20 AATE . . 6 ELÄMÄ . 14 POLITIIKKA . Hinta 3 € 29. 26 Urheilutähtien luottokirurgi LIIKE . 47 Työ ja työpaikat ovat murroksessa Hallitus tarjoaa taas vain laastaria SDP rakentaa visiota tulevaan Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . MAALISKUUTA 2018 N0 13 Osaajapula jäytää talouskasvua POLITIIKKA
Suomessa on paljon huippuosaajia. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. MAALISKUUTA 2018 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Lehdessä 6 Hallitus pipertää eriarvoistumisen vähentämisessä 8 Uutiskertaus: Vaalit lähestyvät, perusturva taas kiinnostaa 10 Pelko on paperittoman arkea Suomessa 14 Missä osaajat luuraavat. Kuten tuo Sakari Orava, maailman parhaiden urheilijoiden luottolääkäri.. 16 Venäjä testaa länttä 17 Tasa-arvoon on vielä matkaa 19 Vuoden 1918 mustia aukkoja täyttämässä 20 SDP tekee kaikkien ohjelmien äitiä 22 Kielikylpy 24 Salmiakkia 25 Pääsiäisenä eläin ennustaa tulevaa 26 Olipa kerran minä: Sakari Orava 30 Kevään viinit 31 Kasvot peilissä: Matti Hirvola 35 Musiikkidraamaa rikkirevitystä Stadista 36 Näin tukittiin ”Tsekkoslovakian tie” 38 Yhdessä erilaisina ja samanlaisina 39 Vanhat herrat tubettavat autopajalla 40 Elokuvat: The Guardian Angel 42 Kirjavisa 44 Demokraatti 100 vuotta sitten 55 Nieminen Vee 56 Mielipiteet 61 Televisio 64 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 19 Liike 35 Kulttuuri 25 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Jonne Rinne. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Sakari Oravan kanssa Kannen kuva: Kari Hulkko 47 Aate Uusi tekniikka myllertää työelämää. 2 29
Paraskin puhuja. Opiskelu alkoi harrastuksena. Valitettavasti arvostus ei näy palkkauksessa tai opiskelijoiden määrässä. Ilman huumorintajua ei tässä työssä pärjää. Mikä on klassinen selitys rötöksen tehneen suusta. No, no, Jussi. Alalle on vaikea löytää hyviä opiskelijoita, vaikka tällä hetkellä työttömänä on vain neljä poliisia. Kuinka rehellisen kuvan se antaa poliisin arjesta. En tarkoita humoristisuutta, vaan tiettyä pilkettä silmäkulmassa. Kannatus mitataan vasta vaaleissa ja eipä sinunkaan, ex-minun, puolueen kannatus kaksiselta vaikuta. Aika hieno luku. Kas kun kannatusprosenttinne on kuin laihassa oluessa. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Timo Soini Jussi Halla-aho Ja sinä sinisenä varjojohtajana plokikirjoituksilla lentokoneesta käsin. Yksi syy poliisin nauttimaan luottamukseen on varmasti se, että poliisi on läpileikkaus suomalaisista. Sarjasta saa hyvän kuvan suomalaisen poliisin työstä. Suomen arvostetuin ammatti ” Tämä ikkuna oli jo rikki.” Näin sanoi edessämme juuri auton ikkunan rikkonut mies. MAALISKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . Ja oikeudenmukaisuus on myös olennainen piirre poliisissa. Ei sieltä EUparlamentin verovapaiden osteripöytien ääreltä kannattaisi huudella. Poliisi on kansalaisten näköinen ja oloinen. Niin vaan junailit entisen luottoministerisi Brysseliin – veronmaksajien rahoilla – vaikka sanoit että et kannata poliittisia virkanimityksiä. Suomalaisista 90 prosenttia luottaa poliisiin. Et paljon Suomessa viihdy. Millaista luonteenlaatua poliisi tarvitsee. Ja itsellesi vielä extra-ulkomaanhillot. Ja Suomen leijonalla on katse eteenpäin.. Voimaeläimesi on leijona, tuleeko se mahdollisesti Suomen leijonasta. Olit mukana Poliisit-sarjassa. 3 29. Hyvä meno, uudella puhdilla kohti uusia tehtäviä. Leijona kuvaa vahvuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tällaisia ominaisuuksia haetaan myös alalle hakeutuvista. Olet myös hallintotieteen ja kauppatieteiden maisteri. Kyllä. Todella rehellisen, se ei ole käsikirjoitettua, vaikka sellaista joskus kuulee väitettävän. ”Tämä ikkuna oli jo rikki.” Näin sanoi edessämme juuri auton ikkunan rikkonut mies, vielä kivi kädessä. Innostuin itseni kehittämisestä, kun jouduin tilanteisiin joissa olin heikoilla. Mikä meno Suomen Poliisijärjestöjen Liiton uusi puheenjohtaja Jonne Rinne. Harvaa puoluetta johdetaan etänä Brysselistä käsin kuten perussuomalaisia. Osin kyllä. Kyllä huutelen. Aika monipuolista. Sen verran makeat hillotolpat sait loikkareillesi. Kun joku on jo keksinyt hienoja asioita, niin miksi en hyödyntäisi sitä tietoa. Luottamus on aika hienoa siitäkin syystä, että työhömme liittyy usein aika ikäviäkin asioita
4 29. Kaavailemaanne uudistusta perustelette sillä, että tuota runollisen kaunista paikallista sopimista pitää työpaikoilla ja yrityksissä lisätä. Näyttääkin valitettavasti siltä, että hallituksella on vaikeuksia päästä ulos omasta sote-kuplastaan. Tämä ei hämmästytä, kun esimerkiksi Uudellamaalla on edessä 300 miljoonan leikkaukset sosiaalija terveyspalveluista heti ensimmäisenä vuotena, jos Opposition ääni ANTTI LINDTMAN Nyt kun myös kansalaiset ovat näin vahvasti ilmaisseet tyytymättömyytensä, hallituksen pitäisi herätä ajamansa sote-mallin ongelmiin ja aukaista korvansa kuulemaan kansalaisten, asiantuntijoiden sekä kuntapäättäjien kritiikki ympäri Suomen. Demokraatti yhtyykin Antti Rinteen esittämään vetoomukseen: Arvoisa hallitus, älkää luoko enää lisää epäluottamusta työmarkkinoille. Toivoo Demokraatin väki Arvoisa Suomen tasavallan hallitus, Työntekijä on saavuttanut kohtuulliset oikeutensa pitkän taistelun myötä.. Kansalaiset ovat nyt ilmaisseet hätähuutonsa. Viime lauantaina julkaistun Uutissuomalaisen sote-kyselyn mukaan lähes kolme viidestä suomalaisesta haluaisi keskeyttää sote-uudistuksen valmistelun. Suomalaiset eivät halua mallia, joka on jo perustaltaan epäonnistunut ja eriarvoisuutta lisäävä. Asiantuntijat ovat jo pitkään ilmaisseet huolensa hallituksen sote-mallista ja entistä useampi kuntapäättäjä on liittynyt heidän joukkoonsa. Nyt on käynyt moneen kertaan ilmi, että hallituksen sote-esitys ei täytä tätä tärkeää tavoitetta – päinvastoin. Tästä leikkauksesta esimerkiksi Vantaan osuus vastaa kaikkien terveysasemien yhden vuoden toimintaa. Tämä on tehtävä ilman aiempien poliittisten lehmänkauppojen rautakahleita. hallituksen sote-malli laitetaan käytäntöön. Sote-esitys on parhaillaan käsiteltävänä valiokunnissa. Pari valittua sanaa MEDIATIETOJEN MUKAAN OLETTE suunnittelemassa uutta työaikalakia. Hallituksen malliin liittyy valtavia riskejä, jotka pitäisi korjata mahdollisimman pian. Yksittäiset irtiotot eivät kuitenkaan vielä korjaa sote-mallin ongelmia. Työelämän murroksen edessä on varmasti osaltaan välttämätöntä, että paikallinen sopiminen lisääntyy – ja näin on jo käynyt. Ville Ranta Hallituksen korjattava soten valuviat SUOMEEN TARVITAAN SOSIAALIja terveyspalveluiden uudistus, joka vähentää kansalaisten eriarvoisuutta. Kritiikkiä on kuulunut myös nimekkäiltä hallituspuolueiden edustajilta. Työntekijä on neuvottelutilanteissa lähes poikkeuksetta heikommassa asemassa kuin työnantaja. Kyseessä on vakava viesti hallituksen sote-uudistukselle. Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa… Työntekijä on saavuttanut kohtuulliset oikeutensa pitkän taistelun myötä. Taistelulla oli syynsä, joten älkää murentako näitä oikeuksia. Viimeistään nyt hallituspuolueiden pitäisi lopettaa laajasti kritisoidun sote-mallinsa väkisin runnominen ja olla valmiita korjaamaan mallin valuviat asiantuntijoiden toivomalla tavalla. Osana lainsäädäntöä, haluatte mielistellä Suomen Yrittäjiä ja ohittaa työehtosopimukset tilanteessa, jossa järjestäytymättömät yritykset haluavat joustoja työntekijöiden työaikamääräyksiin. Tämän asian ymmärtävät kaikki muut paitsi hallitus itse. Tämän pitää kuitenkin tapahtua reunaehdoin. Se valvoo, ettei kenenkään työtä tekevän ihmisen työkuorma käy kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi tarvitaan työehtosopimuksia ja työaikalainsäädäntöä. Tämä tarkoittaisi kaaosta, jonka selvittämiseen menisi vuosia. MAALISKUUTA 2018 VIIKON SANA » Nikolai Gogol: Nuoren villeys on sietämätöntä – kuten myös vanhana pyhimystä näyttelevän. Hallituksella on nyt viimeinen hetki herätä tässä asiassa
Hän oli leikannut muun muassa monen kansainvälisen jalkapalloilijan jalkavammoja. Lisäksi SDP auttaisi yksinyrittäjien asemaa tarjoamalla ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaukseen veroporkkanan, jonka mukaan ammatinharjoittaja, henkilöyritys tai osakeyhtiö voisi vähentää työntekijän palkasta enintään 20 000 euroa seuraavan tilikauden tuloksesta. Oravan mukaan esimerkiksi huippujalkapallon evoluutio on vienyt lajin pisteeseen, jossa kärkijoukkueiden pelaajien fysiikkaa rasitetaan ihmiselimistön sietokyvyn äärirajoille. Tosin varsinkin Pentikäisen yrittäjäjärjestö on ottanut SDP:n avaukset hampaisiinsa poikkeuksellisella kovuudella. Näiden rahoittamiseksi SDP poistaisi tehottoman yrittäjävähennyksen, jonka hintalappu on suunnilleen sama kuin käänteentekevä koulutusuudistus. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen maalaili SDP:n kurittavan jälleen kategorisesti yrittäjiä, jotka luovat kuitenkin hyvinvointivaltion perustan. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA SDP:n yrittäjämyönteisyys halutaan tahallisesti ymmärtää väärin S DP julkaisi viikko sitten laajan paketin eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. MAALISKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Viime syksynä hän leikkasi FC Barcelonan uuden hyökkääjän Ousmane Dembélén, yli sadan miljoonan euron siirtosummalla hankkiman Neymarin korvaajan. Näillä uudistuksilla olisi aidosti työllisyyttä parantavia vaikutuksia. Tästä huolimatta myös pienyrittäjien asenteessa SDP:tä kohtaan on paljon parannettavaa. Demareiden valtiovarainvastaava Timo Harakka totesikin viime perjantaina, että tämä työllisyyden ja kasvun kannalta hyödytön tuki uhkaa kasvaa tällä vaalikaudella peräti puoleen miljardiin euroon. On totta, ettei SDP halua luoda mallia, jossa yritystoiminnasta saatavat voitot valuvat vain harvojen taskuihin. Eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että 60 prosenttia eli peräti 75 miljonaa euroa valuu kahden ylimmän tuloluokan taskuihin. Tehottoman yrittäjävähennyksen poiston hintalappu on suunnilleen sama kuin käänteentekevällä koulutusuudistuksella. Vaikka SDP on tehnyt tällä vaalikaudella monia pienyrittäjien asemaa parantavia esityksiä, Suomen Yrittäjät kiinnittää huomionsa vain hyvin toimeentulevien yritysten tukien leikkauspuheisiin. Suomi tarvitsee SDP:n mukaan oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen sekä maksuttomat toisen asteen opinnot. Sunnuntaina auki ollut rahoitusalakin sai uuteen sopimukseen nimet alle. Tähän toki välillä syyllistyy myös SDP. Nykypolitiikan yksi keskeinen piirre on poliittisten vastustajien tahallinen väärinymmärrys. Tästä hyötyvät jo muutenkin hyvätuloiset apteekkarit ja asianajajat. Vaikka ehdotus sisälsi kekseliään 10 kohdan ohjelman, sen suurin huomioarvo kiinnittyi pääasiassa uudistuksen rahoitukseen. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. SDP:n tärkeimmät lääkkeet eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvät koulutukseen. Osa pelaajista oli jo saanut tuomion muilta lääkäreiltä. Tästä on parisenkymmentä vuotta, mutta 72-vuotias Orava jatkaa yhä työtään huippu-urheilijoiden luottolääkärinä. SDP:n pyrkimykset luoda tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja reilumpaa tulonjakoa tulkitaan sitkeästi yrittäjävastaisuudeksi. Kiista viikonlopputöistä sai inhimillisen ratkaisun. Pitkään jatkunut työehtosopimusrumba on kääntymässä lopuilleen. 5 29. Turussa vaikuttava ortopedi ja kirurgi, Sakari Orava, kunnostautui tavan takaa huippu-urheilijoiden hoitamisessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 SAKARI ORAVAN HAASTATTELU SIVULLA 26 Urheilutähtien parantaja Olin jonkin aikaa työskennellyt lääketieteen ja terveydenhuollon aiheiden parissa toimittajana, kun Turun suunnalta kantautuvat uutiset alkoivat kiinnittää huomiotani. Yritystukien tilalle SDP on tarjonnut pienituloisia yrittäjiä auttavan lakimuutoksen, jonka mukaan yritys maksaisi arvonlisäveroa vasta 30 000 euron liikevaihdosta. Jatkossakin viikonloppuna tehtävät työt perustuvat vapaaehtoisuuteen. Heille yrittäjävähennys takaa vuosittain tuhansien eurojen ylimääräisen verolahjan. Työ suo pohjalaislähtöiselle lääkärille myös ainutlaatuisen näköalapaikan moderniin huippu-urheiluun. Yksi asia on kuitenkin varma: Suomen Yrittäjien psykologinen sodankäynti SDP:n politiikkaa kohtaan ei tule ennen eduskuntavaaleja hiipumaan. Leikkauskaan ei pelastaisi uraa, oli lääkäreiden tyly viesti kuulunut. JK. Tähän voimme vaikuttaa vain sitkeästi omaa mallia esittelemällä ja kertomalla, mihin nykyhallituksen politiikka on johtamassa; mikroyrittäjän on entistä vaikeampi päästä tavallisen palkansaajan tulotasolle
– Siellä on erittäin kovat rangaistukset, jos ei esimerkiksi täytä palveluiden edellytyksiä. Rinne pitää hyvänä, että nykyhallituksella on käynnissä TOIMI-hanke eli perusturvanja toimeliaisuuden kokonaisuudistus. Pistettiin asiantuntijoista koostuva työryhmä kokoon, mutta jatkettiin samaa linjaa, ettei rahaa voi käyttää eriarvoisuuden torjuntaan, Rinne hämmästelee. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) asettama ja professori Juho Saaren vetämä työryhmä julkaisi oman laajan ehdotuksensa eriarvoistumisen vähentämiseksi. Köyhyyttä ja eriarvoisuuttahan ei voi torjua ilman rahaa, Rinne toteaa. MAALISKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Salla Vuorikoski: Miksi elokuvapalkinnoissa on sarjat sukupuolen mukaan. Yksittäisten etuisuuksien tasoon Saaren työryhmä ei ottanut kantaa, se on Saaren mukaan poliitikkojen tehtävä. – Olin aika yllättynyt, kun ministeri Orpo yhtäkkiä ilmoitti, että brittimalli pitäisi kokeilla suoraan vielä tämän hallituskauden aikana. Hallitus asetti tiukat ja väärät reunaehdot ajattelutyölle. – Siinä on tasapainoiltu ja haettu vaihtoehtoja, jossa järjestelmän sisällä voisi raha liikkua. SDP:n yleisturvamallissa ensimmäinen vaihe olisi etuuksien yhteensovittaminen, sen jälkeen pohdittaisiin niiden tasoja. 6 29. Muun muassa tästä syystä SDP julkaisi viime viikolla oman kymppilistansa eriarvoisuutta aiheuttavien rakenteiden torjuntaan. Sosiaaliturvan uudistus polttelee Vaalien lähestyessä eri puolueet ovat alkaneet ottaa kantaa myös sosiaaliturvan (sotu) uudistukseen. Rinne toteaa myös, että brittimalli on melko raaka ja kova sosiaaliturvan kehittämisessä. SDP haluaa esimerkiksi muuttaa toisen asteen koulutuksen maksuttomaksi ja pidentää oppivelvollisuutta, tehdä perhevapaauudistuksen heti ja esimerkiksi lisätä lapsiperheiden kotipalveluita. Sosiaalipoliitikko, professori Juho Saari toteaa Demokraatille, ettei ota kantaa SDP:n malliin tai uusiin malleihin ennen hallituksen kehysriihtä. Selvyyttä on vaikea saada. Kun liikkumavara on noin tiukka, täytyy toimia näin, hän summaa. Sotun uudistaminen on pitkä prosessi. Orpo esitti lauantaina, että hallitus käynnistäisi kokeilun OECD:n suosittelemasta Britannian mallin mukaisesta yleistuesta. SDP kertoi myös, mitä kaikki maksaa ja miten uudistus rahoitettaisiin. Kovin konkreettisia ehdotuksia ei tästä hankkeesta ole luvassa. Keskusta taas haluaa edetä käynnissä olevan perustulokokeilun pohjalta. – Katsoimme etuuksien suhteita ja rakennetta. Hallitus pipertää yhä eriarvoistumisessa V iime päivinä on riittänyt puhetta eriarvoisuudesta. Avauksia satelee kuin sieniä sateella. Osa SDP:n uudistuksista voitaisiin käynnistää heti, esimerkiksi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen. Hallituksessa tajuttiin nimittäin lopulta, miten eriarvoistavaa politiikkaa se on tehnyt esimerkiksi eläkeläisiä työttömiä ja opiskelijoita kohtaan. Aika kevyiden heittojen aikaa näyttää olevan tässä keskustelussa, Antti Rinne toteaa. Rinne kehuu työryhmän analyysiosuutta, mutta toteaa samalla, että maan parhaille asiantuntijoille annettiin rahallisesti niin pieni liikkumavara, että esitys jäi puolitiehen. Eriarvoisuustyöryhmän tehtäväksiannosta hän sanoo, että se on se minkä valtioneuvosto määrää ja niissä puitteissa täytyy toimia. Saattaa jopa vuosiksi menettää oikeuden etuuksiin, Rinne sanoo. – Halusimme SDP:n näkemyksen niistä keinoista, joilla voidaan pitkälle tulevaisuuteen vahvistaa, ettei eriarvoistuminen kasva, Rinne sanoo. Keskustelua halutaan ohjata Saaren työryhmän sinänsä hyvistä, mutta pienistä yksityiskohdista isompiin asioihin. Jos aiotaan tehdä kunnollinen uudistus, ja niin että se oikeasti eriarvoisuutta estää, se ottaa aikaa, Antti Rinne muistuttaa. Johannes Ijäs Simo Alastalo Demokraatti Hallitus tarjoilee kevyttoimia eriarvoistumiseen mutta raakoja toimia sosiaaliturvan uudistamiseen. SDP esittelee mallia tarkemmin ensi kuussa. SDP:n oma 2017 puoluekokouksessa hyväksytty yleisturvamalli pohjaa Demarinuorten malliin jo vuodelta 2015. – Jos perusteita muutetaan niin merkittävästi kuin SDP yleisturvamallissa esittää, kyllä se kestää ainakin kaksi vaalikautta, jos ei pidempäänkin. Pienet liikkeet eivät enää riitä Sinänsä Rinne näkee Saaren poikkihallinnollisen raportin monin osin käyttökelpoisena, vaikka sen toimilla riittävää vaikuttavuutta ei saadakaan aikaan. Samalla tietojärjestelmien kehittäminen kulkee rinnalla. Niukkuuden kuormittama on ollut myös Saaren työryhmä, ainakin mikäli on uskominen SDP:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä. – Tällä on kaikkien asiantuntijoiden mukaan aivan keskeinen vaikutus nuorten aikuisten syrjäytymiseen. Hyvä näin. Rinne toteaakin kokoomuksen heiluneen perustulon ja brittimallin välillä. – Sitä piti paikata. Rinne summaa, että eri puolueiden malleissa yhdistävä tekijä on, että niissä pyritään yhtenäistämään sosiaaliturvan eri lajit kokonaisuudeksi ja yksinkertaistamaan suomalaista sosiaaliturvaa. ”Niukkuuden kuormittama ihminen ajautuu muita useammin lyhytnäköisiin ratkaisuihin ja investoi vähemmän toimintakykyä vahvistaviin ratkaisuihin, kuten koulutukseen, säästämiseen, terveisiin elämäntapoihin ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin”, Saaren työryhmä toteaa laittamattomasti. Eikö naisten ja miesten suorituksia voi arvioida samalla mittapuulla. Lähtökohtana oli, että katsomme rakenteellisia uudistuksia sen sijaan, että katsotaan yksityiskohtia. – Herää kysymys, että olisikohan vaalit tulossa, kun hallitus nyt puhuu perusturvasta, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi Ylen uutisessa valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) viikonloppuista ulostuloa uudesta yleisturvakokeilusta. Rinteen mielestä on kuitenkin aivan liian aikaista pohtia esimerkiksi sitä, millä hallituskokoonpanolla sosiaaliturvajärjestelmää olisi paras uudistaa. – Sinänsä on ihan järkevää katsoa, voiko palikoita järjestää uudella tavalla. Näin jälkeenpäin katsottuna työryhmän asettaminen näyttääkin Rinteen mielestä myös Sipilän hallituksen hätähuudolta. Hanke tukee poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa ja toimeliaisuutta uudistavien näkemysten muodostamisessa. Kysymys oli virkamiestoimeksiannosta
LIIKENNEKAARI HÄMMENTÄÄ Hallitus ajaa edelleen niin sanottua liikennekaarihankettaan, vaikka perustuslakivaliokunta on antanut siitä hyvin raskauttavia huomioita. SÄHKÖPYÖRÄTUESTA KATKESI KETJU Ministeri Anne Bernerin (kesk.) esitys 400 euron tuesta sähköavusteisen polkupyörän hankintaan sai hyytävän vastaanoton kokoomukselta ja monilta talousasiantuntijoilta. SOININ POLIITTINEN NIMITYS IL:n uutisen mukaan Timo Soinin (sin.) johtama ulkoministeriö järjesti ja keksi eduskunnan jättäneelle Hanna Mäntylälle (sin.) korkean viran Euroopan neuvoston sihteeristöstä. Mäntylän palkan maksaa Suomi. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Näin jälkeenpäin katsottuna työryhmän asettaminen näyttää Sipilän hallituksen hätähuudolta.. MAALISKUUTA 2018 Salla Vuorikoski: Miksi elokuvapalkinnoissa on sarjat sukupuolen mukaan. Eikö naisten ja miesten suorituksia voi arvioida samalla mittapuulla. 7 29
Mutta myös Filatov totesi, ettei perusturvan uudistamista kannata hidastaa kokeilulla. Luotamme ihmiseen ja kannustamme heitä töihin. Lisäksi Työja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan joustavien työaikojen käyttö on lisääntynyt selvästi ja vuonna 2016 jo noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä. Ratkaisuja työaikalain uudistamiseen tulee aikaisintaan vasta pääsiäisen jälkeen. Hallituksen rintamalinja menee Suomen Yrittäjiä komppaavan kokoomuksen sekä keskustan ja sinisten välillä. Se on lähellä OECD:n tekemää esitystä. Palkansaajajärjestöt pitävät yrittäjien työaaikalain mallia pari vuotta sitten tehdyn kilpailukykysopimuksen vastaisena. Sosialidemokraatit ovat hyväksyneet niin sanotun yleisturvan kannakseen helmikuussa 2017. MAALISKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Jo riittää turha kokeileminen – Olisikohan vaalit tulossa, kun hallitus nyt puhuu perusturvasta, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi Ylen uutisessa valtiovarainministeri Petteri Orpon ulostuloa uudesta yleisturvakokeilusta. SDP julkaisee tarkemman mallin huhtikuussa. ” Parempi tulos saavutetaan porkkanalla kuin kepillä.. – Nyt tämä laitettaisiin taas uuteen vuosia kestävään kokeiluun. Työaikalakia koskevissa muutoksissa voi olla kyse torilla tavataan -kokoluokan asiasta. OECD arvioi Suomen maaraportissa yleistuen vähentävän tehokkaasti tuloeroja ja köyhyyttä sekä soveltuvan hyvin Suomen sosiaaliturvauudistuksen lähtökohdaksi. Filatov katsoi, että esitys perusturvan tasojen yhtenäistämisestä on tervetullut ja vastaa monilta osin SDP:n valmistelemaa yleisturvamallia. Näemme, että parempi tulos saavutetaan porkkanalla kuin kepillä, hän luonnehtii. Yxleisturva on Demarinuorinuorten alunperin jo vuonna 2015 esittämä malli. Orpo esitti lauantaina, että hallitus käynnistäisi kokeilun OECD:n suosittelemasta Britannian mallin mukaisesta yleistuesta. Suurin vääntö koskee sitä, millä tavalla järjestäytymättömissä yrityksissä voidaan sopia paikallisesti työaikaa koskevista asioista. Neuvottelut ovat pahasti jumissa. Hän myös ihmettelee, miksi hallitus esittää uutta yleisturvakokeilua kun hallituksen edellinenkin perustulokokeilu on yhä kesken. Toisaalta lähestyvät vaalit ehkä hillitsevät suurimpia intohimoja aiheuttaa jälleen uutta yhteentörmäystä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puolue esitti viimeksi torstaina sosiaaliturvaa uudistettavan yleisturvamallin pohjalta. Tämä on myös se kysymys, joka hiertää eniten työntekijäpuolta. Lindtman korostaa, että tässä vaiheessa ei kokeiluja enää tarvittaisi, ainoastaan päätöksiä. SAK on jo muistuttanut, että työaikalait eivät voi joustaa vain työnantajan toiveiden mukaan. Myös entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kommentoi Orpon ulostuloa lauantaina. Demokraatti Ketä hallitus kuuntelee J os hallitus perinteiseen tapaansa vain sanelee työaikalakia koskevat muutokset, on kyse jälleen torilla tavataan -kokoluokan asiasta. Kokoomus olisi valmis vauhdittamaan paikallista sopimista liittokierroksella sovittua enemmän eli viemään työaikalakiesitystä jo sovittua pidemmälle. Lindtmanin mukaan SDP:n malli selkeyttäisi sosiaaliturvaa ja tekisi siitä oikeudenmukaisemman sekä kannustaisi ottamaan töitä vastaan. 8 29. Ongelma on se, että näillä kokeiluilla on lykätty ja sivuutettu välttämättömiä ja todellisia korjauksia, joita tarvitaan, Lindtman toteaa Ylelle. – Siinä yhdistetään eri tukimuotoja ja vähennetään väliinputoamisia
Neuvottelujen visaisin kiista koski viikonlopputyön tekemistä rahoitusalalla. 89 prosenttia puolestaan kokee olevansa Euroopan unionin kansalainen. Miljoonaperintöjen verotuksen keventämiseen on hallitukselta löytynyt rahaa, mutta eriarvoisuutta se päätti torjua nollalla eurolla. Tällä hetkellä tutkinnon osan suorittaminen voi ammatillisella puolella kestää jopa vuoden ja se on liian pitkä aika Elorannan mielestä.. Siinä muun muassa nostetaan kansanja takuueläkettä 36 € kuukaudessa kaikille, joiden työeläke on alle 1 400 € kuukaudessa. Neuvottelujen kuluessa työnantajan määräysvaltaa viikonlopputyön osalta saatiin rajoitettua. Kerromme mielellämme lisää! KANSAN SIVISTYSRAHASTO – AUTA TOTEUTTAMAAN SUOMALAISTEN UNELMIA Lisää uutisia: Demokraatti.fi Sopu rahoitusalalle Ammattiliitto Pro ja muut rahoitusalan neuvotteluosapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen rahoitusalalle. Säätiömme auttaa tavallisia suomalaisia toteuttamaan unelmiaan kulttuurin, taiteen, tieteen ja yhteiskunnallisen toiminnan muodossa. Tukea uuden osaamisen hankinnalle Työmarkkinajärjestöt ovat valmistelleet hallituksen kehysriiheen ehdotuksia, joilla helpotettaisiin työntekijöiden uuden osaamisen hankkimista työuran aikana. – Toimia esimerkiksi eläkeläisköyhyyden torjumiseksi ei ole näkynyt. Keskimääräistä positiivisemmin EU:hun suhtautuvat yliopisto-opiskelijat, keskimääräistä kriittisemmin taas ammattiin opiskelevat ja perussuomalaisten kannattajat. Vastaajista 81 prosenttia katsoo, että EU-jäsenyys on Suomelle hyvä asia. – Alussa työnantajaliitto oli valmis vain äärimmäisen pieniin yleiskorotuksiin ja olisi halunnut jakaa palkankorotukset pääosin työnantajan päätöksellä. Tule tukemaan toimintaamme! Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä. Viikonlopputyöstä sovitaan ensisijaisesti työpaikoilla, useimmiten ryhmäja konsernitasolla, Hakala sanoo. Suomessa nuoret suhtautuvat EU-jäsenyyteen positiivisesti Suomalaiset nuoret aikuiset suhtautuvat Euroo pan unioniin ja Suomen EU-jäsenyyteen hyvin positiivisesti, kertoo Eurooppanuorten Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus. Tutkimukseen haastateltiin reilu tuhat 18–29-vuotiasta. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Kittilän mätäpaise ei puhjennut Kittilän kunnanvaltuusto äänesti maanantaina, että syytteessä olevat kunnan luottamushenkilöt saavat jatkaa toimissaan. Toripuheilla ei lääkkeitä makseta Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) vaatii hallitusta ryhtymään sanoista tekoihin ja parantamaan pienituloisten eläkkeensaajien asemaa. Valtiovarainministeriön asettama ryhmä suositteli helmikuussa julkistetussa raportissa, että Kittilän kunta pidättää syytteessä olevat luottamushenkilöt luottamustoimista oikeuskäsittelyn ajaksi. Noin kolmekymmentä Kittilän entistä ja nykyistä kuntapäättäjää on syytteessä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. SDP esitteli viime torstaina kymmenen kohdan ohjelman eriarvoisuuden torjuntaan. Sen sijaan, että lisätään eriarvoisuutta ja rakennetaan vain pärjääjien Suomea, on tehtävä päätöksiä, jotka auttavat kaikkia suomalaisia, mutta erityisesti heitä, joilla tällä hetkellä on kohtuuttoman tiukkaa, Viitanen sanoo viitaten hallituksen päätökseen, jonka mukaan eriarvoisuuden torjuntaohjelma on toteutettava ilman lisärahaa. Järjestöt ehdottavat muun muassa toimia, joilla työntekijä pääsisi uuden uran ja opintojen alkuun nykyisiä ammatillisia tutkinnon osia lyhyemmällä koulutuksella. Säätiömme jakaa työväenliikkeen arvot ja on omalta osaltaan mukana tekemässä Suomesta parempaa paikkaa. 9 29. Valtuuston äänet jakautuivat 14-9. Ammattiliitto Pron johtaja Antti Hakala kertoo, että rahoitusalalle saatiin yleisen linjan mukainen palkankorotusratkaisu. MAALISKUUTA 2018 Kansan Sivistysrahasto tukee suomalaista kulttuuria ja sivistystyötä apurahoin ja palkinnoin. – Hintalappu ehdotuksille on alle sata miljoonaa, palkansaajajärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta laskee
Perhe asuu parhaillaan Mustafan kaverin luona. Vanhan puutalon eteen on pystytetty koju, joista saa lettuja ja valtavassa pannussa paistettua festariruokaa. Mustafan perhe haki tuhansien muiden tavoin turvapaikkaa, kun tilanne Irakissa oli käynyt kestämättömäksi. Nimi on havainnollinen, Asylum Seekers. Eräs perheenisistä on Mustafa. Perhe ei olisi turvassa eikä hän halua lapsilleen samoja kokemuksia vainoamisesta kuin itselleen. Viimeisen vuoden Mustafa on tehnyt töitä, elättänyt perheensä ja kieltäytynyt kaikista sosiaaliavustuksista. MAALISKUUTA 2018 Pelko on paperittoman arkea V illa Hagan pihalla Karjaan keskustassa soi arabipop. Suomessa perhe sai kolmannen lapsensa. 10 29. Perheiden kielteiset turvapaikkapäätökset ovat lainvoimaisia, joten viranomaiset voivat halutessaan karkottaa heidät Suomesta milloin tahansa. Pysyvää osoitetta ei ole. En oikeastaan halua enkä Vastaanottokeskuksissa on 10 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa, yhä useampi heistä päätyy paperittomiksi. On sunnuntai-iltapäivä. Uskon, että päätös on kielteinen. – Puhuminen on minulle juuri nyt vaikeaa. Ajatus Irakiin palaamisesta on Mustafalle täysin mahdoton. Paikalla on muutamia kymmeniä ihmisiä tukemassa kolmea paperitonta perhettä. Rauhassa Raaseporissa – Täällä on meidän koti -tapahtuma ei ole mielenosoitus, joten mukana on myös punaisen ristin kaltaisia epäpoliittisia järjestöjä, tavallisia kansalaisia, poliitikkoja ja maahanmuuttajia. Lapset haluvat tietää asioita, joita Mustafa ei voi heille kertoa. Hän ei voi kertoa myöskään koko ajan pelkäävänsä oven taakse ilmestyviä poliiseja, jotka saattavat perheen lentokentälle ja Irakiin. – Olen hakenut työperäistä oleskelulupaa ja odottelen parhaillaan päätöstä. Musiikki tulvii kuorma-auton lavalta, jolla esiintyy turvapaikanhakijoiden bändi. Kylteissä toivotetaan tervetulleeksi ja vastustetaan turvapaikkaa hakeneiden pakkokäännyttämistä. Hän on vuoden 2015 pakolaisaallossa Bagdadista vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Turkin kautta Suomeen saapunut, noin kolmekymppinen mies. Mustafa kokee erityisen raskaiksi lasten kysymykset
Järjestö pyörittää Maahanmuuttoviraston alaisia vastaanottokeskuksia ja tekee myös paperittomien auttamistyötä. Käytännöt vaihtelevat kunnasta toiseen. Sisäministeriön mukaan Suomessa on tällä hetkellä 10 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. SPR täydentää kuntien palveluita, tarjoaa ruokatäydennyksiä ja materiaaliapua. – Ohjaan ihmisiä kunnan palveluihin ja pidän huolta, että he saavat niitä palveluita joita heidän kuuluu lain mukaan saada. Sosiaalija terveysministeriön ohjeistuksen mukaan kuntien vastuulla on paperittomien lyhytaikainen hätämajoitus, välttämättömät lääkkeet ja ruoka. SPR:n toimintaa määrittelee ihmisen avun tarve. Maahanmuuttajatoimistolla on yleensä enemmän tietoa pakolaisuuden syistä ja taustoista. Toistaiseksi heistä 80 prosenttia asuu vielä vastaanottokeskuksissa, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat valittaneet päätöksestään tai laittaneet vireille uuden hakemuksen. Kuntien käytännöt vaihtelevat suuresti Eva Kuhlefelt, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin paperittomien yhteyshenkilö korostaa avun ketjun tärkeyttä. – Kun SPR:n vastaanottokeskus ei pysty varmistamaan, ettei uloskirjattu ihminen joudu heitteille sen pitäisi olla yhteydessä piirin yhteyshenkilöön, Kuhlefelt sanoo. Hän myöntää, että SPR:n rooli on turvapaikanhakijoiden suhteen hieman ristiriitainen. 11 29. Kuvat Jukka-Pekka Flander Karjaalla järjestetyssä Rauhassa Raaseporissa – Täällä on meidän koti -tapahtumassa oli mukana myös SPR:n kaltaisia poliittisesti neutraaleja järjestöjä.. MAALISKUUTA 2018 Pelko on paperittoman arkea pysty puhumaan enempää, Mustafa sanoo. – Kun ihmiset jäävät ilman rahaa, he eivät voi ostaa edes särkylääkettä apteekista. Osa paperittomista ei Kuhlefeltin mukaan uskalla ottaa palveluja vastaan, koska he pelkäävät tulevansa kiinniotetuiksi. – Myös se vaikuttaa asiaan, antaako avun maahanmuuttajatoimisto vai aikuisten sosiaalityö
