja ”tuotantoeläin” – ne voivat voi olla samaa perua, kuten esimerkiksi hellästi kotieläimenä rakastettu minipossu tai ahtaassa karsinassa viruva tuotantopossu. Aaltola käyttääkin läpi kirjansa eläimistä sanaa ”hän”. Kieli ja kielelliset luokittelut kertovat enemmän kielen käyttäjistä kuin kielen kohteesta. Se kertoo enemmänkin kielen luojan omahyväisyydestä ja valta-asemasta kuin objektiivisesti oikeutetusta ja luonnollisesta hierarkiasta. Ja jopa ihmiset, ainakin eläiElisa Aaltola: Puhe eläinten puolesta Into 2023 KIRJA Tuotantoeläin ei tiedä olevansa tuotantolähde, eikä lemmikkieläin välttämättä paapottunakaan tiedä olevansa lemmikki. Kun perehtyy ihmisiin ja eläimiin liitettyjen sanojen ja kielen merkityksiin, huomaa että ihminen on joka sanan ja lauseen kohdalla asettanut itsensä eläimen yläpuolelle, niin tuotantokuin lemmikkieläintenkin. Koira heiluttaa häntää tai vetää korvat luimuun ja kissa kehrää tai sylkee... Kieli nimittäin ei vain heijasta ja kuvaa maailmaa vaan myös aktiivisesti luo ja rakentaa sitä. Ihminen on siis pohjimmiltaan eläin, homo sapiens. Kaikkialla tätä ei kuitenkaan vieläkään tajuta, koska miljoonia eläimiä voidaan pitää surutta ja lakia rikkomatta samanlaisissa oloissa kuin miljoonia ihmisiä 1930ja 40-luvuilla Saksassa ja Neuvostoliitossa. 46 Demokraatti KULTTUURI Eläimet, kieli ja mieli 1800-luvun merkittävimpiin kuuluva tieteellinen kumous tapahtui, kun Charles Darwin todisti, että ihminen ei ole Jumalan vaan apinan kuva. Ympäristöetiikan asiantuntija Aaltola kuitenkin kysyy, onko ihmiskieli sitä ainoaa oikeata kieltä – eikö kommunikoiminen suju ilman kieltäkin, jopa ihmisillä. Kieltä analysoimalla pystytään myös paljastamaan vääristymiä ja epäkohtia. Vaikkapa katseet, kosketukset, äänet ja liikkeet ilmaisevat ja välittävät merkityksiä. de_29022024_46.indd 46 de_29022024_46.indd 46 21.2.2024 10.20 21.2.2024 10.20. ELÄINJA ympäristöasioihin erikoistunut filosofi, tutkija ja aktivisti Elisa Aaltola keskittyy kirjassaan Puhe eläinten puolesta nimenomaan kieleen. Ihminen siis pitää itseään vieläkin luomakunnan herrana. Perustavin syy ja argumentti on ollut että eläimillä ei ole kieltä
Jotain on pysyvästi menetetty jos toki voitettukin. AALTOLAN HENKILÖKOHTAISELTA tasolta kumpuavan esseekirjan perussanomaa voisi kärjistää siten, että ihmiskeskeisyys on niin totaalisesti läsnä kaikkialla ja läpäisee kaiken, ettei kirjoittaja itsekään pääse siitä irti. Scala!!!-dokkarin pitkä alaotsikko kuuluu vapaasti suomennettuna ”Maailman villeimmän elokuvateatterin outo nousu ja tuho, ja miten se vaikutti hämmentyneiden hyypiöiden ja sopeutumattomien sukupolveen”. ONKO IHMISKIELI SITÄ AINOAA OIKEATA KIELTÄ. Kun hän toteaa, että eläimilläkin on mieli, kieli ja tietoisuus, hän huomaamattaan asettaa ihmisen ikään kuin keskipisteeseen, ja arvottaa eläimiä ihmisen kykyjen ja toiminnan mukaan. de_29022024_46.indd 47 de_29022024_46.indd 47 21.2.2024 10.20 21.2.2024 10.20. Tuo outo ”kinopalatsi” profiloitui villiksi ja vapaaksi, post-punkin ja Thatcherin ankean ajan kulttuuriseksi majakaksi. Vaikka eläimillä ei sellaisia olisikaan, voisi kääntää kuvion ylösalaisin ja kysyä, miksi niitä pitää olla ihmisilläkään. Ihmiset arvostavat niitä vain sen vuoksi, että ne ovat ihmisen ominaisuuksia. mistä pitävät, ymmärtävät näiden merkitystä. 47 Demokraatti Scala!!! Ohjaus: Jane Giles ja Ali Catterall 2023, 96 minuuttia Ensi-ilta 1.3. Ihmisen kieli on Aaltolan mukaan vieraantunutta, ja ihminen on kielikuplansa vanki. Sen haastateltavat – joita on todella paljon – ovat entisiä Scalan kanta-asiakkaita, henkilökuntaa, elokuvantekijöitä ja ihan vain 80-luvun nuoria hengailijoita. Scalan tapaisia, kaikesta kimalteesta ja puleerauksesta ja myös käytösnormeista vapaita kinoja on tässä mukavuudenhaluisessa ajassa mahdoton kuvitella. Koska ihminen on ihmiseläin, hänellä on mahdollista vaieta ja löytää ihmiskielen alla oleva alkuperäinen ja aito eläinkieli. Ihan oma lukunsa teatterin historiassa olivat Shock Around the Clock -läpiyönnäytökset, joissa meno yltyi täysin sekopäiseiksi. Seurasi oikeusprosessi ja tuomio, joka kävi Scalalle niin kalliiksi, että se ei siitä enää toennut. SCALAN OHJELMISTOSUUNNITTELIJANAKIN toimineen Jane Gilesin ja elokuvajournalisti Ali Catterallin yhdessä ohjaama ja käsikirjoittama Scala!!! tenhoaa juuri alaotsikkonsa avainsanoilla: weirdo ja mistits. Teksti Rolf Bamberg L ontoon Kings Crossin eloisan boheemissa ja vaaran tunteita nostattavassa dekadentissa ympäristössä vuosina 1981– 1993 vaikuttaneen elokuvateatteri Scalan tarina moiset eväät tarjoaa. Siitä pääsee jo jyvälle siitä, mikä meno Scalassa oli päällä 30–40 vuotta sitten. On, jos sen aihe antaa sellaiseen eväät. ELOKUVA Elokuvapalatsi Sodomasta Onko dokumenttielokuvan lupa olla hauska, hillitön ja sanalla sanoen hullu. Kun Stanley Kubrick oli tuohtuneena kieltänyt moraalinvartijoiden jyrkästi tuomitseman Kellopeli Appelsiini -elokuvansa esittämisen Britanniassa, Scala päätti yleisön pyynnöstä esittää sitä piraattikopiona. Heidän innos tuneissa tarinoissaan Scala kuvautuu miltei irrationaalisen myyttisenä paikkana. Voisikin provosoivasti kysyä, mitä arvoa ylipäänsä on kielellä, mielellä ja tietoisuudella – eihän niitä ole kivillä ja kannoillakaan. Kukapa Scalan vessan kaltaiseen läävään haluaisi mennä asioitaan toimittamaan. Silti kankaalla pyöri myös klassikoita, musiikkielokuvia ja hittifilmejäkin. Lempinimi Sodom Odeon ei ollut niin kaukaa haettu. Kuvaavaa Scalan vaiheissa on, että kun se nousi pystyyn normeja rikkovien elokuvaentusiastien kuten perustajiensa Stephen Woolleyn ja Jayne Pillingin unelmista, se myös kaatui vastavirtaiseen elokuvaan. Nykyään Kings Crossin hienossa talossa toimii monenlaista musiikkia ja huippunimiä tarjoava liveklubi. Scalan maine rakentui pitkälti erikoisgenreistä, kuten kauhu-, kung-fuja LGBTQ-elokuvista, ja ohjelmakartan tyyppiohjaajia olivat muun muassa sexploitaation erikoismies Russ Meyer, b-sarjan kauhumestari Roger Corman ja kaikkea hyvää makua halveksunut John Waters. Kommunikoihan vauvakin äänillä ja ilmeillä, ja lapset rakastavat eläimiä niin kovasti, koska eivät vielä ole ehtineet vieraantua eläimellisestä alkuperästään, voisi Aaltolan tekstiä täydentää
