Demokraatti 29.4.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

205x245_demokraatti_vappu_JHL2021.indd 1 1.4.2021 14:06:49 PAL.VKO 2021-19 00 74 43 -2 10 8 herroille de_29042021_001.indd 1 21.4.2021 11.47. hu ht ik uu ta LEMMIKIT TEEMA Melkein miljardin euron bisnes Huutia Duunarin puolustajalle ei sovi sopimisen kulttuurin murentaminen. 29.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 8/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 21 / 29
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_29042021_002.indd 1 20.4.2021 17.46. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
HUHTIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI MIU JA HAU Lähes joka kolmannessa kodissa on lemmikki. 3 Demokraatti 8/ 21 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29. Taistelu hansikas on heitetty. 11 VAPPU Perinteinen vasemmiston sisäinen voimainkoitos. ILMIÖ de_29042021_03.indd 3 21.4.2021 17.51. VAPPU TEEMA 12 SOPIMISEN KUOLEMA Työnantajat ravistelevat yhteiskuntaa
de_29042021_04.indd 4 22.4.2021 11.27. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.5. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 55 36 TUOMAS AIVELO Hyvää koronantorjuntaa LEMMIKIT Luultua tunteikkaampia + TEEMA Lemmikit 55 5 6 8 11 12 20 22 25 30 36 37 38 42 44 46 47 48 50 63 64 65 66 72 73 74 Olen kuin ihminen, liika pomotus käy hermoille. 8/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Hermo menee Viikon kuva: Koronan paluu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tapio Bergholm D-ilmiö: Sopimisen kuolema Vaalit: Me olemme kunta D-analyysi: Paperin ahdinko Mepitshow: Eero Heinäluoma Kuvataide: Herkkyys ja yllätys Kirjat: Tuomiojan tulevaisuus Kirjat: Koko maailman kirjallisuus Kolumni: Rolf Bamberg Pelit: Afrikan tähti – ikisuosikki Kirjavisa: Rakas pappa Syvässä päässä: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Niina Malm Puheenvuoro: Jukka Gustafsson Puheenvuoro: Antti Palola Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Simo Frangén IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Tuomo Alanen Kolumni: Tuomas Aivelo Kuonot peilissä: Ziggy, Beebo ja Easy Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
TUTKIJA BERGHOLMIN mukaan taisteluhenki voi vielä palata vap puun, jos työnantajat jatkavat sopi misen ja kompromissien halveksun taa tai yrittävät ajaa ayliikkeen toi mintaa alas työpaikoilla. Sellainen on nyky maailman riento. Viime kädessä kummankin tavoitteena on lisätä työnantajien valtaa työntekijöiden kustannuksella. Mitä koro nakriisi merkitsee tu levien vuosien vapuille, joka muu tenkin on menettänyt perinteistä merkitystään luokkataistelun foo rumina. T änäkään keväänä ei vietetä vappua kuten ennen vaan etänä jos ollenkaan. Ja vauhti kasvaa. Ensin Metsäteol lisuus kertoi irtautuvansa kokonaan keskitetyistä työehtosopimuksista. Pääkirjoitus SE ON MEISTÄ KAIKISTA KIINNI. Historian tutkija Tapio Bergholm sanoo Demokraatin haas tattelussa (s. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kaikki meni. Alasen kuuden pääluottamusmies vuoden aikana käytiin kahdeksat ytneuvottelut. 12–19): Tek nologiateollisuuden tempussa kyse on ”saattohoitojärjestelystä”, jonka aikana valtakunnallinen sopimus siirretään asteittain työmarkkinaso pimisen historiallisten saavutusten muinaismuseoon. Mutta muu tos voi olla niin nopea, että havah tuminen tulee liian myöhään. Tai kuten ayliik keen palveluksesta politiikan hui pulle noussut Eero Heinäluoma sanoo lehdessämme (s. Kuinka ollakaan juttu sai myös en tistä ajankohtaisempaa pontta, kun Stora Enso ilmoitti viime viikolla pa peritehtaan sulkemisesta Kemistä. (s. Työmarkkinoiden poliittinen pa radoksi on siinä, että mitä huonom min menee, sitä enemmän ayliik keen voimaa kaivataan. 30– 35), jolla on tymäkkää sanottavaa paitsi työelämästä myös politiikasta. EI VÄLTTÄMÄTTÄ, jos ja kun kehi tys työmarkkinoilla jatkuu nykyi senlaisena. Haastattelimme tähän numeroon myös Kaipolan lakkaute tun paperitehtaan entistä pääluotta musmiestä Tuomo Alasta. de_29042021_05.indd 5 22.4.2021 10.13. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Koska hermo menee. Bergholm jopa väittää, että vasemmistopuolueiden yhtei set marssit kertovat nekin työväen liikkeen heikkenemisestä. 11) suoraan, että va pusta on tullut karnevalistinen pik kuvappu. Se on meistä kaikista kiinni. Sitten Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden työnantajayh distyksen, jonne työehtosopimus toiminta siirretään. Työnanta jat ovat heittäneet taisteluhanskan. Tutki jan mukaan marsseille osallistuvat enää vain aatteeseen myötämieli sesti suhtautuvat ja järjestöväki
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , M ic ha el D an ta s AHTAAKSI MENEE. Tartuntoja on erityisen paljon Manausin alueella, jossa arvioiden mukaan jopa 76 prosenttia asukkaista oli sairastanut koronan viime lokakuuhun mennessä. Tila niin sairaaloissa kuin hautausmaallakin on loppumassa. de_29042021_06.indd 6 21.4.2021 16.33. Brasilia on tällä hetkellä pahiten koronasta kärsiviä maita. Tämä ei kuitenkaan tuonut laumasuojaa tarttuvampaa virusmuunnosta, Amazonian varianttia vastaan
7 Demokraatti de_29042021_06.indd 7 21.4.2021 16.33
Hyvin Suomessa on koronan kanssa selvitty moneen muuhun maahan verrattuna, mutta meilläkin edelleen tarvitaan malttia, siis muun muassa turvaetäisyyttä, maskia ja väkijoukkojen välttelyä. NIINA MALM TWITTERISSÄ Metsä Fibre onneksi pehmentää iskua. TUULA HAATAINEN TWITTERISSÄ Kovia päätöksiä ja surkea uutinen koko seutukunnalle. Huolehditaan samalla, että kaikki ansiotyö huomioidaan työssäoloehdon täyttymisessä.” SDP arvioi, että julkisen talouden tasapainon saavuttaminen ei tapahdu nopeasti, vaan se tulee olemaan seuraavan kahden vaalikauden tavoite. Ministeriö käyn nistää välittömästi rakennemuutos toimien valmistelun. Puolueen mukaan myös kulttuurialojen akuuttiin ahdinkoon on löydettävä ratkaisu nopeasti, ja tuki on saatava perille vielä kevään 2021 aikana. Erityisesti pätkäja silpputyöläiset, kuten kulttuurialojen työntekijät, alustataloudesta toimeentulonsa saavat tai nollatuntisopimuksilla työskentelevät, ovat puolueen mukaan olleet väliinputoajia pandemian aikana. Myös vappuna. Juhlissa kannattaa muistaa, että laatu korvaa suuren väkimäärän. Osana uudistusta tulee lyhentää työssäoloehtoa ja parantaa korvaustasoa, jotta nuorilla, pienipalkkaisilla, silpputyöläisillä ja osa-aikaisilla olisi myös mahdollisuus ansiosidonnaiseen turvaan. SDP kutsuu kaikki eduskuntapuolueet työhön, jossa tavoitteena on varmistaa ylivaalikautinen sitoutuminen tutkimus-, kehitysja innovaatiomenojen nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta 2030-tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt vain Storan väen kou luttamiseen Fibrelle niin tästä selvitään. Ohjelmassa nostetaan esiin myös keskustelu ansiosidonnaisen roolista tulevaisuudessa. JANNE HIRVONEN TWITTERISSÄ Nousua kohti SDP:N JÄLLEENRAKENNUKSEN suuntaviivat koronan jälkeen -ohjelmassa pandemian jälkeinen jälleenrakennus muodostuu kolmesta osasta: yhteiskunnan resilienssin eli sitkeyden vahvistamisesta, uuden kasvun luomisesta ja varautumisesta tulevaan. SDP on ehdottanut yhtenäistä ja digitaalista yleisturvaa. ”Pidemmällä aikavälillä kulttuurin rahoitus on turvattava, veikkausvoittovarojen oletetusta vähenemisestä huolimatta. Eli maltetaan vielä. ”Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee jatkossakin toteuttaa työttömyyskassoja kehittämällä. SDP:n mukaan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on huomioitava ne turvaverkon aukot, jotka ovat tulleet näkyviksi pandemian aikana. SDP on valmis ulottamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, mutta asettaa uuden yleisen ansioturvavakuutuksen luomiselle ehtoja. Koronarokote ei ole autuaaksi tekevä asia eikä ainakaan ole varma suoja koronatartuntaa vastaan. Ravintoloiden ja kahviloiden aukeneminen – tosin rajattu – yhdistettynä kevätsäähän ja rokotteisiin on saanut monet hullaantumaan. Kemin Veitsiluo don tehdas on su rullinen uutinen. ”Nykyisen tilkkutäkkimäisen rakenteen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen sekä sosiaaliturvaetuuksien tason parantaminen luovat pohjaa vahvemmalle hyvinvointivaltiolle tuleville vuosikymmenille”, ohjelmassa sanotaan. OLLI-PEKKA SALMINEN TWITTERISSÄ Miten on hallituksen vika, että paperin ky syntä on laskenut. SDP ON VALMIS ULOTTAMAAN ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN KAIKILLE. Vastaisuudessakin työtekijä valitsee itse kassan. Asia kytkeytyy sosiaaliturvan uudistamiseen. SDP:n tavoitteena on, että valtion budjetista vähintään yksi prosentti kohdennetaan kulttuurin rahoitukseen.” SOSIAALITURVA Turve-energialla tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä noin de_29042021_08.indd 8 22.4.2021 10.52. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Eletään kuin viimeistä päivää V IIK O N LU KU 12 prosenttia
Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky sanoi puolestaan asian, kuten se on: Veitsiluodon tehtaan sulkeminen on reaktio paperinkulutuksen jyrkkään laskuun. Eli jatkoit samaa mantraa kuin viime syksynä, kun Kaipolan paperitehdas suljettiin. Työstään innostuneita on yhtä paljon nuorissa ja keski-ikäisissä. Hän kehuu niin pääministeri Sanna Marinia kuin valtiovarainministeri Matti Vanhastakin. Suomalaista johtajaonnea SUOMALAISIA SANOTAAN siunatun vaikeissa tilanteissa hyvällä johtajaonnella. Erityisesti nuoret haluaisivat lisätietoa ay-toiminnasta. Moni kuitenkin kokee, että eri ikäisten yhteistyössä on parannettavaa. Samaan viittaa Paavo Lipponen Apu-lehden haastattelussa. Heistä tuskin kukaan voi elää korkotuloillaan, kuten sinä vastaavassa tilanteessa. Et myöskään tuolloin maininnut, että irtisanominen on esimerkiksi Saksassa kalliimpaa kuin Suomessa. de_29042021_08.indd 9 22.4.2021 10.52. Sen julkaisivat E2 Tutkimus, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Ammattiliitto Pro, Paperiliitto ja Teollisuuden Palkansaajat. Yli puolet suomalaisista (54 %) kokee työnsä innostavaksi ja palkitsevaksi. Hyvä Jussi, kun on 5,3 miljoonan euron vuotuiset (2019) ansiotulot kuten sinulla, alkaa helposti nähdä mörköjä siellä ja täällä ja tavallisen palkansaajan arki alkaa tuntua vieraalta. Veitsiluodon tehtaalta yli 600 ihmisellä loppuvat työt. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA Suhde työhön yhdistää eri ikäisiä VAIKKA JULKISESTA keskustelusta voisi muuta tulkita, nuoret ja keski-ikäiset ajattelevat pitkälti samalla tavalla työelämästä. Pitkälti samanlainen on myös suhtautuminen ammattiliittoihin. Tulokset saatiin tuoreesta ”Työn sukupolvet: Tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä” -tutkimuksesta. – Tässä on syvemmältä kumpuavaa naisvastaisuutta. Huolenaiheita ovat muun muassa ainainen kiire, oma jaksaminen, ammattialojen eriarvoistuminen, ikäsyrjintä, työn kuormittavuus ja etenkin nuorilla huoli omasta eläketurvasta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Vappuperinne Ei-toivottu perinne Rasvaa verisuoneen Rokotetta lihakseen Hyvä Jussi Pesonen, kun Stora Enso reilu viikko sitten ilmoitti lakkauttavansa Veitsiluodon tehtaan Kemissä ”puhtaasti markkinatilanteesta johtuvista syistä”, sinä, Jussi, kilpailijayritys UPM:n toimitusjohtaja, keksitkin lopettamisen syyksi kiristyvän verotuksen ja ay-liikkeen. Kauhulla ajattelen päivää, jolloin hän lähtee. Etenkin nuorille oman työn merkityksellisyys on erityisen tärkeä asia. Paperintuotannon ylikapasiteetti on Euroopassa noin 3,5 miljoonaa tonnia, eli noin 15 paperikoneen verran. – Hän on järkipoliitikko, jolla on linja Eurooppaja talouspolitiikassa. Niin nuoret kuin keski-ikäiset – yli kaksi kolmesta suomalaisesta – pitävät ammattiliittoja tärkeinä. Lipponen ihmettelee Sanna Marinin vähättelyä. Kyllä ay-liikettäkin tarvitaan puolustamaan tavallista palkansaajaa, muistuttaa Demokraatin väki. Marin on todellinen johtaja, joka on omalla toiminnallaan, asiantuntemuksellaan ja taitavuudellaan lyönyt itsensä myös kansainvälisesti läpi, Lipponen totesi haastattelussa. Tosin jo tuolloin oli tiedossa, että hallitus oli laskemassa tämän vuoden alusta sähköveron EU-minimiin. Naiset suhtautuvat selvästi miehiä myönteisemmin ammattiliittoihin. Keski-ikäiset ovat selvästi huolissaan ikäsyrjinnästä ja asemastaan työmarkkinoilla. Vanhasen Lipponen kehuu olevan ”hallituksen parhaita demareita”
Millä saarella prinssi Philip syntyi. Tämä kertoo lähinnä siitä, että työn antajat haluavat viedä vastapuolelta neuvotteluvoiman. Mikä toimiala Suomessa: vuotuinen liikevaihto 15 miljardia, lähes 70 % sen yrityksistä ennustaa kasvua ja yli puolet kertoo palkkaavansa lisää työntekijöitä. Viime aikoina on turahtanut vii kottain yksi tai useampia selvityksiä paikallisen sopimisen ihmeitä teke västä voimasta. Kuinka suuren osuuden valtio omistaa Stora Ensosta. 6. Kuka seuraavista muusikoista on vanhin: a) Bob Dylan b) Paul McCartney c) Tina Turner. Harva yritys on kuitenkaan tätä tehnyt. Minkä alan kuuluisuuksia oli Georges-Auguste Escoffier (1847–1935). Minkä automerkin malli on Clio. Kuka hymyilee kuvassa. 3. de_29042021_10.indd 10 21.4.2021 18.00. 4. Tähän saakka paikallinen sopiminen on tarkoittanut lähinnä heikennyksiä. 10. 5. So pimukset eivät ole tähänkään saakka estäneet esimerkiksi työehtosopimuk sia parempia palkkoja. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Max Kolmeto Vielä jaksaa 10 VIS V 1. Esimerkiksi teknologia teollisuudessa on 1980luvulta saakka määrätietoisesti laajennettu paikalli sen sopimisen mahdollisuuksia. Samaisen kyselyn mukaan SY:n jäsenyrityksistä vain kaksi prosenttia haluaa sopia pai kallisesti luottamusmiehen kanssa. Mihin urheilulajiin liittyy Pantteri-patsas. 7. Millä vuosikymmenellä SDP:n ensimmäinen nuorisojärjestö Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto perustettiin. Vas tau kse t: 1) Kor ipa llo ilu un 2) 10, 7 % 3) Kor ful la 4) Sirk ka Häm äläi nen 5) Sak san CDU -pu olu een kan sle rie hdo kas Arm in Las che t 6) Rav int ola -al an, hän oli kok ki 7) Ren aul tin 8) Tin a Tur ner , 81. Kuka toimi Suomen pankin pääjohtajana vuosina 1992–98. Jos oikeasti paikallisen sopimisen vaikutukset olisivat niin VALTAVAT kuin työnantajapuoli antaa ymmär tää, olisi sitä jo tehty paljon nykyistä enemmän. 2. 8. Bob Dyl an on 79vuo tia s ja Pau l McC art ney 78vuo tia s 9) 190 0-lu vul la (19 06) 10) Ohj elm ist oal a NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Paikallisen sopimisen taikasauva K aikki tämä on luvassa – lisää tuottavuutta, pa rempaa työpaikkaturvaa ja uusia työpaikkoja – jos paikallista sopimista lisä tään. 9. Tekstin alussa maini tut parannukset ovat Suomen Yrittä jien (SY) tuoreehkosta tutkimuksesta heidän jäsenyrityksilleen
Milloin vapusta tuli työväen juhla. Siihen on ajan kuluessa muodostunut erityinen suhde. Tämän päivän yhteiset vappumarssit kertovat työväenliikkeen heikkenemisestä. Vieläkö työväen vappu on voimissaan. Vappumarssille osallistuvat enää leppoisan tapaamisen merkeissä aatteeseen myötämielisesti suhtautuvat ja järjestöväki. Vappumarssijoiden suuri määrä kertoisi siis sosialidemokraattisen sovintopolitiikan epäonnistumisesta. Itse asiassa vappu on ollut useina vuosikymmeninä enemmän työväenliikkeen sisäinen, vasemmistopuolueiden välinen voimainkoitos. Yhteisiä marsseja vastustettiin, koska vastapuolen pelättiin käännyttävän omaa väkeä. Miksi. Vasemmiston sisäinen vihanpito on historiallinen fakta, mitä ei etenkään vappuna haluta muistella. Mutta olihan tässä vuosia, että Helsingissä ei edes marssittu. Esimerkiksi jos työnantajat jatkavat sopimisen ja kompromissien halveksuntaa sekä yrittävät ajaa ammattiyhdistysliikkeen toimintaa alas työpaikoilla. Työväenliike ja ammattiyhdistysväki järjesti mielenosoituskävelyretkiä yleensä myöhemmin toukokuussa ja kesäkuun alussa, koska vappuna oli vielä lunta ja rapaa maassa. Noihin vuosiin liittyy muun muassa noottikriisi ja Honka-liitto. Vapusta on tullut karnevalistinen piknikvappu. Minulla on vuosikymmenet ollut kotona palmu, joka on välillä ollut evakossa työpaikallakin. Suomen työväenliike ja raittiusliike käynnistivät kieltolain vauhdittamiseksi juomalakkoliikkeen, joka haastoi opiskelijoiden ja yläluokan juopottelun vappuna. Eli porvarit saavat juhlia rauhassa. Voimakasvisi on palmu. Vasta SDP:n Oulun puoluekokous 1906 päätti siirtää keväiset mielenosoitukset toukokuun ensimmäiseen päivään. Erittäin kiinnostavaa aikaa. Se on kestänyt lukuisat muutot, toiminut joulukuusen korvikkeena ja joskus siihen on ripustettu joulukuusen valot. Liike järjesti suurmielenosoituksen vuoden 1898 vappuna. de_29042021_11.indd 11 22.4.2021 9.28. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Vapusta tuli piknik Vappu oli pitkään vasemmistopuolueiden välinen voimainkoitos. Näin työväenliikkeen mielenosoitukset alkoivat siirtyä kohti vappua. Ristiriitojen kärjistyminen voisi tuoda kansan kadulle. Vappu oli pitkään opiskelijoiden ja yläluokan juhla. ”Sen toisen” työväenliikkeen ärhäkkä nokittelu oli yleistä. Voiko vapusta vielä tulla aatteellinen voimannäyttö. Oli pitkiä aikoja, jolloin voimaintunnossa ollut työväki ei mahtunut yhteiselle vappumarssille. Se on mahdollista. Mikä meno, historiantutkija Tapio Bergholm. Kirjoitan Mauno Koiviston muistelmien vuosia 1955-66, jolloin Koivisto oli Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtaja
12 Demokraatti de_29042021_12.indd 12 22.4.2021 10.08
13 Demokraatti Taisteluhansikas on heitetty Onko ammattiyhdistysliikkeellä voimaa ja rohkeutta vastata työnantajien haasteeseen. Teksti Johannes Ijäs, Heikki Sihto / Kuvitus Timo Sparf ILMIÖ de_29042021_12.indd 13 22.4.2021 10.08
Moni työntekijöitä suojaava asia jäi vain liittosopimusten varaan. Naiset ovat tämän kisan varmoja häviäjiä, Heinäluoma suree. – Ja nyt on menossa sitten liittosopimusten lopettaminen. Hän sanoo, että voi vain katsoa Pohjoismaiden ulkopuolelta, mitä tapahtuu, kun valtakunnallisia työehtosopimuksia ei tunnisteta. Osassa isoista yrityksistä on yrityskohtaisia sopimuksia, mutta valtaosassa mennään henkilökohtaisin sopimuksin. Sitten lopetettiin keskusjärjestöjen yleissopimukset kuten luottamusmiessopimus ja koulutussopimus. Hän sanoo, että tes-vapaata Suomea on pitkään tavoitellut Ruotsiin muuttanut pankkiiri Björn Wahlroos. – Wahlroos on yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa vuosia julistanut sotaa työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan. de_29042021_12.indd 14 22.4.2021 10.08. Hän lähtee liikkeelle vuoden 1940 Tammikuun kihlauksesta, joka merkitsi ay-liikkeen sopimusoikeuden tunnistamista. Nyt tarjolla on tätä Ameriikan mallia ja sen mukaista olematonta suojaa työntekijöille. NAISET OVAT TÄMÄN KISAN VARMOJA HÄVIÄJIÄ. 14 Demokraatti D-ILMIÖ P itkän ay-urankin tehnyt SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma sanoo suoraan, että työmarkkinakentällä puhutaan tällä hetkellä historiallisen suurista ratkaisuista. Heinäluoma muistuttaa, että tämän päivän vaikuttajista kellään ei ole omaa kokemusta siitä, mitä Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden toiminta voi tarkoittaa. – Seurauksena on radikaalisti suuremmat tuloerot. Yleissitovuus poistuu. HEINÄLUOMA KÄY kohta kohdalta läpi, miten matokuuria palkansaajille on tarjottu asteittain lähtien siitä, kun Elinkeinoelämän keskusliitolta vietiin oikeus tehdä tulopoliittisia sopimuksia. – Olemme eläneet 80 vuotta maailmassa, jossa työehtosopimukset antavat palkansaajan vähimmäissuojan ja työmarkkinaosapuolet sopivat asioista neuvotellen