Jossain vaiheessa esimerkiksi turvapaikanhakijaperheiden lapset ovat olleet jo niin kauan Suomessa, että heidän käännyttämisensä alkaa koulunkäynnin ja kielitaidonkin näkökulmasta olemaan kohtuutonta. Helsingin tavoin myös Raaseporissa halutaan nostaa paperittomien palvelutasoa minimiä paremmalle tasolle. Virallisesti paperittomia tai uuspaperittomia ei ole olemassakaan. Kuhlefeltin mukaan paperittomuus on käytännössä välivaihe, joka päättyy usein uuteen turvapaikkahakemukseen tai työlupaan. Se ei muuta hänen tilannettaan. Mutta jos haluaa rakentaa elämäänsä, se on kyllä vaikeaa, Haahtela sanoo. Kuhlefeltin mukaan toistaiseksi ei ole yleisesti tiedossa, että näin olisi tehty lapsiperheille. Tilapäispalveluissa Helsinki on varmasti Suomen paras. Monesti ihmiset myös väsyvät ja poistuvat Suomesta muualle Eurooppaan tai lähtömaahansa. Paperittomien määrä vaihtelee jatkuvasti. Kun turvapaikkaprosessi on ohitse eikä yhtään hakemusta tai valitusta ole sisässä, vaihtoehtona on myös jääminen Suomeen paperittomana. Heidän tilanteensa arvioidaan yleensä kahden viikon välein sosiaalitoimessa, joka antaa täydentävää toimeentulotukea. Työn valopilkkuja ovat saadut oleskeluluvat. Suomessa ollaan joko laillisesti tai laittomasti. Sosialidemokraattien ja vihreiden alullepanemaa aloitetta ei ole vielä käsitelty. MAALISKUUTA 2018 Kun lainvoimainen kielteinen päätös tulee, ryhdytään usein puuhaamaan uutta turvapaikkahakemusta. Kun lainvoimainen kielteinen päätös tulee, ryhdytään Kuhlefeltin mukaan usein puuhaamaan uutta turvapaikkahakemusta. Valtaosa heistä, yli tuhat, oleskelee pääkaupunkiseudulla. Poliisin mukaan paperittomia on noin 3 500, joista noin 2 000 on kielteisen päätöksen saaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Kuhlefeltin mukaan lainvoimaisia kielteisiä päätöksiä tulee koko ajan enemmän. Helsingin kaupungin maahanmuuttoja työllisyysasioiden päällikön Ilkka Haahtelan mukaan hallinnollinen prosessi valituksineen ja hakemuksineen ajaa ihmiset välitilaan, joka voi joidenkin kohdalla kestää kauan. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden elämästä tulee helposti yhtä hallinnollista prosessia. Haahtelan mukaan viranomaiset ovat erityisen huolissaan juuri lapsiperheistä. Vaikka tiedossa on, ettei uuden hakemuksen tekeminen välttämättä auta, pyritään hakemuksilla voittamaan aikaa. Simo Alastalo Demokraatti Turvapaikanhakijoiden bändi keikalla Villa Hagan pihalla Rauhassa Raaseporissa – Täällä on meidän koti -tapahtumassa.. Uuden hakemuksen tekeminen voi olla ajankohtaista myös Mustafan kohdalla. Mustafa kokee itse, ettei hän voi palata, joten hänen kannaltaan ei ole merkitystä, mitä Suomi on päättänyt Bagdadin turvallisuudesta. – Meillä on perheitä, jotka ovat olleet paperittomina kuukausia. – Miten olet ilman lupaa täällä perheenä ja etsit yösijaa yö toisensa jälkeen, kun mitään pitkäkestoista pysyvää ratkaisua ei ole. – Jotkut ovat Suomessa hakeneet turvapaikkaa yli kaksikymmentä kertaa aina uudella perusteella, Haahtela sanoo. Paperittomuus päättyy usein uuteen turvapaikkahakemukseen Vain viidellä sadalla päätös on toimeenpantavissa eli Suomi voi käännyttää heidät tai tarjota mahdollisuutta vapaaehtoiseen paluuseen, jos käännyttäminen lähtömaahan ei ole mahdollista. 12 29. Viranomaiset odottavat määrän kasvavan. Suomi palauttaa kielteisen päätöksen saaneita Irakiin myös vastentahtoisesti. – Tämä on iloa ja surua ja kaaosta koko ajan. Paperittomat oleskelevat maassa laittomasti
klo 14–16.30 sekä Jyväskylässä Hemingway’s -ravintolassa torstaina 26.4. Etu voimassa 30.4. Katso eturavintolat tradeka.fi/muut-edut Digiklubit ikäihmisille € Tradekan tukemat ikäihmisten Digiklubit kokoontuvat ensimmäisen kerran Espoossa kauppakeskus Sellon O’Learys -ravintolassa torstaina 5.4. Etu voimassa maaliskuun loppuun. MAALISKUUTA 2018 Tradeka toivottaa hyvää pääsiäistä Kevään extraetuina Tradekan jäsenille Pullo talon punatai valkoviiniä 16,90 € Hemingway’s ja Wanha Mestari -ravintoloissa. 13 29. Lue lisää tradeka.fi/muut-edut Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen ravintolaeduista, muista vuosieduista sekä vaihtuvista extraeduista www.tradeka.fi.. 25 €. klo 14–16.30. Tervetuloa mukaan näkemään mitä kaikkea tablet-tietokoneella voi tehdä sekä opettelemaan sen käyttöä kaikille avoimiin, maksuttomiin Digiklubeihin! Tarjoamme osallistujille kahvit ja arvomme kaikkien osallistujien kesken ravintola-lahjakortin. asti. Restelin valituissa ruokaravintoloissa pääruoka -30 % Martinat, Forssa, Järvenpää, Kuusamo, Lahti, Pori, Riihimäki, Rovaniemi ja Skanssi Turku, Central, Helsinki, Grillsson, Helsinki, Muikkuravintola Sampo, Kuopio, Foija, Turku ja Mario, Veturi, Kuusankoski. Norm
Soimakallio huomauttaa, että tämä on liian hidas tahti. Aloituspaikat oppilaitoksissa eivät täyty, ja moni keskeyttää opintonsa. Yritykset rekrytoivat viime vuonna yli 40 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Teknologiateollisuuden Rautaporras huomauttaa myös, että 40 hengen muuntokoulutusohjelma ei ratkaise mitään, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Hallitukselle hänellä on selkeä viesti: sen pitää tukea päätöksillään sitä, että ammatti-ihminen pystyy liikkumaan työn perässä inhimillisillä ehdoilla. Ammatilliseen koulutukseen on muun muassa saatava riittävä rahoitus. Toisaalta työelämässä konkreettisesti oppimiselle nostetaan peukkua, mutta... Virtanen ei ihan niele EK:n itkua siitä, että kasvu on kiinni työvoimasta. – Siksi erilaiset täydentävät, ketterämmät keinot täytyy ottaa käyttöön, jotta teollisuus pystyisi nykyistä paremmin ennakoimaan osaamisen tarpeita – sekä laadullisia että määrällisiä. Tarve ja kysyntä eivät kohtaa toivotusti Tilanteen voi nähdä outona maassa, Suomessa, joka edelleenkin kärvistelee työttömyyden kourissa. – Koulutus pitää suunnata tarpeen mukaan ja ottaa käyttöön alueelliset täsmäkoulutukset. Teollisuusliiton Virtanen säestää: – Myönteistä asennetta pitää yrittää lisätä – se on niin työnantajien kuin työntekijöiden asia. Huoli yhdistää työmarkkinatahoja, jotka on nähty yleensä pöydän vastakkaisilla puolilla T eknologiateollisuudella menee nyt lujaa. Selvityksessä listataan myös toimenpidesuosituksia. Osaajat, missä te luuraatte. Tekniikan alojen aloituspaikkoja pitää lisätä hallitusti. Entäpä pikaiset toimet. – Työvoimapula läsähtää päin näköä tosi pikaisesti. Suomen koulutusjärjestelmä ei taivu siihen kovin nopeasti. – Tarve ja kysyntä ovat muuttuneet ja vielä epätahtisesti. Sekä Teollisuusliitossa että Teknologiateollisuudessa olisi haluja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa byrokratiaa purkamalla. Aika moni työ on istumista tietokoneen äärellä ohjelmoiden. Mutta, mutta... Pulaa on nyt jo teollisuuden kaikissa ammateissa alkaen ”valkokaulusväestä”, kuten insinööreistä, aina ”duunareihin”, kuten hitsaajiin, särmääjiin ja koneistajiin. Ja vaikka uusia koulutusohjelmia käynnistettäisiinkin, niistä tulee osaajia työmarkkinoiden käyttöön monien vuosien päästä. Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen huomauttaa, että osaajapula ei ole tullut kenellekään yllätyksenä. – Yrityksissä ollaan huolissaan omista pedagogisista valmiuksista, kun samalla pitäisi täyttää tuotantotavoitteet ja aikataulut: ”Emmehän me ole mitään opettajia”, usein huomautetaan, Soimakallio kuvaa asenteita. – Onko työvoimapulasta kärsivissä yrityksissä laadittu minkäänlaisia kasvun strategioita. Yrityksiä pitää siis edelleen motivoida ja niiden valmiuksia ottaa vastuuta tulevista tekijöistä parantaa. Hän muistuttaa, että oppilaitoksen ja yrityksen yhteispelin merkitys korostuu, koska varsinkin ensimmäisellä työpaikalla on valtava merkitys tulevaisuuden suunnitelmille. Liikevaihto kasvoi viime vuonna noin kymmenen prosenttia ja mikä ihmeellistä – kaikilla toimialoilla. Työnantajajärjestö haluaa satsata muunto-, täydennysja uudelleenkoulutukseen. Nyt on kuitenkin huomattu uusi pulma, joka on omiaan synnyttämään osaajavajetta. Valitettavasti byrokratia tulee monessa kohdassa tielle, jos yritys tarvitsee tietyn alan ihmisiä ja haluaisi kouluttaa heitä. Jos sellaisia on olemassa, harvoin yrityksen toiminnan laajennus jää siitä kiinni, ettei saataisi työvoimaa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan yritysten suhtautuminen on kaksijakoista. Teknologiateollisuus, Suomen kasvun veturi, työllistää suoraan lähes 300 000 ihmistä Suomessa, ja heidän osuutensa kaikista työllisistä on noin 12 prosenttia. Missään ei ole hyviä ammattilaisia odottamassa työhön kutsua. Työssäoppiminen on kaikkien vastuulla Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää koulutusta yhä enemmän oppilaitoksista työpaikoille, työssäoppimiseen. Kaikki eivät vain ole ajatelleet tarpeeksi pitkälle ennakolta, kuinka toimia suhdanteen parantuessa. Mutta ikävä kyllä uutisissa näytetään usein kuvaa 20 vuotta vanhasta arjesta, Virtanen huomauttaa. Se näkyy nuorten uravalinnoissa. Yhtenä syynä on se, että yrityksillä on yhä suurempia vaikeuksia saada osaavia tekijöitä. – Siis siinä tapauksessa, jos todetaan, ettei kotimaasta löydy työvoimaa järkevien toimenpiteiden rajoissa, Virtanen painottaa. Osaavan työvoiman löytyminen on on yrittäjän näkökulmasta perustekijöitä, kun yritys miettii mihin suunnata investoinnit, ekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä korostaa. ” Teollisuusliitossa ja Teknologiateollisuudessa olisi haluja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Teknologiateollisuus ry:llä on listattuna omat keinonsa jo seuraavia eduskuntavaaleja silmälläpitäen. Pelkona on, että koulutus ei enää vastaa tulevaisuuden tarpeita, toimintaympäristöjohtaja Helena Soimakallio Teknologiateollisuus ry:stä kuvailee nykytilannetta. Ennusteiden mukaan Suomen talous alkaa nopeasti pompahtaneen kasvuhuipun jälkeen jälleen hiipua vuoden 2019 jälkeen. MAALISKUUTA 2018 . – Se on väärä kuva, että tämä olisi pelkkää hitsaamista tai rälläköimistä. Työja elinkeinoministeriön tilaston mukaan TE-toimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä 276 200 työtöntä työnhakijaa. Teknologiateollisuuden tarpeisiin ei valmistu tarpeeksi – ja tarvittavan nopeasti – uusia tekijöitä. 14 29. Teknologiateollisuuden Mytech-ohjelma pyrkii yhdessä alan yritysten kanssa kertomaan, miten laaja tehtävien tarjonta nuorisolle on tarjolla teknologiateollisuuden parissa. Alan maine on syyttä maalattu synkäksi Sekä Teollisuusliitto että Teknologiateollisuus ry ovat harmissaan teknologiateollisuuden ammattien huonosta – väärästä – imagosta. Teknologiateollisuuden yrityksistä 23 prosenttia ilmoitti, että ammattityövoiman puute vaikeuttaa jo toimintaa. – Noususuhdanteen alkaessa parhaat tekijät korjataan talteen, eikä sen jälkeen ammatti-ihmisiä ole pahemmin vapaana – kuten ei hirveästi taloudellisesti huonompinakaan aikoi na. Monessa teknologiateollisuuden ammatissa tarvitaan matematiikan ja luonnontieteiden tuntemusta, mutta yläasteja lukioikäiset eivät niitä hevin valitse. Marja Luumi Demokraatti. Jyrki Virtanen Teollisuusliitosta toteaa, että muuntoja muu koulutus toimii joissain tapauksissa mutta ei ratkaise ongelmaa pidemmällä aika välillä. Mutta ongelman laajuus näkyy esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lokakuisesta suhdannebarometrista. Teknologiateollisuus ry:ltä onkin tulossa huhtikuussa iso selvitys, joka kertoo, millaista koulutusta on nyt tarjolla, ja kuinka hyvin se vastaa yritysten tarpeita. Vaikeuskerrointa lisää vielä se, että tällä hetkellä työssä käyvien ”vanha osaaminen” ei hänen mukaansa välttämättä enää palvele tarpeita, joita uudistuvalla teknologiateollisuudella ja elinkeinoelämällä on. Riittävä rahoitus ja ripeitä toimia Miten sitten vastata koulutuksellisiin tarpeisiin. Tarkkoja lukuja osaajavajeesta ei ole missään
MAALISKUUTA 2018 . 15 29. Pelkona on, että koulutus ei enää vastaa tulevaisuuden tarpeita.
Mutta heti sen jälkeen Trump heitti ulos ulkoministeri Rex Tillersonin, joka oli käyttänyt kovempia sävyjä omassa lausumassaan. He selittävät, että valtioilla on virallisten julkilausumien ohessa salainen koodi, jolla he voivat ilmaista todellisen syyttömyytensä, jos haluavat. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Britannian viranomaiset jatkavat edelleen entisen venäläisagentin Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julian myrkytystapauksen tutkintaa. ”Suvereniteettia” tavoitteleva brexit-Britannia on nyt saanut rankan muistutuksen valtioiden keskinäisestä riippuvuudesta. Koska Britannia on jatkuvasti tehnyt myönnytyksiä neuvotteluissa, ilmapiiri nyt on parempi ja tukea annettiin. Freedmanin mukaan Venäjän oppositio on pyytänyt länneltä, että se ei liioittelisi Venäjän kybersodan merkitystä syyttämällä sitä esimerkiksi populismin menestyksestä. Viime viikon lopussa EU:sta eroava Britannia joutui hattu kädessä nöyrästi pyytämään EU:n huippukokouksesta tukea. Ja eihän Venäjä oikeaa sotaa halua ylivoimaisen lännen kanssa, täällä otaksutaan. Silloin olisivat uhkana aidot sotilaalliset vastatoimet. Monen muun brexitin kannattajan tavoin hän on käärmeissään siitä, että Venäjä Salisburyn iskullaan on jäytänyt brexitin perusteita. Kun Venäjän hallitus virallisesti kielsi syyllisyytensä, Putin saattoi ennen äskeisiä vaaleja hankkia kannatusta väittämällä, että taas meitä lännessä demonisoidaan ja syytetään väärin. Mutta Venäjä on nyt paljon heikompi kuin edellisessä kylmässä sodassa. Venäjä on myös taloudellisesti yhdentyneempi länteen ja siksi haavoittuvampi taloudellisille pakotteille. Mutta vaikka tavoitteena ei ollutkaan surmata brittejä, hermomyrkyllä pyrittiin saamaan aikaan kauhua ja uhkaa. AFP / Adrian Dennis Nyt ollaan kylmässä minisodassa. Jopa Venäjälle suopean työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbyninkin oli pakko oman puolueensa kapinan takia tuomita Venäjä syylliseksi, vaikka hän hän aluksi halusi ensin odottaa Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tutkimusta asiasta. Nyt Theresa May heitti ulos 23 venäläistä diplomaattia. Mutta Venäjä ei ole näin tehnyt. Scripalin kysymyksessä on siis jonkinasteinen terrorismi, mutta ei mikään Isiksen tyylinen, joka voitaisiin tulkita sotatoimeksi. Britanniassa on maan ylintä johtoa myöten syytetty Venäjää teosta. Kaikki tämä ei nyt ole mahdollista, ja Boris Johnson on ollut se kovasanaisin Venäjän tuomitsija. Syyria on ainoa poikkeus, mutta siellä Venäjä ja länsi eivät ole sotilaallisesti vastakkain, niin kuin esimerkiksi Vietnamissa aikanaan, koska Yhdysvallat ja Englanti eivät ole sitoutuneet sotilaallisesti Syyriaan muutoin kuin hyökkäämällä Isisiä vastaan. Moskovasta vastattiin samalla mitalla ja suljettiin vielä Britannian konsulaatti Pietarissakin. MAALISKUUTA 2018 Scripalin myrkytys oli Venäjän testi lännelle R iippumattoman tutkimuslaitoksen Kansainvälisten asioiden kuninkaallisen instituutin eli Chatham Housen ekspertit John Laughin ja James Sherrin pitävät Venäjän hallitusta ilman muuta syyllisenä kaksoisagentti Sergei Scripalin ja tämän tyttären murhayritykseen hermomyrkyllä. Ensimmäistä kylmää sotaa käytiin koko maail massa, tätä vain Euroopassa. Ja kuten Freedman totesi, ei ole länsimaille itselleenkään hyväksi, että vanhat puolueet eivät mene itseensä ja näe omaa syyllisyyttään populismin menestykselle, vaan tekevät Venäjästä syntipukin. Johtava brexitin kannattaja ulkoministeri Boris Johnson oli jopa alkanut kiinnostua suunnitelmasta, jossa Venäjän ympärille rakennettaisiin puolueeton vyöhyke Suomesta Kyprokseen. Aikaisemmin täällä jopa vähän vihjattiin, että jos EU ei ole neuvotteluissa kiltti Britannialle, Britannia saattaa liittoutua Venäjän kanssa. 16 29. EU kutsui kotiin oman Moskovan lähettiläänsä Mark Ederin, ja jotkut maat ilmoittivat harkitsevansa myös oman suurlähettiläänsä kotiuttamista. Brexit ei rikkonut EU:n rintamaa Mutta kun tämä kerran oli testi Britannian kansainväliselle asemalle, niin miten se onnistui. Mutta nyt on Venäjä paljon heikompi kuin edellisessä kylmässä sodassa. Täkäläisten käsitysten mukaan haluttiin tehdä selväksi lännelle, että Venäjä voi nyt olla heikompi kuin Neuvostoliitto aikanaan, mutta se voi yhä tehdä paljon hallaa, jos sitä ei oteta vakavasti. Meidän Ulkopoliittista instituuttiamme vastaavan järjestön tutkijat uskovat, että Venäjä halusi sillä testata, kuinka heikko Britannia brexitin jälkeen on, ja saako se vielä tukea EU:lta tai Trumpin aikanakin Natolta. Theresa May katsoi kuitenkin, että koska englantilainen poliisikin oli sairastunut hermomyrkystä, tähän iskuun oli vastattava kovemmpin ottein kuin kuin kaksoisagentti Alexander Litvinenkon murhaan plutniumilla vuonna 2006. Kylmän sodan paluu Lontoon yliopistoon kuuluvan Kings Collegen sotatutkimuksen emeritus-professori Lawrence Freedman arvioi, että nyt ollaan jonkinmoisessa kylmässä minisodassa. Mutta onko tämä kaikki Venäjän etujen mukaista. Ne tuomitsivat ankarin sanoin kemiallisten aseiden käytön ensimmäistä kertaa Euroopassa 70 vuoteen. Tämä opposition mukaan lisää Putinin kannatusta esittämällä Venäjän supervaltana, jolla on suuri vaikutus lännen asioihin. Ensimmäiseksi antoi Salisburyn iskusta Venäjän tuomitsevan yhteislausuman Nato, ja mukaan tuli myös presidentti Trump, jolla tähän asti on ollut vaikeuksia lausua mitään pahaa Putinista. Neuvostoliitolla oli maailman toiseksi suurin talous, nyt Venäjän talous on Italian kokoa. EU-maat ilmoittivat yksissä tuumin, että Britannian hallituksen käsitys Venäjän federaation syyllisyydestä on todennäköinen, koska vaihtoehtoista selitystä ei ole tarjolla. Silloin heitettiin ulos vain kaksi diplomaattia ja venäläisten viranomaisten viisumeihin pantiin rajoituksia, koska Britannian hallitus halusi yhteistyötä venäläisten kanssa terrorismia vastaan ja vältti siksi kovia otteita. Samanaikaisesti Venäjä haluaa kuitenkin täkäläisten eksperttien mukaan varoittaa omiaan ja muistuttaa, että valtio kyllä tavoittaa petturit. Mutta omien entisten vakoojien surmaamiseen olisi riittänyt James Bond -tyyliset murhat. EEVA LENNON Uutisanalyysi
– Naisten asema on taas heikkenemässä työmarkkinoilla. Tulee pätkää, silppua ja sälää. Nyt tehty palkkaratkaisu eriyttää Niemi-Laineen mukaan valitettavasti edelleen naisja miesvaltaisten alojen ansiokehitystä. Käsite “samapalkkaisuus” pitäisi avata hänen mielestään kunnolla auki. Julkinen sektori saa odotella murusia, jotka tippuvat pöydältä. Päivi Niemi-Laine . Julkisja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo itse olevansa siitä hyvä esimerkki. Ay-liikkeellä on Niemi-Laineen mielestä yhä tehtävää yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin esitti jo lakkoa, jotta naisten palkkoja saataisiin nostetuksi ja naisvaltaisten alojen arvostusta hilattua ylös. – Annetaan selvä kuva, että vientialat ovat kaiken yläpuolella. Mutta näkee Niemi silti karuissa ajoissa jotain hyvääkin – vaikka hallitus yrittääkin laittaa naisia taistelemaan toisiaan vastaan esimerkiksi linjauksillaan varhaiskasvatuksesta. Hän arvostelee, että nykyisessä ”pyhässä kolminaisuudessa” lapset, vanhukset ja naiset ovat olleet säästölistalla, eikä siinä ole paljon naisen sana painanut. – Kaikelle tälle on iso mahdollisuus, jos tällainen hallituspohja jatkaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, Niemi-Laine pohtii. Häntä ärsyttää se, että naista syyllistetään helposti, etenee hän sitten urallaan tai pysyy hän pitempään kotona lasten takia. . Tulee pätkää, silppua ja sälää. Hän näkee, että työmarkkinat ovat jakautumassa kahteen kategoriaan: vientiin ja teollisuuteen ja toisaalta julkiseen sektoriin ja yksityisiin palvelualoihin. Kävi taas kerran niin, että naisvaltaisilta työpaikoilta haetaan koko ajan säästöjä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Päivi Niemi-Laine Syntymäpäivät puolella kunnon palkkaliukumia ei tunneta. – Mitä kovemmat ajat koittavat, sitä enemmän me naiset tuemme toisiamme. 2.4.2018 . Niemi-Laine kannustaa naisia ottamaan vastuuta, sen opin hän sai jo sukunsa vahvoilta duunarinaisilta. Palkat pienenevät väkisinkin, ja sitä myötä eläkkeet. Syynä on jo sekin, että julkisella PÄIVI NIEMI-LAINE 50 VUOTTA . . Ay-väenkin puheita kuunnellessa Niemi-Laineelle tulee joskus sellainen olo kuin epätasa-arvo olisi jo selätetty. . Ujosta tytöstä voi sukeutua millainen vaikuttaja tahansa, kun hän saa tarpeeksi tukea, ja kun hän uskaltaa tarttua tilaisuuteen. Porvarihallitukset kautta aikojen ovat törkeästi leikanneet naisten ansiotasoa, Niemi-Laine paukuttaa. 17 29. Marja Luumi Demokraatti Nora Vilva. MAALISKUUTA 2018 Siskojen puolesta ” Naisten asema on taas heikkenemässä työmarkkinoilla. – Totisesti näin ei ole
Ikävä kyllä esimerkiksi hallituksen rakentama aktiivimalli toimii päinvastoin. Nykyhallituksen aikana määrä on laskenut 5 000 henkeen. – Hallituksen olisi ensisijaisesti arvioitava omien päätöstensä seurauksia ja korjattava muun muassa aktiivimallia jo tänä keväänä: turvaamalla työttömille aktiivitoimet ja vapauttamalla pitkäaikaissairaat kohtuuttomista velvoitteista. Filatov huomauttaa, että perusturvan vastikkeellisuutta pohdittaessa on muistettava, kuinka perusturvamme on jo nyt hyvin vastikkeellinen. Kokonaisuudessaan kyse on lähes kustannusneutraalista toimesta, Filatov esittää. – Se, että ansiotulojen kasvaessa perusturva sopeutuu automaattisesti ansaittuihin tuloihin, on kannatettavaa. Koulutuksen alasajo on silkkaa typeryyttä, koska työmarkkinoilla näkyy jo pulaa osaavasta työvoimasta. Esimerkiksi ammatillista työvoimakoulutusta tarjottiin edellisellä eduskuntakaudella yli 20 000 hengelle vuodessa. – Perusturvan uudistamista ei kannata hidastaa kokeilulla. ”Punaisten Panssarijuna” Riihimäen Työväentalomuseolta Lahden Hennalan muistojuhlatapahtumiin Työväentalomuseo 9.5. Eikä aktiivimalli ole suinkaan ainoa hallituksen esitys, joka lisää toimeentulotukiriippuvuutta. Työttömän on etsittävä töitä ja otettava työtä sekä aktiivitoimia vastaan saadakseen työttömyysturvaa, opiskelijan opiskeltava, saadakseen opintotukea. Demokraatti. 10.00-11.30 Tutustuminen työväentalomuseoon Kirjailija Tuija Wetterstrand Kertoo kirjastaan ”Punaisten panssarijuna” Lähtö Lahden Hennalaan (450 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu junaan yhteen suuntaan) 9.5.2018. Paluu Lahden muistojuhlasta Riihimäelle Bussikuljetus muistojuhlapaikalta rautatieasemalle klo 17.10 alkaen 10.5.2018 . mennessä 25 € yhteen suuntaan 40 € edestakaisin Hennala1918.fi, paikkavaraus netissä, sähköposti info@hennala1918.fi tai puh. Hallituksen sosiaaliturvapolitiikka näkyy entisen työministerin mukaan kuluvan vuoden budjetin arvioissa. +358 50 5213795 40 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Hallitus unohti vastuunsa aktiivimallissa Eduskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Tarja Filatovin (sd.) mukaan ministeri Petteri Orpon (kok.) ulostulo perusturvan tasojen yhtenäistämisestä on tervetullut ja vastaa monilta osin SDP:n valmistelemaa yleisturvamallia. 18 29. MAALISKUUTA 2018 Kansanedustajaehdokas jäsenvaali UUSIMAA Höyryjunaretki Riihimäeltä Lahteen 9.10.5.2018. – Suurin ongelma on työttömien kohdalla se, että valtio on vetäytynyt aktiivitoimien järjestämisvastuusta. Se työntää ihmisiä perusturvalta toimeentulotuelle, jossa on kaikkein pahimmat kannustinloukut. 17.55 Lahti rautatieasema lähtö 19.50 Riihimäki rautatieasema tulo Liput 31.3. 12.00 Riihimäki lähtö 13.51 Lahti rautatieasema tulo Rautatieasemalta Hennalaan bussikuljetus (kuuluu lipun hintaan). Esimerkiksi työmarkkinatuen, sairauspäivärahan ja perhe-etuuksien yhdistäminen vaatii hieman lisärahaa, mutta samalla se purkaa byrokratiaa ja vähentää toimeentulotukimenoja
– Eilen Punanurkkaan avattiin jo näyttelyn kolmas osa, joka saatiin Viipurin Lenin-museosta. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Tietotuvan näyttelyt ovat avoinna ma–to kello 10–15 osoitteessa Hämeenkatu 15, 4. MAALISKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Lahden seudulle syntyi kaksi sodan päättymisen surullista symbolia: Fellmanin veripeltonakin tunnettu väliaikainen vankileiri sekä Hennalan punavankileiri joukkohautoineen. Toukokuussa järjestetään muun muassa historiaseminaareja sekä suuri muistojuhla, jossa pääpuhujana on arkkipiispa Kari Mäkinen. Ei ole muistotauluja, joissa olisi täällä menehtyneiden ihmisten nimiä. 19 29. Muistovuoden tapahtumista suurin osa sijoittuukin toukokuulle, mutta jo nyt menneeseen voi sukeltaa Tietotuvan näyttelyissä. – Olen lukenut myös kommentteja, että tarvitseeko näitä asioita enää tonkia tai niistä puhua. Siinä kerrotaan muun muassa suomalaisten punaisten osallistumisesta vallankumouksen valmisteluun Venäjällä ja emigranttien kohtalosta Neuvosto-Venäjällä sodan päättymisen jälkeen, Holopainen kertoo. Lisää tietoa muistovuoden tapahtumista löytyy verkosta osoitteesta hennala1918.fi. – Esimerkiksi tieto siitä, missä ihmisiä on surmattu ja minne heidät on haudattu, on vielä puutteellista Lahdessa. Toimikunnan sihteeri Antti Holopainen kuvailee, että muistovuoden kantavana ajatuksena on muistamisen ja sovinnon näkökulma. Suureen ponnistukseen tarvitaan paljon talkoolaisia mutta myös euroja. Dragsvikissä ja Santahaminassakin taitaa muistojen perkaaminen olla jo pitemmällä, Holopainen sanoo. Samalla halutaan herättää keskustelua ”historian valkoisten sivujen” täyttämisestä – laajemman objektiivisesti tutkitun tiedon tarpeesta. Lisäksi tukea kerätään KSR:n kulttuurilahja.fi-palvelussa. Tapahtumiin odotetaan jopa 5 000– 10 000 osallistujaa. kerros. – Näin järjestäjän näkökulmasta rahoitus jännittää, mutta uskon, että luvassa on hieno – ellei jopa Suomen komein – vuotta 1918 muistava tapahtuma, Moilanen sanoo. Työväenarkisto. Puheenjohtaja Heikki Moilanen sanoo useimpien ihmisten kokevan muistovuoden olevan tärkeä. Mielestäni se on vain osoitus siitä, että tarvitsee, Moilanen sanoo. Tukea on saatu valtioneuvoston Suomi 100 -toimikunnalta, Lahden seurakunnalta sekä Lahden kaupungilta. Luvassa suurtapahtuma Punaiset antautuivat Lahdessa ja Hollolassa huhti-toukokuun vaihteessa 1918. Historian valkoisia sivuja täyttämässä Lahdessa vuotta 1918 muistetaan isosti L ahdessa ryhdyttiin valmistautumaan sisällissodan muistovuoden tapahtumiin jo viime kesänä, kun eri puolueiden edustajista ja sitoutumattomasta kultuuriväestä koottiin laaja muistojuhlatoimikunta
20 29. – Meillä poliittisena liikkeenä on tavoite kehittää yhteiskuntaa niin, että se olisi inhimillisempi, parempi ja valoisampi kaikille. Työsuhteena se olisi toistaiseksi voimassa oleva. Ohjelma tähyää reippaasti tulevaisuuteen, vuoteen 2030. Nyt tavoitteena on luoda vielä napakampi paketti. Periaateohjelmasta julistukseksi Sosialidemokraatit ovat vuosien mittaan laatineet kourallisen periaateohjelmia. Prosessi, jossa periaatejulistus ja poliittinen ohjelma luodaan, on saanut nimekseen Suomi 2030. Koskisen mukaan se haastaa liikkeen, jossa on perinteisesti haluttu kirjata jokainen yksityiskohta ja poikkeuksen poikkeus. – Jotta voimme olla liikkeenä merkityksellinen ja ratkaisevassa asemassa, meidän pitää tunnistaa yhteiskunnallisen murroksen luomat muutoshaasteet, Koskinen sanoo. Poliittista ohjelmaa nikkaroidaan työryhmissä, jotka on valjastettu pohtimaan, miten muutoksiin vastataan. – Tästä tulee kaikkien ohjelmien äiti, kiteyttää SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Kos kinen. Lahden puoluekokous 2016 päätti, että puolueelle valmistellaan periaatejulistus ja poliittinen ohjelma, jotka yhdessä muodostavat eheän kokonaisuuden SDP:n politiikan perustaksi. Kaikkien ohjelmien äiti ei voi syntyä yhden työpöydän ääressä. Joukkoäly hyötykäyttöön SDP:n tavoite on ollut avata ja demokratisoida poliittista valmistelua, ja poliittista ohjelmaa työstääkin nyt 450–500 ihmistä. Periaatejulistuksen on tarkoitus määritellä sosialidemokraattien perusarvot, visio ja missio paremman yhteiskunnan rakentamiseen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. – Yhdelläkään yksittäisellä ihmisellä ei ole vastauksia maailman haasteisiin, mutta useiden ihmisten erikoistuneesta asiantuntemuksesta ja työstä syntyy kokonaisuus, joka on suurempi kuin osiensa summa, Koskinen kuvailee. – Hahmotan periaatejulistuksen ikään kuin sosialidemokraatin uskontunnustuksena. Tätä kaksikkoa valmistellaan parhaillaan puoluekokouksen 2020 käsiteltäväksi. Puolueen 39 000 jäsenen joukossa on paljon asiantuntemusta, jota on haluttu hyödyntää – etenkin nyt, kun valmisteilla on jotain aivan uutta. – Ratkaisuja pohdittaessa voi miettiä, että miten voimme hyödyntää vaikkapa teknologian ja työn murrosta niin, että työelämä muuttuu paremmaksi. MAALISKUUTA 2018 Kaikkien ohjelmien äiti ” Poliittista ohjelmaa työstää nyt 450–500 ihmistä. Poliittinen ohjelma vastaa haasteisiin Julistuksen rinnalle valmistuva poliittinen ohjelma puolestaan olisi työsuhteena määräaikainen. Se on selkeä ja helposti ymmärrettävä, jotta jokainen puolueen jäsen pystyy allekirjoittamaan sen ajattelun ja omaksumaan sen niin, että julistuksen pääkohdat tulisivat kysyttäessä kuin apteekin hyllyltä, Koskinen kuvailee. Lue puuta, kuten se kasvaa – juurista ylöspäin. Se on pitkäikäinen samaan tapaan kuin aiem mat pariaateohjelmat ovat olleet. Ne ovat Koskisen mukaan vaihdelleet muodoltaan, ja viimeisin ohjelma on jo julistuksenomainen eli melko tiivis. Kysymys silloin kuuluu, että miten näihin haasteisiin vastataan, jotta kehitys olisi parempaa. Vastauksia näihin kysymyksiin saa nyt penkoa monista lähteistä – viimeisimmästä vuonna 1999 valmistuneesta periaateohjelmasta, lukuisista eri aiheisiin perehtyvistä ohjelmapapereista ja puoluekokouspäätöksistä. Viereinen puu kuvaa prosessia. Sitä tarkastellaan ja tarpeen mukaan muutetaan puoluekokouksissa. Koskinen muistuttaa, ettei haasteita pidä nähdä yksin negatiivisina tai positiivisina, vaan niistä pitää pyrkiä tunnistamaan sekä uhat että mahdollisuudet yhteiskunnan kehittämiseen. Joukkoäly rakentaa SDP:n visiota ja missiota vuoteen 2030 M ikä on SDP:n linja, mitä mieltä puolue on jostakin tietystä kysymyksestä ja miten sosialidemokraatit vastaavat tulevaisuuden haasteisiin