Nestlé on ehdottanut maailman kaiken juomaveden yksityistämistä, jotta sen voi pullottaa. Mutta molemmat ovat riippuvaisia vain keskuspankistaan, KASVU ON TALOUSKESKUSTELUN TABU. ANSIOKASTA ON Tanskasen piirtämin naamoin esitetyt filosofian, luonnontieteiden ja talouden klassikoiden sitaatit, jotka osoittavat auktoriteetteina pidettyjen miesten kannattaneen kolonialismia, orjuutta ja rasismia: Platon, Voltaire, Linné, Kant, Hegel, Darwin. Teoksen otsikko on viite Jean Renoirin elokuvaan ja Mika Waltarin nuoruudenromaaniin. Maissa, joissa rautatiet on privatisoitu, kuten Englannissa ja Ruotsissa, palvelu on romahtanut. 48 Demokraatti KULTTUURI Kapitalismikritiikkiä lapsenmielisille Samu Kuoppa ja Riina Tanskanen ohjaavat kirjallaan systeemin peilisaliin. VR:n lippu-uudistus on yhtä surullisenkuuluisa kuin ministeri Anne Bernerin taksiremontti. John Locke määritti omaisuuden alkaneeksi yhteismaan aitaamisesta yksityisille. KASVU ON talouskeskustelun tabu, koska sen kyseenalaistaminen sysää puhujan tietämättömien tai dogmaatikkojen paariaan. Yksityistäminen on toinen ongelma: terveyspalvelujen yhtiöittäminen on Suomessa vauhdissa julkisen puolen kriisissä. Vaikka Piketty nojaa yksityisomistukseen ja markkinoihin, hänen tuloerojen kritiikkinsä antaa Kuopalle vauhtia. Kun Tanskanen valaisee asiaa piirroksin ja karikatyyrein, Kuoppa sanallistaa nojautuen ranskalaiseen Thomas Pikettyyn ja anglosaksisiin neomarxilaisiin. Tai yhtiöil le: Stora Enson Veracel on Brasiliassa ominut kymmeniätuhansia hehtaareita maata tuhoten kylät ja kaataen metsät. Kun postmillenniaaleilla ei tähän tahdo olla intoa, tamperelaiset energiapolitiikan väitöskirjatutkija Samu Kuoppa ja sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen ovat tehneet matkaoppaan. Velkapuhe on poliittista. de_29022024_48.indd 48 de_29022024_48.indd 48 21.2.2024 10.31 21.2.2024 10.31. Tekijät viittaavatkin talouden lumepuheeseen: kestävyysvaje, palkkamaltti, ulkoistaminen. Samalla uskotellaan valitun talouspoliittisen linjan olevan vaihtoehdoton. Koska rahaa ei aikoihin ole sidottu kultaan, vaan keskuspankit tekevät sitä bitteinä, rahaa on mahdollista kasvattaa rajattomasti. Ecuadorissa vesivarannot onkin yksityistetty, ja köyhät sairastuvat likaisesta vedestä. Se on ollut fossiilitalou den veturi, mutta onko se intensiivisempien tuotantotapojen kehittyessä tarpeellinen tai edes mahdollinen. Kuoppa mainitsee ylivelkaantuneet Japanin ja Amerikan. Esimerkkinä Kuoppa mainitsee lääketehtaiden patentit, jotka koronaaika na olivat tuhoisia rokotteiden saamisessa köyhien maiden massakäyttöön. Jokainen tietää erilaisia ongelmia, joista teos luettelee ekokatastrofin, varallisuuserot, ahdistuksen ja mielen sairaudet, velkaantumisen, rasismin ja demokratiavajeen. Teksti Kari Sallamaa / Kuvat Riina Tanskanen T alouden labyrintti on niin sokkeloinen, että sen käsittäminen vaatii pitkiä opintoja. Mutta media esittää ne erillisinä, kun Kuoppa yhdistää ne kapitalismin alle käsitelläkseen kutakin erikseen. Riskeistä huolimatta tekijäpari arvostelee sitä, koska se on heidän esityksensä ydin. Kilpailu on järjestelmän myyttinen ydin, mutta on myytti itsekin, koska monopolisoituminenkin on markkinoiden laki
de_29022024_48.indd 49 de_29022024_48.indd 49 21.2.2024 10.31 21.2.2024 10.31. Vaikka hoivan arvoa ei yleensä lasketa, etenkin kun se kotona on ilmaista, se on kolme kertaa suurempi kuin teknologiateollisuuden. Kuoppa latoo runsaasti näytteitä uuden orjuuden muodoista etelän kaivoksista lännen alustatalouteen. Velkakuritalous ei Kuopan mukaan tuota kasvua ja työllisyyttä, joten se on puhtaasti ideologiaa. Joitakin etelän hikipajoja on saatu kiinni, mutta vihreän siirtymän vaatima koboltti edellyttää lapsityötä Kongossa. Niiden varassa seisoo maail mantalous mahdollistaen hienomRiina Tanskanen – Samu Kuoppa: Kapitalismin suuri illuusio Into 2023 KIRJA mat duunit ilmastoiduissa työpisteissä. TEKIJÄT KIINNITTÄVÄT runsaasti huomiota siihen, mitä historian professori Juha Siltala käsitteli klassikossaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004). Kuvituksineen teos on hiukan lapsellinen, mutta jos se saa nuoria lukijoita pohtimaan kapitalismin perusfaktoja, se voi olla lankakerä ulos labyrintista. Samoin ylivelkaantuminen tai epätyypillisten ja joustotöiden terveydelliset vaikutukset. Kuopan mukaan on vaikea myöntää, että yhteiskunta tarvitsee enemmän hoivaa kuin kilpailukykyä. Kumpikaan maa ei voi joutua konkurssiin, vaikka Yhdysvaltain liittovaltion palkanmaksu on joskus tipalla. Kun kritiikin pitää osoittaa vaihtoehto, tekijät lupaavat maailman ilman kapitalismia, mutta se jää muutamin ydinsanoin hahmotetuksi utopiaksi. Kun valtionvelkaa lyhennetään leikkauksin, se siirretään köyhimpien harteille. Maahanmuutto tuo tämän pakkotyön lähemmäs, rakennuksille, öisiin konttoreihin ja Woltin pyörille. Kun naisten palkkatyö on usein hoivaa tai siivousta, kotityön jatketta, valtavirtafeminismin intressissä ei ole ollut nostaa näiden alojen palkkatasoa; on sentään ero siivoojan ja jakkupukujohtajan välillä. Silti on uskallettava haaveilla. Se ei maksa mitään, mutta voi olla mullistavaa. Vastuullisuus, kestävä kehitys, puhdas siirtymä ovat yritysten tärkeimpiä tunnuksia, ei niiden itsensä vaan markkinaetujen takia. Ekokriistäkin pyritään hyötymään puhtaan energian nimissä. Globaalisti sen muotoja ovat lapsi-, pakkoja alityö sekä naisten pakkoavio. Koska hoiva ei tuota voittoa, ja sen rahallista arvoa on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta laskea, se maksetaan halvimmalla taksalla, koska kasvu on huolenpitoa tärkeämpää, argumentoi tekijä. 49 Demokraatti joten se ei valtiota huoleta. Seurauksia kuten lähisuhdeväkivaltaa, päihderiippuvuutta ja sairastavuutta esitetään yksityisenä, ei yhteiskunnallisena ongelmana
Koira pitää saada Simon luokse eli musiikintunnille mutta miten. Sininen keskittyy veteen, joka on kahdenlainen ongelma: suolaista vettä on liikaa, makeaa vettä liian vähän.” Tarmo Tikka löytää kirjasta yhtymäkohtia todellisiin tapahtumiin. Vähän enemmän visaa verkkoversiossa. Myöhemmin, jo iäkkäänä, hän ”terrorisoi” Magnuksen liiketointa, jäänmyyntiä, ja lähtee purjeveneellään viemään näytteeksi teostaan vähäistä jäämäärää Magnukselle, joka on asettunut elämään Ranskassa. Kommenteista opin uuden termin: cli-fi eli climate fiction. 1975) kirja Sininen on toinen osa kovasti kiitellystä ympäristöongelmiin keskittyvästä ilmastokvartetista. Päähän vielä oma piponi oikein syvälle, ettei sitä tunnistaisi koiraksi. ”Dystopiaa sitä tästä vielä puuttuikin! Joidenkin mielestä kysymyksessä ei ole kylläkään dystopia vaan aivan mahdollinen lähitulevaisuuden kuva. klo 12 sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Silloin näin metsän reunalla hylätyt ostoskärryt. Raila Rinne näyttää mallia, miten pienessä tilassa kerrotaan olennaiset asiat ja esitetään henkilökohtainen eli painava perustelu asianomaisen kirjan lukematta jäämiselle. Yhdelle palkinto. Se taisi ymmärtää yskän.