– Jos sopimusyhteiskuntaa puolustavat eivät löydä toisiaan, voi edessä olla myös politiikan balkanilaistuminen. Sen ratkaisuun liittyvä uusi järjestö vaikuttaa lähinnä saattohoitojärjestelyltä, jonka aikana valtakunnallinen sopimus siirretään asteittain työmarkkinasopimisen historiallisten saavutusten muinaismuseoon. Nyt työnantajapuolen ryskäämä muutosohjelma on nopein järjestelmämuutos, jonka Heinäluoma muistaa. HEINÄLUOMA USKOO, että työlainsäädännön muutokset nykytilanteessa politisoituvat ankarasti. 15 Demokraatti Heinäluoma sanoo, etteivät työnantajapuheet ole myöskään osoittautuneet kovin luotettaviksi. Työrauhavelvoitteet, neuvottelukäytännöt, yleissitovuus ja työntekijöiden vähimmäissuojan tarve lainsäädännössä ovat aika erilaisia valtakunnallisissa työehtosopimuksissa kuin yrityskohtaisissa ratkaisuissa. Heinäluoma toteaa, että jo syksyllä voi olla tilanne, jossa aikaisempien työehtosopimusneuvottelujen sijaan neuvotellaan tuhansista yrityskohtaisista sopimuksista. Heinäluoma toteaa, että nyt työnantajapuolen ajamassa hajautuksen mallissa de_29042021_12.indd 15 22.4.2021 10.08. Heinäluoma summaakin, että työnantajapuolella soihtua kantavat ja valtaa pitävät nyt äärimmäisyysajattelusta innostuneet. On pitänyt siirtyä liittokohtaisiin sopimuksiin, mutta onkin siirrytty yrityskohtaisiin ja lopulta henkilökohtaisiin. Sovittelijan toimistoa niin työnantajakuin palkansaajajärjestöjen painoarvo olisi radikaalisti toinen maan hallituksen päätöksenteossa. Tässä on riskinsä niin palkansaajilla kuin työnantajilla ja koko suomalaisella yhteiskunnalla. – Ja jos näin tehtäisiin, voisi kysyä, täyttäisikö sellainen toiminta Kansainvälisen työjärjestön ILOn vapaan neuvotteluoikeuden periaatetta. Nykysuuntauksen seuraus olisi myös se, että politiikan voimasuhteet ja puolueiden kannanotot tulevat työmarkkinaosapuolille entistä tärkeämmiksi. – Vallankumouksen sanotaan syövän lapsensa. Hän muistuttaa, että jo syksyn eläkeputkiratkaisua tehtiin ilman työmarkkinaosapuolten sopimuksia. Heinäluoman mukaan onkin vaikea ajatella, että maan hallitus ratkaisisi työmarkkinasopimisen tulevaisuuden lainsäädännöllä. Kun historian pyörää käännetään nyt voimalla ja nopeasti ennen vuotta 1940 edeltäneeseen aikaan, ay-liikkeen tämän päivän päättäjien iso ratkaisu on Heinäluoman mukaan se, mitä se syksyllä tavoittelee. Voi hyvin olla, että työnantajapuolen vallankumouksellisetkin tulevat syödyksi ennen kuin rauha palaa, Heinäluoma lataa. Sopimisen hajoamisella taasen on politiikkaa epävakauttava vaikutus. Hän jatkaa, että suomalainen yhteiskunta ja myös työmarkkinat ovat tähän asti kehittyneet maltillisen uudistustyön ja evoluution kautta. Työmarkkina-asiat tulevat mukaan vaalitaisteluun, mitä ne eivät ole olleet sitten vuoden 1999, jolloin keskusta yritti viedä työreformin läpi eduskuntavaalien kautta – ja hävisi. Hän sanookin epäilevänsä, että kahden sopimuskierroksen jälkeen, ehkä neljän vuoden sisällä nykymuotoisista sopimuksista on rippeet jäljellä. Ja keväällä Teknologiateollisuus ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten teon. – Muutos on sielläkin niin nopea, että tuskinpa työnantajien enemmistökään tietää, mihin ollaan menossa ja miksi. Hän kysyy, miten voi kirjoittaa lainsäädäntöön mitään, jos ei tiedetä, millaista sopimustoimintaa työmarkkinaosapuolet aikovat jatkossa tehdä. – On hyvin mahdollista, etteivät sopuratkaisut ole edes käytettävissä, jos työnantajaliitot lopettavat itseltään sopimisen oikeudet. Lisää entistä repivämpiä taisteluja ja paluu lyhytaikaisten hallitusten aikakauteen. – Sopimusyhteiskuntaa arvostavien ja sille rakentavien pitäisi nyt kokoontua yhteen, Heinäluoma linjaa. Nyt samanlainen asetelma on Heinäluoman mielestä syntymässä myös työttömyysturvaneuvotteluihin. – Teknologiateollisuuden avauksen jälkeen kaikissa työnantajaliitoissa on käynnissä keskustelu, miksi meillä jatkettaisiin vanhalla mallilla. Heinäluoma näkee työmarkkinasopimisen tuoneen maallemme ennustettavuutta ja vakautta, millä on ollut myös politiikkaa vakauttava vaikutus. Bulevardilla ei ole kalustettu satojen tai tuhansien yhtäaikaisten työtaistelujen maailmaan. Nyt työnantajapuolelta tavoitellaan revoluutiota, vallankumousta. TYÖNANTAJAPUOLELLA VALTAA PITÄVÄT ÄÄRIMMÄISYYSAJATTELUSTA INNOSTUNEET. – Hyppy tehdään tuntemattomaan, kukaan ei voi pilviverhon lävitse nähdä, mikä on se uusi järjestelmä, jota työnantajat tavoittelevat. – Jos ratkaisuja joudutaan hakemaan työtaistelu-uhkien kautta, voi edessä olla isoja yhteenottoja ennen kuin uusi systeemi on pystyssä. Eikä kaikki ole vielä tässä: – On vain ajan kysymys, koska järjestöjen painoarvo poistuu myös eläkeratkaisuissa, Heinäluoma varoittaa. – Viime syksynä Teknologiateollisuus puolestaan sanoi, ettei sillä ole suunnitelmia Metsäteollisuuden tavoin lopettaa työehtosopimuksia. Heinäluoma tiivistää, että Suomi on nyt hyppäämässä korkealta ja kovaa ilman laskuvarjoa
Työntekijäpuolella pelätään, että työehtosopimustoiminnan lopettaminen tarkoittaa samalla työmarkkinajärjestöjen roolin rispaantumista eläkeja sosiaa liturvakysymyksissä. Jos menee kyykkyyn, sinne saa myös jäädä, Riku Aalto varoittaa. Hän näkee, että ilmeinen tarkoitus on heikentää palkkoja ja muita työehtoja, ajaa ay-liike ulos työpaikoilta ja palauttaa isäntävalta tehtaisiin. Yritysten etu ei siis nyt näkyvissä olevassa kehityksessä toteutuisi. Työehtosopimustoiminnan alasajo voi Malmin mukaan johtaa siihen, että hyvistä ja rehellisistä yrityksistä voi tulla ottava osapuoli, kun erilaiset koijariyritykset pystyisivät jatkossa tekemään mitä haluavat. Jos tämä ei onnistu, pitää Bergholm mahdollisena vaihtoehtona yritysja työpaikkatason sissisotaa, joka olisi kuluttavaa niin ammattiliitoille, työntekijöille kuin yrityksillekin. Malmin mielestä tämä tarkoittaa menoa ajassa taaksepäin. Ilmeisesti sitten luottamus puuttuu, Aalto pohtii. Hän korostaa, että Teollisuusliiton ensisijainen vaikutuskeino on neuvotteleminen. Teknotyöntekijät saattavat huomata työnantajan pyrkimykset vaikkapa siinä, että lomaehdot, lomaltapaluurahat, pekkaset tai oikeus hoitaa sairasta lasta heikentyvät. Mutta työehtosopimuksia ei ole saatu pyytämällä vaan painostamalla. Valmiutta on myös työtaistelutoimiin. Nyt on oltava voimaa työehtosopimusjärjestelmän puolustamiseen, ammattiyhdistysliikkeen historiantutkimukseen keskittynyt Tapio Bergholm sanoo. – Työnantajat ovat heittäneet taisteluhanskan. Riku Aallon tuskastumisen takana on Teknologiateollisuuden ilmoitus jakautumisesta kahdeksi yhdistykseksi, joista toinen vastaa valtakunnallisista sopimuksista ja toinen keskittyy yrityskohtaisten sopimusten tekemiseen. – Jos selitys on joku muu, niin miksi jo nyt ei käytetä laajemmin työehtosopimusten mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. MALM EI näe, että työntekijäpuolella oltaisiin varsinaisessa hämmennyksen tilassa työnantajapuolen nopeiden aloitteiden takia. Omassa asemassaan hän ei katso voivansa opastaa työntekijäpuolta, kuinka siellä olisi nyt reagoitava. Malm itse ennakoi, että työntekijäpuolelta kuullaan lähitulevaisuudessa paljon puhetta työrauhakysymyksen ohella EHKÄ NELJÄN VUODEN SISÄLLÄ NYKYMUOTOISISTA SOPIMUKSISTA ON RIPPEET JÄLJELLÄ. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto lähestyy tilannetta sovinnollisemmin. Malm myös uskoo, että paikalliseen tai henkilökohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei välttämättä näy nyt työssä olevien eduissa, mutta seuraavina työelämään tulevat saisivat jo totutella heikkoihin työehtoihin. Ammattiyhdistysliike tarvitsee valtakunnallisen neuvotteluosapuolen, Bergholm sanoo. Hankalaa tuntuu olevan monellakin liitolla juuri nyt. Se toisi levottomuutta työmarkkinoille, mikä ei olisi hyvä asia. Aalto sanoo syksyllä nähtävän löytyykö sopu neuvottelemalla. Olemme vuosikymmeniä yhdessä vahvistaneet sopijaosapuolten asemaa ja osaamista. – Tavoite on siirtyä sopimisen kulttuurista saneluun ja heikentää ammattiyhdistysliikettä. Malm uskoo, että näihinkin voi olla vaikutuksia, mutta kaikkein nopeimmin Kyykkyyn ei mennä – NYKYINEN KEHITYSSUUNTA ei muutu twitter-päivityksillä, tutkimusraporteilla tai vetoamalla työnantajien järkeen. D-ILMIÖ de_29042021_12.indd 16 22.4.2021 10.08. Mutta sopimusneuvotteluihin valmistaudutaan kahden kärjen tekniikalla. – Luottamusmiehet hyvin ymmärtävät, että kun yritys menestyy, se myös turvaa työntekijöiden palkanmaksun. Onko ammattiyhdistysliikkeellä rohkeutta ja voimaa vastata haasteeseen. 16 Demokraatti HEINÄLUOMAN TAVOIN Ovakon Imatran terästehtaan päätoimisena luottamusmiehenä ennen kansanedustajuuttaan toiminut Niina Malm ihmettelee työnantajapuolen menoa vaikeassa taloustilanteessa ja koronakriisin ollessa päällä. Myös tämän Malm katsoo olevan nyt työmarkkinaosapuolten pohdittava iso asia. Yrityskohtaisissa sopimuksissa myös työrauhasta sopiminen jäisi työpaikoille. Suomeksi sanottuna on kyse työnantajien määräämisoikeuden lisäämisestä ja palkkaleikkurista, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Malm tiivistää. – Vaikka torilla itsekin olen ollut, tässä asemassa tehtäväni ei ole kertoa, onko nyt lähdettävä torille vai ei. Luotan työntekijäpuolen asiantuntemukseen. Hänellä on selvä näkemys siitä, mitä Teknologiateollisuus on tavoittelemassa paikallisen sopimisen lisäämisellä. Bergholm näkee suunnanmuutoksen vaativan laajaa ja uskottavaa työtaistelu-uhkaa ja mahdollisesti kuluttavia lakkoja. – Kilpailukyvystä puhuttaessa en ole vielä sitä päivää nähnyt, jossa siitä puhuttaisiin palkkojen korottamisena. Eli lisätä työnantajien määräysvaltaa työpaikoilla, Aalto kuvaa tilannetta
luottamusmiehen asemasta ja sen turvaamisesta. SDP:N JA ay-liikkeen keskusteluyhteyttä Malm kuvaa hyväksi. Teknologiateollisuuden sopimukset ovat voimassa marraskuun saakka. Siellä rakennusalan järjestäytymisaste on muita Pohjoismaita pienempi. Kyse on työntekijöiden järjestöjen pysyvästä sivuuttamisesta. Mandaatti ja neuvotteluasema pitää turvata. – Järjestäytyneisyys nousee ihan erilaiseen rooliin. Jos Malmin kuvaama isäntävalta lisääntyy, hänen mielestään luottamusmiehen asemaa voisi parantaa lainsäädännössä. Toistaiseksi on vaikea vielä arvioida, kuinka montaa alan yritystä kiinnostaa siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen. Toiminta uudella organisaatiolla alkaa elokuussa. SOVITTELIJAN TOIMISTOA EI OLE KALUSTETTU TUHANSIEN YHTÄAIKAISTEN TYÖTAISTELUJEN MAAILMAAN. Puhuttaessa minimipalkan säätämisestä lakiin Malm huomauttaa, ettei tämä itsessään turvaisi vaikkapa pekkasia tai talvilomaa. Malmin puolesta tämän asian tutkimista ja alustavaa valmistelua voi ruveta tekemään heti. Kokoomuksen ja keskustan kanssa on ollut yhteistyötä vaikeina aikoina. Oikeasti kyse nyt siitä, mitä orkesteri jatkossa soittaa ja kuka siitä päättää. TEKNOLOGIATEOLLISUUDELLA ON noin 1 600 jäsenyritystä. – Työnantajat sanoittavat kauniisti viestinsä paikallisen sopimisen ympärille sanomatta mitään muista tavoitteistaan. – Ja vaikka Saksassakin on minimipalkkalainsäädäntö, siitä huolimatta ongelma on, että siellä joudutaan tekemään montaa työtä. – Minä en tähän osaa suoraan sanoa muuta kuin sen, että perussuomalaisten osalta en ole nähnyt yhtään työmarkkinoihin liittyvää työntekijöitä puolustavaa ulostuloa, kun näitä isoja muutoksia on tullut. Myös Bergholm muistuttaa, että nyt ei ole kyse paikallisesta sopimisesta vaan siirtymisestä työehtosopimuksista yksinomaan työsopimuksiin. Ehkä heillä ei ole tällaista strategiaa suunniteltuna. Pyrkimys on saattaa työntekijä yksin sopimaan työehdoistaan ja yksin valvomaan sitä, että työnantaja vahvempana osapuolena noudattaa tuota sopimusta. Kyse on isommista asioista kuin vain paikallisesta sopimisesta. Liiton edustama luottamusmies, ei luottamusvaltuutettu, sopisi lain mukaan asioista työntekijöiden puolesta. Ruotsin – Suomessa suositun verrokin – rakennusala on Aallon mielestä varoittava esimerkki kehityksestä, jossa työehtosopimusten kattavuus heikkenee. – Yhteiskunnan kehityksen pyörä voi kääntyä, jos ammattiyhdistysliike menettää vaikutusvaltansa. Sen, että Metsäyhtiö UPM irtisanoi hiljattain Kaukaan sahan toimihenkilöitä edustaneen luottamusmiehen, Malm näkee huolestuttavana lakien rajojen kokeiluna. Malm sanoo, että SDP:n linja poliittisella puolella on ollut vuosisadan ja on jatkossakin tavoite turvata työntekijöiden oikeuksia sekä pitää huolta siitä, että työllä tulee toimeen ja työn pitää olla säällistä. Bergholm muistuttaa, että esimerkiksi sosiaaliturvaa ei ole rakennettu työnantajien hyväntahtoisuuden takia vaan järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen vaatimusten ansiosta. Suomessa työmarkkina-asioita on hoidettu kolmikantaisesti. Missä tällä hetkellä olisivat poliittisella puolella SDP:n yhteistyökumppanit reagoitaessa työmarkkinakentän rajuihin pelinavauksiin. de_29042021_12.indd 17 22.4.2021 10.08. Riku Aalto sanoo vasta syksyllä tarkemmin selviävän, mistä tilanteesta lähdetään neuvotteluihin. Suomessa on onneksi ollut pitkään hyvä järjestäytymisaste. Joka tapauksessa työntekijäpuolella on oikeus järjestäytyä, jolloin on myös kaikki oikeudellinen apu saatavissa liiton kautta. Tämä on osaltaan merkinnyt työehtojen heikkenemistä. – Kompromissit löytyvät, jos oikeasti on tahtoa eikä vain populistista kommentointia. SDP:n puoluevaltuustossa on Malmin mukaan vallinnut huolestunut tunnelma työmarkkinatilanteesta. Teollisuusliiton lähtökohta on, että liitto edelleenkin vastaa jäseniensä sopimuksista myös yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Ruotsissa ei ole yleissitovaa työehtosopimusta kuten Suomessa. Mitään ovea ei voi sulkea, ollaan demokratiassa, äänestäjillä on viimeinen mandaatti, Malm sanoo. Niistä noin 1 200 yrityksessä on Teollisuusliiton jäseniä. 17 Demokraatti logiateollisuuden jäsenyritykset voivat itse päättää kumpaan yhdistykseen liittyvät. Itse koen, että tällä hetkellä keskustelu ei ole kovin rakentavaa. Moni työnantaja haluaa päästä eroon neuvotteluista mosurien, rivimiesten, edustajien kanssa, Bergholm lataa
Hän muistuttaa, että minimipalkkamaissa alimmat palkat ja palkkatyöläisten sosiaaliturva ovat usein heikompia kuin valtakunnallisten työehtosopimusten maissa. Luottamusvaltuutetun lain suoja on heikompi kuin luottamushenkilöllä. Siinä ei ole määritelty esimerkiksi sen enempää minimipalkkoja, vuorolisiä, talvilomia kuin sairauslomiakaan. Silloin palkoista päättäminen voisi eduskunnassa politisoitua. Moni ostaa Loimaan kassasta työttömyysturvan liittojen ulkopuolelta, mutta nauttii liittojen neuvottelemien työehtosopimusten eduista. TYÖEHTOSOPIMUS VOISI OLLA JÄSENETU. – Iso kysymys on myös valtakunnallisten sopimusten takaama työrauha. Sen menettäminen on mahdollista, jos riittävän moni Teknologiateollisuuden jäsenyritys liittyy yrityskohtaisia sopimuksia tekevään Teknologiateollisuus ry:hyn. Työehtosopimuslaki takaa luottamusmiehelle irtisanomisuojan. Aalto ei vielä tässä vaiheessa arvuuttele yleissitovuuden tulevaisuutta. Esimerkiksi paljon esillä olleesta sopimusten yleissitovuudesta voisi Bergholmin mielestä luopua. Luottamusvaltuutetulla – jos tämä ei ole liiton jäsen – ei ole myöskään tukena liiton tarjoamaa koulutusta ja muuta tukea. Bergholmin mielestä ammattiyhdistysliikkeen pitää nyt miettiä, mistä pitää kiinni ja mistä luopua. Isompi liikahdus oli vuonna 2017, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti lopettavansa keskusjärjestösopimusten tekemisen. Aallon mukaan siinä EK irtisanoutui työmarkkinoiden yhteisestä sopimisen kulttuurista ja siirsi painopistettä poliittiseen vaikuttamiseen. AALTO SANOO työnantajien tavoitteen olleen jo pitkään näkyvissä. Aalto pitää irtisanomista vain ja ainoastaan painostuksena, joka voi laajeta muihin ammattiryhmiin. Se on tuonut työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Viime vuonna Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa yleisistä valtakunnallisista työehtosopimuksista ja siirtyvänsä paikalliseen sopimiseen. D-ILMIÖ de_29042021_12.indd 18 22.4.2021 10.08. Sellaisen voisi myös työnantaja nimetä, jos henkilöstö ei valintaan pysty. BERGHOLM EI usko, että alkuvaiheessa palkat laskisivat, vaikka paikallinen sopiminen lisääntyisi. Muun muassa Suomen Yrittäjät on pitkään ajanut yrityksiin luottamusvaltuutettua, joka voisi olla myös ammattiliittoon kuulumaton. Teollisuusliitolla on mekaanisessa metsäteollisuudessa noin 10 000 jäsentä. Mutta kuka uskaltaa jatkossa edustaa työntekijöitä, jos työehtosopimuksen lain suojaa nauttinut luottamushenkilökin voidaan irtisanotaan, Aalto kysyy. Suomeen voisi tulla esimerkiksi minimipalkkalaki. 18 Demokraatti – Saman tyyppinen kehitys on nähtävissä Suomessakin. Silloin esimerkiksi järjestäytymätön yritys – jos sitä ei sido yleissitova työehtosopimus – on velvollinen noudattamaan vain työlainsäädäntöä. – Yleissitovuudessa on sen ongelma, että kasvava joukko työläisistä on siinä vapaamatkustajina. Työntekijän tilanne voi Suomessakin heikentyä merkittävästi, jos yleissitovuus heikkenee. Aalto pitää huolestuttavana esimerkkinä sitä, kun pari viikkoa sitten UPM irtisanoi Ammattiliitto Pron luottamusmiehen Kaukaan sahalla. Minusta ammattiliittojen tulisi ajatella asiaa siitä näkökulmasta, että työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet olisivat jatkossa vain ammattiliittojen jäsenille jäsenetu. Teknologiateollisuuden vakuuttelut siitä, että paikallinen sopiminen ei heikennä työehtoja, tuntuvat aikamoisilta korulauseilta. Jos asiaa katsoo toisin päin, miksi työnantajat eivät ole laajemmin sopineet vaikkapa työehtosopimuksia paremmista palkoista. Pidemmän ajan muutokset voisivat kuitenkin olla isoja
19 Demokraatti de_29042021_12.indd 19 22.4.2021 10.09
Haluamme näissä kuntavaaleissa puhua ja puolustaa jokaisen ihmisen turvallista, toimivaa ja hyvää arkea. Marin linjasi SDP:n tavoitteeksi kuntavaalien voittamisen. Poliisin, nuorisotyön, sosiaalihuollon ja koulun yhdistävän moniammatillisen ankkuritoiminnan toimintaedellytykset on turvattava. Teksti Johannes Ijäs Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa S DP korostaa kuntavaaliohjelmassaan kuntien merkitystä. – Koulujen on oltava turvallisia paikkoja kaikille, ja myös vapaa-ajalla tapahtuvaan häirintään ja kiusaamiseen on puututtava heti. – Siksi kuntavaalit ovat niin tärkeät, Sanna Marin sanoi. Toinen iso kysymys on Marinin mukaan se, millä tavalla varmistetaan palveluiden saatavuus omaishoitajien ja omaishoidettavien arkeen. – Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaa omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai mahdollisuutta saada esimerkiksi omaishoidon tukea. 20 Demokraatti KUNTAVAALIT Kunta pitää huolen meistä SDP korostaa kuntien merkitystä hyvinvointivaltion ylläpitäjänä. Kun pääsemme keskustelemaan näistä teemoista, uskon, että se tuo meille lisää myötätuulta purjeisiin, Rönnholm sanoo. Suomessa on lähes 50 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa ja kaikkiaan noin 350 000 ihmistä, jotka hoitavat omaistaan jatkuvasti. Ihmiset on otettava mukaan päätöksentede_29042021_20.indd 20 22.4.2021 9.32. – Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on tärkeä askel kohti laadukkaampia palveluita. SDP HALUAA turvata jokaiselle ihmisarvoisen ikääntymisen. Jokaiseen kuntaan pitäisi tehdä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma ja myös seurata sen toimeenpanoa. Seuraavaksi meidän on käännettävä katse kohti kotihoitoa ja ikääntyvien toimintakykyä ylläpitäviä palveluita, Marin linjasi. – Juuri näissä asioissa suomalaiset arvostavat SDP:n osaamista. Perheiden hyvinvointia tukevat toimivat palvelut, laadukas varhaiskasvatus ja koulutus, kohtuuhintainen asuminen ja se, että ihmisillä on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon. SDP HALUAA parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia tulla kuulluiksi, ja osallistumista päätöksentekoon on parannettava. – Haluamme esimerkiksi kehittää kuntalaisaloitetta ja muita menetelmiä, kuten osallistavaa budjetointia. Verkossa järjestetyssä ohjelman esittelytilaisuudessa SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin muistutti, että keskeisimmät peruspalvelut järjestetään kunnissa. Sen ytimessä ovat kunnat, Sanna Marin sanoi. Tulevaisuuden kunnissa panostetaankin erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja nuorisotyön toiminnan edellytyksiin. – Nuorille on oltava tarjolla tukea heti, kun sitä tarvitaan – ei pitkien odotusaikojen tai vaatimusten jälkeen. SDP asettaa kuntavaaliohjelmassaan tavoitteeksi, että omaishoidon kriteerit yhdenmukaistetaan koko maassa. Hänen mukaansa omaishoitaminen ei saa olla syy vähentää palveluita tai estää palveluiden saamista, esimerkiksi kotiin tuotavia palveluita ei saa omaishoidon nojalla karsia. Hän muistutti, että suomalaisille kuntavaalien tärkeitä aihei ta ovat sosiaalija terveyspalvelut, koulutukseen liittyvät kysymykset, alueel linen ja paikallinen elinvoima sekä työllisyyskysymykset. – Haluamme varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja että perheet voivat hyvin. Puoluesihteeri Antton Rönnholm oli samoilla linjoilla. Nyt jokaisessa kunnassa ja kaupungissa pitää jatkaa työtä, jotta vanhusten hoiva laitetaan kuntoon. Näissä vaaleissa pitää myös puhua niin ikäihmisten asioista, vammaisten oikeuksista kuin mielenterveyspalveluistakin, Marin sanoi. Puolustamme hyvinvointivaltiota, joka on ollut vahvuutemme myös kriisin keskellä. Marin lupasi SDP:n työskentelevän sen puolesta, että varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on riittävästi henkilöstöä ja että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen. – Olemme valmiita tekemään työtä jokaisessa Suomen kunnassa yhteisten asioiden eteen – kuntalaisten parhaaksi ja heidän kanssaan. Omaishoidon tuen määrää on tarkistettava, ja siihen on varattava riittävät resurssit. Me haluamme, että omaishoidon tuen kriteereitä yhdenmukaistetaan ja tunnistetaan paljon paremmin se laaja joukko ihmisiä, jotka hyvin monella tavalla omaisiaan arjessa hoitavat, Sanna Marin selvensi tavoitetta mediatilaisuudessa