OKSAT KUROTTAVAT TULEVAAN Puun kuusi oksaa kuvaavat tulevaisuuden suuria muutoshaasteita, joista poliittisen ohjelman runko rakentuu. MAALISKUUTA 2018 JUURET JULISTUKSESSA Periaatejulistukseen kootaan SDP:n arvojen ydin. Näiden teemojen parissa työskentelevistä työryhmistä kukin tarkastelee suurta haastetta vielä omasta, kapeammasta näkökulmastaan. Ne ovat niitä SDP:n linjan helposti poimittavia ja pureskeltavia hedelmiä – tätä me haluamme ja tätä on SDP. Poliittinen ohjelma saa muotonsa 2020 puoluekokoukseen.. Kaisa Penny luonnehtii blogissa, että julistuksen tulee olla koko liikkeen näköinen. Kansainvälisen politiikan uusjako Talous ja eriarvoistuminen Rakennemuutos ja kaupungistuminen Työn murros ja teknologinen kehitys Demokratia ja osallisuuden tulevaisuus Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle MISSIO ARVOT VISIO PO LI IT TI N EN O H JE LM A PE RI A AT EJ U LI ST U S VEHREÄ LEHVÄSTÖ HEDELMINEEN Puun latvan lehvästö on periaatejulistuksen ja poliittisen ohjelman yhdessä synnyttämä SDP:n Suomi 2030. Julistus myös ohjaa puun kasvua – se antaa poliittisen ohjelman luojille lähtökohdan, josta pitemmän aikavälin poliittisia tavoitteita hahmotetaan. Lisää tietoa SDP:n ohjelmatyöstä ja linkki blogiin löytyy osoitteesta www. 21 29. sdp.fi/poliittinen-ohjelma-ja-periaatejulistus. Silloin jokainen liikkeen jäsen, mutta myös muut kiinnostuneet, voivat kertoa mielipiteensä, ideansa ja toiveensa, Penny kirjoittaa. Siksi työryhmä kannustaa keskusteluun muun muassa järjestämällä sarjan avoimia keskustelutilaisuuksia. Puoluevaltuusto kuulee työryhmien edistymisestä huhtikuun kokouksessaan. Työryhmiä on kaikkiaan noin 30, ja esimerkiksi työn murros ja teknologian kehitys -yläotsikon alla toimii muun muassa koulutusta ja sivistystä pohtiva ryhmä. Julistusta valmistelee noin 20 jäsenen työryhmä, jota vetävät puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puoluehallituksen jäsen Kaisa Penny. Kun laajemmat dokumentit ovat valmiit, niiden tekstimassasta pyritään vielä tiivistämään pääpointit lyhyisiin, yhden tai kahden lauseen kiteytyksiin. – Julistuksen ensimmäinen luonnos on tarkoitus saada kenttäkierrokselle vuoden vaihteessa. Työryhmän työtä voi seurata työryhmän omasta blogista
Men bara några hundra meter på åsen Kalevankangas öster om Tammerfors centrum krävde mera blod än något annat slagfält under de tre månader inbördeskriget varade. Eftersom det är segrarna som skriver historien blev det som Ylikangas konstaterar mycket av den vita terrorn som i årtionden sopades under mattan. Ylikangas berättar om hur allt gick till. När jag en marsdag hundra år senare besöker Kalevankangas har tät snö just fallit över begravningsplatsen. Det var människor som gömda i källare hade tappat grepp om dag och natt, om brist på mat och vatten, och om stora flyktingströmmar som genom djupa skogar och över Näsijärvis isar sökte sig till den dömda staden. 22 29. Till minne av de arbetare som stupade för sin övertygelse 1918. Ett bittert brödrakrig och nationell katastrof, som i vårt land ännu hundra år efteråt är emotionellt laddade. För många på den vita sidan blev det en chock att först vid Tammerfors förstå att att man nu inte bara kämpade mot den hatade ryssen, utan att man dessutom hamnat in i ett inbördeskrig där finländare stod mot finländare. Han kunde ha tillagt att även finlandssvenskar var med. ARBETARBLADET.FI:SSÄ. Man räknar med att cirka 1 800 till 2 000 röda och 1 000 vita offrade sina liv i samband med stadens intagning. Kulmen på Kalevankangas I synnerhet militärstrategerna var väl medvetna om att staden bäst kunde intas österifrån. Resultatet vet vi. Vårvintern 1918 gick inbördeskrigets frontlinjer hundratals kilometer genom Finland från väst till öst, över igenfrusna sjöar, genom skog och ödemark, över åkrar och fält. I västra Tammerfors fanns nämligen starka Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi. Med Ylikangas levande skildringar kan vi följa med livet i den belägrade staden. Kalevas ås skulle det nationalromantiskt klingande namnet lyda i svensk översättning. 23 hade en röd lykta tänts i Folkets hus torn i Helsingfors som ett tecken på att revolutionen hade börjat. Lavinen hade oundvikligen satt sig i rörelse. Reportaget är inspirerat av Ylikangas mästerverk som utkom både på finska och svenska i mitten av 1990-talet och väckte starka känslor då. För det röda Tammerfors stod inför sin snara undergång. Över 30 000 finländare deltog i kampen om Tammerfors. JUTTU ON JULKAISTU 28.3. Eller med Ylikangas formulering: Detta var den totala konfrontationen mellan den vita finskhetsrörelsen och den röda finska arbetarrörelsen. Gradvis drogs därför den vita snaran runt ”Revolutionens hjärta” som den inringade röda staden benämns av Ylikangas. ”D et kändes som om själva naturen hade blivit förskräckt över de fruktansvärda förlusterna”, skriver professor Heikki Ylikangas i sin bok om 1918: Vägen till Tammerfors. Nu, då det gått 100 år sedan inbördeskrigets avgörande faser i Tammerfors, har vi skäl att åter åka tillbaka i tiden. Den röda terrorn exponerades däremot desto mera i den nyblivna republiken. Ironiskt, eftersom drömmen om ett enat folk definitivt krossades på Kalevankangas där infernot nådde sin kulmen. Nationell katastrof Den 26 januari kl. Och om röda och vita som tappert kämpade för frihet, sanning, rätt. Efter att det vita anfallet inletts på skärtorsdagen den 28 mars sveptes Kalevankangas nämligen in i ett tätt snöfall. Allt detta skildras i Ylikangas bok. Likaså började allt flera bland de röda efter den första brinnande entusiasmen ifrågasätta hela revolutionsförsöket. Jag återser de avgörande krigsskådeplatserna för att uppdatera en längre artikel om Tammerfors 1918 som publicerades i Arbetarbladet i oktober 1995. Hur våldet ständigt trappades upp, hur de röda mördade vita i Suinula och hur det ledde till att de vita tiofalt hämnades genom en våg av arkebuseringar av rödgardister och civila. Både bland de vita och de röda. JOHAN KVARNSTRÖM När det röda Tammerfors föll De rödas minnesmärke på Kalevankangas. MAALISKUUTA 2018 Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ. Men då var det redan för sent. Den vita ledningen med general Mannerheim i spetsen hade gjort Tammerfors erövring till en stor prestigefråga
Men i Järvensivu där frontlinjen en gång gick, där roterar väderkvarnens vingar oavbrutet med hoppet om livets och humanitetens triumf. Likt en tibetansk bönekvarn snurrar vingarna runt som om väderkvarnen ville tömma inbördeskrigets onda krafter. För Kallinen, 1918 fyra gånger dömd till döden därför att han varit sekreterare för Uleåborgs arbetarråd men utan att ha tagit till vapen, blev inbördeskriget det avgörande som skulle förändra hela hans liv. april var erövringen i praktiken fullbordad. Hjälp var utlovad. Det ser vi idag i Syrien, igår i inbördeskrigets Jugoslavien. I kampen om Tammerfors stred rödgardisterna, industriarbetare och stadsbor som många av dem var, i hemvan terräng. MAALISKUUTA 2018 ” Hur mycket vet dagens tjugoåringar om vad som en gång skett på denna plats. Men på Kalevankangas skulle de vita möta en obehaglig överraskning. Här skulle striden fortsätta ”från kors till kors”, från gravsten till gravsten. För många rödgardister väntade nu antingen en snabb död framför de vita gevärsmynningarna eller en plågsammare död i svält och hunger i något fångläger. Han, författaren som långt innan historikerna på allvar vaknat, har mer än mången annan bidragit till att försona Finlands folk. Hur mycket borde de veta. Men ännu inte besegrat. Hur mycket vet dagens tjugoåringar om vad som en gång skett på denna plats. Om någonstans så klingar just på Kalevankangas ekot från 1900-talets stora existentialistiska filosofer: enbart frågor som berör sorg och död är väsentliga. En av dem som i likhet med Ylikangas bearbetat Finlands kollektiva trauma är den finska arbetarrörelsens legendariske vältalare Yrjö Kallinen (1886–1976). Vissa av de röda ledarna hade för att rädda sina egna skinn valt att i tid lämna det sjunkande skeppet väl medvetna om att det fullständiga sammanbrottet snart var att vänta. Före ingången till Kalevankangas begravningsplats står en minnessten över Svenska brigaden med texten: ”Här föllo tappra svenska män vid värnandet av Finlands Frihet”. En av dem var Tuomas Hyrskymurto, en rå våldsman som ofta starkt akoholpåverkad lett en en rad mordaktioner. De röda kulsprutorna formligen mejade ner de anfallande vita trupperna längs sydsidan av Kalevankangas branta ås. Den vita offensiven hade satt igång klockan åtta på skärtorsdagsmorgonen. Bland alla krig är inbördeskrigen alltid de mest sataniska. Dessutom väl medvetna om att en eventuell kapitulation sannolikt skulle sluta framför någon av de oräkneliga vita exekutionsplutonerna. Under strider längs gatorna i centrum av Tammerfors trängde de vita obönhörligen in mot stadens hjärta. Det var precis här som frontlinjen gick då det vita anfallet skärtorsdagen den 28 mars 1918 möttes av den röda eldstormen. Längre fram ser man gamla gravstenar med spår av kulor och granatsplitter från striderna 1918. På kvällen den 5. Skärtorsdagen den 28 mars 1918 satte sig så den vita armén i rörelse i riktning västerut för att över Kalevankangas från öster erövra Tammerfors. Först mot kvällen den 28 mars upphörde kampen om Kalevankangas. Hur mycket borde de veta. I trädgården bredvid ett tvåvåningshus vid Kuikankatu 18 finns, vid mitt reportagebesök 1995, en liten miniatyrväderkvarn. Ond bråd död sätter djupa spår i själen. Men istället för att fastna i bitterhet och hat sade Kallinen att han under den fängelsetid som följde efter inbördeskriget uppnådde en inre klarhet i form av en slags transcendental upplysning. I Ylikangas bok berättas om desperata utbrytningsförsök i den elfte timmen. Röda utan undsättning Det röda Tammerfors var svårt sargat. Nu väntade det röda Tammerfors på undsättning söderifrån. I stadsdelen Järvensivu nedanför Kalevankangas mot insjön Iidesjärvi betydde rödSANASTO arkebusering = teloitus begravningsplats = hautausmaa egnahemshus = omakotitalo fasa = kauhu frontlinje = etulinja fångläger = vankileiri kulspruta = konekivääri inbördeskrig = sisällissota prestige = arvovalta retirera = vetäytyä revolution = vallankuomous skog = metsä skugga = varjo skärtorsdag = kiirastorstai ås = harju Henrik Helenius På Kalevankangas gamla gravstenar syns fortfarande spår av granatsplitter och kulor från striderna på skärtorsdagen den 28 mars 1918.. I början av april några dagar senare gick Svenska brigaden som bestod av frivilliga från Sverige på den vita sidan ett hårt öde till mötes. Hur ska ett sådant trauma bearbetas. Det röda Tammerfors fanns ej mer. Från kyrktornet i Messuby i öster följde Mannerheim med kikare själv med händelserna på slagfältet. En av dem som under striderna i snödrivorna på begravningsplatsen blev svårt sårad men som ändå överlevde var den finlandssvenska rödgardisten Ernst Wikstedt från Tenala vars liv sedermera dokumenterats i bokform av Sture Lindholm. Nu tog de inte snabbt till flykten som de tidigare gjort i byarna på landsbygden. Angriparna togs därför med överraskning då udden av den vita offensiven plötsligt bröts. Hejdade av de rödas artillerield från stadsdelen Tammela tvingades svenskarna vid Kalevankangas västligaste del nedanför Tammerfors universitets nuvarande byggnader under stor manspillan retirera tillbaka mot Järvensivu. Mönstret känns igen. Hur mycket vill de veta. Men den kom aldrig fram. 23 29. Men den ledare som valde att tappert stanna till de bittra slutet var Hugo Salmela, befälhavare för det röda försvaret av Tammerfors, som förolyckades i något som kan ha varit ett attentat. Kollektivt trauma Året 1918 är Finlands kollektiva trauma. Det konstaterar Heikki Ylikangas med all rätt. Saken blev aldrig klarlagd. Livet är tyvärr ingen söndagsskoleberättelse. Efter ingången genast till höger finns Väinö Linnas grav. Fortsätter man vidare österut möter man som på många andra begravningsplatser i Finland de rödas minnesmärke: ”1918 Vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle”. För under nattens sena timmar hade rödgardisterna på Kalevankangas posterat sig längre österut än beräknat eftersom några vita enheter mot givna order lämnat sina ställningar. Först fram emot tolvtiden hade fronten under stora vita förluster långsamt förskjutits västerut mot begravningsplatsen högst upp på åsen. Trots att 150 år förflutit spelar det amerikanska inbördeskriget fortfarande en roll i USA. gardisternas intensiva maskingevärseld från källare, fönster och balkonger en säker död för de vita mellan förrädiska taggtrådshinder och så kallade spanska ryttare. Henrik Helenius av ryssarna byggda befästningsverk. Plötsligt kommer en ung man i tjugoårsåldern ut ur huset för att med snabba viga steg plocka upp några saker i trädgården. Förgäves. Stadsdelen Järvensivu har idag rader av prydliga egnahemshus byggda av sten och omgivna av välskötta trädgårdar
Espanjan sisäpoliittisen kriisin suurin syy on kuitenkin Madridissa. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Lehtikuva/Lluis Gene. Katalaaneilla on oma kielensä ja kulttuurinsa, mutta todella itsenäisiä he eivät Napoleoninkaan lupauksista huolimatta ole koskaan olleet. Se tavallista kinkkisempi pääsiäistarina Kataloniasta Tänä pääsiäisenä itsenäisyyttä ajanut entinen katalaanijohto istuu tutkintavankeudessa ympäri Euroopan odottamassa tuomiota. Katalaanien harmiksi EU ei osoittanut ymmärrystä alueen itsenäistymisen puolesta, vaan tuomitsi Katalonian halun irrottautua Espanjasta. Tuolloin Katalonian itsenäisyyttä kannatti lähes 90 prosenttia äänestäjistä. Sen jälkeen vallankumousta ei voi estää. EU toimii kuten Rooman valtakunta Juudean provinssissa; Jeesuksen mahdollista ylösnousemusta koitettiin peittää hinnalla millä hyvänsä. Pääministeri Mariano Rajoy ei ottanut vuonna 2012 kuuleviin korviinsa katalaanien vaatimusta reilummasta taloussopimuksesta suhteessa emämaa-Espanjaan. Espanja reagoi tilanteeseen peruuttamalla Katalonian itsehallinnon. Nimi pääsiäinen viittaakin enemmän Egyptiin prinssin eli Mooseksen urotöihin kuin Jeesuksen ylösnousemukseen. Kansanäänestyksestä riehaantunut katalaanijohto uhmasi kansainvälistä ilmapiiriä ja julisti Katalonian itsenäiseksi 27.10.2017. Tuskin kukaan Kataloniassa uskoo, että todelliselle itsenäisyydelle löytyy kansainvälistä ymmärrystä. Sen jälkeen tilanne on monimutkaistunut päivä päivältä. 24 29. Näin pääsiäisen alla Katalonian itsenäisyyttä vaatinut hallinto näyttää ajautuneen umpikujaan. Eurooppa ei halua, että ketään ristiinnaulitaan, mutta kansallismielisyyden kasvu saattaa johtaa vastaaviin ilmiöihin muuallakin Euroopassa. Jokainen voi päätellä, miten Pontius Pilatus tässä tehtävässä onnistui. Tämän vuoden pääsiäisen keskipiste ei ole pääkallonpaikaksi nimetyllä Golgatalla vaan Espanjan koillisosassa sijaitsevassa Kataloniassa. Ennen kuin Jeesus Nasaretilaisen ylösnousemuksesta alkoi kiertää huhuja, juutalaisessa maailmassa vietettiin pääsiäistä Egyptiin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Satojen tuhansien ihmisten suosio on vaihtunut pelkoon Katalonian itsehallinnon kohtalosta. Lisäksi Kataloniaan määrättiin uudet vaalit. Rajoyn ei kannata tehdä Puigdemontista Jeesusta. Charles Puigdemontin johtama poliittinen kärki ei luultavasti saa Barabbaan armahdusta, vaan joutuu tuomittavaksi kuten Jeesus aikoinaan. Vaikka Espanjan poliisi ratsasi äänestyspaikkojen ja sortui ajoittain väkivaltaisiin otteisiin, katalaanien itsenäisyyttä ajava joukko koki suuren tilaisuutensa koittaneen. Rajoyn on ymmärrettävä, että jokainen päivä vankilassa lisää Puigdemontin kansansuosiota räjähdysmäisesti. Palmusunnuntain kaltainen kansanäänestyksen suosio ympäröi Katalonian hallinnon johtoa vielä viime vuoden lokakuun alkupuolella. Sen jälkeen vallankumousta ei voi estää. Euroopan maat ovat nihkeitä provinssien itsenäisyyspyrkimyksille, jos emämaa on asiasta eri mieltä. Toki väkivaltaa pahoiteltiin, mutta katalaanijohto jäi tilanteessa kovin yksin. Yhtä syyttömiä kuin Jeesus on heistä tuskin kukaan, mutta kyllä 30 vuoden kakku tuntuu tässä yhteydessä täysin kohtuuttomalta. Katalonian kriisi alkaa pitkittyessään muistuttaa jopa Kosovon itsenäisyyteen johtanutta kehitystä. MAALISKUUTA 2018 M aailman tunnetuimmat juhlapyhät osuvat pääsiäisen aikaan. Ainoastaan yksi suomalainen kansanedustaja osoitti tukeaan Katalonialle oman uudelleen valintansa toivossa. Rajoyn ei kannata tehdä Puigdemontista Jeesusta. Katalaanit ovat varakkaita nettomaksajia suhteessa emämaa-Espanjaan, ja syystäkin he purnaavat Baskimaan taloudellista erioikeutta vastaan
Se lupasi vuodelle iloa, onnea, hyvää tuulta ja naimaonneakin. Jos vanhassa uskomuksessa on jotain perää, niin sen perusteella saatamme loppuvuoden aikana kohdata yllättävän usein viisaanoloisia, mutta kummallisesti tiuskahtelevia ja ärhenteleviä maanmiehiä. Uskottiin, että se eläin, jonka näki pääsiäisaamuna ensimmäisenä, antoi katsojalle luontonsa ja ominaisuutensa käyttöön koko vuodeksi. Possun kohtaaminen olisi ollut puhtausfriikin painajainen, tiedossa oli koko vuosi täynnä pelkkää suttua ja likaa. Hevosen nähnyt sai keekoilla vuoden verran vahvana ja rotevana. Onnekas oli se, joka näki kauniin lintusen. Lehmän näkeminen tiesi laiskuutta, kissan viluisuutta ja uneliaisuutta. Lähde muun muassa Tunturisusi-sivusto. 25 29. Variksen nähnyt sai sen sijaan valmistautua ihan kaikkeen mahdolliseen pahaan. Nora Vilva Demokraatti Älä tule paha eläin, tule hyvä eläin. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 800 000 koiraa. MAALISKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi V anha kansa liitti pääsiäiseen monenlaisia uskomuksia ja yksi hyvin tärkeä niistä liittyi eläimiin. Kyseenalaisena bonuksena saattoi tulla hirnuntaa muistuttava nauruääni
Suomessa kukaan ei tiennyt asiasta mitään, Orava sanoo. Puheluun vastasi Sakari Oravan vaimo. Innokas jalkapallon seuraaja ja Espanjan kannattaja Sakari Orava istahti television ääreen juhannusviikonloppuna katsomaan puolivälieräpeliä. Guardiolan vamma oli uusinut kolme kertaa ja pahentunut kaiken aikaa, kunnes hän ei enää voinut sen enempää juosta kuin potkia palloa. Nyrkkeilyssä hän voitti nuorten Suomen mestaruuden ja kilpaili myös Suomen maajoukkueessa, mutta lopetti aikaa vievän harrastuksen 18-vuotiaana. – Kyseessä oli senkaltainen leikkaus, jota siellä ei ollut kukaan tehnyt. Presidentin koripallokentällä hankkima vamma oli Oravalle hyvin tuttu: revennyt akillesjänne. Kyllä se oli iso juttu Espanjassa. – Ei tällainen maalaispoika aavistanut, että ”pieni lehdistötilaisuus” tarkoitti 41 lehtimiestä ja seitsemää tv-kameraa paikalla, Orava muistelee. Urheilua lapsena Sakari Orava eli Kokkolassa urheilullista lapsuutta. Kun loukkaantumisesta oli kulunut vain puolisentoista tuntia, Oravan kodissa soi keskellä yötä puhelin. Orava vastasi kyllä Milanon miehelle. Kokkolasta kotoisin oleva Orava sanoo työteliäisyyden olevan pohjalaista perua. Vaimokin totesi, että etkös sinä ole leikannut nuo molemmat pojat, tänään 72-vuotias Orava muistelee. Urheiluvammoihin erikoistunut ortopedi, kirurgi Sakari Orava on leikannut satoja jalkapalloilijoita ja muita huippu-urheilijoita. Barca-kapteeni Guardiolan jalkaa olivat monet lääkärit turhaan yrittäneet hoitaa. Tälläkin kertaa Orava joutui mediamylläkkään. Se oli hyvin opettavaista aikaa, kun näin ja hoidin urheilijoiden vaivoja ja vammoja aivan laidasta laitaan. – Työn julkisuus on joskus nuorempana aiheuttanut painetta ja jännitystä, mutta ei enää vuosiin. Barcan edustajilla oli vielä lisätoive: tulisiko Orava seuran järjestämään pikku lehdistötilaisuuteen kertomaan Guardiolan leikkauksesta. Television kuvaruudulla viirejä vaihtoivat Ranskan Didier Deschamps ja Espanjan Josep ”Pep” Guardiola, molemmat legendoja jalkapalloilijoina ja sittemmin myös maineikkaita valmentajia. Orava tutustui perusteellisesti urheiluvammojen hoitoon ja urheilulääketieteeseen lääkärin opintojensa loppuvaiheessa ja sittemmin vastavalmistuneena lääkärinä. Hän harrasti monipuolisesti eri lajeja ja pelasi muun muassa jalkapalloa Kokkolan Palloveikoissa varhaiseen murrosikään asti. Leikkaus sujui hyvin. TEKSTI JANNE ORA . Leikattujen potilaiden joukossa on myös Serbian entinen (2004–2012) presidentti Boris Tadic. Työni on osa elämää ja sillä siisti, Orava kuittaa työnsä yhden oheispiirteen. – Niin kuin Pohjanmaalla tavataan sanoa: joka ei työtä tee, ei sen syömänkään pirä. Hän ihmetteli, että täällä televisio on kahden viikon ajan joka ilta näyttänyt, kun sinä piirrät Guardiolan leikkausta fläppitaululle. Hän vaihtoi nyrkkeilyyn, kun sai kitsaasti peliaikaa jalkapallossa. Barcelonassa Oravan maine nousi myyttisiin mittoihin 1990-luvun lopulla, kun Orava leikkasi jalkapalloseura FC Barcelonan kapteenin Josep Guardiolan. Haastatteluun hän tulee suoraan leikkaussalista – posket punoittavat ja Orava pyyhkii hikistä otsaansa. Haastattelun aikana oven takana koputtelee malttamattomana jo seuraava leikkauspotilas, israelilainen ammattilaisjalkapalloilija. Voiko tohtori Orava leikata David Beckhamin mahdollisimman pian, Turussa. Guardiolan pelaajaura uhkasi päättyä. En osaa enää miettiä paineita. 26 29. Jatkoajalle pelastaja Sakari Oravan arvostus urheilupiireissä on tasaisesti kasvanut sitä mukaa, kun hän on pelastanut monien huippu-urheilijoiden pelija kilpailukausia tai jopa vaakalaudalla olleita urheilu-uria jatkoajalle. KUVAT KARI HULKKO Olipa kerran minä ” Real Madrid lähetti mestareiden liigan mitalin Oravalle.. Lehdistötilaisuudessa Orava piirsi fläppitaululle leikkauksen yksityiskohtia, vastasi toimittajien kysymyksiin ja antoi lukuisia haastatteluja. Vamma oli erikoislaatuinen ja harvinainen: takareiden osittainen lihasten repeämä. – Viirien vaihdon aikana huomasin, että molempien joukkueiden kapteenit ovat minulle entuudestaan tuttuja miehiä. Beckham lennätettiin Turkuun AC Milanin silloisen omistajan Silvio Berlusconin yksityisellä suihkukoneella. Yöllinen puhelu Vuonna 2010 Sakari Oravan arjen keskelle tuli toinen suuri mediatapahtuma. Orava näki televisiossa jotakin, mikä lämmitti hänen mieltään. Oravan leikkauspöydällä ovat vierailleet muun muassa jalkapalloilijat David Beckham, Pierluigi Casiraghi ja Andrea Barzagli sekä pitkän matkan juoksija Haile Gebrselassie ja pikajuoksija Merleyne Ottey. Soittaja oli AC Milanin lääketieteellinen johtaja. MAALISKUUTA 2018 Mestareiden luottolääkäri R anskan ja Espanjan A-maajoukkueet kohtasivat toisensa jalkapallon EM-lopputurnauksen puolivälieräottelussa vuonna 2000 Belgian Bruggessa. – Kun olin erikoistumassa Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kirurgiaan, työskentelin samaan aikaan myös diakonissalaitoksen urheilupoliklinikalla muutamana iltana viikossa. AC Milanin tähti David Beckhamin akillesjänne katkesi pelissä Veronaa vastaan. Työteliäs pohjalainen Monen lääkärin tapaan Orava on hyvin työteliäs. FC Barcelona kysyi vuonna 1998 Oravalta voisiko tämä tulla Barcelonaan leikkaamaan heidän tähtensä. – Myöhemmin eräs Espanjassa asuva ystävä soitti minulle Suomeen
27 29. MAALISKUUTA 2018
Petollinen kaikkivoipuus Orava painottaa, että lääkärin työssä ei ole täyttä varmuutta milloinkaan. Noin vuoden päästä pelaaja otti yhteyttä Oravaan. Ammattilaisurheilijan työuran katkeaminen ennen aikojaan voi olla henkinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi. Se esitetään ensimmäistä kertaa luultavasti Uudessa testamentissa. Lääkärin on kartettava kaikkivoipuutta kuin ruttoa. ” Olen sanonut, että jos joku lääkäri väittää osaavansa parantaa kaiken, niin vaihtakaa lääkäriä heti.. Orava kirjoitti kiekkoilijalle uudet lääkärinlausunnot. Noin vuosi sitten myös Real Madridin ylilääkäri soitti Oravalle. Pelaaja kysyi Oravalta, mitä hän voi tehdä mahdottomassa tilanteessaan. Oravan mieleen on jäänyt erityisesti taannoinen NHL-jääkiekkoilijan tapaus. Hänen vakuutusyhtiönsä lopetti häneltä kaikkien korvausten maksut. Toisinaan Orava joutuu toteamaan urheilijalle, että vammaa ei voi parantaa. Mies kertoi hyviä uutisia. Jääkiekkoilija oli mennyt juuri naimisiin. Se on inhimillistä ja kuuluu myös lääkärin työn luonteeseen. – Usko merkitsee minulle perusturvallisuutta elämässä. On helppo olla ja tehdä töitä, kun tietää tekevänsä parhaansa ja se loppu on sitten korkeammas käres niin kuin pohjalainen sanoo. – Joskus tuntuu, että olen ensimmäinen ja viimeinen ihminen, joka sanoo urheilijalle, että kyllä tämä vamma valitettavasti merkitsee sinun urheilu-urasi loppua. 28 29. – Olen joillekin potilaille sanonut, että jos joku lääkäri väittää osaavansa parantaa kaiken, niin vaihtakaa lääkäriä heti. – Real Madridilla oli aiemmin vähän se perinne, että he haluavat hoitaa pelaajansa itse. Voimmeko lähettää pelaajiamme teidän vastaanotolle. – Hän sai vakuutusyhtiöstä kymmenen vuoden jatkon korvaukselleen, joka myönnettiin kouluttautumista varten. Mestaruusmitali Madridista Orava on viime vuosina hoitanut erityisesti huippujalkapalloilijoita. Ylilääkäri sanoi, että tohtori Orava, me tiedämme, että olette ollut paljon tekemisissä FC Barcelonan kanssa, mutta voisitteko leikkiä myös meidän kanssamme. MAALISKUUTA 2018 Oravan mainitsema ajatus on hyvin vanha. Vastasin, että mikäs siinä, lähettäkää vain. FC Barcelonan lisäksi hän on tehnyt säännöllisesti ja pitkään yhteistyötä myös muiden mahtiseurojen, kuten espanjalaisen Atletico Madridin sekä italialaisten AC Milanin, Juventuksen ja AS Roman kanssa. Orava on läheltä nähnyt, miten huippu-urheilijan loukkaantuminen voi merkitä kohtalokasta iskua, kun kaikki on ladattu yhden kortin varaan. Kiekkoilija joutui lopettamaan pelaamisen. Lisäksi hänelle vähän myöhemmin soitettiin Pohjois-Amerikasta. Hän oli leikannut kiekkoilijan lihasrepeämän. Häneltä kysyttiin kiinnostusta ryhtyä pelaajatarkkailijaksi, scoutiksi, Euroopassa. Vamma oli kuitenkin paha ja se uusiutui. – Yksikään kirurgi ei voi leikata niin, etteikö leikkauksen aikana tai jälkeen joskus voi tulla potilaalle komplikaatioita tai leikkauksessa voisi muuten ilmaantua epäonnistumisia. Moni huippu-urheilija on jättänyt kouluttautumisen puolitiehen, kun harjoittelu on täyttänyt elämän lapsuusvuosista lähtien
Oravan suosikki Espanja hävisi luvuin 1-2. Yhä vaan Espanjaa. Mitä maata kannatat ensi kesän jalkapallon MM-lopputurnauksessa. Pari päivää ennen ottelua jalka ehti kuntoutua. Vielä noin viikkoa ennen tärkeää peliä hän ei ollut tuntenut jalkaansa pelikuntoiseksi. . KOLME KYSYMYSTÄ Mikä on suosikkiseurasi jalkapallossa. Loppuottelussa Ranska kaatoi Italian 2-1, kun vaihdosta tullut hyökkääjä David Trezeguet tälläsi kultaisen maalin. syntynyt 1945 Kokkolassa, asuu nykyisin Naantalissa . Suomen Olympiakomitean lääketieteellisen valiokunnan jäsen vuosina 1982–2000 . – Myöhemmin Deschamps kiitti ja kysyi, että miten sinä saatoit täsmälleen tietää, milloin olen taas pelikunnossa. . Monet ammattilaistason keskikenttäpelaajat juoksevat jopa 13–14 kilometriä ottelua kohti. Katselen kisoja kotona Suomessa televisiosta. Vaikka vihreän teatteritemppuja katsellessa ei aina siltä tunnu, on loukkaantumisriski jalkapallossa yksi suurimmista eri urheilulajien välisessä vertailussa. valmistunut lääkäriksi Oulun yliopistossa: lääketieteen lisensiaatti 1972, lääketieteen tohtori 1980, professorin arvonimi Suomessa 2001 . 29 29. Kun Orava vuonna 1996 leikkasi Juventuksen ja Ranskan maajoukkueen Didier Deschampsin, tämä kysyi milloin hän voi taas pelata. Tapaan israelilaisen potilaan, jalkapalloilijan FC Haifan joukkueesta. Espanjan maajoukkueessa pelaa myös monia tuttuja kavereita, joita olen hoitanut ja leikannut. . – Ajatellaanpa, että juokset 14 kilometriä, mutta parinsadan metrin välein sinun pitää juosta kolmenkymmenen metrin spurtti. . Niiden seurojen pelejä olen voinut usein olla katsomassa ja niiden joukkueiden poikia olen paljon leikannut. Pitkä yhteistyö ammattiseurojen kanssa luo näkemystä ammattilaisjalkapallon hurjaan muutoskehitykseen ja nykyjalkapallon kovuuteen. . Mitä on päivän ohjelmassa tiedossa seuraavaksi. – Kolmella suomalaisella on nyt se mitali. SAKARI ORAVA . Kun tahti on se, pitää seuralla olla kahden joukkueen verran huippupelaajia käytettävissä. Sen sijaan Deschampsin kipparoima Ranska meni finaaliin asti. Sitten mukaan tulevat myös monet kontaktija kamppailutilanteet. Suomen olympiamaajoukkueen ylilääkäri vuosina 1988–2000 . Huipputasolla ja suurten panosten peleissä riskit edelleen kohoavat. Niitä on useita. . Katsotaan vähän lähemmin hänen leikattavaa lähentäjälihastaan. Arvioin kuntoutumisen keston vähän hatusta, mutta sillä kertaa se sattui menemään lähes päivälleen oikein. Toki välillä kuvaan kuuluu myös näyttelemistä tuomarille, Orava sanoo. Jatkoajalla. Siinä liikutaan jo ihmiselimistön äärirajoilla. Tietäjän elkeitä Orava yhdistää keittiöpsykologin ja kotikutoisen tietäjän taidot joskus tavalla, joka saa urheilijat sekä hämmentymään että entisestään vakuuttumaan lääkärinsä kyvyistä. FC Barcelona, Atletico Madrid AC Milan ja Juventus. lääkäri, kirurgi, ortopedi . Guardiola ja muut espanjalaiset palasivat kotiin. MAALISKUUTA 2018 Viime kauden mestareiden liigan voiton jälkeen Real Madrid lähetti seuran pelipaidan ja kartutti näin Oravan entuudestaan suurta pelipaitakokoelmaa. Seura lähetti myös mestareiden liigan mitalin Oravalle. . Jari Litmasella, Sami Hyypiällä ja minulla, Orava sanoo hymyilevää tuiketta silmissään. Ei ihme, että esimerkiksi Barcelonan Lionel Messiä välillä lepuutetaan, eikä hän pelaa kaikkia Espanjan sarjapelejä. Deschampsista puheen ollen, miten se EM-puolivälieräottelu Bruggen stadionilla päättyikään. Suomen Urheiluliiton lääkärivaliokunnan jäsen vuosina 1972– 2002 . Juokseminen on kuitenkin vain yksi pelin osaalue. Olemme lomaespanjalaisia, koska meillä on Fuengirolassa toinen asunto. – Monet huippujoukkueet pelaavat kotimaan sarjapelien lisäksi mestareiden liigaa, Eurooppa-liigaa ja osalla pelaajista on vielä maajoukkuepelit päälle. 650 julkaisua urheilulääketieteestä
Perinteisesti hyviä vaihtoehtoja on löytynyt Ranskan Rhonesta, Espanjan Riojasta ja Portugalista, mutta erinomaisia – ja vähän edullisempia – viinejä löytyy myös uudesta maailmasta. Niinpä katseet kohdistuvat tällä kertaa Argentiinaan. MAALISKUUTA 2018 Kevättä odotellessa KIRJO ITTAJA N VALIN TA Pääsiäispöytään kaivataan sopivaa tuhtia punaviiniä lammaspaistille. Se sopii hyvin maljankohotukseen, mutta toimii myös ruokajuomana kasviksille ja äyriäisille. Sitten seuraavat vappu ja aikanaan lakkiaiset ja muut valmistujaiset, jolloin laseihin etsitään raikasta kuohuvaa juhlamieltä piristämään. Viini sopii niin possulle kuin kalalle, myös grillatuille ruoille. Viinit JUHANI HUOTARI. ZONIN PROSECCO CUVÉE 1821 EXTRA DRY 590374 Italia 6,99 € (0,375 l) Glera-rypäleestä tehty Prosecco on viime vuosina tavattomaan suosioon noussut italialainen kuohuviini. Monikäyttöinen ruokaviini sopii niin punalihaisille kaloille kuin kanoille ja kasviksillekin. IRONSTONE CHARDONNAY 2016 510967 Yhdysvallat 12,50 € Kalifornialaisviini edustaa tyypillistä uuden maailman Chardonnaytä, jossa tammikypsytys on saanut aikaan vaniljan ja valkopippurin aromeja yhdistyneenä keltaluumuun, karviaiseen ja sitruunaisuuteen. Se on biodynaaminen luomuviini, jonka aromeissa on hapankirsikkaa, kypsää karhunvatukkaa ja rosmariinia. Vanhoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä 10 kuukautta kypsynyt viini on täyteläinen ja tanniininen, hyvä valinta pääsiäislampaalle tai riistapaistille. GOCCI GRIFONI LE RONDINI NATURAL WHITE 562717 Italia 12,98 € Myös tämä toinen Pecorino on luomuviini. Se tulee Italian Marchesta, on kuiva ja erittäin hapokas. Viini on kuiva ja hapokas ja sen aromeista löytyy päärynää, limettiä ja vähän omenaakin. Se on hennon paahteinen, erittäin kuiva ja hapokas. Makean marjaisa viini on laatuunsa nähden edullinen ostos. 30 29. UMANI RONCHI VELLODORO PECORINO 2017 527977 Italia 12,21 € Kohtalaisen suuren italialaistuottajan luomuviini on tehty meillä vähän harvinaisemmasta Pecorino-rypäleestä. Viinistä on aistittavissa persikkaa, viheromenaa, limettiä ja päärynää. Alkon kuluttajaystävällinen linja jatkuu ja tarjontaa on joka makuun. CHAKANA NUNA ESTATE CABERNET FRANC 2016 Argentiina 14,20 € Klassisesta Bordeauxin rypäleestä Cabernet Francista tehty viini tulee Argentiinan Mendozasta. Myös pienemmässä pullokoossa löytyy mielenkiintoisia viinejä. Talven selkä on taittunut ja kevään perinteiset juhlat lähestyvät. Vastuuntuntoinen kuluttaja on tietysti kiinnostunut eettisistä valinnoista, hiilijalanjäljestä, luonnonmukaisuudesta ja reilun kaupan tuotteista, mitkä on merkitty hinnastossa kiitettävän hyvin. Se on keskitäyteläinen viini, jonka aromeja hallitsevat kypsät karpalot, vadelma, boysenmarja ja mausteisuus. Edullinen pikkupullo sopii hyvin kohottamaan juhlatunnelmaa pienemmissä puitteissa. KALFU KUDA PINOT NOIR 2016 434067 Chile 13,98€ Chilen San Antoniosta tuleva Pinot Noir on monipuolinen ruokaviini. TORRES ESTELADO ORGANIC EXTRA BRUT 564487 Chile 14,31 € Pais-rypäleestä tehty kuohuviini tulee Chilestä. Kevään juhlakauden aloittaa pääsiäinen, jolloin kaivataan niin lammaspaistille kuin vihanneksillekin sopivia viinejä. Kuivassa ja hapokkaassa viinissä on aistittavissa viherpäärynää ja limettiä. Viinin aromeista löytyy viheromenaa, greippiä, keltaluumua ja päärynää, aistittavissa on myös häivähdys valkopippuria. Viini sopii vihanneksille ja pastaruoille, mutta pärjää myös juustopöydässä. Hintahaitari on kuitenkin suuri, mutta toki muitakin kuin varakkaampia viininharrastajia on ajateltu