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Ilmastohuolta Norjasta N aiset näyttävät tuntevan tämän norjalaiskirjailijan miehiä paremmin, heitä oli näet vastaajissa kolminkertainen määrä äijiin verrattuna. Norjalaisen Maja Lunden (s. Vastaukset viimeistään 4.3. – Sinun pitää olla sitten tosi hiljaa, jooko. Hän tapaa hänet siellä muuttuneena miehenä, ja heillä alkaa uusi yhteiselo. Lunden aiheena on ilmastonmuutos ja ihmiskunnan kohtalo siinä. En toistaiseksi ole lukenut noista yhtäkään. Rikoskirjojen parissa en niinkään pelkää, mutta psykologiset jännärit tai sadistiset kauhukertomukset eivät maistu, eivät elokuvina liioin.” Vaikka ilmasto lämpenee, niin Sirpa Taskinen ei, ainakaan varauksetta, tämän sortin kirjallisuudelle. Luonnonvarat ehtyvät, yhtenä niistä puhdas vesi. – Vuh, koira vastasi ihan hiljaa. Tuorein ilmestyi syksyllä 2023. He hautaavat vedeksi muuttuneen jäävaraston maahan.” Oikein tiesivät myös Helena Nurmio, Mauri Niemi, Juhani Niemi, Eeva-Liisa Haanpää ja Marja-Leena Turunen, jolle viikon palkinto. Sen tänä vuonna tasavuosia juhliva (?) tekijä on radiosta ja telkkarista monille tuttu sananiekka, jonka hilpeät tekstit ovat tänä keväänä ajankohtaisia myös teatterin puolella. 50 Demokraatti VISASITAATTI 3 Nyt nuorennetaan tuntuvasti visakirjan kohderyhmää ja otetaan käsittelyyn supersuosituksi noussut kirjasarja. Dystopiat ylipäänsä ahdistavat minua, kun muutenkin heittäydyn lukemiini teoksiin eläytyen tarinaan ja siis aika lailla tunteella. Kun seudun suurinta luontoihmettä, mahtavan korkeaa, kaunista putousta, ryhdytään tuhoamaan, hän on organisoimassa protestiliikettä, joka muistuttaa Alta-joen tapahtumia. Tammen julkaisemaan sarjaan kuuluvat kirjat Mehiläisten historia, Sininen, Viimeiset ja Unelma puusta. ”Mieti, mieti, mieti. Kuka on hän, mikä teos jo puoli miljoonaa kappaletta myyneestä sarjasta ja mitä muuta aihees ta. Puin koiralle repussani olleet jumppavaatteet, verkkarit ja tossut, ja laskin sen ostoskärryyn. ”Romaanin päähenkilö Signe asuu Norjassa, ja kirjailija kuvaa hänen kasvamista isänsä opastamana luonnonsuojelijaksi ja vastustamaan kotiseutunsa luonnon tuhoamista edistyksen nimissä. ”Etsittävä kirjailija on norjalainen Maja Lunde ja sitaatti hänen teoksestaan Sininen. Kuten siellä, tämäkin protesti päättyy samoin, eli tappioon. (rb) Oda Berby KULTTUURI de_29022024_50.indd 50 de_29022024_50.indd 50 21.2.2024 10.38 21.2.2024 10.38. Samalla päättyy hänen ensirakkautensa, Magnuksen kanssa solmittu avioliitto
Lännessä tässä kamppailussa veivät voiton frankit, jotka alkoivat rakentaa uutta järjestystä Rooman raunioille. Kun Pipin kuoli 768, hänen valtakuntansa jaettiin hänen kahden poikansa kesken. Toisaalta Rooman valtakunnan tuhosta oli jo lähes viisisataa vuotta ja moni asia oli muuttunut ja elettiin uuden aikakauden kynnyksellä. Toisaalta Kaarle halusi palauttaa antiikin sivistystä ja luoda siitä pohjan hallita. Lankilan tietokirja Antiikin viimeinen keisari. Suomeksi julkaistava historia-alan tietokirjallisuus käsittelee pääosin 1900-luvun vaiheita ja toisen maailmansodan kaltaisia suurta yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Tommi Lankilan mukaan on katsojan silmässä, oliko Kaarle Suuri antiikin viimeinen tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut. Kun heistä Karloman kuoli 771, Kaarlesta tuli yksinvaltias. Kaarle joukkoineen auttoi vuonna 800 kukistamaan Roomassa paavin vastaisen kapinan, mistä kiitoksena paavi kruunasi hänet kaikkien roomalaisten keisariksi. ANTIIKIN JA varhaiskeskiajan tutkimiseen paneutunut Lankila taustoittaa perusteellisesti Kaarlen nousua valtaistuimelle. Valtakautensa ensimmäiset vuodet Kaarle laajensi kuningaskuntansa aluetta sotimalla. Historiallista Kaarlea on etsittävä legendojen joukosta. Tätä puutetta korjaa Kaarle Suuren vaiheista hiljattain julkaistu Tommi P. Kuka siis Kaarle Suuri oikeastaan oli ja mikä oli hänen merkityksensä. Kaarlen merkittävin perintö oli, että Länsija Keski-Euroopan yhtenäisyyden luominen sai uutta vauhtia, jonka vaikutukset näkyvät tähän päivään asti. 51 Demokraatti Euroopan integraation alkujuurilla Tommi P. Kuningas Pipin Pienen ja hänen vaimonsa kuningatar Berthradin poika Kaarle syntyi todennäköisesti 748, eikä hänen ensimmäisistä elinvuosistansa tiedetä juuri mitään. Lankila: Antiikin viimeinen keisari Kaarle Suuri ja läntisen Euroopan muotoutuminen antiikista keskiajalle Gaudeamus 2023, 336 s. Teksti Ville Jalovaara / Kuva iStock J oku saattaa muistaa koulun historiatunneilta, että Kaarle vaikutti merkittävällä tavalla keskiaikaisen Euroopan syntyyn, mutta muuten hänen nimensä ei monelle sano juuri enempää. kila tarkastelee Rooman hiipumista ja sen johtaman imperiumin tuhon jälkeistä siirtymistä uuteen maailmaan, jossa vahva keskusvalta hajosi kilpaileviin kuningaskuntiin. Pompeijin tuhoa lukuun ottamatta antiikin ja keskiajan tapahtumat jäävät nykyään kirjoissa ja historiadokumenteissa melko vähälle huomiolle. de_29022024_50.indd 51 de_29022024_50.indd 51 21.2.2024 10.38 21.2.2024 10.38. Hänen valta kuntaansa kuului lähes koko läntinen Eurooppa. Hän lähtee liikkeelle Rooman valtakunnan synnystä ja sen vallan leviämisestä aina Brittein saarille saakka. Tämä monen sadan vuoden kehitys antiikista keskiajalle huipentuu juuri Kaarle Suureen. Tässä voidaan kuulla kaikuja varhaisesta Euroopan unionista, vaikka Kaarlen kuoleman jälkeen vuonna 814 valtakunta hajaantui taas pienempiin alueisiin. Emme tiedä varmuudella edes hänen syntymävuottaan. LanKaarle otti imperiumissaan käyttöön yhtenäiset mitat ja tullit kaupankäynnin helpottamiseksi. KIRJA Kaarle Suuri hallitsi 700–800-lukujen vaihteessa frankkien kuninkaana lähes viisikymmentä vuotta. Kaarlen valtakunta ulottui hänen kuolleessaan Pyreneiden vuoristosta nyky-Saksaan ja Italiaan asti
Ko lm ik an ta D in os au ru st en ai ka an ra ke nn et tii n Su om ea . Liitot keskittyvät vain omien etuihin Kolmikanta on vaikea sana Kolumni: Hanna Wass TEEMA Kommunikaatio kateissa Kolmikannan murenemisen mukana katosivat luottamus ja ennustettavuus. de_29022024_53.indd 53 de_29022024_53.indd 53 20.2.2024 13.51 20.2.2024 13.51
54 Demokraatti Ensimmäisen tulo poliittisen sopimuksen neuvottelevana virkamiehenä uurasti Keijo Liinamaa, joka näyttää voiton merkkiä sopimuksen synnylle. 54 Demokraatti Takana LOISTAVA TULEVAISUUS de_29022024_54.indd 54 de_29022024_54.indd 54 21.2.2024 9.32 21.2.2024 9.32