Kuntia, jotka osaltaan ratkaisevat ilmastonmuutosta ja edistävät lähiluonnon monimuotoisuutta. Mikäli kunnille asetetaan lisää tehtäviä, on ne myös Marinin mukaan resursoitava. – SDP haluaa olla rakentamassa tulevaisuuden kuntia, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäviä. Kuntia, joissa palvelut pelaavat ja joissa on mahdollista parantaa kuntalaisten hyvinvointia. Kunnista, joissa jokaisesta pidetään huolta, Marin sanoi. SDP:n linja on, että kuntien valtionosuuksilla on turvattava palveluiden tasa-arvoinen saatavuus. 21 Demokraatti koon sen eri vaiheissa. de_29042021_20.indd 21 22.4.2021 9.32. SDP:n kuntavaaliohjelma on verkossa osoitteessa: sdp.fi/fi/kuntavaalit/vaaliohjelma/ SUOMALAISET ARVOSTAVAT SDP:N KUNTAOSAAMISTA. Kaiken ikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien ääntä on kuunneltava, Marin sanoi
Stora Enson hallituksen puheenjohtaja on Antti Mäkinen, joka on myös valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin toimitusjohtaja. Mäkisen mukaan alalla ei kukaan usko paperinkulutuksen toipumiseen. Ne veivät syrjään Suomen teollisuuden ja talouden todellisista ongelmista. Tuskin Suomen palkkataso ja ay-liike sentään Ruotsiin saakka vaikuttavat. Paperiteollisuuden alasajo ei jää tähän RUOTSALAISET INVESTOIVAT TULEVAISUUTEEN, KUN SUOMALAISET JAKAVAT VOITOT ULOS OSINKOINA. 22 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. PAPERITUOTANNON AHDINGOSTA huolimatta Veitsiluodon tilanne herätti hallituksen talouspolitiikan kriitikot, niin poliitikot kuin talouselämän edustajat. Keskustelussa pitäisi päästä yli hedelmättömästä vastakkainasettelusta, jossa jankataan työntekijöiden joustamattomuutta tai paperiteollisuuden hidasta heräämistä paperin kysynnän laskuun EMERITUSPROFESSORI MATTI POHJOLA lähestyi vähän tuoreemmin kilpailukyvyn Suomi-Ruotsi-ottelua. Eikä Pesonen kritiikissään myöskään huomioi, että hallitus tiputti vuoden alusta teollisuuden sähköveron EU-minimiin. Tehtaiden lopettamisista ja ay-liikkeen roolista puhuttaessa pitää myös muistaa, että Suomessa tuotannon lopettaminen on halvempaa kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa muun muassa eroraha ja alueelliset korvaukset nostavat irtisanomisen kustannuksia. Perimmäinen syy on sama kummassakin tapauksessa: paperin kysyntä on ollut pitkään laskussa, jota korona on vain syventänyt. SUOMEN KILPAILUKYKYYN vaikuttavat monet tekijät, positiiviset ja negatiiviset. analyysi de_29042021_22.indd 22 21.4.2021 16.01. Mäkinen totesi Kauppalehden haastattelussa, että tappiollisten tehtaiden alasajolle ei löydetty vaihtoehtoa, joka olisi ollut taloudellisesti järkevä. ”Suomalaiset yritykset tekevät parempaa tulosta kuin ruotsalaiset, mutta ruotsalaiset investoivat tulevaisuuteen, kun suomalaiset jakavat voitot ulos osinkoina”, Pohjola sanoi jutussa. Hedelmätön vastakkainasettelu ja jankkaus Suomen kilpailukyvystä hautaavat ongelman todelliset syyt. Ja tässä tapauksessa se ei ehkä olisi ollut viisasta. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky arvioi paperintuotannon ylikapasiteetiksi noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 15 paperikoneen tuotantoa. Talouselämän haastattelussa Pohjola sanoi Suomen talouden viime vuosien hitaan kasvun yhdeksi syyksi aiemmat päätökset vähentää tutkimusja kehitysinvestointeja yksityisellä ja julkisella sektorilla. Pesonen ei tosin kritiikissään maininnut, että Stora Enso päätti Veitsiluodon lisäksi myös vastaavan ruotsalaisen tehtaan lopettamisesta. Hallitus omistaa Stora Ensosta noin 10 prosenttia. Osa kommenteista oli puhdasta populismia. Myös Stora Enson kilpailijan, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen pääsi jälleen kerran syyttämään hallituksen teollisuuspolitiikkaa ja ay-liikettä. Tilastojen mukaan Suomessa ovat verot ja veroluonteiset maksut suhteessa bkt:hen ovat olleet laskussa jo usean vuoden ajan. Kun Stora Enso lopettaa sellun ja paperin tuotannon pysyvästi Ruotsin Kvarnsvedenin ja Veitsiluodon tehtailla, jää paperintuotannon osuudeksi Stora Ensolla noin 10 prosenttia, loppu on pakkaus-, selluja puutuotetuotantoa. Sillä osuudella ei yksin pysty vaikuttamaan kansainvälisen pörssiyritykseen hallintaan. S tora Enson päätös lakkauttaa Kemin Veitsiluodon selluja paperitehdas oli ikävä jatko Kaipolan paperitehtaan lopettamiselle
Trumpin veroalennukset kasvattivat liittovaltion budjetin alijäämää merkittävästi. Bidenin tarjous vaikuttaa väistämättä eurooppalaisiin ajatuksiin. de_29042021_23.indd 23 21.4.2021 15.57. Ja pitääkseen kaikki demokraatit mukana, Bidenin on voitava osoittaa kongressille, että kansainvälinen yritysveron vähimmäiskanta vähentää riskiä yritysten voittojen siirtymisestä Yhdysvalloista veroparatiiseihin. Bidenin yritysvero-ohjelman arvioitu tuotto on 2 500 miljardia viidessätoista vuodessa. Biden taas haluaa vastuullisempaa budjettilinjaa ja rahoituksen 3 000 miljardin infrastruktuurin rakennusohjelmalle. Pohjoismaisille hyvinvointiyhteiskunnille kolmen vuosikymmenen ajan kestänyt kilpailu yritysverotuksessa kohti pohjaa on ollut rasite. Presidentti Trumpin suuriin saavutuksiin kun kuului verojen laaja alentaminen ja sen osana yritysverotuksen juuri tehty lasku 35 prosentista 21 prosenttiin. Tässä yritysveroratkaisut ovat avainasemassa. Jos kaikki demokraatit pysyvät ruodussa, Biden saa ohjelmansa lävitse varapresidentti Kamala Harrisin ratkaisevalla äänellä. Isoimpien ryhmien neuvotteluissa hetki ennen Bidenin uusinta esitystä saavutettiin pitkän väännön jälkeen yhteisymmärrys yritysverotuksen minimikantojen periaatteellisesta kannattamisesta. Veroprosentin suuruudesta todellista keskustelua ei ole vielä käyty. Biden esittää nyt 21 prosentin yritysverotuksen kansainvälistä vähimmäiskantaa. Sosialidemokraattien pitkään ajama minimiverokanta sai nyt ensimmäistä kertaa keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän hyväksynnän. 23 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT Y hdysvaltain presidentti Biden käänsi maaliskuussa Yhdysvaltain pitkäaikaista verolinjaa dramaattisesti. Bidenin verotarjous ON VAIKEA AJATELLA, ETTÄ EU VOISI AJAA PIENEMPÄÄ MINIMIKANTAA KUIN YHDYSVALLAT. Ehdotus on myrkkyä republikaanien verolinjalle. Sopimus yritysverotuksen minimikannoista onkin demokraateille välttämätön työkalu infrastruktuuriohjelman toteuttamiseen. Biden ehdottaa kongressille, että Yhdysvaltain omaa verokantaa nostettaisiin 21 prosentista 28 prosenttiin. Hän ehdotti kansainvälistä verosopimusta, jossa sovittaisiin paitsi yritysverotuksen pelisäännöistä myös kansainvälisestä yritysverotuksen minimitasosta. Suomen eduskunnalta kaivataan siltäkin kannanmäärittelyä tämän kevään aikana. EU:N PARLAMENTIN verovaliokunta on jo useamman kuukauden valmistellut parlamentin linjauksia tarpeellisista verouudistuksista. On vaikea ajatella, että EU voisi mitenkään ajaa pienempää minimikantaa kuin Yhdysvallat. Yhdysvaltain senaatissa voimasuhteet ovat äärim mäisen täpärät 50-50. Valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto joutuu sekin lähiaikoina hakemaan EU-maiden yhteistä linjaa. Suomella, kuten muillakin pohjoismailla, ovat kaikki syyt tarttua Bidenin kädenojennukseen ja toimia aktiivisesti kansainvälisen verosovun puolesta. EU-parlamentti määrittelee parlamentin verokannat toukokuun lopulla
• • • LEMPÄÄLÄN SOS.DEM. • • • HÄMEENLINNAN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY • • • IMATRAN SOSIALIDEMOKRAATIT RY • • • JOUTSENON SOS.DEM. TYÖVÄENYHDISTYS • • • SAK:N NOKIAN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY • • • TIKKURILAN TYÖVÄENYHDISTYS • • • TYÖVÄENYHDISTYS SDP JUVA RY • • • Lisää rokotteita, itsenäisesti! ITSENÄINEN KANSA – YHTEISTYÖN MAAILMA RY. TYÖVÄENYHDISTYS RY. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY • • • MALMIN SOSIALIDEMOKRAATIT RY • • • ORIMATTILAN SOS.DEM. Helsinki de_29042021_24.indd 24 21.4.2021 15.22. 24 Demokraatti HELSINGIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY • • • HELSINGIN SEUDUN AUTOALAN AMMATTILAISET RY • • • HIETALAHDEN TELAKKATYÖVÄEN AO RY • • • JYVÄSKYLÄN JULKISTEN JA HYVINVOINTI ALOJEN AMMATTILAISET JHL RY 103 • • • JYVÄSKYLÄN METALLITYÖVÄEN AO 26 RY • • • KAJAANIN KUNNALLISET JHL RY YHDISTYS 276 • • • PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERITYISPALVELUJEN AMMATTIOSASTO JHL 776 RY • • • TSL:N YHDISTYS 016 JHL RY • • • TURUN AUTOALAN TYÖNTEKIJÄT RY AKT:N OSASTO 40 • • • HYVINKÄÄN TEOLLISUUS TYÖNTEKIJÄT RY FORSSAN TYÖVÄENYHDISTYS R.Y. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY OULUN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY • • • PALOKAN SOSIALIDEMOKRAATIT RY • • • PIETARSAAREN SOS.DEM
25 Demokraatti FORSSA Anttila Leena ja Juhani Rekunen Hannu HELSINKI Ahonen Eira ja Kari T. Arajärvi Pentti Fager Eva Viljanen Eko IITTALA Rajala Kerttu IKAALINEN Luokkala Jarkko KAARINA Järviö Eira ja Jarmo KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOTKA Eila ja Matti Piipari LEMPÄÄLÄ Rajala Harry MÄNTSÄLÄ Kristola Ari NAKKILA Suonpää SiljaRiitta PAIMIO Huhtala Päivi Kuusela Mervi Lahti Helena ja Tapani Laitinen Seppo Lehti Ismo Murto Sari Mäentaka Asko Pajala Matti Rannikko Sari Rantanen RiittaKaarina Sahlström Salli Salo Tapani Virta Timo PORI Lehtinen Reijo ja Raili PORVOO Ojala Olli RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kotirinta Kaisu RAUMA Malmsten Kaarina Malmsten Markku TURKU Iloista etävappua! Ilola Arja ja Reino Mia Ilola Lemmetyinen Saga ja Reino TURKU Nieminen Maijaliisa TUUSULA Rajala Hannu Rajala Riitta VANTAA Letto Pirkko Parviainen Tarmo VESILAHTI Rangell Anja Saira Heikki Severi YLÄNE Helmisaari Jari ja Ulla HYVINKÄÄN TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT RY Mikael Kölhi Anitta Luoto Heikki Kölhi Eino Korhonen Mikael Etuaro KYMINTEHTAALAISTEN VAPPUTERVEHDYS Helena Laine Kauko Simonen Leila Hietanen Risto Parviainen Pirjo Rouhiainen Merja Rytkölä Ritva Janhunen Juha Salmela Hannele Littman Raimo Laine Terttu Juslin Juhani Littman Urpo Kunnasluoto Outi Kasurinen Timo Vilenius Tuure Ainikkamäki Raija Hasari Annikki Ainikkamäki Maija Niilola Armas Ihalainen Sirkka Aropelto Hilkka Ihalainen Hannu Aropelto Tomi Pahkala Raili Tuomi Kalevi Pahkala Markku Lintula Irma Pahkala Heikki Melin Paula Melin VAPPUTERVEISIÄ! TOIVOTTAA PAPERILIITON TOIMISTON VÄKI Petri Vanhala Juhani Siira Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Markku Lihavainen Hannu Ulenius Eija Valkonen Eeva ElorantaJokela Päivi Turtiainen Minna Koskinen Sari Nikkilä Riitta Kontinen Anna Paloniemi Susann Laine Päivi Pietikäinen Päivikki Wesslin Heidi Metsola Kaisu Björk Kirsi Siira Jyri Peltola POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Enroth, Jori Eronen, Tuukka Gustafsson, Jouni Gustafsson, Reetta Järvinen, Aarno Kaarlejärvi, Markku Koivunen, Aila Lehtonen, Kyösti Lehtonen, Pirjo Mustonen, Lahja Mäensivu, Karita Palomäki, Ulla Ruislehto, Kirsti Tikkanen, Maila ja Jukka Tikkanen, Joona Udd, Heli TYÖVÄEN ILOISTA VAPPUA HANGON JA KÄPYLÄN DEMAREILLE! Toivoo Timok de_29042021_24.indd 25 21.4.2021 15.22
26 Demokraatti de_29042021_24.indd 26 21.4.2021 15.22
27 Demokraatti de_29042021_24.indd 27 21.4.2021 15.22
28 Demokraatti RIIHIMÄEN SOSIALIDEMOKRAATIT Työtä ja oikeudenmukaisuutta vuodesta 1903 de_29042021_24.indd 28 21.4.2021 15.23
turva.fi/lemmikki de_29042021_24.indd 29 21.4.2021 15.23. Lemmikkivakuutuksemme ovat uudistuneet. 29 Demokraatti ANNA LAHJA TULEVILLE SUKUPOLVILLE. Soita, osta verkosta, poikkea tai varaa aika. Tassuttele osoitteeseen turva.fi/lemmikki Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Lemmikkisi ei välitä vakuutuksista, mutta sinä välität lemmikistäsi
30 Demokraatti KASVO LIITON MIES de_29042021_30.indd 30 22.4.2021 10.41
31 Demokraatti Herroille riittää jo suojelijoita, työn tekijä tarvitsee niitä lisää, Kaipolan paperitehtaan entinen pää luottamusmies Tuomo Alanen sanoo. MIES de_29042021_30.indd 31 22.4.2021 10.42
PIENISSÄ YRITYKSISSÄ VALLITSEE VIIDAKON LAKI. Puukurottaja painaa 73 tonnia tyhjänä. Nälkä se pisti lähtemään mukaan, että jotain on tehtävä. Se ei ole Suomessa ollut mitenkään vankalla pohjalla koskaan. Ensimmäinen ay-pesti oli heti uran alussa. Äidistä tuli neljän pienen lapsen yksinhuoltaja. TUOLLA KULMAHUONEESSA oli minun toimistoni pääluottamusmiehenä, Tuomo Alanen viittoo ajeluttaessaan vieraitaan ympäri tehdasaluetta. Näin, kuinka epävarmalla pohjalla työläisen tulevaisuus on. Täällä työntekijät olivat tulleet vastaan – oli tehty yhteistyötä, kestetty yt-neuvottelut ja oli tehostettu toimintaa. Tai oikeammin puhuin niin kuin asiat ovat, koska ne, joiden työt loppuvat, eivät uskalla. Tehdas oli iso, kasvava ja toimiva. Siinä tunsi kyllä omien paineen varsinkin, kun koko ajan puristettiin pienempään ja pienempään. Työpaikka on lähdössä yli 600 ihmiseltä. Kuvista sitä ei voi millään hahmottaa. Pitkään myös Jämsän paikallispolitiikassa vaikuttanut Alanen vaihtoi vasemmistoliiton valtuustoryhmästä SDP:n riveihin vuonna 2010. En ole koskaan ollut mikään ortodoksi, hän sanoo. Tehtiin politiikkaa politiikan vuoksi, eikä siksi, että olisi hoidettu ihmisten asioita. Niiden huoltaminen oli aikoinaan täällä Kaipolan paperitehtaassa työkoneasentajana työskennelleen Tuomo Alasen hommaa. – Tulevaisuuteen pystyi katsomaan yhtä luottavaisesti kuin neuvostoliittolaisen elokuvan loppukuvassa, Alanen virnistää. Yksi pyörä painoi tonnin. Aate ei tullut verenperintönä, mutta Alanen uskoo ajatteluunsa vaikuttaneen, että hän kasvoi ”pohjimmiltaan rutiköyhässä” kodissa. TUOMO ALANEN oli ay-aktiivi työuransa alusta sen loppuun, mutta mikään lapsuudesta saakka itsestäänselvä asia työväenaatteen uskolliseksi soturiksi kasvaminen ei ollut. Hän oli jo ehtinyt olla pari vuotta eläkkeellä, kun UPM kertoi viime elokuussa suunnitelmansa Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Hän koki, että puolueen politiikka alkoi mennä pieleen. Vaikka Paperiliitto on varmaan paras liitto Suomessa, ja sieltä sai hyvän tuen, niin oli se kovaa hommaa. Kyllä siellä vielä tänä päivänäkin pienissä yrityksissä vallitsee viidakon laki. Ei käynyt järkeen, että koko tehdas suljetaan. Kun Tuomo Alanen tuli töihin Kaipolan tehtaalle vuonna 1988, hän kuvailee sen olleen hyvä työpaikka, jossa työntekijöitä kohdeltiin ihmisinä. Niitä kun vaihtoi kuusi päivässä, se oli sellainen voimisteluja urheilupäivä, Alanen muistelee. He joutuisivat mustalle listalle. Se sapetti häntä, eikä hän ollut siitä hiljaa. Pääluottamusmiehen homma oli yksinäistä, Alanen kuvailee. Viime viikolla Stora Enso ilmoitti sulkevansa Veitsiluodon tehtaan Kemissä. Uutista seurasi mediamylläkkä, jonka keskellä Tuomo Alanen halusi olla tukena seuraajalleen. Sanoivat minua ay-konservatiiviksi, kun puolustin teollisuutta. – Jälkeenpäin ajatellen olisi heti kannattanut lähteä demareihin, mutta siellä oli aktiiviset SKDL-läiset, jotka kerkesivät kaappaamaan minut haaviinsa. Hän haluaa näyttää, kuinka suuri Kaipolan tehdas oikein on. Vaikeudet ja niukkuus eivät olleet tyystin vieraita asioita. Työt loppuisivat yli neljältäsadalta ihmiseltä. 32 Demokraatti D-KASVO Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen P äijänteen rannalla avautuu valtava kenttä, joka vielä viime vuonna tähän aikaan oli aivan täynnä puuta. Oli vuosi 1977, kun nuori Helsingin kaupungin liikennelaitoksen autonasentaja Tuomo Alanen valittiin Vallilan varikon ruokasalissa toimitetussa vaalissa ammattiosaston toimikuntaan. Eläkeläisellä oli takataskussaan se etu, ettei hänellä ollut mitään syytä – eikä sen puoleen haluakaan – pysyä hiljaa. Se oli aikaa, kun puoluepolitiikka oli näkyvämpi osa ay-toimintaa. Isä kuoli, kun lapsikatraan vanhin, Tuomo, oli täyttämässä kuusi vuotta. Se oli valtava shokki. Alasen mukaan myös tästä näkökulmasta tehtaan lopetuspäätös kirpaisi. – Korjasin trukkeja, mutta pääasiassa puukurottajia ja pyöräkuormaajia – siis oikein huippuraskasta kalustoa. – Sanoin vielä vuorokautta ennen kuin uutinen tuli, että pidän pahimpana vaihtoehtona, että yksi kone ajetaan alas niin, että se seisoo ja sitä ajetaan muiden koneiden miehistöllä aina silloin, kun ohutlajeja (esimerkiksi virsikirjojen ja raamattujen sivuihin käytettävä paperi) tarvitaan, Alanen kertoo. – Siinä oli helvetinmoinen paine. Pikkufirmoissahan oli jo silloin tätä paikallista sopimista, että esimerkiksi ylitöistä ei maksettu. – Työntekijän oli hyvä olla, koska palkkaa maksettiin yskimättä se, mitä kuului. – Olin oikeistolaisesta kodista, mutta huomasin, että se oppi ei vain pätenyt työelämässä. Olet puun ja kuoren – työnantajan ja työntekijän – välissä. Alanen työskenteli Jämsän Kaipolan tehtaassa kolmekymmentä vuotta, viimeiset kuusi vuotta pääluottamusmiehenä. Tälle alueelle toivotaan nyt syntyvän jotakin uutta. – Vasemmistoliitto rupesi ajamaan ihan kummallisia asioita. Tukkipinojen välissä mennä jyristeli trukkeja ja valtavia puukurottajia tukkeja jättikouriinsa poimien. – Pistin aika moneen lehteen aika pahoja lausuntoja. Ja lakkautukset jatkuvat. Vuosien varrella Kaipola kasvoi ja kehittyi, mutta kovin nurinkurisesti – tuotanto lisääntyi, mutta väki väheni. Syntyykö ja mitä syntyy, sen näyttää aika. Siellä melkein hurrattiin tehtaiden sulkemisesta, että ympäristö säästyy, Alanen katsoo. de_29042021_30.indd 32 22.4.2021 10.42
Erityisesti kotimainen realismi viehättää – Alpo Ruuth, Kalle Päätalo ja Väinö Linna. UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on Alasen mukaan ilman muuta ”yksi arkkikonna” Kaipolan tapauksessa. Eihän yksikään tehtaanjohtaja halua tappaa tehdasta varsinkaan, kun on vuosikaudet sitä kehittänyt. Nyt koronan vuoksi ei juhlita, mutta meillä on ollut täällä Jämsän torilla aina isot juhlat ja hyviä puhujia. 2 Juhla ja puheet. Oliko onnistumisia. – Osakkeenomistajat tarvitsivat niitä (tukipaketteja) enemmän. Vaikeista hetkistä huolimatta Alanen katsoo yhteistyön johdon kanssa toimineen hyvin. Ei minua koskaan yritetty viilata linssiin. Alasen kuuden pääluottamusmiesvuoden aikana käytiin kahdeksat yt:t. Nuorena tuli itsekin pidettyä puheita, silloin oli vielä asiaa. Työntekijäpuolen näkökulmasta yt-neuvottelut ovat kovat, koska aseita ei ole oikeastaan ollenkaan, Alanen kuvaa. Alanen kohtasi pääluottamusmiehenä ihmisten hädän, huolen oman työpaikan kohtalosta. Oli vähän niin kuin Kivivuoren Otto, jolle kartanonvouti sanoi, että kartanon ruis on valmista ja sinun on vielä ihan vihreää. Pahimmissa lapun sai kouraan yli 120 ihmistä. Nyt edellä mainittuihin irtisanottavien tukipaketteihin hän nappaa poiminnan Linnan Täällä Pohjantähden alla -sarjasta. – Ei, tai jos oli, ne oli jotain ihan lapsellista. 3 TÄRKEINTÄ 3 Moottoripyöräkauden avaus oli aikoinaan aina vappuna, mutta nyt olen luopunut pyörästä. Jotain tukipakettia silloin alkuun, loppuvuosina ei tullut niitäkään. KIRJAHYLLYSSÄÄN TUOMO ALASELLA on 600 kirjaa. Voi yrittää ja antaa esityksiä, mutta yritykseksi se usein jää. Otto tuumasi siihen, että niin, kyllä se Jumalakin tietää, missä sitä ensin tarvitaan. mittaan kuvaavia sitaatteja. Kaipolan tehtaan kohtalosta Tuomo Alanen ei syytä paikallista johtoa. 33 Demokraatti 1 1918 muistomerkillä käynti. Heidän tuotannostaan Alanen löytää haastattelun KUNTAPOLITIIKKA HUONONI IHAN HELVETISTI, KUN TULI NÄITÄ POPULISTIPUOLUEITA. Kaipolan tehtaan kohtalon todelliset syylliset ovat paljon korkeammalla. Sen järjestää täällä ammatillinen paikallisjärjestö, ja varmasti 40 vappua olen ollut tätä järjestämässä. de_29042021_30.indd 33 22.4.2021 10.42. Aikansa kutakin. Annettiin, minkä laki määräsi ja s’il vous plaît (olkaa hyvä), Tuomo Alanen elehtii kuin ovea näyttäen. Yölläkin soi puhelin. Ja kolme kertaa ainakin ajoin tehtaan alas, että persettä penkkiin. Mitkä ovat kolme tärkeintä vappuperinnettäsi. – Kyllä meillä hyvä luottamus siellä oli, sitä en ollenkaan väheksy. Tietenkin uhattiin ja kaikkea sellaista, mutta se kuuluu kuvioon – uhkailin minäkin