Nykyään olen aikaisempaa tyytyväisempi siihen, missä olen. 31 29. Matti Hirvola on Teollisuuden Palkansaajat TP:n pääsihteeri.. En enää ajattele, että ”sitten kun jotain tapahtuu”, vaan kykenen elämään käsillä olevassa hetkessä. Aiemmin syöksyin suin päin eteenpäin intuition ohjaamana. Olen mielestäni aina ollut aika nopea. Toivottavasti se kertoo jotain tulevaisuudestakin. Samalla kiire on kyllä ollut edellytys sille, että saan niitä asioita aikaiseksi. Pienten lasten isänä oppii väkisinkin kärsivällisyytyä. Ikä tekee kuitenkin myös tässä tehtäväänsä – olen oppinut punnitsemaan valintojani ja miettimään, mitä niistä valinnoista seuraa. Vuosien kuluessa tätä levollisuutta on kai tarttunut peilikuvaankin. Olen ajatellut, että mitä lyhyempi deadline, sitä parempi. Olen tainnut aina olla kohtuullisen kärsimätön luonne. Siitä minkälainen elämä on ollut. Että silmistä löytyy pilkettä, joka näkee tulevaisuuden avoimena, uteliaana mahdollisuutena. MAALISKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Matti Hirvola, 43 P eilikuva kertoo paljon ihmisen historiasta. Ehkä siihen on tullut vähän järkeä tai ainakin harkintaa mukaan. Minulla on kaipuu saada asiat tapahtumaan nopeasti ja päästä asioissa eteenpäin
Miehet johtivat järjestöä melkein neljäkymmentä vuotta, kunnes Saara-Maria Paakkinen valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1981. Ilmoittautuminen 30.4. Leirillä järjestetään kansainväliset markkinat ja vierailupäivä lauantaina 28.7. Kesällä 2018 järjestettävä Osallisuuden saari – Participation island -leiri järjestetään Bengtsårin leirisaarella Hangossa. Ota rohkeasti yhteyttä ja liity mukaan tarinaan! Kansainvälinen juhlaleiri 25.7.–1.8.2018 S uuren kansainvälisen leirin tunnelmaa pääsee kokemaan Suomessa vain viiden vuoden välein. Meri tarjoaa mahdollisuuden uimiseen, kalastamiseen, veneilyyn ja vesiurheiluun. Nykyinen puheenjohtaja Nasima Razmyar on Kotkaliiton 12 puheenjohtaja. Marraskuussa 1943 perustettiin Nuoret Kotkat Keskusjohto. Vaikka järjestöllä itsellään on jo ikää, toteuttaa se edelleen tärkeää tehtäväänsä. Juhlavuonna järjestetään totuttuun tapaan juhlaleiri. Jos olet uusi ilmoittaudu leirille: www.lastenleirit.fi ILMOITUS. Telttaleirin ohjelma on suunnattu pääosin kouluikään ehtineille, sitä nuoremmat ovat tervetulleita osallistumaan oman huoltajansa kanssa. Leirillä vietetään kaikille yhteisiä avajaisjuhlia ja päätösjuhlia. Iltaohjelmasta löytyy nuotioiltoja sekä diskoja. MAALISKUUTA 2018 Nuoret Kotkat täyttää tänä vuonna 75 vuotta Nuoret Kotkat Jee Jee Jee! Nuoret Kotkat täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Leirin teemana on nimenmukaisesti osallisuus. Koskaan ei ole liian myöhäistä löytää itsestään se seikkaileva lapsi tai vapaaehtoistyöstä nauttiva aikuinen. Turunen. Osallistujia on ilmoittautunut jo Itävallasta, Saksasta, Espanjasta, Tsekeistä, Englannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Kiinasta. Entiset Kotka-aktiivit ovat erityisen tervetulleita vierailupäivään ja harmaapyrstöjen tapaamiseen muistelemaan omaa aktiiviaikaansa. Leirille odotetaan 500-1 000 osallistujaa, joista noin puolet on ulkomailta. Leirin suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Leirillä on luvassa monipuolista ohjelmaa kuten liikuntaa ja seikkailua, ilmaisutaitoa ja pelejä sekä leikkejä. 32 29. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin. mennessä: Jos olet jo jäsen ilmoittaudu omaan piirijärjestöösi/omalle ohjaajallesi. Leiristä on kiinnostunut jo yli 300 osallistujaa Suomen ulkopuolelta. Lisätietoa leiristä: www.nuoretkotkat.fi/osallisuudensaari Facebook: @participationisland, @nuoretkotkat Istagram: @participation_island, @nuoretkotkat Twitter: @nuoretkotkat Leirimaksu 180 euroa sisältää yhteiskuljetuksen leirille, telttamajoituksen, ateriat sekä monipuolisen leiriohjelman. Tänä kesänä on siis oivallinen hetki aistia kanOletko valmis seikkailuun. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Varma K. Kotkat toimii lasten hyväksi lasten kanssa. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan seikkailemaan kanssamme. Nuoret Kotkat järjestää vuosittain satoja kerhoiltoja, leirejä ja retkiä. Tapahtumia on tarjolla koko Suomen alueella ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen jälkeen puheenjohtajat ovatkin olleet naisia. Euroopassa sisarjärjestöjen lintu oli haukka, mutta koska Ruotsissa nimi oli muutettu Nuoriksi Kotkiksi, Unga Örnars, otti Suomen järjestö linnukseen Kotkan. Venekuljetuksen takia on päivään ilmoittauduttava etukäteen
Toiminnan perustana on lapsen oikeudet ja työväenliikkeen arvot: tasa-arvo, demokratia, kansainvälisyys, oikeuden mukaisuus, solidaarisuus ja yhteisöllisyys. Kotkapäivät on Nuorten Kotkien vuosittainen valtakunnallinen lastentapahtuma, jota järjestetään eri puolilla Suomea. Toimintaa järjestetään sekä kotimaassa että kansainvälisesti. mennessä omaan piirijärjestöön tai omalle ohjaajalle Osallistumismaksu 100 € sisältää matkat tilausajobusseilla suurimpien osanottajapaikkakuntien kautta, monipuolisen ohjelman, ruokailut la lounaasta su lounaaseen ja ryhmämajoituksen. Vuoden 2018 tapahtuma on Top Secret ja sinä olet salainen agentti. 33 29. Tapahtuman teema vaihtuu vuosittain ja tämän vuoden Kotkapäivät kantavat nimeä Agenttipäivät. . Ilmoitautuminen 31.8. Toimintaa toteutetaan yhdessä lasten kanssa kerhoissa, retkillä, leireillä ja erilaisissa tapahtumissa. Nuorten Kotkien toiminta perustuu pääasiassa vapaaehtoistyöhön ja ohjaajana toimiminen tarjoaa hyvän harrastuksen myös aikuisille. 10 000 jäsentä . Agenttipäivät Tampere – Ylöjärvi 26.–27.5. . Leirin järjestäjät ovat tilanneet auringon koko viikoksi. puheenjohtaja Nasima Razmyar . Kotkakuntotapahtuma KKT Kukonnotkon leirikeskus Heinola 22.–23.9. KKT eli Kotkakuntotapahtuma on valtakunnallinen vuosittainen luontoja seikkailutapahtuma. Seminaarin päätteeksi järjestetään iltamat Käpylän Työväentalolla. perustettu 6.11.1943 . mennessä omaan piirijärjestöön tai omalle ohjaajalle. . Nuoret Kotkat on lasten etujärjestö, joka tuo esille lasten oikeuksia ja edistää lasten asemaa. MAALISKUUTA 2018 Nuoret Kotkat täyttää tänä vuonna 75 vuotta . Syksyllä 2018 nautitaan luonnosta ja seikkaillaan ryhmissä tehden erilaisia luontoon ja ryhmäytymiseen liittyviä tehtäviä. Ilmoittautuminen 4.5. Salaiset agentit seikkailevat etsien vihjeitä ja ratkaisten erilaisia tehtäviä ja vierailemalla erilaisissa salaisissa paikoissa. Nuoret Kotkat on osa sosialidemokraattista järjestöperhettä. Osallistumismaksu 100 € sisältää matkat tilausajobusseilla suurimpien osanottajapaikkakuntien kautta, monipuolisen ohjelman, ruokailut la lounaasta su lounaaseen ja ryhmämajoituksen. Ohjelmalliseen päivään ovat tervetulleita kaikki nykyiset ja entiset Kotkat sekä Kotkatoiminnasta kiinnostuneet. Synttäreitä juhlimme marraskuussa. . Kotimaan toiminnan lisäksi järjestetään kesäisin leirimatkoja ulkomaille ja tarjolla mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin koulutuksiin ja kursseille. 13 piirijärjestöä Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lapsijärjestö, joka tarjoaa turvallista ja edullista toimintaa lapsille ja nuorille. NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO – UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK RY Elämyksiä, kavereita ja oppimista luonnossa sainvälistä tunnelmaa kotimaassa. Liitto järjestää Helsingissä lapsipoliittisen seminaarin, jossa kuulemme painavaa asiaa alan asiantuntijoilta. Tarjoaa 13–17 vuotiaille mahdollisuuden osallistua nuorten ohjaajien koulutukseen ja tätä kautta päästä mukaan vertaisohjaajaksi leireille. Kuvat: Sini Katajamäki, Lea Väänänen ja Nuorten Kotkien arkisto Tervetuloa seikkailemaan kanssamme! Yhteystiedot ja lisätietoa tapahtumista: www.nuoretkotkat.fi ILMOITUS
Todellisuus silti on, että vastuunotto ja rehellisyys eivät vaan kannata, ja propaganda toimii nyt yhtä hyvin kuin 1930-luvulla; ainoastaan välineenä radio on vaihtunut logaritmeihin. Ruohonjuuritasolla on merkitystä ja mikä parasta, kuluttajalla on mahdollisuus muuttaa toimintatapojaan saman tien. Testejä arjen tekojen ilmastovaikutuksista ja toimintaehdotuksista on internet pullollaan. Ja mediaa myös manipuloidaan koston välikappaleeksi rakentamalla mielikuvia, joita otsikoita klikkaava yleisö ei vain pysty vastustamaan. Ja kuorossa sitten mylvimme solvauksia toisillemme eri poteroista: vihervasemmisto vastaan oikeistokonservatiivit, naiset vastaan miehet, feministit vastaan sovinistit, metsästäjät vastaan susien suojelijat… Mitä vaan milloinkin. Viime viikolla kuitenkin huomasin yllättäen tippuneeni väärään poteroon, kun yritin puolustaa sadistiseksi ihmishirviöksi leimattua Aku Louhimiestä somessa. Sain rauhan vasta, kun huomasin myös Maarit Feldt-Rannan twiitin, varustettuna hashtageilla #jussigaala #elämä: ”Ihmiskäsitykseeni kuuluu armo; jokainen meistä tekee virheitä. Tekonsa ja virheensä voi sovittaa, tuomio ei ole jatkuva.” Aah, upeaa. Kasvatusalalla työskentelevien tulisi silti muistaa säikyttelyn sijaan kertoa kannustavia esimerkkejä ilmastotoimista sekä omien valintojen merkityksestä. Ensin media nostaa, ja sitten media survoo maanrakoon. Väärästä poterosta huutelua Iisakki Kiemunki Älä vaivu ympäristöahdistukseen Tutkijat antavat maailmanlaajuisia ilmastovaroituksia, napajäätiköt sulavat, dokumentit valtamerten muovilautoista vetävät mielen matalaksi eikä taloyhtiöstäkään löydy muovijätteen kierrätyspistettä. Oikeuskäytännössämme asianosaiset eivät syytä, tutki, tuomitse; sitä varten on riippumaton oikeuslaitos. Havaitsin, että päätoimittaja ulkoistaa itsensä täysin lynkkausja koulukiusaamisporukoista, vaikka johtaa Suomen suurinta puheenaiheiden ja keskustelujen villitsemiseen erikoistunutta koneistoa. Ilmastonmuutos etenee ihmisen toiminnan myötävaikutuksesta vauhdilla. Ei politiikka mihinkään muutu, eikä vastakkainasettelu poistu niin kauan kuin puolueet kilpailevat keskenään paikasta vallassa. Yhteisellä asialla Vaikka tieto voi lisätä tuskaa, voit aktiivisen uutisseurannan avulla huomata, mitä kaikkea haasteiden ratkaisemiseksi on meneillään. Tuttua huttua useimmille yhteiskunnalliseen ”keskusteluun” osallistuville, mutta todella turhauttavaa ja väsyttävää sellaista. Lisäksi on tutkittu, että suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. Saat paitsi tapahtumavinkkejä, myös jatkuvaa muistutusta siitä, että ympäristön eteen myös toimitaan. Kun pienet teot ovat osana arjen toimintaa, pysyy yllä ajatus yhteisellä asialla olemisesta sekä siitä, kuinka olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Äänestäjät voivat haastatteluissa jeesustella, että olisi hienoa, jos joku puolue tai poliitikko joskus myöntäisi olleensa väärässä, tai ei kiirehtisi ottamaan ansiota asiasta, josta ansio oikeasti kuuluukin jollekin toiselle, vaikkapa edelliselle hallitukselle. Olin taas turvallisesti takaisin omassa poterossani, ainakin Maaritin kanssa, jos en kaikkien tovereiden. Jakolinjat alkoivat muodostua selkeiksi, kun yritin muistuttaa, ettei kaikki ohjaajasta nyt väitetty ihan välttämättä ole totta, ja että näihin mediamylläköihin liittyy usein piirre, että kun massahurmio saadaan päälle, niin kaikki tarkistamattomatkin väitteet menevät niin sanotusti sukkana lävitse sensaatiolehtien sihdistä. MAALISKUUTA 2018 O hipuhumista, nettikiusaamista, somelynkkauksia, mediakivityksiä, äärimmäisiä mielipiteitä, kadehtimista ja kaunaa – niitä on julkkiksen ja poliitikon elämä täynnä nykyään. suurimmat – yltäkylläisyydestä on monella varaa nipistää. Kirjoittaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. Ymmärrän tämän, mutta silti alkoi jurppia, miksi en voinut edes yhtä kertaa tuntea oloani mukavaksi, kun ylitin omalla mielipiteelläni jakolinjan. Inhoan lähtökohtaisesti poteroihin jumittamista ja aikanaan lähdin politiikkaankin mukaan ajatuksella, että hyvä ajatus on hyvä ajatus, tulee se mistä tahansa leiristä. Todellisuus on, että vastuunotto ja rehellisyys eivät vaan kannata, ja propaganda toimii nyt yhtä hyvin kuin 1930-luvulla. Mikä on iltiksen vastuu siitä, että vuorollaan jokainen virheen tehnyt julkisuuden henkilö naulataan ristille tai kivitetään Appelsinin ja muutaman muun johtaman kenttäoikeuden pikaistunnon jälkeen. Vaihda vihreään sähköön, opeta sukulainen kierrättämään tai valitse sadepäivänä sittenkin julkinen kulkuneuvo auton sijaan. Käytäntö ja elämä ovat kuitenkin ajaneet juoksuhautoihin. Lopullinen järkytys tuli, kun laitaoikeiston epäjumalattareksi kohonnut Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoitti aiheesta kolumnin, jonka kanssa huomasin olevani lähes täysin samoilla linjoilla keskustelukulttuurin tervehdyttämisen tarpeesta ja inkvisitioiden lopettamisesta. Nipistä yltäkylläisyydestä Epätoivoon on helppo hautautua ja samalla monen mielessä kytee ajatus siitä, ettei omilla teoilla ole globaalissa mittakaavassa mitään vaikutusta. Lievästi järkytyin, kun persuhenkiset ”äijät” alkoivat kompata kommenttejani, ja normaali viiteryhmäni karsastaa. Kuitenkin ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanenkin muistutti hiljattain, että 80 prosenttia kasvihuonekaasuista voidaan johtaa loppukuluttajaan. Mikäli olet aktiivinen sosiaalisessa mediassa, seuraa esimerkiksi paikallisia ympäristötoimijoita ja -järjestöjä. 34 29. u u u Olen ollut tunnustuksellinen feministi yläasteikäisestä saakka, kun huomasin, että perinteisellä miesten johdolla asiat aika usein sujuvat päin helvettiä. u u u Ihminen on laumaeläin, joka hakee sosiaalista hyväksyntää. u u u Päätin lukea Appelsinin tekstin toiseenkin kertaan. Ekovinkki MAIJU OIKARINEN, VALONIA. Ei säikyttelyä, vaan esimerkkejä Kiertotalousajattelu tulee olemaan sisäänrakennettu ajattelumalli tulevaisuudessa, kun maapallon resurssit eivät yksinkertaisesti riitä – seuraava sukupolvi tulee olemaan edellistä viisaampi monessa asiassa
Esitysten dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaavat uuden kotimaisen musiikkiteatterin voimahahmo Reetta Ristimäki ja muun muassa Ylioppilasteatteria tällä vuosikymmenellä johtanut ohjaaja Sirpa Riuttala. Teatteriesitys on muodoltaan diptyykki. Tarina on fiktiivinen, mutta perustuu taustoiltaan tositapahtumiin ja tutkimustietoon. MAALISKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kuvat Helsingin kaupunginmuseo Musiikkidraamaa rikkirevitystä Stadista V alkoisten joukot, tai etupäässä Saksan Itämeren-divisioona, valtasivat vuonna 1918 punaisten hallussaaan pitämän Helsingin 11.–13.4. 35 29. käydyissä kaupunkitaisteluissa. Tässä monitaiteellisessa esityksessä näyttämötaide ja elävä musiikki kohtaavat. Samoilla päivämäärillä sata vuotta myöhemmin esitetään Helsingissä poikkeuksellinen teatteriproduktio nimeltä ”Stadi 1918 – Taistelu Helsingistä”, joka kertoo sadan vuoden takaisista vaiheista vihan repimässä kahtiajakautuneessa pääkaupungissa. ja 21.4., 26.4. Esitys alkaa kunakin iltana Ostrobotnialla ja jatkuu Paasitornissa. ja 27.4. Siinä draamaa seurataan kahdessa eri esityspaikassa, valkoisten puolella Ostrobotnian salissa ja punaisten puolella työväentalolla eli nykyisessä Paasitornissa. Se yhdistää yleisen tason tapahtumat yksilötason tuntoihin ja kokemuksiin ja tekee siten vuoden 1918 ymmärrettäviksi tämän päivän ihmisille. klo 19. Vallanvaihdos oli lopullinen niitti punaisten tappiolle sisällissodassa. Demokraatti Stadi 1918 – Taistelu Helsingistä esitykset 11.4., 12.4., 13.4., 20.4. Historian asiantuntijana työryhmässä toimii historiantutkija Samu Nyström. Saksalaisia sotilaita vahdissa vallatun työväentalon portilla.. Stadi 1918 kertoo siitä, miten erilaisissa tunnelmissa taistelujen viimeiset hetket koettiin eri puolilla Helsinkiä katutaistelujen vyöryessä kaupunkilaisten ylitse toivon, epätoivon, pelon ja tuhon hetkinä. Paasitornin osuuden toteuttaa Elannon Näyttämö ja Bottan osan esittäjät tulevat muun muassa Ylioppilasteatterista ja Sibelius-Akatemiasta. Kumpikin diptyykin osa kestää noin tunnin ja niiden väliin on Töölöstä Hakaniemeen järjestetty bussikuljetus, jonka aikana sisällissota-asiantuntijat luotsaavat katsojat historialliseen syväsukellukseen vuoden 1918 sodan tapahtumapaikoista kaupungilla. Vangittuja punakaartilaisia saatellaan huhtikuussa 1918 kohti Suomenlinnan vankileiriä
Risto Reunan mukaan Metalliliiton vaalit palvelivat poliittista herätystyötä, josta suurempi hyöty koitui lamaannukseen sodan jälkeen joutuneelle SDP:lle. Alkoi todellinen kansandemokraattinen vyörytys, jonka ratkaisevat hetket ajoittuivat vuoden 1946 kevääseen ja alkukesään. – Parhaimmillaan Suomeen syntyi 500 lasta päivässä. Kommunistit olivat ottaneet vallan Tsekkoslovakiassa helmikuussa, pitkän kansandemokraattisen luisun jälkeen. Puheenjohtajaksi valittiin aseveljien ehdokas Emil Skog äänin 146-61. 36 29. Fagerholm jäi rannalle ja SKP jatkossa vaille mahdollisuuksia vaikuttaa SDP:n päätöksiin. – Näistä lähtökohdista SDP:n vaalitulos (50 paikkaa) oli erinomainen. – Sosialidemokraattista kenttäväkeä painostettiin, jotta se puoluekokouksessa syrjäyttäisi asevelisosialistiset ”varjoslaiset”. Nämä nuoret rintamamiehet joutuivat tähän vastuuseen. Reunan mukaan kommunistit eivät halunneet häiritä työväestön ”yhtenäisyyttä” SAK:n kokouksen väistämättömillä riitaisuuksilla. Toisin kuin monessa muussa liitossa, Metallissa sodanaikainen johtoryhmä jatkoi tehtävissään. Vastaehdokkaana ollut maltillisen opposition ehdokas K.-A. MAALISKUUTA 2018 Kuinka ”Tsekkoslovakian tie” tukittiin ” Nuoremmat työntekijät tunsivat, että heidät syyllistettiin, jopa sotasyyllistettiin venäläisten ampumisesta sodassa. SKP puolueena kyllä vahvistui kohisten ja kasvatti monella alalla kannatustaan, mutta menetti sitä metallityöväen keskuudessa. – Viime sotien jälkeen valittavana oli useita demokratian lajeja, jotka kilpailivat keskenään. – Sosialidemokratian olemus muuttui. – SKP ajautui ensi kerran vakavaan yhteentörmäykseen SAK:n kanssa ja hävisi, Reuna sanoo. Voitto piti hetkellisesti unohtaa ja keskittyä kolmen viikon päästä odottaneeseen SDP:n puoluekokoukseen. Vanha keskiluokka piti syrjäyttää. Esivallanvallankumoukseksi tarkoitettu joukkoliike lässähti tuloksettomana. Reuna erottaa vuoden 1918 kahtiajakautuneen vihasukupolven, 1930-luvun lamasukupolven ja 1939– 1944 suuren sotasukupolven yhteiskunnallisina sukupolvina. Pahin kanto kaskessa oli SDP. Varsinainen poliittinen kumousmieli kumpusi vanhemmista sodastapalaajista ja vuoden 1918 pujestettyyn suurmielenosoitukseen eduskuntatalon edessä. Puoluekokouksessa oppositio ylimitoitti vaatimuksensa ja tuhri mahdollisuuteensa jäämällä pois puoluejohdosta. SDP:llä oli sotia edeltävältä ajalta kommunistien ”lainaääniä”. SKP:n pääsihteeri Ville Pessi kuitenkin perui yllättäen kokouksen. SDP:n puoluekokous SKP epäonnistui myös SDP:n kesäkuun 1946 puoluekokouksen ohjailussa. Oleellista oli myös saavuttaa johtoasema ay-liikkeessä. ”Suuri demokraattinen käänne” Samaan aikaan SKP käynnisti ulkoparlamentaarisen mielenosoitusaallon eduskuntaa ja hallitusta kohtaan. Kommunistit eivät saaneet heistä pysyvää otetta, Reuna täsmentää. Heinä-elokuun vaihteessa 1945 pidetty Metallin kokous ratkaisi liiton voimasuhteet ja vahvisti uuden työehtosopimuskäytännön. Ilmapiiri synkistyi silloin nopeasti ja SDP:stä tehtiin sotasyyllinen, Reuna selventää. Helmikuussa väitelleen Risto Reunan mukaan tällainen kehityspolku oli tukittu jo vuonna 1946. Sodan sukupolvet Risto Reuna on hyödyntänyt väitöskirjatyössään vuosikymmenten kokemustaan Työväen arkiston muistitietokokoelmien hoitajana ja tutkijana. Pelättiin kuinka kevään 1945 vaaleissa kävisi, kun vastassa olisi kansandemokraattinen projekti, Reuna sanoo. Näin haluttiin antaa lisäpotkua SDP:n oppositiolle. – Syy oli megaluokkaa. – Se oli siinä. Vaikka Hertta Kuusinen vielä lupasi isälleen Moskovaan lähettämässään syntymäpäiväonnittelussa tälle lahjaksi Suomesta kansandemokratian, se jäi lunastamatta juuri Metalliliiton vahvistuvan vaikutusvallan vuoksi.. Jonkun piti ne elättää. kesäkuuta järtasukupolven sisäisen jaon, joka selittää tapahtumien taustoja. – Kotiuduttuaan he olivat nuorina veteraaneina tietämättömiä yhteiskunnallisista asioista, vailla ammattia, monet vailla kotiakin ja aloittivat kaiken alusta uutena työsukupolvena. Laaja lähdeaineisto paljasti soKevään 1946 hetket Metalliliiton edustajakokous kesällä 1945 jäi lopulta ratkaisevaksi, kun Suomen ay-liikkeen suunnasta kamppailtiin. Tämä SKP:n ”suureksi demokraattiseksi käänteeksi” nimetty offensiivi huipentui 7. Kuusisen kerrotaan julistaneen saman vuoden maaliskuussa, että ”Tsekkoslovakian tie on oleva meidänkin tiemme”. – Kansandemokratian muuntokaavassa ensimmäisenä tehtävänä oli avata sosialidemokratian solmu hajottamalla puolue ja kääntämällä se oppositionsa avulla itäohjaukseen ja neuvottelemaan yhtymisestä SKDL:oon, Reuna toteaa. Kaksi kuukautta myöhemmin, kun Saksa oli antautunut, tulos olisi ollut toinen. SAK:n edustajakokouksen peruminen SKP noudatti sotien jälkeen kansanrintamataktiikkaa, joka menestyi muun muassa Tsekkoslovakiassa. Suomi lähetti jatkosotaan yli 140 00 nuorta, jotka aikuistuivat sotavuosina. Metallin nuoret sodastapalaajat ratkaisivat jo vuonna 1946, että SAK säilyi sosialidemokraattien hallinnassa Suomalainen kommunismi henkilöityi sotien jälkeen erityisesti Hertta Kuusiseen, jonka äänimäärä vuoden 1948 vaaleissa (58 770) oli pitkään ylittämätön. Sotasukupolven Reuna jakaa kahteen. Suomi ei kääntynyt Tsekkoslovakian tielle. – Se ei ollut yhtenäinen ikäpolviblokki vaan elämänkatsomuksellisesti kaksi erilaista, hän sanoo. Torikokoukset eivät kiinnostaneet. Tavoitteena oli puhdistaa julkishallinnon virkamiehistö ja korvata sodanaikaiset viranhaltijat uusilla voimilla. Keväällä 1946 kommunistien ”yhtenäisyysvaaliliitto” oli jo voittanut SAK:n vaalit ja 30.5.1946 pidettäväksi aiotussa edustajakokouksessa kommunisteilla olisi ollut enemmistö. Teollinen SDP nousi vasta sodan jälkeen ja nimenomaan Metallin kylki edellä, Reuna toteaa. Reunan mukaan SKP:n offensiivi sisälsi myös talvella 1946 hyväksytyn suunnitelman sosialidemokraattien kenttäväen ja puolueen asevelijohdon erottamiseksi toisistaan. Metalliliitto teetti edellisenä päivänä SAK:n työvaliokunnassa päätöksen, jolla ay-liike irtisanoutui massamielenosoituksesta
MAALISKUUTA 2018 Kuinka ”Tsekkoslovakian tie” tukittiin ANTTI VUORENRINNE antti.vuorenrinne@pp.inet.fi Kommentti ”Olemme kollektiivisen sukupolven lapsia” Kirjoittauduin sisään Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen osastoon syksyllä 1975, heti armeijan jälkeen. Eihän minusta tullut arkeologia. Sodan aikana metalliteollisuudesta oli tullut johtava tuotannonala. Demokraatti). Silloisista OSY:laisista tapasin ensimmäisenä Risto Reunan, joka opasti minut historiaa opiskelevien sosialidemokraattien piireihin. Uusien työikäluokkien hiljainen enemmistö kypsyi kysymään, kuka heitä ja ammattijärjestöjä puolusti äärivasemmiston tehtaissa yltyvää mielivaltaa vastaan. yhdistyksen (OSY) jäseneksi. 37 29. nakaartilaisista, jotka vaativat perinpohjaista hyvitystä. Sukelsin sivistyksen ja kulttuurin pariin ja ajauduin Työväen sivistysliiton kautta journalistiksi Pohjolan Työhön, Turun Päivälehteen ja lopulta Demariin (nyk. Jatkosodan aikana SAL kasvoi maan merkittävimmäksi sosiaaliseksi järjestöksi. Asevelisosialistit, kuten Riston väitöskirjan mukaan vaikkapa SDP:n puoluesihteeri Unto Varjonen, ihastelivat Ruotsin ja Britannian sosialidemokraattien yhteiskunnallista suunnittelua. Kansandemokratian tilalle tuli ajatus kansankodista. Työväen arkiston muistitiedon erikoistutkijana Risto oli lähes 30 vuotta. Risto jatkoi opinahjossaan Helsingin yliopistossa. Väitöskirjatyössään Risto käytti vuosikymmenten aikana kertynyttä tietoa poliittisista sukupolvista. Siksi metalli oli avainala myös ay-liikkeessä. Aseveljien kutsu Kansandemokraattinen vyörytys merkitsi Reunan mukaan työpaikoilla sitä, että keskustelualoite oli äärivasemmistolaisilla. Jossain vaiheessa havaitsimme, että olemme itsekin samaa poliittista sukupolvea, myös edellisen sukupolven kautta. Asevelisosialistit olivat myös todellisia sosialisteja, sillä sosialismi nähtiin sotien jälkeen suunnitelmallisen tulevaisuuden ratkaisuna. Syntyi pilkkanimi ”asevelisosialistit”. – Sosialidemokraattien kilpaileva työpaikkatoiminta tuli siihen kuin tilauksesta, Reuna sanoo. Aseveliliiton sosiaalinen ohjelma kelpasi nyt myös porvarillisesti ajatteleville nuorille veteraaneille. Antti Vuorenrinne Demokraatti Erikoistutkija Risto Reuna (vasemmalla) ja jutun kirjoittaja Antti Vuorenrinne tutustuvat Reunan väitöskirjaan ”Ei tullutkaan vallankumousta” – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. ”Tsekkoslovakian tien” sijaan valittiin ”Ruotsin tie”. Välirauhan aikana perustettu Suomen aseveljien liitto (SAL) oli jo alkuvaiheessaan poliittinen vastapaino samaan aikaan perustetulle Suomi-Neuvostoliitto-seuralle. Tie vei pian Ouluun, jossa kirjallisuuden professori, intellektuaalisen vasemmiston ikoni Raoul Palmgren suvaitsi ottaa minut opetuslapsekseen. Vaikka minun isäni oli pankkimiehenä vankka kokoomuksen äänestäjä, hänkin myönsi sosialidemokraattien pelastaneen Suomen kansandemokratialta 1940-luvun lopussa. Konepajoilla puoluetoiminnaksi yltynyt äärivasemmiston komentelu häiritsi kyllästymiseen asti ja pani etsimään ulospääsyä. Mutta kokoomuspuolue – toisin kuin metallija metsäteollisuuden työnantajat – ei ollut valmis tunnustamaan työehtosopimusjärjestelmää, Reuna sanoo. Se on ollut merkittävä psykohistoriallinen tekijä, jota ei ole huomattu. Kun olin jo paatunut nuorisoliittolainen, ilmoittauduin välittömästi Opiskelijoiden sos.dem. Sosialismi nähtiin sotien jälkeen suunnitelmallisen tulevaisuuden ratkaisuna. – Tämä on kollektiivinen selitys sille, ettei kansandemokratia voittanut enemmistöä työväestössä. Reunan mukaan sotasyyllisyyslain säätämisen aikaan SDP:n eduskuntaryhmän ”aseveljet”, 24 nuorta kansanedustajaa jättivät laista rinnakkaisen aloitteen. Metallin väkeä työskenteli kaikilla teollisuuden aloilla. Metalliliiton sosialidemokraattinen työpaikkavastarinta kytkeytyi sotasyyllisyyskysymykseen ja nuorten asevelisosialistien toimintaan. Teoksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan tekijään osoitteella risto.reuna@ gmail.com. Meidän molempien isät olivat sotilaita ja osallistuivat nuorina miehinä jälleenrakennukseen. Yliopiston pääsykokeissa (historia-aineet) olin pannut paperini sellaiseen pinoon, että minusta tuli Suomen ja Skandinavian arkeologian pääaineopiskelija. Sodan jälkeen metallin merkitys vielä kasvoi. Se perusti osastoja myös tehtaisiin. Heille liittopuolue SKP-SKDL:n niin sanottu uuden demokratian julistus oli mieluista kuultavaa ja upposi otolliseen maaperään. – Olemme kollektiivisen sukupolven lapsia, hän totesi minulle haastattelussa. SDP:n työpaikkaorganiosaatio oli vahvasti sidoksissa aseveljien toimintaan. – Nuoremmat työntekijät tunsivat, että heidät syyllistettiin, jopa sotasyyllistettiin venäläisten ampumisesta sodassa. Kaikki porvaripuolueet muuttivat ohjelmansa. Nuoret reagoivat siihen vaikenemalla, Reuna sel vittää. Puskala toimi sodan aikana Metallin järjestäjänä, SAL:n työpaikkaverkoston SAT/VIA:n (”satiaisten”) asiamiehenä ja sodan jälkeen Helsingin ay-demarien (”metallin juntan”) toimitsijana ja SDP:n järjestösihteerinä. – Metallityöväen 1930-luvun Helsingin työpaikkaverkosto ”metallin juntta” oli pohjana SDP:n asiamiesverkoston rinnalle lokakuussa 1945 perustetulle ay-jaostolle, Reuna toteaa. Yksi Reunan tärkeistä lähteistä onkin vuonna 2007 Työväen arkistoon saatu Veikko Puskalan aineisto, ”Puskalan paperit”. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi vuonna 1988. Timo Tigerstedt. Suomi otti suunnan kohti pohjoismaista mallia