Kolmikannassa syntyneiden tulopoliittisten kokonaisratkaisujen, tuttavallisemmin tupojen, aikakaudella syntyi ymmärrys siitä, että työmarkkinaneuvotteluissa voidaan tehdä muutakin kuin vain palkkaratkaisuja. Takana LOISTAVA TULEVAISUUS de_29022024_54.indd 55 de_29022024_54.indd 55 21.2.2024 9.32 21.2.2024 9.32. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho Valokuvat Demokraatin arkisto ja Lehtikuva K olmikanta kukoisti 1960-luvulta uuden vuosituhannen alkupuolelle. 55 Demokraatti TEEMA Tupojen aikakaudella tehtiin isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Kaksivuotiset tupot kertoivat työnantajapuolelle tarkkaa tietoa työvoimakustannuksista. Nyt kolmikanta on rikki. – Tupojen merkitys voidaan tiivistää kahteen sanaan: ennustettavuus ja luottamus, sosiologian emeritusprofessori Harri Melin sanoo. – Varsinkin työnantajien näkökulmasta on huomattavasti suotavampaa se, että työmarkkinaratkaisut tehdään neuvottelemalla eikä lakkojen kautta. Se vahvisti toiminnan suunnitelmallisuutta ja ennustettavuutta
– Sukupuolten väliseen palkkaeroon on kiinnitetty kunnolla huomiota vasta nyt, kun hoiva-alan työvoimapula alkaa olla uhka yhteiskunnalle. – Ajatellaan, että sairaanhoitajan ja opettajan työt ovat niin sanottuja kutsumusammatteja, eikä niistä täydy maksaa niin paljon palkkaa. de_29022024_54.indd 56 de_29022024_54.indd 56 21.2.2024 9.32 21.2.2024 9.32. 56 Demokraatti TEEMA SUOMESSA TAPAHTUI iso rakennemuutos 1960-luvulla, mikä toi aivan uuden tilanteen työn ja pääoman välille. On ollut jopa sellainen ajattelutapa, että naisten työtä on pidetty alempiarvoisena, Melin pohtii. Kolmikannan kultakausi oli yhteiskuntakehityksen kannalta monessa mielessä myönteinen. Palkkaero julkisen ja yksityisen välillä alkoi kasvaa, Melin sanoo. – Asiat sujuvat paljon paremmin, kun on hyvät puhevälit ja yhteinen visio esimerkiksi työturvallisuudesta, teknologian hyödyntämisestä, tuottavuuden parantamisesta tai työterveyden lisäämisestä. Kolmikannassa on luotu eläkeja sosiaaliturvajärjestelmät. KOLMIKANNAN PAKKA meni monella tapaa sekaisin, kun Elinkeinoelämän TUPOJEN MERKITYS VOIDAAN TIIVISTÄÄ KAHTEEN SANAAN: ENNUSTETTAVUUS JA LUOTTAMUS. Maataloudesta vapautui työvoimaa, joka siirtyi kaupunkeihin palkkatyöhön. Tai että oikea työ on teollisuustyötä, eikä kaupan naisille pidä niin paljon palkkaa maksaa, kun niillä on ukot töissä kuitenkin. Seminaarissa saatiin luotua poliittinen konsensus Suomen talouspolitiikasta. Naisvaltaisilla aloilla, eli hoivaja kasvatustöistä, maksetaan pienempää palkkaa kuin miesvaltaisien alojen töistä, vaikka koulutus olisi samanmittainen. – Vedenjakaja on väärä sana, mutta kyllä Korpilampi oli merkittävä, koska se vahvisti neuvottelusuhteita ja toi konsensusajattelun pitkäjänteiseksi ohjenuoraksi työmarkkinapolitiikkaan, Melin sanoo. Uskon, että haluakin on ollut, mutta asiaa selittää osin se, että meillä on niin sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat, Melin vastaa. – Olen sitä mieltä, että ei pystytty. – Oli siinä ongelmiakin, koska lähdettiin ”one size fits all” -ajattelusta, ja sovitut korotukset olivat jokseenkin samoja, Melin sanoo. Paikalle oli kutsuttu 350 puolueiden, etujärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajaa. – Kun nykyään puhutaan paikallisesta sopimisesta, silloin puhuttiin liukumista. Korpilampi nousi sittemmin myyttiseen maineeseen kolmikantatyön lujittajana. – Palkkaratkaisut ovat nollasummapeliä. – 1980-luvulla elettiin kolmikannan kultakautta, kun 1970-luvun alun isoista teollisuuslakoista oli päästy ohi, Melin sanoo. – Toinen ongelma oli, että sukupuolten väliseen palkkaeroon ei pystytty paljosta puheesta huolimatta vaikuttamaan millään tavalla. Pääministeri Kalevi Sorsa (sd.) järjesti Korpilampi-seminaarin syyskuussa 1977. Niiden puitteissa yksityisellä sektorilla pystyttiin paikallisella tasolla neuvottelemaan sellaisia korotuksia, jotka eivät ole mahdollisia julkisella puolella. Silloin myös oivallettiin, että työmarkkinoilla voidaan tehdä muitakin ratkaisuja kuin palkkaratkaisuja, jotka ovat luonteeltaan konfliktiratkaisuja. Ei pystytty vai ei haluttu. Julkisen sektorin palkat jäivät jälkeen yksityisen sektorin palkoista. Jos raha pannaan palkkoihin, niin se on tuotosta pois, ja päinvastoin. Mutta sitten oivallettiin, että työelämää voidaan kehittää ja sitä voidaan tehdä yhdessä, Melin sanoo. Luottamusja neuvottelusuhde mahdollisti työelämän kehittämisen yhteistyössä
– Sitten meillä on toimiva kolmikanta, kun työmarkkinaosapuolet yhdessä pystyvät tekemään sellaisia ehdotuksia, jotka hallituksen toimesta vahvistetaan lainsäädännöllä. Vaikka meillä on ollut paljon puhetta matalapalkkaisten naisalojen palkkojen korotuksista, kyllä vallalla on se, että saavutetuista eduista ei tingitä. Naapurikateus on oikea sana, Melin vastaa. Päätös merkitsi siirtymistä kohti hajautetumpaa neuvottelumallia, jossa neuvotteluvoima ja -vastuu jakautuvat laajemmalle eri toimijoiden kesken. Luulen, että ne ovat pysyneet aika samoina. – Tänä päivänä harva enää puhuu solidaarisesta palkkapolitiikasta, korkeintaan PAM ja jotkut matalapalkka-alojen edustajat, Melin sanoo. de_29022024_54.indd 57 de_29022024_54.indd 57 21.2.2024 9.32 21.2.2024 9.32. Toki tuolloin rauhanaikana tehtiin myös liittokohtaisia ratkaisuja, mutta yleisvire tuli tuposta. Alojen välisiin palkkaeroihin kajoaminen tuntuu Suomessa pyhäinhäväistykseltä. – Kun naisvaltaisen huonosti palkatun julkisen sektorin palkkoja korotettiin pitkäaikaisella sopimuksella enemmän kuin minkä Teollisuusliitto oli onnistunut neuvottelemaan, syntyi SAK:n sisälle särö, joka johti JHL:n puheenjohtajan eroamiseen. Onko solidaarisuuden uupuminen naapurikateutta, vai mistä on kyse. Näin kärjistyneessä tilanteessa se ei toimi. – Jonkun työmarkkinahistorijoitsijan pitäisi selvittää, kuinka alojen väliset palkkaerot ovat kehittyneet viimeisen 50 vuoden aikana. Työnantajaleiri on ollut melko vaitonaisena katsomon puolella, kun hallitus ja palkansaajat ovat riidelleet keskenään. Liitot huolehtivat omiensa eduista, piste. Tupon parhaat aikaansaannokset liittyvät aikaan, jolloin valtio säänteli taloutta vahvasti, Melin sanoo. – Solidaarisuus on kaikonnut. – Taustalla on hyvin pitkä perinne. – Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinapoliittinen ohjelma on luokkakantainen ohjelma, joka ajaa työnantajapuolen etuja hyvin yksipuolisilla lainsäädännöllisillä keinoilla. Tupoissa oli vahvasti esillä ajatus siitä, että palkkaeroja kavennetaan varaamalla kullekin sopimuskierrokselle matalapalkkaerä. Silloin kun kolmikanta toimi, se toi kapitalisteille ennustettavuutta ja työrauhan, koska sitä ennen Suomi oli vielä aika lakkoherkkä maa, Melin sanoo. – Kyllähän se muutti yritysten kilpailutilannetta olennaisella tavalla. KOLMIKANNAN TULEVAISUUS näyttää melko utuiselta. Eri alojen erikokoiset palkankorotukset eivät