”Suuri typeryys” se on Alasen mielestä myös siksi, että yrityksissä ei ole sopimusteknistä osaamista. Lauri Ihalainen sen aikoinaan osuvasti sanoi, että mistä sitten otetaan, kun palkat ovat nollassa, jos se kasvu sieltä haetaan. Alkuun kuntapolitiikka oli yhteistyöhakuista ja rakentavaa, mutta ei enää. HALLITUKSEN SYYLLISEKSI maalaaminen saa Tuomo Alasen näkemään punaista – hallituksen toimet eivät vaikuttaneet Kaipolan päätökseen. Uusia ideoita ja tekijöitä tarvitaan, ja Alanen kehuu, että yhdistyksessä on nyt hyvä meno. Ennen kuin Kaipolan kohtalon sinetöineet yt:t olivat päättyneet, tippui jo toinen pommi. Tätäkään ongelmaa ei korjata sitä voivottelemalla. Älyttömiä puheita pidettiin tuntikaupalla, eikä mitään uskallettu päättää. Kuvasin sitä niin, että valtuustossa olo oli kuin rämpisi kaulaa myöten paskassa. JÄMSÄÄN TUOMO Alanen muutti aikoinaan naisen perässä. Ei se sillä parane, että odotetaan liiton tekevän. Se on osaltaan myös huono asia, koska kun nahka paksuuntuu, sitä myös suodattaa asioita aika voimaakkaasti. Kun kansainvälisessä kilpailussa ei enää pärjätä, ne yrittävät ottaa työntekijän lompakosta sen, mitä on vielä otettavissa. KAIKESTA HUOLIMATTA mukaan kannattaa lähteä, ja myös ay-kuvioihin, Tuomo Alanen linjaa. Ja valitetaan, miksei liitto tee mitään, kun minä olen jäsenmaksun maksanut. Minä ainakin huomasin, että aloin kyynistyä, eikä se ole ollenkaan hyvä. Paikallinen demaripöhinä on senkin suhteen hyvä, että Piritta Rantanen nousi viime vaaleissa eduskuntaan pitämään Jämsän lippua korkealla. Rakennettiin omakotitalo ja perheelle hyvä elämä. – Se huononi ihan helvetisti, kun tuli näitä populistipuolueita. – Me olemme herroille vain kuluerä, mutta koittakaapa tehdä paperia ilman meitä, hän sanoo ja huomauttaa, että tehtaan kuluista työntekijöiden palkat ovat 7–10 prosenttia. Vielä viime vuonna Tuomo Alanen toimi työväenyhdistyksen puheenjohtajana, mutta puheenjohtajan nuijan oli aika siirtyä kymmenen vuoden jälkeen seuraajalle. – Minulle tulee sellainen näkemys, että työnantajilta itseltään nyt on näkemys lopussa. Metsäteollisuus kertoi, että se irtautuu keskitetyistä työehtosopimuksista, jolloin työehdoista ja palkoista sovitaan yritystasolla. – Tuli vähän sellainen kylmä suhtautuminen asioihin, eikä kuunnellut tarpeeksi suurella sydämellä niitä pieniä ihmisiä. – No joo, mutta kyllä se nahka siitä myös paksuuntuu kun on mukana. Hallituspolitiikkaa tuodaan kuntavaalikeskusteluun, mikä on yhtä päätöntä kuin perussuomalaisten halu puhua EU:n elpymispaketeista. Siksi täytyy lähteä itse mukaan, Alanen patistaa. 34 Demokraatti D-KASVO – Ei ole lämpimät ajatukset hänestä. Siitä suodattimesta ei välttämättä mene sitten enää läpi sellainen, mikä olisi pitänyt kuunnella. Sehän oli Hitlerilläkin oluttupavallankaappauksen jälkeisissä vaaleissa teemana, että Saksa takaisin, hän sanoo. Nyt halutaan sanella, halutaan tulla työntekijän lompakolle, Alanen lataa. – Silloin 1970-luvulla käytiin kursseja ja koulutettiin, ay-liike eli voimakasta kasvun aikaa. Se on perustunut sopimiselle ja yhteiselle näkemykselle. ”Ihan hanurista” on puolestaan se keskustelu, jota media Alasen mukaan pyörittää. Perussuomalaisten kanssa Tuomo Alanen on ottanut yhteen kerran jos toisenkin, tappouhkauksiakin hän on saanut. Hän muistuttaa, että ”herroille jo riittää suojelijoita”, työntekijöille niitä tarvitaan lisää. Järjestäytymisaste on laskenut kuin lehmän häntä ja se tulee vielä munille, Alanen kiteyttää. – Olen saanut todella paljon hyviä kavereita ay-toiminnan kautta. Nyt Alanen elää kiireistä eläkeläisen elämää. SDP:n kuntavaaliohjelma keskittyy Alasen mukaan oikeisiin asioihin. – Pitää lähteä mukaan töihin, kehittää itseään, oltava mukana. de_29042021_30.indd 34 22.4.2021 10.42. Orpo tuli politikoimaan Kaipolan haaskalle, Alanen tulistuu. Alanen sivaltaa oikeistolaista ajatusmaailmaa, jossa kyllä puhutaan kauniisti työn merkityksestä, mutta työntekijä vaikuttaa olevan yhtälössä arvoton. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sai aivan syyttä kritiikkiä siitä, että hän kysyi yritysten yhteiskuntavastuun perään. Muistelen sitä erittäin hyvällä, siellä oli tekemisen meininki, hän sanoo. Perussuomalaisten kampanja kylmää Tuomo Alasen selkäpiitä. Jää huomaamatta, että liitto on yhtä kuin siinä toimivat ihmiset. Ei voi olla kyse muusta kuin halusta heikentää työntekijöiden asemaa, koska jo nyt paremmista työehdoista ja palkasta sopiminen on mahdollista. Miten on, pitääkö olla paksu nahka, että tänä päivänä uskaltaa lähteä politiikkaan. Alanen kokee, että työntekijöiden pitäisi itse herätä siihen uudelleen. Tekemistä riittää, mutta paikallispolitiikka valtuustotasolla ei enää hänen harrastuksiinsa kuulu. – Sopimisen kulttuuri on kuitenkin ollut se tukijalka, millä on luotu jatkuvuutta ja luotettavuutta. Tuomo Alanen tyrmistyi, miten aiemmin arvossa pidettyä sopimisen kulttuuria ryhdyttiin näin räikeästi murentamaan. – Mainoksissa sanotaan, että otetaan Suomi takaisin. Olin kymmenen vuotta SAK:n valtuuston jäsen ja se oli hieno näköalapaikka. Se on välillä raskasta, mutta myös todella antoisaa. Yhtä vähän lämpimiä ajatuksia on hänelle kuin oli Petteri Orpolle (kok.), joka rupesi syyttämään hallitusta, kun Kaipola lakkautettiin. Se oli aivan oikea kysymys, Alanen sanoo. Siihen loppui se päätöksenteko. SANOIVAT MINUA AY-KONSERVATIIVIKSI, KUN PUOLUSTIN TEOLLISUUTTA
perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi aikuista poikaa, miniät ja ”vaarin kaverit” eli kaksi pojantytärtä PÄÄLUOTTAMUSMIEHENÄ OLET PUUN JA KUOREN – TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN – VÄLISSÄ. Paperiliiton liittovaltuustossa varaja varsinainen jäsen 1995–2017 . . Jämsän kaupungin valtuutettu 1996–2017 ja kaupunginhallituksen jäsen 2013–2017 . . 35 Demokraatti TUOMO ALANEN . . SAK:n valtuuston jäsen 2000–2010 . . Jämsän työväenyhdistyksen puheenjohtaja 2010–2020 . . toimi tehtaan pääluottamusmiehenä 2012–2018 . . työskenteli Kaipolan paperitehtaalla 1988–2018 . autonasentaja, työkoneasentaja . de_29042021_30.indd 35 22.4.2021 10.42. . . . on ”kivikova Ferrari-fani” sekä harrastaa puutarhaviljelyä, pienoismallien rakentamista ja lukemista . syntynyt 23.9.1955 Orivedellä . . huolsi ennen Kaipolan aikoja myös linja-autoja (HKL ja Jämsänkoski) sekä MIG-hävittäjiä (Valmetin lentokonetehdas) .
36 Demokraatti KOLUMNI Tuomas Aivelo tuomas.aivelo@helsinki.fi Kirjoittaja on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Viime aikoina keskustelu on kääntynyt yhä enemmän taas nuorempiin ikäluokkiin. Ravintoloitsijat osoittavat puuttuvia tietoja siitä paljonko ravintoloissa tapahtuu tartuntoja, lastenlääkärit vastustavat kasvomaskeja ja rakennusteollisuus haluaa maan rajat ylittävät työntekijänsä. Taloustieteilijöillä on kuitenkin ollut yllättävänkin selkeä yhteisymmärrys siitä, että ongelma on viruksen leviäminen. Fiksut ja osaavat kansalaiset luottavat asiantuntijoihin ja toimivat järkevästi. Kun pandemian alusta on kulunut puolitoista vuotta, voisin antaa suomalaiselle yhteiskunnalle kiitettävän arvosanan selviytymisestä tähän asti. Poliitikot punnitsevat päätöksiä taitavasti. HALUAN AJATELLA, että pandemiassa niitetään sitä hyvää, mitä yhteiskunnassa on saatu aikaan. Toisaalta, ne ovat myös nollasummapeliä: kontakteja pitää rajoittaa riittävästi, jotta virus ei leviä. Viisas ihminen tietää, koska pitää kuunnella ja koska taas puhua. Pandemian alkuvaiheessa puhuttiin siitä, kuinka epidemian rajoitustoimet vahingoittavat taloutta. Kalliitkin rajoitustoimet ovat kuitenkin vähemmän haitallisia kuin viruksen leviäminen, ja siten säästyy rahaa. Jotkut toimet ovat tehokkaampia, jotkut heikompia, mutta ihan tarkkaa käsitystä eri toimien tehosta ei ole. Yhteistä näille kaikille on, että he työntävät ongelmaa muille. Pandemian alkuvaiheessa puhuttiin paljon vanhemmista ikäryhmistä ja siitä, miten heidän oikeutensa turvataan. P andemia on paljastanut sen, kuinka asiantuntijan pitäisi samaan aikaan sekä pysyä omalla kaistallaan että osata katsoa kokonaiskuvaa. Koska rajoitusten kohdistaminen on poliittinen päätös, niitä tietenkin yritetään lobata. Samalla tavoin kriisipsykologit ovat laajalti yksimielisiä siitä, että kriisin käsittelyä auttaa aktiivinen toiminta ja tunne siitä, että tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Julkinen valta pystyy tekemään järkeviä päätöksiä yhteiskunnan kokonaishyvää ajatellen. Terveys tai talous, sanottiin, ja jompikumpi piti laittaa toisen edelle. On parempi, että virus leviää mahdollisimman vähän. Tosiasiassa neuvot, miten viruksen leviämistä estetään, ovat voimaannuttavia ja helpottavat tilanteen käsittelemistä. Se, miten nämä rajoitukset kohdistetaan, on ennen kaikkea poliittinen päätös. Samalla kuitenkin mutu-asiantuntijoiden joukko pitää pelotteluna niin median päivittäin kertomia tartuntalukuja kuin yksittäisten ihmisten ohjeistuksia estää viruksen leviämistä. Kiitettävä arvosana suomalaiselle yhteiskunnalle KALLIITKIN RAJOITUSTOIMET OVAT VÄHEMMÄN HAITALLISIA KUIN VIRUKSEN LEVIÄMINEN, JA SITEN SÄÄSTYY RAHAA. de_29042021_36.indd 36 21.4.2021 13.56. Ensinnäkin, kannattaa uskoa kunkin alan asiantuntijoiden enemmistöä. Asiantuntijoiden välillä on luottamusta, kykyä ja halua toimia yhdessä. TOISEKSI, OMAN eturyhmänsä puolen pitäminen pitää sovittaa kokonaisuuteen. Jos viruksen leviämistä pitää rajoittaa, se tarkoittaa erilaisten toimien kohdistamista erilaisiin riskitilanteisiin
Missä. KUONOT PEILISSÄ Teksti Ympyrätalon etäkennel Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_29042021_37.indd 37 21.4.2021 13.59. Elämänrytmimme on sekaisin, emmekä jaksa panostaa ulkoasuun ja piristävään käytökseen. Kytätkääpä itse päivät pitkät kuono kiinni ikkunoissa jonkun pikkueläimen näkemisen toivossa. Vähemmästäkin alkaa karva roikkua ja kapinahenki nousta! Tuntuu kykyjemme hukkaamiselta ladata koko iloarsenaalimme vain yhteen ihmiseen, kun lähityöaikoina koko konttorin väki oli vastuullamme. Peräänkuulutamme epäoikeudenmukaisesti vietyjä työsuhde-etujamme! Koneen ääressä istuva mukaesimies on ainoa työkontaktimme, mutta häntä näkee vapaa-aikanakin aivan riittävästi. Vuoden kuluttua tekin alatte kyllä ymmärtää, että jos hommaan ei tule muutosta, nousee pakostikin tarve murista ja räyhätä naapureille ja vähintäänkin postinkantajille! Mitäs siihen sanotte. Joitakin oravia ja kissoja ikkunoiden takana. Hah, pelkkä vitsi! Missä ovat rapsutusvariaatiot, sylinmuotoiset ihmispatjat, meheväntuoksuiset biöjäteroskikset ja laukuista pilkottavat eväsleivät, joihin työpäivien aikana saimme kirsumme tökätä. 37 Demokraatti Ziggy, Beebo ja Easy Demokraatin toimistokoirat T oimistokoiratyön kokemusasiantuntijoina haluamme sanoa, että tämä etätyön arki alkaa näkyä peilikuvissamme. Mielestämme etätyössä ei paina asioista huolehtiminen vaan vastuuttomuus! Missä tämän etätyön viriketarjonta on
de_29042021_38.indd 38 22.4.2021 9.35. 38 Demokraatti KULTTUURI Anna Tahkola: My Brilliant Friends, 2020
Klassisen taiteen perusasioihin kuuluu draperia eli kankaan laskosten, poimujen ja ryppyjen kuvaaminen, mitä erityisesti renessanssin ja barokin taiteilijat harrastivat, korostetustikin. de_29042021_38.indd 39 22.4.2021 9.35. Teksti Seppo Heiskanen S usanne Gottberg on monipuolinen mutta samalla johdonmukaisesti työtään tekevä taiteilija. 39 Demokraatti Tuukka Tammisaari: Plant Based Particles, 2021. Herkkiä maalauksia ja yllätyksiä KUVATAIDE Galerie Forsblom, Helsinki Susanne Gottbergin ja Tuukka Tammisaaren maalauksia. Avoinna 30.5. Susanne Gottberg: Pitää jotain sisällään, 2020. Avoinna 9.5. Galleria Ama, Helsinki Past, Presence, Future – Sara Oravan maalauksia. Avoinna 20.6. Teoksissaan, jotka usein ovat sarjallisia, hän on käsitellyt maa lauksen ja miksei yleisemminkin taiteen perusasioita, pintaa ja syvyyttä, väriä ja värittömyyttä sekä kuvan ja todellisuuden suhdetta. Taidehalli Kohta, Helsinki Among, within – Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan maalauksia ja piirustuksia. Yleensähän nämä ovat liittyneet henkilökuviin. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Hänen maalauksissaan on usein vahva kolmiulotteisuuden tuntu, mutta hän on kokeillut kolmiulotteista ilmaisua parikin kertaa yhdessä Markus Kåhren kanssa. saaka, ti–pe 11-18, la–su 12–16. saakka, ti–pe 12–18, la–su 12–16. Susanne Gottberg nostaa klassisen taiteen draperian päärooliin
”Ruusu on ruusu on ruusu on ruusu.” Virke on peräisin Getrude Steinin runosta runsaan sadan vuoden takaa. Näköjään se on myös jaettavissa tyylikkäästi kahden, ehkä useammankin taiteiljan kesken. Nämä ”röykkiöt” muodostavat kiinnostavia visuaalisia kokonaisuuksia. Ehkä nimillä viitataan siihen, että itsestäänselvyydet eivät olekaan niin itsestään selviä. Hänellä on kykyä ja taitoa maalata ja hänellä on varma ote värinkäyttöön. Mikään ei ole irrallaan muusta, eivät aikakaudetkaan. Muodot ja värit, lehdet ja muu luonnonkuvasto toisaalla ja rajankäynti esittävän ja abstraktin välillä toisaalla. Eivät kö ne ole ruusun kuvia niin kuin Magritten maalauksessa piippukaan ei ole piippu. Sara Orava: Rose is a rose is a rose is a rose IV, 2021. Stein oli amerikkalainen kirjailija, joka kuitenkin vietti suurimman osan elämästään Pariisissa. Niissäkin rypyt ja laskokset ovat mukana. Gottbergin heijastukset tuntuvat kuitenkin kumoavan tuon teorian: ne esittävät ympäristönsä vääristyneessä, tunnistamattomassa muodossa. Oravan näyttelyn nimi on Past, Presence, Future eli Mennyt, nykyhetki, tulevaisuus. Hän oli taiteen ystävä ja tukija: Pablo Picasso ja Georges Braque olivat hänen erityisiä suosikkejaan. Eihän tämä toki ole ensimmäinen kerta, kun maalari ottaa vauhtia taidehistoriasta. 40 Demokraatti KUVATAIDE Gott berg on kuitenkin irrottanut ne yhteydestään, jolloin ne ovat teoksessa pääasiana. KUN KULKEE Forsblomin galleriassa Tuukka Tammisaaren huoneisiin, tuntuu kuin siirtyisi ajassa sata vuotta taaksepäin, sinne missä muiden ohella Henri Matisse teki työtään. Yksi Gottbergin sarjoista muodostuu erilaisista juomalaseista sekä arkisista että juhlalisista. Usein tällaiset tekstiilit tuntuvat kasvavan esiin hämärästä tai utuisesta taustasta kuten on laita monissa muissakin hänen teoksissaan. Niissä on myös kiehtovia heijastuksia. TAIDEHALLI KOHTA Sörnäisissä tai ehkä paremminkin Kalasatamassa on yksinkertaisuudessaan komea näyttelytila. Ne ovat hämäriä, eikä niihin pääse helposti käsiksi. Ne voisivat olla tulkintoja eräänlaisesta heijastusteoriasta, jonka mukaan taiteilijan ja kirjailijankin tehtävä on pitää peiliä yleisön edessä ja näyttää tällä tavalla, millainen maailma on. Teokset pääsevät siellä oikeuksiinsa. Sympaattinen näyttely. Ihmisen ja vaatteen kohtaamista tämäkin on, ja se askarruttaa. Sara Oravan näyttelyssä on kolme maalausta, joiden nimenä on tuo Steinin säe. Ihminenkin on mukana, mutta ei kokonaisena vaan osina, sisäeliminä. On maalauksissa ruusujakin, mutta ovatko ne ruusuja. Kaikki tämä tuntuu tutulta. GOTTBERGIN JA Tammisaaren tavoin Sara Oravakin harrastaa maalauksissaan viittauksia taidehistoriaan. de_29042021_38.indd 40 22.4.2021 9.35. Tätä en sano moittiakseni. Siitä on ososituksena Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan näyttely. Tammisaari osaa asiansa
de_29042021_38.indd 41 22.4.2021 9.35. Ehkä yhteistä on tietty surrealistisuus. Ehkä tästä tulee teosten surrealistisuus. 41 Demokraatti Ensi katsomalla taiteilijat tai heidän teoksensa vaikuttavat varsin erilaisilta: tarkkoja piirustuksia ja vapaamuotoisen abstrakteja maalauksia, joista yllättäen tuleekin esiin aivoja tai muita ihmisen osia. Vesielementti on mukana, ja sen heijastamat hahmot muuttuvat tunnistamattomiksi, surrealistisiksi. Magdalena Åberg: Whitin (Brains), 2021. Toisaalta todellisuus, vaikka ei ehkä realistisessa muodossa, on läsnä teoksissa. Åberg on mennyt ihmisen sisäpuolelle ja tarkastelee lääketieteellisen kuvaston valossa, mitä on nähtävissä. Tahkolan lyijykynäpiirustukset, alastomat naishahmot, tuovat esiin ihmisen lihallisuutta
Kulmapöydän kahvinjuoja joutuu kuitenkin itse ottamaan selvää. Timo Nummisen kansi on nerokas: Atlas-jättiläinen kannattelee harteillaan koronavirukseksi muuttuvaa ja ydinsienten koristamaa palleroistamme. Vastavoimaksi Tuomioja löytää vanhan kunnon internationalismin, mutta vasemmiston perinteinen konsti, vaikkapa mineraalien kansallistaminen on jäänyt työkalupakista. Rikkaitten luokkatietoisuus ei ole hävinnyt, toisin kuin työläisillä. Näissä vain on se vika, että he astuvat tieteenalansa yli elämänfilosofiaan ja kaunokirjallisuuteen. Erkki Tuomioja: Tulevaisuuden varjossa – Selviääkö ihmiskunta. Tällaisille antoi jo taidemaalari Apelles ohjeen olla menemättä suutarin lestin ulkopuolelle. Puhe luokkayhteiskunnan paluusta on virheellistä, koska se ei välillä ole hävinnyt, vaikka ulkoisesti siltä näyttää. Tekijä kirjoittaa esseetyyppisesti akuuteista huolenaiheista. Tuomioja hyväksyy terveen nationalismin torjuen kansalliskiihkon. Yllättävästi on käynyt ilmi, että enemmistö suostuu poikkeusoloihin. Hän hylkää salaliittoteoriat ja muut trumpismit antaen niille isoäidin: akateemisissa piireissä levinneen postmodernismin, joka suhteellisti totuuden ja tarinallisti kulttuurin. Tuomioja ottaa runosta kimmokkeen naulata, ettemme voi jatkaa nykymenoa, mikäli haluamme pitää maapallon asuttuna. Rajat kiinni, maskipakko, liikkumisja kokoontumisvapaus seis. Tuomioja tunnustaa, että se on ollut leikkaamassa sosiaaliturvaa, sallinut varallisuusveron poiston ja yksityistämisvimman. Toisinkin voi ajatella: ”sotiemme” palvonnasta ei ole päästy. Siinä tuberkuloosiin kuollut runoilija jättää hyvästit elämälle. On syytä epäillä tyrkyllä olevia asiantuntijoita, joita läpirutinoituneet toimittajat ja poliitikot kuuntelevat. Se pitää omaa parempana kuin vierasta, suhtautuu varsinkin naapuriin ynseästi, meillä Ruotsiin ja Venäjään. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Kari Hulkko E rkki Tuomioja on siitä harvinainen poliitikko, että parlamenttityön ohella hänellä riittää energiaa kirjoittamiseen. Teoksen nimi on laina modernin lyriikkamme porttihahmolta Edith Södergranilta, jolta tekijä siteeraa samannimisen runon. Bert Brechtin Oppimisen ylistyksen sanoin: ”Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä”. Maailmanlaajuinen pandemia on tähän hyvä syy, vaikka sitä pidetään ohimenevänä vaivana. Tammi 2021. Näin me kestämme tulevat, koronaakin pahemmat koettelemukset. Mutta mene kulmille, niin näet kurjuuden pude_29042021_42.indd 42 21.4.2021 16.16. Suomalaisen menneisyydenhallinnan hän katsoo pääosin luonnistuneen, kun sisällissodan haavat on tilkitty. KIRJA Erkki Tuomioja raottaa uudessa kirjassaan tulevaisuuden portteja. Keskellä koronakurjuutta hän luo katseensa globaaliin tulevaisuuteen. Jo tsaarit tiesivät, että suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa. Jared Diamondin ja Thomas Pikettyn ohella Tuomioja luettelee varteenotettavina Yuval Noah Hararin, Kari Enqvistin ja Risto Isomäen tapaisia nimiä. Ylisummaan jälki on hyvin kirjoitettua. Globalisaation ehtoja eivät sanele kansallisvaltiot, EU tai YK, vaan ylikansalliset yhtiöt. OPUKSEN PUOLIVÄLISTÄ löytyy oma liike, sosialidemokratia. Käsitteen ”sosiaalinen media” hän hylkää, koska se on ”avannut ovet mitä epäsosiaalisimmalle käyttäytymiselle”, vihapuheelle ja valeuutisille. Toistuvasta ”ison kuvan” kliseestä Tuomiojakaan ei ole päässyt. Hänen ilmaisemansa tavoite hävittää luokkayhteiskunta on mahdoton. Hän ylistää saksalaisten menneisyydenhallintaa, mutta tämä ei ole hillinnyt uusnatsismin ja rasismin nousua, syynä epäonnistunut Saksojen yhdistäminen. Vanhamarxilaisittain luokka määräytyy tuotantosuhteista, ei tulonjaosta. Parempi olisi puhua patriotismista, mikä pitää vierasta tasavertaisena oman kanssa pyrkien vuorovaikutukseen. Sitä vain on monenlaista. KUN TUOMIOJA on myös poliittisen historian dosentti, hän ponnistaa menneisyydestä. 42 Demokraatti TUOMIOJA Opi perusasiat GLOBALISAA TION EHTOJA EIVÄT SANELE KANSALLIS VALTIOT, EU TAI YK, VAAN YLI KAN SALLISET YHTIÖT. Tuomioja myöntää, että mikään tulontasaus ei voi lopettaa köyhyyttä. Globalisaatioon tekijä suhtautuu myönteisesti. Sodalle identiteettinsä rakentava kansakunta on sokko etsimään tietä tulevaisuuteen. Jos on pakko rajoittaa kansalaisvapauksia, näin on tehtävä, jos ei muu auta, pakolla. Mutta nationalismi on aina pahasta