38 29. He ovat tehneet yhteistyötä kahdessa aiemmassa näytelmässä ja tulleet läheisiksi. Näyttelijäntyössä Albajare kuvaa omaa tyyliään klassisemmaksi. Me haluamme parempaa elämää kaikille. Anna ja Ahmed joutuvat käsittelemään eroavaisuutensa ja samanlaisuutensa ja selvittämään, miten ja missä määrin toisesta kulttuurista tulevaa voi ymmärtää. klo 19.00.. Yhteisen peruskäsityksen sisään mahtuu silti vivahteita ja mielipiteitä. Lasi on ihan tavallinen perusastia, mutta entä jos ei olisi ollut. Jälkikäteen hän kyseli, onko tämä nyt varmasti ihan ammattilaisporukka, sillä hän oli nähnyt näyttelijöiden kääntävän selän yleisölle. MAALISKUUTA 2018 Yhdessä erilaisina ja samanlaisina Tua Onnela Kirjeitä Mosulista -näytelmän yhdessä kirjoittaneet Liisa Isotalo ja Omar Albajare sanovat, että taiteilijoina heillä on yksi selvä yhteinen tavoite: – Haluamme tukea sitä, että me kaikki voimme elää rauhassa. Eroista huolimatta yhtäläisyyksiä on löytynyt enemmän. Se saa ensi-iltansa Helsingissä Teatteri Avoimissa Ovissa huhtikuussa. – Kerran irakilainen ystäväni oli katsomassa työtämme. Isotalo ja Albajare eivät yritä ajaa kulttuurirelativismia, jossa etiikka riippuu vain kulttuurista ja kaikki pitää hyväksyä. Albajare puolestaan on kummastellut Isotalon suorasukaista ilmaisua ja ennätysnopeita puheluita, jotka päättyvät ”Pitää mennä moi moi”. Miltä Albajaren välinpitämättömyys ja ylenkatse olisivat tuntuneet kantasuomalaisesta. Ahmed astuu yllättäen Annan kotiin, käy peremmälle ja sekoittaa Annan rauhan ja ajatukset. Vieläkin tulee hetkiä, että toiselta kysyy ”ajatteletko tosiaan noin”. Tua Onnela Demokraatti Kirjeitä Mosulista ensi-illassa Teatteri Avoimissa Ovissa 4.4. Isotalo ja Albajare pohtivat myös sitä, miten nopeasti ja jyrkästi ihmisen arvojen ylipäätään on mahdollista muuttua. Voiko yleisölle kääntää selän Isotalon ja Albajaren samanlaisuus ja erilaisuus ovat tuntuneet myös näytelmän arkisessa työstämisessä – joskus hupaisillakin tavoilla. Isotalo on joutunut miettimään Albajaren sosiaalista herkkyyttä. Tai jos mieli on syöpynyt täyteen ennakkoluuloja ulkomaalaisista, voiko niistä päästä kokonaan. – Toisaalta, jo edellisen näytelmän aikana me huomasimme, että ihmiset todella voivat muuttaa käsityksiään, Isotalo sanoo. Sitten hän laittaa lasin takaisin ja huiskaisee kädellä välinpitämättömästi: ”Eipä ollut kummoinen”. Jos lasi olisi ollut Iittalaa, Aalto-maljakko, Unikko-kuosiset verhot tai kesäinen järvimaisema. Sitä vasten Isotalon ohjeet ovat joskus tuntuneet omituisilta. Niitä pitää selittää lisää ja lisää, jotta niitä voi hyväksyä ja ymmärtää, Albajare jatkaa. Esimerkiksi naisten asemasta yhteiskunnassa Isotalolla ja Albajarella on sama käsitys: ihmiset sukupuolesta riippumatta ovat samanarvoisia. – Toivon, että minun maani tapa katsoa naisia muuttuu, ja teen parhaani, jotta saan vietyä tasa-arvon ajatusta sinne, Albajare kertoo. Miten ilmaista toiselle, että se, mikä sinulle ei ole mitään tai mitä arvostelet, on meidän kulttuurissamme arvokasta. – Uskon, että paras tapa sopeutua puolin ja toisin on selittää erilaisuuksia, kulttuuria ja tapoja. Liisa Isotalo ja Omar Albajare kirjoittivat näytelmän vieraan kohtaamisesta Näyttelijä Omar Albajare ottaa käteensä kahvilan lasin ja katsoo sitä arvioivasti. Ja miten hyväksyä se, ettei toinen voi sitä täysin ymmärtää, Albajare sanoo. Minustakin se on tuntunut ihan rikokselta, kun Liisa on pyytänyt sitä, Albajare sanoo ja nauraa. Jos voi avata mielensä, pystyy tekemään isoja muutoksia, Albajare jatkaa. Haluamme tukea sitä, että kaikki voimme elää yhdessä rauhassa, Albajare sanoo. ”Ajatteletko tosiaan noin” Kirjeitä Mosulista kertoo irakilaisen Ahmedin ja suomalaisen Annan kohtaamisesta. – Tunnemme itsemme niin samanlaisiksi ja läheisiksi mutta silti joissain asioissa niin kaukaisiksi. Mieli avoinna muutoksille Ymmärtämistä ja hyväksymistä ei pidä käsittää väärin. Näitä kommunikoinnin tapoja Albajare etsii sekä omassa elämässään että Osiris-teatterin näytelmässä ”Kirjeitä Mosulista”. Jos on kasvanut pitämään naisten rajoitettuja oikeuksia itsestäänselvyytenä, miten nopeasti voi oppia ajattelemaan toisin. Näitä sisäisiä tuntemuksiamme halusimme avata, Isotalo kertoo. – Juuri tällaisiin tilanteisiin etsin tapoja kommunikoida. Ne ovat myös suurempia. – Me kaikki olemme ennen kaikkea ihmisiä. – Meillä on taiteilijoina yhteinen tavoite. Toisesta on tullut tuttu, ystävä ja silti joissain asioissa vieras. Näytelmä on ohjaaja Liisa Isotalon ja Irakista Suomeen paenneen Omar Albajaren yhdessä kirjoittama, ja siihen säteilee heidän keskinäinen suhteensa
39 29. TEATTERI Suomen Kansallisteatteri, Omapohja Mika Myllyaho: Korjaamo Ohjaus Mika Myllyaho – Lavastus Kati Lukka – Valot Harri Kejonen – Ääni Iiro Iljama – Rooleissa Jukka-Pekka Palo ja Seppo Pääkkönen Korjaamon tilauskanta ei kuitenkaan näytä kovin hyvältä, joten kaverukset päättävät seurata Jallun vaimolta tullutta vinkkiä: he ryhtyvät tubettamaan! Siis tekemään angloamerikkalaisten esikuvien tapaista autonrassausohjelmaa verkkoon. Häpeilemätön itsekehu ja pilkistelevä itseironia kohtaavat näin kauniiksi lopuksi. Myllyahon kirjoittama Korjaamo voisi olla omaelämäkertanäytelmä, jos hän ei olisi aikoinaan päättänyt katsoa, mitä Lahden kansanopiston teatteriopetuksella ja myöhemmin TeaKilla voisi olla hänelle annettavaa. Rolf Bamberg Demokraatti Tommi Mäkelä. Henkilöhistoriasta puheen ollen Myllyaho tiivistää näytelmänsä lopetuksen oivaltavasti. Mutta vielä on käänteitä matkassa, muun muassa veretseisauttava liveveto tuubissa ja... Jallu (Jukka-Pekka Palo) on kulkenut sitä suoraa ja perinteistä reittiä ammattikoulun kautta korjaamoyrittäjäksi, koulukaverinsa Ola (Seppo Pääkkönen) taas on suunnannut akateemiselle polulle ja päätynyt opettajaksi (joita töitä muuten Myllyahokin ennen teatteriuraansa teki). Olalla on työura joutunut katkolle koulussa tapahtuneen opettaja-oppilas-konfliktin takia, joten hän kysyy ja saa lapsuudenkaveriltaan hommia tämän autoverstaalla. Ainakin se on mukavasti pieni suuri draamakomedia, joka bensan katkuisesta ja öljyntahrimasta autopajaympäristöstään huolimatta on enemmän kuin pelkkä äijänäytelmä. Ei kuitenkaan siinä lapsuuden toiveammatissaan, joka liittyi pohjattomaan kiinnostukseen erilaisia menopelejä, erityisesti prätkiä ja näyttäviä 1950-luvun amerikanautoja kohtaan. Fragmentteja mieshistorioista Myllyaho lienee kirjoittanut näytelmänsä suoraan näille kahdelle Kansallisteatterin konkarinäyttelijälle. 60+ -ikäisten miesten tunnot välittyvät näyttämöltä uskottavina, varmaan omakohtaisinakin. Amatööripohjalta vetäisty show saa mukavasti seuraajia, ja Jallun konkurssikypsän yrityksen kohtalo näyttää taas valoisammalta. Ehkä ollaan vähän hyvästelytunnelmissakin, sillä Jukkis Palo alkaa olla näyttelijöiden virallisen eläkeiän kynnyksellä ja Seppo Pääkkönen kohta perässä – mutta tuskin nämä herrat näyttelemistä jättävät vaikka alan eläkekäytäntö sen jo kohta mahdollistaisi. Päällimmäiseksi Korjaamo jättää mielen tunteen, että on nähnyt esityksen, jonka joka nurkkaa kannattelee itsekoetuista asioista valettu kivijalka. MAALISKUUTA 2018 Vanhat herrat tubettavat autopajalla Autoja rassaavat Ola ja Jallu (Seppo Pääkkönen, vasemmalla, ja Jukka Pekka Palo) päättävät kokeilla nuorekkaita mediajippoja saadakseen kuihtuvan korjaamon taas kukoistamaan. Myllyahon itsensä Omapohjan näyttämölle ohjaama Korjaamo onkin kuusikymppisiä, viimeisten ammatillisten valintojen edessä olevia miehiä kuvatessaan ehkä tekijänsä vaihtoehtoelämäkertaa. Pienoisnäytelmän raamit vähän pullistelevat Korjaamossa monien isojen teemojen paineessa, mutta katsojan on parempi hyväksyä joidenkin aiheiden pikaisempi sivuaminen kuin jäädä miettimään, kuinka paljon enemmän jostain koulumaailman nykytilasta tai yrittäjäpolitiikan pohdiskelusta olisi ollut irrotettavissa. Alle puolentoista tunnin kestossa ehditään pohdiskella työelämän armotonta muutosprosessia, vanhan liiton käsityöläisyyden ja uuden tietoyhteiskunnan törmäystä, ennaltamääräytyvää yhteiskuntaluokka-asetelmaa ja tietysti miesten välisen ystävyyden syvintä olemusta. Mika Myllyaho pyrki aikoinaan Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle sen verran kypsässä iässä – valmistui vuonna 1999 33-vuotiaana – että ehti ennen näihin tivolihommiin ryhtymistään tehdä niin sanottuja oikeitakin töitä. On hauska nähdä, miten nuo nuoren Mikan unelmat pääsevät toteutumaan hänen nykyisessä ammatissaan Kansallisteatterin pääjohtajana. Vähän yli viisikymppinen Myllyaho on kirjoittanut vähän yli kuusikymppisille Palolle ja Pääkköselle tekstin, jonka tuttuuden kanssa on helppo elää ja hyvä tehdä teatteria. Mekaanikkona teknisestä opistosta ammattipätevyyden saanut nuori mies ei koskaan leipäänsä tienannut. Ne nyt ovat vähän kuin ranskalaisina viivoina ja maininnan arvoisina fragmentteina näiden miesten henkilökohtaisessa historiassa, laajempi syventyminen vaatisi jo oman näytelmänsä. Samoja polkuja teatterikorkeasta Helsingin kaupunginteatterin kautta Kansalliseen kulkeneen ja siellä monta vuosikymmentä näytelleen kaksikon keskinäinen kemia on takuulla kohdallaan, vaikka roolihenkilöt joutuvatkin aika dramaattisesti ottamaan toisistaan mittaa. Autobiografiaa monelta kantilta Korjaamossa autoja ja vähän muitakin vempeleitä rassaa eriparinen mieskaksikko Jallu ja Ola, joissa taitaa olla molemmissa Myllyahon alter egoa. Jallu ja Ola istahtavat kiivaan yhteenoton jälkeen vielä kerran yhdessä alas pohdiskellakseen, millaiset muistokirjoitukset kummastakin voisi laatia
Kirja alkaa, kun vanha vakooja Peter Guillam kutsutaan maatilaltaan kuulusteluihin muinaisten tapahtumien takia. Samoihin aikoihin elokuvaensi-illan kanssa romaaninakin ilmestynyt käsikirjoitus pohjautuu 1950-luvulla Tanskassa sattuneeseen tositapaukseen, jossa ihmishenkiä vaatinut pankkiryöstö osoittautui tekotavaltaan hyvin poikkeuksellisiseksi. Entisen työnantajan uusi päämaja ei tee häneen vaikutusta: ”Ja nyt sen kaiken tilalla on kammottava järkäle. LeCarré, jonka oikea nimi on David John Moore Cornwell, työskenteli nuorena Ison-Britannian salaisessa palvelussa. Tanska näet eli ”hypnoosimurhien” aikaan vielä keskellä maailmansodan jälkeistä henkisen jälleenrakennuksen aikaa, eikä pesäselvitystä natsimiehityksen ajalta ollut vielä tehty. LeCarré on sanonut, että hänen motiivinsa sen tekemiseen oli äänestys, jossa Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Kansainvälisyydestä iloa ja harmia Jos on ”psykologinen trilleri” epiteettinä ryöstoviljelty, niin yhtä lailla ”kansainvälinen tuotanto” on monien suomalaiselokuvien kohdalla pullistelua. Kansainvälisyys on romaanin keskeinen teema. LeCarré tavoittaa hyvin kylmän sodan aikaisen ja vakoiluun edelleen kuuluvan vainoharhaisen ilmapiirin. Hetkittäisen tarinallisen raskautensa vastapainoksi elokuva tarjoaa myös tyylikästä 50-luvun epookkia ja sävykästä kuvakerrontaa punaSmiley tekee Vakoojan perinnössä lyhyen esiintymisen, vaikka on jo yli 100-vuotias. Halosen käsikirjoituksen sivujuonteissa olisi tarjolla perinpohjaista psykologista kieputusta kiinnostavampikin juoniaines, joka jätetään nyt aika viitteelliseksi. Linnoitus oikein julistaa että Tervetuloa Vakoojamaahan Thamesin varrelle.” (s. Elokuvan tarinassa natsimenneisyys varjostaa niin jahdattua Nielseniä, poliisietsivä Olsenin lähipiiriä kuin poliisilaitoksen korkeaa johtoa, joten siinä olisi ollut jo itsessään trillerin ainekset kasassa. LeCarré uskoo rajat ylittävään yhteistyöhön ja hänen sankarinsa kokevat olevansa ennen kaikkea eurooppalaisia. LeCarré on englantia puhuvassa maailmassa niin arvostettu, että mestarillinen prosaisti Philip Roth kuvaili Carrén Täydellistä vakoojaa (1986) parhaaksi toisen maailmansodan jälkeiseksi teokseksi. Edellisessä käydään läpi jälkimmäisen tapahtumia ja viitataan toistuvasti leCarrén varhaisten kirjojen päähahmo George Smileyyn. Hillitty kameratyö luo elokuvalla omanlaisensa kiehtovan tunnelman, joka on synkassa ylenpalttista actionkuvastoa kaihtavan tarinanviennin kanssa. Se on psykologinen trilleri jopa niin isolla peellä, että trilleripuoli vähän kärsii ohjaaja-käsíkirjoittajan sukeltaessa syvälle ihmismielen manipuloinnin syövereihin. Samaan aikaan Nielsen hyödyntää suggestiivisia kykyjään päästäkseen Olsenin kauniin vaimon suosioon, joko kaivautuakseen tämän mieleen tai vällyn alle tai molempia. Arkistojen ja muistojen kaiveleminen ei ole aina jännittävää, mikä on teokselle haitaksi. 1931) on kiinnostava tekijä, joka on erinomaisilla vakoiluaiheisilla romaaneillaan liikkunut jännitysja korkeakirjallisuuden välillä. Apuun kutsutaan maineikas psykiatri Dadrowski, joka pyrkii kaivautumaan Hadrupin mielen kerroksiin päästäkseen tämän manipuloidun suojamuurin läpi. Kokenut kirjailija on hyvässä vedossa, vaikka hänen kynänsä onkin hieman tylsynyt. Kun elokuva näytellään englanniksi, sen päärooleissa vain Nielseniä vakuuttavasti esittävä Josh Lucas ja poliisipomo ThueseELOKUVA The Guardian Angel – Suojelusenkeli Ohjaus: Arto Halonen Pääosissa Pilou Asbaek, Josh Lucas, Sara Soulié, Cyron Melville, Rade Serbedzija 2018, 102 min.. Aihe on aikansa elänyt, eikä leCarrélla selvästikään ole kosketusta nykyisiin vakoilupiireihin. Tässäkään asiassa Halosen filmiä ei pääse syyttämään ylisanoista. Häntä nuoremmalla Guillamilla on englantilaiset ja ranskalaiset juuret. John leCarré (s. Dokumenttiohjaajana meritoituneen ja palkitun Arto Halosen järjestyksessä kolmas pitkä fiktioelokuva ”The Guardian Angel – Suojelusenkeli” kantaa moisen epiteetin ihan täysimääräisesti. Tero Valkonen Tammi 2018, 337 s. Guillam tekee tiliä vaikean menneisyytensä ja ikääntymisensä kanssa. Kehuille on katetta. ”Natsikortti” jää käyttämättä Manipulointiteeman käsittelyssä ajaudutaan intoutuneimmillaan oppikirjamaiseen tiedonkylvöön, joka ei trillerissä ole kovin hyvin jännitettä kasvattava tarinankuljetustapa. Trillerin ytimessä on vanhojen muistelu. Vakoojan perintö on tuotteliaana pysyneen leCarrén 24. Sen runsas dia logi ja vauhdikkaat käänteet eivät aina ole realistisia, mutta toimisivat lähes sellaisenaan valkokankaalla. Palle Hadrup -nimisen nuoren miehen tekemän rikoksen taustoja ja mahdollisia rikostovereita selvitettäessä ryöstöstä alkaa paljastua piirteitä, jotka viittaisivat jonkun ulkopuolisen tahon saattaneen vaikuttaa voimakkaalla manipulaatiolla tapausten kulkuun. Kööpenhaminalaispoliisi Anders Olsen löytää paneutuneella, jopa pakkomielteisellä tutkintatyöllä ja esimiehensä vastustuksesta huolimatta Hadrupin rikokselle yhteyden tämän ex-sellitoveri Björn Nielsenistä. Tämä ei ole ihme ja Vakoojan perintö on sekin kuin tehty filmiksi. Smiley oli kyyninen ja ihannoitu sankari, jonka kautta käsiteltiin poliittisia teemoja. Tämän osuus ryöstön ja murhien häikäilemättömänä taustamanipulaattorina alkaa selvitä Olsenille pala palalta, mutta ihan toinen juttu on, miten saada poliisipäällikkö ja iso osa muista kollegoista hyväksymään tämä hypnoositeoriaan nojaava tutkintalinja. LeCarré tekee trillereitä, mutta nostaa riman korkeammalle kuin lajityypissä tavallisesti. Vakoojan perintö vakuuttaa tuskin kuitenkaan niitä, joita trillerit eivät kiinnosta. Monikansallisuus on mahdollistanut varmasti monia hyviä asioita, mutta tuonut tullessaan yhden ongelman. romaani. MAALISKUUTA 2018 Vanhojen ystävien paluu KIRJAT John leCarré: Vakoojan perintö Suom. Kylmä sota saattaa olla ohi, mutta sen vaikutus tuntuu yhä. Guillam on muinaisjäänne, vaikka omaakin edistyksellisiä ajatuksia kansainvälisyydestä. 40 29. Hän on paranruskein toonauksin. Hänen kolmas kirjansa Mies kylmästä (1963) oli niin suuri menestys, että hän pystyi ottamaan lopputilin ja ryhtymään vapaaksi taiteilijaksi. Hahmoilla on hölmön oloisia peitenimiä, kuten Bunny ja Tulppaani. Monia leCarrén kirjoja on sovitettu elokuviksi. Ryöstömurhaaja vastoin tahtoaan Määre ”psykolginen trilleri” on monen elokuvan yhteydessä liioittelua, harhaanjohtavaa koristelua tai muuten vaan onttoa kuminaa. Sen proosa on hyvää mutta ei poikkeuksellista. Euroopan puolesta Vakoojan perintö kytkeytyy John leCarrén teokseen Mies kylmästä. Nationalistisiin leireihin jakautuminen ei ole leCarrén mielestä järkevää, mikä tehdäänVakoojan perinnössä selväksi. 22) Salaista palvelua kutsutaan romaanissa Sirkukseksi. Teos kertoo enimmäkseen kylmästä sodasta. Tanskassa ja Kroatiassa kuvattu suomalaisohjaajan elokuva, jonka päärooleissa nähdään tanskalaisia, amerikkalaisia, suomalaisia, kroatialaisia ja englantilaisia näyttelijöitä ja jossa on taustalla filmiyhtiöitä Halosen oman Art Filmsin lisäksi monesta maasta, on kiistatta kansainvälisimpiä suomalaiselokuvia
Vakoojan perinnön on suomentanut Tero Valkonen. Tämä on ymmärrettävää. Hän on kahden maan kansalainen, syntynyt Tanskassa, asuu nyt Suomessa ja on käynyt täällä teatterikorkeakoulun. LeCarré tekee Ison-Britannian menneisyydestä kertoja-Guillamin kautta älykkään huomion: ”Vai kärsimmekö me vain siitä perienglantilaisesta taudista, joka synnyttää meissä tarpeen pelata koko maailman laajuisella kentällä, vaikka olemme jo muuttuneet pikkutekijöiksi?” (s. Hän pystyy yhä luomaan hienoja lauseita. Elokuvan kansainvälisyys tavallaan kiteytyy Olsenin vaimoa esittävässä Sara Souliéssa. Teksti tasapainoilee lattean ja syvällisen välillä: ”Kun joudut vastakkain totuuden kanssa, älä esitä sankaria vaan pakene ja lujaa.” (s. Korkean iän huomioiden kyseessä on kunnioitettava saavutus, jotakin trillerin ja taideromaanin väliltä. Hän ei ole kuitenkaan mikään James Bond. Sama pätee muihinkin tanskalaisiin ja suomalaisiin näyttelijöihin: replikoinnissa kuuluu tietty varovaisuus ja pinnistely, kun operoidaan toisella kielellä. Souliésta varmasti kuullaan vielä. LeCarré on klassikko, jonka ajattelu on edelleen melko terävää. Rolf Bamberg Demokraatti tumaton viettelijä, jonka paljastetaan maanneen useimpien kohtaamiensa naisten, nuorten ja vanhojen, kanssa. Hänessä on ainakin tässä elokuvassa 50-lukulaista Hollywoodin filmitähtiglamouria, vaikka sisällöllisesti Marie Olsenin kiinnostava rooli on jätetty valitettavan ohueksi. LeCarrén kirjat eroavat edukseen Ian Flemingin vastaavista, sillä ensimmäisen vakoojat ovat tavallisia pulliaisia, eivät Bondin kaltaisia maailmanmiehiä. MAALISKUUTA 2018 nia näyttelevä Christopher Fulford pääsevät työskentelemään äidinkielellään. Hahmoja ja teemoja kierrätetään, eikä Vakoojan perinnössä ole juuri uutta. 41 29. Hän puhuu äidinkielinään tanskaa, suomea ja ruotsia ja sen lisäksi sujuvasti kolmea neljää muuta kieltä. Vakoojan perinnön julkaiseminen on siksi perusteltua. 326) Tarkimmat tunnistavat Guillamin leCarrén ensimmäisestä teoksesta. Tanskalaispoliisi Olsenin pääroolin tekevä tanskalaistähti Pilou Asbaek selviää roolistaan vallan kelvollisesti, mutta olisi tanskaksi replikoidessaan ollut taatusti astetta parempi. 308) Päättyneen kylmän sodan lisäksi menetetty imperiumi kummittelee Vakoojan perinnön taustalla. Esa Mäkijärvi Poliisietsivä Anders Olsenin (Pilou Asbaek, vasemmalla) omakin kallo on kovilla taitavan manipulaattori Björn Nielsenin (Josh Lucas) sekoittaessa tempuillaan yhden jos toisenkin pään.. Harkittua toistoa Vakoojan perintö julkaistiin alkukielellä John leCarrén ollessa 85-vuotias. Jälki on käypää, vaikka ajoittainen puhekielisyys häiritseekin vähän. Tämä tekee leCarrén teoksista puutteistaan huolimatta parempia ja uskottavampia. LeCarrén vahvuus on kieli
Ja sitten heti uuden visan pariin. Yli kymmenen runokokoelman lisäksi Tua Forsström on kirjoittanut mm. MAALISKUUTA 2018 Humaania runoutta tarkovskilaisissa mielenmaisemissa Mao Lindholm Kun laittaa tehtäväksi runon, joka on antanut nimen koko PN-palkitulle kokoelmalle, tehtävä taitaa helpottua aika lailla. En vaan muista missä ja milloin olen runoon ensimmäisen kerran törmännyt, mutta joka tapauksessa olen tuon teoksen itselleni hankkinut – uskomatonta! Kyseessähän on vuonna 1998 suomeksi ilmestynyt Tua Forsströmin kirjoittama runokokoelma ’Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen. ”Visahevosten parissa yötään ei viettänyt Sirkka ”Sheba” Turkka, vaikka hänen nimensä ensimmäisenä pulpahti mieleen, vaan viime vuonna 70 täyttänyt runoilija Tua Forsström. Suomessa hän on toiminut mm. Mutta kyllä tämä runoilija näyttää olevan myös tykätty ja luettu. Tua Forsström voitti kokoelmallaan Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1998.. Ruotsin akatemian Bellman-palkinnon, Samfundet De Nios Stora pris -palkinnon sekä Aniara-palkinnon. ”Juuri äsken kolahti Demari täällä maaseudulla postilaatikosta. Kokoelman suomennoksesta vastaa Caj Westerberg, ja suoriutuu tehtävästä hienosti ja taiturimaisesti.” Faktatietoja kirjailijasta kertova Raila Rinne nostaa esiin myös sen toisen maineikkaan ja palkitun, hevosistakin kirjoittaneen lyyrikon. Ensimmäinen tekemiseni oli rynnätä katsomaan lehdestä vanha kirjavisa, jota en olisi itse ikinä osannut edes arvata saati tietää. Suuri kunnioituksen kumarrus tietäjille! Nyt oli onni myötä, sillä itse inhoan hevosia ja olen niille allerginen, muuta joskus sitä erehtyy kaltaiseni kelvoton yksilökin. Ossi Lehtiö kuvailee aluksi torstaiarjen sujumista Tervakoskella. Runokokoelma ilmestyi vuotta aiemmin ruotsiksi nimellä Efter att ha tillbringat en natt bland hästar. kuunnelmia ja kabareita sekä oratorioita, laulettavia kirkkomusiikkiteoksia. Kirkko ja luterilainen usko ovatkin hänelle läheisiä, samoin maaseutu ja luonto.” u u u Maijaliisa Mattila iloitsee runoilijan asettamasta arvojärjestyksestä. taiteilijaprofessorina kauden 1999–2004. Ruotsinkielinen uusmaalainen Tua Forsström on myöhemmin saanut myös mm. Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen on kokoelma, jonka ilmestymisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta ja josta kirjailija tuolloin palkittiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. 42 29
Ei kai se lyriikan maailmanjärjestyskään voi toisenlainen olla, ei edes kukkahattuisten ruotsinsuomalaisten pasifistimammojen, jotka minun kokemukseni mukaan ovat parhaiten säilyttäneet miehuutensa tässä persvakojen kynnön kotimaassa, jossa oma suosikkinulkki on puolustusministeri ja omille kansalaisilleen maan vaarallisin mies. Tätä tapahtumaa tarkkaileva ihminen eläisi silloin maailmankaikkeudessa, jossa järjestys kasvaa ajan myötä. Synkän elokuvan viimeinen kohtaus on sävyltään selkeän optimistinen, ikään kuin paremman tulevaisuuden sarastus. Sitä paitsi, tämähän osuukin melko lähelle, Tua Forsström kun asui jonkin aikaa tuossa naapurikunnassa, Raaseporin Tenholassa. Jos ja kun sanat eivät riitä, tai kun ei vaan osata, viestitään muutoin. ’Päivä on kirkas kuin huuhdeltu lasi. Runoilija on aikanaan omaksunut saman tulevaisuususkon ja tilittää kokemuksiaan ja tutkii maailmankuvaansa vuosikymmenien jälkeen.” u u u Juhani Niemi iloitsee että Kirjavisan parissa hän on tullut tutustuneeksi vähän enemmän lyriikkaan. ”Oletetaan sitten kuitenkin Jumalan päättäneen, että maailmankaikkeuden on päädyttävä järjestäytyneeseen tilaan riippumatta siitä, mistä tilasta kaikki alkoi. Minun käsitykseni mukaan silloin tämän ihmisen psykologinen aika kulkee taaksepäin, koska hän muistaisi tulevat tapahtumat mutta ei menneitä tapahtumia. Hiljaa olemalla. ”Alkuaikoina viime vuosituhannella runotehtävät jäivät minulta useimmiten ratkaisematta. Ei sillä, että olisin hänet henkilökohtaisesti tuntenut, mutta kuitenkin. Tyhjä tila. Oleellisinta on se mikä jää sanomatta. Nähdessään särkyneen kupin hän muistaisi, että se oli ollut pöydällä, mutta nähdessään kupin pöydällä hän ei muistaisi että se oli ollut lattialla sirpaleina.”. Koska useat Forsströmin suomennoskokoelmat sisältävät samassa niteessä kaksi alkuperäiskokoelmaa, oikeastaan valtaosa hänen runotuotannostaan on käännetty. Sitaatin alussa heti nimi kirjasta, joka löytyy hyllystäni, sieltä Lassi Nummen ja Seamus Heaneyn välistä.” Pähkäiltävänä on nyt (ja aina) niin ajankohtainen kirja, että parempi jättää vihjeet vähiin. Yhdellä tasolla käydään vuoropuhelua venäläisen elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskin kanssa ja avausruno on Tarkovskin isän, Arsenin. Kysymyksessä on Tua Forsströmin runokokoelma, jonka kansikin on kauneimpia mitä on, Leena Kilven taideteos. Epäjärjestyksen pitäisi silloin vähentyä: särkynyt kuppi tulisi ehjäksi ja pomppaisi pöydälle. Kuvat ja jaksot seuraavat toisiaan noudattaen vain assosiaatioiden, muistin ja unen logiikkaa, elokuva muistuttaa tällöin runon kirjoittamista; ajassa ja paikassa liikutaan täysin vapaasti, silti voi olla ettei teosta ymmärretä, eikä se aiheuta elämyksiä ja tunteita.” Tarkovskiin tarrasi myös Mauri Panhelainen. Salminen tuuletteli: ”Nyt heitti isäntä helpon luun. Laika-koira on vain yksi joukossa. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Tua Forsströmin visakokoelmassa on mottona Arseni Tarkovskin runo ’Kesä on mennyt’. Yhdelle palkinto. Ja jos visataiteilijasta olen mitään ymmärtänyt säkeiden välinen tyhjä tila tekstissä, on sen nimenomaisen kuoleman mittainen, joka siihen kohtaan kuuluu. Koska suomennosniteitä on useita, myös suomenkielisillä on hyvät mahdollisuudet perehtyä tämän omintakeisen lyyrikon tuotantoon. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 13 SITAATTI Eli kuten V.-P. / Mutta se ei riitä.’ Forsström näkee lähelle ja myös hyvin kauas: ’-tammenkukkanuppujen tähtikarva leijuu / meripihkassa kolmekymmentä miljoonaa vuotta, hohtaa’. Tekstit ovat näennäisen helppoja. Ei se mitään sanallista selitystä kaipaa, koska se, ja vain se on meille kaikille se todellinen yhteinen juttu. Puhumattomat sanat, vetämättömät viivat, väliin jätetyt kappaleet; ne vasta jotain merkkaavat. Siis tähän. Siinä yöksi kääntyvässä kauniissa illassa näkyy virkeitä ja silmiä hivelevän kauniita hevosia luonnossa. Uhreja on paljon, miljoonittain. Vaikka olen ikäni etelässä asustanut, tiedän, että näin se näkyy, ollaan vaikka alkuvuosi puhepaastolla, mutta navetta nousee harjaan Juhannuksena, jos vaan on tullut äijälle joulusaunassa uhotuksi. ainakin Karjalanperän miehen kommunikointija arvostustavat sopivat samaan peilikuvaan. Luultavasti Tarkovskiin kiinnittyneen runoilijan muistiin elokuvan alku ja loppu on jäänyt yhtä kirkkaasti kuin omaan muistiini. Duunin kautta teot ja arvostus punnitaan. Venäläinen tai suomalainen, ei sen väliä... Päivä on kirkas kuin huuhdeltu lasi/Mutta se ei riitä.’ Suoraan venäjästä viisaan proffan Pekka Pesosen kanssa nämä säkeet on kääntänyt Westerbergin Kaitsu, ei ihme, että laatu säilyy. Forsströmin runot luovat uusia tiloja myös tekstin sisällä... Kiinnitin huomiota – sekä poika-Tarkovskin kirjassa ’Vangittu aika’ (1989) ja leffoissa että isä-Arsenin runoissa – siihen, miten ihmisten keskinäinen arvostus ilmeni ja miten miehet kommunikoivat. ”Forsströmin ’Lumileopardi/Puistot’ kokelmaa (1993) selaillessani osui silmiini runo ’Peltomyyrän rukous’: ’Isä, Sinun kesäsi tuulevassa vehreydessä. Maajussi ja metsänkaataja tai runoilija ja elokuvaohjaaja. ”Toisinpäin kuin maailmassa, jossa tarkoituksettomat viestit sinkoilevat kuin kvanttisiruset hiukkaskiihdyttimissä, Tuan runoissa tapahtuu ulkonaisesti hyvin vähän. Näyttämällä duunia tekemällä, miten perinne kulkee. Hieno huumori tekee pimeydestä vähemmän pimeää.” Jouko Grönholmilla on toive: ”Hienoon suomenruotsalaiseen runoilijaan Tua Forsströmiin ei viitata lainkaan niin usein kuin olisi syytä. Toivottavasti kaikki suomennokset saataisiin myös yhtenä kirjana, vaikka suomennosten kustantajia on jo ainakin kolme.” Tuulikki Lepomäki-Lahtinen on aina kiitollinen runotehtävistä: ”Forsströmin runot eivät ole minulle kovin tuttuja, mutta kiitokset visaisännälle vinkistä, pitää hankkia lisää luettavaa, joskus myös toisella kotimaisella.” Ilpo Pietilä siteeraa kauniiksi lopuksi erästä toista runoa. No, runoilijan poika Andrei käytti faijansa lyriikka elokuviensa teossa. Isä, Sinun kesäsi äärettömän vihreässä holvissa: auta minua ehtimään alas ojaan, kun Sinun valittusi lähestyvät tietä pitkin.’” Vilkkaan viikon muita Forsströmin tunnistaneita olivat Eeva-Liisa Haanpää, Rauni Anita Martikainen, Sirkka-Liisa Piirainen, Sirpa Taskinen, Matti Kärkkäinen, Jorma Kataja ja Unto Vesa. Visakallolle runo oli uusi, mutta asettui ensi lukemalla mieleen kuin kotiinsa olisi kömpinyt. Eipä minusta tämänkään teoksen jäljiltä runoanalyytikkoa tullut, mutta kyllä näitä säkeitä on ollut antoisaa lukea, olisivat ehkä toimineet pari kuukautta aiemmin vielä paremmin, kun oli vielä pimeämpää. Alussa epäjärjestys on ilmeisesti siis ollut suuri. Teokselle nimen antanut viimeinen runo (”Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen”) puolestaan tuo mieleen elokuvan loppukohtauksen. 43 29. MAALISKUUTA 2018 ”On ollut monta pähkinää, jotka eivät ole kohtuuponnistuksin auenneet, mutta nyt kolahti! Ihanaa, että visaukko siteerasi juuri nimirunoa. Vastaukset viimeistään 11.4. Järjestys tämä, kerrankin!” Eero Reijonen käy laajan vastauksensa yhdessä osassa aika syvällä tarkovskilaisissa mielenmaisemissa. Lehdet eivät hiiltyneet, oksat eivät katkenneet. Taustalle ne eivät jääneet, vaan niitä luettiin valmiissakin filmissä. ’Turhaan ei paha, ei hyvä kadonnut. Neuvostoliitossa aikanaan sensuroitu elokuva kertoo merkittävän ikonimaalarin elämästä 1400-luvun sekasortoisella Venäjällä tavalla, joka on täynnä yhteyksiä ja viittauksia nykyaikaan. ”Forsströmin runoja lukiessa minulle tuli Tarkovskin Stalker-elokuvan rinnalla mieleen myös yksi elokuvataiteen suurista, hänen jo 1960-luvulla valmistunut mestariteos Andrei Rublev. Heti ensimmäisessä runossa on viittaus Andrei Rublev -elokuvan prologiin, jossa 1400-luvun ihminen yrittää selkään kiinnitettyjen siipien avulla lähteä tornista lentoon, mutta tömähtää maan kamaralle. Kaikki paloi kirkkaasti/Mutta se ei riitä. Syvemmällä tasolla on paljon surua esimerkiksi eläinten asemasta tässä ihmisten maailmassa. Runot leijuvat ilmassa ja vedessä sekä eläinten ja ihmisten kärsimyksessä
Rintama muodostui pakosta hevosenkengän muotoiseksi ja venyi liian pitkäksi sekä samalla oheni. MAALISKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Vastoinkäymisemme Tampereen rintamalla. /-/ Näin muodostuivat tapaukset viime viikolla pohjoisella, Tampereen rintamalla, vallankumouksellisen taistelumme ensimmäiseksi vastoinkäymiseksi. Tätä meille epäedullista seikkaa käyttivät viholliset hyväkseen ja suuntasivat hyökkäysiskunsa kauemmas sivustoihin yrittäen saartaa pitkien taistelujen väsyttämät joukkomme tuhotakseen ne. Vilppulan rintamalla tunkeuduttiin sitkeästi eteenpäin. Pahempaa oli kuitenkin tulossa. Työmiehen lukija saattoi maaliskuun viimeisinä päivinä päätellä jotain siitä, että pohjoisen rintaman uuti set puuttuivat. Tiedonantajassa kirjoittaa Kullervo Manner seuraavaa: Vallankumouksellisen Punasen Kaartimme lähes kaksikuukautisen taistelutoiminnan aika on ylipäänsä ollut menestyksellistä. Vaikeasta asemasta pelastui kaartimme jotenkin ehjänä perääntyen Tampereelle ja sen lähistölle. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan onnistunut. Kiirastorstai 28.3.1918 oli verinen. Museokeskus Vapriikki Tampereen valtauksen jälkeen punaisten panssarijuna numero 3 jäi valkoisten haltuun.. Katkeroittaa, mutta ei masenna. /-/ Älköön sitä sentään suuremmaksi tehtäkö kuin mitä se on. 44 29. Työmiehen varassa ollut lukija ei saanut näistä tapahtumista mitään tietoja. Kun tieto saksalaisten maihinnoususta Hankoon (3.4.) tuli, Lempäälään aiotut apujoukot lähetettiinkin Karjaalle. Sitkeä kamppailu päättyi punaisten antautumiseen 6. /-/ Varsinkin pohjoisella n.s. Tampereen puolustajien hallussa oli kiirastorstain jälkeen enää Epilän ja Tammelan välinen seitsemän kilometrin pituinen alue. Työmies 27.3.1918 Tampere kukistuu Kansanvaltuuskunnan johtaja Kullervo Manner selitti ”vastoinkäymisiä Tampereen rintamalla” Työmiehen 27. /-/ Tampereen rintamalla saatu raskas isku ei murskannut Suomen työväen nykyistä taisteluvoimaa. Valkoisten saartorengas oli jo kiertynyt Tampereen ympärille. Punaisten sota alkoi olla taputeltu. Lempäälän taistelujen jälkeen ratayhteys Tampereelta etelään katkesi. Tampereen taistelun sanotaan ylipäätään olleen pohjoismaiden siihenastisen sotahistorian suurin. Oli pakko myöntää, että oli kärsitty raskaita tappioita. Olosuhteitten vuoksi se tapahtui syvissä kiiloissa. Lehti kertoi 26.3., että valkoisten ”sissijoukko” oli yrittänyt katkaista radan Lempäälässä, mutta lyöty takaisin. Kaupunki oli piiritystilassa. Tosiasiassa rata oli silloin jo poikki ja punakaarti yritti Eino Rahjan johdolla hyökätä etelästä kohti Lempäälää ja murtaa Tampereen saarroksen. maaliskuuta numerossa (juttu alla). huhtikuuta. Helsinkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto, yksityiset puhelimet suljettiin (28.3.) ja junien aikatauluista saattoi lukea niitä menevän Turkuun, Pietariin ja ”pohjoiseen”, ei enää Tampereelle