ole nollasummapeliä, eli toisten palkkojen suuremmat korotukset eivät pienennä toisten palkankorotuksia. Ulkomaankaupan sääntelyä purettiin ja taloutta liberalisoitiin. Kysymys kuuluu, kuinka se saataisiin jälleen toimintakuntoon. Kun tuontirajoituksia purettiin ja tulleja alennettiin, kilpailu kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä lisääntyi. Sosiologina sanon, että luokkakonflikti on selvästi kiristymässä Suomessa, Melin sanoo. – Ensin pitäisi saada kaksikanta kuntoon eli palkansaajien ja työnantajien välille luottamus. Taustalla oli pari vuosikymmentä kestänyt kehitys. – Ymmärrän työnantajapolitiikan muutoksen kansainvälisen kilpailun ja yritysten eriytyneiden tarpeiden kautta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sääntömuutos ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaan sitä osattiin jo odottaa. Silloin myös kysymys palkoista ja kilpailukyvystä asettuu uudella tavalla. Kun valtion roolia taloudessa vähennettiin suhtkoht samanaikaisesti kaikissa OECD-maissa, yritykset joutuivat aivan uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. – Ennen kuin voidaan ajatella kolmikannan paluuta, pitäisi lähteä sellaisesta sillanrakentamisesta, että palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen keskusteluyhteydet ovat kunnossa ja kaksikanta toimii, Melin sanoo. Ne ovat edunvalvontajärjestöjä, jotka eivät paljon vilkuile muihin kysymyksiin kuin omien jäseniensä edunvalvontaan, Melin sanoo. Työmarkkinajärjestelmässä siirryttiin liittokierrosten aikakauteen, jossa ison kolmikantaisen konsensuksen sijaan kunkin ammattiliiton ja vastaavan työnantajaliiton edustajat yrittävät päästä yhteisymmärrykseen työehtosopimuksiensa sisällöistä. 1980-luvun loppupuolella kansainvälinen kilpailu vapautui. TUPOJEN AIKAAN työmarkkinaneuvotteluihin kuului solidaarisen palkkapolitiikan elementti. LUOKKAKONFLIKTI ON SELVÄSTI KIRISTYMÄSSÄ SUOMESSA. Liittokierrosten aikakautena kilpailu palkansaajien välillä on kiristynyt. 57 Demokraatti keskusliitto EK teki sääntömuutoksen vuonna 2016 ja ilmoitti, että se ei enää tee keskitettyjä ratkaisuja. – Rauhanaikaa kesti pitkään, 1970-luvulta 2010-luvulle siihen asti, kun EK ilmoitti, ettei ole enää työmarkkinaratkaisujen sopimusosapuoli. Kolmikanta ei toimi ennen kuin palkansaajien ja työnantajien välillä on toimiva vuoropuhelu
Työmarkkinapolitiikka elää kuitenkin käymistilassa, ja tulevaisuus, etenkin kolmikannan tulevaisuus, näyttää epäselvältä. EK:n sääntömuutoksen jälkeen keskustelu keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja kolmikannasta on politisoitunut entisestään. – Palkansaajien mielestä todellista kolmikantaa ei ole nyt hallituksen isoissa reformeissa. Kriittisimmät äänet eivät liity varsinaisesti kol58 Demokraatti de_29022024_54.indd 58 de_29022024_54.indd 58 21.2.2024 9.32 21.2.2024 9.32. – Ei työmarkkinaosapuolilla ole mitään mahdollisuuksia viedä valtioneuvostolta valmisteluvaltaa tai eduskunnalta päätösvaltaa. Periaatteessa kabineteissa neuvotellaan edelleenkin kolmikantaisesti monesta yhteiskunnallisesta asiasta, jotka koskevat työnantajia ja palkansaajia. – Nimellisesti kolmikanta on olemassa, ja se mainitaan hallitusohjelmassakin, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) sanoo. Voi ehkä kysyä, kannattaako sen olemassaolosta mikantaan vaan palkkapolitiikkaan ja tes-järjestelmään, Perholehto sanoo. KOLMIKANTA EI ole maineeltaan kovinkaan notkea, pikemminkin se synnyttää mielikuvia jäykästä ja vanhanaikaisesta järjestelmästä. – Keskustelua hämmentävät myös Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät SY, jotka tuovat keskustelussa lätai olematta olosta siksi edes juuri kolmikanta-sanalla käydä keskustelua. Välillä on epäilty, että kolmikannassa työmarkkinajärjestöt ohjaavat peliä haluamaansa suuntaan ja hallitus kolmantena pyöränä joutuu sylikoiran tai kumileimasimen rooliin. – Kolmikantaisessa neuvottelussa on samanlainen idea kuin uusissa innovaatioissa, jotka koskevat osallistavaa demokratiaa. Kansalaisparlamentissa, nuorisovaltuustoissa ja muissa sen tapaisissa vaikuttamiselimissä halutaan ottaa ihmiset mukaan tekemään politiikkaa sellaisiin asioihin, jotka vaikuttavat heihin itseensä. Näen pikemminkin päinvastoin, eli että kolmikanta voi lisätä niiden legitimiteettiä. Hän on ennen nykyistä rooliaan toiminut muun muassa SAK:n leivissä. Yhdet puhuvat aidasta ja toiset seipäästä. – Voi olla helpompi puhua kolmikannasta ja sen jäykkyydestä, vaikka joustoa halutaan yleensä työehtoihin ja palkkoihin, jotka eivät ole lähtökohtaisesti kolmikanta-asioita. – Kolmikannan moittiminen on yleensä laiskaa keskustelua. 58 Demokraatti TEEMA Kolmikanta on vaikea sana K olmikannan olemassaolo on – jos ei ihan uskonasia – niin määrittelykysymys. Perholehdon mielestä tällaista ei ole tosiasiassa tapahtunut. Sanaan itsessään, samalla tavalla kuin ay-liikkeeseen, liittyy joillakin negatiivinen mielleyhtymä. Kolmikantaa on parjattu muun muassa ulkoparlamentaarisuudesta, eli siitä, että yhteiskunnan asioista päätetään jossain muualla kuin vaaleilla valituissa elimissä. – Syytöksiä ulkoparlamentaarisuudesta toistellaan edelleen pääministeriä myöten, mutta en ajattele, että syytökset ovat kovin osuvia, Perholehto sanoo
Ennen sääntömuutosta EK:n rooli oli erilainen, koska se oli neuvotteluosapuoli tupoissa. Nyt sen yhteiskunnallinen rooli on samanlainen kuin Keskuskauppakamarilla ja SY:lla, eli ne pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan, eivät työmarkkinaneuvotteluihin. KUN TULEVAISUUTTA katsoo positiivisella otteella, Perholehto uskoo, että kolmikannalla on paljon annettavaa työelämän laadullisiin kysymyksiin, ja se voi olla avain myös tuottavuuden kohentamiseen. – Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi euromääräisistä asioista on vaikea sopia, mutta on paljon asioita, joita voitaisiin kehittää yhdessä miettien. En kuullut silloin valituksia siitä, että yhdessä kolmikantaisesti mietittiin joustoja. hinnä ideologisia näkökulmia esiin, Perholehto sanoo. Ei sitä kevyesti nielty silloinkaan. 