Kun Tuomioja on ytimeltään poliitikko ja kiinni tässä päivässä, hänellä on niukasti vastattavaa alaotsikkonsa kysymykseen ihmiskunnan selviämisestä. Alussa asetettu eetos ei toteudu: ”Tämä teksti koettaa vaikuttaa suunnan valintaan niinkin mahtipontisessa tarkoituksessa kuin ihmiskunnan pelastaminen”. Aamutelevision haastattelussa hän sanoi ettei tiedä. Uudemmista brasilialainen Ignácio de Loyola Brandão ennusti romaanissaan Ei maata tämän parempaa (1983) tilanteen, jossa sademetsät on tuhottu. Riittääkö tähän liberaali demokratia. Kirjailijat ovat suunnan nähneet: Aldous Huxley, Jevgeni Zamjatin, George Orwell. Ennustus näyttää toteutuneen Jair Bolsonaron maassa. 43 Demokraatti bien tupakkapaikoilla. Tuomioja toistaa vanhan ehdotuksensa SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden fuusiosta mutta itse asiassa toteaa sen ideologisen mahdottomuuden: vihreät ovat nuorsuomalaisten, edistyksen ja liberaalien porvarillisessa linjassa. de_29042021_42.indd 43 21.4.2021 16.16. Ihmisiä kuolee niin, ettei ruumiita ehditä haudata. Toiseksi, suuruuden logiikka johtaisi siihen, että SDP haukkaisi molemmilta sivuilta muut olemattomiin. Pakkasessa kääritään sätkää kohmeisin sormin harvenneiden hampaiden väliin. Brasiliassa eletään fasistisen komennon, tiukan ruokasäännöstelyn ja vedenpuutteen oloissa
Järkeilyn ymmärtää, sillä syntyihän Löytty lähetyssaarnaajan poikana Namibiassa ja omaa jo varmaan siksikin erilaista perspektiiviä. Kansallisesta intoilusta hän ei sen sijaan välitä. Kotimaisessa nykyproosassa tätä ei kuulemma oteta tarpeeksi huomioon. Tutkija-esseisti tarjoilee napakkaa pohdintaa kiinnostavasta aiheesta, eli siitä missä määrin kirjallisuutemme edes kuuluu meille. Löytty kiinnittää huomiomme globaalin maailman ilmiöihin, kuten ihmisen identiteetin muodostumiseen monien poikkeavien ryhmien, kielten ja paikkojen kautta. Vääntäjien mukaan voit olla vain yhdessä leirissä ja toista vastaan. KIRJA Kirjallisuudentutkija Olli Löytyn vaatimus koko maailman jakamasta kirjallisuudesta on sekä järkevä että sympaattinen. Hän tunnustaa kuitenkin olevansa avoimia konflikteja karttava ja ongelmien abstrakteiksi muuttamisesta lohtua saava ihminen. Löytyn mukaan ennen ymmärrettiin esimerkiksi kielellisen monimuotoisuuden päälle: ”Ajatus siitä, että se [suomi] pitäisi eristää muista kielistä tai että suomenkielistä kirjallisuutta pitäisi suojella vieraskieliseltä kirjallisuudelta, kuulostaa petokselta sen historiaa kohtaan.” TUNNUSTAN PETTYNEENI, kun Olli Löytyn teos ei ollutkaan Antti Nylénin tai Antti Hurskaisen tapaista jyräystä, vaikka provokaatioita löytyykin. Eräs tällainen vastakkainasettelu löytyy monikulttuurisuuden ja kansallismielisyyden puolustajien väliltä. Teksti Esa Mäkijärvi Kuva Getty Images / Kuvankäsittely Timo Sparf N äinä aikoina monet meistä tuntevat pakottavaa tarvetta valita puolensa. Kirjailijana minusta tuntuu selvältä, että kunnon sanataidetta on vaikea tehdä, jos sitä luodessa epäröi ja pelkää loukkaavansa muita. Joseph Conrad, James Joyce ja Vladimir Nabokov ovat vain muutamia esimerkkejä kotimaade_29042021_44.indd 44 22.4.2021 11.12. 44 Demokraatti KIRJAT Kohti kirjallista monimuotoisuutta Olli Löytty: Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle Teos 2021, 182 s. Löytyn vaatimus koko maailman jakamasta kirjallisuudesta on yhtä kaikki sekä järkevä että sympaattinen. Hänen taipumuksensa epäillä itseään ei sen sijaan herätä luottamusta: ”Ja sitten, omista hyvistä aikomuksistani täysin riippumatta, joudun kysymään itseltäni sitäkin, millä tavoin tässä kirjassa esittämäni tulkinnat ja väitteet ovat kulttuurista vallankäyttöä – ihan vain jo siksi, että ne on painettu hyvämaineisen kustantajan julkaisemaan tietokirjaan, jolla on tietty status merkitysten luomisessa ja vahvistamisessa. Diplomaattisuus tekee hänestä paremman tutkijan, mutta ei parasta esseistiä. Reipas ote toimii esseen lajityypissä, ja Löyttykin heittää varovasti vettä kiukaalle. Hänen uuden teoksensa päämäärän mainitaankin olevan kulttuurimme katsominen vierain silmin. Kotimaisen kirjallisuuden tutkija Olli Löytty (s. 1966) asettuu Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -esseissään taiteen kansainvälisyyden puolelle. Olenko tahtomattanikin puhumassa jonkun tai joidenkuiden päälle?” Tällaisesta pyörittelystä saatava vaikutelma on enemmän vaivaannuttava kuin se, että etuoikeutettu kirjoittaja tuntee rajansa. Löytty mainitsee kulttuurisen paikoiltaanolon merkityksen eurooppalaisessa kirjallisuudessa. Parempi rysähtää jäiden läpi kuin sipsutella varovasti. Onneksi Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -esseekokoelma ei jumitu itsesääliin. Blasimiahan ei ole kelpuutettu meillä Finlandia-ehdokkaaksi tai edes Suomen Kirjailijaliittoon, vaikka hän on monikielinen Suomen kansalainen, jolla on koti Helsingin Kontulassa. Löytty vakuuttaa vaikkapa esitellessään Hassan Blasimin, Suomessa asuvan ja arabiaksi kirjoittavan tekijän, tuotantoa
Suomi on pieni kieli, ja sitä kannattaa varjella. Heidän kaltaistensa vapaaehtoisten muuttajien ja kotinsa pakon edessä jättäneiden pakolaisten, kuten Blasimin, välillä on tietenkin iso ero, vaikka byrokratia ei tätä aina ymmärräkään. Ja mitä kirjallisuuteen tulee, sehän ei lopulta kuulu kenellekään, kuten Olli Löytty toteaa. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teos paahtaa vauhdilla eteenpäin, eikä siksi jäsenny kovin syvälliseksi. Esseet kompastelevat vihjaillessaan, että jotkut suomalaiset sulkevat silmänsä ahdasmieliseltä todellisuudelta. 45 Demokraatti KUNNON SANATAIDETTA ON VAIKEA TEHDÄ, JOS SITÄ LUODESSA EPÄRÖI JA PELKÄÄ LOUKKAAVANSA MUITA. Mutta sen ei tarvitse tapahtua muiden kielien tai murteiden kustannuksella. Löytty kiteyttää kirjallisuuden kokonaistilanteen hienosti, ettei se kehity umpioissa vaan ”kaipaa jatkuvaa kielellistä ja kulttuurista vaihtoa, ideoiden maahantuontia ja maastavientiä, raja-alueilla tapahtuvaa holtitonta ristiinpölytystä, matkoilla ja harharetkillä löydettyjä ja hukattuja merkityksiä.” Nyky-Suomikin on monikulttuurinen. Rasismia eri muodoissaan riittää yhä, mutta harppauksia inhimillisempään suuntaan on otettu. Esseidenhän toivoisi juuri herättävän ajatuksia ja jakavan mielipiteitä. Lukija jää kaipaamaan etenkin syvällisempiä tekstianalyyseja. Siitä ei pääse mihinkään, sanoivat Jussi Halla-aho ja hänen kannattajansa mitä tahansa. Eikä proosammekaan ole enää niin harmaata kuin vielä Urho Kekkosen aikaan, ajatellaan vaikkapa Pajtim Statovcin taannoista Finlandia-voittoa. Se tuntuu pikemminkin pidennetyltä kolumnilta tai pakinalta kuin vuosien pohdinnan tulokselta. Hassan Blasim, Pajtim Statovci ja Alexandra Salmela ovat toisaalla – Iran, Kosovo, Slovakia – syntyneitä, mutta myös suomalaisia kirjailijoita. de_29042021_44.indd 45 22.4.2021 11.12. taan vaihtaneista ja uuden identiteetin itselleen kehittäneistä kirjailijoista. JÄÄHYVÄISET KOTIMAISELLE kirjallisuudelle sopii avarakatseisille ja kaikkiruokaisille himolukijoille. Tekstistä tulee kaikkien omaisuutta jo sillä hetkellä, kun tekijä päästää sen käsistään. Teos toimii silti yhtenä johdatuksena meikäläisestä nykykirjallisuudesta käytävään keskusteluun, kuten jo sen taannoinen teilaus maan valtalehdessä osoitti. En kuitenkaan usko kirjallisuutemme kuluttajien olevan näin sokeita. Rajat auki! Suomalainen kirjallisuus on koko ajan monimuotoistumassa ja kansainvälistymässä, vaikka jotkut vastaan pyristelisivätkin
Meidän 3B-luokkamme vastasi alkuillan ”teatterielämyksestä”, kolmen pienoisnäytelmän sikermästä, jonka yllekirjoittanut ohjasi 18-vuotiaan vankalla teatterinäkemyksellä. Voi olla, että musa kuulosti ”paskalta”, eihän punkin rytkettä moni ollut vielä kuullut. Puurojuhlailtanakin salissa oli monia juutalaisseurakunnan jäseniä. Keikka päättyi kahden biisin jälkeen, opettaja tuli ja vetäisi töpselin seinästä.” Ja näin häntä täydentää Kyösti ”Adi” Remes, Sehr Schnellin kitaristi.: ”Ei se opettaja ollut, se oli oppilas, josta tuli mun työkaveri vuosia myöhemmin. Koulumme, joka tunnettiin myös empaattisella kutsumanimellä Tyly, oli Töölön ja koko kantakaupungin juutalaisyhteisön suosima opinahjo. Omakin tietämykseni lajista perustui tuolloin lähinnä Mikko Alatalon Iltatähti-ohjelman jaksoon, jossa hän suomensi genren ”rentturockiksi”. Toisaalta vuonna 1981, kun olin Tavastialla katsomassa elämäni yhtä räyhäkkäntä keikkaa, amerikkalaista punk-ikonia Dead Kennedysia, sain uskonvahvistusta sille, että olimme sittenkin olleet oikeassa. Sytykkeenä oli tämän 1970–80-lukujen taitteen rock-kulttuurin vahvan taustamogulin Kimmo Miettisen kasaama mukava kirja Suomipunk 1977–1981. Siitä tapahtumat lähtivät kumuloitumaan kohti töpselin kiskaisua. A-luokka vastasi loppuillan musaohjelmistosta, jonka esiintyjäksi eräs jo punkin saloihin vähän vihkiytynyt mimmipuolinen oppilas oli houkutellut Sehr Schnellin, josta harva koko Stadissa tiesi vielä mitään. Näin tapahtumaa muistelee kirjassa bändin laulusolisti Stressi (oikealta nimeltään Kari Haapala): ”Meillä oli ensimmäinen keikka Ruotsalaisella koululla. DEAD KENNEDYSIN YKSI KUULUISA BIISI EI SUOTTA OLE NIMELTÄÄN: NAZI-PUNKS, FUCK OFF! Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_29042021_46.indd 46 22.4.2021 9.39. Kun Stressi ja kumppanit loikkivat lavalle koko ketjuisessa punk-komeudessaan, katseet kiinnittyivät myös bändin Wehrmacht-dekoraatioon rautaristikopioineen sun muineen. 46 Demokraatti Rautaristi ja muita killuttimia N äillä kulttuurisivuilla oli numerossa 5/21 varsin laajassa käsittelyssä punk. Oli miten oli, muistan luokkatoverini, joka myös juutalaisseurakunnan jäseniä oli, pyöritelleen silmiään bändiä katsellessaan. Bändin yksi kuuluisa biisi ei suotta ole nimeltään: Nazi-Punks, Fuck Off! Sen pituinen se. En enää muista, kuuluiko Sehr Schnellin (jonka bändilogossa muuten ässät olivat natsityylisiä salamoita) setin avausbiiseihin vielä heidän myöhempi pikkuklassikkonsa Juho, vanha natsi. VUOSI PARI myöhemmin punk oli saavuttanut vankan aseman minunkin musiikkimaailmassani, joten nolostelin jo tuota tapahtumaa. Sen ironinen ulottuvuus ei aukene heti tämän päivän kuuntelussakaan. Yksi episodi jäi sen arvioinnissa käsittelyttä, joten teen sen nyt, koska juttu on punk-piireissä joskus kohotettu lähes myyttisiin mittoihin. Legendaarinen DK-vokalisti Jello Biafra näki näet yleisössä natsikilluttimia, poltti päreensä ja alkoi syytää herjoja näille oudon muodin orjille. Eikä se ollut ruotsinkielinen koulu vaan Töölön yhteiskoulu.” Ja näin sanon minä: ei ollut Töölön yhteiskoulu Urheilukadulla, oli Töölön yhteislyseo Arkadiankadulla, oma rakas opin ahjoni. Vakavampi syy konfliktiin taisi kuitenkin olla muualla. Se ihmetteli, mitä paskaa musaa me soitettiin. Nimittäin suomipunkin pioneereihin kuuluneen Sehr Schnell -yhtyeen nolosti päättynyt ensikeikka loppusyksystä 1977. KYSE OLI abien koko oppilasja opettajakunnalle järjestämästä perinteisestä Puurojuhlasta, jossa riispuuron syömisen lisäksi oli erilaista viihdytysohjelmistoa
AT-puristeille on syytä korostaa, että kyse on siis kuitenkin vain 70-vuotisjuhlapainoksesta, pelin perustuotannossa mennään edelleen täysin klassisin eväin. Piirtäjänä käsityöläiseksi eli ei-digi-ihmiseksi itsensä luokitteleva Pikkujämsä sanoi halunneensa pitää perusasioista kiinni. – Halusin säilyttää tuttuuden, vaikka lauta muuten uudistettiin. Vaikka pelilaudan pohjana on yhä kolonialistisen ajan Afrikan kartta ja silloinen, maanosan eksotismiin nojannut maailmankuva, se on säilynyt käytännössä muuttumattomana. Supisuomalaisena se on myös kaikki vuosikymmenet säilynyt, sillä pelit tehdään sen nykyvalmistajan Martinexin Raision tehtailla ja pelilauta painetaan suomalaiselle kartongille. – Kun pelivalmistajalta tuli puhelu, että haluaisinko lähteä juhlapainoksen kuvittajaksi, vastaus oli heti että joo, mutta jo kohta iski päälle kylmä hiki: miten ottaa haltuun Afrikan tähden kaltainen klassikko, Pikkujämsä kertoi pelin 70-vuotisjuhlassa, jota virtuaalisesti äskettäin vietettiin. Paikannimet ja reitit ovat siis entisellään. Sen Mannerlan alkuperäisideaa kunnioittavan pelilaudan on suunnittelut muun muassa Vuoden kuvittaja -tittelillä 2019 palkittu graafikko Matti Pikkujämsä. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Martinex Oy T arunhohtoisina välkkyviä etappeja kuten Dragon Mountains, Gold Coast, Whalefish Bay. Kätketyn timantin jäljillä on sukkuloitu Afrikan kartalla jo 70 vuotta. Afrikan tähteä voi pitää nyt digiaikana kansainväliseen uudenlaiseen menestykseen nousseen suomalaisen peliteollisuuden tiennäyttäjänä. Nigerian rannikon vanha nimitys ”Slave Coast” kieltämättä hyppää vähän silmille ja Gold Coast (Kultarannikko on yhtä kuin nykyinen Ghana) siinä vieressä muistuttaa sekin brittiläisestä siirtomaa-ajasta, mutta seikkailullisuuden nimissä nämä ovat hyväksyttävissä. Sitä on myyty maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kappaletta, eikä loppua näy, sillä peliä menee edelleen esimerkiksi pukin konttiin läjittäin joka vuosi. Merkkivuoden PELIHISTORIA de_29042021_46.indd 47 22.4.2021 9.39. 47 Demokraatti Afrikan tähti koukuttaa aina vain AFRIKAN TÄHTEÄ ON MYYTY MAAILMANLAAJUISESTI YLI NELJÄ MILJOONAA KAPPALETTA. Helsinkiläisen nuorukaisen Kari Mannerlan (1930–2006) vain 19 vuoden ikäisenä kehittelemä, ja vuonna 1951 kauppojen hyllyille ilmaantunut seikkailupeli on jo enemmän instituutio kuin pelkkä noppailuajanviete. Afrikan tähden pelilauta on ollut omanlaisensa ”mantsantunti” jo monelle sukupolvelle. Olennaisempi irtiotto vanhasta pelistä on ehkä se, että kääntölätkistä tutut pahamaineiset aseistetut rosvot ovat korvautuneet panttereilla, jotka nyt siis sieppaavat pelaajan kokoaman omai suuden. NYT 70 vuotta täyttävä Afrikan tähti on ollut iso kaupallinen menestys. Toisaalta myös arkisempia paikannimiä – Addis Abeba, Lake Victoria, Sierra Leone – jotka ovat tulleet tutuksi jo koulutunneilta ja karttakirjoja selaamalla. Runsaasti väriä, liikettä, eläimiä, se oli lähtökohtani. kunniaksi Afrikan tähdestä on juuri ilmestynyt juhlapainos. Niin kuin vanhassakin pelissä yksityiskohdat olivat minulle tärkeitä. Afrikan tähden brändin vahvuudesta kertoo sekin, että se on kuin ihmeen kaupalla säästynyt kulttuuriseen omimiseen tai representaation oikeutukseen liittyviltä syytöksiltä. Esimerkiksi kun vanhan pelilaudan keskiosan sademetsässä norsu (savannieläin vähän oudossa ympäristössä!) näytti rynnivän raivoisasti pelaajan päälle, Kongossa tallustaa nyt paljon lempeämmän oloinen kärsäjätti. Niissä yksityiskohdissa on sitten tehty vähän säätöäkin
48 Demokraatti Pilkullisen huoneen rakas pappa Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan alkuperäiskuvituksessa Muumipappa kohtaa Piisamirotan. de_29042021_48.indd 48 22.4.2021 11.23
Tämä kyseinen mieshenkilö näkee ti manttien loistetta sadepisaroissa va laistessaan pimeää pihaa taskulam pulla – siis romantikko. (rb) de_29042021_48.indd 49 22.4.2021 11.24. Ai, oikeas tiko. ”Pidän muumien maailmanmainetta jo täysin luonnolisena ilmiönä. Tekstin isä on tietenkin muhkeanenäinen Muumipappa. ”Kun opiskelin 1970luvulla Brysse lissä, yliopiston vaatimusten mukai sesti ohjelmassa oli myös pakkoflaami. Tämän kirjan parissa on opittu nääs lukemaan. Kaikista Suomen kymppikär jen kirjoista, nämä hahmot on häpeä mättömästi otettu omasta elämästä. Oivaltamisen riemua: Kyseinen kat kelma on Tove Janssonin kirjasta Muu mipeikko ja pyrstötähti. Ja keittiö.” Vesa Kautto on samoilla linjoilla. klo 12 osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi. Ei ehkä kuitenkaan lähei nen millään intiimillä tasolla… noloa! Kirjoituksessa oli jotain melkein käsin kosketeltavan tuttua ja pitäisi vain ta juta, kuka kirjoittaa noin. lasten kirjassa. Peppi Pitkätos sulla oli pilkullinen hevonen, mutta hä nen isänsä viihtyi merillä ja tuskin ehti tirkistellä kotinsa huoneisiin. Siellä oli sininen, keltainen ja pilkullinen huone. Vahva aavistukseni sanoo, että pilkul linen huone voi esiintyä vain ns. ”Tietysti oli oleellisesti ja eh dottomasti välttämätöntä, että kummallakin mahtavalla puo lueella oli oma äänenkannat tajansa ja edustajansa, minkä vuoksi kaupungissa olikin kaksi sanomalehteä, ’Eatansvillen Uutiset’ ja ’Eatansvillen Riip pumaton’; edellinen ajoi sinisiä periaatteita, jälkimmäinen taas toimi puhtaasti keltaisella poh jalla. Kasvot eivät vain tahtoneet nousta muistin kät köistä ja nimeäkään en muistanut. Parasta Suomipropagandaa ikinä.” Palkinto Leena Nordforsille. Olin niitä aiemmin lukenut niin suomeksi kuin tankannut ruotsiksi, mutta olivat han ne tuttuja kuitenkin. Eikä mitään tavausta, vaan suoraan asiaan noin viisivuotiaan määrätietoisuudella. Mutta eipä ollut se Toven teos haussa. Ja mikä parasta. Siinä minä sitten luin rinnan Laila Järvisen suomennosta, alkuperäistä ruotsiksi kirjoitettua ja flaaminkielistä teosta, ja opin kuin opinkin riittävästi pakkoflaamia. Tällä kirjailijalla riitti myös ymmärrystä työvänluokan kovaosaisia kohtaan, mikä ei hänen ajassaan ollut kirjallisuuspiireissä niin tavanomaista. Yhdelle kirjapalkinto. Jäljelle jää Muumitalo. Tykästyin kyllä melko paljon muu mien hieman hippityyliseen elämänme noon, vaikka ei silloin vielä mitään hip piaatteesta tiedettykään. Mutta muu mit ovat siitä lähtien olleet tavalla tai toisella mukana elämässäni, vieläkin.” Ossi Lehtiöllä on jännä muisto. Kuka hän on, mikä klassikko. Joku vanha tuttava, kaukainen, mutta joskus läheisempi. Oli iloinen asia, että sil loin valaistuin kirjoittajan syvällisestä ja hyvin inhimillisestä filosofiasta.” LOPPUKANEETTI TAUTIVUOTEELTA vähitellen tokenevalta Eero Reijoselta, jonka tuuminnoista, samoin kuin Pertti Ekdahlin, Vexi Lehdon, Veikko Huuskan, Matti Kärkkäisen, Jari Pekka Vuorelan ja Tarmo Tikan, enemmän visan pitkässä verkkoversiossa. ”Talo, jossa on taivaansininen, keltai nen ja pilkullinen huone, on Muumitalo. Ne olivat mainioita lehtiä! Miten suurenmoisia pääkirjoi tuksia, miten henkeviä hyök käyksiä!” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 V ähän taas visaäijää jännitti, miten käy, kun tunnistustehtävänä oli yksi hänen elämänsä merkityksellisimmistä kirjoista. Raila Rinne pistää visan käyntiin niin sanotulla aavistuslähdöllä. ”Tutustuin kirjailijan tuotantoon jo hyvin varhain, vuonna 1956, olles sani neljävuotias ja juuri oppinut luke maan. ”Isä, jonka kodissa on sininen, keltai nen sekä pilkullinen huone. Sitaatissa mainittu sade viittaa siihen, että kyseessä on Tove Janssonin Muu mit ja suuri tuhotulva (1945), ensim mäinen muumikirja.” Myös Sirpa Taskinen ja Unto Vesa ovat tuhotulvakirjan kannalla. Kometjakten ilmestyi vuonna 1946 ja suomennos vuonna 1955. Tunnen tämän henkilön! Olin heti täysin vakuuttunut siitä, että kyseessä on joku tuttu. Eihän ne hahmot vielä silloin ol leet aivan samanlaisia kuin nykyään, laihempia ainakin. Vastaukset viimeistään 3.5. Nyt tässä astui kuvaan tämä teos kirjai lijan muiden teosten myötä. Hyvinhän visassa kävi, mutta paremminkin olisi voinut mennä, onhan kirjailija ollut Zaida Bergrothin hienon elokuvan ansiosta taas erityisen ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Hän herää yöllä outoon ääneen ja löytää ko tiportaaltaan filosofi Piisamirotan, joka on menettänyt kotinsa.” JUHANI NIEMEN vastauksessa on tälle visamuikkusellekin samaistumispintaa. Kirja, ku ten useat tekijän teokset, oli käännetty flaamiksi, virallisesti hollanniksi. ”Tällä kertaa luotan intuitiooni ja vastaan Tove Jansson, Suuri tuhotulva, 1945. 49 Demokraatti VISASITAATTI 8 Nyt tulee vuoroon yksi oman vuosisatansa suurimmista kertojista, jonka jymäkät teokset ovat kuluneet monien sukupolvien käsissä. Siis päättelemään: Japanilais taitelija Yayou Kusama tunnetaan pil kuista vaan ei kirjoista. Vaan mikä, Leena Nordfors