Sattumaa totta kai. Valkoiset valtaavat Kotkan . 45 29. u 30.3. u 13.4. Saksalaisten osasto Brandenstein nousee maihin Loviisassa . ”Verinen kiirastorstai”, taistelu Tampereesta on kiivaimmillaan Kalevankankaalla . Punaiset yrittävät Eino Rahjan johdolla murtaa Tampereen saartorenkaan hyökkäämällä Lempäälään . Kyse oli siis aina kin osittain valta-asemassa tehdyistä asioista. Törhösen elokuvia ovat muun muassa aikansa kohuelokuvat Riisuminen ja Insiders. Rüdiger von der Goltzin johtama Saksan Itämeren divisioona nousee maihin Hangossa . Nuorten aikuisten seksuaalisuutta tarkasteleva Levottomat on saanut seuraa muun muassa suomalaisten kärsimystä kronikoivista teoksista Paha maa, Käsky, Vuosaari ja 8-pallo. Viimeisiksi ohjauksiksi on jäämässä neljä Vares-elokuvaa, joissa päähuomio on rehvakkaan machomiehen ryypiskelyssä ja rietastelussa. Ei ainakaan minun mielestäni. Helsinki antautuu. Ohjaajan sanotaan myös kiihottuneen aseen työntämisestä näyttelijänaisen suuhun. u 6.4. Ylen jutussa esiintyneet kahdeksan näyttelijää eivät ainakaan – enää. u 6.5. Helsinkiin palannut Vaasan senaatti julistaa sisällissodan taistelut päättyneiksi . 49-vuotias Louhimies on puolestaan ammatillisesti uransa huipulla. Olen arvostellut elokuvia seitsemäntoista vuotta ja tyrmännyt joka kerta elokuvan sanoman, jossa siihen on liittynyt suuri taiteilijamyytti. Polku kansainvälisille markkinoille avautui irlantilaissarja Rebellionilla kaksi vuotta sitten. Rane Aunimo E lokuvaohjaajat Lauri Törhönen ja Aku Louhimies ovat saaneet huomata viimeistään alkuvuoden 2018 aikana, ettei sitä maail maa, jossa he ovat tottuneet elämään, enää ole tai jos on, se on murenemassa kovaa vauhtia. u 6.5. u u u 70-vuotias Törhönen ei ohjaa enää yhtään teatterielokuvaa. u 4.5. Kokonaan toinen kysymys on vielä se, onko esimerkiksi Louhimies edes saavuttanut ”metodillaan” sen suuruuden, jota on tavoitellut. Kuka haluaa olla se tukipäätöksen tekijä, joka myöntää Louhimiehen uusille tuotannoille rahaa. En yllättynyt heitä koskevasta uutisoinnista alaa jonkinlaiselta läheisyydeltä pitkään seuranneena. Kuka haluaa jatkossa näytellä Louhimiehelle. Viime syksynä ilmestynyt Tuntematon sotilas on vetänyt teattereihin yli miljoona katsojaa. Ainakaan näyttelijöiden kärsimyksestä se ei siis ole jäänyt kiinni. . Työmiehen viimeinen numero ilmestyy . Ohjaaja muistetaan myös Taideteollisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, elokuvataiteen ja lavastustaiteen osaston pitkäaikaisena johtajana. u u u Sekä Törhösen että Louhimiehen tavassa vastata syytöksiin on heijastunut syvä hämmennys. Kohu hänen ympärillään tahraa maineen, mutta aktiiviura loppui jo sitä ennen. u 14.4. Suomen Sosiaalidemokraatin näytenumero ilmestyy SISÄLLISSODAN LOPPUNÄYTÖS JA PUNAISEN SUOMEN ROMAHDUS Kokonaan toinen kysymys on vielä se, onko esimerkiksi Louhimies edes saavuttanut ”metodillaan” sen suuruuden, jota on tavoitellut.. u 28.3. Yle haastatteli kahtakymmentä naista, jotka kertoivat Törhösen kyseenalaisesta käytöksestä jopa vuosikymmenten ajan. Louhimiehen sanotaan syöttäneen näyttelijälle oksennusta ja kertoneen lapselle tämän vanhempien kuolleen saadakseen heistä irti haluamansa. Saksalaisten voitonparaati Helsingissä . Naiset sanoivat Törhösen ehdottaneen seksiä muun muassa pääsykokeissa. u 12.4. (–11.4.) Kullervo Manner valitaan punaisen Suomen diktaattoriksi . He ovat saaneet rakentaa neroutensa narsistiselle valheelle, jossa suurta taidetta ei synny ilman suurta kärsimystä. Punainen Tampere antautuu . Uran jatkumisen näkökulmasta kysymys on siitä, saavatko Louhimiehen elokuvat jatkossa rahoituspäätöksiä elokuvasäätiössä, joka jakaa veikkausvoittovaroista saatua rahaa. Kumpikin ohjaajanimi on noussut pintaan #metoo-kampanjan jälkimainingeissa. Valkoiset valtaavat Viipurin . u 6.4. Aika entinen ei palaa Aforismi välipalaksi . Louhimies on Stanley Kubrickia ihaileva menestysohjaaja. u 3.4. Tuntemattomasta sotilaasta muodostui modernin ajan katsotuin elokuva kotimaisissa elokuvateattereissa. u 7.4. Valkoiset valtaavat Messukylän, ja Lempäälän taistelun (24.3.) jälkeen Tampere on saarrettu . ”Aitouden” hakeminen polkemalla, haukkumalla ja nöyryyttämällä on ollut sallittua suurille miestaiteilijoille kautta historian. Ei oikein edes ymmärretä, mistä on kysymys. u 29.4. MAALISKUUTA 2018 Mitä on läsnäolo tulevaisuudessa. Yle jatkoi teemasta uusilla paljastuksilla nuoremman sukupolven suomalaisiin kärkiohjaajiin lukeutuvasta Louhimiehestä. u 10.4. Louhimiehen ihailema Kubrick, Avaruusseikkailun ja Kellopeliappelsiinin juhlittu mestariohjaaja, mursi kauhuelokuva Hohdon kuvauksissa näyttelijä Shelley Duvallin täydellisesti. Punaisten Kansanvaltuuskunta siirtyy Viipuriin (4.–9.4.) . Kahdeksan näyttelijää kertoi ohjaajan sadistisilta kuulostavista työskentelymetodeista. u 25.3. Aiemmat käyttäytymismallit, jotka ovat perustuneet jonkinlaiseen taiteilijamyytin todellisuuteen, näyttävät nyt härskiltä ja alistavalta vallankäytöltä
MAALISKUUTA 2018 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini. Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. 46 29
TEKSTI MERJA JUTILA-ROON POLITIIKAN TUTKIJA Kuvitus ja grafiikka: Emilie Uggla. Vakinainen työ – harvojen herkku Uusi tekniikka iskee perinteisiin työpaikkoihin ja työnteon tapoihin sekä lisää epävarmuutta tulevaisuudesta, mutta politiikalla vielä voidaan ohjata muutosta . 47 29. MAALISKUUTA 2018 A Aate Tuottaja: Merja Jutila-Roon mkjutila@hotmail.com Nykynuorista on tulossa ensimmäinen sukupolvi, jonka elintaso jää edeltäjää heikommaksi
Työstä tulee silppua Työelämän monimuotoistuminen on tulevaisuuden kehityssuunta. Teknologisesta työttömyydestä ja alityöllisyydestä eli työn riittävyydestä kaikille on kannettu huolta, kun digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly korvaavat ihmisten tekemää työtä. Itsensä työllistäviä yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereitä ja apurahalla työskenteleviä on nykyään lähes seitsemän prosenttia kaikista työllisistä. Samaan aikaan kun jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista on laskenut, osa-aikatöitä tekevien osuus on kasvanut. Varmaa on vain epävarmuus Osa-aikaista työtä tekevien palkansaajien ja itsensä työllistävien määrät ovat olleet kasvussa. Täysautomaatio voi olla joidenkin tehtävien kohdalla tulevaisuutta, mutta todennäköisempää on työn uusi jako ihmisten ja koneiden välillä siten, että kone hoitaa rutiinitehtävät sekä tietointensiivisen työn ja ihminen keskittyy esimerkiksi luovaan työhön, jota on vaikea koneellistaa. Työn tekemisen tavoissa ja sisällöissä sekä työsuhteissa tapahtuu muutoksia. Työmarkkinat polarisoituvat eli työt jakautuvat korkeaa koulutusta vaativiin korkeapalkkaisiin töihin ja toisaalta vähäisempää koulutusta vaativiin matalapalkkaisiin tehtäviin. Jatkuvat kokoaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin edelleen yleisimpiä. Työntekijöiden kohSuuri osa suomalaisista uskoo, että digitaalisen talouden myötä työsuhteet muuttuvat nykyistä epävarmemmiksi. Näkemys on, että muutokset tuotannossa ja vaikutukset työn teon tapoihin ja työllisyyteen – sekä koko yhteiskuntaan – ovat samaa kokoluokkaa kuin vaikkapa sähkön keksimisellä aikoinaan. Työurat silppuuntuvat ja yhden työntekijän työsuhteet saattavat olla hyvinkin moninaisia, kun toimeentulo kootaan kasaan usein eri tavoin. Palkansaajista heitä on nyt melkein 18 prosenttia. Niissä työskentelee palkansaajista ka-aloilla ja pirstaleisilla työsuhteilla. Pienempi korkeasti koulutettu luokka tekee tuottavaa työtä ja ansaitsee hyvin, kun loput elättävät itsensä matalapalkdalla tämä tarkoittaa kiihtyvää kilpailua globaalisti. Vaikka teknologinen kehitys hävittääkin nykyisiä työtehtäviä, sen voidaan myös olettaa synnyttävän uusia työtehtäviä sekä täysin uusia ammatteja. Työn oletetaan kuitenkin vähenevän erityisesti keskipalkkaisissa ammateissa. Epätyypilliset työsuhteet ja itsensä työllistäminen tulevat yleistymään. Lähes kaikissa ammateissa työnkuvat tulevat jossain määrin muuttumaan. Myös asemansa säilyttävien vanhojen työtehtävien ja ammattien toimintatavoissa tulee tapahtumaan muutoksia. Työ jakautuu epätasaisesti ja eriarvoisuus kasvaa. Uhkakuvina on muun muassa työn häviäminen ja epätasainen jakautuminen, työurien silppuuntuminen sekä työntekijöiden oikeuksien heikkeneminen ja kasvava eriarvoisuus. Työtä saatetaan tehdä samanaikaisesti yrittäjänä, palkansaajana ja vaikka alustatalouden välityksellä. Digitalisaation myötä työtehtäviä on helpompi tehdä ja teettää missä päin maailmaa hyvänsä. Työntekijöiden näkökulmasta digitalisaatio ja työn murros tarkoittavat, että osaamistaan ja ammattitaitoaan tulee kehittää jatkuvasti ja uusi myös ammatti tulee pystyä omaksumaan melko nopeasti. MAALISKUUTA 2018 D igitalisaation ja tekoälyn aiheuttamasta elinkeinorakenteen murroksesta puhutaan usein neljäntenä teollisena vallankumouksena. 48 29. Mutta itse työ tuskin tulee häviämään. Tuotantoa pilkotaan osiin ja työtä tehdään entistä hajautetummin eri organisaatioissa. 89 20 % suomalaisista määrittelee itsensä työväenluokkaan kuuluvaksi % nuorista pitää tärkeänä, että yritys, jossa he työskentelevät maksaa veronsa Suomeen % nuorista toivoo, että 35 ikävuoteen mennessä heillä olisi pysyvä työsuhde 89
Lähde: Tilastokeskus 31.12.2015 Lähteet: Työvoimatutkimus 2009 ja 2018, tammikuu, Tilastokeskus Suomen väestö ammatin mukaan Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 25 19 16 14 12 8 6 Eläkeläiset Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Ylemmät toimihenkilöt Muut Opiskelijat, koululaiset Yrittäjät % 77,1 10,3 9,4 3,2 12,5 13,5 2008/01 2018/01 73,4 12,6 8,9 5,1 14,0 17,7 Jatkuva kokoaikatyö Jatkuva osa-aikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä % 77,1 % 2008: 73,4 % 2018: 10,3 12,6 9,4 3,2 8,9 5,1 84 % suomalaisista kokee kuuluvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan 77 % nuorista pitää pysyvää työsuhdetta tärkeämpänä kuin korkeaa elintasoa. 49 29. Työväenluokka ei enää kiinnosta Työn murroksen ja työelämän pirstaloitumisen voidaan olettaa vaikuttavan ihmisten kokemukseen omasta asemastaan yhteiskunnassa. Epävarmuus tulevasta, työelämän silppuuntumisesta ja omasta toimeentulosta kuitenkin huolestuttavat suurta osaa työntekijöistä. Reilu neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että digitaalisen talouden myötä työsuhteet muuttuvat nykyistä epävarmemmiksi ja että itsensä työllistäjien määrä lisääntyy merkittävästi, selvisi Ville-Veikko Pulkan ja Heikki Hiilamon työstämässä tutkimuksessa (2017). MAALISKUUTA 2018 lähes kolme neljästä. Kun luokkaan samaistumattomien henkilöiden määrä on kasvanut, kokemus työväenluokkaan kuulumisesta on heikennyt. Oma luokkaidentifikaatio voi kuitenkin poiketa objektiivisista luokkamääritelmistä esimerkiksi henkilön perhetaustan mukaan, ja myös työelämän ulkopuolella olevilla – työttömillä ja eläkeläisillä – on kokemus omasta luokka-asemastaan. Työtä saatetaan tehdä samanaikaisesti yrittäjänä, palkansaajana ja vaikka alustatalouden välityksellä. Yhteiskunta keskiluokkaistui hyvinvointivaltion kasvun seurauksena, ja viime vuosikymmeninä on puhuttu yhteiskuntaluokkien häviävän kokonaan, kun kansalaiset näkevät itsensä ennemmin yksilöinä kuin jonkin luokan jäseninä
Pysyvää työsuhdetta pidettiin tärkeämpänä kuin esimerkiksi korkeaa elintasoa (77%) tai sitä, että harrastuksille olisi paljon aikaa (81%). keskiluokkaan En mihinkään En osaa sanoa Yläluokkaan Erittäin tärkeä Työväenluokka Alempi keskiluokka Keskiluokka Ylempi keskiluokka Jokseenkin tärkeä % 20 40 60 80 100 9 35 7 37 7 42 14 46 Kokemus työväenluokkaan kuulumisesta on heikentynyt. Millainen haluamme pohjoismaisen mallin olevan tulevaisuudessa?. 89 prosentille vastanneista oli tärkeää, että yritys, jossa he työskentelevät maksaa veronsa Suomeen ja työllistää ihmisiä pääosin Suomessa. Vajaa puolet vastanneista oli sitä mieltä, että yhteiskuntaluokalla oli jotain merkitystä. Kuitenkin nuorten suhtautuminen omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteen oli optimistista (83%). Nuoret haluavat pysyvän työsuhteen Vuoden 2016 Nuorisobarometrin teemana oli tulevaisuus, ja siinä tutkittiin Mihin yhteiskuntaluokkaan katsot lähinnä kuuluvasi. Nuorista seitsemän kymmenestä uskoi, että pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrä tulee kasvamaan. keskiluokkaan Alemp. Sen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kokee kuuluvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan. Yhteiskuntaa koskevissa tulevaisuuden toiveissa nuorilla oli listan kärjessä kaikkien ihmisten tasa-arvoinen kohtelu (92%) ja hyvinvointivaltion säilyminen (93%). Työttömyys-, sosiaalija eläketurvaa on uudistettava siten, että yhteiskunnan turvaverkot eivät petä pirstaleisissa työsuhteissa olevien kohdalla. Lähes puolet nuorista (47%) oli huolissaan siitä riittääkö heille itselleen töitä tulevaisuudessa. Sen löydökset olivat samansuuntaiset nuorten toiveista ennen kaikkea saada vakituinen työ (85%). 15–29-vuotiaiden suhtautumista muun muassa työhön. Armi Mustosmäki on tutkimuksessaan osoittanut, että muutokset työelämässä eivät ole olleet kaikkialla samanlaisia ja että Pohjoismaissa eriarvoisuuskehitys eri työntekijäryhmien välillä on ollut maltillista moniin muihin maihin verrattuna, koska pohjoismaiset työntekijöitä suojelevat instituutiot ovat lieventäneet polarisaatiokehityksen vaikutuksia. Karkeasti kaksi kolmesta suomalaisesta määritteli itsensä jollakin tapaa keskiluokkaiseksi ja yksi viidestä työväenluokkaan kuuluvaksi. On varmistettava, että opinnoista saadaan tarvittavat taidot ja että jatkuva uudelleen kouluttautuminen on mahdollista ja sovitettavissa yhteen useiden eri elämäntilanteiden kanssa. Kyselyyn vastanneista nuorista 89 prosenttia toivoi, että 35-ikävuoteen mennessä heillä olisi pysyvä työsuhde. 50 29. Muutokset asettavat haasteita yhteiskunnan eri sektoreille koulutuspolitiikasta elinkeinopolitiikkaan. Politiikalla voi vaikuttaa Työ on murroksessa, mutta kuinka suuressa ja miten siihen vastataan. Huomattavaa tutkimuksessa oli, että luokan merkitys oman identiteetin kannalta oli heikointa niiden keskuudessa, jotka määrittelivät itsensä työväenluokkaiseksi tai alempaan keskiluokkaan kuuluviksi, kun taas ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan itsensä määrittelevät pitivät luokkaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä. Tutkimuksessa selvisi myös, että vaikka suomalaiset osaavat sijoittaa itsensä johonkin yhteiskuntaluokkaan, luokkaa ei kuitenkaan pidetä tärkeänä oman identiteetin kannalta. Perheyritysten liiton teetti marraskuussa 2016 Taloustutkimuksella 15?35 -vuotiaita koskevan nuorisotutkimuksen. Käytännössä kaikkien (99%) toiveissa oli mahdollisuus tehdä itseä kiinnostavaa työtä. Tutkimuksen perusteella nuorten odotukset ovat melko perinteisiä. Yhteensä 16 prosenttia ei kokenut kuuluvansa mihinkään luokkaan tai ei osannut sanoa. Ajatuspaja e2 ja Suomen kulttuurirahasto julkaisivat alkuviikosta Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen suomalaisten identiteeteistä. Kysyttäessä haluista ryhtyä yrittäjiksi 13 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä väittämästä ”minua houkuttelee ajatus, että perustaisin oman yrityksen” ja 31 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä. Digitalisaation tuomat muutokset työhön ja yhteiskuntaan eivät kuitenkaan ole valmiiksi määriteltyjä. Yhteiskuntaluokan merkitys identiteetin kannalta Oman yhteiskuntaluokan mukaan, % Lähteet: e2 ja Suomen kulttuurirahasto 34,3 20,5 14,3 14,0 12,4 3,6 0,9 Keskiluokkaan Työväenluokkaan Ylemp. Politiikalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, työntekijöiden kykyyn sopeutua muutoksiin ja väestön hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. MAALISKUUTA 2018 Johonkin luokkaan samastuminen on säilynyt Suomessa toistaiseksi korkeana. Politiikan ohjaava rooli tarkoittaa, että työlainsäädännön on oltava ajantasaista ja työehtosopimusten on pysyttävä mukana, kun työn tekemisen tavat moninaistuvat. Vain reilu puolet (54%) uskoi, että Suomi on kymmenen vuoden päästä nykyistä parempi paikka elää. Tulevaisuutta koskevista peloista ylivoimaisesti eniten mainintoja sai työttömyys. Tällä hetkellä näyttää, että nykynuorista on tulossa ensimmäinen sukupolvi, jonka elintaso jää edeltäjää heikommaksi. Tämä näkyy myös nuorten tulevaisuusnäkemyksissä, joissa nuorten odotukset oman ikäluokkansa taloudellisen aseman suhteen ovat muuttuneet reilusti pessimistisempään suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos digitalisaatio ja sen seuraukset otetaan annettuina, päästetään työelämän kehitys helposti pessimistisimmissä mielikuvissa ennakoiduille urille. Erityisesti tyttöjen kohdalla huolestuneiden määrä on viime vuosina kasvanut
51 29. MAALISKUUTA 2018
Ammattiliitot käyttävät yleensä termiä alustatalous. Yhteistyötalous samoin kuin sille sukua oleva termi jakamistalous korostavat resurssien tehokasta käyttämistä niitä jakamalla – ja verkostojen ensisijaisuutta suhteessa instituutioihin. Isossa-Britanniassa on käyty oikeutta alustatyöntekijöiden työntekijästatuksesta. Alustataloudella tarkoitetaan internetin digitaalisia alustoja, joita käytetään tavaroiden, palveluiden ja työn välittämiseen. MAALISKUUTA 2018 Ratkaisuehdotuksia kysymykseen työntekijöiden oikeuksista on harvassa. iS to ck , Em ili e Ug gl a Alustatyö. . Näin on myös Suomessa. Joskus puhutaan myös keikkataloudesta, mikä korostaa ilmiön kielteisiä piirteitä työntekijän näkökulmasta, kun työelämä pirstoutuu netistä saataviin lyhyisiin keikkatöihin. Painopiste ei siis ole niinkään resurssien jakamisessa työn tekijöiden välillä vaan sen tarkastelussa, miten alustat Kun työtä tehdään ilman työsuhdetta, työntekijä ei ole oikeutettu esimerkiksi palkallisiin lomiin, sairausajan palkkaan, työterveyteen tai työnantajan kustantamiin vakuutuksiin. 52 29. Varsinkin aikaan ja paikkaan sidottua alustatyötä tekevät yleensä maahanmuuttajat, joiden valmius taistella omista oikeuksistaan on usein heikko. TEKSTI MAIJA MATTILA KALEVI SORSA -SÄÄTIÖN PROJEKTITUTKIJA Työ ilman oikeuksia. Yksi niistä on joidenkin alustayhtiöiden pyrkimys teettää työtä ilman työsuhdetta. Ruotsissa ammattiliitto on ehdottanut alustojen itsesääntelyjärjestelmää ja Saksassa on kehitelty alustayhtiöiden arviointijärjestelmää. Palkalla saattaa tulla toimeen, mutta työtä on tehtävä jatkuvasti. E uroopan komissio arvioi, että yhteistyötalous – tai alustatalous – on yhteiskunnallis-taloudellinen kehityskulku, joka perusteellisesti muuttaa tapaamme elää. Uber kutsuu kuljettajiaan ”itsenäisiksi toimeksisaajiksi” ja Wolt lähettejään ”kumppaneiksi”. Pyörälähetit puhuvat itsestään usein ”freelancereina”. Työntekijällä on oikeus jatkuvaan työntekoon Vaikka alustatalous ei sinänsä kerro siitä, miten työ on järjestetty, siihen liittyy työehtojen kannalta huolestuttavia piirteitä. Ilmiö ei ole uusi, mutta alustatalous näyttäisi kiihdyttävän sitä. järjestävät työtä. Vaikka alustatalouden on ennustettu kasvavan voimakkaasti, ratkaisuehdotuksia kysymykseen työntekijöiden oikeuksista on harvassa
OECD:n (2017) mukaan Suomessa keskitason ammattien työllisyysosuus laski ajanjaksolla 1995–2015 noin kymmenellä prosenttiyksiköllä, joka on lähes samaa luokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa.Tärkein selitys havaitulle kehitykselle on rutiininomaisia tehtäviä korvaava tekninen kehitys. Keskeinen kysymys onkin, kuinka erilaisin poliittisin toimin voidaan auttaa niitä, jotka muutoksessa menettävät työnsä ja kuinka estetään eriarvoistumisen kasvu. Tietokoneet ovat korvanneet työtä muun muassa toimistoja tehdastöissä. Nopea tekninen kehitys, digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly ovat muuttaneet ja muuttavat työmarkkinoita voimakasta tahtia. Riski liittyy etenkin matalan taitotason työtehtäviin. Entäpä tulevaisuudessa. Samaisen analyysin mukaan Suomessa korkea riski on noin seitsemässä prosentissa töistä. Tekninen kehitys ei ainoastaan korvaa ihmistyötä, vaan myös synnyttää uusia työtehtäviä ja vaikuttaa siihen, miten työ jaetaan ihmisten ja koneiden kesken. Huomionarvoista on, että tekninen kehitys myös muuttaa ammattien tehtäväsisältöjä jopa varsin radikaalisti. Vastaavalla suomalaisella analyysilla kolmasosa Suomen työpaikoista on uhattuna. 53 29. Tämä edellyttää sitä, että alustayhtiöiden todetaan toimivan sillä toimialalla, jonka palveluita ne välittävät – kuten EU-oikeus on hiljattain Uberin kohdalla päättänyt. Tähän mennessä tekninen kehitys on aina synnyttänyt myös uusia työpaikkoja, vaikka sen myötä on myös kadonnut työtehtäviä. Työvoiman kysyntä ei kohtaa tarjontaa Työvoiman kysynnän rakenne on siis selvästi muuttunut, mutta teknisen kehityksen ei kuitenkaan ole osoitettu laskeneen kokonaistyöllisyyttä. Työtehtävät voivat olla myös erityistä ammattitaitoa vaativia, kuten logon suunnittelua tai luovaa kirjoittamista. Yksi keskeisimpiä työmarkkinoiden muutostrendejä on ollut työllisyyden ammattirakenteen polarisaatiokehitys, jota on havaittu niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa. Niiden mukaan Yhdysvalloissa ja OECD-maissa keskimäärin yhdeksässä prosentissa töistä on korkean automaation riski. Viime vuosikymmenten aikana tekninen kehitys on vaikuttanut työvoiman kysynnän rakenteeseen. Jo kuningatar Elisabet I:n Englannissa oltiin huolissaan teknisen kehityksen (koneistumisen) aiheuttamasta uhasta työllisyydelle. MAALISKUUTA 2018 Palkalla saattaa tulla toimeen, mutta työtä on tehtävä jatkuvasti. Tutkimuksen mukaan liki puolet työpaikoista Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 ammateissa, joilla on korkea riski tulla korvatuksi tietokoneilla ja tekoälyllä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Työn murros uhkaa ihmistyötä TEKSTI MERJA KAUHANEN TUTKIMUSKOORDINAATTORI, PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Suomen oloissa mietittäväksi voisi tulla työsuhdeolettama niin, että työntekijöiden katsottaisiin olevan työsuhteessa alustaan ellei toisin todisteta. Myös tutkijoiden keskuudessa on esitetty hyvinkin erilaisia arvioita siitä, kuinka paljon työpaikkoja on uhattuna tulevaisuudessa robotisaation ja tekoälyn myötä. Kehityksestä on myös maltillisempia arvioita. Ehkä tunnetuin alustayhtiö on taksipalvelu Uber, Suomessa toimivia yrityksiä ovat muun muassa ruokalähettiyhtiöt Foodora ja Wolt sekä siivouspalveluita välittävä Freska. Iso kysymys yksilön ja koko yhteiskunnan näkökulmasta on se, mitä tapahtuu työllisyydelle tämän kehityksen seurauksena. Jo kuningatar Elisabet I:n Englannissa oltiin huolissaan teknisen kehityksen aiheuttamasta uhasta työllisyydelle.. Tietokoneiden halvempi hinta on mahdollistanut rutiininomaisten tehtävien korvaamisen tietokoneiden tekemäksi. Tekninen kehitys on läheisessä yhteydessä tehtävien siirtoon ulkomaille ja arvoketjujen globaalistumiseen. Aikaan ja paikkaan sidottua alustatyötä ovat tyypillisesti erilaiset palvelusektorin työt, kuten kuljetuspalvelut ja siivous. Huoleen ihmistyön loppumisesta ovat vaikuttaneet tutkimukset, joiden mukaan automaation uhka koskettaa huomattavaa osaa työpaikoista. On kuitenkin selvää, että työn murroksessa on sekä voittajia että häviäjiä. Samalla kun keskipalkkaisten, keskitason osaamista vaativien rutiininomaisten ammattien työllisyysosuus on laskenut, työllisyys on kasvanut korkeaa osaamista vaativissa ja korkeapalkkaisissa ammateissa sekä vähemmän osaamista vaativissa, matalapalkkaisissa tehtävissä. Mikrotehtävistä kuljetukseen ja suunnitteluun Työtä välittävät alustat voidaan jakaa kahteen: alustoihin, joiden kautta saatuja töitä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta ja alustoihin, joiden työ on aikaan ja paikkaan sidottua. Nämä työtehtävät voivat olla mikrotehtäviä, vaikkapa kuvien merkitsemistä tai tuotteiden luokittelua. Tällaisia töitä välittävät esimerkiksi Amazon Mechanical Turk, CrowdFlower ja Upwork. Ensiksi mainitussa työnteko onnistuu, kunhan on päästy tietokoneelle ja internetiin. Kokonaan uudet alat, kuten pyörälähettipalvelut, pitäisi sitten saada työehtosopimusten piiriin
Pienituloisen tulot ovat näin ollen 1210 euroa kuussa. Vuosittainen mediaanitulo vuonna 2016 oli 24 160 euroa eli 2013 euroa kuussa. Suomessa tutkimusta aiheesta on julkaisu niukalti, sillä ilmiö on ollut pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa marginaalinen. Työssäkäyvien köyhyys on länsimaissa yhdistetty Yhdysvaltoihin, jossa matalapalkka-alat ja jopa kolmen työn tekeminen elinkulujen kattamiseksi omaksuttiin viimeistään 1980-luvulla. Määrä ei ole suuri, vain neljä prosenttia työvoimasta. Yleisesti jaettu käsitys on, kuinka kokopäiväisestä työstä saadulla palkalla täytyisi tulla toimeen ja kyetä elättämään perheensä. Suomessa työssäkäyviä köyhiä on tilastojen mukaan noin 100 000. TEKSTI MIKKO JAKONEN YTT, DOSENTTI, KULTTUURIPOLITIIKAN YLIOPISTOLEHTORI (MA.) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO elämän prekarisaation eli epävarmistumisen seurauksena. Samalla työssäkäyvien köyhien määrä on lisääntynyt huomattavasti, vuoden 2006 5,5 prosentista vuoden 2016 9,7 prosenttiin. . Saksan malli on siis kasvattanut niiden ihmisten määrää, jotka eivät tule toimeen työstä tai yrittämisestä saamilla tuloillaan. Mielenkiintoinen näkökulma Euroopan tilanteeseen löytyy Saksan kehityksestä. He ovat monenlaisista taustoista ja monipuolisilla koulutuksilla varustettuja ahkeria ja yritteliäitä ihmisiä. MAALISKUUTA 2018 Kun palkka ei riitä elämiseen Työssäkäyvät köyhät valitsevat mieluummin epäsäännöllisen työn työttömyyden sijaan . Eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden tavoitteena on ollut minimoida työssäkäyvien köyhien määrää. Saksan talouden reformit ovat perustuneet matalapalkka-alojen lisäämiseen, millä on saavutettu lähes täystyöllisyys. 54 29. Lisääntyvät matalapalkkatyöt, epätyypilliset työsuhteet ja -sopimukset, vuokratyöt, nollatuntisopimukset, osa-aikaisuudet, määräaikaisuudet, työllistämistyöt, ilmaiset ja pienipalkkaiset harjoittelut lisäävät työssäkäyvien köyhien määrää. Nykyisin Euroopan unionissa työssäkäyvien köyhien määrä on 8–9,5 prosenttia eli noin 24–28 miljoonaa ihmistä. . Työssäkäyvät köyhät valitsevat mieluummin epäsäännöllisen T yössäkäyvistä köyhistä on keskusteltu Euroopassa ja Suomessa lisääntyvissä määrin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Saksan malli on kasvattanut niiden määrää, jotka eivät tule toimeen työstä tai yrittämisestä saamilla tuloillaan. Ihmiset odottavat, että koulutus ja työnteko ovat yhteiskunnallisesti arvostettuja asioita. Historiallisesti ja globaalisti ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Työssäkäyvien köyhien elämää vaikeuttavat jäykät työttömyysja sosiaaliturvan rakenteet, sillä monet joutuvat turvautumaan esimerkiksi asumistukeen riittämättömien tulojen vuoksi. Pienituloisissa kotitalouksissa asuu noin 120 000 lasta.. PIENITULOINEN . . Suomessa pienituloiseksi lasketaan ihminen, jolla on käytettävissä 60 prosenttia mediaanitulosta. Myös yksinhuoltajaperheiden lisääntyminen sekä suurten kaupunkien kasvavat vuokrat lisäävät työssäkäyvien köyhien määrää. Se tosiasia, että palkalla ei tule toimeen tekee työssäkäyvien köyhien elämästä kuitenkin henkisesti ja sosiaalisesti raskasta. Työssäkäyvien köyhien kasvava ilmiö kertoo siksi myös yhteiskunnallisten arvojen merkittävästä muutoksesta. Pienituloisia Suomessa oli vuonna 2017 noin 650 000. . Työssäkäyvien köyhien määrän lisääntyminen tarkoittaa siksi muutoksia niin länsimaisen palkkatyöyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion käytännöissä kuin myös käytäntöjä ohjaavissa periaatteissa. Köyhyyden mittaamiseen voidaan käyttää myös muita mittareita, kuten toimeentuloasiakkaiden tai asumistuen saajien määrää. Työssäkäyvät köyhät eivät kuulu yhteen yhteiskuntaluokkaan. . Länsi-Euroopassa ilmiötä pidettiin pitkään marginaalisena korkeiden palkkojen sekä hyvän työttömyysja sosiaaliturvan keinoin. Työelämän epävarmuus näkyy köyhyydessä Euroopassa työssäkäyvien köyhien määrä on kääntynyt kasvuun työtyön työttömyyden sijaan
Talolta lähtivät 1920–30-luvuilla suojeluskuntalaiset syksyisinä öinä suurella metelillä läpi pihojen ja puutarhojen harjoittelemaan työväentalon valloittamista. heilumaan ja äkkiä! u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että jo vuonna 1917 todisti saksalainen tutkija, että liikanainen ruoka, liikanainen urheilu ja liikanainen lukeminen ovat vaaralliset muistille. Karkun suojeluskunta sen otti ja talo siirrettiin Karkkuun, jossa sitä vähän laajennettiin. Tämä lienee innoittanut jo suurta saksalaista eli Hitleriä tämän laatiessa keskitysleirien päivittäistä ohjelmaa. Samaan aikaan meillä jonkun puolueen ohjelmassa on maahanmuuttajien palauttaminen täältä pois. TIMO ROOS timoantero.roos@gmail.com Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.. Vastaan nyt, että tiedän. Tarvittavaan talkootyöhön ei kylän porvareista ollut. MAALISKUUTA 2018 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Tutkimuksen mukaan näet suomalaisista 2–3 prosentilla ei ole minkäänlaisia seksikokemuksia. lukijat sähköpostiosoitteeni nyt olevan timoantero.roos@gmail.com. Vuosi 1918 punaisti kylän ilmettä. Valloittamatta jäi. Naapuripitäjässä Mouhijärvellä oli pienessä Tupurlan kylässä aktiivinen työväenyhdistys ja sillä iso työväentalo. u u u Kotokyläni oli sata vuotta sitten ja pitkään myöhemminkin enemmistöltään punainen kylä. Eräästä tunnetusta taidemaalauksesta päätellen Väinämöinen. Mistä tilalle veronmaksajia. Opettaja ennusti vakavissaan, että vielä tulee aika, jolloin Suomen kirkossa moni kaipaa Kari Mäkistä. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Persut ja sintut mäiskivät toisiaan kuin entisen pyykkärin tissit. Jallun mukaan eräät Soinin ns. Toimiin siinä miellyttävässä puuhassa luulisi olevan halukkuutta. Talo on erinomaisessa kunnossa, Entäs se porvarien ryöstämällä saatu seuraintalo. Jallu pohti myös mitäpä sitten, jos tulisi aika, jolloin meillä samanaikaisesti olisi presidentti isyysja pääministeri äitiyslomalla tai toisin päin. Työväentalon omistaa nyt sovitulla kaupalla suunnilleen entinen väki eli paikallinen TUL:n seura Karkun Isku. ” Vitsit pois, mutta syntyvyys täällä on saatava kasvuun. Onko siitä. Tuota laskelmaa uskoen eduskunnassakin, siis pienoiskuvassa koko kansasta, on viisi tai kuusi tässä asiassa pelkkää teoriaherraa tai -rouvaa. Kyllä parannuksen pitää lähteä myös sieltä. Sitä taloa ei ole enää, se on jo purettu. Eduskunta näyttänee esimerkkiä. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, kuka oli Suomen ensimmäinen elokuvaohjaaja. Karkun työväentalon rakensi itselleen todella köyhä väki. aatteen perilliset ovat nyt keskenään täydessä sodassa. Käytettävissä! Vakavoiduimme pohtimaan tuoretta arkkipiispan valintaa. Kerroin hänelle ja teille arv. Siispä hihat tms. 55 29. Kapinan jälkiselvittelyissä menettivät Tupurlan toverit työväentalonsa. Etenkin, kun työväentalon kieli oli suomi, pappilan ruotsi. Työväentalolta siihen puuhaan olisi kysyttäessä varmasti saatu talkooväkeä! (Ehkäpä Tupurlan kylästäkin!) Opetuksena sopii jäädä muistiin, että Ahdisja pohdiskelua vääryydellä hankitulla omaisuudella ei ole siunausta. Kun se vuonna 1906 valmistui, oli se pitäjän toiseksi suurin yleisötila keskiaikaisen Sastamalan kirkon jälkeen. Antti Rinne viittasi tokaisullaan synnytystalkoista väkilukumme laskuun, mutta väärin käsitettiin sekin viesti. Antaako se ihmisarvon myös naiselle eräissä herätysliikkeissä tai jopa kirkon suojeluksessa toimivissa yhteisöissä. Vitsit pois, mutta syntyvyys täällä on saatava kasvuun. Kävijämäärien vertailun jätän hienotunteisuussyistä tekemättä. Heille muutoksen toi vuosi 1918. Mahtaneeko se lisätä naisteologien mahdollisuutta tai halua tulla valituksi piispaksi. Elämäänsä se jatkoi Karkun suojeluskuntatalona vuoteen 1945, jolloin siitä tuli seuraintalo ja omistussuhteiltaan todella sekava. u u u Uusia vauvoja Suomessa syntyy nyt vuodessa saman verran kuin kauhistuttavana nälkävuonna 1868. Valkoiset eli Karkussakin siis suojeluskunta, ei itselleen ollut saanut taloa aikaiseksi