59 Demokraatti KOLMIKANTAISESSA NEUVOTTELUSSA ON SAMA IDEA KUIN INNOVAATIOISSA, JOTKA KOSKEVAT OSALLISTAVAA DEMOKRATIAA. – Ulkoparlamentarismin voima on siinä, että siellä ei täydy miettiä, tuleeko valituksi seuraavissa vaaleissa. Toinen esimerkki on pandemia-aika. Työmarkkinaosapuolien ei täydy hirttäytyä niihin asetelmiin, joita on ollut menneisyydessä. Ei työehtojen heikennyksiä olisi nielty palkansaajapuolella, jos sellainen päätös olisi tehty puhtaan poliittisena päätöksenä ilman työmarkkinaosapuolten läsnäoloa. – Minusta työmarkkinaosapuolet täytyy pitää yhä mukana, mutta tuo kolmikanta nyt sanana tuntuu perin vaikealta. de_29022024_54.indd 59 de_29022024_54.indd 59 21.2.2024 9.32 21.2.2024 9.32. Työmarkkinoiden ja talouselämän kehittämisestä tulee tempoilevaa, jos hallituksen väri määrittelee muutosten ja toiminnan suunnan. Perholehto näkee kolmikannassa ja ulkoparlamentaarisessa vaikuttamisessa pitkäjänteisen politiikan tekemisen mahdollisuuksia. Kyllä mekin täällä tietysti ajamme Suomen ja suomalaisten parasta, mutta näkökulma on hieman erilainen kuin työmarkkinaosapuolilla. – Meillä on kuitenkin ollut lähihistoriassakin hyvin tupomaisia sopimuksia, kuten kilpailukykysopimus kiky. Valitettavasti poliitikoilla ei ole kykyä ennustaa, mitä seuraavalla vaalikaudella tapahtuu, eikä ole varmuutta, onko itsekään enää valittuna, Perholehto sanoo. – Kaikkia asioita ei kannattaisi altistaa meidän poliitikkojen päätöksenteolle. – Kritiikki kolmikannan jähmeyttä kohtaan on toisinaan perusteltua, ja monien mielestä näyttää siltä, että mitään ei ole saatu aikaan, Perholehto sanoo. Ja ei sen yhteistyön täydy olla nimeltään kolmikanta, se voi olla myös jotain muuta uutta, kunhan aidosta vuoropuhelusta pidetään kiinni, Perholehto sanoo
Sopimusyhteiskunta on havahtumisen arvoinen AMMATTIYHDISTYSLIIKE ODOTTELEE ETEISESSÄ KUTSUA NEUVOTTELUPÖYTÄÄN. Kolmikanta rakensi hyvinvointivaltiota pala palalta, ja projektiin sitoutuminen teki suomalaisesta eliitistä Pohjoismaiden yhtenäisimmän. Kansalaiset havahtuvat demokratian arvoon kokiessaan sen uhatuksi. Puolueella on vahva työntekijäkannatus mutta ohuet siteet ay-liikkeeseen. NATOpoll-tutkimusprojektimme kyselyaineiston pohjalta perussuomalaiset haluaa valtion keskittyvän turvallisuuden ja välttämättömien sosiaalipalvelujen tuottamiseen. SOPIMUSYHTEISKUNNAN VAKAUS edisti pitkään suomalaisen avoimen markkinatalouden pärjäämistä globaaleilla markkinoilla. Neuvottelupöytään ei astella enää rinnakkain, vaan kutsua odotellaan eteisessä. Kansainväliset tutkimukset vahvistavat Carterin optimismin. Hallitus, työnantajat ja palkansaajajärjestöt päättivät vuosikymmenet keskenään työlainsäädännöstä, työeläkkeistä ja palkkasidonnaisesta sosiaaliturvasta. Orpon hallitukselle työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä näyttäytyy talouskasvun tulppana. Samalla osa työmarkkinoita koskevasta päätösvallasta pakeni demokraattisten vastuumekanismien ulottumattomiin. Verovaroja ahmiva hyvinvointivaltio tukahduttaa elättiensä toimeliaisuuden. Palkansaajapuoli ja elinkeinoelämän järjestöt jättivät yhteistuumin kajoamatta työehtosopimusten vähimmäisehtoihin muuttuvissa olosuhteissa. Ammattiyhdistysliikkeelle yhdistelmä merkitsee turbulenssia, jossa kamppaillaan asteittain toteutettavien uudistusten sisällön rinnalla koko sopimusyhteiskunnan paradigmasta. Se kohtaa tänä keväänä kovan koettelemuksen. Yhdysvaltojen presidentti (1977–1981) Jimmy Carterin luonnehdinta demokratian olemuksesta istuu suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan. Äänestäjäkunnan oikeistolaistuminen ja hallituksen talouspoliittinen yhtenäisyys takaavat sille tukevan toimintakyvyn ohjelmansa toteuttamiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton sääntömuutos vuonna 2016 päätti kolmikannan ja siirsi työmarkkinoita koskevien kokonaisratkaisujen tekemisen vahvemmin hallitukselle. Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus solmittiin pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa. Keskitetty malli taipui moneen. KOLUMNI Teksti Hanna Wass, politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti TEEMA de_29022024_60.indd 60 de_29022024_60.indd 60 21.2.2024 10.58 21.2.2024 10.58. Tapa tehdä tärkeimmät päätökset korporatistisissa valmisteluelimissä on säilynyt myös sosiaaliturvaa uudistettaessa. EU-jäsenyys siirsi kilpailu-, kauppaja rahapolitiikan kansallisen päätöksenteon välittömästä toimivallasta, poisti devalvaation keinovalikoimasta ja kasvatti paineita joustavaan palkanmuodostukseen. Vahvaa toimeenpanovaltaa, elinkeinovapautta ja omaisuudensuojaa painottavalle perusporvarille lakkoilu on häiriökäytöstä, joka lisää kovien otteiden kannatusta. Kun kokoomus perustelee työmarkkinaja sosiaaliturvauudistuksia tarpeella turvata hyvinvointipalvelujen rahoituspohja, perussuomalaiset ei edusta mitään hyvinvointivaltion sopijaosapuolta. 60 Demokraatti J atkuvasti kehittyvä, moninaisuudessaan ääretön, toisinaan turbulentti ja arvoaan koettelemuksissa kerryttävä. Sopimusyhteiskunnan osalta voi käydä samoin, mikäli huomaamme, että eri ryhmien edut ovat paremmin yhteen soviteltavissa kahvikuppi kuin kiristysruuvi kädessä
Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Työväentalojen kohtaloa ei pidä jättää muutaman aktiivin harteille, vaan kysymys on po liittinen ja lopulta yhteisvas tuullinen. Harri Virtanen Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Halkian työväenyhdistyksen puheenjohtaja Voisivatko ne yhdistykset, joilla ei ole omaa taloa, alkaa kummeiksi jollekin talolle. Talojen merkitys työväenliikkeelle, so sialidemokraattiselle puolueelle ja kyläyhteisöille pitää määri tellä uudelleen. Mihin niitä tar vitaan. Piiri kokoaa tie dot taloista ja tekee yhteisen si vuston, josta talot ja niiden pal velut löytyvät. Esimerkiksi Uudellamaalla on kolmisenkymmentä työväenta loa. Millaista politiikkaa SDP haluaa tehdä paikallisesti ja tarvitaanko siihen työväen taloja. 61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Työväentalojen kohtalonhetket TYÖVÄENTALOKULTTUURI ON näivettymässä yhteiskunnallis ten muutosten myötä. Maanlaajuinen työ väentalojen verkosto voisi olla paikallispolitiikan voimavara, mutta siitä pitää olla yhteinen nä kemys. Ensimmäinen ta paaminen järjestettiin Jokelan työväentalolla. Tapaamisessa esitettiin idea kummiyhdistyksistä: työväen yhdistyksiä Uudellamaalla on 100 ja taloja 30. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Ku va t D em ok ra at in ar ki st o de_29022024_61.indd 61 de_29022024_61.indd 61 21.2.2024 10.08 21.2.2024 10.08. Voisivatko ne yhdistykset, joilla ei ole omaa taloa, alkaa kummeiksi jollekin talolle. Uudenmaan piiri kutsui koolle työväentaloverkoston et simään vastauksia ja tekemään yhteistyötä. Joillain menee hyvin, toi silla huonosti ja joillakin vielä huonommin. Nämä ovat joitakin käytän nöllisiä toimia, mutta suurempi kysymys on talojen olemassa olon oikeutus. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Yli satavuotinen suuri menneisyys voi kaatua yh teen remonttiin, sähkölaskuun tai siihen, ettei yksinkertaisesti ole enää ylläpitäjiä