Ehkä työnantajajärjestöjen resursseilla ei myöskään saatu synnytettyä riittävää keskinäistä solidaarisuutta haastamaan työntekijäpuolta. Silti järjestelmä kesti aina Lipposen sateenkaarihallitusten yli. Tupot haudattiin jo aikoja sitten ja järjestöt eivät jokin aika sitten päässeet sopimukseen sen enempää ikääntyneiden työllisyydestä, paikallisesta sopimisesta kuin palkka-avoimuudestakaan. Nytkin luotetaan siihen, että kaikki muutokset tulevat olemaan itselle edullisia. Sittemmin porvarilliset hallitukset ovat rapauttaneet halua sopia säätämällä erilaisia työnantajaosapuolen toivomia muutoksia. Toisaalta koronan alkaessa saatiin ripeästi tehtyä monia yrityksiä helpottavia poikkeuksia esimerkiksi lomautuksiin. Kallis aate T yönantajaleirin mahtipelurit Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ilmoittivat taannoin lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten solmimisen. Hallitukset kuitenkin vahvistuivat ja istuivat pidempään, vasemmistoenemmistöisen eduskunnan uhka väheni ja laitavasemmiston valta liudentui myös ay-liikkeen sisällä. Tilanne ei lopulta ole kovin yllätyksellinen. 50 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Kyse ei ole pragmaattisesta edunvalvonnasta. Niiden aikana keskitettyjä ratkaisuja syntyi useita, mutta viimeiseen tupoon Vanhasen hallituksen aikana työantajien houkuttelu vaati varallisuusveron poiston. Gallupeissa nouseva perussuomalaiset on kuitenkin arvaamaton kumppani. Miksi työnantajat aiemmin halusivat sopia keskitetysti. Yritysten näkökulmasta tulopolitiikan tärkein tavoite oli epäilemättä palkkakustannusten hillitseminen. Sopimiselle muodostuivat vahvat perinteet osana sotien jälkeisen hyvinvointivaltion rakentamista. Hallitukset olivat lyhytikäisiä ja ajoittain poukkoilevaa menoa vakautti järjestöjen sopiminen; työnantajien kannatti kommunismin pelossa sitoutua yhteiseen pöytään jo yhteiskuntarauhan takia. Ne haluavat rapauttaa alakohtaisten työehtosopimusten merkitystä ja samalla heikentää suomalaisten työmarkkinoiden yleissitovuutta. 1970-luvun alussa lakolla uhkaaminen tai työtaisteluun ryhtyminen useimmiten kannatti. Dosentti Tapio Bergholm kuvasi jo 2011 artikkelissaan Tulopolitiikan pitkät jäähyväiset kuinka ”työnantaja-aineistoihin paneutumalla syntyy kuva pitkäjänteisestä, päämäärätietoisesta ja tuloksellisesta työnantajapuolen toiminnasta, jossa aiempina vuosikymmeninä muotoutuneita työmarkkinakäytäntöjä de_29042021_50.indd 50 22.4.2021 10.33. On siis kykyä sopia, kun ulkoinen uhka on suuri tai siitä on lyhyellä aikavälillä hyötyä. Kyse on ideologiasta
Bergholmin mukaan 1990-luvun alusta lähtien EK loi edeltäjineen edellytykset tulopolitiikan lopettamiselle riippumatta siitä minkälaisia tuloksia se tarjosi. Vähenevä työvoima johtaa 1970-luvun toisintoon, jolloin Volvon tehtaiden imu piti yllä Suomenkin hyvää – kallista – palkkakehitystä. Suomea investointikohteena harkitsevat ulkomaiset yritykset arvioivat päätöksentekonsa tueksi muun muassa vakautta ja ennustettavuutta, osaavan työvoiman saatavuutta, toimitusvarmuutta ja veroja. Suomessa toimivien vientiyritysten omistajat halunnevat pitkällä aikavälillä hyvää osingonmaksukykyä. Nyt näitä ratkaisuja ei enää tarvitse etsiä, sillä epämieluisan hallituksen aikana epäjärjestys työmarkkinoilla on eduksi. Yhteiskunnallisen keskustelun sävy tulehtuu. Paikallisemman sopimisen etujen alleviivaamiseksi ensimmäisten vuosien aikana palkkoihin tuskin ajetaan alennuksia, ne voivat jopa nousta. Kärjistyvä työmarkkinatilanne johtaa keskustavasemmiston kannatuksen nousuun ja SDP:n kannatuksen kasvuun 1990-luvun tasolle eli toistuvasti hallituksen muodostajan asemaan. Tutkimusten mukaan maat, joissa ei koordinoida työehtosopimusneuvotteluja, kärsivät heikommasta työllisyydestä, suuremmasta työttömyydestä ja palkkojen eriarvoisuudesta. Valtakunnallisten työehtosopimusten purkamiseen pyritään houkuttelemaan uusia aloja, historiallisestikin Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) ja Palvelutyönantajain keskusliiton (PT) välillä oli ärhäkkyydessä eroja. Kyse oli periaatteesta. de_29042021_50.indd 51 22.4.2021 10.33. Vaakakuppiin olisikin hyvä laittaa analyysi siitä kuinka houkutteleva investointikohde lakkojen riivaama Suomi on, ja kuinka halvalla avainalojen työvoima liikkuu. Jatkuva neuvotteluyhteys parantaa luonnollisesti luottamusta ja kykyä löytää ratkaisuja. Aluksi kyse on luottamusmiehen aseman vahvistamisesta ja muiden Pohjoismaiden tavoin työntekijöiden edustusta on paikallisesti laajennettava ja annettava tulkintaetuoikeus ristiriitatilanteissa. MITÄ VAIKUTUKSIA tällaisella työmarkkinaja yhteiskuntakehityksellä sitten voi olla. Pyrkimys on saavuttaa selkävoitto ja se nähdään investointina. Aate voi tulla omistajille yllättävän kalliiksi. Kyse ei ole pragmaattisesta edunvalvonnasta. Mutta kyse ei ollutkaan rahasta. Suomessa on jo joustava lomautusjärjestelmä ja väljähkö irtisanomislainsäädäntö. Työnantaja neuvottelee työntekijöiden kanssa aina uusista heikennyksistä ja mitä lähemmäs yksilötasoa sopiminen on viety, sitä heikommassa asemassa työntekijä neuvotteluissa on. Yksityisellä tessien piirissä on 84 prosenttia palkansaajista ja julkisella ne kattavat kaikki palkansaajat. Vasta myöhemmin niin palkkojen kuin lomien osalta aika on kypsä lähteä hakemaan selkeitä heikennyksiä. Mahdollisesti heikentynyt ammattiyhdistysliike radikalisoituu ja muuttuu arvaamattomaksi. Niiden lisäksi eroosion kohteena voivat olla vaikka äitiysvapaan alun palkallinen jakso, loput vapaapäivät tai palkalliset sairauspoissaolot. Muuttuneessa tilanteessa palkansaajien työehtojen ollessa uhattuna SDP:n johtamilla hallituksilla on tarve tehdä lainsäädäntömuutoksia tilanteen korjaamiseksi. Yrityksethän pärjäsivät hyvin. Pakkaa sekoittamaan on hankittu korkeapalkkaisia twitter-vaikuttajia komeilla titteleillä. Työtaistelut lisääntyvät ja erityisesti strategisten avainalojen kyky ulosmitata itselleen huomattavia palkankorotuksia lisääntyy. Vappukulkueiden banderolleissa vaaditaan eduskuntaa lisäämään lakiteitse lomia. Samalla alakohtaiset sopimukset ja yleissitovuus ovat turvanneet palkansaajien tasaista ansiokehitystä ja työehtoja. 51 Demokraatti ryhdyttiin muuttamaan”. Kyse on ideologiasta. KESKITETYT SOPIMUKSET mahdollistavat hankalien yksityiskohtien upottamisen isompaan neuvotteluun, jossa neuvottelijat joutuvat hyväksymään hankalatkin asiat osana kompromissia. Se koskee sitten kaikkia, ja maksaa mitä maksaa. Mieluisamman hallituksen aikana seuraava etappi on poistaa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovapaus liittojen heikentämiseksi
kello 13.30–14.00 www.sak.fi/vappu de_29042021_52.indd 52 21.4.2021 15.00. 52 Demokraatti Demarinaiset toivottaa hauskaa vappua! #virtuaalivappu 2021 Tervetuloa mukaan SAK:n virtuaalivappujuhlaan lauantaina 1.5
53 Demokraatti Antaako ammattiliiton jäsenyys turvaa. Äänestä kuntavaaleissa lisää kotimaista kunnan keittiöihin. de_29042021_52.indd 53 21.4.2021 15.00. Me kaikki hyödymme siitä verotuloina ja parempina julkisina palveluina. 210302_Lehti-ilmoitus_Vappu_Demokraatti_85x118mm.indd 1 3.3.2021 9.11.42 Toimiiko sinun ehdokkaasi kotimaisen ruuan ja työn puolesta
54 Demokraatti Iloista vappua! Pamilaiset palveluksessanne @lauluottaakantaa pe 30.4. klo 12 alkaen Laulukimara Laulu ottaa kantaa -sivuilla Laula kanssamme ikimuistoisia työväenlauluja Monna Kamun ja Jarmo Julkusen johdolla. de_29042021_52.indd 54 21.4.2021 15.01
Niiden kanssa jaetaan ilot ja surut, ja niihin käytetään melkein miljardi euroa vuodessa. arkea de_29042021_55.indd 55 21.4.2021 14.13. Kolumni: Lemmikin ei kuulu olla helppo TEEMA Eläimellistä Lähes joka kolmannessa suomalaiskodissa on lemmikkieläin. 55 Demokraatti Le m m ik ki Ih m ise n pa ra s ys tä vä Tutkimus lähentää ihmistä ja eläintä Pitäisikö kissatkin siruttaa
Teksti Mikko Huotari Kuvat Nora Vilva ja iStock Ulkoasu Arja Jokiaho ruokaa. Eläintutkimus korjaa väärinkäsityksiä ja stereotypioita. Saisinko de_29042021_56.indd 56 21.4.2021 13.29. 56 Demokraatti TEEMA Voiko eläintä ymmärtää
57 Demokraatti Lei kki ä! Lei kki ä! Lei kki ä! Lei kki ä! Lei kki ä! Nyt tutkijatkin uskaltavat myöntää, että meillä on tunteet. Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! Ha usk aa! de_29042021_56.indd 57 21.4.2021 13.30
Tutkimuksen myötä on opittu esi merkiksi, että jotkut linnut ovat useim pia nisäkkäitä älykkäämpiä. – Mitä läheisempi eläin on biologi sesti, sitä helpompi sitä on ymmärtää. Myös eläinten kognitiivisista kyvyistä on saatu hyvin paljon lisää tietoa tutki muksen avulla. Tutkimus on tarjonnut tärkeää tietoa myös eläimen kasvatusta varten. Silloinkin eläinten tunteet kyllä jollain tasolla tunnistettiiin, mutta käytettiin eri laisia kiertoilmaisuja. Kognitiiviset kyvyt tar koittavat muun muassa tietämiseen, ym märtämiseen ja oppimiseen liittyviä ky kyjä. – Täytyy muistaa, että mikään eläin laji ei ole ihan samanlainen kuin me. de_29042021_56.indd 58 21.4.2021 13.30. – Kun aloitin tällä alalla parikym mentä vuotta sitten, ei vielä uskallettu suoraan puhua eläinten tunteista. Melkein aina on kyse siitä, että koira pelkää. – Tunteita tarvitaan, jotta sopeudu taan tähän maailmaan, joten niille on biologinen perusta. Kun koira tai sika alkaa leikkiä, se asettautuu ensin alas kyyryasentoon. ELÄINTEN TIETEELLINEN tutkiminen on tärkeää niin lemmikkien omistajille kuin tuotantoeläimien pitäjille. – Sen sijaan pitää selvittää, miksi se käyttäytyy niin ja mikä tunnetila käyt täytymisen takana on. Ei ole mitään perus tetta, että tunteita olisi vain ihmisillä. Perimän ja evoluution osalta olemme aika läheisiä monien lajien kanssa, Valros sanoo. Tutkimustieto on pal jastanut eläinten tunteet todellisiksi. Varoittavia esimerkkejä löytyy sosiaalisen median hauskoina pidetyistä eläinvideoista. Esimerkiksi koiraa ymmärretään usein väärin, jos se käyttäytyy aggressiivi sesti muita koiria tai ihmisiä kohtaan, tai haukkuu autoa. Ne eivät pysty kunnolla hengittämään, koska ovat jalostuksen vuoksi niin epämuodostuneita. Periaatteessa on vaikea määri tellä, mikä on leikkiä, mutta kun katsoo eläinten touhua, melko helposti pystyy tunnistamaan, kun kyse on leikistä. – Niitä pitäisi oppia katsomaa kriit tisesti. Leikkiin liittyy tyypillisesti aloi tusele. – Harva enää kiistää eläimien tuntei den olemassolon, Helsingin yliopiston eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros sanoo. Nyt vaikuttaa pikemminkin siltä, että olisi ou toa, että eläimillä ei olisi tunteita. Positiiviset tunteet ja kokemukset ovat tärkeitä myös eläi mille. Tieteellinen tutki mus on auttanut ihmisiä ymmärtä mään paremmin, kuinka eläimet ko kevat maailman. On paljon hassunnäköisiä ja hy myileviä eläimiä, jotka ovat oikeasti aika surullisia tapauksia, Valros sanoo. Eläinsuoje lulaista tulee uudistuksen myötä eläin ten hyvinvointilaki. Hyvinvointi on muutakin kuin kärsi myksen poissaoloa. Puhuttiin esimer kiksi tunteen kaltaisista tiloista, muttei suoraan tunteista. Jos ihmispiirteitä ja eleitä yrittää suo raan siirtää eläimeen, voi tulla väärin käsityksiä. – On merkittävää, että lainsäädäntöön tulee kirjattua se, että eläinten pitää saada tyydyttää lajityypillisiä tarpeitaan. Niistä puhumalla saattoi menettää tieteellisen uskottavuutensa. Uudistus on jo siinä mielessä edistyksellinen, että se on nimenomaan eläinten hyvinvointilaki, Valros sanoo. Tunteet auttavat siinä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, jotta jää henkiin ja pää see lisääntymään. Haukkuminen ja riehuminen johtuu siitä, että se puolus tautuu. On myös saatu lisätietoa eläinten laji tyypillisistä tarpeista, ja kuinka ihmisen antamat elämisen ja asumisen edellytyk set vaikuttavat eläimen hyvinvointiin. – Varmaan kaikki ovat sitä mieltä, että tämän hetkinen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla. – Muita eläimiä voidaan ymmärtää paljonkin. Valros mainitsee, että leikki on yksi ihmisen ja muiden eläimien yhteinen piirre. Kun eläin on biologisesti etäisempi, esimerkiksi matelija tai lintu, niin ym märtämiselle on heikompi lähtökohta. – Toki aina on ollut ihmisiä, jotka ovat hyviä intuitiivisesti kommunikoimaan eläimen kanssa. – Somessa on esimerkiksi videoita kuorsaavista lyhytkuonoisista koirista, jotka nukahtavat pallo suussa tai hymyi levät suu auki. Myös ihminen voi toimia niin, esimer kiksi silloin, kun aikuinen alkaa leikkiä lapsen kanssa ja eleellä näyttää, että nyt leikitään. ELÄINTEN ASEMAA on tarkoitus kohen taa uudella lainsäädännöllä. KUN POHDITAAN, onko ihmisen mah dollista ymmärtää eläintä, on hyvä muis taa, että ihminen on yksi laji muiden eläimien joukossa. Uudistuksille on tarvetta, sillä nykyinen laki on 1990luvulta. Erityi sesti koirien kasvatuksesta on havaittu, että ihmisen ei pitäisi niin paljon po mottaa lemmikkiään ja katkaista välit tömästi eitoivottua toimintaa. Perinteisesti on ajateltu, että nisäkkäät ovat lintuja fiksumpia. – Tutkimustieto voi auttaa ymmär tämään paremmin eläinten tunnetiloja. – Varsinkin kun puhutaan vaikkapa koirasta, siasta tai hevosesta, niin pys tytään aika hyvin näkemään, että kyse on leikistä eikä tappelusta, Valros sanoo. Varsinkin ne, jotka ovat kasvaneet eläinten kanssa, Valros sanoo. Silloin ilmeissä, liikkeissä ja sosiaali sessa kanssakäymisessä on samoja piir teitä, ja niitä voidaan ihan intuitiivises tikin ymmärtää. 58 Demokraatti TEEMA läinten tunteista on saatu viime vuosi kymmeninä roi masti lisää tietoa. Lain avulla halutaan varmistaa jonkinlainen hyvinvoinnin taso. On myös muita tilanteita, joissa ihmi nen ymmärtää eläimien ilmeitä ja eleitä väärin. Lakiluonnos on läh dössä lausuntokierrokselle lähiaikoina. Leikkiin kuuluu samoja elementtejä kuin tappeluun, mutta siitä puuttu vat agressiivisuuteen liittyvät ilmeet ja eleet
– Lemmikkieläimen sairastuessa tai loukkaantuessa omistajalle saattaa tulla yllättäviä lääkäri, lääke ja tutkimus kuluja. – Kun valitset eläinvakuutukseen hoi tokuluvakuutuksen, korvataan valit semasi laajuuden mukaan esimerkiksi lemmikkisi tutkimus ja hoitotoimenpi teitä, apteekissa myytäviä luvanvaraisia lääkkeitä sekä röntgen ja laboratorio tutkimuksia, Partanen sanoo. – Pohjola Vakuutuksen koira ja kissa vakuutuksien kaikista vahinkotapauksista jopa 90 prosenttia liittyy sairauksiin ja tapaturmien hoitoon. de_29042021_56.indd 59 21.4.2021 13.30. Vakuutusyhtiöt tarjoavat tuotteitaan lemmikkien omistajille, jotta ne voi va rautua yllättäviin tilanteisiin. Yhteiseloon kuu luu myös yllättäviä ti lanteita, joita on vaikea ennakoida. – Sairastamisen lisäksi lemmikki saat taa myös tuhota omaa tai jonkun toisen ulkopuolisen henkilön omaisuutta, joi den seurauksena voi tulla yllättäviä kus tannuksia. Sellainen käsitys voi myös olla, että luullaan va kuutuksen kattavan myös ennen vakuu tusta alkaneiden sairauksien ja tapatur mien kuluja. 59 Demokraatti Haukun joskus tosi kovasti, koska minua pelottaa. Touhuilevalle sattuu ja tapahtuu PELKKÄ ELÄINLÄÄKÄRIKÄYNTI VOI MAKSAA VÄHINTÄÄN SATA EUROA. emmikin omistaja saa jakaa eläinkumppanin sa kanssa ilot ja su rut. Näin ei ole, vaan hoitoku luja korvataan vasta vakuutuksen alka misen jälkeisistä tapahtumista. – Erikoisia tapauksia ovat esimer kiksi hyvin harvinaiset sairaudet. Usein eläinlääkäriä tarvitaan vierasesineen poistamiseen. Lemmikit elävät usein melko vauhdikasta elämää. Kohdalle sattuu monenlaisia kömmäh dyksiä, jotka voivat aiheuttaa omista jalle kuluja. – Esimerkiksi rokotuskulut eivät kuulu korvattaviin kuluihin. – On tullut vastaan tapauksia, joissa koira on syönyt verhoja, sukkia tai muuta tekstiiliä. Onko jotain erikoisia tapauksia, joita on sattunut kohdalle. Vakuutus kui tenkin korvaa vain sairauden ja tapatur man hoitoa, Partanen sanoo. Lemmikkien omistajilla voi joskus olla liian suuret luulot vakuutuksen kat tavuudesta. – Voit halutessasi laajentaa eläimesi vakuutusturvaa myös eläinvastuuva kuutuksella. Esimer kiksi pelkkä eläinlääkärikäynti maksaa usein vähintään sata euroa. Välillä se täytyy poistaa leikkaamalla, jos eläin lääkärin muut keinot eivät tehoa. Suurin osa yllättävistä kustannuksista koiran tai kissan omistajalle tulee kui tenkin sairastumisista. – Sellainen väärä käsitys voi olla, että luullaan vakuutuksen kattavan ihan kaikki eläinlääkärikulut. Lemmikkien lääke ja lääkäri kustannukset voivat nousta yllättävän kin suuriksi, varsinkin kun sairastumi nen tulee yllättäen, Pohjola Vakuutuk sen vakuutuspäällikkö Hannu Partanen sanoo. Eläinvastuuvakuutus kor vaa tilanteissa, joissa eläimen omistaja, hallussapitäjä tai hoitaja on lain mukaan korvausvastuussa vahingosta. Tapa turmien osalta voisi mainita koirien syö mät vierasesineet, Partanen vastaa. Lem mikeillä yleisiä ovat silmä ja korvatu lehdukset, vatsavaivat, sydänsairaudet ja tassujen haavat. Lemmikkieläinten sairauksien kirjo on hyvin laaja, kuten ihmisilläkin
Harrastan met sästystä ja beagle sopii myös siihen, Jus sila sanoo. Kissahotellille ei ole ollut tarvetta, kun väki ei matkusta. Koronapandemia on saanut ihmisiä ottamaan entistä enemmän lemmikkejä. Tassumafian tarjon taan kuuluvat koirien päiväkoti, koirien koulutukset, trimmaukset ja kissahotelli. Tämä sisältää uusien lemmikki eläinten hankinnan, ruuat, tarvikkeet, lääkkeet, vakuutukset, eläinlääkäripal velut sekä muut lemmikkieläinpalvelut. – Kun pandemia antaa myöten, niin ihmisille tulee matkustuspaineita. Koronapandemia on iskenyt myös Tassumafian bisnekseen. de_29042021_56.indd 60 21.4.2021 13.30. Laske lin ensin excelin kanssa, ja sitten ajatte lin, että katsotaan nyt tämä kortti. Helsinkiläinen Tassumafia perustet tiin vuonna 2018. Kennelliiton mukaan viime vuonna re kisteröitiin koiria yli kahdeksan prosent tia enemmän kuin edeltävänä vuonna. – Siitä idea lähti rakentumaan. Vaikka nyt ei palveluillemme ole ollut niin paljon kysyntää, niin kohta voi olla. Jussila hoksasi, että lemmikkipalve luissa voisi olla liiketoimintamahdolli suuksia. Beagle tarvitsee leikkiä purkaak seen päivittäisen energiansa, muuten se voi aiheuttaa tuhoja. Silloin koiria oli Suomessa noin 700 000 ja kissoja noin 590 000. Siksi olemme laajentuneet. VIIME VUONNA REKISTERÖITIIN KOIRIA YLI KAHDEKSAN PROSENTTIA ENEMMÄN KUIN EDELTÄVÄNÄ VUONNA. Kaikkiaan suo malaiset kotitaloudet kuluttivat vuonna 2016 lemmikkeihin reilut 925 miljoonaa euroa. – Perheeseemme hankittiin koira ja päädyimme beagleen. Hän halusi rakentaa kokonais valtaisen lemmikkipalveluyrityksen, eli ei pelkästään esimerkiksi papanan myyntiä tai trimmausta. Toimitusjohtaja Henrikki Jussila sai liiketoimintaidean muutama vuosi sitten. Juuri nyt yritys on laajentamassa toi mintaansa kolmanteen toimipisteeseen, joka lisää yrityksen hoitolakapasiteettia. Liiketoiminnan kär kenä on palvelut. – Olemme tiedostaneet tämän tilan teen. Nyt on tietysti hyvä aika ottaa koira, kun pentu ehtii kotiutumaan kunnolla ”omaan laumaansa”. – Vaimoni vei koiramme muutaman kerran päivähoitoon, ja huomasimme että sillä oli positiivisia vaikutuksia. Olemme siis varautuneet siihen, että asiakkaat voivat tuoda lemmikkinsä hoi toon, kun lähtevät matkoille. 60 Demokraatti TEEMA Lemmikkien hoivabisnes ähes joka kolmannessa suomalaiskodissa on lemmikkieläin. Se päivä koittaa vielä. Kulutus lemmikkeihin on kasvanut yli viisinkertaiseksi 30 vuodessa. Olen saanut hyvän porukan ympärille konsep tia rakentamaan. Tilasto keskuksen tuorein lem mikkitieto on vuodelta 2016. Silti laajentuminen on tuntunut oikealta ratkaisulta. Koirien päivä hoidolla ei ole ollut paljon kysyntää, kun ihmiset ovat etätöissä. Oma riskinsä on toki siinä tilanteessa, kun ihmiset palaa vat normaaleihin työkuvioihin. Koira oli sosiaalistunut ja hyväkäytök sinen. Uudessa Merihaan toimipisteessä on myös koirahotellipalvelut. – Jos koira ei ole tottunut olemaan yk sin, niin siinä voi tulla ahdistumista, ul vomista ja paikat voivat hajoilla, Jussila sanoo. Koska suomalaiset sijoittavat lemmik keihinsä melkein miljardi euroa vuo dessa, ympärille on syntynyt monen laista liiketoimintaa