Energian säästö edistää myös uusiutuvan energian osuuden kasvattamista. Miten tämä sopii hallituksen ilmastoja energiastrategiaan. 56 29. MAALISKUUTA 2018 SDP:n periaatejulistustyö hakee visiota paremmasta maailmasta ” Periaatejulistus ja poliittinen ohjelma määräävät SDP:lle suunnan tulevalle vuosikymmenelle. Kauko Niemi Ammattiliitto Pro Pohjanmaan aluejohtokunta Vapaus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, eli sosialidemokratian perusarvot, joiden edistäminen on liikkeemme päätyötä. SuPerin Silja Paavola puhui oikeutetusti harmaasta ylityöstä, joka ei näy missään, kun se otetaan vapaana, mutta ylimääräisen vapaan ajaksi ei oteta sijaista. Onko sähkön kulutusta todella syytä lisätä ja tukea. Yleensä ylityöt tasoitetaan saman työvuorolistan aikana tunti tunnista periaatteella. Sen on lähdettävä liikkeen jäsenten tarpeista, mutta vastattava myös liikettä laajemmin yhteiskuntamme isoihin kysymyksiin ja tarjottava visio paremmasta maailmasta useamman vuosikymmenen päähän. Tervetuloa mukaan työhön! Kaisa Penny Kalevi Sorsa -säätiön vt. Siksi haluamme, että mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua sen luomiseen ja toivomme monen näitä mahdollisuuksia käyttävän. Periaatejulistusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajat ja jäsenet käyvät mielellään aiheesta keskustelua. Silloin jokainen liikkeen jäsen, mutta myös muut kiinnostuneet, voivat kertoa mielipiteensä, ideansa ja toiveensa. Tätä työtä varten on perustettu noin 30 työryhmää, joista yksi keskittyy periaatejulistuksen valmisteluun. Hoitoaloilla pyydetään viikoittain ja jopa päivittäin henkilöstöä ylitöihin. Ammattiliitto Pro Pohjanmaan aluejohtokunta on huolissaan hoitajamitoituksen vaikutuksesta potilasturvallisuuteen niin sairaanhoidossa kuin myös vanhustenhoidossa sekä hoitohenkilöstön jaksamisesta, joka johtaa pitkittyneisiin ja toistuviin sairauspoissaoloihin ja vaikuttaa väistämättä myös potilasturvallisuuteen. Julistuksen ensimmäinen luonnos on tarkoitus saada kenttäkierrokselle vuoden vaihteessa. Sivistys, työn muutos, sosiaaliturva ja ihmisoikeudet. Osana työtä järjestämme avointen keskustelujen sarjan. SDP:n puoluekokous päätti vuosi sitten Lahdessa, että seuraavalle puoluekokoukselle valmistellaan periaatejulistus ja poliittinen ohjelma. Siksi haluamme luoda mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa ohjelmatyöhön kaikille. Silti palkkakertymässä on keskimäärin alle kaksi prosenttia ylityökorvauksia. Hallituksen pitää selvittää hoitajien aliresurssoinnin ongelmat ja kiinnittämään parempaa huomiota potilasturvallisuuteen ja hoitajien työssäjaksamiseen. Markkinatalous, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tulemme kirjoittamaan työn edetessä blogitekstejä, meitä voi kutsua puhumaan aiheesta ja vastaamme kysymyksiin ja otamme ideoita vastaan mielellämme. Turusta. Saavatko tuon 400 euron tuen myös ne kansalaiset, jotka eivät osallistu kulutusjuhlaan kallista uutta sähköpyörää ostamalla vaan kulkevat edelleen kävellen. Järjetöntä tukemista Hallitus esittää sähköpyörän hankintaan 400 euron suuruista hankintatukea. Viime viikonloppuna keskusteltiin Helsingissä talousjärjestelmästä ja hyvinvointivaltiosta. Yhteystiedot löytyvät sdp.fi:n sivuilta. Periaatejulistusta ei voi kuitenkaan valmistella suljettujen ovien takana, koska sen on oltava koko liikkeen näköinen. Aikamme isoja asioita, joihin politiikalta kaivataan vastauksia. Mutta mitä ne tarkalleen ottaen tarkoittavat ja miten ne siirretään käytäntöön arjen valinnoissa. Aiheena oli vapaus. Eli sekä määritellään arvoille sisältö että kerrotaan miten ne siirretään käytäntöön. Suomi 2030 ja sosialidemokratian arvot -keskustelusarja alkoi 10.3. toiminnanjohtaja Periaatetyöryhmän toinen puheenjohtaja ” Harmaa ylityö ei näy missään.. Entä olemmeko sosialidemokraatteja, sosiaalidemokraatteja vai sosialisteja ja onko näiden eroilla väliä. Tiina Arlin (sd.) Vanta Hoitoalojen aliresurssointi lopetettava Kunta-alan työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi asetetut ylityöja vuoronvaihtokiellot toivat esille hoitoaloja vaivaavan akuutin työntekijöiden aliresurssoinnin. Periaatejulistus ja poliittinen ohjelma määräävät SDP:lle suunnan tulevalle vuosikymmenelle
Miten Suomen talous voi kukoistaa, jos hallitus lamauttaa kykymme ja innovaatiomme. Yhteiskunnan menestystä ei mitata sillä, kuinka pieni osa väestöstä onnistuu elämässään tai miten paljon he omistavat. Tästä tulee hetken apu, mutta pian on kahta pahempi hätä. Tutkimustuloksemme ja menestyksemme mitataan kansainvälisesti. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten houkuttelevuus riippuu siitä, kuinka hyvin ne ovat onnistuneet maailmanlaajuisesta näkökulmasta. On syytä miettiä tätä. Rahoitus hoituu ottamalla suuryrityksiltä yritystuet pois ja karsimalla presidentti Niinistön ”lennokkiostoja”. maksuilla. Annetaan malmien olla sen aikaa maanpovessa, kun entiset sotkut selvitetään ja valtio itse pystyy malmimme tuottamaan – kansamme eduksi, ei ryöstäjille! Sauli Jänkä Kokkola ” Kuinka voi lisätä työllisyysastetta romuttamalla työpaikkoja. Globaalissa maailmassa sosiaalisten rakenteiden muutokset ovat Menestyksemme on tutkimuksessa ja innovaatiossa niin nopeita, että maailma voi muuttua yhden yön aikana. Järjetöntä toimintaa. Toistaiseksi Suomi on saavuttanut hyviä tuloksia kansainvälisissä vertailuissa. Leikkauksilla on pysyvä vaikutus yhteiskuntaamme. Heidän on pakko muuttaa urapolkua, koska he jäävät muuten ilman palkkaa, kun eivät pysty rahoittamaan tutkimustyötään. Yhteiskunnan menestys heijastuu siihen, kuinka innovatiivisia sen jäsenet ovat kokonaisuudessaan. Suomen tulee investoida tutkimukseen ja innovaatioon! Veronica Kalhori Espoo. Ongelma on se, että korkeasti koulutetut ihmiset, jotka haluavat keskittyä tutkimukseen, pakotetaan kärsimään. Pienituloiset vaan ojanpohjalle jalankulkijoiksi. Valitettavasti olemme menossa huonoon suuntaan kohtuuttomien päätösten vuoksi. Tulevaisuus on täysin riippuvainen tutkimuksesta ja innovaatiosta. Innovaatioilla ja tutkimuksella voimme lisätä kilpailukykyämme paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset haittaavat yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Laitetaan ensin maantiet kuntoon ilman yhtiöittämistä eikä peukaloida yhtiöittämisellä myöskään VR:ää. Tässä pitää asiantuntevien antaa käyttää tietämystään ja asiantuntemustaan. Hallitus kohdistaa leikkauksia tutkimukseen, jotta se pystyisi säästämään ja luomaan uusia mahdollisuuksia ja vähentämään työttömyyttä. 57 29. Yhtiöittäminen lisää kustannuksia, jotka maksatettaneen tieym. Olisiko syytä tutkia mikä kopla on asian takana. Hallituksen koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset haittaavat Suomen tulevaisuutta. Haluan korostaa leikkausten merkitystä tutkimukselle. Ne aiheuttavat yhteiskunnalle uusia tarpeettomia kustannuksia. MAALISKUUTA 2018 Seis jäämeren radalle ja liikenneverkkojen yhtiöittämiselle Liikenneministeriön eli hallituksen esitys jäämeren radasta sekä rataja tieverkostojen yhtiöittämisestä on yhtä tyhmää kuin jos pakkasella lämpimikseen pissaa housuihinsa. Mutta kuinka voi lisätä työllisyysastetta romuttamalla työpaikkoja. Asiantuntijat ovat nostaneet tämän esiin useaan otteeseen. Innovatiivisuus on äärimmäisen tärkeää, jotta voimme päästä käsiksi näihin muutoksiin. Vai onko esityksellä kytköksiä verovaroin kairattujen malminäytteiden käyttöoikeuksien jakamiseen kaivosyhtiölle
Wanhassa herrassa. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kevät tekee hiljalleen tuloaan ja voisimme suunnitella yhdessä kevään ja kesän mahdollisia yhteisiä tapahtumia. 2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Isak Penttalan opintorahastoon, tilille FI77 1140 3000 2721 72, tiedonantoon: Aarne Heikkilä. Helsingin Kotien Puolesta r.yn seraava tapaaminen 4.4. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Jarmo Mielonen varatuomari, Helsinki 30. Seppo Hentilä professori emeritus, Espoo 10.4. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Tervetuloa! . Ruissalossa. Tapaamme ma 9.4. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Erinomainen kahvitarjoilu. 2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Seppo Hentilä. Jumalan valtakunta ja työväenliike Setlementtiliikkeen perustajan Sigfrid Sireniuksen ajattelussa. klo 15 (huom.aika) Kettumäen Palvelukeskuksessa. Eila Hannula Turku Päivi Niemi-Laine JHL ry:n puheenjohtaja, Helsinki 2.4.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 Sari Kaakinen lastentarhanopettaja, Forssa 4.4.2018 Päivi Stenman sähköinsinööri, Category Manager, Ylöjärvi 7.4.2018 HELSINKI . Jarkko Virtanen, Turun kaupungin hallinnon kuuulumiset. mennessä jukka.nieminen@ tul.fi tai 045 773 021 22. Lahden Seudun Wanhat toverit. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Aiheena: kaupungin-yhtiöt ja niiden yhdistyminen???. Mukana ent. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kakkukahvit: Pentti Vilmi (80). Tervetuloa keskustelemaan. TUL-Tampere. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 59 29. MAALISKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Seuraava ma 7.5. KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään keskiviikkona 11.4.2018 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Turun Wanhat Demarit. Huhtikuun lounaskokous ke 4.4. VARSINAIS-SUOMI . PÄIJÄTHÄME . 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28, alustajavieraana apul.kaup.joht. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 29.3. klo 10. Lakiasiat Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Teologiantohtori Martti Ajo puhuu aiheesta 9.4.klo 19 Torkkelinkatu 11 kokoushuoneessa. 3.2018 Aarne Heikkilä maakuntaneuvos, Seinäjoki 2.4. Kuusankosken Wanhat Toverit kokontuvat 10.4. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. krs. Kokouksen asialista on 4.4.2018 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Tilaisuuden järjestää Hgin krist.sd.yhdistys. KYMENLAAKSO . Kuntojumpan ohjaaminen -kurssille su 8.4. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.4.2018 lähtien Vaasa 29.3.2018 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Hei, hulvatonta keväthulinaa – olen nähnyt jo kottaraisia!. kaupunginjohtaja Eero Mattila. Tervetuloa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tampereen Stadionilla ilmoittautumiset 29.3. Pormestariasiaa: Pekka Komu. PIRKANMAA
10. 2. 194 9 3. Mikä on nopein maaeläin. Noi n 10 kilo met riä 7. Onnea voittajalle! . Gep ard i 5. Kuinka paksu on ilmakehä. Muu tto hau kka 6. 8. 4. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Viljo Rissanen Toivalasta. MAALISKUUTA 2018 Ristikko 13/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mar iaa nie n hau ta 8. Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä on nopein lentävä eläin 6. 5. Jok ais en pol kupyö rä 4. Kuinka paljon Suomessa on maanteitä (valtion). 60 29. 17 9. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Ratkaisu Ristikon 11/2018 ratkaisu: Torstaina 15.3. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Mistä Jopo-polkupyörän nimi on lyhennetty. Kuinka monta ministeriä on istuvassa hallituksessa. Minä vuonna perustettiin NATO. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 43 10. Kuinka monta pääministeriä on ollut Suomessa. 78 00 km. 3. 9. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mikä on maapallon syvin paikka. 7. Nei l Arm str ong ja Buz z Ald rin 2. Ketkä ovat kaksi ensimmäistä kuukävelijää
17.25–20.00 FEM 17.25 Daniel Parisin keittiössä 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Rita (12) 19.10 Sana on minun 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sport nytt 19.49 Yksi kaupunki – yksi tarina 20.00–01.00 TEEMA 20.00 Mestari Miyazakin paluu 21.10 Henkien kätkemä (7) 23.11 Song of Lahore 00.30–01.00 Uusi Kino: Kylänmies Uudu YLE TV1 07.30 Luontoretkellä: Muinaiseläin rajaseudulla 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Sininen planeetta II 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15–12.07 Dokumenttiprojekti: Uhrit 1918 (12) 12.20 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2017 13.20 Ulvova mylläri (7) 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Rikos yhdistää (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Erämaan lumo 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Toivon tuolla puolen (12) 22.40 Nousuvesi (16) 23.25–00.25 Lemmin rakkaus YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Kim ja Kai 07.37 Pipsa Possu 07.43 Ninni ja Nestori 07.56 Ryhmä Hau 08.21 Uula ja Kuu 08.34 Oktonautit 08.49 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Kesäleiri (7) 09.14 Otso ja sopulit (7) 09.21 Lassie (7) 09.44 Urheiluhullut 09.46 Robomestarit 10.00 Tautisia tarinoita (7) 10.30 Uusi päivä 11.00 Uusi päivä 11.30 Uusi päivä 12.00 Live: Alma 13.00 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 13.30 Sohvaperunat 14.20 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.45 Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2018 15.15 Rallin SM: Talvikauden kooste 15.45 Suden arvoitus (7) 17.15 Happy Feet (7) 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00–20.46 Torpedot (12) 21.00 Kapina 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Reggie Yates: Sisäpiirissä 23.00 Likainen pommi (12) 00.20–00.45 Moone Boy (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita x 3 09.55 Zak Storm (7) 10.20 Paavo Pesusieni (7) 10.45 Pilanpäiten 11.00 Tinan tunturikeittiö 12.00 Kaappaus keittiössä 13.00 Kotoisa 14.00 Suomen surkein kuski 15.00 Stadi vs. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (12) 00.20 Poliisit (7) x 4 02.20–03.20 Poliisit – kotihälytys (12) TEEMA&FEM 08.15–13.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.14 Koiruli ja Kaija 09.15 Kysy Laralta (7) 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.50 Keltapaita 09.52 Viidakkojytä 09.57 Zorro the chronicles (7) 10.18 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.21 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Rita (12) 11.40 Sana on minun 11.56 Laatua lyhyesti 12.00 Jumalanpalvelus: Pääsiäispäivä Maalahden kirkossa 13.00–17.25 YLE TEEMA 13.00 Veljeni vartija 15.20 Requiem (12) 15.45 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.40 FEM 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Uudista minut 20.00 Kulta-Gretan huimaava rakkaustarina 21.00 Vangit (16) 21.50–23.40 Elokuva: Hamlet YLE TV1 07.30 Vintage-valtakunta 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Majavien valtakunta 09.00 Uutiset 09.05 Sydämen kutsumus (12) 09.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 10.00 Uutiset 10.05 Murdochin murhamysteerit (12) 10.55 Pisara 11.00 Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Hollolan hautausmaan tarinat 12.25 Kandit 12.55 Pohjanmaa (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Salainen metsäni 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.10 Itse asiassa kuultuna: Helena Ranta 19.00 Dokumenttiprojekti: Urho 20.00 Puoli seitsemän 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Dokumenttiprojekti: Nokia Mobile (7) 22.25 Kotikatsomo: Toivon tuolla puolen (12) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.20 Neljä nenää 07.28 Tinga Tinga -tarinat 07.42 Astroset 07.54 Nallepaini 07.58 Pingu 08.03 Franklin ja ystävät 08.28 Galaxi 08.29 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.53 Unna Junná 09.08 Uku-Ukun taikaviidakko 09.33 Tyttö ja naakkapuu (7) 10.00 Casualty (12) 10.50 Holby Cityn sairaala (12) 11.50 Yksineläjä Severin 12.20– 12.47 Mieleni ja minä 13.00 Kioski Show 13.25 Live: Haloo Helsinki 14.40 Uusi päivä 15.08 Uusi päivä 15.40 Onnelin ja Annelin talvi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Viiru ja Pesonen: Suurta ystävyyttä 19.31 Kätevän emännän juhlat 20.00 Rouva varapresidentti 20.30 Au pairit Miamissa 21.00 Jenny+: Moka on paska lahja 21.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05–11.00 Salatut elämät x 2 12.30 Lumi ja Pyry: Suomen ensimmäiset pandat 13.30 Teknavi 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Kingi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Torpedot (12) 19.45 Extremeä ympäri maailmaa 20.00–20.48 Syke (12) 21.00 Kätevä emäntä (7) 21.25 Alina idässä 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Au pairit Miamissa 22.35 The Leftovers (16) 23.30 James Corden Show 00.10–01.00 Villi kortti MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.25 Elokuva: Risto Räppääjä ja yöhaukka 21.00 Yökylässä Maria Veitola Special: Juha Sipilä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Elokuva: Pulp Fiction – tarinoita väkivallasta (16) 01.35 Rikospaikka 02.00 Nuori MacGyver (12) 02.55 Middle x 2 03.50 Duudsonit Amerikassa (16) x 2 04.50–05.44 Riisutut NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Elokuva: LEGO Friends: Girlz 4 Life 10.40 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls 4 – Ikimetsän legenda (7) 12.15 Elokuva: Rölli ja metsänhenki 14.15 Peto Show 15.40 Haluatko miljonääriksi. 11.50 Mitä mietit, Ronja Salmi. 5. välierä 19.30 Alina idässä 20.00 Sohvaperunat 21.00 Aloha 22.45 James Corden Show 23.25–00.20 Game of Thrones (16) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55–10.00 Chaplin 10.30 Salatut elämät (7) x 4 12.30 Upeat skandikodit 13.00 Unelmarempat 14.00 Yökylässä Maria Veitola Special: Juha Sipilä 15.00 Pilanpäiten 15.15 Pelisilmä 16.00 MM-kiekko 2013: Backhand-forehand 17.00 Sara La Fountain Australiassa 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Kingi 21.00 Onnela (7) 21.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Varas (16) 00.30 Kingi 02.00 Viikingit (16) 03.00 Bosch (12) 04.00–05.20 Bob’s Burgers (7) x 3 NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 MasterChef Suomi x 2 12.00 Remppa vai muutto x 2 14.00 Vaaleanpunainen pantter x 2 14.15 Leijonan luola USA x 2 16.20 Heikoin lenkki 17.20 Leijonan luola 18.25 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 61 29. 16.30 Stadi vs. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Meidän tarina 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: The Avengers (12) 23.55 Elokuva: Beck: Sairaalamurhat (12) 01.55 Napakymppi 02.55–03.55 Poliisit – kotihälytys (12) TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Kotiin pääsiäiseksi 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä 19.00 Kotiin pääsiäiseksi 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.00 TEEMA 20.00 La Señora 21.00 Kino Klassikko: Pelham 1-2-3 kaapattu (12) 22.40 Elävä arkisto: Pääsiäinen 22.41 Terveisiä eurooppaan: Mitä on mämmi. välierä 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Karppi (12) 22.45 James Corden Show 23.25 Banshee (16) 00.15–00.45 Looking (16) MTV3 07.00 Aamusää 08.00 Monchhichi 08.15 Alvin ja pikkuoravat 08.30 Puuha-Pete 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kotoisa 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.26 Tulosruutu 22.55 Modus (12) 23.55 Enbuske, Veitola & Salminen 00.50 Kotoisa 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.40 Anthony Bourdain 03.35 Maailman kovimmat vankilat 04.30–05.20 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Disney: Leijonakaarti (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.30 Peto Show 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi (7) + Extra 23.30 Elokuva: Looper (16) 02.00 Poliisit (7) 02.30 Poliisit – kotihälytys (12) 03.30–04.00 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lain pitkä koura 10.00 Design 3000 ja Kasper Strömman 10.30 Vem vet mest. 11.00 Jumalanpalvelus: Pitkäperjantai Maalahden kirkossa 11.45 Ruotsin salaiset huoneet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Magic in the Moonlight 13.35 Live: Freddie Mercuryn muistolle 15.10 Ilta Eskon seurassa 16.10 Charité (12) 17.00 Yövaras (7) 17.15 Vapaaehtoiset 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.25 Upeat skandikodit 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lande 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Game of Thrones (16) 23.10–01.30 Looking (16) x 5 MTV3 07.35 Monchhichi 07.50 Alvin ja pikkuoravat 08.05 Puuha-Pete 08.15 Muumilaakson tarinoita 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Teknavi 23.00 Kingi 00.30 NCIS: New Orleans (12) 01.25 Gåsmamman (16) x 2 03.15 Midnight Sun (12) 04.20–05.15 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Pikku Delfiini – unelmien laineilla (7) 10.50 Elokuva: Kumba (7) 12.35 Elokuva: Vaaleanpunainen pantteri 2 (7) 14.25 Hauskat kotivideot 15.20 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna 15.25 Huvila & Huussi 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Suomen hauskin tavis 19.25 Tulossa: Kupla 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kupla 22.00 Elokuva: Beck: Gunvald (16) 00.00 Poliisit 00.25 Poliisit – kotihälytys (12) 01.25–01.55 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Unelmakoti 11.00 Kulta-Gretan huimaava rakkaustarina 12.00–17.18 TEEMA 12.00 Eput-elokuva 13.45 Live: Big Weekend 2017, osa 1/2 14.45 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 15.40 Talvisydän (12) 16.00 Charité (12) 16.55 Jäitä hattuun (12) 17.25–23.55 FEM 17.25 Vem vet mest. MAALISKUUTA 2018 29 30 31 01 02 TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Maailman kaunein tyttö 14.30 Ikimuistoinen: Olavi Virta 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Klovni sotatoimialueella (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Uhattu Eurooppa 23.05 Uutiset Uutis-Suomi 23.15 Uutiset 23.20 Nousuvesi (16) 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.06 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Laura 07.41 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Paloin loppuun 12.10 Älä kokeile tätä kotona 12.40 Kohteessa: Malesia 13.28 Ikuisesti nuori 13.57 Koiramies Färsaarilla 14.28 Moone Boy (12) 14.50 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 15.30 Jenny+ 16.00 Mitä mietit, Ronja Salmi. 16.37 Suuri paasto – matka pääsiäiseen. 16.40 Hauskat kotivideot 17.45 Elokuva: Zootropolis – eläinten kaupunki (7) 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Maleficent – Pahatar (12) 23.35 Elokuva: The Mist – Usva (16) 02.05 Mad Cook Show (7) 03.05–04.05 Poliisit – kotihälytys (12) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ainoa oikea tie 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 Prinsessa Lilianin elämä 20.00 Närbild 20.30 Dok: Oma kanava 21.00 Efter Nio 22.00 Laava (12) 22.45 Petra rakastaa itseään 23.15–23.55 Lain pitkä koura. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Astrid Lindgrenin tarina 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 Näin Norjassa: Lintubongarit 20.00–00.52 TEEMA 20.00 La Señora 21.00 Kino: RKO 281 – Tapaus Citizen Kane 22.25 Live: Big Weekend 2017, osa 1/2 23.25–00.52 Ritchie Blackmoren tarina YLE TV1 07.30 Akuutti: Kipeä lapsettomuus 08.00 Uutiset 08.05 Prisma: Tarina puhuvasta gorillasta 09.00 Uutiset 09.05 Kandit 09.35 Jääkauden jälkiä 10.00 Uutiset 10.05 Äitimme prinsessa Diana 11.00 Uutiset 11.05 RSO Musiikkitalossa 12.05 Sodan satuttamat sukupolvet 12.20 Nuoruuteni savotat (12) 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Kipeä lapsettomuus 15.50 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsön puutarha 18.45 Avara luonto: Sininen planeetta II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Nukkekaappi (12) 22.55 Katto 23.10 Tihvinän ihmeet 23.55–03.15 Jumalanpalvelus YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.27 Martta puhuu 07.50 Nelli ja Noora 07.58 Vilkki Ankka 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.47 Kammokatu (7) 10.00 Tautisia tarinoita (7) 10.30 Kohteessa: Malesia 11.20 Jenny+: Kuka sä luulet olevasi. 11.00 Dok: Salven vanhat herrat 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino: Rat Pack (12) 13.55 La Señora x 3 16.30 Elävä arkisto: Pääsiäinen 16.31 Terveisiä eurooppaan: Mitä on mämmi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Meidän tarina 11.01–12.00 Salatut elämät (7) 13.30 Jussi-gaala 2018 15.30 Kotoisa 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 22.47 Suuri paasto – matka pääsiäiseen. 11.00 Työelämän uudet kuviot 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.00 Sukunsa viimeinen 14.20 Historia: Amerikka värikuvissa 15.10 Simon Reeve Kreikassa 16.10 Charité (12) 17.00 Apollo 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.25 Upeat skandikodit 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 12.20 Syke (12) 13.10 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 13.40 Motorheads 14.30 Villi kortti 15.25 Belle ja Sebastian (7) 17.00 Mestis: Mahdollinen 6. Lande 16.00 Lumi ja Pyry: Suomen ensimmäiset pandat 17.00 Onnela (7) 17.30 Kingi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull 23.30 Rikospaikka 00.00 112 uudet jaksot (7) 00.55 Rizzoli & Isles (12) x 2 02.45 Taikuuden tuolla puolen 03.40 Bob’s Burgers x 2 04.35 Elämää Philadelphiassa NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 4 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) 07.10 Ritariprinsessa Nella 07.30 Disney esittää: DuckTales (7) 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 LEGO City (7) 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 Angry Birds Stella 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Tulossa: Kupla 11.05 Remppa vai muutto x 2 13.10 Vaaleanpunainen pantteri x 2 13.25 Suomen hauskin tavis 14.25 Heikoin lenkki 15.25 Hyvät ja huonot uutiset 16.30 Elokuva: Big Hero 6 (7) 18.30 Haluatko miljonääriksi. 23.30 Egenland 00.00 Valitut sanat: Asbæk & Pulkkinen 00.30–01.00 Toivola YLE TV1 07.30 Puoli seitsemän 08.00 Uutiset 08.05 Murdochin murhamysteerit (12) 09.00 Uutiset 09.05 Sydämen kutsumus (12) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Pyhä (12) 12.25 Ikimuistoinen: Leif Wager 12.40 Elämän vonkamies (7) 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tihvinän ihmeet 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.10 Itse asiassa kuultuna: Isä Ambrosius 19.00 Muukalaiset keskellämme (12) 20.00 Samuli Edelmann – Mä matkamies maan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 SuomiLOVE 22.00 Kalevala – Uusi aika (12) 23.45–00.35 Kissojen salainen elämä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.03 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.35 Töötti ja Pulteri 07.57 Anton Siilinen ratkaisee 08.10 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan: Pääsiäisseikkailu 08.36 Viljamin syntymäpäivä 09.03 Galaxi 09.04 Tipu Touhukas x 2 09.07 Martta ja ystävät (7) 09.29 Late Lammas ja villit laamat (7) 10.00 Casualty (12) 10.50 Holby Cityn sairaala (12) 11.50 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 12.20 Au pairit Miamissa 12.50 Alina idässä 13.21 Live: Profeetat 14.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.45 Heinähattu ja Vilttitossu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kätevän emännän juhlat 18.30 Mestis: Mahd