Valtakunnallisesti sosiaalija terveyspalveluja jo vuosikymmeniä vaivannut rahoitusvaje on näiden esitysten taustalla. Tämä edellyttää rohkeita päätöksiä maan hallitukselta ja uskoa tulevaisuuden ratkaisuihin, joilla saamme aitoja säästöjä ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa. Satsaukset terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn vähentävät pitkällä aikavälillä kustannuksia ja parantavat kansanterveyttä. Se ei toteudu palveluverkon lyhytnäköisellä karsimisella ja palvelutason jatkuvalla heikentämisellä. Esimerkkinä liikkumattomuuden kustannukset, sillä ne ovat vuosittain yli kolme miljardia euroa. Panostukset terveysteknologiaan eivät vähennä osaavan hoitohenkilökunnan tarvetta vaan tehostavat työtä ja parantavat laatua ja työssäjaksamista. Sitrassa on arvioi tu, että Suomessa terveysdatan ja tekoälyn käytöllä voitaisiin vuosittain säästää 770 miljoonaa euroa julkisessa terveydenhuollossa ja lisäksi 1 300 lääkärin ja 5 000 hoitajan työpanos voitaisiin vapauttaa hoivatyöhön. Toinen tärkeä näkökulma on askel teko älyn käyttöönottoon. Kolmas keskeinen näkökulma on vaikuttava ennaltaehkäisy. Työrauha ja harkitut investoinnit terveysdataan, tekoälyyn, ennaltaehkäisyyn sekä yksilölliseen terveydenhuoltoon ovat avaintekijöitä, jotka voivat luoda vahvan perustan kestävälle terveydenhuollon tulevaisuudelle. Rokotusohjelmien vahvistaminen, terveysvalistuksen lisääminen ja hyvinvoinnin tukeminen ovat keinoja, joilla voimme vähentää sairauksien ilmaantuvuutta. Tieto on valttia, ja sen hyödyntäminen terveydenhuollossa parantaa palveluiden potilaaseen kohdistuvaa laatua ja tehokkuutta. Hyvinvointialueiden tulevaisuuden keskeisin tavoite on terveydenhuolto, joka ottaa selkeämmin huomioon yksilölliset tarpeet ja painottuu ennaltaehkäisyyn. Siksi on tärkeää varmistaa resurssit tekoälyn kehittämiseen ja sen integroimiseen osaksi terveydenhuoltoa. Saku Nikkanen Kansanedustaja (sd.) aluevaltuutettu , Salo Hyvinvointialueille tulisi nyt taata riittävä työrauha. Alueille tulisi nyt taata riittävä työrauha, jotta ne voisivat keskittyä asiakkaan tarpeista lähtevään palveluidensa kehittämiseen. 62 Demokraatti de_29022024_62.indd 62 de_29022024_62.indd 62 21.2.2024 10.45 21.2.2024 10.45. Nostan esimerkkinä kolme keskeistä kehittämisnäkökulmaa ja niiden tuomat mahdollisuudet julkiselle terveydenhuollollemme. Yleisesti terveydenhuollon kehittämisessä olisikin kiireellistä siirtyä pois hätiköidyistä säästöpäätöksistä. Vastaavaa huolta palveluista on tällä hetkellä eri puolilla Suomea kaikilla hyvinvointialueilla. Tämän kaiken saaminen toimimaan vie väistämättä aikaa, jota hyvinvointialueilla nyt heikosti on. Tämä vaatii investointeja ja uudenlaista ajattelua. Tekoäly voi tehdä terveydenhuollosta entistä älykkäämpää ja resurssitehokkaampaa. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Julkisen terveydenhuollon tehostaminen vaatii pitkäjänteistä työtä Viimeaikaiset uutiset Salon sairaalan päivystykseen ja leikkauspalveluiden yksityistämiseen liittyen ovat ihan syystäkin aiheuttaneet suurta huolta meissä salolaisissa. Tässäkin esimerkissä piilee suuret säästömahdollisuudet. Ensimmäiseksi terveysdatan käytön lisääminen on mielestäni hyvinvointialueiden keskeinen kehittämiskohde tulevaisuudessa. Panostaminen tietojärjestelmiin ja niiden yhtenäistämiseen mahdollistaa sujuvamman potilashoidon ja tekee terveydenhuollosta kokonaisvaltaisempaa. Tekoäly voi jatkossa hoitaa potilaskirjaukset sanelusta suoraan potilastietojärjestelmiin ja näin antaa hoitohenkilökunnalle enemmän aikaa henkilökohtaiseen potilasja asiakastyöhön. Sen sijaan, että tekisimme hätiköityjä ratkaisuja palveluista leikkaamalla, meidän tulisi nyt keskittyä uusien rakenteiden mahdollistavaan yhteiseen resurssien käyttöön ja hyvien käytänteiden mahdollisimman nopeaan käyttöönottoon. Valitettavasti nämä kustannukset ovat vain kasvussa kansan liian vähäisen liikkumisen takia. Diagnostiikka, eli hoidon suunnittelu ja seuranta voivat hyötyä merkittävästi tekoälyn tuomasta tarkkuudesta ja nopeudesta
Kaikkiaan työttömiä oli 231 000, joista miehiä oli 127 000 ja naisia 103 000. Puheenjohtaja. Uuteen rekisteriin kootaan tietoja yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Positiivinen luottotietorekisteri varoittaa huijausviesteistä Teksti Demokraatti Positiivinen luottotietorekisteri varoittaa sen nimissä lähetetyistä huijausviesteistä. eläkeläinen Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon Juhani Kymäläinen aluesihteeri, Oulu 8.3. Ei vastaanottoa Juhlitaan lähipiirissä Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon / Sinikka Lepomäen sekä Timo Lahtisen ja Tuulikki Lepomäki-Lahtisen rahastoon Elise Antila Jaala 7.3. • Turun seudun wanhat toverit. Työttömiä oli 20 000 enemmän. Tervetuloa kokoukseen! t: johtokunta. Ei vastaanottoa. Retkeilen. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Alustajana kuntoutusohjaaja ja sairaanhoitaja Hanna Meriläinen Päijät-Sotesta. Toveriterveisin. tavaratalo Wiklundissa 3 krs. 63 Demokraatti 95 VUOTTA 85 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Sinikka Lepomäki eläkkeensaaja, Helsinki 5.3. Työllisyysasteen trendiluku ikäryhmässä 20–64vuotiaat oli 77,7 prosenttia. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Työttömyyden trendiluku oli 7,7 prosenttia ikäryhmässä 15–74-vuotiaat. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 4.3. jälkeen lounaalle. (Perhepiirissä) Mahdolliset onnittelut voi ohjata Yrjö Kallisen rahastoon tilille: FI88 8000 1900 7070 02, tiedonantoon Juhani Kymäläinen. Niissä ihminen yritetään saada klikkaamaan viestin linkkiä, joka johtaa huijaussivustolle. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Verohallinnon ylläpitämä rekisteri aukeaa yksityishenkilöiden käyttöön huhtikuun alussa. Työttömyys lisääntyi tammikuussa Teksti Demokraatti Työllisten määrä pysyi tammikuussa lähes ennallaan verrattuna viime vuoden tammikuuhun, kertoo Tilastokeskus. Ratas ry:n jäsenkokous to 7.3.2024 klo 17 alk. VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. klo 11. Rekisterin mukaan huijausviesteissä olevia linkkejä ei tule avata ja viestit kannattaa poistaa. Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon / Rita Aron rahasto Marjo Hartikainen Rauma / Lappi 9.3. Alustus klo 12 ja aiheena on ”Ikääntyvän sydänterveys”. Ravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku, Klo 12.30 toimikunta, klo 13 lounas, klo 14 tapaaminen: alustajana Turun kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama aiheenaan ”Turun kulttuuritarjonta ja Kaupunginteatterin esittely”. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. de_29022024_62.indd 63 de_29022024_62.indd 63 21.2.2024 10.45 21.2.2024 10.45. Kerhotapaaminen ma 4.3. Trendiluvuista on poistettu satunnaisja kausivaihtelu, jotta ne antaisivat paremman kuvan työllisyyden kehityksestä. KOKOUKSET Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kokoushuone Huvila. Kaikki kuulolle, tervetuloa! Toimikunta. Positiivisen luottotietorekisterin hankejohtaja Aino Sarakorpi sanoo, että rekisteri ei lähetä yksityishenkilöille tekstiviestejä eikä pyydä yksityishenkilöiltä tietoja tai vahvistusta tietojen oikeellisuudesta