Onneksi on paljon vas tuullisia kissanomistajia, jotka pitävät lemmikkiään hyvin ja järjestävät turval liset ulkoilumahdollisuudet valjaissa tai ulkoilutarhassa, Saarela sanoo. – Kun jokaisesta kissasta on joku vas tuussa, niin villikissapopulaatioita ei synny. – Rekisteröinnillä valvotaan myös, että naaraskissalla ei teetetä pentueita liikaa, jottei kissa rasitu siitä. 61 Demokraatti Miau, minulleko mikrosiru. Näkökulmana on siis kissojen oma turvallisuus. Jokaisella kasvat tajalla täytyy olla jonkinlainen ymmär rys genetiikasta, kissojen terveydestä ja kissojen myymisestä. Liiton tavoitteena on rotu kissojen tunnetuksi tekeminen, kissojen arvostuksen lisääminen ja monenlainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. issaliiton tavoitteena on, että myös kissat si rutettaisiin. Liiton rekisteröinnillä valvotaan, että kasvatukseen käytetään vain terveitä yksilöitä. Kissa ei pärjää Suomen luon nossa ympäri vuoden, Suomen Kissalii ton puheenjohtaja Veikko Saarela sa noo. Usein rekisteröimättömien pentujen taustalla on terveysongelmia tai epäeet tistä kasvatusta, eli kissaa on pennutettu liikaa. Päinvastoin harrastus voi olla melko kalliskin. Mutta sellainenkin kissa tarvitsee omistajan, joka huoleh tii siitä. Myyjällä on iso vastuu. Sen jälkeen kaikki koirat, myös sekarotuiset, on merkittävä mikrosirulla. Koiria kos keva uusi asetus tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Hän on luottamustoimensa ohella muun muassa kaikkien rotujen kissatuo mari ja myös kasvattaja, sanalla sanoen kissamies. de_29042021_56.indd 61 21.4.2021 13.30. Kissalii tolla on tietoa eri rotujen tyypillisistä ter veysongelmista. – Meillä eivät liiku koirat, hevoset eikä lehmät irrallaan. KISSALIITTO PITÄÄ tarkasti huolta siitä, että rotukissojen kasvattajat käyvät pa kollisen peruskurssin. Pitäisikö kissatkin siruttaa. – Monenlaisilla myyntifoorumeilla on villejä kasvattajia, jotka eivät rekisteröi kissoja ja johtavat harhaan ostajakandi daatteja. Kissaliitto on myös ajanut sitä, että kissa ei saisi Suomessa liikkua vapaana luonnossa irrallaan. Näyttelyissä käymiseen, mat kustamiseen, majoittumiseen ja osallis tumismaksuihin uppoaa jonkin verran rahaa. – On toki ymmärrettävää, että maa seudulla voi olla työkissa, joka pitää jyr sijäkantaa kurissa. Tai kissa ei välttämättä ole rotu kissa, mitä sen väitetään olevan. Kissaliitto on 14 rotukissayhdistyksen kattojärjestö. KISSA TARVITSEE OMISTAJAN, JOKA HUOLEHTII SIITÄ. Vastineeksi saa yhteisöllisyyttä ja kilpailujen tuomaa jännitystä. Monet ajattelevat, että se on hyvä bis nes, mutta sitä se ei ole, Saarela sanoo. – Rotukissatoiminta on hieno harras tus. Rekisteröityjen rotukissojen kasvat tamisessa eettisyys on tärkeää
Helppoa lemmikkiä kaipaavalle suosittelen lämpimästi akaattikotiloa. Akaattikotilolle riittää, että ihminen antaa ruokaa ja siivoaa sen terraarion. Lemmikin ei kuulu olla helppo MITEN SAAN ELÄIMEN LAKKAAMAAN OLEMASTA SE ELÄIN, JOKA SE ON. Myös moni oikea käytösongelma jää syntymättä, jos omistaja tuntee ja täyttää lemmikkinsä lajinomaiset tarpeet. POHDIMME JOSKUS kollegoiden kanssa, onko olemassa mitään lemmikkiä, joka ei tarvitsisi ihmiseltä lainkaan virikkeitä ja aktivointia. Kyllä, sellainen lemmikkilaji on: akaattikotilo. Sille voi toki tarjota uusia toimintatapoja, joilla se voi toteuttaa tarpeitaan, mutta kenenkään ei tarvitse tuntea oloaan epäonnistuneeksi. Haukkuvaa koiraa ei tarvitse hävetä, eikä koira ole kasvanut vinoon. EIVÄT IHMISET tietenkään ilkeyttään ole tietämättömiä. Olen monesti ihan liikuttunut, kun asiakkaat ovat ottaneet aktivointivinkkini haudanvakavasti ja ryhtyneet järjestämään lemmikilleen lajinomaista puuhaa aamusta iltaan koko perheen voimin. Ja niin edelleen. Meidän muiden ei auta kuin hyväksyä lemmikkimme sellaisina eläiminä kuin ne ovat ja raivata arjestamme tila niiden tarpeille. Usein myös stressi lemmikin ”käytösongelmasta” helpottaa, kun omistaja hoksaa, ettei kyseessä olekaan varsinainen ongelma. Ihmislaji on vuosisatojen ajan jalostanut koiria vahtimaan pihaa ja on nyt närkästyksissään, kun koira hälyttää vieraista. Iso osa ihmisten ongelmista lemmikkiensä kanssa johtuu siitä, etteivät ihmiset tunne hankkimansa eläinlajin käyttäytymistarpeita. Olisi silti paljon järkevämpää, että riittävät tiedot hankittaisiin etukäteen. Kun lemmikkiä hankkiva selvittää perusteellisesti, minkälaista puuhaa kyseinen laji tarvitsee voidakseen hyvin, moni ongelma jää syntymättä. Se ei pidä ääntä, ei sotke paikkoja eikä vaadi tekemistä. Päinvastoin, moni yllättyy iloisesti kuullessaan, mitä kaikkea esimerkiksi kissan kanssa voi ja kannattaa harrastaa. 62 Demokraatti ”M iten kissan saa lopettamaan pöydillä kiipeilyn ja yöllä riehumisen?” ”Miten koiran saa lopettamaan vieraille haukkumisen?” Eläintenkouluttajille tulee paljon kysymyksiä, jotka voisi tiivistää näin: ”Miten saan eläimen lakkaamaan olemasta se eläin, joka se on.” Ihmiset hankkivat kissan, eli hämäräaktiivisen kiipeilijän ja saalistajan, ja sitten ihmettelevät, kun kissa puuhaa öisin ja kiipeilee. KOLUMNI Teksti Tua Onnela, eläintenkouluttaja, toimittaja ja Suomen eläintenkouluttajat ry:n tiedottaja TEEMA de_29042021_62.indd 62 22.4.2021 11.08. Ei tule hankittua yksinäistä kania, marsuja häkkiin tai huskyä sohvakoristeeksi. Äänis tä hermostuva ei valitse suomenpystykorvaa eikä designhuonekalujaan vaaliva kissaa. Kaikilla on mukavampaa. Esimerkiksi kissojen stressipissailun, koirien remmirähinän tai hevosten pelkotilojen taustalla on usein ainakin yhtenä syynä ankea virikkeetön arki. Fyysiset perustarpeet ehkä täytetään suurin piirtein, mutta virikkeet, aktivointi ja ylipäätään mielekkään elämän tarjoaminen jäävät. Niin isoja kuin pieniä eläimiä hankitaan perehtymättä juuri lainkaan kyseisen lajin sielunelämään. Ihmiset ottavat aroilla vaeltavan laumaeläimen töröttämään yksin pikkuruiseen tarhaan ja ihmettelevät, miksi heppa ei ole tyytyväinen
Tänä vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun oppivelvollisuuslaki astui voimaan Suomessa. Yhteisiä arvojamme haastetaan kuitenkin edelleen. 63 Demokraatti Työväenliikkeen yhteiskunnallinen tehtävä ei ole kadonnut T yöväen ja opiskelijoiden vappujuhlaa vietetään jo toista kertaa peräkkäin poikkeuksellisin järjestelyin. Koronapandemian keskellä ja sitä seuraavassa ajassa työväenliikettä tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan. Se on osoitus siitä, että edistyksellinen työväenliike on edelleen voimissaan muuttuvassa maailmassamme. Meidän tulee pitää yhdessä huolta siitä, että heikoimmassa asemassa olevan ääni kuuluu jatkossakin yhteiskuntaa kehitettäessä eteenpäin 2030-luvulle. POLIITTINEN TYÖVÄENLIIKE ja ammattiyhdistysliike tarvitsevat toinen toistaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan, jotta tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteet toteutuisivat myös tulevaisuuden Suomessa. Yhteiset arvomme pitävät meidät lähellä toisiamme, vaikka olisimmekin toisistamme fyysisesti etäällä. Sopimusyhteiskuntaa pyritään heikentämään, ja peli on tänäkin keväänä ollut kovaa. Vaikka vastavoimat pyrkivätkin repimään meitä, emme anna periksi. de_29042021_62.indd 63 22.4.2021 11.08. Maailma ei ole valmis eikä ole suomalainen yhteiskuntakaan. Miten vaatimattomista oloista ponnistaneista lapsista kasvoi omalla palkallaan pärjääviä kansalaisia, sukujensa ensimmäisiä korkeakoulutettuja, lasikattojen murtajia. Koronatilanteen vuoksi yhteisiä kokoontumisia ei järjestetä tänäkään vuonna. Se pitää sisällään tarinan siitä, miten Suomi-nimisestä PUHEENVUORO köyhästä ja nuoresta valtiosta kasvoi vauras ja itsenäinen hyvinvointivaltio. Päinvastoin. Työelämä elää murrosta, ja nuoret uupuvat yhteiskunnan koventuneiden vaatimusten takia jo ennen työuraa. Vaikka ongelmat ovat muuttaneet muotoaan, olemme samojen kysymysten ja periaatteiden äärellä. Ammattiyhdistysliike ja sosialidemokraattinen puolue jakavat monia yhteisiä tavoitteita, eikä sen myöntämisessä ole mitään väärää. Rafael Paasion sanontaan kiteytyy sosialidemokratian ydin, johon palaan aika ajoin itsekin. ”Jos et muuten tiedä, mitä tehdä, ole aina heikomman puolella.” Tästä periaatteesta on hyvä pitää kiinni. Niina Malm Kansanedustaja (sd.), SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Yhteisiä arvojamme haastetaan edelleen. Poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike Suomessa jakavat yhteistä historiaa 122 vuoden verran. Sitäkin paremmalla syyllä tänä vappuna on hyvä pysähtyä miettimään sitä, mikä meitä työväenliikkeessä yhdistää. Tulevana syksynä opintonsa aloittavat toisen asteen opiskelijat ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uusi oppivelvollisuuden laajennus koskettaa. Tämän ei tule antaa heikentää työväenliikettä ja sen pyrkimyksiä kohti parempaa yhteiskuntaa. Onhan juuri työväenliikkeen yhteisten ponnistelujen tulos esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä, peruskoulu ja sopimusyhteiskunta. Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen välille pyritään aika ajoin ulkopuolelta lyömään kiilaa
100 vuotta oppivelvollisuutta Kokoomus hyökkäsi eturivin pulpetista peruskoulu-uudistusta vastaan. 64 Demokraatti PUHEENVUORO Jukka Gustafsson kansanedustaja (sd.) opetusministeri 2011–2013 S uomalaiset pojat ja tytöt ovat käyneet kansakoulunsa, niin Sauli Niinistö kuin Mauno Koivistokin, niin Riitta Uosukainen kuin Tarja Halonen, niin Väinö Linna kuin Karita Mattilakin. Sekä alaettä yläluokka toimii kumpikin omien opettajien varassa.” Vuonna 1943 säädettiin laki, jonka mukaan ”koululaiselle tulisi tarjota maksuton ateria kaikkina koulupäivinä”. Päätöksen toteuttaminen kesti yli 20 vuotta. Samoin draaman käyttöä opetusmenetelmänä. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan autonomian loppuaikoina esiintyneen jarrutuksen vuoksi vasta 15.4.1921. Historiallinen ääni kajahti vuonna 1949 SDP:n puoluekokouksessa, kun R. Se on osoitus SDP:n pitkäjänteisestä yhteiskuntapolitiikasta. Kansallinen nousu synnytti jo 1800-luvun loppupuolella kansansivistyseetoksen; ensimmäiset suomenkieliset opettajat valmistuvat 1867 Jyväskylän seminaarista. – Uuden koulun sosiaalisuutta olisi syytä lisätä soveltamalla käytäntöön ryhmäopiskelua, oppilaiden itsehallintoa ym. Koulutuksen tulee olla edelläkävijä ja uudistaja, jonka kautta rakennetaan parempaa (työ)elämää ja yhteiskuntaa, ja sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa, oman lahjakkuutensa täyteen potentiaaliin. ”Opin, valistuksen ja aatteiden maail massa on ikuinen nuoruus ja kevät”, kirjoitti Väinö Voionmaa. ”Täysi kansakoulu on kuusi vuosiluokkaa. Suomen oikeisto, kokoomus eturivin pulpetissa istuen, hyökkäsi uudistusta vastaan voimakkaasti. MITEN TIIVISTÄÄ Väinö Voionmaan, R. Ollessani opetusministerinä vuosina 2011–2013 uudistimme tuntijaon. – Uudistukseen on luettava myös määrätietoinen pyrkimys opetusja kasvatusmenetelmien kehittämiseen, jolloin nimenomaan sosiaalis-eettiseen kasvatukseen on pantava painoa. Suomi tunnetaan maailmalla oppimisen mallimaana. Matka hyvinvointisosialidemokratian ytimeen syveni. Päätöstä lukiessa tulee tunne siitä, että pitää tehdä syvä kumarrus. H. Historiallisen oppivelvollisuusiän laajentamisen rinnalla äärimmäisen tärkeää on oppimiserojen kaventaminen ja alisuoriutumisen vähentäminen. Erityisesti maamme lahjakkuuspotentiaalin esiinmarssi nosti Suomen koulutustason uuteen nousuun. Oittisen ja monien muiden perintöä sadan vuoden juhlapäivänä. Suomalainen peruskoulu on nostettu – noloa kokoomus – kuitenkin parhaimmiston joukkoon kansainvälisessä vertailussa toisensa jälkeen. omatoimisuutta. Taitoja taideaineita, historiaa ja yhteiskuntaoppia ja liikuntaa lisättiin. Oittinen esitteli koulutuspoliittisen neuvottelukunnan hahmotteleman koulutusjärjestelmän: – Kaikille lapsille varataan mahdollisuus suunnilleen nykytasoisen keskikoulutusta vastaavan sivistyksen saamiseen. Olemme onnistuneet sosialidemokraatteina pitämään kiinni kansallisesta koulutuspolitiikasta, valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta, laadukkaasta opettajakoulutuksesta, tuntijaosta. Siksi kaikki ponnistelu ja panokset – henkiset ja taloudelliset – tarvitaan, jotta riittävät eväät jatko-opiskeluun ovat nuorilla oikeasti olemassa. de_29042021_64.indd 64 21.4.2021 13.00. Peruskoulua pitää kehittää koko ajan. Ennen oppivelvollisuuslakia kaksi kolmasosaa lapsista kävi jo kansakoulua. MAKSUTON, 9-VUOTINEN peruskoulu tasa-arvoisti merkittävästi oppimista, kun kansa-, kansalaisja keskikoulu yhdistyivät peruskouluksi. Kansakoulun kehitystarina on sankarikertomus – takana työtä, näkemyksellisyyttä, taisteluakin. H
Kaikki tuntuvat olevan epävarmoja siitä, päästäänkö määränpäähän turvallisesti. 65 Demokraatti Vastakkainasettelun aika on täällä taas E lämme epävarmoja, mutta mielenkiintoisia aikoja. Työnantajien kannattaisi pohtia, miten heidän haaveilemansa täysin hajautettu sopimusjärjestelmä toimii seuraavan yhteiskunnallisen tai talouden kriisin osuessa kohdallemme. Esimerkit muista maista osoittavat, että maltti on valttia tässäkin asiassa. Kannattaa pitää mielessä kansalaisten terveys, kun yhteiskuntaa jälleen availlaan ja rajoituksia poistetaan. PUHEENVUORO Suomalainen työmarkkinalaiva purjehtii tällä hetkellä rajoitetun näkyvyyden vallitessa. Siksi varastossa on hyvä olla myös perinteisiä apuvälineitä – hyviksi havaittuja ja toimintavarmuudeltaan taattuja. Seuraan mielenkiinnolla, mikä tai mitkä toimialat seuraavat perässä. Seuraavasta työmarkkinakierroksesta povaan vaikeaa ja levotonta. Aivan erityisesti tämä pätee ahtailla väylillä. Itse uskon hädän hetkellä taas huudettavan laajempien ratkaisujen perään, kuten viimeksi kävi heti koronakriisin alkumetreillä. Työnantajapuolen toimintaa viime vuosina voi toki kiittää johdonmukaiseksi. Näihin aikoihin asti ay-liike yhdessä työnantajapuolen kanssa on sopinut työn hinnasta ja muista työn ehdoista, jotka ovat lisänneet vakautta ja ennustettavuutta yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Suomi on kiinni eurossa ja sen myötä työkalut ovat vähissä. Työmarkkinoilla vallitsee monenlaisen epävarmuuden mukanaan tuoma odottava tilanne. Sen perimmäinen tarkoitus on romuttaa suomalainen neuvotteluja sopimusjärjestelmä, luopua yleissitovuudesta ja vahvistaa työnantajien direktio-oikeutta – siis lisätä isäntävaltaa. Edesmenneellä veturinkuljettajaisälläni oli tapana sanoa, että vappuna juhlivat Antti ja työläiset. Nehän tulevat kuin keväiset sateet, joskus rajummin, joskus heikommin. TYÖNANTAJALIITOISSA SOI uusi sävel. Sen maaliskuinen päätös oli aavistuksen sivistyneempi, mutta yhtä kaikki päämäärä on yksi ja sama. En nimittäin usko, että tämä tähän jää. Uusien ja modernien apuvälineiden toimintavarmuus on usein riippuvainen monesta itsestä täysin riippumattomasta muuttujasta. Toivotan kaikille oikein hyvää vappua! Työnantajaliitoissa soi uusi sävel. Kuvaan sitä merikapteenille ja entiselle laivan päällikölle sopivalla vertauksella. Reilu vuosi sitten koko maailman polvilleen laittaman koronapandemian osalta näyttää pitkästä aikaa valoisemmalta, kun rokotekattavuus lisääntyy nopeammin kuin vuosi sitten uskalsimme odottaa. Puheet ovat kauniita, mutta olemme aikamatkalla työelämän menneisyyteen. Päällikön vastuulla on kuljettaa laiva ja lasti turvallisesti määräsatamaan. Epävarmuuden oloissa hyvät neuvot ja keinot ovat tarpeen. Ihmettelen, miksi tästä hyvästä tavasta toimia halutaan nyt eroon. Paineet ovat kovat alasta riippumatta. Kun merellä on rajoitettu näkyvyys, silloin liikutaan erityistä varovaisuutta noudattaen. Mutta tulevat. Antti Palola Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja de_29042021_65.indd 65 21.4.2021 12.52. Metsäteollisuuden ilmoitus luopua valtakunnallisista työehtosopimuksista sai jatkosäkeistön teknologiateollisuudesta. Jokainen ”linnansa ja päätalonsa” lukenut tietää, mitä isäntävalta tarkoittaa. Työriidoilta ei vältytä
Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Käsipareista puhuminen osoittaa vähättelevää suhtautumista hoito työssä tarvittavaan osaamiseen. Hoitotyön vähättelyä menneinä vuosina oli myös se, että lähihoitajien koulutuksesta poistettiin soveltuvuuskokeet, aivan kuin kuka tahansa soveltuisi hoitotyöhön. Entistä kummallisemmaksi asia tulee, kun otetaan huomioon hoitotyöntekijöiden vastuullinen työ. Koronaepidemia on varmasti vaikeuttanut tilannetta, mutta hoitajapulan syyt ovat paljon syvemmällä ja kauempana. Jos halutaan, että meillä on tulevaisuudessakin päteviä ja osaavia hoitotyöntekijöitä, ei koulutuspaikkojen lisääminen yksin riitä. Henkilöstömitoituksen korjaus ei ratkaise hoitotyön ongelmia de_29042021_65.indd 66 21.4.2021 12.52. Nyt on laitettava myös työolosuhteet, palkkaus, johtaminen ja urakehitysmahdollisuudet kuntoon. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Arvostukseen liittyy myös palkkaus. Heidän asiantuntemustaan ja osaamistaan ei arvosteta eikä hyödynnetä. Jatkuvasti liian pieni henkilökuntamäärä suhteessa potilaiden määrään tai hoitoisuuteen aiheuttaa jatkuvaa henkistä rasitusta, kun työtä ei pysty enää tekemään oman ammattietiikan mukaisesti. Jo käsipareista puhuminen osoittaa vähättelevää suhtautumista hoitotyössä tarvittavaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Heitä ei kuulla eikä kuunnella. Toki resursseillakin on merkitystä, ja yksi keskeinen syy alalta pakoon ovat työolosuhteet. Hoitotyöntekijöiden ammattitaidon varassa on usein ihmisten henki, terveys ja elämän laatu. Tämä olisi sitä arvostusta, jota hoitotyöntekijät toivovat juhlapuheiden sijaan. Arvostus hoitotyöntekijöitä kohtaan tulee esille juhlapuheissa, mutta käytännössä hoitajat kertovat työstään ihan jotain muuta. Vähättelyä on myös kuvitella, että hoitotyön ongelmat korjautuvat pelkästään henkilöstömitoituksia korjaamalla, ilman että samalla keskustellaan henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon merkityksestä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki VIIME VIIKKOINA on eri puolilta Suomea kuulunut yhä vakavampia hätähuutoja siitä, ettei koulutettuja hoitajia saa enää edes vakituisiin työsuhteisiin puhumattakaan siitä, että sijaisia olisi saatavilla. Kun tähän lisätään työnantajan jatkuvasti kiristyvät vaatimukset tehdä enemmän ja nopeammin, on monella hoitotyöntekijällä vain kaksi vaihtoehtoa: tukahdutat eettisen omatunnon ja lakkaat ajattelemasta, miltä potilaasta ja asiakkaasta tuntuu tai vaihdat työpaikkaa – tai yhä useammin myös alaa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti
Ikäihmisellekin tämä on hyvä malli. Koronavirus on vaarallinen, mutta se opettaa meitä kaikkia ihmisiä, jopa puolueiden johtajia. Tässä mallissa ei tule yhtään koronatartuntaa, toisin kuin muissa äänestystavoissa. Siksi meidän on vaikutettava, äänestettävä, osallistuttava – vaikka se joskus tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Sähköistä äänestystä ei voi hyväksyä. Postiäänestyksessä ei tarvitse pelätä koronaa tai äänestämään menemistä. Haluan tällä puheenvuorollani kannustaa kaikkia nuoreksi itsensä kokevia äänestämään tai itse jopa asettumaan itse ehdolle, sillä vaaleissa meidän nuorten ääni jää helposti kuulumattomiin. Korostan vielä, että postiäänestyksen malli on kuntakohtainen. Edelleen nukun vähän hormonien vuoksi. Kotona aika menee palautumiseen ja uuden elämän valmisteluun. Valituksi tuleminen onkin jo ihan oma lukunsa. Vaalikampanjointi taitaa olla ainoa stressinaiheuttaja, johon pystyn omassa elämässäni juuri nyt vaikuttamaan. Nämä välinpitämättömät eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Meistä meidän kummankin rooli vanhemmuudessa on yhtä tärkeä. Oman hyvinvoinnin lisäksi on nyt myös toinen, jonka hyvinvoinnista huolehtia. Oma ensimäinen kolmannes ei ollut helpoimmasta päästä. Nyt alkaa vähitellen näkyä uusi suunta, ja sen nimi on kaupungistapako. Edellä mainitut ovat kuin tulisilla hiilillä, että kuinka nyt käy vaalien koronan takia. Jo raskaanaolo on elämää mullistava muutos, joka ei kaikille ole ruusuilla tanssimista. Noora Kinnunen Pori (sd.) de_29042021_65.indd 67 21.4.2021 12.52. Vaalit pääsen viettämään siis esikoista odotellen. Vaaleja ei voi järjestää entisellä mallilla, mutta siihen on yksi ainoa ja oikea ratkaisu: postiäänestys. Haluan myös kannustaa nuoria äitejä ja isiä, olkaa aktiivisia, jotta kuntanne on jatkossakin lapsija perheystävällinen. Nyt pitäisi saada pääkonttoreita, virastoja ja erilaista liiketoimintaa siirrettyä pääkaupunkiseudulta muualle maahan. Olen valmis kantamaan tämän vastuun, jos se minulle annettaisiin. Näin myös autamme postia ja paperitehtaita saamaan lisää asiakkaita – ja tämä kaikki vielä omaan maahan. Muutetaan yhdessä nämä tilastot! Tie muutokseen ei ole helppo, mutta se on mahdollinen, kun löytyy edes yksi joka yrittää. Oksentelun, nukkumattomien öiden, liitoskipujen ja yleisen stressin ohella aina ajatus ei kulje ja osa asioista painuu taka-alalle. Nuoria, nuoria naisia tai etenkään nuoria äitejä on ehdolla vähän. Kyllä jonkun saa viemään äänestyskirjeen postiin, jos ei itse pääse. Joskus on pakko antaa asioiden mennä omalla painollaan. Pelko on aiheellinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että en haluaisi päästä valtuustoon. Samalla maalta muuttaminen alkaa hidastua. Viimeksi kuntavaaleissa vain joka kolmas nuori käytti äänioikeuttaan. Vauvan syntymänkin jälkeen hommat hoidetaan joko etänä tai osallistutaan yhdessä. Välillä tuntuu, että millä voimavaroilla. Veikko Vuorinen Kauhava Nuorten pitää itse vaikuttaa muutokseen Nuorena naisena vaaleissa oleminen on aina haaste. Korona korostaa myös toista tärkeää näkökulmaa eli ihmisen asuinpaikkaa. Tasa-arvo voi tapahtua, kun jokainen kuntalainen saa postitse kirjeen, jossa on palautuskuori, äänestyslomake ja äänestettävien numerot. Jaammekin vastuuta tasapuolisesti. Nuorista myös usein löydetään syntipukki, mutta asioiden korjaamiselle tehdään liian vähän. Suomen hallituksella on tässä myös tärkeä rooli. Tarvitsemme päätöspöytään laajasti eri elämäntilanteissa ja ammateissa olevia ihmisiä, jotta kuntalaisten asiat ovat kunnolla edustettuina. 67 Demokraatti Postiäänestys on koronaturvallinen Postiäänestyksessä ei tarvitse pelätä koronaa tai äänestämään menemistä. Olemme raskaudesta mieheni kanssa todella onnellisia ja laskettu aikani on 7.10.2021. Näin pääsee jokainen kuntalainen kotona rauhassa äänestämään. Raskaana olevana nuorena naisena olo vaaleissa on tässä ajassa tuntunut todella isolta haasteelta. Vaalikoneisiin vastailu on saanut odottaa, kuten myös aktiivinen somen päivittäminen. Koronan vuoksi kontaktien välttely on vieläkin tärkeämpää eli kampanjan tekeminen etänä korostuu. Tämän huomaa erilaisista kommenteista, aivan kuin nämä elämänvaiheet eivät olisi merkityksellisiä. Tässä tilanteessa postiäänestys on paras kaikista äänes tysvaihtoehdoista muutenkin. Korona niittää kuolemaa ja sairautta siellä, missä on enemmän väestöä, kohtaamisia ja erilaisia kokoontumisia, sekä myös ihmisiä, jotka eivät noudata määräyksiä. Tietyt elämänvaiheet ohittanut harvoin enää muistaa, millaista on olla nuori, sinkku, lapsettomassa perheessä, odottaa tai pärjätä pienten lasten kanssa. Niihin tuen pyytäminen on muka pärjäämättömyyttä, sillä kyllä ennenkin pärjättiin