16.02 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapalloetkot 18.15 Jääkiekko: FIN BLR 21.00 Noin viikon studio 21.25 Alina idässä 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Au pairit Miamissa 22.35 The Leftovers (16) x 5 03.30–04.09 James Corden Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. SUNNUNTAI 1.4.. Kuvailutulkkaus. Oscarvoittaja, maailmankuulujen animaatioelokuvien ohjaaja ilmoitti taannoin jäävänsä eläkkeelle. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Modus (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 112 uudet jaksot (7) 01.00 Kohde (16) 01.55 American Horror Story: Hotel (16) x 2 04.15–05.10 Yövahti (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Disney esittää: Avalorin Elena 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 09.55–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Huvila & Huussi 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Heikoin lenkki 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.05 Napakymppi 23.05 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight: Varjoyhteiskunta 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.33 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Tarinat taulujen takaa 21.00 Historia: Amerikka värikuvissa 21.50 Kino Suomi: Ursula (16) 23.40–00.33 Uusi Kino: Pavlenski: Alaston elämä (12) YLE TV1 05.55 Erämaan lumo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.15 Herra sotaministeri 14.40 Vaiheessa: Unelmien nainen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 Hollolan hautausmaan tarinat 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuus stressistä 20.00 Akuutti: Koukussa pelaamiseen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Uhattu Eurooppa 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.04 Rikke 07.13 Sasu 07.24 Noksu 07.30 Timppa 07.40 Nuottiavain 07.53 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.21 Galaxi 08.22 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00– 09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat 11.30 Ruokamatkailua 12.30 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus x 3 13.57 Tanskalainen maajussi 14.25 Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys 15.05 Miksi kala syö. Historia: Prinssi ja intiaanipäällikkö Yle TV1 klo 19.00 Karl Mayn romaanien Winnetou-intiaani on ollut lukijoiden sankari jo sukupolvien ajan. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kova kuin kivi (16) 00.20 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (12) 02.40–03.40 Mad Cook Show TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. loppuottelu 20.00 Mitä mietit, Ronja Salmi. 00.05 Mad Cook Show (7) 01.05 Poliisit (7) 01.35 Poliisit – kotihälytys (12) 02.35–03.05 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Ainoa oikea tie 10.30 Vem vet mest. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Ugandan vahvat äidit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Etanan planeetta 12.15 Vaiheessa: Luolamies 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Miehen kunnia 14.40 Sodan satuttamat sukupolvet 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Luontoretkellä: Muinaiseläin rajaseudulla 16.15 Vintage-valtakunta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.44 Kiehtova maailma: Balmoralin tarina 20.00 Putkiremontti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Tarina puhuvasta gorillasta 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Herra Heinämäki 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.25 Killen kimppakyyti 07.38 Babar ja Badun seikkailut 07.49 Askarrellaan 07.57 Dinojuna 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00– 09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat 11.27 Soramonttuprinsessat 12.00–12.39 Miksi kala syö. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Peter Nyman 14.00 Teknavi 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Versus 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Copycat – kopiomurhaaja (16) 01.10 Rikospaikka 01.40 Nuori MacGyver (12) 02.35 Middle x 2 03.30 Duudsonit Amerikassa (16) x 2 04.30–05.23 Riisutut NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 San Franciscon luksuslukaalit x 2 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Heikoin lenkki 17.55 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Strömsön puutarha 11.30 Spotlight: Varjoyhteiskunta 12.00–17.18 TEEMA 12.00 Pikku Quinquin (12) 12.55 Song of Lahore 14.15 Vita brevis 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Charité (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Tavattuuaan nuoria tietokonegrafiikkaan erikoistuneita animaattoreita, hän kuitenkin suostui yrittämään lyhytelokuvan tekoa uusin menetelmin. Kuvassa: Khaled (Sherwan Haji), Mirja (Nuppu Koivu), Nyrhinen (Janne Hyytiäinen), Wikström (Sakari Kuosmanen) ja Calamnius (Ilkka Koivula). 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05–11.00 Salatut elämät (7) x 2 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 15.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 16.30 Stadi vs. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05–11.00 Salatut elämät x 2 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Vajasta lukaaliksi 14.30 Sadan tonnin talot 15.30 Kotoisa 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Lande 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä (7) 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.07 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino Klassikko: Peli on menetetty (12) 22.25 Elävä arkisto: Miehet metsissä 22.26 Mestarimetsurit 22.49 Savotta 23.11 Metsästä mieheen 23.35–00.07 Egenland YLE TV1 05.55 Akuutti: Koukussa pelaamiseen 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Gabriel, tule takaisin! (7) 14.30 Ikimuistoinen: Brita Koivunen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.45 Hakekaa kätilö! 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30–00.00 Puoli seitsemän 00.00 YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.04 Kissat 07.10 Puuharit 07.23 Sanni Sateenkaari 07.35 Pikku Kakkosen posti 07.41 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.56 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa: Sydämellinen kauppias 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Au pairit Miamissa 12.10 Alina idässä 12.50 Hiihdon SM: Sprinttihiihdot 15.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon naisten MM-karsinta: FIN ESP 20.05 Jääkiekkomaaottelu: FIN BLR 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Muodostelmaluistelu MM 23.00 Karppi (12) 23.45 James Corden Show 00.25 Banshee (16) 01.15–01.40 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 30.12. 01.05 Stadi vs. 11.00 Työelämän uudet kuviot 11.30 Kevätjuhla 11.45 Kielikysymys (7) 12.00–17.21 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.45 William Dobson, barokin unohdettu nero 14.45 Yövaras (7) 15.00 Ruokamatka 16.00 Charité (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 62 29. 11.00 Juuret Suomessa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Jonas Kaufmann ja Puccini 13.55 Historia: Amerikka värikuvissa 14.45 Elävä arkisto: Miehet metsissä 14.46 Mestarimetsurit 15.09 Savotta 15.31 Metsästä mieheen 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Astrid Lindgrenin tarina 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.25 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino: Locke 22.25 Live: Big Weekend 2017, osa 2/2 23.25–01.25 Kino: In the Valley of Elah (16) 03 04 05 06 TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI 31.3. Kotikatsomo: Toivon tuolla puolen (12) Yle TV1 klo 21.05 Aki Kaurismäen tarina syyrialaisesta pakolaisesta ja suomalaisesta kauppamatkustajasta. HD. 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Avatarini ja minä (7) 14.35 Sukunsa viimeinen 16.00 Charité (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05– 11.00 Salatut elämät (7) x 2 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 X Factor Suomi 15.00 Enbuske, Veitola & Salminen 16.00 Kaappaus keittiössä 16.55 Onnela (7) 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Suomi, 2017. Lande 21.01 Pitääkö olla huolissaan. 15.45 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.00 Uusi päivä 16.27 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Futsal: Naisten 2. 13.56–14.08 Tuntematon perillinen: Onnenonkijan monet petokset 13.58–14.08 Tanskalainen maajussi 14.10 Rouva varapresidentti 14.40 Alina idässä 15.10 Sohvaperunat 16.00 Uusi päivä 16.27 Uusi päivä 17.00–17.58 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Reggie Yates: Sisäpiirissä 20.00–20.21 Siyinqaba – Kallioseinämän kutsu 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Puolivälierä 23.55 Maailman oudoimmat urheilulajit 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sai Berliinissä ohjaajapalkinnon ja kansainväliseltä kriitikkoraadilta vuoden parhaan elokuvan tittelin. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Huvila & Huussi 16.30 Remppa vai muutto 17.30 Leijonan luola USA 18.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Kupla 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Tulossa: Keisari Aarnio (12) 23.05 Supertähdet 00.30 Poliisit 01.00 Poliisit – kotihälytys (12) 02.00–02.30 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Eurooppa tänään 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kotoisa 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 112 (7) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Kotoisa 01.55 Modus (12) 02.50 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 03.46 Kaappaus keittiössä 04.40–05.30 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa 07.50 Disneyn: Leijonakaarti 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Huvila & Huussi 16.00 Remppa vai muutto 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Ohjelma 18.30 Ohjelma 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 4 + Extra 23.35 Kupla 00.35 Poliisit 01.05 Poliisit – kotihälytys (12) 02.05–02.35 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lain pitkä koura 10.00 Design 3000 ja Kasper Strömman 10.30 Vem vet mest. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Työelämän uudet kuviot 19.00 Kevätjuhla 19.15 Kielikysymys (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.58 TEEMA 20.00 La Señora 21.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 22.00 Kino: Suosurmat (16) 23.40–00.58 Wendy and The Refugee Neverland (12) YLE TV1 05.55 Putkiremontti 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Onni etsii asuntoa 14.25 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Weinstein vastaan #metoo 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Nousuvesi (16) 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.07 Käytöskukka 07.12 Stella ja Sami 07.26 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.37 Laura 07.48 Fluugalaiset 08.00 Maikki ja Pontso 08.27 Galaxi 08.28 Pertti ja Purtti (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.55 James Corden Show 11.35 Paloin loppuun 12.05 Älä kokeile tätä kotona 12.35 Kohteessa: Japani 1 13.22 Koiramies Färsaarilla 13.52 Moone Boy (12) 14.15 Syke (12) 15.03 Jenny+: Moka on paska lahja 15.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. Ohjelma dokumentoi Miyazakin valtavaa ponnistelua CGI-median kanssa. Mestari Miyazakin paluu Teema & Fem klo 20.00 (Never-ending man: Hayao Miyazaki, Japani 2016). Tarinoiden taustalla ovat tositapahtumat 1830-luvulta, jolloin saksalainen prinssi tutustui tutkimusmatkallaan intiaanipäällikköön. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 20.30 Moone Boy (12) 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) x 5 02.05 James Corden Show 02.45–03.15 Jenny+: Moka on paska lahja MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs
17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ainoa oikea tie 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Mies 21.00 Efter Nio 22.00 Ei valoa tunnelissa (16) 23.00 Kun kemiat kohtaavat 23.40–00.18 Lain pitkä koura YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10–14.47 Fennada-klassikot: Villi Pohjola (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Vintage-valtakunta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.43 Kiehtova maailma: Balmoralin tarina 20.00 Putkiremontti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Totuus stressistä 23.40–00.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 07.00 Herra Heinämäki 07.09 Tilda 07.23 Killen kimppakyyti 07.38 Babar 07.49 Askarrellaan 07.56 Dinojuna 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa: Vesiputous 09.00–09.46 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat x 2 12.00 Norjan kovin 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Tuntematon perillinen: Uusi perhe Afrikassa 14.10 Rouva varapresidentti 14.40 Alina idässä 15.10 Sohvaperunat 16.00 Uusi päivä 16.28 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Futsal: Naisten mahdollinen 3. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Peter Nyman 14.00 Teknavi 14.30 Kenen kotona. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (12) 00.30–02.25 Poliisit (7) x 4 TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.14 Koiruli ja Kaija 09.15 Kysy Laralta (7) 09.27 Hevostila Mistral (7) 09.49 Keltapaita 09.51 Viidakkojytä (7) 09.56 Zorro the chronicles (7) 10.17 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.20 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Rita (12) 11.40 Sana on minun 12.00–17.20 TEEMA 12.00–14.17 Kino: Ludvig II (12) 14.30 Pariisi juhlii 2017 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.43 FEM 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Euroviisaat 20.50 Uudista minut 21.00 Vangit (16) 21.47 Sandefjordin hopealintu 22.00–23.43 Dok: Meille muutti vieras mies 07 08 LAUANTAI SUNNUNTAI. 02.05–02.35 Rouva varapresidentti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.10 Ranskalainen kylä (12) x 2 15.00 Taidetutkimukset 16.00 Isä Matteo (7) 16.55 Jäitä hattuun (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. UK 13.45 Versus 15.15 Pelisilmä 16.00 MM-kiekko 2014: Minskin ihme 17.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Kingi 21.00 Onnela 21.31 Formula 1 Paalupaikka 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Sellisti (16) 00.35 Kingi 02.05 Viikingit (16) 03.05 Bosch (16) 04.05 Pränkkikämppä (7) 05.00–05.25 Brickleberry (7) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 MasterChef Suomi x 2 12.00 Leijonan luola USA x 2 14.00 Remppa vai muutto x 2 16.00 Hauskat kotivideot 17.00 The Voice of Finland 18.55 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kenen kotona. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05–11.00 Salatut elämät x 2 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Sääilmiöiden Top 10 14.30 X Factor Suomi 16.00 Enbuske, Veitola & Salminen 16.55 Onnela 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight: Hitaasti käynnistyvä muovinkeräys 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–01.15 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Tarinat taulujen takaa 21.00 Historia: Amerikka värikuvissa 21.50 Kino Suomi: Vihreä leski (12) 23.05 Uusi Kino: Tuolla puolen (12) 23.19 Uusi Kino: Bon Voyage (12) 23.45–01.15 Live: Freddie Mercuryn muistolle YLE TV1 05.55 Erämaan lumo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Villin Pohjolan kulta (12) 14.35– 14.47 Arkistokuvia: P E Svinhufvud 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Mitä me syömme 20.00 Akuutti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Collection – muotitalon salaisuus 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Weinstein vastaan #metoo 23.50–00.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Lasten leikkiä 07.06 Rikke 07.18 Sasu 07.28 Noksu 07.33 Timppa 07.44 Nuottiavain 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.40 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa: Håøyan saari 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Ruokamatkailua 13.30–14.08 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 14.20 Tanskalainen maajussi 14.50 Norjan kovin 15.30–15.45 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.00 Uusi päivä 16.27 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–20.43 Jääkiekon naisten SM-liiga: Mahd. 01.05 Mad Cook Show 02.05 Poliisit – kotihälytys (12) 03.05–03.35 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Ainoa oikea tie 10.30 Vem vet mest. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Game of Thrones (16) x 2 01.51–01.29 Rouva varapresidentti 01.51–02.05 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Dok: Oma kanava 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.51 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Queen: From Rags to Rhapsody 13.00 Queen: A Night at The Odeon 14.05 La Señora (12) x 3 16.40 Vita brevis 17.25– 20.00 FEM 17.25 Daniel Parisin keittiössä 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Rita (12) 19.10 Sana on minun 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Yksi kaupunki – yksi tarina 20.00–01.18 TEEMA 20.00 Peter, Paul and Mary: 50 vuotta 21.00 Animoitu elämä 22.28 Gilbert Grape (12) 00.25–01.18 Uusi Kino: Pavlenski: Alaston elämä (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Sininen planeetta II 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Nokia Mobile (7) 14.10 Palanen: Kunniataulu 14.30 Putkiremontti 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Rikos yhdistää (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Erämaan lumo 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Hella W (12) 22.25 Nousuvesi (16) 23.10 Ykkösaamu 23.50–00.45 Pakolaisbisnes YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Kim ja Kai 07.37 Pipsa Possu 07.43 Ninni ja Nestori 07.57 Ryhmä Hau 08.20 Uula ja Kuu 08.34 Oktonautit 08.48 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Kesäleiri (7) 09.14 Otso ja sopulit (7) 09.21 Urheiluhullut 09.23 Robomestarit 10.00 Hiihdon SM: Naisten 30 km (p) 12.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.25 Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2018 12.50 Hiihdon SM: Miesten 50 km (p) 14.50 James Corden Show 15.30 Alina idässä 16.00 Sohvaperunat 16.50 Jääkiekon naisten SM-liiga: Mahd. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Työelämän uudet kuviot 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.48 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 22.00 Kino: Ahneuden hinta (12) 23.45–00.48 Yle Live: Big Weekend 2017, osa 2/2 09 10 11 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Balmoralin tarina 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 14.15 Erämaan lumo 14.50 Pohjolan luonto 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Koukussa pelaamiseen 15.50 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsön puutarha 18.45 Avara luonto: Sininen planeetta II 19.38 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Nukkekaappi (12) 22.55–00.25 Tosielämän tuhkimotarina YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.26 Martta puhuu 07.49 Nelli ja Noora 07.58 Vilkki Ankka 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.47 Kammokatu (7) 10.00 Syke (12) 10.50 Jenny+: Moka on paska lahja 11.20 Mitä mietit, Ronja Salmi. 5. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Kaunis elämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 Modus (12) 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.05 112 uudet jaksot (7) 02.00 Kohde (16) 02.55 American Horror Story: Hotel (18) x 2 04.45–05.40 Yövahti (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Madagascarin pingviinit 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa 07.50 Disney: Avalorin Elena 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Huvila & Huussi 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Heikoin lenkki 18.30 Poliisit 10 vuotta x 3 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.05 Napakymppi 00.05 Haluatko miljonääriksi. 4. loppuottelu 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jääkiekkomaaottelu: LAT FIN 23.30 Banshee (16) 00.25 James Corden Show 01.05 Jenny+: Usko ruokaan, niin pelastut. Lande 15.00 Versus 16.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 17.00 Onnela 17.30 Kingi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1 kooste: Bahrainin osakilpailu 23.35 Bull 00.35 Rikospaikka 01.05 112 uudet jaksot (7) 02.00 Rizzoli & Isles (12) x 2 03.50 Taikuuden tuolla puolen 04.45–05.10 Elämää Philadelphiassa NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) 07.10 Ritariprinsessa Nella 07.30 Disney esittää: DuckTales (7) 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 LEGO City (7) 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola USA 12.05 Suomen hauskin tavis 13.10 Remppa vai muutto 14.15 Remppa vai muutto 15.20 Heikoin lenkki 16.20 The Voice of Finland 18.25 Haluatko miljonääriksi. Lande 21.01 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. loppuottelu 20.30 Au pairit Miamissa 21.00 Jenny+: Usko ruokaan, niin pelastut. 01.35 Mitä mietit, Ronja Salmi. 11.50 Hiihdon SM: Naisten viesti 13.05 Hiihdon SM: Miesten viesti 15.35 Hiihdon Ski Classics: Reistadlöpet 16.15 Jääkiekon naisten SM-liiga: 3. 63 29. loppuottelu 19.30 Motorheads 20.20 Torpedot (12) 21.05 Kapina 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Reggie Yates: Sisäpiirissä 23.10 Noin viikon studio 23.35–00.00 Moone Boy (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55 Chaplin 10.00 Taikuuden tuolla puolen 11.00 Kotoisa 12.00 Suomen surkein kuski 13.00 Pitääkö olla huolissaan. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 01.05 Stadi vs. loppuottelu 18.50 Muodostelmaluistelu MM 20.00 Noin viikon studio 20.25 Sohvaperunat 21.15 Admission (7) 23.00 James Corden Show 23.40 Motorheads 00.30–01.30 Game of Thrones (16) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55–10.00 Chaplin 10.30 Salatut elämät x 4 12.30 Upeat skandikodit 13.00 Miten susta tuli noin rikas. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.00 Formula 1: Bahrainin osakilpailu 13.30 Teknavi 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Kingi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Captain America: The Winter Soldier (12) 00.50 Elokuva: Beck: Gunvald (16) 02.50–03.50 Napakymppi TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. loppuottelu 20.05 Salibandyn suurlähettiläät 20.35 Mestarien liigan makasiini 21.00 Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Puolivälierä 23.55 Maailman oudoimmat urheilulajit 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Kingi 00.35 NCIS: New Orleans (12) 01.30 Gåsmamman (16) x 2 03.20 Midnight Sun (16) 04.25–05.20 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Lego Elves (7) 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Huvila & Huussi 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Suomen hauskin tavis 19.30 Poliisit 10 vuotta (7) 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kupla 22.05 Elokuva: Beck: Steinar (16) 00.05 Poliisit – kotihälytys (12) 01.05–01.35 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Minun totuuteni: Elisabeth Massi Fritz 10.00 Unelmakoti 11.00 Euroviisaat 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Miehet metsissä 12.01 Mestarimetsurit 12.24 Savotta 12.46 Metsästä mieheen 13.15 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 14.05 Taidetutkimukset 15.05 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25–00.18 FEM 17.25 Vem vet mest. 12.30–17.16 TEEMA 12.30 Ranskalainen kylä (12) 13.20 O Tasqueiro 13.35 Mausoleumi (7) 14.00 Taidetutkimukset 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.45 Jäitä hattuun (12) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 14.00 Stadi vs. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Madagascarin pingviinit (7) 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Sonic Boom (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.50 Huvila & Huussi 15.55 Remppa vai muutto 16.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 18.00 Ohjelma 18.30 Ohjelma 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.05 Arman Pohjantähden alla 00.05 Poliisit – kotihälytys (7) 01.05–01.35 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–11.00 FEM 09.00 Kauneuskupla 10.00 Piha kuntoon 10.30– 11.00 Vem vet mest. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Vintage-valtakunta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Putkiremontti 12.35 Sydämen kutsumus (12) 13.18 Juha (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Prinssi ja intiaanipäällikkö 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tyttäresi nimeen (12) 22.55 Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Kotikatsomo: Hella W (12) 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.20 Tarinoita maailmalta 07.30 Tinga Tinga -tarinat 07.43 Astroset 07.55 Nallepaini 07.58 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa: Lintujen ystävä 09.00–09.49 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat 11.27 Soramonttuprinsessat 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Mieleni ja minä 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Noin viikon studio 15.30 Ratsastuksen maailma 16.00 Uusi päivä 16.26 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopalloliiga: Naisten 3
Kokeile vaikka geokätkentää. Tuntuu hyvältä, että myös kokomustan joukkueissa kuuluu joskus järjen ääni. Pasila, Porilaisten marssi. Mämmiä ja kantohankia kokeilemaan. Kulttuuriministeri Terho. Seere Salmisen Kiinassa kuukin on kummempi 15.50 Äänitarina. Te kieltäydyitte tekemästä työtänne, tavalliselle työläiselle se olisi irtisanomisen paikka. Leijona 23.7.–22.8. Meillä kaikilla on oikeus, meillä kaikilla on kokemus. Kittilän kunnan talouslukujen asemesta voisi julkaista kuntapäättäjien rötösluvut: Valtuuston 27:stä jäsenestä kymmenen on syytteessä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä syytteen saaneita on viisi. Kauris 23.12.–19.1. Nämä rikokset eivät vanhene. Vain ihminen jolla on hyvä hevosen muisti pystyy muistamaan asioita vuosikymmenien takaa. Leikkaa, liimaa askartele ja julkaise, pieleen meni. Tuo itsepäinen otus ottaa kaiken, mutta mitä se antaa. Asiaa varmasti auttaa lähestyvät valtakunnan vaalit. Kaksoset 21.5.–21.6. Onko katumus ja anteeksipyyntö menettänyt merkityksen. Kyllä kansan kunto nousee. Kalle Päätalon Hyvästi Iijoki 21.00 Lankalauantain iltasoitto 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.55 Ortodoksinen liturgia 02.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana DI Annu Korhonen. Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori vastustaa maakuntamallia. Tähän sopimattomat henkilöt, kuten erotettu kunnanjohtaja, hiostetaan ulos tai päättämisen ulkokehälle. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.30 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Puisevia tarinoita. Meneekö perille, jää nähtäväksi. Renén ja Riitan seurassa. 18.15 Viikon luontoääni: ristisorsa 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 95 18.30 Pyhäpäivän iltasoitto 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatterin valiouusinta: Täällä Pohjantähti. Oinas 21.3.–20.4. Elävän mieli on eteenpäin, joten tämä kevät kannattaa tehdä uusia juttuja. 11.00 Valkoista valoa: Talouspaasto 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Stressi ja pelko ovat myrkkyä aivoille 12.50 Kuuluttajan vieras: Yle Kulttuurin ja viihteen päällikkö Minna-Mari Parkkinen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. Koivu, se sukkela puu 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Psalmit ja saksofonisoolot 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: Yle Kulttuurin ja viihteen päällikkö Minna-Mari Parkkinen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 8/16. Kalat 20.2.–20.3. Jotenkin tuttua kaukaa menneisyydestä. Parempi on huomisen tuore löytö kuin eilisen nuhjaantunut näkymä. Rapu 22.6.–22.7. Kevään aikana joudutaan koviin koitoksiin, säästä itseäsi nyt Vesimies. Ristiinnaulitse, saa kivittää. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Unta se ei ollut 23.10–07.00 Yöklassinen MAANANTAI 07.00 Uutiset ja sää 07.02 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tiedeykkönen 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia 10.00 Jumalanpalvelus Kuokkalan kirkosta 11.00 Välilevyjä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Pääsiäistarinoita 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Loitsuklinikka 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 09.00 Uutiset 09.05 Pääsiäiskertomus Luukkaan mukaan 09.15 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Vaasan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Vaasan kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Porin metodistiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Veli-Pekka Hännisen Via Crucis -käsikirjoitus 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Täällä Pohjantähti. Kyllä kansa muistaa. 64 29. Seere Salmisen Kiinassa kuukin on kummempi 17.30 Keidas 18.00 Katolinen kiirastorstain iltamessu 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Johann Sebastian Bachin Matteus-passio 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. Me too, me too. Huhtikuussa härän vaistot ovat terävimmillään. Kuten Kittilän kunta, jonka sisäsiittoiset poliittiset kähminnät ovat suoraan kuin mafian hallitsemasta ja halvaannuttamasta sisilialaiskaupungista. Härkäläisten läheisyydessä kannattaa olla aina varuillaan. Sovitaan, että se joka huutaa kovemmin voittaa. Siis toisessa ääripäässä kunnallisesta demokratiasta. Härän pehmeä puolikin on lähes titaanin kova. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 96 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Benno Moiseiwitschin Rahmaninov-tulkintoja 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana pianisti Ossi Tanner 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Merisään paikannimet toinen osa 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 97 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Arvo Pärt: Aatamin valitus 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen SUOMESSA RAPSAKASTI KRITISOIDAAN ja pilkataan muiden maiden demokratiavajeita ja hallinollisia ongelmia. 22.55 Arkisto: Korpilahden kirkkomatkoja 23.10–07.00 Yöklassinen. Oppimisen paikka. 15.00 Uutiset 15.02 Suomalaisena Ruotsissa: Näyttelijä Maria Sid 15.55 News Yle radio 1 29.3.–4.4.2018 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Sari Valto 18.05 Pitkäperjantain musiikkia 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 94 18.30 Arkisto 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kotimainen konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Arkisto 23.10–06.00 Yöklassinen. Paracrossin paralympiakultaa ja banked slalomin pronssia voittanut Matti Suur-Hamari jäi kullan voitettuaan ilman Porilaisten marssia, Ylen päällikön päätöksen mukaan. Yritetään siis muistella, että päästään messiin. PERJANTAI 07.00 Uutiset ja sää 07.02 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kalle Haatanen 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia 10.00 Jumalanpalvelus Salpausselän kirkosta Lahdesta 11.00 Narrin aamulaulu 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana DI Annu Korhonen. Kylän tai Ylen julkikäräjät pystyyn ja tulta munille. Ei pitäisi, kun omastakin maasta löytyy ongelmia. Ette suostunut jakamaan palkintoa Aku Louhimiehelle, jonka ohjaaman elokuvan Tuntematon Sotilas Suomen kansa oli valinnut vuoden 2017 parhaaksi elokuvaksi. Annen kabinetti on yllättävä ja suoltaa ulos milloin mitäkin potaskaa. 15.23 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Aku, kuljet ”Via Dolorosaa”, mutta muista, et ole kuitenkaan yksin. Kylmä ja laskelmoiva kauris esiintyy coolina, oli sitten aihe mikä tahansa. Karvasta juomaa. Hyvä idea riittää menestykseen, onneksi olkoon Kiti Kokkonen, jo oli aikakin. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON NEITSYT Sampo Terho.. Keskustajohtoisen Kittilän vaaleilla valitut kunnalliset ”merkkihenkilöt” ovat pyörittäneet kuntaa, sen taloutta ja poliittista päätöksentekoa jo vuosikausien ajan kuin perheyritystä. Hävettävää. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Rakas länsinaapurimme Ruotsi, haastattelussa Roger Tallroth 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Arkisto 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Tiistain kulttuurisarja 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 8/16. Isoja sellaisia. Tanhupallo voitti Putouksen – jippii, niin pitikin. Vesimies 20.1.–19.2. Neitsyt 23.8.–22.9. MAALISKUUTA 2018 007443-1813 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Kuntademokratian irvikuva Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. No place to sleep. Nyt halukkaat saavat tukea sähköpyöräostoksiinsa. Älä kaivele menneitä, etenkään jos et ole arkeologi. Kaikki keinot vaan eivät ole luvallisia. Ehkä keskustalainen kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinenkin olisi jo voinut sanoa jotain painavaa Kittilästä. Skorpioni 24.10.–22.11. Aina ei kannata jännittää, vaan antaa mennä kun siltä tuntuu. Meppien meppi Heidi Hautala, taisit nyt muistaa väärin kuinka oman maan meppikollegat äänestivätkään mehiläismyrkystä. Tanhupallon karvamato on yhtä kuuluisa, niin pitääkin. Vaaka 23.9.–23.10. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Lukupiiri. Tällaisia löytyy ja heillä on valtava valta, sillä kuka muu muistaa niin hyvin. Jousimies 23.11.–22.12. Kevään tulo on vesimiehelle mieleen