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_29022024_64.indd 64 de_29022024_64.indd 64 21.2.2024 10.48 21.2.2024 10.48. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 4/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
ais ud ok u. TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi de_29022024_64.indd 65 de_29022024_64.indd 65 21.2.2024 10.48 21.2.2024 10.48. Pohjoiseen se aikoo, sikäläisen suon reunaan. Tuhoakin kaupunki teki; kultaiset, liejukanoja kuhisseet vuodet ovat takana. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 85 76 12 49 3 96 28 43 15 7 41 37 59 62 8 17 64 25 83 9 52 49 38 71 6 38 91 76 54 2 74 83 91 26 5 23 15 67 98 4 69 52 84 37 1 RISTIKON 2/2024 RATKAISU 25.1. Pikkusirrit lutakossa. Suuri se taas on siksi, ettei siellä oikeastaan käy ihmisiä, eikä sen kummempia vapaita, unohtuneita plänttejä ympäristökaavoittajat taida kaupunkiin sietääkään. Liro pyrähtää kevääseeni. Siellä asuu luonto. Pieneksi tämä on puristunut teiden välissä. Luulenpa, että metsäkauris kevään tullen vasoo siellä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja-Leena Turunen Äänekoskelta. Varastointialuekin haukkasi paikan parhaasta osasta aika suuren siivun. co m 1 9 3 6 8 4 3 6 3 5 2 9 1 7 4 8 2 1 5 9 6 5 8 M inun metsäni täällä kaupungissa ovat pieniä ja suuria, ja niitä on vähän. Ties mitkä pohjoiseen matkaajat levähtävät pensaissa. Vaan osmankäämi ja vehka täyttivät vähitellen rannat ja ärviä veden. Osaisimmepa vaalia ja hoitaa viisaammin näitä vähäisiä paratiiseja. Ei paikka ole suunniteltu virkistyskäyttöön. Unohtunuthan se on ihmiseltä. Sinirinnat. Siellä se lirottelee kumppanilleen ja saattelee ihmiskulkijaa männyntarrien latvoista tarkoin seuraten. Sellainen vähäinen ja väritönkin lintu se kai on, mutta poikkesipa kuitenkin ilokseni kaupunkimetsässäni. Ei näy haukien ja jättiläissuutareiden kutuilakointia niin paljon kuin ennen. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Siellä peilaavat laskevaa aurinkoa pikkuinen lampare ja kosteikko. Siellä asustelevat taivaanvuohi, käenpiika, rautiainen, leppälintu, liejukana, telkkä, tavi, hernekerttu, pensaskerttu, harmaasieppo, satakieli, västäräkki, kottarainen, harakka, orava, kettu, rantakäärme, vesimyyrä, lumikko..
Mieleenpainuneimmissa lukukokemuksissa kirjailija on pystynyt vangitsemaan kielellisesti ja kielenkäyttö on muuta kuin mihin normaalisti törmää. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kielellisesti vangitsevat tarinat kiehtovat Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen ollut intohimoinen lukija lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Olen lukenut aika paljon naisten elämäkertoja. Hän matkustelee ympäri Suomea, haastattelee ja keskustelee maanviljelijöiden kanssa. Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin Kirjoittaja käsittelee paljon lähiöproblematiikan teemoja, islamofobiaa ja köyhyyttä, mutta taitavalla tavalla. Hyvin mielenkiintoinen on Hagar Olssonin ja Edith Södergranin kirjeenvaihdosta tehty kirja. Silloin se toimii paremmin vastapainona työlle. Vanhemmat ovat lukeneet, antaneet kirjoja lahjaksi ja jaksaneet viedä kirjastoon. Elämänvaiheet vaikuttavat lukutottumuksiin, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Hieno kirja myös siksi, koska hän ei sorru helppoihin moralistisiin ohjeisiin. Nuorempana luin paljon tietokirjallisuutta, mutta kun aloitin politiikanteon täysipäiväisesti, huomasin, että lukeminen vaihtui kaunokirjallisuuteen ja elämäkertoihin. Alakoulun loppupuolella minulla oli kova lukutoukkavaihe. Lukutottumukset vaihtelevat vähän myös elämänvaiheittain. Tikkanen käsittelee tasa-arvoproblematiikkaa, lähisuhdeväkivaltaa, alkoholismia... Ja mielestäni myös yhteiskunnallista vaikuttamista sekä rakkautta toiseen ihmiseen. Kirjassa käsitellään paljon teemoja, joita pohdimme eduskunnassa. de_29022024_66.indd 66 de_29022024_66.indd 66 21.2.2024 11.28 21.2.2024 11.28. En pysty kuuntelemalla keskittymään samalla tavalla tarinaan. Raahasimme kirjastosta isoja kassillisia lasten ja nuorten kirjoja kotiin, ja varsinkaan isän kanssa ei aina muistettu palauttaa niitä ajoissa. Viime aikoina olen palannut taas fifty-fifty-jaolla tietokirjojen pariin. En ole koskaan löytänyt äänikirjaformaattia, vaikka olen yrittänyt. Kirjeet ovat kiinnostavia, koska ne avaavat ihmisen mietteitä hänen omin sanoin. Yksi lempikirjailijoitani on Johan nes Anyuru, jolta ainakin yksi teos on käännetty suomeksi. Yleensä hän sijoittaa tarinansa niin, että lukija ei ihan tiedä, missä ajassa ollaan. Lena Andersson, joka on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija Ruotsissa – ja jonka poliittisista mielipiteistä en ole lainkaan samaa mieltä – on kirjoittanut todella hienoja kaunokirjoja, joista ainakin Egenmäktigt förfarande löytyy myös suomeksi. Fyysinen kirja toimii minulla paremmin. Tarinat ovat vähän irti meidän nykytodellisuudestamme. Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina Tämä on vakkari kirjasuositukseni. Kirjassa pohditaan, mistä johtuvat vastakkainasettelut ympäristöpoliittisessa keskustelussa: maaseutu ja kaupungit sekä maatalous ja ilmastotavoitteet. Tuuli Orasmaa: Maaseudun tulevaisuus Tämä on sellainen tietokirja, jonka olen aina halunnut lukea. Miten saada ihmiset mukaan tekemään ympäristön ja ilmaston kannalta välttämättömiä muutoksia, ja mistä niiden vastustus johtuu. Olen siinä mielessä onnekas, että tulen perheestä, jossa lukeminen oli osa arkea. Esimerkiksi Ellen Thes leffin ja Tove Janssonin
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 19.2.2024 9.10 19.2.2024 9.10. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
PAL.VKO 2024-11 00 74 43 -2 40 4 TEKOÄLY Uhka demokratialle GAZA Israel sotii lännen arvoja vastaan ASEET Sota valkopesi aseteollisuuden KOLMIKANTA TEEMA Kirosana ja yhdistäjä 29.2.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 24 / 29 . TIE de_29022024_001.indd 1 de_29022024_001.indd 1 20.2.2024 10.47 20.2.2024 10.47. he lm ik uu ta PITKÄ Entinen lapsisotilas Paul Bangura jätti aseet ja tutkii nyt Hämeessä lohien käyttäytymistä. Tie oli mutkikas