Alpo Jokinen Sastamala de_29042021_68.indd 68 21.4.2021 13.04. Uuden tietoteknologian aikana tiedonkulku ja ihmissuhteet eivät enää toimi hierarkkisesti johdetuissa yrityksissä, vaan menestyviin yrityksiin tarvitaan luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä. Paikallisen sopimisen keskeisinä ongelmina ovat omistamiseen liittyvä saavutetun edun kaltainen tulkintaetuoikeus sekä sopimistilanteen epäsymmetrinen informaatio. Elinkeinoelämä on tulkinnut tilanteen olevan otollinen ja lähtenyt rynnäkMenestyviin yrityksiin tarvitaan luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri. Näistä elementeistä sikiää aito paikallinen sopiminen. Ensin Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, ettei se enää neuvottele työn tekemisen ehdoista. Työntekijöiden tarpeet lakaistaan historian roskatynnyriin. Kysymyksessä on historiallinen käännös ja yritys palata menneeseen aikaan, ennen tammikuun kihlausta 1940 vallinneeseen isäntävaltaiseen sanelukulttuuriin. Valtakunnallisesta sopimisesta luovutaan ja siirrytään paikalliseen saneluun. Koronapandemian aika näyttää muuttaneen kaiken. Se tarkoittaa työntekijöiden vaikutusvallan lisäämistä yrityksissä ja myös heidän osuutensa kasvattamista yrityksen kokonaistuloista. Se tarkoittaa rakenteellista muutosta, jossa työntekijöiden koulutustaso, asiantuntijuus ja osaaminen otetaan täysimittaisesti käyttöön. Nykyisin koulutustaso ja osaaminen työssä ovat huomattavasti korkeammalla ja kohoavat koko ajan uusien sukupolvien tullessa työelämään. Onko tässä näyte siitä mitä heidän tuputtamansa ”paikallinen sopiminen” tarkoittaa. Tämä esimerkki kertoo työntekijöiden tärkeästä osuudesta työn vaativuuden kehittymisessä ja tuottavuuden kasvattamisessa. 68 Demokraatti Työelämään tarvitaan demokratiaa, ei sanelua Elinkeinoelämä, metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden työnantajajärjestöt etunenässä, yrittävät romuttaa yli 80 vuotta jatkuneen työehtosopimusjärjestelmän ja samalla liittyä oikeiston pyrkimyksiin hyvinvointivaltiomme romuttamisessa. Se tarkoittaa jatkuvaa dialogia, neuvottelua, sopimista, motivointia ja kannustamista. Näinhän se on. Se tarkoittaa asetelmaa, jossa yhdellä sopimusosapuolella on muita enemmän tietoa. Ne eivät enää suostu neuvottelemaan valtakunnallisista sopimuksista. Muutama vuosikymmen sitten työntekijöiden koulutustaso saattoi olla heikko ja työn johtaminen perustui ”niskaanpuhaltamiseen”. Talvisodan aikaan kansakunta tarvitsi yhtenäisyyttä ja silloin syntyi tammikuun kihlaus, jossa työnantajat ensimmäisen kerran tunnustivat työntekijät sopimuskumppaneikseen. Tulevassa yhteistoiminnassa erittäin tärkeään asemaan nousee luottamus. Yrityksen laatupäällikkö toteaa (TS 31.3.), että ”tuotannossa työntekijät ovat avainasemassa valmistettaessa laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita”. Sopimusteorioiden alalta Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström on tutkinut epäsymmetristä informaatiota. MIELIPIDE köön sopimista vastaan ja valinnut röyhkeän yksipuolisen sanelun toimintamallin. Sastamalalaiselle yritykselle on myönnetty maailmanlaajuisesti tunnetuin elintarvikkeiden laatua sekä turvallisuutta määrittävä standardi ja laatujärjestelmä BRC. Nyt tarvitaan demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta työelämään. Neuvotteleminen ja sopiminen ei enää sovi yritysten ja omistajien tarpeisiin. Elinkeinoelämältä lienee unohtunut, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Sitten Metsäteollisuus ja nyt Teknologiateollisuus murjaisivat omat yksipuoliset päätöksensä julkisuuteen. Työn organisoinnissa ja johtamisessa sen sijaan ”kello raksuttaa mennyttä aikaa”. Neuvottelussa työnantajalla on ylivoimainen informaatio käytettävissään yrityksensä taloudesta, investointisuunnitelmista ja muusta kokonaistilanteesta. Työntekijäpuolelle annetaan se tilannekuva, joka työnantajan edun mukaisen lopputuloksen kannalta tulkitaan parhaaksi. Juhlapuheissa työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara, käytännössä heitä usein käsitellään joustamattomana työvoimatavarana. Luottamusta ei synny pakottamalla eikä sanelemalla saada ketään sitoutumaan mihinkään. Palkansaajille turvaa ja tasavertaisuutta tuoneen työehtosopimusten yleissitovuuden ne haluaisivat lopettaa
Ongelmatonta ei ole suoraan yksityisten kotielämään puuttuminen, kuten ei valvontakaan. Sinne hallituskin pyrki vaikuttamaan laajalla liikkumisrajoituksella. Pentti Välimaa Pori LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI taan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten jouluja kevätkirkkoon.” Uskonnollisten ja ei-uskonnollisten tilaisuuksien rinnakkainen järjestäminen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi. Opetushallituksen ohjeen (12.1.2018) mukaan niille pitää olla samaan aikaan ei-uskonnollinen vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvatus ja opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”. de_29042021_68.indd 69 21.4.2021 13.04. Esa Ylikoski FM, yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen Vantaa Perustuslakivaliokunnan politisoituminen tietäisi vaikeuksia myös sote-uudistushankkeelle. Perustuslakivaliokunta sai hallituksen esityksen kaatamisella poliittisen aseen erityisesti pääministeri Sanna Mariniin (sd.) kohdistetulle ajojahdille, joka julkkisuudessa näyttää vain kiihtyvän. Perustuslakivaliokunta tähdentää, että liikkumarajoitukset kohdentuisivat yksityisten koteihin. Järjestelyt, tiedotus ja valinta eivät käytännössä toimi lapsia syrjimättä. Uskomatonta, mutta siltä se nyt näyttäytyy, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on politisoitumassa. Perustuslakivaliokunnan politisoituminen tietäisi vaikeuksia myös sote-uudistushankkeelle. Koronarajoitusten jälkeen niistä luopuminen ei olisi vaikeaa, vaan suuri helpotus johtajille, rehtoreille, varhaiskasvattajille, opettajille, oppilaille ja useimmille huoltajille. Kahden ohjelman tarjoaminen vaatii ylimääräistä työtä, johon ei aina ole riittävästi henkilöstöä varsinkaan päiväkodeissa. Herättää kysymään, että onko perustuslakivaliokuntaan rakentumassa pysyvä muuri, johon kaikki järjelliset asiat puoluepolitikoinnin takia törmäävät. Näin kuntien päiväkodit ja koulut voisivat keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan. Siltä se näytti, kun hallituksen esitys liikkumarajoituksista perustuslakivaliokunnassa kaatui. Perustuslaista olivat valikoituneet kohdat, joihin eivät lakien osaajien, virkamiesten ja terveysviranomaisten liikkumarajoitukset soveltuneet. Ylen haastattelussa Scheinin näkee ongelmana siinä sen, että koronapäätökset ovat politisoitumassa. Niistä on tehty paljon kanteluita. Perustuslakivaliokuntaa johtavat Antti Rinne (sd) puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana kokoomuksen Antti Häkkänen. 69 Demokraatti Järki törmää perustuslakivaliokunnan muuriin Jako uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden välillä on ongelma Uskonnollisten ja ei-uskonnollisten tilaisuuksien rinnakkainen järjestäminen on ongelmallista. Hänen mukaansa perustuslakia pidetään keppihevosena, kun koronalla tehdään päivän politiikkaa. Samainen ohje nostaa esiin mahdollisuuden pitää uskonnolliset tilaisuudet päiväkotija koulupäivien ulkopuolella: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Päiväkodeista todetaan samaan tapaan. Varhaiskasvatuslain ja peruskoululain määrittelemiin koulutuksen ja kasvatuksen tehtäviin ei kuulu uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen. Silti uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalvelus kirkossa, on ennen koronarajoituksia liitetty koulujen ja päiväkotien toimintaan. Tämän havainnon vahvistaa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuden professori Martin Scheinin, joka sanoo seuranneensa Suomen koronakeskustelua huolestuneena. Lisäksi todetaan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedoteLasten jako kahteen ryhmään uskonnollisuuden/uskonnottomuuden perusteella rikkoo myös perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Hallitus ei saisi sote-asiassakaan onnistua
Merkkipäivävastaanotto perjantaina 11.6.2021 klo 10 –18 Korson seurakuntakeskuksessa, Merikotkantie 4, Vantaa Ilmoittautumiset osoitteeseen info@sivistysrahasto.fi. 5. huhtikuuta 2021 Sosialidemokraattisten Naisten hallitus Lisätietoja: Roosa Pöyhönen, toiminnanjohtaja roosa.poyhonen@sdp.fi Kutsu liittokokoukseen Helsinki 6.-7.11.2021 Markus Aaltonen valtiopäiväneuvos, Seinäjoki 1.5. Visa Tammi järjestöasiantuntija, Vantaa 1. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Mauno Koiviston rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ilkka Nikmo Lassi Liljanto aktiivinen eläkeläinen, Vantaa 7. 5. Toimitusjohtaja Albert Bourla näkee mahdollisena, että koronarokote tulisi jatkossa ottaa uudelleen vuosittain. varsinainen liittokokous järjestetään 6.–7. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13§ mukaiset asiat, jotka on toimitettu liittokokousedustajille ja valitaan liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja hallitus. Helsingissä 9. Mahdolliset onnittelut KSR:n Pirjo ja Kari Urpilaisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Urpilainen. 5. – Todennäköinen skenaario on, että mahdollinen kolmas annos tulisi antaa 6–12 kuukauden jälkeen, ja sitten vuosittain uudelleen, mutta kaikki tämä täytyy vielä vahvistaa. Siirto tapahtuu yhdistyslain poikkeuspykälän määrittämissä ehdoissa ja Sosialidemokraattisten Naisten sääntöjen mukaan. Kari Urpilainen valtiopäiväneuvos, Kokkola 8.5. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n rahastoon tai KSR:n Työväen Näyttämörahastoon tilille FI27 5541 2850 0010 42, tiedonantoon: Lassi Liljanto. Sosialidemokraattisten Naisten hallitus päätti siirtää liittokokouksen maaliskuussa 2021, siirto johtuu päällekkäisyyksistä kuntavaalien uuden ajankohdan vuoksi. Merkkipäivän vietto perhepiirissä. 60 VUOTTA Lehti, verkko ja some Pfizer: Kolmas annos rokotetta vuoden sisällä toisesta Teksti Demokraatti Pfizerin toimitusjohtaja arvioi, että yhtiön koronarokotteen saaneet tulevat todennäköisesti tarvitsemaan kolmannen annoksen vuoden sisään toisesta rokoteannoksesta. 70 Demokraatti KOKOUKSET 70 VUOTTA Syntymäpäivät Sosialidemokraattisten Naisten 16. 75 VUOTTA Ilkka Nikmo varatuomari, kaupunginjohtaja, eläk., Mänttä 6. de_29042021_70.indd 70 22.4.2021 9.47. Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorten toiminnan tukemiseksi KSR:n Visa Tammen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Visa Tammi. Hän huomautti, että asiaa tutkitaan yhä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Mauno Koiviston rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Markus Aaltonen . Ja (viruksen) muunnoksilla on keskeinen osa, Bourla sanoi haastattelussa. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä. marraskuuta 2021 kokousja kongressikeskus Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) klo 10 alkaen. Lämpimästi tervetuloa! Marita Pekkarinen yrittäjä /HHJ, Hämeenlinna 2. Pfizer julkaisi aiemmin tässä kuussa tutkimuksen, jonka mukaan sen rokote suojaa toisen annoksen jälkeen kuuden kuukauden ajan 91 prosenttisesti koronavirukselta ja yli 95 prosenttisesti vakavalta koronaviruksen aiheuttamalta taudilta. Bourla kommentoi asiaa yhdysvaltalaiselle CNBC-kanavalle. 5. Matkoilla jossain Itä-Porvoossa. Tutkijat eivät tiedä, kuinka pitkän suojan koronavirusrokotteet antavat
Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja Tutkijoiden mukaan tarvitaan lisätietoa siitä, onko suoja voimassa kuuden kuukaudenkin jälkeen. 71 Demokraatti KOKOUKSET TAKAISINVETO Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS pidetään maanantaina 3.5.2021 klo 12.15 Sedu Kurikka, Huovintie 1 Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 4.5.2021. de_29042021_70.indd 71 22.4.2021 9.47. Yhdessä Biontechin kanssa kehitetty rokote on merkittävä osa Yhdysvaltojen ja Euroopan rokotestrategioita
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_29042021_72.indd 72 21.4.2021 13.08. 72 Demokraatti RISTIKKO 8/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Ei tuule. Yö on väritön, mutta valoa on riittävästi kulkea, ja löydän rannan. Ikkunassa pisarat liikkuvat hyönteisten tavoin. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 47 25 89 61 3 13 94 76 82 5 68 53 12 74 9 92 78 45 13 6 36 12 97 58 4 85 46 31 29 7 59 61 23 47 8 24 37 58 96 1 71 89 64 35 2 MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi RISTIKON 6/2021 RATKAISU 1.4. de_29042021_72.indd 73 21.4.2021 13.08. co m 2 5 9 1 7 5 8 2 7 9 9 3 6 3 1 2 8 4 1 9 5 9 2 4 8 4 3 1 9 6 2 P O S S U S K A T R H K E T O N I A R E K A O U T I T A L L A A R I T T A L A S A S A I K A I L U A T O N I S A R J A M I E S T I A S E U L A A A V A D R A A M A A L L A H L A A R D I E A L A T A S O E T U S A N A P U N O A K A P T A H E E T U A A L A I N I R A T S I J A I S L A M A H T A A T P T A H N A L O K E T A A S A T T O N I R I I K K A R E N O I R L E O N A I R O T A R I G R A N N R O S S A L A I H A U T U A A D A T R E H E V Ä P U K U L E K A M A T T K A L M A R F R E S K O I Ä T Ä A A T U N aapuritalon antennin varis ravistautuu. Tässä huoneessa ei ole aikaa eikä suuntaa. Ei ole muuta kuin kalpea jäkälikkö ja kivet, minä ja läpinäkymättömyys. Kun lopulta sytytän kynttilän, teltta muuttuu oranssiksi ja makuupussi siniseksi. Täysikuu valaisee jyrkän ja kuhmuraisen rinteen. Ei ole kylmä. Olen pilvessä. Pilvessä ei satanut – vasta pilven alla sade suomii tunturikoivikkoa. Liu’un retkisuksilla sivuttain vähän jännittyneenä ja avuttomanakin teräshangella, kunnes pieni koivu pysäyttää minut ja taas seuraava. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Terttu Niemistö Jalasjärveltä. Laella on kiviä kuin sokerin muruja pullan päällä. Istun yhdelle, lepään ja kuuntelen harmaata kosteutta. Kun murku tulee, Uhtsaskaiddasin selänne kutistuu salin kokoiseksi pyöreäksi tilaksi. ais ud ok u. Ihme, että en kaatuile. Toverillinen harmaa sälähtää mustaksi. Kun sateenkaari luhistuu ja aarrearkut putoavat sen päistä, jää harmaa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Minun on kuitenkin irrottauduttava ja taivallettava kohti vielä tietymättömissä olevaa yöpymispaikkaa
Huumorilehti Pahkasika ilmestyi vuosina 1975– 2000. Donald Trump olisi ”totuus on valetta” -tyyppisine lausahduksineen sopinut tähän kirjaan, vaikka tämä onkin julmaa parodiaa ja ironiaa. Mutta kun menin yliopistoon, opiskelu ja tietysti opiskeluelämä veivät aikansa, ja romaanienlukuinnostus hiipui. Suomalaisista tykkäsin Jarkko Laineesta, Markku Lahtelasta, Pentti Saarikoskesta. Itse olen koostanut yhden niistä, ja yllättäen se on juuri tämä. Mötley Cr ü e ei bändinä merkkaa minulle juuri mitään, mutta ammattijournalisti on koonnut kirjan sisältämistä rokkielämän kliseistä niin svengaavan kokonaisuuden, että tämä kirja on jo taidetta. 1 2 3 de_29042021_74.indd 74 21.4.2021 13.38. Ideana on totalitaarinen yhteiskunta, jossa isoveli valvoo ja rakennetaan uuskieltä. Palindromi-sektorilta uusin juttuni on Kiroilevasta siilistä tutun kuvittaja Milla Paloniemen kanssa tehty, viime vuoden lopulla ilmestynyt kirja, Edestäja takaapäin – seksipalindromirunoja. Aikuisena kirjojen lukeminen on vähentynyt. Teimme Heikuran Pasin kanssa myös palindromikirjan, jossa kerrotaan palindromin historiaa ja miten niitä tehdään. Mutta voi niitä laidoista keskellekin päin tehdä. Se johtui kolme ja puoli vuotta vanhemmasta isoveljestäni, Timosta. Kirjassani on Nakkilan lukion leima. Hän ei osannut lukea, kun meni ekaluokalle kouluun ja äidin kanssa he kävivät äidin kielen läksyjä läpi. Kun Pahkasika lopetti, päätoimittaja Markku Paretskoi kertoi, että on aika lopettaa, koska maailma tekee parempaa parodiaa kuin hän. Kirja on saanut oman oluenkin. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Opin lukemaan jo neljävuotiaana. Olin 27 vuoden ajan tekemässä Alivaltiosihteeri-radio-oh jelmaa. Äiti yritti kysyä, että Timo, mitä tässä lukee. Ahmin kirjoja. Kätevintä on lähteä rakentamaan palindromeja keskeltä laitoihin päin. Takaperin lukeminen auttaa Simo Frangénia keksimään palindromeja. Yläasteella ja lukiossa luin ihan mielettömästi. George Orwell: Vuonna 1984 Pahkasika – hinta pärstän mukaan Nikki Sixx, Mick Mars, Neil Strauss, Tommy Lee, Vince Neil: Mötley Crüe: The Dirt – Törkytehdas Sain tämän kirjan Nakkilan lukion äidinkielen tunnilla luettavaksi, ja se teki valtavan vaikutuksen. Kafkaa, Vonnegutia, Hemingwaytä. Kun Timo ei saanut sanoja luettua, minä innokkaana pikkuveljenä keksin siitä vierestä ne nopeammin. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Älliä puupäillä. Sinä aikana ehdimme julkaista yli kaksikymmentä kirjaa parhaista sketseistämme ja esittää radiossa yli kaksituhatta palindromia. Jotkut ihmiset osaavat puhua takaperin, mutta eivät välttämättä osaa tehdä palindromeja. Ihastuin siihen niin paljon, että kirja ”vahingossa” jäi minulle. Menin joka päivä koulun jälkeen Nakkilan kirjastoon ja vietin siellä tunnin pari lueskellen. Lukioiässä hotkin etenkin klassikoita. Pahkasian kysyntä oli kuitenkin kova, ja vuosina 2006–2010 lehdistä koottiin viisi kirjaa. Kun uppoudun tekemään palindromeja, alan esimerkiksi lukea tv-ohjelmien tekstityksiä takaperin. Kirjassakin sanoja käytetään niin, että ne menettävät alkuperäisen merkityksensä. Oli iskulauseita kuten ”sota on rauhaa”, ”vapaus on orjuutta”, ”tietämättömyys on voimaa”. Lopulta veljeni hermostui ja löi minua kirjalla päähän. Jossain vaiheessa on käynyt niin, että olen kirjoittanut enemmän kirjoja kuin lukenut
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_29042021_002.indd 1 20.4.2021 17.46. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
hu ht ik uu ta LEMMIKIT TEEMA Melkein miljardin euron bisnes Huutia Duunarin puolustajalle ei sovi sopimisen kulttuurin murentaminen. 205x245_demokraatti_vappu_JHL2021.indd 1 1.4.2021 14:06:49 PAL.VKO 2021-19 00 74 43 -2 10 8 herroille de_29042021_001.indd 1 21.4.2021 11.47. 29.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 8/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 21 / 29